97 Käyttäjää paikalla!
0.0087258815765381
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: HE 105/1998 vp Y5 2: 3: 4: 5: 6: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi 7: vuodelle1999 8: 9: 10: 11: YLEISPERUSTELUT 12: 1. Kansantalous vuosina 1998-1999 viämisestä on edelleen olemassa. Kysynnän 13: heikentyminen Aasiassa on alentanut raaka-ai- 14: Talouden näkymät ovat vuonna 1999 varsin neiden maailmanmarkkinahintoja ja inflaatio- 15: hyvät. Kasvu hidastuu Yhdysvalloissa ja Isos- paineita läntisissä teollisuusmaissa. Yhdysval- 16: sa-Britanniassa, muttajatkuu nopeana suurissa loissa pitkään jatkunut korkeasuhdanne on tait- 17: Manner-Euroopan maissa. Työttömyys ja jul- tumassa. Kotimainen kysyntä lisääntyy vielä 18: kiset alijäämät pysyvät kuitenkin ongelmallisi- tuntuvasti, mutta mm. dollarin revalvoitumi- 19: na useissa EU-maissa, vaikka rakenneuudis- sen vauhdittama ulkomaankaupan tasapainon 20: tukset etenevät. Suomessa tuotannon kasvu heikkeneminen hidastaa tuotannon kasvua. 21: jatkuu verraten nopeana, työttömyys vähenee Kokonaistuotannon kasvu jäänee Yhdysval- 22: tuntuvasti ja hintojen nousu on maltillista. In- loissa tänä vuonna 3 prosenttiin ja hidastunee 23: flaation kehitys lähitulevaisuudessa edellyttää ensi vuonna edelleen 2 prosenttiin. Japanin ta- 24: kuitenkin talouspolitiikalta kasvavaa valppaut- lousnäkymät ovat heikot talouspoliittisista toi- 25: ta talouden kapeikkojen lisääntymisen vuoksi. mista huolimatta, ja kansantuote supistuu tänä 26: Aasian kehitys ja erityisesti Japanin kasvavat vuonna; ensi vuonna kansantuotteen ennuste- 27: vaikeudet ovat uhka, joka voi kärjistyessään taan kasvavan 1 %. EU-maiden suhdannenä- 28: merkittävästi häiritä niin kotimaisia kuin maa- kymät ovat edelleen suotuisat. 29: ilmantalouden kasvunäkymiä. Myös Venäjän Euron käyttöönotto vahvistaa yksityisen sek- 30: talouskehitykseen liittyy huomattavia uhkia. torin luottamusta erityisesti euroalueen maissa. 31: Finanssipolitiikka tähtää edelleen julkisten ta- 32: louksien tervehdyttämiseen. EU-maiden koko- 33: Kansainvälinen talous naistuotannon arvioidaan kasvavan tänä ja ensi 34: vuonna 2 Y2 % kumpanakin. Työttömyys py- 35: Maailman talouskasvu on hidastunut Aasian syy edelleen suurena. 36: rahoituskriisin takia. Samalla sijoittajien riski- 37: tietoisuus on kasvanut, mutta uhka kriisin Ie- 38: 39: 40: 41: 42: 380149M 43: Y6 HE 105/1998 vp 44: 45: 46: 47: Taulukko 1. Kansantalous ja julkinen talous 48: 49: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 50: Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. mk 549,9 574,0 622,1 671,5 711,3 51: Bruttokansantuote, määrän muutos, % 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0 52: Työttömyysaste, % 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0 53: Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,0 0,6 1,2 1,6 1,8 54: Kauppatase, rnrd. mk 47,4 44,3 51,6 58,5 59,1 55: Vaihtotase, rnrd. mk 22,5 23,0 34,1 41,5 42,0 56: Korollinen ulkomainen nettovelka 57: -rnrd. mk 196,4 172,8 154,7 112,9 70,9 58: - % viennistä 94,8 79,0 62,5 41,6 24,8 59: Julkiset menot,% BKT:sta 59,3 59,0 55,8 52,7 49,9 60: Veroaste,% BKT:sta 46,1 48,1 47,0 46,7 45,8 61: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -5,2 -3,6 -1,4 1,0 2,4 62: -valtio -9,6 -7,3 -4,3 -2,4 -0,9 63: - kunnat ja kuntayhtymät 0,6 0,4 0,0 0,0 -0,2 64: - työeläkerahastot 3,3 3,4 3,3 3,5 3,4 65: - muut sosiaaliturvarahastot 0,6 -0,1 -0,5 -0,1 0,1 66: Julkisyhteisöjen velka 1) 67: -mrd.mk 319,3 331,8 342,7 349 345 68: -% BKT:sta 58,1 57,8 55,1 51,9 48,5 69: Valtiontalouden velka2) 70: -mrd.mk 359,3 395,5 418,2 428 428 71: -%BKT:sta 65,3 68,9 67,2 63,8 60,2 72: l) EU :n tilinpitosuositusten mukainen julkinen bruttovelka. 73: 2 74: ) Ilman valtion eläkerahastolta otettuja lainoja budjettitalouteen. 75: 76: 77: 78: Ulkomaankauppa Teollisuuden tuotannon ripeän kasvun vuoksi 79: raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti 80: Vienti kasvaa vielä tänä vuonna nopeasti, lisääntyy merkittävästi, investointitavaroiden 81: mutta kasvuvauhti on kuitenkin hidastumassa, ja kulutustavaroiden tuonti vähemmän. Ulko- 82: mikä johtuu lähinnä Aasian kriisistä ja yhä maankaupan ylijäämä lisääntyy edelleen, sillä 83: enenevässä määrin myös tuotantokapasiteetin vaihtosuhde paranee vientihintojen noustessa 84: riittämättömyydestä. Viennin määrän arvioi- ja tuontihintojen lievästi laskiessa. Kauppata- 85: daan lisääntyvän tänä vuonna 8 '12 % ja ensi seen ylijäämä nousee tänä vuonna 58 mrd. 86: vuonna 4 Yi %. Viennin kasvun hidastuminen markkaan ja vaihtotaseen ylijäämä 41 mrd. 87: on erityisen selvää metsäteollisuudessa, sillä markkaan. Vuonna 1999 vastaavien lukujen 88: paperiteollisuuden kapasiteetti alkaa olla täy- ennustetaan olevan 59 mrd. markkaa ja 42 89: dessä käytössä. Metalliteollisuuden tuotteiden mrd. markkaa. 90: vienti lisääntyy yhä tuntuvasti, vaikka Aasian 91: kriisi heikentää etenkin koneteollisuuden vien- 92: timahdollisuuksia. Yksityinen kulutus 93: Tuonnin määrä lisääntyy tänä vuonna 9 '12 % 94: ja ensi vuonna kolmisen prosenttia vähemmän. Työllisyyden paraneminen ja kotitalouksien 95: käytettävissä olevien tulojen kasvu, hidas in- 96: HE 105/1998 vp Y7 97: 98: flaatio ja korkotason mataluus sekä luottamus Kokonaistuotanto 99: myönteisiin talousnäkymiin luovat yksityisen 100: kulutuksen kasvulle hyvän perustan. Kotitalo- Kokonaistuotannon määrä nousee koko 101: uksien rahoitusasema on muutaman viime vuonna keskimäärin 5 Vz % vuodesta 1997. 102: vuoden aikana kohentunut merkittävästi ja lai- Teollisuustuotannon kasvu hidastuu hieman 103: nanottohalukkuus on lisääntymässä. Yksityi- viime vuotisesta viennin kasvun hidastuessaja 104: nen kulutus lisääntyy hieman enemmän kuin kapasiteetin lähestyessä täyskäyttöisyyttä. Ra- 105: kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kennustoiminta säilyy vilkkaana, ja suotuisa 106: säästämisasteen laskiessa. Yksityinen kulutuk- talouskehitys heijastuu myös palveluelinkei- 107: sen määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna, kumpa- nojen vakaana kasvuna. Vuonna 1999 viennin 108: nakin 4%. ja investointien kasvu edelleen laimenee mutta 109: kulutus jatkaa ripeää kasvua. Kokonaistuotan- 110: non kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia. 111: Investoinnit 112: 113: Teollisuuden investoinnit kotimaahan li- Työllisyys 114: sääntyvät tänä vuonna vain vähän, vaikka yri- 115: tysten kannattavuus ja rahoitusasema ovat hy- Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 1998 ri- 116: vät, kapasiteetin käyttöasteet korkeat ja suh- peästi erityisesti työvoimavaltaisilla rakennus- 117: dannenäkymät varsin myönteiset; teollisuuden ja palvelusektoreilla. Työllisten määrä nousee 118: investoinnit ulkomaille sen sijaan pysyvät suu- yli 50 000 hengellä viimevuotisesta. Kun työ- 119: rina. Kotimaisten investointien 9 prosentin voiman tarjonta toisaalta lisääntyy vain muuta- 120: kasvu onkin paljolti asuinrakennusinvestointi- malla tuhannella, työttömyysaste laskee uudis- 121: en varassa, jotka lisääntyvät tuntuvasti, mutta tetun tilastointitavan mukaisin luvuin koko 122: keskittyvät paljolti muutamiin kasvukeskuk- vuonna keskimäärin 10~ prosenttiin. Tuntu- 123: siin. Myös liike- ja toimistorakentaminen li- vimmin kohenee nuorten työllisyystilanne. 124: sääntyy voimakkaasti. Vuonna 1999 investoin- Myös pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee. 125: tien lisäyksen ennustetaan hidastuvan 6 pro- Vuonna 1999 työttömyysasteen ennustetaan 126: senttiin. alenevan 9 prosenttiin. 127: Y8 HE 105/1998 vp 128: 129: Kuviol. Bruttokansantuote, Kuvio 3. Kuluttajahinnat, 130: määrän muutos muutos edellisestä vuodesta 131: % 132: 8 133: % 134: 7,-------------------------, 135: 6 136: iS~om 137: 138: 139: 4 140: 141: 142: ~ ~ 143: 2 144: 145: 146: 147: 0 148: !Jt 149: ~~~ ~ 150: p 151: 1~ l, 152: 153: J 154: 11 1~ 155: ~ 156: 3 157: 158: 159: 160: 161: 89 91 93 96 96 97* 98u99 ** 162: 89 91 93 96 97 98**99** 163: 164: 165: Kuvio 2. Ulkoinen tasapaino, Kuvio 4. Kysyntä ja tarjonta 166: 12 kk:n liukuva summa 1990=100 167: 168: 169: l<pqp ,ata ,e .· V 2Ufl ..-------'----~------:r--, 170: 50 171: ~ lA 172: ./ ~·, 173: 174: 175: 176: 177: Jf'\ ~· 178: f'( 179: 30 180: ; 181: 182: 20 183: 1• j l.rV 184: V 185: IJ 186: 10 187: 188: 189: 190: \V V 191: .! 192: ;: 193: r 194: ·'< if1tc "SE 195: ' ( 196: \ / ., 197: 198: ' b\,1 199: ~·· 200: 201: 202: 8.9 203: "" 9,0 ·~1 204: ' •. ElliUhlte. 205: :92· 93 11<1 :95 96 • 97 • 98 -ss ... 9,2 94 206: HE 105/1998 vp Y9 207: 208: Inflaatio matalanaja vaihtotaseen ylijäämäisenä. Työt- 209: tömyys on tuntuvasti supistunut, mutta se on 210: Kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan edelleen korkealla tasolla. Valtiontalouden ali- 211: tänä vuonna 1 Y2 %, joten inflaatiovauhti Suo- jäämä on sekin voimakkaasti supistunut ja vel- 212: messa pysyy kilpailijamaiden tuntumassa. ka suhteessa kokonaistuotantoon on alentunut 213: Aasian kriisi on alentanut kansainvälisiä hinta- hallituksen tavoitteiden mukaisesti. 214: paineita, eikä lisääntyvä kilpailu salli katteiden Valtiontalouden vahvistumista rajoittaa lähi- 215: merkittävää kasvattamista. Vuonna 1999 mal- vuosina talouden kasvun hidastuminen, vero- 216: tillisten sopimuskorotusten ja matalien tuonti- tuksen harmonisointipaineet sekä hieman pi- 217: hintapaineiden arvioidaan pitävän inflaation demmällä aikavälillä väestön ikääntyminen. 218: vajaana 2 prosenttina. Taloudessa esiintyy Osallistuminen talous- ja rahaliittoon edellyt- 219: kuitenkin kasvavassa määrin puutetta ammat- tää kansalliselta talouspolitiikalta ennen muu- 220: tityövoimasta, minkä seurauksena uhka palk- ta maltillisen kustannuskehityksen ylläpitä- 221: kaliukumien kasvusta lisääntyy. Myös kapasi- mistä, jotta työttömyyden aleneminen voisi 222: teetin käyttöasteet ovat useilla aloilla korkeat. jatkua kestävällä tavalla. Maltillisen kustan- 223: Lisäksi asuntojen hintojen nousu jatkuu. nuskehityksen turvaamiseksi ja talouden kas- 224: vuedellytysten parantamiseksi rakenteellisia 225: uudistuksia tulee jatkaa. 226: Kuvio 5. Työllisyys 227: 228: 2.1 Talouspolitiikan lähtökohdat 229: ,., Talous on kehittynyt valtaosin hallituksen 230: :'2{1• .T -:--rr-,.---'-..,--,.-...,......-,-__,..-....,_.,,...--r--1 231: ,..,,,- 232: asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hallituk- 233: • 234: sen ohjelmassa keväällä 1995 talouspolitiikan 235: keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin työttömyy- 236: den puolittaminen vaalikauden aikana. Tämän 237: todettiin edellyttävän nopeaa kasvua koko vaa- 238: likauden ajan. Lisäksi inflaation tuli pysyä ma- 239: talana ja julkisen velan BKT -osuuden kääntyä 240: vaalikauden aikana laskuun. Tämä politiikka 241: katsottiin oikeaksi kansantalouden tasapainot- 242: tomuuksien poistamiseksi ja edellytysten luo- 243: miseksi kestävälle talouskasvulle, työllisyyden 244: paranemiselle sekä osallistumiselle talous- ja 245: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. 246: Työttömyysaste on jatkuvasti alentunut, jos 247: 'lf .j.-'-f.,..-f-.......J...'-+---'1,_..,1--+--'+-++-,.! ':Sil kohta ei aivan hallituksen tavoittelemaHa no- 248: ·.11# . ·.~ lli•;:fm.·lltl·; peudella. Työvoiman kysyntä on lisääntynyt 249: erityisesti rakennustoiminnassa ja palvelusek- 250: torilla. Työttömyyden alentuessa ammattitai- 251: toisen työvoiman saannissa on kuitenkin alka- 252: nut esiintyä kapeikkoja, mikä on omiaan lisää- 253: 2. Talouspolitiikan linja mään inflatoristen palkkaliukumien vaaraa. 254: Tämä edellyttää paitsi työmarkkinoiden toi- 255: Viime vuosina harjoitettu talouspolitiikka on minnan kehittämistä, myös koulutuksen ripeää 256: tuottanut hyviä tuloksia. Talouden kasvun ar- suuntaamista vastaamaan paremmin työvoi- 257: vioidaan jatkuvan ripeänä, inflaation pysyvän man kysyntää. Rakenteellisia uudistuksia on 258: y 10 HE 105/1998 vp 259: 260: perusteltua jatkaa myös hyödyke- ja rahoitus- kauden aikana runsaaseen 13 mrd. markkaan, 261: markkinoilla. joka vastaa noin 2 prosenttia suhteessa koko- 262: Nopean kasvun ja mittavien säästötoimien naistuotantoon. 263: myötä valtion velkaantuneisuus on alentunut 264: asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tosin 265: vuonna 1997 valtiontalouden rahoitustarve vä- 2.2 Talouden kehitysnäkymät ja talouspolitii- 266: heni osittain myös joidenkin kertaluonteisten kan haaasteet lähivuosina 267: tuloerien kuten obligaatioiden myynnistä saa- 268: tujen emissiovoittojen ja pankkituen takaisin- Talouden kehitysnäkymät seuraavien 5-10 269: maksun takia. vuoden aikana ovat myönteiset. Kansantalou- 270: Valtion rahoitusalijäämä (kansantalouden ti- den arvioidaan kasvavan vuoteen 2002 saakka 271: linpidon käsite) on vuonna 1998 noin 2 Yz % keskimäärin 3 Yz prosentin vuosivauhtia, ja sitä 272: ja valtion velka 64 % suhteessa kokonaistuo- nopeammallekin kasvulle on olemassa hyvät 273: tantoon. Talousarvioesitys supistaa valtion ra- edellytykset. Lähivuosien kehityksen kannalta 274: hoitusalijäämän noin 6 mrd. markkaan, vajaa- keskeinen kysymys on, missä määrin raken- 275: seen 1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotan- teellista työttömyyttä kyetään alentamaan. 276: toon. Kansantalouden tilinpidon mukaista Kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen riip- 277: alijäämää laskettaessa ei oteta huomioon mm. puukin lähinnä kotimaisista päätöksistä, sillä 278: omaisuuden myynnistä syntyviä kertaluontei- ulkomaiset lähtökohdat ovat mm. EMU-ratkai- 279: sia tuloja. sun takia hyvät. 280: Valtiontalouden alijäämää on syytä supistaa Hallituksen valtion velkaantumiselle asetta- 281: edelleen. Hallitus pitää perusteltuna valtionta- ma tavoite saavutettiin vuonna 1997, jolloin 282: louden ylijäämää nopean kasvun vuosina, jotta velan suhde kokonaistuotantoon alkoi pienen- 283: turvataan tarpeellinen liikkumavara talouske- tyä. Ensi vuonna velan kasvu pysähtyy myös 284: hityksen heikentyessä. markkamääräisesti. Valtiontalous on silti yhä 285: Matala inflaatio on tukenut kilpailukykyä ja alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsit- 286: alentanut korkoja, mikä on vauhdittanut inves- teillä tarkasteltuna. 287: tointeja ja lisännyt työllisyyttä. Tulopoliittisen Väestörakenne muuttuu melko nopeasti ensi 288: sopimuksen ansiosta sopimuspalkoista ei vuo- vuosikymmenen puolivälistä lähtien, kun elä- 289: den 1999 aikana aiheudu merkittäviä hintapai- keläisten määrä kasvaa ja työikäinen väestö su- 290: neita. Sen sijaan eräillä toimialoilla palkkaliu- pistuu. Sitä ennen talouden kansainvälistymi- 291: kumat voivat kohota ennakoitua suuremmiksi nen ja integroituminen ED-talouteen uhkaavat 292: ja aiheuttaa inflaatiopaineita talouteen. Talous- vähentää verotuottoja. 293: ja rahaliitossa kotimaisen kustannuskehityksen Verotus on yleisesti ottaen Suomessa kan- 294: hillintä on keskeinen talouspolitiikan onnistu- sainvälisesti ja myös EU-maiden keskimää- 295: misen reunaehto. Se edellyttää aikaisempaa rään verrattuna kireä. Talous-ja rahaliitto sy- 296: suurempaa valppautta niin hallitukselta kuin ventää euromaiden yhteistyötä ja lisää vero- 297: työmarkkinaosapuoliltakin. Ulkoiset hintapai- tuksen yhdenmukaistamispaineita. Verotuksen 298: neet pysyvät nykynäkymin vähäisinä. laskupaineet kohdistuvat lähivuosina välittö- 299: Hallitus on jatkanut veropoliittista linjaansa, mimmin hyödykeverotukseen, jonka perustei- 300: jonka tavoitteena on ollut työn verotuksen ta voidaan joutua asteittain alentamaan. Muun 301: alentaminen ja kokonaisveroasteen nousun eh- muassa integraation aiheuttama mahdollinen 302: käiseminen. Marraskuun 1997 tulopoliittisen työvoiman liikkuvuuden lisäys ylläpitää pai- 303: sopimuksen yhteydessä hallitus päätti alentaa neita myös muiden verojen alentamiseksi. Kun 304: edelleen palkansaajien ja eläkeläisten verotus- merkittäviä korvaavia verotulojen lähteitä ei 305: ta. Kaikkiaan kotitalouksien verohelpotukset ole, mahdollisuudet alentaa työllisyyden kan- 306: (ilman inflaatiotarkistusta) kohoavat vuosina nalta keskeisiä veroja ovat rajoitetut ja verora- 307: 1998-1999 4 Yz mrd. markkaan ja koko vaali- 308: HE 105/1998 vp Yll 309: 310: kenne uhkaa muuttua työllisyyden kannalta sia investointeja. Tämän vuoksi on tarpeen 311: nykyistäkin epäedullisemmaksi. varmistua talous- ja teollisuuspoliittisin toimin 312: Jotta Suomi voisi käyttää hyväkseen talous- siitä, että Suomi tarjoaa jatkossa hyvät puitteet 313: ja rahaliiton luomat mahdollisuudet täysimää- niin kotimaisten kuin ulkomaisten kiinteiden 314: räisesti, sen on kyettävä toimimaan houkutte- investointien sijoittumiselle maahamme. 315: levana taloudellisen toiminnan sijaintikohtee- Julkisen talouden sopeutuminen muuttuvaan 316: na. Viime vuosina yritysten investoinnit ovat taloudelliseen ympäristöön on mahdollista 317: jääneet työllisyyden kannalta liian vähäisiksi, vain vähitellen. Keskeistä on huolehtia val- 318: vaikka yritysten kannattavuus ja kysyntänäky- tiontalouden vakauttamisenjatkumisesta myös 319: mät ovat olleet hyvät. Investointipääomia on lähivuosina. Siksi ratkaisuvaihtoehtojen val- 320: suuntautunut Suomesta ulos merkittävästi mistelu on perusteltua aloittaa varhaisessa vai- 321: enemmän kuin olemme tänne saaneet ulkomai- heessa. 322: Taulukko 2. Ansiotuloverotuksen kevennykset vuosina 1996-1999 323: Vuonna 1996 toteutetut muutokset mrd. markkaa 324: Vakuutetun keva-maksun (0,55 %) poisto 2,2 325: Sava-maksun portaan alentaminen 3,35 penniin 0,4 326: 2 prosentin inflaatiotarkistus 0,7 327: Sivuperinnön kunnallisveron poisto 0,3 328: Tupo-vähennyksen jatkaminen 0,5 329: Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun alentaminen 1,5 prosenttiin 0,4 330: Yhteensä 4,5 (3,8*) 331: Vuonna 1997 toteutetut muutokset 332: Veroasteikon tarkistaminen 4 prosentilla sekä 1 %-yksikön alennus margi- 333: naali veroprosentteihin 3,4 334: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laajennus 1,1 335: Sava-maksun portaan alentaminen 2,35 penniin 0,9 336: Tulonhankkimisvähennyksen korotus 1 800 markkaan 0,1 337: Muussa muodossa kuin osakeyhtiönä toimivien yritysten verotuksen keven- 338: nys 0,15 339: Yhteensä 5,6 (4,9*) 340: Vuonna 1998 toteutetut muutokset 341: 2 prosentin inflaatiotarkistus 0,75 342: Kotitalousvähennys 0,1 343: Sava-maksun alennus 0,4 p (eläkeläiset 0,7 p) 1,5 344: Matkakuluvähennyksen muutokset -0,1 345: Yhteensä 2,3 (1,5*) 346: Vuodelle 1999 toteutetut muutokset 347: 2 prosentin inflaatiotarkistus 0,8 348: 0,5 %-yksikön marginaaliveroprosentin alennus, (pl. ylin luokka) 0,95 349: Tulonhankintavähennyksen nosto 2 100 markkaan 0,2 350: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotus 1,2 351: Sava-portaan poisto 0,47 352: Eläkeläisten sava-maksun alennus 0,3 p 0,17 353: Yhteensä 3,8 (3,0*) 354: Ansiotuloverojen kevennys; 1996-1999: 355: Yhteensä 16,2 (13,2*) 356: * Ilman inflaatiotarkistusta 357: y 12 HE 105/1998 vp 358: 359: 2.3 Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolman- 2.4 Talouspolitiikanjärjestelyt talous- ja raha- 360: teen vaiheeseen liitossa 361: 362: Valtioiden tai hallitusten päämiesten neu- Talous- ja rahaliiton keskeisinä elementteinä 363: voston toukokuisen päätöksen mukaan 11 EU- ovat yhteiseen rahaan siirtyminen, yhteisen 364: jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien, osallistuu keskuspankkijärjestelmän perustaminen sekä 365: euroalueeseen vuoden 1999 alusta. Samalla so- talous- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista 366: vittiin perustettavan Euroopan keskuspankin palvelevien järjestelyjen voimaansaattaminen. 367: johtokunnan kokoonpanosta. Valtiovarainmi- 368: nisterit ja keskuspankkien pääjohtajat päättivät 369: miten euroalueeseen osallistuvien maiden va- Finanssipolitiikan järjestelyt 370: luuttojen muuntokurssit määräytyvät. Lisäksi 371: valtiovarainministerien neuvosto antoi aiem- V astuu finanssipolitiikasta säilyy kolman- 372: min annettua asetusta täydentävän asetuksen nessakin vaiheessa kansallisella tasolla. 373: euron käyttöönottoon liittyvistä lainsäädännöl- Maastrichtin sopimuksessa finanssipoliittista 374: lisistä määräyksistä. liikkumavaraa on rajoitettu tarkoituksena var- 375: Markan kurssi kiinnitetään 1.1.1999 peruut- mistaa hintavakauden säilyminen rahaliitossa. 376: tamattomasti euroon. Siirtymäkauden Julkisyhteisöiltä on kielletty keskuspankkira- 377: 1.1.1999-31.12.2001 välisenä aikana euroa hoituksen käyttö ja erioikeudet muissa rahoi- 378: käytetään ainoastaan tilirahana. Eurosetelit ja - tuslaitoksissa. Yhteisöä ja jäsenvaltioita on 379: kolikot lasketaan liikkeeseen vasta siirtymä- myös kielletty ottamasta vastatakseen toisen 380: kauden loputtua 1.1.2002. Euroa käytetään Eu- jäsenvaltion julkisyhteisöjen sitoumuksista. 381: roopan keskuspankkijärjestelmän valuuttana Lisäksi yhteisen rahan käyttöönottavat maat si- 382: heti 1.1.1999 ja myös rahamarkkinat alkavat toutuvat välttämään liiallisia julkisen talouden 383: toimia euroalueella euroissa. Osallistuvien jä- alijäämiä. 384: senvaltioiden 1.1.1999 jälkeen liikkeeseen las- Amsterdamissa hyväksytyllä vakaus- ja kas- 385: kema velka on pääosin euromääräistä. vusopimuksella täydennetään ja täsmennetään 386: Siirtymisestä euroon aiheutuu kertaluontei- EY:n perustamissopimusta finanssipolitiikan 387: sia kustannuksia mm. pankkitoiminnassa ja säännöstön osalta. Sopimuksen tarkoituksena 388: kaupan alalla. Julkisessa hallinnossa kustan- on taata, ettei jäsenvaltioiden julkisen talouden 389: nukset liittyvät pääosin tietojärjestelmien tasapainottomuus vaaranna talous- ja rahalii- 390: muuttamiseen. Suurimmat muutostarpeet ovat ton onnistumista. Sopimus nähdään tarpeelli- 391: kansaneläkelaitoksessa, verohallituksessa ja seksi kokonaistaloudellisen vakauden ja yh- 392: valtiokonttorissa. dentymishyötyjen turvaamiseksi, vastuun ja- 393: Valtion ja kuntien, pankkien sekä kaupan kamiseksi rahapolitiikan kanssa ja kansallisen 394: pääosin vuosille 1997-2001 ajoittuvat koko- finanssipoliittisen liikkumavaran luomiseksi. 395: naiskustannukset ovat arviolta 2 mrd. markkaa Vakaus- ja kasvusopimus rakentuu kolmen 396: eli noin 0,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. peruselementin varaan. Ensinnäkin, luodaan 397: Yhteisen rahan käyttöönotosta syntyvät vuo- kansallisiin vakausohjelmiin perustuva seuran- 398: tuiset säästöt on arvioitu 0,3-0,5 prosentiksi. ta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä. Toiseksi, 399: Tähän arvioon eivät sisälly erilaiset välilliset vahvistetaan liiallisen alijäämän menettelyä 400: hyödyt, jotka on arvioitu yllä todettuja suurem- kurinalaisuuteen kannustavaksi. Kolmannek- 401: miksi. si, edellytetään kaikilta osapuolilta (jäsenval- 402: tiot, neuvosto, komissio) selkeää sitoutumista 403: sovittuihin pelisääntöihin. 404: HE 105/1998 vp y 13 405: 406: Finanssipoliittista valvontaa tehostetaan Talouspolitiikan yhteensovittamisessa kes- 407: edellyttämällä kultakin euromaalta vakausoh- kitytään tekijöihin, jotka vaikuttavat raha- 408: jelmaa, jossa täsmennetään minkälaisiin keski- markkinoihin koko euroalueella tai sisämark- 409: pitkän ajan tavoitteisiin julkisen talouden tasa- kinoiden toimintaan. Luxemburgin huippuko- 410: painon ja velan osalta pyritään sekä esitetään kouksessa julkaistussa valtion tai hallitusten 411: keinot niiden saavuttamiseksi. Tämän talous- päämiesten julkilausumassa yhteensovittami- 412: arvioesityksen kanssa samanaikaisesti edus- sen todetaan sisältävän seuraavat toiminnot: 413: kunnalle annetaan tiedoksi Suomen ensimmäi- - Jäsenmaiden tiivis makrotaloudellinen 414: nen vakausohjelma, joka on jatkoa vuosina seuranta kestävän lähentymisen jatkumisesta 415: 1995-1997 laadituille lähentymisohjelmille. ja euron valuuttakurssin sopusointuisen kehi- 416: tyksen varmistamiseksi. 417: - Budjettitasapainojen valvonta perusta- 418: Rahapolitiikka euroalueella missopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopi- 419: muksen säädösten edellyttämällä tavalla. 420: Talous- ja rahaliiton osallistujamailla tulee - Jäsenvaltioiden työ-, hyödyke- ja palvelu- 421: olemaan yhteinen rahapolitiikka ja niiden suh- markkinoita koskeva rakennepolitiikan seu- 422: dannevaihtelut tulevat todennäköisesti yhden- ranta, samoin kustannus- ja hintakehityksen 423: mukaistumaan. Tämä kehitys on omiaan lisää- seuranta. 424: mään euroalueen vakautta, kasvua ja työlli- - Verouudistusten nopeuttaminen niin, että 425: syyttä tavalla, josta hyötyvät myös unionin taloudellinen tehokkuus lisääntyy ja haitalli- 426: muut jäsenmaat ja Eurooppa laajemminkin. nen verokilpailu vähenee. 427: Yhteisen rahapolitiikan toteuttajana Euroo- Talouspolitiikan tehostettu valvonta tapah- 428: pan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on vas- tuu epävirallisessa EUR0-11 neuvostossa, 429: tuussa koko euroalueen hintavakaudesta. Sen joka kokoontuu ECOFIN-neuvoston kokous- 430: ytimenä toimii Euroopan keskuspankki, jolle ten alla. Varsinaiset päätökset tehdään kuiten- 431: on keskitetty rahapolitiikan operatiivisten ta- kin entiseen tapaan ECOFIN-neuvostossa 432: voitteiden asettaminen. EU:n neuvostolla taas kaikkien 15 jäsenvaltion toimesta. 433: on vastuu kolmansiin maihin liittyvän valuut- 434: takurssipolitiikan yleislinjauksista. Tämän li- 435: säksi EU:n neuvosto antaa suosituksen EKP:n 3. Julkinen talous 436: johtokunnan kokoonpanosta. 437: Keskuspankin itsenäisyys on talous- ja raha- Julkisen talouden vahvistuminen jatkuu tänä 438: liiton keskeisimpiä periaatteita, mikä on selke- ja ensi vuonna. Valtiontalouden alijäämä su- 439: ästi kirjattu myös perustamissopimukseen. pistuu hyvän taloudellisen kehityksen ja sääs- 440: Tällä tavoin on haluttu turvata rahapolitiikan tötoimien ansiosta. Työeläkerahastojen ylijää- 441: pitkäjänteisyys ja uskottavuus. mä pysyy noin 3Yz prosentissa suhteessa brut- 442: tokansantuotteeseen. 443: Työttömyysturvajärjestelmä muuttuu lieväs- 444: Talouspoliittinen yhteistyö ti ylijäämäiseksi. Tehtyjen veroratkaisujen 445: seurauksena kuntien talous on hieman alijää- 446: Talouspolitiikan tehostetussa yhteensovitta- mäinen ensi vuonna. Kuntien taloudessa va- 447: misessa otetaan huomioon toissijaisuusperiaa- kauttamistoimia onkin tarpeen jatkaa tekemäl- 448: te, kansallisten hallitusten ensisijaisuus raken- lä rakenteellisia uudistuksia tuottavuuden ja 449: ne- ja budjettipolitiikkojen suunnittelussa ja tuloksellisuuden parantamiseksi; valtio ei lisää 450: mitoituksessa, EKPJ:n itsenäisyys hintavakau- kuntien velvoitteita ja eräitä nykyisiä velvoit- 451: teen tähtäävässä rahapolitiikassa ja kunnioite- teita poistetaan. Hallituksen vastuulla on EU :n 452: taan kansallisia traditioita ja työmarkkinaosa- perustamissopimuksen julkisen talouden tilaa 453: puolten vastuualueita palkoista päätettäessä. koskevien määräysten täyttäminen, mikä edel- 454: y 14 HE 105/1998 vp 455: 456: lyttää koko julkisen talouden hoidon aikaisem- 3.2 Kunnat 457: paa parempaa yhteensovittamista. 458: Vuonna 1997 kuntien ja kuntayhtymien ta- 459: Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli v. 1997 lous heikkeni. Tähän vaikuttivat menojen kas- 460: kansantalouden tilinpidon mukaan 1,4 % suh- vu valtionosuuksien 2,5 mrd. markan vähen- 461: teessa kokonaistuotantoon (Taulukko 1). Suo- ny~ sekä kunnallisveron _vähene~in~n. Kunt~ 462: mella ei ollut vaikeuksia talous- ja rahaliiton en ja kuntayhtymten tmmmtakuluJ_a 463: lähentymiskriteerien täyttämisessä. Vuon~a kasvattivat mm. ammatillinen koulutus, en- 464: 1998 julkisyhteisöjen talous muuttuu pr?s.entm koissairaanhoito sekä lasten päivähoito. Ar- 465: verran ylijäämäiseksi ja ylijäämän arv101daan vonlisäveron takaisinperinnässä siirryttiin täy- 466: kohoavan lähes 2% prosenttiin vuonna 1999. simääräiseen perintään, mikä lisäsi kuntien 467: Julkisyhteisöjen velka suhteessa kokonaistuo- menoja noin 1 mrd. mk. 468: tantoon alenee 48 Y2 prosenttiin vuonna 1999. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu 469: vuosikate pieneni edellisen vuoden noin 11 470: mrd. markasta 7,5 mrd. markkaan. Tämä vas- 471: 3.1 Valtio tasi likimain kuntien kirjanpidon mukaisia 472: poistoja, joten tilikauden tulos jäi lähelle nol- 473: laa. 474: Vuonna 1997 kansantalouden tilinpidon mu- 475: Kunnittaiset erot olivat suuret. Ennakkotie- 476: kainen valtion rahoitusalijäämä oli 4,3 %, 477: tojen mukaan noin 250 kunnan tilikauden tulos 478: mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän 479: oli negatiivinen eli vuosikate ei riittänyt kat~a 480: kuin edellisenä vuonna. Samalla valtion vel- 481: maan poistoja. Noin 70 kunnan tilinpäätöksis- 482: kaantuneisuus kääntyi laskuun. Vuonna 1998 483: sä vuosikate jäi negatiiviseksi. Nämä kunnat 484: valtion tulot kehittyvät suotuisasti, sillä välit- 485: joutuvat rahoittamaan ~äyt~ömenojaan_ v~lka 486: tömät verot kasvavat 10 Y2 % ja välilliset verot 487: rahalla tai/ja kassavaroJaan Ja muuta tmmmta- 488: 7 %. Menosäästöt ja suotuisa talouskehitys pi- 489: pääomaa purkamalla. . . 490: tävät menokehityksen kurissa, sillä investoin- 491: Vuonna 1998 kuntien Ja kuntayhtymten ra- 492: nit supistuvat ja kulutusmenot kasvavat nimel- 493: hoitusasema pysyy likimain ennallaan. Tulo- 494: lisesti vain vähän. Kun lisäksi siirtomenojen ja 495: poliittinen ratkaisu ja käyttöön otettu opett~ji 496: korkomenojen lisäys on vähäinen, valtion me- 497: en 7 prosentin eläkemaksu lisäävät kuntien 498: nojen kasvu jää pariin prosenttiin. v_~tion ra- 499: menoja. Säästötoimenpiteistä huolimatta kun- 500: hoitusalijäämä supistuu 2V2 prosenttnn koko- 501: tien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvavat 502: naistuotannosta. 503: lähes 4 mrd. mk. Henkilöstömenot lisääntyvät 504: Vuonna 1999 valtion tulot kasvavat 3 %. arviolta 3 Y2 %. 505: Valtion tuloveron tuottoa alentaa marraskuus- Valtionosuuksia vähennetään 1,3 mrd. mk. 506: sa 1997 solmitun tulopoliittisen sopimuksen Kustannustason arvioitu 2,8 prosentin nousu 507: yhteydessä päätetty 1,8 mrd. markan tuloveron lisää valtionosuuksia 0,7 mrd. mk. Keskimää- 508: kevennys. Toisaalta energiavero~uksen mu~ räisen kunnallisveroprosentin nousu ja yleisen 509: tokset ja yritysverotuksen pmstoprosentm taloudellisen tilanteen paraneminen lisäävät 510: alentaminen lisäävät verotuottoja runsas 1 kunnallisveron tuottoa. Kuntien verotulot kas- 511: mrd. markkaa. Välillisten verojen tuottoa alen- vavat noin 4 mrd. mk. Kunnallisveroprosenttia 512: tavat mm. luotto- ja makeisveron poistuminen. korotti 77 kuntaa ja keskimääräinen veropro- 513: Valtion menot supistuvat 2% v. 1999. Valtion sentti nousi edellisvuoden 17,43 prosentista 514: rahoitusalijäämä alenee 1 prosenttiin kansan- 17,55 prosenttiin. Vaikka kuntien osuut~a y~ 515: tuotteesta. teisöveron tuotosta laskettiin 4,8 prosenttiyksi- 516: köllä 40,0 prosenttiin, kunnat saanevat yhtei- 517: söveroa suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 518: HE 105/1998 vp y 15 519: 520: 1997. Kuntien vuosikate pysyy vuoden 1997 vestointeja pienemmäksi, mikä johtaa kuntien 521: tasolla. velkaantumisen kasvuun ja/tai toimintapää- 522: Vuonna 1999 kuntien ja kuntayhtymien ta- oman supistumiseen. Rahoitustilanteen heik- 523: lous heikkenee. Palkkojen nousu, opettajien keneminen lisää paineita kuntien tuloveropro- 524: eläkemaksun 3,0 prosenttiyksikön korotus ja senttien nostoon. 525: KVTEL-maksun arvioitu 0,3 prosenttiyksikön Kuntien valtionosuuksia korotetaan vuonna 526: korotus sekä muiden toimintakulujen kasvu li- 1999 kustannustason muutoksen takia 2,5 % 527: säävät kuntien menoja. Verovähennysten ko- eli noin 0,6 mrd. mk. Käyttötalouden valtion- 528: rottaminen hidastaa merkittävästi kunnallisve- osuudet ovat 24,1 mrd. mk. Kuntien verotulo- 529: ron tuoton kasvua. Yhteisöveron tuottoon ei jen kasvu jää vajaaseen 2 mrd. markkaan. 530: odoteta suuria muutoksia. Kiinteistöveropro- Kiinteistöverotuoton arvioidaan lisääntyvän 531: senttien vaihteluvälejä on nostettu vuodelle 0,3 mrd. mk ja yhteisöveron tuoton pysyvän 532: 1999, ja veroprosentteja korottamalla kunnat ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asia- 533: voivat saada lisää verotuloja. Kuntien ja kun- kasmaksusäännösten muutosten arvioidaan li- 534: tayhtymien vuosikate jää vuonna 1999 nettoin- säävän maksutuloja 0,2 mrd. mk. 535: 536: 537: Taulukko 3. Kuntatalouden kehitys vuosina 1997-1999, kuntien tilinpidon mukaan 538: mrd. mk 539: 1997 1998 1999 540: 1. Toimintatuotot 37,6 38,4 39,4 541: 2. Toimintakulut 110,8 114,7 118,0 542: 3. Toimintakate (=1.-2.) -73,2 -76,3 -78,6 543: 4. Verotulot 65,4 69,7 71,5 544: 5. Käyttötalouden valtionosuudet 19,8 19,0 18,7 545: 6. Muut rahoituserät, netto -4,5 -5,2 -5,7 546: 7. Vuosikate (=3.+4.+5.+6.) 7,5 7,2 5,9 547: 8. Suunnitelman mukaiset poistot 7,2 7,4 7,6 548: 9. Tilikauden tulos ( =7. -8.) 0,3 -0,2 -1,7 549: 10. Investoinnit, nettol) 10,9 9,5 8,5 550: 11. Rahoitusjäämä (=7.-10.) -3,4 -2,3 -2,6 551: 552: Lainakanta 24,9 25,1 25,7 553: Toimintapääoma 15,5 13,4 11,4 554: I) Käyttöomaisuuden ostot - myynnit- investointien valtionapu 555: 556: 557: 558: 559: Investointimenoja vähentävät valtionapu- vuodesta 1999lähtien toteutettava kuntien yh- 560: hankkeisiin kohdistuvat valtion toimenpiteet. teisövero-osuuksien muuttaminen sekä val- 561: Kunnallisen henkilöstön määrä aleni vuoteen tionosuusuudistuksen siirtymätasausten asteit- 562: 1995 saakka ja kääntyi uudelleen kasvuun vuo- tainen poistuminen. 563: sina 1996-1997. Vuonna 1997 henkilöstön Kansantalouden tilinpidon käsitteistön mu- 564: määrä oli 418 000. Tehtyjen ja suunniteltujen kaan kuntien ja kuntayhtymien talous oli vuon- 565: henkilöstösäästöjen perusteella arvioidaan na 1997 tasapainossa. Nopean talouskasvun ja 566: henkilöstömäärän vähenevän 10 000 hengellä kuntien toteuttamien säästötoimien ansiosta 567: vuonna 1999. kuntatalouden arvioidaan pysyvän myös vuon- 568: Kuntatalouden tilan heikkeneminen johtaa na 1998 tasapainossa. Vuonna 1999 kuntien ja 569: kuntatalouden eriytymiseen, jota lisää vero- kuntayhtymien talous heikkenee; rahoitusali- 570: y 16 HE 105/1998 vp 571: 572: jäämäksi arvioidaan 1 Yz mrd. mk eli 0,2 % mien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 573: bruttokansantuotteesta. Kuntien ja kuntayhty- pysyy vuosina 1998-1999 ennallaan. 574: 575: 576: Taulukko 4. Valtion vuoden 1999 talousarvioesityksen vaikutukset kunnallistalouteen 577: Muutokset vuodesta 1998 vuoteen 1999 578: valtionosuudet, -avus- 579: kuntien bruttomenot tukset ja verotulot 580: milj. mk milj. mk 581: 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset 582: - kuntien harkinnanvaraiset avustukset +30 583: -yleisen oikeusaputoiminnan siirto valtiolle -31 -31 584: - holhouslautakuntien tehtävien siirto valtiolle -13 -13 585: -eräät pienet valtionosuustehtävätl) (-45) -45 586: - koulutuspaikkojen lisäykset +135 +77 587: - opettajien eläkemaksu +250 +143 588: -terveydenhuollon rationalisointisäästöt1) (-620) -150 589: - kalliiden lääkkeiden korvauskäyt. muutos -40 -40 590: - asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovitus -173 -300 591: - erikoissairaanhoitolain muk. tutkimustoiminta -100 592: - valtion korvaus lääkäreiden koulutukseen -10 593: Yhteensä +128 -439 594: (-665) 595: 2. Indeksikorotukset 2,5 % +640 596: 597: 3. Verotuksen muutokset 598: - tulonhankkimisvähennyksen korotus - 85 599: - ansiotulovähennyksen korotus -1 000 600: -irtaimen käyttöomaisuuden poistoprosentin alen- 601: taminen +320 602: - kiinteistöverokannan vaihteluvälin laajentami- 603: nen +300 604: Yhteensä -465 605: 606: 4. Asiakasmaksujen muutokset 607: -lyhytjälkihoitoinen kirurgia +40 608: - hoitopäivämaksu lähtöpäivältä +145 609: - yksityislääkärin lähetteet +15 610: Yhteensä +200 611: 612: Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 613: - ilman indeksikorotuksia +128 -704 614: - indeksikorotukset mukaan lukien -64 615: 1 616: l Säästövaikutus on riippuvainen kuntien toimenpiteistä. 617: HE 105/1998 vp y 17 618: 619: 3.3 Työeläkelaitokset kansaneläkemenojen supistumisen vuoksi. 620: Työnantajien sosiaaliturvamaksut lisääntyvät 621: Vuonna 1997 työeläkelaitosten (pl. Valtion miljardin verran. Vakuutetun maksut vähene- 622: eläkerahasto) maksamat etuudet olivat 45 rnrd. vät puoli miljardia markkaa, kun sairausvakuu- 623: markkaa ja saarnat vakuutusmaksutulot hie- tusmaksun porrastus poistuu, eläkeläisten sai- 624: man suuremmat. Rahastojen sijoitustulot ko- rausvakuutusmaksua alennetaan 0,3 penniä ve- 625: hosivat 14 rnrd. markkaan ja tulonsiirrot val- roäyriltäja palkansaajien työttömyysvakuutus- 626: tiolta ja työttörnyysturvajärjestelrnältä 7 ~ maksua 0,05 prosenttiyksikköä. Työnantajien 627: rnrd. markkaan, jolloin rahoitusylijäärnäksi maksuprosentti laskee palkkasumman 5 rnilj. 628: muodostui 20 ~ rnrd. markkaa. Vuonna 1998 mk ylittävältä osalta 0,05 prosenttiyksikköä 629: työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot nouse- 3,85 prosenttiin. SOTU-rahastojen talous on v. 630: vat 49 rnrd. markkaan palkkasumman kasvun 1999 Y2 rnrd. mk ylijäämäinen. Suhdannepus- 631: ja TEL- ja KVTEL- maksujen korotusten kurin kerääminen työttömyysvakuutusrahas- 632: vuoksi. Laitosten maksamat etuudet kohoavat toon aloitetaan v. 1999. 633: 47 rnrd. markkaan ja niiden rahoitusylijäämä 634: 23 rnrd. markkaan. 635: Vuonna 1999 sekä työeläkemenot että va- 4. Menoarvioesityksen päälinjat 636: kuutusrnaksutulot kasvavat runsas 5 %. Työn- 637: antajan ja palkansaajien TEL-rnaksuprosentit Hallituksen esityksellä vuoden 1999 talous- 638: on arvioitu pidettävän ennallaan. Suhdanne- arvioksi pyritään kestävän talouskasvun edel- 639: puskurin kerääminen TEL-järjestelmän tasaus- lytysten jatkumisen turvaamiseen, työllisyy- 640: rahastoon aloitettaneen vuonna 1999. Työelä- den edelleen paranemiseen ja valtiontalouden 641: kelaitosten rahoitusylijäämä kohoaa 24 rnrd. vakauttamiseen. Edelleenkin korkea työttö- 642: markkaan, joka on 3,4 % kokonaistuotannos- myys ja samanaikaisesti joillakin aloilla jo il- 643: ta. Rahastojen pääoma nousee 290 rnrd. mark- menevä työvoimapula on uusi rakenteellinen 644: kaan. ongelma, jonka lievittärniseen talousarvioesi- 645: tys pyrkii mm. vero-, työvoima- ja koulutuspo- 646: litiikan keinoin. Pitkän aikavälin kestävän ta- 647: 3.4 Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvara- louskasvun edellytyksiä edistetään mm. kulu- 648: hastot vana vuonna alkavalla monivuotisella 649: tietoteollisuuden rnuunto- ja lisäkoulutusohjel- 650: Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahas- malla sekä suuntaamaila työvoimapoliittista 651: tot (jatkossa SOTU-rahastot) maksoivat vuon- aikuiskoulutusta rekrytoiturnista edistävästi ja 652: na 1997 kotitalouksille etuuksina ja avustuksi- tehostamalla työvoirnapalveluja. 653: na 66,6 rnrd. markkaa, joka oli runsaan miljar- Talousarvioesityksen lähtökohtana on maa- 654: din edellisvuotista vähemmän. Rahastojen liskuussa päätetyt rnenokehykset, joissa saatet- 655: talous oli 2,8 rnrd. markkaa alijäämäinen. tiin loppuun hallitusohjelman ja sen lisäpöytä- 656: Vuonna 1998 SOTU-rahastojen kotitalouksille kirjan päätökset valtiontalouden tasapainotta- 657: maksamat etuudet supistuvat miljardilla mar- miseksi sekä toteutettiin muut hallituskauden 658: kalla, kun menoja pienentävät työllisyyden aikana päätetyt monivuotiset valtiontalouden 659: paraneminen ja kansaneläkkeen pohjaosan as- vahvistarnispäätökset. Menokehyksiin sisältyi 660: teittainen poistuminen. Rahastojen tuloja vä- noin 2 rnrd. mk suuruiset menojen leikkaukset 661: hentää palkansaajien sairausvakuutusmaksun tai lykkäykset aikaisempiin menoperusteisiin 662: aleneminen 0,4 penniä ja eläkeläisten 0, 7 pen- verrattuna. 663: niä veroäyriltä. SOTU-rahastojen talous on v. Alkukeväällä arvioitua ripeärnpänä edelleen 664: 1998 lähes tasapainossa. jatkuva talouskasvu ja arvio kasvun jatkumi- 665: Vuonna 1999 SOTU-rahastojen maksamat sesta nopeana myös ensi vuonna on antanut ai- 666: etuudet pienenevät yhä työttörnyysturva- ja heen sopeuttaa kevään rnenokehityssuunnitel- 667: y 18 HE 105/1998 vp 668: 669: ma vallitsevaan korkeasuhdannetilanteeseen mishankkeisiin, valtionosuuksien loppuerien 670: sopivaksi. Hallitus on päätynyt talousarvioesi- lykkäyksiin, puolustusmateriaalihankintoihin, 671: tyksessään 3,8 mrd. mk maaliskuista kehystä valtion tukeen asuntotuotannolle ja harkinnan- 672: alempaan menoarvioesitykseen. varaisiin avustuksiin yksityiselle sektorille. 673: Talousarvioesityksen menojen tason alenta- Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiussäännök- 674: minen ja menojen lykkäykset koskevat kaik- siä tarkistetaan joustavammiksi, EU :n raken- 675: kia hallinnonaloja. Valtionvelan menot nouse- nerahasto-ohjelmien budjetoinnissa siirrytään 676: vat aiemmin arvioidusta, koska valtion joukko- osittain valtuusmenettelyyn ja työvoimapolitii- 677: velkakirjojen myynnistä ei enää arvioida kan määrärahat sopeutetaan vastaamaan alene- 678: syntyvän emissiovoittoja. Talousarvioesityk- vaa työttömyyden tasoa. 679: sen menosupistukset ja lykkäykset kohdistuvat 680: mm. valtion rakentamis- ja valtionapurakenta- 681: 682: 683: Taulukko 5. Menot pääluokittain vuosina 1997-19991) 684: Nume- 685: ro- V. 1997 v. 1998 v. 1999 686: tunnus Pääluokka tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 687: rnilj. mk milj. mk milj. mk ±milj. mk ±% 688: 21. Tasavallan Presidentti 31 47 48 + 1 + 2 689: 22. Eduskunta 271 305 345 + 39 + 13 690: 23. Valtioneuvosto 192 196 211 + 16 + 8 691: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnon- 692: ala 3 126 3 304 3542 + 237 + 7 693: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 2 705 2 828 3 121 + 292 + 10 694: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 6 216 6402 6199 203 3 695: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 10 112 10 111 9028 - 1083 11 696: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon- 697: ala 27 547 27 945 28055 + 110 + 0 698: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26188 25 968 26636 + 669 + 3 699: 30. Maa- ja metsätalousministeriön 700: hallinnonala 12 697 12 373 12016 357 3 701: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 8 253 7 349 7 210 139 2 702: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön 703: hallinnonala 4566 4565 4 519 46 1 704: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- 705: linnonala 45 201 44919 43 283 - 1635 4 706: 34. Työministeriön hallinnonala 13459 13 324 10956 - 2 368 18 707: 35. Ympäristöministeriön hallinnon- 708: ala 3 729 3 471 3 553 + 83 + 2 709: 36. Valtionvelka 23 084 25 513 28 388 + 2 875 + 11 710: Menot yhteensä 187 378 188 619 187111 - 1508 1 711: 712: l) Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti. Taulu- 713: kossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. 714: HE 105/1998 vp y 19 715: 716: 717: 718: Taulukko 6. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. mk (ml. rahastot) 719: 720: 2000 2001 2002 2003- 721: Vuonna 1999 myönnettävistä valtuuksista ai- 722: heutuvat menot: 723: 1. Tilausvaltuudet 574,5 75 724: 2. Talonrakennusvaltuudet I) 50 11 725: 3. Muut rakentamisvaltuudet 1120 904 430 50 726: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 113 33 38 146 727: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 1050 673 310 54 728: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 2 051 154 47 10 729: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 314,9 561,4 626,7 730: 8. Korkotukilainavaltuudet 143 178 188 761 731: 9. Muut valtuudet 1 807,5 673,5 126 55 732: Yhteensä 7 223,9 3 262,9 1 765,7 1076 733: 734: Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutu- 735: vatmenot: 736: 1. Tilausvaltuudet 3 300 2353 1520 2606 737: 2. Talonrakennusvaltuudetl) 90 85 40 738: 3. Muut rakentamisvaltuudet 480 187 112 950 739: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 416,4 360,4 273 500 740: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 923 244 44 3 741: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 219 80 28 6 742: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 1205,4 806,5 1 296,5 743: 8. Korkotukilainavaltuudet 1 066,7 931,5 799 3 952 744: 9. Muut valtuudet 664 304 144 508 745: Yhteensä 8 364,5 5 351,4 4 256,5 8 525 746: Menot yhteensä 15 588,4 8 614,3 6 022,2 9 601 747: 1) 748: Lukuihin vaikuttaa se, että aiemmin budjettitaloudesta maksetuista menoista suurin osa siirtyy liikelaitostet- 749: tavan Kiinteistölaitoksen maksettaviksi. 750: 751: 752: 753: 754: 4.1 Menoarvioesitys hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriön hallinnonala 755: (pääluokka 24) 756: 757: Tasavallan Presidentti, Eduskunta ja valtio- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yh- 758: neuvosto (pääluokat 21-23) teensä 3 542 milj. mk, josta ulkoasiain hallin- 759: toon ehdotetaan 864 milj. mk. 760: Tasavallan Presidentille, Eduskunnalle ja Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan määräraho- 761: valtioneuvostolle ehdotetaan määrärahoja yh- ja yhteensä 2 363 milj. mk, mikä on noin 0,34 762: teensä 604 milj. mk. Puoluetoiminnan tukemi- % vuoden 1999 arvioidusta bruttokansantulos- 763: seen ehdotetaan vuoden 1998 talousarvion mu- ta. Hallitus laatii vuonna 1998 kehitysmaapo- 764: kaisesti 64 milj. mk. liittisen linjauksen, jossa eri kehitysmaasuh- 765: teille asetetaan yhteiset päämäärät ja jonka ko- 766: konaisvaltainen toteuttaminen käynnistyy 767: vuonna 1999. 768: Y20 HE 105/1998 vp 769: 770: Yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan, Venä- lalle kahdeksan alueellista hallintotuomiois- 771: jän ja muiden IVY -maiden kanssa ehdotetaan tuinta ja selvitetään tuomioistuinlaitoksen or- 772: määrärahoja eri hallinnonaloilla yhteensä 222 ganisaation yleisiä kehittämislinjoja. 773: milj. mk. Suomen lähialueyhteistyötä toteute- V ankeinhoitolaitoksessa jatketaan laitoskan- 774: taan hallituksen lähialueministerivaliokunnan nan parantamista lähtökohtana muuttuneen 775: hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. vankirakenteen sekä laitosten turvallisuuden ja 776: Vuonna 1999 tavoitteena on suunnata lähialue- järjestyksen ylläpidon samoin kuin kohtuulli- 777: yhteistyöhankkeet lähialuestrategian määritte- sen laitoshygienian asettamat vaatimukset. 778: lemille prioriteettialoille ottaen huomioon Erityistä huomiota kiinnitetään huumeiden 779: pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteet. vastaisiin toimenpiteisiin, rikoksetontaja päih- 780: Hallinnonalan muihin menoihin ehdotetaan teetöntä elämäntapaa tukevien ohjelmien käyt- 781: 796 milj. mk, mistä suomalaisten valvonta- töönottoon sekä toiminnan vaikuttavuuden ar- 782: joukkojen ylläpitomenoihin ja kriisinhallin- viointimenetelmien kehittämiseen. 783: taan 213 milj. mk, EU-puheenjohtajuuskauden 784: aiheuttamiin menoihin 165 milj. mk ja kan- 785: sainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja ra- Sisäasiainministeriön hallinnonala 786: hoitusosuuksiin 322 milj. mk. (pääluokka 26) 787: 788: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 789: Oikeusministeriön hallinnonala 6199 milj. mk. 790: (pääluokka 25) Ulkomaalaisviraston menoihin ehdotetaan 791: määrärahoja 27 milj. mk. Viraston lisääntyvien 792: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja tehtävien hoitoa ehdotetaan rahoitettavaksi en- 793: 3 121 milj. mk, mistä 232 milj. mk ministeriöl- tistä enemmän käsittelymaksuista saatavilla 794: le ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, tuloilla siten, että maksut lähentyvät omakus- 795: 1 929 milj. mk oikeuslaitokselle, 820 milj. mk tannushintoja. Samalla viraston toimintakykyä 796: vankeinhoitolaitokselle ja 138 milj. mk vaali- tehostetaan ja päätöksentekomenettelyjä ratio- 797: menoihin. nalisoidaan. 798: Oikeusministeriössä jatketaan eduskunnan Lääninhallitusten menoihin ehdotetaan 282 799: käsiteltävänä olevan uuden perustuslain voi- milj. mk. Toteutuneen lääninuudistuksen jat- 800: maantuloon liittyvää valmistelua sekä perusoi- kuvuuteen ja lääninhallitusten toiminnan va- 801: keusuudistusta toteuttavan lainsäädännön val- kiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota. Lää- 802: mistelua. Rikoslain kokonaisuudistus on tar- ninhallitusten toiminnan yhtenä painopisteenä 803: koitus saattaa loppuun ja painopistettä on kansalaisten tarvitsemien palvelujen ylei- 804: siirretään kansalliseen rikoksentorjuntaan ja sen saavutettavuuden selvittäminen. 805: EU:n piirissä tehtävään rikollisuuden vastai- Rekisterihallinnon menoihin ehdotetaan 136 806: seen työhön. Muita keskeisiä painopisteitä milj. mk. Väestörekisterikeskus rakentaa hen- 807: ovat konkurssilainsäädännön uudistus, yhtiö- kilön sähköisen tunnistamisen edellyttämän 808: lainsäädännön kehittäminen ja lainsäädännön varmennusjärjestelmän ja tuottaa varmennevi- 809: laadun parantamiseen yleisesti tähtäävä val- ranomaispalvelut. Väestötietojärjestelmän tie- 810: mistelu sekä oikeusjärjestyksen toimintaa kos- totekninen kokonaisuudistus (VTJ 2000) saa- 811: kevan tietopohjan parantaminen. Rikoksen uh- tetaan kaikilta osin loppuun. 812: rin asemaa parantava lainmuutos saatetaan Holhoustoimen hallinto siirretään kunnilta 813: voimaan. valtiolle. Kuntien holhouslautakunnat lakkau- 814: Oikeuslaitoksessa jatketaan toteutettujen tetaan ja niiden tehtävät siirretään maistraateil- 815: laaja-alaisten menettelyuudistusten seurantaa, le. Holhoustoimen toiminnallinen johto ja val- 816: uudistetaan hallintotuomioistuimet perusta- vonta ovat oikeusministeriöllä. 817: malla lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden ti- 818: HE 105/1998 vp Y21 819: 820: Kihlakunnanvirastojen yhteisiin menoihin Alueiden kehittämiseen ehdotetaan sisäasi- 821: ehdotetaan 223 milj. mk. Määrärahalla makse- ainministeriön hallinnonalan osalta 324 milj. 822: taan kihlakuntien yhtenäisvirastojen yhteisiä mk sekä ED-määrärahojen myöntämisvaltuuk- 823: menoja. Kihlakunnanvirastojen yhteistä henki- siin 500 milj. mk. 824: löstöä lisätään. 825: Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan 2 688 826: milj. mk. Määrärahan mitoitus mahdollistaa Puolustusministeriön hallinnonala 827: nykyisin käytössä olevien resurssien turvaami- (pääluokka 27) 828: sen. Poliisin peruspalvelujen määrä ja laatu py- 829: ritään turvaamaan maan kaikissa osissa. Tämä Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yh- 830: edellyttää tehtävien tärkeysjärjestykseen saat- teensä 9 028 milj. mk. 831: tamista. Keskeisimmät turvattavat toiminnot Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdote- 832: ovat poliisin avun varmistaminen kiireellisissä taan määrärahoja 5 190,1 milj. mk. Uudistetun 833: hälytystehtävissä ja vakavan, yksilöön kohdis- varusmiesten koulutusjärjestelmän käyttöön- 834: tuvan sekä suurta taloudellista vahinkoa aihe- ottoa jatketaan. Toiminnallinen painopiste on 835: uttavan rikollisuuden torjunta. Toiminnan te- varusmiesten koulutuksen määrällisen ja laa- 836: hokkuutta on myös lisättävä mm. laatutoimin- dullisen tason säilyttämisessä samana kuin 837: nan avulla, palveluverkostoa järkeistämällä edellisenä vuonna. Voimavarojen supistusten 838: sekä lisäämällä yhteistoimintaa viranomaisten vaikutukset varusmieskoulutukseen pyritään 839: välillä. Viranomaisradioverkon rakentamista pitämään mahdollisimman pieninä. Kertaus- 840: jatketaan. harjoitusten määrää joudutaan vähentämään 841: Pelastustoimen menoihin ehdotetaan 128 huomattavasti vuoden 1998 tasosta. 842: milj. mk. Sisäasiainministeriö päättää hätäkes- Puolustusmateriaalimenoihin ehdotetaan 843: kusjärjestelmän kehittämisestä. määrärahoja 3 490 milj. mk, mistä 2 700 milj. 844: Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen ti- 845: 958 milj. mk. lausvaltuuksien maksuista, 20 milj. mk puolus- 846: Sisäasiainministeriön kautta myönnettäviin tushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennys- 847: kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan 1 257 hankinnoista sekä ammuslaboratorion tuotan- 848: milj. mk. Yleiseen valtionosuuteen tehdään to- ja ylläpitomenoista ja 770 milj. mk 849: 2,5 %:n arvioitu kustannustasokorotus. Valti- indeksien ja valuuttakurssien muutoksista ai- 850: onosuuksiin sisältyvät kuntien verotuloihin pe- heutuvista menoista. Puolustusmateriaalihan- 851: rustuvat tasauslisät ja -vähennykset sekä val- kintojen painopiste on ilmavoimien torjunta- 852: tionosuusuudistuksen voimaantulosta johtuva hävittäjähankinnassa. Vuonna 1999 ei ehdote- 853: siirtymätasaus. Yleisen valtionosuuden mitoi- ta myönnettäväksi yhtään uutta tilausvaltuutta. 854: tuksessa on otettu huomioon vähennyksenä oi- Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin eh- 855: keusapu- ja holhoustoimen siirto valtiolle sekä dotetaan määrärahoja 193,5 milj. mk ja paino- 856: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapi- piste on puolustusvoimien rakennemuutoksen 857: don ja elinkeinojen edistämisen siirtäminen yhteydessä muodostettavien valmiusyhtymien 858: pois yleisen valtionosuuden piiristä. Kuntara- toiminnan edellyttämässä rakentamisessa. 859: kenteen kehitystä tuetaan kuntien yhdistämisa- Hallinnonalan muihin menoihin ehdotetaan 860: vustuksin. Talousvaikeuksissa oleville kunnil- määrärahoja 154,5 milj. mk. 861: le myönnetään harkinnanvaraista rahoitus- 862: avustusta 230 milj. mk. Lakia, jonka 863: perusteella kunnille voidaan myöntää korkotu- Valtiovarainministeriön hallinnonala 864: kea ja velkojen vakautuslainaa, jatketaan sa- (pääluokka 28) 865: malla kun sen soveltamisalaa rajataan koske- 866: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 867: maan vain sen piirissä nykyisin olevia kuntia. 868: 28 055 milj. mk, mistä eläkemenoihin 14 230 869: Y22 HE 105/1998 vp 870: 871: milj. mk, verohallinnon menoihin 1 650 milj. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden 872: mk ja Ahvenanmaan maakunnalle 837 milj. perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan 873: mk. Arvonlisäveromenoihin ehdotetaan 3 600 kustannustason nousun perusteella 2,5 %. 874: milj. mk ja maksuosuuksiin Euroopan unionil- Vanhojen valtionosuuksien vuoden 1999 lop- 875: le 6 290 milj. mk. Hallinnonalalle budjetoi- puerä siirretään maksettavaksi myöhemmin. 876: daan keskitetysti ministeriöille ED-puheenjoh- Ammattikorkeakouluopetuksen menoihin 877: tajuudesta aiheutuviin menoihin 86 milj. mk. ehdotetaan 1110 milj. mk. Vakinaisten am- 878: Toinen keskitetty määräraha on ulkoasiainmi- mattikorkeakoulujen määrä kasvaa neljällä ja 879: nisteriön pääluokassa. on 24 vuonna 1999. Opiskelijamäärä on noin 880: Vuodelle 1998 budjetoituihin määrärahoihin 71 000. Ammattikorkeakoulujen kokonais- 881: verrattuna suurimmat lisäykset on ehdotettu määrä tulee jatkossa olemaan hieman alle 30. 882: eläkemenoihin, 623 milj. mk ja maksuosuuk- Yleissivistävän koulutuksen menoihin eh- 883: siin Euroopan unionille, 520 milj. mk. Koska dotetaan 7 367 milj. mk. Peruskoulun oppilas- 884: siirtoa valtion vakuusrahastolle ei arvioida tar- määräksi arvioidaan 586 000 ja lukioiden 885: vittavan ja koska ehdotettu kiinteistölaitoksen 139 000. Toiminnan kehittämisen lähtökohta- 886: liikelaitostaminen vähentää määrärahatarvetta, na on koulutuksen perusturvan takaaminen 887: hallinnonalan kokonaismenot kasvavat vain kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellises- 888: 110 milj. mk. ta asemasta riippumatta. Koulukodeissa annet- 889: Ehdotetaan, että tehokkuuden ja pääoman tavan perusopetuksen rahoitus siirretään ope- 890: tuoton lisäämiseksi, kiinteistöjen arvon säily- tusministeriön hallinnonalalle. 891: misen varmistamiseksi ja valtion tilahuollon Ammatillisen koulutuksen menoihin ehdote- 892: turvaamiseksi Valtion kiinteistölaitoksesta taan 2 900 milj. mk. Toisen asteen koulutus- 893: muodostetaan liikelaitos 1.1.1999. Omaisuu- paikkojen määrä mitoitetaan siten, että koko 894: denhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan asteittaista peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan 895: lakkauttamista valmistellaan. tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin 896: opintoihin. Ammatillisen peruskoulutuksen 897: oppilasmääräksi arvioidaan 145 000 ja oppiso- 898: Opetusministeriön hallinnonala pimusten määräksi 24 000. 899: (pääluokka 29) Aikuiskoulutuksen menoihin ehdotetaan 900: 1 773 milj. mk ostopalveluina hankittavan lisä- 901: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja koulutuksen määrää vähentämällä. Kesäyli- 902: 26 636 milj. mk. opistot siirtyvät lakisääteiseen valtionosuusjär- 903: Yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen menoi- jestelmään. 904: hin ehdotetaan 6 062 milj. mk. Valtioneuvos- Opintotukimenoihin ehdotetaan 3 805 milj. 905: ton hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäys- mk. Opintotukitoiminnan tavoitteena on opis- 906: ohjelman mukaisesti yliopistojen tutkimusra- keluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja 907: hoitusta lisätään 73 milj. markalla. opintotuen mitoittaminen siten, että tuetaan 908: Tietotekniikkakoulutukseen ehdotetaan lisäys- omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista. 909: tä 20 milj. mk. Yliopistojen perusvoimavarois- Koulumatkatuen piiriin tulevat myös ammatil- 910: ta 25 % osoitetaan laskennallisella perusteella. lisessa peruskoulutuksessa opiskelevat aikui- 911: Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatke- set. Opintorahan enimmäismäärät eivät muutu. 912: taan toiminnan laadun, taloudellisuuden ja te- Tieteen menoihin ehdotetaan 1 001 milj. mk, 913: hokkuuden parantamiseksi. Yliopistoissa suo- mistä 40 % myönnetään veikkausvoittovarois- 914: ritetaan vuosina 1998-2000 vuosittain keski- ta. Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusra- 915: määrin runsaat 10 800 maisteritason tutkintoa hoituksen lisäysohjelman mukaisesti Suomen 916: ja noin 930 tohtorintutkintoa. Yliopistojen ra- Akatemian rahoittamien tutkimushankkeiden 917: kennushankkeiden rahoitus siirretään 1.1.1999 myöntämisvaltuus nostetaan 670 milj. markak- 918: lukien Valtion kiinteistö laitokselle. si ja tutkimusmäärärahoja lisätään 92 milj. mk. 919: HE 105/1998 vp Y23 920: 921: Taiteen sekä kulttuuri-, museo- jakirjastotoi- mien kehittämiseen. Merkittävä osa rakennetu- 922: men menoihin ehdotetaan 1 597 milj. mk, mis- kitoimenpiteistä rahoitetaan yksinomaan 923: tä 78 % myönnetään veikkausvoittovaroista. kansallisesti maatilatalouden kehittämisrahas- 924: Liikunnan ja nuorisotyön menoihin ehdotetaan ton varoin. Etelä-Suomen maatalouden inves- 925: 587 milj. mk, mistä 95% myönnetään veikka- tointeja edistetään artiklan 141 mukaiseen tu- 926: usvoittovaroista. Tavoitteena on mm. kultuuri- keen liitetyllä korotetuna investointituena. 927: sektorin työllisyyden, nuorten työpajatoimin- Maataloustuotannosta luopumista edistetään 928: nan, koululaisten iltapäivätoiminnan ja muun ED:n osarahoittamana luopumistuenaja artik- 929: kansalaistoiminnan kehittäminen sekä kulttuu- laan 141 liittyvällä maataloustuotannon lopet- 930: riteollisuuden edistäminen. tamistuella, joka rahoitetaan kokonaan kansal- 931: Veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän lisesti. 932: 2 194 milj. mk, missä on lisäystä edellisen Maaseudun kehittämistä tuetaan useiden hal- 933: vuoden talousarvioon 188 milj. mk. linnonalojen toimenpitein sekä kansallisin va- 934: roin että ED-varoin osana ED:n rakenne- ja 935: aluepolitiikkaa. Maa- ja metsätalousministeri- 936: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ön hallinnonala osallistuu Euroopan yhteisön 937: (pääluokka 30) tavoitteiden 5b (maaseutualueet), 6 (erittäin 938: harvaan asutut alueet) ja 2 (teollisuuden raken- 939: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja nemuutoksesta kärsivät alueet) mukaisten 940: 12 016 milj. mk. Vastaavasti tuloutuu EU:n aluekehitysohjelmien kehittämishankkeiden 941: osuuksia 3 310 milj. mk. Lisäksi tuloutuu sekä LEADER- ja INTERREG-yhteisöaloit- 942: EU:n osuuksia budjetin ulkopuolisiin rahastoi- teiden toteutukseen. Maa- ja metsätalousmi- 943: hin 891,9 milj. mk eli hallinnonalan tehtäviin nisteriön hallinnonalan pääluokassa on varattu 944: tuloutuu yhteensä EU:n osuuksia 4 202 milj. näiden hankkeiden ED-osuuden maksamiseen 945: mk. 80 milj. mk ja eri rakennerahastojen valtion- 946: Maa- ja puutarhatalousyrittäjien kansalliseen osuuksien maksamiseen 258 milj. mk. Maa- 947: tulotukeen ehdotetaan 3 567 milj. mk, missä seudun kehittämiseen on käytettävissä yhteen- 948: on otettu huomioon lisäyksenä 212 milj. mk sä 456 milj. mk talousarvioesityksessä ja 949: maatalouden heikon kannattavuuden ja 30 maatilatalouden kehittämisrahaston varojen 950: milj. mk uusien energiaveroratkaisujen joh- suunnitelmissa. Maatilatalouden kehittämisra- 951: dosta sekä vähennyksenä vuonna 1994 sovittu hastosta ehdotetaan siirrettäväksi 100 milj. mk 952: tuen aleneminen 300 milj. markalla. Viljeli- valtiovarastoon. 953: jöille maksettavaa, EU:n kokonaan rahoitta- Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi 954: maa maatalouspolitiikan uudistamistukea rahoitettaviin kansallisiin töihin ja metsävies- 955: (CAP-reformitukea) on yhteensä 1 600 milj. tintään ehdotetaan 264 milj. mk. Lisäksi arvi- 956: mk. Ympäristötukeen, josta ED:n osuus on oidaan, että ED:n maatalouden ohjaus- ja tuki- 957: puolet, arvioidaan tarvittavan vuonna 1999 va- rahaston tukiosaston osarahoittamiin puuntuo- 958: roja yhteensä 1 690 milj. mk. Luonnonhaitta- tannon kestävyyden turvaamistöihin makset- 959: korvaustukeen (LFA-tukeen) ehdotetaan va- taisiin valtion ja ED:n rahoitusosuutta yhteen- 960: rattavaksi yhteensä 1 677 milj. mk, mistä val- sä 28 milj. mk. Puuntuotannon kestävyyden 961: tion osuus on 1 213 milj. mkjaED:n osuus 464 turvaamistöiden painopiste on nuoren metsän 962: milj. mk. hoidossa ja metsänuudistamisessa sekä alueel- 963: Maa- ja puutarhatalouden rakenteen kehittä- lisesti myös kunnostusojituksessa. Metsäkes- 964: miseen suunnatuilla toimenpiteillä pyritään kuksille ja metsätalouden kehittämiskeskuk- 965: nopeuttamaan luontaista rakennekehitystä. selle ehdotetaan metsätalouden edistämis- ja 966: ED-osarahoitteista 5a-tavoitteen mukaista ra- valvontatehtäviin 193 milj. mk. 967: kennetukea käytetään nuorten viljelijöiden tu- Elinkeinokalatalouden rakenteellisiin edistä- 968: keen, investointeihin ja markkinointijärjestel- mistoimenpiteisiin on varattu 38 milj. mk ED- 969: Y24 HE 105/1998 vp 970: 971: osuuden maksamiseen ja 34 milj. mk kansalli- jois-Suomessa ratojen sähköistys aloitetaan 972: sen osuuden maksamiseen. Lisäksi tiettyjä toi- osuuksilla Tuomioja-Raahe ja Oulu-Rovanie- 973: menpiteitä rahoitetaan kokonaan kansallisesti. mi. 974: Riistanhoitomaksu säilyy edelleen 120 markan Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tuke- 975: suuruisena. Kalastuksenhoitomaksun suuruu- miseen ehdotetaan yhteensä 477 milj. mk. 976: deksi ehdotetaan koko maassa 90 mk kalente- Sanomalehdistön tukemiseen ehdotetaan 70 977: ri vuodelta, missä korotusta on 10 mk. Viehe- milj. mk jaettavaksi kokonaan parlamentaari- 978: kalastusmaksut ehdotetaan säilytettäväksi en- sin perustein. 979: nallaan. Hallinnonalan liikelaitoksista raskaiden ko- 980: Vesivarojen käytön ja hoidon menoihin eh- neiden korjauksiin erikoistunut Raskone esite- 981: dotetaan 122 milj. mk. Yhdyskuntien vesien- tään yhtiöitettäväksi vuoden 1999 alusta. 11- 982: suojelutoimenpiteiden tukemisesta vastaa ym- mailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan supis- 983: päristöministeriö. tuvan jonkin verran vuodesta 1998 ja olevan 984: noin 960 milj. mk. Noin 20 milj. markan supis- 985: tus johtuu verovapaan myynnin loppumisesta. 986: Liikenneministeriön hallinnonala Samasta syystä laitoksen voiton arvioidaan su- 987: (pääluokka 31) pistuvan puolella ja olevan noin 30 milj. mk. 988: Laitoksen investoinnit nousevat noin 490 milj. 989: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja markkaan. Suurin kohde on Helsinki-Vantaan 990: 7 210 milj. mk. lentoaseman m kiitotien rakentaminen, johon 991: Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä käytetään vajaat 200 milj. mk. 992: 4 006 milj. mk, mikä merkitsee noin 84 milj. Hallinnonalan yhtiöiden Finnair Oyj:n, So- 993: markan supistusta vuodesta 1998. Supistus nera Oyj:n, Posti Oy:n, VR-Yhtymä Oy:n ja 994: kohdistuu kokonaisuudessaan tieverkon kehit- Suomen Autokatsastus Oy:n kehitysnäkymät 995: tämiseen. Yhtään uutta rakennushanketta ei ovat edelleen suotuisat. Näkymien perusteella 996: aloiteta ja keskeneräistenkin hankkeiden aika- yhtiöt saavuttavat niille asetetut tulostavoitteet 997: tauluja joudutaan rahoituksen supistumisen ta- ja voivat maksaa myös tavoitteiden mukaiset 998: kia pidentämään. Tienpito painottuu erityisesti osingot. 999: päätieverkon kunnon ja hoitotason säilyttämi- 1000: seen koko maassa liikenteen tarpeiden mukai- 1001: sesti. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 1002: Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan (pääluokka 32) 1003: nettomäärärahaa 217 milj. mk ja merenkulun 1004: tukemiseen 180 milj. mk. Merenkulkuinves- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1005: tointeihin käytetään yhteensä 167 milj. mk, 4 519 milj. mk. Kauppa- ja teollisuusministeri- 1006: josta 141 milj. mkjo valmistuneidenjäänmur- ön hallinnonalan osalta talousarvioesityksen 1007: tajien maksamiseen. Luotsausmaksuja korote- lukujaottelu on muutettu vastaamaan ministe- 1008: taan 36 % kustannusvastaavuuden parantami- riön tulosalueita. 1009: seksi, Väylämaksut pysyvät ennallaan. Elinkeinopolitiikan painopistealueita ovat 1010: Radanpitoon ehdotetaan nettomenoja 1 847 yritysten kansainvälistymisen edistäminen, 1011: milj. mk eli jokseenkin saman verran kuin v. kilpailun edistäminen, teknologia- ja koulutus- 1012: 1998. Myös radanpidossa pääkohteena on lii- panostusten kasvattaminen, rahoitusmarkki- 1013: kenteellisesti tärkeimmän rataverkon kunnos- noiden kehittäminen sekä energian saannin 1014: sapidon turvaaminen. Keskeneräisiin kehittä- turvaaminen kansainvälisesti kilpailukykyi- 1015: mishankkeisiin käytetään yhteensä 430 milj. seen hintaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö 1016: mk, josta Helsinki-Leppävaara-kaupunkiradan huolehtii elinkeinopoliittisia toimenpiteitä val- 1017: rakentamiseen 200 milj. mk ja Helsinki-Tam- misteltaessa aina siitä, että toimenpiteiden vai- 1018: pere-radan tasonnostoon 115 milj. mk. Poh- kutukset kohdistuvat myös palvelualoihin. 1019: HE 105/1998 vp Y25 1020: 1021: Valtionyhtiöiden omistajapolitiikassa tavoit- kootaan yhdelle momentille kauppa- ja teolli- 1022: teena on yhtiöiden pääomahuollon turvaami- suusministeriön hallinnonalalle. Toimintamää- 1023: nen siten, että omistajarakennetta kehitetään räraha jaetaan eri kohteisiin ja alueittain kaup- 1024: yhtiöiden vakaata kehitystä ja työllisyysmah- pa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja 1025: dollisuuksia tukevalla tavalla. Omistuspohjaa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän 1026: tullaan laajentamaan yhtiökohtaisesti ja mark- suunnitelman perusteella. Yritysten investoin- 1027: kinaehtoisesti. Myyntituloja kohdennetaan tut- ti- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdo- 1028: kimus- ja kehittämistoimintaan ottaen huomi- tetaan 250 milj. mk. Laki kuljetusten alueelli- 1029: oon pk-sektorin tarpeet ja mahdollisuudet. sesta tukemisesta ehdotetaan kumottavaksi. 1030: Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, Yritysten rahoituspalveluita, etenkin vienti- 1031: että uusi teknologia leviää ja se omaksutaan takuiden alueellista jakelua, parannetaan muo- 1032: nopeasti kansantaloudessa, mikä vaatii vank- dostamaHa 1.1.1999 Kera Oyj:stäja valtionta- 1033: kaa tutkimustoimintaaja koulutusta. T&k-toi- kuukeskuksesta uusi valtion erityisrahoitusyh- 1034: minnan myöntämisvaltuuksien ja maksatus- tiö. Toiminnoissa pyritään itsekannattavuuteen 1035: määrärahojen lisäykset perustuvat hallituksen ja läpinäkyvyyteen. Erityisrahoitusyhtiön kor- 1036: vuonna 1996 tekemään päätökseen tutkimus- kotukilainojen sekä kehittämis-, perustamis-, 1037: määrärahojen kasvusta vuosina 1996-1999. ympäristö- ja naisyrittäjälainojen myöntämis- 1038: Tavoitteena on, että Suomen kokonaispanostus valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 1 230 milj. 1039: t&k-toimintaan on kasvanut vuoteen 1999 mk. 1040: mennessä 2,9 prosenttiin bruttokansantuot- Yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettu- 1041: teesta. Tavoite näyttää toteutuvan. Teknolo- jen avustusten myöntämisvaltuudeksi ehdote- 1042: giapolitiikka on ministeriön keskeisin paino- taan 180 milj. mk ja avustuksiin ulkomaan- 1043: pistealue. Teknologiapolitiikka-tulosalueen kauppaa edistäville järjestöille ja Suomen Ul- 1044: määrärahoihin ehdotetaan 2 572 milj. mk. komaankauppaliitto ry:lle 158 milj. mk. 1045: T&k-rahoitus ohjautuu pääosin Teknologian Matkailun edistämiskeskuksen toimintame- 1046: kehittämiskeskuksen kautta. Tekesin myöntä- noihin ehdotetaan 92 milj. mk. Matkailun edis- 1047: misvaltuuksien kokonaismääräksi ehdotetaan tämiskeskuksen toimintaa kehitetään arvioin- 1048: 2 320 milj. mk. nista saatujen linjausten pohjalta. Kuluttajahal- 1049: Laki yritystuen yleisistä ehdoista tuli voi- linnon uudistamista jatketaan yhdistämällä 1050: maan vuoden 1998 alusta. Tämä yritystukien kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toi- 1051: puitelaki on keskeinen osa hallitusohjelmassa minnot. 1052: tavoitteeksi asetettua yritystukien uudistamis- Energiapoliittiset tavoitteet on määritelty 1053: ta. Laki asettaa yritystuille yhtenäiset periaat- Suomen energiastrategiassa, joka annettiin 1054: teet, edellyttää tukiohjelmilta määräaikaisuutta valtioneuvoston energiapoliittisena selonteko- 1055: ja velvoittaa selvittämään kaikkien tukiohjel- na eduskunnalle kesäkuussa 1997. Energiapo- 1056: mien vaikuttavuuden sekä määrää tukien val- litiikan päämääränä on taloudellisia ohjauskei- 1057: vonnasta. Laki määrää lisäksi, että yritystuet noja ja markkinatalouden mekanismeja käyttä- 1058: kohdennetaan ensisijaisesti yritysten aineet- en luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi 1059: tomaan kehittämiseen. Yritystukien vastik- olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvat- 1060: keellisuutta lisätään. Yritystukien yhteensovit- tu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ym- 1061: tamista tehostetaan muun muassa työvoima- ja päristöpäästöt Suomen kansainväliset sitou- 1062: elinkeinokeskusten toimintoja kehittämällä. mukset täyttäviä. Päämääränä on myös joudut- 1063: Työvoima- ja elinkeinokeskuksista muodoste- taa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa 1064: taan itsenäiset tilivirastot vuoden 1999 aikana. energiaa käyttävän tekniikan kehitystä ja kau- 1065: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta- pallistamista. Energia-avustusten myöntämis- 1066: määräraha työvoimaosastojen ja maaseutu- valtuudeksi ehdotetaan 130 milj. mk. 1067: osastojen palkkausmenoja lukuunottamatta 1068: Y26 HE 105/1998 vp 1069: 1070: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala arvioitujen menojen perusteella, vaan tavoit- 1071: (pääluokka 33) teena on tasoittaa taloudellisista suhdanteista 1072: johtuvia maksuheilahteluja keräämällä työttö- 1073: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja myysvakuutusrahastoon ylijäämää noususuh- 1074: 43 283 milj. mk. Valtion ohella sosiaalimeno- danteessa ja purkamalla rahastoa laskusuhdan- 1075: jen rahoitukseen osallistuvat kunnat, työnanta- teessa. Laki sisältää säännöksen siirtymämak- 1076: jat sekä vakuutetut. Kaikista vuoden 1999 yh- susta, jolla kahden vuoden ajan korjataan 1077: teiskunnan sosiaalimenoista sosiaali- ja ter- jälkikäteen mahdolliset siirtymät siten, että 1078: veysministeriön hallinnonalan momenteilla on vuonna 1998 noudatettavien rahoitusperiaat- 1079: runsas viidennes. teiden mukaista laskennallista menojen kehi- 1080: Lapsilisää saaviaperheitä arvioidaan vuonna tystä verrataan toteutuneeseen esitettyjen sään- 1081: 1999 olevan noin 603 000. Lapsilisämenot nösten mukaiseen kehitykseen. 1082: ovat yhteensä 8 272 milj. mk. Palkansaajilta peritään vuonna 1999 työttö- 1083: Työttömyysetuoksien rahoitusta koskeva myysvakuutusmaksua 1,35 % palkasta, jolla 1084: lainsäädäntö uudistuu. Työttömyysetuoksien osittain katetaan valtion rahoitusosuutta. 1085: rahoituksen järjestämisestä säädettiin erillinen Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu on 1086: laki, johon on koottu työttömyysetuoksien ra- 0,9 % palkkasumman ensimmäisen viiden mil- 1087: hoitusosuuksia, työttömyysvakuutusmaksuja joonan markan osalta. Muilta osin maksu on 1088: ja niiden määräytymistä sekä perintää koske- 3,85 %. Valtion osuuteen työttömyyskassoille 1089: vat säännöt. Lakiin sisältyvät myös säännökset ehdotetaan 3 460 milj. mk. 1090: työttömyysvakuutusrahastosta, joka korvaa Valtion kokonaan rahoittaman työttömyys- 1091: nykyisen Työttömyyskassojen keskuskassan. turvalain mukaisen perusturvan menot ovat 1092: Lain mukaan ansioon suhteutetun työttö- esityksen mukaan 165 milj. mk. Määrärahatar- 1093: myysturvan rahoituksessa valtio vastaa perus- peeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatu- 1094: päivärahaa vastaavasta markkamäärästä. Kos- ki. Vuonna 1999 peruspäivärahan määrää ko- 1095: ka tarkoituksena on, että valtion menot eivät rotetaan yhdellä markalla, jolloin se on 121 mk 1096: ratkaisun johdosta kasva, valtio ei osallistu lo- päivältä 1097: mautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuki- 1098: päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten järjestelmään on varattu 25 milj. mk. 1099: rahoitukseen. Työttömyyskassat rahoittavat Sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutetta- 1100: maksamistaan etuoksista 5,5 %, kuitenkin si- vaksi edellisvuosien tapaan siten, että valtion 1101: ten, että kassojen rahoitusosuus työvoimakou- 13 prosentin suorasta osuudesta sairaus- ja 1102: lutuksen toimeentuloturvassa on 5,5 % ansio- vanhempainpäivärahaan luovutaan myös vuo- 1103: tuen ansio-osista. Muilta osin ansioon suh- den 1999 osalta. Sen sijaan valtio rahoittaa 1104: teutetut työttömyysetuudet rahoitetaan vanhempainrahojen vähimmäispäivärahakus- 1105: työttömyysvakuutusrahastosta. V arat työttö- tannukset. Toimenpiteet vähentävät valtion 1106: myysvakuutusrahastoon kerätään työnantajilta suoria osuuksia noin 460 milj. mk. 1107: ja palkansaajilta perittävillä pakollisilla työttö- lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kun- 1108: myysvakuutusmaksuilla. Palkansaajan työttö- toutusta jatketaan. 1109: myysvakuutusmaksu säädetään pysyväksi. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista 1110: Niiltä vakuutetuilta perittävät palkansaajan menoista on esityksen mukaan 5 750 milj. mk. 1111: työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät ole Valtio rahoittaa kansaneläkemenoista 29 %. 1112: työttömyyskassojen jäseniä, tilitetään sosiaali- V aitio rahoittaa lapsen hoitotuen ja vammais- 1113: ja terveysministeriön välityksellä Kansanelä- tuen lisäksi eläkkeensaajien asumistuen koko- 1114: kelaitokselle peruspäivärahojen ja työvoima- naisuudessaan. 1115: koulutuksen perustukien rahoitukseen. Ns. täyskustannusvastuu liikenne- ja tapatur- 1116: Työttömyysvakuutusmaksuja ei enää mitoi- mavakuutuksessa toteutuu myös vuoden 1999 1117: teta yksinomaan seuraavana kalenterivuonna osalta perimällä näiltä järjestelmiltä maksu, 1118: HE 105/1998 vp Y27 1119: 1120: joka keskimäärin vastaa vahingoittuneiden tetaan yhteensä 195 milj. mk, mistä 190 milj. 1121: hoidosta julkiselle terveydenhuoliolle aiheutu- mk osoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen 1122: neita kustannuksia. Maksun tuotto on yhteensä tuotosta. Eräissä Suomen sotiin liittyneissä 1123: 307 milj. mk, mikä vähentää vastaavasti val- tehtävissä palvelleiden henkilöiden kuntoutuk- 1124: tion menoja. sesta aiheutuviin menoihin osoitetaan 5 milj. 1125: Vuonna 1999 yksityisen sektorin työnanta- mk. Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama- 1126: jan, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten sotilaiden rintama-avustusta jatketaan vuonna 1127: liikelaitosten ja kirkon työnantajan sairausva- 1999. 1128: kuutusmaksu on 1,60 % palkoista. Valtion ja Sotilasvammakorvauksien menot vähenevät 1129: sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan vuosittain. Vuonna 1999 ne ovat yhteensä 1130: työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,85 % 1 708 milj. mk. 1131: palkoista. V akuutetun sairausvakuutusmaksu Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyt- 1132: on 1,50 penniä äyriltä. Eläketuloa saavalta pe- tökustannuksiin ehdotetaan 12 750 milj. mk. 1133: ritään ylimääräistä sairausvakuutusmaksua Valtionosuuksia ehdotetaan koeotettavaksi 2,5 1134: 2,40 penniä äyriltä. Yksityisen työnantajan %, mikä vastaa arvioitua kustannustason nou- 1135: kansaneläkemaksu on 2,40, 4,00 tai 4,90 % sua. Määrärahan mitoituksessa on vähennyk- 1136: palkoista riippuen poistojen määrästä ja suh- senä otettu huomioon 150 milj. mk terveyden- 1137: teesta maksettaviin palkkoihin. Kunnan ja kun- huollon rakenteiden ja organisaatioiden uudis- 1138: tayhtymän sekä kunnallisten liikelaitosten ja tamisen johdosta. 1139: kirkon työnantajan kansaneläkemaksu on Toimeentulotukilain voimaantulon yhtey- 1140: 3,15% palkoista ja muun julkisen sektorin dessä 1.3.1998 toimeentulotuen perusteisiin 1141: työnantajien kansaneläkemaksu on 3,95 %. tehtyjen tarkistusten johdosta on määrärahan 1142: Työnantajan lapsilisämaksua ei peritä. Arvon- mitoituksessa otettu vähennyksenä huomioon 1143: lisäveron tuotosta ohjataan yhteensä 2 400 13 milj. mk. Lisäksi määrärahan mitoituksessa 1144: milj. mk Kansaneläkelaitokselle. on vähennyksenä otettu huomioon 287 milj. 1145: Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiutta kos- mk vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja toi- 1146: kevia säännöksiä tarkistetaan siten, että lyhyt- meentulotuen yhteensovittamisen ja toimeen- 1147: aikainen maksuvalmiuden turvaaminen on ny- tulotuen tarkistusten kuntien toimeentulotuki- 1148: kyistä joustavampaa, sallimalla muun muassa menoja vähentävän vaikutuksen johdosta. 1149: rahastojen välinen varojen siirto ja tarkistamai- Eräiden lääkkeiden korvauskäytäntöä muu- 1150: la rahastojen vähimmäismäärän määrittely. tetaan 1.1.1999 siten, että ne otetaan sairausva- 1151: Tarkoitus on mahdollistaa Kansaneläkelaitok- kuutuksesta korvattavien lääkkeiden piiriin. 1152: sen omaisuuserien arvonkorotuksia. Määrära- Tämän johdosta kuntien sosiaali- ja terveyden- 1153: han mitoituksessa on otettu huomioon huollon käyttökustannusten valtionosuudesta 1154: 500 000 000 markan säästö. ehdotetaan vähennettäväksi 40 milj. mk. 1155: Maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkemak- Erikoissairaanhoitolakia ehdotetaan muutet- 1156: sun suuruus on 21,1 %. Keskimäärin maata- tavaksi 1.1.1999lukien siten, että kunta saa va- 1157: lousyrittäjien maksun suuruudeksi muodostuu paasti valita sairaanhoitopiirin. 1158: noin 10 %. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista Sosiaali- ja terveydenhuollon uusien perusta- 1159: johtuvista menoista on 395 milj. mk ja maata- mishankkeiden valtuuksiin ehdotetaan 520 1160: lousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamista kustan- milj. mk. Perustamishankkeiden valtionosuuk- 1161: nuksista 2 114 milj. mk. Valtion osuus maata- siin ehdotetaan 260 milj. mk. Valtionosuus on 1162: lousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan- enintään 50 % ja vähintään 25 % hankkeen 1163: nuksista on 69 milj. mk. valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista. 1164: Veteraanietuuksiin ehdotetaan lisäystä kun- Erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- 1165: toutusmäärärahoihin, joiden tavoitteena on tu- toimintaan valtionkorvaukseen ehdotetaan 260 1166: kea veteraanien itsenäistä selviytymistä. Rinta- milj. mk. Tämä on 100 milj. mk vähemmän 1167: maveteraanikuntoutuksen määrärahaksi ehdo- kuin vuoden 1998 talousarvion määräraha. 1168: Y28 HE 105/1998 vp 1169: 1170: Valtion korvaukseen terveydenhuollon yksi- suunnitelma ennen kuin työttömyys on kestä- 1171: köille lääkärien koulutuksesta aiheutuviin kus- nyt 6 kuukautta. 1172: tannuksiin ehdotetaan 380 milj. mk. Tämä on -tarjotaan yhdessä muiden hallinnonalojen 1173: 10 milj. mk vähemmän kuin vuoden 1998 ta- kanssa kaikille ammattitaidottomille nuorille 1174: lousarvion määräraha mahdollisuus osallistua ammatilliseen perus- 1175: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta koulutukseen. 1176: ja valtionosuudesta annettua lakia ehdotetaan - tarjotaan vähintään 20 prosentille työttö- 1177: muutettavaksi siten, että ennen vuotta 1993 ai- mistä työnhakijoista koulutusta tai vastaavia 1178: heutuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä. 1179: käyttökustannusten vuosille 1993-1997 jak- Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpitei- 1180: sotettujen loppuerien vuodelle 1999 siirretty den piirissä olevien määrä seuraa avoimen 1181: 66 milj. markan erä siirretään maksettavaksi työttömyyden alenevaa kehitystä. Toimenpi- 1182: vuonna 2000. teiden piirissä arvioidaan olevan noin 105 000 1183: Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomitus- lähinnä työtöntä henkilöä, minkä arvioidaan 1184: palvelujen kustannuksiin vuonna 1999 on 796 alentavan työttömyysastetta noin 4 prosentti- 1185: milj. mk. yksiköllä. 1186: Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen 1187: ehdotetaan perustettavaksi vakuutusvalvonta- Henkilöä 1188: Toimenpide keskimäärin 1189: virasto. Viraston tehtävänä on vakuutus- ja elä- 1190: kelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien val- Palkkaperusteinen työllistäminen 35 100 1191: vontaja tarkastus. Uudelleenjärjestelyn tavoit- Yhdistelmätuki 10000 1192: teena on vakuutustoimintaa koskevan Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 30300 1193: lainsäädännön ja muun norminannon erottami- Työmarkkinatuen työharjoittelu 11000 1194: Tavoitteen 3 mukaiset ESR-hankkeet 13100 1195: nen varsinaisista valvontatehtävistä. Vuorotteluvapaakokeilu 4500 1196: Työllisyysperustaiset investoinnit, 1197: (arvio) 800 1198: Työministeriön hallinnonala EAKR:n työllisyysperusteiset inves- 1199: (pääluokka 34) toinnit, (arvio) 200 1200: Yhteensä 105 000 1201: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1202: 10 956 milj. mk. Aktiivinen työvoimapolitiikka muuttuu ai- 1203: Vuoden 1998 alussa käynnistetty työvoima- empaa koulutuspainotteisemmaksi. Työvoi- 1204: poliittisen järjestelmän uudistus tulee kokonai- mapoliittisen aikuiskoulutuksen menoihin esi- 1205: suudessaan voimaan vuoden 1999 loppuun tetään yhteensä 1 704 milj. mk. Määrärahojen 1206: mennessä. Uudistuksen tarkoituksena on so- väheneminen vuoden 1998 talousarviosta joh- 1207: peuttaa työvoimapolitiikka kasvavan työvoi- tuu kevätistuntokaudella eduskunnassa hyväk- 1208: man kysynnän tilanteeseen ja lievittää työvoi- sytystä työttömyysturvan uudesta rahoitusjär- 1209: man kysynnän ja tarjonnan kohtaannon raken- jestelystä, joka keventää valtion rahoitusvas- 1210: teellisia ongelmia. tuuta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 1211: Osana kansallista työvoimapolitiikkaa työ- osalta 250 milj. markalla työministeriön pää- 1212: hallinto toteuttaa kolmea yleiseurooppalaista luokassa mutta lisää vastaavasti työttömyys- 1213: EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaista toi- turvan rahoitusvastuuta sosiaali- ja terveysmi- 1214: mintakokonaisuutta: nisteriön momenteilla. 1215: - siirrytään vaiheittain vuosina 1998-1999 Palkkaperusteisiin työllisyysmäärärahoihin 1216: järjestelmään, jossa kaikille työvoimatoimis- ehdotetaan 2 100 milj. mk. Palkkaperusteisen 1217: toihin työttömiksi ilmoittautuville laaditaan työllistämisen määrä alenee työvoimapoliitti- 1218: henkilökohtainen työllistyvyys- tai työnhaku- sen järjestelmän uudistuksen linjauksia seura- 1219: ten. Vuoden 1998 talousarviossa aloitettiin 1220: HE 105/1998 vp Y29 1221: 1222: valtion tukityöllistettyjen työpanoksella hoi- Iisen korkotason rohkaisema kotitalouksien 1223: dettujen pysyvien työtehtävien vakinaistami- asuntohankinnan kasvu että voimistunut muut- 1224: nen. Hallitus esittää noin 1 500 tehtävän vaki- toliike. 1225: naistamista jolloin vuosina 1998-1999 vaki- Haasteena onkin sellaisten olosuhteiden yllä- 1226: naistettujen tehtävien määräksi tulee yhteensä pitäminen, joissa hintapaineet eivät muodostu 1227: 3 000. Tukityöllistettyjen työpanoksella hoi- talouspolitiikan kannalta haitallisiksi niin 1228: dettujen tehtävien vakinaistaminen vähentää asunto- kuin rakennusmarkkinoillakaan. 1229: palkkaperusteista työllistämistukea vastaavas- Aravalainojen myöntämiseen ja korkotuki- 1230: ti. lainojen hyväksymiseen osoitetaan valtuutta 1231: Euroopan sosiaalirahaston osuuteen ohjelmi- yhteensä 6 900 milj. mk. Tästä varataan kaksi 1232: en rahoituksesta esitetään 117 milj. mk maksu- 1 000 milj. markan suuruista erää, joista en- 1233: määrärahaa ja yhteensä 500 milj. markan simmäisen käyttämisestä tai käyttämättä jättä- 1234: myöntämisvaltuutta. Maksumäärärahaa ja misestä hallitus päättää huhtikuussa 1999 otta- 1235: myöntämisvaltuutta vastaava kansallinen val- en huomioon toteutuvan suhdanne- ja hintake- 1236: tion rahoitusosuus on 831 milj. mk, josta työ- hityksen. Toisen vastaavan tarkastelun hallitus 1237: ministeriön osuus on 567 milj. mk. suorittaa myöhemmin marraskuussa. Asunto- 1238: Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluu- jen kmjausavustuksiin osoitetaan 190 milj. 1239: muuttajien vastaanottoon esitetään 307 milj. mk, mistä vähintään 17 milj. mk varataan vete- 1240: mk. Pakolaiskiintiöksi vuodelle 1999 esitetään raanien asuntoihin. Muilta osin avustuksia pai- 1241: 650 henkilöä. notetaan terveyshaittojen poistamiseen ja pal- 1242: Työministeriössä toteutetaan laaja organi- velurakenteen muutoksen edistämiseen. 1243: saatiouudistus, jossa selkiytetään työvoimapo- Ympäristötehtäviin ehdotettavista 1 060 1244: litiikan valmistelun ja alaisen hallinnon ohja- milj. markan määrärahoista kohdistuu noin 1245: uksen roolia ministeriön organisaatiossa. puolet ympäristöhallinnon toimintamenoihin 1246: ja noin neljännes luonnonsuojelun korvauksiin 1247: sekä luonnonsuojelualueiden hankintoihin ja 1248: Ympäristöministeriön hallinnonala hoitoon. Pääosa muusta rahoituksesta painot- 1249: (pääluokka 35) tuu erilaisten ympäristönsuojelua edistävien 1250: investointien tukemiseen ja ympäristötöihin. 1251: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja Ympäristönsuojelussa painotetaan Itämeren 1252: 3 553 milj. mk. Lisäksi käytetään noin 7 780 tilan parantamista. Tässä kuten muissakin 1253: milj. mk talousarvion ulkopuolisen valtion päästöjen vähentämiseen tähtäävissä toimissa 1254: asuntorahaston varoja asuntolainojen sekä korostuvat EU- ja lähialueyhteistyö. Vesistö- 1255: asuntotoimen korkotukien, avustusten ja mui- jen kuormittumista vähennetään, ja jätteiden 1256: den menojen maksamiseen. Rahaston taloutta määrän kasvua hillitään. Natura 2000-verkos- 1257: on käsitelty tarkemmin luvussa 6. toon ehdotettuja alueita toteutetaan vuonna 1258: Hallinnonalan talousarviorahoituksesta käy- 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman mukaisesti 1259: tetään suurin osa eli 2 470 milj. mk yleiseen ja hyödyntäen EU:n rahoitusta. Pohjois-Suo- 1260: asumistukeen, joka kasvaa tuntuvasti hallituk- men vanhojen metsien suojelun haittojen kom- 1261: sen vuonna 1997 päättämän asumistuen ja toi- pensoimisessa jatketaan valtioneuvoston vuo- 1262: meentulotuen yhteensovituksen seurauksena. siksi 1997-2006 päättämää rahoitusohjelmaa. 1263: Rakentamisessa saavutettu ripeä kasvu, joka Sen mukaan rahoitukseen varataan näinä vuo- 1264: on tärkeä työllisyydelle, on nopeuttanut urak- sina yhteensä 386,4 milj. mk, josta vuonna 1265: kahintojen nousua rakentamisen kysynnän 1999 eri hallinnonaloilla yhteensä 50,8 milj. 1266: kasvaessa osin tarjontaa nopeammin. mk. 1267: Asuntomarkkinoilla vahvaa kysyntää ylläpi- Vuonna 2000 voimaantulevaksi tarkoitetun 1268: tävät sekä työpaikkojen lisääntymisen ja edul- uuden maankäyttö-ja rakennuslain toimeenpa- 1269: noa valmistellaan. 1270: Y30 HE 105/1998 vp 1271: 1272: 4.2 Julkisten palvelujen menot on noin 29 mrd. mk, käytetään pääosin kunnal- 1273: lisen palvelutoiminnan rahoitukseen. Valtion 1274: Talousarvioesitykseen sisältyvistä menoista menoista ohjautuu siten julkisen palvelutuo- 1275: noin 60 mrd. mk on valtion omaan palvelutuo- tannon rahoittamiseen yhteensä 89 mrd. mk eli 1276: tantoon liittyviä kulutus- ja investointimenoja. noin 47 prosenttia. 1277: Kuntien valtionavut, joiden määrä esityksessä 1278: 1279: Taulukko 7. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 1997-19991) 1280: Nume- Menolaji v. 1997 V. 1998 V. 1999 Muutos 1998-1999 1281: ro- tilinpäätös talousarvio esitys 1282: tunnus milj. mk milj. mk milj. mk ±milj. mk ±% 1283: 01-03 Palkkaukset2> 1118 669 385 284 42 1284: 04-07 Eläkkeet 12 911 13 432 14 047 + 616 + 5 1285: 16-18 Puolustusvoimien kaluston 1286: hankkiminen 4559 4720 3 490 1230 26 1287: 21-23 Toimintamenot 31184 30763 32462 + 1698 + 6 1288: 08-15, 19-29 Muut kulutusmenot 7 449 7 438 7 546 + 108 + 1 1289: 01-29 Kulutusmenot 57 221 57022 57931 + 909 + 2 1290: 30-39 Valtionavut kunnille ja kunta- 1291: yhtymille ym. 30787 29402 29 152 250 1 1292: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 13 834 13 563 13 274 289 2 1293: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja 1294: yleishyödyllisille yhteisöille 38 042 37 077 35 341 1736 5 1295: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille 1296: valtion rahastoille ja KELA:lle 6 681 8 195 8 295 + 101 + 1 1297: 61-65 Muut siirrot kotimaahan 5 315 6 302 3 306 2996 48 1298: 66-69 Siirrot ulkomaille 7 706 8 079 8 668 + 589 + 7 1299: 30-69 Siirtomenot 102366 102 618 98036 4582 4 1300: 70-73 Kaluston hankinta 408 390 236 154 39 1301: 74-76 Talonrakennukset 1 231 967 381 587 61 1302: 77-79 Maa- ja vesirakennukset 1 877 1732 1539 193 11 1303: 70-79 R e a a 1 i s ij o i t u k se t 3 516 3 089 2 155 934 30 1304: 80-86 Valtion varoista myönnettävät 1305: lainat 295 318 346 + 28 + 9 1306: 87 Maa-alueet, rakennukset ja 1307: kiinteistöt 829 483 306 177 37 1308: 88-89 Muut finanssisijoitukset 310 0 10 + 9 1309: 80-89 Lainat ja muut 1310: finanssisijoitukset 1434 801 661 140 17 1311: 70-89 Sijoitusmenot 4950 3890 2817 1074 28 1312: 90-92 Valtionvelan korot ja indeksi- 1313: korotukset 22 831 25 083 28 322 + 3 239 + 13 1314: 93-99 Muut ja erittelemättömät menot 10 5 5 1315: 90-99 Muutmenot 22842 25089 28 328 + 3239 + 13 1316: Menot yhteensä 187 378 188 619 187111 1508 1 1317: 1) 1318: Kukin momentti on talousarvioesityksessä varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numero- 1319: tunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tar- 1320: kasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. 1321: 2) Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintarnenoihin. 1322: HE 105/1998 vp Y31 1323: 1324: Julkiset kulutusmenot muodostivat runsaan kansantaloutta yleisesti tukevat palvelut, kuten 1325: viidenneksen bruttokansantuotteesta vuonna liikenneverkoston kehittäminen ja ylläpito. 1326: 1996 ja niistä valtion osuus oli 30 prosenttia, Lähes kaksi kolmasosaa julkisten palvelujen 1327: kuntien ja kuntayhtymien kaksi kolmasosaa ja kulutusmenoista kohdistuu yksilöllisiin palve- 1328: sosiaaliturvarahastojen runsaat kaksi prosent- luihin, ts. ne hyödyttävät yksityisiä henkilöitä, 1329: tia. kotitalouksia tai yrityksiä. Yksilöllisiä palvelu- 1330: Runsas viidennes julkisista kulutusmenoista ja ovat mm. erilaiset hyvinvointipalvelut, ku- 1331: käytettiin kaikille kansalaisille kohdistuvien ten koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipal- 1332: eli kollektiivisten palvelujen tuottamiseen. velut Vuonna 1996 terveydenhuollon, koulu- 1333: Kollektiivisia palveluja ts. julkishyödykkeitä tuksen sekä sosiaaliturvan ja -palvelujen 1334: ovat mm. yleisen hallinnon palvelut, järjestys- menot muodostivat 64 prosenttia julkisista ku- 1335: ja turvallisuuspalvelut sekä maanpuolustus. lutusmenoista. 1336: Kollektiivisiin palveluihin voidaan rinnastaa 1337: 1338: 1339: Taulukko 8. Hyvinvointipalvelujen kulutusmenot 1990-1996, mmk, käyvin hinnoin 1340: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1341: Koulutus 27 276 29 708 29 585 28 287 29 721 32 696 33 912 1342: Terveydenhuolto 24546 26522 26129 24 511 24177 25 543 26936 1343: Sosiaalipalvelut 17 718 19 494 18 829 17 212 17 432 18 724 20269 1344: Yhteensä, % kaikista julkisista kulu- 1345: tusmenoista 64 64 63 62 63 64 64 1346: 1347: 1348: Valtion perinteiset kollektiivipalvelut rahoi- honnut ja oli vuonna 1996 keskimäärin 10 pro- 1349: tetaan kokonaan verovaroin. Huomattava osa senttia, joskin käyttäjämaksujen osuus rahoi- 1350: valtion virastojen ja laitosten tuottamista yksi- tuksesta vaihteli palveluittain. 1351: löllisistä palveluista on maksullisia, jolloin Julkisten palvelujen, erityisesti hyvinvointi- 1352: niistä yleensä peritään valtion maksuperuste- palvelujen, saatavuuden ja kattavuuden turvaa- 1353: lain mukainen hinta. Eräistä lupamenettelyihin minen edellyttää niiden tehokasta ja taloudel- 1354: liittyvistä palveluista peritään leimaveroa. Hy- lista tuotantoa. Palvelujen suoritekohtaisten 1355: vinvointipalvelut rahoitetaan pääosin kansalai- kustannusten seuraaminen on eräs, joskin kar- 1356: silta kerätyillä veroilla. Hyvinvointipalvelut kea tapa seurata palvelutuotannon taloudelli- 1357: ovat niiden käyttäjille joko täysin ilmaisia tai suutta. Seuraavassa taulukossa palvelujen ni- 1358: niistä perittävät maksut ovat niiden tuotanto- mellishintaiset yksikkökustannukset on lasket- 1359: kustannuksia alhaisemmat. 1990-luvun alku- tu käyttömenojen ja suoritemäärien välisenä 1360: puoliskolla käyttäjämaksujen osuus julkisten suhteena. Käyttömenoihin ei sisälly eläkevas- 1361: hyvinvointipalvelujen käyttömenoista on ko- tuusta aiheutuvia menoja kokonaisuudessaan. 1362: Y32 HE 105/1998 vp 1363: 1364: 1365: 1366: Taulukko 9. Eräidenjulkisten palvelujen käyttömenot vuonna 1996 ja suoritekohtaiset käyttöme- 1367: not vuonna 1994, 1995 ja 1996 1368: Käyttömenot 1369: vuonna 1996 1370: Palvelu milj. mk Käyttömenot/suorite, mk Suorite 1371: 1994 1995 1996 1372: Opetus- ja sivistystoimi 1373: - peruskoulut 12200 105 110 115 oppilaspäivä 1374: -lukiot 2200 92 95 102 oppilaspäivä 1375: - ammatilliset oppilaitokset 6900 1376: - valtion ammatilliset oppi- 1377: laitokset 676 197 258 318 oppilaspäivä 1378: - kuntien ja kuntayhtymien 1379: ammatilliset oppilaitokset 5 577 172 194 190 oppilaspäivä 1380: - yksityiset ammatilliset op- 1381: pilaitokset 647 160 163 168 oppilaspäivä 1382: - ammatilliset aikuiskoulu- 1383: tuskeskukset 1454 214 216 218 opiskelijatyöpäivä 1384: - korkeakoulut 6000 27 000 27 000 29400 opiskelija 1385: 1386: Sosiaalipalvelut 1387: - lasten päivähoito 7 800 36300 37 000 36000 hoitopaikka/v 1388: - vanhainkotihoito 3 800 149 500 163 300 193 300 hoitopaikka/v 1389: 1390: Taulukon tiedot perustuvat ao. sektoriviran- lukioissa noin 16 prosenttia. Vuonna 1996 op- 1391: omaisten tilastoihin. Käyttömenoja ei usein- pilaskohtaiset käyttömenot peruskouluissa 1392: kaan ole eritelty samalla tarkkuudella kuin vaihtelivat kunnittain 15 000 markasta 53 000 1393: suoritteita ja siksi suoritteen yksikkökustannus markkaan ja lukioissa 14 000 markasta 62 000 1394: saattaa olla erilaisten palvelujen laskennalli- markkaan. Yksityisten peruskoulujen käyttö- 1395: nen keskiarvo. menot oppilasta kohden olivat vuonna 1996 1396: Peruskoululaitoksen (pl.sairaala- ja vam- keskimäärin 22 600 mk ja yksityisten lukioi- 1397: maisopetus) käyttömenot oppilasta kohden den keskimäärin 16 400 mk. Peruskoulu- ja/tai 1398: vuonna 1996 olivat keskimäärin 21 700 mk ja lukioasteen käsittävien valtion oppilaitosten 1399: lukioiden käyttömenot keskimäärin 19 200 käyttömenot oppilasta kohden olivat keski- 1400: mk. Käyttömenojen reaalinen kasvu edellises- määrin 34 200 mk vuonna 1996. 1401: tä vuodesta oli peruskouluissa vajaat neljä pro- Vuonna 1996 ammatillisissa oppilaitoksissa 1402: senttia ja lukioissa runsaat viisi prosenttia. Pe- opiskeli 185 500 oppilasta ja käyttömenot op- 1403: ruskoululaisten määrä on pysynyt lähes sama- pilasta kohden olivat keskimäärin 37 600 mk. 1404: na vuosina 1990-96, noin 563 000 oppilaana. Käyttömenojen reaalilasku oli runsaat kolme 1405: Lukialaisten määrä lisääntyi lähes neljännek- prosenttia, ja oppilasmäärän lasku vajaat kol- 1406: sellä vuosina 1990-96 ja oli 112 500 oppilasta me prosenttia edellisestä vuodesta. Keskimää- 1407: vuonna 1996. Oppilasta kohti lasketut kiinteä- räiset käyttömenot oppilasta kohden olivat val- 1408: hintaiset käyttömenot kohosivat vuodesta tion ammatillisissa oppilaitoksissa 60 400 mk, 1409: 1995 peruskouluissa lähes neljä prosenttia ja kuntien oppilaitoksissa 34 600 mk, kuntayhty- 1410: lukioissa lähes viisi prosenttia, mutta vuoteen mien ylläpitämissä oppilaitoksissa 36 900 mk 1411: 1990 verrattuna oppilaskohtaiset menot ovat ja yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa 1412: laskeneet peruskouluissa noin 8 prosenttia ja 32 000 mk. Käyttömenot oppilasta kohden 1413: HE 105/1998 vp Y33 1414: 1415: vaihtelivat oppilaitosmuodosta riippuen kokopäivähoidossa ja heistä kaksi kolmasosaa 1416: 25 400 markasta 84 200 markkaan. Ammatil- päiväkotihoidossa. Vuonna 1996 lasten päivä- 1417: listen aikuiskoulutuskeskusten käyttömenot hoidon käyttömenot olivat noin 8 miljardia 1418: opiskelijatyöpäivää kohden laskivat edellisestä markkaa. Lasten päivähoidon kiinteähintaiset 1419: vuodesta reaalisesti vajaat kaksi prosenttia ja käyttömenot säilyivät vuoden 1995 tasolla, 1420: olivatkeskimäärin 218 mk opiskelijatyöpäivää mutta hoidossa olleiden lasten määrä lisääntyi 1421: kohden. Työvoimapoliittisen koulutuksen lähes 14 prosentilla. Alle kolmivuotiaan koto- 1422: osuus käyttömenoista oli edelleen noin 72 pro- na hoitamista varten tarkoitetun kotihoidon 1423: senttia. Vuonna 1996 korkeakouluissa keski- tuen menot olivat 1,9 miljardia markkaa ja tu- 1424: määräiset käyttömenot opiskelijaa kohti olivat kea sai 73 000 perhettä vuonna 1996. 1425: 29 400 mk, reaali kasvu edellisestä vuodesta Vuonna 1996 vanhainkotien käyttömenot 1426: lähes viisi prosenttia ja tutkintoa kohti 272 800 olivat 3,8 miljardia markkaa ja kuntien kustan- 1427: mk, noin kaksi prosenttia vähemmän kuin tamissa vanhainkodeissa oli runsaat 23 000 1428: vuonna 1995. asukasta, lähes 8 prosenttia 75 vuotta täyttä- 1429: Vuonna 1996 erikoissairaanhoidon käyttö- neistä. Sekä kiinteähintaiset menot että asiak- 1430: menot olivat 15,7 miljardia markkaa. Erikois- kaiden määrä laskivat edellisestä vuodesta 1431: sairaanhoidon kiinteähintaiset käyttömenot noin prosentilla. Vuosina 1990-96 vanhainko- 1432: kasvoivat lähes kolme prosenttia edellisestä tien kiinteähintaiset menot kasvoivat lähes vii- 1433: vuodesta ja kaksi prosenttia vuodesta 1990. si prosenttia ja vanhainkotiasukkaiden määrä 1434: Hoitopäivien määrä laski noin kolme prosent- väheni lähes 13 prosentilla, samanaikaisesti 1435: tia vuodesta 1995 ja keskimääräinen hoitojak- asukkaiden hoitoisuus kasvoi yli 85-vuotiai- 1436: so lyheni 0,3 vuorokaudella 6,3 vuorokauteen. den osuuden noustessa. Avohoidon tukeminen 1437: Erikoissairaanhoidon käyttömenot asukasta ilmeni kotipalvelumenojen kasvuna. Kotipal- 1438: kohden olivat keskimäärin 3 300 mk vuonna velutoiminnan käyttömenot olivat 2,3 miljar- 1439: 1996. Sairaanhoitopiireittäin erikoissairaan- dia markkaa vuonna 1996, ja kotipalvelua saa- 1440: hoidon käyttömenot asukasta kohden vaihteli- neita kotitalooksia oli 134 000, joista vanhus- 1441: vat vajaasta 2 000 markasta 4 400 markkaan kotitalooksia oli kaksi kolmasosaa ja 1442: vuonna 1996. lapsiperheitä viidennes. Kotipalvelun kiinteä- 1443: Perusterveydenhuollon käyttömenot olivat hintaiset menot kasvoivat kolmanneksen jako- 1444: 11,6 miljardia markkaa vuonna 1996. Kiinteä- tipalveluja saaneiden kotitalouksien määrä 1445: hintaiset menot kasvoivat edelliseen vuoteen pieneni kolmanneksen vuodesta 1990 vuoteen 1446: verrattuna 2,3 prosenttia. Asukasta kohden 1996. Menotkotitaloutta kohti kasvoivat jako- 1447: käyttömenot olivat keskimäärin 2 300 mk tipalvelut ovat keskittyneet kotitalouksille, jot- 1448: vuonna 1996. Kansanterveystyön käyttömenot ka eivät voi käyttää muita tukipalveluita. 1449: asukasta kohti vaihtelivat kunnittain lähes Useimmissa sosiaali-, terveys- ja koulutus- 1450: 1 200 markasta 4 900 markkaan. Vuonna 1996 palveluissa suoritekohtaiset menot alenivat 1451: yleislääkärijohtoisissa terveyskeskuksissa teh- vuosina 1990-96. Menotkasvoivat 1990-luvun 1452: tiin noin 30 miljoonaa avohoitokäyntiä, joista alkuvuosina, mutta julkisen talouden säästö- 1453: kolmasosa oli lääkärinvastaanottokäyntiä. päätökset leikkasivat menoja vuosina 1992-93. 1454: Vuodeosaston hoitopäiviä kertyi 8,3 miljoo- Vuonna 1994 menojen lasku pysähtyi ja kään- 1455: naa. Terveyskeskussairaaloissa hoidettiin yli tyi heikkoon kasvuun. Suoritemäärien kehitys 1456: 180 000 potilasta, joista lähes puolet olivat yli on ollut vakaampaa, sillä taloudelliset tekijät 1457: 75-vuotiaita. eivät vaikuta ainakaan välittömästi hyvinvoin- 1458: Vuoden 1996lopussa päiväkoti- ja perhepäi- tipalvelujen kysyntään. Osa menojen leikkauk- 1459: vähoidossa oli yhteensä lähes 213 000 lasta. 38 sista on laskenut palvelujen laatua esimerkiksi 1460: prosenttia alle 7-vuotiaista oli kunnan järjestä- isompien ryhmäkokojen muodossa ja henkilö- 1461: mässä kokopäivähoidossa. Kunnallisessa päi- kunnan määrän vähenemisenä, mutta osa leik- 1462: vähoidossa olevista lapsista 80 prosenttia oli kauksista on ohjannut palvelujen tuottajia talo- 1463: 1464: 2 380149M 1465: Y34 HE 105/1998 vp 1466: 1467: udellisesti tehokkaampaan toimintaan ja aikai- nimetään lisää kaupunkeja. Koko kaupunkioh- 1468: sempaa parempaan kustannustietoisuuteen. jelmassa kiinnitetään huomiota osaamisen 1469: edistämiseen. 1470: Hallitus edistää kaupunki- ja maaseutupoli- 1471: 4.3 Alue- ja rakennepolitiikka tiikan yhteensovittamista. Tavoitteena on ny- 1472: kyaikaisten kaupunkiyhdyskuntien ja elinvoi- 1473: maisen maaseudun kehittäminen ja maaseudun 1474: Kansallinen aluepolitiikka ja kaupunkien vuorovaikutuksen ja yhteistyön 1475: lisääminen. 1476: Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämi- Tietoyhteiskunnan kehitystä ja verkostoyh- 1477: sestä annetun lain (1135/93) 4 §:n mukaisista teistyötä vahvistetaan alueellisen kehityksen 1478: tavoiteohjelmista ja 6 § :n mukaisista eri hallin- osana ja edellytyksenä. 1479: nonalojen aluekehitysrahojen suuntaamisen Hallitus tukee kehitykseltään heikoimpien 1480: yleisistä perusteista sekä valtioneuvoston alueiden, kuten Itä- ja Pohjois-Suomen kehittä- 1481: 8.4.1997 eduskunnalle antama selonteko aluei- mistä sekä maakuntien kehittämisen, raja-alue- 1482: den kehittämisestä annetun lain tavoitteiden ohjelmien, lähialueyhteistyön, Interreg -ohjel- 1483: toteutumisesta ovat perusta alueelliselle kehit- mien sekä Phare ja Tacis CBC -ohjelmien yh- 1484: tämiselle ja sitä koskevalle valmistelutyölle. teensovittamista. Pohjoinen ulottuvuus otetaan 1485: Alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä huomioon myös kansallisessa politiikassa. 1486: kansallisilla että yhdessä EU:n kanssa toteutet- Aluepoliittisten aluejakojen perustana käyte- 1487: tavilla alueellisilla ohjelmilla. Kansallinen oh- tään seutukuntajakoa, joka perustuu lähinnä 1488: jelmatyö on maakunnan liittojen ja valtion vi- työssäkäyntiin ja kuntien väliseen yhteistyö- 1489: ranomaisten näkemyksistä rakentuva kokonai- hön. Sisäasiainministeriö teki 18.4.1997 pää- 1490: suus, johon EU:n alueelliset ohjelmat on töksen 20.12.1993 vahvistetun seutukuntajaon 1491: sovitettu. Maakunnan liitot tarkistivat alueke- muuttamisesta. V aitioneuvosto teki 1492: hittämisohjelmansa vuoden 1998 alussa. Halli- 30.12.1997 päätöksen (1375/97) kehitysalu- 1493: tus tukee alueiden omaa, itsenäistä kehittämis- eesta, sen tukialueista ja rakennemuutosalu- 1494: työtä ja edistää maan eri osien tasapainoista eesta vuosiksi 1998-1999. Tarkoitus on, että 1495: kehitystä, joka pohjautuu erityisesti alueiden hallitus nimeää uudet kansalliset aluejakoeh- 1496: osaamisvahvuuksiin. dotukset samoin kuin uudet ED-tavoite 1 ja 2- 1497: Alueellisessa kehittämistyössä korostetaan ohjelma-alueet viimeistään keväällä 1999. Ta- 1498: uusien työpaikkojen luomista, työllisyyden pa- voitteena on yhteensovittaa kansalliset alueja- 1499: rantamista ja alueellisten työttömyyserojen pi- ot ja EU -ohjelma-alueet mahdollisimman pit- 1500: enentämistä. Kansallisen aluepolitiikan rahoi- källe keskenään. 1501: tuksen kohdentamisen lähtökohtana on tuotan- 1502: torakenteen uudistaminen, palvelujen 1503: saatavuuden turvaaminen, infrastruktuurin ke- Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta 1504: hittäminen ja yritysten osaamisen edellytysten Suomessa 1505: parantaminen koko maassa. 1506: Hallitus tukee vahvojen, kansainvälisillä Suomea koskevia rakennerahastoja ovat Eu- 1507: markkinoilla kilpailukykyisten kasvukeskus- roopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan 1508: ten luomista. Hallitus tukee osaamisvahvuuk- sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden 1509: sia ja kehittää osaamiskeskuspolitiikkaa. Val- ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto 1510: tioneuvosto nimeää osaamiskeskukset uudelle (EMOTR-0) ja näihin rinnastettava kalatalou- 1511: ohjelmakaudelle loppuvuodesta 1998. Kau- den ohjauksen rahoitusväline (KOR). Rahasto- 1512: punkiseutujen kehittämistarpeet otetaan huo- jen varat sisältyvät EU :n talousarvioon. Rahas- 1513: mioon. Kaupunkiohjelmaan on kuulunut 13 toista myönnettävä tuki on pääosin avustus- 1514: kaupunkia. Loppuvuodesta 1998 ohjelmaan muotoista. Rahastot suuntaavat varansa 1515: HE 105/1998 vp Y35 1516: 1517: Suomessa alueellisten (6, 2, 5b) ja horisontaa- tarkoittaa sitä, että ohjelmien Euroopan union- 1518: listen (3, 4 ja 5a) tavoitteiden mukaisesti sekä ilta tulevien rahoitusosuuksien budjetointia 1519: rahoittavat ns. yhteisöaloitteita. Rahoituksen siirretään sitoumusvuodelta maksatusvuosille. 1520: saaminen rakennerahastoista edellyttää kansal- Valtuusmenettely ei vaaranna rakennerahasto- 1521: lista osarahoitusta. ohjelmien toteutusta. 1522: Euroopan unionin jäsenyyteen liittyen Suo- 1523: messa määriteltiin unionin tavoitteiden 6, 2 ja 1524: 5b kohdealueet Tavoite 6 ja 5b -alueet määri- Rakennerahastojen rahoituskehys 1525: teltiin vuosiksi 1995-1999, tavoite 2 -alueet 1526: ensin vuosiksi 1995-1996 ja uuden ohjelman Vuonna 1999 rakennerahastovaroja odote- 1527: mukaisesti vuosiksi 1997-1999. Tavoite 6 -alu- taan tuloutuvan yhteensä noin 2,2 mrd mk seu- 1528: een väestöosuus on 16,6 %, tavoite 2 -alueen raavien periaatteiden mukaan: 1529: 15,5% ja tavoite 5b -alueen 21,5 %. - EMOTR-0 (tavoite 5a): 20 % vuoden 1530: Yhdeksän prosenttia Suomeen tulevasta ra- 1999 maksusitoumuksista; (tavoite 5b): 80% 1531: kennerahastojen rahoituksesta on varattu yh- vuoden 1998 maksusitoumuksista; (tavoite 6): 1532: teisöaloitteisiin. Suomessa sovellettavia yhtei- 80% vuoden 1999 maksusitoumuksista 1533: söaloitteita ovat INTERREG II A, INTERREG - EAKR (tavoite 2): 20% vuoden 1996 1534: II C, LEADER, PESCA, URBAN, maksusitoumuksista, 20% vuoden 1997 mak- 1535: EMPLOYMENT, ADAPT ja SME. susitoumuksista, 80 % vuoden 1998 maksusi- 1536: EU :n rakennerahastoista saatavat tulot, Suo- toumuksista; (tavoite 5b): vuoden 1998 mak- 1537: men ja Ruotsin välisiä INTERREG II A- ohjel- susitoumuksista 80 % ja 30 % Ahvenanmaan 1538: mia, INTERREG II C -ohjelmaa ja URBAN - koko ohjelmakauden maksusitoumuksista; (ta- 1539: ohjelmaa lukuun ottamatta, budjetoidaan Suo- voite 6) 20 % vuoden 1997 maksusitoumuksis- 1540: men valtion talousarvioon bruttoperiaatteen ta ja 80 % vuoden 1998 maksusitoumuksista. 1541: mukaisesti sisäasiainministeriön, maa- ja met- - ESR (tavoitteet 3, 4, 2, 5b ja 6): 20 % 1542: sätalousministeriön ja työministeriön hallin- vuoden 1998 maksusitoumuksista ja 80 % 1543: nonaloille tuloiksi ja menoiksi. Rakennerahas- vuoden 1999 maksusitoumuksista 1544: tojen rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansal- - KOR (tavoite 6) vuoden 1998 maksusi- 1545: linen valtion rahoitusosuus budjetoidaan ao. toumus 1546: hallinnonalan menoksi. Osa EU:lta tulevista - Yhteisöaloitteiden arvioidut tuloutus- 1547: rakennerahasto-ohjelmien rahoitusosuuksista osuudet vaihtelevat ohjelmittain. 1548: ohjataan talousarvion ohi maatilatalouden ke- Seuraavassa on esitetty taulukkoina yhteen- 1549: hittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liit- veto siitä, miten rakennerahastoista saatava 1550: tyvä kansallinen valtion rahoitusosuus. EU-ra- ED-rahoitus ja kansallinen valtion osarahoitus 1551: kennerahasto-ohjelmien budjetoinnissa siirry- jakaantuu tavoitteittain, rahastoittain ja minis- 1552: tään osittain valtuusmenettelyyn. Tämä teriöittäin vuonna 1999. 1553: Y36 HE 105/1998 vp 1554: 1555: 1556: 1557: Taulukko JO. EU:n rakennerahastojen rahoituksen (menot) ohjelmien mukainenjakauma tavoit- 1558: teittain ja rahastoittain vuonna 1999 (maksumäärärahat ja valtuudet) 1559: EU EAKR ESR EMOTR-0 KOR Yhteensä 1560: Tavoiteohjelma 6 276,0 123,5 238,3 4,8 642,6 1561: Tavoiteohjelma 2 184,4 48,2 0,0 232,6 1562: Tavoiteohjelma 3&4 376,7 0,0 376,7 1563: Tavoiteohjelma 5a 408,8 28,6 437,4 1564: Tavoiteohjelma 5b 133,5 46,9 75,6 256,0 1565: Yhteisöaloitteet ja pilo- 1566: tit 60,8 4,0 0,0 2,7 67,5 1567: Indeksointivarat 57,3 17,8 50,2 0,0 125,3 1568: Yhteensä 712,0 617,1 772,9 36,1 2 138,1 1569: 1570: Taulukko 11. Valtion kansallinen osarahoitus rahastoittain ja ministeriöittäin vuonna 1999 1571: EU EAKR ESR EMOTR-0 KOR Yhteensä 1572: SM 68,8 11,2 80,0 1573: OPM 42,6 168,9 211,5 1574: MMM 40,2 18,3 1 562,7 33,1 1 654,3 1575: LM 11,1 11,1 1576: KTM 309,0 48,6 20,1 377,7 1577: STM 3,1 17,4 20,5 1578: TM 51,0 566,8 617,8 1579: YM 25,5 25,5 1580: Indeksointivarat 0,0 0,0 0,0 1581: Yhteensä 551,3 831,2 1 582,8 33,1 2 998,4 1582: 1583: Taulukko 12. Rakennerahastohankkeiden kansallinen ja EU-rahoitus (menot) tavoitteittain ja mi- 1584: nisteriöittäin vuonna 1999 1585: Kansallinen ja SM OPM MMM LM KTM STM TM YM Yhteensä EU 1586: EU 1587: Tavoiteoh- 1588: jelma 6 24,3 43,7 287,1 0,0 133,5 3,8 81,4 8,0 581,8 642,6 1589: Tavoiteoh- 1590: jelma 2 25,7 33,6 7,9 5,4 106,3 0,3 43,4 3,9 226,5 232,6 1591: Tavoiteoh- 1592: jelma 3&4 1,8 105,0 0,0 0,0 27,6 11,5 416,8 0,0 562,7 376,7 1593: Tavoiteoh- 1594: jelma 5a 0,0 0,0 1 159,0 0,0 18,0 0,0 0,0 0,0 1 177,0 437,4 1595: Tavoiteoh- 1596: jelma 5b 18,2 14,0 161,5 4,6 69,3 0,3 48,5 8,1 324,5 256,0 1597: Yhteisöaloit- 1598: teet ja pilotit 10,0 15,2 38,8 1,1 23,0 4,6 27,8 5,5 126,0 67,5 1599: Indeksointi- 1600: varat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 125,3 1601: Yhteensä 80,0 211,5 1 654,3 11,1 377,7 20,5 617,8 25,5 2 998,5 2 138,1 1602: HE 105/1998 vp Y37 1603: 1604: Aluekehitysrahat -30.14.44 Valtion osuus EU:n osaksi rahoitta- 1605: masta maaseudun kehittämisestä 1606: Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n -30.31.24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalli- 1607: mukaan valtion talousarviossa eri hallinnon- set palvelut ja yleinen uittoväylätuki 1608: aloilla nimetään ne määrärahat (aluekehitysra- (osa) 1609: hat), joilla voidaan edistää alueellisten kehittä- - 30.31.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden tur- 1610: mistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laa- vaamiseksi (osa) 1611: - 30.31.83 Lainat puuntuotannon kestävyyden 1612: dittavien aluekehittämisohjelmien toteuttamis- turvaamiseksi (osa) 1613: ta. Aluekehitysrahoja osoitetaan aluekehittä- - 30.41.46 Elinkeinokalatalouden markkinoin- 1614: misohjelmiin (kansallisiin tai ED-ohjelmiin) nin ja rakennepolitiikan edistäminen 1615: liittyviin elinkeinotoiminnan kehittämishank- (osa) 1616: keisiin, julkisiin investointeihin ja väestölle -31.24.21 Yleisten teiden perustienpito (osa) 1617: tärkeiden palvelujen turvaamiseen. Ohjelmien - 31.32.44 Saaristoliikenteen avustaminen 1618: toteuttamiseen voidaan käyttää aluekehitysra- -31.52.41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen 1619: hojen lisäksi myös muuta valtion rahoitusta. rakentamiseen ja ylläpitoon 1620: Tällaista rahoitusta voivat olla esimerkiksi alu- - 31.60.61 Joukkoliikenteen palveluiden osto ja 1621: een kehittämisen kannalta tärkeät valtion in- kehittäminen (osa) 1622: vestoinnit, kuten liikenne-, tutkimus- ja koulu- -32.10.22 Työvoima- ja elinkeinokeskukset, 1623: toimintamenot (osa) 1624: tusinvestoinnit Siten aluekehitysrahojen luon- - 32.20.40 Teknologian kehittämiskeskus, tuote- 1625: teista rahoitusta on kaikki sellainen valtion ra- kehitysavustukset (osa) 1626: hoitus, jolla on erityistä merkitystä alueellisten - 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki 1627: kehittämistavoitteiden edistämisessä ja tavoit- - 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämis- 1628: teiden toteuttamiseksi laadittavien ohjelmien hankkeiden tukeminen (osa) 1629: toteuttamisessa. ED:n tavoiteohjelmien toteut- - 32.30.47 Valtionavustus pk-yritysten kehittä- 1630: tamiseen suunnattavia määrärahoja sisältävät mistoimintaan (osa) 1631: momentit on talousarvioesityksessä varustettu -32.70.42 Erityisrahoitusyhtiön korkotuet (osa) 1632: ED-merkinnällä ja aluekehitysrahat aluekehi- -32.70.43 Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvauk- 1633: tysraha -maininnalla. Määrärahojen käytöstä set (osa) 1634: päättävät ne viranomaiset, joille määrärahat ta- - 34.05.61 EU:n osallistuminen työvoima- ja so- 1635: siaalipolitiikkaan 1636: lousarviossa osoitetaan. Rahoituksen suuntaa- 1637: - 34.05.62 ESR:n tavoitteiden kansallinen osara- 1638: misen yleisistä perusteista määrätään valtio- hoitus valtion osalta 1639: neuvoston päätöksellä. Rahoituksen suuntaa- -34.06.62 Valtionapu työttömyyden lieventämi- 1640: mista koskevat yksityiskohtaiset periaatteet on seen (osa) 1641: sisällytetty talousarvioesityksen yksityiskoh- - 34.06.63 Työllisyysperusteinen valtionapu in- 1642: taisiin perusteluihin. vestointeihin 1643: Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n -34.06.77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaami- 1644: mukaisesti ehdotetaan vuoden 1999 talousar- seksi 1645: vioesityksessä nimettäväksi aluekehitysra- -35.10.62 Ympäristönsuojelun edistäminen 1646: hoiksi kokonaan tai osittain seuraavat määrära- (osa) 1647: hat: -35.10.77 Ympäristötyöt (osa) 1648: - 35.20.37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 1649: maankäytön ohjaukseen (osa) 1650: - 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha 1651: - 30.11.61 EU:n osallistuminen elintarviketalou- -35.99.61 EAKR:n tavoitteiden kansallinen 1652: den ja maaseudun rakennetoimenpi- osarahoitus 1653: teisiin (osa) 1654: - 35.99.65 Eräät avutukset (osa) 1655: - 30.14.43 Maaseudun kehittäminen (osa) 1656: Y38 HE 105/1998 vp 1657: 1658: 4.4 Tiede- ja teknologiapolitiikka Rahoituksen lisäyksen paaosa suunnataan 1659: Teknologian kehittämiskeskukselle, Suomen 1660: Hallitus on päättänyt lisätä tutkimusrahoitus- Akatemialle ja yliopistoille. Rahoitustoimin- 1661: ta niin, että Suomen tutkimusmenojen suhde nassa hyödynnetään myöntämisvaltuusmenet- 1662: bruttokansantuotteeseen nousee 2,9 prosenttiin telyä. Sen johdosta noin kolmannes päätetystä 1663: vuoteen 1999 mennessä. Rahoitusta lisätään tutkimustoiminnan rahoituksen kasvusta toteu- 1664: valtion tiede- ja teknologianeuvoston valmis- tuu maksumäärärahoina valtion talousarviossa 1665: teleroan ohjelman mukaisesti. Ottaen huomi- vasta vuoden 1999 jälkeen. 1666: oon yksityisen sektorin tutkimusrahoituksen Rahoituksen kasvu parantaa merkittävästi 1667: ennakoitua nopeamman kasvun ohjelman kotimaisen tutkimustoiminnan edellytyksiä, 1668: edellyttämä tutkimusrahoituksen kasvu toteu- vahvistaa teknologiarahoitusta ja laajentaa sen 1669: tetaan vuosina 1997-1999 asteittain siten, että kohdealuetta sekä luo uusia kansainvälisen yh- 1670: valtion osallistuminen tutkimus- ja kehittämis- teistyön mahdollisuuksia sekä Euroopan unio- 1671: toiminnan rahoitukseen on ohjelman ansiosta nin piirissä että sen ulkopuolella. Erityisesti ra- 1672: vuonna 1999 vajaat 1 Yz mrd. mk suurempi hoituksen lisäyksellä tehostetaan innovaatio- 1673: kuin vuoden 1997 talousarviossa. Valtion lisä- järjestelmän toimintaa talouden, yritystoimin- 1674: rahoitus yhdessä yksityisen sektorin tutkimus- nan ja työllisyyden hyväksi. Lisäpanostuksen 1675: rahoituksen samanaikaisen kasvun kanssa var- käytön ja tuloksellisuuden kokonaisarviointia 1676: mistaa sen, että Suomi nousee vuoteen 2000 varten on asetettu erillinen asiantuntijaryhmä. 1677: mennessä bruttokansantuotesuhteella mitattu- Tutkimusrahoituksen lisääminen toteutetaan 1678: na tutkimustoimintaan määrätietoisimmin pa- rinnan henkisen pääoman kehittämistoimien 1679: nostavien maiden joukkoon. Ennakkotietojen kanssa. Näitä ovat muun muassa tutkijakoulut, 1680: mukaan tutkimusmenojen suhde bruttokansan- tutkijatohtorijärjestelmän kehittäminen ja ku- 1681: tuotteeseen oli 2,7 prosenttia vuonna 1997. luvana vuonna käynnistyvä tietoteollisuuden 1682: koulutuksen lisätoimenpideohjelma. 1683: 1684: 1685: Taulukko 13. Keskeisten tutkimus- ja kehitystyön määrärahojen kehitys vuosina 1998-1999 1686: 1998 TA 1999TAE Kasvu 1687: milj. mk milj. mk milj. mk % 1688: Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat 1689: Yliopistolaitos 1 837,7 1 878,6 40,9 2,2 1690: Valtion tutkimuslaitokset 1 201,0 1 273,2 72,2 6,0 1691: -josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 294,7 321,1 26,4 9,0 1692: Yhteensä 3 038,7 3 151,8 113,1 3,7 1693: 1694: Rahoitusorganisaatiot1) 1695: Suomen Akatemia 847,1 924,5 77,4 9,1 1696: Teknologian kehittämiskeskus 2 203,9 2 445,3 241,4 11,0 1697: Yhteensä 3 051,0 3 369,8 318,8 10,4 1698: l) Toimintamenot, myöntämisvaltuudet ja muut kuin valtuuksien käytön edellyttämät tutkimusmäärärahat. 1699: HE 105/1998 vp Y39 1700: 1701: 4.5 Resurssihallinnon kehittäminen sia, joiden avulla palvelujen käyttäjä tietää, 1702: minkälaista palvelua voi viranomaiselta edel- 1703: lyttää. Palvelukykyä parannetaan kehittämällä 1704: Hallinnon kehittäminen ja ottamalla käyttöön erilaisia palvelujen tuo- 1705: tantotapoja ja yhteispalvelujen järjestämisen 1706: Valtioyhteisön hallintopolitiikan lähivuosien muotoja. Sähköisiä asiointipalveluja kehite- 1707: suuntalinjat esitetään Valtioneuvoston tään asteittain yhdensuuntaisesta tietopalvelus- 1708: 16.4.1998 antamassa Laadukkaat palvelut, ta vuorovaikutteiseen asiointiin tietoverkossa. 1709: hyvä hallinto ja vastuullinen kansalaisyhteis- Tähän liittyen valmistellaan ratkaisuja, joilla 1710: kunta- periaatepäätöksessä. Uudistuksilla vah- varmistetaan henkilön tunnistaminen sekä tie- 1711: vistetaan valtiontalouden pitkän aikavälin ta- toturva ja tietosuoja. Valtioneuvoston periaate- 1712: sapainottamisen ja terveen taloudenhoidon päätöksessä sähköisestä asioinnista, palvelujen 1713: edellytyksiä. Päätöksen toteuttamisesta vastaa- kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä 1714: vat asianomaiset ministeriöt yhdessä hallin- (5.2.1998) on asetettu tavoitteet sähköisen 1715: nonalansa virastojen kanssa. Hallinnon kehit- asiakirjan ja allekirjoituksen sekä henkilökor- 1716: tämisen ministerityöryhmä seuraa ja ohjaa tin käyttöönotolle. 1717: päätöksen täytäntöönpanoa. Valtiovarainmi- Hallituksen ohjausta julkisen talouden mak- 1718: nisteriö vastaa sen yhteensovittamisesta sekä rotaloudellisessa suuntaamisessa vahvistetaan 1719: hallintouudistusten kokonaisuutta arvioivan kehittämällä kehysohjausta hallituksen keskei- 1720: ohjelman valmistelusta. Monet seuraavassa seksi budjettivalmistelua ohjaavaksi menettel- 1721: esitettävistä periaatepäätöksen linjaoksista ja yksi. Toiminta- ja taloussuunnittelua kehite- 1722: toimenpiteistä jäävät seuraavalle hallituskau- tään tukemaan kehysvalmistelua. Hallituksen 1723: delle. johtamisen tueksi luodaan laajoihin yhteiskun- 1724: Hallinnon uudistusten lähtökohtana on hy- nallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin kohdis- 1725: vinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen turvaa- tuva arviointimenettely, jonka avulla saadaan 1726: minen tasapuolisesti maan kaikissa osissa. tietoa julkisten palvelujen ja toimintapolitiik- 1727: Hallinnossa lisätään tehokkuutta, toimivuutta kojen vaikutuksista. Hallitusohjelman seuran- 1728: ja palvelualttiutta sekä vahvistetaan kaikilla taaja strategiasalkun päivitystä kehitetään. 1729: hallintotasoilla kansalaisten todellisia vaiku- Tulosohjausta kehitetään niin, että hallitus 1730: tusmahdollisuuksia ja hallinnon julkisuutta ja voi lainsäädännön ja talousarvion rajoissa aset- 1731: avoimuutta. taa valtionhallinnolle sitovia tavoitteita. Tulos- 1732: Julkisten palvelujen kehittämisessä korostu- ohjausuudistuksiin liittyen jatketaan eduskun- 1733: vat asiakaskeskeisyys, valinnanvapaus ja pal- nalle annettavien kertomusten tulosinformaati- 1734: velujen saatavuus. Päätösvaltaa siirretään sille on sisällön ja esittämistavan kehittämistä.Vi- 1735: tasolle, jossa palvelu tuotetaan. Kuntien talou- rastojen tulosvastuuta selkiytetään ja liitetään 1736: dellista päätösvaltaa ja vastuuta palvelujen jat- tulosohjaukseen toimivampi tulostavoitteiden 1737: kuvassa kehittämisessä lisätään. Palvelujen toteutumisen seurantamenettely. Tunnusluku- 1738: järjestämisessä hyödynnetään kansalaisten jen laatimista lisätään sekä kehitetään palaute- 1739: omatoimisuutta ja oma-aloitteisuutta. Tässä informaation erilaisia muotoja. Hallinnon 1740: tarkoituksessa selvitetään, minkä tyyppisissä avoimuuden ja läpinäkyvyyden sekä virastojen 1741: valtion ja kuntien hoitamissa tehtävissä kansa- ja virkamiesten tilivelvollisuuden lisäämine~ 1742: laisjärjestöjen panosta tarvitaan sekä luodaan edellyttävät tuote- ja kustannuslaskentaa, tOI- 1743: joustavat organisaatiomallit, taloudellisen minnan julkisuutta sekä varsinkin virkamies- 1744: vuorovaikutuksen muodot ja seurantajärjestel- ten nykyistä täsmällisempää vastuullisuutta. 1745: mä. Myös välillisen julkisen hallinnon asemaa Valtioneuvoston organisaatiorakennetta ke- 1746: selvitetään. hitetään niin, että ministeriöiden toimialakoko- 1747: Palvelujen laatua kehitetään ottamalla käyt- naisuudet ja ministeriöiden toimialajako pal- 1748: töön asiakkaille annettavia palvelusitoumuk- velevat hallituksen ohjelmallisten tavoitteiden 1749: Y40 HE 105/1998 vp 1750: 1751: toteutumista. Ministeriörakenteen kehittämi- kyistä paremmin. Eduskunnan valitsemien val- 1752: sessä otetaan huomioon yhteiskuntarakenteen tuutettujen asema Kansaneläkelaitoksen ylim- 1753: muutokset, tietoyhteiskunnan synty, valtion pinä valvojina säilytetään. 1754: tehtävien muutokset ja hyvinvointiyhteiskun- Ministeriöiden alaisen keskushallinnon uu- 1755: nan uudistaminen sekä EU:n hallinnon vaiku- distuksia jatketaan. Tässä tarkoituksessa käyn- 1756: tukset. Selvitetään mahdollisuuksia parantaa nistetään selvitys siitä, kuinka hallinnonalojen 1757: valtioneuvoston sisäistä koordinointia koordi- sektoroituneisuudesta johtuvaa, ministeriöiden 1758: naatioministerin tai -ministereiden avulla. alaisen keskushallinnon toiminnallista päällek- 1759: V aitioneuvoston rakenteiden sekä ohjausjär- käisyyttä sekä työnjakojen selkiytymättömyyt- 1760: jestelmien ja budjetoinnin kehittämisessä ote- tä voidaan poistaa. Valtion sektoritutkimuslai- 1761: taan huomioon poikkihallinnollisten politiik- tosten organisointia selvitetään toiminnallisen 1762: kalohkojen hoito yhteensovitetusti. Tällaisia yhteistyön pohjalta sekä lisätään korkeakoulu- 1763: lohkoja ovat muun muassa kaupunki-, maaseu- jen hyväksikäyttöä sektoritutkimuksessa. Ke- 1764: tu- ja elinkeinopolitiikka sekä syrjäytymisen hittämiskeskusten työnjakaja selkiytetään kor- 1765: estäminen ja osaamiseen liittyvät tehtävät. keakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä 1766: Ministeriöiden poliittisia johtamisedellytyk- luodaan kehittämiskeskuksesta virastotyyppi, 1767: siä vahvistetaan. Se voidaan toteuttaa parla- joka voi hoitaa kehittämistehtäviä ja toimia 1768: mentaarisen mallin tai hallinto- eli virkamies- päätöksentekijänä ja toimeenpanijana. 1769: mallin avulla. Tarkoitus on, että seuraava hal- Keskushallinnon tehtävien siirtämistä alueil- 1770: litus päättää nimittämisensä yhteydessä siitä, le sekä valtion aluehallinnon kokoamista jatke- 1771: mitä mallia ministeriön poliittisen johtamisen taan. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille siirre- 1772: vahvistamisessa seurataan ja missä laajuudes- tään niiden toiminnan edellyttämiä voimavaro- 1773: sa. ja sekä selkiinnytetään niiden asemaa ja 1774: Ministeriöitä kehitetään hallituksen esikunti- johtamisjärjestelmää. Työvoima- ja elinkeino- 1775: na ja hallinnonalansa johtajina. Tässä tarkoi- keskusten ja maakunnan liittojen yhteistyötä 1776: tuksessa ministeriöistä siirretään pois tehtävät, tiivistetään. 1777: jotka eivät palvele esikuntaroolia, hallinnon- Valtioneuvoston omistajapolitiikan ohjausta 1778: alan ohjausta ja johtamista, kansainvälistä yh- tehostetaan. Tavoitteena on, että valtio on ak- 1779: teistyötä ja EU-koordinaatiota. Näiden tehtävi- tiivinenja vaativa omistaja, joka edellyttää riit- 1780: en uudelleen organisointia selvitetään.Ministe- tävää tuottoa osakesijoituksilleen sekä osin- 1781: riöiden yhdenmukaisen johtamisen tueksi ja koina että omistusten arvonnousuna. Tässä tar- 1782: koordinoinoin helpottamiseksi luodaan menet- koituksessa selvitetään mahdollisuuksia 1783: tely, jossa ministerien tehtävät jaetaan osasto- nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja koordi- 1784: rajojen mukaisesti silloin, kun ministeriössä on nointiin ministeriöiden välillä valtionyhtiöiden 1785: useita ministereitä. ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauk- 1786: EU -asioiden kansallisen yhteensovittamisen sessa sekä taloudellisten tavoitteiden asettami- 1787: tehostamista selvitetään. Ministeriöissä niiden seen yhtenäiseltä pohjalta. 1788: hoito yhdennetään kansallisten asioiden hoi- Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vas- 1789: don kanssa. Tarkoitus on, että ED-tehtävien tuullinen kansalaisyhteiskunta -periaatepää- 1790: hoidossa käytetään nykyistä laajemmin ja te- töksen edellyttämien toimenpiteiden toteutta- 1791: hokkaammin hyväksi kunkin hallinnonalan mista tuetaan monin asetetuin ja asetettavin ke- 1792: voimavaroja sekä annetaan lisää tehtäviä myös hittämishankkein. Käynnissä olevassa osalli- 1793: aluehallinnolle. suushankkeessa selvitetään kansalaisten osal- 1794: V aitioneuvoston Kansaneläkelaitosta koske- listumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja hal- 1795: vaa ohjausta uudistetaan. Kansaneläkelaitok- linnon avoimuuden ja julkisuuden lisäämistä. 1796: sen hallintoa tehostetaan ja kehitetään niin, että Kuntien peruspalveluiden turvaamista selvitte- 1797: Kansaneläkelaitoksen ja paikallishallinnon levässä neuvotteluryhmässä valmistellaan stra- 1798: hoitamia palveluja voidaan yhteensovittaa ny- tegisia peruslinjauksia kuntien ja valtion toi- 1799: HE 105/1998 vp Y41 1800: 1801: menpiteille, joiden avulla luodaan edellytykset työsuorituksiin perustuviksi. Virastojen palk- 1802: kuntien toimintojen ja peruspalvelujen hoita- kaus- ja virkajärjestelyjä ja muuta vastaavaa 1803: miselle ja kehittämiselle. toimivaltaa koskevat säännökset täsmennetään 1804: Vuoden 1998 keväällä valmistunut julkisten muuttamatta nykyisen työnjaon perusteita kes- 1805: palvelujen laatustrategia sisältää suosituksiaja kushallinnon ja virastojen välillä. Virka- ja 1806: linjauksia, joita toteuttamalla julkinen sektori työehtosopimustoimivallan siirtämistä selvite- 1807: voi taata kansalaisille ja elinkeinoelämälle näi- tään nykyisiltä hallinnonalan neuvotteluviran- 1808: den tarvitsemia palveluja tehokkaasti ja asia- omaisilta ja sopimusvirastoilta edelleen niiden 1809: kaskeskeisesti. Palvelusitoumusten käytön laa- alaisille suurille virastokokonaisuuksille. 1810: jentamiseksi on muotoiltu suomalaiseen jul- Johtamisen kehittämisessä keskitytään joh- 1811: kishallintoon sopivat yleiset periaatteet palve- don ja johtamisen arvioinnin kehittämiseen hy- 1812: lusitoumuksista. Tarkoitus on, että ministeriöi- välle johtamiselle asetettavien laatutavoittei- 1813: den ja virastojen ja laitosten välisissä tulosneu- den mukaisesti. Henkilöstön työkyky ja työ- 1814: votteluissa jatkossa sovitaan palvelusitoumus- tyytyväisyys otetaan yhdeksi johtamisen 1815: ten tekemisestä ja että palvelusitoumukset jul- arviointikriteeriksi. Henkilöstön liikkuvuutta 1816: kistetaan aina palvelujen käyttäjille, jotka voi- lisätään valtionhallinnon sisällä, eri sektorei- 1817: vat olla sekä organisaation sisäisiä että ulkoisia den välillä ja myös eri maidenjulkishallintojen 1818: asiakkaita. välillä. Virkamiesetiikan perusteita muuttu- 1819: Tulosohjausta kehitetään useissa hallin- vassa hallinnossa selvitetään ja tehdään selvi- 1820: nonalakohtaisissa ja poikkihallinnollisissa tysten perusteella kehittämisehdotukset. Hen- 1821: hankkeissa. Lääninhallitusten ja niitä ohjaavi- kilöstöpolitiikan jatkuvaa seuraamista ja arvi- 1822: en ministeriöiden yhteistyönä selvitetään tu- oimista varten kehitetään menettelytavat. 1823: losohjausmenettelyjen kehittämistä edelleen Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tu- 1824: niin, että tulostavoitteet sekä voimavarojen lostavoitteet ja toiminnan painopistealueet si- 1825: suunnittelu ja kohdentaminen voidaan kytkeä sältyvät valtiovarainministeriön pääluokan 1826: lääninhallitusten toiminnassa mahdollisimman valtiovarainministeriön luvun perustelujen sel- 1827: hyvin yhteen. vitysosiin. 1828: Hallinnonaloilla talousarviovuonna toteutet- Tulopoliittisen sopimuksen mukaiset valtion 1829: tavia organisaatiouudistuksia ja muita kehittä- keskustason virka- ja työehtosopimukset sopi- 1830: mistoimenpiteitä on käsitelty asianomaisen muskaudeksi 1.1.1998-15.1.2000 allekirjoitet- 1831: pääluokan ja luvun perustelujen selvitysosas- tiin 11.12.1997. Virastojen virka- ja työehtoso- 1832: sa. pimukset uudistettiin vastaavasti. Virka- ja 1833: työehtosopimuksiin sisältyvät 1,8 %:n yleisko- 1834: rotukset vuosille 1998 ja 1999. Lisäksi palkko- 1835: Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka ja korotettiin vuonna 1998 alakohtaisilla 1836: 0,5 %:n järjestelyvaralla sekä nais- ja matala- 1837: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan palkkaerällä. Sopimusten henkilöstömenoja 1838: keskeiset linjaukset selvitettiin perusteellisesti korottava vaikutus vuonna 1998 on 2,7% eli 1839: vuoden 1997 aikana. Pääkohdat tehdyistä lin- 556 milj. mk ja vuonna 1999 se on 1,8% eli 1840: jauksista sisältyvät edellä mainittuun valtio- 384 milj. mk. Kokonaiskustannus vuosina 1841: neuvoston 16.4.1998 tekemään Laadukkaat 1998-1999 on 940 milj. mk eli 4,5 %. Sopi- 1842: palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansa- mukseen sisältyy indeksikorotuslauseke, jos 1843: laisyhteiskunta -periaatepäätökseen. kuluttajahintaindeksi nousee joulukuusta 1997 1844: Keskeisenä periaatteena on turvata valtion lokakuuhun 1998 yli 2,6 %. 1845: työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kilpailuky- Tulosopimuksen tarkastelulausekkeen mu- 1846: kyisyys, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. kaan työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat 1847: Virastojen palkkausjärjestelmät uudistetaan huhti-toukokuussa 1999 tarkastelemaan yleistä 1848: tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaisiin taloustilannetta, kilpailukyvyn, työllisyyden, 1849: Y42 HE 105/1998 vp 1850: 1851: hintojen ja ansioiden kehitystä sekä sopimuk- 1999 talousarviossa. Valtion henkilöstön an- 1852: sen lähtökohtien mukaisten päämäärien toteu- siotasoindeksin arvioidaan nousevan keski- 1853: tumista. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat määrin 3,5 % vuodesta 1997 vuoteen 1998. 1854: tarvittavista toimenpiteistä. Noususta 77 % johtuu sopimuskorotuksista ja 1855: Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän halli- 23 % sopimusten soveltamisesta ja rakenne- 1856: tuksen kannanoton 27.11.1997 mukaan vuo- muutoksista. 1857: den 1998 sopimuskorotusten kustannukset Palkkausjärjestelmien uudistamisesta on jo 1858: budjetoitiin vuoden 1998 ensimmäisessä lisä- tehty virka- ja työehtosopimukset 13 virastossa 1859: talousarviossa. Vuoden 1999 korotusten kus- 8 200 henkilön osalta. Vuonna 1999 yli puolet 1860: tannukset esitetään budjetoitavaksi vuoden virastoista on sopimuksentekovaiheessa. 1861: 1862: 1863: Taulukko 14. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 1994-1999 1864: 1994 1995 1996 1997 1998 1) 19991) 1865: Henkilöstömäärä 132 900 124 700 122 400 123 200 124 400 124 400 1866: Muutos ed. vuodesta, % -5,0 -6,2 -1,9 0,7 1,0 0 1867: Henkilötyövuodet 127 500 120 500 119 400 119 800 121 000 121 000 1868: Palkkasumma, milj. mk 17 836 17 666 17 944 17 904 18 710 19 197 1869: Työvoimakustannukset, milj. mk 1870: 2) 1871: 23 507 22 852 23 104 23 117 24085 24 673 1872: Keskim. kokonaisansio, mklkk 11 071 11593 11920 11974 12 390 12 710 1873: Palkkojen sivukulut, %3) 63,3 64,9 64,1 64,7 64,2 63,9 1874: Eläkemenot, milj. mk 11434 11 936 12 376 12 747 13 190 13 650 1875: Naisten osuus henkilöstöstä, % 45,6 44,9 45,0 45,1 45,1 45,1 1876: Henkilöstön keski-ikä 41,0 41,0 41,6 41,9 42,2 42,5 1877: l) Vuodet 1998 ja 1999 ovat arvioita 1878: 2) Sisältää tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaalimenot ja muut välilliset kustannukset 1879: 3) Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista 1880: 1881: 1882: 1883: Vuoden 1999 työvoimakustannuksiksi arvi- tä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poik- 1884: oidaan 24,7 mrd markkaa. Työvoimakustan- keavat jonkin verran taulukossa 14 esitetyistä. 1885: nusten määrän kasvuksi vuodesta 1994 vuo- Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö 1886: teen 1999 arvioidaan noin 1,2 mrd markkaa eli ei sisälly taolukkoon 15. 1887: noin 5,0 %. Tähän ovat vaikuttaneet vuodesta Merkittävin syy henkilötyövuosimäärän kas- 1888: 1995 alkaen toteutetut palkkausten maltilliset, vuun on yhteensä 1 422 henkilötyövuoden li- 1889: enintään yleisen linjan mukaiset sopimuskoro- säys tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va- 1890: tukset sekä henkilöstön määrällinen kehitys. kinaistamisen johdosta. Lisäksi kunnallisten 1891: Henkilötyövuosimäärä on vähentynyt vuodes- holhouslautakuntien tehtävät siirretään valtiol- 1892: ta 1994 vuoteen 1997 noin 6,0 %. Määrän arvi- le. Niinikään oikeusaputoimen siirtyminen 1893: oidaan kasvavan vuodesta 1997 vuoteen 1998 valtiolle 1.6.1998 on huomioitu kokovuotise- 1894: noin 1 %:Haja pysyvän vuonna 1999 edellisen na. Tullihallinnon resursseja lisätään ja tielai- 1895: vuoden tasolla. toksen henkilöstö vähenee. Valtion kiinteistö- 1896: Taulukossa 15 on yhteenveto arvioiduista laitos muutetaan valtion liikelaitokseksi. 1897: vuosien 1998 ja 1999 henkilötyövuosimääris- 1898: HE 105/1998 vp Y43 1899: 1900: Taulukko 15. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina pääluokittain vuo- 1901: sina 1998ja 1999 1) 1902: Pääluokka 1998 1999 Muutos 1903: HTV % 1904: 23. Valtioneuvosto 230 235 5 2,2 1905: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnon- 1906: ala2> 1590 1560 -30 -1,9 1907: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 8 770 9020 250 2,9 1908: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 16 130 16 340 210 1,3 1909: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 18 830 18 820 -10 -0,1 1910: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon- 1911: ala 10750 10 930 180 1,7 1912: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26750 27 260 510 1,9 1913: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hal- 1914: linnonala 5 610 5 670 60 1,1 1915: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 10000 9 600 -400 -4,0 1916: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön 1917: hallinnonala 5 270 5 400 130 0,4 1918: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- 1919: linnonala 3 080 3 100 20 0,6 1920: 34. Työministeriön hallinnonala 3 920 4190 270 6,9 1921: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 2 360 2460 100 4,2 1922: Yhteensä 113 290 114 585 1295 1,1 1923: 1) 1924: Pl. pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu 1925: henkilöstö. 1926: 2) 1927: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 1998 ja 1928: 1999 720 HTV sekä kriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 1998 880 HTV ja 1929: vuonna 1999 560 HTV. 1930: 1931: 1932: 1933: 1934: Suomi toimii Euroopan unionin puheenjoh- Valtion eläkemenojen arvioidaan lisäänty- 1935: tajamaana vuoden 1999 jälkipuoliskon. Pu- vän vuodesta 1998 vuoteen 1999 reaalisesti 1936: heenjohtajuuteen valmistautumisen johdosta runsaat 2 '12 % ja nimellisesti 4 '12 %. Viime 1937: ministeriöiden henkilöstöä ja henkilöstömää- vuosina alkanut reaalimenojen kasvun hidastu- 1938: rärahoja lisätään väliaikaisesti vuosina 1998- missuunta jatkuu tulevina vuosina. Kasvun hi- 1939: 2000. Eri ministeriöiden väliaikainen henki- dastumiseen vaikuttavat mm. valtion liikelai- 1940: löstölisäys Euroopan unionin puheenjohtajuut- tosten yhtiöittämiset, yksilöllisen varhaiseläk- 1941: ta varten on huomioitu pääluokassa 28, jonne keen ikärajan nosto sekä vuosien 1993-1995 1942: määräraha myös budjetoidaan. Väliaikaisen li- toteutetut valtion lisäeläke-etujen leikkaukset. 1943: säyksen kokonaiskustannus on noin 124 milj. 1944: markkaa, josta vuodelle 1999 esitetään 86 milj. 1945: markkaa erilliselle pääluokan 28 momentille 5. V ero- ja maksupolitiikan päälinjat 1946: 28.80.26. Toinen keskitetty määräraha, 165 1947: milj. markkaa, muunlaisiin puheenjohtajuus- Normaalista talousarvioaikataulusta poike- 1948: menoihin on ulkoasiainministeriön pääluokas- ten hallitus antoi vuotta 1999 koskevat keskei- 1949: sa momentilla 24.99.24. set talousarvioon liittyvät verolakiesitykset 1950: eduskunnalle jo vuoden 1998 kevätistuntokau- 1951: Y44 HE 105/1998 vp 1952: 1953: della ja eduskunta on saanut niiden käsittelyn ennakonpidätysperusteet voidaan ottaa käyt- 1954: päätökseen. töön heti vuoden alusta. Veroasteikkoon teh- 1955: Talousarvioesitykseen liittyen eduskunnalle tyjen tarkistusten arvioidaan vähentävän val- 1956: annetaan esitys valtion ja kirkon yhteisövero- tion tuloveron tuottoa vuositasolla 1 750 milj. 1957: osuuksien muuttamisesta yhdellä prosenttiyk- mk. 1958: siköllä valtion eduksi. Toimenpide lisää tulo- Tulonhankkimisvähennyksen enimmrus- 1959: veron tuottoa 250 milj. markalla. Talouden määrä nousee 1 800 markasta 2 100 markkaan 1960: kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi ja työl- ja kunnallisverotuksessa myönnettävän ansio- 1961: lisyyden parantamiseksi eduskunnalle anne- tulovähennyksen enimmrusmaaraa nousee 1962: taan esitys työmatkakulujen verovähennyksen 8 600 markkaan. Vähennys alkaa pienentyä 1963: laajentamisesta. 75 000 markan tulotasosta alkaen, kun raja 1964: Veroasteen arvioidaan olevan vuonna 1998 vuonna 1998 on 43 000 markkaa. Näiden lie- 1965: noin 46,7 % Vuonna 1999 veroasteen arvioi- vennysten arvioidaan vähentävän valtion tulo- 1966: daan alenevan 45,8 prosenttiin. veron tuottoa noin 100 milj. mk, kunnallisve- 1967: ron tuottoa vajaat 1100 milj. mk ja muiden ve- 1968: Kuvio 6. Veroasteel ronsaajien verokertymää noin 180 milj. mk. 1969: Kaiken kaikkiaan luonnollisten henkilöiden 1970: ansiotulojen verotuksen arvioidaan keventy- 1971: vän runsaalla 3,8 mrd. markalla vuonna 1999. 1972: Luvussa on otettu huomioon myöskin vakuute- 1973: tun sairausvakutusmaksuun tehdyt lievennyk- 1974: set 1975: Ansiotulojen verotuksessa toteutetut keven- 1976: nykset hallituskauden aikana eli vuosina 1996- 1977: 1999 ovat ilman inflaatiotarkistuksia yhteensä 1978: 13 mrd. mk. Koska kevennykset ovat hallitus- 1979: ohjelman mukaisesti painottuneet pieni- ja 1980: keskituloisten verotukseen, niiden avulla on 1981: yhdessä samanaikaisesti toteutettujen tulon- 1982: siirtoja koskevien muutosten kanssa madallet- 1983: tu kynnystä hakeutua työhön ja siten omalta 1984: osaltaan parannettu työllisyystilannetta. 1985: Kehitysalueiden veronhuojennuksia ehdote- 1986: taan jatkettavaksi ja niiden sovaltamisalaa sa- 1987: malla supistettavaksi ED-säännösten edellyttä- 1988: mällä tavalla. 1989: Tuloverotusta on hallitusohjelman mukai- Energiaverotukseen tehdyn ratkaisun perus- 1990: sesti vuosittain kevennetty koko hallituskau- teella sähkön lisäveroa korotetaan 24 prosen- 1991: tilla. Korotus kohdistuu myös liikennepoltto- 1992: den ajan. Kevennykset jatkuvat myös vuonna 1993: nesteiden lisäveroon, mutta se kompensoidaan 1994: 1999. Tuloveroasteikon kaikkia marginaalive- 1995: perusveron tasoa laskelmalla, joten liikenne- 1996: roprosentteja alennetaan puolella prosenttiyk- 1997: polttoaineiden kokonaisverorasitus ei muutu. 1998: siköllä ylimmän tuloluokan prosenttia lukuun- 1999: Energiaveron korotuksen arvioidaan lisäävän 2000: ottamatta. Tuloveroasteikon tuloluokkien rajat 2001: veron tuottoa nettomääräisesti noin 700 milj. 2002: nousevat kahdella prosentilla verrattuna vuon- 2003: mk vuonna 1999. 2004: na 1998 sovellettavaan asteikkoon. Koska pää- 2005: Kotimaisten rahoituksen tarjoajien kilpailu- 2006: tökset ovat olleet tiedossa jo keväällä, verohal- 2007: tilanteen parantamiseksi saamistodistusten lei- 2008: linto on voinut varautua muutoksiin siten, että 2009: maverosta ja kiinnitysleimaverosta luovuttiin 2010: HE 105/1998 vp Y45 2011: 2012: jo huhtikuun lopulla vuonna 1998. Leimave- Makeisverosta ehdotetaan luovuttavaksi 2013: roa arvioidaan tämän jälkeen kertyvän enää vuoden 1999 alusta lukien. Apteekkimaksu- 2014: noin 10 milj. mk. taulukkoon on tarkoitus tehdä aikaisempien 2015: vuosien kaltainen tarkistus. 2016: 2017: Taulukko 16. Tulot osastoittain vuosina 1997-19991) 2018: Numero- V. 1997 V. 1998 V. 1999 2019: tunnus Osasto tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 2020: milj. mk milj. mk milj. mk ±milj. mk ±% 2021: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 134 219 139 464 152 239 + 12 775 + 9 2022: 12. Sekalaiset tulot 33 200 30072 29 261 811 3 2023: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 943 3 071 3 419 + 348 + 11 2024: 15. Lainat 13 305 16 014 2192 - 13 821 - 86 2025: Tulot yhteensä 184668 188 621 187111 1509 1 2026: 2027: l) Taulukossa jokainen Juku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää. 2028: 2029: 2030: 2031: 2032: 6. Valtion liiketoiminta ja rahastot 2033: 2034: 6.1 Liiketoiminta 2035: 2036: Taulukko 17. Valtion liikelaitostoiminta v. 1999 2037: Rahoitus- 2038: Liikevaihto Käyttö- Investointi- kate (+)ni- Henkilös- 2039: muutos- kate liike- Ylijäämätavoite- menot liike- Investoin- särahoitus- tön 2040: % vaihdosta liikevaihdosta vaihdosta timenot tarve(-) lukumäärä 2041: mmk ed.v (%) mmk (%) (%) mmk mmk 2042: Valtion liikelaitok- 2043: set: 2044: Valtion kiinteistö- 2045: laitos 1 800 65 370 21 56 1000 207 2046: Hallinnon kehittä- 2047: miskeskus 37 4,1 0,5 0,2 3 2 60 2048: Metsähallitus 1242 4 39 386 31 15 190 2093 2049: Ilmailulaitos 960 -2 29 30 3 51 492 1680 2050: Yhteensä 4039 786,5 42 1684 4040 2051: 2052: Liiketoimintaa 2053: harjoittavat viras- 2054: tot ja laitokset: 2055: Siemenperunakes- 2056: kus 18 2 1,4 0,3 1,4 2,2 0,4 +0,3 33 2057: Kasvinjalostuslai- 2058: tos 13 31 -75 -10 -75 -10 62 2059: Yhteensä 31 -9,7 1,3 0,4 -9,7 95 2060: Kaikki yhteensä 4070 776,8 41,4 1684,4 4 135 2061: Y46 HE 105/1998 vp 2062: 2063: 6.2 Rahastot koon on koottu tiedot seuraavista rahastoista: 2064: Valtion asuntorahasto, Huoltovarmuusrahasto, 2065: Budjettitalouden ulkopuolisten valtion ra- Maatilatalouden kehittämisrahasto, Maatalou- 2066: hastojen tulojen arvioidaan olevan 24,5 mrd. den interventiorahasto, Y dinjätehuoltorahasto, 2067: mk ja menojen 25 mrd. mk vuonna 1999. Siten V altiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto, 2068: rahastojen alijäämä on 0,5 mrd. mk. Tauluk- Valtion eläkerahasto ja Öljysuojarahasto. 2069: 2070: Taulukko 18. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. mk 2071: 2072: 1996 1997 1998** 1999** 2073: Verotulot 239 287 290 290 2074: Sekalaiset tulot 2950 3 149 1695 2225 2075: Eläkemaksut 5772 5 976 6755 7 022 2076: Korkotulot 3 747 3 877 3 370 4055 2077: Siirrot budjetista 2119 1438 1065 15 2078: Tulot pl. rahoitustaloustoimet 14 827 14726 13 175 13 607 2079: Lainojen takaisinmaksutl) 8 769 7 436 9105 10932 2080: Tulot yhteensä 23 596 22162 22280 24539 2081: 2082: Kulutusmenot 820 760 455 437 2083: Siirtomenot 3 846 2 210 2590 2922 2084: Korkomenot 2 779 2546 2680 2 914 2085: Siirrot budjettiin 6103 6117 6600 8 570 2086: Muutmenot -41 117 350 251 2087: Menot pl. rahoitustaloustoimet 13 507 11 751 12675 15 094 2088: Finanssisijoitukset yhteensä 7 171 9112 9605 9954 2089: Menot yhteensä 20678 20 863 22280 25 048 2090: 2091: Nettorahoitustarve 2 918 1 299 0 -509 2092: 1) 2093: Sisältää valtion asuntorahaston arvopaperistamistuloja 1 507 mmk v. 1996, 0 mmk v. 1997, 2 500 mmk v. 1998 2094: ja 3 300 mmk v. 1999. 2095: 2096: Valtion asuntorahaston asuntolainasaamis- Rahasto saa varansa aravalainojen koroista, 2097: ten pääoman ennakoidaan olevan vuoden 1999 lyhennyksistä ja vuosimaksuista ja omistus- 2098: alussa noin 55 mrd. mk ja rahaston pitkäaikais- asuntolainojen valtiontakauksiin liittyvistä ta- 2099: ten velkojen kokonaismäärän noin 13,8 mrd. kausmaksuista sekä rahaston lainasaatavia ar- 2100: mk. Rahastosta suoritettavan korkotuen piiris- vopaperistamalla. Velkaa rahasto voi ottaa lä- 2101: sä olevan lainakannan arvioidaan olevan vuo- hinnä lyhytaikaisesti, maksuvalmiudessa 2102: den 1999 alussa noin 30 mrd. mk. vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaami- 2103: Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden seen. 2104: nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myön- Vuonna 1999 rahaston tuloiksi valtion asun- 2105: nettävät aravalainat maksetaan asuntorahaston tolainoista arvioidaan noin 4 500 milj. mk ja 2106: varoista. Myös asuntolainojen korkotuet, asun- takausmaksuista noin 20 milj. mk. Rahastolle 2107: tolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot ehdotetaan valtuutta myöntää uusia lainoja 2108: sekä asuntotoimen avustusmenot maksetaan 3 900 milj. mk ja hyväksyä korkotuen piiriin 2109: rahaston varoista. Lisäksi rahastotalouden va- lainoja 3 000 milj. mk sekä arvopaperistaa lai- 2110: roilla hoidetaan rahaston velat ja niihin liitty- nasaataviaan 3 300 milj. mk. Lisäksi ehdote- 2111: vät hallinnolliset kulut. taan, että omistusasuntolainojen valtiontakaus- 2112: ten yhteismäärä vapaarahoitteisissa ja asp-lai- 2113: HE 105/1998 vp Y47 2114: 2115: noissa saisi vuoden 1999 lopussa olla enintään hastoon kerätään työnantajan eläkemaksuja 2116: 3 500 milj. mk. Tämä luku ei sisällä vuokra- ja valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta, 2117: asumisoikeusasuntojen korkotukilainoja, joi- kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja 2118: hin liittyy lakiperusteinen täytetakausluontei- ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 4 939 milj. 2119: nen valtionvastuu. mk vuonna 1999. Työntekijäin eläkemaksuja 2120: Maatilatalouden kehittämisrahaston käy- ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahas- 2121: tettävissä olevat varat ovat noin 2 400 milj. toon noin 1 549 milj. mk. Rahaston tuloja ovat 2122: mk, josta ED:lta tuloutuvaa rahoitusosuutta on myös valtiolle annetuista lainoista saatavat ko- 2123: arviolta 87 milj. mk. Varoista arvioidaan käy- rot arviolta 648 milj. mk sekä työntekijäin elä- 2124: tettävän kulutusmenoihin noin 590 milj. mk ja kemaksun rahastoitavan osuuden sijoitusten 2125: sijoitusmenoihin noin 500 milj. mk. Rahaston korkotuotto 194 milj. mk vuonna 1999. Lisäksi 2126: varoja tuloutetaan valtiovarastoon 100 milj. rahaston tuloja ovat TEL-eläkelaitosten suorit- 2127: mk. Kohtuullinen rahoitustilanne on seurausta tamat siirtymämaksut, joiden suuruudeksi ar- 2128: ED-jäsenyyteen liittyvästä tauosta rahoitustoi- vioidaan 534 milj. mk vuonna 1999. Nämä 2129: minnassa. Kulutusmenoihin luetaan ne menot, siirtymämaksut suoritetaan vuodesta 1993 läh- 2130: jotka kokonaan tai osaksi jäävät rahaston lo- tien yhtiöitettyjen ja TEL-järjestelmään siirty- 2131: pullisiksi menoiksi. Näitä ovat mm. avustuk- neiden valtion laitosten TEL-tasausmaksun 2132: set, hoitopalkkiot, velkajärjestely- ja vakuus- perusteella. 2133: toiminnan menot ja tutkimustoiminnan tuke- Valtion eläkerahastosta esitetään siirrettä- 2134: minen. Osaan maatalouden avustuksista ja väksi talousarvioon vuonna 1999 7 750 milj. 2135: lainoista liittyy ED-osarahoitus. mk. Siirto on runsas 1 mrd. mk suurempi kuin 2136: ED:n jäsenmaana Suomi toteuttaa yhteisen vuoden 1998 talousarviossa. Tavoitteena on 2137: maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä pitkällä aikavälillä kehittää valtion eläkerahas- 2138: ED :n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. toa yksityisen alan työeläkerahastojen suun- 2139: Interventiotoiminnan ensisijaisena tehtävänä taan. Valtion eläkerahaston johtokunta päättää 2140: on ylläpitää sisämarkkinoilla haluttua maata- rahaston sijoitustoiminnan periaatteista. 2141: loustuotteiden hintatasoa. ED-jäsenyys edel- Valtion vakuusrahasto keskittyy myönne- 2142: lyttää tarvittaessa interventiovarastointia mm. tyn pankkituen hallinnointiin ja tukiehtojen 2143: viljan, naudanlihan, voin ja rasvauoman mai- noudattamisen valvontaan, koska uusia pank- 2144: tojauheen osalta. Vuonna 1995 perustetun kitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä 2145: Maatalouden interventiorahaston varoja pankkitukea oli vuoden 1997loppuun mennes- 2146: käytetään ED :n maatalouspolitiikan mukaisen sä maksettu nettomääräisesti 45 237 milj. mk. 2147: vientituen, interventiovarastoinnin ja yksityi- Lukuun sisältyy Suomen Pankin, valtion va- 2148: sen varastoinoin kustannusten sekä eräiden yh- kuusrahaston ja valtioneuvoston valtion ta- 2149: teisön alueella käytettävien maataloustuottei- lousarvion kautta myöntämä tuki. Lisäksi val- 2150: den hintojen alentamiseen maailmanmarkkina- tioneuvoston myöntämistä takauspäätöksistä 2151: hintatasolle. oli voimassa 15 045 milj. mk. 2152: Varsinaisesta interventiotoiminnasta aiheu- 2153: tuvat menot rahoitetaan ED :n maatalouden oh- 2154: jaus- ja tukirahaston varoista. Interventiotoi- 7. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasa- 2155: mintaan arvioidaan tarvittavan noin 800 milj. paino ja valtionvelka 2156: mk. Suomen valtion vastattavaksi jäävien kor- 2157: ko- ja hallintomenojen kattamiseksi talousar- Budjettitalouden tasapainottaminen on so- 2158: vioesityksessä on 9,5 milj. markan siirto inter- peutettu vallitsevaan suhdannetilanteeseen; 2159: ventiorahastoon. hallitus esittää valtion alijäämän supistamista 2160: Valtion eläkerahaston avulla valtio varau- korkeasuhdanteessa turvatakseen edellytyksiä 2161: tuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii talouden kasvun jatkumiselle. 2162: tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Ra- 2163: Y48 HE 105/1998 vp 2164: 2165: Budjettitalouden tulojen arvioidaan kasva- 1998 talousarviossa. Valtion omaisuuden 2166: van lähes 2 Vz prosenttia kuluvan vuoden kas- myyntituloista on talousarvioon kirjattu 2,5 2167: sa-arvioon verrattuna. Suhteellisen hidas tulo- mrd. mk, josta vajaat 1 Vz mrd. mk on suunnat- 2168: jen kasvu aiheutuu muiden kuin verotulojen tu tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituk- 2169: supistumisesta; vuonna 1998 sekalaisia tuloja sen lisäämiseen sekä 1 mrd. mk on budjetoitu 2170: lisäsivät mm. pankkituen palautukset. Verotu- tuloiksi ilman vastaavaa menojen lisäystä. 2171: lojen kasvuksi arvioidaan runsas 5 prosenttia. Budjettitalouden menot vähenevät 4 prosen- 2172: Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Make- tilla kuluvan vuoden kassa-arviosta. Menojen 2173: ra) siirretään 100 milj. mk ja valtiontakuura- supistus- tai lykkäyspäätösten lisäksi budjetti- 2174: hastosta 720 milj. mk talousarvion katteeksi talouden korkomenojen arvioidaan alenevan 2175: rahastojen hyvän likviditeettiaseman takia. valtion lainajärjestelyjen takia ja siksi, että ai- 2176: Valtion eläkerahastosta esitetään tuloutetta- emmasta poiketen valtion vakuusrahastoon ei 2177: vaksi budjettiin 7,75 mrd. mk. Tuloutus on ole tarpeen siirtää määrärahaa vuodelle 1999. 2178: runsas miljardi markkaa suurempi kuin vuoden 2179: 2180: 2181: Taulukko 19. Budjettitalouden menot, tulot ja tasapaino vuosina 1997-1999 2182: 2183: 1997 1998 1999 Muutos 2184: tilinpäätös talousarvio esitys 1999/98 2185: milj. mk milj. mk milj. mk % 2186: Kulutusmenot 57 221 57 022 57 931 +2 2187: Siirtomenot 102 366 102 618 98 036 -4 2188: Sijoitusmenot 4950 3 890 2 817 -28 2189: Muutmenot 22 842 25 089 28 328 + 13 2190: Yhteensä 187 378 188 619 187 111 -1 2191: - menot valtionvelasta (PL 36) 23 084 25 513 28 3881) +11 2192: - muutmenot 164 294 163 106 158 723 -3 2193: 2194: Tulo- ja varallisuusvero 50086 52130 58 540 + 12 2195: Arvonlisävero 45 599 46700 51660 +11 2196: Muut verot 38 534 40634 42039 +3 2197: Muut tulot (ilman nettolainanottoa) 38120 33 717 34 872 +3 2198: Yhteensä 172 339 173 181 187 111 +8 2199: Nettolainanotto 12 329 15440 2200: Erotus +1- -2 710 +2 +0 2201: l) Sisältää nettokuoletuksia 276 milj. mk. 2202: HE 105/1998 vp Y49 2203: 2204: Taulukko 20. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino vuosina 1997-1999, milj. mk 2205: 1997 19981) TAE 1999 2206: 2207: Budjettitalous 2208: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 170 522 180 595 184 919 2209: Menot ilman rahoitustaloustoimia 184 768 194 035 186 173 2210: Tuloylijäämä (+) -14 246 -13 440 -1 254 2211: Finanssisijoitukset, netto -454 -820 -170 2212: Nettorahoitustarve (-) -14 700 -14 260 -1424 2213: Ylijäämän käyttö 0 0 1700 2214: Netto lainanottotarve (-)/nettokuoletukset (+) -14 700 -14 260 276 2215: 2216: Rahastotalous 2217: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 14 726 13 175 13 607 2218: Menot ilman rahoitustaloustoimia 11 751 12 675 15 094 2219: Tuloylijäämä (+) 2975 500 -1487 2220: Finanssisijoitukset, netto -1676 -500 978 2221: Nettorahoitustarve (-) 1299 0 -509 2222: 2223: Valtiontalous 2) 2224: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 173 225 181 625 185 473 2225: Menot ilman rahoitustaloustoimia 184 496 194 565 188 214 2226: Tuloylijäämä (+) -11 271 -12 940 -2 741 2227: Finanssisijoitukset, netto -2 130 -1 320 808 2228: Nettorahoitustarve (-) -13 401 -14 260 -1 933 2229: Ylijäämän käyttö 0 0 1700 2230: Netto lainanottotarve (-)/nettokuoletukset (+) -13 401 -14 260 -233 2231: l) Kassa-arvio, yksityistärnistulot talousarvion mukaiset. 2232: 2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. 2233: 2234: 2235: 2236: Budjettitalouden nettorahoitustarve on ta- käyttämällä sitä vähentämään lainanottotarvet- 2237: lousarvioesityksen mukaan 1,4 mrd. mk. Val- ta. 2238: tiontalouden nettorahoitustarve, 1,9 mrd. mk, Talousarvioesityksen tasapainottamiseksi ei 2239: on hieman budjettitalouden nettorahoitustar- tarvita uutta lainaa. Talousarvioesityksen me- 2240: vetta suurempi rahastotalouden alijäämän noihin sisältyy 276 milj. markan valtionvelan 2241: vuoksi. nettokuoletukset. Koko valtiontalouden velan 2242: Eduskunta hyväksyi vuoden 1998 kevätis- arvioidaan vuoden 1999 lopussa olevan noin 2243: tuntokaudella lakiin valtion talousarviosta 428 mrd. mk, joka vastaa 60 prosenttia brutto- 2244: muutoksen, joka sallii tilinpäätöksestä ilmene- kansantuotteesta. Valtiontalouden velka suh- 2245: vän varainhoitovuoden lopun kumulatiivisen teessa bruttokansantuotteeseen olisi silloin 2246: ylijäämän osittaisen käytön talousarvion kat- alentunut 9 prosenttiyksiköllä korkeimmasta 2247: teena. Tällä perusteella hallitus esittää aiempi- arvostaan, jonka velkaantumisaste saavutti 2248: na vuosina syntyneen kumulatiivisen tilinpää- vuonna 1996. 2249: tösylijäämän pienentämistä 1,7 mrd. markalla 2250: Y50 HE 105/1998 vp 2251: 2252: Kuvio 7. Valtiontalouden velka Tässä talousarvioesityksessä ehdotettua me- 2253: nojen ja tulojen tasapainoa osoittaa seuraava 2254: Mr'd.mk % asetelma: 2255: ~'+-----'--""-'-----~idiO'I 2256: 2257: 2258: mk 2259: Tulojen kokonaismäärä, ml. ti- 2260: linpäätöksen mukainen ylijää- 2261: mä 187 111 260 000 2262: Menot ilman nettokuoletuksia 186 835 073 000 2263: Ylijäämä 276 187 000 2264: Ehdotetut nettokuoletukset 276 000 000 2265: Erotus 187 000 2266: 2267: 2268: 2269: 2270: l) Vuoden 1999 velkaa ei ole jaettu valuutta- ja 2271: markkamääräiseen. 2272: 2273: 2274: 2275: 2276: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja vii- että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen lii- 2277: taten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perus- tetyn ehdotuksen valtion talousarvioksi vuo- 2278: teluihin ehdotetaan, delle 1999. 2279: 2280: 2281: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998 2282: 2283: 2284: Tasavallan Presidentti 2285: 2286: 2287: 2288: MARTTI AHTISAARI 2289: 2290: 2291: 2292: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 2293: Valtion talousarvio vuodelle 1999 2294: 2295: 2296: TULOT 2297: 2298: 2299: Osasto 11 2300: mk 2301: 2302: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 152 239 000 000 2303: 2304: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 60 890 000 000 2305: 01. Tulo- ja varallisuusvero ........................................................ . 58 540 000 000 2306: 02. Korkotulojen lähdevero ........................................................ . 800 000 000 2307: 03. Perintö- ja lahjavero ............................................................. . 1 550 000 000 2308: 2309: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 53 925 000 000 2310: 01. Arvonlisävero ....................................................................... . 51 660 000 000 2311: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................ . 1 800 000 000 2312: 03. Apteekkimaksut .................................................................... . 465 000 000 2313: 2314: 08. Valmisteverot 27 280 000 000 2315: 01. Tupakkavero ......................................................................... . 3 400 000 000 2316: 04. Alkoholijuomavero ............................................................... . 7 400 000 000 2317: 05. Virvoitusjuomavero .............................................................. . 180 000 000 2318: 07. Polttoainevero ....................................................................... . 16 300 000 000 2319: 2 Osasto 12 2320: 2321: 10. Muut verot 10 110 000 000 2322: 01. Leimavero ............................................................................ .. 10 000 000 2323: 03. Autovero .............................................................................. .. 5 300 000 000 2324: 04. Moo~to~ajoneuvovero .......................................................... . 1000000 000 2325: 05. Varrunsnrtovero ................................................................... .. 2000 000 000 2326: 06. Arpajaisvero ........................................................................ .. 410 000 000 2327: 07. Ajoneuvovero ....................................................................... . 1220 000000 2328: 08. Jätevero ................................................................................. . 170 000 000 2329: 2330: 19. Muut veronluonteiset tulot 34 000 000 2331: 02. Lästimaksut ......................................................................... .. 4 000 000 2332: 08 . 0.. 1JYJa 2333: .... t emaksu ...................................................................... .. 20000 000 2334: 09. Muut verotulot ...................................................................... . 10 000 000 2335: 2336: 2337: 2338: Osasto 12 2339: 2340: 12. SEKALAISET TULOT 29 261010 000 2341: 2342: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 9 500 000 2343: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 500 000 2344: 2345: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 489 500000 2346: 01. Tuomioistuintulot ................................................................. . 170 000 000 2347: 47. Ulosottomaksut .................................................................... .. 245 000 000 2348: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ................................................ .. 74 000000 2349: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ........................ . 500 000 2350: 2351: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 857 220000 2352: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tu- 2353: lot ......................................................................................... .. 32400000 2354: 75. Tulot poliisin lupapalveluista .............................................. .. 200000 000 2355: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ....................................................... . 13 000 000 2356: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) ............ . 609 820 000 2357: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot .................. .. 2 000 000 2358: 2359: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 8 050 000 2360: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta sekä 2361: royalty-maksuista ................................................................. . 100 000 2362: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot .... .. 7 000000 2363: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot ........................ .. 50000 2364: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot .................... . 900000 2365: 2366: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 13 715 292 000 2367: 07. Siirto valtion eläkerahastosta ................................................ . 7 750 000 000 2368: Osasto 12 3 2369: 2370: 23. Valtiokonttorin tulot ............................................................ .. 26 892000 2371: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista ...................... . 89 000 000 2372: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista .............................. .. 543 000 000 2373: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista ............ .. 148 000 000 2374: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustan- 2375: nuksista ................................................................................ .. 83 000 000 2376: 49. Tullilaitoksen tulot ............................................................... . 47 900 000 2377: 51. Metallirahatulot ................................................................... .. 22 500 000 2378: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ...................... .. 30 000 000 2379: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot 2380: (EU) ..................................................................................... .. 75 000 000 2381: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ........................ . 4 650000 000 2382: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot .............. .. 250 000000 2383: 2384: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2339 625 000 2385: 01. Opetusministeriön tulot ........................................................ . 10 000000 2386: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ..................................... . 50000 2387: 70. Opintotukitoiminnan tulot ................................................... .. 135 000 000 2388: 88. Valtion osuus veikkauksenjaraha-arpajaisten voittovaroista 2194 000 000 2389: 91. Valtion elokuvatarkastamon tulot ....................................... .. 575 000 2390: 2391: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 3 670769 000 2392: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saata- 2393: vat tulot (EU) ........................................................................ . 2 620 400 000 2394: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 2395: saatavat tulot (EU) ............................................................... .. 672100 000 2396: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineettä saatavat tu- 2397: lot (EU) ................................................................................. . 10 900 000 2398: 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU) .......................................... .. 6 610 000 2399: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ................................ .. 2 235 000 2400: 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ......................... .. 36 774 000 2401: 25. Siemenperunakeskuksen tulot ............................................. .. 610 000 2402: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tu- 2403: losta ...................................................................................... . 28 000 000 2404: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot ............................................ .. 17 100 000 2405: 33. Kasvinjalostusmaksut ........................................................... . 4 000 000 2406: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut ............................................ .. 14 000 000 2407: 36. Viehekalastusmaksut ............................................................ . 12 875 000 2408: 37. Kalastuksenhoitomaksut ...................................................... .. 34 800 000 2409: 39. Riistanhoitomaksut ............................................................... . 35 040 000 2410: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut .................................... .. 9 000 000 2411: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut ............................................... . 1 000 000 2412: 62. Geodeettisen laitoksen tulot ................................................ .. 400 000 2413: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot .......................... .. 46 425 000 2414: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot .. .. 118 500 000 2415: 2416: 2417: 2418: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 93179 000 2419: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot 10 600 000 2420: 4 Osasto 12 2421: 2422: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ................................................. . 3 000 000 2423: 25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista .. . 67 000 000 2424: 30. Merenkulkulaitoksen tulot .................................................... . 10 400 000 2425: 40. Radanpidon tulot .................................................................. . 1 000 000 2426: 70. Telehallintokeskuksen tulot .................................................. . 779 000 2427: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ..................... . 400000 2428: 2429: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 810415 000 2430: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen mak- 2431: sullisesta palvelutoiminnasta ................................................ . 6 000 000 2432: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot ........................................... .. 8 600 000 2433: 60. Siirto valtiontakuurahastosta ................................................ . 720 000 000 2434: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot .. 75 815 000 2435: 2436: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1979 333 000 2437: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot .................... . 2 250 000 2438: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ................................................ . 3 200000 2439: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot 12 703 000 2440: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot .................................................. . 40 180 000 2441: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ...................................... . 1 850 000 000 2442: 98. Valtionapujen palautukset .................................................... . 70 000 000 2443: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot 1 000 000 2444: 2445: 34. Työministeriön hallinnonala 1174 677 000 2446: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) .................. . 1 026 677 000 2447: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ........................................ . 116 000000 2448: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot ............................. . 32 000 000 2449: 2450: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 38 350 000 2451: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot .................................. . 2 850 000 2452: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ....................................... . 300000 2453: 40. Asuntotoimen tulot ............................................................... . 300 000 2454: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista .............. . 9 500 000 2455: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ................... . 25 400 000 2456: 2457: 39. Muut sekalaiset tulot 4 075100 000 2458: 01. Sakkorahat ............................................................................ . 300 000000 2459: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot ................. . 300 000000 2460: 03. Oikaisurahat .......................................................................... . 100 000 2461: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset ......... . 780 000 000 2462: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myyn- 2463: ti ····························································································· 100 000 000 2464: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat kor- 2465: vaukset .................................................................................. . 75 000 000 2466: 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturva- 2467: maksut .................................................................................. . 5 000 000 2468: 10. Muut sekalaiset tulot ............................................................ . 15 000 000 2469: 50. Tulot osakemyynnistä ........................................................... . 2 500000000 2470: 5 2471: 2472: Osasto 13 2473: 2474: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 3 418 984 000 2475: 2476: 01. Korkotulot 1248 984 000 2477: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille .................................. . 198 000 000 2478: 05. Korot muista lainoista .......................................................... . 50 984 000 2479: 07. Korot talletuksista ................................................................. . 1 000 000 000 2480: 2481: 03. Osinkotulot 1920 000 000 2482: 01. Osinkotulot 1 920 000 000 2483: 2484: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 250 000 000 2485: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 250 000 000 2486: 2487: 2488: 2489: 2490: Osasto 15 2491: 2492: 15. LAINAT 2192266 000 2493: 2494: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 492 266 000 2495: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille .................. . 24 847 000 2496: 04. Muiden lainojen lyhennykset .............................................. .. 467 419 000 2497: 2498: 02. Ylijäämän käyttö 1700 000 000 2499: 01. Ylijäämän käyttö 1 700 000 000 2500: Tulojen kokonaismäärä: 2501: 187111260 000 2502: 6 2503: 2504: MENOT 2505: 2506: 2507: Pääluokka 21 2508: 2509: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI 47 798 000 2510: 2511: 01. Tasavallan Presidentti 1658 000 2512: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ...................................... . 1 458 000 2513: 21. Presidentin käyttövarat ......................................................... . 200 000 2514: 2515: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 46140 000 2516: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ........................................ .. 28 250 000 2517: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) ...... .. 590 000 2518: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 17 300 000 2519: 2520: 2521: 2522: Pääluokka 22 2523: 2524: 22. EDUSKUNTA 344 503 000 2525: 2526: 01. Kansanedustajat 106 560 000 2527: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 106 560 000 2528: 2529: 02. Eduskunnan kanslia 178 420 000 2530: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ........................................ .. 158 420 000 2531: 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) .......................... .. 20 000000 2532: 2533: 09. Valtiontilintarkastajat 8490000 2534: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 8 490 000 2535: 2536: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 14780 000 2537: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 14 780 000 2538: 2539: 30. Eduskunnan kirjasto 18 057 000 2540: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 18 057 000 2541: 2542: 99. Eduskunnan muut menot 18196 000 2543: 21. ~äyt~~~~at eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten (ar- 2544: vtomaararaha) ...................................................................... .. 18196 000 2545: 7 2546: 2547: Pääluokka 23 2548: 2549: 23. VALTIONEUVOSTO 211413 000 2550: 2551: 01. Valtioneuvosto 22313 000 2552: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) .............................................. . 19 513 000 2553: 20. Matkat (arviomääräraha) ...................................................... . 2 800 000 2554: 2555: 02. Valtioneuvoston kanslia 99700 000 2556: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 98 000 000 2557: 26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomääräraha 2 v) .................. . 1 700 000 2558: 2559: 03. Oikeuskanslerinvirasto 12100 000 2560: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 100 000 2561: 2562: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 72 700 000 2563: 50. Puoluetoiminnan tukeminen ................................................ .. 64 200 000 2564: 52. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Euroopan parlamentin 2565: Suomen edustajien vaaleissa sekä Euroopan unianiin liittyvän 2566: kansalaiskeskustelun kannustaminen ................................... . 8 500 000 2567: 2568: 99. Valtioneuvoston muut menot 4 600 000 2569: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) .......................................... .. 2 800 000 2570: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 koskeva tutkimus 2571: (siirtomääräraha 3 v) ............................................................ . 1 500 000 2572: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomää- 2573: räraha 3 v) ............................................................................. . 300 000 2574: 2575: 2576: Pääluokka 24 2577: 2578: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 3 541664 000 2579: 2580: 01. Ulkoasiainhallinto 864191000 2581: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 819 291 000 2582: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .. 34 900 000 2583: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 2584: 3 v) ......................................................................................... 10 000 000 2585: 2586: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1704 300 000 2587: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomäärä- 2588: raha) ...................................................................................... . 8 000 000 2589: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) ............ .. 1 684 300 000 2590: 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitys- 2591: maiden kanssa (arviomääräraha) .......................................... . 12 000 000 2592: 8 Pääluokka 25 2593: 2594: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY- 2595: maiden kanssa 176 000 000 2596: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden NY- 2597: maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 176 000 000 2598: 2599: 70. Vaalit 1200 000 2600: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 1 200 000 2601: 2602: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 795 973 000 2603: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) (arviomää- 2604: räraha) ................................................................................... . 5 000 000 2605: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) .............................................. . 31 446 000 2606: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arvio- 2607: maararaha) ............................................................................ . 43 533 000 2608: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arvio- 2609: määräraha) ............................................................................ . 164 438 000 2610: 24. ED-puheenjohtajuus (arviomääräraha) ................................. . 165 000 000 2611: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomää- 2612: räraha) ................................................................................... . 48 300 000 2613: 26. Tu.~~mus~ ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) ........ . 12 500 000 2614: 50. Eraat valtionavut ................................................................... . 3 605 000 2615: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomää- 2616: räraha) ................................................................................... . 230 000 2617: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ...... . 321 821 000 2618: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ......................................... . 100 000 2619: 2620: 2621: 2622: Pääluokka 25 2623: 2624: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 3120 500 000 2625: 2626: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 232400 000 2627: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 141 000 000 2628: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 000 000 2629: 29. Erityismenot (arviomääräraha) ............................................ .. 13 100 000 2630: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomää- 2631: räraha) ................................................................................... . 42 300 000 2632: 2633: 10. Tuomioistuinlaitos 1056 300 000 2634: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 500 000 2635: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomäärä- 2636: raha 2 v) ................................................................................ . 38 300 000 2637: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 963 500 000 2638: 29. Erityismenot (arviomääräraha) ............................................ .. 20 000 000 2639: Pääluokka 26 9 2640: 2641: 30. Oikeusapu 311500 000 2642: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . 128 000 000 2643: 50. M~sut~.~ ~.ikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot 2644: (arv1omaararaha) .................................................................. . 183 500 000 2645: 2646: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 561500 000 2647: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2648: 2 v) ......................................................................................... 561 500 000 2649: 2650: 50. Vankeinhoitolaitos 820400 000 2651: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 688 200 000 2652: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (arviomäärä- 2653: raha) ...................................................................................... . 64 300 000 2654: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) 67 900 000 2655: 2656: 70. Vaalimenot 138 400 000 2657: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 138 400 000 2658: 2659: 2660: 2661: Pääluokka 26 2662: 2663: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 6199 368 000 2664: 2665: 01. Sisäasiainministeriö 110 656 000 2666: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 110 656 000 2667: 2668: 02. Ulkomaalaisvirasto 26 578 000 2669: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 26 578 000 2670: 2671: 05. Lääninhallitukset 281690 000 2672: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 281 690 000 2673: 2674: 06. Rekisterihallinto 135 760 000 2675: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 135 760 000 2676: 2677: 07. Kihlakunnat 223150 000 2678: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomäärä- 2679: raha 2 v) ................................................................................ . 223 150 000 2680: 2681: 75. Poliisitoimi 2 754 327 000 2682: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ................... . 2 688 327 000 2683: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 66 000 000 2684: 10 Pääluokka 27 2685: 2686: 80. Pelastushallinto 127 760 000 2687: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2688: 2 v) ......................................................................................... 91 460 000 2689: 22. Erityismenot (arviomääräraha) ............................................ .. 7 200 000 2690: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 29100 000 2691: 2692: 90. Rajavartiolaitos 958 000 000 2693: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. .. 949 500 000 2694: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 8 500 000 2695: 2696: 97. Avustukset kunnille 1256 900 000 2697: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasauk- 2698: setja siirtymätasaukset (arviomääräraha) ............................ . 1 001 000 000 2699: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha) 11 500 000 2700: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus ........................ . 230000 000 2701: 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta (arvio- 2702: määräraha) ............................................................................ . 1 600 000 2703: 80. Korkotuetja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomäärära- 2704: ha) ......................................................................................... . 12 800 000 2705: 2706: 98. Alueiden kehittäminen 324 547 000 2707: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .. 112 500 000 2708: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä 2709: yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ...................... . 212 047 000 2710: 2711: 2712: Pääluokka 27 2713: 2714: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 028 083 000 2715: 2716: 01. Puolustusministeriö 272435 000 2717: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 51 235 000 2718: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista ai- 2719: heutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 16 200 000 2720: 7 4. Uudisrakennukset ja perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) 193 500 000 2721: 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) 11 500 000 2722: 2723: 10. Puolustusvoimat 8 680118 000 2724: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............ . 3 490 000000 2725: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 190 118 000 2726: 2727: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 69 600 000 2728: 22. YK:n ja ETXJin ~~_u~anturvaamistoiminnan kalusto- ja hallin- 2729: tomenot (arvtomaararaha) ................................................... .. 60 600 000 2730: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arvio- 2731: määräraha) ............................................................................ . 9 000 000 2732: Pääluokka 28 11 2733: 2734: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 5 930000 2735: 40. Lapuan.pat~.u~atehtaan onnettomuuden tapaturmakorvauk- 2736: set (arvtomaararaha) ............................................................. . 330 000 2737: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen .................. . 5 500 000 2738: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ......................................... . 100 000 2739: 2740: 2741: 2742: Pääluokka 28 2743: 2744: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28 054 900 000 2745: 2746: 01. Valtiovarainministeriö 130 000 000 2747: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 130 000 000 2748: 2749: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 17 900 000 2750: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 900 000 2751: 2752: 05. Valtiokonttori 197 850 000 2753: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 196 000 000 2754: 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2755: 2 v) ......................................................................................... 1 850 000 2756: 2757: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 14 229 800 000 2758: 05. Y_aki~~~~t eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (ar- 2759: vtomaaräraha) ....................................................................... . 13 749 000 000 2760: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) ............................... . 120 600 000 2761: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) ..................................... . 177 600 000 2762: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arvio- 2763: määräraha) ............................................................................ . 182 600 000 2764: 2765: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 42 350 000 2766: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 350 000 2767: 2768: 18. Verohallinto 1650 000 000 2769: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 650 000 000 2770: 2771: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 837 000 000 2772: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) ................... . 834 000 000 2773: 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakun- 2774: nalle (arviomääräraha) .......................................................... . 3 000 000 2775: 2776: 2777: 40. Tullilaitos 541200 000 2778: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 526 700 000 2779: 12 Pääluokka 28 2780: 2781: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 14 500 000 2782: 2783: 52. Tilastokeskus 204 300 000 2784: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204 300 000 2785: 2786: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallin- 2787: non tukitoimenpiteet 161650 000 2788: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 13 000 000 2789: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 000 2790: 22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v) ........................ .. 9 000 000 2791: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 4 950 000 2792: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomäärära- 2793: ha 2 v) ................................................................................... . 20 000 000 2794: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) .............. . 24 000 000 2795: 26. ED-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) .......................... .. 86 000 000 2796: 60. Valt~on~.~~~s koulutus- ja erorahastostajohtuvista menoista 2797: (arvtomaararaha) .................................................................. . 3 700 000 2798: 2799: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 3 659 500 000 2800: 01. Eur<?op~~. ~~ionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset 2801: (arvtomaararaha) .................................................................. . 7 000 000 2802: 02. Er~t m~~tyalkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset 2803: (arvtomaararaha) .................................................................. . 1 000 000 2804: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirto- 2805: maararaha 3 v) ...................................................................... . 10 400 000 2806: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ................................ .. 3 600 000 000 2807: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvon- 2808: lisäveromenot (arviomääräraha) ........................................... . 40 000 000 2809: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousar- 2810: vioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) 100 000 2811: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet .............................................. .. 1000 000 2812: 2813: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 48 850 000 2814: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (arviomääräraha) 20 000 000 2815: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille .......... 18 850 000 2816: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen 2817: 10 000 000 2818: 2819: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 18 800 000 2820: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lu- 2821: nastaminen (arviomääräraha) ............................................... . 3 000 000 2822: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhti- 2823: ön pääomasta (arviomääräraha) ............................................ . 6 700 000 2824: 88. Osu_us Pohjois.mai~~~. Investointipankin peruspääoman korot- 2825: tamisesta (arvtomaararaha) ................................................... . 9 100 000 2826: Pääluokka 29 13 2827: 2828: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 6290000000 2829: 66. Maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha) 6 290 000 000 2830: 2831: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 25700 000 2832: 62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arvio- 2833: määräraha) ............................................................................ . 22000 000 2834: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ................. . 300 000 2835: 96. Hallin~on k~.~i~!ämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaami- 2836: nen (surtomaararaha 2 v) ...................................................... . 3 400 000 2837: 2838: 2839: 2840: Pääluokka 29 2841: 2842: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 26 636 395 000 2843: 2844: 01. Opetusministeriö 231103 000 2845: 10. E~~~~n valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirto- 2846: maararaha 3 v) ...................................................................... . 20 500 000 2847: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 103 211 000 2848: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ............. . 82100 000 2849: 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset ............................... . 22 300 000 2850: 50. Eräät avustukset .................................................................... . 2 992 000 2851: 2852: 05. Kirkollisasiat 11752 000 2853: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomää- 2854: räraha 2 v) ............................................................................. . 9 652 000 2855: 50. Eräät avustukset .................................................................... . 2 100 000 2856: 2857: 07. Opetushallitus 101877 000 2858: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 101 877 000 2859: 2860: 08. Kansainvälinen yhteistyö 90 410 000 2861: 22. V~~äJ.änja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirto- 2862: maararaha 2 v) ...................................................................... . 4 130 000 2863: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ..... . 43 065 000 2864: 50. Eräät avustukset .................................................................... . 28 500 000 2865: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomäärära- 2866: ha) ......................................................................................... . 14 715 000 2867: 2868: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6 062132 000 2869: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... . 5 454 482 000 2870: 22. Y~~opist?.~~.toksen yhteiset menot (osa EU) 2871: (surtomaararaha 3 v) ............................................................ . 218 537 000 2872: 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot 2873: (siirtomääräraha 2 v) ............................................................ . 41 760 000 2874: 14 Pääluokka 29 2875: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 347 353 000 2876: 2877: 20. Ammattikorkeakouluopetus 1110161000 2878: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 20 399 000 2879: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatti- 2880: korkeakoulujen käyttökustannuksiin (arvio määräraha) 1 089 762 000 2881: 2882: 40. Yleissivistävä koulutus 7 366 501000 2883: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirto- 2884: maararaha 2 v) ...................................................................... . 199 790 000 2885: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2886: 2 v) ......................................................................................... 10 128 000 2887: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttö- 2888: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 6 668 183 000 2889: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten 2890: sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirto- 2891: maararaha 3 v) ...................................................................... . 485 300 000 2892: 51. Valtionavustus järjestöille .................................................... . 3 100 000 2893: 2894: 60. Ammatillinen koulutus 2 900 221000 2895: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot (siirto- 2896: määräraha 2 v) ...................................................................... . 114 795 000 2897: 24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 25 000 000 2898: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 2899: 11 546 000 2900: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttö- 2901: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 2 204 080 000 2902: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osaEU) (arviomää- 2903: räraha) ................................................................................... . 519 400 000 2904: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha3 v) 3 900 000 2905: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 21 500 000 2906: 2907: 69. Aikuiskoulutus 1772 684 000 2908: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärära- 2909: ha 2 v) ................................................................................... . 2000 000 2910: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) ...... . 45 550 000 2911: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .. 20 200 000 2912: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arvio- 2913: määräraha) ............................................................................ . 364 740 000 2914: 32. Valtionavustus maksullisena palvelutoimintana järjestettä- 2915: vään ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) ............ . 210 000 000 2916: 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v) ................ .. 666 600 000 2917: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arvio- 2918: määräraha) ............................................................................ . 260 042 000 2919: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökus- 2920: tannuksiin (arviomääräraha) ................................................. . 68 644 000 2921: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskus- 2922: tannuksiin (siirtomääräraha 3 v) .......................................... .. 18 000 000 2923: 53. Valtionavustus järjestöille ................................................... .. 40 975 000 2924: Pääluokka 29 15 2925: 2926: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arvio- 2927: määräraha) ............................................................................ . 63 933 000 2928: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arvio- 2929: määräraha) ............................................................................ . 12 000 000 2930: 2931: 70. Opintotuki 3 805 600 000 2932: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siir- 2933: tomaararaha 2 v) ................................................................... . 2 200 000 2934: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) 152 000 000 2935: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) .......................... . 3 343 000000 2936: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ...................................... . 90000000 2937: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ...... . 80 000 000 2938: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ............................... . 6 400000 2939: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kou- 2940: lumatkatuki (arviomääräraha) .............................................. . 132 000 000 2941: 2942: 88. Tiede 999470 000 2943: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 139 800 000 2944: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 63 740 000 2945: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siir- 2946: tomääräraha 2 v) ................................................................... . 13 000 000 2947: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 7 080 000 2948: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2949: 2 v) ......................................................................................... 2 070 000 2950: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) 2951: 314 680 000 2952: 53. Veikkau~senJ~ ~aha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemi- 2953: seen (arvtomaararaha) .......................................................... . 398 700 000 2954: 54. Eräät avustukset .................................................................... . 4 900 000 2955: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomäärära- 2956: ha) ......................................................................................... . 51 000 000 2957: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 4 500 000 2958: 2959: 90. Taide 1365 330 000 2960: 21. Taite~~ kes~~s~oimikunnanja taidetoimikuntien toimintame- 2961: not (snrtomaararaha 2 v) ...................................................... . 6 200 000 2962: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. . 50 200 000 2963: 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2964: 2 v) ........................................................................................ . 12 090 000 2965: 30. Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hankkeelle (siirtomäärära- 2966: ha 3 v) ................................................................................... . 5 000 000 2967: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttö- 2968: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 30 890 000 2969: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) .. . 900 000 2970: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomäärä- 2971: raha) ...................................................................................... . 9 450 000 2972: 52. Veikkau~senJ~ ~aha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 2973: seen (arvtomaararaha) .......................................................... . 1 236 500 000 2974: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 400 000 2975: 2976: 2977: 3 380149M 2978: 16 Pääluokka 30 2979: 2980: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomäärä- 2981: raha 3 v) ............................................................................... .. 3 500 000 2982: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .. 10 200 000 2983: 2984: 91. Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 232014000 2985: 21. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......... .. 76 000 000 2986: 22. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2987: 2 v) ......................................................................................... 25 747 000 2988: 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2989: 2 v) ......................................................................................... 14 717 000 2990: 24. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha 2991: 2 v) ......................................................................................... 2 800 000 2992: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökus- 2993: tannuksiin (arviomääräraha) ................................................ .. 6163 000 2994: 31. Val~on~.~~~s yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin 2995: (arvtomaararaha) ................................................................. .. 36 000000 2996: 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) .. 23 407 000 2997: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arvio- 2998: määräraha) ............................................................................ . 3 930000 2999: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ................................ .. 18 350 000 3000: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 1600 000 3001: 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 23 200 000 3002: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomää- 3003: räraha) ................................................................................... . 100 000 3004: 3005: 98. Liikuntatoimi 457 839000 3006: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikun- 3007: takasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) ...................... . 444 499 000 3008: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ........................ . 13 340 000 3009: 3010: 99. Nuorisotyö 129 301000 3011: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisonkasva- 3012: tustyön tukemiseen (arviomääräraha) .................................. . 114 301 000 3013: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomää- 3014: räraha 2 v) ............................................................................. . 15 000 000 3015: 3016: 3017: Pääluokka 30 3018: 3019: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN 3020: HALLINNONALA 12 016 279 000 3021: 3022: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- 3023: ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 258 500 000 3024: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomäärä- 3025: raha 2 v) ................................................................................ . 144 500 000 3026: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirto- 3027: maararaha 2 v) ...................................................................... . 14 000 000 3028: Pääluokka 30 17 3029: 3030: 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimin- 3031: tamenot (siirtomääräraha 2 v) .............................................. .. 100 000 000 3032: 3033: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 49700 000 3034: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 49 700 000 3035: 3036: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 3 000000 3037: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 3 000000 3038: 3039: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 74200 000 3040: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) .................................. . 6 000 000 3041: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ................... . 17 000 000 3042: 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .............. .. 38 100 000 3043: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) .. 13 100 000 3044: 3045: 11. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseu- 3046: dun rakennetoimenpiteisiin (EU) 475700000 3047: 61. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun raken- 3048: netoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ...................... .. 475 700 000 3049: 3050: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 8 090 000 000 3051: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomäärä- 3052: raha 2 v) ................................................................................ . 3 567 000 000 3053: 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) .................................... .. 1 600 000 000 3054: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ............ .. 20 000 000 3055: 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) . 1 690 000 000 3056: 46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) .................... . 1 213 000 000 3057: 3058: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotan- 3059: non tasapainottaminen (osa EU) 714 000 000 3060: 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomäärä- 3061: raha 3 v) ............................................................................... .. 9 000 000 3062: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ................................ . 450 000 000 3063: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet, pellonmetsitystuki sekä 3064: h~!lajan!~.o~annon ja markkinoinnin kehittäminen (osa EU) 3065: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 236 000 000 3066: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) 9 500 000 3067: 60. Siirto interventiorahastoon (EU) .......................................... . 9 500 000 3068: 3069: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen 3070: (osaEU) 437 900 000 3071: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 30 000 000 3072: 44. Valtion osuus EU :n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittä- 3073: misestä (EU) (siirtomääräraha 3 v) ..................................... .. 257 900 000 3074: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) ........ .. 10 000 000 3075: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) .. . 140 000 000 3076: 18 Pääluokka 30 3077: 3078: 15. Muut maatalouden menot 131850 000 3079: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirto- 3080: maararaha 3 v) ...................................................................... . 65 900 000 3081: 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ...................................... . 9 450000 3082: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 3083: kertyvillä varoilla (arviomääräraha) ..................................... . 23 000 000 3084: 45. Valtionapu 4H-toimintaan .................................................... . 24 000 000 3085: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) ..... . 4 500 000 3086: 48. Poikk~_uksel~.i.~t~n tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaami- 3087: nen (snrtomaararaha 2 v) ...................................................... . 5 000 000 3088: 3089: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 148735 000 3090: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 145 910 000 3091: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) ......................... . 2 125 000 3092: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 600 000 3093: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ................... . 100 000 3094: 3095: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 14 372000 3096: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 372 000 3097: 3098: 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 53190 000 3099: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 190 000 3100: 3101: 24. Kasvinjalostuslaitos 8 500 000 3102: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 500 000 3103: 3104: 25. Siemenperunakeskus 700 000 3105: 22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot (siirtomääräraha 2 v) .. 350 000 3106: 87. Maan hankinta (siirtomääräraha 2 v) .................................... . 350 000 3107: 3108: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta (osa EU) 555 573 000 3109: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uit- 3110: toväylätuki (siirtomääräraha 3 v) ......................................... . 23 000000 3111: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto .................................. . 19 273 000 3112: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaati- 3113: oille ....................................................................................... . 193 000 000 3114: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ...................................... . 1 900 000 3115: 44. T~~i pu~~t~otannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU) 3116: (snrtomaararaha 3 v) ............................................................ . 290 000 000 3117: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .... . 15 000 000 3118: 50. Eräät metsätalouden valtionavut ......................................... .. 11400 000 3119: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomää- 3120: räraha 3 v) ............................................................................. . 2000 000 3121: 3122: 32. Metsäntutkimuslaitos 187150 000 3123: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 184 000 000 3124: Pääluokka 30 19 3125: 3126: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 2 500000 3127: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .................. . 650 000 3128: 3129: 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 218 842000 3130: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) .................... . 9 000 000 3131: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3132: 2 v) ......................................................................................... 35 046 000 3133: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arvio- 3134: määräraha) ............................................................................ . 14 000 000 3135: 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirto- 3136: määräraha 2 v) ...................................................................... . 10 000 000 3137: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 8 500000 3138: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arvio- 3139: määräraha) ............................................................................ . 13 975 000 3140: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 42 501 000 3141: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan 3142: edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 82 320 000 3143: 77. K~~~~oudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirto- 3144: maararaha 3 v) ...................................................................... . 3 500 000 3145: 3146: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 89 837 000 3147: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 79 537 000 3148: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 7 200 000 3149: 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) 3 100 000 3150: 3151: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 121823 000 3152: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) .. 23 323 000 3153: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomäärära- 3154: ha) ......................................................................................... . 21 000 000 3155: 31. A~~s.~kset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirto- 3156: maararaha 3 v) ...................................................................... . 11000 000 3157: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomää- 3158: räraha) ................................................................................... . 2 500 000 3159: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) .................. . 64 000 000 3160: 3161: 3162: 3163: 61. Maanmittauslaitos 261210 000 3164: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 245 810 000 3165: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arvio- 3166: määräraha) ............................................................................ . 15 000 000 3167: 88. Osakkeiden hankkiminen ..................................................... . 400 000 3168: 3169: 62. Geodeettinen laitos 15 358 000 3170: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 358 000 3171: 20 Pääluokka 31 3172: 3173: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 106139 000 3174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 70 970 000 3175: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomäärä- 3176: raha 2 v) ................................................................................ . 20 669 000 3177: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) ............................... . 14 500 000 3178: 3179: 3180: 3181: Pääluokka 31 3182: 3183: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 7 210110000 3184: 01. Liikenneministeriö 110 560000 3185: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 67 560 000 3186: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 43 000 000 3187: 3188: 24. Tielaitos 4 006000 000 3189: 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ....................... . 3 051 000 000 3190: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ..................... . 691 000 000 3191: 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) .................. . 67 000 000 3192: 79. Jä!:"enp~~-~ahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito 3193: (snrtomaararaha 2 v) ............................................................ . 37 000 000 3194: 87. T.iel~~ ~ukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (ar- 3195: vtomaararaha) ....................................................................... . 160 000 000 3196: 3197: 25. Tienpidon valtionavut 30 000 000 3198: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantami- 3199: seen (siirtomääräraha 3 v) .................................................... . 30 000 000 3200: 3201: 30. Merenkulkulaitos 217 400 000 3202: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ................... . 50 000 000 3203: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ................................ . 141000 000 3204: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ................. . 26 000 000 3205: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) ................. . 400 000 3206: 3207: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 180 070 000 3208: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arvio- 3209: määräraha) ............................................................................ . 250 000 3210: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) ........ . 21 000 000 3211: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alus- 3212: ten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) ....... . 154 000 000 3213: 44. Saaristoliikenteen avustaminen ............................................ . 820 000 3214: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ... . 4 000000 3215: Pääluokka 32 21 3216: 3217: 40. Ratahallintokeskus 1847 000 000 3218: 21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................... . 1 380 000 000 3219: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ................... . 257 000 000 3220: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen (siirto- 3221: maararaha 3 v) ...................................................................... . 200 000 000 3222: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomää- 3223: räraha) ................................................................................... . 10 000 000 3224: 3225: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 34200000 3226: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpi- 3227: toon ....................................................................................... . 7 000000 3228: 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä ...................... . 27 200000 3229: 3230: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 515 806 000 3231: 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitte- 3232: luun ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 25 806 000 3233: 42. Valtionavustus koulutuksesta ............................................... . 13 000 000 3234: 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomää- 3235: räraha 3 v) ............................................................................. . 477 000 000 3236: 3237: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 80000 000 3238: 42. Sanomalehdistön tuki ........................................................... . 70 000 000 3239: 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot (siir- 3240: tomääräraha 3 v) ................................................................... . 10 000 000 3241: 3242: 80. Ilmatieteen laitos 142 500 000 3243: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 142 500 000 3244: 3245: 81. Merentutkimuslaitos 39 924 000 3246: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 34 924 000 3247: 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 5 000 000 3248: 3249: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 6 650 000 3250: 40. Eräät valtionavut ................................................................... . 4 650 000 3251: 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomää- 3252: räraha 3 v) ............................................................................. . 2 000 000 3253: 3254: Pääluokka 32 3255: 3256: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN 3257: HALLINNONALA 4 519 268 000 3258: 3259: 10. Hallinto 531699 000 3260: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomäärä- 3261: raha 2 v) ................................................................................ . 123 092 000 3262: 22 Pääluokka 32 3263: 3264: 22. Tr.övoi~~-)a elinkeinokeskusten toimintamenot (osa EU) 3265: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 194 024 000 3266: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomäärära- 3267: ha 2 v) .................................................................................. .. 6 739 000 3268: 24. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-, selvitys- ja kehittä- 3269: mistoiminta (siirtomääräraha 3 v) ........................................ . 96 839 000 3270: 66. Kan~ain.~~l.~sten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 3271: (arvtomaararaha) .................................................................. . 46 525 000 3272: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) . 64 400 000 3273: 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) 80000 3274: 3275: 20. Teknologiapolitiikka 2 572169 000 3276: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärära- 3277: ha 2 v) ................................................................................... . 210 877 000 3278: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirto- 3279: maararaha 2 v) ...................................................................... . 358 570 000 3280: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3281: 2 v) ......................................................................................... 43 045 000 3282: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3283: 2 v) ......................................................................................... 19 417 000 3284: 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomää- 3285: räraha 2 v) ............................................................................. . 125 260 000 3286: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (arviomääräraha) .... . 765 000 000 3287: 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (osa 3288: EU) (arviomääräraha) .......................................................... .. 734 000 000 3289: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomää- 3290: räraha) ................................................................................... . 228 000 000 3291: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen (arvio- 3292: maararaha) ........................................................................... .. 88 000 000 3293: 3294: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 272000 000 3295: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) .......................... .. 8 000 000 3296: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 3297: (osa EU) (arviomääräraha) .................................................. .. 235 000 000 3298: 47. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja 3299: alan yhteisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .................... . 10 000 000 3300: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) 19 000 000 3301: 3302: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 82473 000 3303: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 559 000 3304: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3305: 2 v) ........................................................................................ . 9 713 000 3306: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 3307: 2 v) ......................................................................................... 6 201 000 3308: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .... . 12 000 000 3309: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ .. 20000 000 3310: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ...................................... . 4000 000 3311: Pääluokka 33 23 3312: 3313: 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi 422311000 3314: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomäärära- 3315: ha 2 v) ................................................................................... . 92 311 000 3316: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) .. 172 000 000 3317: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen 3318: Ulkomaankauppaliitto ry:lle ................................................. . 158 000 000 3319: 3320: 60. Energiapolitiikka 87 911000 3321: 21. Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3322: 2 v) ......................................................................................... 611 000 3323: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja 3324: energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 15 000 000 3325: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) ............................... . 70 000 000 3326: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ................ . 1 800 000 3327: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) .. 500 000 3328: 3329: 70. Erityisrahoitus 353 700000 3330: 41. Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhtiölle ......................... . 8 000000 3331: 42. Erityisrahoitusyhtiön korkotuet (arviomääräraha) ............... . 221 600 000 3332: 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (arviomääräraha) ... . 90 000000 3333: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arvio- 3334: määräraha) ............................................................................ . 9 000 000 3335: 47. Kor~ot~~ ~uomen Vientiluotto Oy:n myöntämille Iuotoilie 3336: (arviomaararaha) .................................................................. . 25 000 000 3337: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) ................... . 100 000 3338: 3339: 80. Rakennepolitökka 197 005 000 3340: 42. Avu~tu~.tel~-~t~ollisuuden kilpailuedellytysten turvaami- 3341: seksi (snrtomaararaha 3 v) ................................................... . 162 000 000 3342: 43. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantoraken- 3343: teen sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) .................. . 35 000 000 3344: 44. ~orkot~ki ~~J~:asutusalueiden vähittäiskaupan investointei- 3345: hin (arviomaararaha) ........, ................................................... . 5000 3346: 3347: 3348: 3349: Pääluokka 33 3350: 3351: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN 3352: HALLINNONALA 43 283 370 000 3353: 3354: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 264700 000 3355: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 196 000 000 3356: 61. Eräät erityishankkeet (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .......... . 42 700 000 3357: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomäärä- 3358: raha) ...................................................................................... . 26 000 000 3359: 24 Pääluokka 33 3360: 3361: 3362: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 109100000 3363: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 109 100 000 3364: 3365: 03. Työttömyysturvalautakunta 9 900 000 3366: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 900 000 3367: 3368: 04. Tarkastuslautakunta 8 355 000 3369: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 355 000 3370: 3371: 05. Vakuutusvalvontavirasto 100 000 3372: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 100 000 3373: 3374: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 11400000 3375: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11400000 3376: 3377: 07. Työterveyslaitos 185 500000 3378: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 3379: 2 v) ......................................................................................... 185 500 000 3380: 3381: 08. Kansanterveyslaitos 177 878 000 3382: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 150 800 000 3383: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) ............................... . 27 078 000 3384: 3385: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 20 590 000 3386: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 590 000 3387: 3388: 10. Säteilyturvakeskus 89400 000 3389: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 89 400 000 3390: 3391: 11. Lääkelaitos 8 300000 3392: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 300000 3393: 3394: 12. Valtion koulukodit 3497 000 3395: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 497 000 3396: 3397: 13. Työsuojelun piirihallinto 112 680 000 3398: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 112 680 000 3399: 3400: 14. Valtion mielisairaalat 11020000 3401: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11020 000 3402: Pääluokka 33 25 3403: 3404: 15. Perhekustannusten tasaus 8327000 000 3405: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) ........................................... .. 55 000 000 3406: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) .................................................. . 8 272000 000 3407: 3408: 16. Yleinen perhe-eläke 248 500000 3409: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 248 500 000 3410: 3411: 17. Työttömyysturva 3 650000 000 3412: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) ........... . 3 460000 000 3413: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arvio määräraha) 165 000 000 3414: 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentu- 3415: loturvasta (arviomääräraha) .................................................. . 25 000 000 3416: 3417: 18. Sairausvakuutus 2 517 000 000 3418: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaistajohtuvista menoista (ar- 3419: viomääräraha) ....................................................................... . 2 517 000000 3420: 3421: 19. Eläkevakuutus 8 411000 000 3422: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomäärära- 3423: ha) ......................................................................................... . 152 000 000 3424: 51. V~tion OSI_IUS ~-~talousyrittäjien eläkelaistajohtuvista me- 3425: noista (arvtomaararaha) ........................................................ . 2114 000 000 3426: 52. Y_alti?,~ ?.suus yrittäjien eläkelaistajohtuvista menoista (ar- 3427: vtomaararaha) ....................................................................... . 395 000000 3428: 60. Valtion osuus kansaneläkelaistajohtuvista menoista (arvio- 3429: määräraha) ............................................................................ . 5 750 000 000 3430: 3431: 20. Tapaturmavakuutus 69 000 000 3432: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus- 3433: tannuksista (arviomääräraha) ............................................... . 69 000 000 3434: 3435: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 778100 000 3436: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) 778 000 000 3437: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) ............ . 100 000 3438: 3439: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 1727 900 000 3440: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) ......................... . 1708 000 000 3441: 56. V~tion~P.u..sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 3442: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 13 500 000 3443: 57. Rint~a~avus~';ls er~~~~.ulkomaalaisille vapaaehtoisille rinta- 3444: masotilaille (surtomaararaha 2 v) ......................................... . 1400 000 3445: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirto- 3446: määräraha 2 v) ...................................................................... . 5 000 000 3447: 26 Pääluokka 33 3448: 3449: 23. Muu sodista kärsineiden turva 21 000 000 3450: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomäärä- 3451: raha) ...................................................................................... . 21000 000 3452: 3453: 28. Muu toimeentuloturva 63700 000 3454: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 63 700000 3455: 3456: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 13 677 700 000 3457: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö- 3458: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 12 750 000 000 3459: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perusta- 3460: miskustannuksiin (arviomääräraha) ..................................... . 260 000000 3461: 32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus- 3462: toimintaan (arviomääräraha) ................................................ . 260000 000 3463: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden kou- 3464: lutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ....... . 380000000 3465: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä 3466: potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 14 000 000 3467: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden 3468: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 7 700 000 3469: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalve- 3470: lujen eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ........... . 1 000 000 3471: 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalve- 3472: lujen eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 5 000 000 3473: 3474: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 47 950 000 3475: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ................................. . 5 000000 3476: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) .......................... . 6 000 000 3477: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vä- 3478: hentäminen (siirtomääräraha 2 v) ......................................... . 36 950 000 3479: 3480: 3481: 57. Lomatoiminta 882100 000 3482: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kus- 3483: tannuksiin (arviomääräraha) ................................................. . 796 000000 3484: 42. Valti.~n ko~aus.J?.i~!lyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustan- 3485: nuksun (arvtomaararaha) ...................................................... . 100 000 3486: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kun- 3487: nill~ ma.~~a~.ousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin 3488: (arvtomaararaha) .................................................................. . 86 000 000 3489: 3490: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 1850 000 000 3491: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen 3492: hyvinvoinnin edistämiseen ................................................... . 1 315 000 000 3493: 55. V~ltion ~?t.;aus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin 3494: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 340 000000 3495: 58. Eräät kuntootustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) ....... . 5 000 000 3496: Pääluokka 34 27 3497: 3498: 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomäärä- 3499: raha 2 v) ................................................................................ . 190 000 000 3500: 3501: 3502: 3503: 3504: Pääluokka 34 3505: 3506: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 10 955 820 000 3507: 3508: 01. Työhallinto 166 301000 3509: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 123 000 000 3510: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ 4 205 000 3511: 23. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden ke- 3512: hittäminen (siirtomääräraha 3 v) .......................................... . 30 000000 3513: 67. K_ans~~~älisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (ar- 3514: vtomaararaha) ...................................................................... .. 9 096 000 3515: 3516: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 683 900 000 3517: 61. EU :n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU) 3518: (siirtomääräraha 3 v) ........................................................... .. 117 100 000 3519: 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoi- 3520: tus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) .......... .. 566 800 000 3521: 3522: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 9 656 866 000 3523: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arvio- 3524: määräraha) ........................................................................... .. 320 000 000 3525: 21. T~.övoi~~-~siain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot 3526: (snrtomaararaha 2 v) ........................................................... .. 722 290 000 3527: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) .......... .. 74 806 000 3528: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arvio- 3529: määräraha) ............................................................................ . 955 770 000 3530: 30. PalkJ<:ap~~.~teinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille 3531: (arvtomaararaha) .................................................................. . 900000 000 3532: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opin- 3533: tososiaaliset edut (arviomääräraha) ...................................... . 748 000 000 3534: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ...................................... . 4 810 000 000 3535: 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arvio- 3536: määräraha) ............................................................................ . 880 000 000 3537: 63. T~.öllisY_~~J?.erusteiset siirtomenot investointeihin (osa EU) 3538: (snrtomaararaha 3 v) ........................................................... .. 89 000 000 3539: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) ............................................ .. 15 000 000 3540: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirto- 3541: maararaha 3 v) ...................................................................... . 142000 000 3542: 3543: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 306 700 000 3544: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta val- 3545: tion osalta (arviomääräraha) ................................................ .. 33 400 000 3546: 28 Pääluokka 35 3547: 3548: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henki- 3549: löiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terve- 3550: ydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ............ . 65 300 000 3551: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää- 3552: räraha) ................................................................................... . 208 000 000 3553: 3554: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 142053 000 3555: 23. Siviilipalvelus (~i~~~äraha) ......................................... .. 17 500 000 3556: 50. Palkkaturva (arv10maararaha) .............................................. . 120 000 000 3557: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) ........................... .. 4 553 000 3558: 3559: 3560: 3561: 3562: Pääluokka 35 3563: 3564: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 3 553402000 3565: 01. Ympäristöministeriö 101251000 3566: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 101251000 3567: 3568: 10. Ympäristön suojelu 140 350 000 3569: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) ................ .. 10000 000 3570: 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 5 000000 3571: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ....... . 31 750 000 3572: 63. ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) 13 800 000 3573: 64. Oljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3574: 3 v) ......................................................................................... 15 000 000 3575: 67. Y~päri~~~~.hteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa 3576: (surtomaararaha 3 v) ............................................................ . 13 800 000 3577: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 51 000 000 3578: 3579: 3580: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 258 200000 3581: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomäärä- 3582: raha 3 v) ................................................................................ . 73 700 000 3583: 37. A~ustu~~~~~untien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen 3584: (surtomaararaha 3 v) ............................................................ . 5 500 000 3585: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) .. 10 000000 3586: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha 3587: 3 v) ......................................................................................... 69 000 000 3588: 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 5 000 000 3589: 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha 3590: 3 v) ......................................................................................... 3 000000 3591: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 92000000 3592: 3593: 30. Asumisen edistäminen 2470 000000 3594: 54. Asumistuki (arviomääräraha) 2470000 000 3595: Pääluokka 36 29 3596: 3597: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 304457 000 3598: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 304 457 000 3599: 3600: 3601: 60. Suomen ympäristökeskus 122413 000 3602: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 122 413 000 3603: 3604: 70. Valtion asuntorahasto 22930000 3605: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 930000 3606: 3607: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 133 801000 3608: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) .............. .. 51451000 3609: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. .. 26 400000 3610: 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osara- 3611: hoitus (EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................................ .. 25 500 000 3612: 62. EU :n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luon- 3613: no~.~uojeluhankkei~.iin (~Y.).~siirtomääräraha 3 v) .............. . 24 000 000 3614: 65. Eraat avustukset (snrtomaararaha 3 v) ................................ .. 6 450000 3615: 3616: 3617: 3618: 3619: Pääluokka 36 3620: 3621: 36. VALTIONVELKA 28 388 200 000 3622: 3623: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko 18 145 000 000 3624: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 18 145 000 000 3625: 3626: 03. Valuuttamääräisen velan korko 9 837 000 000 3627: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 9 837 000000 3628: 3629: 06. Valtionvelan kuoletukset 276000 000 3630: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) 276 000 000 3631: 3632: 09. Muut menot valtionvelasta 130 200000 3633: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 130 200 000 3634: Menojen kokonaismäärä: 3635: 187 111 073 000 3636: 31 3637: 3638: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 3639: 3640: YLEISTÄ 3641: 3642: 3643: Brutto- ja nettobudjetointi 3644: 3645: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään- 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki- 3646: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on ta- mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat 3647: lousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja 3648: poikkeus pääsäännöstä. hankkeesta aiheutuvat menot. 3649: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintamenomää- 3650: 1) uusista valtionlainoista saatavat tulot ja rärahan perustelujen päätösosassa nettobudje- 3651: valtionvelan kuoletukset; tointia koskeva maininta. 3652: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veron- 3653: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista luonteiset maksut tai sakkomaksut Nettoutuk- 3654: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja sen kohteena eivät myöskään ole siirtomenot 3655: pääomatappiot; sekä tai niiden palautukset eivätkä sijoitusmenot tai 3656: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät omaisuuden myyntitulot lukuunottamatta vi- 3657: tulot ja siitä aiheutuvat menot. raston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtai- 3658: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja sii- men omaisuuden hankintaa tai irtaimen omai- 3659: tä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa suuden myyntiä. 3660: voidaan erottaa seuraavat tapaukset: Nettobudjetoidun toimintamenomomentin 3661: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä 3662: vauksessa mainitut virastolle työnantajana ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosi- 3663: maksettavat tulot ja irtaimen omaisuuden sällön mukaiset menot. 3664: myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa 3665: sekä viraston toimitilojen satunnaisesta luo- käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin 3666: vuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilai- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo- 3667: suuksia varten saadut tulot, jotka voidaan vä- menttiperusteluissa. 3668: hentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi Toimintamenomäärärahan kanssa saa net- 3669: mainintaa momentin perusteluissa, touttaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta 3670: 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai- käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoite- 3671: toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu- taan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän 3672: tuvat menot, omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osak- 3673: 3) maksullista toimintaa harjoittavan viras- keet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta ra- 3674: ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät hoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyn- 3675: tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä tituottoja ei saa nettouttaa. 3676: 3677: 3678: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset 3679: 3680: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtä- 3681: tehtävän tai menojen laadun mukaan. vän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyt- 3682: Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja tää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmu- 3683: ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimin- kaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarvi- 3684: tamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin osta muuta johdu. 3685: 32 3686: 3687: Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun Määrärahoja käytettäessä momenttien perus- 3688: mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo- telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en- 3689: menttien numerotunnukset): sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste- 3690: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden vä- luissa voidaan poiketa vakiosisällöstäjoko sul- 3691: littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito- kemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai 3692: vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla. 3693: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten 3694: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio ei täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla 3695: saa välitöntä vastiketta, "myös" -sanalla esim. seuraavasti: "Momentin 3696: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden välit- määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien 3697: tömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikuttei- menojen maksamiseen." 3698: sia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, jois- 3699: ta valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana va- 3700: rainhoitovuonna, ja Toimintamenomäärärahat 3701: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin 3702: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- Viraston toiminnasta aiheutuvat menot bud- 3703: tionvelan hoitomenot jetoidaan pääsääntöisesti yhtenä määrärahana 3704: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas- menomomenteille 21-23. Toimintamenomää- 3705: taan momentin numerotunnuksen osoittaman rärahasta saa maksaa viraston tai laitoksen lais- 3706: menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoi- sa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidos- 3707: hin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siir- ta aiheutuvia palkkaus- ja muita kulutusmeno- 3708: tomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua ja, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen 3709: määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin tai aineettoman käyttöomaisuuden hankinta- 3710: perusteluissa ole erityisestä syystä määrätty menoja sekä muita viraston toiminnasta välit- 3711: toisin. tömästi aiheutuneita menoja, kuten leasingkor- 3712: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen koja ym. korkomenoja ja vahingonkorvauksia. 3713: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan Erillisinä menojen laadun mukaisina määrära- 3714: yleisempää määrärahaa (esim. toimintameno- hoina on budjetoitu siirtomenot, talonraken- 3715: momentin määrärahaa), vaikka kyseisen ylei- nus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot 3716: semmän määrärahan perusteluissa mainittua ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainan- 3717: yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu anto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät 3718: pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit 3719: momentin perusteluissa on asiaa koskeva mai- Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomää- 3720: ninta. rärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toi- 3721: Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja sin määrätty. 3722: tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin liit- Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta mää- 3723: tyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut rärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää 3724: henkilösivumenot viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksy- 3725: mien tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä 3726: ao. tutkimustarjouksiin osallistumisen edellyt- 3727: Vakiosisältöiset menomomentit tämään rahoitukseen. 3728: Toimintamenomomentille budjetoidaan vä- 3729: Toimintamenomomenteille ja momenteille hennyksenä virastolle työnantajana maksetta- 3730: 28, 70 ja 74-79 on määritelty sellaisia vakiosi- vat sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äi- 3731: sältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momen- tiyspäivärahat silloin, kun virasto maksaa 3732: teille budjetoituja määrärahoja saa käyttää il- työntekijän palkan sairaus- ja äitiysloman ajal- 3733: man, että siitä on maininta ao. momentin pe- ta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon 3734: rusteluissa kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomen- 3735: 33 3736: 3737: tille budjetoidaan vähennyksenä viraston saa- Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk- 3738: rnat kohdassa "Brutto- ja nettobudjetointi" tar- sia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno-ja 3739: koitetut irtaimen omaisuuden myyntitulot ja palkkausmomenteilta. 3740: viraston saarnat vakuutus- ja vahingonkorva- 05-07. Eläkkeet 3741: ukset. Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen 3742: Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat 3743: saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai- 3744: mikäli viraston tai laitoksen maksullista toi- set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläk- 3745: mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik- keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset 3746: seen. avustukset. 3747: 16-18. Puolustusmateriaalin hankkiminen 3748: Momenteille on merkitty puolustusmateriaa- 3749: Menojen laadun mukaiset momentit lin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi 3750: momentille voidaan vähennyksenä merkitä vi- 3751: Kulutusmenot (01-29) raston saarnat puolustusmateriaalihankintoihin 3752: liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset, 3753: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö- vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perus- 3754: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon- teluissa. 3755: na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme- 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutus- 3756: noihin luetaan valtion palveluksessa olevan menot 3757: henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi- Momentille on merkitty ja momentin määrä- 3758: aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja rahaa saa käyttää sellaisten muutoin toiminta- 3759: palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin menomomentilta maksettavien menojen mak- 3760: sekä sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston, samiseen, jotka selvästi ovat kohdistettavissa 3761: jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden talou- maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenoik- 3762: dellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä si. Maksullisen palvelutoiminnan menojen pe- 3763: muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai rustelut liittyvät kiinteästi ao. tulomomenttiin, 3764: toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole jonka perusteluissa on otettu huomioon myös 3765: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. muut kuin erillismomentille merkittävät mak- 3766: Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmi- sullisen palvelutoiminnan kustannukset. 3767: en vaatima tekninen apu. Maksullisen palvelutoiminnan momentin 3768: Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos 3769: maksaa kulutusmenomomenteilta seuraavasti: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää- 3770: a) toimintameno- ja erityisiltä palkkausmo- rärajoituksineen on esitetty momentin peruste- 3771: menteilta (numerotunnus 01-03) ja luissa. 3772: b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi- 3773: mussuhteisen henkilöstön ja valtion virka- 3774: mieslain (75011994) 9 §:n 1 momentissa tar- Siirtomenot (30-69) 3775: koitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen ni- 3776: mitettyjen virkamiesten palkkauksia, jos Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul- 3777: momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai pää- kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo- 3778: tösosassa on niin määrätty sekä uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille makset- 3779: c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu- tavat valtionavut ja valtion välityksellä tapah- 3780: voston käytettäväksi asetetun virkamiehen tuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat 3781: palkkaus saadaan maksaa kyseessä olevan hal- varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin 3782: linnonalan ministeriön toimintamenomomen- valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja 3783: tilta. ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista väli- 3784: töntä tai suoranaista aineellista vastiketta, ku- 3785: 34 3786: 3787: ten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. 61-65. Muut siirrot kotimaahan 3788: Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä- Momenteille on merkitty sellaiset erittele- 3789: vien toteuttamista. mättömät siirrot, joiden jakamista kuntien, 3790: Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu- elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken 3791: kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa. 3792: koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty Momenteille on budjetoitu myös varainsiir- 3793: merkitsemään eri momenteille kuin kulutuk- rot Euroopan unionin komission kanssa hyväk- 3794: seen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät syttävien EU:n rakennerahastojen toimenpide- 3795: valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa ja yhteisöaloitteita koskevien toimenpideohjel- 3796: siirron saajaryhmää, on esitetty jaottelu saaja- mien ja rahoituspäätösten mukaisten valtion 3797: ryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna omien ja muiden hankkeiden EU:n rahoituksen 3798: käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet- suorittamiseen. EU:lta tuleva rahoitus on mer- 3799: tuihin siirtoihin. kitty vastaavasti ryhmiteltynä ao. tulomomen- 3800: Momenteille 30-69 on budjetoitu korvaukset teille. 3801: liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden 66-69. Siirrot ulkomaille 3802: yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille 3803: milloin etu koituu muille kuin valtiolle. siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vas- 3804: Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva- tiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa 3805: raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehi- 3806: momenteille. tysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät 3807: 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymil- avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä- 3808: leym. senmaksut sekä muut sellaiset avustusluontei- 3809: Momenteille on merkitty kunnille ja kun- set jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät 3810: tayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle toimintansa rahoitukseen tai välittävät edel- 3811: suoritettavat valtionavut. leen avustuksina kolmansille tahoille. 3812: 40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle 3813: Momenteille on merkitty elinkeinoelämän 3814: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksil- Sijoitusmenot (70-89) 3815: le ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä 3816: yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus- 3817: edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden 3818: 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis- ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai 3819: hyödyllisille yhteisöille joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin- 3820: Momenteille on merkitty siirrot kotitalouk- tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesira- 3821: sille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut kenteiden rakentamismenot, arvopapereiden, 3822: yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yh- maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot 3823: distyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimer- sekä lainananto. 3824: kiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, Reaalisijoitukset (70-79) 3825: yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutki- Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion 3826: muslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät 3827: liike- tai elinkeinoelämää. jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdal- 3828: 60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion la esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden 3829: rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle ja kaluston hankintamenot on merkitty mo- 3830: Momentille on merkitty siirrot talousarvion menteille 70-73. Talonrakennukset on merkit- 3831: ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot ty momenteille 74-76 ja muut rakennustyöt 3832: kansaneläkelaitokselle. momenteille 77-79. 3833: 35 3834: 3835: 70-73. Kaluston hankinta kennuksista aiheutuvien muun kuin vakinai- 3836: Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot sesti virkaan nimitetyn henkilöstön 3837: on budjetoitu toimintamenomomentille (21- palkkausmenojen ja muiden menojen maksa- 3838: 23), on tälle yleensä sisällytetty myös määrära- miseen. Tällaisia töitä voivat olla esim. yleis- 3839: hat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden ten teiden, rautateiden, satamien, kanavien ja 3840: hankintaan. siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maan- 3841: Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koski- 3842: kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuk- en ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien ra- 3843: sellinen hankintamenettely) voidaan momen- kentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt. 3844: tilla erikseen määriteltävän kaluston hankinta- Momenttien määrärahoja saa käyttää myös 3845: menot budjetoida momentille 70 (Kaluston mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta 3846: hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää maini- ja sen edellyttämien konsulttipalvelusten os- 3847: tunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn toista aiheutuvien menojen maksamiseen, lu- 3848: hallinnonalan) toiminnan edellyttämien konei- kuunottamatta sitä hankkeittain erittelemätön- 3849: den, laitteiden ja kaluston hankintamenojen tä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausme- 3850: maksamiseen. not on merkitty toimintamenomomentille. 3851: 74-76. Talonrakennukset 3852: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89) 3853: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai- 3854: sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennus- 80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat 3855: ten perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellis- Momenteille on merkitty valtion varoista 3856: ten muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn myönnettävät lainat. 3857: henkilöstön palkkausmenojen ja muiden ra- 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 3858: kentamismenojen, maksamiseen. Perusparan- Momentille on merkitty maa-alueiden, ra- 3859: nuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai kor- kennusten ja kiinteistöjen ostomenot 3860: jaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo li- 88-89. Muut finanssisijoitukset 3861: sääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvo- 3862: myös rakennusten turva- ja muista teknisistä papereiden ostomenot, sijoitukset valtion- 3863: järjestelmistä aiheutuvien menojen maksami- enemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisi- 3864: seen. Momenttien määrärahoja saa käyttää joitukset 3865: myös uudisrakennustöiden ja perusparannus- 3866: töiden suunnittelusta ja sen edellyttämien kon- Muut menot (90-99) 3867: sulttipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen 3868: Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot, 3869: maksamiseen, lukuunottamatta sitä hankkeit- 3870: indeksikorotukset sekä muut edellä mainittui- 3871: tain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vas- 3872: hin kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulu- 3873: taavat palkkausmenot on merkitty toiminta- 3874: mattomat menot. 3875: menomomentille. 3876: 90-92. Valtionvelan korot ja indeksikorotuk- 3877: Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus- 3878: set 3879: tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin- 3880: Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko- 3881: deksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspää- 3882: maisen velan korot ja indeksikorotukset 3883: töksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty 3884: 93-94. Valtionvelan lyhennykset 3885: urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopi- 3886: Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko- 3887: mukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvon- 3888: maisen velan (netto)lyhennykset. 3889: lisäveroa. 95-99. Muut ja erittelemättömät menot 3890: 77-79. Maa- ja vesirakennukset 3891: Momenteille on merkitty edellä luokittele- 3892: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- 3893: mattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen 3894: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukais- 3895: tarkoitetut menot. 3896: ten muista valtion rakennustöistä kuin talonra- 3897: 37 3898: 3899: 3900: 3901: 3902: TULOT 3903: 3904: 3905: 3906: 3907: Osasto 11 3908: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 3909: 3910: 3911: Selvitysosa: 3912: 3913: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999 3914: v. 1997 v. 1998 V. 1999 3915: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 3916: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 3917: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella 3918: kannettavat verot 52 546 196 54 730000 60 890000 + 6 160 000+ 11 3919: 04. Liikevaihdon perusteella kannetta- 3920: vat verot ja maksut 47 661 279 48 920000 53 925 000 + 5 005 000+ 10 3921: (06.) Tuonnin perusteella kannettavat ve- 3922: rot ja maksut 4 068 - - 3923: 08. Valmisteverot 24 639 550 25 890000 27 280 000 + 1 390000+ 5 3924: 10. Muut verot 9 345 681 9 890000 10110000 + 220000+ 2 3925: 19. Muut veronluonteiset tulot 22600 34000 34000 - - 3926: Yhteensä 134219374 139464000 152239 000 + 12 775000+ 9 3927: 3928: 3929: 3930: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 3931: 3932: 01. Tulo- ja varallisuusvero Se 1v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt 3933: Momentille arvioidaan kertyvän vuoden 1999 veroasteikkolain sekä lain tulo- 3934: 58 540 000 000 mk. verolain muuttamisesta. Tuloveroasteikon 3935: 38 11.04 3936: 3937: kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 1999 tuloarvio 58 540 000 000 3938: puolella prosenttiyksiköllä ylimmän tuloluo- 1998 tuloarvio 52 130 000 000 3939: kan prosenttia lukuunottamatta. Tämän on ar- 1997 tilinpäätös 50 086 135 485 3940: vioitu vähentävän tuloveron kertymää vuosita- 3941: solla noin 950 milj. mk. Samassa yhteydessä 02. Korkotulojen lähdevero 3942: eduskunta päätti nostaa tuloveroasteikon tulo- Momentille arvioidaan kertyvän 3943: luokkien rajoja kaksi prosenttia verrattuna 800 000 000 mk. 3944: vuonna 1998 sovellettavaan asteikkoon, minkä Se l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulo- 3945: on arvioitu alentavan veron tuottoa vuositasol- jen lähdeverosta annettuun lakiin (155011992, 3946: la noin 800 milj. mk. Edelleen veroasteikko- muut. 1390/1995). Vero on 28% korkotulojen 3947: lain mukaan vuoden 1999 ennakonpidätyspe- määrästä. 3948: rusteet otetaan käyttöön heti vuoden vaihteesta 3949: 1.1.1999 alkaen. Tulonhankkimisvähennystä 1999 tuloarvio 800 000 000 3950: korotetaan 1 800 markasta 2 100 markkaan. 3951: 1998 tuloarvio 1200 000000 3952: Tämän arvioidaan vähentävän veron tuottoa 3953: 110 milj. mk. Hallitus antaa eduskunnalle ta- 1997 tilinpäätös 1 000 756 568 3954: lousarvioesitykseen liittyvän esityksen tulove- 3955: rolain muuttamisesta, jolla työmatkakuluvä- 03. Perintö- ja lahjavero 3956: hennystä ehdotetaan laajennettavaksi työvoi- Momentille arvioidaan kertyvän 3957: man liikkuvuutta tukevaan suuntaan. Valtion 1 550 000 000 mk. 3958: ja kirkon yhteisövero-osuutta esitetään muu- Selvitysosa: Vero perustuu perintö- ja 3959: tettavaksi siten, että valtion osuutta korotetaan lahjaverolakiin (378/1940, muut. 1392/1995) 3960: prosenttiyksiköllä ja kirkon osuutta alennetaan ja siinä olevaan perintöveroasteikkoon. 3961: vastaavasti. Toimenpiteen arvioidaan lisäävän 3962: veron tuottoa 250 milj. mk. Yhteisöiltä on ar- 1999 tuloarvio 1 550 000 000 3963: vioitu kertyvän tuloveroa valtiolle vuonna 1998 tuloarvio 1400 000 000 3964: 1999 noin 16 mrd mk. 1997 tilinpäätös 1459 304 439 3965: 3966: 3967: 3968: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 3969: 3970: 01. Arvonlisävero kelaitokselle tuloutetaan vuonna 1999 3971: Momentille arvioidaan kertyvän arvonlisäveron tuotosta 2 400 000 000 mk. 3972: 51 660 000 000 mk. Kunnille arvonlisäverolain 130 §:n nojalla 3973: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisä- palautettavan arvonlisäveron määräksi on arvi- 3974: verolakiin (1501/1993). Veron määrä on pää- oitu 4 920 000 000 mk. 3975: sääntöisesti 22 % veron perusteesta. Elintar- 3976: vikkeiden vero on 17 %. Lääkkeiden, kirjojen, 1999 tuloarvio 51 660 000 000 3977: elokuvien, liikunta- ja majoituspalvelujen, 1998 tuloarvio 46 700 000 000 3978: yleisradion lupamaksutulojen, henkilökulje- 1997 tilinpäätös 45 598 815 827 3979: tusten sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien 3980: pääsymaksujen vero on 8 %. 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava 3981: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- vero 3982: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- Momentille arvioidaan kertyvän 3983: laitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttami- 1 800 000 000 mk. 3984: sesta vuonna 1999, jonka mukaan kansanelä- 3985: 11.08 39 3986: 3987: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin Apteekkimaksutaulukkoa on tarkoitus tar- 3988: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- kistaa vuonna 1999 siten, että tarkistus perus- 3989: rosta (664/1966). Veron määrä on 22% vakuu- tuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muu- 3990: tussopimuksen mukaisesta vakuutusmaksusta, tokseen vuodesta 1995 vuoteen 1996 ja että 3991: johon vero ei sisälly. Verosta on vapautettu tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelle- 3992: henkilö-, luotto- ja jälleenvakuutussopimuk- taan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, 3993: seen tai potilasvahinkolain mukaiseen vakuu- joka määrätään vuoden 1998 liikevaihdon pe- 3994: tussopimukseen perustuvat vakuutusmaksut rusteella. Apteekkimaksutaulukon tarkistami- 3995: sekä ulkomaanliikenteen tavaran kuljetusten ja nen edellyttää apteekkimaksusta annetun lain 2 3996: kuljetusvälineiden vakuutussopimuksiin pe- §:n 1 momentissa mainittujen liikevaihtoryh- 3997: rustuvat vakuutusmaksut mien ja liikevaihdon alarajojen kohdilla olevi- 3998: en apteekkimaksun markkamäärien tarkistami- 3999: 1999 tuloarvio 1 800 000 000 sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (37/ 4000: 1998 tuloarvio 1 780 000 000 1998) muuttamista. 4001: 1997 tilinpäätös 1 636 628 570 4002: 1999 tuloarvio 465 000 000 4003: 03. Apteekkimaksut 1998 tuloarvio 440000000 4004: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 425 834 549 4005: 465 000 000 mk. 4006: Selvitysosa: Tulot ovat apteekkimak- 4007: susta annetun lain (14811946, muut. 59/1983) 4008: mukaisia maksuja. 4009: 4010: 4011: 08. Valmisteverot 4012: 4013: 01. Tupakkavero 1998 tuloarvio 160 000 000 4014: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 156 991 619 4015: 3 400 000 000 mk. 4016: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu tupakkave- 04.Alkoholijuomavero 4017: rolakiin (147011994, muut. 1203/1995). Tu- Momentille arvioidaan kertyvän 4018: pakkatuotteiden kulutuksen arvioidaan edel- 7 400 000 000 mk. 4019: leen alenevan noin yhdellä prosentilla vuonna Se l v i t y s osa : Vero perustuu alkoholi- 4020: 1999. ja alkoholijuomaverolakiin (1471/1994, muut. 4021: 154011995 ja 1541/1995). 4022: 1999 tuloarvio 3 400 000 000 4023: 1998 tuloarvio 3 250 000 000 1999 tuloarvio 7 400 000 000 4024: 1997 tilinpäätös 3 252 362 569 1998 tuloarvio 7 100 000 000 4025: 1997 tilinpäätös 7 159 988 956 4026: (02.) Makeisvero 4027: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 05. Virvoitusjuomavero 4028: lousarviosta. Hallitus antaa eduskunnalle ta- Momentille arvioidaan kertyvän 4029: lousarvioesitykseen liittyvän esityksen ma- 180 000 000 mk. 4030: keis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain ku- Selvitysosa: Vero perustuu makeis- ja 4031: moamisesta makeisveron osalta. virvoitusjuomaverolakiin ( 147411994). Perus- 4032: veron määrä on 27 penniä litralta. Lisäksi tuot- 4033: 40 11.10 4034: 4035: teen pakkauksesta riippuen virvoitusjuomista 1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoai- 4036: voidaan kantaa lisäveroa 1 tai 4 markkaa litral- neiden valmisteverosta ( 1260/1996). Eduskun- 4037: ta. ta on hyväksynyt energiaverotusta koskevan 4038: lainsäädännön muuttamisen. Lain mukaan 4039: 1999 tuloarvio 180 000 000 polttoaineiden ja sähkön lisäveroa korotetaan 4040: 1998 tuloarvio 180 000 000 1.9.1998lukien 24 prosentilla. Liikennepoltto- 4041: 1997 tilinpäätös 174 213 558 aineiden perusveron määrää päätettiin kuiten- 4042: kin samassa yhteydessä alentaa vastaavasti. 4043: 07. Polttoainevero Toimenpiteen on arvioitu lisäävän veron tuot- 4044: Momentille arvioidaan kertyvän toa vuonna 1999 noin 700 milj. mk. 4045: 16 300 000 000 mk. 4046: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäis- 4047: 1999 tuloarvio 16 300 000 000 4048: ten polttoaineiden valmisteverosta annettuun 1998 tuloarvio 15 200 000 000 4049: lakiin (1472/1994), muut. 901/1995 ja 1342/ 1997 tilinpäätös 13 895 992 884 4050: 1995, muut. 125911996) ja asetukseen (1547/ 4051: 4052: 4053: 10. Muut verot 4054: 4055: 01. Leimavero ronpalautus, jonka määräksi on arvioitu 4056: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 150 000 000 mk. 4057: mk. 4058: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu leimavero- 1999 tuloarvio 5 300 000 000 4059: lakiin (662/1943, muut. 932/1996 ja 420/ 1998 tuloarvio 4 500 000 000 4060: 1998). Eduskunta on hyväksynyt lain leimave- 1997 tilinpäätös 4 209 882 093 4061: rolain eräiden säännösten kumoamisesta. Sen 4062: mukaan saamistodisteiden leimaverotusta sekä 04. Moottoriajoneuvovero 4063: kiinnitysleimaveroa koskevat aineelliset sää- Momentille arvioidaan kertyvän 4064: dökset tulivat kumotuksi. 1 000 000 000 mk. 4065: Selvitysosa: Vero perustuu moottori- 4066: 1999 tuloarvio 10 000 000 ajoneuvoverolakiin (722/1966, muut. 1546/ 4067: 1998 tuloarvio 1120 000 000 1992). 4068: 1997 tilinpäätös 781 150 678 4069: 1999 tuloarvio 1 000 000 000 4070: 03. Autovero 1998 tuloarvio 900 000 000 4071: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 978 625 471 4072: 5 300 000 000 mk. 4073: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoveros- 05. Varainsiirtovero 4074: ta annettuun lakiin (1482/1994). Veron määrä Momentille arvioidaan kertyvän 4075: on henkilöauton verotusarvo vähennettynä 2 000 000 000 mk. 4076: 4 600 markalla. Vähäpäästöisten henkilöauto- S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiir- 4077: jen veroa on lievennetty myöntämällä niille toverolakiin (931/1996). Vero on 4 % kiinteis- 4078: edellä sanotun lisäksi 4 500 markan suuruinen töjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnas- 4079: vähennys. Pakettiautojen vero on 35 % niiden ta. 4080: verotusarvosta. Tuottoarviossa on otettu huo- 4081: mioon taksi- ja invalidiautoille suoritettava ve- 4082: 11.19 41 4083: 4084: 1999 tuloarvio 2000 000000 nettuun lakiin (135/1994, muut. 148011994). 4085: 1998 tuloarvio 1 650 000 000 Veron määrä on 500 markkaa autosta, joka on 4086: 1997 tilinpäätös 1 726 728 216 ensi kertaa merkitty rekisteriin viimeistään 31 4087: päivänä joulukuuta 1993 ja 700 markkaa ajo- 4088: 06. Arpajaisvero neuvosta, joka on merkitty rekisteriin edellä 4089: Momentille arvioidaan kertyvän mainitun päivän jälkeen. 4090: 410 000 000 mk. 4091: 1999 tuloarvio 1220 000 000 4092: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisve- 4093: rolakiin (552/1992). Veron määrä on yksinoi- 1998 tuloarvio 1140 000 000 4094: keudella toimeenpantavista arpajaisista 5 % 1997 tilinpäätös 1129 060 794 4095: arpajaisten tuotosta. Peliautomaattien, pelien 4096: ja pelilaitteiden pitämisestä muualla kuin arpa- 08. Jätevero 4097: jaislainsäädännössä tarkoitetussa pelikasinos- Momentille arvioidaan kertyvän 4098: sa veron määrä on 3 % tuotosta. Tavara-arpa- 170 000 000 mk. 4099: jaisissa vero on 1,5 % tuotosta ja 30 % muissa Se l v i t y s o s a : Vero perustuu jäteverola- 4100: arpajaisissa jaettujen voittojen yhteismäärästä. kiin (495/1996). Veron määrä on 90 mk ylei- 4101: selle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. 4102: 1999 tuloarvio 410 000 000 Verosta on vapautettu maa- ja kiviainekset, 4103: 1998 tuloarvio 380 000 000 voimalaitosten rikinpoistojäte ja lentotuhka, 4104: 1997 tilinpäätös 393 43 9 177 siistausjäte, kaatopaikalla enintään vuoden 4105: ajan väli varastoitavat jätteet sekä kaatopaikal- 4106: 07.Ajoneuvovero la kompostoitava biojäte ja puhdistamoliete. 4107: Momentille arvioidaan kertyvän 4108: 1 220 000 000 mk. 1999 tuloarvio 170 000000 4109: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu eräistä ajo- 1998 tuloarvio 200 000 000 4110: neuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta an- 1997 tilinpäätös 126 794 796 4111: 4112: 4113: 4114: 19. Muut veronluonteiset tulot 4115: 4116: 02. l.iistimaksut 08. Öljyjätemaksu 4117: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000 4118: mk. mk. 4119: Se l v i t y s o s a : Lästimaksu perustuu la- Se l v i t y s osa : Öljyjätemaksu perustuu 4120: kiin (189/1936) ja asetukseen (46811954) lästi- öljyjätemaksusta annettuun lakiin (84611996). 4121: maksusta. Vastaavat menot on merkitty mo- Maksu on 25 penniä kilolta. Öljyjätemaksulla 4122: mentille 31.32.50. rahoitettavat vastaavat menot on merkitty mo- 4123: menteille 35.10.60 ja 64. 4124: 1999 tuloarvio 4 000000 4125: 1998 tuloarvio 4 000 000 1999 tuloarvio 20 000 000 4126: 1997 tilinpäätös 3 922 836 1998 tuloarvio 20 000 000 4127: 1997 tilinpäätös 20 087 354 4128: 42 11.19 4129: 4130: 09. Muut verotulot vuotta 1999 voimassa olleiden veroperustei- 4131: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 den mukaisia veroja ja maksuja. 4132: mk. 4133: Se l v i t y s o s a : Momentille tulootetaan 1999 tuloarvio 10 000 000 4134: kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, 1998 tuloarvio 10000 000 4135: joiden osalta ei ole katsottu kertymän vähäi- 1997 tilinpäätös -1 409 913 4136: syyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa tulo- 4137: momenttia. Momentille kertyy lähinnä ennen 4138: 43 4139: 4140: 4141: 4142: 4143: Osasto 12 4144: SEKALAISET TULOT 4145: 4146: 4147: Selvitysosa: 4148: 4149: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999 4150: v. 1997 V. 1998 v. 1999 4151: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 4152: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 4153: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 14 845 9500 9500 4154: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 518 562 500500 489 500 - 11 000 2 4155: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 657 496 951 881 857 220 - 94 661 - 10 4156: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 213 860 54900 8 050 - 46 850 - 85 4157: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon- 4158: ala 19 242 821 15 425 300 13 715 292 -1710008 - 11 4159: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 168 986 2 171 217 2 339 625 + 168 408 + 8 4160: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hal- 4161: linnonala 3 586 894 3 720 958 3 670 769 - 50189 1 4162: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 525 025 86533 93 179 + 6646 + 8 4163: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön 4164: hallinnonala 202 815 119 850 810415 + 690565 +576 4165: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal- 4166: linnonala 1 856 410 1 861 218 1 979 333 + 118 115 + 6 4167: 34. Työministeriön hallinnonala 1100 273 1 163 430 1174677 + 11247 + 1 4168: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 44704 36550 38 350 + 1 800 + 5 4169: 39. Muut sekalaiset tulot 3 067 496 3 970 100 4 075 100 + 105 000 + 3 4170: Yhteensä 33 200 188 30 071 937 29 261 010 - 810927 3 4171: 4172: 4173: 4174: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 4175: 4176: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tu- vaoperaatioiden menoista, joita vastaavat me- 4177: lot not on budjetoitu momentille 24.99.25. 4178: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 4179: mk. 1999 tuloarvio 9 500 000 4180: Se l v i t y s o s a : Tuloista 2 500 000 mk ar- 1998 tuloarvio 9 500 000 4181: vioidaan kertyvän kansainvälisten järjestöjen 1997 tilinpäätös 14 844 854 4182: rahoitusosuuksina kriisinhallinta- ja rauhantur- 4183: 44 12.25 4184: 4185: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 4186: 4187: 01. Tuomioistuintulot S e 1v i t y s o s a : Tulot perustuvat lakiin 4188: Momentille arvioidaan kertyvän ulosottomaksuista (34/1995) ja vastaavaan 4189: 170 000 000 mk. asetukseen (3511995). 4190: S e 1v i t y s o s a : Tulot perustuvat tuomio- 4191: istuinten ja eräiden oikeushallintoviranomais- 1999 tuloarvio 245 000 000 4192: ten suoritteista perittävistä maksuista annet- 1998 tuloarvio 235 000 000 4193: tuun lakiin (70111993) ja vastaavaan asetuk- 1997 tilinpäätös 250 267 914 4194: seen (77411993) sekä kaupanvahvistaja- 4195: asetukseen (958/1996). 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot 4196: Momentille arvioidaan kertyvän 74 000 000 4197: 1999 tuloarvio 170 000 000 mk. 4198: 1998 tuloarvio 185 000 000 Se 1v i t y s osa : Tuloista 53 000 000 mk 4199: 1997 tilinpäätös 171389 806 arvioidaan kertyvän työtoiminnasta ja 4200: 21 000 000 mk muista tuloista. Työtoiminnan 4201: 47. Ulosottomaksut tulot perustuvat oikeusministeriön päätökseen 4202: Momentille arvioidaan kertyvän (1369/1993, muut. 122/1996). 4203: 245 000 000 mk. Ennakoitu työtoiminnan tulojen ja kustan- 4204: nusten laskelma vuodelle 1999 on seuraava: 4205: 4206: 1997 1998 1999 4207: mk mk mk 4208: TULOT 4209: Työtoiminnan tulot 58 546 000 58 000000 53 000 000 4210: 4211: MENOT 4212: Henkilökunnan palkat 34 809 000 35 000000 9 000000 4213: Vankien työrahat ja avolaitospalkat 12 902 000 14 000000 15 000 000 4214: Aine- ja tarvike- ym. työkustannukset 42583 000 42 000 000 39 000000 4215: Muuttuvat kustannukset yhteensä 90294000 91 000 000 63 000000 4216: Katejäämä -31 748 000 -33 000000 -10 000 000 4217: Työtoiminnan kone-, laite- ja kalustohankinnat 2 680000 3 500000 3 500000 4218: Alijäämä (-) -34 428 000 -36 500000 -13 500 000 4219: 4220: 1999 tuloarvio 74 000000 Se 1v i t y s o s a : Tulot perustuvat oikeus- 4221: 1998 tuloarvio 80 000 000 ministeriön päätökseen oikeusministeriön ja 4222: 1997 tilinpäätös 79 241751 eräiden hallinnonalalla toimivien virastojen 4223: suoritteista perittävistä maksuista (933/1997). 4224: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut 4225: 1999 tuloarvio 500000 4226: tulot 4227: 1998 tuloarvio 500 000 4228: Momentille arvioidaan kertyvän 500 000 4229: mk. 1997 tilinpäätös 17 663 017 4230: 12.26 45 4231: 4232: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 4233: 4234: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista 1999 tuloarvio 32400000 4235: suoritteista kertyvät tulot 1998 tuloarvio 33 000 000 4236: Momentille arvioidaan kertyvän 32 400 000 1997 tilinpäätös 32 332 411 4237: mk. 4238: Se 1v i t y s osa : Tulot kertyvät lääninhal- 75. Tulot poliisin lupapalveluista 4239: litusten julkisoikeudellisten suoritteiden Momentille arvioidaan kertyvän 4240: myynnistä. Kuitenkin Ahvenanmaalla läänin- 200 000 000 mk. 4241: hallitus hoitaa rekisterihallinnon tehtävät, jois- Se 1v i t y s o s a : Tulojen määrä perustuu 4242: ta kertyvät tulot on nettobudjetoitu momentille arvioituun keskeisten lupien määrään. Poliisin 4243: 26.05.21, kuten maistraattien tulot. Tulokerty- muun maksullisen palvelutoiminnan tulot on 4244: mässä on otettu huomioon perintätoimistojen nettobudjetoitu momentille 26.75.21. 4245: luvanvaraisuudesta kertyvinä lisätuloina Seuraavassa taulukossa on eritelty maksulli- 4246: 400 000 mk. Tuloja arvioidaan kertyvän seu- sen palvelutoiminnan ennakoidut kustannus- 4247: raavasti: vastaavuuslaskelmat Vuotta 1997 koskevat 4248: tiedoteivät ole vertailukelpoisia. Vuoden 1997 4249: mk 4250: alijäämä aiheutuu ajokorttien myöntämisestä 4251: Elinkeinoluvat 15 400 000 aiheutuneita kustannuksia vastaavien tulojen 4252: Muut luvat 3 500000 kirjautumisesta vuoden 1996 puolelle. 4253: Lainanhoitomaksut 7 500000 4254: Todistukset 2000000 4255: Muut suoritteet 4 000000 4256: Yhteensä 32400000 4257: 4258: 1997 1998 1999 4259: 1 OOOmk 4260: Tulot: 4261: Julkisoikeudelliset suoritteet 156 612 185 000 200000 4262: Kustannukset: 4263: Erilliskustannukset 159 400 145 000 160000 4264: Osuus yhteiskustannuksista 40000 39000 40000 4265: Kustannukset yhteensä 199 400 184 000 200000 4266: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) -42 788 +1 000 4267: 4268: 1999 tuloarvio 200 000000 Selvitysosa: Tulojen arvioidaan kerty- 4269: 1998 tuloarvio 185 000 000 vän seuraavasti: 4270: 1997 tilinpäätös 156 612144 4271: mk 4272: 90. Rajavartiolaitoksen tulot Vuokrat 11000000 4273: Muonitus 500000 4274: Momentille arvioidaan kertyvän 13 000 000 4275: Muut tulot 1 500000 4276: mk. 13 000000 4277: Yhteensä 4278: 4279: 1999 tuloarvio 13 000 000 4280: 1998 tuloarvio 13 000 000 4281: 1997 tilinpäätös 16 165 386 4282: 46 12.27 4283: 4284: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata- 1999 tuloarvio 609 820000 4285: vat tulot (EU) 1998 tuloarvio 718 881000 4286: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 450 176 724 4287: 609 820 000 mk. 4288: Se l v i t y s osa : Tulojen arvioidaan kerty- 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan 4289: vän seuraavasti: muut tulot 4290: Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000 4291: mk 4292: mk. 4293: Tavoite 6-ohjelma 236 306 000 4294: Tavoite 5b-ohjelma 121 335 000 1999 tuloarvio 2 000 000 4295: Tavoite 2-ohjelma 236181 000 4296: Yhteisöaloitteet 4297: 1998 tuloarvio 2 000 000 4298: 15 998 000 4299: Yhteensä 609 820 000 1997 tilinpäätös 2 209 421 4300: 4301: 4302: 4303: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 4304: 4305: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja Se l v i t y s o s a : Metsätalouden tavoitteet 4306: vuokrauksesta sekä royalty-maksuista ja erittely ovat luvussa 27.91. 4307: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 4308: 100 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: 4309: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on mk 4310: muutettu. Toiminnan menot 19 000 000 4311: Puutavaran myyntitulot 25 700 000 4312: Tulojen ja menojen erittely: mk Muut metsätalouden tulot 300000 4313: Tulot irtaimen omaisuuden Nettotulot 7 000 000 4314: myynnistä, vuokrauksesta ja 4315: royalty-maksuista 30100 000 1999 tuloarvio 7 000000 4316: Irtaimen omaisuuden hankinta- 1998 tuloarvio 6 500 000 4317: menot ja vuokraamisesta aiheu- 1997 tilinpäätös 10 784 933 4318: tuvat menot 30000000 4319: Nettotulot 100 000 4320: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen 4321: 1999 tuloarvio 100 000 tulot 4322: 1998 tuloarvio 100 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 4323: 1997 tilinpäätös 100 000 50000mk. 4324: S e l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen tulot 4325: kertyvät valtion maksuperustelain (150/1992) 4326: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan met- 4327: nojalla puolustusministeriön hallinnonalan 4328: sätalouden tulot maksullisista suoritteista annetun puolustusmi- 4329: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa nisteriön päätöksen (93211997) mukaan hin- 4330: 7 000 000 mk. noiteltavista suoritteista, joita puolustusvoi- 4331: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös mille tuotetaan omakustannushintaan ja ulko- 4332: puolustusvoimille tuotettuihin aluepalveluihin puolisille liiketaloudellisin perustein. 4333: sekä luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön liitty- 4334: viin ympäristönsuojelumenoihin. 4335: 12.28 47 4336: 4337: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulos- 99. Puolustusministeriön hallinnonalan 4338: tavoitteet on esitetty luvussa 27.92. muut tulot 4339: Momentille arvioidaan kertyvän 900 000 4340: Menojen ja tulojen erittely: mk 4341: mk. 4342: Bruttomenot 853 865 000 Se l v i t y s o s a : Tulojen mitoituksessa on 4343: Tulot rakentamispalveluista 223 860 000 otettu vähennyksenä huomioon, että tulot 4344: Tulot toimitilojen hoitovastikkeista 210600000 YK:n suorittamista korvauksista suomalaisista 4345: Tulot energiapalveluista 188 000 000 rauhanturvajoukoista aiheutuvista kustannuk- 4346: Tulot toimitilojen kunnossapitovas- sista, jotka laskutetaan Suomen osallistumises- 4347: tikkeista 88 000000 4348: ta YK:n rauhanturvaamistoimintaan annetun 4349: Tulot asuntotoimesta 94 903 000 4350: Asuntotoimen hintatuki puolustus- lain (51411984) 4 §:n perusteella, on budjetoitu 4351: voimilta 11000000 nettobudjetoitavina tuloina palkkauskorvaus- 4352: Muut tulot palvelusten myynnistä 37 552 000 ten osalta momentille 24.99.22 ja kalustokor- 4353: Nettotulot 50000 vausten ja eräiden muiden rauhanturvaamistoi- 4354: mintaan liittyvien tulojen osalta momentille 4355: 1999 tuloarvio 50000 27.30.22. 4356: 1998 tuloarvio 4357: 1997 tilinpäätös 34 701 1999 tuloarvio 900 000 4358: 1998 tuloarvio 48 300 000 4359: 1997 tilinpäätös 202 940 277 4360: 4361: 4362: 4363: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 4364: 4365: 07. Siirto valtion eläkerahastosta Tulojen arvioidaan kertyvän seuraavasti: 4366: Momentille siirretään 7 750 000 000 mk. 4367: S e l v i t y s o s a : Siirto perustuu valtion mk 4368: eläkerahastosta annettuun lakiin (1372/1989, Julkisoikeudelliset suoritteet 6 328 000 4369: muut. 94211993). Liiketaloudelliset suoritteet 11 918 000 4370: Muiden lakien nojalla maksulliset 4371: 1999 tuloarvio 7 750 000 000 suoritteet 8 646 000 4372: 1998 tuloarvio 6 500 000 000 Yhteensä 26 892 000 4373: 1997 tilinpäätös 6 000000000 4374: 1999 tuloarvio 26 892000 4375: 1998 tuloarvio 24 300 000 4376: 23. Valtiokonttorin tulot 4377: 1997 tilinpäätös 24122 674 4378: Momentille arvioidaan kertyvän 26 892 000 4379: mk. 4380: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat lakiin 4381: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk- 4382: valtiokonttorista (30511991, muut. 1511993 ja 4383: 1268/1995) ja valtiovarainministeriön päätök- sista 4384: seen (125011993, muut. 954/1994 ja 1283/ Momentille arvioidaan kertyvän 89 000 000 4385: 1995) valtiokonttorin maksullisista suoritteis- mk. 4386: ta. Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion vi- 4387: rastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitok- 4388: silta perittävistä Valtiokonttorin suorittamia 4389: tapaturmakorvauksia, taloudellisen tuen, lii- 4390: 4391: 4392: 4 380149M 4393: 48 12.28 4394: 4395: kennevahinko- sekä muita korvauksia vastaa- Tulojen arvioidaan kertyvän seuraavasti: 4396: vista maksuista. 4397: mk 4398: 1999 tuloarvio 89 000000 Julkisoikeudelliset suoritteet 30 200000 4399: 1998 tuloarvio 82000000 Liiketaloudelliset suoritteet 8 900000 4400: 1997 tilinpäätös 98 373 082 Muu maksullinen palvelutoiminta 800000 4401: Muut tulot 8 000000 4402: Yhteensä 47 900 000 4403: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista 4404: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tuloarvio 47 900 000 4405: 543 000 000 mk. 1998 tuloarvio 48 000 000 4406: 1997 tilinpäätös 43 768 280 4407: 1999 tuloarvio 543 000 000 4408: 1998 tuloarvio 459 000000 4409: 51. Metallirahatulot 4410: 1997 tilinpäätös 490 857 808 4411: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 4412: 22 500 000 mk. 4413: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskus- S e l v i t y s o s a : Momentille merkitään 4414: tannuksista metallirahojen ja niiden lyöntioikeuksien luo- 4415: Momentille arvioidaan kertyvän vuttamisesta samoin kuin käytöstä poistettujen 4416: 148 000 000 mk. metallirahojen myynnistä saatavien tulojen 4417: sekä metallirahojen hankkimisesta ja varas- 4418: 1999 tuloarvio 148 000 000 toinnista sekä palautettavien metallirahojen ta- 4419: 1998 tuloarvio 125 000 000 kaisinlunastamisesta aiheutuvien menojen ero- 4420: 1997 tilinpäätös 133 887 716 tus. Momentille merkitään myös juhlarahoista 4421: saatavien tulojen ja niistä aiheutuvien menojen 4422: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien erotus. 4423: osuudet verotuskustannuksista 4424: Menojen ja tulojen erittely: mk 4425: Momentille arvioidaan kertyvän 83 000 000 4426: mk. Toiminnan erillismenot 29 300000 4427: Toiminnan tulot 53 800 000 4428: 1999 tuloarvio 83 000 000 Varastointimenot 2 000000 4429: Nettotulot 22 500000 4430: 1998 tuloarvio 70 000000 4431: 1997 tilinpäätös 74 897 972 1999 tuloarvio 22 500 000 4432: 1998 tuloarvio 16 000 000 4433: 49. Tullilaitoksen tulot 1997 tilinpäätös 65 904 597 4434: Momentille arvioidaan kertyvän 47 900 000 4435: mk. 4436: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat tullila- 4437: kiin (1466/1994) ja valtiovarainministeriön 4438: (64.) Valtion kiinteistölaitoksen tulot 4439: päätökseen tullilaitoksen suoritteiden maksul- 4440: lisuudestaja maksuperusteista sekä suoritteista 4441: S e l v i t y s o s a : Liikelaitostamisen joh- 4442: dosta momentti on poistettu talousarviosta.. 4443: perittävistä maksuista (1001/1993 muut. 727/ 4444: 1994, 1528/1994 ja 24511995). 4445: 1998 tuloarvio 1 160 000 000 4446: 1997 tilinpäätös 1105 023 170 4447: 12.29 49 4448: 4449: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami- 1998 tuloarvio 191 000 000 4450: sesta 1997 tilinpäätös 380 379 414 4451: Momentille arvioidaan kertyvän 30 000 000 4452: mk. 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalau- 4453: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät Osuuskun- tukset 4454: ta EKA-yhtymän ja Osuusliike Elannon yri- Momentille arvioidaan kertyvän 4455: tyksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 4 650 000 000 mk. 4456: mukaisten saneerausohjelmien mukaisesti val- Se l v i t y s o s a : Lain kuntien arvonlisäve- 4457: tiolle tulevista, tallettajien saamisten turvaami- ropalautusten takaisinperinnästä (79/1994) 4458: sesta säästökassatoimintaa harjoittavassa mukaan kunnilta peritään takaisin täysimääräi- 4459: osuuskunnassa annettuun lakiin (1361/1993) sesti edellisenä vuonna palaotetut arvonlisäve- 4460: perustuvista suorituksista. rot 4461: 1999 tuloarvio 30 000 000 1999 tuloarvio 4 650 000 000 4462: 1998 tuloarvio 2 030 000000 1998 tuloarvio 4 545 000000 4463: 1998 lisätuloarvio 590 000000 1997 tilinpäätös 3 907 341 920 4464: 1997 tilinpäätös 4 065 287 035 4465: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan 4466: 90. Euroopan unionin traditionaalisten va- muut tulot 4467: rojen kantopalkkiot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän 4468: Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 250 000 000 mk. 4469: mk. Selvitysosa : Tulojen arvioidaan kerty- 4470: Se l v i t y s osa : Euroopan unionin neu- vän seuraavasti: 4471: voston tekemän päätöksen (88/376/EEC, EU- 4472: RATOM) mukaanjäsenvaltiot saavat vähentää mk 4473: tilittäessään unionin puolestakerättävät tullitu- Tulot valuutanvaihtosopimuksista 225 000000 4474: lot ja maatalousmaksut EU:lle kertyneistä tu- Liikelaitosten puolesta maksettujen 4475: loista 10 % jäsenvaltioille aiheutuvien keruu- lakkaotuspalkkojen takaisinmaksut 2 500000 4476: kustannusten kattamiseen. Vakuotuskorvausten regressit 11000000 4477: Valtionperinnöt 6 000000 4478: 1999 tuloarvio 75 000000 EU:n osuus EMU-tiedotuksesta 3 000000 4479: 1998 tuloarvio 80000000 Muut tulot 2 500000 4480: Yhteensä 250000 000 4481: 1997 tilinpäätös 94 229 395 4482: 1999 tuloarvio 250 000 000 4483: (97.) Siirtymäkorvaus Euroopan unionista 95 000 000 4484: 1998 tuloarvio 4485: (EU) 1997 tilinpäätös 2 753 388 036 4486: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 4487: lousarviosta. 4488: 4489: 4490: 29. Opetusministeriön hallinnonala 4491: 4492: 01. Opetusministeriön tulot Selvitysosa : Tulot kertyvät opetusmi- 4493: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 nisteriön ja sen maksupisteiden vuokratuloina, 4494: mk. valtionapujen palautuksina, valtionavulla ra- 4495: 50 12.30 4496: 4497: hoitetun kaluston myyntituloina ja muina tu- jen palautusten kirjauskäytännön muuttumisen 4498: loina. johdosta. 4499: 4500: 1999 tuloarvio 10000000 1999 tuloarvio 135 000 000 4501: 1998 tuloarvio 6 600000 1998 tuloarvio 158 000 000 4502: 1997 tilinpäätös 29179194 1997 tilinpäätös 183 878 963 4503: 4504: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa- 4505: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa jaisten voittovaroista 4506: 50 OOOmk. Momentille arvioidaan kertyvän 4507: Se l v i t y s osa : Nettobudjetoitavina tu- 2 194 000 000 mk. 4508: loina on otettu huomioon ylioppilastutkinto- S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4509: lautakunnan suoritteista perittävät maksut on muutettu. Tuloista 21 000 000 mk arvioi- 4510: (opetusministeriön päätös 966/1997). daan kertyvän voittovaroista rakentamiseen 4511: myönnettyjen lainojen kuoletoksista ja korois- 4512: Menojen ja tulojen erittely: mk ta. 4513: Toiminnan menot 26 336 000 4514: Toiminnan tulot 26 386 000 1999 tuloarvio 2 194 000 000 4515: Nettotulot 50000 1998 tuloarvio 2006 000 000 4516: 1997 tilinpäätös 1 955 231 577 4517: 1999 tuloarvio 50000 4518: 1998 tuloarvio 50000 91. Valtion elokuvatarkastamon tulot 4519: 1997 tilinpäätös 105 568 Momentille arvioidaan kertyvän 575 000 4520: mk. 4521: 70. Opintotukitoiminnan tulot Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4522: Momentille arvioidaan kertyvän on muutettu. Tuloista 560 000 mk perustuu 4523: 135 000 000 mk. elokuvien tarkastuksen toimittamisesta anne- 4524: S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus tun lain (30011965, muut. 267/1987) 10 §:ään, 4525: on muutettu. Tulojen arvioidaan kertyvän seu- video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastami- 4526: raavasti: sesta annetun lain (697/1987) 15 §:ään ja ase- 4527: tukseen elokuvien sekä video- ja muiden kuva- 4528: mk 4529: ohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta 4530: Vuonna 1999 maksettujen takaus- (249/1997). Muut tulot perustuvat annettavaan 4531: vastuiden lyhennykset 2000000 opetusministeriön päätökseen valtion elokuva- 4532: Takausvastuusaatavien lisäys 118 000000 tarkastamon maksullisista suoritteista. 4533: Korkotulot 15 000 000 4534: Yhteensä 135 000 000 1999 tuloarvio 575 000 4535: 1998 tuloarvio 567 000 4536: Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomi- 4537: oon vähennyksenä 20 000 000 mk opintoraho- 1997 tilinpäätös 590 909 4538: 4539: 4540: 4541: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 4542: 4543: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- Momentille arvioidaan kertyvän 4544: ton tukiosastosta saatavat tulot (EU) 2 620 400 000 mk. 4545: 12.30 51 4546: 4547: Se l v i t y s osa : EV :n yhteisen maatalous- vän 2 620 400 000 mk. Tulokertymässä on 4548: politiikan ja kalastuspolitiikan toteuttamiseksi otettu huomioon tuloutuvien tulojen lisäksi ne 4549: Suomen osuudeksi EU:n maatalouden ohjaus- tulot, joista EU:n toimielin tekee maksupää- 4550: ja tukirahaston tukiosastosta arvioidaan töksen vuonna 1999. 4551: 3 425 400 000 mk. Kun siirroksi Maatalouden Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- 4552: interventiorahastoon arvioidaan osastosta arvioidaan tuloutuvan EU :n osuutena 4553: 805 000 000 mk, momentille arvioidaan kerty- seuraavista menoista säädösten mukaiset tulot: 4554: 4555: Vast. 4556: Yht. menoja 4557: vuonna 1999 momenteilla 4558: mmk (milj. ecua) 4559: EU-tulotuki 1600,0 (276) 30.12.43 4560: Ympäristötuki 841,0 (145) 30.12.45 4561: Puutarhatalouden erityistoimenpiteet 9,5 (1,6) 30.13.48 4562: Luopumistuki 119,0 (20,5) 30.13.47 4563: Pellonmetsitys 33,5 (5,8) 30.13.47 4564: Hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen 0,4 (0,1) 30.13.47 4565: Metsätaloustoimenpiteet 14,0 (2,4) 30.31.44 4566: Kalatalouden interventiotoiminta 1,0 (0,2) 30.41.46 4567: Tukijärjestelmien valvonta ETY 723/97 0,3 30.01.21 4568: Maatalouden kaukokartoitusvalvonta ETY 165/94 1,7 (0,3) 30.01.22 4569: Yhteensä 2620,4 (451,9) 4570: 4571: Interventiotoiminta 805,0 (139) Maatalouden 4572: interventiorahasto 4573: Yhteensä 3 425,4 (590,9) 4574: 4575: EU :lta saatavien tulojen mitoituksessa on tulootetaan Maatilatalouden kehittämisrahas- 4576: otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. toon maatilatalouden rakennepoliittisiin toi- 4577: menpiteisiin tarkoitettu EU:n rahoitusosuus, 4578: 1999 tuloarvio 2 620400000 jonka määräksi arvioidaan 86 900 000 mk, jol- 4579: 1998 tuloarvio 2 634 200 000 loin momentille arvioidaan kertyvän 4580: 1997 tilinpäätös 2 502 867 986 672 100 000 mk. Tuloja vastaavia menoja on 4581: talousarvion momentilla 30.11.61 ja Maatila- 4582: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- talouden kehittämisrahastossa. 4583: ton ohjausosastosta saatavat tulot (EU) EU :lta saatavien tulojen mitoituksessa ja 4584: vastaavan ED-osuuden mitoituksessa menoina 4585: Momentille arvioidaan kertyvän 4586: on otettu huomioon myös Ahvenanmaan 4587: 672100 000 mk. 4588: osuus. Sen sijaan vastaava kansallinen tuki 4589: Selvitysosa: EU:n alue- ja rakennepo- 4590: otetaan huomioon Ahvenanmaan maakunnan 4591: litiikan toteuttamiseksi Suomeen vuonna 1999 4592: talousarviossa luonnonhaittakorvausta lukuun- 4593: tuloutuvaksi osuudeksi EU :n maatalouden oh- 4594: ottamatta. 4595: jaus- ja tukirahaston ohjausosastosta arvioi- 4596: daan 759 000 000 mk (131 milj. ecua). Tästä 4597: 52 12.30 4598: 4599: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 4600: osaston osuuden 759 000 000 mk arvioidaan 4601: jakautuvan seuraavasti: 4602: 4603: Tuloutuu Tuloutuu Tuloutuu 4604: talousarvioon MAKERAan yhteensä 4605: mmk mmk mmk 4606: Tavoite 6 195,5 24,5 220,0 4607: Tavoite Sa (ETY 950/97) 314,6 62,4 377,0 4608: Tavoite Sa elintarv. teollisuus (ETY 951197) 65,0 65,0 4609: Tavoite Sb 97,0 97,0 4610: Yhteisöaloitteet 0 0 4611: Yhteensä 672,1 86,9 759,0 4612: 4613: 1999 tuloarvio 672 100 000 EU:lta saatavien tulojen mitoituksessa on 4614: 1998 tuloarvio 677 300 000 otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. 4615: 1997 tilinpäätös 771 714 964 4616: 1999 tuloarvio 10 900000 4617: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitus- 1998 tuloarvio 35 880 000 4618: välineeltä saatavat tulot (EU) 1997 tilinpäätös 73 759 456 4619: Momentille arvioidaan kertyvän 4620: 10 900 000 mk. 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU) 4621: Selvitysosa: Suomen tuloiksi EU:n ka- Momentille arvioidaan kertyvän 4622: latalouden ohjaamisen rahoitusvälineettä 6 610 000 mk. 4623: (KOR) arvioidaan EU:n yhteisen kalastuspoli- Selvitysosa: Momentin tuloina on 4624: tiikan mukaisen rakennepolitiikan toteuttami- otettu huomioon EU:lta maa- ja metsätalous- 4625: seksi 6-ohjelman vuoden 1998 KOR-osuus ministeriön tehtäväalueelle saatavat muut kuin 4626: sekä PESCA-ohjelman toinen ennakko eli yh- momenteille 12.30.01, 12.30.02 ja 12.30.03 4627: teensä 9 900 000 mk. Lisäksi arvioidaan tulou- sekä tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin 4628: tuvan kalatalouden tuottajajärjestöjen perusta- EU :sta tuloutuvat tulot. Tulot kertyvät ED-sää- 4629: misavustuksiin 1 000 000 mk. Tuloja vastaa- dösten mukaisesti. 4630: via menoja on momentilla 30.41.46. Tulot ja vastaavat menot ovat seuraavat: 4631: 4632: Tulot mk Menot mk 4633: (ecua) 4634: Kirjanpitotiedot ETY 1915/83 800000 (138 000) 1 250 000 30.22.21 4635: Rakennetilastot ETY 571/88 14 art. 2 320000 (400 000) 4636: Kalastuksen valvonta Neuvoston päätös 4637: 95/527/EY 1 870 000 (322 000) 4 050000 30.01.21 4638: Eläinlääkintä ETY 424/90 1 620 000 (280 000) 3 200000 30.04.25 4639: 30.71.21 4640: Yhteensä 6 610000 (1 140 000) 8 500000 4641: 4642: EU:n osuus kirjanpitotietojen toimittamises- EU:n osuutta vuonna 1997 ETY 571/88 pe- 4643: ta kattaa osan siitä aiheutuvista kustannuksista rusteella suoritetusta rakennetutkimuksesta ar- 4644: (120 ecua tilaa kohti). Vuonna 1999 tuloutuu vioidaan kertyvän 2 320 000 mk. 4645: vuoden 1998 loppueriä ja vuoden 1999 enna- EU :n osuus eläinlääkintätoimenpiteiden me- 4646: koita. noista on 50%. EU:n osuus on kalastuksen 4647: valvonnasta noin 35 %ja satelliittivalvonnasta 4648: 12.30 53 4649: 4650: noin 80 %. Vuonna 1999 tuloutuu vuoden lannoituksen aiheuttama ympäristön kuormi- 4651: 1998 menoihin kohdistuva EU:n osuus, josta tus alenee. Ilmatieteen laitoksen nettobudjetoi- 4652: 150 000 mk on palautusta Ahvenanmaan maa- dulle momentille 31.80.21 kertyvistä sääpalve- 4653: kunnalle. lumaksujen tuotoista tulootetaan maatalouden 4654: palvelujen osuus tälle momentille. 4655: 1999 tuloarvio 6 610000 4656: 1998 tuloarvio 6 950000 Menojen ja tulojen erittely: mk 4657: 1997 tilinpäätös 5 760 205 Maksullisen toiminnan erillismenot 12 960 000 4658: Maksullisen toiminnan tulot 15 195 000 4659: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - julkisoikeudelliset suoritteet 190000 4660: - muut suoritteet 15 005 000 4661: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa Nettotulot 2 235 000 4662: 2 235 000 mk. 4663: Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää 1999 tuloarvio 2 235 000 4664: myös sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja 1 648 000 4665: 1998 tuloarvio 4666: laitteiden hankinnasta aiheutuvien menojen 4667: 1997 tilinpäätös 3 526 880 4668: maksamiseen sekä maksujen palauttamiseen. 4669: Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää kes- 4670: kimäärin enintään 70 henkilötyövuotta vastaa- 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tu- 4671: van henkilöstön palkkausmenojen maksami- lot 4672: seen. Tuloista saa käyttää maksullisen toimin- Momentille arvioidaan kertyvän 4673: nan hintojen alentamiseen hevossairaalan 36 774 000 mk. 4674: osalta enintään 30 000 mk, valiotaimituotan- Selvitysosa : Momentin numerotunnus 4675: non osalta enintään 60 000 mk ja maatalouden on muutettu. Kertymästä 26 074 000 mk on 4676: sääpalvelun osalta enintään 480 000 mk. maksullisten julkisoikeudellisten suoritteiden 4677: Se l v i t y s osa : Momentin numerotunnus tuloja, 3 100 000 mk liiketaloudellisen palve- 4678: on muutettu. Nettobudjetoitavina maksullisen lutoiminnan tuloja ja 7 600 000 mk torjunta-ai- 4679: toiminnan tuloina on otettu huomioonjulkisoi- neiden rekisteröintituloja. Maksullisen toimin- 4680: keudellisten suoritteiden ja liiketaloudellisten nan tulot perustuvat valtion maksuperustelain 4681: suoritteiden tulot yhteensä 15 195 000 mk. Tu- (150/1992) nojalla annettuun maa- ja metsäta- 4682: lojen mitoituksessa on otettu vähentävänä teki- lousministeriön päätökseen ja lannoitelain 4683: jänä huomioon 120 000 mk julkisoikeudelli- (232/1993) 18 §:ään sekä torjunta-ainelain 4684: siin suoritteisiin kuuluvien kansallisten konei- (103111987, muut. 1031/1997) 7 §:ään. Vas- 4685: den tyyppi- ja hyväksymistarkastusten taavia menoja on momenteilla 30.01.23, 4686: päättymisen vuoksi. Hevossairaala täydentää 30.21.22, 30.23.21 ja 33.09.21. 4687: yksityistä palveluvalikoimaa tarjoamalla eri- 4688: tyisosaamiseenja tutkimukseen perustuvia sai- 1999 tuloarvio 36 774000 4689: raalapalveluita. Valiotaimituotannolla tehoste- 1998 tuloarvio 37 462 000 4690: taan taimituotantoa, estetään vaarallisten kas- 1997 tilinpäätös 26 536 878 4691: vintuhoojien leviämistä ja turvataan ilmasto- 4692: olosuhteisiimme sopeutetun emotaimiston saa- 25. Siemenperunakeskuksen tulot 4693: tavuus viherrakentamisen tarpeisiin. Maata- Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 4694: louden sääpalvelu tuottaa ajantasaista säätietoa 610 000 mk. 4695: ja toimenpidesuosituksia tuottajille. Toimin- Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4696: nan avulla voidaan ennustaa kasvitautien ja tu- on muutettu. Siemenperunakeskuksen toimin- 4697: hoeläinten leviämistä sekä parantaa näin sato- 4698: tasoa ja laatua. Ajantasaisen tiedon ansiosta 4699: 54 12.30 4700: 4701: nan ja talouden kehittymisen tavoitteet on esi- hoitteisen sopimustutkimuksen tulot 4702: tetty luvussa 30.25. 1 000 000 mk ja muut sekalaiset tulot 4703: 700 000 mk on otettu huomioon menoja vä- 4704: Tulojen ja menojen erittely: mk hentävänä tekijänä momentin 30.32.21 netto- 4705: Toiminnan tulot 18 479 000 määrärahassa. 4706: Toiminnan menot 17 869 000 4707: Nettotulot 610 000 1999 tuloarvio 17 100 000 4708: 1998 tuloarvio 16 300 000 4709: 1999 tuloarvio 610 000 1997 tilinpäätös 19 399 635 4710: 1998 tuloarvio 68 000 4711: 33. Kasvinjalostusmaksut 4712: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskil- Momentille arvioidaan kertyvän 4713: pailuissa saadusta tulosta 4000000 mk. 4714: Momentille arvioidaan kertyvän S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4715: 28 000 000 mk. on muutettu. Tulot kertyvät kasvinjalostustoi- 4716: S e l v i t y s o s a : Tulot perustuvat arpajais- minnan edistämisestä annetun lain (896/1977, 4717: lakiin (49111965) ja totopeliasetukseen (236/ muut. 1030/1986 ja 1305/1988) mukaisina 4718: 1995). Tuloja vastaavasti myönnetään määrä- maksuina. Kertymästä 2 000 000 mk on Kas- 4719: rahoja 23 000 000 mk momentilla 30.15.44 vinjalostuslaitokselle kertyviä maksuja. Kas- 4720: hevostalouden edistämiseen sekä 1 000 000 vinjalostuslaitos on liiketoimintaa harjoittava 4721: mk luvussa 30.21 Maatalouden tutkimuskes- nettobudjetoitu valtion laitos, joten näitä vero- 4722: kukselle hevostalouden tutkimukseen. Tulo- luonteisia tuloja ei oteta huomioon sen tuloina. 4723: kertymästä 4 000 000 mk vastaavasti ei myön- Muiden jalostamien lajikkeiden siementava- 4724: netä määrärahaa, koska se kattaa osittain vuo- rasta suoritettavia maksuja arvioidaan kerty- 4725: den 1994 kolmannessa lisätalousarviossa vän 1 970 000 mk, mitä vastaavasti menoja on 4726: hevostaloudelle myönnettyä 17 000 000 mar- momentilla 30.15.47. Lisäksi momentille arvi- 4727: kan lisätukea, minkä jälkeen lisätuesta on kat- oidaan kertyvän 30 000 mk puutarhakasvien 4728: tamatta 4 000 000 mk. jalostusmaksutuloja, joita vastaavat menot on 4729: merkitty momentille 30.21.21. 4730: 1999 tuloarvio 28 000 000 4731: 1998 tuloarvio 27 000 000 1999 tuloarvio 4 000 000 4732: 1997 tilinpäätös 23 418 780 1998 tuloarvio 4 500 000 4733: 1997 tilinpäätös 5 145 567 4734: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot 4735: Momentille arvioidaan kertyvän 35. Hirvieläinten metsästysmaksut 4736: 17 100 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän 4737: S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 14 000 000 mk. 4738: on muutettu. Bruttobudjetoidun tutkimusmet- Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lu- 4739: sien tulosalueen maksullisesta toiminnasta kuun myytävistä hirvieläimistä sekä riistanhoi- 4740: kertyy puunmyyntituloja 10 000 000 mk, tai- tomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun 4741: mi- ja siemenmyyntituloja 1 800 000 mk, lain (61611993) 4 §:n mukaisista pyyntilupa- 4742: maanvuokratuloja 3 500 000 mk, rakennusten maksuista saatavina tuloina. Vastaava meno on 4743: vuokratuloja 1 300 000 mk ja muita tuloja momentilla 30.41.41. 4744: 500 000 mk. Nettobudjetoidun asiakasrahoit- 4745: teisen toiminnan tulosalueelta kertyvät tulot 1999 tuloarvio 14 000 000 4746: 7 500 000 mk, tutkimushankkeisiin arvioitu 1998 tuloarvio 14 000 000 4747: EU:n rahoitusosuus 3 800 000 mk, yhteisra- 1997 tilinpäätös 9 225 660 4748: 12.30 55 4749: 4750: 36. Viehekalastusmaksut 34 700 000 mk. Lisäksi momentille arvioidaan 4751: Momentille arvioidaan kertyvän kertyvän 100 000 mk kalastuksenhoitomaksu- 4752: 12 875 000 mk. rekisterin osoite- ja nimitietojen myynnistä 4753: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- saatavina tuloina. Kalastuksenhoitomaksun 4754: lain (28611982, muut. 104511996) 88 §:ään. markkinointia on tarkoitus tehostaa. Kalatalo- 4755: Läänikohtainen viehekalastusmaksu on kalen- uden edistämiseen käytettävä meno on merkit- 4756: terivuodelta 150 mk ja seitsemän vuorokauden ty momentille 30.41.45. 4757: kalastusjaksolta 35 mk. Kun kalenterivuotta 4758: koskevia viehekalastusmaksuja arvioidaan 1999 tuloarvio 34 800 000 4759: kertyvän vähintään 80 000 ja seitsemän vuoro- 1998 tuloarvio 34600 000 4760: kauden kalastusjaksokohtaisia vähintään 1997 tilinpäätös 29 750 097 4761: 25 000 suoritusta, kokonaiskertymäksi tulee 4762: yhteensä 12 875 000 mk. Vuoden 1998 arvioi- 39. Riistanhoitomaksut 4763: tua tulokertymää vastaavat menot vähennettyi- Momentille arvioidaan kertyvän 4764: Dä valtiolle maksun kannasta vuonna 1998 koi- 35 040 000 mk. 4765: tuvaksi arvioiduilla menoilla jaetaan vuonna Se l v i t y s o s a : Riistanhoitomaksun suo- 4766: 1999 kalavesien omistajille. Tämä meno on rittavien henkilöiden määräksi arvioidaan 4767: merkitty momentille 30.41.44. 292 000. Riistanhoitomaksuista ja pyyntilupa- 4768: maksuista annetun lain (61611993) 1 §:ssä tar- 4769: 1999 tuloarvio 12 875 000 koitettu riistanhoitomaksu on tarkoitus säilyt- 4770: 1998 tuloarvio 16 750000 tää edelleen 120 markan suuruisena. Metsäs- 4771: 1997 tilinpäätös 11 531 008 tyksen ja riistanhoidon edistämiseen varattu 4772: määräraha on merkitty momentille 30.41.40. 4773: 37. Kalastuksenhoitomaksut 4774: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tuloarvio 35 040 000 4775: 34 800 000 mk. 1998 tuloarvio 35 400 000 4776: S e l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- 1997 tilinpäätös 34 932524 4777: lain (28611982, muut. 135511993, 104511996 4778: ja 968/1996) 88 ja 91 c §:iin. 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut 4779: Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin vuosi- Momentille arvioidaan kertyvän 4780: na 1995-1997 pohjoisiin kuntiin keskimäärin 9 000 000 mk. 4781: 21 483 kpl vuodessa ja muualle Suomeen Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät vesilain 4782: 447 768 kpl vuodessa. Ottaen huomioon vuo- (26411961, muut. 42711970, 467/1987 ja 553/ 4783: den 1997 alusta voimaantulleen kalastuslain 1994) mukaisesti määrätyistä kalatalousmak- 4784: muutoksen vuodeksi 1999 luoastettavien ka- suista sekä muista vastaavista maksuista. Vas- 4785: lastuksenhoitomaksujen lukumäärän arvioi- taava meno on merkitty momentille 30.41.25. 4786: daan olevan noin 380 000 kalenterivuodelta ja 4787: noin 20 000 seitsemän vuorokauden jaksolta. 1999 tuloarvio 9 000 000 4788: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesityk- 1998 tuloarvio 7 000 000 4789: seen liittyvän esityksen kalastuslain 88 §:n 4790: 1997 tilinpäätös 6 171 949 4791: muuttamiseksi siten, että kalatuksenhoitomak- 4792: sua korotetaan kalenterivuoden kattavan mak- 4793: sun osalta 10 markalla ja seitsemän vuorokau- 41. Tenojoen kalastuslupamaksut 4794: den maksun osalta 5 markalla. Kun kalastuk- Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 4795: senhoitomaksu tällöin on 90 mk kalenterivuo- mk. 4796: delta ja 25 mk seitsemän vuorokauden jaksoi- Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät Tenojoen 4797: ta, momentille arvioidaan kertyvän kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä teh- 4798: 56 12.30 4799: 4800: dyn sopimuksen (Sops 94/1989) 5 artiklan ja Tuloja arvioidaan kertyvän seuraavasti: 4801: kalastussäännön 2 §:n mukaisista kalastuslu- 4802: pamaksuista. Vuoden 1998 tulokertymää vas- mk 4803: taavista menoista valtiolle kuuluva osuus on Maksullinen palvelutoiminta 4804: merkitty momentille 30.01.21 sekä kalastus- Julkisoikeudelliset suoritteet: 4805: kunnille ja muille vesialueen omistajille kuulu- Eläimistä saatavien elintarvikkeiden 4806: va osuus momentille 30.41.44. tarkastus- ja valvontamaksut 26000000 4807: Muut suoritteet: 4808: 1999 tuloarvio 1 000 000 Tutkimuspalvelut 3 850000 4809: Ulkomaisten rokotteiden ja seerumei- 4810: 1998 tuloarvio 1 700 000 4811: den välitys 16 000000 4812: 1997 tilinpäätös 940448 Muut tulot 200000 4813: Yhteensä 46 050000 4814: 62. Geodeettisen laitoksen tulot Tulot ED-tutkimussopimuksista 275 000 4815: Momentille arvioidaan kertyvän Muut tulot 100000 4816: 400000mk. Yhteensä 46425 000 4817: S e 1v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4818: on muutettu. Vastaavia menoja on momentilla Maksoilisesta palvelutoiminnasta aiheutuvat 4819: 30.62.21. menot on merkitty momentille 30.71.21, lu- 4820: kuunottamatta lihantarkastuksesta aiheutuvia 4821: 1999 tuloarvio 400000 menoja, jotka ovat momentilla 30.71.22 ja ro- 4822: kotteiden ja seerumeiden välityksestä aiheutu- 4823: 1998 tuloarvio 400000 4824: via menoja, jotka ovat momentilla 30.71.28. 4825: 1997 tilinpäätös 360 215 4826: 1999 tuloarvio 46 425 000 4827: 71. Eläinläiikintä- ja elintarvikelaitoksen tu- 1998 tuloarvio 51 300 000 4828: lot 1997 tilinpäätös 45 558 004 4829: Momentille arvioidaan kertyvän 4830: 46 425 000 mk. 4831: Se 1v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4832: on muutettu. Kertymästä 46 050 000 mk on 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin- 4833: maksullisen palvelutoiminnan tuloja, 4834: nonalan muut tulot 4835: 27 5 000 mk EU-tutkimussopimuksien tuloja ja 4836: 100 000 mk muita tuloja. Tulot perustuvat val- Momentille arvioidaan kertyvän 4837: tion maksuperustelain (150/1992) nojalla an- 118 500 000 mk. 4838: nettuihin maa- ja metsätalousministeriön pää- Se 1v i t y s o s a : Tuloista arvioidaan kerty- 4839: töksiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen vän 100 000 000 mk siirtona maatilatalouden 4840: suoritteista perittävistä maksuista (626/1993, kehittämisrahastosta valtiovarastoon ja muina 4841: muut. 1331/1993 ja 907/1994) ja vierasaine- tuloin 18 500 000 mk. 4842: valvonnasta perittävistä maksuista (596/1997) 4843: ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen pää- 1999 tuloarvio 118 500 000 4844: tökseen maksuista (102/29/1994, muut. 264/ 1998 tuloarvio 118 500 000 4845: 29/1994 ja 529/29/1994). 1997 tilinpäätös 16 252 450 4846: 12.31 57 4847: 4848: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 4849: 4850: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot sa tiehankkeiden kustannuksiin. Ulkopuolisten 4851: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa sitoumusosuuksia vastaavat menot sisältyvät 4852: 10 600 000 mk. momentille 31.24.78. 4853: Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4854: on muutettu. Tulot perustuvat valtion maksu- 1999 tuloarvio 67 000000 4855: perustelain nojalla annettuun liikenneministe- 1998 tuloarvio 67 000 000 4856: riön päätökseen (160511995) Ajoneuvohallin- 1997 tilinpäätös 87 637 027 4857: tokeskuksen maksuista. Tuloihin sisältyy arvio 4858: muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen 30. Merenkulkulaitoksen tulot 4859: ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien Momentille arvioidaan kertyvän 10 400 000 4860: tuotoista 10,1 milj. mk. mk. 4861: Menojen ja tulojen erittely: 4862: Se l v i t y s o s a : Tulokertymä on muulla 4863: mk 4864: kuin toimintamenomomentin määrärahalla 4865: Bruttomenot 218 020 000 hankittua irtaimen omaisuuden myyntituottoa. 4866: Maksullisen toiminnan erillisme- 4867: not 210950000 1999 tuloarvio 10400 000 4868: Muut toimintamenot 7 070000 4869: Bruttotulot 228 620000 1998 tuloarvio 10 000000 4870: Maksullisen toiminnan tulot 228 320000 1997 tilinpäätös 416 782 335 4871: - julkisoikeudelliset suoritteet 157 126 000 4872: - muut suoritteet 71194 000 (31.) Merentutkimuslaitoksen tulot 4873: Muut tulot 300000 Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 4874: Nettotulot 10600000 lousarviosta ja sen tulot on nettobudjetoitu mo- 4875: mentille 31.81.21. 4876: 1999 tuloarvio 10 600000 4877: 1998 tuloarvio 500000 1998 tuloarvio 2 300 000 4878: 1997 tilinpäätös 1 771 554 4879: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot 4880: Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 40. Radanpidon tulot 4881: mk. 4882: Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 4883: Se l v i t y s osa : Tulot ovat takaisin perit- 4884: mk. 4885: täviä maanlunastuskorvauksia ja muita seka- Se l v i t y s osa : Momentin numerotunnus 4886: laisia tuloja. 4887: on muutettu. Tulot ovat radanpidon kiinteistö- 4888: jen myyntituloja. 4889: 1999 tuloarvio 3 000000 4890: 1998 tuloarvio 4000000 1999 tuloarvio 1000 000 4891: 1997 tilinpäätös 3 019 543 1998 tuloarvio 1000 000 4892: 1997 tilinpäätös 2 709 825 4893: 25. Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöi- 4894: den kustannuksista 70. Telehallintokeskuksen tulot 4895: Momentille arvioidaan kertyvän 67 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 4896: mk. 779000mk. 4897: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät Tielaitok- S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4898: sen ja ulkopuolisten välisiin sopimuksiin pe- on muutettu. Tulot perustuvat valtion maksu- 4899: rustuvista osuuksista ulkopuolisten osallistues- perustelain nojalla annettuun liikenneministe- 4900: 58 12.32 4901: 4902: riön päätökseen Telehallintokeskuksen mak- 1999 tuloarvio 779000 4903: suista (1440/1994) sekä asetukseen valtion ra- 1998 tuloarvio 733 000 4904: diorahastosta ( 1000/1980). Telehallintokes- 1997 tilinpäätös 7 756 020 4905: kuksen tulostavoitteet on esitetty luvussa 4906: 31.70. 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut 4907: Menojen ja tulojen erittely: mk 4908: tulot 4909: Momentille arvioidaan kertyvän 400 000 4910: Maksullisen toiminnan erillis- 4911: mk. 4912: menot 122977 000 4913: Bruttotulot 123 756 000 4914: Maksullisen toiminnan tulot 123 626 000 1999 tuloarvio 400 000 4915: - julkisoikeudelliset suorit- 1998 tuloarvio 1000000 4916: teet 74 541000 1997 tilinpäätös 5 348 933 4917: - muut suoritteet 49 085 000 4918: Muut tulot 130 000 4919: Nettotulot 779 000 4920: 4921: 4922: 4923: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 4924: 4925: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 4926: yritysosastojen maksullisesta palvelutoimin- on muutettu. Tulot ovat valtion maksuperuste- 4927: nasta lain nojalla (150/1992) annetun kauppa- ja 4928: Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 teollisuusministeriön päätöksen (103211996) 4929: mk. mukaisia lupa- ja tarkastusmaksuja sekä säh- 4930: S e 1v i t y s o s a : Momentin numerotunnus köturvallisuuslain (41 0/1996) mukaisia korva- 4931: on muutettu. Tulot pk-yrityksille järjestettävis- uksia testauksistaja tutkimuksista aiheutuneis- 4932: tä kehittämispalveluista perustuvat kauppa- ja ta kustannuksista ja korvaus mittatekniikan 4933: teollisuusministeriön päätökseen kauppa- ja keskuksella tuotetuista hallintopalveluista. 4934: teollisuusministeriön sekä TE-keskusten mak- 4935: sullisten kehittämispalveluiden hinnoittelusta 1999 tuloarvio 8 600 000 4936: (KTMp 6/023/1998). Tulot kertyvät työvoima- 1998 tuloarvio 7 000 000 4937: ja elinkeinokeskusten yritysosastojen yrittäjä- 1997 tilinpäätös 7 227 415 4938: koulutustilaisuuksista, alueellisista elinkeino- 4939: jen kehittämishankkeista, tuotteistetuista neu- 4940: vontapalveluista sekä muista momentilta 4941: 32.10.22 rahoitettavista kehittämispalveluista. 60. Siirto valtiontakuurahastosta 4942: Momentille arvioidaan kertyvän 4943: 1999 tuloarvio 6 000000 720 000 000 mk. 4944: 1998 tuloarvio 5 300 000 Se l v i t y s osa : Valtion erityisrahoituslai- 4945: 1997 tilinpäätös 14187 611 toksen perustamisen 1.1.1999 johdosta val- 4946: tiontakuurahaston ylimääräinen pääoma palau- 4947: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot tetaan valtiolle. 4948: Momentille arvioidaan kertyvän 8 600 000 4949: mk. 1999 tuloarvio 720000000 4950: 12.33 59 4951: 4952: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- (1418/1997) ydinlaitosten ympäristövaikutus- 4953: nonalan muut tulot ten arviointimenettelyyn kuuluvista ministeri- 4954: Momentille arvioidaan kertyvän 75 815 000 ön maksullisista suoritteista sekä asetukseen 4955: mk. (195/1988) ydinenergian käytön valvonnasta 4956: S e l v i t y s o s a : Tulojen arvioidaan kerty- suoritettavista maksuista. 4957: vän seuraavasti: Matkailun edistämiskeskuksen tulot kertyvät 4958: hotelli- ja vuokratuloista. 4959: mk Teknologian kehittämiskeskuksen tulot pe- 4960: Elintarvikeviraston tulot 500 000 rustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön pää- 4961: Matkailun edistämiskeskuksen tökseen (1254/1997) viraston maksuista. Kil- 4962: tulot 100 000 pailuviraston tulot perustuvat kauppa- ja teolli- 4963: Teknologian kehittämiskeskuk- suusministeriön päätökseen (1639/1993) 4964: sen tulot 1850000 kilpailuviraston maksullisista suoritteista. 4965: Kilpailuviraston tulot 365 000 Valtausmaksuista saatavat tulot perustuvat 4966: Valtausmaksut 3 000000 kaivoslakiin (503/1965). 4967: Alusrahoituslainojen korkoerohy- Alusrahoituslainojen korkoerohyvitykset pe- 4968: vitykset 25 000000 rustuvat alustoimitusten rahoitukseen myön- 4969: Muut tulot 45 000000 4970: nettävistä korkotukilainoista annettuun lakiin 4971: Yhteensä 75 815 000 4972: (1093/1985, muut. 1258/1987, 1069/1988 ja 4973: Elintarvikeviraston tulot perustuvat valtion 1363/1989) ja alustoimitusten rahoitukseen 4974: maksuperustelakiin (150/1992) ja sen nojalla myönnettävästä korkotuesta annettuun lakiin 4975: annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön (1173/1990, muut. 1102/1993). Muu autolai- 4976: päätökseen (394/1997) Elintarvikeviraston noituksen korkoerohyvitys perustuu Suomen 4977: maksullisista suoritteista. Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssi- 4978: Kauppa- ja teollisuusministeriön tulot perus- tappioiden korvaamisesta ja antolainauksen 4979: tuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätök- valtion takauksista annettuun lakiin (1364/ 4980: seen (214/1996, muut. 658/1996) ministeriön 1989, muut. 242/1992, 1408/1995 ja 1371/ 4981: ja piiritoimistojen maksullisista suoritteista, 1996). 4982: kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen 4983: (1494/1993) ydinenergiankäytön valvontaan 1999 tuloarvio 75 815 000 4984: kuuluvista ministeriön maksullisista suoritteis- 1998 tuloarvio 107 550 000 4985: ta, kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen 1997 tilinpäätös 173 748 687 4986: 4987: 4988: 4989: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 4990: 4991: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 1992) nojalla annetun sosiaali- ja terveysmi- 4992: tulot nisteriön päätöksen mukaisesti. 4993: Momentille arvioidaan kertyvän 2 250 000 4994: mk. 1999 tuloarvio 2 250 000 4995: S e l v i t y s o s a : Tulot ovat terveyden- 1998 tuloarvio 2 250 000 4996: huollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1997 tilinpäätös 2 726 641 4997: (1074/1992) ja asetuksen (1121/1992) mukai- 4998: sia maksuja. Valtiolle suoritettava korvaus 08. Kansanterveyslaitoksen tulot 4999: määräytyy valtion maksuperustelain (150/ Momentille arvioidaan kertyvän 3 200 000 5000: mk. 5001: 60 12.34 5002: 5003: Se l v i t y s o s a : Tulot ovat Kansanterve- 1999 tuloarvio 40 180 000 5004: yslaitoksesta annetun lain (82811981) 5 §:n 1998 tuloarvio 37 205 000 5005: mukaisia maksuja ja sekalaisia tuloja. 1997 tilinpäätös 36 996 095 5006: Tulot kertyvät rokotteiden myynnistä ja väli- 5007: tystoiminnasta sekä sekalaisista tuloista. V as- 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 5008: taavat menot on merkitty momenteille Momentille arvioidaan kertyvän 5009: 33.08.21 ja 33.08.26. 1 850 000 000 mk. 5010: S e l v i t y s o s a : Tulot ovat arpajaislain 5011: 1999 tuloarvio 3 200000 (491/1965) 3 §:n 4 momentin ja raha-auto- 5012: 1998 tuloarvio 3 200000 maattiasetuksen (67611967) 29 §:n mukaisia 5013: 1997 tilinpäätös 3 486 086 tuottoja. 5014: 5015: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval- 1999 tuloarvio 1850000000 5016: vontakeskuksen tulot 1998 tuloarvio 1 735 000 000 5017: Momentille arvioidaan kertyvän 12 703 000 1997 tilinpäätös 1679 376 000 5018: mk. 5019: Se l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion maksu- 98. Valtionapujen palautukset 5020: perustelain (15011992) nojalla annetun sosiaa- Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000 5021: li- ja terveysministeriön päätöksen mukaisia mk. 5022: kemikaalilain (744/1989) ja alkoholilain Selvitysosa: Tulot ovat sosiaali- ja ter- 5023: (114311994) tarkoittamia lupa- ja valvonta- veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu- 5024: maksuja. desta annetun lain (733/1992) sekä sosiaali- ja 5025: terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen eri- 5026: 1999 tuloarvio 12 703 000 tyislakien nojalla maksettujen valtionapujen ja 5027: 1998 tuloarvio 12 263 000 valtion osuuksien palautuksia. 5028: 1997 tilinpäätös 15 550 235 5029: 1999 tuloarvio 70 000 000 5030: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot 1998 tuloarvio 70 000 000 5031: Momentille arvioidaan kertyvän 40 180 000 1997 tilinpäätös 115 893 091 5032: mk. 5033: Se l v i t y s o s a : Tulot määräytyvät valtion 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 5034: maksuperustelain (150/1992) nojalla annettu- nonalan muut tulot 5035: jen sosiaali- ja terveysministeriön sekä kaup- Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000 5036: pa- ja teollisuusministeriön päätösten mukai- mk. 5037: sesti. 5038: Tulokertymässä on otettu huomioon 1999 tuloarvio 1000 000 5039: 3 000 000 mk maksullisen .ydinturvallisuus- 1300000 5040: 1998 tuloarvio 5041: valvonnan menojen lisäyksestä aiheutuvina tu- 5042: 1997 tilinpäätös 2 381638 5043: loina. 5044: 5045: 5046: 34. Työministeriön hallinnonala 5047: 5048: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat 1 026 677 000 mk. 5049: tulot (EU) Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät niistä ta- 5050: Momentille arvioidaan kertyvän voitteita 6, 2, 3, 4 ja 5b koskevia ohjelmia sekä 5051: 12.35 61 5052: 5053: yhteisöaloitteita ja pilottiprojekteja toteutta- Se l v i t y s o s a : Tulot ovat palkkaturva- 5054: viin hankkeisiin myönnetyn EU-tuen maksa- lain (64911973) 16 §:n ja merimiesten palkka- 5055: toksista vuoden 1998 osuutena, jotka on hy- turvalain (92711979) 16 §:n mukaisia palao- 5056: väksytty EU :n komission kanssa vuosille tuksia sekä työnantajilta ja konkurssipesiitä 5057: 1995-1999 Euroopan sosiaalirahaston työvoi- kyseisen vuoden aikana takaisin perittyjä saa- 5058: ma- ja sosiaalipolitiikan toteuttamiseksi. Sosi- tavia. Palkkaturvalain ja merimiesten palkka- 5059: aalirahasto-ohjelmien menot ESR-osuuden turvalain mukaiset menot 120 000 000 mk on 5060: osalta on budjetoitu momentille 34.05.61. budjetoitu momentille 34.99.50. 5061: Vuoteen 1998 Vuoteen 1999 1999 tuloarvio 116 000 000 5062: kohdistuvat kohdistuvat 5063: mk mk 1998 tuloarvio 186 000 000 5064: 1997 tilinpäätös 115 208 614 5065: -Tavoite 3 212090000 478 678000 5066: -Tavoite4 90900000 181225 000 5067: -Tavoite 6 97 900000 211 091000 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot 5068: -Tavoite 2 38 800000 82087 000 Momentille arvioidaan kertyvän 32 000 000 5069: -Tavoite5b 53 280000 73 596000 mk. 5070: - Yhteisöaloitteet 144400000 Selvitysosa : Tuloja arvioidaan kerty- 5071: Yhteensä 637 370 000 1 026 677 000 vän seuraavasti: 5072: 1999 tuloarvio 1 026 677 000 mk 5073: 1998 tuloarvio 937 430000 Palkkaturvapalautusten korot 22000000 5074: 1997 tilinpäätös 945 182 746 Muut tulot 10000000 5075: Yhteensä 32 000 000 5076: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset 5077: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tuloarvio 32000 000 5078: 116 000 000 mk. 1998 tuloarvio 40000 000 5079: 1997 tilinpäätös 39 882 095 5080: 5081: 5082: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 5083: 5084: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät lähinnä 5085: Momentille arvioidaan kertyvän 2 850 000 koskiensuojelukorvausten palautuksina ja 5086: mk. muina valtiolle tuloutettavina tuloerinä. 5087: Selvitysosa : Tuloja arvioidaan kerty- 5088: vän vesiensuojelumaksuina 2 750 000 mk. Ve- 1999 tuloarvio 300 000 5089: siensuojelumaksut peritään vesilain (246/ 1998 tuloarvio 750 000 5090: 1961) 10 luvun 27 §:n perusteella. 1997 tilinpäätös 103 044 5091: 5092: 1999 tuloarvio 2 850000 40. Asuntotoimen tulot 5093: 1998 tuloarvio 3100000 Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 5094: 1997 tilinpäätös 3 479442 mk. 5095: Se l v i t y s o s a : Momentille kertyvät tulot 5096: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ovat valtion asuntorahaston sekalaisia tuloja. 5097: Momentille arvioidaan kertyvän 300 000 5098: mk. 5099: 62 12.39 5100: 5101: 1999 tuloarvio 300000 1999 tuloarvio 9 500 000 5102: 1998 tuloarvio 300 000 1998 tuloarvio 7 000 000 5103: 1997 tilinpäätös 373 334 1997 tilinpäätös 5 491498 5104: 5105: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjun- 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan 5106: tatoimista muut tulot 5107: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 Momentille arvioidaan kertyvän 25 400 000 5108: mk. mk. 5109: Se l v i t y s osa : Öljysuojarahastosta an- S e l v i t y s o s a : Momentille arvioidaan 5110: netun lain (37911974) 5 ja 10 §:n mukaisina kertyvän 24 000 000 mk EU :n ympäristöra- 5111: korvauksina arvioidaan saatavan lähinnä öljy- hastosta (LIFE), jota vastaavat menot on bud- 5112: vahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja jetoitu momentille 35.99.62. Muut tulot perus- 5113: hylkyjen öljynpoistotöistä aiheutuneista me- tuvat ympäristöministeriön suoritteista annet- 5114: noista 8 500 000 mk. tuun maksupäätökseen (1803/1995) sekä 5115: Ympäristövahinkojen torjuntakustannuksis- sekalaisiin tuloihin. 5116: ta arvioidaan vahingonkorvausvelvollisilta 5117: saatavan korvauksina 1 000 000 mk. 1999 tuloarvio 25 400 000 5118: 1998 tuloarvio 25 400 000 5119: 1997 tilinpäätös 35 256 251 5120: 5121: 5122: 39. Muut sekalaiset tulot 5123: 5124: 01. Sakkorahat 1999 tuloarvio 300 000000 5125: Momentille arvioidaan kertyvän 1998 tuloarvio 450 000 000 5126: 300 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 332 565 718 5127: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan 5128: sakkorangaistuksista sekä pysäköintivirhe- 03. Oikaisurahat 5129: maksulain (248/1970) perusteella kertyvät va- Momentille arvioidaan kertyvän 100 000 5130: rat. mk. 5131: 1999 tuloarvio 300 000000 1999 tuloarvio 100 000 5132: 1998 tuloarvio 300000000 1998 tuloarvio 100 000 5133: 1997 tilinpäätös 244132009 1997 tilinpäätös 5134: 5135: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja vii- 04. Menorästien ja siirrettyjen määräraho- 5136: vekorot jen peruutukset 5137: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän 5138: 300 000 000 mk. 780 000 000 mk. 5139: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan 5140: veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain käyttämättä jääneet menorästit sekä siirretyt 5141: (1556/1995) perusteella perityistä viivekorois- siirtomäärärahat, joita tilinpäätöksessä ei enää 5142: ta valtiolle veronsaajana tuleva osuus sekä eri voida siirtää. 5143: verolakien perusteella maksuunpannut veron- 5144: lisäykset. 5145: 12.39 63 5146: 5147: 1999 tuloarvio 780 000 000 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysra- 5148: 1998 tuloarvio 1 030 000 000 hat sekä sosiaaliturvamaksut 5149: 1997 tilinpäätös 672002 770 Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000 5150: mk. 5151: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuotta- S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan 5152: vien oikeuksien myynti valtiolle sairausvakuutuslain (34611963) mu- 5153: Momentille arvioidaan kertyvän kaan maksetut päivärahat sekä äitiys-, isyys- ja 5154: 100 000 000 mk. vanhempainrahat sekä työnantajien sosiaali- 5155: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan turvamaksusta annetun lain (366/1963) 13 §:n 5156: oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tarkoittamat sosiaaliturvamaksut. 5157: tuloa tuottavia oikeuksia säädettyyn lakiin 5158: (687/1978) ja sen nojalla annettuun asetukseen 1999 tuloarvio 5 000 000 5159: (69311978) perustuvien kauppojen myyntihin- 1998 tuloarvio 10 000 000 5160: nat 1997 tilinpäätös 3 753 961 5161: 5162: 1999 tuloarvio 100 000000 JO. Muut sekalaiset tulot 5163: 1998 tuloarvio 100000000 Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 5164: 1997 tilinpäätös 123 812 034 mk. 5165: Se l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan 5166: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuo- sellaiset sekalaiset tulot, joita ei voida tulouttaa 5167: lella tuloutettavat korvaukset muille momenteille. 5168: Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 5169: mk. 1999 tuloarvio 15 000 000 5170: Selvitysosa: Vuoden 1994 alusta luki- 1998 tuloarvio 15 000 000 5171: en kaikkien valtion eläkejärjestelmän piiriin 1997 tilinpäätös 8 278 717 5172: kuuluvien työnantajien eläkemaksut makse- 5173: taan valtion eläkerahastoon. Momentin tulot 50. Tulot osakemyynnistä 5174: kertyvät Kuntien eläkevakuutuksen valtiolle Momentille arvioidaan kertyvän 5175: maksamista kaupunkien oikeuslaitosten eläke- 2 500 000 000 mk. 5176: menojen korvauksista. 5177: 1999 tuloarvio 2 500 000000 5178: 1999 tuloarvio 75 000000 1998 tuloarvio 2000 000 000 5179: 1998 tuloarvio 65 000000 1997 tilinpäätös 1 600110 296 5180: 1997 tilinpäätös 82 840 476 5181: 64 5182: 5183: 5184: 5185: 5186: Osasto 13 5187: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 5188: 5189: Selvitysosa: 5190: 5191: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999 5192: 5193: V. 1997 v. 1998 v. 1999 Muutos 1998- 5194: tilinpäätös talousarvio esitys 1999 5195: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 5196: 01. Korkotulot 1 871 206 1 381 099 1 248 984 - 132 115 - 10 5197: 03. Osinkotulot 1 887 262 1500000 1920000 + 420000 + 28 5198: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulou- 5199: tukset 185 000 190000 250000 + 60000 + 32 5200: Yhteensä 3 943 469 3071099 3418 984 + 347 885 + 11 5201: 5202: 5203: 01. Korkotulot 5204: 5205: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille otettu huomioon valtion liikelaitosten eläke- 5206: Momentille arvioidaan kertyvän maksulainoista kertyvät korkotulot. Tuloihin 5207: 198 000 000 mk. sisältyy arvio kehitysapuluottojen koroista. 5208: Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät valtion lii- 5209: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- 1999 tuloarvio 50 984 000 5210: ten liikelaitosten aloittavassa taseessa valtiolta 1998 tuloarvio 74 300 000 5211: liikelaitoksille myönnetyiksi merkittyjen lai- 1997 tilinpäätös 149 254 396 5212: nojen koroista. 5213: 07. Korot talletuksista 5214: 1999 tuloarvio 198 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 5215: 1998 tuloarvio 6 799 000 1 000 000 000 mk. 5216: 1997 tilinpäätös 7 213 071 Se l v i t y s osa : Momentin tuloiksi merki- 5217: tään yli päivittäisen tarpeen olevien valtion 5218: 05. Korot muista lainoista kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvät 5219: Momentille arvioidaan kertyvän 50 984 000 korkotulot. 5220: mk. 5221: Se l v i t y s o s a : Tuloarviossa on otettu 1999 tuloarvio 1000000000 5222: huomioon liikelaitoksista valtion yhtiöiksi 1998 tuloarvio 1300000 000 5223: muutetuille yhtiöille myönnetyistä lainoista 1997 tilinpäätös 1714739017 5224: kertyvät korkotulot. Tuloarviossa on myös 5225: 13.03 65 5226: 5227: 03. Osinkotulot 5228: 5229: 01. Osinkotulot 1999 tuloarvio 1920000000 5230: Momentille arvioidaan kertyvän 1998 tuloarvio 1 500 000 000 5231: 1 920 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 1 887 262 131 5232: Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät osinkotu- 5233: loina valtion osakeomistuksen perusteella. 5234: 5235: 5236: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 5237: 5238: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 1999 tuloarvio 250000 000 5239: Momentille arvioidaan kertyvän 1998 tuloarvio 190 000000 5240: 250 000 000 mk. 1998lisätuloarvio 20 000000 5241: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- 1997 tilinpäätös 185 000 000 5242: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- 5243: ten liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta 5244: 1998. 5245: 66 5246: 5247: 5248: 5249: 5250: Osasto 15 5251: LAINAT 5252: 5253: 5254: Selvitysosa: 5255: 5256: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999 5257: v. 1997 v. 1998 v. 1999 5258: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 5259: 1000mk 1000mk 1000 mk ±1 000 mk ±% 5260: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 976029 573 681 492 266 - 81 415 - 14 5261: 02. Ylijäämän käyttö 1 700 000 + 1 700 000 + 0 5262: (03.) Valtion nettolainanotto 12 328 929 15 440 000 - 15 440 000 - 100 5263: Yhteensä 13 304 958 16 013 681 2 192 266 - 13 821 415 - 86 5264: 5265: 5266: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 5267: 5268: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai- 04. Muiden lainojen lyhennykset 5269: toksille Momentille arvioidaan kertyvän 5270: Momentille arvioidaan kertyvän 24 847 000 467 419 000 mk. 5271: mk. Se l v i t y s osa : Tuloihin sisältyy liikelai- 5272: S e l v i t y s o s a : Tulot kertyvät pääosin toksista valtion yhtiöiksi muutetuille yhtiöille 5273: valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) myönnettyjen lainojen lyhennyksiä. Tuloarvi- 5274: mukaisten liikelaitosten aloittavassa taseessa ossa on myös otettu huomioon valtion liikelai- 5275: valtiolta liikelaitoksille myönnetyiksi merkit- tosten eläkemaksulainojen takaisinmaksut 5276: tyjen lainojen takaisinmaksusta. Tuloihin sisältyy arvio kehitysluottojen takai- 5277: sinmaksuista 5278: 1999 tuloarvio 24 847 000 5279: 1998 tuloarvio 28 081 000 1999 tuloarvio 467 419 000 5280: 1997 tilinpäätös 46 313 920 1998 tuloarvio 545 600 000 5281: 1997 tilinpäätös 929 714 890 5282: 15.02 67 5283: 5284: 02. Ylijäämän käyttö 5285: 5286: 01. Ylijäämän käyttö kolmannesta tilinpäätöksen osoittamasta va- 5287: Momentille merkitään 1 700 000 000 mk. rainhoitovuoden lopun kumulatiivisesta ylijää- 5288: S e 1v i t y s o s a : Valtion talousarviosta an- mästä. 5289: netun lain 3 b §:n (430/1998) mukaan talousar- 5290: vion katteeksi voidaan valtion tilinpäätöksen 1999 tuloarvio 1700000000 5291: valmistuttua ottaa määrä, joka vastaa enintään 5292: 5293: 5294: (03.) (15.02) Valtion nettolainanotto 5295: 5296: S e 1v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 5297: 5298: (01.) (15.02.01) Nettolainanotto 1998 tuloarvio 15 440 000 000 5299: Se 1v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta- 1997 tilinpäätös 12 328 929 468 5300: lousarviosta. 5301: 69 5302: 5303: 5304: 5305: 5306: MENOT 5307: 5308: 5309: 5310: 5311: Pääluokka 21 5312: TASAVALLAN PRESIDENTTI 5313: 5314: 5315: Se l v i t y s o s a : Tasavallan Presidentin kanslian kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan 5316: vuonna 1999 olevan 83 henkilötyövuotta. 5317: 5318: 5319: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 5320: 5321: v. 1997 v. 1998 v. 1999 Muutos 1998- 5322: tilinpäätös talousarvio esitys 1999 5323: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 5324: 01. Tasavallan Presidentti 1468 1 633 1 658 + 25 + 2 5325: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 29485 45 330 46140 + 810 + 2 5326: Yhteensä 30953 46963 47798 + 835 + 2 5327: 5328: 5329: 5330: 01. Tasavallan Presidentti 5331: 5332: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat 1999 määräraha 1458 000 5333: Momentille myönnetään 1458 000 mk. 1998 määräraha 1458 000 5334: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1997 tilinpäätös 1420 009 5335: tin palkkiosta annetun lain (39/1994) mukais- 5336: ten menojen maksamiseen. 5337: 70 21.02 5338: 5339: 21. Presidentin käyttövarat 1999 määräraha 200 000 5340: Momentille myönnetään 200 000 mk. 1998 määräraha 175 000 5341: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1997 tilinpäätös 48 034 5342: tin käyttömenojen maksamiseen. 5343: 5344: 5345: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 5346: 5347: S e l v i t y s o s a : Tasavallan presidentin kanslian tehtävänä on avustaa tasavallan president- 5348: tiä, hoitaa hallintoasiat, järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä henkilökohtaiset pal- 5349: velut sekä huolehtia tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen 5350: turvallisuudesta. 5351: 5352: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) 5353: Momentille myönnetään 28 250 000 mk. Momentille myönnetään 17 300 000 mk. 5354: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 5355: 1999 määräraha 28 250000 tin kanslian hallinnassa olevan Mariankatu 1:n 5356: 1998 määräraha 25 400000 korttelin peruskorjaukseen sekä Presidentin- 5357: 1998 lisämääräraha 431000 linnan, Mäntyniemen virka-asunnon ja Kulta- 5358: 1997 tilinpäätös 24 358 015 rannan huvilatilan tarpeellisiin peruskorjauk- 5359: siin. Korttelin Mariankatu 1 peruskorjauksen 5360: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (ar- kustannusarvio on tarkentunut 32 600 000 5361: markaksi. 5362: viomääräraha) 5363: Selvitysosa: Mariankatu 1:n peruskor- 5364: Momentille myönnetään 590 000 mk. jaukseen on myönnetty 18 000 000 mk vuonna 5365: Määrärahaa saa käyttää tasavallan eläkkeellä 1998 ja hankkeen rahoitustarve vuonna 1999 5366: olevan presidentin Mauno Koiviston käytettä- on 14 600 000 mk. 5367: väksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuo- 5368: neesta sekä toimisto- ym. palveluista aiheutu- 1999 määräraha 17 300 000 5369: viin menoihin. 5370: 1998 määräraha 19 350 000 5371: 1997 tilinpäätös 4 800 000 5372: 1999 määräraha 590 000 5373: 1998 määräraha 580 000 5374: 1997 tilinpäätös 327 101 5375: 71 5376: 5377: 5378: 5379: 5380: Pääluokka 22 5381: EDUSKUNTA 5382: 5383: 5384: Selvitysosa: 5385: 5386: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 5387: V. 1997 v. 1998 v. 1999 5388: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 5389: 1000mk 1000mk 1000 mk ±lOOOmk ±% 5390: 01. Kansanedustajat 79705 99920 106 560 + 6640 + 7 5391: 02. Eduskunnan kanslia 138 707 150760 178 420 + 27660 + 18 5392: 09. Valtiontilintarkastajat 7 318 8 103 8490 + 387 + 5 5393: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 11223 12 310 14 780 + 2470 + 20 5394: 30. Eduskunnan kirjasto 16 414 16 634 18 057 + 1423 + 9 5395: 99. Eduskunnan muut menot 17 424 17 688 18 196 + 508 + 3 5396: Yhteensä 270791 305415 344503 + 39088 + 13 5397: 5398: 5399: 5400: 01. Kansanedustajat 5401: 5402: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ka palkkaus on 10 000 mk kuukaudessa, minkä 5403: Momentille myönnetään 106 560 000 mk. lisäksi tulevat normaalit henkilösivukulut 5404: Se l v i t y s o s a : Kansanedustajien avusta- Kansanedustajaa kohti varattu määräraha tai 5405: jien määrärahan mitoitus perustuu siihen, että sen osa voidaan hänen suostumuksellaan mak- 5406: ajalla 1.1.-31.8.1999 kansanedustajaa kohden saa myös eduskuntaryhmälle. Sitä voidaan 5407: avustajan bruttopalkka on enintään 5 000 mk käyttää myös laskujen maksamiseen ennakko- 5408: kuukaudessa. Sen lisäksi määrärahaan sisälty- perintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yh- 5409: vät normaalit kuukausipaikkaisen henkilösivu- teisölle, jolta eduskunnan kanslia ostaa kan- 5410: kulut Ajalla 1.1.-31.8.1999 yksi avustaja voi sanedustajille sihteeripalveluja. 5411: avustaa myös useampaa kansanedustajaa, jol- Momentin määräraha on tarkoitus jakaa seu- 5412: loin palkkaus määräytyy avustettavien kansan- raavasti: 5413: edustajien lukumäärän perusteella. Em. ajalla 5414: säästyvää määrärahaa tai sen osaa voidaan mk 5415: käyttää enintään kolmen kuukauden osalta Kansanedustajien palkkiot 48 100000 5416: taannehtivasti. Ajalla 1.9.-31.12.1999 avusta- Kansanedustajien kulukorvaukset 20 500000 5417: jien määrärahan mitoitus perustuu siihen, että Kansanedustajien avustajat 20 960000 5418: avustaja on päätoiminen ja kokoaikainen, jon- Kansanedustajien kotimaan matkat 17 000000 5419: Yhteensä 106560000 5420: 72 22.02 5421: 5422: 1999 määräraha 106 560 000 5423: 1998 määräraha 99 920 000 5424: 1998 lisämääräraha 1075 000 5425: 1997 tilinpäätös 79 704 746 5426: 5427: 5428: 02. Eduskunnan kanslia 5429: 5430: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 1999 määräraha 158 420 000 5431: Momentille myönnetään 158 420 000 mk. 1998 määräraha 147 760 000 5432: Eduskunnan kansliaan voidaan perustaa va- 1998 lisämääräraha 2 000 000 5433: liokuntasihteeristöön valiokuntaneuvoksen 1997 tilinpäätös 138 707 279 5434: (A 30) virka ja kaksi valiokuntaneuvoksen 5435: (A 28) virkaa. 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 5436: S e l v i t y s o s a : Virkojen perustamisessa 5437: 3 v) 5438: on kyse suuren valiokunnan vaalikaudella 5439: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 5440: 1995-99 määräaikaisesti hoidettujen kolmen 5441: Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvitse- 5442: valiokuntaneuvoksen viran vakinaistamisesta. 5443: mien lisätilojen suunnittelukustannuksiin. 5444: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu 5445: huomioon suuren valiokunnan kolmen määrä- 5446: 1999 määräraha 20 000 000 5447: aikaisen osastosihteerin (A 18) ja yhden valio- 5448: kunta-avustajan (A 15) viran vakinaistaminen. 1998 määräraha 3 000000 5449: 5450: 5451: 5452: 09. Valtiontilintarkastajat 5453: 5454: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) sen henkilökunnan ja asiantuntija-avun 5455: Momentille myönnetään 8 490 000 mk. käyttämisen aiempaa laajemmin. 5456: V altiontilintarkastajain kansliasta lakkaute- 5457: taan tarkastusneuvoksen (A 30) virka 1.3.1999 1999 määräraha 8 490 000 5458: lukien. 1998 määräraha 8 103 000 5459: Se l v i t y s osa : Tarkastusneuvoksen vi- 1998 lisämääräraha 130 000 5460: ran lakkauttamisesta huolimatta kanslian palk- 1997 tilinpäätös 7 317 976 5461: kausmääräraha esitetään säilytettäväksi enti- 5462: sen suuruisena, mikä mahdollistaa määräaikai- 5463: 5464: 5465: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 5466: 5467: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 1999 määräraha 14 780 000 5468: Momentille myönnetään 14 780 000 mk. 1998 määräraha 12 310 000 5469: 1998 lisämääräraha 290 000 5470: 1997 tilinpäätös 11222 675 5471: 22.30 73 5472: 5473: 30. Eduskunnan kirjasto 5474: 5475: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 1999 määräraha 18 057 000 5476: Momentille myönnetään 18 057 000 mk. 1998 määräraha 16 634 000 5477: 1998 lisämääräraha 345 000 5478: 1997 tilinpäätös 16 414 158 5479: 5480: 5481: 99. Eduskunnan muut menot 5482: 5483: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmä- 6 800 mk kuukaudessa, minkä lisäksi kullekin 5484: kanslioita varten (arviomääräraha) vuoden 1995 (ajalla 1.1.-31.3.1999) ja 1999 5485: Momentille myönnetään 18 196 000 mk. (ajalla 1.4. -31.12.1999) kansanedustajavaalien 5486: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle tuloksen perusteella muodostetulle eduskunta- 5487: välttämättömien sihteerien ja muun toimisto- ryhmälle suoritetaan perussummana kahden 5488: henkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien edustajan kuukausisummaa vastaavaa määrä 5489: toiminnasta aiheutuvien muiden menojen kuukaudessa. 5490: maksamiseen. 5491: Se 1v i t y s o s a: Momentin määräraha on 1999 määräraha 18 196 000 5492: vaalivuodesta johtuen muutettu arviomäärära- 1998 määräraha 17 688 000 5493: haksi. Määräraha jaetaan ryhmien kesken si- 1997 tilinpäätös 17 424 000 5494: ten, että kutakin edustajaa kohden suoritetaan 5495: 74 5496: 5497: 5498: 5499: 5500: Pääluokka 23 5501: VALTIONEUVOSTO 5502: 5503: 5504: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 5505: 235 henkilötyövuotta lukuun ottamatta valtioneuvoston jäseniä. 5506: V aitioneuvoston kanslian toiminta-ajatuksena on varmistaa tasavallan presidentin ja valtioneu- 5507: voston päätöksenteon sujuvuus sekä pääministerin toimintaedellytykset antamalla poliittisia, toi- 5508: minnallisia ja hallinnollisia palveluja. 5509: Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtami- 5510: sessa ja ministeriöiden toiminnan yhteensovittamisessa. Kanslia yhteensovittaa ministeriöiden 5511: tiedottamista sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kansallista ja kansainvälistä valmistelua 5512: ja täytäntöönpanoa. 5513: V aitioneuvoston kanslia huolehtii valtioneuvoston toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä 5514: sekä valtioneuvoston ja kanslian oman organisaation kehittämisestä samoin kuin toiminnoista 5515: valtioneuvoston ja eduskunnan sekä tasavallan presidentin välillä. 5516: Oikeuskanslerinviraston tavoitteena on osaltaan ylläpitää laillisuutta yhteiskunnassa suoritta- 5517: malla valtioneuvoston sekä muun viranomais- ja julkistoiminnan laillisuusvalvontaa ja valvomal- 5518: la asianajajalaitosta. 5519: 5520: 5521: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 5522: V. 1997 v. 1998 v. 1999 5523: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 5524: lOOOmk lOOOmk lOOOmk ±lOOOmk ±% 5525: 01. Valtioneuvosto 20490 21240 22 313 + 1073 + 5 5526: 02. Valtioneuvoston kanslia 84 219 91500 99700 + 8 200 + 9 5527: 03. Oikeuskanslerinvirasto 13 615 11318 12 100 + 782 + 7 5528: (25.) Valtioneuvoston edustus- ja virka- 5529: huoneistot 1000 1000 1000 - 100 5530: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 66200 66200 72 700 + 6500 + 10 5531: 99. Valtioneuvoston muut menot 6415 4650 4600 50 1 5532: Yhteensä 191939 195 908 211413 + 15 sos + 8 5533: 23.01 75 5534: 5535: 5536: 01. Valtioneuvosto 5537: 5538: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja hän- 5539: Momentille myönnetään 19 513 000 mk. tä välittömästi avustavien henkilöiden matkus- 5540: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 tusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa 5541: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. saa käyttää muiden ministereiden ja heidän eri- 5542: tyisavustajiensa muiden kuin EU:n toimintaan 5543: 1999 määräraha 19 513 000 osallistumisesta aiheutuvien matkustusmeno- 5544: 1998 määräraha 18 840 000 jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 5545: 1998 lisämääräraha 366 000 myös ministerien turvamiesten matkustusme- 5546: 1997 tilinpäätös 18 418 550 nojen korvaamiseen vastaavalla tavalla. 5547: 5548: 1999 määräraha 2 800 000 5549: 20. Matkat (arviomääräraha) 5550: 1998 määräraha 2400000 5551: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. 5552: 1997 tilinpäätös 2 071 488 5553: 5554: 5555: 5556: 02. Valtioneuvoston kanslia 5557: 5558: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26. (23.25.26) Kalastajatorpan vierastalo 5559: Momentille myönnetään 98 000 000 mk. (siirtomääräraha 2 v) 5560: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Momentille myönnetään 1 700 000 mk. 5561: sa on lisäyksenä otettu huomioon 3 094 000 Määrärahaa saa käyttää vierastalon lainoista, 5562: mk, mikä aiheutuu kolmen määräaikaisen hen- hoidosta ja ylläpidosta sekä kaluston ja muun 5563: kilön paikkaamisesta enintään vuoden 1999 irtaimiston hankkimisesta ja kunnostamisesta 5564: ajaksi ja muista henkilöstökuluista sekä kään- aiheutuvien menojen maksamiseen. 5565: nös-, tietohallinto- ja virastopalvelukuluista Se l v i t y s o s a : V aitioneuvoston kanslia 5566: Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuus- on vuonna 1998 tehnyt sopimukset Arctia 5567: kauden kansainvälisen ja kansallisen valmiste- Oy:n ja Scandie Hotels Oy:n kanssa valtion 5568: lun ja täytäntöönpanon koordinointitehtävää vierastalosta. Sopimukset tehtiin sen jälkeen, 5569: hoidettaessa. Lisäksi määrärahan mitoitukses- kun Alko Oy myi Arctia Oy:n liiketoiminnan 5570: sa on lisäyksenä otettu huomioon tukityöllis- ruotsalaiselle Scandie Hotels Ab nimiselle yh- 5571: tettyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi tiölle ja Hotelli Kalastajatorpan yhteydessä 5572: 105 000 mk yhden henkilön palkkauksena siir- olevan valtion vierastalon ylläpidosta oli sovit- 5573: tona momentilta 34.06.02. tava uuden yhtiön kanssa. Sopimukset vastaa- 5574: vat aiemmin voimassa ollutta sopimusta. 5575: 1999 määräraha 98 000000 5576: 1998 määräraha 89 500 000 1999 määräraha 1700000 5577: 1998 lisämääräraha 938 000 1998 määräraha 2 000 000 5578: 1997 tilinpäätös 81 848 000 1997 tilinpäätös 2 371 000 5579: 76 23.03 5580: 5581: 03. Oikeuskanslerinvirasto 5582: 5583: Se l v i t y s o s a : V aitioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tar- 5584: kastamaila yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että 5585: havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 1997 tarkastettiin noin 3 600 lista-asiaa 5586: Vuonna 1997 oikeuskanslerinvirastossa ratkaistiin 1 297 yksityisiltä tullutta kanteluasiaa. Kä- 5587: sittelyajan mediaani oli noin 2,5 kuukautta ja keskiarvo noin 5,5 kuukautta. Viime vuosina ns. 5588: toimenpideratkaisujen osuus on ollut noin 15 %tutkituista kanteluasioista. Tavoitteena on antaa 5589: oikeita, asianmukaisesti perusteltuja ratkaisuja ja pitää ratkaisuajat saavutetulla tasolla. Omasta 5590: aloitteesta tutkittaviksi otettuja asioita vuonna 1997 oli 95. 5591: 5592: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 12100 000 5593: Momentille myönnetään 12 100 000 mk. 1998 määräraha 11318 000 5594: 1998 lisämääräraha 240 000 5595: 1997 tilinpäätös 13 615 000 5596: 5597: 5598: (25.) Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot 5599: 5600: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 5601: 5602: (26.) Kalastajatorpan vierastalo (siirtomää- (74.) Valtioneuvoston väestönsuoja (siirto- 5603: räraha 2 v) määräraha 3 v) 5604: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Se l v i t y s osa: Momentti ja sen määrära- 5605: mentiksi 23.02.26. ha on poistettu talousarviosta. 5606: 5607: 1998 määräraha 1 000 000 5608: 1997 tilinpäätös 1 000 000 5609: 5610: 5611: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 5612: 5613: 50. Puoluetoiminnan tukeminen puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä 5614: Momentille myönnetään 64 200 000 mk. samoin kahdeksan prosenttia puolueille niiden 5615: Määrärahaa saa käyttää puoluelain (1 0/1969) piirijärjestöjen toimintaan samojen perustei- 5616: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen den mukaisesti kuin edellä mainitut avustuk- 5617: myönnettävistä avustuksista annetun asetuk- set. Lisäksi määrärahasta saa käyttää 302 000 5618: sen (2711973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin mk avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan 5619: eduskunnassa edustettuina oleville puolueille maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tu- 5620: niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritel- kemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. 5621: lyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrära- 5622: hasta on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden 1999 määräraha 64 200 000 5623: kansainvälistä toimintaa varten 3 800 000 mk 1998 määräraha 64 200000 5624: ja puolueiden muuhun toimintaan 60 098 000 1997 tilinpäätös 64 200000 5625: mk, mistä kahdeksan prosenttia on tarkoitettu 5626: 23.99 77 5627: 5628: 52. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Eu- sivistysjärjestöjen ja Euroopan unionin jäse- 5629: roopan parlamentin Suomen edustajien vaa- nyyden johdosta perustettujen muiden rekiste- 5630: leissa sekä Euroopan unioniin liittyvän röityjen yhdistysten Euroopan unionia koske- 5631: kansalaiskeskustelun kannustaminen van kansalaiskeskustelun edistämiseksi 5632: Momentille myönnetään 8 500 000 mk. järjestettyyn toimintaan sekä rekisteröityjen 5633: Määrärahasta saa käyttää 6 000 000 mk puo- yhdistysten kansalaistapahtuman järjestämi- 5634: lueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä seen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. 5635: avustuksista annetun asetuksen (2711973) ja- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 5636: ko- ja maksatusperiaatteita noudattaen avus- muutettu. 5637: tuksen maksamiseen puolueille Euroopan par- 5638: lamentin Suomen edustajien vaaleja koskevan 1999 määräraha 8 500 000 5639: tiedotustoiminnan edistämiseen. 1998 määräraha 2 000 000 5640: Lisäksi määrärahasta saa käyttää 2 500 000 1997 tilinpäätös 2000000 5641: mk yhdistysrekisterissä rekisteröityjen kansan- 5642: 5643: 5644: 99. Valtioneuvoston muut menot 5645: 5646: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) koskettaneita sotilaallisia kriisejä vuosien 5647: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. 1914 ja 1922 välillä ns. sotatutkimuksen kaut- 5648: Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ta. Hankkeen rahoitus jakautuu yksityisten ra- 5649: ja muille lunastuksetta annettavien kunnia- hastojen ja valtiovallan kesken siten, että edel- 5650: merkkien kustannusten korvaamiseen. listen osuus on 1 000 000 mk ja jälkimmäisen 5651: osuus 7 500 000 mk. Vuotta kohden laskettu 5652: 1999 määräraha 2 800 000 valtion osuus on 1 500 000 mk. Työ saatetaan 5653: 1998 määräraha 2 800000 loppuun 1.5.2003 mennessä. 5654: 1997 tilinpäätös 2 765 044 5655: 1999 määräraha 1 500 000 5656: (25.) J. V. Snellmanin kootut teokset (siirto- 5657: määräraha 3 v) 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muis- 5658: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- tomerkki (siirtomääräraha 3 v) 5659: ha on poistettu talousarviosta. Momentille myönnetään 300 000 mk. 5660: Määrärahaa saa käyttää muistomerkin val- 5661: 1998 määräraha 1400 000 mistamisesta ja pystyttämisestä aiheutuvien 5662: 1998 lisämääräraha 39000 menojen maksamiseen. Muistomerkin hankki- 5663: 1997 tilinpäätös 1400 000 misesta tehdyistä sopimuksista saa aiheutua 5664: menoja enintään 2 250 000 mk vuoden 2000 5665: loppuun mennessä. 5666: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 5667: Selvitysosa: Vaituoden käytöstä saa 5668: koskeva tutkimus (siirtomääräraha 3 v) aiheutua menoja vuoden 1999 loppuun men- 5669: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. nessä enintään 1 500 000 mk ja vuoden 2000 5670: Määrärahaa saa käyttää tutkimuksesta aihe- loppuun mennessä enintään 2 250 000 mk. 5671: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 5672: saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyö- 1999 määräraha 300 000 5673: vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 1998 määräraha 450 000 5674: Se l v i t y s o s a : Tutkimushankkeessa sel- 1997 tilinpäätös 750 000 5675: vitetään Suomessa tapahtuneita ja Suomea 5676: 78 5677: 5678: 5679: 5680: 5681: Pääluokka 24 5682: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 5683: 5684: 5685: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan henkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 1 560 hen- 5686: kilötyövuotta. Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksikriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioi- 5687: hin palkattua henkilöstöä 560 henkilötyövuotta ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asema- 5688: maasta palkattua henkilöstöä 720 henkilötyövuotta. 5689: Ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen mukaisesti ulkoasiainhallinto valmistelee ja toteuttaa 5690: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä asioita, jotka koskevat muita Suomen suhteita ulko- 5691: valtoihin, avustaa eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden yhteensovittamisessa, avustaa toimi- 5692: valtaisia ministeriöitä Suomen kannanottojen yhteensovittamisessa Euroopan unionissa päätettä- 5693: vissä asioissa, edistää Suomen kansallisia etuja ulkomailla, valvoo Suomen kansalaisten oikeuk- 5694: sia ja etuja ulkomailla sekä auttaa ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita, edistää 5695: kansainvälisen yhteistyön keinoin köyhyyden vähentämistä, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksien 5696: kunnioitusta sekä tukee ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävää kehitystä. 5697: Vuoden 1999 keskeinen haaste ulkoasiainhallinnolle on Suomen puheenjohtajuus EU:n neu- 5698: vostossa. Ulkoasiainministeriön rooli on sovittaa yhteen eri ministeriöiden toiminta sekä puheen- 5699: johtajuuden sisällön että Suomessa pidettävien lukuisien kokousten järjestelyjen suhteen. 5700: EU:n yhteisöasioiden ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asialista määrää pitkälti ulko- 5701: asiainministeriön toiminnan painotukset. Suomen erityistavoitteena tulee olemaan edistää aloi- 5702: tettamme Euroopan unionin pohjoisesta ulottuvuudesta, josta komissio esittää väliraportin vuo- 5703: den 1998 lopulla kokoontuvalle Eurooppa Neuvostolle. Pohjoinen ulottuvuus on kokonaiskäsite, 5704: jonka avulla pyritään EU :n politiikkojen kehittämiseen ja etujen määrittelemiseen pohjoisen Eu- 5705: roopan muuttuvassa tilanteessa. Pohjoisen ulottuvuuden ydinajatuksena on Venäjän integroimi- 5706: nen eurooppalaisiin ja globaaleihin rakenteisiin korostaen samalla Venäjän ja Itämeren alueen 5707: myönteistä keskinäistä riippuvuutta. Muita puheenjohtajuuskauden asialistan keskeisiä asioita 5708: tullevat olemaan unionin uusi rahoituskehys, rakennerahastouudistus ja unionin laajenemisen 5709: valmistelu. 5710: Uudistunutta pohjoismaista yhteistyötä kehitetään osana Suomen integraatiopolitiikkaa ja lähi- 5711: alueyhteistyötä sekä merkittävänä tekijänä EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikassa. 5712: EU-puheenjohtajuustehtävien rinnalla ulkoasiainministeriö hoitaa Suomen ulko- ja turvalli- 5713: suuspolitiikan sekä kauppapolitiikan tavanomaisia tehtäviä, joihin kuuluvat kahdenvälisten suh- 5714: teiden edistäminen sekä toiminta multilateraalisissa järjestöissä, kehitysyhteistyö sekä globaalit 5715: ja muut erityiskysymykset, kulttuuri- ja tiedotustoiminta samoin kuin Suomen kansalaisten 5716: eduista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulkomailla. 5717: Suomen ulkopolitiikassa painoarvoltaan keskeiseksi kohonneen ihmisoikeuspolitiikan yhteys 5718: mm. kehitysyhteistyöhön ja kauppapolitiikkaan edellyttää entistä kokonaisvaltaisempaa ja koor- 5719: dinoidumpaa lähestymistapaa. EU :n reagointi ihmisoikeustilanteisiin on laajaa ja nopeaa, mikä 5720: 24. 79 5721: 5722: edellyttää Suomeltakin aktiivista ja aloitteellista osallistumista. 5723: Huolenpito Euroopan turvallisuudesta - käsitteen laajassa mielessä - on yksi lähivuosien tär- 5724: keimmistä tehtävistä. Epävakautta, turvallisuusuhkia ja aseellisia konflikteja ehkäisee toisiaan 5725: täydentävien järjestelmien verkko, jossa tärkeimmät ovat Euroopan unioni (EU), Euroopan tur- 5726: vallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), Pohjois-Atlantin puolustusjärjestö (NATO) ja sen Euroat- 5727: lanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC), Länsi Euroopan unioni (WEU) ja Euroopan neuvosto 5728: (EN). Suomi on aktiivisesti mukana NATOn rauhankumppanuusohjelmassa (PfP) kansainvälisen 5729: kriisinhallintayhteistyön edistämiseksi. Länsi-Balkanin alueen kriisitilanne on edelleen keskeim- 5730: piä EU:n yhteisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuten myös ETYiin kysymyksiä. Samoin Lähi- 5731: Itä ja Kyproksen kysymys vaativat erityistä huomiota. 5732: Asevalvonnan painopisteet ovat Suomen tavoitteiden ja turvallisuusetujen edistäminen monen- 5733: keskisissä aseidenriisunta- ja asevalvontaneuvotteluissa sekä sopimusten toimeenpanemisessa. 5734: Suomi tarkastelee aseprolifreaatiokysymyksiä sekä EU :n jäsenenä että YK:n aseriisuntak:onfens- 5735: sin (CD) osanottajavaltiona Genevessä. 5736: YK-toiminnassa Suomen painopisteitä ovat ihmisoikeudet, kriisinhallinta ja laajennetun turval- 5737: lisuuden edellytysten turvaaminen, samoin kuin YK-järjestelmän uudistaminen ja toiminnan te- 5738: hostaminen. 5739: Maailmantalouden ja kaupan globalisaatio merkitsee uusia haasteita ulkoasianhallinnolle. Ki- 5740: ristyneen kilpailun vaikutukset korostuvat kansainvälisessä talousjärjestelmässä ja yritykset toi- 5741: mivat yhä enemmän kansainvälisten intressiensä pohjalta ja yhä vähemmän yhden maan talous- 5742: elämän osana. Vienninedistämisen rinnalle on tullut yritysten kansainvälistymisen edistäminen 5743: ja ulkomaisten investointien saanti. 5744: Globalisoituminen korostaa myös ulkopoliittisten ja kaupallisten kysymysten yhteyttä ja ulko- 5745: suhteiden hoidon kokonaisvaltaisuutta. Syksyllä 1997 alkanut Aasian talouskriisi heijastuu lähi- 5746: vuosina haitallisesti Suomen vientiin kriisin vaikutusalueelle joutuneissa maissa. Suomi tukee 5747: alueen demokratia- ja ihmisoikeuskehitystäja pyrkii niin omin kuin EU:n toimenpitein varmista- 5748: maan talouskriisin vaikutusten minimoinoin talouteemme ja ulkomaankauppaamme. 5749: Suomen koko ulkomaanviennistä yli neljännes suuntautuu Euroopan ulkopuolisiin maihin. 5750: Suomen kaupallis-taloudellisia etuja Euroopan ulkopuolisissa maissa edistetään tukemalla yritys- 5751: ten vientitoimintoja ja markkinoillepääsyä Tasavallan Presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja 5752: muilla korkean tason vierailuilla ja niihin liittyvillä yritysvaltuuskunnilla sekä virkamieskonsul- 5753: taatioilla ja TTT-sekakomissiokokouksilla. 5754: Taloudellinen ja poliittinen muutosprosessi etenee Suomen lähialueilla myönteisesti. Venäjän 5755: federaatio ja Euroopan Unioni ovat solmineet Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership 5756: and Co-operation Agreement), joka luo pohjan Unionin ja Venäjän kokonaisvaltaiselle suhteiden 5757: kehittämiselle. Kaupallis-taloudellisia etujamme Keski-Euroopassa, Baltian maissa sekä Balka- 5758: nin alueella hoidetaan ja edistetään paitsi bilateraalisesti myös EU:n ulkosuhdesopimusten (Eu- 5759: rooppa-sopimukset, kauppa- ja yhteistyösopimukset eli TCA-sopimukset) puitteissa. Suomi tu- 5760: kee EU:n laajentumista ja jäsenyysneuvottelujen loppuunsaattamista Puolan, Unkarin, Tshekin 5761: tasavallan, Slovenian,Viron ja Kyproksen kanssa sekä neuvottelujen valmistelua Latvian, Liet- 5762: tuan, Bulgarian, Romanian ja Slovakian kanssa. 5763: Ulkoasiainministeriö valvoo Suomen kauppapoliittisia etuja kansainvälisissä taloudellisissa 5764: järjestöissä (WTO, OECD, UNCTAD, ECE, sekä perushyödyke- ja energiajärjestöt). Osa edun- 5765: valvonnasta tapahtuu EU:n puitteissa komission edustaessa jäsenmaita yhteisön toimivaltaan 5766: kuuluvissa kysymyksissä. Kauppapolitiikkamme ensisijainen tavoite on yritystemme tasavertai- 5767: sen kilpailuaseman turvaaminen kansainvälisillä markkinoilla samalla, kun pyrimme edistämään 5768: ulkomaankaupan mahdollisimman suurta vapautta ja kansainvälisten sääntöjen kehittämistä. 5769: 5770: 5771: 5 380149M 5772: 80 24. 5773: 5774: Vuonna 1999 aloitetaan kehitysmaapoliittisen strategian toteuttaminen. Sen tavoitteena on saa- 5775: da globaalistuminen hallintaan ja ehkäistä köyhimpien kehitysmaiden ja väestöryhmien syrjäyty- 5776: minen. Strategian tarkoituksena on edistää Suomen suhteita kehitysmaihin ja esittää keinoja sel- 5777: laisten olosuhteiden luomiseksi, jotka edistävät sekä Suomen etuja että yhteisiä maailmanlaajui- 5778: sia ja alueellisia etuja ja tavoitteita. 5779: Kehitysyhteistyön integroimista ulkopolitiikkaan jatketaan, jolloin kehitysyhteistyötä käyte- 5780: tään yhtenä välineenä yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi. 5781: Ulkoasiainhallinnon tehtäväalueille asetetaan vuodelle 1999 alustaviksi tärkeimmiksi tulosta- 5782: voitteiksi seuraavat: 5783: Toiminta Euroopan unionissa 5784: - Suomen ED-puheenjohtajuuden hoitaminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa 5785: - Suomen kansallisten tavoitteiden huomioonottaminen unionin laajentumisprosessissa 5786: -Suomen etujen huomioonottaminen yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuissa, erityisesti Suo- 5787: men lainsäädännön puolustaminen 5788: -ED-asioita koskevan yhteensovittamisjärjestelmän toiminnan varmistaminen mukaanlukien 5789: puheenjohtajuuden tuomat erityisvaatimukset 5790: - Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen sisällyttäminen virallisesti komission vuoden 1999 5791: työohjelmaan 5792: - Lome-sopimuksen uudistaminen 5793: Ihmisoikeudet ja humanitaariset tehtävät 5794: - Ihmisoikeuspolitiikan roolin edelleenkorostaminen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan 5795: lohkoilla, niin kahden- kuin monenkeskisessäkin toiminnassa 5796: - Suomen ihmisoikeuspolitiikan toteuttamisen edellyttämän sisällöllisen asiantuntemuksen 5797: kehittäminen 5798: - Humanitaarisen oikeuden toimeenpanon edistäminen ja vahvistaminen mm. osallistumalla 5799: Punaisen Ristin v. 1999 pidettävään konferenssiin 5800: - Suomen edustaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa ihmisoikeuksien 5801: kansainvälisissä valvontaelimissä 5802: Turvallisuuspolitiikka 5803: - V akauden turvaaminen Suomen lähialueilla 5804: - Yhteistyövaraisen turvallisuusjärjestelmän edelleenkehittäminen 5805: - EU :n kriisinhallintakyvyn kehittäminen 5806: -Osallistuminen siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan vuoden 1998 tasolla tavanomaisilla 5807: alueilla ja ECMM-operaation vahvistaminen puheenjohtajuuteen liittyen 5808: Kansainvälinen talous ja kauppa 5809: -Suomen kansallisten etujen edistäminen EY :n kauppapolitiikassa ja muissa kansainväliseen 5810: kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä 5811: - Suomen kaupallis-taloudellisten suhteiden ja yhteistyön edistäminen muiden maiden kanssa 5812: - EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen ja avustustoiminnan suuntaaminen Suomen pai- 5813: nopistealueille 5814: Toiminta Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) ja kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa 5815: - YK:nvoimavarojen tarkempi kohdentaminen ja YK-reformin edistäminen 5816: - Osallistuminen vireillä oleviin kansainvälisoikeudellisiin hankkeisiin, ml. vuonna 1999 5817: päättyvään YK:n kansainvälisen oikeuden vuosikymmeneen liittyvät toiminnat 5818: - Kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseen liittyvät toimet 5819: Toiminta alueittain 5820: -Osallistuminen EU:n vuoropuheluun ulkopuolisten maiden ja alueiden kanssa 5821: 24.01 81 5822: 5823: - Osallistuminen uudistuneeseen pohjoismaiseen yhteistyöhön Eurooppa- ja lähialueulottu- 5824: vuuksineen 5825: -Kahdenvälisten suhteiden kehittäminen ED:n ulkopuolisten maiden kanssa, ml. kehitysyh- 5826: teistyö osana ulkopolitiikkaa 5827: - Lähialueyhteistyöhankkeiden suuntaaminen lähialuestrategian määrittelemille prioriteetti- 5828: aloille ottaen huomioon pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteet 5829: Konsuli- sekä passi- ja viisumitehtävät 5830: - Valmisteilla olevan konsulipalvelulain voimaansaattaminen ja täytäntöönpano 5831: - Konsulipalveluja koskevan asiakaspalvelun ja tiedotustoiminnan tehostaminen 5832: -Passi- ja viisumijärjestelmän käyttöönotto kaikissa passin- ja viisuminantopisteissä. 5833: Muu toiminta 5834: - Hallinnolliseen toimintaan suunnataan henkilöstö- ja määräraharesursseja enintään vuoden 5835: 1998 tason mukaisesti 5836: - DH99 toimistojärjestelmää levitetään siten, että se kattaa 75% ulkomaanedustuksen toimi- 5837: pisteistä puheenjohtajuuskauteen mennessä 5838: -Julkisen diplomatian (kulttuuri, tiedotus) tehokas hyväksikäyttö ulkopolitiikan ja erityisesti 5839: Suomen ED-puheenjohtajuuden työkaluna 5840: - Dutis- ja mediaseurannan ajantasaisuuden kohottaminen. 5841: 5842: 5843: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 5844: V. 1997 V. 1998 V. 1999 5845: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 5846: lOOOmk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 5847: 01. Ulkoasiainhallinto 846 200 870 950 864 191 6759 - 1 5848: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1500 612 1637 400 1 704 300 + 66 900 + 4 5849: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, 5850: Venäjän ja muiden NY-maiden 5851: kanssa 155 000 181 000 176 000 5 000 - 3 5852: 70. Vaalit 1200 + 1200 + 0 5853: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnon- 5854: alan muut menot 624 031 614 817 795 973 + 181 156 + 29 5855: Yhteensä 3125 843 3 304167 3 541664 + 237 497 + 7 5856: 5857: 5858: 5859: 01. Ulkoasiainhallinto 5860: 5861: Selvitysosa: ED:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien tehtävien hoitami- 5862: nen edellyttää Suomelta puheenjohtajamaana lisäpanostusta. ED-puheenjohtajuuden aikana tar- 5863: vitaan normaalia vahvempi osallistuminen kokouksiin, koska vastattavana on paitsi kansallinen 5864: edustus myös ja erityisesti puheenjohtajan tehtävä. Lisääntyvä vierailuvaihto kohdistuu niin ED- 5865: maihin kuin ED:n laajentumisen kohteena oleviin ja Euroopan ulkopuolisiin maihin erityisesti 5866: ED-dialogin johdosta. Myös Euroopan parlamenttiin liittyvät käynnit tulevat lisääntymään. Pu- 5867: heenjohtajuuden aikana tulee olla myös riittävä valmius reagoida ennalta arvaamattomiin tilan- 5868: teisiin. 5869: Dlkoasiainministeriö hoitaa tehtävän pääosin sisäisin siirroin. Tarkoitus on ohentaa miehitystä 5870: joissakin edustustoissa, mikä vapauttaa henkilöstöä puheenjohtajuuden kannalta keskeisiin tehtä- 5871: 82 24.01 5872: 5873: viin erityisesti ministeriössä. Lisäksi ulkoasiainministeriön 1.8.1998 toteutettu organisaatiouu- 5874: distus luo edellytyksiä uudelleenkohdentamiselle ja resurssien joustavalle käytölle. Tehtävien 5875: hoitaminen edellyttää kuitenkin myös lisävoimia. 5876: Ulkoasiainhallinnon toiminnallisena tavoitteena on se, että ulkoasiainhallinto tuottaa sille an- 5877: netut tehtävät korkeintaan samansuuruisin henkilöstövoimavaroin ja kustannuksin kuin Suomen 5878: kaltaisissa teollisuusmaissa keskimäärin. Hallinnonalan toiminta tukee niiden hallituksen asetta- 5879: mien ulko- ja turvallisuuspoliittisten sekä Euroopan unionia koskevien tavoitteiden toteuttamista, 5880: jotka on esitetty hallitusohjelmassa ja talousarvioesityksen yleisperusteluissa. 5881: Ulkoasiainhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan tietohallintostrategian mukaisesti 5882: yhdistämällä ministeriö ja edustustot integroiduksi verkoksi ja rakentamalla elektroniset tietoyh- 5883: teydet sidosryhmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Uudella toimistojärjestelmällä vastataan 5884: niihin haasteisiin, joita käsiteltävien tietojen määrän kasvu, jakelupiirin laajentuminen ja kiristy- 5885: neet nopeusvaatimukset ovat asettaneet. Yleinen toimistojärjestelmä sekä Euroopan unionin yh- 5886: tenäisviisumin edellyttämä viisumijärjestelmä on tarkoitus saada tuotantokäyttöön vuoden 1999 5887: loppuun mennessä. 5888: Suomen etujen ajaminen yhteisöjen tuomioistuimen asioissa vaatii kasvavaa huomiota. Komis- 5889: sion käynnistämissä valvonta-asioissa ovat erityisesti esillä asiat, joissa komissio katsoo, että 5890: Suomen lainsäädäntö ei sisällöltään vastaa yhteisön säädöksiä. 5891: 5892: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) maksupäätöksen (1708/1995) mukaiset tulot. 5893: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5894: 819 291 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: 5895: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsuli- mk 5896: en menojen maksamiseen. Bruttomenot 891 366 000 5897: Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillismenot 59 400000 5898: sa on otettu huomioon tukityöllistettyjen hoita- Muut toimintamenot 831966 000 5899: mien tehtävien vakinaistamiseksi lisäyksenä Bruttotulot 72075 000 5900: 1 000 000 mk 13 henkilön palkkauksina siirto- Maksullisen toiminnan tulot 70525 000 5901: na momentilta 34.06.02 ja 3 000 000 mk hen- - julkisoikeudelliset suoritteet 63 870000 5902: kilöstön palkkaukseen siirtona momentilta - muut suoritteet 6 655 000 5903: 24.30.66 sekä 1 400 000 mk Kouluasuntota- Muut tulot 1 550 000 5904: säätiön lakkauttamiseen liittyen siirtona mo- Nettomenot 819 291 000 5905: mentilta 24.99.50. Määrärahassa on otettu huo- 5906: mioon nettobudjetoitavina tuloina myös kurii- 1999 määräraha 819 291 000 5907: nlähetystulot sekä ulkoasiainministeriön 1998 määräraha 799 950 000 5908: 1998 lisämääräraha 8 370 000 5909: 1997 tilinpäätös 761 200 000 5910: 24.30 83 5911: 5912: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korja- 5913: Momentille myönnetään 34 900 000 mk. us- ja muutostöiden maksamiseen. 5914: Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok- 5915: 5916: Käyttösuunnitelma: 5917: Kustannusarvio 5918: Hyöty- Myönnetty Myönnetään 5919: Hanke alam2 1 OOOmk mk/m2 mk mk 5920: 1. Uudisrakennushankkeet 5921: Berliini 68 700 55 800000 12 900 000 5922: - Suomen kansliaraken- 5923: nus 1200 38 900 32417 5924: - yhteiset tilat ja raken- 5925: teet, Suomen osuus 29 800 5926: Canberra 800 15 600 19500 5 500000 10100000 5927: 2. Peruskorjaushankkeet 8 850000 5928: 3. Nimetyille hankkeille ja- 5929: kamaton 3 050000 5930: Yhteensä 34 900000 5931: 5932: Se l v i t y s o s a : Berliiniin rakennetaan 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 5933: yhteispohjoismaisesti suurlähetystökiinteistö, nen (siirtomääräraha 3 v) 5934: johon kullekin maalle tulee oma kansliaraken- Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 5935: nus sekä yhteisrakennus sisältäen mm. yhteiset Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo- 5936: konsuli-, vastaanotto- ja tekniset tilat sekä au- neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistö- 5937: totallin. lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen. 5938: Canberran nykyisen suurlähetystökiinteistön Vuonna 1999 saadaan tehdä kiinteistöjen ja 5939: käytyä ahtaaksi Suomi on hankkinut tontin huoneistojen hankkimista koskevia sopimuk- 5940: uutta suurlähetystöä varten. Paikallisten raken- sia enintään 20 000 000 markan arvosta siten, 5941: tamismääräysten mukaan rakennus joudutaan että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikai- 5942: rakentamaan kolmen vuoden kuluessa tontin sintaan vuonna 2000. 5943: hankinnasta. Canberran suurlähetystön kustan- 5944: nustiedot on muutettu tarkistuneiden suunni- 1999 määräraha 10 000 000 5945: telmien ja kustannusarvioiden mukaisesti. 1998 määräraha 14 000 000 5946: 1997 tilinpäätös 35 000 000 5947: 1999 määräraha 34 900000 5948: 1998 määräraha 57 000 000 5949: 1997 tilinpäätös 50 000 000 5950: 5951: 5952: 30. (24.30 ja 40) Kansainvälinen kehitysyhteistyö 5953: 5954: Se l v i t y s osa : Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen ulkopo- 5955: litiikkaa. Suomi, yhdessä teollisuusmaiden kanssa, tekee voitavansa ulko- ja talouspolitiikan kei- 5956: noin teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten vaurauden ja hyvinvoinnin erojen kaventami- 5957: seksi ja poistamiseksi. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä kehitysmaiden ongelmien ratkai- 5958: semiseksi ja sitä kautta yleismaailmallisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. 5959: 84 24.30 5960: 5961: Koordinoimalla kehitysyhteistyötä poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden kanssa voidaan vai- 5962: kuttaa maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja hätätilanteiden perussyihin. 5963: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ja tuen edellytyksenä on, että kehitysmaa vastaa itse 5964: kehityksestään. Kestävän ja elinkelpoisen kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansa- 5965: laisten ja siellä toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden oma kehitystahto. Avunantajan 5966: osuus on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukevaa. 5967: Valtioneuvosto teki syyskuussa 1996 periaatepäätöksen kehitysyhteistyöstä. Hallituksen kehi- 5968: tysyhteistyöpolitiikan päämäärät ovat: 5969: -kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentäminen 5970: -yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla kehitysmaita ratkaisemaan ym- 5971: päristöongelmia ja 5972: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysmaissa. 5973: Kansainvälisesti kehitysyhteistyön tavoitteenasettelua ovat ennen muuta ohjanneet 1990-luvun 5974: suuret YK:n kansainväliset konferenssit, joissa on vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskon- 5975: ferenssista alkaen käsitelty ihmisoikeuksia, väestökysymyksiä, sosiaalista kehitystä, naisten ase- 5976: maa ja asuinyhdyskuntakysymyksiä. Suomi on sitoutunut kaikkien näiden kokousten päätösasia- 5977: kirjoihin, ja siten ne ohjaavat myös Suomen kehitysyhteistyötä. Samalla Suomi pyrkii vaikutta- 5978: maan näiden päätösten kansainväliseen toimeenpanoon, tukemaan kehitysmaita sitoumustensa 5979: täyttämisessä. 5980: Suomen kehitysmaasuhteiden kokonaisuus muodostuu poliittisesta ja taloudellisesta kanssa- 5981: käymisestä sekä kehitysyhteistyöstä. Kahdenvälisissä kehitysmaasuhteissaan hallitus lisää poliit- 5982: tista vuoropuhelua suhteidemme kokonaisuudesta ja kehitysyhteistyön strategisista päämääristä. 5983: Hallitus täsmensi periaatepäätöksessä niitä periaatteita ja keinoja, joilla kehitysyhteistyön ta- 5984: voitteet voidaan saavuttaa. 5985: Köyhyyden vähentämiseksi hallitus tulee 5986: - edelleen tukemaan taloudellisia uudistusohjelmia kehitysmaissa 5987: - suuntaamaan apua erityisesti kehitysmaiden inhimillisten voimavarojen ja omaehtoisen toi- 5988: mintakyvyn kehittämiseen 5989: -painottamaan opetuksen ja terveydenhuollon peruspalveluita sekä tukemaan perhesuunnit- 5990: telun ja lisääntymisterveyden parantamiseen tähtääviä toimia 5991: - kohdistamaan huomiota kehitysmaiden elintarviketurvallisuuteen 5992: - vahvistamaan naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan 5993: - kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten asemaan kehitysmaissa. 5994: Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että taloudellisen kasvun, ympäristön kantokyvyn, so- 5995: siaalisen kehityksen ja tulonjakovaatimusten kesken löydetään sellainen tasapaino, joka ei hei- 5996: kennä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi hallitus 5997: tulee 5998: - painottamaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa 5999: -tukemaan kehitysmaiden ympäristöohjelmia ja niiden ympäristöhallinnon kehittämistä 6000: - ottamaan kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon kehitysmaiden maa- ja metsätalousoh- 6001: jelmia tuettaessa 6002: - tukemaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kansainvälisten ympäristövelvoitteidensa täyttä- 6003: miseksi 6004: -harjoittamaan toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien omaa päätäntävaltaa ja 6005: osallistumista 6006: -vaikuttamaan sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, jotka takaavat yksittäisten hankkeiden tu- 6007: lokset myös pidemmällä aikavälillä. 6008: 24.30 85 6009: 6010: Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistämiseksi 6011: hallitus tulee 6012: - käsittelemään näitä asioita avoimesti yhteistyömaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja 6013: edistämään niiden esilläoloa kansainvälisissä yhteyksissä 6014: - edistämään tukemissaan hankkeissa sellaisia osallistumisjärjestelmiä, jotka auttavat näiden 6015: tavoitteiden toteutumista sekä tukemaan erikseen näitä tavoitteita toteuttavia hankkeita 6016: -säännöllisesti arvioimaan näiden tavoitteiden toteutumista ja harkitsemaan uudestaan hank- 6017: keiden ja yhteistyösuhteiden jatkamista niissä tapauksissa, joissa tavoitteet eivät toteudu 6018: - kaikissa yhteyksissä edistämään Pekingin IV naisten maailmankonferenssin toimintaohjel- 6019: man toimeenpanoa naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä edistämään naisten tasaver- 6020: taista osallistumista yhteiskunnalliseen ja tuotannolliseen toimintaan. 6021: Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi hallitus tulee 6022: - edistämään avun kansainvälistä koordinaatiota pyrkimyksenään yhteistyömaan vastuu kai- 6023: kesta toiminnasta siten, että kullakin maalla olisi vain yksi, sen itsensä laatima kehitysohjelma tai 6024: maastrategia, jota tukemaan eri lähteistä tuleva ulkomaanapu suunnataan 6025: - sovittamaan monenkeskisen ja kahdenvälisen toiminnan yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi 6026: myös maatasolla 6027: -ylläpitämään ja kehittämään evaluaatiotoimintaa ja parantamaan sen tulosten toimeenpanoa 6028: -lisäämään tutkimuksen käyttöä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja toimeenpanossa. 6029: Kehitysyhteistyön tulostavoitteet vuodelle 1998 on asetettu siten, että johtoajatuksena on halli- 6030: tuksen periaatepäätöksen edellämainittujen tavoitteiden toteuttaminen. Tässä talousarvioesityk- 6031: sessä vuodelle 1999lähtökohtana on ollut periaatepäätöksen tavoitteiden toiminnallistaminen yk- 6032: sityiskohtaisemmiksi suunnitelmiksi ja niiden toimeenpano. 6033: Kehitysyhteistyön arvioidaan olevan tässä talousarvioesityksessä noin 0,34 % BKTL:sta. Ta- 6034: lousarvion puitteissa valtioneuvosto tekee erillisen päätöksen kunakin vuonna seuraavien vuosi- 6035: en toimintaa ohjaavien myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentamisesta. Humanitaarisen avun ja 6036: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuudet varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousevat yli 6037: kymmenen prosentin niin kuin periaatepäätöksessä on edellytetty. Korkotuen osuus kehitysyh- 6038: teistyön määrärahoista pidetään 4-6 %:n tasolla. 6039: Julkisen kehitysavun määrärahat 1991-1998 ja maksatukset 1991-1997 (milj. mk) sekä mak- 6040: satusten %-osuus BKTL:sta: 6041: 6042: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 6043: Määrärahat yhteensä 3 103,0 3 011,9 2 123,4 1 860,3 2 004,9 1 982,5 2 043,1 2 223,1 6044: Maksatukset 3 760,5 2 887,7 2 031,5 1 515,1 1 692,0 1 872,1 1 965,3 6045: %-osuus BKTL:sta 0,80 0,64 0,45 0,31 0,32 0,34 0,33 6046: 86 24.30 6047: 6048: Kehitysyhteistyömenot v. 1999 pääluokittain: 6049: 6050: milj. mk 6051: Luvussa 24.30 1 704,3 6052: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 199,0 6053: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 1,3 6054: Valtiovarainministeriön hallinnonalla 297,8 6055: Opetusministeriön hallinnonalalla 29,0 6056: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 6,3 6057: Liikenneministeriön hallinnonalalla 2,0 6058: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalla 13,9 6059: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 13,5 6060: Työministeriön hallinnonalalla · 76,0 6061: Ympäristöministeriön hallinnonalalla 20,0 6062: Yhteensä 2 363,1 6063: 6064: 50. (24.40.50) Valtionapu Teollisen yhteis- eelliset painopisteet ovat tällä hetkellä Keski- 6065: työn rahasto Oy:lle (arviomääräraha) ja Itä-Eurooppa sekä toisaalta Kaakkois-Aasia 6066: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. ja Kiina. Eräitä yksittäisiä hankkeita on val- 6067: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- mistelussa myös Etelä-Amerikassa ja Afrikas- 6068: seen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle sa. Vuonna 1998 tehdään arvio FINNFUNDin 6069: (FINNFUND) korkotuen maksamiseen rahas- toiminnan tavoitteista ja organisaatiosta. 6070: ton ottamille luotoille. 6071: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina 1999 määräraha 8 000 000 6072: 1991-1998 ottamien, vuotuiselta määrältään 1998 määräraha 8 000 000 6073: enintään 150 000 000 markan suuruisten lai- 1997 tilinpäätös 7 926 876 6074: nojen osalta. Korkotuen määrä saa vastata 6075: enintään näistä lainoista peritilivien korkokus- 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomää- 6076: tannusten ja kahden prosentin koron erotus ta. räraha 3 v) 6077: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra- Momentille myönnetään 1 684 300 000 mk. 6078: hasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 6079: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoil- sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- 6080: la yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa 6081: yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksi- 6082: mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- en nojalla tapahtuviin maksatuksiin ja vuoden 6083: ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvanalen- 1999 kuluessa soimittavien maksujärjestelyjen 6084: nuksia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta aiheuttamiin menoihin. 6085: ulkomaisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutu- Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis- 6086: van kurssitappi on. Sitoumuksia saa antaa siten, työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne ai- 6087: että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luot- heutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä 6088: tojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehi- 6089: yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvol- tysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toi- 6090: taan enintään 1 000 000 000 mk ja nostettujen mistoautomatiikan hankinnasta. Humanitaari- 6091: ulkomaisten luottojen yhteinen pääoma enin- seen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyt- 6092: tään 500 000 000 mk. tää myös muiden kuin kehitysmaiden 6093: S e l v i t y s o s a : FINNFUNDin toiminta- avustamiseen. Sambialle myönnetty 45 milj. 6094: ajatuksena on rahoittaa kannattavia liikeyri- markan ja Kamerunille myönnetty 4,3 milj. 6095: tyksiä kehittyvissä maissa. Sen toiminnan alu- markan kehitysluotto ja niiden rästiin jääneet 6096: 24.30 87 6097: 6098: korot voidaan antaa anteeksi. Sambian kanssa 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja 6099: sovitaan, että maa käyttää seuraavan neljän sisäinen tarkastus 2,0 6100: vuoden kuluessa 25 % anteeksiannetusta sum- 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys- 6101: masta ympäristöhankkeisiin. yhteistyölle, Kehitysyhteistyön 6102: Palvelukeskukselle (KePa) ja ke- 6103: Käyttösuunnitelma: mk hitysyhteistyötiedotukselle 160,0 6104: 9. Korkotuki 170,0 6105: 1. Monenkeskinen kehitysyh- Yhteensä 1 412,0 6106: teistyö 550 300000 6107: 2. Maa- ja aluekohtainen kehi- Se l v i t y s o s a : Valtuuksien perusteella 6108: tysyhteistyö 515 000 000 6109: tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvi- 6110: 3. Bosnian jälleenrakentaminen 15 000 000 6111: 4. Maittain kohdeotamaton kehi- oidaan aiheutuvan menoja seuraavasti: 6112: tysyhteistyö 55 000000 6113: 2001 6114: 5. Humanitaarinen apu 200000000 jälk. 6115: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu 2000 2001 vuosille 6116: ja tukitoiminnot sekä kehitys- 6117: yhteistyöosaston tiedotus milj. mk milj. mk mi1j. mk 6118: 30000000 6119: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi Ennen vuotta 1998 6120: ja sisäinen tarkastus 4 000000 myönnetyt valtuudet 552,3 450,7 1 013,4 6121: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen ke- Vuonna 1998 myön- 6122: hitysyhteistyölle, Kehitysyh- netyt valtuudet 533,6 285,8 203,1 6123: teistyön Palvelukeskukselle Vuonna 1999 myön- 6124: (KePa) ja kehitysyhteistyötie- netyt valtuudet 263,9 511,4 576,7 6125: dotukselle 185 000 000 Yhteensä 1 349,8 1247,9 1 793,2 6126: 9. Korkotuki 130 000 000 6127: Yhteensä 1 684 300 000 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 6128: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6129: Vuoden 1999 aikana saa tehdä uusia kehitys- 550 300 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- 6130: yhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, musvaltuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille 6131: joista aiheutuu menoja vuoden 1999 jälkeisille yhteensä 500 000 000 mk. 6132: vuosille yhteensä enintään 1 412 000 000 mar- Kehitysyhteistyön periaatepäätöksen mukai- 6133: kan arvosta. sesti Suomi painottaa YK-järjestelmän roolia 6134: Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja turvaa 6135: käyttää seuraavasti: sen aseman kehitysyhteistyön tasavertaisena 6136: kanavana kansainvälisten kehitysrahoituslai- 6137: Valtuus: milj. mk tosten rinnalla. Suomen tukemia YK:n opera- 6138: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 500,0 tiivisia kehitysjärjestöjä ovat YK:n kehitysoh- 6139: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyh- jelma (UNDP), YK:n lastenrahasto (UNI- 6140: teistyö 520,0 CEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja 6141: 3. Bosnian jälleenrakentaminen 0,0 Maailman elintarvikeohjelma (WFP) sekä 6142: 4. Maittain kohdeotamaton kehitys- 6143: UNDP:n alaiset YK:n naisten kehitysrahasto 6144: yhteistyö 40,0 6145: (UNIFEM) ja YK:n kuivuus- ja aavikoitumis- 6146: 5. Humanitaarinen apu 0,0 6147: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja 6148: toimiston ohjelma (UNSO). Järjestöjen toi- 6149: tukitoiminnot sekä kehitysyhteis- minta perustuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin 6150: työosaston tiedotus 20,0 avustuksiin. Suomi toimii aktiivisesti YK:n ta- 6151: lous- ja sosiaalisektorin reformien aikaansaa- 6152: miseksi mm. edistämällä monenkeskisen kehi- 6153: tysyhteistyöhallinnon sekä järjestöjen välistä 6154: 88 24.30 6155: 6156: yhteistoiminnan tehostamista myös maatasol- sekä pohjoismaiset kehitysrahastot NDF ja 6157: la. NORSAD, jolla tuetaan yksityisten pohjois- 6158: Kunkin järjestön avustustasoa määriteltäessä maiden ja SADC-maiden yhteisyritysten in- 6159: huomioidaan mm. se, missä määrin järjestö to- vestointeja. Suomi osallistuu Euroopan Unio- 6160: teuttaa Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden nin jäsenenä myös Lomen sopimuksen rahoit- 6161: mukaista toimintaa sekä kuinka toimintaky- tamiseen maksamalla osuutensa Euroopan 6162: kyinen ja tehokas järjestö on. Operatiivisille Kehitysrahastolle. Vuoden 1999 maksatukset 6163: kehitysjärjestöille varatut rahat ohjataan pää- on arvioitu 110 milj. markaksi. Suomi toimii 6164: sääntöisesti järjestöjen toiminnan perusrahoi- Lomen sopimukseen liittyvän EU:njäsenvalti- 6165: tukseen. Yleisavustusten lisäksi määrärahoja oiden sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti 6166: voidaan kohdentaa myös temaattisesti järjestö- takaajana Euroopan investointipankin (EIP) 6167: jen tiettyihin toimintoihin sekä suomalaisten AKT-maille myöntämissä lainoissa. Tällaisten 6168: asiantuntijoiden käyttämiseen. Määrärahaa lainojen takausvastuu jakaantuu kaikkien jä- 6169: käytetään myös Suomen osuuteen Yhdistynei- senvaltioiden kesken niiden EIP:iin tekemien 6170: den Kansakuntien aavikoitumisen ehkäisemis- pääomasijoitusten suhteessa. Suomen osuus 6171: tä koskevan yleissopimuksen sihteeristön vuo- takausvastuusta voi olla enimmillään noin 6172: den 1999 kuluista. Myös Suomen vaikutus- 105 000 000 mk. Määrärahaa voidaan käyttää 6173: mahdollisuuksien lisääminen otetaan myös tähän tarkoitukseen. 6174: huomioon. Järjestöjen johtokuntaelimissä Kehitysrahoituslaitosten maksusitoumukset 6175: Suomi toimii aktiivisesti sekä jäsenenä että perustuvat epäviralliseen kansainväliseen taa- 6176: tarkkailijajäsenenä. kanjakoon, jonka perustana on kunkin jäsen- 6177: Lisäksi tuetaan kansainvälisiä tutkimuslai- maan taloudellinen vahvuus sekä kehitysyh- 6178: toksia ja ohjelmia, jotka vastaavat Suomen ke- teistyömyönteisyys. Pääoma- ja rahastomak- 6179: hitysyhteistyön painotuksia ja joiden tutkimus- sujen lisäksi Suomi tukee myös sellaisia 6180: tuloksia sovelletaan laajasti kansainvälisessä kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmia, jotka 6181: kehitysyhteistyössä. Tukea saavat mm. kan- tukevat hallituksen periaatepäätöksen keskei- 6182: sainvälisten maataloustutkimuslaitosten kon- siä linjauksia. Näistä tärkeimpiä ovat ympäris- 6183: sultatiiviryhmään (CGIAR) kuuluvat eräät tut- tön hoito, sosiaalisektoreiden erityisohjelmat, 6184: kimuslaitokset, Maailman terveysjärjestön eteläisen Afrikan inhimillisten voimavarojen 6185: (WHO) tutkimusohjelmat, YK-järjestöjen ja yksityisektorin kapasiteettiohjelmat sekä 6186: Aids-ohjelma (UNAIDS) sekä YK:n sosiaali- suomalaisten resurssien edistäminen laitosten 6187: sen kehityksen tutkimusohjelma (UNRISD). toiminnoissa. Suomi tukee myös kansainvälis- 6188: Tutkimusohjelmia varten varataan yhteensä tä Maailmanpankin koordinoimaa velkahelpo- 6189: 18 000 000 mk. Suomalaisten tutkijoiden mah- tusohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikkein ras- 6190: dollisuuksia osallistua kansainvälisten tutki- kaimmin velkaantuneille käyhirnmille kehitys- 6191: muslaitosten työhön ja ohjelmiin pyritään edis- maille. 6192: tämään. 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö 6193: Suomen hallituksen ja YK-yliopiston Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6194: 4.2.1984 allekirjoittaman WIDER-instituutin 515 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- 6195: isäntämaasopimuksen mukaan Suomen pysy- musvaltuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille 6196: viin veivoitreisiin kuuluu antaa instituutin yhteensä 520 000 000 mk. 6197: käyttöön toimitilat ja johtajan asunto. Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä 6198: Suomen tukemia kansainvälisiä rahoituslai- avun edellytyksenä hallitustenvälisessä yhteis- 6199: toksia ovat Maailmanpankkiryhmä (IDA), alu- työssä on se, että kohdemaa on sitoutunut ta- 6200: eelliset kehitysrahoituslaitokset (AsDB, AfDB voitteisiin, joihin Suomen kehitysyhteistyöpo- 6201: ja IDB) kehitysrahastoineen. Muita tuettavia litiikka perustuu. Se on välttämätöntä pysyvien 6202: rahoituslaitoksia ovat YK:n alainen Kansain- kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi. Tuen 6203: välinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD kanavina voivat viranomaisten lisäksi olla 6204: 24.30 89 6205: 6206: myös kansalaisyhteiskunnan muut tahot, esi- Nepaliin. Lisäksi aktiivisuutta lisätään Keski- 6207: merkiksi kansanvallan ja ihmisoikeuksien Aasian ja Mekongin alueilla. Latinalaisessa 6208: edistämiseen tähtäävässä toiminnassa. Tuen Amerikassa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä 6209: kohteina voivat olla myös Suomen asettamia harjoitetaan mm. Nicaraguan, muiden Keski- 6210: kehitystavoitteita edistävät alueelliset yhteis- Amerikan valtioiden ja Perun kanssa. 6211: työjärjestelyt ja hankkeet. 3. Bosnian jälleenrakentaminen 6212: Määrärahoja voidaan käyttää myös kehitys- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6213: luottojen maksatuksiin. Ne tarjoavat lahja- 15 000 000 mk. Tilanteen vakiintuminen ja 6214: avulle vaihtoehtoisen rahoituskeinon tilantees- hallinnon kehittyminen on parantanut mm. jäl- 6215: sa, missä kehitysluotto sekä ehtojensa että hal- leenrakentamisen tuen edellytyksiä. 6216: linnon osalta on lahja-apua parempi vaihtoeh- 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö 6217: to. Apua tullaan suuntaamaan entistä jousta- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6218: vammin eri maihin ja kohteisiin sen 55 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopimus- 6219: mukaisesti, mitkä ovat edellytykset tukea kehi- valtuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille yh- 6220: tystä pysyvien tulosten aikaansaamiseksi. Suh- teensä 40 000 000 mk. 6221: teissa erityyppisiin maihin käytetään sopivia Määrärahaa käytetään pääosin vuonna 1998 6222: yhdistelmiä kehitysyhteistyön ja muun ulko- ja aikaisempina vuosina myönnettyjen val- 6223: politiikan välineistä. Kriisialueille suunnataan tuuksien käytöstä aiheutuviin maksatuksiin. 6224: lähinnä humanitaarista apua. Sodasta toipuvis- Tuen kohteina ovat koulutusohjelmat ja kurs- 6225: sa maissa apu kohdistuu rauhantilan ja turval- sit, asiantuntijat ja muu henkilöapu, erilaiset 6226: lisuuden vakiinnuttamiseen ja uusien kriisien alueelliset kehitysrahastot, globaalit ympäris- 6227: ennaltaehkäisyyn sekä jälleenrakentamiseen. tösopimukset ja -ohjelmat ja toimialaprojektit 6228: Poliittisen ja taloudellisen siirtymävaiheen Tukea annetaan myös ohjelmille ja järjestöille, 6229: maissa apu kohdennetaan ensi sijassa keskeis- jotka antavat teknistä apua kehitysmaille nii- 6230: ten ongelmien ratkaisuun tähtääviin ohjelmiin, den kaupan integroimiseksi kansainväliseen 6231: kuten demokratian vakiinnuttamiseen ja talou- talouteen. Määrärahaa käytetään myös jousta- 6232: den toimintaedellytysten vahvistamiseen. vasti kohteisiin, jotka tukevat Suomen ulkopo- 6233: Pääosa avusta suunnataan edelleen pitkäjän- litiikan eri osa-alueiden päämääriä. 6234: teiseen kehitysyhteistyöhön köyhimpien kehi- 5. Humanitaarinen apu 6235: tysmaiden kanssa, erityisesti Saharan etelä- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6236: puolisessa Afrikassa. Kahdenvälisessä kehi- 200 000 000 mk. 6237: tysyhteistyössä kilpailukykyinen suomalainen Humanitaarisen avun lähtökohtana ja tarkoi- 6238: osaaminen ja tietotaito suunnataan tukemaan tuksena on avustaa ihmisiä, jotka luonnonkata- 6239: vastaanottajamaan omia voimavaroja. Yksit- strofien, kriisien ja aseellisten konfliktien joh- 6240: täisistä hankkeista siirrytään kohti muiden dosta ovat hädänalaisessa asemassa ja avun 6241: avunantajien kanssa yhdessä tuettavia laajem- tarpeessa. Humanitaariseen apuun varatulla 6242: pia sektoriohjelmia. Saharan eteläpuolisessa määrärahalla pyritään myös ehkäisemään hätä- 6243: Afrikassa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä tilanteiden syntyä ja tukemaan kriisialueiden 6244: harjoitetaan edelleen Etiopian, Kenian, Mo- väestöä ja hallintoa kriisien jälkeisissä kunnos- 6245: sambikin, Namibian, Sambian ja Tansanian tustöissä sekä katastrofi-valmiuksien paranta- 6246: kanssa. Hankekohtaista yhteistyötä lisätään misessa. Apua annetaan puolueettomuuden, 6247: sellaisten maiden kanssa, joissa viimeaikainen tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita 6248: kehitys on luonut sekä tarvetta että edellytyk- noudattaen apua vastaanottavien viranomais- 6249: siä ulkomaiselle tuelle. Välimeren alueella ten suostumuksella maan ja alueen kulttuuripe- 6250: Lähi-Idän rauhanprosessin tukeminen on kes- rinteitä ja tapoja kunnioittaen. 6251: keinen tavoite osana EU:n Välimeri-politiik- Suomi antaa humanitaarista apua kansainvä- 6252: kaa. Aasian alueella pitkäjänteinen kehitysyh- listen sekä kotimaisten humanitaaristen avus- 6253: teistyö kohdennetaan pääasiassa Vietnamiin ja tusjärjestöjen kautta. Suurin osa avusta anne- 6254: 90 24.30 6255: 6256: taan ns. kohdennettuina avustuksina tietyille Sisäinen tarkastus liittyy läheisesti kehitys- 6257: kriisialueille ja kohderyhmille. Lisäksi huma- avun varojenkäytön oikeellisuuden ja tarkoi- 6258: nitaarisen avun määrärahoista maksetaan koh- tuksenmukaisuuden valvontaan. Vuonna 1999 6259: dentamattomat yleisavustukset YK:n pakolais- jatketaan systemaattista hankkeiden ja ohjel- 6260: järjestölle (UNHCR ja UNRWA) sekä Punai- mien tarkastamista sekä pyritään tukemaan ke- 6261: sen Ristin Kansainväliselle Komitealle hitysmaiden omaa toimintaa kehitysavun tar- 6262: (ICRC). kastettavuuden kehittämisessä. 6263: Jalkaväkimiinatyöryhmän suositusten mu- 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis- 6264: kaisesti Suomi lisää apuaan ja osallistumistaan työlle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle 6265: humanitaariseen miinanraivaukseen. (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle 6266: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja 6267: minnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus 185 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi- 6268: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja musvaltuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille 6269: 30 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopimus- yhteensä 160 000 000 mk. 6270: valtuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille yh- Määrärahalla tuetaan pääasiassa suomalais- 6271: teensä 20 000 000 mk. ten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhank- 6272: Määrärahalla teetetään tutkimuksia kehitys- keita, joiden avulla pyritään edistämään yhtei- 6273: yhteistyön yleissuunnittelun tueksi sekä rahoi- söjen omaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen 6274: tetaan kehitysmaatutkimusta yhteistyössä Suo- perustuvaa kansalaistoimintaa kestävien kehi- 6275: men Akatemian sekä kansainvälisten tutki- tysvaikutusten aikaansaamiseksi sekä luomaan 6276: muslaitosten kanssa. Muita rahoitettavia ja vahvistamaan kansanvallan perusrakenteita. 6277: toimintoja ovat kehitysyhteistyön valmennus Samalla tarjotaan Suomessa mahdollisimman 6278: ja henkilökuntakoulutus, kehitysyhteistyötä laajoille kansalaispiireille mahdollisuus oma- 6279: tukeva tietohallinto sekä toimialakohtainen ke- kohtaisen, kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä 6280: hittämistyö. Lisäksi jatketaan kehitysyhteis- koskevan tiedon ja kokemuksen saamiseen. 6281: työn uudentyyppisten toimintamuotojen käyn- Toiminta edistää myös kansalaiskeskustelua 6282: nistämistä. Määrärahaa käytetään myös kehi- kehitysyhteistyöstä. 6283: tysyhteistyöosaston tiedotukseen. Määrärahaa käytetään myös Kehitysyhteis- 6284: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen työn Palvelukeskuksen (KePa) toimintaan sen 6285: tarkastus omien kehityshankkeiden ja tiedotustoiminnan 6286: Käyttökohteeseen ehdotetaan 4 000 000 mk ohella, joka keskittyy suomalaisten ja kehitys- 6287: sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuo- maiden omien kansalaisjärjestöjen yhteistyön 6288: den 1999 jälkeisille vuosille yhteensä kehittämiseen sekä yleensä kansalaisjärjestö- 6289: 2000000mk. jen neuvonta- ja palvelutoimintaan. Lisäksi 6290: Evaluoinnin tarkoituksena on kehitysyhteis- määrärahaa voidaan käyttää muiden kansalais- 6291: työn laadun parantaminen ja toimintamenetel- järjestöjen yhteenliittymien toimintaan, jonka 6292: mien kehittäminen. Evaluaation tuottama tieto tarkoituksena on kehitysmaiden kansalaistoi- 6293: palvelee päätöksentekijöitä strategisten ja ope- minnan tukeminen. 6294: ratiivisten parannusten aikaansaamiseksi. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomen 6295: Evaluaation perustehtäviä ovat toiminnan suurlähetystöjen hallinnoimiin ja tavallisesti 6296: perusteltavuuden, vaikuttavuuden, tulokselli- kehitysmaajärjestöjen toteuttamiin pienimua- 6297: suuden, kestävyyden sekä taloudellisen tehok- toisiin hankkeisiin. Näistä, ns. pienprojekti- 6298: kuuden arviointi. Lisäksi evaluaatioissa on ke- määrärahoista 25 % tulee käyttää vammais- 6299: hitysyhteistyön yleisstrategian mukaisesti ar- hankkeisiin. Avustuksia myönnetään vuosit- 6300: vioitava harjoitettavaa toimintaa sen tain myös kansalaisjärjestöjen kotimaassa 6301: ympäristöystävällisyyden, sukupuolten välisen harjoittamaan tiedotustoimintaan sekä hanke- 6302: tasa-arvon sekä köyhyyden vähentämisen kan- ja toimintatukena kansainvälisille ja kehitys- 6303: nalta. maiden järjestöille. 6304: 24.40 91 6305: 6306: 9. Korkotuki Määrärahaa käytetään myös jo myönnettyjen 6307: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä 6308: 130 000 000 mk. Lisäksi ehdotetaan, että uusia uusien hanke-ehdotusten suunnitteluun, val- 6309: korkotukiluottoja saa vuonna 1999 myöntää misteluun ja arviointiin. 6310: niin, että korkotuki on enintään 170 000 000 Vuonna 1998 tehdään selvitys korkotuki- 6311: mk. luottoja koskevan lain ja hallinnon muutostar- 6312: Kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden mu- peista. 6313: kaisesti korkotukiluotoilla tuetaan kehitysmai- 6314: den pyrkimyksiä taloudelliseen kasvuun. Edel- 1999 määräraha 1684 300 000 6315: lytys korkotukiluottojen myöntämiselle on 1998 määräraha 1619 400 000 6316: hankkeiden myönteiset kehitysvaikutukset 1997 tilinpäätös 1484 685 000 6317: Hallituksen periaatepäätöksen mukaan Suo- 6318: men päämääränä on korkotuen lopettaminen 67. (24.40.66) Taloudellinen, teollinen ja 6319: OECD:n piirissä tehtävällä sopimuksella, jota teknologinen yhteistyö kehitysmaiden kanssa 6320: edistetään OECD-maiden välisin neuvotteluin, 6321: (arviomääräraha) 6322: sekä pyrkiä rajaamaan hankkeet pääosin ym- 6323: Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 6324: päristöteknologian siirtoon ja sosiaalisektoril- 6325: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 6326: le. 6327: Hallituksen periaatepäätöksen lisäksi korko- seen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja 6328: asiantuntijapalveluiden hankkimista varten. 6329: tukihankkeiden valinnassa ja hallinnossa ote- 6330: taan huomioon OECD:n vientiluottoja ja kor- Vuonna 1999 saa tehdä TTT-yhteistyötä kos- 6331: kotukiluottoja koskeva sopimus, jonka tavoit- kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan 6332: teena on rajoittaa rahoitusehdoilla tapahtuvaa arvosta. 6333: epätervettä kaupallista kilpailua ja kehitysyh- 6334: 1999 määräraha 12 000 000 6335: teistyövarojen käyttöä tähän tarkoitukseen. 6336: 1998 määräraha 10 000 000 6337: 1997 tilinpäätös 8 000 000 6338: 6339: 6340: (40.) Kaupallis-teollinen yhteistyö 6341: 6342: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 50 ja 66 on siirretty lukuun 6343: 24.30. 6344: 6345: 6346: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa 6347: 6348: Se l v i t y s osa : Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivalio- 6349: kunnan hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Strategian tavoitteet ja toiminnan painopisteet 6350: sekä menettelytavat tarkistettiin keväällä 1998 huomioimaHa Suomen lähialueiden poliittinen ja 6351: taloudellinen kehitys sekä pohjoista ulottuvuutta koskevan aloitteen tavoitteet. 6352: Lähialueyhteistyö keskittyy Venäjän luoteisille alueille (ml. Murmanskin alue, Karjalan tasa- 6353: valta, Leningradin alue ja Pietarin kaupunki) ja Baltian maihin. Lähialuemäärärahoista on tarkoi- 6354: tus osoittaa Venäjän federaatiolle ja kolmelle Baltian maalle yhtä paljon. Baltiassa Suomen ra- 6355: hoitus ohjautuu kolmelle Baltian maalle tasavertaisesti. Tärkeistä poliittisista ja kauppapoliittisis- 6356: 92 24.50 6357: 6358: ta syistä voidaan hankkeita yksittäistapauksissa toteuttaa muissakin KIE-maissa ja Venäjän 6359: alueilla. 6360: Lähialueyhteistyö jakaantuu kahdenväliseen ja monenkeskiseen toimintaan. Suomen kahden- 6361: välisen yhteistyön painopisteet Baltian maissa ovat ED-jäsenyyden edistäminen, ympäristö, su- 6362: vereenisuus- ja demokratiahankkeet ja turvallisuuden lisääminen. Venäjän lähialueilla painopis- 6363: teet ovat ympäristö, ydinturva ja ydinjätteiden valvonta, metsätalous, yksityismaatalouden tuke- 6364: minen, infrastruktuurin parantaminen sekä rajanylityksen ja kauttakulkuliikenteen kehittäminen, 6365: demokratian kehittäminen sekä turvallisuuden lisääminen. Osana kahdenvälistä yhteistyötä tue- 6366: taan kansalaisjärjestöjen omaehtoista toimintaa Suomen lähialueilla. 6367: Monenkeskisessä yhteistyössä pääpaino on vuonna 1999 osallistumisessa yhteisrahoitushank- 6368: keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamissa infrastruktuurihankkeissa erityisesti ym- 6369: päristö-, energia-, ydinturva-ja liikennesektoreilla. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyh- 6370: teistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisis- 6371: sä rahoituslaitoksissa. Suomen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten 6372: ja järjestöjen kanssa ja ohjata tähän yhteistyöhön noin puolet lähialue varoista. 6373: Suomi osallistuu EU-jäsenmaksuosuudestaan EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettavien 6374: Phare- ja Tacis-ohjelmien rahoitukseen. Ohjelmat ovat tuoneet uuden monenkeskisen kanavan 6375: Suomen lähialueyhteistyöhön. Phare-ohjelma uudistettiin vuoden 1998 alussa. Euroopan Unio- 6376: nin jäsenyyttä tavoittelevissa maissa Phare-ohjelma on vuonna 1999 liittymistä edistävä instru- 6377: mentti. Sen varoista 70 % voidaan suunnata liittymistä tukevien investointien rahoittamiseen yh- 6378: dessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja 30 % erilaiseen tekniseen apuun. Tacis-asetuk- 6379: sen uudistuksen viimeistely ajoittunee Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle vuoden 1999 6380: jälkipuolelle. Suomen tavoitteena on vaikuttaa Tacis-uudistukseen siten, että ohjelma tukisi kes- 6381: keisellä tavalla pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteita. Yhteistyötä Tacis-ohjelman ja kan- 6382: sainvälisten rahoituslaitosten kesken pyritään edistämään. Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymä- 6383: ajan toimintana, joka lakkaa aikanaan; Baltian maissa viimeistään silloin, kun niistä mahdollisesti 6384: tulee EU:n jäseniä. Venäjän avun lakkaaminen riippuu maan poliittisesta ja taloudellisesta kehi- 6385: tyksestä. 6386: Suomen etujen mukaista on edistää ja rohkaista suomalaisia toteuttajia osallistumaan Phare- ja 6387: Tacis-hankkeisiin kaikissa näiden ohjelmien kohdemaissa. Kaupallisesti tai poliittisesti tärkeitä 6388: hankkeita lähialueiden ulkopuolella, erityisesti yhteisrahoitushankkeita kansainvälisten rahoitus- 6389: laitosten kanssa, rahoitetaan osana lähialueyhteistyötä. 6390: Lähialueyhteistyön laadun kehittämiseksi strategista suunnittelua tullaan jatkamaan ja toimin- 6391: nan yleistä ohjausta pyritään parantamaan. Evaluoinnissa pyritään temaattisiin kokonaisuuksiin 6392: ja toimialaselvityksiin lähtökohtana arvio tähänastisen toiminnan merkityksestä ja Suomen avun 6393: kestävyydestä. Keskitettyyn budjetointijärjestelmään liittyviä menettelytapoja tullaan tarkista- 6394: maan ja kehittämään jatkuvasti vuonna 1998 valmistuneen menettelytapa-arvioinnin pohjalta. 6395: Suomi on vuoden 1997 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja 6396: Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden NY-maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edis- 6397: tämiseen yhteensä noin 4,7 mrd markalla, josta budjetin kautta kanavoidun lahja-avun osuus on 6398: noin 2,6 mrd mk. 6399: 24.50 93 6400: 6401: Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden avustamiseen tarkoitetut voimavarat 6402: vuosina 1990-98 (milj. mk): 6403: 6404: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Yht. 6405: Lahja-apu 6406: Pääluokat yhteensä 118 192 211 217 263 218 207 210 232 1868 6407: Suomen osuus EBRD:n 6408: osakepääomasta 37 42 50 47 42 218 6409: Baltian investointi-ohje}- 6410: ma 19 23 21 9 10 82 6411: FINNFUNDin osake-pää- 6412: oman korottaminen 10 10 10 30 6413: Puolan velan anteeksian- 6414: to 405 405 6415: Lahja-apu yhteensä 118 229 272 300 736 270 226 220 232 2603 6416: 6417: Luotot 6418: Rakennesopeutusluotot 336 202 100 50 688 6419: G-24 maksutaseluotot 101 90 47 33 271 6420: FINNFUND-luotot 14 48 53 11 17 15 158 6421: Luotot yhteensä 336 303 204 95 86 61 17 15 1117 6422: 6423: Takuut 6424: Takuut humanitaarisen 6425: avun toimituksiin 246 246 6426: EBRD:n takuupääoma 569 569 6427: Baltian investointi-ohje}- 6428: man takuuosuus 30 37 67 6429: Takuut Baltian energia- 6430: sektorille 100 100 6431: Takuut yhteensä 569 246 30 100 37 982 6432: 6433: Yhteensä 1022 778 506 495 822 331 280 235 232 4 701 6434: 6435: Pääluokittain lahja-apu jakautuu seuraavasti (milj. mk): 6436: 6437: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 6438: Pääluokka 24 107,6 136,5 176,6 118,3 80,1 159,0 186,5 176,0 6439: Pääluokka 25 0,4 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 6440: Pääluokka 26 0,2 0,4 3,5 2,0 2,0 6441: Pääluokka 28 12,2 14,9 15,4 8,3 17,0 7,0 6,5 6,5 6442: Pääluokka 29 7,4 9,0 9,0 9,5 9,5 6,5 3,5 3,5 6443: Pääluokka 30 44,1 33,4 30,0 20,0 20,0 10,0 3,0 3,0 6444: Pääluokka 31 5,3 9,6 8,5 13,5 15,0 10,0 9,0 7,0 6445: Pääluokka 32 7,1 22,0 20,5 18,0 9,7 6446: Pääluokka 33 1,3 5,3 9,4 7,9 8,4 6447: Pääluokka 34 0,6 3,0 3,5 3,8 4,1 4,0 2,6 2,6 6448: Pääluokka 35 85,6 55,5 57,5 60,5 60,1 23,6 21,0 21,0 6449: Yhteensä 271,6 289,7 331,1 263,6 226,3 222,5 232,1 219,6 6450: 94 24.50 6451: 6452: Vuonna 1999 ehdotetaan momentille 24.50.66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja 6453: muiden IVY-maiden kanssa 150 milj. markan sopimuksentekovaltuuksia. Niiden käyttöä varten 6454: ministeriöt valmistelevat ehdotuksensa yhteistyöohjelmiksi ja -hankkeiksi. Lähialueministeriva- 6455: liokunta käsittelee ja hyväksyy valtuuksien kohdentamisen alustavan käyttösuunnitelman ulko- 6456: asiainministeriön ehdotuksen pohjalta. Ulkoasiainministeriö valmistelee ehdotuksen valtioneu- 6457: voston päätökseksi, jolla budjetin sopimuksentekovaltuudet jaetaan vastaanottavien maiden ja 6458: alueiden sekä sektoreiden yksittäisten hankkeiden kesken. Ulkoasiainministeriö koordinoi sopi- 6459: muksentekovaltuuksien rahoituksen sekä kansainvälisten rahoittajien että avun vastaanottajien 6460: kanssa ja siirtää varat ministeriöiden käyttöön hanketoteutusta varten. 6461: 6462: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venä- Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisis- 6463: jän ja muiden IVY-maiden kanssa (siirtomää- sä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä koh- 6464: räraha 3 v) demaissa toimivien asiantuntijoiden rahoitta- 6465: Momentille myönnetään 176 000 000 mk. miseen sekä Helsingissä toimivien Baltian 6466: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan- maiden edustustojen avustamiseen. Määrära- 6467: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh- haa saa käyttää myös edellä mainittuun toimin- 6468: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan taan liittyvien valtion kulutusmenojen maksa- 6469: maiden kehitystä tukevien investointi-, tekni- miseen sekä enintään viittä henkilötyövuotta 6470: sen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen mää- 6471: näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden ra- räaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyh- 6472: hoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden teistyön koordinointiin, hankevalmisteluuun, 6473: suunnitteluun ja toteutuksen rahoittamiseen yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon ja 6474: Venäjän federaatiossaja Baltian maissa. Mää- sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtä- 6475: rärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukai- viin. 6476: siin ja pohjoisen ulottuvuuden aloitteen kan- Vuoden 1999 aikana saa tehdä Keski- ja Itä- 6477: nalta tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ul- Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden 6478: ko- ja kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkes- avustamista koskevia sopimuksia ja antaa si- 6479: kisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös niis- toumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 6480: sä KIE- ja IVY -maissa, jotka eivät kuulu Suo- 1999 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 6481: men kahdenvälisen avun varsinaisiin painopis- 150 000 000 markan arvosta. 6482: tealueisiin. Se l v i t y s o s a : V altuuksien perusteella 6483: tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvi- 6484: oidaan aiheutuvan menoja seuraavasti: 6485: 6486: 1999 2000 2001 2002- 6487: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 6488: Vuonna 1996 myönnetyt valtuudet 30 20 20 80 6489: Vuonna 1997 myönnetyt valtuudet 50 50 6490: Vuonna 1998 myönnetyt valtuudet 50 50 50 6491: Vuonna 1999 myönnetyt valtuudet 50 50 50 6492: Yhteensä 130 170 120 130 6493: 6494: Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat pienimuotoiset seminaari- ja koulutushank- 6495: on pääosin keskitetty ulkoasianministeriön keet 6496: pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastatta- Suomen rajoitettujen resurssien takia on tar- 6497: vaksi jäävät normaalit kansainväliseen yhteis- koituksenmukaista pyrkiä yhteisrahoitushank- 6498: työhön käytettävät hallintomenot, virkamies- keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja jär- 6499: vaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä jestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa 6500: 24.70 95 6501: 6502: useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. Baltian maissa tullaan myös jatkamaan ympä- 6503: Tämä voi toteutua teknisen avun ja investointi- ristöinvestointien tukemista yhteistyössä kan- 6504: en yhteisrahoituksena (cofinancing) ja rinnak- sainvälisten rahoituslaitosten hankkeiden 6505: kaisrahoituksena (parallel financing). Pääosa kanssa ja etsimään myös uusia yhteistyökoh- 6506: määrärahasta arvioidaan käytettävän osallistu- teita kaupallisesti kiinnostavilla sektoreilla. 6507: miseen kansainvälisten rahoituslaitosten hank- Myös sisäisen turvallisuuden parantamiseen ja 6508: keisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyö- demokratian vahvistamiseen tähtääviä hank- 6509: hön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus keita jatketaan edelleen. 6510: käyttää pääosa suomalaisen teknologian käy- Venäjä 6511: tön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alu- Venäjälle suuntautuvassa apumuotoisessa 6512: een ympäristöinvestoinneissa, ydinturva- ja yhteistyössä pääpaino on yhteistyössä kansain- 6513: energiahankkeissa sekä muissa infrastruktuuri- välisten rahoituslaitosten kanssa kaupallisesti 6514: hankkeissa. Kansalaisjärjestötoiminnan tuke- kiinnostavilla sektoreilla. Kahdenvälisessä toi- 6515: miseen demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnutta- minnassa prioriteettisektoreina tulee edelleen 6516: vana instrumenttinä tullaan kiinnittämään eri- olemaan ympäristö, ydinturva ja ydinjätteiden 6517: tyistä huomiota. valvonta, energia, metsätalous, yksityismaata- 6518: Baltia louden ja hallinnon kehittäminen. Kaupan es- 6519: EU :n ohjelmat EU :n jäsenyyttä tavoittelevis- teiden poistamiseen tähtäävät toimenpiteet (ra- 6520: sa maissa tulevat suunnittelukaudella 1999- jaliikenne, tulli jne.) ovat myös tärkeä osa kah- 6521: 2001 keskittymään voimakkaasti Euroopan in- denvälistä toimintaa. Raja-alueyhteistyöhön 6522: tegraation edellytysten vahvistamiseen uudis- sekä Tacis- ja Interreg-ohjelmien yhteensovit- 6523: tetun Phare-ohjelman puitteissa ja yhteistyössä tamiseen ja yhteisrahoitukseen kiinnitetään en- 6524: kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Oh- tistä enemmän huomiota. 6525: jelman sisältö määritellään ns. liittymiskump- 6526: panuuksissa. 1999 määräraha 176 000 000 6527: Suomen kahdenvälinen apu koordinoidaan 1998 määräraha 181 000 000 6528: liittymiskumppanuuksien kanssa ja suunna- 1997 tilinpäätös 155 000 000 6529: taan tukemaan Baltian maiden integraatiota. 6530: 6531: 6532: 70. Vaalit 6533: 6534: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) Se l v i t y s o s a : Sekä kansanedustajain- 6535: Momentille myönnetään 1 200 000 mk vaalien että Euroopan parlamentin edustajien 6536: Määrärahaa saa käyttää ulkomailla toimeen- vaalien toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 6537: pantavista kansanedustajain vaaleista sekä Eu- kumpaankin 600 000 mk. 6538: roopan parlamentin edustajien vaaleista aihe- 6539: utuvien menojen maksamiseen. 1999 määräraha 1 200 000 6540: 6541: 6542: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 6543: 6544: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkka- Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla- 6545: ukset (EU) (arviomääräraha) menttiin valittujen Suomen edustajien palkka- 6546: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. usmenojen maksamiseen. 6547: 96 24.99 6548: 6549: 1999 määräraha 5 000 000 1999 määräraha 43 533 000 6550: 1998 määräraha 5 000 000 1998 määräraha 37 000 000 6551: 1997 tilinpäätös 3 928 726 1997 tilinpäätös 34 804 421 6552: 6553: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen yl- 6554: Momentille myönnetään 31 446 000 mk. läpitomenot (arviomääräraha) 6555: Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetetty- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6556: jen määräaikaisten työsopimus- ja virkasuh- 164 438 000 mk. 6557: teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia Määrärahaa saa käyttää Suomen osallistumi- 6558: asioita haitavien erityisasiantuntijoiden ja hei- sesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroo- 6559: dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä ED- pan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön rauhan- 6560: komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden palk- turvaamistoimintaan annetussa laissa (1465/ 6561: kausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen. 1995) tarkoitetun rauhanturvaamishenkilöstön 6562: Määrärahaa saa käyttää enintään 49 henkilö- palkkaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-, muo- 6563: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- nanparannusraha- ja koulutusmenojen ja val- 6564: seen. Lukumäärään ei sisälly ED-komissioon tion eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman palk- 6565: patkattava henkilöstö kausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 6566: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- käyttää rauhanturvaamishenkilöstölle palve- 6567: sa on otettu lisäyksenä huomioon 603 000 mk lusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustan- 6568: kolmen henkilön palkkausmenojen siirtona nusten korvaamiseen. 6569: momentilta 26.75.21 ja 550 000 mk yhden Se 1v i t y s osa : Määräraha on mitoitettu 6570: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- vuoden 1998 suunnittelutietoihin perustuvien 6571: ta 33.01.21. rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävä- 6572: vaatimusten mukaisesti. Määrärahan mitoituk- 6573: 1999 määräraha 31 446 000 sessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 6574: 1998 määräraha 29 780 000 tuloina aikaisemmin momentille 12.27.99 tu- 6575: 1998 lisämääräraha 302000 loutetut YK:n suoritukset palkkausmenoista. 6576: 1997 tilinpäätös 22 508 394 Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyn- 6577: tö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestä 6578: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neu- YK:n tai ETYJ:n päätöksiin perustuviin rau- 6579: votteluissa (arviomääräraha) hanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus 6580: päättää rauhanturvajoukon asettamisesta, uu- 6581: Momentille myönnetään 43 533 000 mk. 6582: den rauhanturvajoukon aiheuttamiin menoihin 6583: Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri- 6584: on tarkoitus käyttää tälle momentille myönnet- 6585: vierailuista sekä kansainvälisiin ja kansainvä- 6586: tyjä määrärahoja. 6587: listen järjestöjen Suomessa pitämiin kokouk- 6588: Suomen hallitus jatkaa toimenpiteitä rauhan- 6589: siin ja seminaareihin osallistumisesta aiheutu- 6590: turvaamistoiminnasta Suomelle aiheutuvien 6591: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa 6592: kulujen perimiseksi siinä laajuudessa kuin YK 6593: käyttää myös tilapäisen työvoiman palkkioi- 6594: on korvausten yleisperusteluissa päättänyt. 6595: den ja työnantajamaksujen maksamiseen. 6596: Se 1v i t y s osa : Määrärahan lisätarve ai- Menojen ja tulojen erittely: mk 6597: heutuu valtio- ja ministerivierailujen sekä 6598: muun kansainvälisen kanssakäymisen lisään- Bruttomenot 199 948 000 6599: Bruttotulot 35 510 000 6600: tymisestä Suomen ED-puheenjohtajuuteen liit- 6601: - YK:n maksamat palkkausmeno- 6602: tyen. korvaukset 35 510 000 6603: Nettomenot 164 438 000 6604: 24.99 97 6605: 6606: 1999 määräraha 164 438 000 1999 määräraha 48 300 000 6607: 1998 määräraha 166 000 000 1998 määräraha 31100 000 6608: 1998 lisämääräraha 44 300 000 1998 lisämääräraha 391 000 6609: 1997 tilinpäätös 257 844 022 1997 tilinpäätös 26 607 007 6610: 6611: 24. EU-puheenjohtajuus (arviomääräraha) 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto- 6612: Momentille myönnetään 165 000 000 mk. määräraha 2 v) 6613: Määrärahaa saa käyttää EU-puheenjohta- Momentille myönnetään 12 500 000 mk. 6614: juuskauden aiheuttamien menojen, mukaan lu- Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen 6615: kien määräaikaisen henkilöstön palkkausten, kieltosopimuksen valvontalaitokselta ostetta- 6616: maksamiseen. vien palvelujen maksamiseen, valvontaseis- 6617: Se l v i t y s o s a : Suomen puheenjohta- mologian projektin kulutusmenojen ja sellai- 6618: juuskaudella järjestettäneen 2 huippukokousta, sen tutkimustoiminnan menojen, mukaan luki- 6619: 8 ministerineuvostokokousta, 5 ministeritason en tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka 6620: kokousta sekä noin 70 normaalia EU-käytäntö- päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa 6621: jen mukaista tapahtumaa. Momentille on bud- aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysy- 6622: jetoitu edellä mainittujen kokousten järjestä- myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön 6623: misestä välittömästi aiheutuvat menot. välittömässä valvonnassa. 6624: 6625: 1999 määräraha 165 000 000 1999 määräraha 12 500 000 6626: 1998 määräraha 15 000 000 1998 määräraha 12 690 000 6627: 1997 tilinpäätös 12125 000 6628: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin- 6629: hallintaan (arviomääräraha) 50. Eräät valtionavut 6630: Momentille myönnetään 48 300 000 mk. Momentille myönnetään 3 605 000 mk. 6631: Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi- Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten 6632: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalai- maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituil- 6633: sesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityis- le yhteisöille. 6634: menojen maksamiseen sekä Suomen johdolla 6635: toimivien rauhanturva- ja kriisinhallintaope- Käyttösuunnitelma: mk 6636: raatioiden menojen maksamiseen, joihin rahoi- Suomen YK-liitto ry 1000000 6637: tus saadaan kansainvälisiltä järjestöiltä tai yh- Suomen Pakolaisapu ry 900000 6638: teenliittymiltä. Mikäli Suomen hallitukselle Suomen toimikunta Euroopan turvalli- 6639: esitetään pyyntö lähettää siviilihenkilöstöä uu- suuden edistämiseksi 650000 6640: siin operaatioihin ja Suomen hallitus päättää Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry 250 000 6641: osallistua operaatioon, siitä aiheutuvat menot YK:nNaisten Kehitysrahasto, Suomen 6642: maksetaan tästä määrärahasta. Yhdistys ry 160000 6643: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- 6644: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 6645: konferenssin toimintaa tukevat järjes- 6646: sa on lisäyksenä otettu huomioon European töt 150000 6647: Community Monitoring Mission SPR:n kansainvälisen humanitaarisen 6648: (ECMM) -operaation ED-puheenjohtajuus- oikeuden ja Geneven sopimusten tun- 6649: kauden edellyttämästä Suomen valtuuskunnan netuksi tekeminen Suomessa 245 000 6650: vahvistamisesta aiheutuvat menot. Järjestöiltä Muut kansainvälistä toimintaa harjoit- 6651: saatavat tulot on budjetoitu momentille tavat yhteisöt 250000 6652: 12.24.99. Yhteensä 3 605 000 6653: 98 24.99 6654: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksuosuus YK:n ympäristörahas- 6655: sa on otettu huomioon vähennyksenä tolle (UNEP) 17 000000 6656: 1 400 000 mk Kouluasuntolasäätiön lakkautta- Maksuosuus maailmanlaajuiselle 6657: miseen liittyen siirtona momentille 24.01.21 ympäristörahastolle (GEF) 30000000 6658: sekä lisäyksenä 250 000 mk valtionapuna kan- Maksuosuus otsonirahastolle 6 240500 6659: sainvälistä toimintaa harjoittaville yhteisöille. Maksuosuus YK:n rauhanturvajou- 6660: koille 27 073 000 6661: Maksuosuus YK:n asuinyhdyskun- 6662: 1999 määräraha 3 605 000 tarahastolle (UNCHS) 2 700000 6663: 1998 määräraha 4 755 000 Kemiallisen aseen kieltosopimuk- 6664: 1997 tilinpäätös 6 339 489 sen jäsenmaksu (OPCW) 3 500000 6665: Maksuosuudet muille YK:n alaisille 6666: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten järjestöille ja rahastoille 2 368 000 6667: Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 15 860 000 6668: avustaminen (arviomääräraha) 6669: OECD:njäsenmaksu 5 000000 6670: Momentille myönnetään 230 000 mk. WTO:n jäsenmaksu 3 431 000 6671: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten Maksuosuudet ETYJ :n talousarvi- 6672: kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutu- oihin 26 300 000 6673: vien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin Maksuosuudet EU :n rauhanturva- 6674: sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla operaatioille 1500000 6675: asuville Suomen kansalaisille. Ydinkoekieltosopimus; Suomen 6676: maksuosuus valmistelukomitean 6677: 1999 määräraha 230 000 kustannuksista 3 000000 6678: Muutjäsenmaksut 8 509 750 6679: 1998 määräraha 230000 6680: Maksuosuus hiilirahastolle 20000000 6681: 1997 tilinpäätös 155 942 Yhteensä 321 821 000 6682: 6683: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 1999 määräraha 321 821 000 6684: (arviomääräraha) 1998 määräraha 313 162 000 6685: Momentille myönnetään 321 821 000 mk. 1997 tilinpäätös 259 718 157 6686: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- 6687: ön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmak- 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 6688: sujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6689: maksamiseen. 100000 mk. 6690: Suomi saa osallistua Maailmanpankin Proto- Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri- 6691: tyyppi Hiilirahaston rahoitukseen vuosina ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral- 6692: 1999-2001 enintään 55 milj. markan osuudel- listen päivänkurssien välisten laskennallisten 6693: la, josta vuoden 1999 maksatusarvio on kurssierojen kattamiseen. 6694: 20 000 000 mk. 6695: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 1999 määräraha 100 000 6696: käyttää seuraavasti: 1998 määräraha 100 000 6697: mk 6698: 1997 tilinpäätös 6699: Maksuosuus Pohjoismaiden minis- 6700: terineuvoston talousarvioon 111 250750 6701: Maksuosuus YK:n talousarvioon 38 088 000 6702: 99 6703: 6704: 6705: 6706: 6707: Pääluokka 25 6708: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 6709: 6710: 6711: Se 1v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 6712: 9 020 henkilötyövuotta. 6713: Oikeusministeriön tehtäväalueeseen selvimmin vaikuttavia yleisiä muutostekijöitä ovat glo- 6714: baalinen kehitys ja ED-integraatio, yhteiskunnan toiminnoissa yhä kasvavan merkityksen saava 6715: tietotekniikka sekä kansalaisten ja yhteiskunnan muuttuvat ja kasvavat lainsäädäntöön sekä eri 6716: oikeusviranomaisten toimintaan ja palveluihin kohdistuvat odotukset. Oikeusjärjestyksen kan- 6717: sainvälistyminen ilmenee kaikilla oikeusministeriön hallinnonalan tehtäväalueilla: lainsäädän- 6718: nön kehittämistä koskevat impulssit ja lainsäädännön sisältökin ovat usein EU :sta tai kansainvä- 6719: lisistä sopimuksista lähtöisin, tuomioistuimet ja viranomaiset soveltavat yhä useammin välittö- 6720: mästi EY-oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, oikeuslaitoksen käsittelemissä asioissa on yhä 6721: useammin kansainvälinen ulottuvuus. Taloudellinen rikollisuus ja huumerikollisuus toimivat 6722: kansallisvaltioiden rajoista riippumatta. 6723: Tasapainoinen oikeusjärjestys ja hyvin toimiva hallinto on globalisoituvassa taloudessa tärkeä 6724: kilpailutekijä. Yritystoiminnan ja kansantalouden toimintaedellytyksiin vaikuttavan lainsäädän- 6725: nön valmistelussa tulee kyetä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja samalla kuitenkin 6726: huolehtia oikeusjärjestyksen pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta kehittämisestä. Tietoverkkojen 6727: ja informaatioteknologian kehitys ja laajamittainen käyttöönotto synnyttävät uudentyyppistä oi- 6728: keudellista problematiikkaa eri elämänalueilla. Yhteiskunta myös odottaa julkiselta hallinnoita ja 6729: oikeuslaitokselta palveluja kehittyneen informaatioteknologian avulla hyödynnettävissä olevissa 6730: muodoissa. Tietotekniikka on samalla keskeinen väline eri oikeusviranomaisten työmenetelmien 6731: kehittämisessä. 6732: Kansalaisten kokeman turvallisuuden ja demokratian toimivuuden keskeisiä edellytyksiä ovat 6733: julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen avoimuus ja luotettavuus. Avoimuuden periaatteiden toteut- 6734: taminen ja kansalaisissa luottamusta herättävien toimintatapojen noudattaminen asettavat kasva- 6735: via vaatimuksia kaikkien hallinnonalan viranomaisten toiminnalle. 6736: Oikeusministeriön lähivuosien tärkeä tehtävä on luoda edellytykset hallinnonalan kaikkien 6737: henkilöstöryhmien, niin lainvalmistelijoiden, tuomareiden, syyttäjien, oikeusavustajien, ulosot- 6738: tohenkilöstön, vartijoiden kuin kriminaalihuollonkin henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon yl- 6739: läpitämiselle ja kehittämiselle. Toinen tärkeä ja tätä tukeva tehtävä on hallinnonalan rakenteen ja 6740: eri oikeusviranomaisten keskinäisen työnjaon kehittäminen niin, että käytössä olevat voimavarat 6741: voidaan tehokkaasti kohdentaa kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeiden kannalta olennaisiin asioi- 6742: hin. 6743: Valtiollinen järjestelmä, julkinen hallinto ja lainsäädäntö 6744: Eduskunnan käsiteltävänä on ehdotus uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi, joka on tarkoitus 6745: saattaa voimaan 1.3.2000. Sen jälkeen ei ole näköpiirissä valtiosäännön keskeisten perusteiden 6746: 100 25. 6747: 6748: kehittämiseen liittyviä tarpeita. Toisaalta on varmistettava perustuslain toimivuus ja toteutettava 6749: siitä johtuvat lainsäädäntömuutokset Vuonna 1995 säädetyn perusoikeusuudistuksen toteutta- 6750: mista jatketaan tavallisen lain tasolla. 6751: Yhteiskunnan ja julkishallinnon kehitys luo tarpeita uudistaa hallinnossa noudatettavia menet- 6752: telysääntöjä. Tarkoitus on mahdollistaa sähköinen asioiminen hallinnossa, minkä lisäksi tavoit- 6753: teena on koota yleiset menettelysäännökset yhtenäiseen hallintolakiin. 6754: Lainsäädännön määrän kasvuun, hajanaisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen liittyvät ongelmat ovat 6755: kansainvälisestikin olleet lisääntyvän huomion kohteena. Suomessa toimenpiteet pohjautuvat 6756: valtioneuvoston vuonna 1996 hyväksymään kehittämisohjelmaan. Jotta säädösten käyttö olisi 6757: johdonmukaista ja hallittua, tarvitaan valtioneuvoston yhteiset säädöspoliittiset linjaukset. 6758: Oikeusturva ja oikeudenhoito 6759: Tuomioistuimien, syyttäjäntoimen, ulosoton ja muun oikeuslaitoksen kehittämisessä on 1990- 6760: luvulla keskitytty organisaation yhtenäistämiseen ja menettelyuudistuksiin. Uudistuksilla on py- 6761: ritty lisäämään kansalaisten oikeusturvaa luomalla viranomaisorganisaatio, jossa on ollut mah- 6762: dollista ottaa käyttöön uudenaikaisempi sekä Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten velvoit- 6763: teet paremmin täyttävä oikeudenkäyntimenettely. Samalla on nopeutettu asioiden käsittelyä vi- 6764: ranomaisissa purkamalla vanhatjutturuuhkat ja parannettu palvelutasoa koulutusta tehostamalla 6765: sekä ottamalla laajasti käyttöön tietotekniikkaa. 6766: Oikeudenkäynnin kustannusten nousu on todettu oikeusturvaa vaarantavaksi tekijäksi, minkä 6767: johdosta selvitetään mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksia kohottaviin tekijöihin. Sen ohella on 6768: otettu tarkasteltavaksi oikeusapujärjestelmien kehittämistarpeet. Oikeusturvan tehokkuuden 6769: kannalta tavoitteena on, että oikeudellinen ongelma voidaan tyydyttävästi ratkaista mahdollisim- 6770: man varhaisessa vaiheessa, mieluummin jo ennen tuomioistuinkäsittelyä ja tuomioistuimeen 6771: edenneissä asioissa ensimmäisessä oikeusasteessa. 6772: Oikeuslaitoksen organisaation kehittäminen on vielä osittain kesken. Tavoitteena pidetään 6773: koko oikeuslaitoksessa sellaisia yksikkökokoja, joissa voidaan huolehtia monipuolisesta osaami- 6774: sesta ja voimavarojen tehokkaasta käytöstä. Uudistettavana ovat parhaillaan hallintotuomioistui- 6775: met ja erityistuomioistuimien asemaa selvitetään. Tuomareiden nimitysjärjestelmä on tarkoitus 6776: uudistaa samanaikaisesti uuden perustuslain voimaantulon kanssa. Paikallishallinnon uudistuk- 6777: sen yhteydessä muodostettiin yhtenäiset syyttäjä- ja ulosottolaitokset Ratkaisujen toimivuutta 6778: koskevat arviot tehdään eduskunnan edellyttämän, uudistuksen vaikutuksia koskevan selonteon 6779: yhteydessä. Syyttäjäntoimen osalta seurataan erityisesti uuden rikosasiain oikeudenkäyntimenet- 6780: telyn vaikutuksia ja valtakunnansyyttäjän johdolla toimivan uudistetun syyttäjäorganisaation toi- 6781: minnasta saatavia kokemuksia. 6782: Oikeusministeriö on aloittanut tuomioistuimien ja ulosottotoimen tulevaa kehitystä sekä hallin- 6783: nonalan rakenteita koskevat selvitykset. Lähivuosina tullaan keskittymään henkilöstön ammatti- 6784: taidon, motivaation ja työmenetelmien kehittämiseen, mikä edellyttää koulutus- ja palkkausjär- 6785: jestelmien kehittämistä ja tietotekniikan hyväksikäytön lisäämistä edelleen. 6786: Yksityishenkilöiden ja yritysten maksukyvyttömyysongelmat muodostuivat 1990-alun lama- 6787: vuosien seurauksena vaikeaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Vaikka ongelmat ovat osittain 6788: helpottuneet, niiden jälkihoito kestää pitkään, mikä edellyttäävelkajärjestely-ja yrityssaneeraus- 6789: lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten seuraamista. Samalla jatketaan konkurssilainsäädän- 6790: nön ja ulosottolainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. 6791: Rikollisuus ja rangaistusten täytäntöönpano 6792: Rikollisuuden vastustamisessa on kysymys yksilöiden ja yhteiskunnan suojelemisesta rikolli- 6793: suudelta, rikollisuuden ehkäisemisestä ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämisestä. 6794: Suomen rikollisuustilanne on pysynyt 1990-luvulla melko vakaana, lukuun ottamatta huumeri- 6795: kollisuutta, jonka määrä on nelinkertaistunut. Huumausainekauppaan ja huumeiden käytön ra- 6796: 25. 101 6797: 6798: hoittamiseen liittyy myös muuta rikollisuutta, joka osittain toimii kansainvälisesti ja organisoitu- 6799: neissa muodoissa. Kansainvälistyminen, rajojen avautuminen, väestön edelleen jatkuva keskitty- 6800: minen suurimpiin taajamiin ja pitkään jatkunut korkea työttömyys ovat tuoneet mukanaan 6801: huumerikollisuuden lisäksi uusia mahdollisuuksia taloudelliselle rikollisuudelle ja eräille muille 6802: rikoslajeille. 6803: Oikeusministeriö kiinnittää lähivuosina erityistä huomiota rikollisuuden vastaiseen työhön 6804: osallistuvien viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteentoimivuuden parantamiseen ke- 6805: hittämällä tämän yhteistyön muotoja ja edellytyksiä. Ensimmäisenä vaiheena on kansallisen ri- 6806: koksentorjuntaohjelman valmisteleminen ja ohjelman toimeenpano. Rikoslain kokonaisuudistus 6807: saatetaan loppuun ja käynnistetään vaiheittain suoritetun rikoslain kokonaisuudistuksen kodifi- 6808: ointi yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi sekä arvioidaan uudistusten tavoitteiden toteu- 6809: tuminen. 6810: Keskimääräinen vankiluku on pienentynyt viimeisten 20 vuoden aikana vajaasta 6 000 vangista 6811: vajaaseen 3 000 vankiin. Samanaikaisesti on vankirakenne olennaisesti muuttunut. Väkivaltari- 6812: koksista pitkiin rangaistuksiin tuomittujen osuus on kasvanut. Erityisen nopeasti on viime vuo- 6813: sina lisääntynyt huumausainerikoksista tuomittujen määrä. Suuri osa vangeista on vaikeasti päih- 6814: deongelmaisia. Rikollisuudessa tapahtuneet muutokset ja vankien rikostaustan muuttuminen il- 6815: menevät vankiloissa järjestys- ja turvallisuusongelmien lisääntymisenä. Vankipaikkojen 6816: alueellinen jakauma ei ole vankimäärien muutokset huomioon ottaen kaikilta osin tarkoituksen- 6817: mukainen. Osa vanhojen laitosten toimitiloista on puutteellisia ja vankiloissa on myös terveydel- 6818: lisesti ja inhimillisesti katsoen tarkoitukseensa soveltumattomia vankien majoitustiloja. 6819: Vankeinhoidon laitoskannan, vankitilojen ja laitostoimintojen kehittämisen perustaksi laadi- 6820: taan kehittämisohjelma. Rangaistusajan toiminnassa tavoitteena pidetään, että vangeille voidaan 6821: luoda mahdollisimman hyvät valmiudet rikoksettomaan elämään, työllistymiseen ja itsestä huo- 6822: lehtimiseen. Henkilöstön valmiuksia entistä tuloksellisempaan työskentelyyn lisätään koulutusta 6823: uudistamalla, mihin kuuluu keskeisenä osana ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen kehittä- 6824: minen. Erityistähuomiotakiinnitetään toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan tukea vankien päih- 6825: teetöntä ja rikoksetonta elämäntapaa vankilasta vapautumisen jälkeen. 6826: Yksilö, perhe ja yritys 6827: Yksilöiden ja yritysten asemaa ja käytännön toiminnan edellytyksenä olevia oikeussääntöjä uu- 6828: distetaan siten, että ne vastaavat kehittyvän yhteiskunnan vaatimuksia. Säännöstöjä pyritään ko- 6829: koamaan helpommin hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 1999 saatetaan voimaan yhte- 6830: näinen takauslaki, jolla poistetaan voimassa olevaan oikeuteen liittyviä ongelmia. Yhtiölainsää- 6831: däntöä kehitetään lisäämällä yritysten vapautta järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisella 6832: tavalla. Holhousta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siirtämällä holhoustoimen hallinto kunnil- 6833: ta valtion vastuulle sekä kokoamalla ja modernisoimaila lainsäädäntö sisällöllisesti. Ihmisten 6834: liikkumisen ja kansainvälisten yhteyksien lisääntyessä on syytä kiinnittää huomiota kansainväli- 6835: sen perheoikeuden sääntelyyn. 6836: EU ja kansainvälinen yhteistyö 6837: Oikeusministeriön kansainvälistä yhteistyötä sävyttää voimakkaasti vuoden 1999 jälkipuolis- 6838: kolla Suomen ED-puheenjohtajuus. Puheenjohtajuus joudutaan ottamaan huomioon usein myös 6839: yhteistyössä EU:n ulkopuolisten valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Oikeudellinen 6840: yhteistyö EU:ssa on huomattavasti lisääntynyt lll-pilarin alueella. Kansainvälisen rikollisuuden 6841: vastustamiseen tähtäävien hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehditaan yhteistyössä 6842: sisäasiainministeriön kanssa. Yksityisoikeuden alan yhteistyön merkitys tulee kasvamaan Ams- 6843: terdamin sopimuksen voimaantulon myötä vuonna 1999. Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu 6844: oikeusministeriölle myös eräitä yleisiä valmisteluvastuita. Tällainen on esimerkiksi osallistumi- 6845: nen EU:n avoimuussäännöstön kehittämiseen. 6846: 102 25.01 6847: 6848: EU :n laajentumisneuvotteluissa oikeus- ja sisäasiat ovat keskeisessä asemassa, erityisesti ko- 6849: rostuu yhteistyö Baltian maiden ja muiden KIE-maiden kanssa. Voimakkaasti kasvava oikeudel- 6850: lisen yhteistyön alue on EU :n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan liittyen myös yhteistyö V enä- 6851: jän kanssa. Näiden ja eräiden muiden kansainväliseen oikeusyhteistyöhön kuuluvien hankkeiden 6852: kokoamista, organisointia ja ministeriöiden välistä yhteistyötä varten on tarkoitus vahvistaa oi- 6853: keusministeriön organisaatiota. 6854: Suomen EU - puheenjohtajuuskaudella oikeusministeriölle tulevien tehtävien hoitamiseksi on 6855: tehty jo pitkään valmisteluja vahvistamalla oikeusministeriön Eurooppa-oikeuden yksikköä eu- 6856: rooppaoikeudellisia asiantuntijapalveluja tuottavana yksikkönä, kouluttamalla ja palkkaamalla 6857: lisähenkilöstöä puheenjohtajuustehtäviä varten sekä luomalla yhteyksiä EU-toimielimiin ja pu- 6858: heenjohtajamaihin. Kansallisia hankkeita jaksotetaan niin, että tarvittava valmistelupanos voi- 6859: daan vuonna 1999 keskittää puheenjohtajuustehtäviin. 6860: 6861: 6862: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 6863: V. 1997 v. 1998 v. 1999 6864: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 6865: 1000mk 1000mk lOOOmk ±1000mk ±% 6866: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimi- 6867: vat viranomaiset 217 400 213 500 232400 + 18 900 + 9 6868: 10. Tuomioistuinlaitos 978 936 1 015 554 1 056 300 + 40746 + 4 6869: 30. Oikeusapu 166 736 239 500 311500 + 72000 + 30 6870: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 513 600 541 800 561500 + 19700 + 4 6871: 50. V ankeinhoitolaitos 825 300 813 800 820400 + 6600 + 1 6872: 70. Vaalimenot 2 991 4000 138 400 + 134400 + 3 360 6873: Yhteensä 2704 963 2 828154 3120500 + 292346 + 10 6874: 6875: 6876: 6877: 01. (25.01, 25.45, osa ja 25.60) Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 6878: 6879: S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat: 6880: Valmistellaan eduskunnan käsiteltävänä olevaan ehdotukseen Suomen Hallitusmuodoksi liitty- 6881: vää täytäntöönpanolainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja tiedotusta. Jatketaan perusoikeusuudistuk- 6882: sen toteuttamista lainsäädännöllä antamalla hallituksen esitys sananvapauden käyttämistä koske- 6883: vaksi lainsäädännöksi. Annetaan hallituksen esitykset, jotka koskevat sähköistä asiointia hallin- 6884: nossa ja hallintolainkäytössä 6885: Perusoikeusuudistukseen liittyvät myös laki viranomaistoiminnan julkisuudesta ja henkilötie- 6886: to laki, joiden voimaantulo ja täytäntöönpano aiheuttavat muun lainsäädännön tarkistamistarvetta, 6887: ohjausta ja laajaa koulutusta sekä uudistusten toteutumisen seurantaa. 6888: Yhtiölainsäädännön kehittämistä jatketaan ottamalla huomioon eri tyyppisten yhtiöiden tar- 6889: peet. Jatketaan konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua tavoitteena hallituksen 6890: esityksen antaminen vuonna 1999. 6891: Rikoslain kokonaisuudistus pyritään saattamaan loppuun uudistamalla rikoslain yleinen osa. 6892: Vuonna 1998 valmistuvan kansallisen rikoksentorjuntaohjelman pohjalta täsmennetään oikeus- 6893: ministeriön yhteydessä toimivan rikoksentorjunnan neuvottelukunnan asemaa ja tehtäviä sekä to- 6894: teutetaan paikallisia ja muita rikoksentorjuntahankkeita. 6895: 25.01 103 6896: 6897: Parannetaan rikosoikeudellista järjestelmää, oikeusturvajärjestelmää sekä kansalaisten oikeus- 6898: ongelmia koskevaa tietopohjaa ja tietojen hyväksikäytettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään 6899: kriminaalipoliittisessa suunnittelussa tarvittavan tietopohjan kehittämiseen sekä rikollisuuden 6900: torjuntatoimien ja kriminaalipoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin. 6901: Jatketaan valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman toteuttamista lainsäädännön 6902: laadun parantamiseksi. Laajennetaan ja monipuolistetaan säädöstietopankin palveluja. Pyritään 6903: saamaan hallituksen piirissä aikaan yhteisesti sovitut säädöspoliittiset tavoitteet ja menettelyta- 6904: vat. 6905: Valmistellaan ministeriön toimintaedellytyksien parantamiseksi hallitustyöskentelyssä, hallin- 6906: nonalansa ohjaajana ja kansainvälisessä yhteistyössä oikeusministeriön tehtävien, organisaation 6907: ja hallinnonalan ohjauksen kehittämistä lähivuosina koskevat ehdotukset. Selvitetään oikeusmi- 6908: nisteriön hallinnonalan henkilöstön kehittämistarpeet, -mahdollisuudet ja -tavoitteet ottaen huo- 6909: mioon yhteiskunnan yleisissä koulutusjärjestelmissä toteutetut uudistukset. 6910: 6911: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siir- seksi tai muuten konkurssivalvonnan toteutta- 6912: tomääräraha 2 v) miseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutu- 6913: Momentille myönnetään 141 000 000 mk. viin menoihin sekä apurahojen maksamiseen. 6914: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- S elvi tysosa: Momentin nimike on 6915: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- muutettu. 6916: tukseen. 6917: Menojen ja tulojen erittely: mk 6918: S elvi ty sosa: Momentin nimike on 6919: muutettu. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- Bruttomenot 40600 000 6920: senä otettu huomioon hallinnonalalle siirretty- Maksullisen toiminnan erillis- 6921: jen syyttäjä- ja ulosottovirastojen sekä oikeus- menot 2 750000 6922: aputoimistojen aiheuttamista keskushallinnon Muut toimintamenot 37 850000 6923: lisätehtävistä johtuvat menot samoin kuin yh- Bruttotulot 3 600 000 6924: Maksullisen toiminnan tulot 3 500000 6925: den viran palkkausmenojen siirtona 260 000 200 000 6926: - julkisoikeudelliset suoritteet 6927: mk momentilta 26.05.21 ja tukityöllistettyjen -muut suoritteet 3 300 000 6928: hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi Muut tulot 100 000 6929: 800 000 mk kuuden henkilön palkkauksina - Edelliseltä vuodelta siirtyvä 6930: siirtona momentilta 34.06.02. Lisäksi on mää- määräraha -1 000 000 6931: rärahan mitoituksessa otettu huomioon vähen- Nettomenot 36 000 000 6932: nyksenä edelliseltä vuodelta siirtyvä määrära- 6933: ha 3 000 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 6934: otettu huomioon kansainvälisen yhteistyön 6935: 1999 määräraha 141 000 000 laajenemisesta aiheutuvat menot. 6936: 1998 määräraha 128 500 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos harjoittaa 6937: 1998 lisämääräraha 2 300000 puolueetonta oikeuspoliittista tutkimusta otta- 6938: 1997 tilinpäätös 127 020 000 en huomioon oikeusministeriön lainvalmiste- 6939: lutyön vaatimukset sekä muut tutkimustiedon 6940: tarpeet. Laitoksen asemaa hallinnonalan itse- 6941: 22. (25.60.21) Eräiden virastojen toiminta- 6942: näisenä tutkimuslaitoksena vahvistetaan lai- 6943: menot (siirtomääräraha 2 v) toksesta vuonna 1997 tehdyn tieteellisen arvi- 6944: Momentille myönnetään nettomäärärahaa oinnin suuntaviivojen mukaisesti. 6945: 36 000 000 mk. Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä 6946: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonais- 6947: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- kuvan rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliit- 6948: tukseen ja konkurssien raukeamisen estämi- 6949: 104 25.01 6950: 6951: tisen järjestelmän toiminnasta muun muassa ri- Onnettomuustutkintakeskus huolehtii onnet- 6952: kollisuuden osoittimia kehittämällä ja kri- tomuuksien tutkinnan yleisestä järjestämises- 6953: minaalipoliittisia uudistuksia seuraamalla sekä tä, suunnittelusta ja koulutuksesta. 6954: tutkimalla kontrolliviranomaisten toimintaa. Onnettomuustutkintakeskus pyrkii luomaan 6955: Edelleen laitoksen tehtäviin kuuluu lainsää- edellytyksiä nopealle ja tehokkaalle onnetto- 6956: dännön vaikutusten seuraaminen ja arviointi. muustutkinnalle sekä kehittämään eri viran- 6957: Selvitetään erityisesti tuomioistuinuudistusten omaisten välistä yhteistoimintaa. 6958: toteutumista ja aloitetaan toistuvaksi tarkoite- Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja 6959: tun maan yleisiä oikeusoloja koskevan katsa- muuntorangaistusten täytäntöönpanosta sekä 6960: uksen julkaiseminen. valtiolle tuomittujen korvausten ja ylikuorma- 6961: Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kan- maksujen perinnästä sekä valtion varoista 6962: sainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipo- maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisin- 6963: litiikan alueella. Laitoksen toimintaa ohjaa perinnästä. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushal- 6964: keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma linnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri, 6965: ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekiste- 6966: Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa ja val- ri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit. 6967: voo henkilörekisterilainsäädännön täytäntöön- Tavoitteena on, että perintä- ja rekisteröinti- 6968: panoa. Toiminnan painopiste muuttuu uuden tehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nope- 6969: henkilötietolain myötä tietosuojaloukkausten asti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon otta- 6970: ennalta ehkäisemiseen, jota pyritään toteutta- en. 6971: maan yleisellä ohjauksena, neuvonnalla ja tie- 6972: dottamisella sekä ennakkovalvonnan kehittä- 1999 määräraha 36 000 000 6973: misellä ja tarkastustoiminnan lisäämisellä. 1998 määräraha 32 000 000 6974: Tehtävissä korostuvat myös EU :n tietosuojavi- 1998 lisämääräraha 700 000 6975: ranomaisten yhteistyöhön liittyvät tehtävät. 1997 tilinpäätös 36 500 000 6976: Tavoitteena on edelleen lyhentää asioiden vi- 6977: reilläoloaikoja sekä ratkaista selviä tietosuoja- 29. (25.45.22, osa ja 25.60.22) Erityismenot 6978: loukkauksia koskevat asiat välittömästi. 6979: (arviomääräraha) 6980: Tietosuojalautakunta käyttää henkilörekiste- 6981: Momentille myönnetään 13 100 000 mk. 6982: rilainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa 6983: Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon jär- 6984: asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädän- 6985: nön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia ky- jestelmistä aiheutuvien menojen ja rikosvahin- 6986: symyksiä. Tietosuojalautakunnan tehtäväkuva kokorvauksia sekä syyttömästi tuomituille ja 6987: tulee jossakin määrin muuttumaan uuden hen- vangituille maksettavia korvauksia koskevien 6988: hakemusten käsittelystä aiheutuvien menojen 6989: kilötietolain myötä. Asioiden käsittelyajat py- 6990: ritään edelleen pitämään kohtuullisina. maksamiseen sekä oikeusministeriön päättä- 6991: Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata mässä laajuudessa erityisen painavasta syystä 6992: konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja val- Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeus- 6993: voa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. turvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa ai- 6994: heutuviin välttämättömiin kustannuksiin. 6995: Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssi- 6996: Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksi- 6997: asiain neuvottelukunta. 6998: en tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan 6999: Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoi- 7000: onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkin- 7001: minnassa erityistä huomiota raukeaviin kon- 7002: talautakunnista sekä valtioneuvoston päättä- 7003: kurssipesiin ja raukeamisten estämiseen myös 7004: mässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä 7005: talousrikosten selvittämistä silmälläpitäen. 7006: toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkki- 7007: Erityistilintarkastuksia ja yhteistoimintaa kon- 7008: oiden ja muiden kulutusmenojen maksami- 7009: kurssiasianajajien kanssa tehostetaan. 7010: seen. 7011: 25.10 105 7012: 7013: 1999 määräraha 13100000 sa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvonta- 7014: 1998 määräraha 12 300 000 kustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, 7015: 1997 tilinpäätös 14 566 441 jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää mer- 7016: kitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kan- 7017: 51. (25.45.51) Eräät valtion maksamat kor- nalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten hen- 7018: vaukset ja avustukset (arvio määräraha) kilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle 7019: aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina 7020: Momentille myönnetään 42 300 000 mk. 7021: ottaen huomioon hänen maksukykynsä. A vus- 7022: Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor- 7023: tus voi koskea vain osaa kustannuksista. 7024: vaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 7025: 1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorva- Käyttösuunnitelma: mk 7026: uksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomi- 7027: tuille valtion varoista vapauden menetyksen Rikosvahinkokorvaukset sekä 7028: syyttömästi vangituille ja tuomi- 7029: johdosta maksettavista korvauksista annetun 34 600 000 7030: tuille maksettavat korvaukset 7031: lain (42211974) nojalla maksettaviin korvauk- Avustukset saamelaisten kulttuuri- 7032: siin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä itsehallinnon ylläpitämiseen 5 000 000 7033: tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yh- Avustukset ympäristöoikeuden- 7034: teisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-it- käyntikuluihin ryhmäkannetyyppi- 7035: sehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julki- sissä asioissa 200 000 7036: sen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa jul- Muut avustukset 2500000 7037: kaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien Yhteensä 42 300000 7038: liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli- 7039: sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalata- Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 7040: lousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin nalle talousarvioon liittyvän esityksen vahin- 7041: liittyvissä kysymyksissä, sekä avustuksiin gonkorvauslain ja rikosvahinkojen korvaami- 7042: Suomen oikeusjärjestyksen tunnetuksi tekemi- sesta valtion varoista annetun lain muuttami- 7043: seen. seksi. 7044: Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta 7045: syystä avustuksiin ympäristövahingoista joh- 1999 määräraha 42 300 000 7046: tuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä 1998 määräraha 40 700 000 7047: ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasiois- 1997 tilinpäätös 39 314 051 7048: 7049: 7050: 7051: 10. Tuomioistuinlaitos 7052: 7053: Se l v i t y s osa : Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista riita-, rikos- ja hakemusasioita sekä 7054: hallintoasioita. Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oi- 7055: keudenkäynti on varmaa, nopeaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. 7056: Tuomioistuinten asiamäärät ovat vähentyneet ja käsittelyajat on saatu kohtuulliselle tasolle. 7057: Kehittämisen painopisteenä olleet laaja-alaiset oikeudenkäyntimenettelyä koskevat lainsäädäntö- 7058: muutokset ovat tulleet voimaan, hallintolainkäyttölaki vuonna 1996, uusi rikosasioiden oikeu- 7059: denkäyntimenettely vuonna 1997 ja hovioikeusmenettely vuonna 1998. Menettelyuudistuksia ja 7060: niiden vaikutuksia seurataan. Suullisten käsittelyjen lisääminen ja oikeusjärjestyksen kansainvä- 7061: listyminen vaativat tuomioistuimilta oppimista ja uudenlaisia valmiuksia. Tuomioistuinten toi- 7062: minnassa kiinnitetään huomiota päätösten laatuun ja kehitetään kielellisiä valmiuksia. Tietotek- 7063: niikan hyväksikäyttöä lisätään. 7064: 106 25.10 7065: 7066: Tuomioistuinlaitoksen organisaatiota pyritään kehittämään siten, että yksiköistä muodostetaan 7067: kooltaan ja kokoonpanoltaan sellaisia, että henkilöstömäärä on riittävä takaamaan monipuolisen 7068: ja jatkuvasti kehittyvän osaamisen ja että tehtävät voidaan hoitaa ruuhka- ja vastaavissa tilanteis- 7069: sa joustavasti. 7070: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen hallinto-oikeuslaiksi ja siihen liit- 7071: tyväksi lainsäädännöksi, jonka mukaan 11 lääninoikeutta lakkautettaisiin ja tilalle perustettaisiin 7072: 8 hallinto-oikeutta. Esityksen mukaan myös vesiylioikeus lakkautettaisiin ja yhdistettäisiin Vaa- 7073: san hallinto-oikeuteen. 7074: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen korkeimmasta hallinto-oikeudes- 7075: ta annetun lain muuttamiseksi, jonka mukaan korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden ni- 7076: mikkeitä muutetaan. 7077: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamiseksi siten, 7078: että oikeudenkäynnin osallisen kuluriski alenee. 7079: 7080: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 1999 määräraha 34 500 000 7081: (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 33 100 000 7082: Momentille myönnetään 34 500 000 mk. 1998 lisämääräraha 800 000 7083: S e l v i t y s o s a : Korkeimman oikeuden 1997 tilinpäätös 32100 000 7084: päätehtävä on antaa oikeusturvaa ja kehittää 7085: oikeusjärjestystä tuottamalla vakuuttavasti ja 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 7086: täydellisesti perusteltuja, oikeudenmukaiseen menot (siirtomääräraha 2 v) 7087: lopputulokseen päätyviä ennakkoratkaisuja. Momentille myönnetään 38 300 000 mk. 7088: Korkeimman oikeuden tavoitteena on julkais- Perustetaan 1.3.1999 lukien 18 hallintosih- 7089: tujen ratkaisujen määrän säilyttäminen nykyi- teerin virkaa (A 25) edellyttäen, että samasta 7090: sellä tasolla, valitusten laadukas käsittelemi- ajankohdasta lukien lakkautetaan 18 nuorem- 7091: nen ja ratkaiseminen, suullisten käsittelyjen li- man hallintosihteerin virkaa (A 25). 7092: sääminen sekä käsittelyaikojen lyhentäminen. Se l v i t y s osa: Määrärahan mitoitukses- 7093: Korkeimpaan oikeuteen saapuvien ja siellä sa on otettu vähennyksenä huomioon edellisel- 7094: ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 1990-luvul- tä vuodelta siirtyvä määräraha 1 500 000 mk. 7095: la jatkuvasti. Vuonna 1997 asiamäärä kääntyi Korkein hallinto-oikeus käyttää riippumatto- 7096: laskuun ja KKO:een saapui 4 397 ja ratkaistiin mana tuomioistuimena ylintä tuomiovaltaa 7097: 4 547 asiaa, myönnettiin 246 valituslupaa ja hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa. Hal- 7098: julkaistiin 211 ratkaisua. Keskimääräinen kä- lintolainkäytössä valituslupajärjestelmä on 7099: sittelyaika valituslupa-asioissa oli 4,4 kuukaut- vain vero-, vesi- ja eräissä sosiaaliasioissa, jo- 7100: ta ja asiaratkaisuissa 15,5 kuukautta. Vuonna ten KHO antaa asiaratkaisun valtaosassa asi- 7101: 1999 arvioidaan saapuvan noin 4 000 asiaa. oista. KHO valvoo myös alemmanasteista 7102: Sekä riita- että rikosasioiden käsittelyssä voi- lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla. 7103: maantulleet muutokset merkitsevät työmäärän KHO:een saapuvien asioiden määrä on vii- 7104: lisääntymistä siitä huolimatta että juttujen me vuosina vähentynyt. Vuonna 1997 saapui 7105: määrä vähenee. 3 910 asiaaja ratkaistiin 3 852 asiaa. Asioiden 7106: Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/ keskimääräinen käsittelyaika oli 8,9 kuukaut- 7107: 1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioi- ta. Vuonna 1999 arvioidaan saapuvan noin 7108: daan kertyvän 1 300 000 mk momentille 4 000 asiaa. Aineistoltaan laajojen ja oikeudel- 7109: 12.25.01. lisesti vaativien asioiden, kuten EY-oikeuden 7110: soveltamisratkaisujen määrän arvioidaan edel- 7111: leen lisääntyvän. Myös suullisia käsittelyjä ja 7112: katselmuksia on entistä enemmän. KHO:n kä- 7113: 25.10 107 7114: 7115: siteltäväksi ja ratkaistavaksi ovat tulossa uusi- Maksullisen tietopalvelun tulot 25 900 000 7116: na asiaryhminä Natura-asiat. Parhaillaan on li- Muut tulot 4 000 000 7117: säksi valmisteltavana muun muassa toimeen- Nettomenot 963 500 000 7118: tulotukea ja tiettyjen ulkomaalaisasioiden 7119: käsittelyä koskevat uudistukset. Vielä ei ole Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 7120: arvioitavissa, missä määrin uudet asiaryhmät otettu huomioon 295 000 mk kahden viran 7121: lisäävät KHO:n työmäärää. palkkausmenojen siirtona momentilta 7122: KHO:n täysistunnon kannanottojen mukai- 31.24.21 ja tukityöllistettyjen hoitamien tehtä- 7123: sesti päätökset perustellaan entistä laajemmin, vien vakinaistamiseksi 3 200 000 mk 25 hen- 7124: yksityiskohtaisemmin ja yksilöllisemmin. Asi- kilön palkkauksina siirtona momentilta 7125: oiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 34.06.02. 7126: 7,5 kuukautta. Lisäksi tavoitteena on käsitellä Hovioikeuksien jutturuuhkat on saatu pure- 7127: laissa kiireellisiksi säädetyt asiat alle kolmessa tuksi ja käsittelyajat kohtuulliselle tasolle. Saa- 7128: kuukaudessa. puneiden asioiden määrä on vuodesta 1994 7129: KHO:n suoritteista lain (70111993) mukai- lähtien vähentynyt ja oli 13 771 asiaa vuonna 7130: sesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 1997. Vuosina 1998 ja 1999 asiamäärien arvi- 7131: 1 800 000 mk momentille 12.25.01. oidaan edelleen hieman laskevan. Hovioikeuk- 7132: sien toimintaan vaikuttaa vuonna 1999 keskei- 7133: 1999 määräraha 38 300000 senä uusi oikeudenkäyntimenettely, mikä mer- 7134: 1998 määräraha kitsee mm. suullisten käsittelyjen järjestämistä 7135: 36 800 000 7136: entistä useammin. 7137: 1998 lisämääräraha 1000000 7138: liiäninoikeuksiin saapuneiden asioiden mää- 7139: 1997 tilinpäätös 37 100 000 rä on verotuksen oikaisu- ja muutoksenhaku- 7140: järjestelmän kehittämisen johdosta vähentynyt 7141: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 1997 asiamää- 7142: (siirtomääräraha 2 v) rien lasku pysähtyi ja lääninoikeuksiin saapui 7143: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ja niissä ratkaistiin noin 20 000 asiaa. Vuonna 7144: 963 500 000 mk. 1999 asiamäärien arvioidaan ympäristöasiain 7145: Hallintotuomioistuinten uudelleenjärjeste- muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen ja 7146: lyyn liittyen voidaan 1.11.1999 lukien perustaa uusien asiaryhmien johdosta hieman lisäänty- 7147: 8 hallintoylituomarin virkaa (2 A 31 ja 6 A 29) vän. Toimintaan vaikuttaa vuonna 1999 toteu- 7148: ja 131 hallinto-oikeustuomarin virkaa (7 A 29, tettava organisaatiouudistus. 7149: 22 A 28, 18 A 27 ja 84 A 26), edellyttäen, että Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 1997 noin 7150: samasta ajankohdasta lukien lääninoikeuksista 780 000 ja ratkaistiin noin 740 000 asiaa. Asia- 7151: lakkautetaan 11 lääninoikeuden ylituomarin määrät vähenivät edelliseen vuoteen verrattu- 7152: virkaa (1 A 31 ja 10 A 29) ja 110 lääninoikeu- na lähes kaikissa asiaryhmissä; riita-asiat 7153: dentuomarin virkaa (8 A 28, 18 A 27 ja 84 17 %, velkajärjestelyasiat 50 % sekä rikosasiat 7154: A 26) sekä vesiylioikeudesta vesiylituomarin ja kiinteistöasiat 2 %. Saapuvien asioiden 7155: virka (A 31) ja 17 vesiylioikeudenneuvoksen määrän arvioidaan edelleen vuosina 1998 ja 7156: virkaa (3 A 29 ja 14 A 28). 1999 hieman vähenevän. Kiinteistöasioiden 7157: Selvitysosa: osuus käräjäoikeuksiin saapuneista asioista oli 7158: 63 %. Kiinteistöasioiden edellyttämä työmäärä 7159: Menojen ja tulojen erittely: mk on maakaariuudistuksen johdosta lisääntynyt 7160: Bruttomenot 993 400 000 ja joissakin käräjäoikeuksissa kiinteistöasiat 7161: Maksullisen tietopalvelun eril- ovat päässeet ruuhkautumaan. Painopisteenä 7162: lismenot 15 900 000 vuonna 1999 on rikosasioiden uuden oikeu- 7163: Muut toimintamenot 977 500 000 denkäyntimenettelyn sisäänajo sekä yhteistyön 7164: Bruttotulot 29 900 000 kehittäminen syyttäjien kanssa. 7165: 108 25.10 7166: 7167: Maaoikeuksissa ratkaistiin vuonna 1997 va- Vakuutusoikeuteen saapuneiden asiamaan- 7168: jaat 700 asiaa. Vuosina 1998 ja 1999 asiamää- en voimakas, lainsäädännön muutoksista joh- 7169: rien arvioidaan edelleen hieman vähenevän. tunut kasvu pysähtyi vuonna 1996. Vuonna 7170: Maaoikeuksien asemaa tuomioistuinorgani- 1997 saapui noin 12 400 ja ratkaistiin noin 7171: saatiossa selvitetään. 12 900 asiaa. Vuosina 1998 ja 1999 asiamää- 7172: Vesituomioistuinten asiamäärien arvioidaan rien arvioidaan pysyvän samalla tasolla. 7173: pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla ja vesi- Työtuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat 7174: ylioikeuteen saapuvan noin 200 ja vesioikeuk- 1990-luvulla vähentyneet ja vuonna 1997 saa- 7175: siin noin 800 asiaa. pui runsaat 100 asiaa. 7176: Vakuutusoikeus. Hallitus on antanut edus- Markkinatuomioistuimessa ratkaistaan vuo- 7177: kunnalle esityksen laiksi vakuutusoikeudesta sittain noin 40 asiaa. 7178: annetun lain ja eräiden muiden lakien muutta- Talousarvion valmistelun yhteydessä oi- 7179: misesta hallintolainkäyttölain voimaantulon keusministeriö on alustavasti asettanut tuo- 7180: johdosta. Menettelyuudistus merkitsee muun mioistuimille vuodeksi 1999 seuraavat tulosta- 7181: muassa suullisten käsittelyjen käyttöönotta- voitteet 7182: mista sekä vakuutusoikeuden työskentelyn uu- 7183: delleenorganisointia 7184: 1997 1998 1999 7185: Tunnusluvut: toteutuma tavoite tavoite 7186: Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7187: Hovioikeudet 6 6 6 7188: Lääninoikeudet 7189: - veroasiat 8 7 6 7190: - muutasiat 5 5 5 7191: Käräj äoikeudet 7192: - rikosasiat 2 2 2 7193: -laajat riita-asiat 7 6 6 7194: - velkajärjestelyasiat 7 6 5 7195: - summaariset (velkomus)asiat 2 2 2 7196: V esiyIioikeus 5 5 5 7197: Vesioikeudet 7198: - katselmustoimituksessa olleet asiat 74 62 60 7199: - muutasiat 7 7 6 7200: Maaoikeudet 6 7 6 7201: Vakuutusoikeus 10 10 9 7202: Työtuomioistuin 5 5 5 7203: Markkinatuomioistuin 6 6 6 7204: 7205: Taloudellisuus (mk/ratkaistut asiat) 7206: Hovioikeudet 10 812 11615 12400 7207: Lääninoikeudet 4908 4986 5 300 7208: Käräjäoikeudet (mk/painotettu suorite) 2992 2933 3 200 7209: Vesiy Ii oikeus 77079 69 250 72000 7210: Vesioikeudet 29 628 28439 29700 7211: Maaoikeudet 13034 13 529 14200 7212: Vakuutusoikeus 1668 1 800 1900 7213: Työtuomioistuin 53 571 35 455 40000 7214: Markkinatuomioistuin 39546 40000 42000 7215: 25.30 109 7216: 7217: Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) 29. (25.45.22, osa) Erityismenot (arviomää- 7218: mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan räraha) 7219: kertyvän noin 167 milj. mk momentille Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 7220: 12.25.01. Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin- 7221: nasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oi- 7222: 1999 määräraha 963 500000 keudenkäyntikulujen sekä valtion maksetta- 7223: 1998 määräraha 926 854000 vaksi vahingonkorvauslain nojalla määrättyjen 7224: 1998 lisämääräraha 23 000000 korvausten maksamiseen. 7225: 1997 tilinpäätös 890 464000 7226: 1999 määräraha 20 000 000 7227: 1998 määräraha 18 800 000 7228: 1997 tilinpäätös 19 271 500 7229: 7230: 7231: 30. Oikeusapu 7232: 7233: Selvitysosa: Yleisestä oikeusavusta annettu laki (104/1998) tuli voimaan 1.6.1998, jol- 7234: loin 160 kunnallisen oikeusaputoimiston tilalle perustettiin 68 valtion ylläpitämää oikeusaputoi- 7235: mistoa. Oikeusapu-uudistuksen tavoitteena on laadukkaiden oikeusapupalvelujen tarjoaminen ta- 7236: sapuolisesti koko maassa. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeussuojan saamisen tosiasiallisiin 7237: edellytyksiin. Tässä tarkoituksessa selvitetään tarvetta ja mahdollisuuksia oikeusapujärjestelmän 7238: kehittämiseen kokonaisuutena. Samoin selvitetään velkaneuvonnan jätjestämisen vaihtoehtoja. 7239: 7240: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot seen liittyen valtion maksettaviksi tulevia oi- 7241: (siirtomääräraha 2 v) keusaputoimistojen toimintamenoja vastaa- 7242: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vasti kuntien yleisistä valtionosuuksista mo- 7243: 128 000 000 mk. mentilta26.97.31 vähennetään30 950 OOOmk. 7244: Määrärahaa saa käyttää myös kunnan tai jär- Vuonna 1997 yleisiin oikeusaputoimistoihin 7245: jestön ylläpitämän velkaneuvonnan järjestämi- saapui hoidettavaksi noin 70 000 oikeusapu- 7246: seen. asiaa, mikä vastaa lamaa edeltäneen ajan asia- 7247: Selvitysosa: määriä. Varsinaisten oikeusapuasioiden mää- 7248: rän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan. 7249: Menojen ja tulojen erittely: mk Sen sijaan uudistuksen voimaan tullessa oike- 7250: Bruttomenot 153 500000 usaputoimistojen uudeksi tehtäväksi on tullut 7251: Bruttotulot 25 500 000 maksuttomien oikeudenkäyntien taloudellisten 7252: Maksullisen toiminnan tulot 25 000000 myöntämisedellytysten selvittäminen, mikä 7253: - Asiakaslaskutus 15 000 000 tehtävä aikaisemmin on kuulunut kuntien sosi- 7254: - Oikeusapumaksutulot 10000000 aaliviranomaisille. Vuonna 1997 maksuttornia 7255: Muut tulot 500 000 oikeudenkäyntejä myönnettiin tuomiois- 7256: Nettomenot 128 000 000 tuimissa yhteensä noin 27 000 kpl. 7257: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 1999 määräraha 128 000 000 7258: otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien 1998 määräraha 93 500 000 7259: tehtävien vak:inaistamiseksi 3 200 000 mk 25 1 900 000 7260: 1998 lisämääräraha 7261: henkilön palkkauksina siirtona momentilta 7262: 34.06.02. Oikeusaputoiminnan valtiollistami- 7263: 110 25.40 7264: 7265: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut Yksityishenkilön velkajärjestely 21000000 7266: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) Syyttömästi syytetyn oikeuden- 7267: Momentille myönnetään 183 500 000 mk. käyntikulujen korvaus 15 500 000 7268: Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oi- Yhteensä 183 500 000 7269: keudenkäynnistä annetun lain (87/1973, muut. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 7270: 105/1998), yksityishenkilön velkajärjestelystä sa on lisäyksenä otettu huomioon 15 500 000 7271: annetun lain (57/1993, muut. 63/1997), ylei- mk valtion maksettavina oikeudenkäyntikulu- 7272: sestä oikeusavusta annetun lain (104/1998) jen korvauksena vastaajalle, jos syyttäjän syyte 7273: sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun tai muu vaatimus hylätään. 7274: lain (68911997, muut. 107/1998) soveltamises- 7275: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. 1999 määräraha 183 500 000 7276: Käyttösuunnitelma: mk 1998 määräraha 146 000 000 7277: 1997 tilinpäätös 166 736 022 7278: Maksuton oikeudenkäynti 146 000 000 7279: Asianomistajan avustaminen 1 000 000 7280: 7281: 7282: 7283: 7284: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 7285: 7286: Se l v i t y s osa : Paikallistason syyttäjä- ja ulosottotoimi yhtenäistettiin ja siirrettiin oikeus- 7287: ministeriön hallinnonalalle vuonna 1996 toteutetussa kihlakuntauudistuksessa ja vuonna 1997 7288: aloitti toimintansa valtakunnansyyttäjänvirasto. Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen 7289: valmistelua jatketaan toteuttamalla samalla tarpeellisia osittaisuudistuksia. 7290: 7291: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toiminta- mien tehtävien vakinaistaiDiseksi 1 300 000 7292: menot (siirtomääräraha 2 v) mk 10 henkilön palkkauksina siirtona momen- 7293: Momentille myönnetään 561 500 000 mk. tilta 34.06.02. 7294: Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttä- Valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti toimin- 7295: jänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosot- tansa joulukuussa 1997, jolloin ylimmän syyt- 7296: tovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttä- täjän tehtävät siirrettiin valtioneuvoston oi- 7297: jän-ja maakunnanvoudinviraston toimintame- keuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle ja jol- 7298: nojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja loin myös lääninsyyttäjäjärjestelmä lakkautet- 7299: ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammat- tiin. Uuden keskushallintoviranomaisen kes- 7300: tikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä ulos- keisenä tavoitteena vuonna 1999 on paikalli- 7301: oton posti-, pankkipalvelu-ja lomakemenojen sen syyttäjätoimen kehittäminen siten, että ri- 7302: maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen kosprosessikulttuuri vakiintuu käytännössä 7303: keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, yllä- sellaiseksi kuin lainsäädännössä on tarkoitettu. 7304: pidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot Painopisteinä ovat myös talousrikosten torjun- 7305: maksetaan samoin momentin määrärahasta. ta sekä syyttäjän ja poliisin yhteistoiminnan 7306: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- kehittäminen esitutkinnan aikana. 7307: sa on lisäyksenä otettu huomioon 140 000 mk Paikallissyyttäjälle saapui vuonna 1997 7308: yhden viran palkkausmenojen siirtona mo- koko maassa noin 68 000 asiaa ja asioita rat- 7309: mentilta 26.05.21 ja tukityöllistettyjen hoita- kaistiin yhteensä noin 67 000. Vuosina 1998 ja 7310: 25.45 111 7311: 7312: 1999 asiamäärien arvioidaan rikosprosessiuu- harkinnan suorittaminen kaikissa rikosasioissa 7313: distuksen johdosta hieman kasvavan. Syyttä- niin, ettei se syyttäjästä nippuvasta syystä kes- 7314: jätoimen tehokkuutta lisätään mm. uusilla yh- tä yli kuutta kuukautta. 7315: teistoimintamääräyksillä ja toimintaa kehite- Talousarvion valmistelun yhteydessä syyttä- 7316: tään uuden rikosprosessilainsäädännön ja jälaitokselle alustavasti asetettu seuraavat tu- 7317: hovioikeusmenettelyn vaatimukset huomioon lostavoitteet vuodelle 1999: 7318: ottaen. Toiminnan laatutavoitteena on uuden 7319: rikosprosessin onnistunut läpivienti ja syyte- 7320: 7321: Tunnuslukutaulukko 7322: 1997 1998 1999 7323: toteutuma tavoite tavoite 7324: Keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika (vireilletu- 7325: losta syyttäjällä päättymiseen käräjäoikeudessa) 4,5 kk 4kk 4kk 7326: Keskimääräinen syyteharkinta-aika 2kk 2kk 2kk 7327: Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) 1 671 mk 1 660 mk 1675 mk 7328: 7329: Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 1997 ja lääninhallitusten oikeushallintoyksiköiden 7330: noin 2,4 milj. asiaa ja 21,4 mrd. markkaa. tehtäviä selkeytetään. 7331: Asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla ta- Oikeusministeriö on asettanut talousarvion 7332: solla vuosina 1998 ja 1999. Ulosoton tehosta- valmistelun yhteydessä ulosottolaitokselle 7333: miseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulosta- 7334: ulosottopiirien yhteistoimintaa ja koulutusta li- voitteet 7335: sätään. Ulosoton keskushallintoa vahvistetaan 7336: 7337: Tunnuslukutaulukko 7338: 1997 1998 1999 7339: toteutuma tavoite tavoite 7340: Täytäntöönpanon onnistuminen 7341: - osuus käsitellyistä asioista 41% 42% 42% 7342: - osuus käsitellyistä markkamääristä 21% 22% 22% 7343: Keskimääräinen käsittelyaika 7,5 kk 6,9kk 6,5 kk 7344: Taloudellisuus(toimintamenot/käsitellyt asiat) 7345: - Ulosottovirastot 142 mk 151 mk 160mk 7346: - Ulosotto-osastot 127 mk 131 mk 140mk 7347: 7348: Ulosottomaksuina arvioidaan momentille 1999 määräraha 561 500 000 7349: 12.25.47 kertyvän 245 milj. mk. Tuloilla voi- 1998 määräraha 541 800 000 7350: daan kattaa noin 65 % ulosottolaitoksen me- 1998 lisämääräraha 10 900 000 7351: noista. 1997 tilinpäätös 513 600 000 7352: 7353: 7354: 7355: (45.) Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset 7356: 7357: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentin 22 määräraha on otettu 7358: huomioon momenttien 25.01.29 ja 25.10.29laskelmissa sekä momentti 51 siirretty momentiksi 7359: 25.01.51. 7360: 7361: 7362: 6 380149M 7363: 112 25.50 7364: 7365: 50. Vankeinhoitolaitos 7366: 7367: Selvitysosa: Vankien määrä on vähentynyt mm. yhdyskuntapalvelun käyttöönoton vuok- 7368: si. Keskivankiluvun voidaan arvioida olevan vuonna 1999 noin 3 000. 7369: Oikeusministeriössä valmistellun laitoskannan kehittämissuunnitelman mukaisesti käynniste- 7370: tään pitkäjänteinen perusparannusohjelma heikkokuntoisten ja hygieenisesti ala-arvoisten tilojen 7371: kunnostamiseksi. 7372: Vuonna 1997 keskimäärin 32,4% vankeusvangeista oli avolaitoksissa. Päättyvien työsiirtota- 7373: kohteiden tilalle hankitaan uusia työkohteita. 7374: Oikeusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti van- 7375: keinhoitolaitokselle vuodeksi 1999 seuraavat toiminta- ja taloudellisuustavoitteet 7376: Työsiirtoloiden ja avovankiloiden paikkaluku pyritään säilyttämään vähintään nykyisenä pitä- 7377: en tavoitteena, että vankeusvangeista keskimäärin kolmasosa suorittaisi rangaistustaan avolaitok- 7378: sessa. 7379: Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpidossa laitoksissa on erityisenä tavoitteena estää mahdolli- 7380: simman tehokkaasti huumausaineiden salakuljettamista, kauppaa ja käyttöä. Toiminnan sisältöä 7381: koskevia tärkeimpiä kehittärniskohteita ovat vuonna 1999 vankien toimintakyvyn systemaattisen 7382: arviointimenettelyn käyttöönotto, tuotannollisen ja valmentavan työtoiminnan eriyttäminen sekä 7383: rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa edistävien toimintaohjelmien entistä laajempi käyttöön- 7384: otto. Lisäksi kehitetään toiminnan vaikuttavuuden seurantamenettelyä. 7385: Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat keskimäärin 229 400 7386: mk (vuonna 1998 222 000 mk ja vuonna 1997 222 100 mk). 7387: 7388: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 7389: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot, 7390: 688 200 000 mk. muut suoritteet 16 800 000 7391: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai- Nettomenot 688 200 000 7392: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit- 7393: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 7394: teiden hintojen alentamiseen enintään 7395: otettu huomioon 3 000 000 mk tukityöllistetty- 7396: 13 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös 7397: jen tehtävien vakinaistamiseksi 24 henkilön 7398: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin pe- 7399: palkkauksina siirtona momentilta 34.06.02. 7400: rustein määräytyvien vuokrien alentamiseen 7401: sekä EU :n hyväksymien tutkimus- ja koulutus- 7402: 1999 määräraha 688 200 000 7403: hankkeiden rahoitukseen. 7404: Huittisten varavankilan johtajan virka (A 26) 1998 määräraha 666 000 000 7405: lakkautetaan 1.1.1999 lukien. 1998 lisämääräraha 12 650 000 7406: Selvitysosa: Nettobudjetoitavina mak- 1997 tilinpäätös 666 800 000 7407: sullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon 7408: laitosmyymälöiden myyntitulot 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avus- 7409: tukset (arviomääräraha) 7410: Momentille myönnetään 64 300 000 mk. 7411: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon 7412: Bruttomenot 705 000 000 järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain 7413: Maksullisen toiminnan erillis- nojalla korvausten ja avustusten maksamiseen 7414: menot 15 900 000 7415: Muut toimintamenot 689 100 000 7416: 25.50 113 7417: 7418: Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille vauksen suuruus vuodelta 1999 on 2 500 000 7419: yhteisöille. mk. 7420: Kriminaalihuoltoon myönnettävästä avus- 7421: Käyttösuunnitelma: mk tuksesta on tarkoitus käyttää enintään 205 000 7422: Korvaus yhdyskuntaseuraamusten mk Kriminaalihuoltoyhdistyksen lainojen·ly- 7423: toimeenpanosta 60 300000 hennyksiin ja muihin Iuotosta aiheutuviin me- 7424: Avustus kriminaalihuoltoon (enin- noihin. Henkilöstön määrän yhdyskuntaseu- 7425: tään) 3 200000 raamusten toimeenpanotehtävissä arvioidaan 7426: Avustus kriminaalihuollon perusta- olevan 259 (257) henkilötyövuotta. 7427: mishankkeisiin (enintään) 800 000 7428: Yhteensä 64 300000 1999 määräraha 64 300 000 7429: 1998 määräraha 61 300 000 7430: S elvity sosa : Yhdyskuntapalvelutuo- 7431: mioita arvellaan tulevan toimeenpantaviksi 1998 lisämääräraha 1 200 000 7432: vuoden aikana 3 500 (vuonna 1998 3 500). 1997 tilinpäätös 59 500 000 7433: Vuoden aikana arvioidaan pantavan toimeen 7434: 275 000 (260 000) yhdyskuntapalvelutuntia. 74. (25.50. 74 ja 75) Uudisrakennukset ja pe- 7435: Yhden tunnin hinnan arvioidaan olevan 135 ruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) 7436: mk (127 mk). Arvioitu korvauksen suuruus Momentille myönnetään 67 900 000 mk. 7437: vuodelta 1999 on 37 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös maarakennus- 7438: Ehdonalaisesti vapautuneita arvioidaan ole- hankkeisiin, rakennustuotannon tehostamiseen 7439: van kerrallaan valvonnassa keskimäärin 1 233 tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä 7440: (1 260). Valvontapäiviä on 450 000 (460 000) hankemäärärahalla palkatun henkilökunnan 7441: ja yhden päivän hinta on 23 mk (22 mk). Arvi- koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää myös 7442: oitu korvauksen suuruus vuodelta 1999 on vankien työllistämiseen puolustusministeriön, 7443: 10 300 000 mk. opetusministeriön, maa- ja metsätalousminis- 7444: Ehdollisesti rangaistuja nuoria arvioidaan teriön ja liikenneministeriön hallinnonalojen 7445: olevan kerrallaan valvonnassa keskimäärin työkohteissa. Määrärahasta saadaan lisäksi 7446: 2 000 (1 950). Valvontapäiviä on 653 000 käyttää enintään 2 000 000 mk kunnan omis- 7447: (730 000) ja yhden päivän hinta on 16 (17) mk. tuksessa olevissa kulttuurihistoriallisesti ar- 7448: Arvioitu korvauksen suuruus vuodelta 1999 on vokkaissa kohteissa työsiirtolatyönä tehtävistä 7449: 10 300 000 mk. kunnostustöistä aiheutuvien menojen maksa- 7450: Vuonna 1999 uusia nuorisorangaistustuomi- miseen. Kunnan kanssa on tällöin sovittava 7451: oita arvioidaan olevan 150 (150). Arvioitu kor- kohteen kunnostamista ja käyttöä koskevista 7452: ehdoista. 7453: 114 25.60 7454: 7455: 7456: 7457: Käyttösuunnitelma: 7458: Kustannusarvio 7459: Hyöty- Myönnetty Myönnetään 7460: Hanke alam2 1000 mk mk mk 7461: 1. Talonrakennusten suunnittelu 3 000000 7462: 2. Pienehköt hankkeet 15 000 000 7463: 3. Helsingin keskusvankilan pe- 7464: rusparannus 11260 55000 4 885 17 100 000 8 500000 7465: 4. Vaasan lääninvankilan perus- 7466: korjaus ja lisärakentaminen 3 452 35 000 10139 15 500 000 5 000 000 7467: 5. Sukevan keskusvankilan pe- 7468: ruskorjaus 1622 21000 12947 9 000000 4 000000 7469: 6. Työsiirtolat 32400000 7470: Yhteensä 67 900000 7471: 7472: Selvitysosa: 5. Sukevan keskusvanki- 1999 määräraha 67 900 000 7473: lan kustannusarvioon on sisällytetty myös van- 1998 määräraha 86 500 000 7474: kila-alueen kehäsuojauksen rakentaminen. 1997 tilinpäätös 99 000 000 7475: 6. Määrärahalla työllistetään 190 vankia 7476: Suomenlinnan, Parolan, Haminan ja Helsingin 7477: työsiirtoloissa. 7478: 7479: 7480: 7481: (60.) Eräät virastot 7482: 7483: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 7484: 25.01.22 sekä momentti 22 cm otettu huomioon momentin 25.01.29laskelmissa. 7485: 7486: 70. Vaalimenot 7487: 7488: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 7489: 7490: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 7491: Momentille myönnetään 138 400 000 mk. sa on otettu huomioon vuonna 1999 toimitetta- 7492: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- vat eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit ~ 7493: tin vaalista (1076/1991), kansanedustajain Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen 7494: vaaleista (391/1969), kunnallisvaaleista (361/ vaalilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 7495: 1972), Euroopan parlamentin edustajien vaa- Vuoden 1999 vaaleissa sovelletaan uuden vaa- 7496: leista (272/1995) ja menettelystä neuvoa-anta- lilain säännöksiä. 7497: vissa kansanäänestyksissä (571/1987) ja saa- 7498: melaiskäräjistä (974/1995) annettujen lakien 1999 määräraha 138 400 000 7499: mukaisesti vaaleista ja vaalien tulosten kokoa- 1998 määräraha 4000000 7500: misesta sekä tietojenkäsittelystä aiheutuvien 1997 tilinpäätös 2 990744 7501: menojen maksamiseen. 7502: 115 7503: 7504: 7505: 7506: 7507: Pääluokka 26 7508: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 7509: 7510: 7511: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 7512: 16 340 henkilötyövuotta. 7513: Hallinnonalan keskeiset toimintalinjat ovat: 7514: Yhteispalvelua laajennetaan tukeutuen erityisesti kuntiin ja kihlakuntiin. 7515: Hallinnon asiakkaille luodaan varmennettu sähköinen identiteetti. Soveltuvat palvelut viedään 7516: mahdollisimman pitkälle sähköisiin tietoverkkoihin. 7517: Hallinnon rakenteita ryhdytään keventämään ja yksinkertaistamaan erityisesti palvelujen tuo- 7518: tannossa tietotekniikan lisääntyvään hyväksikäyttöön tukeutuen. 7519: Kuntien tehtävien ja voimavarojen tasapainoon kiinnitetään erityistä huomiota. Valtion ja kun- 7520: tien yhteistyötä kehitetään tavoitteena kuntatalouden säilyttäminen vakaalla pohjalla. 7521: Toimintakykyisten ja taloudellisesti toimivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista edistetään. 7522: Kannusteita kuntien yhdistymiseen ylläpidetään ja menettelyjä kuntien vapaaehtoiseksi yhdisty- 7523: miseksi tuetaan. 7524: Kunnan omavastuisuutta ja sisäisen demokratian toimivuutta edistetään. Asukkaiden suorien 7525: osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien merkitystä korostetaan sekä lisätään kunnan käy- 7526: tännön toiminnassa. 7527: Samanaikaisesti rakennerahasto-ohjelmien nykyisen ohjelmakauden loppuunsaattamisen kans- 7528: sa valmistaudutaan EU:n rakennerahastojen uuteen ohjelmakauteen. Uudistamisessa keskitytään 7529: erityisesti hallinnoinninja päätöksenteon tehostamiseen. Uusien ohjelmien toteutus alkaa vuonna 7530: 2000. 7531: Kansallisen aluepolitiikan uudistamistajatketaan edistämällä kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa 7532: sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. Osaamiskeskusohjelma uudistetaan. 7533: Pohjoisen Euroopan politiikan esiintuomista EU:n aluepolitiikassa jatketaan. Itämeri-yhteistyö, 7534: Barentsin alueen ja muu euroarktinen yhteistyö ovat keskeisiä lähivuosien painoalueita. Varmis- 7535: tetaan EU:n tukitoimenpiteiden ulottuminen myös Suomen lähialueille. 7536: Rikostorjunta painottuu vakavien yksilöön kohdistuvien rikosten ja huumausainerikollisuuden 7537: torjuntaan. Poliisi toteuttaa osaltaan talous- ja huumerikollisuuden torjuntaohjelmia ja toimii ak- 7538: tiivisesti huumausainerikollisuuden ja muun organisoidun rikollisuuden torjunnan edellyttämien 7539: lainsäädännöllisten muutosten toteuttamiseksi. 7540: Sisärajatarkastusten poistuessa poliisille luodaan valmiudet Schengenin sopimusten edellyttä- 7541: mien tehtävien hoitamiseen. 7542: Poliisin tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kootaan yhteen ja kehitetään siten, että poliisi pystyy 7543: käyttämään taloudellisesti hyväkseen tietotekniikan antamat mahdollisuudet sekä kansallisesti 7544: että kansainvälisesti koko hallinnon tehtävien hoidossa. 7545: 116 26. 7546: 7547: Hallinnollisesti hajallaan olevaa onnettomuuksien ennalta ehkäisyä tehostetaan lisäämällä vi- 7548: ranomaisten yhteistoimintaa hallinnon kaikilla tasoilla. Suoraan kansalaisiin ja yhteisöihin suun- 7549: tautuvalla valistuksella ja neuvonnalla parannetaan omatoimista onnettomuuksien ehkäisyä ja 7550: vaaratilanteisiin varautumista. 7551: Pelastustoimintaan tarvittava valmius mitoitetaan systemaattisen riskianalyysin pohjalta. Siinä 7552: otetaan huomioon sekä normaali- että poikkeusolojen riskit. Väestönsuojelun järjestelyjä tarkis- 7553: tetaan valtioneuvoston puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. 7554: Palopäällystön koulutusta kehitetään ammattikorkeakoulutasoiseksi. 7555: Ulkomaalaisviraston toimintakykyä tehostetaan ja päätöksentekomenettelyjä rationalisoidaan. 7556: Samalla parannetaan päätöksenteon laatua. Ulkomaalaisrekisterilain mahdollistama viranomais- 7557: ten välinen tietojen vaihto toteutetaan ja luodaan toimivat verkkoyhteydet 7558: Ulkomaalaisviraston toimintakyvyn turvaamiseksi asiamäärien kasvaessa ja määrärahakehyk- 7559: sen pysyessä ennallaan tai alentuessa päätöksistä perittävät maksut tarkistetaan siten, että ne lä- 7560: hentyvät omakustannushintoja. 7561: Ulkomaalaisviraston yhteistyötä muiden ulkomaalaisasioita hoitavien tahojen kanssa, joita 7562: ovat erityisesti poliisi, rajavartiolaitos, ulkoasiainministeriö ja työministeriö, kehitetään ja lisä- 7563: tään. Sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön väliselle yhteistyölle etsitään uusia muotoja, 7564: joiden päämääränä on maahantuloon liittyvien asioiden nopea käsittely. 7565: Rajavartiolaitoksen lisääntyvien tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi uudistetaan 7566: lainsäädäntöä, kehitetään toimintamenetelmiä sekä lisätään yhteistoimintaa PTR (poliisi, tulli ja 7567: rajavartiolaitos) ja METO (rajavartiolaitos, merenkulkulaitos ja puolustusvoimat) viranomaisten 7568: kesken. Laajentamalla koko Itämeren alueen kattavaa kansainvälistä rajavalvontayhteistyötä py- 7569: ritään lisäämään alueen sisäistä turvallisuutta ja säästämään kansallisia voimavaroja. 7570: Rajavartiolaitoksen keskeisimmät toiminnot ovat tehokas rajavalvonta Euroopan unionin ulko- 7571: rajoilla ja kaikkien henkilöiden rajatarkastukset ulkorajan rajanylityspaikoilla. Voimavarojen 7572: käytön painopiste on itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomessa ja merialueella Suomenlahdella. 7573: Schengenin sisärajoilla luovutaan asteittain nykymuotoisista rajatarkastuksista. 7574: Rajavartiolaitos ylläpitää jatkuvaa johtamis- ja suoritusvalmiutta meripelastuksessa. Myös 7575: muuhun monipuoliseen pelastustoimintaan sekä muiden turvallisuustehtävien suorittamiseen va- 7576: raudutaan. Näillä toimenpiteillä, yhteistoiminnassa sidosviranomaisten kanssa, turvataan palve- 7577: lujen saatavuus myös syrjäisillä raja- ja merialueilla. 7578: 7579: 7580: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 7581: V. 1997 V. 1998 V. 1999 7582: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 7583: 1000 mk 1000 mk 1000mk ±1000 mk ±% 7584: 01. Sisäasiainministeriö 104 115 107 175 110 656 + 3 481 + 3 7585: 02. Ulkomaalaisvirasto 27 105 27 282 26578 704 3 7586: 05. Lääninhallitukset 321 605 271548 281690 + 10 142 + 4 7587: 06. Rekisterihallinto 108 295 110 940 135 760 + 24 820 + 22 7588: 07. Kihlakunnat 197 836 208 511 223 150 + 14 639 + 7 7589: 75. Poliisitoimi 2447 200 2 644 989 2 754 327 + 109 338 + 4 7590: 80. Pelastushallinto 126 171 107 334 127 760 + 20426 + 19 7591: 90. Rajavartiolaitos 939 136 917 199 958 000 + 40801 + 4 7592: 97. Avustukset kunnille 1 341 695 1299 840 1 256 900 42940 3 7593: 98. Alueiden kehittäminen 602 670 707 600 324 547 - 383 053 - 54 7594: Yhteensä 6 215 828 6402418 6199 368 - 203 050 3 7595: 26.01 117 7596: 7597: 01. Sisäasiainministeriö 7598: 7599: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- - muut suoritteet 100 000 7600: ha2 v) Muut tulot 200000 7601: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettomenot 110 656 000 7602: 110 656 000 mk. 7603: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 7604: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, 7605: oon lisäyksenä 1 250 000 mk neljän viran siir- 7606: joihin saadaan ED-rahoitusta. 7607: tona momentilta 26.05.21 ja 200 000 mk yh- 7608: Selvitysosa: 7609: den viran siirtona momentilta 26.06.21 sekä 7610: Menojen ja tulojen erittely: mk vähennyksenä 974 000 mk kolmen viran siirto- 7611: na momentille 26.75.21. 7612: Bruttomenot 111 156 000 7613: Maksullisen palvelutoiminnan eril- 7614: 1999 määräraha 110 656 000 7615: lismenot 300000 7616: Muut toimintamenot 110 856 000 1998 määräraha 107 175 000 7617: Bruttotulot 500000 1998lisämääräraha 1 778 000 7618: Maksullisen toiminnan tulot 300000 1997 tilinpäätös 103 414 747 7619: - julkisoikeudelliset suoritteet 200000 7620: 7621: 7622: 7623: 7624: 02. Ulkomaalaisvirasto 7625: 7626: Se l v i t y s osa : Ulkomaalaisvirasto on sisäasiainministeriön alainen lupa- ja palveluvirasto. 7627: Sen toimialaan kuuluu merkittävin osa oleskelu- ja työluparatkaisuista, turvapaikkahakemusten 7628: ratkaiseminen, kiintiöpakolaisten valinta, muukalaispassien ja pakolaisen matkustusasiakirjojen 7629: myöntäminen, maasta karkottamisasiat ja osa käännyttämisasioista sekä Suomen kansalaisuutta 7630: koskevat asiat. Lisäksi viraston tehtävänä on pitää myös muiden ulkomaalaisasioita käsittelevien 7631: viranomaisten käytettävissä olevaa ulkomaalaisrekisteriä sekä tuottaa eräitä tietopalveluja. 7632: Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet 7633: - Päätöksenteko on oikeusvarmaa. 7634: -Päätöksentekoa nopeutetaan muodostuneiden ruuhkien purkamiseksi. Vuoden aikana tehty- 7635: jen päätösten lukumäärä ylittää kaikissa asiaryhmissä samana aikana tehtyjen uusien hakemusten 7636: tai esitysten määrän edellyttäen, että palvelujen tarve tai kysyntä ei olennaisesti ylitäjäljempänä 7637: olevan arvion mukaisia ennusteita. 7638: 118 26.02 7639: 7640: Keskeiset tunnusluvut vuosina 1996-1999 7641: 7642: 1998 1999 7643: 1996 1997 (ennuste) (ennuste) 7644: Palvelujen tarve: 7645: Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset 73 598 80 616 87000 94000 7646: Määrän muutos 5 032 7 018 7000 7 000 7647: 7648: Oleskelulupahakemukset 5 665 6247 6000 6000 7649: Perheenyhdistämiset 271 329 400 500 7650: Työlupahakemukset 961 1009 1100 1100 7651: Lausunnot edustustoille 6428 7 664 7 600 7000 7652: Turvapaikkahakemukset 600 783 800 800 7653: Kiintiöpakolaiset 500 520 600 700 7654: Käännyttäminen ja karkottaminen 356 339 400 400 7655: Matkustusasiakirjat 2445 3 202 3 200 3400 7656: Kansalaisuushakemukset 2431 3 353 3 000 3 000 7657: Muut asiat 2 755 2 398 2400 2400 7658: Yhteensä vireille 22412 25 844 25 500 25 300 7659: 7660: Päätöksenteko: 7661: Oleskelulupahakemukset 5 198 5 346 6200 6200 7662: Perheenyhdistämiset 229 278 500 600 7663: Työlupahakemukset 925 912 1100 1100 7664: Lausunnot edustustoille 5 927 7 592 8 000 7 500 7665: Turvapaikkahakemukset 651 620 900 900 7666: Kiintiöpakolaiset 500 520 600 700 7667: Käännyttäminen ja karkottarnien 392 307 400 400 7668: Matkustusasiakirjat 2 801 2554 3400 3 600 7669: Kansalaisuushakemukset 724 1153 4300 4 800 7670: Muut asiat 2 799 2 846 2400 2400 7671: Yhteensä ratkaistu 20146 22128 27 800 28 200 7672: 7673: 21. Toimintamenot (osaEU)(siirtomäärära- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 7674: ha2 v) oon lisäyksenä yhden viran siirtona 208 000 7675: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk momentilta 26.05.21. Lisäksi momentin 7676: 26 578 000 mk. tulokertymässä on otettu huomioon kansalai- 7677: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, suushakemuksia koskevien maksujen ja niiden 7678: joihin saadaan ED-rahoitusta. perimiskäytännön muutos. 7679: Selvitysosa: 7680: 1999 määräraha 26 578 000 7681: Menojen ja tulojen erittely: mk 1998 määräraha 27 282000 7682: Bruttomenot 36 578 000 1998 lisämääräraha 655 000 7683: Maksullisen toiminnan erillismenot 13 230 000 1997 tilinpäätös 27 105 000 7684: Muut toimintamenot 23 348 000 7685: Bruttotulot 10 000 000 7686: Maksullisen toiminnan tulot 7687: - julkisoikeudelliset tulot 9 800000 7688: Muut tulot 200000 7689: Nettomenot 26 578 000 7690: 26.05 119 7691: 7692: 05. Lääninhallitukset 7693: 7694: Se 1v i t y s osa : Lääninhallitus on monitoimialainen alueellinen valtion viranomainen. Lää- 7695: ninhallitus toimii läänissä yleisenä hallintoviranomaisena. Sen lisäksi lääninhallitus hoitaa erik- 7696: seen säädettyjä oikeushallintoon, pelastushallintoon, poliisihallintoon, opetus- ja kulttuurihallin- 7697: toon sekä liikunta- ja nuorisotoimeen, maa- ja metsätaloushallintoon, liikennehallintoon, kulutta- 7698: ja-, kilpailu- ja elintarvikehallintoon sekä sosiaali- ja terveyshallintoon liittyviä tehtäviä. 7699: Vuonna 1997 toteutuneeseen lääniuudistukseen liittyy vuoteen 2001 ulottuva säästötavoite. Ta- 7700: voitteesta on alkuvaiheessa kohdennetto huomattava osa vuodelle 1998. Vuonna 1999 on välttä- 7701: mätöntä vakiinnuttaa lääninhallitusten toiminta ja toteutuneen lääniuudistuksen jatkuvuus. 7702: Lääninhallitusten voimavarat jakaantuvat seuraavasti: 7703: 7704: % 7705: Sosiaali- ja terveystoimi ml. eläinlääkintä ja 7706: elintarvikevalvonta 21 7707: Sivistystoimi 19 7708: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat 5 7709: Liikennehallinto 7 7710: Pelastushallinto 4 7711: Poliisitoimi 9 7712: Oikeushallinto 4 7713: Palvelut alaiselle hallinnolle ja muille viranomaisille 13 7714: Muu asiakaspalvelu 6 7715: Muu hallinto 12 7716: 7717: Läänin poliisijohdon menot sisältyvät poliisitoimen lukuun. 7718: Lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat asettaneet lääninhalli- 7719: tuksille seuraavat yhteiset tulostavoitteet vuodelle 1999: 7720: Eri toimialoille yhteiset tavoitteet 7721: Kansalaisten tarvitsemien palvelujen yleistä saavutettavuutta läänin eri osissa selvitetään ja vai- 7722: kutetaan siihen, että epäkohtien korjaamiseksi saataisiin aikaan mahdollisimman laajapohjaisia 7723: toimenpideohjelmia. 7724: Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään sosiaali- ja terveysviranomaisten, opetus- 7725: viranomaisten ja poliisin toimin yhteistyössä syyttäjä- ja oikeusviranomaisten kanssa. Koko vä- 7726: estöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi tuotetaan toimenpiteitä riskiryhmille. 7727: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat 7728: Kilpailunrajoituksia selvitetään painopistealueina energia- ja viestintämarkkinat, julkisen val- 7729: lan toiminta markkinoilla sekä kohtuuttoman hinnoittelun menettelytavat. 7730: Kuntien tuoteturvallisuusvalvonnan taso arvioidaan yhtenäisin kriteerein. Markkinoiden val- 7731: vontaa tehostetaan sekä tuotetaan ja jaetaan informaatiota tuoteturvallisuudesta. 7732: Yhdessä Kuluttajaviraston kanssa tehdään valtakunnallisia ja alueellisia hintavertailuja. Hyö- 7733: dykkeiden hintatietoja annetaan myös euromääräisinä ja vertailoihin liitetään laatunäkökulma. 7734: Vertailujen tulokset saatetaan mahdollisimman hyvin läänin asukkaiden tietoon. 7735: Liikennehallinto 7736: Lääninhallitusten toimintaa kehitetään siten, että ne voivat toimia alueellisena liikennejärjestel- 7737: mätason asiantuntijana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. 7738: Lääninhallitukset turvaavat joukkoliikennepalvelujen alueellisen laajuuden ja kattavuuden. 7739: Erityistä huomiota kiinnitetään liityntäyhteyksien toimivuuteen. Lääninhallitukset tehostavat 7740: 120 26.05 7741: 7742: joukkoliikenteen kehittämiseksi, täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ja erilliskuljetusten vähentä- 7743: miseksi yhteistyötä kuntien kanssa ja edistävät henkilöliikenteen logistista osaamista liikenteen- 7744: hoidon tehostamiseksi. 7745: Sivistystoimi 7746: Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta, 7747: tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota 7748: kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen siten, että koulutus suuntautuu työllistämi- 7749: sen kannalta vetovoimaisille aloille. 7750: Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viran- 7751: omaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluok- 7752: kien koulutuskysyntä. Ammatillisen lisäkoulutuksen hankinnalla edistetään ammattitutkintojär- 7753: jestelmän laajentamista, elinikäistä oppimista sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. 7754: Kuntien kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta, laatua ja taloudellisuutta seurataan ja arvioi- 7755: daan. 7756: Liikunta- ja nuorisotoimen sekä taiteen valtakunnalliset tavoitteet toteutetaan ja toimenpiteitä 7757: yhteensovitetaan ja arvioidaan yhteistyössä alueellisten asiantuntijaverkostojen kanssa lääninhal- 7758: litusten toimialueilla. 7759: Lääninhallituksen ja alueellisten taidetoimikuntien yhteistyötä kehitetään siten, että tavoitteena 7760: on taidetoimikuntien henkilöstön taidetta koskevan asiantuntemuksen käyttö koko alueellista si- 7761: vistyselämää koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja arviointi toiminnassa. 7762: Lääninhallitus osallistuu opetusministeriön hallinnonalan rakennerahasto-ohjelmien alueelli- 7763: seen toimeenpanoon ja uusien alueohjelmien valmisteluun. 7764: Sosiaali- ja terveystoimi 7765: Lääninhallitukset tehostavat alueellista ja paikallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pa- 7766: rantamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista sekä tukemalla kuntia hyvinvointipo- 7767: liittisten ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Keskeisiä kehittämisalueita ovat lasten ja 7768: nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työikäisten ja ikääntyvien työ- ja toimintakyvyn 7769: ylläpitäminen ja edistäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen ja sosiaalisen eriarvoi- 7770: suuden vähentäminen. 7771: Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana 7772: yleistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä toteutetaan kansallisia alkoholi- ja huumeohjelmia lää- 7773: nin alueella. 7774: Seurannan ja arvioinnin avulla varmistetaan toimeentuloturva sekä sosiaali- ja terveydenhuol- 7775: lon palvelujen saatavuus, laatu ja alueellisesti tasapainoinen kehitys. Valvontaa tehostamalla tur- 7776: vataan palvelujen lainmukaisuus. 7777: Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja asianmukaisuutta seurataan ja edistetään ottaen eri- 7778: tyisesti huomioon vammaispalvelut, päivähoitopalvelut, mielenterveyspalvelut, vanhustenhuol- 7779: lon palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujärjestelmän toimivuutta ja avo- 7780: palveluja edistetään palvelujen tehokasta yhteensovitusta ja palvelurakenteita kehittämällä. 7781: Ympäristöterveydenhuollossa jatketaan edelleen yhteistyötä alueellisten ympäristökeskusten 7782: kanssa erityisesti asumisterveyteen ja ympäristölupamenettelyyn liittyvissä asioissa. Erityisesti 7783: kiinnitetään huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja ta- 7784: sapuolisesti. 7785: Eläinlääkintä 7786: Helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien ennaltaehkäisyä ja seurantaa tehostetaan. Tehos- 7787: tetaan eläinsuojelulain mukaisten eläinsuojelutarkastusten seurantaa sekä nopeiden toimenpitei- 7788: den täytäntöönpanoa säädösten rikkomuksia havaittaessa. Huolehditaan, että eläinten omistajat 7789: tuntevat tavoitteet antibioottien käytön vähentämisestä. 7790: 26.05 121 7791: 7792: Elintarvikevalvonta 7793: Lääninhallitukset jatkavat kuntien elintarvikevalvonnan tuloksellisuuden seurantaa ja antavat 7794: palautteen vuoden 1998 aikana tehdyn valvonnan ja voimavarakartoituksen tulosten perusteella. 7795: Käynnistetään kuntien valvontaan kuuluvien elintarvikelaitosten omavalvonnan toimivuuden ja 7796: tason arviointi. 7797: Elintarvikkeista aiheutuvien vaarojen tunnistamiseen pohjautuva valvonta aloitetaan. 7798: Pelastustoimi 7799: Poikkeusolojen ja suuronnettomuuksien johtamisvalmiudet turvataan ja vakiinnutetaan lää- 7800: neissä. 7801: Lääninhallitukset valvovat palokuntien toimintavalmiutta siten, että valmius vastaa säännöksiä 7802: ja määräyksiä ja on hyväksyttävää ottaen huomioon onnettomuusriskit. 7803: Lääninhallitukset tehostavat erityiskohteiden palotarkastusten valvontaa vuosittaisten tarkas- 7804: tusten saattamiseksi laissa vaaditulle tasolle. 7805: Poliisitoimi 7806: Poliisitoiminnan painopistealueena olevan lähipoliisitoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi 7807: lääninhallitukset huolehtivat siitä, että poliisin ja erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten, 7808: kouluviranomaisten sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyö painottuu rikosten ja 7809: häiriöiden taustalla olevien syiden selvittämiseen ja tapahtumien ennalta ehkäisemiseen. 7810: Oikeushallinto 7811: Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto- 7812: osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla osaltaan ulosottopiirien tarkastami- 7813: sesta ja kouluttamisesta ja tulosohjauksesta. Vuonna 1999 painopistealueita ovat ulosottopiirien 7814: tarkastuksen tehostaminen ja koulutuksen kehittäminen. 7815: Hallinto 7816: Lääninhallitukset edistävät paikallishallinnon monitoimialaisten palveluyksiköiden palveluva- 7817: likoiman laajentamista osana yhteispalvelujärjestelmän edelleen kehittämistä. Kansalaisille tar- 7818: koitetut lääninhallitusten sähköiset asiointipalvelut kartoitetaan ja niiden toteuttaminen aloite- 7819: taan. 7820: Ohjaavien viranomaisten ja lääninhallitusten yhteistyönä laaditaan pitkäjänteiset voimavara- 7821: suunnitelmat, jotka turvaavat lääninuudistuksen hallitun läpiviennin ja mahdollistavat tehtävä- 7822: siirrot keskushallinnosta. Suunnitelmien edellyttämät toimenpiteet aloitetaan. 7823: Lääninhallitusten vertailukelpoiset toimintamenot supistuvat edelliseen vuoteen nähden 5 %ja 7824: työn tuottavuus kasvaa 2 %. 7825: 7826: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- Maksullisen toiminnan tulot 5 300000 7827: ha2 v) - rekisterihallinnon tulot 150000 7828: Momentille myönnetään nettomäärärahaa - muut suoritteet 5 150000 7829: Muut tulot 800000 7830: 281 690 000 mk. 7831: Nettomenot 281690000 7832: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, 7833: joihin saadaan ED-rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 7834: Selvitysosa: oon tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va- 7835: kinaistamiseksi lisäyksenä 1 300 000 mk 10 7836: mk 7837: henkilön palkkauksina siirtona momentilta 7838: Bruttomenot 287 790000 34.06.02. Perintätoimistojen luvanvaraisuuden 7839: Maksullisen palvelutoiminnan eril- valvontamenoina on otettu huomioon henki- 7840: lismenot 5 150 000 löstö- ja muiden menojen lisäyksenä 400 000 7841: Muut toimintamenot 282640000 7842: mk. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisä- 7843: Bruttotulot 6 100 000 7844: 122 26.06 7845: 7846: yksenä otettu huomioon 1 900 000 mk läänien tille 29.01.21, 156 000 mk yhden viran palkka- 7847: johtokeskusten lisärakentamisesta ja peruspa- usmenojen siirtona momentille 29.10.21, 7848: rannuksesta johtuvina kiinteistömenojen lisä- 140 000 mk yhden viran palkkausmenojen siir- 7849: yksinä Rovaniemellä ja Maarianhaminassa ja tona momentille 29.88.22, 1 134 000 mk vii- 7850: 1 000 000 mk Länsi-Suomen lääninhallituksen den viran palkkausmenojen siirtona momentil- 7851: Turun virastotalon peruskorjauksesta johtuvi- le 32.10.22, 478 000 mk kolmen viran palkka- 7852: na hankintamenoina. usmenojen siirtona momentille 34.01.21, 7853: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 3 359 000 mk kuudentoista viran palkkausme- 7854: oon vähennyksenä 140 000 mk yhden viran nojen siirtona momentille 34.06.21 ja 205 000 7855: palkkausmenojen siirtona momentille mk yhden viran palkkausmenojen siirtona mo- 7856: 25.40.21, 260 000 mk yhden viran palkkaus- mentille 35.40.21. Määrärahan mitoituksessa 7857: menojen siirtona momentille 25.01.21, on otettu huomioon lääniuudistuksen vuodelle 7858: 1 250 000 mk neljän viran palkkausmenojen 1999 kohdistuvat vähennykset. 7859: siirtona momentille 26.01.21, 208 000 mk yh- 7860: den viran palkkausmenojen siirtona momentil- 1999 määräraha 281 690 000 7861: le 26.02.21, 167 000 mk yhden viran palkkaus- 1998 määräraha 271 548 000 7862: menojen siirtona momentille 26.06.21, 1998 lisämääräraha 5 815 000 7863: 906 000 mk kuuden viran palkkausmenojen 1997 tilinpäätös 321604 934 7864: siirtona momentille 26.75.21, 640 000 mk kol- 7865: men viran palkkausmenojen siirtona momen- 7866: 7867: 7868: 06. Rekisterihallinto 7869: 7870: Se l v i t y s osa : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toi- 7871: mialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osas- 7872: tonaja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät 7873: hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekiste- 7874: rin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä ja huolehtivat taloyhtiöiden 7875: osoitetietojen ajantasaisuudesta yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Väestökirjanpidon 7876: keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. 7877: Kunnallisten holhouslautakuntien tehtävät siirretään maistraateille 1.12.1999 lukien. Holhous- 7878: viranomaisina toimivien maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lu- 7879: pien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioi- 7880: den rekisterin ylläpito. Holhoustoimen toiminnallinen johto ja valvonta ovat oikeusministeriöllä. 7881: Holhousviranomaisina toimivien maistraattien yleinen hallinnollinen ohjaus kuuluu sisäasiain- 7882: ministeriön hallinnonalalle. Maistraatti huolehtii toimialueellaan edunvalvontapalvelujen saata- 7883: vuudesta. Kunta vastaa palveluiden tuottamisesta alueellaan, jolleivät maistraatti ja kunta toisin 7884: sovi. Jos maistraatti ja kunta ovat sopineet, että kunta ei tuota edunvalvontapalveluja tai että se 7885: tuottaa tarvittavista palveluista vain osan, maistraatti huolehtii siitä, että muu julkinen tai yksityi- 7886: nen yhteisö tuottaa palvelun. Uudistuksen yhteydessä perustetaan valtakunnallinen holhousasi- 7887: ainrekisteri. Uudistuksesta aiheutuvat toimintamenojen lisäykset on budjetoitu momenteille 7888: 26.06.21 ja 26.07 .21. Edunvalvontapalvelujen tuottamisesta aiheutuvat siirtomenot on budjetoitu 7889: momentille 26.97.35. 7890: Henkilön sähköisen tunnistamisen menetelmät otetaan käyttöön ja varmenneviranomaisen teh- 7891: tävien vaatimat uudet palvelut liitetään osaksi väestötietojärjestelmän palveluita. Väestörekiste- 7892: 26.06 123 7893: 7894: rikeskus rakentaa vuoden 1999 aikana henkilön sähköisen tunnistamisen edellyttämän varmen- 7895: nusjärjestelmän. 7896: Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisterikeskukselle 7897: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 7898: 7899: 1997 1998 1999 7900: toteuma arvio tavoite 7901: Yhteinen tulostavoite 7902: Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan 7903: osoitetta (%) 95 96 97 7904: Väestörekisterikeskus 7905: Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse (%) 41 45 45 7906: Väestötietojärjestelmästä luovutetaan julkiselle ja yksityi- 7907: selle sektorille yksikköjä (milj. kpl) 125,6 130,0 135,0 7908: Viranomaisten ilmoittamista henkilötietojen muutosta- 7909: pahtumista ilmoitetaan järjestelmään konekielisesti (%) 10 15 20 7910: 7911: Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet 7912: - Maistraatit lisäävät tietopalvelujaan käytössään olevilla uusilla teknisillä menetelmillä siten, 7913: että luovutettujen tietoyksiköiden lukumäärä nousee 20% vuoden 1998 tasosta. 7914: - Maistraattien osoitetietojen keruuta uuden muuttoilmoitusmenettelyn avulla on merkittäväs- 7915: ti tehostettu. 7916: - Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen 7917: notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa. 7918: Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokai- 7919: sessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita. 7920: - Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin 7921: alle 0,5 kuukautta. 7922: - Väestötietojärjestelmää ja sen turvaratkaisuja kehitetään siten, että tietojen tuottajille ja 7923: käyttäjille, myös kansalaisille, voidaan tarjota monipuolisia, Internet-tekniikalla toteutettuja 7924: verkkopalveluita. Väestötietojärjestelmän kiinteistötietojen ylläpito on korvattu pääosin tietolii- 7925: kenneyhteyksillä kiinteistötietojärjestelmään. 7926: Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneis- 7927: totietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat jul- 7928: kisoikeudelliseen ja markkinaperusteiseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat 7929: asunto-osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat 7930: neuvontaa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti- 7931: ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat ilmoitusten ja rekisteröioripäätösten 7932: välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen notaarin palvelut, kaupanvahvistajan 7933: palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukirjojen osakasluettelon vahvistaminen, 7934: venerekisterin ylläpito- ja tietopalvelutehtävät sekä nimenmuutosasiat 7935: 124 26.06 7936: 7937: Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata seuraavilla 7938: tunnus luvuilla: 7939: 7940: 1997 1998 1999 7941: toteuma arvio arvioffAE 7942: Väestötietojärjestelmä 7943: -ylläpito 7944: VRK 400000 200000 100000 7945: Maistraatit 2000000 1600000 1600000 7946: - tietopalvelu 7947: VRK 125 600 000 130 000 000 135 000 000 7948: Maistraatit 1100 000 1100 000 1200000 7949: Kaupparekisteri 7950: - Asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 18 000 18 000 17 000 7951: - tietopalvelu 108 000 103 000 103 000 7952: Yhdistysrekisteri 23 000 22000 23 000 7953: Yleishallinto (todistajapalvelut) 153 000 151 000 155 000 7954: 7955: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (1 000 mk): 7956: 7957: 1997 1998 1999 7958: toteuma ennakoitu TAE 7959: Maksullisen toiminnan tulot 86 571 82000 88 270 7960: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 72200 65 487 74783 7961: Käyttöjäämä 14 371 16 513 13487 7962: -%tuloista 16,6 20,1 15,3 7963: Osuus yhteiskustannuksista 8 361 9114 9238 7964: Ylijäämä 6 010 7 399 4 249 7965: -%tuloista 6,9 9,0 4,8 7966: Hintojen muutos (%) -4,0 -2,0 -1,0 7967: Volyymin muutos(%) 7,6 8,1 3,0 7968: Tuottavuuden muutos (%) 8,0 1,0 3,7 7969: 7970: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 7971: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nä huomioon holhoustoimen uudistuksen joh- 7972: 135 760 000 mk. dosta henkilöstö- ja muina menoina 7973: Selvitysosa: 11133 000 mk siirtona momentilta 26.97.31. 7974: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu li- 7975: Menojen ja tulojen erittely: mk säyksenä huomioon henkilön sähköisestä tun- 7976: Bruttomenot 224 830000 nistamisesta aiheutuvina menoina 8 000 000 7977: Maksullisen toiminnan erillismenot 74 783 000 mk sekä 167 000 mk yhden henkilötyövuoden 7978: Muut toimintamenot 150047 000 palkkausmenojen siirto momentilta 26.05.21. 7979: Bruttotulot 89070 000 Vähennyksenä on otettu huomioon 200 000 7980: Maksullisen toiminnan tulot 88 270000 mk yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen 7981: - julkisoikeudelliset suoritteet 55 600 000 siirto momentille 26.01.21. 7982: - muut suoritteet 32670000 Holhoustoimen uudistukseen liittyen maist- 7983: Muut tulot 800000 raatteihin palkataan 1.9.1999 lukien yhteensä 7984: Nettomenot 135 760 000 7985: 145lakimiestä, esittelijää ja toimistosihteeriä. 7986: 26.07 125 7987: 7988: 1999 määräraha 135 760 000 7989: 1998 määräraha 110 940 000 7990: 1998 lisämääräraha 3 439 000 7991: 1997 tilinpäätös 108 295 000 7992: 7993: 7994: 07. Kihlakunnat 7995: 7996: · Se l v i t y s osa : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto-ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishal- 7997: lintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot 7998: toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion 7999: paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan 8000: kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita. 8001: Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 8002: 1999: 8003: -Palveluiden saatavuutta ja laatua on parannettu lisäämällä yhteispalvelupisteiden lukumää- 8004: rää tehtyjen kihlakunnittaisten palvelusuunnitelmien mukaisesti. Palveluvalikoimaa on laajen- 8005: nettu yhdessä muiden valtion paikallishallintoviranomaisten ja kuntien kanssa. 8006: -Verkkojen kautta annettavien palveluiden määrää on lisätty. 8007: - Kihlakunnanvirastojen yksiköiden toimintaedellytyksiä on parannettu tehostamalla tietotek- 8008: niikan hyväksikäyttöä. 8009: - Kihlakunnanvirastojen toimitilojen mitoitussuunnitelmia on toteutettu niin, että yksiköitä on 8010: koottu tarkoituksenmukaisesti samoihin tiloihin. Kihlakunnanvirastojen yhteiset tehtävät hoide- 8011: taan yhteisellä henkilökunnalla ja toimintoja on kehitetty niin, että kihlakunnanvirastoissa voi- 8012: daan hoitaa entistä laajemmin henkilöstöhallinnon tehtäviä. 8013: Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille lisäksi seuraavan tuottavuus- ja talou- 8014: dellisuustavoitteen vuodelle 1999: 8015: - Kihlakunnanvirastojen yhteisiä toimintoja kehittämällä vaikutetaan osaltaan siihen, että vi- 8016: rastojen eri toimintayksiköt saavuttavat vuodelle 1999 asetetut tuottavuus- ja taloudellisuusta- 8017: voitteensa. 8018: 8019: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- en vakinaistamiseksi 20 henkilön palkkauksi- 8020: menot (siirtomääräraha 2 v) na 2 450 000 mk siirtona momentilta 34.06.02 8021: Momentille myönnetään 223 150 000 mk. ja 235 000 mk holhoustoimen siirtoon liittyvä- 8022: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston nä toimitilamenona, jonka osalta vastaava vä- 8023: yhteisen henkilökunnan palkkaoksiin sekä yh- hennys on tehty momentilla 26.97.31. 8024: teisiin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittämis- 8025: sekä erinäisiin muihin menoihin. 1999 määräraha 223 150 000 8026: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 määräraha 208 511 000 8027: sa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 1998 lisämääräraha 817 000 8028: mk toimitilamenoina, 585 000 mk neljän viran 1997 tilinpäätös 197 836 000 8029: palkkausmenojen siirtona momentilta 8030: 31.24.21, tukityöllistettyjen hoitamien tehtävi- 8031: 126 26.75 8032: 8033: 75. Poliisitoimi 8034: 8035: Selvitysosa: Poliisin tehtävänä on vastata yleisestäjärjestyksestä ja turvallisuudesta ja ri- 8036: kosten torjunnasta. Työmäärä lisääntyy tehtävien muuttuessa vaativaromiksi yhteiskunnan moni- 8037: naistuessaja väestön keskittyessä yhä enemmän. Vaikka poliisin tietoon tulevan kokonaisrikol- 8038: lisuuden määrä ei merkittävästi lisäänny, mm. huumerikosten ja talousrikosten määrä kasvaa. Ri- 8039: kollisuus saa edelleen uusia muotoja. 8040: Toiminnan painopistealueina ovat lähipoliisitoiminnan laajentaminen osaksi poliisin perustoi- 8041: mintaa, vakavan rikollisuuden torjunta ja Suomen ED-puheenjohtajuuden poliisihallinnolle aset- 8042: tamien tehtävien hoitaminen. Kansalaiset otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään 8043: paikalliseen turvallisuus työhön. V akavan rikollisuuden torjunnassa painotetaan toimia rikoksen 8044: uusijoihin sekä lisätään kansainvälistä ja kansallista viranomaisyhteistyötä ja niiden koordinoin- 8045: tia. Poliisi toteuttaa osaltaan talous- ja huumerikollisuuden sekä Suomea sitovia kansainvälisiä 8046: rikollisuuden torjuntaohjelmia. 8047: Poliisin keskeisenä sisäisenä kehittämisvälineenä on laatutoiminnan laajentaminen ja syventä- 8048: minen kaikissa poliisin toiminnoissa. 8049: Palvelusten kysyntä ja toiminnan laajuus (1 000 kpl): 8050: 8051: 1997 8052: toteutunut 1998 1999 8053: Hälytystehtävät, josta 732 730 730 8054: - kiireelliset 56,6 57 57 8055: Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikok- 8056: set 373,9 373 373 8057: Keskeiset lupapalvelut 1235 940 1270 8058: 8059: Sisäasiainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä poliisille vuo- 8060: deksi 1999 mm. seuraavat tulostavoitteet: 8061: Vaikuttavuus: 8062: 8063: 1997 1998 1999 8064: toteutunut tavoite tavoite 8065: 8066: Kansalaisten luottamus poliisiin, tyytyväisten osuus % 72 72 80 8067: Kansalaisten turvattomuuden tunne, % vastanneista 30 30 30 8068: (v. 1996) 8069: Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä, keskim. (10) 8070: min. 12,7 tarkist. 12 12 8071: 8072: Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, 1 000 kpl 171,5 171 171 8073: Takaisin saatu rikoshyöty ta1ousrikoksissa, % ilmoitetuista 8074: vahingoista 8,9 10 10 8075: Vakavat tieliikenneonnettomuudet, lkm 6 956 6 8006 600-6 000 8076: 8077: Kustannukset milj. mk 8078: -yleinen järjestys ja turvallisuus, hälytystoiminta 1 126 1188 1220 8079: - liikenneturvallisuus 304 308 315 8080: - rikostorjunta 1 099 1 178 1205 8081: - lupapalvelut 235 240 245 8082: Yhteensä (sis. myös muiden mom. kuin 26.75.21 menoja) 2 764 2 914 2985 8083: 26.75 127 8084: 8085: 1997 1998 1999 8086: toteutunut tavoite tavoite 8087: 8088: 8089: Taloudellisuus 8090: -kustannukset mk/asukas 1997 tasossa 537 551 560 8091: -menojen hintaindeksi (1995=100) 106,2 108,8 110 8092: 8093: Nettorahoitus toimintamenomomentilta 26.75.21, milj. mk 8094: - edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus 174 124 75 8095: - talousarviovuoden rahoitus 2447 2 612 2 688 8096: Rahoitus yhteensä 2 621 2 736 2 763 8097: Vuotuiset menot 2497 2 661 2 763 8098: Siirtyy seuraavaan vuoteen 124 75 8099: 8100: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- täviä varten 17 500 000 mk ja valtioneuvoston 8101: ha2 v) autonkuljettajien ajokoulutuksen toteuttamista 8102: Momentille myönnetään nettomäärärahaa varten 1 100 000 mk. 8103: 2 688 327 000 mk. 8104: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, 1999 määräraha 2 688 327 000 8105: joihin saadaan ED-rahoitusta. 1998 määräraha 2 557 989 000 8106: Selvitysosa: 1998 lisämääräraha 54 236 000 8107: 1997 tilinpäätös 2 447 199 996 8108: Menojen ja tulojen erittely: mk 8109: Bruttomenot 2 709 327 000 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen 8110: Maksullisen toiminnan erillisme- (siirtomääräraha 3 v) 8111: not 6000000 8112: Momentille myönnetään 66 000 000 mk. 8113: Muut toimintamenot 2 703 327 000 8114: Bruttotulot 21 000 000 Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään 8115: Maksullisen toiminnan tulot ulko- viranomaisradioverkon toteuttamiseen liitty- 8116: puolisilta (muut kuin lupapalvelu- viä sopimuksia vuonna 1999 siten, että valtuu- 8117: jen suoritteet) 6 000000 den käytöstä aiheutuvat menot saavat olla 8118: Muut tulot 15 000000 vuonna 2000 enintään 310 000 000 mk. 8119: Nettomenot 2 688 327 000 S e l v i t y s o s a : Viranomaisradioverkko 8120: on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyt- 8121: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä töön tarkoitettu radio verkko, jota voidaan jous- 8122: otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien tavasti käyttää myös viranomaisten keskinäi- 8123: tehtävien vakinaistamiseksi 132 henkilön senä yhteistoimintaverkkona. Verkko korvaa 8124: palkkauksina 16 500 000 mk siirtona momen- viranomaisten erillisverkot, jotka jouduttaisiin 8125: tilta 34.06.02, kolmen viran siirtona 974 000 kiireellisesti uusimaan niiden teknisen ja toi- 8126: mk momentilta 26.01.21, 3 750 000 mk 23 minnallisen ikääntymisen takia. 8127: henkilön palkkausmenoina siirtona momentil- Kiinteän perusverkon veroton kustannusar- 8128: ta 31.24.21 ja 906 000 mk kuuden viran palk- vio on 800 milj. mk. 8129: kausmenojen siirtona momentilta 26.05.21 8130: sekä vähennyksenä 603 000 mk siirtona mo- 1999 määräraha 66 000 000 8131: mentille 24.99.02. 1998 määräraha 87 000 000 8132: Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu 1997 tilinpäätös 8133: huomioon EU-puheenjohtajakauden turvateh- 8134: 128 26.80 8135: 8136: 80. Pelastushallinto 8137: 8138: Se l v i t y s osa: Pelastushallinto lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta estämällä 8139: onnettomuuksia, suojaamaHa vaaroilta ja pelastamalla. Pelastustoimi muodostaa yhtenäisen jär- 8140: jestelmän, joka antaa kansalaisille turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa. 8141: Valtiolle kuuluu pelastushallinnon yleinen johto-, ohjaus- ja valvontatehtävä. Valtio vastaa pe- 8142: lastusalan ammattikoulutuksesta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta. 8143: Valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Val- 8144: tio ylläpitää valtakunnallista säteilyvalvontaverkkoa ja huolehtii valtakunnallisista ja alueellisista 8145: hälytys- ja viestijärjestelmistä. 8146: Kunnan on pidettävä huolta palo- ja pelastustoimesta alueellaan. Kunta huolehtii paikallisista 8147: väestönsuojelutoimenpiteistä sekä niihin kuuluvasta koulutuksesta ja tiedottamisesta. Kunta vas- 8148: taa alueellaan myös yleisestä pelastuspalvelusta. 8149: Sisäasiainministeriö on asettanut Pelastusopistolle ja muulle koulutustoiminnalle seuraavat tu- 8150: lostavoitteet: 8151: Pelastusopiston määrälliset tavoitteet: 8152: 8153: 1995 1996 1997 1997 1998 1999 8154: toteutunut toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite 8155: Tutkinnot 196 160 186 182 211 160 8156: Koulutettavapäivät, joista 62481 68 491 70032 72012 70240 71345 8157: - ammattikursseja 45 176 47 307 52 820 52132 52440 52 345 8158: - lyhytkursseja 17 305 21184 17 212 19 880 17 800 19000 8159: Koulutettavapäivän hinta (mk) 704 691 672 693 673 717 8160: 8161: - Pelastusalan päällystön koulutusuudistukseen valmistaudutaan siten, että ammattikorkea- 8162: koulutasoinen koulutus voi alkaa vuonna 2000. 8163: - Koulutusjärjestelmällä turvataan toimintaedellytykset vapaaehtoisen ja sivutoimisen henki- 8164: löstön kouluttamiseen. 8165: Sisäasiainministeriö on asettanut kokeiluhätäkeskuksille seuraavat tulostavoitteet 8166: - Kokeiluhätäkeskusten kaikki hälytyspäivystäjät hoitavat sekä palo- ja pelastustoimen, polii- 8167: sin että terveydenhuollon hälytystehtäviä. 8168: - Kokeiluhätäkeskusten palvelutaso on vähintään sama kuin muissa aluehälytyskeskuksissa. 8169: - Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä kOskevat tavoitteet: 8170: 8171: 1997 1997 1998 1999 8172: tavoite toteutunut tavoite tavoite 8173: Hätäpuheluun vastausaika, keskim. alle (sek.) 20 7 10 10 8174: Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskim. alle (min.) 1 1 1 1 8175: 8176: - Kokeiluhätäkeskusten hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat kilpailukykyisiä, 8177: keskimäärin alle 43 mk/asukas/vuosi. 8178: Muulle pelastushallinnolle sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet 8179: -Viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä tuhopolttojen ehkäisemiseksi edistetään 8180: - Palovaroittimien ja alkusammutuskaluston määrä asunnoissa lisääntyy. 8181: 26.80 129 8182: 8183: 8184: 8185: 1992 1995 1999 8186: toteutunut toteutunut tavoite 8187: Taloudet, joissa on palovaroitin, % 42 53 70 8188: 8189: - Johtamisvalmiudet ja -suunnitelmat mahdollistavat toiminnan johtamisen ja tilannekuvan 8190: muodostamisen nopeasti kaikissa oloissa. 8191: - Säteilyvalvontaverkon avulla havaitaan säteilyn ulkoisen annosnopeuden muutokset, joilla 8192: voi olla merkitystä väestön turvallisuuden kannalta. Säteilyturvakeskus ylläpitää automaattiase- 8193: mien verkkoa siten, että 250-260 automaattiaseman tiedot ovat päivittäin saatavilla tietokannassa. 8194: - Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman etsintä- ja pelastusyksikkö on saatettu toi- 8195: mintavalmiuteen. 8196: 8197: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa 1999 määräraha 91460 000 8198: EU) (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 72034000 8199: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1998 lisämääräraha 1192 000 8200: 91 460 000 mk. 1997 tilinpäätös 89184 000 8201: Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulu- 8202: tustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden 22. Erityismenot (arviomääräraha) 8203: hintojen alentamiseen enintään 2 076 000 mk. Momentille myönnetään 7 200 000 mk. 8204: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joi- Määrärahaa saa käyttää palo- ja pelastustoi- 8205: hin saadaan ED-rahoitusta. mesta annetun lain (55911975) nojalla suoritet- 8206: Selvitysosa: tavien korvausten maksamiseen sekä kulutus- 8207: menoihin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käy- 8208: Menojen ja tulojen erittely: mk 8209: töstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän 8210: Bruttomenot 94 310 000 hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien 8211: Pelastusopiston hintatuetuo koulutuk- kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle, 8212: sen menot 4 116 000 metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kan- 8213: Muut toimintamenot 90 194 000 8214: sainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanot- 8215: - Pelastusopiston koulutuksen menot 47 014 000 8216: - Hätäkeskuksen toimintamenot 30643 000 tamisesta sekä siihen varautumisesta. 8217: - Muut pelastushallinnon toiminta- Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen 8218: menot 12 537 000 avun antamiseen YK:n alaisena toimivan kata- 8219: Bruttotulot 2 850000 strofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UN- 8220: Hintatuetuo koulutustoiminnan tulot 2 040000 DAC), YK:n ympäristöohjelman (UNEP) 8221: - julkisoikeudelliset suoritteet 510 000 asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun 8222: - muut suoritteet 1530 000 kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kah- 8223: Pelastusopiston koulutuksen tulot 710000 den- tai monenvälisistä komennuksista johtu- 8224: Muut tulot 100000 viin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä 8225: Nettomenot 91 460 000 kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutu- 8226: viin toimintakustannuksiin. 8227: Valtion kokeiluhätäkeskukset toimivat nel- 8228: jällä kokeilualueella. Momentilta maksetaan 8229: 1999 määräraha 7 200 000 8230: kaikkien keskusten palkkaus- ja muut kulutus- 8231: 1998 määräraha 7 200 000 8232: menot. 8233: 1997 tilinpäätös 11 886 701 8234: 130 26.90 8235: 8236: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 8237: Momentille myönnetään 29 100 000 mk. oon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien 8238: Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pe- päätelaitteiden hankintaan kalustomäärärahas- 8239: lastustoimen kustannuksiin suoritettavista val- ta myönnettävä valtionosuus 4 000 000 mk. 8240: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain Kalustomäärärahalla tuetaan yhteensä noin 40 8241: (560/1975) mukaisten valtionosuuksien mak- paloauton hankintaa. 8242: samiseen, sekä väestönsuojelulain (438/1958) 8243: 22 ja 25 §:n mukaisten korvausten ja avustus- 1999 määräraha 29 100 000 8244: ten maksamiseen kunnille, muille yhteisöille ja 1998 määräraha 28 100 000 8245: yksityisille. 1997 tilinpäätös 25 100 000 8246: S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus 8247: käyttää seuraavasti: 8248: 8249: mk 8250: Valtionosuus aluehälytyskeskusten 8251: perustamiskustannuksiin 5 000000 8252: Valtionosuus palo- ja pelastustoimen 8253: kalustohankintoihin 22000000 8254: Väestönsuojelulain 22ja 25 §:n mu- 8255: kaiset korvaukset ja avustukset 2100000 8256: Yhteensä 29 100 000 8257: 8258: 8259: 8260: 90. Rajavartiolaitos 8261: 8262: Selvitysosa: Rajavartiolaitoksen tehtävänä on huolehtia rajavalvonnasta ja rajatarkastuk- 8263: sista. 8264: Rajavartiolaitos johtaa meripelastuspalvelua, osallistuu meripelastukseen ja muuhun pelastus- 8265: toimintaan sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen. 8266: Rajavartiolaitoksen tehtävät rajatarkastuksissa lisääntyvät vuonna 1999 rajanylitysliikenteen 8267: vilkastumisen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastusvastuun vastaanottamisen johdosta. 8268: Rajavalvonnan ja rajatarkastusten järjestelyjä kehitetään Schengenin sopimusten soveltamisen 8269: edellyttämälle tasolle. 8270: 8271: Panostietoja l) 1995 1996 1997 1998 1999 8272: TAE 8273: Toimintamenot (milj. mk) 839 875 852 852 854 8274: Henkilötyövuodet (htv) 3 243 3 231 3190 3 190 3 200 8275: l) Vuosien 1995·1997 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden 8276: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 =100) 8277: 8278: Sisäasiainministeriö on alustavasti hyväksynyt rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet: 8279: Rajavalvonta 8280: Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeimmillä alu- 8281: eilla välittömästi. Rajatapahtumat tutkitaan ja selvitetään nopeasti. Vaikuttavuus pyritään ylläpi- 8282: 26.90 131 8283: 8284: tämään vähintään vuoden 1997 tasolla. Tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemista pyritään 8285: ylläpitämään. 8286: 8287: Tunnuslukutavoitteet 8288: 8289: 8290: 8291: 8292: 120;. 8293: 8294: '--'+--- Yäi~u.s 8295: 1~· ·;f1Q ..,..._Tl!Otta'YVUS 8296: ......._,f$l!J9~11ii;;ups 8297: 1oo 8298: ;$C:V+·~~---"t-~~"""""!,..............,.........._""""'i~~~~ 8299: 8300: 1:~· 8301: 8302: 8303: 8304: 8305: - Vaikuttavuustunnusluku on valvonnan kattavuus-, rajatilanteiden hallinta-, tarkastukset- sekä rajan ja rajamerk- 8306: kien hoitotunnuslukujen painotettu summa 8307: - Tuottavuustunnusluku on henkilötyövuodet/valvonnan kattavuus 8308: - Taloudellisuustunnusluku on toimintamenot/valvonnan kattavuus 8309: Vuoden 1995 indeksi= 100 8310: 8311: Panos- ja tuotostietojal) 1995 1996 1997 1998 1999 8312: TAE 8313: Valvonnan kattavuus (%) 62 65 69 69 69 8314: Partiointi (tuntia) 825 000 698 000 615 000 600000 590000 8315: Kiinteä valvonta (tuntia) 491 000 529 000 575 000 600000 610000 8316: Toimintamenot (milj. mk) 627 609 572 572 570 8317: Henkilötyövuodet (htv) 2424 2250 2143 2143 2136 8318: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden 8319: = 8320: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 100) 8321: 8322: Rajatarkastukset 8323: Rajavartiolaitoksen valvomilla Euroopan unionin ulkorajan rajanylityspaikoilla suoritetaan ra- 8324: jatarkastukset kaikille matkustajille. Unionin sisärajalla sekä Suomen ja Norjan välisellä rajalla 8325: ylläpidetään jatkuva valvonta ja tarkastukset toteutetaan pistokokein ottaen huomioon Suomea 8326: koskevat kansainväliset sopimukset. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla 8327: ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta maarajoilla enintään 15 minuuttia ja merirajoilla enin- 8328: tään 1 tunti. Vaikuttavuus pyritään pitämään vähintään vuoden 1997 tasolla. Tuottavuuden ja ta- 8329: loudellisuuden heikkeneminen pyritään pysäyttämään. 8330: 132 26.90 8331: 8332: Tunnusluku tavoitteet: 8333: 8334: 8335: 8336: 8337: 85.•..~---1'-------t.,----....o.r---..;..f 8338: 18$5 ·1~ ·19$'7 )"!OY, HJ!!a T~Y. l~$,9 8339: 8340: 8341: 8342: 8343: - Vaikuttavuustunnusluku on valvonnan kattavuus-, tarkastusten kattavuus-, valvonnan laatu -ja palvelun tunnus- 8344: lukujen painotettu summa 8345: - Tuottavuustunnusluku on painotetut suoritteetlhenkilötyövuodet 8346: - Taloudellisuustunnusluku on toimintamenot/painotetut suoritteet 8347: Vuoden 1995 indeksi = 100 8348: 8349: 8350: 1999 8351: Panos- ja tuotostietoja l) 1995 1996 1997 1998 TAE 8352: Painotetut suoritteet (1 000 kpl) 36000 42000 45 000 47000 48 500 8353: Toimintamenot (milj. mk) 160 209 226 232 235 8354: Henkilötyövuodet (htv) 618 773 845 867 884 8355: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden 8356: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 = 100) 8357: 8358: 8359: 8360: Meri- ja muu pelastustoimi 8361: Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa meripelastuspalvelun johtamis- ja viestitysvalmiutta 8362: sekä osallistutaan meripelastustehtäviin. Muussa pelastustoiminnassa pidetään yllä valmiutta 8363: osoittaa tarvittavaa apua rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Vaikuttavuus pyritään ylläpitä- 8364: mään vähintään vuoden 1997 tasolla. 8365: 26.90 133 8366: 8367: Tunnuslukutavoitteet 8368: 8369: 8370: 8371: 8372: ioo ~-~-...::--------~---·---~------ 8373: 8374: 8375: 9~+---------~----T---~ 8376: 1995· 1996 8377: 8378: 8379: 8380: -Vaikuttavuustunnusluku on valmius, suoritteiden riittävyys, toiminnan laatu ja vaikuttaminen sidosryhmiin -tun- 8381: nuslukujen painotettu summa. 8382: Vuoden 1995 indeksi= 100 8383: 8384: 8385: Panos- ja tuotostietoja 1) 1995 1996 1997 1998 1999 8386: TAE 8387: Pelastussuoritteet (kpl) 1460 1530 1690 1500 1500 8388: Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) 180 390 350 350 350 8389: Toimintamenot (milj. mk) 6 9 14 11 12 8390: Henkilötyövuodet (htv) 23 34 53 42 42 8391: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden 8392: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartiolaitos, 1995= 100) 8393: 8394: 8395: 8396: Sotilaallinen maanpuolustus 8397: Asevelvolliset koulutetaan niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen 8398: tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. Vaikuttavuus pyritään paranta- 8399: maan vuoden 1995 tasolle. Tuottavuus ja taloudellisuus pyritään pitämään vähintään vuoden 8400: 1997 tasolla. 8401: 134 26.90 8402: 8403: Tunnusluku tavoitteet: 8404: 8405: 1:t0 , . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 8406: 8407: 8408: 8409: 8410: -------.. Tuottavuus 8411: 8412: 8413: 8414: 8415: sp+-------~------~-------4~----~ 8416: .Hiss 8417: 8418: 8419: 8420: 8421: - Vaikuttavuustunnusluku on koulutettavuus- ja sijoitettavuustunnuslukujen painotettu summa 8422: - Tuottavuustunnusluku on koulutusvuorokaudetlhenkilötyövuodet 8423: - Taloudellisuustunnusluku on toimintamenot/koulutusvuorokaudet 8424: Vuoden 1995 indeksi= 100 8425: 8426: Panos- ja tuotostietoja l) 1995 1996 1997 1998 1999 8427: TAE 8428: Koulutusvuorokaudet (vrk) 144 200 139 800 127 800 120 000 120000 8429: Toimintamenot (milj. mk) 46 47 40 37 37 8430: Henkilötyövuodet (htv) 177 173 149 138 138 8431: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita Toimintamenot ovat kyseisen vuoden 8432: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 = 100) 8433: 8434: 8435: 21. (26.90.21 ja 74) Toimintamenot (osa 70. 1lma- ja vartioalusten hankinta (siirto- 8436: EU) (siirtomääräraha 2 v) määräraha 3 v) 8437: Momentille myönnetään 949 500 000 mk. Momentille myönnetään 8 500 000 mk. 8438: Määrärahaa saa käyttää myös koneiden, lait- Määrärahaa saa käyttää keskiraskaiden heli- 8439: teiden ja kaluston hankintamenojen maksami- kopterien valvontajärjestelmien ajanmukaista- 8440: seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteis- misesta ja tarvittaessa indeksien ja valuutta- 8441: töjen perusparannuksesta ja uudisrakentami- kurssien muutoksista aiheutuviin hankintaso- 8442: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen pimuksen mukaisiin menoihin. 8443: silloin, kun hankkeen hankintameno tai kus- 8444: tannusarvio on alle 5 000 000 mk. 1999 määräraha 8 500 000 8445: Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde- 1998 määräraha 22000000 8446: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräy- 1997 tilinpäätös 24 287 272 8447: tyvien vuokrien alentamiseen sekä lisäksi 8448: hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. (74.) Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 8449: S e l v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta- 8450: 1999 määräraha 949 500 000 lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 8451: 1998 määräraha 895 199 000 oon momentin 26.90.21laskelmissa. 8452: 1998 lisämääräraha 21765 000 8453: 1997 tilinpäätös 914 849 000 8454: 26.97 135 8455: 8456: 97. Avustukset kunnille 8457: 8458: Se l v i t y s osa : Valtionosuuksien ja avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdolli- 8459: suudet pitää yllä riittävän tasoiset kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteelia 8460: siten, että kuntien tulopohja on kokonaisuudessaan riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoit- 8461: teisiin. Tämä tavoite koskee valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta, josta sisäasiainministeriön 8462: myöntämä yleinen valtionosuus muodostaa osan. Valtionosuusjärjestelmä sisältää kuntien palve- 8463: luiden tarpeeseen ja olosuhdetekijöihin perustuvat käyttötalouden valtionosuudet sekä kuntien 8464: verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausmenettelyn. Valtionosuusjärjestelmää täydentä- 8465: vät harkinnanvaraiset rahoitusavustukset kunnille, jotka ovat tilapäisten ja poikkeuksellisten vai- 8466: keuksien vuoksi taloudellisen tuen tarpeessa sekä kunnille, joille vuoden 1997 valtionosuusuu- 8467: distus ja valtionosuusleikkaukset yhdessä aiheuttavat erityisiä taloudellisia vaikeuksia. Rahoitus- 8468: avustuksilla ja tarvittaessa kunnan talouden vakauttamista koskevalla menettelyllä varaudutaan 8469: tilanteisiin, joissa yksittäisen kunnan taloudelliset vaikeudet vaarantavat riittävien kunnallisten 8470: palvelusten tuottamisen ja järjestämisen. 8471: Kuntien valtionosuuslain mukaan valtionosuuksia vahvistettaessa seuraavalle varainhoitovuo- 8472: delle otetaan huomioon arvioitu kustannustason muutos. Kustannustason arvioitu nousu ja siitä 8473: aiheutuva valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvien valtionosuuksien lisäys on vuonna 1999 on 8474: 2,5 %. 8475: Valtionosuusjärjestelmässä kuntien taloudellisia edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan 8476: kuntien verotulojen perusteella. Tasauksella lisätään valtionosuuksia mikäli kunnan laskennalli- 8477: nen verotulo asukasta kohti alittaa tasausrajan, joka on 90 % koko maan vastaavasta asukasta 8478: kohden lasketusta verotulosta. Valtionosuuksia vähennetään kunnan verotulon ylittäessä tasaus- 8479: rajan. Tasaukset muuttuvat vuosittain laskelmien perusteena olevien verotustietojen muuttuessa. 8480: Kuntien valtionosuuslain (114711996) mukainen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 8481: kohdennetaan hallinnonaloittain hallinnonalojen valtionosuuksien suhteessa siten, että yleiseen 8482: valtionosuuteen tulevat tasaukset ovat 6 % tasausten kokonaismäärästä, sosiaali- ja terveyden- 8483: huollon osuus on 57% ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus on 37 %.Verotuloihin perustuvat tasa- 8484: uslisät ovat vuonna 1999 yhteensä 2 833 milj. mk ja vähennykset 3 482 milj. mk. Tasaus vähentää 8485: valtionosuuksia nettomääräisesti 649 milj. mk. Tasauksen nettovaikutus on likimain sama kuin 8486: vuonna 1998. Sosiaali- ja terveydenhuollon tasauslisät ovat kunnille yhteensä 1 615 milj. mk ja 8487: vähennykset 1 985 milj. mk. Opetus- ja kulttuuritoimessa tasauslisät ovat 1 048 milj. mk ja vä- 8488: hennykset 1 288 milj. mk. Lisäyksistä 170 milj. mk myönnetään yleisen valtionosuuden lisäyk- 8489: senä ja vähennysten määrä yleisestä valtionosuudesta on 209 milj. mk. 8490: Valtionosuusuudistuksesta aiheutuvien muutosten lieventämiseksi kuntakohtaisia muutoksia 8491: tasataan vuoteen 2001 saakka. Tasaamisen lähtökohtana ovat uudistuksen yhteydessä tehdyt siir- 8492: tymätasauslaskelmat, joissa on laskettu uudistuksen aiheuttama kunkin kunnan valtionosuus- 8493: muutos uudistuksen tullessa voimaan vuonna 1997. Muutoksia tasataan siirtymätasauksin, jotka 8494: asteittain poistuvat. Valtionosuusjärjestelmän aiheuttamia laskennallisia valtionosuusmuutoksia 8495: tasataan vuonna 1999 siten, että muutokset saavat olla enintään +/- 300 mk asukasta kohden jo 8496: vuosina 1997 ja 1998 tapahtuneiden vastaavasti +1- 200 markkaan rajattujen muutoksien lisäksi. 8497: Näin ollen siirtymätasauksia myönnetään kunnalle vielä vuonna 1999 tai sen valtionosuuksia vä- 8498: hennetään siirtymävähennyksellä mikäli uudistuksesta aiheutuva valtionosuuksien laskennalli- 8499: nen kokonaismuutos uudistuksen tullessa voimaan ylitti siirtymätasauslaskelman mukaan 700 8500: mk asukasta kohden. Kuntien vuosien 1997-2001 siirtymätasauksia koskevien laskelmien ja sen 8501: perusteella tehdyn sisäasiainministeriön päätöksen mukaan siirtymälisät ovat vuonna 1999 175 8502: milj. mk ja vähennykset 37 milj. mk. Siirtymätasausmenettely lisää valtionosuuksia nettomääräi- 8503: 136 26.97 8504: 8505: sesti 138 milj. mk. Myös siirtymätasaukset jaetaan hallinnonaloittain edellä mainitussa suhtees- 8506: sa. Sosi~li- ja ter~ey.denhuollon osu~s lisä~~sistä ?n 100 milj. mk ja vähennyksistä 21 milj. mk, 8507: ~~e~us- Ja kulttuuntmmen vastaavast165 mllJ. mk Ja 14 milj. mk. Yleisen valtionosuuden myön- 8508: tamlsen yhteydessä myönnettävät lisäykset ovat 10 milj. mk ja vähennykset 2 milj. mk. 8509: Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi on esitetty 230 milj. mk. 8510: 8511: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloi- huomioon 45 000 000 markan vähennyksenä, 8512: hin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset mikä vastaa keskimääräisen markkamäärän 8513: (arviomääräraha) alentamista 6,7 markalla. 8514: Momentille myönnetään 1 001 000 000 mk. V altionosuusleikkauksilla, oikeusaputoi- 8515: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- men tehtäväsiirtoa vastaavalla lisävähennyk- 8516: osuuslain (114711996) mukaisen kuntien ylei- sellä ja yleisen valtionosuuden piiristä poistet- 8517: sen valtionosuuden, kuntien verotuloihin pe- tavia tehtäviä koskevilla muutoksilla vähen- 8518: rustuvien tasauksien ja siirtymätasauksien nettyä yleisen valtionosuuden määrää vastaa 8519: maksamiseen kunnille. 150,8 markan keskimääräinen markkamäärä. 8520: Se l v i t y s osa : Kunnan yleinen valtion- Tällöin 2,5 %:n kustannustason nousu edellyt- 8521: osuus määräytyy etukäteen vahvistettavan kes- tää 3,8 markan korotusta keskimääräiseen 8522: kimääräisen asukasta kohden myönnettävän markkamäärään ja yleisen valtionosuuden kes- 8523: markkamäärän ja kuntakohtaisten määräyty- kimääräiseksi asukasta kohden myönnettäväk- 8524: misperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoi- si markkamääräksi saadaan 188,5 markkaa. 8525: tuksessa on otettu huomioon yleisen valtion- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 8526: osuuden perusteena oleva vuodenvaihteen tykseen liittyvän esityksen kuntien valtion- 8527: 1997/1998 asukasluku sekä sen ja keskimää- osuuslain muuttamisesta siten, että kuntien 8528: räisen markkamäärän perusteella määräytyvä yleistä valtionosuutta vähennetään vuonna 8529: yleisen valtionosuuden perusosa sekä kuntien 1999 12 968 000 mk kunnallisten holhouslau- 8530: valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäi- takuntien tehtävien siirtyessä valtiolle. Vähen- 8531: syyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä. nyksessä on otettu huomioon 11 133 000 mk 8532: Keskimääräinen markkamäärä oli vuonna siirtona momentille 26.06.21, 235 000 mk mo- 8533: 1998 196 markkaa. mentille 26.07.21 ja 1 600 000 mk momentille 8534: Oikeusaputoimen siirryttyä valtiolle 26.97.35. Vähennys vastaa keskimääräisen 8535: 1. 6.1998 vähennettiin yleistä valtionosuutta markkamäärän alentamista 1,9 mk. 8536: 66 550 000 mk vuonna 1998. Koko vuoden Kuntien vuoden 1999 yleisen valtionosuu- 8537: ajalta laskettavat valtiolle siirtyneet kustan- den perusteena oleva keskimääräinen markka- 8538: nukset ovat 97 500 000 mk, joten vuonna 1999 määrä on 186,6 mk. Keskimääräisen markka- 8539: yleistä valtionosuutta tulee vähentää lisäksi määrän mukaan määräytyvä yleinen valtion- 8540: 30 950 000 mk. Vähennys vastaa keskimääräi- osuus on 1 261 000 000 mk. 8541: sen markkamäärän alentamista 4,6 mk. Luvun perustelujen selvitysosaan viitaten li- 8542: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- säyksenä on otettu huomioon verotuloihin pe- 8543: tykseen liittyvät esitykset laiksi kadun ja eräi- rustuvat tasauslisät 170 000 000 mk ja vähen- 8544: den yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- nyksenä tasausvähennykset 209 000 000 mk 8545: dosta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi sekä lisäyksenä siirtymätasauslisät 10 000 000 8546: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen mk ja vähennyksenä siirtymätasausvähennyk- 8547: kunnissa annetun lain kumoamisesta 1.1.1999 set 2 000 000 mk. Vähennyksenä on otettu 8548: lukien siten, että tehtävät poistetaan yleisen huomioon valtionosuuslain mukaan vuosina 8549: valtionosuuden piiristä ja elinkeinojen edistä- 1997 ja 1998 tehdyt valtionosuusleikkaukset 8550: minen jää kunnissa vapaaehtoiseksi. Määrära- 44,8 mk/asukas eli yhteensä 229 000 000 mk. 8551: han mitoituksessa on lainmuutokset otettu 8552: 26.97 137 8553: 8554: Luvun perustelujen selvitysosaan viitaten sisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten ta- 8555: verotuloihin perustuvat tasauslisät ja -vähen- loudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn talo- 8556: nykset ja siirtymätasaukseen perustuvat lisä- udellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen 8557: ykset ja vähennykset tehdään tämän momentin tarpeeseen vaikuttavina tekijöinä otetaan huo- 8558: lisäksi talousarvion momenteille 29.40.30, mioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisä- 8559: 29.91.30 ja 33.32.30. asiainministeriö voi asettaa avustuksen myön- 8560: tämiselle ja käytölle kunnan talouden terveh- 8561: 1999 määräraha 1 001 000 000 dyttämistä koskevia ehtoja. Avustusta 8562: 1998 määräraha 1 064 540000 myönnettäessä otetaan myös huomioon ne eri- 8563: 1997 tilinpäätös 1 205 260 184 tyiset taloudelliset vaikeudet, joita kunnille ai- 8564: heutuu vuoden 1997 valtionosuusuudistukses- 8565: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntaja- ta ja valtionosuusleikkauksien yhteisvaikutuk- 8566: ko (arviomääräraha) sesta. 8567: Momentille myönnetään 11 500 000 mk. 8568: 1999 määräraha 230 000 000 8569: Määrärahaa saa käyttää kuntien yhdistymis- 8570: 1998 määräraha 200 000000 8571: avustuksista annetun lain (89/1994) 3 §:n mu- 8572: kaisten avustusten ja kuntajaosta annetun lain 1997 tilinpäätös 100 000 000 8573: tarkoittamien selvitysten kustannusten maksa- 8574: miseen. 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen 8575: Se l v i t y s o s a : Kuntajaon muutoksen ta- tuottamisesta (arviomääräraha) 8576: pahtuessa maksetaan kuntajakolain ( 1196/ Momentille myönnetään 1 600 000 mk. 8577: 1997) mukaisia yhdistymisavustuksia kuntaja- Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvon- 8578: on muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seu- nan järjestämisestä annettavan lain 6 §:ssä tar- 8579: raavana vuotena asukasluvun ja asukaskohtai- koitettuihin edunvalvontapalvelun tuottajille 8580: sen markkamäärän perusteella. maksettaviin korvauksiin. 8581: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 8582: oon aikaisemman kuntien yhdistymisavustus- nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 8583: lain mukaan vuoden 1997 alussa tapahtunei- laiksi edunvalvonnan järjestämisestä. Holho- 8584: den kuntaliitosten perusteella Lohjan, Heino- ustoimi uudistuu luvun 26.06 perusteluissa se- 8585: lan ja Porvoon kaupungeille maksettavat lostetulla tavalla 1.12.1999 lukien. Määrära- 8586: avustukset, 10 950 000 mk. Muuta osaa mää- han mitoitus perustuu virkaholhouksen nykyi- 8587: rärahasta voitaisiin käyttää kuntajakoselvityk- siin kustannuksiin, jotka selvityksen mukaan 8588: siin ja muihin kuntajakolaista aiheutuviin eri- ovat keskimäärin vuodessa 3,24 mk/kunnan 8589: tyismenoihin. asukas. Määräraha on siirtoa momentilta 8590: 26.97.31. 8591: 1999 määräraha 11 500 000 Valvottavia edunvalvontoja on vuodessa 8592: 1998 määräraha 22 500 000 noin 36 000. 8593: 1997 tilinpäätös 27 330 300 8594: 1999 määräraha 1 600 000 8595: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitus- 8596: avustus 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat 8597: Momentille myönnetään 230 000 000 mk. kunnille ( arviomääräraha) 8598: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- Momentille myönnetään 12 800 000 mk. 8599: osuuslain 13 §:n ja 30 §:n mukaisten harkin- Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden va- 8600: nanvaraisten rahoitusavustusten maksamiseen kauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun 8601: kunnille. Harkinnanvaraista valtion rahoitus- lain (65811994) mukaisten korkotukien ja lai- 8602: avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka en- nojen maksamiseen. 8603: 138 26.98 8604: 8605: S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- kipäätöksiä. Määrärahalla on varauduttu jo 8606: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin menoi- 8607: laiksi kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- hin. 8608: taselvityksestä annetun lain voimassaolon jat- 8609: kamisesta kolmella vuodella ja lain sovelta- 1999 määräraha 12 800 000 8610: misalan rajaamisesta koskemaan ainoastaan 1998 määräraha 12 800 000 8611: sen soveltamisalan piirissä nyt olevia kuntia ja 1997 tilinpäätös 9 104 914 8612: niille myönnettyjä vakautuslainoja ja korkotu- 8613: 8614: 8615: 98. Alueiden kehittäminen 8616: 8617: S e l v i t y s o s a : Alueellisella kehittämispolitiikalla pyritään osaltaan huolehtimaan, että 8618: maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapuolisesti. Aluekehittämistyössä paino- 8619: tetaan osaamista ja kaupunkien roolia alueiden kehittämisen edistäjänä. Sisäasiainministeriö luo 8620: edellytykset aluekehittämistyölle ja EU :n rakennerahastojen hyväksikäytölle sekä huolehtii, että 8621: tavoite 6, 2 ja Sb -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden toteuttamiseen varataan riittävät kansalliset 8622: määrärahat valtion talousarvioon. Tavoitteena on edelleen parantaa yhteistyötä sekä kansallisessa 8623: että EU-ohjelmatyössä. Yhteistyö uusien työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa vakiinnutetaan. 8624: EU:n aluekehitysrahaston varat suunnataan ohjelmien mukaisesti myös ohjelmakauden viimeise- 8625: nä toteutusvuonna. 8626: 8627: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) 1999 määräraha 112 500 000 8628: (siirtomääräraha 3 v) 1998 määräraha 114000 000 8629: Momentille myönnetään 112 500 000 mk. 1997 tilinpäätös 104 500 000 8630: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 8631: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 8632: tysraha. Määrärahaa saa käyttää EU :n alueke- hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) 8633: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- (siirtomääräraha 3 v) 8634: teohjelmia, yhteisöaloitteita ja pilottihankkeita Momentille myönnetään 212 047 000 mk. 8635: toteuttavien hankkeiden valtion kansallisten Lisäksi saa vuonna 1999 tehdä myöntämis- 8636: rahoitusosuuksien maksamiseen. Lisäksi mää- valtuuspäätöksiä yhteensä 500 000 000 mar- 8637: rärahaa saa käyttää osaamiskeskus- ja kaupun- kan edestä. 8638: kipoliittisten toimenpiteiden sekä muiden ky- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission 8639: seisen pykälän mukaisten menojen maksami- kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjä ta- 8640: seen. voitteiden 6, 2 ja Sb koskevia ohjelmia ja yh- 8641: Määrärahasta on varattu 80 000 000 mk teisöaloitteita toteuttavien valtion omien tai 8642: EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien ta- muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttami- 8643: voiteohjelmien, yhteisöaloitteiden sekä mui- seen liittyvään tekniseen apuun EU:n aluekehi- 8644: den hankkeiden kansallista osarahoitusosuutta tysrahastosta maksettavana vuoden 1999 ra- 8645: varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitetta- hoitusosuutena. 8646: vien hankkeiden osuus on 68 800 000 mk ja Määrärahaa saa yhdessä muiden hallinnon- 8647: sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden alojen momenttien määrärahojen kanssa käyt- 8648: osuus 11 200 000 mk. tää myös Euroopan aluekehitysrahaston osara- 8649: hoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvitta- 8650: van enintään 50 henkilön palkkaamiseen. 8651: 26.98 139 8652: 8653: Selvitysosa: EU:n komission vuodelle arviossa otettu huomioon seuraavat aloitteet: 8654: 1999 hyväksymien ohjelmien rahoituksesta Interreg II A, Leader II, SME ja Pesca. Yhtei- 8655: ohjataan tavoiteohjelmiin 6, 2 ja 5b söaloitteiden valtion kansallinen rahoitus eri 8656: 651 200 000 mk ja yhteisöaloitteiden rahoituk- hallinnonaloilla on yhteensä 66 000 000 mk. 8657: seen 60 847 000 mk. Edellä mainittuihin tar- Arvio maksumäärärahan ja valtuuden ohjel- 8658: koituksiin budjetoidaan vuonna 1999 mien mukaisesta jakautumisesta hallinnon- 8659: 212 047 000 mk. EU:n aluekehitysrahaston ra- aloittain ja tavoiteohjelmittain on seuraava 8660: hoittamista yhteisöaloitteista on valtion talous- (milj. mk): 8661: Valtion 8662: kansallinen rahoi- 8663: Tavoite 6 Tavoite 2 Tavoite 5b Yhteensä tusosuus 8664: 8665: 8666: Sisäasiainministeriö!) 42,6 49,3 31,3 123,2 58,8 8667: Opetusministeriö 27,8 20,3 7,5 55,6 42,4 8668: Maa- ja metsätalousministeriö 3,8 6,9 6,8 17,5 24,7 8669: Liikenneministeriö 7,5 6,3 13,8 10,0 8670: Kauppa- ja teollisuusministeriö 160,0 60,0 63,0 283,0 290,0 8671: Sosiaali- ja terveysministeriö 4,3 0,5 4,8 3,1 8672: Työministeriö 22,4 31,6 3,6 57,6 36,3 8673: Ympäristöministeriö 15,1 8,8 14,5 38,4 20,0 8674: Indeksointivarat 31,4 10,7 15,2 57,3 8675: Yhteensä 307,4 195,1 148,7 651,2 485,3 8676: 1) 8677: Sisältää teknisen tuen 8678: 8679: Hallinnonaloittainen määrärahan ja myöntä- 38 % ja 5b-alueella 50 % julkisesta kokonais- 8680: misvaltuuden jako täsmennetään sisäasiainmi- rahoituksesta. 8681: nisteriön tekemän ns. irrotuspäätöksen valmis- Tulot on kirjattu momentille 12.26.98 sekä 8682: telun yhteydessä. ohjelmien vaatimat kansalliset osuudet mo- 8683: Määrärahaan sisältyvien indeksointivarojen menteille 26.98.43, 29.01.22, 29.10.22, 8684: vaatimasta kansallisesta osuudesta vastaavat 30.14.44, 30.41.46, 31.24.21, 31.30.21, 8685: täysimääräisesti muut kuin valtio. Mikäli vaa- 32.10.22, 32.20.27, 32.20.40, 32.30.45, 8686: dittavaa kansallista vastinerahoitusta ei saada 32.50.40, 32.60.40, 33.01.61, 34.06.62, 8687: muilta kuin valtiolta, indeksointivaroja ei 34.06.63, 34.06.77 ja 35.99.61. 8688: EU:lta oteta vastaan. 8689: Määrärahan jakauma hallinnonaloittain on 1999 määräraha 212 047 000 8690: saatu kyseessä olevista ohjelmista. Keskimää- 1998 määräraha 593 600 000 8691: räinen EU:n tuki on 6-alueella 50%, 2-alueella 1997 tilinpäätös 498 170 000 8692: 140 8693: 8694: 8695: 8696: 8697: Pääluokka 27 8698: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 8699: 8700: 8701: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 8702: 18 820 henkilötyövuotta. 8703: Suomi ylläpitää asianmukaista, turvallisuusympäristöön nähden uskottavaa itsenäistä puolus- 8704: tuskykyä. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaallisen maan- 8705: puolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet, Euroopan turvallisuus- 8706: poliittisessa rakenteessa ja sotilaspoliittisessa kehityksessä tapahtuvat muutokset, kotimaisen 8707: puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset ja lainsäädännön kehitystyö sekä lisääntyvät 8708: velvoitteet osallistua YK:n ja ETYJin valtuutuksella kriisinhallintatoimintaan sekä muuhun kan- 8709: sainväliseen yhteistoimintaan. Hallinnonalan toiminnan ja tavoitteiden suuntaamista eduskunnan 8710: hyväksymän valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti jatketaan. 8711: Puolustusvoimien rakennemuutoksen toimeenpanoa jatketaan siten, että päätetyt uudistukset 8712: on kokonaisuudessaan saatettu loppuun vuoteen 2000 mennessä. Uudistettu varusmiesten koulu- 8713: tusjärjestelmä otetaan täysimittaiseen käyttöön vuoden 1999 aikana. Puolustusvoimien palkatun 8714: henkilöstön määrää, rakennetta ja koulutusjärjestelmää kehitetään henkilöstöstrategia 2008 8715: -suunnitelman mukaisesti. 8716: Hallintotoimintaa kehitetään erityisesti tulosohjauksen ja -johtamisen toimintatapojen ja järjes- 8717: telmien vakiinnuttamiseksi läpi koko hallinnonalan. Keskushallintouudistukseen liittyen valmis- 8718: tellaan pääesikunnan ja sen alaisten laitosten uudelleenorganisointi. 8719: Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet ovat: 8720: - turvallisuusympäristöön nähden riittävä puolustusvalmius ja toimintakyky ylläpidetään 8721: - kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä jatketaan siten, että edellytykset osallistua 8722: kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin parantuvat 8723: - ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80% miehistä ja 1-2% naisista 8724: -henkilöstö- ja koulutusjärjestelmää kehitetään henkilöstöstrategia 2008 -suunnitelman mu- 8725: kaisesti 8726: - tietohallinnon tavoitetilan kattava kuvaus laaditaan ottaen huomioon koko hallinnonalan yh- 8727: teiskäyttötarpeet 8728: -puolustusvoimien tarpeista lähtien ja ottaen huomioon puolustusmateriaalihankintoihin käy- 8729: tettävissä olevat määrärahat pyritään säilyttämään keskeisen kotimaisen puolustustarviketeolli- 8730: suuden toimintaedellytyksiä 8731: -kansainvälistä materiaaliyhteistyötä kehitetään siten, että se parantaa kansallisen tutkimuk- 8732: sen ja tuotekehityksen edellytyksiä, puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovar- 8733: muuden kriisinsietokykyä 8734: - rakennuskiinteistöjen ja aluerakenteiden käytettävyys turvataan käyttämällä kunnossapitoon 8735: vähintään 0,4 % niiden jälleenhankinta-arvosta 8736: 27.01 141 8737: 8738: - räjähtävän materiaalin varastointi saatetaan puolustusministeriön räjähdysainepäätöksen 8739: mukaiseksi. 8740: Hallinnonalan menoihin ehdotetaan 9 028,1 milj. mk. Puolustusmateriaalimenoihin ehdotetaan 8741: 3 490 milj. mk, mistä 2 700 milj. mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien mak- 8742: suista, 20 milj. mk puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennyshankinnoista sekä 770 8743: milj. mk indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista. 8744: 8745: 8746: 8747: 8748: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 8749: V. 1997 V. 1998 v. 1999 8750: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 8751: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 8752: 01. Puolustusministeriö 365 200 240700 272435 + 31 735 + 13 8753: 10. Puolustusvoimat 9 632 700 9 795 100 8 680 118 - 1114 982 - 11 8754: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamis- 8755: toiminta 105 694 69400 69 600 + 200 + 0 8756: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan 8757: muutmenot 8 815 5 930 5 930 8758: Yhteensä 10112409 10111130 9 028 083 • 1083 047 -11 8759: 8760: 8761: 8762: 01. Puolustusministeriö 8763: 8764: S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat: 8765: -puolustuspolitiikan toteutusta ja puolustusjärjestelmän ohjausta kehitetään valtioneuvoston 8766: turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti 8767: -puolustusministeriön ja pääesikunnan välistä työnjakoa koskevat ministeriön päätökset teh- 8768: dään 8769: - puolustusvoimien rakennemuutoksen yhteydessä muodostettavien valmiusyhtymien toi- 8770: minnan edellyttämä rakentaminen on painopisteenä 8771: - aluevalvontalainsäädännön kokonaisuudistusta koskevat esitykset valmistellaan 8772: -ulkomaisiin puolustusmateriaalihankintoihin liitetään mahdollisuuksien mukaan vastakaup- 8773: pavelvoite ja vastakauppasopimukset solmitaan niitä koskevien määräysten mukaisesti 8774: -EU:n POLARM-työryhmän toimintaan osallistumistajatketaan ja toimitaan sen puheenjoh- 8775: tajana Suomen EU-puheenjohtajakaudella 8776: -Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan vuonna 1998 tai sitä ennen alkaneista pro- 8777: jekteista on toteutunut 95 % 8778: - asianhallintajärjestelmän edellyttämät ministeriön asiakirjahallinnon prosessikuvaukset teh- 8779: dään ja asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön ja henkilöstöllä on valmiudet järjestelmän käyt- 8780: tämiseen 8781: - esimiestaitoihin keskittyvä johtamisvalmennus, osana seuraajajärjestelmää, suunnitellaan ja 8782: ohjelmat laaditaan 8783: -Suomen osallistumista kansainväliseen humanitaariseen miinanraivaukseen tuetaan ulkoasi- 8784: ainministeriön kanssa laadittujen toimeksiantojen mukaisesti. 8785: 142 27.01 8786: 8787: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa: Valtioneuvosto on mää- 8788: Momentille myönnetään 51 235 000 mk. rännyt puolustusministeriön toimimaan yhtenä 8789: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- valtion viidestätoista kiinteistöyksiköstä. 8790: sa on vähennyksenä otettu huomioon 235 000 Vuonna 1997 puolustusministeriöllä oli hallin- 8791: mk yhden henkilön palkkausmenojen siirtona nassaan rakennuksia yhteensä noin 18 8 milj. 8792: momentille 27.10.21. rm 3 huoneistoalaltaan noin 4 milj. m 2. Kiin- 8793: teistökantaan kuuluvat lisäksi aluerakenteet 8794: 1999 määräraha 51235 000 sekä teknisetjärjestelmät ja verkostot. Lämmi- 8795: 1998 määräraha 49 500 000 tettäviä rakennuksia koko rakennuskannasta 8796: 1998 lisämääräraha 800 000 oli noin 12,5 milj. rm 3 . 8797: 1997 tilinpäätös 54 200 000 Kiinteistökannan arvo oli vuoden 1997 lo- 8798: pussa noin 10,1 mrd mk. Kiinteistökannan in- 8799: ventointiarvot on määritelty erillisarvona mää- 8800: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta 8801: ritellyn nykyarvon perusteella, joka on kohteen 8802: ja hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirto- jälleenhankinta-arvo vähennettynä kohteen iän 8803: määräraha 2 v) ja kuluneisuuden aiheuttamaHa arvonalennuk- 8804: Momentille myönnetään 16 200 000 mk. sella 8805: Määrärahaa saa käyttää puolustusministeri- 8806: ön hallinnonalan kiinteistövarallisuuden han- 1999 määräraha 16 200 000 8807: kinnasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovutta- 1998 määräraha 16 200 000 8808: misesta aiheutuvien hallinnollisten menojen 8809: maksamiseen henkilöstömenoja lukuunotta- 8810: 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset 8811: matta. 8812: (siirtomääräraha 3 v) 8813: Momentille myönnetään 193 500 000 mk. 8814: 8815: Käyttösuunnitelma: 8816: Kustannusarvio 8817: Hyöty- Myönnetty Myönnetään 8818: Rakennustyö alam2 lOOOmk mk/m2 mk mk 8819: 1. Varastoalue, Hartola 7 880 25 200 3 198 18 400 000 6 800 000 8820: 2. Kasarmi nro 1 pp II-vaihe, Kajaani 7 350 13 000 1 768 5 500000 7 500 000 8821: 3. Kasarmi nro 2 pp II-vaihe, Kajaani 7 350 12000 1632 6000 000 8822: 4. Koulutushalli, Kajaani 2000 15 000 7 500 15 000 000 8823: 5. Esikunta- ja tutkimuslaitosrak. nro 175 pp, 8824: Riihimäki 4 670 23 700 5 075 17 000 000 6700000 8825: 6. Kiinteistö- ja turvavalvonta, Rovaniemi 16000 12 000000 4 000000 8826: 7. Lentokonekorjaamo, Rovaniemen mlk 2 270 20500 9 031 7 500 000 13000000 8827: 8. Aluekeskuksen pp,Tampere 3 796 49700 13 092 10600 000 16000000 8828: 9. Kiinteistö- ja turvavalvonta,Turku 32000 21 300 000 5 000000 8829: 10. Sääsuojat, kenttä- ja aluetyöt,Vantaa 10000 4 200000 3 000000 8830: 11. Pienehköt työt 110 500 000 8831: Yhteensä 193 500 000 8832: 8833: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on kennus ei täytä tällä hetkellä voimassa olevia 8834: muutettu. Edellä lueteltujen hankkeiden lisä- suosituksia varustuksen ja kunnon osalta. Pe- 8835: perusteluina esitetään seuraavaa: rusparannuksen II-vaihe käsittää korjauksen 8836: 3. Yksi maavoimien valmiusyhtymistä pe- muilta osin paitsi kouluttajien ja varusmiesten 8837: rustetaan Kajaanin varuskuntaan. Kasarmira- sosiaalitilat, jotka on toteutettu !-vaiheessa. 8838: 27.10 143 8839: 8840: 4. Yksi maavoimien valmiusyhtymistä pe- 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siir- 8841: rustetaan Kajaanin varuskuntaan. V aruskun- tomääräraha 2 v) 8842: nassa ei ole sinne siirtyville joukoille riittäviä, Momentille myönnetään 11 500 000 mk. 8843: eikä aselajeille ja erilaista elektroniikkaa sisäl- Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis- 8844: täville järjestelmille sopivia koulutustiloja. ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta 8845: Edellä olevien kohtien 1-10 hankkeista arvi- sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiin- 8846: oidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna teistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen 8847: 2000 noin 33,6 milj. mk. maksamiseen. 8848: 8849: 1999 määräraha 193 500 000 1999 määräraha 11500 000 8850: 1998 määräraha 163 500 000 1998 määräraha 11 500 000 8851: 1998 lisämääräraha 21 500 000 1997 tilinpäätös 12 000 000 8852: 1997 tilinpäätös 299 000 000 8853: 8854: 8855: 10. Puolustusvoimat 8856: 8857: Se l v i t y s osa : Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kye- 8858: tään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pys- 8859: tytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet. 8860: Puolustusvoimien menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti: 8861: 8862: 1997 1998 1999 8863: toteutuma ennakoitu TAE 8864: milj. mk milj. mk milj. mk 8865: Avaintulokset 8866: 1. Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskematta- 8867: muuden turvaamiskyky 239 147 141 8868: 2. Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtarniskyky 478 517 509 8869: 3. Suorituskykyiset joukot 5 466 6545 5 567 8870: 4. Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhantur- 8871: vatoimintaa 17 23 27 8872: 5. Maanpuolustustahdon ylläpito 72 71 68 8873: Tuki tulokset: 8874: 6. Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus 474 559 502 8875: 7. Laadukas materiaalituki 1185 1360 1260 8876: 8. Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö 447 573 606 8877: Avain- ja tukituloksiin kohdistamaton osuus 1255 8878: Yhteensä 9633 9795 8 680 8879: 8880: 8881: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puo- 8882: lustusvoimille vuodelle 1999 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet 8883: - aluevalvonnan ajallinen ja alueellinen kattavuus sovituilla painopistealueilla säilytetään 8884: vuoden 1998 tasolla 8885: -valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämien toimenpiteiden 8886: toteuttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti ja pääesikunnan ja sen alaisten laitosten uudel- 8887: leenorganisointia koskevat esitykset tehdään puolustusministeriölle 8888: 8889: 7 380149M 8890: 144 27.10 8891: 8892: - virka-apuvalmius ylläpidetään varusmiesten palvelusaikamuutoksesta huolimatta 8893: - kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitetun joukon koulutusta ja varustamista jatke- 8894: taan suunnitelmien mukaisesti ja Nordic Peace -harjoitusta valmistellaan ja toteutetaan Suomessa 8895: - lentävän henkilöstön henkilöstösuunnitelma laaditaan sekä määräaikaisen sotilashenkilös- 8896: tön rekrytointia kehitetään 8897: - kiinteistökantaa pienennetään toiminnallisten vaatimusten mukaisesti. 8898: Puolustusvoimien maksullisen palvelutoiminnan kehitystä vuosina 1997-1999 kuvaava tunnus- 8899: lukutaulukko: 8900: 8901: 1997 1998 1999 8902: toteutuma ennakoitu TAE 8903: Maksullisen toiminnan tulot tmk 29641 24 912 28 135 8904: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 24070 22403 24960 8905: KäyttöjääiDä tmk 5 571 2509 3 175 8906: -%tuloista 19 10 11 8907: Osuus yhteiskustannuksista tmk 560 608 1139 8908: Ylijäämä tmk 5011 1901 2036 8909: -%tuloista 17 8 7 8910: 8911: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto- työvuotta vastaavan projektihenkilöstön palk- 8912: määräraha 3 v) kaamiseen. 8913: Momentille myönnetään 3 490 000 000 mk. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi- 8914: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perus- 8915: sekä puolustusvoimien muun kaluston, väli- teella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista teh- 8916: neistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutu- dä sopimuksia, saa vuoden 1999 aikana tehdä 8917: vien menojen maksamiseen ja hankintaan vä- sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito- 8918: littömästi liittyviin tutkimus- ja kehittämistoi- matta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, 8919: mintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökou- että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset 8920: lutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien 8921: saa käyttää 3 470 000 000 mk aikaisemmin rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää- 8922: myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liitty- riä. 8923: vistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista ai- Vuoden 1995 talousarviossa tiedustelun, val- 8924: heutuvien menojen maksamiseen sekä vonnan ja johtamisen järjestelmien ylläpitämi- 8925: 20 000 000 mk puolustushaarojen ja aselajien seksi myönnetyn määrältään 500 000 000 mk 8926: uusinta- ja täydennyshankintoihin sekä am- olevan tilausvaltuuden maksuaikataulua muu- 8927: muslaboratorion tuotanto- ja ylläpitomenoihin. tetaan siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua 8928: Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilö- maksuja vuodesta 1995 vuoden 2000 loppuun 8929: mennessä 500 000 000 mk poislukien indeksi- 8930: 27.10 145 8931: 8932: maksut sekä valuuttakurssien muutoksista ai- 8933: heutuvat maksut. 8934: Tilausvaltuus 8935: Myönnetty Myönnetään 8936: milj. mk milj. mk milj. mk 8937: 01. Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmien ylläpi- 8938: täminen 500 360 40 8939: 02. Torjuntahävittäjien uusiminen 9500 7 729 1 088 8940: 03. Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien uusiminen 4420 2942 1 178 8941: 05. Venäjän kaupan kotimaan kohdennus 2 742 2 667 75 8942: 06. Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen 2 700 248 297 8943: 07. Valmiusyhtymien varustaminen 6148 22 8944: Yhteensä 2700 8945: 8946: Se l v i t y s osa : Tilausvaltuuksien sopi- suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutu- 8947: musten mukaisten maksatusten lisäksi tilaus- vien menojen maksamiseen silloin, kun hank- 8948: valtuuksiin liittyvien indeksi- ja valuuttakurs- keen kustannusarvio on alle 1 000 000 mk. 8949: sien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja in- Määrärahaa saa käyttää enintään 20 000 000 8950: deksi- ja valuuttakurssien alenemisesta mk palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin 8951: syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen 8952: aiheutuvan 770 milj. markan menot vuonna ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle 8953: 1999. maksettavaan asuntotoimen hintatukeen sekä 8954: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä enintään 200 000 mk sotainvalideille ja sotave- 8955: otettu huomioon 232 000 000 markan maksa- teraaneille suoritettavan liiketaloudellisin pe- 8956: tuksen siirto vuodelta 1998 ja vähennyksenä rustein hinnoitellun maksullisen palvelutoi- 8957: 493 000 000 markan maksatuksen siirto vuo- minnan maksujen alentamiseen. Vuonna 1999 8958: delle 2000. saa tehdä varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa 8959: Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksi- koskevia pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan 8960: en käytöstä aiheutuu menoja 3 097 milj. mk puitteissa siten, että niistä saa aiheutua valtiol- 8961: vuonna 2000, 2 242 milj. mk vuonna 2001, le menoja vuoden 2000 loppuun mennessä 8962: 1 450 milj. mk vuonna 2002 sekä yhteensä enintään 265 569 000 mk ja vuoden 2001 lop- 8963: 2 575 milj. mk vuoden 2002jälkeen. puun mennessä enintään 338 962 000 mk. 8964: Sen johdosta, että vuoden 1998 talousarvios- 8965: 1999 määräraha 3 490 000 000 sa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella 8966: 1998 määräraha 4 720000000 ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä so- 8967: 1997 tilinpäätös 4 559 000 000 pimuksia, saa vuoden 1999 aikana tehdä sopi- 8968: muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta 8969: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että 8970: määräraha 2 v) näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mak- 8971: sut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien ra- 8972: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8973: hoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä. 8974: 5 190 118 000 mk. 8975: Se l v i t y s o s a : Momentin määrärahan 8976: Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien 8977: arvioidaan alustavasti jakaantuvan seuraavasti: 8978: tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa- 8979: palkkamenot 3 369 milj. mk (pl asevelvollisten 8980: laisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuk- 8981: päivärahat ja reserviläispalkat), asevelvollisten 8982: sesta ja puolustusvoimien joukkojen kansain- 8983: ylläpito 530 milj. mk, toimitilakustannukset 8984: välisestä harjoitustoiminnasta aiheutuvien me- 8985: 540 milj. mk, korvaus ilmailulaitokselle ja va- 8986: nojen maksamiseen sekä kevytrakenteisten 8987: 146 27.30 8988: 8989: kuutukset ym. 65 milj. mk, lentotoiminta 200 miseksi ja taloudellisen seurannan selkeyttä- 8990: milj. mk, Puolustusvoimien Materiaalilaitok- miseksi siirretty momentille 12.27.22. 8991: sen tuotantotoiminta 94 milj. mk (pl palkkame- Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien 8992: not), henkilökunnan koulutus 78 milj. mk sekä käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 1999 enin- 8993: muu koulutus, sota- ja leiriharjoitukset, alue- tään 283 000 000 mk. 8994: valvontaja alueellisen koskemattomuuden tur- 8995: vaamiskyky, polttoaineet ym. 314 milj. mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 8996: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Bruttomenot 5 218 253 000 8997: oon lisäyksenä 21 400 000 mk siirtona mo- Maksullisen toiminnan erillis- 8998: mentilta 34.06.02 tukityöllistettyjen hoitamien menot 24 960000 8999: tehtävien vakinaistamiseksi 189 henkilön Muut toimintamenot 5 193 293 000 9000: palkkauksina ja 235 000 mk yhden henkilön Bruttotulot 28 135 000 9001: palkkausmenojen siirtona momentilta Maksullisen toiminnan tulot 9002: 27.01.21 sekä vähennyksenä 117 000 mk yh- - julkisoikeudelliset suoritteet 5 000 9003: - muut suoritteet 28 130000 9004: den henkilön palkkausmenojen siirtona mo- 9005: Nettomenot 5 190 118 000 9006: mentille 34.06.21. 9007: Puolustusvoimien asuntotoimesta aiheutuvat 1999 määräraha 5 190118 000 9008: menot ja asukkailta perittävät vuokrat ja käyt- 9009: 1998 määräraha 5 075 100 000 9010: tökorvaukset on toiminnan ohjauksen paranta- 9011: 1998 lisämääräraha 93 300 000 9012: 1997 tilinpäätös 5 073 700 000 9013: 9014: 9015: 9016: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 9017: 9018: Se l v i t y s osa : Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvalli- 9019: suus- ja yhteistyökonferenssin päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetun lain 9020: (51411984) mukaan rauhanturvaamistoiminnan määrärahat budjetoidaan ulkoasiainministeriön 9021: ja puolustusministeriön pääluokissa. Ulkoasiainministeriön pääluokassa momentilla 24.99.22 9022: budjetoidaan määrärahat suomalaisten rauhanturvajoukkojen palkkaus- ja koulutusmenoihin ja 9023: puolustusministeriön pääluokassa tämän luvun momentilla 22 suomalaisten rauhanturvajoukko- 9024: jen kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin. 9025: Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat: 9026: -kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan osallistumiselle luodaan ja ylläpidetään toimin- 9027: taedellytykset valmistelemalla osallistumispolitiikka yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön 9028: kanssa, hankkimalla osallistumiseen tarvittavat voimavarat sekä ylläpitämällä tarvittavat säädök- 9029: set 9030: - valtakunnan poliittisen johdon päättämä osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan toteute- 9031: taan vähintään nykytasolla huolehtimalla kansallisesta hallinnosta ja johtamisesta sekä toimitta- 9032: malla rauhanturvajoukkojen käyttöön laadullisesti ja määrällisesti tasokas ja riittävä henkilöstö 9033: sekä materiaali 9034: -Suomen kansainvälisen aseman ja tehtyjen sitoumusten edellyttämä valmiusjärjestelmä yl- 9035: läpidetään 9036: - rauhanturvaamisen johtamisen ja toimeenpanovastuun kehittämistarpeet selvitetään ja tar- 9037: vittavat toimenpiteet aloitetaan. 9038: 27.30 147 9039: 9040: 22. YK:nja ETYJin rauhanturvaamistoimin- Makedoniassa UNPREDEP-operaatiossa sekä 9041: nan kalusto- ja hallintomenot (arviomäärära- yksi henkilö Kyproksessa UNFICYP-operaati- 9042: ha) ossa. 9043: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9044: Menojen ja tulojen erittely: mk 9045: 60 600 000 mk. 9046: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi- Bruttomenot 66400000 9047: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak- Bruttotulot 5 800000 9048: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulu- - YK:n maksamat kalustokorvaukset 5 500000 9049: tus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden - muut rauhanturvaamistoimintaan 9050: liittyvät tulot 300000 9051: kulutusmenojen ja pohjoismaisten YK-kurssi- 9052: Nettomenot 60600000 9053: en menojen maksamiseen sekä Libanonissa, 9054: Bosniassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa 9055: 1999 määräraha 60 600000 9056: Makedoniassa olevien suomalaisten rauhan- 9057: turvajoukkojen sekä Kyproksella olevan Suo- 1998 määräraha 60400 000 9058: men edustajan matkakustannusten, terveyden- 1997 tilinpäätös 98 694 972 9059: hoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus- 9060: ja hallintomenojen maksamiseen. 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yh- 9061: Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin teistyön menot (arviomääräraha) 9062: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään Momentille myönnetään 9 000 000 mk. 9063: 21 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:nja Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo- 9064: ETYJin rauhanturvaamisoperaatioihin patkat- lustuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvistä ko- 9065: tava henkilöstö. kouksista, neuvotteluista, seminaareista, kou- 9066: Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle lutustilaisuuksista ja harjoituksista sekä 9067: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävien 9068: hettämisestä YK:n tai ETYJin rauhanturvaa- toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtu- 9069: mistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajou- vista hallinnollisista toimista aiheutuvien me- 9070: kon asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa nojen maksamiseen. 9071: osallistumistaan jo käynnissä olevan operaati- Selvi tysosa : Määrärahaa käytetään 9072: on seuraavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin rauhankumppanuusohjelmamme mukaisten 9073: käyttää tälle momentille myönnettyjä määrära- kokousten, koulutustilaisuuksien, opintomat- 9074: hoja. kojen ja vierailuvaihdon toteuttamiseen sekä 9075: Selvitysosa: Momentin nimike ja nu- Suomessa että Suomesta muihin kumppanuus- 9076: merotunnus on muutettu. Määrärahan mitoi- maihin kuten myös osallistumiseen rauhan- 9077: tuksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavi- kumppanuusohjelman mukaisiin harjoituksiin. 9078: na tuloina YK:n suoritukset kalustokorvausten Merkittävä osa määrärahasta käytetään rau- 9079: osalta ja eräät muut rauhanturvaamistoimin- hankumppanuusohjelman mukaisen Suomen 9080: taan liittyvät tulot. Valmiusjoukko on Suomes- isännöimän rauhanturvaamisharjoituksen to- 9081: sa toimintavalmiussitoumuksen tehneistä hen- teuttamiseen. Edelleen määrärahaa käytetään 9082: kilöistä YK:n tai ETYJin rauhanturvaamisteh- ETYJin kokousten ja neuvotteluiden järjeste- 9083: täviä varten koottava ja varustettava joukko. ly-, asiantuntija-, turvallisuus-, yhteysupseeri- 9084: Suomi on asettanutYK:nkäyttöön Lähi-Itään, ja muiden seurantaan liittyvien tehtävien suo- 9085: Kashmiriin, Irakin ja Kuwaitin väliselle raja- rittamiseen sekä ETYJissä sovittujen luotta- 9086: alueelle sekä entisen Jugoslavian alueelle yh- musta ja turvallisuutta lisäävien tehtävien suo- 9087: teensä 30 sotilastarkkailijaa. Suomalaisia rau- rittamiseen. Määrärahaa käytetään myös Open 9088: hanturvajoukkoja toimii Etelä-Libanonissa Skies-sopimuksen täytäntöönpanon valmiste- 9089: UNIFIL-operaatiossa, Bosniassa SFOR-ope- luihin ja tarvittaessa osallistumiseen sopimuk- 9090: raatiossa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa sen mukaisiin valvontalentoihin tai kokeilu- 9091: 148 27.91 9092: 9093: lentoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään asera- nittuihin osa-alueisiin liittyvästä tutkimustoi- 9094: joitus- ja asevalvontaneuvottelujen seurantaan minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 9095: ja kokousosallistumiseen, WEU :n tarkkailija- 9096: aseman vaatimiin seuranta-, kokous- ja asian- 1999 määräraha 9 000 000 9097: tuntijamatkoihin sekä kansainväliseen puolus- 1998 määräraha 9 000 000 9098: tusmateriaaliyhteistyöhön ja ympäristönsuoje- 1997 tilinpäätös 6 999 061 9099: luun. Määrärahaa käytetään myös edellä mai- 9100: 9101: 9102: 91. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous 9103: 9104: Se l v i t y s o s a : Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous tukee maanpuolustusta ke- 9105: hittäen alueita ja niiden metsäluontoa mahdollisimman hyvin puolustusvoimien toimintaan so- 9106: veltuvaksi. Luonnonvarojen hoidossa sovitetaan yhteen puolustusvoimien, taloudellisuuden, 9107: luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökohdat. 9108: Puolustusministeriön hallinnassa on n. 70 500 ha maata, jakautuen kasarmi- ja harjoitusaluei- 9109: siin, ampuma-alueisiin, lentokenttiin, varikko- ja varastoalueisiin sekä muihin erikoisalueisiin. 9110: Vesialueita on hallinnassa n. 21 000 ha. Metsätaloutta voidaan harjoittaa n. 46 000 ha:lla. 9111: Metsätaloustoiminnan tulostavoitteeksi asetetaan 7 000 000 markan käyttöjäämä. Tulostavoite 9112: edellyttää n. 102 000 m 3 myytävää puutavaraa. Puolustusministeriön metsätaloudellisessa hoi- 9113: dossa olevien metsien tasearvo olin. 227 milj. mk vuoden 1997 lopussa. Pääoman tuottoaja lii- 9114: ketaloudellisen toiminnan tulosta alentavat metsätalouteen kuulumattomat puolustusvoimille 9115: tuotetut palvelut ja ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät yhteismääräitään n. 4,1 milj. mk. Alu- 9116: eiden pääkäyttötarkoituksen rajoitteiden aiheuttamaa metsätalouden tuottoa pienentävää vaiku- 9117: tusta ei ole arvioitu. 9118: Puolustusministeriön metsätaloustoiminnan kehitys vuosina 1997-1999 tunnuslukuina: 9119: 9120: 1997 1998 1999 9121: Toteutuma Ennakoitu TAE 9122: Tulot milj. mk 27,7 25,0 26,0 9123: Erilliskustannukset milj. mk 16,9 18,5 19,0 9124: Käyttöjäämä 9125: -milj. mk 10,8 6,5 7,0 9126: -%tuloista 39,0 26,0 26,9 9127: Osuus yhteiskustannuksista 0,9 0,8 0,8 9128: Ylijäämä 9,9 5,7 6,2 9129: -%tuloista 35,7 22,8 23,8 9130: Myyntihintojen muutos % 9,6 0,0 0,8 9131: Volyymin muutos % 0,4 -6,6 0,0 9132: Investoinnit milj. mk 0,3 0,3 0,3 9133: Investoinnit % tuloista 1,1 1,2 1,2 9134: Koneellistamisaste % 50,3 54,7 55,0 9135: Henkilöstön määrä 66 64 62 9136: 9137: Lukuun liittyvät metsätalouden menot on otettu huomioon momentilla 12.27.21. 9138: 27.92 149 9139: 9140: 92. Puolustushallinnon rakennuslaitos 9141: 9142: Se l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa rauhan tai poikkeusolojen 9143: aikana puolustusvoimien tarvitsemat tilat ja ylläpitopalvelut Rakennuslaitos vastaa lisäksi puo- 9144: lustushallinnon kiinteistötoimen omistajaorganisaation osana kiinteistövarallisuuden kunnosta ja 9145: arvon säilymisestä. 9146: Puolustusvoimien tarvitsemia talonrakennus- ja erikoisrakennekohteita valmistuu arviolta 9147: 150 000 rm 3. Oulun ja Vaasan varuskuntien supistuksesta johtuen tilojen määrä vähenee n. 9148: 270 000 rm 3. Lisäksi rakennuslaitos huolehtii perusparannus- ja alueteknisten töiden toteuttami- 9149: sesta. 9150: Rakennuslaitoksen ylläpidettävä rakennuskanta on vuonna 1999 yhteensä 18,8 milj. rm 3. Li- 9151: säksi ylläpidon kohteena ovat puolustusvoimien käytössä olevat erilaiset aluerakenteet, -laitteet 9152: ja - verkostot. Lämmitettävien rakennusten tilavuus on noin 12,5 milj. rm 3. 9153: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Puo- 9154: lustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle 1999 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet 9155: - asuntotoimen johtamisjärjestelmää, vuokrien hinnoittelua sekä kannattavuuden seurantaa 9156: selkiytetään ja tehostetaan. Asuntotoimesta muodostetaan rakennuslaitoksen sisäinen tulosalue ja 9157: asunnoista saatavat vuokra- ja muut tulot siirretään rakennuslaitoksen tuloiksi 9158: - palvelukykyä ja ulkoista vaikuttavuutta mitataan joka toinen vuosi tehtäväitä asiakastyyty- 9159: väisyystutkimuksella 9160: - hankesuunnitelmat tehdään sovitussa aikataulussa talousarviomenettelyn yhteydessä sekä 9161: rakennushankkeiden että alue- ja verkostotöiden osalta 9162: - rakennuslaitoksen tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään toimintoja rationalisoimalla 9163: - rakennushankkeet toteutetaan vuoden 1999 investointisopimusten mukaisessa laajuudessa 9164: sekä hankekohtaisesti laskettujen tavoitekustannusten ja aikataulujen mukaisesti markkinahin- 9165: noin 9166: -ulkopuolisille tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyttä- 9167: mällä riittävä kate palvelujen hintaan 9168: - laitoksen liikekirjanpidon mukainen tulostavoite suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen 9169: on 500 000 mk. 9170: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotto-/kululaskelma (milj. mk): 9171: 9172: 1997 1998 1999 9173: toteutuma ennakoitu TAE 9174: Myyntituotot 904,6 899,7 842,9 9175: Myynnin oikaisuerät -14,9 -15,4 -15,0 9176: Liikevaihto 889,7 884,3 827,9 9177: Muuttuvat kulut -818,6 -811,1 -783,1 9178: Omien toimitilojen ylläpito 6,0 7,0 5,4 9179: Myyntikate 77,1 80,2 50,2 9180: Kiinteät kulut -54,4 -56,0 -53,3 9181: Käyttökate 22,7 24,2 -3,1 9182: Poistot -8,1 -8,0 -7,4 9183: Ylijäämä ennen siirtoja pv:lle/pv:lta 14,6 16,2 -10,5 9184: Palautus pv:lle/asuntotoimen hintatuki pv:lta -13,1 -15,5 11,0 9185: Ylijäämä 1,5 0,7 0,5 9186: 150 27.99 9187: 9188: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 9189: 9190: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden ehtoiseen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja 9191: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha) paikallistason toimintaan. 9192: Momentille myönnetään 330 000 mk. 9193: Määrärahaa saa käyttää Lapuan patruunateh- 1999 määräraha 5 500 000 9194: taalla vuonna 1976 sattuneesta onnettomuu- 1998 määräraha 5 500 000 9195: desta aiheutuneiden tapaturmavakuutuslain 1997 tilinpäätös 5 491 000 9196: mukaisten korvausten maksamiseen. 9197: 9198: 1999 määräraha 330 000 9199: 1998 määräraha 330 000 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) 9200: 1997 tilinpäätös 319 879 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9201: 100 000 mk. 9202: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu- Määrärahaa saa käyttää suomalaisista rau- 9203: keminen hanturvajoukoista aiheutuvien menojen lasku- 9204: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. tuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpi- 9205: Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär- dossa syntyviin kurssieroihin. 9206: jestöjen toiminnan tukemiseen. 9207: S el v i ty so sa : Määrärahaa käytetään 1999 määräraha 100 000 9208: puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoi- 1998 määräraha 100 000 9209: seen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaa- 1997 tilinpäätös 4 261 9210: 151 9211: 9212: 9213: 9214: 9215: Pääluokka 28 9216: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 9217: 9218: 9219: S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 9220: 10 930 henkilötyövuotta. 9221: 1. Toimintaympäristö 9222: Valtiovarainhallinnon kannalta keskeisin toimintaympäristön muutos aiheutuu Suomen siirty- 9223: misestä yhdessä 10 muun maan kanssa talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Markan kurs- 9224: si kiinnitetään 1.1.1999 peruuttamattomasti euroon. Siirtymäkauden aikana 1.1.1999-31.12.2001 9225: välisenä aikana euroa käytetään ainoastaan tilirahana. Julkinen sektori käyttää sisäisessä toimin- 9226: nassaan markkoja koko siirtymäkauden ajan. Osallistuvienjäsenvaltioiden 1.1.1999 jälkeen liik- 9227: keeseen laskema velka on kuitenkin pääosin euromääräistä. Ensimmäinen euromääräinen budjet- 9228: ti laaditaan vuodelle 2002. Saman vuoden alusta myös valtion kirjanpito muuttuu euromääräisek- 9229: si. 9230: Euroopan rahaliiton synty syventää integraatiokehitystä ja lisää verotuksen harmonisointipai- 9231: neita varsinkin niissä verokohteissa, joissa veropohja on liikkuva. Välittömimmin tämä näkyy 9232: valmisteverotuksessa, kuten alkoholijuomien ja tupakan verotuksessa, missä jäsenmaiden vero- 9233: tasot tulevat väistämättä lähenemään toisiaan. Suomelle tämä merkitsee verotuottojen alenemis- 9234: ta. Arvonlisäverotuksessa verokantojen alentamispaineet ovat siirtyneet tuonnemmaksi alkuperä- 9235: järjestelmän lykkääntymisen vuoksi. Välittömässä verotuksessa suurimmat kansainväliset haas- 9236: teet liittyvät pääomien liikkuvuuden lisääntymiseen. EU:ssa vireillä olevat hankkeet haitallisen 9237: verokilpailun estämiseksi muun muassa pääomatulojen lähdeveron tai sille vaihtoehtoisen katta- 9238: van kontrollijärjestelmän avulla käyvät entistä tärkeämmäksi. 9239: 2. Toimintastrategiat 9240: Talouspolitiikassa yhteiseen rahaan siirtyminen merkitsee finanssipolitiikan roolin vahvistu- 9241: mista kansallisen rahapolitiikan väistyessä. Talous- ja rahaliitossa finanssipolitiikka säilyy jäsen- 9242: valtion vastuualueena mutta yhteisen rahapolitiikan onnistumiseksi jäsenvaltioiden on noudatet- 9243: tava yhteisesti sovittuja finanssipolitiikan periaatteita. Näistä keskeisin on liiallisten julkisen ta- 9244: louden alijäämien välttämistä koskeva periaate. 9245: Valtiontalouden ohella myös kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talous kuuluu julkiseen talou- 9246: teen, jonka alijäämästä jäsenvaltio on vastuussa. Siksi talous- ja rahaliitossa valtion, kuntien ja 9247: sosiaaliturvarahastojen talouden hoidon ja päätöksenteon tulee olla entistä saumattomammin yh- 9248: teensovitettua. 9249: Verotuksen suurimmat haasteet liittyvät ansiotulojen verotuksen keventämislinjan jatkamiseen 9250: ja veropohjien tiiviyden varmistamiseen. 9251: Talous- ja rahaliiton oloissa maltillinen tulopolitiikka on entistä tärkeämpää. Julkisen palvelu- 9252: toiminnan tuloksellisuus edellyttää valtiolta kykyä toimia kilpailukykyisenä työnantajana. 9253: 152 28. 9254: 9255: !kääntyvän henkilöstön voimavarojen hyödyntäminen on myös valtion henkilöstöpolitiikan lä- 9256: hivuosien ja vuosikymmenien merkittäviä haasteita. 9257: 3. Tulostavoitteet 9258: Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toiminta tukee niitä päämääriä, jotka on esitetty 9259: talousarvion yleisperusteluissa. V altiovarainhallinnon alustavia tulostavoitteita ja toiminnan pai- 9260: nopistealueita vuodelle 1999 ovat yleisperusteluissa esitettyjen lisäksi seuraavat: 9261: Tasapainoisenja kestävän kasvun politiikka: 9262: Valmistellaan talouspolitiikkaa, jolla parannetaan kansantalouden voimavarojen käyttöä ja li- 9263: sätään talouden sopeutumiskykyä vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämällä tavalla niin, että 9264: pitkän aikavälin tasapainoinen kasvu on mahdollinen. 9265: Työhön kohdistuvan verotuksen keventämistä jatketaan. EU:ssa Suomi pyrkii sekä jäsenenä 9266: että puheenjohtajamaana edistämään haitallista verokilpailua rajoittavien uudistusten toteutumis- 9267: ta yritysverotuksessa sekä välillisessä verotuksessa vaikuttamaan EU:n tulli- ja veropolitiikkaan 9268: muun muassa nykyistä yhtenäisemmän energiaverotuksen aikaansaamiseksi. 9269: Valtiovarainministeriö linjaa ja toteuttaa rahoitusmarkkinapolitiikkaa, jonka tavoitteeena on 9270: turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus, tehokkuus ja toimivuus sekä rahoituspalvelujen monipuo- 9271: lisuus, turvallisuus ja saatavuus. Ministeriö pyrkii estämään mahdolliset tulevat rahoituskriisit 9272: sekä säilyttämään markkinapaikat sekä maksu- ja selvitysjärjestelmät tarvittavassa laajuudessa 9273: Suomessa. Markkinoiden luotetavuutta ja läpinäkyvyyttä pyritään parantamaan eri sijoitustuot- 9274: teita ja rahoitusinstituutioita koskevan informaation vertailukelpoisuutta kehittämällä sekä neut- 9275: raalilla rahoitusvalvonnalla ja verotuksella. 9276: Ministeriön tavoitteena on turvata valtion velanhoidon taloudellisuus ja vaikuttaa kansainvälis- 9277: ten rahoituslaitosten ja järjestöjen toiminnan tuloksellisuuteen. 9278: Valtiontalouden hyvä hoito: 9279: Talousarvion yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti valtiovarainhallinnon tavoitteena on val- 9280: tion velkaantumisen supistaminen. 9281: Valtion kassan tuottotavoitteena on Euriborin keskiarvo. 9282: Valtion uuden kiinteistöomistusstrategian kehittämistä ja syventämista jatketaan. Tavoitteena 9283: on omistajaohjauksen aktivoituminen ja yhdenmukaistuminen. Tehokkuutta ja pääoman tuottoa 9284: lisätään sekä varmistetaan kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja valtion tilahuollon turvaaminen. 9285: Valtiontalouden tarkastustoimen yleisenä päämääränä on edistää hallinnon tuloksellisuutta. 9286: Tarkastustoimi palvelee valtionhallinnon taloudellista ohjausta ja varmistaa, että sisäinen valvon- 9287: ta on asianmukaista ja taloudenhoito laillista. Toiminnantarkastusten painopiste on hallinnon ta- 9288: loudellisten ohjausjärjestelmien arvioinnissa sekä valtionavustusten ja muiden tukien käytön ar- 9289: vioinnissa. Osa voimavaroista kohdistetaan valtion kirjanpidon ja tilinpäätöksen uudistamiseen. 9290: Vero- ja tullitoimi: 9291: Verotuksen toimeenpanossa jatketaan sellaisia toiminnallisia ja organisatorisia uudistuksia, joi- 9292: den avulla turvataan siirtyminen verolajeittaisesta verotuksen toimittamisesta ja verovalvonnasta 9293: asiakaskohtaiseen verotukseen. Henkilöverotuksessa jatketaan veroilmoituksista luopumista ve- 9294: roehdotusmenettelyä laajentamalla. Verotarkastustoimessa kiinnitetään erityistä huomiota vero- 9295: tarkastusten laadun kehittämiseen, harmaan talouden torjunnan tehostamiseen ja kansainvälisen 9296: yhteistyön lisäämiseen. Verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta maan eri osissa edistetään 9297: sekä aineellista että menettelyjä koskevaa ohjeistusta lisäämällä. 9298: Tullitoimen alueella edistetään sisämarkkinoiden toimivuutta sekä elinkeinoelämän tasapuolis- 9299: ta kilpailukykyä. Tavoitteena on erityisesti valmisteveropetosten ja yhteisöön kohdistuvien pe- 9300: tosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. 9301: 28. 153 9302: 9303: Tuloksellinen julkinen hallinto: 9304: Julkisen hallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja laatua parannetaan valtioneuvoston 16.4.1998 9305: tekemän hallintopolitiikan suuntalinjoja koskevan periaatepäätöksen edellyttämin uudistushank- 9306: kein. 9307: Varmistetaan asiakaslähtöisen, avoimen palvelutuotannon edellytyksiä edistämällä hallin- 9308: nonalakohtaisten laatustrategioiden, palvelusitoumusten, palvelujen vaihtoehtoisten tuotantota- 9309: pojen ja henkilöstötilinpäätösten käyttöä. 9310: Sähköisten palveluiden osuuden lisäämiseksi palvelutapahtumissa valmistellaan sähköisen tun- 9311: nistusmenetelmän käyttöönottoa. 9312: Oikeiden palkkasuhteiden toteuttamiseksi valtion palkanmuodostuksessa tehdään ulkoinen 9313: palkkasuhdeselvitys ja aloitetaan neuvottelut selvityksen pohjalta. 9314: Lisätään hallinnonalan henkilöstön liikkuvuutta. 9315: Tilastotoimi: 9316: Yhteiskunnan tietohuollossa jatketaan tilastotuotannon sopeuttamista Euroopan unionin ja eri- 9317: tyisesti talous- ja rahaliiton tietotarpeisiin ja velvoitteisiin. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat 9318: eurorahan käyttöönotosta johtuvat muutokset, kansatalouden tilinpito, hinta- ja palkkatilastot, 9319: suhdannetilastot, työvoimatilastot sekä palvelujen ulkomaankaupan tilastot. 9320: 9321: 9322: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 9323: V. 1997 v. 1998 v. 1999 9324: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 9325: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 9326: 01. Valtiovarainministeriö 112 994 125 000 130000 + 5 000 + 4 9327: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskes- 9328: kus 17 620 17 251 17 900 + 649 + 4 9329: 05. V aitiokonttori 192 450 182 000 197 850 + 15 850 + 9 9330: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja kor- 9331: vaukset 13 080527 13 607 120 14 229 800 + 622 680 + 5 9332: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 38 200 40300 42 350 + 2050 + 5 9333: 18. Verohallinto 1530000 1 389 872 1 650 000 + 260 128 + 19 9334: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maa- 9335: kunnalle 813 302 774 000 837 000 + 63000 + 8 9336: 40. Tullilaitos 490020 492 358 541 200 + 48 842 + 10 9337: 52. Tilastokeskus 170 300 188 985 204 300 + 15 315 + 8 9338: 64. Valtion kiinteistölaitos 820000 518 000 - 518 000 -100 9339: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät 9340: henkilöstöhallinnon tukitoimenpi- 9341: teet 108 137 120 815 161 650 + 40 835 + 34 9342: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamatta- 9343: matmenot 3 649103 3 563 100 3 659 500 + 96400 + 3 9344: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoitus- 1 031 15 9345: laitoksille 847 259 1080000 48 850 0 - 95 9346: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 6764 10000 18 800 + 8 800 + 88 9347: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan 9348: unionille (EU) 5 626146 5 770000 6 290000 + 520000 + 9 9349: 99. Muut valtiovarainministeriön hal- 9350: linnanalan menot 44205 65 700 25 700 - 40000 - 61 9351: Yhteensä 27 547 027 27944501 28054 900 + 110 399 + 0 9352: 154 28.01 9353: 9354: 01. Valtiovarainministeriö 9355: 9356: Se 1v i t y s osa : Valtiovarainministeriö on käynyt lävitse laajan sisäisen strategiaprosessin, 9357: jonka tuloksena se on uudistanut toiminta-ajatuksensa ja strategiansa. Toiminta-ajatuksensa mu- 9358: kaan ministeriö vastaa valtioneuvoston osana, taloudellisena yhteensovittajanaja hallinnonalansa 9359: ohjaajana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta 9360: ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta sekä näiden edellyttämästä kansallisesta ja kansainvälises- 9361: tä yhteistyöstä. 9362: Ministeriön lähivuosien toimintastrategiassa korostuu yhteiskunnallisesti vaikuttavina kriittisi- 9363: nä menestystekijöinä toiminta, joka edistää kasvua ja vakautta, taloudellista liikkumavaraa, ve- 9364: rotuksen keventämistä ja julkisen toiminnan tuloksellisuutta ja laatua. 9365: Pääluokkaperustelujen selvitysosassa esitettyjen hallinnonalakohtaisten tavoitteiden saavutta- 9366: mista tukevat ministeriön alustavat tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 1999 ovat 9367: seuraavat: 9368: - Arvioidaan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa, lähtökohtana se, että investointeja ja 9369: tuotantoa sijoittuisi Suomeen riittävästi voimavarojen täyskäyttöisyyden saavuttamiseksi. 9370: -ED-politiikassa korostuu euroalueen talouksien, EU:n laajentumisen ja globaalien talous- 9371: ryhmittymien analysointi. 9372: - Kehitetään julkisen talouden systemaattista hallintaa palvelevaa raportointia, jonka tavoit- 9373: teena on kuntien ja sosiaaliturvarahastojen finanssipoliittisen ohjauksen parantaminen. Kehys- 9374: menettelyn yhteydessä hallitukselle raportoidaan kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talouden ke- 9375: hityksestä kehyskaudella. 9376: - Arvioidaan kansainvälisen integraation ja korkean työllisyyden saavuttamisen edellyttämiä 9377: muutoksia verotukseen sekä edelleen julkisen talouden laajuuteen ja tehtäviin. Samalla otetaan 9378: huomioon myös väestön ikääntymisestä pitkällä aikavälillä aiheutuvat paineet. 9379: - Rahoitusmarkkinalainsäädäntöä kehittämällä ja muulla ministeriön toiminnalla edistetään 9380: rahoitusmarkkinoiden vakautta, luotettavuutta ja kilpailuedellytyksiä sekä monipuolistetaan ra- 9381: hoituspalveluja ja turvataan niiden saatavuus. 9382: - Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toiminnan asteittaista lakkauttamista valmistellaan 9383: siirtämällä yhtiön kiinteistöomaisuutta perustettavaan valtion kiinteistökonserniin ja nopeutta- 9384: mallayhtiön elvytettävien asiakkaiden siirtoa pankeille. Sponda Oyj:n omistaja-arvoa kasvate- 9385: taan. 9386: - Verotusta analysoidaan rahoitusmarkkinavaikutusten osalta. 9387: - Rahoitusmarkkinoiden valvontaa kehitetään organisoimalla tehokas yhteistyö rahoitus- ja 9388: vakuutusvalvontaviranomaisten välille ja vahvistamalla samankaltaisille rahoitustuotteille yh- 9389: denmukaiset valvontaperiaatteet 9390: - Kansainvälisen rahoituslaitos- ja järjestötoiminnan tuloksellisuuteen vaikutetaan laatimalla 9391: Maailmanpankkia, Effi :tä ja EBRD:tä koskeva järjestöpolitiikka ja tehostamalla hankintaprojek- 9392: tien seurantaa. 9393: - Valtionvelan hoidon ohjaus- ja valvontajärjestelmää tehostetaan. 9394: - Hallitusmuodon uudistukseen liittyen valtiontalouden tarkastusta koskeva lainsäädäntö uu- 9395: distetaan ja sisäisen valvonnan järjestelyjä tehostetaan. 9396: - Kirjanpitouudistusta koskeva kehittämistyö saatetaan loppuun ja käynnistetään valtion kus- 9397: tannuslaskentaa koskevan kehittämistyö. Tilinpäätösmenettelyn kehittämiseksi ja tilivelvollisuu- 9398: den toteutumisen parantamiseksi luodaanjärjestely, jolla virastojen ja niiden johdon saavuttamia 9399: tuloksia voidaan julkisesti arvioida. 9400: 28.03 155 9401: 9402: -Valtion maksuperustelain uudistamiseen liittyen kehitetään valtion yhtenäistä maksupoli- 9403: tiikkaa antamalla tarvittavat valtiovarainministeriön ohjeet. 9404: - Valmistellaan selvitys/esitys valtion omistajapolitiikaksi. 9405: -Valtion kiinteistöhallinnon organisointi arvioidaan uudelleen tavoitteena selkeä keskitetty 9406: järjestelmä. Valtion kiinteistölaitos liikelaitostetaan. 9407: - VM:n alaisuuteen perustetaan Oy-muotoinen kiinteistökonserni, johon siirretään valtionhal- 9408: linnon ja valtionyhtiöiden vaihto-omaisuuden luonteinen kiinteistö- ja tonttiomaisuus. Tavoittee- 9409: na on sitoutuneen pääoman tuoton lisääminen ja pääoman vapauttaminen omistajalle, valtiolle. 9410: -Tuloksellisen sidosryhmäyhteistyön edistämiseksi yhteistyön määrää ja laatua koskeva kar- 9411: toitus ajantasaistetaan ja laaditaan kartoitukseen perustuva sidosryhmästrategia. 9412: -Valtiovarainministeriön ylläpitämien tietojärjestelmien palvelevuoden ja yhteentoimivuu- 9413: den varmistamiseksi niiden tilanne arvioidaan ja suunnitellaan arvioinnin edellyttämät kehittä- 9414: mistoimenpiteet. 9415: -Vaikutetaan tietohallinnon ohjauksena siihen, ettäeurootetaan sujuvasti käyttöön valtion 9416: tietojärjestelmissä ja että vuosituhannen vaihtuminen ei aiheuta tietojärjestelmähäiriöitä. 9417: - Arviointitoiminnan systemaattisuuden parantamiseksi laaditaan ja hyväksytään arviointi- 9418: strategia. 9419: 9420: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) yksenä otettu huomioon 6 000 000 mk EMU- 9421: Momentille myönnetään 130 000 000 mk. tiedotuksesta aiheutuvina menoina, joista EU 9422: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- maksaa puolet eli 3 000 000 mk, mikä on mer- 9423: sa on otettu huomioon vähennyksenä kitty tulona momentille 12.28.99. 9424: 2 033 000 mk kolmen henkilötyövuoden ja nii- 9425: hin liittyvien toimintamenojen siirtona mo- 1999 määräraha 130 000 000 9426: mentille 28.05.21 johtuen valtion lainanoton 1998 määräraha 125 000 000 9427: operatiivisten tehtävien siirrosta valtiovarain- 1998 lisämääräraha 2000 000 9428: ministeriöltä Valtiokonttorilie sekä 5 500 000 1997 tilinpäätös 112 993 788 9429: mk edelliseltä vuodelta siirtyvänä määräraha- 9430: na. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisä- 9431: 9432: 9433: 9434: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 9435: 9436: Se l v i t y s o s a : Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VA TT on soveltavan taloudellisen 9437: tutkimuksen yksikkö (L 2711990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoajulkisen sek- 9438: torin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julki- 9439: sen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan. 9440: Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 1999 koskien seu- 9441: raavat tulostavoitteet 9442: Verotuksen kansantaloudellisia vaikutuksia tutkitaan erityisesti työllisyyden näkökulmasta. 9443: Työttömien työllistymiseen ja syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä analysoidaan laajaan tilastolli- 9444: seen paneeliaineistoon tukeutuen. V erojärjestelmän tulonjako- ja kannustinvaikutuksia tutkitaan 9445: mm. miten asumistukijärjestelmä vaikuttaaeläkkeelle siirtymiseen. Kansainvälisen verokilpailun 9446: kansantaloudellisia ja julkistaloudellisia vaikutuksia tutkitaan sekä yritysverotuksessa että hyö- 9447: dykeverotuksessa. 9448: Julkisen talouden pitkän aikavälin kehitystä tutkitaan arvioimallajulkisten menojen eri kompo- 9449: nenttien kehitystä mm. demograafisiin tekijöihin nojautuen. Yhtenä keskeisenä kohteena on sel- 9450: 156 28.05 9451: 9452: vittää väestön ikärakenteen muutosten vaikutuksia eläkkeisiin. Aloitetaan kestävän kasvun ana- 9453: lysointi julkisen talouden näkökulmasta mm. OECD:n painopisteekseen valitsemaa työtä seura- 9454: ten. Kestävään kasvuun liittyen aloitetaan myös Kioton ilmastosopimuksen kansantaloudellisten 9455: vaikutusten selvitystyö. 9456: Infrastruktuureiden hinnoittelua koskevan EU :n AFFORD-prejektin valmistuttua jatketaan ja 9457: kehitetään julkisen sektorin palvelujen hinnoittelututkimusta (tämä kattaa omavastuuperiaatteet 9458: ja maksuperusteet). Infrastruktuuri-investointien kasvuvaikutusten ja kansantaloudellisten tuot- 9459: tojen arviointiin liittyviä menetelmiä kehitetään, ja sovelletaan niitä käytettävissä olevien aineis- 9460: tojen kartotukseen perustuen. 9461: Julkisten palvelujen tuotannossa selvitetään markkinaperusteisten rahoitus- ja ohjauskeinojen 9462: käyttömahdollisuuksia erityisesti vanhustenhuoltoa koskien. Terveydenhuollon tehostamismah- 9463: dollisuuksia selvitetään aiempaa kattavammin. Koulutuksen tehokkuustutkimusta jatketaan. 9464: EU-maiden budjettien ja aluetalooksien reagointia eri alueisiin kohdistuviin suhdannehäiriöi- 9465: hin tutkitaan EMU-jäsenyyden edellyttämän finanssipolitiikan näkökulmasta. Tutkimusta teh- 9466: dään myös Suomen eri alueiden välisten ja sisäisten tuloerojen kehityksestä. Kuntataloutta kos- 9467: kien kartoitetaan valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutuksia kuntien käyttäytymiseen. 9468: 9469: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 9470: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot 2000000 9471: 17 900 000 mk. - tutkimuspalvelut 1900000 9472: Selvitysosa: -muut tulot 100000 9473: Nettomenot 17 900000 9474: Menojen ja tulojen erittely: mk 9475: 1999 määräraha 17 900000 9476: Bruttomenot 19 900 000 9477: 1998 määräraha 17251000 9478: Maksullisen toiminnan erilliskustan- 9479: nukset 2000000 1998 lisämääräraha 338 000 9480: Muut toimintamenot 17 900000 1997 tilinpäätös 17 620 000 9481: 9482: 9483: 9484: 9485: 05. Valtiokonttori 9486: 9487: Se l v i t y s osa: V aitiokonttori on tulosjohdettu monialainen palveluvirasto, joka hoitaa val- 9488: tion sisäistä talous- ja finanssihallintoa, eläke- ja vahinkoturvaa sekäsotilasvamma-ja veteraani- 9489: asioita. Tähän tehtäväkokonaisuuteen liittyen V aitiokonttorin tarkoituksena on: 9490: Rahoitustoimialalla 9491: -tarjota finanssivarallisuuden hallintaan kilpailukykyisesti sellaisia palveluita, joita valtioyh- 9492: teisö ja sen yksiköt tarvitsevat 9493: - huolehtia valtion rahoitustarpeen tyydyttämisestä kustannustehokkaasti hyväksytyillä lai- 9494: nanoton ja sijoitustoiminnan riskitasoilla siten, että riittävän likviditeetin hallinta hoidetaan val- 9495: tiolle edullisimmalla tavalla 9496: - jatkaa Suomen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin kehittämistä yhteistyössä muiden 9497: markkinaosapuolten kanssa niin, että kytkeytyminen eurooppalaisiin rahoitusmarkkinoihin voi 9498: tapahtua joustavasti 9499: Vakuutustoimialalla 9500: - huolehtia siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistu- 9501: vat vastuut ja riskit tulevat hoidetuksi korkealla laatutasolla valtiolle edullisella tavalla ja niin, 9502: 28.05 157 9503: 9504: että siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat johdonmukaisesti aiheuttamisperiaatetta noudatta- 9505: en asianomaisten yksiköiden kustannuksiksi 9506: -huolehtia sotainvalidien, heidän omaistensa, rintamaveteraanien sekä muiden sotaan osallis- 9507: tuneiden korvauksia, hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista asiakkaiden muuttuvien tarpeiden 9508: mukaisesti ja edistää veteraaniväestön itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden järjestämistä 9509: yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä tarjota näissä tehtävissä kerty- 9510: vän asiantuntemuksensa tulevaisuuden vanhustenhuollon kehittämiseen 9511: Hallinnon järjestelmät -toimialalla 9512: -huolehtia siitä, että valtioyhteisöllä on käytettävissään menetelmät, jotka ovat edellytyksenä 9513: hallinnon eri tasoilla tapahtuvan tulosohjauksen kehittämiseksi sellaiseksi, että hallinnon rapor- 9514: tointi, valvonta, tarkastus ja arviointi muodostavat kullakin tasolla toimivan johdon vastuuta ko- 9515: rostavan aukottoman ketjun virastoista ja laitoksista ministeriöiden ja valtioneuvoston kautta 9516: eduskuntaan. Valtiokonttori huolehtii koko valtiota koskevan yhdistelmätiedon tuottamisesta. 9517: 9518: Vaitiokonttorin kokonaiskustannukset (tmk) 9519: Muutos 9520: Tilinpäätös Tulostavoite TAE 199911998 9521: 1997 1998 1999 % 9522: Rahoitustoimiala 46138 58 017 61 814 7 9523: V akuotustoimiala 71 014 81 358 83 159 2 9524: Hallinnon järjestelmät -toimiala 15 166 15 993 16 287 2 9525: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 35 224 37 596 36900 -2 9526: Muut ulkopuolelle tuotetut lop- 9527: pusuoritteet 3 680 1 653 1759 6 9528: Yhteensä 171 223 194 617 199 920 3 9529: 9530: Valtion eläkelautakunta on Valtiokonttorin yhteydessä toimiva riippumaton muutoksenhaku- 9531: elin. 9532: Valtion eläkelautakunta käsittelee Valtiokonttorin eläkeasioissa antamista päätöksistä tehdyt 9533: valitukset. Valtion eläkelautakunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. He toimivat tuoma- 9534: rin vastuulla. Lautakunnalla on toimisto, jossa työskentelee neljä henkilöä. Vuonna 1997 käsitel- 9535: tiin 720 valitusta, joista 68 % koski työkyvyn arviointia. Valitusten käsittelyaika pyritään vuonna 9536: 1999 pitämään alle kuutena kuukautena. Vireillä on muutos, jonka mukaan myös evankelis-lute- 9537: rilaisen kirkon eläkeasioissa tehdyt valitukset käsiteltäisiin valtion eläkelautakunnassa. Muutos 9538: on tarkoitus toteuttaa vuoden 1999 alusta. 9539: 9540: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) huomioon 2 033 000 mk kolmen viran ja niihin 9541: Momentille myönnetään 196 000 000 mk. liittyvien toimintamenojen siirtona momentilta 9542: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 28.01.21 ulkomaanvaluutan määräisen velan- 9543: sa on lisäyksenä otettu huomioon 8 552 000 oton siirryttyä 1.1.1998 lukien valtiokonttorin 9544: mk EMU :n kolmannen vaiheen toteutumisesta hoidettavaksi. Määrärahan mitoituksessa on 9545: 1.1.1999 lukien aiheutuvina menoina. Lisäksi otettu vähennyksenä huomioon 7 891 000 mk 9546: määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu edelliseltä vuodelta siirtyvänä määrärahana. 9547: 158 28.05 9548: 9549: Valtiovarainministeriö on asettanut talousar- vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulosta- 9550: vion valmistelun yhteydessä Valtiokonttorilie voitteet 9551: 9552: 1998 9553: 1997 tu1ossop. 1999 9554: Palvelutavoitteet toteutuma tavoite TAE 9555: Rahoitus 9556: - Markkalainakannan keskimääräinen takaisinmaksuaika v,kk 4v4kk 4v 4v6kk 9557: - Henkilölainojen sisäänmaksujen käsittelyaika vk 1,7 1,7 1,7 9558: - Yhteisölainojen sisäänmaksujen käsittelyaika vk 1,28 1,5 1,6 9559: -Lainojen ulosmaksujen käsittely pv 1 1 1 9560: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 9561: -Uudet peruskorvaukset kk 5,6 4 3 9562: - Elinkoron oikaisut kk 4,9 4 2,5 9563: - Sairausapulisät kk 3,4 2 1,5 9564: - Muiden korvausten käsittelyaika kk 1 1 9565: Vahingonkorvaukset 9566: - Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv 22 24 23 9567: - Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 7 7 7 9568: - Muiden korvausten käsittelyaika pv 15,9 16,3 16,3 9569: Eläkkeet 9570: - Eläkepäätöksen käsittelyaika kk 1,79 2 2 9571: -Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa 9572: palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana 9573: 9574: 9575: 9576: 1997/1998 9577: Työn tuottavuus 1996/1997 tu1ossop. 1998/1999 9578: * plus-merkkinen luku osoittaa suotuisaa ke- toteutuma tavoite TAE 9579: hitystä % % % 9580: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 9581: - tuottavuuden muutos % 23 -6 +3 9582: * laskennassa % kokonaistyöajasta 79 77 78 9583: Vahingonkorvaukset 9584: - tuottavuuden muutos % 1 -2 -2 9585: * laskennassa % kokonaistyöajasta 70 70 71 9586: Eläkkeet 9587: - tuottavuuden muutos % -2 +4 +0 9588: * laskennassa % kokonaistyöajasta 78 75 80 9589: Edelliset koko V altiokonttorista 9590: * tuottavuuslaskennassa % kokonais- 9591: työajasta 45 49 44 9592: 9593: Momentille sisältyy maksullisen palvelutoi- 1999 määräraha 196 000 000 9594: minnankustannuksia yhteensä 23 202 000 mk, 1998 määräraha 181 000 000 9595: joita vastaavat tulot 26 892 000 mk on budje- 1998lisämääräraha 2 670000 9596: toitu momentille 12.28.23. 1997 tilinpäätös 185 000 000 9597: 28.07 159 9598: 9599: 22. (28.99.21) Valtion eläkelautakunnan toi- vyttömyys- ja yksilöllisiä varhaiseläkepäätök- 9600: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) siä perustellaan aikaisempaa yksityiskohtai- 9601: Momentille myönnetään 1 850 000 mk. semmin. 9602: S e l v i t y s o s a : Valitusten käsittelyaika 9603: pyritään vuoden 1999 aikana pitämään alle 1999 määräraha 1 850 000 9604: kuutena kuukautena, jota on pidettävä tyydyt- 1998 määräraha 1 000 000 9605: tävänä tasona verrattuna muihin valitusastei- 1998 lisämääräraha 24000 9606: siin. Valitusten määrä lisääntynee jossain mää- 1997 tilinpäätös 2 050000 9607: rin pariin edelliseen vuoteen verrattuna, kun 9608: vuonna 1940 ja 1941 syntyneet voivat hakea 9609: yksilöllistä varhaiseläkettä. Kokonaistyömää- 9610: rään vaikuttaa myös se, että hylkääviä työky- 9611: 9612: 9613: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 9614: 9615: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä Toisen korvauslain 7 § 2 momen- 9616: kuntoutustuet (arviomääräraha) tissa tarkoitetut eläkkeet 200000 9617: Momentille myönnetään 13 749 000 000 Liikelaitosten ja liiketoimintaa 9618: mk. harjoittavien valtion virastojen ja 9619: laitosten eläkkeet, kuntoutustuet 9620: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain 251 300 000 9621: ja perhe-eläkkeet 9622: (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön Yhteensä 13 749 000 000 9623: mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kun- 9624: toutustukien ja niiden lisien sekä viivästysko- 1999 määräraha 13 749 000 000 9625: rotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulu- 1998 määräraha 13 138 000 000 9626: jen maksamiseen. 1997 tilinpäätös 12 639 047 117 9627: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 9628: sa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan 9629: volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 9630: 1999 arvioidussa TEL-indeksitasossa (18171 Momentille myönnetään 120 600 000 mk. 9631: 1871). Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- 9632: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio- 9633: neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin 9634: mk myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden mak- 9635: Valtion palveluksen perusteella 9636: samiseen. 9637: myönnetyt eläkkeet, kuntoutustu- Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli- 9638: et ja perhe-eläkkeet 9 919 000 000 määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain- 9639: Kunnan, seurakunnan ja yksityi- validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä- 9640: sen palveluksen perusteella vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kri- 9641: myönnetyt eläkkeet, kuntoutustu- minaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa 9642: et, perhe-eläkkeet sekä valtion- oleville niille toimihenkilöille, joiden palkka- 9643: apulaitosten vastaavat eläkkeet 3 535 000 000 ukseen myönnetään valtionapua noudattaen 9644: Kansanedustajain eläkkeet ja per- soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion per- 9645: he-eläkkeet 43 500 000 he-eläkelain ja rintamaveteraanien varhaiselä- 9646: kelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään sa- 9647: masta palveluksesta työntekijäin eläkelain no- 9648: jalla myönnettävä eläke. 9649: 160 28.07 9650: 9651: Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion pal- tään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehti- 9652: veluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen mieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten 9653: saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu 9654: eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä huomioon ns. paikalta patkattojen ulkomaan 9655: myönnettävien perhe-eläkkeiden maksami- kansalaisten Suomen valtion palveluksesta 9656: seen. kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuori- 9657: Määrärahasta saa käyttää enintään 3 700 000 tuksena valtioneuvoston päätöksen n:o 195/ 9658: mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun 1989 nojalla. 9659: valtioneuvoston päätöksen (7511974) mukais- Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 9660: ten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sano- 9661: malehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvos- mk 9662: ton päätöksen (37/1977) mukaisten sanoma- Ennen myönnetyt ylimääräiset 9663: lehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin eläkkeet 115 350 000 9664: siten, että enintään saadaan myöntää täyttä elä- Vuoden kuluessa myönnettävät tai- 9665: kettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaelä- teilija- ja sanomalehtimieseläkkeet 9666: kettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieselä- (enintään) 3 700000 9667: kettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää Vuoden kuluessa myönnettävät 9668: enintään 50 000 mk eduskunnan kansliatoimi- muut ylimääräiset eläkkeet 1500 000 9669: Eduskunnan kansliatoimikunnan 9670: kunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden 9671: myöntämät ylimääräiset eläkkeet 9672: maksamiseen. (enintään) 50000 9673: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- Yhteensä 120600000 9674: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen 9675: Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin 1999 määräraha 120 600 000 9676: Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjär- 1998 määräraha 120 570 000 9677: jestöiDä toimineiden maanviljelys- ja talous- 1997 tilinpäätös 110 691 028 9678: seurojen päätoimisesta palveluksesta asutus- 9679: lainsäädännössä annetun toimivallan käyttä- 9680: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 9681: mistä varten muodostetuissa toimielimissä. 9682: Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai Momentille myönnetään 177 600 000 mk. 9683: olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa- 9684: tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisä- miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien 9685: eläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muu- nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen 9686: ten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja 9687: se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyk- 9688: olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä sestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun 9689: varten. ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön- 9690: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se tämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa 9691: yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkeva- käyttää korvausten maksamiseen Nokia Tele- 9692: kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän communications Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vam- 9693: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokont- mas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläke- 9694: torin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä lain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä synty- 9695: eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu västä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille 9696: aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Val- 9697: eläkkeitä varten. tion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vam- 9698: Se l v i t y s o s a : Määräraha on laskettu maskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan 9699: vuodelle 1999 arvioidussa TEL-indeksitasossa palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näi- 9700: (1817/1871). Määrärahan mitoituksessa on den yhtiöiden palvelukseen. Korvausta makse- 9701: otettu huomioon se, että vuonna 1999 myönne- taan myös yrityskauppojen tai vastaavien yri- 9702: 28.07 161 9703: 9704: tysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen 1999 määräraha 177 600 000 9705: yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toi- 1998 määräraha 172 950 000 9706: seen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siir- 1997 tilinpäätös 161176390 9707: retyn henkilön työnantajalle, sekä perustetta- 9708: ville pohjoismaisille puolustusvälineiden tuo- 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon- 9709: tantoyhteisöille, joiden palvelukseen em. korvaukset (arviomääräraha) 9710: Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleet 9711: Momentille myönnetään 182 600 000 mk. 9712: henkilöt ovat myöhemmin siirtyneet. V aitio- 9713: Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutus- 9714: konttori saa sopia vakuutusmatemaattisin pe- 9715: lain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin 9716: rustein lasketusta eläkevastuiden kertasuori- 9717: korvausjätjestelmiin liittyvän muun lainsää- 9718: tuksesta. 9719: dännön mukaisten korvausten maksamiseen, 9720: Se l v i t y s o s a : Korvaukset maksetaan 9721: valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja 9722: pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettui- 9723: eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuol- 9724: na kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyt- 9725: tua suoritettavan taloudellisen tuen maksami- 9726: tämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden 9727: seen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuk- 9728: 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määrära- 9729: sen mukaisten erorahojen, toistuvien korvaus- 9730: ha on laskettu vuodelle 1999 arvioidussa TEL- 9731: ten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä 9732: indeksitasossa (1871). 9733: valtion palveluksessa oleville virantoimituk- 9734: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 9735: sesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutu- 9736: mk vien eräiden kustannusten ja vahinkojen kor- 9737: Korvaus Kuntien eläkevakuutuk- vaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkotur- 9738: selle 163 900000 vajärjestelmästä suoritettavien korvausten 9739: Korvaus Nokia Telecommunica- sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vas- 9740: tions Oy:lle 3 800000 tuusta annetun lain mukaisten korvausten mak- 9741: Korvaus Vapo Oy:lle 5 400000 samiseen. 9742: Korvaus Vammas Oy:lle 1640000 Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 9743: Korvaus Lapua Oy:lle 2 360000 käyttää seuraavasti: 9744: Muut korvaukset 500000 9745: Yhteensä 177 600 0{)() 9746: 9747: mk 9748: 9749: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion 9750: virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (44911990), työmarkki- 9751: natuesta annetun lain (1542/1993), sotilastapaturmalain (121111990), val- 9752: tion eläkelain (280/1966) 18 b §:n sekä tapaturmakorvausjärjestelmään 9753: liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset 126 850000 9754: Liikennevakuutuslain (27911959) ja liikennevakuutuslain perusteella kor- 9755: vattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat lii- 9756: kennevakuutuskorvaukset 11 200 000 9757: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kus- 9758: tannusten korvaamisesta annetun lain (26911974) ja valtion virantoimituk- 9759: sesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta 9760: annetun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutu- 9761: vien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset 500000 9762: Valtion virkamieslain (750/1994) ja eroraha-asetuksen (1350/1994) nojalla 9763: maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät, toistuvatkorvaukset 9764: ja ammattikoulutusrahat 17 425 000 9765: 162 28.10 9766: 9767: mk 9768: Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot 9769: virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen hen- 9770: kilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa 9771: etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritet- 9772: tava taloudellinen tuki 23 000000 9773: Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä an- 9774: netun valtioneuvoston päätöksen (142211991) nojalla maksettavat korvauk- 9775: set 3 000000 9776: Rautatien käytöstäjohtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) no- 9777: jalla maksettavat korvaukset 625 000 9778: Yhteensä 182 600000 9779: 9780: 1999 määräraha 182 600 000 9781: 1998 määräraha 175 600 000 9782: 1997 tilinpäätös 169 612 267 9783: 9784: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 9785: 9786: S e l v i t y s o s a : Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta jakaantuu tilintarkastusyksik- 9787: köön, kahteen toiminnantarkastusyksikköön, erillisyksikköön ja sisäisten palvelujen toimintayk- 9788: sikköön. 9789: Valtiontalouden tarkastusvirasto on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä vuo- 9790: delle 1999 alustavasti seuraavat tulostavoitteet 9791: Tilintarkastus tarkastaa kaikki tilivirastot vuosittain. Tilintarkastuksen raportointia aiennetaan 9792: edelleen ja tarkastuksen laatua kehitetään. Vuonna 1999 arvioidaan saatettavan loppuun yhteensä 9793: 102 tarkastusta. Vuonna 1998 vastaava luku on 111. Lisäksi viraston henkilöstö suorittaa liike- 9794: laitosten, kansainvälisten järjestöjen ja muita vastaavia tilintarkastuksia vuosittain noin 60 kap- 9795: paletta. 9796: Toiminnantarkastus tarkastaa toimintaa, jonka välitöntä tai välillistä seurausta valtion tulot ja 9797: menot ovat. Toiminnantarkastus selvittää toiminnan tavoitteiden sekä valtiontalouden koko- 9798: naisedun toteutumiseen liittyviä ongelmia ja tuottaa tietoa valtiontalouden ohjaukselle. Tavoit- 9799: teena on, että toiminnantarkastuksia saatetaan päätökseen noin 30 kappaletta. 9800: Tarkastusviraston kokonaiskustannukset kohdennettuina toimintayksiköille ovat seuraavat: 9801: 9802: 1998 1999 9803: mmk mmk 9804: Tilintarkastus 18,1 19,1 9805: Toiminnantarkastus 1 13,1 13,6 9806: Toiminnantarkastus 2 9,9 9,7 9807: Kustannukset yhteensä 41,1 42,4 9808: 9809: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 42 350 000 9810: Momentille myönnetään 42 350 000 mk. 1998 määräraha 40 300 000 9811: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 lisämääräraha 757 000 9812: sa on otettu huomioon lisäyksenä 750 000 mk 1997 tilinpäätös 38 200 000 9813: toiminnan laajentumisen johdosta. 9814: 28.18 163 9815: 9816: 18. Verohallinto 9817: 9818: Se l v i t y s o s a : Verohallinto toimii verotuksen keskeisenä organisaationa. Sen asiakkaita 9819: ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantuntijapalvelujen käyttäjät. 9820: Verohallinto kerää ja välittää tehtäviinsä kuuluvat verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille 9821: oikeamääräisinä ja oikeaan aikaan. Lisäksi se huolehtii veronsaajien oikeudenvalvonnasta. Ve- 9822: ronmaksajia palveliaan siten, että he suoriutuvat mahdollisimman vaivattomasti lakimääräisistä 9823: velvoitteistaan. Verohallinto luovuttaa verotustietoja niiden saantiin oikeutetuille tietopalveluasi- 9824: akkaille ja antaa mm. verotusta koskevia ennakkotietopäätöksiä maksullisina erityispalveluina. 9825: Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä verohallinnol- 9826: le vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulostavoitteet 9827: Verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta edistetään kehittämällä verohallinnon aineellis- 9828: ta ja menettelyllistä ohjausjärjestelmää Oikeusturvatyöryhmän ja verohallinnon sisäisten selvi- 9829: tysten kannanottoja hyödyntäen. Vuonna 1999laajennetaan Suomen laatupalkinnon arviointipe- 9830: rusteiden soveltamista toiminnan laadun ja asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Veroehdotus- 9831: menettely vakiinnutetaan osaksi normaalia verotustoimintaa. 9832: Veroja kerryttävää verovalvontaa tehostetaan ja verovalvonnan tulosten seurantaa kehitetään. 9833: Harmaan talouden torjunnassa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisen veronkierron estä- 9834: miseen ja tähän liittyvään viranomaisyhteistyöhön. Harmaan talouden torjuntaan keskittynyt pro- 9835: jektiyksikkö organisoidaan osaksi Uudenmaan veroviraston toimintaa. 9836: Eurorahan käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että maksuvalvonnan ilmoitus- ja rahalii- 9837: kenne ja yritysten veroilmoitustiedot voidaan hoitaa vuoden 1999 alusta lukien myös euromää- 9838: räisinä. Valtakunnallisesti yhteisen ja yleisen yritystunnusjärjestelmän käyttöönottoa valmistel- 9839: laan yhteistyössä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa siten että uusi tunnusjärjestelmä voidaan 9840: ottaa käyttöön vuonna 2000. 9841: Verohallinnon toimintaorganisaatiota kehitetään asiakaslähtöiseen ja -kohtaiseen suuntaan. 9842: Konserniverokeskuksen asiakaskuntaa laajennetaan vuoden 1999 alusta. Muissa verovirastoissa 9843: jatketaan yritysverotuksen alueellista keskittämistä. Valtioneuvoston 22.12.1997 antaman pää- 9844: töksen mukaisesti Keski-Suomen ja Hämeen verovirastot yhdistetään Sisä-Suomen verovirastok- 9845: si ja Savon ja Pohjois-Karjalan verovirastot yhdistetään Savo-Karjalan verovirastoksi. 9846: Toiminnan painopistealueiden henkilöstölle laaditaan henkilökohtaiset kehittämissuunnitel- 9847: mat. Koulutuksen laadun systemaattinen seuranta aloitetaan. Verohallituksen yhteyteen peruste- 9848: taan vero-opisto. 9849: Tietotekniikassa jatketaan uuden keskitetyn infrastruktuurin ja siihen liittyvän edustaverkon ra- 9850: kentamista, varautumista vuoteen 2000 sekä yhteisvaluutan, euron käyttöönottoon. Toiminta- 9851: vuonna vakiinnutetaan tilaaja-tuottaja -malliin perustuva systeemityöpalvelujen tilausmenettely 9852: ulkopuolisiin toimittajiin kuten Tietokarhu Oy:öön nähden. 9853: Pakollisten, laajojen kehittämishankkeiden toteuttaminen yhdessä säännönmukaisen toiminnan 9854: turvaamisen kanssa lisäävät verohallinnon kustannuksia lähivuosina. 9855: 9856: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 9857: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 9858: 1 650 000 000 mk. maksullisen toiminnan tuloina verohallinnon 9859: Määrärahaa saa käyttää myös ajoneuvohal- maksuperustepäätöksen mukaiset tulot ja edel- 9860: lintokeskukselle maksettavien eräiden tielii- liseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. Lisäksi 9861: kenteen veroasioiden hoitoon liittyvien korva- määrärahan mitoituksessa on tukityöllistetty- 9862: usten maksamiseen. jen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 9863: 164 28.39 9864: 9865: otettu huomioon lisäyksenä 11 500 000 mk 94 - julkisoikeudelliset suoritteet 11 000 000 9866: henkilön palkkauksina siirtona momentilta - muut suoritteet 4 800000 9867: 34.06.02. Muut tulot 9 300000 9868: Nettomenot 1736400000 9869: Edelliseltä vuodelta siirtyvä mää- 9870: Menojen ja tulojen erittely: räraha -86400000 9871: Määrärahan tarve 1650000000 9872: Bruttomenot 1 761500 000 9873: Maksullisen toiminnan erillisme- 1999 määräraha 1 650 000 000 9874: not 12500000 9875: Muut toimintamenot 1749 000000 1998 määräraha 1 389 872 000 9876: Bruttotulot 25 100 000 1998lisämääräraha 32 554 000 9877: Maksullisen toiminnan tulot 15 800000 1997 tilinpäätös 1 530 000 000 9878: 9879: 9880: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 9881: 9882: Se lv i ty s osa: Ahvenanmaan itsehallintolain (114411991) mukaan Ahvenanmaan maakun- 9883: nalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain valtion varoista 9884: määrä, joka vahvistetaan itsehallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahvenanmaan valtuuskun- 9885: ta toimittaa tasoituksen vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodelta. Tasoitusmäärä laske- 9886: taan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden tulot lukuunottamatta uusia 9887: valtion lainoja, kerrotaan itsehallintolain mukaisella tasoitusperusteella, joka on 0,45 prosenttia. 9888: Tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa, joka on otettava valtion talousarvioesityk- 9889: seen. Ahvenanmaan valtuuskunta vahvistaa ennakon suuruuden. Myös vuotuisen ennakon arvi- 9890: oitu määrä lasketaan edellä tarkoitetulla tavalla. 9891: Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehallintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä mää- 9892: rärahaa, verohyvitystä ja erityistä avustusta itsehallintolaissa tarkemmin säädetyin perustein. 9893: Myös näistä määrärahoista päättää Ahvenanmaan valtuuskunta. Itsehallintolain mukaan tasaval- 9894: lan presidentti vahvistaa tasoitusta koskevan valtuuskunnan päätöksen sekä edellä tarkoitettuja 9895: muita määrärahoja koskevat valtuuskunnan päätökset. Ahvenanmaan valtuuskunnan päätökset 9896: on vahvistettava niitä muuttamatta tai jätettävä vahvistamatta. 9897: 9898: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- 1999 määräraha 834 000 000 9899: räraha) 1998 määräraha 771000 000 9900: Momentille myönnetään 834 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 766 004198 9901: Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun- 9902: nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan- 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ah- 9903: maan itsehallintolain (1144/1991) mukaista ta- venanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 9904: soitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakko- Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 9905: maksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton 9906: mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat täl- palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. 9907: löin vielä vahvistamattomien tasoitusten mää- 9908: rät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tä- 1999 määräraha 3 000 000 9909: män johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lo- 1998 määräraha 3 000000 9910: pullisen tasoituksen vahvistamista myös 9911: 1997 tilinpäätös 3 520 757 9912: lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta 9913: edeltäneiden vuosien menoihin. 9914: 28.40 165 9915: 9916: 40. Tullilaitos 9917: 9918: Se l v i t y s osa : Tehtäväalueellaan tullilaitos määrää ja kantaa tullit, verot ja muut maksut, 9919: edistää ulkomaankauppaa ja yleistä turvallisuutta ehkäisemällä luvatonta tuontia ja vientiä sekä 9920: muuta rikollisuutta ja huolehtii kansallisesta ja unionin edusta sekä elinkeinoelämän tietotarpeista 9921: samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden ja kuluttajasuojavelvoittei- 9922: den toimeenpanosta. 9923: Valtiovarainministeriö on talousarvioesityksen yhteydessä asettanut alustavasti tullilaitokselle 9924: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 9925: Tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja erityisesti yhteisön maksamien 9926: tukien väärinkäytön, valmisteveropetosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. Asia- 9927: kaspalvelua sekä tietojen oikeellisuutta ja tullivarmuutta on pyrittävä edelleen parantamaan. Ul- 9928: ko- ja sisäkaupan tilastojen ja muiden tietojen luotettavaan ja nopeaan tuottamiseen pyritään 9929: muun muassa siten, että kuukausittaiset kaupan ennakkotilastot julkaistaan enintään 6 viikon vii- 9930: peellä ja yksityiskohtaiset kuukausitilastot enintään 10 viikon viipeellä. 9931: Tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa kehitetään tietojärjestelmiä sekä asiakkaiden ja tul- 9932: lilaitoksen välisiä ilmoitusmenettelyjä. Toimintaa tehostetaan ja voimavaroja kohdennetaan ris- 9933: kianalyysiä hyödyntämällä. Korkeasti verotettujen tuotteiden veropetosten torjunnassa otetaan li- 9934: säksi käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmä sekä lisätään yhteisömaiden viranomaisten välistä tie- 9935: donvaihtoa ja fyysisiä tarkastuksia. Tullivalvonnan painopiste on edelleen maamme etelä- ja 9936: itärajan ylittävässä liikenteessä. 9937: Työn tuottavuuden kasvutavoite on 1,5 prosenttia ja toiminnan taloudellisuuden 1 prosentti. 9938: Liiketaloudellisten suoritteiden kannattavuustavoite on 7 prosenttia. 9939: Maksullisen palvelutoiminnan tulot on budjetoitu tullilaitoksen tuloihin ja maksullisen palve- 9940: lutoiminnan menot sisältyvät toimintamenomomenttiin. 9941: 9942: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- mioon EU:lta arvioidusti saatavat 9943: ha2 v) tullilaitoksen toimintaan kohdistuvat tuet 9944: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 500 000 mk. Käyttämättä jäänyt määrä voi- 9945: 526 700 000 mk. daan joutua palauttamaan EU:lle. 9946: Määrärahaa saa käyttää myös koulutusyh- 9947: Menojen ja tulojen erittely: mk 9948: teistyöhön ja siitä aiheutuviin menoihin Venä- 9949: jän ja Baltian maiden kanssa sekä Interreg- Bruttomenot, muut toimintamenot 544 607 000 9950: hankkeiden rahoitukseen. Bruttotulot, EU-tuet 3 500 000 9951: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Nettomenot 541107 000 9952: sa on lisäyksenä huomioitu ammatilliseen pe- Edelliseltä vuodelta siirtyvä määrära- 9953: ruskoulutukseen 5 000 000 mk, idänviennin-, ha -14 407 000 9954: Määrärahan tarve 526700000 9955: gatewayn- ja passitustehtävien hoitamiseen 9956: 10 700 000 mk, Vaalimaan läpivalaisulaitteen 526 700 000 9957: 1999 määräraha 9958: käyttöönottokustannuksiin 6 480 000 mk ja tu- 9959: 1998 määräraha 474 358 000 9960: kityöllistettyjen hoitamien tehtävien vakinais- 9961: 1998 lisämääräraha 10 623 000 9962: taiDiseksi 13 henkilön palkkauksina siirtona 9963: momentilta 34.06.02 1 360 000 mk, tietohal- 1997 tilinpäätös 462 300 000 9964: linnon henkilöstölisäyksiin sekä laite- ja ohjel- 9965: maympäristön uusimiseen 7 400 000 mk. Net- 9966: toutettavina tuloina momentilla otetaan huo- 9967: 166 28.52 9968: 9969: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) siihen liittyvine toimitiloineen. Hankkeella 9970: Momentille myönnetään 14 500 000 mk. varmistetaan ED-alueelta lähtevien tavaroiden 9971: Määrärahaa saa käyttää suurten lastiyksiköi- ja alueelle saapuvien tavaroiden tehokas tar- 9972: den läpivalaisulaitteen hankintaan sekä siihen kastus liikenteen sujuvuutta heikentämättä. 9973: liittyvään talonrakentamiseen. Hankkeen kus- Hanke valmistuu kesällä 1999. 9974: tannusarvio on 71 000 000 mk ja rakennuksen 9975: hyötyala 1 200m2 . 1999 määräraha 14 500 000 9976: Se l v i t y s osa : Turku-Pietarin moottori- 1998 määräraha 18 000 000 9977: tien rakentaminen kuuluu Nordic Triangle - 1997 tilinpäätös 27 500 000 9978: hankkeeseen. Osana sitä on Vaalimaalle sijoi- 9979: tettava lastiyksiköiden kiinteä läpivalaisulaite 9980: 9981: 9982: 52. Tilastokeskus 9983: 9984: Se l v i t y s o s a : Tilastokeskuksen toiminnan tavoitteena on, että sen tuottamat tilastot - taus- 9985: tatietoineen ja tulkintoineen - ovat luotettavia ja mahdollisimman ajantasaisia. Ne ovat koti- ja 9986: ulkomaisten asiakkaiden käytettävissä helposti ja nopeasti omaksuttavassa muodossa nykyaikai- 9987: sia tiedon siirto- ja esitystapoja hyödyntäen. 9988: Valtiovarainministeriö on asettanut alustavasti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Ti- 9989: lastokeskukselle vuodelle 1999 seuraavat tulostavoitteet 9990: 1. Vaikuttavuus 9991: Tilastokeskus sopeuttaa tilastotuotantoa Euroopan unionin ja erityisesti talous- ja rahaliiton tie- 9992: totarpeisiin ja velvoitteisiin. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat eurorahan käyttöönotosta joh- 9993: tuvat muutokset, kansantalouden tilinpito, hinta- ja palkkatilastot, suhdannetilastot, työvoimati- 9994: lastot, palvelualan ja palvelujen ulkomaankaupan tilastot sekä tietotekniikka, erityisesti sähköi- 9995: nen tiedonsiirto ja vuoden 2000 aiheuttamat muutokset tietojärjestelmiin. 9996: Säännöllisesti ilmestyvien tilastojulkaisujen keskimääräinen valmistumisnopeus viikkoina on 9997: seuraava: 9998: 9999: 1997 1998 1999 10000: Vuosijulkaisut 49 46 47 10001: 1/4-vuosijulkaisut 11 11 11 10002: Kk-julkaisut 6 7 6 10003: 10004: Tilastokeskus jatkaa tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisohjelmaa sekä säilyttää palve- 10005: lukykynsä vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Tilastokeskus jatkaa palk- 10006: kausjärjestelmän kehittämistä. 10007: 2. Kustannukset ja taloudellisuus 10008: Tilastotietojen yksikkökustannukset pidetään vuoden 1997 tasolla. Kiinteiden kustannusten 10009: osuus kokonaiskustannuksista säilytetään nykyisellä tasolla. 10010: 28.52 167 10011: 10012: Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset ( 1 000 mk), joihin sisältyvät kansainvälisen tilastoins- 10013: tituutin (ISI) 52. kokouksesta aiheutuvat kustannukset, ovat: 10014: 10015: Muutos% 10016: 1997 1998 1999 1998/1999 10017: Tilastotoimen kehittäminen 4 865 5 870 10484 78,6 10018: Tuotteet ja palvelut 111 964 118 282 121 648 2,9 10019: Tietovarannol 113 566 119 566 122 399 2,4 10020: Kokonaiskustannukset 230 395 243 718 254 531 4,4 10021: 10022: 3. Maksutlinen toiminta 10023: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 10024: 10025: 1997 1998 1999 10026: toteutuma ennakoitu TAE 10027: Maksullisen toiminnan tulot tmk 41 848 44800 46500 10028: Maksullisen toiminnan erilliskustan- 10029: nukset tmk 37176 38 377 39987 10030: Käyttöjäämä tmk 4 672 6423 6513 10031: -%tuloista 11,2 14,3 14,0 10032: Osuus yhteiskustannuksista, tmk 6372 6454 6482 10033: Ylijäämä/Alijäämä tmk -1 699 -30 +30 10034: -%tuloista -4,1 -0,1 +0,1 10035: Investoinnit % tuloista 1,0 1,1 1,1 10036: 10037: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) peruskoulun ainevalintatilastoinnin menojen 10038: Momentille myönnetään nettomäärärahaa siirtona momentilta 29.07.21. 10039: 204 300 000 mk. 10040: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n jäsenyy- Menojen ja tulojen erittely: mk 10041: teen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. Bruttomenot 258 780000 10042: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillisme- 10043: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina not 40 607 000 10044: maksullisen toiminnan tuloina suoritteiden Muut toimintamenot 205 423 000 10045: myynnistä saatavat tulot sekä EU:lta saatavat ED-tehtävistä aiheutuvat menot 6 000000 10046: tulot tilastotuotannon erilaisiin kehittämis- ISI-kokouksen menot 6 750 000 10047: Bruttotulot 54 480000 10048: hankkeisiin sekä kansainvälisen tilastoinsti- 10049: Maksullisen toiminnan tulot 46 500000 10050: tuutin (ISI) 52. kokouksen tulot. EU-tulot 6 000 000 10051: Käyttämättä jäänyt EU :lta saatu projektikoh- ISI-kokouksen tulot 750 000 10052: tainen rahoitus voidaan joutua palauttamaan Muut tulot 1 230 000 10053: EU:lle. Nettomenot 204 300000 10054: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 10055: otettu huomioon 6 750 000 mk ISI-kokouksen 1999 määräraha 204 300 000 10056: järjestämisestä aiheutuvina menoina, 759 000 1998 määräraha 188 985 000 10057: mk tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va- 1998 lisämääräraha 4 286 000 10058: kinaistamiseksi kuuden henkilön palkkauksina 1997 tilinpäätös 170 300 000 10059: siirtona momentilta 34.06.02 ja 300 000 mk 10060: 168 28.60 10061: 10062: 60. Valtion kiinteistölaitos 10063: 10064: 1. Aloitusvaiheen järjestelyt 10065: Valtion kiinteistölaitoksesta muodostetaan tammikuun 1 päivänä 1999lain Valtion kiinteistö- 10066: laitoksesta tultua hyväksytyksi valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukainen liikelai- 10067: tos. Uuden liikelaitoksen nimi on Valtion kiinteistölaitos. Uudelle liikelaitokselle luovutetaan en- 10068: tisen Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa oleva omaisuus. Liikelaitokselle siirretään oikeus 10069: myynti- ja muihin saamisiin ja vastuu veloista. Jos liikelaitoksen rahoitusomaisuus on suurempi 10070: kuin lyhytaikaiset velat, sisältäen lomapalkkavelan, liikelaitos tilittää valtion kassaan niiden ero- 10071: tuksen. Jos edellä mainitut lyhytaikaiset velat ylittävät rahoitusomaisuuden arvon, valtio maksaa 10072: liikelaitokselle niiden erotuksen. Lisäksi valtio maksaa liikelaitokselle Viikin alueen järjestelyi- 10073: hin kohdistuvat, momenteille 29.10.74 ja 87 budjetoidut, 31.12.1998 käyttämättä olevat määrä- 10074: rahat. 10075: Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta merkitään peruspää- 10076: omaksi 4 000 milj. mk, muuksi omaksi pääomaksi noin 10 410 milj. mk ja loput velkapääomaksi. 10077: V aitioneuvosto valtuutetaan päättämään edellä olevan mukaisesti siirrettävästä valtion omai- 10078: suudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen omaksi pääomaksi ja muista 10079: taloudellisista järjestelyistä. 10080: 2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 10081: Valtion kiinteistölaitoksen operatiivisena tehtävänä on huolehtia vastuulleen annetuista kiin- 10082: teistöistä ja kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin tarjota toimitiloja ensisijaisesti valtion viras- 10083: toille ja laitoksille. Päämääränä on hallita kiinteistöjä pitkäjänteisesti pyrkien pääoman tehokkaa- 10084: seen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokralaisuskollisuuteen. 10085: Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudelliset tavoitteet että asiakkaiden tarpeet 10086: siten, että rakennuskanta ylläpidetään kysyntää vastaavana. 10087: Valtion kiinteistölaitos hoitaa vuonna 1999 hallinnassaan olevista valtion työpaikkaruokaloi- 10088: den toimitiloista aiheutuvat tehtävät, mikä otetaan huomioon laitoksen tulostavoitteita määritet- 10089: täessä. 10090: 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 10091: Valtion kiinteistölaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 1 000 10092: milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu- 10093: raavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tämän lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa suo- 10094: rittaa investointeja, jotka työministeriö rahoittaa. 10095: Suurin osa investoinneista on rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta pa- 10096: rantavia korjausinvestointeja. Uudisinvestoinnit toteutetaan kysyntää vastaavasti painottaen kor- 10097: keakoulu- ja tutkimusrakennuksia. 10098: Lisäksi valtion kiinteistölaitos saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytär- 10099: yhtiöinä toimiville kiinteistöosakeyhtiöille yhteensä enintään 200 milj. markan arvosta. 10100: 4. Lainanotto 10101: Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan ottamaan vuoden 1999 aikana tehtäviä investointisitoumuk- 10102: sia ja kiinteistölaitokselle siirtyneiden ostohankkeisiin liittyvien velkaosuuksien maksamista var- 10103: ten valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enin- 10104: tään 300 milj. mk. 10105: 28.60 169 10106: 10107: Selvitysosa : Siirtyvä omaisuus 1.1.1999 on alustavien selvitysten mukaan seuraava: 10108: milj. mk 10109: 10110: Aineettomat oikeudet 5 10111: Maa- ja vesialueet 2 780 10112: Rakennukset ja rakennelmat 13 670 10113: Koneet ja kalusto 5 10114: Keskeneriliset hankinnat 580 10115: Pitkäaikaiset osakkeet ja osuudet 1 880 10116: Rahoitusomaisuus 60 10117: Yhteensä 18 980 10118: Arvot ovat käypiä arvoja ja perustuvat vuonna 1995 suoritettuihin arvostuksiin. 10119: Omaisuudesta merkitään peruspääomaksi 4 000 milj. mk, joka on tuottovaatimuksen alaista ja 10120: muuksi omaksi pääomaksi noin 10 410 milj. mk. Valtion lainaehdoin antamaksi vieraaksi pää- 10121: omaksi merkitään 3 860 milj. mk ja muuksi vieraaksi pääomaksi 710 milj. mk. 10122: Lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on 5 %ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että 10123: kolme vuotta ovat lyhennyksistä vapaita, koska aikaisemmin tehtyjen kiinteistökauppojen mak- 10124: sut ajoittuvat näille vuosille. 10125: Valtion kiinteistölaitoksen arvioitu aloittava tase 1.1.1999: 10126: milj. mk milj. mk 10127: 10128: VASTAAVAA 10129: Rahoitusomaisuus 10130: - tilisaamiset 20 10131: - saatava valtiolta 40 60 10132: Käyttöomaisuus 10133: Aineettomat hyödykkeet 5 10134: Maa- ja vesialueet 2 780 10135: Rakennukset ja rakennelmat 13 670 10136: Koneet ja kalusto 5 10137: Keskeneriliset työt 580 10138: Osakkeet 1 880 18 920 10139: Yhteensä 18 980 10140: 10141: VASTAITAVAA 10142: Vieras pääoma 10143: Lyhytaikaiset velat 10144: - osto- ym. velat 60 10145: Pitkäaikaiset velat 10146: - ostohankkeiden velkaosuudet 650 10147: - laina valtiolle 3 860 4 570 10148: Omapääoma 10149: Peruspääoma 4000 10150: Muu oma pääoma 10410 14 410 10151: Yhteensä 18 980 10152: 170 28.60 10153: 10154: Hallitus on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Valtion 10155: kiinteistölaitoksen tulostavoitteeksi 370 milj. mk vuodelle 1999. Voitosta ei kuitenkaan vuosina 10156: 1999-2006 suoriteta valtiolle tuloutusta, koska aloittavassa taseessa korollinen vieras pääoma on 10157: pyritty määrittelemään mahdollisimman suureksi. Tulosvaatimukseen ja voittoon ei ole sisälly- 10158: tetty kiinteistöjen luovutuksista johtuvia satunnaisia tuloja, koska Valtion kiinteistölaitoksen 10159: omaisuus on tarkoitettu pitkäjänteisesti omistettavaksi. 10160: Valtio maksaa Valtion kiinteistölaitokselle lyhytaikaisten velkojen ja rahoitusomaisuuden vä- 10161: lisen erotuksen. Lyhytaikaiset velat on arvioitu 40 milj. mk suuremmiksi kuin kirjanpidon mukai- 10162: nen rahoitusomaisuus. 10163: Investointeihin on investointiohjelman mukaan tarkoitus käyttää vuonna 1999 noin 1 000 milj. 10164: mk. Siitä noin 600 milj. mk on rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavia korjausin- 10165: vestointeja, jotka rahoitetaan pääosin poistoilla. Noin 400 milj. mk on uusinvestointeja, joista osa 10166: rahoitetaan lainalla. 10167: Valtion kiinteistölaitos on vastannut sen hallinnassa olevien työpaikkaruokaloiden vuokra-, 10168: energia-, vesi- ja jätevesikuluista sekä kalustosta. Alustavien arvioiden mukaan kulut ovat vuosi- 10169: tasolla noin 75 milj. mk. Tarkoituksena on, että vuoden 2000 alusta uusi Valtion kiinteistölaitos 10170: ryhtyy perimään vuokraa ja käyttökorvauksia työpaikkaruokaloista. Kustannusten jakamisesta 10171: eri käyttäjävirastojen kesken sekä mahdollisista maksu- ja korvausjärjestelyistä tehdään tarkem- 10172: mat selvitykset vuoden 2000 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. 10173: Valtion kiinteistölaitos tulee hakeutumaan arvonlisäverolain (150111993) 30 §:n mukaisesti ar- 10174: vonlisäverovelvolliseksi. Tämän johdosta vuokraustoiminta tulee arvonlisäverotuksen piiriin. 10175: Valtion kiinteistölaitoksen perimiin vuokriin lisätään arvonlisävero. Liikelaitoksen valtiovuokra- 10176: laiset kirjaavat arvonlisäveron osuuden momentille 28.81.23 Arvonlisäveromenot. Toimenpiteen 10177: johdosta ao. momentin menot kasvavat, mutta toisaalta valtion arvonlisäverotulot lisääntyvät. 10178: Liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuloslaskelma ajalle 1.1.-31.12.1999: 10179: milj. mk 10180: Liikevaihto 1 800 10181: Kiinteät kulut yhteensä 630 10182: Käyttökate 1170 10183: Poistot 600 10184: Liikevoitto 570 10185: Korkokulut 200 10186: Tilikauden voitto 370 10187: Ennakoitu rahoituslaskelma ajalle 1.1.-31.12.1999: 10188: milj. mk 10189: 10190: Rahan lähteet: 10191: Käyttökate 1170 10192: Tuloutus valtiolta 40 10193: Muut saatavat 20 10194: Lainarahoitus 190 10195: Lähteet yhteensä 1420 10196: 28.64 171 10197: 10198: milj. mk 10199: Rahan käyttö: 10200: Korkokulut 200 10201: Ostolainojen lyhennykset 160 10202: Investoinnit 1000 10203: Tilivelat ja muut lyhytaikaiset velat 60 10204: Rahan käyttö yhteensä 1420 10205: Tunnuslukutaulukko: 10206: Liikevaihto, milj. mk 1 800 10207: Käyttökate, milj. mk 1 170 10208: Käyttökate, liikevaihdosta % 65 10209: Voitto, milj. mk 370 10210: Voitto, liikevaihdosta% 21 10211: Sijoitetun pääoman tuotto % 3 10212: Investoinnit liikevaihdosta % 56 10213: Omavaraisuusaste % 76 10214: Henkilöstömäärä 207 10215: 10216: 10217: 10218: 64. Valtion kiinteistölaitos 10219: 10220: Valtion kiinteistölaitos lakkautetaan 1.1.1999 lukien ja kiinteistölaitoksen hoitamat kiinteistö- 10221: varallisuuden omistamiseen kuuluvat tehtävät ja henkilöstö siirretään samanaikaisesti perustetta- 10222: vaan Iiikelaitokseen. Samalla lakkautetaan pääjohtajan virka (A 32). 10223: S e l v i t y s o s a : Liikelaitoksen perustamisen johdosta momentit 74, 7 5 ja 87 on poistettu ta- 10224: lousarviosta. 10225: 10226: (74.) Talonrakennukset (siirtomääräraha 1998 määräraha 310 000 000 10227: 3 v) 1997 tilinpäätös 350 000000 10228: Selvitysosa: Valtion kiinteistölaitok- 10229: sen liikelaitostamisen johdosta momentti ja (87.) Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden 10230: sen määräraha on poistettu talousarviosta. hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 10231: Se l v i t y s osa : Valtion kiinteistölaitok- 10232: 1998 määräraha 108 000 000 sen liikelaitostamisen johdosta momentti ja 10233: 1998 lisämääräraha sen määräraha on poistettu talousarviosta. 10234: 1997 tilinpäätös 155 000 000 10235: 1998 määräraha 100 000 000 10236: (75.) Perusparannukset (siirtomääräraha 1997 tilinpäätös 315 000 000 10237: 3 v) 10238: Se l v i t y s o s a : Valtion kiinteistölaitok- 10239: sen liikelaitostamisen johdosta momentti ja 10240: sen määräraha on poistettu talousarviosta. 10241: 172 28.70 10242: 10243: 70. Hallinnon kehittämiskeskus 10244: 10245: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 10246: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa 10247: koulutusta, konsultointi- ja muita kehittämispalveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnallaan jul- 10248: kisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kehittämistavoitteiden toteuttamista. 10249: Palvelutoiminnan painopistealueita ovat erityisesti valtioyhteisön kehittämishankkeiden toteut- 10250: tamisen tukeminen sekä johdon ja johtamisen kehittäminen ja hallintotehtävien laadun varmista- 10251: minen, muun muassa lainsäädännön laadun kehittäminen. Painopisteenä on myös tuottaa palve- 10252: luja, joiden avulla voidaan tukea Suomen vaikuttamista ja toimintakykyä EU :ssa sekä erityisesti 10253: Suomen ED-puheenjohtajuuden menestyksellistä toteuttamista v. 1999. Asiantuntijapalvelujen 10254: viennissä kehittämiskeskus ottaa huomioon erityisesti Suomen lähialuepolitiikan tavoitteet. 10255: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 10256: Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 10257: 2 000 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskeskus saa tehdä vuonna 1999 investointeja koskevia 10258: sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina vuosina enintään 2 000 000 mk. 10259: 3. Lainanotto 10260: Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/ 10261: 1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 5 000 000 mk. 10262: Se l v i t y s osa : Valtioneuvosto on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt 10263: palvelu- ja muut tavoitteet, talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Hal- 10264: linnon kehittämiskeskuksen tulostavoitteeksi 500 000 mk vuonna 1999 ja tuloutustavoitteeksi 0 10265: mk vuonna 1999. 10266: Tunnuslukutaulukko 10267: 1997 1998 1999 10268: TP ennakoitu TAE 10269: Liikevaihto mmk 34,2 37 37 10270: -muutos% +0,1 +8,1 10271: Käyttökate mmk 0,8 1,5 1,5 10272: - liikevaihdosta % 2,3 4,1 4,1 10273: Tappio/voitto mmk 0,1 0,5 0,5 10274: Sijoitetun pääoman tuotto 10275: % 1,5 5,1 5,1 10276: Investoinnit liikevaihdosta 10277: % 0 3,0 3,0 10278: Omavavaraisuusaste % 39 40 42 10279: Henkilöstömäärä (keski- 10280: määrin) 59 60 60 10281: 10282: 10283: 10284: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet 10285: 10286: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto- Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon 10287: määräraha 3 v) kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvi- 10288: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. tysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen 10289: tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittä- 10290: 28.80 173 10291: 10292: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko- tämiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös ED- 10293: maanmatkamenojen maksamiseen. Määrära- avustajien palkkausmenojen maksamiseen 10294: haa saa käyttää myös hallinnon kehittämis- sekä noin viittä henkilötyövuotta vastaavan 10295: hankkeisiin lähialueille, OECD:n lähialueiden henkilöstömäärän palkaamiseen määräaikai- 10296: hallinnon kehittämishankkeisiin sekä ED-yh- siin tehtäviin. 10297: teistyöhön hallinnon kehittämisessä. 10298: Määrärahaa saa käyttää noin 10 henkilötyö- 1999 määräraha 9 000 000 10299: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaa- 1998 määräraha 25 000000 10300: miseen määräaikaisiin tehtäviin. 1997 tilinpäätös 25 000000 10301: 10302: 1999 määräraha 13 000000 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomäärära- 10303: 1998 määräraha 13 000 000 ha3 v) 10304: 1997 tilinpäätös 13 000 000 Momentille myönnetään 4 950 000 mk. 10305: Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa 10306: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastos- 10307: (siirtomääräraha 3 v) ta 40711979) toteuttamiseksi valtionhallinnos- 10308: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. sa työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulu- 10309: Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali- tukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja työ- 10310: soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön suojelua koskevaan tiedottamiseen sekä 10311: uudelleen sijoittamisen tukitoimista aiheutu- valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan 10312: viin menoihin. henkilöstön välisten työelämän suhteiden edis- 10313: tämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutuk- 10314: 1999 määräraha 1 000 000 seen ja tiedotukseen. Määrärahalla saa palkata 10315: 1998 määräraha 1 000 000 enintään viittä henkiityövuotta vastaava määrä 10316: 1997 tilinpäätös 3 000 000 henkilöstöä määräaikaisiin työsopimussuhtei- 10317: siin tällä määrärahalla rahoitettavia tutkimus- 10318: 22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha projekteja varten. 10319: 3 v) 10320: 1999 määräraha 4 950 000 10321: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. 10322: 1998 määräraha 4 775 000 10323: Määrärahaa saa käyttää henkilöstön integ- 10324: raatiovalmennukseen, myös ulkomailla tapah- 1997 tilinpäätös 5 000 000 10325: tuvaan harjoitteluun ja koulutukseen. Määrära- 10326: haa saa käyttää integraatiovalmennuksen ke- 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 10327: hittämiseen, palvelujen hankkimiseen, minta (siirtomääräraha 2 v) 10328: kehittämis- ja koulutusmenojen maksamiseen Momentille myönnetään 20 000 000 mk. 10329: sekä valmennuksen seurantaan ja arviointiin. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain 10330: Määrärahaa saa käyttää European lnsitute of (28011966) mukaisten kuntoutuksesta aiheutu- 10331: Publie Administrationin kanssa tehdystä yh- vien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien 10332: teistyösopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen. Valtiokonttorin varhaiskuntou- 10333: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suo- tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin- 10334: melle vuonna 1999 tulevan Euroopan unionin taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta, 10335: puheenjohtajuuden aiheuttamasta henkilöstön kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin 10336: lisävalmennustarpeesta sekä muusta ED-yh- menoihin. 10337: teistyöstä henkilöstön kehittämisessä aiheutu- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 10338: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa sa on otettu lisäyksenä huomioon kuntoutusra- 10339: käyttää järjestelmälliseen valmennukseen suo- han vuodelle 1999 tuleva indeksikorotus. Vo- 10340: malaisten EU-toimielimiin hakeutumisen edis- lyymikasvua oletetaan tapahtuvan edelleen 10341: 174 28.80 10342: 10343: VEL-perusteisen kuntootuksen osalta ja vä- mistautumisesta johtuviin ylityökorvausten 10344: hennystä tutkimustoiminnan sekä Huomisen maksamiseen, lisähenkilökunnan tarvitsemista 10345: työkyky -projektiin liittyvien maksujen osalta. toimitiloista aiheutuviin menoihin, matka- ja 10346: Vuoden 1998 määrärahan mitoituksessa otet- edustuskustannusten maksamiseen, tiedotus-, 10347: tiin huomioon edelliseltä vuodelta siirtynyt käännös- ja postituskustannusten maksami- 10348: määräraha. seen, julkaisu- ja tiedotusmateriaalin tuottami- 10349: seen sekä muihin ED-puheenjohtajuudesta tai 10350: 1999 määräraha 20000 000 siihen valmistautumisesta aiheutuviin menoi- 10351: 1998 määräraha 15 500 000 hin, ei kuitenkaan kokousten, seminaarien ja 10352: 1997 tilinpäätös 24 897 376 muiden niitä vastaavien ED-puheenjohtajuu- 10353: teen liittyvien tilaisuuksien järjestämisestä vä- 10354: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomää- littömästi aiheutuviin menoihin. 10355: räraha 2 v) Se l v i t y s o s a : ED -puheenjohtajuudesta 10356: aiheutuu vuosina 1998-2000 arviolta noin 280 10357: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. 10358: henkilötyövuotta vastaava lisähenkilötarve. 10359: Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain 10360: Suurin tarve kohdistuu vuodelle 1999. Määrä- 10361: (18211931, muut. 90411948) mukaisten lak- 10362: rahan mitoituksessa on otettu huomioon henki- 10363: kaotuspalkkojen maksamiseen. 10364: löstön palkkausmenojen lisäksi eräitä muita 10365: Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta 10366: puheenjohtajuuteen valmistautumisesta aiheu- 10367: 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle 10368: tuvia menoja. Määrärahasta maksetaan keski- 10369: siirron johdosta työpaikan järjestämiseen hen- 10370: tetysti kaikki puheenjohtajuudesta aiheutuvat 10371: kilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uu- 10372: henkilöstö- ja muut menot, ei kuitenkaan ko- 10373: delle sijaintipaikkakunnalle. 10374: kousten järjestämisestä välittömästi aiheutuvia 10375: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 10376: menoja, jotka maksetaan momentin 24.99.24 10377: sa on otettu huomioon vähennyksenä lakkao- 10378: määrärahasta. 10379: tuspalkkaa saavien henkilöiden eläkkeelle siir- 10380: tyminen. Vuosittain siirtyy vanhuuseläkkeelle 10381: 1999 määräraha 86 000 000 10382: keskimäärin 50 henkilöä. 10383: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 1998 määräraha 30 000 000 10384: 10385: mk 60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta 10386: Lakkaotuspalkat 23 760000 johtuvista menoista (arviomääräraha) 10387: Henkilöstöjärjestelyt 240000 Momentille myönnetään 3 700 000 mk. 10388: Yhteensä 24 000000 Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erora- 10389: hastosta annetun lain (537/1990) 4 §:n 2 mo- 10390: 1999 määräraha 24 000000 mentin mukaisen valtion maksun maksami- 10391: 1998 määräraha 28 240000 seen koulutus- ja erorahastolle. 10392: 1997 tilinpäätös 34 240000 Se l v i t y s osa : V aitio suorittaa työsopi- 10393: mussuhteessa olevan henkilöstönsä osalta so- 10394: 26. EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha siaali- ja terveysministeriön vahvistaman pro- 10395: 2 v) senttimäärän suuruisen maksun koulutus- ja 10396: erorahastolle. Maksun suuruus vuonna 1998 10397: Momentille myönnetään 86 000 000 mk. 10398: on0,08 %. 10399: Määrärahaa saa käyttää Suomelle vuonna 10400: Koulutus- ja erorahastolle vuonna 1999 suo- 10401: 1999 tulevan Euroopan unionin puheenjohta- 10402: ritettavan maksun arvioidaan olevan 3 700 000 10403: juuden aiheuttamiin välttämättömän lisähenki- 10404: mk. 10405: löstön palkkaamiseen määräaikaisiin palvelus- 10406: Vuonna 1999 mahdollisesti liikaa tai liian 10407: suhteisiin ja tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää 10408: vähän suoritettu määrä on tarkoitus ottaa huo- 10409: myös ED-puheenjohtajuudesta tai siihen vai- 10410: 28.81 175 10411: 10412: mioon vuodelta 2000 suoritettavassa maksussa 1999 määräraha 3 700 000 10413: valtion työsopimussuhteisen henkilöstön palk- 1998 määräraha 3 300000 10414: kasumman tultua lopullisesti selvitetyksi. 1997 tilinpäätös 3 000 000 10415: 10416: 10417: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot 10418: 10419: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantun- riön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista 10420: tijoiden palkkaukset (arviomääräraha) päätöksistä aiheutuvien menojen maksami- 10421: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. seen. 10422: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin 10423: toimielimissä toimivien suomalaisten kansal- 1999 määräraha 1 000 000 10424: listen asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaalitur- 1998 määräraha 1 000 000 10425: vakustannusten maksamiseen. Määrärahalla 1997 tilinpäätös 10426: saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vas- 10427: taavan määrän henkilöstöä määräaikaisiin kan- 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 10428: sallisten asiantuntijoiden tehtäviin. kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 10429: Se l v i t y s o s a : Euroopan unionissa pal- Momentille myönnetään 10 400 000 mk. 10430: velevien suomalaisten kansallisten asiantunti- Määrärahaa saa käyttää vuoden 1997 talous- 10431: joiden palkkauksen ja sosiaaliturvan maksaa arvion tulomomenteille nettobudjetoitujen vi- 10432: kotimainen työnantaja, mutta Euroopan unioni rastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen 10433: maksaa heille tiettyjä korvauksia. Kansallisten sekä kone- ja laitehankintoihin. 10434: asiantuntijoiden palvelussuhteen ehdot unio- 10435: nin toimielimissä perustuvat komission 1999 määräraha 10 400 000 10436: 24.7.1988 antamaan päätökseen siihen 1991 ja 4 000 000 10437: 1998 määräraha 10438: 1998 tehtyine muutoksineen. Kansalliset asi- 10439: 1997 tilinpäätös 7 987 000 10440: antuntijat työskentelevät Euroopan unionin 10441: toimielimissä määräajan, vähintään kolme 10442: kuukautta ja enintään kolme vuotta. Henkilö 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 10443: voi toimia kansallisena asiantuntijana pääsään- Momentille myönnetään 3 600 000 000 mk. 10444: töisesti vain yhden kerran. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik- 10445: seen arvonlisäverovelvollisten valtion virasto- 10446: 1999 määräraha 7 000000 jen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoi- 10447: 1998 määräraha 7 000 000 hin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksa- 10448: 1997 tilinpäätös 4 814 000 miseen. 10449: Se l v i t y s osa : Valtion kulutus- ja inves- 10450: tointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäve- 10451: 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja roa. Muille kuin erikseen verovelvollisille val- 10452: koskevat päätökset (arviomääräraha) tion virastoille ja laitoksille myönnetään mää- 10453: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. rärahat verottornin hinnoin. 10454: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän lisä- 10455: henkilökunnan palkkausten maksamiseen sel- 1999 määräraha 3 600 000 000 10456: laisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätar- 1998 määräraha 3 500 000 000 10457: ve ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvio- 1997 tilinpäätös 3 600 307 822 10458: esitystä laadittaessa, sekä valtiovarainministe- 10459: 10460: 10461: 10462: 8 380149M 10463: 176 28.82 10464: 10465: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteis- 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, 10466: työstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (arvio- joita varten talousarvioon ei ole erikseen mer- 10467: määräraha) kitty määrärahaa (arviomääräraha) 10468: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk. 10469: Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai 10470: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustami- asetukseen perustuvien menojen maksami- 10471: seen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen pal- seen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen 10472: velujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverome- myönnetty määrärahaa. 10473: nojen maksamiseen. 10474: Se l v i t y s osa : Arvonlisäverolain mu- 1999 määräraha 100 000 10475: kaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten 1998 määräraha 100 000 10476: kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäve- 1997 tilinpäätös 3 448 099 10477: rollisia. Jotta arvonlisäverona ei rasiteta Suo- 10478: men kehitysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroo- 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet 10479: pan maiden avustamista, arvonlisäveromenot Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 10480: budjetoidaan erikseen. Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä ar- 10481: vaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämät- 10482: 1999 määräraha 40 000000 tömien menojen maksamiseen, joita varten ta- 10483: 1998 määräraha 50000000 lousarviossa ei ole määrärahaa. 10484: 1997 tilinpäätös 32 546 021 10485: 1999 määräraha 1 000 000 10486: 1998 määräraha 1000 000 10487: 1997 tilinpäätös 10488: 10489: 10490: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 10491: 10492: V aitioneuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla antamaan vuonna 1999 vastavakuuksia 10493: vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia ja takuita valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/ 10494: 1992) 1 §:n 4 momentissa takoitettujen yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden sitoumus- 10495: ten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. 10496: Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamää- 10497: rä yhdessä vuosina 1993-97 momentilla 28.87.89 myönnettyjen valtuuksien nojalla annettujen si- 10498: toumusten kanssa on enintään 35 000 000 000 mk tai yhdessä vuosien 1993-96 momentilta 10499: 28.87.89 ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion momentilta 28.87.51 myönnetyn muun 10500: tuen kanssa pääomamäärältään enintään 60 000 000 000 mk. 10501: 10502: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (ar- tuuvajaus Eläkekassa Tuessa on muutettu va- 10503: viomääräraha) kautetuksi lainaksi, jonka Eka-yhtymän 10504: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. päävelkojat ovat taanneet. Valtio on 16.2.1995 10505: Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen antanut takauksen Eläkekassa Tuen Osuuskun- 10506: Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan ta Eka-yhtymälle antaman lainan enintään 10507: valtion takauksesta aiheutuviin menoihin. 140 255 000 markan lyhennyksille ja koron- 10508: Se l v i t y s osa: Eka-yhtymän saneeraus- maksuille vuosina 1994-2003. Takaajat joutu- 10509: menettelyn osana ja Eläkekassa Tuen eläkkei- vat maksamaan takaamansa määrän Eläkekas- 10510: den turvaamiseksi Eka-yhtymästä johtuva vas- sa Tuelle. Vuosina 1994-1997 valtion maksu- 10511: 28.84 177 10512: 10513: suoritukset olivat 31,3 milj. mk. Vuoden 1998 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi- 10514: osalta menot ovat noin 20,8 milj. mk, vuoden minnan rahoittaminen 10515: 1999 osalta noin 19,9 milj. mk ja vuoden 2000 Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 10516: osalta noin 18,8 milj. mk. Vuosina 2001-2003 Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy- 10517: maksettavaksi tulee 49,6 milj. mk. den juhlarahaston tutkimus- ja koulutustoimin- 10518: nan sekä yritystoiminnan kokonaistaloudelli- 10519: 1999 määräraha 20 000000 sia edellytyksiä parantavien innovatiivisten 10520: 1998 määräraha 21 000 000 hankkeiden rahoittamiseen. 10521: 1997 tilinpäätös 6 499 974 Se l v i t y s o s a : Suomen itsenäisyyden 10522: juhlarahaston tavoitteena on rahastosta anne- 10523: (43.) Luottotappiokorvaus Postipankki tun lain mukaan edistää Suomen vakaata ja ta- 10524: Oy:lle (arviomääräraha) sapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja 10525: Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailu- 10526: ha on poistettu talousarviosta. kykyä ja yhteistyötä. Laissa määriteltyjen toi- 10527: mintamuotojen toteutus tapahtuu seuraavilla 10528: 1998 määräraha 4 000000 toimintalohkoilla: yritysrahoitus, teknologian 10529: kaupallistaminen, rahastosijoitukset, innova- 10530: 1997 tilinpäätös 758 533 10531: tiiviset hankkeet, tutkimus ja koulutus. 10532: Sitran vuotta 1998 koskevan vahvistetun ta- 10533: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Inves- lous- ja toimintasuunnitelman mukaan rahoi- 10534: tointipankille tuspäätösten määrä on 184 milj. mk. Niistä 10535: Momentille myönnetään 18 850 000 mk. kohdistuu tutkimushankkeisiin 20 milj. mk ja 10536: Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen koulutushankkeisiin 4 milj. mk. 10537: hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Poh- 10538: joismaiden Investointipankin isäntämaana kat- 1999 määräraha 10 000 000 10539: sotaan saavan. 1998 määräraha 10 000 000 10540: Se l v i t y s o s a : Pohjoismaat katsovat 1997 tilinpäätös 10 000 000 10541: Suomen hyötyvän Pohjoismaiden Investointi- 10542: pankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 10543: 18 850 000 mk, mikä vastaa pankin vuonna 10544: (61.) Korvaus valtion vakuusrahastolle lai- 10545: 1997 henkilökuntansa palkoista pidättämien nojenja takausten hoitomenoihin (siirtomäärä- 10546: verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on raha 3 v) 10547: vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvä- Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 10548: lisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käy- ha on poistettu talousarviosta. 10549: tettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henki- 10550: lökunnalle. Järjestelystä on sovittu 10.11.1997 1998 määräraha 1 045 000 000 10551: Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiova- 1997 tilinpäätös 800 000 000 10552: rainministereiden kokouksessa. 10553: 10554: 1999 määräraha 18 850 000 10555: 1998 lisämääräraha 9 800 000 10556: 10557: 10558: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 10559: 1 10560: 10561: Suomen jäsenosuutta Kansainvälisessä valuuttarahastossa korotetaan 861,8 miljoonasta erityi- 10562: sestä nosto-oikeudesta 1 263,8 miljoonaan erityiseen nosto-oikeuteen ja valtioneuvosto oikeute- 10563: 178 28.84 10564: 10565: taan ulottamaan Suomen Pankille antamansa Suomen jäsenosuuden käyttöoikeuden ja sitä kos- 10566: kevan vahingonkorvaussitoumuksen koskemaan 1 263,8 miljoonaan erityiseen nosto-oikeuteen 10567: korotettavaa jäsenosuutta kokonaisuudessaan. 10568: Se l v i t y s osa: Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvosto on 30.1.1998 hyväksynyt 10569: rahaston jäsenosuuksien yhdennentoista yleistarkistuksen ja alistanut sen jäsenmaiden käsiteltä- 10570: väksi. Tarkistuksen yhteydessä jäsenosuuksien kokonaismäärää on tarkoitus korottaa 45 prosen- 10571: tilla runsaasta 146 miljardista erityisestä nosto-oikeudesta (SDR) noin 212 miljardiin erityiseen 10572: nosto-oikeuteen. Korotuksen hyväksyminen nostaa Suomen jäsenosuutta nykyisestä 861,8 mil- 10573: joonasta SDR 1 263,8 miljoonaan SDR (noin 6 240 miljoonasta markasta noin 9 150 miljoonaan 10574: markkaan). 10575: Jäsenosuuksien korotus astuu voimaan, kun rahasto on saanut hyväksymisilmoituksen niiltä jä- 10576: senmailta, jotka edustavat vähintään 85 prosenttia joulukuussa 1997 vallinneista jäsenosuuksista, 10577: kuitenkin viimeistään 29.1.1999. 10578: Vuonna 1969 valtio ja Suomen Pankki sopivat siitä, että valuuttarahaston jäsenosuus siirretään 10579: kokonaisuudessaan Suomen Pankin tileihin ja että pankki ottaa vastatakseen jäsenosuuden käy- 10580: töstä ja rahoittamisesta. Suomen Pankki on tämän jälkeen suorittanut jäsenosuuksien korotusten 10581: maksut, eikä valuuttarahaston jäsenosuudesta ole aiheutunut menoja valtiolle. Suomen Pankki on 10582: valmis jatkamaan tätä menettelyä ja suorittamaan valtion puolesta ehdotetun jäsenosuuden koro- 10583: tuksen 402 miljoonaa erityistä nosto-oikeutta vastaavan määrän eli noin 2 910 miljoonaa mark- 10584: kaa. Suomen Pankki edellyttää tällöin, että valtio puolestaan ulottaa pankille antamansa jäsen- 10585: osuuden käyttöoikeuden ja jäsenosuudesta mahdollisesti aiheutuviin tappioihin liittyvän vahin- 10586: gonkorvaussitoumuksen koskemaan korotettavaa jäsenosuutta kokonaisuudessaan. 10587: 10588: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille an- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Y m- 10589: nettujen sitoumusten lunastaminen (arviomää- päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuk- 10590: räraha) sen vuonna 1999 suoritettavan neljännen osuu- 10591: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. den maksamiseen. 10592: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra- Selvitysosa: Pohjoismaiden Ympäris- 10593: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosi- törahoitusyhtiön peruspääomaa on tarkoitus 10594: na 1982-1986 annettujen sitoumusten lunasta- korottaa vuosien 1996-2001 aikana 40 milj. 10595: miseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kus- ecusta 80 milj. ecuksi. Suomen osuus korotuk- 10596: tannusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös sesta on noin 6,7 milj. ecua. Vuonna 1999 suo- 10597: käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen si- ritettavaa neljättä maksuerää varten momentil- 10598: toumusten lunastamisen yhteydessä aiheutu- le ehdotetaan 6 700 000 mk. 10599: vien valuuttakurssitappioiden maksamiseen. 10600: Selvitysosa: Vuosina 1982-1986 an- 1999 määräraha 6 700000 10601: nettuja sitoumuksia oli vuoden 1997 lopussa 1998 määräraha 6 500 000 10602: lunastamatta 7,6 milj. mk. 1997 tilinpäätös 6 504 961 10603: 10604: 1999 määräraha 3 000 000 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin 10605: 1998 määräraha 3 500 000 peruspääoman korottamisesta (arviomäärära- 10606: 1997 tilinpäätös 258 990 ha) 10607: Momentille myönnetään 9 100 000 mk. 10608: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden In- 10609: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomää- vestointipankin peruspaaoman korotuksen 10610: räraha) Suomen vuonna 1999 suoritettavan ensimmäi- 10611: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. sen osuuden maksamiseen. Pohjoismaiden In- 10612: 28.90 179 10613: 10614: vestointipankin peruspääoman korottamiseen 1999-2001. Suomen osuus jäsenmaiden suori- 10615: saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pan- tettavaksi tulevasta osuudesta olisi 4 531 539 10616: kin peruspääomasta nousee 556 093 862 ecus- ecua eli noin 27 300 000 markkaa, joka makse- 10617: ta 765 788 207 ecuun ja, että korotuksen si- taan vuosina 1999-2001 kolmessa yhtä suures- 10618: säänmaksettavasta osuudesta suoritetaan vuo- sa erässä. 10619: sina 1999-2001 yhtä suurina vuotuiserinä Pankin peruspääoman korotuksen yhteydes- 10620: yhteensä enintään 4 531 539 ecua. Pohjoismai- sä pankin projekti-investointilainajärjestelmää 10621: den Investointipankin projekti-investointilai- on tarkoitus kasvattaa nykyisestä 2 000 milj. 10622: najärjestelmän vakuudeksi annetun Suomen ecusta 3 300 milj. ecuun 1.1.1999 alkaen siten, 10623: valtion omavelkaisen takauksen enimmäis- että pankin jäsenvaltioiden vastuu pankille 10624: määrä säilyy muuttumattomana. mahdollisesti aiheutuvista tappioista säilyisi 10625: Se l v i t y s osa : Pohjoismaiden ministeri- muuttumattomana. Jäsenvaltioiden takausvas- 10626: neuvoston käsiteltävänä on pohjoismaiden In- tuu kattaisi edelleen enintään 90 prosenttia 10627: vestointipankin hallituksen esitys pankin pe- pankille kustakin projekti-investointituotosta 10628: ruspääoman korottamisesta nykyisestä 2 809 mahdollisesti aiheutuvasta luottotappiosta ja 10629: milj. ecusta 4 000 milj. ecuun. Suomen osuus sen enimmäismäärä olisi edelleen 1 800 milj. 10630: nous1s1 556 093 862 ecusta 765 788 207 ecua. Suomi on antanut pankille 357 095 000 10631: ecuun. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan ecun määräisen omavelkaisen valtion takauk- 10632: vuoden 1999 alusta. Korotuksesta tulisi mak- sen projekti-investointijärjestelmän vakuudek- 10633: settavaksi 100 milj. ecua, kun taas 1 091 milj. si eduskunnan vuonna 1994 antaman valtuu- 10634: ecua jää yksinomaan pankin takuupääoman tuksen nojalla. Korotuksen myötä Suomen ta- 10635: laajentamiseen ja on rahoitettava vain, jos pan- kausvastuun enimmrusmaara säilyisi 10636: kin omien velvoitteiden suorittaminen sitä vaa- muuttumattomana, mutta todennäköisyys ta- 10637: tii. Korotuksen maksettavaksi tuleva osa on kausvastuun toteutumisesta kasvaa. 10638: tarkoitus suorittaa siten, että pankin vararahas- 10639: tosta siirretään 70 milj. ecua peruspääomaan, 1999 määräraha 9 100 000 10640: ja jäsenmaat suorittavat 30 milj. ecua vuosina 10641: 10642: 10643: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 10644: 10645: Se l v i t y s osa : Euroopan Investointipankin valtuusto on hyväksynyt 5.6.1998 pankin pää- 10646: oman korottamisen 62 013 000 000 ecusta 100 000 000 000 ecuun. Korotus tulee voimaan 10647: 1.1.1999 alkaen. Korotuksen johdosta Suomen osuus merkitystä pääomasta nousee 871 000 000 10648: ecusta 1 404 544 000 ecuun. 10649: Pääoman korotuksesta sisään maksettavaksi osuudeksi vahvistettiin kuusi prosenttia aikaisem- 10650: man seitsemän ja puolen prosentin sijaan eli maksettava osuus korotettiin noin 4,7 miljardista 10651: ecusta 6 miljardiin ecuun. Tämä lisäsuoritus rahoitetaan pankin lisärahastoista. 10652: 10653: 66. Maksut Euroopan unionille (EU) (arvio- Selvitysosa: EU:n talousarvion rahoit- 10654: määräraha) tamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioi- 10655: Momentille myönnetään 6 290 000 000 mk. den maksuosuuksista niihin säädetään EU:n 10656: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille omia varoja koskevassa neuvoston päätökses- 10657: suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja brutto- sä 94/728/EY, EURATOM. 10658: kansantuloon perustuvien Suomen maksu- EU:n omat varat käsittävät sekalaisten tulo- 10659: osuuksien maksamiseen. jen ja traditionaalisten omien varojen eli tullien 10660: ja sokerimaksujen lisäksi jäsenvaltioiden suo- 10661: 180 28.99 10662: 10663: ritettavat arvonlisäveropohjaan perustuvan Määräraha perustuu EU :n vuoden 1998 ta- 10664: maksun (ALV-maksu) ja bruttokansantuloon lousarvioehdotukseen. 10665: perustuvan maksun (BKTL-maksu). Suomen Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 10666: EU :n puolesta keräämät traditionaaliset omat 10667: varat eivät sisälly Suomen valtion talousarvi- mk 10668: oon. Arvonlisäveropohjaan perustuvat 10669: ALV -maksun ja BKTL-maksun tarkemmat maksut 2 800000000 10670: laskentaperusteet sisältyvät neuvoston asetuk- Bruttokansantuloon perustuvat 10671: siin (ETY, Euratom) N:o 1552/89 EU:n omista maksut 3 490 000 000 10672: varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta ja Yhteensä 6 290 000 000 10673: (ETY, Euratom) N:o 1553/89 arvonlisäverosta 10674: kertyvien omien varojen kannon lopullisesta 1999 määräraha 6 290 000 000 10675: menettelystä sekä neuvoston direktiiviin 89/ 1998 määräraha 5 770 000000 10676: 130/ETY/Euratom markkinahintaisen brutto- 1997 tilinpäätös 5 376 957 149 10677: kansantuotteen muodostamisen yhdenmukais- 10678: tamisesta. 10679: 10680: 10681: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 10682: 10683: (21.) Valtion eläkelautakunnan toimintame- säännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoi- 10684: not (siirtomääräraha 2 v) tetuista syistä valtiovarainministeriön, vero- 10685: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- hallituksen tai tullihallituksen päätöksen nojal- 10686: mentiksi 28.05.22. la oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun 10687: veron. 10688: (61.) Korko valtion eläkerahastolle (arvio- 10689: määräraha) 1999 määräraha 22 000 000 10690: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 1998 määräraha 22 000 000 10691: ha on poistettu talousarviosta. Hallitus antaa 1997 tilinpäätös 8 212 231 10692: eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän 10693: esityksen laiksi valtion eläkerahastosta anne- 95. Valtion saatavien turvaaminen (arvio- 10694: tun lain (137211989) muuttamisesta. Hallitus määräraha) 10695: ehdottaa, ettei valtio enää maksa vuonna 1999 Momentille myönnetään 300 000 mk. 10696: korkoa rahaston valtion keskuskirjanpidossa Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja taka- 10697: olevan yhdystilin varoille. ussaatavien sekä perintöomaisuuden turvaami- 10698: sesta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettu- 10699: 1998 määräraha 40 000000 jen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion ta- 10700: 1997 tilinpäätös 29 114 174 kautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien 10701: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- 10702: 62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin tää myös kiinteistön tai muun omaisuuden os- 10703: maksetut verot (arviomääräraha) tamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa, 10704: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. milloin se on valtion laina-, takaus-, tms. saa- 10705: Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak- tavien turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle 10706: samiseen tapauksissa, jossa maksuvelvollinen näin tulleen omaisuuden hoidosta aiheutuvien 10707: on sosiaalisista tai muista veronhuojennus- menojen maksamiseen. 10708: 28.99 181 10709: 10710: 1999 määräraha 300 000 Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä- 10711: 1998 määräraha 300 000 miskeskuksen käytössä olevan Munkkiniemen 10712: 1997 tilinpäätös 378 674 kiinteistön vuokramenojen korvaamiseen. 10713: 10714: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis- 1999 määräraha 3 400 000 10715: tömenojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 3 400 000 10716: Momentille myönnetään 3 400 000 mk. 1997 tilinpaa····to··s 6 500 000 10717: 182 10718: 10719: 10720: 10721: 10722: Pääluokka 29 10723: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10724: 10725: 10726: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan henkilöstömäärän arvioidaan olevan vuonna 1999 noin 10727: 27 260 henkilötyövuotta. 10728: Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan tehtävi- 10729: en hoitamisesta kokonaisuutena. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja 10730: nuorisotyötä sekä tuo esille niiden merkityksen kansalaisten elämässä ja yhteiskunnassa. Kansa- 10731: kunnan henkinen pääoma on myös taloudellisen menestymisen keskeinen selittäjä. 10732: Vuoden 1999 erityisiä painopisteitä, joihin suunnataan aineellisia ja henkisiä voimavaroja, 10733: ovat: 10734: - Aloitetaan hallinnonalan uudistetun lainsäädännön toimivuuden seuranta tavoitteena koulu- 10735: tuksen, henkisen kulttuurin ja fyysisen kulttuurin peruspalvelujen turvaaminen sekä koulutuksen 10736: perusturvan takaaminen. 10737: -Työllisyyden edistäminen, koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen sekä elinikäi- 10738: sen oppimisen kansallisen strategian toimeenpano. Kehitetään ammatillista koulutusta, oppisopi- 10739: muskoulutusta, kulttuurisektorin työllisyyttä, nuorten työpajatoimintaa ja kansalaistoiminnan 10740: työllistämismahdollisuuksia sekä saatetaan päätökseen ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen. 10741: Panostetaan tutkimukseen siten, että kansallisen innovaatiojärjestelmän toiminta paranee talou- 10742: den, yritystoiminnan ja työllisyyden hyväksi. 10743: -Tietoyhteiskunnan kehittäminen koko hallinnonalalla. Erityisiä painopisteitä ovat tietoteol- 10744: lisuuden koulutus- ja tutkimusohjelmat sekä kulttuuriteollisuuden edistäminen. 10745: - EU-puheenjohtajuuskausi sekä koulutus-, tutkimus- ja kulttuurialojen kansainvälisten ohjel- 10746: mien toimeenpano. 10747: -Toimialan kehittämisen ohjausstrategia ja toimialan vaikuttavuuden arviointi. 10748: Valtionosuuden perusteena oleviin rahoituslain mukaisiin yksikköhintoihin on tehty 2,5 %:n 10749: suuruinen kustannustason tarkistus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädäntöä on talous- 10750: arvioesitykseen liittyen tarkoitus muuttaa siten, että kuntien ja muiden ylläpitäjien vanhan valti- 10751: onosuusjärjestelmän mukaisten valtionosuuksien loppuerien vuoden 1999 maksuerä siirretään 10752: maksettavaksi myöhemmin. 10753: Hallinnonalan määrärahojen lisäyksestä 196 milj. mk aiheutuu valtion 11.12.1997 tekemästä 10754: virka- ja työehtosopimuksesta, 285 milj. mk valtionosuuksien kustannustason muutoksesta, 143 10755: milj. mk opettajien eläkemaksujärjestelmän muutoksesta, 120 milj. mk oppilasmäärän kasvusta 10756: ja 153 milj. mk valtioneuvoston päättämästä tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta. Kuntien ra- 10757: hoitusosuudesta on osa otettu huomioon myös ammattikorkeakouluopetuksen luvussa. Myös ai- 10758: emmin aikuiskoulutuksen ja liikuntatoimen lukuihin budjetoitu ammatillinen koulutus on siirret- 10759: ty ammatillisen koulutuksen lukuun. 10760: 29.01 183 10761: 10762: 10763: 10764: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 10765: V. 1997 V. 1998 V. 1999 10766: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 10767: lOOOmk lOOOmk lOOOmk ±lOOOmk ±% 10768: 01. Opetusministeriö 219 625 218 668 231 103 + 12435 + 6 10769: 05. Kirkollisasiat 11072 11 332 11 752 + 420 + 4 10770: 07. Opetushallitus 100 129 75 615 101 877 + 26262 + 35 10771: 08. Kansainvälinen yhteistyö 90323 90153 90410 + 257 + 0 10772: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 5 890417 5 959 745 6 062 132 + 102 387 + 2 10773: 20. Ammattikorkeakouluopetus 881 363 1567 705 1 110 161 - 457 544 - 29 10774: 40. Yleissivistävä koulutus 6 374 514 6 288 871 7 366 501 + 1 077 630 + 17 10775: 60. Ammatillinen koulutus 3 662 440 2 766 636 2 900 221 + 133 585 + 5 10776: 69. Aikuiskoulutus 2 337 948 2 180 205 1 772 684 - 407 521 - 19 10777: 70. Opintotuki 3 519 595 3 758 025 3 805 600 + 47 575 + 1 10778: 88. Tiede 826 714 891 294 999470 + 108 176 + 12 10779: 90. Taide 1 146 997 1 232 312 1 365 330 + 133 018 + 11 10780: 91. Kulttuuri-, museo- ja kirjasto- 10781: toimi 532 282 337 985 232 014 - 105 971 31 10782: (96.) Kulttuurin muut menot 2000 2000 -100 10783: 98. Liikuntatoimi 467 674 462 976 457 839 5137 1 10784: 99. Nuorisotyö 127 310 124 264 129 301 + 5 037 + 4 10785: Yhteensä 26 188 404 25 967 786 26636395 + 668 609 + 3 10786: 10787: 10788: 10789: 01. Opetusministeriö 10790: 10791: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 10792: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10793: Momentille myönnetään 20 500 000 mk. 103 211 000 mk. 10794: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 10795: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- mien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkei- 10796: nossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvästä den rahoitusta varten. 10797: lisärakentamisesta sekä vuokrista aiheutuvien Selvitysosa: 10798: menojen maksamiseen. Momentin käyttötar- 10799: koitukseen sisältyviin hankkeisiin liittyviä si- Menojen ja tulojen erittely: mk 10800: toumuksia saa vuonna 1999 tehdä siten, että Bruttomenot 104 411 000 10801: niistä vuoden 1999 jälkeen aiheutuvat menot Maksullisen toiminnan erillismenot 800 000 10802: ovat yhteensä enintään 5 000 000 mk. Muut toimintamenot 103 611 000 10803: Bruttotulot 1 200 000 10804: 1999 määräraha 20 500000 Maksullisen toiminnan tulot 900000 10805: - julkisoikeudelliset suoritteet 800 000 10806: 1998 määräraha 19 500 000 100 000 10807: - muut suoritteet 10808: 1997 tilinpäätös 19 500 000 Muut tulot 300 000 10809: Nettomenot 103 211 000 10810: 184 29.01 10811: 10812: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- mk lähinnä kulttuuripolitiikan toimialan kehit- 10813: nä huomioon 640 000 mk kolmen henkilötyö- tämishankkeita varten. 10814: vuoden siirtona momentilta 26.05.21, 350 000 10815: mk kahden henkilötyövuoden siirtona momen- 1999 määräraha 82100 000 10816: tilta 31.24.21 ja tukityöllistettyjen hoitamien 1998 määräraha 80 600 000 10817: tehtävien vakinaistamiseksi 595 000 mk neljän 1997 tilinpäätös 88 600 000 10818: henkilön palkkauksena siirtona momentilta 10819: 34.06.02 sekä 4 500 000 mk muiden toiminta- 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset 10820: menojen lisäyksen johdosta. Momentille myönnetään 22 300 000 mk. 10821: Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain 10822: 1999 määräraha 103 211000 (404/1961) ja oikeudesta valokuvaan annetun 10823: 1998 määräraha 94 000000 lain (40511961) mukaisten menojen, valokopi- 10824: 1998 lisämääräraha 1945 000 ointitutkimusmenojen ja kopiointia ja nauhoi- 10825: 1997 tilinpäätös 87 922000 tusta koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan 10826: menojen maksamiseen. 10827: 22. (29.01.22 ja 96.51) Kehittämistoiminta 10828: (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 1999 määräraha 22 300 000 10829: Momentille myönnetään 82 100 000 mk. 1998 määräraha 21 600 000 10830: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön 1997 tilinpäätös 19 700 000 10831: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte- 10832: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin 50. Eräät avustukset 10833: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Momentille myönnetään 2 992 000 mk. 10834: eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutu- Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands 10835: vien toimintamenojen ja avustusten maksami- folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain 10836: seen. (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttö- 10837: Määrärahaa saa käyttää myös oppisopimus- suunnitelmassa yksilöityjen muiden avustus- 10838: kouluttajien koulutukseen sekä seitsemää hen- ten maksamiseen. 10839: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus- 10840: menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk 10841: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alueke- Svenska Finlands folkting -toiminnan 10842: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- valtionapu, mistä 450 000 mk utbild- 10843: teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilotti- ningsdelegationin sekä muihin toimin- 10844: hankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien ta- ja toimistomenoihin 1 952 000 10845: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien Paasikivi-Seura 150 000 10846: maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on Eräiden siirtoväen sankarihautojen 10847: varattu 64 800 000 mk kansallisia rahoitus- hoito 90000 10848: osuuksia varten, josta aluekehitysrahastosta ra- Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä 10849: hoitettavien hankkeiden osuus on 20 500 000 luovutetun alueen hautausmaiden kun- 10850: mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hank- nostaminen 800000 10851: Yhteensä 2 992000 10852: keiden osuus 44 300 000 mk. 10853: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväk- 10854: 1999 määräraha 2992000 10855: symien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihank- 10856: keiden rahoitusta varten. 1998 määräraha 2 968 000 10857: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1997 tilinpäätös 3 903 041 10858: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 10859: 29.05 185 10860: 10861: 05. Kirkollisasiat 10862: 10863: Se l v i t y s osa : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan 10864: kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista ai- 10865: heutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille 10866: sekä Suomen Merimieskirkolle. 10867: 10868: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- lis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa 10869: tamenot (siirtomääräraha 2 v) vastaavat osuudet. 10870: Momentille myönnetään 9 652 000 mk. 10871: Käyttösuunnitelma: mk 10872: 1999 määräraha 9 652000 Eräät avustukset ortodoksisen kirkko- 10873: 1998 määräraha 9 232000 kunnan seurakunnille ja laitoksille 700000 10874: 1998 lisämääräraha 321000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 1400 000 10875: Yhteensä 2 100000 10876: 1997 tilinpäätös 9 232000 10877: Se l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokun- 10878: 50. Eräät avustukset nan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät 10879: Momentille myönnetään 2 100 000 mk. avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella 10880: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin 10881: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konser- 10882: men Merimieskirkolle myönnettävästä avus- vointilaitoksen toiminnan tukemiseen. 10883: tuksesta saa käyttää enintään 900 000 mk Ant- 10884: werpenin ja Hampurin merimieskirkkojen 1999 määräraha 2 100 000 10885: rakennusavustuksiin edellyttäen, että evanke- 1998 määräraha 2100000 10886: 1997 tilinpäätös 1 840 000 10887: 10888: 10889: 07. Opetushallitus 10890: 10891: Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetus- 10892: hallitukselle vuodelle 1999 seuraavat tulostavoitteet 10893: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa: 10894: - oppilaan terveen itsetunnon ja taitojen monipuolinen kehittäminen 10895: - matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittäminen 10896: - tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa 10897: - oppilaiden vieraiden kielten valintojen monipuolistaminen sekä kansainvälisyyden ja vierai- 10898: den kulttuurien opetuksen lisääminen 10899: - kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen kehittäminen 10900: -koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 10901: - koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen 10902: - opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen 10903: - syrjäytymisongelman ehkäiseminen ja erityisopetuksen kehittäminen 10904: - verkostomaisten koulutuspalvelujen kehittäminen 10905: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusien kolmivuotisten tutkintojen malleja kokeillaan. 10906: Uudet tutkinnot otetaan käyttöön asteittain syksystä 1999 alkaen. Tutkintoihin sisällytetään vä- 10907: 186 29.07 10908: 10909: hintään puolen vuoden mittaiset työssä oppimisen jaksot taikka erikseen valittavilla aloilla vuo- 10910: den mittainen oppisopimustyyppinen jakso. 10911: Aikuisten tutkintojärjestelmää kehitetään modulaariseksi tavoitteena nykyistä avoimempi ja 10912: monipuolisempi opetuksen tarjonta sekä saadun opetuksen ja saavutetun osaamisen hyväksiluke- 10913: minen aikuisten tutkinnoissa. 10914: Oppimistulosten kansallisessa arvioinnissa kohteena on peruskoulun ja soveltuvin osin toisen 10915: asteen ammatillisen koulutuksen äidinkielen ja ensimmäisen vieraan kielen osaamisen arviointi. 10916: Lisäksi aloitetaan seuraavat arviointihankkeet 10917: -peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien toteutuminen 10918: - uuden koululainsäädännön vaikutusten seuranta ja arviointi 10919: - oppimaan oppimisen valmiudet ammatillisessa koulutuksessa 10920: - kestävän kehityksen opetuksen tila peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa 10921: - ammatin osaamisen arviointi rakennusalan koulutuksessa 10922: -hotelli- ja ravintola-alan sekä koti-, laitos- ja suurtalousalan koulutuksen arviointi 10923: Tuotetaan koulutuksen ennakointi-, tarjonta- ja kysyntätietoja sekä koulutusindikaattoritietoja. 10924: Tuotetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tieto- ja laskentapalvelut. Tuetaan 10925: oppilaitosten pääsyä ja osallistumista toimialan kansainvälisiin opetus- ja oppiaineverkkoihin. 10926: Hoidetaan EU :n koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyvät tehtävät ja uu- 10927: siin ohjelmiin valmistautumista. Osallistutaan Venäjä-ohjelman toimeenpanoon. Opetushallituk- 10928: sen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25, 40.25, 60.25 ja 69.25 10929: määrärahoja. 10930: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 10931: 10932: 1998 1999 10933: Tulot tmk 10000 18 000 10934: Maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannukset tmk 7 260 14 500 10935: Käyttöj äämä tmk 2 740 3 500 10936: %tuloista 27,4 19,4 10937: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1 181 2 350 10938: Ylijäämä tmk 1 559 1 150 10939: %tuloista 15,6 6,4 10940: 10941: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa: 10942: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10943: 101 877 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk 10944: Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaa- Bruttomenot 120 677 000 10945: lin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun Maksullisen toiminnan erillismenot 14 500000 10946: vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Muut toimintamenot 106 177 000 10947: Määrärahasta käytetään 1 300 000 mk avus- Bruttotulot 18 800000 10948: tuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamen- Maksullisen toiminnan tulot 18 000000 10949: kielisen oppimateriaalin tuottamista varten. - julkisoikeudelliset suoritteet 300 000 10950: - muut suoritteet 17 700 000 10951: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- Muut tulot 800000 10952: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- Nettomenot 101 877 000 10953: tusta varten. 10954: 29.08 187 10955: 10956: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1999 määräraha 101 877 000 10957: nä huomioon 130 000 mk tukityöllistettyjen 1998 määräraha 75 615 000 10958: hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi yhden 1998 lisämääräraha 1 621 000 10959: henkilön palkkauksina siirtona momentilta 1997 tilinpäätös 100 129 000 10960: 34.06.02 sekä vähennyksenä 300 000 mk pe- 10961: ruskoulun ainevalintatilastoinnin menojen siir- 10962: tona momentille 28.52.21. 10963: 10964: 10965: 10966: 08. Kansainvälinen yhteistyö 10967: 10968: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- henkilön palkkauksina siirtona momentilta 10969: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34.06.02. 10970: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10971: 4130 000 mk. 1999 määräraha 4 130 000 10972: Selvitysosa: 1998 määräraha 3 873 000 10973: 1998lisämääräraha 74000 10974: Menojen ja tulojen erittely: mk 1997 tilinpäätös 3 735 000 10975: Bruttomenot 4 230000 10976: Maksullisen toiminnan erillismenot 100000 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir- 10977: Muut toimintamenot 4130000 tomääräraha 2 v) 10978: Bruttotulot 100000 10979: Maksullisen toiminnan tulot Momentille myönnetään 43 065 000 mk. 10980: - muut suoritteet 100 000 Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka ai- 10981: Nettomenot 4 130 000 heutuvat osallistumisesta kansainvälisten jär- 10982: jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu- 10983: Opetusministeriö on talousarvioesityksen riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja 10984: valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrära- 10985: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle hasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautu- 10986: 1999 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet van kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttä- 10987: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomai- miin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitet- 10988: sia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryh- tuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja 10989: miä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja 10990: päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituut- kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tun- 10991: ti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kult- netuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa 10992: tuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteis- lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön 10993: työsopimusten ja -ohjelmien käytännön toteut- palkkaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta 10994: tamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan vastaavasti. 10995: ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus 10996: itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja käyttää seuraavasti: 10997: Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neu- 10998: vostoliiton osat samoin kuin venäläinen kult- mk 10999: tuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin Monenkeskinen yhteistyö 5 100 000 11000: toimialaan. Kahdenkeskinen yhteistyö 19 000 000 11001: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- Euroopan integraatiosta aiheutuvat 11002: nä huomioon tukityöllistettyjen hoitamien teh- menot 3 415 000 11003: tävien vakinaistamiseksi 138 000 mk yhden Ulkosuomalaisten sivistysolojen edis- 11004: täminen 8 400 000 11005: 188 29.10 11006: 11007: mk S elvi tysosa: Määräraha on tarkoitus 11008: Pohjoismainen yhteistyö 4 950000 käyttää seuraavasti: 11009: Sukukansaohjelma 2 200000 11010: Yhteensä 43 065 000 mk 11011: Unescon jäsenmaksu 11700 000 11012: 1999 määräraha 43 065 000 11013: Suomen maksuosuus Euroopan nuori- 11014: 1998 määräraha 43 065 000 sosäätiöön 200000 11015: 1997 tilinpäätös 44 200000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin 11016: unionille 540000 11017: 50. Eräät avustukset Suomen maksuosuus ICCROMille 100000 11018: Momentille myönnetään 28 500 000 mk. Maailman kulttuuri- ja luonnonperin- 11019: nön suojelua koskevasta sopimuksesta 11020: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- 11021: aiheutuva meno 120 000 11022: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- Suomen maksuosuus OECD/ED kou- 11023: vien avustusten maksamiseen. lurakennusohjelmaan 60000 11024: OECD/CERI jäsenmaksu 110 000 11025: Käyttösuunnitelma: mk Suomen maksuosuus Euroopan neu- 11026: Kulttuuri-instituutit 16 600 000 voston EURIMAGES-rahastoon 1500 000 11027: Kansainväliseen levitykseen tarkoitet- Suomen maksuosuus Audiovisuaali- 11028: tujen julkaisujen tukeminen 1 500 000 sen Eurekan kustannuksista 130 000 11029: Eräiden ulkomaanyhdistysten toiminta 10 400 000 Suomen maksuosuus Euroopan audio- 11030: Yhteensä 28 500 000 visuaaliselle observatoriolle 140 000 11031: Suomen maksuosuus Euroopan nyky- 11032: 1999 määräraha 28 500 000 kielten keskukselle 115 000 11033: 1998 määräraha 28 500 000 Yhteensä 14 715 000 11034: 1997 tilinpäätös 28 500 000 11035: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11036: nä huomioon 115 000 mk niitä kustannuksia 11037: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes- varten, jotka aiheutuvat Suomen maksuosuu- 11038: töille (arviomääräraha) desta Euroopan nykykielten keskukselle sekä 11039: Momentille myönnetään 14 715 000 mk. 140 000 mk Suomen maksuosuudesta Euroo- 11040: Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden pan audiovisuaaliselle observatoriolle, mikä 11041: hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksel- aikaisemmin on sisältynyt Suomen maksu- 11042: lisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen- osuuteen Audiovisuaalisen Eurekan kustan- 11043: maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. nuksista. 11044: 11045: 1999 määräraha 14 715 000 11046: 1998 määräraha 14 715 000 11047: 1997 tilinpäätös 13 888 425 11048: 11049: 11050: 10. (29.10 ja 11) Yliopisto-opetus ja -tutkimus 11051: 11052: Selvitysosa: Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taide- 11053: korkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämi- 11054: sestä annettuun lakiin (105211986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja korkeakou- 11055: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1995-2000 (VNp 11056: 21.12.1995). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 §:n voimassaoloa on jatkettu siten, että yli- 11057: 29.10 189 11058: 11059: opistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi korotetaan valtion talousarviossa 11060: vuosina 1997-2000 yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa vuosittain vä- 11061: hintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksiakoskevista sopimusratkaisuista ai- 11062: heutuvaa palkkausmenojen kasvua. 11063: Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäysohjelman mukaan yliopistojen tutki- 11064: musmäärärahoja lisätään vuoteen 1999 mennessä 250 milj. markalla vuoden 1997 talousarvioesi- 11065: tyksen tasosta. Tutkimusrahoituksen lisäysohjelmassa yliopistoille osoitettuja lisäresursseja koh- 11066: deunetaan kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa vahvistaen talouden, yritystoiminnan ja 11067: työllisyyden hyväksi. Lisärahoituksen kohteina ovat menestyneimpien tutkijakoulujen vahvista- 11068: minen ja uusien käynnistäminen, laitekannan uusiminen ja muiden tutkimusedellytysten vahvis- 11069: taminen, verkostoyhteistyön ja tiedonsiirtomekanismien kehittäminen sekä matemaattis-luon- 11070: nontieteellisten ja teknillisten alojen asiantuntijakoulutuksen lisääminen. Lisärahoitus suunna- 11071: taan erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden sekä tietointensiivisen yritystoiminnan kannalta 11072: tärkeille tutkimusaloille. 11073: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan vahvistamaan hyvinvointimme pe- 11074: rustaa, kansallista innovaatiojärjestelmäämme sekä kilpailukykymme teollista ja kulttuurista 11075: pohjaa edistäviin hankkeisiin, erityisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan, tietoliikennetekniikan, 11076: elektroniikan, biotekniikan ja teollisen muotoilun aloilla. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrate- 11077: gian toimenpideohjelmaa toteutetaan. Tietoteollisuuden tarvitseman koulutuksen ja tutkimuksen 11078: lisätoimenpideohjelmaa toteutetaan. Matematiikan ja luonnontieteiden opetusta tehostetaan ope- 11079: tusministeriön laatiman kehittämisohjelman mukaisesti. Kielten opetusta kehitetään kielten ope- 11080: tuksen ja koulutuksen kansainvälistymisen strategiaohjelman mukaisesti. EU:n tutkimus- ja kou- 11081: lutusohjelmat hyödynnetään sekä Venäjä- ja Aasia-ohjelmat toteutetaan. Koulutuksen kehittämi- 11082: sen painopisteitä ovat työelämän muutoksen huomioonottaminen, elinikäisen oppimisen 11083: periaatteen edistäminen sekä uuden opetusteknologian käyttöönotto ja kestävän kehityksen huo- 11084: mioon ottaminen. 11085: Yliopistojen rahoitus järjestetään niin, että yliopistot kykenevät tulokselliseen ja pitkäjäntei- 11086: seen toimintaan. Perusvoimavarojen kohdentamisessa yliopistojen välillä siirrytään asteittain las- 11087: kennalliseen menettelyyn, jossa kunkin yliopiston perusvoimavarat määräytyvät sovittujen ta- 11088: voitteiden, lähinnä tutkintojen määrien perusteella. Laskennallista budjettia täydennetään tulos- 11089: ten perusteella osoitettavilla määrärahoilla, joiden kohdentamisessa erityisesti toiminnan laatu ja 11090: vaikuttavuus otetaan huomioon. Lisäksi osoitetaan määrärahoja tulosneuvotteluissa sovittuihin 11091: hankkeisiin. Vuonna 1999 osoitetaan 25% perusvoimavaroista laskennallisella perusteella. Las- 11092: kennallisen budjetin määräytymisperusteita kehitetään edelleen. 11093: Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 1999 seuraavat tavoitteet: 11094: Yliopistojen toiminnan tavoite on kansainvälisesti korkea taso tutkimuksessa, opetuksessa ja 11095: taiteellisessa toiminnassa. Toiminnan laatua parannetaan erityisesti jatkamalla ja tehostamalla 11096: yliopistojen profiloitumista, huippuyksikköpolitiikkaa ja tutkijankoulutusta sekä vakiinnuttamal- 11097: la tutkijakoulujärjestelmä ja luomalla tutkijatohtorijärjestelmä. Yliopistojen toimintaa ja laatua 11098: arvioidaan. 11099: Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatketaan toiminnan laadun, taloudellisuuden ja tehok- 11100: kuuden parantamiseksi. 11101: Yliopistoissa suoritetaan vuosina 1998-2000 vuosittain keskimäärin 10 800 maisteritason tut- 11102: kintoaja 930 tohtorintutkintoa. 11103: Tavoitteena on tarjota 60-65 %:He ikäluokasta koulutuspaikka yliopistoissa ja ammattikorkea- 11104: kouluissa. Yliopistoissa tutkinto-opiskelun aloittavien määräksi arvioidaan 15 200 nuorisoiän ja 11105: 4 900 aikuisiän aloittajaa vuonna 2000. 11106: 190 29.10 11107: 11108: Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti aloittaneista 75 % suorittaa maiste- 11109: rin tutkinnon viidessä vuodessa. Tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti kolmivuotisen kandidaatin 11110: tutkinnon kautta. Kaikilla aloilla toteutetaanjoustava sivuaineopinto-oikeus. 11111: Yliopistot toteuttavat opiskelijavalinnassaan menettelyä, jossa opiskelijaksi hyväksytty voi 11112: vastaanottaa vain yhden yliopistopaikan samana lukuvuonna ja järjestävät osana opiskelijavalin- 11113: tojaan mahdollisuudet siirtyä avoimen yliopisto-opetuksen perusteella tutkinto-opiskeluun. Va- 11114: lintayhteistyötä ja hakumenettelyjä kehitetään hyödyntämällä vuonna 1998 käyttöönotettua yli- 11115: opistojen yhteistä hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmää. 11116: Yliopistot lisäävät vieraskielistä Opetustaanja vahvistavat kansainvälisiä yhteyksiään. Vuoteen 11117: 2000 mennessä jokainen jatko-opiskelija ja 5 000 perusopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan 11118: ulkomailla. 11119: Avointa yliopisto-opetusta tarjotaan vuoteen 2000 mennessä vuositasolla vähintään 88 000 11120: opiskelijalle. Lisäksi yliopistot tarjoavat täydennyskoulutusta vähintään 105 000 opiskelijalle 11121: vuosittain. 11122: Yliopistot tehostavat tutkimuksensa, koulutuksensa ja taiteellisen toimintansa vaikuttavuutta ja 11123: edistävät opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjävalmiuksia mm. harjoittelua kehittämällä. Yli- 11124: opistot tehostavat yhteistyötään yhteiskunnan ja muiden koulutusyksiköiden kanssa. 11125: Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannatta- 11126: vaa. 11127: Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 1998-2000: 11128: 11129: Ylemmät 11130: korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot 11131: 1997 1998-2000 1997 1998-2000 11132: Helsingin yliopisto 2 309 2108 311 277 11133: Jyväskylän yliopisto 1003 948 66 77 11134: Oulun yliopisto 993 1 085 108 97 11135: Joensuun yliopisto 567 576 31 38 11136: Kuopion yliopisto 324 322 58 48 11137: Turun yliopisto 1044 948 99 94 11138: Tampereen yliopisto 818 889 69 72 11139: ÅboAkademi 410 459 29 37 11140: Vaasan yliopisto 293 307 8 9 11141: Lapin yliopisto 268 275 2 9 11142: Teknillinen korkeakoulu 912 905 88 90 11143: Tampereen teknillinen korkeakoulu 591 555 30 40 11144: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 295 357 10 15 11145: Helsingin kauppakorkeakoulu 329 360 12 12 11146: Svenska handelshögskolan 205 210 5 11147: Turun kauppakorkeakoulu 200 200 7 6 11148: Sibelius-Akatemia 114 120 3 4 11149: Teatterikorkeakoulu 71 35 1 11150: Taideteollinen korkeakoulu 134 140 3 2 11151: Kuvataideakatemia 13 25 11152: Yhteensä 10 893 10824 934 933 11153: 11154: Valtion virkamiesasetuksen 6 §:n (971/1994) mukaan virka voidaan perustaa määräajaksi, jos 11155: virkaa varten tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle. Pykälässä on tarkemmat säännökset tällai- 11156: sen viran perustamisesta. Lahjoitusvirka voidaan edelleen perustaa myös pysyvänä. Lahjoitusten 11157: 29.10 191 11158: 11159: vastaanottamisessa on tällöin tarkoitus noudattaa vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa noudatettua 11160: menettelyä. 11161: Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harraste- 11162: järjestöille vastikkeetta. 11163: Vuokrattaessa valtion maa-alueita opiskelija-asuntojen rakentamista varten niistä peritään 11164: yleensä paikkakunnan käyvän vuokratason mukainen vuokra. Pääosa vuokrista katetaan valtion 11165: maksamalla opintorahan asumislisällä tai asumistuella. Opiskelijoille annettavan tuen yhdenmu- 11166: kaistamiseksi ja järkiperäistämiseksi opiskelija-asuntotarkoituksiin luovutettujen valtion maa- 11167: alueiden vuokra voidaan jättää perimättä silloin, kun kiinteistöä käytetään lähinnä opintotuen 11168: asumislisään tai asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden asumiseen edellyttäen, että asian- 11169: omainen kunta noudattaa samaa käytäntöä tai tukee opiskelija-asumista muutoin vastaavalla 11170: määrällä. 11171: 11172: 11173: (01.) Eräät palkkausmenot (arviomäärära- keen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000 11174: ha) m2. 11175: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- Se l v i t y s osa : Tulot maksullisesta pal- 11176: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- velutoiminnasta perustuvat opetusministeriön 11177: oon momentin 29.10.23laskelmissa. päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista 11178: perittävistä maksuista (8111993 ), kirjasto- ja 11179: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä- tietopalveluista perittävistä maksuista (82/ 11180: raha2 v) 1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta 11181: Momentille myönnetään nettomäärärahaa korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/ 11182: 5 454 482 000 mk. 1993). 11183: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 11184: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti: 11185: tusta varten. mk 11186: Määrärahasta saa käyttää maksullisen toi- 11187: minnan tukirahana 15 300 000 mk pitkäkestoi- Helsingin yliopisto, mistä 11188: seen, vähintään 20 opintoviikon laajuiseen täy- 12 100 000 mkSvenskasocial- och 11189: kommunalhögskolanille 1 269 629 000 11190: dennyskoulutukseen erityisesti aloilla, joilla Jyväskylän yliopisto 393 517 000 11191: työnantajan ostaman koulutuksen osuus on vä- Oulun yliopisto 592436000 11192: häistä sekä 5 000 000 mk Helsingin kauppa- Joensuun yliopisto 228 159 000 11193: korkeakoulun BBA- ja MBA-täydennyskoulu- Kuopion yliopisto 219 214 000 11194: tusohjelmien tukemiseen. Turun yliopisto 474 664 000 11195: Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen Tampereen yliopisto 348 153 000 11196: opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myön- ÅboAkademi 207 313 000 11197: nettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien Vaasan yliopisto 83 297 000 11198: apurahojen sekä harjoittelukoulujen tukipalve- Lapin yliopisto 106690000 11199: luista aiheutuvien menojen maksamiseen. Teknillinen korkeakoulu 464 331000 11200: Määrärahaa saa käyttää 2 246 opiskelijalle Tampereen teknillinen korkea- 11201: koulu 226 257 000 11202: opintoihin liittyvän harjoittelunjärjestämiseksi Lappeenrannan teknillinen korkea- 11203: yhteensä noin 6 738 kuukaudeksi. koulu 119 493 000 11204: Vuoden 1999 aikana saa tehdä sellaisia yli- Helsingin kauppakorkeakoulu 109 364 000 11205: opistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, Svenska handelshögskolan 54 347 000 11206: joista aiheutuu menoja vasta vuoden 1999 jäi- Turun kauppakorkeakoulu 48 697 000 11207: Sibelius-Akatemia 109 991 000 11208: 192 29.10 11209: 11210: Teatterikorkeakoulu 61 824 000 ton 16.8.1995 tekemän säästöpäätöksen joh- 11211: Taideteollinen korkeakoulu 112 519 000 dosta ja 70 503 000 mk siirtona momentille 11212: Kuvataideakatemia 16 214 000 29.10.24. 11213: Opetusministeriön käytettäväksi 11214: (tutkijakoulut ja tietoteollisuusoh- Menojen ja tulojen erittely: mk 11215: jelma) 208 373 000 11216: Yhteensä 5 454482000 Bruttomenot 6525 482 000 11217: Maksullisen toiminnan erillis- 11218: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- menot 821000000 11219: Yhteisrahoitteiset hankkeet 128 000 000 11220: nä huomioon 65 000 000 mk tutkimusrahoi- 11221: Muut toimintamenot 5 576482 000 11222: tuksen lisäysohjelman johdosta, 12 645 000 Bruttotulot 1071000000 11223: mk siirtona momentilta 29.10.22, 20 000 000 Maksullisen toiminnan tulot 956 000000 11224: mk tietoteollisuusohjelman johdosta, -liiketaloudellisesti hinnoitel- 11225: 52 910 000 mk tukityöllistettyjen hoitamien lut suoritteet 933 000000 11226: tehtävien vakinaistamiseksi 419 henkilön - julkisoikeudelliset suoritteet 23 000000 11227: palkkauksina siirtona momentilta 34.06.02, Yhteisrahoitteiset hankkeet 114 000 000 11228: 156 000 mk yhden henkilötyövuoden palkka- Muut tulot 1000 000 11229: usten siirtona momentilta 26.05.21 ja 366 000 Nettomenot 5 454 482 000 11230: mk yhden henkilötyövuoden palkkausten siir- 11231: tona momentilta 30.21.21. Vähennyksenä on Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan 11232: otettu huomioon 20 000 000 mk valtioneuvos- tunnusluku taulukko: 11233: 11234: 1998 1999 11235: ennakoitu TAE 11236: Maksullisen toiminnan tulot tmk 885 000 933 000 11237: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 764 000 798 000 11238: Käyttöjäämä tmk 121 000 135 000 11239: -%tuloista 13,7 14,5 11240: Osuus yhteiskustannuksista tmk 102 400 106 200 11241: Ylijäämä tmk 18 600 28800 11242: -%tuloista 2,1 3,1 11243: Tulot % kustannuksista 102,2 103,2 11244: Volyymin muutos % +4,0 +5,4 11245: 11246: 1999 määräraha 5 454 482 000 hittämistoiminnan, siihen liittyvän kansainvä- 11247: 1998 määräraha 5 246 311 000 lisen yhteistyön menojen maksamiseen. 11248: 1998 lisämääräraha 87 627 000 11249: Käyttösuunnitelma: mk 11250: 1997 tilinpäätös 5 107 997 479 11251: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkai- 11252: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa sutoiminta 25 937 000 11253: 2. Yliopistojen yhteinen atk-toimin- 11254: EU) (siirtomääräraha 3 v) ta ja tietoliikenneyhteydet 37 900 000 11255: Momentille myönnetään 218 537 000 mk. 3. EU:n kansalliset rahoitusosuudet 61700000 11256: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan 4. Työllistymispalvelu ja -selvitys- 11257: tutkimus-, arviointi-, selvitys-, kokeilu- ja ke- toiminta 33 000 000 11258: 5. Korvaus Helsingin yliopistolle 5 000 000 11259: 6. Tutkimusrahoituksen lisäys- 11260: ohjelma 55 000000 11261: Yhteensä 218 537 000 11262: 29.10 193 11263: 11264: Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyt- hoihin ja avustuksiin, 6 360 000 mk ulkomai- 11265: töön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoi- sissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten 11266: minnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimin- ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professo- 11267: taedellytysten turvaamiseksi tarvittavien me- rien sekä muiden ulkomailla toimivien opetus- 11268: nojen ja avustusten maksamiseen. hallintoviranomaisten, yhteensä enintään 46 11269: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulko- 11270: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- maanlehtoriohjesäännön mukaisesti ja 11271: teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilotti- 2 630 000 mk ulkomailla tapahtuvan suomen 11272: hankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. 11273: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 11274: maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- 11275: varattu 39 600 000 mk sosiaalirahaston ja tusta varten. 11276: 22 100 000 mk aluekehitysrahaston kansallista Määrärahasta saa käyttää enintään 855 000 11277: rahoitusosuutta varten. mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen. 11278: Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin Selvitysosa: 11279: yliopistolle 5 000 000 mk korvauksena suo- 11280: men- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja ka- Menojen ja tulojen erittely: mk 11281: lenterien julkaisemisen yksinoikeuden poista- Bruttomenot 44 025 000 11282: misen (L 1195/1994) johdosta. Maksullisen toiminnan erillismenot 3 120 000 11283: Määrärahaa saa käyttää tutkimusrahoituksen Muut toimintamenot 15 260 000 11284: lisäysohjelmasta aiheutuvien menojen maksa- Apurahat ja avustukset 16 655 000 11285: miseen. Määrärahasta on varattu 55 000 000 Ulkomaanlehtoritoiminta 6 360000 11286: mk tiedonsiirron, tietopalveluiden ja teolli- Suomen kielen ja kulttuurin opetus 11287: suusyhteistyön kehittämiseen. ulkomailla 2 630000 11288: Bruttotulot 2 265 000 11289: Määrärahaa saa käyttää 128 henkilötyövuot- Maksullisen toiminnan tulot, muut 11290: ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää- suoritteet 2 265 000 11291: räaikaisiin tehtäviin. Nettomenot 41760000 11292: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 11293: sa on otettu huomioon lisäyksenä 8 000 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen 11294: mk tutkimusrahoituksen lisäysohjelman joh- valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti 11295: dostaja vähennyksenä 12 645 000 mk siirtona kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle 11296: momentille 29.10.21. vuodelle 1999 seuraavat tulos- ja palveluta- 11297: voitteet 11298: 1999 määräraha 218 537 000 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen 11299: 1998 määräraha 220 719 000 CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä 11300: 1998 lisämääräraha 1 523 000 vuorovaikutusta koulutuksessa, työelämässä ja 11301: 1997 tilinpäätös 248 250000 nuorison keskuudessa. CIMO koordinoi ja to- 11302: teuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja 11303: 23. (29.1 0. 01 ja 23) Kansainvälisen henkilö- vastaa useiden Euroopan Unionin koulutus- ja 11304: vaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomää- nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpa- 11305: räraha 2 v) nosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa 11306: neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja 11307: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11308: markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalai- 11309: 41 760 000 mk. 11310: sille. 11311: Määrärahasta käytetään 16 655 000 mk opis- 11312: CIMO osallistuu EU:n koulutus- ja nuoriso- 11313: kelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntija- 11314: ohjelmien uudistamiseen laatimalla aineistoa 11315: vaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apura- 11316: 194 29.10 11317: 11318: Unionin ja suomalaisten viranomaisten jatko- vat omalta osaltaan Suomalaisten matematii- 11319: ohjelmien valmistelutarpeisiin. CIMO tukee kan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna 11320: suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdolli- 2002 -ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät 11321: suuksien hyödyntämisessä EU :n koulutus- ja opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja 11322: nuoriso-ohjelmien avautuessa eräille Keski- ja siihen kasvattamisen. 11323: Itä-Euroopan maille. Harjoittelukouluissa on vuonna 1999 keski- 11324: Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään hen- määrin 8 200 oppilasta, joista peruskouluas- 11325: kilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityi- teella 6 000 ja lukiossa 2 200 oppilasta. Har- 11326: sesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppi- joittelukouluissa järjestetään noin 3 300 opet- 11327: laitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvä- tajaksi opiskelevan opetusharjoittelu. 11328: lisen toiminnan kehittämistä tuetaan. CIMO Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11329: osallistuu opetusministeriön Aasia- ja Venäjä- nä huomioon Joensuun yliopiston normaali- 11330: ohjelmien toteuttamiseen. Uuden tietoteknii- koulun lukion laajentaminen nelisarjaiseksi. 11331: kan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuk- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11332: sessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. Euroop- nä huomioon 70 381 000 mk harjoittelukoulu- 11333: palaiset nuoret vapaaehtoiset -ohjelman toteut- jen kiinteistömenojen ja 122 000 mk yhden 11334: tamiseen osallistutaan täysipainoisesti. henkilötyövuoden palkkausten siirtona mo- 11335: Ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neu- mentilta 29.10.21. 11336: vottelukunta UKAN ja sen sihteeristö on siir- Kuntien osuus harjoittelukouluissa annetta- 11337: retty osaksi CIMOn toimintoja. Toiminnan ta- van opetuksen kustannuksiin, 59 488 000 mk, 11338: voitteena on tukea suomen kielen ja kulttuurin on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoi- 11339: opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekäjärjes- tuksessa. 11340: tää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suo- 11341: men kielen kursseja Suomessa. 1999 määräraha 347 353 000 11342: 1998 määräraha 267 515 000 11343: 1999 määräraha 41 760 000 1998 lisämääräraha 5 667 000 11344: 1998 määräraha 41015 000 1997 tilinpäätös 260 853 588 11345: 1998 lisämääräraha 395 000 11346: 1997 tilinpäätös 34 602 217 (74.) (29.10.74 ja 11.74) Talonrakennukset 11347: (siirtomääräraha 3 v) 11348: 24. (29.11.21 ja 22) Harjoittelukoulujen toi- Se l v i t y s osa : Tällä momentilla aikai- 11349: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) semmin toteutettujen hankkeiden rahoitukses- 11350: Momentille myönnetään 347 353 000 mk. ta vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion 11351: Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavus- kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen, minkä johdos- 11352: tuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen ta momentti ja sen määräraha on poistettu ta- 11353: kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle lousarviosta. 11354: ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen 11355: maksamiseen. 1998 määräraha 136 685 000 11356: S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on aset- 1997 tilinpäätös 182114 000 11357: tanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitos- 11358: ta seuraavat tulostavoitteet (87.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomäärära- 11359: Yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yhte- ha3 v) 11360: ydessä harjoittelukoulu huolehtii opetustyön Se 1v i t y s osa : Tältä momentilta aikai- 11361: laadusta sekä kokeilee ja kehittää opetusta, semmin toteutettujen hankkeiden rahoitukses- 11362: opetussuunnitelmia, opetusharjoittelua ja ope- ta vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion 11363: tusteknologian käyttöä sekä tuottaa täydennys- kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen, minkä johdos- 11364: koulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteutta- 11365: 29.11 195 11366: 11367: ta momentti ja sen määräraha on poistettu ta- 1998 määräraha 47 500000 11368: lousarviosta. 1997 tilinpäätös 56 600 000 11369: 11370: 11371: (11.) Valtion harjoittelukoulut 11372: 11373: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momenttien 21 ja 22 määrärahat on 11374: otettu huomioon momentin 29.10.24 ja momentin 74 määräraha on otettu huomioon momentin 11375: 29.10.(74) laskelmissa. Momentilla 29.11.(74) aiemmin toteutettujen hankkeiden rahoituksesta 11376: vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen. 11377: 11378: 11379: 20. Ammattikorkeakouluopetus 11380: 11381: Se l v i t y s osa : Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano käynnistettiin 1.8.1996 lu- 11382: kien ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (25511995) ja siihen liittyvän muun lainsäädän- 11383: nön nojalla. Vuonna 1996 aloitti toimintansa yhdeksän, vuonna 1997 seitsemän ja vuonna 1998 11384: neljä vakinaista ammattikorkeakoulua. Valtioneuvosto myönsi 23.4.1998 toimiluvan neljälle uu- 11385: delle, 1.8.1999 aloittavalle ammattikorkeakoululle. Vakinaisten ammattikorkeakoulujen keski- 11386: määräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan noin 71 300,josta 56 800 nuor- 11387: ten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, 11 500 aikuisten tutkintoon johta- 11388: vassa koulutuksessa ja 3 000 ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavaa opiskelijaa. 11389: Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen kehittäminen pe- 11390: rustuvat ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön lisäksi valtioneuvoston 21.12.1995 hy- 11391: väksymään koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 11392: vuosille 1995-2000. Kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan 11393: asteittain suunnitelmakaudella. Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisessä edetään laa- 11394: dun sekä kokeilu- ja kehittämistoiminnassa osoitetun näytön perusteella. Ammattikorkeakoulu- 11395: jen kokonaismäärä tulee olemaan hieman alle 30. 11396: Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat ammattikorkeakoulu-uudistuksen toi- 11397: meenpanon onnistumisen turvaamiseksi erityisesti opettajien jatkokoulutukseen ja muuhun hen- 11398: kilöstön kehittämiseen, kansainvälistämiseen, kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämiseen, 11399: tietoyhteiskuntahankkeen toteuttamiseen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämiseen. Han- 11400: kerahoitus kohdistetaan pääosin näihin tuki toimenpiteisiin. Tietoteollisuuden koulutuksen ja tut- 11401: kimuksen vuosina 1998-2002 toteutettavan lisätoimenpideohjelman toteuttamista jatketaan. 11402: Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 1999 noin 2 300 ammattikorkea- 11403: koulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen. 11404: Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkea- 11405: koulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukau- 11406: den jakson. Vuoden 1999 tavoite on 5 000 opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä 11407: vastavuoroisuus. Vuonna 1999 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee 3 000 ul- 11408: komaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 % 11409: opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 1999 tavoitteena on 11410: vastavuoroisesti 800 opettajan vaihto. 11411: 196 29.20 11412: 11413: Kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että 11414: ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Vuon- 11415: na 1999 tavoite on vähintään 3,5 %. 11416: Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutietä 11417: etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nou- 11418: sisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista. 11419: Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa erikoistumisopintojen tarjontaa monipuolistetaan 11420: ja laajennetaan. Ammatillisia jatkotutkintoja kehitetään pilottivaiheen kokemusten pohjalta. 11421: Avoin ammattikorkeakouluopetus laajennetaan kaikkiin ammattikorkeakouluihin. 11422: Väliaikaiset ammattikorkeakoulut, jotka ovat ammatillisten oppilaitosten yhteenliittymiä, ra- 11423: hoitetaan ammatillisen koulutuksen määrärahoista luvusta 29.60. Ammattikorkeakoulujen kehit- 11424: tämismomentti 29.20.25 koskee sekä vakinaista että väliaikaista ammattikorkeakouluopetusta. 11425: 11426: Opiskelijoiden määrät vuosina 1997-99 vakinaisissa ammattikorkeakouluissa 11427: Opiskelijoiden lukumäärä 11428: Koulujen Opisk.määrän 11429: lkm muutos 11430: 1999 1997 1998 1999 1998/99 11431: Kunnalliset ammattikorkeakoulut 16 21000 11432: Yksityiset ammattikorkeakoulut 8 7000 11433: Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä!) 24 28000 49000 71300 +22 300 11434: -joista nuorten amk-tutkintoon johtava 11435: koulutus 21800 38400 56800 +18 400 11436: -ja aikuisten amk-tutkintoon johtava 11437: koulutus ja erikoistumisopinnot 6200 10600 14500 +3 900 11438: l) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina ja ammattikorkeakoulujen lukumäärä 1.8.1999 11439: mukaisena 11440: 11441: 11442: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 11443: (siirtomääräraha 2 v) yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus- 11444: Momentille myönnetään 20 399 000 mk. tannuksiin (arviomääräraha) 11445: Määrärahaa saa käyttää vakinaisten ja väliai- Momentille myönnetään 1 089 762 000 mk. 11446: kaisten ammattikorkeakoulujen arvioinnista, Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea- 11447: ammattikorkeakoulututkimuksesta, ammatti- kouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja 11448: korkeakoulujen kansainvälistämisestä ja muis- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne- 11449: ta uusista kehittämishankkeista aiheutuvien tun lain mukaisen valtionosuuden ja -avustuk- 11450: suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintameno- sen maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoi- 11451: jen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa men rahoituksesta annetun lain mukaiseen am- 11452: saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- mattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen 11453: ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. Mää- valtionavustukseen. 11454: rärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henki- Määrärahasta saa käyttää ammattikorkea- 11455: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukai- 11456: seen. seen ylimääräiseen valtionavustukseen am- 11457: mattikorkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan 11458: 1999 määräraha 20 399 000 ja muihin kehittämishankkeisiin sekä tuloksel- 11459: 1998 määräraha 20 399 000 lisuusrahoitukseen enintään 103 200 000 mk, 11460: 1997 tilinpäätös 23 000000 mistä enintään 10 700 000 mk tietoverkkojen 11461: 29.39 197 11462: 11463: perustamishankkeisiin ja muihin tietotekniik- mk 11464: kahankkeisiin. Opiskelijoiden palkkaamiseen har- 11465: Määrärahasta saa käyttää enintään 8 000 000 joittelijoiksi (enintään) 39 500000 11466: mk avoimen ammattikorkeakouluopetuksen Avoimen ammattikorkeakoulu- 11467: tukemiseen. opetuksen tukemiseen (enintään) 8 000000 11468: Valtionavustuksiin (enintään) 103 200000 11469: Määrärahasta saa käyttää enintään Yhteensä 1 089 762 000 11470: 39 500 000 mk ammattikorkeakouluopiskeli- 11471: joiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 11472: Se l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- oon lisäyksenä 10 000 000 mk siirtona mo- 11473: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: mentilta 29.60.24, 567 800 000 mk momentil- 11474: ta 29.60.30 ja vähennyksenä 1 224 669 000 mk 11475: mk 11476: momentin 29.40.30 perusteluihin viitaten. 11477: Laskennalliset kustannukset 2111064000 11478: - kunnalliset 1 625 520 000 1999 määräraha 1 089 762 000 11479: - yksityiset 485 544000 1 547 306 000 11480: 1998 määräraha 11481: Kuntien rahoitusosuus -957 348 000 11482: Valtionosuusleikkaukset -267 321 000 1997 tilinpäätös 858 363 271 11483: Opettajankoulutuksen valtion- 11484: avustuksiin 52 667 000 11485: 11486: 11487: 11488: 11489: (39.) Opintotuki 11490: 11491: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 22, 52, 55, 56, 57, 58 ja 59 11492: on siirretty luvun 29.70 vastaaviksi momenteiksi. 11493: 11494: 11495: 40. (29.40, osa) Yleissivistävä koulutus 11496: 11497: Se l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vahvis- 11498: tamaan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 11499: vuosiksi 1995-2000 (VNp 21.12.1995). 11500: Yleissivistävän koulutuksen (perusopetus, lukio-opetus ja taiteen perusopetus) kehittämisen 11501: lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudel- 11502: lisesta asemasta riippumatta. Peruskoulutuksen laadusta ja koulutuksen perusturvasta huolehdi- 11503: taan oppilaitosverkon ja oppimisympäristöjen kehittämisellä sekä lisäämällä toiminnan arvioin- 11504: tia. 11505: Matemaattis-luonnontieteellistä opetusta tehostetaan ja kieliohjelman monipuolistamisessa 11506: edetään laadittujen kehittämisohjelmien mukaisesti. Matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen 11507: kehittämistoimenpitein pyritään lasten ja nuorten osaamisen taso nostamaan OECD-maiden par- 11508: haaseen neljännekseen. Pilottikouluverkoston avulla parannetaan ja monipuolistetaan opetusme- 11509: netelmiä sekä lisätään kokeellisuutta opetuksessa. 11510: Peruskoulussa kielivalintoja monipuolistetaan valionaisten kielten avulla. Vieraalla kielellä an- 11511: nettavaa opetusta lisätään peruskoulussa ja lukiossa. Eri kulttuurien tuntemusta ja oppilaitosten 11512: kansainvälistämistä edistetään. 11513: 198 29.40 11514: 11515: Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaisesti tähdätään siihen, että vuonna 2000 pe- 11516: ruskoulun päättävät nuoret osaavat käyttää keskeisiä työ välineitä, lähettää viestejä ja hakea tietoa 11517: tietojärjestelmistä sekä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelujen välineenä ja koulutyön 11518: ulkopuolella. Lukion osalta tavoitteena on, että koulun päättävät nuoret ovat sisäistäneet tieto- ja 11519: viestintätekniikan osaksi opiskelua, työntekoa ja arkielämää. 11520: Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilai- 11521: tosten toiminnassa. 11522: Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaa toteutetaan yhteistyössä eri toimintasektoreiden kans- 11523: sa. 11524: Peruskoulun erityisopetuksen laaja-alainen kehittämishanke jatkuu. 11525: Peruskoulusta jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen. 11526: Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä 11527: syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen. 11528: Peruskoulujen ja peruskouluasteiden oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna ar- 11529: vioidaan lukuvuonna 1998-1999 olevan noin 586 000. Peruskoulussa annettavaan lisäopetukseen 11530: (peruskoulun 10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 1999 noin 3 000 oppilasta ja valtion- 11531: osuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin 6 000 oppilasta. 11532: Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 1998-1999 olevan päivälukioissa noin 11533: 113 000 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000. 11534: Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esi- 11535: opetus, peruskouluopetus ja lukio-opetus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja 11536: kulttuuri. Vuoden 1999 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetus- 11537: ta, venäjän-ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta. 11538: Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 1999 olevan 820 ja 11539: Suomalais-venäläisessä koulussa 780. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että peruskoulu- ja lukio- 11540: opetus. Opetusministeriön alustavasti asettaman tulostavoitteen mukaan oppilaitoksissa on tar- 11541: koitus suorittaa vuoden 1999 aikana yhteensä 120 peruskoulun päästötodistustaja 110 ylioppi- 11542: lastutkintoa. 11543: Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat peruskouluopetuksen 11544: antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut Opetusminis- 11545: teriön alustavasti asettaman tulostavoitteen mukaan oppilaitosten toimintaa tehostetaan edelleen 11546: erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 1999 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 580 op- 11547: pilaalle. 11548: Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 1999 noin 68 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorit- 11549: tavan yhteensä noin 205 000 koetta. 11550: 11551: 21. (29.40.21, osa) Valtion yleissivistävän listämiseen, maahanmuuttajien täydentävään 11552: koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha opetukseen sekä vammaisten lasten koulujen 11553: 2v) palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan. 11554: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Se 1v i t y s o s a : Momentin nimike on 11555: 199 790 000 mk. muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu 11556: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n Euroop- huomioon valtion yleissivistävien oppilaitos- 11557: pa-koulujen opettajien palkkausmenojen mak- ten maksullisen toiminnan nettobudjetoitavat 11558: samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää val- tulot. 11559: tion yleissivistävien oppilaitosten kansainvä- 11560: 29.40 199 11561: 11562: Määrärahaa on tarkoitus käyttää seuraavasti: (24.) Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 11563: 2 v) 11564: mk 11565: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 11566: Valtion yleissivistävät oppilaitokset: mentiksi 29.60.24. 11567: Helsingin ranskalais-suomalainen 11568: koulu 23 090000 25. (29.40.25, osa) Yleissivistävän koulutuk- 11569: Suomalais-venäläinen koulu 21 740 000 11570: Vammaisten lasten koulut 142 260 000 11571: sen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 11572: Yhteensä 187 090 ööö Momentille myönnetään 10 128 000 mk. 11573: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän kou- 11574: Muu opetus: lutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämis- 11575: Koulukotien perusopetus 8 700000 hankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnis- 11576: EU:n Eurooppa-koulut 4 000000 tämis- ja toimintamenojen ja avustusten mak- 11577: Yhteensä 12 700 000 samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n 11578: Kaikki yhteensä 199 790 000 hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden 11579: rahoitukseen. 11580: Valtion yleissivistävien oppilaitosten meno- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- 11581: jen ja tulojen erittely: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 11582: miseen. 11583: mk 11584: Bruttomenot 198 090 000 11585: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 11586: Maksullisen toiminnan erillismenot 6 000000 sa on otettu lisäyksenä huomioon 300 000 mk 11587: Muut toimintamenot 192 090 000 valtion koulukotien perusopetuksen kehittä- 11588: Bruttotulot 11000000 mistoimintaan siirtona momentilta 33.12.21. 11589: Maksullisen toiminnan tulot 6 000000 11590: Muut tulot 5 000000 1999 määräraha 10 128 000 11591: Nettomenot 187 090000 1998 määräraha 9 828 000 11592: 1997 tilinpäätös 8 828 000 11593: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 11594: oon lisäyksenä 410 000 mk vuokramenojen 11595: 30. (29.40.30, osa ja 51, osa) Valtionosuus 11596: johdosta, 994 000 mk EU:n Eurooppa-koulu- 11597: jen opettajien palkkausmenoina ja ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttö- 11598: 10 000 000 mk määrärahan oikaisuna. Lisäksi kustannuksiin (arviomääräraha) 11599: määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu Momentille myönnetään 6 668 183 000 mk. 11600: huomioon 8 700 000 mk valtion koulukodeis- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 11601: sa annettavan perusopetuksen menoina, josta toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 11602: siirtona 2 600 000 mk momentilta 33.32.30 valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. 11603: sekä tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va- Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtion- 11604: kinaistamiseksi 3 258 000 mk 29 henkilön osuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan 11605: palkkauksina siirtona momentilta 34.06.02. valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauk- 11606: Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulu- sen maksamiseen kunnille. 11607: tuksen kustannuksiin 42 889 000 mk on otettu Määrärahasta saa käyttää enintään 11608: huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 25 300 000 mk avustuksina atk-hankintoihin 11609: sekä opetusministeriön määräämin perustein 11610: 1999 määräraha 199 790 000 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne- 11611: 1998 määräraha 172 544 000 tun lain 42 §:n mukaisina avustuksina enintään 11612: 8 837 000 46 000 000 mk avustusten maksamiseen oppi- 11613: 1998lisämääräraha 11614: laitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja 11615: 1997 tilinpäätös 170 875 000 11616: oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle 11617: tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa raja- 11618: 200 29.40 11619: 11620: kuntien yhteistoimintaan perustuvasta suoma- tien osuutena harjoittelukouluista ja valtion 11621: laisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin yleissivistävästä koulutuksesta 11622: kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppi- 102 377 000 mk. 11623: laiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avus- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11624: tuksen maksamiseen saamenkielisten, romani- nä huomioon 1 224 669 000 mk sen johdosta, 11625: kielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkie- että kuntien rahoitusosuus ammattikorkea- 11626: len opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta koulujen käyttökustannuksiin sekä ammatti- 11627: palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla korkeakoulujen laskennallinen osuus valtion- 11628: hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen perus- osuusleikkauksesta on otettu huomioon mo- 11629: koulussa ja lukiossa. mentin 29.20.30 rahoituksessa. 11630: Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11631: Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuk- nä huomioon 143 000 000 mk opettajien elä- 11632: sen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten me- kemaksujärjestelmän muutoksen johdosta, 11633: nojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää 2 400 000 mk siirtona momentilta 33.32.30 11634: enintään 810 000 mk musiikkioppilaitosten koulukodeissa annettavan perusopetuksen siir- 11635: harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. tämisestä opetustoimeen ja 20 620 000 mk 11636: Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen siirtona momentilta 29.69.50. 11637: valtionosuuden perusteena käytettävä yksikkö- Määräraha on mitoitettu seuraavien keski- 11638: hinta on 7 mk asukasta kohti. Valtionosuuden määräisten yksikköhintojen mukaisesti: 11639: laskennallisena perusteena käytettävä tunti- 11640: määrä on musiikin perusopetuksessa enintään Lukio-opetus 19 330 mklopp. 11641: 1490 000. Perusopetus 21 857 mklopp. 11642: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- Taiteen perusopetus 11643: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: - asukaskohtainen valtion- 11644: osuus 7 mk/as 11645: mk 11646: - musiikin perusopetus 239 mk/opetustunti 11647: 11648: Laskennalliset kustannukset 1999 määräraha 6 668 183 000 11649: - kunnallinen perusopetus 12 441 106 000 11650: - yksityinen perusopetus 266 218 000 11651: 1998 määräraha 5 531039 000 11652: - kunnallinen lukio-opetus 2 322 615 000 1997 tilinpäätös 5 271 520 000 11653: - yksityinen lukio-opetus 174 821 000 11654: -taiteen perusopetus (asukaskoh- (31.) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen 11655: tainen) 35 854 000 (osa EU) (arviomääräraha) 11656: Kuntien rahoitusosuus -6 663 108 000 S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 11657: Valtionosuusleikkaukset -2 019 773 000 11658: Tasauserät -172 400 000 11659: mentiksi 29.60.31. 11660: Valtionosuus taiteen perusopetuk- 11661: seen (opetustuntikohtainen) 202 983 000 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatil- 11662: Valtionosuus ulkomailla toimivien listen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulu- 11663: koulujen käyttökustannuksiin 6 557 000 jen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 11664: Rahoituslain mukaiset avustukset 46000000 3 v) 11665: Tietoyhteiskuntahanke 25 300 000 11666: Eräät ulkomaanopetuksen menot 1 200 000 11667: Momentille myönnetään 485 300 000 mk. 11668: Musiikkioppilaitosten harkinnan- Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lu- 11669: varaiset valtionavustukset 810 000 kiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, 11670: Yhteensä 6 668 183 000 ammattikorkeakoulujen ja taiteen perusope- 11671: tuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 11672: Valtionosuuden mitoituksessa huomioon annetun lain mukaisten perustamishankkeiden 11673: otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun- sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 11674: 29.40 201 11675: 11676: annetun lain (70511992) mukaisten perusta- Momentilta saa lisäksi vuonna 1999 myön- 11677: mishankkeiden, peruskoulun, lukion ja yleisen tää valtionavustusta jatkorahoituksena Anna 11678: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista an- Tapion koulun perustamishankkeeseen enin- 11679: netun lain (111211978) mukaisten perustamis- tään 1 800 000 mk. 11680: kustannusten, eräiden ammatillisten oppilai- Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 11681: tosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä käyttää seuraavasti: 11682: korkotukilainoista annetun lain (107511975) 11683: mukaisten perustamiskustannusten sekä am- mk 11684: matillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun Vuonna 1999 myönnettävä! val- 11685: lain (494/1983) mukaisten perustamiskustan- tionosuudet ja -avustukset 11686: - yleissivistävä koulutus 52 000 000 11687: nusten valtionosuuksien ja -avustusten maksa- 11688: -kunnallinen ammatillinen koulu- 11689: miseen. tus ja ammattikorkeakoulut 22000 000 11690: Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten - yksityinen ammatillinen koulu- 11691: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- tus ja ammattikorkeakoulut 1 300 000 11692: noista annetun lain (101511977) säännösten Anna Tapion koulu 1 800 000 11693: mukaan suoritettavien vuonna 1990 ja sitä en- Vuosina 1993-98 myönnetyt val- 11694: nen myönnettyjen rakennuslainojen korkohy- tionosuudet 11695: vitysten maksamiseen. Korkohyvityksen mää- - yleissivistävät oppilaitokset 165 000 000 11696: rä on ensimmäisen neljän lainavuoden aikana 4 -kunnalliset ammatilliset oppilai- 11697: prosenttiyksikköä sekä 5-8 lainavuosien aika- tokset ja ammattikorkeakoulut 105 000 000 11698: na 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen laina- - yksityiset ammatilliset oppilai- 11699: tokset ja ammattikorkeakoulut 5 200 000 11700: vuoden jälkeen korkotukea ei makseta. 11701: Ennen vuotta 1993 myönnettyjen 11702: Vuonna 1999 saa myöntää valtionosuutta ja rakentamislupien edellyttämät val- 11703: -avustusta perustamishankkeille siten, että tionosuudet ja muut lakisääteiset 11704: hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ja -avus- menot 11705: tukset ovat tammikuun 1999 hintatasossa yh- - yleissivistävät oppilaitokset 82 000 000 11706: teensä enintään 270 000 000 mk. Valtion- -kunnalliset ammatilliset oppilai- 11707: osuuksista ja -avustuksista yhteensä enintään tokset 38 000000 11708: 85 000 000 mk saa myöntää toteutusaikaisena. -yksityiset ammatilliset oppilai- 11709: Vuonna 1999 saa edellisen lisäksi vahvistaa tokset 13 000000 11710: laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, Yhteensä 485 300 000 11711: joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon- 11712: na 2000 tai sen jälkeen siten, että arvio hank- Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtion- 11713: keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden osuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle me- 11714: 1999 tammikuun hintatasossa on yhteensä noja seuraavasti (milj. mk): 11715: enintään 400 000 000 mk. 11716: 11717: 2000 2001 2002 2003- 11718: Ennen vuotta 1999 hyväksytyt hankkeet 11719: - yleissivistävät oppilaitokset 233 201 143 272 11720: - ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 145 130 105 171 11721: Vuonna 1999 myönnettävä! valtionosuudet 11722: - yleissivistävä koulutus 14 17 21 89 11723: - ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 4 11 13 58 11724: Yhteensä 396 359 282 590 11725: 202 29.60 11726: 11727: 1999 määräraha 485 300 000 1999 määräraha 3 100 000 11728: 1998 määräraha 551 000 000 1998 määräraha 3 100 000 11729: 1997 tilinpäätös 678 700 000 1997 tilinpäätös 3 090 000 11730: 11731: (74.) Talonrakennukset (siirtomääräraha 11732: 3 v) 11733: (37.) Valtion avustus kiinteistöjen hankin- S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- 11734: taan (siirtomääräraha 3 v) ha on poistettu talousarviosta. Tällä momentil- 11735: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- la aiemmin toteutettujen hankkeiden rahoituk- 11736: mentiksi 29.60.37. sesta vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion 11737: kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen. 11738: 51. (29.40.51, osa) Valtionavustus järjes- 11739: töille 1998 määräraha 21 360 000 11740: Momentille myönnetään 3 100 000 mk. 1997 tilinpäätös 29 095 000 11741: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 11742: seen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville (87.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomäärära- 11743: järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, ha3 v) 11744: koulun vapaan harrastustoiminnan tukemi- S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 11745: seen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto- mentiksi 29.60.87. 11746: oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 11747: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 11748: muutettu. 11749: 11750: 11751: 60. (29.40, osa) Ammatillinen koulutus 11752: 11753: S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vahvista- 11754: maan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuo- 11755: siksi 1995-2000 (VNp 21.12.1995). 11756: Ammatillisen koulutuksen keskeisin haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Koulu- 11757: tuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta sisällyttämällä oppilaitosmuotoisiin 11758: toisen asteen kolmivuotisiin ammatillisiin tutkintoihin vähintään puolen vuoden laajuinen työs- 11759: säoppimisen jakso ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutuksen käyttöä erityisesti amma- 11760: tilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutus liitetään osaksi muuta amma- 11761: tillista koulutusta, mutta samalla sen koulutuksellisia ja opetuksellisia ominaispiirteitä vahviste- 11762: taan. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osuus pyritään nostamaan vuoden 1999 aikana 8- 11763: 10 %:iin kaikista toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittavista nuorista. 11764: Tutkintorakenteen kehittämistä jatketaan tavoitteena laajuudeltaan kolmivuotiset toisen asteen 11765: ammatilliset tutkinnot. Lähtökohtana ovat koulutusalakohtaisten tarpeiden mukaiset laaja-alaiset 11766: moniammatillisuutta tukevat tutkinnot, jotka sisältävät myös eriytyneempääja syvempää amma- 11767: tillista eritysosaamista. Tavoitteena on, että vuonna 1999 noin 65-70 % nuorten toisen asteen am- 11768: matillisen koulutuksen tarjonnasta on laajuudeltaan kolmivuotista ja noin 70 %:iin tarjonnasta si- 11769: sältyy vähintään puolen vuoden laajuinen työssäoppimisen jakso. 11770: Koulutustarpeiden ennakointi- ja niihin reagointivastuuta siirretään nykyistä enemmän oppilai- 11771: toksille ja ylläpitäjille. Koulutuksen järjestäjien vastuu ja aktiivinen rooli työelämän osaamistar- 11772: peiden huomioon ottamisessa korostuu koululainsäädännön uudistuksen toteutuksen myötä. Op- 11773: 29.60 203 11774: 11775: pilaitosten vastuuta valmistuneiden työhönsijoittumisen edistämisessä ja seurannassa lisätään. 11776: Uudistunutta koulutustoimikuntajärjestelmää kehitetään osaltaan palvelemaan oppilaitosten 11777: omaa ennakointi- ja kehittämistyötä. 11778: Oppilaitosverkkoa ja ylläpitojärjestelmää kehitettäessä tavoitteena on toisen asteen ammatilli- 11779: sen koulutuksen kokoaminen riittävän suuriksi ja monialaisiksi sekä omistuspohjaltaan yhtenäi- 11780: siksi kokonaisuuksiksi kuitenkin siten, että koulutuksen alueellinen saavutettavuus säilyy. 11781: Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä on vuoden 1999 alussa yhteensä arviolta 237, joista 11782: 55 kuntia, 72 kuntayhtymiä ja 110 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtio ylläpitää viittä 11783: erityisoppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskusta ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskes- 11784: kusta. 11785: Ammatillista peruskoulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopistoissa, lii- 11786: kunnan koulutuskeskuksissa, musiikin ammatillista peruskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa 11787: ja eräissä muissa pääsääntöisesti aikuisten ammatillista peruskoulutustajärjestävissä oppilaitok- 11788: sissa (nykyiset aikuiskoulutuskeskukset ja valtakunnalliset erikoisoppilaitokset). Oppilaitoksia 11789: arvioidaan olevan vuoden 1999 alussa yhteensä 354, joista 84 kuntien, 149 kuntayhtymien ja 114 11790: yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden ylläpitämiä oppilaitoksia sekä 7 valtion oppilaitosta. 11791: Toisen asteen koulutuspaikkojen määrä mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle 11792: ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin peruskoulun jälkei- 11793: sessä koulutuksessa. Tavoitteeksi asetetaan noin 43 000-44 000 toisen asteen oppilaitosmuotoi- 11794: sen nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa vuonna 1999. Näistä noin 5 000-6 000 aloi- 11795: tuspaikkaa arvioidaan kohdennettavaksi lukionjälkeen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen 11796: siirtyville. Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien nuorten tavoit- 11797: teeksi asetetaan noin 4 000-5 000. Nuorille tarkoitettuja toisen asteen ammatillisen koulutuksen 11798: aloituspaikkoja oppisopimuskoulutus mukaan lukien olisi näin ollen tarjolla noin 70 % peruskou- 11799: lun päättävään ikäluokkaan verrattuna. 11800: Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi vuonna 1999 arvioidaan 11801: yhteensä noin 145 400 opiskelijaa, josta 128 200 nuorten ja 17 200 aikuisten ammatillisessa pe- 11802: ruskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä 24 000 vuotuista opiskeli- 11803: jaa, joista 15 000 opiskelijaa peruskoulutuksessa ja 9 000 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulu- 11804: tuksessa. 11805: Vuotta 1999 koskevissa ammatillisen koulutuksen opiskelijamääräarvioissa on otettu huomi- 11806: oon ammatillisen koulutuksen säätelyjärjestelmän uudistamisen vaikutus siten, että koulutus- 11807: paikkojen täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 90 %. Opiskelijamääräarvioissa on lisäksi otettu 11808: huomioon Suomen työllisyysohjelman mukaisen tilapäisen koulutustarjonnan loppuminen ja 11809: opiskelijamääriin vaikuttavat valtioneuvoston päätökset. 11810: 11811: Opiskelijoiden määrät vuosina 1997-99 ammatillisessa peruskou1utuksessa 11812: Opiskelijoiden lukumäärä 11813: Opiskelija- 11814: määrän muutos 11815: 1997 1998 1999 1998199 11816: Valtion ammatilliset oppilaitokset 800 850 900 +50 11817: Kuntien ja kuntayhtymien oppilaitokset yh- 11818: teensä 144 300 133 750 118 000 -15 750 11819: - ammatilliset oppilaitokset 142 800 132 350 116 700 -15 650 11820: - kansanopistot 100 200 200 +1-0 11821: - musiikin ammatillinen peruskoulutus 400 300 300 +1-0 11822: 204 29.60 11823: 11824: - ammatillinen peruskoulutus muissa oppi- 11825: laitoksissa 1000 900 800 -100 11826: Yksityiset oppilaitokset yhteensä 31900 29400 26500 -2 900 11827: - ammatilliset oppilaitokset 26 200 24 300 21900 -2400 11828: - kansanopistot 2 300 2100 2000 -100 11829: - liikunnan koulutuskeskukset 600 600 500 -100 11830: - musiikin ammatillinen peruskoulutus 1000 1000 900 -100 11831: - ammatillinen peruskoulutus muissa oppi- 11832: laitoksissa 1 800 1400 1200 -200 11833: Ammatillinen peruskoulutus yhteensä!) 177 000 164 000 145 400 -18 600 11834: - ammatilliset oppilaitokset 169 800 157 500 139 500 -18 000 11835: - muut oppilaitokset 7 200 6500 5 900 -600 11836: Nuorten ammatillinen peruskoulutus 155 550 145 650 128 200 -17 450 11837: - ammatilliset oppilaitokset 151 500 141 800 124 800 -17 000 11838: - muut oppilaitokset 4050 3 850 3 400 -450 11839: Aikuisten ammatillinen peruskoulutus 21450 18 350 17 200 -1150 11840: - ammatilliset oppilaitokset 18 300 15 700 14700 -1 000 11841: - muut oppilaitokset 3 150 2650 2500 -150 11842: l) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Opiskelijamäärissä ovat mukana väliaikaisten 11843: ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Opiskelijamäärien väheneminen aiheutuu ammattikorkeakoulujen vakinaistumis- 11844: esta ja tilapäisen koulutustarjonnan loppumisesta. 11845: 11846: 11847: 21. (29.40.21, osa) Valtion ammatillisten melaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenku- 11848: oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha lun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan. 11849: 2 v) 11850: Menojen ja tulojen erittely: mk 11851: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11852: 114 795 000 mk. Bruttomenot 130 395 000 11853: Määrärahasta saa käyttää valtion ammatillis- Maksullisen toiminnan erillismenot 10000000 11854: ten oppilaitosten kansainvälistämiseen ja atk- Muut toimintamenot 120 395 000 11855: hankintoihin enintään 1 000 000 mk. Bruttotulot 15 600000 11856: Maksullisen toiminnan tulot 10000 000 11857: Määrärahaa saa käyttää myös valtion amma- Muut tulot 5 600000 11858: tillisten oppilaitosten maahanmuuttajien val- Nettomenot 114 795 000 11859: mistavaan ja tukiopetukseen, valtion ammatil- 11860: listen erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittä- Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope- 11861: miskeskustoimintaan sekä työnantajille koulu- tusministeriön päätökseen (167411993) eräi- 11862: tussopimuksen perusteella maksettaviin koulu- den valtion oppilaitosten maksullisista suorit- 11863: tuskorvauksiin. teista. 11864: S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään Maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet 11865: valtion ammatillisten erityisoppilaitosten, Saa- tunnusluvut vuodelta 1997 ja ennakoidut tun- 11866: nusluvut vuosille 1998 ja 1999: 11867: 29.60 205 11868: 11869: 11870: 11871: 1997 1998 1999 11872: mk mk mk 11873: TULOT 11874: Muut suoritteet 13 973 000 7 800000 10000000 11875: Maksullisen toiminnan tulot yhteensä 13 973 000 7 800000 10000000 11876: 11877: KUSTANNUKSET 11878: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 12 415 000 7 720000 9 800000 11879: 11880: Käyttöjäämä 1558 000 80000 200000 11881: %tuloista 11,2 1,0 2,0 11882: 11883: Osuus yhteiskustannuksista 1481 000 80000 200000 11884: Kustannukset yhteensä 13 896 000 7 800000 10000 000 11885: 11886: Ylijäämä (+)/Alijäämä(-) 77000 +0 +0 11887: %tuloista 1 0 0 11888: 11889: Selvitysosa: Määrärahan mitoitukses- 11890: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- sa on otettu huomioon vähennyksenä 11891: oon lisäyksenä 40 000 000 mk määrärahan oi- 10 000 000 mk siirtona momentille 29.20.30. 11892: kaisuna sekä opiskelijamäärän kasvun johdos- 11893: ta 6 055 000 mk. Lisäksi määrärahan mitoituk- 1999 määräraha 25 000 000 11894: sessa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 1998 määräraha 35 000 000 11895: vakinaistaiDiseksi otettu huomioon lisäyksenä 1997 tilinpäätös 46 000 000 11896: 540 000 mk viiden henkilön palkkauksina siir- 11897: tona momentilta 34.06.02. 25. (29.40.25, osa) Ammatillisen koulutuk- 11898: Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppi- sen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 11899: laitoksissa annettavan opetuksen kustannuk- 11900: Momentille myönnetään 11 546 000 mk. 11901: siin 38 160 000 mk on otettu huomioon mo- 11902: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen ja op- 11903: mentin 29.60.30 mitoituksessa. 11904: pisopimuskoulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja 11905: kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-, 11906: 1999 määräraha 114 795 000 11907: käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustus- 11908: 1998 määräraha 65 173 000 ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 11909: 1998 lisämääräraha 8 540 000 myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulu- 11910: 1997 tilinpäätös 59 300000 tushankkeiden rahoitukseen. 11911: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen- 11912: 24. (29.40.24) Harjoittelutoiminta (siirto- kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 11913: määräraha 2 v) miseen. 11914: Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 11915: Määrärahaa saa käyttää ammatillisessa pe- 1999 määräraha 11 546 000 11916: ruskoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden 1998 määräraha 11 546 000 11917: palkkaamiseen harjoittelijoiksi sekä muuhun 1997 tilinpäätös 12 605 000 11918: toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssä- 11919: oppimisen rahoittamiseen. 11920: 206 29.60 11921: 11922: 30. (29.40.30, osa) Valtionosuus ja -avustus mk 11923: ammatillisen koulutuksen käyttökustannuk- -yksityiset musiikin ammatillista 11924: siin (arviomääräraha) peruskoulutusta järjestävät oppilai- 11925: Momentille myönnetään 2 204 080 000 mk. tokset 43 665 000 11926: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- - yksityiset kansanopistot 103 126 000 11927: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten - yksityiset muut ammatillista pe- 11928: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. ruskoulutusta järjestävät oppilai- 11929: tokset 35 700000 11930: Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön 11931: - liikunnan koulutuskeskukset 30798 000 11932: määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoi- Kuntien rahoitusosuus -2 722 897 000 11933: men rahoituksesta annetun lain 42 §:n mukai- Valtionosuusleikkaukset -683 158 000 11934: sina avustuksina enintään 2 200 000 mk am- Rahoituslain mukaiset avustukset 25 400000 11935: mattikorkeakoulukokeiluihin ja enintään Tietoyhteiskuntahanke 8 500000 11936: 23 200 000 mk avustusten maksamiseen oppi- Muut avustukset 12 500 000 11937: laitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan, op- Yhteensä 2 204 080 000 11938: pilaitosten kansainvälistämiseen, urheilijoiden 11939: ammatilliseen koulutukseen, musiikin amma- 11940: tillista peruskoulutusta järjestävien oppilaitos- Valtionosuuden mitoituksessa huomioon 11941: ten sekä musiikkipainotteisten ammatillisten otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun- 11942: oppilaitosten toimintaan, Örebron kuulovam- tien osuutena valtion ammatillisista oppilai- 11943: maisten oppilaitoksen suomalaisten opiskeli- toksista 38 160 000 mk, eräiltä aikuiskoulu- 11944: joiden kustannusten kattamiseen ja tarvittaessa tusta järjestäviltä oppilaitoksilta astettavasta 11945: muuhun tarkoitukseen. koulutuksesta 113 479 000 mk ja koulumatka- 11946: Määrärahasta saa käyttää enintään tuesta 57 328 000 mk. 11947: 8 500 000 mk avustuksina tietoverkkojen pe- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 11948: rustamishankkeisiin ja muihin tietotekniikan oon vähennyksenä 567 800 000 mk siirtona 11949: hankintoihin sekä enintään 12 500 000 mk yli- momentille 29.20.30. 11950: määräisiin avustuksiin tasoittamaan aikuiskou- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 11951: lutusta pääasiassajärjestävien oppilaitosten ra- nä huomioon siirtoina 72 000 000 mk momen- 11952: hoitusjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvia tilta 29.69.33, 112 500 000 mk momentilta 11953: muutoksia. 29.69.50 ja 36 100 000 mk momentilta 11954: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- 29.98.52. 11955: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Määräraha on mitoitettu seuraavien keski- 11956: määräisten yksikköhintojen mukaisesti: 11957: 11958: mk 11959: 11960: Laskennalliset kustannukset Ammatilliset oppilaitokset 36 744 mk/opisk. 11961: - kunnalliset ammatilliset oppilai- Kansanopistot 50 163 mk/opisk. 11962: tokset 4 344 010 000 Liikunnan koulutuskeskukset 60 196 mklopisk. 11963: - kunnalliset musiikin ammatillis- Musiikin ammatillinen perus- 11964: ta peruskoulutusta järjestävät oppi- koulutus 48 217 mk/opisk. 11965: laitokset 14 795 000 Ammatillinen peruskoulutus 11966: - kunnalliset kansanopistot 10 333 000 muissa oppilaitoksissa 29 750 mk/opisk. 11967: - kunnalliset muut ammatillista 11968: peruskoulutusta järjestävät oppilai- 1999 määräraha 2 204080 000 11969: tokset 23 800000 1998 määräraha 2166 867 000 11970: - yksityiset ammatilliset oppilai- 11971: 1997 tilinpäätös 2 888103 000 11972: tokset 957 508 000 11973: 29.60 207 11974: 11975: 31. (29.40.31) Valtionosuus oppisopimus- 1999 määräraha 519 400 000 11976: koulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) 1998 määräraha 447 350 000 11977: Momentille myönnetään 519 400 000 mk. 1997 tilinpäätös 518 192 031 11978: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 11979: toimen rahoituksesta annetun lain ja sen muut- 37. (29.40.37) Valtionavustus kiinteistöjen 11980: tamisesta annettavan lain mukaisten valtion- hankintaan (siirtomääräraha 3 v) 11981: osuuksien maksamiseen. Oppisopimusten ko- Momentille myönnetään 3 900 000 mk. 11982: konaismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen 11983: vuonna 1999 on 9 000. maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Hel- 11984: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaali- singin kaupungille aiemmin myönnettyjen val- 11985: rahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien tuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä ai- 11986: hankkeiden ja yhteisöaloitteiden kansallisten heutuviin pääomakustannuksiin. 11987: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 11988: Määrärahasta on varattu 76 784 000 mk näiden Se lv i ty s osa: Vuonna 1995 myönnetys- 11989: hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. tä valtionavustuksesta aiheutuu valtiolle me- 11990: Se l v i t y s o s a : Oppisopimuskoulutusta noja 3,8 milj. mk vuonna 2000, 3,6 milj. mk 11991: järjestetään sekä nuorten että aikuisten amma- vuonna 2001 ja 3,5 milj. mk vuonna 2002. 11992: tillisena perus- ja lisäkoulutuksena. Vuonna 11993: 1999 on tavoitteena 24 000 vuotuista oppisopi- 1999 määräraha 3 900 000 11994: muspaikkaa. Tarkoituksena on, että EU:n sosi- 4 000 000 11995: 1998 määräraha 11996: aalirahasto osallistuu 3 000 vuotuisen lisäkou- 11997: 1997 tilinpäätös 4 340 000 11998: lutuspaikan ja 2 000 vuotuisen peruskoulutus- 11999: paikan rahoitukseen sekä "Silta ammatillisesta 12000: koulutuksesta työelämään" -kokeilun rahoi- 87. (29.40.87) Kiinteistöjen hankinta (siir- 12001: tukseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu tomääräraha 3 v) 12002: huomioon lisäyksenä 19 400 000 mk ammatti- Momentille myönnetään 21 500 000 mk. 12003: ja erikoisammattitutkintoon valmentavan kou- Määrärahaa saa käyttää myös valtion teke- 12004: lutuksen rahoituksena. Määrärahan mitoituk- mien kauppasopimusten perusteella kauppa- 12005: sessa on otettu huomioon oppisopimuskoulu- hinnan ja koron maksamiseen kunnallistetuis- 12006: tuksen lisääminen valtioneuvoston päätösten sa oppilaitoksissa. 12007: mukaisesti. 12008: 12009: Käyttösuunnitelma: 12010: Kustannusarvio 12011: Hyöty- Myönnetty Myönnetään 12012: Hanke alam2 lOOOmk mk/m2 mk mk 12013: 1. Pohjois-Karjalan ammattioppi- 12014: laitos, Joensuu, lisärakennus 4450 37 800 8494 33 000000 12 500 000 12015: 2. Vaasan teknillinen oppilaitos, 12016: yht.tilat yliopiston kanssa 7 800 83 180 10664 22000000 9 000 000 12017: Yhteensä 21500 000 12018: 12019: Se l v i t y s o s a : Kokonaiskustannukset 2002 ja 40 milj. mk tämän jälkeen. 12020: eivät sisällä maksuajalta suoritettavaa korkoa. 12021: Tehdyistä sopimuksista arvioidaan aiheutuvan 1999 määräraha 21 500 000 12022: valtiolle menoja 10 milj. mk vuonna 2000, 1998 määräraha 36 700 000 12023: 10 milj. mk vuonna 2001, 10 milj. mk vuonna 1997 tilinpäätös 133 900 000 12024: 12025: 12026: 9 380l49M 12027: 208 29.69 12028: 12029: 69. Aikuiskoulutus 12030: 12031: Selvitysosa: Erimuotoista aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessajulkisen valvon- 12032: nan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tähän lukuun sisältyvät pääosin vapaan sivistys- 12033: työn piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopistot, 12034: kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valtakun- 12035: nalliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja neuvontajärjestö- 12036: jen resurssit. Tämän lisäksi aikuiskoulutuksen resursseja sisältyy lukioiden (luku 29.40), amma- 12037: tillisten oppilaitosten ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen (luku 29.60), ammattikorkeakoulu- 12038: jen (luku 29.20), yliopistojen (luku 29.10) ja liikunnan koulutuskeskusten (luku 29.98) 12039: määrärahoihin. Vuonna 1999 tavoitteena on aikuiskoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelä- 12040: män ja yhteiskunnan muutoksiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminnan paino- 12041: pisteitä ovat 12042: - elinikäisen oppimisen kansallisen strategian toimeenpano, 12043: - uuden koulutuslainsäädännön jatkotoimenpiteet, 12044: - aikuiskoulutuspolitiikan vaikuttavuus ja aikuiskoulutuksen laatu, 12045: - työelämän tutkinnot ja muut työssä olevalle aikuisväestölle soveltuvat koulutusmallit, 12046: - tietotekniikan mahdollisuudet ja avoimet oppimisympäristöt, 12047: -ammatillisen lisäkoulutuksen hankintajärjestelmä, 12048: -kansallinen ikäohjelma ja syrjäytymisvaarassa olevan aikuisväestön koulutustarpeet, 12049: - koulutustuen toimeenpano ja työttömien omaehtoinen koulutus ja 12050: - ammatillisen aikuiskoulutuksen opetus- ja muun henkilöstön osaamistaso. 12051: Koko koulutusta koskevan lainsäädäntöuudistuksen osana erityisesti aikuiskoulutusta koskevat 12052: laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, laki vapaasta sivistystyöstä sekä opetus- ja kulttuuritoi- 12053: men rahoituslaki. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillisia näyttötutkintoja 12054: ja niihin johtavaa koulutusta. Laki vapaasta sivistystyöstä on kansanopistojen, kansalaisopisto- 12055: jen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteisen koulutuksen toiminta- ja 12056: rahoituslaki. Lisäksi sen piiriin tulevat uusina valtionosuuteen oikeutettuina oppilaitoksina kesä- 12057: yliopistot. 12058: 12059: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toiminta- tuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan ke- 12060: menot (siirtomääräraha 2 v) hittämisen ja uudistusten edellyttämään opet- 12061: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tajien ja muun henkilöstön koulutukseen. 12062: 2000000mk. 12063: Menojen ja tulojen erittely: mk 12064: Määrärahaa saa käyttää myös Opetusalan 12065: koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemi- Bruttomenot, maksullisen toiminnan 12066: seen. erillismenot 24 320 000 12067: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on Bruttotulot, maksullisen toiminnan tu- 12068: muutettu. Opetusalan koulutuskeskuksesta an- lot 22 320 000 12069: nettu laki (1259/1997) on tullut voimaan Nettomenot 2 000 000 12070: 1.8.1998. Lailla yhdistettiin Ammattikasvatus- 12071: Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä ku- 12072: hallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan 12073: vaava tunnuslukutaulukko: 12074: kurssikeskuksen toiminta. Opetusalan koulu- 12075: 29.69 209 12076: 12077: 12078: 12079: 1997 1998 1999 12080: Maksullisen toiminnan tulot mk 20 183 814 22 787 000 22 320000 12081: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset mk 25 730 422 25 020000 24 320000 12082: Käyttöjäämä mk -5 546 608 -2 233 000 -2 000 000 12083: -%tuloista -27 -10 -9 12084: Osuus yhteiskustannuksista mk 0 0 0 12085: Alijäämä mk -5 546 608 -2 233 000 -2 000 000 12086: -%tuloista -27 -10 -9 12087: 12088: 1999 määräraha 2 000000 1999 määräraha 45 550 000 12089: 1998 määräraha 2 000 000 1998 määräraha 45 550 000 12090: 1997 tilinpäätös 2 000 000 1997 tilinpäätös 44 550 000 12091: 12092: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirto- 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto- 12093: määräraha 2 v) määräraha 2 v) 12094: Momentille myönnetään 45 550 000 mk. Momentille myönnetään 20 200 000 mk. 12095: Määrärahaa saa käyttää opetushallinnon hen- Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen 12096: kilöstön lisäkoulutuksesta aiheutuviin menoi- kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishank- 12097: hin ja avustuksiin. keista aiheutuvien menojen ja avustusten mak- 12098: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää 12099: opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa yllä- EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushank- 12100: pitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin ope- keiden rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää 12101: tusministeriön määräämillä koulutuspoliitti- myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vas- 12102: sesti merkittävillä alueilla. taavan henkilöstön palkkausmenojen maksa- 12103: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: miseen. 12104: Se l v i t y s osa : Määrärahaa on tarkoitus 12105: mk käyttää mm. elinikäisen oppimisen kansallisen 12106: Tietotekniikan hyödyntäminen 8 500000 strategian toimeenpanoa edistäviin hankkei- 12107: Matemaattis-luonnontieteellisen siin, erityisesti koulutuksen työelämäyhteyksiä 12108: opetuksen kehittäminen 8 500000 ja työllisyysstrategioita kehittäviin, verkkope- 12109: Kielten opetuksen ja kansainvälis- rusteisiaja muita avoimia oppimisympäristöjä, 12110: tymisen kehittäminen 5 000000 avointa ammattikorkeakouluopetusta ja ikään- 12111: Joustavien koulutusjärjestelyjen tyvien ja syrjäytymisvaarassa olevien koulu- 12112: kehittäminen 2 000000 tusta kehittäviin, koulutustuen laajentamisen 12113: Koulutuksen työelämäyhteyksien 12114: edellyttämiin ja aikuiskoulutuksen arviointiin 12115: ja yrittäjyyden edistäminen 4 000000 12116: Ammattitutkintoihin liittyvä koulu- liittyviin sekä kansainvälistä yhteistyötä edis- 12117: tus 4 000000 täviin hankkeisiin. 12118: Sosiaalisten taitojen ja suvaitsevai- 12119: suuden kehittäminen 4 800000 1999 määräraha 20 200 000 12120: Elinikäisen oppimisen strategian 1998 määräraha 21 000 000 12121: toteuttaminen 2 000000 1997 tilinpäätös 17 221 000 12122: Ikäohjelman toimeenpano 1500000 12123: Oppilaitosjohdon ja työyhteisöjen 12124: kehittäminen 2000000 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttö- 12125: Opetusministeriön käytettäväksi 3 250000 kustannuksiin (arviomääräraha) 12126: Yhteensä 45 550000 Momentille myönnetään 364 740 000 mk. 12127: 210 29.69 12128: 12129: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on 12130: työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden muutettu. Valtionavustuksen arvioidaan jakau- 12131: maksamiseen kansalaisopistoille. Määrärahas- tuvan seuraavasti: 12132: ta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämis- 12133: avustuksiin, avustuksina tietoyhteiskunnan ke- mk 12134: hittämishankkeisiin sekä ylimääräisiin avus- Valtionavustukset 151 000 000 12135: tuksiin yhteensä enintään 4 500 000 mk. Toimitiloista aiheutuvien vuokrien 12136: Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia korvaaminen ja vuokratiloja korvaa- 12137: tunteja on 2 000 000. Tuntikiintiön estämättä vien omien tilojen hankinnan valtion- 12138: määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä ai- avustus 53 000000 12139: heutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Avustukset kehittämishankkeisiin 12140: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- (enintään) 4 000000 12141: Edellisiin vuosiin kohdistuvat loppu- 12142: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: suoritukset ja oikaisut 2 000000 12143: Yhteensä 210000 000 12144: mk 12145: Valtionosuus käyttökustannuksiin 360 240000 Valtionavustus on 10 % käyttökustannuksis- 12146: Valtionavustukset (enintään) 4 500000 ta. 12147: Yhteensä 364 740000 12148: 1999 määräraha 210 000 000 12149: Valtionosuuden perusteena käytettävä keski- 12150: 1998 määräraha 212150 000 12151: määräinen yksikköhinta on 316 mk opetustun- 12152: tia kohti. 1997 tilinpäätös 221 544 265 12153: 12154: 1999 määräraha 364 740 000 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomäärä- 12155: 1998 määräraha 357 120 000 raha 2 v) 12156: 1997 tilinpäätös 346 898 548 Momentille myönnetään 666 600 000 mk. 12157: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen lisä- 12158: 32. Valtionavustus maksullisena palvelutoi- koulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/ 12159: 1996) mukaisesti hankittavan ammatillisen li- 12160: mintana järjestettävään ammatilliseen koulu- 12161: säkoulutuksen maksamiseen mukaan lukien 12162: tukseen (arviomääräraha) yliopistojen ja vakinaisten ammattikorkea- 12163: Momentille myönnetään 210 000 000 mk. koulujen lyhytkestoinen täydennyskoulutus. 12164: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen 12165: toimen rahoituksesta annetun lain ja sen nojal- koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvi- 12166: la annettavan valtioneuvoston päätöksen mu- en loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi 12167: kaisen valtionavustuksen maksamiseen amma- määrärahaa saa käyttää ammattitutkintojen ja 12168: tilliseen koulutukseen, joka järjestetään kielitutkintojen toteuttamiseen. Määrärahasta 12169: maksullisena palvelutoimintana. Määrärahaa saa käyttää 5 500 000 mk ulkomaalaisten opis- 12170: saa käyttää toimitiloista aiheutuvien vuokrien kelijoiden koulutukseen, mistä 3 500 000 mk 12171: korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien lähialueyhteistyönä toteutettavaan yleissivistä- 12172: omien tilojen hankkimiseen. Määrärahaa saa vään ja ammatilliseen koulutukseen ja siihen 12173: käyttää myös työllisyyskoulutuksesta annetun liittyvään valmistelutyöhön ja 2 000 000 mk 12174: lain (31/1976) mukaisten edellisiin vuosiin Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetukseen. 12175: kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yksityisopiske- 12176: Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 lijoiden tukiopetuksesta aiheutuvien kustan- 12177: mk avustuksina tietoyhteiskunnan sekä ope- nusten maksamiseen sekä romanien aikuiskou- 12178: tushenkilökunnan osaamisen ja työelämäyhte- lutukseen. 12179: yksien kehittämishankkeisiin. 12180: 29.69 211 12181: 12182: S e lvitys o sa : Momentin nimike on 29.60.30 sekä 20 620 000 mk momentille 12183: muutettu. Lääninhallitukset ostavat määrära- 29.40.30 valtionosuusjärjestelmän uudistami- 12184: halla aikuisten lisäkoulutusta opetusministeri- sen vuoksi. Valtionosuuden laskennallisena 12185: ön suuntaviivapäätöksen ja lääninhallitusten ja perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelija- 12186: opetusministeriön tulossopimusten mukaisesti. viikkoa kohti on noin 1 653 mk. 12187: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 12188: vähennyksenä siirtona momentille 29.60.30 1999 määräraha 260 042000 12189: 72 000 000 mk, mistä 59 500 000 mk ammatil- 1998 määräraha 384 550 000 12190: listen aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnal- 1997 tilinpäätös 377 842 298 12191: listen erikoisoppilaitosten säätely- ja rahoitus- 12192: järjestelmän uudistuksen johdosta. 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppi- 12193: laitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära- 12194: 1999 määräraha 666 600 000 12195: ha) 12196: 1998 määräraha 939 600 000 12197: Momentille myönnetään 68 644 000 mk. 12198: 1997 tilinpäätös 1 071 910 000 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 12199: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisen 12200: valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuu- 12201: teen oikeuttavia laskennallisia tunteja on 12202: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus- 264 000. 12203: tannuksiin (arviomääräraha) Se l v i t y s o s a : Keskimääräinen valtion- 12204: Momentille myönnetään 260 042 000 mk. osuus on 260 mk opetustuntia kohti. 12205: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 12206: työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden 1999 määräraha 68 644 000 12207: maksamiseen kansanopistoille. Määrärahasta 1998 määräraha 67 580 000 12208: saa käyttää yhteensä enintään 7 500 000 mk 1997 tilinpäätös 60 069 500 12209: lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja 12210: avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämis- 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 12211: hankkeisiin sekä ylimääräisinä avustuksina 12212: sen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 12213: kansanopistojen ylläpitäjille tasoittamaan tut- 12214: kintotavoitteisen koulutuksen valtionosuusjär- 3 v) 12215: jestelmän uudistuksesta johtuvia muutoksia. Momentille myönnetään 18 000 000 mk. 12216: Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 12217: opiskelijaviikkoja on 254 220. Opiskelijaviik- työstä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoi- 12218: kokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää men rahoituksesta annetun lain mukaisten val- 12219: oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksi- tionavustusten maksamiseen, opetus- ja kult- 12220: en maksamiseen. tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/ 12221: Se l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- 1992) mukaisten perustamishankkeiden valti- 12222: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: onosuuksien ja -avustusten maksamiseen, am- 12223: matillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun 12224: mk lain (76011990) 10 §:n mukaisten perustamis- 12225: Valtionosuus käyttökustannuksiin 239 542 000 kustannusten valtionavustusten maksamiseen, 12226: Valtionavustukset (enintään) 7 500000 valtionosuutta saavista kansanopistoista anne- 12227: Valtionavut vuokra-arvoihin ja oi- tun lain (121811993) 15 §:n mukaisiin perusta- 12228: kaisuerät 13 000 000 mishankkeiden valtionavustuksiin ja 28 §:n 3 12229: Yhteensä 260042000 momentin mukaisten aikaisemmasta rakenta- 12230: misesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen 12231: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- tarkoitettuihin rakennusavustuksiin, ammatil- 12232: oon siirtona 112 500 000 mk momentille 12233: 212 29.69 12234: 12235: listenkurssikeskusten muuttumisesta ammatil- 1999 määräraha 18 000 000 12236: lisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain 1998 määräraha 39 000 000 12237: (761/1990) 13 §:n nojalla luottolaitoksille suo- 1997 tilinpäätös 41 000 000 12238: ritettavien korkohyvitysten maksamiseen sekä 12239: luottolaitosten varoista myönnettävistä korko- 53. Valtionavustus järjestöille 12240: tukilainoista annetun lain (1015177) mukaisten Momentille myönnetään 40 975 000 mk. 12241: kansanopistojen sekä kansalais- ja työväen- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 12242: opistojen rakentamiseen vuonna 1991 ja sitä seen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, 12243: ennen myönnettyjen rakennuslainojen korko- Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliit- 12244: hyvitysten maksamiseen. Korkohyvitykse.n to ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai 12245: määrä on ensimmäisen neljän lainavuoden ru- jäsenjärjestöilleen ja Finlands svenska Martha- 12246: kana 4 prosenttiyksikköä sekä 5-8 lainavuosi- förbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Kar- 12247: en aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen jalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen si.~is 12248: lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. tystyöhön sekä Naisjärjestöjen Keskuslu~.to 12249: Vuonna 1999 saa myöntää valtionavustusta ry:lle ja Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenlut- 12250: ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan si- tymälle. 12251: vistystyön perustamishankkeisiin yhteensä S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 12252: enintään 12 000 000 mk. Vuonna 1999 saa- käyttää seuraavasti: 12253: daan edellisen lisäksi vahvistaa valtionavus- 12254: tuksen enimmäismääriä sellaisille perustamis- mk 12255: hankkeille, joille valtionavustus tullaan myön- 12256: Kotitalousneuvontajärjestöille 13 128 000 12257: tämään vuonna 2000 tai sen jälkeen siten, että Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille 14 993 000 12258: arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuk- Opintokeskusta ylläpitävien järjestö- 12259: sista on vuoden 1999 tammikuun hintatasossa jen sivistystyöhön 7 449 000 12260: yhteensä enintään 15 000 000 mk. . Laitosmuotoisen sivistystyön keskus- 12261: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkmtus 12262: järjestöille ja muille järjestöille 4 705 000 12263: käyttää seuraavasti: Suomen kieltä ja kulttuuria koske- 12264: vaan yhteistyöhön 250000 12265: mk Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle 300 000 12266: Vuonna 1999 myönnettävät valtion- Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteen- 12267: avustukset 6900000 liittymälle projekteihin 150 000 12268: Ennen vuotta 1999 hyväksytyt perus- Yhteensä 40 975 000 12269: tamishankkeet 12270: - valtionosuus 1 520 000 Määrärahan mitoit~ksessa on otettu lisäykse- 12271: - valtionavustus 9 560000 nä huomioon yhden uuden sivistysjärjestön ot- 12272: Rakentamisen korkotuki taminen valtionavustuksen piiriin. 12273: - aikuiskoulutuskeskukset 10000 12274: -opistot 10000 1999 määräraha 40 975 000 12275: Yhteensä 18 000 000 1998 määräraha 40 625 000 12276: 1997 tilinpäätös 40 450 000 12277: Hyväksytyistä hankkeista ja myönnettävistä 12278: valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan 12279: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus- 12280: vuonna 2000 aiheutuvan valtiolle menoja 12281: 100 000 mk ennen vuotta 1999 hyväksytyistä tannuksiin (arvio määräraha) 12282: hankkeista ja korkotuista ja 5 100 000 mk Momentille myönnetään 63 933 000 mk. 12283: vuonna 1999 myönnettävistä valtionavustuk- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 12284: sista. työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden 12285: maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain 12286: 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja tietoyhteiskun- 12287: 29.70 213 12288: 12289: nan kehittämishankkeisiin yhteensä enintään 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökus- 12290: 3 500 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia tannuksiin (arviomääräraha) 12291: laskennallisia opetustunteja on 138 600. Tunti- Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 12292: kiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oi- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 12293: kaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden 12294: maksamiseen. maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia 12295: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- laskennallisia opetustunteja on 61 000. Tunti- 12296: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: kiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oi- 12297: mk kaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien 12298: maksamiseen. 12299: Valtionosuus opintokerhotoimin- Selvitysosa : Momentin nimike on 12300: taan 8 360000 12301: muutettu ja momentti on muutettu arviomäärä- 12302: Valtionosuus muuhun opintotoi- 12303: mintaan 52 073 000 12304: rahaksi. 12305: Valtionavustukset (enintään) 12306: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 12307: 3 500000 12308: Yhteensä 12309: oon lisäys, joka johtuu siitä, että kesäyliopistot 12310: 63 933 000 12311: siirtyvät vapaasta sivistystyöstä annetun lain 12312: Valtionosuuden laskennallisena perusteena nojalla lakisääteiseen valtionosuusjärjestel- 12313: käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muu- mään. Valtionosuuden perusteena oleva yksik- 12314: hun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia köhinta on sama kuin kesäyliopiston sijainti- 12315: kohden on noin 578 mk. Opintokerhotunnin paikkakunnan kansalaisopiston yksikköhinta 12316: laskennallinen yksikköhinta on noin 22 mk. eli keskimäärin 345 mk opetustuntia kohti. 12317: 12318: 1999 määräraha 63 933 000 1999 määräraha 12 000 000 12319: 1998 määräraha 62 030 000 1998 määräraha 9 000 000 12320: 1997 tilinpäätös 58 609 280 1997 tilinpäätös 7 600 000 12321: 12322: 12323: 70. (29.39) Opintotuki 12324: 12325: Selvitysosa: Opintotukilain (6511994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta tai ai- 12326: kuisopintorahasta, opintotuen asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja 12327: aikuisopintoraha ovat veronalaisia etuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden ennen 1.7.1992 ja mui- 12328: den opiskelijoiden ennen 1.7.1994 nostamille opintolainoille suoritetaan lisäksi opintotukilain 12329: (2811972) nojalla määräytyvää korkotukea. 12330: Opintotuen toimeenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Yliopistojen opintotukilautakunnat 12331: voivat myöntää opintotuen oman korkeakoulunsa opiskelijoille Kansaneläkelaitoksen kanssa sol- 12332: mitun sopimuksen perusteella. Kansaneläkelaitos korvaa yliopistoille osan opintotukitehtävistä. 12333: Myös muilla oppilaitoksilla on opintotukiasioiden hoitamiseen liittyviä tehtäviä. Opetusministe- 12334: riö vastaa opintotukitoiminnan yleisestä johtamisesta, ohjauksesta ja kehittämisestä. 12335: Opintotukea myönnettiin lukuvuonna 1996-97 seuraavasti: 12336: 214 29.70 12337: 12338: 12339: Opintorahan perusosat Opintolainat 12340: % keskim. keskim. 12341: opisk. määrä saajaa % määrä saajaa 12342: Saajien mää- yht kohden saajien opisk. yht. kohden 12343: lukum. rästä milj. mk mklkkl) lukum. määrästä milj. mk mk/kk 12344: Lukiot 41960 32 97 320 2923 2 27 1 031 12345: Ammatilliset oppi- 12346: laitokset ja kansan- 12347: opistot 151 995 75 1112 950 75 951 38 808 1 182 12348: Ammattikorkea- 12349: koulut 14 315 84 171 1 350 7 182 42 83 1280 12350: Yliopistot 76411 54 984 1485 31970 24 394 1 372 12351: Ulkomaiset oppilai- 12352: tokset 4676 59 1400 2557 47 2060 12353: Yhteensä 289 357 60 2423 1100 120 583 26 1360 1 385 12354: (1995-96 yht. 282 043 61 2 335 990 120 682 26 1 397 1 305) 12355: 1 12356: l lukuvuonna 1997-1998 12357: 12358: 12359: Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärätja keskimääräiset saaja- 12360: määrät vuonna 1999 ovat seuraavat: 12361: 12362: mk/kk saajamäärä 12363: Korkeakouluopiskelijat l) 12364: -vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 230 800 12365: - vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 630 6000 12366: -muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 750 12367: -muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1540 109 000 12368: Muissa oppilaitoksissa opiskelevat 12369: -vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 130 51000 12370: - vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 380 8 000 12371: -muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 500 7000 12372: - muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1270 62000 12373: 1) yliopistoissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevat 12374: 12375: 12376: 12377: Opintorahan enimmäismäärät eivät muutu. Opintotuen asumislisän määrä on edelleen 67 pro- 12378: senttia vuokrasta. Asumislisää ei makseta 1 275 mk ylittävästä vuokran osasta. 12379: Opintotukitoiminnan tavoitteena on opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja opintotuen 12380: mitoittaminen siten, että tuetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista. 12381: Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- 12382: den kohtuulliset päivittäiset koulumatkakustannukset 12383: Eduskunnalle on annettu koulutuslainsäädännön uudistamista koskevan esityksen yhteydessä 12384: esitys lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 12385: muuttamisesta. Sen mukaisesti koulumatkatuen piiriin tulisivat myös ammatillisessa peruskoulu- 12386: tuksessa opiskelevat aikuiset 1.1.1999lukien. Tästä aiheutuva määrärahan tarve on 5 milj. mk. 12387: 29.70 215 12388: 12389: 22. (29.39.22) Opintotuen muutoksenhaku- kaisen opintolainakannan kasvun myötä. Tar- 12390: lautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha koituksena on tehostaa toimenpiteitä, joilla ta- 12391: 2 v) kausvastuusuoritusten määrää vähennettäisiin 12392: Momentille myönnetään 2 200 000 mk. ja vastuiden takaisinperintää tehostettaisiin. 12393: Se l v i t y s osa : Opintotuen muutoksen- 12394: hakulautakunta toimii ensimmäisenä muutok- 1999 määräraha 152 000 000 12395: senhakuasteena opintotukiasioissa. Muutok- 1998 määräraha 177 000 000 12396: senhakulautakuntaan saapuvien valitusten 1997 tilinpäätös 229 920 626 12397: määrän oletetaan edelleen lisääntyvän. Vali- 12398: tusten määrän on vuonna 1999 arvioitu olevan 55. (29.39.55) Opintoraha ja asumislisä 12399: 2 300, missä on lisäystä 500 edelliseen vuo- (arviomääräraha) 12400: teen. Valitusten käsittelyajan osalta tavoitteena Momentille myönnetään 3 343 000 000 mk. 12401: on, että keskimääräinen käsittelyaika asian Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/ 12402: saapumisesta muutoksenhakulautakunnalle 1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen 12403: olisi enintään viisi kuukautta. asumislisien maksamiseen. 12404: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 12405: nä huomioon valitusten määrän kasvusta ai- muutettu. 12406: heutuvat palkkaus- ja muut menot. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 12407: 1999 määräraha 2200000 mk 12408: 1998 määräraha 1 625 000 Korkeakouluopiskelijoiden opinto- 12409: 1998 lisämääräraha 33 000 rahat 1642 000000 12410: 1997 tilinpäätös 1 395 000 Muiden oppilaitosten opiskelijoi- 12411: den opintorahat 1 021 000 000 12412: Asumislisä 680000000 12413: 52. (29.39.52) Opintolainojen valtiontakaus Yhteensä 3 343 000000 12414: ja korkotuki (arviomääräraha) 12415: Momentille myönnetään 152 000 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 12416: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/ nä huomioon 27 000 000 mk muualla kuin 12417: 1972) mukaiseen opintolainojen valtiontaka- vanhempiensa luona asuvien 18-vuotiaiden 12418: usvastuusuorituksiin ja korkotukeen sekä opiskelijoiden opintorahan tasokorotuksen ko- 12419: opintotukilain (6511994) mukaisista valtionta- kovuotistamiseksi, 39 000 000 mk opiskelija- 12420: kauksista aiheutuviin menoihin. määrän kasvun aiheuttamasta saajamäärän 12421: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus kasvusta, 56 000 000 mk ammattikorkeakou- 12422: käyttää seuraavasti: luopiskelijoiden siirtymisestä korkeakoulu- 12423: opiskelijoiden opintotuen piiriin ja 6 000 000 12424: mk mk asumislisän saajien lukumäärän kasvusta 12425: Opintolainojen korkotuki 15 000 000 johtuen. Määrärahan mitoituksessa on otettu 12426: Takausvastuusuoritukset 107 000 000 vähennyksenä huomioon 20 000 000 mk mo- 12427: Korkoavustukset 30000000 mentin 12.29.70 selvitysosan perusteluihin vii- 12428: Yhteensä 152 000000 taten. 12429: Korkotukimäärärahan vähennys aiheutuu 12430: 1999 määräraha 3 343 000 000 12431: korkotuen piirissä olevan opintolainakannan 12432: 1998 määräraha 3 235 000 000 12433: vähenemisestä ja opintolainojen korkotuen 12434: alenemisesta. Takausvastuusuoritusten on ar- 1997 tilinpäätös 3 067 284 559 12435: vioitu kasvavan opintotukilain (6511994) mu- 12436: 216 29.70 12437: 12438: 56. (29.39.56)Aikuisopintoraha (arviomää- mk ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrän 12439: räraha) kasvun johdosta. 12440: Momentille myönnetään 90 000 000 mk. 12441: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/ 1999 määräraha 80 000 000 12442: 1994) mukaisen aikuisopintorahan maksami- 1998 määräraha 78 000 000 12443: seen. 1997 tilinpäätös 55 815 582 12444: S e l v i t y s o s a : Aikuisopintorahan saajia 12445: arvioidaan olevan vuonna 1999 noin 5 000. 58. (29.39.58) Avustus tilakustannusten kor- 12446: vaamiseen 12447: 1999 määräraha 90 000000 Momentille myönnetään 6 400 000 mk. 12448: 1998 määräraha 120 000 000 Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 12449: 1997 tilinpäätös 114 656 948 miseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle 12450: korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa 12451: 57. (29.39.57) Korkeakouluopiskelijoiden varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten 12452: ateriatuki (arviomääräraha) korvaamiseen. 12453: Momentille myönnetään 80 000 000 mk. 12454: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 1999 määräraha 6 400 000 12455: miseen opiskelijarnokaloille opiskelija-aterioi- 1998 määräraha 6 400 000 12456: den hinnan alentamiseksi. Avustuksen edelly- 1997 tilinpäätös 6 375 000 12457: tyksenä on, että opiskelija-aterian hintaa alen- 12458: netaan seitsemällä markalla ateriaa kohti 59. (29.39.59) Lukioiden ja ammatillisten 12459: perustutkintoa suorittaville korkeakouluopis- oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuki 12460: kelijoille, ammattikorkeakouluopiskelijoille ja (arviomääräraha) 12461: opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai eri- Momentille myönnetään 132 000 000 mk. 12462: koistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeus- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja amma- 12463: koulutukseen osallistuville opiskelijoille. tillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat- 12464: Määrärahasta saa maksaa ylimääräistä ateria- katuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen 12465: kohtaista avustusta enintään 3 300 000 mk maksamiseen. 12466: muissa kuin korkeakoulujen tiloissa toimivien S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 12467: opiskelijaruokaloiden energia-, siivous- ja sa on otettu huomioon matkalippujen hintojen 12468: muina ylläpitokorvauksina sekä perustamis- nousu ja 5 000 000 mk ammatillisessa perus- 12469: korvauksina. Avustukset voidaan maksaa koulutuksessa olevien aikuisten ottamisesta 12470: avustusjärjestelmän piirissä oleville ruokalan- tuen piiriin 1.1.1999 lukien. 12471: pitäjille ilman erillistä hakemusta. 12472: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 määräraha 132 000 000 12473: sa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000 12474: 1998 määräraha 140 000 000 12475: 1997 tilinpäätös 44 147 549 12476: 12477: 12478: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat 12479: (Luvut 29.88, 90, 98 ja 99) 12480: 12481: Se l v i t y s osa : Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja arvioidaan vuonna 1999 ker- 12482: tyvän 2 173 milj. mk. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja 12483: korkoja arvioidaan kertyvän 21 milj. mk. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta 12484: 29.98.50 liikunnan tukemiseen 444,5 milj. mk, momentilta 29.99.50 nuorisonkasvatustyön tuke- 12485: 29.88 217 12486: 12487: miseen 114,3 milj. mk, momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 398,7 milj. mk ja momentilta 12488: 29.90.52 taiteen tukemiseen 1 236,5 milj. mk. 12489: Arpajaislain (64411982) mukaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja käytetään ur- 12490: heilun ja liikuntakasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen. Raha-ar- 12491: pa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen (72511982) mukaan pelien yli- 12492: jäämän yhteismäärää vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain tulo- ja menoarvioon. 12493: Mainitun asetuksen mukaisista jakosuhteista luovutaan väliaikaisesti myös vuonna 1999. 12494: 12495: 12496: 88. Tiede 12497: 12498: Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna 12499: 1999 hyväksyä sitoumuksia 670 000 000 markan arvosta. 12500: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. 12501: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 12502: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti: 12503: 12504: Myöntämisvaltuus Menot, mi1j. mk 12505: Vuosi Milj. mk 1998 1999 2000 2001 2002 12506: Valtuus 1996 725,8 168,4 69,3 3,5 12507: Valtuus 1997 (TA+ LTA) 570,0 194,5 153,5 99,4 4,4 12508: Valtuus 1998 590,0 101,9 241,8 170,9 75,4 12509: Valtuus 1999 670,0 112,8 277,0 203,0 77,2 12510: Yhteensä 464,8 577,4 550,8 282,8 77,2 12511: 12512: Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydes- 12513: sä vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: 12514: Akatemia toteuttaa valtioneuvoston 21.12.1995 hyväksymässä koulutuksen ja korkeakouluissa 12515: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000 asetettuja tavoitteita 12516: tutkimustoiminnan kehittämiseksi. 12517: Akatemia kohdentaa tutkimusmäärärahansa korkeatasoisten tutkimushankkeiden ja tutkimuk- 12518: sen huippuyksiköiden rahoittamiseen sekä niiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Aka- 12519: temia luo edellytyksiä myös uusien huippuyksikköjen syntymiselle. 12520: Akatemia suuntaa tutkimusohjelmien kautta rahoitusta strategisesti tärkeille tutkimusaloille ja 12521: yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimusyhteistyötä edistäville hankkeille. 12522: Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäysohjelman mukainen rahoitus suunna- 12523: taan siten, että se tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan 12524: ja työllisyyden hyväksi. 12525: Akatemia tukee osaltaan tutkijakoulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen 12526: määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Akatemia lisää vuoden 1999 aikana tutki- 12527: jatohtorijärjestelmän rahoitustaan sekä muutoinkin edistää nuorten ja naisten tutkijanuran kehit- 12528: tämistä. 12529: Akatemia edistää tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua Euroopan unionin tutkimusohjelmiin 12530: ja osallistuu tutkimushankkeiden kotimaisiin rahoitusosuuksiin. Akatemia rahoittaa myös muuta 12531: kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja tutkijankoulutusta. 12532: 218 29.88 12533: 12534: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siir- 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirto- 12535: tomääräraha 2 v) määräraha 2 v) 12536: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12537: 139 800 000 mk. 63 740 000 mk. 12538: S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta pal- Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 12539: velutoiminnasta perustuvat opetusministeriön mien kehittämis-, tutkimus- ja koulutushank- 12540: päätökseen Suomen Akatemian eräistä suorit- keiden rahoitusta varten. 12541: teista perittävistä maksuista (1109/1993). Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- 12542: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- 12543: Menojen ja tulojen erittely: mk dessä arkistolaitokselle vuodelle 1999 alusta- 12544: Bruttomenot 140450 000 vasti seuraavat tulostavoitteet 12545: Maksullisen toiminnan erillismenot 280000 Arkistoainesten hallintaa ja tietopalvelua 12546: Muut toimintamenot 140 170 000 palvelevaa arkistotietokantaa kehitetään. Tie- 12547: Bruttotulot 650000 tojärjestelmien kehittämisessä ollaan yhteis- 12548: Maksullisen toiminnan tulot 280000 työssä kirjasto- ja museolaitoksen kanssa. Ar- 12549: - muut suoritteet 280 000 kistotoimen ohjauksessa painopisteinä ovat vi- 12550: Muut tulot 370 000 ranomaisten tuottamien elektronisten 12551: Nettomenot 139 800 000 12552: asiakirjojen arkistoinnin ohjeistaminen sekä 12553: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulon- 12554: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi nan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokou- 12555: otettu huomioon lisäyksenä 155 000 mk yhden lutus. 12556: henkilön palkkauksina siirtona momentilta 12557: Arkistolaitoksen arvioidaan tuottavan mm. 12558: 34.06.02. 12559: seuraavat palvelut ja suoritteet: 12560: 1999 määräraha 139 800 000 12561: 1998 määräraha 133 815 000 12562: 1998 lisämääräraha 2 627 000 12563: 1997 tilinpäätös 133 500 000 12564: 12565: 1997 1998 1999 12566: Tutkijakäynnit 81159 79000 81000 12567: Annetut todistukset ja selvitykset 22059 23 000 23 000 12568: Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) 1270 1500 1500 12569: Annettu koulutus (luentotunteja) 728 850 800 12570: 12571: 12572: 12573: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 12574: Bruttomenot 67 090000 oon lisäyksenä 140 000 mk yhden henkilötyö- 12575: Maksullisen toiminnan erillismenot 3 562 000 vuoden palkkauksen siirtona momentilta 12576: Muut toimintamenot 63 528 000 26.05.21. 12577: Bruttotulot 3 350000 Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- 12578: Maksullisen toiminnan tulot 3 200000 tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 12579: - julkisoikeudelliset suoritteet 950000 otettu huomioon lisäyksenä 1 688 000 mk 16 12580: - muut suoritteet 2 250000 henkilön palkkauksina siirtona momentilta 12581: Muut tulot 150 000 12582: 34.06.02. 12583: Nettomenot 63 740000 12584: 29.88 219 12585: 12586: 1999 määräraha 63 740 000 1999 määräraha 13 000 000 12587: 1998 määräraha 60 440000 1998 määräraha 12 428 000 12588: 1998 lisämääräraha 933 000 1998 lisämääräraha 220 000 12589: 1997 tilinpäätös 55 815 000 1997 tilinpäätös 11 970 000 12590: 12591: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirto- 12592: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määräraha 2 v) 12593: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 7 080 000 mk. 12594: 13 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Opetusministeriö on ta- 12595: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä 12596: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- asettanut alustavasti Varastokirjastolle vuodel- 12597: dessä tutkimuskeskukselle vuodelle 1999 alus- le 1999 seuraavat tulostavoitteet 12598: tavasti seuraavat tulostavoitteet Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on 12599: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kes- tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kir- 12600: keisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sana- jasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden 12601: kirjatyöt ja kielenhuolto. Erityisenä painoalana edellyttämän määrän aineistoa. Vastaanotettu 12602: on nykykieleen kohdistuva kielenkäytön tutki- aineisto käsitellään välittömästi. Kirjaston pal- 12603: mus. Suomen kielen tekstipankin ylläpitoajat- velutoiminta pidetään ajantasaisena. Kirjasto 12604: ketaan ja käynnistetään suomenruotsin teksti- kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita 12605: pankin laajennus. Nykysuomen kieliopin laati- ja osallistuu kaukopalvelun kehittämishank- 12606: mista jatketaan yhteistyössä Helsingin keisiin. Palveluiden maksullisuudessa säilyte- 12607: yliopiston kanssa. Tavoitteena on toteuttaa tään nykyinen käytäntö. 12608: hanke vuoden 1999loppuun mennessä. Aloite- Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- 12609: taan suomen kielen nauhoitearkiston digitali- tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 12610: sointi. otettu huomioon lisäyksenä 121 000 mk yhden 12611: Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudel- henkilön palkkauksina siirtona momentilta 12612: lisissa suoritteissa säilytetään täysi kustannus- 34.06.02. 12613: vastaavuus, julkisoikeudellisten suoritteiden 12614: kustannusvastaavuustavoite on 65 %. 1999 määräraha 7 080 000 12615: 1998 määräraha 6 821 000 12616: 1998 lisämääräraha 87000 12617: Menojen ja tulojen erittely: mk 12618: 1997 tilinpäätös 6 705 000 12619: Bruttomenot 14 800 000 12620: Maksullisen toiminnan erillismenot 1 794 000 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 12621: Muut toimintamenot 13 006 000 12622: Bruttotulot 1 800 000 nen (siirtomääräraha 2 v) 12623: Maksullisen toiminnan tulot 1 600 000 Momentille myönnetään 2 070 000 mk. 12624: - julkisoikeudelliset suoritteet 360000 Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen 12625: - muut suoritteet 1240 000 ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen 12626: Muut tulot 200000 sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus- 12627: Nettomenot 13 000 000 ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 12628: enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan 12629: määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. 12630: 220 29.88 12631: 12632: Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- 12633: käyttää seuraavasti: varat tieteen tukemiseen (arviomääräraha) 12634: Momentille myönnetään 398 700 000 mk. 12635: mk 12636: Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, 12637: J.K. Paasikiven elämäkerran laatimi- tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu- 12638: nen 250000 tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista 12639: Kansallinen biografia 290000 tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- 12640: Urho Kekkosen kirjallisen tuotannon tuksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja 12641: tallentaminen ja hankkiminen 680 000 tieteen tunnetuksitekemisestä sekä kansainvä- 12642: J. V. Snellmanin koottujen teosten jat- 12643: listen järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutu- 12644: kohanke 850000 12645: Yhteensä 2070000 vien menojen maksamiseen. 12646: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 12647: 1999 määräraha 2070000 mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- 12648: 1998 määräraha 1 490 000 tukseen. 12649: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- 12650: 1997 tilinpäätös 1 490 000 12651: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka- 12652: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liitty- 12653: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat vien laitehankintojen menoihin. 12654: (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemi- 12655: Momentille myönnetään 314 680 000 mk. seksi myönnettävien valtionavustusten, -pal- 12656: Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu- 12657: tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu- den kääntämis- ja painattamismenojen, yksi- 12658: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tyisluontoisten arkistojen valtionavusta 12659: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- annetun lain (99811974) mukaisten menojen, 12660: tuksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta 12661: tieteen tunnetuksitekemisestä sekä kansainvä- aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen 12662: listen järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutu- liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkai- 12663: vien menojen maksamiseen. suista aiheutuvien menojen maksamiseen. 12664: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 12665: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- käyttää seuraavasti: 12666: tukseen. 12667: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- mk 12668: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka- Suomen Akatemian käytettäväksi 12669: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liitty- tutkimushankkeiden rahoittamiseen 12670: vien laitehankintojen menoihin. ja tieteellisen tutkimuksen edistämi- 12671: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- seen 326 420 000 12672: sa on otettu huomioon lisäyksenä tutkijatohto- Yksityisluontoisten arkistojen val- 12673: rijärjestelmän rahoitus, yliopistojen ja yritys- tionavusta annetun lain (998/1974, 12674: ten tutkimusyhteistyön lisääminen, tutkimuk- 953/1981) mukaisiin menoihin 17 500 000 12675: sen huippuyksiköiden rahoitus sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk- 12676: sen toimintaan 10 320 000 12677: tutkimusohjelmien käynnistäminen talouden, 12678: Tutkimusinstituuttien ja -laitosten 12679: yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta tär- sekä eräiden tieteellisten seurojen ja 12680: keillä aloilla. yhdistysten toiminta-avustuksiin 29 200 000 12681: 1999 määräraha 314 680 000 Turvallisuuspoliittiseen tutkimusoh- 12682: 1998 määräraha 232 500 000 jelmaan 2 000 000 12683: 1998 lisämääräraha 8 427 000 12684: 1997 tilinpäätös 137 000 000 12685: 29.88 221 12686: 12687: mk Määrärahaa saa käyttää Suomen maksu- 12688: Eräisiin kansainvälisen tieteellisen osuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfy- 12689: yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin siikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo- 12690: ja rahoitusosuoksiin 8 300 000 pan molekyylibiologian laboratoriolle 12691: Muihin tieteen tukemisesta aiheutu- (EMBL), Euroopan molekyylibiologian kon- 12692: viin menoihin 4 960 000 12693: Yhteensä 398 700 000 12694: ferenssille (EMBC) ja Yliopistolliselle Eu- 12695: rooppa-instituutille. 12696: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- S e l v i t y s o s a : Jäsenmaksuosuudet mää- 12697: nä huomioon 16 800 000 mk veikkausvoitto- räytyvät Suomen kansantuoteosuuden mukai- 12698: varojen kertymän kasvun johdosta. sesti. Vuosien 1995-1997 kansantuotteen kes- 12699: kiarvon perusteella se olisi CERNin osalta 12700: 1999 määräraha 398 700000 noin 1,3 %tutkimuskeskuksen jäsenmaksutu- 12701: 1998 määräraha 381 900 000 loista. 12702: 1997 tilinpäätös 417 402196 12703: 1999 määräraha 51 000 000 12704: 1998 määräraha 52 000 000 12705: 54. Eräät avustukset 12706: 1997 tilinpäätös 45 153 344 12707: Momentille myönnetään 4 900 000 mk. 12708: Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure- 12709: kan sekä eräiden instituuttien ja säätiöiden toi- (70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 12710: minnan tukemiseen myönnettävien avustusten 3 v) 12711: maksamiseen. Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- 12712: Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus ha on poistettu talousarviosta. 12713: käyttää seuraavasti: 12714: 1998 määräraha 500 000 12715: mk 1997 tilinpäätös 2620 000 12716: Tiedekeskus Heurekalle 4 000000 12717: Eräiden instituuttien ja säätiöiden 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 12718: toiminnan tukemiseen 900000 Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 12719: Yhteensä 4 900000 Määrärahaa saa käyttää Suomen Rooman 12720: -instituutin rakennuksen Villa Lanten perus- 12721: 1999 määräraha 4 900000 korjaukseen. 12722: 1998 määräraha 4 900 000 Se l v i t y s osa : Peruskmjauksen koko- 12723: 1997 tilinpäätös 4 858 000 naiskustannusarvio on 9 milj. mk. Hankkee- 12724: seen on aikaisemmin myönnetty 4,5 milj. mk. 12725: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes- 12726: töille (arviomääräraha) 1999 määräraha 4 500 000 12727: Momentille myönnetään 51 000 000 mk. 1998 määräraha 4 500 000 12728: 1997 tilinpäätös 10 200 000 12729: 12730: 12731: Kulttuuripolitiikka 12732: (Luvut 29.90, 91, 98 ja 99) 12733: 12734: Se l v i t y s osa : Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön val- 12735: tionrahoituksen määräksi vuodelle 1999 ehdotetaan 2 184,5 milj. mk, mistä 1 795,3 milj. mk eli 12736: 82 % myönnetään veikkausvoittovaroista. 12737: 222 29.90 12738: 12739: EU :n kulttuuriohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU :n rakennerahastoista rahoitettavia ohjel- 12740: mia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan- 12741: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen on varattu määräraha momentilla 29.01.22. 12742: Luvussa 29.91 osoitettujen määrärahojen lisäksi kulttuuri- ja museotoimen tietoyhteiskunta- 12743: hankkeisiin osoitetaan 3,7 milj. mk, kirjastotoimen kehittämiseen ja tutkimiseen 0,3 milj. mk ja 12744: muihin kulttuuripolitiikan kehittämishankkeisiin 1,5 milj. mk momentilta 29.01.22. Kansallisen 12745: tietoyhteiskuntastrategian osana jatketaan kulttuuriperinnön digitointihanketta, kulttuuriteolli- 12746: suushanketta yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sekä käynnistetään tietevarantojen 12747: hallintaa ja metatiedon kehittämistä edistävä hanke. 12748: Eräisiin käyttötarkoituksiin on varattu määrärahoja veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvi- 12749: on momenteilta seuraavasti: 12750: Veikkaus- Yleiset Yhteensä 12751: voittovarat budjettivarat mk 12752: mk mk 12753: Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 199 550 000 30 890 000 230440000 12754: Valtionosuus ja -avustus museoille 76 935 000 23 407 000 100 342 000 12755: Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 471 200 000 6 163 000 477 363 000 12756: Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan 35 635 000 3 930000 39 565 000 12757: Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille sekä kuva- 12758: taiteen tekijöille 53 280 000 9 450000 62 730000 12759: Entistämis- ja korjausavustukset 5 500000 6 600000 12 100 000 12760: Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä taide- ja kulttuuri- 12761: politiikan tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaan 7 500000 6 200000 13 700 000 12762: Valtionosuus kuntien liikuntatoimeen 91 884 000 91 884 000 12763: Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön 37 086 000 37 086 000 12764: Liikunnan koulutuskeskukset 64 256 000 13 340 000 77 596 000 12765: Nuorten työpajatoiminta 6 000000 15 000 000 21000 000 12766: 12767: Momenttien 29.90.31, 29.91.30, 29.91.32, 29.91.33, 29.98.50, 29.98.52ja 29.99.50 määräraho- 12768: jen mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtionosuuksien indeksikorotus. 12769: 12770: 12771: 90. (29.90, osa ja 93, osa) Taide 12772: 12773: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- de- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työsken- 12774: kuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) telyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen 12775: Momentille myönnetään nettomäärärahaa edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvi- 12776: 6 200 000 mk. tys- ja informaatiotoiminta sekä kansainväli- 12777: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro- nen vuorovaikutus. 12778: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausme- Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 12779: noihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toi- esityksen valmistelun yhteydessä taiteen kes- 12780: menpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen kustoimikunnalle vuodelle 1999 alustavasti 12781: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja seuraavat tulostavoitteet 12782: tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. - Välittömän taiteilijatuen ja taiteellisen 12783: Se l v i t y s osa : Taiteen keskustoimikun- tuotannon edellytysten kehittäminen. 12784: nan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten - Monitaiteellisen toiminnan ja uusien tai- 12785: taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen tai- demuotojen edistäminen. 12786: 29.90 223 12787: 12788: -Laaja-alaisen taiteilijapolitiikan edistämi- Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus- 12789: nen. miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen. 12790: - Lastenkulttuurin edistämisohjelman jat- Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja 12791: kaminen. muun maksullisen palvelutoiminnan tukemi- 12792: - Kulttuuriin osallistumisen edistäminen seen enintään 35 000 000 mk. 12793: ottaen erityisesti huomioon "Terveyttä kulttuu- Määrärahaa saa käyttää myös taidemuseolai- 12794: rista" -ohjelma sekä arkkitehtuuripoliittinen tosta koskevan laatujärjestelmähankkeen jat- 12795: ohjelma. kamiseenja taidemuseolaitoksen piiriin kuulu- 12796: -Neuvonnan, tietopalvelun ja julkaisutoi- van museoammatillisen henkilöstön kehittä- 12797: minnan kehittäminen sekä osallistuminen alan mishankkeeseen. 12798: kansainväliseen tutkimus-, tilasto- ja tiedon- Se l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syis- 12799: vaihtoyhteistyöhön. tä hintatuella katetaan noin 81 % maksullisen 12800: - Taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja toiminnan erillismenoista. 12801: vuorovaikutuksen edistäminen. Valtion taidemuseon päätulosalueet ovat tai- 12802: - Taidepolitiikan arviointiohjelman jatka- dekokoelmien ja tietovarantojen ylläpito sekä 12803: minen. kartuttaminen, tiedon välittäminen ja elämys- 12804: ten tuottaminen, taidemuseolaitoksen sekä tut- 12805: Menojen ja tulojen erittely: mk kimus- ja muun yhteistyön kehittäminen. Ope- 12806: Bruttomenot 6 300000 tusministeriö on asettanut talousarvion valmis- 12807: Maksullisen toiminnan erillismenot 100 000 telun yhteydessä Valtion taidemuseolle 12808: Muut toimintamenot 6 200000 vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulosta- 12809: Bruttotulot 100 000 voitteet 12810: Maksullisen toiminnan tulot Toiminnassa painotetaan uusien yleisöjen ta- 12811: - muut suoritteet 100 000 voittamista ja saamista museon palvelujen 12812: Nettomenot 6 200000 säännöllisiksi käyttäjiksi. 12813: Toiminnan tuloksellisuuden arviointiperus- 12814: Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope- 12815: teiden kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena 12816: tusministeriön päätökseen (124511996) taiteen 12817: on käytännön johtamistyön ja toiminnan arvi- 12818: keskustoimikunnan maksullisista suoritteista. 12819: oinnin edellytysten parantaminen taidemuseoi- 12820: den piirissä. 12821: 1999 määräraha 6 200 000 12822: Laatujärjestelmähankkeen kehittämistä jat- 12823: 1998 määräraha 5 630 000 ketaan. Tavoitteena on aikaisempaa parempi 12824: 1998 lisämääräraha 302 000 laadunhallinta museaalisessa työssä. 12825: 1997 tilinpäätös 5 444 000 Taidemuseolaitoksen museoammatillisen 12826: henkilöstön koulutuksen kehittämisprojektia 12827: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot jatketaan. Tavoitteena on ammatillisen tiedon 12828: (siirtomääräraha 2 v) monipuolistaminen ja syventäminen sekä tai- 12829: Momentille myönnetään nettomäärärahaa demuseolaitoksen verkostoitumisen edistämi- 12830: 50 200 000 mk. nen. 12831: Valtion taidemuseon arvioidaan tuottavan 12832: mm. seuraavat tuotteet ja palvelut: 12833: 12834: 1997 1998 1999 12835: Perus- ja erikoisnäyttelyt 13 25 27 12836: Julkaisut 10 29 17 12837: 224 29.90 12838: 12839: Näyttelyiden kävijämääräksi arvioidaan kunnossapidon kustannukset neliömetriä kohti 12840: 400 000 henkeä. Asiakastyytyväisyystavoit- laskevat. 12841: teeksi asetetaan 85 %. Asukastyytyväisyys paranee merkittävästi 12842: vuodesta 1996 tehdystä ensimmäisestä tutki- 12843: Menojen ja tulojen erittely: mk muksesta. 12844: Bruttomenot 58 200000 Monumentin tulosalueella investointien ta- 12845: Maksullisen toiminnan erillismenot 43 000 000 voitteena on keskeisten maisema-alueiden 12846: Muut toimintamenot 15 200 000 kunnostus yhdessä Helsingin kaupungin kans- 12847: Bruttotulot 8 000000 sa erikseen sovitussa aikataulussa. 12848: Maksullisen toiminnan tulot Matkailun, erityisesti talvimatkailun edelly- 12849: - muut suoritteet 8 000000 tyksiä parannetaan siten, että Iisääntyvälie oh- 12850: Nettomenot 50200000 jelmatarjonnalle on toteuttamismahdollisuudet 12851: Suomenlinnan rakennuksissa. 12852: Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope- 12853: tusministeriön päätökseen (1246/1996) valtion Menojen ja tulojen erittely: mk 12854: taidemuseon maksullisista suoritteista. 12855: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- Bruttomenot 25 890000 12856: Maksullisen toiminnan erillismenot 1200000 12857: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 24 690000 12858: Muut toimintamenot 12859: otettu huomioon lisäyksenä 1 870 000 mk 17 Bruttotulot 13 800 000 12860: henkilön palkkauksina siirtona momentilta Maksullisen toiminnan tulot 12861: 34.06.02. - muut suoritteet 1 300 000 12862: Muut tulot 12 500 000 12863: 1999 määräraha 50 200000 Nettomenot 12 090000 12864: 1998 määräraha 47 000000 12865: 1998 lisämääräraha 820000 Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope- 12866: 1997 tilinpäätös 27 035 000 tusministeriön päätökseen (1179/1997) Suo- 12867: menlinnan hoitokunnan suoritteiden maksulli- 12868: suudesta. Muut tulot ovat pääasiassa asuin- ja 12869: (23.) Suomen elokuva-arkiston toimintame- 12870: muiden rakennusten vuokratuloja. 12871: not (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- 12872: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 12873: mentiksi 29.91.23. otettu huomioon lisäyksenä 740 000 mk viiden 12874: henkilön palkkauksina siirtona momentilta 12875: 24. (29.93.21) Suomenlinnan hoitokunnan 34.06.02. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on 12876: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) otettu huomioon tulolisäyksenä 2 300 000 mk 12877: Momentille myönnetään nettomäärärahaa valtion virastojen maksamina vuokrina sekä 12878: 12 090 000 mk. menojen vähennyksenä edellisessä talousarvi- 12879: Se l v i t y s o s a : Suomenlinnan hoitokun- ossa juhlavuoden valmisteluja varten osoitettu 12880: nan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja mo- 1700000 mk. 12881: numentti. 12882: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 1999 määräraha 12 090 000 12883: esityksen valmistelun yhteydessä Suomenlin- 1998 määräraha 14 392 000 12884: nan hoitokunnalle vuodelle 1999 alustavasti 1998 lisämääräraha 295 000 12885: seuraavat tulostavoitteet 1997 tilinpäätös 12100 000 12886: Rakennusten tulosalueen tavoitteena on kun- 12887: nossapidon nykyisen tason säilyttäminen enti- 12888: 30. Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hank- 12889: sin kustannuksin. Energian säästämisen ja käy- 12890: keelle (siirtomääräraha 3 v) 12891: tön aikaisempaa tarkemman seurannan avulla 12892: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 12893: 29.90 225 12894: 12895: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen ken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa 12896: maksamiseen Helsingin vuoden 2000 kulttuu- koskevan sopimuksen mukaisesti valtio kor·· 12897: rikaupunkihankkeelle. vaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen 12898: Selvitysosa : Momentin numerotunnus käyttötappiosta. 12899: on muutettu. Valtioneuvoston periaatepäätök- 12900: sen mukaisesti valtion suoran tuen kokonais- 1999 määräraha 900000 12901: määrä hankkeelle on 50 000 000 mk, josta 1998 määräraha 900 000 12902: opetusministeriön pääluokassa omalla mo- 1997 tilinpäätös 720000 12903: mentilla osoitetusta määrärahasta myönnetään 12904: vähintään 25 000 000 mk vuosina 1998-2000. 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja 12905: Tarkoitukseen on myönnetty 5 000 000 mk kääntäjille (arviomääräraha) 12906: vuonna 1998. 12907: Momentille myönnetään 9 450 000 mk. 12908: Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei- 12909: 1999 määräraha 5 000000 12910: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an- 12911: 1998 määräraha 5 000000 netun lain (73411969) mukaisten 112 yksivuo- 12912: tisen sekä vuosittain jaettavien 41 kolmivuoti- 12913: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja sen ja 32 viisivuotisen taiteilija-apurahan sekä 12914: orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomää- kohdeapurahojen maksamiseen. Vuonna 1999 12915: räraha) saadaan myöntää kohdeavustuksia 50 taiteili- 12916: Momentille myönnetään 30 890 000 mk. ja-apurahaa vastaava määrä. 12917: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjaili- 12918: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista 12919: teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja avustuksista annetun lain (108011983) mu- 12920: ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden kaisiin apurahoihin ja avustuksiin sekä 12921: laskennallisena perusteena käytettävä henkilö- 1 000 000 mk eräistä kuvataiteen tekijöille 12922: työvuosien määrä vuonna 1999 on teattereilla suoritettavista apurahoista annetun lain (115/ 12923: enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään 1997) mukaisiin apurahoihin, mistä enintään 12924: 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä 60 000 mk niiden myöntämisestä aiheutuviin 12925: yksikköhinta on teattereilla 168 697 mk henki- hallintomenoihin. 12926: lötyövuotta kohden. Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 12927: Selvitysosa: Valtionosuoksiin ja käyttää seuraavasti: 12928: -avustuksiin on lisäksi myönnetty 199 550 000 12929: mk momentilla 29.90.52. Valtionosuuden pe- mk 12930: rusteena käytettävä yksikköhinta on orkeste- Valtion taiteilija-apurahat ja kohdeapu- 12931: reilla 167 003 mk henkilötyövuotta kohden. rahat 4 150 000 12932: Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja 12933: 1999 määräraha 30 890 000 avustukset 4 300000 12934: 1998 määräraha 25 490 000 Kuvataiteen tekijöiden apurahat 1000000 12935: Yhteensä 9 450000 12936: 1997 tilinpäätös 37 596 000 12937: Taiteilija-apurahoihin, kirjailijoiden ja kään- 12938: 40. (29.93.40) Korvaus Suomenlinnan Lii- täjien apurahoihin ja avustuksiin sekä kuvatai- 12939: kenne Oy:lle (arviomääräraha) teen tekijöiden apurahoihin on lisäksi myön- 12940: Momentille myönnetään 900 000 mk. netty 53 280 000 mk momentilla 29.90.52. 12941: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksa- Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan 12942: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle. A 9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kir- 12943: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on jailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonais- 12944: muutettu. Valtion ja Helsingin kaupungin kes- 12945: 226 29.90 12946: 12947: maara on 10% edellisenä kalenterivuonna Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä 12948: kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin han- rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyt- 12949: kittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamääräs- tää enintään 630 000 mk rahoituslain 42 §:n 12950: tä. mukaisen valtionavustuksen maksamiseen. 12951: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- Museoille myönnettävästä rahoituslain mukai- 12952: tykseen liittyvät esitykset taiteilijaprofessorei- sesta määrärahasta saa käyttää enintään 12953: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an- 13 500 000 mk erikoismuseoiden erityistehtä- 12954: netun lain (734/1969) sekä eräistä kirjailijoille viin. Teattereille ja orkestereille myönnettä- 12955: ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa 12956: avustuksista annetun lain (1080/1983) väliai- käyttää enintään 8 000 000 mk teatteri- ja or- 12957: kaisesta muuttamisesta siten, että sanotuista la- kesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/ 12958: eista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voi- 1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen 12959: daan vuonna 1999 käyttää taiteen tukemiseen maksamiseen. 12960: osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten Määrärahasta saa käyttää enintään 8 000 000 12961: voittovaroja. Momenttien 29.90.51 ja 52 mää- mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 12962: rärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä annetun lain mukaisen avustuksen maksami- 12963: huomioon 1 900 000 mk tulopoliittisen ratkai- seen kirjastoille, enintään 500 000 mk avustus- 12964: sun johdosta. ten maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjas- 12965: totoimintaan, enintään 700 000 mk avustuksen 12966: 1999 määräraha 9 450 000 maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enin- 12967: 1998 määräraha 10 300 000 tään 9 863 000 mk avustusten maksamiseen 12968: 1997 tilinpäätös 4 000 000 tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyviin kirjasto- 12969: jen hankkeisiin. 12970: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja pe- 12971: varat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) rinnealan tukemiseen. 12972: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 12973: Momentille myönnetään 1 236 500 000 mk. 12974: käyttää seuraavasti: 12975: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 12976: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten mk 12977: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 12978: kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teatte- Elokuvataiteen edistämiseen 65 000 000 12979: reille ja orkestereille sekä kirjastoille. Määrä- Kitjallisuuden edistämiseen 7 7 00 000 12980: rahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoitta- Kuvataiteen edistämiseen 9 000 000 12981: vien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja Näyttämötaiteen edistämiseen 7 300 000 12982: kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedo- Rakennustaiteen edistämiseen 2 300 000 12983: Säveltaiteen edistämiseen 12 000000 12984: tustoiminnan menojen maksamiseen sekä tai- 12985: Taideteollisuuden edistämiseen 3 600 000 12986: deteosten hankkimiseen valtion julkisiin ra- Tanssitaiteen edistämiseen 2 700 000 12987: kennuksiin. Määrärahalla saadaan palkata nel- Valokuvataiteen edistämiseen 1 750 000 12988: jä määräaikaista projektitutkijaa. Alueelliset V aiokuvien säilytyshankkeen pilot- 12989: taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräai- tiprojektiin 400 000 12990: kaista ohjaavaa taiteilijaa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- 12991: Määrärahasta saa käyttää 40 000 000 mk lain mukaisiin valtionosuuksiin 12992: valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kan- ja -avustuksiin museoille 76 935 000 12993: sallisteatterin Osakeyhtiölle. Määrärahasta saa Museoiden valtionavustuksiin 1 650 000 12994: käyttää 4 000 000 mk eräistä kuvataiteen teki- Museo- ja perinnealan järjestöille 2 800 000 12995: jöille suoritettavista apurahoista annetun lain Entistämis- ja korjausavustuksiin 5 500 000 12996: (115/1997) mukaisiin apurahoihin. 12997: 29.90 227 12998: 12999: mk den ja kääntäjien apurahoihin ja kuvataiteen te- 13000: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- kijöiden apurahoihin 9 450 000 mk momentiJ.· 13001: lain mukaisiin valtionosuoksiin ja Ia 29.90.51. 13002: -avustuksiin teattereille ja orkeste- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 13003: reille 199 550 000 nä huomioon 135 900 000 mk veikkausvoitto- 13004: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- varojen kertymän kasvun johdosta. Mitoituk- 13005: lain mukaisiin valtionosuoksiin ja seen sisältyy 800 000 mk Alvar Aalto-akate- 13006: -avustuksiin kuntien kulttuuritoi- mian toiminnan aloittamiseen. 13007: mintaan 35 635 000 13008: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- 13009: 1999 määräraha 1 236 500 000 13010: lain mukaisiin valtionosuoksiin kir- 13011: jastoille 452 137 000 1998 määräraha 1100 600 000 13012: Valtionavustus kirjastoille 19 063 000 1997 tilinpäätös 1 011 851 523 13013: Suomen Kansallisteatterin Osakeyh- 13014: tiölle 40000000 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 13015: Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 135 000 000 Momentille myönnetään 400 000 mk. 13016: Taidetoimikuntien hallintomenoihin 13017: Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitettu 13018: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tut- 13019: kimus-, koulutus- ja tiedotustoimin- opetusministeriön hallionoimien kiinteistöjen 13020: taan 7 500000 kaluste- ja varustehankintojen maksamiseen. 13021: Alueellisille taidetoimikunnille käy- 13022: tettäväksi taiteen edistämiseen 23 500000 1999 määräraha 400 000 13023: Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 2 000000 1998 määräraha 4 000 000 13024: Taiteilija-apurahoihin sekä kirjaili- 1997 tilinpäätös 23 000 000 13025: joiden ja kääntäjien apurahoihin ja 13026: avustuksiin 49 280000 13027: Kuvataiteen tekijöille suoritettavista 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartut- 13028: apurahoista annetun lain mukaisiin taminen (siirtomääräraha 3 v) 13029: ~purahoihin 4 000000 Momentille myönnetään 3 500 000 mk. 13030: Aänitteiden ja nuottien kirjastokor- Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon 13031: vaukset 500000 taidehankinnoista aiheutuvien menojen mak- 13032: Avustukset tilojen hankkimiseen, samiseen. 13033: perustamiskustannuksiin ja perus- 13034: korjauksiin 23 700000 1999 määräraha 3 500 000 13035: Avustus Kulttuurikaupunki 13036: 2000 -hankkeelle 5 000000 13037: 1998 määräraha 3 500 000 13038: Muuhun taiteen edistämiseen 41 000 000 1997 tilinpäätös 3 500 000 13039: Yhteensä 1236 500000 13040: 74. (29.90.74 ja 93.75, osa) Talonrakennuk- 13041: Teattereiden ja orkestereiden valtionosuok- set (siirtomääräraha 3 v) 13042: siin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty Momentille myönnetään 10 200 000 mk. 13043: 30 890 000 mk momentilla 29.90.31, kirjasto- Määrärahaa saa käyttää taidelaitosten raken- 13044: jen valtionosuoksiin 6 163 000 mk momentilla nushankkeiden suunnitteluun ja rakentami- 13045: 29.91.30, museoiden valtionosuoksiin ja seen. Hankkeisiin liittyviä valtion talousarvi- 13046: -avustuksiin 23 407 000 mk momentilla osta annetun lain (42311988) 10 §:n tarkoitta- 13047: 29.91.32 sekä kuntien kulttuuritoiminnan val- mia sitoumuksia saa vuonna 1999 tehdä siten, 13048: tionosuoksiin 3 930 000 mk momentilla että vuoden 1999 jälkeen niistä aiheutuvat me- 13049: 29.91.33. Entistämis- ja korjausavustuksiin on not ovat enintään 7 000 000 mk. 13050: lisäksi myönnetty 6 600 000 mk momentilla 13051: 29.91.50 sekä taiteilija-apurahoihin, kirjailijoi- 13052: 228 29.91 13053: 13054: Se l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus 1999 määräraha 10 200 000 13055: toteuttaa mm. peruskorjauksia Hvitträskin mu- 1998 määräraha 15 500 000 13056: seossaja Suomenlinnan rakennuksissa. 1997 tilinpäätös 21 750 000 13057: 13058: 13059: 91. (29.90, osa, 93, osa, 94, 96) Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 13060: 13061: 21. (29.93.22) Museoviraston toimintame- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 13062: not (siirtomääräraha 2 v) oon lisäyksenä tukityöllistettyjen hoitamien 13063: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tehtävien vakinaistamiseksi 980 000 mk seit- 13064: 76 000 000 mk. semän henkilön palkkauksina siirtona momen- 13065: Määrärahasta saa käyttää enintään tilta 34.06.02. 13066: 21 205 000 mk maksullisen palvelutoiminnan 13067: tukemiseen. 1999 määräraha 76 000 000 13068: S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syis- 1998 määräraha 68 730 000 13069: tä hintatuella katetaan noin 83 % maksullisen 1998 lisämääräraha 1 289 000 13070: toiminnan erillismenoista. Opetusministeriö 1997 tilinpäätös 65 837 000 13071: on asettanut talousarvioesityksen valmistelun 13072: yhteydessä Museovirastolle vuodelle 1999 22. (29.94.21) Näkövammaisten kirjaston 13073: alustavasti seuraavat tulostavoitteet: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13074: Kansallismuseon uusien perusnäyttelyiden Momentille myönnetään 25 747 000 mk. 13075: valmistamista jatketaan. Vuoden 1999 aikana saa tehdä sellaisia Nä- 13076: Kulttuurien museon toiminta käynnistetään kövammaisten kirjaston toimitiloja lisääviä 13077: Tennispalatsissa. vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vas- 13078: Avataan "Miltä Suomi näytti" -näyttely yh- ta vuoden 1999 jälkeen siten, että tilojen lisäys 13079: teishankkeena maan eri puolilla sijaitsevien on enintään 1 200m2. 13080: museoiden kanssa. Se l v i t y s osa : Näkövammaisten kirjas- 13081: Museoiden kokoelmatietojen hallintajärjes- tossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut, 13082: telmä valmistuu museoiden käyttöön. tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoi- 13083: Muinaisjäännösten hoitotoimintaa kehite- minta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusmi- 13084: tään. nisteriö on asettanut talousarvioesityksen val- 13085: Menojen ja tulojen erittely: mk 13086: mistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjas- 13087: tolle vuodelle 1999 alustavasti seuraavat 13088: Bruttomenot 81 080 000 tulostavoitteet: 13089: Maksullisen toiminnan erillismenot 25 705 000 Kirjaston antamien lainausten kasvuennuste 13090: Muut toimintamenot 55 375 000 13091: on4%. 13092: Bruttotulot 5 080000 13093: Maksullisen toiminnan tulot 4 500000 Kirjasto tuottaa 1 500 nimikettä ääni-, piste- 13094: - julkisoikeudelliset suoritteet 20000 tai elektronisia tuotteita. 13095: - muut suoritteet 4 480000 Kirjasto lisää elektronisessa muodossa ole- 13096: Muut tulot 580000 van aineiston tuotantoa ja jakelua. 13097: Nettomenot 76 000000 Vakiinnutetaan vuonna 1998 asetetun Brail- 13098: le-neuvottelukunnan toiminta. 13099: Museoviraston tulot perustuvat opetusminis- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 13100: teriön päätökseen (1243/1996) Museoviraston otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien 13101: maksullisista suoritteista. tehtävien vakinaistamiseksi 238 000 mk kah- 13102: den henkilön palkkauksina siirtona momentilta 13103: 29.91 229 13104: 13105: 34.06.02, 900 000 mk postimaksujen kasvun Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue: 13106: johdosta, 500 000 mk toiminnan laajentumisen Suomen kansallisfilmografian toimitustyötä 13107: johdosta ja 100 000 mk Braille-neuvottelukun- jatketaan. 13108: nan toimintaan. Arkiston julkaisusarjassa ilmestyy kaksi 13109: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- muuta teosta. 13110: nyksenä huomioon vuoden 1998 talousarvios- Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä. 13111: sa lisäyksenä huomioon otetut kirjaston muut- Elävän kuvan museon perustamista valmis- 13112: toon liittyvät kulut 730 500 mk. tellaan Iuetteloimalla ja kunnostamaila esineis- 13113: Määrärahasta on tarkoitettu 100 000 mk tie- töä sekä laatimalla museokäsikirjoitus. 13114: toyhteiskuntaohjelman mukaiseen tietoverk- Arkistopalvelujen tulosalue: 13115: kojen kehittämiseen ja elektronisen aineiston Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien 13116: tuottamiseen. määrä on 3 800. 13117: 13118: 1999 määräraha 25 747 000 Menojen ja tulojen erittely: mk 13119: 1998 määräraha 24 297000 Bruttomenot 16 067 000 13120: 1998 lisämääräraha 293 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 850 000 13121: 1997 tilinpäätös 22 018 000 Muut toimintamenot 14 217 000 13122: Bruttotulot 1 350 000 13123: Maksullisen toiminnan tulot 13124: 23. (29.90.23) Suomen elokuva-arkiston toi- - muut suoritteet 1 350000 13125: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot 14 717 000 13126: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13127: 14 717 000 mk. Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope- 13128: Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja tusministeriön päätökseen (124411996) Suo- 13129: muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu- men elokuva-arkiston maksullisista suoritteis- 13130: keen enintään 500 000 mk. ta. 13131: Se l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syis- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 13132: tä hintatuella katetaan noin 27 % maksullisen otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien 13133: toiminnan erillismenoista. tehtävien vakinaistaiDiseksi 610 000 mk viiden 13134: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- henkilön palkkauksina siirtona momentilta 13135: esityksen valmistelun yhteydessä Suomen elo- 34.06.02. 13136: kuva-arkistolle vuodelle 1999 alustavasti seu- 13137: raavat tulostavoitteet 1999 määräraha 14 717 000 13138: Elokuvaperinteen tallettamisen tulosalue: 1998 määräraha 13 538 000 13139: Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin 1998 lisämääräraha 195 000 13140: 20 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 20 000 1997 tilinpäätös 12 792 000 13141: metriä sekä mustavalkoista asetaattifilmiä 13142: 20 000 metriä. 24. (29.96.21) Valtion elokuvatarkastamon 13143: Lakisääteisenä talletuksena vastaanotetaan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 13144: vuosituotantojen mukaan yhteensä noin 150 13145: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. 13146: nimikettä. 13147: Selvitysosa : Valtion elokuvatarkasta- 13148: Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin 13149: molla on neljä tulosaluetta: elokuvien ja video- 13150: 400 kopiolla. 13151: ohjelmien ennakkotarkastus, lausuntojen anta- 13152: Videokokoelma lisääntyy vapaakappalelain 13153: minen viranomaisille, rekisteröinti ja ilmoitus- 13154: perusteella noin 1 600 nimikkeellä. 13155: ten käsittely sekä asiakaspalvelu. 13156: Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia. 13157: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 13158: Jatketaan digitaalisen videoyksikön rakenta- 13159: esityksen valmistelun yhteydessä Valtion elo- 13160: mista. 13161: 230 29.91 13162: 13163: kuvatarkastamolle vuodelle 1999 alustavasti sista, 195 678 000 mk valtionosuusleikkausten 13164: seuraavat tulostavoitteet osuutena sekä 14 600 000 mk verotuloihin pe- 13165: Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä rustuvina tasauserinä ja siirtymätasauserinä. 13166: on 400. 13167: Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on 1999 määräraha 6 163 000 13168: 400. 1998 määräraha 110 510 000 13169: Viranomaisille annettavien lausuntojen lu- 1997 tilinpäätös 321 990 138 13170: kumäärä on noin 5 000. 13171: Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjel- 31. (29.94.31) Valtionosuus yleisten kirjas- 13172: mia on noin 800, rekisteröitäviä elokuvia ja vi- tojen perustamiskustannuksiin (arviomäärära- 13173: deo-ohjelmia noin 6 600. 13174: ha) 13175: Toiminnasta kertyvät tulot on merkitty mo- 13176: mentille 12.29.91. Momentille myönnetään 36 000 000 mk. 13177: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13178: 1999 määräraha 2 800 000 toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 13179: perustamishankkeiden sekä peruskoulun, luki- 13180: 1998 määräraha 2 700000 13181: on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja 13182: 1998 lisämääräraha 60000 -avustuksista annetun lain (1112/1978) mu- 13183: 1997 tilinpäätös 2 678 000 kaisten perustamiskustannusten valtionosuuk- 13184: sien maksamiseen. 13185: 30. (29.94.30) Valtionosuudet ja -avustukset Vuonna 1999 saa myöntää opetus- ja kult- 13186: yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (ar- tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu- 13187: viomääräraha) kaista valtionosuutta kirjastojen perustamis- 13188: Momentille myönnetään 6 163 000 mk. hankkeille tammikuun 1999 hintatasossa yh- 13189: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- teensä enintään 35 000 000 mk. 13190: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten Vuonna 1999 saa edellisen lisäksi vahvistaa 13191: kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, 13192: maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon- 13193: kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloi- na 2000 tai sen jälkeen siten, että arvio hank- 13194: hin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden 13195: siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. 1999 tammikuun hintatasossa on yhteensä 13196: Se l v i t y s osa : Kirjastojen valtionosuu- enintään 30 000 000 mk. 13197: den perusteena käytettävä keskimääräinen yk- S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden käytön 13198: sikköhinta on 229 mk asukasta kohden. arvioidaan jakautuvan seuraavasti: 13199: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 13200: tykseen liittyvän esityksen kirjastolain muutta- mk 13201: misesta siten, että kirjastojen valtionosuuksiin Vuoden 1999 rahoituspäätösten edel- 13202: ja -avustuksiin voidaan vuonna 1999 käyttää lyttämät rakennusaikaiset valtionosuu- 13203: myös taiteen tukemiseen osoitettuja veikkauk- det 6 000000 13204: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Valtion- Vuosien 1993-1998 rahoituspäätösten 13205: osuuksiinja -avustuksiin on lisäksi myönnetty edellyttämät valtionosuudet 25 000000 13206: Ennen vuotta 1993 myönnettyjen ra- 13207: 471 200 000 mk momentilla 29.90.52. 13208: kentamislupien edellyttämät valtion- 13209: Määrärahan mitoitukseen sisältyy osuudet 5 000000 13210: 504 359 000 mk kuntien asukaskohtaisesti Yhteensä 36 000000 13211: määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuk- 13212: 29.91 231 13213: 13214: Valtionosuuden myöntämisvaltuudesta arvi- 13215: oidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavas- 13216: ti, milj. mk: 13217: 13218: 2000 2001 2002 13219: Ennen vuotta 1999 myönnetyt luvat ja tehdyt rahoituspäätökset 26 27 25 13220: Vuonna 1999 tehtävät rahoituspäätökset 5 2 4 13221: Yhteensä 31 29 29 13222: 13223: 1999 määräraha 36 000000 Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 13224: 1998 määräraha 42 000000 nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 13225: 1997 tilinpäätös 38 500 000 kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 13226: muuttamisesta siten, että sanotusta laista aihe- 13227: 32. (29.93.30) Valtionosuudet ja -avustukset utuvien menojen rahoittamiseen voidaan 13228: museoille ( arviomääräraha) vuonna 1999 käyttää myös taiteen tukemiseen 13229: osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten 13230: Momentille myönnetään 23 407 000 mk. 13231: voittovaroja. 13232: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13233: V altionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi 13234: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 13235: myönnetty 35 635 000 mk momentilla 13236: museoiden valtionosuuksien ja -avustusten 13237: 29.90.52. 13238: maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena 13239: Määrärahan mitoitukseen sisältyy 13240: perusteena käytettävä henkilötyövuosien mää- 13241: 80 671 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää- 13242: rä on enintään 1 020. 13243: räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista 13244: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 13245: ja 8 444 000 mk valtionosuusleikkausten 13246: mk avustusten maksamiseen tietoyhteiskunta- 13247: osuutena. 13248: ohjelman mukaisiin hankkeisiin. 13249: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden perustee- 13250: 1999 määräraha 3 930 000 13251: na käytettävä yksikköhinta on 188 782 mk 13252: 1998 määräraha 2130 000 13253: henkilötyövuotta kohden. 13254: Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja 1997 tilinpäätös 334 000 13255: -avustuksiin on lisäksi myönnetty 76 935 000 13256: mk momentilla 29.90.52. 13257: 13258: 1999 määräraha 23 407 000 50. (29.93.50 ja 96.50) Eräät avustukset 13259: 1998 määräraha 21 330 000 (siirtomääräraha 3 v) 13260: 1997 tilinpäätös 17 442000 Momentille myönnetään 18 350 000 mk. 13261: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain 13262: 33. (29.96.30) Valtionosuus ja -avustus kun- (6011985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistori- 13263: tien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) allisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapi- 13264: toa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti 13265: Momentille myönnetään 3 930 000 mk. 13266: arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta 13267: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- 13268: varten myönnettävien avustusten maksami- 13269: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten 13270: seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen 13271: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 13272: tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen 13273: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 13274: yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korja- 13275: (728/1992) mukaista toimintaa varten. Val- 13276: ?stöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys- 13277: tionosuuden perusteena käytettävä yksikkö- 13278: Ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoi- 13279: hinta on 25 mk asukasta kohden. 13280: mintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien 13281: 232 29.91 13282: 13283: avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä pro- museotilojen sekä eräiden uusien museotilojen 13284: jekteista aiheutuvien menojen maksamiseen. näyttelyvarustuksen ja kalustohankintojen 13285: S e l v i t y s o s a : Entistämis- ja korjaus- sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen. 13286: avustuksiin on lisäksi myönnetty 5 500 000 Vuonna 1999 saa tehdä kaluste-, laite- ja pal- 13287: mk momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus veluhankintoja koskevia sopimuksia siten, että 13288: käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnet- niistä aiheutuu valtiolle menoja vuoden 1999 13289: täviin avustuksiin. jälkeen enintään 15 200 000 mk. 13290: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Se l v i t y s osa : Hankintojen kustannusar- 13291: viot ovat yhteensä 18 300 000 mk. 13292: mk 13293: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 1999 määräraha 1600 000 13294: rakennusten kunnossapitoa tai paranta- 1998 määräraha 1 500 000 13295: mista varten 3 100 000 13296: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 75. (29.93.75 osa) Perusparannukset ja ta- 13297: alusten entistämis- ja korjausavustuk- 13298: siin 1500 000 lonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 13299: Avustukset seurantalojen korjaustöi- Momentille myönnetään 23 200 000 mk. 13300: hin, korjaustoimintaan liittyvään selvi- Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää hen- 13301: tys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 13302: neuvontatoimintaan 2000000 miseen määräaikaisiin tehtäviin. 13303: Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja 13304: tutkimiseen 590 000 Käyttösuunnitelma: mk 13305: UKK-perinneyhdistykselle 60000 1. Museoviraston perusparannukset 13306: Mannerheim-museolle 100 000 ja pienet rakennushankkeet 3 000000 13307: Lehtimiespalkintoihin 200000 2. Kansallismuseon peruskorjaus 20 200000 13308: Rauhantyön edistämiseen 2500 000 Yhteensä 23 200000 13309: Saamelaiskäräjille saamenkielisen 13310: kulttuurin edistämiseen ja saarnelais- 13311: Käyttösuunnitelman kohtaan 1 sisältyviin 13312: järjestöjen toimintaan 1 000 000 13313: Vähemmistökulttuurien tukemiseen ja hankkeisiin liittyviä valtion talousarviosta an- 13314: rasismin vastaiseen työhön 1 500 000 netun lain (42311988) 10 §:n tarkoittamia si- 13315: Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 395 000 toumuksia saa vuonna 1999 tehdä siten, että 13316: Kuurojen liiton toimintaan 495 000 vuoden 1999 jälkeen aiheutuvat menot ovat 13317: Näkövammaisten kulttuuripalvelu enintään 2 000 000 mk. Kansallismuseon pe- 13318: ry:lle kulttuuritoimintaan 110 000 ruskorjauksen kustannusarvio on yhteensä 13319: Kulttuurilehtien tukemiseen 4 500000 66 200 000 mk, mistä rakennuksen korjaus- 13320: Sibeliuksen kootut teokset -projektin työn laajuus on 7 566 m 2 ja kustannusarvio 13321: julkaisemistyöhön 300000 61 000 000 mk eli 8 062 mklm2 , lisärakenta- 13322: Yhteensä 18 350 000 miseen osuus 604 m 2 ja kustannusarvio 13323: 3 900 000 mk eli 6 457 mklm2 sekä aluetöiden 13324: 1999 määräraha 18 350 000 osuus 1 300 000 mk. 13325: 1998 määräraha 18 350 000 S e l v i t y s o s a : Kansallismuseon perus- 13326: 1997 tilinpäätös 18 350 000 korjaukseen on aikaisemmin myönnetty yh- 13327: teensä 39 000 000 mk. 13328: 70. (29.93.70) Kaluston hankinta (siirto- 13329: määräraha 3 v) 1999 määräraha 23 200000 13330: Momentille myönnetään 1 600 000 mk. 1998 määräraha 32 800 000 13331: Määrärahaa saa käyttää Kansallismuseon 1997 tilinpäätös 19 910 000 13332: korjattavien tilojen, Tennispalatsiin tulevien 13333: 29.93 233 13334: 13335: 95. (29.93.95) Kulttuuriympäristön suoje- jen ja lain nojalla suoritettavien korvausten 13336: lusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) maksamiseen. 13337: Momentille myönnetään 100 000 mk. 13338: Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain 1999 määräraha 100000 13339: (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien meno- 1998 määräraha 100 000 13340: 1997 tilinpäätös 13341: 13342: 13343: (93.) Museovirasto ja kulttuuriperinne 13344: 13345: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 13346: 13347: (21.) Suomenlinnan hoitokunnan toiminta- (50.) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 13348: menot (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa : Momentti on poistettu ta- 13349: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- lousarviosta ja sen määräraha on huomioitu 13350: mentiksi 29.90.24. momentin 29.91.50 laskelmissa. 13351: 13352: (22.) Museoviraston toimintamenot (siirto- (70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha 13353: määräraha 2 v) 3 v) 13354: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 13355: mentiksi 29.91.21. mentiksi 29.91.70. 13356: 13357: (30.) Valtionosuudet ja -avustukset museoil- (75.) Perusparannukset ja talonrakennukset 13358: le (arviomääräraha) (siirtomääräraha 3 v) 13359: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 13360: mentiksi 29.91.32. lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 13361: oon momentin 29.90.74 ja 91.75 laskelmissa. 13362: (40.) Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle 13363: (arviomääräraha) (95.) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheu- 13364: Se l v i t y s osa : Momentti on siirretty mo- tuvat menot (arviomääräraha) 13365: mentiksi 29.90.40. Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 13366: mentiksi 29.91.95. 13367: 13368: 13369: (94.) Kirjastotoimi 13370: 13371: Selvitysosa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 21, 30 ja 31 on siirretty lu- 13372: kuun 29.91 vastaaviksi momenteiksi. 13373: 13374: 13375: (96.) Kulttuurin muut menot 13376: 13377: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta. 13378: 234 29.98 13379: 13380: (21.) Valtion elokuvatarkastamon toiminta- (51.) Eräät kulttuurihankkeet (EU) (siirto- 13381: menot (siirtomääräraha 2 v) määräraha 2 v) 13382: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Se l v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta- 13383: mentiksi 29.91.24. lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 13384: oon momentin 29.01.22laskelmissa. 13385: (30.) Valtionosuus ja -avustus kuntien kult- 13386: tuuritoimintaan (arviomääräraha) (52.) Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlara- 13387: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- han tuoton käyttö 13388: mentiksi 29.91.33. Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 13389: lousarviosta. 13390: (50.) Eräät avustukset 13391: S e l v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta- 1998 määräraha 2000 000 13392: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- 13393: oon momentin 29.91.50 laskelmissa. 13394: 13395: 13396: 98. (29.98, osa) Liikuntatoimi 13397: 13398: Se l v i t y s osa : Opetusministeriö tukee lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaa, kilpa- ja huip- 13399: pu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, liikuntatieteellistä toimintaa, liikunnan kou- 13400: lutusta, liikuntapaikkarakentamista sekä kansainvälistä liikuntayhteistyötä. Tavoitteena on lii- 13401: kunnan avulla edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja ke- 13402: hitystä. Liikuntaedellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalojen välistä yhteistyötä 13403: valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. 13404: Rakentamisavustuksissa painotetaan peruskorjaushankkeita ja kiinnitetään huomiota erityisesti 13405: turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin. 13406: Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi jatketaan vuonna 1998 käynnistynyttä kansain- 13407: välistä arviointia. Luodaan järjestelmä valtionhallinnon toimenpiteiden arvioimiseksi liikunnan 13408: alueella. 13409: Kansainvälisessä yhteistyössä painottuu ED-puheenjohtajuudesta sekä Helsinki 2006 -olym- 13410: piakisahankkeen edistämisestä aiheutuva toiminta. Jatketaan liikunnan terveysohjelmaa sekä toi- 13411: menpiteitä urheilun eettisten arvojen, esimerkiksi tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi 13412: liikunnassa ja liikunnan keinoin. 13413: 13414: 50. (29.98.50 osa) Veikkauksen ja raha-ar- hinta kuntien liikuntatoiminnan osalta on 64 13415: pajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakas- mk asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää 13416: vatustyön tukemiseen (arviomääräraha) myös liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen, 13417: Momentille myönnetään 444 499 000 mk. liikunta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimuk- 13418: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- seen, urheilijoiden ja valmentajien apurahoi- 13419: toimen rahoituksesta annettuun lakiin, liikun- hin, valtion liikuntaneuvoston sekä sen jaosto- 13420: talakiin sekä vapaasta sivistystyöstä annettuun jen, läänien liikuntatoimen, kansainvälisen lii- 13421: lakiin perustuvien valtionosuuksien ja -avus- kunta-alan yhteistyön, kokeilu- ja kehittämis- 13422: tusten sekä muiden urheilun ja liikuntakasva- toiminnan sekä liikuntatieteellisen toiminnan 13423: tustyön tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja menoihin. 13424: apurahojen maksamiseen. Valtionosuuden las- Määrärahasta saa käyttää vapaasta sivistys- 13425: kennallisena perusteena käytettävä yksikkö- työstä annetun lain 14 §:n mukaisiin avustuk- 13426: 29.98 235 13427: 13428: siin enintään 1 700 000 mk ja enintään tä on tarkoitettu 6 000 000 mk paikallisen seu- 13429: 2 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskuntaoh- ratoiminnan kehittämiseen, muun muassa 13430: jelman mukaisiin kehittämishankkeisiin. Li- koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvään las- 13431: säksi määrärahasta saa käyttää enintään ten ja nuorten liikunnan kehittämisohjelmaan, 13432: 1 350 000 mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 1 000 000 mk liikuntatieteelliseen tutkimuk- 13433: tuslain 42 §:n mukaisen avustuksen maksami- seen, 10 000 000 mk liikuntapaikkarakentami- 13434: seen Suomen Urheilumuseosäätiölle. seen, 2 000 000 mk liikunnan koulutuskeskus- 13435: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea ten rakentamisavustuksiin ja 5 800 000 mk lii- 13436: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- kuntajärjestöjen toiminta-avustuksiin. 13437: kaamiseen. Määrärahan mitoitukseen sisältyy 13438: Se l v i t y s osa : Määrärahan arvioidaan 29 404 000 mk valtionosuusleikkausten osuu- 13439: jakautuvan seuraavasti: tena. 13440: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskus- 13441: mk ten valtionosuuden perusteena olevien opiske- 13442: Valtionosuudet kuntien liikuntatoi- lijavuorokausien määrä on 250 000 ja alueel- 13443: meen 91 884 000 listen koulutuskeskusten opiskelijapäivien 13444: Liikunnan kansalaistoiminta määrä47 000. 13445: Suomen Liikunta ja Urheilu ry 6000000 13446: Suomen Olympiayhdistys 15 000 000 1999 määräraha 444 499 000 13447: Liikuntajärjestöt 120 800000 1998 määräraha 420 236 000 13448: Arvokilpailumatkat, Euro-cup-kil- 13449: pailumatkatja tappiontakuut 3 200000 1997 tilinpäätös 452 347 216 13450: Rasismin vastaiset projektit 1000000 13451: Liikuntajärjestöjen kehittämisavus- (51.) Nuorten työpajatoiminnan kehittämi- 13452: tukset 6 600000 nen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 13453: Seuratoiminnan sekä lasten ja nuor- Se l v i t y s osa : Momentti on siirretty mo- 13454: ten liikunnan kehittämisohjelma 6 000000 mentiksi 29.99.51. 13455: Urheilijoiden apurahat ja valmentaji- 13456: en tuki 3 000000 13457: Liikuntapaikkarakentaminen 83 867 000 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuk- 13458: Kansainvälinen yhteistyö 4 500000 sille 13459: Liikunnan koulutuskeskukset 64 256000 Momentille myönnetään 13 340 000 mk. 13460: Liikunnan koulutus, tutkimus ja tie- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- 13461: donvälitys työstä annetun lain mukaisten valtionosuuksi- 13462: Avustukset liikuntatieteellisiin tut- en maksamiseen. 13463: kimusprojekteihin ja liikuntatieteelli- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 13464: sille yhteisöille 20 300000 13465: Liikunnan anti-doping-toiminta, 13466: sa on otettu vähennyksenä huomioon 13467: koulutus ja Suomen Urheilumuseo- 36 100 000 mk siirtona momentille 29.60.30 13468: säätiö 6 240000 liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän 13469: Liikunnan terveysohjelma 4 400000 ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin. 13470: Valtion liikuntaneuvosto 1 300000 Liikunnan koulutuskeskusten valtionapuihin 13471: Läänien liikuntatoimi 1700000 on lisäksi myönnetty 64 256 000 mk momen- 13472: Opetusministeriön käytettäväksi 4452000 tilla 29.98.50. 13473: Yhteensä 444 499000 13474: 1999 määräraha 13 340 000 13475: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1998 määräraha 42 740000 13476: nä huomioon 24 800 000 mk veikkausvoitto- 1997 tilinpäätös 15 327 000 13477: varojen kertymän kasvun johdosta. Lisäykses- 13478: 236 29.99 13479: 13480: 99. (29.98, osa) Nuorisotyö 13481: 13482: S e l v i t y s o s a : Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten elinolojen parantamiseksi 13483: kehitetään hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja sovitetaan yhteen nuorisopoliittisia toimenpiteitä 13484: valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä tuetaan vastaavaa kehitystä kunnissa. Samoista läh- 13485: tökohdista tuetaan kansalaisyhteiskunnan rakentumista. 13486: Nuorten työpajatoimintaa sekä muita toimenpiteitä kehitetään nuorten syrjäytymisen ehkäise- 13487: miseksi ja nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämiseksi. Nuorten kansalaistoimintaa 13488: tuetaan tasa-arvon, monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen lähtökohdista 13489: painottaen nuorisotoiminnan uusia toteuttamistapoja. 13490: Tietohuoltoa ja nuorisotutkimusverkostoa kehitetään nuorten elinolojen näkökulmasta. Koulu- 13491: laisten iltapäivätoiminnan kokeiluhankkeet käynnistetään. 13492: Nuorisotoimen kansainväliset mahdollisuudet ja nuorisopolitiikan maatutkimuksen tulokset 13493: hyödynnetään yhteistyössä Euroopan neuvoston nuorisokomitean kanssa. Nuorisopolitiikkaa ke- 13494: hitetään osana Euroopan unionin pohjoista ulottuvuutta ja huolehditaan EU:n puheenjohtajuus- 13495: kaudella nuorisopoliittisten ohjelmien kehittämisestä. 13496: 13497: 50. (29.98.50, osa) Veikkauksen ja raha-ar- S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan 13498: pajaisten voittovarat nuorisonkasvatustyön tu- jakautuvan seuraavasti: 13499: kemiseen (arviomääräraha) 13500: mk 13501: Momentille myönnetään 114 301 000 mk. 13502: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Valtionosuudet kuntien nuorisotyö- 13503: toimen rahoituksesta annettuun lakiin ja nuori- hön 37 086000 13504: sotyölakiin (23511995) perustuvien valtion- Nuorison kansalaistoiminta 41000000 13505: osuuksien ja -avustusten sekä muiden nuoriso- Valtakunnalliset nuorisokeskukset 11000000 13506: Kansainvälinen yhteistyö 3 500000 13507: työn ja -toiminnan tukemiseen tarkoitettujen Nuorisotutkimus 3 100 000 13508: avustusten ja apurahojen maksamiseen. Val- Nuorisotyön koulutus, kokeilu, tieto- 13509: tionosuuden laskennallisena perusteena käy- huolto, nuorisokulttuuri ja nuoriso- 13510: tettävä yksikköhinta on kuntien nuorisotyön matkailu 4 500000 13511: osalta 73 mk alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Koululaisten iltapäivätoiminta 1500 000 13512: Määrärahaa saa käyttää myös valtakunnallis- Nuorisoasiain neuvottelukunta ja 13513: ten nuorisokeskusten tukemiseen, nuorisoasi- avustustoimikunta 1300 000 13514: ain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valta- Läänien nuorisotoimi 2000000 13515: kunnallisten nuorisojärjestöjen avustustoimi- Nuorten työpajatoiminnan kehittämi- 13516: kunnan, läänien nuorisotoimen, kansainvälisen nen 6000000 13517: Opetusministeriön käytettäväksi 3315000 13518: nuorisoalan yhteistyön, koululaisten iltapäivä- 13519: Yhteensä 114 301000 13520: toiminnan, nuorisotutkimuksen ja kehittämis- 13521: toiminnan menoihin sekä nuorison kulttuurita- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 13522: pahtumien järjestämiseen. oon lisäyksenä 10 500 000 mk veikkausvoitto- 13523: Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen- varojen kertymän kasvun johdosta. Lisäykses- 13524: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- tä on tarkoitettu 6 000 000 mk nuorten työpa- 13525: miseen. jatoiminnan kehittämiseen, 1 500 000 mk 13526: koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen 13527: liittyvien hankkeiden käynnistämiseen, 13528: 1 100 000 mk nuorisotutkimusverkoston ke- 13529: 29.99 237 13530: 13531: hittämiseen ja 1 900 000 mk muuhun nuori- Määrärahaa saa käyttää EU :n sosiaalirahas- 13532: sonkasvatustyön tukemiseen. tosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien 13533: Määrärahan mitoitukseen sisältyy hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden mak- 13534: 12 812 000 mk valtionosuusleikkausten osuu- samiseen valtion osalta sekä muuhun nuorten 13535: tena. työpajatoiminnan tukemiseen. Määrärahasta 13536: on varattu 8 200 000 mk ED-hankkeiden kan- 13537: 1999 määräraha 114 301 000 sallista rahoitusosuutta varten. Nuorten työpa- 13538: 1998 määräraha 103 264 000 jatoiminnan kehittämiseen on lisäksi myönnet- 13539: 1997 tilinpäätös 112 310 339 ty 6 000 000 mk momentilla 29.99.50. 13540: 13541: 51. (29.98.51) Nuorten työpajatoiminnan 1999 määräraha 15 000 000 13542: kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 21 000 000 13543: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 15 000 000 13544: 238 13545: 13546: 13547: 13548: 13549: Pääluokka 30 13550: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 13551: 13552: 13553: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä vuodelle 1999 arvioidaan 5 670 13554: henkilötyövuodeksi. 13555: Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö 13556: Ministeriön keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Toimintalin- 13557: jat tämän tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty vuoden 1997 alussa hyväksytyssä ministeriön 13558: luonnonvarastrategiassa, jota sovelletaan käytäntöön ministeriön eri toimialojen toiminnan suun- 13559: nittelun ja ohjauksen kautta. Ministeriön toimilla pyritään turvaamaan uusiutuvien luonnonvaro- 13560: jen tuottokyky, luonnon monimuotoisuus ja tuotteiden korkea laatu sekä edistämään maatalouden 13561: ja muiden maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta, uusiutuvien luonnonvarojen monipuolista 13562: hyödyntämistä ja kotimaisen puun käytön lisäämistä. Pyrkimyksenä on myös vesistöihin ja poh- 13563: javeteen kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen oikeaan kohdentami- 13564: seen ja seurantajärjestelmien toimivuuteen kiinnitetään lisäksi huomiota. 13565: Maa- ja puutarhatalous 13566: Maa- ja puutarhatalouden kehittämisen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset kotimaiselle 13567: elintarviketuotannolle ottaen huomioon uusiutuvien luonnonvarojen kestävän, taloudellisen ja 13568: monipuolisen käytön vaatimukset. Tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään muiden muassa EU:n 13569: kokonaan tai osaksi rahoittamia yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmiä sekä niitä täydentäviä 13570: kansallisia toimenpiteitä. Epäedullisista luonnonoloista johtuvan kilpailuhaitan kompensoijana 13571: liittymissopimuksen mahdollistamien kansallisten tukijärjestelmien merkitys on keskeinen. 13572: Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muotoutumiseen si- 13573: ten, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon maamme erityispiirteet. Erityisen tärkeää tämä 13574: on nyt, kun maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa (Agenda 2000) valmistauduttaessa unionin 13575: laajenemiseen, WTO:n uuteen neuvottelukierrokseen sekä uuteen rakennerahastokauteen. 13576: Keskeisenä tavoitteena on Agenda 2000:een sisältyvien ns. maaseutusuunnitelmien laatiminen 13577: vuonna 2000 alkavalle uudelle kaudelle. Suunnitelman keskeisiä osia ovat EU:n osaksi rahoitta- 13578: mat ympäristötuki-, luonnonhaittakorvaus-, pellonmetsitys- ja varhaiseläkejärjestelmät sekä 13579: EU :n tavoitealueiden ulkopuolisella alueella maatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämistoi- 13580: menpiteet. Yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa osallistutaan EU:n uuden rakennerahastokau- 13581: den tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden laadintaan sekä varmistetaan nykyisen kauden ohjel- 13582: mien mahdollisimman hyvä toteutuminen. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelmien edellyttämi- 13583: en säädösten laadintaan ja rahoitusjärjestelyissä tapahtuvien muutosten ennakointiin, siten että 13584: järjestelmät ovat toimintavalmiina heti uuden kauden alussa. 13585: 30. 239 13586: 13587: Kansallisten toimenpiteiden osalta keskeisenä tavoitteena on vakavien vaikeuksien tuen jatku- 13588: misen turvaaminen ja liittymissopimukseen neuvoteltujen siirtymäkauden ja pitkäaikaisten toi- 13589: menpiteiden kohdentaminen siten, että ne edistävät parhaalla mahdollisella tavalla Suomen maa- 13590: talouden sopeutumista EU:n yhteiseen, muuttuvaan maatalouspoliittiseen järjestelmään. 13591: Maatalouden rakenteen kehittämiseksi huolehditaan investointitukijärjestelmän tehokkaasta 13592: täytäntöönpanosta erityisesti niiden alueiden ja kohteiden osalta, joiden tukemismahdollisuus 13593: voimassa olevien päätösten mukaan päättyy vuoden 1999 lopulla. Kilpailukykyisen maatalouden 13594: ohella kiinnitetään erityistä huomiota maaseudulla harjoitetun muun yritystoiminnan monipuo- 13595: listamiseen. Maatiloilla harjoitetun muun yritystoiminnan rahoitus tapahtuu pääosin Maatilatalo- 13596: uden kehittämisrahaston varoin ja tilojen ulkopuolinen toiminta pääosin talousarvion varoin osa- 13597: na EU-osarahoitteista tavoitteiden 6 ja 5b mukaista ohjelmaperusteista kehittämistoimintaa. Maa- 13598: tilatalouden kehittämisrahaston rahoitusvarmuus säilytetään. Tukijärjestelmiä hoidetaan siten, 13599: että suuria alueellisia kilpailueroja ei pääse syntymään. Varmistetaan tukijärjestelmien nopea ja 13600: häiriötön toimeenpano. 13601: Maaseudun kehittäminen 13602: Tavoitteena on, että maaseudun kokonaisväestö säilyy nykyisellä tasolla, vaikka syrjäisimpien 13603: kylien asukkaiden määrä väheneekin. Keinoina ovat esimerkiksi maatalousväestön toimeentulo- 13604: perustan laajentaminen sekä maaseudun palvelujen ja vetovoimatekijöiden parantaminen. Toi- 13605: menpiteitä tuetaan useiden hallinnonalojen toimenpitein osana EU:n rakenne- ja aluepolitiikkaa 13606: ja kokonaan kansallisin varoin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala osallistuu kuluvalla 13607: kaudella EU:n osaksi rahoittamien tavoitteiden 6 (erittäin harvaan asutut alueet), 5b (maaseutu- 13608: alueet) ja 2 (teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivät alueet) mukaisten aluekehitysohjelmien 13609: toteutukseen komission hyväksymien rahoituskehysten mukaisesti. Maa- ja metsätalousministe- 13610: riö huolehtii myös LEADER II -yhteisöaloiteohjelman (yhteistoiminta maaseudun talouden ke- 13611: hittämiseen tähtäävien toimien välillä) hallinnoinnista. Tavoitteena on ohjelmien täysimääräinen 13612: toteutus. Seudullinen kehittäminen turvataan myös EU:n tavoitealueiden ulkopuolella kokonaan 13613: kansallisen paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelman (ns. POMO-ohjelma) avulla, jonka 13614: rahoitus tulee Maatilatalouden kehittämisrahastosta. 13615: Unionin kokonaan rahoittaman maatalouden interventiotoiminnan osalta tavoitteena on erityi- 13616: sesti vientitukien, reseptijärjestelmien ja tukitodistusten sujuva käsittely, jotta EU:lta tuleva ra- 13617: hoitus voidaan tehokkaasti hyödyntää. 13618: Tutkimus ja neuvonta 13619: Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkei- 13620: nojen kehitystä tuetaan aktiivisesti myös tutkimuksen ja neuvonnan avulla. Maataloudellista tut- 13621: kimusta suunnataan tutkimusohjelmilla ministeriön toiminnan, EU:n säädösten valmistelutarpei- 13622: den ja maaseudun elinkeinojen kehityksen kannalta strategisesti tärkeille kehittämisalueille. Tut- 13623: kimuksella tuetaan erityisesti EU:n jäsenyyteen sopeutumista, EU:n maatalouspolitiikan 13624: uudistukseen valmistautumista, maatila- ja puutarhayritysten kilpailukyvyn paranemista ja uuden 13625: tuotannon, tuotantomenetelmien ja teknologioiden kehittymistä. Myös elintarviketuotannosta va- 13626: pautuvan peltoalan vaihtoehtoisia käyttömuotoja, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyn- 13627: tämistä sekä tuotannon ympäristövaikutuksia painotetaan tutkimuksessa. Neuvontaa käytetään 13628: entistä tavoitteellisemmin edellä kuvattujen tavoitteiden ja elinkeinojen muutosten aikaansaami- 13629: seksi. Neuvonnan voimavaroja kohdistetaan erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palvelujen 13630: ja tuotantotoiminnan laadun parantamistoimenpiteisiin. 13631: 13632: 13633: 13634: 13635: 10 380149M 13636: 240 30. 13637: 13638: Maa- ja puutarhatalouden tuotannon laadun ja turvallisuuden perustan kehittämiseksi tavoittee- 13639: na on vaikuttaa kasvinterveyttä ja kotieläinten ruokintaa koskevaan yhteisön lainsäädäntöön. 13640: Tarkastustoimi 13641: Pyritään säilyttämään kasvinterveydentila ja rehujen hygieninen taso nykyisellä hyvällä tasol- 13642: la. Tavoitteena on myös kehittää luonnonmukaisen tuotannon valvontaa erityisesti kuluttajien 13643: luottamuksen vaatimalla tavalla. Samalla jatketaan toimenpiteitä koko elintarvikeketjun kattavan 13644: laatujärjestelmän aikaansaamiseksi. Kasvintuotannon perusedellytysten turvaamiseksi ylläpide- 13645: tään kasvinjalostuslaitosta sekä perunanviljelyn ja siemenperunatuotannon kehittämiseksi sie- 13646: menperunakeskusta. 13647: Metsätalous 13648: Metsätaloutta ohjataan yleisesti hyväksyttyjen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti si- 13649: ten, että metsää kokonaisuudessaan hoidetaan ja käytetään säilyttäen sen tuottavuus, monimuo- 13650: toisuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus sekä sen mahdollisuus palvella nyt ja tulevaisuudessa 13651: taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita. Näiden periaatteiden toimeenpa- 13652: nosta huolehditaan uudistetun metsälainsäädännön täytäntöönpanolla ja käyttämällä taloudellisia 13653: ohjauskeinoja, toiminnan ohjausta, vuorovaikutteista suunnittelua, neuvontaa ja tutkimusta. 13654: Valmisteltavassa kansallisessa metsäohjelmassa on tarkoitus korostaa edellä mainitun lisäksi 13655: maaseutu-, työvoima-, puuhun perustuvaa pienyritys-, energia- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita 13656: sekä kansainvälisiä näkökohtia. 13657: Metsäntutkimusta suunnataan edelleen ongelmakeskeisillä tutkimusohjelmilla, kuten met- 13658: säklusteriohjelmalla. Sitomattomilla tutkimusmäärärahoilla lisätään sektorirajat ylittävää yhteis- 13659: tutkimusta. 13660: Kansainvälisessä metsäyhteistyössä Suomi pyrkii säilyttämään asemansa keskeisenä vaikutta- 13661: jana ja asiantuntijana. EU:ssa Suomen tavoitteena on osallistua aktiivisesti metsäpoliittiseen ja 13662: mahdollisen metsäsertifioinnin valmisteluun, metsäsektoria koskevan lainsäädännön ja metsäasi- 13663: oiden hallinnoinuin kehittämiseen sekä metsäntutkimuksen suuntaamiseen. EU :n säädösten mah- 13664: dollistamallatuella osarahoitetaan pellonmetsitystä, metsänparannustoimenpiteitä ja metsäsekto- 13665: rin maaseudun yhteistoimintaa. 13666: Kala-, riista- ja porotalous 13667: Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajois- 13668: sa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakan- 13669: tojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tie- 13670: dot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. 13671: Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukai- 13672: sesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kalankuluttajien ja kalatalouteen 13673: liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU :n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja 13674: vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu ra- 13675: kennepolitiikan piiriin, mutta resurssi politiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät kos- 13676: kevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Elinkeinokalatalouden ohella myös va- 13677: paa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaa-ajankalataloutta 13678: kehitetään kansallisin toimenpitein. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan- 13679: kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia. 13680: Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vai- 13681: kuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen. 13682: Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estä- 13683: mistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun ra- 13684: joittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti. 13685: Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn. 13686: 30. 241 13687: 13688: Eläinlääkintä 13689: Tavoitteena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla luoda edellytykset talou- 13690: delliselle eläintuotannolle. Tavoitteena on myös suojata ihmisten terveyttä vastustamaila tartun- 13691: tojen leviämistä eläimistä ihmisiin sekä vannistamaila eläimistä saatavien elintarvikkeiden tur- 13692: vallisuus ja laatu. 13693: Eräiden EU-maiden eläintautitilanteesta johtuen varmistetaan helposti leviävien ja vaarallisten 13694: eläintautien, erityisesti TSE-tautien, tehokas kansallinen valvonta ja riskinarviointiin perustuvat 13695: ennaltaehkäisevät toimenpiteet. 13696: Selvitetään eläinsuojelulain tavoitteiden toteutumista sekä lainsäädännön noudattamista. 13697: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi kehitetään hy- 13698: gienialain mukaisen valvonnan toimivuutta mm. käyttämällä hyväksi kuntien elintarvikevalvon- 13699: nan arviointeja sekä varmistetaan eläinten lääkitsemisen valvonta. Edistetään antibioottien hallit- 13700: tua käyttöä sekä selvitetään eläinten lääkitsemisen ympäristövaikutuksia. 13701: Kehitetään Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen toimintaa kansainvälisen arvioinnin pohjalta. 13702: Tietohallintoa kehitetään palvelemaan viranomaisvalvontaa ja päätöksentekoa huomioiden si- 13703: dosryhmien tarpeet. 13704: Vesivaratehtävät 13705: Tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman käyttöveden saanti sekä asianmukainen 13706: viemäröinti, huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen 13707: ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen 13708: käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteita. 13709: Maanmittaustehtävät 13710: Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää, 13711: huolehtia yleisistä kartastotöistä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan 13712: tutkimustarpeet 13713: Hallinnonalan tutkimusta ja neuvontaa ohjataan ja koordinoidaan siten, että ne palvelevat te- 13714: hokkaasti päätöksentekoa, tavoitteiden saavuttamista ja hallinnon asiakkaita. EU:sta saatavalla 13715: tuella on mahdollista rahoittaa Suomen tutkimushankkeita. 13716: Vuonna 1999 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on 13717: 3 138 milj. mk ja vastaavia kansallisia menoja 2 526 milj. mk. Kun otetaan lisäksi huomioon 13718: EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 3 567 milj. mk, hallinnon- 13719: alan menoista 9 231 milj. mk eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä. 13720: Yhteenveto EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 13721: Noin 70 %, eli noin 4 200 milj. mk EU:lta Suomeen vuonna 1999 saatavista tuloista on maa- ja 13722: metsätalousministeriön toimialaan perustuvia tuloja. Tästä valtion budjettitalouteen tuloutuu 13723: noin 3 310 milj. mk. Maa- ja metsätalousministeriö on EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 13724: ja kalatalouden rahoitusvälineen vastuuviranomainen Suomessa. ED-rahastojen varoilla hoide- 13725: taan EU:n yhteisen maatalous-, puutarhatalous-ja kalastuspolitiikan toimeenpano, EU:n inter- 13726: ventiotoiminta sekä yhdeksän erilaisen ohjelmaperusteisen tai EU:n tavoiteohjelmiin tai yhteisö- 13727: aloitteisiin kuuluvan järjestelmän toimeenpano Suomessa. Ohjelmaperusteisia järjestelmiä ovat 13728: maatalouden ympäristötukiohjelma, luopumistukiohjelma, pellonmetsitysohjelma sekä EU:n 13729: alue- ja rakennepoliittiset tavoiteohjelmat, joista osallistutaan tavoiteohjelmien 6, 5b ja 2 toteut- 13730: tamiseen sekä lisäksi tavoite 5a-toimenpiteiden toteuttamiseen erikseen maatalouden ja kalatalo- 13731: uden osalta sekä pysyvän luonnonhaitan korvaamista tarkoittavan LFA-ohjelman toteuttamiseen. 13732: Yhteisöaloitteista toteutetaan LEADER II, INTERREG II sekä PESCA-aloitteita. LEADER- 13733: aloitteen hallintovastuu ja koko valtion rahoitusosuus on keskitetty maa- ja metsätalousministe- 13734: riön hallinnonalalle. 13735: 242 30. 13736: 13737: 13738: Vastuu EU:n maatalousrahastosta elintarviketeollisuuden rakenteen kehittämistä tukevan oh- 13739: jelman (tavoite 6 ja Sa) toteuttamisesta ja valtion rahoitusosuuden budjetoinnista on kauppa- ja 13740: teollisuusministeriöllä, jolle maa- ja metsätalousministeriö ohjaa EU:n rahoitusosuuden. Vastaa- 13741: vasti maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa eräitä osaksi EU :n sosiaalirahastosta ja aluekehitys- 13742: rahastosta rahoitettavia tavoite 6, Sb ja 2 ohjelmia toteuttavia hankkeita. 13743: EU-osarahoitteinen toiminta edellyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialalla valtion kan- 13744: sallisia varoja vuonna 1999 yhteensä noin 2 660 milj. mk, josta ohjelmaperusteisten ympäristö- 13745: ja rakenneohjelmien toteuttamiseen noin 1 050 milj. mk ja tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden 13746: toteuttamiseen noin 1 600 milj. mk. Viimemainituista varoista tarvitaan 1 213 milj. mk pysyvän 13747: luonnonhaitan korvaamiseen (LFA-tuki). Maatalousvaluuttajärjestelmä poistuu 1.1.1999 lukien, 13748: koska Euro otetaan käyttöön osassa Euroopan unionia. Jos maatalousvaluuttajärjestelmästä luo- 13749: puminen muuttaa Suomen maatalouden saaman tuen tasoa, sen vaikutukset kansallisen tuen ta- 13750: soon arvioidaan vuoden 1999 alussa. 13751: 13752: EU:n kokonaan tai osaksi rahoittama toiminta maa- ja metsätalousministeriön toimialalla v. 13753: 1999, milj. mk: 13754: EU-tulot EU-menotValtion osuus EU-Kansall. mo- EU-rahasto 13755: meno- mentti 13756: momentti 13757: 13758: Yhteinen maatalouspolitiikka 2 416,5 2416,5 2,0 13759: EU-tulotuki 1600,0 1600,0 0,0 30.12.43 EMOTR-T 13760: Interventiotoiminta 805,0 805,0 0,0 Interv. EMOTR-T 13761: rahasto 13762: Hallinto- ja valvontajär- 2,0 2,0 2,0 30.01.21 30.01.21 EMOTR-T 13763: jestelmät 30.01.22 30.01.22 EMOTR-T 13764: Hedelmä- ja vihannestuot- 13765: tajaorganisaatiot 9,5 9,5 0,0 30.13.48 30.13.48 EMOTR-T 13766: Ohjelmaperusteiset järjestel- 13767: mät 993,9 993,9 1 040,9 EMOTR-T 13768: Maatalouden ympäristötu- 13769: ki 841,0 841,0 849,0 30.12.45 30.12.45 EMOTR-T 13770: Luopumistuki 119,0 119,0 158,0 30.13.47 30.13.47 EMOTR-T 13771: Pellonmetsitysjärjestelmä 33,5 33,5 33,5 30.13.47 30.13.47 EMOTR-T 13772: Hunajantuotannon ja 13773: markkinoinnin kehittäminen 0,4 0,4 0,4 30.13.47 30.13.47 EMOTR-T 13774: Kalatalouden interventiotoi- 13775: minta 1,0 1,0 0,0 30.41.46 30.41.46 EMOTR-T 13776: Metsätaloustoimenpiteet 14,0 14,0 14,0 30.31.44 30.31.44 EMOTR-T 13777: YHTEENSA 3 425,4 3 425,4 1 056,9 EMOTR-T 13778: Momentilla 12.30.01 2 620,4 13779: 30. 243 13780: 13781: EU-tulot EU-menotValtion osuus EU-Kansall. mo- EU-rahasto 13782: meno- mentti 13783: momentti 13784: 13785: EU:N TAVOITEOHJEL- 13786: MAT JA YHTEISÖALOIT- 13787: TEET 13788: Tavoite 6 13789: - maatilatalous 215,0 172,5 271,1 30.11.61 1) 30.14.44 2) EMOTR-0 13790: - elintarviketeollisuus 5,0 0 2,1 30.11.61 32.80.43 EMOTR-0 13791: 32.10.22 EMOTR-0 13792: - kalatalous 4,0 4,7 7,4 30.41.46 30.41.46 KOR 13793: Tavoite 5b 97,0 0,5 139,3 30.11.61 30.14.44 EMOTR-0 13794: Tavoite 5a, 6-alueen ulko- 13795: puolella 13796: -maatalous 377,0 395,5 1 138,0 30.11.61 30.12.44 3) EMOTR-0 13797: - elintarviketeollisuus 65,0 0 18,0 30.11.61 32.80.43 EMOTR-0 13798: - kalatalous 0,0 28,6 21,0 30.41.46 30.41.46 KOR 13799: LEADER II 0,0 1,9 13,9 30.11.61 30.14.44 EMOTR-0 13800: INTERREGII 0,0 0 0,5 30.11.61 30.14.44 EMOTR-0 13801: PESCA 5,9 2,7 4,6 30.41.46 30.41.46 KOR 13802: YHTEENSA 768,9 606,4 1 615,9 13803: 13804: MUU TOIMINTA 13805: Kalatalouden tuottajajärjes- 13806: töt 1,0 1,0 1,0 30.41.46 30.41.46 KOR 13807: Tilasto- ja tietojärjestelmät 6,6 5,6 2,9 30.01.22 30.01.22 13808: KAIKKI YHTEENSA 4 201,9 4 038,4 2 676,7 13809: -josta EMOTR-T yhteensä 3 425,4 3 425,4 1 056,9 13810: -josta EMOTR-0 yhteensä 759,0 570,4 1 582,9 13811: -josta KOR yhteensä 10,9 37,0 34,0 13812: -josta muu toiminta 6,6 5,6 2,9 13813: 13814: Talousarvio yhteensä 3 310,0 3 138,7 2 526,3 13815: Interventiorahasto 805,0 805,0 0,0 13816: MAKERA 86,9 94,7 150,4 13817: ESR-rahoitus, EU ja valtio 5,0 18,3 34.05.61 30.14.44 ESR 13818: EAKR-rahoitus, EU ja valtio 35,8 40,2 26.98.61 30.14.44 EAKR 13819: 1) 13820: jaMAKERA 13821: 2) 13822: ja 30.12.46 jaMAKERA 13823: 3) 13824: ja 30.12.46, MAKERA ja Ahvenanmaa 13825: 13826: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosasto =EMOTR-T ja ohjausosasto =EMOTR-0, kalatalouden rahoi- 13827: tusväline =KOR, Euroopan sosiaalirahasto =ESR, Euroopan aluekehitysrahasto =EAKR 13828: 244 30. 13829: 13830: 13831: 13832: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 13833: V. 1997 v. 1998 V. 1999 13834: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 13835: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 13836: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja 13837: työvoima- ja elinkeinokeskusten 13838: maaseutuosastot 237 420 266 080 258 500 7 580 3 13839: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tie- 13840: topalvelukeskus 37760 35 000 49700 + 14700 + 42 13841: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslauta- 13842: kunta 2990 3 000 3 000 13843: 04. Maa- ja metsätalousministeriön 13844: hallinnonalan muut menot 72689 72300 74200 + 1900 + 3 13845: 11. EU:n osallistuminen elintarviketa- 13846: louden ja maaseudun rakennetoi- 13847: menpiteisiin (EU) 642 100 713 000 475 700 -237 300 33 13848: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki 13849: (osa EU) 8 429 214 8 132 500 8 090 000 - 42500 1 13850: 13. Maataloustuotteiden markkinointi 13851: ja tuotannon tasapainottaminen 13852: (osaEU) 926 527 730900 714 000 - 16900 2 13853: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maa- 13854: seudun kehittäminen (osa EU) 500048 490400 437 900 - 52500 11 13855: 15. Muut maatalouden menot 128 690 130 260 131 850 + 1590 + 1 13856: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 144 750 144 850 148 735 + 3 885 + 3 13857: 22. Maatalouden taloudellinen tutki- 13858: muslaitos 11940 13 700 14 372 + 672 + 5 13859: 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 44611 51734 53 190 + 1456 + 3 13860: 24. Kasvinjalostuslaitos 11792 9000 8 500 500 6 13861: 25. Siemenperunakeskus 848 350 700 + 350 + 100 13862: 31. Metsätalouden edistäminen ja val- 13863: vonta (osa EU) 561 383 580 500 555 573 - 24927 4 13864: 32. Metsäntutkimuslaitos 172 450 172 450 187 150 + 14700 + 9 13865: 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 190 197 214 037 218 842 + 4 805 + 2 13866: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai- 13867: tos 85 127 85 410 89 837 + 4427 + 5 13868: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 134 876 146 500 121 823 - 24677 17 13869: 61. Maanmittauslaitos 244 528 254 210 261 210 + 7000 + 3 13870: 62. Geodeettinen laitos 15 000 15 000 15 358 + 358 + 2 13871: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 102 231 107 254 106 139 1 115 1 13872: (99.) Maa- ja metsätalousministeriön 13873: hallinnonalan muut menot 4500 4500 - 100 13874: Yhteensä 12 697 171 12372935 12016 279 -356 656 3 13875: 30.01 245 13876: 13877: 01. (30.01, osa) Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten 13878: maaseutuosastot 13879: 13880: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset 13881: uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja va- 13882: paa-ajan toimintojen kehittymiselle sekä turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien 13883: terveyden. Ministeriö vastaa EU :n yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan toimeenpa- 13884: nosta Suomessa. 13885: Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuonna 13886: 1999 tehtävittäin seuraavasti: 13887: 13888: milj. mk htv 13889: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 71 226 13890: Metsätalous 11 34 13891: Kala- ja riistatalous 16 39 13892: Eläinlääkintä- ja elintarvikkeet 14,5 43 13893: Vesi- ja muut luonnonvarat 7 18 13894: Keskitetyt tukitehtävät 25 85 13895: Yhteensä 144,5 445 13896: 13897: Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkei- 13898: nokeskusten maaseutuosastot Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan 13899: selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lu- 13900: vussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Vuodesta 13901: 1999lukien muut kuin palkkauksenluonteiset menot budjetoidaan momentille 32.10.22. Palkka- 13902: uksenluonteiset menot budjetoidaan edelleen momentille 30.01.23. Työvoima- ja elinkeinokes- 13903: kusten maaseutuosastojen toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuonna 1999 13904: tehtävittäin seuraavasti (vertailuna vuoden 1994 henkilöjakauma maaseutuelinkeinopiireissä): 13905: 13906: Henkilöstö, htv Toimintamenot, milj. mk 13907: 1994 1999 30.01.23 32.10.22 Yhteensä 13908: Maaseudun kehittäminen 15 65 15,1 13909: Maatilojen kehittäminen 158 84 19,5 13910: Tuki- ja valvontatehtävät 12 135 31,1 13911: Tuotannonohjaus 38 25 5,8 13912: Ympäristöasiat 12 37 8,8 13913: Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 15 26 5,8 13914: Maksuliikenne ja muu hallinto 123 105 24,4 13915: Maatalous yhteensä 373 477 88,600 21,800 110,40 13916: Kalatalous 51 57 11,400 3,180 14,58 13917: Yhteensä 424 534 100,000 24,980 124,980 13918: 13919: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimin- lastuslain (28611982) 14 §:n mukaisten korva- 13920: tamenot (siirtomääräraha 2 v) usten maksamiseen. 13921: Momentille myönnetään 144 500 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 13922: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- sa on otettu huomioon peltolohkotietojen kä- 13923: men tekemien kalastusta koskevien sopimus- sittelymenojen ja atk-laitteiden hankintameno- 13924: ten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä ka- jen lisääntyminen sekä EU:n rakennetukien 13925: 246 30.01 13926: 13927: valvonta-asetuksen (2064/1997) mukaiset toi- joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden talou- 13928: meenpanotehtävät Määrärahan mitoituksessa dellinen pitoaika on yli kolme vuotta. 13929: on otettu huomioon vähennyksenä 9 000 000 Se l v i t y s osa: Määrärahan käytön arvi- 13930: mk ulkopuolisten tietojärjestelmäpalvelujen oidaan jakautuvan seuraavasti: 13931: siirtona momentille 30.02.21. 13932: Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu mk 13933: huomioon Tenojoen kalastuslupatuloista Yhdennetyn hallinto- ja valvonta- 13934: vuonna 1998 valtiolle kuuluvaksi arvioitu järjestelmän uudistaminen 6 500000 13935: osuus 300 000 mk. Tenojoen kalastuslupatu- Eläinlääkinnän järjestelmien toteut- 13936: loista vuonna 1999 kertyväksi arvioitu tulo on taminen 1 500 000 13937: merkitty momentille 12.30.41. Kalastuksen Järjestelmien EURO- ja v. 2000- 13938: valvontamenoina on otettu huomioon muutokset 3 000 000 13939: 4 050 000 mk, jota vastaavat EU :n osuuksien Markkinajärjestelmien edelleen ke- 13940: hittäminen 1500 000 13941: tuloutukset on otettu huomioon momentilla 13942: TE-keskusten käsittelyjärjestelmi- 13943: 12.30.04. en toteuttaminen 1500000 13944: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Yhteensä 14 000000 13945: oon 700 000 mk maatalouden vaivontehtäviä 13946: varten, mistä 300 000 mk tuloutuu EU :lta mo- EU:n osuus vuonna 1999 toteutettavista toi- 13947: mentille 12.30.01. menpiteistä aiheutuvien kustannusten rahoitta- 13948: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- miseen on 1 400 000 mk, mikä on otettu huo- 13949: keskus hoitaa ministeriön eräitä taloushallin- mioon momentin 12.30.01 tulona. Vuonna 13950: to-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelu- 1998 toteutettujen toimenpiteiden ED-osuuk- 13951: tehtäviä, joista ministeriö ei suorita maksuja sien loppueräksi arvioidaan 300 000 mk, mikä 13952: sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmä- on otettu huomioon momentin 12.30.01 tulo- 13953: palveluiden kustannuksista Näistä tehtävistä na. 13954: aiheutuvat menot on budjetoitu momentille 13955: 30.02.21. Ministeriön tehtävien hoitamiseen 1999 määräraha 14000 000 13956: liittyvät kansainvälisen toiminnan erillismenot 1998 määräraha 9 000 000 13957: on budjetoitu momentille 30.04.26. 1997 tilinpäätös 14160 000 13958: 1999 määräraha 144 500 000 13959: 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maa- 13960: 1998 määräraha 144 800 000 13961: seutuosastojen toimintamenot (siirtomäärära- 13962: 1998 lisämääräraha 2 200 000 13963: ha2v) 13964: 1997 tilinpäätös 124 860 000 13965: Momentille myönnetään 100 000 000 mk. 13966: Määrärahaa saa käyttää vain työvoima- ja 13967: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- elinkeinokeskusten maaseutuosastojen palkka- 13968: nen (siirtomääräraha 2 v) usmenojen maksamiseen. 13969: Momentille myönnetään 14 000 000 mk. Selvitysosa: Määrärahan mitoitukses- 13970: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin sa on otettu huomioon vähennyksenä 13971: jäsenyyteen liittyvistä tietojärjestelmien asian- 24 980 000 mk siirtona momentille 32.10.22 13972: tuntijapalveluista, hallinnonalan laite- ja ohjel- maaseutuosastojen toiminnasta aiheutuvina 13973: mistohankinnoista sekä tieto- ja tilastojärjes- muina kuin palkkausten luonteisina menoina 13974: telmien muista erilliskustannuksista aiheutu- sekä lisäyksenä 6 500 000 mk Euroopan unio- 13975: vien menojen maksamiseen. ninjäsenyyteen liittyvien tehtävien lisääntymi- 13976: Momentin määrärahaa saa käyttää myös sel- sen johdosta. 13977: laisten laitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu 13978: huomioon lisäyksenä 1 125 000 mk tukityöl- 13979: 30.02 247 13980: 13981: listettyjen hoitamien tehtävien vakinaistami- (25.) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 13982: seksi yhdeksän henkilön palkkauksina siirtona S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 13983: momentilta 34.06.02. mentiksi 30.04.25. 13984: 13985: 1999 määräraha 100 000 000 (61.) EU:n osallistuminen elintarviketalou- 13986: 1998 määräraha 112 280 000 den ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 13987: 1998 lisämääräraha 2400000 (EU) (siirtomääräraha 3 v) 13988: 1997 tilinpäätös 98 400 000 Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 13989: mentiksi 30.11.61. 13990: 13991: 13992: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 13993: 13994: Se l v i t y s osa : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus on palveluyksikkö, joka 13995: huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon 13996: asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-, 13997: henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrän- 13998: nyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toimin- 13999: nasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitos- 14000: ten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus to- 14001: teuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita. 14002: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tie- 14003: topalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet: 14004: - Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalve- 14005: lukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomai- 14006: nen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävi- 14007: en yksityiskohdat. 14008: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion valmisteluun liittyen alustavasti 14009: asettanut tietopalvelukeskukselle seuraavat tulostavoitteet: 14010: - Tietopalvelukeskus kehittää laskenta- ja seurantajärjestelmiään siten, että sen toiminnan laa- 14011: tua, taloudellisuutta ja tuloksellisuutta voidaan seurata, arvioida ja mitata asetettujen tulostavoit- 14012: teiden ja sovittujen palvelusuunnitelmien mukaisesti. Tietopalvelukeskus jatkaa toimintaorgani- 14013: saationsa palveluvarmuuden parantamista kiinnittäen erityistä huomiota taloushallinto-ja tieto- 14014: hallintotehtäviensä välisen yhteistoiminnan kehittämiseen. 14015: - Tietopalvelukeskus valmistautuu vuoden 2000 maatalouslaskentaan laatimalla sitä koske- 14016: van toteutussuunnitelman, huolehtimalla laskennan atk-teknisestä valmistelusta ja suorittamalla 14017: koelaskennan. 14018: - Tietopalvelukeskus monipuolistaa maatalous- ja maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestel- 14019: mien tuottamien tietojen käyttömahdollisuuksia sekä kehittää maataloutta ja maaseutua koskevia 14020: tietopalveluita. 14021: 248 30.02 14022: 14023: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. mk: 14024: 14025: Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot 14026: Palvelu 1997 1998 1999 1997 1998 1999 14027: TP TA TAE TP TA TAE 14028: Tilasto 8,5 7,7 9,0 0,9 0,7 0,7 14029: Talous 12,0 14,2 19,9 6,0 5,9 11,9 14030: Tietohallinto 12,5 17,2 20,3 3,3 9,2 14031: Hallinto- ja virastopalvelut 10,3 10,9 11,4 14032: Johto 1,9 1,8 1,8 0,1 0,1 0,1 14033: Yhteensä 45,2 51,8 62,4 10,3 15,9 12,7 14034: 14035: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) palvelujen bruttomenot vuonna 14036: 1999 käyttäjittäin (arvio), milj. mk: 14037: 14038: Palvelu MMM 1l TIKE 2l MUUT 3l Yhteensä 14039: Tilasto 1,6 5,9 1,5 9,0 14040: Talous 15,5 1,3 3,1 19,9 14041: Tietohallinto 18,3 2,0 0 20,3 14042: Hallinto- ja virastopalvelut 6,0 3,5 1,9 11,4 14043: Johto 0,5 0,9 0,4 1,8 14044: Yhteensä 41,9 13,6 6,9 62,4 14045: 1) 14046: MMM =Maa- ja metsätalousministeriö (sis. myös aluehallinnon) 14047: 2 14048: l TIKE =Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 14049: 3) 14050: MUUT = Mm. Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos, MAKERA sekä eräitä hallinnon ulkopuolisia 14051: käyttäjiä 14052: 14053: 14054: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 14055: 14056: 1997 toteutuma 1998 ennakoitu 1999TAE 14057: Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut 14058: Maksullisen toiminnan tulot tmk 6 013 3 924 5 900 9750 11 300 1100 14059: Maksullisen toiminnan erilliskustannuk- 14060: set tmk 5 501 4503 5 792 9 840 10962 841 14061: KäyttöjääiDä tmk 512 -579 108 -90 338 259 14062: -%tuloista 8,5 -14,8 1,8 -0,9 3,0 23,5 14063: Osuus yhteiskustannuksista tmk 267 542 146 563 297 230 14064: Ylijäämä/Alijäämä tmk 245 -1121 -38 -653 41 29 14065: -%tuloista 4,0 -28,6 -0,6 -6,7 0,4 2,6 14066: 14067: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 400 000 mk sekä ED:lta saatavinaja muina 14068: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuloina 250 000 mk. 14069: 49 700 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 14070: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden ED- oon lisäyksenä ED-hallinnon tietojärjestelmi- 14071: hankkeiden rahoittamiseen. en käyttö- ja ylläpitotehtävien aiheuttamina 14072: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- menoina 9 000 000 mk siirtona momentilta 14073: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 30.01.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on 14074: maksullisen palvelutoiminnan tuloina otettu huomioon lisäyksenä vuoden 2000 maa- 14075: 30.03 249 14076: 14077: talouslaskennan valmistelusta aiheutuvina me- Muut toimintamenot 50547 000 14078: noina 1 300 000 mk. Vuonna 2000 toteutetta- Bruttotulot 12 650 000 14079: va maatalouslaskenta tehdään kaikissa FAO:n Maksullisen toiminnan tulot 12 400 000 14080: jäsenmaissa. Suomen maatalouslaskennan ko- - julkisoikeudelliset suoritteet 11 300 000 14081: konaiskustannuksiksi arvioidaan - muut suoritteet 1 100 000 14082: Muut tulot 250000 14083: 11 000 000 mk, mistä EU:n osuus noin 14084: Nettomenot 49 700000 14085: 6 000 000 mk tuloutunee vuosina 2001 ja 14086: 2002. 1999 määräraha 49 700000 14087: Menojen ja tulojen erittely: mk 1998 määräraha 35 000000 14088: 1998lisämääräraha 888 000 14089: Bruttomenot 62 350 000 14090: Maksullisen toiminnan erillismenot 11 803 000 1997 tilinpäätös 37 760 000 14091: 14092: 14093: 14094: 14095: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 14096: 14097: Se l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviran- 14098: omaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas- 14099: tojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaa- 14100: lisia kanteluja. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten sään- 14101: nösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on vaikeuttanut huomattavasti asioiden 14102: valmistelua ja ratkaisemista. 14103: Seuraavassa taulukossa on maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan työtä kuvaavia tunnuslu- 14104: kuja: 14105: 14106: 1994 1995 1996 1997 1998 1999 14107: arvio arvio 14108: Saapuneet uudet valitusasiat, kpl 707 643 503 419 500 500 14109: Keskeneräisenä edelliseltä vuodelta siirtyneet asiat, kpl n.270 n.250 n. 150 139 163 138 14110: Annetut päätökset, kpl 763 735 464 390 525 450 14111: 14112: Vuodesta 1996 alkaen on valitusasian käsittelyaikatavoitteeksi asetettu noin 5 kuukauden kes- 14113: kimääräinen käsittelyaika. Asetettu tavoite on pystytty vuosittain alittamaan siten, että keskimää- 14114: räinen käsittelyaika on ollut vuosittain noin 4 kuukautta siten, että vuonna 1996 se oli hieman alle 14115: 4 kuukautta ja vuonna 1997 hieman yli 4 kuukautta. Ottaen huomioon lähinnä hallintolainkäyt- 14116: tölain voimaantulo ja valituslautakuntaa koskevan lain muutos sekä niiden mukanaan tuoma 14117: suullisten käsittelyjen ja katselmusten ennakoitavissa oleva lisääntyminen, tavoitteena on vuonna 14118: 1999 säilyttää edelleen keskimäärin 5 kuukauden käsittelyaika. 14119: Valituslautakunnan päätöksistä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta voi valittaa suoraan kor- 14120: keimmalle hallinto-oikeudelle tai hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa. Vuonna 14121: 1997 kaikista valituslautakunnan antamista päätöksistä 14,6 % johti jatkovalituksen tekemiseen 14122: tai valitusluvan hakemiseen. Tavoitteena on säilyttää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että kor- 14123: keimmalle hallinto-oikeudelle valituslautakunnan päätöksistä tehtävien jatkovalitusten määrä 14124: säilyy korkeintaan entisellään eli noin 15 prosentissa. 14125: 250 30.04 14126: 14127: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 3 000 000 14128: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 1998 määräraha 3 000000 14129: 1997 tilinpäätös 2990 000 14130: 14131: 14132: 04. (30.01, osa ja 30.99, osa) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut 14133: menot 14134: 14135: 25. (30.01.25) Eläinlääkintähuolto (arvio- päisen henkilöstön palkkausmenojen maksa- 14136: määräraha) miseen. 14137: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. 14138: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus- 1999 määräraha 17 000 000 14139: tamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuoje- 1998 määräraha 17 000 000 14140: lusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, koulu- 1997 tilinpäätös 24 000 000 14141: tuksesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimus- 14142: apurahojen myöntämisestä ja tilapäisen 27. (30.99.27) Yhteistutkimukset (osa EU) 14143: työvoiman paikkaamisesta aiheutuvien meno- (siirtomääräraha 3 v) 14144: jen maksamiseen. Momentille myönnetään 38 100 000 mk. 14145: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto- 14146: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paik- jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyö- 14147: kaamisesta aiheutuvien menojen maksami- nä suoritettavasta hallinnonalan strategista val- 14148: seen. mistelua sekä hallinnonalan vastuulla olevien 14149: Se l v i t y s o s a : Tutkimusapurahoja on elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus- 14150: tarkoitus myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia toiminnasta ja tämän tutkimustoiminnan ohja- 14151: menetelmiä selvittävään ja kotieläinten tervey- uksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 14152: denhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon Määrärahaa saa käyttää palkkaus- ja muista 14153: liittyviin tutkimuksiin. kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asian- 14154: tuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai 14155: laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luetta- 14156: 1999 määräraha 6 000000 vista laitehankinnoista aiheutuvien menojen 14157: 1998 määräraha 6 000000 maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön 14158: 1997 tilinpäätös 5 559 776 tarkemmin määräämällä tavalla. Määrärahaa 14159: saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimus- 14160: 26. (30.99.25) Kansainvälinen yhteistyö hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa 14161: (siirtomääräraha 2 v) käyttää enintään 95 henkilötyövuotta vastaa- 14162: Momentille myönnetään 17 000 000 mk. van henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien 14163: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten or- menojen maksamiseen. 14164: ganisaatioiden jäsenyydestä, solmituista muis- S e 1v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan 14165: ta kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopi- jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: 14166: muksista aiheutuvien muiden kuin jäsenmak- 14167: sumenojen maksamiseen sekä Suomen mk 14168: lähialueyhteistyöstä ja muusta alan kansainvä- Luonnonvarojen kestävä käyttö 1700000 14169: lisestä yhteistyöstä aiheutuvien kulutusmeno- Geoinformaatiotutkimus 1700000 14170: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Luonnon monimuotoisuustutkimus 3 000000 14171: enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan tila- Maatalous ja elintarvike 6500000 14172: Metsätalous 7 000000 14173: 30.04 251 14174: 14175: mk turvallisuus. Uusia tutkimusohjelmia valmis- 14176: Kala- ja riistatalous 1 800000 tellaan maa- ja metsätalousministeriön vuosik- 14177: Vesivarat ja talousvesi 2 200000 si 1997-2000 hyväksymän tutkimuspoliittisen 14178: Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 3 800000 linjauksen painotusten ja tutkimuslaitos.ten 14179: Klusteritutkimus 10 000 000 kansainvälisten arviointien suositusten pohJal- 14180: Hallinnonalan johtamisen ja suun- ta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan 14181: nittelun kehittäminen 400000 maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän ehdot- 14182: Yhteensä 38 100 000 tamien tuotealakohtaisten strategioiden kehit- 14183: tämiseen liittyviä tutkimustarpeita. 14184: Luonnonvarojen kestävä käyttö Metsätaloustutkimukset 14185: Määrärahalla rahoitetaan tutkimusalueen tie- Määrärahalla rahoitetaan ajankohtaisia met- 14186: topohjan laajentamiseen tarvittavaa ajankoh- säpolitiikan valmistelua ja käy~nön mets~ta 14187: taista tutkimusta sekä luonnonvarojen käytöstä loutta palvelevia yhteistutkimush.~~~Ita. 14188: aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten Metsätalouden suunnittelun kehtttammen 14189: vähentämistä ja siihen liittyvää kehittämistä muodostaa erään kasvavan tutkimuksen paino- 14190: palvelevia tutkimushankkeita. Hankkeiden ra- alan. Määrärahalla on tarkoitus kattaa tutki- 14191: hoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomi~on mustoiminnan ohjauksesta aiheutuvia menoja 14192: erityisesti ministeriön luonnonvarastrategian ja tutkimustoiminnan kehittämistä palvelevia 14193: linjaukset sekä vesiensuojelun tavoiteohjel- tehtäviä. 14194: man pohjalta nousevat tietotarpeet Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset 14195: Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla rahoitetaan ensisijaisesti ka- 14196: Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla lanviljelyä ja kalan teollista elintarvikek~yttöä 14197: edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä palvelevaa tutkimusta sekä Saimaan-tutkimuk- 14198: paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään sen puitteissa toteutettavaa suurjärvitutkimusta 14199: yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käyte- ja uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan jär- 14200: tään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuo- jestämiseen liittyvää tutkimusta. Puheena ole- 14201: dostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointi- vaa määrärahaa käytetään riistatalouspuolella 14202: menetelmiä, kaukokartoitusaineistojen lasken- ensisijaisesti hirvieläinten ja suurten pet~eläin 14203: ta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista ten kantojen arviointia koskevien selvttysten 14204: karttatuotantoaja paikkatietojen yhteiskäyttöä. laatimiseen. 14205: Luonnon monimuotoisuustutkimus Vesivaroihin ja talousveteen liittyvät tutki- 14206: Määrärahalla osallistutaan Suomen Akate- mukset 14207: mian käynnistämään ja koordinoimaan biodi- Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallin- 14208: versiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan. nonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen 14209: Maatalous- ja elintarviketutkimukset käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämis~o.i 14210: Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen minnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia 14211: tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa 14212: käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia (Koti- käytetään myös Teknologian kehi.ttämiske~ 14213: eläinten tuotantoympäristö-, Peruna-, Kaura- kuksen vesihuollon teknologiaohJelman Ja 14214: ohjelma) ja Maitotutkimusohjelman sekä muu- Suomen Akatemian ympäristöterveyden tutki- 14215: tamien laajahkojen yksittäisten tutkimushank- musohjelman talousveden laatua käsittelevien 14216: keiden loppuun saattamista. Varoja käytetään tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrära- 14217: myös erityisesti elintarvikkeiden laatuun _ja haa voidaan käyttää myös EU:n tutkimusohjel- 14218: turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmis- mien vesitutkimushankkeiden kansallisena ra- 14219: telua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutki- hoitusosuutena. 14220: mukseen ja menetelmien kehittämiseen. El~n Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 14221: lääkinnän osalta painopistealoina ovat eläin- Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5. 14222: tautien tutkimus ja elintarvikkeiden tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen pui- 14223: 252 30.11 14224: 14225: teohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia minis- 1999 määräraha 38 100 000 14226: teriön toimialalla. Määrärahoilla on tarkoitus 1998 määräraha 36 200000 14227: myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteis- 1997 tilinpäätös 31 200 000 14228: työhön Valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän 14229: yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. 66. (30.99.66) Kansainvälisten järjestöjen 14230: Kluste ritutkimus jäsenmaksut (arvio määräraha) 14231: Määrärahaa käytetään elintarvike- ja met- 14232: Momentille myönnetään 13 100 000 mk. 14233: säklustereita palvelevaan tutkimukseen. Klos- 14234: Määrärahaa saa käyttää Suomen jäsenmak- 14235: tentutkimukseen voidaan ohjata myös maata- 14236: sujen maksamiseen kansainvälisille organisaa- 14237: lous- ja elintarviketutkimuksen yhteistutki- 14238: tioille sekä muihin kansainvälisten sitoumus- 14239: musvaroja. 14240: ten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksui- 14241: Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun 14242: hin. 14243: kehittäminen 14244: Määrärahaa käytetään Maatalouden talou- 14245: 1999 määräraha 13 100 000 14246: dellisen tutkimuslaitoksen kansainvälisestä ar- 14247: vioinnista aiheutuviin ja aiemmin arvioitujen 1998 määräraha 13 100 000 14248: hallinnonalan laitosten arviointien suositusten 1997 tilinpäätös 11 928 773 14249: toteuttamisesta aiheutuviin menoihin. 14250: 14251: 14252: 11. (30.01, osa) EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun raken- 14253: netoimenpiteisiin (EU) 14254: 14255: 61. (30.01.61) EU:n osallistuminen elintar- yhteisöaloiteohjelmien mukaisia EU:n rahoi- 14256: viketalouden ja maaseudun rakennetoimenpi- tusosuuksia siltä osin kuin EMOTR-0 osallis- 14257: teisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) tuu niiden rahoitukseen. Määrärahan mitoituk- 14258: Momentille myönnetään 475 700 000 mk. sessa on otettu huomioon EU :n Suomelle vuo- 14259: Lisäksi saa vuonna 1999 tehdä myöntämis- sille 1995-1999 hyväksymä EMOTR-O:n 14260: valtuuspäätöksiä yhteensä 200 000 000 mar- kokonaiskehys ja siitä aiempien vuosien ta- 14261: kan edestä. lousarvioon sisällytetty osuus sekä Maatilata- 14262: Määrärahaa saa käyttää EU :n maatalouden louden kehittämisrahastoon tulootettu osuus. 14263: ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitus- Määrärahan tarvetta edellisestä vuodesta vä- 14264: osuutena luonnonhaittakorvauksiin, maatalou- hentää se, että yhteisöaloitteiden määrärahava- 14265: den ja elintarviketeollisuuden rakennetukeen raukset oli keskitetty vuosille 1996 ja 1998. 14266: sekä maaseudun kehittämisohjelmien, yhteisö- Nykyisen rakennerahastokauden määrärahoi- 14267: aloitteiden ja pilottihankkeiden tukeen. Määrä- hin kohdistuvia päätöksiä voidaan tehdä vain 14268: rahaa saa käyttää myös teknisen avun ja LEA- vuoden 1999 loppuun, menojen maksatoksia 14269: DER-verkostotuen maksamiseen. voi tapahtua kuitenkin vuoden 2001 loppuun 14270: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä saakka. 14271: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- EMOTR-O:n kokonaisrahoitus tällä ohjel- 14272: kehitysrahaa. makaudella toteutettaviin ohjelmiin on 14273: S e l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan 3 463,3 milj. mk, josta tällä momentilla on 14274: EU:n vuosille 1995-1999 hyväksymien tavoi- 3 263,2 milj. mk. Vuosien 1995-1998 talous- 14275: teohjelmien 5b ja 6, tavoitteen 5a ns. luonnon- arvioissa tarkoitukseen on myönnetty määrära- 14276: haittakorvauksen ja elintarviketeollisuuden ja- hoja yhteensä 2 587,5 milj. mk ja loppuosa 14277: lostuksen ja markkinoinnin tukiohjelman sekä 675,7 milj. mk ehdotetaan tälle momentille, 14278: josta 47 5, 7 milj. mk määrärahana ja 200,0 milj. 14279: 30.12 253 14280: 14281: mk myöntövaltuutena. Näistä 50,2 milj. mk on toimien rahoittamiseen. Rahaston varoista 14282: indeksikorotusten EU-osuutta. Vastaavaa kan- maksetaan näiden toimenpiteiden EU:n rahoi- 14283: sallista rahoitusosuutta ei vuoden 1999 talous- tusosuutta 94 700 000 mk sekä 14284: arviomäärärahassa ole otettu huomioon. 150 400 000 mk kansallista valtion osuutta. 14285: Määrärahaan sisältyvien indeksointivarojen Ohjelmien toteuttamisen edellyttämä muu 14286: vaatimasta kansallisesta osuudesta vastaavat kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoi- 14287: täysimääräisesti muut kuin valtio. Mikäli vaa- tu momenteille 30.12.46, 30.14.44, 32.10.22ja 14288: dittavaa kansallista vastinerahoitusta ei saada 32.80.43. 14289: muilta kuin valtiolta, indeksointivaroja ei Määrärahasta maksetaan myös Ahvenan- 14290: EU:lta oteta vastaan. maalla toteutettavien maatalouden rakenteen 14291: Momentilta maksettavia EU:n rahoitus- kehittämistoimien ja maaseudun kehittämis- 14292: osuuksia vastaavia tuloja arvioidaan tuloutu- hankkeiden EU :n osuus. Ahvenanmaa osoittaa 14293: van momentille 12.30.02 vuonna 1999 yhteen- tarvittavan kansallisen rahoitusosuuden näihin 14294: sä 672 100 000 mk. Osa EU :lta tuloutuvista tu- omassa talousarviossaan. 14295: loista, vuonna 1999 arviolta 86 900 000 mk, Arvio määrärahan ja vastaavan valtion rahoi- 14296: ohjataan suoraan Maatilatalouden kehittämis- tuksen jakautumisesta, milj. mk: 14297: rahastoon maatalouden rakenteen kehittämis- 14298: 14299: Määräraha Vastaava 14300: valtion osuus 14301: MMM KTM milj. mk Momentti 14302: Ahvenanmaa 5a, 5b 1,7 14303: Luonnonhaittakorvaus 463,9 1 213,0 30.12.46 14304: Elintarviketeollisuuden rakennetuki 0 20,0 32.80.43 14305: Kehittämishankkeet 5b ja maaseutupaketti 8,2 185,1 30.14.44 ja 14306: 32.10.22 14307: Yhteisöaloitteet 1,9 14,4 30.14.44 14308: Yhteensä 475,7 0 1432,5 14309: 14310: Vuosien 1997 ja 1998 elintarviketeollisuu- hoitusosuutta momenteilla 30.12.46 ja 14311: den rakennetukeen budjetoiduista käyttämättä 32.80.43. 14312: olevista määrärahoista 57,1 milj. mk käytetään 14313: luonnonhaittakorvaukseen edellyttäen, että ko- 1999 määräraha 475 700 000 14314: missio hyväksyy asiaa koskevan muutosehdo- 1998 määräraha 713 000 000 14315: tuksen. Vastaavasti vähennetään kansallista ra- 1998 lisämääräraha 14316: 1997 tilinpäätös 642100 000 14317: 14318: 14319: 12. (30.31) Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 14320: 14321: Se l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja 14322: muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä 14323: korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia. 14324: Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväes- 14325: tön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin. 14326: Tuottajahintojen kehitys 14327: Markkinoilta saatavat myynti tulot, tuet ja kustannukset ovat maatalouden kannattavuuden kes- 14328: keisimmät osatekijät. Maamme koko elintarviketalous toimii avoimilla markkinoilla, joilla me- 14329: 254 30.12 14330: 14331: nestyminen viime kädessä määrittää viljelijöille maksettavien tuottajahintojen tason. Rajasuojan 14332: poistuminen merkitsi suurta haastetta elintarviketaloudelle maataloustuotteiden tuottajahintojen 14333: laskettua heti ED-jäsenyyden alussa keskimäärin runsaat 38 %. Vuonna 1996 tuottajahintataso jäi 14334: 3,5% vuotta 1995 aiemmalle tasolle. Vuonna 1997 keskimääräiset tuottajahinnat olivat edelleen 14335: hieman edellisvuotta alemmalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat nousivat vajaan prosentin, 14336: mutta kotieläintuotteiden hinnat alenivat vastaavasti prosentin. Tuoteryhmien sisäisessä ja yksit- 14337: täisten tuotteiden välisessä hintakehityksessä oli suuria eroja. Esimerkiksi viijoista ainoastaan 14338: mallasohran tuottajahinta nousi muiden viljojen tuottajahintojen laskiessa. Vuonna 1997 koti- 14339: eläintuotteista aleni selvimmin kananmunien, lampaanlihan ja naudanlihan tuottajahintataso. Sen 14340: sijaan sianlihan ja siipikarjanlihan tuottajahinnat kohosivat. 14341: Maatalouden tuet 14342: Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessaja maataloustuotannon kannattavuuden tur- 14343: vaamisessa on keskeinen. Maatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 1997 tukien osuus 14344: maatalouden kokonaistuotosta oli 42 %. Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen 14345: oman pääoman koroksi jäävään maataloustuloon verrattuna tukien määrä oli 29 % korkeampi. 14346: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saaduilla tuotoilla pystyttiin kattamaan 14347: muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. 14348: Suomen maatalouden tukijärjestelmän perusta muodostuu yhteisen maatalouspolitiikan mukai- 14349: sista tukimuodoista. Niistä keskeisimmät ovat EU:n kokonaan rahoittamat peltokasvi-ja eläintuet 14350: (CAP-tuet) sekä osarahoitteiset luonnonhaittakorvaus (LFA-tuki) ja maatalouden ympäristötuki. 14351: Yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodot on suunniteltu Keski- ja Etelä-Euroopan olosuhteisiin, 14352: eivätkä ne sellaisenaan ota riittävästi huomioon Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvia erityis- 14353: piirteitä. EU-tukia täydentävä kansallinen tukijärjestelmä muodostuu neljästä osasta, jotka ovat 14354: (korotettu) siirtymäkauden tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut 14355: kansalliset tuet. 14356: Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu maa- ja puutarhataloudessa vuosien 1997-1999 tuotan- 14357: nolle maksettavien tukien rakennetta ja rahoituksen jakautumista Suomen ja EU :n kesken. Tuki- 14358: en maksatusaikataulusta johtuen eräiden tukien maksatus ajoittuu kahdelle budjettivuodelle. 14359: Vuosien 1997-1999 tuotannolle maksettavat maa- ja puutarhatalouden tulotuet, milj. mk: 14360: 14361: Vuoden 1997 Arvio Arvio 14362: tuotannolle vuodelle vuodelle 14363: maksettu tuki 1998 1999 14364: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.12.41) 4021 3 837 3 567 14365: EU-tulotuki yhteensä (mom. 30.12.43) 1 635 1 598 1600 14366: - hehtaarituet 1 366 1 378 1 380 14367: -eläintuet 269 220 220 14368: Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.12.45) 1636 1690 1690 14369: - valtion osuus 827 849 849 14370: -EU:nosuus 809 841 841 14371: Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.12.46 ja 14372: 30.11.61) 1605 1 651 1 677 1) 14373: - valtion osuus 1168 1200 1 213 14374: -EU:nosuus 437 451 464 14375: YHTEENSA 8 897 8 776 8 534 14376: - valtion osuus 6016 5 886 5 629 14377: -EU:nosuus 2 881 2 890 2905 14378: - EU:n osuus(%) 32 33 34 14379: l) Lisäksi vuoden 1997-1998 varoista 57 rnmk 14380: 30.12 255 14381: 14382: Maatalouden kustannusten muutos 14383: Eräiden tuotantopanosten hintojen lasku ja maatalouden siirtyminen vuoden 1995 alusta arvon- 14384: lisäverotuksen piiriin alensivat maatalouden kustannuksia. Tuotantopanosten hintojen alenemi- 14385: nen alkoi jo vuonna 1994, jolloin lopetettiin mm. lannoiteveron periminen. Vuonna 1995 maata- 14386: louden tuotantopanosten hinnat olivat viidenneksen vuotta 1993 alemmalla tasolla. Lannoitteiden 14387: ja rehujen hinnat alenivat keskimääräistä enemmän eli noin 29 %. 14388: Vuoden 1995 lopulla tuotantopanosten hinnat kääntyivät kuitenkin nousuun. Vuodesta 1995 14389: vuoteen 1997 tuotantopanosten hintojen nousu oli keskimäärin 3,9 %. Vuonna 1997 tuotantopa- 14390: nosten hinnat olivat 2,3 % edellisvuotta korkeammat. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu maa- 14391: talouden tuotantopanosten hintamuutoksia Tilastokeskuksen tuotantopanosten hintaindeksien 14392: pohjalta: 14393: 14394: 1993 1)11995 1995/1997 1996/1997 14395: Tarvikkeet ja pal vei ut: 14396: - Lannoitteet, % -29,1 -2,2 -1,8 14397: -Rehut,% -29,0 9,4 5,4 14398: Yhteensä,% -23,6 5,0 2,7 14399: 14400: Investoinnit: 14401: - Koneet ja ja kalusto, % -13,3 1,1 0,1 14402: - Rakennukset, % -7,7 3,5 4,2 14403: Yhteensä,% -11,8 1,7 1,3 14404: 14405: Tuotantopanokset yhteensä, % -20,0 3,9 2,3 14406: l) Indeksismjojen painorakenne ja mittausmenetelmä vuonna 1993 ei ole täysin vertailukelpoinen 14407: myöhempien vuosien kanssa 14408: 14409: 14410: Maataloustulon kehitys 14411: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) laatiman kokonaislaskelman perusteella 14412: vuonna 1997 viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maata- 14413: loustuloa 6,6 mrd mk, mikä on 65 milj. mk (1,0 %) edellisvuotta vähemmän. Vuodesta 1995 14414: maataloustulo on alentunut yhteensä 678 milj. mk eli 9,3 %. 14415: 14416: Maatalouden kokonaislaskelma vuosina 1995-1997, mrd mk: 14417: 14418: 1997 14419: 1995 1996 ennakoitu 14420: Kokonaistuotto yhteensä, josta 21,0 20,3 20,2 14421: - markkinatuotot 10,4 11,0 11,3 14422: -tuet 10,2 8,9 8,5 14423: - muut tuotot (mm. vuokrat) 0,4 0,4 0,4 14424: Maatalouden kustannukset yhteensä, josta 13,7 13,6 13,6 14425: - poistot, korot, vuokrat 5,2 5,0 4,8 14426: - muut kustannukset 8,5 8,6 8,8 14427: Maataloustulo 7,3 6,7 6,6 14428: Muutos edellisestä vuodesta 14429: -mrdmk -0,6 -0,1 14430: -% -8,2 -1,5 14431: 256 30.12 14432: 14433: Maatilojen määrän muutos 14434: Maatalouden rakennekehityksen myötä maataloustuotantoa harjoittavien tilojen määrä on alen- 14435: tunut. Vuonna 1997 yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kautta tukea maksettiin 14436: noin 88 360 maatilalle, kun vastaava määrä vuonna 1995 oli 95 600 maatilaa, joten 1995/1997 14437: tilamäärä aleni 7 240 tilalla (7 ,6 %). ED-jäsenyyden aikana vuotuinen tilamäärän aleneminen on 14438: ollut siten yhtä nopeaa kuin 1990-luvun alkuvuosien aktiivitilojen määrän aleneminen. Tukea 14439: saanutta tilaa kohti laskettu maataloustulo aleni vuodesta 1995 vuoteen 1996 noin 4 %. Vuonna 14440: 1997 vastaavalla tavalla laskettu maataloustulo nousi runsaat 2 %. Tuotantotoimintaa harjoittavia 14441: tiloja, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet tukea, arvioidaan olevan 2 000-3 000. 14442: Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen 14443: Tilamäärän alenemisesta huolimatta kotieläintuotteiden tuotantomäärät ovat eräitä poikkeuksia 14444: lukuunottamatta säilyneet vähintäänkin ennen jäsenyyttä vallinneella tasolla. Tarkasteltaessa ti- 14445: lannetta vuonna 1997 vuosien 1992/1994 keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna selvimmin on 14446: laskenut naudanlihan (-10 %) ja kananmunien (-4,5 %) tuotanto. Sen sijaan sianlihan (+4,8 %) ja 14447: etenkin siipikarjanlihan (+48,5 %) tuotantomäärät ovat selvästi kasvaneet. Siipikarjanlihan tuo- 14448: tannon voimakas kasvu on vastannut kulutuksen kasvua. Vuonna 1997lihantuotanto kokonaisuu- 14449: tena ylitti kulutuksen 4 prosentilla. Sianlihan omavaraisuusaste oli 109% ja naudanlihan 100 %. 14450: Kananmunien tuotanto ylittää edelleen selvästi kotimaisen käytön (omavaraisuusaste 124 %). 14451: Vuonna 1997 maidon ja maitovalmisteiden nesteomavaraisuus oli 109 %ja maitorasvaomavarai- 14452: suus 128 %. Vuonna 1997 vuosien 1992/1994 keskimääräiseen omavaraisuuteen verrattuna suu- 14453: rin muutos (-13 %-yks.) on tapahtunut naudanlihassa. Lihantuotannon keskimääräinen omavarai- 14454: suusaste on pudonnut 5 prosenttiyksikköä. Maidon ja maitovalmisteiden, sianlihan ja kananmu- 14455: nien omavaraisuus oli vuonna 1997 likimain vuosien 199211994 keskimääräisellä tasolla. 14456: Vuonna 1997 viljelyksessä olevaa peltoa (sis. kesannon) oli 2,1 milj. hehtaaria, mikä on 14457: 159 000 hehtaaria eli 7% vähemmän kuin vuosina 1992/1994 keskimäärin. Vuonna 1997leipä- 14458: viljojen viljelyala oli 147 600 hehtaaria, mikä on 41 700 hehtaaria (39 %) vuosien 199211994 14459: keskiarvoa enemmän. Vastaavasti myös rehuviljaa viljellään enemmän kuin ennen jäsenyyttä. 14460: Rehuviljojen viljelyala on noussut 18 % eli 144 800 hehtaaria. Viljojen viljelyalan kasvu johtuu 14461: pääosin kesantojärjestelmän muutoksesta. Vuonna 1997 kesannoitiin 161 600 hehtaaria, mikä on 14462: vain noin kolmannes vuosien 1992/1994 keskimääräisestä kesantoalasta. Öljykasvien viljelyala 14463: oli 13 % vertailuajanjaksoa pienempi. Vuonna 1997luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirty- 14464: mässä olevan pellon ala oli 106 700 hehtaaria, mikä on 5% viljelyksessä olevasta peltoalasta. 14465: Maatalouden ympäristöohjelmassa ohjelmakaudelle 1995-1999 asetettu 120 000 hehtaarin tavoi- 14466: te saavutettaneen vuonna 1998. 14467: Viljelyalojen ohella yksittäisten vuosien sääoloilla on merkittävä vaikutus viljojen omavarai- 14468: suusasteeseen. Vuonna 1997 leipäviljojen tuotanto kattoi 74% kotimaisesta kulutuksesta. Suo- 14469: messa tuotanto on alittanut kulutuksen vuotta 1990 (omavaraisuusaste 157 %) lukuunottamatta 14470: koko 1990-luvun ajan. Omavaraisuusaste on vaihdellut 50-98 prosentin välillä. Vuonna 1997 14471: vehnän omavaraisuusaste oli 79% ja rukiin 48 %. Vuonna 1997 sokerin omavaraisuusaste oli 14472: 76%. 14473: Liittymissopimuksessa Suomelle määritellyt tuotanto-oikeudet vaikuttavat myös tuotannon 14474: määrään. Käytännössä ne muodostavat kannattavan tuotannon enimmäismäärän, koska kiintiön 14475: ylittävälle tuotannolle ei makseta tukea. Peltokasvien tukea maksettiin vuonna 1997 yhteensä 14476: noin 1,32 milj. hehtaarille, mikä vastaa perusalan 77 prosentin laskennallista käyttöastetta. Suo- 14477: melle myönnetyt sonni-, emolehmä-ja uuhipalkkiokiintiöt mahdollistaisivat tuotannon laajenta- 14478: misen nykyisestä, koska palkkio-oikeuksien käyttöaste hakemusten perusteella laskettuna oli 14479: sonnipalkkioiden osalta 80 %, emolehmäpalkkioiden osalta 54 %ja uuhipalkkioiden osalta 77 %. 14480: Maito-, perunatärkkelys-ja sokerikiintiöt olivat kokonaisuudessaan käytössä. 14481: 30.12 257 14482: 14483: 41. (30.31.41) Maa- ja puutarhatalouden töksen taso vuodelle 1999 14484: kansallinen tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v) (4 050 000 000 mk). Tähän tasoon on tehty 14485: Momentille myönnetään 3 567 000 000 mk. hallitusohjelman mukainen 750 000 000 mar- 14486: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata- kan säästö ja energiaverojen korotuksen osit- 14487: louden kansallisista tuista annetun lain (1059/ taiskompensaationa maa- ja puutarhataloudel- 14488: 1994, muut. 1343/1996) mukaiseen tukeen. le sovittu 25 000 000 markan lisäys. Lisäksi 14489: Määrärahaa saa lisäksi käyttää maa- ja metsä- maataloustuotannon heikon kannattavuuskehi- 14490: talousministeriön määräämällä tavalla Euroo- tyksen vuoksi vuoden 1999 määrärahaa on ko- 14491: pan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY 805/ rotettu 212 000 000 markalla ja maatalouden 14492: 68) mukaisen emolehmien kansallisen lisä- energiaverojen uusien veroratkaisujen johdos- 14493: palkkion ja asetukseen (ETY 2078/92) perus- ta 30 000 000 markalla. Vuonna 1999 ja sitä 14494: tuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksa- aikaisemmin tehdyistä tukipäätöksistä vuoden 14495: miseen, maa- ja puutarhataloustuotteiden tun- 2000 määrärahasta maksettavien menojen 14496: netuksi tekemisestä ja menekin edistämisestä, määrä saa olla enintään 500 000 000 mk. Val- 14497: maatilojen laatujärjestelmän luomisesta, vilje- tuudessa on otettu huomioon tuotantomäärien 14498: lijöiden opintorahasta, hunajantuotannon sekä mahdollisesta kasvusta aiheutuva määräraho- 14499: perunan ja siementuotannon kansallisista tuis- jen lisätarve. 14500: ta aiheutuviin menoihin sekä tilakohtaisten Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen 14501: maa- ja puutarhatalouden tukien hakemus- ja momentin määrärahan käyttökohteet voidaan 14502: kiintiöjärjestelmistä valtiolle aiheutuviin eril- jakaa viiteen pääosaan, jotka ovat (korotettu) 14503: lismenoihin ja tilakohtaisten tuki en valvonnas- siirtymäkauden tuki, pohjoinen tuki, kasvinvil- 14504: ta aiheutuvien ulkopuolisten palvelujen hank- jelyn kansallinen tuki ja muu kansallisen tuki 14505: kimisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa sekä tulotukien erillismenot. Siirtymäkauden 14506: saa käyttää myös ED-jäsenyyden vaikutuksia tukea maksetaan koko maassa kaikille keskei- 14507: maa- ja puutarhatalouteen koskevasta tutki- sille maa- ja puutarhataloustuotteille. Tuen pii- 14508: muksesta aiheutuviin menoihin sekä tuotanto- rissä ovat lähes kaikki maa- ja puutarhataloutta 14509: suunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmene- harjoittavat yritykset. Liittymissopimuksen ar- 14510: tysten korvaamiseksi tehtävistä sopimuksista tiklan 141 perusteella neuvotellusta tukiratkai- 14511: (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. susta johtuen kotieläintalouden ja kasvihuone- 14512: Vuonna 1999 ja sitä aikaisemmin tehdyistä tuotannon siirtymäkauden tuet sekä puutarha- 14513: tukipäätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin liitty- tuotteiden varastointituki maksetaan tukialu- 14514: viä vuoden 2000 määrärahasta maksettavia eillaAja B korotettuina vuosina 1997-1999. 14515: menoja enintään 500 000 000 mk. Lisäksi Kasvintuotannon osalta tuki maksetaan heh- 14516: vuonna 1999 ja sitä aiemmin tehdyistä maa- ja taariperusteisena kasvinviljelyn kansallisena 14517: puutarhataloustuottajille maksettavaa väliai- tukena. C-tukialueilla maksetaan siirtymäkau- 14518: kaista tulotukea koskevista sopimuksista saa den tuen ohella pohjoista tukea ja kasvinvilje- 14519: aiheutua menoja vuosina 2000-2004 yhteensä lyn kansallista tukea. Vuonna 1997 pohjoista 14520: enintään 35 000 000 mk. tukea maksettiin runsaalle 41 750 tilalle. Muu- 14521: S e l v i t y s o s a : Maa- ja puutarhatalouden hun kansalliseen tukeen kuuluvat muut kuin 14522: kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU :n edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuuluvat tu- 14523: tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaitta- kikohteet. Näitä ovat mm. perunantuotannon ja 14524: korvaus ja ympäristötuki), turvata maatalou- mehiläistalouden kansalliset tuet, emolehmien 14525: den toimintaedellytykset ja maataloustuotan- kansallinen lisäpalkkio, maatalous- ja luomu- 14526: non kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun tuotteiden menekinedistämisestä sekä puutar- 14527: elinvoimaisuuden säilymistä. hatuotteiden tunnetuksitekemisestä aiheutuvat 14528: Määrärahan mitoituksen lähtökohtana on menot sekä viljelijöiden opintoraha. Tämän li- 14529: toukokuun 1994 valtioneuvoston periaatepää- säksi määrärahasta maksetaan eräitä tulorukiin 14530: liittyviä erillismenoja. 14531: 258 30.12 14532: 14533: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen raavan vuoden määrärahasta maksettavan erän 14534: arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina suuruudesta, milj. mk: 14535: 1997-1999 sekä arvio kultakin vuodelta seu- 14536: 14537: 1997 1998 1999 14538: Arvioitu tuki ao. vuoden tuotannosta yht. 4 021 3 837 3 576 14539: siirtymäkauden tuki 2 712 2 001 1408 14540: pohjoinen tuki 1070 1346 1600 14541: kasvinviljelyn kansallinen tuki 123 346 427 14542: muu kansallinen tuki 99 124 120 14543: tulotukien erillismenot 17 20 21 14544: Edellisen vuoden tuotannosta maksettava määrä 246 342 454 14545: Tukipäätösten mukainen määrä yhteensä 4 267 4179 4030 14546: Määräraha momentilla 30.12.41 3925 3725 3 567 14547: Seuraavan vuoden määrärahasta maksettava erä 342 454 463 14548: Valtuus budjetissa 500 500 500 14549: 14550: Maa- ja puutarhataloustuottajille maksetta- tukiratkaisua. Tukea voidaan maksaa tilaa koh- 14551: van väliaikaisen tulotuen tavoitteena on turva- den enintään 25 000 mk vuodessa enintään vii- 14552: ta tuotantosuuntaa vaihtavien viljelijöiden ta- den vuoden ajan. Järjestelmä otetaan käyttöön 14553: loudellinen tilanne silloin, kun uudesta tuotan- vuonna 1998 ja sopimuksia voidaan tehdä vuo- 14554: nosta saatavat tuotot jäävät alkuvaiheessa den 20011oppuun saakka. Vuosina 1998-1999 14555: alhaisemmiksi kuin tuotannon vakiinnuttua. tehtävistä sopimuksista arvioidaan valtiolle ai- 14556: Väliaikainen tulotuki on osa artiklan 141 pe- heutuvan menoja seuraavasti: 14557: rusteella neuvoteltua A-ja B-alueita koskevaa 14558: 14559: 1999 2000 2001 2002 2003- 14560: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 14561: Vuoden 1998 sopimuksista 5 5 5 5 14562: Vuoden 1999 sopimuksista 5 5 5 5 5 14563: Yhteensä 10 10 10 10 5 14564: 1999 määräraha 3 567 000 000 oidaan tarvittavan 1 600 000 000 mk. Momen- 14565: 1998 määräraha 3 625 000 000 tille 12.30.01 on arvioitu kertyvän vastaavasti 14566: 1998 lisämääräraha 100 000 000 1 600 000 000 mk, koska EU-tulotuki rahoite- 14567: 1997 tilinpäätös 3 925 000 000 taan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Tuki- 14568: en tarkoituksena on korvata yhteisön maanvil- 14569: jelijöille vuoden 1992 maatalousreformin mu- 14570: 43. (30.31.43) EU-tulotuki (EU) (arvio- 14571: kaisten tuotteiden hintojen alennusten 14572: määräraha) 14573: aiheuttamia tulonmenetyksiä. 14574: Momentille myönnetään 1 600 000 000 mk. Tukea maksetaan peltokasveille ja siihen Iiit- 14575: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin tyvälie kesannolle neuvoston asetuksen 1765/ 14576: rahoittamien maa- ja puutarhatalouden tulotu- 92 perusteella, sonneille ja emolehmille ase- 14577: kien ja niihin verrattavien muiden Euroopan tuksen 805/68 perusteella, uuhille asetuksen 14578: unionin kokonaan rahoittamien menojen mak- 3013/89 perusteella, perunatärkkelyksen tuo- 14579: samiseen. tantotukena asetuksen 1868/94 perusteella 14580: Selvitysosa: EU-tulotukia ja niihin sekä perunatärkkelyksen tasausmaksuna ase- 14581: verrattavia unionin säännösten perusteella toi- tuksen 1766/92 perusteella. Momentilta mak- 14582: meenpantavia muita toimenpiteitä varten arvi- setaan lisäksi kuitupellavan, kuivattujen rehu- 14583: 30.12 259 14584: 14585: jen, heinänsiementen ja hampun tuotantotukea hipalkkiota enintään 80 000 eläimestä. Sonni- 14586: sekä non-food kesannontukea. Peltokasvien palkkio-oikeuksien nykyinen määrä on pie·· 14587: tukea sekä sonni-, emolehmä- ja uuhitukia nempi kuin liittymissopimuksessa määrätty 14588: maksetaan ja valvotaan asetuksen 3508/92 250 000 eläintä. BSE-kriisin seurauksena jä- 14589: määrittelemän yhdennetyn hallinto- ja valvon- senmaiden palkkio-oikeuksia leikattiin vuonna 14590: tajärjestelmän mukaisesti. 1996 vuoden 1995 palkkioiden käyttöasteen 14591: Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes perusteella. Suomelle myönnetyt sonni-, emo- 14592: kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. lehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt mahdollistaisivat 14593: Enimmäisala, jolle peltokasvien tukea voidaan tuotannon kasvun nykyisestä, koska vuonna 14594: maksaa on 1,59 milj. hehtaaria. Vuonna 1997 1997 sonnipalkkioita haettiin 80 prosentille, 14595: peltokasvien tukea maksettiin noin 1,32 milj. emolehmäpalkkioita 54 prosentille ja uuhi- 14596: hehtaarille, mikä vastaa perusalan 77 prosentin palkkioita 77 prosentille kiintiön määrästä. 14597: laskennallista käyttöastetta. Käyttöastetta las- EU :n kokonaan rahoittamaa tulotukea on 14598: kettaessa vapaaehtoisesta kesannosta otetaan maksettu vuosina 1996 ja 1997 sekä arvioidaan 14599: huomioon vain 15 %. Sonnipalkkiota voidaan maksettavan vuosina 1998-1999 seuraavasti, 14600: maksaa enintään 241 553 eläimestä, emoleh- milj. mk: 14601: mäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja uu- 14602: 14603: EU:n kokonaan rahoittamat tulotuet 1996 1997 1998 1999 14604: Peltoalatuet, yksinkertaistettu järjestelmä 408 381 385 385 14605: Peltoalatuet, yleinen järjestelmä 915 929 938 940 14606: Muut peltoviljelytuet 48 55 55 55 14607: Eläintuet 280 235 220 220 14608: Yhteensä 1651 1600 1598 1600 14609: Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 32 -3 -0,1 +0,1 14610: 14611: Vuonna 1999 EU-tulotukien määrärahan tar- Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor- 14612: peen on arvioitu olevan 1 600 milj. mk. Pelto- vaamisesta annetun lain (530/1975, muut. 3/ 14613: kasvien viljelyalan on arvioitu kasvavan vuosi- 1982, 130911990 ja 128511997) mukaisten kor- 14614: na 1998-1999 mm. maataloustuotannon vä- vausten maksamiseen. Määrärahasta saa mak- 14615: hentämissopimuksista vapautuvan pellon saa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korva- 14616: tullessa viljelykäyttöön. Sonni- ja uuhipalkki- uksia. 14617: oiden määrän on arvioitu säilyvän edellisvuo- 14618: sien tasolla. Emolehmäpalkkioiden määrän on 1999 määräraha 20 000 000 14619: sen sijaan arvioitu hieman kasvavan. 1998 määräraha 20000000 14620: Peltokasvien tuet maksetaan loka-maalis- 1997 tilinpäätös 50 000 000 14621: kuun välisenä aikana, sonni-, uuhi- ja emoleh- 14622: mäpalkkiot marraskuun ja huhtikuun välisenä 45. (30.31.45) Maatalouden ympäristötuki 14623: aikana. Määrärahan mitoituksessa on otettu (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 14624: huomioon vuonna 1999 maksettavat tuet. 14625: Momentille myönnetään 1 690 000 000 mk. 14626: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy- 14627: 1999 määräraha 1600 000 000 14628: väksymän toimenpideohjelman mukaisen 14629: 1998 määräraha 1598 000000 maatalouden ympäristötuen maksamiseen. 14630: 1997 tilinpäätös 1 600 247 273 Määrärahaa saa käyttää myös valtion koko- 14631: naan rahoittamiin useiden tilojen yhteisten ve- 14632: 44. (30.31.44) Satovahinkojen korvaaminen sitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtai- 14633: (siirtomääräraha 3 v) seen suunnitteluun enintään 500 000 mk, suo- 14634: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. javyöhykkeiden yleissuunnitteluun enintään 14635: 260 30.12 14636: 14637: 1 000 000 mk ja ympäristötuen toimeenpanos- otettu huomioon myös kokonaan valtion va- 14638: ta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aihe- roin rahoitettavat luonnonmukaisen tuotannon 14639: utuvien menojen maksamiseen enintään valtiontuki noin 5 000 000 mk sekä ympäristö- 14640: 2 000 000 mk. Määrärahasta saa maksaa myös tuen toimeenpanosta ja seurannasta aiheutuvat 14641: edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. menot ja useiden tilojen yhteisten vesitaloudel- 14642: Maatalouden ympäristöohjelman perusteella listen toimenpiteiden hankekohtaisen suunnit- 14643: vuonna 1999 tehtävistä sitoumuksista ja sopi- telun menot sekä suojavyöhykkeiden yleis- 14644: muksista saa aiheutua menoja vuosina 2000- suunnittelun menot yhteensä enintään 14645: 2018 yhteensä enintään 24 000 000 mk. 3 500000 mk. 14646: S e l v i t y s o s a : Maatalouden ympäristö- Vuonna 1997 ympäristötukiohjelmassa oli 14647: tuen tavoitteena on korvata tuen edellytyksenä mukana 88 % tiloista eli noin 78 000 tilaa ja 14648: olevista ympäristönsuojelu- ja maisemanhoito- 1 875 000 peltohehtaaria, mikä vastaa 91 % 14649: toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja tu- pinta-alatukia saaneesta peltoalasta. Vuonna 14650: lonmenetykset sekä turvata viljelijöiden toi- 1997 luonnonmukaisessa tuotannossa tai siir- 14651: meentulo muuttuvissa olosuhteissa. Maatalou- tymävaiheessa oli 4 500 tilaa, joilla oli peltoa 14652: den ympäristötukeen arvioidaan ohjelman ja yhteensä 106 700 hehtaaria. Maatalouden ym- 14653: sen komissiossa 3. 7.1997 hyväksytyn muutok- päristöohjelmassa ohjelmakaudelle 1995-1999 14654: sen mukaisesti tarvittavan 1 690 000 000 mk. asetettu 120 000 hehtaarin tavoite saavutetta- 14655: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon neen vuonna 1998. Muiden erityistukien osalta 14656: sekä EU:n rahoitusosuus 841 000 000 mk tavoitteellisiin laajuuksiin ei ole päästy. 14657: (145 milj. ecua) että valtion rahoitusosuus Ympäristötuki on muuttanut myös viljely- 14658: 849 000 000 mk, jossa on mukana erikseen käytäntöjä merkittävästi. Vuonna 1997 typpi- 14659: notifioitu valtiontuki ja muut valtion kokonaan ravinteiden käyttö oli 10% ja fosforin käyttö 14660: rahoittamat päätösosassa mainitut käyttötar- 30 % vähäisempää kuin vuonna 1994. Vesistö- 14661: koitukset Momentille 12.30.01 on arvioitu jen varsille on perustettu suojakaistat, torjunta- 14662: kertyväksi vastaavasti 841 000 000 mk aineiden käyttö on tarkentunut, eläintiheydet 14663: EMOTR:n tukiosaston varoista maatalouden ovat laskeneet ja peltojen talviaikainen kasvi- 14664: ympäristötukea varten. peitteisyys lisääntynyt. Toistaiseksi arvioidut 14665: Määrärahasta noin 1 390 000 000 mk on ar- muutokset vesistökuormituksessa ovat pieniä, 14666: vioitu käytettäväksi ympäristötuen perustu- koska muutokset viljelytoimissa vaikuttavat 14667: keen, jota maksetaan pinta-alaperusteisena hitaasti pelloilta vesistöihin kulkeutuvien ra- 14668: alueellisesti porrastettuna koko maassa viljeli- vinteiden määriin ja vesistöjen käyttökelpoi- 14669: jöille, jotka sitoutuvat noudattamaan maatalo- suuteen. 14670: ustuotannossaan tiettyjä ympäristöehtoja. Euroopan unionin hyväksymän Suomen 14671: Määrärahasta arvioidaan käytettävän ympäris- maatalouden ympäristöohjelman toteuttami- 14672: tötuen erityistukisopimuksiin sekä ohjelman sesta arvioidaan aiheutuvan menoja vuosina 14673: mukaiseen koulutukseen, neuvontaan ja kokei- 1999-2018 seuraavasti (EU:n osuus menoista 14674: luhankkeisiin noin 300 000 000 mk, missä on on noin puolet): 14675: 1999 2000 2001 2002 2003- 14676: mi1j. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 14677: Vuonna 1999 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 18 6 6 6 6 14678: Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 1672 250 141 127 502 14679: Yhteensä 1690 256 147 133 508 14680: 14681: 1999 määräraha 1690 000 000 46. (30.31.46) Luonnonhaittakorvaus (EU) 14682: 1998 määräraha 1690 000 000 (arviomääräraha) 14683: 1997 tilinpäätös 1 686 000 000 Momentille myönnetään 1 213 000 000 mk. 14684: 30.13 261 14685: 14686: Määrärahaa saa käyttää ED :n komission hy- viimeisenä vuonna. ED:n osuudesta 463,9 14687: väksymän luonnonhaittakorvauksen toimenpi- milj. mk on budjetoitu momentille 30.11.61 ja 14688: deohjelman ja siihen tavoiteohjelmien 6 ja 5a 57,1 milj. mk elintarviketeollisuuden rakenne- 14689: rahoituskehyksissä tehtyjen muutosten mukai- tukeen samalle momentille vuosina 1997 ja 14690: sen valtion osuuden maksamiseen. 1998. Näiden käyttäminen luonnonhaittakor- 14691: S e l v i t y s o s a : Luonnonhaittakorvaus on vaukseen edellyttää komission hyväksyntää. 14692: osa tavoite 6-ohjelman ja tavoite 5a:n toimen- Vastaavia tuloja kertyy momentille 12.30.02 14693: pidekokonaisuutta. Luonnonhaittakorvauksen EMOTR:n ohjausosaston varoista. 14694: maksamiseen arvioidaan tarvittavan vuonna Luonnonhaittakorvaus voidaan maksaa pel- 14695: 1999 yhteensä 1 734 000 000 mk. Tästä on tohehtaareiden ja kotieläinyksiköiden perus- 14696: vuoden 1999 talousarviossa teella ED:n neuvoston hyväksymille alueille. 14697: 1 676 900 000 mk, josta valtion osuutta on yh- Luonnonhaittakorvauksen menojen tavoite- 14698: teensä 1 213 000 000 mk. Määrärahan mitoi- alueittainen kohdentuminen ja menojen rahoi- 14699: tuksessa on otettu huomioon ED-komissiossa tus vuonna 1999, milj. mk: 14700: Suomen esityksestä vireillä oleva suunnitelma 14701: siirtää 80 000 000 mk elintarviketeollisuuden Muualla 14702: 6-alueella Suomessa Yhteensä 14703: rakennetukiohjelmassa käyttämättä jääviä va- 14704: roja tavoite 6-ohjelmaan LFA-tuen ED-osuu- Valtio (30.12.46) 192 1 021 1 213 14705: den nostamiseksi koko ohjelmakaudella ED:n EU (30.11.61) 130,9 333 463,9 14706: edellyttämälle noin 50 %:n keskimääräiselle Yhteensä 322,9 1 354 1 676,9 14707: EU 1997-1998 57,1 0 57,1 14708: tasolle. Muualla Suomessa valtion rahoitus- 14709: Yhteensä 380,0 1354 1 734,0 14710: osuus on 75 %. Määrärahan tarvetta lisää pin- 14711: ta-alan arvioitu lisääntyminen eräiden pitkäai- 14712: 1999 määräraha 1 213 000 000 14713: kaisten vähentämissopimusten päättymisen 14714: 1998 määräraha 1 199 500 000 14715: johdosta ja aiempina vuosina tavoite 6:n ja 5a- 14716: toimenpiteiden menokehyksissä käyttämättä 1997 tilinpäätös 1167 966 957 14717: jääneiden erien huomioonotto ohjelmakauden 14718: 14719: 14720: 13. (30.32) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa 14721: EU) 14722: 14723: Se l v i t y s osa : Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisestä va- 14724: rastoinnista ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimenpiteistä ai- 14725: heutuvat varsinaiset menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston varoista. 14726: ED:sta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus 14727: on järjestetty Maatalouden interventiorahaston kautta. Rahastolla ei ole toimintansa rahoittami- 14728: seksi peruspääomaa, vaan 1 500 milj. markan lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta siirretään 14729: Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita EU :n säädös- 14730: ten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 9,5 milj. mk vuonna 1999. 14731: Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioi- 14732: daan noin 805 milj. mk vuodessa. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat koti- 14733: eläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukioh- 14734: jelmat, sokerin yksityinen varastointi, tärkkelystuki ja viljan interventiovarastointi. 14735: 262 30.13 14736: 14737: Interventiotoiminnasta aiheutuvat menot vuosina 1997-1999, milj. mk: 14738: 14739: 1997 1998 1999 14740: tp arvio arvio 14741: Vientituet, yhteensä 680,2 650 650 14742: - maito ja maitovalmisteet 416,5 14743: - kasvituotteet 148,2 14744: - jalostetut elintarvikkeet 73,7 14745: - liha ja lihavalmisteet 40,3 14746: - kananmunat 1,5 14747: Interventiovarastointi, yhteensä 8,7 10 10 14748: Yksityinen varastointi, yhteensä 22,5 30 30 14749: - sokerin varastointituki 20,0 14750: -muut 2,5 14751: Ohjelmaperusteiset tuet, yhteensä 89,1 85 85 14752: - koulumaito 31,9 14753: - teollisuusvoi 46,6 14754: -muut 10,6 14755: Ruoka-apu 11,5 10 10 14756: Muut tuet, yhteensä 21,9 20 20 14757: - tärkkelystuki 18,8 14758: - sokerin tuotantotuki 3,1 14759: Markkinointi yhteensä (EU) 833,9 805 805 14760: Korko yms. menot (30.13.60) 5,0 11,2 9,5 14761: Yhteensä 838,9 816,2 814,5 14762: 14763: Maataloustuotannon rakenteen muutoksen nopeuttamiseksi tarkoitetut tasapainottamistoimet 14764: ovat toteutuneet ennakoitua hitaammin. ED-jäsenyyden myötä käyttöönotetun maatalousyrittäji- 14765: en luopuroistuen menekkiä on hidastanut mm. EU-asetuksiin sisältyvä päätoimisuusvaatimuskri- 14766: teeri, jonka mukaan luopujan on tullut harjoittaa maataloutta päätoimisesti 10 vuotta ennen luo- 14767: pumista. Päätoiminen harjoittaminen edellyttää, että vähintään neljännes kokonaistuloista tulee 14768: maataloudesta tai puolet maa- ja metsätaloudesta ja maatilalla harjoitetuista liitännäistoiminnois- 14769: ta. Komissio on huhtikuussa 1998 hyväksynyt Suomen em. kohtaa koskevan muutosesityksen. 14770: Maataloustuotannon lopettamistuki on artiklaan 1411iittyvä luopumistuki. Seuraavassa taulukos- 14771: sa on arvio järjestelmien toteutumisesta. 14772: 14773: Ohjelman Toteutuminen 14774: mukainen tavoite Toteutuminen ohjelmakauden aika- v. 1998loppuun 14775: (suluissa ohjelmakausi) na mennessä 14776: % tavoit- 14777: teesta (noin) tilaalha tilaalha 14778: Maatalousyrittäjien 15 000 47 7000 4420 14779: luopumistuki, tiloja (1995-1999) 14780: Maataloustuotannon 1500 4 62 32 14781: lopettamistuki, tiloja (1997-1999) 14782: Pellonmetsitys 14783: - alkuperäinen ohjel- 88000 30 25600 21950 14784: ma,ha (1995-1999) 14785: - muutettu ohjelma, 44650 60 25 600 14786: ha (1995-1999) 14787: 30.13 263 14788: 14789: Vuonna 1999 arvioidaan tehtävän EU:n hyväksymän ohjelman perusteella uusia maatalousyrit- 14790: täjien luopumistukea koskevia sitoumuksia noin 1 900 maatilaa koskien. Maataloustuotannon lo- 14791: pettamistuen piiriin arvioidaan tulevan vuonna 1999 noin 20 maatilaa. 14792: Maatalouden metsätoimenpideohjelma on pakollinen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Suomen al- 14793: kuperäisessä vuonna 1995 komission hyväksymässä ohjelmassa metsitettävä pinta-ala ohjelma- 14794: kautena 1995-1999 oli 88 000 ha. Komissio hyväksyi syyskuussa 1997 ohjelman muutoksen. 14795: Muutetun ohjelman metsitystavoite on 44 650 ha, jonka mukaan vuosina 1997-1999 arvioitiin 14796: hyväksyttävän uusia pellonmetsityshakemuksia noin 10 000 ha vuodessa. Metsityksen suosio on 14797: kuitenkin ollut odotettua laimeampaa. Vuonna 1997 hyväksyttiin hakemuksia vain noin 3 650 14798: hehtaarin metsittämiseksi. Joulukuussa 1997 tulonmenetyskorvausten tasoa alennettiin 10-30 %, 14799: mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että hakemusten määrä tuskin ohjelman loppukaudella nousee 14800: vuoden 1997 tasosta. Ohjelmakauden 1995-1999 aikana metsitettävän peltopinta-alan arvioi- 14801: daankin jäävän yhteensä 25 600 hehtaariin eli muutettuun ohjelmaankin verrattuna toteutumisas- 14802: te jäänee alle 60 prosenttiin. Ohjelman muutos ja ennakoitua pienempi kiinnostus laskevat ohjel- 14803: man arvioidut toteuttamiskustannukset vuoteen 2009 mennessä yhteensä 441 000 000 markkaan. 14804: 14805: Maatalouden metsätoimenpideohjelman muutoksen vaikutukset kustannuksiin sekä arvio to- 14806: teutuvista kustannuksista, milj. mk: 14807: 14808: Alkuperäinen Muutettu Arvio 14809: ohjelma ohjelma toteutumasta 14810: Kustannukset yhteensä 1995-2009 1 677,6 758,8 441 14811: -Valtio 838,8 379,4 220,5 14812: -EU 838,8 379,4 220,5 14813: 14814: Kustannukset 1999 160,3 104,0 67 14815: -Valtio 80,15 52,0 33,5 14816: -EU 80,15 52,0 33,5 14817: 14818: Vuonna 1998 otetaan käyttöön neuvoston asetukseen (EY) N:o 1221197 perustuva uusi hunajan 14819: tuotannon ja markkinoinnin edistämistä koskeva yhteisön osarahoittama tukijärjestelmä, jossa 14820: tuen maksaminen perustuu komission vuosittain hyväksymään kansalliseen ohjelmaan, josta EU 14821: maksaa puolet. 14822: 14823: 41. (30.32.4l)Maataloustuotannon tasapai- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- 14824: nottamismenot (siirtomääräraha 3 v) tää maksuteknisistä syistä myös edellisiltä 14825: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. vuosilta siirtyneiden menojen maksamiseen. 14826: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 Selvitysosa: Ennen vuotta 1995 teh- 14827: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta- dyistä tasapainottamistoimenpiteistä arvioi- 14828: misesta annetun lain (126111989, muut. 975/ daan aiheutuvan valtiolle menoja 14829: 1990 ja 22/1992) mukaisista sopimuksista, pel- 7 000 000 mk vuonna 2000, 3 000 000 mk 14830: lon metsityspalkkioista ja muista toimenpiteis- vuonna 2001, 1 000 000 mk vuonna 2002 ja 14831: tä, maataloustuotannon ohjaamisesta annetun sen jälkeen yhteensä enintään 1 000 000 mk. 14832: lain (44611977) mukaisista sopimuksista, maa- 14833: taloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainotta- 1999 määräraha 9 000 000 14834: misesta annetun lain (8111983) mukaisista so- 1998 määräraha 10 000 000 14835: pimuksista ja metsityspalkkioista aiheutuvien 1997 tilinpäätös 56 000 000 14836: 264 30.13 14837: 14838: 42. (30.32.42) Luopumiskorvaukset (arvio- Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 14839: määräraha) luopumistuesta annetun lain (1293/1994), kas- 14840: Momentille myönnetään 450 000 000 mk. vihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopetta- 14841: Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain mistuesta annetun lain (129711994) sekä maa- 14842: (16/1974, muut. 1087/1985, 1316/1987, 998/ taloustuotannon lopettamistuesta annetun lain 14843: 1988, 1304/1990 ja 1337/1992) ja luopumis- (1340/1996) perusteella myönnettävien lopet- 14844: korvauslain (1330/1992) mukaisten korvaus- tamistukien ja hoitokustannusten sekä EU :n 14845: ten maksamiseen. komission hyväksymän toimenpideohjelman 14846: S elvi tysosa : Luopumiskorvauslain mukaisen pellonmetsitystuen maksamiseen. 14847: voimassaolo päättyi vuoden 1995 lopussa. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston ase- 14848: Luopumiskorvauslaista ja sitä edeltäneestä tuksen (EY 122111997) mukaisen hunajan tuo- 14849: luopumiseläkelaista arvioidaan aiheutuvan tannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laadi- 14850: valtiolle menoja 440 000 000 mk vuonna tusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin valtio- 14851: 2000, 430 000 000 mk vuonna 2001 ja neuvoston tarkemmin määräämällä tavalla 14852: 410 000 000 mk vuonna 2002. Sen jälkeen sekä ennen vuotta 1995 tehdyistä metsityssi- 14853: vuotuiset menot alenevat asteittain ja loppuvat toumuksista aiheutuvien menojen maksami- 14854: vuonna 2010. seen. 14855: 14856: 1999 määräraha 450000000 Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 14857: 1998 määräraha 470 000 000 muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu 14858: 1997 tilinpäätös 472627 029 huomioon EU:n osuus. Vuonna 1999 arvioi- 14859: daan tarvittavan tukia yhteensä 14860: 358 000 000 mk, minkä käytön arvioidaan ja- 14861: 47. (30.32.47) Maataloustuotannon lopetta- 14862: kautuvan seuraavasti, milj. mk: 14863: mistuet, pellonmetsitystuki sekä kunajantuo- 14864: tannon ja markkinoinnin kehittäminen (osa 14865: EU) (siirtomääräraha 2 v) 14866: Momentille myönnetään 236 000 000 mk. 14867: 14868: Määräraha Käyttö mistä 14869: EU:n osuus 14870: Maatalousyrittäjien luopumistuki 205 277 119,0 14871: Maataloustuotannon lopettamistuki 2 2 14872: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. lopettamis- 14873: tuki 9 9 14874: Maatalouden metsätoimenpiteet 17 67 33,5 14875: - metsityskustannukset 40 20,0 14876: - metsityksen hoitopalkkio 5 2,5 14877: - tulonmenetyskorvaus 22 11,0 14878: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 2 2 14879: Hunajantuotannon tuki 0,9 0,9 0,4 14880: Yhteensä 236 358 152,9 14881: 14882: Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestel- sessa on otettu huomioon ED-komission hy- 14883: mää on toteutettu vuodesta 1995 EU:n hyväk- väksymä viljelijän päätoimisuusvaatimusta 14884: symän ohjelman perusteella. Järjestelmä on to- koskevan muutoksen vaikutus. Vuonna 1999 14885: teutunut ohjelmassa arvioitua hitaammin, min- arvioidaan tehtävän uusia luopumistukea kos- 14886: kä johdosta käytettävissä on aiemmilta kevia sitoumuksia noin 1 900 tilaa koskien. 14887: vuosilta siirtyviä varoja. Määrärahan mitoituk- Näihin ja aikaisempina vuosina tehtyihin si- 14888: 30.13 265 14889: 14890: toumuksiin arvioidaan tarvittavan yhteensä edelliseltä vuodelta siirtyviä varoja. Metsitys- 14891: noin 277 000 000 mk, josta 205 000 000 mk kustannukset maksetaan maanomistajille to- 14892: vuoden 1999 määrärahaa. EU :n osuus maata- teutuneiden kustannusten perusteella. Tulon- 14893: lousyrittäjien luopumistukimenoista on noin menetyskorvausta maksetaan kymmenen vuo- 14894: 40 %. Momentille 12.30.01 on arvioitu kerty- den ajan sen jälkeen, kun metsitys on todettu 14895: väksi 119 000 000 mk EMOTR:n tukiosaston suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla. 14896: varoista. Pellonmetsityksestä aiheutuviin menoihin 14897: Maataloustuotannon lopettamistuki on osa arvioidaan vuonna 1999 tarvittavan 14898: Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 mu- 67 000 000 mk, mistä EU rahoittaa puolet. 14899: kaista ns. vakavien vaikeuksien tukipakettia. Tästä katetaan 50 000 000 mk edelliseltä vuo- 14900: Järjestelmän toteuttaminen käynnistyi vuonna delta siirtyvillä varoilla. Momentille 12.30.01 14901: 1997. Järjestelmä on toteutunut huomattavasti on arvioitu kertyväksi vastaavasti 14902: ennakoitua suppeampana. Maataloustuotan- 33 500 000 mk EMOTR:n tukiosaston varois- 14903: non lopettamistuen piiriin arvioidaan tulevan ta maatalouden metsätoimenpiteitä varten. 14904: vuonna 1999 vain noin 20 tilaa, joista aiheutuu Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 14905: noin 2 000 000 markan kokonaismeno. Lopet- lisäksi 2 000 000 mk ennen vuotta 1995 teh- 14906: tamistuki on kokonaan kansallisesti rahoitetta- dyistä metsityssitoumuksista aiheutuvina me- 14907: vaa tukea, joka maksetaan kertakorvauksena noina, mikä jää kokonaan valtion vastattavak- 14908: A- ja B-tukialueilla. Lopettamistuki voidaan si. 14909: maksaa enintään kolmessa erässä viiden vuo- Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221197 pe- 14910: den aikana. rusteella yhteisön jäsenmaiden on mahdollista 14911: Momentilta maksetaan myös kasvihuonetuo- laatia vuodesta 1998 alkaen yhteisön osara- 14912: tannon lopettamistuen menot 9 000 000 mk. hoittamia ohjelmia hunajan tuotannon ja mark- 14913: Tuki on kokonaan kansallisesti rahoitettavaa kinoinnin edistämiseksi. Tuen maksaminen 14914: tukea. perustuu komission vuosittain hyväksymään 14915: Maatalouden metsätoimenpideohjelman mu- kansalliseen ohjelmaan. Suomen ohjelma si- 14916: kaan edistetään pellonmetsitystä maksamalla sältää tekniseen apuun, varroa-punkinja siihen 14917: tukea metsityskustannuksiin, tulonmenetys- liittyvien tautien torjuntaan sekä hunajan laa- 14918: korvausta ja metsityksen hoitopalkkiota. Lu- dun määrityksiin liittyviä toimenpiteitä. Suo- 14919: vun selvitysosan perusteluissa kuvatun ohjel- men ohjelman kokonaislaajuus on 890 000 mk 14920: man muutoksen mukaan ja hakemusten mää- vuodessa. Tästä EMOTR:n tukiosaston rahoi- 14921: rän jäädessä arvioitua pienemmäksi Suomessa tusosuus on 50 % eli 445 000 mk, mikä on 14922: arvioidaan vuosina 1997-1999 tehtävän pellon merkitty momentille 12.30.01. 14923: metsityssitoumuksia siten, että metsitettävä Vuonna 1999 ja sitä aikaisempina vuosina 14924: peltoala on vuosittain 3 650 ha, josta luopu- tehdyistä metsätoimenpiteistä, maataloustuo- 14925: miseläkejärjestelmän piiristä arvioidaan tule- tannon lopettamistukia koskevista sitoumuk- 14926: van metsitettäväksi 650 ha. Arvioitua sup- sista ja hunajantuotannon edistämisestä arvioi- 14927: peamman toteutumisen johdosta käytössä on daan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk: 14928: 14929: 1999 2000 2001 2002 2003- 14930: Maatalousyrittäjien luopumistuki 277 353 344 337 1490 14931: Maataloustuotannon lopettamistuki 2 1 0 0 0 14932: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. lopettamistuki 9 3 0 0 0 14933: Maatalouden metsätoimenpiteet 67 61 57 32 98 14934: Hunajantuotannon tuki 1 1 1 1 9 14935: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 2 2 2 0 0 14936: Yhteensä 358 421 405 370 1 597 14937: 266 30.13 14938: 14939: 1999 määräraha 236 000000 en kasvien ja kukkaviljelytuotteiden kulutuk- 14940: 1998 määräraha 222000000 sen lisäämistä yhteisössä ja sen ulkopuolella. 14941: 1998 lisämääräraha -100 000 000 Jäsenvaltiot myöntävät tukea alueellaan toimi- 14942: 1997 tilinpäätös 377 900000 ville, alaa edustaville ryhmittymille kuten tuot- 14943: tajajärjestöille tai niiden liitoille, kauppiaille 14944: 48. (30.32.48) Puutarhatalouden erityistoi- tai niiden yhteenliittymille näiden menekin- 14945: menpiteet (EU) (arviomääräraha) edistämisprojekteihin. Toiminnasta aiheutu- 14946: vista kustannuksista vähintään 40 % katetaan 14947: Momentille myönnetään 9 500 000 mk. 14948: tuensaajan omista varoista ja enintään 60 % 14949: Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk- 14950: valtion talousarviosta myönnettävällä tuella. 14951: sien maksamiseen hedelmän- ja vihannestuot- 14952: EMOTR:n tukiosastosta rahoitetaan kokonaan 14953: taja-organisaatioiden sellaisiin menoihin, jotka 14954: valtion talousarviosta myönnettävä tuki. Suo- 14955: aiheutuvat hedelmä- ja vihanDesmarkkinoiden 14956: melle Osoitettavan EU:n osuuden arvioidaan 14957: tasapainottamistoimenpiteistä Määrärahaa saa 14958: vuonna 1999 olevan 1 500 000 mk. 14959: käyttää myös EU :n rahoitusosuuksien maksa- 14960: Momentin menoja vastaavasti on momentil- 14961: miseen elävien kasvien ja kukkaviljelyn tuot- 14962: le 12.30.01 arvioitu kertyväksi tuloja 14963: teiden erityistoimenpiteistä aiheutuviin menoi- 14964: 9 500 000 mk EMOTR:n tukiosastosta. 14965: hin. 14966: Se 1v i ty s osa: Hedelmien ja vihannesten 14967: 1999 määräraha 9 500 000 14968: yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa 14969: neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2200/96 sää- 1998 määräraha 16 400 000 14970: detyn hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaa- 1997 tilinpäätös 15 000 000 14971: tioiden rahastotuen käyttöönotto on jäsenval- 14972: tiolle pakollinen. Järjestelmän mukaan hyväk- 60. (30.32.60) Siirto interventiorahastoon 14973: syttyjen tuottajaorganisaatioiden tehtävänä on (EU) 14974: jäsenvaltion hyväksymien toimintaohjelmien Momentille myönnetään 9 500 000 mk. 14975: mukaisesti tarvittaessa tasapainottaa hedelmi- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden inter- 14976: en ja vihannesten kysyntää ja tarjontaa muun ventiorahaston ottamien lainojen korkojen 14977: muassa tuotannon suunnittelulla, kysynnän sekä muiden Maatalouden interventiorahastos- 14978: edistämisellä, laadun parantamisella ja tuottei- ta annetussa laissa (1206/1994, muut. 989/ 14979: den poistamisella markkinoilta. Toiminnasta 1995) ja asetuksessa (1587/1994) tarkoitettu- 14980: aiheutuvista kustannuksista 50 % katetaan or- jen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta 14981: ganisaation jäseniltä perittävillä maksuilla ja EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu- 14982: 50 % valtion talousarviosta myönnettävällä tu- kiosastosta. 14983: ella. Talousarviosta maksettava tuki rahoite- Se 1v i t y s osa : Budjettisiirrolla katetaan 14984: taan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Tuot- niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, 14985: tajaorganisaatiot perustavat toiminnan rahoit- joita vastaavia tuloja EU :n säädösten mukaan 14986: tamista varten toimintarahastot Suomessa ei interventiorahastolle tulouteta. Rahaston ta- 14987: hyväksyttiin vuonna 1997 kahdeksan hedel- loudellisen tuloksen ja oman pääoman arvioi- 14988: män- ja vihannestuottajaorganisaatiota, joille daan kehittyvän siten, että määrärahaa voidaan 14989: arvioidaan vuonna 1998 maksettavan rahasto- supistaa vuodesta 1998. 14990: tukea yhteensä noin 1 700 000 mk. Vuonna 14991: 1999 tukea arvioidaan maksettavan 14 organi- 1999 määräraha 9 500 000 14992: saatiolle yhteensä 8 000 000 mk. 1998 määräraha 12 500 000 14993: EU:ssa on vuodesta 1997 alkaen ollut käy- 1997 tilinpäätös 5 000 000 14994: tössä järjestelmä, jonka avulla edistetään elävi- 14995: 30.14 267 14996: 14997: 14. (30.33) Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 14998: 14999: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista saa käyttää enintään 3 000 000 mk rahaston mak- 15000: suliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitteluun, kehittämi- 15001: seenja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin. Maatilatalouden kehit- 15002: tämisrahastosta siirretään valtiovarastoon 100 000 000 mk. 15003: Selvitysosa : Maatilatalouden rakennetta ja rahoitusta ohjataan Euroopan unionin ja kan- 15004: sallisen lainsäädännön nojalla. EU:n lainsäädännöstä keskeinen on maatalouden rakenteiden te- 15005: hokkuuden parantamisesta annettu neuvoston asetus (EY 950/97) ja kansallisesta laki maa- ja 15006: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä (130311994) ja maaseutuelinkeinolaki (1295/ 15007: 1990). EU :n osarahoittaman toiminnan osalta on kyse tavoitteen 5a mukaisista toimenpiteistä. 15008: Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailu- 15009: kykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla, yritystoimintaa 15010: monipuolistamaila sekä maatilojen pääomarakennetta parantamalla samoin kuin kustannuksia 15011: alentamalla. Valtion toimenpiteillä edistetään maatilojen yhteistoimintaa ja tuotannontekijöiden 15012: järkiperäistä käyttöä sekä tuetaan maatalouden ympäristönsuojeluinvestointeja. Rahoitustukea 15013: suunnataan erityisesti nuorille viljelijöille. 15014: Maatalouden harjoittamisedellytyksiltä heikkojen ja kooltaan pienten maatilojen kehittymistä 15015: edistetään laajentamalla yritystoiminnan pohjaa muuhun kuin maatalouden perustuotantoon. Uu- 15016: sien työtilaisuuksien luomisen ohella kehitetään jo toimivia maaseutuyrityksiä. Viljelijöiden ve- 15017: lanhoitokyvyn palauttamiseksijatketaan maaseutuelinkeinolain mukaisia vapaaehtoisia velkajär- 15018: jestelyjä. 15019: Valtion rahoitustuki maksetaan pääosin Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Sen pää- 15020: oman arvioidaan olevan vuonna 1999 noin 8 000 milj. mk. Rahaston käytettävissä arvioidaan 15021: vuonna 1999 olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät varat ja EU:lta tulevat tulot 87 milj. mk huomi- 15022: oon ottaen noin 2 400 milj. mk. Rahoitustoiminnassa ollut lähes kahden vuoden tauko HU-jäse- 15023: nyyden alkaessa vaikuttaa edelleen siten, että vuodelle 1999 siirtyy vuodelta 1998 poikkeuksel- 15024: lisen paljon varoja, mikä lisää käytettävissä olevia varoja. Velkajärjestelytoiminnan arvioidaan 15025: supistavan vuonna 1999 rahaston tulokertymää noin 20 milj. markalla. 15026: Maatilatalouden kehittämisrahaston sijoitusmenot koostuvat pääasiassa nuorten viljelijöiden 15027: käynnistystuen lainamuotoisesta osasta, maatilatalouden investointeihin myönnetyistä lainoista 15028: sekä valtion maanostotoiminnasta. Kulutusmenoja ovat muun muassa nuorten viljelijöiden käyn- 15029: nistystuen avustusmuotoinen osa, artiklan 141 mukaiseen ratkaisuun liittyvä avustusmuotoinen 15030: tuki, nuorten viljelijöiden navettainvestointien lisätuki, investointiavustukset, kirjanpidon tuki, 15031: markkinointia varten perustettavien tuottajajärjestöjen tuki sekä avustukset ympäristönsuojeluin- 15032: vestointeihin. Kulutusmenoja ovat myös aiemmin myönnettyjen aloittamis-, investointi- ja pien- 15033: yritystoiminnan avustusten maksatukset. Kulutusmenoja käytetään myös maataloudelliseen tut- 15034: kimustoimintaan ja puunkäytön edistämiseen tähtäävän Puun Aika -hankkeen toimenpiteisiin. 15035: EU:n nykyisen ohjelmakauden viimeisenä vuonna EU-osarahoitteisten tukimuotojen toimeen- 15036: panoa tarkistetaan edelleen siten, että ohjelmakaudella 1995-1999 käytettävissä olevat varat voi- 15037: daan tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta rahoitetta- 15038: viin EU-osarahoitettaviin toimenpiteisiin arvioidaan käytettävän noin 95 milj. mk EMOTR:n oh- 15039: jausosaston varoja ja 150 milj. mk kansallista rahoitusta. 15040: Tilanpidon aloittamista tuetaan EU-osarahoitteisella käynnistystuella. Investointien rahoitustu- 15041: ki on kohteesta riippuenjoko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan kansallisesti rahoitettavaa. EU- 15042: osarahoitteista tukea myönnetään C-tukialueella navettojen uudisrakentamiseen ja laajentami- 15043: seen, poro- ja lammastalouden hankkeisiin sekäA-ja B-tukialueilla suuriin navettainvestointei- 15044: 268 30.14 15045: 15046: hin. EU-osarahoitteista tukea käytetään myös maa- ja puutarhatalouden tuottajajärjestötuen sekä 15047: maatiloille myönnettävän kirjanpitoavustuksen maksamiseen. 15048: A-ja B-tukialueilla voidaan vuoden 2001 loppuun asti myöntää liittymissopimuksen 141 artik- 15049: lan nojalla korotettua investointitukea. Investointituen kohteina ovat maatalouden tuotannolliset 15050: investoinnit: rakentaminen, puutarhatalous, hevostalous, koneet ja laitteet sekä maanhankinta. 15051: Tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena ja korkotukilainan korkotukena. Li- 15052: säksi A-ja B-tukialueilla voidaan myöntää lisätukea nuorille tilanpitoaan aloittaville viljelijöille. 15053: C-tukialueella voidaan liittymissopimuksessa saadun oikeuden nojalla tukea vuoden 1999lop- 15054: puun saakka normaalista ED-käytännöstä poiketen sikatalouden laajennusinvestointeja sekä ka- 15055: na- ja broilertalouden investointeja edellyttäen, että näiden alojen kokonaistuotantokapasiteetti ei 15056: kasva. C-tukialueella puutarhatalouden investointeja tuetaan perusinvestointituen lisäksi myön- 15057: nettävällä liittymissopimuksen 140 artiklaan perustuvalla lisätuella. 15058: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 1999 myönnettävän tukea seu- 15059: raavasti: 15060: - nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen tarkoitettuna EU :n osarahoittamana käynnis- 15061: tystukena lainaa noin 570 viljelijälle ja avustusta noin 900 viljelijälle, 15062: - EU-osarahoitteista investointitukea (avustusta) C-tukialueella noin 350 navetan uudisraken- 15063: tamis- tai laajentamishankkeeseen, 15064: - investointitukea ympäristönsuojeluinvestointeihin, mm. Iantaloiden rakentamiseen, noin 15065: 1 500 hankkeeseen, 15066: - korotettua investointitukeaA-ja B-tukialueilla mm. navetoiden ja sikaloiden rakentamiseen. 15067: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja käytetään myös Euroopan yhteisön maidon ja mai- 15068: totuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain pe- 15069: rusteella tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varan- 15070: nosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut 15071: ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi mai- 15072: don viitemääriä voidaan rahaston varoilla ostaa kansalliseen varantoon. 15073: Vuoden 1999 korkotukilainojen myöntövaltuus, 900 milj. mk, käytetään kokonaan kansallises- 15074: ti rahoitettaviin maatilojen investointeihin, lisämaanostolainoitukseen, maatilojen asuinrakenta- 15075: misen rahoittamiseen sekä asuntotilojen hankintaan. 15076: Maaseudun kehittäminen 15077: Keskeinen säädöstö muodostuu EU:n rakennerahastoja ja ohjelmatyötä koskevista neuvoston 15078: asetuksista (205211988, 425311993, 425411988, 425511988, 425611988, 2081/1993, 2082/1993, 15079: 2083/1993, 2084/1993, 208511993 ja 3193/1994) sekä komission päätöksillä hyväksytyistä oh- 15080: jelma-asiakirjoista. Keskeisen kansallisen lainsäädännön muodostavat laki maa- ja metsätalou- 15081: den rakennepoliittisista toimenpiteistä (1303/1994), maaseutuelinkeinolaki (129511990) sekä 15082: laki alueiden kehittämisestä (1135/1993). 15083: Maaseudun kehittämisessä keskeisiä tehtäviä ovat EU:n uuden rakennerahastokauden ohjelmi- 15084: en valmistelu sekä nykyisen rakennerahastokauden aluekehitysohjelmien ja LEADER II (yhteis- 15085: toiminta maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä) ja INTERREG 11-yhtei- 15086: söaloiteohjelmien toimeenpano kauden viimeisenä vuonna siten, että käytössä olevat varat saa- 15087: daan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Tehtävänä on myös paikalliseen omaehtoisuuteen 15088: perustuvan kokonaan kansallisen POMO-ohjelman (paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjel- 15089: ma) toteuttaminen, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tehtävät, teemaryhmät ja valtakunnalli- 15090: set tutkimus- ja kehittämishankkeet. 15091: Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseudun kokonaisväestömäärän säilyttäminen. Tä- 15092: män tukemiseksi tavoitteena on maatalousväestön toimeentuloperustan laajentaminen sekä maa- 15093: 30.14 269 15094: 15095: seudun palvelujen ja vetovoimatekijöiden kehittäminen erityisesti laajentamalla luontopohjaisten 15096: voimavarojen käyttöä ja vahvistamalla osaamista. 15097: Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii rahastovastuuministeriönä EMOTR-O:n varojen käy- 15098: töstä tavoite 5a-toimenpiteisiin, elintarviketeollisuuden jalostuksen ja markkinoinnin tukeen sekä 15099: tavoite 5b- ja tavoite 6-ohjelmien sekä LEADER Ilja INTERREG II-yhteisöaloiteohjelmien ke- 15100: hittämishankkeisiin. Tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden kokonaisrahoitus valtion talousarvi- 15101: on tai MAKERAn kautta EMOTR-O:sta on kaudella 1995-1999 yhteensä noin 3 568 milj. mk 15102: (615 milj. ecua). 15103: Ohjelmatoiminnan edellyttämä EU :n rahoitusosuus ja kansallinen valtion rahoitusosuus ovat 15104: seuraavat: 15105: 15106: ED-osuudesta Valtion osuudesta 15107: yhteensä yhteensä 15108: indeksi- indeksi- 15109: käyttöön korotuksia käyttöön korotuksia 15110: yhteensä V. 1999 ohjelma- yhteensä v. 1999 ohjelma- 15111: Tavoiteohjelmien varat, milj. mk V. 1995-1999 käyttö kaudella v. 1995-1999 käyttö kaudella 15112: Tavoite 6 1157,4 172,5 47,9 1 370,1 273,1 15113: - MAKERA-toimenpiteet (3.1, 3.2, 15114: 3.5) 121,6 33,4 35,2 121,6 33,4 36,0 15115: - Luonnonhaittakorvaus 15116: (tp. 3.3) 773,4 130,9 0,3 1 019,7 192,0 15117: -Jalostuksen ja markk. keh. (tp. 3.4) 24,3 0 15,9 2,0 15118: - Maaseutupaketti + tekn. apu (tp. 15119: 3.10) 238,0 8,2 12,4 212,9 45,7 15120: Tavoite 5b, Manner-Suomi 401,8 0 22,0 563,9 139,3 15121: Tav. 5b Ahvenanmaa 7,2 0,5 0,4 8,6 0,0 15122: Tav. 5a maatalous 1 724,4 395,4 18,1 5 135,0 1 138,0 25,8 15123: - MAKERA-toimenpiteet 15124: (3.1, 3.2, 3.5) 183,2 61,3 17,9 310,5 117,0 15125: - Luonnonhaittakorvaus 1) 1536,7 333,0 0,0 4 824,5 1 021,0 15126: -Ahvenanmaa 5a 4,6 1,2 0,2 15127: Tav. 5a 866 183,4 0 12,7 122,3 18,0 15128: LEADER 77,3 1,9 2,5 60,1 13,9 15129: INTERREG 16,5 0,0 1,0 21,6 0,5 15130: Yhteensä 3 568,0 570,4 104,6 7 281,6 1582,8 61,8 15131: 15132: -josta talousarviossa 15133: - mom. 30.11.61 3 263,2 475,7 2) 50,2 15134: - mom. 30.12.46 5 844,2 1 213,0 15135: -mom. 30.14.44 858,2 199,4 15136: - mom. 32.80.43 138,2 20,0 15137: - mom. 32.10.22 0,3 0,1 15138: -josta MAKERAssa 304,8 94,7 53,1 432,1 150,4 61,0 15139: -josta Ahvenanmaa 8,6 0,8 15140: Yhteensä 3 568,0 570,4 103,3 7 281,6 1 582,8 61,8 15141: 15142: Kehittämishankkeet 740,8 10,6 38,4 935,3 206,7 15143: 1) 15144: Valtion osuus sis. myös Ahvenanmaan osuuden 15145: 2) 15146: V. 1999 TAE, lisäksi myöntövaltuutta 200 mmk 15147: 270 30.14 15148: 15149: EMOTR-O:n osuus maaseudun kehittämishankkeiden toteuttamisessa on koko ohjelmakauden 15150: 1995-1999 aikana noin 741 milj. mk ja valtion osuus noin 919 milj. mk. Vuoden 1999 talousar- 15151: viossa käytetään EMOTR-O:n osarahoitteiseen maaseudun kehittämiseen myöntövaltuutena yh- 15152: teensä noin 310 milj. mk, josta EMOTR-O:n osuutta 104 milj. mk. 15153: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan tavoitteiden 5b ja 6-hankkeita sekä 15154: tavoite 2-ohjelman hankkeita myös Euroopan aluekehitysrahaston tuella, johon liittyvä valtion 15155: rahoitusosuus tässä luvussa on vuonna 1999 noin 40,2 milj. mk ja Euroopan sosiaalirahaston tu- 15156: ella vuonna 1999 noin 18,3 milj. mk. Näiden muiden rahastojen rahoitusosuuksista käytetään 15157: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle keskitetyn LEADER-yhteisöaloitteen kansalli- 15158: seen osarahoitukseen 15,5 milj. mk ja 4,3 milj. mk. 15159: Maaseudun kehittämishankkeiden ja yhteisöaloitteiden rahoitukseen osallistuvat EU :n ja Suo- 15160: men valtion ohella useissa tapauksissa myös kunnat ja yksityiset ja elintarviketeollisuuden raken- 15161: nehankkeisiin yksityiset tahot. Kuntien rahoitusosuudeksi tavoite 5b-hankkeissa on laskettu 10 % 15162: ja LEADER-hankkeissa 20 %. 15163: Maaseudun kehittämistoimenpiteisiin oli tavoitteen6osalta vuoden 1997loppuun mennessä si- 15164: dottu keskimäärin 35 % koko kaudella käytettävissä olevasta rahoituskehyksestä ja tavoite 5b:n 15165: osalta 39 %. LEADER-yhteisöaloiteohjelman koko kauden kehyksestä oli vuoden 1997 lopussa 15166: sidottu 59 %. Ohjelmakauden kehyksestä oli vuoden 1997 lopulla kuitenkin vain noin neljännes 15167: maksettu. Tavoitteena on, että vähintään 75% ohjelmakauden kehyksestä on maksettu vuoden 15168: 1999 loppuun mennessä. 15169: Rahoitus on kohdistunut selkeästi maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseen (mm. luomu- 15170: ja elintarviketuotanto) ja maaseutumatkailun kehittämiseen. Metsän ja puun käytön kehittäminen 15171: ja jalostusasteen kohottaminen sekä mekaanisella puolella että energiankäytön hankeina ei ole 15172: edistynyt ennakoidulla tavalla. Myös maatalouden tieto- ja tuotantoteknologian kehittämishank- 15173: keita on 5b-ohjelmassa haettu odotettua vähäisemmässä määrin. 15174: Tähän lukuun on budjetoitu EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämistoiminnan lisäksi koko- 15175: naan kansallista maaseudun kehittämistoiminnan rahoitusta talousarviossa 30 milj. mk. Seudul- 15176: linen kehittäminen (POMO-ohjelma) rahoitetaan vuonna 1999 kokonaisuudessaan Maatilatalou- 15177: den kehittämisrahaston kautta. Sen määrärahatarve on 28 milj. mk. 15178: Yhteenveto eräiden ohjelmien toteutumisesta: 15179: 15180: Arvioitu 15181: Hankkeita vireillä1) 1997, työpaikka- 15182: kpl vaikutus, kpl 15183: Tavoite 6, maaseutupaketti 298 347 15184: Tavoite 5b, Manner-Suomi 1095 840 15185: LEADER 590 1000 15186: EU-osarahoitteiset yhteensä 1983 2187 15187: POMO 500 800 15188: Kaikki yhteensä 2483 2987 15189: l) Sis. kehittämishankkeet ja yrityshankkeet 15190: 30.14 271 15191: 15192: Kansallisen ja EU:n rahoitustuen kehittyminen tärkeimmissä maatilatalouden rakenteeseen ja 15193: maaseudun kehitykseen vaikuttavissa tukimuodoissa on vuosina 1996-1999 seuraava, milj. mk: 15194: 15195: mistäEU:n 15196: 1996 1997 1998 1999 osuutta 15197: TP TP Arvio Arvio (arvio) 15198: LAINAT: 15199: Kehittämisrahastosta 365 330 500 500 8,0 15200: EU-osarahoitteiset 15201: -asetus 950/97 art. 5-9 (investoinnit) 66 1 10 10 15202: -asetus 950/97 art. 10-11 (nuoret vilj.) 114 78 100 150 8,0 15203: Kansalliset 15204: - artiklan 141 lainat 0 150 150 150 15205: - muut lainat 185 100 240 190 15206: Korkotukilainat (30.14.49) 400 925 670 900 15207: Lainat yhteensä 765 1 255 1 170 1400 8,0 15208: 15209: KORKOTUKI JA -ETUUDET: 15210: V akauttamislainoille (30.14.47) 24,4 18,5 13,0 0 15211: Puutarhayrityslainoille (30.14.48) 5,0 14,7 9,0 10,0 15212: Korkotukilainojen korkotuki (30.14.49) 149,1 131,6 175,0 140,0 15213: Korkotuet yhteensä 178,5 164,8 197,0 150,0 15214: 15215: AVUSTUKSET (myöntövaltuudet): 15216: Kansalliset avustukset 15217: - ympäristönsuojeluinv. 65,1 47,0 40,0 35,0 15218: - maaseudun pienyritystoiminta 49,0 50,0 50,0 15219: - puutarhatalousinv. lisätuki 40,0 25,0 25,0 15220: -poro-, koltta- ja luontaiselinkeinot 0,4 10,0 10,0 10,0 15221: - art. 141, investoinnit 216,0 180,0 120,0 15222: - art. 141, nuoret viljelijät 10,0 9,0 9,0 15223: EU-osarahoitteiset 15224: - asetus 950/97 art. 5-9 1,1 100,0 100,0 95,0 30,0 15225: - asetus 950/97 art. 10-11 64,7 36,0 55,0 90,0 45,0 15226: - asetus 950/97 art. 10-11 1,0 10,0 10,0 10,0 5,0 15227: -asetus 1035n2, 1360n8 ja 2200/96 1,0 2,0 4,0 2,0 15228: - kirjanpitotuki 16,0 10,0 5,0 15229: Maaseudun kehittäminen (30.11.61, 15230: 30.14.43 ja 44, MAKERA) 325,8 450,4 514,1 386,5 10,6 15231: Avustusvaltuudet yhteensä 458,1 969,4 1 011,1 844,5 97,6 15232: Maatalouden tutkimushankkeet 16 20,4 22,5 22,5 15233: 15234: KEHITTÄMISRAHASTO: käytettävissä 15235: olevat varat yhteensä 2 282,0 2 921,9 2 120,0 2 400,0 86,9 15236: -omat tulot 1 154,0 1 212,5 900,0 850,0 15237: -EU:lta 5,7 51,2 80,9 86,9 86,9 15238: - edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 1 122,3 1 658,2 1 039,1 1 363,1 15239: - siirto valtiovarastoon 100,0 100,0 15240: 15241: 15242: 15243: 15244: II 380149M 15245: 272 30.14 15246: 15247: 43. (30.33.43) Maaseudun kehittäminen jelmien, yhteisöaloiteohjelmien ja pilottihank- 15248: (siirtomääräraha 3 v) keiden sekä ohjelmien teknisen avun valtion 15249: Momentille myönnetään 30 000 000 mk. rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahas- 15250: Määrärahaa saa käyttää maaseudun kehittä- ta on varattu 199 400 000 mk vuonna 1999 ja 15251: misestä aiheutuvien menojen maksamiseen. sitä aikaisempina vuosina tehdyistä EMOTR- 15252: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä O:n osaksi rahoittamista hankkeista aiheutuvia 15253: annetun lain (113511993) 6 §:n mukaista alue- valtion rahoitusosuuksia varten. 15254: kehitysrahaa. Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan 15255: S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Euroopan 15256: jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: sosiaalirahastosta (ESR) osaksi rahoitettavia 15257: tavoiteohjelmia ja yhteisöaloiteohjelmia tote- 15258: mk uttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuksien 15259: Valtakunnalliset tutkimus- ja kehit- maksamiseen. Määrärahasta on varattu 15260: tämishankkeet ja yhteistyöryhmän 40 200 000 mk aluekehitysrahaston ja 15261: menot 25 000000 18 300 000 mk sosiaalirahaston hankkeiden 15262: Kansallinen lisärahoitus tavoite 2ja valtion rahoitusosuutta varten. 15263: 0-alueiden kehittämiseen 5 000 000 Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 15264: Yhteensä 30000 000 tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 15265: Selvitysosa: EMOTR-O:starahoitetta- 15266: Määräraha jaetaan maa- ja metsätalousmi- viin hankkeisiin tarkoitettua valtion rahoitus- 15267: nisteriön määräämällä tavalla. Valtakunnalli- osuutta käytetään tavoitteen 6 maaseutupake- 15268: siin maaseudun tutkimus- ja kehittämishank- tin ja teknisen avun ja tavoitteen 5b sekä LEA- 15269: keisiin tarkoitetun tuen jakopäätökset valmis- DER- ja INTERREG-yhteisöaloiteohjelmien 15270: tellaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä. rahoitukseen. Nykyisen rakennerahastokauden 15271: Käyttötarkoitukseen suunniteltu määräraha si- määrärahoihin kohdistuvia päätöksiä voidaan 15272: toutuu jo käynnissä oleviin hankkeisiin. tehdä vain vuoden 1999 loppuun. EMOTR- 15273: Kansallinen lisärahoitus tavoite 2-alueidenja O:sta osaksi rahoitettavien ohjelmien koko 15274: tavoitealueiden ulkopuolisten ns. 0-alueiden valtion rahoitusosuus ohjelmakaudella 1995- 15275: kehittämiseen käytetään kehittämistoimenpi- 1999 on 858,5 milj. mk. Vuosien 1995-1998 15276: teisiin, joiden tarkoituksena on tasoittaa EU:n talousarviossa niihin on budjetoitu 619,1 milj. 15277: tavoitealueiden rajauksesta johtuvaa liian jyrk- mk ja 199,4 milj. mk budjetoidaan vuodelle 15278: kää eroa maaseudun kehittämistoimenpiteiden 1999. Vuoden 1998 myöntövaltuudesta aiheu- 15279: kohdentamisessa. Käyttötarkoitukseen suunni- tuvia menoja maksetaan vuosien 2000-2001 15280: teltu määräraha sitoutuu käynnissä oleviin määrärahoista 40 milj. mk. 15281: hankkeisiin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 15282: alalle on merkitty LEADER-yhteisöaloitteen 15283: 1999 määräraha 30 000 000 kehittämishankkeiden valtion rahoitusosuus 15284: 1998 määräraha 56 000 000 myös EAKR:n ja ESR:n osarahoittamien 15285: 1997 tilinpäätös 61 000 000 hankkeiden osalta. Näiden määräksi vuonna 15286: 1999 arvioidaan 15 500 000 mk ja 15287: 44. (30.33.44) Valtion osuus EU:n osaksi 4 300 000 mk. Vastaavat EU:n rahoitusosuu- 15288: rahoittamasta maaseudun kehittämisestä det on merkitty momenteille 26.98.61 ja 15289: (EU) (siirtomääräraha 3 v) 34.05.61. 15290: Momentille myönnetään 257 900 000 mk. Muiden ohjelmien EAKR-hankkeiden val- 15291: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maatalou- tion rahoitusosuuden määräksi arvioidaan 15292: den ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 24 700 000 mk. Se käytetään pääasiassa 2-, 15293: osaksi rahoitettavien maaseudun kehittämisoh- 5b- ja 6-tavoiteohjelmien vesihuolto- ja vesis- 15294: töhankkeiden sekä paikkatietoteknologia- ja 15295: 30.14 273 15296: 15297: maaseudun kehittämishankkeiden toteuttami- tetään 6 ja 5b tavoiteohjelmia toteuttavien neu- 15298: seen sekä INTERREG-yhteisöaloitteeseen. vonta- ja koulutushankkeiden rahoitukseen. 15299: Vastaava EU:n rahoitusosuus on merkitty mo- Vastaava EU:n rahoitusosuus on merkitty mo- 15300: mentille 26.98.61. mentille 34.05.61. 15301: Muiden ohjelmien kuin LEADER-yhteisö- EU :n rakennerahastojen osuuden ja valtion 15302: aloitteen ESR-hankkeiden valtion rahoitus- rahoitusosuuden arvioidaan jakautuvan eri ta- 15303: osuudeksi arvioidaan 14 000 000 mk. Se käy- voitteille ja toimenpiteille seuraavasti: 15304: 15305: Koko 15306: Tavoite Tavoite Tavoite maa 15307: Tavoite 2 5a 5b 6 yht. YHT. 15308: EMOTR-O:N RAHOITUSOSUUS 15309: TAVOITEOHJELMAT, maksatus 15310: Kehittämishankkeet 0 8,2 8,2 15311: Ahvenanmaa (ei LFA) 1,1 0,5 1,6 15312: Elintarviketeollisuus KTM 0 0 0 15313: TAVoiTEOHJELMIIN YHTEENSA 1,1 0,5 8,2 0,0 9,8 15314: Myöntövaltuus 27,0 97,8 75,2 200,0 15315: 15316: Yhteisöaloitteet (LEADER ja INTERREG) 1,9 1,9 15317: EMOTR-O:N OSUUS YHTEENSA (30.11.61) 1,1 0,5 8,2 1,9 11,7 15318: 15319: VALTION RAHOITUSOSUUS, maksatusvaltuus 15320: Tavoiteohjelmien kehittämishankkeet 15321: EMOTR-0-hankkeet 139,3 45,7 185,0 15322: EAKR-hankkeet 7,9 11,2 5,6 24,7 15323: ESR-hankkeet 11,0 3,0 14,0 15324: YHTEENSA kehittämishankkeisiin 7,9 161,5 54,3 223,7 15325: Myöntövaltuus (tav. 5b ja maaseutupaketti) 82,2 19,3 101,5 15326: 15327: Yhteisöaloitteet (LEADER ja INTERREG) 15328: EMOTR-0-hankkeet 14,4 14,4 15329: EAKR-hankkeet 15,5 15,5 15330: ESR-hankkeet 4,3 4,3 15331: YHTEENSÄ yhteisöaloitteisiin 34,2 34,2 15332: VALTION OSUUS YHTEENSA (30.14.44) 34,2 257,9 15333: 15334: MOMENTIN MÄÄRÄRAHOIHIN LIITTYYÄ 15335: RAHOITUS MUILLA MOMENTEILLA 15336: EAKR:n rahoitusosuus (26.98.61) 6,9 6,8 3,8 18,3 35,8 15337: ESR:n rahoitusosuus (34.05.61) 5,0 0,0 0,0 5,0 15338: 15339: Valtion rahoitusosuus, elintarviketeollisuus 15340: (32.80.43 ja 32.10.22) 18,0 2,1 30,1 15341: 15342: 1999 määräraha 257 900 000 (47.) (30.33.47) Maatalouden kohdennettu- 15343: 1998 määräraha 237 400 000 jen vakauttamislainojen korkoavustus (siirto- 15344: 1998 lisämääräraha määräraha 3 v) 15345: 1997 tilinpäätös 268 400 000 Se 1v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 15346: ha on poistettu talousarviosta. Huomattavissa 15347: 274 30.14 15348: 15349: taloudellisissa vaikeuksissa olleille maatiloille 1093/1993, 25/1994, 1304/1994, 169/1995, 15350: vuosina 1992-1993 myönnetyille lainoille ei 306/1995, 560/1995, 364/1996, 1286/1996, 15351: makseta korkotukea 31.12.1998 jälkeiseltä 1342/1996, 2911997 ja 572/1997) ja maatila- 15352: ajalta. lain (18811977) mukaisista korkotukilainoista, 15353: aikaisemman lainsäädännön mukaisista perus- 15354: 1998 määräraha 13 000 000 luotoista sekä eräiden maatilatalouden luotto- 15355: 1997 tilinpäätös 23 000 000 jen vakauttamisesta annettujen lakien (398/ 15356: 1981 ja 51111985) mukaisista lainoista sekä 15357: 48. (30.33.48) Puutarhayritysten korko- maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin- 15358: avustus (siirtomääräraha 2 v) nan edistämisestä annetun lain ( 1031/1986, 15359: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. muut. 104111989) mukaisista korkotukilai- 15360: Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille noista luottolaitoksille suoritettavien korkohy- 15361: vuosina 1995-1997 myönnettyjen korkotuki- vitysten maksamiseen. 15362: lainojen ja korkotuetuiksi muutettujen lainojen Vuonna 1999 korkotukea saa hyväksyä enin- 15363: korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi määrä- tään 900 000 000 markan lainapääomalle. 15364: rahaa saa käyttää korkoavustuksiin Kera Oy:n Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- 15365: ja Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin myön- nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 15366: tämille lainoille. maaseutuelinkeinolain muuttamiseksi siten, 15367: Se l v i t y s osa : Uusia lainoja ei ole että korkohyvityksen määrää alennetaan 1 pro- 15368: myönnetty vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 1997 senttiyksiköllä 5 prosentista 4 prosenttiin vuo- 15369: lopussa lainakanta oli 322 513 581 mk. Kor- den 1999 alusta lukien myönnetyissä lainoissa. 15370: kohyvitystä maksetaan lainan muuttamisesta Vuosina 1996-1998 myönnettäväksi hyväksy- 15371: tai nostamisesta lukien 5 ensimmäisen laina- tyistä korkotukilainoista arvioidaan maksetta- 15372: vuoden ajan. Lainan kokonaiskorosta korkotu- van luottolaitoksille korkotukea 4,3 prosent- 15373: ki on enintään 4 %. Vuonna 1999 korkoavus- tiyksikköä markkinakorosta, kuitenkin niin, 15374: tuksiin arvioidaan tarvittavan yhteensä että viljelijän maksama korko on vähintään 2 15375: 11 000 000 mk. Vuodelta 1998 arvioidaan siir- prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myön- 15376: tyvän 1 000 000 mk käytettäväksi vuonna netyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lai- 15377: 1999. Lainoista arvioidaan aiheutuvan valtiol- noista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 15378: le menoja 8 000 000 mk vuonna 2000 ja 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaisko- 15379: 4 000 000 mk vuonna 2001. rosta, jonka arvioidaan olevan keskimäärin 15380: 7,5 %. Maatilalain mukaisille lainoille makse- 15381: 1999 määräraha 10 000 000 taan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän 15382: koron muutosten johdosta myöntövuodesta ja 15383: 1998 määräraha 9 000000 15384: lainalajista riippuen keskimäärin 2,5 % laino- 15385: 1997 tilinpäätös 16 000 000 15386: jen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lai- 15387: nakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvi- 15388: 49. (30.33.49) Maaseutuelinkeinotoiminnan oidaan maksettavan keskimäärin 3,6 % laina- 15389: korkotuki (arviomääräraha) pääomasta. Myönnettyjen lainojen pääoma oli 15390: Momentille myönnetään 140 000 000 mk. vuoden 1997 lopussa yhteensä 15391: Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalou- 4 162 058 872 mk. Korkotukilainoja on tar- 15392: den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun koitus myöntää mm. maatilojen asuinraken- 15393: lain (1303/1994, muut. 44311996, 1350/1996 nusten rakentamiseen, asuntotilojen hankin- 15394: ja 36/1997), maaseutuelinkeinolain (1295/ taan, lisämaanostoon sekä konehallien, kuivu- 15395: 1990, muut. 660/1993, 80511993, 1092/1993, reiden ja varastojen rakentamiseen. 15396: 30.15 275 15397: 15398: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan 15399: valtiolle menoja vuosittain seuraavasti: 15400: 15401: 1999 2000 2001 2002 2003- 15402: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 15403: Vuoden 1999 korkotukilainoista 1 32 30 27 94 15404: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 139 127 116 102 416 15405: Yhteensä 140 159 146 129 510 15406: 15407: 1999 määräraha 140 000 000 15408: 1998 määräraha 175 000 000 15409: 1997 tilinpäätös 131 647 848 15410: 15411: 15412: 15. (30.34 ja 30.99, osa) Muut maatalouden menot 15413: 15414: Se l v i t y s o s a : Valtionapua myönnetään maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalouden 15415: ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen 15416: yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pidettävällä tavalla. Valtionapua kohdeunetaan niin, että 15417: neuvonnan vaikutusmahdollisuus alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä muiden alueen toimi- 15418: joiden kanssa turvataan. Luvun määrärahoilla edistetään myös 4H-toimintaa, hevostalautta ja 15419: kasvinjalostustoimintaa sekä maksetaan eräitä kasvintuotantosäädöksien edellyttämiä korvauk- 15420: sia. Vuodesta 1999 alkaen luvun määrärahoilla maksetaan myös avustuksia hankkeisiin, joilla ke- 15421: hitetään ja ylläpidetään koltta-alueen kulttuuri-, tieto- ja muita palveluja. 15422: 15423: 40. (30.34.40) Valtionapu maaseudun elin- tamista. Valtionapua arvioidaan myönnettävän 15424: keinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) seuraavasti: 15425: Momentille myönnetään 65 900 000 mk. 15426: mk 15427: Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon- 15428: tajä.tjestöjen valtionavusta annetun valtioneu- Maatilatalouden ja muiden maaseu- 15429: voston päätöksen (VNp 1472/1992) mukaises- tuelinkeinojen kehittäminen 50 800000 15430: ti lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myön- Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan 15431: nettävien valtionapujen maksamiseen. kehittäminen 6 050 000 15432: Se l v i t y s osa : Valtionapua myönnetään Maaseutuelinkeinojen rationalisoin- 15433: nin kehittäminen 1150 000 15434: maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalou- Puutarhatalouden kehittäminen 4 100000 15435: den ja maaseudun muun yritystoiminnan kehit- Luonnonmukaisen tuotannon kehit- 15436: tämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttä- täminen 3 800 000 15437: miseen yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pi- Yhteensä 65 900 000 15438: dettävällä tavalla. Neuvonnan vaikutusmah:. 15439: dollisuudet ja alueelliset kehittämistarpeet Maaseutuneuvonnalle on asetettu seuraavat 15440: huomioon ottaen valtionapua kohdeunetaan tulostavoitteet 15441: asetettavien vaikuttavuustavoitteiden mukai- Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja sopeutu- 15442: sesti. Neuvonnan vaikuttavuuden seuranta misen parantamiseksi alennetaan neuvonnassa 15443: edellyttää kattavan asiakastietokannan raken- olevien tilojen lopputuotteiden tuotantokustan- 15444: nuksia sekä edistetään tuottajaorganisaatioiden 15445: perustamista. Järjestöjen tulee erityisesti va- 15446: rautua neuvonnassa tuleviin haasteisiin, joita 15447: 276 30.15 15448: 15449: EU :n maatalouspolitiikan muutokset tulevat vaalean rengasmädän tehostetun hävittämisen 15450: aiheuttamaan maatilojen talouteen. aiheuttamien menojen maksamiseen. 15451: Maaseutuyritysten tuotteiden, palvelujen S e 1v i t y s o s a : Määrärahan tarvetta lisää 15452: sekä tuotantotoiminnan laadun parantamisek- perunan vaalean rengasmädän torjunnasta ai- 15453: si neuvontajärjestöt osaltaan vaikuttavat sii- heutuvien korvausten kasvaminen, mikä ai- 15454: hen, että koko elintarvikeketjun kattava, va- heutuu tarkastuksissa havaittujen saastuneiden 15455: paaehtoinen ja yhteensovitettu laadunvarmis- tilojen määrän kasvusta. Saastunut tila on tor- 15456: tusmalli otetaan käyttöön myös alkutuotannon junnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se 15457: osalta. voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahin- 15458: Maaseutuympäristön hoidon edistämisen goista. 15459: osalta neuvonnalliset keinot ovat keskeisiä 15460: edistettäessä maatalouden ympäristönsuojelua. 1999 määräraha 9 450000 15461: Luonnonmukaisen tuotannon neuvontaa tehos- 1998 määräraha 3 360 000 15462: tetaan edelleen erityisesti kotieläintuotannon 1997 tilinpäätös 6 845 632 15463: neuvonnan osalta. Luomutuotteiden markki- 15464: noinnin kehittämiseen ja menekinedistämiseen 44. (30.34.44) Hevostalouden edistäminen 15465: käytetään momentin 30.12.41 varoja. vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä va- 15466: Maaseutuelinkeinojen monipuolistamista ja 15467: roilla (arviomääräraha) 15468: verkostotaloutta edistetään liiketoimintasuun- 15469: nitelmia laatimalla sekä neuvontaresursseja Momentille myönnetään 23 000 000 mk. 15470: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen 15471: kohdentamalla. 15472: Neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin (23611995) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuu- 15473: neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön desta suoritettavien avustusten maksamiseen, 15474: välisissä tulossopimuksissa. Maaseutukeskus- valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen 15475: ten aluerajojen tarkistamista jatketaan. ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuk- 15476: sen (244/1992) mukaisesti sekä luottolaitosten 15477: 1999 määräraha 65 900 000 varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- 15478: noista annetun lain (1015/1977) mukaisten lai- 15479: 1998 määräraha 68 900 000 15480: nojen korkohyvitysten ja hevostalousneuvotte- 15481: 1997 tilinpäätös 69 400000 lukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mu- 15482: kaisten menojen maksamiseen. Vuonna 1999 15483: 41. (30.34.41) Eräät korvaukset (arviomää- ei hyväksytä luottolaitosten varoista myönnet- 15484: räraha) tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 15485: Momentille myönnetään 9 450 000 mk. mukaisia uusia korkotukilainoja. Aiemmin 15486: Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvi- 15487: (1203/1994) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten tysten määrä on neljän ensimmäisen lainavuo- 15488: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös den aikana 4 prosenttia ja lainavuosien 5-8 ai- 15489: enintään 200 000 mk hukkakauran torjunnasta kana 2 prosenttia. Kahdeksannen lainavuoden 15490: annetun lain (17811976, muut. 1660/1991 ja jälkeen korkohyvitystä ei makseta. 15491: 1170/1993) ja asetuksen (541/1976) mukaisiin Se 1v i t y s osa : Vedonlyönnistä hevoskil- 15492: tarkoituksiin ja edellisiin vuosiin kohdistuvien pailuissa arvioidaan valtionosuutena kertyvän 15493: hukkakauran torjuntakorvauksien maksami- 28 000 000 mk, jota vastaava tulo on merkitty 15494: seen. Määrärahaa saa käyttää myös Siemenpe- momentille 12.30.30. Kun valtion osuudesta 15495: runakeskuksen tuotantoalueelia noudatettavis- käytetään luvussa 30.21 myönnettäviä määrä- 15496: ta perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain rahoja vastaavasti Maatalouden tutkimuskes- 15497: (35611995) 2 ja 3 §:stä johtuvien perunanvilje- kukselle hevostalouden tutkimukseen 15498: lyn lisäkustannusten korvaamiseen ja perunan 1 000 000 mk sekä kun valtion osuudesta li- 15499: säksi vähennetään vuoden 1994 kolmannen li- 15500: 30.21 277 15501: 15502: sätalousarvion momentin 30.34.44 selvitys- 47. (30.34.47) Kasvinjalostustoiminnan 15503: osan perusteluihin viitaten 4 000 000 mk, val- edistäminen (arvio määräraha) 15504: tion osuudesta jää tälle momentille Momentille myönnetään 4 500 000 mk. 15505: 23 000 000 mk käytettäväksi hevostalouden Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 15506: edistämistä ja hevostalouden tukemista varten. seen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä 15507: Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa- annetun lain (89611977, muut. 130511988) mu- 15508: vasti: kaisesti kasvinjalostajille jalostukseen, koti- 15509: maisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen 15510: mk 15511: sekä siihen ja kasvigeenivarojen säilyttämi- 15512: Avustus hevostalousjärjestöjen toi- seen ja käyttöön liittyviin tutkimus- ja kehittä- 15513: minnan tukemiseen 2 000000 mishankkeisiin. 15514: Korkotuki 150 000 Selvitysosa: Lain 6 §:n mukainen 15515: Avustus vedonlyöntilaitteiden linja- määrärahan vähimmäismäärä on 15516: ja huoltomaksuihin 2500000 3 500 000 mk, mitä vastaavat tulot on merkitty 15517: Avustus hevoskasvatukseen 10 343 000 15518: momentille 12.30.33. 15519: Palkintotuki ja muut avustukset 7 000000 15520: Hevostalousneuvottelukunnan me- 15521: not 7000 1999 määräraha 4 500 000 15522: Avustus korjaus- ja korvausinves- 1998 määräraha 4 500 000 15523: tointeihin 1000000 1997 tilinpäätös 3 119 800 15524: Yhteensä 23 000000 15525: 48. (30.99.48) Poikkeuksellisten tulvien ai- 15526: 1999 määräraha 23 000 000 heuttamien vahinkojen korvaaminen (siirto- 15527: 1998 määräraha 23 000 000 määräraha 2 v) 15528: 1997 tilinpäätös 18 824 100 Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 15529: Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten 15530: 45. (30.34.45) Valtionapu 4H-toimintaan tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamises- 15531: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. ta annetun lain (284/1983, muut. 1310/1990 ja 15532: Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke- 9211995) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kus- 15533: miseen. tannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten 15534: S e l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin. 15535: tukea mm. lannoitesäkkien keräystoimintaa. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuo- 15536: siin kohdistuvien menojen maksamiseen. 15537: 1999 määräraha 24 000 000 15538: 1998 määräraha 25 500 000 1999 määräraha 5 000 000 15539: 1997 tilinpäätös 25 500 000 1998 määräraha 5 000 000 15540: 1997 tilinpäätös 5 000 000 15541: 15542: 15543: 15544: 21. (30.70) Maatalouden tutkimuskeskus 15545: 15546: Se l v i t y s osa : Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) toteuttaa osaltaan ministeriön asetta- 15547: mia maaseudun sekä maa- ja elintarviketalouden kehittämistavoitteita. Se edistää elintarviketa- 15548: louden kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta ja viihtyisän elinympäristön säilyttämistä. Se 15549: edistää myös osaltaan elintarvikkeiden käyttäjälähtöisen laadun ja turvallisuuden kehittämistä. 15550: MTT tuottaa ja välittää tieteelliseen ja soveltavaan tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elin- 15551: tarviketalouden kehittämiseksi sekä osallistuu teknologian siirtoon alan yrityksille. Laitoksen toi- 15552: 278 30.21 15553: 15554: minnan kansainvälinen arviointi tehtiin vuonna 1996 ja sen edellyttämät jatkotoimenpiteet toteu- 15555: tettiin vuosina 1997 ja 1998. 15556: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 15557: tanut MTT:lle alustavasti seuraavat tulostavoitteet 15558: Maidontuotanto- ja jalostustutkimus 15559: Tavoitteena on alentaa rehnkustannuksia ja vähentää rehuntuotannon ympäristöhaittoja, tehos- 15560: taa rehujen hyväksikäyttöä, kehittää ruokintajärjestelmiä, kotieläinten hyvinvointia, niiden jalos- 15561: tusmenetelmiä, maitoteknologiaa ja maitotuotteita sekä tuotteiden terveydellistä ja ravitsemuk- 15562: sellista laatua. Tutkimusta ohjataan maitotutkimusohjelmalla, nurmitutkimusohjelmalla sekä leh- 15563: mien hoidon ja tuotantoympäristön tutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 11 elinkeinoa 15564: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 11 kpl, vuoden 15565: 1998 tavoite 13 kpl). 15566: Lihan- ja munantuotantotutkimus 15567: Tavoitteena on alentaa rehuviljan tuotantokustannuksia ja karjasuojien rakentamiskustannuk- 15568: sia, parantaa rehujen hyväksikäyttöä sekä kehittää eläinjalostusmenetelmiä, tuotantoympäristöä 15569: ja lopputuotteen laatua. Kananmunalle ja sen ainesosille kehitetään uusia käyttömuotoja. Tutki- 15570: musta ohjataan mm. kauratutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 8 elinkeinoa tukevaa tuotetta, 15571: menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 6 kpl, vuoden 1998 tavoite 10 kpl). 15572: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tutkimus 15573: Tavoitteena on tuotantokustannusten alentamisen ja satotason kohottamisen ohella kehittää sa- 15574: don käyttötarkoituksenmukaista laatua, teollisuutta ja tuottajia palvelevia tuotannon laadunohja- 15575: usjärjestelmiä, tuotannon alueellista erikoistumista sekä monipuolistaa viljelykasvien ja pelto- 15576: alan käyttöä. Tutkimusta ohjaavat mm. mallasohran tutkimusohjelma sekä kauratutkimusohjel- 15577: ma. Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinon kehittämistä tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten 15578: tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 5 kpl, vuoden 1998 tavoite 7 kpl). 15579: Kasvisten, marjojen ja perunan tutkimus 15580: Tavoitteena on kehittää tuotannon laatujärjestelmiä, mallintaa puutarhakasvien kasvua, edistää 15581: laadukkaan perunan tuotantoa ja sen vientiedellytyksiä, identifioida tuotteiden terveydellisiä ja 15582: ravitsemuksellisia laatuominaisuuksia sekä kehittää uusien kasvien tuotantomenetelmiä ja käyt- 15583: töönottoa. Tutkimusta ohjataan mm. perunantutkimusohjelmalla sekä kasviperäisten biomole- 15584: kyylien tutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai 15585: muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 9 kpl, vuoden 1998 tavoite 4 kpl). 15586: Kasvihuonetuotannon tutkimus 15587: Tavoitteena on kehittää biologisen ja integroidun torjunnan menetelmiä sekä kasvihuoneiden 15588: viljelyolojen hallintaa ja säätää. Osaamisalue tuottaa 4 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää 15589: tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 4 kpl, vuoden 1998 tavoite 3 kpl). 15590: Non food-kasvintuotannon tutkimus 15591: Tavoitteena on kehittää kuitu- ja energiakasvien tuotantoa ja selvittää sen ympäristövaikutuk- 15592: sia, tehostaa maatilojen energian käyttöä erityisesti kotimaisen polttoaineen avulla sekä löytää 15593: uusia non food-kasveja ja kehittää niiden tuotantotekniikkaa. Osaamisalue tuottaa 3 elinkeinoa 15594: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 3 kpl, vuoden 15595: 1998 tavoite 3 kpl). 15596: H evostutkimus 15597: Painoaloja ovat ravitsemus-, valmennus- ja hyvinvointia edistävä tutkimus. 15598: Turkiseläintutkimus 15599: Parannetaan eläinten hyvinvointia ja turkistarhojen ympäristönsuojelua. Osaamisalue tuottaa 4 15600: elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 3 kpl, 15601: vuoden 1998 tavoite 6 kpl). 15602: 30.21 279 15603: 15604: Maatalouden ympäristönsuojelututkimus 15605: Painoaloja ovat maatalouden ympäristötukiohjelman vaikutukset, vesistökuormituksen ja kaa- 15606: sumaisten päästöjen vähentäminen, viljelymaan ja -tuotteiden puhtauden varmistaminen, ravin- 15607: teiden kierrätys, ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvintuotantoon sekä vastatoimet radioaktii- 15608: visten aineiden ravintokasveihin ja kotieläimiin kertymisen estämiseksi. Tutkimusta ohjataan 15609: mm. globaalimuutoksen tutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, 15610: menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 6 kpl, vuoden 1998 tavoite 6 kpl). 15611: Ympäristön- ja maisemanhoitotutkimus 15612: Painoaloja ovat maatalouden kestävän kehityksen indikaattorien määrittely, kotieläinten lai- 15613: dunnuksen ja maisemoinnin yhteensovittaminen, kasvien ja kotieläinten geneettinen monimuo- 15614: toisuus, maataloustuotannon ekologiset vaikutukset sekä viherrakentaminen. Tutkimusta ohja- 15615: taan mm. tutkimusohjelmalla Maatalouden kestävän kehityksen indikaattorit, ohjaus ja esittely. 15616: Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulos- 15617: ta (vuonna 1997 4 kpl, vuoden 1998 tavoite 6 kpl). 15618: Informaatiojärjestelmät 15619: Kehitetään elektronisen tiedonjakelun menetelmiä, MTT:n tutkimustietojärjestelmää, paikka- 15620: tietojärjestelmää, seuranta- ja ennustemenetelmiä sekä erilaisia laatujärjestelmiä. Osaamisalue 15621: tuottaa 5 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tulosta (vuonna 1997 4 kpl, 15622: vuoden 1998 tavoite 5 kpl). 15623: MTT osallistuu maaseudun yritystoiminnan kehittämishankkeisiin yhdessä alan muiden toimi- 15624: joiden kanssa (mm. Agropolis Oy). Kehittämishankkeiden lukumäärä säilyy nykyisellä, noin 25 15625: kappaleen tasolla. 15626: MTT:n julkaisutoiminnan kokonaismäärä pysyy nykytasolla, noin 1 500 suoritteessa vuodessa. 15627: Asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkelien tavoite on 150 kpl (vuonna 1997 106 kpl, vuo- 15628: den 1998 tavoite 150 kpl). 15629: Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusten, tulojen, menojen ja henkilötyövuosien arvioi- 15630: daan jakautuvan vuonna 1999 seuraavasti: 15631: 15632: Tutkimusten Tulot Menot Henkilö- 15633: lukumäärä milj. mk milj.mk työvuodet 15634: Maidontuotanto ja -jalostus 53 4,5 32,1 127 15635: Lihan- ja muuantuotanto 20 0,8 10,0 45 15636: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tuotanto 33 1,3 12,7 54 15637: Kasvisten, marjojen ja perunan tuotanto 34 4,1 25,8 113 15638: Kasvihuonetuotanto 6 0,8 5,4 24 15639: Non food-kasvintuotanto 8 0,8 5,2 20 15640: Hevoset, turkiseläimet ja muu kotieläintalous 13 0,6 5,2 20 15641: Informaatiojärjestelmät 8 0,4 6,0 20 15642: Maatalouden ympäristönsuojelu 33 1,6 14,4 62 15643: Ympäristön- ja maisemanhoito 16 1,0 9,5 43 15644: Muu tutkimuksellinen toiminta 5 1,2 8,9 30 15645: Maksullinen toiminta 15,2 13,0 70 15646: Yleisjohto ja palveluyksiköt 1,0 31,7 97 15647: Yhteensä 229 33,3 179,9 725 15648: 15649: Maatalouden tutkimuskeskuksen budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan olevan käytössä 15650: lisäksi noin 40 000 000 mk, johon sisältyy EU :n maataloustuotannon tukia noin 3 000 000 mk. 15651: Rahoituksella arvioidaan voitavan palkata noin 220 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö. 15652: 280 30.21 15653: 15654: Maatalouden tutkimuskeskuksen maksullisen toiminnan nettotuloina arvioidaan kertyvän 15655: 2 235 000 mk momentille 12.30.21. Maksullisen toiminnan erillismenoiksi arvioidaan 15656: 12 960 000 mk ja vastaavasti tuloiksi 15 195 000 mk. 15657: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 15658: 15659: 1997 toteutuma 1998 ennakoitu 1999 TAE 15660: Julkis- Liike- Julkis- Liike- Julkis- Liike- 15661: oikeudelliset taloudelliset oikeudelliset taloudelliset oikeudelliset taloudelliset 15662: Maksullisen toiminnan 15663: tulot (12.30.21) tmk 392 19 595 300 14 781 190 15 005 15664: -tulojen muutos(%) (+75) (-7) (-23) (-25) (-37) (+2) 15665: Maksullisen toiminnan 15666: erillismenot (12.30.21) 15667: tmk 292 16167 210 12590 135 12 825 15668: - erillismenojen muu- 15669: tos(%) (+51) (-4) (-28) (-22) (-36) (+2) 15670: Käyttöjäämä 1 (12.30.21 15671: nettotulo) tmk 100 3428 90 2 191 55 2180 15672: Käyttöjäämä 1-% 25 17 30 15 29 15 15673: - käyttöjäämä l:n muu- 15674: tos(%) (+234) (-19) (-10) (-36) (-39) (-1) 15675: Maksullisen toiminnan 15676: investoinnit tmk 0 539 0 339 0 339 15677: - investoinnit tuloista 15678: % 0 3 0 2 0 2 15679: - investointien muutos 15680: (%) (0) (-29) (0) (-37) (0) (0) 15681: Käyttöjäämä II tmk 100 3 967 90 2530 55 2 519 15682: Käyttöjäämä 11-% 25 20 30 17 29 17 15683: - käyttöjäämä II muu- 15684: tos(%) (0) (-21) (-10) (-36) (-39) (-0) 15685: Osuus yhteiskustannuk- 15686: sista tmk 43 3 960 286 9500 101 9 526 15687: - osuuden yhteiskus- 15688: tannuksista muutos (%) (+71) (+19) (+565) (+140) (-65) (0) 15689: Ylijäämä/Alijäämä tmk 57 7 -196 -6970 -46 -7 007 15690: Ylijäämä-/Alijäämä-% 14 0 -65 -47 -24 -47 15691: Kustannusvastaa- 15692: vuus-% (tulotlkust.) 117 100 61 68 81 68 15693: 15694: 21. (30.70.21) Toimintamenot (siirtomäärä- teille 12.30.33, 12.30.21 ja 12.30.99 kertyvät 15695: raha 2 v) laitoksen toiminnasta aiheutuvat tulot. Netto- 15696: Momentille myönnetään nettomäärärahaa budjetoitavina tuloina arvioidaan kertyvän 15697: 145 910 000 mk. EU :n rahoitusosuutena tutkimushankkeisiin 15698: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2 000 000 mk, tutkimuskeskuksen vastuulla 15699: sa on otettu huomioon vähennyksenä toteutettavista tutkimus- ja yhteistyöhankkeis- 15700: 366 000 mk yhden henkilön palkkaus- ja mui- ta tuloina saatavat muiden hankeosapuolten 15701: den menojen siirtona momentille 29.10.21. maksuosuudet 8 000 000 mk ja muina tuloina 15702: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 8 150 000 mk, joka sisältää maatilataloustuot- 15703: nettobudjetoitavina tuloina muut kuin momen- teiden myyntituloja 3 400 000 mk, asunto- ja 15704: 30.22 281 15705: 15706: toimitilavuokria 2 100 000 mk, työnantajapa- 74. (30.70.74) Talonrakennukset (siirto- 15707: laotuksia 900 000 mk ja muita tuloja määräraha 3 v) 15708: 1 750 000 mk. Puutarhakasvien jalostusmak- Momentille myönnetään 600 000 mk. 15709: suina kertyvät tulot on merkitty momentille Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään 15710: 12.30.33 ja pääomaluonteiset tulot momentille tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin 15711: 12.30.99. muutostöihin sekä kylmien kevytrakenteisten 15712: Maatalouden tutkimuskeskuksen hallinnassa 15713: Menojen ja tulojen erittely: mk 15714: olevien maatalousrakennusten pienehköihin 15715: Bruttomenot, muut toimintamenot 164 060000 korjaustöihin, joiden menot laitos itse suorit- 15716: Bruttotulot, muut tulot 18 150000 taa. Maatalouden tutkimuskeskuksen varsinai- 15717: Nettomenot 145 910 000 set talonrakennusmäärärahat on budjetoitu lu- 15718: kuun 28.64. 15719: 1999 määräraha 145 910 000 15720: 1998 määräraha 141 900 000 1999 määräraha 600 000 15721: 1998 lisämääräraha 2 579 000 1998 määräraha 600 000 15722: 1997 tilinpäätös 142 000 000 1997 tilinpäätös 600000 15723: 15724: 22. (30.70.22) Torjunta-ainetarkastukset 77. (30.70.77) Maa- ja vesirakennustyöt 15725: (arviomääräraha) (siirtomääräraha 3 v) 15726: Momentille myönnetään 2 125 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk. 15727: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki- 15728: sen (792/1995) 18 §:ssä tarkoitetusta toimin- muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai- 15729: nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. heutuvien menojen maksamiseen. 15730: Määrärahaa saa käyttää keskimäärin enintään 15731: 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 1999 määräraha 100 000 15732: palkkausmenojen maksamiseen. 1998 määräraha 100 000 15733: Se l v i t y s osa : Tarkastustoiminnasta ai- 1997 tilinpäätös 100 000 15734: neiden myynnin perusteella kertyvät tulot on 15735: merkitty momentille 12.30.23. 15736: (88.) (30.70.88) Muutfinanssisijoitukset 15737: 1999 määräraha 2125 000 Selvitysosa : Momentti ja sen määrära- 15738: ha on poistettu talousarviosta. 15739: 1998 määräraha 2050000 15740: 1998 lisämääräraha 45000 1998 määräraha 200 000 15741: 1997 tilinpäätös 2050 000 15742: 15743: 15744: 22. (30. 72) Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 15745: 15746: Se l v i t y s osa : Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTIL) tehtävänä on suorit- 15747: taa maaseutuelinkeinoja ja elintarviketaloutta koskevaa taloustieteellistä tutkimusta maaseudun 15748: yrittäjien, hallinnon ja muiden sidosryhmien tarpeisiin. Laitoksen kansainvälinen arviointi toteu- 15749: tetaan vuonna 1999. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion valmisteluun 15750: liittyen asettanut alustavasti Maatalouden taloudelliselle tutkimuslaitokselle seuraavat tulosta- 15751: voitteet 15752: 282 30.22 15753: 15754: Selvitetään ED-jäsenyyden vaikutukset maatilojen tulo- ja kustannuskehitykseen sekä viljeli- 15755: jöiden tulorakenne. Verrataan viljelijöiden tulotasoa muihin väestöryhmiin ja muiden EU-maiden 15756: viljelijöihin. 15757: Usean tutkimuslaitoksen yhteistyönä toteutetun MATEUS-tutkimusohjelman päätyttyä jatke- 15758: taan EU -jäsenyyden vaikutuksia ja EU :n maatalouspolitiikan kehittämistä koskevaa taloudellista 15759: tutkimusta. 15760: Tuotetaan tutkimuksia ja vaihtoehtoisia laskelmia maatalouden rakennekehityksestä sekä eri- 15761: laisten maatalous- ja maaseutupoliittisten toimenpiteiden vaikutuksesta siihen. 15762: Jatketaan tutkimuksia Agenda 2000-esityksenja WTO-kierroksen vaikutuksista EU:n maatalo- 15763: uspolitiikkaan ja erityisesti Suomen maatalouteen. 15764: Maatilan kasvuun liittyvä tutkimuskokonaisuus tuottaa hyödynnettävää tietoa yrityksen kasvun 15765: taloudellisista mahdollisuuksista ja esteistä. 15766: Maaseudun pienyrittämiseen ja tuotteiden markkinointiin kohdistettua tutkimusta laajennetaan 15767: ja monialaisten maatilayritysten talousseuranta vakiinnutetaan kattamaan vähintään sata yritystä 15768: vuonna 1999. 15769: FADN-kirjanpito kattaa tavoitteena olevat 150 puutarhayritystä ja noin 1150 maatilaa. Kirjan- 15770: pitotiedon keruun ja analysoinnin logistiikkaa parannetaan ja kirjanpitoaineistosta muodostetaan 15771: tutkimuslaitokseen tietokanta. 15772: Ravinnetaseen laatiminen kirjanpitotiloilla systematisoidaan vuoden 1999 aikana siten, että ra- 15773: vinnetasekirjanpito integroidaan tilojen käyttämään FADN-kirjanpito-ohjelmaan. Tavoitteena 15774: on, että siihen osallistuu yli puolet kirjanpitotiloista. Näin pyritään takaamaan se, että alkanut 15775: myönteinen kehitys ravinnehävikkien vähenemisessä jatkuu tulevaisuudessakin. 15776: Maatalouden nykyisen ympäristöohjelman seurantaan liittyvä ja maatalouden uuden ympäris- 15777: töohjelman suunnittelua tukeva tutkimus jatkuu vuonna 1999. Vaikutusten seurannan osalta kes- 15778: kitytään tuottamaan indikaattoreita, joiden avulla voidaan esittää arvioita maataloustuotannon 15779: suunnasta kestävän kehityksen suhteen. Maatalouden uuden ympäristöohjelman suunnittelutyötä 15780: tuetaan mm. luonnonmukaisen tuotannon kehittämismahdollisuuksien analyysillä sekä yleisem- 15781: mällä analyysillä maatalouden ympäristöohjelman ohjauskeinoluonteesta. 15782: 15783: 21. (30.72.21) Toimintamenot (siirtomäärä- vaa näistä kustannuksista noin 900 000 mk. 15784: raha 2 v) Vastaavia tuloja on merkitty momentille 15785: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12.30.04. 15786: 14 372 000 mk. 15787: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Menojen ja tulojen erittely: mk 15788: sa on otettu huomioon tutkimushankkeisiin Bruttomenot, muut toimintamenot 14 522 000 15789: EU:lta saatavat tulot 100 000 mk sekä netto- Bruttotulot, muut tulot 150 000 15790: budjetoitavat maksullisesta palvelutoiminnas- Nettomenot 14 372000 15791: ta kertyvät tulot 50 000 mk. Määrärahasta on 15792: tarkoitus käyttää kirjanpitoaineiston hankin- 1999 määräraha 14 372 000 15793: taan noin 3 750 000 mk, mistä noin 1998 määräraha 13 700 000 15794: 1 250 000 mk aiheutuu lisäkustannuksina kir- 1998 lisämääräraha 220 000 15795: janpitotietojen toimittamisesta EU :lle. EU kor- 1997 tilinpäätös 11 940 000 15796: 30.23 283 15797: 15798: 23. (30.83) Kasvintuotannon tarkastuskeskus 15799: 15800: Se l v i t y s o s a : Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) toimii kansainvälisen kasvinsuo- 15801: jelun yleissopimuksen edellyttämänä ja kasvinsuojelulaissa tarkoitettuna kasvinsuojeluviran- 15802: omaisena, taimiaineistolaissa tarkoitettuna kasvintarkastusviranomaisena, siemenkauppalaissa 15803: tarkoitettuna sertifiointi- ja valvontaviranomaisena, suorittaa rehulaissa ja lannoitelaissa edelly- 15804: tettyä tuotannon, markkinoinnin ja maahantuonnin valvontaa sekä torjunta-ainelaissa säädettyjä 15805: tehtäviä. Luonnonmukaisen maataloustuotannon valvontajärjestelmän ohjaus ja rekisterinpito on 15806: keskitetty Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen ja lisäksi keskus on määrätty toimimaan kasvis- 15807: ten laatuluokituksen valvonnasta vastaavien viranomaisten keskustoimistona. Tarkastuskeskuk- 15808: selle on lisäksi annettu tehtäväksi EU-tukien hallinnointiinja valvontaan liittyviä tehtäviä. Vuon- 15809: na 2000 laitoksen talousarviossa noudatetaan nettobudjetointia. 15810: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 15811: tanut alustavasti Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet 15812: -Tavoitteena on valvonnan toimenpitein ylläpitää valtakunnan suhteellisen hyvää kasvinter- 15813: veystilaa ja hävittää esiintyvät vaaralliset kasvintuhoojat välittömästi. Rehujen ja rehuvalmistuk- 15814: sen hyvä hygieeninen tila varmennetaan valvonnalla siten, että niistä ei ole vaaraa ihmisten ja 15815: eläinten terveydelle. Maksuperusteita tarkistetaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. 15816: - Tarkastuksenaja valvonnalla vahvistetaan maataloustuotannon laadun ja turvallisuuden pe- 15817: rustaa sekä luodaan ja vahvistetaan samalla tuotannon kilpailukykyä. Valvonnassa kehitetään 15818: elinkeinonharjoittajien käyttöön soveltuvia laadunvarmennuksen menetelmiä. Tarkastuskeskus 15819: luo valmiudet luonnonmukaisen kotieläintuotannon valvonnan hoitamiseen. 15820: -Torjunta-aineiden rekisteröintimenettelyä tehostetaan selvittämällä mahdollisuudet rekiste- 15821: röinnin edellyttämien tarkastusten ja tutkimusten uudelleenjä.J:jestämiseen. 15822: - Kasvintuotannon tarkastuskeskus ohjaa työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoja 15823: kasvintuotannon valvonta- ja tarkastustehtävissä. Niille varataan tarvittavat resurssit näiden teh- 15824: tävien hoitamiseen. 15825: - Tarkastuskeskus osallistuu ministeriön kanssa sovittavalla tavalla toimialaansa kuuluvien 15826: säännösten valmisteluun EU-toimielimissäja hyväksyttyjen muutosten toteutukseen tehtäväalu- 15827: eellaan. 15828: Laitoksen toimintamenojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan vuonna 1999 tehtävit- 15829: täin seuraavasti: 15830: 15831: Menot Tulot 15832: milj. mk milj. mk Htv 15833: Kasvinsuojelu ja taimituotannon kehittäminen 7,5 3,0 20 15834: Kasvisten laadunvalvonta 1,0 1,0 6 15835: Torjunta-aineiden rekisteröinti 3,8 7,6 13 15836: Rehuvalvonta 10,1 4,0 34 15837: Lannoitevalvonta 1,7 1,5 9 15838: MKO:n liiketal. palvelut 2,9 2,0 10 15839: Siementuotannon ja kaupan valvonta 10,9 9,8 40 15840: Luonnonmukaisen tuotannon valvonta 6,9 6,9 7 15841: Viljan laadun tarkastus 2,1 0,5 6 15842: Muut tehtävät 6,3 0,5 20 15843: Yhteensä 53,2 36,8 165 15844: 284 30.24 15845: 15846: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnusluku taulukko: 15847: 15848: Liiketalou- 15849: dellinen 15850: 1997 1998 1999 palvelu 15851: toteutuma ennakoitu TAE 1> 1999 15852: Maksullinen toiminta (ilman torjunta-aineiden 15853: rekisteröintiä): 15854: Maksullisen toiminnan tulot tmk 20088 29 862 29174 3100 15855: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 21999 24 899 24484 2300 15856: KäyttöjääiDä tmk -1911 4963 4690 800 15857: -%tuloista -9,5 16,6 16,1 25,8 15858: Osuus yhteiskustannuksista tmk 5 521 5 980 4690 800 15859: Ylijäämä/Alijäämä tmk -7 432 -1 017 0 0 15860: -%tuloista -37,0 -3,4 15861: Investoinnit (kaikki/maksull. osuus) tmk 3 023/1500 5 575/2 500 3 650/1500 15862: 15863: Torjunta-aineiden rekisteröinti: 15864: Maksullisen toiminnan tulot tmk 6200 7 500 7 600 15865: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 2083 2100 2600 15866: KäyttöjääiDä tmk 4117 5 400 5 000 15867: -%tuloista 66,4 72,0 65,8 15868: Osuus yhteiskustannuksista tmk 518 550 650 15869: KTTK:n kustannukset yhteensä tmk 2 601 2650 3 250 15870: MTT:n kustannukset tmk 2050 2050 2050 15871: Muiden TA-viranomaisten kustannukset tmk 2509 2 700 2300 15872: Kustannukset yhteensä tmk 7160 7 400 7 600 15873: Ylijäämä/Alijäämä tmk -960 100 0 15874: Kustannusvastaavuus % (tulot% kustannuksista) 87 101 100 15875: Investoinnit (KTTK) tmk 150 350 100 15876: Maksuttomat viranomaistoiminnot KTTK tmk 1444 1250 1000 15877: Maksuttomat muut viranomaistoiminnot tmk 1075 1060 800 15878: l) Sisältää liiketaloudellisen palvelun osuuden 15879: 15880: 15881: 21. (30.83.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 3 250 000 mk. Toiminnasta kertyvät tulot on 15882: raha 2 v) merkitty momentille 12.30.23. 15883: Momentille myönnetään 53 190 000 mk. 15884: S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 1999 määräraha 53 190 000 15885: käytettävän maksullisen palvelutoiminnan me- 1998 määräraha 51734 000 15886: noihin 24 484 000 mk ja torjunta-aineiden re- 1998 lisämääräraha 843 000 15887: kisteröinnin ja valvonnan menoihin 1997 tilinpäätös 44 610 999 15888: 15889: 15890: 24. (30.97) Kasvinjalostuslaitos 15891: 15892: S e l v i t y s o s a : Kasvinjalostuslaitos (Boreal Suomen Kasvinjalostus) on liiketoimintaa har- 15893: joittava nettobudjetoitu valtion laitos, jonka tehtävänä on jalostaa maamme kasvuoloihin sovel- 15894: tuvia viljelykasveja, markkinoidajalostamiaan lajikkeita sekä tuottaa ja markkinoida niiden lisä- 15895: ysaineistoaja turvata kotimaisen kylvösiemenhuollon ylläpitämistä. Kotimaisen kasvinjalostuk- 15896: 30.24 285 15897: 15898: sen ylläpitämisen tarpeellisuus ja maatalouspoliittinen merkitys lisääntyy kun lajikkeiden 15899: jalostajat voivat kansainvälisten sopimusten mukaisesti asettaa entistä enemmän ehtoja lajikkeit- 15900: tensa hyväksikäyttämiselle. 15901: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liit- 15902: tyen alustavasti Kasvinjalostuslaitoksen tulostavoitteeksi vilja- ja nurmikasvien lajikkeiden 15903: markkinaosuuden säilyttämisen ja peruna-, ohra- ja kevätvehnälajikkeiden osuuden lisäämisen. 15904: Tulos saa olla enintään 10 087 000 mk alijäämäinen (sis. lomapalkkavelan muutoksen 15905: 101 000 mk). 15906: Tavoitteeksi on asetettu, että Kasvinjalostuslaitos hankkii lisääntyvässä määrin tulonsa siemen- 15907: ja lajikemarkkinoilta. Järjestäytyneen siemenkaupan markkinat ovat viime vuosina poikkeuksel- 15908: lisesti supistuneet. Ottaen huomioon tarkastetun siementavaran käytön vähäisyyden liikevaihto- 15909: tavoitteeksi asetetaan 13 381 000 mk, josta puolet siementavaran myynnistä ja puolet lajikkeiden 15910: rojaltituloina. Tavoitteena on lisäksi, että laitoksen lajikkeista kertyviä kasvinjalostusmaksuja tu- 15911: loutuu valtiolle arviolta 2 000 000 mk, jotka tulootetaan momentille 12.30.33. Kun korkotuottoja 15912: arvioidaan kertyvän 20 000 mk, arvioidaan käyttötuloja kertyvän yhteensä 13 401 000 mk. Kun 15913: käyttömenoiksi arvioidaan 21 901 000 mk (ilman lomapalkkoja), osoitetaan momentille 15914: 30.24.21 nettomenona 8 500 000 mk. Hallituksen tarkoituksena on selvittää Kasvinjalostuslai- 15915: toksen yhtiöittämiseen ja omistuspohjan laajentamiseen liittyvät kysymykset. 15916: 15917: Kasvinjalostuslaitoksen liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuotto- ja kululaskelma vuodelle 15918: 1999: 15919: 15920: mk mk 15921: Toiminnan tuotot: 15922: Maksullisen toiminnan tuotot 13 381 000 15923: Vuokrat ja käyttökorvaukset 15924: Muut toiminnan tuotot 13 381 000 15925: Toiminnan kulut: 15926: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 15927: Ostot tilikauden aikana 5 244 000 15928: Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) -200 000 15929: Henkilöstökulut 10 319 000 15930: Vuokrat 2409 000 15931: Palvelujen ostot 3 698 000 15932: Muutkulut 332000 15933: Poistot 1 686 000 -23 488 000 15934: Jäämäl -10 107 000 15935: Rahoitustuotot ja -kulut: 15936: Rahoitustuotot 20000 +20 000 15937: Tilikauden tuotto-lkulujäämä -10 087 000 15938: 286 30.25 15939: 15940: Kasvinjalostuslaitoksen kehitys vuosina 1997-1999: 15941: 15942: 1997 1998 1999 15943: toteutuma ennakoitu TAE 15944: Liikevaihto milj. mk 11,02 10,2 13,4 15945: Käyttökate liikevaihdosta % -87,5 -94,06 -75,4 15946: Ylijäämä/Alijäämä, milj. mk -10,8 -10,8 -10,09 15947: - liikevaihdosta % -98,0 -105,9 -74,7 15948: Volyymin muutos % 18 26 26 15949: Henkilöstön määrä 60 62 62 15950: 15951: 21. (30.97.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 1999 määräraha 8 500 000 15952: raha 2 v) 1998 määräraha 9 000 000 15953: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1998 lisämääräraha 257 000 15954: 8 500 000 mk. 1997 tilinpäätös 9 792000 15955: Selvitysosa: 15956: Menojen ja tulojen erittely: mk 15957: Bruttomenot (ilman lomap. kert.) 21901 000 15958: Bruttotulot 13 401000 15959: - myyntitulot 13 381 000 15960: -muut tulot 20000 15961: Nettomenot 8 500000 15962: 15963: 15964: 15965: 25. (30.98) Siemenperunakeskus 15966: 15967: S e l v i t y s o s a : Siemenperunakeskus (SPK) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa 15968: toimiva, liiketoimintaa harjoittava valtion laitos. SPK:n tehtävänä on Suomessa viljeltävien pe- 15969: runalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto ja 15970: markkinointi näistä lajikkeista Suomessa ja muissa maissa. Lisäksi SPK:n tehtävänä on tutkia ja 15971: kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa erityisesti Suomen oloihin sopivaksi 15972: sekä omalta osaltaan edistää suomalaisen siemenperunan markkinointia muihin maihin (L 1406/ 15973: 1995, A 1407/1995). 15974: SPK:n toiminnan perustana ovat EU-direktiiveihin pohjautuvien siemenperunan tuotantomää- 15975: räysten mukaiset ylläpito- ja perussiemenen tuotantosopimukset lajikkeiden suomalaisten omis- 15976: tajien tai edustajien kanssa. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen luvalla SPK ylläpitää ja tuottaa 15977: siemenperunaa lisäksi myös ns. vapaista lajikkeista. 15978: Vuoden 1999 aikana SPK:n ylläpidossa on 38 lajiketta tai jalostuslinjaa. Pääosin toimeksian- 15979: toihin perustuen siementä tuotetaan kaikkiaan 270 hehtaarin alalla ja toimitettavan siemenen 15980: määrä on noin 6 500 tonnia. Siemenperunan myyntihintojen odotetaan pysyvän jokseenkin ny- 15981: kyisellä tasolla tai laskevan hieman. Siemenperunan kysynnän odotetaan kasvavan vuoden 1999 15982: aikana. 15983: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut alustavasti vuoden 1999 talousarvioesityksen val- 15984: misteluun liittyen Siemenperunakeskukselle tulostavoitteeksi siemenen hintakilpailukyvyn pa- 15985: rantamisen ja uusien lajikkeiden siemenaineiston markkinoillesaannin nopeuttamisen. Siemen- 15986: perunan vientiponnisteluja ja suomalaisen siemenperunan vientiä tukevia toimia jatketaan. 15987: 30.25 287 15988: 15989: SPK:n liiketoiminnan tuoton arvioidaan vuonna 1999 nousevan 18 479 000 markkaan. Liike- 15990: vaihdossa on otettu huomioon 220 000 mk SPK:n maatilan tuotannon perusteella määräytyvinä 15991: EU:n tukina. Kun käyttömenoihin arvioidaan tarvittavan 17 869 000 mk, nettotulona tuloutetaan 15992: 610 000 mk momentille 12.30.25. 15993: Asetuksen (140711995) mukaisiin siemenperunatuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön sekä 15994: suomalaisen siemenperunan vienninedistämistyöhön osoitetaan momentilla 30.25.22 valtion va- 15995: roja 350 000 mk, mikä määräraha ei kuulu siemenperunan myynnillä katettaviin kuluihin. 15996: 15997: Siemenperunakeskuksen liiketoiminnan liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuotto- ja kulu- 15998: laskelma vuodelle 1999: 15999: 16000: mk mk 16001: Toiminnan tuotot: 16002: Maksullisen toiminnan tuotot 18 146 000 16003: Vuokrat ja käyttökorvaukset 113 000 16004: Muut toiminnan tuotot 220000 18 479 000 16005: Toiminnan kulut: 16006: Aineet, tarvikkeet ja tavarat: 16007: Ostot tilikauden aikana 9 396 000 16008: Henkilöstökulut 4 603 000 16009: Vuokrat 1 864 000 16010: Palvelujen ostot 1 225 000 16011: Muutkulut 780000 16012: Poistot 350000 18 218 000 16013: Tilikauden tuotto- ja kulujäämä 261 000 16014: 16015: Siemenperunakeskuksen kehitys vuosina 1997-1999: 16016: 16017: 1997 1998 1999 16018: toteutuma ennakoitu TAE 16019: Liikevaihto milj. mk 17,5 18,06 18,48 16020: Muutos ed. vuoteen % 14,38 3,2 2,3 16021: Käyttökate liikevaihdosta % 2,02 2,10 1,41 16022: Alijäämä/Ylijäämä 16023: -milj. mk -0,5 0,01 0,26 16024: - liikevaihdosta % -3,11 0,06 1,41 16025: Investoinnit liikevaihdosta % 3,08 2,21 2,16 16026: Henkilöstön määrä 33 33 33 16027: 16028: 22. (30.98.22) Tutkimus- ja vienninedistä- heutuviin, vaan ne katetaan valtion talousarvi- 16029: mismenot (siirtomääräraha 2 v) oon osoitetuilla varoilla. 16030: Momentille myönnetään 350 000 mk. 16031: Määrärahaa saa käyttää asetuksen (14071 1999 määräraha 350 000 16032: 1995) mukaisiin siemenperunatuotannon tutki- 1998 määräraha 350 000 16033: mus- ja kehitystyöstä sekä suomalaisen sie- 16034: menperunan vienninedistämisestä aiheutuvien 16035: menojen maksamiseen. 16036: Se l v i t y s osa : Tutkimus- ja vienninedis- 87. Maan hankinta (siirtomääräraha 2 v) 16037: tämismenot eivät kuulu liiketoiminnasta ai- Momentille myönnetään 350 000 mk. 16038: 288 30.30 16039: 16040: Määrärahaa saa käyttää lisämaan hankin- 1999 määräraha 350 000 16041: taan. 1997 tilinpäätös 600000 16042: 16043: 16044: (30.) (30.31) Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 16045: 16046: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.12 ja sen momentit 41, 43, 44, 45 ja 46 luvun 16047: 30.12 vastaaviksi momenteiksi. 16048: 16049: 16050: 31. (30.86) Metsätalouden edistäminen ja valvonta (osa EU) 16051: 16052: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan 16053: keskeisinä yhteiskunnallisina tavoitteina ovat puuntuotannon turvaaminen parantamalla metsän- 16054: hoidon tasoa ja metsävarojen tehokas käyttö ottaen samalla huomioon metsien elinvoimaisuuden 16055: edistämisen, niiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja metsien virkistyskäytön. 16056: Mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen pyritään maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauk- 16057: sessa olevien metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminnalla sekä metsä- 16058: lain (109311996) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (109411996) toimeenpa- 16059: nolla. 16060: Vuonna 1999 on tarkoitus käyttää 264 milj. mk valtion tukea ja lainaa yksityismetsien puun- 16061: tuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin kansallisiin töihin ja metsäviestintään. Li- 16062: säksi esitetään EU :n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukisosaston osarahoittamiin puuntuo- 16063: tannon kestävyyden turvaaruistöihin osoitettavaksi vuonna 1999 valtion rahoitusosuutta 16064: 14 milj. mk ja EU:n rahoitusosuutta 14 milj. mk eli yhteensä 28 milj. mk. 16065: Puuntuotannon turvaaruistöiden painopiste on nuoren metsän hoidossa sekä eräillä alueilla 16066: myös kunnostusojituksessa. Maa- ja metsätalousministeriön vuosiksi 1998-2002 hyväksymällä 16067: kampanjasuunnitelmalla pyritään alkuvaiheessa nuoren metsän hoidon rästien lisääntymisen es- 16068: tämiseen ja jatkossa rästien purkamiseen. Puuntuotannon turvaaruistöiden työvoima on keski- 16069: määrin 2 580 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriö päättää määrärahojen jaosta eri 16070: työlajien kesken varojen käyttösuunnitelmassa. 16071: Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä: 16072: 16073: Valtion rahoituksella 16074: tehtävät puuntuotannon 16075: kestävyyden turvaamistyöt, 16076: Työlajiryhmät milj. mk 16077: Työvoima 16078: 1998 1999mistä EU:n htv 16079: Arvio TAE osuus 1999 16080: Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu 93 110 1620 16081: Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 62 54 5 360 16082: Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 43 32 5 160 16083: Suunnittelu, työnjohto, toteutusselvitykset, kehittäminen, 16084: metsäviestintä yms. 98 96 4 440 16085: Yhteensä 296 292 14 2580 16086: 30.31 289 16087: 16088: 24. (30.86.24) Eräät metsätalouden yhteis- Se 1v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvi- 16089: kunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki oidaan jakautuvan seuraavasti: 16090: (siirtomääräraha 3 v) 16091: mk 16092: Momentille myönnetään 23 000 000 mk. 16093: ..M~ärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön Metsähallitus 6 900 000 16094: luttyvten maksuttomien palveluiden tuottami- Metsänjalostussäätiö 9 000 000 16095: sesta ja viranomaistehtävien sekä yleisiin uit- Metsäntutkimuslaitos 2 943 000 16096: toväylätöihin ja yleisiin vesialueisiin liittyvien Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 430 000 16097: Yhteensä 19 273 000 16098: tehtävie~ suorittamisesta aiheutuvien menojen 16099: ~aksamtseen ..Määrärahaa saa käyttää myös 16100: Metsäntutkimuslaitoksen määrärahaa arvioi- 16101: mstatalouden Ja metsästyksen hoitoon liitty- daan käytettävän 15 henkilötyövuotta vastaa- 16102: vistä tehtävistä aiheutuvien menojen maksami- van henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien 16103: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää edellä menojen maksamiseen. Metsänjalostustoimin- 16104: mainittuihin toimintoihin liittyvistä investoin- 16105: ta on tarkoitus organisoida uudelleen vuoden 16106: neista ja yhteiskunnallisia palveluja koskevista 2000 alusta tavoitteena mm. kustannussäästöt 16107: selvityksistä aiheutuvien menojen maksami- 16108: seen. 1999 määräraha 19 273 000 16109: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 16110: 1998 määräraha 20000 000 16111: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 16112: 1998lisämääräraha 20 150 000 16113: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu 16114: Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä 1997 tilinpäätös 29 987 383 16115: varten. Määrärahan aleneminen johtuu yhteis- 16116: kunnallisten palveluiden tuotannon keskittä- 42. (30.86.42) Valtionapu metsätalouden 16117: misestä kysyntää vastaavasti ja palvelutuotan- edistämis- ja valvontaorganisaatioille 16118: n~n uudelleenorganisoimisesta ja siitä, että yh- Momentille myönnetään 193 000 000 mk. 16119: teiskunnallisten tehtävien hoitoon käytetään Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja 16120: myös liiketoiminnan tuottoja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle sää- 16121: dösten perusteella aiheutuviin muihin kuin 16122: 1999 määräraha 23 000000 metsänparannuslain (140/1987) ja kestävän 16123: 1998 määräraha 35 000 000 metsätalouden rahoituksesta annetun lain 16124: 1997 tilinpäätös 35 000 000 (109411996) mukaisten töiden hankekohtaisen 16125: suunnittelun ja työnjohdon sekä jo suunniteltu- 16126: 25. (30.86.25) Metsäpuiden jalostus ja sie- jen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon menoi- 16127: menhuolto hin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toimitila- 16128: hankintojen rahoittamiseen myönnettävien 16129: Momentille myönnetään 19 273 000 mk. 16130: valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa saa 16131: Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden jalos- 16132: käyttää myös liiketaloudellisin perustein hin- 16133: tuksesta, Siemenviljelysten perustamisesta ja 16134: noitelluista suoritteista perittävien maksujen 16135: n.uoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden 16136: alentamiseen. 16137: stementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien 16138: Määrärahasta saa käyttää enintään 16139: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- 16140: 100 000 mk puutavaranmittauslain (364/1991) 16141: tää myö~ palkkausmenoihin ja valtionapujen 16142: 44 §:ssä mainittuihin menoihin myönnettävien 16143: maksamtseen edellä mainittuihin tarkoituksiin. 16144: valtionapujen maksamiseen. 16145: Määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilö- 16146: Se 1v i t y s o s a : Metsäkeskukset ja Metsä- 16147: työvuotta vastaavan henkilöstön paikkaami- 16148: talouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat met- 16149: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 16150: sien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden moni- 16151: muotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalou- 16152: 290 30.31 16153: 16154: den muuta edistämistä koskevia tehtäviä. tuun. Metsälain valvontaan liittyen 16155: Lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähin- 16156: koskevien lakien noudattamista ja hoitavat tään 3% metsänkäyttöilmoituksista (vuonna 16157: muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Vi- 1998 tavoite 3 %). Lisäksi metsäkeskukset tar- 16158: ranomaistehtävät eivät kuulu Metsätalouden kastavat maastossa vähintään 5 % kestävän 16159: kehittämiskeskus Tapion tehtäväalueeseen. metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa 16160: Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat tarkoitetuista hankkeista (vuonna 1998 tavoite 16161: muun muassa kestävän metsätalouden rahoi- vähintään 5 %). 16162: tuksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspää- Metsäsuunnittelu 16163: tökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain val- Pinta-alatavoite on 690 000 hehtaaria (vuon- 16164: vontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tar- na 1998 tavoite 673 300 ha). 16165: kastukset (vuonna 1997 130 000, joista osa Neuvonta, koulutus ja tiedotus 16166: tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilata- Tavoitteena on edistää metsien kestävää hoi- 16167: louden tuloverolain (543/1967) mukaisten to- toa ja käyttöä ja erityisesti tähän sisältyvää 16168: distusten ja lausuntojen antaminen. metsien biologisen monimuotoisuuden säily- 16169: Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohde- mistä. 16170: ryhmä ovat yksityismetsänomistajat (noin Tavoitteena on lisäksi, että vuonna 1999 16171: 800 000), joiden omistamien metsätöiden lu- metsäkeskukset voimakkaasti kehittävät toi- 16172: kumäärä on noin 430 000 ja metsälöiden pinta- mintaansa tukevia metsäsuunnittelu-, talous- 16173: ala noin 15 600 000 hehtaaria. hallinto- ja tietohallintojärjestelmiään. 16174: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 16175: 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liitty- Vuoden 1999 valtionaputoiminnan tavoittee- 16176: en asettanut alustavasti metsäkeskusten val- na on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalo- 16177: tionavulla rahoitettavatie toiminnalle (valtion- usministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia 16178: aputoiminta) seuraavat tulostavoitteet metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntija- 16179: Valvonta- ja tarkastustoiminta palveluja ja hallinnollisia palveluja, jotka tuke- 16180: Tavoitteena on varmistua metsälainsäädän- vat metsälainsäädännön tavoitteiden saavutta- 16181: nön noudattamisesta sekä tuottaa tietoa metsi- mista. 16182: en käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullises- Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittä- 16183: ta tasosta mahdollisia korjaavia toimenpiteitä miskeskus Tapion valtionaputoiminnan kus- 16184: varten. Erityistä huomiota kiinnitetään metsän- tannusten, tulojen, valtionavun ja henkilötyö- 16185: uudistusalojen valvontaan ja kestävän metsäta- vuosien arvioidaan jakautuvan tulosalueille 16186: louden rahoituksesta annetun lain tarkoittami- seuraavasti: 16187: en toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laa- 16188: 16189: 1998 milj. mk 1999 milj. mk 16190: kust. tulot valtionapu kust. tulot valtionapu htv 16191: Valvonta- ja tarkastustoiminta 69,8 1,6 68,2 71,3 1,9 69,4 256 16192: Metsäsuunnittelu 74,9 0,9 74,0 78,6 0,6 78,0 267 16193: Neuvonta, koulutus ja tiedotus 25,4 3,4 22,0 23,1 3,2 19,9 76 16194: Muu toiminta 61,7 33,7 33,8 57,9 32,2 25,7 168 16195: Yhteensä 231,8 39,6 198,0 230,9 37,9 193,0 767 16196: 16197: Taulukossa kohtaan muu toiminta sisältyy 1999 määräraha 193 000 000 16198: mm. laajoja projekteja. 1998 määräraha 198 000 000 16199: 1997 tilinpäätös 191 616 000 16200: 30.31 291 16201: 16202: 43. (30.86.43) Eräät korvaukset (arviomää- Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- 16203: räraha) den rahoituksesta annetun lain mukaisen vai-· 16204: Momentille myönnetään 1 900 000 mk. tiontuen ja vahingonkorvauslain (412/197 4) 16205: Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja mukaisten työnantajan maksettavien vahin- 16206: sienituhojen torjunnasta annetun lain perus- gonkorvausten maksamiseen. Lisäksi määrära- 16207: teella aiheutuvien korvausten ja muiden meno- haa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan 16208: jen sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uitto- viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä 16209: väylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvaus- tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tuke- 16210: ten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien van aineiston tuottamisesta aiheutuvien meno- 16211: menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa jen maksamiseen. 16212: saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasak- Määrärahasta on enintään 276 000 000 mk 16213: kolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrat- valtiontukea kestävän metsätalouden rahoituk- 16214: tavista suorituksista aiheutuvien sellaisten me- sesta annetun lain mukaisiin puuntuotannon 16215: nojen maksamiseen, jotka maksetaan etukä- kestävyyden turvaamistöihin sekä metsävies- 16216: teen valtion varoista. tintään. Valtiontuesta saa käyttää enintään 16217: Se 1v i t y s osa : Metsän hyönteis- ja sieni- 14 000 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja 16218: tuhojen torjunnasta annetun lain perusteella tukirahaston tukiosaston rahoittamaan ohjel- 16219: maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin maan sisältyvien töiden kansallisten rahoitus- 16220: sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain osuuksien maksamiseen valtion osalta ja enin- 16221: mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista tään 4 000 000 mk metsäviestinnästä aiheutu- 16222: aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, viin menoihin. 16223: jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, ar- Määrärahasta on enintään 14 000 000 mk 16224: vioidaan tarvittavan 100 000 mk. Metsähalli- EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu- 16225: tuksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen kiosaston tuloja vastaavaaEU:n rahoitusosuut- 16226: vesistön ja Hassanjoen vanhoista uittoväylä- ta puuntuotannon kestävyyden turvaamistöi- 16227: töistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja hin. 16228: korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myön- Vuonna 1999 saa hyväksyä edellä mainittu- 16229: nettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituk- jen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti 16230: siin 1 800 000 mk. Iijoen ja Hassanjoen korva- kokonaan tai osittain rahoitettavat työt, joiden 16231: uksiin on aikaisemmin myönnetty valtiontuki on enintään 276 000 000 mk. 16232: 39 653 000 mk. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 16233: annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysrahaa. 16234: 1999 määräraha 1 900 000 Se 1v i t y s osa : Momentin määrärahan li- 16235: 1998 määräraha 1 900 000 säys johtuu nuoren metsän hoidon työmäärien 16236: 1997 tilinpäätös 1 200 000 kasvusta. 16237: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston 16238: tukiosaston rahoitusosuus 14 000 000 mk on 16239: 44. (30.86.44) Tuki puuntuotannon kestä- 16240: otettu huomioon määrärahassa. Vastaavat ED- 16241: vyyden turvaamiseen (osa EU) (siirtomäärä- tulot kertyvät momentille 12.30.01. 16242: raha 3 v) Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutu- 16243: Momentille myönnetään 290 000 000 mk. van menoja seuraavasti: 16244: 1999 2000 2001 2002 2003- 16245: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 16246: Vuoden 1999 valtuuksista 155 80 30 7 4 16247: Aiemmista valtuuksista 117 24 10 6 16248: Yhteensä 272 104 40 13 4 16249: 292 30.32 16250: 16251: 1999 määräraha 290 000000 Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 16252: 1998 määräraha 281000 000 seen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdis- 16253: 1997 tilinpäätös 243 780 000 tyksille ja säätiöille. 16254: 16255: Käyttösuunnitelma: mk 16256: 45. (30.86.45) Metsäluonnon hoidon edistä- 16257: minen (siirtomääräraha 3 v) Föreningen för Skogskultur rf 300000 16258: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 16259: Työtehoseura ry 2 800000 16260: Metsämuseosäätiö 2 200000 16261: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- Mustilan Kotikunnas-säätiö 200000 16262: den rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoi- Suomen Metsäyhdistys ry 500000 16263: tetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä Euroopan Metsäinstituutti ry 5 400000 16264: tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista Yhteensä 11400000 16265: sekä maa- ja metsätalousministeriön määrää- 16266: mällä tavalla metsien ympäristönhoitoa ja bio- 1999 määräraha 11400 000 16267: logisen monimuotoisuuden säilyttämistä tuke- 1998 määräraha 14 600 000 16268: vista hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien 1997 tilinpäätös 14 800 000 16269: menojen maksamiseen. 16270: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 16271: käyttää ensisijaisesti kestävän metsätalouden 16272: rahoituksesta annetun lain mukaisena ympäris- 83. (30.86.83) Lainat puuntuotannon kestä- 16273: tötukena yksityisille metsänomistajille korvaa- 16274: vyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 16275: maan metsien biologisen monimuotoisuuden 16276: säilyttämisestä johtuvia vähäistä suurempia Momentille myönnetään 2 000 000 mk. 16277: menetyksiä sekä mainitussa laissa tarkoitettu- Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- 16278: jen metsäluonnon hoitohankkeiden suunnitte- den rahoituksesta annetun lain mukaisten lai- 16279: luoja toteutuksen rahoittamiseen. Lisäksi mää- nojen maksamiseen. 16280: rärahaa on tarkoitus käyttää mm. avainbio- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 16281: tooppiselvityksiin ja muihin valtakunnallisiksi annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 16282: S e l v i t y s o s a : Määrärahan kokonaistar- 16283: katsottaviin metsäluonnon hoitoa edistäviin 16284: hankkeisiin ja toimenpiteisiin metsälain ja kes- peeksi vuonna 1999 arvioidaan noin 16285: tävän metsätalouden rahoituksesta annetun 16 000 000 mk. Myönnettävän määrärahan li- 16286: lain toimeenpanemiseksi. säksi tarkoitukseen arvioidaan olevan käytettä- 16287: vissä noin 14 000 000 mk vuodelle 1999 siirty- 16288: 1999 määräraha 15 000 000 vää määrärahaa. 16289: 1998 määräraha 15 000 000 16290: 1999 määräraha 2000 000 16291: 1997 tilinpäätös 15 000 000 16292: 1998 määräraha 15 000 000 16293: 1997 tilinpäätös 20000 000 16294: 50. (30.86.50) Eräät metsätalouden valtion- 16295: avut 16296: Momentille myönnetään 11 400 000 mk. 16297: 16298: 16299: 32. (30.76) Metsäntutkimuslaitos 16300: 16301: Se l v i t y s osa : Metsäntutkimuslaitos tuottaa osana kansallista innovaatiojärjestelmää tutki- 16302: mustietoa, jonka avulla turvataan metsien elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja terveys sekä met- 16303: sävarojen kestävä käyttö kansallisten hyvinvointitavoitteiden mukaisella tasolla. Metsäntutki- 16304: 30.32 293 16305: 16306: muslaitos palvelee ja toimii asiantuntijana metsiin liittyvissä tilasto-, seuranta- ja tarkastustehtä- 16307: vissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja luonnonsuojelualueita. Maa- ja 16308: metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alus- 16309: tavasti Metsäntutkimuslaitokselle seuraavat tulos- ja toimintatavoitteet 16310: Jatketaan vuonna 1998 valmistuneen kansainvälisen arvioinnin toimenpide-ehdotusten pohjal- 16311: ta laitoksen rakenteellista kehitystyötä hyväksytyn toimintastrategian mukaisesti. 16312: Tutkimuksen tulosalue 16313: Tutkimusohjelmiksi koottuja tutkimuksen painoaloja ovat 16314: - metsäluonnon monimuotoisuus 16315: - metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen 16316: - metsätalouden ympäristökuormitus 16317: - metsänuudistaminen Etelä-Suomessa 16318: - valtakunnan metsien inventointi ja 16319: -julkinen tuki ja kilpailu. 16320: Uusina painoaloina aloitetaan ekologisesti ja taloudellisesti kestävän metsätalouden harjoitta- 16321: mista turvemailla ja MELA-ohjelmiston käyttöä ja kehittämistä koskevat tutkimusohjelmat Val- 16322: takunnan metsien 9. inventointi saatetaan loppuun Etelä-Suomessa lukuunottamatta Pohjois-Kar- 16323: jalan metsäkeskuksen aluetta. 16324: Tutkimuksen suuntaamista ja tutkimustiedon välittämistä laajemmalle asiakaskunnalle kehite- 16325: tään asiakasvaikuttavuuskyselyn perusteella ja kehittämällä sähköistä tiedonvälitystä. 16326: Lähialueyhteistyötä metsäntutkimuksen alalla jatketaan erityisesti koskien luonnonmetsiä ja 16327: puutavarakauppaa. 16328: Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuutta nostetaan 5 prosenttia edellisen vuoden tasosta. 16329: Metsäympäristön seurantaa jatketaan kansainvälisten sopimusten ja kestävän metsätalouden 16330: seurantatarpeen edellyttämällä tavalla. 16331: Lyhyen aikavälin tutkimustoiminnassa keskitytään ajankohtaisiin metsäpoliittisiin aiheisiin ja 16332: käytännön metsätaloutta palvelevien katsausten ja selvitysten tekemiseen. Uusien metsälakien 16333: vaikutuksia ja käytännön tietotarpeita selvittävää tutkimuskokonaisuutta jatketaan. 16334: Verkostoitumista edistetään organisaatio- ja tutkijatasolla. 16335: Tutkimusmetsien tulosalue 16336: Tutkimuksen avustamista lisätään eräillä alueilla ja erityisesti tutkimustiedon välitys tehostuu. 16337: Tulotavoite nostetaan 16,3 milj. markasta 17,1 milj. markkaan. Tulojen prosenttuaalinen käyttö- 16338: jäämä säilyy nykyisellä tasolla. Luonnonsuojelualueiden tutkimuksellista käyttöä lisätään. Paik- 16339: katietoon pohjautuvaa omien metsien suunnittelujärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan eri tu- 16340: losyksiköihin. 16341: Asiakasrahoitteisen toiminnan tulosalue 16342: Tulosalueeseen kuuluu nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta. Tulotavoite nostetaan 16343: 6,5 milj. markasta 7,5 milj. markkaan. Toiminnasta saatavat tulot kattavat siitä aiheutuvat kustan- 16344: nukset. 16345: 294 30.32 16346: 16347: 16348: Asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskel- 16349: ma 1997 1998 1999 16350: Tulot tmk 4 982 6500 7 500 16351: Erilliskustannukset tmk 4 091 4725 5 451 16352: Käyttöjäämä tmk 890 1775 2049 16353: Käyttöjäämä, % tuloista 18 27 27 16354: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1538 1775 2048 16355: Kustannukset yhteensä tmk 5 629 6500 7 500 16356: Ylijäämä/Alijäämä tmk -648 0 0 16357: Ylijäämä/Alijäämä,% tuloista -13 0 0 16358: 16359: Tukipalveluiden tulosalue 16360: Tulosalueen tehtävänä on tuottaa laitoksen ja tulosyksiköiden tarvitsemat yleis-, talous-, henki- 16361: löstö- ja tietohallintopalvelut 16362: Alueellisilla tutkimusasemilla sekä tutkimus- ja luonnonsuojelualueilla toteutettavan toimin- 16363: nan kustannusten arvioidaan olevan 50% kokonaiskustannuksista, tulojen 75% kokonaistuloista 16364: sekä henkilötyövuosien 50 % työpanoksen kokonaismäärästä. 16365: Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 1999 bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien 16366: arvioidaan jakautuvan tulosalueille seuraavasti: 16367: 16368: Brutto- 16369: menot Tulot 16370: Tulosalue milj. mk milj. mk Htv 16371: Tutkimus 116,3 4,8 536 16372: Tutkimusmetsät 21,9 17,1 106 16373: Asiakasrahoitteinen toiminta 5,4 7,5 9 16374: Tukipalvelut 53,4 0,7 140 16375: Yhteensä 197,0 30,1 791 16376: 16377: 21. (30.76.21) Toimintamenot (siirtomäärä- kimusten tuloina 1 000 000 mk ja muina seka- 16378: raha 2 v) laisina tuloina 700 000 mk. Muut tulot on mer- 16379: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kitty momentille 12.30.32. 16380: 184 000 000 mk. 16381: S e 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Menojen ja tulojen erittely: 16382: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien mk 16383: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä Bruttomenot 197 000000 16384: 5 000 000 mk 40 henkilön palkkauksina siirto- Asiakasrahoitteisen toiminnan erillis- 16385: na momentilta 34.06.02. Lisäksi määrärahan menot 5 400000 16386: mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä Muut toimintamenot 191 600 000 16387: 1 700 000 mk valmistuvista tiloista Valtion Bruttotulot 13 000000 16388: kiinteistölaitokselle maksettavina vuokrame- Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot, 16389: noina ja 4 000 000 mk määräaikaisten tutkijoi- muut suoritteet 7 500000 16390: den työsuhteiden vakinaistamisena. Määrära- Muut tulot 5 500000 16391: - EU:n osarahoittama tutkimus 3 800000 16392: han mitoituksessa on otettu huomioon asiakas- - yhteisrahoitteiset sopimustutki- 16393: rahoitteisen toiminnan tuloina 7 500 000 mk, mukset 1000000 16394: EU :n tutkimushankkeiden rahoitusosuutena -muut 700000 16395: 3 800 000 mk, yhteisrahoitteisten sopimustut- Nettomenot 184 000000 16396: 30.33 295 16397: 16398: 1999 määräraha 184 000 000 1999 määräraha 2 500 000 16399: 1998 määräraha 169 300 000 1998 määräraha 2 500 000 16400: 1998 lisämääräraha 3 200 000 1997 tilinpäätös 2 500 000 16401: 1997 tilinpäätös 169 300000 16402: 77. (30.76.77) Metsien perusparannukset 16403: 74. (30.76.74) Talonrakennukset (siirto- (siirtomääräraha 3 v) 16404: määräraha 3 v) Momentille myönnetään 650 000 mk. 16405: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää metsäteiden rakenta- 16406: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- misesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuk- 16407: sa on otettu huomioon Metsäntutkimuslaitok- sesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta ai- 16408: sen korjaushuollossa olevien rakennusten kor- heutuvien menojen maksamiseen. 16409: jaus- ja pienet uudisrakennustyöt 16410: 1999 määräraha 650000 16411: 1998 määräraha 650 000 16412: 1997 tilinpäätös 650000 16413: 16414: 16415: 33. (30.95) Metsähallitus 16416: 16417: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 16418: Metsähallitus hoitaa tehtäväänsä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsäta- 16419: louden periaatteiden mukaisesti ja siten kuin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöminis- 16420: teriön tulosohjauksen kautta tarkemmin määritellään. 16421: Metsähallituksen keskeisten toimintojen tuloksellisuus paranee vuoteen 1998 verrattuna. 16422: Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkistyspalveluita, uittotehtäviä ja metsänjalostus- ja 16423: siemenhuoltotöitä, toteuttaa riista- ja kalataloutta koskevia hankkeita sekä huolehtii eri säädök- 16424: sissä mainituista viranomaistehtävistä. 16425: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöissä 16426: henkilötyön osuuden mahdollisimman suurena. 16427: Metsähallitus tekee luonnonsuojelualuehankintoja ympäristöministeriön ohjauksessa siten, että 16428: niiden hankkimiseen, Metsähallitukselle myynnistä ja hankinnoista syntyviin kuluihin ja maan- 16429: vaihdon välirahaan käytetään yhteensä 130 milj. mk. 16430: Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsäätiötä vuonna 1999 enintään 1,0 milj. markalla. 16431: Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimintatavoit- 16432: teet asetetaan luvussa 35.20. 16433: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 16434: Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 300 milj. mk. Tä- 16435: män lisäksi Metsähallitus saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö, ympäristöministeriö tai 16436: maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa sekä käyttää hallinnassaan olevaa maa- ja vesiomaisuutta 16437: vaihtomaina luonnonsuojelualueiden hankintaan. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 1999 16438: investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina 16439: enintään 200 milj. mk. 16440: Tärkeimmät investointikohteet ovat kiinteistörakenteen parantamiseen ja luonnonsuojelualuei- 16441: den hankintaan liittyvät maa- ja vesialueiden hankinnat, maa- ja vesirakenteet sekä rakennukset. 16442: 296 30.33 16443: 16444: 3. Lainanotto 16445: Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 mo- 16446: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk. 16447: Selvitysosa: Maa- ja metsätalousministeriö on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyt- 16448: täväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet, talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä 16449: asettanut alustavasti Metsähallituksen tulostavoitteeksi 386 milj. mk vuonna 1999. 16450: Alustavana tavoitteena on, että Metsähallitus tulouttaa valtiolle vuoden 1999 voitosta 16451: 230 milj. mk, mikä vastaa 4,8 prosentin tuottoa peruspääomalle. Tuloutustavoitetta määriteltäes- 16452: sä voittoon ei ole sisällytetty kiinteistöjen myyntivoittoja, koska myynneistä saadut varat käyte- 16453: tään pääosin luonnonsuojelualueiden hankintaan. Metsähallituksen asettama liikevaihtotavoite 16454: on 1 242 milj. mk. 16455: Metsätyöntekijöiden työnkuvaa monipuolistetaan ja työt järjestetään siten, että puun korjuun 16456: kokonaistuottavuus on mahdollisimman hyvä. Aikapalkkauksen käyttöä metsätöissä lisätään. 16457: Luonnonsuojelualueita voidaan hankkia tulorahoituksella, käyttöpääomalla ja käyttöomaisuu- 16458: den myynnillä sekä käyttämällä maa- ja vesiomaisuutta hankintoihin vaihtomaina. Luonnonsuo- 16459: jelualuehankintoja on tarkoitus rahoittaa yhteensä 60 milj. markan arvoisilla käyttöomaisuuden 16460: myynneilläja käyttämällä maa- ja vesiomaisuutta 70 milj. markan arvosta vaihtomaina. 16461: Metsähallituksen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista vastaaviin menoihin on lisäksi varattu 16462: talousarviossa yhteensä 98,9 milj. mk, mistä 67,2 milj. mk on ympäristöministeriön pääluokassa 16463: momenteilla 35.20.22 ja 35 .20. 7 4 ja 31,7 milj. mk on maa- ja metsätalousministeriön pääluokas- 16464: sa momenteilla 30.31.24, 30.31.25 ja 30.31.43. Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituk- 16465: sen sekä ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kesken tehdään erilliset sopimukset edellä 16466: mainituilla rahoilla tuotettavista yhteiskunnallisista palveluista. Lisäksi työministeriön pääluo- 16467: kasta rahoitetaan Metsähallituksen yhteiskunnallisiin palvelutehtäviin liittyviä investointimenoja 16468: ja työllisyystöitä, mikäli työministeriöllä on tähän käyttöön myönnettäviä varoja. Vuonna 1997 16469: työministeriö rahoitti Metsähallituksen investointeja 23 milj. markalla ja muita työllisyystöitä 16470: 20 milj. markalla. 16471: Investointeihin on tarkoitus käyttää investointiohjelman mukaisesti 190 milj. mk. Investoinnit 16472: rahoitetaan tulorahoituksella ja käyttöpääomalla sekä käyttöomaisuuden myynnillä. 16473: Maa- ja vesialueiden käyttö suunnitellaan siten, että se tukee matkailuelinkeinoa. Metsähallitus 16474: tuottaa yhdessä yrittäjien kanssa luonto- ja elämysmatkailuun liittyviä palveluita. 16475: Metsähallitus tarvitsee oman tulorahoituksen lisäksi valtuudet enintään 200 milj. markan pitkä- 16476: aikaisen lainan ottamiseen kiireellisiä investointeja ja ennalta arvaamattomia tarpeita varten. 16477: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodeksi 1999 on 16478: seuraava: 16479: 16480: mk 16481: Maa- ja vesialueiden ostot 151 000 000 16482: Maa- ja vesirakenteet 22 000000 16483: Talonrakennukset 9 000000 16484: Muut 8 000000 16485: Yhteensä 190000000 16486: 30.34 297 16487: 16488: Metsähallituksen kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 16489: 16490: 1997 1998 1999 16491: toteutuma ennakoitu TAE 16492: Liikevaihto, milj. mk 1 210 1197 1242 16493: -muutos,% 1,9 -1,0 3,8 16494: Käyttökate, % 40,4 39,0 39,1 16495: Voitto, milj. mk 395 382 386 16496: - liikevaihdosta, % 32,6 31,9 31,1 16497: - peruspääoma, milj. mk 4 774 4 774 4774 16498: - peruspääomasta, % 8,3 8,0 8,1 16499: Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,0 8,7 9,1 16500: Nettoinvestoinnit liikevaihdosta, % 18,5 19,0 15,3 16501: Omavaraisuusaste, % 97,1 97,4 97,7 16502: Henkilöstö keskimäärin, htv 2290 2204 2093 16503: 16504: 16505: 16506: (34.) Muut maatalouden menot 16507: 16508: Se lv i ty s osa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 40, 41, 44,45 ja 47 on siir- 16509: retty luvun 30.15 vastaaviksi momenteiksi. 16510: 16511: 16512: (35.) (30.32) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen 16513: (osaEU) 16514: 16515: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.13 ja sen momentit 41, 42, 47, 48 ja 60 luvun 16516: 30.13 vastaaviksi momenteiksi. 16517: 16518: 16519: (36.) Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 16520: 16521: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.41 ja sen momentit 25, 40, 41, 43, 44, 45,46 ja 16522: 77luvun 30.41 vastaaviksi momenteiksi. 16523: 16524: 16525: (37.) (30.33) Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU) 16526: 16527: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.14 ja sen momentit 43, 44, 47, 48 ja 49 luvun 16528: 30.14 vastaaviksi momenteiksi. 16529: 298 30.38 16530: 16531: (38.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16532: 16533: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.42 ja sen momentit 21, 24 ja 74luvun 30.42 vas- 16534: taaviksi momenteiksi. 16535: 16536: 16537: 41. (30.36) Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 16538: 16539: Selvitysosa: Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 221 milj. mk, mitä vas- 16540: taavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 118 milj. mk. Suurimmat tuloerät, joita vastaa- 16541: vat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat riistanhoitomaksu-ja kalastuksenhoitomaksukerty- 16542: mät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jotka tarvitaan 16543: EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden toimenpitei- 16544: den toteuttamiseen Suomessa. 16545: Luvun määrärahojen työllistävyys: Momentin 30.41.46 rakennetukivaroilla synnytettiin 1995- 16546: 1997 noin 50 uutta työpaikkaaja säilytettiin yli 300 työpaikkaa. Vuonna 1999 arvioidaan aikaan- 16547: saatavan noin 30 työpaikkaa. Momentin 30.41.77 välitön työllistämisvaikutus arvioidaan 15 työ- 16548: paikaksi. Lisäksi momenttien 30.41.25 ja 30.41.45 kalanpoikasistutuksiin käytettävillä määrära- 16549: hoilla on merkittävä työllistämisvaikutus kalanviljelylaitoksilla. 16550: 16551: 25. (30.36.25) Kalakannan hoitovelvoitteet rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- 16552: (arviomääräraha) määrä, joka oli 292 050 vuosina 1995-1997 ja 16553: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. riistanhoitomaksun säilyttäminen edelleen 120 16554: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten markan suuruisena. Vuonna 1999 kertyväksi 16555: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty mo- 16556: kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien mentille 12.30.39. 16557: menojen maksamiseen. 16558: Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty 1999 määräraha 35 046 000 16559: momentille 12.30.40. Määrärahan käyttöön 1998 määräraha 35 170 000 16560: kohdistuva arvonlisävero maksetaan momen- 1997 tilinpäätös 35 309 000 16561: tilta 28.81.23. 16562: 41. (30.36.41) Hirvieläinten aiheuttamien 16563: 1999 määräraha 9 000000 vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) 16564: 1998 määräraha 7 000000 Momentille myönnetään 14 000 000 mk. 16565: 1997 tilinpäätös 6 065 944 Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta 16566: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/ 16567: 40. (30.36.40) Metsästyksen ja riistanhoi- 1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksami- 16568: don edistäminen (siirtomääräraha 2 v) seen. 16569: Momentille myönnetään 35 046 000 mk. Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty 16570: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta momentille 12.30.35. Määrärahaa käytetään 16571: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (61611993, hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäise- 16572: muut. 1398/1995) 3 §:ssä tarkoitettujen meno- misestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkanto- 16573: jen maksamiseen. jen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta 16574: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- aiheutuviin menoihin. 16575: sa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suo- 16576: 30.41 299 16577: 16578: 1999 määräraha 14 000 000 16579: 1998 määräraha 14 000 000 16580: 1997 tilinpäätös 11 619 583 mk 16581: Porotalouden koetoiminta 300 000 16582: 42. (30.36.42) Petoeläinten aiheuttamien Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 4 500000 16583: Poroaitojen rakentaminen ja kunnossa- 16584: vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 16585: pito 3 700000 16586: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Yhteensä 8 500 000 16587: Määrärahaa saa käyttää petoeläinten tappa- 16588: mien porojen ja petoeläinten aiheuttamien 1999 määräraha 8 500 000 16589: muiden vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen 1998 määräraha 9 500000 16590: estämisestäja petoeläinkantojen suojelemisek- 16591: 1997 tilinpäätös 9 500 000 16592: si tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien me- 16593: nojen maksamiseen. 16594: S e l v i t y s o s a : Määräraha on muutettu 44. (30.36.44) Tenojoen kalastuslupamaksut 16595: kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) 16596: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Momentille myönnetään 13 975 000 mk. 16597: otettu huomioon vahinkojen estämistoimenpi- Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslu- 16598: teistä aiheutuvina menoina 1 000 000 mk. patuloista kalastuskunnille ja muille vesialu- 16599: Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi een omistajille palautettavan osuuden maksa- 16600: 8 000 000 mk petoeläinten tappamista poroista miseen sekä kalastuslain (286/1982, muut. 16601: aiheutuviin korvauksiin ja 2 000 000 mk mui- 104511996) 89 a §:n mukaisesti palautuksina 16602: den määrärahan perusteluissa mainittujen me- vesialueiden omistajille ja vuonna 1999 kerät- 16603: nojen maksamiseen. tävien viehekalastusmaksujen kannosta val- 16604: tiolle aiheutuvien kulujen maksamiseen. 16605: 1999 määräraha 10 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 16606: 1998 määräraha 9 000 000 sa on otettu huomioon vuonna 1998 kertyväksi 16607: 1997 tilinpäätös 8 989 649 arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta ka- 16608: lastuskunnille ja muille vesialueen omistajille 16609: palautettavana osuutena noin 1 100 000 mk. 16610: 43. (30.36.43) Porotalouden edistäminen 16611: Tenojoen kalastusluvista vuonna 1999 kertyvä 16612: (siirtomääräraha 2 v) tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrä- 16613: Momentille myönnetään 8 500 000 mk. rahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 16614: Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistä- vesialueiden omistajille vuonna 1999 jaettava- 16615: miseen myönnettävien valtionapujen maksa- na määränä 12 07 5 000 mk, mikä saadaan kun 16616: miseen. vuonna 1998 kertyväksi arvioidusta vieheka- 16617: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- lastusmaksutuotosta 12 875 000 mk vähenne- 16618: sa on otettu huomioon Suomen ja Norjan sekä tään näiden maksujen kannosta valtiolle vuon- 16619: Suomen ja Venäjän välisten poroaitasopimus- na 1998 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden 16620: ten edellyttämät rakennus- ja kunnossapitotoi- määräksi on arvioitu vuoden 1998 talousarvi- 16621: menpiteet ossa 800 000 mk. Valtiolle arvioidaan vuonna 16622: Määrärahan arvioidaan jakautuvan eri käyt- 1999 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksu- 16623: tötarkoituksiin seuraavasti: jen kannosta 800 000 mk. Vuonna 1999 kerty- 16624: väksi arvioidut viehekalastusmaksut on mer- 16625: kitty momentille 12.30.36. 16626: 300 30.41 16627: 16628: 1999 määräraha 13 975 000 kainen määrärahan vähimmäismäärä on 16629: 1998 määräraha 18 150 000 42 501 000 mk. Vuonna 1999 kertyviksi arvi- 16630: 1997 tilinpäätös 1 255 536 oidut kalastuksenhoitomaksut on merkitty mo- 16631: mentille 12.30.37. 16632: 45. (30.36.45) Kalatalouden edistäminen 16633: (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 42 501 000 16634: Momentille myönnetään 42 501 000 mk. 1998 määräraha 41 717 000 16635: Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/ 1997 tilinpäätös 43 257 000 16636: 1982, muut. 1355/1993 ja 968/1996) 91 ja 16637: 91 a§:n perusteella vesialueiden omistajille ka- 46. ( 30.36.46) Elinkeinokalatalouden mark- 16638: lavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen 16639: kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestö- (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 16640: jen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä Momentille myönnetään 82 320 000 mk. 16641: sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksen- Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou- 16642: hoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien me- den kansallisesti rahoitettavista edistämistoi- 16643: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata- 16644: enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan louden ohjaamisen rahoitusvälineen varoista ja 16645: henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien meno- EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu- 16646: jen maksamiseen. kiosastosta rahoitettavien kalataloutta koskevi- 16647: Selvitysosa: Kalastuslain 90 §:n mu- en toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja 16648: kaan valtion talousarvioon on vuosittain otetta- valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrä- 16649: va kalatalouden edistämiseen määräraha, joka rahaa saa käyttää myös Euroopan aluekehitys- 16650: vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edel- rahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ra- 16651: lisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun hoitettavan PESCA-yhteisöaloiteohjelman 16652: suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lu- valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrä- 16653: kumäärän perusteella kalastuksenhoitomak- rahasta on varattu 32 050 000 mk EU:n osara- 16654: suina kertyisi. Kalastuksenhoitomaksun suo- hoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta 16655: rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- varten. 16656: määrä vuosina 1995-1997 oli pohjoisten Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 16657: kuntien osalta 21 483 kpl ja muun Suomen annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 16658: osalta 447 768 kpl sekä seitsemää vuorokautta S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 16659: koskevia maksuja suorittaneita oli vuonna sa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastus- 16660: 1997 10 697 kpl. Pohjoisten kuntien ja muun politiikan mukaisina menoina, joissa on otettu 16661: Suomen kalastuksenhoitomaksuja suoritta- huomioon myös yhteisöaloitteista aiheutuvat 16662: neissa henkilöissä on päällekkäisyyttä, mutta menot, 70 100 000 mk. Tästä EU:n rahoitus- 16663: koska päällekkäisyyden suuruudesta ei ole tie- osuutta arvioidaan olevan 38 050 000 mk ja 16664: toa, ei sitä ole otettu huomioon. Hallitus antaa kansallista rahoitusosuutta 32 050 000 mk. 16665: eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 16666: esityksen kalastuslain (286/1982, muut. 1355/ vuosille 1995-1999 KOR:sta osaksi rahoitetta- 16667: 1993 ja 1045/1996) 88 §:n muuttamiseksi si- vien ohjelmien osalta se rahoitusosuus, joka 16668: ten, että kalastuksenhoitomaksua korotetaan valtionosuudesta ja EU :n osuudesta on vielä 16669: kalenterivuoden kattavan maksun osalta 10 budjetoimatta. Määrärahan mitoituksessa ei 16670: markalla ja seitsemän vuorokauden maksun ole otettu huomioon indeksitarkistusvaroista 16671: osalta 5 markalla. Tällöin kalastuslain 88 §:n aiheutuvaa lisäystä. Momentille 12.30.03 on 16672: mukainen kalastuksenhoitomaksu on 90 mk arvioitu kertyvän 10 900 000 mk kalatalouden 16673: kalenterivuodelta ja 25 mk seitsemän vuoro- tukemiseen ja momentille 12.30.01 16674: kauden jaksolta. Tämän perusteella lain mu- 1 000 000 mk kalatalouden interventiotoimin- 16675: 30.42 301 16676: 16677: taan. Määrärahaa käytetään myös kalatalouden sestä sekä muusta elinkeinokalatalouden edel- 16678: korkotukilainoista annetun lain (111976, muut. lytysten parantamisesta aiheutuvien menojen 16679: 56511989) ja kalastusvakuutuslain (33111958, maksamiseen. Vuonna 1999 näihin tarkoituk- 16680: muut. 240/1992 ja 48811993) mukaisten sekä siin varataan 12 220 000 mk, joka jää koko- 16681: maa- ja metsätalousministeriön määräämin pe- naan kansallisista varoista maksettavaksi. 16682: rustein avustuksinakalan kuljetuksesta, kalata- Määrärahan arvioitu käyttö, milj. mk: 16683: louden tiedottamisesta, kalankäytön edistämi- 16684: 16685: Kansallinen osuus EU:nosuus Yhteensä 16686: Sektorisuunnitelma 5a 20,96 28,57 (KOR) 49,53 16687: 6-ohjelma 6,45 4,75 (KOR) 11,20 16688: Yhteisöaloite Pesca 3,64 2,73 (KOR) 6,37 16689: Tuottajajärjestöjen tukeminen 1,0 1,0(KOR) 2,0 16690: Interventiotoiminta 1,0(EMOTR) 1,0 16691: ED-tehtävät yhteensä 32,05 38,05 70,10 16692: Kansalliset toimenpiteet 12,22 12,22 16693: Yhteensä 44,27 38,05 82,32 16694: 16695: Pesca-yhteisöaloitetta rahoitetaan myös 77. (30.36.77) Kalataloudelliset rakenta- 16696: EAKR:n varoista, jotka on budjetoitu sisäasi- mis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 16697: ainministeriön hallinnonalalle ja ESR:n va- 3 v) 16698: roista, jotka on budjetoitu työministeriön hal- Momentille myönnetään 3 500 000 mk. 16699: linnonalalle. Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam- 16700: Vuoden 1997 lopussa arvioitu kalastajalai- mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkei- 16701: nojen pääomakanta oli 11 540 000 mk ja kalan den sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaa- 16702: markkinointilainojen pääomakanta miseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalatalou- 16703: 7 611 000 mk. Aikaisempien vuosien korkotu- dellisten kunnostushankkeiden sekä muiden 16704: kilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle me- kalataloutta edistävien rakennushankkeiden 16705: noja vuonna 1999 20 000 mk, vuonna 2000 suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksami- 16706: 15 000 mk, vuonna 2001 10 000 mk sekä seen. 16707: vuonna 2002 ja sen jälkeen 5 000 mk. 16708: 1999 määräraha 3 500 000 16709: 1999 määräraha 82 320 000 1998 määräraha 4 500 000 16710: 1998 määräraha 75 000 000 1997 tilinpäätös 4 500 000 16711: 1997 tilinpäätös 69 700000 16712: 16713: 16714: 42. (30.38) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16715: 16716: S e l v i t y s o s a : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tehtävänä on suorittaa kalataloutta, 16717: riistataloutta ja porotaloutta koskevia tutkimuksia ja kokeita sekä harjoittaa valtion kalanviljely- 16718: toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion esityksen valmisteluun 16719: liittyen asettanut alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet: 16720: 16721: Kalakantojen ja kalavesien tutkimus 16722: Tuotetaan tutkimuksia kantojen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kala- ja rapukanto- 16723: jen hoitomenetelmistä. Tärkeimmistä kalavaroista tehdään arviot kantojen tilasta ja saalisennus- 16724: 302 30.42 16725: 16726: teet. Tutkimusresursseja kohdennetaan erityisesti rakennettujen ja rehevöityneiden vesistöjen ka- 16727: lataloudellisen kunnostamisen ja hoidon sekä kalaistutusten tuloksellisuuden kehittämiseen täh- 16728: täävään tutkimukseen. Lisäksi tutkimukset, jotka palvelevat vaelluskalakantojen elvyttämistä, 16729: ovat toiminnassa keskeisellä sijalla. 16730: Elinkeinokalatalouden tutkimus 16731: Analysoidaan kalan hinnanmuodostuksen, kulutuskäyttäytymisen, markkinoiden rakenteen ja 16732: kannattavuuden merkitystä kalamarkkinoiden toiminnassa. Vesiviljelytutkimuksella luodaan tie- 16733: dolliset edellytykset elinkeinon monipuolistumiselle ja toimintaedellytysten säilymiselle myös 16734: tiukentuvien ympäristövaatimusten vallitessa. Vapaa-ajankalastuksen tutkimus keskittyy talou- 16735: dellisten ja aineettomien arvojen määrittämiseen. 16736: Riistantutkimus 16737: Tuotetaan arviot riistakantojen runsaudesta mm. metsästyksen suunnittelun pohjaksi. Hirvi- 16738: eläin- ja maasuurpetoseurantatutkimusta kehitetään. Elinympäristötutkimuksessa selvitetään eri- 16739: tyisesti metsän ja maatalousympäristön rakenteen ja käytön vaikutuksia riistan hyvinvointiin. 16740: Maasuurpetojen ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen esiintymisen ja estämismahdollisuuk- 16741: sien tutkimusta lisätään. 16742: Porotutkimus 16743: Selvitetään laidunten kantokyvyn ja poron laidunnuspaineen suhdetta. 16744: Tilastotoimi 16745: Tuotetaan viralliset kalatalous- ja riistatilastot 16746: Vesiviljely 16747: Elvytettäviä kalakantoja ja niiden monimuotoisuutta ylläpidetään viljelyn avulla ja elvyttämäl- 16748: lä istutuksin tärkeimpinä kohteina mereen laskevien jokien ja suurten sisävesien alkuperäiset 16749: lohi-, taimen- ja siikakannat sekä nieriä, harjus ja toutain. Jatketaan ja laajennetaan lohen kotiu- 16750: tusohjelmaa (Salmon Action Plan) poikasistutuksin. Tuotantokapasiteetin ja kustannusrakenteen 16751: sopeuttamista muuttuneisiin tarpeisiin jatketaan. Uusia vesiviljelytuotteita kehitetään ja kannat- 16752: tavuutta lisätään välttäen kilpailua yksityisen sektorin kanssa. 16753: 16754: Vesiviljelyn tuotantomäärät ja yksikkökustannukset vuosina 1997-1999: 16755: 16756: Yksikkökustannukset 16757: Tuotantomäärä (mk/mätilitra tai 16758: (litraa, py) mk/poikasyksikkö) 16759: 1997 1998 1999 1997 1998 1999 16760: Mäti (litraa) 6982 6000 6200 1099 1283 1242 16761: Laitospoikaset, py 50 g, kpl 1 622489 1 570 000 1500 000 7,52 7,79 7,95 16762: Luonnonravintopoikaset, 16763: py 5 g, kpl 2 463 168 2 220000 2000000 0,97 1,01 1,01 16764: 16765: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kustannusten, tulojen ja ED-rahoituksen arvioidaan 16766: jakautuvan tulosalueille seuraavasti: 16767: 30.42 303 16768: 16769: 16770: 16771: 1997 1998 1999 16772: Tulosalue milj. mk milj. mk milj. mk 16773: kust. tulot kust. tulot kust. tulot 16774: Kalakantojen ja kalavesien tutkimus 43,2 3,1 43,7 2,6 44,1 2,7 16775: Elinkeinokalatalouden tutkimus 13,9 0,7 14,8 1,1 15,1 1,1 16776: Riistantutkimus 11,8 12,2 0,1 12,5 0,1 16777: Porotutkimus 3,4 3,5 3,6 16778: Tilastotoimi 3,4 0,1 3,4 0,1 3,4 0,1 16779: Vesiviljely 34,0 7,3 33,7 7,0 33,4 7,0 16780: - Elvytettävien kalakantojen ja luonnon 16781: monimuotoisuuden ylläpito 12,2 12,1 12,0 16782: - Inarin alueen hoito 5,0 5,0 4,9 16783: - Tornionjoen hoito 5,2 5,1 5,0 16784: - Tuotanto tutk. ja jalostusta varten 3,6 3,6 3,6 16785: - Muu tuotanto 8,0 7,9 7,9 16786: Muu palvelutuotanto 1,7 1,8 2,0 2,1 2,0 2,1 16787: Yhteensä 111,4 13,0 113,3 13,0 114,1 13,1 16788: 16789: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko 16790: 16791: 16792: 1997 1998 1999 16793: toteutuma ennakoitu TAE 16794: Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet 16795: Maksullisen toiminnan tulot tmk 4 583 4400 4600 16796: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 2634 2483 2645 16797: Käyttöjäämä tmk 1949 1 917 1 955 16798: -%tuloista 43 44 43 16799: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1611 1570 1600 16800: Ylijäämä/Alijäämä tmk 338 347 355 16801: -%tuloista 7 8 8 16802: Tulot % kustannuksista 108 109 108 16803: 16804: Vesiviljelytuotteet 16805: Maksullisen toiminnan tulot tmk 6 921 6500 6400 16806: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 5 307 4970 4 890 16807: Käyttöjäämä tmk 1614 1530 1510 16808: -%tuloista 23 24 24 16809: Osuus yhteiskustannuksista tmk 4044 3 200 2 710 16810: Ylijäämä/Alijäämä tmk -2430 -1 670 -1 200 16811: -%tuloista -35 -26 -19 16812: Tulot % kustannuksista 74 80 84 16813: 16814: 21. (30.38.21) Toimintamenot (siirtomäärä- Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kala- 16815: raha 2 v) kantojen mädin myynnin hintojen alentami- 16816: Momentille myönnetään nettomäärärahaa seen enintään 400 000 mk. 16817: 79 537 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 16818: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 16819: 16820: 12 380!49M 16821: 304 30.51 16822: 16823: maksullisen palvelutoiminnan tuloina 24. (30.38.24) Arvokalojen sopimuskasva- 16824: 4 600 000 mk, vesiviljelytuotteiden myyntitu- tustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 16825: loina 6 400 000 mk ja muina tuloina Momentille myönnetään 7 200 000 mk. 16826: 800 000 mk sekä EU-tutkimushankkeiden ra- Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu- 16827: hoitusosuutena 1 300 000 mk. Määrärahan mi- nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala- 16828: toituksessa on otettu huomioon lisäyksenä kantoja koskevista uusista sopimuksista aihe- 16829: 1 200 000 mk atk-investointeja varten. Emo- utuvien palkkaus- ja muiden kulutusmenojen 16830: kalaviljelyllä tuotettujen elvytettävien kala- maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin- 16831: kantojen mädin hintatuki on välttämätöntä, jot- tään kolmea henkilötyövuotta vastaavan hen- 16832: ta mäti on kalan jatkokasvattajalle hinnaltaan kilöstön palkkausmenojen maksamiseen. 16833: kilpailukykyinen markkinoilla olevan muun 16834: mädin kanssa. 1999 määräraha 7 200 000 16835: 1998 määräraha 7 200 000 16836: Menojen ja tulojen erittely: mk 16837: 1997 tilinpäätös 7 200 000 16838: Bruttomenot 92637 000 16839: Maksullisen toiminnan erillismenot 7 535 000 16840: Muut toimintamenot 85 102 000 16841: 74. (30.38.74) Kalanviljelylaitosten raken- 16842: Bruttotulot 13 100 000 nustyöt (siirtomääräraha 3 v) 16843: Maksullisen toiminnan tulot, muut Momentille myönnetään 3 100 000 mk. 16844: suoritteet 11 000 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 16845: Muut tulot 800000 sa on otettu huomioon tutkimuslaitoksen tutki- 16846: ED-rahoitusosuus 1 300 000 mus- ja vesiviljelytoiminnan aiheuttamien 16847: Nettomenot 79 537 000 muutostöiden ja kalanviljelylaitosten pieneh- 16848: köjen peruskorjausten aiheuttamat menot, jot- 16849: 1999 määräraha 79 537 000 ka laitos itse suorittaa. 16850: 1998 määräraha 76 110 000 16851: 1998 lisämääräraha 1 304 000 1999 määräraha 3 100 000 16852: 1997 tilinpäätös 75 227 000 1998 määräraha 2100 000 16853: 1997 tilinpäätös 2 700 000 16854: 16855: 16856: 51. (30.85) Vesivarojen käyttö ja hoito 16857: 16858: Se l v i t y s osa : Tähän lukuun on budjetoitu vesivarojen käytön ja hoidon määrärahat veden- 16859: hankinnan ja viemäröinnin edistäminen mukaan luettuna. Vesivarojen käyttöä ja hoitoa palvele- 16860: viin tehtäviin käytetään tämän luvun toimintamäärärahoista 19 henkilötyövuotta vastaava määrä- 16861: aikaisen henkilöstön työpanos. Ympäristöhallinnossa näissä tehtävissä työskentelevän pysyväis- 16862: luonteisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot on otettu huomioon 16863: ympäristöministeriön pääluokan luvuissa 35.40 ja 35.60. Näiden tehtävien osuuden arvioidaan 16864: vastaavan 200 henkilötyövuotta eli noin 45 000 000 mk alueellisten ympäristökeskusten toimin- 16865: tamenoista ja 35 henkilötyövuotta eli noin 13 000 000 mk Suomen ympäristökeskuksen toimin- 16866: tamenoista. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu huomioon ympäristöministeriön hallinnonalan 16867: henkilötyövuosien määrässä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ympäristöhallinnolle vesiva- 16868: rojen käytön ja hoidon tehtäviin liittyvät tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavan 16869: erillisrahoituksen. Ministeriöt ja asianomaiset ympäristöhallinnon yksiköt sovittavat yhteen teh- 16870: tävien edellyttämät, ympäristöministeriön pääluokkaan budjetoidut voimavarat yksityiskohtai- 16871: 30.51 305 16872: 16873: sesti siten, että tehtävien hoidossa tarvittavien henkilöstövoimavarojen ja erityisosaamisen riittä- 16874: vyys ja kehittyminen varmistetaan. 16875: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 16876: Alueelliset ympäristökeskukset 16877: -Aloitetaan uuden vesivarastrategian toteuttaminen. 16878: - Lisätään pohjaveden osuutta yhdyskuntien talousveden käytössä keskimäärin yhdellä pro- 16879: senttiyksiköllä. 16880: - Edistetään yhteistyötä vesihuollon toimivuuden sekä talousveden riittävyyden ja laadun var- 16881: mistamiseksi kaikissa olosuhteissa. 16882: - Tuetaan haja-asutusalueilla hyvän talousveden sekä asianmukaisen viemäröinnin ja jäteve- 16883: sien käsittelyn järjestämistä 3 000 taloudelle ottaen huomioon myös vapaa-ajantoimintojen tar- 16884: peet. 16885: - Parannetaan maaseudun ja yhdyskuntien palvelujen ja elinkeinotoimintojen edellytyksiä 16886: sekä edistetään työllisyyttä erityisesti EY:n rakennerahasto-ohjelmia toteuttavilla vesihuolto- ja 16887: vesistöhankkeilla sekä osallistutaan uusien rakennerahasto-ohjelmien valmisteluun. 16888: -Selvitetään EY:n valmisteilla olevan puitedirektiivin mahdollisia vaikutuksia vesiasioiden 16889: hoitoon ja hallintoon. 16890: -Huolehditaan kattavasti yleisestä edusta vesitaloudellisissa asioissa sekä hoidetaan laaduk- 16891: kaasti valtion vesioikeudellisten lupien haltijan tehtävät. 16892: -Huolehditaan patoturvallisuudesta, vesistöjen säännöstelyistäja tulvavahinkojen ehkäisemi- 16893: sestä sekä parannetaan valmiuksia poikkeus- ja vaaratilanteiden varalta ottaen huomioon suurtul- 16894: vaselvityksen tulokset. 16895: -Varmistetaan suunnitteluvaiheessa olevien vesistöhankkeiden toteutettavuus, parannetaan 16896: rakentamistöiden laatua sekä rakentamisen taloudellisuutta vähintään 2 % vuodessa. 16897: - Kehitetään vesistön säännöstelyjen ja muiden toteutettujen hankkeiden käyttöä sekä hoito- 16898: ja tarkkailuvelvoitteiden toteutusta yhteistyössä eri osapuolten kanssa. 16899: -Otetaan käyttöön Virttaa-Kaarinan syöttövesijohto ja jatketaan Kemi-Tornion syöttövesi- 16900: johdon rakentamista käyttöönotettavaksi vuonna 2000. 16901: -Arvioidaan tehtyjen selvitysten perusteella Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen vesistö- 16902: töiden vaihtoehdot ja tarkistetaan tarvittaessa vesioikeudelliset suunnitelmat. 16903: Suomen ympäristökeskus 16904: -Tuetaan uutta vesivarastrategiaa toteuttamalla vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja ke- 16905: hittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia hankkeita käyttäen hyväksi myös EU:n 16906: uusien ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet. 16907: -Tutkitaan erityisesti yhdyskuntien talousveden laadun parantamisen, pohja- ja tekopohjave- 16908: den käytön sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen menetelmiä ja ratkaisumalleja. 16909: -Toteutetaan patoturvallisuutta, tulvavahinkojen ehkäisyä sekä vesistön säännöstelyä ja muu- 16910: ta kestävää käyttöä palvelevia tutkimus- ja kehittämishankkeita ottaen huomioon myös mahdol- 16911: liset ilmastonmuutoksen vaikutukset. 16912: -Huolehditaan vesivarojen käyttöä ja hoitoa palvelevasta hydrologisesta tutkimuksesta, seu- 16913: rannasta ja tietopalvelusta sekä vesistömallijärjestelmistä ja niiden kehittämisestä. 16914: -Ylläpidetään ja kehitetään vesihuoltoa sekä vesistöjen käyttöä ja hoitoa tukeavia tietojärjes- 16915: telmiä sekä tietopalveluja ottaen huomioon erityisesti tulosseurannan ja EU:n säädösten mukai- 16916: sen raportoinoin tarpeet. 16917: -Tuotetaan alueellisten ympäristökeskusten ja maa- ja metsätalousministeriön tarvitsemat ve- 16918: sivarojen käytön ja hoidon erityisosaamista vaativat asiantuntijapalvelut ottaen huomioon myös 16919: EU :n lainsäädännöstä sekä lähialueyhteistyöstä aiheutuvat tarpeet. 16920: 306 30.51 16921: 16922: Momenttien 30.51.30, 31 ja 77 määrärahoilla tuettavien tai toteutettavien investointien inves- 16923: tointivaiheen työllisyysvaikutukseksi yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna arvioidaan 16924: noin 940 henkilötyövuotta. 16925: 16926: 22. (30.85.22) Vesivarojen käytön ja hoidon vesihuoltolaitteiden rakentamiseen myönnet- 16927: menot (siirtomääräraha 2 v) tyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen. 16928: Momentille myönnetään 23 323 000 mk. Uusia korkotukilainoja saa vuonna 1999 hy- 16929: Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön väksyä enintään 120 000 000 mk. 16930: ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä pohja- Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en- 16931: vesiselvitysten kenttähenkilöstön lisäksi enin- simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- 16932: tään 19 henkilötyövuotta vastaavan määräai- tiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi 16933: kaisen henkilöstön palkkausmenojen maksa- prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin 16934: miseen. enintään luottolaitoksen perimän koron suurui- 16935: Selvitysosa: Määrärahan käytön arvi- nen. Korkohyvitys määräytyy mainitulla taval- 16936: oidaan jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seu- la myös ennen vuotta 1978 myönnettyjen vas- 16937: raavasti: taavien korkotukilainojen osalta, mikäli se lain 16938: säännöksen estämättä ja velkakirjaehtojen mu- 16939: mk kaan on mahdollista. Kiinnitysluottolaitosten 16940: Patoturvallisuus, tulvantorjunta ja obligaatiovaroista vuonna 1987 tai sitä ennen 16941: vesistöjen käyttötoiminta 3 000000 myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvi- 16942: Vesistöjen käytön ja hoidon kehittä- tyksen määrä on sama kuin vuonna 1987. Kuu- 16943: minen 1 300 000 dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvi- 16944: Vesihuollon kehittäminen 2 900 000 tystä ei makseta. 16945: Pohjavesiselvitykset 5 000000 16946: Selvitysosa: Vuoden 1997 lopussa 16947: Valtion säännöstely- ja muiden 16948: hankkeiden käyttö 800000 korkotukilainakanta oli 408 000 000 mk. 16949: Valtion kompensaatio-, tarkkailu-, 16950: kunnossapito- ym. velvoitteet 6 623 000 Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan 16951: Inarijärven säännöstelystä aiheutu- valtiolle menoja seuraavasti: 16952: vat hoitotoimenpiteet 3 700000 16953: Yhteensä 23 323 000 2000 2001 2002 2003- 16954: milj. milj. milj. milj. 16955: mk mk mk mk 16956: 1999 määräraha 23 323 000 16957: 1998 määräraha 28 000 000 Vuoden 1999 korkotuki- 16958: lainoista 2,7 3,9 3,6 12,0 16959: 1998 lisämääräraha 190 000 Aikaisempien vuosien 16960: 1997 tilinpäätös 27 999 789 korkotukilainoista 18,4 14,9 11,5 20,8 16961: Yhteensä 21,1 18,8 15,1 32,8 16962: 30. (30.85.30) Vesihuoltolaitteiden rakenta- 16963: misen korkotuki (arviomääräraha) 16964: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. Korkotukilainoilla toteutettavien investointi- 16965: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- en investointivaiheen työllisyysvaikutus on sa- 16966: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- man suuruinen kuin vuonna 1998 eli noin 420 16967: ta annetun lain (1015/1977) mukaisien sekä henkilötyövuotta. 16968: Postipankin varoista myönnettävistä korkotu- 16969: kilainoista annetun lain (76111968) mukaisien 1999 määräraha 21 000 000 16970: 1998 määräraha 21 000 000 16971: 1997 tilinpäätös 17 060 925 16972: 30.51 307 16973: 16974: 31. (30.85.3l)Avustuksetyhdyskuntien vesi- sopimusten perusteella valtion maksettavaksi 16975: huoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) määrättyjen korvausten maksamiseen. 16976: Momentille myönnetään 11 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Valtio joutuu vesioikeu- 16977: Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi- dellisten lupien sekä valtiosopimusten perus- 16978: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun teella toteutetuissa hankkeissa maksamaan 16979: lain (56/1980, muut. 1376/1989 ja 96/1995) eräitä korvauksia hankkeiden varsinaisesta lu- 16980: mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskun- pakäsittelystä erillään annettavien päätösten 16981: tien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin perusteella. Myös mahdolliset poikkeusjuok- 16982: investointeihin. sutukset saattavat aiheuttaa valtiolle tällaisen 16983: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään korvausvelvollisuuden. 16984: erityisesti vesihuollon edistämiseen haja-asu- 16985: tusalueilla ottaen huomioon myös vapaa-ajan- 1999 määräraha 2 500000 16986: toimintojen tarpeet. Määrärahalla edistetään 1998 määräraha 2 500000 16987: myös pohjaveden käytön lisäämistä ja poikke- 1997 tilinpäätös 1 315 667 16988: usolojen vedenhankinnan turvaamista yhdys- 16989: kunnissa. Tuettavien investointien investointi- 77. (30.85.77) Vesistö- ja vesihuoltotyöt 16990: vaiheen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan (siirtomääräraha 3 v) 16991: yhteistyöosapuolten osuus mukaanluettuna Momentille myönnetään 64 000 000 mk. 16992: noin 190 henkilötyövuotta, mikä on noin 25 % Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun- 16993: vähemmän kuin vuonna 1998. nittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden 16994: peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion 16995: 1999 määräraha 11 000 000 vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston pää- 16996: 1998 määräraha 15 000 000 töksen (976/1985, muut. 889/1995) mukaisten 16997: 1997 tilinpäätös 17 000 000 töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen 16998: maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia 16999: 43. (30.85.43) Eräät valtion maksettavaksi luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyö- 17000: määrätyt korvaukset (arviomääräraha) kumppanille. Samalla on sovittava niistä eh- 17001: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. doista, joita työn vastaanottajan on luovutuk- 17002: Määrärahaa saa käyttää tuomioistuinten ve- sen jälkeen noudatettava. 17003: siasioista antamien päätösten ja lain tai valtio- Selvitysosa: Määrärahan käytön arvi- 17004: oidaan jakautuvan seuraavasti: 17005: 17006: 17007: Kokonais- Myönnetty 17008: kustannusarvio Valtion osuus aikaisemmin Myönnetään 17009: Hanke tai käyttötarkoitus IOOOmk IOOOmk IOOOmk 1000 mk 17010: 17011: 1. Uudet ja keskeneräiset 17012: hankkeet 17013: Keskeneräiset hankkeet yh- 17014: teensä 673 400 435 200 317 600 30000 17015: 17016: 2. Perusparannuksetja velvoit- 17017: teet 17018: Perusparannukset 6000 17019: Velvoitetyöt ja uppopuiden 17020: poisto 14000 17021: Yhteensä 20000 17022: 308 30.61 17023: 17024: Kokonais- Myönnetty 17025: kustannusarvio Valtion osuus aikaisemmin Myönnetään 17026: Hanke tai käyttötarkoitus 1000 mk 1000 mk lOOOmk 1000mk 17027: 3. Muutmenot 17028: Hankekohtainen suunnittelu 3 500 17029: Pienehköt vesistötyöt 5 500 17030: Pienehköt vesihuoltotyöt 5000 17031: Yhteensä 14000 17032: Yhteensä 673 400 435 200 317 600 64000 17033: 17034: Keskeneräisten hankkeiden määrärahoista työvuotta, mikä on noin 20 % vähemmän kuin 17035: vesistötöiden arvioitu osuus on 8 000 000 mk vuonna 1998. 17036: ja vesihuoltotöiden 22 000 000 mk. Määrärahalla jatkettavista keskeneräisistä 17037: Töiden valtion osuutta rahoitetaan työmäärä- töistä on Pyhäjoen tulvasuojeluun liittyvien 17038: rahojen lisäksi keskimäärin noin 5 % valtion pengerrysten kuntoonpanotöiden kustannusar- 17039: osuuden kustannusarviosta ympäristöministe- viota nostettu 4 000 000 mk Oulaisten kaupun- 17040: riön pääluokan lukuun 35.40 budjetoiduista gin ja Merijärven kunnan alueilla olevien pen- 17041: alueellisten ympäristökeskusten toimintamää- kereiden peruskorjauksen takia. Töille ei tarvi- 17042: rärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palk- ta uutta vesioikeuden lupaa. 17043: kausmenoina. Momentin määrärahalla toteu- 17044: tettavien investointien investointivaiheen työl- 1999 määräraha 64 000 000 17045: lisyysvaikutukseksi yhteistyöosapuolten osuus 1998 määräraha 80 000 000 17046: mukaan luettuna arvioidaan noin 330 henkilö- 1997 tilinpäätös 71 500 000 17047: 17048: 17049: 61. (30.87) Maanmittauslaitos 17050: 17051: Se l v i t y s osa : Maanmittauslaitoksen tehtävänä on vastata merkittävistä yhteiskunnan toi- 17052: mivuuteen vaikuttavista Suomen kiinteistöjärjestelmästä ja yleisistä kartastotöistä. Maanmittaus- 17053: laitoksen toiminta keskittyy kiinteistötoimituksiin, kiinteistöjä koskevien rekistereiden pitoon ja 17054: tietopalveluun, maastotietojen keruuseen, ajantasalla pitämiseen ja tuotteistamiseen, ilmakuva- 17055: palveluihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen ja näihin liittyviin, asiakkaille lisäar- 17056: voa tuottaviin palveluihin. 17057: Maanmittauslaitoksen organisaatio uudistetaan vuoden 1999 alussa. Maanmittaustoimistojen 17058: määrä vähenee nykyisestä 21 toimistosta 13 toimistoon ja valtakunnallisten tuotanto- ja palvelu- 17059: yksiköiden määrä 7 yksiköistä 5 yksikköön. 17060: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17061: tanut alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet 17062: Muutokset 17063: Arvioiden mukaan tulevaisuudessa noin 85 % maastoa ja luonnonvaroja kuvaavista tiedoista 17064: sisältää koordinaattitiedon tai muun sijaintitiedon. Tämä korostaa Maanmittauslaitoksen numee- 17065: risten aineistojen tuotantotarvetta ja sitä, että Maanmittauslaitoksen ylläpitämien valtakunnallis- 17066: ten kiinteistöraja- ja maastotietoaineistojen on oltava sijainnillisesti ja ajallisesti keskenään yh- 17067: teensopivia, jotta ne vastaisivat käyttäjien tarpeita. 17068: Valtakunnallisessa kiinteistötietopalvelussa kehitetään Maanmittauslaitoksen, oikeusministeri- 17069: ön ja kuntien yhteistyönä uutta kiinteistötietojärjestelmää, joka otetaan käyttöön vuonna 2000. 17070: 30.61 309 17071: 17072: Tavoitteena on uudistaa teknisesti vanhentunut järjestelmä ja samalla mahdollistaa karttakäyttö- 17073: liittymä, tietojen sijaintipohjainen käsittely ja kartalliset tulosteet 17074: Lohkomisten määrä on kasvussa talouden elpymisestä ja säädösmuutoksista johtuen. Yleis- ja 17075: yksityistietoimitusten osalta kysyntä on kääntynyt laskuun. Maanmittauslaitoksen tuottamien nu- 17076: meeristen tuotteiden ja aineistojen kysyntä kasvaa. Muilta osin Maanmittauslaitoksen tuottamien 17077: palvelujen ja tuotteiden kysyntä pysynee edellisen vuoden tasolla. 17078: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 17079: Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien 17080: ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantasaisuus ja laatu: 17081: - Numeerinen maastotietoaineisto kattaa Maanmittauslaitoksen vastuulla olevan alueen vuo- 17082: teen 2001 mennessä. Vuoden 1999loppuun mennessä aineistoa on valmiina 92% em. pinta-alas- 17083: ta. 17084: - Kiinteistörekisteriin kuuluva numeerinen kiinteistörajakartta kattaa koko maan vuonna 1999 17085: Maanmittauslaitoksen omien aineistojen osalta. 17086: Numeerisen kiinteistörekisterikartan ja maastotietoaineiston laatutasoa ja yhteensopivuutta pa- 17087: rannetaan, jotta numeeristen aineistojen laaja-alaiselle hyödyntämiselle syntyy entistä paremmat 17088: edellytykset. 17089: Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kiinteistötietojen päällekkäisen rekisteröintityön 17090: poistamiseksi jatketaan. Kiinteistörekisterin laadun parantamista jatketaan puuttuvien alueiden, 17091: osakasluetteloiden ja kokonaispinta-alojen selvityksillä. 17092: Palvelutavoitteet 17093: Kiinteistötoimitusten alueellisia palvelutasoeroja tasoitetaan edelleen ja toimitusten kestoaikaa 17094: lyhennetään. Lohkomisten keskimääräinen kestoaika lyhenee 6 kuukauteen, kun se vuonna 1997 17095: oli 8,6 kk. Muiden tuotteiden ja palvelujen saatavuutta parannetaan jakeluverkostoa kehittämällä 17096: ja markkinointia tehostamalla. 17097: Paikkatietojen yhteiskäytön edistämisen tavoitteena on lisätä paikkatietojen käytön edellytyk- 17098: siäja vähentää tiedonkeruun ja ylläpidon päällekkäisyyttä. Tämä toteutetaan kehittämällä verk- 17099: koitsepalveluja, vaikuttamalla paikkatietojen infrastruktuurin rakentamiseen sekä osallistumalla 17100: kansalliseen ja kansainväliseen paikkatietojen standardointityöhön. 17101: Taloudellisuustavoitteet 17102: Maanmittauslaitoksen kustannukset vuonna 1999 ovat noin 499 milj. mk. Vuonna 1998 käyt- 17103: töönotettu kiinteistörekisterin ja kiinteistötoimitusten uusi tietojärjestelmä muuttaa kokonaan 17104: työprosessit ja työvälineet. Järjestelmä muuttaa kustannusrakenteita ja siitä saatavat kustannus- 17105: säästöt näkyvät erityisesti kiinteistötoimitusten Gulkisoikeudelliset) kustannuksia alentavasti. 17106: Toimitustuotannosta vapautuvia resursseja suunnataan kiinteistörekisterin perusparannukseen 17107: (budjettirahoitteiset kiinteistötehtävät). 17108: Kustannukset jakautuvat: 17109: 17110: 1997 1998 1999 17111: toteutuma tavoite tavoite 17112: milj. mk milj. mk milj. mk 17113: Budjettirahoitteinen toiminta 247,1 261,4 274,0 17114: - Kiinteistötehtävät 145,6 153,3 162,4 17115: - Kartastotehtävät 95,7 98,8 100,5 17116: -Muut 5,8 9,3 11,1 17117: Maksullinen toiminta 242,9 229,6 225,5 17118: - Julkisoikeudelliset 199,4 189,0 184,0 17119: -Muut 43,5 40,6 41,5 17120: Yhteensä 490,0 491,0 499,5 17121: 310 30.61 17122: 17123: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 17124: Julkisoikeudellisten suoritteiden tavoitteena on kattaa tuloilla kustannukset, vaikka kiinteistö- 17125: toimitusten uuden tietojärjestelmän käyttöönotto tuo epävarmuustekijöitä tulo- ja kustannuskehi- 17126: tykseen. Muiden suoritteiden ylijäämätavoite on 2,2 milj. mk, 5 % tuotosta. 17127: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa eivät ole mukana eri lakien mukaan 17128: ilmaiseksi annettavien suoritteiden kustannukset, vuonna 1999 noin 6 milj. mk. 17129: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnusluvut: 17130: 1997 toteutuma 1998 tavoite 1999 tavoite 17131: Ju1kis- Julkis- Julkis- 17132: oikeud. Muut oikeud. Muut oikeud. Muut 17133: Tulot tmk 177 485 46 376 176 560 42376 177 700 43 700 17134: Erilliskustannukset tmk 137 454 25 026 127 897 24 675 120 516 26032 17135: Käyttöjäämä tmk 40031 21350 48 663 17 701 57 184 17 668 17136: -%tuloista 23 46 28 42 32 40 17137: Osuus yhteiskustannuksista tmk 59942 18 593 55 130 16070 57 234 15 479 17138: Ylijäämä/Alijäämä tmk -19911 2 757 -6467 1631 -50 2 189 17139: -%tuloista -11 6 -4 4 -0 5 17140: 17141: 21. (30.87.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 1999 määräraha 245 810 000 17142: raha 2 v) 1998 määräraha 239 210 000 17143: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1998 lisämääräraha 6 000 000 17144: 245 810 000 mk. 1997 tilinpäätös 230 000000 17145: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 17146: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 80. (30.87.80) Kiinteistötoimitusten tukemi- 17147: maksullisen toiminnan kaikki tulot mukaan lu- sesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 17148: kien osamaksut sekä muina tuloina aineisto- ja Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 17149: tietomaksut ja yhteishankkeisiin saatavat mui- Määrärahaa saa käyttää uusjakojen tukemi- 17150: den hankeosapuolten maksuosuudet Brutto- sesta annetun lain (24/1981, muut. 45011990, 17151: menoissa on otettu huomioon lisäyksenä 123911994,29111995, 564/1995 ja 128511996) 17152: 3 000 000 mk tietojärjestelmien ylläpitomeno- sekä vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeis- 17153: jen lisääntymisen johdosta sekä vähennyksenä sa ja kauppalaissa annetun lain (21811962) mu- 17154: 8 000 000 mk henkilöstön määrällisen vähene- kaisten menojen sekä kiinteän omaisuuden ja 17155: misen johdosta. Bruttotulojen arvioidaan kas- erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun 17156: vavan 4 400 000 mk. lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja 17157: Menojen ja tulojen erittely: mk 17158: korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjär- 17159: jestelyistä annetun lain (3111980, muut. 931/ 17160: Bruttomenot 486 610 000 1993 ja 568/1995) 19 §:n mukaisista lunastuk- 17161: Maksullisen toiminnan erillismenot 135 931 000 sista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 17162: Muut toimintamenot 350 679 000 17163: vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista ti- 17164: Bruttotulot 240 800000 17165: Maksullisen toiminnan tulot 221400 000 17166: lusjärjestelyistä annetun lain (45111988) 21 ja 17167: - julkisoikeudelliset suoritteet 177 700 000 22 §:ien mukaisten menojen maksamiseen 17168: - muut suoritteet 43 700000 sekä kiinteistönmuodostamislain (55411995) 17169: Muut tulot 19 400 000 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitus- 17170: Nettomenot 245 810 000 menojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilus- 17171: järjestelyjen osalta. 17172: 30.62 311 17173: 17174: Selvitysosa: Määrärahan käytön arvi- käytännön t01m1a kaukokartoitustekniikan 17175: oidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta ta- edistämiseksi. Kaukokartoituksen teknologia- 17176: kaisin perittävä osuus on noin 8 000 000 mk ja ohjelman tavoitteena on alan yritystoiminnan 17177: valtion lopulliseksi menoksi jää noin lisääminen ja sitä kautta taloudellisten hyöty- 17178: 7 000 000 mk. jen saaminen yhteiskuntaan. Maanmittauslai- 17179: toksen satelliittikuvakeskus on hoitanut kuvien 17180: 1999 määräraha 15 000 000 maahantuontia ja välitystä sekä kuvien perus- 17181: 1998 määräraha 15 000 000 prosessointia eri sovelluksiin, alan tiedotus- ja 17182: 1997 tilinpäätös 14 527 568 markkinointitehtäviä, koulutusta sekä kuvia ja- 17183: lostavien yritysten sovellusten edistämistä. 17184: 88. Osakkeiden hankkiminen Tätä toimintaa voidaan tehokkaimmin hoitaa 17185: Momentille myönnetään 400 000 mk. kaupalliselta pohjalta yhtiömuodossa. Tarkoi- 17186: Määrärahaa saa käyttää satelliittikuvien tuksena on perustaa osakeyhtiö, jossa valtio, 17187: markkinointia ja kehittämistä harjoittavan osa- jota yhtiössä edustaisi Maanmittauslaitos, on 17188: keyhtiön Maanmittauslaitoksen toimesta mer- vähemmistöosakkaana. Yhtiön oma pääoma 17189: kittävien osakkeiden maksamiseen. olisi 1 000 000 mk, josta valtion osuus olisi 17190: S elvi tysosa: Maanmittauslaitos on 400000mk. 17191: hoitanut osaltaan Teknologian kehittämiskes- 17192: kuksen kaukokartoituksen teknologiaohjelman 1999 määräraha 400000 17193: 17194: 17195: 17196: 62. (30.65) Geodeettinen laitos 17197: 17198: Se l v i t y s o s a : Geodeettisen laitoksen tehtävänä on tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet 17199: maassamme, suorittaa geodesian, vaaituksen ja painovoiman valtakunnalliset perusmittaukset, 17200: sitoa ne naapurimaiden vastaaviin järjestelmiin sekä kehittää tieteellisiä mittaus-, laskenta- ja 17201: analysointimenetelmiä paikkatiedon tuottamiseksi, käsittelemiseksi ja hyödyntämiseksi. 17202: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17203: tanut alustavasti laitokselle seuraavat tulostavoitteet 17204: Muutokset 17205: Kartta-aineistojen laadun ja tarkkuuden selvittämiseen tähtäävän tutkimuksen merkittävyys on 17206: korostunut Suomen liityttyä Euroopan unioniin. 17207: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 17208: Painovoiman perusverkko valmistui vuonna 1996. Sen tihentäminen 25-kertaiseksi on erittäin 17209: tärkeätä mm. malminetsinnän kannalta. Työn laajuuden vuoksi mittaukset on suunnattava mal- 17210: mikriittisille alueille. 17211: Jatkamalla ja saattamalla kolmas tarkkavaaitus suunnitelman mukaisesti päätökseen voidaan 17212: luoda valtakunnallinen korkeusjärjestelmä, jossa maannousun aiheuttamat virheet on otettu huo- 17213: mioon. 17214: Palvelutavoitteet 17215: Tutkimustoiminnan pysyvänä tavoitteena on toimia tehokkaasti kartastoalan valtakunnallisena 17216: tutkimuskeskuksenaja tehdä ajankohtaista, kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta geodesian, 17217: fotogrammetrian ja kaukokartoituksen, kartografian ja geoinformatiikan sekä painovoimamitta- 17218: uksen tutkimus aloilla, jotta laitoksen tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää jatkuvasti koko kartas- 17219: toalalla ja erityisen laaja-alaisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. 17220: 312 30.65 17221: 17222: Lisäksi huolehditaan, että 17223: - Metsähovin tutkimusaseman toiminta kansainvälisenä satelliittien seuranta-asemanajatkuu 17224: häiriöttömästi. 17225: - Kolmannen tarkkavaaituksen kenttätyöt ja kansallisen painovoimaverkon tihennys toteutu- 17226: vat pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti. 17227: - EUREF-koordinaattijärjestelmän käyttöönottamista varten tehdään 1-luokan kolmiopistei- 17228: den mittaukset GPS-satelliittitekniikalla suunnitelman mukaisesti. 17229: 17230: 21. (30.65.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 17231: raha 2 v) 17232: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Menojen ja tulojen erittely: mk 17233: 15 358 000 mk. Bruttomenot, muut toimintamenot 15 708 000 17234: Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa tuloi- Bruttotulot, muut tulot 350000 17235: na on otettu huomioon tutkimushankkeisiin Nettomenot 15 358 000 17236: EU :lta saatavat tulot. Muut tulot on merkitty 17237: momentille 12.30.62. 1999 määräraha 15 358 000 17238: 1998 määräraha 15 000 000 17239: 1998 lisämääräraha 208 000 17240: 1997 tilinpäätös 15 000 000 17241: 17242: 17243: (65.) Geodeettinen laitos 17244: 17245: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.62 ja sen momentti 21 luvun 30.62 vastaavaksi 17246: momentiksi. 17247: 17248: 17249: (70.) Maatalouden tutkimuskeskus 17250: 17251: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.21 ja sen momentit 21, 22, 74,77 ja (88.) luvun 17252: 30.21 vastaaviksi momenteiksi. 17253: 17254: 17255: 71. (30.84) Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 17256: 17257: Se l v i t y s osa : Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tehtävänä on suorittaa eläintautitilan- 17258: teen selvittämiseen sekä eläinten terveydentilan edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen, mää- 17259: rittämiseen ja hoitamiseen tarvittavia laboratorio- ja kenttätutkimuksia sekä neuvontatyötä, val- 17260: voa ja ohjata eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygienian toteuttamista ja suorittaa 17261: siihen liittyviä tutkimuksia ja tarkastuksia sekä tehdä ja seurata laitoksen toimialaan kuuluvaa tie- 17262: teellistä tutkimusta. Laitokselle on lisäksi annettu tehtäväksi EU-tukien hallinnointiin ja valvon- 17263: taan liittyviä tehtäviä. 17264: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset- 17265: tanut alustavasti Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle seuraavat tulostavoitteet 17266: 30.71 313 17267: 17268: Eläintautien seuranta ja tutkimus 17269: Arvioidaan ja kehitetään diagnostisia tutkimusmenetelmiä. Tehostetaan vaarallisten eläintauti- 17270: en erityisesti TSE-tautien tutkimusta ja menetelmien kehittämistä. Kehitetään eksoottisten eläin- 17271: tautien tutkimusmenetelmiä ja suunnitellaan uusi eksoottisten eläintautien tutkimuslaboratorio. 17272: Tehostetaan ennaltaehkäisevää terveysvalvontaa ja neuvontatyötä sekä aloitetaan riskinarviointi 17273: eläintautien ennaltaehkäisyssä. 17274: Elintarvikevalvonta ja tutkimus 17275: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja niistä tehtävien laboratoriotutkimusten ta- 17276: voitteena on elintarvikehygieniasta annetun lain mukainen valvonnan luotettava ja yhdenmukai- 17277: nen toiminta koko maassa. Valvonnan ohjausta tiivistetään yhteistyössä Elintarvikeviraston kans- 17278: sa. Kuntien elintarvikevalvonnan arvioinneissa saatuja tuloksia käytetään toiminnan kehittämi- 17279: seksi ja elintarvikevalvonnan ohjausta suunnataan riskinarviointiin perustuvaksi. Kuntien 17280: tehtävänä olevaa laitosten omavalvonnan valvontaa tuetaan ja tehostetaan. 17281: Tuloksellinen toiminta niin eläintautien vastustamisessa kuin elintarvikkeiden valvonnassa 17282: edellyttää sitä tukevaa korkeatasoista tutkimusta. Tutkimustyössä painotetaan maan kannalta kes- 17283: keisiä eläintauteja ja niiden ennaltaehkäisyä sekä elintarvikkeiden mikrobiologista ja kemiallista 17284: turvallisuutta. Keskeisimpiä tuotantoketjun riskejä arvioidaan tieteelliseen tutkimukseen perustu- 17285: en. 17286: Kehitetään laitoksen toimintaa kansainvälisen arvioinnin pohjalta. Lisäksi tietohallintoa kehi- 17287: tetään tukemaan päätöksentekoa ja toimintaa koko laitoksen tehtäväalueella tavoitteena tehokas 17288: viranomaisvalvonta ja laadukas tuotantoketju. 17289: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen arvioidut menot, tulot ja henkilöstö tulosalueittain vuonna 17290: 1999: 17291: 17292: Menot Tulot 17293: mmk mmk Htv 17294: Eläintautien seuranta ja tutkimus 33,639 3,325 113 17295: Elintarvikevalvonta ja tutkimus 46,000 26,900 194 17296: Hallinto (sisältää rokotevälityksen) 26,500 16,200 43 17297: Yhteensä 106,139 46,425 350 17298: 17299: Maksullisen palvelutoiminnan hinnoittelussa on otettu huomioon sen vaikutus eläintautitilan- 17300: teen seurantaan ja tutkimukseen sekä elintarvikevalvontaan ja sitä kautta ihmisten ja eläinten ter- 17301: veyteen. 17302: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 17303: 17304: 1997 1998 1999 17305: toteutuma ennakoitu TAE 17306: Julkisoikeudelliset suoritteet 17307: Maksullisen toiminnan tulot tmk 24095 24000 26000 17308: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 22260 22 700 24600 17309: Käyttöjäämä tmk 1 835 1300 1400 17310: -%tuloista 8 5 5 17311: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1 271 1300 1400 17312: Ylijäämä (+)/Alijäämä(-) tmk 564 17313: -%tuloista 2 17314: Tulot % kustannuksista 102 100 100 17315: Investoinnit tmk 60 200 200 17316: -%tuloista 0 1 1 17317: 314 30.71 17318: 17319: 17320: Muut suoritteet 17321: Maksullisen toiminnan tulot tmk 21463 20000 20050 17322: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 20813 19400 19450 17323: Käyttöjäämä tmk 650 600 600 17324: -%tuloista 3 3 3 17325: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1436 1400 1400 17326: Ylijäämä (+)/Alijäämä(-) tmk -786 -800 -800 17327: -%tuloista -4 -4 -3 17328: Tulot % kustannuksista 96 96 96 17329: Investoinnit tmk 950 950 950 17330: -%tuloista 4 5 5 17331: 17332: 21. (30.84.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 22. (30.84.22) Lihantarkastustoiminnan toi- 17333: raha 2 v) mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17334: Momentille myönnetään 70 970 000 mk. Momentille myönnetään 20 669 000 mk. 17335: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai- Määrärahaa saa käyttää Eläinlääkintä- ja 17336: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran- elintarvikelaitoksen tehtävänä olevasta lihan- 17337: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjel- tarkastuksesta aiheutuvien toimintamenojen 17338: mien maksullista toimintaa koskevien hintojen maksamiseen. 17339: alentamiseen enintään 800 000 mk. Se l v i t y s osa : Toiminnasta aiheutuvat 17340: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- menot katetaan momentille 12.30.71 kertyvillä 17341: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien lihantarkastustoiminnan tarkastusmaksuilla. 17342: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä 17343: 625 000 mk viiden henkilön palkkauksina siir- 1999 määräraha 20 669 000 17344: tona momentilta 34.06.02. Liiketaloudellisin 1998 määräraha 19 954 000 17345: perustein määräytyvien hintojen alentaminen 1998 lisämääräraha 441 000 17346: on tarpeen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 1997 tilinpäätös 20 704 000 17347: sen perustoiminnan tukemiseksi erityisesti 17348: hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn tutki- 28. (30.84.28) Rokotteet ja seerumit (arvio- 17349: muksen ja seurannan sekä maksullisten terve- 17350: määräraha) 17351: ystarkkailuohjelmien osalta, jotta laitokselle 17352: voidaan turvata yleisen edun vaatiman eläin- Momentille myönnetään 14 500 000 mk. 17353: tautiseurannan kannalta riittävä näytemateriaa- Määrärahaa saa käyttää rokotteiden ja seeru- 17354: lin saanti sekä mahdollisimman laaja terveys- meiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutu- 17355: tarkkailuohjelmiin liittyminen. Kyseiset tutki- viin menoihin. 17356: mukset ja terveystarkkailuohjelmat ovat Selvitysosa: Toiminnasta kertyvät tu- 17357: erittäin tärkeitä koko maan eläintautitilanteen lot on merkitty momentille 12.30.71. 17358: seurannan ja eläintautien vastustamisen kan- 17359: nalta. 1999 määräraha 14 500 000 17360: Toiminnasta kertyvät tulot on merkitty mo- 1998 määräraha 19 000000 17361: mentille 12.30.71. 1997 tilinpäätös 16 360 425 17362: 17363: 1999 määräraha 70 970 000 17364: 1998 määräraha 68 300 000 17365: 1998 lisämääräraha 1 237 000 17366: 1997 tilinpäätös 65 167 000 17367: 30.72 315 17368: 17369: (72.) Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 17370: 17371: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.22 ja sen momentti 21 luvun 30.22 vastaavaksi 17372: momentiksi. 17373: 17374: 17375: (76.) Metsäntutkimuslaitos 17376: 17377: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.32ja sen momentit 21,74 ja 77luvun 30.32 vas- 17378: taaviksi momenteiksi. 17379: 17380: 17381: (83.) Kasvintuotannon tarkastuskeskus 17382: 17383: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.23 ja sen momentti 21 luvun 30.23 vastaavaksi 17384: momentiksi. 17385: 17386: 17387: (84.) Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 17388: 17389: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.71 ja sen momentit 21, 22ja28luvun 30.71 vas- 17390: taaviksi momenteiksi. 17391: 17392: 17393: (85.) Vesivarojen käyttö ja hoito 17394: 17395: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.51 ja sen momentit 22, 30, 31, 43 ja 77 luvun 17396: 30.51 vastaaviksi momenteiksi. 17397: 17398: 17399: (86.) Metsätalous (osa EU) 17400: 17401: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.31 ja sen momentit 24, 25, 42, 43, 44, 45, 50 ja 17402: 83 luvun 30.31 vastaaviksi momenteiksi. 17403: 17404: 17405: (87.) Maanmittauslaitos 17406: 17407: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.61 ja sen momentit 21 ja 80 luvun 30.61 vas- 17408: taaviksi momenteiksi. 17409: 316 30.95 17410: 17411: (95.) Metsähallitus 17412: 17413: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.33. 17414: 17415: 17416: (97.) Kasvinjalostuslaitos 17417: 17418: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.24 ja sen momentti 21luvun 30.24 vastaavaksi 17419: momentiksi. 17420: 17421: 17422: (98.) Siemenperunakeskus 17423: 17424: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.25 ja sen momentti 22luvun 30.25 vastaavaksi 17425: momentiksi. 17426: 17427: 17428: (99.) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 17429: 17430: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momenttien 25, 27 ja 66 määrärahat 17431: on otettu huomioon luvun 30.04 sekä momentin 48 määräraha luvun 30.15laskelmissa. 17432: 17433: (41.) Siemenhuollon edistäminen (siirto- 1998 määräraha 4 500 000 17434: määräraha 3 v) 17435: S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- 17436: ha on poistettu talousarviosta. 17437: 317 17438: 17439: 17440: 17441: 17442: Pääluokka 31 17443: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 17444: 17445: 17446: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 17447: 9 600 henkilötyövuotta. 17448: Henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan noin 3% ja tavaraliikenteen 3-4% vuonna 1999. Sen 17449: jälkeen sekä henkilö- että tavaraliikenteen kasvuksi arvioidaan 2-3 %/v kansantuotteen kasvusta 17450: riippuen. Tietoliikenteen kasvu on huomattavasti nopeampaa, teleliikenteen kasvuksi lähivuosina 17451: arvioidaan yli 10 %/v. 17452: Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalalla korostuu tietotekniikan ja viestinnän merkitys 17453: elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiskeinoina. Tavoitteena on 17454: varmistaa tietoverkkojen teknillinen ja toiminnallinen avoimuus, kansainvälinen yhteentoimi- 17455: vuus ja korkea palvelutaso. Televerkkojaja niihin liittyviä palveluita kehitetään edelleen kansain- 17456: välisesti korkeatasoisiksi siten, että Suomen teletoiminnan hinta- ja palvelutaso on vähintään 17457: kuudenneksi parhain länsimaisessa vertailussa. Postitoimialan myönteinen kehitys varmistetaan 17458: kilpailun laajetessa. Postipalveluiden hintataso saa nousta enintään kuluttajahintaindeksiä vastaa- 17459: vasti. Rajoittamatonta postitoimintaa harjoittava yritys säilyttää postitoimipaikkojen lukumäärän 17460: nykyisellä tasolla ja jokaisessa kunnassa tulee olla postitoimipaikka. 17461: Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mah- 17462: dollisimman vähäisellä liikenteellä. Tätä toteutetaan tehokkaalla logistiikalla ja edistämällä tii- 17463: vistyvää yhdyskuntarakennetta tukevaa maankäyttöä. Liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kul- 17464: jetusmuotojen yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on, että ns. yhdistetyt kuljetukset muodostavat 17465: kuljetustaloudellisesti tehokkaan ja toimivan kokonaisuuden. 17466: Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten 17467: kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan erityisesti vaati- 17468: vien kuljetusten osalta. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatke- 17469: taan. Suomen ohuita kuljetusvirtoja vahvistetaan transitoliikenteen edellytyksiä parantamalla. 17470: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa liikenteen tarpeiden mukaisesti. Eri- 17471: tyisesti päätieverkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Kansainvälistä 17472: liikennettä välittäviä suuria kaupunkikeskuksia yhdistäviä valtakunnallisia kehityskäytäviä pai- 17473: notetaan. Myös vähäliikenteisten liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan sekä 17474: niiden kunto pyritään säilyttämään. Perustienpitoon ja perusradanpitoon käytettävissä oleva ra- 17475: hoitus merkitsee kuitenkin alemman tieverkon kunnon heikkenemistä ja rataverkon liikennerajoi- 17476: tusten lisääntymistä ja siten myös tulevan rahoitustarpeen lisääntymistä. 17477: Joukkoliikenteen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan mm. kehittämälläjoukkoliikenteen 17478: houkuttelevuotta ja ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja. 17479: Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen tieliikenneturvallisuusohjelman 1998-2000 toi- 17480: mia toteutetaan tavoitteena vähentää liikennekuolemien määrä puoleen vuoden 1989 tasosta (734 17481: 318 31. 17482: 17483: kuollutta) vuoteen 2000 mennessä ja edelleen vuoteen 2005 mennessä enintään 250 liikennekuo- 17484: lemaan. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan mm. jatkamalla kulunvalvontalaitteiston 17485: rakentamista ja vähentämällä tasoristeyksiä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. meritur- 17486: vallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämistä jatkamalla ottaen huomioon mm. valtioneuvos- 17487: ton asiaa koskeva periaatepäätös ja kansainvälinen kehittämistyö sekä kehittämällä liikenteen oh- 17488: jaus- ja valvontajärjestelmiä. 17489: Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystä- 17490: vällisemmälle liikenteelle. Liikennejärjestelmien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana 17491: on kestävän kehityksen periaate. Ajoneuvojen pakokaasupäästöjä koskevien direktiivien valmis- 17492: telussa tuodaan esille pohjoisten olojen vaatimukset. Tuetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen 17493: vähentämistä EU :n toimin. 17494: Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuh- 17495: teiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Tähän talousarvioesitykseen 17496: sisältyy liikelaitos Raskoneen yhtiöittäminen. 17497: Liikenneministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten ja laadultaan 17498: korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle 17499: ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta. 17500: Liikenneministeriö asettaa hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten yleiseksi tuottotavoitteeksi 17501: vähintään 10 % valtion sijoittamalle nimellisarvoiselle perus- tai osakepääomalle palvelua tuot- 17502: tavissa liikelaitoksissa tai yrityksissä. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliike- 17503: laitoksilta edellytetään vähintään 4 % tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä ote- 17504: taan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yhtiö- ja toi- 17505: mialakohtaiset erityispiirteet. Tavoitteena on tulouttaa vähintään 30 % tuloksesta. 17506: Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään varmistamaan kansallisten etujen huomioonottaminen. 17507: Ministeriö panostaa edelleen lähialueyhteistyöhön ja liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta paran- 17508: taviin toimenpiteisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja ke- 17509: hittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen 17510: ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen. 17511: Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkei- 17512: siin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 130 17513: milj. mk ja aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin 2 ja 5b sekä yhteisöaloitehankkeisiin yhteensä 17514: noin 11 milj. mk. 17515: 31.01 319 17516: 17517: 17518: 17519: 17520: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 17521: V. 1997 V. 1998 V. 1999 17522: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 17523: lOOOmk 1000 mk lOOOmk ±1000 mk ±% 17524: 01. Liikenneministeriö 107 356 104 926 110 560 + 5 634 + 5 17525: 20. Ajoneuvohallintokeskus 718 17526: 24. Tielaitos 4 296 446 4 088 900 4 006000 - 82900 2 17527: 25. Tienpidon valtionavut 30000 30000 30000 17528: 30. Merenkulkulaitos 922 501 462 375 217 400 - 244 975 - 53 17529: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen 17530: edistäminen 158 560 173 220 180 070 + 6 850 + 4 17531: 40. Ratahallintokeskus 1 931 753 1 647 000 1 847 000 + 200 000 + 12 17532: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja vaiti- 17533: onavut 11 000 35 200 34200 1000 3 17534: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, 17535: korvaukset ja tuet 519 599 544 000 515 806 - 28 194 5 17536: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 80000 80000 80000 17537: 80. Ilmatieteen laitos 133 000 134 110 142 500 + 8 390 + 6 17538: 81. Merentutkimuslaitos 36 899 40387 39924 463 1 17539: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan 17540: muutmenot 25 650 8 650 6650 2000 - 23 17541: Yhteensä 8253482 7 348768 7 210110 - 138 658 2 17542: 17543: 17544: 17545: 01. Liikenneministeriö 17546: 17547: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. (31.99.22) Tutkimus ja kehittäminen 17548: Momentille myönnetään 67 560 000 mk. (siirtomääräraha 3 v) 17549: Muutetaan yhden hallitusneuvoksen virka Momentille myönnetään 43 000 000 mk. 17550: hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä virak- Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittä- 17551: si ja kahden apulaisosastopäällikkö toimisto- mismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa 17552: päällikkönä virkanimikkeet siten, että toinen käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- ja 17553: virkanimike on apulaisosastopäällikkö ja toi- kehittämishankkeiden rahoitukseen ja niihin 17554: nen hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä. liittyvien tarjousten tekemiseen. 17555: Kaikkien palkkausluokka on A 29. Se l v i t y s o s a : Tutkimus- ja kehittämis- 17556: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- toiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infra- 17557: sa on otettu huomioon lisäyksenä 400 000 mk struktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, 17558: yhden viran siirtona momentilta 31.24.21 ja liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vä- 17559: 490 000 mk siirtona momentilta 34.06.02 tuki- hentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallis- 17560: työllistettyjen hoitamien tehtävien vakinaista- ten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tieto- 17561: miseksi kolmen henkilön palkkauksina. verkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähi- 17562: alueyhteistyöhön, omistajastrategiaan sekä 17563: 1999 määräraha 67 560000 hallinnon kehittämiseen. 17564: 1998 määräraha 61 926 000 17565: 1998 lisämääräraha 976000 17566: 1997 tilinpäätös 61 356 000 17567: 320 31.20 17568: 17569: 1999 määräraha 43 000000 17570: 1998 määräraha 43 000 000 17571: 1997 tilinpäätös 46 000000 17572: 17573: 17574: 17575: 20. (31.41) Ajoneuvohallintokeskus 17576: 17577: Se 1v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskus edistää liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen tieto- 17578: palvelua sekä vähentää tieliikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja. 17579: Viraston tehtävänä on mm. ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröinti, ajoneuvo- ja dieselverotus 17580: sekä kuljettajatutkintojen ylläpito ja kehittäminen. Ajoneuvohallintokeskus valvoo lisäksi myös 17581: autokouluja ja katsastustoimintaa. Eduskunta on hyväksynyt lain kuljettajatutkintojen järjestämi- 17582: sestä (53511998). Sen mukaan Ajoneuvohallintokeskus vuoden 1999 alusta lukien kilpailuttaa 17583: alueellisesti palveluja tarjoavia yrityksiä sekä valvoo niitä. 17584: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ajoneuvojen katsastusten 17585: ja rekisteröintien järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Katsastustehtävien toi- 17586: miluvan myöntäminen siirtyisi Ajoneuvohallintokeskukselle. Rekisteröintitehtävien hoitaminen 17587: erotettaisiin katsastustehtävien toimiluvista. Rekisteröintitoiminta järjestettäisiin sopimuksin, 17588: joita Ajoneuvohallintokeskus tekisi rekisteröintipalvelujen tuottajien kanssa. Esityksellä järjes- 17589: tettäisiin lisäksi katsastushenkilöstön lisäkoulutus. Koulutusta antaisivat Ajoneuvohallintokes- 17590: kuksen hyväksymät yhteisöt ja katsastajatutkinnoista vastaisi Ajoneuvohallintokeskus. 17591: Liikenneministeriö on alustavasti asettanut seuraavat Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoit- 17592: teet vuodelle 1999: 17593: Vaikuttavuustavoitteet 17594: Uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 4,7 ja uusien kuljettajien liikennerikkomuksista 17595: johtuvien muistutuskirjeiden määrä alenee 5 %. 17596: Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneon- 17597: nettomuuksissa on alle 20 %. 17598: Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit poikkeavat enintään kolme prosenttiyksikköä alle tai 17599: seitsemän prosenttiyksikköä yli koko maan edellisen vuoden keskiarvosta. 17600: Ajoneuvorekisterin ajantasaisuutta parannetaan 5 % ja rekisterin virheiden määrää vähenne- 17601: tään 5 %. 17602: Palvelutavoitteet 17603: Katsastustoimipaikoille suoritetaan vähintään 100 tarkastuskäyntiä ja 80 valvontakäyntiä ja 17604: niistä annetaan toimipaikoille palaute. 17605: Hakemusasiat ratkaistaan keskimäärin alle 14 päivässä. 17606: Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 80 prosenttia. 17607: Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on vähintään 3,5. 17608: Kannattavuustavoite 17609: Maksullisenjulkisoikeudellisen toiminnan ylijäämä on 14,9 milj. mk, mikä on 9,5 %toiminnan 17610: budjetoiduista tuotoista. Ylijäämästä pääosa aiheutuu itäliikenteen kuorma-autoilta perittävistä 17611: luvista. 17612: 31.24 321 17613: 17614: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan ylijäämä on 3,0 milj. mk, mikä on 17615: 7,5 % toiminnan budjetoiduista tuotoista. 17616: 17617: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 mk): 17618: 17619: 1997 1998 1999 17620: toteutunut ennuste TAE 17621: TUOTOT 17622: Julkisoikeudelliset suoritteet 17623: - rekisteröinti 73 186 88 014 94 921 17624: -tekniikka 9 629 9563 9930 17625: - kuljettajatoiminnot 33 767 27005 52275 17626: Liiketaloudelliset suoritteet 41 860 66460 71194 17627: Tuotot yhteensä 158 442 191 042 228 320 17628: 17629: KUSTANNUKSET 17630: Julkisoikeudelliset suoritteet 17631: - rekisteröinti 70934 84142 81 378 17632: -tekniikka 7 946 10009 10548 17633: - kuljettajatoiminnot 33 425 25 290 50264 17634: Liiketaloudelliset suoritteet 40156 64725 68 030 17635: Kustannukset yhteensä 152 461 184 166 210 220 17636: 17637: YLIJÄÄMÄ 17638: Julkisoikeudelliset suoritteet 17639: - rekisteröinti 2252 3 872 13 543 17640: -tekniikka 1 683 -446 -618 17641: - kuljettajatoiminnot 342 1 715 2011 17642: Liiketaloudelliset suoritteet 1704 1735 3 164 17643: Ylijäämä yhteensä 5 981 6876 18 100 17644: 17645: KUSTANNUSVASTAAVUUS % 17646: J ulkisoikeudelliset suoritteet 17647: - rekisteröinti 103 105 117 17648: -tekniikka 121 96 94 17649: - kuljettajatoiminnot 101 107 104 17650: Liiketaloudelliset suoritteet 104 103 105 17651: Kustannusvastaavuus % yhteensä 104 104 109 17652: 17653: 17654: 17655: 17656: 24. Tielaitos 17657: 17658: Se l v i t y s o s a : Tielaitos vastaa yleisistä teistä ja pitää tieverkkoa liikenteen edellyttämässä 17659: kunnossa. Tielaitos luo tienkäyttäjille edellytyksiä sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen sekä pa- 17660: rantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla niiden kuljetusten sujuvuuden. Tielaitos ke- 17661: hittää tieverkkoa osana eri liikennemuotojen yhteistä liikennejärjestelmää. 17662: Yleisiä teitä on 77 800 km. Henkilöliikenne kasvoi pääteillä vuonna 1997 noin 3 % ja raskas 17663: ajoneuvoliikenne 9 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan noin 3% vuonna 1999. 17664: 322 31.24 17665: 17666: Tielaitos toimii sisäisesti jakautuneena tiehallintoon ja tuotantoon. Tiehallinto määrittää tienpi- 17667: don palvelutason, vastaa viranomaistehtävistä ja ostaa tienpidon pääosin laitoksen omalta tuotan- 17668: noita, mutta myös muilta alalla toimiviita tuottajilta. Tuotanto vastaa käytännön tienpidosta oma- 17669: na työnä tai alihankintoina. 17670: Tiehallinnon tehtäviä ovat tienpidon suunnittelu, tienpidon teettäminen sekä liikenteen ohjaus 17671: ja palvelut. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. Tuotannolla on 17672: neljä liiketoiminta-aluetta: urakointi ja konsultointi sekä vienti- ja lauttayksiköt. Urakoinnin neljä 17673: tuotantoaluetta vastaavat rakentamisesta ja kunnossapidosta. Suunnittelu-, mittaus- ja maatutki- 17674: muspalveluista vastaa konsultointi. 17675: Tienpito muodostuu hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista. Hoidolla turvataan teiden päivit- 17676: täinen liikennöitävyys kaikissa olosuhteissa ympäri vuoden. Ylläpidolla ja korvausinvestoinneil- 17677: ta varmistetaan tieverkon rakenteellisen kunnon säilyminen. Laajennusinvestoinneilla paranne- 17678: taan tiestön liikenneturvallisuutta ja palvelutasoa liikenteen kysyntää ja muuttuneita ympäristö- 17679: vaatimuksia vastaaviksi. Uusinvestoinneilla parannetaan olennaisesti tieverkkoa tai tieosuuden 17680: palvelutasoa. Merkittävät laajennus- ja uusinvestoinnit rahoitetaan tieverkon kehittämisen mää- 17681: rärahoista. Tieinvestointien valinnassa otetaan erityisesti huomioon elinkeinoelämän kuljetustar- 17682: peet ja liikenneturvallisuusnäkökohdat Toimenpiteitä suunnataan moniongelmaisille vilkaslii- 17683: kenteisille pääteille. Keskeneräisten hankkeiden valmistuminen viivästyy kehittämismääräraho- 17684: jen supistuessa. 17685: Tienpidon päämäärinä ovat päivittäisen liikennöitävyyden ja elinkeinoelämän kuljetusten suju- 17686: vuuden turvaaminen, liikenteen turvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen torjuminen 17687: sekä tieverkon kunnon säilyttäminen. Päämääränä on, että elinkeinoelämän kuljetusten matka- 17688: ajat eivät lisäänny ja että matka-aikojen ennustettavuus ei heikkene liikenteen kasvusta huolimat- 17689: ta. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi merkitsee noin 35-40 17690: kuolemaan johtaneen onnettomuuden vähentämistä tienpitotoimenpiteillä vuoteen 2005 mennes- 17691: sä. Liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään tarkistettavan vuoteen 2004 ulottuvan toimenpide- 17692: ohjelman mukaisesti ja ympäristöasiat sisäistetään osaksi tienpitoa. Tieverkon kunto säilyy ny- 17693: kytasolla päätieverkolla ja muilla vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Vähäliikenteisten, harvaan 17694: asuttujen alueiden teiden kunto voi kuitenkin laskea. 17695: Liikenneministeriö on asettanut Tielaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 17696: 1999: 17697: Liikenneturvallisuus 17698: Tielaitoksen toimenpiteillä vähennetään ainakin 45 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuut- 17699: ta. Tielaitos täsmentää taajamien nopeussäätelyn periaatteet ja kehittää uusia toimintamalleja ja 17700: tienpidon toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Jalankulku-ja pyöräilyliikenteen 17701: turvallisuutta parannetaan lisäämällä kevyen liikenteen väyliä yhteistyössä kuntien kanssa. 17702: Liikenteen sujuvuus 17703: Elinkeinoelämän kuljetusten ennustettavuutta ja sujuvuutta parannetaan. Tielaitos kehittää 17704: tienpidon teettämistä ja työmaiden liikennejärjestelyjä siten, että työmaiden liikenteelle aiheutta- 17705: ma haitta vähenee. 17706: Tieverkon kunto 17707: Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy enintään 200 km vuoden 1998 tasosta 17708: ollen enintään 6 400 km (12,8% päällystetystä tieverkosta). Runkokelirikkoisia sorateitä paran- 17709: netaan siten, että niiden liikenteelle aiheuttama haitta vähenee 25 %. 17710: Ympäristö 17711: Tielaitoksen toimenpiteillä vähennetään 5 000 asukkaan kokemia meluhaittoja ja suojataan 17712: pohjavesiä lisää vähintään 20 kilometrin matkalla. 17713: Liukkaudentorjunnassa käytettävän tiesuolan määrää vähennetään. 17714: 31.24 323 17715: 17716: Tienpidon taloudellisuus 17717: Tienpidon tuotteiden ja palveluiden hintataso laskee. Tiehallinnon toimintamenot ovat kor- 17718: keintaan 526 milj. mk. Tielaitos parantaa tienpidon investointien taloudellisuuden arviointia. 17719: Teettämisen kehittäminen 17720: Tienpidon kilpailuttamista lisätään siten, että myös Tielaitoksen tuotanto voi osallistua kilpai- 17721: luun. Tuotanto parantaa valmiuksiaan avoimeen kilpailuun. 17722: Tienpidon menojen ja tulojen erittely: 1997 tot. 1998 TA 1999TAE 17723: milj. mk milj. mk milj. mk 17724: Perustienpito (21) 3 231 3 047 3 051 17725: Tulot 180 161 181 17726: - maksullisen toiminnan tulot 122 106 136 17727: -muut tulot 58 55 45 17728: Menot 1> 3 411 3 208 3232 17729: - Tiehallinnon toimintamenot2> 528 544 526 17730: -Hoito 1 384 1 302 1290 17731: -Ylläpito ja korvausinvestoinnit 914 773 885 17732: - Laajennus- ja uusinvestoinnit 473 488 440 17733: - Suunnittelu 112 101 91 17734: Tieverkon kehittäminen (77) 827 817 691 17735: - Laajennus ja uusinvestoinnit 1) 760 757 641 17736: - Suunnittelu 1> 67 60 50 17737: Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (78) 84 67 67 17738: Tieverkon jälkirahoitushankkeet (79) 4 8 37 17739: Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 17740: (87) 164 150 160 17741: LUVUN 31.24 NETTOMENOT 4 310 4089 4006 17742: 1) 17743: Luvut arvioita. 17744: 2) Tiehallinnon toimintamenot sisältävät varsinaisten toimintamenojen lisäksi mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, 17745: liikenteen ohjauksesta ja palvelusta sekä liikennejärjestelmäsuunnittelusta, tarveselvityksistä ja esisuunnittelusta 17746: aiheutuvat menot. 17747: 17748: 17749: 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha loudellisin perustein määräytyvien vuokrien 17750: 2 v) alentamiseen. 17751: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- 17752: 3 051 000 000 mk. hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia 17753: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden pe- toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus- 17754: rustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yk- osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pi- 17755: sityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesaluei- lottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien 17756: den hankinnoista sekä Tielaitoksen kiinteis- hankkeiden kansallisten osuuksien maksami- 17757: tönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. seen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa 17758: Määrärahaa saa lisäksi käyttää tileistä poistoi- käyttää EU:n TEN -hankkeiden menoihin. 17759: hin ja alan museotoiminnan tukemiseen. Mo- Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk EU:n 17760: mentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lä- aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehank- 17761: hialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa keiden kansallista rahoitusosuutta varten. 17762: käyttää myös palvelusuhdeasuntojen liiketa- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 17763: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- 17764: kehitysrahaa. 17765: 324 31.24 17766: 17767: Se l v ityso sa : Momentin nimike on lötyövuoden siirtona momentille 26.75.21, 17768: muutettu. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käyte- 350 000 mk kahden henkilötyövuoden siirtona 17769: tään enintään 5 milj. mk. momentille 29.01.21, 400 000 mk yhden hen- 17770: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- kilötyövuoden siirtona momentille 31.01.21, 17771: oon vähennyksenä 295 000 mk kahden henki- 600 000 mk neljän henkilötyövuoden siirtona 17772: lötyövuoden siirtona momentille 25.10.23, momentille 34.06.21 ja 1 244 000 mk kahdek- 17773: 585 000 mk neljän henkilötyövuoden siirtona san henkilötyövuoden siirtona momentille 17774: momentille 26.07.21, 3 750 000 mk 23 henki- 35.40.21. 17775: Perustienpidon menojen ja tulojen erittely: Tiehallinto Tuotanto Tielaitos 17776: mk mk mk 17777: Bruttomenot 522 800 000 2 709 200000 3 232000000 17778: Maksullisen toiminnan menot 6000000 120000000 126 000000 17779: Muut toimintamenot 516 800 000 2 589 200000 3 106000000 17780: Bruttotulot 15 000 000 166000000 181 000 000 17781: Maksullisen toiminnan tulot 6 000000 130000000 136 000 000 17782: - julkisoikeudelliset suoritteet 6 000000 0 6 000 000 17783: - muut suoritteet 0 130 000 000 130000 000 17784: Muut tulot 9 000000 36000000 45 000000 17785: Nettomenot 507 800000 2 543 200000 3 051 000 000 17786: 17787: 1999 määräraha 3 051 000 000 Se l v i t y s osa : Euroopan Investointi- 17788: 1998 määräraha 3 046 900 000 pankki (EIP) on myöntänyt valtiolle vuosina 17789: 1998 lisämääräraha 28 250 000 1994-1997 yhteensä 2 138 milj. markan lainat, 17790: 1997 tilinpäätös 3 103 837 408 jotka käytetään hankkeiden Vt 1 Turku-Pai- 17791: mio, Bemböle-V anhakartano, Koskenkylä-Lo- 17792: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha viisa, Vt 3 Hämeenlinna-Iittala, Helsinki-Kehä 17793: II, Vantaan lentoasema-Kehä 1 ja Vt 21 Kemi- 17794: 2 v) 17795: Tornio rakentamiseen. Lainat sisältyvät laina- 17796: Momentille myönnetään 691 000 000 mk. erien nostovuosien tuloarvion momentin 17797: Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan 15.03.01 tuloihin. 17798: merkittävien tieverkon laajennus- ja uusinves- Keskeneräisiä hankkeita joudutaan hidasta- 17799: tointien toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, maan, mikä lisää rakentamiskustannuksia. 17800: myöhemmin toteutettavien hankkeiden suun- Seuraavassa laskelmassa on esitetty yhteenve- 17801: nittelusta ja muista valmistelevista töistä ai- to talousarvioesitykseen sisältyvien tieverkon 17802: heutuviin menoihin. Tielaitos saa tehdä sitou- kehittämisen hankkeiden ja suunnittelun rahoi- 17803: muksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuo- tustarpeesta vuosina 1999-2002: 17804: den 1999 jälkeen menoja vuoden 1998 17805: kustannustasossa enintään 1 540 000 000 mk. 17806: 17807: 1999 2000 2001 2002 17808: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 17809: Keskeneräiset hankkeet 731 789 489 262 17810: Tieverkon kehittämisen suunnittelu 50 50 50 50 17811: Muu rahoitus -90 -30 -20 -10 17812: Rahoitustarve 691 809 519 302 17813: 31.24 325 17814: 17815: Hanke-erittely: 17816: Arvioidut 17817: Valmis Kust.arvio Jo budjetoitu kustannukset 17818: liikenteelle mmk mrnk mk 17819: KESKENERÄISET TIEHANKKEET 17820: 1. UUSINVESTOINNIT 17821: Vt 1 Turku-Paimio (E 18) 1997 928 926 2 000000 17822: Vt 1 Paimio-Muurla (E 18) 2002 890 89 150000000 17823: Vt 2 Porin keskusta 1999 41 30 4 600000 17824: Vt 3 Hämeenlinna-Iittala 1996 323 295 13 000000 17825: Vt 3 Iittala-Kulju 2000 880 432 215 000000 17826: Vt 5 Vehmasmäki-Hiltulanlahti 2001 130 20 8 000000 17827: Vt 6 Imatra-Kaukopää 1997 298 296 2 000000 17828: Vt 14 Kyrönsalmen silta, Savonlinna 2000 90 17 35 000000 17829: Vt 21 Kemi-Tornio 2001 370 95 90000000 17830: Vt 25 Hanko-Skogby 2001 90 15 5 000 000 17831: Kt 45 Pakinkylän eritasoliittymä 1998 150 145 4 900000 17832: Kt 51 Matinkylä-Helsinki 1996 380 364 16 100 000 17833: Mt 102 Kehä II Länsiväylä-Turuntie 2000 310 174 70000000 17834: Helsinki-Vantaan lentoaseman tiejärj. 2000 145 25 40 000000 17835: 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT 17836: Vt 5 Seppälänjoki-Vihantasaimi 2000 120 25 50000 000 17837: Tasoristeysten poisto pääradoilta 2002 100 29 15 000000 17838: Helsinki-Tampere-radan tiejärjest. 1998 126 116 10000000 17839: Keskeneräiset hankkeet yhteensä 5 371 3 093 730 600000 17840: 17841: TasoristeysteD poisto pääradoilta sisältää 1999 määräraha 67 000 000 17842: Kotka-Vainikkala -radan tasoristeysten lisäksi 1998 määräraha 67 000 000 17843: yhteysvälit Riihimäki-Kouvola ja Turku-Toi- 1997 tilinpäätös 84 123 581 17844: jala, minkä vuoksi kustannusarviota on tarkis- 17845: tettu 50 milj. markasta 100 milj. markkaan. 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakenta- 17846: minenja kunnossapito (siirtomääräraha 2 v) 17847: 1999 määräraha 691 000 000 17848: Momentille myönnetään 37 000 000 mk. 17849: 1998 määräraha 817 000000 Määrärahaa saa käyttää Järvenpää- 17850: 1998 lisämääräraha 1 752 000 Lahti -moottoritien rakentamista ja kunnossa- 17851: 1997 tilinpäätös 942 500000 pitoa koskevasta yksityisrahoitussopimuksesta 17852: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sopi- 17853: 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arvio- muksen valvonnasta aiheutuvien menojen 17854: määräraha) maksamiseen. 17855: Momentille myönnetään 67 000 000 mk. Se lv i ty s osa: Vt 4 Järvenpää-Lahti 17856: Määrärahaa saa käyttää Tielaitoksen ja ulko- -osuuden toinen ajorata (69,3 km) rakennetaan 17857: puolisten välisiin sitoumusosuuksiin perustu- moottoritieksi jälkirahoitusmenettelyllä. 17858: viin töihin. Hankkeeseen sisältyy suunnittelun ja rakenta- 17859: S e l v i t y s o s a : Ulkopuolisille tehtävistä misen lisäksi myös tieosuuden kunnossapito- 17860: tietöistä perittävät korvaukset on merkitty tu- vastuu. Valtion maksut on sidottu 17861: loina momentille 12.31.25. liikennesuoritteeseen ja tienkäyttäjille taejot- 17862: tavaan palvelu- ja hoitotasoon. Sopimuksesta 17863: on arvioitu aiheutuvan valtiolle runsaan 1,2 17864: mrd markan menot koko sopimuskaudella 17865: 326 31.25 17866: 17867: 1.5.1997-31.3.2012. Vuoden 1999 menot ovat kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/ 17868: noin 37 milj. mk. Tie avataan liikenteelle ko- 1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen 17869: konaisuudessaan vuoden 1999 loppuun men- maksamiseen. 17870: nessä. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tar- 17871: vittavien alueiden hankkimiseen ja korvaami- 17872: 1999 määräraha 37 000 000 seen ennen tiesuunnitelman vahvistamista. 17873: 1998 määräraha 8 000 000 Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/ 17874: 1997 tilinpäätös 2000000 1954) mukaisten korkohyvitysten maksami- 17875: seen luottolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin 17876: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankin- ei hyväksytä uusia lainoja. 17877: nat ja korvaukset (arviomääräraha) 17878: 1999 määräraha 160 000 000 17879: Momentille myönnetään 160 000 000 mk. 17880: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä anne- 1998 määräraha 150 000 000 17881: tun lain (24311954) ja asetuksen (487/1957) 1997 tilinpäätös 163 984 956 17882: mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä 17883: 17884: 17885: 17886: 25. Tienpidon valtionavut 17887: 17888: 50. (31.99.50) Valtionapu yksityisten teiden usten sekä ojitusten, avustamiseen. Kunnossa- 17889: kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomää- pitoa on tarkoitus avustaa vain erityisistä syistä 17890: räraha 3 v) teillä, joilla on paikkakunnan liikenteessä huo- 17891: Momentille myönnetään 30 000 000 mk. mattava merkitys tai teillä, joiden pituus on yli 17892: Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä an- kolme kilometriä ja joilla kunnossapidon ta- 17893: netun lain ja asetuksen mukaisten valtionapu- loudellinen rasitus on osakkaiden vähyyden 17894: jen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossa- vuoksi kohtuuton sekä teillä, joilla tieverkolli- 17895: pitoon ja parantamiseen. Määrärahasta käyte- sen asemansa vuoksi tai muusta syystä on mer- 17896: tään 9 000 000 mk Pohjois-Suomen yksityisiin kittävästi ulkopuolisten läpikulkuliikennettä, 17897: teihin vanhojen metsien suojelupäätöksen jota ei voida saada kunnossapitoon osalliseksi. 17898: kompensaationa. 17899: S e 1v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus 1999 määräraha 30 000 000 17900: ensisijaisesti käyttää yksityisten teiden paran- 1998 määräraha 30 000 000 17901: tamistöiden, kuten siltojen ja rumpujen karja- 1997 tilinpäätös 30000 000 17902: 17903: 17904: 17905: 30. Merenkulkulaitos 17906: 17907: Se 1v i ty s osa: Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja 17908: kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulku- 17909: laitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaisteh- 17910: tävistä. 17911: Meriliikenteen määrä vuonna 1997 oli 82 milj. tonnia, josta ulkomaanliikennettä 73,8 milj. ton- 17912: nia, ja arvio vuodelle 1999 on 87 milj. tonnia, josta ulkomaanliikennettä 77,3 milj. tonnia. Yllä- 17913: pidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 849 km ja muiden väylien 10 732 km. Talvi- 17914: 31.30 327 17915: 17916: kauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki 17917: myös talvikaudella. 17918: Liikenneministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet 17919: vuodelle 1999: 17920: Odotusajat 17921: Keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Luotsaustoimin- 17922: nassa ei ole lainkaan odotusaikaa. 17923: Merenkulun turvallisuus 17924: Kauppamerenkulun onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee. 17925: Vuoden 1999 tavoite on, ettei ylitetä 20 onnettomuutta. 17926: Ympäristö 17927: Toteutetaan merenkulkulaitoksen ympäristöohjelmaan vuodelle 1999 ajoitetut toimet. 17928: Kustannusvastaavuus 17929: Väylämaksun kustannusvastaavuus on 96% (v. 1997 94 %, arvio 1998 95 %) ja luotsausmak- 17930: sun 85 % (v. 1997 63 %, arvio 1998 63 % ). Liiketaloudellisten perustein hinnoiteltujen suorittei- 17931: den kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla. 17932: Taloudellisuus 17933: Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 7,7 mk kuljetettua tonnia kohden. 17934: 17935: 17936: 17937: Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely: 17938: 1997 tot. 1998 TA 1999TAE 17939: milj. mk milj. mk milj. mk 17940: Toimintamenot (21) 515,0 69,0 50,0 17941: Tulot toiminnasta 221,2 657,6 705,0 17942: Toimintamenot 736,2 726,6 155,0 17943: Alusten hankinta (70) 339,8 253,0 141,0 17944: Väyläverkon kehittäminen (77) 72,5 140,0 26,0 17945: Maa- ja vesialueiden hankinta (87) 0,5 0,4 0,4 17946: LUVUN 31.30 NETTOMENOT 927,8 462,4 217,4 17947: 328 31.30 17948: 17949: 17950: Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin 1999: 17951: Lasken- Kustan- Kustan- 17952: Toiminta- nalliset nukset Ylijäämä/ nusvas- 17953: Tuotot kustannukset Poistot 1> korot 1) yhteensä Alijäämä taavuus 17954: 1 ()()()mk 1 ()()()mk 1000 mk 1 ()()()mk 1 OOOmk 1 OOOmk % 17955: Väylämaksulla katetta- 17956: vat tehtävät yhteensä 438 425 229 932 95 935 130 560 456 427 -18 002 96,1 17957: - väylänpito 114 099 34686 54557 203 342 17958: - jäänmurto 115 833 61249 76003 253 085 17959: Muun vesiliikenteen 17960: väylänpito rannikolla 236 38 835 6949 7 687 53 471 -53 235 0,4 17961: Sisävesien väylänpito 3 312 100 097 26296 35 583 161 976 -158 664 2,0 17962: Luotsaus 187 896 191 062 14 061 15 483 220 606 -32 710 85,2 17963: Yhteysalusliikenne 2 815 35 596 6485 6 653 48 734 -45 919 5,8 17964: Alusturvallisuus 5 100 30219 808 198 31225 -26 125 16,3 17965: Liiketoiminta 67740 57 103 4985 5 652 67 740 0 100,0 17966: Muut viranomaistehtävi- 17967: en kaltaiset tehtävät 2070 46 800 1244 2902 50946 -48 876 4,1 17968: YHTEENSA 707 594 729 644 156 763 204 718 1 091 125 -383531 64,8 17969: 1) 17970: Poistot laskettu v. 1998 talousarvioesityksestä poiketen hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 6,7 %. 17971: 17972: Laskelman luvut eroavat momentin 31.30.21loppusummasta, koska budjettivuoden ja sitä ai- 17973: kaisempien vuosien investoinnit näkyvät siinä poistoajan puitteissa poistoina ja laskennallisina 17974: korkoina. Lisäksi taulukon luvuissa on huomioitu toimintamenomomentin edelliseltä vuodelta 17975: siirtyvä ja seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha. 17976: 17977: 21. (31.30.21 ja 22) Toimintamenot (osa Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoitukses- 17978: EU) (siirtomääräraha 2 v) sa on otettu huomioon lisäyksenä tukityöllis- 17979: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tettyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 17980: 50 000 000 mk. 460 000 mk kolmen henkilön siirtona momen- 17981: Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien tilta 34.06.02 ja 10 000 000 mk pienehköjen 17982: ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koske- väylätöiden ja talonrakennustöiden menojen 17983: vien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoi- siirtona momentilta 31.30.77. Saimaan kana- 17984: hin valtioneuvoston vahvistamien yleisten pe- van hoitokunnan menot on aiemmin suoritettu 17985: rusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää momentilta 31.30.(22). 17986: myös EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavia Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu 17987: tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kan- huomioon nettobudjetoitavina tuloina väylä- 17988: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- maksutulot, yhteysalusliikenteen tulot, luotsa- 17989: tion osalta. Määrärahasta on varattu 1 100 000 ustulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, 17990: mk näiden hankkeiden kansallista rahoitus- monitoimimurtajien tulot, karttatuotannon tu- 17991: osuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös lot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, 17992: EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitys- vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamak- 17993: menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös palve- sut Luotsausmaksuja ehdotetaan korotetta- 17994: lussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein vaksi 36 %. Kauppamerenkulun jäänmurtotoi- 17995: määräytyvien vuokrien alentamiseen. minnan menot on mitoitettu 620 toimintapäi- 17996: vän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, 17997: 31.30 329 17998: 17999: jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannik- suoritetuista hankinnoista aiheutuu vuonna 18000: koseuduilla. Linjaluotsauksen lisääntymisen 1999 131 000 000 mk, vuonna 2000 18001: vaikutukset luotsaustoiminnan palvelutasoon 121 000 000 mk, vuonna 2001 111 000 000 18002: ja resurssien mitoitukseen selvitetään. mk sekä vuosina 2002-2003 101 000 000 mk. 18003: Jäänmurtajien peruskorjauksiin on vuodelle 18004: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 varattu 10 000 000 mk. 18005: Bruttomenot 754 992000 18006: Maksullisen toiminnan erillisme- 1999 määräraha 141 000 000 18007: not 509 463 000 1998 määräraha 253 000 000 18008: Muut toimintamenot 245 529 000 1997 tilinpäätös 325 000 000 18009: Bruttotulot 704 992000 18010: Maksullisen toiminnan tulot 701 262 000 18011: - julkisoikeudelliset suoritteet 633 522 000 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomäärä- 18012: - muut suoritteet 67 740000 raha 3 v) 18013: Muut tulot 3 730 000 Momentille myönnetään 26 000 000 mk. 18014: Nettomenot 50000000 Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väy- 18015: lätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesira- 18016: 1999 määräraha 50 000 000 kennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta, 18017: 1998 määräraha 68 975 000 rakentamisesta ja peruskorjauksista ja turva- 18018: 1998 lisämääräraha 11 540 000 laitteiden vauriokorjauksista ja laitehankin- 18019: 1997 tilinpäätös 513 101 328 noista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 18020: merenkulkulaitoksen hallintaan kuuluvien ta- 18021: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) lojen uudisrakennus- ja perusparannusmenoi- 18022: Momentille myönnetään 141 000 000 mk. hin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU :n 18023: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on TEN-hankkeiden menoihin. 18024: muutettu. Vuosina 1993 ja 1994 hankittujen Se l v i t y s osa : Momentin nimike on 18025: jäänmurtajien hankinta- ja rahoitusmenot ovat muutettu. Momentilta on siirretty pienehköjen 18026: 1 232 000 000 mk ja niihin on aikaisemmin väylätöiden ja talonrakennustöiden menot mo- 18027: myönnetty 767 616 000 mk. Kassamenoja jo mentille 31.30.21. 18028: 18029: Hanke-erittely: 18030: Arvioidut 18031: Valmis Kustannusarvio Jo budjetoitu kustannukset 18032: liikenteelle 1000 mk 1000 mk mk 18033: 1. Kihti-Maarianhaminan väylä 1999 6 000 5 000 000 18034: 2. Saimaan kanavan ja syväväyläsulku- 18035: jen kaukokäyttölaitteiden tekeminen 2001 13 700 9 900 300000 18036: 3. Saimaan kanavan tuloväylän syven- 18037: täminen 2000 6 000 2 000 2 000 000 18038: 4. VTS-hankinnat 18 700 000 18039: Yhteensä 26 000 000 18040: 18041: Kihti-Maarianhamina väylällä liikennöivät 1999 määräraha 26 000 000 18042: autolautat ovat jatkuvasti suurentuneet. Prästs- 1998 määräraha 140 000 000 18043: kärin kohdalla väylä on tarkoitus oikaista ja sy- 1998 lisämääräraha 142 000 18044: ventää 7,5-8,0 metrin kulkusyvyyteen. Hanke 1997 tilinpäätös 84 000 000 18045: parantaa väylän turvallisuutta ja lyhentää alus- 18046: ten matka-aikoja. 18047: 330 31.31 18048: 18049: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arvio- Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on 18050: määräraha) muutettu arviomäärärahaksi. 18051: Momentille myönnetään 400 000 mk. 18052: Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden 1999 määräraha 400 000 18053: maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista 1998 määräraha 400 000 18054: varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han- 1997 tilinpäätös 400 000 18055: kintamenojen sekä vesilain (246/1961) mu- 18056: kaisten korvausten maksamiseen. 18057: 18058: 18059: 18060: (31.) Merentutkimuslaitos 18061: 18062: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.81 ja sen momentti 22 on siirretty momentiksi 18063: 31.81.22 sekä momentit 21 ja 28 on otettu huomioon momentin 31.81.21laskelmissa. 18064: 18065: 18066: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 18067: 18068: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- a) Määrärahasta saa käyttää enintään 18069: misen korkotuki (arviomääräraha) 2 000 000 mk valtioneuvoston vahvistamien 18070: Momentille myönnetään 250 000 mk. yleisten perusteiden mukaisesti avustusten 18071: Määrärahaa saa käyttää Merenkulkulaitok- maksamiseen ulkomaankaupan merikuljetuk- 18072: sen päätöksen mukaisesti luottolaitosten va- sia varten vuosina 1988-89 tilattujen tai hankit- 18073: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- tujen pienalusten hankintaa varten otettujen 18074: ta annetun lain (1015/1977) 2 §:n nojalla kaup- lainojen korkomenojen alentamiseen. Tuen 18075: pa- ja teollisuussatamien rakentamiseen myöntämisen edellytyksenä on, että laina on 18076: myönnetyistä korkotukilainoista luottolaitok- hyväksytty mainittuina vuosina tämän tuen pii- 18077: sille suoritettavien korkohyvitysten maksami- riin, ja ettei samaan tarkoitukseen ole myön- 18078: seen. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Ai- netty muuta valtion korkotukea tai avustusta. 18079: kaisemmin hyväksyttyjen korkotukilainojen Avustusta saa myöntää enintään 90% hyväk- 18080: korkohyvitys on neljän ensimmäisen lainavuo- syttävän koron määrästä enintään kymmenen 18081: den aikana 4 prosenttiyksikköä ja lainavuosien ensimmäisen lainavuoden aikana. Avustuksen 18082: 5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen myöntämisen edellytyksenä on, että aluksen 18083: lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta miehitys- ja muut käyttökustannukset eivät 18084: Se l v i t y s osa : Korkotukien maksami- estä aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä ai- 18085: nen päättyy vuoteen 2000 mennessä. kavälillä. Avustuksensaajan tulee sitoutua toi- 18086: minnan jatkamiseen Suomen lipun alla määrä- 18087: 1999 määräraha 250 000 ajaksi. 18088: 1998 määräraha 400 000 Määrärahaa saa käyttää myös vastaavanlai- 18089: 1997 tilinpäätös 921 266 siin korkotukimenoihin Ahvenanmaan maa- 18090: kuntalain (39/1978) nojalla hyväksytyistä lai- 18091: noista ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten 18092: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar- 18093: hankintaan. 18094: viomääräraha) b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten 18095: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. maksamiseen luottolaitoksille liikenneministe- 18096: Määrärahaa saa käyttää seuraavasti: riön vahvistamien yleisten perusteiden mukai- 18097: 31.32 331 18098: 18099: sesti luottolaitosten varoista myönnettävistä Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin 18100: eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/ hankintoihin myös silloin, kun hankinta rahoi- 18101: 1977) 2 §:n 6 kohdan (muut. 155711992) pe- tetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten rahoi- 18102: rusteella suomalaisille varustamotoimintaa tukseen myönnettävästä korkotuesta annettua 18103: harjoittaville yrityksille annetuille lainoille, lakia (117311990). Uusia korkotukilainoja ei 18104: jotka on tarkoitettu kotimaisilta telakoilta ta- myönnetä. 18105: pahtuviin lastialusten ja pääasiassa lastin kul- Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilaino- 18106: jetukseen tarkoitetun muun vesikuljetuskalus- jen korkohyvityksen määrä saa olla enintään 18107: ton hankintoihin ja peruskorjauksiin sekä ulko- kunakin vuonna tehdyn päätöksen mukainen. 18108: mailta käytettyinä ostettavien alle 1 600 Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on, 18109: bruttorekisteritonnin pienalusten hankintoihin. että aluksen miehitys- ja muut käyttökustan- 18110: Vain erittäin painavista syistä korkotukea voi- nukset eivät estä aluksen kannattavaa toimin- 18111: daan myöntää myös ulkomailta tapahtuvien taa pitkällä aikavälillä. 18112: uudishankintojen lainoihin. Määrärahaa saa Se l v i t y s o s a : Aikaisempina vuosina 18113: käyttää myös korkotukimenoihin Ahvenan- myönnetyistä korkotukilainoista sekä vuosina 18114: maan maakuntalain (3911978) nojalla hyväk- 1988-1989 tilatuille pienaluksille maksettavis- 18115: sytyistä lainoista ahvenanmaalaisten pienton- ta avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle 18116: nistoalusten hankintaan. menoja seuraavasti (milj. mk): 18117: 1999 2000 2001 2002 18118: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 19,0 16,0 7,5 2 18119: Pientonnistoavustuksista 2,0 1,5 1,0 18120: Yhteensä 21,0 17,5 8,5 2 18121: 18122: Pientonniston korkotukien maksaminen bruttovetoisuus oli 984 123 tonnia eli noin 18123: päättyy vuonna 2001 ja muiden korkotukien 61 %koko tonnistosta. Vuoden 1999 kuluessa 18124: vuonna 2004. rekisteriin arvioidaan merkittävän lisää 5 alus- 18125: ta. 18126: 1999 määräraha 21 000 000 18127: 1998 määräraha 31 000 000 1999 määräraha 154 000 000 18128: 1997 tilinpäätös 35 122 858 1998 määräraha 137 000 000 18129: 1997 tilinpäätös 116 752 336 18130: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette- 18131: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten 44. Saaristoliikenteen avustaminen 18132: turvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 820 000 mk. 18133: Momentille myönnetään 154 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 18134: Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen seen saariston kulkuyhteyksiä hoitaville lii- 18135: kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/ kennöitsijöille valtioneuvoston päätöksen 18136: 1991) mukaisen tuen maksamiseen alusluette- (250/1986) mukaisin perustein. Määrärahaa 18137: loon merkityille lastialuksille. saa lisäksi käyttää korkohyvityksen maksami- 18138: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- seen luottolaitoksille eräistä korkotukilainoista 18139: sa on otettu huomioon kauppa-alusluetteloon annetun lain (101511977) 2 §:n 4 momentin 18140: merkittyjen alusten määrän kasvu. Määräraha mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskor- 18141: vastaa miehistön palkoista maksettujen vero- jauksiin ja uudishankintoihin anneftaville lai- 18142: jen ja sosiaaliturvamaksujen määrää. noille. 18143: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai- 18144: vuoden 1997 lopussa merkittyjen 95 aluksen semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor- 18145: 332 31.40 18146: 18147: kohyvityksen määrä on neljän ensimma1sen Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista anne- 18148: lainavuoden aikana 4 %ja 5-8 lainavuosien ai- tun lain (189/1936) mukaisten avustusten mak- 18149: kana2 %. samiseen ammatissaan toimivien merimiesten 18150: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meri- 18151: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. pelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset 18152: myönnetään Merenkulkulaitoksen määrittele- 18153: 1999 määräraha 820 000 mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin. 18154: 1998 määräraha 820000 Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty 18155: 1997 tilinpäätös 753 063 momentille 11.19.02. 18156: 18157: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset 1999 määräraha 4000 000 18158: (arviomääräraha) 1998 määräraha 4000 000 18159: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 5 010 000 18160: 18161: 18162: 18163: 40. (31.58) Ratahallintokeskus 18164: 18165: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. Radanpidon tavoitteena on edistää rautatielii- 18166: kenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuoto- 18167: na niin kotimaassa, kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen 18168: liikenneväylä rautatieyritysten käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huo- 18169: mioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet. 18170: Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat sa- 18171: moilla raiteilla. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan liikennemääräs- 18172: tä. Vuonna 1997 tavaraa kulki rautateitse yli 40 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvi- 18173: oidaan kasvavan vuonna 1998 vajaat 4 %ja pysyvän vuonna 1999 saman suuruisena. Henkilölii- 18174: kenteessä tehtiin vuonna 1997 lähes 50 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 12 18175: miljoonaa ja lähimatkojen määrä 38 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan lievää kasvua vuo- 18176: sina 1998 ja 1999. 18177: Radanpitoon on ollut käytettävissä vuodesta 1995lähtien lisätalousarviot mukaan lukien brut- 18178: tomääräisesti 2,1-2,3 mrd markkaa vuosittain. Rataverkon yli-ikäisyys ja rautatieliikenteen mää- 18179: rät edellyttävät lähivuosina kunnostustyön jatkamista samalla panostuksella. Perusradanpidon 18180: painopiste on edelleen 1950- ja 1960-luvuilla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien 18181: päällysrakenteen uusimisessa. Kehittämisen painopiste on kapasiteetin lisäämisessä, kuten Hel- 18182: sinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen, sähköistyksen laajentamisessa ja turvallisuuden 18183: lisäämisessä. Junaturvallisuutta parannetaan poistamalla tasoristeyksiä ja nopeuttamaHa kulun- 18184: valvontalaitteiden rakentamista siten, että päärataverkon automaattinen kulunvalvonta on valmis 18185: vuoteen 2001 mennessä. 18186: Liikenneministeriö asettaa Ratahallintokeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuo- 18187: delle 1999: 18188: 31.40 333 18189: 18190: Rataverkon laajuus ja palvelutaso 18191: Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Vuoden 1999 lopussa rataverkko jakautuu palvelutaso- 18192: luokkiin seuraavasti: 18193: 18194: Henkilöliikenne Tavaraliikenne Ratakilometrit 18195: Palvelu- Nopeustaso Nopeustaso Akselipaino 18196: luokka kmlh kmlh tonnia V. 1998 V. 1999 18197: 18198: 18199: _1) 18200: 1 yli 140 100-120 25,0 18201: 2 120-140 60-100 22,5-25,0 1 613 1 613 18202: 3 60-120 60-100 22,5 3 159 3 159 18203: 4 40-80 16,0-20,0 898 898 18204: Yhteensä 5 670 5 670 18205: 1) 18206: Ensimmäisen luokan rata Helsinki- Tampere valmistuu noin vuonna 200 l 18207: 18208: Liikenteen sujuvuus 18209: Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista 18210: on korkeintaan 7 %. 18211: Liikennerajoitukset 18212: Tavoitteena on, että akselipainorajoituksia ei aseteta. Nopeusrajoitusten määrä kasvaa ja on 18213: enintään 900 raidekilometriä (14% raidekilometreistä). 18214: Turvallisuuden parantaminen 18215: Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 18216: 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi. 18217: Taloudellisuus 18218: Radanpidon tuotteiden yksikkökustannukset supistuvat 3 %. 18219: Ympäristöohjelma 18220: Ratahallintokeskuksen ympäristöohjelman toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan määrätietoi- 18221: sesti. 18222: 18223: Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely: 1997 1998 1999 18224: tot. TA TAE 18225: milj. mk milj. mk milj. mk 18226: Perusradanpito (21) 1 688 1 363 1380 18227: Tulot 402 407 439 18228: - Ratamaksu 300 320 350 18229: - Kiinteistönpidon tulot 70 55 64 18230: -Muut tulot 32 32 25 18231: Menot 2090 1770 1 819 18232: -Hallinto 31 34 35 18233: - Liikenteenohjaus 200 205 197 18234: -Kiinteistöjen ylläpito ja perusparannus 45 46 64 18235: - Radan kunnossapito ja käyttö 698 654 655 18236: - Suunnittelu, tutkimukset 28 27 18237: - Korvausinvestoinnit 1116 803 841 18238: Rataverkon kehittäminen (77) 207 278 257 18239: Helsinki-Leppävaara rata (78) 2 200 18240: Rataverkon maa-alueet (87) 1 6 10 18241: LUVUN 31.40 NEITOMENOT 1 898 1647 1 847 18242: 334 31.40 18243: 18244: 21. (31.58.21) Perusradanpito (osa EU) Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen 18245: (siirtomääräraha 2 v) suunnitelma on seuraava: 18246: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18247: 1 380 000 000 mk. milj. 18248: mk 18249: Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi 18250: Ratahallinnon kiinteistönpidosta aiheutuviin Korvausinvestoinnit 841 18251: menoihin, joukkoliikenteen tarkastusmaksu- -Helsinki-Tampere, perusparannus 195 18252: -Tampere-Seinäjoki, päällysrakenne 40 18253: toiminnan kuluihin, EU:n TEN-hankkeiden 18254: -Riihimäki-Kouvola, päällysrakenne 70 18255: tutkimus- ja suunnittelumenojen maksamiseen -Karjaa-Hanko, päällysrakenne 20 18256: sekä lähialueyhteistyöhön. -Kouvola-Pieksämäki, perusparannus 105 18257: Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa -Laurila-Rovaniemi, päällysrakenne 70 18258: Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, -Tampere-Jyväskylä, perusparannus 20 18259: että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem- -Muut korvausinvestoinnit 321 18260: pinä vuosina enintään 800 000 000 mk. Muu perusradanpito 978 18261: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Perusradanpito yhteensä 1 819 18262: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tu- 18263: loina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen Päätösosassa mainitun muun rakentamisval- 18264: lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ra- tuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle ai- 18265: tamaksu, omaisuuden myyntituotot lukuunot- heutuvan menoja vuonna 2000 noin 200 milj. 18266: tamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja ja mk ja vuonna 2001 noin 150 milj. mk. Vastaa- 18267: EU:n maksama TEN-rahoitus. Ratahallinto- vien aiemmin myönnettyjen valtuuksien käy- 18268: keskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, joka töstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 18269: määrätään rataverkkolain mukaan rataverkon vuonna 2000 noin 19 milj. mk ja vuonna 2001 18270: käytön, rataverkon tason ja markkinatilanteen noin 5 milj. mk. 18271: sekä radanpidon kustannusten perusteella. Ra- 18272: tamaksun perusmaksu lasketaan kuljetettujen 1999 määräraha 1 380 000 000 18273: tavaraliikenteen tonnimäärien mukaan ja 1998 määräraha 1 363 000 000 18274: muuttuva maksu henkilö- ja tavaraliikenteen 1997 tilinpäätös 1628 000 000 18275: toteutuneiden bruttotonnikilometrien mukaan 18276: siten, kuin liikenneministeriö tarkemmin mää- 77. (31.58. 77) Rataverkon kehittäminen 18277: rää Määrärahan mitoituksessa on otettu huo- (siirtomääräraha 2 v) 18278: mioon ratamaksun 30 000 000 markan lisäys Momentille myönnetään 257 000 000 mk. 18279: liikenteen kasvusta johtuen. Lisäksi määrära- Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittä- 18280: han mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomi- mishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen 18281: oon 6 000 000 mk kiinteistöjen peruskorjaus- hallintaan kuuluvien talojen uudisrakentami- 18282: menojen siirtona momentilta 31.40.77. sen menoihin. 18283: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si- 18284: Menojen ja tulojen erittely: mk 18285: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö- 18286: Bruttomenot 1819000000 hempinä vuosina enintään 630 000 000 mk. 18287: - Maksullisen toiminnan erillis- Selvitysosa: Euroopan Investointi- 18288: menot 64 000000 pankki (EIP) on myöntänyt valtiolle vuosina 18289: -Muut toimintamenot 1 755 000 000 1995-1998 yhteensä 3 500 milj. markan lainat, 18290: Bruttotulot 439 000000 18291: jotka käytetään seuraavien rataosien rakenta- 18292: - Maksullisen toiminnan tulot 64 000000 18293: - Ratamaksu 350000000 miseen, perusparantamiseen ja kehittämiseen: 18294: -Muut tulot 25 000 000 Turku-Helsinki, Riihimäki-Lahti, Helsinki- 18295: Nettomenot 1 380000000 Tikkurila, Helsinki-Seinäjoki, Karjaa-Hanko, 18296: Tampere-Pori/Rauma, Laurila-Rovaniemi, Py- 18297: 31.40 335 18298: 18299: häsalmi-Iisalmi, Kokemäki-Pori ja Toijala- kustannusarvio on 34 milj. mk, HK-suhde 2,4, 18300: Turku. Lainat sisältyvät lainaerien nostovuo- ja se on valmis vuonna 2001. Oulu-Rovaniemi 18301: den tuloarvion momentin 15.03.01 tuloihin. -hankkeen kustannusarvio on 251 milj. mk, 18302: Kiinteistöjen peruskorjausmenot 6 000 000 HK-suhde 1,6, ja se on valmis vuonna 2005. 18303: mk on siirretty momentille 31.40.21. Pohjois- Hankkeen Helsinki-Tampere rahoitukseen 18304: Suomen rataverkon sähköistys aloitetaan rata- käytetään myös perusradanpidon rahoitusta 18305: osilla Tuomioja-Raahe ja Oulu-Rovaniemi. 195 milj. mk. 18306: Hankkeet ovat yhteiskuntataloudellisesti kan- Kehittämisinvestointien alustava suunnitel- 18307: nattavia, mahdollistavat liikennekustannusten ma on seuraava: 18308: alentamisen ja parantavat rautatieliikenteen 18309: kilpailukykyä. Tuomioja-Raahe -hankkeen 18310: 18311: Kustannusarvio milj. Käytetty Myönnetään 18312: mk milj. mk mk 18313: Kehittämisinvestoinnit: 18314: 18315: Helsinki-Tampere, tason nosto 770 385 115 000 000 18316: Tampere-Pori/Rauma, sähköistys 246 241 4000000 18317: Toijala-Turku, sähköistys 150 100 45 000 000 18318: Tuomioja-Raahe, sähköistys 34 4 000000 18319: Oulu-Rovaniemi, sähköistys 251 4 000000 18320: Kulunvalvonnan ratalaitteet 359 199 64 000000 18321: Tasoristeykset pääradoilla 20000000 18322: Talonrakennukset 1000000 18323: Kehittäminen yhteensä 1 810 925 257 000000 18324: 18325: 1999 määräraha 257 000000 ja vuonna 2000 noin 200 milj. mk ja vuonna 18326: 1998 määräraha 278 000000 2001 noin 33 milj. mk. 18327: 1997 tilinpäätös 218 000 000 18328: 1999 määräraha 200 000 000 18329: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra- 1997 tilinpäätös 85 000 000 18330: kentaminen (siirtomääräraha 3 v) 18331: Momentille myönnetään 200 000 000 mk. 87. (31.58.87) Rataverkon maa-alueiden 18332: Määrärahaa saa käyttää Helsinki-Leppävaa- hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) 18333: ra kaupunkiradan rakentamisesta valtiolle ai- Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 18334: heutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan- 18335: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si- pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun 18336: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö- lain mukaista toimintaa varten hankittavien 18337: hempinä vuosina enintään 233 000 000 mk. maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi- 18338: Se l v i t y s o s a : Hanke tehdään yhteis- mitusmaksusta annetun lain (588/1995) mu- 18339: työssä Helsingin ja Espoon kaupunkien kans- kaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami- 18340: sa. Hankkeen valtion 518 milj. markan rahoi- seen. 18341: tusosuuteen on myönnetty 85 milj. mk vuoden 18342: 1997 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Val- 1999 määräraha 10 000 000 18343: tuudesta valtiolle arvioidaan aiheutuvan meno- 1998 määräraha 6 000 000 18344: 1997 tilinpäätös 753 154 18345: 18346: 18347: 18348: 13 380149M 18349: 336 31.41 18350: 18351: (41.) Ajoneuvohallintokeskus 18352: 18353: Se l v i t y s osa: Luku on siirretty luvuksi 31.20. 18354: 18355: 18356: 50. (31.92) Ilmailulaitos 18357: 18358: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet 18359: Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että ilmai- 18360: lu on mahdollisimman turvallista, tehokasta, tarkoituksenmukaista ja taloudellista. 18361: Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan liiketoi- 18362: minnan edellytysten mukaisesti. Palveluiden tarjonnassa ja kehittämisessä on huomioitava asiak- 18363: kaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä yhteiskunnan tarpeet. Suomen lentoasemia ja lennon- 18364: varmistusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja niitä kehitetään niiden 18365: palvelujen kysyntää vastaavasti. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen reittiliikenteen 18366: edellyttämät palvelut. 18367: Ilmailulaitoksen tavoitteena on hyödyntää liiketoiminnassaan lentoasemien läheisyydessä ole- 18368: via laitoksen maa-alueita lentoliikenteen ja yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti 18369: ja pitäen lentoasemien hyvää toimintaa ensisijaisena lähtökohtana. 18370: 2. lnvestointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet 18371: Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 550 milj. mk. Li- 18372: säksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 1999 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua 18373: menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet liit- 18374: tyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman edelleen kehittämiseen sekä lennonvarmistusjärjestelmän 18375: uusinnan loppuunsaattamiseen. 18376: Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailulaitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta oma- 18377: velkaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai 11- 18378: mailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 100 milj. 18379: mk lainojen vakuudeksi. 18380: 3. Lainanotto 18381: Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n 2 mo- 18382: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk. 18383: Selvitysosa: Verovapaa myynti poistuu ED-alueelta 1.7.1999, josta aiheutuu Ilmailulai- 18384: tokselle vuosi tasolla noin 40 milj. mk heikennys tulokseen. Ottaen huomioon tämän ja eduskun- 18385: nan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet, valtioneuvosto on talousarvio- 18386: esityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi 30 milj. 18387: mk vuonna 1999. 18388: Valtio maksaa Ilmailulaitokselle sotilasilmailulle annettavista palveluista erikseen tehtävän 18389: palvelusopimuksen mukaan määräytyvät maksut. 18390: Ilmailulaitoksen viranomaisyksikön lentoturvallisuushallinnon palveluiden hinnoittelussa ote- 18391: taan huomioon liikenneturvallisuuden vaatimukset ja ilmailun edistäminen. 18392: Vuonna 1999 viranomaisyksikön arvioidut tuotot ulkopuolisilta asiakkailta on 4,4 milj. mk ja 18393: viranomaisyksikön arvioidut käyttötoiminnan kulut 20,5 milj. mk. Talouden alijäämä, 16,1 milj. 18394: mk katetaan Ilmailulaitoksen muulla toiminnalla. Tästä summasta noin 3,1 milj. mk on Ilmailu- 18395: laitoksen oman toiminnan viranomaisvalvonnasta aiheutuneita kuluja. Loppuosa, 13 milj. mk, on 18396: yleisiä viranomaistoiminnasta aiheutuneita kuluja, kuten kansainvälinen yhteistyö, normien val- 18397: mistelu, vaaratilanteiden ja rikkomusten tutkinta sekä hallinnolliset tehtävät ja tukipalvelut 18398: 31.50 337 18399: 18400: Liikenneministeriö asettaa viranomaisyksikölle toiminnalliset tavoitteet. 18401: Investointeihin on arvioidun tuloksen toteutuessa tarkoitus käyttää investointiohjelman mukaan 18402: noin 492 milj. mk, joka rahoitetaan tulorahoituksella 288 milj. mk (59%) ja loppuosa pääosin 18403: erikseen eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla. 18404: Ilmailulaitos on sopinut pitkäaikaisen rahoituksen järjestämisestä vuosiksi 1998-2000 siten, 18405: että terminaali en välisen keskusosan II vaihe ja Helsinki-Vantaan lentoaseman III kiitotie toteu- 18406: tetaan suunnitelmien mukaisesti. 18407: Lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan ja sen liitännäisinvestointien kokonaiskustannusarvio 18408: on noin 350 milj. mk. Lennonvarmistusjärjestelmästä on otettu käyttöön radioasemaverkosto 18409: vuonna 1997 ja vuoden 1998 lopussa valmistuvat Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoaseman 18410: uudet lennonvarmistusjärjestelmät Koko uusinta on valmis vuoden 2001 loppuun mennessä. 18411: Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaan ja kotimaan terminaalien välisen keskusosan I vaihe 18412: valmistui vuonna 1996. Keskusosan II vaiheen rakentaminen aloitettiin vuonna 1997 ja se val- 18413: mistuu aikataulun mukaisesti syksyllä 1999. Keskusosan II vaiheen kustannusarvio on noin 370 18414: milj. mk. 18415: Helsinki-Vantaan lentoaseman III-kiitotien rakentaminen on aloitettu vuonna 1997 ja se on 18416: mahdollista saada valmiiksi aikaisintaan vuoden 2002 aikana. Rakentamisaikataulu määräytyy 18417: lentoliikenteen kysynnän edellyttämällä tavalla. 18418: Helsinki-Vantaan lentoaseman investointien valmistumisen myötä tulee Ilmailulaitoksen in- 18419: vestointiaste laskemaan merkittävästi vuoden 2000 jälkeen. 18420: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodeksi 1999 on 18421: seuraava: 18422: 18423: milj. mk 18424: Kaluston hankinta ja muu käyttöomaisuus 115 18425: Lentokenttien talonrakennustyöt 181 18426: Lentokenttien maa-alueet ja rakentaminen 196 18427: Yhteensä 492 18428: 18429: 18430: 18431: 1997 1998 1999 18432: Tunnuslukutaulukko toteuma ennakoitu TAE 18433: 18434: 18435: Liikevaihto, milj. mk 977 981 960 18436: -muutos% 15,9 0,4 -2,1 18437: Käyttökate, milj. mk 311 307 282 18438: - käyttökate % liikevaihdosta 32 31,3 29,4 18439: Voitto milj. mk 73 60 30 18440: - voitto % liikevaihdosta 7,5 6,1 3,1 18441: Sijoitetun pääoman tuotto% 3,0 2,6 1,6 18442: Omavaraisuusaste % 85 84 76 18443: Investoinnit % liikevaihdosta 26 48 51 18444: Henkilöstömäärä 1660 1676 1 680 18445: 338 31.51 18446: 18447: (51.) (31.50) Ilmatieteen laitos 18448: 18449: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 31.80 ja sen momentti 21 momentiksi 31.80.21. 18450: 18451: 18452: 52. (31.93) Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 18453: 18454: 41. (31.93.41) Valtionapu eräiden lento- 1999 määräraha 7 000 000 18455: paikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 1998 määräraha 8 000 000 18456: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 11000 000 18457: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 18458: seen muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitämi- 43. (31.93.43) Korvaus Ilmailulaitokselle 18459: en, lähinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen piiris- valmiustehtävistä 18460: sä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja lait- Momentille myönnetään 27 200 000 mk. 18461: teiden parantamiseen sekä kenttien ylläpidon Määrärahaa saa käyttää maksuna Ilmailulai- 18462: avustamiseen ja näiden lentopaikkojen raken- tokselle siviili- ja sotilasliikennettä palvelevil- 18463: tamiseen otettujen lainojen kustannuksiin. Yl- le lentoasemille sotilasilmailusta aiheutuvien 18464: läpidon avustamisen edellytyksenä on sään- kiinteiden kustannusten kattamiseksi. 18465: nöllisen reitti- ja kevytreittiliikenteen harjoit- Se l v i t y s osa : Liikenneministeriö kor- 18466: taminen. Momentilta maksetaan lisäksi vaa yhteistoimintalentoasemien pääomakus- 18467: avustuksia pienempien lentopaikkojen raken- tannuksista sotilasilmailulle kohdistetun osuu- 18468: nusinvestointeihin. Määrärahaa saa käyttää den sekä yhteistoimintalentoasemien valmius- 18469: myös lentopaikkojen suunnittelu- ja valvonta- palvelun. 18470: kustannusten avustamiseen. 18471: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 1999 määräraha 27 200000 18472: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 1998 määräraha 27 200 000 18473: 18474: 18475: (53.) (31.52) Telehallintokeskus 18476: 18477: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 31.70. 18478: 18479: 18480: (55.) Viestinnän korvaukset ja avustukset 18481: 18482: S e l v i t y s o s a : Luku on siirretty luvuksi 31.72 sekä sen momentit 41 ja 61 momenteiksi 18483: 31.72.42ja 61. 18484: 18485: 18486: (57.) Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen 18487: 18488: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.60 ja sen momentit 34 ja 61 vastaaviksi momen- 18489: teiksi. 18490: 31.58 339 18491: 18492: (58.) Radanpito 18493: 18494: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.40 sekä sen momentit 21, 77 ja 87 vastaaviksi 18495: momenteiksi. 18496: 18497: 18498: 60. (31.57) Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 18499: 18500: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 18501: 18502: 34. (31.57.34) Valtionapu pääkaupunkiseu- 61. (31.57.61) Joukkoliikenteen palvelujen 18503: dun metrojärjestelmän suunnitteluun ja raken- osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 18504: tamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 477 000 000 mk. 18505: Momentille myönnetään 25 806 000 mk. Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henki- 18506: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- löliikennettä koskevan lain (343/1991) mukai- 18507: miseen Helsingin kaupungille itämetron suun- sesti kannattamattomien junaliikennepalvelu- 18508: nitteluun ja rataosuuden rakentamiseen siten, jen ja muiden joukkoliikennepalvelujen ostoon 18509: että valtion osuus on enintään 150 milj. mk sekä avustuksina seutu- ja kaupunkilippura- 18510: kuitenkin enintään 30 % kustannuksista. hoitukseen ja julkisen liikenteen kehittämi- 18511: Se l v i t y s o s a : Momentille on vuosina seen. 18512: 1989-1998 myönnetty itämetron suunnittelun Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 18513: ja rakentamisen avustamiseen yhteensä mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- 18514: 124 194 000 mk. Kyseessä on viimeinen avus- tukseen. 18515: tuserä. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 18516: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 18517: 1999 määräraha 25 806 000 S e l v i t y s osa : Määrärahojen käytön ar- 18518: 1998 määräraha 29000000 vioidaan jakaantuvan seuraavasti: 18519: 1997 tilinpäätös 29 000000 18520: mk 18521: 18522: 42. (31.99.42) Valtionavustus koulutuksesta Kaukoliikenteen ja junien lähiliiken- 18523: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. teen palvelut 226 000 000 18524: Alueellisen ja paikallisen liikenteen 18525: Määrärahaa saa käyttää enintään 50 prosen- palvelut 236 000000 18526: tin suuruisten valtionavustusten maksamiseen Kehittämishankkeet 15 000000 18527: rautatie- ja ilmaliikenteen ammattikoulutuk- Yhteensä 477 000000 18528: seen. 18529: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on Liikenneministeriö ostaa ne tarpeelliset kau- 18530: muutettU. Määrärahasta on tarkoitus maksaa koliikennepalvelut, joita ei voida ylläpitää vain 18531: valtionavustusta Ilmailulaitokselle 4 000 000 asiakastuloin. Junaliikenteen rahoituksella tur- 18532: mk ja VR-Yhtymä Oy:lle 9 000 000 mk. vataan junaliikenteen alueellinen kattavuus ra- 18533: taverkolla ja mahdollistetaan YTV-alueen ul- 18534: 1999 määräraha 13 000 000 kopuolisessa Helsingin lähiliikenteessä korke- 18535: 1998 määräraha 23 000000 ampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot 18536: 1997 tilinpäätös 23 000000 antavat mahdollisuuden. 18537: Lääninhallitukset ostavat maaseudun perus- 18538: palveluluonteisen runkoliikenteen, jota ei voi- 18539: da ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla 18540: 340 31.70 18541: 18542: palveluostomaan täydentävät. Kaupungeille ja uudenlaisia säästöjä tuovia liikenteenhoitota- 18543: kunnille, joissa on kaupunkimaista paikallislii- poja ja erityisesti kaupunkiseuduilla joukkolii- 18544: kennettä, lääninhallitukset voivat myöntää val- kenteen osuuden lisäämiseen tähtääviä kehi- 18545: tionapua enintään 50 % palveluostoista sekä tyshankkeita. Lisäksi painopisteinä ovat mat- 18546: kaupunki- ja seutulippusopimuksista aiheutu- kakeskusten ja liikenteen informaatiojärjestel- 18547: vista kustannuksista. Ostoliikenne järjestetään mien kehittäminen sekä joukkoliikenteen laa- 18548: kilpailuttamalla, ellei ole erityisiä syitä suora- dun ja helppokäyttöisyyden parantaminen. 18549: hankintaan. 18550: Avustettavat kehittämishankkeet ovat kau- 1999 määräraha 477 000 000 18551: ko-ja junaliikenteeseen, alueelliseen ja paikal- 1998 määräraha 492 000 000 18552: liseen liikenteeseen sekä laaja-alaisia, valta- 1997 tilinpäätös 467 599 422 18553: kunnallisia julkiseen liikenteeseen liittyviä 18554: hankkeita. Kehittämishankkeissa painotetaan 18555: 18556: 70. (31.52) Telehallintokeskus 18557: Se l v i t y s osa: Televiestinnän yhteiskunnallinen merkitys lisääntyy ja sen osuus bruttokan- 18558: santuotteesta kasvaa. Radiolaitteiden määrä ja sen mukana radiotaajuuksien kysyntä kasvavat 18559: voimakkaasti. Vuonna 1999 tulee käyttöön lähes miljoona uutta radiolähetintä. Uudet telepalve- 18560: lut ja kilpailu lisäävät puhelinverkon uusien numeroalueiden kysyntää ja numerointipäätöksiä nii- 18561: den toteuttamisesta. Telehallintokeskuksen tavoitteena on Suomen radio- ja televiestinnän sekä 18562: postitoiminnan kehittämismahdollisuuksien turvaaminen pitkällä aikavälillä. Telehallintokeskus 18563: seuraa palvelujensa laatua asiakaskyselyn avulla. 18564: Talousarvioesitykseen liittyen liikenneministeriö on alustavasti asettanut Telehallintokeskuk- 18565: selle seuraavat keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999. 18566: Radiohallinto 18567: - Radiohallinto varautuu siihen, että vuosittain käyttöön tulevat uudet radiolähettimet kyetään 18568: sijoittamaan radiotaajuusspektriin. 18569: - Radiotaajuuspäätökset annetaan 20 ja radioluvat 10 työpäivän kuluessa siitä, kun tarvittavat 18570: selvitykset ovat käytettävissä. 18571: -Merenkulun pätevyystodistukset annetaan 15 (ruuhka-aikana 20) työpäivän kuluessa tutkin- 18572: nosta ja radioamatöörien pätevyystodistukset 25 (ruuhka-aikana 30) työpäivässä tutkinnosta. 18573: Telehallinto ja standardointi 18574: - Telehallinto varautuu siihen, että televerkkojen ja telepalvelujen uudet numerointitarpeet 18575: kyetään sijoittamaan kansalliseen numerointisuunnitelmaan. 18576: - Televerkon numerointiakoskevista hakemuksista 80% ratkaistaan 15 työpäivän kuluessa 18577: siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat käytettävissä. Laajakantoisia, periaatteellisia päätöksiä edel- 18578: lyttävät hankkeet ratkaistaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat 18579: käytettävissä. 18580: - Teletoimintaa koskevista valituksista 80% ratkaistaan kahden kuukauden kuluessa valituk- 18581: sen tekemisestä. 18582: -Kansainvälisten standardien lausunto- ja äänestyskierrokset hoidetaan annetussa määräajas- 18583: sa. 18584: Radio- ja telehallinnon yhteiset tavoitteet 18585: - Radiolaitteiden ja telepäätelaitteiden tyyppihyväksyntähakemuksista 80% ratkaistaan 15 18586: työpäivän kuluessa siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat käytettävissä. 18587: - Radiolaitteiden ja telepäätelaitteiden markkinointirikkomusten määrä ei kasva. Epäillyt rik- 18588: komukset tutkitaan viikon, kiireelliset tapaukset kahden päivän kuluessa tiedon saamisesta. 18589: 31.70 341 18590: 18591: - Internet-tietoverkon suomalaisia verkkotunnuksia koskevat hakemukset ratkaistaan 10 työ- 18592: päivän kuluessa hakemusten saapumisesta tai tarvittavan lisäselvityksen saamisesta. 18593: Televisiolupapalvelut 18594: - Televisiolupapalveluiden kustannukset suhteessa kerättyihin televisiomaksuihin ovat kor- 18595: keintaan 2,7 %. 18596: - Kampanjoillaja tarkastuksella kerätään vähintään 60 000 uutta television käyttöilmoitusta. 18597: - Vuoden lopussa on vähintään 1 980 000 televisiomaksun maksajaa. 18598: Postihallinto 18599: - Postihallinto kehittää ja ylläpitää postipalvelujen tehokasta, ensisijaisesti sovitteluun perus- 18600: tuvaa, kirjallisten valitusten määrän minimoivaa postipalvelujen käyttäjien oikeusturvaa postin- 18601: jakelua koskevissa valitusasioissa. Valitukset käsitellään välittömästi ja ratkaisut annetaan kirjal- 18602: lisiin valituksiin 1 kuukauden kuluessa tarvittavien selvitysten saannista. 18603: Telehallintokeskuksen menot on otettu huomioon nettobudjetoidulla momentilla 12.31.70. 18604: Maksullisesta toiminnasta kertyvien tulojen määräksi arvioidaan 123 626 000 mk. 18605: Kustannusvastaavuuslaskelmat: 18606: 18607: 1997 1998 1999 18608: toteutunut ennakoitu TAE 18609: TUOTOT 18610: - Radiohallinto 48 493 000 47 460000 48 828 000 18611: - Telehallinto ja standardointi 14 953 000 16 250 000 17 900000 18612: - Televisiolupapalvelut 41 858 000 43 191 000 48 907 000 18613: - Postihallinto 4 265 000 4400000 4 831 000 18614: -Muut 916 000 1 700 000 3 210 000 18615: Tuotot yhteensä 110485 000 113 001 000 123 676 000 18616: 18617: KUSTANNUKSET 18618: - Radiohallinto 44 177 000 47 457 000 48 827 000 18619: - Telehallinto ja standardointi 14 009 000 16184 000 17 887 000 18620: - Televisiolupapalvelut 41 858 000 43 191 000 48 907 000 18621: - Postihallinto 3 348 000 4 399 000 4 831 000 18622: -Muut 916 000 1 700 000 3 210 000 18623: Kustannukset yhteensä 104 308 000 112 931 000 123 662 000 18624: 18625: YLIJÄÄMÄ(+) 1 ALIJÄÄMÄ(-) 18626: - Radiohallinto 4 316 000 3 000 1000 18627: - Telehallinto ja standardointi 944 000 66000 13 000 18628: - Televisiolupapalvelut 0 0 0 18629: - Postihallinto 917 000 1000 0 18630: -Muut 0 0 0 18631: Ylijäämä/alijäämä yhteensä 6 177 000 70000 14000 18632: 18633: KUSTANNUSVASTAAVUUS % 18634: - Radiohallinto 109,8 100,0 100,0 18635: - Telehallinto ja standardointi 106,7 100,4 100,1 18636: - Televisiolupapalvelut 100,0 100,0 100,0 18637: - Postihallinto 127,4 100,0 100,0 18638: -Muut 100,0 100,0 100,0 18639: Kustannusvastaavuus % yhteensä 105,9 100,1 100,0 18640: 342 31.72 18641: 18642: 72. (31.55) Viestinnän korvaukset ja avustukset 18643: 18644: 42. (31.55.41) Sanomalehdistön tuki 61. (31.55.61) Poikkeusolojen viestintäjär- 18645: Momentille myönnetään 70 000 000 mk. jestelyistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 18646: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston 3 v) 18647: erikseen määräämin ehdoin puolueille lehdis- Momentille myönnetään 10 000 000 mk. 18648: tön ja sitä vastaavan sähköisen julkaisutoimin- Määrärahasta saa käyttää poikkeusolojen va- 18649: nan tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakun- raverkon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien 18650: nalle tiedotustoiminnan tukemiseen samojen vara- ja erityisyhteyksien suunnitteluun, ra- 18651: jakoperusteiden mukaan kuin puoluelain 9 kentamiseen ja ylläpitoon sekä järjestelmien 18652: §:ssä tarkoitettu avustus. tehostetusta suojaamisesta, ylläpidosta ja ke- 18653: S e l v i t y s o s a : Määräraha ehdotetaan hittämisestä aiheutuvien korvausten maksami- 18654: muutettavaksi kokonaisuudessaan parlamen- seen. 18655: taarisin perustein maksettavaksi. Se l v i t y s o s a : V arautumiskustannuksiin 18656: sisältyvät liikenneministeriön määrittelemät, 18657: 1999 määräraha 70 000 000 valtakunnallisten tieto- ja viestintäjärjestelmi- 18658: 1998 määräraha 75 000000 en toiminnan varmistamiseen liittyvät hankin- 18659: 1997 tilinpäätös 75 000000 nat. 18660: 18661: 1999 määräraha 10 000 000 18662: 1998 määräraha 5 000 000 18663: 1997 tilinpäätös 5 000 000 18664: 18665: 80. (31.50) Ilmatieteen laitos 18666: Selvitysosa: limatieteen laitos on monitoimialainen palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuot- 18667: taa tietoa ilmakehän tilasta yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä elinkeinoelämän ja yleisön 18668: tarpeita varten. Laitos mittaa ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta, sähkömag- 18669: neettisia ilmiöitä sekä magneettikentän voimakkuutta sekä tuottaa perus- ja kaupallisina palvelui- 18670: na tietoa ilmakehän entisestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. Laitos tekee tutkimusta meteorolo- 18671: gian, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja geomagnetismin alueilla sekä osallistuu kansainväliseen 18672: yhteistyöhön sekä operatiivisen toiminnan että tutkimuksen alalla. 18673: Liikenneministeriö on alustavasti asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat tulostavoitteet 18674: vuodelle 1999: 18675: - liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen palvelun tulot kasvavat seitsemällä prosentilla 18676: ja maksullisen toiminnan kokonaistulot viidellä prosentilla, 18677: -liiketaloudellisesti hinnoiteltu maksullinen palvelu tuottaa 1,7 %:n ylijäämänjajulkisoikeu- 18678: dellisten suoritteiden tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia, 18679: - aluepalvelujen kannattavuutta parannetaan tuotantotoimintaa keskittämällä ja automaatiota- 18680: soa nostamalla, 18681: -tuotteiden laatutaso pidetään käyttöön otetun uuden mittausjärjestelmän mukaisesti seuraa- 18682: villa tasoilla: 18683: - lämpötilaennusteiden tulee olla oikein 80 %:sesti yhden vuorokauden ennusteiden ja 18684: 72 %:sesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta (v. 1997: 80% ja 70 %) 18685: - sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennus- 18686: teissa 83% ja kahden vuorokauden ennusteissa 78% (v. 1997: 81 %ja 73 %) 18687: 31.80 343 18688: 18689: -kovan tuulen (yli 14 m/s) varoitusten tulee Suomen merialueiden osalta olla yhden vuo- 18690: rokauden ennusteissa oikeita 78 % tapauksista ja väärien varoitusten osuus ei saa ylittää 22 %. 18691: Vastaavasti kahden vuorokauden ennusteissa varoitusten tulee olla oikeita 70% tapauksista ja 18692: väärien varoitusten osuus ei saa ylittää 30 %. 18693: - tutkimusohjelmat tuottavat useita yliopistollisia jatkotutkintoja ja vähintään 100 kansainvä- 18694: lisesti ennakkotarkastettua artikkelia, 18695: - havaintoautomaatio toteutetaan vähintään 15 havaintoasemalla ja järjestelmien käytettävyys 18696: pidetään keskimäärin 98 %:n tasolla. Havaintotuotteiden yksikkökustannukset alenevat lähesty- 18697: en eurooppalaista keskitasoa, 18698: - tietojärjestelmien ja ohjelmistojen toiminta vuonna 2000 ja sen jälkeen varmistetaan. 18699: Ulkopuolista rahoitusta arvioidaan olevan käytössä n. 9,3 milj. mk pääosin projektiluonteisia 18700: tutkimuksia varten. 18701: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma: 18702: 18703: 1997 1998 1999 18704: toteutunut ennakoitu TAE 18705: TUOTOT 18706: - Erityispalvelut maapuolustukselle, pelas- 18707: tustoimene ja ympäristönsuojeluviranomaisil- 18708: le 2 368 509 2400 000 2 600 000 18709: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 44 250 281 44 600 000 48 000 000 18710: - Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten 18711: tulot 8 061 168 9 600000 8 800 000 18712: Tuotot yhteensä 54 679 958 56600 000 59400 000 18713: 18714: KUSTANNUKSET 18715: - Erityispalvelut maanpuolustukselle, pe- 18716: lastustoimelle ja ympäristönsuojeluviran- 18717: omaisille 2 549 427 2400 000 2 600000 18718: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 43 549 065 44 050000 47 184 000 18719: - Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten 18720: tuloilla rahoitettavat kustannukset 8 061 168 9 600000 8 800 000 18721: Kustannukset yhteensä 54 159 660 56 050 000 58 584 000 18722: 18723: YLIJÄÄMÄ(+) 1 ALIJÄÄMÄ(-) 18724: - Erityispalvelut maanpuolustukselle, pe- 18725: lastustoimelle ja ympäristönsuojeluviran- 18726: omaisille -180 918 0 0 18727: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 701 216 550000 816 000 18728: - Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset 0 0 0 18729: Ylijäämä/alijäämä yhteensä 520 298 550000 816 000 18730: 18731: KUSTANNUSVASTAAVUUS% 18732: - Erityispalvelut maan puolustukselle, pe- 18733: lastustoimelle ja ympäristönsuojeluviran- 18734: omaisille 93 100 100 18735: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 102 101 102 18736: - Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset 100 100 100 18737: Kustannusvastaavuus % yhteensä 101 lÖI 101 18738: 344 31.81 18739: 18740: 21. (31.50.21) Toimintamenot (siirtomäärä- ovat Teknologian kehittämiskeskus, Sodanky- 18741: raha 2 v) län kunta ja Tielaitos. 18742: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18743: Menojen ja tulojen erittely: mk 18744: 142 500 000 mk. 18745: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- Bruttomenot 202 300000 18746: mien tutkimushankkeiden rahoitukseen ja pal- Maksullisen toiminnan erillisme- 18747: velusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus- not 40 620000 18748: tein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Il- Muut toimintamenot 161 680 000 18749: matieteen laitos saa osallistua 5 000 000 Bruttotulot 59 800000 18750: Maksullisen toiminnan tulot 59 400000 18751: markalla säätutkan hankintaan. 18752: - Julkisoikeudelliset suoritteet 2 600000 18753: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- - Liiketaloudelliset suoritteet 48 000000 18754: sa on otettu huomioon maksullisen toiminnan - Yhteisrahoitteiset sopimustutki- 18755: ja muiden tulojen nettobudjetointi, kansainvä- mukset 8 800000 18756: listen järjestöjen jäsenmaksujen muutoksena Muut tulot 400000 18757: 1 000 000 mk, kansainväliseen arviointiin pe- Nettomenot 142 500000 18758: rustuen tutkimustoiminnan tehostamiseksi 18759: 1 000 000 mk ja säätutkaverkon hankinnasta 1999 määräraha 142 500 000 18760: 2 500 000 mk. Loppuosa 2 500 000 mk säätut- 1998 määräraha 134 110 000 18761: kan hankintamenosta maksetaan vuonna 2000. 1998 lisämääräraha 2 220 000 18762: Säätutkan hankinnan kokonaiskustannukset 1997 tilinpäätös 133 000 000 18763: ovat 8 000 000 mk, josta Ilmatieteen laitoksen 18764: osuus on 5 000 000 mk ja muita rahoittajia 18765: 18766: 18767: 18768: 81. (31.31) Merentutkimuslaitos 18769: 18770: Se l v i t y s osa : Merentutkimuslaitos on kansallinen merentutkimuksen keskus, joka tekee 18771: meren perustutkimusta ja soveltaa tutkimusten tuloksia merenkulun ja sen turvallisuuden, ympä- 18772: ristön tilan selvitysten ja muun käytännön elämän tarpeita varten. Laitoksen toiminta kohdistuu 18773: ensisijaisesti Itämeren, mutta myös muiden kylmien merien luonnontieteelliseen tutkimukseen. 18774: Merentutkimuslaitos ylläpitää tutkimus- ja palvelutoimintaa meren liikkeiden ja jääpeitteen sekä 18775: lämpötalouden tutkimus alueella, globaalisen muutoksen, ainetaseiden, Itämeren ja kylmien me- 18776: rien ekologian tutkimusalueilla sekä palvelututkimuksen alueella. 18777: Liikenneministeriö on alustavasti asettanut Merentutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet 18778: vuodelle 1999: 18779: Palvelutoiminta 18780: Palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään meriliikenteen ja ympäristön seurannan tarpeiden 18781: mukaisesti. Erityisesti parannetaan kaukokartoituksen ja mallien sovellutuksia ja tiedonkulkujär- 18782: jestelmien käyttöä. 18783: -Itämeren jääpeitteen seurantaan käytettävän RADARSAT-tutkasatelliitin kuvien lähetystek- 18784: niikkaa jäänmurtajille parannetaan muuta viestiliikennettä häiritsemättömiksi. 18785: - Pohjoisen Itämeren sekä Selkämeren aallokon ja kaikkien rannikkoalueiden vedenkorkeu- 18786: den tiedotuspalvelu toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa samalla palveluiden 18787: varmuutta ja ennusteiden osuvuutta kehittäen. 18788: - Automaatioon perustuvia seurantajärjestelmiä, mm. leväkukinnot, kehitetään kauppalaivoil- 18789: la ja täydentämällä Selkämeren havaintopoijua ympäristön tilaa mittaavin anturein. 18790: 31.81 345 18791: 18792: Tutkimustoiminta 18793: Tutkimustoiminta keskittyy Itämeren ja kylmien merien tutkimukseen. Tutkimuksen painoalu- 18794: eina ovat jää- ja kaukokartoitustutkimus, meri-ilmakehä-mallien kehittäminen, ekosysteemimal- 18795: lien kehittäminen ja globaalimuutoksen meriympäristöön aiheuttamien muutosten tutkimus. Tut- 18796: kimustoimintaa kehitetään myös yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa 18797: useiden kansainvälisten hankkeiden yhteydessä. 18798: -Jää- ja kaukokartoitustutkimusta kehitetään sekä toteutetaan meri-ilmakehämallien kytkentä 18799: Ilmatieteen laitoksen kanssa. 18800: - Globaalimuutosten tutkimuksen painoalueena ovat Itämeren, polaarimerienja pohjoisen At- 18801: lantin kansainväliset yhteistutkimukset ja erityisesti pitkäaikaisten fysikaalisten muutosten ja nii- 18802: den syiden selvittäminen. Itämeren osalta on tutkimuskohteena erityisesti jääolot ja vedenkorke- 18803: usvaihtelut Uusina tutkimuskohteina ovat mm. geenitekniikan soveltaminen biodiversiteettitut- 18804: kimuksessa sekä vieraiden eliölajien sopeutumisen tutkimukset. 18805: 18806: 21. (31.31.21 ja 28) Toimintamenot (siirto- Maksullisen toiminnan tulot 18807: määräraha 2 v) - liiketaloudelliset suoritteet 1550 000 18808: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Muut tulot 120 000 18809: EU:n rahoitusosuus 2500000 18810: 34 924 000 mk. 18811: Nettomenot 34 924 000 18812: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 18813: mien tutkimushankkeiden rahoitukseen. 1999 määräraha 34 924 000 18814: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 18815: 1998 määräraha 35 387 000 18816: sa on otettu huomioon lisäyksenä 178 000 mk 18817: 1998 lisämääräraha 630 000 18818: yhden tukityöllistetyn hoitamien tehtävien va- 18819: kinaistamiseksi siirtona momentilta 34.06.02. 1997 tilinpäätös 36 898 720 18820: Lisäksi on otettu huomioon nettobudjetoitavi- 18821: na maksullisen toiminnan tuloina tutkimuspal- 22. (31.31.22) Etelämanner-toiminta (siirto- 18822: veluiden myynnistä saatavat tulot ja kyseisen määräraha 3 v) 18823: toiminnan menot, muut tulot ja laitoksen kan- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 18824: sainväliseen arviointiin perustuen tutkimustoi- Määrärahaa saa käyttää Etelä-Manner-toi- 18825: minnan tehostamiseksi 400 000 mk sekä lisä- minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. 18826: yksenä 200 000 mk merenkulun turvallisuuden Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henki- 18827: parantamiseen liittyvän tutkimuksen johdosta. lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- 18828: seen. 18829: Menojen ja tulojen erittely: mk 18830: Bruttomenot 39 094 000 1999 määräraha 5 000 000 18831: Maksullisen toiminnan erillismenot 1400000 1998 määräraha 5 000 000 18832: Muut toimintamenot 37 694 000 18833: Bruttotulot 4 170 000 18834: 346 31.92 18835: 18836: (92.) Ilmailulaitos 18837: 18838: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.50. 18839: 18840: 18841: (93.) Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 18842: 18843: Se l v i t y s o s a : Luku on siirretty luvuksi 31.52 sekä sen momentit 41 ja 43 vastaaviksi mo- 18844: menteiksi. 18845: 18846: 18847: (96.) Raskone 18848: 18849: Se l v i t y s osa : Viitaten hallituksen esitykseen laiksi Raskoneen yhtiöittämisestä 1.1.1999 18850: alkaen luku on poistettu talousarviosta. 18851: 18852: 18853: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 18854: 18855: (22.) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärä- 1999 määräraha 4 650 000 18856: raha 3 v) 1998 määräraha 4 650000 18857: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 1997 tilinpäätös 4 650 000 18858: mentiksi 31.01.22. 18859: (42.) Korvaus koulutuksesta 18860: 40. Eräät valtionavut Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 18861: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. mentiksi 31.60.42. 18862: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 18863: seen liikennealan yhteisöjen toiminnan tuke- 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan 18864: miseen ja liikennealan museotoiminnan raken- avustaminen (siirtomääräraha 3 v) 18865: nushankkeisiin ja muihin kehittämisinvestoin- Momentille myönnetään 2 000 000 mk. 18866: teihin. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueyh- 18867: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on teistyöstä aiheutuvien kulutusmenojen maksa- 18868: tarkoitus käyttää seuraavasti: miseen. 18869: mk 18870: Liikennealan museoiden rakentami- 18871: 1999 määräraha 2000 000 18872: sen tukemiseen 3 000000 1998 määräraha 4 000 000 18873: Viestintäyhteisöjen toimintatuki 300000 1997 tilinpäätös 4 000 000 18874: Suomen Ilmailuliitto ry:n toimintatu- 18875: ki 1150 000 (50.) Valtionapu yksityisten teiden kunnossa- 18876: Muiden liikenneyhteisöjen ja toimin- pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) 18877: nan tuki 200000 18878: Yhteensä 4 650000 S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 18879: mentiksi 31.25.50. 18880: 347 18881: 18882: 18883: 18884: 18885: Pääluokka 32 18886: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 18887: 18888: 18889: Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 18890: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turva- 18891: varastointilainoja saa hyväksyä vuonna 1999 enintään 50 000 000 mk. 18892: Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa vuonna 1999 myöntää 18893: enintään 200 000 mk. 18894: Selvitysosa: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 18895: 5 400 henkilötyövuotta. 18896: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan talousarvioesityksen lukujaottelu on muutettu 18897: vastaamaan ministeriön tulosalueita. Samalla ministeriön alustavasti asettamien tulostavoitteiden 18898: esittämistä on selkeytetty. Pääluokkaperusteluissa esitetään koko hallinnonalan tulostavoitteet, 18899: lukuperusteluissa kunkin politiikkalohkon tulostavoitteet ja momenttiperusteluissa virastojen ja 18900: laitosten sekä kunkin tehtävän tulostavoitteet Muutoksella on pyritty selkeyttämään talousarvion 18901: luettavuutta. 18902: Hallitusohjelman kaksi keskeistä tavoitetta, työllisyyden parantaminen ja valtion menojen vä- 18903: hentäminen korostavat yritysten yleisten toimintaedellytysten luomisen merkitystä. Elinkeinopo- 18904: litiikan tulee keskittyä toimenpiteisiin, jotka edistävät markkinoiden tehokasta toimintaa ja yri- 18905: tysten välistä kilpailua, poistavat kilpailua vääristäviä tekijöitä ja kilpailun esteitä ottaen huomi- 18906: oon myös kuluttajanäkökohdat 18907: Elinkeinopoliittisessa selonteossa palveluelinkeinojen kehittäminen nostettiin teollisuuden ja 18908: alkutuotannon kehittämisen kanssa tasaveroiseen asemaan. Elinkeinoelämän tarpeisiin liittyvät 18909: palvelut ovat kasvattaneet työllisyysosuuttaan. Nämä palvelut ovat merkittäviltä osin vastanneet 18910: viime aikojen työllisyyden kasvusta. Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii elinkeinopoliitti- 18911: sia toimenpiteitä valmisteltaessa aina siitä, että toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat myös pal- 18912: velualoihin. Palveluja koskeva linjaus näkyy kauppa- ja teollisuusministeriön osalta vuoden 1999 18913: talousarvioesityksessä aikaisempaa selvemmin sekä määrärahoissa että momenttiperusteluissa. 18914: Energiapoliittisessa selonteossa, josta eduskunta antoi lokakuussa 1997 myönteisen lausunnon, 18915: asetettiin energiapolitiikan päämääräksi luoda taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden 18916: mekanismeja käyttäen talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus 18917: on turvattu, sen hinta on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt Suomen kansainväliset si- 18918: toumukset täyttäviä. Päämääränä on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa 18919: käyttävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista. 18920: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista jatketaan yhtiökohtaisesti ja markkinaehtoisesti. 18921: Myyntituloja kohdennetaan ensisijassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan ottaen huomioon pk- 18922: sektorin tarpeet ja mahdollisuudet. T &k-toiminnan myöntämisvaltuuden ja maksatusmääräraho- 18923: jen lisäykset perustuvat hallituksen vuonna 1996 tekemään päätökseen tutkimusmäärärahojen 18924: 348 32. 18925: 18926: kasvusta vuosina 1996-1999. Teknologiapolitiikka onkin ministeriön keskeisimpiä painopisteitä 18927: vuonna 1999. Edellä olevaan liittyen on myös tärkeää osaamiskeskusten toiminnan turvaaminen. 18928: Osaamiskeskukset tukeutuvat toiminnassaan alueen korkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja teknologia- 18929: keskusrakenteeseen ja vaikuttavat alueelliseen kehittämiseen innovaatiotoiminnan vahvistami- 18930: seksi. Osaamiskeskuksilla on myös vahvat yhteydet alueen yritystoimintaan, mitä jatkossa on tar- 18931: koitus entisestään vahvistaa. 18932: Laki yritystuen yleisistä ehdoista tuli voimaan vuoden 1998 alusta. Tämä yritystukien puitelaki 18933: on keskeinen osa hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua yritystukien uudistamista. Laki asettaa 18934: yritystuille yhtenäiset periaatteet, edellyttää tukiohjelmilta määräaikaisuutta ja velvoittaa selvit- 18935: tämään kaikkien tukiohjelmien vaikuttavuuden sekä määrää tukien valvonnasta. Laki edellyttää 18936: lisäksi, että yritystuet kohdennetaan ensisijaisesti yritysten aineettomaan kehittämiseen. Yritys- 18937: tukien yhteensovittamista tehostetaan muun muassa työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintoja 18938: kehittämällä. Yritystukien vastikkeellisuutta myös lisätään. 18939: Kuluttajahallinnon uudistamista jatketaan yhdistämällä vuoden 1999 talousarvioesityksessä 18940: kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toiminnot. 18941: Yritysten rahoituspalveluita, etenkin vientitakuiden alueellista jakelua, parannetaan muodosta- 18942: malla Kera Oyj:stä ja Valtiontakuukeskuksesta uusi valtion erityisrahoitusyhtiö. Toiminnoissa 18943: pyritään itsekannattavuuteen ja läpinäkyvyyteen. 18944: Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 1999 tulosalueet, joita vastaavat luvut ehdotetaan ta- 18945: lousarvioon, ovat: 18946: 1. hallinto 18947: 2. teknologiapolitiikka 18948: 3. yrittäjyys- ja pk-politiikka 18949: 4. kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 18950: 5. kansainvälistyminen ja markkinointi 18951: 6. energiapolitiikka 18952: 7. erityisrahoitus 18953: 8. rakennepolitiikka 18954: Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999: 18955: - elinkeinoelämän reaalisen kilpailukyvyn parantaminen ja sitä kautta kestävän työllisyyden 18956: lisääminen 18957: - myötävaikuttaa suotoisaan talous- ja työllisyyskehitykseen mm. elinkeinopoliittisen selon- 18958: teon mukaisin toimenpitein 18959: - lisätä teollisuuden ja palvelusektorin toimeliaisuutta 18960: -parantaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä ja helpottaa erityisesti pk-yritysten kansain- 18961: välistymistä 18962: -edistää teknologista tutkimus- ja kehitystyötä sekä laatutoimintaa ja teknistä turvallisuutta 18963: - edistää markkinoiden toimivuutta kuluttajanäkökohdat huomioon ottaen 18964: - edistää energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä sekä energiajärjestelmän kilpailu-, 18965: ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia 18966: - työvoima- ja elinkeinokeskusten joustava ja tehokas toiminta. 18967: 32.01 349 18968: 18969: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle on vuodelle 1999 ehdotettu EU-rakennerahas- 18970: tohankk:eisiin osallistumista varten kansallista rahoitusta 374,5 milj. mk seuraavasti: 18971: 18972: Alue- Sosiaali- Maatalouden 18973: kehitys- rahasto ohjaus- 18974: rahasto ja tuki- 18975: rahasto Yhteensä 18976: 18977: 32.10.22 1,8 31,6 0,1 33,5 18978: 32.20.27 25,0 5,0 30,0 18979: 32.20.40 45,0 5,0 50,0 18980: 32.30.45 190,0 190,0 18981: 32.30.47 2,0 2,0 18982: 32.50.40 30,0 5,0 35,0 18983: 32.60.40 14,0 14,0 18984: 32.80.43 20,0 20,0 18985: Yhteensä 305,8 48,6 20,1 374,5 18986: 18987: Vastaava EU:lta saatava rahoitus on budjetoitu työministeriön, sisäasiainministeriön sekä maa- 18988: ja metsätalousministeriön pääluokk:iin. 18989: 18990: 18991: 18992: 18993: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 18994: V. 1997 V. 1998 V. 1999 18995: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 18996: 1000mk lOOOmk 1000mk ±1000mk ±% 18997: 10. Hallinto 479 830 461 659 531 699 + 70040 + 15 18998: 20. Teknologiapolitiikka 2 202 368 2 410 244 2 572 169 + 161 925 + 7 18999: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 387 709 386 300 272 000 - 114 300 - 30 19000: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 79145 79456 82473 + 3 017 + 4 19001: 50. Kansainvälistyminen ja markki- 19002: nointi 403 285 422000 422 311 + 311 + 0 19003: 60. Energiapolitiikka 96196 97000 87 911 9089 9 19004: 70. Erityisrahoitus 547 389 396 300 353 700 - 42 600 - 11 19005: 80. Rakennepolitiikka 370 103 312 050 197 005 - 115 045 - 37 19006: Yhteensä 4 566 025 4 565 009 4 519 268 - 45741 1 19007: 19008: 19009: 19010: (01.) Kauppa- ja teollisuusministeriö 19011: 19012: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 21, 22, 66 ja 92 on otettu 19013: huomioon luvun 32.10 laskelmissa. 19014: 350 32.03 19015: 19016: (03.) Työvoima- ja elinkeinokeskukset 19017: 19018: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 19019: 32.10.22. 19020: 19021: 19022: 10. Hallinto 19023: 19024: Selvitysosa: Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ja vaikuttaa elinkeinopolitiikan 19025: asiantuntijana talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ministeriö kehittää ja tukee elinkeinoelämän ja 19026: yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä. 19027: Edellä olevan toteuttamiseksi ministeriö parantaa markkinoiden toimintaa karsimalla elinkei- 19028: noelämän tarpeetonta sääntelyä ja tukia, tukemalla tutkimusta ja kehitystä sekä yritysten kansain- 19029: välistymistä ja tehostamalla rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Ministeriö toteuttaa näitä toimen- 19030: piteitä muun muassa kehittämällä ministeriön roolia asiantuntijaorganisaationa konserniesikun- 19031: nan suuntaan sekä tehostamalla hallinnonalansa tulosohjausta ja arviointityötä. 19032: Vuoden 1999 talousarvioesitystä valmisteltaessa ministeriön tutkimus-, selvitys- ja kehittämis- 19033: toiminnan määrärahat on yhdistetty yhdelle momentille. Tavoitteena on, että ministeriön tutki- 19034: mus-, selvitys- ja kehittämistoiminta on kaikilta osin hallinnonalan tavoitteisiin tähtäävää ja nii- 19035: den toteutusta tukevaa sekä täyttää yleiset tietotarpeet kauppa- ja teollisuusministeriön toimialu- 19036: eella elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. 19037: 19038: Hallinto -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti ( 1000 mk): 19039: 19040: 1997 1998 1999 19041: TP TA TAE 19042: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön 19043: toimintamenot 113 600 112 225 123 092 19044: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskus- 19045: ten toimintamenot 129 265 134 700 194 024 19046: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen 19047: toimintamenot 6200 6 314 6739 19048: 24. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä 19049: tutkimus-, selvitys- ja kehittä- 19050: mistoiminta 119 110 96 850 96 839 19051: 66. Kansainvälisten järjestöjen jä- 19052: senmaksut ja rahoitusosuudet 44549 47090 46525 19053: 92. Korvaus valtion ydinjätehuolto- 19054: rahastolle 67046 64400 64400 19055: 95. Maanomistajien osuus puolus- 19056: tusmaksuista 60 80 80 19057: Yhteensä 479 830 461659 531699 19058: 19059: Työvoima- ja elinkeinokeskukset 19060: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan kehittämiseksi TE-keskusten toimintamenot on 19061: yhdistetty palkkausmenoja lukuunottamatta kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan mo- 19062: mentille 32.10.22, jonka momenttiperusteluissa esitetään TE-keskusten ja yritysosastojen tulos- 19063: tavoitteet. TE-keskusten maaseutuosastojen palkkausmenot on budjetoitu momentille 30.01.23 ja 19064: 32.10 351 19065: 19066: työvoimaosastojen palkkausmenot momentille 34.06.21. Näiden osastojen tulostavoitteita on esi- 19067: tetty maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa. 19068: Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on vahvistaa työ-, elinkeino- ja maaseutupolitiikan 19069: tuloksellisuutta aluetasolla yhdensuuntaistamaila eri hallinnonalojen toimintaa. Keskusten toi- 19070: minta painottuu yrittäjyyden edistämiseen, erityisesti pk- ja palvelualojen yritysten toimintaedel- 19071: lytysten parantamiseen, yritysten teknologisen uudistumisen tukemiseen, kansainvälistymisen 19072: edistämiseen, elinkeinorakenteen monipuolistamiseen sekä työmarkkinoiden toimivuuden, työl- 19073: lisyyden ja työvoiman osaamistason parantamiseen työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti. Lisäksi 19074: keskusten tehtävänä on edistää maaseudun kehittämistä ja toimeenpanna Euroopan Unionin yh- 19075: teistä maatalous- ja kalastuspolitiikkaa sekä toteuttaa rakennerahastopolitiikkaa. 19076: TE-keskusten toiminnassa vuonna 1999 painottuvat asiakaspalvelun kehittäminen yrityspalve- 19077: lupisteissä, uusien palvelujen kehittäminen sekä toimintaedellytysten parantaminen. 19078: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta ja valvon- 19079: nasta. Keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan asianomaisen ministeriön tai 19080: viraston ohjauksessa ja valvonnassa. TE-keskuksia koskevan asetuksen mukaan asianomaiset mi- 19081: nisteriöt valmistelevat keskusten tulosohjausta ja toiminnan kehittämistä koskevia asioita sekä 19082: käsittelevät yhteisesti keskusten tulossuunnitelmaa ja vuotuisten toimintamenomäärärahojen ja- 19083: koa. 19084: TE-keskusten yhteiset tulosalueet ovat: 19085: - uusien työpaikkojen luominen sekä yrittäjyyden edistäminen 19086: -toimivien yritysten ja niiden henkilöstön kehittäminen sekä elinkelpoisten työpaikkojen säi- 19087: lyttäminen 19088: - alueelliseen elinkeino-, työ- ja koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen 19089: - työvoima- ja elinkeinokeskusten toimivuuden edistäminen. 19090: Yhteisille tulosalueille sisällytetään ne työ-, elinkeino- ja maaseutupoliittiset hankkeet ja muu 19091: toiminta, joiden tuloksellisuutta keskusten eri osastojen ja ministeriöiden yhteistoiminnalla voi- 19092: daan parantaa. Yhteisten tulosalueiden lisäksi kullakin osastolla on omat tulosalueensa, joiden to- 19093: teutumisesta kukin osasto vastaa itse. 19094: TE-keskukset laativat edelleen oman alueensa erityispiirteet huomioon ottavat elinkeino-, työ- 19095: ja maaseutupoliittiset toimintastrategiansa ja tulossuunnitelmansa, jotka sisältävät myös konk- 19096: reettiset tulostavoite- ja resurssiehdotukset Tavoitteena on, että keskusten toiminnan arvioimi- 19097: seksi yhteisillä tulosalueilla keskuksilla on yhtenäinen ohjaus- ja seurantajärjestelmä. TE-kes- 19098: kuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot vuoden 1999 aikana. 19099: Patentti- ja rekisterihallitus 19100: Patentti- ja rekisterihallituksen osalta huolehditaan erityisesti viraston valmiuksista vastata eu- 19101: rooppalaiseen ja kansainväliseen kilpailuun teollisoikeuksien alalla sekä kehitetään yritys- ja yh- 19102: teisörekisterin toimintoja asiakaslähtöisesti. Yksityiskohtaisemmat tulostavoitteet on esitetty vi- 19103: raston toimintamenojen selvitysosassa. 19104: 19105: 21. (32.01.21) Kauppa- ja teollisuusministe- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 19106: riön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) muutettu. Talousarvioesityksen valmisteluun 19107: Momentille myönnetään 123 092 000 mk. liittyen kauppa- ja teollisuushallinnolle on ase- 19108: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 tettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 19109: mk kuluttajatiedon julkistamispalkintoa var- - kehitetään ministeriötä nopeasti reagoi- 19110: ten. vaksi asiantuntijaorganisaatioksi mm. ministe- 19111: Kauppa- ja teollisuusministeriöön peruste- riön arvioinnin tuloksia toteuttamalla 19112: taan kehitysjohtajan virka (A30). 19113: 352 32.10 19114: 19115: - tehostetaan ministeriön palveluroolia 1999 määräraha 123 092 000 19116: sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten toimi- 1998 määräraha 112 225 000 19117: vuutta 1998lisämääräraha 1 945 000 19118: -jatketaan hallinnonalan arvioutihankkeita 1997 tilinpäätös 113 600 000 19119: ja toteutetaan arviointiraporttien suosituksia 19120: - kehitetään ministeriön ja hallinnonalan 22. (32.03.21) Työvoima- ja elinkeinokes- 19121: tulosohjausta sekä parannetaan lainvalmiste- 19122: kusten toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära- 19123: lun laatua. 19124: Ministeriö on arvioittanut suurimman osan ha2 v) 19125: hallinnonalansa virastoista ja laitoksista. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19126: Luonnollisena jatkeena ohjelmalle on ollut mi- 194 024 000 mk. 19127: nisteriöön itseensä kohdistuva arviointi. Mi- Määrärahaa saa käyttää TE-keskusten toi- 19128: nisteriön arviointi valmistui elokuussa 1998. mintamenojen maksamiseen lukuunottamatta 19129: Arviointi kohdistui ennen kaikkea ministeriön maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen palk- 19130: organisaation toimivuuteen; miten toimiva kausmenoja. Määrärahaa saa käyttää myös eu- 19131: kauppa- ja teollisuusministeriön organisaatio roneuvontakeskuksista, yrityspalvelupisteistä, 19132: on ottaen huomioon sen vastuut yhteiskunnas- vientiasiamiestoiminnasta, Tekesin EU:n hy- 19133: sa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ottaa orga- väksymistä hankkeista ja toimialajärjestelmäs- 19134: nisaatiota kehittäessään huomioon arvioinnin tä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi 19135: suositukset. määrärahaa saa käyttää myös TE-keskusten 19136: Kuluttajavirastosta annettavan lain nojalla yhteisistä toiminnoista, kehittämishankkeista 19137: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toi- ja näihin liittyvän henkilöstön paikkaamisesta 19138: miston yhdistämisen johdosta Kuluttajaviras- kauppa- ja teollisuusministeriöön aiheutuvien 19139: ton ylijohtajan virka siirretään kauppa- ja teol- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- 19140: lisuusministeriöön ja muutetaan nimeltään ke- tää myös porotilalain, luontaiselinkeinolain, 19141: hitysjohtajaksi. Samoin siirretään ministeriöön kolttalainja maatilalakia edeltävän lainsäädän- 19142: sanotun viran haltija, jolle on myönnetty virka- nön valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen 19143: vapautta 31.8.2004 saakka. hoitomenojen maksamiseen. 19144: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa työ- ~ä~ärahaa saa käyttää myös työvoima- ja 19145: voima- ja elinkeinokeskuksista annetun lain ehnkemokeskusten yritysosastojen järjestä- 19146: (2311997) mukaan TE-keskusten yleishallin- mistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk- 19147: nollisesta ohjauksesta ja valvonnasta. TE-kes- yrityksille suunnatosta neuvonnasta ja infor- 19148: kusten toimintojen sujuvuuden tehostamiseksi maatiopalveluista sekä näiden palvelujen ke- 19149: perustettavan kehitysjohtajan viran tehtäviin hittämisestä aiheutuvien menojen maksami- 19150: tulee ensisijaisesti kuulumaan TE-keskusten seen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneu- 19151: yleishallinnolliseen johtamiseen, ohjaukseen vonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja 19152: ja valvontaan liittyvät tehtävät. yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tar- 19153: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä koitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen 19154: otettu huomioon 1 080 000 mk kolmen henki- sekä sellaisen kehittämiskoulutuksen hankin- 19155: lötyövuoden siirtona momentilta 32.10.22 taan pk-yrityksille, johon osallistuu erityiskou- 19156: sekä 2 000 000 mk sisäisen tarkastuksen me- lutettuja työttömiä. 19157: noihin. Lisäys perustuu EY :n komission Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulu- 19158: 25.10.1997 antamaan asetukseen, jolla asete- tus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalve- 19159: taan velvoitteita rakennerahastoja koskevalle lujen maksullisen toiminnan hintojen alenta- 19160: sisäiselle tarkastukselle. miseen enintään 34 000 000 mk. 19161: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alueke- 19162: hitysrahastosta ja sosiaalirahastosta sekä EU :n 19163: maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitet- 19164: 32.10 353 19165: 19166: tavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, uusien työpaikkojen syntymiseen, erityisesti 19167: pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteutta- maaseutuvaltaisilla tai yksipuolisen elinkeino- 19168: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi- rakenteen omaavilla alueilla. Alueen työvoi- 19169: en maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta man työllistymisedellytysten parantamiseksi 19170: on varattu 33 500 000 mk kansallisia rahoitus- on tärkeää, että työmarkkinoiden ja yritysten 19171: osuuksia varten, josta aluekehitysrahastosta ra- muuttuvat tarpeet kyetään ennakoimaan ja ot- 19172: hoitettavien hankkeiden osuus on 1 800 000 tamaan huomioon yritysten toimintaympäris- 19173: mk, sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkei- tössä sekä ammatillisen koulutuksen tarjon- 19174: den osuus 31 600 000 mk ja maatalouden ohja- nassa että koulutuksen sisältöjen ja koulutus- 19175: us- ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitetta- muotojen suunnittelussa. Alueelliseen 19176: vien hankkeiden osuus 100 000 mk. kehitykseen vaikuttamisessa avainasemassa on 19177: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä tiivis yhteistyö muiden toimijoiden, kuten 19178: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- maakuntien liittojen, kuntien ja kuntayhtymi- 19179: kehitysrahaa. en, valtion muiden aluehallinnon yksikköjen, 19180: Se l v i t y s osa : Toimintamääräraha jae- tutkimus- ja oppilaitosten, neuvontaorganisaa- 19181: taan eri kohteisiin ja alueittain kauppa- ja teol- tioiden sekä rahoituslaitosten kanssa. 19182: lisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimivuu- 19183: metsätalousministeriön hyväksymän suunni- den edistäminen 19184: telman perusteella. TE-keskusten toiminnan tavoitteina ovat 19185: TE-keskusten yhteisten tulosalueiden lähtö- asiakaslähtöisyys, keskuksen hyvä sisäinen 19186: kohdat ovat seuraavat: toimivuus, korkea tuottavuus sekä toiminnan 19187: Uusien työpaikkojen luominen ja yrittäjyy- taloudellisuus. Tavoitteisiin pyritään mm. yh- 19188: den edistäminen denmukaistamalla hankekäsittelyä ja vaikutta- 19189: Keskusten toiminnan tavoitteena on tukea vuusarviointia, parantamalla tuottavuutta, ke- 19190: uusien työpaikkojen syntymistä ja yritysten hittämällä organisaation sisäistä toimivuutta ja 19191: uusperustantaa. Toiminnan tuloksellisuutta ar- ulkoista asiakaspalvelua sekä yhdenmukaista- 19192: vioidaan aloittavien yritysten määrällä, näiden maila tietohallinnon eri osa-alueita. TE-kes- 19193: yritysten työpaikkojen kehityksellä sekä kusten toimintaedellysten parantamiseksi ja 19194: eloonjäämisasteella. johtamisedellytysten kehittämiseksi TE-kes- 19195: Toimivien yritysten ja niiden henkilöstön ke- kuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot 19196: hittäminen sekä elinkelpoisten työpaikkojen vuoden 1999 aikana. 19197: säilyttäminen Yritysosastojen tulosalueet sisältyvät edellä 19198: Osa TE-keskusten toiminnasta suuntautuu jo mainittuihin TE-keskusten yhteisiin tulosalu- 19199: toimiviin yrityksiin. Keskeisiä tavoitteita ovat eisiin. Maaseutuosastojen ja työvoimaosasto- 19200: yritysten toiminta- ja työllistämisedellytysten jen tulostavoitteet on esitetty maa- ja metsäta- 19201: parantaminen mm. tukemalla yritysten kan- lousministeriön ja työministeriön hallinnon- 19202: sainvälistymistä, uuden teknologian käyttöön- alojen pääluokissa. 19203: ottoaja henkilöstön ammattitaidon kehittymis- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 19204: tä yritysten muuttuvia tarpeita vastaavasti. Toi- otettu huomioon 24 980 000 mk muiden kuin 19205: minnan tuloksellisuutta arvioidaan mm. palkkausmenojen siirtona momentilta 19206: seuraamalla kohdeyritysten työpaikkojen kehi- 30.01.23 ja 26 376 000 mk muiden kuin palk- 19207: tystä ja arvioimalla hankekohtaisesti määritel- kausmenojen siirtona momentilta 34.06.21. 19208: tyjen tavoitteiden toteutumista. Maaseutuosastojen palkkausmenot on budje- 19209: Alueelliseen elinkeino-, työ- ja koulutuspoli- toitu momentille 30.01.23 ja työvoimaosasto- 19210: tiikkaan vaikuttaminen jen palkkausmenot momentille 34.06.21. Li- 19211: TE-keskusten tehtävänä on vaikuttaa alueen säksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 19212: elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, yri- otettu huomioon 145 000 mk yhden henkilön 19213: tysten toimintaympäristön kehittämiseen ja siirtona momentilta 34.06.21 sekä 1 134 000 19214: 354 32.10 19215: 19216: mk viiden henkilön siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: mk 19217: 26.05.21. Bruttomenot 197 464000 19218: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä Maksullisen toiminnan erillismenot 1620000 19219: otettu huomioon 1 080 000 mk kolmen henki- Muut toimintamenot 195 844 000 19220: lötyövuoden siirtona momentille 32.10.21. Bruttotulot 3 440000 19221: Valtiontakuukeskuksen alueyksiköiden teh- Maksullisen toiminnan tulot 19222: tävät siirtyvät 1.1.1999 perustettavatie erityis- - muut suoritteet 1 790 000 19223: rahoitusyhtiölle. Muut tulot 1650000 19224: Yrityspalvelupisteet käynnistävät neuvonta- Nettomenot 194024 000 19225: palvelun aloittaville yrityksille ja pienyrityk- 19226: sille työnantajavelvoitteista ja niihin liittyvistä 1999 määräraha 194 024000 19227: menettelyistä sekä patentti- ja rekisterihallin- 1998 määräraha 134 700 000 19228: non toiminnoista. Tähän toimintaan sekä kah- 1998 lisämääräraha 1 590 000 19229: den teknologiayksikön perustamiseen on mää- 1997 tilinpäätös 129 265 000 19230: rärahan mitoituksessa lisäyksenä otettu huomi- 19231: oon 2 979 000 mk palkkausmenoja ja muita 23. (32.32.21 ja 22) Patentti- ja rekisterihal- 19232: toimintamenoja. lituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19233: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19234: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- 6739 OOOmk. 19235: nan tuloina toimiala-infomedian tulot (KTMp Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis- 19236: 6/023/1998) sekä muina tuloina euroneuvonta- ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja ta- 19237: keskuksista, yrityspalvelupisteestä, Tekesin loudellisen kehityksen edistämiseen tarkoitet- 19238: EU :n hyväksymistä hankkeista ja vientiasia- tuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin 19239: miestoiminnasta saatavat maksuosuudet ja tu- projekteihin sekä yhdistysrekisterin toiminta- 19240: lot. menoihin. 19241: Määrärahaa arvioidaan käytettävän kolmen Se l v i t y s osa : Patentti- ja rekisterihalli- 19242: henkilötyövuoden palkkaamiseen ministeri- tuksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen 19243: öön yhteisten kehittämishankkeiden toteutta- kehityksen sekä yhteisötoiminnan edistämi- 19244: miseen. nen. Patentti- ja rekisterihallitus toteuttaa toi- 19245: Kehittämistoimenpiteisiin osallistuviita pe- minta-ajatustaan käsittelemällä patentteja, 19246: rittävinä maksuina arvioidaan momentille hyödyllisyysmalleja, integroitujen piirien pii- 19247: 12.32.10 kertyvän 6 000 000 mk. Maksullisis- rimalleja, tavaramerkkejä, mallioikeuksia, toi- 19248: ta suoritteista määrättävät maksut muodostavat minimiä, kaupparekisteri-ilmoituksia, tilinpää- 19249: yhteensä vähintään kuudesosan siitä määrästä, tösasiakirjoja, yrityskiinnityksiä, yhdistysasi- 19250: mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä oita ja säätiöasioita. Patentti- ja 19251: syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan val- rekisterihallitus välittää hallussaan olevaa ko- 19252: tion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu timaista- ja ulkomaista tietoa yhteiskunnan eri 19253: (KTMp 6/02311998). sektorien tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi 19254: Nettomenojen arvioidaanjakautuvan seuraa- ja osallistuu aktiivisesti yhä merkittävämmäksi 19255: vasti: kasvavaan kansainväliseen yhteistyöhön ja 19256: päätöksentekoon. Virasto toteuttaa laajaa säh- 19257: mk köisen palvelun kehittämisohjelmaa. Viraston 19258: TE-keskusten johto ja yhteiset menot 21574 000 työn tuottavuus on noussut vuoden 1988 jäl- 19259: TE-keskusten yritysosastot 87 594 000 keen45 %. 19260: TE-keskusten maaseutuosastot 24 980000 Virastolie jätettyjen hakemusten ja ilmoitus- 19261: TE-keskusten työvoimaosastot 26 376000 ten kokonaismäärän arvioidaan kasvavan 36 % 19262: ED-hankkeiden valtionosuus 33 500000 ensisijaisesti tilinpäätösasioihin kohdistuvasta 19263: Yhteensä 194 024 000 19264: 32.10 355 19265: 19266: kasvusta johtuen. Kaupparekisteri-ilmoitusten, Keskimääräiset käsittelyajat: 19267: yhdistysrekisteri-ilmoitusten sekä patenttiha- - kotimaiset patenttihakemukset 2,3 V 19268: kemusten määrän arvioidaan pysyvän ennal- - ulkomaiset patenttihakemukset 6,5 V 19269: laan. Kansallisten tavaramerkkihakemusten - hyödyllisyysmallihakemukset 3kk 19270: määrän arvioidaan laskevan 5 %. Kansainvä- -kansalliset tavaramerkkihakemukset 15 kk 19271: listen tavaramerkkihakemusten määrän, joissa - kansainväliset hakemukset (kohde- 19272: maana Suomi) 1 v5kk 19273: alkuperämaana on Suomi, arvioidaan pysyvän 2,5kk 19274: -ED-lausuntopyynnöt 19275: ennallaan. Kansainvälisten hakemusten mää- - mallioikeushakemukset 9,5 kk 19276: rän, joissa kohdemaana on Suomi, arvioidaan - kaupparekisteri-ilmoitukset 0,6kk 19277: laskevan 35 %. EU-tavaramerkkitoimiston tut- - yrityskiinnityshakemukset 0,7kk 19278: kimuspyyntöjen määrän arvioidaan alenevan - yhdistysrekisteri-ilmoitukset 1) 1,5kk 19279: jonkin verran. - säätiörekisteri-ilmoitukset 0,5kk 19280: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 19281: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Työn tuottavuus: 19282: asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle seu- - tuottavuus keskimäärin +0,6% 19283: raavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 19284: Taloudellisuus: 19285: - yksikkökustannusten muutos keski- 19286: määrin enintään +4% 19287: 1) 19288: keskiarvoon ei sisälly nimenkiljoittajien muutok- 19289: set, joiden keskimääräinen käsittelyaika on 0,1 kk. 19290: 19291: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 19292: Muutos-% Muutos-% 19293: 1997 1997 1998 edelliseen 1999 edelliseen 19294: TPl) TP2) Arvio 3> vuoteen TAE 4> vuoteen 19295: 19296: 19297: Maksullisen toiminnan tulot tmk 150773 153 558 156 045 1,6 157 982 1,2 19298: Maksullisen toiminnan erillis- 19299: kustannukset tmk 113 382 120 895 137 156 13,5 144 462 5,3 19300: Käyttöjäämä tmk 37 391 32663 18 889 -42,2 13 520 -28,4 19301: -%tuloista 24,8 21,3 12,1 8,6 19302: Osuus yhteiskustannuksista tmk 28 253 29 864 28503 -4,6 30364 6,5 19303: Ylijäämä/alijäämä tmk +9138 +2 799 -9 614 -16 844 -75,2 19304: -%tuloista 6,1 1,8 -6,2 -10,7 19305: Tulot % kustannuksista 106,5 101,9 94,2 90,4 19306: Hintojen muutos % 1,7 19307: Volyymin muutos% 3,8 0,0 19308: Volyymin muutos% 19309: - ilman yhdistysrekisteriä -8,4 4,9 -0,8 19310: Tuottavuuden muutos % 3,5 1,2 0,6 19311: 1> luvut sisältävät momentin 12.32.32 (Yhdistysrekisteri ei mukana) 19312: 2) luvut sisältävät momentit 12.32.32 (PRH) ja 32.32.22 (Yhdistysrekisteri) 19313: 3> luvut sisältävät momentit 32.32.21 (PRH) ja 32.32.22 (Yhdistysrekisteri) 19314: 4> luvut sisältävät momentin 32.10.23 (PRH ja Yhdistysrekisteri) sekä momentin 28.81.22 (Nettobudjetoitujen virastojen 19315: 19316: toiminnan kehittätninen) 19317: 356 32.10 19318: 19319: Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti~ ja Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 19320: rekisterihallituksen suoritteista perittävistä suusministeriön strategista suunnittelua ja pää- 19321: maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994 ja töksentekoa palveleviin tutkimus-, selvitys- ja 19322: 138111995) ja kauppa- ja teollisuusministeriön kehittämishankkeisiin sekä ministeriön toimi- 19323: päätöksiin Patentti- ja rekisterihallituksen alaan liittyvien perusrakenteiden ja innovaa- 19324: maksullisista suoritteista (1782/1995, muut. tiotoiminnan sekä niiden palvelujen tuottami- 19325: 12311996, 24711997 ja 59711997). seen sekä turvaamis-, edistämis- ja kehittämis- 19326: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- toimiin. Määrärahaa saa myös käyttää 19327: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitys- 19328: nan tuloina patentti-, tavaramerkki-, mallioike- ten ja tutkimusten toteuttamiseen. Määrärahaa 19329: us-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekiste- saa käyttää myös kansainväliseen teknistalou- 19330: ri-, säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, delliseen yhteistyöhön ja muuhun elinkeino- 19331: yhdistysrekisteri- ja tilinpäätösasiakirjatulot toiminnan kansainvälistymisen tutkimiseen ja 19332: sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutu- edistämiseen sekä kansainvälisten järjestöjen, 19333: vat tulot. rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorgani- 19334: Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdis- saatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutetta- 19335: tysrekisterin toiminnasta, jossa maksuille ei viin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyt- 19336: ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä oma- tää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja ke- 19337: kustannustavoitteita ja patenttiyksikön toimin- hittämishankkeiden rahoitukseen ja niihin 19338: nasta, jossa tulo/kustannusvastaavuus ei toteu- liittyvien tarjousten tekemiseen. 19339: du Euroopan patenttiorganisaatioon liittymi- Määrärahaa saa käyttää myös edellä maini- 19340: sen ylimenokauden vuosina. tuista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palk- 19341: Yhdistysrekisterin toiminnasta perittävien kiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintame- 19342: maksujen taso on pidettävä yhteiskuntapoliitti- noihin sekä muihin mainituista toiminnoista 19343: sista syistä tuettuna. aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää 19344: enintään 46 henkilötyövuotta vastaavan henki- 19345: Menojen ja tulojen erittely: mk löstömäärän palkkaamiseen. 19346: Bruttomenot S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 19347: Maksullisen toiminnan menot 165 071 000 sa on vähennyksenä otettu huomioon 19348: Bruttotulot 158 332 000 1 270 000 mk siirtona momentille 32.40.25. 19349: Maksullisen toiminnan tulot 157 982 000 19350: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä 19351: - julkisoikeudelliset suoritteet 151 521 000 19352: -muut suoritteet 6 461 000 huomioon 10 000 000 mk tutkimus- ja kehittä- 19353: Muut tulot 350000 mistoiminnan rahoituksena klusterihankkei- 19354: Nettomenot 6 739 000 den toteuttamiseen ja t&k-rahoituksen vaikut- 19355: tavuuden arviointiin sekä teknologian tutki- 19356: 1999 määräraha 6 739 000 musta vahvistavaan työhön. 19357: 1998 määräraha 6 314 000 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 19358: 1998 lisämääräraha 2 521000 kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 19359: asettanut elinkeinopolitiikkaan liittyvälle tut- 19360: 1997 tilinpäätös 6 200000 19361: kimus-, selvitys- ja kehittämistoiminnalleen 19362: seuraavan tulostavoitteen: 19363: 24. (32.01.22, 50.24, 50.41 ja 55.21) Elin- - vahvistaa elinkeino- ja kuluttajapoliitti- 19364: keinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-, selvitys- ja sessa suunnittelussa ja strategisessa päätöksen- 19365: kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) teossa tarvittavaa tietopohjaa, tukea ministeri- 19366: Momentille myönnetään 96 839 000 mk. ön toimialaan liittyvää kehittämistä ja parantaa 19367: elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 19368: 32.10 357 19369: 19370: Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa- mk 19371: vasti: OECD:nenergia-alan järjestöjen toi- 19372: mintaan liittyvät maksut 4 050 000 19373: mk Suomen osuus Kansainvälisen Atomi- 19374: energiajärjestön (IAEA) 19375: 1. Tutkimukset ja selvitykset 46430000 19376: teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 2 200 000 19377: -elinkeino- ja kuluttajapoli- 19378: Suomen osuus Euroopan energiaperus- 19379: tiikka sekä integraatio ja kan- 19380: kirjan sihteeristökuluista 220 000 19381: sainvälistyminen 12 000 000 19382: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jä- 19383: - teknologiapolitiikka ja t&k- 19384: senmaksu 18 000 000 19385: rahoitus 13 430 000 19386: Muut kansainvälisten järjestöjen jäsen- 19387: - energiastrategiaan liittyvät 19388: maksut ja OECD:n 19389: selvitykset 6 500000 maksuosuudet 3 455 000 19390: - ydinturvallisuusalan viran- 19391: Yhteistyön maksuosuudet kansainväli- 19392: omaistoimintaa tukeva tutki- 19393: sille rahoituslaitoksille, 19394: mus- ja selvitystyö 14 500 000 19395: järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 6 000 000 19396: Yhteensä 46 525 000 19397: 2. Kehittämis- ja infrastruktuuri- 19398: toimet 50409000 19399: 1999 määräraha 46 525 000 19400: - tekninen turvallisuus, laatu, 19401: standardisointi ja muut elinkei- 1998 määräraha 47 090 000 19402: notoiminnan edellytyksiä pa- 1997 tilinpäätös 44 549120 19403: rantavat toimet 14 909 000 19404: - keksintötoiminta 24 500000 92. (32.01.92) Korvaus valtion ydinjäte- 19405: - kansainvälinen yhteistyö ja huoltorahastolle (arviomääräraha) 19406: neuvontapalvelut 11 000 000 19407: Yhteensä 96 839 000 Momentille myönnetään 64 400 000 mk. 19408: Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain 19409: 1999 määräraha 96 839 000 (99011987) 52 §:n mukaisen korvauksen mak- 19410: 1998 määräraha 96 850000 samiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle. 19411: Se l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla 19412: 1998 lisämääräraha 108 000 19413: on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita va- 19414: 1997 tilinpäätös 119110000 roja siirretty vuosina 1989-1996 valtiovaras- 19415: toon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuolto- 19416: 66. (32.01.66) Kansainvälisten järjestöjen 19417: velvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen si- 19418: jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomäärä- jasta valtio lainaa varat rahastol~a. 19419: raha) Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosit- 19420: Momentille myönnetään 46 525 000 mk. tain suoritettava rahastolle korvausta, joka 19421: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille ra- 19422: jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien hastosta annettavien lainojen korkoa. 19423: sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien Korko on toistaiseksi Suomen Pankin perus- 19424: menojen maksamiseen. korko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä. 19425: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus Korvausta maksetaan 1.1.-31.12.1998 väli- 19426: käyttää seuraavasti: seltä ajalta. 19427: mk 19428: Pohjoismainen ydinturvallisuusalan 1999 määräraha 64 400 000 19429: tutkimusyhteistyö 1 800 000 1998 määräraha 64 400 000 19430: YK:n teollisen kehityksen järjestön 1997 tilinpäätös 67 045 859 19431: (UNIDO) jäsenmaksut 4 000 000 19432: Kansainvälisen Atomienergiajärjestön 19433: (IAEA) jäsenmaksu 6 800 000 19434: 358 32.20 19435: 19436: 95. (32.50.95) Maanomistajien osuus puo- vien puolustusmaksujen osuuksien maksami- 19437: lustusmaksuista (arviomääräraha) seen. 19438: Momentille myönnetään 80 000 mk. 19439: Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/ 1999 määräraha 80000 19440: 1965) perusteella maan omistajille suoritetta- 1998 määräraha 80000 19441: 1997 tilinpäätös 60000 19442: 19443: 19444: 20. Teknologiapolitiikka 19445: 19446: Se l v i t y s osa : Teknologiapolitiikan tavoitteena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän 19447: myönteiseen kehitykseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn hallituksen päätösten, elinkeinopo- 19448: liittisen selonteon ja muiden linjausten mukaisesti. Tavoitteisiin pyritään teknologiapolitiikan, 19449: teknisen turvallisuuden ja laadun perusrakenteiden kehittämisen keinoin sekä edistämällä kan- 19450: sainvälistä yhteistyötä. Tässä tehtävässä hallinnonalan laitokset yhdessä ministeriön kanssa ovat 19451: avainasemassa. 19452: Talouden ja työllisyyden myönteinen kehitys perustuvat ihmisten taitoihin ja osaamiseen, ky- 19453: kyyn tuottaa ja soveltaa uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaamisintensiivistä 19454: tuotantoa. Siten voidaan luoda työpaikkoja paitsi teolliseen tuotantoon myös kotimaiselle palve- 19455: lusektorille sekä kansainväliseen liiketoimintaan. 19456: Toimintaympäristön jatkuva muutos, erityisesti teknologian ja osaamisen merkitys taloudelli- 19457: sen kasvun lähteenä sekä kansainvälistyminen, vaikuttavat teknologiapolitiikan painopisteisiin. 19458: Teknologiapolitiikan alueen toimintaa ja tavoiteasetantaa ohjaavat erityisesti vuonna 1996 tehty 19459: päätös kasvattaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta vuoteen 1999 mennessä siten, että ko- 19460: konaistutkimusmenot kasvavat 2,9 %:iin bkt:stä, sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston laa- 19461: tima käyttösuunnitelma tälle lisärahoitukselle. Tavoitteen toteutumista tukee se, että yksityisen 19462: sektorin panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan näyttää kasvavan jopa ripeämmin kuin val- 19463: tion rahoitus. 19464: Teknologiapolitiikka -luvun määrärahatjakautuvat seuraavasti (1000 mk): 19465: 19466: 1997 1998 1999 1999 19467: TP TA TAE Valtuus 19468: 21. GTK:n toimintamenot 202 200 202 544 210 877 19469: 22. VTT:n toimintamenot 323 000 329 000 358 570 19470: 23. TUKES:n toimintamenot 62 300 36483 43 045 19471: 25. MIKES:n toimintamenot 19400 10 217 19 417 19472: 26. Tekesin toimintamenot 110 900 89000 125 260 19473: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (Tekes) 585 895 724 000 765 000 880000 19474: 40. Avustukset teknol. t&k (Tekes) 647 129 744 000 734 000 970000 19475: 83. Lainat teknol. t&k (Tekes) 201 544 225 000 228 000 270000 19476: 85. Pääomaeht. lainat t&k (Tekes) 50000 50000 88 000 200000 19477: Yhteensä 2 202 368 2 410 244 2 572 169 2 320000 19478: 19479: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 19480: tanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 19481: - Kansallinen teknologiapolitiikka ja koko innovaatiojärjestelmä tukevat parhaalla mahdolli- 19482: sella tavalla pitkällä aikavälillä kykyä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa, kehittää siihen perustuvaa 19483: tieto- ja osaamisintensiivistä tuotantoa sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä. 19484: 32.20 359 19485: 19486: - Kansainvälinen kahden- ja monenkeskinen yhteistyö hyödyttää kansallisen teknologiapoli- 19487: tiikan ja EU:n teknologiapolitiikan toteuttamista ja eri tahoilla suunniteltavat ja toteutettavat toi- 19488: met tukevat parhaalla mahdollisella tavalla kansallisesti asetettuja prioriteetteja. 19489: -Tekninen infrastruktuuri (metrologia-, akkreditointi-, testaus-, tarkastus- ja standardisointi- 19490: järjestelmät), kansallinen laatupolitiikka sekä tekninen turvallisuusjärjestelmä vastaavat kansain- 19491: välisiä vaatimuksia elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi. 19492: Tavoitteiden toteuttamiseen osallistuvat ministeriön ohella hallinnonalan laitoksista Valtion 19493: teknillinen tutkimuskeskus, Teknologian kehittämiskeskus ja Geologian tutkimuskeskus sekä 19494: Mittatekniikan keskus ja Turvatekniikan keskus. Toimia suunnataan ja parannetaan kansallisten 19495: tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä laitosten ja tehtäväalueiden (esim. keksintötoiminta, stan- 19496: dardisointitoiminta) tulosohjausta, kansainvälisiä arviointeja sekä muita selvityksiä. 19497: 19498: 21. (32.40.21) Geologian tutkimuskeskuksen - strateginen tutkimus ja geologinen perus- 19499: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kartoitus integroituna operatiiviseen toimin- 19500: Momentille myönnetään nettomäärärahaa taan luovat edellytykset sovellusten kehittämi- 19501: 210 877 000 mk. selle 19502: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- - malminetsintään osoitetut voimavarat 19503: mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. suunnataan hyödynnettävyystavoitteiden mu- 19504: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on kaisesti valittuihin kohteisiin. Painoalana on 19505: muutettu. Geologian tutkimuskeskuksen tehtä- metallisten malmien etsintä, erityisesti perus- 19506: vänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jol- metallit, kromi ja jalometallit. Teollisuusmine- 19507: la edistetään maankamaran hallittua ja kestä- raalisektoria vahvistetaan ja etsinnän painoala- 19508: vää käyttöä. Toimintaa ohjaavat strategiset oh- na ovat erityisesti paperiteollisuuden tarvitse- 19509: jelmat, joiden sisältö on määritelty mat pigmenttimineraaliesiintymät 19510: sidosryhmien tarpeiden pohjalta. Ohjelmape- - maankamaran muiden raaka-ainevarojen 19511: rusteisesti hankkeistettua toimintaa suunna- etsintää ja inventointia toteutetaan enenevässä 19512: taan palvelujen kysynnän perusteella. Tutki- määrin yhteistyöhankkeilla ja tilaustutkimuk- 19513: muskeskuksen toiminnan tavoitteena on tuot- silla 19514: taa tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla - ympäristötutkimuksissa toiminnan paino- 19515: yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti hyödyn- aloina ovat tuotekehitys ja tuotteistaminen. 19516: nettäviä tutkimustuloksia. Toiminnan laatuta- Verkottumisella täydennetään toimintamuoto- 19517: voitteena on kansainvälisesti arvostettu taso. ja ja laajennetaan toiminnan rahoituspohjaa 19518: Tutkimuskeskuksen toimintalinjat, organi- - tutkimuskeskuksen tietovarastojen hy- 19519: saatiorakenne ja toiminnan painopisteet on tar- väksikäyttöä aktivoidaan ja laajennetaan geo- 19520: kistettu vuonna 1996 suoritetun tutkimuskes- tietoa käyttävien asiakkaiden ja sidosryhmien 19521: kuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin määrää 19522: seurauksena. Toiminnan kehittämisen lähtö- - maksullista toimintaa laajennetaan edel- 19523: kohtana on sidosryhmien tutkimuskeskuksen leen kehittämällä tutkimuskeskuksen pääosaa- 19524: toiminnasta saaman hyödyn lisääminen. Ohjel- misalueita ja lisäämällä asiakaslähtöistä tuot- 19525: mapainotteisen organisaation avulla tutkimus teistamista. 19526: ja operatiivinen toiminta on integroitu toimin- Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- 19527: nan tehostamiseksi ja synergiaetujen hyödyn- tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 19528: tämiseksi. otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 mk kuu- 19529: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen den henkilön palkkauksina siirtona momentilta 19530: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 34.06.02. 19531: asettanut geologian tutkimuskeskukselle seu- Määrärahasta on tarkoitus käyttää 19532: raavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 10 000 000 mk Pohjois-Suomen malminetsin- 19533: 360 32.20 19534: 19535: nän tehostusprojektia varten. Maksullisen toi- Maksullisen toiminnan tunnusluvut vuosille 19536: minnan ylijäämätavoite vuodelle 1999 on 1997-1999 (1 000 mk): 19537: 2 249 000 mk eli 6 % tuloista. 19538: 1997 1998 1999 19539: Toteutuma Ennakoitu TAE 19540: Maksullisen toiminnan tuotot 19541: - myyntituotot 35 849 29700 34 600 19542: - muut tuotot 492 300 400 19543: Tuotot yhteensä 36 341 30000 35 000 19544: 19545: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 27979 22500 26400 19546: 19547: Käyttöjäämä 8 362 7 500 8 600 19548: 19549: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 6241 5 564 6 351 19550: 19551: Kokonaiskustannukset yhteensä 34220 28 064 32 751 19552: 19553: Ylijäämä 2 121 1 936 2249 19554: -muutos-% edelliseen vuoteen 37 -9 16 19555: 19556: Käyttöjäämä (% tuloista) 23 25 25 19557: Ylijäämä (% tuloista) 6 6 6 19558: Tulot % kustannuksista 106 107 107 19559: 19560: Investoinnit 462 500 600 19561: -muutos-% edelliseen vuoteen -18 8 20 19562: 19563: Menojen ja tulojen erittely: mk 22. (32.42.21) Valtion teknillisen tutkimus- 19564: keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 19565: Bruttomenot 248 877 000 2 v) 19566: Maksullisen toiminnan erillismenot 27 000000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19567: Muut toimintamenot 221 877 000 358 570 000 mk. 19568: Bruttotulot 38 000000 Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 19569: Maksullisen toiminnan tulot mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 19570: - muut suoritteet 35 000 000 19571: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on 19572: Muut tulot 3 000 000 19573: Nettomenot 210 877 000 muutettu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 19574: (VTT) tuottaa tutkimuspalveluja yritysten kil- 19575: 1999 määräraha 210 877 000 pailukyvyn parantamiseksi, teollisuuden ra- 19576: 1998 määräraha 202 544000 kenteen monipuolistamiseksi sekä yhteiskun- 19577: 1998 lisämääräraha 3 700 000 nan perusrakenteen kehittämiseksi. 19578: VTT toimii kauppa- ja teollisuusministeriön 19579: 1997 tilinpäätös 202 200000 19580: laatiman kansallisen teollisuusstrategian ja 19581: valtion tiede- ja teknologianeuvoston kehittä- 19582: misstrategian mukaisesti. Talousarvioesityk- 19583: sen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuus- 19584: ministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle 19585: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 19586: 32.20 361 19587: 19588: - osallistua yritysten uusien ja nykyistä kil- tuotteiden hyväksymiseksi kansainvälisillä 19589: pailukykyisempien tuotteiden kehittämiseen markkinoilla 19590: sekä tuotekehitystoiminnan edellytysten vah- - kehittää henkilöstöä erityisesti strategi- 19591: vistamiseen sesti tärkeiden alueiden tutkimusosaamiseen ja 19592: - osallistua teollisuuden nykyistä tehok- asiakaslähtöisen toimintatavan omaksumiseen 19593: kaampien, turvallisempien ja ympäristöystä- - nostaa palvelutasoa ja kilpailukykyä pa- 19594: vällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien rantamalla koko toiminnan laatua 19595: kehittämiseen sekä tämän toiminnan edellytys- - suunnata budjettirahoitus ensisijaisesti 19596: ten vahvistamiseen korkeatasoisiin, monivuotisiin tutkimusohjel- 19597: - edistää pk-yritysten teknistä kehitystä ja miin sekä muihin strategisesti tärkeisiin hank- 19598: uusien yritysten syntyä sekä tehostaa teknolo- keisiin yhteistyössä yritysten ja muiden intres- 19599: gian siirtoa elinkeinoelämän ja julkisen sekto- siryhmien kanssa ja parantaa budjettirahoituk- 19600: rin käyttöön sella tuotekehitysvalmiuksia, teknisen 19601: -lisätä yhteistyötä innovatiivisten, teknolo- tarkastuksen perusrakennetta ja henkilöstön 19602: gisesti korkeatasoisten ja vientiorientoitunei- osaamista 19603: den yritysten kanssa sekä kehittää pienille ja - maksullisen toiminnan kannattavuusta- 19604: keskisuurille yrityksille uusia tutkimuspalve- voite on, että tulot kattavat kustannukset. 19605: luja ja vahvistaa asiantuntijapalveluja Toimintamenoista noin kaksi kolmasosaa 19606: - syventää osallistumista Suomelle hyödyl- katetaan maksullisesta toiminnasta ja yhteisra- 19607: lisiin ED-hankkeisiin ja muuhun kansainväli- hoitteisesta sopimustutkimuksesta saatavilla 19608: seen yhteistyöhön tuloilla. 19609: -jatkaa virallisen hyväksynnän hankkimis- 19610: ta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvi- Toiminnan tunnuslukutaulukko: 19611: ointitoiminnalle, jotta voidaan tarjota palveluja 19612: 19613: 1997 1998 1999 19614: Toteutuma!) Ennakoitu 1) TAEI) 19615: 19616: Kustannukset, tmk 1 064 772 1124 200 1175570 19617: (6,4) (5,6) (4,6) 19618: Tuotot yhteensä, tmk 723 282 779 100 820 000 19619: (13,0) (7,6) (5,3) 19620: Maksullisen toiminnan tuotot 427 861 430000 445 000 19621: (7,9) (0,5) (3,5) 19622: Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen 19623: tuotot 295 421 349 100 375 000 19624: (21 ,4) (18,2) (7,5) 19625: Tuotot/kustannukset, % 68 69 70 19626: Tuototlhtv, tmk 278 291 300 19627: Maksullisen toiminnan ylijäämä, tmk 13 458 0 0 19628: Käyttöomaisuusinvestoinnit, tmk 89 608 87 500 90000 19629: - % kustannuksista 8,4 7,8 7,7 19630: 1) suluissa muutos-% edelliseen vuoteen 19631: 362 32.20 19632: 19633: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä mintoihin ja menetelmiin toimialakohtaisten 19634: otettu huomioon 20 000 000 mk tutkimus- ja suunnitelmien mukaisesti 19635: kehittämistoiminnan lisärahoituksena. - painelaitteiden sekä vaarallisten kemikaa- 19636: lien valvonnassa aloitetaan siirtyminen voi- 19637: Menojen ja tulojen erittely: mk maantulevien direktiivien mukaisiin valvonta- 19638: Kustannukset 1175 570 000 järjestelmiin 19639: -poistot 68 000000 - tuotevalvonnassa selvitetään havaitut 19640: - käyttöomaisuuden korko- puutteet ja väärinkäytökset sekä toimitaan vaa- 19641: kustannukset 19 000000 timusten vastaisten tuotteiden markkinoille 19642: + käyttöomaisuuden hankinnat 90000000 pääsyn estämiseksi ja tarvittaessa niiden pois- 19643: Bruttomenot 1178 570 000 tamiseksi 19644: Ulkopuolisin tuloin rahoitetta- 19645: - kehittämis- ja tutkimushankkeet suunna- 19646: va toiminta 822 105 000 19647: Budjettirahoitteinen toiminta 356465 000 19648: taan valvonnan toteuttamista ja vaikuttavuutta 19649: Nettoutettavat tuotot 820000000 selvittävien hankkeiden lisäksi ennalta ehkäi- 19650: Nettomenot 358 570 000 sevää valvontaa tukevan teknisen turvallisuus- 19651: kulttuurin selvittämiseen sekä uusien teknolo- 19652: 1999 määräraha 358 570 000 gioiden käyttöönottoon ja hallintaan. Hankkeet 19653: 1998 määräraha 329 000000 toteutetaan t&k-suunnitelman mukaisesti yh- 19654: 1998 lisämääräraha 4 435 000 teistyössä kotimaisten ja kansainvälisten yhtei- 19655: söjen kanssa 19656: 1997 tilinpäätös 323 000000 19657: - valvonnan, erityisesti tuotevalvonnan, 19658: toimivuuden varmistamiseksi vahvistetaan 19659: 23. (32.41.21) Turvatekniikankeskuksen toi- kansainvälistä yhteistyötä sisämarkkinaviran- 19660: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) omaisten välillä 19661: Momentille myönnetään 43 045 000 mk. - toimialaan liittyvää tiedottamista toteute- 19662: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- taan tiedotussuunnitelman mukaisesti, erityi- 19663: mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. senä painopisteenä on teollisuuden turvalli- 19664: S e 1v i t y s o s a : Momentin nimike on suustason ylläpitämiseksi tarkoitettu tiedotus. 19665: muutettu. Turvatekniikan keskuksen tehtävänä Maksullisesta palvelutoiminnasta kertyvät 19666: on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja laitteis- tulot on merkitty momentille 12.32.20. 19667: toihin, paineastioihin, terveydelle ja ympäris- 19668: tölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsit- 1999 määräraha 43 045 000 19669: telyyn ja varastointiin, räjähteisiin, kaivoksiin, 1998 määräraha 36 483 000 19670: rakennussementteihin, ampuma-aseisiin ja 1998 lisämääräraha 619 000 19671: vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvää 1997 tilinpäätös 62 300 000 19672: turvallisuutta, mittaamisvälineisiin ja jalome- 19673: tallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä lait- 19674: teiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu 25. (32.38.21 ja 23) Mittatekniikan keskuk- 19675: teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yk- sen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19676: sityisiin kansalaisiin. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19677: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 19 417 000 mk. 19678: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 19679: asettanut turvatekniikan keskukselle seuraavat mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. 19680: tulostavoitteet vuodelle 1999: Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä 19681: - valvontatoiminta, mukaan lukien tuote- ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain 19682: valvonta sekä käyttö- ja olosuhdevalvonta, (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanor- 19683: kohdeunetaan turvallisuuden ja luotettavuuden maalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, 19684: kannalta kriittisiin ja keskeisiin tuotteisiin, toi- kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toi- 19685: 32.20 363 19686: 19687: minnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallin- Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa- 19688: noinnista, kansallisen kalibrointipalvelun jär- vasti: 19689: jestämisestä sekä mittatekniikan ja akkredi- 19690: toinnin edistämisestä aiheutuviin toimintame- mk 19691: noihin. Mittatekniikan keskuksen toiminta 9 317 000 19692: Se 1v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen Kansallisen mittanormaalijärjestelmän 19693: tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista ylläpitäminen ja kehittäminen sekä 19694: mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkas- kansallisen kalibrointipalvelun järjes- 19695: tus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan päte- täminen 10100000 19696: vyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditoin- Yhteensä 19 417 000 19697: tipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan 19698: liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordi- 19699: nointiin. Menojen ja tulojen erittely: mk 19700: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 19701: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Bruttomenot 25 917 000 19702: asettanut mittatekniikan keskukselle seuraavat Maksullisen toiminnan erillismenot 6460000 19703: Muut toimintamenot 19457 000 19704: tulostavoitteet vuodelle 1999: 6 500000 19705: Bruttotulot 19706: - toteutetaan kansainvälisen arvioinnin Maksullisen toiminnan tulot 19707: suositusten perusteella tehdyt kansallisen mit- - julkisoikeudelliset suoritteet 5 000 000 19708: tanormaalijärjestelmän kehittämiseen ja kes- - muut suoritteet 1500 000 19709: kittämiseen liittyvät ratkaisut siten, että kansal- Nettomenot 19 417 000 19710: listen kalibrointipalvelujen saatavuus ja taso 19711: varmistetaan vahvistettujen kansallisten ja 1999 määräraha 19 417 000 19712: kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti 1998 määräraha 10 217 000 19713: - aloitetaan teollisuuden mittausjärjestel- 1998 lisämääräraha 240 000 19714: mien kehittämistä tukeva asiantuntijapalvelui- 1997 tilinpäätös 19 400000 19715: den tuottaminen tietotaidon siirtämiseksi teol- 19716: lisuuden käyttöön entistä tehokkaammin 19717: 26. (32.44.21) Teknologian kehittämiskes- 19718: - toimitaan pätevyyden arviointitoiminnas- 19719: sa vapaaehtoisella ja säänneilyllä sektorilla kuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19720: kansallisten tarpeiden edellyttämällä tasolla Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19721: ottaen huomioon kansainvälisen kehityksen 125 260 000 mk. 19722: vaikutukset Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- 19723: - varmistetaan liittyminen Suomen kaupan- mien hankkeiden rahoitusta varten sekä ulko- 19724: käynnin ja kansainvälisten sopimusten kannal- maan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin 19725: ta keskeisiin maailmanlaajuisiin akkreditoin- kurssivaihteluihin. 19726: nin ja kansallisten mittanormaalien tunnusta- Se 1v i t y s o s a : Momentin nimike on 19727: missopimuksiin osoittamalla toimintojen muutettu. Teknologian kehittämiskeskuksen 19728: kansainvälinen vertailukelpoisuus vastavuo- tehtävänä on edistää elinkeinoelämän kilpailu- 19729: roisissa arvioinneissa ja korkeimman tasoisis- kykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee 19730: sa vertailuissa kasvattaa ja monipuolistaa teollista tuotantoa 19731: - osallistutaan kansallisen toimintapolitii- ja palveluja sekä niiden vientiä ja sitä kautta 19732: kan mukaisesti lähialueiden ja erityisesti Balti- luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan 19733: an maiden metrologisten ja akkreditointijärjes- hyvinvoinnille. Teknologian kehittämiskes- 19734: telmien kehittämiseen EU:n sisämarkkinoiden kuksen tulee yhdessä muiden innovaatiotoi- 19735: edellyttämälle tasolle yhteistyössä komission minnan puitteita luovien organisaatioiden 19736: ja muiden EU-maiden kanssa. kanssa vaikuttaa yritysten toimintaympäris- 19737: töön siten, että edellytykset innovaatioiden 19738: 364 32.20 19739: 19740: syntymiselle paranevat. Toiminnan tulee olla Tavoitteena on yhteistyössä muiden tahojen 19741: luonteeltaan pitkävaikutteista ja se muodostuu kanssa kehittää toimintaympäristöä siten, että 19742: teknologiarahoituksesta, asiantuntijapalveluis- - edellytykset innavaatiaiHe paranevat ja 19743: ta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja teknologia- että toimintaympäristö on kansainvälisesti kil- 19744: poliittisesta vaikuttamisesta. Teknologiarahoi- pailukykyinen korkeaa teknologiaa ja osaa- 19745: tuksen kasvu perustuu hallituksen päätökseen, mista vaativan yritystoiminnan sijoittumis- 19746: jolla tutkimus- ja kehittämismenoja lisätään paikkana 19747: 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 1999 - sektoritutkimus, työvoima- ja elinkeino- 19748: mennessä. Määrärahan mitoituksessa on lisä- keskukset sekä EU :n rakennerahasto-ohjelmat 19749: yksenä otettu huomioon 25 000 000 mk tutki- integroituvat toimivaksi osaksi teknologia- ja 19750: mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena. innovaatiopolitiikkaa 19751: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen - syntyy Suomen teknologiapolitiikan ja 19752: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti elinkeinoelämän kannalta merkittävää kan- 19753: asettanut teknologian kehittämiskeskukselle sainvälistä yhteistyötä ja yritysten, tutkimus- 19754: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: laitosten ja korkeakoulujen aktiivista osallistu- 19755: Rahoitus- ja asiantuntijapalvelut kohdiste- mista kansainväliseen teknologiayhteistyöhön 19756: taan valikoivasti siten, että ne aktivoivat ja - kansalliset tutkimus- ja kehittämistoimin- 19757: kannustavat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioi- nan edistämiseen suunnatut panostukset ja toi- 19758: ta toteuttamaan riskipitoisia tutkimus- ja tuote- menpiteet ohjautuvat Suomen kilpailukyvyn ja 19759: kehityshankkeita, jotka koko yhteiskunnan kehittymisen kannalta 19760: - mahdollistavat yritysten - erityisesti aika- mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ta- 19761: vien, pienten ja keskisuurten - kasvun tai liike- valla ottaen huomioon myös maan eri alueiden 19762: toiminta-aseman säilyttämisen kehitystarpeet 19763: - synnyttävät uusia yrityksiä ja uusia liike- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 19764: toimintoja olemassaoleviin yrityksiin otettu huomioon EU:lta saatava rahoitus. 19765: - edistävät palvelusektorin teknologisen Toiminnasta kertyvät maksullisen palvelu- 19766: kilpailukyvyn ja teknologialähtöisten palvelui- toiminnan tulot on merkitty momentille 19767: den kehittymistä ja kansainvälistymistä 12.32.99. 19768: - edistävät yritysten kykyä luoda, omaksua 19769: ja hyödyntää uutta teknologiaa 1999 määräraha 125 260 000 19770: - edistävät pk- ja suurten yritysten kykyä 1998 määräraha 89 000 000 19771: verkottua toistensa ja kotimaisten ja kansain- 1998 lisämääräraha 1 331 000 19772: välisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden 1997 tilinpäätös 110 900 000 19773: kanssa 19774: - edistävät teknologisen perusasaamisen 27. (32.44.23) Tutkimus- ja kehitystoiminta 19775: syntymistä ja kehittymistä korkeakouluihin, 19776: (osa EU) (arviomääräraha) 19777: tutkimuslaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin 19778: Momentille myönnetään 765 000 000 mk. 19779: sellaisilla alueilla, joilla on keskeinen vaikutus 19780: Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysra- 19781: elinkeinoelämään 19782: hastosta ja sosiaalirahastosta rahoitettavia ta- 19783: - myötävaikuttavat uusien työpaikkojen 19784: voiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansal- 19785: syntymiseen ja olemassa olevien työpaikkojen 19786: listen rahoitusosuuksien maksamiseen valtion 19787: säilymiseen 19788: osalta. Määrärahasta 25 000 000 mk on varattu 19789: - tukevat kestävää kehitystä, ympäristön- 19790: EU :n aluekehitysrahaston ja 5 000 000 mk so- 19791: suojelua, laadukkaan elinympäristön synty- 19792: siaalirahaston hankkeiden kansallista rahoitus- 19793: mistä, hyvinvointipalveluiden laadun, saata- 19794: osuutta varten. 19795: vuuden ja kustannustehokkuuden kehittämistä 19796: Rahoitusta saa vuonna 1999 myöntää enin- 19797: sekä energian saannin turvaamista. 19798: tään 880 000 000 mk, josta on varattu EU:n 19799: 32.20 365 19800: 19801: aluekehitysrahaston tavoiteohjelmien ja yhtei- jen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja 19802: söaloitteiden kansallista rahoitusosuutta varten hankkeisiin 19803: 25 000 000 mk. -viranomaisten välisenä yhteistyönä toteu- 19804: Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- tettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteis- 19805: tää sellaiseen teknologiseen tutkimukseen ja työhön 19806: kehitykseen, joka edistää teknologisen perus- - ammattikorkeakoulujen ja kuntasektorin 19807: osaamisen syntymistä ja kehittymistä tutki- tutkimuspalveluja tatjoavien organisaatioiden 19808: mus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa hankkeisiin 19809: elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavilla - kansainvälisen yhteistyön ohjelmien ja 19810: alueilla. Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa hankkeiden osallistumismaksuihin ja laitetoi- 19811: saa käyttää myös kansainvälisten ohjelmien ja mituksiin 19812: hankkeiden osallistumismaksuihin, matkakus- - valtion ja kuntasektorin laitosten uutuus- 19813: tannuksiin ja laitetoimituksiin sekä teknolo- tuotteiden hankinnan tukemiseen 19814: gian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uu- - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin 19815: sien liiketoimintojen syntymistä edistävien - EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien 19816: palvelujen hankintaan. Myöntämisvaltuutta ja hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden kansalli- 19817: määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja siin osuuksiin 19818: elinkeinokeskusten teknologiayksiköiden Tek- -sellaisiin hanke- ja ohjelmatoimintaan vä- 19819: nologian kehittämiskeskuksen kansainvälises- littömästi liittyviin tilaustutkimuksiin, selvi- 19820: tä toiminnasta, teknologiaohjelmista ja valta- tyksiin, asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspal- 19821: kunnallisista erityisprojekteista aiheutuvien veluihin, joita tarvitaan niiden tuloksellisuu- 19822: menojen maksamiseen. den ja vaikuttavuuden parantamiseksi. 19823: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisä- 19824: muutettu. Rahoituspäätökset tehdään kilpailut- yksenä otettu huomioon 65 000 000 mk tutki- 19825: tamaila organisaatioiden hankkeita ja rahoitus mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena. 19826: maksetaan maksupäätösperusteisesti: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan 19827: - valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 19828: tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulu- mk): 19829: 19830: 1999 2000 2001 2002 19831: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten kattaminen 610 165 12 19832: TAE 1999 155 431 202 70 19833: Yhteensä 765 596 214 70 19834: 19835: Vuonna 1999 myönnettävien rahoitusten ko- Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysra- 19836: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat hastosta ja sosiaalirahastosta rahoitettavia ta- 19837: 806 milj. mk. voiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansal- 19838: listen rahoitusosuuksien maksamiseen valtion 19839: 1999 määräraha 765 000 000 osalta. Määrärahasta 45 000 000 mk on varattu 19840: 1998 määräraha 724 000000 EU:n aluekehitysrahaston ja 5 000 000 mk so- 19841: 1997 tilinpäätös 585 894 540 siaalirahastoon hankkeiden kansallista rahoi- 19842: tusosuutta varten. 19843: 40. (32.44.40) Avustukset teknologiseen tut- Vuonna 1999 avustuksia saa myöntää enin- 19844: kimukseen ja kehitykseen (osa EU) (arvio- tään 970 000 000 mk, josta on varattu EU:n 19845: aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteoh- 19846: määräraha) 19847: jelmien ja yhteisöaloitteiden kansallista rahoi- 19848: Momentille myönnetään 734 000 000 mk. tusosuutta varten 40 000 000 mk. 19849: 366 32.20 19850: 19851: Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston den erityistarpeet. Avustuksia myönnetään en- 19852: päätöksen mukaisesti yrityksille ja yhteisöille sisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehi- 19853: tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden tykseen hankkeen alkuvaiheessa. 19854: kehittämistä koskevaan teknologiseen tutki- Rahoitus maksetaan maksupäätösperustei- 19855: mukseen ja kehitykseen. Avustuksilla tulee sesti: 19856: edistää elinkeinorakenteen ja yritysten tuote- - yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja tuote- 19857: valikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpai- kehityshankkeisiin 19858: lun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla - yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjel- 19859: sekä tukea tuotannollisten ja palveluyritysten miin 19860: uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntä- - pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- 19861: mistä. Avustuksia saa myöntää energiatalou- logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki- 19862: den, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa- 19863: teknologioiden kehittämisen ja liiketaloudelli- na 19864: sen hyödyntämistämisen tukemiseen. - EU-valmistelutukeen yrityksille ja yhtei- 19865: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä söille 19866: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. - yritysten kehityshankkeiden esiselvitys- 19867: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on ten ja asiantuntijapalveluiden rahoitukseen 19868: muutettu. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin 19869: yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, - EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavien 19870: joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden kansalli- 19871: ja tehostamaan resurssien käyttöä sekä saa- siin osuuksiin. 19872: maan sekä suuret että pienet yritykset mukaan Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisä- 19873: teknologian mahdollisuuksien hyödyntämi- yksenä otettu huomioon 105 000 000 mk tutki- 19874: seen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huo- mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena. 19875: mioon erityisesti hankkeiden vaativuus, uuden Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan 19876: teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alku- valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 19877: vaiheessa sekä pienen ja keskisuuren teollisuu- mk): 19878: 19879: 1999 2000 2001 2002 2003 19880: Ennen vuotta 1999 tehtyjen 19881: sitoumusten kattaminen 637 396 151 29 3 19882: TAE 1999 97 320 301 145 29 19883: Yhteensä 734 716 452 174 32 19884: 19885: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- Vuonna 1999 uusia lainoja saa myöntää 19886: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat enintään 270 000 000 mk. Lainoja saa myön- 19887: 840 milj. mk. tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti yri- 19888: tyksille ja yhteisöille teknologiseen kehitys- 19889: 1999 määräraha 734 000 000 työhön, jonka tavoitteena on edistää kansain- 19890: 1998 määräraha 744 000000 välisesti kilpailukykyisten tuotteiden, 19891: 1998 lisämääräraha -4 000 000 tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittä- 19892: 1997 tilinpäätös 647 129 370 mistä ja parantamista. Lainoja saa myöntää 19893: korkeaan ja kilpailukykyiseen teknologiseen 19894: 83. (32.44.83) Lainat teknologiseen tutki- tasoon tähtääviin kehityshankkeisiin, joiden 19895: toteuttamiseen liittyy teknisiä riskejä. Erityistä 19896: mukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 19897: huomiota tulee kiinnittää uuden teknologian 19898: Momentille myönnetään 228 000 000 mk. hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäris- 19899: tötekniikan ja terveydenhoidon kehittämiseen 19900: 32.20 367 19901: 19902: liittyvien teknologioiden kehitykseen ja liike- -yritysten ja yhteisöjen tuotekehityshank- 19903: taloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa keisiin 19904: myöntää ensisijaisesti konkreettiseen tuoteke- - yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjel- 19905: hitykseen ja tuotteistamiseen. Lainat voidaan miin 19906: myöntää vakuutta vaatimatta. Lainat voidaan - pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- 19907: myöntää ehdollisina siten, että mikäli kehitys- logiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys- 19908: työ epäonnistuu, teknologian kehittämiskes- hankkeen osana 19909: kuksella on lainan saajan hakemuksesta oikeus - korkean teknologian tuontantotekniikoi- 19910: jättää lainan maksamaton pääoma ja korot ko- den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemi- 19911: konaan tai osittain takaisin perimättä. seen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa 19912: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. 19913: muutettu. Rahoitus maksetaan maksupäätös- Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan 19914: perusteisesti: valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 19915: mk): 19916: 19917: 1999 2000 2001 2002 2003 19918: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten 19919: kattaminen 168 95 35 8 1 19920: TAE 1999 60 81 59 27 5 19921: Yhteensä 228 176 94 35 6 19922: 19923: Vuonna 1999 myönnettävien lainojen koko- den, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon 19924: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat kehittämiseen liittyvien teknologioiden kehi- 19925: 117 milj. mk. tykseen ja liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. 19926: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää ensisijai- 19927: 1999 määräraha 228 000 000 sesti konkreettiseen tuotekehitykseen ja tuot- 19928: 1998 määräraha 225 000000 teistamiseen. Lainan saa myöntää ehdoin, että 19929: 1998 lisämääräraha -4 000 000 lainan pääoma ja pääomalle maksettava korko 19930: 1997 tilinpäätös 201544 350 maksetaan takaisin vain edellyttäen, että sido- 19931: tulle pääomalle jää täysi kate. Lainalla on 19932: 85. (32.44.85) Pääomaehtoiset lainat tutki- myös huonompi etuoikeus velallisyrityksen 19933: mahdollisessa konkurssissa. Lainat myönne- 19934: mukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) 19935: tään vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö 19936: Momentille myönnetään 88 000 000 mk. epäonnistuu, teknologian kehittämiskeskuk- 19937: Vuonna 1999 uusia pääomaehtoisia lainoja sella on lainan saajan hakemuksesta oikeus jät- 19938: saa myöntää enintään 200 000 000 mk. tää lainan maksamaton pääoma ja korot koko- 19939: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää valtio- naan tai osittain takaisin perimättä. 19940: neuvoston päätöksen mukaisesti yrityksille Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 19941: teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoittee- muutettu. 19942: na on edistää kansainvälisesti kilpailukykyis- Rahoitus maksetaan maksupäätösperustei- 19943: ten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palve- 19944: sesti: 19945: luiden kehittämistä ja parantamista. Pääoma- - yritysten tuotekehityshankkeisiin 19946: ehtoisia lainoja saa myöntää korkeaan ja -pienille ja keskisuurille yrityksille tekno- 19947: kilpailukykyiseen teknologiseen tasoon tähtää- logiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys- 19948: viin kehityshankkeisiin, joiden toteuttamiseen hankkeen osana 19949: liittyy teknisiä riskejä. -korkean teknologian tuotantotekniikoiden 19950: Erityistä huomiota tulee kiinnittää uuden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen 19951: teknologian hyödyntämiseen ja energiatalou- pilottikoossa tai laitosmittakaavassa. 19952: 19953: 14 380149M 19954: 368 32.26 19955: 19956: Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisä- Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan 19957: yksenä otettu huomioon 50 000 000 mk tutki- valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 19958: mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena. mk): 19959: 19960: 1999 2000 2001 2002 2003 19961: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten 19962: kattaminen 45 34 15 3 19963: TAE 1999 43 60 45 20 5 19964: Yhteensä 88 94 60 23 5 19965: 19966: Vuonna 1999 myönnettävien lainojen koko- 1999 määräraha 88 000000 19967: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 1998 määräraha 50 000 000 19968: 111 milj. mk. 1997 tilinpäätös 50 000 000 19969: 19970: 19971: 19972: (26.) (32.30) Elintarvikevirasto 19973: 19974: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 19975: 32.40.25. 19976: 19977: 19978: (27.) Kuluttajavirasto 19979: 19980: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on otettu huomioon mo- 19981: mentin 32.40.21laskelmissa sekä momentti 50 siirretty momentiksi 32.40.50. 19982: 19983: 19984: (28.) Kuluttajavalituslautakunta 19985: 19986: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 19987: 32.40.24. 19988: 19989: 19990: (29.) Kilpailuvirasto 19991: 19992: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 19993: 32.40.26. 19994: 19995: 19996: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 19997: 19998: Se l v i t y s osa : Y rittäjyyden ja pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisellä vaiku- 19999: tetaan taloudellisen kasvun ja työllisyyden myönteiseen kehittymiseen, elinkeinorakenteen mo- 20000: 32.30 369 20001: 20002: nipuolistumiseen sekä uuden teknologian ja uusien markkinoiden hyödyntämiseen. Pk-yrityksillä 20003: on tärkeä merkitys myös alueellisten ongelmien lieventämisessä. 20004: Kehittämispalvelutoiminnan painopisteitä ovat yrittäjyyden edistäminen sekä uusien ja toimi- 20005: vien yritysten johdon liikkeenjohto- sekä markkinointi- ja kansainvälistymistaitojen kehittämi- 20006: nen, rahoitusosaamisen parantaminen sekä yritysten välisen yhteistyön ja tuottavuuden kehittä- 20007: minen. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelualoilla toimivien yritysten kehittämiseen. 20008: Pk-yritysten kehittämispalvelujen toteutuksessa hyödynnetään Euroopan unionin rakennera- 20009: hastojen tarjoamia, työvoimavarojen kehittämiseen tarkoitettuja rahoitusmahdollisuuksia. Tätä 20010: koskevat varat osoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön työministeriön momenteilta. 20011: Yrittäjyys- ja pk-politiikkaluvun määrärahatjakautuvat seuraavasti (1000 mk): 20012: 20013: 1997 1998 1999 1999 20014: Mom TP TA TAE Valtuus 20015: 44. Alueellinen kuljetustuki 21 732 16 300 8 000 20016: 45. Yritysten investointi- ja kehittämis- 20017: hankkeiden tukeminen 305 795 325 000 235 000 250 000 20018: 47. Valtionavustus pk-yritysten kehittämis- 20019: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille 19000 10000 10000 20020: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin 41182 35 000 19 000 20021: Yhteensä 387 709 386 300 272 000 250 000 20022: 20023: Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrittäjyys- ja pk-politiikan tulosalueelle 20024: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20025: - Pk-yritysten toimintaympäristön parantaminen, työelämän kehittäminen pk-yrityksissä sekä 20026: pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Painopistealueina ovat hallinnollisten me- 20027: nettelyjen keventäminen sekä pk-yritysten reaalisen kilpailukyvyn parantaminen henkilöstön 20028: osaamista kehittämällä. 20029: - Pk-yritysten kehittämishankkeiden lisääminen vaikuttamalla kysyntään ja tarjontaan. Ta- 20030: voitteeseen pyritään rahoittamana TE-keskusten sekä eräiden pk-yritystoiminnan edistämisyhtei- 20031: söjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa sekä näiden palve- 20032: lujen kehittämishankkeita. Lisäksi rahoitetaan yrittäjyyttä ja yritysten uusperustantaa tukevien 20033: hankkeiden toteuttamista. 20034: - Alueen työllisyyden parantaminen, alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen, elin- 20035: keinojen erityisesti tuotannon kehittäminen, yrittäjyydenja yritysten uusperustannan edistäminen 20036: sekä yritysten reaalisen kilpailukyvyn parantaminen. 20037: - TE-keskusten harjoittamaan yrittäjäkoulutukseen ja muuhun kehittämispalvelutoimintaan 20038: arvioidaan osallistuvan vuonna 1999 henkilöitä noin 9 000 yrityksestä. Yrittäjäkoulutuksella ja 20039: muilla kehittämispalveluilla arvioidaan vaikutettavan 1 300 uuden työpaikan perustamiseen. 20040: Pientä ja keskisuurta yritystoimintaa edistävien alan yhteisöjen ja muiden kehittämisprojektien 20041: piirissä on lisäksi merkittävä määrä pk-yrityksiä. 20042: Yritystuesta annetun lain mukaisilla yritystuilla arvioidaan edistettävän vuonna 1999 koko 20043: maassa yli 2 100 yrityksen investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristöhankkeiden toteuttamis- 20044: ta. Yritystuella vaikutetaan arviolta noin 3 850 uuden työpaikan syntymiseen sekä lähes 11 000 20045: työpaikan uudistamiseen. Lisäksi hankkeiden toteuttamisaikainen työllisyysvaikutus on 860 hen- 20046: kilötyövuotta. 20047: 370 32.30 20048: 20049: 44. (32.51.48) Alueellinen kuljetustuki (ar- ympäristötukea saa myöntää vuonna 1999 20050: viomääräraha) 250 000 000 mk, josta on varattu 200 000 000 20051: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. mk kansallisena rahoitusosuutena Euroopan 20052: Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli- aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkei- 20053: sesta tukemisesta annetun lain (954/1981, siin. 20054: muut. 90111984, 111111989, 63411993, 1137/ V aitioneuvosto päättää kunkin tukimuodon 20055: 1994, 1211/1994, 29411995, 895/1995, 613/ osuuksista. 20056: 1996 ja 4711997) ja saaristokuljetusten tukemi- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 20057: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/ annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 20058: 1982, muut. 621/1983, 123311989, 1688/1993, Se l v i t y s o s a : EU :n tavoitealueiden ul- 20059: 955/1995 ja 1190/1997) mukaisten vuoden kopuoliset alueet kattavat 46,4 % maamme vä- 20060: 1998 kuljetustukien maksamiseen pk-yrityk- estöstä. Yritystuesta annetun lain tavoitteena 20061: sille. on yritysten kilpailukyvyn parantaminen pit- 20062: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- källä aikavälillä sekä alueellisen elinkeinora- 20063: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. kenteen monipuolistaminen. Lakiin yritystues- 20064: S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- ta sisältyy säännökset kehitysalueen investoin- 20065: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tituesta, pienyritystuesta, pk-yritysten 20066: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun kehittämistuesta ja yritysten toimintaympäris- 20067: lain (954/1981) ja saaristokuljetusten tukemi- tötuesta. Yritystukea käytetään myös kansalli- 20068: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/ sena rahoituksena Euroopan aluekehitysrahas- 20069: 1982) kumoamiseksi. tosta osarahoitettaviin hankkeisiin. 20070: Momentin mukainen tuki kohdistuu pää- 20071: 1999 määräraha 8 000000 sääntöisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 20072: 1998 määräraha 16 300 000 Poikkeustapauksissa tukea voidaan myöntää 20073: 1997 tilinpäätös 21 731 886 Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitetta- 20074: viin suurten yritysten hankkeisiin silloin, kun 20075: suuren yrityksen hanke kohdistuu teknologian 20076: 45. (32.51.49) Yritysten investointi- ja kehit- 20077: siirtoon pk-yrityksille, lisää verkottumista pk- 20078: tämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arvio- yritysten kanssa, lisää pk-yritysten alihankin- 20079: määräraha) tatoimintaa tai silloin, kun suurta yritystä kos- 20080: Momentille myönnetään 235 000 000 mk. keva hanke on tärkeä alueen kehittämisen tai 20081: Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun työllisyyden kannalta. 20082: lain (1136/1993, muut. 297/1995 ja 1473/ Yritystuesta annetun lain mukaista kehitys- 20083: 1995) mukaisten tukien maksamiseen. Määrä- alueen investointitukea suunnataan hankkei- 20084: rahaa saa käyttää myös EU :n aluekehitysrahas- siin, joilla parannetaan yritysten kilpailuky- 20085: tosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien kyä, jotka parantavat alueen työn tuottavuutta 20086: hankkeiden, yhteisöaloitteita, pilottihankkeita ja vahvistavat elinkeinorakennetta sekä alenta- 20087: ja muita vastaavia ohjelmia ja hankkeita toteut- vat erityisesti vaikeilla työttömyysalueilla 20088: tavien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuk- työttömyyttä. Pienyritystukea suunnataan eri- 20089: sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta tyisesti maaseutu-, rakennemuutos- ja EU ta- 20090: on varattu 190 000 000 mk näiden hankkeiden voitealueiden kehittämiseen. Pk-yritysten ke- 20091: kansallisia rahoitusosuuksia varten. Lisäksi hittämistuella parannetaan yritysten pitkän ai- 20092: määrärahaa saa käyttää EU:n komission rahoi- kavälin kilpailua ja kansainvälistymistä. 20093: tustarkastuksen mahdollisesti aiheuttaman ta- Yritysten toimintaympäristötukea suunnataan 20094: kaisinperinnän maksamiseen. hankkeisiin, joilla kehitetään yritysten tarvitse- 20095: Yritystuesta annetun lain mukaista kehitys- mia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilai- 20096: alueen investointitukea, pienyritystukea, pk- tosten välistä sekä yritysten välistä yhteistyötä 20097: yritysten kehittämistukea ja yritysten toiminta- 20098: 32.30 371 20099: 20100: sekä edistetään teknologian siirtoa ja innovaa- misvaltuuden arvioidaan jakautuvan vuonna 20101: tiotoimintaa. 1999 eri käyttökohteisiin seuraavasti: 20102: V aitioneuvosto päättää kunkin tukimuodon 20103: myöntämisvaltuuden suuruudesta. Myöntä- 20104: 20105: Arvio työpaikoista 20106: Hankkeiden to- 20107: teuttamisesta 20108: Arvio Uusia Uusitut henkilö- 20109: yrityksistä työpaikkoja työpaikat työvuosia 20110: Kehitysalueen investointituki 200 800 2000 180 20111: Pienyritystuki 1100 2000 2300 300 20112: Pk-yritysten kehittämistuki 650 900 5 500 250 20113: Toimintaympäristötuki 170 150 1000 130 20114: Yhteensä 2120 3 850 10800 860 20115: 20116: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan 20117: valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 20118: mk): 20119: 20120: 1999 2000 2001 2002 20121: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten 20122: kattaminen 210 90 15 3 20123: TAE 1999 25 88 60 15 20124: Yhteensä 235 178 75 18 20125: 20126: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- haa saa myös käyttää valtioneuvoston päätök- 20127: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat sen (14311986) mukaisesti valtionavustuksen 20128: 232 milj. mk. maksamiseen pk-yrityksille tarkoitettujen pal- 20129: velujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämi- 20130: 1999 määräraha 235 000 000 seen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämis- 20131: 1998 määräraha 325 000 000 hankkeisiin. 20132: 1998 lisämääräraha 8 000 000 Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaa- 20133: 1997 tilinpäätös 305 794 972 lirahastosta rahoitettavia ohjelmia, yhteisö- 20134: aloitteita ja pilottihankkeita toteuttavien hank- 20135: keiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa- 20136: 47. (32.52.40) Valtionavustus pk-yritysten 20137: miseen. Määrärahasta on varattu 2 000 000 mk 20138: kehittämispalvelutoimintaan ja alan yhteisöil- 20139: näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta 20140: le (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) varten. 20141: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhtei- 20142: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten söjen hankkeiden rahoittamiseen. 20143: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 20144: minnan edistämisyhteisöille. Yhteisöille annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 20145: myönnettävien avustusten edellytyksenä on, Se l v i t y s o s a : Määrärahalla rahoitetaan 20146: että tulokset ovat käytettyyn rahamäärään näh- pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalve- 20147: den merkittävät. Avustukset myönnetään lujen käyttöä ja kehittämistä sekä yrittäjyyden 20148: kauppa- ja teollisuusministeriön määrittele- edistämistä. Lisäksi rahoitetaan pk-yritysten 20149: mistä toiminnoista aiheutuviin valtionavustuk- koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämis- 20150: sen piiriin kyväksyttäviin menoihin. Määrära- hankkeita ja kehittämispalvelujen tarjontaa 20151: 372 32.31 20152: 20153: sekä teollisen muotoilun hyväksikäyttöä pk- 11 0311993) nojalla hyväksyttävistä korkotuki- 20154: yrityksissä. Yhteisöille myönnettävät avustuk- lainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen. 20155: set perustuvat tulossopimuksiin. Se l v i t y s o s a : Korkotukihakemusten 20156: vastaanottaminen päättyi 31.12.1994. Korko- 20157: 1999 määräraha 10 000000 tukipäätöksiä voitiin tehdä vielä vuonna 1995, 20158: 1998 määräraha 10 000 000 koska pk-yritysten investointien korkotukilai- 20159: 1997 tilinpäätös 19 000 000 noista annetun lain voimassaolo päättyi 20160: 31.12.1995. Vuosina 1992-1995 tehtyjen si- 20161: 50. (32.51.50) Korkotuki pk-yritysten inves- toumusten kattamisesta aiheutuu valtiolle me- 20162: noja vuonna 1999 19 000 000 mk, vuonna 20163: tointeihin (arviomääräraha) 20164: 2000 9 000 000 mk ja vuonna 2001 3 000 000 20165: Momentille myönnetään 19 000 000 mk. 20166: mk. 20167: Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur- 20168: ten yritysten investointien korkotukilainoista 20169: 1999 määräraha 19 000 000 20170: annetun lain (538/1992, muut. 1120/1992 ja 20171: 1998 määräraha 35 000 000 20172: 1997 tilinpäätös 41 182 135 20173: 20174: 20175: (31.) Kuluttaja-asiamiehen toimisto 20176: 20177: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on otettu huomioon mo- 20178: mentin 32.40.21laskelmissa. 20179: 20180: 20181: (32.) Patentti- ja rekisterihallitus 20182: 20183: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 21 ja 22 on yhdistetty mo- 20184: mentiksi 32.10.23. 20185: 20186: 20187: (33.) Kuluttajatutkimuskeskus 20188: 20189: Se l v i t y s osa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 20190: 32.40.22. 20191: 20192: 20193: (38.) Mittatekniikan keskus 20194: 20195: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 21 ja 23 on yhdistetty mo- 20196: mentiksi 32.20.25. 20197: 32.40 373 20198: 20199: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 20200: 20201: Se l v i t y s osa : Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja ediste- 20202: tään terveiden, tehokkaasti toimivien palvelu- ja tuotemarkkinoiden muodostumista. Yritykset li- 20203: säävät tehokkuuttaan mm. erikoistumalla, verkostoitumalla, keskinäistä yhteistyötään syventä- 20204: mällä ja kokoaan kasvattamalla. Markkinoiden dynamiikka ilmenee mm. tuote- ja tuotantomene- 20205: telmien innovaatioiden kasvuna sekä tuotteiden elinkaaren lyhenemisenä. Markkinoiden 20206: toimivuuteen vaikuttavat myös valtioiden toteuttamat monet kansalliset toimenpiteet kuten eri- 20207: laiset toimiluvat, elinkeinotuet sekä julkiset hankinnat. Tehokas kilpailu sekä aktiivinen, tuotetie- 20208: toinen ja vaativa kuluttajakunta ovat markkinoiden toimivuuden ja kilpailukyvyn suotuisan ke- 20209: hittymisen paras tae. 20210: Kuluttajahallinnon organisoinnin uudistus toteutetaan 1999 yhdistämällä kuluttajaviraston ja 20211: kuluttaja-asiamiehen toimiston toiminnot. Kilpailuneuvoston asemaa selvitetään. 20212: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 20213: 20214: 1997 1998 1999 20215: Mom. TP TA TAE 20216: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot 32400 32400 30559 20217: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot 10200 9400 9 713 20218: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot 5745 5 956 6 201 20219: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot 10200 10500 12000 20220: 26. Kilpailuviraston toimintamenot 16 600 17 200 20000 20221: 50. Valtionavustus kuluttUajärjestöille 4000 4000 4000 20222: Yhteensä 79145 79456 82473 20223: 20224: 20225: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 20226: tanut kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20227: - Kuluttajapolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansalaisten asemaa yhteiskunnassa ja hyödy- 20228: kemarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja ratkaista myös mahdolliset kuluttajien ja elin- 20229: keinonharjoittajien väliset ristiriidat. Toimintaa ohjaa kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille 1997- 20230: 1999. 20231: - Kilpailupolitiikalla taataan markkinoiden toimivuus ja kilpailun lisääntymisestä syntyvän 20232: hyödyn siirtyminen myös asiakkaille ja kuluttajille. 20233: - Elintarvikesäännöksiä valmisteltaessa tavoitteena on selkeä, helposti ymmärrettävä lainsää- 20234: däntö, joka ottaa huomioon nopean teknisen kehityksen ja korkean kuluttajansuojan vaatimukset. 20235: Virallisen elintarvikevalvonnan ja yritysten omavalvonnan toimivuudesta huolehditaan. 20236: 20237: 20238: 21. (32.27.21 ja 31.21) Kuluttajaviraston tusta kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen 20239: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) toiminnot on yhdistetty. 20240: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Uuden Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asia- 20241: 30 559 000 mk. miehen tehtävänä on kuluttajan taloudellisen, 20242: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, terveydellisen ja oikeudellisen aseman turvaa- 20243: joihin saadaan ED-rahoitusta. minen. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii 20244: Selvitysosa: Vuoden 1999 talousar- myös kuluttaja-asiamiehenä, jonka tehtävänä 20245: vioesityksessä osana kuluttajahallinnon uudis- on erityisesti markkinoinnin ja sopimusehtojen 20246: lainmukaisuuden valvonta sekä kuluttajan 20247: 374 32.40 20248: 20249: avustaminen tuomioistuimessa. Virasto vai- valvontaa täydennetään kuluttajille ja elinkei- 20250: kuttaa siihen, että kuluttajan toimintaympäris- nonharjoittajille suunnatolla informaatiolla 20251: tössä kulutustavarat ja -palvelut ovat turvalli- -tiedon tuottaminen tavaroiden ja palvelui- 20252: sia ja että aktiivinen hinta- ja laatutietoinen ku- den laadusta, hinnasta, turvallisuudesta ja ym- 20253: luttaja pystyy toimimaan oman taloutensa ja päristövaikutuksista sekä kuluttajan toiminta- 20254: ympäristön kannalta järkevällä tavalla ja oh- mahdollisuuksista markkinoilla Kuluttajien 20255: jaamaan markkinoita. Lainsäädännön ja viran- hintatietoisuuden turvaamiseksi euron käyt- 20256: omaistoiminnan tulee turvata kaikille riittävät töön siirtymisessä tehdään markka- ja euro- 20257: mahdollisuudet rationaalisiin kulutuspäätök- määräisiä hintavertailuja, vaikutetaan selkeän 20258: siin. Kuluttajalla tulee olla oikeus saada vertai- hintainformaation turvaamiseen ja tuotetaan 20259: lukelpoisia ja selkeitä tietoja valintojensa poh- uuden hintatuntuman löytymistä helpottavaa 20260: jaksi. kuluttajainformaatiota 20261: Suomen liittyminen Euroopan talous- ja ra- - uusien kuluttajainformaation muotojen ja 20262: haliittoon vaikuttaa merkittävästi myös kulut- tapojen valmisteleminen tietoyhteiskunnan 20263: tajan toimintaympäristöön. Euron käyttöönot- mukanaan tuomille markkinoiden ja viestintä- 20264: toon on varauduttava ajoissa myös kuluttaja- tekniikan infrastruktuurimuutoksille. 20265: politiikan alueella. Tietoyhteiskunnan Kuluttaja-asiamiehen valvonnan painopiste- 20266: kehittyminen ja sähköisen kaupankäynnin laa- alueita ovat rahoituspalvelut ja välttämättö- 20267: jeneminen muuttavat markkinoiden rakennetta myyspalvelut Näiden rinnalla käsitellään yl- 20268: ja tarjoavat kuluttajille uusia mahdollisuuksia, lättäen esille tulevia, suurempia kuluttajaryh- 20269: mikäli niitä osataan ja uskalletaan käyttää. mta koskevat ongelmat. Markkinointia 20270: EU:n sisämarkkinoilla vapaasti liikkuvien koskevien pelisääntöjen noudattamisen var- 20271: tuotteiden turvallisuuden tehokas valvonta mistamiseksi kuluttaja-asiamies neuvottelee 20272: edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kuluttajien kannalta kohtuullisia sopimusehto- 20273: kesken ja yhdenmukaista ja järjestelmällistä ja ja antaa ohjeita. 20274: lähestymistapaa markkinavalvontaan. Uusi Tavoitteena on, että kuluttaja-asiamiehelle 20275: teknologia ja kansainvälistyminen ovat johta- saapuvista markkinointia ja sopimusehtoja 20276: neet paitsi kilpailun lisääntymiseen myös koskevista ilmoituksista käsitellään yksittäisi- 20277: markkinointimenetelmien ja kaupankäynti- nä 800 asiaa. Käsittelynopeuden osalta tavoit- 20278: muotojen monimutkaistumiseen. V arautumi- teena on, että vuodenvaihteessa vireillä on 20279: nen näihin kuluttajan oikeusturvan takaaviin enintään 800 juttua, eivätkä ne ole 21 kk van- 20280: vaatimuksiin tulee edellyttämään uudelta Ku- hempia. 20281: luttajavirastolta ja kuluttaja-asiamieheltä yhä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 20282: lisääntyvää kuluttajainformaatiota. oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- 20283: Uusi Kuluttajavirasto samoin kuin kuluttaja- nan tuloina julkisoikeudellisista suoritteista, 20284: asiamies ovat valvontatoimissaan itsenäisiä. julkaisujen ja muiden suoritteiden myynnistä 20285: Kuluttajaviraston asiantuntijat osallistuvat eri saatavat tulot sekä EU:lta saatavat tulot EU:n 20286: hallinnonaloilla lainsäädäntöhankkeiden val- hyväksymiin hankkeisiin. 20287: misteluun. Kuluttajavirastosta annettavan lain nojalla 20288: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toi- 20289: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti miston yhdistämisen johdosta kuluttaja-asia- 20290: asettanut Kuluttajavirastolle seuraavat tulosta- miehen virka siirretään Kuluttajavirastoon ja 20291: voitteet vuodelle 1999: viran nimi muutetaan ylijohtajaksi. 20292: - huolehtiminen siitä, että kulutustavaroi- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 20293: den ja kuluttajapalveluiden markkinavalvonta otettu huomioon 502 000 mk ylijohtajan viran 20294: toimii tehokkaasti. Pistokokeina toteutettavaa 20295: 32.40 375 20296: 20297: siirtona momentille 32.10.21, siten kuin sano- asettanut kuluttajatutkimuskeskukselle seuraa- 20298: tun momentin selvitysosasta ilmenee. vat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20299: - kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimustoi- 20300: Menojen ja tulojen erittely: mk minta organisoidaan seuraaviksi yksittäisiä 20301: Bruttomenot 33 599 000 tutkimushankkeita yhteenkokoaviksi teemako- 20302: Maksullisen toiminnan erillismenot 2 968 000 konaisuuksiksi, joissa tutkimuskysymyksiä 20303: Muut toimintamenot 30 631 000 tarkastellaan hyödyntäen eri tieteenalojen 20304: Bruttotulot 3 040000 osaamista ja erilaisia tutkimusmenetelmiä: 20305: Maksullisen toiminnan tulot 3 000000 kestävä tuotekulttuuri, muuttuvat tekstiili- ja 20306: - julkisoikeudelliset suoritteet 160 000 vaatetusmarkkinat, kuluttaja ja kehittyvä elin- 20307: - muut suoritteet 2 840000 tarviketalous, kuluttaja ja uusi tietotekniikka, 20308: Muut tulot 40000 20309: - irtaimen omaisuuden myyntitulot 20310: kotitalouksien arkipäivän palvelutarpeet, ku- 20311: 3 000 20312: -muut tulot 37 000 luttajat ja jakelupalveluiden saatavuus 20313: Nettomenot 30 559 000 - kuluttajatutkimuskeskus varautuu toimin- 20314: tasuunnitelmissaan toteuttamaan tutkimusko- 20315: 1999 määräraha 30 559 000 konaisuuksien teemoibio liittyvät kuluttaja- ja 20316: 1998 määräraha 32400000 muiden viranomaisten tilaamat toimeksianto- 20317: 1998 lisämääräraha 520000 tutkimukset ja selvityspyynnöt 20318: - tutkimuskeskus kehittää kuluttajatutki- 20319: 1997 tilinpäätös 32 400 000 20320: musta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulu- 20321: jen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Ke- 20322: 22. (32.33.21) Kuluttajatutkimuskeskuksen hittämistoiminnassa tehostetaan tutkimusver- 20323: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kostojen luomista. 20324: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 20325: 9 713 000 mk. oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- 20326: S el vi ty sosa : Momentin nimike on nan tuloina julkaisujen myyntitulot sekä yh- 20327: muutettu. Kuluttajatutkimuskeskus tuottaa ja teishankkeista aiheutuvat tulot. 20328: välittää tutkimustietoa ajankohtaisista kulutuk- 20329: seen liittyvistä kysymyksistä sekä kulutusyh- Menojen ja tulojen erittely: mk 20330: teiskunnan kehityksestä tavoitteena edistää ku- Bruttomenot 12 413 000 20331: luttajien hyvinvointia sekä kestävää kehitystä. Maksullisen toiminnan erillismenot 2 500000 20332: Tutkimustoiminnan kohteena ja osaamisaluei- Muut toimintamenot 9 913 000 20333: na ovat kotitalouksien toiminta ja kuluttajien Bruttotulot 2 700 000 20334: käyttäytyminen, kulutustavaroiden ja palvelu- Maksullisen toiminnan tulot 20335: jen laatu sekä markkinat ja kulutusyhteiskun- (julkaisujen myynti) 200 000 20336: nan muutokset. Kuluttajatutkimuskeskus to- Muut tulot (yhteishankkeet) 2 500 000 20337: teuttaa osaltaan kauppa- ja teollisuusministeri- Nettomenot 9 713 000 20338: ön asettamia kuluttajahallinnon tulos- ja 20339: kehittämistavoitteita. 1999 määräraha 9 713 000 20340: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimek- 1998 määräraha 9 400 000 20341: siannosta suoritettiin keväällä 1997 Kuluttaja- 1998 lisämääräraha 190 000 20342: tutkimuskeskuksen toiminnan arviointi, jonka 1997 tilinpäätös 10 200 000 20343: tulokset on otettu huomioon tutkimuskeskuk- 20344: sen toimintastrategiaaja tutkimusohjelmaa uu- 24. (32.28.21) Kuluttajavalituslautakunnan 20345: distettaessa. toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20346: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Momentille myönnetään 6 201 000 mk. 20347: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20348: 376 32.40 20349: 20350: S el vi tyso sa : Momentin nimike on - lautakunnan suosituspäätösten laatua yl- 20351: muutetttu. Kuluttajavalituslautakunta antaa läpidetään muun muassa panostamalla henki- 20352: kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja löstön sisäiseen koulutukseen, tiedonkulun pa- 20353: elinkeinonharjoittajien välisiin yksittäisiä ku- rantamiseen ja kaikkien päätösten tarkastami- 20354: lutushyödykesopimuksia koskeviin tai muihin seen 20355: kulutushyödykkeen hankintaan liittyviin eri- -suositusten noudattamisaste on 70-80 %. 20356: mielisyyksiin, jotka pääasiassa kuluttajat ovat Lautakunnan päätökset ovat suosituksia, joi- 20357: saattaneet lautakunnan käsiteltäväksi. Lauta- ta ei voida panna pakkotoimin täytäntöön. 20358: kunta antaa myös lausuntoja tuomioistuimille. Lautakunnan toiminnan vaikuttavuutta osoit- 20359: Kuluttajavalituslautakunnan suoritteet ovat taa, että 70-80 % elinkeinonharjoittajista nou- 20360: vireille tulleet ja päätetyt valitusasiat Lauta- dattaa ratkaisusuosituksia. Noudattamispro- 20361: kunta ei voi itse suoraan vaikuttaa saapuvien sentti vaihtelee jonkin verran jaostoittain. 20362: valitusten määrään. Tämän vuoksi suoritteiden 20363: määrää ei voi tarkasti ennakoida ja niiden ko- 1999 määräraha 6 201 000 20364: konaismäärä riippuu myös ulkoisista tekijöis- 1998 määräraha 5 956 000 20365: tä. Tilastointiin satunnaisesti vaikuttavien teki- 1998 lisämääräraha 118 000 20366: jöiden vaikutusten vähentämiseksi suoritteet 1997 tilinpäätös 5 745 000 20367: lasketaan kahden vuoden keskiarvona. Vuosi- 20368: na 1996-1997 suoritteita oli 5 232 kappaletta, 25. (32.30.21) Elintarvikeviraston toiminta- 20369: joista jaosto- tai täysistuntoratkaisuja 1 753 20370: menot (siirtomääräraha 2 v) 20371: kappaletta vuonna 1996 ja 1 682 kappaletta 20372: vuonna 1997. Yhden suoritteen keskimääräi- Momentille myönnetään 12 000 000 mk. 20373: S elvi ty sosa : Momentin nimike on 20374: nen hinta vuonna 1997 oli 1 197 markkaa ja 20375: muutettu. Elintarvikeviraston tehtävänä on 20376: yhden päätetyn valituksen hinta oli vuonna 20377: muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen 20378: 1997 2 479 markkaa. 20379: Taloudellisen nousukauden vuoksi ja vuo- kanssa varmistaa, että maassa on riittävä, yh- 20380: denmukainen ja toimiva elintarvikevalvonta. 20381: den 1997 valitusmäärän perusteella valitusten 20382: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20383: ennustetaan edelleen lisääntyvän vuosina 20384: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20385: 1998-1999. Vuonna 1997lisäys oli 14 %. 20386: asettanut elintarvikevirastolle seuraavat tulos- 20387: Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa so- 20388: vittu tulostavoite vuodelle 1997 saavutettiin, tavoitteet vuodelle 1999: 20389: sillä keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden - kuntien elintarvikevalvonnan arvioinnin 20390: lopussa kaikilla jaostoilla alle 9 kuukautta ja tulokset käytetään hyväksi valvonnan kehittä- 20391: täysistunnossa alle 2,5 kuukautta täysistuntoon misessä 20392: - elintarvikevalvonnan ohjaus muutetaan 20393: siirtämisen jälkeen. 20394: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen riskinarviointiin perustuvaksi 20395: - kuluttajien tarvitseman oleellisen tiedon 20396: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20397: asettanut kuluttajavalituslautakunnalle seuraa- saanti elintarvikkeista varmistetaan. 20398: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 20399: vat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20400: otettu huomioon 1 270 000 mk siirtona mo- 20401: - jaostojen käsittelyaika keskimäärin alle 20402: yhdeksän kuukautta mentilta 32.10.24. 20403: - täysistuntokäsittely täysistuntoon siirtä- Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- 20404: misen jälkeen keskimäärin kaksi ja puoli kuu- mentille 12.32.99. 20405: kautta 20406: 1999 määräraha 12 000 000 20407: - yksinkertaisen käsittelyn osuus ratkai- 20408: suista on 10% 1998 määräraha 10 500 000 20409: 1998 lisämääräraha 141 000 20410: 1997 tilinpäätös 10 200 000 20411: 32.41 377 20412: 20413: 26. (32.29.21) Kilpailuviraston toimintame- Palvelutavoitteet 20414: not (siirtomääräraha 2 v) - soveltamisohjeita kehittämällä ja käsitte- 20415: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. lyrutiineja tehostamalla huolehditaan tutki- 20416: Selvitysosa : Momentin nimike on muspyyntöjen sekä puuttumattomuustodistus- 20417: muutettu. Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena ja poikkeuslupahakemusten nopeasta ja joh- 20418: on talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua donmukaisesta käsittelystä ja edistetään siten 20419: edistämällä. Virasto keskittää toimintansa vali- talouden tehokkuutta sekä taataan elinkeinon- 20420: tuille painopistealueille ja tehokkaaseen tapa- harjoittajien oikeusturva. 20421: uskäsittelyyn. Määrärahan mitoituksessa on kilpailulain- 20422: Kilpailuviraston tehtävät lisääntyvät kilpai- säädännön kehittämisestä johtuen otettu lisä- 20423: lulainsäädännön uudistamisen seurauksena. yksenä huomioon 2 780 000 mk 5 henkilön 20424: Yrityskauppavalvonta lisää tehtäviä ja merkit- palkkaus- ja muina menoina. 20425: see kokonaan uuden toimintatavan käynnisty- Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo- 20426: mistä. Tehtävämäärää lisää myös puuttumatto- mentille 12.32.99. 20427: muustodistuksia koskevien hakemusten käsit- 20428: tely. 1999 määräraha 20 000 000 20429: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 1998 määräraha 17 200 000 20430: kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut 1998 lisämääräraha 337 000 20431: Kilpailuvirastolie alustavasti seuraavat tulosta- 1997 tilinpäätös 16 600 000 20432: voitteet vuodelle 1999: 20433: Yhteiskunnalliset vaikutustavoitteet 50. (32.27.50) Valtionavustus kuluttajajär- 20434: - painopistealueet ovat energia- ja viestin- jestöille 20435: tämarkkinat, julkisen vallan toiminta markki- Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 20436: noilla sekä periaatteiden kehittäminen koh- Määrärahaa saa käyttää avustuksena kulutta- 20437: tuuttoman hinnoittelun arvioimiseksi jajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalous- 20438: - ehkäistään yrityskauppavalvonnan avulla osaston tukemiseen kuluttajaviraston määritte- 20439: kilpailua oleellisesti estävien yrityskauppojen lemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin. 20440: toteutuminen Se l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan 20441: - keskitytään toimenpidepyyntöjen käsitte- jakautuvan seuraavasti: 20442: lyssä olennaisiin ja koko kansantalouden kan- 20443: nalta merkittäviin kilpailunrajoituksiin. Yksit- mk 20444: täisiä elinkeinonharjoittajia suojataan kilpai- 20445: Suomen Kuluttajaliitto ry 2 845 000 20446: lunrajoituksilta, jotka ovat luonteeltaan tai 150 000 20447: Kuluttajat-Konsumenterna ry 20448: toteuttamistavaltaan paheksuttavia ja/tai peri- Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 1005 000 20449: aatteelliselta kannalta merkittäviä Yhteensä 4 000000 20450: -keskitytään ED-asioissa kilpailusääntöjen 20451: täytäntöönpanon ja yhteisön kilpailupolitiikan 1999 määräraha 4 000 000 20452: kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin 1998 määräraha 4 000 000 20453: - vaikutetaan elinkeinonharjoittajien toi- 1997 tilinpäätös 4 000 000 20454: mintatapoihin markkinoilla tiedottamalla kil- 20455: pailupolitiikan sisällöstä ja periaatteista. 20456: 20457: 20458: (41.) Turvatekniikan keskus 20459: 20460: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 20461: 32.20.23. 20462: 378 32.42 20463: 20464: (42.) Valtion teknillinen tutkimuskeskus 20465: 20466: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 20467: 32.20.22. 20468: 20469: 20470: (43.) (32.40) Geologian tutkimuskeskus 20471: 20472: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 20473: 32.20.21. 20474: 20475: 20476: (44.) Teknologian kehittämiskeskus 20477: 20478: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 21, 23, 40,83 ja 85 on otet- 20479: tu huomioon luvun 32.20 laskelmissa. 20480: 20481: 20482: (49.) Kera Oy 20483: 20484: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 42 ja 43 on otettu huomi- 20485: oon luvun 32.70 laskelmissa. 20486: 20487: 20488: 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi 20489: 20490: Se l v i t y s osa : Ministeriö tukee yritysten markkinointitaitojen ja muiden kansainvälisty- 20491: misvalmiuksien kehittämistä valtioneuvoston asettamien linjausten mukaisesti. Tasapuolisten 20492: toimintamahdollisuuksien turvaaminen yrityksillemme lupaavilla, mutta vaikeilla markkina-alu- 20493: eilla on yksi tämän työn keskeisiä haasteita. 20494: Toimialakohtaisina painopisteinä ovat hyvinvointiklusteri, informaatioteknologia sekä muut 20495: korkean teknologian toimialat Tärkeää on myös ympäristöteknologian, rakentamisen ja elintar- 20496: viketeollisuuden klusterien sekä palvelutoimialojen ja -yritysten kansainvälistyminen. Pienten 20497: palveluyritysten kansainvälistymistä edistetään myös verkostoitumista ja muuta yritysten välistä 20498: yhteistyötä sekä ulkomaankauppaa ja matkailua edistävien järjestöjen palvelutuotantoa tukemal- 20499: la. Klusterien ja toimialojen toteuttamien hankkeiden työllisyysvaikutuksiin kiinnitetään huo- 20500: miota. Korkean teknologian toimialoilla tuetaan erityisesti sellaisten hankkeiden kaupallistamis- 20501: ta, joihin Tekes on jo myöntänyt tuotekehitystukea. 20502: Yrityskohtaiset tukihakemukset käsitellään alueellisissa TE-keskuksissa, joiden yhteyteen 20503: myös Suomen Ulkomaankauppaliiton alueellinen vientiasiamiesverkosto on liitetty. Ministeriös- 20504: sä päätetään valtakunnallisten yrityskohtaisten hankkeiden sekä toimialakohtaisesti toteutettavi- 20505: en ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja muiden tahojen hankkeiden toteuttamisesta. Vielä 20506: vuonna 1999 määräaikaisena käytössä olevan elintarviketeollisuuden markkinointituen kohden- 20507: tamisesta päätetään ministeriössä. 20508: 32.50 379 20509: 20510: Matkailu on noussut suurimmaksi yksittäiseksi vientitoimialaksi maailmalla. Myös Suomen 20511: palveluviennissä matkailulla on huomattava merkitys. Vuonna 1998 valtiovallan panostusta mat- 20512: kailuelinkeinon kansainväliseen markkinointiin lisättiin viidenneksellä. Vuoden 1999 talousarvi- 20513: ossa valtiovallan panostus säilyy lähes ennallaan. 20514: Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnan kansainväliseen evaluointiin perustuva organisaati- 20515: on uudistamistyö saatetaan päätökseen vuonna 2001. Ministeriö on uudistanut liiton toimintaa 20516: ohjaavan säädöspohjan vuonna 1998. Uudistuksilla pyritään lisäämään elinkeinoelämän maksu- 20517: osuutta Ulkomaankauppaliiton toiminnassa. 20518: Kansainvälistyminen ja markkinointiluvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk) : 20519: 1997 1998 1999 20520: Mom. TP TA TAE 20521: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta- 20522: menot 78530 95 000 92 311 20523: 40. Yritysten kansainvälistyminen 160 256 159 000 172 000 20524: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär- 20525: jestöille ja Suomen Ulkomaankauppaliitto 20526: ry:lle 164 299 168 000 158 000 20527: Yhteensä 403 085 422 000 422 311 20528: 20529: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 20530: tanut kansainvälistymisen ja markkinoinnin tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20531: - Kilpailukykyinen tavara- ja palvelusektori sekä tehokas ja vientiyritysten tarpeisiin sopeu- 20532: tettu vienninedistämisorganisaatio. 20533: - Vientiyritysten lukumäärän lisääminen ja viennin toimintarakenteen monipuolistaminen 20534: sekä pk-yritysten valmiuksien kehittäminen globalisoituvilla markkinoilla toimimiseen. 20535: - Tehokkaasti ja yritysten tarpeista lähtien toimivat EU :n sisämarkkinat ja kauppapolitiikka. 20536: -Tiivis yhteistyö Venäjän, Itämeren maiden ja lähialueiden kanssa. 20537: 20538: 21. (32.80.21) Matkailun edistämiskeskuk- vaaminen vuonna 1999 edellyttää 20539: sen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) lisäpanostuksen suuntaamista maahantulo- 20540: Momentille myönnetään nettomäärärahaa paikkakuntien, erityisesti pääkaupunkiseudun 20541: 92 311 000 mk. tehomarkkinointiin ja voimakasta tuotekehi- 20542: S e lv i tyso sa : Momentin nimike on tystä muutuvassa markkinatilanteessa. 20543: muutettu. Matkailun edistämiskeskus (MEK) Matkailuelinkeinon panostusosuuden ME- 20544: tekee Suomea tunnetuksi, kehittää ja markki- Kin kampanjoissa arvioidaan vuonna 1999 20545: noi Suomen matkailupalveluja ulkomailla, olevan 61 milj. mk, jolloin ulkopuolisen rahoi- 20546: vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä sekä tuksen kokonaisarvo mukaan lukien maksulli- 20547: edistää kotimaanmatkailua. MEK toimii yh- set palvelut (18 milj. mk) on 79 milj. mk. Osa 20548: dessä Suomen matkailuelinkeinon ja muiden aiemmin MEKille tulleista maksullisista pal- 20549: sidosryhmien kanssa. Strategisia painopisteitä veluista kulkee osakkuus- ja tytäryhtiöiden 20550: ovat asiakastyytyväisyys, verkostoituminen, kautta. Yhtiöiden liikevaihdon arvioidaan ole- 20551: toiminnan tuloksellisuus ja organisaation ke- van vuonna 1999 noin 30,8 milj. mk. 20552: hittäminen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20553: Suomeen suuntautuva matkailu ja kotimaan- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20554: matkailu yltivät viime vuonna kaikkien aiko- asettanut Matkailun edistämiskeskukselle seu- 20555: jen suurimpiin määriin yöpymisissä ja valuut- raavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20556: tatuloissa mitattuina. Suotuisan kehityksen tur- 20557: 380 32.50 20558: 20559: -kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten li- mk (5,0 %) ja rekisteröityjen yöpymisten kas- 20560: sääntyminen 345 OOO:lla (3 %) vutavoite 318 000 vrk (8,0 %). 20561: - Suomeen suuntautuvasta matkailusta saa- Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 20562: tavan valuuttatulon kasvutavoite on 460 milj. (1 000 mk): 20563: 20564: 1997 1998 1999 20565: TULOT 20566: Maksullisten palvelujen tulot 8 820 14 870 15 000 20567: 20568: KUSTANNUKSET 20569: 20570: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 6900 12 770 12460 20571: KäyttöjääiDä 1920 2100 2540 20572: Osuus yhteiskustannuksista 20573: - tukitoimintojen kustannukset 635 602 720 20574: - muut yhteiskustannukset 920 878 1070 20575: 20576: Kustannukset yhteensä 8455 14 250 14 250 20577: 20578: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) +365 +620 +750 20579: 20580: Menojen ja tulojen erittely: mk hastoista rahoitettavia ohjelmia toteuttavien 20581: Bruttomenot 107 441 000 hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien 20582: Maksullisen toiminnan erillismenot 12 250 000 maksamiseen valtion osalta sekä yhteisöaloit- 20583: Muut toimintamenot 95 191 000 teiden kansallisen rahoitusosuuden maksami- 20584: Bruttotulot 15 130 000 seen. Määrärahasta on varattu 30 000 000 mk 20585: Maksullisen toiminnan tulot, muut aluekehitysrahaston ja 5 000 000 mk sosiaali- 20586: suoritteet 15 000 000 rahaston kansallisia rahoitusosuuksia varten. 20587: Muut tulot 130000 Määrärahaa saa käyttää myös Hannoverissa 20588: Nettomenot 92 311 000 Saksassa vuonna 2000 järjestettävän maail- 20589: mannäyttelyn järjestämisestä sekä näyttelypa- 20590: 1999 määräraha 92 311 000 viljongin rakentamisesta aiheutuviin kuluihin. 20591: 1998 määräraha 95 000 000 Määrärahaa voi käyttää myös hankeviennin 20592: 1998 lisämääräraha 191 000 tarjoustoimintaa koskevien hankkeiden ehdol- 20593: 1997 tilinpäätös 78 530 000 liseen rahoittamiseen, milloin hakijayritystä ei 20594: ole valittu hankkeen toteuttajaksi. Määrärahaa 20595: 40. (32.85.40) Yritysten kansainvälistymi- saa lisäksi käyttää valtakunnallisesti merkittä- 20596: nen (osa EU) (arviomääräraha) viin laajoihin matkailuhankkeisiin samoin 20597: Momentille myönnetään 172 000 000 mk. kuin valtakunnallisiin yritysten yhteishankkei- 20598: Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten siin. Määrärahaa voidaan vielä vuonna 1999 20599: ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen käyttää elintarviketeollisuuden ja sitä lähellä 20600: liittyvien eri osa-alueiden avustamiseen. Li- olevien toimialojen sopeuttamiseen EU:njäse- 20601: säksi määrärahaa saa käyttää ulkomaankaup- nyyteen siirtymäkauden aikana. 20602: paa edistävien järjestöjen ja muiden yhteisöjen Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1999 20603: toteuttamiin yritysten väliseen yhteistyöhön 180 000 000 mk, josta 30 000 000 mk on va- 20604: perustuviin toimialakohtaisiin kansainvälisty- rattu kansalliseen rahoitusosuuteen EU :n alue- 20605: mishankkeiden avustamiseen. Määrärahaa saa kehitysrahaston hankkeisiin ja 6 000 000 mk 20606: käyttää myös EU :n aluekehitys- ja sosiaalira- EU :n sosiaalirahaston hankkeisiin. 20607: 32.50 381 20608: 20609: S elvitysosa : Myöntämisvaltuuksien 20610: käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan meno- 20611: ja seuraavasti (milj. mk): 20612: 20613: 1999 2000 2001 2002 20614: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten 20615: kattaminen 102 35 10 5 20616: TAE 1999 70 40 30 30 20617: Yhteensä 172 75 40 35 20618: 20619: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus 20620: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat käyttää seuraavasti: 20621: 148,3 milj. mk. 20622: mk 20623: 1999 määräraha 172 000000 Kansainvälisen kaupan koulutus- 20624: 1998 määräraha 159 000000 säätiö FINTRA 7 700000 20625: 1997 tilinpäätös 160 255 799 Suomalais-ruotsalainen kauppaka- 20626: mari 2 450000 20627: Suomalais-venäläinen kauppaka- 20628: 41. (32.85.41) Avustus ulkomaankauppaa mari 2 200000 20629: edistäville järjestöille ja Suomen Ulkomaan- Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY 950000 20630: kauppaliitto ry:lle Osuuskunta Viexpo 1400000 20631: Momentille myönnetään 158 000 000 mk. Ulkomaisten investointien edistä- 20632: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- missäätiö 10 000000 20633: seen ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen Helsinki-Finland Congress Bureau 1 300000 20634: Suomen Ulkomaankauppaliitto ry. 132 000000 20635: teollisille vientiyrityksille ja palvelualan kan- 20636: Yhteensä 158 000 000 20637: sainvälistyville yrityksille tarjoamien kansain- 20638: välistymistä tukevien ja kehittävien palvelui- Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20639: den tuottamiseen. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20640: myös avustusten maksamiseen Suomen Ulko- asettanut tälle tehtäväalueelle seuraavat tulos- 20641: maankauppaliiton valtionavun perusteista an- tavoitteet: 20642: netun valtioneuvoston päätöksen (VNp 45/ - pienten ja keskisuurten yritysten osuus 20643: 1997) mukaisesti liiton yleistoiminnan sekä palveluiden käyttäjinä kasvaa kaikilla toimin- 20644: neuvonta- ja kansainvälistymispalveluiden talohkoilla 20645: menoihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö hy- - ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen 20646: väksyy kunkin järjestön toiminnalle asetetta- keskinäinen yhteistyö tiivistyy ja monipuolis- 20647: vat tavoitteet ja toiminnalla saavutettavat tu- tuu 20648: lokset. -elinkeinoelämän osuus järjestöjen toimin- 20649: nan rahoituksesta lisääntyy. 20650: 20651: 1999 määräraha 158 000 000 20652: 1998 määräraha 168 000 000 20653: 1997 tilinpäätös 164 299 000 20654: 382 32.51 20655: 20656: (51.) Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 20657: 20658: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 48. 49 ja 50 on otettu huo- 20659: mioon luvun 32.30 laskelmissa. 20660: 20661: 20662: (52.) Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen 20663: 20664: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 40 on siirretty momentiksi 20665: 32.30.47. 20666: 20667: 20668: (53.) (32.50) Teollisuuden edistäminen 20669: 20670: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 24 ja 41 on otettu huomi- 20671: oon momentin 32.10.24 laskelmissa sekä momentit 42 ja 46 luvun 32.80 laskelmissa. Momentti 20672: 60 on siirretty momentiksi 32.70.60 ja momentti 95 momentiksi 32.10.95. 20673: 20674: 20675: (55.) Energiatalous 20676: 20677: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on otettu huomioon mo- 20678: mentin 32.10.24laskelmissa sekä momentit 27, 40, 45 ja 50 on otettu huomioon luvun 32.60 las- 20679: kelmissa. 20680: 20681: 20682: (56.) Sähkömarkkinakeskus 20683: 20684: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 20685: 32.60.21. 20686: 20687: 20688: 60. Energiapolitiikka 20689: 20690: Se l v i t y s osa : Energiapolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston toukokuussa 1997 hyväksymä 20691: energiapoliittinen selonteko, Suomen energiastrategia, josta eduskunta antoi myönteisen lausun- 20692: non lokakuussa 1997. Päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja käyttäen ja markkinatalouden 20693: mekanismien toimivuutta edistäen luoda talouspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saata- 20694: vuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt kansainväliset sitou- 20695: mukset täyttäviä. Tavoitteena on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa 20696: käyttävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista. Energian kokonaiskulutuksen kasvu on tarkoi- 20697: tus pysäyttää 10-15 vuoden aikavälillä. 20698: Vuoden 1999 alkuun mennessä valmisteltava raportti energiastrategian toteuttamisesta ja ener- 20699: gia-alan kehittymisestä tulee vaikuttamaan vuoden 1999 toiminnan suuntaamiseen. Keskeistä tu- 20700: 32.60 383 20701: 20702: lee olemaan, että energia-alan toimijat voivat tehdä ratkaisuja energian saatavuuden sekä moni- 20703: puolisen ja edullisen energian hankintakapasiteetin turvaamiseksi. Päätösten reunaehtojen tulisi 20704: olla kansainvälisten ilmastositoumusten mukaisia. Myös Suomen tekemä aloite EU:n pohjoisesta 20705: ulottuvuudesta tulee näkymään energiapolitiikan valmistelussa. 20706: Energiapolitiikan määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 20707: 20708: Mom. 1997 1998 1999 1999 20709: TP TA TAE Valtuus 20710: 21. Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot -65 300 611 20711: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön 20712: edistäminen ja energiatiedotus 9000 15 000 15 000 20713: 40. Energiatuki 82097 78 000 70000 130 000 20714: 45. Energiainvestointien korkotuki 4 964 3 500 1 800 20715: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset 200 200 500 20716: Yhteensä 96196 97 000 87 911 130000 20717: 20718: Momentille 32.10.24 on ehdotettu 21 000 000 mk energiastrategiaan liittyviin selvityksiin sekä 20719: ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa tukevaan tutkimus- ja selvitystyöhön. 20720: Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraa- 20721: vat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20722: - Turvataan kilpailukykyisten kapasiteettivaihtoehtojen toteutusedellytykset sähköntuotan- 20723: nossa ja edistetään kilpailua energiamarkkinoilla. 20724: -Tehostetaan energiankäyttöä ja lisätään uusiutuvan energian käyttöä. 20725: - Edistetään uuden teknologian käyttöä kotimaassa ja energiateknologian vientiä. 20726: -Varmistetaan ydinenergian käytön ja ydinjätehuollon turvallisuus. 20727: -Pyritään rajoittamaan ja vähentämään energiantuotannon ja käytön ympäristöhaittoja. 20728: 20729: 21. (32.56.21) Sähkömarkkinakeskuksen toi- mivalle taloudelliselle kilpailulle perustuvien 20730: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) sähkömarkkinoiden toimintaa ja kehittymistä. 20731: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 20732: 611 000 mk. kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 20733: Selvitysosa: Momentin nimike on asettanut Sähkömarkkinakeskukselle seuraa- 20734: muutettu. Määräraha on mitoitettu kattamaan vat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20735: sellaisista Sähkömarkkinakeskukselle määrä- - valvoa, että yritykset eivät käytä sähkö- 20736: tyistä tehtävistä aiheutuvat menot, joita ei kate- verkkotoimintaa sähkökaupan kilpailun rajoit- 20737: ta valvonta- ja lupamaksuilla. Sähkömarkkina- tamiseen tai subventoimaan kilpailun piiriin 20738: keskuksen toiminta-ajatus sähkömarkkinoita kuuluvia toimintoja 20739: valvovana viranomaisena on turvata terve ja - valvoa, että sähkön siirtotariffit ja myyn- 20740: toimiva kilpailu sähkökaupassa sekä kohtuulli- titariffit toimitusvelvollisuuden piirissä olevil- 20741: set ja tasapuoliset palveluperiaatteet luonnolli- le asiakkaille täyttävät sähkömarkkinalaissa 20742: sen monopolin muodostavien sähköverkkojen säädetyn kohtuullisuusvaatimuksen ja että 20743: toiminnassa. Sähkömarkkinakeskus valvoo muutoinkin toimitusvelvollisuuden pnnm 20744: sähkömarkkinalain (386/1995) ja sen nojalla kuuluvassa sähkökaupassa noudatetaan sähkö- 20745: annettujen säännösten noudattamista, suorittaa markkinoita koskevassa lainsäädännössä vah- 20746: sähkömarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa vistettuja periaatteita 20747: säännöksissä säädettyjä muita viranomaisteh- - seurata tyyppikuormituskäyrien käyt- 20748: täviä sekä edistää muilla tavoin terveelle ja toi- töönottoa ja pienkäyttäjien yhteishankintoja 20749: 384 32.60 20750: 20751: sekä myötävaikuttaa sähkökaupan kilpailun mentin määrärahasta käytetään 20752: laajentumiseen pienkäyttäjien piiriin Energiansäästön palvelukeskus Motivan toi- 20753: - tuottaa ja julkaista verkkopalveluiden ja minnan rahoittamiseen. Motivan tavoitteena 20754: toimitusvelvollisuuden piirissä tapahtuvan on parantaa energiankäyttäjien edellytyksiä te- 20755: sähkön vähittäismyynnin hinnoittelua koske- hostaa energiankäyttöään siten, että energia- 20756: vaa seuranta- ja vertailutietoa sekä verkonhal- strategianja vuoden 1995 energiansäästöohjel- 20757: tijoiden toimintaa kuvaavia tunnuslukutietoja man tavoitteet voidaan saavuttaa eri energian- 20758: -hoitaa tehokkaasti sähköpörssin ja sähkö- kulutussektoreilla. Motivan tavoitteena on 20759: markkinoiden yrityskauppojen valvontaan myös osaltaan vaikuttaa uusiutuvien energia- 20760: kuuluvat tehtävät. lähteiden käytön lisääntymiseen energiastrate- 20761: gian, bioenergian edistämisohjelman ja tuuli- 20762: Menojen ja tulojen erittely: mk voiman edistämisohjelman linjojen mukaises- 20763: ti. Motiva edistää erityisesti energiaa 20764: Bruttomenot 5 500000 säästävien ja uusiutuvien energialähteiden tek- 20765: Maksullisen toiminnan erillismenot 4 889 000 niikoiden käyttöönottoa, hoitaa energiansääs- 20766: Muut toimintamenot 611 000 tösopimusten toimeenpanoa, seurantaa ja ra- 20767: Bruttotulot 4 889 000 portointia, kehittää energiakatselmustoimintaa 20768: Maksullisen toiminnan tulot sekä tuottaa, jalostaa ja jakaa tehokasta ja ym- 20769: - julkisoikeudelliset suoritteet 4 884 000 päristömyötäistä energian säästöä ja uusiutu- 20770: - muut suoritteet 5 000 vien energialähteiden käyttöä edistävää tietoa. 20771: Nettomenot 611 000 20772: 20773: 1999 määräraha 611000 1999 määräraha 15 000 000 20774: 1998 määräraha 300000 1998 määräraha 15 000 000 20775: 66000 1997 tilinpäätös 9 000 000 20776: 1998 lisämääräraha 20777: 1997 tilinpäätös -64 723 20778: 40. (32.55.40)Energiatuki (osaEU)(arvio- 20779: 27. (32.55.27) Energiansäästön ja uusiutu- määräraha) 20780: van energian käytön edistäminen ja energia- Momentille myönnetään 70 000 000 mk. 20781: Määrärahaa saa käyttää energiatuen myöntä- 20782: tiedotus (siirtomääräraha 2 v) 20783: misen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvos- 20784: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. ton päätöksen mukaisesti energiansäästöä, 20785: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- energian käytön tehostamista ja uusiutuvan 20786: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- energian käyttöä edistävien sekä energian tuo- 20787: kaisesti energiansäästöön, energian tehokkaa- tannon ja käytön ympäristöhaittoja vähentävi- 20788: seen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyt- en ja energiahuollon varmuutta ja monipuoli- 20789: töön ja tuotantoon liittyvästä suutta muutoin edistävien investointi- ja kehit- 20790: informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden tämishankkeiden tukemiseen sekä puun 20791: säästöteknologian markkinoiden edistämisestä energiakäytön edistämiseen energiastrategian 20792: sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja edellyttämällä tavalla. Energiatukea annetaan 20793: tietohuollon järjestämisestä aiheutuvien meno- yrityksille ja yhteisöille. Määrärahaa saa käyt- 20794: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tää myös Suomen lähialueilla toteutettavien 20795: myös EU:n hyväksymien hankkeiden osara- hankkeiden tukemiseen. Lisäksi määrärahaa 20796: hoitukseen. saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä 20797: Se l v i t y s osa : Energiatehokkuutta pa- ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen 20798: rantamalla ja uusiutuvien energiantuotanto- (4511996) ja energia-avustuksista annetun lain 20799: muotojen käyttöä lisäämällä pyritään hiilidiok- (1607/1991, muut. 1051/1991, 108611993 ja 20800: sipäästöjen vähentämiseen. Suurin osa mo- 20801: 32.60 385 20802: 20803: 296/1995) nojalla aiemmin myönnettyjen villa hankkeilla vähennetään energian tuotan- 20804: avustusten maksamiseen. non ja käytön ympäristöhaittoja sekä lisätään 20805: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alueke- yleisesti energiahuollon varmuutta ja moni- 20806: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia puolisuutta. Tuella edistetään erityisesti uuden 20807: toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja teknologian ja uusiutuvien energialähteiden 20808: yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan- käyttöä. Tukea myönnetään ensisijaisesti 20809: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja 20810: tion osalta. Määrärahasta on varattu tavoitteisiin sidottuja energiapoliittisia ohjel- 20811: 14 000 000 mk näiden hankkeiden kansallisia mia kuten Suomen energiastrategia, energian- 20812: rahoitusosuuksia varten. säästösopimusjärjestelmä, valtioneuvoston pe- 20813: Vuonna 1999 avustuksia saa myöntää enin- riaatepäätös energiansäästön toteuttamisesta, 20814: tään 130 000 000 mk, josta 14 000 000 mk on bioenergian edistämisohjelma ja tuulivoima- 20815: varattu kansallisena osuutena EU:n aluekehi- ohjelma. 20816: tysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan 20817: Se l v i t y s osa : Energiatuen tavoitteena valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 20818: on energiamarkkinoiden kehittäminen. Tuetta- mk): 20819: 2002- 20820: 1999 2000 2001 2003 20821: Ennen vuotta 1999 tehtyjen 20822: sitoumusten kattaminen 55 50 40 2 20823: TAE 1999 15 40 40 35 20824: Yhteensä 70 90 80 37 20825: 20826: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- lainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana 20827: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat enintään 4 prosenttia korkotukilainan määräs- 20828: 116,2 milj. mk. tä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korko- 20829: tukea ei makseta. 20830: 1999 määräraha 70000000 Se l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan 20831: 1998 määräraha 78 000 000 korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille 20832: 1997 tilinpäätös 82 097 223 korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei 20833: vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotu- 20834: 45. (32.55.45) Energiainvestointien korko- kea. 20835: tuki (arviomääräraha) 20836: 1999 määräraha 1 800 000 20837: Momentille myönnetään 1 800 000 mk. 20838: 1998 määräraha 3 500 000 20839: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- 20840: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- 1997 tilinpäätös 4 963 711 20841: ta annetun lain (101511977) 2 §:n mukaisten 20842: korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. 50. (32.55.50) Eräät energiataloudelliset 20843: Vuonna 1999 ei uusia korkotukilainoja hyväk- avustukset (siirtomääräraha 3 v) 20844: sytä. Momentille myönnetään 500 000 mk. 20845: Korkotukihyvityksen määrä on neljän en- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- 20846: simmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- 20847: korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 kaisesti avustusten maksamiseen järjestöille ja 20848: aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tuke- 20849: Erityisistä syistä voi korkotukilainan korkohy- vaan toimintaan. 20850: vityksen määrä olla neljän ensimmäisen laina- Selvitysosa: Avustuksella tuetaan toi- 20851: vuoden aikana enintään 6 prosenttia korkotuki- saalta sellaista järjestöjen ja yhteisöjen toimin- 20852: 386 32.61 20853: 20854: taa, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisten tuskunnaksi ehdolla olevan kunnan tai kuntien 20855: polttoaineiden ja muiden uusiutuvien energia- väestö. 20856: lähteiden hyödyntämistä sekä energian sääs- 20857: töä, ja toisaalta sellaista ydinjätteiden loppusi- 1999 määräraha 500000 20858: joitusta koskevaa järjestöjen ja yhteisöjen tie- 1998 määräraha 200000 20859: dotustoimintaa, jonka keskeisenä 1997 tilinpäätös 200 000 20860: kohderyhmänä on loppusijoituslaitoksen sijoi- 20861: 20862: 20863: (61.) Kotimaankaupan edistäminen 20864: 20865: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 40 on siirretty momentiksi 20866: 32.80.44. 20867: 20868: 20869: 70. Erityisrahoitus 20870: 20871: Se l v i t y s osa : Rahoituksen saatavuus on yksi yritysten toimintaedellytyksistä. Pienten ja 20872: keskisuurten yritysten sekä viennin rahoituksessa on kuitenkin puutteita, joita julkisen vallan on 20873: perusteltua paikata omalla tarjonnallaan. Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas vaihe kiihdyttää 20874: kilpailua rahoitusmarkkinoilla ja myös valtion erityisrahoituksen on sopeuduttava muutoksiin. 20875: Vuoden 1999 alusta on tarkoitus yhdistää Kera Oyj ja Valtiontakuukeskus tavoitteena parantaa 20876: yritysten rahoituspalveluja Vienti- ja alusluottojen korontasaus vakauttaa osaltaan viennin rahoi- 20877: tusriskejä. Valtion pääomasijoitustoiminta pyrkii erityisesti parantamaan aikavien innovatiivis- 20878: ten yritysten rahoitusmahdollisuuksia. 20879: Erityisrahoitustoiminta pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- tai aluepoliittisten tavoit- 20880: teiden takia siihen liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdollisim- 20881: man läpinäkyvästi. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen kohdistetaan sekä korkotukea 20882: että riskinottoon sisältyvää, valtion luotto- ja takaustappioiden muodossa maksamaa tukea. Näi- 20883: den lisäksi valtio tukee erityisrahoitusyhtiön kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vienti- 20884: takuutappiot on tarkoitettu katettavaksi valtiontakuurahastosta. 20885: Erityisrahoitusluvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 20886: 20887: 1997 1998 1999 1999 20888: Mom. TP TA TAE Valtuus 20889: 41. Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhtiölle 8000 20890: 42. Erityisrahoitusyhtiön korkotuet 237 325 237 300 221 600 1 230 000 20891: 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset 98 000 125 000 90000 20892: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 10000 9000 20893: 46. Toiminta-avustus korontasausyhtiöille 3 000 20894: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille 20895: luotoille 7064 20000 25 000 20896: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon 1000 100 20897: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön 205 000 20898: Yhteensä 547 389 396 300 353 700 1 230 000 20899: 32.70 387 20900: 20901: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 20902: tanut erityisrahoituksen tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 20903: - Julkisen erityisrahoituksen hallinto uudistuu siten, että erityisrahoituksen vaikuttavuus, te- 20904: hokkuus ja alueellinen saatavuus paranevat sekä eritysrahoitukseen sisältyvän tuen läpinäkyvyys 20905: lisääntyy. Erityisrahoituksessa pyritään mahdollisimman paljon itsekannattavuuteen. 20906: -Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituksen saatavuus lisääntyy julkisen erityisrahoi- 20907: tuksen osuuden ja riskinjaon vaikutuksesta. Erityisesti julkisen vallan toiminta ja riskinotto vai- 20908: kuttavat viennin rahoituksen edellytyksiin ja alkuvaiheessa olevan yritystoiminnan rahoituksen 20909: saatavuuteen. 20910: - Vientiteollisuudelle tarjotut vientitakuupalvelut, viennin korkoriskien tasaus ja muu viennin 20911: rahoitusjärjestelmä ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä muiden maiden vastaavien järjestelmi- 20912: en kanssa ja vientirahoituksen alueellinen saatavuus on hyvä. 20913: 20914: 41. Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhti- Kera Oyj:stä ja valtion erityisrahoitusyhtiön 20915: ölle luotto- ja takaustoiminnasta annettujen lakien 20916: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. nojalla annettujen sitoumusten mukaisesti. 20917: Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoi- Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oyj:n 20918: tusyhtiön toimintakuluihin valtion erityisra- vuosina 1972-1981 kunnille ja teollisuuskylil- 20919: hoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta an- le myöntämiin lainoihin sisältyvän korkotuen 20920: netun lain (445/1998) ja sen nojalla annetun korvaamiseen yhtiölle Kera Oyj:stä annetun 20921: valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti. lain (65/1971) mukaisesti. 20922: Se l v i t y s osa : Toimintatuella korvataan Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luot- 20923: valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaus- toja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna 20924: toiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun 1999 enintään 630 000 000 mk ja elinkeinopo- 20925: valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti eri- liittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mu- 20926: tyisrahoitusyhtiölle erikseen määritellyistä eri- kaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja 20927: tyisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta yhteensä enintään 600 000 000 mk. Erityiskor- 20928: annetun lain 5 §:ssä tarkoitetuista palveluista kotuen piiriin sisältyviä uusia naisyrittäjälai- 20929: aiheutuvia kuluja. Tarkoituksena on, että val- noja yhtiö saa myöntää enintään 80 000 000 20930: tioneuvoston sitoumuksessa määriteltäisiin mk. 20931: miltä osin valtio korvaa yhtiön palveluja ja että Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 20932: kauppa- ja teollisuusministeriö ja yhtiö vuosit- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 20933: tain sopisivat palvelujen tuottamista koskevan Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 20934: sopimuksen. muutettu. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- 20935: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla 20936: oon se, että valtion erityisrahoitusyhtiölle mak- annettavien valtioneuvoston sitoumusten mu- 20937: samaan Kera Oyj:n toiminnan aikaiseen luot- kaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea. Kor- 20938: tokantaan kohdistuvaan peruskorkotukeen si- kotuki voi olla alueellista korkotukea tai eri- 20939: sältyy myös toimintatukea. tyiskorkotukea ja ne korvaavat nykyiset lisä- 20940: korkotuen ja peruskorkotuen. Sen johdosta, 20941: 1999 määräraha 8 000 000 että alueellisen ja erityiskorkotuen maksamis- 20942: vuosi on lain mukaan myöntämisvuotta seu- 20943: 42. (32.49.42) Erityisrahoitusyhtiön korko- raava vuosi, määräraha yhtiön vuonna 1999 20944: luet (arviomääräraha) 20945: myöntämästä rahoituksesta aiheutuviin menoi- 20946: hin osoitetaan vuoden 2000 talousarviossa. 20947: Momentille myönnetään 221 600 000 mk. 20948: Vuonna 1999 korkotukea maksetaan Kera 20949: Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan ra- 20950: Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voi- 20951: hoittamiseen myönnettävään korkotukeen 20952: 388 32.70 20953: 20954: massa olevien valtioneuvoston sitoumusten vuosittain niin kauan kuin tätä luottokantaa on 20955: mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotuke- olemassa. Peruskorkotukea uuden luottokan- 20956: na. Peruskorkotuen perusteena on toisaalta yh- nan perusteella maksetaan vuosittain kunkin 20957: tiön 31.12.1992 voimassa ollut luottokanta (ns. myöntämisvuoden lopussa olevan luottokan- 20958: vanha luottokanta) sekä toisaalta yhtiön nan perusteella. Peruskorkotuen maksamis- 20959: 1.1.1993 ja sen jälkeen myöntämistä luotoista vuosi on luottokannan määrittelyä seuraava 20960: syntyvä luottokanta (ns. uusi luottokanta). kalenterivuosi. 20961: Vanhan luottokannan perusteella maksettavan Peruskorkotuen ja lisäkorkotuen suuruus 20962: peruskorkotuen laskennassa otetaan vähen- määräytyy valtioneuvoston antamassa korko- 20963: nyksenä huomioon ne yhtiön rahoituserät, joi- tukisitoumuksessa. 20964: hin jo muutenkin sisältyy valtion korkotukea Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan 20965: tai sitä vastaavaa muuta helpotusta. Korkotu- valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. 20966: kea vanhan luottokannan osalta myönnetään mk): 20967: 20968: 1999 2000 2001 2002 2003 20969: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten 20970: kattaminen 221,6 180 130 75 35 20971: TAE 1999 32 30 17 10 20972: Yhteensä 221,6 212 160 92 45 20973: 20974: Vuoden 1999 korkotuesta 221 600 000 mar- luottotappioita sitoumuksessa tarkemmin mää- 20975: kasta lisäkorkotuen laskennallinen osuus on riteltyjen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja 20976: 44 600 000 mk ja erityislainojen peruskorko- takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 al- 20977: tuen osuus 66 400 000 mk. kaen. Tätä ajankohtaa ennen myönnetyistä luo- 20978: Vuoden 1999 myöntämisestä aiheutuvat ko- toista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myön- 20979: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat tänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera 20980: 70 milj. mk. Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtio- 20981: neuvoston sitoumusten mukaisesti. 20982: 1999 määräraha 221600 000 Valtion erityisrahoitusyhtiön vuonna 1999 20983: 1998 määräraha 237 300 000 myöntämistä luotoista ja takaoksista arvioi- 20984: 1997 tilinpäätös 237 325 157 daan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen 20985: kerran vuonna 2000. 20986: 43. (32.49.43) Erityisrahoitusyhtiön tappio- Yhtiön ilman turvaavaa vakuutta Kera 20987: korvaukset (arviomääräraha) Oyj:lle myöntämistä lainoista ja takaoksista ar- 20988: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 20989: Momentille myönnetään 90 000 000 mk. 20990: 1999 90 milj. mk, vuonna 2000 66 milj. mk, 20991: Määrärahaa saa käyttää Kera Oyj:n luoton- 20992: vuonna 2001 44 milj. mk, vuonna 2002 28 20993: anto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappi- 20994: milj. mk ja vuonna 2003 12 milj. mk. 20995: oiden korvaamiseen yhtiölle. 20996: Vuoden 1999 myöntämisestä aiheutuvat ko- 20997: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 20998: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 20999: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 21000: 134 milj. mk. 21001: S e l v i tys o sa : Momentin nimike on 21002: muutettu. Valtioneuvosto tulee antamaan val- 21003: 1999 määräraha 90 000 000 21004: tion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoi- 21005: minnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla 1998 määräraha 125 000 000 21006: sitoumuksen siitä, että valtio korvaa yhtiön 1997 tilinpäätös 98 000 000 21007: 32.70 389 21008: 21009: 45. (32.85.48) Korkotuki julkisesti tuetuille (46.) (32.85.49) Toiminta-avustus koronta- 21010: vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) sausyhtiölle 21011: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- 21012: Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen ha on poistettu talousarviosta. 21013: vienti- ja alusluottojen korontasauksesta anne- 21014: tun lain (1137/1996, muut. 1119/1997) mukai- 1998 määräraha 3 000 000 21015: sen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voi- 21016: daan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- 47. (32.85.47) Korkotuki Suomen Vientiluot- 21017: ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun to Oy:n myöntämille Iuotoilie (arviomäärära- 21018: lain (1136/1996, muut. 112011997) tarkoitta- ha) 21019: malle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hal- Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 21020: linointipalkkion suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra- 21021: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista 21022: muutettu. Vuonna 1999 uusia vientiluottoja annetun lain (1093/1985, muut. 1258/1987, 21023: koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan 1069/1988 ja 1363/1989) ja alustoimitusten ra- 21024: tehtävän 2 000 milj. mk ja alusluottoja koske- hoitukseen myönnettävästä korkotuesta anne- 21025: via korontasaussopimuksia 1 000 milj. mk eli tun lain (1173/1990, muut. 1102/1993) sekä 21026: yhteensä 3 000 milj. mk. Vuoden 1999 jälkeen Suomen Vientiluotto Oyj:n korkotuesta, va- 21027: korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän luuttakurssitappioiden korvaamisesta ja ant?- 21028: vuosittain yhteensä 4 000 milj. mk. lainauksen valtion takauksista annetun lam 21029: Vientiluottojen korontasaussopimuksista ar- (1364/1989, muut. 242/1992, 1408/1995 ja 21030: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 1371/1996) mukaisen korkotuen, valuutta- 21031: 1999 9 000 000 mk, vuonna 2000 19 000 000 kurssitappioiden ja takauksista syntyneiden 21032: mk vuonna 2001 28 000 000 mk, vuonna 2002 tappioiden korvaamisesta aiheutuvien meno- 21033: 36 000 000 mk ja vuonna 2003 42 000 000 jen maksamiseen. 21034: mk. Alusluottojen korontasaussopimuksista ei 21035: arvioida aiheutuvan valtiolle korkotukimenoja Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on 21036: vuonna 1999. Aluskorkotukimenojen arvioi- muutettu. Määräraha on tarkoitus käyttää seu- 21037: daan olevan vuonna 2000 16 000 000 mk, raavasti: 21038: vuonna 2001 36 000 000 mk, vuonna 2002 21039: 55 000 000 mk ja vuonna 2003 71 000 000 mk 21040: mk. 21041: Alushankintojen korkotuki 20000 000 21042: Antolainauksen muu korkotuki 5 000000 21043: 1999 määräraha 9 000 000 Yhteensä 25 000000 21044: 1998 määräraha 10 000 000 21045: 1997 tilinpäätös Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle ai- 21046: heutuvan menoja seuraavasti (milj. mk): 21047: 2000 2001 2002 2003- 21048: Alushankintojen korkotuki 20 15 15 25 21049: Antolainauksen muu korkotuki 5 5 5 10 21050: Yhteensä 25 20 20 35 21051: 21052: Korkotukimenot aiheutuvat ennen vuotta 1999 määräraha 25 000 000 21053: 1998 hyväksytyistä korkotukiluotoista ja pe- 1998 määräraha 20 000 000 21054: rustelujen päätösosassa mainittujen lakien 1997 tilinpäätös 7 063 634 21055: myöntämisvaltuuksista. 21056: 390 32.80 21057: 21058: 60. (32.50.60) Siirrot valtiontakuurahas- valtion vakauttamistakauksista annetun lain 21059: toon (arviomääräraha) (529/1993, muut. 448/1998) perusteella myön- 21060: Momentille myönnetään 100 000 mk. nettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien 21061: Määrärahaa saa käyttää siirtona valtionta- korvausmenojen maksamiseen. 21062: kuurahastoon käytettäväksi vientitakuulain S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on 21063: (47911962, muut. 447/1998) perusteella myön- muutettu. Siirrot valtiontakuurahastosta on 21064: nettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoi- merkitty momentille 12.32.60. 21065: hin sekä valtiontakaustoimintaa koskevien la- 21066: kien (375/1963, muut. 453/1998), (573/1972, 1999 määräraha 100 000 21067: muut. 449/1998) ja (609/1973, muut. 450/ 1998 määräraha 1 000 000 21068: 1998) nojalla valtiontakaustoiminnasta annet- 1997 tilinpäätös 21069: tujen takaussitoumusten ja perusraaka-aine- 21070: huollon turvaamiseksi annetun lain (65111985, 21071: muut. 45111998), valtion pääomatakuista an- 21072: netun lain (594/1992, muut. 452/1998) sekä 21073: 21074: 21075: 80. Rakennepolitiikka 21076: 21077: S e l v i t y s o s a : Elinkeinopolitiikalla pyritään lisäämään talouden tehokkuutta ja yhteiskun- 21078: nan hyvinvointia. Tehokkaat talousrakenteet kehittyvät markkinoiden ohjatessa pääomia ja uusi- 21079: en kannattavien yritysten syntymistä. Elinkeinopolitiikan instrumenttien tulee olla yleisiä, yhtä- 21080: laisesti kaikille sektoreille soveltuvia. Viime vuosina elinkeinopolitiikassa on kiinnitetty erityistä 21081: huomiota siihen, että alun perin teollisuuden tarpeisiin suunnitellut yleiset välineet soveltuvat yh- 21082: täläisesti palveluyritysten kehittämiseen. 21083: Sektorikohtaisia tukiohjelmia voidaan tarvita määräaikaisina poikkeuksellisten olosuhteiden 21084: aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen. Elintarviketeollisuuden sopeutuminen ED-jäsenyyteen 21085: ja yhteisiin maataloustuotteiden markkinoihin edellyttää jo jäsenneuvottelujen aikana määriteltyä 21086: siirtymäajan tukea. Rakennemuutos ja elintarvikesektorin yritysten kilpailukyky onkin kehittynyt 21087: myönteisesti. 21088: Telakkateollisuuden kansainvälisiä markkinoita häiritsevät valtioiden myöntämät tilaustuet, 21089: jotka kohdistuvat suoraan alusten hintoihin. Koska EU:n valtiontukipolitiikka sallii 9% tilaustu- 21090: en myöntämisen ja useiden suomalaisten telakoiden kilpailijoiden on mahdollista saada tätä mak- 21091: simitukea, on suomalaisiakin telakoita tuettu muiden myöntämän tuen osittaiseksi korvaamisek- 21092: si. EU :n teollisuusneuvoston 7.5.1998 tekemän päätöksen mukaan telakoille myönnettävä tilaus- 21093: tuki päättyy EU:n jäsenmaissa vuoden 2000 lopussa, mihin asti tukikattona on 9 %. Uuden 21094: asetuksen mukaan laivanrakennusteollisuudessa siirrytään noudattamaan yleisiä valtiontuki- 21095: sääntöjä, joista tärkeimmät ovat tutkimus- ja kehitystuet, rakennemuutostuet ja alueelliset inves- 21096: tointituet. 21097: Jatkossa pyritään siihen, että määräaikaiset sektorikohtaiset tuet lopetetaan. 21098: 32.80 391 21099: 21100: Rakennepolitiikkaluvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk): 21101: 21102: 1997 1998 1999 21103: Mom. TP TA TAE 21104: 42. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten 21105: turvaamiseksi 170 000 265 000 162 000 21106: 43. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo- 21107: tantorakenteen sopeuttamiseen 100 000 47000 35 000 21108: 44. Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 21109: vestointeihin 103 50 5 21110: 88. Osakehankinnat 100 000 21111: Yhteensä 370 103 312 050 197 005 21112: 21113: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset- 21114: tanut rakennepolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 21115: .- .Luodaan ede~lyty~set suot~is~n rakennemuutoksen jatkumiselle ja suomalaisten yritysten 21116: kilpru.lukyvyn kehtttymtselle. Entytstä huomiota kiinnitetään palvelualojen yritysten kehittymi- 21117: sedellytyksiin. 21118: -Turvataan suomalaisen elintarviketeollisuuden sopeutuminen ED-jäsenyyteen. 21119: -Varmistetaan suomalaisen telakkateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky. 21120: 21121: 42. (32.50.46) Avustus telakkateollisuuden kilpailijoihin turvataan on päätetty EU-tukijär- 21122: kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomää- jestelmän käytön jatkamisesta Suomessa. 21123: räraha 3 v) EU:n laivanrakennusdirektiivin voimassaolo- 21124: Momentille myönnetään 162 000 000 mk. aika päättyy 31.12.1998. Suomen tukijärjestel- 21125: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- mä on vastaavasti voimassa mainittuun päivä- 21126: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- määrään saakka. Tukijärjestelmä perustuu 21127: kaan avustusten maksamiseen suomalaisille EU:n 7. laivanrakennusdirektiiviin ja koskee 21128: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen sellaisia alustilauksia, joista on tehty tarjous 21129: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimus- 1.2.1996 jälkeen ja alus luovutetaan viimeis- 21130: ten johdosta. Määrärahaa saa käyttää vuosina tään vuoden 2000 loppuun mennessä. 21131: 1997 ja 1998 myönnettyjen tukien maksami- EU:n teollisuusneuvoston 7.5.1998 tekemän 21132: seen. päätöksen mukaan telakoille myönnettävä tila- 21133: Se 1v i t y s o s a : Vuosina 1996-1997 ustuki päättyy EU:n jäsenmaissa vuoden 2000 21134: avustuksia sai myöntää alusten rakentamis- ja lopussa, mihin asti tukikattona on 9 %. Uuden 21135: peruskorjaussopimuksiin yhteensä enintään asetuksen mukaan laivanrakennusteollisuu- 21136: 8 000 000 000 markan arvosta. Vuonna 1998 dessa siirrytään noudattamaan yleisiä valtion- 21137: vastaava summa oli 5 000 000 000 markkaa. tuki-sääntöjä, joista tärkeimmät ovat tutkimus- 21138: Avustusta on saanut myöntää enintään Euroo- ja kehitystuet, rakennemuutostuet ja alueelliset 21139: pan unionin komission päättämän prosentti- investointituet. 21140: määrän aluksen sopimushinnasta. Vuosien 1996-1998 myöntämisvaltuudesta 21141: EU:n piirissä telakkateollisuudelle myönnet- aiheutuviin menoihin on arvioitu käytettävän 21142: täviä tukia on säännellyt 7. laivanrakennusdi- vuosina 1996-2000 yhteensä 812 000 000 mk. 21143: rektiivi. Direktiivi on mahdollistanut vuosit- Määrärahan käyttö jakautuu kauppa- ja teolli- 21144: tain hyväksyttyyn enimmäismäärään rajoittu- suusministeriön 4.12.1996 ja 30.12.1997 te- 21145: van suoran tuotantotuen antamisen EU-maiden lakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa- 21146: telakkateollisuudelle. Jotta Suomen telakkate- miseen myönnettävästä valtion avustuksesta 21147: ollisuuden kilpailuedellytykset suhteessa EU- annettujen päätösten nojalla. Tuen maksami- 21148: 392 32.81 21149: 21150: nen on jaksotettu aluksen valmistuksen mukai- Selvitysosa: Momentille 30.11.61 on 21151: sesti. varattu EU :n osuutta vastaavasti 30 000 000 21152: Vuoden 1998 myöntämisvaltuuden käytöstä mk myöntövaltuutta elintarviketeollisuuden 21153: arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna rakennetukeen. Maatalouden ohjaus- ja tukira- 21154: 2000 125 000 000 mk. haston ohjausosastosta rahoitettavien hankkei- 21155: den kansalliseen osuuteen on varattu momen- 21156: 1999 määräraha 162 000 000 tille 32.10.22100 000 mk. 21157: 1998 määräraha 265 000000 21158: 1997 tilinpäätös 170 000 000 1999 määräraha 35 000 000 21159: 1998 määräraha 47 000 000 21160: 43. (32.50.42) Tuki elintarviketeollisuuden 1997 tilinpäätös 100 000 000 21161: investointeihin ja tuotantorakenteen sopeutta- 21162: miseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) 44. (32.61.40) Korkotuki haja-asutusaluei- 21163: Momentille myönnetään 35 000 000 mk. den vähittäiskaupan investointeihin (arvio- 21164: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maatalou- määräraha) 21165: den ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta ra- Momentille myönnetään 5 000 mk. 21166: hoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden Määrärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden 21167: kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen vähittäiskaupan rahoituksesta annetun lain 21168: valtion osalta. Määrärahasta on varattu (1086/1974, muut. 184/1979, 935/1981, 883/ 21169: 20 000 000 mk kansallisen rahoitusosuuden 1982 ja 1356/1988) mukaisesti hyväksytyistä 21170: maksamiseen. korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen mak- 21171: Määrärahaa saa käyttää myös pelkästään samiseen. Uusia korkotukiluottoja ei enää hy- 21172: kansallisista varoista tuettaviin elintarviketeol- väksytä. 21173: lisuuden rakennesopeutusinvestointeihin ja ke- 21174: hittämishankkeisiin valtioneuvoston tarkem- 1999 määräraha 5 000 21175: min päättämien ehtojen mukaisesti. 1998 määräraha 50000 21176: Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen- 1997 tilinpäätös 103 062 21177: kilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän 21178: palkkaamiseen. 21179: 21180: 21181: 21182: (81.) (32.80) Matkailun edistämiskeskus 21183: 21184: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 21185: 32.50.21. 21186: 21187: 21188: (85.) Ulkomaankaupan edistäminen 21189: 21190: Se l v i t y s osa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 40 ja 41 on otettu huomi- 21191: oon luvun 32.50 laskelmissa ja momentit 47, 48 ja 49luvun 32.70 laskelmissa. 21192: 393 21193: 21194: 21195: 21196: 21197: Pääluokka 33 21198: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 21199: 21200: 21201: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 21202: 3 100 henkilötyövuotta. 21203: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on turvata väestön terveellinen elinym- 21204: päristö, hyvä terveys ja toimintakyky sekä riittävä toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus eri elä- 21205: mäntilanteissa. 21206: Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja 21207: terveysministeriön pääluokan osuus on runsas viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat 21208: siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. 21209: Valtiontalouden rahoitusaseman vakiintuminen ja työllisyystilanteen paraneminen helpottavat 21210: vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menopaineita sekä sosiaaliturvan ra- 21211: hoitusta. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden arvioidaan laskevan alle 30 prosentin jo 21212: vuonna 1999. Osuus lähenee ED-maiden keskitasoa. Sosiaaliturvan sopeutus kansantalouden re- 21213: sursseihin on onnistunut suunnitellusti. 21214: Sosiaaliturvan kannalta keskeiset toimintavuoden haasteet liittyvät pitkäaikaistyöttömyyteen, 21215: talouskasvun tasoon ja kestoon, väestön ikääntymiseen sekä sosiaaliturvan kestävään rahoituk- 21216: seen. Pitkäaikaistyöttömyys vahvistaa jatkuessaan yhteiskunnallista syrjäytymistä. Väestön työ- 21217: ja toimintakyvyn ylläpito korostuu. Euroopan unioni on yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan toi- 21218: mintaympäristönä. 21219: Tehtäväkokonaisuuttaan sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuonna 1995 määritellyllä so- 21220: siaaliturvan päästrategialla. Sen osina ovat ehkäisevän politiikan strategia, etuuksien ja palvelu- 21221: jen turvaamisstrategia, sosiaaliturvan rahoitusstrategia, tuottamisstrategia sekä tulevaisuutta jä- 21222: sentävä strategia. Työsuojelun siirryttyä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen myös työ- 21223: suojelu muodostaa oman strategiansa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu vuosina 1996- 21224: 1998 eri sektoreita koskevia osastrategioita. Tällaisia ovat terveydenhuoltoa, vakuutusvalvontaa, 21225: kansainvälistä toimintaa, ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä työsuojelua koskevat lin- 21226: jaukset. 21227: Perustehtäviensä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on asettanut vuoden 1999 21228: toiminnalle seuraavat yleistavoitteet: 21229: - Sosiaaliturvan ja sen rahoituksen kehittäminen työllisyyttä kannustavalla tavalla. 21230: - Työ- ja toimintakyvyn edistäminen. 21231: - Syrjäytymiskehityksen katkaisu. 21232: -Elin- ja työympäristöön sekä elämäntapoihin vaikuttaminen. 21233: -Palvelujen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. 21234: - Hallinnonalan ohjauksen ja valvonnan tehostaminen. 21235: 394 33. 21236: 21237: Näiden tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja moment- 21238: tiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovi- 21239: taan yleistavoitteita koskevista laitosten vastuista. 21240: Vuonna 1999 hallinnonalalla esitetään toteutettavaksi seuraavat organisatoriset uudistukset: 21241: - Vakuutustarkastuksen uudelleenorganisoinnin yhteydessä perustetaan sosiaali- ja terveys- 21242: ministeriön alaisuuteen erillinen Vakuutusvalvontavirasto 1.4.1999 lukien. 21243: - Ulkomaalaisvaltuutetun virka ja toimiala siirretään työministeriön yhteyteen 1.3.1999luki- 21244: en. 21245: 21246: 21247: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 21248: v. 1997 v. 1998 V. 1999 21249: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 21250: 1000mk 1000mk lOOOmk ±1000mk ±% 21251: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 209181 217 000 264 700 + 47700 + 22 21252: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 21253: kehittämiskeskus 112 910 103 000 109 100 + 6100 + 6 21254: 03. Työttömyysturvalautakunta 8699 8700 9900 + 1200 + 14 21255: 04. Tarkastuslautakunta 8 271 8 270 8 355 + 85 + 1 21256: 05. V akuotus valvontavirasto 100 + 100 + 0 21257: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakes- 21258: kus 10100 10100 11400 + 1300 + 13 21259: 07. Työterveyslaitos 176 500 177 500 185 500 + 8000 + 5 21260: 08. Kansanterveyslaitos 170922 168 928 177 878 + 8 950 + 5 21261: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote- 21262: valvontakeskus 22330 18 741 20590 + 1 849 + 10 21263: 10. Säteilyturvakeskus 84 850 81 739 89400 + 7 661 + 9 21264: 11. Lääkelaitos 8 217 7 721 8 300 + 579 + 7 21265: 12. Valtion koulukodit 8 373 3 573 3497 76 - 2 21266: 13. Työsuojelun piirihallinto 104 879 105 500 112 680 + 7 180 + 7 21267: 14. Valtion mielisairaalat 9020 7 020 11 020 + 4000 + 57 21268: 15. Perhekustannusten tasaus 8 396 621 8 361 000 8 327 000 34000 - 0 21269: 16. Yleinen perhe-eläke 244 545 247 000 248 500 + 1500 + 1 21270: 17. Työttömyysturva 6 083 728 5 204000 3 650000 -1554 000 - 30 21271: 18. Sairausvakuutus 3 788 1730 000 2 517 000 + 787 000 + 45 21272: 19. Eläkevakuutus 9 168 472 9 038 500 8 411 000 - 627 500 - 7 21273: 20. Tapaturmavakuutus 86367 73 500 69000 4500 - 6 21274: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 879 618 840 100 778 100 62000 - 7 21275: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät 21276: kuntootustoiminnan menot 1 876 544 1 839 700 1 727 900 - 111 800 - 6 21277: 23. Muu sodista kärsineiden turva 22053 22000 21000 1000 - 5 21278: 28. Muu toimeentuloturva 58 850 60000 63700 + 3700 + 6 21279: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja ter- 21280: veydenhuolto 14817258 14 043 000 13 677 700 - 365 300 - 3 21281: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 42 775 40 825 47 950 + 7 125 + 17 21282: 57. Lomatoiminta 906 691 766100 882100 + 116 000 + 15 21283: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton 21284: käyttö 1679 376 1 735 000 1 850 000 + 115 000 + 7 21285: Yhteensä 45 200937 44 918 517 43283 370 -1635147 4 21286: 33.01 395 21287: 21288: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 21289: 21290: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosas- 21291: sa asetettujen hallinnonalan tavoitteiden konkretisointiin. Vuonna 1999 kiinnitetään huomiota 21292: erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 21293: -Sosiaaliturvan rahoituksen vaihtoehtojen selvittely. 21294: - Hallinnonalan tulosohjauksen tehostaminen ja konserniyhteistyön kehittäminen siten, että 21295: koko hallinnonalan asiantuntemusta käytetään tehokkaasti hyväksi päätöksenteon valmistelussa. 21296: -Sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan ja arvioinnin kehittäminen. 21297: - Kansallisen ikäohjelman koordinointivastuun hoitaminen. 21298: - Terveydenhuollon kehittämisprojektin jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. 21299: - Kansallisen ympäristöterveysohjelman sekä kansallisten huumausaine- ja alkoholiohjelmi- 21300: en toteuttaminen. 21301: - Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteuttaminen, painottaen erityisesti 21302: ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitoa. 21303: - Hyvinvointiklusteriyhteistyön jatkaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknolo- 21304: giastrategian toteuttaminen. 21305: - Laatujärjestelmän käyttöönotto ministeriön johtamisessa. 21306: Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka perustuu maksullisen toiminnan osalta nettobudje- 21307: tointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) 21308: nojalla annettujen sosiaali- ja terveysministeriön päätösten mukaisia vakuutustarkastuksen kus- 21309: tantamisesta annetun lain (479/1944), vakuutusyhtiön toimilupamaksuista annetun lain (14211 21310: 1993) ja vakuutuksenvälittäjistä annetun lain (25111993) tarkoittamia maksuja ja lääkkeiden hin- 21311: talautakunnan maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukai- 21312: sia maksuja sekä raha-automaattiasetuksen (67611967) 34 §:n mukaisia korvauksia. V akuutustar- 21313: kastustaja -valvontaa koskeva osuus siirtyy 1.4.1999lukien uudelle virastolle. 21314: 21315: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) huomioon 1 022 000 mk kolmen henkilön 21316: Momentille myönnetään nettomäärärahaa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen- 21317: 196 000 000 mk. tille 34.01.21. 21318: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen ve- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 21319: teraani päivän pääjuhlan järjestämiseen sekä otettu huomioon 20 300 000 mk ministeriön 21320: lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolo- uuden toimitalon kalusteiden ja muun varus- 21321: jen valmiudesta sekä näihin liittyvien laittei- tuksen rahoittamiseen. 21322: den ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 21323: menojen maksamiseen. otettu huomioon 508 000 mk tukityöllistetty- 21324: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 jen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi kol- 21325: mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työ- men henkilön palkkauksina siirtona momentil- 21326: terveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien ta 34.06.02. 21327: hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien meno- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 21328: jen maksamiseen. otettu huomioon 2 000 000 mk EURO-rahajär- 21329: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- jestelmään siirtymistä koskevan suunnitelman 21330: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen toteuttamista varten. 21331: ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain muutta- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 21332: miseksi siten, että kyseinen toimiala siirretään otettu huomioon 38 200 000 mk EU-rakenne- 21333: 1.3.1999 työministeriön yhteyteen. Määrära- rahastohankkeiden ja yhteisöaloitteiden kan- 21334: han mitoituksessa on vähennyksenä otettu sallisten rahoitusosuuksien sekä eräiden kehit- 21335: 396 33.01 21336: 21337: tämis- ja kokeiluhankkeiden rahoitusosuuksi- Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni- 21338: en siirtona momentille 33.01.61. oninaluekehitys-ja sosiaalirahastosta rahoitet- 21339: Kemikaalien tuoterekisterin ja sitä hoitavan tavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden 21340: henkilöstön 15.6.1998 toteutetun uudelleenjär- kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen 21341: jestelyn johdosta on vastaavat nettomenot otet- valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisö- 21342: tu huomioon momentin 33.09.21 mitoitukses- aloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten 21343: sa. rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 21344: Luvun 33.05 perusteluihin viitaten on vakuu- Määrärahasta on varattu 3 100 000 mk alueke- 21345: tusvalvonnan nettomenot otettu huomioon mo- hitysrahastosta osarahoitettavia hankkeita var- 21346: mentin 33.05.21 mitoituksessa. Määrärahan ten ja 12 800 000 mk sosiaalirahastosta osara- 21347: mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomi- hoitettavia hankkeita varten. Yhteisöaloittei- 21348: oon 6 284 000 mk 31 viran palkkaus- ja mui- den osuus on 4 600 000 mk. 21349: den menojen siirtona 1.4.1999 lukien momen- Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös EU :n 21350: tille 33.05.21. hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjel- 21351: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä mien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. 21352: otettu huomioon 960 000 mk siirtona momen- Määrärahaa saa käyttää enintään viittä hen- 21353: tille 33.13.21 ja 550 000 mk siirtona momen- kilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän 21354: tille 24.99.02. palkkaamiseen. 21355: Selvity sosa : Määrärahasta on 21356: Menojen ja tulojen erittely: mk 38 200 000 mk siirtoa momentilta 33.01.21. 21357: Bruttomenot 205 470000 Määrärahasta on varattu 3 500 000 mk tieto- 21358: Maksullisen toiminnan erillis- teknologia- ja -yhteiskuntahankkeiden rahoit- 21359: menot 11 305 000 tamiseen, 2 500 000 mk hallituksen tasa-arvo- 21360: Muut toimintamenot 194 165 000 ohjelmaan sisältyvän naisiin kohdistuvan väki- 21361: Bruttotulot 9470000 valtahankkeen ja prostituution ehkäisyprojek- 21362: Maksullisen toiminnan tulot 9 470 000 tin rahoittamiseen, 2 200 000 mk Kansallisen 21363: - julkisoikeudelliset suorit- ikäohjelman (IKOMI 1997-2001) toimeenpa- 21364: teet 8 870 000 21365: nosta aiheutuvien menojen maksamiseen ja 21366: - muut suoritteet 600000 21367: Nettomenot 196 000 000 10 000 000 mk tutkimus- ja kehittämistoimin- 21368: nan lisärahoituksena hyvinvointiklusteri-hank- 21369: 1999 määräraha 196 000 000 keiden rahoittamiseen. Lisäksi määrärahaa on 21370: tarkoitus käyttää sosiaalisen luototuksen ko- 21371: 1998 määräraha 194 500 000 21372: keiluun, sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden 21373: 1998 lisämääräraha 2 973 000 21374: rahoittamiseen ja terveydenhuollon selvitys- 21375: 1997 tilinpäätös 188 113 000 miesten ehdottaman toimenpideohjelman to- 21376: teuttamiseen. 21377: 61. Eräät erityishankkeet (osa EU) (siirto- 21378: määräraha 3 v) 1999 määräraha 42 700 000 21379: Momentille myönnetään 42 700 000 mk. 21380: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- 67. (33.99.67) Kansainväliset jäsenmaksut 21381: ministeriön strategista päätöksentekoa tukevi- ja maksuosuudet (arviomääräraha) 21382: en kehittämis- ja kokeiluhankkeiden rahoitta- Momentille myönnetään 26 000 000 mk. 21383: miseen, niihin liittyvästä kansainvälisestä yh- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 21384: teistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishank- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja 21385: keista aiheutuvien toimintamenojen ja rahoi- erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien me- 21386: tusavustusten maksamiseen. nojen maksamiseen. 21387: 33.02 397 21388: 21389: 1999 määräraha 26 000 000 21390: 1998 määräraha 22 500 000 21391: 1997 tilinpäätös 21 067 597 21392: 21393: 21394: 21395: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 21396: 21397: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) tuottaa tietoa 21398: ja osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä laadukkaidenja tuloksellisten sosiaali- 21399: ja terveyspalvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille yhtäläisin perustein. Lisäksi Stakesin Ul- 21400: komaanavun yksikkö antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulko- 21401: maanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäi- 21402: nen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja päihdetutkimustajakamalla apurahoja ja 21403: tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. 21404: Vuonna 1999 Stakesin toimintaan vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan tietoteknologia- 21405: asiantuntemukseen kohdistuvan kysynnän kasvu. Myös poliittisen päätöksenteon tarve saada 21406: ajantasaista tutkimus- ja selvitystietoa lisääntyy. Toiminnan yleinen kansainvälistyminen jatkuu. 21407: Kansainvälisen toiminnan volyymiin vaikuttaa erityisesti se, miten Stakes menestyy kilpailussa 21408: Euroopan unionin rahoittamista kehittämishankkeista Itä- ja Keski-Euroopassa. 21409: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Stakesille seuraavat tulostavoitteet vuo- 21410: delle 1999: 21411: - Stakes arvioi hyvinvointipolitiikan muutoksia kiinnitilien erityistä huomiota eriarvoisuuden, 21412: syrjäytymisen ja köyhyyden kehitykseen. 21413: - Stakes kehittää ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan paikallisia ja alueellisia strategioita 21414: yhteistyössä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa, vahvistaa tutkimushankkein ehkäisevän 21415: työn tietopohjaa, toteuttaa mielenterveyden edistämisen koulutus- ja kehittämisohjelmia sekä jat- 21416: kaa ehkäisevän työn hankkeiden koordinointia laajemmiksi kokonaisuuksiksi. 21417: - Palvelurakenteen muutosta kunnissa edistetään asiakaslähtöisesti painottaen sekä asumisrat- 21418: kaisujenja niitä tukevien monimuotoisten avopalvelujen ja apuvälineiden kehittämistä, erityisesti 21419: vanhustenhuollossa ja mielenterveys työssä. 21420: - Stakes tuottaa tietoa alkoholioloista ja huumetilanteesta pitäen erityisesti silmällä kummal- 21421: lakin alueella mahdollisia nopeita tilanteenmuutoksia. 21422: - Stakes toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusviranomaisten kanssa 21423: koulutuksen kehittämiseksi työelämän tulevaisuuden tarpeita vastavaksi. 21424: -Tilastoihin ja rekistereiden perustuvaa tiedonvälitystä ja tiedon hyödyntämismahdollisuuk- 21425: sia sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitetään tuottamalla uusia indikaattoreita sekä uusimalla tie- 21426: donsiirtoteknologiaa. 21427: - Sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien arviointitutkimusta ja siihen liittyvää tiedotta- 21428: mista tehostetaan. 21429: - Stakes, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian osaamiskeskus, osallistuu 21430: hallinnonalan tietoteknologiastrategian toteuttamiseen. 21431: Stakes avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä muun muassa suun terveydenhuoltoon, apuväli- 21432: neisiin ja kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä asioissa sekä EU:n puheenjohtajuuskauden 21433: tehtävissä. Stakes toimii sosiaali- ja terveysministeriön vaituottamana sosiaali- ja terveyspalvelu- 21434: jen laadun kehittämisessä sekä huumausainetiedon välittämisessä. 21435: Tutkimus- ja kehittämistyön sekä tietovarantojen pohjalta tuotetaan maksullisena palveluna 21436: koulutusta, konsultointia ja tietotu otteita. 21437: 398 33.03 21438: 21439: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaa tunnuslukutaulukko. Vuoden 1999laskelmaan sisältyy 21440: 2 000 000 mk Stakesin Ulkomaanavun yksikön lähialueyhteistyöprojektien kustannuksia, jotka 21441: katetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien momenttien käyttöoikeudella. Li- 21442: säksi laskelman tuottoihin ja kustannuksiin sisältyy 1 690 000 mk muuta Ulkomaanavun yksikön 21443: toimintaan liittyvää ulkopuolista rahoitusta. 21444: 21445: 1997 1998 1999 21446: TP Arvio TAE 21447: Maksullisen toiminnan tulot tmk 37 546 32 914 19 935 21448: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 40 829 36086 23 123 21449: Käyttöjäämä tmk -3 283 -3 172 -3 188 21450: Käyttöjäämä% tuloista -9 -10 -16 21451: Osuus yhteiskustannuksista tmk 2422 2 215 1965 21452: Kokonaiskustannukset tmk 43 251 38 301 25 088 21453: Alijäämä tmk -5 705 -5 387 -5 153 21454: Alijäämä % tuloista -15 -16 -26 21455: Tulot % kokonaiskustannuksista 87 86 79 21456: 21457: Maksullisen toiminnan tulot kattavat 79 % maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannuksista. 21458: Vuoden 1998 ja 1999 tulojen ja erilliskustannusten määrä laskee, koska Ulkomaanavun yksi- 21459: kössä päättyy vuoden 1998 aikana useita suuria hankkeita. Uusien vastaavien toimeksiantojen 21460: saamisesta ei ole varmuutta. 21461: 21462: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahasta on varattu 3 225 000 mk Alko- 21463: Momentille myönnetään nettomäärärahaa holitutkimussäätiölle suoritettavan valtion- 21464: 109 100 000 mk. avustuksen maksamiseen. 21465: Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja ter- 21466: veydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Menojen ja tulojen erittely: mk 21467: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- Bruttomenot 133 315 000 21468: miskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta Maksullisen toiminnan erillismenot 19 245 000 21469: tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- . Muut toimintamenot 114 070 000 21470: ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen Bruttotulot 24 215 000 21471: maksamiseen sekä Alkoholitutkimussäätiölle Maksullisen toiminnan tulot 18 245 000 21472: - julkisoikeudelliset suoritteet 90000 21473: suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. 21474: - muut suoritteet 18 155 000 21475: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni- 21476: Muut tulot 5 970 000 21477: onin hyväksymien tutkimus- ja kehittämis- Nettomenot 109 100 000 21478: hankkeiden rahoittamiseen. 21479: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 määräraha 109100 000 21480: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 1998 määräraha 103 000 000 21481: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä 21482: 1998 lisämääräraha 1 873 000 21483: 1 061 000 mk kuuden henkilön palkkauksina 21484: 1997 tilinpäätös 112 910 000 21485: siirtona momentilta 34.06.02. 21486: 21487: 21488: 03. Työttömyysturvalautakunta 21489: 21490: Selvitysosa: Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena 21491: työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen ai- 21492: 33.04 399 21493: 21494: kuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta ja työttömän omaehtoisen kou- 21495: lutuksen tukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi se on ainoa muutok- 21496: senhakuaste koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa. 21497: Vuonna 1997 vireille tuli 10 929 asiaa. Vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan vuonna 21498: 1999 olevan noin 10 500 asiaa. 21499: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat 21500: tulostavoitteet vuodelle 1999: 21501: Työttömyysturvalautakunnassa ratkaistujen valitusten käsittelyaika on tasaisesti laskenut niin, 21502: että se vuonna 1997 oli keskimäärin noin kuusi kuukautta. Lautakunnan tavoitteena on saada kä- 21503: sittelyaika valittajien oikeusturvan kannalta kohtuulliselle tasolle eli noin viiteen kuukauteen 21504: vuonna 1999. Käytettävissä olevilla resursseilla pystytään ratkaisemaan vuonna 1999 noin 21505: 11 000 asiaa eli noin 500 asiaa enemmän kuin uusia asioita arvioidaan tulevan vireille. 21506: Päätöstä kohden laskettu kustannus oli vuonna 1997 778 mk. Vuonna 1997 tuottavuus oli 351 21507: asiaa/henkilötyövuosi ja vuonna 1999 tuottavuuden arvioidaan olevan 318 asiaalhenkilötyövuo- 21508: si. 21509: Tavoitteena on saada ratkaisujen laatu sellaiselle tasolle, että työttömyysturvalautakunnan te- 21510: kemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa on noin 10 %. Vuonna 1997 muutos- 21511: prosentti oli hieman korkeampi, noin 14 %. 21512: Työttömyysturvalautakunnan atk-järjestelmä eli diaari-, raportointi- ja tilastointi-, tekstinkäsit- 21513: tely-, oikeustapausrekisteri-ja sähköpostiohjelmat sekä atk-laitteet uusitaan vuoden 1999 aikana 21514: siten, että ne toimivat myös vuosituhannen vaihduttuaja vastaavat viimeisten runsaan 10 vuoden 21515: aikana alalla tapahtunutta kehitystä. 21516: Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksut- 21517: tornia. 21518: 21519: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 9 900 000 21520: Momentille myönnetään 9 900 000 mk. 1998 määräraha 8 700 000 21521: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 lisämääräraha 149 000 21522: sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 000 000 1997 tilinpäätös 8 699 000 21523: mk atk-järjestelmän uusimisesta aiheutuvina 21524: menoina. 21525: 21526: 21527: 04. Tarkastuslautakunta 21528: 21529: Se l v i t y s osa : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnas- 21530: tettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuas- 21531: teena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntootusasioissa ja yleistä 21532: asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa 21533: ja eläkkeensaajien asumistukea, lapsilisiä lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, so- 21534: tilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. 21535: Vuonna 1997 tarkastuslautakuntaan saapui 11 617 valitusta. Valituksista 7 088 koski Kansan- 21536: eläkelaitoksen ratkaisemia eläkeasioita, kuntootusasioita tuli 575, sairausvakuutusasioita 866 ja 21537: yleistä asumistukea koskevia asioita 2 433. Vuonna 1999 arvioidaan valitusten määrän pysyvän 21538: samalla tasolla. Valitusten määrä on viime vuosinajonkin verran laskenut. Normaalityömäärällä 21539: pystytään ratkaisemaan noin 12 000 valitusta, joten käsittelemättömien asioiden määrä ei enää 21540: kasva. 21541: 21542: 15 380149M 21543: 400 33.05 21544: 21545: Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 1997 ollut 6 kuukautta 13 päivää. Tavoit- 21546: teena on, että valitusaika saataisiin alenemaan noin kuuteen kuukauteen. Erityistä huomiota kiin- 21547: nitetään keskiarvoa pitempien käsittelyaikojen lyhentämiseen. Lisäksi tullaan kiinnittämään huo- 21548: miota suoraan toimeentuloturvaan liittyvien asioiden, kuten esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkei- 21549: tä ja yleistä asumistukea koskevien valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen. Pitemmällä 21550: tähtäimellä tavoitteena on lyhentää käsittelyaika 4-5 kuukaudeksi. 21551: Tavoitteena on myös säilyttää ratkaisujen tekninen laatu entisellä tasolla siten, että lautakunnan 21552: ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy ennallaan eli noin 18 prosentissa. Tavoitteena 21553: on myös kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös lääketieteellisiä 21554: seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin perusteluihin. 21555: Päätöstä kohti laskettu kustannus oli vuonna 1997 67 5 mk ja vuonna 1998 sen on laskettu ole- 21556: van 689 mk ja arvion mukaan 691 mk vuonna 1999. Merkittävin syy yksikkökustannusten nou- 21557: suun on ollut tarkastuslautakuntaan tulleiden uusien asiaryhmien tulo, mikä on hidastanut asioi- 21558: den käsittelyä. 21559: Tuottavuus (ratkaistut asiatlhtv) oli vuonna 1997 424. Vuonna 1998 ja vuonna 1999 tuottavuus 21560: arvion mukaan vähän nousee eli se on 444. 21561: Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia. 21562: 21563: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 8 355 000 21564: Momentille myönnetään 8 355 000 mk. 1998 määräraha 8 270 000 21565: 1998 lisämääräraha 131 000 21566: 1997 tilinpäätös 8 271 000 21567: 21568: 21569: 05. Vakuutusvalvontavirasto 21570: 21571: Se l v i t y s osa : Vakuutustarkastusta ja -valvontaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudis- 21572: tukseen liittyen hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Va- 21573: kuutusvalvontavirastosta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen edellä mainitulla lailla 21574: 1.4.1999 perustettavaan virastoon on tarkoitus siirtää vastaavat tehtävät sosiaali- ja terveysminis- 21575: teriöstä. 21576: Uudelleenjärjestelyn hallinnollisena tavoitteena on vakuutustoimintaa koskevan lainsäädännön 21577: ja muun norminannon erottaminen varsinaisista valvontatehtävistä. Tavoitteena on myös varmis- 21578: taa vakuutusmarkkinoiden viranomaisvalvonnan toimivuus ja tehokkuus muuttuvassa kansalli- 21579: sessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. 21580: Vakuutusvalvontaviraston perustaminen edellyttää uuden ylijohtajan viran perustamista 21581: 1.3.1999 lukien ja 13 muun viran perustamista 1.4.1999 lukien ja viiden viran perustamista 21582: 1.10.1999lukien. Sosiaali- ja terveysministeriöstä siirretään 1.4.1999lukien 31 virkaa. Vakuu- 21583: tusyhdistystarkastus lakkautetaan ja sen henkilöstö palkataan uuteen virastoon. Hallitus antaa 21584: eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Vakuutusvalvontavirastosta ja sii- 21585: hen liittyväksi lainsäädännöksi. 21586: Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien 21587: valvonta ja tarkastus. 21588: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tu- 21589: lostavoitteet vuodelle 1999: 21590: 33.05 401 21591: 21592: Vakuutusvalvonta 21593: Vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutuskassojen, eläkesäätiöiden ja muiden vakuu- 21594: tus- ja eläkelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien valvonnan ja tarkastuksen tavoitteena on va- 21595: kuutettujen etujen turvaaminen ja vakuutustoiminnan terveen kehityksen varmistaminen. V akuu- 21596: tus- ja eläkelaitosten valvonnan keskeisen osan muodostaa laitosten vakavaraisuuden valvonta. 21597: Valvontaa suoritetaan Suomen lainsäädännön ja Euroopan unionin vakuutusdirektiivien edellyt- 21598: tämällä tavalla. 21599: Ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä tavoitteena on viraston toiminnan käynnistäminen ja 21600: edellytysten luominen tehokkaalle ja toimivalle vakuutusvalvonnalle. Painopistealueina ovat 21601: yleisen vakavaraisuusvalvonnan lisäksi finanssikonglomeraattien valvonnan ja sijoitustoiminnan 21602: valvonnan kehittäminen sekä toimivan yhteistyön luominen Rahoitustarkastuksen kanssa. Eri- 21603: tyistä huomiota kiinnitetään seuranta-, raportointi- ja analysointimenetelmien kehittämiseen sekä 21604: sosiaali- ja terveysministeriön ja vakuutusvalvontaviraston välisten yhteistyömuotojen ja työnja- 21605: on kehittämiseen. 21606: Viraston tehtävänä on myös seurata vakuutusmarkkinoiden ja niihin liittyvien alojen kehitystä. 21607: Vakuutusvalvonnasta ja markkinoiden seurannasta saatujen tietojen perusteella virasto tekee esi- 21608: tyksiä vakuutusalan kehityksen vaatimiksi toimenpiteiksi. 21609: Lisäksi virasto osallistuu tiiviisti EU:n piirissä ja muutoinkin vakuutus- ja rahoitusvalvontavi- 21610: ranomaisten kansainväliseen yhteistoimintaan. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on 21611: määrittää ja luoda toimivat kansainväliset yhteistyösuhteet ja osallistua aktiivisesti ED-valmiste- 21612: luun erityisesti ottaen huomioon Suomen EU-puheenjoht'\iuuden asettamat vaatimukset. 21613: Hallinto- ja tukipalvelut 21614: Hallinto- ja tukipalvelut kehitetään edistämään laitoksen tehokasta toimintaa. Ensimmäisen 21615: toimintavuoden tavoitteena on edellytysten luominen toimivalle henkilöstö-, talous- ja tietohal- 21616: linnolle. Tietohallinnossa keskeisessä asemassa on niiden atk-järjestelmien kehittäminen, jotka 21617: tukevat operatiivista vakuutusvalvontaaja valvonnan tulosten analysointia. 21618: Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin. Viraston menot katetaan va- 21619: kuutustarkastuksen kustantamisesta annetussa laissa (479/1944) tarkoitetulla vakuutustarkastus- 21620: maksulla. 21621: Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko: 21622: 21623: 1999 21624: TAE 21625: Maksullisen toiminnan tulot tmk 17 756 21626: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 17 856 21627: Käyttöjäämä tmk -100 21628: -%tuloista -1 21629: Osuus yhteiskustannuksista tmk 0 21630: Alijäämä/Ylijäämä tmk -100 21631: -%tuloista -1 21632: Tulot % kustannuksista 99 21633: 21634: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vakuutusvalvontavirastoon voidaan 21635: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1.3.1999 lukien perustaa ylijohtajan virka 21636: 100 000 mk. (A 31). 21637: 402 33.06 21638: 21639: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Bruttotulot 17 756 000 21640: sa on otettu huomioon 6 284 000 mk 31 viran Maksullisen toiminnan tulot, julkioi- 21641: palkkaus- ja muiden menojen siirtona 1.4.1999 keudelliset suoritteet 17 756 000 21642: lukien momentilta 33.01.21. Nettomenot 100 000 21643: 21644: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 määräraha 100 000 21645: Bruttomenot 17 856 000 21646: Maksullisen toiminnan erillismenot 17 856 000 21647: 21648: 21649: 21650: 21651: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 21652: 21653: Se l v i t y s osa : Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla tervey- 21654: denhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen 21655: asianmukaisuudesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii myös kuolemansyynselvit- 21656: tämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koskevassa tai muussa 21657: lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liitty- 21658: vistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää. 21659: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapui vuonna 1997 yhteensä 18 600 21660: asiaa, joista 7 700 koski terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista ja 7 500 rekisteröin- 21661: tiä. Käsiteltävien asioiden määrä oli noin 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1999 21662: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen suoritteiden kysynnän määrässä ei arvioida tapahtuvan 21663: merkittäviä muutoksia. 21664: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksel- 21665: le seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 21666: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyrkii parantamaan terveydenhuollon ammatinharjoitta- 21667: mislainsäädännön toimivuutta saattamalla valmiiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön 21668: kanssa aiemmin aloitetun lain toimivuuden ja uudistamistarpeen arvioinnin. 21669: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää edelleen yhteistyössä lääninhallitusten kanssa 21670: terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa erityisenä painoalueena yksityisessä terveyden- 21671: huollossa toimivat ammattihenkilöt 21672: Terveysviranomaisten näkökulman esille tuomiseksi koulutuksen kehittämisessä Terveyden- 21673: huollon oikeusturvakeskus seuraa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta sekä järjes- 21674: tää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusviranomaisten kanssa seminaareja lääke- 21675: tieteellisille tiedekunnille, terveysalan opetusta autaville ammattikorkeakouluille ja oppilaitoksil- 21676: le. 21677: Pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi terveyspalvelujen laadun parantamiseen tähtäävässä 21678: valvontatyössä ovat Ruotsi, Norja ja Tanska vuorollaan järjestäneet terveydenhuollon valvontaa 21679: koskevan pohjoismaisen konferenssin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus järjestää vuonna 21680: 1999 neljännen tämän alan konferenssin. 21681: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä oikeuslääkinnän 21682: kehittämisessä sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen työn pohjalta ja osallis- 21683: tuu kuolemansyyn selvittämistä koskevien ohjeiden ja määräysten uusimiseen. 21684: 33.07 403 21685: 21686: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyajat 21687: pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla: 21688: Luvat 21689: - Suomessa tutkinnon suorittaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen 1- 21690: 3 päivää 21691: - raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1-5 päivää 21692: - muut lupa-asiat 1-90 päivää 21693: - mielentilaa koskevat lausuntoasiat 3-4 kuukautta. 21694: Valvonta 21695: - kanteluasiat 6-12 kuukautta 21696: -muut valvonta-asiat ja kuolemansyyn selvittämisasiat 6-24 kuukautta. 21697: 21698: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ja lääketieteellistä hedelmöityshoitoa koske- 21699: Momentille myönnetään 11 400 000 mk. vissa asioissa. 21700: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen Maksullisen toiminnan tulot on budjetoitu 21701: voidaan perustaa ylijohtajan virka (A 30) edel- momentille 12.33.06. 21702: lyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lak- 21703: kautetaan johtajan virka (A 30). 1999 määräraha 11400 000 21704: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 määräraha 10 100 000 21705: sa on otettu huomioon oikeusturvakeskuksen 1998 lisämääräraha 188 000 21706: toimialan laajentuminen ihmisoikeuskanteluja 1997 tilinpäätös 10 100 000 21707: 21708: 21709: 07. Työterveyslaitos 21710: 21711: Selvitysosa: Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal- 21712: la toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos osallistuu maamme työikäisen väestön 21713: työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen kehittämiseen ja pyrkii edistämään työkykyä ja työ- 21714: elämän laatua sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tässä tarkoituksessa laitos tuottaa, kokoaa ja 21715: välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuk- 21716: sesta sekä edistää tämän tiedon hyväksikäyttöä. 21717: Jatkuva muutos luonnehtii työelämän kehitystä lähivuosina. Muutosvoimina ovat erityisesti 21718: globalisaatio ja kansainvälinen kilpailu sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen. Tietoyh- 21719: teiskuntaa lähestyttäessä inhimillinen pääoma- tietämys ja osaaminen- korostuvat tuotantoteki- 21720: jänä. Yrityskonsernit pyrkivät suurentumaan menestyäkseen maailmanlaajuisesti. Toisaalta kan- 21721: sallisella tasolla ne pyrkivät lisäämään joustavuutta pilkkomalla toimintaansa, ulossijoittamalla 21722: toimintoja sekä käyttämällä alihankkijoita. Tuotannon pilkkoutumisen lisäksi työvoima fragmen- 21723: toituu pysyvissä työsuhteissa työskenteleviin sekä määräaikaisten työsuhteiden ja työttömyysjak- 21724: sojen välillä vuorotteleviin. Kansainvälinen kilpailu voi luoda painetta heikentää työolojen laa- 21725: tua. Suomen hallituksen tulevaisuusvisioissa menestystekijöinä nähdään kuitenkin tutkimus, in- 21726: novaatiot, osaaminen ja laatu sekä näihin perustuva tuotekehittely. Globalisaation ohella 21727: tietotekniikan tunkeutuminen kaikille toimi- ja ammattialoille on varmimmin ennakoitavia tule- 21728: vaisuuden kehityssuuntia. Tietotekniikka muuttaa voimakkaasti työorganisaatioita ja ammattitai- 21729: tovaatimuksia. Kansainvälistyminen ja tietotekniikka edellyttävät organisaatioilta ja niiden hen- 21730: kilökunnalta uusia valmiuksia ja kykyä kehittää jatkuvasti osaamistaan ja työkykyään. Työvoi- 21731: man ikääntyminen aiheuttaa erityisiä vaatimuksia työn ja työolojen suunnittelulle ja 21732: 404 33.07 21733: 21734: työntekijöiden osaamisen varmistamiselle. Toisaalta tulevaisuuden työvoiman turvaaminen edel- 21735: lyttää huomion kiinnittämistä nuorten työ- ja toimintakykyyn. 21736: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulosta- 21737: voitteet vuodelle 1999: 21738: Työntekijän terveys 21739: Työntekijän terveyden tulosalueella haasteina ovat työssäkäyvän väestön, osin myös koko työ- 21740: ikäisen väestön työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä työterveyshuollon vaikuttavuuden 21741: parantaminen. Työ- ja toimintakyvyn turvaamisessa erityinen huomio suunnataan ikääntyviin 21742: työntekijöihin ja nuoriin. Pyrkimys on pidentää aktiivista työelämänkaarta ja samalla luoda edel- 21743: lytyksiä myös terveelle ja toimintakykyiselle vanhuudelle. Keskeisiä tavoitteita tulosalueella ovat 21744: ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen sekä työkykyä 21745: heikentävien sairauksien työperäisten syiden selvittäminen. Erityisesti pientyöpaikkojen työter- 21746: veysongelmiin etsitään ratkaisuja. Työterveysriskejä ehkäisemällä vähennetään myös työoloista 21747: aiheutuvaa eriarvoisuutta työelämässä. 21748: Työympäristö 21749: Työympäristön tulosalueella kehitetään menetelmiä työympäristön kemiallisten, fysikaalisten 21750: ja biologisten vaarojen sekä työtapaturmanvaarojen tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja torjumisek- 21751: si. Rakennusten home- ja muita sisäilmasto-ongelmia selvitetään sekä ehkäisy- ja korjausmene- 21752: telmiä kehitetään. Fyysisesti raskaiden töiden, toistotöiden ja staattisesti kuormittavien töiden 21753: kuormittavuutta pyritään vähentämään. Turvallisten ja terveellisten työolojen suunnittelukritee- 21754: reitä ja malliratkaisuja kehitetään. Tieto- ja viestintätekniikan terveellisyyden varmistamiseksi 21755: käynnistetään hankkeita. Palvelualoilla esiintyviä fyysisiä väkivaltatilanteita pyritään ehkäise- 21756: mään sekä rakenteellisin menetelmin että suojautumiskeinojen avulla. Työympäristötalouden 21757: merkitystä ohjauskeinona tutkitaan. Euroopan unionin työympäristödirektiivien toimeenpanon 21758: edellyttämää tutkimus- ja palvelutoimintaa kehitetään edelleen. Erityisesti kehitetään kemikaali- 21759: en riskinarviointia. Viranomaisia ja työpaikkoja tuetaan työympäristön kehittämisessä direktiivi- 21760: en vaatimustasoa vastaavaksi. 21761: Työyhteisöjen kehittäminen 21762: Työyhteisöjen tulosalueella keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat työyhteisöjen kehittäminen, 21763: psyykkisen kuormituksen ja kiireen hallinta sekä yksilön työssä jaksamisen tukeminen. Tulosalu- 21764: eella kehitetään työpaikoille jatkuvan muutoksen hallintakeinoja sekä edistetään työyhteisöjen 21765: innovatiivisuutta koulutus- ja kehittämishankkeilla. Psyykkisen ylikuormittumisen ja työssäjak- 21766: samisen tilannetta kartoitetaan ja kehitetään korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Lähtökohtana 21767: on tarkastella työelämään osallistuvien kansalaisten koko elinaikaista työuraa kokonaisuutena ja 21768: työuran eri vaiheissa. Toimintatapoja varmistaa työntekijöiden kompetenssi tulevaisuuden työ- 21769: elämässä kehitetään. Työssä jaksamisen edistämistä erilaisilla työaikajärjestelyillä selvitetään. 21770: Menetelmiä työttömien työkyvyn ja työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi 21771: kehitetään. Työkulttuurin ja vuorovaikutustekijöiden vaikutusta hyvinvointiin ja työsuoritukseen 21772: tutkitaan. Tutkimustietoa tuotetaan sukupuolten välisen ja eri-ikäisten välisen tasa-arvon paran- 21773: tamiseksi ja edistetään monimuotoisuuden hyödyntämistä työyhteisön voimavarana. 21774: Keskuslaitos vastaa kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimuksesta ja asiantuntijatehtävistä 21775: sekä valtakunnallisen tason tutkimuksen, tiedonvälityksen, koulutuksen ja palveluiden koordi- 21776: noinnista. AluetyöterveyslaitosteD toiminnan tavoitteena on palvella mahdollisimman kattavasti 21777: toiminta-alueensa asiakkaita moniammatillisella, käytännönläheisellä ja asiakkaiden tarpeita 21778: vastaavalla tavalla. Aluelaitoksia kehitetään entistä enemmän alueellisten kehittämiskeskuksien 21779: suuntaan. Aluelaitoksilla on myös valtakunnallisia erikoistehtäviä. 21780: Työterveyslaitoksen monitieteinen asiantuntemus kootaan painopistealueilla määräaikaisiksi 21781: toimintaohjelmiksi, joilla pyritään vastaamaan keskeisiin työterveys-ja työympäristöongelmiin. 21782: 33.07 405 21783: 21784: Vuonna 1999 ovat käynnissä seuraavat toimintaohjelmat Hyvä teollisuusilmasto -ohjelma, Ihmi- 21785: sen voimavarat työhön -ohjelma, Jonisoimaton säteily -ohjelma, Osaavat työorganisaatiot -ohjel- 21786: ma, Pientyöpaikka -ohjelma, Työ kylmässä -ohjelma ja Työpaikka 2000 -ohjelma. 21787: Vuodeksi 1999 Työterveyslaitos on asettanut tulosalueille seuraavia suoritetavoitteita: 21788: 21789: Yleistajui- Asiantuntija- Työympäris- 21790: Tieteelliset set julkai- Koulutettava- palvelutyö tön mittaukset Tutkitut ammat- 21791: Tulosalue julkaisut sut päivät (päiviä) ja analyysit titautiepäilyt 21792: Työntekijän terveys 390 150 8 300 27000 5000 3 000 21793: Työympäristö 190 150 5 000 18 500 40000 21794: Työyhteisöt 70 50 1700 4500 21795: Yhteensä 650 350 15 000 50000 45000 3000 21796: 21797: Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 292 500 000 mk, myönnetään valtion- 21798: apua 185 500 000 mk. Valtionavun kasvu johtuu työehtosopimuksen aiheuttamista palkkojen ko- 21799: rotuksista, laitehankintojen tarpeesta sekä muusta kustannustason noususta. Laitoksen toiminnan 21800: laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 1999 seuraavaksi: 21801: 21802: Menot Tulot Valtionapu Henkilötyö- 21803: Tulosalue Mmk Mmk Mmk vuodet 21804: Työntekijän terveys 137 50 87 348 21805: Työympäristö 98 35 62 244 21806: Työyhteisöt 57 22 36 148 21807: Yhteensä 292 107 185 740 21808: Rahoitusosuus 100% 35% 65% 21809: 21810: Arvioidaan, että enintään 587 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta, 21811: mikä merkitsee 470 henkilötyövuoden rahoitusta kokonaan valtionavulla ja 270 henkilötyövuo- 21812: den rahoitusta kokonaan oman toiminnan tuotoilla. 21813: 21814: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoi- nuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistö- 21815: hin (siirtomääräraha 2 v) laitokselle maksettavan toimitilan vuokraa 21816: Momentille myönnetään 185 500 000 mk. vastaava osuus myönnetään edellä mainitun 21817: Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtion- 21818: toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/ apuna. 21819: 1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toi- Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palk- 21820: minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan kausmenoihin 124 471 000 mk ja muihin me- 21821: valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa noihin 61 029 000 mk. 21822: käyttää myös Euroopan unionin hyväksymien 21823: tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 1999 määräraha 185 500 000 21824: S e 1v i t y s o s a : Työterveyslaitokselle 1998 määräraha 177 500 000 21825: suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vah- 1997 tilinpäätös 176 500 000 21826: vistamiin menoihin valtionapua 80 % kustan- 21827: 406 33.08 21828: 21829: 08. Kansanterveyslaitos 21830: 21831: S e l v i t y s o s a : Kansanterveyslaitos edistää, tutkii ja valvoo kansan terveyttä. Kansanterve- 21832: yslaitos seuraa tautien yleisyyttä ja väestön terveyteen vaikuttavia seikkoja ja kehittää tutkimuk- 21833: sen avulla keinoja tautien ehkäisyyn. Laitos huolehtii myös väestön rokotehuollon edellyttämien 21834: rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulonta- 21835: tehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä. 21836: Kansanterveyslaitoksen toiminnan laajuus pysyy edeltävän vuoden tasolla, mutta sisällöllisiin 21837: painotuksiin vaikuttavat muun muassa kasvava kansainvälisen yhteistyön ja väestön ikääntymi- 21838: sestä aiheutuvat tehtävät. 21839: Kansanterveyslaitos suorittaa tehtäväänsä tekemällä budjettirahoituksella tutkimustyötä ja 21840: asiantuntijatehtäviä, huolehtimalla yleisen rokotusohjelman toimeenpanosta ja nk. harvinaisten 21841: rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta, sekä 21842: 1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksilla EU:nja muiden tutkimus- 21843: rahoittajien kanssa sovittavalla tavalla, 21844: 2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset, 21845: 3) osallistumalla tartuntatautilaissa (58311986) säädettyyn viranomaisvalvontaan, 21846: 4) toteuttamalla alan viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttornia ja yhteisrahoit- 21847: teisia määritys- ja asiantuntijapalveluja, 21848: 5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset 21849: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti hyväksynyt Kansanterveyslaitokselle seuraavat tu- 21850: lostavoitteet vuodelle 1999: 21851: Kansanterveyslaitoksen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa terveellisistä elä- 21852: mäntavoista, hyvästä elinympäristöstä ja tautien ehkäisystä sekä kansalaisiin ja yhteiskuntaan 21853: omalla toiminnallaan vaikuttamalla edistää terveyttä ja toimintakykyä. Vuonna 1999 toiminnan 21854: painopisteitä ovat laitoksen eri tulosalueilla: 21855: Infektiotaudit 21856: Rokotehuoliolla ja tartuntatautien seurannalla ja tutkimuksella vaikutetaan väestön terveyteen 21857: siten, että vähennetään kyseisten tautien ilmaantuvuutta ja estetään vaarallisten tartuntatautiepi- 21858: demioiden synty. Tartuntatautien seurantajärjestelmän tehostaminen, rokotusohjelman ja uusien 21859: rokotteiden kehittäminen, mikrobien merkityksen selvittäminen kroonisten sairauksien syyteki- 21860: jänä sekä sairaalainfektioiden ja mikrobien lääkeresistenssin lisääntymisen ehkäisy ovat laitok- 21861: sen keskeisiä tutkimuspoliittisia tavoitteita infektiotautien alueella. 21862: Terveys ja kansantaudit 21863: Kansanterveyslaitos tutkii ja seuraa kroonisten kansantautien ja niiden syiden yleisyyttä sekä 21864: ehkäisymahdollisuuksia pyrkien samalla edistämään riskitekijöitä vähentäviä ja terveyttä edistä- 21865: viä väestön elintapamuutoksia. Tiedon hankkiminen suurten kansantautien syntytekijöistä, väes- 21866: töryhmien välisten terveyserojen syiden selvittäminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitomahdolli- 21867: suuksien tutkiminen sekä elämäntapojen ja ravitsemuksen muutosten ja niiden terveydellisten 21868: vaikutusten seuranta ovat laitoksen keskeisiä tavoitteita tällä tulosalueella. 21869: Ympäristöterveys 21870: Ympäristössä esiintyviä haitallisia tekijöitä tunnistamaHa ja tutkimalla arvioidaan näiden kan- 21871: santerveydellistä merkitystä ja siten tietoa tuottamalla ehkäistään niiden aiheuttamia terveyshait- 21872: toja. Sisäilman terveysvaikutusten selvittäminen, pienhiukkasaltistuksen sekä dioksiinien terve- 21873: ysriskien arviointi ovat keskeisiä ympäristöterveydellisiä tutkimuskohteita. 21874: Laitoksen kustannuksista kohdistuu 42 % infektiotautien tulosalueelle, 44 % terveyden ja kroo- 21875: nisten kansantautien tulosalueelle ja 14 % ympäristöterveyden tulosalueelle. 21876: 33.08 407 21877: 21878: Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset 21879: sekä syntyy ylijäämä, joka on tarkoitus käyttää seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investoin- 21880: teihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen maksuosuuksien osalta tavoitteena on saada 21881: hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalu- 21882: eille. Yhteisrahoitteisen (ml. ED-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 25 % 21883: koko toimintamenorahoituksesta. 21884: Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettootettu 21885: edellä kohdissa 1), 2), 4) ja 5) oleva toiminta. 21886: Nettobudjetoitua maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 21887: 21888: 1997 1998 1999 21889: TP TA TAE 21890: Maksullisen toiminnan tulot tmk 14 952 12000 14000 21891: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 10 384 8 960 10100 21892: Käyttöjäämä tmk 4 568 3 040 3 900 21893: -%tuloista 30,5 25,3 27,9 21894: Osuus yhteiskustannuksista tmk 3 479 2440 3 300 21895: Alijäämä/Ylijäämä tmk 1 089 600 600 21896: -%tuloista 7,3 5,0 4,3 21897: Tulot % kustannuksista 107,9 105,3 104,5 21898: Hintojen muutos +9 0 0 21899: Volyymin muutos -7 0 0 21900: 21901: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 54 800000 21902: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettobudjetoitavan yhteisrahoit- 21903: 150 800 000 mk. teisen tutkimustoiminnan tulot 40000000 21904: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni- Nettobudjetoitavan maksullisen 21905: palvelutoiminnan tulot 14 000 000 21906: onin hyväksymien tutkimushankkeiden rahoit- 21907: Muut tulot 800000 21908: tamiseen. 150 800 000 21909: Nettomenot 21910: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 21911: sa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloi- 1999 määräraha 150 800 000 21912: na yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten 1998 määräraha 141 850 000 21913: maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan 21914: 1998 lisämääräraha 3 645 000 21915: ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustut- 21916: 1997 tilinpäätös 144 700 000 21917: kimusten tulot. 21918: Määrärahaa arvioidaan käytettävän harvi- 21919: naisten rokotteiden myynnin ja välitystoimin- 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) 21920: nan menoihin 330 000 mk. Tulot harvinaisten Momentille myönnetään 27 078 000 mk. 21921: rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain 21922: merkitty momentille 12.33.08. (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimi- 21923: tettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien ro- 21924: Menojen ja tulojen erittely: mk kotteiden hankkimisesta ja edelleen toimitta- 21925: Bruttomenot 205 600000 misesta sekä muihin yleisen rokotusohjelman 21926: Nettobudjetoitavan maksullisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korva- 21927: palvelutoiminnan erillismenot 9 000000 usten maksamiseen sekä Suomen lääkevahin- 21928: Nettobudjetoitavan yhteisrahoit- kokorvausosuuskunnanjäsenmaksuun.Määrä- 21929: teisen tutkimustoiminnan erillis- rahaa saa käyttää myös rokotteiden hankkimi- 21930: menot 40000000 21931: Muut toimintamenot 156 600000 21932: 408 33.09 21933: 21934: sesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimin- denmyynnistä ja välitystoiminnasta on merkit- 21935: taan aiheutuvien menojen maksamiseen. ty momentille 12.33.08. 21936: Selvitysosa: Rokotusohjelman toteut- 21937: tamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yh- 1999 määräraha 27 078 000 21938: teensä 24 352 000 mk ja rokotteiden välitystoi- 1998 määräraha 27 078 000 21939: minnasta 2 726 000 mk. Rokotteiden välitys- 1997 tilinpäätös 26 221 971 21940: toiminnan aiheuttamat muut menot on 21941: merkitty momentille 33.08.21. Tulot rokottei- 21942: 21943: 21944: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 21945: 21946: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tehtävänä on hallin- 21947: nonalan ehkäisevän politiikan strategiaa tukien ehkäistä alkoholipitoisista aineista, tupakasta ja 21948: kemikaaleista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. 21949: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintaan keskeisesti vaikuttava orga- 21950: nisatorinen muutos on kemikaalien tuoterekisterin ylläpitotehtävien siirtäminen sosiaali- ja terve- 21951: ysministeriöstä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. Tupakkalain valmisteilla 21952: oleva muutos tähtää myynnin valvonnan tehostamiseen ja korostaa Sosiaali- ja terveydenhuollon 21953: tuotevalvontakeskuksen asemaa valvonnan ohjauksessa. Alkoholiyhtiö irrotetaan vuoden 1999 21954: alusta Alko-Yhtiöt konsemista, mikä vaikuttaa sekä myyntijärjestelyjen valvontaan että koko al- 21955: koholijärjestelmään. Elinkeinoelämän aktivoituminen taloudellisen tilanteen elpyessä heijastuu 21956: viraston toimintaan suoritteiden kasvuna lupahallinnon kysynnän ja valvonnan tarpeen lisäänty- 21957: essä. 21958: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval- 21959: vontakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 21960: Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisy 21961: -Tehokas lupahallinto, joka toteuttaa alkoholin saatavuudelle asetettuja alkoholi- ja yhteis- 21962: kuntapoliittisia tavoitteita. 21963: - Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden vastuuntuntoinen myynti ja tehokas tuotevalvonta 21964: yhteiskunnan alkoholi- ja tupakkapoliittisen strategian mukaisesti. 21965: - Vastuullisen itsesäätelyn toteutuminen alkoholijuomien ja tupakan mainontaa ja myynnin- 21966: edistämistä suorittavien toiminnassa. 21967: - Viranomaisten tehokas keskinäinen yhteistyö ja valvontaresurssien optimaalinen hyväksi- 21968: käyttö erityisesti toteutettaessa alkoholilupahallintoa ja -valvontaa lääninhallitusten kanssa. 21969: - Lupahakemusten tasapuolinen käsittely kohtuullisin käsittelyajoin lupamenettelyä yksinker- 21970: taistamaila ja lupahallintoa kehittämällä. 21971: - Yhdenmukainen ja läpinäkyvä sanktiojärjestelmä. 21972: - Alkoholiyhtiön tasapuolinen ja läpinäkyvä järjestelmä alkoholijuomien hankinnassa, myyn- 21973: tijärjestelyissä ja hinnoittelussa. 21974: Kemikaalien aiheuttamien haittojen ehkäisy 21975: - Mahdollisimman vähäiset kemiallisten aineiden ja valmisteiden suoraan tai välillisesti aihe- 21976: uttamat terveyshaitat erityisesti kehittämällä riskinarviointia. 21977: - Kemikaalien tehokas tuotevalvonta. 21978: - Kemikaalien tuoterekisterin kehittäminen palvelemaan erityisesti työsuojelun tarpeita. 21979: 33.10 409 21980: 21981: Hallintopalveluiden ja tukitoimintojen kehittäminen 21982: - Valvontaa ja alkoholipoliittista päätöksentekoa tukeva sekä elinkeinotoimintaa palveleva 21983: tietojärjestelmä. 21984: - Hallintotoimintojen asiakaslähtöinen laatujärjestelmä. 21985: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen talousarvio perustuu osittaiseen netto- 21986: budjetointiin. 21987: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen bruttotulot on budjetoitu momentille 21988: 12.33.09. Torjunta-ainelain (327/1969) edellyttämien lausuntojen antamisesta saatavat bruttotu- 21989: lot on budjetoitu momentille 12.30.23. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta 21990: 15.6.1998 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen siirretyn kemikaalirekisterin 21991: toiminta katetaan ilmoitusten käsittelystä saatavilla maksuilla. 21992: 21993: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maksullisen bruttobudjetoidun 21994: Momentille myönnetään nettomäärärahaa toiminnan erillismenot 11540 000 21995: 20 590 000 mk. Muut toimintamenot 9 050 000 21996: Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoitukses- Bruttotulot 3 081 000 21997: Maksullisen toiminnan tulot, jul- 21998: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 21999: kisoikeudelliset suoritteet 3 081 000 22000: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä 20590000 22001: Nettomenot 22002: 143 000 mk yhden henkilön palkkausmenojen 22003: siirtona momentilta 34.06.02. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta- 22004: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- keskuksen bruttobudjetoidut tulot on budjetoi- 22005: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- tu momentille 12.33.09. 22006: nan tuloina kemikaalirekisterin rekisterimak- 22007: sut. 1999 määräraha 20 590 000 22008: 1998 määräraha 18 741 000 22009: Menojen ja tulojen erittely: mk 22010: 1998 lisämääräraha 338 000 22011: Bruttomenot 23 671 000 1997 tilinpäätös 22 330 000 22012: Maksullisen nettobudjetoidun toi- 22013: minnan erillismenot 3 081 000 22014: 22015: 22016: 22017: 22018: 10. Säteilyturvakeskus 22019: 22020: Se l v i t y s osa : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatus on säteilyn vahingollisten vaikutus- 22021: ten estäminen ja rajoittaminen. 22022: Säteilyturvakeskuksen toiminta on monipuolistunut ja volyymi kasvanut. Erityisesti valmius- 22023: toiminnan sekä asiantuntijapalvelujen tehtävät ovat lisääntyneet. 22024: Runsasaktiivisen ydinpolttoainejätteen loppusijoitussuunnittelu lisää tehtäviä ydinturvallisuus- 22025: valvonnassa. Kansainvälisen yhteistyön painopiste on turvallisuuden parantaminen itäisessä Eu- 22026: roopassa, erityisesti Suomen lähialueilla. Kokonaan uusi tehtävä on ydinkoekieltosopimuksen 22027: velvoitteista huolehtiminen kansainvälisen valmistelutoimikunnan päätösten mukaisesti. Sätei- 22028: lyn lääketieteellistä käyttöä koskeva Euroopan unionin direktiivi (97/43/Euratom) edellyttää ter- 22029: veydenhuollon radiologisen toiminnan arviointi- ja seurantajärjestelmän säädöstämiseen merkit- 22030: täviä muutoksia. 22031: 410 33.10 22032: 22033: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulos- 22034: tavoitteet vuodelle 1999: 22035: Suomen ydinvoimalaitoksilla ei satu onnettomuuksia tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia. 22036: Säteilylähteiden käytössä ei satu vakavia säteilyonnettomuuksia ja henkilökohtaiset säteilyaltis- 22037: tukset pysyvät pieninä. Säteilytilannetta Suomen alueella koskevat tiedot ovat jatkuvasti ajan ta- 22038: salla ja valmiustoiminta voidaan käynnistää 15 minuutin kuluessa ensitiedon saamisesta. Tutki- 22039: mustoiminta tuottaa uutta tietoa turvallisuusvalvonnan ja valmiustoiminnan tueksi. Säteilysuoje- 22040: lun perusdirektiivin (96/29/Euratom) ja säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevan direktiivin 22041: toimeenpanon johdosta tarvittavat muutokset tehdään säteilylainsäädäntöön ja Säteilyturvakes- 22042: kuksen ohjeisiin. Säteilyturvakeskuksessa otetaan käyttöön uusi yhtenäinen laatujärjestelmä. 22043: Säteilyturvakeskuksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin. 22044: Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Nettobudjetoidusta maksullisesta 22045: toiminnasta ei synny ylijäämää. 22046: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukot: 22047: 22048: TP Kuluva vuosi 22049: Julkisoikeudelliset suoritteet: toteutuma ennakoitu TAE 22050: 22051: Maksullisen toiminnan tulot tmk 37 717 1) 39 512 40180 22052: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 28 399 30070 30725 22053: KäyttöjääiDä tmk 9 319 9443 9454 22054: -%tuloista 25 24 24 22055: Osuus yhteiskustannuksista tmk 9 319 9443 9454 22056: Ylijäämä/alijäämä tmk 0 0 0 22057: -%tuloista 0 0 0 22058: Tulot % kustannuksista 100 100 100 22059: Investoinnit tmk 155 200 200 22060: -%tuloista 0 1 0 22061: Hintojen muutos % -2 5 2 22062: Volyymin muutos % 7 0 0 22063: 22064: 22065: 22066: TP Kuluva vuosi 22067: Muut kuin julkisoikeudelliset suoritteet: toteutuma ennakoitu TAE 22068: 22069: Maksullisen toiminnan tulot tmk 18 869 1) 18 691 18 768 22070: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 14 412 13 675 13 861 22071: KäyttöjääiDä tmk 4457 5 016 4907 22072: -%tuloista 24 27 26 22073: Osuus yhteiskustannuksista tmk 4505 4715 4 725 22074: Ylijäämä/alijäämä tmk -48 301 182 22075: -%tuloista -0 2 1 22076: Tulot % kustannuksista 100 102 101 22077: Investoinnit tmk 1037 1109 1052 22078: -%tuloista 5 6 6 22079: Hintojen muutos % 1 3 0 22080: Volyymin muutos% 19 6 0 22081: l) Sisältää laskennalliset erät (mm. ulkoasiainministeriön momentin käytön) 22082: 33.11 411 22083: 22084: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22085: Momentille myönnetään nettomäärärahaa otettu huomioon 1 500 000 mk lähinnä ydin- 22086: 89 400 000 mk. koekieltosopimuksen täytäntöönpanon valmis- 22087: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- telusta aiheutuvina menoina. 22088: mistä tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheu- 22089: tuviin menoihin. Menojen ja tulojen erittely: mk 22090: Säteilyturvakeskus voi tehdä ydinturvalli- Bruttomenot 114 220000 22091: suusvalvontaa tukevien turvallisuusanalyysien Maksullisen toiminnan erillismenot 14 220 000 22092: hankintasopimuksia, joista aiheutuu valtiolle Yhteisrahoitteisen toiminnan erillis- 22093: menoja enintään 1 000 000 mk. menot 5 618 000 22094: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Muut toimintamenot 94 382 000 22095: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina Bruttotulot 24 820000 22096: Maksullisen toiminnan tulot 18 768 000 22097: maksullisen toiminnan tuloina asiantuntijapal- 22098: Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 6 047 000 22099: velujen tulot sekä osittain ulkopuolisella rahoi- Muut tulot 5000 22100: tuksella toteutettavien tutkimus- ja kehittämis- Nettomenot 89400000 22101: hankkeiden tulot. 22102: Määrärahasta arvioidaan käytettävän mak- Mainitun 1 000 000 markan valtuuden käy- 22103: sullisten julkisoikeudellisten valvontatehtävi- töstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 22104: en menoihin 30 226 000 mk. Vastaavat tulot 500 000 mk vuonna 2000 ja 500 000 mk vuon- 22105: 40 180 000 mk on merkitty momentille na 2001. Vastaavien aiemmin myönnettyjen 22106: 12.33.10. valtuuksien käytön johdosta arvioidaan val- 22107: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- tiolle aiheutuvan menoja 500 000 mk vuonna 22108: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 1999. Ydinturvallisuusvalvonnan tilaustutki- 22109: otettu huomioon lisäyksenä 262 000 mk kah- mussopimusten kustannukset laskutetaan voi- 22110: den henkilön palkkauksina siirtona momentilta mayhtiöiltä. 22111: 34.06.02. 22112: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 1999 määräraha 89 400 000 22113: otettu huomioon 3 000 000 mk maksullisen 1998 määräraha 81 739 000 22114: ydinturvallisuusvalvonnan tehtävistä aiheutu- 1998 lisämääräraha 1459 000 22115: vina menoina. Vastaava määrä on otettu huo- 1997 tilinpäätös 84 850 000 22116: mioon momentin 12.33.10 tulokertymässä. 22117: 22118: 22119: 11. Lääkelaitos 22120: 22121: Se l v i t y s osa : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuol- 22122: lon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön turvallisuutta. 22123: Lääkelaitoksen suoritteiden kokonaiskysyntä riippuu olennaisesti Euroopan unionin lääkeval- 22124: vontajärjestelmän kehittymisestä. Lääkevalvonta-ja myyntilupajärjestelmä perustuu kansallisten 22125: viranomaisten asiantuntemukseen ja työhön. Lääkevalvonnan kehitys on johtanut Suomessa voi- 22126: massa olevien myyntilupien kokonaislukumäärän selvään kasvuun (12% vuosina 1994-1997). 22127: Tämä sekä EU-prosesseihin liittyvät mittavat yhteistyö- ja informaatiovaatimukset lisäävät työ- 22128: määriä ja sitovat lääkevalvonnan voimavaroja Lääkelaitoksessa. Lääkinnällisiä laitteita koskevan 22129: direktiivin siirtymäkausi päätyy 13.6.1998. In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koske- 22130: va direktiivi aiheuttaa muutostarpeita terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevaan lainsää- 22131: däntöön. 22132: 412 33.11 22133: 22134: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkelaitokselle seuraavat tulostavoitteet 22135: vuodelle 1999: 22136: Lääkevalvonta 22137: Lääkevalmisteiden ennakkovalvonta eli myyntilupajärjestelmä eri menettelyineen varmistaa 22138: väestön käyttöön tulevien lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja laadun. Lääkelaitos on osa EU :n 22139: lääkevalvontajärjestelmää ja noudattaa sen edellyttämiä laatuvaatimuksia ja määräaikoja hake- 22140: musten käsittelyssä ja lääketurvatoiminnassa. Kaikkia kansallisen lääkevalvonnan keinoja käyte- 22141: tään estämään lääketieteellisesti kyseenalaisten valmisteiden, lääkeväärennösten ja heikkolaa- 22142: tuisten lääkkeiden pääsy markkinoille. Mikrobilääkkeiden hallittua käyttöä sekä ihmisten että 22143: eläinten lääkinnässä edistetään valvonnan ja ohjauksen keinoin resistenssiongelman rajoittami- 22144: seksi. Lääkelaitoksen asiantuntemusta hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeen- 22145: määräämiskäytännön kehittämisprojektissa. Kliinisiä lääketutkimuksia koskevan direktiivin kan- 22146: sallisessa soveltamisessa parannetaan tutkimushenkilöiden suojaa ja turvallisuutta, lisätään klii- 22147: nisten lääketutkimusten tietojenvaihtoa EU:ssa, vältetään tarpeettomia tutkimuksia ja 22148: lyhennetään käsittelyaikoja. Lääkelaitos osallistuu myös Euroopan farmakopeaa koskevan yleis- 22149: sopimuksen (SopS 34/1982) ja muun kansainvälisen yhteistyön edellyttämällä tavalla lääkkeiden 22150: ja niiden pakkausmateriaalien laatuvaatimusten ja tarkastusmenetelmien yhdenmukaistamiseen. 22151: Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet 22152: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuuden valvontaa toteutetaan markkinaval- 22153: vonnan keinoin tarkastusten, tutkimusten ja vaaratilannejärjestelmän avulla ottamalla huomioon 22154: ajankohtaiset erityistarpeet. Havaitut puutteet ja väärinkäytökset selvitetään ja vaaralliset tuotteet 22155: poistetaan markkinoilta. Lääkelaitos selvittää terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyviä 22156: riskejä erityisesti ihmisen kehoon asetettavien materiaalien osalta. Laadunhallinnan käyttöönot- 22157: toa edistetään terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistuksessa, mukaan lukien tervey- 22158: denhuollon yksiköissä tapahtuva valmistus. Lääkelaitoksen ylläpitämän implanttirekisterin tieto- 22159: sisältöä hyödynnetään tekonivelkirurgian kehittämisessä. Tiedotusta järjestetään eri kohderyh- 22160: mille erityisesti in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koskevasta direktiivistä 22161: aiheutuvien säädösmuutosten vaikutuksista sekä ammattimaisille käyttäjille asetetuista vaati- 22162: muksistaja velvoitteista. Lääkelaitos osallistuu eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen stan- 22163: dardointityöhön. 22164: Hallinto ja sisäiset palvelut 22165: Lääkelaitos osallistuu lääkehuoltoa koskevien lainmuutosten vaikutusten seurantaan ja toi- 22166: meenpanoon. Lääkemyyntirekisterin tietojärjestelmä kehitetään vastaamaan lääkevalvonnan ja 22167: lääkeinformaatiotoiminnan tarpeita tietohallintostrategian mukaisesti. Lääkelaitos käyttää EU:n 22168: lääkevalvontaviranomaisten tietoverkossa (EudraNet) olevia seurantajärjestelmiä ja osallistuu 22169: niiden kehittämiseen. Lääkelaitoksen tietoympäristön sisällöllistä hallintaa, tiedonhakua ja tie- 22170: donvälitystä parannetaan tietokarttaprojektin ehdotusten mukaisesti ja hyödyntämällä lntranetin 22171: tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Lääkelaitoksen toiminnan laatua kehitetään laajentamalla laa- 22172: tujärjestelmä kattamaan myös myyntilupatoiminnot Henkilöstön toimintaedellytyksiä paranne- 22173: taan työkykyä edistävän ja ylläpitävän toimintaohjelman mukaisesti. 22174: Lääkelaitoksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin. 22175: Lääkelaitoksen menot katetaan pääosin valvonta- ja palvelutoiminnasta saatavilla maksuilla. 22176: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta on pääasiassa ei-maksullista toimintaa. 22177: Lääkelaitoksen suoritteista perittävät maksut määräytyvät Lääkelaitoksesta annetun lain (35/ 22178: 1993) 4 §:ssä tarkoitettua maksua lukuunottamatta valtion maksuperustelain mukaisesti. Tuloar- 22179: vio perustuu vuonna 1997 voimaan tulleeseen maksupäätökseen (622/1997), jossa on otettu huo- 22180: mioon EU:n myyntilupaprosessien vaikutukset kansalliseen lääkevalvontaan. 22181: 33.12 413 22182: 22183: Maksullisen toiminnan ennakoitu kustannusvastaavuuslaskelma vuodelle 1999: 22184: 22185: mk 22186: TULOT 22187: - julkisoikeudelliset suoritteet 39 375 000 22188: - muut MPL suoritteet 330000 22189: Tulot yhteensä 39 705 000 22190: 22191: KUSTANNUKSET 22192: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 22193: - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 381 800 22194: - henkilöstökustannukset 21175400 22195: -vuokrat 3 245 500 22196: - palvelujen ostot 6 524 900 22197: - muut erilliskustannukset 2 224 800 22198: Erilliskustannukset yhteensä 34 552400 22199: 22200: KÄ YTTÖJÄÄMÄ 22201: Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 5 152 600 22202: - tukitoimintojen kustannukset 3 733 200 22203: -poistot 1 308 000 22204: -korot 338 800 22205: Yhteiskustannukset yhteensä 5 380 000 22206: Kustannukset yhteensä 39 932 400 22207: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -227 400 22208: 22209: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) immunologisten eläinlääkevalmisteiden val- 22210: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vonnan aiheuttama lisäys 79 000 mk. 22211: 8 300 000 mk. 22212: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni- Menojen ja tulojen erittely: mk 22213: onin hyväksymien tutkimus- ja kehittämis- Bruttomenot 48 005 000 22214: hankkeiden rahoittamiseen. Maksullisen toiminnan erillismenot 36 582400 22215: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Muut toimintamenot 11422 600 22216: sa on lisäyksenä otettu huomioon terveyden- Bruttotulot 39 705 000 22217: huollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonnan in Maksullisen toiminnan tulot 39 705 000 22218: vitro -direktiivin edellyttämien uusien valvon- - julkisoikeudelliset suoritteet 39 375 000 22219: - muut suoritteet 330000 22220: tatehtävien aiheuttamat menot 500 000 mk ja 8 300000 22221: Nettomenot 22222: 22223: 1999 määräraha 8 300 000 22224: 1998 määräraha 7 721 000 22225: 1998 lisämääräraha 165 000 22226: 1997 tilinpäätös 8 217 000 22227: 22228: 22229: 12. Valtion koulukodit 22230: 22231: Se l v i t y s osa : Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo- ja jälki- 22232: huolto, johon kuuluu myös koululain mukainen peruskouluopetus ja ammatillinen koulutus tai 22233: 414 33.12 22234: 22235: sen tukeminen. Koulukodit voivat lisäksi järjestää mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenter- 22236: veyspalveluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa. Toiminnan tarkoituksena on sosi- 22237: aalisin, terapeuttisin ja kasvatuksellisin keinoin edistää nuoren ja hänen perheensä omiin voima- 22238: varoihin perustuvaa selviytymiskykyä. 22239: Valtion koulukodeille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 22240: Koulukotien tavoitteena on valtakunnallisella tasolla järjestää asianmukaista hoitoa vaikeim- 22241: massa asemassa oleville nuorille ja heidän perheilleen. Koulukodit kehittävätjoustavia ja moni- 22242: puolisia hoito-, koulutus-, asumis- sekä avohoitopalveluja. Lasten ja nuorten psykiatristen toimi- 22243: pisteiden kanssa yhteistyössä kehitetään psykososiaalista hoitoa. Koulukotitoiminnan kehittämi- 22244: sessä tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota huume-, lääke- ja alkoholiongelmasta sekä 22245: mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoidon järjestämiseen. Voimavaroja tulee 22246: suunnata erityisesti koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koske- 22247: vaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. 22248: Koulukotien (7 laitosta vuonna 1999) arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun mu- 22249: assa seuraavat palvelut asiakkailleen: 22250: 22251: 1997 1998 1999 22252: Hoitovuorokausi 41 846 41655 41 800 22253: Asumis- ja hoitopalvelut (vrk) 6 471 5 812 5799 22254: Kriisihoito (vrk) 2487 2 185 2270 22255: Jälkihoito (pv) 392 330 305 22256: 22257: Koulukotien maksullisen toiminnan ennakoitu tunnuslukutaulukko: 22258: 22259: 1997 1998 1999 22260: TULOT 22261: - varsinaiset myyntitulot tmk 46 893 47 389 1) 44296 22262: - muut tulot tmk 2 346 1811 9 242 22263: Tulot yhteensä tmk 49 239 49 200 53 538 22264: KUSTANNUKSET 22265: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 54930 56 378 64 0142) 22266: Käyttöjäämä tmk -5 691 -7 178 -10 476 22267: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) tmk -5 691 -7 178 -10 476 22268: -%tuloista -12 -15 -20 22269: Tulot % kustannuksista 90 87 84 22270: l) Opetustoimen valtionosuus poistettu vuodelta 1998. Vastaava summa siirretty myyntituloihin. 22271: 2) Korjauksissa on otettu huomioon 300 000 markan siirto opetusministeriön momentille 29.40.25. 22272: 22273: 22274: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) koulukotien harjoittamasta maatila- ja metsä- 22275: Momentille myönnetään nettomäärärahaa taloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 22276: 3 497 000 mk. Selvitysosa: Opetus- ja kulttuuritoi- 22277: Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien si- minnan rahoituksesta annettava laki tulee 22278: sällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tuke- muuttamaan koulukodeissa toimivien koulujen 22279: miseen sekä koulukotitoimintaan erikoistu- rahoitusjärjestelmää. Määrärahan mitoitukses- 22280: vaan nuorisopsykiatriaan. Lisäksi määrärahaa sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 22281: saa käyttää perhetoiminnasta aiheutuvien palk- maksullisen toiminnan tuloina valtion maksu- 22282: kioiden ja muiden menojen maksamiseen sekä perustelain (150/1992) nojalla annetun sosiaa- 22283: 33.13 415 22284: 22285: Ii- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset Bruttotulot 46440000 22286: kuntien maksamat korvaukset ja muut toimin- Maksullisen toiminnan tulot 44 296000 22287: nan tulot. Muut tulot 2 144 000 22288: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä Nettomenot 3 497 000 22289: otettu huomioon koulukotien perusopetuksen 22290: kehittämistoiminnan siirtona 300 000 mk mo- 1999 määräraha 3 497 000 22291: mentille 29.40.25. 1998 määräraha 3 573 000 22292: 1998 lisämääräraha 480000 22293: Menojen ja tulojen erittely: mk 1997 tilinpäätös 8 373 000 22294: Bruttomenot 49 937 000 22295: Maksullisen toiminnan erillisme- 22296: not 49 937 000 22297: 22298: 22299: 22300: 22301: 13. Työsuojelun piirihallinto 22302: 22303: S e l v i t y s o s a : Työsuojelun piirihallinto koostuu 11 työsuojelupiiristä, joiden tehtävänä on 22304: huolehtia työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojelupiirien tulee kehittää 22305: työn turvallisuutta ja terveellisyyttä ja valvoa tarkastuksia ja tutkimuksia tekemällä, että työsuo- 22306: jelua koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja antaa ohjeita työsuojelusta annettujen 22307: säännösten ja määräysten soveltamisesta. Tehtäväänsä suorittaessaan työsuojelupiirin tulee har- 22308: joittaa kiinteää yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen kanssa. Yhteisiä talous- ja 22309: henkilöstöhallintoasioita hoidetaan työsuojelupiirien palvelukeskuksessa. 22310: Työntekijöille sattuneiden työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat yhteiskun- 22311: nalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta noin 15-17 miljardia markkaa. Kustannuksista 22312: noin 40% aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista, noin 15 % verenkiertoelinsairauksista ja noin 22313: 15 % työtapaturmista. Työvoiman ikääntyminen aiheuttaa myös huomattavia kansan- ja yritysta- 22314: loudellisia kustannuksia. Ikääntyvien mahdollisimman täysipainoisen työpanoksen säilyttämi- 22315: seksi ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat työelämään suunnatut toimenpiteet kes- 22316: keisiä. Työaikaaja työsuhteen ehtoja koskevan valvonnan ja neuvonnan tarve kasvaa epätyypil- 22317: listen työsuhteiden lisääntyessä. Asiakaspalvelun kysyntä on viime vuosina lievästi kasvanut. 22318: Työsuojelupiirit vaikuttavat toiminnallaan välillisesti työolojen muutoksiin. 22319: Työoloja kuvaavien keskeisten tunnuslukujen kehitys: 22320: 22321: 1996 1997 22322: TUNNUSLUVUT 1991 1992 1993 1994 1995 ennuste ennuste 22323: 22324: Vakuotusyhtiöille ilmoitetut työ- 22325: tapaturmat, 1000 kpl 162 135 120 124 134 130 134 22326: Korvatut työtapaturmat milj. työ- 22327: tuntia kohden, kaikki toimialat, 22328: TVL 1) 37 34 33 36 36 34 22329: -rakentaminen (F)l) 90 80 76 85 85 85 22330: -teollisuus (D)l) 55 51 50 56 58 52 22331: - kuljetus, varastointi ja tietolii- 22332: kenne (1)1) 42 41 43 42 43 43 22333: 416 33.13 22334: 22335: 1996 1997 22336: TUNNUSLUVUT 1991 1992 1993 1994 1995 ennuste ennuste 22337: Kuolemaan johtaneet työpaikka- 22338: tapaturmat, TVL 55 40 48 53 46 60 59 22339: Ammattitaudit, TfL 8 829 8034 7006 6672 5 847 5 744 5 024 22340: Uudet työkyvyttömyyseläkkeet, 22341: kpl, Kela 25 176 24972 23 278 21064 22426 23 424 22342: Sairauspäivärahapäivät, 1000 22343: kpl, Kela 13 546 12265 12408 12063 11 265 22344: 1) 22345: mukaanlukien työmatk:atapatunnat, valtion sektori ei ole mukana. 22346: 22347: Työsuojeluhallinnon toimintaa kuvaavien keskeisten tunnuslukujen kehitys: 22348: 22349: 1998 1999TA 22350: TUNNUSLUVUT 1994 1995 1996 1997 tavoite tavoite 22351: Työsuojelun toimintaohjelman 22352: varmistettu kattavuus yli 20 tnt 22353: työpaikoilla, % 22 35 70 100 22354: Kemiallisen riskinarvioinnin var- 22355: mistettu kattavuus, % 17 31 65 100 22356: Työterveyshuollon piiriin kuulu- 22357: vien palkansaajien osuus kaikista 22358: palkansaajista, % 83 86 100 22359: 22360: Tulosalueiden kustannusosuudet, 22361: % 22362: -Kehittäminen 18 18 19 17 17 22363: -Valvonta 51 49 51 52 53 22364: - Asiakasal.palvelu 31 33 30 31 30 22365: Tukitulosalue 23 21 18 17 17 22366: Työpaikkatarkastukset, kpl 28 328 29474 28 960 26 881 22367: Työpaikkatarkastusaika, tuntia 60213 68 700 62039 22368: Asiakaskontaktien määrä 129 400 133 900 141 000 150 000 22369: Henkilötyövuodet 449 442,5 434 434 437 22370: 22371: Työsuojelun piirihallinnolle on aikaisemmin asetettu sekä monivuotisia että yksivuotisia tulos- 22372: tavoitteita. Ottaen huomioon aikaisempina vuosina sovitut tavoitteet on sosiaali- ja terveysmi- 22373: nisteriö alustavasti asettanut työsuojelun piirihallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 22374: Työsuojelustrategian mukaisesti työsuojelun piirihallinnon tavoitteissa korostuvat työpaikko- 22375: jen omatoimiseen työsuojeluasioiden hoitamiseen liittyvän kyvyn, taidon ja halun vahvistami- 22376: nen, työtapaturmien torjunta sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ottaen huo- 22377: mioon erityisesti ikääntyvät työntekijät ja lainsäädännön vähimmäistason valvonta. 22378: Kehittäminen 22379: Työsuojelupiirien työnjakoa ja erityisasiantuntemusta ja piirien välistä yhteistyötä sekä työ- 22380: suojeluvalvontaan liittyviä tietojärjestelmiä ja henkilökunnan ammattipätevyyttä kehitetään 22381: edelleen siten, että työsuojeluvalvontaa pystytään hoitamaan riittävän tehokkaasti. 22382: Pienten työpaikkojen työsuojelutietouden kehittymistä tuetaan ja edistetään. 22383: 33.13 417 22384: 22385: Työsuojelun valvonta 22386: Työsuojeluvalvonnassa pyritään siihen, että työpaikat yhä enenevässä määrin omatoimisesti ar- 22387: vioivat olosuhteitaan ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin työolosuhteiden parantamiseksi ja 22388: työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Työpaikkojen valmiuksia vaarojen tunnistamismene- 22389: telmien käyttöönottoon ja riskin arviointiin kehitetään. Vahvistetaan työpaikkojen ja viranomais- 22390: ten välistä vuorovaikutteista toimintatapaa sekä valvotaan ja opastetaan työpaikkoja työsuojelun 22391: toimintaohjelmien laadinnassa. Tässä toiminnassa tuodaan esille työsuojelun merkitys tuottavuu- 22392: den kohottajana sekä kustannuksia alentavana toimintana. 22393: Tavoitteena on edelleen varmistaa, että kaikilla yli 20 työntekijän työpaikoilla on vuoden 1999 22394: loppuun mennessä työsuojelun toimintaohjelma tai työsuojelun toimintaohjelman vaatimukset 22395: sisältävä muu turvallisuuden hallintajärjestelmä, joka sisältää turvallisuuden ja terveellisyyden 22396: kehittämisen tavoitteiden lisäksi myös työpaikan tavoitteet työkyvyn ylläpitämiseksi. 22397: Tapaturmataajuudessa 1990-luvun alun laskeva suuntaus on pysähtynyt ja tapaturmataajuus 22398: näyttää vakiintuneen 35-40 työtapaturmaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Päämääränä on var- 22399: mistaa, että tapaturmataajuuden myönteinen laskeva suunta edelleen jatkuu. Tapaturmataajuuden 22400: alentamiseen pyritään erityisesti sellaisilla toimialoilla, joilla tapaturmataajuudet ja tapaturmien 22401: määrät ovat suurimmat. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota työtapaturmien torjuntaan 22402: usean työnantajan yhteisillä työpaikoilla ja kehitetään näiden työpaikkojen valvontaan sopivia 22403: menetelmiä. 22404: Ammattitautien määrä on ollut laskussa koko 1990-luvun ajan. Päämääränä on varmistaa, että 22405: ammattitautien lukumäärän laskeva suuntaus jatkuu edelleen. 22406: Valvonnalla tuetaan työpaikkojen omaehtoista toimintaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien torjun- 22407: nassa sekä henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. 22408: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien torjunnassa päämääränä on työstä aiheutuvien tuki- ja liikunta- 22409: elinsairauksien määrän vähentäminen sellaisilla toimialoilla, joilla tuki- ja liikuntaelinsairauksien 22410: esiintyminen on merkittävän suurta. Tavoitteena on saada työpaikkoja luomaan työterveyshuol- 22411: lon asiantuntemusta hyödyntäen järjestelmiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien tunnistamiseksi ja 22412: ehkäisemiseksi. 22413: Henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvänä tavoitteena on haitallisen henkisen 22414: kuormituksen vähentäminen suuntaamaila toimintaa ulkoisen väkivallan uhan hallintaan, työ- 22415: paikkakiusaamisen tiedostamiseen ja ehkäisyyn, työsyrjintätilanteiden purkamiseen ja ehkäisyyn 22416: sekä toimimiseen säädettyjen työaikojen puitteissa lähinnä kaupan, palvelu- ja julkisen alan työ- 22417: paikoilla. Ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toimin- 22418: taa toteutetaan yhteistyössä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa. 22419: Työterveyshuollon kattavuutta valvotaan sekä kehitetään työpaikkojen, työsuojeluviranomais- 22420: ten ja työterveyshuollon yhteistyötä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja henkisen hyvin- 22421: voinnin sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämisessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen 22422: mukaisesti kehitetään työsuojelupiirien tarkastajille ikääntymiseen liittyvää asiantuntemusta työ- 22423: kykyä ylläpitävän toiminnan edistämiseksi työpaikoilla. 22424: Kemiallisten aineiden käytöstä johtuvien haittojen ja vaarojen torjuntaa jatketaan painottaen 22425: työpaikkojen omaehtoista toimintaa kemiallisten riskien arvioinnissa. Tavoitteena on, että vuo- 22426: den 1999 loppuun mennessä kemiallisen altistuksen kannalta merkittävillä työpaikoilla on kemi- 22427: alliset riskit arvioitu ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin liika-altistuksen poistamiseksi. 22428: Työssä käytettävien koneiden ja laitteiden sekä suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaa 22429: kehitetään ja normien soveltamisen yhdenmukaisuutta lisätään. Suunnattuja markkinavalvonta- 22430: hankkeita kohdistetaan valikoituihin tuoteryhmiin yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten 22431: kanssa. Tavoitteena on, että työpaikoille toimitetaan vain määräysten mukaisia koneita, laitteita 22432: ja suojaimiaja että kemikaalien mukana toimitetaan asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet. 22433: 418 33.14 22434: 22435: Työolosuhde- ja työsuhdesäännösten edellyttämän minimitason noudattamisen valvonnalla 22436: turvataan terveellisyyden ja turvallisuuden vähimmäistasoa sekä työpaikkojen tasavertaisia kil- 22437: pailuedellytyksiä. Lainsäädännön muutoksista tiedotetaan ja valvonnassa otetaan erityisesti huo- 22438: mioon muuttunut lainsäädäntö. 22439: Asiakasaloitteinen palvelutoiminta 22440: Työsuojelupiirien asiakasaloitteisena palvelutoimintana hoidetaan työsuojelusäännöksiin ja 22441: työsuhdeasioihin liittyvä neuvonta ja koulutus, lupahallinto, vakavien työtapaturmien tutkiminen 22442: sekä pyynnöstä suoritetut tarkastukset sekä työpaikkojen muutostöihin kohdistuva ennakkoval- 22443: vonta. Asiakasaloitteisen palvelutoiminnan tavoitteena on, että palvelukysyntään vastataan laa- 22444: dukkaasti kohtuullisten toimitusaikojen puitteissa. Lisäksi seurataan palvelutoiminnan kokonais- 22445: kustannuksia sekä palvelutoiminnan laatua eri työsuojelupiireissä. 22446: 22447: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) neen henkilön palkkausmenoja sekä 800 000 22448: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk työsuojelupiirien tietohallintomenoja. 22449: 112 680 000 mk. 22450: Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla Menojen ja tulojen erittely: mk 22451: olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin- Bruttomenot 112 950 000 22452: nan ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- Maksullisen toiminnan erillismenot 70000 22453: hausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/ Muut toimintamenot 112 880 000 22454: 1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aihe- Bruttotulot 270000 22455: utuvien menojen maksamiseen. Maksullisen toiminnan tulot, muut 22456: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- suoritteet 70000 22457: Muut tulot 200000 22458: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 112 680 000 22459: Nettomenot 22460: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä 22461: 747 000 mk viiden henkilön palkkauksina siir- 1999 määräraha 112 680 000 22462: tona momentilta 34.06.02. 22463: 1998 määräraha 105 500 000 22464: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 22465: oon siirtona momentilta 33.01.21 lisäys 1998lisämääräraha 2 017 000 22466: 960 000 mk, josta 160 000 mk on ministeriöstä 1997 tilinpäätös 104 879 000 22467: työsuojelupiirien palvelukeskukseen siirty- 22468: 22469: 22470: 14. Valtion mielisairaalat 22471: 22472: Se l v i t y s osa : Valtion mielisairaaloiden tehtävänä on tuottaa oikeuspsykiatrian erikoisalan 22473: hoito- ja tutkimuspalveluja koko maata varten. Valtion mielisairaaloissa suoritetaan mielentila- 22474: tutkimuksia, hoidetaan mielisairaita ja muita mielenterveyshäiriöitä potevia henkilöitä, joiden 22475: hoitaminen on erityisen vaarallista tai vaikeaa sekä muita mielenterveyden häiriöitä potevia hen- 22476: kilöitä, mikäli se hoidon järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Niuvanniemen sairaala 22477: toimii Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana ja huolehtii oikeuspsykiatrian suppean 22478: erikoisalan koulutuksesta. 22479: Valtion mielisairaaloille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 22480: Valtion mielisairaaloiden toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisen hoidon, kuntoutuksen ja kas- 22481: vatuksen suuntaan. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään huomiota psykote- 22482: rapeuttisia valmiuksia lisäämällä ja saattamalla laadunvarmennusohjelmat osaksi sairaaloiden 22483: normaalitoimintaa. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. 22484: Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaan- 22485: 33.14 419 22486: 22487: hoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivaa hoitotyötä ja työnohjausjärjestelmää. Toiminnan 22488: taloudellisuutta toteutetaan siten, että vaativan erityistason sairaanhoidon kustannukset säilyvät 22489: kilpailukykyisellä tasolla. 22490: Eräitä valtion mielisairaaloiden toiminnan laajuutta kuvaavia suoritteita: 22491: 22492: 1998 1999 22493: (arvio) (arvio) 22494: Hoitopäiviä 132 795 134 000 22495: Mielentilatutkimuksia 110 110 22496: Mielentilatutkimuspäiviä 4740 4740 22497: 22498: Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan ennakoitu tunnuslukutaulukko: 22499: 22500: 1997 1998 1999 22501: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk 22502: TULOT 22503: - myyntitulot 125 685 131 822 137 887 22504: -muut tulot 2124 2045 2106 22505: Tulot yhteensä 127 809 133 867 139 993 22506: KUSTANNUKSET 22507: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 85 206 92109 96033 22508: Käyttöjäämä 42603 41758 43 960 22509: -%tuloista 33 31 31 22510: Osuus yhteiskustannuksista 42584 41753 43 960 22511: Kustannukset yhteensä 127 790 133 862 139 993 22512: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) +19 +5 +1-0 22513: -%tuloista 0 0 0 22514: Tulot % kustannuksista 100 100 100 22515: 22516: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kuntien maksamat korvaukset ja muut maksul- 22517: Momentille myönnetään nettomäärärahaa lisen toiminnan tulot. 22518: 11 020 000 mk. 22519: S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden Menojen ja tulojen erittely: mk 22520: menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla Bruttomenot 153 146 000 22521: korvauksilla. Mielentilatutkimustoiminnan ja Maksullisen toiminnan menot 143 993 000 22522: vailla kotipaikkaoikeutta olevien Suomen kan- Maksuttoman toiminnan menot 9 153 000 22523: salaisten hoidosta aiheutuvat menot katetaan Bruttotulot 142 126 000 22524: budjettirahoituksella, kuten myös osa Niuvan- Maksullisen toiminnan myyntitulot 137 887 000 22525: niemen sairaalan oikeuspsykiatrian yliopisto- Muut tulot 4 239 000 22526: Nettomenot 11020000 22527: opetuksesta ja alan tieteellisestä tutkimustoi- 22528: minnasta. 22529: 1999 määräraha 11 020 000 22530: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 22531: 1998 määräraha 7 020 000 22532: oon nettobudjetoitavina tuloina valtion maksu- 22533: perustelain (15011992) nojalla annetun sosiaa- 19981isämääräraha 1 200 000 22534: li- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset 1997 tilinpäätös 9 020000 22535: 420 33.15 22536: 22537: 15. Perhekustannusten tasaus 22538: 22539: Se 1v i t y s osa : Perhekustannusten tasaus koostuu äitiysavustuksesta ja lapsilisästä. Näiden 22540: perhepoliittisten tukimuotojen tarkoituksena on korvata lapsiperheille lasten syntymästä ja ela- 22541: tuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kyseisiä etuuksia suoritetaan lapsiperheille perheen tuloista tai 22542: varallisuudesta riippumatta. 22543: Äitiysavustus voidaan suorittaa joko rahana tai äitiyspakkauksena. Äitiysavustuksen suuruu- 22544: desta päättää valtioneuvosto. Avustuksen määrä on säilynyt samana 1.3.1993 lukien. Lapsilisän 22545: suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä suurenee 22546: perheen lapsiluvun kasvaessa. Lapsilisien määrät ovat olleet ennallaan 1.7.1995lukien. 22547: Etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion va- 22548: roista. 22549: 22550: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) S e 1v i t y s o s a : Lapsilisiä maksetaan alle 22551: Momentille myönnetään 55 000 000 mk. 17-vuotiaista lapsista. Momentilta arvioidaan 22552: Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain maksettavan lapsilisiä vuonna 1999 keskimää- 22553: (4 7711993) mukaisten äitiysavustusten maksa- rin 1 076 500 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia 22554: miseen. Määrärahasta maksetaan myös äitiys- näistä on noin 149 000. Yksinhuoltajalie lapsi- 22555: pakkauksista menevä arvonlisävero ja yleisku- lisä maksetaan korotettuna 200 markalla jokai- 22556: lut sesta lapsesta. Lapsilisää saaviaperheitä arvi- 22557: S e 1v i t y s o s a : Äitiysavustusten määrä oidaan vuonna 1999 olevan noin 603 000. Lap- 22558: on 760 mk vuonna 1999. Avustuksen s~jia ar- silisien määrät vuonna 1999 ovat seuraavat: 22559: vioidaan vuonna 1999 olevan 59 000. Aitiys- 22560: avustuksen nostaa rahana noin 23 % siihen oi- lasten arvioitu lapsilisä 22561: lkm mklkk 22562: keutetuista synnyttäjistä muiden ottaessa avus- 22563: tuksen äitiyspakkauksena. 1. lapsi 598 500 535 22564: 2. lapsi 329 100 657 22565: 1999 määräraha 55 000 000 3. lapsi 104 700 779 22566: 4. lapsi 25 300 901 22567: 1998 määräraha 56 000 000 5. jne. lapsi 15 400 1023 22568: 1997 tilinpäätös 55 900 000 22569: 1999 määräraha 8 272000 000 22570: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 1998 määräraha 8 305 000 000 22571: Momentille myönnetään 8 272 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 8 340 720 806 22572: Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/ 22573: 1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen. 22574: 22575: 22576: 16. Yleinen perhe-eläke 22577: 22578: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) ta leskeneläkkeitä on 11 700 ja lapseneläkkeitä 22579: Momentille myönnetään 248 500 000 mk. 27 400. 22580: Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain (38/ 22581: 1969) mukaisten eläkkeiden maksamiseen. 1999 määräraha 248 500 000 22582: Se 1v i t y s osa : Perhe-eläkkeitä arvioi- 1998 määräraha 247 000 000 22583: daan vuoden 1999lopussa olevan 39 100, jois- 1997 tilinpäätös 244 544 985 22584: 33.17 421 22585: 22586: 17. Työttömyysturva 22587: 22588: Se l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteel- 22589: la maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatukilain perusteella maksettava työmarkki- 22590: natuki (mom. 34.06.52). Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansioon 22591: suhteutettuna ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös 22592: Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivä- 22593: rahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toi- 22594: meentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan. Työttö- 22595: myysturvan peruspäivärahaa arvioidaan maksettavan vuonna 1999 keskimäärin 122 mk päivältä 22596: yhteensä 5, 7 miljoonalta päivältä ja ansioturvan mukaista päivärahaa keskimäärin 220 mk päiväl- 22597: tä yhteensä 43,5 miljoonalta päivältä. Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan keskimäärin 22598: 117 mk päivältä 41 miljoonalta päivältä. 22599: Pitkään työelämässä olleiden työttömien koulutusajan toimeentuloturvana maksetaan työttö- 22600: män omaehtoisen koulutuksen tukia. 22601: Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille 22602: työttömille. Suomi on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 168, jossa asetetaan vaatimuksia työttö- 22603: myysturvan tasolle ja on täten sitoutunut ILO:n sopimuksen mukaisen turvan tasoon. Kohtuulli- 22604: nen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. 22605: Työttömyysturvaa on viime vuosina kehitetty tavoitteena eri etuuksien parempi keskinäinen 22606: yhteensopivuus ja erityisesti siten, että se edistäisi nuorten ja pitkään työttömänä olleiden hakeu- 22607: tumista koulutukseen, kuntoutukseen, työkokeiluun ja työhön harjaantumiseen. Tehtyjen muu- 22608: tosten vaikutusta seurataan. 22609: Liittyen Euroopan unionin rahaliiton toteutumiseen valtio ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet 22610: ansiopäivärahan rahoituksen uudistamisesta. Rahoitusratkaisuun liittyen työttömyysturvan hal- 22611: lintoa ja työttömyyskassojen valvontaa uudistetaan ja tehostetaan muun muassa uudistamalla 22612: kassan jäsenmaksuperusteita ja lisäämällä tarkastustoimintaa. 22613: Tähän liittyen eduskunta on hyväksynyt esityksen työttömyysetuuksien rahoitusta koskevan 22614: lainsäädännön uudistamisesta. Sen mukaan työttömyysetuuksien rahoituksen järjestämisestä sää- 22615: dettiin erillinen laki (555/1998), johon on koottu työttömyysetuuksien rahoitusosuuksia, työttö- 22616: myysvakuutusmaksuja ja niiden määräytymistä sekä perintää koskevat säännöt. Lakiin sisältyvät 22617: myös säännökset työttömyysvakuutusrahastosta, joka korvaisi nykyisen Työttömyyskassojen 22618: keskuskassan. 22619: Lain mukaan ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa valtio vastaa peruspäivära- 22620: haa vastaavasta markkamäärästä. Koska tarkoituksena on, että valtion menot eivät ratkaisun joh- 22621: dosta kasva, valtio ei osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä 22622: myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Työttömyyskassat rahoittavat maksamistaan etuuksista 22623: 5,5 %, kuitenkin siten, että kassojen rahoitusosuus työvoimakoulutuksen toimeentuloturvassa on 22624: 5,5 % ansiotuen ansio-osista. Muilta osin ansioon suhteutetut t~öttömyysetuudet rahoitettaisiin 22625: nykyisen Työttömyyskassojen keskuskassan korvaavasta työttömyysvakuutusrahastosta. Varat 22626: työttömyysvakuutusrahastoon kerätään työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä pakollisilla 22627: työttömyysvakuutusmaksuilla. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu säädetään pysyväksi. 22628: Niiltä vakuutetuilta perittävät palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät ole työttö- 22629: myyskassojenjäseniä, tilitetään sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä Kansaneläkelaitoksel- 22630: le peruspäivärahojen ja työvoimakoulutuksen perustukien rahoitukseen. 22631: Työttömyysvakuutusmaksuja ei enää mitoiteta yksinomaan seuraavana kalenterivuonna arvioi- 22632: tujen menojen perusteella, vaan tavoitteena on tasoittaa taloudellisista suhdanteistajohtuvia mak- 22633: 422 33.17 22634: 22635: suheilahteluja keräämällä työttömyysvakuutusrahastoon ylijäämää noususuhdanteessa ja purka- 22636: malla rahastoa laskusuhdanteessa. Tästä päättää työttömyysvakuutusrahasto, minkä hallinnosta 22637: huolehtivat työmarkkinain keskusjärjestöt, tehdessään sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuk- 22638: sen työttömyysvakuutusmaksujen suuruudesta. 22639: Laki sisältää säännöksen siirtymämaksusta, jolla kahden vuoden ajan korjataan jälkikäteen 22640: mahdolliset siirtymät siten, että vuonna 1998 noudatettavien rahoitusperiaatteiden mukaista las- 22641: kennallista menojen kehitystä verrataan toteutuneeseen esitettyjen säännösten mukaiseen kehi- 22642: tykseen. 22643: Tavoitteena on hallinnon toimivuuden parantaminen muun muassa suurentamalla työttömyys- 22644: kassojen kokoa ja kehittämällä niistä yhä ammattitaitoisemmin toimivia sekä yhtenäistämällä so- 22645: veltamiskäytäntöjä, jotta voidaan turvata eri kassojen jäsenten tasapuolinen kohtelu. 22646: 22647: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain 22648: määräraha) (602/1984) mukaisen perusturvan maksami- 22649: Momentille myönnetään 3 460 000 000 mk. seen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorottelu- 22650: Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain vapaakokeilusta annetun lain (166311995) mu- 22651: (603/1984) mukaisen valtionosuuden maksa- kaisen valtionosuuden maksamiseen Kansan- 22652: miseen työttömyyskassoille. Määrärahaa saa eläkelaitokselle. 22653: käyttää myös vuorotteluvapaakokeilusta anne- S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan pe- 22654: tun lain (1663/1995) mukaisen valtionosuuden rusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa 22655: maksamiseen työttömyyskassoille. on otettu vähennyksenä huomioon 22656: S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan pe- 525 000 000 mk. Vähennys aiheutuu siitä, että 22657: rusteluihin viitaten ansioon suhteutetun päivä- niiltä vakuutetuilta, jotka eivät ole työttömyys- 22658: rahan rahoitusosuudet vuonna 1999 määräyty- kassojen jäseniä, perittävät työttömyysvakuu- 22659: vät siten, että työttömyyskassojen osuus on 5,5 tusmaksut tilitettäisiin Kansaneläkelaitokselle. 22660: %,ja valtio vastaa peruspäivärahaa vastaavasta Vuonna 1999 peruspäivärahan markkamää- 22661: osuudesta. rää tarkistetaan elinkustannusten muutosta 22662: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- vastaavasti. Arvion mukaan täysimääräinen 22663: tykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijän peruspäiväraha nousee yhdellä markalla vuon- 22664: eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysva- na 1999. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- 22665: kuutusmaksun huomioonottamisesta päivära- senä otettu huomioon 6 000 000 mk. 22666: hoissaja eräissä muissa etuuksissa 1.1.1999lu- Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa 22667: kien siten, että eläkemaksun ja työttömyysva- vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 22668: kuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon 34.06.52. 22669: työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotu- 22670: lojen määrittelyssä. Määrärahan mitoituksessa 1999 määräraha 165 000 000 22671: on vähennyksenä otettu huomioon 1998 määräraha 847 000 000 22672: 170 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 850 000 000 22673: 22674: 1999 määräraha 3 460 000 000 22675: 1998 määräraha 4 057 000 000 22676: 1997 tilinpäätös 4 933 727 609 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen 22677: koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomäärä- 22678: 51. Työttömyysturvalain mukainen perustur- raha) 22679: va (arviomääräraha) Momentille myönnetään 25 000 000 mk. 22680: Momentille myönnetään 165 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää työttömien omaeh- 22681: toisen opiskelun tukemisesta annetun lain 22682: 33.18 423 22683: 22684: (140211997) mukaisen valtionosuuden maksa- johdosta pääosin käyttämättä. Määräraha on 22685: miseen. tarkoitus esittää muutettavaksi vuoden 1998 22686: S e l v i t y s o s a : Työttömän koulutuspäi- osalta 2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi, jolloin 22687: väraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat se olisi käytettävissä vuonna 1999 kuluvana 22688: työttömyysetuudet Tällöin valtion osuus an- vuonna alkaneiden koulutusjaksojen tukemi- 22689: sioturvasta vastaa perusturvan osuutta. Perus- seen. Tämän johdosta momentille tarvittava 22690: päivärahaa vastaavan osuuden valtio kustantaa määräraha on 25 000 000 mk. 22691: kokonaan. Perusturvana maksettavan koulu- Koulutuspäivärahaa arvioidaan vuonna 1999 22692: tuspäivärahan kustannus on arviolta maksettavan noin 17 000 saajalle, josta uusina 22693: 30 000 000 mk ja ansioturvana maksettava aloittaisi koulutuksen 11 000. Keskimääräinen 22694: osuus 440 000 000 mk vuonna 1999. Valtion koulutuspäiväraha olisi 207 mk. 22695: osuudeksi ansioturvana maksettavasta menos- 22696: ta olisi tällöin 220 000 000 mk ja valtion osuus 1999 määräraha 25 000000 22697: yhteensä siten 250 000 000 mk. Vuodelle 1998 1998 määräraha 300 000 000 22698: varattu 300 000 000 mk määräraha jää arvion 22699: mukaan järjestelmän hitaan käyntiinlähdön 22700: 22701: 22702: 18. Sairausvakuutus 22703: 22704: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaistajoh- mäistason määrittelevä sairausvakuutuslain 59 22705: tuvista menoista (arviomääräraha) §:n 1 momentti ollut väliaikaisesti muutettuna 22706: Momentille myönnetään 2 517 000 000 mk. siten, että sairausvakuutusrahaston varojen on 22707: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 8 22708: (36411963), Kansaneläkelaitoksen järjestä- % sairausvakuutuksen vuotuisista kustannuk- 22709: mästä kuntoutuksesta annetun lain (61011991) sista. 22710: ja kuntoutusrahalain (61111991) mukaisten Eduskunta on hyväksynyt lain vuodelta 1999 22711: valtion osuuksien maksamiseen. Kansaneläke- suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, 22712: laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnanta- 22713: lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuk- jan lapsilisämaksusta. Sen mukaan yksityisen 22714: sen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutus- sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhtymän 22715: rahaston varoista enintään 471 000 000 mk. sekä kunnallisten liikelaitosten työnantajien 22716: Se l v i t y s osa : Sairausvakuutus rahoite- sairausvakuutusmaksu on edelleen 1,60 %, 22717: taan vakuutetuilta ja työnantajilta perittävin valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan 22718: maksuin. Valtio ei ole viime vuosina osallistu- maakunnan 2,85% ja muidenjulkisen sektorin 22719: nut päivärahojen kustantamiseen siten kuin py- työnantajien 6,85% palkoista. Vakuutetun sai- 22720: syvässä lainsäädännössä on määritelty (13 % rausvakuutusmaksua alennettiin poistamalla 22721: menosta). Valtio korvaa lisäksi kokonaan ns. porrastus,jolloin maksu on 1,50 penniä äy- 22722: ETA- ja ED-sopimusten nojalla ulkomaille riltä. Myös eläketuloa saavalta perittävää yli- 22723: maksettavat sairaanhoitokustannukset sekä määräistä sairausvakuutusmaksua alennettiin 22724: muista sopimuksista aiheutuvien kustannusten siten, että se on vuonna 1999 2,4 penniä äyril- 22725: korvaukset. Lisäksi valtio turvaa sairausva- tä. 22726: kuutuksen rahoitusvalmiuden ja valtion on Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 22727: suoritettava ns. takuusuorituksena sairausva- tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- 22728: kuutusrahastoon sellainen määrä, että rahaston ja sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esityk- 22729: pääoma kalenterivuoden päättyessä ylittää mi- sen mukaan Kansaneläkelaitoksen maksuval- 22730: nimitason. Vuodesta 1992 alkaen on vähim- miutta koskevia säännöksiä tarkistetaan siten, 22731: 424 33.18 22732: 22733: että lyhytaikainen rahoitusvalmiuden turvaa- koulutuksen edistämisestä annetun esityksen 22734: minen on nykyistä joustavampaa, sallimalla vaikutukset. 22735: muun muassa rahastojen välinen varojen siirto Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 22736: ja tarkistamaila rahastojen vähimmäismäärän otettu huomioon 1.1.1999 voimaan tulevan 22737: määrittely. Samalla tarkistetaan kirkkotyönan- sairausvakuutuslain muutoksen johdosta 22738: tajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua 40 000 000 mk uusien kalliiden ja käyttötar- 22739: siten, että sairausvakuutuksen maksu alenee koitukseltaan vielä vakiintumattomien lääk- 22740: 6,85 %:sta 1,60 %:iin. keiden korvattavuuden piiriin tulemisen joh- 22741: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- dosta. Lääkemenojen hillitsemiseksi hintalau- 22742: tykseen liittyvän esityksen laiksi sairausva- takunta suorittaa lääkkeiden tukkuhintojen 22743: kuutuslain muuttamisesta siten, että 13 %suo- tarkistuksia vuosina 1998-1999. 22744: rasta valtionosuudesta vuoden 1999 osalta sai- Kun hallituksen esitykset on otettu huomi- 22745: raus- ja vanhempainpäivärahaan luovutaan. oon sairausvakuutuksen menot ja valtionosuu- 22746: Valtio rahoittaa sen sijaan vanhempainpäivä- det vuonna 1999 ovat seuraavat: 22747: rahojen vähimmäispäivärahakustannukset. 22748: Muutosten vaikutus päivärahamenoihin on Milj. mk 22749: 460 000 000 mk. Etuusmenot 22750: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- Sairauspäivärahat 2640 22751: tykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijäin Vanhempainrahat yhteensä 2 910 22752: eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysva- Sairaanhoitokorvaukset 5 325 22753: kuutusmaksun huomioonottamisesta päivära- Kuntoutusmenot 1225 22754: hoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.1999lu- Muut etuusmenot 755 22755: Yhteensä 12 855 22756: kien siten, että maksujen vaikutus otetaan huo- 22757: mioon muun muassa sairaus- ja vanhempain- Tulot 22758: päivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrit- Vakuutettujen maksut 6 340 22759: telyssä. Lainmuutoksen vaikutus on noin Työnantajamaksut 4475 22760: 220 000 000 mk. Muut tulot 415 22761: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve- Valtion päivärahaosuus 260 22762: lutarveselvitystä jatketaan vuonna 1999. Tä- Valtion takuusuoritus 2 242 22763: män johdosta harkinnanvaraisen kuntoutuksen Yhteensä 13 732 22764: osuuden mitoituksessa on tähän tarkoitukseen 22765: otettu huomioon 66 000 000 mk. Lisäksi kun- Valtion osuus 22766: toutusrahan menojen lisäyksenä on otettu huo- Sopimusten nojalla maksettavat sai- 22767: raanhoitokustannusten korvaukset 10 22768: mioon 14 000 000 mk. 22769: Päivä- ja vanhempainrahat 260 22770: Täyskustannusvastuun huomioonottaminen Valtion osuus kokonaismenoista, 22771: liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa toteute- ns. takuusuoritus 2242 22772: taan vuoden 1998 osalta perimällä maksu, joka Maatalousyrittäjien työterveyshuol- 22773: keskimäärin vastaa vahingoittuneille julkises- to 5 22774: sa terveydenhuollossa aiheutuneita kustannuk- Yhteensä 2 517 22775: sia. Maksun tuotoksi arvioidaan 307 000 000 22776: mk, mikä on vähennyksenä otettu huomioon 22777: määrärahan mitoituksessa. 22778: Momentin 33.19.60 selvitysosan perustelui- 1999 määräraha 2 517 000 000 22779: hin viitaten on sairausvakuutuksen menoissa 1998 määräraha 1 730 000 000 22780: otettu huomioon vammaisten työllistymisenja 1997 tilinpäätös 3 788 155 22781: 33.19 425 22782: 22783: 19. Eläkevakuutus 22784: 22785: Selvitysosa: Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläk- 22786: keestä. Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet 22787: ovat pääosin talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä. Sosiaali- ja terveysmi- 22788: nisteriön hallinnonalalla valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalous- 22789: yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen. 22790: Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin viidennes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan pääasiassa 22791: työnantajan vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista. 22792: Vuonna 1997 maksettiin eläkkeitä seuraavasti: 22793: 22794: Mrd. mk 22795: - kansaneläkkeitä 1) 17,9 22796: - valtion eläkkeitä 12,7 22797: - kuntien eläkkeitä 8,8 22798: -yksityisen sektorin työeläkkeitä 33,6 22799: -kirkon eläkkeitä 0,4 22800: -muita eläkkeitä 3,9 22801: Yhteensä 77,3 22802: I) sisältää eläkkeensaajien asumistuet 22803: 22804: 22805: Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän lain 55 vuotta täyttäneen työttömän 22806: työllistämisedellytysten parantamisesta. Lain mukaan uusi lyhyt tilapäinen työ ei heikennä eläke- 22807: turvaa. Laki tuli voimaan 1.7.1998. Tällä ei ole olennaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. Muu- 22808: toksen arvioidaan lisäävän työeläkemenoja, mutta vastaavasti alentavan työttömyysturvamenoja. 22809: Laki on voimassa 31.12.2000 asti ja voimassaoloaikana sen arvioidaan alentavan työttömyystur- 22810: vamenoja yhteensä noin 150 000 000 mk olettaen, että uudistuksen avulla työllistyisi vuodessa 22811: 2 000 henkilöä. 22812: 22813: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan me- 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke- 22814: noista (arviomääräraha) laistajohtuvista menoista (arviomääräraha) 22815: Momentille myönnetään 152 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 114 000 000 mk. 22816: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 22817: (7211956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden eläkelain (46711969) 13 §:n ja sukupolven- 22818: maksamiseen. vaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) 22819: S e l v i t y s o s a : Valtion osuus merimies- 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksami- 22820: eläkemenoista on 1/3. seen. 22821: Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 1999 Se l v i t y s o s a : Valtio korvaa maatalous- 22822: lopussa olevan noin 8 640. yrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset 22823: siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten 22824: 1999 määräraha 152 000 000 tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuk- 22825: 1998 määräraha 145 500 000 sen korvausmenoista valtion osuus on kuiten- 22826: 1997 tilinpäätös 140 237 284 kin 1/3. Kokonaisetuusmenoiksi arvioidaan 22827: 2 860 000 000 mk. Valtion osuuden etuusme- 22828: noista arvioidaan vuonna 1999 olevan 74 %. 22829: 426 33.19 22830: 22831: Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden 22832: 1999 lopussa olevan noin 229 300 ja vakuutet- kustannuksista on 71 %. Valtio vastaa kustan- 22833: tuja noin 112 600. nuksista muilta osin. 22834: Valtion on myös suoritettava ns. takuusuori- 22835: 1999 määräraha 2114 000 000 tuksena kansaneläkerahastoon sellainen mää- 22836: 1998 määräraha 2075 000000 rä, että kansaneläkerahaston varat joulukuun 22837: 1997 tilinpäätös 2 028 534 368 vakuutusmaksutuotoilla vähennettynä kalente- 22838: rivuoden päättyessä ovat vähintään 1/10 kan- 22839: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaistajohtu- saneläkevakuutuksen vuotuisista kustannuk- 22840: vista menoista (arviomääräraha) sista. Kansaneläkelain 59 §:n 2 momentti on 22841: kuitenkin ollut väliaikaisesti muutettuna vuo- 22842: Momentille myönnetään 395 000 000 mk. 22843: desta 1995 alkaen siten, että kansaneläkerahas- 22844: Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain 22845: ton edellä määriteltyjen varojen on kalenteri- 22846: (468/1969) 10 §:n mukaisen valtion osuuden 22847: vuoden päättyessä oltava vähintään 8 % kan- 22848: maksamiseen. 22849: saneläkevakuutuksen vuotuisista kustannuk- 22850: S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa yrittäjä- 22851: sista. 22852: eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin 22853: Eduskunta on hyväksynyt lain vuodelta 1999 22854: kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä. 22855: suoritettavista sairausvakuutusmaksuista, 22856: Yrittäjien maksuprosentin on oletettu olevan 22857: työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnanta- 22858: 21,1% vuonna 1999, jolloin vakuutusmaksu- 22859: jan lapsilisämaksusta. Sen mukaan yksityisen 22860: tulo olisi 2 260 000 000 mk. Kokonaiseläke- 22861: työnantajan kansaneläkemaksu on 2,40, 4,00 22862: menoksi arvioidaan 2 660 000 000 mk. 22863: tai 4,90 %palkoista riippuen poistojen määräs- 22864: Yrittäjien eläkelain mukaisia eläkkeitä arvi- 22865: tä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Kun- 22866: oidaan vuoden 1999 lopussa olevan noin 22867: nan, kuntayhtymän sekä kunnallisten liikelai- 22868: 125 000 ja vakuutettuja 174 000. 22869: tosten työnantajan kansaneläkemaksu on 22870: 3,15 % palkoista. Muiden julkisen sektorin 22871: 1999 määräraha 395 000 000 22872: työnantajien kansaneläkemaksu on 3,95% 22873: 1998 määräraha 440 000000 palkoista. 22874: 1997 tilinpäätös 436 200 000 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 22875: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- 22876: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- lain muuttamisesta. Esityksen mukaan Kan- 22877: vista menoista (arviomääräraha) saneläkelaitoksen maksuvalmiutta koskevia 22878: Momentille myönnetään 5 750 000 000 mk. säännöksiä tarkistetaan siten, että lyhytaikai- 22879: Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain nen maksuvalmiuden turvaaminen on nykyistä 22880: (347/1956) 59 §:n ja 62 §:n mukaisen valtion joustavampaa, sallimalla muun muassa rahas- 22881: osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta tojen välinen varojen siirto ja tarkistamaila ra- 22882: annetun lain (44411969), vammaistuesta anne- hastojen vähimmäismäärän määrittely. Tarkoi- 22883: tun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien asu- tus on mahdollistaa Kansaneläkelaitoksen 22884: mistuesta annetun lain (59111978) mukaisten omaisuuserien arvonkorotuksia. Määrärahan 22885: etuuksien maksamiseen. mitoituksessa on otettu huomioon 500 000 000 22886: Selvitysosa: Vuoden 1996 alusta to- markan säästö uudistuksen johdosta kuitenkin 22887: teutettiin kansaneläkkeen pohjaosan eläkevä- niin, että noin puolet tästä säästöstä ohjataan 22888: henteisyys. Kansaneläkelaista poistettiin sairausvakuutuksen rahoitukseen. Samalla tar- 22889: vuonna 1997 kansaneläkkeen pohjaosan ja li- kistetaan kirkkotyönantajan kansaneläke- ja 22890: säosan käsite. Tähän liittyen määriteltiin vuo- sairausvakuutusmaksua siten, että kansanelä- 22891: den 1997 alusta Kansaneläkelaitoksen ja val- kemaksu alenee 3,95 %:sta 3,15 %:iin. 22892: tion rahoitusosuudet kansaneläkkeiden koko- Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän 22893: naiskustannusten perusteella siten, että esityksen laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen 22894: 33.20 427 22895: 22896: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus- sen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta 22897: tannusindeksiin annetun lain 1 a §:nja eräiden vuonna 1999, jonka mukaan Kansaneläkelai- 22898: siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityk- tos saa vuonna 1999 arvonlisäveron tuotosta 22899: sen mukaan eläkkeensaajien hoitotukea, lap- 2 400 000 000 mk, joka on vähennyksenä otet- 22900: sen hoitotukea ja vammaistukea tarkistetaan tu huomioon määrärahan mitoituksessa. 22901: indeksillä yhden vuoden osalta vuoden 1999 Kun hallituksen esitykset on otettu huomi- 22902: alusta. Samalla kansaneläkkeen pohjaosan oon, kansaneläkevakuutuksen menot ja val- 22903: leikkausta varhennetaan helmikuun alusta tionosuudet vuonna 1998 ovat seuraavat: 22904: vuoden alkuun. Määrärahan mitoituksessa on 22905: otettu huomioon indeksitarkistusten vaikutuk- Milj. mk 22906: sena lisäystä 24 000 000 mk ja leikkauksen Etuusmenot 22907: varhentamisen johdosta vähennystä Kansaneläkemenot 15 830 22908: 30 000 000 mk. (joista asumistuet) (1 265) 22909: Hallitus on antanut talousarvioesitykseen Muut etuusmenot 600 22910: liittyvän esityksen laeiksi vammaisten työllis- Yhteensä 16430 22911: tymisen ja koulutuksen edistämiseksi. Esityk- 22912: sen mukaan 16-18-vuotiaille nuorille vammai- Valtion osuudet 22913: Valtion osuus kansaneläkkeestä (29 %) 3 900 22914: sille turvataan mahdollisuus ammatilliseen Valtion osuus lapsen hoitotuista, vam- 22915: koulutukseen. Esityksen mukaan voisi lisäksi maistuista ja eläkkeensaajien asumis- 22916: täysimääräisesti kansaneläkelain mukaista työ- tuista (100%) 1 850 22917: kyvyttömyyseläkettä saava työllistyessään jät- Valtion osuus kokonaismenoista (KEL 22918: tää kansaneläkkeensä lepäämään. Esityksen 59§) 0 22919: mukaan lait astuisivat voimaan 1.8.1999. Uu- Yhteensä 5 750 22920: distuksen vaikutukset jakautuvat pääosin sai- 22921: rausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen Kansaneläkkeensaajia arvioidaan vuoden 22922: kesken siten, että sairausvakuutuksen menot 1999lopussa olevan 1 024 000, joista 769 000 22923: kasvavat jonkin verran ja kansaneläkevakuu- on vanhuuseläkkeensaajia, 231 000 työkyvyt- 22924: tuksen menot alenevat jonkin verran. Vuonna tömyyseläkkeensaajia ja 24 000 työttömyys- 22925: 1999 kokonaismenot lisääntyvät jonkin verran. eläkkeensaajia. 22926: Myöhemmin uudistuksen arvioidaan vähentä- 22927: vän eläkemenoja siten, että kokonaisvaikutus 1999 määräraha 5 750 000 000 22928: huomioon ottaen menot alenevat merkittävästi. 1998 määräraha 6 378 000 000 22929: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 1997 tilinpäätös 6 563 500 262 22930: tykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitok- 22931: 22932: 22933: 20. Tapaturmavakuutus 22934: 22935: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- lain (11811991) 10 §:n mukaisen valtion osuu- 22936: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- den maksamiseen. 22937: räraha) Se l v i t y s o s a : Maatalousyrittäjien tapa- 22938: Momentille myönnetään 69 000 000 mk. turmavakuutuksen kustannukset jakaantl1vat 22939: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien perusturva- ja lisäturvaosuuteen. 22940: tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 §:n ja Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 22941: sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan tykseen liittyvän esityksen laiksi maatalous- 22942: korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun yrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitus- 22943: osuuksien tarkistamisesta. Tarkistettujen 22944: 428 33.21 22945: 22946: osuuksien mukaan valtion välitön osuus koko- tuvat kustannukset maksetaan kokonaan val- 22947: naiskustannuksista on 32,05 %. Perusturva- tion varoista. 22948: osuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Täyskustannusvastuusta johtuva kokonais- 22949: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. kustannus on maatalousyrittäjän tapaturmava- 22950: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksen osuus on kuutuksessa arviolta 27 000 000 mk, josta ai- 22951: tällöin kokonaiskustannuksista 27,15 % ja heutuva valtion osuus on otettu määrärahan 22952: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 15,35 %. mitoituksessa huomioon. 22953: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyk- Vuoden 1999 maatalousyrittäjien tapaturma- 22954: senä huomioon 3 000 000 mk. vakuutuksen kokonaiskustannuksiksi arvioi- 22955: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- daan 173 000 000 mk ja sairausvakuutuslain 22956: tykseen liittyvän esityksen laiksi maatalous- mukaisen omavastuuajan päivärahojen kustan- 22957: yrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttami- nuksiksi 17 000 000 mk. 22958: seksi siten, että bonusjärjestelmää tarkistetaan. Vakuutustapahtumien lukumääräksi vuonna 22959: Esityksen tarkoituksena on työterveyshuollon 1999 arvioidaan noin 8 000. 22960: käytön edistäminen. Esityksen taloudelliset 22961: vaikutukset ovat vähäiset. 1999 määräraha 69 000 000 22962: Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuu- 1998 määräraha 73 500 000 22963: ajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheu- 1997 tilinpäätös 86 367 212 22964: 22965: 22966: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 22967: 22968: S e l v i t y s o s a : Rintamaveteraanien ja heidän omaistensa toimeentuloturvaa ja terveyden- 22969: huoltoa käsitellään luvuissa 33.21 ja 22. Luvun 33.21 momenteilta maksetaan toimeentuloturva- 22970: etuudet ja luvun 33.22 momenteilta maksetaan muun muassa sotainvalideille ja heidän omaisil- 22971: leen korvauksia sekä korvataan ja maksetaan rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntou- 22972: tuksesta aiheutuvia menoja ja rahoitetaan sotainvalidien sairaskotien ja kuntoutus- ja 22973: hoitolaitosten ylläpitoa. 22974: 22975: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (ar- 22976: (arviomääräraha) viomääräraha) 22977: Momentille myönnetään 778 000 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk. 22978: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 22979: lain (11911977) nojalla suoritettavien eläkkei- varhaiseläkelain ( 13/1982) nojalla suoritettavi- 22980: den, eläkkeensaajien asumistukilain (591/ en varhaiseläkkeiden maksamiseen. 22981: 1978) nojalla rintamasotilaseläkkeisiin suori- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 22982: tettavien asumistukien sekä ulkomaille mak- sa on otettu huomioon eläkekannan pienene- 22983: settavasta rintamatisästä annetun lain (988/ minen. 22984: 1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen. 22985: Se l v i t y s osa : Rintamalisän saajia arvi- 1999 määräraha 100 000 22986: oidaan olevan vuoden 1999lopussa 160 000 ja 1998 määräraha 100 000 22987: ylimääräisen rintamalisän saajia 89 000. 1997 tilinpäätös 138 079 22988: 22989: 1999 määräraha 778 000 000 22990: 1998 määräraha 840 000 000 22991: 1997 tilinpäätös 879 480167 22992: 33.22 429 22993: 22994: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 22995: 22996: Selvitysosa : Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja 22997: heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuoksista ja kuntoutuksesta. Lisäk- 22998: si sairaskodeissa toteutettavaan kuntoutukseen ja laitoshuoltoon käytetään Raha-automaattiyh- 22999: distyksen tuottovaroja (luku 33.92). 23000: 23001: Eräitä sotainvalideja ja rintamaveteraaneja koskevia laajuus- 1998 1999 23002: tietoja Arvio Arvio 23003: Sotainvalidien määrä 29200 24500 23004: Sotilasinvalidien määrä 3 200 3 100 23005: Rintamaveteraanien määrä 144 000 132 000 23006: Sotainvalidien omaisten määrä(= huoltoeläkkeensaa- 23007: jat) 19 100 18 400 23008: Sotainvalidien puolisoiden ja leskien määrä 11 200 10500 23009: Rintama-avustusta saavien määrä 640 550 23010: Sotainvalidien laitosten, hoitopaikkojen ja -päivien lu- 23011: kumäärä 23012: - hoitopaikkoja 1 573 1 573 23013: - laitoshoitopäiviä 282 500 284 000 23014: - laitoskuntoutuspäiviä 168 200 167 500 23015: 23016: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- (55.) Valtion korvaus sotainvalidien laitos- 23017: ha) ten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 23018: Momentille myönnetään 1 708 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- 23019: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain ha on poistettu talousarviosta. Määrärahatarve 23020: (40411948) ja muiden siihen liittyvien lakien on otettu huomioon momenteilla 33.22.50 ja 23021: nojalla suoritettavien korvausten maksami- 33.92.55. 23022: seen. Määrärahaa saa käyttää myös sotainvali- 23023: dien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustan- 1998 määräraha 100 000 000 23024: nuksiin suoritettavan valtion korvauksen mak- 1997 tilinpäätös 157 023 512 23025: samiseen. 23026: S e l v i t y s o s a : Pääosa sotilas vammakor- 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden 23027: vaoksista muodostuu elinkoroista ja täyden- kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 23028: nyskoroista, sotainvalidien Ieskilie ja lapsille Momentille myönnetään 13 500 000 mk. 23029: maksettavista huoltoeläkkeistä sekä sairaan- Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puoli- 23030: hoito- ja kuntoutuskustannuksista. soiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoita- 23031: Elinkoron ja huoltoeläkkeiden saajia arvioi- neiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi- 23032: daan vuoden 1999 lopussa olevan 45 400, jois- mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja ter- 23033: ta elinkoron saajia on 27 500. veysministeriön vahvistamien perusteiden 23034: mukaan. 23035: 1999 määräraha 1 708 000 000 S e l v i t y s o s a : Kuntootettavien määrän 23036: 1998 määräraha 1 720 000 000 arvioidaan vuonna 1999 olevan 1 600,josta so- 23037: 1997 tilinpäätös 1 698 920 678 taleskien osuus on 400. Kuntootusjakson pi- 23038: tuus on 2-3 viikkoa kuntootettavaa kohti. 23039: 430 33.23 23040: 23041: Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun- 1999 määräraha 1400 000 23042: toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen 1998 määräraha 1 600 000 23043: kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun- 1997 tilinpäätös 1 500 000 23044: toutuspalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista. 23045: 23046: 1999 määräraha 13 500 000 23047: 1998 määräraha 13 100 000 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 23048: 1997 tilinpäätös 12100 000 tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 23049: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 23050: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 23051: vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärä- kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no- 23052: raha 2 v) jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe- 23053: Momentille myönnetään 1 400 000 mk. utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 23054: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuk- 23055: ministeriön määräämin perustein rintama- sen tutkimusmenojen maksamiseen. 23056: avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olo- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 23057: suhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvosto- sa on vähennyksenä otettu huomioon 23058: liiton alueella eläville, Suomen puolustusvoi- 190 000 000 mk, joka rahoitetaan Raha-auto- 23059: missa vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneille maattiyhdistyksen tuottovaroista momentilta 23060: ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasoti- 33.92.59. 23061: laille. Rintama-avustusta voidaan myöntää Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun- 23062: myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoi- toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen 23063: sille rintamasotilaille. Määrärahaa saa käyttää kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun- 23064: myös avustusten maksamisesta aiheutuviin toutuspalvelujen laatuun liittyvistä kysymyk- 23065: menoihin. sistä. 23066: S e l v i t y s o s a : Avustuksen piirissä ole- Kuntoutettavien määrän arvioidaan vuonna 23067: via arvioidaan vuonna 1999 olevan 550 henki- 1999 olevan 30 550. 23068: löä. 23069: 1999 määräraha 5 000 000 23070: 1998 määräraha 5 000 000 23071: 1997 tilinpäätös 5 000 000 23072: 23073: 23074: 23. Muu sodista kärsineiden turva 23075: 23076: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveyden- 23077: huoltoon (arviomääräraha) huollon laitoksiin sijoitettujen sotasiirtolaisten 23078: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. määrä vähenee ja sen arvioidaan vuonna 1999 23079: Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh- olevan 140. 23080: teiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/ Määräraha jakautuu sekä korvausennakoi- 23081: 1940) 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan val- den että loppuerien maksamiseen. 23082: tion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrä- 23083: rahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista 1999 määräraha 21 000 000 23084: eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huoliet- 1998 määräraha 22 000 000 23085: tavien huolto- ja hoitokustannusten korvaami- 1997 tilinpäätös 22 052 552 23086: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 23087: 33.28 431 23088: 23089: 28. Muu toimeentuloturva 23090: 23091: Se l v i t y s osa : Muu toimeentuloturva muodostuu sotilas avustuksesta. Sotilasavustusta 23092: maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen 23093: omaiselle edellyttäen, että tämä on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava 23094: avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta. 23095: Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät 23096: maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta 23097: asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin menoihin. 23098: Sotilasavustus on saajalleen verovapaa etuus. Sotilasavustuksen menot maksetaan kokonaisuu- 23099: dessaan valtion varoista. 23100: 23101: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) Se l v i t y s o s a : Sotilasavustuksen piirissä 23102: Momentille myönnetään 63 700 000 mk. arvioidaan vuonna 1999 olevan noin 14 500 23103: Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain henkilöä. 23104: (781/1993) mukaisten sotilasavustusten mak- 23105: samiseen. 1999 määräraha 63 700000 23106: 1998 määräraha 60 000 000 23107: 1997 tilinpäätös 58 850 000 23108: 23109: 23110: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 23111: 23112: Se l v i t y s osa : Luvun momentit 30 ja 31 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- 23113: lusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Näiden momenttien osalta on 23114: oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. 23115: Ehkäisevä toiminta 23116: Tavoitteena on terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja 23117: ympäristöjen luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja elämänlaadun ja elämän- 23118: hallinnan parantaminen. 23119: Erityistä toimintaa vaativia alueita ovat muun muassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoin- 23120: nin edistäminen, terveyserojen vähentäminen, asumisen ja elinympäristön kehittäminen, päihde- 23121: politiikka ja syrjäytymisen ehkäisy. 23122: Ihmisten työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun ylläpitämiseen ja parantamiseen vaikuttavat 23123: keskeisesti mielenterveyden edistäminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy, tapaturmien 23124: torjunta sekä terveellisten elämäntapojen tukeminen. 23125: Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan hyvinvointipoliittinen ohjelma 23126: yhteistyössä eri hallintokun tien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. 23127: Ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytykset terveysvalvonnan toimeenpanemiseksi tur- 23128: vataan erityisesti asuntojen kosteus- ja homevaurioiden tutkimisessa. 23129: Sosiaali- ja terveyspalvelut 23130: Tavoitteena on palvelujen kattavuuden sekä perustoimeentulon ja peruspalvelujen turvaami- 23131: nen. 23132: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta ja taloudellisuutta tehostetaan lisäämällä avohuoltoa 23133: ja yhteensovittamalla toimintoja. 23134: 23135: 23136: 16 380149M 23137: 432 33.32 23138: 23139: Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyö- 23140: hön, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen sekä sosiaalityöhön. 23141: Lähipalveluja kehittämällä toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä alueellista toimin- 23142: taa. Samalla lisätään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. 23143: 23144: Kuntienjärjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja 23145: Arvio Arvio 23146: 1998 1999 23147: Kunnallinen toimeentuloturva 23148: - Toimeentulotuki, kotitalouksien määrä 315 000 300 000 23149: - Toimeentulotuki, saajien määrä 548 000 522 000 23150: -Ehkäisevä toimeentulotuki, saajien määrä 22000 27 000 23151: - Elatustuki, saajien määrä 108 000 109 000 23152: Sosiaalipalvelut 23153: -Lasten päivähoito, paikkojen määrä 219 000 214 000 23154: - Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin 75 000 74 000 23155: - Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin 8 000 8 000 23156: - Kodinhoitoapu, kotitalouksien määrä 133 000 135 000 23157: -Tukipalvelut, saajien määrä 125 000 125 000 23158: - Vanhainkodit, paikkojen määrä 23 000 23 000 23159: - Omaishoidontuki, saajien määrä 22000 22000 23160: -Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 16000 16000 23161: - Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 6000 6 300 23162: - Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 3 000 3 000 23163: Kansanterveystyö 23164: - Sairaansijojen määrä 23 400 23 400 23165: - Avohoitokäynnit lääkärillä (milj.) 10,8 10,9 23166: -Terveyden- ja sairaanhoitaja, käyntien määrä (milj.) 11,6 11,7 23167: - Hammashuolto, käyntien määrä (milj.) 5,3 5,4 23168: -Valvottu kotisairaanhoito, käyntien määrä (milj.) 3,6 3,7 23169: Erikoissairaanhoito 23170: - Sairaansijojen määrä 22000 21500 23171: - Hoitopäivien määrä (milj.) 6,4 6,2 23172: -Hoitojaksojen määrä (milj.) 1,0 1,1 23173: - Keskimääräinen hoitojakso (päiviä) 6,4 5,6 23174: - Avohoitokäyntien määrä (milj.) 6,0 6,0 23175: 23176: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten 23177: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärä- maksamiseen. 23178: raha) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 23179: Momentille myönnetään 12 750 000 000 sa on vähennyksenä otettu huomioon 23180: mk. 150 000 000 mk terveydenhuollon rakenteiden 23181: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja ja organisaatioiden uudistamisen johdosta. 23182: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 23183: ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta otettu huomioon 13 000 000 mk toimeentulo- 23184: annetun lain (73311992) ja sen nojalla annetus- tukilain 1.3.1998 voimaantulon yhteydessä 23185: sa valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväk- toimeentulotuen perusteisiin tehtyjen tarkis- 23186: syttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien tusten johdosta. 23187: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 23188: otettu huomioon 287 000 000 mk vuonna 1998 23189: 33.32 433 23190: 23191: toteutetun asumistuen ja toimeentulotuen yh- Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuute- 23192: teensovittamisen ja toimeentulotuen tarkistus- na. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa 23193: ten kunnan toimeentulotukimenoja vähentävän otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeri- 23194: vaikutuksen johdosta. Vähennys otetaan huo- ön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista 23195: mioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tasauksista. 23196: käyttökustannusten valtionosuudessa korotta- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 23197: malla sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal- määritellään kunnan asukasluvun, ikäraken- 23198: lisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omara- teen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien 23199: hoitusosuutta 102 markalla kutakin kunnan osuuden, työttömyysasteen ja työttömien luku- 23200: asukasta kohti. määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta las- 23201: Eräiden lääkkeiden korvauskäytännön muut- kettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset 23202: tamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on laskennalliset kustannukset kunnan asukasta 23203: vähennyksenä otettu huomioon 40 000 000 mk kohti vuonna 1999 seuraavat: 23204: poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon las- 23205: kennallisiin kustannuksiin perustuvasta kun- 0 - 6-vuotiaat 24 153 23206: nan omarahoitusosuudesta kutakin kunnan 7 - 64-vuotiaat 1 531 23207: asukasta kohden vuonna 1998 tehty kahdeksan 65- 74-vuotiaat 2959 23208: 75 - 84-vuotiaat 16 441 23209: markan vähennys. 23210: 85 vuotta täyttäneet 45 949 23211: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 23212: tykseen liittyvän esityksen laiksi erikoissai- Työttömien lukumäärän mukaan määräyty- 23213: raanhoitolain (1062/1989) muuttamisesta vät laskennalliset kustannukset kunnan työtön- 23214: 1.1.1999 lukien siten, että kunta saa valita va- tä kohden ovat 2 052 mk ja työttömyysasteen 23215: paasti sairaanhoitopiirin. mukaan määräytyvät laskennalliset kustannuk- 23216: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä set kunnan asukasta kohden 187 mk vuonna 23217: otettu huomioon 5 000 000 mk siirtona mo- 1999. 23218: menteille 29.40.21 ja 30 johtuen koulukotien Terveydenhuollon laskennalliset kustannuk- 23219: perusopetuksen siirtämisestä opetusministeri- set määritellään kunnan asukasluvun, ikära- 23220: ön hallinnonalan ohjaukseen ja rahoitettavaksi. kenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. 23221: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terve- 23222: otettu huomioon 330 000 000 mk kustannusta- ydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset 23223: son nousun johdosta. kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 23224: Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrära- 1999 seuraavat: 23225: han mitoituksessa on sosiaali- ja terveysminis- 23226: teriön osuutena otettu huomioon 0- 6-vuotiaat 2 763 23227: 1 615 000 000 mk verotuloihin perustuvana 7 - 64-vuotiaat 3 085 23228: valtionosuuksien tasauslisänä ja 100 000 000 65 - 74-vuotiaat 7 414 23229: mk kuntien valtionosuuslainsäädännön muut- 75 - 84-vuotiaat 13 978 23230: tamiseen liittyvänä siirtymätasauslisänä sekä 85 vuotta täyttäneet 23 613 23231: 1 985 000 000 mk verotuloihin perustuvana 23232: valtionosuuksien tasausvähennyksenä ja Sairastavuuden mukaan määräytyvät lasken- 23233: 21 000 000 mk kuntien valtionosuuslainsää- nalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 23234: dännön muuttamiseen liittyvänä siirtymätasa- ovat 1 389 mk vuonna 1999. 23235: usvähennyksenä. Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin 23236: Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan- voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin. 23237: nusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon Kunnan omarahoitusosuus on 8 397 mk kun- 23238: ja terveydenhuollon laskennallisten kustannus- nan asukasta kohden vuonna 1999. 23239: ten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. 23240: 434 33.32 23241: 23242: 1999 määräraha 12 750 000 000 32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain 23243: 1998 määräraha 12 864 700 000 mukaiseen tutkimustoimintaan (arviomäärära- 23244: 1997 tilinpäätös 13 556 633 261 ha) 23245: Momentille myönnetään 260 000 000 mk. 23246: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terve- Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- 23247: yspalvelujen perustamiskustannuksiin (arvio- lain (1062/1989) 47 §:n mukaisen tutkimustoi- 23248: määräraha) minnan valtion korvauksen maksamiseen. 23249: Momentille myönnetään 260 000 000 mk. S e l v i t y s o s a : Sairaanhoitopiirin kunta- 23250: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja yhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala, 23251: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve- suoritetaan valtion varoista laskennallisin pe- 23252: ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta rustein korvausta terveystieteellisestä tutki- 23253: annetun lain ja sen nojalla annetun valtakun- mustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. 23254: nallisen suunnitelman mukaisiin sosiaali- ja Korvaus on tarkoitettu myös yliopistosairaalan 23255: terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suo- erityisvastuualueen muiden terveydenhuollon 23256: ritettavan valtionosuuden maksamiseen. yksiköiden tutkimustoiminnan tukemiseen. 23257: Vuonna 1999 saadaan vahvistaa kokonais- 23258: kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan 1999 määräraha 260 000 000 23259: määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 1998 määräraha 360 000 000 23260: 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita si- 1997 tilinpäätös 359 999 300 23261: ten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat 23262: enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi- 23263: 520 000 000 mk. köille lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin 23264: Se l v i t y s osa : Kunnille ja kuntayhtymil- kustannuksiin (arviomääräraha) 23265: le suoritetaan perustamishankkeiden kustan- Momentille myönnetään 380 000 000 mk. 23266: nuksiin valtionosuutta 25-50 % vahvistetuista Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito- 23267: kustannuksista. Keskimääräinen valtionosuus lain (1062/1989) 47 ja 47 a §:n mukaisen val- 23268: on 42 % kustannuksista. tion korvauksen maksamiseen lääkärikoulu- 23269: Vuonna 1999 perustamishankkeena vahvis- tukseen. 23270: tetaan toteutettavaksi vain pieniä hankkeita. Selvitysosa: Terveydenhuollon toi- 23271: Pieniä hankkeita ovat kokonaiskustannuksil- mintayksikölle, joka antaa lääkärin peruskou- 23272: taan 2 000 000-25 000 000 markan määräiset lutusta, perusterveydenhuollon lisäkoulutusta 23273: perustamishankkeet. tai erikoislääkärikoulutusta, suoritetaan val- 23274: Vuonna 1999 vahvistettavista perustamis- tion varoista laskennallinen korvaus koulutuk- 23275: hankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja val- sen aiheuttamiin kustannuksiin. 23276: tiolle 140 000 000 mk vuonna 1999, 23277: 74 000 000 mk vuonna 2000 ja 2 000 000 mk 1999 määräraha 380 000 000 23278: vuonna 2001. Vuosina 1996-1998 vahviste- 1998 määräraha 390 000 000 23279: tuista perustamishankkeista arvioidaan aiheu- 1997 tilinpäätös 353 483 602 23280: tuvan menoja valtiolle 120 000 000 mk vuon- 23281: na 1999, 9 000 000 mk vuonna 2000 ja 23282: 1 000 000 mk vuonna 2001. 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki- 23283: muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutu- 23284: 1999 määräraha 260 000 000 viin kustannuksiin (arviomääräraha) 23285: 1998 määräraha 385 000 000 Momentille myönnetään 14 000 000 mk. 23286: 1997 tilinpäätös 415 208 925 Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain 23287: (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korva- 23288: usten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 23289: 33.32 435 23290: 23291: myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopi- 1999 määräraha 7 700000 23292: muksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja 1998 määräraha 11 700 000 23293: kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutu- 1997 tilinpäätös 22 933 726 23294: viin kustannuksiin suoritettavan valtion korva- 23295: uksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosi- 23296: käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopi- 23297: aali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökus- 23298: muksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen 23299: tannuksiin (arvio määräraha) 23300: kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kun- 23301: tayhtymille. Momentille myönnetään 1 000 000 mk. 23302: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja 23303: sa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kus- terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön- 23304: tannuksiin maksettavina korvauksina otettu suojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) 23305: huomioon 12 000 000 mk ja potilassiirroista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- 23306: aiheutuvien kustannusten korvauksina lusta ja valtionosuudesta annetun lain (6771 23307: 2 000 000 mk, josta 400 000 mk on kertaluon- 1982, SVOL) ja sosiaali- ja terveydenhuollon 23308: teisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 23309: (73311992) nojalla kunnille ennen vuotta 1993 23310: 1999 määräraha 14 000 000 aiheutuneisiin toimeentuloturvan kustannuk- 23311: siin, lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi- 23312: 1998 määräraha 16 600 000 23313: seen sekä osittaisen lasten kotihoidon tuen 23314: 1997 tilinpäätös 11 826 591 maksamiseen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen 23315: sekä ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus- 23316: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terve- tannuksiin suoritettavan valtionosuuden mak- 23317: yspalveluhankkeiden kustannuksiin (arvio- samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ympä- 23318: määräraha) ristönsuojelun hallinnon käyttökustannuksiin 23319: Momentille myönnetään 7 700 000 mk. vuotta 1990 aikaisemmilta vuosilta suoritetta- 23320: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja vien valtionosuuksien loppuerien maksami- 23321: terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta seen. 23322: annetun lain (1113/1985) nojalla pääkaupunki- Se 1v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- 23323: seudun kunnille hankkeiden kustannuksiin nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 23324: suoritettavan valtionavustuksen ja koron mak- laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- 23325: samiseen. lusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/ 23326: Se 1v i t y s osa : Kunnille suoritetaan 1992) muuttamisesta siten, että ennen vuotta 23327: vuonna 1989 hyväksyttyjen hankkeiden kus- 1993 aiheutuneiden sosiaali- ja terveydenhuol- 23328: tannuksiin valtionavustusta 29-66 % kustan- lon käyttökustannusten vuosille 1993-1997 23329: nuksista ja aikaisempina vuosina hyväksytty- jaksotettujen loppuerien vuodelle 1999 siirret- 23330: jen hankkeiden kustannuksiin 31-64 % kustan- ty erä 66 000 000 mk siirretään maksettavaksi 23331: nuksista. Keskimääräinen valtionavustus on 36 vuonna 2000, mikä on otettu määrärahan mi- 23332: % kustannuksista. toituksessa huomioon. 23333: Maksamattomao valtionavustuksen määräs- Käyttökustannushankkeiden aloittamisval- 23334: tä maksettava korko on Suomen Pankin perus- tuuden nojalla ennen vuotta 1993 aloitetuista 23335: korko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköl- SVOL:n mukaisista käyttökustannushankkeis- 23336: lä. ta arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 23337: Hyväksytyistä ennen vuotta 1990 aloitetuista 300 000 mk vuonna 1999. 23338: hankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja val- 23339: tiolle vuosina 2000-2001 yhteensä 1999 määräraha 1 000 000 23340: 4 500 000 mk. 1998 määräraha 9 000 000 23341: 1997 tilinpäätös 69 461156 23342: 436 33.53 23343: 23344: 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosi- hankkeiden toteuttamisohjelmien muutoksia 23345: aali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamis- siten, että niiden kokonaiskustannusarviot ovat 23346: kustannuksiin (arviomääräraha) yhteensä enintään 10 000 000 mk. 23347: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. S e lv i tyso sa : Perustamiskustannus- 23348: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja hankkeiden aloittamisvaltuuden nojalla ennen 23349: terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön- vuotta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustan- 23350: suojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) nushankkeiden toteuttamisohjelmien muutok- 23351: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- sista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 23352: lusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/ 4 500 000 mk vuonna 1999. Vastaavien valti- 23353: 1982, SVOL) nojalla kunnille ennen vuotta onosuuksien nojalla ennen vuotta 1993 aloite- 23354: 1993 aloitetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuista SVOL:n mukaisista perustamiskustan- 23355: sekä ympäristönsuojelun hallinnon perusta- nushankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja 23356: miskustannushankkeista aiheutuviin kustan- valtiolle 500 000 mk vuonna 1999. 23357: nuksiin suoritettavan valtionosuuden maksa- 23358: miseen. 1999 määräraha 5 000 000 23359: Vuonna 1999 saadaan hyväksyä ennen vuot- 1998 määräraha 6 000 000 23360: ta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustannus- 1997 tilinpäätös 27 711 596 23361: 23362: 23363: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 23364: 23365: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 23366: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon tartuntatau- 23367: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain tien, muun muassa HIV -infektion ja tarttuvien 23368: (763/1994), elintarvikelain (36111995), geeni- maksatulehdusten, ehkäisytyön tehostamistar- 23369: tekniikkalain (377/1995) ja kemikaalilain ve sekä lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön 23370: (7 44/1989) edellyttämästä terveysvalvonnasta, asettamat vaatimukset, joista erityisesti koros- 23371: terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön tuvat lähialueidemme tartuntatautiriskit sekä 23372: jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien Euroopan unionin alueella yhteisesti tehostet- 23373: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- tava tartuntatautien seuranta ja valvonta. 23374: tää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henki- 23375: löstön palkkaamiseen. 1999 määräraha 6 000 000 23376: 1998 määräraha 5 000 000 23377: 1999 määräraha 5 000 000 1997 tilinpäätös 4 924 869 23378: 1998 määräraha 5 000 000 23379: 1997 tilinpäätös 5 000 000 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 23380: ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha 23381: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- 2 v) 23382: ha) Momentille myönnetään 36 950 000 mk. 23383: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses- 23384: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh- ta sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi- 23385: käisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epide- seksi annetun lain (69311976) 27 §:ssä tarkoi- 23386: mioiden selvittämisen ja seurannan sekä näi- tetusta toiminnasta ja raittiustyölain (828/ 23387: den edellyttämän kansainvälisen yhteistyön ai- 1982) 10 §:n 1 kohdan nojalla päihteiden käy- 23388: heuttamien menojen maksamiseen. töstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar- 23389: koittavasta toiminnasta aiheutuvien menojen 23390: 33.57 437 23391: 23392: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää van laatu kehittyy terveyttä edistävään suun- 23393: alkoholitiedotuksesta ja -valistuksesta aiheutu- taan. Lasten ja nuorten ravitsemuksen laatua 23394: viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää lyhytai- parannetaan päiväkoti- ja kouluruokailua ke- 23395: kaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökunnan hittämällä. 23396: palkkaamiseen. Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauk- 23397: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveysminis- sien ehkäisy 23398: teriö on alustavasti asettanut terveyden edistä- Tavoitteena on kehittää tietojärjestelmiä ja 23399: miselle ja tupakoinnin ja päihteiden käytön vä- toimivia organisatorisia rakenteita koti- ja va- 23400: hentämiselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle paa-ajan tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelin- 23401: 1999: sairauksien torjuntaan. Toiminnan tuloksena 23402: Terveyden edistämisen rakenteiden vahvis- näistä aiheutuva työkyvyttömyys vähenee. 23403: taminen Mielenterveyden edistäminen 23404: Tavoitteena on voimavarojen käytön tehos- Tavoitteena on kehittää käytännöllisiä toi- 23405: taminen ja toimintojen kehittäminen kokoa- mintamalleja ehkäisevän mielenterveystyön 23406: malla valtionhallinnon, kuntien ja järjestöjen alueella. Toiminnalla pyritään tukemaan lasten 23407: toimintoja kehittämällä informaatiojärjestel- ja nuorten mielenterveyttä ja syrjäytymisvaa- 23408: miä ja laadunhallintaa sekä edistämällä osaa- rassa olevien omatoimista terveyden edistä- 23409: miskeskusten syntyä. mistä sekä vähentämään masennusta ja itse- 23410: Tupakoimattomuus murhia. 23411: Tavoitteena on nuorten tupakoinnin aloitta- Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 23412: misen ehkäisy, tupakansavulle altistumisen vä- annetun lain 27 §:n 1 momentin valtion tulo- ja 23413: heneminen työpaikoilla, kodeissa ja ravinto- menoarvioon on otettava määräraha, joka vas- 23414: loissa ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen taa vähintään 0,45 % tupakkaveron arvioidusta 23415: yleisesti tupakoivissa väestöryhmissä. vuotuisesta tuotosta. 23416: Päihdehaittojen vähentäminen Vuoden 1999 talousarvion määräraha vastaa 23417: Tavoitteena on nuorten alkoholin humala- 0,75% tupakkaveron arvioidusta tuotosta. 23418: käytön yleistymisen ja alkoholin kokonaisku- Raittiustyölain mukainen määräraha vastaa 50 23419: lutuksen kasvun pysäyttäminen. penniä asukasta kohti laskettuna. 23420: Terveellisen ravitsemuksen edistäminen 23421: Tavoitteena on väestön ravitsemuksen ko- 1999 määräraha 36 950 000 23422: hentuminen siten, että liikapainoisten osuus 1998 määräraha 30 825 000 23423: väestössä vähenee, suolan käyttö edelleen vä- 1997 tilinpäätös 32 850 000 23424: henee, ravintokuitujen käyttö lisääntyy ja ras- 23425: 23426: 23427: 57. Lomatoiminta 23428: 23429: Se l v i t y s osa : Lomatoiminta käsittää maatalousyrittäjän lomituspalvelut ja pienyrittäjän 23430: vuosilomarahan. 23431: Maatalousyrittäjillä on oikeus vuosilomaan ja sijaisapuun. Vuosiloma kuuluu vain karjataloutta 23432: harjoittaville. Sijaisapua voi saada myös kasvinviljelyn harjoittaja. Sijaisapua annetaan maatalo- 23433: usyrittäjälle, joka on sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi estynyt huolehtimasta maatalous- 23434: yrityksen hoitoon kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Vuosiloma on maksuton, mutta sijaisavusta 23435: peritään maksu. Maatalousyrittäjä voi lisäksi tietyin edellytyksin ostaa lomittaja-apua subventoi- 23436: tuun hintaan enintään 100 tuntia vuodessa. 23437: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ter- 23438: veysministeriölle. Kunnat huolehtivat paikallishallinnosta ja lomituspalvelujen järjestämisestä. 23439: 438 33.57 23440: 23441: Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille suoritetaan valtion varoista laskennallinen korva- 23442: us lomituspalvelujen hallintokustannuksiin. 23443: Maatalousyrittäjillä on oikeus valita, käyttääkö hän kunnan järjestämiä palveluja vai järjestää- 23444: kö itse lomituksensa, jolloin hänelle korvataan tästä aiheutuneita kustannuksia. Lomituspalvelu- 23445: jen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille kokonaan valtion varoista. 23446: Vuoden 2000 alusta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle siirtyy vastuu lomituspalvelujen toi- 23447: meenpanosta. Silloin palvelujen paikallishallinnosta vastaavina paikallisyksikköinä toimivat 23448: joko kunnat eläkelaitoksen kanssa tekemiensä toimeksiantosopimusten perusteella tai eläkelai- 23449: toksen omat paikallisyksiköt. 23450: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annettu laki (40811977) on ollut soveltamatta vuodesta 1994. 23451: 23452: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- louslomittajien palkkatarkistusten, lomittajara- 23453: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- kenteen muutoksen ja lomituspäivän keski- 23454: ha) määräisen keston pitenemisen johdosta. Mää- 23455: Momentille myönnetään 796 000 000 mk. rärahan vähennyksenä on otettu huomioon 23456: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 23 100 000 mk maatalousyrittäjien määrän vä- 23457: lomituspalvelulain (123111996) 35 §:ssä tar- henemisen aiheuttamana kustannussäästönä. 23458: koitettuihin lomituspalvelujen käyttökustan- Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuosi- 23459: nuksiin lain 37 §:n nojalla kunnille suoritetta- lomatoimintaan 548 000 000 mk, sijaisaputoi- 23460: van valtion korvauksen maksamiseen. mintaan 206 000 000 mk ja maksulliseen lo- 23461: Se l v i t y s osa : Maatalousyrittäjän vuosi- mittaja-apuun 16 000 000 mk. 23462: loma on 22 päivää. Määrärahasta arvioidaan tarvittavan 23463: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 770 000 000 mk valtion korvausten ennakoi- 23464: otettu huomioon määrärahan oikaisuna den ja 26 000 000 mk valtion korvausten lop- 23465: 132 400 000 mk sekä 10 700 000 mk maata- puerien maksamiseen. 23466: 23467: Arvio Arvio 23468: Maatalousyrittäjien lomituspalvelutoimintojen laajuustietoja 1998 1999 23469: Vuosilomaan oikeutettuja 56500 54 800 23470: Vuosilomapäivien lukumäärä 1130 000 1 096 000 23471: Sijaisavun saajia 17000 16500 23472: Sijaisapupäivien lukumäärä 530000 515 000 23473: Maksullisen lomittaja-avun käyttäjiä 10500 10600 23474: Maksullisten lomittaja-aputuntien lukumäärä 366000 370000 23475: 23476: nojalla pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta ai- 23477: heutuneisiin kustannuksiin suoritettavan val- 23478: 1999 määräraha 796 000 000 tion korvauksen maksamiseen. 23479: 1998 määräraha 676 000000 S e l v i t y s o s a : Pienyrittäjän vuosiloma- 23480: 1997 tilinpäätös 814 953 318 rahasta annettua lakia ei sovelleta vuosina 23481: 1994-1999. Määrärahaa käytetään vuosiloma- 23482: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilo- toiminnasta ennen 1.4.1994 aiheutuneiden 23483: kustannusten loppuerien maksamiseen. 23484: majärjestelmän kustannuksiin (arviomäärära- 23485: ha) 100 000 23486: 1999 määräraha 23487: Momentille myönnetään 100 000 mk. 100 000 23488: 1998 määräraha 23489: Määrärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuosi- 23490: lomarahasta annetun lain (40811977) 12 §:n 1997 tilinpäätös 23491: 33.92 439 23492: 23493: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien elä- sen ja 78 500 000 mk kuntien lomituspalvelu- 23494: kelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien jen hallinnon kustannuksiin. 23495: lomituspalvelujen hallintomenoihin (arvio- 23496: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinnon ja hen- 23497: määräraha) kilöstön laajuustietoja 23498: Momentille myönnetään 86 000 000 mk. 23499: Arvio Arvio 23500: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 1998 1999 23501: lomituspalvelulain (123111996) 31 ja 32 §:n 23502: Koko- ja osapäiväisiä toimi- 23503: nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja 23504: henkilöitä Maatalousyrittäjien 23505: kunnille lomituspalvelujen hallinnon järjestä- eläkelaitoksessa 7 7 23506: misestä aiheutuviin kustannuksiin suoritetta- Paikallisyksiköitä lomituspal- 23507: van valtion korvauksen maksamiseen. velujen toteutuksessa 350 330 23508: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Kokopäiväisiä virkoja kunnis- 23509: sa on vähennyksenä otettu huomioon sa 120 120 23510: 4 000 000 mk paikallisyksiköiden yhteistoi- Osapäiväisiä virkoja kunnissa 230 210 23511: minta-alueiden lisääntymisen ja hallinnon te- Johtavia lomittajia 320 320 23512: hostumisen aiheuttamana kustannussäästönä. Vakinaisia lomittajia kunnissa 4 300 4 200 23513: Määrärahasta arvioidaan käytettävän 23514: 7 500 000 mk Maatalousyrittäjien eläkelaitok- 23515: 1999 määräraha 86 000 000 23516: 1998 määräraha 90 000 000 23517: 1997 tilinpäätös 91 737 710 23518: 23519: 23520: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 23521: 23522: Selvitysosa: Raha-automaattiasetuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentin mukaisesti valtion 23523: talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan Raha-automaattiyhdis- 23524: tyksen puhtaasta tuotosta asianomaisena varainhoitovuonna avustuksina jaettavaa määrää. Raha- 23525: automaattiyhdistyksen tehtyä sille toimitettujen hakemusten pohjalta jakoehdotuksensa valtio- 23526: neuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystäjakaa määrärahan avustuksina asetuksessa tar- 23527: kemmin mainituille oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. 23528: Raha-automaattiyhdistyksen tuotostajaettiin vuonna 1998 avustuksia 1 545 milj. mk yleishyö- 23529: dyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Näistä avus- 23530: tuksista myönnettiin 240 milj. mk sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin ja 1 305 milj. 23531: mk kansalaisjärjestötoimintaan ja palvelutuotantoon sekä peruskorjausohjelmaan. Kun lisäksi 23532: osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 185 milj. mk rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan 23533: menoihin ja 5 milj. mk eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, 23534: oli Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 1 735 milj. mk. Vuoden 1997 tuottoajäi 23535: myöhemmin käytettäväksi noin 168 milj. mk. 23536: Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 1999 yhteensä 1 850 milj. mk. 23537: Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 1 315 milj. mk momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan 23538: Valtionkonttorin käyttöön 340 milj. mk sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, 190 23539: milj. mk rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 5 milj. mk eräiden sotiin liittyneissä tehtävissä pal- 23540: velleiden kuntoutukseen. Vuoden 1998 tuottoajäisi myöhemmin käytettäväksi noin 125 milj. mk. 23541: 440 33.92 23542: 23543: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terve- misuutta kannustaen. Toiminnassa korostetaan 23544: yden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tavoite- ja päämäärätietoisuutta. 23545: Momentille myönnetään 1 315 000 000 mk. Kokeilu- ja kehittämishankkeilla ehkäistään 23546: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase- syrjäytymistä ja muita hyvinvointia uhkaavia 23547: tuksen (67611967) 29 §:n 1 momentissa mai- tekijöitä sekä huono-osaisuutta. Terveyttä 23548: nittuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää edistävää toimintaa ja merkittävimpien kan- 23549: myös avustuksen maksamiseen näkövammais- sansairauksien sekä tapaturmien ehkäisyä tue- 23550: ten kirjaston käyttöön tarkoitettujen toimitilo- taan. 23551: jen perustamiskustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut 23552: S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken- 23553: muutettu kiinteäksi määrärahaksi. teen muuttamista avohuoltopainotteiseksi jat- 23554: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- ketaan. Myös välimuotoisia palveluja tuetaan. 23555: tykseen liittyvän esityksen laiksi näkövam- Järjestöpalveluin tuetaan kansalaisten itsenäis- 23556: maisten kirjastosta annetun lain (638/1996) tä selviytymistä. 23557: muuttamisesta siten, että momentin määrära- Palvelu- ja tukiasuminen 23558: haa saa käyttää kirjastolle vuokrattavaksi tar- Tarpeellisten palvelu- ja tukiasuntohankkei- 23559: koitettujen toimitilojen perustamiskustannuk- den käynnistämistä tuetaan. Samoin tuetaan 23560: siin. erilaisia asumisen tukiratkaisuja ja omaistoi- 23561: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä mintaa. 23562: otettu huomioon 240 000 000 mk siirtona mo- 23563: mentille 33.92.55. 1999 määräraha 1 315 000 000 23564: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 1998 määräraha 1 545 000 000 23565: 1997 tilinpäätös 1 514 376 000 23566: Milj. mk 23567: Perinteiseen kansalaisjärjestötoimin- 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten 23568: taan ja palvelutuotantoon sekä eräi- käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 23569: siin Raha-automaattiyhdistyksen Momentille myönnetään 340 000 000 mk. 23570: rahoitettavaksi siirtyneisiin aiemmin Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun- 23571: valtion maksamiin avustuksiin 1 105 23572: Syrjäytymisen ehkäisemisohjelman 23573: toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin 23574: jatkamiseen 60 suoritettavan valtion korvauksen maksami- 23575: Julkisten rakennusten peruskorjaus- seen. 23576: ohjelman toteuttamiseen 100 Se l v i t y s o s a : Sotainvalidien laitosten 23577: Näkövammaisten palvelukeskus- perustamiskustannukset sekä niistä vuonna 23578: hankkeeseen 40 1999 aiheutuvat lainojen lyhennykset ja korot 23579: Veteraanikuntoutuksen kehittämis- rahoitetaan ylläpitäjäyhteisöjen pääsääntöises- 23580: projektiin (1997-1999) 10 ti 10 prosentin omavastuuta lukuunottamatta 23581: Yhteensä 1 315 Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön- 23582: nettävillä avustuksilla. 23583: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti Hallitus on antanut eduskunnalle talousar- 23584: sopinut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa vioesitykseen liittyvän esityksen sotilasvam- 23585: seuraavista tulostavoitteista avustustoiminnal- malain muuttamiseksi siten, että siihen lisätään 23586: le vuodelle 1999: säännös Raha-automaattiyhdistyksen tuoton 23587: Kansalaisjärjestötoiminta käytöstä sotainvalidien laitoshuollosta ja kun- 23588: Yleisavustuksilla turvataan järjestöjen kes- toutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. 23589: keisimmät tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja Sotainvalidien laitosten hoitopaikkoja arvi- 23590: kehittämispalvelut vapaaehtoisuutta ja omatoi- oidaan olevan yhteensä 1 573 ja sotainvalidien 23591: ja heidän aviopuolisoiden kesken jaettuja hoi- 23592: 33.99 441 23593: 23594: topäiviä yhteensä 463 600. Tarjouskilpailulla kustannukset ovat samaa tasoa veteraanikun- 23595: pyritään hillitsemään laitosten hoitopäivä- ja toutuksen kanssa. Kuntoutettavien määrän ar- 23596: hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huoleh- vioidaan olevan vuonna 1999 750 henkilöä. 23597: timaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen 23598: laatuun liittyvistä tavoitteista. Korvaus käyttö- 1999 määräraha 5 000 000 23599: kustannuksiin suoritetaanhoitopäivä-ja hoito- 1998 määräraha 5 000 000 23600: käyntikertahinnoista tehtävän sopimuksen pe- 23601: rusteella. 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan 23602: Määrärahasta 240 000 000 mk on siirtoa mo- menot (siirtomääräraha 2 v) 23603: mentilta 33.92.50 ja 100 000 000 mk on aikai- Momentille myönnetään 190 000 000 mk. 23604: semmin maksettu momentilta 33.22.(55). Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien 23605: kuntoutuksesta annetun lain (118411988) no- 23606: 1999 määräraha 340 000000 jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe- 23607: utuvien menojen maksamiseen. 23608: 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirto- Se l v i t y s o s a : Määräraha vähentää vas- 23609: määräraha 2 v) taavasti määrärahan tarvetta momentilta 23610: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 33.22.59. Tämän vuoksi kuntoutustoimintaa 23611: Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen so- kehitetään ja uusia toimintamalleja kokeillaan 23612: tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou- momentilta 33.92.50 myönnettävillä avustuk- 23613: tuksesta annetun lain (103911997) nojalla kun- silla. 23614: toutuksesta aiheutuvien menojen maksami- 23615: seen. 1999 määräraha 190 000 000 23616: S e l v i t y s o s a : Kuntoutusta järjestetään 1998 määräraha 185 000 000 23617: laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti sa- 1997 tilinpäätös 165 000 000 23618: moissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa kuin ve- 23619: teraanikuntoutustakin. Kuntoutuksen laatu ja 23620: 23621: 23622: (99.) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot 23623: 23624: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu menoarviosta. 23625: 23626: (67.) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksu- 23627: osuudet (arviomääräraha) 23628: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 23629: mentiksi 33.01.67. 23630: 442 23631: 23632: 23633: 23634: 23635: Pääluokka 34 23636: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 23637: 23638: 23639: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 23640: 4 190 henkilötyövuotta. 23641: Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä. Tä- 23642: män perustehtävän toteuttamiseksi työhallinnon avaintulosalueiksi on määritelty työnvälitys, 23643: työvoimavarojen kehittäminen, työvoiman kysynnän vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä 23644: työorganisaatioiden ja niiden henkilöstön kehittäminen. Toiminnan tuloksellisuutta ja laatua 23645: avaintulosalueilla tuetaan tukitulosalueella ''Työhallinnon toimivuuden kehittäminen". 23646: Työhallinnon strategiset linjaukset on johdettu toimintaympäristön ongelmista ja muutossuun- 23647: nista, joihin hallinto voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Nämä strategiset linjaukset ja tavoitteet 23648: ovat: 23649: -huolehditaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta ja parannetaan työnhakijoiden työl- 23650: listymistä yleisille työmarkkinoille 23651: - alennetaan pitkäaikaistyöttömyyttä, torjutaan syrjäytymistä sekä edistetään maahanmuutta- 23652: jien kotoutumista 23653: - asetetaan tavoitteeksi työllisyysasteen kohoaminen jokaisen TE-keskuksen alueella 23654: - vahvistetaan työyhteisöihin kohdistuvaa kehittämistoimintaa tavoitteena parantaa tuloksel- 23655: lisuutta, työelämän laatuaja työllisyyttä sekä ikääntyneiden asemaa työelämässä 23656: - parannetaan työhallinnon organisaation toimivuutta, selkeyttämällä ministeriön ja aluehal- 23657: linnon ohjaussuhteita sekä vahvistamalla laatutyötä kaikilla organisaatiotasoilla. 23658: EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman 23659: osana työhallinto toteuttaa kolmea yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, jotka täsmentyvät 23660: tulostavoitteiksi työhallinnon tulosohjausprosessissa. 23661: - Kaikille työvoimatoimistoihin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneille tarjotaan uusi 23662: mahdollisuus kiinnittyä työmarkkinoille laatimalla heille henkilökohtainen työllistyvyys- ja 23663: työnhakusuunnitelma ennen kuuden kuukauden työttömyyttä. Tähän järjestelmään siirrytään vai- 23664: heittain vuosina 1998-1999. 23665: - Kaikille ammattitaidottomille nuorille työttömille tarjotaan yhdessä muiden hallinnonalojen 23666: kanssa mahdollisuus osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen, johon heillä on samalla velvol- 23667: lisuus saadakseen oikeuden työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen. 23668: - Työttömille tarjottavassa koulutuksessa ja muissa vastaavissa toimenpiteissä on edelleen 23669: vuonna 1999 vähintään 20 prosenttia työttömistä työnhakijoista. 23670: Henkilöstömäärän jakautumista ja henkilöstöresurssien kohdentamista aluehallinnossa arvioi- 23671: daan kuormittavuusmittareiden perusteella. Henkilöstö- ja esimiesbarometrien antamia tietoja 23672: käytetään työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä. Henkilöstön työkunnosta ja työyhteisöjen 23673: toimintakyvystä huolehditaan koulutuksellisin ja muin henkilöstöhallinnollisin toimenpitein. 23674: 34. 443 23675: 23676: Työn ja työprosessien toimivuuden kehittämisen painopistealueina ovat laatumenetelmien laaja 23677: käyttöönotto ja laatutyökoulutus. 23678: Työttömien kokonaislukumäärä sekä käytössä olevat resurssit suhteessa työttömien lukumää- 23679: rään ovat kehittyneet seuraavasti: 23680: 23681: 1996 1997 1998 1999 23682: toteuma toteuma arvio arviotrAE 23683: Työttömät työnhakijat (keskimäärin 23684: kk:ssa) 447 987 410000 375 000 335 000 23685: Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), 23686: milj. mk 13 881 13 151 12 659 10339 23687: TyövoimapoL resurssit (ml. ESR) suh- 23688: teessa työttömien lkm, mk 30985 32075 33 757 30 863 23689: 23690: 23691: Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet ovat seuraa- 23692: vat: 23693: 1999 23694: 1997 1998 alustava 23695: toteuma tavoite tavoite 23696: Työpaikan täyttyminen sovittuun alkamispäivään mennessä 23697: (%) 94 90 94 23698: Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä enintään (keskimäärin 23699: kk:ssa) 125 700 118 150 107 000 23700: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: 23701: - työttömänä 3 kk työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jäl- 23702: keen enintään (%) 47 45 40 23703: - työttömänä 3 kk tukityön jälkeen enintään (%) 51 55 47 23704: - työttömänä 3 kk työmarkkinatuen työharjoittelun jälkeen 23705: enintään (%) 30 30 1) 30 23706: l) Arvio 23707: 23708: 23709: 23710: 23711: Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto: 23712: 2000 2001 2002 2003 23713: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 23714: 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheu- 23715: tuvat menot 29 0 0 0 23716: 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 651 190 1 0 23717: Yhteensä 680 190 1 0 23718: 444 34.01 23719: 23720: 23721: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 23722: V. 1997 V. 1998 V. 1999 23723: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 23724: 1000mk lOOOmk lOOOmk ±1000mk ±% 23725: 01. Työhallinto 165 138 166 620 166 301 319 - 0 23726: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmi- 23727: en toteutus 1 331 525 1 548 200 683 900 - 864 300 - 56 23728: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 11480 642 11 094 816 9 656 866 -1437 950 -13 23729: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 347 318 303 300 306 700 + 3 400 + 1 23730: 99. Työministeriön hallinnonalan muut 23731: menot 134 576 210 753 142 053 68700 - 33 23732: Yhteensä 13 459199 13 323 689 10 955 820 -2 367 869 - 18 23733: 23734: 23735: 23736: 01. Työhallinto 23737: 23738: Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto siirretään 1.3.1999 lukien sosiaali- ja terveysministeriöstä 23739: työministeriöön ja ulkomaalaisvaltuutetun tehtäväkuvaa laajennetaan syrjimättömyyden periaat- 23740: teen toteutumisen valvontaan. 23741: Se l v i t y s o s a : Työministeriön toimintarakennetta uudistetaan siten että alaisen hallinnon 23742: ohjaustehtävät eriytetään ministeriön muista tehtävistä. Politiikkaosasto palvelee keskeisesti val- 23743: tioneuvostoa ja eduskuntaa. Toimeenpano-osasto vastaa alaisen hallinnon ohjauksesta ministeri- 23744: ön asettamien strategisten tulostavoitteiden mukaisesti. Kun nykyinen osastojako poistuu muute- 23745: taan kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen, osastopäälliköiden ja apu- 23746: laisosastopäällikön virkanimikkeet uuteen rakenteeseen sopiviksi. 23747: Työlainsäädäntöä valmistellaan edelleen kolmikantaisesti siten, että se tukee joustavasti paikal- 23748: listason ratkaisuja. Työelämän perusturvaa, osallistumismahdollisuuksia ja yhdenvertaisuutta py- 23749: ritään samalla ylläpitämään. Näitä tavoitteita on asetettu, paitsi vireillä olevalle työsopimuslain 23750: kokonaisuudistukselle myös työelämän tietosuojalainsäädännölle sekä palkkaturvalainsäädän- 23751: nön kokonaisuudistukselle. Työaikalainsäädännön kokeiluhankkeiden ja valmistuvien selvitys- 23752: ten pohjalta luodaan valmiuksia uusille, entistä monipuolisemmille ja terveyttä edistäville työ- 23753: aikaratkaisuille erityisesti ikääntyvien työntekijöiden tarpeita silmällä pitäen. Ikääntyvien työn- 23754: tekijöiden työllistämisedellytyksiä vahvistetaan muutoinkin kansallisen ikäohjelman mukaisin 23755: toimenpitein. 23756: Kansallisen työelämän kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työelämän 23757: laatua suomalaisilla työpaikoilla edistämällä henkilöstön osaamista ja innovatiivisuutta. Ohjelma 23758: käynnisti vuosina 1996-97 yhteensä 162 kehittämishanketta, joissa on mukana 250 toimipaikkaa 23759: ja joiden piirissä on 20 000 henkeä. Vuonna 1998 tavoitteena on käynnistää noin 100 uutta han- 23760: ketta ja tukea jo käynnistyneiden hankkeiden toteuttamista sekä päättyneiden hankkeiden tulos- 23761: ten hyödyntämistä. Vuoden 1999 talousarvioesitykseen ehdotetuna määrärahalla on tarkoitus 23762: käynnistää noin 20 uutta hanketta, tukea meneillään olevan noin 100 hankkeen toteuttaminen 23763: myös vuoden 1999 osalta sekä koota, analysoida ja hyödyntää systemaattisesti päättyvien hank- 23764: keiden tuloksia. 23765: Kansallinen tuottavuusohjelma on tutkimusavusteinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on 23766: parantaa suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuutta ja toiminnan laatua kehittämällä. 23767: 34.01 445 23768: 23769: Tuottavuusohjelman toisessa vaiheessa on mukana 10 projektia, jotka sisältävät kaikkiaan 15 23770: hanketta. Vuoden 1999 talousarvioesitykseen ehdotetuna määrärahalla on tarkoitus varmistaa oh- 23771: jelmaan sisältyvien hankkeiden loppuunsaattaminen ja niiden tulosten levittäminen. 23772: Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on 23773: säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946, 85511996) 23774: ja asetuksessa työneuvostosta (163/1997). Poikkeuslupia koskevat valitus- ja alistusasiat käsitel- 23775: lään kiireellisinä ja ne pyritään ratkaisemaan vähintään kahdessa kuukaudessa. Periaatteellisluon- 23776: teisten lausuntojen ja ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika on alle kuusi kuukautta. 23777: Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen 23778: kurssipaikkana sekä osallistuminen TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen ke- 23779: hittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 1999 toimintamenoilla 7 500 oppilaspäivää ja mak- 23780: sullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. 23781: Tieto-taito -vientiä jatketaan edelleen vuonna 1999. Vienti on vastikkeellista ja perustuu työ- 23782: hallinnon asiantuntemuksen myyntiin. Tarkoitus on laajentaa toimintaa ja kehittää yhteistyömuo- 23783: toja muiden hallinnonalojen kanssa. 23784: 23785: 21. Työministeriön toimintamenot (siirto- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä 23786: määräraha 2 v) otettu huomioon 4 000 000 mk julkisen toi- 23787: Momentille myönnetään nettomäärärahaa minnan tehostamisen johdosta. 23788: 123 000 000 mk. 23789: Menojen ja tulojen erittely: mk 23790: Perustetaan työministeriöön ylijohtajan 23791: (A 31) virka. Viiden osastopäällikön (A 31), Bruttomenot 125 629 000 23792: yhden neuvottelevan virkamiehen (A 31) ja Maksullisen toiminnan erillismenot 1 587 800 23793: yhden apulaisosastopäällikön (A 29) virat Muut toimintamenot 124 041 200 23794: muutetaan nimeltään johtajiksi, entisin palk- Bruttotulot 2 629 000 23795: Maksullisen toiminnan tulot, muut 23796: kausluokin. 2 339 000 23797: suoritteet 23798: Se l v i t y s osa : Ylijohtajan viran perusta- Muut tulot 290 000 23799: minen on tarkoitus hoitaa siten, että määrära- Nettomenot 123 000000 23800: han tarve ei toimenpiteen johdosta kasva, mikä 23801: toteutetaan toimintoja tehostamalla ja uudel- 1999 määräraha 123 000 000 23802: leenkohdentamalla. 1998 määräraha 122 600 000 23803: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 1 651 000 23804: 1998 lisämääräraha 23805: oon lisäyksenä 1 022 000 mk ulkomaalaisval- 23806: 1997 tilinpäätös 123 242 000 23807: tuutetun toimiston kolmen henkilön palkkaus- 23808: ja muiden menojen siirtona momentilta 23809: 33.01.21 1.3.1999 lukien. Ulkomaalaisvaltuu- 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto- 23810: tetun tehtäväkuvan laajentaminen syrjimättö- määräraha 2 v) 23811: myyden periaatteen toteutumisen valvontaan Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23812: hoidetaan ministeriön nykyisin henkilöresurs- 4 205 000 mk. 23813: sein. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvio- Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoituspe- 23814: esitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaisval- rusteena on käytetty 8 200 oppilastyöpäivää, 23815: tuutetusta annetun lain muuttamiseksi tältä mistä kurssimuotoisella koulutuksella tuote- 23816: osin. taan 6 500 päivää, maksullisella palvelutoi- 23817: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- minnalla 700 päivää ja paikallishallinnon tuki- 23818: oon lisäyksenä 478 000 mk kolmen lääninhal- palveluilla 1 000 päivää. Oppilaspäivän yksik- 23819: lituksesta siirtyneen henkilön palkkausmeno- köhinnan arvioidaan kohoavan 48 markalla 23820: jen siirtona momentilta 26.05.21. 23821: 446 34.01 23822: 23823: 552 markkaan mm. siksi, että eläkemaksut laa- kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa 23824: jenevat koskemaan koulutuspalkkioita. tuottavuutta ja työelämän laatua edistämällä 23825: henkilöstön osaamista ja innovatiivisuutta suo- 23826: Menojen ja tulojen erittely: mk malaisilla työpaikoilla sekä tällä tavoin tukea 23827: Bruttomenot 4 560000 kestävää talous- ja työllisyyskehitystä. Ohjel- 23828: Maksullisen toiminnan erillismenot 311 000 ma tukee työpaikkalähtöisiä toimintatavan 23829: Muut toimintamenot 4 249 000 muutokseen tähtääviä projekteja, edistää yh- 23830: Bruttotulot 355 000 teistyöverkostojen luomista, vauhdittaa työ- 23831: Maksullisen toiminnan tulot, muut suo- paikkalähtöistä kehittämisaloitteellisuutta ja 23832: ritteet 350000 vahvistaa tutkimuksen hyväksikäyttöä työelä- 23833: Muut tulot 5 000 män kehittämisessä. Kansallisen tuottavuusoh- 23834: Nettomenot 4 205 000 23835: jelman tarkoituksena on parantaa suomalaisten 23836: yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuutta ja toi- 23837: 1999 määräraha 4 205 000 23838: minnan laatua kehittämällä, kokeilemalla, ar- 23839: 1998 määräraha 3 680 000 vioimalla ja levittämällä tätä palvelevia kehit- 23840: 1998lisämääräraha 35 000 tämis-, mittaus- ja analyysimenetelmiä sekä ti- 23841: 1997 tilinpäätös 3 680 000 lastoja. 23842: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan 23843: 23. Kansallisen työelämän kehittämisohjel- seuraavasti: 23844: maja tuottavuuden kehittäminen (siirtomäärä- 23845: raha 3 v) mk 23846: Momentille myönnetään 30 000 000 mk. Työelämän kehittämisohjelma 26 000000 23847: Määrärahaa saa käyttää Kansallisen työelä- Tuottavuuden kehittämisohjelma 4 000000 23848: män kehittämisohjelman ja Kansallisen tuotta- Yhteensä 30 000000 23849: vuusohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutki- 23850: mushankkeiden käynnistämisestä, toteutumi- 1999 määräraha 30 000 000 23851: sesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen 1998 määräraha 30 000 000 23852: maksamiseen. 1997 tilinpäätös 30 000 000 23853: Lisäksi määrärahaa saa käyttää molempien 23854: kehittämisohjelmien julkaisuista, erillisselvi- 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut 23855: tyksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien ja maksuosuudet (arviomääräraha) 23856: järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyö- Momentille myönnetään 9 096 000 mk. 23857: verkostojen luomisesta sekä enintään kahdek- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 23858: saa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja 23859: palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osal- velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjel- 23860: listuvan väliaikaisen henkilöstön palkkaukses- mien tukemisesta aiheutuvien menojen maksa- 23861: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. miseen. 23862: Se l v i t y s osa : Talousneuvosto on käyn- S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 23863: nistänyt molemmat vuoden 1999 loppuun jat- käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 23864: kuvat ohjelmat, jotka sisältyvät myös hallitus- 7 800 000 mk ja IOM:n jäsenmaksuun noin 23865: ohjelmaan ja työministeriön toimenpideohjel- 1066 000 mk. 23866: maan tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. 23867: Kansallinen työelämän kehittämisohjelma on 1999 määräraha 9 096 000 23868: lisäksi yksi Suomen työllisyysohjelmaan 1998 määräraha 10 340 000 23869: 1996-1999 sisältyvistä toimenpiteistä työelä- 1997 tilinpäätös 8 216 420 23870: män uudistamiseksi. Kansallisen työelämän 23871: 34.05 447 23872: 23873: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 23874: 23875: Se l v i t y s osa: Euroopan sosiaalirahasto on EU :n rakennerahastoista koulutuksen ja työlli- 23876: syyden edistämisen rahasto, jonka vastuuviranomainen Suomessa on työministeriö. Toimenpiteet 23877: kohdistuvat erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin sekä yritysten työssäolevaan ja rakenne- 23878: muutoksen vuoksi työttömyysuhan alla olevaan henkilöstöön. Välillisesti kaikki toimenpiteet tu- 23879: kevat myös elinkeinoelämää. Ohjelmia rahoittavat työministeriön lisäksi opetusministeriö, kaup- 23880: pa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja 23881: terveysministeriö. 23882: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelmalla parannetaan työllistymisedellytyksiä ja ehkäis- 23883: tään pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä järjestämällä työttömille yksilöllisiä työelämään valmen- 23884: tavia kokonaisuuksia. Ne voivat sisältää mm. neuvontaa, ohjausta, koulutusta, kuntoutusta, tuki- 23885: työtä tai työpaikalla tapahtuvaa harjoittelua. Erityisesti nuorille työttömille tarjotaan mahdolli- 23886: suutta oppisopimuskoulutukseen ja työpajatoimintaan. Ohjelman puitteissa kehitetään uusia 23887: innovatiivisia ja myös kansalliseen työvoimapolitiikkaan yleistettävissä olevia toimintatapoja. 23888: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4-ohjelman tavoitteena on torjua työttömyyttä ennakolta. 23889: Toimenpiteet kohdistuvat työttömyysuhan alla olevaan työvoimaan. Ohjelma keskittyy pk-yri- 23890: tysten henkilöstön kouluttamiseen, jolla parannetaan työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuk- 23891: sia pysyä työelämässä ja sopeutua elinkeinoelämän rakenteellisiin ja tuotantoteknologioissa ta- 23892: pahtuviin muutoksiin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Ohjelmalla rahoitetaan 23893: myös tutkimus- ja kehittämishankkeita. 23894: Tavoite 6, 2 ja 5b-alueilla toteutettavissa ohjelmissa sosiaalirahasto rahoittaa edellisten lisäksi 23895: alueiden kehittämisstrategioita tukevia, inhimillisten työvoimavarojen ja osaamisen kehittämi- 23896: seen liittyviä toimenpiteitä. Harvaanasuttujen tavoite 6-alueiden ohjelmassa voidaan toteuttaa 23897: myös tavoite 3 ja 4-ohjelman tyyppisiä toimenpiteitä. 23898: Euroopan sosiaalirahaston Adapt ja Employment-yhteisöaloitteet sisältävät rakennemuutoksen 23899: ja työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja monikansallisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Eu- 23900: roopan sosiaalirahasto osallistuu Suomessa lisäksi seitsemän raja-alueyhteistyötä edistävän Inter- 23901: reg II-ohjelman, kahden maaseudun pienimuotoista paikallista aloitteellisuutta edistävän Leader 23902: II-ohjelman, ongelmallisten kaupunkialueiden kehittämiseen tähtäävän Urban-ohjelman, kalata- 23903: loussektorin rakennemuutosta edistävän Pesca-ohjelman sekä PK-yritysten kehittämiseen tarkoi- 23904: tetun SME-yhteisöaloitteen rahoitukseen. Sosiaalirahasto rahoittaa myös ED-tasoisia pilottipro- 23905: jekteja erikseen määriteltyjen teemojen puitteissa. 23906: ESR-ohjelmien kokonaisresurssit ohjelmakaudella 1995-99 sekä toteumatiedotja arviot ohjel- 23907: missa aloittavista henkilöistä ovat seuraavat: 23908: 23909: Resurssit vv. 1995-99, milj. mk Ohjelmissa aloittavia henkilöitä 23910: Tavoite Aloittanut Arvio Arvio 23911: Ohjelma ESR Kansan. Yksit. Yhteensä 1995-99 1995-97 1998 1999 23912: Tavoite 2 222,4 285,3 218,3 726,0 16 780 12 592 3 800 3 800 23913: Tavoite 3 1 498,7 2 811,0 1 060,9 5 370,6 91430 66168 19420 6000 23914: Tavoite4 490,7 524,7 733,5 1 748,9 81 088 67 089 7900 6100 23915: Tavoite 5b 188,7 319,0 83,9 591,6 15 900 14 947 3 640 3 930 23916: Tavoite 6 613,6 613,6 134,6 1 361,8 101 700 50655 25 520 25 520 23917: Yhteisöaloitteet 486,3 479,5 148,8 1114,6 31090 13 322 9400 9400 23918: Yhteensä 3 500,4 5 033,1 2 380,0 10 913,5 337 988 224 773 69 680 54 750 23919: 448 34.05 23920: 23921: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosi- miseen tarvittavan, enintään 100 henkilötyö- 23922: aalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v) vuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, mat- 23923: Momentille myönnetään 117 100 000 mk. kustus-, yms. menojen maksamiseen yhdessä 23924: Lisäksi saa vuonna 1999 tehdä myöntämis- momentin 34.05.62 ja momentin selvitysosas- 23925: valtuuspäätöksiä 500 000 000 markan edestä. sa mainittujen muiden kansallisen osarahoi- 23926: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission tuksen momenttien kanssa. 23927: kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjen ta- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 23928: voiteohjelmia 6, 2 (vuosille 1997-99), 3, 4 ja tun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista aluekehi- 23929: 5b sekä yhteisöaloitteita ja pilottiprojekteja to- tysrahaa. 23930: teuttavien valtion omien ja muiden hankkeiden S e l v i t y s o s a : Arvio maksumäärärahan 23931: rahoitukseen Euroopan sosiaalirahastosta ja valtuuden ohjelmien mukaisesta jakautumi- 23932: maksettavana vuoden 1999 rahoitusosuutena. sesta hallinnonaloittain ja tavoiteohjelmittain 23933: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja on seuraava (milj.mk): 23934: Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutta- 23935: 23936: Tav. 3 Tav. 4 Tav. 6 Tav. 2 Tav. 5b Yht. Pilotti- Yhteensä Vastaava 23937: aloitt. projektit valtion 23938: kansall. 23939: rahoitus- 23940: osuus 23941: Työministeriö 239,5 59,8 85,6 30,0 27,8 0,0 4,0 446,7 566,8 23942: Sisäasiainministeriö 0,0 2,3 4,9 2,2 4,0 0,0 0,0 13,4 11,2 23943: Opetusministeriö 15,0 18,6 24,1 12,5 6,6 0,0 0,0 76,8 168,9 23944: Maa- ja metsätalous- 23945: ministeriö 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 0,0 5,0 18,3 23946: Kauppa- ja teollisuus- 23947: ministeriö 2,3 19,0 5,0 2,0 2,4 0,0 0,0 30,7 48,6 23948: Sosiaali- ja terveys- 23949: ministeriö 2,3 8,0 1,0 0,3 0,0 0,0 0,0 11,6 17,4 23950: Ahvenanmaa 0,8 0,2 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 1,4 23951: Tekninen tuki 3,8 5,1 2,9 1,2 0,7 0,0 0,0 13,7 23952: Indeksointivarat 7,9 3,4 3,7 1,4 1,4 0,0 0,0 17,8 23953: Yhteensä 271,6 116,4 127,2 49,6 48,3 0,0 4,0 617,1 831,2 23954: Määrärahaan sisältyvien indeksointivarojen 29.60.31, 29.99.51, 30.14.44, 30.41.46, 23955: vaatimasta kansallisesta osuudesta vastaavat 32.10.22, 32.20.27, 32.20.40, 32.30.47, 23956: täysimääräisesti muut kuin valtio. Mikäli vaa- 32.50.40 ja 33.01.61. 23957: dittavaa kansallista vastinerahoitusta ei saada Yhteisöaloitteiden kansalliseen osarahoituk- 23958: muilta kuin valtiolta, indeksointivaroja ei seen eri ministeriöt osallistuvat seuraavasti: 23959: EU :lta oteta vastaan. Kansallisena osuutena - Adapt, Employment ja Interreg: työminis- 23960: saa käyttää vuoden 1997 talousarviossa budje- teriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuus- 23961: toituja määrärahoja, jotka ovat jääneet käyttä- ministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö 23962: mättä valuuttakurssimuutosten ja muiden ra- - SME: opetusministeriö ja kauppa- ja teol- 23963: hoittajien kuin valtion ennakoitua suuremman lisuusministeriö 23964: rahoitusosuuden takia. - Leader ja Pesca: maa- ja metsätalousmi- 23965: Tulot on merkitty momentille 12.34.40 sekä nisteriö 23966: toimenpideohjelmien vaatimat kansalliset ra- - Urban: työministeriö ja sosiaali- ja ter- 23967: hoitusosuudet valtion osalta menomomenteille veysministeriö 23968: 34.05.62, 26.98.43, 29.01.22, 29.10.22, 23969: 34.05 449 23970: 23971: Ohjelmien arvioidut vaikutukset on esitetty ja pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuu- 23972: luvun selvitysosassa. den maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa 23973: saa käyttää myös teknisen avun ja Euroopan 23974: 1999 määräraha 117100000 sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tar- 23975: 1998 määräraha 882 300 000 vittavan, enintään 90 henkilötyövuotta vastaa- 23976: 1997 tilinpäätös 676 600 000 van henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms. 23977: menojen maksamiseen yhdessä momentin 23978: 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 34.05.61 kanssa. 23979: kansallinen osarahoitus työministeriön osal- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 23980: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 23981: ta (EU) (siirtomääräraha 3 v) 23982: Selvitysosa: 23983: Momentille myönnetään 566 800 000 mk. Arvio eri hallinnonalojen osallistumisesta 23984: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin 23985: ohjelmien toteuttamiseen (milj. mk): 23986: sosiaalirahastosta rahoitettaviin ohjelmiin si- 23987: sältyvien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden 23988: Yhteisö- Pilotti- Ahvenan- Rahoitt. 23989: Rahoittaja Tav. 3 Tav. 4 Tav. 6 Tav. 2 Tav. 5b aloitteet projektit maa yhteensä 23990: EU:n rahoitusosuus 271,6 116,4 127,2 49,6 48,3 0,0 4,0 (1,4) 617,1 23991: Kansallisen rahoi- 23992: tuksen valtion 23993: osuus 23994: Työministeriö 349,2 67,6 68,5 25,8 42,6 9,1 4,0 566,8 23995: Sisäasiainministe- 23996: riö 0,0 1,8 3,9 2,2 3,3 0,0 0,0 11,2 23997: Opetusministeriö 83,0 22,0 24,6 15,4 8,9 15,0 0,0 168,9 23998: Maa- ja metsäta- 23999: lousministeriö 0,0 0,0 3,0 0,0 11,0 4,3 0,0 18,3 24000: Kauppa-ja teolli- 24001: suusministeriö 3,6 24,0 6,4 4,3 6,3 4,0 0,0 48,6 24002: Sosiaali- ja terveys- 24003: ministeriö 3,0 8,5 1,0 0,3 0,0 4,6 0,0 17,4 24004: Yhteensä 438,8 123,9 107,4 48,0 72,1 37,0 4,0 831,2 24005: Muut rahoittajat 262,5 169,0 38,6 63,7 39,4 21,2 0,0 594,4 24006: Kansalhnen rahoi- 24007: tusosuus yhteensä 701,3 292,9 146,0 111,7 111,5 58,2 4,0 1425,6 24008: Ohjelmien koko- 24009: naiskustannukset 972,9 409,3 273,2 161,3 159,8 58,2 8,0 2 042,7 24010: 24011: 1999 määräraha 566 800 000 24012: 1998 määräraha 665 900 000 24013: 1997 tilinpäätös 654 925 000 24014: 450 34.06 24015: 24016: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 24017: 24018: S e l v i t y s o s a : Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset toimenpiteet ovat työvoima- 24019: palvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatin- 24020: valinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus ja koulutus- sekä 24021: ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, 24022: yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja 24023: investointien työllisyysperusteinen tukeminen. 24024: Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikais- 24025: työttömien työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti ta- 24026: sapainoisen työllisyyden edistämiseen. Vuonna 1999 työvoimapolitiikan toimeenpanon erityisi- 24027: nä kohderyhminä ovat pitkäaikaistyöttömät ja ikääntyvät sekä toisaalta rekrytoivat työnantajat. 24028: Työvoimapolitiikan toimeenpanossa vuoden 1998 alusta käynnistetty perusuudistus tuleeko- 24029: konaisuudessaan voimaan vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1999 aikana palveluproses- 24030: sin uudistaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön siten, että kaikissa työvoimatoimistoissa va- 24031: kiinnutettavaan palveluprosessiin sisältyvät määräaikaiset työnhakuhaastattelut, työnhakusuun- 24032: nitelma, työnhakukirja, osaamiskartoitus ja työnhakuryhmät Työvoimapalvelulain mukaisesti 24033: kaikkien työttömien työnhakijoiden kanssa laaditaan työnhakusuunnitelma viimeistään työttö- 24034: myyden kestettyä viisi kuukautta. Samoin jokainen työtön työnhakija, joka on saanut 500 päivää 24035: työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, on oikeutettu uudistettuun työnhakusuunnitelmaan. 24036: Em. määräajat ennen vuoden 1998 alkua täyttäneiden henkilöiden kanssa on laadittava suunnitel- 24037: mat työvoimapalvelulain voimaantulosäädösten mukaan vuoden 1999 loppuun mennessä. Hen- 24038: kilöasiakkaiden palvelussa painotetaan erityisesti työnhakijan omaa aktiivisuutta, palvelun ta- 24039: voitteellisuutta sekä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Palveluprosessin hyvä toimivuus luo perustan 24040: myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimien käytölle. Palvelujen hyvällä saatavuudella tuetaan 24041: työttömien tehokasta työnhakuaja pyritään työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Työttömien työn- 24042: hakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien parempaa tunnetuksi tekemistä jatketaan osana palve- 24043: luprosessin uudistusta. 24044: Työvoimapolitiikan uudistus parantaa sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaiden palvelua. 24045: Työnantaja-asiakkaiden palvelussa erityishuomio kiinnitetään hyvään ammattityövoiman saata- 24046: vuuteen maan kaikilla työssäkäyntialueilla. Toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi vahviste- 24047: taan alueellista työmarkkinoiden muutosten ennakointia yhteistyössä elinkeinoelämän, työmark- 24048: kinajärjestöjen ja eri viranomaisten kesken osana työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaa. 24049: Työvoimapolitiikan toteutuksessa kehitetään yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavia työelä- 24050: mäläheisiä koulutus- ja kehittämishankkeita, ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä tukevia 24051: koulutusratkaisuja sekä rotaatiota edistävää koulutusta. Rekrytointeja tukevia koulutuksellisia 24052: palveluja suunnataan työvoiman saatavuuden kannalta tärkeimmille aloille. Osaamiskartoitusten 24053: avulla edistetään avointen työpaikkojen täytön osuvuutta. 24054: Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, monet ikääntyneet ja 24055: vajaakuntoiset työttömät sekä maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen 24056: lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia ottaen 24057: huomioon mm. kansallisen ikäohjelman toimenpide-ehdotukset. Paikallisen tason yhteistyötä vi- 24058: ranomaisten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa laajennetaan sekä otetaan koko maassa käyttöön 24059: sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa kehitettyjä yhteistyömalleja. 24060: Työmarkkinatuen käyttöä aktivoidaan hakemalla uusia työllistymismahdollisuuksia yhdistel- 24061: mätuen avulla pitkään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea voidaan maksaa henkilöiden työllis- 24062: tämiseen vapaaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin. 24063: 34.06 451 24064: 24065: Vuonna 1999 arvioidaan voitavan työllistää 10 000 erittäin vaikeasti muuten työmarkkinoille si- 24066: joittuvaa pitkäaikaistyötöntä. Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- 24067: taanotosta eduskunnalle annetun esityksen mukaan maahanmuuttajille maksetaan työmarkkina- 24068: tukea ainoastaan erityisen kotoutumissuunnitelman aikaisena kotoutumistukena. Kotoutumistu- 24069: kena työmarkkinatukea voitaisiin maksaa myös suomen tai ruotsin kielen opiskelun ja muiden 24070: maahanmuuttajien ja hänen perheensä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitsemien tietojen hank- 24071: kimiseksi tarpeellisten toimenpiteiden ajalta. 24072: Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kokonaisvolyymi mitoitetaan keskimäärin 24073: 105 000 henkilön tasolle. Toimenpiteissä lisää huomiota kiinnitetään niiden laatuun ja työmark- 24074: kinavaikutuksiin. Ohjelmilla pyritään osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen 24075: ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. 24076: Työvoimapolitiikan toimeenpanoa voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: 24077: 24078: 1996 1997 1998 1999 24079: toteuma toteuma arvio arvio 24080: Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 1 008 236 980000 930000 900000 24081: Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 193 000 240000 285 000 310 000 24082: Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 48000 50200 50200 50200 24083: Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin 24084: osallistujat 650530 627 500 660000 625 000 24085: Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 65 530 70500 70000 70000 24086: Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliit- 24087: tiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 190000 200 000 180000 180 000 24088: Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliitti- 24089: sen aikuiskoulutuksen aloittaneet 95 000 95 000 90000 89000 24090: Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloit- 24091: taneet 118 000 108 000 90000 70000 24092: Yhdistelmätuella aloittaneet 10000 10000 24093: Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 34000 35 000 35000 35 000 24094: Alkaneet palvelukokonaisuudet 31 800 32000 30000 30000 24095: Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 637 000 1614 000 1600000 1 600 000 24096: 24097: Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan periaatepäätöksen mukaisesti valtionhallin- 24098: nossa vakinaistetaan henkilöstövoimavaroja niistä pysyvistä tehtävistä, joita tukityöllistetty hen- 24099: kilöstö hoitaa. Päätetystä 3 000 kokonaismäärästä vuonna 1999 vakinaistetaan loput eli noin 24100: 1 500 henkilöä. Vakinaistamisen toteuttamiseksi siirretään yhteensä 173 milj. mk momentin 24101: 34.06.02 määrärahoista eri hallinnonalojen toimintamenomomenteille. 24102: Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja niiden työvoimaosastojen alaisten työvoimatoimistojen 24103: toimintojen ja ohjausjärjestelmien kehittämistä osana alueellista työvoima- ja elinkeinohallintoa 24104: jatketaan. Tavoitteena on TE-keskusten osastojen yhteistyön kehittäminen ja uusien yhteistyöta- 24105: pojen sekä eri hallinnonalojen yhteisen tulosohjausmallin vakiinnuttaminen. 24106: 452 34.06 24107: 24108: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on vuoden aikana keskimäärin (arvio): 24109: 24110: Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen Yhteensä 24111: Momentti 34.06.02 34.06.30 sektori 24112: 34.06.62 24113: Palkkaperusteiset yhteensä 3 100 16 000 16000 35 100 24114: -josta aluevelvoite 800 500 200 1500 24115: Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 62) 10000 24116: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.29) 30300 24117: Työharjoittelu työmarkkinatuella (34.06.52) 11000 24118: Tavoitteen 3 mukaiset ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) sis. 24119: siirtyvät 13 100 24120: Vuorotteluvapaakokeilu 4 500 24121: Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) (34.06.63 ja 24122: 34.06.77) 800 24123: EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 200 24124: Yhteensä 105 000 24125: Työllisyyspoliittinen projektituki (arvio) (34.06.62) 500 24126: Tavoitteen 4 mukaiset ESR-hankkeet (arvio) 2500 24127: Tavoitteiden 2, 5b ja 6 mukaiset ESR-hankkeet (arvio) 4000 24128: Kaikki yhteensä 112 000 24129: 24130: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin noin 105 000 lä- 24131: hinnä työtöntä henkilöä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet alentavat työttömyysastetta noin 4,1 24132: prosenttiyksikköä. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työllisyyspoliittiset 24133: investoinnit ja työllisyyspoliittisella projektirahoituksella rahoitettavat hankkeet sekä työssä ole- 24134: viin kohdistuvat ESR-hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toi- 24135: menpiteiden piirissä vuoden 1999 aikana keskimäärin noin 112 000 henkilöä. Pääosaa toimenpi- 24136: teiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvio va- 24137: raista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 24138: kuukautta. 24139: Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistami- 24140: seksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien 24141: palkkaperusteisten työllisyystoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 62 sekä työvoimapoliit- 24142: tisen aikuiskoulutuksen momenttien 34.06.29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen mo- 24143: mentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonais- 24144: markkamäärä ylity. 24145: Valtion omiin ja sen tukemiin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 24146: 10 % hankkeen uudesta työvoimasta. 24147: Työllisyyslain (275/1987) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei 24148: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä ta- 24149: soa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi 24150: työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keski- 24151: määräisen tason. 24152: Rakenteellisia työttömyysongelmia lievennetään myös muiden hallinnonalojen investoinneilla 24153: ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä 24154: edistäväHä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueellisten työttö- 24155: 34.06 453 24156: 24157: myyserojen tasaamisessa käytettävien elinkeino- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden yksikkö- 24158: kustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 1999 muodostuvan seuraavaksi: 24159: 24160: Välitön Työllisyyden Yksikkökust.kerroin 24161: yksikkökustann. kerrann. vaikutus huomioon otettuna 24162: mk mk 24163: Kysyntävaikutus 24164: Palkkaperust. tuet 48 500 1,4 34600 24165: -valtio 104 000 1,3 80000 24166: -kunnat 50000 1,3 38 500 24167: - yksityiset 37000 1,6 23 100 24168: Yhdistelmätuki, 60500 1,3 46500 24169: josta työllistämistuki 30500 1,3 23 500 24170: Valtionapuinvestoinnit 125 000 2,3 54300 24171: Työllisyysohjelma 500 000 2,1 238 000 24172: 24173: Tarjontavaikutus (aktiiviset) 24174: 1) 24175: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 56000 24176: 1) 24177: josta opintososiaaliset edut 25 000 24178: 24179: Tarjontavaikutus (passiiviset) 24180: Työttömyysturva 24181: 1) 24182: Ansioturva, 56500 24183: 1) 24184: josta valtionosuus 29700 24185: 1) 24186: Perustueva 31 800 24187: 1) 24188: Työmarkkinatuki 30000 24189: I) Tietoa ei ole 24190: 24191: 24192: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24193: tionhallinnolle (arviomääräraha) sa on vähennyksenä otettu huomioon 24194: Momentille myönnetään 320 000 000 mk. 173 268 000 mk palkkausmenojen siirtona eri 24195: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ hallinnonalojen toimintamenomomenteille tu- 24196: 1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistä- kityöllistettyjen hoitamien tehtävien vakinais- 24197: misestä aiheutuvien muiden menojen maksa- tamisen johdosta. 24198: miseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Mää- Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen 24199: rärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain keskihinta on esitetty luvun 06 perusteluissa. 24200: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa 24201: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi- 1999 määräraha 320 000 000 24202: den paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. 1998 määräraha 605 850 000 24203: Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten 1997 tilinpäätös 1 066 890 369 24204: maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enin- 24205: tään 15 000 000 mk työllisyyslain aluevelvoit- 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallin- 24206: teiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta non toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24207: aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24208: maksamiseen. Määrärahasta maksettavat pal- 722 290 000 mk. 24209: kat saavat olla enintään A 17 palkkausluokan 24210: mukaisia. 24211: 454 34.06 24212: Määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja Maksullisen toiminnan tulot, muut 24213: elinkeinokeskuksista aiheutuvien palkkausme- suoritteet 13 536 000 24214: nojen maksamiseen. Muut tulot 3 600000 24215: Nettomenot 722 290000 24216: S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahassa 24217: on vähennyksenä otettu huomioon 26 376 000 1999 määräraha 722 290 000 24218: mk työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoi- 1998 määräraha 680 000 000 24219: maosastojen muiden kuin palkkausmenojen 1998lisämääräraha 15 779 000 24220: siirtona momentille 32.10.22. Momentin mää- 1997 tilinpäätös 591 677 000 24221: rärahasta arvioidaan käytettävän työvoima- ja 24222: elinkeinokeskusten työvoimaosastojen palkka- 25. Työvoi11Ulpalvelujen erityismenot (arvio- 24223: usmenoihin 93 000 000 mk ja 629 290 000 mk määräraha) 24224: työvoimatoimistoista aiheutuvien menojen Momentille myönnetään 74 806 000 mk. 24225: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh- 24226: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa- 24227: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi miseen sekä vajaakuntoisten työhön sijoituk- 24228: otettu huomioon lisäyksenä 27 500 000 mk sen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistet- 24229: enintään 240 henkilötyövuoden palkkauksien tävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/ 24230: siirtona momentilta 34.06.02. 1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkki- 24231: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu natuesta annetun lain ( 1542/1993) sekä työvoi- 24232: huomioon lisäyksenä 3 359 000 mk kuuden- mapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun 24233: toista henkilön palkkausmenojen siirtona mo- asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrära- 24234: mentilta 26.05.21 ja 117 000 mk yhden henki- haa saa käyttää myös työvoimapalveluihin liit- 24235: lön palkkausmenojen siirtona momentilta tyvistä etuuksista annetussa asetuksessa tar- 24236: 27.10.21 sekä 600 000 mk neljän henkilön koitettujen ryhmätapaturma- ja vastuuvakuu- 24237: palkkausmenojen siirtona momentilta tusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 24238: 31.24.21. Määrärahan mitoituksessa on vähen- ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakukou- 24239: nyksenä otettu huomioon 145 000 mk yhden lutukseen osallistuvien työttömien työnhaki- 24240: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- joiden matkakustannusten korvaamiseksi. 24241: le 32.10.22. Määrärahan mitoituksessa on otet- 24242: tu myös huomioon lisäyksenä 5 000 000 mk S e l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan 24243: asiakasryhmiin liittyvistä palveluista aiheutu- järjestettävän 15 000 työhönsijoittamisen ja 24244: viin menoihin, 3 000 000 mk tietojärjestelmi- ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä, 24245: en kehittämiskustannuksiin sekä 14 000 000 joista noin 3 000 järjestetään ikääntyneiden 24246: mk työvoimapoliittisesta uudistuksesta, asia- pitkäaikaistyöttömien työkyky- ja kuntoutus- 24247: kaspalvelun kehittämisestä ja toimitilahank- tarveselvityksinä. Toimenpiteiden yksikkö- 24248: keista aiheutuviin menoihin, ei kuitenkaan kustannuksiksi on arvioitu 3 900 mk. Määrära- 24249: henkilöstömenoihin. han mitoituksessa on otettu huomioon laskel- 24250: ma, jonka mukaan keskimäärin 7 päivää 24251: Menojen ja tulojen erittely: mk 24252: kestäville työnhakukursseille osallistuu 75 000 24253: Bruttomenot 739426000 sellaista työtöntä työnhakijaa, joille korvataan 24254: Maksullisen toiminnan erillismenot 10 768 000 matkakustannuksia ylläpitokorvauksena 30 24255: Muut toimintamenot 728 658 000 mk/päivä. 24256: Bruttotulot 17 136 000 24257: 34.06 455 24258: 24259: Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan Se l v i t y s osa : Työvoimapoliittisen ai- 24260: seuraavasti: kuiskoulutuksen järjestämisen tarkoituksena 24261: on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja 24262: mk tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä 24263: Työhönsijoittumisen ja ammatinva- ja poistaa työvoimapulaa. Hankittava koulutus 24264: linnanohjauksen erityismenot 58 806 000 on pääasiassa ammatillista koulutusta. Työvoi- 24265: Ryhmäpalveluna järjestettävään mapoliittisen aikuiskoulutuksen pääasiallisena 24266: työnhakukoulutukseen osallistuvi- kohderyhmänä ovat työttömät. Määrärahalla 24267: en työttömien työnhakijoiden mat- arvioidaan hankittavan työvoimapoliittista ai- 24268: kakustannusten korvaukset 16 000 000 kuiskoulutusta vuonna 1999 noin 7 000 000 24269: Yhteensä 74 806 000 24270: opiskelijatyöpäivää, johon sisältyy myös ruot- 24271: sinkielinen koulutus. 24272: 1999 määräraha 74 806 000 24273: Aikuispakolaisten maahanmuuttajakoulu- 24274: 1998 määräraha 68 806 000 tukseen arvioidaan käytettävän noin 250 000 24275: 1997 tilinpäätös 49 764 744 opiskelijatyöpäivää, yhteishankintaan työnan- 24276: tajien kanssa arvioidaan käytettävän noin 24277: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 700 000 opiskelijatyöpäivää ja muun työvoi- 24278: ostopalvelut (arviomääräraha) mapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan 24279: Momentille myönnetään 955 770 000 mk. noin 6 050 000 opiskelijatyöpäivää. Vuoden 24280: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- 1999 myöntämisvaltuudenjohdosta arvioidaan 24281: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (76311990) aiheutuvan valtiolle vuonna 2000 menoja 24282: mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrä- 265 000 000 mk, 5 000 000 mk vuonna 2001 24283: rahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoi- ja 1 000 000 mk vuonna 2002. Vastaavien ai- 24284: tuksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutus- emmin myönnettyjen valtuuksien käytön joh- 24285: säätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutukses- dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 24286: ta tiedottamiseen, tarjouspyyntö-ja hankintail- 4 000 000 mk vuonna 2000. Pohjoiskalotin 24287: moitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuis- koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäk- 24288: koulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa si noin 50 vuotuista koulutuspaikkaa. Venäjän 24289: tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyös- lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman kou- 24290: tä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulu- lutusta koskevan vuoden 1999 myöntämisval- 24291: tus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aihe- tuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiol- 24292: utuvien menojen maksamiseen sekä enintään le vuonna 2000 menoja 700 000 mk. 24293: yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan 24294: palkkaamiseen. Vuonna 1999 saa tehdä työ- seuraavasti: 24295: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun 24296: lain 14 §:n mukaisia koulutuksen hankintaso- mk 24297: pimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk- 24298: menoja vuoden 1999 jälkeen enintään sen hankinta 939 070000 24299: 271 000 000 mk. Tiedotus- ja ilmoitustoiminta sekä 24300: Momentin määrärahaa saa käyttää enintään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk- 24301: 2 600 000 mk työministeriön tarkemmin mää- sen kehittämistoiminta 8 500000 24302: räämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Balti- Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä han- 24303: kittava koulutus 5 600000 24304: an maiden työvoiman kouluttamise3ta aiheutu- 24305: Venäjän lähialueiden ja Baltian mai- 24306: vien menojen maksamiseen. Vuonna 1999 saa den työvoiman koulutus (enintään) 2 600 000 24307: tehdä koulutuksen hankintasopimuksia siten, Yhteensä 955 770000 24308: että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 24309: 1999 jälkeen enintään 700 000 mk. 24310: 456 34.06 24311: 24312: 1999 määräraha 955 770000 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen 24313: 1998 määräraha 958 210 000 osallistuvien opintososiaaliset edut (arvio- 24314: 1997 tilinpäätös 1 073 801 676 määräraha) 24315: Momentille myönnetään 748 000 000 mk. 24316: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun- Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- 24317: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990, 24318: Momentille myönnetään 900 000 000 mk. muut. 55811998) mukaisten opintososiaalisten 24319: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskas- 24320: 1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien sojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi 24321: työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksami- määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta ai- 24322: seen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työl- heutuvien menojen maksamiseen, ei kuiten- 24323: lisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen kaan ilmoitus- ja tiedotustoiminnan menoihin. 24324: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on 24325: henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me- mitoitettu siten, että sillä arvioidaan maksetta- 24326: noihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähin- van 4 300 000 opiskelijatyöpäivää vastaavat 24327: tään 500 päivää työttömänä olleiden työmark- opintososiaaliset etuudet. Ansioon suhteutetun 24328: kinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työl- työttömyysturvan rahoituksessa valtio vastaa 24329: listämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. perusturvaksi katsottavasta osuudesta myös 24330: S e l v i t y s o s a : Työllistettävien lukumää- työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulu- 24331: rä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun tustuissa. Valtionosuus koulutustuesta (ansio- 24332: perustelujen selvitysosassa. Työllistämistukea tuesta) on työttömyysturvalain 22 § :n mukai- 24333: maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään nen peruspäivärahan markkamäärä, joka vuon- 24334: normaali työllistämistuki, jonka suuruus on na 1998 on 120 markkaa päivältä. Peruspäivä- 24335: 118 mk ja enintään normaali työllistämistuki rahan markkamäärää tarkistetaan vuosittain 24336: 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki elinkustannusindeksillä siten kuin työttömyys- 24337: voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika turvalain 25 §:ssä säädetään. Perusasan suu- 24338: on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä ruudeksi vuonna 1999 on arvioitu 121 mklpv. 24339: työajasta. Ylläpitokorvausta, jonka suuruus on 30 mk/ 24340: Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan pv arvioidaan maksettavan noin 6 900 000 päi- 24341: työllisyyslain 21 §:n mukaisesti sen perusteel- vältä. Työmarkkinatukena arvioidaan makset- 24342: la, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimas- tavan 2 600 000 opiskelijatyöpäivää vastaavat 24343: ta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoil- etuudet. 24344: la. Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan 24345: Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kun- seuraavasti: 24346: nille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti 24347: mk 24348: työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyystur- 24349: valain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäi- Koulutustuki 520000000 24350: värahaa sekä enintään normaali työllistämistu- Ylläpitokorvaus 207 000000 24351: ki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän Majoituskorvaus 14000000 24352: työllistämistukea 100 000 000 mk. Opiskelijavalintaan liittyvät me- 24353: not ja matkakustannukset 3 000000 24354: Työttömyyskassojen hallintoku- 24355: 1999 määräraha 900 000 000 lut 4000000 24356: 1998 määräraha 1150 000 000 Yhteensä 748 000000 24357: 1997 tilinpäätös 1141 782 679 24358: 1999 määräraha 748 000 000 24359: 1998 määräraha 974 450 000 24360: 1997 tilinpäätös 1149 326 902 24361: 34.06 457 24362: 24363: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) kotoutumistoimenpiteisiin osallistuville mak- 24364: Momentille myönnetään 4 810 000 000 mk. settaviin ylläpitokorvauksiin. 24365: Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta 24366: annetun lain (1542/1993) ja maahanmuuttajien 1999 määräraha 4 810 000 000 24367: kotoottamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- 1998 määräraha 4 959 000 000 24368: taanotosta eduskunnalle annetun lain mukai- 1997 tilinpäätös 5 040 911 930 24369: sen työmarkkinatuen maksamiseen. Määrära- 24370: haa saa käyttää ylläpitokorvauksen maksami- 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 24371: seen työharjoitteluun osallistuvalle vähintään (osa EU) (arviomääräraha) 24372: 500 päivää työttömänä olleelle työttömälle ja Momentille myönnetään 880 000 000 mk. 24373: työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastet- Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien 24374: tuun kotoutumistoimenpiteeseen osallistuvalle maksamiseen työllisyysasetuksen ( 1363/1997) 24375: maahanmuuttajalle. Määrärahaa saa käyttää nojalla työllisyyslaissa (275/1987) tarko~~et~.~ 24376: myös työharjoittelusta tai kotoumistoimenp~ jen työllistämiseen. Määrärahasta saa kayttaa 24377: teestä aiheutuneiden tapaturmakorvausten Ja 20 000 000 mk työttömien aloitteellisuuden 24378: työharjoittelijoina tai kotoumistoimenpiteiss.ä tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan 24379: olevien ryhmävastuuvakuutusten maksanu- henkilöstön palkkaamiseen lyhytaikaisiin ~e~ 24380: seen. täviin. Määrärahaa saa käyttää ennen tyolh- 24381: Se 1v i t y s o s a : Hallitus on antanut edus- syyslain voimaantuloa pal~attuje~ ja ede~leen 24382: kunnalle esityksen laiksi maahanmuuttajien samassa työsuhteessa olevien vaJaakuntOisten 24383: kotoottamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me- 24384: taanotosta. noihin. Määrärahaa saa käyttää myös työhar- 24385: Momentilta voidaan maksaa työmarkkinatu- joittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten 24386: en suuruista tukea työnantajalle vähintään 500 ja työharjoittelijoina olevien ryhmävastuuva- 24387: päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea kuutusten maksamiseen. 24388: saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päi- 24389: työsuhteessa tehtävään työhön. Vuonna 1999 vää työttöminä olleiden työmarkkinatuke~ saa- 24390: tähän tarkoitukseen arvioidaan käytettävän vien pitkäaikaistyöttömien työllistämi.seen. 24391: 310 000 000 mk. Tässä tarkoitettua työllistämistukea vOidaan 24392: Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttö- maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanss~.. 24393: myysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun Määrärahaa saa käyttää työllisyyspolnttisen 24394: päivärahan suuruinen. Vuonna 1999 päivära- projektituen osalta myös EU:n aluekehi~ys~ 24395: han markkamäärää tarkistetaan elinkustannus- hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilotti- 24396: ten muutosta vastaavasti. Arvion mukaan täy- hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttav~en 24397: simääräinen päiväraha nousee yhdellä markal- hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien 24398: la. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on 24399: otettu huomioon 40 000 000 mk. varattu 6 000 000 mk kansallista rahoitus- 24400: Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan osuutta varten. 24401: olevan vuonna 1999 keskimäärin 160 000 hen- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 24402: kilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päi- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24403: vää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea Se 1v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun- 24404: saaneita henkilöitä. nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen 24405: Ylläpitokorvausten maksamiseen arvioidaan työllisyyslain muuttamisesta siten, että työllis- 24406: käytettävän 26 000 000 mk, jos~a 24407: tämistuella työharjoittelussa olevien vakuutu~ 24408: 3 000 000 mk arvioidaan käytettävän työvm- turva muutetaan yhdenmukaiseksi työmarkki- 24409: mapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettuihin natukilaissa olevan työharjoittelijoiden vakuu- 24410: tusturvan kanssa. 24411: 458 34.06 24412: 24413: Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla 24414: keskihinta on esitetty luvun perustelujen selvi- edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ot- 24415: tysosassa. Työllistämistukea maksetaan päivää tamalla samalla huomioon myös alueelliset 24416: ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistä- työllisyysnäkökohdat Määrärahaa saa käyttää 24417: mistuki, jonka suuruus on 118 mk ja enintään aikaisempina vuosina myönnettyjen avustus- 24418: normaali työllistämistuki 80 prosentilla koro- ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 24419: tettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täy- myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia 24420: simääräisenä, kun työaika on vähintään 85 pro- tavoiteohjelmia, pilottihankkeita ja yhteisö- 24421: senttia alan säännöllisestä työajasta. aloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten 24422: Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa työn- rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta. 24423: antajalle päivää ja henkilöä kohti työmarkkina- Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk näiden 24424: tuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. 24425: momentin mukaista peruspäivärahaa, sekä Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 24426: enintään normaali työllistämistuki. tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24427: Määrärahasta käytetään työllisyyspoliitti- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24428: seen projektitukeen arviolta 70 000 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon 13 000 000 24429: Projektitukea käytetään erityisesti ns. kolman- mk siirtona momentilta 34.06.77. 24430: nella sektorilla toteutettavien työllistämis- Hankkeiden valinnassa käytetään perusteena 24431: hankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea kunkin hankkeen työllisyysvaikutusarviointia 24432: maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organi- (TV A-malli). Tällöin huomiota kiinnitetään 24433: soimiseen mm. maksamalla projekteissa toimi- hankkeen investointivaiheen lisäksi erityisesti 24434: vien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden sen pysyväisluontoisiin toimintavaiheen ja 24435: palkkauskustannukset ja muita hallintomeno- kasvusysäysvaiheen työllisyysvaikutuksiin. 24436: ja. Hankekohtaista tukitasoa harkittaessa otetaan 24437: Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan huomioon myös investointipaikkakunnan työt- 24438: seuraavasti: tömyysaste. Hankkeiden valinnassa painote- 24439: taan niitä hankkeita, jotka edistävät pysyvien 24440: mk työpaikkojen syntymistä ja luovat edellytyksiä 24441: Työllistämistuki yrittäjäksi ryhty- elinkeinoelämän kehitykselle sekä otetaan 24442: välle 100 000 000 huomioon alueelliset kehittämisohjelmat. Osa 24443: Työttömien aloitteellisuuden tuke- määrärahasta kohdeunetaan avoimen haun pe- 24444: minen 20 000 000 riaatteella etsittyihin hankkeisiin niiden työUi- 24445: Työllisyyspoliittinen projektituki 70 000 000 syysvaikutuksen perusteella. Arvio investoin- 24446: Yhdistelmätuki (työllistämistuen tien rakennusaikaisista (ja pysyväisluontoisis- 24447: osuus) 24448: Muu työllistämistuki 24449: °° °° 24450: 2 00 00 24451: 490 000 0 00 24452: ta) t.yo.'llisyysvaik.utuksista ja työllistämis.en 24453: 8 80 000 000 selv1tysosassa. 24454: "Y;;-h-::-te_e.._n....,sa,.-.----------,,.~N,_.n."" kes~hmta on es1tetty luvun 06 perusteluJen 24455: 24456: 24457: 1999 määräraha 880 000 000 24458: 1999 määräraha 89 000 000 24459: 1998 määräraha 975 000 000 24460: 1998 määräraha 245 000 000 24461: 1997 tilinpäätös 795 891 845 24462: 1997 tilinpäätös 250000000 24463: 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot inves- 24464: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) 24465: tointeihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 24466: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 24467: Momentille myönnetään 89 000 000 mk. 24468: Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain 24469: Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena 24470: (1005/1993) 11 §:n mukaisesti työttömän tai 24471: kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten ja 24472: työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen 24473: kuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen 24474: 34.06 459 24475: 24476: tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön haa saa käyttää siirtymäkauden 1999-2000 ai- 24477: asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulko- kana myös sellaisten uusien aloitettavien hank- 24478: puolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä keiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus mer- 24479: etuuksista annetun asetuksen (125311993) kitä valtion taseeseen sekä tällaisten 24480: 4 §:n mukaan työttömälle tai työttömäksi jää- aloitettujen hankkeiden loppuunsaattamiseen. 24481: välle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuus- Vuonna 1999 saa tehdä käynnissä oleviin töi- 24482: avustuksena matkakustannusten korvausta hin liittyviä valtion talousarviosta annetun lain 24483: Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka (42311988) 10 §:ssä tarkoitettuja sitoumuksia 24484: hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelus- siten, että niistä aiheutuu menoja myöhempinä 24485: suhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siir- vuosina enintään 70 000 000 mk. 24486: tymistä varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- 24487: Se l v i t y s o s a : Työvoiman alueellisen hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, 24488: liikkuvuuden arvioidaan edelleen lisääntyvän pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavi- 24489: jonkin verran vuonna 1999 työvoiman kysyn- en hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien 24490: nän kasvaessa. Vuonna 1999 arvioidaan mak- maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on 24491: settavan yhteensä 20 000 liikkuvuusavustusta. varattu 20 000 000 mk EU:n aluekehitysrahas- 24492: Vuonna 1997 maksettiin yhteensä 12 500 liik- ton osarahoittamien hankkeiden kansallisen 24493: kuvuusavustusta. Keskimääräisen avustuksen rahoitusosuuden maksatuksia varten. 24494: suuruuden arvioidaan vuonna 1999 olevan 700 Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 24495: mk. tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 24496: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24497: 1999 määräraha 15 000 000 sa on vähennyksenä otettu huomioon 24498: 1998 määräraha 7 500000 13 000 000 mk siirtona momentille 34.06.63. 24499: 1997 tilinpäätös 9 821 993 Määrärahaa on tarkoitus osoittaa työllisyys- 24500: asetuksen 4 §:n tarkoittamille valtion työviras- 24501: (65.) Kotitaloustyön väliaikainen tuki (ar- toille työllisyyslain 13 §:n ja työllisyysasetuk- 24502: viomääräraha) sen 5 §:n mukaisiin kohteisiin. Määrärahaa py- 24503: ritään käyttämään virastojen ja laitosten 24504: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 24505: investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä 24506: ha on poistettu talousarviosta, koska tukikokei- 24507: pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kan- 24508: lun kustannukset v. 1999 arvioidaan voitavan 24509: nalta merkittäviä hankkeita. 24510: suorittaa jo budjetoiduilla määrärahoilla. 24511: Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomio- 24512: ta erityisesti hankkeen valmistumisen jälkei- 24513: 1998 määräraha 200000000 24514: sen toimintavaiheen työpaikkoihin sekä koh- 24515: 1997 tilinpäätös 772444 teen ympäristössä syntyviin sysäysvaikutuk- 24516: siin sekä alueellisiin kehittämisohjelmiin ja 24517: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi investointipaikkakunnan työllisyystilantee- 24518: (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) seen. 24519: Momentille myönnetään 142 000 000 mk. Arvio investointien rakennusaikaisista (ja 24520: Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torju- pysyväisluontoisista) työllisyysvaikutuksista 24521: misesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 24522: hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko- 06 perustelujen selvitysosassa. 24523: jen syntymistä ottamalla samalla huomioon Vuoden 1999 sitoumuksien käytön johdosta 24524: myös alueelliset työllisyysnäkökohdat arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2000 24525: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n menoja yhteensä 55 000 000 mk ja vuonna 24526: mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä in- 2001 yhteensä 15 000 000 mk. Vastaavien ai- 24527: vestoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista emmin myönnettyjen valtuuksien käytön joh- 24528: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära- 24529: 460 34.07 24530: 24531: dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 24532: vuonna 2000 yhteensä 25 000 000 mk. 24533: 24534: Valtuuksien käytöstä aiheutuva määrärahan tarve: 2000 2001 24535: 1. Valtuudet v. 1998 ja aikaisemmin 25,0 24536: - talonrakennusvaltuudet 15,0 24537: - muut rakentamisvaltuudet 10,0 24538: 2. Uudet valtuudet 55,0 15,0 24539: - talonrakennusvaltuudet 35,0 11,0 24540: - muut rakentamisvaltuudet 20,0 4,0 24541: 3. Yhteensä 80,0 15,0 24542: - talonrakennusvaltuudet 50,0 11,0 24543: -muut rakentamisvaltuudet 30,0 4,0 24544: 24545: 1999 määräraha 142 000 000 24546: 1998 määräraha 271 000 000 24547: 1997 tilinpäätös 310 000 000 24548: 24549: 24550: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 24551: 24552: Se l v i t y s osa : Vastaanottotoiminnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia pakolaisten ja 24553: turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, pakolaisten maahantulon koordinoinnista, maahanmuutta- 24554: jien kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edellä mainittuun tehtäväalueeseen liitty- 24555: västä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien sosiaalista, ta- 24556: loudellista ja kulttuurista tasa-arvoa, osallistumista ja kotoutumista yhteiskuntaan sekä ehkäistä 24557: syrjäytymistä. 24558: Valtio korvaa kunnalle entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen paluumuuttajina tulleille hen- 24559: kilöille annetusta toimeentulotuesta ja palveluista aiheutuneita menoja. Pakolaisten vastaanotos- 24560: ta kunnalle maksetaan korvausta valtionvaroista toimeentulotuen, palvelujen järjestämisen ja 24561: vastaanoton yleishallinnon kustannuksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestää ja rahoit- 24562: taa valtio. 24563: 24564: 1996 1997 1998 1999 24565: Pakolaiskiintiö 1000 500 600 650 24566: Maahan saapuneet toteutuma toteutuma arvio arvto 24567: Ent. Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat 2000 2000 2000 2000 24568: Pakolaiset 1193 1406 1 330 1530 24569: - Kiintiöpakolaiset 817 629 500 700 24570: - Perheenyhdistämiset 181 464 500 500 24571: - Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 195 313 330 330 24572: Turvapaikanhakijat 711 973 1000 1000 24573: 24574: Vuosittaiset poikkeamat päätetyn pakolaiskiintiön ja maahan saapuvien kiintiöpakolaisten 24575: määrässä johtuvat siitä, että pakolaisten maastalähtöä saattavat viivästyttää mm. lähtölupien ja 24576: kauttakulkuviisumien saannin vaikeus. Siten esimerkiksi vuonna 1997 Suomeen tuli 323 henki- 24577: löä, jotka olivat saaneet oleskeluluvan vuosien 1995-1996 pakolaiskiintiöistä. 24578: 34.07 461 24579: 24580: Turvapaikanhakijoista noin 1/3 arvioidaan saavan turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tar- 24581: peen vuoksi tai humanitaarisista syistä. 24582: 24583: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden henkilö ei maahanmuuttoon liittyvän aseman- 24584: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomää- sa vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaali- 24585: räraha) turvaetuutta korvataan noin 35 650 000 mk 24586: Momentille myönnetään 33 400 000 mk. noin 1 550 henkilön osalta. Lisäksi maksetaan 24587: Määrärahaa saa käyttää työministeriön pää- kunnille noin 7 650 000 mk noin 180 henkilön 24588: töksellä pakolaisten maahantulomatkojen jär- pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta aiheutu- 24589: jestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terve- neita kustannuksia. Korvaukset maksetaan 24590: ystarkastuksista sekä koulutuksesta aiheutu- kunnille jälkikäteen. 24591: vien menojen maksamiseen, valtion 24592: vastaanottokeskusten toimintamenojen maksa- 1999 määräraha 65 300 000 24593: miseen sekä vastaanottotoimintaa edistävän 1998 määräraha 65 300 000 24594: koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämi- 1997 tilinpäätös 62 706132 24595: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vastaan- 24596: oton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeel- 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden 24597: listen palvelujen hankkimisesta aiheutuvien vastaanotto (arviomääräraha) 24598: menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyt- Momentille myönnetään 208 000 000 mk. 24599: tää enintään 1 000 000 mk turvapaikanhakijoi- Määrärahaa saa käyttää kunnille valtioneu- 24600: den ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hank- voston määräämin perustein maksettaviin las- 24601: kimiseen. kennallisten korvausten, toimeentulotuen, 24602: Määrärahaa saa käyttää enintään 124 henki- tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten kor- 24603: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- vaamiseen sekä kunnille, kuntayhtymille sekä 24604: seen. yhteisöille niiden ylläpitämien pakolaisten 24605: Se l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa mo- vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmä- 24606: mentilta 34.07.61. kotien, tulkkikeskusten sekä muiden tarvittavi- 24607: en toimintojen menoihin. Vuoden 1999 pako- 24608: 1999 määräraha 33 400000 laiskiintiö on 650 henkilöä. 24609: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 24610: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suo- sa on vähennyksenä otettu huomioon 24611: meen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen 33 400 000 mk siirtona momentille 34.07.21. 24612: sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuol- Määrärahasta arvioidaan käytettävän pako- 24613: lon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) laisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten 24614: Momentille myönnetään 65 300 000 mk. laskennallisina korvauksina 67 milj. mk, kor- 24615: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston vauksena kuntien pakolaisille sekä vastaanot- 24616: määräämin perustein eräiden Suomeen muut- tokeskusten turvapaikanhakijoille maksamasta 24617: tavien henkilöiden toimeentulotuen kustannus- toimeentulotuesta 81 milj. mk, korvauksena 24618: ten sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden- muista pakolaisten vastaanotosta kunnille ai- 24619: huollon erityiskustannusten korvaamiseen heutuneista kustannuksista 23 milj. mk sekä 24620: kunnille. valtionapuina kuntien ja yhteisöjen ylläpitä- 24621: S e l v i t y s o s a : Suomeen muuttaneiden mille turvapaikanhakijoiden vastaanottokes- 24622: valtioneuvoston päätöksen (1054/1990) tar- kuksille 37 milj. mk. 24623: koittamien henkilöiden toimeentulotuesta puo- Vuonna 1999 varaudutaan noin 700 kiintiö- 24624: len vuoden ajalta maahan saapumisesta aiheu- pakolaisen ja 500 perheenyhdistämisohjelman 24625: tuneita kustannuksia korvataan 22 000 000 puitteissa tulevan omaisen vastaanottoon. Kor- 24626: mk, toimeentulotukimenoja sen vuoksi, että vausten piirissä on noin 4 300 aikaisempina 24627: 462 34.99 24628: 24629: vuosina saapunutta pakolaista. Uusia turvapai- 1999 määräraha 208 000 000 24630: kanhakijoita arvioidaan tulevan 1 000, joista 1998 määräraha 238 000 000 24631: yhden kolmasosan arvioidaan saavan myöntei- 1998lisämääräraha 279 000 24632: sen päätöksen. Turvapaikanhakijoiden arvioi- 1997 tilinpäätös 284 611474 24633: daan olevan keskimäärin kolmetoista kuukaut- 24634: ta vastaanottojärjestelmän piirissä. 24635: 24636: 24637: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 24638: 24639: Se l v i t y s osa : Konkurssien määrän väheneminen ja yritysten parantanut taloudellinen ti- 24640: lanne sekä hyvin toiminut yrityssaneerauslaki ovat tärkeimmät syyt palkkaturvamäärien huomat- 24641: tavalle pienenemiselle viime vuosina. Vuonna 1997 palkkaturvaa maksettiin 116 milj. mk, mikä 24642: on noin 50 milj. mk vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Tämänhetkisten talousnäkymien 24643: valossa ei ole odotettavissa, että palkkaturvamäärät tulisivat merkittävästi nousemaan tai laske- 24644: maan. 24645: Palkkaturvan tavoitteena on, että edellisen vuoden palkkaturvapäätösten perusteella maksetuis- 24646: ta saatavista peritään vuoden loppuun mennessä takaisin työantajilta ja konkurssipesiitä vähin- 24647: tään 17 prosenttia. 24648: 1995 1996 1997 1998 1999 24649: toteuma toteuma toteuma arvioffA arvioffAE 24650: Palkkaturvaa maksettu (milj. mk) 169 165 116 120 120 24651: Palkkaturvaa peritty takaisin (milj. mk) 88 47 40 35 30 24652: Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden luku- 24653: määrä 11174 11083 7 751 7700 7700 24654: Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien 24655: lukumäärä 3 626 3 266 2 766 2 700 2700 24656: Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 54 36 38 35 35 24657: 24658: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) veluskeskuksessa koulutettavien henkilöiden 24659: Momentille myönnetään 17 500 000 mk. lukumäärän lisäämistä edelleen. Myös siviili- 24660: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja palvelusvelvollisten lomamatkoista aiheutu- 24661: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviili- vien kustannusten korvausperusteissa tapahtu- 24662: palveluslain (1723/1991) nojalla aiheutuviin vat muutokset sekä ilmaisten lomamatkojen 24663: kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien määrää koskevat lisäykset aiheuttavatjatkossa 24664: siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päiväraha- lisäkustannuksia momentilta maksettavien 24665: kustannuksiin. matkakustannuskorvausten määrään. 24666: S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelukseen ha- Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 24667: keutuvien henkilöiden lukumäärä on 1990-lu- 1850 siviilipalvelusvelvollisen kouluttamista 24668: vulla kasvanut tasaisesti ollen tällä hetkellä vuosittain. 24669: noin 2 600 henkilöä vuodessa. Vuonna 1997 24670: koulutettiin 1 534 siviilipalvelusvelvollista. 1999 määräraha 17 500 000 24671: Vuonna 1998 on tarkoitus kouluttaa 1 700 si- 1998 määräraha 16 200 000 24672: viilipalvelusvelvollista. Hakijoiden lukumää- 1997 tilinpäätös 14 518 339 24673: rän kasvu ja koulutukseen pääsyä odottavien 24674: henkilöiden suuri määrä edellyttävät siviilipal- 24675: 34.99 463 24676: 24677: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) 1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan 24678: Momentille myönnetään 120 000 000 mk. suoritettavan valtion osuuden maksamiseen 24679: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuk- 24680: (64911973) ja merimiesten palkkaturvalain sen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995) 24681: (92711979) mukaisten menojen maksamiseen. mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/ 24682: Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/ 24683: mk palkkaturvamenettelyyn liittyviin viran- 1984) nojalla merimiesten vuosi- ja vanhem- 24684: omaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin painlomamatkakustannuksiin sekä työsuhteen 24685: sekä konkurssikustannusten maksamiseen. alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matka- 24686: Se l v i t y s osa : Palkkaturvajärjestelmä kustannuksiin suoritettavan valtionosuuden 24687: turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saa- maksamiseen. 24688: tavien maksamisen työnantajan konkurssin ja Se l v i t y s o s a : Merimiespalvelutoimin- 24689: muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. nan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yh- 24690: Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset den tuhannesosan ansioistaan ja saman määrän 24691: saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jot- maksaa varustaja. Valtion osuus on yhtä suuri 24692: ka työnantaja olisi ollut velvollinen työnteki- kuin edellä mainittujen yhteensä. Merimies- 24693: jälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on teh- palvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan ns. 24694: tävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan lästimaksuina, joita peritään Suomen satamis- 24695: erääntymisestä. Palkkaturvan enimmäismäärä sa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin 24696: nousi nykyisestä 75 000 markasta 90 000 kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ul- 24697: markkaan 1.7.1998 lukien. Palkkatorvasta komaalaisille merenkulkijoille. 24698: huolehtivat työministeriö ja työvoima- ja elin- 24699: keinokeskusten työvoimaosastot Merimiespalvelutoiminnan rahoitus: mk 24700: Palkkaturvamenoja vastaavat tulot Valtion osuus merimiespalvelutoimis- 24701: 116 000 000 mk on merkitty momentille ton menoista 3 000 000 24702: 12.34.70. Työttömyyskassojen keskuskassa Työnantajien osuus 1 500 000 24703: korvaa valtiolle vuosittain jälkikäteen palkka- Työntekijöiden osuus 1500 000 24704: turvana maksettujen ja työnantajilta tai näiden Lästimaksut (31.32.50) 3 000000 24705: konkurssipesiitä takaisinperittyjen pääoma- Merimiespalvelutoimiston menot 24706: kaikkiaan 9 000000 24707: määrien erotuksen. Palkkaturvamaksut eivät 24708: näin ollen jää rasittamaan valtion budjettia. 24709: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan 24710: Palkkaturvapalautusten arvioidut 22 000 000 24711: seuraavasti: 24712: markan korot, jotka on budjetoitu momentille 24713: 12.34.99, jäävät valtiolle palkkaturvajärjestel- mk 24714: mästä aiheutuvien hallintomenojen kattami- 24715: seen. Valtion osuus merimiespalvelutoimis- 24716: ton menoista 3 000000 24717: Valtion osuus työnantajille eräisiin 24718: 1999 määräraha 120 000 000 merimiesten matkakustannuksiin 1500 000 24719: 1998 määräraha 190 000 000 Merimiesten työsuhdesuojelun loma- 24720: 1997 tilinpäätös 116 976 382 kehuolto 53 000 24721: Yhteensä 4 553 000 24722: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomäärära- 24723: ha) 1999 määräraha 4 553 000 24724: Momentille myönnetään 4 553 000 mk. 1998 määräraha 4 553 000 24725: Määrärahaa saa käyttää merimiesten palve- 1997 tilinpäätös 3 081 386 24726: lu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/ 24727: 24728: 24729: 17 380149M 24730: 464 24731: 24732: 24733: 24734: 24735: Pääluokka 35 24736: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 24737: 24738: 24739: S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan 2 460 henkilö- 24740: työvuotta vuonna 1999. 24741: Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät käsittävät alueidenkäytön suunnittelua, asumista 24742: ja rakentamista sekä luonnon ja ympäristön suojelua koskevat asiat. Hallinnonala edistää luon- 24743: non, yhdyskuntien, ihmisten elinolojen sekä talouden ja kulttuurin kestävää kehitystä. 24744: Ympäristöhallinnon toimintaympäristö on vahvasti kansainvälistynyt. Keskeiset ympäristöon- 24745: gelmat: ilmastokysymykset, otsonikerroksen oheneminen, biologisen monimuotoisuuden köyh- 24746: tyminen ja yhteisen ympäristön pilaantuminen sekä niiden ratkaiseminen vaativat kansainvälistä, 24747: usein maailmanlaajuista yhteistyötä, laajapohjaista kotimaista valmistelua ja osaavaa vaikutta- 24748: mista. Suomessa voimistunut kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu haasteena kaavoitukseen, 24749: rakentamiseen ja asumiseen. Asuntojen reaalihinnat ovat jälleen nousseet pitkän aikavälin keski- 24750: arvon yläpuolelle. Lisääntynyt asuntojen kysyntä on parantanut vapaarahoitteisen asuntotuotan- 24751: non edellytyksiä, mutta vaikeuttanut vuokra-asuntotilannetta. Koko rakennustoiminnan voima- 24752: kas kasvu on sysännyt myös urakkahinnat nopeaan nousuun, jonka hillintään joudutaan kiinnit- 24753: tämään vakavaa huomiota. 24754: Ympäristöasiat ovat painokkaasti esillä EU :n työohjelmassa. Ne näkyvät myös laajasti EU :n ul- 24755: kosuhteissa. Keskeisiä ovat EU:n kestävän kehityksen strategia ja Agenda 2000 koskeva päätök- 24756: senteko, EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan (ESDP) toteuttamiskysymykset 24757: sekä kansainvälisten sopimuspuolten kokoukset, erityisesti ilmastosopimuksen kokoukset. Ams- 24758: terdamin sopimuksen mukaisesti EU:n laajentumisessa sekä rakennerahastojen ja maatalouspoli- 24759: tiikan uudistamisessa korostetaan ympäristöasioiden merkitystä. Lisäksi edistetään toimia, joilla 24760: vähennetään kustannustehokkaasti maasta toiseen kulkeutuvia päästöjä koko Euroopassa. Vaiku- 24761: tetaan EU :n Pohjoisen ulottuvuuden toteutumiseen. 24762: Ympäristöasioita korostetaan EU:n kehitysyhteistyössä, etenkin Lomen sopimusta uusittaessa 24763: ja toimeenpantaessa. 24764: Ympäristön suojelu 24765: Tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö ja päästöjen vähentäminen luonnon vastaanotto- 24766: kyvyn mukaiseksi vaikuttamalla yhteiskunnan aine- ja materiaalitalouden toimijoihin maailman- 24767: laajuisella, eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. 24768: Kioton sopimusta toteutetaan ja huolehditaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ilmastoteh- 24769: tävistä. Vähennetään happamoittavia päästöjä. Jätteiden määrän kasvua hillitään ja jätteistä hyö- 24770: dynnetään kaksi kolmasosaa vuoteen 2005 mennessä. Vesiin joutuvaa ravinne- ja orgaanista 24771: kuormitusta vähennetään noin puoleen vuosikymmenen alun tasosta vuoteen 2005 mennessä. 24772: Vedenhankinnan kannalta merkityksellisten pohjavesien laatu säilytetään hyvänä. Raskasmetal- 24773: lien, kemikaalien, biotekniikan ja geeniteknologian ympäristöriskejä vähennetään. Vaarallisten 24774: 35. 465 24775: 24776: aineiden päästöjen torjunnan valmiutta parannetaan. Vaikutetaan tuotantoon ja kulutukseen luon- 24777: nonvarojen käytön tehokkuuden parantamiseksi ja ympäristömyötäisyyden lisäämiseksi. Paran- 24778: netaan lähialueiden ja erityisesti Itämeren tilaa enenevästi kansainväliseen yhteisrahoitukseen pe- 24779: rustuvalla lähialueyhteistyöllä. Uudella ympäristönsuojelulainsäädännöllä toteutetaan yhtenäistä 24780: ympäristön piiaarnisen torjuntaa koskevan EY :n direktiivin tavoitteet. Uudistetaan ja yhtenäiste- 24781: tään hallinnonalan ympäristölupia koskeva päätöksentekojärjestelmä. 24782: Itämeren suojelu 24783: Tehostetaan kokoavasti toimia Itämeren, erityisesti Suomenlahden, tilan parantamiseksi. To- 24784: teutetaan määrätietoisesti uutta vesiensuojelun tavoiteohjelmaa, mikä merkitsee lisääntyviä suo- 24785: jelutoimia mm. maataloudessa, kalankasvatuksessa ja muussa hajakuormituksessa, yhdyskuntien 24786: typen poistossa ja teollisuudessa. Toimeenpannaan valtioneuvoston päätöstä maataloudesta pe- 24787: räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Ympäristönsuojelun edistäruisavustuksia 24788: suunnataan lisääntyvästi Itämeren tilaa parantaviin toimiin. Lähialueyhteistyötä ja muuta kan- 24789: sainvälistä yhteistyötä voimistetaan Itämereen tulevan kuormituksen vähentämiseksi. Erityisesti 24790: keskitytään EU:n toiminnan aktivoimiseen osana pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, Agenda 21 24791: toteuttamiseen sekä kansainvälisellä yhteisrahoituksella toteutettavien vesiensuojeluhankkeiden 24792: edistämiseen. Vaikutetaan EU:n Tacis-ohjelman uudistamiseen sekä siihen, että Itämeren suoje- 24793: lukysymykset on riittävästi otettu huomioon EU:n laajentumisprosessissa, EU:nja Venäjän väli- 24794: sessä yhteistyössä sekä integroidusti Itämeren alueen valtioiden taloudellisessa toiminnassa ja 24795: yhteistyössä. 24796: Alueidenkäyttö 24797: Huolehditaan vuonna 2000 voimaantulevan uudenmaankäyttö-ja rakennuslain toimeenpanos- 24798: ta. Luodaan hallinnonalan valmiudet uuden lain edellyttämiin tehtäviin. Laaditaan keskeisten 24799: kaupunkiseutujen maankäytön tilaa ja kehittämistarpeita koskevat arviot asianomaisten kuntien, 24800: alueellisten ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnite- 24801: tään muuttoliikkeestä aiheutuviin yhdyskuntien kehittämistarpeisiin ja kaavoitetun rakennus- 24802: maan lisäämiseen, mihin liittyen kaavojen käsittelyajoille asetetaan joutuisat tavoitteet. 24803: Annetaan valtioneuvoston päätös alueidenkäytön valtakunnallisista tavoitteista. Itämeren alu- 24804: een kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan aluesuunnittelun yhteishankkeita Baltian mai- 24805: den ja Venäjän kanssa. Huolehditaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain 24806: muutoksen toimeenpanosta. 24807: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen 24808: Luonnonsuojelulain tavoitteiden mukaisesti huolehditaan lajien ja luontotyyppien suotuisasta 24809: suojelutasosta. Toteutetaan aikaisemmin päätettyjä luonnonsuojeluohjelmia ja EU:n Natura 24810: 2000-verkostoon mukaan otettavia alueita vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman ja alueel- 24811: lisesti hyväksyttyjen toteuttamisstrategioiden mukaisesti. Suojeluohjelmien toteutuksessa käyte- 24812: tään monipuolisesti yksityismaiden suojelun keinoja. Natura 2000-verkoston toimeenpanossa 24813: hyödynnetään tehokkaasti EU:n rahoitusta. 24814: Luonnonsuojelualueiden hoidon tehtäviä suunnataan siten, että keskeisten alueiden hoidossa 24815: säilytetään nykyinen taso. Toteutetaan kansallista toimintaohjelmaa luonnon monimuotoisuuden 24816: turvaamiseksi. Suomen ympäristökeskuksessa tehtävästä luonnonsuojelualueiden edustavuusar- 24817: vioinnista ja lajien uhanalaisuustarkastelusta saatavien tulosten mukaisesti linjataan tulevia luon- 24818: nonsuojelutehtäviä. 24819: Rakentaminen 24820: Rakentamisen teknistä ohjausta ajanmukaistetaan erityisesti maankäyttö-ja rakennuslain koko- 24821: naisuudistuksen edellyttämiltä osilta. Asuntokannan hoidossa edistetään suunnitelmallista kiin- 24822: teistönpitoa sekä oikein ajoitettuaja mitoitettua korjaamista. Rakentamisprosessiin kehitetään si- 24823: 466 35.01 24824: 24825: säilman terveellisyyttä, energia- ja elinkaaritaloutta, ekologisuutta sekä rakentamisen laatua pa- 24826: rantavia menetelmiä yhteistyössä Tekesin kanssa. 24827: Asuminen 24828: Asumistuessa säilytetään toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovituksen yhteydessä päätetty 24829: taso. Valtion tuki asuntorakentamiseen painotetaan sosiaalisten vuokra-asuntojen sekä asumisoi- 24830: keusasuntojen uustuotantoon kasvukeskuksissa. Selvitetään, miten korkotukilainoitettujen vuok- 24831: ra-asuntojen tuki voidaan vuoden 1999 aikana kohdistaa suoraan ja täysimääräisesti vuokran 24832: alennukseksi. Lainoituksen tai korkotuen piiriin 1.1.1999 alkaen hyväksyttäviltä yhtiömuotoisilta 24833: asumisoikeusyhteisöiltä edellytetään aiempaa riittävämpää vakavaraisuutta valtion luotto- ja ta- 24834: kausriskin kaventamiseksi. 24835: Varmistetaan, että arava- ja korkotukituotannon rakennuskustannuskehitys on hillittyä eikä 24836: valtion tukea kanavoidu kustannusten nousuksi eikä myöskään ylimitoitettuun peruskorjaami- 24837: seen. 24838: Ympäristöhallinto 24839: Ympäristöhallinnon palvelukykyä tehostetaan. Koko hallinnonalan kattavan ja yhtenäisen 24840: palkkausjärjestelmän käyttöönotosta sovitaan. Kehitetään ympäristötietojärjestelmiä tavoitteena 24841: päätösten tietopohjan paraneminen ja päätösprosessien nopeutuminen. 24842: 24843: 24844: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 24845: v. 1997 V. 1998 v. 1999 24846: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 24847: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 24848: 01. Ympäristöministeriö 95 355 95 845 101 251 + 5 406 + 6 24849: 10. Ympäristön suojelu 171 827 166 450 140 350 - 26100 - 16 24850: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja 24851: luonnonsuojelu 239 469 291 000 258 200 - 32 800 - 11 24852: 30. Asumisen edistäminen 2 680 491 2 355 000 2470000 + 115 000 + 5 24853: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 282425 290482 304 457 + 13 975 + 5 24854: 60. Suomen ympäristökeskus 119 827 119 827 122 413 + 2586 + 2 24855: 70. Valtion asuntorahasto 24430 16 930 22930 + 6000 + 35 24856: 99. Ympäristöministeriön hallinnon- 24857: alan muut menot 115 265 135 280 133 801 1479 - 1 24858: Yhteensä 3729 088 3470 814 3 553402 + 82588 + 2 24859: 24860: 24861: 24862: 01. (35.01, osa) Ympäristöministeriö 24863: 24864: Se l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat: 24865: Ympäristön suojelu 24866: Vaikutetaan kansainvälisen ilmastosopimuksen teollisuusmaita koskevien velvoitteiden ja toi- 24867: meenpanokeinojen täsmentämiseen edistäen Suomen näkökulmasta mahdollisimman kustannus- 24868: tehokkaita toimintalinjoja ja keinoja, joilla kasvihuonekaasujen nettopäästöjä saadaan vähenne- 24869: tyksi. Hapanta laskeomaa ja otsonin muodostusta vähennetään valmistelemalla kansallisia mää- 24870: räyksiä, panemalla toimeen rikki- ja typpipäästöjen vähentämissuunnitelmia sekä vaikuttamalla 24871: EU :n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. 24872: 35.01 467 24873: 24874: Valmistellaan toimenpiteitä vuoteen 2005 ulottuvan vesiensuojelun tavoiteohjelman toteutta- 24875: miseksi ja säädöksiä EY:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Merensuojelun tehosta- 24876: miseksi valmistellaan kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyönä kalankasvatuksen ja metsätalo- 24877: uden ympäristönsuojelua koskevia suosituksia. Osallistutaan maatalouden ympäristöohjelman 24878: sekä EU:n Agenda 2000:n maatalouspolitiikan valmisteluun. 24879: V altakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden edistämiseksi ja tuottajan vastuun lisäämiseksi 24880: valmistellaan jätealan säädöksiä. 24881: Valmistellaan ympäristönsuojelulain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja hal- 24882: linnollisia järjestelyjä. 24883: Arvioidaan ympäristön kuormitusta ja tilaa sekä ympäristönsuojelun toimenpiteiden vaikutta- 24884: vuutta. Kannustetaan kestävien tuotanto- ja kulutusmuotojen luomista edistämällä ympäristöjär- 24885: jestelmien, ympäristömerkintöjen, elinkaariarvioiden ja uuden ympäristöteknologian käyttöönot- 24886: toa. Edistetään ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaupan alalla ja julkisissa hankinnois- 24887: sa. 24888: Valmistellaan ehdotukset biosidituotteita koskevan EY:n direktiivin täytäntöönpanon edellyt- 24889: tämistä säädöksistä ja määräyksistä. Tuetaan kansainvälisiä toimia ympäristössä hitaasti hajoa- 24890: vien kemiallisten yhdisteiden rajoittamiseksi. Vaikutetaan siihen, että geenitekniikalla muunnet- 24891: tujen organismien (GMO) ympäristöriskien arviointi ja hallinta otetaan entistä paremmin huomi- 24892: oon uudistettavana olevassa EY:n direktiivissä. 24893: Merellisen ympäristön suojelemiseksi ryhdytään toimiin, jotka tähtäävät öljypäästöjen tehok- 24894: kaaseen vähentämiseen. 24895: Alueidenkäyttö 24896: Uudenmaankäyttö-ja rakennuslain on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2000. Toteutetaan uu- 24897: den lain toimeenpanoa tukeva koulutus- ja tiedotusohjelma sekä valmistellaan uuden lain edellyt- 24898: tämät soveltamisohjeet. 24899: V altakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet viimeistellään valtioneuvoston päätöksen antamista 24900: varten. Uuden maankäyttö-ja rakennuslain mukaisten maakuntakaavojen laadintamenettelyä, si- 24901: sältöä ja esitystapaa kehitetään yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ja valmistellaan asiaa 24902: koskevat ohjeet. 24903: Kuntien alueidenkäytön suunnittelun välineistöä ajanmukaistetaan. Suunnittelun sisältötavoit- 24904: teissa painotetaan taajamaluontoa sekä liikenteen ja yhdyskuntarakenteen vuorovaikutusta. An- 24905: netaan suositukset kaavojen laadun ja rakennetun ympäristön seurantaindikaattoreiksi. Kuntien 24906: vastuun lisääminen uuden lainsäädännön myötä edellyttää kaavoituksen asiantuntemuksen pa- 24907: rantamista kunnissa. 24908: Valmistellaan Suomen osuudet EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan (ESDP) 24909: viimeistelemiseksi. 24910: Valmistellaan rakennusperinnön hoidon kunnittaisen toimenpideohjelman malli. 24911: Edistetään ja tuetaan ympäristövaikutusten arviointia säädösvalmistelussa sekä viranomaisten 24912: suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa. Valmistellaan maakuntakaavoituksen ja aluekehitysoh- 24913: jelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaa ohjeistusta. 24914: Luonnonsuojelu 24915: Luonnonsuojelualueiden edustavuuden arvioinnista ja lajien uhanalaisuuden tarkistuksesta 24916: kootaanjohtopäätökset yhteiskunnallista keskustelua varten ja luodaan toimintalinjat 2000-luvul- 24917: le. 24918: Luonnonsuojelulain toimeenpanoa edistetään erityisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluvien 24919: alueiden suojelussa ja lupakäytännössä sekä suojeltavien lajien ja luontotyyppien suojelussa. 24920: Luonnon monimuotoisuuden seurantaa varten luodaan tarvittavat menetelmät ja hallinnollisen 24921: yhteistyön muodot. 24922: 468 35.01 24923: 24924: Rakentaminen 24925: Rakennusalalle tehdään yhteinen laadun kehittämisohjelma yhteistyössä Tekesin kanssa. Kos- 24926: teus ja home -toimintaohjelmaa jatketaan. Menetelmiä rakennusten elinkaaritarkastelun avuksi 24927: kehitetään. 24928: Rakennustuotteiden sisämarkkinoihin perustuva markkinavalvonta aloitetaan 1.1.1999. Raken- 24929: nusten lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa koskevia määräyksiä uusittaessa pyritään edistämään 24930: Kioton sopimuksen tavoitteita kustannustehokkaalla tavalla. 24931: Asuminen 24932: Voimakkaan muuttoliikkeen vaatimia toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä aluekehitys-, 24933: maankäyttö-, liikenne- ja työvoimaviranomaisten kanssa. 24934: Seurataan asuntomarkkinoiden muutoksia. Valtion tukea painotetaan markkinatilanteen vaati- 24935: malla tavalla sosiaaliseen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uustuotantoon väkiluvultaan kasva- 24936: ville työssäkäyntialueille. 24937: Muuttuvista asuntorahoitusmarkkinoista keväällä 1998 käynnistettyjen selvitysten perusteella 24938: valmistellaan toimet asumisen tukijärjestelmien kehittämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää tehos- 24939: tuvia asuntorahoitusmarkkinoita sekä ennalta ehkäistä valtiontaloutta rasittavia luottoriskejä ot- 24940: taen huomioon myös Ruotsissa saadut kokemukset. 24941: Kehitetään asumisen sopimussuhteisiin ja asukkaiden osallistumiseen liittyvää lainsäädäntöä 24942: tavoitteena parantaa asukkaiden asemaa. 24943: Ministeriön toiminnan kehittäminen 24944: Ministeriön roolia asunto- ja rakennustoimen strategisena ohjaajana vahvistetaan. 24945: Kehitetään ympäristön- ja luonnonsuojelun tietojärjestelmiä sekä saatetaan ne laajaan käyttöön. 24946: Tiedon käytettävyyttä parannetaan. 24947: 24948: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (22.) Kehittäminen ja suunnittelu (siirto- 24949: Momentille myönnetään 101 251 000 mk. määräraha 2 v) 24950: Lakkautetaan ylijohtajan virka (A31). S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 24951: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- mentiksi 35.99.22. 24952: sa on otettu lisäyksenä huomioon rakennus- 24953: tuotteiden markkinavalvonnan aloittamisesta (24.) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärä- 24954: aiheutuvat menot sekä vähennyksenä 340 000 raha 2 v) 24955: mk kahden henkilön palkkausmenojen siirtona S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 24956: momentille 35.60.21 ja 150 000 mk yhden mentiksi 35.99.24. 24957: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- 24958: le 35.40.21. (61.) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) 24959: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 24960: mentiksi 35.99.65. 24961: 1999 määräraha 101 251 000 24962: 1998 määräraha 95 845 000 24963: (62.) EU:n ympäristörahaston osallistumi- 24964: 1998 lisämääräraha 1 930 000 24965: nen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin 24966: 1997 tilinpäätös 95 355 000 24967: (EU) (siirtomääräraha 3 v) 24968: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 24969: mentiksi 35.99.62. 24970: 35.10 469 24971: 24972: 10. (35.11, 26, osa ja 27, osa) Ympäristön suojelu 24973: 24974: Se l v i t y s o s a : Edistetään työllisyyttä ympäristönsuojelu- ja hoitotöillä sekä ympäristön- 24975: suojeluteknologian kehittämishankkeilla. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemäri- 24976: hankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pohjavesialueita soranoton jäljiltä. Te- 24977: hostetaan saastuneiden maa-alueiden ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamista hyö- 24978: dyntämällä myös öljysuojarahaston varoja. 24979: Toteutetaan toimia, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja 24980: -osaamisen lisääminen Suomen lähialueilla Venäjällä ja Baltian maissa sekä Puolassa. Edistetään 24981: Itämeren suojelukomission ja Euroopan ympäristönsuojelun toimintaohjelmien toimeenpanoa. 24982: Osallistutaan hankkeiden yhteisrahoitukseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avusta- 24983: jamaiden kanssa pitäen tavoitteena muun kuin avustusmuotoisen rahoitusosuuden kasvua panos- 24984: tusten vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vahvistetaanpohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEF- 24985: CO) toimintaa. Lähialueyhteistyön investointimäärärahat on budjetoitu lukuun 24.50. 24986: 24987: 27. (35.27.27) Ympäristövahinkojen torjun- Menoja vastaavat korvaukset öljysuojara- 24988: ta (arviomääräraha) hastosta ja vahinkojen aiheuttajilta ovat olleet 24989: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. vuosina 1990-97 keskimäärin 77 % budjetoi- 24990: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ym- duista menoista. Vuonna 1999 korvausten 24991: päristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, määrän arvioidaan olevan 9 500 000 mk. Kor- 24992: tmjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoi- vaukset tuloutetaan momentille 12.35.60. 24993: menpiteistä sekä ympäristövahingon torjun- 24994: taan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aihe- 1999 määräraha 10 000 000 24995: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 1998 määräraha 10 000 000 24996: saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä 1997 tilinpäätös 14 974 264 24997: ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oi- 24998: keudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja si- 60. (35.11.60) Siirto öljysuojarahastoon 24999: vutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin (siirtomääräraha 3 v) 25000: osallistuvien palkkioiden maksamiseen. Mää- Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 25001: rärahaa saa käyttää myös niiden menojen mak- Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an- 25002: samiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle vi- netun lain (89411986) muuttamisesta annetun 25003: ranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kan- lain (84611996) 7 §:n nojalla öljysuojarahas- 25004: sainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, toon tehtävän siirron maksamiseen. 25005: eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti peri- Se l v i t y s osa : Osa öljyjätemaksuina 25006: tyksi aiheuttajalta. kertyvistä varoista voidaan valtion talousarvi- 25007: Selvitysosa: Määrärahasta 4 900 000 ossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi 25008: mk käytetään kaluston hankintaan. Näistä kus- öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistus- 25009: tannuksista noin 4 000 000 mk aiheutuu sellai- kustannusten korvaamista varten. Määräraha 25010: sesta öljyntorjuntakalustosta, jonka hankinta- yhdessä momentin 35.10.64 määrärahan kans- 25011: menot arvioidaan korvattavan lähes täysimää- sa on yhtä suuri kuin öljyjätemaksujen kertymä 25012: räisesti öljysuojarahaston varoista. momentille 11.19.08. 25013: Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansain- 25014: välisten jätesiirtojen palauttamisesta toimival- 1999 määräraha 5 000 000 25015: taiselle viranomaiselle, peritään takaisin jät- 1998 määräraha 5 000 000 25016: teen viejäitä ja tuloutetaan momentille 3 000 000 25017: 1997 tilinpäätös 25018: 12.35.27. 25019: 470 35.10 25020: 25021: 62. (35.11.62) Ympäristönsuojelun edistä- teihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen laino- 25022: minen (siirtomääräraha 3 v) jen korkohyvitysten maksamiseen. 25023: Momentille myönnetään 31 750 000 mk. Korkohyvityksen määrä on muille kuin yh- 25024: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää- dyskuntien vesiensuojelulainoille neljän en- 25025: töksen (894/1996) mukaisten avustusten mak- simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent- 25026: samiseen ympäristönsuojelun edistämiseen tiyksikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosent- 25027: sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden tiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden 25028: avustamisesta annetun lain (56/1980) mukais- jälkeen korkotukea ei makseta. Yhdyskuntien 25029: ten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ve- vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvi- 25030: siensuojelua edistäviin investointeihin. tyksen määrä on kuitenkin kahdeksan ensim- 25031: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyk- 25032: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- sikköä ja lainavuosina 9-16 kaksi prosenttiyk- 25033: kehitysrahaa. sikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen 25034: Selvitysosa: Ympäristönsuojelua edis- korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on 25035: täviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin voi- kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen 25036: daan myöntää avustusta yleensä enintään 50 % perimän koron suuruinen. 25037: ja investointihankkeisiin enintään 30 % niiden S e l v i t y s o s a : Aikaisempien vuosien 25038: hyväksyttävistä kustannuksista. Saastuneiden korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheu- 25039: maa-alueiden ja vanhojen kaatopaikkojen kun- tuvan menoja 9 000 000 mk vuonna 2000, 25040: nostushankkeissa avustus voi kuitenkin olla 7 200 000 mk vuonna 2001, 4 900 000 mk 25041: enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kus- vuonna 2002 ja sen jälkeen yhteensä 7 700 000 25042: tannuksista, kun hakijana on muu kuin yritys. mk. 25043: Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä in- 25044: vestoinneilla toteutetaan vesiensuojelulle vuo- 1999 määräraha 13 800 000 25045: teen 2005 määriteltyjä tavoitteita. Momentin 1998 määräraha 20 700000 25046: määrärahasta on tarkoitus varata 6 000 000 mk 1997 tilinpäätös 20 832 404 25047: erityisesti Itämeren suojelun tehostamisen 25048: edellyttämiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. 64. (35.11.64) Oljyjätemaksulla rahoitetta- 25049: va öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 25050: 1999 määräraha 31750 000 Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 25051: 1998 määräraha 33 750 000 Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an- 25052: 1997 tilinpäätös 32 750 000 netun lain (89411986, muut. 846/1996) 7 §:n 25053: nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kulje- 25054: 63. (35.11.63 ja 27.63) Ympäristönsuojelu- tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu- 25055: investointien korkotuki (arviomääräraha) vien menojen maksamiseen sekä avustuksien 25056: Momentille myönnetään 13 800 000 mk. maksamiseen ongelmajätteiden alueellisten 25057: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- vastaanottopaikkojen perustamiskustannuk- 25058: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- siin. 25059: ta annetun lain (1015/1977) mukaisiin teolli- Se l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä mo- 25060: suuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- mentin 35.10.60 määrärahan kanssa on yhtä 25061: tointeihin, teollisuuden vesiensuojeluinves- suuri kuin öljyjätemaksujen kertymä momen- 25062: tointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen tille 11.19.08. 25063: perustamis- ja kunnostamisinvestointeihin ja 25064: jätteiden hyödyntämistä edistäviin investoin- 1999 määräraha 15 000 000 25065: teihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen laino- 1998 määräraha 15 000 000 25066: jen sekä yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoin- 1997 tilinpäätös 17 000 000 25067: 35.10 471 25068: 25069: 67. (35.11.67) Ympäristöyhteistyön edistä- viin hankkeisiin. Lisäksi tuetaan ympäristötie- 25070: minen Suomen lähialueen maissa (siirtomää- tojärjestelmien kehittämistä. 25071: räraha 3 v) Yhteistyön tavoitteena on parantaa varsinkin 25072: Momentille myönnetään 13 800 000 mk. Itämeren suojelua sekä Itämeren alueen valti- 25073: Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestoin- oiden ilmansuojelua ja ongelmajätehuoltoa. 25074: tien edistämiseen ja niihin liittyvään valmiste- 25075: luun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla. 1999 määräraha 13 800 000 25076: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten 1998 määräraha 16 000 000 25077: maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnit- 1997 tilinpäätös 21 000 000 25078: telu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lä- 25079: hialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa, 77. (35.26.77) Ympäristötyöt (siirtomäärä- 25080: jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin ja raha 3 v) 25081: ovat tärkeitä myös Suomen oman ympäristön Momentille myönnetään 51 000 000 mk. 25082: suojelun kannalta ja joissa sovelletaan pääasi- Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden 25083: assa suomalaista ympäristönsuojeluteknologi- suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorja- 25084: aa. Määrärahaa saa käyttää lisäksi Suomen uksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien 25085: avustusosuuden maksamiseen sellaisissa yh- menojen maksamiseen sekä valtion vesihuol- 25086: teistyöhankkeissa, joita rahoittavat myös muut totöistä annetun valtioneuvoston päätöksen 25087: valtiot sekä kansainväliset järjestöt ja rahoitus- (97611985, muut. 88911995) mukaisten töiden 25088: laitokset. Avustukset myönnetään valtioneu- toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksa- 25089: voston vahvistamien perusteiden mukaisesti. miseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovu- 25090: Se l v i t y s osa : Määrärahalla rahoitetaan tettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppa- 25091: Suomen lähialueen maiden ympäristöasiantun- nin omistukseen. Samalla on sovittava niistä 25092: tijoiden kouluttamista ympäristöhallinnon ja ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovu- 25093: lainsäädännön kehittämisessä. tuksen jälkeen noudatettava. 25094: Suomen ympäristöhallinnon tutkimusyhteis- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 25095: työtä lähialueen organisaatioiden kanssa tue- tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 25096: taan. Määrärahaa käytetään myös lähialueen Se l v i t y s osa : Määrärahan tarve jakau- 25097: maiden luonnon monimuotoisuutta ylläpitä- tuu seuraavasti: 25098: 25099: Työn kokonais- Valtion osuus Myönnetty Myönnetään 25100: Työkohde kustannusarvio edellisestä 1 OOOmk mk 25101: 1 OOOmk 1 OOOmk 25102: 25103: 1. Uudet hankkeet 25104: Tuusulanjärven kunnos- 25105: tus, Tuusula, Järvenpää 10000 2000 500 000 25106: Happotervakaatopaikko- 25107: jen kunnostus, vaihe 1, 25108: Lempäälä 4000 2000 300 000 25109: Sikoniemen saha-alueen 25110: kunnostus, vaihe II, Kuo- 25111: pio 3 500 1 750 300 000 25112: Oulujokivarren siirtovie- 25113: märi, Muhos, Oulu 29000 7900 500000 25114: Kiukaisten- Harjavallan 25115: siirtoviemäri, Kiukainen 7 600 3 200 1000000 25116: Uudet hankkeet yhteensä 54100 16 850 2 600 000 25117: 472 35.11 25118: 25119: Työn kokonais- Valtion osuus Myönnetty Myönnetään 25120: Työkohde kustannusarvio edellisestä 1 OOOmk mk 25121: 1 OOOmk 1 OOOmk 25122: 2. Keskeneräiset hankkeet 116 780 56650 30550 20 500 000 25123: 3. Saastuneiden alueiden 25124: kunnostus 16 000 000 25125: 4. Vesistöjen kunnostus ja 25126: muut ympäristötyöt 11900000 25127: Kaikki yhteensä 170 880 73 500 30550 51000000 25128: 25129: 1999 määräraha 51 000 000 25130: 1998 määräraha 66 000000 25131: 1997 tilinpäätös 62 270000 25132: 25133: 25134: (11.) Ympäristön suojelu 25135: 25136: Se l v i t y s o s a: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momenttien 60, 62, 63, 64 ja 67 mää- 25137: rärahat on otettu huomioon luvun 35.10 laskelmissa. 25138: 25139: 25140: 20. (35.30 ja 27, osa) Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 25141: 25142: Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 1999 25143: ovat: 25144: Luonnonsuojelualueiden peruspalveluiden kehittäminen ja ylläpito kohdeunetaan pääasiassa 25145: tärkeimpiin kansallispuistoihin ja muille vilkkaassa käytössä oleville suojelualueille. Soiden, pe- 25146: rinnemaisemien ja metsien ennallistaminen kohdeunetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttä- 25147: misen kannalta kaikkein kiireellisimpiin kohteisiin. 25148: Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten lajien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannasta. 25149: Metsähallitus osallistuu myös Natura 2000 -verkoston toteuttamiseen, Suomen suojelualuever- 25150: kon edustavuuden arviointiin ja lähialueiden luonnonsuojeluyhteistyöhön. 25151: Metsähallituksen luonnonsuojeluyksikkö osallistuu luonnonvarasuunnitteluun ja alue-ekologi- 25152: seen suunnitteluun. 25153: Selvitysosa: 25154: Luonnonsuojelu 25155: Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä keskeisellä sijalla olevaa luonnonsuojelualueiden 25156: verkostoa täydennetään perustamalla luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville alueille luonnonsuoje- 25157: lualueita. 25158: Siltä osin kuin luonnonsuojeluun varatut alueet ovat yksityisomistuksessa, valtio varautuu 25159: hankkimaan ne omistukseensa tai maksamaan korvauksia maanomistajille yksityisestä suojelus- 25160: ta. Vuonna 1996 hyväksytyn luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman tavoitteeksi asetettiin 25161: se, että luonnonsuojeluohjelmat olisi pääosin toteutettu yksityismaiden osalta vuoteen 2004 men- 25162: nessä. Toteuttamisvarat on mitoitettu tavoitteen mukaisiksi. 25163: Luonnonsuojelusta maksettavat korvaukset ja luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien aluei- 25164: den kauppahinnat voidaan valtion ja maanomistajan sopimuksesta jaksottaa. Kyseisiin moment- 25165: 35.20 473 25166: 25167: teihin sisältyy määrärahan sitomisvaltuudet vuoteen 2007 asti. Jaksotetuista kauppahinnoista ja 25168: korvauksista voidaan maksaa lunastuslain 95 §:n mukaista korkoa. 25169: Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset sisältävät määrärahavarauksen korvausten maksa- 25170: miseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista, vahinkojen estämisestäja 25171: rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 25172: Koskiensuojelulain (3511987) sekä Ounasjoen ja Kyröjoen erityissuojelusta annettujen lakien 25173: (703/1983 ja 113911991) mukaiset korvaukset vesivoiman omistajille on pääosin maksettu. 25174: Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnonsuojelualueiden talonraken- 25175: nustöihin varatut määrärahat ohjataan pääosin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen 25176: käyttöön. Hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään lisäksi yksityisten luon- 25177: nonsuojelualueiden hoitoon ja merkintään, uhanalaisten eliölajien suojeluun, maisema-alueiden 25178: ja perinnemaisemien hoitoon sekä maa-ainesten ottamista koskevaan suunnitteluun ja tietyissä ta- 25179: pauksissa maa-ainesten ottopaikkojen kunnostamiseen. 25180: Alueidenkäyttö 25181: Kuntien yleiskaavoitusta tuetaan erityisesti luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuu- 25182: riympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävillä alueilla, samoin 25183: kuin yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävillä alueilla. V aitio tukee harkinnanvaraisesti 25184: myös kuntia seudullisesti merkittävien virkistysalueiden hankinnassa. 25185: Rakennusperinnön hoitomäärärahaa käytetään monipuolisesti kulttuurihistoriallisesti arvok- 25186: kaan rakennusperinnön ja ympäristön säilyttämiseksi. 25187: 25188: 22. (35.30.22) Luonnonsuojelualueiden hoi- alueiden yhteinen pinta-ala on noin 13 800 25189: to ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) km 2. 25190: Momentille myönnetään 73 700 000 mk. Suomessa on yksityismaiden luonnonsuoje- 25191: Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, lualueita lähes 1 400. Niiden merkintä vaatii 25192: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa- jatkuvaa ylläpitoa. Uhanalaisten lajien hoito- 25193: alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan me- suunnitelmia toimeenpannaan. Maa-ainesten 25194: nojen sekä rakennusten ja rakennelmien, tei- kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun 25195: den ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapito- liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallises- 25196: menojen maksamiseen. ti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille 25197: Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai- perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitel- 25198: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja mia ja tehdään maatalouden ympäristötukijär- 25199: hoitomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja mai- jestelmää tukevia hoitotoimenpiteitä. 25200: sema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelu- 25201: suunnittelun ja maa-aineslain soveltamiseen 1999 määräraha 73 700 000 25202: liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa 1998 määräraha 67 000 000 25203: saa käyttää myös ennen maa-aineslain voi- 1998 lisämääräraha 1190 000 25204: maantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen 1997 tilinpäätös 67 000 000 25205: kunnostamiseen. 25206: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor- 37. (35.30.37) Avustukset kuntien kaavoituk- 25207: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä seen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomäärä- 25208: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami- raha 3 v) 25209: seen. 25210: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. 25211: Se 1v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään 25212: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 25213: 400 luonnonsuojelualueen sekä luonnonsuoje- 25214: seen luonnonsuojelun, rantojensuojelun, mai- 25215: lutarkoituksiin varattujen alueiden ja erämaa- 25216: seman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoi- 25217: alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Suojelu- 25218: don ja virkistyskäytön kannalta valtakunnalli- 25219: 474 35.20 25220: 25221: sesti merkittävien alueiden sekä yhdyskunta- 1999 määräraha 10 000 000 25222: kehityksen kannalta merkittävien kohteiden 1998 määräraha 45 000 000 25223: yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrä- 1997 tilinpäätös 2 969 235 25224: rahaa saa käyttää avustusten maksamiseen 25225: kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa 61. (35.30.61) Eräät luonnonsuojeluun liit- 25226: varten perustamille yhteisöille usean kunnan tyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 25227: yhteisten virkistysalueiden hankintaan sekä 25228: Momentille myönnetään 69 000 000 mk. 25229: aluearkkitehtitoiminnan tai muun sitä vastaa- 25230: Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain 25231: van toiminnan palkka- ja matkamenoihin. 25232: mukaisesti korvausten maksamiseen luonnon- 25233: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä 25234: suojelualueiden perustamisesta maanomistajil- 25235: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 25236: le aiheutuvista taloudellisista menetyksistä 25237: S e 1v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus 25238: sekä luonnonsuojelulain 54§ 4 momentinja 67 25239: edistää rantojensuojeluohjelman toteutumista 25240: § 2 momentin mukaisiin korvauksiin. Määrära- 25241: sekä valtioneuvoston 5.1.1995 tekemän peri- 25242: haa saa käyttää myös maa-aineslain (555/ 25243: aatepäätöksen ja uuden luonnonsuojelulain 25244: 1981) siirtymäsäännösten mukaisesti harjujen- 25245: tarkoittamien maisema-alueiden maankäytön 25246: suojelusta aiheutuvien korvausten maksami- 25247: ohjausta. 25248: seen. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten 25249: ympäristökeskusten suorittamiin korvauksiin 25250: 1999 määräraha 5 500 000 25251: rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheutta- 25252: 1998 määräraha 7 500 000 mista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä 25253: 1997 tilinpäätös 7 500 000 ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen 25254: suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä ai- 25255: 44. (35.27.44) Koskiensuojelulain mukaiset heutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi 25256: korvaukset (arviomääräraha) määrärahaa saa käyttää lunastuslain 95 §:n 1 25257: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. momenttia vastaavan koron maksamiseen jak- 25258: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain sotetuille, maksamatta oleville korvauksille. 25259: (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen eri- Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittu- 25260: tyissuojelusta annettujen lakien (703/1983 ja neiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n 25261: 1139/1991) mukaisten korvausten maksami- CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoi- 25262: seen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaustoi- don järjestämiseen. 25263: mitusten kustannuksiin ja valtion edun valvon- V aitioneuvoston vahvistamien luonnonsuo- 25264: nan kannalta välttämättämistä selvityksistä ai- jeluohjelmien toteuttamiseksi myönnetään val- 25265: heutuviin menoihin. tuudet tehdä vuonna 1999 sopimuksia ja antaa 25266: Se 1v i t y s osa : Koskiensuojelulain mu- sitoumuksia enintään 80 000 000 mk. Valtuu- 25267: kaisista korvaustoimituksista valtaosa saatiin desta saa aiheutua menoja vuoden 2000 lop- 25268: päätökseen vuoden 1995 loppuun mennessä. puun mennessä enintään 20 000 000 mk, vuo- 25269: Vuosina 1996-1997 toimituksia saatettiin pää- den 2001 loppuun mennessä enintään 25270: tökseen vähemmän kuin oli ennakoitu ja 25 40 000 000 mk ja vuoden 2007 loppuun men- 25271: milj. markan määrärahasta käytettiin vain 3 nessä yhteensä enintään 80 000 000 mk. 25272: milj. mk. Vuosina 1988-1997 määrärahaa on S e 1v i t y s o s a : Korvausmenettely llä pe- 25273: käytetty yhteensä 319 milj. mk. rustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneu- 25274: voston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin 25275: kuuluville yksityismaille. 25276: 35.20 475 25277: 25278: Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan 25279: menoja seuraavasti (milj. mk): 25280: 25281: 2000 2001 2002 2003 2004- 25282: Vuoden 1999 valtuuksista 20 20 15 15 10 25283: Aikaisempien vuosien valtuuksista 12 6 5 25284: Yhteensä 32 26 20 15 10 25285: 25286: 1999 määräraha 69 000 000 teeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti so- 25287: 1998 määräraha 46 500 000 vitettavissa tai jolla on valtakunnallista 25288: 1997 tilinpäätös 43 000 000 merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä 25289: enemmän, kuitenkin enintään 80% kustan- 25290: 62. (35.30.62) Avustukset rakennusperinnön nuksista. 25291: hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 25292: 1999 määräraha 5 000 000 25293: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 25294: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain 1998 määräraha 5 000 000 25295: (6011985) 11 §:nja 13 §:n nojalla suoritettavi- 1997 tilinpäätös 5 000 000 25296: en korvausten ja suojelun toteuttamisesta val- 25297: tiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 74. (35.30.74) Luonnonsuojelualueiden ta- 25298: rakennuslain (37011958) 135 §:n 3 momentin lonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) 25299: mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 25300: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualu- 25301: maksamiseen yksityiselle omistajalle, raken- eiden talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuo- 25302: nusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kun- jelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvitta- 25303: nille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti vien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuo- 25304: arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän jelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis- 25305: ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja pa- ja perusparannusmenojen maksamiseen. 25306: rantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin 25307: selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös 1999 määräraha 3 000 000 25308: avustuksen maksamiseen merkittäviin maise- 1998 määräraha 3 000 000 25309: ma-alueisiin kuuluvan rakennetun ympäristön 1997 tilinpäätös 3 000 000 25310: hoitoon ja kunnostukseen. 25311: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää 87. (35.30.87) Luonnonsuojelualueiden 25312: avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvok- hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 25313: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus 25314: Momentille myönnetään 92 000 000 mk. 25315: myönnetään ensisijassa niissä tapauksissa, jol- 25316: Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden 25317: loin siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat 25318: sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen 25319: kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen ase- 25320: luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erä- 25321: maan nähden kohtuuttomaksi. Lisäksi määrä- 25322: maa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen. 25323: rahasta saa käyttää enintään 200 000 mk avus- 25324: Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luon- 25325: tusten maksamiseen rakennusperinnön hoitoon 25326: nonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden 25327: liittyviin valtakunnallisiin tiedotus- tai muihin 25328: arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja han- 25329: projekteihin. 25330: kintatehtävistä aiheutuvien menojen maksami- 25331: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa 25332: seen sekä ympäristöministeriön hallinnassa 25333: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kus- 25334: olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuk- 25335: tannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennus- 25336: siin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää lunastus- 25337: tavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen koh- 25338: lain 95 §:n 1 momenttia vastaavan koron mak- 25339: 476 35.26 25340: 25341: samiseen jaksotetuille, maksamatta oleville 70 000 000 mk sekä vuoden 2007 loppuun 25342: kauppahinnoille. mennessä yhteensä enintään 135 000 000 mk. 25343: Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo- Se l v i t y s o s a : Hankkimalla maata val- 25344: jelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa- tiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan 25345: alueisiin. täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luon- 25346: Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo- nonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien 25347: jeluohjelmien toimeenpanoa varten myönne- suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavo- 25348: tään valtuudet tehdä vuonna 1999 sopimuksia jen suojelualuevarauksia. Vuoden 1997 lop- 25349: ja antaa sitoumuksia enintään 135 000 000 mk. puun mennessä valtiolle oli hankittu alueita 25350: V altuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2000 yhteensä noin 165 000 ha. 25351: loppuun mennessä enintään 30 000 000 mk, Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan 25352: vuoden 2001 loppuun mennessä enintään menoja seuraavasti(milj. mk): 25353: 25354: 2000 2001 2002 2003 2004- 25355: Vuoden 1999 valtuuksista 30 40 25 15 25 25356: Aikaisempien vuosien valtuuksista 24 10 10 5 25357: Yhteensä 54 50 35 20 25 25358: 25359: 1999 määräraha 92000000 25360: 1998 määräraha 117 000 000 25361: 1997 tilinpäätös 111 000 000 25362: 25363: 25364: (26.) Alueelliset ympäristökeskukset 25365: 25366: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 25367: 35.40.21, momentti 61 momentiksi 35.99.61, momentti 77 momentiksi 35.10.77 sekä momentti 25368: 88 momentiksi 35.99.(88). 25369: 25370: 25371: (27.) Suomen ympäristökeskus 25372: 25373: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi 25374: 35.60.21, momentti 27 momentiksi 35.10.27, momentti 44 momentiksi 35.20.44 sekä momentti 25375: 63 on otettu huomioon momentin 35.10.63laskelmissa. 25376: 25377: 25378: (29.) (35.30) Yhdyskunnat, alueiden käyttö ja luonnonsuojelu 25379: 25380: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 22, 37, 61, 62, 7 4 ja 87 on 25381: otettu huomioon luvun 35.20 laskelmissa. 25382: 35.30 477 25383: 25384: 30. (35.45) Asumisen edistäminen 25385: 25386: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 25387: Suotuisa talouskehitys ja sen myötä voimistunut muuttoliike ovat lisänneet asuntojen kysyntää 25388: etenkin pääkaupunkiseudulla. Myös muissa suurimmissa kasvukeskuksissa kuten Oulun, Tampe- 25389: reen, Turun ja Jyväskylän seuduilla asuntojen puute hidastaa elinkeinorakenteen muutosta. Edul- 25390: lisen korkotason rohkaisema kysynnän kasvu on jo johtanut asuntojen reaalihintojen nousuun 25391: pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle, mikä heijastuu myös vuokraodotuksiin. Samanaikaisesti 25392: on rakennustoiminnan kokonaismäärän ripeä kasvu sysännyt urakkahintatason nopeaan nousuun. 25393: Kohonnut hinta- ja vuokrataso aiheuttavat ongelmia paitsi kotitalouksille, myös koko kansan- 25394: taloudelle inflaatiopaineina. Asuntoniukkuuden välttämiseksi on tärkeää, että uutta asuntotarjon- 25395: taa saadaan kasvavilla alueilla nopeasti aikaan lisäämättä samalla urakoinnin hintapaineita. 25396: Asuntotuotannon painopiste siirtyykin aiempia vuosia enemmän vapaarahoitteiseen tuotan- 25397: toon. Vapaarahoitteinen tuotanto lisää lähinnä omistusasuntojen määrää. Kasvukeskusten elin- 25398: keinorakenteen muutoksen, työvoiman liikkuvuuden ja lisääntyvän asuntokysynnän helpottami- 25399: seksi on vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uustuotannon tukeminen välttämätöntä. Tuen paino- 25400: piste on aravalainoituksessa. Asuntotuotannon tuen sosiaalisuutta korostetaan luopumalla 25401: lyhytaikaisesta korkotukilainoituksesta, johon ei liity lainkaan tarveharkintaa. 25402: Korjausrakentamisessa omistajien vastuuta lisätään ja pyritään ohjaamaan korjaustoimia ras- 25403: kaista korjauksista vaiheittaisiin, kevyempiin ja oikea-aikaisiin korjauksiin. Kasvukeskusalueilla 25404: pyritään uustuotantoa kiirehtimään perusparannusten edelle. 25405: Asuntojen korjausavustuksia myönnetään erityisesti korjaushankkeille, jotka edistävät sosiaali- 25406: ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttamista avohoitopainotteiseksi. Veteraanien asunto- 25407: jen korjaamista jatketaan. Samoin jatketaan asunto-osakeyhtiötalojen korjaamisen tukemista lä- 25408: hiöprojektialueilla. 25409: Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 1997 lopussa 184 300 ruokakunnalle. 25410: 25411: Asumistuen saajaruokakunnat ruokakuntatyypin mukaan v. 1997 25412: 25413: 25414: Muut 25415: Lapsetlomat parit 3% 25416: 11% 25417: 25418: 25419: Yksin asuvat 25420: 41% 25421: Muut lapsiperheet 25422: 18% 25423: 25424: 25425: 25426: 25427: Yksin~uoltajat 25428: 27% 25429: 25430: 25431: Tukea maksettiin kaikkiaan 2 120 milj. mk, josta 55 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asu- 25432: vien asumistuensaajien asumismenojen osuus tuloista oli vuonna 1997 ilman asumistukea keski- 25433: määrin 52 %ja se aleni asumistuen jälkeen 30 %:in. 25434: Asumistuen perusteet säilytetään vuonna 1999 samalla tasolla kuin vuonna 1998. 25435: 478 35.30 25436: 25437: Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 1996-1999: 25438: 25439: 1996 1997 1998 1999 25440: TP TP TA TAE 25441: mmk mmk mmk mmk 25442: Yleinen asumistuki 2 250 2120 2 300 2470 25443: Eläkeläisten asumistuki 1112 1 161 1 185 1280 25444: Opiskelijoiden asumislisä 604 622 674 660 25445: Asuntolainojen korkojen verovähen- 25446: nysoikeudesta saatava tuki 2 300 2 300 2200 2 300 25447: Aravalainojen myöntämisvaltuus 4 185 6419 4000 3 900 25448: Asuntolainojen korkotukivaltuus 4144 4 872 3 500 3 000 25449: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän 25450: korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 154 94 170 100 25451: Muut korkotuet 71 40 5 3 25452: Korjausavustukset 530 450 340 190 25453: Avustukset vuokrataloille 21 10 23 23 25454: Avustukset asunnottomille ja pako- 25455: laisille 7 8 8 15 25456: 25457: Valtion tukema asuntojen uustuotanto ja perusparantaminen sekä muu asuntotuotanto vuosina 25458: 1996-1997 ja alustava arvio vuosista 1998-1999: 25459: 1996 1997 1998 1999 25460: asuntoa asuntoa arvio as. arvio as. 25461: 25462: Aloitetut uudet asunnot n. 24000 n. 30000 n. 30000 n. 31 500 25463: - arava- ja korkotukiasunnot 19187 20346 12 5001) 10 0001)2) 25464: - muut asunnot n. 4 700 n. 10 000 17 500 21500 25465: Perusparannuslainoitettavat 25466: asunnot (arava ja korkotuki) 23 162 24 248 9 300 5 9002) 25467: 25468: l) Asuntojen kappalemääriin vaikuttaa myös oleellisesti se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu sekä se, 25469: kuinka hyvin hintatason hillinnässä onnistutaan. 25470: 2) Kaikkiaan valtuuksien odotetaan riittävän uustuotannossa noin 12 000 asunnon lainoitukseen, joista osassa vars. rak- 25471: ennustöiden aloitus ajoittunee vuoden 2000 puolelle. 25472: 25473: 25474: 54. (35.45.54)Asumistuki (arviomääräraha) na 1999. Määrärahan kasvujohtuu jo vuodelle 25475: Momentille myönnetään 2 470 000 000 mk. 1998 tulolaukkuratkaisun osana korotetuista 25476: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/ asumistuen etuuksista, joiden menovaikutus il- 25477: 197 5) mukaisten asumistukien maksamiseen. menee kokovuotisena vuonna 1999. 25478: Se l v i t y s o s a : Asumistuella edistetään 25479: kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säi- 1999 määräraha 2 470 000 000 25480: lyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien 1998 määräraha 2 300 000000 25481: lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asu- 1997 tilinpäätös 2120000 000 25482: mismenoja. 25483: Vuoden 1998lopussa asumistuensaajia arvi- 25484: oidaan olevan noin 172 000. Työllisyyden pa- 25485: raneminen vähentää asumistuen tarvetta vuon- 25486: 35.30 479 25487: 25488: 60. (35.45.60) Siirto valtion asuntorahas- uksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut 25489: toon valtionvastuut. Asuntorahaston varoista mak- 25490: Momentille ei myönnetä määrärahaa. setaan lisäksi asuntosäästöpalkkiolain (862/ 25491: Aravalainat 1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot 25492: Vuonna 1999 saadaan valtion asuntorahas- Vuonna 1999 saadaan vuokra-asuntolaino- 25493: ton varoista myöntää aravalain (1189/1993) jen korkotuesta annetun lain, omistusasunto- 25494: mukaisia lainoja yhteensä enintään lainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoi- 25495: 3 900 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta keustalolainojen korkotuesta annetun lain mu- 25496: 1998 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyt- kaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi 25497: tämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava yhteensä enintään 3 000 000 000 mk sekä sen 25498: määrä. Vuonna 1999 ei myönnetä rakennusai- lisäksi vuodelta 1998 peruuntuneita hankkeita 25499: kaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslai- tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymis- 25500: noja eikä omistusaravalainoja omaksilunasta- valtuutta vastaava määrä. Vuonna 1999 ei 25501: mislainoja lukuun ottamatta. myönnetä lyhytaikaisia korkotukilainoja. 25502: Lähiöiden projektiluonteisen suunnitelmalli- Omistusasuntolainojen valtiontakauksista 25503: sen perusparannuksen rahoituksen turvaami- annetun lain mukaisten valtionvastuiden koko- 25504: seksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätök- naismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lai- 25505: siä vuokratalojen perusparannusta varten vuo- noissa olla yhteensä enintään 3 500 000 000 25506: sina 2000-2002 myönnettävistä aravalainoista. mk vuoden 1999lopussa. Lisäksi vuokra-asun- 25507: Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myön- tolainojen korkotuesta annetun lain, asumisoi- 25508: nettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta keustalolainojen korkotuesta annetun lain ja 25509: kohden olla enintään 100 000 000 mk. omistusasuntolainojen korkotuesta annetun 25510: Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses- lain mukaisiin lainoihin tulee lain mukainen 25511: tään riippumattomista syistä aiheutuvien vai- valtionvastuu. 25512: keuksien lieventämiseksi voidaan vuonna Vanhojen korkotukilainojen korkotuen mää- 25513: 1999 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen rät 25514: (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää enintään Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt- 25515: 15 000 000 mk lykkäystä lainan korkojen, ly- tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok- 25516: hennysten tai molempien maksamisesta. ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 25517: Korkotukilainat ja valtiontakaukset momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan- 25518: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan saajille 8 % lainavuosina 1-5 ja 6 % lainavuo- 25519: vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun sina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 1993 25520: lain (867/1980), omistusasuntolainojen korko- uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen 25521: tuesta annetun lain (1204/1993), asumisoike- korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja 5 % 25522: ustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/ lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja 25523: 1993), asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotu- 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen korko- 25524: esta annetun lain (205/1996), oman asunnon hyvitys on 6 % lainavuosina 1-4 ja 4,5 % laina- 25525: hankintaan myönnettävien lainojen korkotues- vuosina 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä lai- 25526: ta annetun lain (639/1982) ja eräisiin lämmi- noissa lainan saajalta perittävä korko on neljä- 25527: tyslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista nä ensimmäisenä vuonna lainanantajan 25528: ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset perimän koron ja 7 prosentin korkohyvityksen 25529: korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskor- erotus sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän 25530: vaukset sekä katetaan vuokra-asuntolainojen koron ja 5 prosentin korkohyvityksen erotus. 25531: korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumis- Ennen 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainan 25532: oikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 saajilta perittävä korko on 5 %ja korkohyvitys 25533: §:ssä sekä omistusasuntolainojen valtiontaka- tämän ja lainanantajan perimän koron erotus. 25534: 480 35.30 25535: 25536: Korkohyvitys on kuitenkin enintään luottolai- 1999 ostaa arvopapereita tai sitoutua lisäva- 25537: toksen perimän koron suuruinen. kuusjärjestelyyn. 25538: Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen Selvitysosa: Momentti on muutettu 25539: korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5 kiinteäksi määrärahaksi. 25540: kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuo- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 25541: tantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa tykseen liittyvän esityksen Valtion asuntora- 25542: tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en- hastosta annetun lain (1144/1989) muuttami- 25543: nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt- seksi siten, että asuntorahaston valtion keskus- 25544: tyjen lainojen osalta. kirjanpidossa olevan yhdystilin varoille 25545: Avustukset maksettavasta korosta luovutaan. 25546: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan Jotta voidaan varmistaa edellytykset hillitä 25547: avustukset asuntojen korjaustoimintaan, talou- suhdanne- ja hintakehitystä, varataan arava- ja 25548: dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille korkotukilainojen myöntämis- ja hyväksymis- 25549: sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- valtuuksista kaksi 1000 milj. markan suuruista 25550: viin asuntoihin. erää, joista ensimmäisen käyttämisestä tai 25551: Vuonna 1999 saadaan valtioneuvoston hy- käyttämättä jättämisestä hallitus päättää huhti- 25552: väksymin perustein myöntää uusia asuntora- kuussa 1999 ottaen huomioon toteutuvan suh- 25553: haston varoista maksettavia avustuksia asunto- danne- ja hintakehityksen. Toisen vastaavan 25554: jen korjaustoimintaan enintään 190 000 000 tarkastelun hallitus suorittaa myöhemmin mar- 25555: mk sekä sen lisäksi vuodelta 1998 peruuntu- raskuussa. 25556: neita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyt- Rakennustoiminnan laman aikana asuntora- 25557: tä valtuutta vastaava määrä. Taloudellisissa kentaminen oli lähes kokonaan valtion tuke- 25558: vaikeuksissa oleville vuokrataloille saadaan man tuotannon varassa. Vuosina 1998-99 val- 25559: valtioneuvoston hyväksymin perustein myön- tion tukeman tuotannon määrää alennetaan va- 25560: tää avustuksia enintään 23 000 000 mk sekä paarahoitteisen asuntorakentamisen alettua 25561: asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin elpyä ja rakentamisen urakkahintojen nopeasti 25562: asuntoihin enintään 15 000 000 mk. Vuokrata- kohota. 25563: loavustuksia koskevasta valtuuudesta valtio- V aitioneuvosto on tarkistanut vuokra- ja asu- 25564: konttori saa käyttää enintään 300 000 mk talo- misoikeusasuntoja varten myönnettävien kor- 25565: udellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisö- kotukien määrää alentuneen korkotason perus- 25566: jen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapi- teella vuosiksi 1998-99. Omistusasuntolaino- 25567: don suunnittelua edistävistä selvityksistä ja jen korkotukiehdot säilytetään vuoden 1997 25568: toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. ehtojen mukaisina vuosina 1998 ja 1999. 25569: Varainhankintavaltuudet Vuokrataloavustuksista on tarkoitus käyttää 25570: Vuonna 1999 valtion asuntorahasto saa arvo- enintään 13 milj. mk huomattavissa taloudelli- 25571: paperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa lai- sissa vaikeuksissa olevien vuokratalojen talou- 25572: naa yhteensä enintään 3 300 000 000 markan den tervehdyttämiseen ja enintään 10 milj. mk 25573: nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa vuoden opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksiin. 25574: aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tar- Avustuksia asunnottomille ja pakolaisille osoi- 25575: vittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa ker- tettaviin asuntoihin voidaan myöntää kunnille 25576: ralla olla enintään 1 500 000 000 mk, kuiten- ja kuntien tosiasiallisesti omistamille yhtei- 25577: kin siten, että vuoden 1999 lopussa lyhytaikai- söille sekä yleishyödyllisille yhteisöille uusien 25578: sen lainan määrä saa olla enintään 500 000 000 vuokratalojen oman pääoman kattamiseen sil- 25579: mk. Asuntorahastolla on arvopaperistettujen loin, kun ne sitoutuvat osoittamaan omistami- 25580: lainojen maksamisen vakuudeksi enintään aan vuokra-asuntoja asunnottomille tai pako- 25581: 165 000 000 markan suuruinen valtuus vuonna laisille. 25582: 35.40 481 25583: 25584: Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioi- -Rahaston ottamien pitkäai- 25585: daan muodostuvan vuonna 1999 seuraavaksi: kaisten lainojen korot ja muut 25586: menot 1 850 25587: Milj.mk -Rahaston muut menot 630 25588: Arvioitu saldo 31.12.1999 740 25589: Arvioitu saldo 1.1.1999 700 25590: Tulot: 25591: -Tulot asuntolainoista 4500 1999 määräraha 25592: -Tulot takausmaksuista 20 1998 määräraha 55 000 000 25593: Rahaston varainhankinta 3 300 1998 lisämääräraha 25594: Menot: 1997 tilinpäätös 92 620 757 25595: -Luotonanto 4100 25596: -Korkotuki- ja avustusmenot 1200 25597: 25598: 25599: 25600: 25601: 40. (35.26, osa) Alueelliset ympäristökeskukset 25602: 25603: Selvitysosa: Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävi- 25604: nä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriym- 25605: päristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa sekä ympäristötietoisuutta koskevat asiat. 25606: Ympäristökeskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesi- 25607: varojen käytön ja hoidon tehtävät, joiden erillismenot rahoitetaan luvusta 30.51. Näiden tehtävien 25608: hoitoa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Välittömästi maa- ja metsätalousministeriön tehtävä- 25609: alueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 200 henkilötyö- 25610: vuotta. 25611: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alueellisille ympä- 25612: ristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 25613: Ympäristön suojelu 25614: Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Kaikki jätelain voimaantuloon liittyneet 25615: lupahakemukset käsitellään vuoden 1999 loppuun mennessä. Valmistaudutaan ympäristönsuoje- 25616: lulainsäädännön ja siihen perustuvan ympäristölupajärjestelmän uudistukseen. Valmistellaan yh- 25617: dessä YM:n ja SYKE:n kanssa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista. Tehostetaan alu- 25618: eellista yhteistyötä ja edistetään ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönottoa pk-yritysten ympä- 25619: ristöongelmien ratkaisemiseksi. 25620: Valtioneuvoston hyväksymää vesiensuojelun tavoiteohjelmaa vuoteen 2005 toteutetaan paino- 25621: pisteenä hajakuormituksen vähentäminen. Maataloudesta ja muista lähteistä tulevaa ravinnekuor- 25622: mitusta vähennetään mm. nitraattien vesiin pääsyn estämisestä annetun valtioneuvoston päätök- 25623: sen mukaisesti ja ympäristötuen avulla. Jätevesien käsittelyssä keskitytään erityisesti typen pois- 25624: tamiseen yhdyskuntajätevesistä. Haja-asutuksen jätevesihuoltoa parannetaan. Tärkeillä ja muilla 25625: vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla edistetään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmi- 25626: en laadintaa. Välittömiä pohjavesiriskejä poistetaan myös ympäristönsuojelu- ja hoitotöinä. 25627: Jätteiden määrää vähennetään, niiden hyödyntämistä lisätään ja käsittelyn laatua parannetaan 25628: jätelainsäädännön ja vuoteen 2005 ulottuvien alueellisten jätesuunnitelmien tavoitteiden mukai- 25629: 482 35.40 25630: 25631: sesti. Kuntien jätehuollon yhteistyötä edistetään. Meluntorjunnan tietopohjaa ja toimintamahdol- 25632: lisuuksia parannetaan. 25633: Ympäristökeskukset parantavat alueillaan ympäristötietoisuutta ja tuottavat valtakunnallisesti 25634: vertailukelpoista tietoa alueensa ympäristön kuormituksesta ja tilasta. Y mpäristötietojärjestelmi- 25635: en käytettävyyttä ja tietosisällön ajantasaisuutta parannetaan. Paikkatietojen hyödyntämistä lisä- 25636: tään. Ryhdytään toimenpiteisiin vesistöaluekohtaisen seurannan, suunnitteluoja arvioinnin kehit- 25637: tämiseksi EY:n vesipuitedirektiivin edellyttämällä tavalla. Ympäristökeskukset tiedottavat aktii- 25638: visesti alueensa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. 25639: Alueidenkäyttö 25640: Alueelliset ympäristökeskukset hankkivat valmiudet uuden maankäyttö-ja rakennuslain edel- 25641: lyttämiin tehtäviin ja huolehtivat uuden lain täytäntöönpanoon liittyvistä koulutus- ja ohjausteh- 25642: tävistä alueellaan. 25643: Alueelliset ympäristökeskukset osallistuvat alueidenkäytön valtakunnallisten tavoitteiden val- 25644: misteluun ja valmistautuvat niiden huomioon ottamiseen maakuntien ja kuntien kaavoituksen oh- 25645: jauksessa. Keskukset osallistuvat myös keskeisten kaupunkiseutujen maankäyttöä ja kehittämis- 25646: tarpeita koskevien tilannearvioiden laatimiseen. Kuntien ja maakuntien kaavoitusta suunnataan 25647: erityisesti ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. 25648: Keskukset kehittävät yhteysviranomaisten tehtävien hoitoa YV A-menettelyssä ja edistävät 25649: suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia alueellaan. 25650: Ympäristökeskukset valmistautuvat ohjaamaan rakennusperinnön hoidon kunnittaisten toi- 25651: menpideohjelmien laatimista ja laajentavat rakennusperintöpäivien vieton kaikkiin kuntiin. 25652: Luonnonsuojelu 25653: Ympäristökeskukset huolehtivat luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta alueellaan. Luon- 25654: nonsuojelulainsäädännön toimeenpanoa edistetään erityisesti luontotyyppisuojelun, lajisuojelun 25655: ja maisemansuojelun osalta. Perinneympäristöjen suojelun periaatteita ja hoidon järjestämistä 25656: selvitetään. 25657: Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000-verkostoa toteutetaan vuonna 1996 hyväksytyn rahoi- 25658: tusohjelman ja alueellisten toteuttamisstrategioiden mukaisesti hyödyntämällä tehokkaasti myös 25659: EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Osalle Natura 2000 -verkoston alueista varaudutaan laatimaan 25660: hoito- ja käyttösuunnitelmat keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Yksityismaiden suojelussa vali- 25661: taan luonnonsuojelulain keinovalikoimasta parhaiten soveltuvat toteuttamiskeinot yhteistyössä 25662: maanomistajien kanssa 25663: Ympäristökeskusten yhteistyötä metsäkeskusten kanssa tiivistetään luonnonsuojelulain ja met- 25664: sälain soveltamiseen liittyvissä tehtävissä. Tärkein uusi tehtävä on Natura 2000 -verkoston met- 25665: sälain nojalla toteutettavien alueiden hoidon ja käytön kehittäminen. 25666: Keskukset edistävät ympäristönäkökohtien huomioon ottamista ja ympäristöhankkeiden rahoi- 25667: tusmahdollisuuksia EU :n uusien tavoiteohjelmien valmistelussa. 25668: Ympäristökeskukset rahoittavat ja toteuttavat työllisyyttä edistäviä ympäristöhankkeita. Saas- 25669: tuneiden maa-alueiden kunnostusta jatketaan. Asetetaan tarvittavat velvoitteet kiireellistä kun- 25670: nostamista vaativien saastuneiden alueiden kunnostusvelvollisille. Parannetaan ympäristönhoito- 25671: töiden toteutusmenetelmiä ja laatua sekä ympäristötöiden taloudellisuutta vähintään 2,0 % vuo- 25672: dessa. 25673: Ympäristökeskukset kehittävät ja järkeistävät tutkimus- ja laboratorioyhteistyötä keskenään 25674: sekä toimialueensa kuntien ja eri tutkimusorganisaatioiden kanssa. Laboratoriotoiminnan talou- 25675: dellisuutta parannetaan tilaaja-tuottaja-järjestelmän avulla. 25676: Alueellisten ympäristökeskusten toiminnan kehittämisessä toteutetaan vuonna 1999 palvelun 25677: parantamisprojekti keskittyen erityisesti yhteistoimintaaoja tiedotukseen, tulosten laatuun ja asi- 25678: 35.41 483 25679: 25680: oiden käsittelyaikoihin. Yhtenäisen ja kannustavanpalkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta so- 25681: vitaan. 25682: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko: 25683: 25684: Julkisoikeudelliset Liiketaloudelliset 25685: 1998 1999 1998 1999 25686: Ennakoitu TAE Ennakoitu TAE 25687: Maksullisen toiminnan tulot tmk 13 000 12000 8 000 7 000 25688: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 25689: tmk 13 300 12 300 5 700 5 000 25690: Käyttöjäämä tmk -300 -300 2 300 2 000 25691: -%tuloista -2 -3 29 29 25692: Osuus yhteiskustannuksista tmk 10600 9700 2 300 2 000 25693: Alijäämä tmk -10 900 - 10 000 0 0 25694: -%tuloista -84 -83 0 0 25695: Tulot % kustannuksista 54 55 100 100 25696: 25697: 21. (35.26.21) Toimintamenot (siirtomäärä- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 25698: raha 2 v) nä huomioon tukityöllistettyjen hoitamien teh- 25699: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tävien vakinaistamiseksi 2 500 000 mk 18 hen- 25700: 304 457 000 mk. kilötyövuoden palkkausten siirtona momentil- 25701: Määrärahaa saakäyttää myös EU:n hyväksy- ta 34.06.02, kahdeksan henkilötyövuoden 25702: mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona 25703: tusta varten. 1 244 000 mk momentilta 31.24.21, yhden 25704: Selvitysosa: henkilötyövuoden toimintamenojen siirtona 25705: 205 000 mk momentilta 26.05.21 sekä yhden 25706: Menojen ja tulojen erittely mk henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona 25707: Bruttomenot 328 257 000 150 000 mk momentilta 35.01.21. Määrärahan 25708: Maksullisen palvelutoiminnan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 25709: erillismenot 17 300 000 myös toimitilakustannusten nousu. Määrära- 25710: Muut toimintamenot 310 957 000 haan sisältyy 2 550 000 mk menoja momentil- 25711: Bruttotulot 23 800000 le 12.35.26 tuloutettuja vesiensuojelumaksuja 25712: Maksullisen toiminnan tulot 19 000 000 vastaavasti. 25713: - julkisoikeudelliset suoritteet 12000000 25714: - muut suoritteet 7 000000 1999 määräraha 304 457 000 25715: Muut tulot 4 800000 25716: 1998 määräraha 290 482000 25717: Nettomenot 304 457 000 25718: 1998 lisämääräraha 6 300 000 25719: 1997 tilinpäätös 282 424 816 25720: 25721: 25722: (41.) Valtion asuntorahasto 25723: 25724: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 35.70 ja sen momentti 21 momentiksi 35.70.21. 25725: 484 35.45 25726: 25727: (45.) Asunto- ja rakennustoimi 25728: 25729: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 35.30 ja sen momentit 54 ja 60 vastaaviksi mo- 25730: menteiksi. 25731: 25732: 25733: 60. (35.27, osa) Suomen ympäristökeskus 25734: 25735: Se l v i t y s osa : Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittä- 25736: miskeskus, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöis- 25737: tä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja keinoja, joilla kehitykseen pystytään vaikuttamaan. 25738: SYKE toimii ympäristöalan valtakunnallisena tietokeskuksena, joka kokoaa, muokkaa ja välittää 25739: ympäristötietoa eri intressiryhmien tarpeisiin. Se huolehtii myös ED-lainsäädännön ja kansainvä- 25740: listen sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportointitehtävistä. Lisäksi SYKE huolehtii sil- 25741: le erityislainsäädännöllä osoitetuista valtakunnallisista viranomaistehtävistä, kuten kemikaali- 25742: lain, torjunta-ainelain ja geenitekniikkalain mukaisista valvontatehtävistä, jätteiden kansainvälis- 25743: ten siirtojen valvonnasta, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan 25744: yleissopimuksen mukaisten lupa-asioiden hoidosta sekä ympäristövahinkojen torjuntatehtävistä. 25745: SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja 25746: hoidon tehtäviä. Tässä luvussa SYKElle suoraan budjetoiduilla toimintamäärärahoilla palkattua 25747: henkilöstöä arvioidaan käytettävän maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella 35 htv vastaa- 25748: vasti. 25749: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut Suomen ympäris- 25750: tökeskukselle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 25751: Ympäristön suojelu 25752: Tuotetaan ympäristön tilasta ja kuormituksesta ajantasaisia kuvauksia sekä päätöksenteossa ja 25753: kansainvälisten sopimusten ja EY -direktiivien raportoinnissa tarvittavia selvityksiä ja raportteja. 25754: Valmistaudutaan uuden yhtenäisen ympäristönsuojelulain toimeenpanoon kehittämällä sitä pal- 25755: velevia tiedonhankinnan ja -arvioinnin menetelmiä. Laaditaan parhaan tekniikan selvityksiä ja 25756: kehitetään elinkaariarvioinnin metodiikkaa ja tulkintaa sekä toteutetaan sektorikohtaisia 25757: kokonaistarkasteluja elinkaariajattelun mukaisesti. Tuotetaan vuoden 1998 päästätiedot kaikista 25758: keskeisistä päästälähteistä 31.8.1999 mennessä. 25759: Tutkitaan ilman epäpuhtauksien ja ilmastomuutosten pitkän aikavälin ympäristövaikutuksia ja 25760: tuotetaan ilmapäästöistä tarvittavat tiedot kansallisiin ja kansainvälisiin tarkoituksiin. Arvioidaan 25761: happamoittavien yhdisteiden ja raskasmetallien päästöjen vähentämisen tarvetta ja mahdolli- 25762: suuksia sekä kustannuksia Suomessa ja lähialueilla. 25763: Tutkimusta Itämeren ja sisävesien rehevöitymiskehityksen ja vesiensuojelutoimenpiteiden vai- 25764: kutusten arvioimiseksi sekä pohjavesien laadun turvaamiseksi jatketaan. Kehitetään uusia mene- 25765: telmiä ja toimintamalleja vesistöjen ja Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Osallistutaan ym- 25766: päristönsuojelun kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti Itämeren osalta ja huolehditaan meren- 25767: suojeluun liittyvistä valmistelu- ja raportointitehtävistä. Seurataan valtioneuvoston hyväksymän 25768: vesiensuojelun tavoiteohjelman vaikuttavuutta. 25769: Ylläpidetään vesivarojen määrällisen ja laadullisen seurannan järjestelmiä sekä osallistutaan 25770: EY:n vesipuitedirektiivin vaatimiin toimenpiteisiin vesistöaluepohjaisen seurannan, suunnittelun 25771: ja arvioinnin kehittämiseksi. Jatketaan tutkimusta ilmastomuutoksen vaikutuksista vesiin ja ran- 25772: ta-alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. 25773: 35.60 485 25774: 25775: Tutkitaan ja kehitetään jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä sekä niiden hyödyntä- 25776: mistä ja käsittelyn laadun parantamista. Tuetaan siten vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen 25777: jätesuunnitelman, jätealan tutkimuksen puiteohjelman 1998 - 2002 ja jäteneuvonnan vuoteen 25778: 2000 ulottuvan toimintaohjelman toimeenpanoa. Huolehditaan jätealan kansallisia ja kansainvä- 25779: lisiä tarpeita palvelevien seuranta-, tieto- ja raportointijärjestelmien toimeenpanosta ja edelleen- 25780: kehittämisestä. Tuetaan ympäristöministeriötä jätealan EY-säädösten valmisteluun ja puheenjoh- 25781: tajuuskauteen osallistumisessa. 25782: Tehdään arvio maaseutuelinkeinojen ympäristökuormituksesta sekä maatalouden ympäristötu- 25783: kien ja muiden toimien vaikuttavuudesta. Valmistellaan nitraattidirektiivin täytäntöönpanoon 25784: liittyvä seurantaohjelma. 25785: Tuotetaan ympäristön hoito- ja kunnostustoimintaan liittyvää menetelmä- ja vaikutustietoa 25786: sekä kehitetään vesistöjen, saastuneiden maa-alueiden sekä pohjavesialueiden kunnostusmene- 25787: telmiä. Edistetään vesistöjen kunnostustatuottamalla kunnille ja vesistön käyttäjille tietoa mene- 25788: telmien käyttökelpoisuudesta. 25789: Ympäristövahinkojen ja -riskien torjunnassa keskitytään erityisesti merellisten ympäristöva- 25790: hinkojen torjuntavalmiuksien parantamiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä saastuneiden 25791: maa-alueiden selvitys- ja puhdistustekniikan sekä saastuneen maamassan käsittelymenetelmien 25792: parantamiseen. Kehitetään yhdessä muiden viranomaisten kanssa öljypäästöjen valvonta-, rapor- 25793: tointi- ja tutkintamenettelyjä. 25794: Kemikaalivalvonnassa etsitään ratkaisuja kemikaalien, torjunta-aineiden ja geenitekniikalla 25795: muunnettujen organismien aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Tuotetaan tietoa ja tarvittavia op- 25796: paita biosididirektiivin toimeenpanoa varten. 25797: Osallistutaan lähialuehankkeiden valmisteluun ja valvontaan erityisesti Luoteis-Venäjän kestä- 25798: vän metsätalouden kehittämisessä ja luonnonsuojelualueverkoston suunnittelussa sekä Venäjän 25799: ja Baltian maiden vesihuollon ja jätteiden käsittelyn kehittämisessä. 25800: Tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan hallinnon yhteistyönä. 25801: Parannetaan valmiuksia toimia kansallisena ympäristöalan referenssilaboratoriona. 25802: SYKEn kansainvälisen arvioinnin tuloksena syntyneiden toimenpide-ehdotusten toteuttaminen 25803: aloitetaan. 25804: Luonnonsuojelu 25805: Luonnonsuojelun ja maankäytön tutkimuksessa ja seurannassa tuotetaan luonnonsuojelualue- 25806: järjestelmän edustavuutta koskeva väliraportti. Osallistutaan vuonna 1999 valmistuvaan, uhan- 25807: alaisten eliölajien uhanalaisuutta koskevaan kolmanteen valtakunnalliseen tarkasteluun. Tuote- 25808: taan tietoa luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien esiintymisestä ja suojelun keinoista. 25809: Kehitetään luonnon monimuotoisuudenjaEU:n luonnonsuojeludirektiivien edellyttämää seuran- 25810: taa. Kehitetään luonnonsuojelun tietojärjestelmän laji- ja biotooppiosaa. Aloitetaan alueidenkäy- 25811: tön tietojärjestelmäprojektin toteuttaminen. 25812: Kehitetään soiden ja metsien ennallistamisen tutkimusta sekä jatketaan talousmetsien alue-eko- 25813: logista suunnittelua palvelevaa tutkimusta. Edistetään Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden 25814: ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelman biodiversiteettitutkimusta ja luon- 25815: nonsuojeluhankkeita. 25816: Jatketaan luonnon virkistyskäytön inventoinnin tarjontatutkimusta ja kehitetään luonnon vir- 25817: kistyskäytön ympäristövaikutusten seurantaa. Osallistutaan viherstrategian toteuttamiseen yh- 25818: teistyössä ympäristöministeriön kanssa. Ylläpidetään maa-ainesten ottamisen seurantaa. 25819: Palvelujen vientitoiminnalla tuetaan Suomen tavoitteita kehitys- ja lähialueyhteistyössä. 25820: SYKEn asiantuntemusta käytetään kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnissa ja toimeenpanossa. 25821: Suomen ympäristökeskuksen voimavaroja kohdennetaan painopistealueiden tutkimus- ja ke- 25822: hittämistoimintaan. SYKEn tutkijakoulutusta vahvistetaan. 25823: 486 35.60 25824: 25825: Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien, tulojen ja toiminnan kustannusten arvioidaan 25826: jakautuvan tehtäväalueittain vuonna 1999 seuraavasti: 25827: 25828: Tehtäväalue Henkilö- Tulot Kustannukset 25829: työvuodet milj. mk milj. mk 25830: Ympäristömuutosten tutkimus 72 0,9 23 25831: Ympäristökuormituksen vähentä- 25832: minen 68 0,4 21 25833: Kemikaalivalvonta ja riskien ar- 25834: viointi 29 0,5 7 25835: Luonnonsuojelu ja maankäyttö 76 0,2 22 25836: Vesivarat 72 0,5 35 25837: Ohjauskeinojen kehittäminen 33 0,4 10 25838: Laboratoriotoiminta 58 0,6 16 25839: Vientitoiminta 11 9,5 10 25840: Hallinnonalan atk-palvelut 31 0,3 17 25841: Muut tukipalvelutehtävät 85 0,7 29 25842: Yhteensä 535 14,0 190 25843: 25844: Tehtäväalueille kohdistuvasta työpanoksesta noin 50 htv arvioidaan kohdistuvan maa- ja met- 25845: sätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin. 25846: Suomen ympäristökeskukselle suoraan budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta 25847: valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta 40 milj. mk, josta arvonlisäveron 25848: osuus on noin 10 milj. mk. 25849: Budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan saatavan 19 milj. mk, josta EU:lta tuleva osuus on 25850: noin 3,5 milj. mk. Lisäksi EU:n ympäristörahastosta (LIFE) arvioidaan saatavan 1,9 milj. mk. 25851: SYKEn maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 14 milj. mk, josta vientitoiminnan 25852: osuudeksi arvioidaan 9,5 milj. mk. 25853: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 mk): 25854: 25855: 1997 1998 1999 25856: toteutuma ennakoitu TAE 25857: Tuotot 25858: Julkisoikeudelliset suoritteet 1 010 1200 1200 25859: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 12 861 12 800 12 800 25860: Tuotot yhteensä 13 871 14000 14000 25861: Kustannukset 25862: Julkisoikeudelliset suoritteet 1591 1500 1300 25863: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 14 041 12500 12 500 25864: Kustannukset yhteensä 15 632 14000 13 800 25865: Yli/alijäämä yhteensä - 1 761 0 +200 25866: Kustannusvastaavuus -% 25867: Julkisoikeudelliset suoritteet 63 80 92 25868: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 92 102 102 25869: Kustannusvastaavuus yhteensä 89 100 101 25870: 25871: 21. (35.27.21) Toimintamenot (siirtomäärä- Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- 25872: raha 2 v) mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- 25873: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tusta varten. 25874: 122 413 000 mk. 25875: 35.70 487 25876: 25877: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan tulot 14 000 000 25878: sa on otettu huomioon kahta henkilötyövuotta - julkisoikeudelliset tulot 1 200 000 25879: vastaavien palkkausmenojen siirtona -muut tulot 12 800 000 25880: 340 000 mk momentilta 35.01.21. ED-rahoitus 3 500000 25881: Muu ulkopuolinen rahoitus 15 500 000 25882: Menojen ja tulojen erittely mk Nettomenot 122 413 000 25883: Bruttomenot 155 413 000 1999 määräraha 122 413 000 25884: Maksullisen palvelutoiminnan eril- 25885: lismenot 13 300 000 1998 määräraha 119 827 000 25886: Muut toimintamenot 142 113 000 1998 lisämääräraha 2 270 000 25887: Bruttotulot 33 000000 1997 tilinpäätös 119 827 000 25888: 25889: 25890: 25891: 70. (35.41) Valtion asuntorahasto 25892: 25893: Se l v i t y s osa : Valtion asuntorahasto hoitaa aravalainoitukseen ja asuntojen korkotukilai- 25894: noitukseen liittyviä tehtäviä sekä valvoo valtion tukeman asuntotuotannon laatua sekä rakennus- 25895: ja ylläpitokustannusten kohtuullisuutta. Lisäksi rahasto valvoo omistusasuntolainojen valtionta- 25896: kausten käyttöä. 25897: Ympäristöministeriö on asettanut asuntorahastolle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 25898: 1999. 25899: Asuntojen laatu ja kustannukset 25900: Asuntorahasto vaikuttaa siihen, että valtion tukema asuntotuotanto ja perusparantaminen on 25901: hyvin ja kustannustietoisesti suunniteltua ja toteutettua mm. edistämällä laatujärjestelmien käyt- 25902: töönottoa rakennuttamisessa ja rakentamisessa sekä kehittämällä omaa laadunseurantajärjestel- 25903: määnsä. Rahasto valvoo, etteivät valtion tukeman tuotannon kustannukset nouse asumiskustan- 25904: nusten tai talouspolitiikan hintavakaustavoitteiden kannalta haitallisesti. Ottaen huomioon kulut- 25905: tajahintojen toteutunut maltillinen kehitys, hyväksyttäviä tontinhintoja ei korotetavuonna 1999. 25906: Kilpailuun perustuvat toteuttamismuodot asetetaan ehdottomalle etusijalle. Suunnitelmien kus- 25907: tannustehokkuutta edistetään sekä hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista valvo- 25908: taan. 25909: Lainoituksen alueellinen kohdentaminen 25910: Dostuotannon tuki suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille asun- 25911: tomarkkinoita tasapainottavasti. 25912: Asuntokannan ylläpito 25913: Perusparannustoiminnassa painopiste siirretään harvoin tehtävistä raskaista korjauksista ylläpi- 25914: toon ja oikea-aikaisiin vaiheittaisiin korjauksiin. Valtion tuki kohdistetaan ensisijaisesti kiinteis- 25915: töjen säilymisen ja kunnossapysymisen kannalta tärkeisiin rakennusosiin. Vuokratalon omistajan 25916: vastuuta korjauksen rahoittamisessa lisätään. Perusparantamisen suunnitelmallinen rahoitus tur- 25917: vataan lähiöprojektialueilla osoittamalla ehdollista valtuutta vuosina 2000 - 2002 tehtäviä tuki- 25918: päätöksiä varten. 25919: Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutos- 25920: ta. Asunto-osakeyhtiötalojen korjauksia tuetaan lähiöprojektialueilla. 25921: Asuntorahaston maksuvalmius 25922: Tavoitteena on valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston varainhankinnan ajoittaminen mak- 25923: suvalmiuden ja rahoitusmarkkinoiden kannalta optimaalisesti. Lainoitus- ja takausriskit pyritään 25924: 488 35.99 25925: 25926: minimoimaan. Asuntorahasto valvoo korkotukilainojen korko- ja lyhennysehtojen kohtuullisuut- 25927: ta ja myötävaikuttaa ehtojen muodostumiseen kilpailun kautta. 25928: 25929: 21. (35.41.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 1999 määräraha 22 930 000 25930: raha 2 v) 1998 määräraha 16 930 000 25931: Momentille myönnetään 22 930 000 mk. 1998 lisämääräraha 455 000 25932: 1997 tilinpäätös 24 430 000 25933: 25934: 25935: 25936: 99. (35.01, osa ja 99) Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 25937: 25938: Selvitysosa: Ympäristöhallinnon kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustoiminnalla vah- 25939: vistetaan päätöksenteon tietopohjaa ja tuetaan hallinnonalan tulostavoitteiden toteuttamista ja 25940: käyttäjäystävällisten tietojärjestelmien kehittämistä. Vahvistetaan tutkimusyhteistyötä muiden 25941: hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja muiden rahoittajien kanssa. 25942: Tulosten saavuttaminen hallinnonalan painopistealueilla edellyttää kotimaisten toimien lisäksi 25943: tehokasta osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. 25944: 25945: 22. (35.01.22) Kehittäminen ja suunnittelu uuden maankäyttö-ja rakennuslain käyttöön- 25946: (siirtomääräraha 2 v) oton ohjeistojen ja koulutusaineistojen laadin- 25947: Momentille myönnetään 51 451 000 mk. taan, uudis- ja korjausrakentamisen, kiinteis- 25948: Määrärahaa saa käyttää ympäristöhallinnon tönpidon laatu- ja terveysnäkökohtien sekä 25949: tehtävien strategista valmistelua ja kehittämis- ekologisen rakentamisen edistämiseen ja alu- 25950: tä palvelevasta kehittämis-, suunnittelu-, tutki- eellisen asuntokysynnän kehitys-, rakenne- ja 25951: mus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta ja kan- laatutekijöiden selvittämiseen. Lisäksi määrä- 25952: sainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä sekä eri rahaa käytetään muihin tarpeellisiin tutkimus-, 25953: hallinnonalojen ja muiden yksiköiden yhteis- selvitys- ja kehittämishankkeisiin. 25954: hankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk ym- 25955: vastaavien menojen maksamiseen. Määrära- päristöklusterin tutkimusohjelman rahoituk- 25956: haa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutki- seen. 25957: mus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen. 25958: Määrärahaa saa käyttää enintään viittä hen- 1999 määräraha 51 451 000 25959: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 1998 määräraha 52 000 000 25960: miseen määräaikaisiin projekteihin ympäristö- 1998 lisämääräraha 675 000 25961: ministeriössä. 1997 tilinpäätös 47 900 000 25962: S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään tie- 25963: topohjan vahvistamiseksi uuden ympäristön- 24. (35.01.24) Kansainvälinen yhteistyö 25964: suojelulain ja ympäristölupamenettelyn toi- (siirtomääräraha 2 v) 25965: meenpanossa, ilmastonmuutosten ehkäisyssä Momentille myönnetään 26 400 000 mk. 25966: ja happamoitumisen torjunnassa, ympäristöris- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- 25967: kien vähentämisessä, vesiensuojelun tehosta- jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin 25968: misessa, jätealan ja ympäristöohjauskeinojen sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumi- 25969: kehittämisessä. Määrärahaa käytetään luon- sesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja 25970: nonsuojelualuejärjestelmän edustavuuden muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjes- 25971: sekä uhanalaisten lajien ja perinnebiotooppiti- tettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieras- 25972: lanteen selvittämiseen. Määrärahaa käytetään kielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta 25973: 35.99 489 25974: 25975: kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä 62. (35.01.62) EU:n ympäristörahaston 25976: yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojelu- 25977: menoihin, joita aiheutuu lähialueilla tapahtu- hankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) 25978: vasta asiantuntijayhteistyöstä, Euroopan unio- Momentille myönnetään 24 000 000 mk. 25979: nin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähentymis- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy- 25980: toimien edistämisestä sekä kestävän metsäta- väksymien EU:n ympäristörahastosta (LIFE) 25981: louden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä ja osarahoitettavista hankkeista ja pilottihank- 25982: laadittaessa Itämeren alueen kestävän kehityk- keista aiheutuvien menojen maksamiseen. 25983: sen ohjelmaa (Baltic Agenda 21). Se l v i t y s o s a : EU-osarahoitus LIFE- 25984: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hankkeisiin on tuloutettu momentille 12.35.99. 25985: henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuh- 25986: teessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kan- 1999 määräraha 24 000 000 25987: sainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäristö- 1998 määräraha 24 000 000 25988: ministeriössä. 1998lisämääräraha 14 984 000 25989: 1997 tilinpäätös 18 000 000 25990: 1999 määräraha 26 400 000 25991: 1998 määräraha 26 380 000 25992: 65. (35.01.61) Eräät avustukset (siirtomää- 25993: 1997 tilinpäätös 21 564 728 25994: räraha 3 v) 25995: Momentille myönnetään 6 450 000 mk. 25996: 61. (35.26.61) Euroopan aluekehitysrahas- 25997: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- 25998: ton tavoitteiden kansallinen osarahoitus (EU) seen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ym- 25999: (siirtomääräraha 3 v) päristöjärjestöille, valtakunnallisille asunto- ja 26000: Momentille myönnetään 25 500 000 mk. rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvonta- 26001: Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysra- toimintaan, saariston kehityksen edistämisestä 26002: hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia ja yhtei- annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten 26003: söaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallis- avustusten maksamiseen saariston ympäristön- 26004: ten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion hoitoa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten 26005: osalta. maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja 26006: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimin- 26007: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. taan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää 26008: Se l v i t y s osa : Momentille on koottu Eu- kehitystä sekä ympäristökasvatusta ja -valis- 26009: roopan unionin aluekehitysrahastosta rahoitet- tusta edistävien projektiluonteisten hankkei- 26010: tavien ohjelmien kansallinen rahoitusosuus. den tukemiseen. 26011: Määrärahaa on tarkoitus käyttää kansallisena Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä 26012: rahoitusosuutena luonnonsuojeluohjelmien annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. 26013: toimeenpanon edistämiseen ja kuntien maan- 26014: käytön ohjauksen tukemiseen samoin kuin ym- 1999 määräraha 6 450 000 26015: päristönsuojelun ja -hoidon, ympäristötekno- 1998 määräraha 7 300 000 26016: logian ja -osaamisen sekä kulttuuriperinnön ja 1997 tilinpäätös 7 300 000 26017: maiseman hoitoa edistäviin hankkeisiin ja toi- 26018: meopi teisiin. 26019: (88.) (35.26.88) Osakkeiden hankkiminen 26020: 1999 määräraha 25 500 000 (siirtomääräraha 3 v) 26021: 1998 määräraha 25 500000 Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 26022: 20 500000 ha on poistettu talousarviosta. 26023: 1997 tilinpäätös 26024: 1998 määräraha 100 000 26025: 490 26026: 26027: 26028: 26029: 26030: Pääluokka 36 26031: VALTIONVELKA 26032: 26033: 26034: Se l v i t y s osa : Budjettitalouden velan kanta oli vuoden 1997 lopussa 401 mrd. mk. Velka 26035: lisääntyi 6,1 %, kun se edellisenä vuonna oli lisääntynyt 10,7 %. 26036: Vuoden 1998 aikana velan määrä kasvaa edelleen. Velkakannan arvioidaan olevan vuoden 26037: 1998 lopussa 407 mrd. mk. Tähän talousarvioesitykseen sisältyvällä nettolainanotolla velan kanta 26038: supistuu 0,3 mrd. markalla ja sen arvioidaan olevan vuoden 1999 päättyessä 407 mrd. mk. 26039: Budjettitalouden velan bruttokansantuoteosuus oli vuoden 1997lopussa 64,9 %ja vuoden 1998 26040: lopussa sen arvioidaan olevan 60,6 %. Vuoden 1999lopussa sen arvioidaan olevan 57,2 %. Koko 26041: valtionvelka olisi 60 % bruttokansantuotteesta. 26042: Budjettitalouden velan hoitomenojen määrä oli vuonna 1997 12,3 %valtion menoista. Vuoden 26043: 1998 talousarviossa vastaava osuus on 13,5 %ja tämän talousarvioesityksen loppusummasta val- 26044: tionvelan hoitomenot ovat 15,2 %. 26045: 26046: 26047: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999 26048: V. 1997 v. 1998 V. 1999 26049: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999 26050: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±% 26051: 01. Markka- ja euromääräisen velan 26052: korko 10768 995 13 612 000 18 145 000 + 4 533 000 + 33 26053: 03. Valuuttarnääräisen velan korko 11995 381 11407 000 9 837 000 - 1570000 - 14 26054: 06. Valtionvelan kuoletukset 276 000 + 276000 + 0 26055: 09. Muut menot valtionvelasta 319 422 494 000 130 200 363 800 - 74 26056: Yhteensä 23 083 798 25 513 000 28 388 200 + 2875 200 + 11 26057: 26058: 26059: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko 26060: 26061: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 26062: 26063: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko Määrärahaa saa käyttää markkamääräisen 26064: (arviomääräraha) velan sekä euromääräisinä liikkeeseenlaskettu- 26065: Momentille myönnetään nettomäärärahaa jen ja euromääräisiksi muunnettujen lainojen 26066: 18 145 000 000 mk. korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös 26067: lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutu- 26068: 36.03 491 26069: 26070: vien korkojen sekä emissioalennusten ja pää- Velkasitoumuslainat 637 000000 26071: omatappioiden maksamiseen. Lainat valtion eläkerahastolta 636000000 26072: Sel vi tysosa: Momentin nimike on Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä 103 008 000 26073: muutettu. Vuoden 1997 lopussa oli markka- Lainat muilta 118 992 000 26074: määräisen velkakannan keskimääräinen efek- Emissioalennukset 272 000000 26075: Bruttotulot 781 000 000 26076: tiivinen korko 7,15 %. Määrärahan mitoituk- 26077: Korkotulot 781 000 000 26078: sessa on lisäksi otettu huomioon vuosien 1998 18 145 000 000 26079: Nettomenot 26080: ja 1999 lainanotosta aiheutuvat korkokustan- 26081: nukset samoin kuin emissio- ja pääomavoitot 1999 määräraha 18 145 000 000 26082: sekä korkotulot. 1998 määräraha 13 612 000 000 26083: Menojen ja tulojen erittely: mk 1997 tilinpäätös 10 768 995 154 26084: Bruttomenot 18 926 000 000 26085: Yleisöobligaatiolainat 1040000000 26086: Sarjaobligaatiolainat 16 119 000 000 26087: 26088: 26089: 26090: 26091: 03. Valuuttamääräisen velan korko 26092: 26093: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arvio- Saksanmarkkalainat 2 369444 000 26094: määräraha) Floriinilainat 340543 (){)() 26095: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Belgianfrangilainat 134462 (){)() 26096: Luxemburginfrangilainat 144 253 000 26097: 9 837 000 000 mk. 26098: Sveitsinfrangilainat 346 320000 26099: Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen 1987 644 (){)() 26100: Ranskanfrangilainat 26101: velan korkojen ja valuuttamääräisen velan Itävallanshillinkilainat 35 566 000 26102: vanhentuneiden korkojen sekä emissioalen- Jenilainat 890365 000 26103: nusten ja pääomatappioiden maksamiseen. ECU-lainat 347 590 000 26104: S e l v i t y s o s a : Vuoden 1997 lopussa oli AUD-lainat 26468 000 26105: valuuttamääräisen velan keskimääräinen efek- PSC-lainat 65000 26106: tiivinen korko 7,22 %. Määrärahan mitoituk- Muiden valuuttojen määräiset 26107: sessa on lisäksi otettu huomioon vuoden 1998 lainat 165 562 000 26108: lainanotosta aiheutuvat korkokustannukset Bruttotulot 0 26109: Nettomenot 9 837 (){)() 000 26110: Menojen ja tulojen erittely: mk 26111: 1999 määräraha 9 837 000 000 26112: Bruttomenot 9 837 000000 26113: Dollarilainat 1 118 520 000 1998 määräraha 11 407 000 000 26114: Puntalainat 1 884 558 000 1997 tilinpäätös 11 995 380 806 26115: Ruotsinkruunulainat 33 296 000 26116: Tanskankruunulainat 12 344 000 26117: 492 36.06 26118: 26119: 06. Valtionvelan kuoletukset 26120: 26121: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) tuisen velan kuoletusten 16 638 000 000 mk 26122: Momentille myönnetään 276 000 000 mk. eli yhteensä 28 384 000 000 mk. Kun uusia 26123: Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuole- pitkäaikaisia lainoja on tarkoitus ottaa vähin- 26124: tusten maksamiseen siinä tapauksessa, että tään 28 108 000 000 mk, nettokuoletuksiksi 26125: kuoletukset ylittävät valtion uusista lainoista jää 276 000 000 mk. Eduskunnalle annetaan 26126: saatavat tulot. talousarvioesitykseen liittyvä esitys valtioneu- 26127: S e 1v i t y s o s a : Valtion markkamääräisen voston vuoden 1999 lainanottovaltuuksista. 26128: yli 12 kuukauden pituisen velan kuoletusten on 26129: arvioitu vuonna 1999 olevan 11 7 46 000 000 1999 määräraha 276 000 000 26130: mk ja valuuttamääräisen yli 12 kuukauden pi- 26131: 26132: 26133: 09. Muut menot valtionvelasta 26134: 26135: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa- 26136: (arviomääräraha) vasti: 26137: Momentille myönnetään 130 200 000 mk. 26138: Määrärahaa saa käyttää valtion markka-, eu- mk 26139: ro- ja valuuttamääräisen lainanoton valmiste- Menot valuuttamääräisistä lainoista: 26140: lusta, lainojen ottamisesta, liikkeeseenlaskus- liikkeeseenlaskukustannukset 6000 000 26141: ta, lainojen takaisinmaksusta, koron ja valuu- arvopaperistamisesta aiheutuvat kus- 26142: tan vaihtamisesta aiheutuvien menojen ja tannukset 28 200 000 26143: asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden me- asiamiespalkkiot 10 000000 26144: muutmenot 15 000000 26145: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 26146: myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hank- Menot markka- ja euromääräisistä lai- 26147: kimisesta aiheutuvien varauspalkkioiden sekä noista: 26148: Valtion asuntorahaston arvopaperistamaila liikkeeseenlaskupalkkiot 45 000 000 26149: suoritetusta varainhankinnasta valtiolle aihe- lunastuspalkkiot 19 000 000 26150: utuvien kustannusten maksamiseen. varauspalkkiot 2000000 26151: Se 1v i t y s osa: Vuonna 1997 olivat liik- muutmenot 5 000 000 26152: keeseenlaskukustannukset ilman paaoma- Yhteensä 130 200 000 26153: alennuksia 0,12% nostetusta lainapääomasta. 26154: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1999 määräraha 130 200 000 26155: olemassa olevasta velkakannasta sekä vuosien 1998 määräraha 494 000 000 26156: 1998-1999lainanotosta aiheutuvat kustannuk- 1998 lisämääräraha -175 000000 26157: set. 1997 tilinpäätös 319 421788 26158: Liite n:o 1 Hallituksen esitykseen Eduskunna!!e 26159: valtion talousarvioksi vuode!!e J99SJI1 26160: 26161: 26162: 26163: 26164: TALOUDELLINEN 26165: KATSAUS 26166: 26167: 26168: 26169: 26170: 1) Hallitus ei ole käsitellyt liitettä. Se on tarkoitettu talousarvioesityksen tausta-aineistoksi. 26171: Sisällys 26172: 26173: 26174: Sivu Sivu 26175: 26176: 1 Yleiskatsaus 1 7 Tulot 46 26177: 26178: 2 Kansainvälinen talous 11 8 Kulutus 48 26179: Tuotanto ja kysyntä 11 26180: Talouspolitiikka 14 9 Investoinnit 51 26181: Työllisyys 16 Kiinteät investoinnit 51 26182: Hinnat ja palkat 17 Varastoinvestoinnit 54 26183: Maailmankauppa 19 26184: 10 Julkinen talous 55 26185: 3 Ulkomaankauppa 20 Valtio 55 26186: Vienti 20 Kunnat ja kuntayhtymät 57 26187: Tuonti 23 Sosiaaliturvarahastot 60 26188: Vaihtotase 25 Julkisyhteisöt 63 26189: Valtiontalous ja talousarvio- 26190: 4 Tuotanto 28 esitys vuodelle 1999 67 26191: Maa- ja metsätalous 28 26192: Teollisuus 30 11 Rahoitustasapaino ja rahoitus- 26193: Rakentaminen 32 markkinat 74 26194: Yksityiset palvelut 35 26195: Kokonaistuotanto 36 Taloudellisia tapahtumia 26196: 1.1.1997-1.9.1998 78 26197: 5 Työvoima 39 26198: Liitetaulut 91 26199: 6 Kustannukset ja hinnat 43 26200: 26201: 26202: 26203: Taulukoissa käytetyt symbolit 26204: 26205: Ei mitään ilmoitettavana 26206: 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä 26207: Tietoa ei ole saatu 26208: Loogisesti mahdoton esitettäväksi 26209: * Ennakkotieto 26210: ** Ennuste 26211: 26212: Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen, mistä aiheutuu, 26213: etteivät summat aina täsmää. 26214: 1 Yleiskatsaus 26215: 26216: Suhdannekuva 26217: 26218: Talouskasvu on pysynyt varsin vahvana Kuvio 1. 26219: koko alkuvuoden. Etenkin viennin ja te- 26220: TALOUSKEHITYS SUOMESSA 26221: ollisuustuotannon kasvu ovat ylittäneet JA OECD-MAISSA 26222: 26223: odotukset, mutta myös mm. talon- 26224: rakennustoiminta on vilkasta. Vaikka kas- 26225: vuvauhti hidastuneekin vuoden loppua 26226: kohti, kokonaistuotannon määrä noussee 26227: tänä vuonna 5Y2 % suuremmaksi kuin vii- 26228: me vuonna. Vuonna 1999 kokonaistuotan- 26229: non ennakoidaan kasvavan 4 % paljolti 26230: kotimaisen kysynnän vilkkauden ansios- 26231: ta. Ennuste perustuu oletukselle, että ti- 26232: lanne Venäjällä tai Aasiassa ei olennai- 26233: sesti vaikeudu nykyisestään. : ; Kuluttajahintojen ITIUutoa "1) 26234: 26235: 26236: 26237: 26238: Vienti lisääntyy tänä vuonna edelleen tun- 6 26239: 26240: 26241: 26242: tuvasti elektroniikkateollisuuden markki- s 26243: 26244: noiden voimakkaan laajenemisen ansios- 26245: ta. Aasian kriisin vaikutukset vienti- 26246: määriin ovat toistaiseksijääneet vähäisik- 26247: si; sekä vienti- että tuontihinnat ovat krii- 2 26248: 26249: 26250: sin puhkeamisen jälkeen kääntyneet las- 26251: kuun. Luottamus talouskehitykseen on 26252: edelleen vahva, joskin teollisuusyri- 26253: tyksissä on jo nähtävissä odotusten heik- % Työttötnyyaaate 26254: 20 26255: kenemistä. Perustekijät kotimaisen kysyn- ', 26256: 26257: 26258: nän kasvulle ovat yhä hyvät; hintojen nou- 16 26259: 26260: su on hidasta, kotitalouksien käytettävis- f~ 26261: sä olevat reaalitulot lisääntyvät selvästi, 12 ,, rf :;: 26262: yritysten kannattavuus on erinomainen, lt 26263: rahoitusrakenteet ovat tervehtyneet ja ,,l ~ 26264: korkotaso on matala. Ripeä talouskasvu 26265: ~ ll ~ 26266: ~ ~ 26267: lisää työpaikkojen määrää, ja työttömyys- 26268: asteen ennakoidaan laskevan tänä vuon- 0 26269: ~ 26270: na 1OY2 prosenttiin ja ensi vuonna 9 pro- &0 26271: l:J Suomi 26272: 92 26273: 0 26274: 94 26275: OECD 26276: 26277: senttiin; toisaalta työvoiman lisääntyvä 1) Vkaltyle•n kulutuk••n hlnt•lnd&kal. 26278: 26279: 26280: 26281: 26282: 18 380149M 26283: 1 Yleiskatsaus 26284: 26285: 26286: 26287: kysyntä saattaa lisätä merkittävästi työ- 1997" 1998.. 1999** 26288: muutos, Qrosenttia 26289: voiman tarjontaakin. Suotuisa talous- Bruttokansantuotteen määrä 26290: kehitys näkyy selvästi myös julkisessa EU 2,6 21/2 21/2 26291: taloudessa, joka nousee tänä vuonna yli- OECD 3,1 21/2 2 26292: OECD, Suomen vienti· 26293: jäämäiseksi. Valtiontalous pysyy silti osuuksilla painotettuna 2,8 2112 21/2 26294: alijäämäisenä, sillä lamakauden jäljiltä Ulkomaankaupan määrä 26295: rasitteena on suuri velka ja siihen liitty- OECD, tavaravienti 11,3 71/2 7 26296: OECD, tavaratuonti 10,0 9 71/2 26297: vät korkomenot; lisävelan otolta kuiten- Raaka-aineiden maailman- 26298: kin vältytään mm. omaisuuden myyntien markkinahinnat 26299: vuoksi. HWWA·i'ldeksi' 1 26300: ilman energiaa 0,8 -20 -2 26301: energiaraaka-aineet -3,5 -25 0 26302: Kuluttajahinnat'' 26303: Kansainvälinen talouskasvu EU 2,0 2 2 26304: OECD 4,1 31/2 3 26305: vaimenee 26306: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 26307: 1) Yhdysvaltain dollareina. 26308: Talouskehitys on pysynyt useimmissa 2)Yksityisen kulutuksen hintaindeksi. 26309: 26310: teollisuusmaissa myönteisenä kuluvan 26311: vuoden alkupuoliskolla, kun raaka-ainei- 26312: den hinnat ovat laskeneet ja inflaatio-odo- vuonna, mutta kääntynee ensi vuonna lie- 26313: tukset sekä markkinakorot ovat matalal- vään kasvuun elvytystoimien ja rahoitus- 26314: la. Aasian kriisi on kuitenkin heikentänyt sektorin uudistusten ansiosta. ED-maiden 26315: teollisuusmaiden vientikysyntää, mikä talousnäkymät ovat pysyneet suhteellisen 26316: heijastuu varastojen kasvuna ja kiris- suotuisina; talouskasvu on viimevuotista 26317: tyneenä kilpailuna. Myös tuontitarjonnan nopeampaa mm. Saksassa, Ranskassa ja 26318: Aasiasta odotetaan vähitellen kasvavan. Ruotsissa, joissa kotimainen kysyntä on 26319: Taloudellinen kasvu teollisuusmaissa vai- vahvistumassa. ED-maiden talouskasvun 26320: meneekin keskimäärin puoli prosenttiyk- odotetaan pysyvän viime vuotisella tasol- 26321: sikköä sekä v. 1998 että v. 1999; tänä la, 2V2 prosentissa, sekä tänä että ensi 26322: vuonna 2V2 prosenttiin ja ensi vuonna 2 vuonna. Kasvun painottuminen kotimai- 26323: prosenttiin. seen kysyntään lisää sen työllistävyyttä, 26324: ja ED:n keskimääräinen työttömyysaste 26325: Yhdysvalloissa kokonaistuotannon kas- alentunee ensi vuonna 10V2 prosenttiin. 26326: vun odotetaan hidastuvan tänä vuonna 26327: tuntuvasti, kun varastoja sopeutetaan 26328: alentunutta kysyntää vastaavaksi. Yhdys- Vaihtotaseen ylijäämä uuteen 26329: valtain vienti Aasiaan supistui vuoden 26330: alkupuoliskolla jyrkästi, ja myös kotimai- ennätykseen 26331: sen kysynnän nopein kasvuvauhti on 26332: taittumassa yksityisen rahoitustasapainon Kokonaistuotannon kasvu on ollut pitkään 26333: heikennyttyä jo pitkään. Japanin talous- vientivetoista.Viennin määrä lisääntyy 26334: näkymät ovat heikot; Kaakkois-Aasian ja myös tänä vuonna tuntuvasti, 81h %, mutta 26335: Korean lama vähentää vientiä, ja rahoitus- kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan vuo- 26336: sektorin ongelmat ovat suuria. Kokonais- den loppua kohti Venäjän ja Aasian 26337: tuotanto supistuneekin Japanissa tänä talousvaikeuksien sekä osittain myös tuo- 26338: 26339: 26340: 26341: 2 26342: 1 Yleiskatsaus 26343: 26344: 26345: 26346: tantokapasiteetin asettamien rajoitusten Kuvio 2. 26347: vuoksi. Nopeimmin kasvavana tuote- 26348: ryhmänä pysyy tietoliikennelaitteet, joi- ULKOINEN TASAPAINO 26349: den markkinat laajenevat edelleen voi- Mrdmk 26350: 12 kk:n liukuva summa 26351: 26352: makkaasti. Vientikysyntä on vahvaa myös 60.-~--------,---------~~~ 26353: 26354: paperiteollisuuden tuotteissa, mutta 26355: kapasiteettirajoitteet hidastavat niiden 50 26356: 26357: viennin kasvua. 40 26358: 26359: 26360: Tuotannon vahva kasvu näkyy myös tuon- 30 26361: nin, etenkin teollisuuden käyttämien raa- 26362: 20 26363: ka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuon- 26364: nin, nopeana lisääntymisenä. Kotitalouk- 10 26365: sien kulutuskysynnän vahvistuminen li- 26366: sää kulutustavaroiden tuontia, ja etenkin 26367: henkilöautojen tuonti on vilkastumassa. 26368: -10 26369: 26370: Ulkomaankaupan ylijäämä nousee tänä -20 26371: vuonna ennätyksellisen suureksi, mihin 26372: osaltaan vaikuttaa vaihtosuhteen parane- 26373: minen tuontihintojen keskimäärin laski- 26374: essa. Kauppataseen ylijäämän odotetaan • Ennuste. 26375: 26376: 26377: nousevan 58Y2 mrd. markkaan ja vaihto- 26378: taseen ylijäämän 41 Y2 mrd. markkaan; Kuvio 3. 26379: kokonaistuotantoon suhteutettuna vaihto- 26380: taseen ylijäämä olisi siten 6,2 %. 26381: YKSITYINEN KULUTUS JA 26382: YKSITYISET INVESTOINNIT 26383: 1985 = 100 26384: 140 26385: Yksityisen kulutuksen kasvu 26386: nopeutuu 130 / ..... 26387: Yksityinen / / 26388: kulutus / 26389: 120 ;" 26390: / 26391: Yksityinen kulutus on hyvässä kasvussa, ;" 26392: 26393: sillä luottamus talousnäkymiin on kotita- 110 '' _ 26394: ...... .... / 26395: / 26396: 26397: louksissa vahva, työllisyys kohenee ja 26398: kotitalouksien rahoitusasema on parantu- 100 26399: Yksityiset 26400: nut keskimäärin tyydyttäväksi. Kotitalo- investoinnit 26401: 90 26402: uksien kulutustottumukset ovat palautu- 26403: massa lamaa edeltäneisiin muotoihinsa. 26404: 80 26405: Kotitaloudet vähentänevätkin hieman 26406: säästämistään, ja yksityisen kulutuksen 70 26407: määrä noussee 4 %, enemmän kuin koti- 26408: talouksien käytettävissä olevat reaalitulot. 60 26409: Kotitalouksien velkaantuneisuus kääntyy 89 91 93 95 97* 98** 99** 26410: 26411: siten tänä vuonna kasvuun. 26412: 26413: 26414: 26415: 3 26416: 1 Yleiskatsaus 26417: 26418: 26419: 26420: Asuinrakentaminen pitää yllä rakennustoiminnassa ja palveluelin- 26421: investointien kasvua keinoissa. Kun työvoiman tarjonnan ar- 26422: vioidaan toisaalta lisääntyvän vain vä- 26423: hän, työttömyysaste laskee 10lh prosent- 26424: Investoinnit lisääntyvät tänä vuonna liki tiin, runsas 2 prosenttiyksikköä viimevuo- 26425: kymmeneksen paljolti vilkkaan talon- tista alemmaksi. Suotuisan työllisyys- 26426: rakentamisen vuoksi, sillä asuntoja aloi- kehityksen ansiosta työvoimapoliittisten 26427: tetaan selvästi viimevuotistaenemmän ja erityistoimenpiteiden määrää kyetään 26428: korjausrakentaminen on laajaa. Teollisuu- alentamaan lamavuosien aikana varsin 26429: den investointiedellytykset ovat sinänsä korkeaksi nousseelta tasoltaan. 26430: varsin suotuisat hyvän tulokehityksen ja 26431: rahoitusrakenteiden vahvistumisen ansi- Hinnat nousevat vain vähän 26432: osta. Investointien ei kuitenkaan odoteta 26433: teollisuudessa keskimäärin lisääntyvän, 26434: sillä metsäteollisuuden investoinnit vä- Inflaatio pysyy v. 1998 edelleen hitaana. 26435: henevät viime vuosien voimakkaan kas- Kustannustasoa ovat merkittävimmin nos- 26436: vun jälkeen, eikä investointien kasvu teol- taneet vuoden alussa toteutetut, sinänsä 26437: lisuuden muilla aloilla ole erityisen vah- maltilliset palkkojen korotukset. Palkka- 26438: vaa. Kaupan investoinnit ovat vahvassa liukumien arvioidaan pysyvän edelleen 26439: kasvussa, jota tukevat alan hyvä kannat- suhteellisen vähäisinä, joskin joiHain 26440: tavuus ja kulutuskysynnän suotuisat nä- aloilla ja alueilla liukumakehitys saattaa 26441: kymät. 26442: 26443: Kokonaistuotanto lisääntyy Slfz % Kuvio 4. 26444: 26445: Kokonaistuotanto kasvoi varsin voimak- TUOTANTO JA TYÖTTÖMYYS 26446: kaasti vuoden alkupuoliskolla lähinnä - -r----,--------..,.--,---,- % 26447: 120 20 26448: elektroniikkateollisuuden ja rakennustoi- 26449: minnan vetäminä. Teollisuuden kasvu al- 26450: kaa kuitenkin hidastua vuoden loppua 110 16 26451: kohti viennin kasvun vaimenemisen ja 26452: kapasiteettirajoitteiden yleistymisen myö- 26453: tä, mutta rakentaminen jatkuu vilkkaana, 26454: 100 12 26455: ja yksityisissä palveluissa tuotannon kas- 26456: vu nopeutuu. Alkuvuoden vahvan kasvun 26457: ja viime vuodelta tulevan siirtymä- 26458: 90 8 26459: vaikutuksen vuoksi bruttokansantuotteen 26460: määrä noussee SV2 % vuodesta 1997. 26461: 26462: Työpaikkoja syntyy runsaasti BO 4 26463: 26464: 26465: 26466: 26467: Työvoiman kysyntä lisääntyy tänä vuon- 26468: na 58 000 henkeä viime vuodesta. Uusia 88 90 92 94 96 98** 99** 26469: 26470: työpaikkoja syntyy ennen kaikkea talon- 26471: 26472: 26473: 26474: 4 26475: 1 Yleiskatsaus 26476: 26477: 26478: nopeutua. Raaka-aineiden tuontihinnat 1997' 1 1998 .. 1 1999 •• 26479: muutos, prosenttia 26480: ovat edelleen laskeneet ja kulutustavaroi- Työllinen työvoima 2 21/2 2 26481: den tuontihinnat ovat kohonneet vain vä- alkutuotanto -41/2 -4 1/2 ·5 26482: teollisuus ja rakennus- 26483: hän. Kysynnän ripeästä kasvusta huoli- toiminta 3 21/2 1 26484: matta kuluttajahintaindeksi noussee tänä palveluelinkeinot 2 1/2 3 1/2 3 26485: vuonna vain 1V2 %; talouden avoimuuden Työn tuottavuus 3 1/2 3 2 26486: prosenttia 26487: tuoma kilpailun kiristyminen rajoittaa Työvoimaosuus 64 1/2 641/2 641/2 26488: mahdollisuuksia hintojen korotuksiin. Työttömwsaste 12 1/2 101/2 9 26489: 1 000 henkeä vuoden aikana 26490: Maahanmuutto (netto) 4 4 4 26491: Korot alhaalla 26492: 26493: 1 997• 1 1ooa·· 1 1999•• 26494: Kotimaan rahoitusmarkkinoiden kehitys muutos, prosenttia 26495: heijastelee talouden vahvoja perustekijöi- Ansiotasoindeksi 2,0 3 1/2 21/2 26496: tä; ylijäämäistä vaihtotasetta, matalaa in- Ansiotasoindeksi, reaalinen 0,8 2 1/2 26497: Kuluttajahintaindeksi 1,2 1 112 2 26498: flaatiota ja valtiontalouden tilan kohene- Työkustannukset tehdasteolli· 26499: mista. Korot ovatkin pysyneet matalina suudessa (tuoteyksikköä 26500: kohti) -3,4 - 112 - 112 26501: ja vakaina. Pankkisektorin tila on kohen- Kotitalouksien käytettävissä 26502: tunut olennaisesti luottotappioiden vähe- oleva reaalitulo 5,2 3 3 26503: nemisen ja kustannusten supistamisen 26504: ansiosta. Valtion lainanottotarve on no- 26505: peasti pienenemässä, mikä osaltaan tekee 26506: tilaa yleisöluottojen kasvun nopeutumi- Kuvio 5. 26507: selle. 26508: 26509: LYHYT JA PITKÄ KORKO 26510: Valtiontalouden alijäämä supistuu % 26511: 11,---~----,-----,----,----, 26512: 26513: 26514: 26515: Valtiontalouden tila kohenee myös tänä 26516: vuonna selvästi, sillä ripeän talouskasvun 26517: ja työllisyyden paranemisen vuoksi vero- 26518: tulot nousevat tuntuvasti ja menojen kas- 26519: vu jää vähäiseksi. Rahoitusalijäämä su- 26520: pistuu miltei 2 prosenttiyksiköllä 2V2 pro- 26521: 6 26522: senttiin suhteessa kokonaistuotantoon. 26523: Valtio velkaantuu yhä markkamääräises- 5 26524: ti, mutta kokonaistuotantoon suhteutettu- 26525: na velka pienenee vuoden loppuun men- 26526: nessä alle 64 prosentin. 3 26527: 26528: 2 26529: Kuntasektorin talous on tänä vuonna li- 26530: kimain tasapainossa ja työeläkelaitosten 26531: ylijäämäedellisvuosien tapaan 3V2% suh- 26532: teessa kokonaistuotantoon, joten valtion- 94 95 96 97 98 26533: 26534: talouden vahvistuminen nostaa koko jul- 26535: 26536: 26537: 26538: 26539: 5 26540: 1 Yleiskatsaus 26541: 26542: 26543: kisen sektorin ylijäämäiseksi- ensimmäi- Kuvio 6. 26544: sen kerran sitten vuoden 1990. Julkisen 26545: sektorin ns. EMU-velka suhteessa 26546: kokonaistuotantoon painuu vuoden lopus- VALTIONTALOUDEN VELKA 26547: sa alle 52 prosentin. % suhteessa bruttokansantuotteeseen 26548: 80 26549: 26550: Talouskasvu jatkuu v. 1999 26551: 70 26552: 26553: 26554: Suomen talouden lähtökohdat vuodelle 60 26555: 26556: 1999 ovat hyvällä tolalla; viennin kilpai- 26557: lukyky on erinomainen, kotitalouksien ja 50 26558: 26559: yritysten rahoitustilanne on hyvä, korot 26560: ovat alhaalla ja inflaatiovauhti säilyy hi- 40 26561: 26562: taana. Riskin muodostaa lähinnä Aasian 26563: talouskriisin vaikutukset omaan vien- 30 26564: 26565: tiimme suoraan ja kansainvälisen talous- 26566: 20 26567: kehityksen heikkenemisen kautta; vaike- 26568: uksien leviämisellä olisi kielteisiä seura- 26569: 10 26570: uksia myös talouskehitystä kohtaan 26571: tunnettavaan luottamukseen ja siten mm. Valuuttamääräinen 26572: 0 26573: investointeihin. 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97* 99** 26574: 26575: 26576: Viennin arvioidaan lisääntyvän ensi vuon- 26577: na4Y2% ts. kasvuvauhti puolittuisi tämän- 26578: vuotisesta, mihin ovat vaikuttamassa sekä 1997 1 1998**1 1999** 26579: mrd. mk 26580: maailmankaupan kasvun hidastuminen 26581: Valtiontalous 26582: että osaltaan myös vientiteollisuuden koh- tulot 181,6 191,2 196,9 26583: taamat kapasiteettirajoitteet Kotimaisen menot 195,0 205,5 198,8 26584: kysynnän sitä vastoin odotetaan vahvistu- nettorahoitus- 26585: tarve (-) -13,4 -14,3 -1 ,9 26586: van tuntuvasti; yksityinen kulutus lisään- 26587: velka 418,2 428,2 428,2 26588: tynee 4 % kotitalouksien ostovoiman suo- 26589: tuisan kehityksen myötä ja yksityiset % BKf:sta 26590: investoinnit kasvanevat 8 % talonraken- Julkisyhteisöt 26591: veroaste 47,0 46,7 45,8 26592: nustoiminnanjatkuessa vilkkaana. Koko- menot 55,8 52,7 49,9 26593: naistuotannon määrä kasvanee 4 %. rahoitusjäämä (EMU) -1 ,1 1,2 2,4 26594: velka (EMU) 55,1 51,9 48,5 26595: Tuotanto kasvaa teollisuuden ja talon- 26596: rakentamisen ohella ripeästi myös pal- 26597: veluelinkeinoissa, joten työllisten määrä pulla jo lähelle 8 prosenttia. Aloittaiset 26598: nousee tuntuvasti. Kun työvoiman tarjon- ja alueittaiset työvoimakapeikot yleisty- 26599: nan arvioidaan lisääntyvän vain hieman, vät. Hintojen nousun odotetaan kuitenkin 26600: työttömyysaste painunee koko vuonna pysyvän vajaassa kahdessa prosentissa, 26601: keskimäärin 9 prosenttiin ja vuoden lo- hyvin kilpailijamaiden tuntumassa. 26602: 26603: 26604: 26605: 26606: 6 26607: 1 Yleiskatsaus 26608: 26609: 26610: 26611: Kansantalouden tilinpidon mukainen val- kassavarantojen osittaisen purkamisen 26612: tiontalouden rahoitustasapaino on ensi vuoksi. Valtiontalouden velan suhde 26613: vuonnakin alijäämäinen, mutta lainan- kokonaistuotantoon laskee ensi vuoden 26614: ottoon ei nettomääräisesti enää ole tarvet- lopussa 60 prosenttiin, kun se oli kor- 26615: ta mm. valtion omaisuuden myyntien ja keimmillaan (v. 1996) 68,9 %. 26616: 26617: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase 26618: 26619: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 26620: mrd. mk määrän muutos, prosenttia 26621: Bruttokansantuote markkinahintaan 622 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0 26622: Tavaroiden ia_palvelusten tuonti 193 6,9 4,6 10,5 9,4 6,1 26623: Kokonaista~onta 815 5,5 3,8 7,0 6,4 4,5 26624: 26625: Tavaroiden ja palvelusten vienti 248 8,2 6,2 12,8 8,7 4,7 26626: Kulutus 459 3,8 3,5 2,6 3,1 3,1 26627: yksityinen 329 4,6 3,5 3,3 4,0 4,1 26628: julkinen 130 1,9 3,4 0,7 0,7 0,5 26629: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 105 11,3 7,8 12,2 9,2 6,0 26630: yksityinen 87 15,2 7,2 13,3 11,5 8,2 26631: julkinen 18 -5,5 11,2 6,7 -3,4 -8,0 26632: Varastojen muutos(1) 26633: (ml. tilastollinen ero) 3 -o,3 -o,9 0,3 0,8 0,6 26634: Kokon aiskysyntä 815 5,5 3,8 7,0 6,4 4,5 26635: kotimainen kysyntä 26636: j_ml. tilastollinen ero)_ 567 4,5 2,9 4,7 5,4 4,4 26637: 26638: 1(1) Mrd. mk ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 26639: 26640: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 26641: osuus,% hinnan muutos, prosenttia 26642: Bruttokansantuote markkinahintaan 76,4 2,4 0,8 2,2 2,3 1,9 26643: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 23,6 0,4 1,8 1,6 -0,7 0,9 26644: Kokonaista~onta 100,0 2,0 1 '1 2,1 1,6 1,6 26645: 26646: Tavaroiden ja palvelusten vienti 30,4 5,0 -0,5 0,3 0,8 0,7 26647: Kulutus 56,4 1,1 1,8 1,7 1,8 1,9 26648: yksityinen 40,4 0,3 1,7 1,5 1,5 1,7 26649: julkinen 16,0 3,2 2,1 2,1 2,6 2,4 26650: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 12,9 3,1 0,3 1,6 3,1 2,5 26651: yksityinen 10,7 2,1 0,6 1,0 3,3 2,6 26652: julkinen 2,2 8,0 -1,1 4,7 2,8 2,8 26653: Varastojen muutos(1) 26654: (ml. tilastollinen ero) 0,4 .. .. .. .. .. 26655: Kokon aiskysyntä 100,0 2,0 1 '1 2,1 1,6 1,6 26656: kotimainen kysyntä 26657: j_ml. tilastollinen ero)_ 69,6 0,8 1,6 2,8 2,0 2,0 26658: 26659: 111) Mrd. mk ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 26660: 26661: 26662: 26663: 26664: 7 26665: 1 Yleiskatsaus 26666: 26667: 26668: 26669: 26670: Keskipitkän aikavälin näkymät1l 26671: 26672: Talouden keskipitkän ajan kasvu- Kuvio 7. 26673: edellytykset ovat edelleen hyvät, vaikka 26674: tuotannon kasvu on jatkunut ripeänä jo BKT VUOSINA 1988-1997 JA 26675: pitkään. Laman jäljiltä taloudessa on ol- KEHITYSARVIO VUOTEEN 2002 26676: lut runsaasti käyttämättömiä voimavaro- mrd. mk 26677: log-asteikko 26678: 1990-hinnoin 26679: 26680: ja, jotka ovat mahdollistaneet poikkeuk- 706 26681: 26682: sellisen pitkäaikaisen ja vahvan talouskas- 26683: vun. Taloudessa on yhä käyttämättömiä 26684: resursseja, jotka mahdollistavat kasvun 26685: jatkumisen nopeana. Joitakin tuotanto- 614 26686: 26687: kapeikkoja saattaa kuitenkin esiintyä. 26688: 572 26689: Koko kansainvälisen talouden kasvun 26690: arvioidaan kansainvälisten järjestöjen 533 26691: arvioissa olevan varsin suotuisaa keski- 26692: pitkällä aikavälillä. Tosin talouskasvun hi- 498 26693: dastuminen Aasiassa ja kysynnän supis- 26694: tuminen siellä sekä valuuttojen devalvoi- 464 26695: tumisen aiheuttamat muutokset kauppa- 26696: virroissa vaimentavat myös teollisuusmai- 26697: den kasvua. Kuitenkin keskipitkällä aika- 88 90 92 94 96 98 2000 2002 26698: välillä hyvä taloudellinen kehitys yhdes- 26699: sä syvenevän integraation kanssa luo edel- 26700: lytykset viennin kasvulle tulevaisuudes- Euroopan kehitysnäkymät näyttävät euro- 26701: sa ja maailmankaupan odotetaankin kas- alueen syntyessä hyvin suotuisilta. Suo- 26702: vavan noin 7 prosentin vuosivauhdilla. mi voi hyötyä talous- ja rahaliitosta eri- 26703: tyisesti hinta- ja valuuttakurssivakauden 26704: Euroalueen synty merkitsee kustannusten sekä niistä seuraavien matalampien kor- 26705: alenemista kansainvälisessä vaihdan- kojen kautta. 26706: nassa. Tämä edistää erikoistumista ja li- 26707: sää kilpailua. Samalla se johtaa taloudel- Suomen kansantalouden kasvuksi arvioi- 26708: lisen toiminnan tehostumiseen ja voima- daan keskimäärin yli 3 % vuodessa ajan- 26709: varojen tehokkaampaan käyttöön. Yhtei- jaksolla 1998-2002 kasvun hidastuessa 26710: seen valuuttaan siirtymisen myötä yritys- tarkastelujakson loppua kohden. Arvion 26711: ten ulkomaankaupan kustannukset alene- toteutuminen merkitsisi, että vuoteen 26712: vat. 2002 mennessä Suomen talous olisi kas- 26713: v~nut ripeästi lähes kymmenen vuoden 26714: aJan. 26715: 1) Näkymiä kuvataan laajemminjulkaisussa "Jul- 26716: kisen talouden näkymiä ja haasteita" (Valtiovarain- 26717: ministeriö, toukokuu 1998) sekä Suomen Tämä vastaa suunnilleen 1980-luvulla ta- 26718: vakausohjelmassa (syyskuu 1998). pahtunutta kehitystä. Erona kuitenkin on, 26719: 26720: 26721: 26722: 8 26723: 1 Yleiskatsaus 26724: 26725: 26726: 26727: että talouden tasapainottomuudet paheni- kasvun odotetaan alenevan vajaaseen 1 26728: vat 1980-luvulla, mutta nyt tasapainot- prosenttiin tarkastelujakson lopussa. 26729: tomuudet ovat lieventyneet ja ovat edel- Tuottavuuden kasvun odotetaan hidas- 26730: leen lievenemässä. Tämän kehityksenjat- tuvan kahden prosentin tuntumaan. Tä- 26731: kumisen ehtona kuitenkin on, että kustan- män taustalla on talouskasvun laajenemi- 26732: nuskehitys pysyy kurissa eikä inflaatio nen teollisuudesta palvelusektoreille, joil- 26733: muodostu suuremmaksi kuin kilpailija- le on tyypillistä keskimääräistä hitaampi 26734: maissa. tuottavuuden kasvu. Työttömyysasteen 26735: arvioidaan jäävän lähes 8 prosenttiin v. 26736: Vientivetoinen taloudellinen kasvu on 2002. 26737: synnyttänyt kansantalouteen mittavan ra- 26738: kenteellisen vaihtotaseen ylijäämän, jon- Laman aikana avoimilta työmarkkinoilta 26739: ka arvioidaan säilyvän. Vaihtotaseen yli- poistui mittava määrä työvoimaa. Osa täs- 26740: jäämää osaltaan ylläpitää ulkomaille tä on jo palannut takaisin työllisyystilan- 26741: maksettavien korkomenojen vähenemi- teen kohennuttua. Tämän kehityksen ar- 26742: nen. Investointien ja yksityisen kulutuk- vioidaan jatkuvan lähivuosina. Työl- 26743: sen kasvun arvioidaan keskipitkällä aika- lisyysasteen arvioidaan nousevan yli 66 26744: välillä lievästi hidastuvan, mikä osaltaan prosentin vuoteen 2002 mennessä. 26745: vaimentaa tuonnin kasvupaineita. 26746: 26747: Kotitalouksien tulot kasvavat tarkastelu- Julkisen talouden näkymiä 26748: jaksolla nimellisesti keskimäärin 5 % ja 26749: reaalisesti 3 % vuodessa. Kotitalouksien Hallituksen hyväksymän vakausohjelman 26750: velkaantuneisuuden arvioidaan kääntyvän mukaan Suomi täyttää vaivatta lähivuo- 26751: hienoiseen nousuun asuntoinvestointien sina EU:n perustaruissopimuksen mukai- 26752: kasvaessa. set julkista taloutta koskevat kriteerit. 26753: Koko julkisen talouden tilaa parantaa se, 26754: Alhaiset korot, yritysten kannattavuuden että työeläkerahastoilla on huomattava 26755: paraneminen, maltillinen palkkakehitys ja rahoitusylijäämä. Muussajulkisessa talo- 26756: omavaraisuusasteiden nousu ovat luoneet udessa lähivuosien näkymät eivät ole yhtä 26757: hyvät edellytykset investointien kasvun hyvät. Valtiontalous on edelleen alijää- 26758: jatkumiselle keskipitkällä aikavälillä. mäinen. Myös kunnallistaloudesta tehdyt 26759: Erityisesti tehdasteollisuuden osalta ris- laskelmat viittaavat siihen, että ilman 26760: kinä on kuitenkin se, että yritykset eivät sopeuttamistoimenpiteitä kunnallis- 26761: lisää kotimaista kapasiteettiaan, vaan talouskin pysyy alijäämäisenä koko tar- 26762: investoivat ulkomaille vahvistaakseen kastelukauden. Kunnallistalouden tasa- 26763: asemiaan kansainvälisillä markki- painottaminen edellyttää kuntien tehtävi- 26764: noilla. Tämänsuuntaisesta kehityksestä on en ja tulopohjan arviointia. 26765: viitteitä viime vuosilta. 26766: Valtiontalouden 1990-luvun alussa voi- 26767: Työllisyyden arvioidaan kohenevan koko makkaasti heikennyttä tilaa on siitä lähti- 26768: tarkastelujakson ajan, mutta paraneminen en määrätietoisesti parannettu ja kehitys 26769: hidastuu selvästi jakson loppua kohden. onkin kohtuullisen hyvin vastannut tavoit- 26770: Taloudellisen kasvun odotettu hidastumi- teita. Valtiontalouden alijäämä on vuosit- 26771: nen näkyy työvoiman kysynnässä, jonka tain alentunut. Valtiontalouden tulevaa 26772: 26773: 26774: 9 26775: 1 Yleiskatsaus 26776: 26777: 26778: 26779: kehitystä on arvioitu nykyisistä lähtökoh- Kuvio 8. 26780: dista (menot maaliskuussa tehdyn kehys- 26781: päätöksen mukaiset ja jo päätetyt tulo- 26782: perusteet) ottaen lisäksi huomioon se, että VALTIONTALOUDEN VELKA 26783: "'o suhteessa bruttokansantuotteeseen 26784: kansainvälinen integraatio aiheuttaa eräitä 80.--r---------r-------------- 26785: verotuksen alentarnispaineita. Laskelmis- 26786: sa on oletettu, että integraation seurauk- 70 26787: sena verotulot ovat 5 mrd. mk pienem- 26788: mät verrattuna nykyperusteilla arvioituun 60 26789: kehitykseen v. 2002. 26790: 50 26791: Tältä pohjalta arvioituna valtiontalouden 26792: nettoluotonotto säilyisi vuoteen 2002 40 26793: saakka suunnilleen samalla tasolla, jolla 26794: sen arvioidaan olevan v. 1999, eli valtion- 30 26795: talous olisi jonkin verran alijäämäinen. 26796: Nettoluotonotto kuvaa valtiontalouden ta- 20 26797: sapainon kehitystä paremmin kuin netto- 26798: rahoitustarve, koska siihen eivät vaikuta 10 26799: sellaiset tilapäiset erät kuin pankkituen 26800: palautukset ja osakkeiden myyntitulot, 26801: jotka erityisesti kuluvana vuonna alenta- 1992 1994 1996 1998 2000 2002 26802: 26803: vat rahoitustarvetta. Laskelman mukaan 26804: valtion velkaantuneisuus suhteessa brut- 26805: tokansantuotteeseen kuitenkin alenee alle saat kaksi prosenttiyksikköä noin 45 pro- 26806: 60 prosentin lähivuosina. senttiin v. 2002. Veroaste alenee sekä val- 26807: tiolla että kunnilla. Julkisen talouden ta- 26808: Laskelmien mukainen valtiontalouden sapainon parantaminen ylläpitämälläkor- 26809: kehitys ei ole tyydyttävä. Valtiontalouden keaa veroastetta on verotukseen kohdis- 26810: tilan tulisi olla selvästi parempi aikana, tuvat kansainväliset paineet, kansainvä- 26811: jolloin talouden kasvu on vahvaaja väes- linen verokilpailu sekä verotuksen työl- 26812: tön ikärakenne on hyvä. Finanssipoli- lisyysvaikutukset huomioon ottaen epä- 26813: tiikassa olisi oltava liikkumatilaa talous- tarkoituksenmukaista. Useat verot ovat 26814: ja rahaliiton oloissa. Finanssipolitiikan Suomessa sekä kansainvälisesti että EU :n 26815: rooli korostuu yhteiseen valuuttaan siir- mittakaavan mukaan korkeita. Julkisen 26816: ryttäessä, kun rnaakohtaisia suhdanteita ei talouden tasapainon parantamisen keskei- 26817: enää voida säädellä korko- ja valuutta- nen väline onkin edelleen menojen rajoit- 26818: kurssipolitiikalla. Suhdannetilanteet saat- taminen. 26819: tavat kuitenkin vaihdella EMU-maissa. 26820: Tällöin yksittäisen maan finanssipolitii- Julkisten menojen sopeuttaminen rahoi- 26821: kan tehtäväksijää oman talouden suhdan- tusmahdollisuuksiin tulee olemaan vaati- 26822: teiden tasaaminen. va tehtävä, etenkin kun pitkällä aikavälil- 26823: lä väestön ikääntyminen lisää menopai- 26824: Arviossa veroaste alenee vähittäin, sillä neita eläke- ja terveydenhoitomenojen 26825: se laskee vuosien 1997-1998 tasolta run- kasvaessa. 26826: 26827: 26828: 26829: 10 26830: 2 Kansainvälinen talous 26831: 26832: Thotanto ja kysyntä 26833: 26834: Teollisuusmaiden toivuttua 1990-luvun sassa, Ranskassa ja Italiassa kasvu vähi- 26835: alun matalasuhdanteesta maailman- tellen elpyi, kun taas Aasiassa Japanin 26836: talous kasvoi vahvaa, noin 4 prosentin kasvu pysähtyi ja vuoden lopulla Korea 26837: vuosivauhtia aina vuoden 1997 jälkipuo- joutui rahoituskriisiin. Aasian kriisi on 26838: liskolle saakka. Tällöin puhjennut Aasi- ensi vaiheessa heikentänyt teollisuusmai- 26839: an rahoituskriisi muutti odotukset globaa- den vientikysyntää, mikä heijastuu varas- 26840: lisesta talouskehityksestä pessimisti- tojen kasvuna ja kiristyneenä kilpailuna 26841: semmiksi. Kriisimaiden kotimainen ky- teollisuusmaiden keskinäisillä markki- 26842: syntä supistui tuntuvasti vuoden 1998 al- noilla. Myös tuontitarjonnan Aasiasta 26843: kupuoliskolla. Aasian laman ja valuutto- odotetaan vähitellen kasvavan. Taloudel- 26844: jen devalvoitumisen kauppavirtavai- linen kasvu teollisuusmaissa vaimeneekin 26845: kutukset vaimentavat myös alueen ulko- keskimäärin puoli prosenttiyksikköä sekä 26846: puolisten maiden kasvua vuosina 1998 ja 26847: 1999. Aasian rahoitusmarkkinahäiriöt 26848: ovat myös lisänneet yleistä varovaisuutta Kuvio 9. 26849: kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. 26850: Sijoitukset riskialtteimmille markkinoil- 26851: BRUTTOKANSANTUOTE 26852: le ovat vähentyneet, jolloin rahoituksen 1990 = 100 26853: saatavuuden heikentyminen on nostanut 26854: korkoja näillä markkinoilla. Tuontikysyn- 26855: nän supistuminen Aasiassa alentaa raaka- 26856: aineiden hintoja v. 1998 ja pitää hinnat 26857: matalina myös v. 1999. Teollisuusmaissa 26858: inflaatio-odotukset ja markkinakorot ovat 26859: yleisesti alentuneet. Tämä on toistaiseksi 26860: tukenut niiden kotimaista kysyntää. Maa- 26861: ilman kokonaistuotannon kasvuvauhdin 26862: arvioidaan hidastuvan 2Y2 prosenttiin v. 26863: 1998 ja nopeutuvan vain vähän v. 1999. 26864: 26865: Teollisuusmaissa kokonaistuotanto jatkoi 26866: keskimääräistä 3 prosentin kasvua 26867: v. 1997, mutta suhdannekehitys oli epä- 26868: tahtista: Yhdysvalloissa ja Isossa-Britan- 90 92 94 96 9&•• gg•• 26869: niassa korkeasuhdanne jatkui vahvana, Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 26870: 26871: Manner-Euroopan suurissa maissa Sak- 26872: 26873: 26874: 26875: 11 26876: 2 Kansainvälinen talous 26877: 26878: 26879: 26880: 2. Bruttokansantuote 26881: 26882: 1995 1996 1997* 1998** 1 1999** 26883: määrän muutos, prosenttia 26884: Yhdysvallat 2,0 3,4 3,9 3 2 26885: Japani 1,5 3,9 0,9 - 1 1 26886: 26887: EU 2,5 1,7 2,6 2 1/2 2 1/2 26888: 26889: Saksa 1,8 1,4 2,2 2 1/2 2 1/2 26890: Ranska 2,1 1,5 2,4 3 3 26891: Italia 2,9 0,7 1,5 2 2 1/2 26892: Iso-Britannia 2,7 2,2 3,3 1 1/2 1 1/2 26893: Espanja 2,7 2,3 3,4 3 1/2 3 26894: Ruotsi 3,9 1,3 1,8 3 2 1/2 26895: Tanska 3,1 3,5 3,4 3 2 1/2 26896: Suomi 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0 26897: 26898: Norja 3,6 5,3 3,5 3 1/2 2 1/2 26899: Puola 7,0 6,1 6,9 5 1/2 5 26900: 26901: OECD 2,2 3,0 3,1 2 1/2 2 26902: OECD Suomen vuoden 1997 26903: vientiosuuksilla painotettuna 2,7 2,3 2,8 2 1/2 2 1/2 26904: 26905: Kehitysmaat 6,0 6,6 5,8 2 1/2 4 1/2 26906: Siirtymätaloudet -0,8 -0,1 1,7 1 1/2 2 1/2 26907: 26908: Maailma 3,7 4,2 4,1 2 1/2 3 26909: Lähde: IMF, OECD ja kansantalousosasto. 26910: 26911: 26912: 26913: v. 1998 että 1999. Suhdanteet kääntyvät limatta ylikuumenemiselta vältyttiin. Tä- 26914: laskuun erityisesti Yhdysvalloissa ja Isos- hän vaikuttivat mm. työvoiman joustava 26915: sa-Britanniassa. Japanin talous on elvyt- tarjonta, suhteellisen kireä talouspolitiik- 26916: tävästä talouspolitiikasta huolimatta la- ka, dollarin vahvistuminen ja maailman- 26917: massa ja voi elpyä siitä vain hyvin hitaasti. markkinahintojen aleneminen. Myös vuo- 26918: Dollarin vahvistumisen ja korkojen ale- den 1998 ensimmäisellä neljänneksellä 26919: nemisen Manner-Euroopan taloudellista kokonaistuotannon kasvu jatkui nopeana. 26920: elpymistä tukenut ja Aasian kriisin vai- Se perustui merkittävästi varastoinves- 26921: kutuksia Euroopassa vaimentanut vaiku- tointien lisääntymiseen, samoin kuin jo 26922: tus on vähenemässä. EU-maiden koko- edelliselläkin vuosineljänneksellä. Vuo- 26923: naistuotannon keskimääräinen kasvu den mittaan kokonaistuotannon kasvu 26924: jatkuneekin v. 1999 ennallaan 2Vz prosen- olennaisesti hidastuu, kun varastoja 26925: tin tuntumassa. sopeutetaan alentunutta kysyntää vastaa- 26926: vaksi. Yhdysvaltain vienti Aasiaan supis- 26927: Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvu tui vuoden 1998 alkupuoliskolla jyrkästi, 26928: kiihtyi viime vuonna 4 prosenttiin yksi- mikä vauhditti vaihtotaseen heikkenemis- 26929: tyisen kulutuksen ja yritysten investoin- tä. Kun yksityisen sektorin rahoitus- 26930: tien vetäminä. Korkeasuhdanteesta huo- tasapaino on heikentynyt jo pitkään, ko- 26931: 26932: 26933: 26934: 12 26935: 2 Kansainvälinen talous 26936: 26937: 26938: 26939: timaisen kysynnän nopein kasvuvaihe on maankaupan kehitys on hieman näitä hei- 26940: taittumassa. Vahvan ensimmäisen neljän- kompaa. 26941: neksen vuoksi Yhdysvaltain bruttokan- 26942: santuotteen määrä kasvaa silti vielä 3 % Isossa-Britanniassa voimakkaasti lisään- 26943: v. 1998. Ensi vuonna kasvu on 2 %. tynyt kulutuskysyntä ylläpiti kokonais- 26944: talouden kasvua v. 1997. Vahva punta 26945: Japanin talousnäkymät ovat heikot. osaltaan tuki ostovoimaa, mutta on toi- 26946: Kaakkois-Aasian ja Korean lama vähen- saalta heikentänyt teollisuuden kilpailu- 26947: tää vientiä ja aiheuttaa luottotappioita. kykyä. Kokonaistuotannon arvioidaan 26948: Kotimaassa rahoitussektorin ongelmat vuosina 1998 ja 1999 olennaisesti hidas- 26949: heikentävät yritysten ja kotitalouksien tuvan, kun kulutuksen nopein kasvuvaihe 26950: luottamusta. Myös epävarmuus talous- on ohi ja viennin kasvu heikkenee. 26951: politikan linjasta on lisännyt pessimismiä 26952: ja varovaisuutta. Heikon ulkomaisen ja Ruotsissa kokonaistuotannon kasvu vah- 26953: kotimaisen kysynnän vuoksi kokonais- vistui lähes 2 prosenttiin. Kasvu on kah- 26954: tuotanto vähentyy hieman v. 1998. Myös den viime vuoden ajan ollut hitaasti li- 26955: teollisuustuotanto supistuu, vaikka jenin sääntyvän kulutuksen ja ulkomaankaupan 26956: ulkoisen arvon heikentyminen vaimen- varassa. Nyt myös investointien odotetaan 26957: taakin Aasian kriisin vaikutusta. Verohel- vähitellen elpyvän. Samaan aikaan kuiten- 26958: potukset ja julkiset investoinnit pysäyt- kin ulkomaankaupan kasvuvaikutus heik- 26959: tänevät kotimaisen kysynnän alenemisen, kenee. 26960: mutta samalla ne lisäävät Japanin suurta 26961: julkista velkaa. Valmisteilla olevien rahoi- Kehitysmaissa bruttokansantuote kasvoi 26962: tussektorin uudistusten odotetaan vähitel- v. 1997 vielä 6 %, samaa vauhtia kuin 26963: len vahvistavan luottamusta talouden edellisinäkin vuosina. Tänä vuonna kas- 26964: toimintakykyyn. Bruttokansantuote vu jää kuitenkin keskimäärin tuntuvasti 26965: kääntyneekin lievään kasvuun v. 1999. hitaammaksi. Eniten kasvu hidastuu Aa- 26966: siassa. Kaakkois-Aasiassa kokonaistuo- 26967: Saksassa ja Ranskassa kokonaistalouden tanto supistuu tuntuvasti v. 1998 ja py- 26968: kasvu kiihtyi hieman yli 2 prosenttiin v. syy likimain ennallaan v. 1999. Kiinassa 26969: 1997. Kasvusta merkittävä osa johtui hy- bruttokansantuotteen kasvu hidastui 7 26970: västä vientimenestyksestä. Kotimaisen prosenttiin vuoden 1998 alkupuoliskolla, 26971: kysynnän kasvu oli edelleen vaisua. Yri- mutta tavoittena on saavuttaa kotimaista 26972: tysten ja kotitalouksien kohentunut luot- kysyntää elvyttämällä 8 prosentin kasvu 26973: tamus viittaa kotimaisen kysynnän vah- tänä ja ensi vuonna. Suurtulvat vaikeut- 26974: vistumiseen v. 1998. Bruttokansan- tavat tämän saavuttamista tänä vuonna. 26975: tuotteen kasvu kiihtyy Ranskassa 3 pro- Vaikka inflaatio on hidastunut nollaan ja 26976: senttiin ja Saksassa 21;2 prosenttiin. Kun vaihtotase on ylijäämäinen, Kiinaan koh- 26977: ulkomaankaupan näkymät ovat heikkene- distuu devalvaatiopaineita naapurimaiden 26978: mässä, taloudellinen kasvu ei enää valuuttojen, myös Japanin jenin, heiken- 26979: vahvistune, vaan jatkunee ennallaan v. nyttyä tuntuvasti. 26980: 1999. Kotimaantalouden elpyminen hel- 26981: pottaa kuitenkin vähitellen työllisyys- Siirtymätalouksille vuosi 1997 oli myön- 26982: tilannetta. Italian talous elpyy vastaavasti teinen: Venäjän kokonaistuotanto lakka- 26983: kuin Saksan ja Ranskan, mutta sen ulko- si supistumasta ja Baltian maissa kasvu 26984: 26985: 26986: 26987: 13 26988: 2 Kansainvälinen talous 26989: 26990: 26991: 26992: vahvistui. Vuonna 1998 Venäjän kauppa- toteuttaa vakuuttavasti. Venäjän koko- 26993: tase on kuitenkin heikentynyt raaka-aine- naistuotannon määrän arvioidaan vähene- 26994: hintojen alentumisen vuoksi. Kun lisäksi vän hieman v. 1998 ja alkavan uudelleen 26995: julkisen talouden tila on jatkunut heikko- elpyä v. 1999. Baltian maiden vahva ta- 26996: na, investoijien luottamus Venäjän talou- loudellinen kasvu hidastuu vain hieman 26997: teen on vähentynyt, mikä on johtanut kor- vuosina 1998 ja 1999. Inflaatio ja suuret 26998: kojen nousuun ja lopulta ruplan deval- vaihtotaseen vajeet pysyvät näissä kiin- 26999: voitumiseen. Kesällä neuvoteltu IMF:n teän valuuttakurssin maissa siksi edelleen 27000: rahoituspaketti osaltaan tukee luottamuk- riskitekijöinä, varsinkin kansainvälisten 27001: sen palauttamista, mutta vain jos sen eh- sijoittajien lisääntyneen varovaisuuden 27002: tona olevat rakenneuudistukset voidaan vuoksi. 27003: 27004: 27005: Talouspolitiikka 27006: 27007: Vaikka Yhdysvaltain keskuspankki- rauksena paljasti Japanin pankkien hei- 27008: korkoja ei kevään 1997 jälkeen ole koro- kon tilan. Hallituksen päätös mittavasta 27009: tettu ja markkinakorot ovat alentuneet, (5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen) 27010: rahapolitiikka on tosiasiallisesti kiristy- pankkitukipaketista ja lupaukset elvyt- 27011: nyt, kun dollari on vahvistunut. Pitkien tävästä finanssipolitiikasta eivät riittäneet 27012: ja lyhyiden korkojen ero on lähes hävin- palauttamaan luottamusta. Jenin kurssi 27013: nyt. Finanssipolitiikka on jatkunut lievästi heikkeni edelleen ja pörssikurssit pysyi- 27014: kokonaiskysyntää rajoittavana. Kun vät matalina. Uusi hallitus on luvannut 27015: suhdannekehitys on lisäksi ollut suo- mm. pysyviä veronalennuksia kotimaisen 27016: tuisaa, julkisen talouden rahoitusasema kysynnän vahvistamiseksi. Valtion velka 27017: on parantunut. Vuonna 1998 rahoitus- on noussut jo 100 prosenttiin suhteessa 27018: jäämän arvioidaan olevan Yz % suhteessa bruttokansantuotteeseen. 27019: bruttokansantuotteeseen ylijäämäinen - 27020: ensimmäisen kerran 1960-luvun jälkeen. Talous- ja rahaliiton lähestyvä käynnis- 27021: Julkisyhteisöjen velka suhteessa brutto- tyminen lyö leimansa EU-maiden talous- 27022: kansantuotteseen laskee 60 prosenttiin v. politiikkaan. Ensi vaiheessa EMUun osal- 27023: 1999. listuvien 11 maan markkinakorot ovat 27024: samaulaistuneet ja keskuspankkipo litiikat 27025: Japanin talous oli vuosina 1992-1995 la- lähentyneet toisiaan. Euroopan keskus- 27026: massa, johon liittyi tuntuva omaisuus- pankin korkopolitiikka on voinut alkaa 27027: arvojen aleneminen ja pankkien kannat- varsin maltillisesti, kun Manner-Euroo- 27028: tavuuden heikkeneminen. Sekä finanssi- pan suuret maat ovat vasta elpymässä hi- 27029: että rahapolitiikka muuttuivat vahvasti taan kasvun kaudesta ja maailmanmark- 27030: elvyttäviksi. DiskonUokorko on vuodes- kinahintojen lasku on hillinnyt inflaatio- 27031: ta 1995 ollut Yz %, ja tästä lähtien jeni odotuksia. Sitä vastoin Ison-Britannian 27032: alkoi myös heikentyä dollariin nähden. keskuspankki on nostanut useaan ottee- 27033: Kun finanssipolitiikkaa keväällä 1997 seen korkojaan kulutuskysynnän ylikuu- 27034: kiristettiin, kasvu katkesi välittömästi. menemisen takia. Vaikka julkisen talou- 27035: Pörssikurssien lasku Aasian kriisin seu- den vajeiden supistaminen on viime vuo- 27036: 27037: 27038: 27039: 14 27040: 2 Kansainvälinen talous 27041: 27042: 27043: 27044: sina ollut etusijalla kaikkien ED-jäsen- jenin ja Saksan markan suhteen päättyi. 27045: valtioiden talouspolitiikassa, jäsenmaiden Myös Englannin punta on vastaavasti vah- 27046: yhteenlaskettu julkisen talouden rahoitus- vistunut. Dollarin kurssia on nostanut toi- 27047: alijäämä suhteessa bruttokansantuottee- saalta Yhdysvaltain talouden vahva kehi- 27048: seen oli vielä 2,4 % v. 1997 ja julkinen tys, toisaalta Euroopan ja Aasian 27049: velka vastaavasti 72%. Euroopan Komis- talouksien rakenteelliset ongelmat. Aasi- 27050: sion arvion mukaan alijäämä pienenee 1,9 an maista vain Kiina ja Hongkong ovat 27051: prosenttiin v. 1998jaedelleen 1,6prosent- pystyneet säilyttämään valuuttansa dolla- 27052: tiin v. 1999. rin suhteen ennallaan. Japanin jenin hei- 27053: kentyminen saattaa johtaa uuteen deval- 27054: Valuuttakurssitilannetta leimaa edelleen vaatiokierteeseen Aasiassa. EMUn käyn- 27055: Yhdysvaltain dollarin vahvuus. Dollarin nistyessä ja Yhdysvaltain suhdanteiden 27056: kurssi on noussut vuodesta 1995, jolloin heikentyessä euro todennäköisesti vahvis- 27057: sen pitkäaikainen heikkeneminen Japanin tuu dollariin nähden. 27058: 27059: 27060: Kuvio 10. Kuvio 11. 27061: 27062: EUROTALLETUSTEN KOLMEN 27063: KUUKAUDEN KOROT KANSAINVÄLISET PITKÄT KOROT 27064: % 27065: 8,----,,----,---------------. 27066: 27067: 27068: 7 27069: 27070: 27071: 27072: 27073: 5 27074: 27075: 27076: 4 27077: 27078: 27079: 3 27080: 27081: 27082: 27083: 27084: .. 27085: ... ,......... ' .... ' ................... . 27086: A 27087: 27088: 27089: 27090: JPY 27091: 0+---~-----+----~--------~ 27092: 94 95 96 97 98 94 95 96 97 98 27093: 27094: 27095: 27096: 27097: 15 27098: 2 Kansainvälinen talous 27099: 27100: 27101: 27102: 3. Talous- ja rahaliiton (EMU) lähentymiskriteerien toteutuminen ED- 27103: maissa 27104: 27105: Inflaatio Korkotaso Julkinen sektori 27106: % % rahoitusiäämä bruttovelka 27107: % BKT:sta 27108: 1998') 1998') 1998** 1999** 1998** 1999** 27109: EMU-kriteeri'> 2,6 7,3 -3,0 -3,0 60,0 60,0 27110: 27111: Saksa 1,2 5,3 -2,5 -2,2 61,2 60,7 27112: Ranska 1,1 5,3 -2,9 -2,6 58,1 58,2 27113: Italia 1,8 5,9 -2,5 -2,0 118,1 114,3 27114: Iso-Britannia 1,8 6,5 -0,6 -0,3 52,3 50,9 27115: Espanja 1,8 5,7 -2,2 -1,9 67,4 65,8 27116: Alankomaat 2,1 5,3 -1,6 -1,2 70,0 67,7 27117: Belgia 1,3 5,4 -1,7 -1,4 118,1 114,2 27118: Itävalta 1'1 5,4 -2,3 -2,2 64,7 63,6 27119: Ruotsi 2,1 6,0 0,5 0,9 74,1 70,0 27120: Tanska 1,7 5,8 1,1 1,7 59,5 55,3 27121: Suomi 1,6 5,5 1,2 2,4 51,9 48,5 27122: Portugali 1,7 5,8 -2,2 -1,9 60,0 58,0 27123: Kreikka 4,8 9,6 -2,2 -2,0 107,7 104,5 27124: Irlanti 1,3 5,7 1,1 1,9 59,5 52,6 27125: Luxemburg_ 1,4 5,4 1,0 0,6 7,1 7,6 27126: 27127: Lähde: Euroopan komissio; Suomen osalta julkisen sektorin ennusteet ovat kansantalousosaston. 27128: 1) Inflaatio: Kuluttajahintojen nousu saa olla enintään 1,5 prosenttiyksikköä nopeampi kuin hintojen 27129: nousu yhteisön kolmessa alhaisimman inflaation maassa. Lähentymiskriteerien arvioin- 27130: tiin käytetään yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä. 27131: Korkotaso: Pitkäaikainen korko (valtion obligaatiot) saa ylittää enintään kahdella prosenttiyksiköllä 27132: kolmen hitaimman inflaation maan korkotason. 27133: 2) Kesäkuu 1997- toukokuu 1998 keskimäärin. 27134: 27135: 27136: 27137: 27138: Työllisyys 27139: 27140: Teollisuusmaiden keskimääräinen työttö- olivat ennätyskorkeita, kun taas mm. Isos- 27141: myysaste aleni 7,2 prosenttiin v. 1997. sa-Britanniassa, Alankomaissa ja Tans- 27142: Työttömyysongelma keskittyy edelleen kassa työttömyys on alentunut tuntuvas- 27143: Euroopan maihin. ED-maiden keskimää- ti. 27144: räinen työttömyysaste on jo useita vuosia 27145: pysynyt lähes ennallaan 11 prosentin tun- Vuonna 1997 työllisyys kasvoi ED-mais- 27146: tumassa. Yhdysvalloissa työttömyysaste sa keskimäärin 0,6 %, kun työpaikkojen 27147: oli 5% ja Japanissa 3Y2 %. Euroopankin nettolisäys Yhdysvalloissa oli 2,2 % ja 27148: työttömyyskehitys on kaksijakoista; Sak- Japanissa 1,1 %. Työllisyyden kasvun ar- 27149: san, Ranskan ja Italian työttömyysluvut vioidaan ED-maissa hieman kiihtyvän 27150: 27151: 27152: 27153: 16 27154: 2 Kansainvälinen talous 27155: 27156: 27157: 27158: vuosina 1998 ja 1999. Yhdysvalloissa työ- määräinen työttömyysaste voi v. 1999las- 27159: paikkojen lisääntyminen hidastuu ja Ja- kea 1OY2 prosenttiin ja vastaava OECD- 27160: panissa se pysähtyy kokonaan. maiden keskiarvo 7 prosenttiin. Yhdys- 27161: valtain työttömyysaste pysyy 5 prosentin 27162: Kun työttömyysaste ei korkean työttö- tuntumassa, mutta Japanissa työttömyys 27163: myyden maissa enää nouse, EU :n keski- sen sijaan lisääntyy. 27164: 27165: 27166: 4. Työttömyysaste eräissä OECD-maissa 27167: 27168: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 27169: prosenttia 27170: Yhdysvallat 5,6 5,4 4,9 5 5 27171: Japani 3,1 3,4 3,4 4 4 1/2 27172: 27173: Iso-Britannia 8,6 8,0 6,9 7 7 27174: Italia 12,0 12,1 12,3 12 12 27175: Ranska 11,5 12,3 12,4 12 11 1/2 27176: Saksa 9,4 10,3 11,4 11 1/2 11 27177: 27178: Norja 4,9 4,9 4,1 31/2 3 27179: Ruotsi 7,7 8,1 8,0 6 1/2 6 27180: Suomi 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0 27181: Tanska 10,1 8,6 7,6 6 1/2 6 27182: 27183: EU 11,2 11,4 11,2 11 10 1/2 27184: OECD 7,6 7,5 7,2 7 7 27185: 27186: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 27187: 27188: 27189: 27190: 27191: Hinnat ja palkat 27192: 27193: Hidastuva hintakehitys on ollut viime tisesta noin 2 % sekä ED-maissa että Yh- 27194: vuosina maailmanlaajuinen trendi, joka dysvalloissa. Japanissa hinnat ovat pysy- 27195: on jatkunut myös vuoden 1998 alkupuo- neet lähes ennallaan, ja inflaatio-odotuk- 27196: liskolla. Aasian kriisi ja dollarin vahvis- sia kuvastava valtion 10 vuoden 27197: tuminen ovat myötävaikuttaneet, ettei in- obligaatiokorko on 1,2 %. 27198: flaatio ole kiihtynyt edes korkeasuhdan- 27199: teen aikana Yhdysvalloissa. Kesällä 1998 Kun raaka-aineiden hinnat ovat yleisesti 27200: kuluttajahinnat ovat nousseet edellisvuo- laskeneet, tuottajahintojen kautta ei välity 27201: 27202: 27203: 27204: 27205: 17 27206: 2 Kansainvälinen talous 27207: 27208: 27209: 27210: inflaatiopaineita, vaikka palkkojen nou- Kuvio 12. 27211: su onkin eräissä maissa hieman nopeu- 27212: tunut. Yhdysvalloissa yritystoiminnan RAAKA-AINEIDEN 27213: yksikkötyökustannusten arvioidaan nou- MAAILMANMARKKINAHINNAT 27214: Dollareina neljännesvuosittain 27215: sevan 3 % v. 1998 ja hieman vähemmän 1990=100 27216: v. 1999; ED-maissa kustannusten nousu- 27217: 150.-------------------~--~ 27218: vauhti jatkuu 1Yz prosentin tuntumassa. 27219: 140 .. 27220: 1 27221: 27222: .. .......: 27223: ; 27224: 27225: Elintarvikkeet • • . •' 27226: Kun maailmantalouden kasvu on hidas- 130 ....... >······ ,... 27227: ...... . 27228: tunut ja usimmissa teollisuusmaissa tuo- ..... ~. ·~ i,' 27229: 27230: tannon kasvu on lähivuosina lähellä pit- 27231: kän aikavälin potentiaalista kasvuvauhtia, 27232: inflaation ei odotetan kiihtyvän myöskään 27233: V. 1999. 27234: 27235: 27236: 27237: 27238: 91 92 93 94 95 96 97 98 27239: 27240: 27241: Lähde: HWWA~Instltut fOr Wlrtschaftsforschung: 27242: Konjunktur von Mo~en, Hampurl. 27243: 27244: 27245: 27246: 27247: 5. Yksikkötyökustannukset yritystoiminnassa 27248: 27249: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 27250: muutos, prosenttia 27251: Yhdysvallat 2,8 2,0 2,3 3 2 1/2 27252: Japani -0,5 -2,9 1,9 1/2 - 1/2 27253: Saksa 1,3 -0,4 -1,5 -1 - 1/2 27254: Ranska 1,2 0,9 0,8 1/2 1 27255: Iso-Britannia 2,2 2,5 3,4 4 3 27256: Italia 1,7 3,8 2,5 1 0 27257: Kanada 1,3 3,8 2,5 1 2 27258: Keskimäärin 1,7 1,0 1,8 1 1/2 1 1/2 27259: 27260: Ruotsi 0,4 4,0 0,5 1 1/2 2 27261: Suomi') 3,6 -o7 -34 -1/2 -1/2 27262: 27263: Lähde: OECD ja kansantalousosasto. 27264: 1) Tehdasteollisuus. 27265: 27266: 27267: 27268: 27269: 18 27270: 2 Kansainvälinen talous 27271: 27272: 27273: 27274: Maailmankauppa 27275: 27276: 27277: Teollisuusmaiden keskinäisen kaupan vil- Aasian kriisimaiden vaihtotaseiden noin 27278: kastuminen sai maailmankaupan määrän 100 mrd. dollarin kohentumista v. 1998 27279: v. 1997 kasvamaan 10 %, tuntuvasti vastaa muiden maiden vaihtotaseiden yhtä 27280: edellisvuotista nopeammin. Kasvun arvi- suuri heikkeneminen. Vahvan dollarin ja 27281: oidaan Aasian tilanteen vuoksi hidastuvan kotimaisen kysynnän vuoksi Yhdysval- 27282: 6-7 prosenttiin vuosina 1998 ja 1999. tain osuus vaihtotasesopeutuksesta on eri- 27283: tyisen suuri. Sen alijäämä kasvaa viime 27284: Ulkomaankaupan hinnat alenevat Yhdys- vuoden 2, 1 prosentista suhteessa brutto- 27285: valtain dollareissa ilmaistuina v. 1998. kansantuotteeseen noin 3 prosenttiin vuo- 27286: Raaka-aineiden hinnat laskevat viiden- sina 1998 ja 1999. ED-maiden vaihtota- 27287: neksen. ED-maiden keskimääräiset vien- seen ylijäämä pysyy vakaana 1lh prosen- 27288: tihinnat kansallisissa valuutoissa pysyvät tissa suhteessa bruttokansantuotteeseen ja 27289: lähes ennallaan vuosina 1998 ja 1999, Japanin ylijäämä kasvaa. 27290: tuontihinnat vastaavasti alenevat hieman 27291: v. 1998 ja pysyvät v. 1999 ennallaan. 27292: 27293: 27294: 6. Tavaravienti ja -tuonti OECD-maissa 27295: 27296: 1996 1997* 1998** 1999** 1996 1997* 1998** 1999** 27297: määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia 27298: 27299: Vienti 27300: Yhdysvallat 9,5 15,1 5 51/2 -3,4 -3,7 -3 112 0 27301: Japani 0,6 9,5 41/2 7 7,1 3,3 1/2 1 1/2 27302: Saksa 4,7 13,1 10 7 1/2 0,2 1,3 1 1 1/2 27303: 1so- Britannia 7,5 7,0 5 5 1,8 -5,8 -6 0 27304: OECD 6,5 11,3 71/2 7 0,7 0,8 1/2 1 1/2 27305: 27306: Tuonti 27307: Yhdysvallat 9,9 15,0 131/2 91/2 -2,8 -4,9 -8 -1 112 27308: Japani 3,4 1,6 -1 3 16,4 5,6 -3 2 27309: Saksa 2,2 9,2 8 7 0,5 2,9 - 1/2 1 1/2 27310: Iso-Britannia 9,6 7,5 81/2 5 1/2 0,1 -6,4 -6 112 0 27311: OECD 6,7 10,0 9 71/2 1,2 1,3 - 1/2 1 27312: 27313: Lähde: OECD. 27314: 27315: 27316: 27317: 27318: 19 27319: 3 Ulkomaankauppa 27320: 27321: Vienti 27322: 27323: Suomen talouden elpyminen on laman Vuonna 1997 tavaraviennistämme suun- 27324: jälkeisenä aikana suurelta osin perustu- tautui EU- ja Efta-maihin 57 %, muihin 27325: nut hyvään vientimenestykseen. Viennin Euroopan maihin 16 %, Itä-Aasian mai- 27326: määrä on vuoden 1991 aallonpohjan jäl- hin 11 %ja USA:han 7 %. 1990-luvulla 27327: keen kasvanut keskimäärin 11 % vuodes- viennin kasvu toisaalta Itä-Aasiaan, toi- 27328: sa. Viime vuonna viennin BKT-osuus saalta Venäjälle ja muihin siirtymä- 27329: nousi jo 40 prosenttiin. Suotuisan kehi- talouksiin on ollut erityisen nopeaa. Vien- 27330: tyksen osatekijöitä ovat olleet devalvaa- nin kasvu ED-alueelle on koko 1990-lu- 27331: tion jälkeinen hyvä hintakilpailukyky, vun ajan ollut keskimääräistä hitaampaa. 27332: vientiä tukeva talouspoliittinen linja sekä 27333: varsin laaja osaaminen korkean teknolo- Viime vuonna vienti lisääntyi 13 %. Kas- 27334: gian tuotannossa ja tuotekehityksessä. vua vauhditti osittain "kuopan" täyttämi- 27335: 27336: 27337: Kuvio 13. Kuvio 14. 27338: 27339: SUOMEN VIENTIMARKKINAT SEKÄ 27340: PÄÄVIENTIMAAT 27341: Osuus viennistä 27342: TAVARAVIENNIN MÄÄRÄN MUUTOS 27343: % 27344: 16 27345: ...... ...... 27346: 14 27347: ,, 27348: 12 27349: 27350: 27351: 10 27352: 27353: 27354: 8 27355: Venäjä 1J /" 27356: \ 1 27357: 27358: 27359: ../ 27360: 6 \ 27361: \. / 27362: . -~ 27363: / 27364: 27365: 4 27366: \ 27367: ._/ 27368: ./ "' 27369: 2 27370: 27371: 27372: 0 27373: 87 89 91 93 95 97 89 91 93 95 97* 98** 99** 27374: 27375: 27376: 1) Ennen v. 1992 Neuvostoliitto. Lähde: OECD, TullihalUtue ja kanaantalouaoaaato. 27377: 27378: 27379: 27380: 27381: 20 27382: 3 Ulkomaankauppa 27383: 27384: 27385: 27386: nen edellisvuoden notkahduksen jäljiltä, Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 27387: mutta erityisesti vuoden loppupuolella tänä vuonna 8Y2% ja ensi vuonna 4Y2 %. 27388: vienti lähti vahvaan nousuun. Dollari- Suomen vientimarkkinoiden arvioidaan 27389: määräiset raaka-aineiden maailmanmark- kasvavan tänä vuonna 7Y2 % ja ensi vuon- 27390: kinahinnat alenivat vuoden mittaan. Sen na 6Yz %, eli viennin kasvu jäisi ensi 27391: sijaan markkamääräiset vientihinnat al- vuonna markkinoiden kasvua hitaarnmak- 27392: koivat nousta, osin dollarin vahvistumi- si. Arvio kehityksen hidastumisesta pe- 27393: sen takia, kunnes Aasian kriisi vuoden rustuu osin edellä mainittuihin epä- 27394: lopulla veti hinnat jälleen laskuun. varmuustekijöihin, osin siihen, että tuo- 27395: tantokapasiteetti muodostaa vähitellen 27396: Kuluvan vuoden alkupuolella viennin yhä tiukempia rajoja viennin kasvumah- 27397: kasvu on jatkunut erittäin vilkkaana; dollisuuksille. Vientihinnat noussevat 27398: tavaraviennin arvo oli 16 % edellisvuo- tänä vuonna keskimäärin vajaan prosen- 27399: den vastaavaa aikaa suurempi. Viennin tin viimevuotista korkeammiksi. Ensi 27400: kasvu hidastui kuitenkin kevään loppua vuonna hintojen arvioidaan nousevan 27401: kohden ja myös vientihintojen alenemi- puoli prosenttia. 27402: nen jatkui. Teollisuuden suhdannebaro- 27403: metrin mukaan vientikysyntä on heikke- Metalliteollisuuden tuotteiden viennin 27404: nemässä. Venäjän ja Aasian talous- määrä kasvoi viime vuonna 13 %. Vien- 27405: vaikeudet synkentävät osaltaan myös Suo- nin kasvu on jatkunut nopeana myös ku- 27406: men vientinäkymiä. luvana vuonna, vaikka vienti Itä-Aasiaan 27407: on vähentynyt. Metalliteollisuuden vien- 27408: nin kasvuennuste tälle vuodelle on 13Yz 27409: Kuvio 15. %ja ensi vuodelle 8 %. 27410: 27411: TAVARAVIENNIN MÄÄRÄ Puolet metalliteollisuuden viennistä oli 27412: PÄÄRYHMITTÄIN 27413: viime vuonna sähkö- ja elektroniikkate- 27414: 1980=100 27415: ollisuuden tuotteita. Tietoliikenne- 27416: 400 , - - - - - - - - - - - - - - - , 27417: laitteiden maailmanlaajuinen kysyntä on 27418: Metalliteollisuustuotteet 27419: Aasian talousvaikeuksista riippumatta 27420: 350 vahvassa kasvussa. Manner-Euroopassa 27421: on huomattavasti potentiaalista kysyntää 27422: 300 matkapuhelinverkostoille ja Amerikan 27423: mantereella matkapuhelinmarkkinoiden 27424: 250 digitalisoituminen lisää kysyntää tuntu- 27425: vasti. Vienti ei kuitenkaan kasva samassa 27426: 200 27427: suhteessa kuin kysyntä, sillä jo kapa- 27428: siteettisyistä tuotantoa siirtyy pois Suo- 27429: 150 27430: . -~ mesta . 27431: 27432: Perusmetallien osuus metalliteollisuuden 27433: 100 - .. ..._ _ _. _./ 27434: viennistä on 15 %. Viennin määräkasvaa 27435: Muut tuotteet 27436: tasaisesti, mutta vientihintoja Aasian krii- 27437: si on heitellyt. Erityisesti värimetallien 27438: 89 91 93 95 97 98** 99** 27439: hinnat jäävät tänä vuonna huomattavasti 27440: 27441: 27442: 27443: 21 27444: 3 Ulkomaankauppa 27445: 27446: 27447: 27448: 7. Tavaroiden ja palvelusten vienti 27449: 27450: 1997 1995 1 1996 1 1997' 1 1998"1 1999" 1995 1996 1 1997' 1 1998" 1 1999" 27451: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia 27452: Me1Säteollisuus 30,7 -2 -2 151/2 5 11/2 141/2 -6 -1 11/2 0 27453: Puutavarateollisuus 7,2 -2 0 9 1 0 -3 -6 12 -2 -1/2 27454: Paper~ ja graafinen 27455: teollisuus 23,5 -2 -2 18 6 2 21 -6 -5 3 0 27456: Metalliteollisuus 50,9 21 8 13 131/2 8 1/2 4 21/2 1/2 1/2 27457: Metallien perusteollisuus 7,6 -5 15 7 6 4 15 -12 5 -1 -1 27458: Metallituote- ja kone- 27459: teollisuus 43,3 29 6 14 15 9 -4 8 2 1/2 1/2 27460: Muut 18,4 -2 11 7 41/2 2 3 6 21/2 -2 1 27461: Maa- ja me1Sätalous 1,2 -21 -6 17 -10 -8 -8 41 -22 -15 -5 27462: Elintarvlke-,juoma- ja 27463: tupakkateollisuus 2,6 -12 20 9 3 3 5 5 5 1 2 27464: Tekstiii-, vaate- ja 27465: nahkateollisuus 2,0 -7 10 12 6 3 8 1 -2 1 1 27466: Kemiallinen teollisuus 9,9 -5 13 6 6 3 6 3 7 -2 1 27467: T avaravienti" 100,0 7,3 5,6 12,7 9,0 5,0 6,4 0,2 1,3 0,5 0,5 27468: 27469: Tavaroiden ja palvelusten 27470: vienti'' 8,2 6,2 12,8 8,7 4,7 5,0 -0,5 0,3 0,8 0,7 27471: 27472: 1) Tavaroiden vientihinnat vuosina 1995-1997 ovat Tullihallituksen mukaan. Muut hinnat vuositta 1995-1997 ovat Tilastokeskuksen 27473: mukaan. 27474: 27475: 27476: 27477: viimevuotista matalammiksi. Teräksen nousevat tänä vuonna lievästi, mutta ensi 27478: hinta on ollut vakaampi, ja kokonaisuu- vuonna hintojen nousu pysähtyy. 27479: dessaan perusmetallien vientihinnat ale- 27480: nevat vuosikeskiarvona vain hieman. Paperin ja paperiteollisuustuotteiden 27481: Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneu- viennin arvo ylitti tammi-toukokuussa 27482: vojen viennin osuus metalliteollisuuden viidenneksellä vuodentakaisen tason. 27483: viennistä oli viime vuonna 37 %. Konei- Kasvua oli sekä viennin määrässä että 27484: den vienti Aasiaan supistuu tänä ja ensi vientihinnoissa. Pohjoismaisten ja poh- 27485: vuonna, mutta vienti Manner-Eurooppaan joisamerikkalaisten paperintuottajien sel- 27486: kasvanee. Laivojen tilauskanta on vahva, luvarastot ovat kuitenkin alkaneet suu- 27487: joten laivatoimitusten määrä kasvaa sekä rentua, mikä kesäkuusta alkaen on jälleen 27488: tänä että ensi vuonna. vetänyt sellun hinnan laskuun. Vaikka 27489: paperiteollisuudessa viennin määrää 27490: Metsäteollisuuden tuotteiden viennin rajoittaakin ennen muuta kapasiteetin 27491: määräkasvoi viime vuonna 151h %. Vien- puute, niin erityisesti hienopaperin vien- 27492: tihinnat ovat sahanneet eri suuntiin, ja nille maailmanlaajuinen ylitarjonta muo- 27493: vaikka markkamääräiset vientihinnat vuo- dostaa riskin. 27494: den mittaan nousivat, hintataso jäi viime 27495: vuonna keskimäärin prosentin edellis- Puutavarateollisuudessa vientimahdolli- 27496: vuotta matalammaksi. Tänä vuonna met- suuksia vähentää runsas tarjonta Keski- 27497: säteollisuuden vienti lisääntyy 5 %, mut- Euroopan markkinoilla sekä Japanin heik- 27498: ta ensi vuonna enää 1Y2 %. Vientihinnat ko ostokyky. Aasian kriisin puhjettua 27499: 27500: 27501: 27502: 22 27503: 3 Ulkomaankauppa 27504: 27505: 27506: 27507: vientihinnat laskivat jyrkästi. Kuluneen vientimahdollisuuksia. Elintarvikkeiden 27508: kevään aikana vientikysyntä on ollut vil- pääsyä Keski-Euroopan markkinoille vai- 27509: kasta, mutta tilanne voi nopeasti jälleen keuttaa suomalaisten yritysten pieni koko. 27510: heiketä. 27511: Viennistä noin kuudennes on palvelujen 27512: Kulutustavaroiden, kuten elintarvikkei- vientiä. Palvelujen vienti lisääntyi viime 27513: den ja tekstiili- ja vaatetusteollisuus- vuonna 3 %. Kuluvan vuoden tammi-tou- 27514: tuotteiden vientiä vauhdittaa ristikkäis- kokuussa palvelujen viennin arvo kasvoi 27515: kaupan kasvu. Erityisesti vienti lähialu- runsaan kymmeneksen. Varsinkin mat- 27516: eille, Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon on kailutulot lisääntyivät nopeasti. Palvelu- 27517: kasvanut merkittävästi. Taloustilanteen jen viennin kasvu jatkuneekin sekä tänä 27518: vaikeutuminen Venäjällä sekä ruplan ar- että ensi vuonna aikaisempaa nopeam- 27519: von heikkeneminen vähentävät jatkossa pana. 27520: 27521: 27522: Thonti 27523: 27524: Tuonnin kasvuun on koko 1990-luvun vuoden alkupuolella tuonnin arvo kas- 27525: ajan lyönyt leimansa sekä yritysten inves- voi 12 % viime vuoden vastaavaan aikaan 27526: tointien varovaisuus että kuluttajien ta- verrattuna. Aasian kriisinjälkeen tuonti- 27527: loudellisten resurssien niukkuus. Lama- hinnat, ennen muuta öljyn hinta, ovat las- 27528: vuonna 1991 tuonti väheni yli kymmenek- keneet varsin jyrkästi. Tavaroiden tuonti- 27529: sen ja on sen jälkeen, vuodesta 1991 vuo- hinnat olivat vuoden alkupuoliskolla lä- 27530: teen 1997, kasvanut keskimäärin vain hes prosentin edellisvuotta matalammat, 27531: 6,3 % vuodessa, prosenttiyksikön verran joten tuonnin määrä on kasvanut tuonnin 27532: maailmankaupan kasvua hitaammin. arvon kasvua nopeammin. Vuoden loppua 27533: Tuonnin osuus suhteessa bruttokansan- kohden tuonnin kasvu vuodentakaisiin 27534: tuotteeseen on jäänyt viennin osuutta pie- tuontimääriin nähden hidastuu jo vertailu- 27535: nemmäksi, 31 prosenttiin. pohjan korkeuden takia. Tuonnin kasvuk- 27536: si koko vuonna arvioidaan 9% %. Ensi 27537: Tuonti on vientiäkin enemmän keskitty- vuonna tuonti kasvanee 6 %. Tuontihin- 27538: nyt Euroopan sisäiseen kauppaan. Tavara- nat alenevat tänä vuonna keskimäärin 27539: tuonnista 64 % tulee EU- ja Efta-maista, puoli prosenttia, mutta nousevat jälleen 27540: 12 % muista Euroopan maista. Euroo- ensi vuonna, mikäli öljyn hinta ei enää 27541: pan ulkopuolinen tuonti jakautuu Aasian alene. 27542: ja Amerikan mantereen kesken. Afrikan 27543: osuus tavaratuonnistamme ei ole täyttä Merkittävin tuontierä on raaka-aineet ja 27544: prosenttiakaan. tuotantotarvikkeet, joiden osuus koko 27545: tavaratuonnista oli viime vuonna 57 %. 27546: Viime vuonna Suomen talouden vahva Erityisesti elektroniikkateollisuudessa 27547: kasvu alkoi kuitenkin näkyä myös tuon- komponenttien tuontitarve on huomatta- 27548: nissa. Tavaroiden ja palvelujen tuonnin va. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkei- 27549: kasvu kiihtyi vuoden loppua kohden, mikä den tuonnin kasvu pienenee ensi vuonna 27550: nosti viime vuoden tuonnin määrän 1OY2 tuotannon kasvun hidastumisen myötä. 27551: % edellisvuotta suuremmaksi. Kuluvan 27552: 27553: 27554: 27555: 23 27556: 3 Ulkomaankauppa 27557: 27558: 27559: 27560: 8. Tavaroiden ja palvelusten tuonti 27561: 27562: 1997 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1995 1996 1997* 1998** 1999** 27563: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia 27564: 27565: Raaka-aineet ja tuotanto- 27566: tarvikkeet 57,1 6 3 12 11 6 -1 2 2 -3 0 27567: Polttoaineet 3,7 -10 16 -4 6 5 -4 12 8 -20 1 27568: Investointitavarat 15,2 16 13 8 9 6 -2 0 2 1 1 27569: Kulutustavarat 21,7 4 16 8 13 9 0 4 5 3 1 27570: Tavaratuonti" 100,0 7,6 8,0 10,0 10,8 6,5 -0,9 2,2 3,1 -1,7 0,3 27571: 27572: Tavaroiden ja palvelusten 27573: tuonti" 6,9 4,6 10,5 9,4 6,1 0,4 1,8 1,6 -0,7 0,9 27574: 27575: 1) Tavaroiden tuontihinnat vuosina 1995-1997 ovat Tullihallituksen mukaan. Muut hinnatvuosilta 1995-1997 ovat 27576: Tilastokeskuksen mukaan. 27577: 27578: 27579: 27580: 27581: Investointitavaroiden tuonnin kehitys seu- Kuvio 16. 27582: raa pitkälti kone- ja laiteinvestointien ke- 27583: hitystä. Kone- ja laiteinvestointien mää- TAVARATUONNIN MÄÄRÄ 27584: rän kasvu nopeutuu tänä vuonna hieman PÄÄRYHMITTÄIN 27585: 1980:100 27586: ja hidastuu jälleen ensi vuonna, samoin 27587: investointitavaroiden tuonti. 300 27588: 27589: 280 27590: Runsas viidennes tavaratuonnista menee 27591: kulutukseen. Kotitalouksien kulutusky- 260 27592: 27593: synnän vahvistuminen lisää kulutustava- 240 27594: roiden tuontia. Erityisesti henkilöautojen 27595: 220 27596: tuonti on vilkastumassa. Myös halpatuonti 27597: Aasian maista lisääntynee tänä ja ensi 200 27598: 27599: vuonna. 180 27600: 27601: 160 27602: Palvelujen osuus koko tuonnista on noin 27603: viidennes. Palvelujen tuonti kääntyi vii- 140 27604: 27605: me vuonna 2 prosentin kasvuun supis- 120 27606: tuttuaan edellisenä vuonna lähes kym- 27607: 100 27608: meneksen. Palvelujen tuonti kasvanee jat- 27609: kossakin tavaratuontia hitaammin. 80 27610: 89 91 93 95 97 98.. 99** 27611: 27612: 27613: 27614: 27615: 24 27616: 3 Ulkomaankauppa 27617: 27618: 27619: 27620: Vaihtotase 27621: 27622: 27623: Kauppataseen ylijäämäjatkoi viime vuon- Kuvio 17. 27624: na ripeää kasvuaan nousten 51,6 mrd. 27625: markkaan. Kuluvan vuoden alkupuolis- 27626: VAIHTO- JA KAUPPATASE 27627: kolla ylijäämää kertyi 30,1 mrd. mk eli Suhteessa bruttokansantuotteeseen 27628: 6,8 mrd. mk enemmän kuin vuotta aiem- % 27629: min. Tänä vuonna ylijäämän arvioidaan 10 27630: 27631: kasvavan 58,5 mrd. markkaan ja ensi 27632: vuonna 59,1 mrd. markkaan. Ylijäämien 8 27633: 27634: kertymistä edesauttaa osaltaan tuontihin- 27635: tojen aleneminen, mikä kohentaa vaihto- 6 27636: 27637: suhdetta tänä vuonna 1Yz prosenttiyksik- 27638: 4 27639: köä. Ensi vuonna vaihtosuhde pysynee 27640: tämänvuotisella tasollaan. 27641: 2 27642: 27643: Palvelujen taseen ylijäämä nousi vnme 27644: 0 27645: vuonna 3,5 mrd. markkaan. Myös tänä 27646: vuonna palvelujen taseen ylijäämä kas- 27647: -2 27648: vaa, mutta alkanee ensi vuonna supistua. 27649: -4 27650: Tuotannontekijätulojen taseen merkittä- 27651: vin erä ovat valtion korkomenot, jotka -6 27652: pienenevät ulkomaisen lainan vähenty- 89 91 93 95 96• 97" 98 .. 99 .. 27653: essä ja korkotason laskiessa. Tuotannon- 27654: tekijätulojen taseen alijäämä supistuu 27655: sekä tänä että ensi vuonna, vaikka vah- 27656: vasti kasvavat osingot ulkomaille hidas- EU:njäsenmaksujen kasvu sekä kehitys- 27657: tavatkin kehitystä. avun lisääntyminen suurentavat alijää- 27658: mää. 27659: Muiden tulonsiirtojen taseeseen sisälty- 27660: vät kehitysapumenojen ohella mm. pää- Vaihtotaseen ylijäämä nousi viime vuon- 27661: osa EU:lta saatavista tuista, EU:Ile mak- na 34,1 mrd. markkaan eli 5,5 prosent- 27662: settavat jäsenmaksut sekä EU:lle tili- tiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna 27663: tettävät tullimaksut Viime vuonna mui- ylijäämä nousee 41,5 mrd. markkaan ja 27664: den tulonsiirtojen taseen alijäämä supis- jatkaa kasvuaan ensi vuonnakin. Vaihto- 27665: tui mm. sen johdosta, että EU palautti taseeen ylijäämä suhteessa bruttokansan- 27666: osan kerätyistä jäsenmaksuista. Jatkossa tuotteeseen nousee 6 prosentin tasolle. 27667: 27668: 27669: 27670: 27671: 25 27672: 3 Ulkomaankauppa 27673: 27674: 27675: 27676: Suomen ulkomainen nettovarallisuus tl oli Kuvio 18. 27677: viime vuoden lopussa -266,6 mrd. mk. 27678: Pörssikurssien nousun ja pörssin ulko- 27679: maalaisomistuksen lisääntymisen takia TAVARAKAUPAN VAIHTOSUHDE 27680: 1980=100 27681: nettovarallisuus heikkeni 21,1 mrd. mk. 27682: Ulkomainen nettovarallisuus ilman oman 27683: pääoman ehtoisia eriä oli vuoden lopussa 27684: -154,7 mrd. mk ja näin laskettuna netto- 27685: varallisuus vahvistui vuoden mittaan 18,1 27686: mrd.mk. 27687: 27688: 27689: 27690: 27691: 11 Suomen Pankki on maksutasetta tilastoidessaan 27692: ottanut käyttöön käsitteen "Suomen ulkomainen 27693: nettovarallisuus", joka lasketaan vähentämällä ul- 27694: komaisten saamisten arvosta ulkomaisten velkojen 27695: arvo. Käsite on peilikuva aiemmalle "Suomen ul- 27696: komainen nettovelka"-käsitteelle, ja miinusmerk- 27697: kisenä kuvaa velkaenemmyyttä. Suomen Pankki on 27698: lisäksi ottanut käyttöön uuden määreen "Suomen 27699: ulkomainen nettovarallisuus ilman oman pääoman 27700: ehtoisia eriä", joka kuvaa tarkemmin varsinaista 27701: ulkomaista velkarasitetta, koska siihen ei sisällytetä 89 91 93 95 97 ga•• gg•• 27702: ulkomaista osakevarallisuutta. 27703: 27704: 27705: 27706: 27707: 26 27708: 3 Ulkomaankauppa 27709: 27710: 27711: 27712: 27713: 9. Vaihtotase 27714: 27715: 1995 1996* 1997* 1998** 1999** 27716: mil"oonaa markkaa 27717: Tavaravienti'' (+) 172 820 182 436 208 765 229 800 242300 27718: Tavaratuonti'' (-) 125 451 138 110 157 170 171 300 183 200 27719: Kauppatase 47369 44 326 51 595 58 500 59100 27720: 27721: Palvelusten vienti ( +) 34422 36 493 38 913 41 500 44000 27722: Palvelusten tuonti (-) 35 629 33445 35462 37900 40800 27723: Palvelusten tase -1 207 3048 3451 3 600 3200 27724: Tavaroiden ja palvelusten tase 46162 47374 55 046 62100 62300 27725: Tuotannontekijätulot, netto -21 013 -19 308 -16 596 -16 000 -15 300 27726: Muut tulonsiirrot, netto -2 618 -5 039 -4367 -4 600 -5 000 27727: Vaihtotase 22 531 23027 34 083 41 500 42000 27728: 27729: Vaihtotase, % bruttokansan- 27730: tuotteesta 4,1 4,0 5,5 6,2 5,9 27731: 27732: 1) Sisältää tavarakaupan korjauserät 27733: 27734: 27735: 27736: 27737: 10. Ulkomainen nettovarallisuus 27738: 27739: 1995 1996* 1997* 1998** 1999** 27740: Ulkomainen nettovarallisuus yhteensä 27741: mrd. mk -232,2 -245,5 -266,6 -366 -324 27742: % bruttokansantuotteesta 42,2 42,8 42,9 54 1/2 45 1/2 27743: Ulkomainen nettovarallisuus ilman oman 27744: pääoman ehtoisia eriä 27745: mrd. mk -196,4 -172,8 -154,7 -113 -71 27746: % bruttokansantuotteesta 35,7 30,1 24,9 17 10 27747: 27748: 27749: 27750: 27751: 27 27752: 4 Thotanto 27753: 27754: 27755: Maa- ja metsätalous 27756: 27757: Maatalous Kuvio 19. 27758: 27759: Maatalouden arvonlisäys kasvoi v. 1997 27760: 7 %. Kokonaissato kohosi edellisvuotta MAA- JA METSÄTALOUDEN 27761: TUOTANTO 27762: suuremmaksi hyvän sään ja viljelyalan 1985 100 = 27763: 130.-------------, 27764: kasvun takia. Hyvä rehusato lisäsi leh- 27765: mien keskituotaksia ja maidon tuotanto 27766: lisääntyi; myös naudanlihan tuotanto kas- 27767: voi viime vuonna hieman. 120 27768: 27769: 27770: Vuonna 1998 viljelypinta-ala on edelleen 27771: lisääntynyt, mutta kokonaissato jäänee 110 27772: edellisvuosia pienemmäksi, kun hehtaa- 27773: risadat alenevat kostean kesän johdosta. 27774: Heikohko rehusato alentaa loppuvuodes- 100 27775: ta keskituotaksia myös kotieläintalou- 27776: dessa. Kaikkiaan maatalouden arvonlisä- 27777: yksen ennustetaan supistuvan tänä vuon- 90 27778: na 5 %ja ensi vuonna 2 %. 27779: 27780: 27781: 89 91 93 95 97* 98** 99** 27782: 27783: 27784: 27785: 27786: 11. Maataloustuotanto 27787: Keskimäärin 27788: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 27789: määrän muutos, prosenttia 27790: Maatalouden tuotanto -10,6 -0,6 7,1 -5 -2 0,2 27791: Kokonaissato 4,2 3,3 3,3 .. .. 2,8 27792: Kokonaissato/ha -2,9 1,4 2,0 .. .. 4,1 27793: Leipäviljasato 21,4 24,9 -6,4 .. .. 0,5 27794: Maidon tuotanto -1 ,6 -1,5 1,3 0 -2 -1,8 27795: Lihan tuotanto -3,7 3,7 4,4 -1 -1 -0,4 27796: 27797: 27798: 27799: 27800: 28 27801: 4 Tuotanto 27802: 27803: 27804: 27805: Metsätalous Kuvio 20. 27806: 27807: Metsätalouden tuotanto lisääntyi viime 27808: vuonna 11 Y2 %. Markkinahakkuiden mää- KANTOHINNAT 27809: 27810: rä kasvoi 13 % saavuttaen ennätystason 27811: 53 milj. kuutiometriä, minkä lisäksi raa- 27812: kapuuta tuotiin 9 milj. kuutiometriä. 27813: Kantohinnat ylittivät jo vuoden 1995 27814: huipputason. 27815: 27816: Kuluvan vuoden alkupuoliskolla mark- 27817: kinahakkuut lisääntyivät 6 % edelliseen 27818: vuoteen verrattuna. Sen sijaan puukauppa 27819: hiljeni alkuvuodesta, kun kaupan osapuo- 27820: let eivät löytäneet yhteistä hinta- 27821: näkemystä. Puukauppaneuvotteluja käy- 27822: tiin jo toista kertaa yrityskohtaisina, mut- 27823: ta sopimukseen pääseminen vei aikaa 27824: kesäkuun loppuun. Sopimus nosti kanto- 27825: hintoja noin 3 %. Hintasovun syntymi- 27826: senjälkeen puukauppa vilkastunee. Met- 27827: sätalouden tuotannon ennustetaan kasva- 91 92 93 94 95 96 97 98 27828: 27829: van tänä vuonna 5% ja ensi vuonna 3 %. 27830: 27831: 27832: 27833: 27834: 12. Metsätalouden tuotanto ja työllisyys 27835: 27836: Keskimäärin 27837: 1995 1996 1997* 1998** 1999* 1997/87 27838: määrän muutos, prosenttia 27839: MarKkinahakkuut 3,6 -8,0 12,9 5 3 1,7 27840: tukkipuu {),8 -7,3 17,8 .. .. 3,2 27841: kuilUpuu 8,3 -8,8 8,2 .. .. 0,4 27842: 27843: Metsätalouden tuotanto yhteensä(1) 1,7 -7,1 11,6 5 3 1,4 27844: 27845: Ty_ölli§YYs_{g) 4,0 -6,6 -8,2 3 21/2 -6,1 27846: 27847: (1) Kansantalouden ti6npidon mukaan. 27848: 1(2) Työtunteina. 27849: 27850: 27851: 27852: 27853: 29 27854: 4 Tuotanto 27855: 27856: 27857: 27858: Teollisuus 27859: 27860: Tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi vii- Tilastokeskuksen keräämien tietojen mu- 27861: me vuonna 10% ennen muuta päävienti- kaan tehdasteollisuuden suuryritysten 27862: alojen, metalli- ja metsäteollisuuden, käyttökateprosentti oli viime vuonna 12,6 27863: vauhdittamana. Vilkas rakentaminen nosti eli 1, 7 prosenttiyksikköä edellisvuotta 27864: lisäksi rakentamiseen liittyvien alojen tuo- korkeampi. Kannattavuuden kasvu noja- 27865: tantoa. si suurelta osin elektroniikka-alaan. Suur- 27866: ten elektroniikkayritysten käyttökatepro- 27867: Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuotan- sentti nousi viime vuonna 18,7 prosent- 27868: non kasvu jatkui nopeana. Tehdasteolli- tiin edellisvuoden 13,8 prosentin tasolta. 27869: suuden tuotanto oli 10 % vuodentakaista Myös tänä vuonna yritysten kannattavuus 27870: suurempi. Tehdasteollisuuden kapasitee- paranee vielä nopeasti, mutta ensi vuon- 27871: tin käyttöaste nousi keväällä 91 prosent- na kehitys hidastunee. 27872: tiin, korkeammaksi kuin kertaakaan vuo- 27873: den 1997 aikana. Teollisuuden suhdannebarometrin mu- 27874: kaan suhdannenäkymät ovat syksyn myö- 27875: Yritysten kannattavuus koheni viime tä heikkenemässä, ja tuotannon kasvu 27876: vuonna, mutta jäi suhteessa liikevaihtoon hidastunee loppuvuodesta. Alkuvuoden 27877: vuoden 1995 huipputasoa heikommaksi. vahvan kasvun takia tuotanto nousee kui- 27878: tenkin tuntuvasti viimevuotista suurem- 27879: maksi. Tehdasteollisuuden tuotanto 27880: Kuvio 21. kasvanee tänä vuonna 8Yz %, mutta ensi 27881: vuonna kasvu hidastuu 4 prosenttiin. 27882: 27883: TEOLLISUUSTUOTANTO Metalliteollisuus 27884: 260 ~-----..:.:19:.::::85::..:=::...;1:.=;00=-------,l 27885: / 27886: / Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi viime 27887: 240 1 vuonna 131/z %. Kuluvan vuoden alku- 27888: Metalliteollisuus/ puoliskolla metalliteollisuuden tuotanto 27889: 220 27890: 1 oli 15 % vuodentakaista suurempi. Me- 27891: 1 27892: 200 1 talliteollisuuden tuotanto kasvanee tänä- 27893: 1 Tehdas- kin vuonna 13Yz %, ensi vuonna 6'h %. 27894: / 27895: 180 / 27896: 27897: 160 •~•...•m•·~,~' , Perusmetallien tuotanto lisääntyi viime 27898: vuonna 6Yz %. Kapasiteetin laajennukset 27899: mahdollistavat tuotannon kasvun jatkumi- 27900: 140 27901: /.····· ··· ../ sen tänä ja ensi vuonna. Heikko hintataso 27902: 120 27903: - 27904: .-:,' :\ / 27905: ;· alentaa kuitenkin perusmetallien tuotan- 27906: ·~ ... / non kannattavuutta. 27907: 100 27908: Muu tehdasteollisuus (sis. kemian teoll.) 27909: Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneu- 27910: vojen tuotanto lisääntyi viime vuonna 7 27911: 89 91 93 95 97* 98** 99** 27912: %, mutta tuotannon kasvu hidastuu jo 27913: 27914: 27915: 27916: 30 27917: 4 Tuotanto 27918: 27919: 27920: 27921: tänä vuonna eikä tuotanto ensi vuonna laitteiden maailmanlaajuinen menestys 27922: enää kasva. Koneiden tuotanto vähenee riittää takaamaan kysynnän kasvun jatku- 27923: Aasian kriisin leikattua vientikysyntää ja misen, mutta puute kapasiteetista ja am- 27924: teollisuuden kotimaisten investointien py- mattitaitoisesta henkilökunnasta asettaa 27925: syessä laimeina. Metallituotteiden tuotan- vähitellen rajoja kasvun mahdollisuuksille 27926: to on alkuvuonna kasvanut nopeasti, mut- Suomessa. 27927: ta kasvu hidastuu vähitellen talonraken- 27928: tamisen kasvun hidastuessa. Laivanraken- Metsäteollisuus 27929: nusteollisuudessa tilauskanta on varsin 27930: hyvä, mutta tuotantokapasiteetti ei riitä Metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi vii- 27931: ylläpitämään nopeaa kasvua enää ensi me vuonna 14Yz %. Kuluvan vuoden al- 27932: vuonna. kupuoliskolla kasvu jatkui yhä vahvana; 27933: tuotanto oli 8Y2 % viimevuotista suu- 27934: Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuo- rempi. Kesän myötä tilauskanta metsäte- 27935: tannon kasvu on jälleen aivan omaa luok- ollisuudessa on heikentynyt, ja näkymät 27936: kaansa. Viime vuonna tuotanto lisääntyi ovat käyneet epävarmemmiksi. Kasvun 27937: 22 %. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla jatkumista rajoittaa myös kapasiteetin 27938: kasvua oli 29 %, tietoliikennevälineiden niukkuus. Tänä vuonna tuotanto kasvanee 27939: tuotannossa peräti 45 %. Tietoliikenne- 5 %, ensi vuonna enää 1Yz %. 27940: 27941: 27942: 13. Teollisuuden tuotanto 1> ja työllisyys 27943: Keskimäärin 27944: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 27945: osuus,% määrän muutos, rosenttia 27946: Tehdasteollisuus 89,9 9,6 3,0 10,2 8 112 4 3,2 27947: metsäteollisuus 18,0 0,4 -3,2 14,4 5 1 1/2 2,9 27948: puutavara 4,8 -2,2 1,6 13,6 4 1/2 1,5 27949: massa ja paperi 13,2 1,5 -5,2 14,7 5 2 3,5 27950: metalliteollisuus 42,6 21,2 6,5 13,5 131/2 6 1/2 6,4 27951: metallien valmistus 5,2 6,5 3,8 6,5 7 3 4,9 27952: koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 21,2 16,6 2,2 6,8 2 0 1,3 27953: elektroniikka- ja sähkötuotteet 16,1 31,4 11,9 21,8 24 12 15,9 27954: kemianteollisuus 8,9 2,2 2,4 3,5 4 2 2,6 27955: muu tehdasteollisuus 20,5 1,8 1,4 3,8 3 2 -1,0 27956: elintarvikkeet 7,9 1,2 2,9 2,2 2 2 1,2 27957: tekstiilit, vaatteet yms. 2,4 -4,0 -0,1 1,1 -3 -2 -5,9 27958: graafiset tuotteet 5,6 4,5 -1,2 2,1 4 2 -1,2 27959: rakennusaineet 2,7 0,6 5,2 12,8 8 4 -2,1 27960: muut 1,9 5,6 -1,7 6,1 2 1 -1,0 27961: Kaivostoiminta ja louhinta 1,2 4,8 -0,4 11,5 -17 18 2,1 27962: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 8,8 -1,5 8,9 -0,1 4 2 2,5 27963: Koko teollisuustuotanto 100,0 8,6 3,4 9,4 8 4 1,3 27964: 27965: Teollisuuden työllisyys(2) 4,6 -0,3 3,8 3 1/2 1/2 -3,3 27966: 27967: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 27968: 2) Työtunteina. 27969: 27970: 27971: 27972: 27973: 31 27974: 4 Tuotanto 27975: 27976: 27977: Paperiteollisuudessa tuotanto kasvoi vuo- huoltoseisokit vähensivät tuotannon kas- 27978: den alkupuoliskolla 9 %, ja kapasiteetin vua. Tänä vuonna tuotantokapasiteetin 27979: käyttöaste nousi 99 prosenttiin. Myös hin- kasvu vastaavasti lisää öljyntuotantoa. 27980: tataso oli keväällä nousussa, mutta se on Toisaalta tuotannon kasvun vaimene- 27981: yhä tuntuvasti vuoden 1995 huipputasoa minen mm. paperiteollisuudessa ja raken- 27982: alempi. Kesäkuussa sellun hinta kääntyi nusteollisuudessa hidastaa kemiantuot- 27983: laskuun ja tuottajat ryhtyivät seisokeilla teiden kysynnän kasvua. Aasian kriisin 27984: puolustamaan sellun ja hienopaperin hin- välilliset vaikutukset heikentävät osaltaan 27985: tatasoa. Sen sijaan aikakauslehtipaperin myös kemiantuotteiden vientikysyntää. 27986: ja sanomalehtipaperin kysyntä on jatku- 27987: nut hyvänä. Muun tehdasteollisuuden tuotannon kas- 27988: vu oli viime vuonna vaisua, poikkeukse- 27989: Puutavarateollisuuden tuotanto kasvoi na rakennustuoteteollisuus, joka laajeni 27990: vuoden alkupuoliskolla 7 %. Vilkas ra- rakentamisen vanavedessä. Rakentamisen 27991: kentaminen tukee kotimaista kysyntää. kasvu on vähitellen hidastumassa, mikä 27992: Vientiä sen sijaan vaikeuttavat sekä Ja- pienentää myös rakennustuoteteolli- 27993: panin ongelmat että sahatavaran yli- suuden kasvua. Elintarviketeollisuudessa 27994: tarjontatilanne Länsi-Euroopan markki- tuotannon kasvujatkuu vakaana. Tekstii- 27995: noilla. Tuotannon kasvu hidastuu sekä liteollisuuden tuotantoaylläpitää erikois- 27996: tänä että ensi vuonna. tuminen korkealaatuisiin teollisuus- ja 27997: hygieniatuotteisiin. Vaatetusteollisuuden 27998: Muut teollisuudenalat kotimaan tuotantoa vähentää halpatuon- 27999: ti. 28000: Kemianteollisuuden tuotanto lisääntyi vii- 28001: me vuonna 3V2 %, vaikka laajat öljyn- 28002: 28003: 28004: 28005: 28006: Rakentaminen 28007: 28008: 28009: Talonrakentaminen Erityisesti omakotirakentaminen on vil- 28010: kasta. Myös vapaarahoitteisen rivi- ja 28011: Talonrakentaminen lisääntyi viime vuon- kerrostalotuotannon ennakoidaan elpyvän 28012: na 17 % ja kasvu jatkuu nopeana; tänä selvästi, sillä asuntokysyntä on lisäänty- 28013: vuonna rakentaminen lisääntyy yli kym- nyt muuttovoittoalueilla, vanhojen asun- 28014: meneksen ja ensi vuonna runsas 5 %. tojen hinnat nousseet, ja lisäksi valtion 28015: Vaikka kasvun painopiste on uudisraken- tukema asuntotuotanto vähenee rakenne- 28016: tamisessa, uudistuotanto pysyy yhä var- ja suhdannesyistä kuluvana vuonna liki 28017: sin alhaisena pitkän ajan keskiarvoon ver- 8 000 asunnolla 12 500 asuntoon ja ensi 28018: rattuna. Sen sijaan korjausrakentamisen vuonna 10 000 asuntoon. Lisäksi asunto- 28019: määrä on nyt huomattavasti suurempi yhtiöiden korjausavustuksia (tänä vuon- 28020: kuin 1980-luvun puolivälissä. na 340 milj. mk) vähennetään 190 milj. 28021: 28022: 28023: 28024: 28025: 32 28026: 4 Tuotanto 28027: 28028: 28029: markkaan. Kaikkiaan asuntoja aloitetaan Hintoja ja kustannuksia nostavia tuo- 28030: tänä vuonna 33 000 ja v. 1999 vähintään tantokapeikkoja ei ole juuri ilmennyt, 28031: yhtä paljon. Pääosa tuotannosta keskittyy koska rakennusala on kasvun vakiinnuttua 28032: muutamaan suureen kasvukeskukseen, lisännyt kapasiteettiaan. Paikallisesti al- 28033: etenkin Helsingin seudulle. Teollisuus- kaa kuitenkin olla niukkuutta erityisesti 28034: rakentaminen vähenee molempina vuosi- työvoimasta, mutta myös kaavoitetusta 28035: na jossain määrin. Muussa talonrakenta- maasta. Sen vuoksi on tärkeää, että talon- 28036: misessa liike- ja toimitilarakentaminen rakennusalan työntekijöiden alueellista 28037: kasvaa nopeasti etenkin myönteisten suh- liikkuvuutta ja koulutusta tehostetaan sekä 28038: danneodotusten takia. Suurmyymälöiden pyritään nopeuttamaan kaavoitusta ja 28039: rakentamista saattaa vauhdittaa myös vuo- kaavoitetun maan saantia. 28040: teen 2000 mennessä kaavailtu rakennus- 28041: lain kokonaisuudistus, joka tehostaa näi- 28042: den kohteiden ohjailua mm. ympäristö- 28043: ja liikennekysymysten osalta. 28044: 28045: 28046: 28047: Kuvio 22. Kuvio 23. 28048: 28049: ASUNTOJEN HINNAT 28050: RAKENNUSTOIMINTA 28051: 1980 = 100 28052: 1985 = 100 28053: 140 28054: 28055: 28056: 350 28057: 130 28058: Arava- 28059: 28060: 300 120 28061: 28062: 28063: 28064: 250 110 - 28065: Maa- ja vesi- 28066: rakentaminen 28067: 28068: --+.--- 28069: 100 28070: 200 28071: Asuntojen 28072: hinnat 1) 28073: 90 28074: 150 28075: 28076: 28077: 80 28078: 28079: 83 85 87 89 91 93 95 97 98' 28080: 1) Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. 70 28081: 89 91 93 95 97' 98" 99" 28082: 28083: 28084: 28085: 28086: 19 380149M 28087: 33 28088: 4 Tuotanto 28089: 28090: 28091: 28092: 28093: 14. Talonrakentaminen 28094: 28095: Keskimäärin 28096: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28097: muutos, prosenttia 28098: Talonrakentamisen määrä 4,4 5,4 17,2 11 5 1/2 -4,4 28099: Työllisws (1) 7,9 -0,4 15,8 10 5 -5,4 28100: Abitetut rakennukset (2) -2,4 12,0 17,8 13 1/2 3 -7,7 28101: asuinrakennukset -29,8 23,5 29,4 13 1/2 5 1/2 -9,2 28102: teollisuusrakennukset 41 ,1 -13,4 -6,1 -6 1/2 -6 1/2 -5,8 28103: liike- ja toimistorakennukset(3) 35,4 -9,6 93,2 68 271/2 -12,2 28104: julkiset palvelurakennukset(4) -9,7 72,1 -20,7 481/2 12 1/2 -9,3 28105: Valmistuneet rakennukset (2) -9,6 6,8 25,1 13 1/2 6 -6,8 28106: 28107: (1) Työtunteina. 28108: (2) Kuutiometriä. 28109: (3) Liikerakennukset, toimistorakennukset, liikenteen rakennukset. 28110: 14) Hoitoalan, opetus- ja kokoontumisrakennukset. 28111: 28112: 28113: 28114: Maa- ja vesirakentaminen 28115: 28116: Maa- ja vesirakentaminen lisääntyi viime tyy suunnilleen yhtä paljon kuin viime 28117: vuonna 2 %, kun talonrakentamiseen si- vuonna; talonrakentamiseen sidoksissa 28118: doksissa olevat maa- ja vesirakennustyöt oleva toiminta vilkastuu entisestään, mut- 28119: elpyivät ja paransivat etenkin pienten ta julkisen sektorin maa- ja vesi- 28120: maarakennusalan yrittäjien toimintaedel- rakentaminen vähenee, sillä valtion rahoi- 28121: lytyksiä merkittävästi. Toisaalta julkisia tus liikenneväylien rakentamiseen jatkuu 28122: tienpidon ja radanpidon määrärahoja vä- niukkana ja kuntien rahoitustilanteen ki- 28123: hennettiin. Tänä ja ensi vuonna vuonna reys rajoittaa niiden investointeja. 28124: maa- ja vesirakentamisen määrä lisään- 28125: 28126: 28127: 15. Maa- ja vesirakentaminen 28128: 28129: Keskimäärin 28130: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28131: muutos, prosenttia 28132: Maa- ja vesirakentamisen 28133: määrä 3,5 2,5 2,1 2 21/2 -1,2 28134: Työllisyys(1 ) -1,6 6,3 -1,0 1 1 1/2 -4,9 28135: 28136: 1(1) Työtunteina. 28137: 28138: 28139: 28140: 28141: 34 28142: 4 Tuotanto 28143: 28144: 28145: 28146: Yksityiset palvelut 28147: 28148: Yksityisten palvelujen arvonlisäys on suu- Kuvio 24. 28149: rentunut viidenneksellä viimeisen neljän 28150: vuoden aikana. Vuonna 1997 tuotanto li- 28151: PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO 28152: sääntyi runsas 4 %. Joillakin toimialoilla 1985 =100 28153: 200 28154: - kauppa, rahoitustoiminta - tuotanto 28155: ..IJ.ike.nne.•.: 28156: alittaa vielä vuosikymmenen alun tason. 190 28157: 28158: Palveluelinkeinojen arvioidaan kasvavan 180 28159: yhteensäyli 10% vuosina 1998ja 1999. 170 28160: •Rahoitus 28161: ,'ja 28162: ' vakuutus 28163: 160 28164: Kaupan tuotanto kasvoi viime vuonna : 28165: toiminta1l 28166: 28167: 5Yz %, ja myös tämän vuoden alkupuo- 150 ... i ...::* 28168: ,' 28169: lella kaupan myyntiluvut ovat olleet kor- 140 ' 28170: ,' ' 28171: keita. Erityisesti ostetaan autoja, kodin- 28172: koneita, tietokoneita ja huonekaluja. 28173: 130 28174: 28175: 120 28176: .. . . .. .. 28177: ..·•···· 28178: .. .•· 28179: . 28180: Vähittäiskaupan myyntimäärät nousevat 28181: selvästi tänä ja ensi vuonna kotitalquksi- 110 28182: 28183: en ostovoiman kasvaessa. Teollisuustuo- 100 28184: tannon kasvu pitää yllä koneiden ja lait- 90 28185: teiden tukkumyyntiä. Vilkas omakoti- ja 89 91 93 95 9r 911"* 99** 28186: muu rakentaminen lisää rakennustarvik- 1) Sisältää myös kiinteistötoiminnan ja liike·elämää palVelevan 28187: toiminnan. 28188: keiden hankintoja. 2) Sisältää yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset. 28189: 3) Sisältää maioitus- ja ravitsemustoiminnan. 28190: 28191: 28192: Ravintola- ja majoituspalveluja käytettiin 28193: v. 1997 yli 5 % enemmän kuin vuotta ai- 28194: emmin. Kotitalouksien ostovoiman kas- kaana v. 1998, mutta ensi vuonna se hie- 28195: vu lisää ravintolapalvelujen kysyntää man tasaantuu. Myös henkilöliikenteen 28196: myös tänä ja ensi vuonna. Ulkomaalais- ja matkatoimistoalan kasvu jatkuu mm. 28197: ten matkailijoiden määrän arvioidaan li- laivaristeilyjenja etelänmatkojen ansios- 28198: sääntyvän mm. EU-puheenjohtajuuskau- ta. 28199: den lähestymisen vuoksi, mutta toisaalta 28200: myös suomalaisten ulkomaanmatkailu vil- Kansantalouden voimakkaimmin kasva- 28201: kastuu. va toimiala vuosina 1997-1999 on tieto- 28202: liikenne. Posti- ja kuriiritoimintaa vauh- 28203: Liikenteen tuotanto lisääntyi v. 1997 pe- ditti viime vuonna mm. suoramarkkinointi 28204: räti 9Yz %. Varsinaisen kuljetustoiminnan ja yrityksille suunnatut uudet palvelumuo- 28205: aktiviteetti seuraa kokonaistuotannon dot Teleliikenne lisääntyi v. 1997 yli nel- 28206: vaihteluja, ja se kasvoi 51h %. Niin mait- jänneksen ja matkapuhelintoiminta lähes 28207: se, vesitse kuin ilmateitse tapahtuvien kaksinkertaistui. Teleliikenteen hinnat las- 28208: tavarakuljetusten kysyntä oli vilkasta. kivat hieman kauko- ja matkapuhelujen 28209: Tavarakuljetusten kasvu jatkuu voimak- halpenemisen takia. 28210: 28211: 28212: 28213: 28214: 35 28215: 4 Tuotanto 28216: 28217: 28218: 28219: 28220: 16. Yrittäjätoiminnan palveluelinkeinojen tuotanto ja työllisyys 28221: Keskimäärin 28222: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28223: osuus,% määrän muutos, prosenttia 28224: Kauppa 22,0 3,7 3,9 5,6 6 5 -2,2 28225: vähittäiskauppa 7,5 2,1 4,3 3,1 4 3 1/2 -1,2 28226: tukkukauppa 11 '1 3,1 2,1 5,5 6 4 1/2 -3,2 28227: autokauppa ja huoltamot 3,4 9,3 7,8 11,0 9 8 -1,6 28228: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4,0 2,9 3,5 5,6 4 4 -0,4 28229: Liikenne 20,9 5,6 5,7 9,3 7 1/2 7 3,6 28230: kuljetus ja varastointi 15,0 4,6 3,3 5,7 5 4 2,9 28231: posti- ja teleliikenne 5,9 7,9 11,4 17,2 12 12 5,4 28232: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7,5 2,7 17,2 -11,9 8 1/2 8 -1,3 28233: Asuntojen hallinta ja vuokraus 22,2 1,4 2,9 2,5 2 1/2 3 3,1 28234: Muu kiinteistötoiminta 3,7 9,0 4,3 1,3 3 3 4,3 28235: Liike-elämää palveleva toiminta 13,2 7,4 7,1 10,2 7 5 1,0 28236: YhteiskunnaUiset ja henki- 28237: lökohtaiset palvelukset 6,5 3,7 5,1 4,1 3 3 0,2 28238: Yhteensä 100,0 4,3 5,8 4,2 5 1/2 5 0,9 28239: 28240: Työllisyys(1) 2,3 2,8 2,1 3 3 -1,8 28241: 28242: 1 (1) Työtunteina. 28243: 28244: 28245: 28246: Muissa yksityisissä palveluissa liike-elä- tekniset ja muut suunnittelupalvelut, mai- 28247: mää palveleva toiminta lisääntyi viime nonta ja turvallisuuspalvelut Luottojen 28248: vuonna kymmeneksen ja kehitys on kysynnän piristyminen ja pörssikurssien 28249: ripeätä myös tänä ja ensi vuonna. Kasvu- nousu vilkastuttavat rahoitustoiminnan 28250: aloja ovat mm. ATK-palvelut, rakennus- aktiviteettia. 28251: 28252: 28253: Kokonaistuotanto 28254: 28255: 28256: Vahvana jatkuvan kokonaistuotannon kas- syvenevät talousvaikeudet antavat aihet- 28257: vun pohja on laajenemassa viennistä ko- ta varovaisuuteen. Toisaalta tämän vuo- 28258: timaiseen kysyntään. Vaikka tuotanto kas- den hyvä perusta yhdessä euroalueen syn- 28259: vaa nopeasti, kapasiteetin puutetta nyn vahvistaman eurooppalaisen kysyn- 28260: alkanee ilmetä yleisemmin vasta ensi nän ja yhä vahvana jatkuvan kotimaisen 28261: vuonna. Aasian kriisin vaikutukset tuotan- kysynnän kanssa pitävät kokonaistuotan- 28262: non kasvuun ovat tämän vuoden osalta non kasvun ensi vuonnakin nopeana. 28263: jäämässä vähäisiksi. Kriisin tuontihintoja 28264: ja korkoja alentaneet vaikutukset ovat it- Bruttokansantuotteen kasvu on pysynyt 28265: seasiassa tukemassa kotimaista kysyntää. vahvana vuoden 1998 alkupuoliskolla. 28266: Ensi vuoden osalta etenkin Japanin yhä Ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto 28267: 28268: 28269: 28270: 36 28271: 4 Tuotanto 28272: 28273: 28274: ylitti viimevuotisen tason 6,4 prosentilla Kuvio 25. 28275: ja kasvu on jatkunut nopeana myös toi- 28276: sella neljänneksellä. Koko vuoden kas- 28277: vuksi tuleekin selvästi aiemmin ennustet- YRITIÄJÄTOIMINNAN TUOTANTO 28278: 1985 = 100 28279: tua suurempi, 5,5 %. Tuotanto lisääntyy 180 28280: lähes kaikilla toimialoilla. Teollisuuden 28281: 170 ······koi<o··· 28282: pitkään jatkunut vahva kasvu hidastuu 28283: vuoden loppua kohti, mutta rakentaminen 160 28284: jatkuu vilkkaana, ja yksityisissä palveluis- 150 28285: sa tuotannon kasvu nopeutuu. Julkisen 28286: toiminnan kasvu jää 1 prosenttiin. 140 28287: 28288: 130 28289: Kasvun nopein vaihe sivuutettaneen tä- 28290: män vuoden jälkipuoliskolla, kun teolli- 120 28291: 28292: suuden käyttöasteet alkavat rajoittaa tuo- 110 28293: tannon kasvua vaikka toisaalta kotimai- 28294: sen kysynnän kasvu vahvistuu. Vuonna 100 28295: 28296: 1999 bruttokansantuotteen ennustetaan 90 28297: kasvavan 4 %, kasvu perustuu valtaosal- ..•· 28298: taan kotimaiseen kysyntään, kun ulko- 80 ·•....Riik~nnustoiminta 28299: maankaupan nettovaikutus jää viennin 70 28300: kasvun hidastuessa vähäiseksi. 89 91 93 95 97' 98" 99" 28301: 28302: 28303: Työn tuottavuus nousi v. 1997 koko kan- 28304: santaloudessa 3,6 %; teollisuudessa tuot- 28305: tavuuden kasvu oli 5,4 %, kun uusi tek- säystä. Tänä ja ensi vuonna tuottavuuden 28306: nologia ja työmarkkinoiden joustavuuden kasvu hidastuu; teollisuudessa alkavat 28307: lisäys mahdollistivat tuntuvan tuotannon rajat jo tulla vastaan, minkä lisäksi koko- 28308: kasvun ilman merkittävää perinteisten naistuotannon rakenne painottuu aiempaa 28309: tuotantopanosten - työn ja pääoman - Ii- enemmän työvaltaisille palvelualoille. 28310: 28311: 28312: 28313: 28314: 37 28315: 4 Tuotanto 28316: 28317: 28318: 28319: 28320: 17. Thotanto toimialoittain 28321: Keskimäärin 28322: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28323: osuus,% määrän muutos, prosenttia 28324: Yrittäjätoiminta 79,5 5,4 4,1 7,2 6 112 4112 1,3 28325: maatalous, metsästys ja kalastus 1,5 -10,1 -0,4 6,0 -4112 -2 0,2 28326: metsätalous 2,6 1,7 -7,1 11,6 5 3 1,4 28327: kaivostoiminta ja louhinta 0,4 4,8 -D,4 11,5 -17 18 2,1 28328: tehdasteollisuus 26,4 9,6 3,0 10,2 8 112 4 3,2 28329: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2,6 -1,5 8,9 -D,1 4 2 2,5 28330: talonrakennustoiminta 4,7 4,4 5,4 17,2 11 5112 -4,2 28331: maa- ja vesirakennustoiminta 1,7 3,5 2,5 2,1 2 2 112 -1,2 28332: kauppa, ravitsemis- ja 28333: majoitustoiminta 11,1 3,6 3,8 5,6 5 112 5 -1,9 28334: liikenne 8,9 5,6 5,7 9,3 7112 7 3,6 28335: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö- 28336: toiminta sekä liike-elämää 28337: palveleva toiminta 19,8 4,1 7,1 1,0 5 41/2 1,6 28338: yhteiskunnalliset ja henkilö- 28339: kohtaiset palvelukset 2,7 3,7 5,1 4,1 3 2 0,2 28340: miinus laskennalliset pankki- 28341: palvelumaksut -2,8 -2,0 2,6 5,9 4 -1 0,4 28342: Julkinen toiminta 18,4 1,5 1,9 1,6 1 1/2 0,0 28343: Muu toiminta 2,1 2,5 0,8 3,5 2 2 0,4 28344: Bruttokansantuote tuottajahintaan 100,0 4,7 3,7 6,1 5,4 3,9 1,0 28345: 28346: Bruttokansantuote markkinahintaan 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0 0,7 28347: 28348: Kansantalouden työllisyys(1) 2,0 0,8 2,5 2,6 1,9 -2,4 28349: 28350: 1 (1) Työtunteina. 28351: 28352: 28353: 28354: 28355: 18. Työn tuottavuus 1l 28356: Keskimäärin 28357: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28358: muutos, prosenttia 28359: Maatalous -2,0 4,6 9,8 - 112 1 1/2 5,5 28360: Metsätalous -2,2 -0,5 21,5 2 112 8,0 28361: Teollisuus 3,8 3,7 5,4 4 3 112 6,7 28362: Rakennustoiminta -1,3 3,4 1,1 112 112 1,9 28363: Muu yrittäjätoiminta 1,9 2,9 2,0 2 1/2 1 1/2 2,7 28364: Yrittäjätoiminta 3,6 3,5 4,4 3 1/2 2 1/2 4,5 28365: 28366: Koko kansantalous 2,6 2,9 3,6 3 2 3,5 28367: 28368: 1(1) Kansantalouden tilinpidon tuotanto- ja työtuntitietojen mukaan. 28369: 28370: 28371: 28372: 28373: 38 28374: 5 Työvoima 28375: 28376: 28377: Työmarkkinoiden vakaa elpyminen jatkui Kuvio26. 28378: v. 1997 ja työvoiman kysyntä lisääntyi 28379: 43 000 henkeäO. Työpaikkoja syntyi lä- 28380: hinnä talonrakennustoiminnassa, kaupas- TYÖLLISYYS 28381: % % 28382: sa, yrityspalveluyrityksissä, terveys- ja 28383: 28384: 28385: ··--r 28386: 20 70 28387: sosiaalipalveluissa sekä metalliteollisuu- Työvoimaosuus 28388: dessa; uusista työsuhteista liki 2/3 oli epä- 28389: tyypillisiä (lähinnä osa-aika-, mää- 28390: 15 65 28391: räaikais- ja tilapäistöitä) ja kaikista työ- 28392: paikoista epätyypillisten työsuhteiden 28393: osuus nousi noin viidennekseen. Työvoi- 28394: man tarjonta väheni 6 000 henkeä paljol- 28395: ti siksi, että osa aiemmin työvoimaan kir- 28396: jatuista henkilöistä ei enää täyttänyt ak- 28397: tiivisen työnhaun kriteeriä, vaan kirjautui 28398: piilotyöttömäksi. Työttömien määrä vähe- 28399: ni viime vuonna keskimäärin 314 000 28400: henkeen eli 12,7 prosenttiin työvoimas- 28401: ta. Alueelliset työttömyysaste-erot lisään- 28402: 89 91 93 95 97• 9s•• gg•• 28403: tyivät. 28404: Työvoimaosuus =työvoima 1 työikäinen väestö (15-74-vuotiaat) 28405: Työllisyysaste = työlliset 1 työikäinen väestö (15-74-vuotiaat) 28406: 28407: 28408: 28409: 28410: 1) Tilastokeskus uudisti työvoimatutkimustaan tou- Vuosina 1998 ja 1999 työvoiman kysyn- 28411: kokuussa 1998, toisen kerran jo runsaan vuoden 28412: sisällä. Nyt tehdyt muutokset kohdistuvat nimen- nän kasvu jatkuu nopeana ja suuntautuu 28413: omaan työvoiman tarjontaan, joka on aiempaa sel- edelleen lähinnä rakennustoimintaan ja 28414: västi pienempi. Tämänjälkeen Suomen työvoima- palveluelinkeinoihin. Teollisuudessa työ- 28415: tietojen pitäisi täyttää kaikki ILO:n ja Eurostatin 28416: edellyttämät keskeiset perusteet. paikat lisääntyvät vain vähän; kulutusta- 28417: 28418: 28419: Uusi tilasto Aiempi tilasto 28420: Työttömät, Työttömyys- Työttömät, Työttömyys- 28421: 1 000 aste,% 1 000 aste,% 28422: henkeä henkeä 28423: 28424: 1994 408 16,6 446 17,8 28425: 1995 382 15,4 421 16,7 28426: 1996 363 14,6 400 15,8 28427: 1997 314 12,7 367 14,5 28428: 28429: 28430: 28431: 28432: 39 28433: 5 Työvoima 28434: 28435: 28436: 28437: varateollisuudessa työpaikat vähenevät, Kuvio 27. 28438: mutta lisääntyvät muussa teollisuudessa. 28439: Työvoiman tarjonnan ennakoidaan kasva- 28440: PALKANSAAJIEN MÄÄRÄ 28441: van lievästi, vaikkakin sen arvioimiseen 1000 henkeä 28442: liittyy muuttuneen tilastotulkinnan joh- 28443: dosta suuria epävarmuuksia. 28444: ..~·· ..... 28445: 1000 ...;~"··\. ........ .•.. ~ ··:···· 28446: •..... ........ .-......· 28447: Työttömyysaste alenee kuluvana vuonna ~· 28448: 28449: keskimäärin lOYz prosenttiin ja ensi vuon- Suljettu yksityinen sektori .... .....( 28450: na 9 prosenttiin; vuoden 1999 lopussa 800 28451: 28452: kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys- 28453: aste on runsas 8 %. Teollisuudessa, liiken- 28454: 600 28455: teessä ja liike-elämää palvelevassa toi- 28456: minnassa työttömyysaste alenee ensi 28457: vuonna jo noin 5 prosenttiin, kaupassa ja 400 28458: 28459: julkisissapalveluissa noin 7-8 prosenttiin, 28460: mutta rakennustoiminnassa työttömyys- 28461: aste painuu alan suhdanteiden selvästä Valtio 28462: paranemisesta huolimatta vasta alle 15 Sls. valtion 28463: uusimuotoiset IIJkelaltoktiet 28464: prosenttiin. o+---,_---r---+----~--+---~ 28465: 70 75 80 85 90 95 gg•• 28466: Lähde: Valtion työmarkklnalaltos. Ennuste kansantalousosaston. 28467: Työvoimapoliittisten erityistoimenpitei- 28468: den määrä vähenee tänä vuonna jossain 28469: määrin ja sama suunta jatkuu myös ensi 28470: vuonna. Silti toimien piirissä on vielä yli tisella rakennetuella sekä eräillä Euroo- 28471: 4 % työvoimasta. Työvoimahallinnon pan sosiaalirahaston hankkeilla työllis- 28472: palkkaperusteisin toimenpitein työllistyy tettyjä 6 000 henkeä. 28473: tänä vuonna keskimäärin vajaa 60 000 28474: henkeä, kun vuosikymmenen alussa mää- Työvoimapoliittisessa järjestelmässä to- 28475: rä oli vain 30 000 henkeä. Työministeriön teutettiin kuluvan vuoden alussa laaja 28476: tilastoimassa työvoimakoulutuksessa on uudistus. Siinä lisätään työvoimapalvelu- 28477: kuluvana vuonna keskimäärin liki 45 000 jen asiakasresursseja tuntuvasti. Erityi- 28478: henkeä eli kaksi ja puoli kertaa niin pal- sesti vahvistetaan omatoimista työnhakua 28479: jon kuin v.1990. Lisäksi työmarkkinatuen mm. säännönmukaisten määräaikaishaas- 28480: työharjoittelussa ja vuorottelupaikkaan tattelujen ja osaamiskartoitusten kautta 28481: työllistettyjä oli tämän vuoden kesäkuus- sekä työnhakukoulutuksen avulla. Pit- 28482: sa jo 15 000 henkeä ja työllisyysperus- käaikaistyöttömyyden väheneminen jat- 28483: teisilla investoinneilla, työllisyyspoliit- kuukin. 28484: 28485: 28486: 28487: 28488: 40 28489: 5 Työvoima 28490: 28491: 28492: 28493: 28494: 19. Työvoimatase 1l 28495: 28496: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 28497: 1 000 henkeä keskimäärin vuodessa 28498: Työikäinen väestö(2) 3839 3 850 3 862 3 872 3 882 28499: Työvoima 2 481 2 490 2 484 2 490 2 495 28500: Työtön työvoima 382 363 314 262 225 28501: Työllinen työvoima 2 099 2127 2 169 2 228 2270 28502: maa- ja metsätalous 171 160 153 146 139 28503: teollisuus 456 460 464 467 469 28504: rakennustoiminta 115 118 130 142 147 28505: palveluelinkeinot 1 351 1 383 1 417 1 467 1 509 28506: kauppa, ravitsemis- ja 28507: majoitustoiminta 301 316 329 340 346 28508: liikenne 163 160 164 167 169 28509: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö- 28510: toiminta sekä liike-elämää 28511: palveleva toiminta 229 241 240 251 261 28512: yhteiskunnalliset ja henkilö- 28513: kohtaiset palvelukset 658 666 685 709 733 28514: toimiala tuntematon 6 6 8 6 6 28515: prosenttia 28516: Työvoimaosuus 64,6 64,7 64,3 64,3 64,3 28517: Työlliswsaste 54,7 55,3 56,2 57,5 58,5 28518: Työttömwsaste 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0 28519: alle 25-vuotiaat 29,6 27,7 25,2 21,5 18,5 28520: 1 000 henkeä vuoden aikana 28521: 28522: Maahanmuutto, netto 3,3 2,7 3,9 4 4 28523: 28524: (1) Tilastokeskuksen uudistetun työvoimatutkimuksen mukaan. 28525: 1(2) 15-74-vuotiaat. 28526: 28527: 28528: 28529: 20. Työtön työvoima ja työttömyysaste 1l 28530: 28531: Vuosi- 1995 1996 1997 1998** 1999** 1995 1996 1997* 1998** 1999** 28532: neljännes työttömiä, 1 000 henkeä yöttömy saste,% 28533: 1 380 371 331 294 236 15,8 15,3 13,7 12,1 9,7 28534: II 406 398 370 340 289 16,0 15,6 14,3 13,1 11 '1 28535: 111 373 345 277 209 187 14,8 13,7 11 '1 8,4 7,5 28536: IV 368 336 277 207 188 15,0 13,7 11 ,4 8,5 7,7 28537: Koko vuosi 382 363 314 262 225 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0 28538: 28539: lt1) Lukuja ei ole puhdistettu kausivaihteluista. 28540: 28541: 28542: 28543: 28544: 41 28545: 5 Työvoima 28546: 28547: 28548: 28549: 21. Valtion menot työllisyyden hoitoon1> 28550: 28551: 1995 1996 1997 1998 1999 28552: TA TAE 28553: miljoonaa markkaa 28554: 28555: Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle 1 091 1193 1 067 606 320 28556: Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille 1 495 1 592 1 142 1150 900 28557: Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 719 586 796 975 880 28558: Sijoitusmenot työ16syyden turvaamiseksi 346 350 310 271 142 28559: Työllisyyskoulutus 1 827 2298 2223 1 933 1 704 28560: Työmarkkinatuki 3997 5329 5 041 4959 4 810 28561: Muut menot (2) 1 856 1 772 1 641 2070 863 28562: Yhteensä 11 331 13 119 13 220 11 963 9 619 28563: 28564: (1) liman hallintomenoja. 28565: (2) Sisältää mm. EU:n osallistumisen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan, Euroopan sosiaalirahaston 28566: kansallisen osarahoituksen ja työllis_wsperusteiset investointiavustukset 28567: 28568: 28569: 28570: 22. Työllisyys 1> 28571: 28572: Keskimäärin 28573: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28574: osuus,% työtuntien muutos, prosenttia 28575: Yrittäjätoiminta 74,9 1,8 0,7 2,7 3 2 -3,1 28576: palkansaajat 57,4 3,4 1,6 3,3 4 2 1/2 -3,1 28577: yrittäjät 17,5 -2,8 -2,3 0,9 0 0 -3,3 28578: Julkinen toiminta 22,3 2,5 1 ,1 1,6 1 1 -0,1 28579: Muu toiminta 2,9 3,6 1,3 3,2 1 1/2 2 0,0 28580: Yhteensä 100,0 2,0 0,8 2,5 2 1/2 2 -2,4 28581: palkansaajat 82,5 3,2 1,5 2,8 3 2 1/2 -2,2 28582: 28583: 1(1) Työtunteina. 28584: 28585: 28586: 28587: 28588: 42 28589: 6 Kustannukset ja hinnat 28590: 28591: Inflaatio nopeutui vuoden 1997 aikana Joulukuussa 1997 allekirjoitettu tulopo- 28592: hieman edellisen vuoden poikkeukselli- liittinen sopimus on voimassa 15.1.2000 28593: sen alhaiselta tasolta; suhdannevai- asti. Sen sisältämien palkankorotusten 28594: heeseen nähden kustannusten ja hintojen kustannusvaikutus oli kuluvan vuoden 28595: nousu pysyi kuitenkin edelleen hyvin alusta keskimäärin 2,6 %. Vuoden 1999 28596: hitaana. Palkkoja ei vuoden aikana koro- alusta palkkoja korotetaan keskimäärin 28597: tettu, ja tuontihinnat kohosivat vain lie- 1, 7 prosentin suuruisella y leiskoro- 28598: västi; loppuvuodesta keskeisten tuonti- tuksella. Palkkaliukumasta ja rakenteel- 28599: raaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun. lisista tekijöistä aiheutuvan ansiotason 28600: Myös valtion tuloperustemuutosten hinta- nousun arvioidaan pysyvän sopimuskau- 28601: tasoa nostava vaikutus jäi vähäiseksi. den aikana edelleen suhteellisen vähäise- 28602: Asuntojen hintojen nousu jatkui alkuvuo- nä. Joillakin aloilla ja alueilla ammatti- 28603: desta vielä nopeana, mutta hidastui vuo- taitoisen työvoiman niukkuus saattaajoh- 28604: den loppua kohti. Kuluttajahintaindeksi taa liukumakehityksen nopeutumiseen, 28605: kohosi vuoden aikana 1,9 %. EMUn mikäli yritykset ryhtyvät kilpailemaan 28606: lähentymiskriteerien arviointiin käytettä- työvoimasta. Toisaalta keskiansioiden 28607: vä yhdenmukaistettu kuluttajahintain- nousua hidastaa nuorten sijoittuminen 28608: deksi kohosi 1,6 % eli saman verran kuin työmarkkinoille ja uusien työpaikkojen 28609: unionin jäsenmaissa keskimäärin. painottuminen aloille, joissa palkkataso 28610: 28611: 23. Palkansaajien ansiotasoindeksi ja työkustannukset tuoteyksikköä 28612: kohti 28613: Keskimäärin 28614: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28615: muutos, prosenttia 28616: Sopimuspalkkaindeksi 3,6 3,2 1,3 2 1/2 1 1/2 1,6 28617: Palkkojen liukuminen_yms. tekJiät 1' 1 0,7 0,7 1 1 2,8 28618: Ansiotasoindeksi 4,7 3,9 2,0 3 1/2 2 1/2 4,4 28619: Reaalinen ansiotaso(1) 3,7 3,3 0,8 2 1/2 1,5 28620: Keskiansiot(2) 4,1 3,6 2,2 3 1/2 2 1/2 4,3 28621: Työkustannukset tuoteyksikköä kohti(3) 28622: koko kansantaloudessa 2,0 0,6 -1,2 1 1/2 1 1,3 28623: tehdasteollisuudessa 3,6 -0,7 -3,4 - 1/2 - 1/2 -0,4 28624: 28625: (1) Ansiotasoindeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä. 28626: (2) Laskettu jakamalla koko kansantalouden palkkasumma palkansaajien tehdyillä työtunneilla. 28627: Lukuihin vaikuttavat kansantalouden rakennemuutokset. 28628: 1(3) Palkkojen ja työnantaian sosiaalivakuutusmaksujen indeksi jaettuna tuotannon volyymi-indeksillä. 28629: 28630: 28631: 28632: 28633: 43 28634: 6 Kustannukset ja hinnat 28635: 28636: 28637: 28638: on keskimääräistä matalampi ja liukumat Kuvio 28. 28639: suhteellisen vähäisiä. Palkansaajien 28640: ansiotasoindeksi kohoaa v. 1998 nimelli- 28641: sesti keskimäärin 3Y2 % ja reaalisesti 2 PALKANSAAJIEN 28642: REAALINEN ANSIOTASOINDEKSI 28643: %. Vuonna 1999 nousu hidastuu nimelli- muutos edellisestä vuodesta 28644: o/o 28645: sesti 21/2 ja reaalisesti Y2 prosenttiin. 5 28646: 28647: 28648: 4 ...... 3,7 ········ 28649: Inflaatio on v. 1998 jäänyt hitaammaksi r-- 3,3 28650: kuin vielä alkuvuodesta arvioitiin. Mer- 3 28651: 2,9 28652: ···i=···· ·················· 28653: - !······································· 28654: kittävimmin kustannustasoa ovat nosta- 28655: --- 28656: 2,2 2,2 28657: r-- 28658: neet vuoden alussa toteutetut palkkojen 2 ~ 28659: korotukset. Raaka-aineiden - etenkin raa- 0,9 28660: ·r--· ~ 28661: 1 ........ 28662: kaöljyn - tuontihinnat ovat edelleen las- % 28663: 1-- 28664: keneet ja kulutustavaroiden tuontihinnat 28665: 0 28666: ovat kohonneet vain vähän. Myös asun- 28667: tojen hintojen nousu on pysynyt suhteel- -1 28668: - 28669: ·0,7 .... 28670: 28671: lisen maltillisena. Valtion tuloperuste- '- 28672: -1,4 28673: muutoksista hintatasoa nosti merkittävim- -2 28674: min vuoden alusta toteutettu polttoaine- 28675: -3 28676: veron korotus; toisaalta luottojen leima- 89 91 93 95 97"' 98** 99** 28677: veron poistumien toukokuussa alensi 28678: hintatasoa lähes saman verran. Kulutta- 28679: jahintaindeksin arvioidaan kohoavan ku- 28680: luvana vuoden aikana- joulukuusta 1997 kehityksen merkittävään nopeutumiseen 28681: joulukuuhun 1998 - 1V2 %ja v.1998 kes- näyttäisivät pysyvän vielä ensi vuonna- 28682: kimäärin saman verran edellisvuotisesta. kin suhteellisen vähäisinä. Ammattitaitoi- 28683: EU :n yhdenmukaistettu kuluttajahinta- sen työvoiman niukkuudesta mahdollises- 28684: indeksi kohonnee kuluvana vuonna suun- ti aiheutuvat liukumat jäänevät alakoh- 28685: nilleen kansallisen kuluttajahintaindeksin taisiksi ja alojen sisälläkin lähinnä paikal- 28686: nousua vastaavasti. lisiksi, eivätkä voimassa olevan tulosopi- 28687: muksen aikana heijastu laajemmalle. 28688: Pitkään jatkuneesta talouden kasvusta Vaikka kilpailutilanne hyödykemark- 28689: huolimatta riskit kustannus- ja hinta- kinoilla on vähitellen helpottumassa, se 28690: 28691: 28692: 24. Hinta- ja yksikköarvoindeksejä 28693: Keskimäärin 28694: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997187 28695: muutos, prosenttia 28696: Viennin yksikköarvoindeksi 6,4 0,2 1,3 1/2 1/2 3,2 28697: Tuonnin yksikköarvoindeksi -0,9 2,2 3,1 -1 1/2 1/2 2,9 28698: Kuluttajahintaindeksi 1,0 0,6 1,2 1 1/2 2 2,9 28699: Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 1,0 -0,9 1,6 - 1/2 1 1/2 1,9 28700: Maataloustuotteiden tuottajahintaindeksi -25,5 -14,3 -1,3 0 0 -4,5 28701: Rakennuskustannusindeksi 1,3 -1,1 2,4 21/2 21/2 2,3 28702: 28703: 28704: 28705: 28706: 44 28707: 6 Kustannukset ja hinnat 28708: 28709: 28710: 28711: pysyy kuitenkin pääosin vielä kireänä, Tehdasteollisuuden hintakilpailukyky pa- 28712: joten myöskään kysyntään nähden riittä- rani v. 1997 suhteellisilla yksikkötyökus- 28713: mätön tarjonta ei muodosta merkittävää tannuksilla mitattuna 5Yz %, sillä työ- 28714: uhkaa yleisen hintatason vakaudelle. kustannukset tuoteyksikköä kohti aleni- 28715: Vuonna 1999 palkkojen sopimuskoro- vat ja markan kurssi muodostui ulko- 28716: tuksetjäävät prosenttiyksikön tämänvuo- maankauppapainoilla mitattuna edellis- 28717: tista matalammiksi. Toisaalta tuottavuu- vuotista heikommaksi. Vuonna 1998 hin- 28718: den nousu hidastuu ja tuontihintojen ar- takilpailukyky paranee edelleen kolmisen 28719: vioidaan kääntyvän uudelleen nouseval- prosenttia ja kohoaa tasoltaan kolman- 28720: le kehitysuralle. Myös asuntojen hinnat neksen pitkän aikavälin keskiarvon ylä- 28721: kohonnevat suunnilleen tämänvuotista puolelle. Markan kurssin on oletettu py- 28722: vauhtia. Kuluttajahintaindeksin arvioi- syvän kuluvan vuoden heinäkuun lopun 28723: daan kohoavan sekä vuoden aikana että tasolla. Jos palkkakehitys pysyy ennus- 28724: keskimäärin edellisestä vuodesta enintään tetun mukaisena, kilpailukyky pysyy v. 28725: 2%. 1999 suunnilleen ennallaan tai saattaa 28726: edelleen hieman kohentua. 28727: 28728: Kuvio 29. Kuvio30. 28729: 28730: HINTAINDEKSE.JÄ TEOLLISUUDEN HINTAKILPAILU· 28731: o/o 12 kk:n muutoe KYKY LÄNSIMARKKINOILLA 28732: 10,-~-,----~------------,----. 28733: Suhteenisin yksikkötyökustannuksin mitattuna 28734: 8 28735: Keskiarvo 1970-1994=100 28736: 28737: 150 , - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 28738: OECD 1l 28739: 4 Suomi 28740: 140 28741: 28742: 2 28743: 130 28744: 0 .... ··~· 28745: ..... 28746: 28747: ... .- 120 28748: -2 28749: .,_.. 28750: ~Rakenr;auskustannusindef<:sl 28751: -4~--~~----------------~~~ 110 28752: 88 89 90 91 92 93 94 96 96 97 98 28753: 28754: 28755: 28756: ~.-------------~--------------. 28757: 12 28758: 28759: 10 28760: 8 28761: 28762: 6 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99** 28763: 28764: 4 1) 14 tärkeintä kllpalllfamaata. Palnolna on käytetty kunkin 28765: maan Suomen viennin tavararakenteen mukaisia vienti- 28766: 2 painoja Länai~Euroopaaaa. 28767: 28768: 28769: 28770: -2 28771: 28772: -4 28773: 28774: -6 28775: 28776: 28777: -8L---------------------------~ 28778: aa aa so 91 92 93 94 ss s& 97 sa 28779: 28780: 28781: 28782: 28783: 45 28784: 7 Thlot 28785: 28786: 28787: Kansantulo kasvoi 10 % v. 1997. Työ- Kuvio 31. 28788: tulojen osuus kansantulosta aleni edelleen 28789: ja oli viime vuonna 60 %. Osuus pysyt- 28790: teli ennen lamaa useita vuosia 66 pro- BRUTTOKANSANTUOTE JA 28791: sentin tuntumassa, muttakohosi laman al- KANSANTALOUDEN KÄYTETTÄVISSÄ 28792: OLEVA REAALITULO 28793: kaessa sekä omaisuus- ja yrittäjätulojen 1980 =100 28794: romahtaessa korkeimmillaan 75 prosent- 170 -r----------------, 28795: tiin. Työ- ja virkaehtosopimuksiin ei v. 28796: 1997 sisältynyt palkkojen tarkistuksia, ja 160 · · K:änsäntalouden 28797: liukumat jäivät vähäisiksi. Palkansaajien käytettävissä : 28798: oleva reaalitulo~' 28799: ansiotasoindeksi kohosi nimellisesti kes- 150 28800: 28801: kimäärin 2,0 % ja reaalisesti 0,8 % edel- 28802: lisestä vuodesta. Kun työtunnit edelleen 140 28803: lisääntyivät, palkkasumma kasvoi 5 %. 28804: Kuntien sosiaalivakuutusmaksujen alene- 130 28805: misen vuoksi työnantajien sosiaalivakuu- 28806: tusmaksut lisääntyivät hieman palkka- 120 28807: summaa hitaammin. Kotitalouksien maa- 28808: taloudesta saarnat yrittäjätulot alenivat 110 28809: edelleen hieman; sen sijaan yrittäjätulot 28810: metsätaloudesta lisääntyivät parantuneen 28811: 9~· 28812: markkinatilanteen myötä neljänneksen. 80 85 90 95 28813: 28814: 28815: 28816: 28817: Vuonna 1998 palkkasumma kasvaa 7 %. Viljelyalan kasvusta huolimatta kotitalo- 28818: Työtunnit lisääntyvät kolmisen prosent- uksien yrittäjätulot maataloudesta alene- 28819: tia ja keskiansiot kohoavat 3Vz % eli suun- vat siirtymäkauden tukitason piene- 28820: nilleen ansiotasoindeksin nousua vastaa- nernisenja sateisen kesän vuoksi edelleen. 28821: vasti. Työnantajien sosiaalivakuutusmak- Metsätaloudesta saadut yrittäjätulot jat- 28822: sut lisääntyvät perustemuutosten vähäi- kavat kasvuaan, joskin puun kysynnän 28823: syyden vuoksi suunnilleen yhtä paljon tasaantumisen vuoksi selvästi hitaammin 28824: kuin palkkasumma. Työtulojen osuus kan- kuin edellisenä vuonna. Kansantulo kas- 28825: santulosta alenee vielä lievästi. vaa kaikkiaan 9 %. 28826: 28827: 28828: 28829: 28830: 46 28831: 7 Thlot 28832: 28833: 28834: 28835: Vuonna 1999palkkasumma kasvaa5 %. Kotitalouksien maataloudesta saarnat 28836: Keskiansioiden nousu jää prosenttiyksi- yrittäjätulot jatkavat siirtymäkauden tuki- 28837: kön tämänvuotista matalammaksi, ja tason pienenemisen myötä v. 1999lievästi 28838: myös työtuntien määrän kasvu hidastuu. alenevalla kehitysuralla; sen sijaan 28839: Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut yrittäjätulot metsätaloudesta lisääntynevät 28840: kasvavat suunnilleen saman verran kuin lähes tämänvuotista vauhtia. Koko kan- 28841: palkkasumma; merkittävin perustemuutos santulo kasvaa 6Y2 %. 28842: on kuntien eläkevakuutusmaksun koho- 28843: aminen 0,3 prosenttiyksiköllä. 28844: 28845: 28846: 25. Käytettävissä oleva tulo 28847: Keskmäärin 28848: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 28849: osuus,% muutos, 1rosenttia 28850: Palkat 47,2 7,4 5,1 5,1 7 5 1,9 28851: Työnantajain sosiaalivakuutus- 28852: maksut 12,7 4,3 1,4 3,8 7 5 4,0 28853: Kotitalouksien yrittäjätulot 12,3 5,6 5,4 13,3 4 1/2 4 4,6 28854: yrittäjätulot maataloudesta 1,5 1,2 -4,7 -3,6 -6 -4 1/2 1,7 28855: yrittäjätulot metsätaloudesta 1,6 22,8 -8,5 26,2 5 4 2,0 28856: muut yrittäjätulot 9,1 3,8 10,4 14,5 6 5 5,8 28857: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 13,1 64,2 4,5 31,5 24 15 9,4 28858: Välilliset verot miinus tukipalkkiot 14,7 -1,5 14,1 14,9 9 6 1/2 2,5 28859: Kansantulo 100,0 9,6 5,7 10,2 9 61/2 3,2 28860: Tulonsiirrot ulkomaille 7,6 92,5 -13,3 10 81/2 .. 28861: Käytettävissä oleva tulo 9,9 5,2 10,4 9 61/2 3,2 28862: Bruttokansantulo, mrd. mk 527,8 553,7 604,5 654,5 694,7 28863: 28864: 28865: 26. Käytettävissä oleva tulo sektoreittain 28866: 1994 1995 1996 1997* 1 1998** 1999** 28867: miljardia markkaa 28868: Yksityinen sektori 308,6 340,5 347,3 381,9 409 432 1/2 28869: kotitaloudet 282,9 306,8 313,7 334,9 350 367 1/2 28870: yritykset 19,8 28,2 23,0 36,6 47 53 28871: rahoituslaitokset 3,1 2,8 6,4 3,9 41/2 41/2 28872: voittoa tavoittelemaliomat 2,8 2,6 4,2 6,5 7 1/2 8 28873: yhteisöt 28874: Julkisyhteisöt 91 '1 98,7 114,8 128,2 148 161 28875: valtio -12,5 -8,2 4,8 19,2 31 1/2 41 1/2 28876: kunnat ja kuntainliitot 80,2 82,4 88,2 87,8 91 911/2 28877: sosiaaliturvarahastot 23,4 24,5 21,7 21,2 26 28 28878: Yhteensä 399,7 439,2 462,0 510,2 5561/2 593 1/2 28879: 28880: 28881: 28882: 28883: 47 28884: 8 Kulutus 28885: 28886: 28887: Vuonna 1997 yksityinen kulutus lisääntyi Vuonna 1997 kotitalouksien keskimääräi- 28888: 3,3 % edellisestä vuodesta. Alkuvuoden nen rahoitusasema koheni jo verraten 28889: hitaahkon kasvun jälkeen vauhti nopeutui hyväksi, vaikkakin erot kotitalouksien 28890: vuoden jälkipuoliskolla, kun työllisyys- välillä ovat merkittäviä. Kotitalouksien 28891: näkymät alkoivat kirkastua ja kotitalouk- käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyi- 28892: sien usko tulevaisuuteen samalla vahvis- vät 5,2 %. Kasvun nopeus selittyy osin 28893: tui. Kulutuksen kokonaiskasvusta neljän- omaisuus- ja yrittäjätulojen ripeällä kas- 28894: nes tuli kestävien tavaroiden ostoista; nii- vulla, mm. metsätulot lisääntyivät neljän- 28895: den hankinnat lisääntyivät kymmenisen neksellä. Myös verojen osuus tuloista 28896: prosenttia. Uusia henkilöautoja samoin väheni. Kotitalouksien säästäruisaste ko- 28897: kuin kodin koneita ja laitteita ostettiin hosi 5,4 prosenttiin. Velkojen osuus käy- 28898: tuntuvasti edellisvuotta enemmän. Erityi- tettävissä olevista tuloista painui jo kol- 28899: sen runsaasti hankittiin uusia viestintä- mentoista vuoden takaisella tasolleen, 55 28900: laitteita. Kestokulutustavaroiden ostoista prosenttiin. 28901: valtaosa oli korvaushankintoja - mitä 28902: tarvetta lisää autokannan ikääntyminen - Vuonna 1998 kotitalouksien käytettävis- 28903: kun taas elektroniikan kysyntää lisäsi nii- sä olevat reaalitulot lisääntyvät 3 %. Työl- 28904: den suhteellisen hinnan tuntuva lasku. lisyyden koheneminenja inflaation pysy- 28905: Edellisvuoden tapaan kotitalouksien minen alhaisena lisäävät palkansaajien 28906: kulutusmenot ulkomailla supistuivat, kun ostovoimaa runsaan 3 prosentin verran. 28907: näiden suhteellinen hinta edelleen kallis- Hieman vähemmän lisääntyvät työ- 28908: tui. eläkeläisten tulot. Työttömyyskorvaukset 28909: vähenevät lähes kymmeneksen, ja muut 28910: Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu sosiaalietuudet pysyvät suunnilleen viime 28911: tänä vuonna 4 prosenttiin, huolimatta sii- vuoden tasolla. Yrittäjien tulojen kasvu 28912: tä, että käytettävissä olevien reaalitulojen on vahvaa, joskin hidastuu hieman viime 28913: kasvu hidastuu 3 prosenttiin. Kotitalouk- vuodesta metsätulojen edellisvuotta vä- 28914: sien luottamuksen kasvu, työllisyyden häisemmän kasvun johdosta. 28915: kohentuminen ja rahoituksen keveys li- 28916: säävät kotitalouksien kulutushalukkuutta; Kotitalouksien velkaantuneisuus kääntyy 28917: säästäruisasteen laskuun vaikuttaa osin tänä vuonna kasvuun. Asuntoinvestoinnit 28918: myös vilkkaana jatkuva asuntokauppa. lisääntyvät viidenneksen ja kotitaloudet 28919: Vuonna 1999 kulutuksen kasvu jatkuu ovat rohkaistuneet velanotossaan; velan- 28920: edelleen vahvana. Kotitalouksien kulu- hoitokulujen osuus tuloista on painunut 28921: tustottumukset ovat palautumassa lamaa runsaaseen viidennekseen ja lainaehdot 28922: edeltäneisiin muotoihinsa, ja säästäruis- ovat parantuneet. Säästäruisasteen arvioi- 28923: aste alenee edelleen. daan tänä vuonna alenevan 4V2 prosent- 28924: tiin. 28925: 28926: 28927: 28928: 48 28929: 8 Kulutus 28930: 28931: 28932: 28933: Kotitalouksien reaalitulot lisääntyvät makustannuksia. Viime vuonna työlli- 28934: myös ensi vuonna 3 %. Hieman tätä enem- syyspohjainen kulutus lisääntyi 1,4 %; 28935: män lisääntyy palkansaajien ostovoima, valtiolla se väheni 1,4 %mutta kunnissa 28936: sillä työllisyyden kohentuminen, alhaise- kasvoi 2,5 %. Eniten julkista kulutusta 28937: na pysyvä inflaatio ja verotuksen kevene- vähensi viime vuonna ostopalveluiden 28938: minen kompensoivat tätä vuotta matalam- käytön vähentyminen runsaalla kahdella 28939: mat palkankorotukset. Kulutuksen ja prosentilla. Julkisista kulutusmenoista 28940: asuntohankintojen kasvusta lisääntyvä osa välittömästi kotitalouksia palvelevia me- 28941: rahoitetaan säästämistä vähentämällä ja noja on noin 60 %ja ne ovat neljännek- 28942: velanottoa lisäämällä. sen luokkaa suhteessa kotitalouksien 28943: välittömiin kulutusmenoihin. Viime vuon- 28944: Julkinen kulutus lisääntyi viime vuonna na nämä kulutusmenot eivät lisääntyneet 28945: määrällisesti 0,7 %. Valtion kulutus li- lainkaan. 28946: sääntyi 3,5 %ja kuntien kulutus supistui 28947: 0,5 %. Valtion kulutuksen nopea kasvu Vuonna 1998 julkisen kulutuksen kasvu 28948: johtui pääosin siitä, että edellisvuoden ns. pysyy viime vuoden tapaan puolessa pro- 28949: e-ajokorttien runsaat myyntitulot alen- sentissa. Valtion kulutus ei kasva juuri 28950: sivat vertailutasoa ja koulutoimen uudis- lainkaan mutta kuntien kulutus lisääntyy 28951: tus yksityiskoulujen osalta vähensi pal- prosentin verran. Julkinen kulutus lisään- 28952: velusten myyntituloja. Julkisestakulutuk- tyy puolen prosentin verran myös v. 1999. 28953: sesta runsas kaksi kolmannesta on työvoi- 28954: Kuvio 32. Kuvio 33. 28955: 28956: 28957: YKSITYINEN KULUTUS 28958: KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMIS- 28959: JA KOTITALOUKSIEN 28960: JA VELKAANTUMISASTE 28961: KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA REAALITULO 28962: 0 28963: /o % 1985 = 100 28964: 12,-----------------------,90 135 ,-------------------------------,1 28965: Säästämisaste 28966: Yksityinen kulutus • 28967: ~;' 28968: 10 130 28969: 28970: 28971: 125 28972: 8 28973: 28974: 120 28975: 6 28976: 28977: 115 28978: 28979: 4 28980: 28981: kötitiilouksleri 28982: käytettävissä 28983: 2 40 oleva reaalitulo 28984: 105 28985: 28986: 28987: 0 +-+--+--+---+--+-+---1--f---+--+--1- 30 100+-~-+~f---+-~-+---1--+-~-+~ 28988: 89 91 93 95 97* 99** 89 91 93 95 97* 98** 99** 28989: 28990: 28991: 28992: 28993: 49 28994: 8 Kulutus 28995: 28996: 28997: 28998: 27. Kulutus 28999: 29000: Keskimäärin 29001: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 29002: osuus,% määrän muutos, prosenttia 29003: Yksityinen kulutus 100,0 4,6 3,5 3,3 4 4 0,2 29004: kotitaloudet 96,3 4,7 3,5 3,3 4 4 0,2 29005: kestokulutustavarat 9,0 13,0 14,5 9,5 10 8 -4,0 29006: puolikestävät kulutustavarat 8,3 6,9 2,2 3,6 6 7 -1,2 29007: lyhytikäiset tavarat 32,6 0,9 0,9 1,4 2 1/2 3 0,3 29008: palvelukset 45,9 4,5 5,1 4,5 3 1/2 31/2 2,1 29009: kotitalouksien kulutusmenot 29010: ulkomailla 3,6 26,9 -2,0 -0,2 4 5 -2,3 29011: miinus ulkomaalaisten kulu- 29012: tusmenot Suomessa -3,1 0,2 14,5 13,6 4 5 7,1 29013: voittoa tavoittelemattomien 29014: yhteisöjen kulutus 3,7 0,8 1,8 3,1 2 1/2 2 1/2 0,1 29015: Julkinen kulutus 100,0 1,9 3,4 0,7 1/2 1/2 0,4 29016: valtio 31,6 -1,0 1,4 3,5 0 0 1,7 29017: kunnat ja kuntaintiitot 65,8 3,5 4,3 -0,5 1 1/2 -0,1 29018: sosiaaliturvarahastot 2,6 -1,8 3,4 0,4 1/2 1/2 0,4 29019: Yhteensä 3,8 3,5 2,6 3 3 0,2 29020: 29021: KotHalouksia välittömästi palveleva 29022: julkinen kulutus(1) 4,3 3,6 0,0 1/2 1/2 .. 29023: Kotitalouksien käytettävissä oleva 29024: reaalitulo 8,2 0,6 5,2 3 3 0,4 29025: prosenttia 29026: Kulutuksen osuus bruttokansantuot- 29027: teesta (käypiin hintoihin) 76,0 76,7 73,8 72 71 76,6 29028: Kotitalouksien säästämisaste 6,4 3,7 5,4 41/2 31/2 5,4 29029: Kotitalouksien velkaantumisastejg) 61,7 58,4 55,3 56 58 1/2 72,2 29030: 29031: (1) Julkisen toiminnan toimialoista opetustoiminta, lääkintäpalvelu, sosiaalihuolto sekä virkistys- ja 29032: kulttuuripalvelutoiminta. 29033: (2) KotHalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä olevin tuloihin. 29034: 29035: 29036: 29037: 29038: 50 29039: 9 Investoinnit 29040: 29041: 29042: Kiinteät investoinnit 29043: 29044: Kiinteät investoinnit v. 1997lisääntyivät Muussa talonrakentamisessa lisääntyivät 29045: 12 %. Kasvun painopiste oli talonraken- liike- ja toimistorakennus- sekä maa- 29046: nusinvestoinneissa. Erityisesti vapaara- talousrakennusinvestoinnit Kone- ja 29047: hoitteiset asuinrakennusinvestoinnit laiteinvestointien määrä kasvoi 8 % ja 29048: elpyivät matalalta tasoltaan, kun kotita- maa- ja vesirakennusinvestoinnit 2 %. 29049: louksien usko tulevaisuuteen koheni, ko- 29050: rot pysyivät matalina sekä vanhojen ja Tänä vuonna investoinnit lisääntyvät 9 % 29051: uusien asuntojen välinen hintaero ja ensi vuonna 6 %. Markkinaehtoisen 29052: kaventui selvästi. Lisäksi asuntojen rakentamisen vauhdittamiseksi leikataan 29053: korjaustoiminta ja valtion tukema asunto- valtion tukeman asuinrakentamisen aloi- 29054: rakentaminen lisääntyivät entisestään. tuksia. Asuntojen aloitusten kokonais- 29055: määrä jää kasvustaan huolimatta myös 29056: vuosina 1998-1999 selvästi pienemmäk- 29057: Kuvio 34. si kuin esim. 1980-luvun puolivälissä, 29058: mutta asuinrakennusinvestoinnit ylittävät 29059: laajan korjausrakentamisen ansiosta jo 29060: KIINTEÄT INVESTOINNIT 29061: suhteessa bruttokansantuotteeseen tuon ajan tason. Myös liike-, toimisto- 29062: % ja kokoontumisrakennusinvestointien 29063: 30.--------------------------, 29064: kasvu on nopeaa. Teollisuusrakennus- 29065: investointien määrä sen sijaan ei lisään- 29066: ny. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit li- 29067: sääntyvät viimevuotista vauhtia lähinnä 29068: talonrakennusinvestointien laajenemisen 29069: ansiosta. Kone- ja laiteinvestoinnit kas- 29070: vavat etenkin niissä palveluelinkeinoissa, 29071: joiden investointitarpeet patoutuivat pit- 29072: kän laman aikana. 29073: 29074: Tehdasteollisuudessa kiinteät investoinnit 29075: supistuivat prosentin v. 1997. Kehitys- 29076: kuva oli kuitenkin epäyhtenäinen: metsä- 29077: teollisuuden investoinnit supistuivat va- 29078: jaan kolmanneksen, mutta metalli- ja 29079: 88 90 92 94 96* 97** 98** 29080: elektroniikkateollisuuden investoinnit li- 29081: 1) sahkö·, kaasu. ja vesihuollon sekä liikenteen investoinnit. 29082: sääntyivät 6 %ja muun teollisuuden in- 29083: 29084: 29085: 29086: 51 29087: 9 Investoinnit 29088: 29089: 29090: 29091: vestoinnit peräti 43 %. Toisaalta tehdas- Kuvio 35. 29092: teollisuuden ulkomaiset investoinnit li- 29093: sääntyivät runsas 60 % ja olivat jo yli 29094: puolet tehdasteollisuuden kotimaisista TEHDASTEOLLISUUDEN 29095: investoinneista; pääosan ulkomaisista si- INVESTOINNIT JA 29096: KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE 29097: joituksista tekivät metsä-, metalli- ja elekt- 29098: M~.mk % 29099: roniikka-sekä kemianteollisuuden yrityk- 30 30 29100: set. Tänä vuonna metsäteollisuusinves- Investoinnit 29101: toinnit vähenevät yhä, mutta muun teolli- vuoden 1990 hintoihin 29102: (vasen asteikko) 29103: suuden investoinnit lisääntyvät jossain 29104: määrin. Kaikkiaan teollisuuden kiinteät 29105: investoinnit pysyvät kuluvana vuonna 29106: korkeintaan ennallaan ja kasvuodotukset 29107: ovat vähäiset myös vuodelle 1999. Teol- 29108: lisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminta 29109: sitä vastoin pysyy vilkkaana etenkin me- 29110: talli- ja elektroniikkateollisuudessa. 29111: 29112: Kaupan investoinnit lisääntyivät viime 29113: vuonna lähinnä kone- ja laitekannan uusi- % % 29114: 92.---------------------------.92 29115: misen, mutta myös rakennusinvestointien 29116: Kapasiteetin käyttöaste 29117: ansiosta. Kasvu jatkuu myös tänä ja ensi 90 90 29118: vuonna, sillä alan kannattavuus on hyvä 29119: ja lisäksi kulutuskysynnän suhdanne- BB BB 29120: näkymät jatkuvat suotuisina. 29121: B6 B6 29122: Julkisten investointien määrä kasvoi 6Yz 29123: % viime vuonna; valtion investoinnit li- B4 B4 29124: 29125: sääntyivät 7Vz %ja kuntien vastaavasti 4 29126: %. Tänä ja ensi vuonna kuntien investoin- B2 B2 29127: 29128: nit vähenevät niiden rahoitusaseman 29129: heikentymisen ja valtionapuhankkeisiin BO BO 29130: 29131: kohdistuvien valtion toimenpiteiden takia. 29132: 7B+-~-+--~+-~-+--~+--r~--+7B 29133: Myös valtion investoinnit jäävät viime- 89 91 93 95 97* gg•• 29134: vuotista pienemmiksi, sillä erityisesti har- 1) Suomen Pankin Investointitiedustelun mukaan. 29135: 2) Tilastokeskuksen mukaan. 29136: kinnanvaraisista investoinneista tingitään. 29137: 29138: 29139: 29140: 29141: 52 29142: 9 Investoinnit 29143: 29144: 29145: 29146: 29147: 28. Kiinteät investoinnit toimiaJoittain 29148: 29149: Keskimäärin 29150: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 29151: osuus,% määrän muutos, prosenttia 29152: Yrittäjätoiminta 82,1 15,4 7,1 13,7 11 1/2 8 -5,3 29153: maa- ja metsätabus 5,1 12,4 13,3 21,1 1 1 -6,2 29154: teollisuus(1) 20,2 38,1 5,4 -1,8 0 0 -3,0 29155: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4,9 2,9 -9,1 12,2 1 1/2 2 -2,4 29156: kauppa, ravitsemis- ja 29157: majoitustoiminta 6,8 6,7 12,0 14,3 261/2 10 -6,8 29158: asuntojen hallinta ja 29159: vuokraus 25,1 -3,6 -0,5 26,3 13 1/2 5 -5,4 29160: muut 20,0 37,8 21,1 12,7 191/2 20 -7,0 29161: Julkinen toiminta 16,7 -5,5 11,2 6,7 -31/2 -8 -1,6 29162: Muu toiminta 1 ,1 0,8 10,8 -8,9 3 4 -3,7 29163: Yhteensä 100,0 11,3 7,8 12,2 9 6 -4,8 29164: 29165: 1 29166: 29167: (1) Ml. kaivos- ja muu kaivannaistoiminta. 29168: 29169: 29170: 29171: 29. Kiinteät investoinnit pääornatavaratyypeittäin 29172: 29173: Keskimäärin 29174: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87 29175: osuus,% määrän muutos, prosenttia 29176: Talorakennukset 44,6 2,6 5,6 19,2 12 6 1/2 -5,8 29177: asuinrakennukset 24,2 -3,4 -0,1 27,3 13 1/2 5 -5,6 29178: muut talorakennukset 20,4 10,1 11,8 11,2 10 8 -5,9 29179: Maa- ja vesirakennukset 13,0 7,3 6,6 2,1 2 1/2 2 1/2 -1,3 29180: Koneet ja laitteet 42,5 25,5 10,9 7,6 8 7 -4,5 29181: Yhteensä 100,0 11,3 7,8 12,2 9 6 -4,8 29182: yksityiset 83,3 15,2 7,2 13,3 11 1/2 8 -5,3 29183: julkiset 16,7 -5,5 11,2 6,7 -3 1/2 -8 -1,6 29184: rosenttia 29185: Investointien osuus bruttokansan- 29186: tuotteesta (käypiin hintoihin) 29187: Kinteät investoinnit 15,5 16,0 16,9 17 1/2 18 19,9 29188: yksityiset 12,9 13,3 14,0 15 15 1/2 16,9 29189: julkiset 2,6 2,7 2,8 2 1/2 2 1/2 3,0 29190: Varastojen muutos(1) 1,0 0,4 0,5 1 1/2 2 0,1 29191: 29192: (1) Varastojen arvon (ilman tilastollista eroa) muutoksen osuus markkinahintaisesta bruttokansan- 29193: tuotteesta. 29194: 29195: 29196: 29197: 29198: 53 29199: 9 Investoinnit 29200: 29201: 29202: 29203: Varastoinvestoinnit Kuvio 36. 29204: 29205: 29206: Vuonna 1997 varastojen kasvu lisäsi ko- 29207: konaistuotannon kasvua prosenttiyksikön VARASTOINVESTOINTIEN VAIKUTUS 29208: BRUTTOKANSANTUOTTEEN 29209: verran; vuoden lopulla kasvoivat etenkin % MÄÄRÄN MUUTOKSEEN 29210: metalliteollisuuden keskeneräisten töiden 8~----------------------------~ 29211: varastot. Tänä vuonna varastojen positii- 6 29212: BKT:n 29213: vinen BKT-kontribuutio jatkuu; metalli- 29214: teollisuudessa laivanrakennustoiminta jat- 4 29215: 29216: kuu vilkkaana, lisäksi metsäteollisuu- 2 29217: denkin varastot kasvavat tänä vuonna. 29218: 0 29219: 29220: -2 29221: 29222: -4 29223: 29224: -6 29225: 29226: 29227: -8L-----------------------------~ 29228: 89 91 93 95 97* 98** 99** 29229: Varastoinvestointien (ilman tilastollista eroa) muutos 29230: suhteessa edellisen vuoden bruttokansantuotteeseen. 29231: 29232: 29233: 29234: 29235: 54 29236: 10 Julkinen talous 29237: 29238: 29239: Valtio 29240: Vuonna 1997 valtion kansantalouden prosenttiyksikköä. Tulonsiirroista lähin- 29241: tilinpidon mukaiset tulot kasvoivat 8,4 % nä eläkemenot ja siirrot ulkomaille kas- 29242: vuodesta 1996. Heinäkuussa tarkentu- voivat. Työttömyysturvamenojen lisäksi 29243: neiden lukujen mukaan välittömät verot tukipalkkiot vähenivät selvästi. Muutok- 29244: kasvoivat 8,6 % ja välilliset verot sekä set ammattikoulujen ja kansaneläkkeiden 29245: pakolliset maksut 8,9 %. Välittömien ve- lisäosien rahoituksessa pienensivät kun- 29246: rojen kertymistä edisti lähinnä yhteisö- tien valtionosuuksia. Korkomenojen kas- 29247: veron voimakas kasvu. Välillisten vero- vu hidastui selvästi. Valtion rahoitus- 29248: jen kasvua nopeuttivat erityisesti vuoden alijäämä pieneni v. 1997 noin 3 prosent- 29249: loppupuolella kulutuksen noususta piris- tiyksikköä 4,3 prosenttiin kansan- 29250: tynyt arvonlisäveron ja valmisteverojen tuotteeseen suhteutettuna. 29251: kertyminen. Valtion omaisuus- ja yrittäjä- 29252: tulot nousivat vuodesta 1996 yli 6 % kor- Vuonna 1998 valtion kansantalouden 29253: kotulojen ja osinkotulojen kasvun vuok- tilinpidon mukaiset tulot kasvavat 8 %. 29254: si. Euroopan unionilta saatavat tulonsiir- Välittömien verojen arvioidaan kasvavan 29255: rot kasvoivat yli 8 %. yli 10 %. Valtion välittömiä veroja lisää- 29256: vät sekä työllisyyden parantumisesta ai- 29257: Valtion menot pienenivät v. 1997 nimel- heutuva palkkasumman kasvu että 29258: lisesti noin prosentin. Säästöohjelma vä- yhteisöveron vahva kertyminen. Yritys- 29259: hensi menoja noin 4 mrd. mk. Työttö- ten hyvän tuloskehityksen ohella valtion 29260: myyssidonnaiset menot alenivat lisäksi yhteisöveron tuottoa kasvattaa valtion 29261: selvästi suotuisan talouskehityksen ja jako-osuuden nostaminen. Välilliset ve- 29262: työttömyyden vähenemisen ansiosta. Val- rot ja pakolliset maksut kasvavat kulu- 29263: tion kulutusmenot kasvoivat reaalisesti yli vana vuonna 7 % , mikä on hieman yksi- 29264: 3 %. Kulutuksen kasvu aiheutui lähinnä tyisen kulutuksen arvon kehitystä nope- 29265: tavaroiden ja palvelusten myyntitulojen ampi tahti. Erityisesti polttoaineveron 29266: supistumisesta mm. koulutoimen uudis- kertyminen on nopeaa vuoden alussa to- 29267: tusten vuoksi. Myös valtion investoinnit teutetun liikennepolttoaineiden veron- 29268: lisääntyivät odotettua enemmän. Yksityis- korotuksen ja syyskuun alussa voimaan- 29269: rahoituksella toteutettava moottoritie- tulleen energiaverouudistuksen vuoksi. 29270: hanke kirjattiin vastoin aiempaa käytän- Muun muassa osinkotulojen kasvun vuok- 29271: töä jo alkuvaiheessa valtion inves- si valtion omaisuustulot kasvavat edelleen 29272: toinniksi; kirjaustavan muutokset lisäsi- 6%. 29273: vät valtion investointien kasvuakolmisen 29274: 29275: 29276: 55 29277: 10 Julkinen talous 29278: 29279: 29280: 29281: Menojen säästölinjajatkuu v. 1998. Eräi- Valtiontalous vahvistuu v. 1998, ja rahoi- 29282: tä valtion omia ja valtion tukemia tusalijäämä supistuu miltei 2 prosenttiyk- 29283: rakennushankkeita on siirretty tuonnem- siköllä 2V2 prosenttiin suhteessa brutto- 29284: maksi, ja kuntien valtionosuuksia kansantuotteeseen. Valtio velkaantuu yhä 29285: pienennetään aiempien päätösten mukai- markkamääräisesti, mutta velka prosent- 29286: sesti 1,3 mrd. mk. Kulutusmenojen arvi- teina bruttokansantuotteesta alenee vuo- 29287: oidaan jäävän reaalisesti ennalleen, ja in- den 1998 loppuun mennessä arviolta 64 29288: vestoinnit supistuvat hieman. Siirtomenot prosenttiin. Velkaantuneisuusaste kääntyi 29289: yhteensä jäävät lähes edellisen vuoden laskuun jo vuoden 1997 puolella. 29290: tasolle. Tukipalkkiot vähenevät säästöjen 29291: ja maataloustuen siirtymävaiheen tukien Vuonna 1999 valtion tulojen kasvuvauh- 29292: alentumisen vuoksi. Valtion välittömät din arvioidaan hidastuvan 3 prosenttiin, 29293: työttömyyssidonnaiset valtionavut vä- vaikka tuloennusteiden lähtökohta- 29294: henevät arviolta 8 %. Toisaalta eläke- oletukset ovat nykyisen talouskehityksen 29295: menot ja tulonsiirrot ulkomaille (maksut perusteella myönteiset. Kansantalouden 29296: EU:lle ja kehitysyhteistyömenot) kasva- tilinpidon mukaisia tuloja eivät lisää edes 29297: vat. Korkomenojen kasvu hidastuu edel- mahdollisista valtion yksityistämisope- 29298: leen. Kaikkiaan valtion menot kasvavat raatioista saatavat tulot. Välittömät verot 29299: nimellisesti noin prosentin verran. 29300: 29301: 30. Valtion talous 1) 29302: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 29303: miljoonaa markkaa 29304: Omaisuus- ja yrittäjätulot 9167 8 749 9295 9 940 7 960 29305: Välittömät verot 39100 47058 51 087 56 500 58 940 29306: Välilliset verot, pakolliset maksut ja sakot 78 495 85 051 92 616 99093 103 601 29307: Sosiaalivakuutusmaksut 6 274 5 884 6 065 6 756 6 885 29308: Tulonsiirrotmuilta ju lkisyhteisöiltä 720 697 720 610 610 29309: Muuttulot 5480 4 727 5 113 5170 5 370 29310: Tulot 139 236 152 166 164 896 178 069 183 366 29311: 29312: Kulutusmenot 37 867 39178 41 076 42 050 42990 29313: Tukipalkkiot 17 395 15 936 14042 13 600 13 000 29314: Sosiaalivakuutusetuudet 12164 12 586 12 950 13 410 14050 29315: Sosiaaliavustukset ja muut tulonsiirrot 14805 15 586 17 484 18 340 17740 29316: Tulonsiirrot muille julkisyhteisöille 77 012 72 860 68149 67750 66 700 29317: Muut menot(2_) 26 037 30374 33044 33 700 30 420 29318: Menot 185 280 186 520 186 745 188 850 184900 29319: 29320: Säästö -46 044 -34354 -21 849 -10781 -1 534 29321: Poistot ja pääoman siirrot, netto -1 205 79 -3 191 -3 100 -3 350 29322: Pääoman bruttomuodostus(3) 8 214 7 826 8 240 8 390 7 960 29323: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto) (+) -53 043 -42 259 -26 898 -16 071 -6144 29324: 29325: (1) Kansantalouden tilhpidon mukaan. 29326: (2) Lähinnä korkomenot 29327: '3) Ml. maanostot ja varastojen muutos. 29328: 29329: 29330: 29331: 29332: 56 29333: 10 Julkinen talous 29334: 29335: 29336: 29337: kasvavat tuloveron kevennysten ja yh- hankkeitaan tuonnemmaksi. Siirtomenot 29338: teisöveron kasvun tasaantumisen vuoksi kääntyvät lievään laskuun. Tukipalkkiot 29339: vain 4 %. Tuloverotusta lievennetään ensi ja työttömyysturva vähenevät edellisvuo- 29340: vuoden alussa inflaatiotarkistuksen lisäksi sien tapaan. Eläkemenot sekä tulonsiirrot 29341: siten, että marginaaliveroprosentteja alen- ulkomaille kasvavat edellisvuosien kehi- 29342: netaan 0,5 prosenttiyksiköllä ylintä tulo- tystä noudatellen. Positiivisin piirre 29343: luokkaa lukuun ottamatta. Tuloverotuk- menokehityksessä on korkomenojen 29344: sessa toteutetaan myös muita valtion- kääntyminen vihdoinkin Iaskevalle ural- 29345: taloudellisesti vähäisempiä uudistuksia. le. Valtio konvertoi v. 1998 lainojaan 29346: Välillisten verojen ja pakollisten maksu- halvempikorkoisiin ja muutoinkin alentu- 29347: jen kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna 4 nut korkotaso säästää valtion korkomeno- 29348: prosenttiin. Välillisten verojen kerty- ja. Korkomenoja rajoittaa lisäksi valtion 29349: minen perustuu lähinnä arvonlisäveron velkakannan kasvun selvä hidastuminen. 29350: vakaaseen, yksityisen kulutuksen mukai- Valtion menojen säästöpolitiikan onnis- 29351: seen kasvuun. Ensi vuonna valtion tumisen merkkinä voitaneen pitää sitä, 29352: omaisuustulot vähenevät huomattavasti että valtion menot ovat ensi vuonna ni- 29353: osinko- ja korkotuloja tuottavan omaisuu- mellisesti saman suuruiset kuin v. 1995. 29354: den vähentyessä. Hintojen nousu huomioon otettuna reaa- 29355: linen alentuminen on siten tuntuva. 29356: Vuoden 1999 budjettiesityksessä jatke- 29357: taan verrattain tiukkaa menolinjausta. Valtion talous pysyy kansantalouden tilin- 29358: Talousarvioesityksen menojen taso on 4 pidon mukaan ensi vuonna alijäämäisenä, 29359: mrd. mk alempi kuin vuoden 1998 kevääl- ja rahoitusalijäämä on arviolta yksi pro- 29360: lä päätetyt menokehykset Menojen mää- sentti suhteessa kansantuotteeseen. Ali- 29361: rää on kehykseen verrattuna alennettu uu- jäämä suhteessa kansantuotteeseen olisi 29362: silla päätöksillä kaikilla hallinnonaloilla. siten 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin 29363: Kansantalouden tilinpidon mukainen v. 1994. Talousarvioesityksen mukaan 29364: menojen nimellistaso alenee v. 1999 noin valtion velan kasvu pysähtyy v. 1999. 29365: kaksi prosenttia. Valtion kulutusmenojen Tämän mukaan valtion velan taso jää 428 29366: arvioidaan jäävän reaalisesti ennalleen. mrd. markkaan, ja alenisi bruttokansan- 29367: Investoinnit supistuvat selvästi, sillä val- tuotteeseen suhteutettuna noin 60 pro- 29368: tio lykkää edelleen useita rakennus- senttiin. 29369: 29370: 29371: 29372: 29373: Kunnat ja kuntayhtymät 29374: 29375: Vuonna 1997 kuntien ja kuntayhtymien veron tuottoa lisäsivät siirtymävarausten 29376: talous oli tasapainossa. Edellisenä vuon- purkautuminen ja suuret täydennysmak- 29377: na kuntatalous oli vielä 2Yz mrd. mk yli- sut. Kunnallisvero supistui edellisvuodes- 29378: jäämäinen. Kuntien osuus yhteisöveron ta; verotuottoa pienensivät ansiotulo- 29379: tilityksistä kasvoi 31/z mrd. mk. Yhteisö- vähennyksen laajennus ja tulovero- 29380: 29381: 29382: 29383: 29384: 57 29385: 10 Julkinen talous 29386: 29387: 29388: 29389: prosentin alentuminen keskimäärin 17,43 nallisveron määrää lisäävät kansantalou- 29390: prosenttiin edellisvuoden 17,51 prosen- den palkkasumman ripeä kasvu sekä kes- 29391: tista. Valtionosuuksia vähennettiin 2,5 kimääräisen tuloveroprosentin nousu 0,12 29392: mrd. mk. Lisäksi valtionosuuksia vähen- prosenttiyksiköllä 17,55 prosenttiin. Kun- 29393: nettiin 1,1 mrd. mk sen takia, että kuntien nille tilitettävän yhteisöveron määrän ar- 29394: sosiaaliturvamaksuja pienennettiin vas- vioidaan ylittävän vuoden 1997 ker- 29395: taavalla määrällä. Sosiaali- ja terveyden- tymän, vaikka kuntienyhteisöveron jako- 29396: huollon valtionosuudet supistuivat 0,5 osuutta pienennettiin 40,0 prosenttiin ai- 29397: mrd. mk sen vuoksi, että kuntien osuu- emmasta 44,8 prosentista. Yhteisöveron 29398: desta kansaneläkkeen saajien asumis- määrää lisää yrityssektorin voittojen no- 29399: tukeen luovuttiin. Siirtyminen opetus- pea kasvu. 29400: toimessa ns. ylläpitäjämalliin pienensi 29401: kuntien saamia valtionosuuksia, mutta Kuntien saamia valtionosuuksia vähenne- 29402: samalla myös kuntien kulutusmenoja. tään aiempien päätösten mukaisesti 1,3 29403: Kuntien investointien määrä kasvoi 4 %. mrd. mk. Tämän lisäksi sosiaali- ja tervey- 29404: denhuollon valtionosuuksia vähennetään 29405: Vuonna 1998 kuntien ja kuntayhtymien 0,3 mrd. mk asumistuen ja toimeentulo- 29406: talous on tasapainossa. Verotulot lisään- tuen yhteensovittamisen vuoksi, minkä 29407: tyvät edellisvuodesta 4Yz mrd. mk. Ansio- arvioidaan pienentävän kuntien toimeen- 29408: tulojen perusteella määräytyvä kunnallis- tulotukimenoja vastaavasti. Valtionosuuk- 29409: vero lisääntynee noin 4 mrd. mk. Kun- sia tarkistetaan kustannustason arviodulla 29410: 29411: 29412: 31. Kuntien ja kuntayhtymien talous1l 29413: 29414: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 29415: miljoonaa markkaa 29416: Omaisuus- ja yrittäjätulot 3 988 4282 4335 3 830 3 540 29417: Välittömät verot 55 455 62 431 65 317 69 900 71 500 29418: Välilliset verot, pakolliset maksut ja sakot 136 130 137 205 205 29419: Tulonsiirrot muilta julkisyhteisöiltä 39 217 32 550 28 729 28 002 27 702 29420: Muut tulot(2) 1 354 1 452 1 527 850 580 29421: Tulot 100150 100 845 100 045 102 787 103 527 29422: Kulutusmenot 78 746 83 932 85 508 88 761 91 594 29423: Tukipalkkiot 782 707 672 650 600 29424: Sosiaaliavustukset ja muut tulonsiirrot 4877 5 537 5 898 5 850 5 820 29425: Tulonsiirrot muille julkisyhteisöille 8 309 3 067 2 710 2 680 2 760 29426: Muut menot(3) 3 812 3 293 2 961 2 810 2 905 29427: Menot 96 526 96 536 97749 100 751 103 679 29428: 29429: Säästö 3 624 4309 2 296 2 036 - 152 29430: Poistot ja pääomansiirrot, netto 6 696 6 244 7 207 7 270 7190 29431: Pääoman bruttomuodostus(4) 7 050 8160 9 352 9 201 8 531 29432: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto)( +) 3 270 2 393 151 105 -1 493 29433: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 29434: (2) Laskennalliset sosiaalivakuutusmaksut ja vahinkovakuutuskorvaukset 29435: (3) Korot, vahinkovakuutusmaksut ja eläkkeet. 29436: (4) Ml. maanostot, netto. 29437: 29438: 29439: 29440: 29441: 58 29442: 10 Julkinen talous 29443: 29444: 29445: 29446: 2,8 prosentin muutoksella, mikä lisää kun- Kuntien kulutusmenot kasvavat 3 %. 29447: tien saamia valtionosuuksia 0,7 mrd. mk. Työvoimakustannuksia lisäävät yleisen 29448: ansiotason nousun ohella opettajien eläke- 29449: Kuntien kulutuksen arvioidaan kasvavan maksun korotus 3,0 prosenttiyksiköllä ja 29450: nimellisesti 4 %ja reaalisesti 1 %. Tulo- kuntatyönantajan KVTEL-maksun arvi- 29451: ratkaisu nostaa kuntasektorin sopimus- oitu 0,3 prosenttiyksikön korotus. Opetus- 29452: palkkoja 2,8 %, eli hieman enemmän kuin toimen menoja lisää myös oppilasmäärän 29453: keskimäärin kansantaloudessa. Suoritetun kasvu. Eräitä kuntien pakollisia tehtäviä 29454: kyselyn mukaan henkilöstösäästöt ovat vähennetään. Holhoustoimen hallinto siir- 29455: prosentin kuntien palkkausmenoista. retään valtiolle. Investointeja vähentävät 29456: Kuntien velvollisuus suorittaa opettajien kuntatalouden kiristyminen sekä valtion- 29457: eläkemaksua toteutetaan asteittain vuo- apuhankkeisiin kohdistuvat valtion toi- 29458: desta 1998 alkaen. Vuonna 1998 opetta- menpiteet. Kuntien rahoitusalijäämän ar- 29459: jien eläkemaksu on 7 % maksun perus- vioidaan olevan 1Y2 mrd. mk (0,2 % 29460: teena olevasta palkasta. Kuntien brutto- BKT:sta). Lainakanta kasvaa kuitenkin 29461: menoja uusi maksu lisää 0,6 mrd. mk, selvästi tätä vähemmän, sillä kunnat kat- 29462: nettomenot jäävät tästä aiheutuvan val- tavat rahoitusalijäämäänsä kassavaroja 29463: tionosuuden kasvun takia vajaaseen puo- purkamalla. 29464: leen tästä. Kuntatyönantajien keskimää- 29465: räinen KVTEL-maksu nousi 0,3 prosentti- 29466: yksikkköä ja työttömyysvakuutusmaksu 29467: laski 0,1 prosenttiyksikköä. Kuntien in- Kuvio 37. 29468: vestointien arvioidaan hieman supistuvan. 29469: 29470: Vuonna 1999 kuntatalous kääntyy ilman 29471: sopeuttamistoimia lievästi alijäämäisek- KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN 29472: VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT 29473: si. Verotulojen kasvu hidastuu merkittä- miljardia markkaa 29474: 29475: västi. Ansiotulovähennyksen ja tulon- 29476: hankkimisvähennyksen korotukset vähen- 29477: tävät kuntien verotuloja runsaalla 1 mrd. 29478: markalla. Ansiotuloihin perustuvan kun- 29479: nallisveron arvioidaan kasvavan 1Y2 mrd. 29480: mk. Kiinteistöveroasteikkojen vaihtelu- 29481: välin laajennus mahdollistaa kiinteis- 29482: töverojen kasvun. Kunnille tilitettävä 29483: yhteisövero pysyy ennallaan noin 11 Y2 29484: mrd. markan suuruisena. Kaikkiaan ve- 29485: rotulot lisääntyvät 2Y2 %. Valtionosuuk- 29486: siin tehdään kustannustason arvioitua 2,5 29487: prosentin muutosta vastaava 0,6 mrd. 29488: markan suuruinen indeksikorotus. Kun- 29489: nille annetaan mahdollisuus lisätä sosiaa- 29490: 1995 1996 1997* 98 .. 99 .. 29491: li- ja terveystoimen maksutuloja. 29492: 29493: 29494: 29495: 29496: 59 29497: 10 Julkinen talous 29498: 29499: 29500: 29501: Sosiaaliturvarahastot 29502: 29503: Kansaneläkelaitos ja työttömyys- tömyyden vähentyminen sekä vuoden 29504: turvarahastot alusta voimaan tullut työttömyysturvan 29505: kokonaisuudistus. Kansaneläkelaitoksen 29506: Kansaneläkelaitos ja työttömyysturva- ja työttömyysturvarahastojen yhteenlas- 29507: rahastot maksoivat vuonna 1997 kotita- kettu maksutulo supistui 6 prosentilla; 29508: louksille etuuksina ja avustuksina yhteen- maksutulokertymää pienensivät vakuu- 29509: sä 66,6 mrd. mk, mikä oli runsas 1 mrd. tetun sairausvakuutusmaksun porras- 29510: mk vähemmän kuin edellisenä vuonna. tuksen lievennys ja kuntatyönantajien 29511: Työttömyysturvan menoja pienensi työt- sosiaaliturvamaksujen alennus 2,05 pro- 29512: 29513: 29514: 32. Keskimääräiset eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut1) 29515: 1995 1996 1997 1998* 1999** 29516: Työnantajat 29517: Kansaneläkevakuutus(2) 3,39 3,45 3,24 3,25 3,25 29518: Sairausvakuutus(2) 2,05 2,05 1,74 1,74 1,74 29519: Työttömyysvakuutus(2), (3) 4,50 2,90 2,90 2,78 2,75 29520: Työeläkevakuutus(4) 16,60 16,80 16,70 16,80 16,80 29521: Kuntien eläkevakuutus 20,30 21,00 20,80 21,10 21,40 29522: 29523: Vakuutetut 29524: Palkansaajat 8,32 7,70 7,90 7,60 7,55 29525: kansaneläkevakuutus 0,55 0,00 0,00 0,00 0,00 29526: sairausvakuutus(5) 1,90 1,90 1,90 1,50 1,50 29527: työttömyysvakuutus 1,87 1,50 1,50 1,40 1,35 29528: työeläkevakuutus 4,00 4,30 4,50 4,70 4,70 29529: 29530: Eläkeläiset 6,45 4,90 4,90 4,20 3,90 29531: kansaneläkevakuutus 1,55 0,00 0,00 0,00 0,00 29532: sairausvakuutus(5) 4,90 4,90 4,90 4,20 3,90 29533: 29534: (1) Vuosikeskiarvoina. Työnantajien maksut sekä vakuutettujen työttömyys- ja työeläkemaksut 29535: prosentteina palkoista. Vakuutettujan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut penniä veroäyriltä. 29536: (2) Eri maksuluokkien palkkasummilla painotettu keskiarvo. 29537: (3) Porrastettu maksu: Vuonna 1995 2% palkkasumman ensimmäisen viiden miljoonan markan osalta, 29538: muuten 6,1 %. Vuosina 1996-19971% palkkasumman ensimmäisen viiden miljoonan markan 29539: osalta, muuten 4%. Vuonna 1998 0,9% palkkasumman ensimmäisen viiden miljoonan markan 29540: osalta, muuten 3,9 %. Vuonna 1999 0,9% palkkasumman ensimmäisen viiden mUjoonan markan 29541: osalta, muuten 3,85 %. 29542: (4) TEL-maksu. 29543: (5) Taulukon maksuprosentti on 80 000 äyriin saakka. Tämän ylittävältä tulon osalta vuosina 1994-1995 29544: palkansaajien maksu oli 3,8 penniä ja eläkeläisten 6,8 penniä äyriltä, vastaavat korotetut maksut 29545: olivat v. 1996 palkansaajilla 3,35 penniä ja eläkeläisillä 6,35 penniä äyriltä. Vuonna 1997 maksu 29546: oli BO 000 äyrin ylittävältä tulon osalta palkansaajäla 2,35 penniä ja eläkeläisillä 5,35, vastaavat 29547: korotetut maksut ovat v. 1998 palkansaajilla 1,95 ja eläkeläisillä 4,65 penniä äyriltä. Vuonna 29548: 1999 sekä palkansaajien että eläkeläisten sairausvakuutusmaksujen porrastus poistuu. 29549: 29550: 29551: 29552: 29553: 60 29554: 10 Julkinen talous 29555: 29556: 29557: 29558: senttiyksikköä. Sosiaaliturvarahastojen vakuutusrahastoon aloitetaan v. 1999; 29559: (pl. työeläkelaitokset) talous oli v. 1997 puskurin avulla vähennetään talouden 29560: 2,8 mrd. mk alijäämäinen. suhdannevaihteluista aiheutuvia työttö- 29561: myysvakuutusmaksujen muutoksia. 29562: Vuonna 1998 Kansaneläkelaitoksen ja Suhdannepuskurin enimmäismääräksi on 29563: työttömyysturvarahastojen kotitalouksil- laissa määritelty 3,6 prosenttiyksikön 29564: le maksamien etuuksien ja avustusten työttömyysastetta vastaavien menojen 29565: arvioidaan supistuvan 1 mrd. mk. Työlli- määrä, mikä vastaa noin 3 mrd. markkaa. 29566: syyden paraneminen vähentää työttö- Suhdannetaantumassa työttömyys- 29567: myysturvamenoja. Kansaneläkemenoja vakuutusrahasto voi ottaa lainaa, jonka 29568: pienentävät työeläkkeiden tason nousuja enimmäismäärä on sama kuin pus- 29569: kansaneläkkeen pohjaosan asteittainen kurirahaston enimmäismäärä. Suhdanne- 29570: poistuminen. Kansaneläkkeiden indeksi- puskurin enimmäisvaikutus työttömyys- 29571: korotus on 1,8 %. Kasvavia tulonsiirtoja turvajärjestelmässä voi siten olla 6 mrd. 29572: ovat mm. sairausvakuutuskorvaukset, mk eli liki 1 % bruttokansantuotteesta. 29573: koska niiden perusteena olevat palkat 29574: nousevat. Myös pienten lasten hoidon Vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksen ja 29575: tuen arvioidaan lisääntyvän. työttömyysturvarahastojen yhteenlasket- 29576: tu rahoitusylijäämä on Y2 mrd. mk; yli- 29577: Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen pal- jäämä syntyy työttömyysvakuutus- 29578: kansaajien sairausvakuutusmaksu aleni rahastoon. 29579: vuoden 1998 alusta 0,4 penniä ja eläke- 29580: läisten 0, 7 penniä veroäyriltä. Lisäksi Kuvio 38. 29581: työnantajien ja työntekijöiden työt- 29582: SOSIAALITURVARAHASTOJEN MAKSAMAT 29583: tömyysvakuutusmaksut alenivat 0,1 29584: ETUUDETJA AVUSTUKSET 29585: prosenttiyksikköä. Kansaneläkelaitoksen 29586: ja työttömyysturvarahastojen talous on v. 29587: 1998 suunnilleen tasapainossa. 29588: 29589: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksen ja 29590: työttömyysturvarahastojen maksamat 29591: etuudet ja avustukset vähenevät lähes 1 29592: mrd. mk. Työnantajien sosiaaliturvamak- 29593: sut lisääntyvät 1 mrd. mk ja vakuutetun 29594: maksut supistuvat V2 mrd. mk. Vakuu- 29595: tetun sosiaaliturvamaksuja pienentävät 29596: sairausvakuutusmaksun porrastuksen 29597: poistuminen ja eläkeläisten sairausvakuu- 29598: tusmaksun alentaminen 0,3 pennillä vero- 29599: äyriltä. Palkansaajien työttömyysvakuu- 29600: tusmaksu alenee 0,05 prosenttiyksikköä 29601: ja työnantajien maksuprosentti palkka- 29602: summan 5 milj. markan ylittävältä osalta 89 90 91 92 93 94 95 96 97' 98" 99" 29603: 29604: myös 0,05 prosenttiyksikköä. EMU- 1) Hallinnolliset muutokset korjattu nykyiselle 29605: puskurirahaston kerääminen työttömyys- perustalle. 29606: 29607: 29608: 29609: 61 29610: 10 Julkinen talous 29611: 29612: 29613: 29614: Työeläkelaitokset Vakuutusmaksutulot lisääntyvät 8 % ja 29615: maksuja kertyy runsas 49 mrd. mk. 29616: Vuonna 1997 työeläkelaitosten (pl. val- Maksutuloja lisäävät palkkasumman no- 29617: tion eläkerahasto) maksamat etuudet nou- pea kasvu sekä TEL- ja KVTEL-maksu- 29618: sivat 45 mrd. markkaan. Keskimääräinen jen korotukset. Palkansaajien työeläke- 29619: indeksikorotus oli 1,3 %. Työeläkeme- ~aksua korotettiin 0,2 prosenttiyksikköä 29620: nojen kasvu oli 5 %, kun korjataan v. 1996 Ja työnantajien TEL-maksua 0,1 prosent- 29621: kuntien luottamushenkilöille maksetun 1 tiyksikköä. Työeläkerahastojen sijoitus- 29622: mrd. markan kertakorvauksen vaikutus tulot nousevat runsaaseen 15 mrd. mark- 29623: vuoden 1997 kasvuun. Työeläkelaitosten kaan. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä 29624: vakuutusmaksutulot olivat 45Yz mrd. mk. on runs~s 23 mrd. mk (3,5 % BKT:sta) ja 29625: Sijoitustuloja laitoksille kertyi lähes 14 rahastoJen pääoma vuoden lopussa 266Yz 29626: mrd. mk, sijoitustuloja vähensi TEL-ra- mrd. mk eli noin 40 % bruttokansantuot- 29627: hastojen tuottovaatimuksen alentaminen teesta. 29628: 0,5 prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin vuo- 29629: den 1997 alusta alkaen. Työeläkelaitos- Vuonna 1998 työeläkejärjestelmää uudis- 29630: ten saarnat tulonsiirrot valtiolta ja ansio- tettiin siten, että myös lyhyet (alle 1 kuu- 29631: sidonnaiselta työttömyysturvajärjestel- kauden) mittaiset työsuhteet alkoivat kar- 29632: mältä olivat yhteensä 7Yz mrd. mk. tuttaa eläkettä. Uudistus kasvattaa hieman 29633: Rahoitusylijäämää laitoksille kertyi 201/z ~akuutusmaksutuloja, kun tulopohja laa- 29634: mrd. mk (3,3 % BKT:sta). Työeläke- Jenee. Heinäkuun alusta tuli mahdolliseksi 29635: rahastojen (pl. valtion eläkerahasto) pää- siirtyä osa-aikaeläkkeelle 56-vuotiaana 29636: oma oli vuoden 1997 lopussa 243 mrd. aiemmin ikäraja oli 58 vuotta. ' 29637: mk eli 39,1% bruttokansantuotteesta. Ra- 29638: haston pääoma vastaa noin kuuden vuo- Vuonna 1999 sekä työeläkemenojen että 29639: den eläkemenoa. vakuutusmaksutulojen arvioidaan lisään- 29640: tyvän SYz prosentilla. Keskimääräiseksi 29641: Vuonna 1998 työeläkkeen saajien luku- indeksikorotukseksi on arvioitu 2,2 %. 29642: määrä kasvaa runsaalla prosentilla ja työ- Sekä työnantajan että palkansaajan TEL- 29643: eläkemenot lisääntyvät 5 %. Keskimää- maksuprosentit on arvioitu pidettävän 29644: räinen indeksikorotus ansioeläkkeissä on ennallaan ja kuntatyönantajan eläke- 29645: 1, 8 %. Työeläkelaitosten maksamat etuu- maksun nousevan 0,3 prosenttiyksikköä. 29646: det nousevat runsaaseen 47 mrd. mark- TEL-järjestelmän tasausrahastoon on tar- 29647: kaan. Erityisen nopeasti lisääntyvät työt- koitus kerätä noin 3Yz mrd. markan yli- 29648: tömyyseläkemenot, kun aiempaa suurem- määräinen puskuri, jolla voidaan tasata 29649: pi osa pitkäaikaistyöttömistä siirtyy ansio- suhdannevaihteluista johtuvia vakuutus- 29650: sidonnaisen työttömyysturvan piiristä maksujen heilahteluja. Puskurin keräämi- 29651: työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläke- nen aloitettaneen v. 1999. Työeläkelaitos- 29652: läisten lukumäärän arvioidaan kasvavan ten rahoitusylijäämä nousee 24 mrd. 29653: noin 10 prosentilla edellisvuodesta. markkaan (3,4 % BKT:sta) ja rahastojen 29654: pääoma 290 mrd. markkaan. 29655: 29656: 29657: 29658: 29659: 62 29660: 10 Julkinen talous 29661: 29662: 29663: 29664: 33. Sosiaaliturvarahastojen talous 1> 29665: 29666: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 29667: miljoonaa markkaa 29668: Omaisuus- ja yrittäjätulot 13 907 14 953 14 131 15 500 16 990 29669: Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut 75 920 75877 77 386 81 350 84480 29670: siitä työnantajien 51 899 52 610 54224 57830 60750 29671: vakuutettujen 24 021 23267 23162 23520 23 730 29672: Tulonsiirrot julkisyhteisöiltä(2) 49309 46422 45 716 45 530 44060 29673: Muut tulot(3) 531 531 539 525 525 29674: Tulot 139 667 137 783 137 772 142 905 146 055 29675: 29676: Kulutusmenot 3182 3347 3 412 3 500 3620 29677: Sosiaali- ja eläkevakuutusetuudet 82262 85 030 85 249 85830 87480 29678: Sosiaaliavustukset ja muut tulensiirrot 28 076 25837 25428 26150 26 300 29679: Tulonsiirrot julkisyhteisöille 3 926 3 742 4306 3 712 2 912 29680: Muut menot 930 1 463 1 580 1 375 1 375 29681: Menot 118 376 119 419 119 975 120 567 121 687 29682: 29683: Säästö 21 291 18364 17 797 22 338 24368 29684: Poistot ja pääomansiirrot, netto 279 800 441 440 425 29685: Pääoman bruttomuodostus 144 111 414 280 290 29686: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto)(+) 21 426 19 053 17 824 22498 24503 29687: 29688: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan, ml. yksityisen ja kuntasektorin lakisäätein en työeläkevakuutus. 29689: (2) Valtion rahoitus kansaneläkkeisin, sairausvakuutukseen, työttömyysturvaan, lapsilisiin, äitiysavus- 29690: tuksiin, yleiseen asumistukeen, opintotukiin ja sotilasavustuksiin sekä MEL-, MYEL- ja YEL-eläk- 29691: keisiin; kuntien rahoitus kansaneläkkeiden lisäosiin, eläkeläisten asumistukeen ja lasten kotihoidon 29692: tukeen; työttömyyskassojen keskuskassan kautta väfittyvä työttömien eläketurvan rahohus. 29693: (3) Laskennalliset sosiaalivakuutusmaksut, vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut sekä muut tulon- 29694: siirrot yksityiseltä sektorilta. 29695: 29696: 29697: 29698: 29699: Julkisyhteisöt 29700: 29701: Julkisyhteisöjen talous muuttuu rahoi- markkamääräisesti vielä tänä vuonna, 29702: tusylijäämäiseksi v. 1998. Koko julkisen koska eläkevakuutuslaitosten netto- 29703: talouden ylijäämäisyydestä huolimatta sijoitusten valtion obligaatioihin arvioi- 29704: valtion talous säilyy kansantalouden tilin- daan jäävään edellisiin vuosiin verrattu- 29705: pidossa alijäämäisenä myös v. 1999. Pa- na suhteellisesti vähäisemmiksi. Ensi 29706: rantunut rahoitustilanne ja hyvä talous- vuonna velka alkaa supistua, mutta pidem- 29707: kasvu näkyvät EMU-velan vähenemise- mällä ajalla se saattaa nousta herkästi, jos 29708: nä suhteessa bruttokansantuotteeseen. eläkeyhtiöt alkavat aktiivisesti hajauttaa 29709: Velan bruttokansantuotesuhde alittaakin olemassaolevia sijoitussalkkujaan valtion 29710: ensi vuonna viidenkymmenen prosentin papereista erityisesti muihin euro- 29711: rajan. Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvaa määräisiin sijoituskohteisiin. 29712: 29713: 29714: 29715: 29716: 63 29717: 10 Julkinen talous 29718: 29719: 29720: 29721: 34. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja 29722: 29723: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 29724: Nettoluotonanto(1) 29725: mrd. mk(1) -28,3 -20,7 -8,9 6,5 16,9 29726: % BKT:sta -5,2 -3,6 -1,4 1,0 2,4 29727: 29728: EMU-rahoitusjäämä(2) 29729: mrd. mk -26,1 -19,8 -7,0 8,0 16,9 29730: % BKT:sta -4,7 -3,5 -1 '1 1,2 2,4 29731: 29732: 29733: EMU-velka 29734: mrd. mk 319,3 331,7 342,7 349 345 29735: % BKT:sta 58,1 57,8 55,1 51,9 48,5 29736: 29737: Veroaste, % BKT:sta 46,1 48,1 47,0 46,7 45,8 29738: 29739: 29740: 29741: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 29742: 21 EU:n lUinpitosuositusten mukaan. 29743: 29744: 29745: Julkisen sektorin alijäämä on supistunut verotusta yhteensä yli 4 mrd. markan ver- 29746: viime vuosien aikana noin kahden pro- ran. Yritys-, kiinteistö- ja ympäristö- 29747: senttiyksikön vuosivauhdilla suhteessa verotuksen kiristämisestä aiheutuu lisätu- 29748: bruttokansantuotteeseen. Paraneminen loja julkisyhteisöille ensi vuonna vajaan 29749: kohdistuu lähes kokonaan valtiontalou- 2 mrd. markan verran. 29750: teen. Rahoitustasapainon koheneminen 29751: on perustunut vahvan talouskasvun ohella Julkiset investoinnit supistuvat tänä ja ensi 29752: menoleikkauksiin eikä verotuksen kiris- vuonna tuntuvasti. Talouden ylikuume- 29753: tämiseen. Yhteensä julkisen sektorin tu- nemisen ehkäisemiseksi on myöhennetty 29754: lot suhteessa bruttokansantuotteeseen erityisesti julkisia rakennusinvestointeja 29755: ovat säilyneet koko 1990-luvun hieman kasvukeskuksissa. 29756: yli 50 prosentin tasolla, kun taas koko- 29757: naismenot nousivat enimmillään noin 62 Julkisen sektorin rahoitustasapainon 29758: prosenttiin. Tänä vuonna kokonaismenot järkkymisen myötä on kiinnitetty huomio- 29759: laskevat edelleen ja ovat ensi vuonna 50 ta yhä enemmän koko julkisen sektorin 29760: prosentin tasolla. tehokkuuteen. Tuloksellisuus on noussut 29761: vahvasti esiin ja sen mittaamisen kehittä- 29762: Veroaste aleni v. 1997 47 prosenttiin. miseksi on käynnistetty mm. valtion ja 29763: Tänä vuonna veroaste laskee hieman, kuntien tuottavuusprojekti Tilastokeskuk- 29764: mutta ensi vuonna se laskee lähes pro- sessa. Alustavien laskelmien mukaan val- 29765: senttiyksikön. Välittömät verot kasva- tiolla työn tuottavuus nousi vuosina 1995- 29766: vat työttömyyden vähenemisen ja palk- 1996, mutta nousu pysähtyi v. 1997. 29767: kasumman kasvun vuoksi tänä vuonna Kokonaistuottavuuden valtiolla arvioi- 29768: yli 8 %. Ensi vuonna kevennetään tulo- daan silti kohonneen myös v. 1997. 29769: 29770: 29771: 29772: 29773: 64 29774: 10 Julkinen talous 29775: 29776: 29777: Kuvio 39. Kuvio 40. 29778: 29779: VEROASTEET 29780: o/o JULKISYHTEISÖJEN 29781: 50 NETTOLUOTONANTO 29782: 29783: 29784: 45 29785: 29786: 29787: 40 29788: :FfrmSiirrot julkiselta yksityiselle sektorille 29789: 4 29790: suhteessa bruttokansantuotteeseen 29791: 29792: 29793: 29794: 29795: 35 29796: 2 29797: 29798: 30 29799: 0 29800: 29801: 25 -2 29802: ,____ ,____ ~ 29803: -4 29804: 20 29805: 1-- 29806: -6 29807: 15 1-- 29808: Nettoveroaste -8 29809: 10 29810: -10 29811: 29812: 5 -12 29813: 29814: 0 -14 29815: 89 91 93 95 97* 99** 89 91 93 95 97* 99** 29816: 29817: 29818: 29819: 29820: Nopean talouskasvun aikana on tarvetta rahoitusaseman tasapainottumisen hidas- 29821: noudattaa kireää finanssipolitiikkaa eri- tumisesta. 29822: tyisesti valtiontaloudessa, jonka menot 29823: edelleenkin ylittävät tulot. Sosiaaliturva- Suhdanneautomatiikan vaikutus julkisen 29824: rahastojen rahoitusylijäämä menee tule- sektorin rahoitustasapainoon on suuri. 29825: vien eläkkeiden maksuun, eikä siten ole Työttömyyden aleneminen vuoden 1994 29826: EMU-puskureita lukuun ottamatta käytet- huipputasolta ensi vuoden loppuun men- 29827: tävissä talouskasvun hidastuessa. Finans- nessä parantaajulkisen sektorin rahoitus- 29828: sipolitiikka jatkuu kysyntää rajoittavana tasapainoa arviolta yhteensä liki 20 mrd. 29829: jo neljättä vuotta, mutta ensi vuonna sen markalla. Laskelma on kaavamainen, eikä 29830: rajoittava vaikutus jää kuitenkin prosent- siinä ole otettu huomioon työllistyrnisen 29831: tiyksikön verran tätä vuotta pienemmäk- dynaamisia vaikutuksia julkisen talouden 29832: si. Tämä johtuu ennen muuta valtion tasapainoon. 29833: 29834: 29835: 29836: 29837: 20 380149M 29838: 65 29839: 10 Julkinen talous 29840: 29841: 29842: 29843: 35. Julkisyhteisöjen talous 29844: 29845: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 29846: prosenttia bruttokansantuotteesta 29847: Omaisuus- ja yrittäjätulot 4,9 4,9 4,5 4,4 4,0 29848: korot 4,2 4,0 3,6 3,4 3,1 29849: Välittömät verot 17,2 19,1 18,7 18,8 18,3 29850: VäiHiiset verot, pakoOiset 29851: maksut ja sakot 14,3 14,9 14,9 14,8 14,6 29852: Sosiaalivakuutusmaksut 15,0 14,3 13,4 13,1 12,8 29853: työnantajat 10,3 10,0 9,5 9,4 9,3 29854: vakuutetut 4,6 4,3 4,0 3,7 3,5 29855: Muut tulot 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 29856: Tulot 52,7 54,2 52,7 52,1 50,7 29857: Kulutusmenot 21,8 22,0 20,9 20,0 19,4 29858: Tukipalkkiot 3,3 2,9 2,4 2,1 1,9 29859: Sosiaalivakuutusetuudet 17,3 17,1 15,9 14,9 14,4 29860: Sosiaaliavustukset 6,2 5,7 5,2 4,9 4,6 29861: Muut tulonsiirrot 2,6 2,6 2,8 2,7 2,5 29862: ulkomaille 1'1 1,2 1,2 1 ,1 1' 1 29863: Korot 5,4 5,9 5,8 5,4 4,7 29864: Menot 56,6 56,2 52,9 50,0 47,5 29865: Säästö -3,8 -2,0 -0,3 2,0 3,2 29866: Poistot ja pääomansiirrot, netto 1,5 1,2 1,7 1,6 1,5 29867: Pääoman bruttomuodostus (1) 2,8 2,8 2,9 2,7 2,4 29868: Rahoitusylijäämä (netto- 29869: luotonanto)(+) -5,2 -3,6 -1 ,4 1,0 2,4 29870: Menotj2)_ 59,3 59,0 55,8 52,7 49,9 29871: 29872: (1) liman yleisöä palvelevien julkisten liikelaitosten pääoman bruttomuodostusta. 29873: ML maanostot ja varastojen muutos. 29874: 1(2) Ml. pääoman bruttomuodostus. 29875: 29876: 29877: 29878: 36. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksityiselle sektorille 29879: 29880: Kulutus Investoinnit Tulonsiirrot(1) Yhteensä 29881: valtio kunnat valtio kunnat 29882: määrän muutos, prosenttia 29883: 29884: 1994 2,7 -1,7 3,7 -4,2 2,5 1,2 29885: 1995 -1,0 3,5 -7,5 7,5 1,3 2,6 29886: 1996 1,4 4,3 4,6 15,3 -0,4 1,7 29887: 1997* 3,5 -0,5 7,3 4,1 -1,2 0,0 29888: 1998** 0,2 0,9 -1,3 -5,0 -0,3 -0,1 29889: 1999** 0,0 0,6 -3,6 -10,0 -1,3 -0,9 29890: 29891: ,(1) Deftatoitu kuluttajahintaindeksillä. 29892: 29893: 29894: 29895: 29896: 66 29897: 10 Julkinen talous 29898: 29899: 29900: 29901: 37. Finanssipolitiikan kysyntäsysäys 29902: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 29903: _Qrosenttia kansantuotteesta 29904: Julkisyhteisöt -1,0 -1,6 -2,2 -2,4 -1,4 29905: valtio -1,7 -2,3 -3,0 -1,9 -1,4 29906: kunnat 0,7 0,2 0,4 0,0 0,2 29907: työeläkelaitokset -0,4 -0,1 0,1 -0,1 0,1 29908: muut sosiaaliturvarahastot 0,3 0,7 0,3 -0,3 -0,2 29909: 29910: 29911: Veronpalautusoikaistu 29912: Julkisyhteisöt -3,4 -0,4 -2,2 -2,4 -1,4 29913: valtio -3,0 -1,7 -3,0 -1,9 -1,4 29914: kunnat -0,2 0,6 0,4 0,0 0,2 29915: työeläkelaitokset -0,4 -0,1 0,1 -0,1 0,1 29916: muut sosiaaliturvarahastot 0,1 0,8 0,3 -0,3 -0,2 29917: 29918: Kysyntäsysäykset on laskettu BKT:hen suhteutetun nettoluotonannon muutoksista. Negatiivinen luku 29919: merkitsee rahoitusylijäämän suhteellista kasvua tai -alijäämän supistumista; kysyntävaikutus on tällöin 29920: kiristävä edelliseen vuoteen verrattuna. 29921: 29922: 29923: 29924: 29925: Valtiontalous ja talousarvioesitys vuodelle 1999 29926: 29927: 29928: Vuonna 1998 valtiontalouden verotulo- Valtiontalouden nettorahoitustarve on v. 29929: jen arvioidaan kasvavan yli 8 %. Verotu- 1998 arviolta 14 mrd. mk eli lähes samal- 29930: lojen voimakas kasvu johtuu työllisyyden la tasolla kuin v. 1997. Vuonna 1997 ali- 29931: parantumisesta, yritysten hyvästä tulos- jäämää vähensivät huomattavan suuriksi 29932: kehityksestä ja yksityisen kulutuksen voi- kohonneet emissiovoitot, mutta v. 1998 29933: mistumisesta. Muiden valtiontalouden voitot jäävät vähäisiksi. Rahoitusaseman 29934: kassatulojen supistuessa valtiontalouden kohenemista hidastaa lisäksi edellisvuo- 29935: tulot yhteensä ilman lainanottoa kasvavat sien säästöjen vaikutuksen vaimene- 29936: alle 5 %. Vuonna 1998 valtiontalouden minen. Lopulliseen rahoitustarpeeseen 29937: kassamenot kasvavat nimellisesti yli 5 %. vaikuttaa suuresti se, miten valtionyhti- 29938: Kasvu aiheutuu suurimmaksi osaksi eräi- öiden suunnitellut osakemyynnit toteutu- 29939: den korkotulojen ja emissiovoittojen vat. Valtiontalouden velka laskee vuoden 29940: nettouttamisesta v. 1997, mikä alensi 1998 loppuun mennessä 64 prosenttiin 29941: korkokulujen tasoa tuolloin tuntuvasti. kokonaistuotannosta. 29942: Ilman nettoutuksia reaalikasvua ei 29943: juurkaan ole. Päätetyt menojen säästöt vä- Vuoden 1999 talousarvioesityksen kes- 29944: hentävät mm. kuntien valtionapuja edel- keisiä tavoitteita ovat kestävän talouskas- 29945: leen, ja työttömyyden alentuminen vähen- vun edellytysten jatkumisen turvaaminen, 29946: tää valtion välittömiä työllisyysmenoja työllisyyden parantaminen ja valtiontalo- 29947: noin kymmenyksen. Kulutusmenot eivät uden vakauttaminen. Hallitusohjelmaan 29948: juuri kasva ja investoinnit supistuvat. 29949: 29950: 29951: 29952: 67 29953: 10 Julkinen talous 29954: 29955: 29956: 29957: kirjattu tavoite valtion velan kääntämises- toteutettavia muutoksia ovat luovutus- 29958: tä laskuun suhteessa kokonaistuotantoon voittojen määrään vaikuttavan hankinta- 29959: toteutui jo v. 1997. Valtiontalouden meno-olettaman alentaminen ja osakas- 29960: vakauttaminen alijäämää edelleen pienen- lainojen verokohtelun muuttaminen. Li- 29961: tämällä on erittäin tärkeää vaativissa säksi osingon pääomatulo-osuuden las- 29962: EMU-oloissa. Vuoden 1999 budjettiesi- kentaan tehdään rakenteellinen vero- 29963: tyksen mukaisesta rahoituksellisesta tasa- kohtelun muutos, mutta muutoksella ei ole 29964: painosta huolimatta valtiontalouden ali- olennaista vaikutusta osinkojen vero- 29965: jäämä kansantalouden tilinpidossa on vie- rasitukseen. Kaikkiaan luonnollisten hen- 29966: lä prosentin suuruusluokkaa bruttokan- kilöiden tuloverotus kevenee v. 1999 ar- 29967: santuotteeseen suhteutettuna. Jotta julki- violta 3,8 mrd. markalla, kun yhteis- 29968: seen talouteen saataisiin mahdollisten summaan huomioidaan valtion verotuk- 29969: taantumien varalle suhdannekehitystä sen lisäksi kunnallisverotuksen ansiotulo- 29970: tasaavia puskureita, valtiontalouden tulee vähennyksen korotus ja sairausvakuutus- 29971: olla kaikilla mittareilla arvioituna selväs- maksuissa toteutettavat lievennykset. 29972: ti ylijäämäinen. 29973: Elinkeinotuloverolakia muutetaan vuoden 29974: Ensi vuoden talousarvioesityksen mukai- 1999 alusta lähtien siten, että irtaimen 29975: set budjettitalouden tulot kasvavat kulu- käyttöomaisuuden poistoprosentti alenne- 29976: van vuoden hyväksytystä talousarviosta taan 25 prosenttiin. Muutos lisää yhteisö- 29977: 7 %. Talousarvioesityksen mukaan tulo- veron tuottoa arviolta 800 milj. markalla. 29978: jen kokonaismääräksi v. 1999 arvioidaan Lisäksi valtion ja kirkon yhteisövero- 29979: 187 mrd. mk. Summa sisältää myös 1,7 osuutta muutetaan siten, että valtion 29980: mrd. mk edellisten vuosien ylijäämää. osuutta korotetaan prosenttiyksiköllä ja 29981: Kuluvan vuoden tuloennusteisiin verrat- kirkon osuutta alennetaan vastaavasti pro- 29982: tuna budjettitalouden tulot ilman em. yli- senttiyksiköllä. Toimenpiteen arvioidaan 29983: jäämän käyttöä kasvavat vain 2%. Vero- lisäävän valtion yhteisöveron tuottoa 250 29984: tulojen kasvuksi arvioidaan vajaa 5 %. milj. markalla, mutta tuotto ohjataan pää- 29985: Verovelvollisten vuoden 1997 tuloihin osin kunnille harkinnanvaraisena valtion- 29986: kohdistuva lopullinen verotus valmistuu apuna. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 29987: ajallaan tämän vuoden loppupuolella. valtiolle v. 1999 noin 16 mrd. mk. 29988: Varallisuusveroasteikko ja yhteisöjen 29989: Vuoden 1999 valtion tuloverotuksessa varallisuusveroprosentti säilyvät ennal- 29990: tehdään kahden prosentin inflaatio- laan. 29991: tarkistus. Veroasteikon tulorajojen korot- 29992: tamisen lisäksi verotusta lievennetään si- Arvonlisäverotuksessa ei toteuteta vero- 29993: ten, että marginaaliveroprosentteja alen- perustemuutoksia v. 1999. Sen sijaan 29994: netaan 0,5 prosenttiyksiköllä ylintä valmisteveroissa ja hyödykeveroissa 29995: marginaaliveroprosenttia lukuun ottamat- toteutettavat veroperustemuutokset lisää- 29996: ta. Tulonhankkimisvähennyksen enim- vät arvonlisäveron tuottoa yksityisen ku- 29997: mäismäärä nousee 1 800 markasta 2 100 lutuksen ja investointien kasvun lisäksi. 29998: markkaan. Lisäksi työvoiman liikkuvuutta Arvonlisäverokertymästä ohjataan edel- 29999: edistetään tuloverolain muutoksella siten, leen 2 400 milj. mk suoraan kansaneläke- 30000: että oikeutta työmatkakuluvähennykseen laitokselle. Hallitus antaa eduskunnalle 30001: laajennetaan. Muita tuloverotuksessa syksyllä esityksen makeis- ja virvoitus- 30002: 30003: 30004: 30005: 68 30006: 10 Julkinen talous 30007: 30008: 30009: 30010: juomaverosta annetun lain kumoamises- noin 2 mrd. markan suuruiset, osittain ker- 30011: ta makeisveron osalta. Makeisveron pois- taluonteiset menojen säästöt ja lyk- 30012: tuminen ensi vuoden alusta vähentää val- käykset. Aiemmin arvioitua myönteisem- 30013: tion tuloja noin 150 milj. markalla. Mui- mäksi muuttuneiden talousnäkymien 30014: den valmisteverojen veroperusteita ei vuoksi nähtiin tarvetta sopeuttaa valtion 30015: muuteta, mutta polttoaineveron tuottoa menojen kehitys paremmin korkeasuh- 30016: korottaa erityisesti vuoden 1998 syyskuun danteeseen sopivaksi. Hallitus päätyi ta- 30017: alussa voimaantullut energiaverotuksen lousarvioesityksessä lähes 4 mrd. mk 30018: muutos. Muutoksellakorotettiin mm. säh- alempaan menojen tasoon kuin kehyksis- 30019: kön lisäveroa noin 24 prosentilla, mutta sä. Menojen alentaminen ja lykkäykset 30020: liikennepolttoaineiden hintoihin muutok- koskevat kaikkia hallinnonaloja, ja ne 30021: sella ei ollut vaikutusta. Energiavero- kohdistuvat mm. valtion omiin ja osittain 30022: muutokset lisäävät valtion verotuottoja rahoittamiin rakennushankkeisiin, 30023: kokonaisuudessaan vuositasolla noin yh- puolustusmateriaalihankintoihin, valtion- 30024: dellä miljardilla markalla. osuuksien loppueriin ja harkinnan- 30025: varaisiin avustuksiin yksityiselle sektoril- 30026: Leimaverolain säännökset ovat muuttu- le. Huomattava määrärahojen alennus 30027: neet huomattavasti huhtikuun lopusta al- syntyy, kun EU :n rakennerahasto-ohjel- 30028: kaen. Kesäkuussa 1998 voimaantulleella mien budjetoinnissa siirrytään osittain 30029: lailla kumottiin taannehtivasti luotoista ja valtuusmenettelyyn. Työvoimapolitiikan 30030: kiinteistökiinnityksistä perittävää leima- määrärahoja supistetaan vastaamaan ale- 30031: veroa koskevat säännökset. Nykyisin lei- nevaa työttömyyden tasoa. Valtion bud- 30032: maveroa peritään enää toimituskirjoista ja jetin investointimenoja pienentää lisäksi 30033: eräistä asiakirjoista, minkä vuoksi leima- valtion kiinteistölaitoksen muuttaminen 30034: veroa kertynee jatkossa noin 10 milj. mk liikelaitokseksi vuoden 1999 alusta luki- 30035: vuodessa. en, ja määrärahojen poistuminen talous- 30036: arviosta. 30037: Vuonna 1999 budjettitalouden sekalais- 30038: ten tulojen odotetaan laskevan kuluvan Talousarvioesityksen menojen loppusum- 30039: vuoden tuloennusteista 6 %. Talousarvio- ma on 186,8 mrd. mk ilman menopuolelle 30040: esityksen sekalaisiin tuloihin sisältyy mm. kirjattavia valtion velan nettokuoletuksia 30041: siirtoa valtion eläkerahastosta 7,75 mrd. (0,3 mrd. mk). Talousarvioesityksen me- 30042: mkjaEU:lta saatavia tuloja 5,2 mrd. mk. not ovat nimellisesti 1 % pienemmät kuin 30043: Lisäksi sekalaisiin tuloihin ohjautuvaa vuoden 1998 varsinaisessa talousarvios- 30044: kunnilta takaisinperittävää arvonlisä- sa. Verrattuna vuoden 1998 arvioituihin 30045: veropalautusta arvioidaan kertyvän noin kassamenoihin talousarvion menot piene- 30046: 4,7 mrd. mk. Vuonna 1999 valtiolle mak- nevät yli 4 %, kiintein hinnoin noin 6 %. 30047: setaan korkotuloja ja voiton tuloutuksia 30048: talousarvioesityksen mukaan yli 3 mrd. Valtion kulutusmenot kasvavat vuoden 30049: mk. 1998 talousarviosta nimellisesti pari pro- 30050: senttia. Toimintamenot kasvavat jonkin 30051: Talousarvioesityksen lähtökohtana ovat verran mm. palkkojen sopimuskorotusten 30052: maaliskuussa 1998 päätetyt meno- vuoksi; valtion henkilöstön määrän arvi- 30053: kehykset. Menokehyksiin sisältyivät jo oidaan säilyvän v. 1999 ennallaan. Myös 30054: 30055: 30056: 30057: 30058: 69 30059: 10 Julkinen talous 30060: 30061: 30062: 30063: valtion eläkemenot kasvavat viime vuo- rattuna 12 % lähinnä siksi, että odotetut 30064: sien tapaan muutaman prosentin. Sen si- emissiovoitot alensivat vertailuvuoden 30065: jaan puolustusvoimien materiaali- budjetoituja korkomenoja selvästi. Toteu- 30066: hankintojen menot supistuvat noin neljän- tuvat ernissiovoitot jäävät v. 1998 laina- 30067: neksen. Valtion reaali-investoinnit vä- teknisistä syistä alunperin arvioituja pie- 30068: henevät peräti kolmanneksen, kun mm. nemmiksi, ja nettokorkomenot nousevat 30069: talonrakennushankkeita siirretään myö- vastaavasti suuremmiksi. Vertailukelpoi- 30070: hemmäksi. Investointien supistumisesta sella tavalla laskettuna bruttomääräisenä 30071: neljännes aiheutuu valtion kiinteistö- maksettavat korkomenot supistuvat v. 30072: laitoksen muuttamisesta liikelaitokseksi. 1999 noin 3 mrd. markalla vuodesta 1998. 30073: Siirtomenot yhteensä vähenevät 4lfz %. Käänne on merkittävä, sillä korkomenot 30074: Kuntien valtionosuuksien varsinaiset ovat tähän mennessä laman alun jälkeen 30075: säästöt jäävät nettomääräisesti pieniksi, ja jatkuvasti nousseet jyrkästi. Korkokus- 30076: valtionosuudet kaikkiaan pysyvät lähes tannusten kääntymisen laskuun on mah- 30077: edellisen vuoden tasolla. Elinkeinotuet dollistanut korkotason alentuminen ja 30078: supistuvat aiempien päätösten perusteel- velkakannnan kasvun hidastuminen. 30079: la hieman. Tulonsiirrot kotitalouksille ja 30080: voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 30081: vähenevät 5 %. Näistä välittömät työttö- Talousarvioesitys on poikkeuksellinen 30082: myysturvamenot eli ansioturvan valtion- vuoden 1990 jälkeen siinä mielessä, että 30083: osuudet, peruspäiväraha ja työmarkkina- sen on ensi kertaa ylijäämäinen. Ylijää- 30084: tuki yhteensä pienenevät yli miljardilla mä tosin on vain 0,3 mrd. mk. Ylijäämällä 30085: markalla lähinnä työttömyyden alentu- tarkoitetaan tässä käsitteellisesti netto- 30086: rnisen vuoksi. Valtion rahoittamat asumis- lainanottotarvetta. Lainanottotarve pystyt- 30087: tukimenotkasvavat edelleen v.1999, mikä tiin poistamaan talousarvioesityksestä 30088: aiheutuu v. 1997 päätetystä asumistuen ja osittain kertaluonteisilla, rahoituksellisilla 30089: toimeentulotuen yhteensovittamisesta. toimenpiteillä. Budjetin rahoituskatteena 30090: Muut siirrot kotimaahan vähenevät yli käytetään mm. aiempien vuosien yli- 30091: kolmanneksen eli lähes 2 mrd. markalla. jäämiä (1,7 mrd. mk) sekä tavanomaista 30092: Yli puolet supistumisesta aiheutuu EU :n suurempia siirtoja budjetin ulkopuolisis- 30093: rakennerahasto-ohjelmien rahoituksen ta rahastoista, kun niiden rahoitusasema 30094: muuttamisesta osittain valtuusmenettely- sallii siirrot. Budjetin ulkopuolisten rahas- 30095: pohjalle. Myös eräitä työvoimapoliittisia tojen nettorahoitustarve on arviolta V2 30096: määrärahoja on voitu vähentää työttö- mrd. mk. Koko valtiontalouden netto- 30097: myystilanteen paranemisen mukaisesti. rahoitustarve v. 1999 on 1,9 mrd. mk il- 30098: Siirrot valtion budjetista budjetin ulko- man kassavarantojen purkamista rahoitus- 30099: puolisiin rahastoihin loppuvat lähes ko- eränä. Kun uutta velkaa ei ensi vuoden 30100: konaan, kun noin miljardin markan talousarvioesityksen mukaan tarvita, val- 30101: suuruusluokan siirrosta valtion vakuus- tiontalouden velka pysyy v. 1999 vuo- 30102: rahastoon voitiin luopua. den 1998lopun suuruisena, noin 428 mrd. 30103: markkana. Velan suhde kokonaistuotan- 30104: Valtion budjettitalouden nettokorkomenot toon alenisi noin 60 prosenttiin. 30105: kasvavat vuoden 1998 talousarvioon ver- 30106: 30107: 30108: 30109: 30110: 70 30111: 10 Julkinen talous 30112: 30113: 30114: 30115: 38. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino 30116: 30117: 1995 1996 1997 1998** 1999 30118: TAE 30119: miljoonaa markkaa 30120: BUDJETIITALOUS 30121: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 143 076 161 975 170 522 180 595 184 919 30122: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 965 196 261 184 768 194 035 186 173 30123: Tuloylijäämä (+) -51 889 ·34286 ·14 246 -13 440 -1 254 30124: Finanssisijoitukset, netto (·) -9 041 -5460 -454 -820 - 170 30125: Nettorahoitustarve (·) -60 931 -39747 -14 700 -14260 -1 424 30126: 30127: RAHASTOTALOUS 30128: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 13 739 14827 14 726 13175 13 607 30129: Menot ilman rahoitustaloustoimia 11 935 13 507 11 751 12 675 15 094 30130: Tuloylijäämä (+) 1805 1320 2975 500 -1 487 30131: FinanssisiLoitukset, netto (-) 200 1 598 -1 676 -500 978 30132: Nettorahoitustarve (·) 2005 2 918 1299 0 -509 30133: 30134: VALTIONTALOUS(1) 30135: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 144550 164 024 173 225 181 625 185 473 30136: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 635 196 990 184 496 194 565 188 214 30137: Tuloylijäämä (+) -50085 ·32 966 ·11 271 ·12 940 -2 741 30138: Finanssisijoitukset, netto (-) -8 842 -3 862 -2 130 -1 320 808 30139: Nettorahoitustarve (·) -58 926 ·36 829 -13 401 -14 260 -1 933 30140: 30141: (1) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja (ja vastaavasti menoja) ei voida sellaisinaan laskea 30142: yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi. 30143: 30144: 30145: 30146: 30147: 71 30148: 10 Julkinen talous 30149: 30150: 30151: 30152: Kuvio 41. Kuvio 42. 30153: 30154: 30155: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUS- 30156: Mrd.mk 12 kuukauden liukuva summa TARVE (-)JA TULOYUJÄÄMÄ 30157: 220~------~----~----,-------~--. 30158: } suhteessa bruttokansantuotteeseen 30159: M~not 30160: 30161: 200 ~~ 30162: 30163: 180 30164: 30165: 30166: 30167: 160 30168: 30169: 30170: -8 30171: 140 30172: -10 30173: 30174: -12 30175: 120 30176: 30177: -14 30178: 30179: -16 30180: 92 93 94 95 96 97 98 • 99** 89 91 93 95 97* 99** 30181: 30182: 30183: 30184: 30185: 72 30186: 10 Julkinen talous 30187: 30188: 30189: 30190: VALTIONTALOUDEN TULOT VALTIONTALOUDEN MENOT 30191: 12 kuukauden liukuva summa Mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa 30192: Mrd. mk 30193: 250,-----~--------------------------------, 30194: 30195: MenOt pl. ~ttokuoletukaet 30196: : ~ 30197: 200 ~-r~--~-- 30198: 30199: ~~----- 30200: 150 _J:.-_ _ __....,_, '.......--.. _.-·---. 30201: 30202: 30203: 30204: 100- 30205: SIIrtomenot 30206: 30207: Verotulot - 30208: 30209: 30210: 50- 50 1-- 30211: ~ui utuamenot 30212: 30213: 30214: o+----+----4---~----~--~~--~--~ 30215: o-~---4----+----+----+----4----+---~ gg** 30216: 93 94 95 96 97 98 30217: 93 94 95 96 97 98 99 "'* 30218: 30219: 30220: 30221: 30222: VALTIONTALOUDEN LIIKEVAIHTOVERO, VALTIONTALOUDEN SIIRTOMENOT 30223: 12 kuukauden liukuva aumma 30224: TULOVERO .JA VALMISTEVEROT 30225: Mrd. mk 30226: 60 ~----,-~~~~~~==~~==~=---------~ 30227: 30228: 30229: 30230: 50- 30231: 30232: 30233: 30234: 40 30235: 30236: 30237: 30238: 30239: 10 - 30240: 30241: 30242: 30243: 30244: 93 94 95 96 97 98 99"'"' 30245: 30246: 30247: 30248: 30249: VALTIONTALOUDEN SIJOITUSMENOT VALTIONTALOUDEN KORKOMENOT 1) 30250: Mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa Mrd. mk 30251: 45-r-~~--------------------------------~ 35~------~~~~~~~~~~~~~~----~ 30252: 30253: 40 30254: 30 30255: 30256: 30257: 30258: 25 30259: 30 30260: 30261: 30262: 25 20 30263: 30264: 30265: 30266: 15 30267: 15 30268: 30269: 10 30270: 10 30271: 30272: 30273: 5 30274: 30275: 30276: 30277: 93 94 95 96 97 98 0-L_--~----~--~----~--~-----L--~ 30278: 93 94 95 96 97 98 99"'* 30279: 30280: 30281: 1) Vuodesta 1997 alkaen nettokorkomenot 30282: 30283: 30284: 73 30285: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 30286: 30287: Kansantalouden investoinnit ovat Kuvio 43. 30288: elpyneet selvästi, mutta myös säästämi- 30289: nen on lisääntynyt. Säästämisen ja inves- 30290: tointien erotus eli vaihtotaseylijäämä on RAHOITUSJÄÄMÄT 30291: suhteessa bruttokansantuotteeseen 30292: edelleen kasvussa. Säästämisen rakenne 30293: on kuitenkin muuttunut. Yksityisen sek- 30294: torin säästäminen pysyy vahvana, mutta Vai~to 30295: 9 30296: ei juuri enää lisäänny. Julkisella sektoril- Julkinen sektori tase 30297: la säästämisen taso on erittäin heikko, 6 J, 30298: mutta säästäminen on vahvassa kasvus- 30299: sa; viime vuoteen saakka kyseessä oli 3 30300: vain lisävelkaantumisen nopea pienen- 30301: tyminen. Valtio ei lukuisista säästö- 30302: toimenpiteistä huolimatta nettomää- 30303: ·3 30304: räisesti säästä vielä ensi vuonnakaan, ts. 30305: valtion kulutus ja tulonsiirtomenot ylittä- ·6 30306: vät edelleen tulot. Vaihtotaseylijäämää 30307: vastaten Suomen korollinen ulkomainen -9 30308: nettovelka supistuu nopeasti. Ulkomailta 30309: on kuitenkin tehty huomattavia määriä -12 -'-----~--'--------'-__j 30310: 89 91 93 95 97* 99** 30311: osakesijoituksia Suomeen, ja nämä oman 30312: pääoman ehtoiset sijoitukset ovat lisän- 30313: neet Suomen kansantalouden ulkomaista 30314: nettovelkaa vaihtotaseen ylijäämäisyy- 30315: destä huolimatta. Ulkomainen kysyntä on tuu ulkomaille, lähelle markkinoita, mikä 30316: osaltaan kasvattanut suomalaisten osak- parantaa välillisesti Suomessa sijaitsevan 30317: keiden markkina-arvoa. tuotannon vientimahdollisuuksia. 30318: 30319: Yksityisessä sektorissa sekä kotitalouksi- Julkisen sektorin kohdalla parantunut 30320: en että yritysten rahoitusjäämät säilyvät rahoitustasapaino on merkinnyt valtion 30321: positiivisina, ts. säästäminen ylittääinves- lainanottotarpeen nopeaa pienentymistä. 30322: toinnit Kotitalouksien asuntoinvestoinnit Kun valtion nettomääräinen lainatarve 30323: ovat kuitenkin kasvussa ja asuntolainojen kassapohjalla kohosi suurimmillaan la- 30324: nostot kohottavat velkojen suhdetta käy- man aikana yli 70 mrd. markkaan, niin 30325: tettävissä olevaan tuloon. Asuntoluottojen ensi vuonna ollaan budjettiesityksen mu- 30326: kasvu nopeutui tuntuvasti keväällä 1998 kaan lähellä tasapainoa. Valtionyhtiöiden 30327: heijastaen kotitalouksien hyvinä jatkuvia yksityistämisen ja kassan supistamisen 30328: tulo-odotuksia ja madaltuneita korkoja. vuoksi velanotto jää jo tänä vuonna pie- 30329: Yritysten investoinnit ovat myös edelleen neksi. Kuntien ja sosiaaliturvarahastojen 30330: kasvussa, huomattava osa näistä suuntau- puolella kehitys on valtioon verrattuna 30331: 30332: 30333: 30334: 74 30335: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 30336: 30337: 30338: 30339: ollut tasaista. Kuntien rahoitusjäämä hei- Kuvio 44. 30340: kentyy lähivuosien aikana lievästi. 30341: 30342: Valtion lainanoton hallitseva rooli rahoi- PÖRSSIKURSSIT ERÄISSÄ MAISSA 30343: tusmarkkinoilla pienenee, kun netto- 1990=100 30344: 30345: määräinen lainanotto supistuu ja Suomi 30346: liittyy yhteiseen valuutta-alueeseen 30347: 1.1.1999. Suureksi kohonneen velan uusi- 30348: 400 30349: mistarve pitää lähivuosina kuitenkin 30350: bruttomääräisen lainanoton suurena. Val- 30351: tion kotimaista lainanottoa lisää myös 30352: 300 30353: valuuttamääräisen velan supistaminen. 30354: Kun valtio ensi vuonna siirtyy euro-mää- 30355: räiseen lainanottoon, eroa koti- ja ulko- 30356: maisen lainanoton välillä on enää vaikea 200 30357: 30358: tehdä. Silti valtio jättää kotimaassa muil- 30359: le lainanottajille kasvavassa määrin tilaa. 30360: Kun valtion osuus joukkovelkakirjojen 30361: liikkeellelaskussa oli viime vuonna 86 % 30362: ja aikaisemmin tätäkin suurempi, niinjat- 30363: kossa valtion osuus supistuu tuntuvasti. o+----4----~----+---~----~ 30364: 94 95 96 97 98 30365: Suomen valtion osuus euroalueen joukko- 30366: velkakirjamarkkinoilla jää yhteen pro- 30367: senttiin. Sekä valtion että muiden suoma- 30368: laisten lainanottajien potentiaalinen kiinnostus on kohdistunut silti kasvavasti 30369: sijoittajapohja laajenee olennaisesti, mut- myös korkoinstrumentteihin, ennen kaik- 30370: ta samalla kilpailu tiivistyy. kea joukkovelkakirjoihin, ja tämä kysyn- 30371: tä selittää yhdessä inflaatio-odotusten vä- 30372: Yhteiseen valuutta-alueeseen siirtymisen henemisen kanssa pitkäaikaisten korko- 30373: ja valtion muuttuvan roolin ohella kolmas jen laskua vuoden 1998 alkupuolella sekä 30374: merkittävä rakenteellinen kehityspiirre Suomessa että muualla Euroopassa. 30375: rahoitusmarkkinoilla koskee pörssikaup- 30376: paaja osakkeiden hinnannousua. Pörssin Pörssikurssien lyhyen tähtäimen enna- 30377: vaihto lähes kaksinkertaistui viime vuon- kointi on erittäin epävarmaa. Suomalais- 30378: na ja kurssinousua kertyi 35 %. Kurssi- yritysten tulosnäkymät ovat edelleen hy- 30379: nousu jatkui v. 1998 ja oli erityisen vah- vät ja matala korkotaso osaltaan tukee 30380: va alkukesästä, mutta elokuun alussa kurs- kursseja. Sijoituspääomat ovat kuitenkin 30381: sit laskivat. Useiden suomalaisten pörs- herkkäliikkeisiä. Jos markkinoiden kurs- 30382: siyhtiöiden ulkomaalaisomistus on lisään- siodotukset muuttuvat, pääoma etsiytyy 30383: tynyt tuntuvasti ja suomalaisyhtiöiden nopeasti uusiin kohteisiin ja uusiin mai- 30384: noteeraukset kansainvälisissä pörsseissä hin. Tämä näkyi selvästi Aasian rahoitus- 30385: määräävät hinnat myös Helsingissä. Ko- kriisin yhteydessä, kun sijoituspääomaa 30386: timainen kurssikehitys onkin heijastellut siirtyi Amerikkaan ja Eurooppaan. Pörssi- 30387: vahvasti sekä kansainvälistä kehitystä että nousun ehtyessä kiinteistösijoitukset saat- 30388: yritysten hyvää tuloskuntoa. Sijoittajien tavat myös muodostua uudelleen entistä 30389: 30390: 30391: 30392: 75 30393: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 30394: 30395: 30396: 30397: Kuvio 45. Kuvio 46. 30398: 30399: PANKKILUOTTOJEN KOROT PANKKIEN OTTO- JA ANTOLAINAUS 30400: kannan muutos edellisen vuoden 30401: yritysten ja kotitalouksien uudet 30402: vastaavasta kuukaudesta 30403: % markkaluotot 30404: 10~--------~----,-----,----. 30405: 30406: 30407: 30408: oJalainaus 1 30409: 30410: 9 5 30411: 1 30412: 30413: 30414: 30415: 8 30416: o~--~----~~--~~~~----1 30417: . 30418: .... 30419: \ 30420: 30421: 30422: 7 -~ .. : 30423: :; 30424: .. 30425: .... ·5 30426: 30427: 6 ~ 30428: 30429: ·10 30430: 5 30431: Yritykset 30432: 30433: 4+----+----~----~---+--~ 30434: -15 +----i-----+-----+-----+------1 30435: 94 95 96 97 98" 30436: 94 95 96 97 98. 30437: 30438: 30439: 30440: 30441: kiinnostavammiksi, mikä merkitsisi Suo- hinnä suomalaisten sijoittajien siirtymi- 30442: messa lisää hintapaineita asunto- ja kiin- sestä entistä enemmän kohti kansainväli- 30443: teistömarkkinoilla. siä markkinoita ja siis suomalaisten mark- 30444: kinoiden pienuudesta ja likviditeetin puut- 30445: teesta. 30446: EMUn kolmannen vaiheen käynnistymi- 30447: nen vuoden 1999 alussa merkitsee kor- Luottoekspansio nopeutui selvästi Suo- 30448: kotason yhtenäistymistä euro-alueella ja messa keväällä 1998, mihin osaltaan 30449: tämä saattaisi merkitä pientä lyhyiden kor- vaikutti luottojen leimaveron poistami- 30450: kojen nousua nykyisissä matalan koron nen huhtikuun lopussa. Pankkien selvästi 30451: maissa, joihin Suomi kuuluu. Tätä siir- parantunut kannattavuus ja ulkomaisten 30452: tymävaihetta koskevat korkojen nousu- pankkien lisääntyvä kilpailu ovat lisän- 30453: odotukset ovat pienentyneet markkinoil- neet luoton tarjontaa, mikä näkyy mm. 30454: la, koska eurosta näyttää alusta alkaen korkomarginaalien alenemisena. Yleisön 30455: tulevan vahva valuutta, johon kohdistuva luottokysyntää lisäävät puolestaan jo usei- 30456: varantokysyntä osaltaan vahvistaa kurs- ta vuosia parantunut tulokehitys ja myön- 30457: sia. Suomen suhdannevaihetta ja edessä teiset odotukset yhdessä aikaisempina 30458: häämöttävää ylikuumenemisriskiä ajatel- vuosina patoutuneiden investointi- ja 30459: len euroalueen rahoitusmarkkinoiden on kulutustarpeiden kanssa. Yritysten jako- 30460: pelätty muodostuvan jopa tarpeettoman titalouksien vahvistunut rahoitusasema 30461: keveiksi ja koron liian matalaksi. Korko- näkyy velkaantuneisuuden viime vuosi- 30462: ero Suomen ja Saksan välillä leveni hie- en dramaattisessa alenemisessa, joka nyt 30463: man kesällä 1998, mikä on johtunut lä- saattaa olla kääntymässä lievään nousuun. 30464: 30465: 30466: 76 30467: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat 30468: 30469: 30470: 30471: 39. Säästäminen sektoreittain 30472: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 30473: Jrosenttia bruttokansantuotteesta 30474: Nettosäästäminen 3,9 3,8 8,2 11 12 30475: kotitaloudet 3,6 2,0 2,9 2 1/2 2 30476: yritykset 5,1 4,0 5,9 7 7 112 30477: rahoituslaitokset 0,5 1 ,1 0,6 1/2 112 30478: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -1,5 -1 ,3 -0,9 -1 -1 30479: ju lkisyhteisöt -3,8 -2,0 -0,3 2 3 30480: Kiinteän pääoman kuluminen 15,8 15,3 14,6 14 13 112 30481: Bruttosäästäminen 19,7 19,1 22,8 25,2 26,0 30482: 30483: 30484: 30485: 30486: 40. Kansantalouden rahoitustasapaino 30487: 30488: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 30489: prosenttia bruttokansantuotteesta 30490: Bruttoinvestoinnit{1) 15,6 15,1 17,3 19,0 20,1 30491: kotitaloudet 2,8 3,0 3,5 3 1/2 4 30492: yritykset 9,2 8,3 9,3 10 1/2 12 30493: rahoituslaitokset -0,1 -0,1 -0,2 0 0 30494: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,8 1,6 1,9 1 1/2 1 112 30495: ju 1kisyhteisöt 2,8 2,8 2,9 2 112 2 112 30496: Bruttosäästäminen(2) 19,7 19,1 22,8 25,2 26,0 30497: kotitaloudet 6,9 5,1 5,8 5 4 112 30498: yritykset 14,0 12,5 13,8 15 15 30499: rahoituslaitokset 0,7 1,7 0,8 1 1 30500: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,4 0,6 0,9 1 1 30501: julkisyhteisöt -2,4 -0,8 1,5 3 112 4 112 30502: Rahoitusylijäämä =vaihtotaseen ylijäämä 4,1 4,0 5,5 6,2 5,9 30503: kotitaloudet 4,1 2,1 2,3 1 112 112 30504: yritykset 4,8 4,1 4,6 4 3 30505: rahoituslaitokset 0,9 1,8 1' 1 1/2 112 30506: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -1,3 -1,0 -1,0 -1 -1 30507: julkisyhteisöt -5,2 -3,6 -1,4 1 2 112 30508: Tilastollinen ero(3) -0,9 -0,6 0,0 0 0 30509: 30510: (1) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ja varastojen lisäys sekä maanostot, netto. 30511: (2) Ml. pääomansiirrot, netto. 30512: ! (3) Kysynnän ja tarjonnan taseeseen sisältyvä tilastollinen ero, sisältyy bruttoinvestointeihin. 30513: 30514: 30515: 30516: 30517: 77 30518: Taloudellisia tapahtumia 1.1.1997-1.9.1998 30519: 30520: 1997 nallisten liikelaitosten työnantajilta 3,15 30521: <x,. Yksityisen sektorin työnantajan, kun- 30522: 1.1. nan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten 30523: Valtion talousarvio vuodelle 1997. Me- liikelaitosten sairausvakuutusmaksu on 30524: not ovat 190,3 mrd. mk ja tulot ilman lai- 1,60 %, valtion ja sen laitosten 2,85 %ja 30525: nanottoa 162,0 mrd. mk. Menot pienene- muiden julkisen sektorin työnantajien 30526: vät 1, 7 %, mutta tulot kasvavat 2A <Yo 6.85 o;., palkoista. Vakuutetun kansan- 30527: vuoden 1996 talousarvioon verrattuna. eläkemaksu poistetaan. Vakuutetun 30528: Nettolainanotto on 28,3 mrd. mk. Budjet- sairausvakuutusmaksu on l ,90 p/äyri ja 30529: tiin sisältyy uusia menojen leikkauksia 2,35 p/äyri 80 000 äyriä ylittävän tulon 30530: noin 6 mrd. mk. Samallajatkettiin v. 1995 osalta. Eläketuloa saavalta peritään yli- 30531: voimassa olleita yksivuotisia säästölakeja määräistä sairausvakuutusmaksua 3,00 p/ 30532: ja -päätöksiä, joiden yhteisvaikutus v. äyri. 30533: 1996 tehtyjen säästöjen kanssa on noin 30534: 23 Yz mrd. mk. Tuloverolakiin tehtiin useita henkilö- 30535: verotustaja yritysverotusta koskevia muu- 30536: Työnantajan keskimääräinen TEL-mak- toksia. Tulonhankkimisvähennystä ja 30537: su v. 1997 on 16,7 %ja LEL-maksu on kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä 30538: 17,7% ja YEL- ja MYEL-maksu 20,7 korotettiin. Pienyritysten tulorahoitus- 30539: %. Kuntatyönantajan keskimääräinen mahdollisuuksia parannettiin muuttamalla 30540: eläkemaksu on 20,8 % palkoista ja val- pääomatulo-osuuden laskentaperusteita. 30541: tion eläkemaksu 19 %. Palkansaajien 30542: eläkemaksu on 4,5 % palkasta. Uusi varainsiirtoverolaki korvaa leima- 30543: verolain lainhuudatusleimaveroa, vuokra- 30544: Työnantajan työttömyysvakuutus- 30545: oikeuden siirtoleimaveroa sekä osakkai- 30546: maksu v. 1997 on l % palkkasumman 30547: den siirtoleimaveroa koskevat säännökset. 30548: ensimmäiseltä viideltä miljoonalta 30549: Kiinteistön, vuokraoikeuden tai raken- 30550: markalta ja 4 % ylittceltä. Palvelus- 30551: suhteessa olevien työttömyysvakuu- nuksen luovutuksen varainsiirtovero ale- 30552: tusmaksu on l ,5 % palkasta. Ansioon ni 6 prosentista 4 prosenttiin kauppahin- 30553: suhteutetun työttömyyspäivärahan nasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisäk- 30554: si muutettiin leimaverolain kiinnitys- 30555: rahoitusosuuksia muutettiin väliaikaises- 30556: leimaveroa koskevia säädöksiä sekä rikos- 30557: ti niin, että v. 1997 valtionosuus on 54,5 30558: %, työnantajien 40% ja vakuutettujen 5,5 lain verorikkamusta koskevaa säännöstä. 30559: %. Tuloveroasteikkoon tehtiin 4 prosentin 30560: int1aatiotarkistus. Kaikkia marginaali- 30561: Työnantajan kansaneläkemaksu on yk- veroprosentteja alennettiin yhdellä pro- 30562: sityisellä sektorilla yrityksen poistojen senttiyksiköllä. Varallisuusveroasteikko 30563: määrästä riippuen 2,40; 4,00 tai 4,90 % ja yhteisön varallisuusveroprosentti säi- 30564: palkoista ja julkisella sektorilla 3,95 % lyivät ennallaan. 30565: paitsi kunnan ja kuntayhtymän sekä kun- 30566: 30567: 30568: 30569: 30570: 78 30571: Omistajayrittäjien varallisuusvero- miiismaksuaika ei ole täyttynyt. voidaan 30572: huojennukseen oikeuttava omistusosuus maksaa työttömyyspäivärahaa 60 ikävuo- 30573: osakeyhtiön osakkeista alcnnettiin20 pro- teen saakka. nousee nykyisestä 55 vuo- 30574: sentista 10 prosenttiin. desta 57 ikävuoteen. 30575: 30576: Energiaverojärjestelmää muutettiin si- Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta am- 30577: ten, että sähkön energialähteiden verotta- matillista koulutusta vailla olevalla 20-24- 30578: misesta luovuttiin ja siirryttiin sähkön ve- vuotiaalla henkilöllä, joka ilman hyväk- 30579: rottamiseen. Sähkön vero po1nstettiin si- syttävää syytä kieltäytyy tarjotusta työs- 30580: ten, että teollisuus ja ammattimaiset kasvi- tä, koulutuksesta tai työharjoittelusta. 30581: huoneviljelijät suorittavat alempaa veroa. 30582: Pienvoimaloi IIe myönnetään tukea valtion Työttömyysturvan, peruspäivärahan ja 30583: varoista. lapsikorotusten markkamääriin ei tehty 30584: palkkatason muutoksesta johtuvaa tarkis- 30585: Indeksiehdon käytön rajoittamisesta tusta v. 1997. 30586: annetun lain voimassaoloa jatketaan kah- 30587: della vuodella, vuoden 1998 loppuun. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen tur- 30588: Lain sisältöön on tehty vähäisiä tarkis- vaamiseksi sille tilitctään v. 1997 30589: tuksia siten, että indeksiehto sallitaan so- arvonlisäveron tuotosta 2,4 mrd. mk. 30590: pimuksissa hieman nykyistä laajemmin. 30591: Kansaneläkkeen lisäosa ja pohjaosa 30592: Työttömyysturvan saamisen edellvtvk- poistuivat. Tämän vuoksi eläkkeensaaji- 30593: senä oleva palkansaajan työssäol~ei1to en asumistuen, hoitotuen ja rintamalisän 30594: piteni 26 viikosta 43 viikkoon ja ansioon säännöksiä tarkistettiin. Kansaneläke- 30595: suhteutetun päivärahan saamisen edelly- uudistuksen vaiheitiaiseen voimaantuloon 30596: tyksenä oleva vakuutusehto pidennettiin liittyen vanhan eläkkeen alentamissään- 30597: kuudesta kuukaudesta 10 kuukauteen. nöksiä tarkistettiin siten, ettei eläkkeen 30598: Työssäoloehtoon voidaan lukea enintään määrä tarpeettomasti vaihtele. 30599: 16 viikon ajalta myös sellainen ajanjak- 30600: so, jolta henkilö on saanut työvoima- Öljyjätemaksusta annettu laki muutet- 30601: poliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun tiin eräin muutoksin pysyväksi. Maksun 30602: lain mukaista koulutustukea. Ansiopäivä- käyttötarkoitusta laajennetaan siten, että 30603: rahan perusteena oleva palkka määritel- kertyviä varoja voidaan käyttää myös öl- 30604: lään aina samalta ajanjaksolta, jolta jyn saastuttamien maa-alueiden puhdis- 30605: työssäoloehto täyttyy. Jos päivärahan tuskustannuksiin. 30606: enimmäiskeston laskeminen aloitetaan 30607: Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus- 30608: alusta, on uusi päiväraha kuitenkin aina 30609: tannusten valtionosuuden laskentatapa 30610: vähintään 80% edellisestä. Yhteensovi- 30611: muutetaan. Lisäksi valtionosuuden las- 30612: tusosa alennetaan nykyisestä 80 prosen- 30613: kentaperusteiden määrittelyä tarkistetaan 30614: tista 50 prosenttiin. Työttömyyspäi- 30615: uusimpien tutkimusten perusteella. Vuon- 30616: värahaa ei makseta työsuhteen päättyes- 30617: na 1997 kuntien valtionosuuksia vähen- 30618: sä maksetulta lomakorvausajalta. Ns. lisä- 30619: netään 2,5 mrd. mk talousarvioesityksen 30620: päivärahaoikeutta koskevia säännöksiä 30621: mukaisesti sekä toteutetaan 1,3 mrd. mar- 30622: muutetaan siten. että ikäraja, jonka jäl- 30623: kan vähennys v. 1998. 30624: keen henkilölle, jonka päivärahan enim- 30625: 30626: 30627: 30628: 79 30629: Veroäyrin hinta nousi 10 kunnassa ja las- roopan yhteisön ulkopuolisten maiden vä- 30630: ki 45 kunnassa; keskimääräinen veroäyri liseen kauppaan. 30631: v. 1997 on ennakkotiedon mukaan 17,43 30632: p/äyri eli 0,08 p/äyri alempi kuin v. 1996. 29.4. 30633: Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 30634: 28.1. periaatepäätös tukityöllistämistöiden 30635: Jos talouspoliittinen tilanne niin vaatii, on vakinaistamisesta valtionhallinnossa. 30636: valtiovarainministeriöllä valmius ostaa Henkilöstövoimavaroja vakinaistetaan 30637: velanhoitoon tarvittavia valuutto_ja suo- niistä pysyvistä tehtävistä, joita tuki- 30638: raan markkinoilta sen sijaan että valuutat työllistetty henkilöstö hoitaa. Valtion 30639: hankitaan Suomen Pankista. virastoissa työskentelevän tukityöllistetyn 30640: henkilöstön työpanos on noin 8 000 30641: 1.2. henkilötyövuotta. Siitä noin 4 500 hen- 30642: Velkajärjestelyä ei voida myöntää velal- kilötyövuotta on kohdennettu pysyviin 30643: liselle, joka väliaikaisena pidettävän syyn tehtäviin. Tarkoituksena on vakinaistaa 30644: vuoksi ei kykene maksamaan velkojaan yhteensä noin 3 000 henkilötyövuotta 30645: lainkaan tai maksaa niitä vain vähän. Vel- vastaava osuus vuosina 1998 ja 1999, 30646: kajärjestelyn estesäännöksiä tiukennet- puolet kumpanakin vuonna. 30647: tiin. Maksuohjelman laiminlyönti voijoh- 30648: taa suoritusten perimiseen ulosotossa. 30.4. 30649: Valtioneuvosto oikeutti kauppa- ja teolli- 30650: 27.2. suusministeriön myymään Rauta- 30651: Hallitus sopi vuosien 1998-2001 meno- ruukki Oy:n osakeannissa enintään 30652: kehyksistä. Valtion menojen koko- 26 260 000 kappaletta Rautaruukki Oy:n 30653: naiskehys vuoden 1998 hintatasossa vuo- K-osakkeita käypään hintaan. Valtiolle 30654: delle 1998 on 191 mrd. mk, vuodelle 1999 kertyy tuloja myynnin seurauksena 700- 30655: 192 mrd. mk, vuodelle 2000 190 mrd. mk 1 100 milj. mk myytävien osakkeiden ko- 30656: ja vuodelle 2001 191 mrd. mk. konaismäärästä riippuen. Valtion omis- 30657: tusosuus yhtiössä laskee valtion osake- 30658: Valtioneuvoston periaatepäätös ltä- myynnin, bonusosakkeiden luovutuksen 30659: Suomen kehittämiseksi. Päätöksellä ja Rautaruukki Oy:n osakeannin johdos- 30660: suunnataan ministeriöiden toimintaa ja ta alimmillaan noin 41 prosenttiin. 30661: toimenpiteiden valmistelua Itä-Suomen 30662: elinkeinoelämän edistämiseksi. Suosituk- 15.5. 30663: sista pääosa on toteutettavissa talousar- Valtioneuvoston päätös antaa eduskunnal- 30664: vion määrärahoja uudelleen kohden- le valtioneuvoston selonteko "Talous- ja 30665: tamalla. rahaliitto-Suomenvaihtoehdot ja kan- 30666: sallinen päätöksenteko". 30667: 1.3. 30668: Ahvenanmaan ja muun Suomen välil- 22.5. 30669: le säädetään yhteisölainsäädännön edel- Valtioneuvoston päätös antaa eduskunnal- 30670: lyttämä arvonlisä- ja valmisteverotusta le valtioneuvoston energiapoliittinen se- 30671: koskeva veroraja. Ahvenanmaan ja muun lonteko. Selonteko sisältää Suomen 30672: Suomen välisiin tavaroiden ja palvelujen energiastrategian, jonka tarkastelujakso 30673: myynteihin ja siirtoihin sovelletaan täl- ulottuu kahden-kolmen vuosikymmenen 30674: löin samoja sääntöjä kuin Suomen ja Eu- päähän. 30675: 30676: 30677: 80 30678: 1.6. myös, että on pitkäaikaistyötön, joka on 30679: Työsopimuslakia muutetaan siten, että viimeisten 24 kuukauden aikana ollut 12 30680: sairausajan palkanmaksuvelvollisuus kuukautta työttömänä työnhakijana työ- 30681: ulotetaan rajoitettuna myös alle yhden voimatoimistossa. 30682: kuukauden kestäneisiin työsuhteisiin. 30683: Vuosilomalakia muutetaan (1.4.1997 lu- 1.9. 30684: kien) siten, että työntekijällä on nykyistä Osakeyhtiölain merkittävimmät muutok- 30685: huomattavasti laajemmin oikeus set koskevat yhtiöiden jakoa yksityisiin 30686: vuosilomakorvaukseen myös lyhytkes- ja julkisiin osakeyhtiöihin, konserni- 30687: toisessa työssä. määritelmän laajentamista, yhtiöiden käy- 30688: tössä olevien rahoitusvälineiden lisäämis- 30689: 1.8. tä, osakepääoman maksua ja oman pää- 30690: Pienten lasten hoidon tukijärjestelmää oman määrää koskevien säännösten kiris- 30691: muutetaan kunnan järjestämästä lasten tämistä sekä yhtiörakenteen muuttamisen 30692: päivähoidosta perittävien maksujen, yk- helpottamista. Muutoksen keskeisenä ta- 30693: sityisen hoidon tuottajalle maksettavan voitteena on lisätä yhtiöiden vapautta 30694: tuen sekä lasten vanhemmille maksetta- päättää toimintansa järjestämisestä sekä 30695: van kotihoidon tuen osalta. parantaa osakkeenomistajien yhdenver- 30696: taisuutta ja velkojien asemaa. 30697: Työttömällä on mahdollisuus lyhyeen, 30698: satunnaiseen ulkomaanmatkaan päivä- Eräin tarkistuksin ennen vuotta 1980 lai- 30699: rahaoikeuttaan menettämättä. Ehtona on, noitettujen aravavuokra-asuntojen ja 30700: että matkasta on ilmoitettu etukäteen ja aravavuokratalojen käyttöä, asukas- 30701: ettähenkilö on viivytyksettä tavoitettavis- valintaa ja luovutuksensaajaa koskevien 30702: sa matkan aikana ja kykenee tavanomai- rajoitusten voimassaolo pidennetään 10 30703: sessa ajassa ottamaan vastaan tarjotun vuodella siitä, mitä se lain mukaan nyt on. 30704: työn. Lisäksi työttömyyden, päätoimisen 30705: opiskelun sekä taikoo- ja vapaaehtoistyön Hallitus hyväksyi Suomen lähentymisoh- 30706: välistä rajanvetoa laissa selkeytetään. jelman (3.9.1995) tarkistuksen. Ohjel- 30707: man mukaisesti julkisen sektorin alijää- 30708: Tuloverolakiin lisättiin säännös, jolla mä alittaa vaaditun viitearvon v. 1997 ja 30709: lievennetään sitä progressiovaikutusta, julkinen velkaantuneisuus taittuu vuoden 30710: joka eräillä ulkomailta saaduilla eläk- 1997 jälkeen. 30711: keillä on Suomesta saadun ansiotulon ve- 30712: rotukseen. Lakia sovelletaan ensimmäi- 30713: sen kerran vuodelta 1997 toimitettavassa 30714: 2.9. 30715: Vuoden 1998 valtion talousarvioesitys 30716: verotuksessa. 30717: annettiin. Menot ovat 186,9 mrd. mk ja 30718: Pitkäaikaistyöttömällä, joka on toimi- tulot ilman lainanottoa 171,4 mrd. mk. 30719: nut työmarkkinoilla palkkatyössä tai yrit- Budjetin rahoitustarve 15,4 mrd. mk 30720: täjänä vähintään 12 vuotta, on oikeus katetaan vastaavan suuruisella nettolai- 30721: työttömyyspäivärahan tai työmarkkina- nanotolla. Budjettitalouden menot supis- 30722: tuen tasoiseen etuuteen omaehtoisen, am- tuvat reaalisesti vajaa 3 % vuoden 1997 30723: matillisia valmiuksia edistävän koulutuk- arvioimihin kassamenoihin verrattuna. Jo 30724: sen ajalta, kuitenkin enintään kahdelta aiemmin päätettyjen menojen leikkausten 30725: vuodelta. Tuen saamisen edellytyksenä on heijastusvaikutukset vähentävät valtion 30726: 30727: 30728: 81 30729: menoja v. 1998 noin 3 mrd. mk ja budjetti- esimerkiksi vaihtovclkakiijalainat ja voit- 30730: riihessä päätetyt säästöt ja menojen to-osuuslainat Sijl)ituskohteeksi hyväk- 30731: lykkäykset yhteensä 2 mrd. mk. sytään myös sellaiset ulkomaiseen yrityk- 30732: seen kohdistuvat sijoitukset, jotka edes- 30733: 15.9. auttavat suomalaisen yrityksen toiminta- 30734: Suomen Pankki nosti huutokauppa- edellytyksien parantumista. Pienen ja kes- 30735: koron 3,00 prosentista 3.25 prosenttiin. kisuuren yrityksen määritelmää muute- 30736: taan liikevaihdon ja taseen loppusumman 30737: Kotitaloustyön väliaikaisen ( 1997- osalta. Lain voimassaoloaikaa jatketaan 30738: 1999) verotuen ( kotitalousvähennys) pe- vuoteen 2000. Lakia sovelletaan valtion 30739: rusteena on verovelvollisen kotona tai takuihin, jotka myönnetään 1.1.1997 tai 30740: vapaa-ajan asunnossa tehty kotitalous-, sen jälkeen. 30741: hoiva- tai hoitotyö. Vähennyksen voi 30742: 3.11. 30743: myös saada asunnon kunnossapito- tai 30744: Suomen Pankki lyhensi maksuvalmius- 30745: perusparannustyön perusteella, mutta ei 30746: luottojen maturiteetin viikosta yhteen 30747: sellaiseen työsuoritukseen, johon saa 30748: päivään. Samalla se poisti vakuudellisen 30749: muuta tukea. Valtion tuloverosta voi vä- 30750: maksuvalmiusluoton käytön enimmäis- 30751: hentää maksamansa pakolliset työnanta- 30752: määrää koskevat rajoitukset. 30753: jan sosiaaliturvamaksut tai ennakko- 30754: perintärekisteriin merkitylle veronalaista 30755: toimintaa harjoittavalle maksetusta työ- 17.11. 30756: korvauksesta 40 %. Vähennyksen enim- Hallitus ja työmarkkinaosapuolet sopivat, 30757: mäismäärä on 5 000 mk vuodessa. että rahaliiton jäsenyyttä varten kootaan 30758: Kokeilualueita ovat Etelä-Suomen, Oulun kaksi suhdanteita tasaavaa puskurira- 30759: ja Lapin lääniin kuuluvat kunnat. Päätös hastoa,joiden yhteissumma nousee lähel- 30760: tulee voimaan 1.1 0. 1997. le seitsemää miljardia markkaa. Puskurit 30761: kootaan työeläkejärjestelmään ja 30762: 10.10. työttömyysturvajärjestelmään. 30763: Lisätalousarvion valtion menoja vähen- 30764: tävä nettovaikutus on 1,6 mrd. mk, missä 27.11. 30765: menoja vähentävänä tekijänä on otettu Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30766: huomioon mm. sarjaobligaatioista saata- 26.11.1997 saavuttama tulopoliittista so- 30767: vien emissiovoittojen kasvu 3,6 mrd. mk. pimusta vuosille 1998-1999 koskeva neu- 30768: Kun tulojen nettolisäykseksi lähinnä vottelutulos täyttää hallituksen sille aset- 30769: yhteisöverotuoton kasvun vuoksi arvioi- tamat vaatimukset edellyttäen, että 30770: daan 7 mrd. mk, voidaan valtion netto- neuvottelutulos liittotason neuvotteluissa 30771: lainanottoa vähentää 8,6 mrd. mk. Kaik- tulee 11.12.1997 mennessä riittävän 30772: kiaan vuoden 1997 nettolainanotto jää kattavasti hyväksytyksi. Eläkeläisten 30773: lisätalousarvion mukaan 19,7 mrd. mark- sairausvakuutusmaksun alennukset vuo- 30774: kaan. sina 1998-1999 toteutetaan tästä riippu- 30775: matta. Verotukseen liittyvinä muutoksina 30776: 1.11. palkansaajan sairausvakuutusmaksua 30777: Riskipääomatakuu voi kattaa oman pää- alennetaan 0,4 penniä nykyisestä 1, 9 pen- 30778: oman ehtoisten sijoituksien lisäksi myös nistä vuoden 1998 alusta, vuoden 1999 30779: muut pääomasijoitusinstrumentit, kuten alusta poistetaan 80 000 markkaa vuodes- 30780: 30781: 30782: 30783: 82 30784: sa ylittävältä tulon osalta perittävä 0,45 tunnilta tai 142 markkaa kuukaudelta, 30785: pennin suuruinen sairausvakuutusmaksu, kuitenkin vähintään 1,6 %. Samasta ajan- 30786: ansiotulovähennyksen enimmäismäärää kohdasta lukien palkkoja korotetaan 0,5 30787: korotetaan 5 500 markasta 8 600 mark- prosentin suuruisella sopimusala- 30788: kaan v. 1999, vähennys säilyy täysimää- kohtaisella järjestelyvaralla sekä nais- ja 30789: räisenä nykyisen 43 000 markan sijasta matalapalkkaerällä. Vuoden 1999 alusta 30790: 75 000 markkaan saakka, vähennys ale- palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, 30791: nee 3 prosentin vauhdilla, kun aleneroa jonka suuruus on 85 penniä tunnilta tai 30792: nykyisin on 2 %, tulonhankintavähennyk- 142 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vä- 30793: sen enimmäismäärää korotetaan 300 mar- hintään 1,6 %. Mikäli kuluttajahinta- 30794: kalla 2 100 markkaan v. 1999, tulovero- indekisin (1995=100) nousu joulukuusta 30795: asteikon prosentteja, ylintä lukuun otta- 1997lokakuuhun 1998 ylittää2,6 %, palk- 30796: matta, alennetaan puolella prosenttiyksi- koja korotetaan ylitettä vastaavalla mää- 30797: köllä V. 1999. rällä vuoden 1999 alusta; 0,4 prosentin 30798: suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei 30799: 3.12. kuitenkaan makseta. 30800: Toisen lisätalousarvion tulot lisääntyvät 30801: 1,8 mrd. mk (Postipankki Oy:nja osuus- 16.12. 30802: pankkien saamien pääomasijoitusten pa- Talouspoliittinen ministerivaliokunta hy- 30803: lautus) ja menot 43,5 milj. mk. Netto- väksyi uuden energiakonsernin muo- 30804: rahoitustarve vähenee 1 740 milj. mk, ja dostamisen. Ensimmäisessä vaiheessa 30805: nettolainanottoa vähennetään tällä mää- perustetaan holdingyhtiö, johon myöhem- 30806: rällä. min siirretään Imatran Voima Oy:n ja 30807: Neste Oy:n osakkeet. Siirron ehtona on, 30808: 10.12. että eduskunta antaa valtuudet. Edus- 30809: Postipankki Oy:n osakkeiden luovutus kuntakäsittelyn odotetaan tapahtuvan hel- 30810: perustettavalleuudelle osakeyhtiölle voi- mi-maaliskuussa 1998. Hoidingyhtiölle 30811: daan toteuttaa, kuitenkin Postipankki on tarkoitus hakea noteeraus Helsingin 30812: Oy:n osake-enemmistön tulee olla joko Arvopaperipörssissä. 30813: välittömästi valtion tai valtioenemmis- 30814: töisen osakeyhtiön omistuksessa. 22.12. 30815: Suomen Pankki teki periaatepäätöksen lo- 30816: 12.12 pettaa helibor-viitekorkojen sekä kol- 30817: TYömarkkinoiden keskusjärjestöt totea- menja viiden vuoden viitekorkojen notee- 30818: vat, että työ- ja virkaehtosopimusneu- raaiDisen ensi vuonna, kun lopullinen pää- 30819: votteluissa on solmittu sopimukset työn- tös Suomen osallistumisesta talous- ja 30820: antaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen rahaliiton kolmanteen vaiheeseen on teh- 30821: 26.11.1997 saavuttaman neuvottelu- ty. Viitekorkojen noteeraaminen nykyises- 30822: tuloksen mukaisesti ja ne vahvistavat sä muodossa on perustunut Suomen Pan- 30823: neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopi- kin päätökseen, eikä mikään lain säännös 30824: mukseksi vuosille 1998- 1999. Uusien siihen velvoita. Lopettaminen ei aiheuta 30825: työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi ongelmia, sillä Suomen Pankkiyhdistys 30826: alkaa 1.1.1998japäättyy 15.1.2000. Vuo- laskee oman viitekorkonsa täysin Suomen 30827: den 1998 alusta palkkoja korotetaan yleis- Pankin nykyistä käytäntöä vastaavalla ta- 30828: korotuksella, jonka suuruus on 85 penniä valla. 30829: 30830: 30831: 30832: 83 30833: 0 30834: 1998 /c>, kun otetaan huomioon palkansaajan 30835: työttömyysvakuutusmaksun vähentävä 30836: 1.1. vaikutus valtionosuutccn. Lomautusajalta 30837: Valtion talousarvio vuodelle 1998. Me- maksettavien päivärahojen osalta työnan- 30838: not ovat 1X8,6 mrd. mk ja tulot ilman tajien rahoitusosuus on 6 7,5% valtion ra- 30839: lainanottoa 173,2 mrd. mk. Menot pie- hoitusosuuden ollessa 27 %. 30840: nenevät 0.9 %. mutta tulot kasvavat 6, 9 30841: 'X> vuoden 1997 talousarvioon verrattuna. Työnantajan kansaneläkemaksu on yk- 30842: N eHolainanotto on 15,4 mrd. mk. sityisellä sektorilla yrityksen poistojen 30843: määrästä riippuen edelleen 2,40; 4,00 tai 30844: Työnantajan keskimääräinen TEL-mak- 4,90 % palkoista ja julkisella sektorilla 30845: su v. 1998 on 16.8 °1<>, LEL-maksu on 3,95 % paitsi kunnan ja kuntayhtymän 30846: 17.5 %ja TaEL 11,3 %. Kuntatyön- sekä kunnallisten liikelaitosten työnantajilta 30847: antajan keskimääräinen eläkemaksu 3,15 %. Yksityisen sektorin työnantajan, 30848: on 20,9% palkoista ja valtion eläkemaksu kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen 30849: 18,8 %. Palkansaajien eläkemaksu on liikelaitoksen sairausvakuutusmaksu on 30850: 4, 7 %palkasta. edelleen 1,60 %, valtion ja sen laitosten 2,85 30851: %ja muiden julkisen sektorin työnantajien 30852: TEL-alojen alle kuukauden työsuhteet 6,85 % palkoista. Vakuutetulta perittävä 30853: ja työsuhteet, joissa ansiot jäävät alle sairausvakuutusmaksu alenee 0,40 penniä 30854: TEL:n vähimmäisrajan, vakuutetaan veroäyriltä ja on 1,50 p/äyri ja 1,95 p/äyri 30855: TaEL:ssa. Samalla TaEL:n vähimmäisan- 80 000 äyriä ylittävän tulon osalta 30856: siorajaa alennetaan, TEL:n ns. ketju- 30857: tussääntö kumotaan ja rekisteröityä lisä- Tuloveroasteikon tulorajoja nostetaan 30858: eläketurvaa koskevia säännöksiä tarkiste- kaksi prosenttia. Varallisuusveroasteikko 30859: taan. Myös pitkien TEL-työsuhteiden va- ja yhteisön varallisuusveroprosentti säi- 30860: jaat kuukaudet tulevat TEL-vakuutuksen lyvät ennallaan. Asunnon ja työpaikan vä- 30861: piiriin ja niistä karttuu eläkettä. listen matkakulujen omavastuuosuus noste- 30862: taan 3 000 markkaan ja vähennyskelpoisten 30863: Työnantajan työttömyysvakuutus- matkakulujen enimmäismäärä korotetaan 30864: maksu v. 1998 on 0, 9 % palkkasumman 20 000 markkaan. 30865: ensimmäiseltä viideltä miljoonalta 30866: markaltaja 3,9% ylitteeltä. Palvelussuh- Yhteisön tuloveron tuotto jaetaan val- 30867: teessa olevien työttömyysvakuutusmaksu tion, kuntien ja seurakuntien kesken si- 30868: on 1,4% palkasta. Maksun tuotosta käy- ten, että valtio saa yhteisöveron tuotosta 30869: tetään 80 milj. markan ylittävältä osalta 57%, kunnat 40% ja seurakunnat 3 %. 30870: 54 % ansioon suhteutetun työttömyys- 30871: päivärahan valtionosuuden pienentämi- Arvonlisäveron verorakennetta muute- 30872: seenja 46% työeläkelisien rahoitukseen. taan vastaamaan Euroopan yhteisön lain- 30873: Ansioon suhteutetun työttömyyspäivä- säädäntöä siten, että käytössä on vain kak- 30874: rahan rahoitusosuuksia muutetaan v. 1998 si alennettua verokantaa. 30875: väliaikaisesti siten, että valtionosuus on 30876: 52,5 % ja Työttömyyskassojen keskus- Ulkomailta tulevan palkansaajan 30877: kassan eli työnantajien rahoitusosuus 42 lähdeverotusta jatketaan kahdella vuo- 30878: %. Lopullinen valtionosuus on arviolta 35 della. 30879: 30880: 30881: 30882: 84 30883: Ulkomaantyöskentelystä saadun pal- Viivekoron laskentaperustetta alennetaan 30884: kan verovapautta koskevaa tuloverolain kahdella prosenttiyksiköllä. 30885: niin sanottua kuuden kuukauden sääntöä 30886: muutetaan siten, että tämän säännön alai- Asumistukilain mukaista varallisuus- 30887: nen tulo on kokonaan verovapaata tuloa. käsitettä muutetaan siten, että nykyisen, 30888: Sairausvakuutusmaksua suoritetaan myös kokonaan tuen saamisen estävän, varal- 30889: tämän verovapaan palkan perusteella. lisuusrajan asemesta valtioneuvoston vah- 30890: vistaman omaisuusrajan ylittävästä omai- 30891: Energiaverotusta koskeva lainsäädäntö suudesta lasketaan tuloa 15 %. Samalla 30892: muuttuu. Maakaasun nykyinen 50 prosen- omaisuuskäsite yhdenmukaistetaan eläk- 30893: tin veronalennus saatetaan voimaan py- keensaajien asumistuen kanssa. 30894: syväksi. Kaikelle puulla ja puupohjaisilla 30895: polttoaineilla tuotetulle sähkölle myönne- Yritystukien antamisen yleiset perusteet 30896: tään sähköveroa vastaavaa tukea. Samal- hyväksyttiin. Perusteita sovelletaan riip- 30897: la sähköinen raideliikenne vapautetaan pumatta siitä, millä hallinnonalalla tukea 30898: sähkö verosta. Maakaasun ja yhdyskuntien hallinnoidaan. Laki tulee voimaan 30899: lämmitysvoimaloissa puulla ja puu- 1.1.1998. 30900: pohjaisilla polttoaineilla tuotetun sähkön 30901: verotuoton menetykset korvataan nosta- Kuntien valtionosuustehtävien kustan- 30902: malla kaikkien polttoaineiden hiili- tmstason muutoksen laskentatapaa tarkis- 30903: pitoisuuteen perustuvaa lisäveroa sekä tetaan tekemällä valtionosuuksiin in- 30904: sähköveroa. Teollisuudelle myönnettävä deksikorotukset asukaskohtaisilla valtion- 30905: vastaava tuki korvataan nostamalla teol- osuusleikkauksilla vähennettyihin 30906: lisuuden sähköveroa. Moottoribensiinin valtionosuusperusteisiin. 30907: valmisteveroa korotetaan 20 p ja diesel- 30908: öljyn 15 p/1. Sopimuksiin, jotka on uudistettu tulopo- 30909: liittisen sopimuksen mukaisesti, saadaan 30910: Viinien ja välituotteiden valmisteveroa ottaa mainitun sopimuksen mukainen in- 30911: alennetaan keskimäärin 17 % ja viinin deksiehto. 30912: määritelmää, laajennetaan. Toisesta ED- 30913: maasta Suomeen saapuvan matkustajan Työttömyyspäivärahaa korotetaan kah- 30914: mukanaan verottomasti tuomien alkoho- della markalla. Muutos heijastuu myös 30915: lijuomien määrällisiä rajoituksia ansioon suhteutetun työttömyyspäivä- 30916: väljennetään. rahan, työvoimapoliittisen aikuiskoulu- 30917: tuksen koulutustukien, työmarkkinatuen 30918: Tallettajien saamisten turvaamiseksi pe- ja eräiden työvoimapoliittisten tukien ta- 30919: mstetaan kaikille talletuspankeille yhtei- soon. Työttömyysturvan peruspäivärahan 30920: nen talletussuojarahasto. Rahastoon ja lapsikorotusten markkamääriä tarkis- 30921: kerättäviä varoja käytetään ainoastaan tetaan jatkossa vuosittain elinkustannus- 30922: tallettaj ien saamisten maksamiseen. ten muutosta vastaavasti nykyisen palk- 30923: Talletussuojarahastosta voidaan maksaa katason olennaisen muutoksen sijasta. 30924: enintään 150 000 markan suuruinen kor- Työstä tai koulutuksesta kieltäytymisestä 30925: vaus tallettajaa ja pankkia kohden. ja muista työmarkkinarikkeistä asetetta- 30926: 30927: 30928: 30929: 30930: 85 30931: via korvauksetlomia määräaikoja ja 7.1. 30932: työssäolovelvoitteita pidennetään siten, Talouspoliittinen m in isterival iokunta 30933: että kolmen viikon määräajat pitenevät päätti käynnistää toimenpiteet Alko-Yh- 30934: kuukauteen ja kahdeksan viikon määrä- tiöt -konsernin tulevasta organisaatio- 30935: ajat kolmeen kuukauteen. rakenteesta. Nykyinen vähittäismyynti- 30936: järjestelmä säilytetään. Vähittäismyynti- 30937: Työttömällä, joka on toiminut työmark- yhtiö Alko Oy erotetaan Alko- Yhtiöt 30938: kinoilla palkkatyössä tai yrittäjänä vähin- -konsernista tarpeellisten lisäselvitysten 30939: tään 10 vuotta 15 edellisen vuoden aika- perusteella. Alko- Yhtiöt siirretään kaup- 30940: na ja joka on ollut työttömänä vähintään pa- ja teollisuusministeriön hallin- 30941: 4 kuukautta koulutusta edeltäneen 12 kuu- nonalalle. Alko Oy jää sosiaali- ja terveys- 30942: kauden aikana, on oikeus työttömyys- ministeriön hallinnonalalle. 30943: päivärahan tai työmarkkinatuen tasoiseen 30944: etuuteen omaehtoisen, ammatillisia val- 15.1. 30945: miuksia edistävän päätoimisen koulutuk- Valtioneuvosto päätti energia-alan hol- 30946: sen ajalta. Koulutuspäiväraha -nimistä ingyhtiön perustamisesta. Kauppa- ja 30947: etuutta maksetaan enintään 500 päivältä. teollisuusministeriön suorittamassa selvi- 30948: tyksessä on päädytty siihen, että Imatran 30949: Toimeentuloa koskevat säännökset koo- Voima Oy:nja Neste Oy:n kilpailuaseman 30950: taan uuteen lakiin. Toimeentulotuen ta- vahvistamiseksi ja energiastrategian ta- 30951: voitteet ja tehtävät, oikeus saada sitä sekä voitteiden turvaamiseksi on tarkoituksen- 30952: tuen rakenne, myöntämismenettely ja mukaista yhdistää yhtiöt perustettavaan 30953: muutoksenhaku pidetään pääasiallisesti holdingyhtiöön. Yhtiö olisi perustamis- 30954: ennallaan. Lasten perusosan määriä alen- vaiheessa kokonaan valtion omistama. 30955: netaan ja osa asumismenoista sisäl- Yhtiö on tarkoitus perustaa tammi-helmi- 30956: lytetään perusasalla katettaviin menoihin. kuussa 1998. 30957: Perusosan indeksitarkistuksista säädetään 30958: asetukse \Ia. 30.1. 30959: Rahanpesun estämistä koskevaa lainsää- 30960: Työvoimapoliittisen järjestelmän uu- däntöä uudistetaan siten, että luotto- ja 30961: distamisen keskeisenä tarkoituksena on rahoituslaitoksia sekä muita lakisääteises- 30962: parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ti ilmoitusvelvollisia yhteisöjä ja 30963: tarjoamalla työttömille nykyistä laajem- elinkeinonharjoittajia koskee yksi sisäl- 30964: min mahdollisuuksia työllistymisedel- löltään yhtenäinen laki. Keskusrikospo- 30965: lytystensä parantamiseen, estää laajamit- liisin yhteyteen perustetaan rahanpeson 30966: taista syrjäytymiskehitystä työmark- selvittelykeskus. Rahanpesun torjuntaan 30967: kinoilta sekä täsmentää työttömän oikeuk- tähtäävän säännöstön soveltamisalaa laa- 30968: sia ja velvollisuuksia. jennetaan kattamaan rahoituslaitosten, ul- 30969: komaisen rahoituslaitoksen sivukonttorin 30970: Laki Suomen Pankista korvaa voimassa ja edustuston, sijoituspalvelujen oheis- 30971: olevan lain. Se sisältää Euroopan talous- palveluja tarjoavien yhteisöjen, rahapeli- 30972: ja rahaliiton toisen vaiheen edellyttämät toimintaa harjoittavien yhteisöjen ja 30973: tarkistukset Suomen Pankkia koskeviin elinkeinonharjoittajien sekä kiinteistönvä- 30974: säädöksiin. Laki tulee voimaan 1. 1. 1998. littäjien toimintaa. Lait tulevat voimaan 30975: 1.3.1998. 30976: 30977: 30978: 30979: 86 30980: Ympäristövahingon vaaraa tai ympäris- kehys vuoden 1999 hintatasossa vuodel- 30981: töhaittaa aiheuttavan toiminnan harjoit- le 1999 on 191 mrd. mk. vuodelle 2000 30982: tajalla tulee olla pakollinen ympäris- 190 mrd. mk. \'uodelle 2001 193 mrd. mk 30983: tövahinkovakuutus. Tämän vakuutuksen ja vuodelle 2002 191 mrd. mk. 30984: perusteella korvataan ympäristövahingot 30985: ja niiden torjuntakustannukset silloin kun 19.3. 30986: korvausta ei ole saatu perityksi ympäristö- Suomen Pankki nosti huutokauppa- 30987: vahinkojen korvaamisesta annetun lain korkoa 0.15 prosenttiyksikköä 3,40 pro- 30988: mukaisesti korvausvelvolliselta tai tätä ei senttiin. 30989: ole saatu selvitetyksi. Lait tulevat voi- 30990: maan ensi vuoden alusta. 1.4. 30991: Valtion vuoden 1998 ensimmäinen lisä- 30992: 1.2. talousarvio hyväksyttiin. Lisätalous- 30993: Pienet ja keskisuuret yritykset voivat teh- arviossa tuloja korotettiin 1,1 mrd. mk ja 30994: dä korotetut poistot myös v. 1998 teke- menoja, joista noin puolet aiheutui tulo- 30995: miensä käyttöomaisuushankintojen perus- sopimuksesta, 1,0 mrd. mk. 30996: teella. Korotettu poisto saadaan tehdä omai- 30997: suuden käyttöönottovuonna ja kahtena sitä Yksityisten alojen työeläkelakeja muute- 30998: seuraavana verovuonna. Poiston enim- taan pysyvästi siten, että tilanteissa, jois- 30999: mäismäärä on säännönmukainen poisto sa osa-aikaeläkkeellä siirrytään muual- 31000: korotettuna 50 prosentilla. Veron- le kuin vanhuuseläkkeelle, tuleva aika 31001: huojennus koskee uuden tuotantolaitoksen lasketaan sekä osa-aikatyön että osa-aika- 31002: ja matkailuyrityksen lisäksi kehitysalueella eläkkeen osalta. Samalla osa-aikaeläk- 31003: toimivan tuotantolaitoksen ja matkailu- keestä aiheutuvaa kustannusten vastuun- 31004: yrityksen laajentamista ja niiden koneis- jakoa tarkistetaan. Osa-aikaeläkkeen ala- 31005: ton, laitteiden tai kaluston uudistamista. ikärajaa alennetaan 56 vuoteen ja työn- 31006: antajalle asetetaan velvollisuus pyrkiäjär- 31007: 24.2. jestämään osa-aikaeläkkeelle haluavalle 31008: Valtioneuvosto antoi eduskunnaUe tiedon- työntekijälleen osa-aikatyötä. Ikäänty- 31009: annon Suomen osaUistumisesta euroalu- vien työntekijöiden osa-aikatyö- ja osa- 31010: eeseen. Eduskuntaa pyydetään ottamaan kan- aikaeläkejärjestely tulee voimaan 31011: taa Suomen euroalueeseen osallistumises- 1. 7.1998 ja se on voimassa 3 1.12.2000 31012: ta. Hallitus on perehtynyt huolellisesti eri saakka. 31013: vaihtoehtojen vaikutuksiin ja katsoo, että 31014: kansakunnan edut voidaan parhaiten tur- 31015: vata osallistumalla euroalueeseen alusta 1.5. 31016: lähtien. Uusi laki Suomen Pankista sisältää ne 31017: muutokset, jotka ovat tarpeen Suomen 31018: 5.3. Pankin liittämiseksi osaksi Euroopan 31019: Valtioneuvoston päätti vuosien 1999- keskuspankkijärjestelmää silloin, kun 31020: 2002 menokehyksistä. Vuosia 2000- Suomi osallistuu euroalueeseen. Suomen 31021: 2002 koskevat menokehykset ovat Pankkia valvovan pankkivaltuuston mah- 31022: ohjeeilisia ja muodostavat pohjan dollisuuksia saada ja välittää eduskunnal- 31023: laadittaville toiminta- ja taloussuun- le tietoja rahapolitiikan toteuttamisesta ja 31024: nitelmille. Valtion menojen kokonais- pankin muusta toiminnasta lisätään. Raha- 31025: 31026: 31027: 31028: 87 31029: laki kumotaan. Laeissa on useita siirtymä- 26.6. 31030: säännöksiä. Valtion tuloveroasteikon kaikkien luok- 31031: kien tulorajoja korotetaan v. 1999 kaksi 31032: 2.5. prosenttia ja marginaaliveroprosentteja 31033: Yksitoista ED-maata ottaa käyttöön yh- ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta alen- 31034: teisen rahan, euron, ensi vuoden alusta. netaan 0,5 prosenttiyksikköä. 31035: Euroalueessa ovat Suomen lisäksi muka- 31036: na Saksa, Ranska, Espanja, Itävalta, Por- Kunnallisverotuksen ansiotulovähen- 31037: tugali, Belgia, Irlanti, Hollanti, Italia ja nystä ja tulonhankkimisväbennyksen 31038: Luxemburg. Emun kolmas vaihe käyn- enirnmäisrnäärää korotetaan. Verotetta- 31039: nistyy ensi vuoden alussa. Yhteinen euro- van luovutusvoiton määrää laskettaessa 31040: raha otetaan käyttöön käteisrahana niin sanottu hankintameno-oletlama 31041: v. 2002. Euron peruuttamattomat muun- muuttuu. Osingon pääomatulo-osuuden 31042: takurssit vahvistetaan kolmannen vaiheen laskentaan tehdään rakenteellinen muu- 31043: ensimmäisenä päivänä eli 1.1.1999. tos. Lakiin on lisätty osakaslainojen ve- 31044: rotusta koskevat säännökset. Muutettuja 31045: 11.6. säännöksiä sovelletaan eräin poikkeuksin 31046: Valtioneuvosto suosittaa, että asuin- ensimmäisen kerran vuodelta 1999 31047: huoneistojen vuokrien korotukset toirnitettavassa verotuksessa. 31048: sovitettaisiin toteutettaviksi useammassa 31049: erässä, jos vuokraa on perusteltua korot- Irtaimen käyttöomaisuuden rneno- 31050: taa huomattavan paljon. Lisäksi suositel- jäännöksestä verovuonna tehtävän 31051: laan, että vuokranantaja perustelisi koro- poiston enirnrnäisrnäärää alennetaan 30 31052: tuksen ja varaisi neuvotteluun vuokralai- prosentista 25 prosenttiin. Arvoltaan vä- 31053: sen kanssa riittävästi aikaa. häisten käyttöomaisuushankintojen 31054: hankintameno saadaan vähentää kokonai- 31055: 15.6. suudessaan jo käyttöönottovuonna. Muu- 31056: Pienyritystukea sekä pienten ja keski- toksia sovelletaan verovuodesta 1999 al- 31057: suurten yritysten kehittämistukea voi- kaen. 31058: daan myöntää matkailu- ja yrityspalvelu- 31059: yritysten lisäksi myös muille palvelu- 31060: yrityksille. Pienten ja keskisuurten yritys- Peiteltyyn osinkoon kohdistuva 31061: ten määritelmää muutettiin korottamalla kahdenkertainen verotus poistetaan siten, 31062: yritysten liikevaihtoa ja taseen loppu- että peitellyn osingon saajalle myönne- 31063: summaa kuvaavia tunnuslukuja sekä tään hyvitys yhtiön maksamasta verosta. 31064: selvennettiin riippurnattornuuskäsitettä. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saa- 31065: rna peitelty osinko on nykyiseen tapaan 31066: 24.6. aina ansiotuloa. 31067: Saamistodisteiden leimaverotusta ja 31068: kiinnitysleimaveroa koskevat leimavero- Kiinteistöveroprosenttien enirnrnäis- 31069: lain aineelliset säännökset kumottiin. En- rnääriä korotetaan. Yleiseksi kiinteistö- 31070: nen lain voimaantuloa suoritettu vero, veroprosentiksi vahvistetaan 0,20-1,00 ja 31071: jonka suorittarnisvelvollisuus on syntynyt vakituisten asuinrakennusten vero- 31072: 29.4.1998 tai sen jälkeen, palautetaan prosentiksi 0, 10-0,50. Muiden asuinra- 31073: verovirastolle tehtävästä hakernuksesta. kennusten, esimerkiksi kesäasuntojen, 31074: 31075: 31076: 31077: 88 31078: veroprosentti voidaan määrätä enintään löllä oli välittömästi ennen työttömyyttä, 31079: 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi vaikka henkilöllä olisi uusi, enintään 10 31080: kuin vakituisten asuinrakennusten vero- kuukautta jatkuva työsuhde. Tuleva aika 31081: prosentti. Muutettuja veroprosentteja so- määräytyy kuitenkin uuden työn ansio- 31082: velletaan ensimmäisen kerran määritel- tason perusteella, jos uusi työ jatkuu yli 31083: täessä kiinteistöveroprosentteja vuodelle kymmenen kuukautta. Laki on voimassa 31084: 1999. 31.12.2000 saakka. 31085: 31086: 1.7. 10.7. 31087: Suomen PT OY jakaantuu posti- ja Eduskunta antoi suostumuksensa Enso 31088: telekonserneiksi. Eduskunta hyväksyi Oy:n ja ruotsalaisen Stora Ab:n mah- 31089: asian viime syksynä lisäbudjetin yhtey- dollisen yhteenliittymisen seurauksena 31090: dessä. Samalla eduskunta antoi valtuudet tapahtuvaan valtion osakeomistusosuuden 31091: yksityistää osittain telekonsemi (Sonera). alenemiseen alle määrävähemmistövallan 31092: tuottavan rajan. Järjestelyssä valtion 31093: Valtion talousarviossa olevia määrära- osakeomistus säilyy ennallaan, mutta sen 31094: hoja katettaessa voidaan ottaa huomioon suhteellinen osuus uudesta yhtiöstä ale- 31095: valtion tilinpäätöksen mukainen ylijää- nee tullen olemaan suuruudeltaan noin 31096: mä tai alijäämä. Talousarvion katteeksi 17,6 %. Valtio tulee olemaan yhtiön suu- 31097: voidaan valtion tilinpäätöksen jälkeen rin yksittäinen osakkeenomistaja. 31098: ottaa määrä, joka vastaa enintään kolman- 31099: nesta tilinpäätöksen osoittamasta varain- Vuoden 1999 alusta poistetaan 80 000 31100: hoitovuoden lopun kumulatiivisesta äyrin ylittävältä tulon osalta peritty 0,45 31101: ylijäämästä. Ylijäämän käyttämistä kos- pennin suuruinen sairausvakuusmaksun 31102: kevat säännökset olisivat sovellettavissa korotus. Lisäksi alennetaan eläketuloa 31103: ensimmäisen kerran vuoden 1997 valtion saavalta henkilöltä perittävää sai- 31104: tilinpäätöksen perusteella, tarpeen mu- rausvakuutusmaksua 0,30 pennillä vero- 31105: kaan vuoden 1998 mahdollisissa seuraa- äyriltä. Muilta osin vakuutetun sairaus- 31106: vissa lisätalousarvioissa sekä vuoden vakuutusmaksut samoin kuin työnantajilta 31107: 1999 talousarviossa. perittävät kansaneläke- ja sairausvakuu- 31108: tusmaksut pysyvät ennallaan. 31109: Kera Oyj:nja Valtiontakuukeskuksen toi- 31110: minnot siirretään erityisrahoitusyhtiöön. 31.8. 31111: Uusi yhtiö hoitaa vientitakuu- ja Hallitus hyväksyi EU:lle annettavan Suo- 31112: erityistakaustoimintaa sekä pienten ja men vakausohjelman. Siinä esitetään 31113: keskisuurten yritysten luotto- ja takaus- Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja 31114: toimintaa. Valtio omistaa yhtiön koko osa- tavoitteet erityisesti finanssipolitiikan 31115: kekannan. osalta sekä arvioidaan niiden toteutumis- 31116: ta vuoteen 2002 asti. Ohjelman mukaan 31117: Määräaikaisen lain mukaan 55 vuotta Suomi täyttää lähivuosina EU:n perus- 31118: täyttänyt työtön voi eläketurvansa tamissopimuksen budjettikriteerit. Julki- 31119: huonontumatta ottaa vastaan myös ai- sen talouden ylijäämäisyydestä huolimat- 31120: kaisempaa pienempipalkkaisemman tila- ta valtion talous on alijäämäinen koko _ - - - 31121: päisen työn. Tuleva aika määräytyy sel- tarkasteluperiodin ajan. 31122: laisen ansiotason perusteella, joka henki- 31123: 31124: 31125: 31126: 89 31127: 1.9. Ansioon suhteutetun työttömyysturvan 31128: Vuoden 1999 valtion talousarvioesitys rahoituksessa valtio vastaa perus- 31129: annettiin. Menot yhteensä ovat 186.8 päivärahaa vastaavasta markkamäärästä. 31130: mrd. mk ja tulot 1~n .1 mrd. mk. Budjetti Valtio ei osallistu lomautusajalta ja ns. 31131: on 0.3 mrd. mk ylijäämäinen. Budjettita- lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen 31132: louden menot supistuvat yli 4% kuluvan eikä myöskään lapsikorotusten rahoituk- 31133: vuoden arvioituihin kassamenoihin ver- seen. Työttömyyskassat rahoittavat 31134: rattuna. Talousarvioesityksen lähtökohta- maksamistaan ctuuksista 5,5 %, kuiten- 31135: na ovat maaliskuussa päätetyt meno- kin siten, että kassojen rahoitusosuus 31136: kehykset. Lisäsäästöjen ja arvoitua työvoimakoulutuksen toimeentulo- 31137: nopeamman talouskasvun takia meno- turvassa olisi 5,5% ansiotuen ansio-osis- 31138: arvioesityksessä päädyttiin lähes 4 mrd. ta. Muilta osin ansioon suhteutetut työt- 31139: mk kehyspäätöstä aiemmalle tasolle. tömyysetuudet rahoitetaan nykyisen 31140: Maaliskuussa budjettitalouden lainanotto- työttömyyskassojen keskuskassan korvaa- 31141: tarpeeksi arvioitiin 10 mrd. mk. Lainan- vasta työttömyysvakuutusrahastosta. Pal- 31142: ottotarpeen loppumiseen ovat vaikutta- kansaajien työttömyysvakuutusmaksu 31143: neet paremman talouskehityksen ansios- säädetään pysyväksi. Työttömyysvakuu- 31144: ta saatavat lisätulot, päätetyt meno- tusmaksuja ei enää mitoiteta yksinomaan 31145: leikkaukset ja -lykkäykset sekä kumu- seuraavana kalenterivuonna arvioitujen 31146: latiivisen tilinpäätösylijäämän käyttö menojen perusteella, vaan tavoitteena on 31147: katteena. Eduskunta on jo hyväksynyt tasoittaa taloudellisista suhdanteista joh- 31148: vuotta 1999 koskevat tulo- ja varallisuus- tuvia maksuhei lahte luja keräämällä 31149: verolait. veroasteikot sekä energiaverolait työttömyysvakuutusrahastoon ylijäämää 31150: noususuhdanteessa ja purkamalla rahas- 31151: Polttoaineiden ja sähkön lisäveroa ko- toa laskusuhdanteessa. 31152: rotettiin noin 24 %. Lisäveron korotus 31153: otetaan kuitenkin huomioon liikenne- Piensijoittajien saamisten turvaamisek- 31154: polttoaineiden perusverossa vastaavan si perustetaan kaikille luottolaitoksille ja 31155: suuruisena pennimääräisenä vähen- sijoituspalveluyrityksille yhteinen kor- 31156: nyksenä. Liikennepolttoaineiden koko- vausrahasto. Korvausrahaston tehtävänä 31157: naisverorasitus pysyy täten ennallaan. on turvata sijoituspalveluita ostaneiden 31158: Lämmöntuotannon pohtoaineista kevyen piensijoittajien saamiset yksittäisen luot- 31159: polttoöljyn hinta nousee noin 4 %, ras- tolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen 31160: kaan polttoöljyn runsaat 6 %, kivihiilen pysyvässä maksukyvyttömyystilanteessa. 31161: II %. maakaasun vajaat 3 %ja polttotur- Korvausrahastosta voidaan maksaa sijoit- 31162: peen noin 9 %. Energiaintensiiviset yri- tajalle 90% tämän saamisoikeuden mark- 31163: tykset saavat veronpalautusta mak- kina-arvosta. kuitenkin enintään 120 000 31164: samistaan energiaveroista hakemuksesta mk sijoittajaa kohden. Korvausta ei mak- 31165: tilikauden päätyttyä. Ennen kuin yrityk- seta ammattimaisille sijoittajille. Rahas- 31166: sille voidaan maksaa edellä tarkoitettua ton toiminnasta ja kustannuksista vastaa- 31167: tukea. siihen tulee saada EU:n komission vat luottolaitokset ja sijoituspalvelu- 31168: lupa. yritykset yhteisvastuulla. 31169: 31170: 31171: 31172: 31173: 90 31174: Lötetaulut: 31175: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase 31176: 2. Tavaravienti SITC:in pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa-alueittain 31177: (määrämaat) vuonna 1997 31178: 3. Tavaratuonti SITC:in pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa-alueittain 31179: (alkuperämaat) vuonna 1997 31180: 4. Talonrakentaminen 31181: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot 31182: 6. Arvonlisäys tuottajahintaan toimialoittain 31183: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan 31184: 8. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat työnvälityksessä ammateittain 31185: 9. Palkansaajien ansiotasoindeksi 31186: 10. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 31187: 11. Kuluttajahintaindeksi 31188: 12. Käytettävissä oleva tulo 31189: 13. Yksityiset kulutusmenot 31190: 14. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin 31191: 15. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain 31192: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin 31193: 17. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin 31194: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus tehtävittäin 31195: 19. Julkisyhteisöjen talous 31196: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan 31197: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan 31198: 22. Valtion budjettitalouden hallinnonaloittain tilinpäätöksen sekä talousarvion 31199: mukaan 31200: 23. Valtiontalouden kassatulot 31201: 24. Valtiontalouden kassamenot 31202: 25. Valtiontalouden rahoitus 31203: 26. Valtiontalouden velka 31204: 27. Julkinen bruttovelka (EMU) 31205: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain mukaiset tuotot ja 31206: kulut 31207: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut 31208: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, eläkemenot ja 31209: vastuuvelka (rahastot) 31210: 31. Veroasteet 31211: 32. Maksutase 31212: 33. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa 31213: 34. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa luotonantajan mukaan 31214: 35. Arvopaperimarkkinat 31215: 31216: 31217: 91 31218: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase, miljoonaa markkaa 31219: 31220: Käypiin hintoihin 31221: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 31222: Bruttokansantuote tuottajahintaan 481 967 498 611 538 093 581 239 616 033 31223: Hyödykeverot miinus hyödyketuki- 31224: palkkiot 67 896 75 416 84013 90234 95255 31225: Bruttokansantuote markkinahintaan 549 863 574027 622106 671 473 711 288 31226: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 161 080 171 555 192 632 209275 223953 31227: Kokonaistarjonta 710 943 745 582 814 738 880748 935 241 31228: 31229: Tavaroiden ja palvelusten vienti 207 242 218 929 247 678 271 326 286286 31230: Kulutus 417 996 440147 459143 481 918 506111 31231: yksityinen 298 201 313 690 329 147 347 607 367 907 31232: julkinen 119795 126 457 129 996 134 311 138 204 31233: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 85089 92 035 104 847 1179n 128 092 31234: yksityinen 70793 76323 87286 100 535 111 600 31235: julkinen 14 296 15 712 17 561 17 442 16 492 31236: Varastojen muutos 5396 -2169 2 868 9325 14550 31237: Tilastollinen ero -4 780 -3360 202 202 202 31238: Kokonaiskysyntä 710 943 745 582 814 738 880748 935 241 31239: 31240: Vuoden 1990 hintoihin 31241: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 31242: Bruttokansantuote tuottajahintaan 442 323 458 566 486 751 513 060 533 054 31243: Hyödykeverot miinus hyödyketuki- 31244: palkkiot 59167 60756 63 781 67750 71 000 31245: Bruttokansantuote markkinahintaan 501 490 519 322 550 532 580 810 604 054 31246: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 137 327 143 611 158 689 173 641 184 236 31247: Kokonaistarjonta 638 817 662 933 709 221 754 451 788 290 31248: 31249: Tavaroiden ja palvelusten vienti 174 580 185 360 209172 227 390 238167 31250: Kulutus 360 613 373069 382 695 394 511 406 628 31251: yksityinen 255 968 264 872 273 700 284 739 296 346 31252: julkinen 104 645 108 197 108 995 109 772 110 282 31253: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 83 056 89 548 100 451 109 684 116 232 31254: yksityinen 69 718 74 721 84629 94400 102 178 31255: julkinen 13 338 14 827 15 822 15 284 14054 31256: Varastojen muutos 6 542 -2 195 2662 8 625 13 022 31257: Tilastollinen ero 14 026 17 151 14 241 14 241 14 241 31258: Kokonaiskysyntä 638 817 662 933 709 221 754 451 788 290 31259: 31260: 31261: 31262: 31263: 92 31264: 2. Tavaravienti SITC:in1> pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa- 31265: alueittain (määrämaat) vuonna 1997, miljoonaa markkaa 31266: 31267: SITC-nimike EU Muut Yhteensä 31268: 31269: 31270: 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 1 683 3528 5 211 31271: 02 Maitotaloustuotteet ja kananmunat 502 926 1 428 31272: 2 Raaka-aineet, ei kuitenkaan 31273: syötävät eikä polttoaineet 115n 5 535 17112 31274: 21 Vuodat, nahat ja turkisnahat 492 1 227 1 719 31275: 24 Puutavara ja korkki 6400 2 730 9130 31276: 25 Paperimassa 3638 566 4 204 31277: 26 Tekstiilikuidut ja niiden jätteet 300 202 502 31278: 28 Malmit ja metalliremu 425 561 986 31279: 3 Poltto- ja voiteluaineet sekä 31280: sähkövirta 2 586 2 349 4 935 31281: 5 Kemian teollisuuden ja siihen 31282: liittyvän teolfisuuden tuotteet 7000 6707 13 707 31283: 6 Valmistetut tavarat ryhmiteltyinä 31284: valmistusaileen mukaan 48520 25 373 73 893 31285: 63 Puu- ja korkkituotteet, pl. 31286: huonekalut 3478 1 224 4 702 31287: 64 Paperi ja pahvi sekä niistä 31288: valrn istetut tuotteet 28 925 14 764 43689 31289: 65 Tekstiilitavarat, pl. vaatteet 1 119 849 1 968 31290: 67 Rauta ja teräs 7131 26n 9 808 31291: 68 Muut me tallit 4407 1 685 6 092 31292: 69 Tuotteet epäjalosta metallista 1 640 2168 3 808 31293: 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 34274 48404 82 678 31294: 78, 79 Kuljetusvälineet 4435 7 500 11 935 31295: 8 Erinäiset valmiit tavarat 5 811 7 231 13 042 31296: 82 Huonekalut 688 784 1 472 31297: 84 Vaatteet 674 631 1 305 31298: 85 Jalkineet 169 290 459 31299: 1, 4, 9 Muut tavarat 1 728 535 2 263 31300: Koko vienti 113 179 99 661 212 840 31301: Koko vienti, prosenttijakauma21 31302: 1997 53 47 100 31303: 1996 54 46 100 31304: 1995 58 42 100 31305: 1994 58 42 100 31306: 1993 59 41 100 31307: 1990 62 38 100 31308: 1985 51 49 100 31309: 1980 58 42 100 31310: 1) Yleiseen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu kauppatiastonimikkeistö. 31311: 2) Nykyiset EU-maat. 31312: 31313: 31314: 31315: 31316: 93 31317: 3. Tavaratuonti SITC:in1) pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa- 31318: alueittain (alkuperämaat) vuonna 1997, miljoonaa markkaa 31319: SITC-nimike EU Muut Yhteensä 31320: 31321: 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 5 479 3 548 9 027 31322: 04 Vilja ja viljatuotteet 811 129 940 31323: 05 Hedelmät ja kasvikset 1 319 1 232 2 551 31324: 1 Juomat ja tupakka 789 306 1 095 31325: 2 Raaka-aineet, ei kuitenkaan 31326: syötävät eikä polttoaineet 3 750 7 249 10 999 31327: 26 Tekstiilikuidut ja niden jätteet 219 50 269 31328: 27 Valmistamattomat kivennäis- 31329: aineet 897 588 1 485 31330: 28 Malmit ja metalliromu 1 211 3 789 5000 31331: 3 Poltto- ja voiteluaineet sekä 31332: sähkövirta 3 814 11 685 15 499 31333: 4 Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 230 48 278 31334: 5 Kemian teollisuuden ja siihen 31335: liittyvän teollisuuden tuotteet 14 311 4 421 18 732 31336: 6 Valmistetut tavarat ryhmiteltyinä 31337: valmistusaineen mukaan 15 547 6 021 21 568 31338: 65 Tekstiilitavarat, pl. vaatteet 2 226 808 3034 31339: 67 Rauta ja teräs 3 870 1 682 5 552 31340: 68 Muut me tallit 1 459 1 211 2 670 31341: 69 Tuotteet epäjalosta metallista 2 736 938 3 674 31342: 7 Koneet, laitteet ja kuljetus- 31343: välineet 39 091 24 259 63 350 31344: 78, 79 Kuljetusvälineet 9 557 5 213 14 770 31345: 8 Erinäiset valmiit tavarat 9 680 8 026 17 706 31346: 9 Muut tavarat 2 724 16 2 740 31347: Koko tuonti 95 415 65 580 160 995 31348: 31349: 31350: Koko tuonti, prosenttijakauma2> 31351: 1997 59 41 100 31352: 1996 60 40 100 31353: 1995 60 40 100 31354: 1994 55 45 100 31355: 1993 58 42 100 31356: 1990 60 40 100 31357: 1985 52 48 100 31358: 1980 48 52 100 31359: 31360: 1) Yleiseen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu kauppatilastonimikkeistö. 31361: 2) Nykyiset EU-maat. 31362: 31363: 31364: 31365: 31366: 94 31367: 4. Talonrakentaminen, miljoonaa kuutiometriä 31368: 31369: 1992 1993 1994 1995 1996 1997* 31370: Myönnetyt rakennusluvat 32,20 25,88 27,40 25,92 31,64 37,71 31371: asuinrakennukset 11,75 10,23 8,94 7,16 9,03 11,68 31372: teollisuusrakennukset 3,25 3,14 6,14 5,52 6,06 5,79 31373: muut rakennukset 17,20 12,51 12,32 13,24 16,55 20,24 31374: Aloitettu uudisrakentaminen 29,11 23,20 24,68 24,08 26,97 31,77 31375: asuinrakennukset 10,69 9,25 9,39 6,59 8,14 10,53 31376: teollisuusrakennukset 3,15 2,91 4,43 6,25 5,41 5,07 31377: muut rakennukset 15,27 11,04 10,86 11,24 13,42 16,17 31378: Keskeneräinen uudisrakentaminen 48,95 42,13 40,04 40,26 38,88 40,06 31379: asuinrakennukset 15,07 13,62 13,49 11,14 10,88 12,38 31380: teollisuusrakennukset 7,37 6,06 6,29 8,72 8,45 5,62 31381: muut rakennukset 26,51 22,45 20,26 20,40 19,55 22,06 31382: Valmistuneet rakennukset 37,14 28,64 26,04 23,53 25,14 31,44 31383: asuinrakennukset 12,60 10,39 9,34 8,70 7,56 9,25 31384: teollisuusrakennukset 6,11 3,98 4,02 3,76 5,06 8,01 31385: muut rakennukset 18,43 14,27 12,68 11,07 12,52 14,18 31386: 31387: 31388: 31389: 31390: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot 31391: 31392: Valtion aravalainojen Valtion korkotuki, Alo~etut asunnot, 31393: maksatus, milj. mk maksatus, kpl 31394: milj.mk 31395: Uudis- Perus- Han- Uudisrakennukset, ASP- Valtion Korko- Kaikki 31396: raken- paran- kinta peruskorjaus ja korko- osalai- tukiasun- asuntojen 31397: nukset Iaminen hankinta(1) tuki(2) noittamat not aloitukset 31398: 31399: 1991 7404 592 141 116 607 22 559 882 39 366 31400: 1992 7097 757 537 144 693 22 573 331 31 606 31401: 1993 5382 1 022 324 172 642 13680 5 735 27434 31402: 1994 3284 1 064 173 234 301 9328 5500 26 820 31403: 1995 2684 1 031 71 453 255 5559 9454 18310 31404: 1996 2 377 1 177 60 548 154 9 501 9686 23564 31405: 1997 3887 1 344 50 610 94 11 627 8 719 29 804 31406: 1998** 4200 1 150 50 687 80 7 300 5200 33000 31407: 1999(a) 3 345 694 61 664 100 6400 3600 33 500 31408: 31409: (1) Pl. ASP. 31410: (2) Ml. säästöpalkkiot ja luottovarauskorvaukset 31411: ta) Vuoden 1999 talousarvioesityksen mukaan. 31412: 31413: 31414: 31415: 31416: 95 31417: 6. Arvonlisäys tuottajahintaan toimialoittain, miljoonaa markkaa 31418: 31419: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin 31420: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31421: Yrittäjätoiminta 31422: maatalous, metsästys ja 31423: kalatalous 8 972 8 065 7 844 13227 13172 13 964 31424: metsätalous 12 948 12142 13 826 14 786 13 738 15 331 31425: kaivostoiminta ja louhinta 1 958 1 857 1 968 1 778 1 770 1 974 31426: teollisuus 128 831 126 264 142 162 124 453 128 159 141 270 31427: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12 984 13 641 13 934 10 588 11 534 11 525 31428: talonrakennustoiminta 19 558 20 538 25394 20 678 21 796 25536 31429: maa- ja vesirakennustoiminta 8 771 8698 8 980 7 919 8 117 8 288 31430: kauppa 44871 46 951 50 258 38120 39 594 41 798 31431: majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 098 8523 9266 7 998 8 279 8745 31432: liikenne 41 624 43939 47 846 396n 41 945 45 849 31433: rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 566 19 619 17 089 16 653 19 510 17185 31434: asuntojen hallinta ja vuokraus 43496 463n 50885 32 266 33197 34041 31435: kiinteistötoiminta ja liike-elämää 31436: palveleva toiminta 31 489 34581 38660 30 813 32 694 35 036 31437: yhteiskunnalliset ja henkilö- 31438: kohtaiset palvelukset 13223 14055 14 790 10 931 11 486 11 958 31439: laskennalliset pankkipalvelu- 31440: maksut -14 142 -13 347 -14 917 -15 230 -15 630 -16 555 31441: Yhteensä 380 247 391 900 427 985 354657 369 361 395 945 31442: 31443: Julkinen toiminta 91 637 96170 99006 78648 BO 112 81 397 31444: Muu toiminta 10 083 10 541 11102 9 018 9093 9409 31445: Bruttokansantuote tuottajahintaan 481 967 498 611 538 093 442 323 458 566 486 751 31446: 31447: 31448: 31449: 31450: 96 31451: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan 1>, miljoonaa 31452: työtuntia 31453: 31454: 1992 1993 1994 1995 1996 1997* 31455: Yrittäjätoiminta 2720 2550 2538 2583 2600 2 671 31456: palkansaajat 2053 1 895 1 886 1 950 1 982 2047 31457: yrittäjät 667 655 652 633 619 624 31458: Julkinen toiminta 793 752 755 774 782 795 31459: Muu toiminta 98 97 94 98 99 102 31460: Työllisyys yhteensä 3 611 3 399 3387 3455 3 481 3568 31461: maatalous, kalatalous ja 31462: metsästys(2) 382 363 356 327 311 300 31463: metsätalous{2) 55 53 48 50 47 43 31464: koko teolflsuus(2) 686 643 656 686 684 710 31465: talonrakennus(2) 228 203 192 207 206 239 31466: maa- ja vesirakennus(2) 80 71 63 62 66 65 31467: kauppa, majoitus- ja 31468: ravitseminen (2) 578 539 544 547 569 582 31469: raho~us, vakuutus ja kiinteistöt (2) 315 303 305 318 331 341 31470: liikenne(2) 281 268 266 271 270 273 31471: yhteiskunnalliset ja henkilö- 31472: kohtaiset iJalvelukset{2) 116 108 108 115 116 118 31473: 31474: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan. 31475: (2) Yrittäjätoiminnassa. 31476: 31477: 31478: 31479: 31480: 21 380149M 31481: 97 31482: 8. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat työnvälityksessä 31483: ammateittain1), 1 000 henkeä 31484: 31485: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 31486: Työttömät työnhakijat 31487: teknillinen, yhteiskuntatieteellinen 31488: sekä terveydenhoitotyö 42,1 66,6 75,5 71,5 69,5 65,5 31489: hallinto- ja toimistotyö 31,8 47,2 51,0 49,6 49,2 46,7 31490: kaupalinen työ 23,1 32,8 36,6 35,5 34,3 31,9 31491: maa- ja metsätaloustyö 12,9 16,1 16,8 16,6 16,8 16,0 31492: rakennustyö 38,9 49,5 51,9 49,9 45,5 38,2 31493: kuljetus- ja liikennetyö 12,6 17,6 18,7 18,0 17,6 16,2 31494: teollnen työ 76,7 100,4 104,8 98,7 97,0 90,5 31495: palvelutyö 31,0 44,4 51,0 50,9 50,6 48,1 31496: muu työ 50,4 61,7 61,2 60,3 53,5 45,2 31497: Yhteensä (2} 363,1 482,2 494,2 466,0 448,0 409,0 31498: 31499: Avoimet työpaikat 31500: teknillinen, yhteiskuntatieteellinen 31501: sekä terveydenhoitotyö 1,5 0,9 1,2 1,7 2,1 2,6 31502: hallinto- ja toimistotyö 0,4 0,3 0,4 0,6 0,7 0,9 31503: kaupallnen työ 1,2 1,0 1 '1 1,2 1,6 2,1 31504: maa- ja metsätaloustyö 1,8 1,8 1,5 1,3 1,8 2,1 31505: rakennustyö 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,6 31506: kuljetus- ja liikennetyö 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 31507: teolinen työ 0,8 0,8 1,7 1,7 1,6 2,6 31508: palvelutyö 1,0 0,7 0,9 1,2 1,5 2,1 31509: muu työ 0,1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,4 31510: Yhteensä 7,1 5,9 7,4 8,3 10,1 13,7 31511: 31512: (1} Pohjoismaisen ammattiluokittelun (NYK} mukaan. 31513: 1(2) Lukuihin eivät sisälly _ryhmäilmoltuksilla ilmoitetut lomautetut ja ~hennetyHä työviikolla olevat. 31514: 31515: 31516: 31517: 31518: 98 31519: 9. Palkansaajien ansiotasoindeksi (1990=100) 31520: 1992 1993 1994 1995 1996 1997* 31521: Maatalous 108,5 106,9 109,3 113,7 117,7 120,3 31522: Metsätalous 109,7 113,3 117,0 124,3 127,7 129,2 31523: Teollisuus 108,3 110,0 115,0 123,1 127,8 130,8 31524: Energia- ja vesihuolto 108,4 111,0 114,3 120,7 124,3 126,8 31525: Talonrakentaminen 103,5 101,2 101,5 104,6 108,1 109,1 31526: Maa- ja vesirakentaminen 106,5 107,5 109,0 111,8 115,5 118,6 31527: Tukku- ja vähittäiskauppa 110,3 109,9 112,5 118,7 123,8 126,8 31528: Majoitus ja ravitseminen 107,9 108,2 109,2 115,0 117,8 119,2 31529: Kuljetus 108,9 109,8 112,4 118,3 123,8 126,3 31530: Tietoliikenne 107,9 107,6 109,7 114,8 121,6 124,0 31531: Rahoitus 112,7 113,7 117,2 122,6 128,4 131,0 31532: Vakuutus 105,9 107,1 109,5 114,3 118,0 121,7 31533: Julkinen hallinto 107,8 108,2 109,2 112,7 117,3 119,1 31534: Koulutus ja tutkimus 108,2 109,9 111,0 114,0 118,1 120,2 31535: Terveyspalvelu 111,7 113,0 113,6 118,0 123,6 126,2 31536: Sosiaalipalvelu 111,0 112,8 114,2 118,8 124,1 126,6 31537: Yhteensä 108,4 109,2 111,4 116,6 121,2 123,6 31538: valtio 107,1 107,1 108,4 111,0 115,3 118,0 31539: kunnat 110,0 111,7 112,5 116,7 121,4 123,7 31540: yksityiset 108,1 108,8 111 ,6 117,4 122,0 124,4 31541: 31542: 31543: 31544: 31545: 10. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi (1990=100) 31546: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 31547: Kokonaisindeksi 101,4 104,8 106,2 106,9 105,9 107,6 31548: Toimialan mukaan 31549: maataloustuotteet 97,5 99,8 100,7 87,8 68,0 69,3 31550: metsätaloustuotteet 76,5 68,8 80,8 91,3 91,9 99,1 31551: kaivannaistuotteet 97,6 103,7 98,4 96,9 106,3 111,0 31552: teollisuustuotteet 103,2 108,3 109,4 110,2 109,8 110,6 31553: sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 105,0 110,6 112,5 118,6 122,3 124,7 31554: rakennukset, maa- ja vesirakenteet 100,6 100,0 101,7 103,4 102,9 105,5 31555: Käyttötarkoituksen mukaan 31556: raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 99,1 103,5 105,3 107,5 105,3 107,0 31557: kulutustavarat 105,2 109,2 110,0 107,5 107,9 109,1 31558: investointitavarat 102,5 103,6 104,8 105,5 105,4 107,5 31559: Alkuperän mukaan 31560: kotimaiset tavarat 99,5 100,8 102,8 103,8 102,1 104,0 31561: tuontitavarat 108,5 119,3 118,7 118,5 120,1 120,9 31562: 31563: 31564: 31565: 31566: 99 31567: 11. Kuluttajahintaindeksi (1990=100) 31568: 31569: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 31570: Kokonaisindeksi 107,4 109,7 110,9 112,0 112,6 114,0 31571: ravinto 102,8 102,1 102,3 94,8 92,9 94,2 31572: juomat ja tupakka 113,7 118,0 118,6 120,5 123,6 126,0 31573: vaatetus ja jalkineet 107,6 111,5 113,7 115,8 116,4 116,0 31574: asunto, lämpö ja valo 102,5 100,1 98,8 100,6 100,8 103,5 31575: kotitalouskalusto 107,2 109,7 111,6 113,9 114,7 115,3 31576: terveyden- ja sairaudenhoito 120,5 127,4 131,2 132,6 134,8 137,7 31577: liikenne 107,3 115,1 119,7 124,4 126,3 127,1 31578: koulutus ja virkistys 110,1 114,1 115,7 117,6 119,2 120,0 31579: muut 111,0 112,2 112,2 115,3 115,3 116,6 31580: 31581: 31582: 31583: 31584: 12. Käytettävissä oleva tulo, miljoonaa markkaa 31585: 31586: 1992 1993 1994 1995 1996 1997* 31587: Palkat 216 736 202 714 204 302 219 428 230702 242 438 31588: Työnantajain sosiaalivakuutus- 31589: maksut 57000 55397 59 515 62048 62 927 65347 31590: Kotitalouksien yrittäjätulot 36153 42 010 50155 52968 55805 63 203 31591: yrittäjätulot maataloudesta 7174 7 401 8 481 8580 8181 7 887 31592: yrittäjätulot metsätaloudesta 3646 3 511 5892 7234 6 618 8 351 31593: muut kotitalouksien yrittäjätulot 25333 31 098 35782 37154 41006 46 965 31594: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 5 571 13 514 29770 48878 51 085 67182 31595: Väliliset verot miinus tukipalkkiot 54615 55180 58 344 57 472 65584 75386 31596: Kansantulo 370 075 368815 402086 440794 466103 513 556 31597: Muut saadut tulonsiirrot, netto -3 618 -2565 -2 434 -1 589 -4 055 -3 387 31598: Käytettävissä oleva tulo 366 457 366 250 399652 439205 462048 510169 31599: Ykshyinen sektori 265 488 285900 308 582 340 539 347 272 381 929 31600: kotitaloudet 291 432 287 638 282 879 306 833 313 651 334 945 31601: yhteisöt -25 944 -1 738 25703 33706 33621 46984 31602: yritykset -26 063 -6 772 19 837 28234 23009 36614 31603: rahoituslaitokset -1 280 2 301 3062 2823 6 441 3855 31604: voittoa tavoittelemattomat 31605: yhteisöt 1 399 2733 2804 2649 4171 6 515 31606: Ju lkisyhteisöt 100 969 80350 91070 98666 114 776 128 240 31607: valtio 10 830 -11 747 -12 545 -8177 4824 19 227 31608: kunnat ja kuntayhtymät 74 725 75285 BO 189 82370 88 241 87 804 31609: sosiaaliturvarahastot 15 414 16 812 23426 24473 21 711 21 209 31610: 31611: 31612: 31613: 31614: 100 31615: 13. Yksityiset kulutusmenot, miljoonaa markkaa 31616: 31617: Kä piin hintoihin 1990 hintoihin 31618: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31619: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 58 586 58304 60352 57 963 58196 59295 31620: Vaatetus ja jalkineet 13494 13 728 14 132 11 605 11 750 12 159 31621: Asunto 70339 75 199 81 041 54592 56 090 57 494 31622: Kotitalouskalusto, -tarvikkeet ja 31623: -palvelukset 16 836 17 997 19 094 14546 15 402 16 289 31624: Terveydenhoito 15420 16 598 17 924 11 819 12 546 13 196 31625: Uikenne 43454 47 028 50782 36 952 39 676 43 161 31626: Virkistys, kulttuuri ja koulutus 27 547 29 019 30 439 24115 25 151 26 477 31627: Muut tavarat ja palvelukset 38 517 41 939 41 530 33226 35 890 36 225 31628: Kotitalouksien kulutusmenot 31629: Suomessa 284 193 299 812 315 294 244 818 254 701 264 296 31630: 31631: Kestokulutustavarat 24 705 27 812 29 755 21 280 24376 26 682 31632: Puolikestävät kulutustavarat 25 743 26 396 27327 22 396 22 891 23 718 31633: Lyhytikäiset tavarat 101 057 103 878 107 245 92 317 93105 94 448 31634: Palvelukset 132 688 141 726 150 967 108 825 114 329 119 448 31635: Kotitalouksien kulutusmenot 31636: Suomessa 284193 299 812 315 294 244 818 254 701 264 296 31637: Kotitalouksien kulutusmenot 31638: ulkomailla 10450 10 979 11 762 7 909 7751 7732 31639: Ulkomaalaisten kulutusmenot 31640: Suomessa -7 537 -8778 -10172 -6 870 -7 868 -8 938 31641: Kotitalouksien kulutusmenot 287106 302 013 316 884 245 857 254 584 263 090 31642: Voittoa tavoittelemaliomien 31643: yhteisöjen kulutus 11 095 11 677 12 263 10 111 10 288 10 610 31644: Yksityiset kulutusmenot 298 201 313 690 329147 255 968 264 872 273 700 31645: 31646: 31647: 31648: 31649: 101 31650: 14. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin, miljoonaa markkaa 31651: 31652: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin 31653: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31654: Yleinen hallinto 9 283 9 976 10466 8 235 8520 8 655 31655: valtio 4103 3 948 4180 3 661 3428 3 585 31656: kunnat 5180 6 028 6286 4574 5 092 5 070 31657: Yleinen jä~estys ja turvallisuus 6462 6700 7 023 5 655 5 691 5 917 31658: valtio 5138 5255 5539 4500 4456 4655 31659: kunnat 1 324 1 445 1 484 1 155 1 235 1 262 31660: Maanpuolustus, valtio 9063 10 023 10 660 7 999 8 769 9220 31661: Koulutustoiminta 32 696 33 921 34025 29 261 29 896 29 338 31662: valtio 8 651 8607 8 837 7 687 7485 7 553 31663: kunnat 24 045 25 314 25188 21 574 22 411 21 785 31664: Terveydenhuolto 25 543 26 865 27163 21 886 22 543 22 491 31665: valtio 322 348 397 289 305 344 31666: kunnat 25 221 26 517 26766 21 597 22 238 22147 31667: Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 18 724 20 219 20 588 15 961 16 836 16 732 31668: valtio 323 342 356 287 291 296 31669: kunnat 15 219 16 530 16 820 12 996 13 776 13 656 31670: sosiaaliturvarahastot 3182 3347 3 412 2 678 2 769 2780 31671: Asuminen ja yhdyskunnat 2 889 2 984 3 090 2 514 2 510 2 481 31672: valtio 971 1 047 1132 864 903 967 31673: kunnat 1 918 1 937 1 958 1 650 1 607 1 514 31674: Virkistys-, kulttuuri- yms. palvelut 4307 4630 5153 3 709 3 880 4183 31675: valtio 258 291 316 222 247 264 31676: kunnat 4049 4339 4837 3487 3 633 3 919 31677: Uikenne 6234 5 761 6262 5 361 4930 5 245 31678: valtio 4824 4384 4558 4141 3 736 3 811 31679: kunnat 1 410 1 377 1 704 1 220 1194 1 434 31680: Elinkeinot 4187 4 539 5194 3 702 3 894 4414 31681: valtio 3 807 4093 4 729 3380 3 526 4031 31682: kunnat 380 446 465 322 368 383 31683: Muut tehtävät, valtio 407 840 372 362 728 319 31684: Julkiset kulutusmenot yhteensä 119795 126 458 129 996 104 645 108197 108 995 31685: valtio 37 867 39178 41 076 33 392 33 874 35 045 31686: kunnat 78 746 83 933 85 508 68 575 71 554 71170 31687: sosiaaliturvarahastot 3182 3347 3 412 2 678 2 769 2780 31688: 31689: 31690: 31691: 31692: 102 31693: 15. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain, miljoonaa 31694: markkaa 31695: 31696: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin 31697: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31698: Yrittäjätoiminta 69 613 75037 86086 68 519 73392 83418 31699: maatalous, metsästys ja kalatalous 2340 2757 3578 2484 2 926 3736 31700: metsätalous 1 541 1 644 1 745 1 458 1540 1 672 31701: kaivostein i1ta ja louhinta 410 327 201 386 282 175 31702: teollisuus 18 821 21 049 20983 16998 18034 17 818 31703: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4886 4435 5125 4676 4250 4 768 31704: rakentaminen 927 1140 1 317 834 941 1 046 31705: kauppa 5264 5 791 6 751 5 312 5 907 6705 31706: majoitus- ja ravitsemistoiminta 246 307 403 250 322 415 31707: liikenne 8965 9457 10546 8444 8872 9725 31708: rahoitus- ja vakuutustoiminta -1 093 -528 -1154 -1166 -614 -1195 31709: asuntojen hallinta ja vuokraus 20190 20035 26352 21 440 21 339 26 959 31710: kiinteistötoiminta ja liike-elämää 31711: palveleva toiminta 5080 6384 8047 5275 7197 9299 31712: yhteiskunnalliset ja henkilö- 31713: kohtaiset palvelukset 2036 2239 2192 2128 2396 2295 31714: Julkinen toiminta 14296 15 712 17 561 13338 14827 15 822 31715: Muu toiminta 1180 1286 1200 1199 1 329 1 211 31716: Yhteensä 85089 92035 104 847 83056 89548 100 451 31717: 31718: 31719: 31720: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin, 31721: miljoonaa markkaa 31722: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin 31723: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31724: Talonrakennukset 36 049 37636 46 719 39 057 41 252 49158 31725: Maa- ja vesirakennukset 12 249 12 982 13 579 11 318 12 063 12 319 31726: Koneet ja laitteet 36791 41 417 44549 32 681 36 233 38 974 31727: Yhteensä 85 089 92 035 104847 83 056 89 548 100 451 31728: 31729: 31730: 31731: 31732: 103 31733: 17. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus pääoma- 31734: tavaratyypeittäin, miljoonaa markkaa 31735: 31736: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin 31737: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31738: Asuinrakennukset 88 -227 307 91 -238 303 31739: valtio 15 43 16 15 46 16 31740: kunnat -74 -244 209 -78 -257 204 31741: sosiaaliturva rahastot 147 -26 82 154 -27 83 31742: Muut tabnrakennukset 5 208 6094 7092 5 490 6463 7 026 31743: valtio 1 375 1 762 1 938 1 450 1 868 1 972 31744: kunnat 3842 4253 4898 4049 4 511 4 793 31745: sosiaaliturvarahastot -9 79 258 -9 84 261 31746: Maa- ja vesirakennukset 6 094 6193 6753 5 208 5308 5 585 31747: valtio 4095 3 916 4275 3494 3354 3 586 31748: kunnat 1 999 2 277 2 478 1 714 1 954 1 999 31749: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 2 994 3425 3 716 2 640 3056 3 211 31750: valtio 1795 1 779 1 969 1 577 1 596 1 758 31751: kunnat 1 201 1 588 1 688 1 065 1 406 1 399 31752: sosiaaliturvarahastot -2 58 59 -2 54 54 31753: Julkiset investoinnit yhteensä 14384 15 485 17 868 13 429 14589 16 125 31754: valtio 7 280 7 500 8198 6536 6 864 7 332 31755: kunnat 6968 7 874 9273 6750 7 614 8395 31756: sosiaaliturvarahastot 136 111 397 143 111 398 31757: 31758: 31759: 31760: 31761: 104 31762: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus 31763: tehtävittäin 1>, miljoonaa markkaa 31764: 31765: Kä}'Qiin hintoihin 1990 hintoihin 31766: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997* 31767: Yleinen hallinto 1 321 1 668 2 070 1 307 1 665 1 980 31768: valtio 536 773 1 067 539 791 1 060 31769: kunnat 785 895 1 003 768 874 920 31770: Yleinen jä~estys ja turvallisuus 560 600 589 522 554 529 31771: valtio 374 431 354 340 396 324 31772: kunnat 186 169 235 182 158 205 31773: Maanpuolustus, valtio 598 645 586 569 634 567 31774: Koulutustoiminta 2 887 3050 3 267 2 875 3082 3 115 31775: valtio 1 114 1 001 897 1 058 974 863 31776: kunnat 1 773 2 049 2 370 1 817 2108 2 252 31777: Terveydenhuolto 1176 1 282 1 285 1 186 1 283 1 195 31778: valtio 43 56 38 42 56 36 31779: kunnat 1 133 1 226 1 247 1 144 1 227 1 159 31780: Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 568 972 1 215 587 1 008 1 188 31781: valtio 10 10 12 9 9 11 31782: kunnat 569 825 888 589 861 862 31783: sosiaaliturvarahastot - 11 137 315 - 11 138 315 31784: Asuminen ja yhdyskunnat 540 744 722 472 646 638 31785: valtio 234 271 308 205 232 262 31786: kunnat 306 473 414 267 414 376 31787: Virkistys-, kulttuuri- yms. palvelut 692 910 1 291 693 901 1 151 31788: valtio 49 128 210 45 130 207 31789: kunnat 643 782 1 081 648 771 944 31790: Uikenne 5675 5 528 6253 4866 4 758 5199 31791: valtio 4028 3 829 4 427 3453 3 300 3 726 31792: kunnat 1 647 1 699 1 826 1 413 1 458 1 473 31793: Elinkeinot, valtio 278 309 283 260 292 260 31794: Muut tehtävät, valtio 1 4 0 1 4 0 31795: Julkiset investoinnit yhteensä 14 296 15 712 17 561 13 338 14 827 15 822 31796: valtio 7265 7 457 8 182 6 521 6 818 7 316 31797: kunnat 7 042 8 118 9 064 6 828 7 871 8 191 31798: sosiaaliturvarahastot - 11 137 315 - 11 138 315 31799: 31800: (1) liman asuinrakennuksia. 31801: 31802: 31803: 31804: 31805: 105 31806: 19. Julkisyhteisöjen talous, miljoonaa markkaa 31807: 31808: 1994 1995 1996 1997* 1998** 1999** 31809: Omaisuus- ja yrittäjätulot 23282 27 062 27 984 27 761 29270 28490 31810: korkotulot 19 764 23278 23092 22382 22690 22260 31811: Välittömät verot 87 815 94 555 109 489 116 404 126 400 130 440 31812: Välilliset verot, pakolliset 31813: maksut ja sakot 76 985 78 631 85181 92753 99298 103 806 31814: Sosiaalivakuutusmaksut 81 472 82194 81 847 83 537 88106 91 365 31815: työnantajat 54437 56840 57 234 58892 63088 66194 31816: vakuutetut 27 035 25354 24 613 24 645 25 018 25171 31817: Muuttulot 2107 7364 6624 7093 6545 6475 31818: Tulot 271 661 289 806 311 125 327 548 349 619 360 576 31819: 31820: 31821: Kulutusmenot 114 001 119 795 126 457 129 996 134311 138 204 31822: Tukipalkkiot 15 856 18177 16 643 14 714 14 250 13 600 31823: Sosiaalivakuutusetuudet 94525 95049 98222 98 792 99 830 102105 31824: Sosiaaliavustukset 33 653 34286 32470 32127 32890 32960 31825: Muut tulonsiirrot 10 090 14128 15158 17 407 18 200 17 650 31826: ulkomaille 2089 6154 6737 7326 7 500 7900 31827: Korkomenot 26105 29178 33 028 35 272 35 830 32760 31828: Muutmenot 362 322 827 996 715 615 31829: Menot 294 592 310 935 322 805 329 304 336 026 337 894 31830: 31831: 31832: Säästö -22 931 -21 129 -11 681 -1 756 13 593 22682 31833: Poistot ja pääomansiirrot, netto -6 591 -8190 -7 123 -10 839 -10 810 -10 965 31834: Pääoman bruttomuodostus 15 245 15 408 16 097 18 006 17 871 16 781 31835: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto)( +) -31 585 -28 347 -20 655 -8 923 6532 16 866 31836: 31837: 31838: 31839: 31840: 106 31841: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion 31842: mukaan, miljoonaa markkaa 31843: 31844: Tilinpäätös Talousarvio 31845: 1995 1996 1997 1997 1998 1999 31846: (esitys) 31847: Tulo- ja varallisuusvero 37871 45778 50086 46495 52130 58540 31848: Liikevaihtoverotarvonlisävero 36 939 42103 45599 46300 46 700 51 660 31849: Tuonnin perusteella kannettavat 31850: verot ja maksut 265 67 4 10 - - 31851: Valmisteverot 21 835 23 210 24640 24 685 25890 27280 31852: tupakkavero 3085 3166 3252 3160 3250 3400 31853: alkoholijuomavero 6 807 7008 7160 7100 7100 7400 31854: polttoainevero 11 628 12 714 13895 14100 15 200 16 300 31855: muutvalmisteverot 315 322 331 325 340 180 31856: Autovero 3 353 4540 4 210 4 670 4500 5 300 31857: Leimavero 2030 2047 781 1 000 1 120 10 31858: Muut verot ja veronluonteiset tulot 6182 6262 8899 8489 9 124 9449 31859: Verot ja veronluonteiset tulot 31860: yhteensä 108 476 124007 134 219 131 649 139464 152 239 31861: 31862: Sekalaiset tulot 31 126 33097 33200 26639 30072 29 261 31863: Korkotulot ja voiton tuloutukset 6303 5 661 3943 3036 3 071 3419 31864: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 145 905 162 765 171 362 161 324 172 607 184 919 31865: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 825 1124 976 706 574 492 31866: Ylijäämän käyttö - - - - - 1 700 31867: Tulot ilman lainanottoa 146 730 163 889 172 338 162 030 173 181 187111 31868: Nettolainanotto 54 640 34 501 12 329 28 289 15440 - 31869: TULOT YHTEENSÄ 201 372 198 390 184 668 190 319 188 621 187111 31870: 31871: 31872: 31873: 31874: 107 31875: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion 31876: mukaan, miljoonaa markkaa 31877: 31878: Tilinpäätös Talousarvio 31879: 1995 1996 1997 1997 1998 1999 31880: (esitysl 31881: Eläkkeet 12089 12 530 12 911 12 986 13432 14047 31882: Puolustusvoimien kalustohankinnat 2682 3654 4559 4189 4 720 3490 31883: Muut kulutusmenot 39704 40386 39 751 39377 38870 40394 31884: Kulutusmenot yhteensä 54475 56570 57221 56552 57022 57 931 31885: 31886: Valtionavut kunnille ym. 40 211 34079 30787 30440 29402 29152 31887: Valionavut elinkeinoille 18 583 14 222 13 834 14 028 13 563 13274 31888: Valtionavut kotitalouksille yms. 41 618 39747 38042 38255 37077 35 341 31889: Siirrot budjetin ul<opuolisille 31890: rahastoille ja Kela: IIe 3096 5900 6 681 7103 8195 8295 31891: Muut siirtomenot 12 263 14 467 13 021 13479 14381 11 974 31892: Siirtomenot yhteensä 115 771 108 415 102 366 103 305 102 618 98036 31893: Koneiden, laitteiden ja kak.lston 31894: hankkiminen 218 198 408 378 390 236 31895: Talonrakennukset 1 049 1107 1 231 1183 967 381 31896: Maa- ja vesirakennukset 1 766 1 963 1877 1 755 1 732 1539 31897: Reaalisijoitukset yhteensä 3033 3268 3 516 3 315 3089 2155 31898: 31899: Valtionvelan korot 23944 28082 22 831 26193 25083 27982 31900: Erittelemättömät menot 98 11 10 6 5 69 31901: Muut menot yhteensä 24042 28093 22 841 26199 25088 28 051 31902: Menot ilman rahoitustalous- 31903: toimia 197 321 196346 185 944 189 371 187 817 186173 31904: 31905: Lainananto 217 297 295 256 318 346 31906: Muut finanssisijoitukset 794 2782 1139 688 483 316 31907: Finanssisijoitukset yhteensä 1 011 3079 1434 943 801 661 31908: Menot ilman kuoletuksia 198 332 199 425 187 378 190 314 188 619 186835 31909: Nettokuoletukset . . . . . 276 31910: MENOT YHTEENSÄ 198 332 199 425 187 378 190 314 188 619 187111 31911: 31912: 31913: 31914: 31915: 108 31916: 22. Valtion budjettitalouden menot hallinnonaloittain tilinpäätöksen 31917: sekä talousarvion mukaan, miljoonaa markkaa 31918: 31919: Tilinpäätös Talousarvio 31920: 1995 1996 1997 1997 1998 1999 31921: (esitys) 31922: 21. Tasavallan Presidentti 24 24 31 30 47 48 31923: 22. Eduskunta 241 249 271 283 305 345 31924: 23. Valtioneuvosto 171 197 192 192 196 211 31925: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2848 2 989 3126 3082 3304 3542 31926: 25.0ikeusministeriön hallinnonala 2379 2435 2705 2 691 2828 3121 31927: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 10442 6502 6 216 6163 6402 6199 31928: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 8336 9287 10 112 9653 10 111 9028 31929: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 24580 29503 27 547 27878 27945 28055 31930: 29. Opetusministeriön hallinnonala 27202 26635 26188 25355 25968 26636 31931: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 15 426 12 727 12 697 12 600 12 373 12 016 31932: 31. Uikenneministeriön hallinnonala 8302 8130 8253 7924 7349 7 210 31933: 32. Kauppa- ja teolisuusministeriön hallinnonala 7703 5350 4566 4930 4565 4 519 31934: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 49027 47983 45 201 45214 44919 43283 31935: 34. Työministeriön hallinnonala 12 350 14 400 13459 13 871 13 324 10 956 31936: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 4 717 3980 3729 3 671 3471 3553 31937: 36. Valtionvelka 24585 29033 23084 26777 25 513 28388 31938: MENOT YHTEENSÄ 198 332 199426 187 378 190314 188 619 187111 31939: 31940: 31941: 31942: 31943: 109 31944: 23. Valtiontalouden kassatulot1), miljoonaa markkaa 31945: 31946: Tulolaji 1993 1994 1995 1996 1997 1998** 31947: Tulo- ja varallisuusvero 29 069 32198 37 871 45778 50086 55 710 31948: Korkotulojen lähdevero 1 663 1 379 1 229 1 280 1 001 800 31949: Perintö- ja lahjavero 923 1 012 992 1 301 1 459 1 500 31950: Tulon ja varallisuuden perusteella 31951: kannettavat verot yhteensä 31 655 34589 40092 48 359 52546 58 010 31952: 31953: Liikevaihtovero/arvonlisävero 37 295 37667 36 939 42103 45599 48800 31954: Vakuutusmaksuvero 1 637 1 549 1 551 1 581 1 637 1 720 31955: Apteekkimaksut 344 346 357 391 426 430 31956: Liikevaihdon perusteella kannet- 31957: tavat verot ja maksut yhteensä 39275 39 967 38 847 44075 47 661 50950 31958: 31959: TuUit ja tuontimaksut 1 219 1 490 264 66 4 - 31960: Tasausvero 269 - - - - - 31961: Valmisteverot 20388 20 969 21 835 23 210 24640 26030 31962: tupakasta 3173 3157 3085 3166 3252 3290 31963: oluesta 2430 1 391 - - - - 31964: alkoholijuomavero 3882 5 122 6 807 7008 7160 7300 31965: po tttoaineista 8404 9 815 11 628 12 714 13 896 15100 31966: muut valmisteverot 2 499 1 483 315 322 331 340 31967: Leimavero 2527 2 116 2030 2047 781 300 31968: Autovero 1 609 2054 2 686 3 611 4 210 4800 31969: Oy Alko Ab:n ylijäämä 1 133 680 - - - - 31970: Muut veroUa veronluontaiset tulot 2328 2637 2 388 2875 4665 5505 31971: Verot ja veronluonteiset tulot 31972: yhteensä 100404 104 502 108 713 124 244 134 507 145 595 31973: 31974: Sekalaiset tulot 20 412 17 052 26 716 31 228 31 684 29190 31975: Korkotulot ja vo~on tuloutukset 8 413 7042 9 121 8 550 7034 6840 31976: Muut tulot yhteensä 28 824 24094 35 837 39 778 38 718 36030 31977: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 129 229 128596 144550 164023 173 225 181 625 31978: 31979: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 7 366 7 306 7 922 9893 8 412 9605 31980: Tulot ilman lainanottoa 136 595 135902 152 472 173 915 181 637 191 230 31981: 31982: Nettolainanotto 84036 73 191 54 071 33844 10 371 .. 31983: TULOT YHTEENSÄ 220 631 209 092 206 544 207 759 192 008 .. 31984: 31985: 1(1) Budjettitalouden ja budjetin ulkopuolisten vattion rahastoien tulot 31986: 31987: 31988: 31989: 31990: 110 31991: 24. Valtiontalouden kassamenotl), miljoonaa markkaa 31992: 31993: Menolaji 1993 1994 1995 1996 1997 1998. 31994: Eläkkeet 11 201 11 543 12 088 12 519 12 901 13400 31995: Puolustusvoimien kalustohankinnat 2 941 3732 3022 3697 4468 4800 31996: Muut kulutusmenot 32738 33477 36337 37479 37228 36105 31997: Kulutusmenot yhteensä 46880 48 751 51 446 53 695 54596 54305 31998: 31999: Valtionavut kunnille ym. 42720 40389 39 481 33199 30134 29400 32000: Valtionavut elinkeinoille 16 891 15 975 19 312 18348 14 857 15190 32001: Valtionavut kotitalouksille yms. 39422 43 981 42488 40450 38421 38150 32002: Valtionosuudet kansaneläke- ja 32003: sairausvakuutusmenoista 2508 763 1168 5358 6567 8110 32004: Muut siirrot kotimaahan 4 714 4 798 4545 5380 4280 5200 32005: Sörrot ulkomaille 2353 2249 6649 7306 7689 8100 32006: Siirtomenot yhteensä 108608 108154 113 644 110 040 101 947 104 150 32007: 32008: Koneiden, laitteiden ja kaluston 32009: hankkiminen 340 312 274 213 360 390 32010: Talonrakennukset 1 603 1 204 1 052 1257 1 253 1 050 32011: Maa- ja vesirakennukset 2 363 2 221 1882 1 856 1 703 1 750 32012: Reaalisijoitukset yhteensä 4306 3738 3208 3326 3 316 3190 32013: 32014: Vattionvelan korot 17721 21 964 25799 29988 24 617 32500 32015: Muutmenot 355 265 537 -59 19 420 32016: Muut menot yhteensä 18 076 22229 26336 29 929 24636 32920 32017: Menot ilman rahoitustaloustoimia 177870 182 873 194635 196990 184495 194565 32018: 32019: Lainananto 9 928 7 721 7120 7354 9401 9875 32020: Muut finanssisijoitukset 9 825 10166 9 644 6402 1 141 1 050 32021: Finanssisijoitukset yhteensä 19 752 17 886 16765 13 756 10542 10 925 32022: Menot ilman vaHionvelan 32023: kuoletuksia 197622 200759 211 399 210746 195 038 205490 32024: 32025: Valtionvelan nettokuoletukset - - - - - - 32026: MENOT YHTEENSÄ 197 622 200759 211 396 210745 195 038 205 490 32027: 32028: (1) Budjettitalouden sekä budjetin ulkopuolisten vattion rahastoien menot. 32029: 32030: 32031: 32032: 32033: 111 32034: 25. Valtiontalouden raboitus1), miljoonaa markkaa 32035: 32036: 1993 1994 1995 1996 1997 1998** 32037: Verotulot 100404 104 502 108713 124 246 134 507 145 595 32038: Muuttulot 28 824 24094 35 837 39778 38 718 36030 32039: Tulot ~man rahottustaloustoimia 129 229 128 596 144 550 164 024 173 225 181 625 32040: 32041: Tavaroiden ja palvelusten ostot 51 541 52754 55192 56 962 57 931 57 915 32042: Siirtomenot 126 329 130 118 139 443 140 028 126 564 136 650 32043: Menot iman rahoitustaloustoimia 177 870 182 873 194635 196990 184496 194 565 32044: 32045: Tuloylijäämä (+) -48 641 -54 277 -50 085 -32 966 -11 271 -12 940 32046: 32047: Finanssisijoitukset, netto 12387 10580 8 841 3 862 2130 1 320 32048: Nettorahoitustarve (-) -61 028 -64 857 -58 926 -36 828 -13 401 -14 260 32049: 32050: Nettolainanotto (+), netto kuole- 32051: tukset (-) 84036 73191 54071 33845 10 371 .. 32052: Kassa_j_äämä 23009 8333 -4855 -2984 -3 030 .. 32053: 1(1) Budjettitalous sekä budjetin ulkoQ_uoliset valtion rahastot. 32054: 32055: 32056: 32057: 26. Valtiontalouden velka1), miljardia markkaa 32058: 1993 1994 1995 1996 1997 1998** 32059: Markkamääräinen 100,3 131,0 187,0 220,5 249,6 .. 32060: Valuuttamääräinen 155,6 176,6 172,3 175,0 168,6 .. 32061: Yhteensä 255,8 307,5 359,3 395,5 418,2 428 32062: 32063: %/BKT 52,0 60,2 65,3 68,9 67,2 64 32064: 32065: 1) Ilman valtion eläkerahastosta budjettitalouteen otettuja sisäisiä luottoja. 32066: 32067: 32068: 32069: 27. Julkinen bruttovelka (EMU), miljardia markkaa 32070: 32071: 1993 1994 1995 1996* 1997* 1998** 32072: Valtio 249,9 278,0 296,5 312,1 323 328 32073: Kunnat 26,3 24,4 22,4 19,6 20 21 32074: Sosiaaliturvarahastot 3,7 1,9 0,4 0,1 0 0 32075: Yhteensä 279,9 304,3 319,3 331,7 343 349 32076: 32077: "/cJBKT 57,0 59,6 58,1 57,8 55,1 52 32078: 32079: 32080: 32081: 32082: 112 32083: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain 32084: mukaiset tuotot ja kulut, miljoonaa markkaa 32085: 32086: 1993 1994 1995 1996 1997 1998iaf 32087: Tuotot 32088: Vakuutusmaksut 11321 12058 9327 8092 7 848 8095 32089: vakuutettujen maksut 5031 5250 2 059 318 144 -40 32090: työnantajain maksut 6290 6808 7268 7774 7704 8135 32091: Valtion ja kuntien rahoitusosuudet 7755 6047 7126 7019 7 036 6 891 32092: valtion rahoitus 3075 1336 2424 6544 6 957 6891 32093: kansaneläkkeisiin 458 22 33 4167 4201 4 032 32094: perhe-eläkkeisiin 261 254 249 246 244 246 32095: rintamasotilaseläkkeisiin 1121 1060 1014 947 879 831 32096: lapsen hoitotukeen - - 386 410 422 423 32097: vammaistukeen - - 155 154 155 156 32098: eläkkeensaajen asumistukeen - - 587 620 1 056 1 203 32099: kuntien rahoitus 4680 4 711 4 702 475 79 - 32100: kansaneläkkeisiin 4293 4284 4248 0 0 - 32101: eläkkeensaajen asumistukeen 387 427 454 475 79 - 32102: Erityistuotot 1221 1930 2 730 2707 2707 2 707 32103: osuus lvv/alv-tuotoista 891 1600 2400 2400 2 400 2400 32104: maksu vakuutuslaitoksilta 330 330 330 307 307 307 32105: Sijoitusomaisuuden tuotot 21 20 46 665~' 59 BO 32106: Muut tuotot 45 37 34 10 9 8 32107: Yhteensä 20363 20092 19263 18493 17659 17781 32108: Kulut 32109: Eläkkeet 19353 19112 19264 18886 18468 17 866 32110: kansaneläkkeet 17426 17257 17452 17131 16 765 16 211 32111: varsinainen kansaneläke 15391 15131 15257 14 904 14490 13894 32112: eläkkeensaajien asumistuki 907 993 1055 1097 1146 1 205 32113: eläkkeensaajien hoitotuki 1023 1 028 1033 1034 1 051 1 061 32114: muut 105 105 107 96 78 51 32115: perhe-eläkkeet 261 253 249 246 245 246 32116: rintamasotilaseläkkeet 1120 1059 1013 945 880 830 32117: Lapsen hoitoluet 383 383 393 410 423 423 32118: Vammaistuet 163 160 157 154 155 156 32119: Muut etuu del 44 37 38 15 13 12 32120: Toimintakulut 569 638 639 1231''' 634 654 32121: Yhteensä 19966 19787 19941 20131 19115 18 532 32122: 32123: (a) Kansaneläkelaitoksen arvio. 32124: (b) Tuoiloihin sisältyy 578 milj. mk arvonkorotuksia. 32125: (c) Toimintakulut sisältävät 578 milj. mk toimieläkevastuun nopeutetusta kattamisesta aiheutunutta kertasuorttusta. 32126: Nopeutettu kattaminen toteutettiin sijoitusomaisuudella ja siihen tehdyillä arvon korotuksilla. 32127: 32128: 32129: 32130: 32131: 113 32132: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut, miljoonaa markkaa 32133: 32134: 1993 1994 1995 1996 1997 1998(a) 32135: Tuotot 32136: Vakuutusmaksut 10 589 12 077 12473 13 227 12 032 11 255 32137: vakuutettujen maksut 6 816 8278 8 112 8 606 7 849 6 905 32138: työnantajain maksut 3773 3799 4361 4621 4183 4350 32139: Takautumissuoritukset 69 61 48 40 37 36 32140: Erityistu otat 907 200 - - - - 32141: osuus lw-tuotoista 891 200 - - - - 32142: työterveys huoltomaksut 16 - - - - - 32143: Sijoitusomaisuuden tuotot 15 7 5 5 5 9 32144: Muut tuotot 142 137 193 137 95 79 32145: Kuntien osuus hammashuollosta - - - - - - 32146: Valtion rahoitusosuus 801 720 - - - - 32147: Yhteensä 12 523 13 202 12 719 13 409 12 169 11 379 32148: Kulut 32149: Suoritukset vakuutetuille(1) 9403 9326 9499 9 595 9 895 10 291 32150: päivärahat 2 685 2 621 2525 2373 2 385 2 510 32151: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat 3 431 3145 3064 2 876 2 829 2 850 32152: lääkekorvaukset 2 236 2459 2707 3 002 3 288 3433 32153: lääkärin palkkiokorvaukset 448 437 470 511 528 587 32154: tutkimus- ja hoitokorvaukset 245 239 265 305 316 330 32155: matkakorvaukset 358 425 468 528 549 581 32156: Työterveyshuolto 736 641 585 553 641 682 32157: Muut etuudet 1 032 1 009 1 036 1 054 1109 1180 32158: Suoritukset terveyskeskuksille 4 - - - - - 32159: Suoritukset Maatalousyrittäjien 32160: eläkelaitokselle 55 34 33 34 33 31 32161: Toimintakulut 855 957 959 979 951 980 32162: Yhteensä 12 087 11 967 12 112 12 215 12 629 13164 32163: 32164: (1) Sisältää myös työpaikkakassojen kautta maksetut korvaukset. 32165: 1 (a) Kansaneläkelaitoksen arvio. 32166: 32167: 32168: 32169: 32170: 114 32171: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, 32172: eläkemenot ja vastuuvelka (rahastot), miljoonaa markkaa 32173: 32174: 1992 1993 1994 1995 1996 1997* 32175: Vakuutusmaksut 32176: palkoista(1) 19 163 21 487 23171 26 750 28 995 31 710 32177: yrittäjätuloista (2) 2 560 2619 2 670 2 754 2 893 2 928 32178: yhteensä 21 723 24106 25 841 29504 31 888 34638 32179: Eläkkeet 32180: palkansaajat(1) 21 820 23 033 24126 25 461 26 777 27 977 32181: yrittäjät(2) 4549 4 769 4 963 5197 5432 5 625 32182: - siitä valtion rahoitus 2294 2357 2 411 2 417 2 369 2 306 32183: yhteensä 26369 27 802 29 089 30659 32 209 33 603 32184: Vastuuvelka 31.12.(3) (rahastot) 135 959 147 525 158 846 169 076 184 714 199 910 32185: 32186: Vakuutusmaksut, % BKT:sta 4,6 5,0 5,1 4,9 5,1 5,1 32187: Eläkkeet, % BKT:sta 5,5 5,8 5,7 4,6 4,7 4,5 32188: Keskimääräinen TEL-maksu, 32189: %palkasta 14,4 18,5 18,6 20,6 21,1 21,2 32190: Laskuperustekorko,% 32191: (keskim. vuodessa) 9,0 8,5 6,5 6,5 6, 11•1 5,5 32192: 32193: Lähde: Eläketurvakeskus. 32194: (1) TEL, LEL, TaEL ja MEL. 32195: (2) MYEL ja YEL. 32196: (3) Palkansaajien eläkelakien mukainen vastuuvelka. 32197: !ta)6,0% 1.4.19961ähtien. 32198: 32199: 32200: 32201: 32202: 115 32203: 31. Veroasteet suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia 32204: 32205: 1994 1995 1996* 1997* 1998** 32206: Veroaste(1) 47,6 46,1 48,1 47,0 46,7 32207: välittömät verot 17,4 17,4 19,3 18,9 19,0 32208: välilliset verot ja pakolliset maksut 15,0 14,2 15,0 15,0 14,9 32209: pakolliset työeläkemaksut 7,9 8,2 8,4 8,3 8,3 32210: muut pakollset sosiaaliturvamaksut 7,3 6,3 5,5 4,8 4,5 32211: 32212: Veroaste sektoreittain 47,6 46,1 48,1 47,0 46,7 32213: valtio 23,0 22,4 24,2 24,3 24,4 32214: kunnat 10,6 10,1 10,9 10,5 10,4 32215: työeläkelaitokset 6,7 7,1 7,4 7,3 7,3 32216: muut sosiaaliturvarahastot 7,3 6,3 5,5 4,8 4,5 32217: Euroopan unioni 0,0 0,2 0,2 0,2 0,1 32218: 32219: Tulonsiirrot julkiselta sektornta 32220: yksityiselle 29,3 27,8 26,5 24,6 23,1 32221: tukipalkkiot 3,1 3,3 2,9 2,4 2,1 32222: työeläkelaitosten sosiaalivakuutus- 32223: etuudet 7,2 6,9 7,0 6,8 6,6 32224: muut sosiaalivakuutusetuudet 10,2 9,2 8,8 8,0 7,3 32225: muut tulonsiirrot 8,9 8,4 7,8 7,4 7,1 32226: 32227: Nettoveroaste(2) 18,3 18,3 21,6 22,5 23,7 32228: valtio 15,8 15,4 17,7 18,3 18,7 32229: kunnat 9,4 8,9 9,7 9,4 9,4 32230: työeläkelaitokset -0,4 0,2 0,4 0,5 0,7 32231: muut sosiaaliturvarahastot -6,5 -6,5 -6,4 -5,9 -5,3 32232: Euroopan unioni 0,0 0,2 0,2 0,2 0,1 32233: 32234: Nettosiirrot valtiolta kunnille 7,5 7,0 5,6 4,5 4,1 32235: 32236: (1) Tulonsiirrot yksityiseltä julkiselle sektorille (ei sisällä pako Iisia ryhmähenki-ja tapaturmavakuutus- 32237: maksuja). 32238: J?l Nettotulonsiirrot yksityiseltä julkiselle sektorille. 32239: 32240: 32241: 32242: 32243: 116 32244: 32. Maksutase, miljoonaa markkaa 32245: 32246: 1996* 1997* 32247: Netto- Netto- 32248: Tulot Menot tulot Tulot Menot tulot 32249: Vaihtotase 32250: Kauppatase 32251: ml. tavarakaupan korjauserät 182 436 138 110 44326 208 765 157 170 51 595 32252: Kuljetus 12400 5545 6855 13145 6423 6 722 32253: Matkustus 8778 10 979 -2 201 10 172 11 762 -1 591 32254: Muut palvelut 15 315 16 921 -1 606 15 597 17277 -1 680 32255: Tavaroiden ja palvelusten tase 218 928 171 554 47 374 247678 192 632 55 046 32256: Pääomakorvaukset 15 375 32900 -17 525 20251 34 767 -14 516 32257: Tulonsiirrot 5 271 10 308 -5037 6283 10 666 -4 383 32258: Muut 2427 4212 -1 785 2425 4489 -2064 32259: Vaihtotase 242002 218 974 23027 276636 242 553 34083 32260: 32261: Saatavien Velkojen Netto- Saatavien Velkojen Netto- 32262: muutos muutos muutos muutos muutos muutos 32263: Pääomatase -340 596 256 0 1296 1 296 32264: Rahoitustase (ml. varannon muutos) -42 924 21 463 -21 461 -73 654 44832 -28 821 32265: Suorat sijoitukset -16516 5093 -11 423 -25 579 8 709 -16 870 32266: Arvopaperisijoitukset -19 033 6830 -12 204 -23 624 19 907 -3 717 32267: Lainat -4 523 12 737 8 214 -6 761 10533 3 772 32268: Kauppaluotot -982 -3383 -4365 -3 917 -632 -4549 32269: Muu pääoma -15 945 187 -15 758 -2 985 6 315 3330 32270: SP:n valuuttavarannon muutos 14 075 14 075 -10788 -10 788 32271: Pääoma- ja rahoitustase -43264 22059 -21 205 -73 654 46128 -27 525 32272: Virhetermi -1 822 -6558 32273: 32274: Lisätietoja 32275: Julkinen (valtio ja kunnat) -2 930 9480 6550 -3345 -2887 -6 232 32276: 32277: Lähde: Suomen Pankki. 32278: Saatavien lisäys -, vähennys + 32279: Velkojen lisäys +, vähennys - 32280: 32281: 32282: 32283: 32284: 117 32285: 33. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa, miljoonaa markkaa 32286: 32287: 1993 1994 1995 1996 1997 32288: Ottolainaus 284 575 288 743 306 231 296140 303 351 32289: Markkatiät 268 787 275 411 291 388 283 645 291 079 32290: Verottomat tifit 156 699 162021 173 207 188 926 206 985 32291: Lähdevaroiliset tiHt 62 303 57375 56 445 35 953 22 329 32292: Muut verolliset tilit 49762 56 018 61 721 58 767 61 765 32293: Valuuttatilit 15 788 13 332 14 843 12 495 12 272 32294: Antolainaus 339 608 311 761 291 291 289 144 291 986 32295: Markkaluotot 269 789 264 683 258167 265 015 275 740 32296: Valuuttatilit 69 819 47 078 33124 24130 16 246 32297: 32298: 32299: 34. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa luotonantajan mukaan, 32300: miljoonaa markkaa 32301: 32302: 1993 1994 1995 1996 1997 32303: Suomen Pankki 3402 3 248 2 980 2362 1 850 32304: Kotimaiset talletuspankit 344 519 312 207 290 749 281 845 272 342 32305: Ulkomaalaisten omistamat 32306: talletuspankit 147 255 2459 3 952 5 799 32307: Muut luotto- ja rahoituslaitokset 59 717 54 653 49409 50717 58 802 32308: Vakuutuslaitokset 10229 10 342 9 393 8 583 8 245 32309: Julkisyhteisöt 160 633 150 818 140 976 126 094 119 714 32310: Ulkomaat, pitkäaikainen 81 049 61 333 77 503 79 411 90 549 32311: Yhteensä 659 696 592 856 573469 552 964 557 301 32312: 32313: 32314: 32315: 35. Arvopaperimarkkinat, miljoonaa markkaa 32316: 32317: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 32318: Osakeannit 1 993 10 439 12 155 3067 2 470 1 952 32319: Vaihtovelkakirjat ja optiolainat (1) 1 401 850 2456 374 424 67 32320: Joukkovelkakirjat (2) 23808 49 113 46072 71 860 75 419 66343 32321: si~ä yritykset 989 2 311 4053 691 3151 2 383 32322: rahoituslaitokset 9 311 10 018 9899 4556 9 049 6795 32323: valtio 12 965 36 512 31 528 66557 62139 57165 32324: Markkinoilta kerätty pääoma yhteensä 27 202 60402 60683 75 301 78 313 68 362 32325: Pörssin vaihto 32326: osakkeet ja merkintäoikeudet 10 277 46337 68 921 83 019 101 265 186 161 32327: kokonaisvaihto 25654 106 314 71082 84094 101 806 186 649 32328: 32329: (1) Markkamääräiset, yritysten liikkeeseen laskemat yleisö lainat. 32330: 1(2) Markkamääräiset yleisölainat 32331: 32332: 32333: 32334: 32335: 118 32336: Liite n:o 2 Hallituksen esitykseen Eduskunnalle 32337: valtion talousarvioksi vuodelle 1999 JJ 32338: 32339: 32340: 32341: 32342: VEROJÄRJESTELMÄN KAUTTA 32343: ANNETTAVA TUKI 32344: 32345: 32346: 32347: 32348: IJ Hallitus ei ole käsitellyt liitettä. Se on tarkoitettu talousarvioesityksen tausta-aineistoksi. 32349: 2 32350: 32351: 32352: 32353: 32354: Verojärjestelmän kautta annettava tuki 32355: Verojärjestelmän kautta annettava tuki aiheu- korkovähennyksestä sekä asumistukien, oman 32356: tuu poikkeamasta verotuksen perusrakenteesta. asunnon myyntivoiton ja asuntotulon verova- 32357: Verotuen tarkoituksena on tukea verovelvollista paudesta. 32358: tai välillisesti muuta talouden toimijaa. Tässä Teollisuuden ja elinkeinojen verotuet alenivat 32359: esitettyjen verotukilaskelmien perusteet on ku- jonkin verran vuodesta 1995 ja olivat vajaa 5 32360: vattu valtiovarainministeriön julkaisussa "Vero- miljardia markkaa. Suurimmat verotuet saatiin 32361: tuet Suomessa" (1988). Laskelmat ilmestyvät yritysten poistosäännösten perusteella, kaik- 32362: vuosittain valtion talousarvioesityksen liitteenä. kiaan 3,2 miljardia markkaa. 32363: Nyt julkaistavien laskelmien viimeisin kaikki ve- Maa- ja metsätalouden verotuki ei juuri muut- 32364: romuodot kattava tarkasteluvuosi on 1996. tunut vuonna 1996 vaan pysyi vajaassa 3 miljar- 32365: Verotuksessa ei vuonna 1996 tehty sellaisia dissa markassa. 32366: lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka olisivat vai- Liikenne sai verotukea lähes yksinomaan ar- 32367: kuttaneet mainittavasti verotukien kokonais- vonlisäverotuksen kautta. Yhteensä tuki oli 1,8 32368: määrään. Se pysyi runsaassa 40 miljardissa mar- miljardia markkaa. 32369: kassa. Taulukoissa 1-4 esitetään valtion tehtävä- 32370: Valtion tehtäväalueen mukaan tarkasteltuna alueille kohdistuneet verotuet sekä valtion siirto- 32371: eniten verotukia kohdistui sosiaaliturvaan, run- menot. Taulukossa 5 on eritelty yksittäiset vero- 32372: saat 17 miljardia markkaa. Suurimmat yksittäi- tuet. 32373: set verotuet - kunnallinen eläketulovähennys, Lukujen merkitystä arvioitaessa on otettava 32374: työntekijöiden lakisääteisen eläkemaksun vä- huomioon, että verotuen poistaminen ei välttä- 32375: hentäminen ja lapsilisien verovapaus - kattoi- mättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, kos- 32376: vat alueen verotuista 70 prosenttia. ka tuet vaikuttavat hintoihin ja verovelvollisten 32377: Asumisen ja ympäristön verotuki oli lähes 11 käyttäytymiseen. 32378: miljardia markkaa. Se koostui asuntovelkojen 32379: 3 32380: 32381: Taulukko 1. Taloudellisesti merkittävät verotuet veromuodoittain valtion tehtäväalueen mukaan 32382: 1995-1996, milj. markkaa* 32383: TVL ja siihen EVL,MVLja Välillinen 32384: liittyvä verotus niihin liittyvä verotus verotus 32385: 1995 1996 1995 1996 1995 1996 32386: Yleinen hallinto ............................. . 100 100 32387: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..... . 32388: Maanpuolustus ............................. . 32389: Opetus, tiede ja kulttuuri ............... . 800 800 32390: Sosiaaliturva .................................. . 17 300 17 100 30 40 32391: Terveydenhuolto ........................... . 400 400 32392: As~mi~en ja ympäristö ................. . 10 000 10 800 32393: Tyovo1ma ...................................... . 32394: Maa- ja metsätalous ...................... . 200 200 1 200 1 200 1 400 1 500 32395: Liikenne ........................................ . 200 200 1 500 1 500 32396: Teollisuus ja elinkeinot .................. . 1 600 1 600 3 500 2 900 300 300 32397: Muut menot .................................. . 1 100 800 32398: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ....... . 3 700 3 700 800 1 000 32399: * Taulukossa luvut on pyöristetty pääsääntöisesti täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 32400: 32401: 32402: 32403: 32404: Taulukko 2. Taloudellisesti merkittävät veroluet yhteensä valtion tehtäväalueen ja veronsaajan mukaan 32405: 1995-1996, milj. markkaa * 32406: Valtio Muut veronsaajat Yhteensä 32407: 1995 1996 1995 1996 1995 1996 32408: Yleinen hallinto .............................. 35 40 35 40 70 80 32409: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...... 32410: Maanpuolustus .............................. 32411: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ 400 500 400 400 800 800 32412: Sosiaaliturva ................................... 6 000 5 900 II 300 II 300 17 300 17 100 32413: Terveydenhuolto ............................ 400 400 400 400 32414: As~mi~en ja ympäristö .................. 2 700 3 100 7 300 7 700 10 000 10 800 32415: Tyovo1ma ....................................... 32416: Maa- ja metsätalous ....................... 2 000 2 200 700 700 2 700 2 900 32417: Liikenne ......................................... 1 500 1 600 100 100 1 600 1 700 32418: Teollisuus ja elinkeinot ................... 4 900 4400 500 400 5 400 4 800 32419: Muutmenot ................................... 1 100 800 1 100 800 32420: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ........ 2 400 2 600 2100 2 100 4400 4600 32421: *Taulukossa luvut on pyöristetty pääsääntöisesti täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 32422: 4 32423: 32424: Taulukko 3. Taloudellisesti merkittävät verotuet valtion verotuksessa ja valtion siirtomenot tilinpää- 32425: töksen mukaan eri tehtäväalueilla 1995-1996, milj. markkaa* 32426: 32427: Verotuet Siirtomenot Muutos 96/95,% 32428: 1995 1996 1995 1996 Verotuet Siirto- 32429: menot 32430: Yleinen hallinto .............................. 32431: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...... 32432: Maanpuolustus .............................. } 35 40 7 300 7 600 14 4 32433: 32434: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ 400 500 19 000 18 800 0 -1 32435: Sosiaaliturva ................................... 32436: Terveydenhuolto ............................ } 6 400 6 300 48 300 47 500 -2 -2 32437: 32438: As~mi!len ja ympäristö .................. 2 700 3 100 4000 3 200 15 -20 32439: Tyovotma ....................................... 9 300 10 600 14 32440: Maa- ja metsätalous ....................... 2000 2 200 14 100 11 300 10 -20 32441: Liikenne ......................................... 1 500 1 600 1 700 800 7 -53 32442: Teollisuus ja elinkeinot ................... 4900 4400 5 900 5 500 -10 -7 32443: Muut menot ................................... 1 100 800 6 800 2900 -27 -57 32444: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ........ 2 400 2 600 8 32445: *Taulukossa luvut on pyöristetty täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 32446: 32447: 32448: 32449: 32450: Taulukko 4. Taloudellisesti merkittävät verotuet valtion tehtäväalueen mukaan 1993-1996, 32451: milj. markkaa* 32452: 1993 1994 1995 1996 32453: Yleinen hallinto .............................. 100 100 100 100 32454: Yleinen järjestys ja turvallisuus ...... 32455: Maanpuolustus .............................. 600 200 32456: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ 800 800 800 800 32457: Sosiaaliturva ................................... 16 400 16 400 17 300 17 100 32458: Terveydenhuolto ............................ 900 400 400 400 32459: As~mi!len ja ympäristö .................. 12 500 11 100 10 000 10 800 32460: Tyovotma ....................................... 32461: Maa- ja metsätalous ....................... 5 700 5 100 2 700 2900 32462: Liikenne ......................................... 4100 2400 1 600 1 700 32463: Teollisuus ja elinkeinot ................... 3 600 5 400 5 400 4 800 32464: Muut menot ................................... 1 100 1 100 1 100 800 32465: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ........ 700 -1300 4400 4600 32466: 32467: *Taulukossa luvut on pyöristetty täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista. 32468: 32469: Lyhenteet: 32470: L laki 32471: A asetus 32472: ALVL arvonlisäverolaki 1501/93 32473: EVL laki elinkeinotulon verottamisesta 32474: MVL maatilatalouden tuloverolaki 32475: L VVL liikevaihtoverolaki 559/91 32476: EL VVL liikevaihtoverolaki 532/63 32477: ETVL tulo- ja varallisuusverolaki 1240/88 32478: TVL tuloverolaki 1535/92 32479: ETY Euroopan Yhteisöjen neuvoston asetus 32480: 5 32481: 32482: Taulukko 5. Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja 32483: veromuodon mukaan 1993-1998 32484: 32485: Selite: * = ennakkolaskelma, ** =ennuste, -=ei mitään ilmoitettavaa, .. = tietoa ei käytettävissä 32486: 32487: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32488: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32489: 32490: 1. Yleinen hallinto 32491: 32492: TVL}a siihen liittyvä verotus 32493: 32494: 1. Ulkomaan edustuksessa 70 70 70 80 90 .. Suuruusluokka-arvio. 32495: palvelevan ym. saamien 32496: eräiden korvausten 32497: verovapaus 32498: ETVL 53§ 1 k 32499: TVL 76§ 1 k 32500: 32501: 2. YK:n ja sen erityisjärjes- .. .. .. .. .. .. Ei arvioitavissa. 32502: töjen ulkomailla suorite- 32503: tuista asiantuntijatehtä- 32504: vistä maksaman palkan 32505: verovapaus 32506: ETVL 53 §2 k 32507: TVL 76 § 3 k 32508: 32509: 32510: 32511: 32512: 2. Maanpuolustus 32513: 32514: Väli/linen verotus 32515: 32516: 1. Puolustuslaitoksen eräiden 570 230 - - - - Liikevaihtoverottomuus 32517: ulkomaisten hankintojen johtuu tulliverolain 32518: liikevaihtoverottomuus perusteella myönnetystä 32519: Tulliverol. 15 § tullittomuudesta. 32520: ELVVL26§ Poistettu 1994. 32521: LVVL36§ 32522: 32523: 32524: 32525: 3. Opetus, tiede ja kulttuuri 32526: 32527: TVL ja siihen liittyvä verotus 32528: 32529: 1. Yleishyödyllisen yhteisön 500 500 500 550 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32530: verovapaus (pl. ev.Iut. ja 32531: ortod. kirkko) 32532: ETVLI7§2k 32533: ETVL21 § 32534: TVL21 ja 23 § 32535: 6 32536: 32537: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32538: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32539: 32540: 2. Stipendien ja vastaavien 200 160 100 90 90 100 Opintorahan ja korkea- 32541: verovapaus koulustipendien vero- 32542: ETVL 64 § 1 mom 1 k vapaudesta aiheutuva tuki. 32543: TVL 82 § 1 mom 1 k Korkeakouluopiskelijoiden 32544: opintoraha tuli veronalai- 32545: seksi 1.7.1992ja keskiasteen 32546: opiskelijoiden opintoraha 32547: 1.7 .1994lähtien. 32548: 32549: 3. Opintorahavähennys 80 140 190 190 170 160 32550: kunnallisverotuksessa 32551: TVL 105§ 32552: 32553: 32554: 32555: 4. Sosiaaliturva 32556: 32557: TVLja siihen liittyvä verotus 32558: 32559: 1. Kansaneläkkeen !isien ym. 660 680 670 630 580 580 32560: verovapaus 32561: ETVL 55 §ja 57§ 9 k 32562: TVL 92 § 1, 2 ja 6 k 32563: 32564: 2. Sotavammojen korvauksen 460 450 440 420 400 380 32565: verovapaus 32566: ETVL 56 § 2 mom 3 k 32567: TVL 80§3 k 32568: 32569: 3. Toimeentulotuen 700 800 800 900 900 900 32570: verovapaus 32571: ETVL 57§ 1 k 32572: TVL92§22 k 32573: 32574: 4. Elatustuen ja elatusavun 490 590 580 580 570 570 32575: verovapaus 32576: ETVL 57§ 2 kja 75 § 1 32577: mom 32578: TVL 90 §ja 92 § 7 k 32579: 32580: 5. Lapsilisien verovapaus 2200 3850 3600 3300 3200 3200 Lapsilisien määriä korotet- 32581: ETVL 57 §8 k tiin 1994 samalla kun 32582: TVL 92§ 5 k perhepoliittiset vähen- 32583: nykset poistettiin. 32584: 32585: 6. Rintamasotilaseläkkeen - - - - - - 32586: verovapaus 32587: ETVL 55§ 6 k 32588: TVL92§2 k 32589: 32590: 7. Erorahan verovapaus 250 160 100 90 80 80 32591: ETVL 57§ 11 k 32592: TVL92§ 10 k 32593: 7 32594: 32595: 32596: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32597: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32598: 32599: 8. Lapsenhoitovähennys 400 - - - - - Poistettu 1994. 32600: valtionverotuksessa 32601: ETVL 101 § 32602: TVL 99§ 32603: 32604: 9. Eläketulovähennys 110 70 70 50 20 20 32605: valtionverotuksessa 32606: ETVLI02§ 32607: TVL 100§ 32608: 32609: 10. Lapsivähennys kunnallis- 2800 - - - - - Poistettu 1994. 32610: verotuksessa 32611: ETVL 105§ 32612: TVL 102§ 32613: 32614: II. Kunnallisverotuksen 300 - - - - - Poistettu 1994. 32615: yksinhuoltajavähennys 32616: ETVL 106 § 32617: TVL 103 § 32618: 32619: 12. Invalidivähennys 180 200 190 170 160 160 32620: kunnallisverotuksessa 32621: ETVL 107 § 32622: TVL 104§ 32623: 32624: 13. Kunnallisverotuksen 4300 4300 4500 4200 4200 4200 32625: eläketulovähennys 32626: ETVL 108 § 32627: TVL 101 § 32628: 32629: 14. Invalidivähennys 250 260 270 250 260 270 32630: valtionverosta 32631: ETVL146§ 32632: TVL 126§ 32633: 32634: 15. Elatusvelvollisuus- 20 20 30 30 30 30 32635: vähennys valtionverosta 32636: ETVL 146 § 3 mom 32637: TVL 127§ 32638: 32639: 32640: 16. Työntekijöiden lakisää- 2950 3000 3950 4700 4950 5300 32641: teisen eläkemaksun 32642: vähentäminen 32643: TVL96§ 1 mom 32644: 32645: 32646: 17. Työntekijöiden työttö- 300 2000 2050 1750 1800 1700 32647: myysvakuutus- ja työttö- 32648: myyskassamaksun 32649: vähentäminen 32650: TVL 96 § 1 momja 95 § 32651: 1 mom2k 32652: 8 32653: 32654: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32655: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32656: 32657: Väli/linen verotus 32658: 32659: 1. Autoveron palautus 30 30 30 40 40 .. 32660: invalideille 32661: L 1482/94 50-51§ 32662: 32663: 5. Terveydenhuolto 32664: 32665: Väli/linen verotus 32666: 32667: 1. Lääkkeiden alennettu 890 400 360 400 433 .. Suuruusluokka-arvio. 32668: alv-kanta (J 2 %) Ennen vuotta 1995 verotuki 32669: ELVVL 4 § 3 momja 18 § aiheutui lääkkeiden liike- 32670: 1 mom vaihtoverottomuudesta. 32671: LVVL 29 §ja 50§ 32672: AL VL 85 § 1 mom 5 k 32673: 32674: 6. Asuminen ja ympäristö 32675: 32676: TVL}a siihen liittyvä verotus 32677: 32678: 1. Omasta asunnosta saadun 2600 2500 2500 3000 3000 .. Suuruusluokka-arvio. 32679: myyntivoiton verottomuus Laskelma perustuu asunto- 32680: ETVL 73 § 1 mom 1 k jen nimellishintaisiin 32681: TVL 48 § 1 mom 1 k kauppasummiin ja 50 %:n 32682: hankintameno-olettamaan. 32683: Sovellettu pääomatulojen 32684: vero kantaa. 32685: 32686: 2. Asumistukien verovapaus 950 1200 1200 1150 1100 1150 32687: ETVL 57§ 15 k 32688: TVL 92§ 15 k 32689: 32690: 3. Velkojen korkojen sekä 4100 3500 3200 2400 2200 2300 Tukeen sisältyy ylimääräi- 32691: indeksi- ja kurssitappioi- nen korkovähennys. 32692: den vähentäminen 32693: (asuntovelat) 32694: L 953174 32695: ETVL87-91 § 32696: TVL 131-134 §, 144 § 32697: 32698: 4. Asuntotulon verovapaus 2600 3000 3100 4200 4500 .. Suuruusluokka-arvio. 32699: L 505173 1 § 2 mom Laskelma perustuu asunto- 32700: jen arvostamiseen arava- 32701: hinnoin ja 3 %tuotto-ole- 32702: tukseen. Asuntotulon 32703: verotus poistui kiinteistöve- 32704: ron voimaan tullessa 32705: v.l993. Vuodesta 1993 32706: lähtien asuntotulo on 32707: katsottu pääomatuloksi. 32708: Verotukea laskettaessa 32709: kiinteistöveroa ei ole 32710: vähennetty. 32711: 9 32712: 32713: 32714: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32715: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32716: 32717: Väli/linen verotus 32718: 32719: !. Vesijohtoveden liike- 290 120 - - - - Poistettu 1994. 32720: vaihtoverottomuus 32721: EL VVL 2 § 2 mom 32722: LVVL 3 § 32723: 32724: 2. Asuntorakennusten 2000 800 - - - -- Suuruusluokka-arvio. 32725: liikevaihtoverottomuus Poistettu 1994. 32726: EL VVL 2 § 2 mom 32727: LVVL 3 § 32728: 32729: 32730: 32731: 7. Maa- ja metsätalous 32732: 32733: TVLja siihen liittyvä verotus 32734: 32735: 1. Luonnonvaraisten 10 20 20 20 20 .. Suuruusluokka-arvio. 32736: marjojen, sienien yms. 32737: myyntitulon verovapaus 32738: ETVL 80 § 1 mom 5 k 32739: TVL 89 § 32740: 32741: 2. Maatalouden sopeutumis- - - 150 150 140 140 Koskee vuosia 1995-1999. 32742: vähennys 32743: TVL149a§ 32744: 32745: Maatilatalouden tuloverotus 32746: 32747: 1. Maataloustuotteiden 250 250 250 250 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32748: yksityiskäytön 32749: verovapaus 32750: MVL4§ 32751: 32752: 2. Koneiden, kaluston ja - - 10 10 .. .. 32753: laitteiden poistot 32754: MVL8§4mom 32755: 32756: 3. Rakennusten hankinta- 50 60 40 30 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32757: menon poisto 32758: MVL9§2mom 32759: 32760: 4. Hankintatyön arvon 240 240 240 240 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32761: verovapaus 32762: MVLI2§jal2a§ 32763: 32764: 5. Metsänhoitomaksun 50 50 50 50 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32765: vähentäminen 32766: MVL 13§ 1 mom 32767: 32768: 6. Metsätuhoalueen 40 40 40 40 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32769: verovapaus 32770: MVL 14§ 32771: 10 32772: 32773: 32774: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32775: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32776: 32777: 7. Metsätalouden puhtaan 600 600 500 500 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32778: tulon arvostuskäytäntöön 32779: liittyvä verotuki 32780: MVL 11 § 32781: 32782: 8. Metsätalouden avustusten 80 80 80 80 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32783: verovapaus 32784: MVL 11 § 32785: 32786: 9. Tasausvaraus .. .. .. .. .. .. 32787: MVL 10 a-c § 32788: 32789: 1.-9. Verotuet yhteensä 1310 1320 1210 1200 .. .. 32790: Väli/linen verotus 32791: 32792: 1. Liikevaihtoverotuksen 32793: alkutuotevähennys- 32794: järjestelmä 32795: EL VVL 4 § 1 mom ja 18 § 32796: lmom 32797: LVVL47--49§ 32798: - kotim. kulutus 4380 4200 - - - - Bruttomääräinen 32799: AL VL 47--49 §, alkutuotevähennyksen 32800: 107-108 § vaikutus. 32801: Poistettu 1995. 32802: 32803: -vienti 710 710 - - - - Liikevaihtoverojärjestelmän 32804: kautta maksettua maata- 32805: Joustaotteiden vientitukea. 32806: Poistettu 1995. 32807: 32808: 2. Maatalouden tuotanto- 32809: panoksiin sisältyvä 32810: piilevä liikevaihtovero 32811: (verosanktio) 32812: 32813: -investoinnit -250 --440 - - - - Kone-, kalusto- ja raken- 32814: -muut tuotantopanokset -720 -900 - - - - nusinvestointeihin sekä 32815: muihin tuotantopanoksiin 32816: sisältyvä liikevaihtovero, 32817: jota ei voida verotuksessa 32818: vähentää. Poistettu 1995. 32819: 32820: 3. Hinnanalennuskorvausten 140 80 - - - - Alentaa budjetissa näkyviä 32821: liikevaihtoverottomuus hinnanalennuskorvauksia 32822: ELVVLI7§ verotuen määrällä. 32823: LVVL22§ Poistettu 1994. 32824: 32825: 4. Elintarvikkeiden alennettu - - 1350 1520 1650 .. Vuodesta 1995. Suuruus- 32826: alv-kanta (17 %) luokka-arvio. 32827: 32828: Kohdat 1--4 y hteensä 4260 3650 1350 1520 1650 .. 32829: 11 32830: 32831: 32832: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32833: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32834: 32835: 5. Rehujen liikevaihto- 32836: verottomuus 32837: ELVVL 4§ 2 momja 18 § 32838: 1 mom 32839: LVVL 27 §, 28 §ja 47 § 32840: -maatalous (570) (600) - - - - Maatalouden käyttämien 32841: - lemmikkieläimet ym. 90 90 - - - - rehujen verottomuudesta 32842: ALVL 52§ aiheutuva tuki sisältyy 32843: kohdassa 1 esitettyihin 32844: lukuihin. 32845: Poistettu 1995. 32846: 32847: 6. Lannoitteiden liikevaihto- 32848: verottomuus 32849: ELVVL 4 § 2 momja 18 § 32850: lmom 32851: LVVL 28 §ja 47 § 32852: -maatalous (400) (370) - - - - Maatalouden käyttämien 32853: -muu 30 30 - - - - lannoitteiden verottomuu- 32854: ALVL 52§ desta aiheutuva tuki 32855: sisältyy kohdassa 1 esitet- 32856: tyihin lukuihin. 32857: Poistettu 1995. 32858: 32859: 8. Liikenne 32860: 32861: TVL ja siihen liittyvä verotus 32862: 32863: 1. Merityötulovähennys 150 180 170 180 180 180 32864: EETVL30§ 32865: L 455/85 32866: ETVL 92-95 § 32867: TVL97 § 32868: 32869: Välillinen verotus 32870: 32871: 1. Henkilökuljetusten alen- 2200 1000 560 690 750 .. Suuruusluokka-arvio. 32872: nettu alv-kanta (6 %) Ennen vuotta 1995 verotuki 32873: ELVVL 1 § aiheutui henkilökuljetusten 32874: LVVL 1 §ja4§ liikevaihtoverottomuu- 32875: AL VL 85 a § 1 mom 1 k desta. 32876: 32877: 2. TV-lupien alennettu - - 190 160 170 .. Kohdistuu Oy 32878: alv-kanta (6 %) Yleisradio Ab:n valtion 32879: AL VL 85 a § 1 mom 3 k radiorahastosta saa- 32880: maan korvaukseen. 32881: 32882: 3. Tilattujen sanoma- ja 610 650 570 540 580 .. Suuruusluokka-arvio. 32883: aikakauslehtien alv:n Ennen vuotta 1995 verotuki 32884: nollaverokanta aiheutui lehtien liikevaihto- 32885: ALVL 55§ verottomuudesta. 32886: EL VVL 3 § 1 mom a k 32887: LVVL 27 § 1 mom 1-2 k 32888: 32889: 32890: 22 380149M 32891: 12 32892: 32893: 32894: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32895: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32896: 32897: 4. Maa- ja vesirakentamisen 1000 400 - - - - Suuruusluokka-arvio. 32898: verottomuus Sisältää jonkin verran myös 32899: ELVVL 2 § 2 mom muita kuin liikenteeseen 32900: LVVL3 § kohdistuvia töitä. 32901: Poistettu 1994. 32902: 32903: 5. Taksien autoverohuojennu 120 120 130 140 140 .. Sisältää myös arvioidun 32904: L 482/677 §ja 13 a § liikevaihtoverohuojen- 32905: L 1482/94 28 § nuksen. 32906: 32907: 32908: 32909: 9. Teollisuus ja muut elinkeino 32910: 32911: TVLja siihen liittyvä verotus 32912: 32913: 1. Kera Oy:n, Teollisen 40 40 40 70 40 .. 32914: yhteistyön rahasto Oy:n, 32915: Suomen Vientiluotto 32916: Oy:n ja Ekokem Oy:n 32917: verovapaus 32918: ETVL 16§ 1 mom 1 k 32919: TVL 20 § 1 mom 1 k 32920: 32921: 2. Rajoitetusti verovelvollisen 1400 1500 1300 1300 1400 1400 Suuruusluokka-arvio. 32922: tuloverovapaus obligaati- 32923: oiden ym. tuottamasta 32924: korkotulosta 32925: ETVL 9 § 1 mom 2 k 32926: TVL9§2mom 32927: 32928: 3. Ulkomailla ansaitun 150 150 150 150 150 .. 32929: palkkatulon verovapaus 32930: ETVL 54§ 32931: TVL 77 § 32932: 32933: 4. Yhtiömiesvähennys 140 150 100 70 40 20 32934: TVL 148 § 32935: 32936: Elinkeinotulon verotus 32937: 32938: 1. Kehitysalueiden ylimää- 10 10 5 2 .. .. Vähennys koskee viimeis- 32939: räinen investointivähennys tään 1989 tehtyä inves- 32940: L 290/82 tointia. 32941: 32942: 2. J äämaksuluokkavähennys 40 40 20 5 .. .. 32943: L 433/81 6 § 32944: 32945: 3. Vaihto-omaisuuden 20 - - - - - Suuruusluokka-arvio. 32946: aliarvostus Poistettu 1993. Siirtymä- 32947: EVL28§ säännökset koskevat 32948: turva- ja velvoitevaras- 32949: toja 1993. 32950: 13 32951: 32952: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 32953: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 32954: 32955: 4. Toimintavaraus 200 10 40 -20 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32956: EVL46 a§ Poistettu 1993 muilta paitsi 32957: yksityisiltä liikkeenharjoit- 32958: tajilta ja yhtymiltä. Yhtei- 32959: söillä 1993 vielä 10 % 32960: varaus. 32961: 32962: 5. Varasto- ja toiminta- -1300 - - - - - Suuruusluokka-arvio. 32963: varausten tuloutus Osasta purkautuvista 32964: varauksista voitiin muo- 32965: dostaa siirtymä varaus, 32966: joka tuloutetaan epäsuo- 32967: rasti investointivarauksen 32968: ' tapaan. 32969: 32970: 6. Investointivaraus -210 -260 -220 -280 .. .. Varauksen tekomahdolli- 32971: L 1094/78 3 § suus poistettu 1992. 32972: L 1253/88 3 § Poistomahdollisuuksien 32973: pieneneminen vähentää 32974: aiempien vuosien verotu- 32975: kea. Laskettu menetetyistä 32976: teknistaloudellisista 32977: poistoista. 32978: 32979: 7. Alushankintavaraus 20 - - - - - Poistettu 1994. 32980: ,L433/817§ 32981: 32982: 32983: 8. Koneiden ja kaluston 2000 2400 2800 3000 .. .. 32984: poistaminen 32985: EVL 30 § 3 momja 31 § 32986: 32987: \ 32988: l\9. Tuotannollisten 360 350 40 - - 32989: - 32990: investointien väliaikai- 32991: sesti korotetut poistot 32992: \L 462/93 32993: 32994: 32995: 10. ~ehitysalueiden vapaat 200 300 820 200 .. .. Suuruusluokka-arvio. 32996: t i korotetut poistot 32997: Lil003/75 2 § 1 mom 32998: L 290/82 2 § 32999: L ~073/89 ' 33000: L \262/93 33001: 33002: 33003: II. Teollisten investointien - 7 5 - - - 33004: väliaikainen inves- 33005: tointituki 33006: L444/94 33007: 33008: 1.-11. Verotuet y hteensä 1340 2857 3510 2907 .. .. 33009: 14 33010: 33011: 33012: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 33013: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 33014: 33015: Väli/linen verotus 33016: 33017: 1. Palvelujen liikevaihto- 3500 1600 - - - - Suuruusluokka-an:io. 33018: verottomuus (majoitus- Poistettu 1994. 33019: toiminta, kauneuden- ja 33020: terveydenhoitopalve1ut, 33021: virkistys- ja kulttuuripal- 33022: velutjne.) 33023: ELVVL 1 § 33024: LVVL4§ 33025: 33026: 2. Työpaikkaruokailun liike- 210 200 - - - - Ruokala- ja ravintola toi- 33027: vaihtoverottomuus minta on yleisesti liikevaih- 33028: ALVL53-54§ toverollista. Poistettu 1995. 33029: ELVVL 1 § 33030: L VVL 4 §ja 16 § 33031: 33032: 3. Elokuvanäytösten - - 30 30 40 .. Vuodesta 1995. Suuruus- 33033: alennettu alv-kanta (12 %) luokka-arvio. 33034: ALVL 85 a § 1 mom 4 k 33035: 33036: 4. Viihdetilaisuuksien (yms.) - - 10 10 10 .. 33037: alennettu alv-kanta (6 %) 33038: ALVL 85 a § 1 mom 4 k 33039: 33040: 5. Liikuntapalvelujen - - .. .. .. .. Ei arvioitavissa. 33041: alennettu alv-kanta 33042: (12 %) 33043: ALVL 85 a § 1 mom 3 k 33044: 33045: 6. Kiijojen alennettu - - 90 100 110 .. Vuodesta 1995. Suuruus- 33046: alv-kanta (12 %) luokka-arvio. 33047: AL VL 85 a § 1 mom 7 k 33048: 33049: 7. Majoituspalvelujen - - 160 160 180 .. Vuodesta 1995. Suuruus- 33050: alennettu alv-kanta (6 %) luokka-arvio. 33051: ALVL 85 a § 1 mom 2 k 33052: 33053: 8. Kotimaisten poltto- 300 350 - - - - Poistettu 1995. 33054: aineiden ja eräiden 33055: jäteaineiden liikevaihto- 33056: verottomuus 33057: ALVL 57§ 33058: ELVVL 3 § 1 mom b kja 33059: 18 § 1 mom d k 33060: LVVL 27 §ja 47 § 33061: 33062: 9. Maakaasun maahan- 250 280 - - - - Poistettu 1995. 33063: tuonnin liikevaihto- 33064: verottomuus 33065: ALVL94§ 33066: ELVVL3a§ja 18a§ 33067: LVVL 36 §ja 47 § 33068: 15 33069: 33070: 33071: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 33072: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 33073: 33074: 10. Vientiä rasittava piilevä -3700 -1700 - - - - Suuruusluokka-arvio. 33075: liikevaihtovero (vero- Poistettu 1994. 33076: sanktio) 33077: 33078: 10. Muutmenot 33079: 33080: TVLja siihen liittyvä verotus 33081: 33082: 1. Obligaatioiden koron 200 200 !50 100 50 50 Verotuki korkotulon 33083: verovapaus verovapauden osalta. Tuki 33084: L 878/85, L 412/69, on laskettu korkotulon 33085: L 785/81 L 952/85, lähdeveroprosentin 33086: L 726/88, L 1341190 mukaan. 33087: 33088: 2. Talletusten koron 900 900 900 700 700 700 Verotuki korkotulon 33089: verovapaus verovapauden osalta. Tuki 33090: L 1000/85 1 §, L 726/88 on laskettu korkotulon 33091: L 1341/90 lähdeveroprosentin 33092: mukaan. 33093: 11. Ei eriteltävissä 33094: 33095: TVLja siihen liittyvä verotus 33096: 33097: 1. Ns. henkilökuntaetuuksien 1000 1000 1000 1100 1200 1300 Suuruusluokka-arvio. 33098: verovapaudet 33099: ETVL49§ 33100: TVL 69§ 33101: 33102: 2. Työmarkkinajäljestöjen 1050 1050 1150 1200 1200 1200 33103: jäsenmaksujen vähen- 33104: täminen 33105: ETVL 82 §6 k 33106: TVL 95 § 1 mom 2 k 33107: 33108: 3. Velkojen korkojen sekä 650 400 - - - - 33109: indeksi- ja kurssitappi- 33110: oiden vähentäminen 33111: (muut kuin asuntovelat) 33112: L 953/74 33113: ETVL 87-91 § 33114: TVL 144 § 6 mom 33115: 33116: 4. Pienituloisten tilapäinen 360 560 500 480 1600 1600 Vähennyksen laskenta- 33117: ansiotulovähennys perusteet muuttuivat 33118: kunnallisverotuksessa vuonna 1994. 33119: 1991-95 33120: ETVL 167b§ 33121: TVL 145 §, 143 § 8 mom 33122: 33123: 5. Luontoisetujen osittainen 1000 900 800 700 600 600 33124: verovapaus 33125: ETVL47 § 33126: TVL 64§ 33127: 16 33128: 33129: 33130: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 33131: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 33132: 33133: 6. Erityisalojen matkustamis 60 60 60 50 50 50 33134: kustannusten korvauksen 33135: verovapaus 33136: ETVL 50§ 33137: TVL 71 §2mom 33138: 33139: 7. Päivärahojen osittainen 250 220 170 150 120 110 33140: verovapaus 33141: ETVL 50§ 33142: TVL 73 § 33143: 33144: 33145: Väli/linen verotus 33146: 33147: 1. Eräiden rakennusten liike- 400 200 - - - - Suuruusluokka-arvio, 33148: vaihtoverottomuus joka kattaa julkiset ja ei- 33149: ELVVL 2 § 2 mom liikevaihtoverollisten 33150: LVVL 3 § toimintojen kuten pankkien 33151: ja vakuutusyhtiöiden 33152: toimitilarakennukset 33153: Poistettu 1994. 33154: 33155: 2. Julkisen toiminnan väli- - - 410 480 .. .. Vuodesta 1995. Suuruus- 33156: tuotepanosten alempi luokka-arvio. 33157: keskim. alv-kanta (21 %) 33158: 33159: 33160: 3. Muun toiminnan väli- - - 100 120 .. .. Vuodesta 1995. Suuruus- 33161: tuotepanosten alempi luokka-arvio. 33162: keskim. a1v-kanta 33163: (21.5 %) 33164: 33165: 33166: 4. Ravi- ja lemmikkieläinten 30 10 - - - - Suuruusluokka-arvio. 33167: myynnin ja maahan- Poistettu 1994. 33168: tuonnin liikevaihtoverot- 33169: tomuus 33170: ELVVL 3 § 1 mom d k 33171: LVVL27 § 33172: 33173: 33174: 5. Kuljetusten tai palvelujen -2800 -3700 - - - - Suuruusluokka-arvio. 33175: hintoihin sisältyvän Poistettu 1994. 33176: liikevaihtoveron vähen- 33177: nyskelvottomuus 33178: (verosanktio) 33179: 33180: 33181: 6. Te1epalve1ujen ostohinnan -800 -900 - - - - Suuruus1uokka-arvio. 33182: vähennyskelvottomuus Poistettu 1994. 33183: (verosanktio) 33184: ELVVL 1 §ja 17 § 2 mom 33185: LVVL 4 §ja 42 § 33186: 17 33187: 33188: 33189: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia 33190: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998** 33191: 33192: 7. Investointien rajoitettu -2600 -1800 - - - - Suuruusluokka-arvio. 33193: vähennysoikeus liike- Vain tuotannolliset inves- 33194: vaihtoverotuksessa pl. toinnit ja energiainvestoin- 33195: maatalouden investoinnit nit ovat rajoitetusti vähen- 33196: (verosanktio) nyskelpoisia. 33197: Poistettu 1994. 33198: 33199: 8. Muut liikevaihtovero- -1900 -1200 - - - - Suuruusluokka-arvio. 33200: tuksen puutteelliset Poistettu 1994. 33201: vähennysoikeudet 33202: (verosanktio) 33203: 33204: Piilevä liikevaihtovero -8100 -7600 - - - - 33205: yhteensä 33206: (kohdat 5-8) 33207: 33208: Siitä 33209: 33210: -kotimaiseen kulutukseen --4400 -5900 - - - - 33211: kohdistuva osuus 33212: 33213: -vientiin kohdistuva osuus (-3700) (-1700) - - - - Sisältyy teollisuuden ja 33214: elinkeinojen verotukiin. 33215: 33216: 9. Muuttotavarana tuotujen 270 250 250 350 250 .. Suuruusluokka-arvio. 33217: autojen veroton maahan- Sisältää auto- ja moottori- 33218: tuonti pyöräveron ja liikevaihto- 33219: TulliveroL 14 § lmom veron menetykset. 33220: 3 kja 2 mom 33221: ETY 918/83 33222: L 1482/94 25 § 33223: 1 33224: 33225: 33226: 1 33227: HE 106/1998 vp 33228: 33229: 33230: 33231: 33232: Hallituksen esitys Eduskunnalle merenkulun turvallisuuteen 33233: kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopi- 33234: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä 33235: 33236: 33237: 33238: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 33239: 33240: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- sopimuspuolena olevassa valtiossa tai että 33241: väksyisi Roomassa 10 päivänä maaliskuuta tällaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt luo- 33242: 1988 tehdyn merenkulun turvallisuuteen vutettaisiin tuomittaviksi toisen sopimuspuo- 33243: kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä len tuomioistuimessa. Yleissopimus koskee 33244: koskevan yleissopimuksen. Yleissopimus tekoja, jotka tapahtuvat aluksella, joka kul- 33245: perustuu pääosin samoille periaatteille kuin kee tai jonka on määrä kulkea valtion alue- 33246: vuoden 1970 Haagin ilma-alusten laittoman meren ulkorajan ulkopuolelle jäävälle vesi- 33247: haltuunoton ehkäisemistä (SopS 62/1971) ja alueelle, sen kautta tai sieltä käsin. 33248: vuoden 1971 Montrealin siviili-ilmailun tur- Tarkoituksena on ratifioida yleissopimus ja 33249: vallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen tallettaa ratifioimiskirja Kansainvälisen me- 33250: ehkäisemistä (SopS 5611973) koskevat yleis- renkulkujärjestön pääsihteerin huostaan heti, 33251: sopimukset. kun eduskunta on hyväksynyt sen suostu- 33252: Tällä yleissopimuksella pyritään siihen, musta vaativat yleissopimuksen määräykset. 33253: että myös kansainvälisen luonteen omaavista Yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 33254: merenkulun turvallisuuteen kohdistuvista yhdeksänkymmenen päivän kuluttua ratifioi- 33255: rikoksista voidaan rangaista yleissopimuksen miskirjan tallettamisesta. 33256: 33257: 33258: 33259: 33260: 380249V 33261: 2 HE 106/1998 vp 33262: 33263: YLEISPERUSTELUT 33264: 1. Johdanto västä hallituksen esityksestä (HE 94/1993 33265: vp) ilmenee, että säännökset on laadittu pitä- 33266: Lokakuussa 1995 kaapattiin italialainen en silmällä muiden seikkojen ohella meren- 33267: risteilyalus Achille Lauro matkalla Alexan- kulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien 33268: drian ja Port Saidin välillä. Tapahtuma kiin- tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopi- 33269: nitti huomiota siihen seikkaan, ettei tuolloin muksen hyväksymistä. 33270: ollut olemassa kansainvälistä sopimusta, jon- Rikoslain 34 luvun 2 §:ssä oleva säännös 33271: ka tarkoituksena olisi ehkäistä nimenomaan liikennetuhotyöstä koskee kaikkia tie-, rai- 33272: merenkulun turvallisuuteen kohdistuvia ter- de-, vesi- ja ilmaliikenteessä käytettäviä kul- 33273: roritekoja. Yhdistyneiden Kansakuntien kuneuvoja. Siinä säädetään rangaistavaksi 33274: yleiskokous pyysi joulukuussa 1985 Kan- kulkuneuvon tai sen välineistön, kulku- 33275: sainvälistä merenkulkujärjestöä, IMO:a, tut- väylän, liikenteen ohjausmerkin tai muun 33276: kimaan aluksilla tai aluksia vastaan tapahtu- liikenteen laitteiston tuhoaminen, vahingoit- 33277: via terroritekoja ja suosittelemaan sopivia taminen ja muuntaminen, liikenteeseen liitty- 33278: toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi. Egypti, vän väärän tiedon antaminen ja kulkuneu- 33279: Italia ja Itävalta esittivät IMO:n neuvoston vossa, lentokentällä tai liikenteen ohjailuteh- 33280: kokouksessa marraskuussa 1986 luonnoksen tävissä olevaan henkilöön kohdistuva väki- 33281: yleissopimukseksi. IMO asetti IMO:n jäsen- valta tai sillä uhkaaminen. Teko kvalifioituu 33282: maille avoimen työryhmän tutkimaan luon- liikennetuhotyöksi, jos se on omiaan aiheut- 33283: nosta. Työryhmä käsitteli luonnosta kahdes- tamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa 33284: sa kokouksessaan, minkä jälkeen IMO:n oi- liikenteessä, eikä se ole kokonaisuutena ar- 33285: keudellinen komitea tarkasti luonnoksen syk- vostellen vähäinen. 33286: syllä 1987. Suomi osallistui yleissopimuksen Liikennetuhotyö täyttää rikoslain 34 luvun 33287: valmisteluun ja asiaa käsittelevään diplo- 3 §:ssä säädetyn törkeän tuhotyön tunnus- 33288: maattikonferenssiin Roomassa 1-10 päivä- merkit, jos se tehdään aiheuttaen suurelle 33289: nä maaliskuuta 1988. ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden 33290: Merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien vaaraa, aiheuttaen jollekin yhteiskunnan tär- 33291: laittomien tekojen ehkäisemistä koskeva keälle toiminnalle uhkaavan vahingon pitkä- 33292: yleissopimus hyväksyttiin diplomaattikonfe- aikaisuuden tai laaja-alaisuuden vuoksi taik- 33293: renssissa 10 päivänä maaliskuuta 1988. ka muusta syystä erityisen vakavaa vaaraa 33294: Yleissopimus perustuu pääosin samalle syy- taikka jos se tehdään sodan tai muiden poik- 33295: tä-tai-luovuta-periaatteille kuin vuoden 1970 keusolojen aikana, ja rikos on myös koko- 33296: Haagin ilma-alusten laittoman haltuunoton naisuutena arvostellen törkeä. 33297: ehkäisemistä (SopS 62/1971) ja vuoden Rikoslain 34 luvun 11 §:ssä oleva säännös 33298: 1971 Montrealin siviili-ilmailun turvallisuu- aluksen kaappauksesta koskee ilma-aluksia 33299: teen kohdistuvien laittomien tekojen eh- ja kauppamerenkulussa olevia aluksia. Aluk- 33300: käisemistä (SopS 56/ 1973) koskevat yleisso- sen kaappauksesta on tuomittava henkilö, 33301: pimukset joka väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten oi- 33302: Nyt käsiteltävänä oleva yleissopimus on keudettomasti puuttuu sellaisen aluksen oh- 33303: tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä jaukseen tai ottaa lento- tai meriturvallisuut- 33304: maaliskuuta 1992. Yleissopimuksen sopi- ta vaarantavalla tavalla aluksen määräysval- 33305: muspuolina on 32 valtiota ja sen on allekir- taansa. Jos teko aiheuttaa vain vähäistä vaa- 33306: joittanut 20 valtiota. Suomi on allekirjoitta- raa, tekijä on tuomittava niistä muista rikok- 33307: nut yleissopimuksen 18 päivänä marraskuuta sista, jotka teko käsittää. 33308: 1988. Hallituksen esityksessä (HE 94/1993 vp) 33309: todetaan, ettei rikoslain 34 luvun 11 § koske 33310: 1. Nykytilanne sota-, tulli- eikä poliisialuksia eikä sellaisia 33311: aluksia, jotka on pysyvästi kiinnitetty meren- 33312: Rikoslain uudistettu yleisvaarallisia rikok- pohjaan. Säännös vastaa näiltä osin yleisso- 33313: sia koskeva 341uku (578/1995) tuli voimaan pimuksen 1 artiklassa olevaa aluksen määri- 33314: 1 päivänä syyskuuta 1995. Se sisältää sään- telmää ja 2 artiklassa olevaa yleissopimuk- 33315: nökset muun muassa liikennetuhotyöstä sen soveltamisalan rajoitusta. 33316: (2 §), törkeästä tuhotyöstä (3 §) ja aluksen Rikoslain soveltamisalaa koskeva rikoslain 33317: kaappauksesta (11 §). Uudistukseen liitty- 1 luvun uudistus (626/ 1996) tuli voimaan 1 33318: HE 106/1998 vp 3 33319: 33320: päivänä syyskuuta 1996. Rikoslain 1 luvun terveyteen kohdistuvia rikoksia koskevan 21 33321: 7 §:n mukaan Suomen lakia sovelletaan luvun, vapauteen kohdistuvia rikoksia koske- 33322: Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, jon- van rikoslain 25 luvun ja vahingontekoa 33323: ka rankaiseminen tekopaikan laista riippu- koskevan 35 luvun perusteella. Myös rikok- 33324: matta perustuu kansainväliseen sopimukseen sentekijän luovuttaminen sitä pyytävään 33325: tai muuhun Suomea kansainvälisesti veivoit- maahan on tärkeimmistä rikoksista mahdol- 33326: tavaan säädökseen tai määräykseen (kansain- lista Suomen lainsäädännön mukaan. Suo- 33327: välinen rikos). Näihin kansainvälisiin rikok- men lainsäädäntö toteuttaa siten käytännössä 33328: siin voidaan siten universaaliperiaatteen mu- pääpiirteittäin pöytäkirjan tarkoituksen. Pöy- 33329: kaisesti soveltaa Suomen lakia riippumatta täkirjan voimaansaattaminen edellyttäisi 33330: siitä, onko teko rangaistava tekopaikan lain Suomessa kuitenkin sellaisia säädäntömuu- 33331: mukaan. toksia, joita ei ole toistaiseksi pidetty tarkoi- 33332: Asetuksessa rikoslain 1 luvun 7 §:n sovel- tuksenmukaisilla. 33333: tamisesta (627/1996) annetaan tarkempia 33334: säännöksiä kyseisen lainkohdan soveltami- 2. Asian valmistelu 33335: sesta luettelemalla ne rikokset, joihin univer- 33336: saaliperiaatetta sovelletaan. Tarkoituksena on Yleissopimuksen valmisteluvaiheessa ja 33337: lisätä asetuksessa olevaan luetteloon tässä ennen sen allekirjoittamista vuonna 1988 on 33338: yleissopimuksessa tarkoitetut rikokset siinä kuultu oikeusministeriötä, sisäasiainministe- 33339: vaiheessa, kun yleissopimus tulee Suomen riötä, kauppa- ja teollisuusministeriötä, me- 33340: osalta voimaan. renkulkuhallitusta, varustamoyhdistyksiä se- 33341: Merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien kä merenkulkualan järjestöjä. Lausunnoissa 33342: laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan kannatettiin yleissopimuksen allekirjoittamis- 33343: yleissopimukseen liittyy pöytäkirja, joka ta. 33344: koskee yleissopimuksessa tarkoitettuja tekoja Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyö- 33345: mannerjalustalla sijaitsevilla kiinteillä lait- nä ulkoasiainministeriössä. Esitysehdotukses- 33346: teilla. Pöytäkirja on tullut kansainvälisesti ta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, 33347: voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992. Pöytä- sisäasiainministeriöitä ja liikenneministeriöl- 33348: kirjassa on 31 sopimuspuolta ja sen on alle- tä. 33349: kirjoittanut 19 valtiota. Suomi ei ole allekir- 33350: joittanut pöytäkirjaa. 3. Esityksen vaikutukset 33351: Käytännössä Suomessa voidaan rangaista 33352: suurimmasta osasta pöytäkirjan alaan kuulu- Esityksellä ei ole taloudellisia eikä organi- 33353: vista teoista voimassa olevienkin rangaistus- satorisia vaikutuksia. 33354: säännösten, pääasiassa rikoslain henkeen ja 33355: 33356: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 33357: 33358: 1. Sopimuksen sisältö vat alukset, valtion käytössä olevat hinaajat, 33359: tulli- ja poliisiveneet sekä alukset, jotka on 33360: 1 artikla. Artiklan mukaan aluksella tarkoi- poistettu liikenteestä tai asetettu telakalle. 33361: tetaan yleissopimuksessa kaikenlaisia aluk- Liikenteestä poistettuja aluksia ovat muun 33362: sia, joita ei ole pysyvästi kiinnitetty meren- muassa alukset, joita pidetään satamassa ja 33363: pohjaan. Näihin kuuluvat myös dynaamisen käytetään pysyvästi ravintoJana tai hotellina. 33364: liikkeen tukemat alukset (kantosiipialukset), Artiklan 2 kappaleen mukaan yleissopimuk- 33365: sukellusveneet tai mitkä tahansa muut kellu- sen määräykset eivät vaikuta sota-alusten tai 33366: vat alukset. Merkitystä ei ole sillä, kulkeeko muiden valtion omistamien ei-kaupallisia 33367: alus omalla konevoimallaan vai onko sitä tarkoitusperiä palvelevien alusten koskemat- 33368: hinattava muilla aluksilla. Näin ollen myös tomuuteen. 33369: laitteet, jotka on tarkoitus kiinnittää meren- 3 artikla. Yleissopimuksen 3 artiklan 1 33370: pohjaan, voivat kuulua ennen kiinnittämistä kappaleen a - g kohdissa on lueteltu teko- 33371: yleissopimuksen soveltamisalaan. muodot, joiden rangaistavaksi säätämiseen 33372: 2 artikla. Yleissopimuksen 2 artiklassa sopimusvaltiot ovat sitoutuneet. 33373: rajataan yleissopimuksen soveltamisalan ul- Sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a koh- 33374: kopuolelle sota-alukset, valtion hallussa ole- dan mukaan henkilö syyllistyy rikokseen, jos 33375: 4 HE 106/1998 vp 33376: 33377: hän ottaa laittomasti ja tahallaan väkivallalla b, c, e ja f kohtien mukaisia tekoja. Rikos- 33378: tai sillä uhkaamalla taikka muuten uhkaile- lain 34 luvun uudistamiseen liittyvässä halli- 33379: malla aluksen haltuunsa tai pitää sitä valvon- tuksen esityksessä (HE 94/1993 vp) on tuotu 33380: nassaan. esiin, että kyseisiä tekomuotoja rangaista- 33381: Tämän artiklan 1 kappaleen b - e kohdis- vaksi säädettäessä on nimenomaisesti otettu 33382: sa luetellaan tekomuodot, jotka ovat rangais- huomioon muun muassa nyt hyväksyttäväksi 33383: tavia, jos ne ovat omiaan vaarantamaan esitetyn yleissopimuksen säännökset ja sen 33384: aluksen turvallisen kulun. Tällaisia tekoja hyväksyminen. 33385: ovat aluksessa olevaan henkilöön kohdistu- Artiklan 1 kappaleen d kohdassa tarkoite- 33386: vat väkivallanteot Väkivallan on kuitenkin tut teot olisivat rangaistavia liikennetuhotyön 33387: kohdistuttava henkilöön, joka hoitaa aluksen tai törkeän tuhotyön yrityksenä. Mikäli kat- 33388: turvallisen kulun kannalta olennaisia tehtä- sottaisiin, ettei teko olisi vielä edennyt yri- 33389: viä, kuten aluksen päällikkö, perämies ja tysasteelle, se olisi joka tapauksessa rangais- 33390: sähköttäjä. Aluksen matkustajaan tai esimer- tava yleisvaarallisen rikoksen valmistelua 33391: kiksi ravintolahenkilökuntaan kohdistunut koskevan rikoslain 34 luvun 9 §:n nojalla. 33392: väkivalta täyttää vakavan rikoksen tunnus- Saman kappaleen g kohdassa tarkoitetuissa 33393: merkit mutta ei sellaisenaan muodosta 1 tapauksissa tulevat sovellettavaksi, paitsi 33394: kappaleen b kappaleessa tarkoitettua rikosta. jokin edellä mainituista rikoslain 34 luvun 33395: Rangaistavia ovat myös aluksen tai sen säännöksistä, myös yleiset henkeen ja ter- 33396: lastin vahingoittaminen ja aluksen tuhoami- veyteen kohdistuvia rikoksia koskevat rikos- 33397: nen, laitteen tai aineen asentaminen tai ase- lain 21 luvun (578/1995) säännökset. 33398: tuttaminen alukseen, mikä on omiaan vahin- Yleissopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen a 33399: goittamaan alusta tai lastia tai tuhoamaan ja b kohdassa määrätään, että rikoksena on 33400: aluksen ja merenkulussa käytettävien laittei- pidettävä myös 1 kappaleessa mainitun ri- 33401: den tuhoaminen, vahingoittaminen tai häirit- koksen yritys, yllyttäminen tai avunauto sel- 33402: seminen.Vähäinen vahinko alukselle tai las- laiseen rikokseen. 33403: tille ei täytä yleissopimuksen vaatimuksia. Yleissopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen c 33404: Sen sijaan esimerkiksi reiän tekeminen aluk- kohdan mukaan olisi myös rangaistava, jos 33405: sen pohjaan, aluksen ohjauslaitteiden vahin- henkilö uhkaa syyllistyä johonkin 1 kappa- 33406: goittaminen tai palo- tai räjähdysvaaran ai- leen b, c ja e kohdassa mainituista teoista, 33407: heuttaminen todennäköisesti vaarantaa aluk- jos uhkaus on omiaan vaarantaman aluksen 33408: sen turvallisen kulun yleissopimuksessa tar- turvallisen kulun. Tällaiseen uhkaukseen voi 33409: koitetulla tavalla. liittyä kansallisen lainsäädännön edellyttämä 33410: Artiklan 1 kappaleen f kohdan mukaan tarkoitus pakottaa fyysinen tai oikeushenkilö 33411: myös väärän tiedon välittäminen on rikos, johonkin tekoon tai pidättäytymään tällaises- 33412: jos se johtaa aluksen turvallisen kulun vaa- ta teosta. 33413: rantumiseen. Saman kappaleen g kohdassa Yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen b 33414: määrätään, että henkilö syyllistyy rikokseen kohdan väkivallanteko ja sellaisella uhkaa- 33415: myös, jos hän a - f kohdissa mainittujen minen 2 kappaleen c kohdassa tarkoitetulla 33416: rikosten tai niiden yritysten yhteydessä va- tavalla on rangaistavaa liikennetuhotyötä 33417: hingoittaa henkilöä tai surmaa henkilön. Täl- koskevan rikoslain 34 luvun 2 §:n mukaan. 33418: löin voi kyseessä olla myös muu kuin aluk- Uhkaus tuhota alus tai vahingoittaa alusta, 33419: sen turvallisen kulun kannalta keskeinen sen lastia tai merenkulussa käytettäviä lait- 33420: henkilö. teita tai häiritä vakavasti niiden toimintaa 33421: Artiklan 1 kappaleen a kohdan mukainen voi joskus merkitä sellaista itse teon täytän- 33422: teko on rangaistava rikoslain 34 luvun töönpanotoimen aloittamista, joka voidaan 33423: 11 §:n aluksen kaappausta koskevan sään- katsoa rikoksen yritykseksi. Yritysvaihetta 33424: nöksen mukaan. Säännöstä koskevassa halli- edeltävien c ja e kohdassa tarkoitettujen te- 33425: tuksen esityksessä (HE 94/1993 vp) maini- kojen rangaistavuus jäisi arvosteltavaksi 33426: taan nimenomaisesti, että se perustuu Roo- Suomen lainsäädännössä lähinnä laitonta 33427: massa tehtyyn meriturvallisuutta koskevaan uhkausta tai pakottamista koskevien rikos- 33428: yleissopimukseen, jonka Suomi on allekir- lain 25 luvun 7 ja 8 §:n (578/1995) mukaan. 33429: joittanut. 4 artikla. Yleissopimuksen 4 artiklan 1 33430: Rikoslain 34 luvun 2 §:n liikennetuhotyötä kappaleen mukaan yleissopimusta sovelle- 33431: ja 3 §:n törkeää tuhotyötä koskevien sään- taan, kun alusta käytetään kansainväliseen 33432: nösten perusteella arvosteltaisiin puolestaan merenkulkuun. Sellaisesta on kysymys sil- 33433: HE 106/1998 vp 5 33434: 33435: loin, kun alus kulkee tai sen on määrä kul- valtaansa sanotuissa tapauksissa. 33436: kea kyseessä olevan valtion aluemeren ulko- Artiklan 3 kappaleen mukaan valtio, joka 33437: tai sivurajan ulkopuolella olevalle vesialueel- on ulottanut lainkäyttövaltaa rikoksiin 2 kap- 33438: le, sen kautta tai sieltä käsin. Kun aluksen paleen mukaisesti, tulee ilmoittaa asiasta 33439: on tarkoitus kulkea kyseisen rantavaltion Kansainvälisen merenkulkujärjestön pääsih- 33440: aluemeren ulkopuolelle, soveltuu yleissopi- teerille. 33441: mus myös tekoihin, jotka tapahtuvat ennen Yleissopimuksen 6 artiklan 4 kappaleen 33442: kuin alus on päässyt aluemeren ulkopuolelle. mukaan jokainen sopimuspuoli ryhtyy tar- 33443: Rikoslain 34luvun 11 §:ää koskevassa halli- peellisiin toimenpiteisiin ulottaakseen lain- 33444: tuksen esityksessä (94/ 1993 vp) todetaan, käyttövaltansa 3 artiklassa lueteltuihin rikok- 33445: että kyseinen säännös on yleissopimusta laa- siin, kun rikoksesta epäilty oleskelee sen 33446: jempi, koska se ei edellyttäisi, että alus on alueella eikä kyseinen valtio luovuta häntä 33447: kansainvälisessä liikenteessä. Myöskään ri- millekään sopimuspuolelle, joka käyttää tuo- 33448: koslain 34 luvun 2 §:ssä ei tätä edellytetä. miovaltaansa 6 artiklan 1 ja 2 kappaleen 33449: Saman artiklan 2 kappaleen mukaan teko mukaisesti. Tästä määräyksestä johtuu, että 33450: on luonteeltaan kansainvälinen ja yleissopi- yleissopimuksessa tarkoitettuja rikoksia on 33451: musta on sovellettava myös silloin, jos ri- pidettävä niin sanottuina kansainvälisinä ri- 33452: koksentekijä tai rikoksesta epäilty tavataan koksina. 33453: jonkun sopimusvaltion alueelta, vaikka yleis- Rikoslain 1 luvun 7 §:n mukaan Suomen 33454: sopimus ei 1 kappaleessa asetettujen edelly- ulkopuolella tehtyyn rikokseen, jonka ran- 33455: tysten vuoksi muutoin soveltuisi. kaiseminen tekopaikan laista riippumatta 33456: 5 artikla. Yleissopimuksen 5 artiklan mu- perustuu Suomea velvoittavaan kansainväli- 33457: kaan sopimuspuolet sitoutuvat säätämään seen sopimukseen tai muuhun Suomea kan- 33458: sopimuksen 3 artiklassa luetelluista rikoksis- sainvälisesti velvoittavaan säädökseen tai 33459: ta asianmukaiset rangaistukset, joissa on määräykseen (kansainvälinen rikos), sovelle- 33460: otettu huomioon rikosten vakavuus. taan Suomen lakia (universaaliperiaate). Tar- 33461: Liikennetuhotyöstä on säädetty rikoslaissa kemmat säännökset pykälän soveltamisesta 33462: vähintään neljän kuukauden ja enintään nel- on annettu asetuksella rikoslain 1 luvun 33463: jän vuoden vankeusrangaistus. Törkeästä 7 §:n soveltamisesta (627/1996). Asetukseen 33464: tuhotyöstä ja aluksen kaappauksesta voidaan on tarkoitus lisätä tässä yleissopimuksessa 33465: tuomita vähintään kahdeksi ja enintään kym- tarkoitetut rikokset, kun yleissopimus tulee 33466: meneksi vuodeksi vankeuteen. Näiden ran- Suomen osalta voimaan. 33467: gaistusten voidaan katsoa ottavan huomioon Yleissopimuksen 6 artiklan 5 kappaleen 33468: yleissopimuksessa tarkoitettujen rikosten mukaan yleissopimus ei estä valtiota ulotta- 33469: vakavuus. masta rikosoikeudellista lainkäyttövaltaansa 33470: 6 artikla. Yleissopimuksen 6 artikla koskee kansallisen oikeuden mukaisesti myös mui- 33471: sitä, milloin rangaistus 3 artiklan mukaisista hin kuin 1-3 kappaleessa tarkoitettuihin 33472: rikoksista voidaan tuomita sopimusvaltiossa. tilanteisiin. Artiklan 1-3 kappaleessa mai- 33473: Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuoli nitut lainkäyttövallan perusteet eivät siten 33474: sitoutuu ryhtymään tarpeellisiin toimenpitei- muodosta tyhjentävää luetteloa. Muiden so- 33475: siin ulottaakseen tuomiovaltansa 3 artiklassa pimuspuolten ei kuitenkaan tarvitse tunnus- 33476: lueteltuihin rikoksiin, kun rikos on tehty val- taa muita kuin 1-3 kappaleessa tarkoitettuja 33477: tion lipun alla purjehtivaa alusta vastaan tai lainkäyttövallan perusteita. 33478: sellaisella aluksella, kun rikos on tehty sopi- 7 artikla. Yleissopimuksen 7 artiklan 1 33479: musvaltion alueella tai kun rikoksentekijä on kappaleen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat 33480: kyseisen valtion kansalainen. Artiklan 2 omaa Iainsäädäntöään noudattaen varmista- 33481: kohdan mukaan sopimuspuoli voi ulottaa maan, että niiden alueella oleskeleva rikok- 33482: tuomiovaltansa näihin rikoksiin myös, kun sentekijä tai rikoksesta epäilty pysyy maassa 33483: vailla kansalaisuutta oleva rikoksentekijä niin kauan kuin on tarpeen rikosoikeuden- 33484: asuu vakituisesti sen alueella, rikos kohdis- käynnin tai luovuttamistoimenpiteiden aloit- 33485: tuu kyseisen valtion kansalaiseen tai rikok- tamiseksi. Edellytyksenä on, että kyseisen 33486: sen avulla pyritään pakottamaan kyseinen henkilön osallisuudesta rikokseen on olemas- 33487: valtio tekemään tai tekemättä jättämään jota- sa sellaista näyttöä, joka kyseisen valtion 33488: kin. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleet merkit- lainsäädännön mukaan oikeuttaa ryhtymään 33489: sevät myös sitä, että sopimuspuolet tunnus- sanottuihin toimenpiteisiin. Samoin sopimus- 33490: luvat toistensa oikeuden käyttää Iainkäyttö- valtio, jonka alueella rikoksentekijä tai ri- 33491: 6 HE 106/1998 vp 33492: 33493: koksesta epäilty oleskelee, sitoutuu suoritta- aluksen päällikön velvollisuudesta luovuttaa 33494: maan asiassa artiklan 2 kappaleen mukaan rikokseen liittyvät todisteet ja rikoksenteki- 33495: esitutkinnan oman lainsäädäntönsä mukaises- jän luovuttamisesta edelleen lippuvaltiolle. 33496: ti. 9 artikla. Yleissopimuksen 9 artiklan mu- 33497: Pakkokeinolain ( 450/ 1987) 1 luvun 3 §: ssä kaan yleissopimus ei vaikuta valtioiden kan- 33498: säädetään pidättämisen edellytyksistä ja sainvälisen oikeuden mukaiseen toimivaltaan 33499: 8 §:ssä vangitsemisen edellytyksistä Suo- aluksissa, jotka eivät käytä heidän lippuaan. 33500: messa. Muina toimenpiteinä voidaan käyttää Joulukuun 10 päivänä 1982 tehdyn Yhdisty- 33501: pakkokeinolain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua neiden Kansakuntien merioikeusyleissopi- 33502: matkustuskieltoa tai saman lain 6 luvun muksen (SopS 49-50/1996) 27 artikla si- 33503: 1 §:ssä tarkoitettua poistumisen estämistä. sältää määräykset rikosoikeudellisesta lain- 33504: Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttami- käyttövallasta ulkomaisessa aluksessa. Myös 33505: sesta annetun lain (456/1970) 31 §:ssä sää- merioikeusyleissopimuksen 17-26 artiklat 33506: detään henkilön ottamisesta säilöön, vaikka viattomasta kauttakulusta sisältävät lainkäyt- 33507: pyyntöä hänen luovuttamisestaan ei ole vielä tövaltaa koskevia määräyksiä. 33508: tullut. JO artikla. Artiklan mukaan sopimuspuo- 33509: Artiklan 3 kappaleessa määrätään niistä len, jonka alueelta rikoksentekijä tai rikok- 33510: oikeuksista, jotka henkilöllä on, kun häneen sesta epäilty tavataan, on jätettävä asia vii- 33511: kohdistetaan 1 kappaleessa mainittuja toi- pymättä asianomaisille viranomaisille syyte- 33512: menpiteitä. Henkilöllä on tällöin oikeus ottaa harkintaa varten, mikäli se ei luovuta rikok- 33513: välittömästi yhteys kotivaltionsa edustajaan. sentekijää tai rikoksesta epäiltyä. Artiklan 2 33514: Artiklan 4 kappaleen mukaan näitä oikeuksia kappaleessa on määräys rikoksesta epäillyn 33515: käytetään oleskeluvaltion lainsäädännön mu- oikeudesta oikeudenmukaiseen kohteluun 33516: kaisesti, mikäli 3 kappaleen oikeudet näin kaikissa oikeudenkäynnin vaiheissa. 33517: toteutuvat täydellisesti. Kansallisessa lainsää- Rikostentekijän luovuttamisesta Suomesta 33518: dännössä voidaan siten säätää tarkemmin, säädetään laissa rikoksen johdosta tapahtu- 33519: kuinka yhteydenpito kotivaltion edustajiin vasta luovuttamisesta (45611970). Luovutta- 33520: tapahtuu. Myös Suomen tekemiin konsu- minen ja rikoksen tutkiminen kansallisten vi- 33521: lisopimuksiin sisältyy tarkempia määräyksiä ranomaisten toimesta ovat yleissopimuksessa 33522: yhteydenpidon järjestämisestä. vaihtoehtoisia menettelyjä. Jos Suomen luo- 33523: Artiklan 5 kappaleen mukaan henkilön vuttamista koskevasta lainsäädännöstä joh- 33524: säilöön ottaneen valtion tulee välittömästi tuu, että luovutuspyyntöön ei voida suostua, 33525: ilmoittaa toimenpiteestä niille valtioille, jot- on Suomen viranomaisten meneteltävä 10 33526: ka ovat järjestäneet tuomiovaltansa 6 artik- artiklassa määrätyllä tavalla. 33527: lan 1 kappaleen mukaisesti. Samoin tulee 11 artikla. Artiklassa viitataan sopimus- 33528: ilmoittaa suoritetun esitutkinnan tuloksista ja puolten kesken tehtyihin luovutussopimuk- 33529: siitä, aikooko valtio käyttää tuomiovaltaansa. siin. Yleissopimuksen 3 artiklassa lueteltujen 33530: Suomessa tietojen luovuttamisesta poliisin rikosten katsotaan kuuluvan sellaisiin rikok- 33531: henkilörekisteristä ulkomaille säädetään po- siin, joiden johdosta näiden sopimusten pe- 33532: liisin henkilörekisteristä annetun lain rusteella luovutetaan. Osapuolet sitoutuvat 33533: (509/1995) 20 §:ssä. myös tulevaisuudessa tehtävissä luovutusso- 33534: 8 artikla. Artikla sisältää määräykset sopi- pimuksissa lukemaan yleissopimuksen mu- 33535: muspuolen (lippuvaltio) aluksen päällikön kaiset rikokset niihin rikoksim, joiden joh- 33536: oikeudesta luovuttaa toisen sopimuspuolen dosta luovutetaan. Lisäksi artikla sisältää 33537: (vastanottajavaltio) viranomaisille henkilö, määräyksiä valtion menettelystä sen jälkeen, 33538: jonka hän riittävillä perusteilla katsoo syyl- kun se on saanut luovutuspyynnön. Jos val- 33539: listyneen johonkin yleissopimuksen 3 artik- tio ottaa vastaan useita kilpailevia luovutus- 33540: lassa esitetyistä rikoksista. Määräyksen tar- pyyntöjä, tulee luovuttajavaltion kiinnittää 33541: koituksena on mahdollistaa se, että epäilty asianmukaista huomiota erityisesti lippuvalti- 33542: terroristi voidaan luovuttaa mahdollisimman on etuihin ja velvollisuuksiin. Luovuttajaval- 33543: pian jonkun sopimusvaltion viranomaisille. tion tulee myös kiinnittää huomiota 7 artik- 33544: Terroristin kuljettaminen mahdollisesti kau- lan 3 kappaleessa määriteltyihin epäillyn 33545: empana sijaitsevaan lippuvaltioon voisi edel- oikeuksiin ja harkita, kykeneekö vastaanotta- 33546: leen vaarantaa aluksen turvallista kulkua. javaltio toteuttamaan ne. 33547: Lisäksi artiklassa on määräyksiä vastaanotta- 12 artik Ia. Artikla sisältää määräyksen so- 33548: javaltion velvollisuudesta hyväksyä luovutus, pimuspuolten velvollisuudesta antaa toisil- 33549: HE 106/1998 vp 7 33550: 33551: leen keskinäistä oikeusapua. Oikeusapua sa. 33552: annetaan sopimuspuolten välillä mahdollises- Suomi on tunnustanut Kansainvälisen tuo- 33553: ti tehtyjen keskinäistä avunantaa koskevien mioistuimen tuomiovallan jokaisen saman 33554: sopimusten mukaisesti tai sopimuspuolten velvoituksen hyväksyvään valtioon nähden 33555: sisäisen lainsäädännön mukaisesti. (SopS 29/1958). Valtioiden välisiä, sopi- 33556: Tällaisia sopimuksia ovat muun muassa muksen tulkinnasta ja soveltamisesta aiheu- 33557: Suomen ja Australian, Venäjän, Viron ja tuvia riitaisuuksia koskevia määräyksiä on 33558: Latvian kanssa tehdyt kahdenväliset sopi- useissa Suomen tekemissä kahden- ja mo- 33559: mukset. Laissa kansainvälisestä oikeusavusta nenvälisissä sopimuksissa. Suomi on perin- 33560: rikosasioissa ( 4/ 1994) säädetään yksityiskoh- teisesti kannattanut pakollisten riitojenrat- 33561: taisesti oikeusavun antamisessa ja pyytämi- kaisulausekkeiden sisällyttämistä sekä kah- 33562: sessä noudatettavasta menettelystä. den että monenvälisiin sopimuksiin. Tällais- 33563: 13 artikla. Artiklassa on määräykset sopi- ten tavanomaisten riitojenratkaisumääräysten 33564: muspuolten velvollisuudesta toimia yhteis- ei ole yleensä katsottu kuuluvan lainsäädän- 33565: työssä yleissopimuksen 3 artiklassa mainittu- nön alaan eikä edellyttävän muutoinkaan 33566: jen rikosten ehkäisemiseksi. Tämä velvolli- eduskunnan suostumusta. 33567: suus tulee täyttää muun muassa vaihtamalla 17 artikla. Artikla sisältää määräykset 33568: tietoja kunkin valtion sisäisen lainsäädännön yleissopimuksen allekirjoittamisesta, y leisso- 33569: mukaisesti. Sopimuspuolen tulee myös ryh- pimukseen liittymisestä sekä sen hyväksymi- 33570: tyä kaikkiin mahdollisiin keinoihin, jotta sestä ja ratifioimisesta. Suomi on allekirjoit- 33571: terroriteon kohteeksi joutunut sen alueella tanut yleissopimuksen 18 päivänä marras- 33572: oleva alus pääsee jatkamaan matkaansa. kuuta 1988 ratifioimisvaraumin. 33573: 14 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuo- 18 artikla. Artikla sisältää yleissopimuksen 33574: len, joka perustellusti olettaa jonkin 3 artik- voimaantuloa koskevat määräykset. Artiklan 33575: lassa mainituista rikoksista tapahtuvan, tulee 1 kohdan mukaan yleissopimus tulee voi- 33576: toimittaa hallussaan olevat tiedot niille valti- maan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua 33577: oille, joiden se uskoo käyttävän lainkäyttö- siitä, kun viisitoista valtiota on joko allekir- 33578: valtaansa yleissopimuksen 6 artiklan mukai- joittanut sen ratifioimis- tai hyväksymisva- 33579: sesti. raumitta tai tallettanut ratifioimis-, hyväksy- 33580: 15 artikla. Yleissopimuksen 15 artiklan 1 mis- tai liittymiskirjansa. Yleissopimus on 33581: kappaleessa määrätään niistä tiedoista, jotka tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä 33582: sopimuspuolen tulee mahdollisimman no- maaliskuuta 1992. 33583: peasti toimittaa Kansainvälisen merenkulku- Artiklan 2 kohdan mukaan yleissopimus 33584: järjestön pääsihteerille. Tällaiset tiedot kos- tulee sellaisen valtion osalta, joka tallettaa 33585: kevat rikokseen liittyneitä olosuhteita, 13 ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa 33586: artiklan 2 kappaleen nojalla suoritettuja toi- sopimuksen voimaantulon jälkeen, voimaan 33587: menpiteitä sekä rikoksentekijään tai epäil- yhdeksänkymmenen päivän kuluttua talletta- 33588: tyyn kohdistettuja toimenpiteitä. misesta. 33589: 16 artikla. Yleissopimuksen 16 artikla si- 19 artikla. Artikla sisältää määräykset 33590: sältää määräykset välimiesmenettelystä. Jos yleissopimuksen irtisanomisesta. Sopimus- 33591: sopimuspuolten välistä yleissopimuksen tul- puoli voi irtisanoa sopimuksen milloin ta- 33592: kintaa tai soveltamista koskevaa riitaa ei hansa vuoden kuluttua siitä, kun yleissopi- 33593: voida kohtuullisessa ajassa selvittää neuvot- mus on tämän valtion osalta tullut voimaan. 33594: teluteitse, tulee se jonkin riidan osapuolen Irtisanominen tapahtuu tallettamalla ir- 33595: pyynnöstä alistaa välimiesmenettelyyn. Mi- tisanomiskirja Kansainvälisen merenkulku- 33596: käli osapuolet eivät kuuden kuukauden ku- järjestön pääsihteerin huostaan ja se tulee 33597: luessa tällaisesta pyynnöstä ole päässeet so- voimaan yhden vuoden tai irtisanomiskirjas- 33598: pimukseen, kuka tahansa osapuolista voi sa määrätyn pidemmän ajan kuluttua siitä, 33599: alistaa riidan Kansainvälisen tuomioistuimen kun pääsihteeri on vastaanottanut ir- 33600: ratkaistavaksi. Artiklan 2 kappaleen mukaan tisanomiskirjan. 33601: sopimuspuoli voi tehdä sopimuksen allekir- 20 artikla. Artiklassa on määräykset yleis- 33602: joittamisen tai siihen sitoutumisen yhteydes- sopimukseen tehtävistä muutoksista. Kan- 33603: sä varauman, jolla se sulkee pois välimies- sainvälinen merenkulkujärjestö voi kutsua 33604: menettelyn tai Kansainvälisen tuomioistui- koolle konferenssin tarkistamaan tai muutta- 33605: men toimivallan tai molemmat sopimuksen maan yleissopimusta. Mikäli yksi kolmasosa 33606: tulkintaa tai soveltamista koskevissa riidois- sopimuspuolista tai kymmenen sopimuspuol- 33607: 8 HE 106/1998 vp 33608: 33609: ta, sen mukaan kumpi lukumäärä on suu- keutensa soveltamisala. Yleissopimuksen 3, 33610: rempi, esittää tätä koskevan pyynnön, Kan- 5 ja 6 artiklat sisältävät lainsäädännön alaan 33611: sainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n pää- kuuluvia määräyksiä, jotka on saatettu 33612: sihteeri kutsuu yleissopimuksen sopimus- asiasisältöisesti voimaan rikoslain koko- 33613: puolten konferenssin muuttamaan yleissopi- naisuudistuksen toisen vaiheen yhteydessä 33614: musta. (57811995) rikos lain 34 luvun yleisvaaralli- 33615: 21 artikla. Artiklassa määrätään tallettajan sia rikoksia koskevilla säännöksillä sekä 33616: velvollisuuksista. Suomen rikoslain soveltamisalaa koskevalla 33617: 22 artikla. Artiklassa määrätään sopimuk- uudistuksella (626/1996). 33618: sen todistusvoimaiset kielet. Vaikka Suomen rikoslainsäädäntö onkin 33619: saatettu asiasisällöltään vastaamaan yleisso- 33620: 2. Voimaantulo pimuksen velvoitteita, edellyttää sopimuksen 33621: hyväksyminen eduskunnan suostumusta, 33622: Merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien koska sopimus sisältää lainsäädännön alaan 33623: laittomien tekojen ehkäisemistä koskeva kuuluvia määräyksiä. Tämä vastaa perustus- 33624: yleissopimus on tullut kansainvälisesti voi- lakivaliokunnan lausunnossaan (PeVL 33625: maan 1 päivänä maaliskuuta 1992. Ratifioi- 19/1995 vp) ilmaisemaa kantaa, jonka mu- 33626: mis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tämän kaan asiasisältöisiä voimaansaattamislakeja 33627: jälkeen tallettavan valtion osalta sopimus käytettäessä myös sopimuksen hyväksymi- 33628: tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän sestä tulee päättää nimenomaisesti eduskun- 33629: kuluttua tallettamisesta. nassa. Perustuslakivaliokunta on myös kan- 33630: sainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä 33631: 3. Eduskunnan suostumuksen lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkival- 33632: tarpeellisuus lantekojen ehkäisemistä koskevan lisäpöytä- 33633: kirjan osalta vahvistanut, että tällaiset mää- 33634: Hallitusmuodon 6 a § (96911995) sisältää räykset kuuluvat lainsäädännön alaan halli- 33635: rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen tär- tusmuodon 33 §:ssä tarkoitetussa merkityk- 33636: keimmät ainesosat, joihin kuuluu vaatimus, sessä ja eduskunnan suostumus on tarpeen 33637: jonka mukaan rikoksina rangaistavat teot on siitä huolimatta, että rikoslainsäädäntö on jo 33638: määriteltävä laissa. Tämä merkitsee sitä, että ennakkoon harmonisoitu kansainvälisen so- 33639: sellainen kansainvälinen velvoite, jolla Suo- pimuksen määräysten kanssa (PeVL 4/1998 33640: mi sitoutuu kriminalisoimaan jonkin teon tai vp). 33641: joitakin tekoja, kuuluu lainsäädännön alaan Edellä olevan perusteella ja hallitusmuo- 33642: ja veivoitteelle tulee tämän vuoksi hankkia don 33 §:n mukatsesti esitetään, 33643: eduskunnan suostumus. 33644: Yleissopimuksen 3 artiklan mukaan sopi- että Eduskunta hyväksyisi ne JO 33645: muspuoli sitoutuu kriminalisoimaan artiklas- päivänä maaliskuuta 1988 Roomassa 33646: sa luetellut teot ja 5 artiklan mukaan säätä- tehdyn merenkulun turvallisuuteen 33647: mään niistä asianmukaiset rangaistukset ri- kohdistuvien laittomien tekojen eh- 33648: kosten vakavuuden huomioon ottaen. Yleis- käisemistä koskevan yleissopi- 33649: sopimuksen 6 artiklassa määrätään, mihin muksen määräykset, jotka vaativat 33650: tekoihin sopimuspuolen tulee ulottaa rikosoi- Eduskunnan suostumuksen. 33651: 33652: 33653: 33654: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 33655: Tasavallan Presidentti 33656: 33657: 33658: MARTTI AHTISAARI 33659: 33660: 33661: 33662: 33663: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen 33664: HE 106/1998 vp 9 33665: 33666: (Suomennos) 33667: 33668: 33669: 33670: 33671: MERENKULUN TURV ALUSUUTEEN CONVENTION 33672: KOHDISTUVIEN LAITTOMIEN FOR THE SUPPRESSION OF 33673: TEKOJEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVA UNLA WFUL ACTS AGAINST TNE 33674: YLEISSOPIMUS SAFETY OF MARITIME NA VIGA TION 33675: 33676: Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, The States Parties to this Convention, 33677: jotka 33678: pitävät mielessä Yhdistyneiden Kansakun- Having in mind the purposes and princi- 33679: tien peruskirjan kansainvälistä rauhaa ja tur- ples of the Charter of the United Nations 33680: vallisuutta sekä valtioiden välisten ystävällis- conceming the maintenance of intemational 33681: ten suhteiden ja yhteistyön edistämistä kos- peace and security and the promotion of 33682: kevat päämäärät ja periaatteet, friendly relations and cooperation among 33683: States, 33684: tunnustavat erityisesti, että jokaisella on R ecognizing in particular that everyone 33685: oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtai- has the right to life, liberty and security of 33686: seen turvallisuuteen Kansainvälisen ihmisoi- person, as set out in the Universal Declarati- 33687: keuksien julistuksen ja Kansalaisoikeuksia ja on of Ruman Rights and the Intemational 33688: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen Covenant on Civil and Political Rights, 33689: yleissopimuksen mukaisesti, 33690: ovat syvästi huolestuneita kaikenlaisten Deeply concerned about the world-wide 33691: sellaisten terroritekojen lisääntymisestä eri escalation of acts of terrorism in all its 33692: puolilla maailmaa, jotka asettavat viattomia forms, which endanger or take innocent hu- 33693: ihmisiä alttiiksi vaaralle tai vaativat viatto- man lives, jeopardize fundamental freedoms 33694: mia ihmishenkiä, vaarantavat ihmisten pe- and seriously impair the dignity of human 33695: rusvapauksien toteutumisen ja heikentävät beings, 33696: vakavasti ihmiselämän arvoa, 33697: katsovat, että merenkulun turvallisuuteen Considering that unlawful acts against the 33698: kohdistuvat laittomat teot vaarantavat henki- safety of maritime navigation jeopardize the 33699: löiden ja omaisuuden turvallisuutta, haittaa- safety of persons and property, seriously 33700: vat merkittävästi merenkulkuun liittyvää toi- affect the operation of maritime services, 33701: mintaa ja harjuttavat maailman kansojen and undermine the confidence of the peoples 33702: luottamusta merenkulun turvallisuuteen, of the world in the safety of maritime navi- 33703: gation, 33704: katsovat, että tällaisten tekojen esiintymi- Considering that the occurrence of such 33705: nen on vakava huolenaihe koko kansainväli- acts is a matter of grave concem to the in- 33706: selle yhteisölle, temational community as a whole, 33707: ovat vakuuttuneita välittömästä tarpeesta Being convinced of the urgent need to de- 33708: kehittää valtioiden välistä yhteistyötä tarkoi- velop intemational co-operation between 33709: tuksena suunnitella ja ottaa käyttöön tehok- States in devising and adopting effective and 33710: kaita käytännön toimenpiteitä kaikkien me- practical measures for the prevention of all 33711: renkulun turvallisuuteen kohdistuvien laitto- unlawful acts against the safety of maritime 33712: mien tekojen ehkäisemiseksi sekä tekoihin navigation, and the prosecution and punish- 33713: syyllistyneiden syytteeseen asettamiseksi ja ment of their perpetrators, 33714: rankaisemiseksi, 33715: palauttavat mieliin Yhdistyneiden Kansa- R ecalling resolution 40/61 of the General 33716: kuntien yleiskokouksen 9 joulukuuta 1985 Assembly of the United Nations of 9 De- 33717: 33718: 33719: 380249V 33720: 10 HE 106/1998 vp 33721: 33722: tekemän päätöslauselman 40/61, joka muun cember 1985 which, inter alia, "urges all 33723: muassa ''kehottaa kaikkia valtioita yksin ja States unilaterally and in co-operation with 33724: yhteistyössä muiden valtioiden kanssa, sa- other States, as well as relevant United Na- 33725: moin kuin asianomaisia Yhdistyneiden Kan- tions organs, to contribute to the progressive 33726: sakuntien elimiä tukemaan pyrkimyksiä kan- elimination of causes underlying interna- 33727: sainväliseen terrorismiin johtavien syiden tional terrorism and to pay special attention 33728: asteittaiseksi poistamiseksi sekä kiinnittä- to all situations, including colonialism, ra- 33729: mään erityistä huomiota kaikkiin sellaisiin cism and situations involving mass and flag- 33730: tilanteisiin, mukaan lukien kolonialismin, rant violations of human rights and funda- 33731: rasismin sekä ihmisoikeuksiin ja perusva- mental freedoms and those involving alien 33732: pauksiin kohdistuvat laajat ja räikeät rikko- occupation, that may give rise to interna- 33733: mukset ja tilanteet, joihin liittyy vieraan val- tional terrorism and may endanger interna- 33734: lan miehitys, jotka voivat johtaa kansainväli- tional peace and security", 33735: seen terrorismiin ja voivat vaarantaa kan- 33736: sainvälistä rauhaa ja turvallisuutta", 33737: palauttavat edelleen mieliin, että päätöslau- R ecalling further that resolution 40/61 33738: selma 40/61 "tuomitsee yksiselitteisesti ri- "unequivocally condemns, as criminal, all 33739: kollisiksi kaikki terroriteot, terroristiset me- acts, methods and practices of terrorism 33740: netelmät ja tavat tekopaikasta ja tekijästä wherever and by whomever committed, in- 33741: riippumatta, mukaan lukien terroriteot, terro- cluding those which jeopardize friendly rela- 33742: ristiset menetelmät ja tavat, jotka vaarantavat tions among States and their security", 33743: valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita ja näi- 33744: den turvallisuutta", 33745: palauttavat myös mieliin, että päätöslausel- R ecalling also that by resolution 40/61, the 33746: massa 40/61 Kansainvälistä Merenkulkujär- International Maritime Organization was 33747: jestöä kehotetaan "tutkimaan terrorismion- invited to "study the problem of terrorism 33748: gelmaa aluksissa ja aluksia vastaan tavoittee- aboard or against ships with a view to ma- 33749: na antaa suosituksia asianmukaisista toimen- king recommendations on appropriate mea- 33750: piteistä", sures", 33751: muistavat Kansainvälisen Merenkulkujär- Having in mind resolution A.584(14) of 20 33752: jestön kokouksen 20 marraskuuta 1985 anta- November 1985, of the Assembly of the 33753: man päätöslauselman A.584(14), jossa vaadi- International Maritime Organization, which 33754: taan toimenpiteiden kehittämistä sellaisten called for development of measures to pre- 33755: laittomien tekojen estämiseksi, jotka uhkaa- vent unlawful acts which threaten the safety 33756: vat alusten turvallisuutta ja niissä olevien of ships and the security of their passengers 33757: matkustajien ja miehistön jäsenten turvalli- and crews, 33758: suutta, 33759: panevat merkille, että miehistön toimet, N oting that acts of the crew which are 33760: joihin sovelletaan normaalia laivakuria, ovat subject to normal shipboard discipline are 33761: tämän yleissopimuksen vaikutusalueen ulko- outside the purview of this Convention, 33762: puolella, 33763: vahvistavat, että on toivottavaa tarkastella Affirming the desirability of monitoring 33764: laivoihin ja niissä matkustaviin henkilöihin rules and standards relating to the prevention 33765: kohdistuvien laittomien tekojen estämiseen and control of unlawful acts against ships 33766: ja valvomiseen liittyviä sääntöjä ja perustei- and persons on board ships, with a view to 33767: ta, tavoitteena niiden pitäminen ajan tasalla updating them as necessary, and, to this ef- 33768: ja tässä tarkoituksessa panevat tyydytyksellä fect, taking note with satisfaction of the 33769: merkille Kansainvälisen Merenkulkujärjestön Measures to Prevent Unlawful Acts against 33770: Merenkulun turvallisuutta käsittelevän komi- Passengers and Crews on Board Ships, re- 33771: tean suosituksen toimenpiteistä estää alusten commended by the Maritime Safety Com- 33772: matkustajiin ja miehistön jäseniin kohdistu- mittee of the International Maritime Or- 33773: vat laittomat teot, ganization, 33774: vahvistavat edelleen, että asiat, jotka jäävät Affirming further that matters not regula- 33775: tämän yleissopimuksen ulkopuolelle, kuulu- ted by this Convention continue to be gover- 33776: vat edelleen yleisen kansainvälisen oikeuden ned by the rules and principles of general 33777: sääntöjen ja periaatteiden alaisuuteen, ja international law, 33778: HE 106/1998 vp 11 33779: 33780: myöntävät, että kaikkien valtioiden tulee R ecognizing the need for all States, in 33781: merenkulun turvallisuuteen kohdistuvia lait- combating unlawful acts against the safety 33782: tomia tekoja vastaan taistellessaan noudattaa of maritime navigation, strictly to comply 33783: tarkkaan yleisen kansainvälisen oikeuden with rules and principles of general intema- 33784: sääntöjä ja periaatteita, tional law, 33785: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows: 33786: 1 artikla Article 1 33787: Tässä yleissopimuksessa "alus" tarkoittaa For the purposes of this Convention, 33788: kaikenlaisia aluksia, joita ei ole pysyvästi "ship" means a vessel of any type what- 33789: kiinnitetty merenpohjaan, mukaan lukien soever not permanently attached to the sea- 33790: dynaamisen liikkeen tukemat alukset, sukel- bed, including dynamically supported craft, 33791: lusveneet tai mitkä tahansa muut kelluvat submersibles, or any other floating craft. 33792: alukset. 33793: 2 artikla Article 2 33794: 1. Tätä yleissopimusta ei sovelleta: 1. This Convention does not apply to: 33795: a) sota-alukseen; tai (a) a warship; or 33796: b) alukseen, joka on valtion hallussa tai (b) a ship owned or operated by a State 33797: jota valtio käyttää silloin, kun alus palvelee when being used as a naval auxiliary or for 33798: hinaajana tai tullin tai poliisin tarpeita; tai customs or police purposes; or 33799: c) alukseen, joka on poistettu liikenteestä (c) a ship which has been withdrawn from 33800: tai asetettu telakalle. navigation or laid up. 33801: 2. Mitkään tämän yleissopimuksen mää- 2. Nothing in this Convention affects the 33802: räykset eivät vaikuta sota-alusten tai muiden immunities of warships and other govem- 33803: valtion omistamien ei -kaupallisia tarkoitus- ment ships operated for non-commercial 33804: periä palvelevien alusten koskemattomuu- purposes. 33805: teen. 33806: 3 artikla Article 3 33807: 1. Henkilö syyllistyy rikokseen, jos hän 1. Any person commits an offence if that 33808: laittomasti ja tahallaan: person unlawfully and intentionally: 33809: a) ottaa haltuunsa tai pitää valvonnassaan (a) seizes or exercises control over a ship 33810: alusta väkivalloin tai väkivallalla tai muilla by force or threat thereof or any other form 33811: keinoin uhaten; tai of intimidation; or 33812: b) suorittaa väkivallanteon aluksessa ole- (b) performs an act of violence against a 33813: vaa henkilöä vastaan, jos tämä teko on omi- person on board a ship if that act is likely to 33814: aan vaarantaruaan kyseisen aluksen turvalli- endanger the safe navigation of that ship; or 33815: sen kulun; tai 33816: c) tuhoaa aluksen tai vahingoittaa alusta (c) destroys a ship or causes damage to a 33817: tai sen lastia siten, että se on omiaan vaaran- ship or to its cargo which is likely to endan- 33818: tamaan kyseisen aluksen turvallisen kulun; ger the safe navigation of that ship; or 33819: tai 33820: d) asettaa tai asetuttaa alukseen mitä ta- (d) places or causes to be placed on a 33821: hansa keinoa käyttäen laitteen tai ainetta, ship, by any means whatsoever, a device or 33822: joka on omiaan tuhoamaan kyseisen aluksen substance which is likely to destroy that 33823: tai vahingoittaa sitä tai sen lastia, mitkä vaa- ship, or cause damage to that ship or its car- 33824: rantavat tai ovat omiaan vaarantaruaan ky- go which endangers or is likely to endanger 33825: seisen aluksen turvallisen kulun; tai the safe navigation of that ship; or 33826: e) tuhoaa tai vahingoittaa vakavasti meren- (e) destroys or seriously damages maritime 33827: kulussa käytettäviä laitteita tai häiritsee va- navigational facilities or seriously interferes 33828: kavasti niiden toimintaa, jos tällainen teko with their operation, if any such act is likely 33829: on omiaan vaarantaruaan aluksen turvallisen to endanger the safe navigation of a ship; or 33830: kulun; tai 33831: t) välittää tietoja, jotka tietää perättömiksi, (t) communicates information which he 33832: täten vaarantaen aluksen turvallisen kulun; knows to be false, thereby endangering the 33833: 12 HE 106/1998 vp 33834: 33835: tai safe navigation of a ship; or 33836: g) vahingoittaa tai surmaa henkilön jonkin (g) injures or kills any person, in connecti- 33837: a-f kohdassa esitetyn rikoksen tai rikoksen on with the commission or the attempted 33838: yrityksen yhteydessä. commission of any of the offences set forth 33839: in subparagraphs (a) to (f). 33840: 2. Henkilö syyllistyy rikokseen myös, jos 2. Any person also commits an offence if 33841: hän: that person: 33842: a) yrittää tehdä jonkin 1 kappaleessa maini- (a) attempts to commit any of the offences 33843: tun rikoksen; tai set forth in paragraph 1; or 33844: b) yllyttää jotakuta henkilöä johonkin 1 (b) abets the commission of any of the 33845: kappaleessa mainittuun rikokseen tai avustaa offences set forth in paragraph 1 perpetrated 33846: muulla tavoin tällaiseen rikokseen syyllisty- by any person or is otherwise an accomplice 33847: vää henkilöä; tai of a person who commits such an offence; 33848: or 33849: c) esittäen tai jättäen esittämättä sellaisen (c) threatens, with or without a condition, 33850: valtion sisäisen lainsäädännön mukaisen eh- as is provided for under national law, aimed 33851: don, jonka tarkoituksena on pakottaa fyysi- at compelling a physical or juridical person 33852: nen henkilö tai oikeushenkilö johonkin te- to do or refrain from doing any aci, io com- 33853: koon tai pidättäytymään tällaisesta teosta, mit any of the offences set forth in para- 33854: uhkaa syyllistyä johonkin 1 kappaleen b, c graph 1, subparagraphs (b), (c) and (e), if 33855: ja e kohdassa mainituista rikoksista, jos tä- that threat is likely to endanger the safe na- 33856: mä uhkaus on omiaan vaaraotamaan kysei- vigation of the sh1p in question. 33857: sen aluksen turvallisen kulun. 33858: 4 artikla Article 4 33859: 1. Tätä yleissopimusta sovelletaan, jos alus 1. This Convention appiies if the ship is 33860: kulkee tai sen on määrä kulkea yksittäisen navigating or is scheduled to navigate into, 33861: valtion aluemeren ulkorajan ulkopuolelle through or from waters beyond the outer 33862: jäävälle vesialueelle, sen kautta tai sieltä limit of the territorial sea of a single State, 33863: käsin tai vierekkäin sijaitsevien valtioiden or the lateral limits of its territorial sea with 33864: aluemerien välisten rajojen ulkopuolelle jää- adjacent States. 33865: välle vesialueelle, sen kautta tai sieltä käsin. 33866: 2. Tapauksiin, joihin yleissopimus ei so- 2. In cases where the Convention does not 33867: vellu 1 kappaleen määräyksistä johtuen, apply pursuant to paragraph 1, it neverthe- 33868: yleissopimusta kuitenkin sovelletaan, jos less appiies when the offender or the alleged 33869: rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty tavataan offender is found in the territory of a State 33870: muun sopimuspuolen kuin 1 kappaleessa Party other than the State referred to in pa- 33871: tarkoitetun valtion alueella. ragraph 1. 33872: 5 artikla Article 5 33873: Jokaisen sopimuspuolen tulee säätää 3 ar- Bach State Party shall make the offences 33874: tiklassa esitetyistä rikoksista asianmukaiset set forth in article 3 punishable by appro- 33875: rangaistukset, joissa näiden rikosten vaka- priate penalties which take into account the 33876: vuus on otettu huomioon. grave nature of those offences. 33877: 6 artikla Article 6 33878: 1. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy tarpeelli- 1. Bach State Party shall take such measu- 33879: siin toimenpiteisiin olottaakseen lainkäyttö- res as may be necessary to establish its ju- 33880: valtansa 3 artiklassa esitettyihin rikoksiin, risdiction over the offences set forth in arti- 33881: kun: cle 3 when the offence is committed: 33882: a) rikos on tehty sellaista alusta vastaan tai (a) against or on board a ship flying the 33883: sellaisella aluksella, joka purjehtii rikoksen- flag of the State at the time the offence is 33884: tekohetkellä kyseisen valtion lipun alla; tai committed; or 33885: b) rikos on tehty kyseisen valtion alueella, (b) in the territory of that State, including 33886: sen aluemeri mukaan lukien; tai its territorial sea; or 33887: c) rikoksentekijä on kyseisen valtion kan- (c) by a national of that State. 33888: HE 106/1998 vp 13 33889: 33890: salainen. 33891: 2. Sopimuspuoli voi ulottaa lainkäyttöval- 2. A State Party may also establish its ju- 33892: tansa koskemaan sellaisia rikoksia myös risdiction over any such offence when: 33893: kun: 33894: a) rikoksentekijällä ei ole minkään valtion (a) it is committed by a stateless person 33895: kansalaisuutta, mutta hän asuu vakinaisesti whose habitual residence is in that State; or 33896: kyseisessä valtiossa; tai 33897: b) rikoksen yhteydessä kyseisen valtion (b) during its commission a national of 33898: kansalainen joutuu sieppauksen tai uhkauk- that State is seized, threatened, injured or 33899: sen kohteeksi, loukkaantuu tai saa surmansa; killed; or 33900: tai 33901: c) rikoksen avulla pyritään pakottamaan (c) it is committed in an attempt to compel 33902: kyseinen valtio tekemään tai jättämään teke- that State to do or abstain from doing any 33903: mättä jotakin. act. 33904: 3. Sopimuspuolen, joka on ulottanut lain- 3. Any State Party which has established 33905: käyttövaltansa rikoksiin 2 kappaleen mukai- jurisdiction mentioned in paragraph 2 shall 33906: sesti, tulee ilmoittaa asiasta Kansainvälisen notify the Secretary-General of the Intema- 33907: Merenkulkujärjestön pääsihteerille (jäljempä- tional Maritime Organization (hereinafter 33908: nä "pääsihteeri"). Jos sopimuspuoli myö- referred to as "the Secretary-General"). If 33909: hemmin kumoaa tämän lainkäyttövaltansa, such State Party subsequently rescinds that 33910: sen tulee ilmoittaa asiasta pääsihteerille. jurisdiction, it shall notify the Secretary-Ge- 33911: neral. 33912: 4. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy tarpeelli- 4. Bach State Party shall take such measu- 33913: siin toimenpiteisiin ulottaakseen lainkäyttö- res as may be necessary to establish its ju- 33914: valtansa 3 artiklassa esitettyihin rikoksiin risdiction over the offences set forth in arti- 33915: tapauksissa, jolloin rikoksesta epäilty oleske- cle 3 in cases where the alleged offender is 33916: lee sen alueella eikä kyseinen valtio luovuta present in its territory and it does not extra- 33917: häntä millekään niistä sopimuspuolista, jotka dite him to any of the States Parties which 33918: ovat ulottaneet rikokseen lainkäyttövaltansa have established their jurisdiction in accor- 33919: tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaisesti. dance with paragraphs 1 and 2 of this article. 33920: 5. Tämä yleissopimus ei estä rikosoikeu- 5. This Convention does not exclude any 33921: dellisen lainkäyttövallan käyttämistä kansal- criminal jurisdiction exercised in accordance 33922: lisen oikeuden mukaisesti. with national law. 33923: 7 artikla Article 7 33924: 1. Jokaisen sopimuspuolen, jonka alueella 1. Upon being satisfied that the circums- 33925: rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty oleske- tances so warrant, any State Party in the 33926: lee, tulee vakuututtuaan olosuhteiden siihen territory of which the offender or the alleged 33927: oikeuttavan ja omaa lainsäädäntöään noudat- offender is present shall, in accordance with 33928: taen ottaa tämä säilöön tai muilla toimenpi- its law, take him into custody or take other 33929: teillä varmistaa henkilön läsnäolo niin kauan measures to ensure his presence for such 33930: kuin on tarpeen rikosoikeudenkäynnin tai time as is necessary to enable any criminal 33931: rikoksentekijän luovuttamista koskevien toi- or extradition proceedings to be instituted. 33932: menpiteiden alkuun saattamiseksi. 33933: 2. Kyseisen valtion on välittömästi suori- 2. Such State shall immediately make a 33934: tettava esitutkinta asiassa oman lainsäädän- preliminary inquiry into the facts, in accor- 33935: tönsä mukaisesti. dance with its own legislation. 33936: 3. Henkilöllä, johon 1 kappaleen tarkoitta- 3. Any person regarding whom the measu- 33937: mat toimenpiteet kohdistuvat, on oikeus: res referred to in paragraph 1 are being ta- 33938: ken shall be entitled to: 33939: a) ottaa välittömästi yhteys sen valtion (a) communicate without delay with the 33940: lähimpään asianomaiseen edustajaan, jonka nearest appropriate representative of the Sta- 33941: kansalainen hän on tai jolla on muutoin oi- te of which he is a national or which is ot- 33942: keus olla yhteydessä henkilöön, tai jos hen- herwise entitled to establish such com- 33943: kilöllä ei ole minkään valtion kansalaisuutta munication or, if he is a stateless person, the 33944: valtioon, jonka alueella hän vakinaisesti State in the territory of which he has his 33945: 14 HE 106/1998 vp 33946: 33947: asuu; ja habitual residence; 33948: b) ottaa vastaan kyseisen valtion edustaja. (b) be visited by a representative of that 33949: State. 33950: 4. Edellä 3 kappaleessa tarkoitettuja oi- 4. The rights referred to in paragraph 3 33951: keuksia käytetään sen valtion lakien ja mää- shall be exercised in conformity with the 33952: räysten mukaisesti, jonka alueella rikoksen- laws and regulations of the State in the terri- 33953: tekijä tai rikoksesta epäilty oleskelee, sillä tory of which the offender or the alleged 33954: ehdolla, että kyseisten lakien ja määräysten offender is present, subject to the proviso 33955: avulla 3 kappaleen nojalla myönnettyjen oi- that the said laws and regulations must ena- 33956: keuksien tavoitteet toteutuvat täydellisesti. ble full effect to be given to the purposes 33957: for which the rights accorded under para- 33958: graph 3 are intended. 33959: 5. Kun sopimuspuoli on tämän artiklan 5. When a State Party, pursuant to this 33960: mukaisesti ottanut säilöön henkilön, sen tu- article, has taken a person into custody, it 33961: lee välittömästi ilmoittaa säilöönotosta ja shall immediately notify the States which 33962: siihen oikeuttavista perusteista niille valtioil- have established jurisdiction in accordance 33963: le, jotka ovat ulottaneet lainkäyttövaltansa with article 6, paragraph 1 and, if it consi- 33964: rikokseen 6 artiklan 1 kappaleen mukaisesti ders it advisabie, any olher interested States, 33965: ja jos se pitää sitä asianmukaisena, muille of the fact that such person is in custody 33966: valtioille, joita asia koskee. Valtion, joka and of the circumstances which warrant his 33967: suorittaa tämän artiklan 2 kappaleessa tar- detention. The State which makes the preli- 33968: koitetun esitutkinnan, tulee viipymättä il- minary inquiry contemplated in paragraph 2 33969: moittaa mainituille valtioille tutkinnan tulok- of this article shall promptly report its fin- 33970: sista ja siitä, aikooko se käyttää lainkäyttö- dings to the said States and shall indicate 33971: valtaansa. whether it intends to exercise jurisdiction. 33972: 8 artikla Article 8 33973: 1. Sopimuspuolen ("lippuvaltio") aluksen 1. The master of a ship of a State Party 33974: kapteeni voi luovuttaa jonkun toisen sopi- (the "flag State") may deliver to the authori- 33975: muspuolen ("vastaanottajavaltio") viranomai- ties of any other State Party (the "receiving 33976: sille sellaisen henkilön, jonka hän kohtuulli- State") any person who he has reasonable 33977: silla perusteilla uskoo syyllistyneen johonkin grounds to believe has committed one of the 33978: 3 artiklassa esitetyistä rikoksista. offences set forth in article 3. 33979: 2. Lippuvaltio takaa, että sen aluksen pääl- 2. The flag State shall ensure that the mas- 33980: likkö on velvollinen heti kun se on käytän- ter of its ship is obliged, whenever practica- 33981: nössä mahdollista ja mahdollisuuksien mu- ble, and if possible before entering the terri- 33982: kaan ennen kuin alus saapuu valtaanottaja- torial sea of the receiving State carrying on 33983: valtion aluemerelle mukanaan henkilö, jonka board any person whom the master intends 33984: kapteeni aikoo luovuttaa 1 kappaleen mukai- to deliver in accordance with paragraph 1, to 33985: sesti, ilmoittamaan vastaanottajavaltion vi- give notification to the authorities of the 33986: ranomaisille aikomuksestaan luovuttaa kysei- receiving State of his intention to deliver 33987: nen henkilö sekä luovutuksen syistä. such person and the reasons therefor. 33988: 3. Vastaanottajavaltio hyväksyy luovutuk- 3. The receiving State shall accept the de- 33989: sen ja toimii 7 artiklan mukaisesti, paitsi jos livery, except where it has grounds to consi- 33990: sillä on syytä katsoa, että yleissopimusta ei der that the Convention is not applicable to 33991: voida soveltaa tekoihin, joiden perusteella the acts giving rise to the delivery, and shall 33992: henkilö luovutettaisiin. Luovutettavan vas- proceed in accordance with the provisions of 33993: taanottamisesta kieltäytymiseen liitetään lau- article 7. Any refusal to accept a delivery 33994: sunto kieltäytymisen syistä. shall be accompanied by a statement of the 33995: reasons for refusal. 33996: 4. Lippuvaltio takaa, että sen aluksen pääl- 4. The flag State shall ensure that the mas- 33997: likkö on velvollinen antamaan vastaanottaja- ter of its ship is obliged to furnish the aut- 33998: valtion viranomaisille hallussaan olevat horities of the receiving State with the evi- 33999: epäiltyyn rikokseen liittyvät todisteet. dence in the master's possession which per- 34000: tains to the alleged offence. 34001: 5. Vastaanottajavaltio, joka on hyväksynyt 5. A receiving State which has accepted 34002: HE 106/1998 vp 15 34003: 34004: henkilön luovutuksen 3 kappaleen mukaises- the delivery of a person in accordance with 34005: ti, voi puolestaan pyytää lippuvaltiota hy- paragraph 3 may, in tum, request the flag 34006: väksymään kyseisen henkilön luovutuksen. State to accept delivery of that person. The 34007: Lippuvaltio harkitsee pyyntöä ja jos se suos- flag State shall consider any such request, 34008: tuu pyyntöön, se toimii 7 artiklan mukaises- and if it accedes to the request it shall pro- 34009: ti. Jos lippuvaltio torjuu pyynnön, sen tulee ceed in accordance with article 7. If the flag 34010: toimittaa vastaanottajavaltiolle lausunto kiel- State declines a request, it shall fumish the 34011: täytymisen syistä. receiving State with a statement of the rea- 34012: sons therefor. 34013: 9 artikla Article 9 34014: Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta Nothing in this Convention shall affect in 34015: millään tavalla kansainvälisen oikeuden any way the rules of intemational law per- 34016: sääntöjen mukaiseen valtioiden toimivaltaan taining to the competence of States to exer- 34017: harjoittaa tutkinta- ja toimeenpanovaltaa cise investigative or enforcement jurisdiction 34018: aluksissa, jotka eivät purjehdi niiden lipun on board ships not flying their flag. 34019: alla. 34020: 10 artikla Article 10 34021: 1. Sopimuspuolen, jonka alueelta rikoksen- 1. The State Party in the territory of which 34022: tekijä tai rikoksesta epäilty tavataan, tulee the offender or the alleged offender is found 34023: sellaisissa tapauksissa, joita 6 artikla koskee, shall, in cases to which article 6 applies, if it 34024: jos se ei luovuta henkilöä, poikkeuksetta ja does not extradite him, be obliged, without 34025: siitä riippumatta tehtiinkö rikos sen alueella, exception whatsoever and whether or not the 34026: jättää asia viipymättä asianomaisille viran- offence was committed in its territory, to 34027: omaisilleen syytteestä päättämistä varten submit the case without delay to its compe- 34028: kyseisen valtion lainsäädännön menettelyta- tent authorities for the purpose of prosecuti- 34029: poja noudattaen. Nämä viranomaiset ratkai- on, through proceedings in accordance with 34030: sevat asian kyseisen valtion lainsäädännön the laws of that State. Those authorities shall 34031: nojalla samalla tavalla kuin minkä tahansa take their decision in the same manner as in 34032: muun vakavanlaatuisen rikosasian. the case of any other offence of a grave na- 34033: ture under the law of that State. 34034: 2. Henkilölle, joka on joutunut oikeuteen 2. Any person regarding whom procee- 34035: jonkin 3 artiklassa mainitun rikoksen takia, dings are being carried out in connection 34036: taataan kaikissa oikeuskäsittelyn vaiheissa with any of the offences set forth in article 3 34037: oikeudenmukainen kohtelu, mukaan lukien shall be guaranteed fair treatment at all sta- 34038: kaikki ne oikeudet ja takuut, joista määrä- ges of the proceedings, including enjoyment 34039: tään sen valtion lainsäädännön nojalla, jonka of all the rights and guarantees provided for 34040: alueella henkilö on. such proceedings by the law of the State in 34041: the territory of which he is present. 34042: 11 artikla Article 11 34043: 1. Tämän yleissopimuksen 3 artiklassa 1. The offences set forth in article 3 shall 34044: mainittujen rikosten katsotaan kaikissa sopi- be deemed to be included as extraditable 34045: muspuolten kesken tehdyissä luovuttamisso- offences in any extradition treaty existing 34046: pimuksissa kuuluvan sellaisiin rikoksiin, joi- between any of the States Parties. States 34047: den johdosta luovutetaan. Osapuolet sitoutu- Parties undertake to include such offences as 34048: vat kaikissa niiden välillä tehtävissä luovut- extraditable offences in every extradition 34049: tamissopimuksissa lukemaan tällaiset rikok- treaty to be concluded between them. 34050: set niihin rikoksiin, joiden johdosta luovute- 34051: taan. 34052: 2. Jos sopimuspuoli, joka asettaa luovutta- 2. If a State Party which makes extradition 34053: misen ehdoksi valtioiden välisen sopimuk- conditional on the existence of a treaty re- 34054: sen, saa luovutuspyynnön sellaiselta toiselta ceives a request for extradition from another 34055: sopimuspuolelta, jonka kanssa sillä ei ole State Party with which it has no extradition 34056: luovutussopimusta, luovutuspyynnön saanut treaty, the requested State Party may, at it's 34057: 16 HE 106/1998 vp 34058: 34059: valtio voi harkintansa mukaan pitää tätä option, consider this Convention as a legal 34060: yleissopimusta luovuttamisen laillisena pe- basis for extradition in respect of the offen- 34061: rusteena 3 artiklassa mainittuihin rikoksiin ces set forth in article 3. Extradition shall be 34062: nähden. Luovuttamisen osalta noudatetaan subject to the other conditions provided by 34063: luovutuspyynnön saaneen valtion lainsäädän- the law of the requested State Party. 34064: nön edellyttämiä muita ehtoja. 34065: 3. Sopimuspuolet, jotka eivät aseta luovut- 3. States Parties which do not make extra- 34066: tamisen ehdoksi valtioiden välistä sopimusta, dition conditional on the existence of a trea- 34067: pitävät 3 artiklassa mainittuja rikoksia sellai- ty shall recognize the offences set forth in 34068: sina, joiden johdosta rikoksentekijä luovute- article 3 as extraditable offences between 34069: taan osapuolten välillä luovutuspyynnön saa- themselves, subject to the conditions provi- 34070: neen valtion lainsäädännön ehtojen mukai- ded by the law of the requested State. 34071: sesti. 34072: 4. Edellä 3 artiklassa mainitut rikokset 4. If necessary, the offences set forth in 34073: katsotaan tarvittaessa sopimuspuolten välisis- article 3 shall be treated, for the purposes of 34074: sä luovutustapauksissa tehdyiksi sekä teko- extradition between States Parties, as if they 34075: paikalla että !uovutuspyynnön esittäneen val- had been committed not only in the place in 34076: tion lainkäyttövaltaan kuuluvalla paikalla. which they occurred but aiso in a place wit- 34077: hin the jurisdiction of the State Party reques- 34078: ting extradition. 34079: 5. Sopimuspuolen, joka vastaanottaa 5. A State Party which receives more than 34080: useampia luovutuspyyntöjä sellaisilta valti- one request for extradition from States 34081: oilta, jotka ovat ulottaneet lainkäyttövaltansa which have established jurisdiction in ac- 34082: rikokseen tämän yleissopimuksen 7 artiklan cordance with article 7 and which decides 34083: mukaisesti ja joka päättää olla syyttämättä, not to prosecute shall, in selecting the State 34084: tulee valitessaan valtiota, johon rikoksenteki- to which the offender or alleged offender is 34085: jä tai rikoksesta epäilty luovutetaan, kiinnit- to be extradited, P.ay due regard to the inter- 34086: tää asianmukaista huomiota sen sopimuspuo- ests and responstbilities of the State Party 34087: len etuihin ja velvollisuuksien, jonka lipun whose flag the ship was flying at the time of 34088: alla alus purjehti rikoksentekohetkellä. the commission of the offence. 34089: 6. Harkitessaan tämän yleissopimuksen 6. In considering a request for the extradi- 34090: mukaista rikoksesta epäillyn luovutuspyyn- tion of an alleged offender pursuant to this 34091: töä luovutuspyynnön vastaanottaneen valtion Convention, the requested State shall pay 34092: tulee kiinnittää asianmukaista huomiota sii- due regard to whether his rights as set forth 34093: hen, voidaanko henkilölle tämän yleissopi- in article 7, paragraph 3, can be effected in 34094: muksen 7 artiklan 3 kappaleen nojalla the requesting State. 34095: myönnetyt oikeudet panna täytäntöön luovu- 34096: tuspyynnön esittäneessä valtiossa. 34097: 7. Kaikkien sellaisten luovutussopimusten 7. With respect to the offences as defined 34098: ja -järjestelyjen määräyksiä, jotka koskevat in this Convention, the provisions of all ext- 34099: tässä yleissopimuksessa määriteltyjä rikoksia radition treaties and arrangements applicable 34100: ja joita sovelletaan sopimuspuolten välillä, between States Parties are modified as bet- 34101: muutetaan näiden sopimuspuolten välillä ween States Parties to the extent that they 34102: sikäli kuin ne ovat ristiriidassa tämän yleis- are incompatible with this Convention. 34103: sopimuksen kanssa. 34104: 12 artikla Article 12 34105: 1. Sopimuspuolet antavat toisilleen mah- 1. State Parties shall afford one another 34106: dollisimman laajaa oikeusapua 3 artiklassa the greatest measure of assistance in connec- 34107: mainituista rikoksista johtuvien oikeuden- tion with criminal proceedings brought in 34108: käyntien yhteydessä, mukaan luettuna apu respect of the offences set forth in article 3, 34109: oikeudenkäynnissä tarvittavan todistusaineis- including assistance in obtaining evidence at 34110: ton hankkimisessa. their disposal necessary for the proceedings. 34111: 2. Sopimuspuolet hoitavat 1 kaP.paleesta 2. States Parties shall carry out their obli- 34112: johtuvat velvollisuutensa niiden vähllä mah- gations under paragraph 1 in conformity 34113: dollisesti tehtyjen keskinäistä avunautoa kos- with any treaties on mutual assistance that 34114: HE 106/1998 vp 17 34115: 34116: kevien sopimusten mukaisesti. Mikäli tällai- may exist between them. In the absence of 34117: sia sopimuksia ei ole tehty, sopimuspuolet such treaties, States Parties shall afford each 34118: auttavat toisiaan sisäisen lainsäädäntönsä other assistance in accordance with their 34119: nojalla. national law. 34120: 13 artikla Article 13 34121: 1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä 3 1. States Parties shall co-operate in the 34122: artiklassa mainittujen rikosten ehkäisemisek- prevention of the offences set forth in article 34123: si, erityisesti: 3, particularly by: 34124: a) ryhtymällä kaikkiin mahdollisiin toi- (a) taking all practicable measures to pre- 34125: menpiteisiin estääkseen niiden omalla alueel- vent preparations in their respective territo- 34126: la ja sen ulkopuolella tapahtuvien rikosten ries for the commission of those offences 34127: valmistelemisen niiden omalla alueella; ja within or outside their territories; 34128: b) vaihtamalla tietoja oman sisäisen lain- (b) exchanging information in accordance 34129: säädäntönsä mukaisesti ja koordinoimaila 3 with their national law, and co-ordinating 34130: artiklassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemi- administrative and other measures taken as 34131: seksi tarpeellisia hallinnollisia ja muita toi- appropriate to prevent the commission of 34132: menpiteitä. offences set forth in article 3. 34133: 2. Kun aluksen kulku jonkin 3 artiklassa 2. When, due to the commission of an of- 34134: mainitun rikoksen takia viivästyy tai keskey- fence set forth in article 3, the passage of a 34135: tyy, sen sopimuspuolen, jonka alueella alus ship has been delayed or interrupted, any 34136: tai matkustajat tai miehistö ovat, tulee käyt- State Party in whose territory the ship or 34137: tää kaikkia mahdollisia keinoja, jotta alus, passengers or crew are present shall be 34138: sen matkustajat, miehistö tai lasti eivät jou- bound to exercise all possible efforts to 34139: tuisi kohtuuttomasti odottamaan. avoid a ship, its passengers, crew or cargo 34140: being unduly detamed or delayed. 34141: 14 artikla Article 14 34142: Sopimuspuolen, jolla on syytä olettaa jon- Any State Party having reason to believe 34143: kin 3 artiklassa mainituista rikoksista tapah- that an offence set forth in article 3 will be 34144: tuvan, tulee sisäisen lainsäädäntönsä mukai- committed shall, in accordance with its na- 34145: sesti toimittaa mahdollisimman nopeasti tional law, furnish as promptly as possible 34146: kaikki hallussaan olevat asiaan liittyvät tie- any relevant information in its possession to 34147: dot niille valtioille, joiden se katsoo ulotta- those States which it believes would be the 34148: neen lainkäyttövaltansa rikokseen tämän States having established jurisdiction in ac- 34149: yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti. cordance with article 6. 34150: 15 artikla Article 15 34151: 1. Jokaisen sopimuspuolen tulee sisäisen 1. Bach State Party shall, in accordance 34152: lainsäädäntönsä mukaisesti toimittaa pääsih- with its national law, provide to the Secreta- 34153: teerille mahdollisimman nopeasti kaikki hal- ry-General, as promptly as possible, any re- 34154: lussaan olevat asiaan liittyvät tiedot, jotka levant information in its possession concer- 34155: koskevat: ning: 34156: a) rikokseen liittyneitä olosuhteita; (a) the circumstances of the offence; 34157: b) 13 artiklan 2 kappaleen nojalla suoritet- (b) the action taken pursuant to article 13, 34158: tuja toimenpiteitä; ja paragraph 2; 34159: c) rikoksentekijään tai rikoksesta epäiltyyn (c) the measures taken in relation to the 34160: kohdistuneita toimenpiteitä, ja erityisesti offender or the alleged offender and, in par- 34161: kaikkien luovutus- ja muiden oikeudellisten ticular, the results of any extradition procee- 34162: toimenpiteiden tuloksia. dings or other legal proceedings. 34163: 2. Sopimuspuolen, jonka alueella rikokses- 2. The State Party where the alleged offen- 34164: ta epäiltyä syytetään, tulee sisäisen lainsää- der is prosecuted shall, in accordance with 34165: däntönsä mukaisesti ilmoittaa oikeudenkäyn- its national law, communicate the final out- 34166: nin lopputuloksesta pääsihteerille. come of the proceedings to the Secretary- 34167: General. 34168: 3. Pääsihteeri ilmoittaa 1 ja 2 kappaleen 3. The information transmitted in accor- 34169: 34170: 34171: 380249V 34172: 18 HE 106/1998 vp 34173: 34174: mukaisesti toimitetut tiedot kaikille sopimus- dance with paragraphs 1 and 2 shall be com- 34175: puolille, Kansainvälisen merenkulkujärjestön municated by the Secretary-General to all 34176: (jäljempänä "järjestö") jäsenille, muille asi- States Parties, to Members of the Intema- 34177: anosaisille valtioille ja sopiviksi katsotuille tional Maritime Organization (hereinafter 34178: kansainvälisille hallitusten välisille järjestöil- referred to as "the organization"), to the ot- 34179: le. her States concemed, and to the appropriate 34180: intemational intergovemmental organiza- 34181: tions. 34182: 16 artikla Article 16 34183: 1. Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai 1. Any dispute between two or more Sta- 34184: soveltamista koskeva kahden tai useamman tes Parties conceming the interpretation or 34185: sopimuspuolen välinen riita, jota ei voida application of this Convention which cannot 34186: kohtuullisessa ajassa ratkaista neuvotteluteit- be settled through negotiation within a rea- 34187: se, tulee alistaa välimiesmenettelyyn, jos sonable time shall, at the request of one of 34188: jokin sopimuspuoli sitä pyytää. Elleivät osa- them, be submitted to arbitration. If, within · 34189: puolet ole päässeet sopimukseen kuuden six months from the date of the request for 34190: kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä kos- arbitration, the parties are unable to agree on 34191: kevan pyynnön tekemisestä, mikä tahansa the organization of the arbitration any one of 34192: osapuolista voi saattaa riidan Kansainvälisen those parties may refer the dispute to the 34193: tuomioistuimen ratkaistavaksi esittämällä Intemational Court of Justice by request in 34194: tuomioistuimen perussäännön mukaisen ha- conformity with the Statute of the Court. 34195: kemuksen. 34196: 2. Jokainen valtio voi tämän yleissopimuk- 2. Bach State may at the time of signature 34197: sen allekirjoittamisen, ratifioimisen tai hy- or ratification, acceptance or approval of this 34198: väksymisen tai siihen liittymisen yhteydessä Convention or accession thereto, declare that 34199: ilmoittaa, ettei se katso jonkin tai kaikkien it does not consider itself bound by any or 34200: yllä olevan 1 kappaleen määräysten sitovan all of the provisions of paragraph 1. The 34201: itseään. Muita sopimuspuolia nämä mää- other States Parties shall not be bound by 34202: räykset eivät sido sellaisen sopimuspuolen those provisions with respect to any State 34203: osalta, joka on tehnyt mainitun varauman. Party which has made such a reservation. 34204: 3. Jokainen sopimuspuoli, joka on tehnyt 2 3. Any State which has made a reservation 34205: kappaleen mukaisen varauman, voi milloin in accordance with paragraph 2 may, at any 34206: tahansa peruuttaa tämän varauman ilmoitta- time, withdraw that reservation by notificati- 34207: malla asiasta pääsihteerille. on to the Secretary-General. 34208: 17 artikla Article 17 34209: 1. Tämä yleissopimus on avoinna allekir- 1. This Convention shall be open for sig- 34210: joittamista varten Roomassa 10 päivänä nature at Rome on 10 March 1988 by States 34211: maaliskuuta 1988 niille valtioille, jotka osal- participating in the Intemational Conference 34212: listuivat merenkulun turvallisuuteen kohdis- on the Suppression of Unlawful Acts against 34213: tuvien laittomien tekojen ehkäisemistä kos- the Safety of Maritime Navigation and at the 34214: kevaan kansainväliseen konferenssiin ja jär- Headquarters of the Organization by all Sta- 34215: jestön päämajassa kaikille valtioille 14 päi- tes from 14 March 1988 to 9 March 1989. It 34216: västä maaliskuuta 1988 maaliskuun 9 päi- shall thereafter remain open for accession. 34217: vään 1989. Sen jälkeen se on avoinna liitty- 34218: mistä varten. 34219: 2. Valtiot voivat ilmaista suostumuksensa 2. States may express their consent to be 34220: noudattaa tätä yleissopimusta: bound by this Convention by: 34221: a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimis- (a) signature without reservation as to rati- 34222: tai hyväksymisvaraumia; fication, acceptance or approval; or 34223: b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai (b) signature subject to ratification, accep- 34224: hyväksymisvaraumin ja sen jälkeen ratifioi- tance or approval, followed by ratification, 34225: malla tai hyväksymällä sen; tai acceptance or approval; or 34226: c) liittymällä siihen. (c) accession. 34227: 3. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liitty- 3. Ratification, acceptance, approval or 34228: HE 106/1998 vp 19 34229: 34230: minen tapahtuu tallettamalla tätä tarkoittava accession shall be effected by the deposit of 34231: asiakirja pääsihteerin huostaan. an instrument to that effect with the Secreta- 34232: ry-General. 34233: 18 artikla Article 18 34234: 1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yh- 1. This Convention shall enter into force 34235: deksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun ninety days following the date on which fif- 34236: viisitoista valtiota on joko allekirjoittanut teen States have either signed it without re- 34237: sen ilman ratifioimis- tai hyväksymisva- servation as to ratification, acceptance or 34238: raumia tai tallettanut sitä koskevan ratifioi- approval, or have deposited an instrument of 34239: mis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan. ratification, acceptance, approval or accessi- 34240: on in respect thereof. 34241: 2. Valtion osalta, joka tallettaa tätä yleis- 2. For a State which deposits an instru- 34242: sopimusta koskevan ratifioimis-, hyväksy- ment of ratification, acceptance, approval or 34243: ruis- tai liittymiskirjan sen jälkeen, kun sopi- accession in respect of this Convention after 34244: muksen voimaantuloon tarvittavat ehdot on the conditions for entry into force thereof 34245: täytetty, ratifioiminen, hyväksyminen tai have been met, the ratification, acceptance, 34246: liittyminen tulevat voimaan yhdeksänkym- approval or accession shall take effect ninety 34247: menen päivän kuluttua tallettamisesta. days after the date of such deposit. 34248: 19 artikla Article 19 34249: 1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleis- 1. This Convention may be denounced by 34250: sopimuksen milloin tahansa yhden vuoden any State Party at any time after the expiry 34251: kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus on of one year from the date on which this 34252: tullut voimaan. Convention enters into force for that State. 34253: 2. Irtisanominen tapahtuu tallettamalla ir- 2. Denunciation shall be effected by the 34254: tisanomiskirja pääsihteerin huostaan. deposit of an instrument of denunciation 34255: with the Secretary-General. 34256: 3. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuo- 3. A denunciation shall take effect one 34257: den tai irtisanomiskirjassa mahdollisesti year, or such longer period as may be speci- 34258: määrätyn pitemmän ajanjakson kuluttua siitä fied in the instrument of denunciation, after 34259: päivästä, jona pääsihteeri on sen vastaanotta- the receipt of the instrument of denunciation 34260: nut. by the Secretary-General. 34261: 34262: 20 artikla Article 20 34263: 1. Järjestö voi kutsua koolle konferenssin 1. A conference for the purpose of re- 34264: tarkistamaan tai muuttamaan tätä yleissopi- vising or amending this Convention may be 34265: musta. convened by the Organization. 34266: 2. Pääsihteeri kutsuu tämän yleissopimuk- 2. The Secretary-General shall convene a 34267: sen sopimuspuolten konferenssin koolle tar- conference of the States Parties to this Con- 34268: kistamaan tai muuttamaan yleissopimusta, vention for revising or amending the Con- 34269: jos yksi kolmasosa sopimuspuolista tai kym- vention, at the request of one third of the 34270: menen sopimuspuolta esittää asiaa koskevan States Parties, or ten States Parties, whiche- 34271: pyynnön, sen mukaan kumpi lukumäärä on ver is the higher figure. 34272: suurempi. 3. Any instrument of ratification, acceptan- 34273: 3. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymis- ce, approval or accession deposited after the 34274: kirjojen, jotka on talletettu tämän yleissopi- date of entry into force of an amendment to 34275: muksen muutoksen voimaantulon jälkeen, this Convention shall be deemed to apply to 34276: katsotaan koskevan muutettua yleissopimus- the Convention as amended. 34277: ta. 34278: 21 artikla Article 21 34279: 1. Tämäyleissopimus talletetaan pääsihtee- 1. This Convention shall be deposited with 34280: rin huostaan. the Secretary-General. 34281: 2. Pääsihteeri: 2. The Secretary-General shall: 34282: 20 HE 106/1998 vp 34283: 34284: a) ilmoittaa kaikille tämän yleissopimuk- (a) inform all States which have signed 34285: sen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille this Convention or acceded thereto, and all 34286: valtioille sekä kaikille järjestön jäsenille: Members of the Organization, of: 34287: i) jokaisesta uudesta allekirjoituksesta tai (i) each new signature or deposit of an 34288: ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan instrument of ratification, acceptance, appro- 34289: tallettamiseta sekä sen päivämäärästä; val or accession together with the date there- 34290: of· 34291: ii) tämän yleissopimuksen voimaantulopäi- (ii) the date of the entry into force of this 34292: västä; Convention; 34293: iii) tätä yleissopimusta koskevan ir- (iii) the deposit of any instrument of de- 34294: tisanomiskirjan tallettamisesta ja sen vas- nunciation of this Convention together with 34295: taanottamispäivästä sekä irtisanomisen voi- the date on which it is received and the date 34296: maantulopätvästä; ja on which the denunciation takes effect; 34297: iv) tämän yleissopimuksen nojalla tehdyn (iv) the receipt of any declaration or noti- 34298: selvityksen tai ilmoituksen vastaanottamises- fication made under this Convention; 34299: ta; 34300: b) toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset (b) transmit certified true capies of this 34301: tästä yleissopimuksesta kaikille tämän yleis- Convention to all States which have signed 34302: sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liit- this Convention or acceded thereto. 34303: tyneille valtioille. 34304: 3. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan 3. As soon as this Convention enters into 34305: tallettaja toimittaa yhden oikeaksi todistetun force, a certified true copy thereof shall be 34306: kappaleen Yhdistyneiden Kansakuntien pää- transmitted by the Depositary to the Secreta- 34307: sihteerille rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi ry-General of the United Nations for regi- 34308: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 stration and publication in accordance with 34309: artiklan mukaisesti. Article 102 of the Charter of the United Na- 34310: tions. 34311: 22 artikla Article 22 34312: Tämä yleissopimus on tehty yhtenä arabi- This Convention is established in a single 34313: an-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- original in the Arabic, Chinese, .English, 34314: ja venäjänkielisenä kappaleena ja kaikki French, Russian and Spanish languages, 34315: tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. each text being equally authentic. 34316: TÄMÄN VAKUUDEKSI ovat allekirjoit- IN WITNESS WHEREOF the undersigned 34317: tajat hallitustensa tähän tarkoitukseen asian- being duly authorized by their respective 34318: mukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet Governments for that purpose have signed 34319: tämän yleissopimuksen. this Convention. 34320: TEHTY Roomassa 10 päivänä maaliskuuta DONE AT ROME this tenth day of March 34321: 1988. one thousand nine hundred and eighty-eight. 34322: HE 107/1998 vp 34323: 34324: 34325: 34326: 34327: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaa- 34328: ren 21 luvun, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 lu- 34329: vun 8 ja 9 §:n sekä käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta 34330: 34331: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 34332: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräi- Esitys mahdollistaisi riita-asian oikeuden- 34333: tä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- käyntikuluvaatimuksen alentamisen kahdessa 34334: via oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. tapauksessa. Tuomioistuin voisi alentaa täyt- 34335: Oikeudenkäyntikulut ovat useista syistä tä kulukorvausvelvollisuutta ensinnäkin sil- 34336: voimakkaasti nousseet. Tämä on puolestaan loin, jos asia on ollut oikeudellisesti niin 34337: johtanut siihen, että oikeudenkäynnistä ai- epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut pe- 34338: heutuu usein niin suuri taloudellinen riski, rusteltu aihe. Toiseksi kuluvaatimusta voitai- 34339: että siihen ei uskalleta ryhtyä. siin alentaa, jos kulujen tuomitseminen täy- 34340: Oikeudenkäyntikulujen kasvuun ovat oi- simääräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oi- 34341: keudenkäymiskaaren säännösten ohella vai- keudenkäyntiin johtaneisiin seikkoihin, asi- 34342: kuttaneet useat osatekijät, joihin ei erikseen anosaisten asemaan ja asian merkitykseen 34343: oteta kantaa tässä esityksessä. Oikeuden- nähden. 34344: käymiskaaressa säännellään ensisijaisesti Esityksen mukaan tuomioistuin arvioisi 34345: kulujen jakamista asianosaisten kesken. Sen viran puolesta selvässä ja riidattomassa asi- 34346: vuoksi ehdotus ei suoraan muuta asianasai- assa tuomittavien oikeudenkäyntikulujen 34347: sille oikeudenkäynnistä aiheutuvia kokonais- määrän. Näissä niin sanotuissa summaarisis- 34348: kuluja. Uudistus kuitenkin tasaa kuluriskiä sa asioissa kysymys ei ole riidasta vaan pe- 34349: asianosaisten kesken. Ehdotuksella pyritään rinnästä eli siitä, että velkoja tarvitsee täy- 34350: myös välilliseen vaikutukseen siten, että se täntöönpanokelpoisen tuomion saatavansa 34351: estäisi ylisuurien asiamiespalkkioiden lasku- perimiseksi. Oikeudelliset perintätoimet joh- 34352: tosta ja ohjaisi niitä alenevaan suuntaan. tuvat useimmiten velallisen maksukyvyttö- 34353: Voimassa olevan lain perusperiaate, että myydestä. Tuomittavien oikeudenkäyntikulu- 34354: voittanut asianosainen saa täyden korvauk- jen määrän yhtenäistämiseksi näissä asioissa 34355: sen oikeudenkäyntikuluistaan, säilyisi ennal- koko maassa ehdotetaan, että oikeusministe- 34356: laan. Tätä koskeva muutos olisi kuluvastuun riö antaisi määräykset tuomittavien oikeu- 34357: perussäännöksen selkiyttäminen siten, että denkäyntikulujen määrien perusteista. 34358: laissa nimenomaisesti ilmaistaisiin hävinneen Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 34359: osapuolen olevan velvollinen korvaamaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on 34360: vain vastapuolen t~eellisista toimenpiteistä hyväksytty ja vahvistettu. 34361: aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 34362: 34363: 34364: 34365: 34366: 380259G 34367: 2 HE 10711998 vp 34368: 34369: SISÄLLYSLUETTELO 34370: 34371: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 34372: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 34373: 1. Johdanto ..................................................... 3 34374: 1.1. Oikeudenkäyntikuluista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 34375: 1.2. Kulusääntelyn merkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 34376: 1.3. Uudistustarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 34377: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 34378: 2.1. Ny_ky~~.e~. l<~:~nsäädäntö ja oikeuskäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 34379: Lrunsaadanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 34380: Oikeuskäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 34381: 2.2. Muissa laeissa olevat oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat 34382: erityissäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 34383: 2.3. M;1;1ita a~iaan vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 34384: 2.4. Rnta-astat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 34385: 3. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus eräissä muissa maissa . . . . . . . . . . . . 10 34386: 3.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 34387: 3.2. Norja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 34388: 3.3. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 34389: 3.4. Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 34390: 3.5. Itävalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 34391: 3.6. Iso-Britannia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 34392: 4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 34393: 4.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 34394: 4.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 34395: 5. Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 34396: 6. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 34397: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 16 34398: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 34399: 1.1. Oikeudenkäymiskaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 34400: 1.2. L~..?.i~euden~ynnistä rikosasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 34401: 1.3. KaraJaotkeuslakt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 34402: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 34403: LAKIEHDOTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 34404: 1. Laki oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 34405: 2. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta 26 34406: 3. Laki käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 34407: LIITE ......................................................... 28 34408: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 34409: HE 10711998 vp 3 34410: 34411: 34412: 34413: 34414: YLEISPERUSTELUT 34415: 1. Johdanto ta on myös maksettava arvonlisävero. Yh- 34416: teiskunta on monimutkaistunut Säännöksiä 34417: 1.1. Oikeudenkäyntikuluista on paljon ja ne ovat usein vaikeasti tulkitta- 34418: via. On entistä enemmän tarvetta kääntyä 34419: Jokaisen perusoikeus on saada oikeuksiaan oikeudellisissa asioissa asiantuntijan puo- 34420: ja velvollisuuksiaan koskeva riita-asia asian- leen. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin 34421: mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä kuuluu, että oikeudenkäynnin asianosainen 34422: käsiteltäväksi riippumattomassa lainkäyttö- on selvillä oikeuksistaan ja on oikeuden- 34423: elimessä, tuomioistuimessa. Oikeusturvan käynnissä mahdollisimman tasa-arvoisessa 34424: toteutuminen käytännössä edellyttää, että asemassa vastapuolensa kanssa. Tämän ta- 34425: oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa ja halpaa. voitteen saavuttaminen edellyttää usein, että 34426: Yleisellä tasolla nämä tavoitteet ovat osaksi molemmilla osapuolilla on lainoppinut asia- 34427: keskenään ristiriitaiset. Mitä perusteelli- mies. Oikeudellisesti monimutkaisessa asi- 34428: semmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi oikeu- assa asiantuntija-apu on välttämätön. 34429: denkäynti muodostuu, sitä suuremmaksi kas- Oikeudenkäyntiasiamiehelle hänen tarjo- 34430: vaa vaara käsittelyn viipymisestä. Laajaa ja amastaan oikeudellisesta avusta suoritettava 34431: kattavaa oikeusturvaa korostava menettely korvaus perustuu asianosaisen ja hänen asia- 34432: on usein yksinkertaista menettelyä kalliimpi. miehensä väliseen sopimukseen. Oikeuden- 34433: Sen vuoksi oikeudenkäyntikuluja ja niiden käynnin asianosaisen ja hänen asiamiehensä 34434: säätelytarvetta arvioitaessa on otettava huo- välisestä toimeksiantosuhteesta ei ole laissa 34435: mioon kulloinkin oikeudenkäynnin kohteena erillisiä säännöksiä. Tehtävästä suoritettava 34436: oleva asia ja sen merkitys asianosaisille. palkkio määräytyy yleisten sopimusoikeudel- 34437: Riita-asian oikeudenkäyntikulut koostuvat listen periaatteiden mukaan. Pääsääntö on, 34438: oikeudenkäynnin asianasaisille aiheuttamista että asiamiehellä on oikeus kohtuulliseen 34439: kuluista, jotka yhdessä muodostavat koko- palkkioon sekä korvaukseen kuluistaan. Suo- 34440: naiskustannukset. Oikeudenkäyntikulut jää- men Asianajajaliittoon kuuluvia, ammatik- 34441: vät pääsääntöisesti osapuolten itsensä mak- seen oikeudellista apua antavia lakimiehiä 34442: settaviksi. Kysymys siitä, tulisiko jonkun eli asianajajia velvoittavat Suomen Asianaja- 34443: ulkopuolisen tahon, lähinnä valtion, entistä jaliiton vahvistamat asianajopalkkioiden 34444: enemmän osallistua oikeudenkäyntien asian- määräytymisperusteiden yleiset ohjeet ja hy- 34445: asaisille aiheuttamiin kustannuksiin, edellyt- vää asianajajatapaa koskevat ohjeet. 34446: täisi arvokeskustelua oikeusturvan hinnasta Kulujen kokonaismäärään vaikuttaa olen- 34447: yhteiskunnalle. naisesti se, kuinka perusteellista työtä asian- 34448: Asianosainen on lähtökohtaisesti itse vas- osainen asiamieheltään edellyttää. Tarjolla 34449: tuussa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Oi- olevien oikeudellisten palvelujen hinnat 34450: keudenkäyntikulut koostuvat valtiolle suori- vaihtelevat. Viime kädessä asianosainen itse 34451: tettavista oikeudenkäyntimaksuista sekä asi- päättää siitä kuinka paljon hän voi tai haluaa 34452: anosaiskuluista, joista tavallisesti merkittä- oikeudenkäyntiinsä panostaa. Luonnollisesti 34453: vin on oikeudenkäyntiasiamiehelle tai - myös asianosaisen varallisuusasema vaikut- 34454: avustajalle maksettava palkkio. Kuluja ovat taa tähän päätöksentekoon. Jos asianosainen 34455: esimerkiksi todistajille maksettavat korvauk- uskoo voittavansa juttunsa, hän saattaa ottaa 34456: set. Myös asianosaisen itsensä suorittama kulujenkin osalta suurempia riskejä kuin 34457: työ ja hänelle aiheutuvat muutkin kuin oi- epävarmassa tilanteessa. 34458: keudenkäynnin vaatimien suorien kustannuk- Asianosaiselle, joka ei kykene vaikeuksitta 34459: sien aiheuttamat menetykset luetaan käsit- kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsit- 34460: teellisesti oikeudenkäyntikuluihin. telyn vaatimia menoja, voidaan tietyin edel- 34461: Käytännössä suurin osa oikeudenkäyntiku- lytyksin myöntää maksuton oikeudenkäynti 34462: luista ovat asianajajien ja muiden avustajien ja määrätä oikeudenkäyntiavustaja (laki 34463: toimenpiteistään veloittamat palkkiot. Oikeu- maksuttomasta oikeudenkäynnistä, 87/1973). 34464: denkäyntiasiamiehen tai -avustajan palveluis- Tällöin asian käsittelyn vaatimat menot sekä 34465: 4 HE 107/1998 vp 34466: 34467: avustajan palkkio ja kulut korvataan valtion puolensa oikeudenkäyntikulut Pääsääntönä 34468: varoista. Jos asianosainen kohtuudella kyke- on ollut, että hävinnyt osapuoli on velvolli- 34469: nee osaksi vastaamaan asian käsittelyn vaati- nen korvaamaan voittaneen osapuolen oikeu- 34470: mista menoista, tuomioistuimen on maksut- denkäyntikulut Voittanut osapuoli voi siis 34471: toman oikeudenkäynnin myöntäessään sa- saada korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan, 34472: malla määrättävä, kuinka paljon hän voi mutta samalla hävinneen osapuolen kannet- 34473: enintään joutua korvaamaan valtiolle sen tavaksi jäävät sekä omat että vastapuolen 34474: varoista maksetuista menoista. Vähävaraisel- kulut. 34475: le henkilölle voidaan myöntää korvauksetta Lähtökohtaisesti on l'idetty epäoikeuden- 34476: tai osakorvausta vastaan yleistä oikeusapua, mukaisena sitä, että votttaneelle osapuolelle 34477: joka kustannetaan valtion varoista (laki ylei- aiheutuu kustannuksia oikeutettuun vaati- 34478: sestä oikeusavusta, 10411998). Oikeusapua mukseen pääsemisessä. Toisaalta hävinneen 34479: voidaan määrätä antamaan myös yksityinen osapuolen oikeusturva edellyttää, että tuomi- 34480: avustaja, jolle suoritetaan valtion varoista oistuin tarkistaa vaadittujen oikeudenkäynti- 34481: kohtuullinen korvaus tarpeellisista toimenpi- kulujen määrää ainakin jossain määrin. Kor- 34482: teistä ja kuluista. vausvelvollisuus ei voi olla rajaton eikä joh- 34483: Eräiden oikeudenkäynnistä aiheutuvien taa kohtuuttomuuteen. 34484: kulujen kattamiseksi voidaan ottaa vapaaeh- Jos kulukorvausvastuu on kovin ankara ja 34485: toinen oikeusturvavakuutus, joka kuuluu korvattavat markkamäärät suuria, uhkana voi 34486: osana tai on mahdollista liittää koti-, kiin- olla prosessikynnyksen nousu etenkin silloin, 34487: teistö-, auto-, vene-, yritys- ja maatilavakuu- kun riidan kohteen taloudellinen arvo on 34488: tuksiin. Lisäksi se voi olla saatavana itsenäi- pienehkö. Oikeudenkäyntikulujen määrän ja 34489: senä vakuutuksena sekä erilaisina ryhmäva- niistä aiheutuvan riskin tulee olla järkevässä 34490: kuutuksina. Vakuutussopimuksessa määritel- suhteessa itse pääasiaan. Jos osapuolten ta- 34491: lään se, millaisia riita-, rikos- ja hake- loudellinen asema on hyvin erilainen, vai- 34492: musasioista aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja kuttaa myös riidan taloudellinen merkitys ja 34493: vakuutuksesta korvataan sekä mikä on va- kuluriski asianosaisiin eri tavalla. 34494: kuutetun omavastuu ja korvattavien oi- 34495: keudenkäyntikulujen määrä. Kotivakuutuk- 1.2. Kulusääntelyn merldtys 34496: siin liittyvissä oikeusturvavakuutuksissa va- 34497: kuutusmäärä on yleisimmin 50 000 markkaa. Jokaisen oikeusturva edellyttää, että hänel- 34498: Eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot poik- lä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus turvau- 34499: keavat toisistaan ja yhdelläkin vakuutusyh- tua tuomtoistuimeen oikeuksiensa toteuttami- 34500: tiöllä voi olla tuotevalikoimassaan erilaisia seksi. Jos oikeudenkäynnistä aiheutuvat 34501: oikeusturvavakuutuksia. kustannukset ja niihin liittyvät riskit ovat 34502: Maksuton oikeudenkäynti ja yleinen oi- liian suuret, voi tämä johtaa siihen, että oi- 34503: keusapu korvaavat ainoastaan asianosaisen keudenkäyntiin ei uskalleta ryhtyä. Jos kyn- 34504: omia oikeudenkäyntikuluja. Oikeusturvava- nys oikeudenkäyntiin on liian korkea, aineel- 34505: kuutuksesta korvataan maksettavaksi tuomi- lisen oikeuden toteutuminen vaarantuu. To- 34506: tut vastapuolen oikeudenkäyntikulut samoin dellinen mahdollisuus oikeudenkäyntiin vah- 34507: ehdoin kuin vakuutetun omatkin asianajoku- vistaa siten aineellisen oikeuden toteutumis- 34508: lut vain silloin, kun vakuutettua on avusta- ta. 34509: nut oikeudenkäynnissä kuluttaja-asiamies tai Joidenkin asiaryhmien luonteen vuoksi on 34510: hänen alaisensa ja vakuutetun asian hoitami- nähty taryeelliseksi kehittää tuomioistuimen 34511: nen on ollut lain soveltamisen ja kuluttajien ulkopuolisia riidan ratkaisumekanismeja. 34512: yleisen edun kannalta tärkeää tai vakuutetun Muun muassa kulutushyödykkeitä koskevis- 34513: vastapuoli on pääosin jättänyt noudattamatta sa riidoissa kuluttajalla on käytettävissään 34514: asiassa annettua kuluttajavalituslautakunnan, ratkaisusuosituksia antava kuluttajavalitus- 34515: vakuutuslautakunnan tai muun vastaavan lautakunta. Vapaaehtoisia vakuutuksia kos- 34516: elimen päätöstä, joka asian keskeisiltä osilta kevia vakuutusriitoja käsittelee myös vakuu- 34517: on vakuutetulle myönteinen. tuslautakunta. Lautakuntien toiminnan pää- 34518: Oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa sääde- määränä on tarjota nopea, halpa ja yksinker- 34519: tään vastapuolen oikeudenkäyntikulujen kor- tainen riitojen käsittelytapa vaihtoehtona tuo- 34520: vaamisesta. Luvussa säädetään siitä, millai- mioistuinkäsittelylle. Lautakuntien käsittely 34521: sissa tilanteissa ja millä edellytyksillä asian- on aina kirjallista eikä suullisen todistelun 34522: osainen on velvollinen korvaamaan vasta- arviointi ole mahdollista. 34523: HE 107/1998 vp 5 34524: 34525: Kummankin mainitun lautakunnan toimin- kysymykseksi siitä, riippuuko kansalaisten 34526: ta-ajatus perustuu siihen, että asianosaiset yhdenvertaisuus lain edessä käytännössä oi- 34527: eivät tarvitsisi oikeudellista apua lautakun- keudenkäyntikuluista, ja katsottu, että keski- 34528: nan käsittelemissä asioissa. Lautakunnat ei- tuloiset ovat nykyisin väliinputoajia. 34529: vät yleensä suositakaan korvausta lainopilli- Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi 34530: sen asiamiehen kuluista, käyttämisestä, lau- elokuussa 1997 vuonna 1995 tuomittuja oi- 34531: takunnan puoleen kääntymisestä tai sinne keudenkäyntikuluja koskevan tutkimuksen 34532: vastaamisesta aiheutuneista kuluista. "Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyyn eden- 34533: Taloudellisesti tai muutoin merkitykseltään neissä riita-asioissa" (147/97). Tutkimuksen 34534: vähäisiä asioita ei yleensä ole tarkoituksen- mukaan hävinnyt osapuoli tuomitaan lähes 34535: mukaista saattaa tuomioistuimeen. Tähän aina korvaamaan voittaneen osapuolen kulut, 34536: tavoitteeseen pyrkiminen ei kuitenkaan saa jos niitä on vaadittu. Vaikka vuoden 1993 34537: johtaa samalla oikeudenkäyntikynnyksen oikeudenkäyntikulu-uudistuksessa lähdettiin 34538: kohoamiseen siten, että asianosaiset joutuvat siitä, että asianosaiset osavoittotapauksessa 34539: luopumaan oikeuksiensa ajamisesta tai niistä kärsivät itse kulunsa, käytännössä lähes kol- 34540: kiinni pitämisestä. Tuomioistuinten perusteh- messa neljäsosassa osavoitoista jompi kumpi 34541: tävä on oikeudellisesti tai muutoin epäselvi- asiaosainen veivoitetaan korvaamaan toisen 34542: en riitatilanteiden ratkaiseminen ja lähtökoh- kulut kokonaan tai osittain. Tutkimuksen 34543: tana tulee olla, että tarpeettomat oikeuden- mukaan vuonna 1995 tuomitut kulukorvauk- 34544: käynnit estetään muulla tavoin kuin anka- set olivat yli kaksinkertaiset ja kuluvaati- 34545: ralla kuluvastuulla. mukset samanaikaisesti noin kolmanneksen 34546: Tarkoituksenmukaista olisi, että osapuolet suuremmat kuin vuonna 1993. Kesäkuussa 34547: pyrkisivät ensin sopimaan riitansa, jos se on 1994 arvonlisävero (22 %) ulotettiin myös 34548: mahdollista. Myös tuomioistuimen on pyrit- asianajopalveluihin. Näin ollen muutos on 34549: tävä saamaan asianosaiset sopimaan riita- ollut voimakkain nimenomaan tuomitoissa 34550: asia, jossa sovinto on sallittu (oikeuden- kulukorvauksissa. Pääkäsittelyyn edenneissä 34551: käymiskaaren 5 luvun 26 §). Sovinnon tulisi riita-asioissa 18 %:ssa tuomittu kulukorvaus 34552: kuitenkin olla aineellisen oikeuden mukainen oli vaatimuksen kohteena ollutta intressiä 34553: eikä ketään saisi pakottaa sovintoon, joka suurempi. Molempien osapuolten yhteiset 34554: johtaa oikeutetuista vaatimuksista tai oikeuk- keskimääräiset kokonaiskulut (mediaani) 34555: sista luopumiseen. Tuomioistuimessa aikaan- olivat 59 % keskimääräisestä pääomasta. 34556: saadun sovinnon eräänä etuna on usein myös Tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän 34557: oikeudenkäyntikulujen rajoittuminen. Tämä kasvuun ovat vaikuttaneet useat osatekijät. 34558: ei kuitenkaan saa olla pääasiallinen peruste Ennen vuonna 1993 voimaan tullutta kulu- 34559: sovinnalle silloinkaan kun riidan kohteen korvausuudistusta tuomioistuimet monissa 34560: arvo on markkamääräisesti pieni. tapauksissa tuomitsivat kuluja vaadittua vä- 34561: hemmän. Arvonlisäveron ohella asianosais- 34562: 1.3. Uudistustanre ten katettavaksi jääviä kustannuksia ovat 34563: lisänneet esimerkiksi oikeusturvavakuutusta 34564: Yleisen käsityksen mukaan riita-asioiden koskeneet muutokset ja kasvaneet asianajo- 34565: oikeudenkäynnit aiheuttavat nykyisin asian- kulut Myös riita-asioiden menettelysäännös- 34566: asaisille niin paljon kustannuksia, että taval- ten muutosten voidaan arvioida osaltaan li- 34567: lisen kansalrusen on vaikea ryhtyä oikeuk- sänneen oikeudenkäyntikuluja sen vuoksi, 34568: siensa toteutumisen kannalta välttämättö- että oikeudenkäynti on käytännössä muodos- 34569: mään oikeudenkäyntiin ilman kohtuuttomia tunut hyvin etupainotteiseksi eikä valmiste- 34570: taloudellisia riskejä. Tämä käsitys on esitetty lun ja pääkäsittelyn erottuminen ole toteutu- 34571: useissa eduskunnan puhemiehen oikeusmi- nut suunnitellulla tavalla. 34572: nisterille toimittamissa kansanedustajien kir- Oikeudenkäyntikulujen kasvusta aiheutunut 34573: jallisissa kysymyksissä. Julkisessa keskuste- ongelma antaa aiheen arvioida kaikkia niitä 34574: lussa sekä syksyllä 1997 järjestetyssä laajas- tekijöitä, jotka vaikuttavat oikeudenkäyntiku- 34575: sa asiantuntijaseminaarissa on käsitelty oi- lujen määrään. Oikeudenkäymiskaaren 21 34576: keusturvaa ja oikeudenkäyntikuluja uudiste- luvun uudistamistarve on kuitenkin niin kii- 34577: tussa riitaprosessissa. Tuomareiden ja asian- reellinen, että luvun eräiden säännösten 34578: ajajien keskuudessa järjestetyissä tilaisuuk- muuttaminen on toteutettava erillisenä. 34579: sissa on painotettu samaa ongelmaa. Useis- 34580: sa puheenvuoroissa ongelma on pelkistetty 34581: 6 HE 107/1998 vp 34582: 34583: 2. Nykytila käynnin perusrakenteiden muutos, johon to- 34584: tuttautuminen on vieläkin osittain kesken. 34585: 2.1. Nykyinen lainsäädäntö ja Hävinneen asianosaisen täydestä korvaus- 34586: oikeuskäytäntö velvollisuudesta on säädetty eräitä poikkeuk- 34587: sia. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n 34588: Lainsäädäntö mukaan asianosaiset saavat pitää oikeuden- 34589: käyntikulunsa vahinkonaan esimerkiksi, mi- 34590: Nykyiset oikeudenkäyntikulujen korvaa- käli asia koskee oikeussuhdetta, josta lain 34591: mista koskevat oikeudenkäymiskaaren 21 mukaan ei voida määrätä muutoin kuin tuo- 34592: luvun säännökset tulivat voimaan 1 päivänä mioistuimen ratkaisulla, jollei ole erityistä 34593: joulukuuta 1993. Oikeudenkäymiskaaren 21 syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan 34594: luvun pääsäännön mukaan hävinnyt asian- osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeuden- 34595: osainen on velvollinen korvaamaan vasta- käyntikulut 34596: puolen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Lain 21 luvun 8 §:ään on otettu nimen- 34597: Sääntelyllä pyrittiin sekä käyttäytymistä oh- omainen säännös korvattavista kuluista. Sen 34598: jaavaan että korjaavaan vaikutukseen. Ohjaa- mukaan oikeudenkäyntikulujen korvauksen 34599: vana vaikutuksella tarkoitettiin toisaalta sitä, tulee täysin vastata oikeudenkäynnin valmis- 34600: että henkilö, joka on velvollinen suorituk- telua ja asian tuomioistuimessa ajamisesta 34601: seen, täyttäisi velvoitteensa vapaaehtoisesti sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta ai- 34602: ja toisaalta sitä, että perusteettornia kanteita heutuneita kustannuksia edellyttäen, että ne 34603: ei nostettaisi. Korjaavalla vaikutuksella tar- kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia 34604: koitettiin puolestaan sitä, että henkilö, joka asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Kor- 34605: oikeuksiinsa päästäkseen nostaa kanteen, vausta tulee suorittaa myös asianosaiselle 34606: saisi korvauksen kuluistaan, samoin kuin oikeudenkäynnin johdosta aiheutuneesta 34607: myös se, jota vastaan nostetaan kanne perus- työstä ja ajanhukasta. 34608: teettomasti. Lisäksi katsottiin, että asianosai- Kuluvaatimusten esittämistä ja käsittelyä 34609: nen, jolla on oikeutettu vaatimus, mutta joka koskevat säännökset on laadittu sellaisiksi, 34610: ei saa vapaaehtoista suoritusta, kääntyisi to- että ne niveltyvät riita-asioiden alioikeus- 34611: dennäköisimmin tuomioistuimen puoleen menettelyyn. Korvausta oikeudenkäyntiku- 34612: silloin kun hän tietäisi saavansa täyden kor- luistaan haluavan asianosaisen tulee ennen 34613: vauksen oikeudenkäyntikuluistaan (HE käsittelyn päättymistä esittää siitä vaatimuk- 34614: 19111993 vp). sensa ja samalla ilmoittaa, mistä kustannuk- 34615: Jo ennen vuonna 1993 voimaan tullutta set koostuvat. Luvun 14 §:n mukaan päätös 34616: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muutosta oikeudenkäyntikuluista on annettava samalla, 34617: laki lähti siitä, että oikeudenkäyntikulut kor- kun tuomioistuin ratkaisee asian. 34618: vattiin kokonaan. Periaate oli laissa ilmaistu 34619: seuraavasti: "Joka asian häviää, korvatkoon Oikeuskäytäntö 34620: vastapuolelleosa kaikki, mitä tämän on täy- 34621: tynyt siihen kuluttaa. Jos asian havaitaan Oikeuskäytäntö oikeudenkäyntikulujen 34622: olleen niin sekavan ja epätietoisen, että oi- korvausvelvollisuuden osalta on muodostu- 34623: keudenkäyntiin on ollut perusteellista aihet- nut epäyhtenäiseksi esimerkiksi oikeuden- 34624: ta, kärsiköön kukin itse kulunsa. - - -". Asi- käymiskaaren 21 luvun 8 §:n säännöksen 34625: anosaiset jättivät käytännössä vastapuolen tulkinnassa. Käräjäoikeudet ovat useimmiten 34626: kuluvaatimuksen tavallisesti "oikeuden har- tuominneet oikeudenkäyntikulut maksetta- 34627: kintaan" tai "paljoksuivat" vaatimusta. Sään- viksi vaaditun määräisinä, jos vastapuoli ei 34628: nös johti liialliseen niin sanottuun kulujen ole riitauttanut vaadittujen oikeudenkäynti- 34629: kuittaamiseen eli siihen, että asianosaiset kulujen määrää, mutta myös erilaisia koh- 34630: asian laatuun nähden määrättiin pitämään tuusratkaisuja on tehty. 34631: kulunsa vahinkonaan. Käytännössä kuluvaa- Hovioikeuksien oikeuskäytännössä on ko- 34632: timusta myös yleisesti alennettiin tuomitse- rostettu oikeudenkäyntikulujen korvausvel- 34633: malla vastapuolen korvattavaksi tuomioistui- vollisuuden pääsääntöä, jonka mukaan oi- 34634: men kohtuulliseksi harkitsema määrä. keudenkäyntikulujen korvauksen määrää har- 34635: Oikeudenkäymiskaaren 21luku uudistettiin kittaessa voittaneella osapuolella on oikeus 34636: samanaikaisesti alioikeuksien riita-asioiden saada täysi korvaus kuluistaan. Vaikka Hel- 34637: oikeudenkäyntimenettelyn uudistuksen yh- singin hovioikeuden ratkaisussa vastapuoli 34638: teydessä. Kysymyksessä oli suuri oikeuden- oli paljoksunut asianajolaskun määrää, hän 34639: HE 107/1998 vp 7 34640: 34641: oli velvollinen korvaamaan sen mukaiset män vuoksi hovioikeus palautti oikeuden- 34642: oikeudenkäyntikulut, kun laskusta ilmeneviä käyntikuluja koskevan asian käräjäoikeuteen. 34643: toimenpiteitä ei ollut väitetty aiheettomiksi Näin ollen oikeudenkäyntikuluja koskevasta 34644: eikä laskun loppusummaa voitu pitää koh- asiasta syntyi uusi pääasiariita. 34645: tuuttomana. Oikeudenkäyntikulut oli tämän 34646: vuoksi tuomittava täysimääräisinä (HelHO 2.2. Muissa laeissa olevat 34647: 1995:7). oikeudenkäyntikulujen koiVaamista 34648: Päätöksessään 1997:26 korkein oikeus on koskevat erityissäännökset 34649: lausunut muun muassa: "jos vaatimusta ei 34650: ole myönnetty, tuomioistuimen on viran Huoneenvuokra-asioissa ja isyysasioissa on 34651: puolesta otettava kantaa vaatimuksen lain- erityissäännöksiä kulujen korvaamisesta. Oi- 34652: mukaisuuteen ja harkittava, onko vaatimuk- keudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 34653: sen perusteena ollut toimenpide ollut tarpeel- annetun lain (650/1973) 36 §:n mukaan asi- 34654: linen ja siitä vaadittu palkkio kohtuullinen." anosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntiku- 34655: Tämä tulkinta lähestyy aikaisemman lain luistaan huoneenvuokra-asioissa asunto-oi- 34656: mukaista oikeuskäytäntöä. Korkein oikeus keudessa. Asianosainen voidaan kuitenkin 34657: on samassa päätöksessä lisäksi katsonut, että velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuul- 34658: avustajan ja asiamiehen palkkio on määrättä- liset oikeudenkäyntikulut osaksi tai koko- 34659: vä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus naan, milloin siihen on painavia syitä. !syys- 34660: sekä suoritetun työn määrä ja laatu. lain (70011975) 32 §:n mukaan isyyden vah- 34661: Lapsen huoltoa ja tapaamtsoikeutta koske- vistamista koskevissa asioissa asianosaiset 34662: vissa asioissa oikeudenkäyntikulujen osalta vastaavat itse oikeudenkäynnin heille aiheut- 34663: on usein noudatettu oikeudenkäymiskaaren tamista kustannuksista. Asianosainen voi- 34664: 21 luvun 2 §:n säännöstä, jonka mukaan daan kuitenkin velvoittaa korvaamaan vasta- 34665: ilman erityistä syytä asianosaisten on pidet- puolen oikeudenkäyntikulut, jos tähän on 34666: tävä heille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut erittäin painavia syitä ja kulujen korvaamista 34667: vahinkonaan. Korkein oikeus on kuitenkin voidaan pitää asianosaisten taloudellisiin 34668: katsonut (KKO 1997:64), että oikeuden- oloihin nähden kohtuullisena. 34669: käymiskaaren 21 luvun 2 §:n säännöstä ei Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä ali- 34670: voida soveltaa lapsen huoltoa ja tapaamisoi- oikeudessa annetun lain (30711986) 20 §:n 34671: keutta koskeviin asioihin, koska lapsen huol- nojalla riita-asioiden kulusäännöksiä sovelle- 34672: losta ja tapaamisoikeudesta voidaan määrätä, taan soveltuvin osin myös hakemusasioissa. 34673: paitsi tuomioistuimen ratkaisulla, vanhempi- Oikeudenkäyntikuluista rikosasioissa sää- 34674: en tekemällä sosiaalilautakunnan vahvista- detään oikeudenkäynnistä rikosasioissa anne- 34675: malla sopimuksella. Lapsen huoltoa ja tapaa- tun lain (689/1997) 9 luvussa, jonka 8 §:n 1 34676: misoikeutta koskeva asia ei siten koskenut momentin mukaan asianomistajan yksin aja- 34677: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mu- massa rikosasiassa sovelletaan oikeuden- 34678: kaista oikeussuhdetta. käyntikulujen osalta, mitä riita-asioista sää- 34679: Tulkinnanvarainen on myös Finlex-tieto- detään. Virallisen syyttäjän syytteeseen yhty- 34680: järjestelmään otettu ratkaisu, jossa kantajat neen asianomistajan velvollisuudesta korvata 34681: olivat peruuttaneet pääasiaa koskevan vaati- oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeudestaan 34682: muksen kirjallisessa valmistelussa ja jossa korvaukseen sellaisista kuluista on 8 §:n 2 34683: asianosaiset puolin ja toisin olivat riitaotta- momentin mukaan soveltuvin osin voimassa, 34684: neet vastapuolen oikeudenkäyntikuluvaati- mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 12 34685: muksen (HelHO 1997:4). Käräjäoikeus oli §:ssä säädetään väliintulijasta. Virallisen 34686: ratkaissut oikeudenkäyntikuluvaatimukset syyttäjän syytteeseen yhtyneen asianomista- 34687: määräten, että asianosaiset saavat pitää ku- jan edustajan, asiamiehen tai avustajan vei- 34688: lunsa vahinkonaan. Hovioikeus katsoi, että voittamisesta korvaamaan kulut yhteisvas- 34689: kysymys velvollisuudesta korvata vastapuo- tuullisesti asianomistajan kanssa sovelletaan 34690: len oikeudenkäyntikulut oli muodostunut soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 34691: asiassa riitaiseksi. Riitainen asia oli oikeu- 21 luvun 6 §:ssä säädetään. Lain 9 luvun 9 34692: denkäymiskaaren 5 luvun säännösten mu- §:ssä on lisäksi viittaussäännös, jonka mu- 34693: kaan käsiteltävä suullisessa valmistelussa ja kaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 34694: sen jälkeen toimitettavassa pääkäsittelyssä 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2 mo- 34695: eikä oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaati- mentissa sekä 15 ja 16 §:ssä säädetty on 34696: musta ollut asetettu laissa eri asemaan. Tä- soveltuvin osin voimassa myös rikosasioissa. 34697: 8 HE 10711998 vp 34698: 34699: Pykälässä luetelluissa lainkohdissa säädetään saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan kos- 34700: muun muassa oikeudenkäyntikuluja koske- keva asia käsiteltäväksi tuomioistuimessa. 34701: van päätöksen antamisesta ja siitä, mitä tuo- Oikeudenkäyntikulusäännökset eivät saa 34702: mioistuimen on otettava huomioon korvaus- muodostaa estettä näiden oikeuksien toteutu- 34703: velvollisuutta ratkaistessaan. Lain 9 luvun miselle. 34704: 11 §:n mukaan jos virallisen syyttäjän aja- Euroopan unionin komission tiedonannossa 34705: man rikosasian yhteydessä käsitellään asian- (98/C 33/03) neuvostolle ja Euroopan parla- 34706: omistajan kannetta asianosaista vastaan, jolle mentille "Kohti päätösten saamisen ja täy- 34707: ei ole vaadittu rangaistusta tai muuta rikos- täntöönpanon tehostumista Euroopan 34708: oikeudellista seuraamusta, tai muu kuin asi- unionissa" on kiinnitetty huomiota kulujen 34709: anomistaja esittää yksityisoikeudellisia vaati- vaikutukseen oikeudenhoidon tehokkuudes- 34710: muksia syytettyä vastaan, on näiltä osin ai- sa. Tiedonannon mukaan päätösten liikku- 34711: heutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta vuuden helpottaminen jäsenvaltiosta toiseen 34712: noudatettava riita-asioista voimassa olevia täytäntöönpanoa varten ei riitä takaamaan, 34713: säännöksiä. että kansalaiset voivat täysimääräisesti käyt- 34714: Yleisissä hallintotuomioistuimissa sovellet- tää niille Euroopan unionin alueella kuuluvia 34715: tavan hallintolainkäyttölain (58611996) oikeuksia. Tämän vuoksi on pyrittävä mah- 34716: 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen dollistamaan kokonaisvaltaisesti asioiden 34717: korvaamaan toisen asianosaisen oikeuden- saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi 34718: käyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityi- nopeasti, tehokkaasti ja myös vähin kustan- 34719: sesti asiassa annettu ratkaisu huomioon otta- nuksin. 34720: en on kohtuutonta, että tämä joutuu pitä- Myös hallitusmuodon 16 §:n 1 momenttiin 34721: mään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. on otettu nimenomainen säännös yksilön 34722: Mitä säädetään asianosaisesta, voidaan so- oikeudesta omasta aloitteestaan saada häntä 34723: veltaa myös päätöksen tehneeseen hallintovi- koskeva asia lain mukaan toimivaltaisen vi- 34724: ranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosai- ranomaisen ratkaistavaksi ja hänen oikeuksi- 34725: sen korvausvelvollisuutta on otettava erityi- aan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuo- 34726: sesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheu- miOistuimen tai muun riippumattoman lain- 34727: tunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asi- käyttöelimen käsiteltäväksi. Säännös vastaa 34728: anosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julki- kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia 34729: sen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 34730: yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmei- artiklan 1 kappaleen ja Euroopan ihmisoi- 34731: sen perusteetonta vaatimusta. keussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen peri- 34732: aatetta oikeudesta oikeudenmukruseen oikeu- 34733: 2.3. Muita asiaan vaikuttavia seikkoja denkäyntiin. 34734: Oikeudenkäyntikulujen sääntelyyn vaikut- 2.4. Riita-asiat 34735: tavat välillisesti myös Yhdistyneiden Kansa- 34736: kuntien yleiskokouksen 16 päivänä joulu- Tuomioistuimiin saapuneiden riita-asioiden 34737: kuuta 1966 hyväksymä kansalaisoikeuksia ja määrä on vuosina 1988-1996 vaihdellut 34738: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen varsin paljon. Oikeusministeriön tilastotieto- 34739: yleissopimuksen (SopS 811976) 14 artiklan 1 jen mukaan koko maan saapuneiden asioiden 34740: kappaleeseen sisältyvä oikeudenmukaisen määrät ilman asunto-oikeusasioita vaihtelivat 34741: oikeudenkäynnin (fair trial) periaate. Vastaa- tällä aikavälillä seuraavasti: 34742: va vaikutus oikeudenkäyntikuluihin on myös 34743: Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja pe- Vuosi Saapuneet Saapuneet maksamis- 34744: rusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleisso- riita-asiat määräykset ja lainhaut 34745: pimuksen (SopS 1911990), jäljempänä Eu- (OK 5:2) 1988-1993 sekä sum- 34746: roopan ihmisoikeussopimus, 6 artiklan 1 maariset asiat 1994- 34747: kappaleella. Sen mukaan jokaisella on oi- 1996 (OK 5:3) 34748: keus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmu- 34749: kaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin lailli- 1988 24 249 141 040 34750: sesti perustetussa riippumattomassa ja puolu- 1989 25 675 153 148 34751: eettomassa tuomioistuimessa silloin, kun 1990 33 118 205 632 34752: päätetään hänen oikeuksistaan ja velvolli- 1991 49 475 295 065 34753: suuksistaan. Jokaisella on siis oltava oikeus 1992 60 553 298 071 34754: HE 107/1998 vp 9 34755: 34756: 1993 56 012 268 450 vakiolomakkeelle ja siihen liitettiin usein 34757: 1994 15 567 208 233 vain velan osoittava lasku. Maksamismää- 34758: 1995 12 405 159 628 räysmenettelyssä ja lainhakumenettelyssä 34759: 1996 11 576 140 510 harkittiin kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 34760: viran puolesta. Maksamismääräysmenettelys- 34761: Riita-asioiksi luettiin ennen alioikeusuudis- sä oikeudenkäyntikulujen keskiarvo vuonna 34762: tuksen voimaantuloa 1 päivänä joulukuuta 1989 oli vuoden 1994 arvoon suhteutettuna 34763: 1993 haastehakemuksella vireille tulleet Helsingissä 887 markkaa. Lainhakuasiassa 34764: siviiliasiat Maksamismääräysmenettelyssä hakijalle määrättiin korvaus tarpeellisista 34765: (maksamismääräyslaki, 319/1954) puolestaan kuluista. Niiden määrä harkittiin viran puo- 34766: käsiteltiin tiettyä rahamäärää koskevat saa- lesta. Koko 1990-luvun vakiintunut tuomit- 34767: miset ja hakemuksen perusteeksi riitti taval- tujen kulujen määrä oli Helsingin maistraa- 34768: lisesti lasku. Lainhakumenettelyssä (ulosot- tissa 1 000 markkaa, johon lisättiin leimave- 34769: tolaki, 37/1895, jonka 2 luvun otsake oli ro. Nykyisten summaaristen asioiden oikeu- 34770: muutettu kuuluvaksi "Lainhausta" lailla denkäyntikulujen keskiarvo on noussut mak- 34771: 389/1973) voitiin hakea ulosotonhaltijan luo- samismääräysmenettelyn kulutasoon nähden 34772: na raha- tai tavarasaamista, joka perustui kaksinkertaiseksi. 34773: velkakirjaan tai muuhun kirjalliseen saamis- Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen 34774: todisteeseen. Usealle velalliselle ei voitu yhteydessä kumottiin sekä maksamismää- 34775: pyytää yhteistä maksamismääräystä, joka räyslaki että ulosottolain lainhakumenettelyä 34776: taas oli mahdollista lainhaussa. Lainhakujen koskeva luku. 34777: osuus summaarisia asioita osoittavan taulu- Eduskunnan lakivaliokunta totesi hallituk- 34778: kon asiamääristä oli noin 10 %. sen esityksen johdosta antamassaan mietin- 34779: Vuosiin 1991-1993 ajoittunut riita-asioi- nössä, että hallituksen esityksessä ei ollut 34780: den määrän kasvu lienee osaltaan edellisen lainkaan käsitelty oikeudenkäyntikuluja kos- 34781: vuosikymmenen vaihteen taloudellisen kevien säännösten soveltuvuutta tai sovelta- 34782: laman seurausta. Kehitys on tältä osin sa- mista uuteen summaariseen menettelyyn. 34783: mansuuntainen sekä riita-asioiden että mak- Edelleen mainittiin, että valiokunnan saaman 34784: samismääräysmenettelyyn ja lainhakumenet- selvityksen mukaan tämä johtui siitä, että 34785: telyyn saapuneiden asioiden määrän osalta. summaarinen menettely oli normaalia riita- 34786: Maksamismääräyshakemuksista noin 113 asiain menettelyä, johon sovelletaan oikeu- 34787: raukesi. Syynä tähän olivat vapaaehtoiset denkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä 34788: maksut ja se, että hakemus raukesi, jos haki- (LaVM 22/1993). 34789: ja ei saanut annettua sitä tiedoksi velalliselle. Lakivaliokunta kiinnitti huomiota myös 34790: Vuonna 1990 alkaneen riita-asioiden mää- siihen, että käytännössä summaariset asiat 34791: rän kasvun syynä saattoi olla osaltaan se, hoidetaan elektronisen tietojensiirtojärjestel- 34792: että eri syistä riidattomien saatavien perin- män avulla. Järjestelmää voitiin käyttää täy- 34793: nässä ilmeisesti turvauduttiin entistä enem- sipainoisesti hyväksi, jos kantajan esittämät 34794: män riita-asian haastehakemuksen käyttöön. vaatimukset ja asiassa annettu ratkaisu vas- 34795: Maksamismääräysmenettely raukesi, jos ha- taavat täysin toisiaan. 34796: kemusta ei saatu annettua tiedoksi vastaajal- Olisi voitu odottaa, että vaaditut oikeuden- 34797: le. Riita-asioissa ja lainhakuasioissa sen si- käyntikulut näissä asioissa olisivat alentu- 34798: jaan oli mahdollisuus niin sanottuun pakoi- neet. Summaarisissa asioissa kysymys ei ole 34799: lutiedoksiantoon, jolloin tiedoksianto voitiin oikeudellisesta riidasta, vaan useimmiten 34800: toimittaa muun muassa samassa taloudessa selvän ja riidattoman saatavan täytäntöön- 34801: asuvalle tai liikkeenharjoittajan palvelukses- panokelpoisuuden vahvistamisesta. Velkoja- 34802: sa olevalle. Jollei heitäkään tavoitettu, tie- taholla näitä asioita hoitavat käytännössä 34803: doksiannan saattoi toimittaa jättämällä asia- lähinnä perimistoimistojen perintäsihtee~t. 34804: kirjat poliisiviranomaiselle ja antamalla tästä Käräjäoikeuksissa nämä asiat on delegmtu 34805: tieto velallisen osoitteeseen. Osaltaan kehi- pääasiassa kansliahenkilökunnan ratkaista- 34806: tykseen saattoivat vaikuttaa myös haasteha- viksi. 34807: kemuksella vireille pannussa asiassa tuomi- Oikeusministeriön suorittamien selvitysten 34808: tut suuremmat kulut ja se, että haastehake- mukaan oikeudenkäyntikulut summaarisissa 34809: mus voitiin kohdistaa useaan velalliseen sa- asioissa ovat kuitenkin kasvaneet. Näiden 34810: malla kertaa. velkomusasioiden täytäntöönpanokelpoisuu- 34811: Maksamismääräyshakemus tehtiin yleensä den vahvistamisen tarve johtuu useimmiten 34812: 34813: 34814: 380259G 34815: 10 HE 10711998 vp 34816: 34817: siitä, että velallinen ei kykene suorittamaan kendenkäynnin valmisteluun luetaan myös 34818: erääntynyttä velottua määrää eikä myöskään asianosaisten käymät sovintoneuvottelut 34819: saamaan aikaan sopimusta uudesta maksuai- Ruotsissa käsiteltiin arvoltaan vähäiset dis- 34820: kataulusta. Joissakin tapauksissa kysymys positiiviset riita-asiat vuodesta 1974 vuoden 34821: voi olla myös maksuhaluttomuudesta. Mak- 1987 loppuun voimassa olleen erityislain 34822: sukyvyttömyystilanteessa pelkästä saatavan (Lag om rättegången i mindre tvistemål) 34823: vahvistamisen tarpeesta johtuvat korkeat oi- mukaan. Lain tarkoituksena oli parantaa oi- 34824: keudenkäyntikulut ovat kohtuuttomat. keussuojaa arvoltaan pienissä riita-asioissa 34825: Edellä oleva taulukko osoittaa, että saapu- alentamalla oikeudenkäyntikuluja ja yksin- 34826: neiden riita-asioiden määrä on laskenut jyr- kertaistamalla oikeudenkäyntimenettelyä. 34827: kästi alioikeusuudistuksen voimaan tulon Laki kumottiin vuoden 1988 alusta lukien, 34828: jälkeen eli heti vuonna 1994. Määrä on las- jolloin säännökset oikeudenkäyntikulujen 34829: kenut alle puoleen vuoteen 1988 verrattuna. korvaamisesta arvoltaan vähäisissä riita-asi- 34830: Viime aikaisen voimakkaan alenemisen syitä oissa siirrettiin oikeudenkäymiskaaren 18 34831: ja sen kohdentumista eri asiaryhmiin ei ole luvun 8 a §:ään. Vuoden 1992 alusta lukien 34832: luotettavasti selvitetty. Voidaan kuitenkin kantajan oikeutta saada oikeudenkäyntikulut 34833: olettaa, että vähentyminen on painottunut korvatuksi niissä riita-asioissa, jotka olisi 34834: taloudelliselta merkitykseltään pienempiin voitu käsitellä summaarisessa menettelyssä, 34835: riitoihin. Alle 10 000 markan etuutta koske- on rajoitettu siihen määrään, jonka hän olisi 34836: vat haastehakemukset ovat selvästi vähenty- saanut summaarisessa menettelyssä (18 lu- 34837: neet. vun 3 a §). Tämä tulee kysymykseen silloin, 34838: Myös saapuneiden summaaristen asioiden kun kantaja on nostanut kanteen tuomioistui- 34839: määrä on vähentynyt vuodesta 1993. Vähen- messa, vaikka hän olisi voinut yhtä hyvin 34840: tyminen näyttää kuitenkin tasaantuvan lähel- hakea tavallista virka-apua tai maksamis- 34841: le vuoden 1988 tasoa. määräystä kruununvoudilta, joka on Ruotsis- 34842: sa säännöllinen perintätapa. Palkkion 34843: enimmäismäärä on asetuksella (1996:939) 34844: 3. Oikeudenkäyntikulujen säädetty 315 kruunuksi maksamismääräys- ja 34845: korvausvelvollisuus eräissä muissa 345 kruunuksi virka-apuasioissa. Yhden tuo- 34846: maissa marin kokoonpanossa varsinaisasioinakin 34847: käsiteltävissä velkomusasioissa korvattavan 34848: 3.1. Ruotsi palkkion määrä on rajoitettu oikeusapupalve- 34849: luna annettavan yhden neuvontatilaisuuden 34850: Ruotsissa olivat vuoteen 1948 saakka voi- arvoon kutakin oikeusastetta kohti (18 luvun 34851: massa pääosiltaan samat vuoden 1734 lain 8 a §). 34852: oikeudenkäymiskaareen perustuneet ku- Oikeudenkäyntikulut voidaan jättää asian- 34853: lusäännökset, jotka Suomessa säilyivät riita- osaisten itsensä vahingoksi silloin, kun riita 34854: asioiden alioikeusmenettelyn uudistamiseen koskee oikeussuhdetta, josta lain mukaan ei 34855: joulukuuhun 1993 saakka. Ruotsin uuteen voida määrätä muutoin kuin tuomiolla (18 34856: oikeudenkäymiskaareen (rättegångsbalken) luvun 2 §). Tällaisia asioita ovat muun 34857: sisältyvät uudet aikaisempaa yksityiskohtai- muassa avioeroasiat Kulut voidaan kuitata 34858: semmat kulusäännökset, jotka puolestaan myös silloin, kun hävinnyt asianosainen ei 34859: olivat mallina Suomen kulusäännöksiä uu- ennen oikeudenkäyntiä ole tiennyt eikä hä- 34860: distettaessa vuonna 1993. Riita-asioita kos- nen ole pitänytkään tietää jostakin jutun lop- 34861: kevat kulusäännökset ovat Ruotsin oikeuden- putulokseen vaikuttavasta seikasta (18 luvun 34862: käymiskaaren 18 luvussa. 3 §). Ratkaisevaa on vain tietoisuus to- 34863: Riita-asioissa hävinneen asianosaisen tulee siseikasta eikä jutun oikeudellisella epäsel- 34864: pääsääntöisesti korvata vastapuolelleen tä- vyydellä ole merkitystä. Jos voittanut asian- 34865: män oikeudenkäyntikulut (18 luvun 1 §). osainen on aloittanut aiheetta oikeudenkäyn- 34866: Oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee nin, kulut voidaan kuitata taikka hänet voi- 34867: täysin vastata oikeudenkäynnistä aiheutunei- daan velvoittaa korvaamaan myös hävinneen 34868: ta tarpeellisia kuluja. Korvattavia kuluja ovat asianosaisen oikeudenkäyntikulut. 34869: oikeudenkäynnin valmistelusta ja kanteen 34870: ajamisesta aiheutuneet kulut, asiamiehen ja 3.2. Norja 34871: avustajan palkkio sekä asianosaisen omasta 34872: työstä ja ajanhukasta aiheutuneet kulut. Oi- Riita-asioissa oikeudenkäyntikulujen kor- 34873: HE 107/1998 vp 11 34874: 34875: vaamista koskevat säännökset sijaitsevat tuun tulokseen. 34876: Norjassa riita-asiain oikeudenkäyntilain 13 34877: luvussa. Lisäksi eräissä erityislaeissa on 3.4. Saksa 34878: säännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvaami- 34879: sesta. Riita-asioissa oikeudenkäyntikulujen kor- 34880: Riita-asioissa pääsääntö on, että hävinnyt vaamista koskevat säännökset on sijoitettu 34881: asianosainen korvaa voittaneen oikeuden- siviiliprosessilakiin (Zivilprozessordnung). 34882: käyntikulut (172 §). Asianosaiset voidaan Oikeudenkäyntikuluista on määräyksiä myös 34883: määrätä vastaamaan omista kuluistaan, jos muissa laeissa. 34884: asia on ollut niin epäselvä, että hävinneellä Saksassa pääsääntönä on, että jutun hävin- 34885: asianosaisella on ollut perusteltu aihe oikeu- nyt asianosainen on velvollinen korvaamaan 34886: denkäyntiin. Epäselvyys voi olla tosiasiallis- voittajapuolen ne oikeudenkäyntikulut, jotka 34887: ta tai oikeudellista. Mikäli kysymys on oi- ovat olleet tarpeellisia jutun ajamiseksi tai 34888: keudellisesta epäselvyydestä, edellytyksenä puolustautumiseksi (91 §). 34889: on, että tuomioistuimen ratkaisu perustuu Jos osapuolet ovat ilmoittaneet joko suulli- 34890: kyseiseen seikkaan. Kulut voidaan määrätä sessa käsittelyssä tai jättämässään kirjelmäs- 34891: kuitattaviksi myös, jos asian ratkaisu on riip- sä tai tuomioistuimen kanslian pöytäkirjaan 34892: punut seikasta, josta hävinnyt asianosainen tehdyin merkinnöin, että pääasiaa koskeva 34893: on saanut tiedon vasta pääkäsittelyssä taikka oikeusriita on selvitetty tai sovittu, ratkaisee 34894: jos oikeudenkäynti on johtunut voittaneen tuomioistuin jutun siihen astiset kohtuulliset 34895: asianosaisen menettelystä. oikeudenkäyntikulut ottamalla huomioon 34896: jutun asia- ja riitatilan (91 a §). Päätös voi- 34897: 3.3. Tanska daan antaa pitämättä suullista käsittelyä. 34898: Saksassa oikeudenkäyntikulut on taksoitet- 34899: Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta riita- tu. Hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaa- 34900: asioissa säädetään oikeudenkäyntilain 30 maan vastapuolelle sekä suorittamaan omalle 34901: luvussa (retsplejeloven). asiamiehelleen ainoastaan niin paljon kuin 34902: Riita-asioissa pääsääntönä on, että hävin- oikeudenkäyntikuluista annetuissa säännök- 34903: nyt asianosainen on velvollinen korvaamaan sissä määrätään. Siviiliprosessin tuomiois- 34904: vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jolleivät tuin- ja asianajokulujen määrät on säädetty 34905: asianosaiset ole sopineet toisin tai tuomiois- laeissa (Gerichtenkostengesetz ja Bundesge- 34906: tuin erityisten olosuhteiden vuoksi katso buhrenordnung). Säädöksissä on ensin mää- 34907: kohtuulliseksi poiketa tästä säännöstä ritelty abstraktia yksikköä (Gebuhre) käyttä- 34908: (312 §). Lain perusteluissa mainitaan esi- en, kuinka monen yksikön arvoinen kukin 34909: merkkeinä kulujen kuittaamiseen oikeutta- oikeustoimi on. Yksikön rahallisen arvon 34910: vista erityisistä olosuhteista tilanteet, joissa määrittelee toinen taulukko, jossa ratkaise- 34911: riita on JOhtunut epäselvästä sopimuksesta, vaa on jutun arvo (Streitwert). Arvo puoles- 34912: mistä molemmat asianosaiset ovat vastuussa, taan määritellään riidan kohteena olevan asi- 34913: tai joissa voittaja on aiheettomasti ryhtynyt an taloudellisen arvon mukaan. Kaikissa ju- 34914: oikeudenkäyntiin. Käytännössä kuluja kuita- tuissa taloudellinen arvo ei ole selkeästi 34915: taan epäselvissä ja erityisen vaikeissa asiois- määriteltävissä. Tämän vuoksi säädöksissä 34916: sa, joissa molemmilla asianosaisilla on kat- on määritelty jutun arvon laskeminen muulla 34917: sottu olleen perusteltu aihe oikeudenkäyn- perusteella. Esimerkiksi avioerojutuissa las- 34918: tiin. Myös oikeudellinen epäselvyys on hy- kentaperusteena käytetään puolisoiden yh- 34919: väksytty kuittausperusteeksi. teenlaskettua nettotuloa viimeiseltä kolmelta 34920: Tuomioistuimella on laaja harkintavalta kuukaudelta ja huoneenvuokra-asioissa 34921: korvattaviin kuluihin ja niiden määriin näh- vuokran määrää yhdeltä vuodelta. 34922: den. Avustajan palkkiona on korvattava so- 34923: piva määrä. Tuomioistuin vahvistaa palkkion 3.5. Itävalta 34924: yleensä asianajajaliiton taksojen mukaisesti, 34925: mutta ottaa huomioon myös suoritetun työn. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- 34926: Muut tuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat vat säännökset on kirjattu Itävallan siviili- 34927: kulut pyritään tuomitsemaan todellisten mää- prosessilain 40-55 §:iin. 34928: rien mukaisesti. Kuluja ei saa lukea tarpeet- Lain 40 §:n mukaan lähtökohtana on, että 34929: tomiksi yksistään sen vuoksi, ettei kuluja jokainen vastaa itse omista oikeudenkäynti- 34930: aiheuttanut toimenpide ole johtanut tarkoitet- kuluistaan. Oikeudenkäynnin kokonaan hä- 34931: 12 HE 107/1998 vp 34932: 34933: vinnyt on velvollinen korvaamaan vastapuo- jos ne ovat kohtuuttoman suuria tai ovat 34934: lelle kaiken sen, mitä tämä on oikeuden- syntyneet kohtuuttomasta menettelystä. Esi- 34935: käyntiin joutunut kuluttamaan ja mikä on merkiksi kuluja, jotka ovat syntyneet yliva- 34936: ollut tarkoituksenmukaista oikeuden saavut- rovaisuudesta, virheestä tai huolimattomuu- 34937: tamiseksi tai puolustautumiseksi (41 §). desta, ei hyväksytä. 34938: Voittaneelle maksettavaksi määrättävien tar- 34939: peellisten oikeudenkäyntikulujen määrä rat- 4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 34940: kaistaan oikeuden harkinnan mukaan. ehdotukset 34941: 3.6. Iso-Britannia 4.1. Tavoitteet 34942: Oikeudenkäyntikuluilla tarkoitetaan Iso- Tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä 34943: Britanniassa sitä rahasummaa, jonka tuomi- on kasvanut oikeudenkäymiskaaren 21luvun 34944: oistuin voi harkintansa mukaan määrätä asi- vuoden 1993 muutoksen jälkeen huomatta- 34945: anosaisen suorittamaan vastapuolelle kor- vasti. Tuon uudistuksen ohella asianajopal- 34946: vaukseksi tälle jutun hoitamisesta aiheutu- veluiden siirtyminen arvonlisäveron piiriin, 34947: neista kuluista. Tällaisia kuluja voivat olla oikeusturvavakuutusehtojen muuttuminen ja 34948: esimerkiksi asianajajalle maksettavat palkki- uusien riita-asioiden oikeudenkäyntimenette- 34949: ot sekä asiantuntijoiden palkkiot. Tuomitut lyä koskevien säännösten soveltaminen ovat 34950: oikeudenkäyntikulut kattavat harvoin niitä yhdessä johtaneet siihen, että oikeudenkäyn- 34951: kuluja, jotka voittanut asianosainen on vel- nin hävinneelle osapuolelle voi muodostua 34952: vollinen maksamaan oikeudenkäyntiasiamie- liian raskas kuluvastuu, vaikka oikeuden- 34953: helleen. käynnin aloittamiseen olisi ollut hyväksyttä- 34954: The County Court -tuomioistuimissa, jois- vä peruste. Täyden korvauksen periaate voi 34955: sa käsitellään vähäisiä siviiliasioita ensim- johtaa entistä useammin hävinneen osapuo- 34956: mäisenä oikeusasteena, oikeudenkäyntiku- len kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. 34957: luista päättävän tuomarin ratkaisu perustuu Tämä on puolestaan johtamassa siihen, että 34958: viiden luokan yksityiskohtaiseen jakoon oi- vähänkään epäselvässä asiassa henkilö ei 34959: keudenkäyntikuluista. Jako on tehty tuomion halua kannetta nostaa, koska oikeudenkäyn- 34960: suuruuden mukaan siinä tapauksessa, että nin aiheuttamat taloudelliset menetykset voi- 34961: kantaja voittaa, tai vaatimuksen mukaan sii- sivat olla niin suuria, ettei riskiä kannata 34962: nä tapauksessa, että hän häviää jutun. Myön- ottaa. Kuluriskin kasvaminen on siis nosta- 34963: netyissä jutuissa ja jutuissa, joissa vastaajalla nut prosessikynnystä. 34964: ei ole puolustusasianajajaa, asianajajien palk- Pääsäännön tulee edelleen olla, että oikeu- 34965: kioiden korvaaminen ei ole sallittua, minkä denkäynnin hävinnyt osapuoli on velvollinen 34966: vuoksi oikeuden on vahvistettava, missä pie- korvaamaan voittaneen oikeudenkäyntikulut 34967: nissä jutuissa hyväksytään asianajajien käyt- Hävinneen kuluvastuu helpottaa jutussa oi- 34968: tö ja missä ei. keassa olevan mahdollisuuksia kääntyä tuo- 34969: The Magistrates' Court -nimisissä tuomi- mioistuimen puoleen. Velkoja tietää, että 34970: oistuimissa, joissa käsitellään elatusapu- ja hän voi tarvittaessa periä saatavansa velalli- 34971: ottolapsiasioita, voidaan määrätä oikeuden- selta, joka on laiminlyönyt suorituksensa, 34972: mukaiset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut tämän kustannuksella. Toisaalta perusteetto- 34973: The Magistrates' Court Act 1980:n mukaan. rnia kanteita ei kannata nostaa ja toisaalta 34974: Ylioikeudessa (The High Court), jossa kä- velalliset pyrkivät vapaehtoisesti täyttämään 34975: sitellään ensimmäisenä oikeusasteena suuret velvoitteensa. Kuluvastuu on omiaan estä- 34976: siviiliasiat, jutun voittanut on oikeutettu saa- mään oikeudenkäyntiä pitkittäviä, vääriä ja 34977: maan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. perusteettornia väitteitä. 34978: Vuonna 1986 annetun korkeimman oikeuden Kuitenkin toimivaan ja oikeudenmukaiseen 34979: sääntöjen (Rules of Supreme Court) 62 oikeusjärjestelmään kuuluu myös se, että 34980: kohdan mukaan oikeudenkäyntikuluihin oi- kansalaisille ei koidu kohtuutonta riskiä sii- 34981: keutetulla osapuolella on oikeus saada takai- tä, että hän kääntyy asiassaan tuomioistui- 34982: sin kohtuullinen määrä oikeudenkäyntikuluja men puoleen. Siks1 täydestä ja ankarasta hä- 34983: suhteessa kaikkiin niihin kuluihin, jotka hä- vinneen kuluvastuusta ei voida pitää kiinni 34984: nen on kohtuuden mukaan täytynyt käyttää kaavamaisesti. Nykyiset kulusäännökset ovat 34985: jutun hoitamiseen. On myös mahdollista osoittautuneet liian jäykiksi ja tulkinnanva- 34986: vaatia kaikkien kulujen korvaamista paitsi raisiksi. Niitä on ollut vaikea soveltaa siten, 34987: HE 107/1998 vp 13 34988: 34989: että oikeudenkäyntikulut tuomittaisiin yksit- merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden il- 34990: täistapauksissa kohtuullisuusperiaatteen mu- meisen kohtuutonta. Yksittäistapauksellista 34991: kaisina. kohtuusharkintaa tulee kohtuuttomuuksien 34992: Uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on välttämiseksi voida käyttää esimerkiksi tilan- 34993: alentaa perusteliosta syystä käynnistyneen teessa, jossa julkisyhteisö voittaa jutun kan- 34994: oikeudenkäynnin osallisen kuluriskiä. Tuo- salaista vastaan, jolla on ollut perusteltu syy 34995: mioistuimen harkintavaltaa kohtuullistaa tai oikeudenkäyntiin. 34996: muuten alentaa vaadittujen oikeudenkäynti- Summaaristyyppisissä, selvissä ja riidatto- 34997: kulujen määrää tulee selventää ja lisätä. rnissa velkomusasioissa velallinen häviää 34998: Vaikka hävinneen osapuolen tulee jatkos- juttunsa ilman, että hän ylipäätään vastaa 34999: sakin pääsääntöisesti korvata voittaneen osa- kantajana esiintyvän velkojan haastehake- 35000: puolen tarpeelliset oikeudenkäyntikulut, tu- mukseen. Tuomioistuimen puoleen käänny_- 35001: lee voittajalle tuomittavien oikeudenkäynti- tään näissä asioissa usein vain sen vuoksi, 35002: kulujen määrä olla aina kohtuullinen. Myös että velkoja saa tätä kautta täytäntöön- 35003: voimassa olevassa laissa on omaksuttu täy- panoperusteen. Kulujen tulisi olla kohtuulli- 35004: den mutta kohtuullisen korvauksen periaate. set, vaikka passiivisena esiintyvä velallinen 35005: Kysymys on kuitenkin ollut tulkinnanvarai- ei vastustaisikaan tuomittavien oikeuden- 35006: nen ja oikeuskäytännössä on esiintynyt epä- käyntikulujen määrää. Siksi on tarkoituksen- 35007: yhtenäisyyttä. Uudistuksen tavoitteena on mukaista, että tuomioistuin voi näissä ta- 35008: säätää selvästi laissa, että täyden korvauksen pauksissa arvioida tuomittavien oikeuden- 35009: kuluvastuu tarkoittaa vain tarpeellisia ja koh- käyntikulujen määrän viran puolesta. 35010: tuullisia kustannuksia. Jos tuomioistuin ha- 35011: vaitsee, että laadultaan tavanomaisessa yksit- 4.2. Keskeiset ehdotukset 35012: täisessä asiassa esitetään selvästi yleistä ta- 35013: soa korkeampi kuluvaatimus, tulee tuomiois- Voimassa olevan oikeudenkäymiskaaren 35014: tuimen ryhtyä oma-aloitteisesti selvittele- 21 luvun 1 §:ssä oleva perusperiaate, että 35015: mään kysymystä. voittanut asianosainen saa täyden korvauk- 35016: Vaikka oikeudenkäyntikuluvaatimus on sen oikeudenkäyntikuluistaan, säilyisi ennal- 35017: sellainen seikka, josta asianosaiset voivat laan. Tätä koskevia säännöksiä selkiytettäi- 35018: sopia, ei täydellinen dispositiivisuus sovellu siin kuitenkin siten, että laissa nimenomai- 35019: kaikkiin tilanteisiin. Asianosainen saattaa sesti ilmaistaisiin hävinneen osapuolen ole- 35020: antamansa toimeksiannon perusteella edellyt- van velvollinen korvaamaan vastapuolen 35021: tää asiamieheltään toimenpiteitä, joista syn- tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet koh- 35022: tyy tarpeettomia tai liian korkeita kustannuk- tuulliset kulut. 35023: sia. Vaikka hän on toimeksiantosopimuksen Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tulisi olla 35024: perusteella velvollinen itse maksamaan täl- yksilöity ja siinä tulisi eritellä kulut ja asia- 35025: laiset kulut, ei ole kohtuullista, että ne siirty- miehen palkkio. Jos asiamiehen toimenpitei- 35026: vät vastapuolen maksettaviksi oikeudenkäyn- tä ja niistä laskutettuja määriä ei olisi riittä- 35027: tikuluikst. Tavoitteena on myös, että oikeu- västi yksilöity, tuomioistuimen tulisi vaatia 35028: dellisesti epäselvissä tapauksissa molemmat riittävää yksilöintiä. Kulut ja palkkio tulisi 35029: asianosaiset jakaisivat kuluriskiä. Oikeudelli- erotella myös tuomiossa. 35030: nen ratkaisutoiminta perustuu viimekädessä Esitys mahdollistaisi riita-asian määrältään 35031: tuomioistuimen oikeudelliseen harkintaval- sinänsä 21 luvun 1 §:n mukaan kohtuuden 35032: taan. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa ei ole rajoissa pysyvän oikeudenkäyntikuluvaati- 35033: oikein, että se, jonka tappioksi hankala tul- muksen alentamisen kahdessa tapauksessa. 35034: kintatilanne lopulta kääntyy, kantaa aina oi- Tuomioistuin voisi alentaa täyttä kulukor- 35035: keudenkäynnistä täyden vastuun kulujenkin vausvelvollisuutta ensinnäkin silloin, jos asia 35036: muodossa. on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että 35037: Yksittäistapauksessa tuomioistuin voiSI oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu aih~. 35038: alentaa hävinneen asianosaisen kulukorvaus- Alentaminen edellyttäisi sitä koskevaa vaati- 35039: ta, jos hävinneen täysi kuluvastuu johtaisi musta ja yksilöityjä perusteluja. Toiseksi 35040: ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Tämä olisi kuluvaatimusta voitaisiin alentaa, jos kulu- 35041: mahdollista, jos asianosaisen veivoittaminen jen tuomitseminen täysimääräisenä olisi il- 35042: korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntiku- meisen kohtuutonta. Tämän alentamisen tuo- 35043: lut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johta- mioistuin voisi tehdä viran puolesta. Kum- 35044: neet seikat, asianosaisten asema ja asian mallekin alentamisille on laissa asetettu tiu- 35045: 14 HE 107/1998 vp 35046: 35047: kat edellytykset ja säännökset on tarkoitettu kin verran lisääntyvät. 35048: sovellettaviksi poikkeustilanteissa. Ehdotettu uudistus ei lisäisi valtion menoja 35049: Esityksen mukaan tuomioistuin arvioisi eikä sillä ole organisatorisia vaikutuksia. 35050: viran puolesta selvässä ja riidattomassa asi- 35051: assa tuomittavien oikeudenkäyntikulujen 6. Asian valmistelu 35052: määrän. Näissä niin sanotuissa summaarisis- 35053: sa asioissa tuomittavien oikeudenkäyntikulu- Nykyistä oikeudenkäyntikulusääntelyä 35054: jen määrän yhtenäistämiseksi koko maassa edeltää pitkä historiallinen kehitys. Sen pää- 35055: ehdotetaan, että oikeusministeriö antaisi piirteet ja kuluvastuuseen liittyvät perusperi- 35056: määräyksiä tuomittavien oikeudenkäyntiku- aatteet on esitetty oikeudenkäymiskaaren 21 35057: lujen määrien perusteista. Määrät tulisi suh- luvun kokonaisuudistusta koskeneen halli- 35058: teuttaa tarpeellisen työn määrään, saatavan tuksen esityksen yleisperustelujen tavoitteis- 35059: suuruuteen ja välttämättömiin kuluihin. sa (HE 19111993 vp). 35060: Eduskunnan lakivaliokunta edellytti mie- 35061: 5. Esityksen taloudelliset ja tinnössään (LaVM 2211993), että nykyisen 35062: organisatoriset vaikutukset lainsäädännön toimivuutta on alusta alkaen 35063: seurattava tarkoin. Etenkin tuli seurata sitä, 35064: Ehdotetut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun aiheutuuko uudistuksesta sellaisia käytännön 35065: muutokset eivät suoraan vähennä asianosai- epäkohtia, joita ei ehdotusta valmisteltaessa 35066: sille oikeudenkäynnistä aiheutuvia kokonais- ole osattu ottaa huomioon. Lakivaliokunta 35067: kuluja, mutta ne tasaisivat kuluriskiä asian- edellytti, että tarvittaessa on ryhdyttävä toi- 35068: osaisten kesken. Hävinneen asianosaisen oi- menpiteisiin virheellisen käytännön ja lain- 35069: keudenkäyntikuluvastuu ei muodostuisi kaa- säännösten mahdollisten epäkohtien korjaa- 35070: vamaisesti niin raskaaksi kuin se tällä het- miseksi. 35071: kellä on. Voittanut osapuoli joutuisi entistä Oikeudenkäyntikulusäännösten toimivuutta 35072: useammin itse kantamaan osan kuluvastuus- on seurattu Oikeuspoliittisessa tutkimuslai- 35073: ta. toksessa. Seurannan tuloksena on havaittu, 35074: Kuluvastuun tasaamisella ei olisi suoranai- että sekä vaadittujen että maksettaviksi tuo- 35075: sia vaikutuksia päämiehen ja asiamiehen mittujen oikeudenkäyntikulukorvausten mää- 35076: välisessä suhteessa, sillä oikeudenkäymiskaa- rät ovat uuden lain voimassa ollessa kasva- 35077: ren 21 luku sääntelee ainoastaan vastapuolel- neet. Kuluriskin kasvun on arveltu estävän 35078: le maksettavia oikeudenkäyntikuluja. Ehdo- oikeudenkäyntien vireilletuloa. 35079: tetuilla säännöksillä voi silti olla välillistä Oikeusministeriö asetti 10 päivänä syys- 35080: vaikutusta oikeudenkäyntikulujen kokonais- kuuta 1997 toimikunnan, jonka tehtäväksi 35081: määrään siten, että asiamiesten palkkiolasku- annettiin 1) valmistella hallituksen esityksen 35082: tus alenee. muotoon laadittu ehdotus oikeudenkäymis- 35083: V elkomusta tai häätöä koskevassa asiassa, kaaren 21 luvun oikeudenkäyntikulujen kor- 35084: joka ratkaistaan oikeudenkäymiskaaren 5 vaamista koskevien säännösten tarkistami- 35085: luvun 13 tai 14 §:n nojalla valmistelua jatka- seksi sekä 2) selvittää, mitkä eri tekijät vai- 35086: matta yksipuolisella tuomiolla, tuomioistuin kuttavat oikeudenkäyntikulujen määrään, ja 35087: arvioisi viran puolesta oikeudenkäyntikulu- ehdottaa lainsäädännöllisiä tai muita keinoja, 35088: jen määrän noudattaen oikeusministeriön joilla voidaan alentaa oikeudenkäynnistä asi- 35089: antamaa määräystä. Näissä asioissa tuomitta- anosaisille aiheutuvia kustannuksia. 35090: vien oikeudenkäyntikulujen määrä alenisi. Oikeudenkäyntikulutoimikunta jätti väli- 35091: Oikeusministeriön määräyksissä on huoleh- mietintönsä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 35092: dittava siitä, että velkojataho kuitenkin saa eräiden säännösten muuttamiseksi oikeusmi- 35093: asiallisen korvauksen oikeudellisen perinnän nisteriölle 20 päivänä helmikuuta 1998. Toi- 35094: kuluista. mikunnan mietinnössä ehdotettiin 21 luvun 35095: Kun riski asian häviämisestä aiheutuneiden täyden korvauksen perusperiaatteen selkeyt- 35096: oikeudenkäntikulujen korvausvelvollisuuden tämistä siten, että laissa nimenomaisesti il- 35097: osalta pienenisi ehdotetuilla oikeuden- maistaisi hävinneen osapuolen olevan vel- 35098: käymiskaaren 21 luvun säännöksillä, asian- vollinen korvaamaan kaikki vastapuolen tar- 35099: osaiset saattavat uskaltaa kääntyä tuomiois- peellisista toimenpiteistä aiheutuneet koh- 35100: tuimen puoleen aikaisempaa useammin. Tä- tuulliset oikeudenkäyntikulut Toimikunta 35101: mä voi merkitä sitä, että tuomioistuimissa ehdotti myös lakiin otettavaksi oikeuden- 35102: nyt alhaisella tasolla olevan juttumäärät jon- käyntikulujen alentamismahdollisuuden kah- 35103: HE 107/1998 vp 15 35104: 35105: dessa tapauksessa. Maksettavaksi tuomittu- jossa kuultiin yhteensä 16 asiantuntijaa sekä 35106: jen kulujen alentaminen olisi mahdollista viranomaisen ja yhteisön edustajaa. Ehdo- 35107: silloin, kun asia on ollut oikeudellisesti niin tuksesta on myös toimitettu kirjallisia lau- 35108: epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut pe- suntoja. Kuultavat ja annetut lausunnot ovat 35109: rusteltu aihe. Toiseksi kuluvaatimusta voitai- pääosin olleet hyvin myönteisiä ja asian kii- 35110: siin alentaa, jos kulujen tuomitseminen täys- reellisyyttä on korostettu. Eräät ovat kuiten- 35111: määräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oi- kin pitäneet muutosehdotuksia riittämättö- 35112: keudenkäyntiin johtaneisiin seikkoihin, asi- minä ja liian yleispiirteisinä. 35113: anosaisten asemaan ja asianmerkitykseen Hallituksen esitys on laadittu oikeuden- 35114: nähden. Niin sanotuissa summaarisissa asi- käyntitoimikunnan välimietinnön pohjalta. 35115: oissa tuomioistuin voisi viran puolesta arvi- Esitys on tehty oikeusministeriössä virkatyö- 35116: oida tuomittavien oikeudenkäyntikulujen nä. Jatkovalmistelussa esitystä ja sen perus- 35117: määrän. teluja on tarkistettu eräiltä osin kuulemisti- 35118: Toimikunnan ehdotuksesta järjestettiin 17 laisuudessa ja lausunnoissa ehdotetuilla ta- 35119: päivänä huhtikuuta 1998 kuulemistilaisuus, voilla. 35120: 16 HE 107/1998 vp 35121: 35122: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 35123: 1. Lakiehdotusten perustelut toimenpiteillä tarkoitettaisiin sellaisia toi- 35124: menpiteitä, jotka ovat olleet aiheellisia kan- 35125: 1.1. Oikeudenkäymiskaari teen ajamiseen tai siihen vastaamiseen. 35126: Oikeudenkäynnin alettua tuomioistuimen 35127: 1 §. Luvun 1 § sisältäisi oikeudenkäynti- on tehokkaasti ohjattava sen etenemistä. 35128: kulujen korvausvelvollisuuden pääsäännön, Säännöstä sovellettaessa olisi tapauskohtai- 35129: jonka mukaan hävinnyt asianosainen on vel- sesti harkittava, ovatko suoritetut toimenpi- 35130: vollinen korvaamaan vastapuolensa kaikki teet olleet oikeudenkäynnin kannalta aiheel- 35131: oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa lisia. Säännöksen mukaisessa toimenpiteen 35132: toisin säädetä. Ehdotetuna pykälällä ei muu- tarpeellisuuden arvioinnissa on lähdettävä 35133: tettaisi voimassa olevaa pääsääntöä, jonka kysymyksestä, onko toimenpiteen suorittami- 35134: mukaan voittanut osapuoli on oikeutettu saa- sen ajankohtana ollut objektiivisesti arvioi- 35135: maan täyden korvauksen oikeudenkäyntiku- den perusteltu syy pitää sitä aiheellisena. 35136: luistaan. Ehdotettu säännös kuitenkin täs- Eräänä lähtökohtana tulee olla kulloisenkin 35137: mentää täyden korvauksen periaatetta. Oi- asian laatu ja tarpeellisten toimenpiteiden 35138: keudenkäyntikulujen täyden korvausvelvolli- vaatima työn määrä. Vaikuttavia voivat olla 35139: suuden periaatetta korostettaisiin sillä, että se myös asian vaikeus sekä riidanalaisen etuu- 35140: sisällytettäisiin heti luvun ensimmäiseen py- den arvo ja muu merkitys. Esimerkiksi yli- 35141: kälään. pitkien kirjoitusten laatimista ja siihen käy- 35142: Oikeuskäytännössä täyden korvauksen pe- tettyä aikaa ei voitaisi hyväksyä vastapuolen 35143: riaatteen sisältö on osoittautunut ainakin jos- korvattavaksi tulevaksi tarpeelliseksi toimen- 35144: sain määrin tulkinnanvaraiseksi ja epäselväk- piteeksi. 35145: si. Täysimääräinen kulujen korvaaminen ei Ehdotetun 1 §:n mukaan tarpeellisen toi- 35146: tarkoita sitä, että hävinnyt asianosainen vei- menpiteen suorittamisesta johtuvien kulujen 35147: voitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikuluina ja palkkioiden tulisi olla kohtuullisia. Jos 35148: kustannukset, jotka ovat aiheutuneet oikeu- asiamiehen palkkio perustuu tuntiveloituk- 35149: denkäynnin kannalta tarpeettomista toimen- seen, palkkioveloituksen tulisi sekä tunnilta 35150: piteistä tai sinänsä tarpeellisista toimenpiteis- veloitettavan markkamäärän että toimenpi- 35151: tä aiheutuneista, mutta kohtuuttoman suuris- teen vaatiman tuntimäärän osalta vastata kul- 35152: ta kustannuksista. loisenkin toimenpiteen vaatimaa työn laatua 35153: Kysymys oikeudenkäyntikuluista on pää- ja määrää. Esimerkiksi asiamiehen laskutta- 35154: sääntöisesti dispositiivinen. Tämä niin sanot- man oikeudellisesti vaikean haastehakemuk- 35155: tu määräämisperiaate tarkoittaa sitä, että sen laatimiseen käytetyn ajan kohtuullinen 35156: asianosaisten on toisaalta vaadittava kulukor- tuntiveloitus on kokonaan eri suuruusluok- 35157: vausta, ja toisaalta sitä, että tuomioistuin on kaa kuin saman asiamiehen vaikkapa käsitte- 35158: sidottu vastapuolen myöntämiseen. Oikeu- ly- tai neuvotteluajankohdista sopimiseen 35159: denkäyntikuluvaatimuksen tulisi olla yksilöi- käyttämän ajan velmtus. 35160: ty ja siinä tulisi erottaa kulut ja asiamiehen Asiamiehen kulujen ja palkkion osalta tar- 35161: palkkio sekä eritellä, mistä ne koostuvat. peellisten toimenpiteiden ja kohtuullisten 35162: Asianosaisen yksilöity suhtautuminen vasta- oikeudenkäyntikulujen arvioinnin tulee suh- 35163: puolen oikeudenkäyntikululaskuun tulee sel- teutua kulloisenkin yksittäisen asian erityis- 35164: vittää tuomarin aktiivisella kyselyoikeuden piirteisiin, mutta yleensä myös asian vai- 35165: käytöllä. Esimerkiksi esitetyn oikeudenkäyn- keuteen, asiamiehen suorittaman työn mää- 35166: tikulujen määrän paljoksumista tai jättämistä rään ja laatuun sekä samanlaisissa asioissa 35167: oikeuden harkintaan ei voida pitää riittävänä. yleensä käytettyyn laskutukseen. 35168: Vastapuoli tulee velvoittaa antamaan täsmäl- Asianosainen on itse velvollinen maksa- 35169: linen lausuma esitetyistä oikeudenkäyntiku- maan kuulustuttamalleen todistajalle tai 35170: luvaatimuksista. asiantuntijalle korvauksen. Tuomioistuin 35171: Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu- vahvistaa pyynnöstä todistajalle maksettavan 35172: den periaate määriteltäisiin velvollisuudella korvauksen tuomiossa. Todistajan tai asian- 35173: korvata kaikki vastapuolen tarpeellisista toi- tuntijan nimennyt voi omista syistään hyväk- 35174: menpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeuden- syä selvästi ylisuuren ja :perustelemattoman 35175: käyntikulut Sanalla kaikki korostetaan täy- korvausvaatimuksen. Hävmneelle asianosai- 35176: den korvauksen periaatetta. Tarpeellisilla selle tämä ei ole sellaisenaan korvattava 35177: HE 107/1998 vp 17 35178: 35179: kohtuullinen oikeudenkäyntikulu, vaikka voimassa olevan lain sanamuoto on tarkoi- 35180: todistajan kuuleminen sinänsä olisi ollut tar- tuksellinen viittaus niin sanottuihin muoto- 35181: peellista. amiskanteisiin. Korkein oikeus on katsonut, 35182: Yleensä on helppoa todeta, kuka on että oikeudenkäymiskaaren nykyinen 2 § ei 35183: 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla jutun häviäjä ja sovellu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta 35184: kuka on hänen vastapuolensa. Esimerkiksi eikä lapsen elatusta koskeviin asioihin (KKO 35185: kun kanne hyväksytään - eli tuomioistuin 1997:64). Lapsen huollosta, tapaamisoikeu- 35186: katsoo kantajan vastaajaan kohdistamien desta ja lapsen elatuksesta voidaan sopia ja 35187: vaatimusten olevan oikeutettuja - vastaaja sopimus voidaan panna täytäntöön niin kuin 35188: häviää jutun ja hänen on pääsäännön mu- lainvoimainen tuomio (laki lapsen huollosta 35189: kaan korvattava oikeudenkäyntikulut kanta- ja tapaamisoikeudesta, 36111983, 7 ja 8 §, 35190: jalle. Eräissä asioissa saattaa oikeudenkäyn- laki lapsen elatuksesta, 70411975, 7 ja 8 §). 35191: tiin kuitenkin osallistua sellaisiakin osapuo- Säännöksen ehdotetuna uudella ilmaisulla 35192: lia, joita ei voida pitää asianosaisten vasta- - asia, jossa sovinto ei ole sallittu - on oi- 35193: puolina ja siksi he eivät ole velvollisia kor- keudellisessa keskustelussa vakiintuneesti 35194: vaamaan jutun voittaneen oikeudenkäyntiku- tarkoitettu niin sanottuja indispositiivisia 35195: luja. Tällaisia voivat olla sellaiset lain tai asioita eli asioita, joissa laillisen oikeus- 35196: tuomioistuimen päätöksen perusteella oikeu- seuraamuksen aikaansaaminen vaatii viran- 35197: denkäyntiin kuultaviksi kutsutut, joita ei voi- omaisen myötävaikutusta. Jos oikeusseuraa- 35198: da pitää sen paremmin asianosaisten myötä- musta, kuten juridista isyyttä taikka lapsen 35199: puolina kuin vastapuolinakaan. Samoin huoltoa, tapaamisoikeutta tai elatusapua, ei 35200: eräissä erityislaatuisissa oikeudenkäynneissä voida saada pätevästi aikaan pelkästään asi- 35201: oikeudenkäyntiin kutsutaan vastaajiksi sel- anosaisten välisellä sopimuksella, asia on 35202: laisiakin henkilöitä, joita ei voida katsoa indispositiivinen. Lain uudella sanamuodolla 35203: oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu- selvennettäisiin sitä, että kaikissa asioissa, 35204: den kannalta jutun voittajiksi tai häviäjiksi, joissa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset 35205: oli jutun lopputulos mikä tahansa. Tällaisia pääsäännön mukaan vastaisivat kuluistaan 35206: asianosaisasetelmia esiintyy esimerkiksi itse. 35207: ulosottovalitusasioissa ja ulosottolain nojalla Säännöksessä ehdotetaan, että asianosaiset 35208: ajetuissa täytäntöönpanoriitakanteissa. Näissä vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, ellei 35209: asioissa vastaajaksi haastettua ei voida pitää ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista 35210: häviäjänä, ellei hän osallistu oikeudenkäyn- korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuo- 35211: tiin siten, että oikeudenkäyntikulut kasvavat. lensa oikeudenkäyntikuluja. Lain sanamuo- 35212: 2 §. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan muu- toa ei poikkeustilanteen osalta ehdoteta muu- 35213: tettavaksi siten, että asianosaiset vastaisivat tettavaksi. Hallituksen esityksessä (HE 35214: itse oikeudenkäyntikuluistaan asiassa, jossa 19111993) on todettu, että esimerkiksi sil- 35215: sovinto ei ole sallittu, jollei ole erityistä syy- loin, kun asianosaiset ovat eri mieltä jutun 35216: tä määrätä asianosaista korvaamaan osaksi lopputuloksesta eli kysymys on riitainen, voi 35217: tai kokonaan vastapuolen kuluja. indispositiivisissa asioissa olla erityisestä 35218: Pykälään ehdotettava uusi sanonta "vastaa- syystä perusteltua, että asianosainen veivoi- 35219: vat itse oikeudenkäyntikuluistaan" tarkoittai- tetaan osaksi tai kokonaan korvaamaan toi- 35220: si vain lakitekstin kielellistä nykyaikaista- sen oikeudenkäyntikulut 35221: mista. Se korvaisi ilmaisun "asianosaiset Jos asianosaiset ovat yhtä mieltä jutun lop- 35222: saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinko- putuloksesta, voi usein olla sattumanvaraista, 35223: naan", joka on kielellisesti vanhahtava. kumpi asianosaisista on saattanut asian vi- 35224: Ehdotetuna 2 §:n muutoksella pyritään reille. Jos kantajan vaatimusta ei tällaisissa 35225: poistamaan tulkintaongelmia, jotka ovat ai- tapauksissa vastusteta eikä pääasia siten tule 35226: heutuneet voimassa olevan 2 §:n ilmaisusta: riitaiseksi, on kohtuullista, että asianosaiset 35227: "Jos asia koskee oikeussuhdetta, josta lain saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinko- 35228: mukaan ei voida määrätä muutoin kuin tuo- naan eikä vastaajaa velvoiteta korvaamaan 35229: mioistuimen ratkaisulla, asianosaiset saavat kantajan kuluja yksinomaan sillä perusteella, 35230: pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, että asiassa annetaan kantajan pyynnön mu- 35231: 11 35232: jOllei--- • kainen ratkaisu. 35233: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että lain Jos asianosaiset ovat eri mieltä jutun lop- 35234: nykyisellä ilmaisulla tarkoitetaan lähinnä putuloksesta eli kysymys on riitainen, voi 35235: indispositiivisia asioita, mutta todettu, että olla perusteltua, että asianosainen velvoite- 35236: 35237: 35238: 380259G 35239: 18 HE 107/1998 vp 35240: 35241: taan osaksi tai kokonaan korvaamaan vasta- jolla on välitön merkitys asianosaisen vaati- 35242: puolen oikeudenkäyntikulut Kantajan oikeu- mukselle. Tällä pyrittiin edistämään sovinto- 35243: denkäyntikulut ovat yleensä suuremmat kuin neuvottelujen käymistä. 35244: vastaajan oikeudenkäyntikulut ja kulujen ero Oikeudenkäymiskaaren 21 luku uudistettin 35245: voi tapauskohtaisesti olla suuri. Puheena alioikeuksien riita-asioiden oikeudenkäynti- 35246: olevissa asioissa saattaa esiintyä myös oi- menettelyn uudistuksen yhteydessä. Yksi 35247: keudenkäynnin väärinkäyttöä. Tuomioistui- uudistuksen uutuuksista oli lakiin kirjattu 35248: men vahvistama lapsen tapaamisoikeus voi- tavoite ensisijaisesti ratkaista riita-asia sovin- 35249: daan esimerkiksi viivytystarkoituksessa saat- nolla. Koska sovintoon pyrkiminen oli en- 35250: taa uudelleen vireille tuomioistuimessa vaik- nestään tuntematon osa oikeudenkäynti- 35251: kapa täytäntöönpanoa koskevana riita-asiana. menettelyä, oli perusteltua ottaa oikeuden- 35252: 8 §. Pykälän 1 momenttiin tulisi korvatta- käymiskaaren 21 lukuun määräys sovinto- 35253: vien oikeudenkäyntikulujen määritelmä. neuvottelun kuulumisesta oikeudenkäynnin 35254: Täysimääräisen kulujen korvauksen periaate valmisteluun. Sovintoneuvottelun asema oi- 35255: siirrettäisiin oikeudenkäyntikuluja koskevaan keudenkäynnin valmistelutoimena muiden 35256: perussäännökseen eli luvun 1 §:ään. vastaavanlaisten valmistelutoimien joukossa 35257: Ehdotettu lakisystemaattinen muutos on on nykyään vakiintunut. Näin ollen ei ole 35258: tarpeen erityisesti sen vuoksi, että voimassa enää tarkoituksenmukaista mainita sitä erik- 35259: oleva 8 §:n säännös on aiheuttanut monia seen oikeudenkäynnin valmisteluun kuuluva- 35260: tulkintavaikeuksia. Tulkinnanvaraista on ol- na toimenpiteenä. Lisäksi nykyinen sovinto- 35261: lut jopa se, missä määrin tuomioistuimella neuvottelua koskeva säännös on ilmaisultaan 35262: on oikeus tai velvollisuus tutkia, ovatko vas- suppea ja tämän vuoksi tulkinnanvarainen. 35263: tapuolen vaatimat asiamiehen palkkiosta ai- Säännös ehdotetaan poistettavaksi. 35264: heutuneet oikeudenkäyntikulut olleet koh- Oikeudenkäynnin vireilletulon jälkeen tuo- 35265: tuullisia. mioistuimen velvollisuutena on selvittää, 35266: Oikeudenkäyntikuluina korvattaisiin oikeu- onko asiassa edellytyksiä sovinnalle (5 lu- 35267: denkäynnin valmistelusta ja asian tuomiois- vun 19 §). Tuomioistuimen on nimenomai- 35268: tuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai sesti pyrittävä saamaan asianosaiset sopi- 35269: avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannuk- maan asia ja harkintansa mukaan sovinnon 35270: set. Korvattavat oikeudenkäyntikulut määri- edistämiseksi esitettävä asianasaisille ehdo- 35271: teltäisiin siten samoin käsittein kuin aiem- tuksia sovinnolliseksi ratkaisuksi (5 luvun 35272: minkin. 26 §). Oikeudenkäynnin aikana käydyt asi- 35273: Pykälän ilmaisu valmistelu tarkoittaa kaik- anosaisten sovintoneuvottelut kuuluvat asian 35274: kia oikeudenkäyntiä edeltäviä toimenpiteitä. valmisteluun ja tällaisia sovintoneuvotteluja 35275: Se on siten käsitteellisesti laajempi kuin oi- tulee pitää valmisteluun luettavina toimenpi- 35276: keudenkäymiskaaren 5 luvussa säännelty teinä ilman nimenomaista säännöstäkin. 35277: riita-asian valmistelu, joka tarkoittaa tuomi- Riidat tulisi mahdollisuuksien mukaan so- 35278: oistuimessa jutun vireille tulon jälkeen suori- pia ilman oikeudenkäyntiä. Jos oikeuden- 35279: tettavaa riita-asian pääkäsittelyä edeltävää käynnin vireilletuloa edeltäviä sovintoneu- 35280: kirjallista ja suullista valmistelua. votteluja ei luettaisi oikeudenkäynnin val- 35281: Hallituksen esityksen (HE 19111993) mu- misteluun, voisi seurauksena olla suorastaan 35282: kaan: "Oikeudenkäynnin valmistelusta ja sovintoneuvottelujen karttaminen. Nykyisen 35283: asian tuomioistuimessa ajamisesta aiheutuvia lain ilmaisu -sellaisen riitakysymyksen sopi- 35284: kustannuksia ovat esimerkiksi ta_q>eellisten miseksi pidetty neuvottelu, jolla on välitön 35285: asiakirjojen hankkimisesta, todistajten ja oi- merkitys asianosaisen vaatimukselle- voi- 35286: keudenkäymiskaaren 17 luvussa tarkoitettu- daan tulkita esimerkiksi siten, että se tarkoit- 35287: jen asiantuntijoiden palkkioista sekä oikeu- taisi vain sellaista vaatimuksen perusteena 35288: denkäyntimaksuista aiheutuneet kustannuk- olevaa tosiseikkaa, joka on riidanalainen. 35289: set. Lisäksi kustannuksia voi aiheutua eri- Oikeudenkäynnin valmisteluun tulisi lukea 35290: laisten todisteiden hankkimisesta, tarkastuk- myös asianosaisen toimeksiannosta suoritettu 35291: sista, katselmuksista ja vahingon selvittämi- yleinen sovintoneuvottelu, joka vakavasti 35292: sestä". tähtää riidan sopimiseen tuomioistuimen ul- 35293: Nykyiseen lakiin otettiin nimenomainen kopuolella. Sovintoneuvottelujen sisällyttä- 35294: säännös, jonka mukaan oikeudenkäynnin mistä kuluvastuuseen on tarkoitus varovasti 35295: valmisteluun luetaan myös sellaisen riita- laajentaa. Kun ensisijaisena tavoitteena on 35296: kysymyksen sopimiseksi pidetty neuvottelu, pidettävä sitä, että asianosaiset sopivat riitan- 35297: HE 107/1998 vp 19 35298: 35299: sa ilman oikeudenkäyntiä, on tärkeätä, että että kuluvastuu aina kokonaan jää riidan lo- 35300: oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat pulliselle häviäjälle. Myös oikeusjärjestel- 35301: säännökset edistävät tuon tavoitteen toteutu- män ja -varmuuden kannalta on suotavaa, 35302: mista. että ankara kuluvastuu ei estä sitä, että kor- 35303: Korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin luet- kein oikeus voi mahdollisimman laaja-alai- 35304: taisiin lisäksi oikeudenkäynnin asianosaiselle sesti harkita vaikeita oikeuskysymyksiä ja 35305: aiheuttama työ ja menetys. Asianosaiselle antaa niistä ennakkoratkaisuja. 35306: aiheotetun työn osalta sääntely vastaisi voi- Pykälän ilmaisulla perusteltu syy oikeu- 35307: massa olevaa 8 §:ää. Sen sijaan nykyisen denkäyntiin korostettaisiin sitä, että säännös 35308: lain vanhahtava käsite ajanhukka korvattai- on tarkoitettu poikkeukseksi. Säännöstä tulisi 35309: siin ilmaisulla menetys. ensisijaisesti soveltaa siten, että hävinneen 35310: Asianosaiselle itselleen suoritettavan oi- asianosaisen vastapuolelle maksettavia kulu- 35311: keudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla ja alennettaisiin. Säännöksen soveltamisessa 35312: poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oi- tulisi ottaa huomioon myös tuomioistuimen 35313: keudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen tuomion pääasiaratkaisun perustelut. Myös 35314: valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomai- tuomion lopputuloksen muutokset ja niiden 35315: sesta vaivannäöstä. perustelut ylemmissä oikeusasteissa voisivat 35316: Oikeudenkäynti vaatii asianosaiselta aina samalla olla perusteita myös lopullisen hä- 35317: aikaa. Jos hän on siinä läsnä itse, voitaisiin viäjän oikeudenkäyntikulujen korvausvelvol- 35318: aina puhua ajanhukasta. Jo pelkkä mielen- lisuudelle. Pykälän soveltaminen tulee perus- 35319: kiinnosta johtuva osallistummen oikeuden- taa oikeudenkäynnin kohteena olevaan riita- 35320: käyntiin voi olla käsitteellisesti oikeuden- asian kokonaisarviointiin. Kuluvastuun alen- 35321: käynnistä johtuvaa ajanhukkaa, mutta ei ole tamiselle riittävän oikeudellisen epäselvyy- 35322: hyväksyttävää, että oikeudenkäyntikulujen den kynnyksen tulee olla suhteellisen kor- 35323: korvausvelvollisuus ulottuisi tähän. kea. Säännöstä ei saa soveltaa niin laajasti, 35324: Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä että se johtaa pääsäännön eli hävinneen asi- 35325: korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, anosaisen täysimääräisen kuluvastuun vesit- 35326: joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tymiseen. Alentamista ei tämän pykälän no- 35327: tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sel- jalla tule perustaa kohtuusharkintaan. 35328: laisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättö- Perusteltu syy oikeudenkäyntiin votst 35329: miä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, esiintyä tilanteessa, jossa oikeuskysymys on 35330: jotka jonkun muun suorittamina olisivat objektiivisesti arvioiden vaikea ja jossa rat- 35331: myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kaisun lopputulos ei ole etukäteen ennustet- 35332: kulueriä. tavissa. Asianosaisella ei voida katsoa olleen 35333: Asianosaisen työstä voi aiheutua myös pal- perusteltua syytä oikeudenkäyntiin, jos hän 35334: kan menetystä. Oikeudenkäyntiin suoraan ei ole pystynyt esittämään hyviä perusteita 35335: liittyvä menetys olisi oikeudenkäyntimenet- kanteen tai sen kiistämisen tueksi. Jos asia ei 35336: telystä asianosaiselle henkilökohtaisesti ai- ole kiireellinen, perusteltua syytä oikeuden- 35337: heutuva kustannus tai muu rahallinen tappio. käyntiin ei yleensä ole ennen kuin oikeudel- 35338: Tällainen olisi esimerkiksi työansion mene- lisista riitakysymyksistä ja asianosaisten nä- 35339: tys sen vuoksi, että tuomioistuin on velvoit- kemyksistä on käyty keskusteluja heidän 35340: tanut asianosaisen osallistumaan oikeuden- välillään. 35341: käyntiin henkilökohtaisesti. Oikeudellisesta epäselvyydestä olisi kysy- 35342: 8 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi mys esimerkiksi silloin, kun kirjoitetussa 35343: säännös, jonka mukaan asianosaiset vastaisi- laissa on aukko, ennakkoratkaisua ei ole ei- 35344: vat itse oikeudenkäyntikuluistaan osaksi tai kä ole selvää kuinka riitaan liittyvä oikeus- 35345: kokonaan, jos oikeudenkäyntiin ryhtymiseen kysymys tulisi ratkaista. Samoin on asianlai- 35346: on ollut perusteltu syy sen vuoksi, että asia ta jos laki on tulkinnanvarainen eikä lain 35347: on oikeudellisesti epäselvä. Tällaisessa tilan- esitöistäkään riittävän selvästi käy ilmi lain- 35348: teessa tuomioistuimella olisi mahdollisuus säätäjän tarkoitusta. Asia voi olla oikeudelli- 35349: määrätä asianosaiset itse osaksi tai kokonaan sesti epäselvä myös sen takia, että riidanalai- 35350: vastaamaan kuluistaan. Asianosaisten oi- sesta oikeuskysymyksestä on vastakkaisia tai 35351: keusturvan ja oikeusjärjestelmän käytettä- erilaisia ratkaisuja taikka sen takia, että oi- 35352: vyyden kannalta on tärkeää, että oikeudelli- keuskirjallisuudesta ei löydy riittävän selvää 35353: sesti mutkikkaassa tilanteessa on mahdolli- yhdensuuntaista tulkinta-aineistoa. 35354: suus kääntyä tuomioistuimen puoleen ilman, Oikeudellinen epäselvyys viittaa vain jut- 35355: 20 HE 10711998 vp 35356: 35357: tuun liittyvään oikeuskysymyksen ratkaise- seikoista kuin itse jutun oikeudellisesta sisäl- 35358: misen vaikeuteen. Oikeudenkäynnissä myös löstä. Tämän pykälän edellytyksiä tarkastel- 35359: näyttö- eli tosiasiakysymyksen ratkaisu voi taessa olisi kiinnitettävä huomiota myös itse 35360: olla vaikea. Jutun näytöllinen epäselvyys ei riita-asian sisältöön. 35361: oikeuttaisi tuomioistuinta määräämään asian- Oikeudenkäyntiin johtaneilla seikoilla tar- 35362: osaisia vastaamaan kuluistaan itse. Toisaalta koitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuden- 35363: näyttö- ja oikeuskysymyksen tarkka erottelu käynnin sittemmin voittaneellakin osapuolel- 35364: voi eräissä tapauksissa olla käytännössä han- la on jo ennen oikeudenkäyntiä vastapuo- 35365: kalaa tai suorastaan mahdotonta. Tuomiois- leensa nähden asianmukainen myötävaiku- 35366: tuimen on tällöin harkittava, onko pääsyy tusvelvollisuus asian selvittämisessä. Oikeu- 35367: ratkaisun tekemisen vaikeuteen oikeudellinen denkäynnissä lopulta voittajaksi selvinneen 35368: vai muu el'äselvyys. Luonnollisesti myös osapuolen tulisi jo oikeudenkäyntiä edeltä- 35369: silloin kun JUtussa sekä oikeus- että näyttö- vissä neuvotteluissa tai kirjeenvaihdossa riit- 35370: kysymys on kovin epäselvä, pykälän sovel- tävällä tavalla informoida vastapuolta asiaan 35371: tamisedelletykset ovat käsillä. liittyvistä seikoista ja näytöstä. Mikäli sit- 35372: Asianosaisen olisi vaadittava tässä pykäläs- temmin voittanut osapuoli esimerkiksi kiel- 35373: sä säänneltyä oikeudenkäyntikulujen alenta- täytyy kokonaan vastaamasta vastapuolen 35374: mista. Asianosaisen tulee myös esittää yksi- vaatimus- tai tiedustelukirjeisiin, on vasta- 35375: löidyt perusteet, joilla alentamista vaaditaan. puolella saattanut olla aihetta nostaa oikeu- 35376: Pelkkää vaatimusta kulujen alentamisesta denkäynti jo asian selvittämiseksi. Asiassa 35377: riidan oikeudellisen epäselvyyden perusteella voitaisiin myös tarkastella sitä, onko jutussa 35378: ei tule hyväksyä, vaan vaatimuksen esittäjän riittävällä tavalla pyritty Sovinnolliseen rat- 35379: tulee ilmoittaa perusteensa ja myös alenta- kaisuun. 35380: misvaatimuksensa määrä ja sen suhde koko- Myös asian riitaisuutta tai tulkinnanvarai- 35381: naiskuluihinsa. Tuomioistuimen velvollisuu- suutta tulisi tarkastella pohdittaessa oikeu- 35382: tena olisi aktiivisella prosessinjohdolla sel- denkäyntiin johtaneita seikkoja. Oikeuden- 35383: vittää myös oikeudenkäyntikuluvaatimuksen käyntiin johtaneilla seikoilla tarkoitettaisiin 35384: alentamista. myös sitä, onko hävinneenä osapuolella ollut 35385: 8 b §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi riittävän perusteltu syy oikeudenkäyntiin. 35386: säännös oikeudenkäyntikulujen alentamisesta Perusteltuna syynä oikeudenkäyntiin voitai- 35387: silloin, jos täyden kulukorvauksen periaat- siin pitää tässä yhteydessä sitä, että hävin- 35388: teen soveltaminenjohtaisi ilmeiseen kohtuut- neen asianosaisen esittämät seikat tai näyttö 35389: tomuuteen. Säännöksen soveltaminen tulisi ovat riittävällä tavalla puoltaneet hänen kan- 35390: kysymykseen poikkeustapauksissa ja se edel- taansa ja sen vuoksi voitaisiin katsoa, että 35391: lyttäisi säännöksen sisältämien edellytysten oikeudenkäyntiin johtaneet seikat puoltavat 35392: täyttymistä kokonaisuutena arvioiden. Ilmei- mxös kuluvaatimuksen kohtuulhstamista. 35393: sen kohtuuttomuuden kokonaisarvioinnissa Oikeudenkäyntiin johtaneet seikat olisi laa- 35394: tulee J?Unnita kaikkia laissa mainittuja edel- jempi käsite kuin 8 a §:ssä tarkoitettu perus- 35395: lytyksiä. Mikään niistä ei sinällään voi yksin teltu syy oikeudenkäyntiin. 35396: synnyttää säännöksen tarkoittamaa kohtuut- Oikeudenkäynti voi esimerkiksi aiheutua 35397: tomuutta. myös siitä, että viranomainen osoittaa asian- 35398: Asianosaisen on luonnollisesti ensin itse osaisen ajamaan kannetta tai muutoin valvo- 35399: esitettävä yksilöity vaatimus oikeudenkäynti- maan etuaan oikeudenkäynnissä. Elinkeinon- 35400: kulujensa korvaamisesta. Tuomioistuin voisi harjoittajan ja kuluttajan välisiä kuluttaja- 35401: vasta sen jälkeen arvioida vaatimuksen alen- kauppaan liittyviä riita-asioita käsitellään 35402: tamista viran puolesta. Toisaalta vaikka hä- vapaaehtoisessa suosituksia antavassa eli- 35403: vinnyt asianosainen olisi myöntänyt vaati- messä, kuluttajavalituslautakunnassa. Se on 35404: muksen, se ei estäisi kohtuullistamista. Ky- perustettu joustavaksi oikeudenkäynnille 35405: symys tulee joka tapauksessa ottaa erikseen vaihtoehtoiseksi riitojen ratkaisuelimeksi. 35406: käsiteltäväksi ja tuomioistuimen tulee pro- Sen ratkaisusuositus ei ole täytäntöön- 35407: sessinjohdollisin keinoin saada asianosaisilta panokelpoinen. Jos elinkeinonharjoittaja ei 35408: lausumat asiaan liittyvistä kysymyksistä. tyydy lautakunnan ratkaisusuositukseen, 35409: Tässä J?Ykälässä tarkoitettu kohtuullistamis- vaan vie asian tuomioistuinkäsittelyyn, ei 35410: mahdollisuus eroaisi 8 a §:ssä tarkoitetusta kuluttajan kohtuullisten oikeudenkäyntikulu- 35411: alentamisesta periaatteellisesti siinä, että nyt jen alentamiseen olisi lähtökohtaisesti perus- 35412: olisi kyse enemmän asianosaisiin liittyvistä teita, jos tuomioistuimen ratkaisu on suosi- 35413: HE 107/1998 vp 21 35414: 35415: tuksen mukainen. Jos taas elinkeinonharjoit- si terveyteen tai muihin henkilöön liittyvissä 35416: taja ei noudata ratkaisusuositusta, kuluttajan kysymyksissä asian merkitys voi olla olen- 35417: oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu- naisesti suurempi vahinkoa kärsineelle asian- 35418: den kohtuullistaminen saattaa olla mahdollis- osaiselle kuin hänen vastapuolelleen. 35419: ta kuluttajan hävitessä tuomioistuimessa, Pykälässä tarkoitettu kohtuullistaminen 35420: koska kuluttajalla on täytäntöönpanokelpoi- tulee viime kädessä perustua tuomioistuimen 35421: sen ratkaisun saamiseksi ollut perusteltu syy kokonaisarvioon, jossa on otettava huomioon 35422: saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. kaikki pykälässä mainitut kriteerit. Edelly- 35423: Molemmissa tapauksissa tuomioistuimen tysten täyttyessä tuomioistuimen tulee alen- 35424: ratkaisujen tulisi perustua samaan oikeuden- taa maksettavaksi tuomittavien oikeuden- 35425: käyntiaineistoon kuin mitä oli esitetty lauta- käyntikulujen määrää. 35426: kunnassa. Kohtuullistamiskysymyksen arvi- 8 c §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi rii- 35427: oinnissa on lisäksi otettava huomioon muut dattomien velkomus- ja häätöasioiden oikeu- 35428: säännöksessä tarkoitetut seikat. denkäyntikuluja koskeva erityissäännös. Niin 35429: Toisena kohtuullistamisarviointiin vaikutta- sanotussa summaarisessa menettelyssä käsi- 35430: vana seikkana pykälässä mainitaan asian- tellään käytännössä tietyn määräistä velko- 35431: osaisten asema. Tällä tarkoitetaan erityisesti musta koskevat asiat, joissa kantaja ilmoit- 35432: sitä, että asianosaisten aseman tulee olla oi- taa, ettei asia ole hänen käsityksensä mukaan 35433: keudenkäynnissä tai sen ulkopuolella olen- riitainen. Tärkeä muutos olisi, että ehdotuk- 35434: naisesti erilainen. Tyypillisesti erilainen asi- sen mukaan tuomioistuin viran puolesta voi- 35435: anosaisasema olisi sellaisessa riita-asian oi- si arvioida tarpeellisista toimenpiteistä aiheu- 35436: keudenkäynnissä, jossa asianosaisena on toi- tuvien kulujen määrän ja alentaa riidattorni- 35437: saalta esimerkiksi valtio tai muu julkisyhtei- en velkomus- ja häätöasioiden oikeuden- 35438: sö ja toisaalta vastapuolena yksityinen kan- käyntikuluja. 35439: salainen. Asianosaisten aseman arvioinnissa Ehdotetun pykälän mukaan tuomioistuin 35440: on otettava huomioon myös asianosaisten ottaisi oikeudenkäyntikuluja määrätessään 35441: erilaiset edellytykset käydä oikeutta tietyssä huomioon haastehakemuksen edellyttämän 35442: asiassa ja siitä johtuvat erilaiset oikeuden- tarpeellisen työn määrän, saatavan suuruu- 35443: käyntikulut Esimerkiksi työsopimuksen ir- den ja välttämättömät kulut. Työn määrään 35444: tisanomista koskevassa riidassa työnantajalla saattaa vaikuttaa esimerkiksi hankala koron- 35445: on joskus sekä taloudellisesti että tosiasialli- laskentatilanne ja useiden velallisten erilai- 35446: sesti paremmat edellytykset oikeudenkäyn- nen vastuu. Joissakin tapauksissa haasteha- 35447: tiin kuin irtisanotulla työntekijällä. kemuksen oikeellisuuden tarkastaminen voi 35448: Asianosaisten asemaan liittyvänä osatekijä- edellyttää oikeudellista asiantuntemusta. Saa- 35449: nä saattavat olla myös erilruset varallisuus- tavan suuruuden huomioon ottamista oikeu- 35450: olot. Asianosaisten asema on kuitenkin aina denkäyntikuluratkaisussa voidaan pitää risti- 35451: kytkettävä oikeudenkäyntiin johtaneisiin riitaisena asiana. Usein voidaan sanoa, että 35452: seikkoihin ja asian merkitykseen. Kokonais- haastehakemuksen laatimistyö on sama saa- 35453: arviointiin on suhteutettava myös oikeuden- tavan suuruudesta riippumatta. Velkojan on 35454: käyntikulujen määrä. Vaikka riita koskisi kuitenkin suhteutettava saatavan perimisestä 35455: asuntoluottoa, jossa kantajana olisi esimer- ja haastehakemuksen laatimisesta hänelle 35456: kiksi elinkeinonharjoittaja ja vastaajana yksi- aiheutuvat kustannukset saatavan määrään, 35457: tyishenkilö, edellyttäisi oikeudenkäyntikulu- varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa ky- 35458: jen kohtuullistaminen myös oikeudenkäyn- seessä on suuruudeltaan pienempi saatava. 35459: tiin johtaneiden syiden ja asian merkityksen Olisi esimerkiksi kohtuutonta, jos riidatto- 35460: arviointia. Kulukorvauksen alentaminen ei man saatavan täytäntöönpanokelpoiseksi to- 35461: siten olisi mahdollista pelkästään asianosais- teaminen tuomiolla kasvattaisi velallisen vel- 35462: ten erilaisen aseman perusteella. kataakkaa moninkertaiseksi. Saatavan suu- 35463: Kohtuullistamista arvioitaessa tulisi ottaa ruus ei kuitenkaan ole ainoa huomioon otet- 35464: huomioon pääasian merkitys asianosaisille. tava seikka oikeudenkäyntikuluvaatimusta 35465: Samoin kohtuusharkinnassa voitaisiin punni- ratkaistaessa, mutta yksi niistä. 35466: ta oikeudenkäyntikulujen määrää suhteessa Säännöksen pääasiallinen soveltamisala 35467: riidan kohteeseen. Taloudellisen merkityksen rajoittuisi 5 luvun 3 §:n mukaisiin velko- 35468: ohella merkityksen arvioinnissa on otettava mus- ja häätöasioihin, jotka kantaja katsoo 35469: huomioon myös ratkaisun erilainen arvo eri riidattomiksi. Pykälässä käytetty ilmaisu 35470: asianosaisten kannalta katsottuna. Esimerkik- "velkomusta koskevassa asiassa" vastaa 35471: 22 HE 107/1998 vp 35472: 35473: asiallisesti 5 luvun 3 §:n 1 kohdassa käytet- jen korvausvaatimuksessa velvoitettaisiin 35474: tyä ilmaisua "asia, joka koskee tietyn mää- erittelemään oikeudenkäyntikulujen määräja 35475: räistä saamista". Tämä määritelmä taas vas- niiden perusteet. Erittely olisi tarvittaessa 35476: taa entisen maksamismääräysmenettelyn ja tehtävä sekä kulujen että palkkioiden osalta. 35477: lainhakumenettelyn soveltamisalaa koskevaa Säännöksellä olisi tarkoitus ohjata asiamie- 35478: säännöstä. Velkomusasiasanan käyttämisellä hiä yksilöimään oikeudenkäyntikululaskut 35479: ei ole tarkoitus laajentaa tai kaventaa 5 lu- nykyistä kulu- ja palkkiojaottelua tarkem- 35480: vun 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sovelta- min. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee 35481: misalaa. Sananvalinnalla on vain pyritty yksilöidä siten, että vastapuoli voi täsmälli- 35482: muotoilemaan säännös kielellisesti yksinker- sesti esittää käsityksensä vaadittujen oikeu- 35483: taiseksi ja helposti ymmärrettäväksi. denkäyntikulujen perusteena olevista vasta- 35484: Ehdotettu säännös soveltuisi myös tilantee- puolen toimista ja niiden tarpeellisuudesta. 35485: seen, jossa kantaja katsoo velkomus- tai hää- Tuomioistuin voi ottaa perusteellisesti kantaa 35486: töasian riitaiseksi ja laatii 5 luvun 2 §:n mu- vain yksilöityyn laskuun. 35487: kaisen haastehakemuksen, johon ei kuiten- Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täyden- 35488: kaan anneta pyydettyä vastausta ja joka sen nettäväksi ensinnäkin siten, että pykälään 35489: vuoksi ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla lisättäisiin velvollisuus eritellä korvattavat 35490: valmistelua jatkamatta. Oikeudenkäyntikulu- kulut ja palkkiot oikeudenkäyntikuluja kos- 35491: jen määrä tulee tällöin arvioitavaksi haaste- kevassa ratkaisussa. Jos oikeudenkäyntikulu- 35492: hakemuksessa ilmoitettujen siihen astisten vaatimusta vaaditaan alennettavaksi, tulee 35493: oikeudenkäyntikuluvaatimusten pohjalta. myös tämä vaatimus yksilöidä. Tuomiossa 35494: Ellei kuluja ole vaadittu, niitä ei myöskään tulee olla selkeä vastaus siihen, miltä osin ja 35495: tuomita. millä perusteella alentamisvaatimus on mah- 35496: Vaikka tuomioistuin käyttäisi asiassa oi- dollisesti hyväksytty. 35497: keudenkäyntikulujen osalta niitä alentaessaan Ratkaisussa tulee erottua myös arvon- 35498: harkintavaltaansa, olisi ratkaisu sekä pääasi- lisäveron osuus. Jos voittanut osapuoli saa 35499: an että oikeudenkäyntikulujen osalta vastaa- vähentää arvonlisäveron omassa verotukses- 35500: jaa vastaan luonteeltaan yksipuolinen tuo- saan, ei hävinnyttä tule velvoittaa oikeuden- 35501: mio. Vastaajan muutoksenhakukeinona olisi käyntikuluvaatimuksena suorittamaan arvon- 35502: oikeudenkäyntikulujenkin osalta takaisin- lisäveron osaa. Muutoin vastapuoli saa ar- 35503: saanti yksipuoliseen tuomioon. Sen sijaan vonlisäveron osuutta vastaavan ylimääräisen 35504: oikeudenkäyntikuluratkaisu, siltä osin kuin hyödyn. 35505: vaatimusta alennetaan, on kantajaa vastaan Pykälän 2 momentissa on säännelty tilan- 35506: luonteeltaan tuomio, josta tyytymätön kanta- ne, joissa asianosaiset ovat asian valmiste- 35507: ja voi valittaa hovioikeuteen. lussa sopineet pääasian siten, että oikeuden- 35508: Olisi tärkeää, että summaaristen asioiden käyntikuluvaatimukset ovat jääneet sovinnon 35509: oikeudenkäyntikulujen määrä eri tuomiois- ulkopuolelle. Lähtökohta on, että sovintoti- 35510: tuimissa samankaltaisissa asioissa olisi mah- lanteissa tulisi samalla sopia myös oikeuden- 35511: dollisimman yhdenmukainen. Sen vuoksi käyntikuluista. Näin ei kuitenkaan aina ta- 35512: ehdotetaan, että oikeusministeriö antaisi pahdu. Säännös voi tulla sovellettavaksi sil- 35513: määräyksiä summaaristen asioiden oikeuden- loin, kun pääasiaa koskeva riita on ratkaistu 35514: käyntikulujen perusteista. Näissä määräyk- valmistelussa, pääasiaa koskeva riita on jä- 35515: sissä tulee osoittaa, mitä toimenpiteitä oikeu- tetty tutkimatta tai se on jäänyt sillensä ja 35516: dellisessa perinnässä yleensä pidetään siten ratkaisematta jää riitainen oikeudenkäyntiku- 35517: tarpeellisina, että ne ovat korvattavia oikeu- luvaatimus. 35518: denkäyntikuluja. Määräyksissä tulee ottaa Säännös poistaisi tulkintaongelman tilan- 35519: huomioon myös perintätoiminnan yleiskulut teessa, jossa pääasia sovitaan, mutta rii- 35520: ja kohtuullinen palkkio tehtävästä. Tässä tautettu kysymys oikeudenkäyntikuluista jää 35521: yhteydessä tulee harkita myös oikeuden- tuomioistuimen ratkaistavaksi. Voimassa 35522: käyntimaksun kohtuullista määrää ja sen oleva laki on mahdollistanut tulkinnan, että 35523: mahdollista porrastamista velotun pääoman tällä tavalla riitaiseksi jäänyttä oikeuden- 35524: mukaan. Jos kuluvaatimus on ministeriön käyntikulukysymystä ei voitaisi ratkaista 35525: vahvistamien ohjeiden mukainen, sitä ei ole valmistelussa ilman erillistä pääkäsittelyä 35526: tarpeen vaatimuksessa eritellä. (HelHO 1997:4 ja edellä jakso 2.1.). Koska 35527: 14 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan kantajan ja vastaajan on esitettävä kantansa 35528: muutettavaksi siten, että oikeudenkäyntikulu- kaikkiin asiassa esitettyihin vaatimuksiin jo 35529: HE 107/1998 vp 23 35530: 35531: valmisteluvaiheessa, myös siihen asti muo- 15 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Ny- 35532: dostuneihin oikeudenkäyntikuluvaatimuksiin, kyisen 15 §:n säännöksen mukaan tuomiois- 35533: on tarkoituksenmukaista, että tuomioistuin tuimen on oikeudenkäyntikulujen korvaus- 35534: voisi sovintotilanteessa ratkaista riitaiseksi velvollisuutta ratkaistessaan otettava viran 35535: jääneen liitännäisen oikeudenkäyntikysymyk- puolesta huomioon 1-10, 12 ja 13 §:n sään- 35536: sen ilman, että liitännäiskysymyksestä tulee nökset, jollei asianosaisen vaatimuksesta tai 35537: erillinen pääkäsittelyyn johtava pääasia. myöntämisestä muuta johdu. Säännös on 35538: Vaikka tällaiseenkin tulkintaan olisi mahdol- aiheuttanut tulkintaongelman, voiko tuomi- 35539: lista päätyä jo nyt, edellyttää oikeuskäytän- oistuin viran puolesta soveltaa viitatoissa 35540: nön yhtenäisyys kuitenkin asiantilan täsmen- säännöksissä olevia aineellisia oikeuden- 35541: tävää sääntelyä. käyntikuluja koskevia sääntöjä. 35542: Koska oikeudenkäyntikuluvaatimus on Nyt ehdotetuissa säännöksissä on erikseen 35543: pääasiaan nähden liitännäinen, siitä ei tulisi mainittu ne 21 luvun tilanteet, joissa tuo- 35544: muodostua erillistä riitaista pääasiaa. Tämän mioistuin voi viran puolesta harkita tuomit- 35545: vuoksi ratkaisu oikeudenkäyntikuluista voi- tavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Se 35546: taisiin ehdotuksen mukaan tehdä sen jälkeen, voisi tulla kysymykseen vain 8 b §:n ilmei- 35547: kun pääasiaa koskeva riita olisi ratkaistu sen kohtuuttomuuden sekä 8 c §:n tilantees- 35548: joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelus- sa. Tämän muutoksen jälkeen nykyisen 35549: sa, ellei olisi erityistä syytä siirtää asiaa kä- säännöksen asiasisällöksi jäisi vain, että tuo- 35550: siteltäväksi pääkäsittelyssä. Tällainen erityi- mioistuin soveltaa lakia viran puolesta, joka 35551: nen syy voisi olla asianosaisten välinen riita on muutenkin selvää. 35552: oikeudenkäyntikulujen perusteista, minkä 35553: vuoksi asianosaiset haluaisivat esittää näyt- 1.2. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 35554: töä kantansa tueksi. Todistajien kuulemiseksi 35555: asia olisi tällöin poikkeuksellisesti siirrettävä 8 §. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa anne- 35556: pääkäsittelyyn. tun lain 9 luvussa säädetään oikeudenkäynti- 35557: Harkittaessaan oikeudenkäyntikulujen kor- kuluista rikosasioissa. Luvun 8 §:n 2 mo- 35558: vausvelvollisuutta tilanteessa, jossa pääasia mentissa säädetään asianomistajan velvolli- 35559: on ratkaistu sovinnolla, tuomioistuimen on suudesta korvata vastaajan oikeudenkäynti- 35560: verrattava kanteessa esitettyjä vaatimuksia kulut sekä vastaajan velvollisuudesta korvata 35561: sovinnon sisältöön. Mikäli sopimuksen sisäl- asianomistajan oikeudenkäyntikulut, silloin 35562: tö pääosin vastaa kanteessa esitettyjä vaati- kun asianomistaja on yhtynyt virallisen syyt- 35563: muksia, voidaan vastapuoli katsoa velvolli- täjän syytteeseen. Myös asianomistajan 35564: seksi korvaamaan kantajan oikeudenkäynti- edustajan, asiamiehen tai avustajan veivoitta- 35565: kulut (KKO 1997:77). misesta korvaamaan vastaajan kulut yhteis- 35566: Pykälän 2 momentin kieliasua muutetaan vastuullisesti asianomistajan kanssa sääde- 35567: siten, että tuomioistuimen oikeudenkäyntiku- tään pykälän 2 momentissa. 35568: luja koskevasta ratkaisusta käytetään termin Nykyisen lain mukaan virallisen syyttäjän 35569: päätös sijasta siinä yleisempää termiä ratkai- syytteeseen yhtyneen asianomistajan velvol- 35570: su. Riita-asiassa pääasian ratkaisun nimike lisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ja 35571: on tuomio, kun taas muun ratkaisun nimike hänen oikeudestaan korvaukseen sellaisista 35572: on päätös (24 luvun 1 §). Sen lisäksi yksi- kuluista on 8 §:n 2 momentin mukaan sovel- 35573: puolisen tuomion nimike on aina yksipuoli- tuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymis- 35574: nen tuomio. Yleensä oikeudenkäyntikuluja kaaren 21 luvun 12 §:ssä säädetään väliintu- 35575: koskeva ratkaisu annetaan osana pääasiaa lijasta. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 35576: koskevaa tuomiota. Tällöin ei ole tarkoituk- 12 §:n mukaan väliintulijan velvollisuudesta 35577: senmukaista nimetä oikeudenkäyntikulurat- korvata oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeu- 35578: kaisua tuomiossa erikseen. Mikäli poikkeuk- destaan korvaukseen sellaisista kuluista on 35579: sellisesti oikeudenkäyntikuluista annetaan vastaavasti voimassa mitä oikeudenkäymis- 35580: ratkaisu pääasiasta erikseen, esimerkiksi pää- kaaren 21 luvussa säädetään asianosaisesta. 35581: asian sovinnon tai sillensä jättämisen yh- Välintulija vastaa kuitenkin ainoastaan oman 35582: teydessä, ratkaisun nimike on päätös. Edel- puhevallan käyttämisestä aiheutuneista eri- 35583: leen on myös mahdollista, että oikeuden- tyisistä kuluista. 35584: käyntikuluista annettava ratkaisu, joko pää- Kuten edellä on esitetty, sovelletaan asian- 35585: asian yhteydessä tai erikseen, on luonteel- omistajan ja rikosasian vastaajan oikeuden- 35586: taan yksipuolinen tuomio. käyntikulujen korvausvelvollisuutta ratkaista- 35587: 24 HE 10711998 vp 35588: 35589: essa mit?.. asianosaisista on oikeudenkäymis- voisi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökun- 35590: kaaren 21 luvussa säädetty. Asianomistajaa taan kuuluvan, joka on vannonut tuomarin- 35591: on kuitenkin suojeltu tilanteessa, jossa hän valaa vastaavan valan tai antanut vastaavan 35592: yhtyy virallisen syyttäjän syytteeseen siten, vakuutuksen sekä saanut tehtävään tarvitta- 35593: ettei hän voi joutua vastaamaan muista kuin van koulutuksen ja jolla on tehtävän hoita- 35594: oman puhevaltansa käyttämisestä vastaajalle miseen riittävä taito, oikeudenkäymiskaaren 35595: aiheutuneista erityisistä kuluista, esimerkiksi 5 luvun 3 §:n mukaisissa asioissa antamaan 35596: vahingonkorvausvaatimukseen vastaamisesta ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä 35597: aiheutuneista kuluista. Asianomistajan tulee tuomioita silloin, kun vastaaja on myöntänyt 35598: korvata syytetylle vain ne lisäkustannukset, kanteen. 35599: jotka ovat aiheutuneet hänen omista toimen- Pykälään ehdotettu muutos johtuu nyt eh- 35600: piteistään oikeudenkäynnissä (HE 82/1995 dotetusta uudesta oikeudenkäymiskaaren 21 35601: vp). luvun 8 c §:stä, jota sovellettaisiin pääasial- 35602: Edellä kuvatun säännöksen sisällön selvit- lisesti oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 35603: tämiseksi on seurattava viittausten ketjua. mukaisiin velkomus- ja häätöasioihin. Näissä 35604: Lain 9 luvun 8 §:n 2 momentissa viitataan asioissa annettava ratkaisu on luonteeltaan 35605: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 12 §:ään kantajaa vastaan tuomio siltä osin kuin vaa- 35606: jossa viitataan 21 lukuun. Lisäksi 8 §:n 2 dittua oikeudenkäyntikulujen määrää alenne- 35607: momentissa säädetään epäsuorasti vastaajan taan. Oikeudenkäyntikulujen määrän alenta- 35608: velvollisuudesta korvata asianomistajan oi- minen perustuisi oikeusministeriön antamaan 35609: keudenkäyntikulut siten, että lainkohdassa määräykseen summaaristen asioiden oikeu- 35610: ainoastaan puhutaan asianomistajan oikeu- denkäyntikulujen perusteista. Summaarisissa 35611: desta korvaukseen. Lainkohdassa käytetty asioissa tuomittavista oikeudenkäyntikulujen 35612: ilmaisu on aiheuttanut väärinkäsityksiä. määristä annetaan selkeät ohjeet. Tuomiois- 35613: Lainkohta ehdotetaan muutettavaksi siten, tuimet ohjaavat ja kouluttavat niitä käsittele- 35614: että viittaus oikeudenkäymiskaaren 21 luvun vää henkilökuntaa. Näin ollen tehtäviin riit- 35615: 12 §:ään poistetaan ja asianomistajan oikeu- tävän taidon omaavalle voidaan antaa mää- 35616: denkäyntikulukorvausvastuusta säädettäisiin räys, joka ulottuu myös tällaisten kulurat- 35617: lainkohdissa nimenomaisesti. Lisäksi lain- kaisujen tekemiseen. 35618: kohtaan ehdotetaan sisällytettäväksi maininta Pykälän 1 momenttia on aikaisemmin 35619: vastaajan korvausvelvollisuudesta. muutettu lailla 1326/1994, jolloin kohdat 6 35620: Asiallisesti lainkohdan sisältöä ei muutet- ja 8 kumottiin. Momentti ehdotetaan nyt 35621: taisi. kirjoitettavaksi kokonaan uudelleen. 35622: 9 §. Koska oikeudenkäymiskaaren 21 lu- 35623: vun 15 § ehdotetaan kumottavaksi, 9 luvun 2. Voimaantulo 35624: 9 §:n viittaus kyseiseen lainkohtaan ehdote- 35625: taan poistettavaksi. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdol- 35626: lisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk- 35627: 1.3. Käräjäoikeuslaki sytty ja vahvistettu. 35628: 19 §. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 35629: tetaan muutettavaksi siten, että laamanni kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 35630: tukset 35631: HE 107/1998 vp 25 35632: 35633: 1. 35634: Laki 35635: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamisesta 35636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 35637: kumotaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 15 §, sellaisena kuin se on laissa 101311993, 35638: muutetaan 1 ja 2 §, 8 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 35639: mainitussa laissa 101311993, sekä 35640: lisätään lukuun uusi 8 a-8 c § seuraavasti: 35641: 21 luku seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys 35642: olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen koh- 35643: Oikeudenkäyntikuluista tuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta 35644: alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomit- 35645: 1§ tavien oikeudenkäyntikulujen määrää. 35646: Asianosainen, joka häviää asian, on velvol- 35647: linen korvaamaan kaikki vastapuolensa tar- 8c§ 35648: peellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuul- Velkomusta tai häätöä koskevassa asiassa, 35649: liset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla lais- joka ratkaistaan 5 luvun 13 tai 14 §:n nojalla 35650: sa toisin säädetä. valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuo- 35651: miolla, tuomioistuimen tulee viran puolesta 35652: 2§ arvioida vastapuolen maksettavaksi tuomitta- 35653: Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asian- vien oikeudenkäyntikulujen määrä ottaen 35654: osaiset vastaavat itse oikeudenkäyn- huomioon haastehakemuksen edellyttämä 35655: tikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoit- tarpeellisen työn määrä, saatavan suuruus ja 35656: taa asianosaista korvaamaan osaksi tai koko- välttämättömät kulut. 35657: naan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut Oikeusministeriö antaa tarkempia mää- 35658: räyksiä tämän pykälän mukaan tuomittavien 35659: 8§ oikeudenkäyntikulujen määrien perusteista. 35660: Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat 35661: oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuo- 14 § 35662: mioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- 35663: avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannuk- va vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn 35664: set. Korvausta suoritetaan myös oikeuden- päättymistä. Vaatimuksessa on eriteltävä oi- 35665: käynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä keudenkäyntikulujen määrä ja niiden perus- 35666: ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä teet. 35667: menetyksestä. Ratkaisu oikeudenkäyntikuluista on an- 35668: nettava samalla kun tuomioistuin ratkaisee 35669: asian. Ratkaisussa on ilmoitettava erikseen 35670: 8a§ korvattavat kulut ja palkkiot. Jos pääasia rat- 35671: Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epä- kaistaan valmistelussa, voidaan samalla an- 35672: selvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut taa ratkaisu oikeudenkäyntikuluista sil- 35673: perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomiois- loinkin, kun ne ovat jääneet riitaisiksi, jollei 35674: tuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kulujen määrän selvittämisen katsota vaati- 35675: kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntiku- van pääkäsittelyä suullisen todistelun vas- 35676: luista. taanottamiseksi. 35677: 8b§ 35678: Jos asianosaisen veivoittaminen kor- 35679: vaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut Tämä laki tulee voimaan päivänä 35680: huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet kuuta . 35681: 35682: 35683: 35684: 35685: 380259G 35686: 26 HE 10711998 vp 35687: 35688: 35689: 35690: 2. 35691: Laki 35692: oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta 35693: Eduskunnan P.äätöksen mukaisesti 35694: muutetaan Oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain 35695: (689/1997) 9 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 § seuraavasti: 35696: 35697: 35698: 9luku ta korvaamaan kulut yhteisvastuullisesti 35699: asianomistajan kanssa sovelletaan soveltuvin 35700: Oikeudenkäyntikuluista osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6 35701: §:ssä säädetään. 35702: 8§ 35703: Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen 9 § 35704: asianomistajan velvollisuudesta korvata vas- Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 35705: taajan oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeu- §:n 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 § 2 35706: destaan saada vastaajalta korvaus sellaisista momentissa sekä 16 §:ssä säädetään riita- 35707: kuluista on soveltuvin osin voimassa mitä asioiden osalta, on soveltuvilta kohdin voi- 35708: oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään. massa myös rikosasioissa. 35709: Asianomistajan on kuitenkin vastattava aino- 35710: astaan puhevallan käyttämisestä aiheutuneis- 35711: ta erityisistä kuluista. Virallisen syyttäjän 35712: syytteeseen yhtyneen asianomistajan edusta- Tämä laki tulee voimaan päivänä 35713: jan, asiamiehen tai avustajan velvoittamises- kuuta 35714: HE 107/1998 vp 27 35715: 35716: 3. 35717: Laki 35718: käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta 35719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 35720: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (58111993) 19 §:n 1 mo- 35721: mentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 132611994, seuraavasti: 35722: 35723: 19 § c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä 35724: Laamanni voi kirjallisesti määrätä kans- sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteen- 35725: liahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vanno- sa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; 35726: nut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta- 4) kirjaamaan holhouksen; 35727: nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut teh- 5) ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 mo- 35728: tävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on mentin nojalla avioerohakemuksen, kun 35729: tehtävän hoitamiseen riittävä taito: kummallakin puolisalia on kotipaikka Suo- 35730: 1) ratkaisemaan lainhuutoasioita; messa; sekä 35731: 2) ratkaisemaan kiinnitysasioita; 6) rekisteröimään avioehtosopimuksia. 35732: 3) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 35733: mukaisissa asioissa: 35734: a) antamaan yksipuolisia tuomioita; 35735: b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 lu- 35736: vun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyn- Tämä laki tulee voimaan päivänä 35737: tikulujen osalta sekä tuomioita silloin, kun kuuta 35738: vastaaja on myöntänyt kanteen; sekä 35739: 35740: 35741: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 35742: 35743: Tasavallan Presidentti 35744: 35745: 35746: 35747: MARTTI AHTISAARI 35748: 35749: 35750: 35751: 35752: Oikeusministeri Jussi Järventaus 35753: 28 HE 10711998 vp 35754: 35755: Liite 35756: 1. 35757: Laki 35758: oikeudenkäymiskaaren 21luvun muuttamisesta 35759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 35760: kumotaan oikeudenkäymiskaaren 21luvun 15 §, sellaisena kuin se on laissa 101311993, 35761: muutetaan 1 §ja 2 §, 8 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 35762: mainitussa laissa 1013/1993, sekä 35763: Iisätäiin lukuun uusi 8 a-8 c § seuraavasti: 35764: Voimassa oleva laki Ehdotus 35765: 21luku 35766: Oikeudenkäyntikuluista 35767: 1§ 1§ 35768: Asianosainen, joka häviää asian, on velvol- Asianosainen, joka häviää asian, on velvol- 35769: linen korvaamaan vastapuolensa oikeuden- linen korvaamaan kaikki vastapuolensa tar- 35770: käyntikulut, jollei muuta ole säädetty. peellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuul- 35771: liset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla lais- 35772: sa toisin säiidetä. 35773: 35774: 2§ 2§ 35775: Jos asia koskee oikeussuhdetta, josta lain Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asian- 35776: mukaan ei voida määrätä muutoin kuin tuo- osaiset vastaavat itse oikeudenkäyn- 35777: mioistuimen ratkaisulla, asianosaiset saavat tikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoit- 35778: pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, taa asianosaista korvaamaan osaksi tai koko- 35779: jollei ole erityistä syytä velvoittaa asian- naan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut 35780: osaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vas- 35781: tapuolensa oikeudenkäyntikulut 35782: 35783: 8§ 8§ 35784: Oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oi- 35785: täysimääräisesti vastata oikeudenkäynnin keudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomi- 35786: valmistelusta ja asian tuomioistuimessa aja- oistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai 35787: misesta sekä asiamiehen tai avustajan palk- avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannuk- 35788: kiosta aiheutuneita kustannuksia, mikäli ne set. Korvausta suoritetaan myös oikeuden- 35789: kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia käynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä 35790: asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Kor- ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä 35791: vausta tulee suorittaa myös oikeudenkäynnin menetyksestä. 35792: asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja ajanhu- 35793: kasta. Oikeudenkäynnin valmisteluun luetaan 35794: myös sellaisen riitakysymyksen sopimiseksi 35795: pidetty neuvottelu, jolla on välitön merkitys 35796: asianosaisen vaatimukselle. 35797: HE 107/1998 vp 29 35798: 35799: Voimassa oleva laki Ehdotus 35800: 35801: 8a§ 35802: Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epä- 35803: selvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut 35804: perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomiois- 35805: tuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai 35806: kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntiku- 35807: luista 35808: 35809: 8b § 35810: Jos asianosaisen veivoittaminen kor- 35811: vaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut 35812: huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet 35813: seikat, asianosaisten asemaja asian merkitys 35814: olisi kokonaisuutena a1Vioiden ilmeisen koh- 35815: tuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta 35816: alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomit- 35817: tavien oikeudenkäyntikulujen mäiirää. 35818: 35819: 8c § 35820: V elkomusta tai häätää koskevassa asiassa, 35821: joka ratkaistaan 5 luvun 13 tai 14 §:n nojalla 35822: valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuo- 35823: miolla, tuomioistuimen tulee viran puolesta 35824: a1Vioida vastapuolen maksettavaksi tuomitta- 35825: vien oikeudenkäyntikulujen määrä ottaen 35826: huomioon haastehakemuksen edellyttämä 35827: tarpeellisen työn määrä, saatavan suuruus ja 35828: välttämättömät kulut. 35829: Oikeusministeriö antaa tarkempia mää- 35830: räyksiä tämän pykälän mukaan tuomittavien 35831: oikeudenkäyntikulujen määrien perusteista. 35832: 35833: 14 § 14 § 35834: Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- 35835: va vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn va vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn 35836: päättymistä. Lisäksi on ilmoitettava, mistä päättymistä. V aatimuksessa · on eriteltävä 35837: kustannukset koostuvat. oikeudenkäyntikulujen määrä ja niiden pe- 35838: Päätös oikeudenkäyntikuluista on annetta- rusteet. 35839: va samalla, kun tuomioistuin ratkaisee asian. Ratkaisu oikeudenkäyntikuluista on an- 35840: nettava samalla kun tuomioistuin ratkaisee 35841: asian. Ratkaisussa on ilmoitettava erikseen 35842: kmvattavat kulut ja palkkiot. Jos pääasia 35843: ratkaistaan valmistelussa, voidaan samalla 35844: antaa ratkaisu oikeudenkäyntikuluista sil- 35845: loinkin, kun ne ovat jääneet riitaisiksi, jollei 35846: kulujen määrän selvittämisen katsota vaati- 35847: van pääkäsittelyä suullisen todistelun vas- 35848: taanottamiseksi. 35849: 30 HE 107/1998 vp 35850: 35851: Voimassa oleva laki Ehdotus 35852: 35853: 35854: 15 § 15 § 35855: Jos oikeudenkäyntikulujen korvaamista on (Kumotaan) 35856: vaadittu, tuomioistuimen on korvausvelvolli- 35857: suutta ratkaistessaan otettava huomioon 35858: 1-10, 12 ja 13 §:n säännökset, jollei asian- 35859: osaisen vaatimuksesta tai myöntämisestä 35860: muuta johdu. 35861: 35862: Tämä laki tulee voimaan päivänä 35863: kuuta 35864: 35865: 35866: 35867: 35868: 2. 35869: Laki 35870: oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta 35871: Eduskunnan P.äätöksen mukaisesti 35872: muutetaan Oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain 35873: (689/1997) 9 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 § seuraavasti: 35874: Voimassa oleva laki Ehdotus 35875: 9luku 35876: Oikeudenkäyntikuluista 35877: 8§ 8§ 35878: Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen 35879: asianomistajan velvollisuudesta korvata oi- asianomistajan velvollisuudesta korvata vas- 35880: keudenkäyntikulut ja hänen oikeudestaan taajan oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeu- 35881: korvaukseen sellaisista kuluista on soveltu- destaan saada vastaajalta korvaus sellaisista 35882: vin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaa- kuluista on soveltuvin osin voimassa mitä 35883: ren 21 luvun 12 §:ssä säädetään väliintuli- oikeudenkäymiskaaren 211uvussa säädetään. 35884: jasta Virallisen syyttäjän syytteeseen yhty- Asianomistajan on kuitenkin vastattava aino- 35885: neen asianomistajan edustajan, asiamiehen astaan puhevallan käyttämisestä aiheutuneis- 35886: tai avustajan veivoittamisesta korvaamaan ta erityisistä kuluista Virallisen syyttäjän 35887: kulut yhteisvastuullisesti asianomistajan syytteeseen yhtyneen asianomistajan edusta- 35888: kanssa sovelletaan soveltuvin osin, mitä oi- jan, asiamiehen tai avustajan veivoittamises- 35889: keudenkäymiskaaren 211uvun 6 §:ssä sääde- ta korvaamaan kulut yhtetsvastuullisesti asi- 35890: tään. anomistajan kanssa sovelletaan soveltuvin 35891: osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6 35892: §:ssä säädetään. 35893: HE 107/1998 vp 31 35894: 35895: Voimassa oleva laki Ehdotus 35896: 35897: 35898: 9§ 9§ 35899: Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 35900: §:n 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2 §:n 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2 35901: momentissa sekä 15 ja 16 §:ssä säädetään momentissa sekä 16 §:ssä säädetään riita-- 35902: riita-asioiden osalta, on soveltuvilta kohdin asioiden osalta, on soveltuvilta kohdin voi- 35903: voimassa myös rikosasioissa. massa myös rikosasioissa. 35904: Tämä laki tulee voimaan päivänä 35905: kuuta 35906: 35907: 35908: 35909: 3. Laki 35910: käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta 35911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 35912: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 19 §:n 1 mo- 35913: mentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1326/1994, seuraavasti: 35914: Voimassa oleva laki Ehdotus 35915: 19 § 19 § 35916: Laamanni voi kirjallisesti määrätä kans- Laamanni voi kirjallisesti määrätä kans- 35917: liahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vanno- liahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vanno- 35918: nut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta- nut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta- 35919: nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut teh- nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut teh- 35920: tävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on 35921: tehtävän hoitamiseen riittävä taito: tehtävän hoitamiseen riittävä taito: 35922: 1) ratkaisemaan lainhuutoasioita; 1) ratkaisemaan lainhuutoasioita; 35923: 2) ratkaisemaan kiinnitysasioita; 2) ratkaisemaan kiinnitysasioita; 35924: 3) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 3) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 35925: mukaisissa asioissa: mukaisissa asioissa: 35926: a) antamaan yksipuolisia tuomioita; a) antamaan yksipuolisia tuomioita; 35927: b) antamaan tuomioita silloin, kun vastaaja b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 lu- 35928: on myöntänyt kanteen; sekä vun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyn- 35929: c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä tikulujen osalta sekä tuomioita silloin, kun 35930: sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteen- vastaqja on myöntänyt kanteen; sekä 35931: sa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä 35932: 4) kirjaamaan holhouksen; sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteen- 35933: 5) ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 mo- sa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; 35934: mentin nojalla avioerohakemuksen, kun 4) kirjaamaan holhouksen; 35935: kummallakin puolisaHa on kotipaikka Suo- 5) ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 mo- 35936: messa; mentin nojalla avioerohakemuksen, kun 35937: 7) rekisteröimään avioehtosopimuksia; se- kummallakin puolisalia on kotipaikka Suo- 35938: kä messa; sekä 35939: 6) rekisteröimään avioehtosopimuksia. 35940: 35941: 35942: Tämä laki tulee voimaan päivänä 35943: kuuta 35944: HE 108/1998 vp 35945: 35946: 35947: 35948: 35949: Hallituksen esitys laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 35950: 6 § :n 2 momentin kumoamisesta 35951: 35952: 35953: ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 35954: Esityksessä ehdotetaan, että valtion eläke- lakkaa. 35955: rahastosta annetun lain 6 §:n 2 momentti ku- Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen 35956: motaan, jolloin valtion velvollisuus maksaa vuodelle 1999, ja ehdotettu laki on tarkoi- 35957: korkoa valtion eläkerahaston valtion keskus- tettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammi- 35958: kirjanpidossa olevan yhdystilin varoille kuuta 1999. 35959: 35960: 35961: 35962: PERUSTELUT 35963: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset kin siirtää vain rajoitetusti. Vuonna 1997 35964: siirrettiin rahastosta talousarvioon 6 miljar- 35965: Valtion eläkerahasto on vuonna 1990 pe- dia markkaa. Se osuus rahaston varoista, JOta 35966: rustettu valtion talousarvion ulkopuolinen ei edellä sanotuin tavoin siirretä talousarvi- 35967: rahasto, jota Valtiokonttori hoitaa. Eläkera- oon, rahastoidaan. 35968: haston avulla valtio varautuu tulevien eläk- Kun eläkerahastolle tulee kuukausittain 35969: keiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri maksuja tai muita tuloja, ne tilitetään valtion 35970: vuosien eläkemenoja. Valtion eläkevastuu keskuskirjanpidossa olevalle yhdystilille. 35971: vuonna 1997 oli noin 268 miljardia mark- Ennen kuin rahat käytetään joko siirtoon ta- 35972: kaa, josta eläkerahasto kattoi 15,9 miljardia lousarvioon tai sijoitetaan, ne odottavat 35973: markkaa. Tarkoituksena on, että rahastoa yleensä melko lyhyen ajan yhdystilillä sanot- 35974: kartutetaan rahastointitavoitteen mukaisesti tujen toimenpiteiden suorittamista. Eläkera- 35975: vuoteen 2010 saakka ja puretaan sen jälkeen haston yhdystilillä olevat varat ovat valtion 35976: tasaamaan huippuvuosien eläkerasitusta. kassavaroja. Valtion eläkerahastosta annetun 35977: Valtion eläkerahasto saa varansa valtion lain 6 §:n 2 momentin mukaan valtio mak- 35978: eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työnanta- saa rahaston valtion keskuskirjanpidossa ole- 35979: jien ja työntekijöiden eläkemaksuista, eräistä van yhdystilin varoille korkoa, joka on yhtä 35980: muista maksuista sekä rahaston varoille saa- suuri kuin valtion kassan sijoittamisesta saa- 35981: tavista tuotoista. Rahaston tulot vuonna 1997 tava keskikorko. 35982: olivat runsaat 6,8 miljardia markkaa. Valtion Valtion velvollisuus maksaa korkoa valtion 35983: eläkerahaston varoja ei ole toistaiseksi käy- yhdystilillä oleville rahaston varoille on ollut 35984: tetty eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki olemassa rahaston perustamisesta lähtien. 35985: valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat Parina ensimmäisenä vuonna korolla oli elä- 35986: eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon kerahaston kannalta merkitystä, koska suuri 35987: varatuista määrärahoista. Valtion eläkerahas- osa rahaston varoista oli valtion kassavaroi- 35988: tosta annetun lain (137211989) 5 §:n mukaan na. Nyttemmin merkitys on vähentynyt, kos- 35989: valtion talousarviosta suoritettavien eläke- ka pääosa rahaston vuotuisista tuloista siir- 35990: menojen katteeksi voidaan rahastosta siirtää retään eläkemenojen katteeksi talousarvioon 35991: talousarvioon määrä, joka vastaa enintään ja loput sijoitetaan rahaston omin toimenpi- 35992: kolmea neljäsosaa valtion vuotuisista eläke- tein. Siirto- ja sijoitustoimenpiteet pyritään 35993: menoista. Työntekijöiden eläkemaksuista käytännössä suonttamaan viivytyksettä heti 35994: kertyviä varoja voidaan lain mukaan kuiten- kun eläkerahastolle tulevia maksuja on tullut 35995: 35996: 35997: 380258F 35998: 2 HE 108/1998 vp 35999: 36000: yhdystilille. Toimenpiteiden ajankohta ei ole 2. Esityksen vaikutukset 36001: kuitenkaan aina valtion kassahallinnon pää- 36002: tettävissä, vaan se riippuu eläkerahaston toi- Rahaston koko tulokertymän arvioidaan 36003: menpiteistä, jolloin kassahallinto ei kaikissa tänä vuonna olevan noin 7,8 miljardia mark- 36004: tapauksissa voi vaikuttaa syntyvän koron- kaa. Yhdystilin koron osuus tästä on enin- 36005: maksuvelvollisuuden määrään. Kaiken kaik- tään 30 miljoonaa markkaa. Yhdystilin ko- 36006: kiaan yhdystilikoron merkitys eläkerahastolle ron poistumisella ei rahaston koko talouden 36007: rahaston koko talous huomioon ottaen on kannalta ole olennaista merkitystä. 36008: vähäinen. 36009: Valtiolla on useita talousarvion ulkopuoli- 3. Asian valmistelu 36010: sia rahastoja, joiden varallisuutta on valtion 36011: kassassa yhdystileillä. Valtion eläkerahasto Asia on valmisteltu virkatyönä valtiova- 36012: on Valtion asuntorahastoa lukuun ottamatta rainministeriössä. 36013: ainoa, jonka yhdystilillä oleville varoille val- 36014: tio on velvollinen suorittamaan korkoa. Me- 4. Voimaantulo 36015: nettely ei siten ole rahastojen kesken yhden- 36016: mukainen. Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 36017: Edellä esitetyn perusteella ja valtion ta- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 36018: lousarvion ulkopuolisten rahastojen yhdysti- si sen yhteydessä. 36019: lejä koskevan menettelyn yhdenmukaistami- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 36020: seksi ehdotetaan, että valtion eläkerahastosta vänä tammikuuta 1999. 36021: annetun lain 6 §:n 2 momentti kumotaan, 36022: jolloin valtion velvollisuus suorittaa korkoa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 36023: eläkerahaston valtion keskuskirjanpidossa kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 36024: olevan yhdystilin varoille lakkaa. tus: 36025: 36026: 36027: 36028: 36029: Laki 36030: valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta 36031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 36032: 1§ 2§ 36033: Tällä lailla kumotaan valtion eläkerahas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 36034: tosta 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun kuuta 1999. 36035: lain (137211989) 6 §:n 2 momentti, sellaise- 36036: na kuin se on laissa 1154/97. 36037: 36038: 36039: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 36040: 36041: Tasavallan Presidentti 36042: 36043: 36044: 36045: MARTII AHTISAARI 36046: 36047: 36048: Ministeri Jouko Skinnari 36049: HE 108/1998 vp 3 36050: 36051: Liite 36052: 36053: 36054: 36055: Laki 36056: valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta 36057: 36058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 36059: Voimassa oleva laki Ehdotus 36060: 6 § 36061: Rahaston valtion keskuskirjanpidossa ole- (2 mom. kumotaan) 36062: van yhdystilin varoille valtio maksaa korkoa, 36063: joka on yhtä suuri kuin valtion kassan sijoit- 36064: tamisesta saatava keskikorko. Y hdystilillä 36065: oleville varoille maksettavan koron määrää 36066: valtiokonttori ja korko tuloutetaan rahastolle 36067: vuosittain jälkikäteen helmikuun loppuun 36068: mennessä. 36069: HE 109/1998 vp 36070: 36071: 36072: 36073: 36074: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille 36075: yrittiijille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n 36076: muuttamisesta 36077: 36078: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 36079: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vai- kuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain 36080: keavammaisille yrittäjille myönnettävistä mukaan verotonta, vapautettaisiin siten ar- 36081: veronhuojennuksista annettua lakia siten, vonlisäverovelvollisuudesta siirtymäkauden 36082: että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuo- järjestelynä myös vuonna 1999. 36083: della. Sellaiset vaikeavammaiset yrittäjät, Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 36084: joiden toiminta olisi ollut vuoden 1994 kesä- den 1999 alusta. 36085: 36086: 36087: PERUSTELUT 36088: 1. Nykytila joittamaa toimintaa koskeva oikeus. Yh- 36089: teisön oikeuden mukaan Suomella ei siten 36090: Vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen ole oikeutta val'auttaa verosta muiden 36091: arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan vai- vammaisten yrittäjien harjoittamaa toimintaa. 36092: keavammaisten yrittäjien toiminta oli tietyin Arvonlisäverolakia muutettiin arvonlisäve- 36093: edellytyksin vapautettu verosta. Verovapaus rodirektiivin ja liittymissopimuksen mää- 36094: koski sellaisia vaikeavammaisia yrittäjiä, räyksiä vastaavaksi vuoden 1995 alusta sää- 36095: joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vä- tämällä tietyin edellytyksin verottomaksi 36096: hintään 70 prosenttia. vain sokeiden henkilöiden harjoittama liike- 36097: Suomen liittyminen Euroopan unionin jä- toiminta (1486/1994). Muiden vaikeavam- 36098: seneksi vuoden 1995 alussa edellytti arvon- maisten yrittäjien harjoittama toiminta muut- 36099: lisäverolain muuttamista vastaamaan Euroo- tui yleisten sääntöjen mukaan verolliseksi. 36100: pan yhteisön arvonlisäverolainsäädäntöä. Vaikeavammaisten henkilöiden yritystoi- 36101: Yhteisön arvonlisäverotusta koskevat sään- minnan jatkuvuuden varmistamiseksi säädet- 36102: nökset sisältyvät jäsenvaltioiden liikevaihto- tiin vuonna 1995 laki vaikeavammaisille 36103: verolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuk- 36104: yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmu- sista (139311995). Lain nojalla vapautettiin 36105: kainen määräytymisperuste annettuun neu- verosta kaikki sellaiset vaikeavammaiset 36106: voston kuudenteen direktiiviin 77/388/ETY, yrittäjät, joiden toiminta olisi ollut vuoden 36107: jäljempänä kuudes arvonlisäverodirektiivi. 1994 kesäkuussa voimaan tulleen arvon- 36108: Kuudennen arvonlisäverodirektiivin mu- lisäverolain mukaan verotonta. Lakia sovel- 36109: kaan vaikeavammaisten yrittäjien toiminta lettiin aluksi vuosina 1995 ja 1996. Lain 36110: on yleisten säännösten mukaisesti verollista. voimassaoloa on tämän jälkeen jatkettu kak- 36111: Direktiivin 28 artiklan 3 kohdan b alakoh- si kertaa vuosiksi 1997 ja 1998. 36112: dan ja F liitteen 7 kohdan perusteella jäsen- Lain tarkoituksena oli P.aitsi mahdollistaa 36113: valtioilla on kuitenkin oikeus siirtymäkaute- vaikeavammaisten yrittäjien sopeutuminen 36114: na jatkaa sokeiden harjoittaman toiminnan verovelvollisuuteen myös antaa viranomai- 36115: verovapautta, jollei vapautus johda olennai- sille aikaa selvittää, miltä osin arvonlisäve- 36116: seen kilpailun vääristymiseen. Suomen liitty- rovelvollisuudesta aiheutuva kustannuslisä 36117: misestä Euroopan unioniin tehdyssä sopi- edellyttää vaikeavammaisten yrittäjyyttä tu- 36118: muksessa, jäljempänä liittymissopimus, Suo- kevia toimenpiteitä. 36119: melle on myönnetty vastaava sokeiden har- 36120: 36121: 36122: 3802560 36123: 2 HE 109/1998 vp 36124: 36125: 2. EhdtJtettu muutos eivätkä tukia koskevat uudistukset ole to- 36126: teutettavissa vuoden 1999 alusta. 36127: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti maalis- Koska vaikeavammaisten henkilöiden har- 36128: kuussa 1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli joittaman yritystoiminnan edellytysten tur- 36129: muun muassa selvittää vaihtoehtoisia tapoja vaamisesta ei ole vielä tehty pysyviä ratkai- 36130: turvata vaikeavammaisten henkilöiden yri- suja, ehdotetaan, että vaikeavammaisille yrit- 36131: tysten toimintaedellytykset tukijärjestelmien täjille myönnettävistä veronhuojennuksista 36132: kautta. Työryhmän laatima selvitys valmistui annettua lakia sovellettaisiin siirtymäkauden 36133: helmikuussa 1997. Työryhmä ehdotti, että järjestelynä myös vuonna 1999. Lain 3 §:n 2 36134: vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäveron- momenttia muutettaisiin vastaavasti. 36135: huojennuksesta luovutaan vuoden 1998 alus- 36136: ta edellyttäen, että valtiovarainministeriössä 3. Esityksen vaikutukset 36137: selvitettävänä ollut vähäisen toiminnan ve- 36138: rollisuuden alarajaan liitettävä asteittainen Suomessa on noin 1 000 vaikeavammaista 36139: veronhuojennus pienyrityksille toteutuu. Jos yrittäjää, joiden toiminta olisi ilman määrä- 36140: tämä uudistus jää toteuttamatta, työryhmä aikaista veronhuojennusta muuttunut vuoden 36141: ehdotti vammaisten yrittäjyyden edistä- 1995 alusta arvonlisäverolliseksi. Näiden 36142: mishankkeen käynnistämistä. Hanke tulisi yrittäjien liiketoiminnan vapauttaminen ve- 36143: saattaa päätökseen vuoden 1997 lokakuun rosta myös vuonna 1999 pienentää arvon- 36144: loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusmi- lisäveron tuottoa vähäisessä määrin. 36145: nisteriön johtamassa työryhmässä. Selvityk- 36146: sen tarkoituksena olis1 yhteistyössä kauppa- 4. Asian valmistelu 36147: ja teollisuus-, työ-, sosiaali- ja terveys- ja 36148: valtiovarainministeriön, kansaneläkelaitoksen Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 36149: ja järjestöjen kanssa selvittää, miten vam- rainministeriössä. Esitys liittyy sosiaali- ja 36150: mruset henkilöt otetaan huomioon kauppa- ja terveysministeriössä toteutettuun vammaisiin 36151: teollisuusministeriön ja työvoimahallmnon henkilöihin kohdistuvien vero-, tulonsiirto- 36152: eri yritystukimuodoissa sekä kansaneläkelai- ja maksupoliittisten toimenpiteiden koko- 36153: toksen eri tukimuodoissa ja miten vammais- naisuutta koskevaan selvitykseen (Vammais- 36154: ten henkilöiden yrittäjyyttä voitaisiin parhai- työryhmä '96:n muistio 1997:6). 36155: ten tukea. Lisäksi työryhmä ehdotti tiedotus- 36156: kampanjan suunnittelua ja toteuttamista 5. Voimaantulo 36157: vammaisten tukimahdollisuuksista yrittäjinä. 36158: Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 36159: kesällä 1997, että verovelvollisuuden alara- vänä tammikuuta 1999. 36160: jaan liittyvää asteittaista veronhuojennusta ei 36161: toteuteta. Vammaisten yrittäjyyden edistä- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 36162: mishankkeeseen liittyvien mahdollisten tu- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 36163: kijärjestelyjen selvitystyö on vielä kesken, tus: 36164: HE 109/1998 vp 3 36165: 36166: Laki 36167: vaikeavarnmaisille yrittiijille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n 36168: muuttamisesta 36169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36170: muutetaan vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista 8 päivänä jou- 36171: lukuuta 1995 annetun lain (1393/1995) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 36172: 1029/1997, seuraavasti: 36173: 3§ 36174: - - - -- - - - - - - - - - Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 36175: Tätä lakia sovelletaan, kun tavara on toi- 199 . 36176: mitettu tai palvelu on suoritettu taikka tavara 36177: tai palvelu on otettu omaan käyttöön vuosi- 36178: na 1995-1999. 36179: 36180: 36181: 36182: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 36183: 36184: Tasavallan Presidentti 36185: 36186: 36187: 36188: MARTII AHTISAARI 36189: 36190: 36191: 36192: Ministeri Jouko Skinnari 36193: 4 HE 109/1998 vp 36194: 36195: Liite 36196: 36197: Laki 36198: vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n 36199: muuttamisesta 36200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 36201: muutetaan vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista 8 päivänä jou- 36202: lukuuta 1995 annetun lain (1393/1995) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 36203: 1029/1997, seuraavasti: 36204: Voimassa oleva laki Ehdotus 36205: 3§ 36206: Tätä lakia sovelletaan, kun tavara on toi- Tätä lakia sovelletaan, kun tavara on toi- 36207: mitettu tai palvelu on suoritettu, taikka tava- mitettu tai palvelu on suoritettu taikka tavara 36208: ra tai palvelu on otettu omaan käyttöön vuo- tai palvelu on otettu omaan käyttöön vuosina 36209: sina 1995-1998. 1995-1999. 36210: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 36211: 199. 36212: HE 110/1998 vp 36213: 36214: 36215: 36216: 36217: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodos- 36218: tamislain, kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b §:n ja kiinteän omaisuu- 36219: den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 49 a §:n 36220: muuttamisesta 36221: 36222: 36223: 36224: 36225: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 36226: 36227: 36228: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiin- asemakaava, joka korvaisi nykyiset asema-, 36229: teistönmuodostamislain ja kiinteis- rakennus- ja rantakaavat Tämän vuoksi eh- 36230: törekisterilain säännöksiä rakennuslainsää- dotetaan muutettavaksi myös kiinteän omai- 36231: dännön uudistamisen johdosta. Muutokset suuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 36232: koskisivat kiinteistönmuodostamista ja kiin- annettua lakia. 36233: teistörekisterinpitoa asemakaava-alueella, 36234: kun erikseen säädettävällä maankäyttö- ja Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi- 36235: rakennuslailla yksityiskohtaisessa kaavoituk- maan samanaikaisesti uuden maankäyttö- ja 36236: sessa otettaisiin käyttöön yksi kaavamuoto, rakennuslain kanssa. 36237: 36238: 36239: 36240: 36241: PERUSTELUT 36242: 36243: 36244: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset siten, että kiinteistöinsinöörit suorittavat ny- 36245: kyisellä asemakaava-alueella tontinmit- 36246: 1.1. Kiinteistönmuodostamislaki taukset ja yleisten alueiden mittaukset sekä 36247: asemakaavan mukaiset rasitetoimitukset ja 36248: maanmittauslaitoksen virkamiehet muut toi- 36249: Yleistä. Voimassa oleva kiinteistönmuo- mitukset, kuten esimerkiksi lohkomiset ny- 36250: dostamislaki (554/1995) on tarkoitettu kiin- kyisillä rakennuskaava- ja rantakaava-alueil- 36251: teistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden muo- la. 36252: dostamista, kiinteistöjaotuksen muuttamista, Kiinteistönmuodostamislakiin sisältyvät eri 36253: rekisteriyksiköiden ulottuvuuden määrittä- toimituslajeja koskevat säännökset kuten 36254: mistä ja vahvistamista sekä kiinteistöjaotuk- muun muassa lohkomisesta sekä tontinmit- 36255: seen liittyvien epäselvyyksien selvittämistä tauksesta ja yleisen alueen mittauksesta sekä 36256: koskevaksi yleislaiksi. tontin ja yleisen alueen merkitsemisestä kiin- 36257: Kiinteistönmuodostamisessa viranomaisten teistöksi kiinteistörekisteriin. Nykyisin kiin- 36258: toimivallan ja käytettävissä olevan toimitus- teistönmuodostaminen asemakaava-alueella 36259: lajin kannalta on merkitystä sillä, sijaitseeka tapahtuu kaksivaiheisena käsittäen erikseen 36260: muodostettava kiinteistö asema-, rakennus- mittaus- ja rekisteröintitoimenpiteet. 36261: tai rantakaava-alueella. Kiinteistötoimituksia Kun rakennuslain uudistamiseen liittyen 36262: suorittavat osaksi maanmittauslaitoksen vir- ehdotetaan erikseen säädettäväksi uusi maan- 36263: kamiehet ja osaksi kuntien kiinteistöinsinöö- käyttö- ja rakennuslaki, jonka mukainen ase- 36264: rit Pääpiirteissään toiminta on jakautunut makaava korvaisi nykyiset asema-, raken- 36265: 36266: 36267: 380260H 36268: 2 HE 110/1998 vp 36269: 36270: nus- ja rantakaavat, on tarpeen muuttaa kyisellään. Osittamisrajoitusten ala kuitenkin 36271: myös kiinteistönmuodostamislain säännök- laajenisi jonkin verran, kun osittamisrajoitus 36272: siä. Siirryttäessä yksityiskohtaisessa kaavoi- ehdotetaan koskevaksi myös maankäyttö- ja 36273: tuksessa käyttämään yhtä kaavamuotoa, ase- rakennuslain mukaista suunnittelutarvealuet- 36274: makaavaa, ei ole perusteltua ylläpitää kol- ta. 36275: mea erilaista toimituslajia uuden maankäyt- Ehdotuksen mukaan asemakaavan sitovan 36276: tö- ja rakennuslain mukaisella asemakaava- tonttijaon alueella ei saisi ilman kunnan 36277: alueella. suostumusta suorittaa korttelialueena kiin- 36278: Kun maankäyttö- ja rakennuslainsäädän- teistötoimitusta niin, että alueelle muodostui- 36279: nössä siirryttäisiin yhteen yksityiskohtaiseen si uusi asemakaavan mukaan muodostetta- 36280: kaavamuotoon, on tarkoituksenmukaista, että vaksi tarkoitetusta rajasta poikkeava raja. 36281: myös kiinteistönmuodostaminen tapahtuisi Kiinteistönmuodostus olisi muutoinkin kiel- 36282: asemakaava-alueella pääsääntöisesti lohko- letty siten, että asemakaavan toteuttaminen 36283: maHa sen sijaan, että sanotulla alueella kiin- vaikeutuisi. 36284: teistönmuodostaminen tapahtuisi edelleen Ehdotuksen mukaan yleisten alueiden 36285: lohkomalla, tontinmittauksella ja yleisen alu- muodostaminen tapahtuisi yksityiskohtaisen 36286: een mittauksella sekä tontin ja yleisen alu- kaavan alueella samoilla kiinteistötoimituk- 36287: een rekisteröimisellä. Tämän vuoksi on tar- silla kuin muukin kiinteistönmuodostaminen. 36288: peen muuttaa ja täydentää kiinteistönmuo- Kunta saisi yleiset alueet omistukseensa suo- 36289: dostamislaissa olevta lohkomista koskevia raan kiinteistötoimitusmenettelyn perusteella. 36290: säännöksiä asemakaava-alueita koskevilla Korvausmenettelystä säädettäisiin edelleen 36291: säännöksillä. Esityksessä on lähtökohtana, uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. 36292: että myös asemakaava-alueella kiinteistön- Yleisiä alueita koskevat kiinnityssäännökset 36293: muodostaminen tapahtuisi yksivaiheisella ja panttioikeuden haltijan oikeudet korvauk- 36294: toimituksella, yleensä lohkomisella. Asema- siin säilyisivät nykyisellään. Yleisten aluei- 36295: kaava-alueella lohkomisen ohella muina toi- den haltuunotto olisi mahdollista ilman eril- 36296: mitustyyppeinä tulisivat kysymykseen myös listä menettelyä, kun kiinteistötoimitus on 36297: halkominen ja lunastustoimitus kuten nykyi- pantu vireille. 36298: sellä rakennuskaava-alueella. 2 §. Pykälän voimassa olevaan 3 kohtaan 36299: Nykyisin rakennuslaissa (370/ 1958) olevat sisältyy tonttia koskeva määritelmä, koska 36300: tontinosan lunastamista koskevat säännökset sitä koskevat säännökset eroavat eräiltä osin 36301: ehdotetaan otettavaksi kiinteistön- muista voimassa olevan kiinteistönmuodos- 36302: muodostamislakiin. Lohkomisen yhteydessä tamislain mukaan muodostettavia kiinteistöjä 36303: voitaisiin suorittaa tontinosan lunastus, mikä koskevista säännöksistä. Tonttia koskeva 36304: vastaisi menettelyä nykyisellä rakennuskaa- määritelmä on edelleen tarpeen säilyttää lais- 36305: va-alueella. sa, kun yksityiskohtaisessa kaavoituksessa 36306: Ehdotuksen mukaan asemakaava-alueella siirrytään käyttämään yhtä kaavamuotoa, 36307: lohkomistoimitus olisi mahdollista saada asemakaavaa. Säädettäväksi ehdotetun uuden 36308: vireille, vaikka hakija ei omistaisikaan koko maankäyttö- ja rakennuslain säännökset huo- 36309: tonttijaon mukaista tonttia tai kiinnitykset mioon ottaen ehdotetaan tontti määriteltä- 36310: eivät olisi järjestettyjä. väksi siten, että sillä tarkoitetaan sitovan 36311: Voimassa olevien kiinteistönmuodostamis- tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteis- 36312: lain säännösten mukaan asemakaava-alueella töä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekis- 36313: kiinnitykset käsittelee kiinteistörekisterin teriin. 36314: pitäjä. Kun asemakaava-alueella ehdotuksen 3 §. Kun ehdotetun maankäyttö- ja raken- 36315: mukaan siirryttäisiin yksivaiheiseen toimi- nuslain mukaisesti yksityiskohtaisessa kaa- 36316: tukseen, ehdotetaan myös kiinnitysten käsit- voituksessa siirrytään yhteen kaavamuotoon, 36317: tely suoritettavaksi kiinteistötoimituksen yh- asemakaavaan, on sillä vaikutusta myös sii- 36318: teydessä kuten nykyisin tehdään loh- hen, miten määritellään valtion ja kunnan 36319: komistoimitusten yhteydessä. Mikäli kiinni- viranomaisten välinen alueellinen toimivalta 36320: tys- ja omistusasiat eivät olisi asemakaava- kiinteistönmuodostamisessa.Tämän toimival- 36321: alueella suoritettavassa lohkomistoimitukses- lan määrittelyssä keskeinen asema on ollut 36322: sa selviä, keskeytettäisiin toimitus siksi, kun- asemakaava -käsitteellä. Voimassa olevan 36323: nes kaikki tarvittavat seikat ovat selvillä. kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaan tonteista 36324: Osittamisrajoitukset asemakaava-alueella ja yleisistä alueista kiinteistörekisteriä pitää 36325: ehdotetaan säilytettäviksi pääpiirteissään ny- kunnan kiinteistöinsinööri. Asemakaava - 36326: HE 110/1998 vp 3 36327: 36328: käsite tulee kuitenkin laajenemaan ehdotetun väksi maanmittauslaitoksen maanmit- 36329: maankäyttö- ja rakennuslain mukaan siten, taustoimistot Edellä mainitut säännökset 36330: että se käsittäisi lisäksi myös nykyiset raken- ehdotetaan lisättäväksi kysymyksessä ole- 36331: nus- ja rantakaava-alueet vaan pykälään uutena 2 momenttina. 36332: Muuttuvassa tilanteessa valtion ja kunnan 5 §. Voimassa olevassa pykälässä sää- 36333: viranomaisten välistä toimivaltaa on tarpeen detään valtion maanmittausviranomaisten ja 36334: tarkistaa kiinteistönmuodostamisen osalta kuntien kiinteistönmuodostamisviranomais- 36335: siten, että kiinteistörekisterin pitovastuuseen ten alueellisesta ja asiallisesta toimivallan 36336: liitetään myös velvollisuus huolehtia kiin- jaosta. Edellä 3 §:n kohdalla esitettyihin pe- 36337: teistönmuodostamistoiminnasta. Tämä on rusteluihin viitaten on 5 §:n säännöksiä tar- 36338: tarpeen sen vuoksi, että kiinteistön- peen muuttaa siten, että niissä säädetään ky- 36339: muodostaruistoiminta on oleellinen kiinteis- symyksessä olevien viranomaisten asiallises- 36340: törekisterin pitämiseen vaikuttava tekijä. ta toimivallasta. 36341: Tarkoitus on, että valtion ja kunnan viran- Pykälän 1 momentissa on yleissäännös 36342: omaisten alueellinen toimivalta ei uudella siitä, ketkä voivat olla toimitusinsinöörinä 36343: asemakaava-alueella muutu nykyiseen ver- kiinteistötoimituksissa. Tältä osin ei ole tar- 36344: rattuna ilman kunnan tekemää päätöstä, jolla koitus muuttaa nykyistä tilannetta. Pykälän 1 36345: kunta ottaisi huolehtiakseen kiinteis- momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tutkintojen 36346: törekisterinpidosta ja kiinteistönmuodostami- suorittamista koskevien sääntöjen muutok- 36347: sesta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kiin- sista johtuvat luonteeltaan tekniset tarkis- 36348: teistötoimitusten ja muiden lain 3 §:n 1 mo- tukset. 36349: mentissa mainittujen toimenpiteiden suoritta- Sen sijaan maanmittauslaitoksen ja kunnan 36350: misesta huolehtivat maanmittauslaitoksen palveluksessa olevien insinöörien ja tekni- 36351: maanmittaustoimistot ja että asemakaava- koiden asiallinen toimivalta ehdotetaan yh- 36352: alueella suoritettavista kiinteistötoimituksista denmukaistettavaksi pykälän 2 ja 3 momen- 36353: ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta tissa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että 36354: huolehtii kuitenkin se viranomainen, joka kunnan palveluksessa olevan insinöörin ja 36355: kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti toimii teknikon asiallinen toimivalta laajenisi. 36356: kiinteistörekisterin pitäjänä asianomaisella Pykälän 4 momenttiin sisältyisi säännös sii- 36357: alueella sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:n tä, milloin toimitusinsinöörin olisi oltava 36358: kohdalla tarkemmin ehdotetaan. diplomi-insinööri. Ehdotus vastaa tältä osin 36359: Lisäksi on tarpeen säätää kiinteistön- voimassa olevaa säännöstä. 36360: muodostaruisviranomaisten alueellisesta toi- 5 a §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin 36361: mivallasta sellaisten käytännössä esiintyvien mahdollisuus siihen, että kunnan palveluk- 36362: tapausten varalta, että toimitus koskisi sekä sessa oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai 36363: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain mu- teknikko voitaisiin oman kuntansa alueella 36364: kaista asemakaava-aluetta että sen ulkopuo- määrätä toimitusinsinööriksi kunnan suostu- 36365: lella olevaa aluetta, sillä muutoin olisi epä- muksella asemakaava-alueen ulkopuolella 36366: selvää, kenen toimivaltaan kiinteistön- suoritettavaan toimitukseen. Ehdotettu sään- 36367: muodostaminen kuuluu. Tämänkaltaisia ti- nös vastaa voimassa olevan 5 §:n 4 momen- 36368: lanteita tulee käytännössä esille lähinnä ny- tin säännöstä. Vastaavasti pykälän 2 momen- 36369: kyisellä rakennuskaava-alueella. Tällöin tissa säädettäisiin mahdollisuus siihen, että 36370: useimmiten toimitusalueesta suurin osa si- maanmittauslaitoksen palveluksessa vir- 36371: jaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Silloin kasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tar- 36372: toimituksessa joudutaan lähes poikkeuksetta koitettu toimitusinsinööri voitaisiin maanmit- 36373: tekemään myös sellaisia toimenpiteitä, kuten taustoimiston suostumuksella määrätä toimi- 36374: esimerkiksi kulkuyhteyksien järjestämisiä, tusinsinööriksi asemakaava-alueella suoritet- 36375: jotka eivät rajoitu vain toimituksen kohteena tavaan toimitukseen. Ehdotetut säännökset 36376: olevan kiinteistön alueeseen, vaan ulottuvat ovat tarpeellisia sen vuoksi, että näin voi- 36377: laajalle alueelle kaava-alueen ulkopuolella. daan toimitusinsinööriä määrättäessä ottaa 36378: Jollei toimivaltakysymystä olisi selkeästi huomioon toimituksien erikoislaatuisuus, 36379: ratkaistu säädöstasolla, heikentäisi se kiin- kiinteistönmuodostamisviranomaisten poik- 36380: teistöjärjestelmän luotettavuutta ja vaikeut- keuksellinen työtilanne ja mahdolliset jää- 36381: taisi kiinteistörekisterin ylläpitoa. Näissä ta- viystilanteet. 36382: pauksissa ehdotetaan toimivattaisiksi kiin- 14 § Pykälän 1 momenttiin on tarpeen 36383: teistönmuodostamisviranomaisiksi säädettä- tehdä luonteeltaan tekninen muutos, jossa 36384: 4 HE 110/1998 vp 36385: 36386: mainittua sana korvataan sanalla tarkoitettua. räalan tai emäkiinteistön omistaja tai osa- 36387: Ehdotuksen mukaan 5 §:n 3 momentissa omistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai 36388: tarkoitettua toimitusta haetaan asianomaisen kiinteistöön. Säännöstä on tarpeen muuttaa 36389: kunnan kiinteistörekisterin pitäjältä. siten, että siinä säädettäisiin IIJyös tontin 36390: 20 §. Voimassa olevassa pykälässä on osalta lohkomisen hakemisesta ja vireille- 36391: määritelmänomaisesti sanottu lohkomisen tulosta. Erikseen säädettäväksi ehdotetun 36392: tarkoitus ja sisältö sekä määritelty yhteisloh- maankäyttö- ja rakennuslain mukaan raken- 36393: komisen käsite. nuslupahakemukseen olisi liitettävä selvitys 36394: Voimassa olevaan pykälään verrattuna loh- siitä, että hakija hallitsee kiinteistöä. Tämän 36395: komistoimituksen soveltamisalaa laajennet- vuoksi, kun esityksen mukaan myös tontti 36396: taisiin siten, että lohkomisen kohteena voisi tulisi muodostettavaksi lohkomalla, ehdote- 36397: olla myös tontti ja yleinen alue asemakaava- taan pykälän 1 momenttiin lisättäväksi sään- 36398: alueella. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan nös, Jonka mukaan myös sitovan tonttijaon 36399: muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden 36400: tonttia ja yleistä aluetta koskevat poikkeuk- haltija, jos tontille saadaan kyseisen oikeu- 36401: set. Näin ollen myös tontti ja yleinen alue den perusteella rakentaa oikeuden haltijalle 36402: muodostettaisiin ehdotuksen mukaan pää- kuuluvia rakennuksia, saa hakea lohkomista. 36403: sääntöisesti lohkomalla. Pykälän 1 momentin Tällaisen hakemuksen perusteella lohkomi- 36404: mukaan rekisteriyksiköstä voitaisiin rajail- nen voitaisiin suorittaa silloin, kun hakija 36405: taan määrätty alue (määräala) muodostaa eri hallitsee koko tonttia. 36406: kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan Pykälän 2 momentissa säädetään loh- 36407: kiinteistöön lohkomalla. Myös sitovan tontti- komisen vireilletulosta hakemuksetta. Rajo- 36408: jaon mukainen tontti muodostettaisiin siis jen määrittämisen sekä kiinteistöön ja mää- 36409: lohkomaHa tai muulla kiinteistön- räalaan kohdistuvien pantti- ja muiden oi- 36410: muodostamistoimituksella. Samalla ehdote- keuksien selvittämiseksi on tärkeää, että luo- 36411: tun säännöksen mukaan tonttia muodostetta- vutetuista määräaloista muodostetaan viipy- 36412: essa voitaisiin toimitusmiesten päätöksellä mättä itsenäisiä kiinteistöjä. Tämän vuoksi 36413: poiketa vähäisessä määrin tonttijaosta siten on edelleen tarpeen, että lohkomistoimitus 36414: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Pykä- tulee yleensä vueille ilman hakemusta sil- 36415: län 2 momentin nojalla lohkomaHa muodos- loin, kun määräalaan on myönnetty lainhuu- 36416: tettava tontti tai yleinen alue voisi käsittää to. Säännöstä on kuitenkin tarpeen muuttaa, 36417: myös kokonaisia kiinteistöjä. koska esityksen mukaan myös asemakaava- 36418: Pykälän 3 momentti vastaa voimassa ole- alueen sitovan tonttijaon alueella kiinteis- 36419: vaa 3 momenttia. tönmuodostaminen tapahtuisi lohkomalla. 36420: 21 §. Voimassa olevassa pykälän 2 mo- Tästä syystä ehdotetaan, että jos omistaja on 36421: mentissa säädetään kantakiinteistön ja lohko- luovuttanut toiselle määräalan kiinteistös- 36422: kiinteistön määräämisestä. Tontin osalta vas- tään, lohkomistoimitus tulee vireille, kun 36423: taava säännös on voimassa olevassa 226 kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan 36424: §:ssä, joka jäljempänä ehdotetaan kumotta- saannon lainhuudosta on saapunut sille kiin- 36425: vaksi, koska esityksen mukaan ei enää sää- teistörekisteriviranomaiselle, jonka tehtävänä 36426: dettäisi erillisinä toimenpiteinä tontinmit- on huolehtia asianomaisen alueen kiinteis- 36427: tauksesta ja tontin rekisteröimisestä. Tämän törekisterin pitämisestä. Jos asianomainen 36428: vuoksi pykälän 2 momentissa olevaa sään- määräala ei kokonaan sijaitse sitovan tontti- 36429: nöstä on tarpeen täydentää siten, että siinä jaon alueella, määräytyisi viranomaisten vä- 36430: otetaan huomioon myös ne tilanteet, jolloin linen alueellinen toimivalta edellä 3 §:ään 36431: kiinteistön omistajalle muodostetaan useita ehdotetun uuden 2 momentin mukaisesti. 36432: kiinteistöjä. Tällöin ehdotuksen mukaan kan- Jo voimassa olevan 22 §:n 2 momentin 36433: takiinteistöksi määrätään hänen ilmoittaman- mukaan lohkomisen aloittamista voidaan 36434: sa kiinteistö. Säännös vastaa tältä osin jäl- lykätä tai aloitettu lohkomistoimitus on kes- 36435: jempänä kumottavaksi ehdotetun 226 §:n 1 keytettävä, jos määräalan omistaja esittää 36436: momentin viimeistä virkettä. selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole tar- 36437: 22 §. Voimassa olevaan pykälään sisäl- koitus muodostaa yksinomaan kyseisestä 36438: tyvät säännökset siitä, kenellä on oikeus ha- määräalasta tai keskeyttämiseen on muu pe- 36439: kea lohkomista. Pykälässä on otettu huomi- rusteltu syy. Tämä säännös antaa mahdolli- 36440: oon maakaareen (540/1995) sisältyvät sään- suuden muun mussa siihen, että jos alueesta 36441: nökset. Nykyisin lohkomista saa hakea mää- on tarkoitus muodostaa tontti, johon kuulu- 36442: HE 110/1998 vp 5 36443: 36444: via alueita joudutaan hankkimaan myö- 221 §:n 3 momenttia. 36445: hemmin, toimituksen aloittamista voidaan 29 §. Voimassa olevassa pykälässä sääde- 36446: lykätä. Lykkäämiseen voisi olla tarvetta tään kiinnitysten laajenemisperiaate. Tämä 36447: muustakin perustellusta syystä. Tätä koskeva tarkoittaa sitä, että sellainen emäkiinteistön 36448: täsmennys ehdotetaan tehtäväksi myös 2 kiinnitys, joka rasittaa jotakin lohkokiinteis- 36449: momentin säännökseen. töön sisältyvää määräalaa tai jotakin sellaista 36450: 22 a §. Yleiset alueet on tarkoitettu kun- määräalaa, joka Iohkomalla siirretään kiin- 36451: nan omistukseen, joten kunnalla on tarve teistöön, kohdistuu lohkomisen jälkeen kan- 36452: saada yksilöidyksi ja rekisteriin merkityksi takiinteistön ohella koko lohkokiinteistöön 36453: yleiseen alueeseen kuuluva alue. Jos alue ei tai määräalasta ja saajakiinteistöstä muodos- 36454: ole vielä kunnan omistuksessa, myös alueen tettuun kiinteistöön, jollei kiinteistö ole ko- 36455: omistajana on tarvetta saada yksilöidyksi se konaan vapautunut vastaamasta kyseisestä 36456: alue, joka hänen omistamastaan alueesta kiinnityksestä. 36457: kuuluu yleiseen alueeseen. Tämän vuoksi Pykälän säännöksiä on tarpeen täydentää 36458: ehdotetaan, että yleisen alueen lohkominen sen vuoksi, että myös tontti muodostettaisiin 36459: suoritetaan kunnan tai alueen omistajan tai kiinteistöksi lohkomalla. Pykälän 1 moment- 36460: osaomistajan hakemuksesta. tia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että ne 36461: Kiinteistöjärjestelmän selvyyden var- määräalaan tai saajakiinteistöön kohdistuvat 36462: mistamiseksi on perusteltua, että kiinteistöre- kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä tai mää- 36463: kisterin pitäjä voi tarvittaessa hakemuksetta- räalaa ja saajakiinteistöä ei ole vapautettu, 36464: kin määrätä yleistä aluetta koskevan lohko- laajenevat koskemaan muodostettavaa kiin- 36465: misen suoritettavaksi. Tätä koskeva säännös teistöä. Lisäksi pykälään ehdotetaan otetta- 36466: ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 moment- vaksi uutena 3 momenttina säännös, jonka 36467: tiin. mukaan jos tonttiin tai yleiseen alueeseen 36468: 22 b §. Käytännössä on tavallista, että sisältyy yhteistä aluetta, lohkomisessa ei ote- 36469: kunnalla on ennestään eri tarkoituksia varten ta huomioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdis- 36470: yleisiä alueita kuten esimerkiksi katualueita, tuvat yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja 36471: toreja ja virkistysalueita. Kiinteis- jos tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut 36472: töjärjestelmän selvyyden vuoksi ehdotetaan yhteistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen 36473: lakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan alue yhteisen alueen osalta vastaamasta osa- 36474: yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen osa kaskiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä. 36475: voidaan lohkomisessa siirtää ennestään ole- Tältä osin ehdotus vastaa kumottavaksi eh- 36476: vaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen. dotettujen 223 §:n 2 momentin ja 224 §:n 2 36477: 23 a §. Pykälässä säädettäisiin yleisen alu- momentin säännöksiä. 36478: een lohkomisen edellytyksistä. Säännös vas- 32 ja 33 §. Näissä voimassa olevissa py- 36479: taa soveltuvin osin kumottavaksi ehdotettua kälissä säädetään osittamisrajoituksista ny- 36480: 227 §:ää. Ehdotuksessa on otettu huomioon kyisillä asema-, rakennus- ja rantakaava-alu- 36481: myös erikseen ehdotetun maankäyttö- ja ra- eilla. Kun on tarkoitus siirtyä yksityis- 36482: kennuslain 107 §:n säännös oikeuksien rau- kohtaisessa kaavoituksessa yhteen kaava- 36483: keamisesta. muotoon, asemakaavaan, ehdotetaan asema- 36484: 24 §. Voimassa olevassa pykälän 2 mo- kaavaa-aluetta koskevista osittamisrajoituk- 36485: mentissa säädetään yhteislohkomisen edelly- sista säädettäväksi 32 §:ssä siten, että sito- 36486: tyksistä, jotka koskevat määräaloihin kohdis- van tonttijaon alueella lohkominen voidaan 36487: tuvia kiinnityksiä. Säännöstä on tarpeen täy- suorittaa vain tonttijaon mukaisen tontin 36488: dentää tontin lohkomiseen liittyvillä sään- muodostamiseksi, jollei kunta erityisestä 36489: nöksillä ottaen huomioon rasitusten yhtenäi- syystä anna lohkomiseen suostumustaan, ja 36490: syyttä toteuttavat säännökset kiinnitysten että muutoin asemakaava-alueella ei lohko- 36491: laajenemisperiaatteen pohjalta. Tämän vuok- mista saa suorittaa niin, että se vaikeuttaa 36492: si ehdotetaan, että sitovan tonttijaon mukai- sanotun kaavan toteuttamista. Ehdotettu 36493: nen tontti voidaan lohkoa myös silloin, kun säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevia 36494: tontin eri osiin kohdistuvien panttioikeuksien 32 ja 33 §:n säännöksiä. Nykyinen 33 § eh- 36495: ja erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on dotetaan siten tarpeettomana kumottavaksi. 36496: tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestykses- 34 §. Voimassa olevaan pykälään sisäl- 36497: sä kiinnitykset ja muut kirjatut oikeudet tyvät säännökset muiden kuin yksityiskoh- 36498: kohdistuvat tonttiin. Tältä osin säännös vas- taisten kaavojen alueita koskevista osittamis- 36499: taa soveltuvin osin kumottavaksi ehdotetun rajoituksista. Pykälän säännöksiä on tarpeen 36500: 6 HE 110/1998 vp 36501: 36502: muuttaa niissä nykyisin olevien käsitteiden päistä rakennusta koskeva rakennuslupa tai 36503: ja viittaussäännösten osalta vastaamaa uuden JOS kunta antaa suostumuksensa loh- 36504: säädettäväksi ehdotetun maankäyttö- ja ra- komiseen. Osittamisrajoituksen alueellinen 36505: kennuslain säännöksiä. soveltamisalue laajenisi, koska suunnittelu- 36506: Pykälän 1 momentti ehdotetaan edellä sa- tarvealue olisi voimassa olevassa säännök- 36507: notun vuoksi muutettavaksi siten, että oi- sessä mainittua taaja-asutusaluetta laajempi 36508: keusvaikutuksisessa yleiskaavassa virkistys- alue. Muutoin ehdotetut osittamisrajoitukset 36509: tai suojelualueeksi osoitetulla alueella raken- vastaisivat voimassa olevia osittamisrajoituk- 36510: nuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei saa sia. 36511: muodostaa lohkomalla, jos se huomattavasti 35 ja 36 §. Voimassa olevat pykälät sisäl- 36512: vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa osoi- tävät säännökset osittamisrajoituksista, jotka 36513: tettuun tarkoitukseen. 35 §:ssä koskevat rakennuspaikaksi tarkoite- 36514: Pykälän voimassa olevassa 2 momentissa tun määräalan lohkomista alueella, jolla on 36515: säädetään kaavojen ulkopuolisia alueita kos- voimassa rakennuskielto nykyisen asema- ja 36516: kevista osittamisrajoituksista. Näillä alueilla rakennuskaavan laatimista varten, sekä 36 36517: ei ole edelleenkään tarkoituksenmukaista §:ssä rantavyöhykettä ja aluetta, jolle ran- 36518: rajoittaa muiden kuin rakennuspaikkoina takaavan laatiminen on voimassa olevan ra- 36519: käytettäväksi tarkoitettujen alueiden kiinteis- kennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen. Näis- 36520: töksi muodostamista. Ehdotuksen mukaan sä pykälissä olevia osittamisrajoitussäännök- 36521: alueen kelpoisuuden rakennuspaikkana sään- siä on tarpeen muuttaa vastaamaan ehdote- 36522: telisi ehdotettu uusi maankäyttö- ja raken- tun maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. 36523: nuslaki ja sen nojalla annettavat säännökset Edellä sanotun vuoksi 35 §:ään ehdotetaan 36524: ja määräykset. Näiden säännösten ja mää- otettavaksi osittamisrajoitukset, jotka kos- 36525: räysten huomioon ottamiseksi lohottaessa kisivat rakennuspaikaksi tarkoitetun kiinteis- 36526: rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoitettuja tön muodostamtsta alueella, jolla on voi- 36527: kiinteistöjä ehdotetaan pykälän 2 momenttia massa rakennuskielto uuden maankäyttö- ja 36528: muutettavaksi siten, että alueella, jolla ei ole rakennuslain mukaisen asemakaavan laati- 36529: asemakaavaa, taikka jota ei ole oikeus- mista varten. 36530: vaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu vir- Edellä mainitulla rakennuskieltoalueena 36531: kistys- tai suojelutarkoituksiin, rakennuspai- saadaan ehdotuksen mukaan rakennuspai- 36532: kaksi tarkoitetun kiinteistön saa muodostaa kaksi tarkoitettu määräala lohkoa eri kiin- 36533: lohkomalla, jos muodostettava kiinteistö teistöksi vain, jos määräalaa varten on toimi- 36534: täyttää ehdotetussa maankäyttö- ja raken- tusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen 36535: nuslaissa sekä sen nojalla annetuissa sään- kestäessä saadaan muuta kuin tilapäistä ra- 36536: nöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle kennusta koskeva rakennuslupa tai poikkeus 36537: asetetut vaatimukset. rakentaa rakennuskiellon estämättä taikka jos 36538: Pykälän voimassa olevassa 3 momentissa kunta antaa suostumuksensa kiinteistön muo- 36539: säädetään nykyistä taaja-asutusaluetta koske- dostamiseen. 36540: vasta osittamisrajoituksesta. Tätä momenttia Koska ehdotetun maankäyttö- ja rakennus- 36541: ehdotetaan muutettavaksi siten, että taaja- lain mukainen asemakaava voisi koskea 36542: asutusalueen sijasta osittamisrajoitus koskisi myös ranta-alueita, ehdotetaan 35 §:n 3 mo- 36543: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain mu- mentti tarpeettomana poistettavaksi. 36544: kaista suunnittelutarvealuetta. Muutos on Pykälän 2 momentti vastaa voimassa ole- 36545: tarpeen koska ehdotettuun maankäyttö- ja vaa 2 momenttia. 36546: rakennuslakiin ei enää sisälly käsitettä taaja- Koska ehdotettuun maankäyttö- ja raken- 36547: asutusalue. Tämä muutos merkitsi osittamis- nuslakiin ei tulisi enää sisältymään nykyistä 36548: rajoitusten käyttöalan osittaista laajentamista rakennuslain 123 a §:ää vastaavaa säännöstä, 36549: nykyiseen verrattuna, mutta tälläkin alueella ehdotetaan 36 §:ssä säädettäväksi osittamis- 36550: osittamisrajoitus koskisi vain rakennuspai- rajoituksesta ehdotetun maankäyttö- ja ra- 36551: kaksi tarkoitetun kiinteistön muodostamista. kennuslain 72 §:n mukaisella ranta-alueella. 36552: Tämän vuoksi ehdotetaan, että suunnittelu- Tarkoitus on, että osittamisrajoituksista voi- 36553: tarvealueella saa rakennuspaikaksi tarkoite- daan poiketa niissä tapauksissa, joissa ehdo- 36554: tun määräalan muodostaa lohkomaila eri tetun maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 36555: kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten on momentin mukaan ei rajoiteta rakentamista 36556: toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimi- ranta-alueella. 36557: tuksen kestäessä saadaan muuta kuin tila- 37 a §. Käytännössä on mahdollista, että 36558: HE 110/1998 vp 7 36559: 36560: sitovan tonttijaon mukaisen tontin alueeseen tuksen mukaan sillä, jonka osalla rakennuk- 36561: tai yleiseen alueeseen sisältyy myös koko- sineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos 36562: nainen kiinteistö, minkä vuoksi siihen on tontin tai rakennuspaikan osat ovat saman- 36563: tarpeen soveltaa, mitä edellä on ehdotettu arvoiset, lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi 36564: säädettäväksi määräalasta. Tätä koskeva on vaatinut lunastamista. 36565: säännös ehdotetaan lisättäväksi lakiin uutena Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset 36566: 37 a §:nä. kunnan oikeudesta ja velvollisuudesta lunas- 36567: 6 luku. Tontinmittaus ja yleisen alueen taa tontinosa. Nämä säännökset olisivat si- 36568: mittaus. Tähän lukuun sisältyvät lain 42-46 sällöltään asiallisesti vastaavat kuin nykyisin 36569: §. Nämä pykälät koskevat tontinmittausta ja säädetään rakennuslaissa. 36570: yleisen alueen mittausta. Koska esityksen Kunnan oikeudesta tontinosan lunas- 36571: mukaan tontin ja yleisen alueen muodosta- tamiseen säädettäisiin lakiin lisättäväksi 36572: minen suoritettaisiin lohkomistoimituksella, ehdotetussa uudessa 62 a §:ssä. Sen mu- 36573: jota koskevat säännökset olisivat 4 luvussa, kaan, jollei sitovan tonttijaon mukaisen ton- 36574: ehdotetaan 6 luku kokonaisuudessaan ku- tin osan omistaja ole pannut vireille vaati- 36575: mottavaksi. musta tontin muun osan lunastamisesta vuo- 36576: 57 §.Pykälän 2 momentissa säädetään yk- den kuluessa asemakaavan, jossa on määrät- 36577: sityiskohtaisten kaavojen alueilla suoritetta- ty sitova tonttijako, tai erillisen tonttijaon 36578: van tilusvaihdon edellytyksistä. Tätä sään- voimaantulosta, kunnalla on oikeus lunastaa 36579: nöstä on tarpeen tarkistaa siinä olevien kä- tonttiin kuuluvat osat. Jos tontinosan omis- 36580: sitteiden osalta vastaamaan ehdotetun maan- taja kuitenkin on pannut lunastus- 36581: käyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Viimeksi vaatimuksensa vireille ennen kuntaa tai 60 36582: mainitun lain mukaisella asemakaava-alueel- päivän kuluessa siitä, kun kunnan vaatimus 36583: la suoritettavan tilusvaihdon edellytyksenä on annettu hänelle tiedoksi, kunnalla on lu- 36584: olisi ehdotuksen mukaan, että se edistää nastusoikeus vain, jos hänen tai muun ton- 36585: tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennus- tinosan omistajan vaatimus ei johda tontin 36586: paikkojen ja muiden kaavan mukaisten alu- joutumiseen yhdelle omistajalle. 36587: eiden toteuttamista. Kunnan velvollisuudesta tontinosan lunas- 36588: 58 §. Pykälän 3 momenttiin sisältyy sään- tamiseen säädettäisiin lakiin lisättäväksi eh- 36589: nös sen tapauksen varalta, että tilusvaihtoon dotetussa uudessa 62 b §:ssä. Sen mukaan, 36590: on painavia syitä, vaikka asianomaisten kiin- milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin 36591: teistöjen omistajat eivät pääse asiasta sopi- osan omistaja sen johdosta, ettei sitova tont- 36592: mukseen. Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi tijako sopeudu vallitseviin omistusoik- 36593: käsitteitä koskevat tarkistukset muuttamatta eusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä 36594: asiallisesti säännöksen sisältöä. Ehdotuksen tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maa- 36595: mukaan ilman omistajien sopimusta saadaan taan, on kunta velvollinen Junastamaan sel- 36596: tilusvaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan laisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen 36597: soveltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi asemakaavan, jossa on määräys sitovasta 36598: muodostamista varten vain, jos vaihdettavat tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaan- 36599: alueet on asemakaavassa osoitettu samaan tulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole 36600: käyttötarkoitukseen. käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoi- 36601: 62, 62 a ja 62 b §. Voimassa oleva 62 § keuttaan. 36602: sisältää säännökset rakennuspaikan osan lu- Lisäksi 62 b §:n 2 momenttiin ehdotetaan 36603: nastamisesta rakennuskaava- ja rantakaava- otettavaksi kunnan lunastusvelvollisuutta 36604: alueella. Esityksessä ehdotetaan myös ton- rajoittava säännös. Ehdotus vastaa asiasisäl- 36605: tinosan lunastamisesta säädettäväksi kiinteis- löltään voimassa olevan rakennuslain 58 §:n 36606: tönmuodostamislaissa. 2 momentin säännöstä. 36607: Tämän mukaisesti ehdotetaan lain 62 §:ään 64, 69 ja 78 §. Näissä pykälissä olevia 36608: otettavaksi säännökset siitä, että tontin tai säännöksiä on tarpeen muuttaa niissä olevien 36609: asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan käsitteiden osalta vastaamaan ehdotetun maankäyttö- 36610: muodostamiseksi tontin tai rakennuspaikan ja rakennuslain säännöksiä. Näistä 64 ja 69 36611: osan omistajalla on oikeus lunastaa toiseen §:n asiallinen sisältö säilyisi nykyisellään. 36612: tonttiin kuuluvaa aluetta. Sen sijaan 78 §:n 3 momentissa olevan sään- 36613: Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle nöksen alaan tulisi ehdotuksen kuulumaan 36614: kuuluvaa tontin tai asemakaavan mukaisen myös ranta-aluetta koskeva asemakaava-alue. 36615: rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus ehdo- 113, 114 ja 117 §. Näissä pykälissä ovat 36616: 8 HE 110/1998 vp 36617: 36618: säännökset rakennusmaan järjestelyn suorit- ei enää käytettäisi ehdotetussa maankäyttö- 36619: tamisen asiallisista edellytyksistä, rakennus- ja rakennuslaissa, johon edelleen sisältyisivät 36620: maan järjestelyn hakemtsesta ja kiinteistön säännökset katualueen ilmaisluovutusvelvol- 36621: tai määräalan rajaamisesta järjestely- ja lu- lisuudesta kunnalle. 36622: nastustoimenpiteiden ulkopuolelle. Näihin 129 §. Pykälään sisältyvät yksityis- 36623: säännöksiin on tarpeen tehdä tarkistukset kohtaiset teknisluonteiset säännökset siitä, 36624: niissä olevien käsitteiden osalta vastaamaan miten järjestelysuunnitelman vahvistamisen 36625: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain sään- jälkeen kiinteistöjen muodostaminen jär- 36626: nöksiä. Samalla myös säännösten asiallinen jestelyalueella suoritetaan. Pykälän 1 mom- 36627: soveltamisalaa laajenisi käsittämään myös enttia on tarpeen muuttaa siten, että siitä 36628: ranta-aluetta koskevan asemakaavan alueen, poistetaan maininnat tontinmittauksesta ja 36629: joka voisi siten olla rakennusmaan järjeste- yleisen alueen mittauksesta, koska esityksen 36630: lyn kohteena. mukaan tontti ja yleinen alue muodostettai- 36631: 118 §. Voimassa olevassa pykälässä sää- siin lohkomalla. Tästä samasta syystä myös 36632: detään asemakaava-alueella suoritettavassa pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavak- 36633: rakennusmaan järjestelyssä kunnalle pääl- si. 36634: täpäin erotettavista alueista. Pykälää on tar- 132 §. Pykälän voimassa olevan 3 momen- 36635: peen muuttaa siten, että siinä viitataan ehdo- tin mukaan alueella, jolla on voimassa ase- 36636: tetun maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:ssä ma- tai rakennuskaava, ei saa muodostaa 36637: mainittuihin alueisiin, jotka ehdotuksen mu- yhteistä aluetta. Säännöksen tarkoituksena 36638: kaan erotettaisiin kunnalle päältäpäin raken- on ollut, että ne kiinteistöjen yhteiset alu- 36639: nusmaan järjestelyssä asemakaava-alueella. eelliset tarpeet, jotka kyseisillä kaava-alueilla 36640: Säännös tulisi sovellettavaksi myös ranta- voivat tulla kysymykseen, on otettu huomi- 36641: alueita koskevalla ranta-asemakaava-alueella. oon kiinteistönmuodostamislain 154 ja 155 36642: 120 §. Pykälään sisältyvät säännökset niis- §:ssä rasitteita koskevissa säännöksissä. Tä- 36643: tä periaatteista, jotka on otettava huomioon mä periaate on edelleen kiinteistöjärjestel- 36644: suunniteltaessa järjestelyalueen jakamista män selvyyden turvaamiseksi tarpeellista 36645: osakkaiden kesken. Pykälän 1 momenttiin säilyttää. Sen vuoksi pykälän 3 momenttia 36646: on tarpeen tehdä siinä olevia käsitteitä kos- ehdotetaan muutettavaksi kaavan nimen 36647: kevat tarkistukset, mutta asialliselta sisällöl- osalta, mikä samalla merkitsee, että säännök- 36648: tään säännös säilyisi nykyisellään. Ehdotuk- sen soveltamisala laajenisi koskemaan myös 36649: sen mukaan alueet jaetaan osakkaille siten, ranta-alueita koskevaa ranta-asemakaavaa. 36650: että kukin osakas saa alueensa ensisijaisesti 141 §. Pykälän voimassa olevassa 2 mo- 36651: omistamistaan alueista ja että jako helpottaa mentissa on säännös kunnan velvollisuudesta 36652: tonttijaon laatimista tai tarkoituksenmukais- lunastaa yhteisen alueen jaossa sellaisia yk- 36653: ten rakennuspaikkojen muodostamista. Jos sityiskohtaisen kaavan alueella olevia tiluk- 36654: alueella on jo sitova tonttijako, ei aluetta sia, jotka kunta voisi nykyisen rakennuslain 36655: ehdotuksen mukaan ilman erityistä syytä saa nojalla lunastaa ilman erityistä lunastuslu- 36656: jakaa siten, että osakkaalle annettavan alueen paa. Pykälän 2 momenttia on tarpeen muut- 36657: raja poikkeaa kaavan mukaisen tontin rajas- taa kaavan nimen ja lain nimen osalta vas- 36658: ta. taamaan ehdotetun maankäyttö- ja rakennus- 36659: 122 §. Voimassa olevaan pykälään sisäl- lain säännöksiä. Säännöksen asiallista sisäl- 36660: tyvät säännökset siitä, milloin voidaan antaa töä ei ole tarkoitus muuttaa. Ehdotuksen mu- 36661: eri osakkaille sellaisia osia tontiksi tai ra- kaan sellainen 1 momentissa tarkoitettu yh- 36662: kennuspaikaksi soveltuvasta alueesta, että teinen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema- 36663: nämä yhdessä muodostavat kaavatontin tai kaava-alueella ja joka kunnalla olisi maan- 36664: kaavan mukaisen rakennuspaikan. Pykälässä käyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunas- 36665: olevia käsitteitä ja viittaussäännöksiä on tar- taa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa 36666: peen muuttaa vastaamaan ehdotetun maan- määrätä kunnan lunastettavaksi. 36667: käyttö- ja rakennuslain säännöksiä. 150 a §. Yleinen alue on tarkoitettu 36668: 123 §. Voimassa olevaan rakennuslakiin yleiseen käyttöön eikä alueen käyttö siten 36669: sisältyvät säännökset katualueen ja ra- perustu alueen omistukseen. Jos tällaiseen 36670: kennuskaavatien alueen ilmaisluovutusvel- alueeseen liittyisi osuus yhteiseen alueeseen 36671: vollisuudesta kunnalle. Pykälän 1 momenttia tai erityiseen etuuteen, syntyisi sekaannusta 36672: on tarpeen muuttaa siten, että siitä poistetaan siitä, kenellä olisi oikeus käyttää osuuden 36673: maininta rakennuskaavatiestä, jota käsitettä omistajalle kuuluvia oikeuksia. Tämän vuok- 36674: HE 110/1998 vp 9 36675: 36676: si kumottavaksi ehdotetun 45 §:n 3 momen- tin mukaan asemakaava- ja rakennuskaava- 36677: tissa olevaa säännöstä asiallisesti vastaava alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momen- 36678: säännös on edelleen tarpeellinen. Tätä kos- tin 1-3 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite sekä 36679: keva säännös ehdotetaan otettavaksi lakiin 5 kohdassa tarkoitettu autojen pitämistä var- 36680: uutena 150 a §:nä. Ehdotuksen mukaan ylei- ten tarpeellinen rasite ilman rasitetuo rekiste- 36681: sellä alueella ei ole osuutta yhteisiin aluei- riyksikön omistajan suostumusta, jos rasite 36682: siin eikä erityisiin etuuksiin. on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tär- 36683: 154 §. Kulkuyhteyksien järjestäminen on keä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa 36684: nimenomaisesti säännelty yksityisistä teistä rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen en- 36685: annetussa laissa (35811962). Myös voimassa nestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle. 36686: olevassa kiinteistönmuodostamislaissa on Tätä säännöstä on tarpeen muuttaa yksityis- 36687: lähtökohtana, että kulkuyhteyden järjestämi- kohtaisen kaavan nimen osalta. Samalla 36688: nen tapahtuisi yksityisistä teistä annetun lain myös säännöksen soveltamisala laajenisi 36689: mukaisesti. Nykyisin poikkeuksena ovat ase- koskemaan myös ranta-alueen ranta-asema- 36690: makaava- ja rakennuskaava-alueet, joille kaavaa. 36691: kulkuyhteyksien järjestäminen rasitteen avul- 157 §. Pykälän voimassa olevassa 1 mo- 36692: la on mahdollista. Tätä koskeva säännös on mentissa on säännös siitä, mitä rasitteen pe- 36693: nykyisin kysymyksessä olevan pykälän 1 rustamisessa on otettava huomioon asema- 36694: momentin 9 kohdassa. Myös tätä lainkohtaa tai rakennuskaava-alueella. Säännöksen mu- 36695: on tarpeen muuttaa yksityiskohtaisen kaavan kaan rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa 36696: nimen osalta. Samalla säännöksen sovelta- asemakaavan tai rakennuskaavan toteutta- 36697: misalaa ehdotetaan myös laajennettavaksi mista. Säännöstä on tarpeen muuttaa yksi- 36698: siten, että se käsittäisi myös ranta-aluetta tyiskohtaisen kaavan nimen osalta. Samalla 36699: koskevan ranta-asemakaava-alueen ja mah- säännöksen soveltamisala laajenisi nykyises- 36700: dollisuudet kulkuyhteyden perustamiseen tä käsittämään myös ranta-aluetta koskevan 36701: rasitteena lisääntyisivät nykyiseen verrattuna. asemakaavan. 36702: Ehdotuksen mukaan kiinteistön hyväksi voi- 160 §. Voimassa olevassa pykälässä sää- 36703: daan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle detään rasitteen siirtämisestä rasitetuo kiin- 36704: pysyvänä rasitteena oikeus kulkuyhteyttä teistön alueella sekä rasiteoikeuden muusta 36705: varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-- muuttamisesta. Säännöksen mukaan edelly- 36706: alueella. tyksenä on muun muassa, ettei toimenpide 36707: 154 a §. Erikseen säädettäväksi ehdotetun vaikeuta asemakaavan tai rakennuskaavan 36708: maankäyttö- ja rakennuslain 75 §:ssä ja 91 toteuttamista. Tähän liittyen säännöstä on 36709: §:n 2 momentissa säädettäisiin yhteiskäyt- tarpeen muuttaa yksityiskohtaisen kaavan 36710: töalueista ja yleisistä alueista. Näiden aluei- nimen osalta. Samalla säännöksen asiallinen 36711: den toteuttaminen kuuluu kiinteis- soveltamisala tulisi käsittämään myös ranta- 36712: tönmuodostamislain soveltamisalaan. Nämä aluetta koskevan ranta-asemakaavan. 36713: alueet ehdotetaan toteutettavaksi perus- 165 §. Pykälän voimassa olevan 2 momen- 36714: tamalla rasite ranta-asemakaava-alueella ole- tin mukaan asemakaava-alueen tonttijakoalu- 36715: van kiinteistön hyväksi toisen rekisteriyksi- eena voidaan käsitellä yksityisistä teistä an- 36716: kön alueelle. Tätä koskevaa säännös ehdote- netun lain mukaisen oikeuden poistaminen, 36717: taan lisättäväksi lakiin uutena 154 a §:nä. siirtäminen ja muuttaminen rasitetoimituk- 36718: 155 §. Voimassa olevassa pykälässä mai- sessa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi 36719: nitut rasitteet, joita tarkoitetaan 154 §:n 1 siten, että säännöksen soveltamisalaa laajen- 36720: momentin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sano- nettaisiin käsittämään ehdotetun maankäyttö- 36721: tun momentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite ja rakennuslain mukainen asemakaava-alue 36722: autojen pitämistä varten tarvittavan alueen kokonaisuudessaan. Tällöin säännöksen 36723: käyttämiseen voidaan perustaa nykyisin ase- alaan kuuluisi myös ranta-aluetta koskevan 36724: ma- ja rakennuskaava-alueella kuntaa varten. asemakaavan alue. 36725: Pykälää on tarpeen muuttaa yksityiskohtai- 168 §. Pykälän voimassa olevassa 4 mo- 36726: sen kaavan nimen osalta maankäyttö- ja ra- mentissa säädetään siitä, milloin toimitukses- 36727: kennuslain säännöksiä vastaavaksi, mikä ta on tiedotettava kunnalle, vaikka kunta ei 36728: samalla merkitsee säännöksen soveltamisalan ole toimituksessa asianosainen. Säännökses- 36729: laajenemista myös ranta-alueita koskevalle sä käytettyjä käsitteitä on tarpeen muuttaa 36730: ranta-asemakaava-alueelle. vastaamaan ehdotetun maankäyttö- ja raken- 36731: 156 §.Pykälän voimassa olevan 2 momen- nuslain säännöksiä. Samalla kunnalle tiedot- 36732: 36733: 36734: 380260H 36735: 10 HE 110/1998 vp 36736: 36737: tamista laajennettaisiin niihinkin toimituk- siten, että kyseiset toimituskustannukset 36738: siin, jotka säädetään kiinteistöinsinöörin maksetaan, sen mukaan kuin asetuksella tar- 36739: toimitettaviksi, poistamalla tätä koskeva ra- kemmin säädetään, valtion varoista, jos kiin- 36740: joitus säännöksestä. Näin kunnalle tiedot- teistörekisterin pitäjänä on maanmittaustoi- 36741: tamista koskevat säännökset olisivat yhden- misto, tai kunnan varoista, jos kiinteistöre- 36742: mukaiset riippumatta siitä, kuka on toimituk- kisterin pitäjänä on kunnan viranomainen, 36743: sessa toimitusinsinöörinä. osaksi tai kokonaan siltä osin kuin toimituk- 36744: Ehdotuksen mukaan toimituksesta, joka sen suorittaminen on ollut yleisen edun vaa- 36745: suoritetaan suunnittelutarvealueella, oikeus- tima. Tästä asiasta päättäisivät toimitusmie- 36746: vaikutuksisen yleiskaavan tai asemakaavan het Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, jota 36747: alueella taikka alueella, jolla on voimassa tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimitus- 36748: rakennuskielto asemakaavan laatimista var- kustannukset maksettaisiin kokonaan valtion 36749: ten, lähetetään asianomaiselle kunnalle kut- tai kunnan varoista kuten nykyisinkin. 36750: sukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole 18 luku. Tontin ja yleisen alueen merkitse- 36751: toimituksessa asianosaisena. minen kiinteistöksi kiinteistörekisteriin. Tä- 36752: 185 §. Pykälän voimassa olevassa 1 mo- hän lukuun sisältyvät lain 219-230 §. Näis- 36753: mentissa säädetään rekisteriyksikön ulottu- sä voimassa olevissa pykälissä säädetään 36754: vuuden määrittämisestä ja maastoon merkit- tontin ja yleisen alueen merkitseruisestä kiin- 36755: semisestä. Näiden toimenpiteiden tarkoituk- teistöksi kiinteistörekisteriin. Koska esityk- 36756: sena on, että myöhemmin voidaan todeta, sen mukaan tontin ja yleisen alueen muodos- 36757: mikä on kunkin toimituksen tuloksena muo- taminen tapahtuisi yksivaiheisena toimitus- 36758: dostunut kiinteistöjaotus. Säännöstä ehdote- menettelynä, yleensä lohkomistoimituksena, 36759: taan muutettavaksi siten, että rajan maastoon tulevat kyseiset pykälät tarpeettomiksi. Tar- 36760: merkitsemistä koskevat säännökset yksityis- koitus on, että tarvittavat säännökset otetaan 36761: kohtaisen kaavan alueella yhdenmukaiste- lain lohkomista koskevaan 4 lukuun. Tämän 36762: taan. Tarkoitus on, että poikkearuisperusteet vuoksi 18 luku kokonaisuudessaan ehdote- 36763: olisivat yhdenmukaiset. Ehdotuksen mukaan taan kumottavaksi. 36764: rajan paikka voitaisiin jättää maastoon mer- 282 a §. Voimassa olevassa pykälässä sää- 36765: kitsemättä asemakaava-alueella, lukuun ot- detään nykyisen rakennuslain 123 g §:ssä 36766: tamatta maankäyttö- ja rakennuslain 10 lu- tarkoitetusta rantakaavatoimituksesta. Ehdo- 36767: vussa tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, tetun uuden maankäyttö- ja rakennuslain 36768: sekä erityisestä syystä muuallakin, jos mer- vuoksi säännös tulee tarpeettomaksi. Tämän 36769: kitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen vuoksi _pykälä ehdotetaan kumottavaksi. 36770: selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiin- 283 §. Kiinteistöjärjestelmän luotettavuus 36771: teistön omistaja merkitsemistä vaadi. Jollei vaatii, että sellainen 212 §:n 2 momentissa 36772: vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamer- tarkoitettu toimitus, jonka suorittamisella 36773: kein osoittaa, merkitään se yksinomaan kar- voidaan poistaa kiinteistörekisterissä tai kiin- 36774: talle. teistöjaotuksessa oleva puutteellisuus tai kor- 36775: 209 §. Voimassa olevassa pykälässä on jata kiinteistöjärjestelmässä oleva virheelli- 36776: säännökset toimituskustannusten jakamisesta syys tai muutoin edistää kiinteis- 36777: asianosaisten kesken. Pykälän 2 momenttia töjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä, 36778: on tarpeen muuttaa siten että yleisen alueen voidaan panna vireille myös viranomaisen 36779: mittauksen sijasta säännöksessä on kysymys aloitteesta. Tätä koskeva säännös on voimas- 36780: yleisen alueen muodostamista koskevasta sa olevassa pykälässä, jota ehdotetaan muu- 36781: kiinteistötoimituksesta, jonka toimituskustan- tettavaksi siten, että kysymyksessä oleva 36782: nukset ehdotuksen mukaan maksaisi kunta. viranomainen on kiinteistörekisterin pitäjä 36783: 212 §. Pykälän voimassa olevassa 2 mo- kaikissa tapauksissa. 36784: mentissa säädetään toimituskustannusten 285 §. Pykälän 2 momenttia on tarpeen 36785: maksamisesta valtion tai kunnan varoista muuttaa siirryttäessä yksivaiheiseen toimitus- 36786: sellaisesta toimituksesta, jonka suorit- menettelyyn myös tontin ja yleisen alueen 36787: tamisella voidaan poistaa kiinteistörekisteris- muodostamisessa siten, että säännöksestä 36788: sä tai kiinteistöjaotuksessa oleva puut- poistetaan maininta tontin ja yleisen alueen 36789: teellisuus tai korjata kiinteistöjärjestelmässä kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevasta 36790: oleva virheellisyys taikka muutoin edistää muutoksenhausta. Samalla säännöstä täyden- 36791: kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja sel- nettäisiin viittauksena 277 §:n 2 momentissa 36792: vyyttä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi tarkoitettuun vähäisen virheen oikaisua kos- 36793: HE 110/1998 vp 11 36794: 36795: kevaan kiinteistörekisterin pitäjän päätök- nen kunta, joka ennen tämän lain voimaan- 36796: seen, johon ehdotuksen mukaan haettaisiin tuloa on vastannut kiinteistörekisterin pitä- 36797: muutosta valittamalla maaoikeudelta. misestä, vastaa siitä tämän lain voimaan tul- 36798: 285 aja 288 a §.Edellä 18 luvun kohdalla tua edelleen ilman eri päätöstä niillä asema- 36799: esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotetaan kaava-alueilla, joilla ennen ehdotetun kiin- 36800: näistä pykälistä poistettavaksi viittaus 224 teistönmuodostamislain muuttamisesta anne- 36801: §:n 1 ja 3 momenttiin, jotka sisältyvät ko- tun lain voimaantuloa sovellettiin tontin ja 36802: mottavaksi ehdotettuun 18 lukuun. yleisen alueen mittaamista ja rekisteröintiä 36803: 293 §. Erikseen säädettäväksi ehdotetun koskevia säännöksiä. 36804: maankäyttö- ja rakennuslain ja nyt kiinteis- Edelleen kunnalla olisi oikeus valita, ot- 36805: tönmuodostamislakiin ehdotettujen sään- taako se hoitaakseen kiinteistörekisterin yl- 36806: nösten perusteella ei ole enää tarpeellista läpitämisen asemakaava-alueella lukuun 36807: pysyttää voimassa nykyistä 293 §:ssä säädet- ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain 10 36808: tyä poikkeussäännöstä, koska asemakaava- luvussa tarkoitettua ranta-asemakaava- 36809: alueen määritelmän alueellinen ulottuvuus aluetta. Viimeksi mainitulla ranta-asema- 36810: muuttuisi ja kiinteistönmuodostamisvi- kaava-alueella sekä muilla alueilla kiinteis- 36811: ranomaisten alueellinen toimivalta tulisi törekisterin pitämisestä huolehtiminen olisi 36812: määriteltäväksi uudelleen. Tämän vuoksi maanmittauslaitoksen maanmittaustoimisto- 36813: ehdotetaan pykälän säännös vanhentuneena jen tehtävänä. Edellytyksenä sille, että kunta 36814: kumottavaksi. voi ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin 36815: Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Lain pitämisen, olisi, että kunnan palveluksessa 36816: voimaantuloon valmistautumista varten on on kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa 36817: tarpeen varata riittävästi aikaa sen jälkeen laissa (557/1995) tarkoitettu kiinteistöin- 36818: kun laki on hyväksytty. Tarkoitus on, että sinööri. Kunnan kiinteistörekisterin yl- 36819: laki määrättäisiin tulemaan voimaan aikai- läpitovastuu voisi koskea nykyisten asema- 36820: sintaan noin vuoden kuluttua sen hyväk- kaava-alueiden lisäksi myös nykyisiä raken- 36821: symisestä ja vahvistamisesta lukien samanai- nuskaava-alueita tai vain osaa niistä, mutta 36822: kaisesti maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. kuitenkin aina yhtä kaava-aluetta koko- 36823: Lakiin ehdotetaan otettavaksi siir- naisuudessaan. 36824: tymäsäännös sen ratkaisemiseksi, mitä lakia Ehdotetun lain muutoksen jälkeen kunnan 36825: sovelletaan lain voimaan tullessa vireillä ole- huolehtiessa kiinteistörekisterin pitämisestä 36826: viin nykyisin kaksivaiheisiin toimituksiin, rekisterinpitovastuu käsittää pääsääntöisesti 36827: jotka tulevat muuttumaan yksivaiheisiksi. nykyisen asemakaava-alueen ja nykyisen 36828: rakennuskaava-alueen eli ehdotetun uuden 36829: maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ase- 36830: 1.2. Kiinteistörekisterilaki makaava-alueen, lukuun ottamatta mainitun 36831: lain 10 luvussa tarkoitettua ranta-asemakaa- 36832: Yleistä. Voimassa olevan kiinteistörekiste- va-aluetta. 36833: rilain (392/1985) 5 §:ssä säädetään ne viran- 5 §. Voimassa olevassa pykälässä sääde- 36834: omaiset, jotka pitävät kiinteistörekisteriä. tään kiinteistörekisteriä pitävästä viranomai- 36835: Rakennuslainsäädännön uudistamisen ja sesta. Pykälää on tarpeen muuttaa, kun maankäyttö- 36836: kiinteistönmuodostamislain edellä esitettyjen ja rakennuslainsäädännössä siirrytään yk- 36837: muutostarpeiden vuoksi on tarpeen muuttaa sityiskohtaisessa kaavoituksessa yhteen kaa- 36838: myös kiinteistörekisterin pitäjää koskevia vamuotoon, asemakaavaan. Samalla tehtäi- 36839: säännöksiä. Lähtökohtana on, että kiinteis- siin mahdolliseksi kunnalle valita, tahtooko 36840: tönmuodostamisen ja kiinteistörekisterinpi- se huolehtia kiinteistörekisterin pitämisestä 36841: don tulisi kuulua saman viranomaisen hoi- asemakaava-alueella vai tahtooko se luopua 36842: dettavaksi. Tavoitteena on saada aikaan yh- siitä, jolloin kiinteistörekisterin pitämisestä 36843: tenäinen kiinteistörekisteri, mutta kiinteistö- huolehtisi maanmittauslaitoksen asianomai- 36844: rekisterin ylläpito voisi tapahtua hajautetusti. nen maanmittaustoimisto kunnan asemakaa- 36845: Ehdotuksen lähtökohtana on, että kiinteis- va-alueellakin. 36846: törekisterin pitovastuu jatkuu ilman eri toi- Ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain 10 36847: menpiteitä niiden alueiden osalta, joilla luvun mukainen ranta-alueita koskeva ranta- 36848: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot asemakaava-alue ehdotetaan pidettäväksi 36849: ja kunnat ehdotetun lain voimaan tullessa maanmittauslaitoksen maanmittaustoimis- 36850: toimivat kiinteistörekisterin pitäjinä. Sellai- tojen vastuulla kiinteistörekisterin pitämisen 36851: 12 HE 110/1998 vp 36852: 36853: ja siten myös kiinteistönmuodostamisen mukaan kunta laatiessaan uuden 1 momen- 36854: osalta, koska näillä alueilla suoritettavat toi- tissa tarkoitetun asemakaavan alueelle, jolla 36855: mitukset ovat alueelliselta ulottuvuudeltaan kunta kaavan voimaan tultua olisi samalla 36856: laajempia kuin muilla asemakaava-alueilla kiinteistörekisterin pitäjä, kunta voi kuiten- 36857: suoritettavat toimitukset. Maankäyttö- ja ra- kin päättää, ettei se ota huolehtiakseen kiin- 36858: kennuslain 10 luvun mukaisilla ranta-asema- teistörekisterin pitämistä kyseisellä alueella, 36859: kaava-alueilla tehtävissä toimituksissa joudu- jolloin vastuu kiinteistörekisterin pitämisestä 36860: taan lisäksi lähes poikkeuksetta tekemään säilyisi maanmittauslaitoksen asianomaisella 36861: sellaisia toimenpiteitä, jotka ulottuvat kysy- maanmittaustoimistolla. Kunta olisi kuiten- 36862: myksessä olevan ranta-asemakaava-alueen kin ehdotuksen mukaan velvollinen huolehti- 36863: ulkopuolelle, jolloin kiinteistörekisterin yl- maan kiinteistörekisterin pitämisestä sellai- 36864: läpito voisi helposti vaarantua. sella uudella asemakaava-alueella, joka ra- 36865: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin pää- joittuu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jon- 36866: sääntö siitä, miten kiinteistörekisterin pitämi- ka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteis- 36867: nen maassa järjestetään. Ehdotuksen mukaan törekisterin pitämisestä. 36868: kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat Pykälän 3 momentissa säädettäisiin mah- 36869: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot dollisuus kunnalle luopua kiinteistörekisterin 36870: sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- pitämisestä. Säännös on tarpeen sen vuoksi, 36871: kushallinto määrää. Tältä osin ehdotus on että se antaisi mahdollisuuden kunnille har- 36872: voimassa olevan pykälän mukainen. Ase- kita, mistä tehtävistä kunta tahtoo ottaa 36873: makaava-alueella, lukuun ottamatta ehdote- huolehtiakseen. Ehdotuksen mukaan kunta, 36874: tun maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa joka huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä 36875: tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, kiin- 1 momentissa tarkoitetulla asemakaava-alu- 36876: teistörekisteriä pitäisi ehdotuksen mukaan eella, voi päätöksellään luopua kiinteis- 36877: kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri. Tältä- törekisterin pitämisestä siten, että velvol- 36878: kin osin ehdotus vastaa voimassa olevaa lisuus huolehtia kiinteistörekisterin pitämi- 36879: säännöstä, koska jäljempänä siir- sestä sanotulla alueella siirtyisi maanmittaus- 36880: tymäsäännöksen kohdalla ehdotetaan, että laitoksen asianomaiselle maanmittaustoimis- 36881: sellainen kunta, joka ennen tämän lain voi- tolle. 36882: maantuloa on vastannut kiinteistörekisterin Momentissa säädettäisiin kunnalle kuiten- 36883: pitämisestä, vastaa siitä tämän lain voimaan kin mahdollisuus ottaa myös uudelleen huo- 36884: tultua edelleen. Tämä tarkoittaa käytännössä lehtiakseen kiinteistörekisterin pitäminen 1 36885: sitä, että ilman kunnan erillistä päätöstä kun- momentissa tarkoitetulla asemakaava-alue- 36886: ta huolehtii lain voimaan tultuakio kiinteis- ella, vaikka kunta olisi jo aikaisemmin luo- 36887: törekisterin pitämisestä vain voimassa olevan punut kiinteistörekisterin pitämisestä sanotul- 36888: rakennuslain mukaisella asemakaava-alueel- la alueella. Tähän rekisterinpitovastuun uu- 36889: la, jollei kunta erikseen päätä ottaa huoleh- delleen ottamiseen kunnalla tulisi olla erityi- 36890: tiakseen kiinteistörekisterin pitämisestä myös nen syy. Säännös on tarpeen, jotta kunta 36891: nykyisellä rakennuskaava-alueella, joka si- voisi erityisen tarpeen vaatiessa ottaa tehtä- 36892: sältyy ehdotetun maankäyttö-ja rakennuslain väkseen kiinteistörekisterin pitämisen maini- 36893: mukaisen asemakaavan alueeseen. Näin ol- tulla asemakaava-alueella. 36894: len kunnan harkintavaltaan jäisi, päättääkö Pykälän 4 momentissa säädettäisiin se 36895: kunta ottaa pykälän 1 momentin mukaisesti ajankohta, josta vastuu kiinteistörekisterin 36896: huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämises- pitämisestä alkaisi. Säännös on tarpeen, jotta 36897: tä myös nykyisillä rakennuskaava-alueilla. varataan riittävä aika viranomaisille valmis- 36898: Pykälän 1 momenttiin sisältyisi voimassa tautua kiinteistörekisterin pitovastuun siir- 36899: olevaa säännöstä vastaavasti säännös siitä, tymisen vaatimiin käytännön järjestelyihin. 36900: että jos kunnassa on useita kiinteistöinsinöö- Kiinteistörekisterin pitäminen on tekninen 36901: rejä, kunnan tulee määrätä kenen heistä on järjestelmä, joka vaatii huomattavia inves- 36902: toimittava kiinteistörekisterin pitäjänä. tointeja muun muassa automaattisen tietojen 36903: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kun- käsittelyn laitteisiin ja ohjelmistoihin. Näi- 36904: nalle mahdollisuus myös olla ryhtymättä den laitteiden yleinen taloudellinen poistoai- 36905: kiinteistörekisterin pitäjäksi sellaisella uudel- ka on noin viisi vuotta. Kiinteistörekisterin 36906: la asemakaava-alueella, jolla ennen kaavan pitovastuussa tapahtuvat muutokset voivat 36907: laatimista kiinteistörekisterin pitämisestä aiheuttaa myös henkilöstömuutoksia, joita ei 36908: huolehti maanmittaustoimisto. Ehdotuksen voida suorittaa kovin lyhyessä ajassa. Tämän 36909: HE 110/1998 vp 13 36910: 36911: vuoksi ehdotetaan, että kunnan velvollisuus ehdotetun kiinteistönmuodostamislain muut- 36912: pitää kiinteistörekisteriä ja vastaavasti myös tamisesta annetun lain voimaantuloa sovel- 36913: maanmittauslaitoksen asianomaisten maan- lettiin tontin ja yleisen alueen mittaamista ja 36914: mittaustoimistojen vastuu alkaisi viidennen rekisteröintiä koskevia säännöksiä. 36915: kalenterivuoden alusta sen kalenterivuoden Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 3 mo- 36916: jälkeen, jona kunnan päätös ottaa 1 tai 3 mentissa säädettäisiin kunnalle mahdollisuus 36917: momentissa tarkoitetulla asemakaava-alue- ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitä- 36918: ella huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitä- minen nykyisillä rakennuskaava-alueilla siir- 36919: minen on tehty. Kun säädettäisiin viiden tymävaiheen alussa jo aikaisemmasta ajan- 36920: vuoden siirtymäaika, on todennäköistä, ettei kohdasta lukien kuin edellä 5 §:n kohdalla 36921: kiinteistörekisterin pitovastuusta luopuvalle on esitetty. 36922: osapuolelle aiheutuisi vastuun siirtymisestä Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, 36923: ylimääräisiä kustannuksia. kunta voisi ehdotuksen mukaan ensimmäisen 36924: Koska kiinteistörekisteriä pitävien viran- kerran viimeistään vuoden kuluttua ehdote- 36925: omaisten olosuhteet voivat kuitenkin olla tun lain voimaantulosta päättää, että se ottaa 36926: erilaisia, on tarkoituksenmukaista, että kiin- huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen 36927: teistörekisterin pitovastuun siirtymissä on sellaisella asemakaava-alueella tai osalla sel- 36928: myös joustavuutta. Tämän vuoksi ehdote- laista asemakaava-aluetta, jolla ennen ehdo- 36929: taan, että edellä mainitusta laissa säädettä- tetun maankäyttö- ja rakennuslain voimaan- 36930: västä viiden vuoden siirtymäajasta voitaisiin tuloa oli voimassa rakennuskaava. Tässä eh- 36931: poiketa asianomaisen kunnan ja maanmit- dotetussa 3 momentissa tarkoitettuun kunnan 36932: taustoimiston kesken tehtävällä sopimuksel- päätökseen perustuva kunnan velvollisuus 36933: la. pitää kiinteistörekisteriä alkaisi ehdotuksen 36934: 14 b §. Nykyisin kiinteistörekisterin pitä- mukaan vuoden kuluttua siitä päivästä luki- 36935: jän päätöksestä, joka annetaan kiinteistöre- en, jona kyseinen päätös on tehty, jollei kun- 36936: kisterilain nojalla, valitetaan hallintolainkäyt- ta maanmittauslaitoksen asianomaisen maan- 36937: tölain (586/1996) mukaisesti lääninoik- mittaustoimiston kanssa toisin sovi. Voi- 36938: euteen. Viitaten aikaisemmin edellä kiinteis- maantulo-ja siirtymäsäännökseen ei ole kat- 36939: tönmuodostamislain 285 §:n kohdalla esitet- sottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää kiin- 36940: tyihin perusteluihin on lainkäytön yhtenäi- teistörekisterin pitovastuun muut- 36941: syyden vuoksi perusteltua, että toisiinsa lä- tamismahdollisuutta tässä ehdotetussa mo- 36942: heisesti liittyviä oikeudenaloja koskevat asiat mentissa tarkoitetussa viittä vuotta 36943: ratkaistaisiin saman tuomioistuimen toimes- lyhyemmässä ajassa niissä tapauksissa, joissa 36944: ta. Tämän vuoksi ehdotetaan myös kiinteis- kunta luopuisi kiinteistörekisterin pitovas- 36945: törekisterilaissa säädettäväksi muutoksenha- tuusta. 36946: kutuomioistuimeksi maaoikeus silloin, kun Jos kunnat tämän ehdotetun 3 momentin 36947: valitetaan kiinteistörekisterin pitäjän päätök- säännöksen nojalla laajemmassa määrin ot- 36948: sestä. Tätä koskeva säännös lisättäisiin pykä- taisivat huolehtiakseen kiinteistörekisterin 36949: lään uutena 1 momenttina, jolloin nykyinen pitämisestä, aiheutuisi siitä maanmittauslai- 36950: 1 momentti siirtyisi 2 momentiksi. toksen maanmittaustoimistoille kustannuksia 36951: Voimaatulo- ja siirtymäsäännös. Laki on suoritettujen investointien käydessä tarpeet- 36952: tarkoitettu tulevaksi voimaan samanaikaisesti tomiksi. Lisäksi se aiheuttaisi tarpeen suorit- 36953: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain sekä taa henkilöstöjärjestelyjä maanmittaustoimis- 36954: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta toissa. 36955: annetun lain kanssa. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 4 mo- 36956: Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 2 mo- menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jon- 36957: mentissa säädettäisiin kiinteistörekisterin ka mukaan ennen ehdotetun lain voimaantu- 36958: pitovastuun jatkumisesta ilman eri toimenpi- loa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon 36959: teitä niillä asemakaava-alueilla, joilla kunta edellyttämiin toimenpiteisiin. Säännös on 36960: jo ehdotetun lain voimaan tullessa huolehtii tarpeen, jotta ennen lain voimaantuloa voi- 36961: kiinteistörekisterin pitämisestä. Ehdotuksen daan tarpeen vaatiessa suorittaa kiinteistöre- 36962: mukaan sellainen kunta, joka ennen tämän kisterin pitovastuun järjestämistä koskevat 36963: lain voimaantuloa on vastannut kiinteis- toimenpiteet. 36964: törekisterin pitämisestä, vastaa siitä tämän 36965: lain voimaan tultua edelleen ilman eri pää- 36966: töstä niillä asemakaava-alueilla, joilla ennen 36967: 14 HE 110/1998 vp 36968: 36969: 1.3. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten maanmittauslaitoksen virkamiehet uuteen 36970: oikeuksien lunastuksesta asemakaava-alueeseen luettavilla nykyisillä 36971: rakennuskaava- ja rantakaava-alueilla, jollei 36972: Lakiin ehdotetaan tehtäväksi esitykseen kunta päätä lain voimaan tultua ottaa hoi- 36973: sisältyvästä kiinteistönmuodostamislain muu- taakseen kiinteistörekisterin pitämistä myös 36974: tosehdotuksesta johtuvat, lähinnä teknisluon- uuteen asemakaava-alueeseen luettavalla ny- 36975: teiset muutokset. kyisellä rakennuskaava-alueella. Kuntien 36976: 49 a §. Voimassa olevan pykälän 1 mo- kiinteistöinsinöörit toimisivat ilman eri toi- 36977: mentissa olevan säännöksen mukaan lunasta- menpiteitä ehdotetun lain voimaan tultua 36978: jan suostumuksella lunastettu alue voidaan kiinteistörekisterin pitäjinä uuteen asemakaa- 36979: liittää hänen ennestään omistamaansa saa- va-alueeseen luettavilla nykyisillä asemakaa- 36980: maa tarkoitusta palvelevaan pakkolunas- va-alueilla. Ehdotetun lain voimaan tultua 36981: tusyksikköön. Eri kuntiin kuuluvia alueita ei kunta, jonka palveluksessa on kunnan kiin- 36982: saa sisällyttää nykyisen säännöksen mukaan teistöinsinöönstä annetussa laissa tarkoitettu 36983: samaan pakkolunastusyksikköön. Kiinteis- kiinteistöinsinööri, voisi ottaa hoitaakseen 36984: törekisterilain 2 §: ssä säädetään kiinteistöt, kiinteistörekisterin pitämisen ja siten myös 36985: jotka merkitään kiinteistörekisteriin kiinteis- kiinteistönmuodostamisen kunnan koko uu- 36986: töinä. Niitä ovat muun muassa valtion omis- della asemakaava-alueella lukuun ottamatta 36987: tamalle alueelle luonnonsuojelulain maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa tar- 36988: (1 09611996) tai sitä aikaisemman lainsäädän- koitettua ranta-aluetta koskevan ranta-asema- 36989: nön mukaisesti perustetut suojelualueet sekä kaavan aluetta, jolla kiinteistörekisterin pitä- 36990: lunastuksen perusteella erotetut alueet lu- misestä ja kiinteistönmuodostuksesta huoleh- 36991: kuun ottamatta yleisiä teitä. Kiinteistön- tisivat edelleenkin maanmittauslaitoksen 36992: muodostamislain 17 luvussa säädetään kiin- maanmittaustoimistot. 36993: teistöjen yhdistämisen edellytykset. Lain- Ehdotettujen lakien voimaan tultua lisään- 36994: käytön yhtenäisyyden vuoksi on tarpeen, että tyisivät kuntien käytettävissä olevat vaih- 36995: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien toehdot järjestää kiinteistörekisterin pitämi- 36996: lunastuksesta annetussa laissa tarkoitetun nen ja kiinteistönmuodostamistehtävien hoi- 36997: liittämisen edellytyksinä otettaisiin huomi- taminen kunnan asemakaava-alueella. Kunta 36998: oon edellä mainittujen lakien säännökset. voisi itse päättää, ottaako se huolehtiakseen 36999: Tämän vuoksi ehdotetaan säännöstä muutet- mainituista tehtävistä kyseisellä asemakaava- 37000: tavaksi siten, että lunastajan suostumuksella alueella vai hoidetaanko ne maanmittaus- 37001: lunastettu alue voidaan liittää hänen ennes- laitoksen maanmittaustoimistojen toimesta. 37002: tään omistamaansa saamaa tarkoitusta palve- Kun asemakaava-alueella esityksen mu- 37003: levaan kiinteistöön, mikäli luoastettavasta kaan siirryttäisiin yksivaiheiseen kiinteistön- 37004: alueesta muodostettavan kiinteistön ja ennes- muodostamistoimitukseen, pääsääntöisesti 37005: tään olevan kiinteistön kiinteistönmuodosta- lohkomiseen, edistäisi se osaltaan toimitus- 37006: mislaissa säädetyt yhdistämisen edellytykset menettelyn tehokkuutta, minkä arvioidaan 37007: ovat olemassa. Eri kuntiin kuuluvia alueita välillisesti alentavan jossakin määrin myös 37008: ei saisi sisällyttää ehdotuksen mukaan sa- toimituskustannuksia. 37009: maan rekisteriyksikköön. 37010: 3. Asian valmistelu 37011: 2. Esityksen vaikutukset 37012: Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja 37013: Esityksellä muutettaisiin kiinteistön- metsätalousministeriössä. Valmistelutyöhön 37014: muodostamislain säännöksiä siten, että erik- ovat osallistuneet myös ympäris- 37015: seen säädettäväksi ehdotetun maankäyttö- ja töministeriön, maanmittauslaitoksen, Suo- 37016: rakennuslain mukaisella asemakaava-alueella men Kuntaliiton sekä Maanmittausin- 37017: kiinteistönmuodostaminen tapahtuisi pää- sinöörien Liiton ja kiinteistöinsinöörien 37018: sääntöisesti lohkomistoimituksella. edustajat. 37019: Esityksellä ei sinänsä olisi välittömiä or- Esitystä valmisteltaessa siitä on pyydetty 37020: ganisaatioita koskevia vaikutuksia, vaan eh- ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä maa- 37021: dotettujen lakien voimaan tultua kiinteistöre- oikeuksien lausunnot. Lisäksi lausunnot on 37022: kisterin pitämisestä ja kiinteistön- pyydetty muun muassa Suomen Kun- 37023: muodostamisesta huolehtisivat edelleen taliitolta, eräiltä korkeakouluilta ja etujärjes- 37024: HE 110/1998 vp 15 37025: 37026: töiltä. Suurin osa lausunnonantajista kannatti sisältyneitä säännöksiä tontinosan lunastami- 37027: esitysluonnoksen päälinjoja ja yleensä huo- sesta maalaiskunnan asemakaava-alueella 37028: mautukset koskivat ehdotuksen yksityiskoh- että rakennuspaikan osan lunastamista raken- 37029: tia. nuskaava- ja rantakaava-alueella. Halli- 37030: Lausunnoissa esitetyt huomautukset on tuksen esityksessä kiinteistönmuodostamista 37031: pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien koskevan lainsäädännön uudistamisesta 37032: mukaan esitystä valmisteltaessa. (HE 22711994 vp.) todettiin tämä asiantila. 37033: Näin ollen kiinteistönmuodostamislakia sää- 37034: dettäessä katsottiin, että rakennuspaikan osan 37035: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seik- lunastamista koskevat säännökset voitiin sää- 37036: koja tää tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. 37037: Vastaavasti myös asemakaava-alueella ta- 37038: Esitysluonnoksen valmistelussa on otettu pahtuvan tontinosan lunastamista koskevat 37039: huomioon rakennuslakitoimikunnan ehdotus voimassa olevat rakennuslain säännökset on 37040: uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi. Sa- säädetty tavallisessa lainsäätämis- 37041: nottuun ehdotukseen sisältyy muun muassa järjestyksessä. Siten on katsottu, että lunas- 37042: ehdotus siitä, että yksityiskohtaisen kaavan taminen rantakaavan toteuttamiseksi siltä 37043: nimenä tulisi olemaan asemakaava, joka kor- osin kuin kysymys on rantakaavaan soveltu- 37044: vaisi nykyiset asema- rakennus- ja rantakaa- van rakennuspaikan muodostamisesta, mikäli 37045: vat. omistusoikeutta rakennuspaikkaan ei saada 37046: samalle omistajalle vapaaehtoisin luovutuk- 37047: 5. Voimaantulo sin tai tilusvaihdoin, on yleisen tarpeen vaa- 37048: tima. 37049: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan sa- Voimassa olevan kiinteistönmuodostaruis- 37050: manaikaisesti erikseen säädettäväksi ehdote- lain 62 ja 200 §:n mukaan omaisuudesta, 37051: tun maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. joka kiinteistötoimituksessa lunastetaan tai 37052: josta muutoin suoritetaan korvaus, makse- 37053: taan täysi korvaus, joka arvioidaan kauppa- 37054: 6. Säätäruisjärjestys arvon perusteella (kauppa-arvomenetelmä). 37055: Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan 37056: Lakiehdotukseen kiinteistönmuodostaruis- täyttä menetystä, korvattava omaisuus arvi- 37057: lain muuttamisesta sisältyvässä 62 §:ssä sää- oidaan tuottoarvon mukaan (tuottoarvo- 37058: dettäisiin tontin ja asemakaavaan soveltuvan menetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustan- 37059: rakennuspaikan muodostamiseksi tontin tai nusten perusteella (kustannusarvomenetel- 37060: tontin osan omistajalle oikeus lunastaa toi- mä). Korvausperusteet ovat siten samat kuin 37061: seen tonttiin kuuluvaa aluetta. Lakiehdotuk- lunastettaessa omaisuutta kiinteän omaisuu- 37062: sen 62 a ja 62 b §:ssä säädettäisiin kunnan den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 37063: oikeudesta ja velvollisuudesta lunastaa sito- annetun lain mukaan. 37064: van tonttijaon mukaisen tontin osa. Hallitus- Edellä sanotun perusteella tontin ja raken- 37065: muodon 12 §:n 2 momentin mukaan omai- nuspaikan osan lunastamista koskevat la- 37066: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee- kiehdotuksen 62, 62 a ja 62 b §:n sään- 37067: seen täyttä korvausta vastaan säädetään lail- nökset eivät ole ristiriidassa hallitusmuodon 37068: la. Tontin ja rakennuspaikan osan lunastami- 12 §:n 1 momentissa säädetyn omaisuuden 37069: nen asemakaava-alueella liittyvät kaavan turvan ja 12 §:n 2 momentissa säädetyn lu- 37070: toteuttamiseen. Rakennuspaikan osan lunas- nastamisen yleisten edellytysten kanssa. Tä- 37071: tamisesta oli säädetty kaavoitusalueiden ja- män vuoksi laki kiinteistönmuodostamislain 37072: kolain (10111960) 34 §:ssä. Nykyisin vastaa- muuttamisesta ehdotetaan säädettäväksi ta- 37073: vat säännökset sisältyvät kiinteistönmuodos- vallisen lain säätäruisestä voimassa olevassa 37074: tamislain voimassa olevaan 62 §:ään. Kaa- järjestyksessä. 37075: voitusalueiden jakolaki sekä siihen tehdyt Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 37076: muutokset on käsitelty tavallisessa lainsäätä- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 37077: misjärjestyksessä. Tämä koski sekä lakiin tukset 37078: 16 HE 110/1998 vp 37079: 37080: 1. 37081: Laki 37082: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta 37083: 37084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37085: kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 37086: 33 §, 6 luku, 129 § 3 momentti, 18 luku sekä 282 aja 293 §, 37087: sellaisina kuin niistä ovat 18 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 282 a § 37088: laissa 1188/1996, 37089: muutetaan 2 §:n 3 kohta, 5, 14 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n 37090: 2 momentti, 29 §:n 1 momentti, 32 §, 34 §:n 1-3 momentti, 35 ja 36 §,57 §:n 2 momentti, 37091: 58 §:n 3 momentti, 62 ja 64 §, 69 §:n 1 momentti, 78 §:n 3 momentti, 113 ja 114 §, 117 §:n 37092: 1 momentti, 118 §, 120 §:n 1 momentti, 122 §, 123 §:n 1 momentti, 129 §:n 1 momentti, 37093: 132 §:n 3 momentti, 141 §:n 2 momentti, 154 §:n 1 momentin 9 kohta, 155 §, 156 §:n 2 37094: momentti, 157 §:n 1 momentti, 160 ja 165 §, 168 §:n 4 momentti, 185 §:n 1 momentti, 209 37095: §:n 2 momentti, 212 §:n 2 momentti, 283 §, 285 §:n 2 momentti sekä 285 a ja 288 a §, 37096: sellaisina kuin niistä ovat 5 ja 36 §osaksi mainitussa laissa 1188/1996, 21 §:n 2 momentti, 37097: 22 §:n 2 momentti, 156 §:n 2 momentti, 285 §:n 2 momentti sekä 285 a ja 288 a § laissa 37098: 273/1998, 20 §osaksi mainitussa laissa 273/1998, 35 §osaksi laissa 1106/1996 sekä 64 §ja 37099: 212 §:n 2 momentti mainitussa laissa 1188/1996, sekä 37100: lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 5 a, 22 a, 22 b ja 23 a §, 29 §:ään uusi 3 mo- 37101: mentti, lain 4 lukuun uusi 37 a § sekä lakiin uusi 62 a, 62 b, 150 a ja 154 a § seuraavasti: 37102: 37103: 2§ laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva 37104: Tässä laissa tarkoitetaan: teknillisen korkeakoulun maanmit- 37105: tausosastolla tehtävään soveltuvan tutkinnon 37106: 3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti suorittanut diplomi-insinööri ja ammat- 37107: muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitok- 37108: tonttina kiinteistörekisteriin; sessa tehtävään soveltuvan tutkinnon suorit- 37109: tanut insinööri tai teknikko sekä kunnan 37110: kiinteistöinsinööri ja kuntaan virkasuhteessa 37111: 3§ oleva edellä tarkoitetun tutkinnon suorittanut 37112: insinööri tai teknikko. 37113: Kiinteistötoimitusten ja muiden 1 momen- Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva 37114: tissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittami- insinööri tai teknikko voi olla toimitusin- 37115: sesta huolehtivat maanmittauslaitoksen sinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa 37116: maanmittaustoimistot Asemakaava-alueella tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoimi- 37117: suoritettavista kiinteistötoimituksista ja mui- tuksessa, erillisen alueen tilaksi muodosta- 37118: den toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii misessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja tilak- 37119: kuitenkin se viranomainen, joka kiinteistöre- si muodostamisessa, yhteisen alueen muo- 37120: kisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistö- dostamisessa ja yksityisistä teistä annetun 37121: rekisterin pitäjänä asianomaisella alueella lain (358/ 1962) mukaisissa tietoimituksissa. 37122: sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:ssä tarkem- Jos kunta kiinteistörekisterilain 5 §:n mu- 37123: min säädetään. Jos kiinteistötoimitus koskee kaisesti huolehtii kiinteistörekisterin pitämi- 37124: sekä asemakaava-aluetta että sen ulkopuo- sestä asemakaava-alueella, sanotulla alueella 37125: lella olevaa aluetta, toimituksen suorittami- suoritettavassa lohkomisessa, vapaaehtoises- 37126: sesta huolehtii kuitenkin maanmittaustoimis- sa tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoi- 37127: to. mituksessa, erillisen alueen tilaksi muodos- 37128: tamisessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja ti- 37129: 5 § laksi muodostamisessa ja yksityisistä teistä 37130: Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- annetun lain mukaisissa tietoimituksissa 37131: HE 110/1998 vp 17 37132: 37133: toimitusinsinöörinä on kunnan palveluksessa sittää myös kokonaisia kiinteistöjä (yhteis- 37134: oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknik- lohkominen). 37135: ko. Kiinteistöinsinööri on toimitusin- Luovutettu yhteinen alue muodostetaan 37136: sinöörinä myös pakollisessa tilusvaihdossa, kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan 37137: lohkomisen yhteydessä suoritettavassa 62 kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta 37138: §:ssä tarkoitetussa toimituksessa ja rajan- tai sen osasta voidaan Iohkomalla muodostaa 37139: käynnin lisäksi myös muussa kiinteistönmää- koskitila. 37140: rityksessä. 37141: Jos 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimi- 21 § 37142: tuksen yhteydessä on tarpeen suorittaa muu- 37143: ta kuin kiinteistönmääritystä tai rasitetta kos- Lohkomisessa on todettava, mikä muodos- 37144: keva taikka 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu tetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kan- 37145: toimenpide, on toimitusinsinöörinä oltava takiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka 37146: diplomi-insinööri. on muodostettu lainhuuto- ja kiin- 37147: nitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön 37148: 5a§ omistajalle. Lohkomisessa on todettava, min- 37149: Kunnan palveluksessa oleva kiinteistöin- kä määräalan tai määräalojen alueesta loh- 37150: sinööri, insinööri tai teknikko voidaan oman kokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoite- 37151: kuntansa alueella määrätä toimitusin- tut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin. 37152: sinööriksi kunnan suostumuksella 5 §:n 3 Jos edellä tarkoitetulle kiinteistönomistajalle 37153: momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella on muodostettu useita kiinteistöjä, kantakiin- 37154: suoritettavaan toimitukseen. teistöksi määrätään hänen ilmoittamansa 37155: Maanmittauslaitoksen palveluksessa vir- kiinteistö. 37156: kasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tar- 37157: koitettu toimitusinsinööri voidaan maanmit- 37158: taustoimiston suostumuksella määrätä toimi- 37159: tusinsinööriksi 5 §:n 3 momentin mukaiseen 22 § 37160: toimitukseen. Lohkomista saa hakea määräalan tai emä- 37161: kiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on 37162: 14 § lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä 37163: Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan 37164: siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella erityisen oikeuden haltija, jos tontille saa- 37165: toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee. daan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden 37166: Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua toi- haltijalle kuuluvia rakennuksia. 37167: mitusta haetaan kuitenkin asianomaisen kun- Jos omistaja on luovuttanut toiselle määrä- 37168: nan kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen alan kiinteistöstään, lohkoruistoimitus tulee 37169: vireilletulosta hakemuksetta säädetään erik- vireille, kun kirjaaruisviranomaisen ilmoitus 37170: seen jäljempänä. määräalan saannon lainhuudosta on saapu- 37171: Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvi- nut sille kiinteistörekisteriviranomaiselle, 37172: tyksestä säädetään tarkemmin asetuksella. jonka tehtävänä on huolehtia alueen kiinteis- 37173: törekisterin pitämisestä. Lohkomisen aloitta- 37174: 20 § mista voidaan lykätä tai aloitettu toimitus on 37175: Rekisteriyksiköstä voidaan rajailtaan mää- keskeytettävä, jos määräalan omistaja esit- 37176: rätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteis- tää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole 37177: töksi taikka siirtää ennestään olevaan kiin- tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä 37178: teistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mu- määräalasta tai jos lykkäämiseen tai kes- 37179: kainen tontti muodostetaan Iohkomalla tai keyttämiseen on muu perusteltu syy. 37180: muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. 37181: Tonttia muodostettaessa voidaan toimitus- 37182: miesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vä- 22 a § 37183: häisessä määrin siten kuin asetuksella tar- Yleisen alueen lohkominen suoritetaan 37184: kemmin säädetään. kunnan tai alueen omistajan tai osaomistajan 37185: Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi hakemuksesta. 37186: käsittää määräaloja myös useasta kiinteistös- Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa 37187: tä taikka yhteisestä alueesta. Lohkomalla hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta kos- 37188: muodostettava tontti tai yleinen alue voi kä- kevan lohkomisen suoritettavaksi. 37189: 37190: 37191: 380260H 37192: 18 HE 110/1998 vp 37193: 37194: 22 b § 34 § 37195: Yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa vir- 37196: osa voidaan lohkomisessa siirtää ennestään kistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueella 37197: olevaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen. rakennuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei 37198: saa muodostaa lohkomalla, jos se huomat- 37199: 23 a § tavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavas- 37200: Yleisen alueen lohkomisen edellytyksenä sa osoitettuun tarkoitukseen. 37201: on, että kunnalla on lainhuuto lohottavaan Alueella, jolla ei ole asemakaavaa taikka 37202: alueeseen tai alue tulee kunnan omistukseen jota ei ole oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 37203: maankäyttö- ja rakennuslain ( 1 ) 94 §:n osoitettu virkistys- tai suojelutarkoituksiin, 37204: nojalla ja että kiinteistöt, joista yleinen alue rakennuspaikaksi tarkoitetun kiinteistön saa 37205: muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai muodostaa lohkomalla, jos muodostettava 37206: alue vapautuu niistä 29 §:n 3 momentin tai kiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennus- 37207: maankäyttö-ja rakennuslain 107 §:n nojalla. laissa sekä sen nojalla annetuissa säännök- 37208: sissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asete- 37209: tut vaatimukset. 37210: 24 § Suunnittelutarvealueella saa rakennuspai- 37211: kaksi tarkoitetun määräalan muodostaa loh- 37212: Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös komaila eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa 37213: silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vas- varten on toimitusta aloitettaessa voimassa 37214: taamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, rakennuslupa tai toimituksen kestäessä saa- 37215: että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin daan muuta kuin tilapäistä rakennusta koske- 37216: 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. Sitovan va rakennuslupa tai jos kunta antaa suostu- 37217: tonttijaon mukainen tontti voidaan lohkoa muksensa kiinteistön muodostamiseen. 37218: myös silloin, kun tontin eri osiin kohdistuvi- 37219: en panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien 37220: haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, 35 § 37221: missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja Alueella, jolla on voimassa rakennuskielto 37222: muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin. asemakaavan laatimista varten, saadaan ra- 37223: kennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa 37224: eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten 37225: 29 § on toimitusta aloitettaessa voimassa raken- 37226: Ne määräalaan tai saajakiinteistöön koh- nuslupa tai toimituksen kestäessä saadaan 37227: distuvat kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva 37228: tai määräalaa ja saajakiinteistöä ei ole va- rakennuslupa tai maankäyttö-ja rakennuslain 37229: pautettu, laajenevat koskemaan muodostetta- 171 §:ssä tarkoitettu poikkeus rakentaa ra- 37230: vaa kiinteistöä. kennuskiellon estämättä taikka jos kunta an- 37231: taa suostumuksensa kiinteistön muodostami- 37232: Jos tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy seen. 37233: yhteistä aluetta, lohkomisessa ei oteta huo- Edellä 1 momentissa tarkoitetulla raken- 37234: mioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdistuvat nuskieltoalueena saadaan määräalan lohko- 37235: yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja jos maila siirtää ennestään olevaan kiinteistöön 37236: tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut yh- sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoi- 37237: teistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen alue tettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos 37238: yhteisen alueen osalta vastaamasta yhteisen lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaa- 37239: alueen osakaskiinteistöihin kohdistuvista van laatimista. 37240: kiinnityksistä. 37241: 32 § 36 § 37242: Sitovan tonttijaon alueella lohkominen Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu- 37243: voidaan suorittaa vain tonttijaon mukaisen kaisella ranta-alueella ei rakennuspaikaksi 37244: tontin muodostamiseksi, jollei kunta erityi- tarkoitettua määräalaa saa lohkoa ennen ase- 37245: sestä syystä anna lohkomiseen suos- makaavan tai sellaisen oikeusvaikutuksisen 37246: tumustaan. Muutoin asemakaava-alueella ei yleiskaavan voimaantuloa, jossa rakentamis- 37247: lohkomista saa suorittaa niin, että se vaik- mahdollisuudesta on erityisesti määrätty. Jos 37248: euttaa sanotun kaavan toteuttamista. lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, 37249: HE 110/1998 vp 19 37250: 37251: sijaitseeka määräala ranta-alueella, on toimi- jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on 37252: tusinsinöörin siirrettävä asia alueellisen ym- suurin arvo. Jos osat ovat samanarvoiset, 37253: päristökeskuksen ratkaistavaksi. Rakennus- lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaa- 37254: paikaksi tarkoitettu määräala saadaan kuiten- tinut lunastamista. 37255: kin lohkoa, jos: 37256: 1) on ilmeistä, ettei määräalan rakentami- 62 a § 37257: nen vaikeuta asemakaavan laatimista; Jollei sitovan tonttijaon mukaisen tontin 37258: 2) kunta on perustellusta syystä antanut osan omistaja ole pannut vireille vaatimusta 37259: suostumuksensa lohkomiseen; tai tontin muun osan lunastamisesta vuoden ku- 37260: 3) eri kiinteistöksi muodostettavaa määrä- luessa sellaisen asemakaavan voimaantulos- 37261: alaa varten tai, milloin kysymys on määrä- ta, jossa on määrätty sitova tonttijako, tai 37262: alan siirtämisestä ennestään olevaan kiinteis- erillisen tonttijaon voimaantulosta, kunnalla 37263: töön, määräalasta ja saajakiinteistöstä muo- on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat. Jos 37264: dostettavaa kiinteistöä varten on toimitusta tontinosan omistaja kuitenkin on pannut lu- 37265: aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestä- nastusvaatimuksensa vireille ennen kuntaa 37266: essä saadaan maankäyttö- ja rakennuslain tai 60 päivän kuluessa siitä, kun kunnan 37267: 171 §:n mukainen poikkeus tai muuta kuin vaatimus on annettu hänelle tiedoksi, kun- 37268: tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa nalla on lunastusoikeus vain, jos hänen tai 37269: taikka rakennus on jo rakennettu tällaisen muun tontinosan omistajan vaatimus ei joh- 37270: luvan perusteella. da tontin joutumiseen yhdelle omistajalle. 37271: 37272: 37 a § 62 b § 37273: Mitä edellä tässä luvussa säädetään mää- Milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin 37274: räalasta, koskee soveltuvin osin lohottavaan osan omistaja sen johdosta, ettei sitova 37275: tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyvää tonttijako sopeudu vallitseviin omistusoi- 37276: kiinteistöä. keusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä 37277: tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maa- 37278: 57§ taan, on kunta velvollinen lunastamaan sel- 37279: laisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen 37280: Asemakaava-alueella suoritettavan tilus- asemakaavan, jossa on määräys sitovasta 37281: vaihdon edellytyksenä on, että se edistää tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaan- 37282: tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennus- tulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole 37283: paikkojen muodostamista tai muiden kaavan käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoi- 37284: mukaisten aluevarausten toteuttamista. keuttaan. 37285: Kunta vapautuu lunastusvelvollisuudesta, 37286: 58§ jos sitova tonttijako on muutettu vallitseviin 37287: omistusoikeusoloihin soveltuvaksi eikä lu- 37288: Ilman omistajien sopimusta saadaan tilus- nastusvelvollisuutta koskevaa asiaa ole vielä 37289: vaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan so- lainvoimaisesti ratkaistu. 37290: veltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi muo- 37291: dostamista varten vain, jos vaihdettavat alu- 64 § 37292: eet on asemakaavassa osoitettu samaan käyt- Jos tilussijoitus voidaan korjata tai asema- 37293: tötarkoitukseen. kaavaan soveltuva tontti tai rakennuspaikka 37294: muodostaa tilusvaihdolla, on 60--62 §:ssä 37295: tarkoitetun alueen lunastamisen sijasta suori- 37296: tettava tilusvaihto. Tällainen tilusvaihto saa- 37297: 62 § daan suorittaa omistajien suostumuksetta, 37298: Tontin tai asemakaavaan soveltuvan ra- vaikka 58 §:n 2 momentissa säädettyjä edel- 37299: kennuspaikan muodostamiseksi tontin tai lytyksiä ei olisi olemassa. Lunastamisen 37300: rakennuspaikan osan omistajalla on oikeus edellytyksenä on lisäksi, ettei se aiheuta 37301: lunastaa toiselle kuuluvaa tonttiin tai ra- haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle, 37302: kennuspaikkaan sisältyvää aluetta. vaikeuta asemakaavaan sopeutuvien kiinteis- 37303: Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle töjen muodostamista eikä 60 ja 61 §:ssä tar- 37304: kuuluvaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan koitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään 37305: rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, asianosaiselle huomattavaa haittaa. 37306: 20 HE 110/1998 vp 37307: 37308: 69 § siin siltä osin kuin ne eivät ole ennestään 37309: Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituk- kunnan omistuksessa. 37310: senmukainen kokonaisuus. Asema-kaavan 37311: mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsä- 120 § 37312: talousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ot- Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin 37313: taa uusjakoon. osakas saa alueensa ensisijaisesti omista- 37314: mistaan alueista ja että jako helpottaa tontti- 37315: jaon laatimista taikka tonttien tai kaavaan 37316: 78 § soveltuvien rakennuspaikkojen muodosta- 37317: mista. Jos alueella on sitova tonttijako, ei 37318: Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa tai aluetta ilman erityistä syytä saa jakaa siten, 37319: asemakaavassa yleistä tarvetta varten osoitet- että osakkaalle annettavan alueen raja poik- 37320: tu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, keaa tonttijaosta. 37321: valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yh- 37322: teisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpei- 37323: siin alue on osoitettu. 37324: 122 § 37325: Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momen- 37326: 113§ tissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein 37327: Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoi- 37328: jos sillä voidaan edistää asemakaavassa eri tetulla tavalla, saadaan asemakaavan mukai- 37329: käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi seksi tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltu- 37330: muodostamista tai tasata rakennusoikeuden vasta alueesta antaa osia usealle vähäisen 37331: ilmeisen epätasaista jakautumista alueella, osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä 37332: jolle sanottu kaava on ensi kerran vahvistet- kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lu- 37333: tu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen edellyt- nastamista vaativia osakkaita on useita, etu- 37334: tää, että siihen on tarvetta alueelle välittö- oikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukai- 37335: mästi odotettavissa olevan rakentamisen nen osuus on suurin. 37336: vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista 37337: suorittaa vain, jos asianomaiseen asemakaa- osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, 37338: vaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaa- kunta saa lunastaa koko alueen. 37339: van toteuttamiseksi voidaan suorittaa raken- Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimi- 37340: nusmaan järjestely. tuksessa lunastaa asemakaavassa sen tarpei- 37341: siin osoitetun maankäyttö- ja rakennuslain 37342: 114§ 96 §:n mukaisen yleisen alueen tai yleisen 37343: Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta rakennuksen tontin sikäli kuin aluetta ei ole 37344: tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mu- 37345: omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin kaisesti. 37346: alueelle laadittu asemakaava on tullut lain- 37347: voimaiseksi. 123 § 37348: Katualueen määrä, joka kunnalla on oikeus 37349: saada maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 37350: 117§ korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä 37351: Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteis- siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa 37352: tön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rin- 37353: tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden ase- nastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan 37354: makaavaan soveltuvan tontin tai rakennus- alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kun- 37355: paikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä nan omistamat alueet. 37356: tai lunastaa. 37357: 129 § 37358: 118 § Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, 37359: Rakennusmaan järjestelyssä kunnalle ero- muodostetaan kunkin osakkaan ja muun 37360: tetaan päältäpäin maankäyttö- ja rakennus- asianosaisen saarnat alueet yhdeksi tai 37361: lain 83 §:ssä mainitut yleiset alueet, jotka useammaksi kiinteistöksi. 37362: asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpei- 37363: HE 110/1998 vp 21 37364: 37365: 132 § huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyk- 37366: sikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan 37367: Asemakaava-alueella ei saa muodostaa rasiteoikeuden haltijalle. 37368: yhteistä aluetta. 37369: 141 § 37370: 157 § 37371: Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhtei- Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa 37372: nen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema- asemakaavan toteuttamista. Rasite on muu- 37373: kaava-alueella ja joka kunnalla olisi maan- toinkin perustettava siten, että sen tarkoitus 37374: käyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunas- saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja 37375: taa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheu- 37376: määrätä kunnan lunastettavaksi. du ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä ke- 37377: nellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa 37378: kuin on välttämätöntä. 37379: 150 a § 37380: Yleisellä alueella ei ole osuutta yhteisiin 37381: alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 160 § 37382: Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite 37383: voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetuo 37384: 154 § rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia ra- 37385: Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toi- sitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä 37386: sen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasit- taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikai- 37387: teena oikeus: semmin annettuja määräyksiä, jos asianosai- 37388: set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta 37389: 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan aluee- asemakaavan toteuttamista. Tällainen toi- 37390: seen asemakaava-alueella. menpide voidaan suorittaa ilman asianosais- 37391: ten sopimustakin, jos rasitteesta olosuhteiden 37392: muuttumisen johdosta aiheutuva haitta voi- 37393: 154 a § daan poistaa tai sitä vähentää eikä toimenpi- 37394: Ranta-asemakaava-alueella olevan kiinteis- teestä aiheudu oikeutetulle kiinteistölle huo- 37395: tön hyväksi perustetaan toisen rekisteriyk- mattavaa haittaa. 37396: sikön alueelle rasitteena oikeus maankäyttö- 37397: ja rakennuslain 75 §:ssä tarkoitetun yhteis- 165 § 37398: käyttöalueen käyttämiseen niitä kiinteistöjä Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oi- 37399: varten, joiden käyttöön alue on kaavassa tar- keuden perustaminen, siirtäminen tai pois- 37400: koitettu. Sama koskee maankäyttö- ja raken- taminen taikka muu rasitetta tai oikeutta 37401: nuslain 91 §:n 2 momentin mukaisia alueita. koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa 37402: tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. 37403: 155 § Asemakaava-alueella suoritettavassa rasite- 37404: Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momen- toimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 37405: tin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun mo- momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä 37406: mentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia 37407: pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämi- vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siir- 37408: seen voidaan asemakaava-alueella perustaa tämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta. 37409: myös kuntaa varten. Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasi- 37410: tetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 37411: 156 § momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä an- 37412: netun lain mukaista oikeutta koskeva asia 37413: Asemakaava-alueella saadaan perustaa 154 vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 mo- 37414: §:n 1 momentin 1-3 ja 9 kohdassa tarkoi- mentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta 37415: tettu rasite sekä 5 kohdassa tarkoitettu auto- toimenpiteestä. 37416: jen pitämistä varten tarpeellinen rasite ilman 37417: rasitetuo rekisteriyksikön omistajan suos- 168 § 37418: tumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteis- 37419: tölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu Toimituksesta, joka suoritetaan suunnitte- 37420: 22 HE 110/1998 vp 37421: 37422: lutarvealueella, maankäyttö- ja rakennuslain toimitusmiehet Kuitenkin sellaisesta tOimt- 37423: 72 §:n mukaisella ranta-alueella, oikeusvai- tuksesta, jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutu- 37424: kutuksisen yleiskaavan tai asemakaavan alu- vat toimituskustannukset maksetaan koko- 37425: eella taikka alueella, jolla on voimassa ra- naan valtion tai kunnan varoista. 37426: kennuskielto asemakaavan laatimista varten, 37427: lähetetään asianomaiselle kunnalle kutsukirje 37428: siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole toimi- 283 § 37429: tuksessa asianosaisena. Määräyksen sellaisen toimituksen suoritta- 37430: miseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momen- 37431: 185 § tissa, kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa ha- 37432: Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti kemuksetta. 37433: määrättävä ja merkittävä pysyvästi maas- 37434: toon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää 285 § 37435: maastoon merkitsemättä asemakaava-alueel- 37436: la, lukuun ottamatta maankäyttö- ja raken- Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen 37437: nuslain 10 luvussa tarkoitettua ranta-asema- yhdistämistä ja 277 §:n 2 momentissa tarkoi- 37438: kaava-aluetta, sekä erityisistä syistä muualla- tettua virheen oikaisua koskevaan päätök- 37439: kin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiin- seen haetaan muutosta valittamalla maaoi- 37440: teistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muo- keudelta. Määräaika valituksen tekemiseen 37441: dostettavan kiinteistön omistaja merkitsemis- on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. 37442: tä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voi- Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä 37443: daan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei muutoksenhakemisesta lopetettuun toimi- 37444: vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamer- tukseen säädetään. 37445: kein osoittaa, merkitään se yksinomaan kar- 37446: talle. 37447: 285 a § 37448: Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä 37449: koskevassa asiassa on hakija ja muu henkilö, 37450: 209 § jonka oikeutta asia välittömästi koskee. 37451: Panttioikeuden haltija on asianosainen sil- 37452: Yleisen alueen muodostamista koskevan loin, kun kiinnityksestä vapauttaminen teh- 37453: kiinteistötoimituksen toimituskustannukset dään panttioikeuden haltijan suostumuksetta. 37454: maksaa kunta. 37455: 288 a § 37456: Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu 37457: 212 § kiinnitysvastuusta vapauttaminen suoritetaan 37458: asianomaisen lohkokiinteistön tai tontin 37459: Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapaut- 37460: sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, taminen 28 ~:n 2 momentissa ja 134 §:n 2 37461: jonka suorittamisella voidaan poistaa kiin- momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suori- 37462: teistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa tetaan ilman omistajan pyyntöä. 37463: oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistö- Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja 37464: järjestelmässä oleva virheellisyys taikka 2 momentissa tai 134 §:n 2 momentissa tar- 37465: muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotet- koitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä 37466: tavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentis- 37467: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- sa säädetään kiinnityksen kohteeksi jäävien 37468: tion varoista, jos kiinteistörekisterin pitäjänä kiinteistöjen omistajien ja näihin kiinteistöi- 37469: on maanmittaustoimisto, tai kunnan varoista, hin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityis- 37470: jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kunnan ten oikeuksien haltijoiden suostumuksesta. 37471: viranomainen, osaksi tai kokonaan siltä osin 37472: kuin toimituksen suorittaminen on ollut ylei- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37473: sen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät kuuta 37474: HE 110/1998 vp 23 37475: 37476: Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa 37477: olleen lain aikana vireille tullut tontinmittaus olleita säännöksiä ja niiden nojalla annettuja 37478: tai yleisen alueen mittaus on lopetettu ennen määräyksiä. 37479: tämän lain voimaantuloa, sovelletaan niiden 37480: 37481: 37482: 37483: 37484: 2. 37485: Laki 37486: kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b §:n muuttamisesta 37487: 37488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37489: muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (39211985) 5 §, sel- 37490: laisena kuin se on laissa 55911995, sekä 37491: lisätään 14 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 27411998, uusi 1 momentti, jolloin nykyi- 37492: nen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti: 37493: 37494: 5 § tyy viidennen kalenterivuoden alusta sen 37495: Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat kalenterivuoden jälkeen, jona kunta on teh- 37496: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot nyt 1 tai 3 momentissa tarkoitetun päätök- 37497: sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- sen, jollei kunta maanmittauslaitoksen asian- 37498: kushallinto määrää. Asemakaava-alueella, omaisen maanmittaustoimiston kanssa toisin 37499: lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennus- sovi. 37500: lain ( 1 ) 10 luvussa tarkoitettua ranta-ase- 37501: makaava-aluetta, kiinteistörekisteriä pitää 14 b § 37502: kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri, jos Tässä laissa tai sen nojalla annetuissa 37503: kunta päättää ottaa huolehtiakseen kiinteis- säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterin 37504: törekisterin pidosta. Jos kunnassa on useita pitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin 37505: kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä säädetä, haetaan muutosta valittamalla maa- 37506: kenen heistä on toimittava kiinteis- oikeudelta noudattaen muutoin soveltuvin 37507: törekisterin pitäjänä. osin mitä hallintolainkäyttölaissa (58611996) 37508: Kunta, joka toimii ennestään kiinteistöre- säädetään. 37509: kisterin pitäjänä, voi päättää, ettei se ota 37510: huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämises- 37511: tä sellaisen 1 momentissa tarkoitetun asema- 37512: kaavan osalta alueella, jolla ei ennestään ole Tämä laki tulee voimaan päivänä 37513: asemakaavaa, jollei uusi asemakaava-alue kuuta . 37514: rajoitu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jon- Sellainen kunta, joka ennen tämän lain 37515: ka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteis- voimaantuloa on vastannut kiinteis- 37516: törekisterin pitämisestä. törekisterin pitämisestä, vastaa siitä tämän 37517: Kunta, joka huolehtii kiinteistörekisterin lain voimaan tultua edelleen ilman eri pää- 37518: pitämisestä, voi päätöksellään siitä luopua. töstä niillä asemakaava-alueilla, joilla ennen 37519: Jos kunta on päätöksellään aikaisemmin luo- kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta 37520: punut kiinteistörekisterin pitämisestä, se voi annetun lain ( 1 ) voimaantuloa sovel- 37521: vain erityisestä syystä uudelleen ottaa huo- lettiin tontin ja yleisen alueen mittaamista ja 37522: lehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen. rekisteröintiä koskevia säännöksiä. Jos täl- 37523: Vastuu kiinteistörekisterin pitämisestä siir- lainen kunta laatii alueelleen maankäyttö- ja 37524: 24 HE 110/1998 vp 37525: 37526: rakennuslain mukaisen ensimmäisen asema- ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaan- 37527: kaavan lain voimaantulon jälkeen, kunnan tuloa oli voimassa rakennuskaava. Tässä 37528: tulee huolehtia kiinteistörekisterin pitämises- momentissa tarkoitettuun kunnan päätökseen 37529: tä tällaisella asemakaava-alueella, JOllei kun- perustuva kunnan velvollisuus pitää kiinteis- 37530: ta 5 §:n 2 momentin mukaisesti toisin päätä. törekisteriä alkaa vuoden kuluttua siitä päi- 37531: Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, västä lukien, jona kyseinen päätös on tehty, 37532: kunta voi ensimmäisen kerran viimeistään jollei kunta maanmittauslaitoksen asianomai- 37533: vuoden tämän lain voimaantulosta päättää, sen maanmittaustoimiston kanssa toisin sovi. 37534: että se ottaa huolehtiakseen kiinteistörekiste- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 37535: rin pitämisen sellaisella asemakaava-alueella ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 37536: tai osalla sellaista asemakaava-aluetta, jolla toimenpiteisiin. 37537: HE 110/1998 vp 25 37538: 37539: 37540: 3. 37541: 37542: 37543: Laki 37544: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 49 a §:n 37545: muuttamisesta 37546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37547: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 37548: 1977 annetun lain (603/1977) 49 a §, sellaisena kuin se on laissa 55611995, seuraavasti: 37549: 37550: 37551: 49 a § tettavasta alueesta muodotettavan kiinteistön 37552: Tämän lain mukaan omistusoikeudella lu- ja ennestään olevan kiinteistön kiinteistön- 37553: nastettu alue muodostetaan yhdeksi tai muodostamislaissa säädetyt yhdistämisen 37554: useammaksi lunastusyksiköksi siten, että eri edellytykset ovat olemassa. Eri kuntiin kuu- 37555: käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet luvia alueita ei saa sisällyttää samaan rekis- 37556: muodostetaan eri yksiköiksi. Lunastusyk- teri y ksikköön. 37557: siköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunas- Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain 37558: tuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin nojalla, voidaan lunastettu alue Junastajan 37559: tarkoituksenmukaista eikä kiinteis- pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi 37560: töjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan kuin lunastusyksiköksi. 37561: suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää 37562: hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 37563: tusta palvelevaan kiinteistöön, mikäli lunas- kuuta 37564: 37565: 37566: 37567: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 37568: 37569: 37570: Tasavallan Presidentti 37571: 37572: 37573: 37574: 37575: MARTTI AHTISAARI 37576: 37577: 37578: 37579: 37580: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 37581: 37582: 37583: 37584: 37585: 380260H 37586: 26 HE 110/1998 vp 37587: 37588: 37589: 37590: Liite 37591: 1. 37592: Laki 37593: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta 37594: 37595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 37596: kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 37597: 33 §, 6 luku, 129 § 3 momentti, 18 luku sekä 282 aja 293 §, 37598: sellaisina kuin niistä ovat 18 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 282 a § 37599: laissa 1188/1996, 37600: muutetaan 2 §:n 3 kohta, 5, 14 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n 37601: 2 momentti, 29 §:n 1 momentti, 32 §, 34 §:n 1-3 momentti, 35 ja 36 §,57 §:n 2 momentti, 37602: 58 §:n 3 momentti, 62 ja 64 §, 69 §:n 1 momentti, 78 §:n 3 momentti, 113 ja 114 §, 117 §:n 37603: 1 momentti, 118 §, 120 §:n 1 momentti, 122 §, 123 §:n 1 momentti, 129 §:n 1 momentti, 37604: 132 §:n 3 momentti, 141 §:n 2 momentti, 154 §:n 1 momentin 9 kohta, 155 §, 156 §:n 2 37605: momentti, 157 §:n 1 momentti, 160 ja 165 §, 168 §:n 4 momentti, 185 §:n 1 momentti, 209 37606: §:n 2 momentti, 212 §:n 2 momentti, 283 §, 285 §:n 2 momentti sekä 285 a ja 288 a §, 37607: sellaisina kuin niistä ovat 5 ja 36 § osaksi mainitussa laissa 1188/1996, 21 §:n 2 momentti, 37608: 22 §:n 2 momentti, 156 §:n 2 momentti, 285 §:n 2 momentti sekä 285 aja 288 a § laissa 37609: 27311998, 20 §osaksi mainitussa laissa 27311998, 35 §osaksi laissa 1106/1996 sekä 64 §ja 37610: 212 §:n 2 momentti mainitussa laissa 118811996, sekä 37611: lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 5 a, 22 a, 22 b ja 23 a §, 29 §:ään uusi 3 mo- 37612: mentti, lain 4 lukuun uusi 37 a § sekä lakiin uusi 62 a, 62 b, 150 a ja 154 a § seuraavasti: 37613: 37614: 37615: Voimassa oleva laki Ehdotus 37616: 37617: 37618: 2§ 37619: Tässä laissa tarkoitetaan: 37620: 37621: 3) tontilla tonttijaon mukaisesti muodos- 3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti 37622: tettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty 37623: kiinteistörekisteriin; tonttina kiinteistörekisteriin; 37624: 37625: 3§ 37626: Kiinteistötoimitusten ja muiden 1 m om en- 37627: tissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittami- 37628: sesta huolehtivat maanmittauslaitoksen 37629: maanm ittaustoim istot. Asemakaava-alueella 37630: suoritettavista kiinteistötoimituksista ja mui- 37631: den toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii 37632: kuitenkin se viranomainen, joka kiinteistöre- 37633: kisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistö- 37634: rekisterin pitäjänä asianomaisella alueella 37635: sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:ssä tarkem- 37636: min säädetään. Jos kiinteistötoimitus koskee 37637: HE 110/1998 vp 27 37638: 37639: Voimassa oleva laki Ehdotus 37640: 37641: sekä asemakaava-aluetta että sen ulkopuo- 37642: lella olevaa aluetta, toimituksen suorittam i- 37643: sesta huolehtii kuitenkin maanmittaustoimis- 37644: to. 37645: 37646: 37647: 5 § 5§ 37648: Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- 37649: laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva 37650: maanmittauksen koulutusohjelman mukaisen, teknillisen korkeakoulun maanmit- 37651: tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut tausosastolla tehtävään soveltuvan tutkinnon 37652: diplomi-insinööri ja teknillisten oppilaitosten suorittanut diplomi-insinööri ja ammat- 37653: tai ammattikorkeakoulujen maanmittaustek- tikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitok- 37654: niikan opintosuunnalla tutkinnon suorittanut sessa tehtävään soveltuvan tutkinnon suorit- 37655: insinööri tai teknikko. tanut insinööri tai teknikko sekä kunnan 37656: kiinteistöinsinööri ja kuntaan virkasuhteessa 37657: oleva edellä tarkoitetun tutkinnon suorittanut 37658: insinööri tai teknikko. 37659: Edellä 1 momentissa mainittu insinööri tai Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva 37660: teknikko voi olla toimitusinsinöörinä loh- insinööri tai teknikko voi olla toimitusin- 37661: komisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, sinöörinä lohkom isessa, vapaaehtoisessa 37662: erillisen alueen tilaksi muodostamisessa, tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoim i- 37663: yhteisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muo- tuksessa, erillisen alueen tilaksi muodosta- 37664: dostamisessa, yhteisen alueen muodos- misessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja tilak- 37665: tamisessa, yhteisen alueen muodostamisessa si muodostamisessa, yhteisen alueen muo- 37666: yksityisistä teistä annetun lain (358/ 1962) dostamisessa ja yksityisistä teistä annetun 37667: mukaisissa tietoimituksissa, rasitetoimituk- lain (35811962) mukaisissa tietoimituksissa. 37668: sessa sekä rajankäynnissä. Jos lohkomisen, 37669: erillisen alueen tilaksi muodostamisen tai 37670: vapaaehtoisen tilusvaihdon yhteydessä on 37671: tarpeen suorittaa muuta kuin kiinteistön- 37672: määritystä tai rasitetta koskeva taikka 156 37673: §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpide, on 37674: toimitusinsinöörinä oltava diplomi-insinööri. 37675: Kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa Jos kunta kiinteistörekisterilain 5 §:n mu- 37676: laissa (55711995) tarkoitettu kiinteistöin- kaisesti huolehtii kiinteistörekisterin pitämi- 37677: sinööri toimii toimitusinsinöörinä tontinmit- sestä asemakaava-alueella, sanotulla alueella 37678: tauksessa, yleisen alueen mittauksessa, tont- suoritettavassa lohkomisessa, vapaaehtoises- 37679: tia tai yleistä aluetta koskevassa kiinteistön- sa tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoi- 37680: määrityksessä, tilusvaihdossa ja rasitetoimi- m ituksessa, erillisen alueen tilaksi m uodos- 37681: tuksessa sekä asemakaava-alueella kuntaa tamisessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja ti- 37682: varten perostettavaa tai perustettua rasitetta laksi muodostamisessa ja yksityisistä teistä 37683: koskevassa rasitetoimituksessa. Edellä 1 mo- annetun lain mukaisissa tietoimituksissa 37684: mentissa tarkoitettu kunnan palveluksessa toimitusinsinöörinä on kunnan palveluksessa 37685: virkasuhteessa oleva insinööri tai teknikko, oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknik- 37686: jonka kunta on määrännyt suorittamaan kiin- ko. Kiinteistäinsinööri on toim itusin- 37687: teistötoimituksia, voi myös olla toimitusin- sinöörinä myös pakollisessa tilusvaihdossa, 37688: sinöörinä tontinmittauksessa, yleisen alueen lohkom isen yhteydessä suoritettavassa 62 37689: mittauksessa sekä tonttia ja yleistä aluetta §:ssä tarkoitetussa toimituksessa ja rajan- 37690: koskevassa rajankäynnissä, vapaaehtoisessa käynnin lisäksi myös muussa kiinteistönmää- 37691: tilusvaihdossa ja rasitetoimituksessa. rityksessä. 37692: Edellä 3 momentissa mainittujen toimitus- Jos 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimi- 37693: ten lisäksi kiinteistöinsinööri voi kunnan tuksen yhteydessä on tarpeen suorittaa muu- 37694: 28 HE 110/1998 vp 37695: 37696: Voimassa oleva laki Ehdotus 37697: 37698: suostumuksella olla toimitusinsinöörinä loh- ta kuin kiinteistönmääritystä tai rasitetta kos- 37699: komisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, keva taikka 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu 37700: kiinteistönmäärityksessä ja rasitetoimitukses- toimenpide, on toimitusinsinöörinä oltava 37701: sa sen kunnan alueella, jonka palveluksessa dip Iom i-insinööri. 37702: hän on. Vastaavasti voi 3 momentissa tar- 37703: koitettu insinööri ja teknikko olla toimi- 37704: tusinsinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa 37705: tilusvaihdossa, rasitetoimituksessa ja rajan- 37706: käynnissä. 37707: 37708: 5a§ 37709: Kunnan palveluksessa oleva kiinteistöin- 37710: sinööri, insinööri tai teknikko voidaan oman 37711: kuntansa alueella määrätä toimitusin- 37712: sinööriksi kunnan suostumuksella 5 §:n 3 37713: momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella 37714: suoritettavaan toimitukseen. 37715: Maanmittauslaitoksen palveluksessa vir- 37716: kasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tar- 37717: koitettu toimitusinsinööri voidaan maanmit- 37718: taustoimiston suostumuksella määrätä toimi- 37719: tusinsinööriksi 5 §:n 3 momentin mukaiseen 37720: toimitukseen. 37721: 37722: 14 § 14 § 37723: Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti 37724: siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella 37725: toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee. toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee. 37726: Edellä 5 §:n 3 momentissa mainittua toimi- Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua toi- 37727: tusta haetaan kuitenkin asianomaisen kunnan mitusta haetaan kuitenkin asianomaisen kun- 37728: kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen nan kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen 37729: vireilletulosta hakemuksetta säädetään erik- vireilletulosta hakemuksetta säädetään erik- 37730: seen jäljempänä. seen jäljempänä. 37731: Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvi- Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvi- 37732: tyksestä säädetään tarkemmin asetuksella. tyksestä säädetään tarkemmin asetuksella. 37733: 37734: 20 § 20 § 37735: Kiinteistöstä, joka ei ole tontti tai yleinen R ekisteriyksiköstä voidaan rajailtaan mää- 37736: alue, ja yhteisestä alueesta voidaan rajailtaan rätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteis- 37737: määrätty alue (määräala) muodostaa eri ti- töksi taikka siirtää ennestään olevaan kiin- 37738: laksi taikka siirtää ennestään olevaan kiin- teistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mu- 37739: teistöön lohkomalla. K umotun asemakaavan kainen tontti muodostetaan Iohkomalla tai 37740: alueella voidaan tontista tai yleisestä aluees- muulla kiinteistönm uodostam istoim ituksella. 37741: ta erottaa määräala tilaksi lohkomalla. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitus- 37742: miesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vä- 37743: häisessä määrin siten kuin asetuksella tar- 37744: kemmin säädetään. 37745: Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi 37746: käsittää määräaloja myös useasta kiinteistös- käsittää määräaloja myös useasta kiinteistös- 37747: tä taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkomi- tä taikka yhteisestä alueesta. Lohkomalla 37748: HE 110/1998 vp 29 37749: 37750: Voimassa oleva laki Ehdotus 37751: 37752: nen). Erityisestä syystä voidaan Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi kä- 37753: muodostaa muukin kiinteistö kuin tila. sittää myös kokonaisia kiinteistöjä (yhteis- 37754: lohkominen). 37755: Luovutettu yhteinen alue muodostetaan Luovutettu yhteinen alue muodostetaan 37756: kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan 37757: kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta 37758: tai sen osasta voidaan Iohkomalla muodostaa tai sen osasta voidaan Iohkomalla muodostaa 37759: koskitila. koskitila. 37760: 37761: 37762: 21 § 37763: Lohkomisessa on todettava, mikä muodos- Lohkomisessa on todettava, mikä muodos- 37764: tetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kan- tetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kan- 37765: takiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka takiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka 37766: on muodostettu lainhuuto- ja kiin- on muodostettu lainhuuto- ja kiin- 37767: nitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön nitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön 37768: omistajalle. Lohkomisessa on todettava, min- omistajalle. Lohkomisessa on todettava, min- 37769: kä määräalan tai määräalojen alueesta loh- kä määräalan tai määräalojen alueesta loh- 37770: kokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoite- kokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoite- 37771: tut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin. tut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin. 37772: Jos edellä tarkoitetulle kiinteistönomistajalle 37773: on muodostettu useita kiinteistöjä, kantakiin- 37774: teistöksi määrätään hänen ilmoittamansa 37775: kiinteistö. 37776: 37777: 37778: 22 § 22 § 37779: Lohkomista saa hakea määräalan tai emä- Lohkomista saa hakea määräalan tai emä- 37780: kiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on kiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on 37781: lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön. lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä 37782: sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan 37783: erityisen oikeuden haltija, jos tontille saa- 37784: daan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden 37785: haltijalle kuuluvia rakennuksia. 37786: Jos omistaja on luovuttanut toiselle määrä- Jos omistaja on luovuttanut toiselle määrä- 37787: alan kiinteistöstään eikä määräala ole ase- alan kiinteistöstään, lohkomistoimitus tulee 37788: makaavan mukaan tontiksi tai yleiseksi alue- vireille, kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus 37789: eksi m uodostettavalla alueella, lohkomis- määräalan saannon lainhuudosta on saapu- 37790: toimitus tulee vireille, kun kirjaamisvi- nut sille k iinteistörek isteriviranom aiselle, 37791: ranomaisen ilmoitus määräalan saannon jonka tehtävänä on huolehtia alueen kiinteis- 37792: lainhuudosta on saapunut siihen maanmit- törekisterin pitämisestä. Lohkomisen aloitta- 37793: taustoimistoon, jonka alueella määräala si- mista voidaan lykätä tai aloitettu toimitus on 37794: jaitsee. Lohkomisen aloittamista voidaan keskeytettävä, jos määräalan omistaja esit- 37795: lykätä tai aloitettu toimitus on keskeytettävä, tää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole 37796: jos määräalan omistaja esittää selvitystä sii- tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä 37797: tä, ettei lohkokiinteistöä ole tarkoitus muo- määräalasta tai jos lykkäämiseen tai keskeyt- 37798: dostaa yksinomaan kyseisestä määräalasta tai tämiseen on muu perusteltu syy. 37799: jos keskeyttämiseen on muu perusteltu syy. 37800: 30 HE 110/1998 vp 37801: 37802: Voimassa oleva laki Ehdotus 37803: 37804: 22 a § 37805: Yleisen alueen lohkominen suoritetaan 37806: kunnan tai alueen omistajan tai osaomistajan 37807: hakem uksesta. 37808: Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa 37809: hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta kos- 37810: kevan lohkom isen suoritettavaksi. 37811: 37812: 37813: 22 b § 37814: Yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen 37815: osa voidaan lohkomisessa siirtää ennestään 37816: olevaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen. 37817: 37818: 23 a § 37819: Yleisen alueen lohkomisen edellytyksenä 37820: on, että kunnalla on lainhuuto lohottavaan 37821: alueeseen tai alue tulee kunnan omistukseen 37822: maankäyttö- ja rakennuslain ( 1 ) 94 §:n 37823: nojalla ja että kiinteistöt, joista yleinen alue 37824: muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai 37825: alue vapautuu niistä 29 §:n 3 momentin tai 37826: maankäyttö- ja rakennuslain 107 §:n nojal- 37827: la. 37828: 37829: 37830: 24 § 37831: Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös 37832: silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vas- silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vas- 37833: taamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, taamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, 37834: että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin 37835: 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. Sitovan 37836: tonttijaon mukainen tontti voidaan lohkoa 37837: myös silloin, kun tontin eri osiin kohdis- 37838: tuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuk- 37839: sien haltijoiden kesken on tehty sopimus sii- 37840: tä, missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja 37841: muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin. 37842: 37843: 37844: 37845: 29 § 29 § 37846: Y hteislohkomisessa ne määräalaan tai saa- Ne määräalaan tai saajakiinteistöön koh- 37847: jakiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, joista distuvat kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä 37848: lohkokiinteistöä ei ole vapautettu, laajenevat tai määräalaa ja saajakiinteistöä ei ole va- 37849: koskemaan muodostettavaa kiinteistöä. pautettu, laajenevat koskemaan muodostetta- 37850: vaa kiinteistöä. 37851: Jos tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy 37852: yhteistä aluetta, lohkomisessa ei oteta huo- 37853: mioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdistuvat 37854: yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja jos 37855: HE 110/1998 vp 31 37856: 37857: Voimassa oleva laki Ehdotus 37858: 37859: tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut yh- 37860: teistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen alue 37861: yhteisen alueen osalta vastaamasta yhteisen 37862: alueen osakaskiinteistöihin kohdistuvista 37863: k iinnityksistä. 37864: 37865: 37866: 32 § 32 § 37867: Asemakaava-alueella ei saa ilman kunnan Sitovan tonttijaon alueella lohkominen 37868: suostumusta suorittaa lohkomista niin, että voidaan suorittaa vain tonttijaon mukaisen 37869: alueelle muodostuu uusi asemakaavan tai tontin muodostamiseksi, jollei kunta erityi- 37870: tonttijaon mukaan muodostettavaksi tarkoi- sestä syystä anna lohkom iseen suos- 37871: tetusta rajasta poikkeava raja. tumustaan. Muutoin asemakaava-alueella ei 37872: lohkomista saa suorittaa niin, että se vaik- 37873: euttaa sanotun kaavan toteuttamista. 37874: 37875: 37876: 37877: 33 § 33 § 37878: Rakennuskaava- tai rantakaava-alueelia ei (kumotaan) 37879: lohkomista saa suorittaa niin, että se vai-k- 37880: euttaa sanotun kaavan toteuttamista. 37881: 37882: 37883: 34 § 34 § 37884: V ahvistetussa yleiskaavassa virkistys- tai Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa vir- 37885: suojelualueeksi osoitetulla alueella rakennus- kistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueell~ 37886: paikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei saa muo- rakennuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä e1 37887: dostaa lohkomalla, jos se huomattavasti vai- saa muodostaa lohkomalla, jos se huomat- 37888: keuttaa alueen käyttämistä kaavassa osoitet- tavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavas- 37889: tuun tarkoitukseen. sa osoitettuun tarkoitukseen. 37890: Alueella, jolla ei ole asema-, rakennus- tai Alueella, jolla ei ole asemakaavaa taikka 37891: rantakaavaa, taikka jota ei ole vahvistetussa jota ei ole oikeusvaikutuksisessa yleis- 37892: yleiskaavassa osoitettu virkistys- tai suoje- kaavassa osoitettu virkistys- tai suojelutar- 37893: lutarkoituksiin, rakennuspaikaksi tarkoitetun koituksiin, rakennuspaikaksi tarkoitetun kiin- 37894: kiinteistön saa muodostaa lohkomalla, jos teistön saa muodostaa lohkomalla, jos muo- 37895: muodostettava kiinteistö täyttää rakennus- dostettava kiinteistö täyttää maankäyttö- ja 37896: laissa (370/1958) sekä sen nojalla annetuis- rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa 37897: sa säännöksissä ja määräyksissä rakennus- säännöksissä ja määräyksissä rakennuspai- 37898: paikalle asetetut vaatimukset. kalle asetetut vaatimukset. 37899: Taaja-asutusalueella saa rakennuspaikaksi Suunnittelutarvealueella saa rakennuspai- 37900: tarkoitetun määräalan muodostaa lohkomaila kaksi tarkoitetun määräalan muodostaa loh- 37901: eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten komaila eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa 37902: on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toi- varten on toimitusta aloitettaessa voimassa 37903: mituksen kestäessä saadaan rakennuslain 5 rakennuslupa tai toimituksen kestäessä saa- 37904: §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa taikka jos daan muuta kuin tilapäistä rakennusta kos- 37905: kunta antaa suostumuksensa lohkomiseen. keva rakennuslupa tai jos kunta antaa suos- 37906: tumuksensa kiinteistön muodostamiseen. 37907: 32 HE 110/1998 vp 37908: 37909: Voimassa oleva laki Ehdotus 37910: 37911: 35 § 35_§ 37912: Alueella, jolla on voimassa rakennuskielto Alueella, jolla on votmassa rakennuskielto 37913: asema- tai rakennuskaavan laatimista varten, asemakaavan laatimista varten, saadaan ra- 37914: saadaan rakennuspaikaksi tarkoitettu määrä- kennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa 37915: ala lohkoa eri kiinteistöksi vain, jos määrä- eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten 37916: alaa varten on toimitusta aloitettaessa voi- on toimitusta aloitettaessa voimassa raken- 37917: massa tai toimituksen kestäessä saadaan nuslupa tai toimituksen kestäessä saadaan 37918: muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva 37919: rakennuslupa tai rakennuslain 132 §:ssä tar- rakennuslupa taimaankäyttö-ja rakennuslain 37920: koitettu lupa rakentaa rakennuskiellon estä- 171 §:ssä tarkoitettu poikkeus rakentaa 37921: mättä taikka jos kunta antaa suostumuksensa rakennuskiellon estämättä taikka jos kunta 37922: kiinteistön muodostamiseen. antaa suostumuksensa kiinteistön muodosta- 37923: miseen. 37924: Edellä 1 momentissa tarkoitetulla raken- Edellä 1 momentissa tarkoitetulla raken- 37925: nuskieltoalueena saadaan määräalan lohko- nuskieltoalueena saadaan määräalan lohko- 37926: maHa siirtää ennestään olevaan kiinteistöön maHa siirtää ennestään olevaan kiinteistöön 37927: sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoi- sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoi- 37928: tettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos tettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos 37929: lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaa- lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaa- 37930: van laatimista. van laatimista. 37931: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vas- 37932: taavasti rakennuslain 6 a §:n 1 momentissa 37933: tarkoitettua rantavyöhykettä. Jos lohkomises- 37934: sa syntyy epätietoisuutta siitä, onko alue 37935: sanottua rantavyöhykettä, toimitusinsinöörin 37936: on siirrettävä asia alueellisen ympäristökes- 37937: kuksen tai rakennusasetuksella säädetyissä 37938: kunnissaympäristöministeriön ratkaistavaksi. 37939: Rantavyöhykkeellä saadaan määräala Iohko- 37940: malla siirtää ennestään olevaan kiinteistöön 37941: ja muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoitettu 37942: määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos loh- 37943: kominen ei huomattavasti vaikeuta rakennus- 37944: lain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaa- 37945: van laatimista. 37946: 37947: 36 § 36 § 37948: Alueella, jolle rantakaavan laatiminen on Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu- 37949: rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, ei kaisella ranta-alueella ei rakennuspaikaksi 37950: rakennuspaikaksi tarkoitettua määräalaa saa tarkoitettua määräalaa saa lohkoa ennen ase- 37951: lohkoa ennen rantakaavan vahvistamista. Jos makaavan tai sellaisen oikeusvaikutuksisen 37952: lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, yleiskaavan voimaantuloa, jossa rakentamis- 37953: onko alueelle laadittava rantakaava, tai jos mahdollisuudesta on erityisesti määrätty. Jos 37954: toimitusinsinööri pitää rantakaavan laatimista lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, 37955: tarpeellisena, on toimitusinsinöörin siir- sijaitseeka määräala ranta-alueella, on toimi- 37956: rettävä asia ympäristöministeriön tai alue- tusinsinöörin siirrettävä asia alueellisen ym- 37957: ellisen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi päristökeskuksen ratkaistavaksi. Rakennus- 37958: siinä järjestyksessä kuin rakennuslain 123 b paikaksi tarkoitettu määräala saadaan kuiten- 37959: §:n 3 momentissa säädetään. Rakennuspai- kin lohkoa, jos: 37960: kaksi tarkoitettu määräala saadaan kuitenkin 37961: lohkoa, jos: 37962: 1) on ilmeistä, ettei määräalan rakentami- 1) on ilmeistä, ettei määräalan rakentami- 37963: nen vaikeuta rantakaavan laatimista; nen vaikeuta asemakaavan laatimista; 37964: HE 110/1998 vp 33 37965: 37966: Voimassa oleva laki Ehdotus 37967: 37968: 2) kunta on perustellusta syystä antanut 2) kunta on perustellusta syystä antanut 37969: suostumuksensa lohkomiseen; suostumuksensa lohkomiseen; tai 37970: 3) eri kiinteistöksi muodostettavaa määrä- 3) eri kiinteistöksi muodostettavaa määrä- 37971: alaa varten tai, milloin kysymys on määrä- alaa varten tai, milloin kysymys on määrä- 37972: alan siirtämisestä ennestään olevaan kiin- alan siirtämisestä ennestään olevaan kiinteis- 37973: teistöön, määräalasta ja saajakiinteistöstä töön, määräalasta ja saajakiinteistöstä muo- 37974: muodostettavaa kiinteistöä varten on toimi- dostettavaa kiinteistöä varten on toimitusta 37975: tusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestä- 37976: kestäessä saadaan rakennuslain 5 §:n 2 mo- essä saadaan maankäyttö- ja rakennuslain 37977: mentissa tarkoitettu poikkeuslupa tai muuta 171 §:n mukainen poikkeus tai muuta kuin 37978: kuin tilapäistä rakennusta koskeva rakennus- tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa 37979: lupa taikka rakennus on jo rakennettu tällai- taikka rakennus on jo rakennettu tällaisen 37980: sen luvan perusteella; luvan perusteella. 37981: 4) rakennuslain 132 §:n nojalla on myön- 37982: netty poikkeus saman lain 123 a §:n 1 mo- 37983: mentin säiinnöksestä; tai 37984: 5) muodostettavan kiinteistöä käytetään 37985: rakennuslain 123 b §:n 2 momentissa tar- 37986: koitetun rakennuksen rakennuspaikkana. 37987: 37988: 37989: 37990: 37991: 37 a § 37992: Mitä edellä tässä luvussa söiidetään maa- 37993: räalasta, koskee soveltuvin osin lohottavaan 37994: tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyväii 37995: kiinteistöä. 37996: 37997: 37998: 6luku (6 luku kumotaan) 37999: Tominmittaus ja yleisen alueen mittaus 38000: (42-46 §) 38001: 38002: 38003: 57§ 38004: Asemakaava-alueella suoritettavan tilus- Asemakaava-alueella suoritettavan tilus- 38005: vaihdon edellytyksenä on, että se edistää vaihdon edellytyksenä on, että se edistää 38006: tonttijaon laatimista tai rekisteritonttien muo- tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennus- 38007: dostamista taikka kaavan mukaisten alueva- paikkojen muodostamista tai muiden kaavan 38008: rausten toteuttamista. R ak ennuskanva- tai mukaisten aluevarausten toteuttamista. 38009: rantakaava-alueella suoritettavan tilusvaih- 38010: don edellytyksenä on, että se edistää tarkoi- 38011: tuksenmukaisten rakennuspaikkojen muo- 38012: dostamista tai kaavan mukaisten alueva- 38013: rausten toteuttamista. 38014: 38015: 38016: 38017: 38018: 380260H 38019: 34 HE 110/1998 vp 38020: 38021: Voimassa oleva laki Ehdotus 38022: 38023: 58§ 38024: Ilman omistajien sopimusta saadaan tilus- Ilman omistajien sopimusta saadaan tilus- 38025: vaihto suorittaa kaavatontin taikka raken- vaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan 38026: nus- tai rantakaavaan sopeutuvan rakennus- soveltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi 38027: paikan kiinteistöksi muodostamista varten muodostamista varten vain, jos vaihdettavat 38028: vain, jos vaihdettavat alueet on kaavassa alueet on asemakaavassa osoitettu samaan 38029: osoitettu samaan käyttötarkoitukseen. käyttötarkoitukseen. 38030: 38031: 38032: 62 § 62 § 38033: Rakennuskaavaan tai rantakaavaan soveltu- Tontin tai asemakaavaan soveltuvan ra- 38034: van rakennuspaikan muodostamiseksi kennuspaikan muodostamiseksi tontin tai 38035: kiinteistön omistajana on oikeus lunastaa rakennuspaikan osan omistajana on oikeus 38036: toiseen rekisteriyksikköön kuuluvaa aluetta. lunastaa toiselle kuuluvaa tonttiin tai ra- 38037: kennuspaikkaan sisältyvää aluetta. 38038: Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle 38039: kuuluvaa rakennuspaikan aluetta, on etuoi- kuuluvaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan 38040: keus sillä, jonka osalla rakennuksineen ja rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, 38041: laitteineen on suurin arvo. Jos rakennuspai- jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on 38042: kan osat ovat samanarvoiset, lunastusoikeus suurin arvo. Jos osat ovat samanarvoiset, 38043: on sillä, joka ensiksi on vaatinut lunastamis- lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaa- 38044: ta. tinut lunastamista. 38045: 38046: 62 a § 38047: Jollei sitovan tonttijaon mukaisen tontin 38048: osan omistaja ole pannut vireille vaatimusta 38049: tontin muun osan lunastamisesta vuoden ku- 38050: luessa sellaisen asemakaavan voimaantulos- 38051: ta, jossa on määrätty sitova tonttijako, tai 38052: erillisen tonttijaon voimaantulosta, kunnalla 38053: on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat. Jos 38054: tontinosan omistaja kuitenkin on pannut lu- 38055: nastusvaatimuksensa vireille ennen kuntaa 38056: tai 60 päivän kuluessa siitä, kun kunnan 38057: vaatimus on annettu hänelle tiedoksi, kun- 38058: nalla on lunastusoikeus vain, jos hänen tai 38059: muun tontinosan omistajan vaatimus ei joh- 38060: da tontin joutumiseen yhdelle omistajalle. 38061: 38062: 38063: 62 b § 38064: Milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin 38065: osan omistaja sen johdosta, ettei sitova tont- 38066: tijako sopeudu vallitseviin om istusoi- 38067: keusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä 38068: tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maa- 38069: taan, on kunta velvollinen lunastamaan sel- 38070: laisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen 38071: asemakaavan, jossa on määräys sitovasta 38072: tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaan- 38073: HE 110/1998 vp 35 38074: 38075: Voimassa oleva laki Ehdotus 38076: 38077: tulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole 38078: käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoik- 38079: euttaan. 38080: Kunta vapautuu lunastusvelvollisuudesta, 38081: jos sitova tonttijako on muutettu vallitseviin 38082: omistusoikeusoloihin soveltuvaksi eikä lu- 38083: nastusvelvollisuutta koskevaa asiaa ole vielä 38084: lainvoimaisesti ratkaistu. 38085: 38086: 64 § 64 § 38087: Jos tilussijoitus voidaan korjata tai kaa- Jos tilussijoitus voidaan korjata tai ase- 38088: vaan soveltuva rakennuspaikka muodostaa makaavaan soveltuva tontti tai rakennuspaik- 38089: tilusvaihdolla, on 60-62 §:ssä tarkoitetun ka muodostaa tilusvaihdolla, on 60--62 38090: alueen lunastamisen sijasta suoritettava tilus- §:ssä tarkoitetun alueen lunastamisen sijasta 38091: vaihto. Tällainen tilusvaihto saadaan suorit- suoritettava tilusvaihto. Tällainen tilusvaihto 38092: taa omistajien suostumuksetta, vaikka 58 saadaan suorittaa omistajien suostumuksetta, 38093: §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä ei vaikka 58 §:n 2 momentissa säädettyjä edel- 38094: olisi olemassa. Lunastamisen edellytyksenä lytyksiä ei olisi olemassa. Lunastamisen 38095: on lisäksi, ettei se aiheuta haittaa kiinteistö- edellytyksenä on lisäksi, ettei se aiheuta 38096: järjestelmän selvyydelle, vaikeuta asema-, haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle, 38097: rakennus- tai rantakaavaan sopeutuvien kiin- vaikeuta asemakaavaan sopeutuvien kiinteis- 38098: teistöjen muodostamista tai 60 ja 61 §:ssä töjen muodostamista eikä 60 ja 61 §:ssä tar- 38099: tarkoitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään koitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään 38100: asianosaiselle huomattavaa haittaa. asianosaiselle huomattavaa haittaa. 38101: 38102: 69 § 69 § 38103: Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituk- Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituk- 38104: senmukainen kokonaisuus. Asemakaava- senmukainen kokonaisuus. Asemakaavan 38105: aluetta taikka rakennus- tai rantakaavan mu- mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsä- 38106: kaista muuta aluetta kuin maa- tai metsäta- talousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ot- 38107: lousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ottaa taa uusjakoon. 38108: uusjakoon. 38109: 38110: 78 § 38111: Vahvistetussa yleis-, asema- tai raken- Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa tai 38112: nuskaavassa yleistä tarvetta varten osoitettu asemakaavassa yleistä tarvetta varten osoi- 38113: alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, valti- tettu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, 38114: on, seurakunnan tai muun sellaisen yhteisön valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yh- 38115: omistamaan kiinteistöön, jonka tarpeisiin teisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpei- 38116: alue on osoitettu. siin alue on osoitettu. 38117: 38118: 113 § 113 § 38119: Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, 38120: jos sillä voidaan edistää asema- tai raken- jos sillä voidaan edistää asemakaavassa eri 38121: nuskaavassa eri käyttöön osoitettujen aluei- käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi 38122: den kiinteistöiksi muodostamista tai tasata muodostamista tai tasata rakennusoikeuden 38123: rakennusoikeuden ilmeisen epätasaista jakau- ilmeisen epätasaista jakautumista alueella, 38124: tumista alueella, jolle sanottu kaava on ensi jolle sanottu kaava on ensi kerran vah- 38125: 36 HE 110/1998 vp 38126: 38127: Voimassa oleva laki Ehdotus 38128: 38129: kerran vahvistettu. Lisäksi järjestelyn suorit- vistettu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen 38130: taminen edellyttää, että siihen on tarvetta edellyttää, että siihen on tarvetta alueelle 38131: alueelle välittömästi odotettavissa olevan välittömästi odotettavissa olevan rakentami- 38132: rakentamisen vuoksi. Rakennusmaan järjes- sen vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan 38133: tely saadaan suorittaa vain, jos asianomai- suorittaa vain, jos asianomaiseen asemakaa- 38134: seen rakennus- tai asemakaavaan on otettu vaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaa- 38135: kaavamääräys siitä, että kaavan toteuttami- van toteuttamiseksi voidaan suorittaa raken- 38136: seksi voidaan suorittaa rakennusmaan järjes- nusmaan järjestely. 38137: tely. 38138: 114§ 114§ 38139: Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta 38140: tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen 38141: omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin 38142: alueelle laadittu asema- tai rakennuskaava alueelle laadittu asemakaava on tullut lain- 38143: on tullut lainvoimaiseksi. voimaiseksi. 38144: 38145: 38146: 38147: 117§ 117§ 38148: Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteis- Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteis- 38149: tön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan 38150: tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden ase- tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden ase- 38151: ma- tai rakennuskaavaan soveltuvan tontin makaavaan soveltuvan tontin tai rakennus- 38152: tai rakennuspaikan, ei ilman erityistä syytä paikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä 38153: saa järjestellä tai lunastaa. tai lunastaa. 38154: 38155: 38156: 118 § 118§ 38157: Jos rakennusmaan järjestely suoritetaan Rakennusmaan järjestelyssä kunnalle ero- 38158: asemakaava-alueella, kunnalle erotetaan tetaan päältäpäin maankäyttö- ja rakennus- 38159: päältäpäin rakennuslain 36 §:n 1 momentin lain 83 §:ssä mainitut yleiset alueet, jotka 38160: 2-8 kohdassa mainitut kunnan tarpeisiin asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpei- 38161: kaavassa osoitetut alueet siltä osin kuin ne siin siltä osin kuin ne eivät ole ennestään 38162: eivät ole ennestään kunnan omistuksessa. kunnan omistuksessa. 38163: Sama koskee rakennuskaava-alueella raken- 38164: nuslain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettuja 38165: liikenneväyliä ja muita yleisiä alueita. 38166: 38167: 120§ 120 § 38168: Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin 38169: osakas saa alueensa ensisijaisesti omista- osakas saa alueensa ensisijaisesti omista- 38170: mistaan alueista ja että jako helpottaa tontti- mistaan alueista ja että jako helpottaa tontti- 38171: jaon laatimista tai tarkoituksenmukaisten jaon laatimista taikka tonttien tai kaavaan 38172: rakennuspaikkojen muodostamista. Jos alu- soveltuvien rakennuspaikkojen muodostamis- 38173: eelle on hyväksytty tonttijako, ei aluetta il- ta. Jos alueella on sitova tonttijako, ei aluet- 38174: man erityistä syytä saa jakaa siten, että osak- ta ilman erityistä syytä saa jakaa siten, että 38175: kaalle annettavan alueen raja poikkeaa kaa- osakkaalle annettavan alueen raja poikkeaa 38176: vatontin rajasta. tonttijaosta. 38177: HE 110/1998 vp 37 38178: 38179: Voimassa oleva laki Ehdotus 38180: 38181: 38182: 38183: 38184: 122 § 122 § 38185: Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momen- Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momen- 38186: tissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein tissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein 38187: saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoi- saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoi- 38188: tetulla tavalla, saadaan rakennuspaikaksi tai tetulla tavalla, saadaan asemakaavan mukai- 38189: tontiksi soveltuvasta alueesta antaa osia us- seksi tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltu- 38190: ealle vähäisen osuuden omistavalle osakkaal- vasta alueesta antaa osia usealle vähäisen 38191: le, jollei näistä kukaan halua lunastaa koko osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä 38192: aluetta. Jos lunastamista vaativia osakkaita kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lu- 38193: on useita, etuoikeus on sillä, jonka jakope- nastamista vaativia osakkaita on useita, etu- 38194: rusteen mukainen osuus on suurin. oikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukai- 38195: nen osuus on suurin. 38196: Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista 38197: osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, 38198: kunta saa lunastaa koko alueen. kunta saa lunastaa koko alueen. 38199: Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimi- Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimi- 38200: tuksessa lunastaa kaavassa sen tarpeisiin tuksessa lunastaa asemakaavassa sen tarpei- 38201: osoitetun rakennuslain 50 ja 111 §:ssä tar- siin osoitetun maankäyttö- ja rakennuslain 38202: koitetun alueen sikäli kuin aluetta ei ole ero- 96 §:n mukaisen yleisen alueen tai yleisen 38203: tettava kunnalle tämän lain 118 §:n mukai- rakennuksen tontin sikäli kuin aluetta ei ole 38204: sesti. erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mu- 38205: kaisesti. 38206: 38207: 123 § 123 § 38208: Katualueen tai rakennuskaavatien alueen Katualueen määrä, joka kunnalla on oikeus 38209: määrä, joka kunnalla on oikeus saada raken- saada maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 38210: nuslain mukaan korvauksetta, määrätään korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä 38211: noudattaen, mitä siitä sanotussa laissa sääde- siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa 38212: tään. Laskelmaa tehtäessä koko järjestelyalue tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rin- 38213: kuitenkin rinnastetaan yhdelle maanomis- nastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan 38214: tajalle kuuluvaan alueeseen ja laskelmasta alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kun- 38215: jätetään pois kunnan omistamat alueet. nan omistamat alueet. 38216: 38217: 38218: 129 § 129 § 38219: Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, 38220: muodostetaan kunkin osakkaan ja muun muodostetaan kunkin osakkaan ja muun 38221: asianosaisen saarnat alueet yhdeksi tai us- asianosaisen saarnat alueet yhdeksi tai 38222: eammaksi kiinteistöksi. Jos alueella on suo- useammaksi kiinteistöksi. 38223: ritettu tontinmittaus tai yleisen alueen mit- 38224: taus, mitatut tontit ja yleiset alueet merki- 38225: tään tontteina tai yleisinä alueina kiinteistö- 38226: rekisteriin, mikäli merkitsemisen edellytyk- 38227: set ovat olemassa. Muutoin kiinteistöjen alu- 38228: eet muodostetaan tiloiksi. 38229: 38 HE 110/1998 vp 38230: 38231: Voimassa oleva laki Ehdotus 38232: 38233: Edellä 118 §:ssä tarkoitettujen alueiden (3 mom. kumotaan) 38234: erottaminen kunnalle toimitetaan asema- 38235: kaava-alueella järjestelyn yhteydessä suori- 38236: tettavalla yleisen alueen mittauksella. Jollei 38237: yleisen alueen mittausta ole suoritettu tai jos 38238: kysymys on rakennuskaava-alueesta, alueet 38239: erotetaan kunnalle muodostamalla ne 1 mo- 38240: m entin mukaisesti tiloiksi. 38241: 38242: 132 § 38243: Alueella, jolla on voimassa asema- tai ra- Asemakaava-alueella ei saa muodostaa 38244: kennuskaava, ei saa muodostaa yhteistä yhteistä aluetta. 38245: aluetta. 38246: 141 § 38247: Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhtei- Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhtei- 38248: nen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema-, nen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema- 38249: rakennus- tai rantakaavan alueella ja joka kaava-alueella ja joka kunnalla olisi maan- 38250: kunnalla olisi rakennuslain nojalla oikeus käyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunas- 38251: lunastaa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa taa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa 38252: määrätä kunnan lunastettavaksi. määrätä kunnan lunastettavaksi. 38253: 38254: 38255: 150 a § 38256: Yleisellä alueella ei ole osuutta yhteisiin 38257: alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 38258: 38259: 154 § 38260: Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toi- 38261: sen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasit- 38262: teena oikeus: 38263: 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan aluee- 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan aluee- 38264: seen rakennuskaava- tai asemakaava- seen asemakaava-alueella. 38265: alueella, ei kuitenkaan katualueella, liiken- 38266: neväylän alueella eikä rakennuskaavatien 38267: alueella. 38268: 38269: 38270: 154 a § 38271: Ranta-asemakaava-alueella olevan kiinteis- 38272: tön hyväksi perustetaan toisen rekisteriyk- 38273: sikön alueelle rasitteena oikeus maankäyttö- 38274: ja rakennuslain 75 §:ssä tarkoitetun yhteis- 38275: käyttöalueen käyttämiseen niitä kiinteistöjä 38276: varten, joiden käyttöön alue on kaavassa tar- 38277: koitettu. Sama koskee maankäyttö-ja raken- 38278: nuslain 91 §:n 2 momentin mukaisia alueita. 38279: HE 110/1998 vp 39 38280: 38281: Voimassa oleva laki Ehdotus 38282: 38283: 38284: 155 § 155 § 38285: Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momen- Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momen- 38286: tin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun mo- tin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun mo- 38287: mentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen mentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen 38288: pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämi- pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämi- 38289: seen voidaan asemakaava- ja rakennus- seen voidaan asemakaava-alueella perustaa 38290: kaava-alueella perustaa myös kuntaa varten. myös kuntaa varten. 38291: 38292: 156 § 38293: Asemakaava- ja rakennuskaava-alueella Asemakaava-alueella saadaan perustaa 154 38294: saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1-3 §:n 1 momentin 1-3 ja 9 kohdassa tarkoi- 38295: ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite sekä 5 koh- tettu rasite sekä 5 kohdassa tarkoitettu auto- 38296: dassa tarkoitettu autojen pitämistä varten jen pitämistä varten tarpeellinen rasite ilman 38297: tarpeellinen rasite ilman rasitetuo rekiste- rasitetuo rekisteriyksikön omistajan suos- 38298: riyksikön omistajan suostumusta, jos rasite tumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteis- 38299: on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tär- tölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu 38300: keä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyk- 38301: rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen sikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan 38302: ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden hal- rasiteoikeuden haltijalle. 38303: tijalle. 38304: 38305: 38306: 157 § 157 § 38307: Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa 38308: asemakaavan tai rakennuskaavan toteutta- asemakaavan toteuttamista. Rasite on muu- 38309: mista. Rasite on muutoinkin perustettava toinkin perustettava siten, että sen tarkoitus 38310: siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdol- saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja 38311: lisimman edullisesti ja että rasitteesta tai sen että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheu- 38312: käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle tarpee- du ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä ke- 38313: tonta haittaa eikä kenellekään suurempaa nellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa 38314: vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä. kuin on välttämätöntä. 38315: 38316: 38317: 160 § 160 § 38318: Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite 38319: voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetuo voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetuo 38320: rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia ra- rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia ra- 38321: sitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä sitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä 38322: taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikai- taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikai- 38323: semmin annettuja määräyksiä, jos asianosai- semmin annettuja määräyksiä, jos asianosai- 38324: set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta 38325: asemakaavan tai rakennuskaavan toteutta- asemakaavan toteuttamista. Tällainen toi- 38326: mista. Tällainen toimenpide voidaan suorit- menpide voidaan suorittaa ilman asianosais- 38327: taa ilman asianosaisten sopimustakin, jos ten sopimustakin, jos rasitteesta olosuhteiden 38328: rasitteesta olosuhteiden muuttumisen johdos- muuttumisen johdosta aiheutuva haitta voi- 38329: ta aiheutuva haitta voidaan poistaa tai sitä daan poistaa tai sitä vähentää eikä toirueopi- 38330: vähentää eikä toimenpiteestä aiheudu oikeu- teestä aiheudu oikeutetulle kiinteistölle huo- 38331: tetulle kiinteistölle huomattavaa haittaa. mattavaa haittaa. 38332: 40 HE 110/1998 vp 38333: 38334: Voimassa oleva laki Ehdotus 38335: 38336: 38337: 38338: 38339: 165 § 165 § 38340: Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oi- Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oi- 38341: keuden perustaminen, siirtäminen tai pois- keuden perustaminen, siirtäminen tai pois- 38342: taminen taikka muu rasitetta tai oikeutta taminen taikka muu rasitetta tai oikeutta 38343: koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa 38344: tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. 38345: Asemakaava-alueen tonttijakoalueena suo- Asemakaava-alueella suoritettavassa rasite- 38346: ritettavassa rasitetoimituksessa saadaan käsi- toimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 38347: tellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu, yksi- momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä 38348: tyisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia 38349: koskeva asia vain, jos kysymys on tällaisen vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siir- 38350: oikeuden siirtämisestä, muuttamisesta tai tämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta. 38351: poistamisesta. Muulla kuin edellä tarkoitetul- Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasi- 38352: la alueella rasitetoimituksessa saadaan käsi- tetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 38353: tellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksi- momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä an- 38354: tyisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta netun lain mukaista oikeutta koskeva asia 38355: koskeva asia vain, jos samalla on kysymys vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 mo- 38356: 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua rasitetta mentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta 38357: koskevasta toimenpiteestä. toimenpiteestä. 38358: 38359: 168 § 38360: Toimituksesta, joka suoritetaan taaja-asu- Toimituksesta, joka suoritetaan suunnit- 38361: tukseen käytetyllä alueella, yleiskaava-, ase- telutarvealueella, maankäyttö- ja rakennus- 38362: makaava-, rakennuskaava- tai rantakaava- lain 72 §:n mukaisella ranta-alueella, oi- 38363: alueelia taikka alueella, jolla on voimassa ra- keusvaikutuksisen yleiskaavan tai asemakaa- 38364: kennuskielto asema- tai rakennuskaavan laa- van alueella taikka alueella, jolla on voimas- 38365: timista varten tai jolle rantakaavan laatimi- sa rakennuskielto asemakaavan laatimista 38366: nen on rakennuslain 123 a §:n mukaan tar- varten, lähetetään asianomaiselle kunnalle 38367: peen, lähetetään asianomaiselle kunnalle kut- kutsukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta 38368: sukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole ole toimituksessa asianosaisena. 38369: toimituksessa asianosaisena. Tässä tarkoitet- 38370: tua kutsukirjettä ei lähetetä kunnalle kuiten- 38371: kaan niissä toimituksissa, jotka 5 §:n 3 mo- 38372: mentissa on säädetty kiinteistöinsinöörin toi- 38373: mitettavaksi. 38374: 38375: 38376: 185 § 185 § 38377: Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti 38378: määrättävä ja merkittävä pysyvästi maas- määrättävä ja merkittävä pysyvästi maas- 38379: toon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää toon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää 38380: maastoon merkitsemättä asemakaava- tai maastoon merkitsemättä asemakaava-alueel- 38381: rakennuskaava-alueella sekä erityisistä syistä la, lukuun ottamatta maankäyttö- ja raken- 38382: muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen nuslain JO luvussa tarkoitettua ranta-asema- 38383: kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä kaava-aluetta, sekä erityisistä syistä muualla- 38384: muodostettavan kiinteistön omistaja merkit- kin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiin- 38385: semistä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja teistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muo- 38386: voidaan jättää merkitsemättä maastoon. Jol- dostettavan kiinteistön omistaja merkitsemis- 38387: HE 110/1998 vp 41 38388: 38389: Voimassa oleva laki Ehdotus 38390: 38391: lei vedessä olevaa rajaa voida sopivasti raja- tä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voi- 38392: merkein osoittaa, merkitään se yksinomaan daan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei 38393: kartalle. vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamer- 38394: kein osoittaa, merkitään se yksinomaan kar- 38395: talle. 38396: 38397: 38398: 209 § 38399: Yleisen alueen mittauksen toimituskustan- Yleisen alueen muodostamista koskevan 38400: nukset maksaa kunta. kiinteistötoimituksen toimituskustannukset 38401: maksaa kunta. 38402: 212 § 38403: Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- 38404: sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, 38405: jonka suorittamisella voidaan poistaa kiin- jonka suorittamisella voidaan poistaa kiin- 38406: teistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa teistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa 38407: oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistö- oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistö- 38408: järjestelmässä oleva virheellisyys taikka järjestelmässä oleva virheellisyys taikka 38409: muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotet- muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotet- 38410: tavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan tavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan 38411: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- 38412: tion varoista osaksi tai kokonaan siltä osin tion varoista, jos kiinteistörekisterin pitäjänä 38413: kuin toimituksen suorittaminen on ollut ylei- on maanmittaustoimisto, tai kunnan varoista, 38414: sen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kunnan 38415: toimitusmiehet Jos edellä tarkoitettu toimi- viranomainen, osaksi tai kokonaan siltä osin 38416: tus koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan kuin toimituksen suorittaminen on ollut ylei- 38417: kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää, että sen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät 38418: toimituskustannukset maksetaan kunnan va- toimitusmiehet Kuitenkin sellaisesta toimi- 38419: roista. Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, tuksesta, jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutu- 38420: jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimi- vat toimituskustannukset maksetaan koko- 38421: tuskustannukset maksetaan kokonaan valti- naan valtion tai kunnan varoista. 38422: on tai kunnan varoista. 38423: 38424: 38425: 18 luku ( 18 luku kumotaan) 38426: Tontin ja yleisen alueen merkitseminen 38427: kiinteistöksi kiinteistörekisteriin 38428: (219-230 §) 38429: 38430: 282 a § 282 a § 38431: Rakennuslain 123 g §:ssä tarkoitettuun (kumotaan) 38432: rantakaavatoimitukseen sovelletaan tämän 38433: lain säännöksiä, jollei rakennuslain säännök- 38434: sistä muuta johdu. Jos rantakaavassa ei ole 38435: määrätty yhteiskäyttöoikeuden sisältöä eikä 38436: 38437: 38438: 38439: 380260H 38440: 42 HE 110/1998 vp 38441: 38442: Voimassa oleva laki Ehdotus 38443: 38444: sitä, millä tavoin maanomistaja saa käyttää 38445: yhteiskäyttöaluetta niin yksityiskohtaisesti 38446: kuin alueen tulevan käytön kannalta ja kor- 38447: vausten määräämiseksi on tarpeen, on tämä 38448: tehtävä rantakaavatoim ituksessa. 38449: 38450: 38451: 283 § 283 § 38452: Määräyksen sellaisen toimituksen suoritta- Määräyksen sellaisen toimituksen suoritta- 38453: miseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momen- miseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momen- 38454: tissa, maanmittaustoimisto voi antaa hake- tissa, kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa ha- 38455: muksetta. Jos toimitus koskee tonttia tai yl- kemuksetta. 38456: eistä aluetta, kunnan kiinteistörekisterin pi- 38457: täjä voi antaa hakemuksetta toimitusmää- 38458: räyksen edellä tarkoitettuun toimitukseen. 38459: 38460: 38461: 285 § 38462: Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen 38463: yhdistämistä sekä tontin tai yleisen alueen yhdistämistä ja 227 §:n 2 momentissa tarkoi- 38464: kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevaan tettuun virheen oikaisemista koskevaan pää- 38465: päätökseen haetaan muutosta valittamalla tökseen haetaan muutosta valittamalla maa- 38466: maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemi- oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen 38467: seen on 30 päivää päätöksen tiedok- on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. 38468: sisaannista. Muutoin muutoksenhakuun so- Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä 38469: velletaan, mitä muutoksenhakemisesta lope- muutoksenhakemisesta lopetettuun toimituk- 38470: tettuun toimitukseen säädetään. seen säädetään. 38471: 38472: 285 a § 285 a § 38473: Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä 38474: taikka tontin tai yleisen alueen kiinteis- koskevassa asiassa on hakija ja muu henkilö, 38475: törekisteriin merkitsemistä koskevassa asias- jonka oikeutta asia välittömästi koskee. 38476: sa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta Panttioikeuden haltija on asianosainen sil- 38477: asia välittömästi koskee. Panttioikeuden hal- loin, kun kiinnityksestä vapauttaminen teh- 38478: tija on asianosainen silloin, kun kiin- dään panttioikeuden haltijan suostumuksetta. 38479: nityksestä vapauttaminen tehdään panttioi- 38480: keuden haltijan suostumuksetta, jollei 224 38481: §:n 3 momentista muuta johdu. 38482: 38483: 38484: 288 a § 288 a § 38485: Edellä 28 §:n 1 momentissa sekä 224 §:n Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu 38486: 1 momentissa tarkoitettu kiinnitysvastuusta kiinnitysvastuusta vapauttaminen suoritetaan 38487: vapauttaminen suoritetaan asianomaisen loh- asianomaisen lohkokiinteistön tai tontin 38488: kokiinteistön tai tontin omistajan pyynnöstä. omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapaut- 38489: Kiinnityksestä vapauttaminen 28 §:n 2 mo- taminen 28 ~:n 2 momentissa ja 134 ~:n 2 38490: mentissa ja 134 §:n 2 momentissa tarkoite- momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suori- 38491: tuissa tapauksissa suoritetaan ilman omista- tetaan ilman omistajan pyyntöä. 38492: jan pyyntöä. 38493: Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja 2 38494: 2 momentissa, 134 §:n 2 momentissa tai 224 momentissa tai 134 §:n 2 momentissa 38495: HE 110/1998 vp 43 38496: 38497: Voimassa oleva laki Ehdotus 38498: 38499: §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä 38500: sovelletaan, mitä maakaaren 18 luvun 6 §:n maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentis- 38501: 2 ja 3 momentissa säädetään kiinnityksen sa säädetään kiinnityksen kohteeksi jäävien 38502: kohteeksi jäävien kiinteistöjen omistajien ja kiinteistöjen omistajien ja näihin kiinteis- 38503: näihin kiinteistöihin kohdistuvien panttioi- töihin kohdistuvien panttioikeuksien ja 38504: keuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden erityisten oikeuksien haltijoiden suos- 38505: suostumuksesta. tumuksesta. 38506: 38507: 293 § 293 § 38508: Poiketen siitä, mitä tässä laissa säädetään (kumotaan) 38509: kiinteistöjen muodostamisesta asemakaava- 38510: alueella, ei sellaisella asemakaava-alueella, 38511: jota tarkoitetaan kaavoitusalueiden jakolain 38512: muuttamisesta 8 päivänä maaliskuuta 1991 38513: annetun lain (502191) voimaantulosäännök- 38514: sessä ja jonka osalta kunnanvaltuusto ei en- 38515: nen tämän lain voimaantuloa ole tehnyt sa- 38516: notussa voimaantulosäännöksessä tarkoitet- 38517: tua päätöstä, tapahtuvassa kiinteistön muo- 38518: dostamisessa kuitenkaan sovelleta tontin ja 38519: yleisen alueen muodostamista koskevia sään- 38520: nöksiä. Tällaisella asemakaava-alueella ei 38521: myöskään sovelleta 5 §:n 3 momentin toi- 38522: mitusinsinööriä koskevia säännöksiä. Kun- 38523: nanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että tä- 38524: män lain tontin ja yleisen alueen muodosta- 38525: mista koskevia säännöksiä sovelletaan myös 38526: edellä tarkoitetuilla asemakaava-alueilla, jol- 38527: loin myös 5 §:n 3 momentin toimitusin- 38528: sinööriä koskevat säännökset tulevat sovel- 38529: lettaviksi. 38530: 38531: 38532: 38533: 38534: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38535: kuuta 38536: Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa 38537: olleen lain aikana vireille tullut tontinmittaus 38538: tai yleisen alueen mittaus on lopetettu ennen 38539: tämän lain voimaantuloa, sovelletaan niiden 38540: osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa 38541: olleita säännöksiä ja niiden nojalla annettuja 38542: määräyksiä. 38543: 44 HE 110/1998 vp 38544: 38545: Liite 38546: 38547: 38548: 2. 38549: Laki 38550: kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b § :n muuttamisesta 38551: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38552: muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) 5 §, sel- 38553: laisena kuin se on laissa 559/1995, sekä 38554: lisätään 14 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 274/1998, uusi 1 momentti, jolloin nykyi- 38555: nen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti: 38556: 38557: Voimassa oleva laki Ehdotus 38558: 38559: 38560: 5§ 5§ 38561: Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat 38562: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot 38563: sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- 38564: kushallinto määrää. Tonteista ja yleisistä kushallinto määrää. Asemakaava-alueella, 38565: alueista kiinteistörekisteriä pitää kuitenkin lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennus- 38566: rakennuslautakunnan valvonnan alaisena lain ( 1 ) JO luvussa tarkoitettua ranta-ase- 38567: kiinteistöinsinööri. Jos kunnassa on useita makaava-aluetta, kiinteistörekisteriä pitää 38568: kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri, jos 38569: kenen heistä on toimittava kiinteis- kunta päättää ottaa huolehtiakseen kiinteis- 38570: törekisterin pitäjänä. törekisterin pidosta. Jos kunnassa on useita 38571: kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä 38572: kenen heistä on toimittava kiinteis- 38573: törekisterin pitäjänä. 38574: Kunta, joka toimii ennestään kiinteistöre- 38575: kisterin pitäjänä, voi päättää, ettei se ota 38576: huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitäm ises- 38577: tä sellaisen 1 momentissa tarkoitetun asema- 38578: kaavan osalta alueella, jolla ei ennestään ole 38579: asemakaavaa, jollei uusi asemakaava-alue 38580: rajoitu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jon- 38581: ka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteis- 38582: törekisterin pitämisestä. 38583: Kunta, joka huolehtii kiinteistörekisterin 38584: pitämisestä, voi päätöksellään siitä luopua. 38585: Jos kunta on päätöksellään aikaisemmin luo- 38586: punut kiinteistörekisterin pitämisestä, se voi 38587: vain erityisestä syystä uudelleen ottaa huo- 38588: lehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen. 38589: V astuu kiinteistörekisterin pitämisestä siir- 38590: tyy viidennen kalenterivuoden alusta sen 38591: kalenterivuoden jälkeen, jona kunta on teh- 38592: nyt 1 tai 3 momentissa tarkoitetun päätök- 38593: sen, jollei kunta maanmittauslaitoksen asian- 38594: omaisen maanmittaustoimiston kanssa toisin 38595: sovi. 38596: HE 110/1998 vp 45 38597: 38598: Voimassa oleva laki Ehdotus 38599: 38600: 14 § 38601: Tässä laissa tai sen nojalla annetuissa 38602: säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterin 38603: pitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin 38604: säädetä, haetaan muutosta valittamalla maa- 38605: oikeudelta noudattaen muutoin soveltuvin 38606: osin mitä hallinto lainkäyttölaissa (5861 1996) 38607: säädetään. 38608: 38609: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38610: kuuta 38611: Sellainen kunta, joka ennen tämän lain 38612: voimaantuloa on vastannut kiinteis- 38613: törekisterin pitämisestä, vastaa siitä tämän 38614: lain voimaan tultua edelleen ilman eri pää- 38615: töstä niillä asemakaava-alueilla, joilla ennen 38616: kiinteistönm uodostamislain muuttamisesta 38617: annetun lain ( 1 ) voimaantuloa sovel- 38618: lettiin tontin ja yleisen alueen mittaamista ja 38619: rekisteröintiä koskevia säännöksiä. Jos täl- 38620: lainen kunta laatii alueelleen maankäyttö-ja 38621: rakennuslain mukaisen ensimmäisen asema- 38622: kaavaan lain voimaantulon jälkeen, kunnan 38623: tulee huolehtia kiinteistörekisterin pitäm ises- 38624: tä tällaisella asemakaava-alueella, jollei kun- 38625: ta 5 §:n 2 momentin mukaisesti toisin päätä. 38626: Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, 38627: kunta voi ensimmäisen kerran viimeistään 38628: vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta 38629: päättää, että se ottaa huolehtiakseen kiinteis- 38630: törekisterin pitämisen sellaisella asemakaa- 38631: va-alueella tai osalla sellaista asemakaava- 38632: aluetta, jolla ennenmaankäyttö-ja rakennus- 38633: lain voimaantuloa oli voimassa rakennus- 38634: kaava. Tässä momentissa tarkoitettuun kun- 38635: nan päätökseen perustuva kunnan velvolli- 38636: suus pitää kiinteistörekisteriä alkaa vuoden 38637: kuluttua siitä päivästä lukien, jona kyseinen 38638: päätös on tehty, jollei kunta maanmittauslai- 38639: toksen asianomaisen maanmittaustoimiston 38640: kanssa toisin sovi. 38641: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 38642: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 38643: toimenpiteisiin. 38644: 46 HE 110/1998 vp 38645: 38646: 38647: Liite 38648: 38649: 38650: 3. 38651: Laki 38652: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 49 a §:n 38653: muuttamisesta 38654: 38655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38656: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 38657: 1977 annetun lain (603/1977) 49 a §, sellaisena kuin se on laissa 556/1995, seuraavasti: 38658: 38659: Voimassa oleva laki Ehdotus 38660: 38661: 38662: 49 a § 49 a § 38663: Tämän lain mukaan omistusoikeudella lu- Tämän lain mukaan omistusoikeudella lu- 38664: nastettu alue muodostetaan yhdeksi tai nastettu alue muodostetaan yhdeksi tai 38665: useammaksi lunastusyksiköksi siten, että eri useammaksi lunastusyksiköksi stten, että eri 38666: käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet 38667: muodostetaan eri yksiköiksi. Lunastusyk- muodostetaan eri yksiköiksi. Lunastusyk- 38668: siköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunas- siköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunas- 38669: tuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin tuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin 38670: tarkoituksenmukaista eikä kiinteis- tarkoituksenmukaista eikä kiinteis- 38671: töjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan töjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan 38672: suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää 38673: hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoi- hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoi- 38674: tusta palvelevaan pakkolunastusyksikköön. tusta palvelevaan kiinteistöön, mikäli lunas- 38675: Eri kuntiin kuuluvia alueita ei saa sisällyttää tettavasta alueesta m uodotettavan kiinteistön 38676: samaan pakkolunastusyksikköön. ja ennestään olevan kiinteistön kiinteistön- 38677: muodostamislaissa säädetyt yhdistämisen 38678: edellytykset ovat olemassa. Eri kuntiin kuu- 38679: luvia alueita ei saa sisällyttää samaan rekis- 38680: teriyksikköön. 38681: Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain 38682: nojalla, voidaan lunastettu alue lunastajan nojalla, voidaan lunastettu alue lunastajan 38683: pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi 38684: kuin lunastusyksiköksi. Milloin lunastuksen kmn lunastusyksiköksi. 38685: kohteena olevalla alueella on suoritettu ton- 38686: tinmittaus tai yleisen alueen mittaus, merki- 38687: tään lunastettu alue kuitenkin tonttina tai 38688: yleisenä alueena kiinteistörekisteriin, jos 38689: merkitsemisen edellytykset ovat olemassa, 38690: noudattaen, mitä siitä kiinteistönmuodos- 38691: tamislaissa säädetään. 38692: 38693: Tämä laki tulee voimaan päivänä 38694: kuuta 38695: HE 11111998 vp 38696: 38697: 38698: 38699: 38700: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kalastuslain 88 §:n 38701: muuttamisesta 38702: 38703: 38704: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 38705: Esityksessä ehdotetaan kalenterivuodelta Esitys liittyy vuoden 1999 valtion talous- 38706: perittävää kalastuksenhoitomaksua korotetta- arvioesitykseen. 38707: vaksi 80 markasta 90 markkaan ja seitsemän 38708: vuorokauden kalastusjaksolta perittävää ka- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 38709: lastuksenhoitomaksua korotettavaksi 20 mar- maan vuoden 1999 alusta. 38710: kasta 25 markkaan. 38711: 38712: 38713: 38714: 38715: PERUSTELUT 38716: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset kana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden 38717: henkilöiden keskimääräisen lukumäärän pe- 38718: Kalastuslain (28611982) 88 §:n mukaan rusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. 38719: jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä se 38720: henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksen- määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on 38721: hoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksun suu- kertynyt sitä vuotta edeltävänä vuonna, jota 38722: ruus on 80 markkaa kalenterivuodelta tai 20 varten talousarvio on laadittu. 38723: markkaa seitsemän vuorokauden kalastusjak- Kalastuksenhoitomaksuja on viime vuosina 38724: solta. Kalastuksenhoitomaksua ei peritä hen- maksettu seuraavasti: 38725: kilöltä, joka harjoittaa ainoastaan onkimista 38726: tai pilkkimistä. Maksusta on lisäksi va- vuosi: kappaletta markkaa: 38727: pautettu alle 18-vuotiaat sekä 65 vuotta täyt- 38728: täneet kalastusta harjoittavat henkilöt. 1995 514 072 39 925 410 38729: Kalastuslain 91 §:n mukaan kalastuksen- 1996 512 441 39 926 409 38730: hoitomaksuina kertyneet varat käytetään ka- 1997 391 611 29 750 097 38731: lavesien omistajille kalavesien käytöstä mak- 1998* 135 640 10 663 650 38732: settaviin korvauksiin sekä kalastusaluetoi- 38733: minnan ja kalastusalan järjestöjen toiminnas- * 30.4.1998 mennessä maksetut 38734: ta, kalatalouden edistämisestä ja valtiolle Vuonna 1997 vastaava luku oli 10 644 830 markkaa. 38735: maksun kannasta aiheutuvien menojen mak- 38736: samiseen. Lain 91 a §:n mukaan kalastuk- Vuosien 1995-1997 lukuihin sisältyvät 38737: senhoitomaksuina kertyvistä varoista makse- myös Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 38738: taan myös kalastuksenhoitomaksurekisterin kalastusta harjoittavilta perityt vuoden 1951 38739: pitämisestä aiheutuvat kustannukset. kalastuslain (503/1951) mukaiset 30 markan 38740: Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talous- suuruiset kalastuksenhoitomaksut, joita esi- 38741: arvioon on vuosittain otettava kalatalouden merkiksi vuonna 1997 kertyi 18 740 perhe- 38742: valtakunnalliseen ja alueelliseen edistämi- kunnalta yhteensä 562 207 markkaa. 38743: seen määräraha, joka vastaa ainakin sitä Kalastuksenhoitomaksutulot vähenivät 38744: määrää, mikä kolmen edellisen vuoden ai- vuonna 1997 noin 10 miljoonalla markalla 38745: eli noin 25 %. Alenemisen tärkeimpänä syy- 38746: 38747: 380257E 38748: 2 HE 111/1998 vp 38749: 38750: nä näyttäisi olevan se, että 65 vuotta täyttä- tarkistaa, jotta tilannetta kalatalouden edistä- 38751: neet henkilöt on vuoden 1997 alusta lukien miseen käytettävissä olevien varojen osalta 38752: vapautettu kalastuksenhoitomaksun suoritta- saataisiin korjattua. 38753: misesta. Lisäksi maksukertymään vaikutti 38754: vähentävästi se, että mato-onkimisen lisäksi 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset 38755: myös muu onkiminen ja pilkkiminen tuli 38756: kaikille maksuttomaksi. Samaan suuntaan on Esityksessä ehdotetaan vuotuista kalastuk- 38757: vaikuttanut myös se, että tilapäisesti ka- senhOitomaksua korotettavaksi 10 markalla 38758: lastavat ovat voineet maksaa 80 markan kalastuksen harjoittajaa kohti ja seitsemän 38759: vuosimaksun sijasta 25 markan viikko- vuorokauden kalastusjaksolta perittävää 38760: maksun. Toisaalta maksaminen on vaikeu- maksua korotettavaksi viidellä markalla. Ko- 38761: tunut sen vuoksi, että pankkien ja postin toi- rotusten arvioidaan lisäävän momentille 38762: mipisteiden Iakkautusten myötä kalastuksen- 12.30.37 (Kalastuksenhoitomaksut) kertyviä 38763: hoitomaksujenkin maksupisteet ovat vastaa- kalastuksenhoitomaksuja noin 3,9 mil- 38764: vasti vähentyneet. joonalla markalla, jolloin kalastuksenhoito- 38765: Maksun suorittamista on osin pyritty hel- maksuista kertyvät tulot olisivat vuoteen 38766: pottamaan 20 päivänä toukokuuta 1998 voi- 2002 asti yhteensä noin 34,8 miljoonaa 38767: maan tulleella kalastusasetuksen (1116/1982) markkaa vuodessa. Kalastuksenhoitomaksu- 38768: 52 §:n muutoksella. Muutetun 52 §:n mu- rekisterin pidon ja muun maksujen suoritta- 38769: kaan kalastuksenhoitomaksut ja viehekalas- misen helpottamisen arvioidaan myös lisää- 38770: tusmaksut saadaan nykyisin suorittaa myös vän maksaneiden määrää. Lisäyksen suu- 38771: maa- ja metsätalousministeriön sekä työvoi- ruutta ei kuitenkaan voida yksityiskohtai- 38772: ma- ja elinkeinokeskuksen hyväksymille semmin arvioida. 38773: asiamiehille. Momentilta 30.41.45 (Kalatalouden edistä- 38774: Vuoden 1998 alusta on kalastuslakia siinä minen) kalavesien omistajille kalavesien 38775: säädettyine 80 markan kalastuksenhoito- käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalas- 38776: maksuineen sovellettu myös Enontekiön, tusaluetoiminnan ja kalastusalan järjestöjen 38777: Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla harjoitet- toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä 38778: tuun kalastukseen. Kalastuksenhoitomaksuja valtiolle maksun kannasta ja kalastuksenhoi- 38779: arvioidaan mainittujen kuntien osalta kerty- tomaksurekisterin ylläpidosta aiheutuvien 38780: vän vuosittain vajaat 0,5 miljoonaa markkaa. menojen maksamiseen olisi kolmen vuoden 38781: Päättäessään hyväksyä lakialoitteen 4/1995 aikana keskimäärin kertyviä kalastuksenhoi- 38782: vp, joka sisälsi säännökset viehekalastusoi- tomaksuja vastaavasti varattava vuodelle 38783: keudesta, onkimisen ja pilkkimisen maksut- 1999 yhteensä 42 501 000 markkaa, vuodel- 38784: tomuudesta sekä 65 vuotta täyttäneiden va- le 2000 yhteensä 38 685 000 markkaa, vuo- 38785: pauttamisen kalastuksenhoitomaksujen mak- delle 2001 yhteensä 34 750 000 markkaa ja 38786: samisesta, eduskunta on samalla lausunut vuodelle 2002 yhteensä 34 800 000 mark- 38787: (EK 20/1996 vp), että kalastuksenhoitomak- kaa. 38788: sun kertymän voidaan arvioida vähentyvän 38789: kaikkien onkijoiden, pilkkijöiden sekä 65 3. Asian valmistelu 38790: vuotta täyttäneiden kalastuksen harjoittajien 38791: vapautuessa kalastuksenhoitomaksun suorit- Esitys on valmisteltu maa- ja metsäta- 38792: tamisesta. Tämän vuoksi eduskunta on edel- lousministeriössä virkatyönä. Valmistelussa 38793: lyttänyt, että kalastuslakia tarkistetaan siten, on otettu huomioon eduskunnan kirjelmässä 38794: etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalou- EK 20/1996 vp esitetty kalastuksenhoito- 38795: den edistämiseen osoitetut varat vähene. maksuja koskeva lausuma sekä ehdotus val- 38796: Maa- ja metsätalousministeriö on kalastus- tion vuoden 1999 talousarvioksi. 38797: lain 88 §:n 3 momentin mukaan velvollinen 38798: perimään kalastuksenhoitomaksut elinkustan- 4. Voimaantulo 38799: nusindeksin nousua vastaavasti korotettuna. 38800: Tarkistuksia ei ole toistaiseksi ollut tarpeen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 38801: tehdä elinkustannusindeksin vakauden vuok- vänä tammikuuta 1999. 38802: si. Tämän sekä kalastuksenhoitomaksukerty- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 38803: män vuonna 1997 alkaneen alenemisen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 38804: vuoksi on kalastuksenhoitomaksua tarpeen tus: 38805: HE 111/1998 vp 3 38806: 38807: 38808: 38809: Laki 38810: kalastuslain 88 §:n muuttamisesta 38811: 38812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38813: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 88 §:n 1 momentti, 38814: sellaisena kuin se on laissa 104511996, seuraavasti: 38815: 88 § tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai 38816: Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoitta- siima on onkijankädessä tai käden ulottuvil- 38817: van henkilön tulee suorittaa valtiolle kalas- la eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai 38818: tuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pide- 38819: on 90 markkaa kalenterivuodelta tai 25 tään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pys- 38820: markkaa kultakin enintään seitsemän vuoro- tysuunnassa liikuteltavalla pitkillä, siimaa 38821: kauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoito- kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastuk- 38822: maksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuoti- seen soveltumatonta vapaa käyttäen. 38823: aalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henki- 38824: löltä, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimis- 38825: tä. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 38826: jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalas- mikuuta 1999. 38827: 38828: 38829: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 38830: 38831: Tasavallan Presidentti 38832: 38833: 38834: 38835: 38836: MARTTI AHTISAARI 38837: 38838: 38839: 38840: 38841: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 38842: 4 HE 111/1998 vp 38843: 38844: 38845: Laki 38846: kalastuslain 88 §:n muuttamisesta 38847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 38848: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 88 §:n 1 momentti, 38849: sellaisena kuin se on laissa 1045/1996, seuraavasti: 38850: Voimassa oleva laki Ehdotus 38851: 88 § 88 § 38852: Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoitta- Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoitta- 38853: van henkilön tulee suorittaa valtiolle kalas- van henkilön tulee suorittaa valtiolle kalas- 38854: tuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu tuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu 38855: on 80 markkaa kalenterivuodelta tai 20 on 90 markkaa kalenterivuodelta tai 25 38856: markkaa kultakin enintään seitsemän vuoro- markkaa kultakin enintään seitsemän vuoro- 38857: kauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoito- kauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoito- 38858: maksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuoti- maksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuoti- 38859: aalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henki- aalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henki- 38860: löltä, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimis- löltä, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimis- 38861: tä. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, tä. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, 38862: jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalas- jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalas- 38863: tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai 38864: siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvil- siima on onkijankädessä tai käden ulottuvil- 38865: la eikä vieheenä ole piikki, uistin, perho tai la eikä vieheenä ole piikki, uistin, perho tai 38866: muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pide- muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pide- 38867: tään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pys- tään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pys- 38868: tysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa tysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa 38869: kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastuk- kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastuk- 38870: seen soveltumatonta vapaa käyttäen. seen soveltumatonta vapaa käyttäen. 38871: 38872: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 38873: mikuuta 1999. 38874: HE 112/1998 vp 38875: 38876: 38877: 38878: 38879: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henki- 38880: löliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta 38881: 38882: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 38883: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Iu- määrättäisiin edelleenkin paikallisessa ajo- 38884: vanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annet- vuorojärjestyksessä, mutta vapaavuorojen 38885: tua lakia. Lain muutoksella selvennettäisiin ajo-oikeuden rajoitukset poistettaisiin. 38886: joukkoliikenneluvan ja taksiluvan nojalla Lisäksi säädettäisiin niistä toimivaltaisista 38887: harjoitettavan tilausliikenteen työnjakoa. viranomaisista, jotka on mainittu kansainvä- 38888: Harjoitettaessa tilausliikennettä joukkoliiken- listä liikennettä ja kabotaasiliikennettä kos- 38889: neluvan nojalla ajoja ei saisi ottaa tak- kevissa, uudistetuissa Euroopan yhteisön 38890: siasemilta. Lisäksi oikeutta tilausliikenteen asetuksissa. 38891: harjoittamiseen voitaisiin rajoittaa joukkolii- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 38892: kennelupaan otettavilla ehdoilla. Jos tilaus- maan 11 päivänä joulukuuta 1998. Neuvos- 38893: liikennettä harjoitettaisiin lupaehtojen vastai- ton kabotaasiasetuksen toimivaltaisia viran- 38894: sesti, lupaviranomainen voisi liikennelupaa omaisia koskeva säännös ehdotetaan kuiten- 38895: peruottamatta kieltää Iuvanhaltijalta tilauslii- kin tulevaksi voimaan 11 päivänä kesäkuuta 38896: kenteen harjoittamisen. 1999. 38897: Taksiluvan haltijan ajovelvollisuudesta 38898: 38899: 38900: 38901: PERUSTELUT 38902: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset liikennettä harjoittavista on ryhtynyt harjoit- 38903: tamaan tilausliikennettä tavalla, joka on ai- 38904: 1.1. Taksiluvan ja joukkoliikenneluvan kaisemmin ollut tyypillistä vain takseille. 38905: työnjako Liikennettä on harjoitettu pienoisbussilla, 38906: johon on asennettu taksamittari. Kaupunki- 38907: Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä alueilla ja taajamissa asiakkaita on odotettu 38908: annetun lain (343/1991, jäljempänä henkilö- hotellien ja ravintoloiden läheisyydessä, jos- 38909: liikennelaki) mukaan sekä taksiluvan että kus myös taksiasemilla. Maaseudulla tilauk- 38910: joukkoliikenneluvan haltijalla on oikeus har- sia on otettu vastaan lähinnä puhelimitse. 38911: joittaa tilausliikennettä. Tilausliikenteellä Osalla joukkoliikenneluvan haitijoista on 38912: tarkoitetaan henkilöliikennelain 2 §:n 5 koh- myös taksilupa. Jotkut heistä ovat ottaneet 38913: dan mukaan luvanvaraista henkilöliikennettä, vastaan taksitilauksia ja ajaneet kyydit Iinja- 38914: jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan autolla varsinkin silloin, kun taksiluvan no- 38915: määräämällä tavalla, sekä muuta luvanva- jalla liikenteessä oleva auto on ollut varattu- 38916: raista henkilöliikennettä, joka ei ole linjalii- na. 38917: kennettä eikä ostoliikennettä. Seurauksena on ollut tilanne, jossa taksin 38918: Henkilöliikennelakia vuonna 1994 uudis- kysyntä on osittain tyydytetty joukkoliiken- 38919: tettaessa Iinja-autolla harjoitettava tilauslii- neluvan nojalla harjoitetulla liikenteellä. Tä- 38920: kenne vapautettiin tarveharkinnasta, kun taas mä on sekoittanut taksien ja Iinja-autojen 38921: taksilupia myönnettäessä kysyntä ja tarjonta perinteistä työnjakoa. Se on myös omiaan 38922: on edelleenkin otettava huomioon lupaa vaikeuttamaan taksiliikenteen tarveharkintai- 38923: myönnettäessä. sen lupajärjestelmän soveltamista. 38924: Vähitellen osa joukkoliikenneluvan nojalla Ongelman ratkaisemiseksi ehdotetaan hen- 38925: 38926: 38927: 380254B 38928: 2 HE 112/1998 vp 38929: 38930: kilöliikennelain 6 a §:n 2 momenttia muutet- Tyypillistä on, että yksittäiset asiakkaat eivät 38931: tavaksi niin, että harjoitettaessa tilausliiken- tilaa autoa, vaan tilauksesta huolehtii matko- 38932: nettä joukkoliikenneluvan nojalla kiellettäi- ja yhdistävä keskus. Yleensä linja-autoilla 38933: siin ajojen ottaminen taksiasemilta. Muutoin harjoitettu kutsuliikenne on linja- tai osto- 38934: työnjako voidaan parhaiten määritellä jouk- liikennettä. 38935: koliikenneluvan ehdoissa. Lupaehdoissa Taksiradiotilauskeskukset voivat kieltäytyä 38936: työnjakoa voitaisiin selostaa riittävän yksi- välittämästä tilauksia linja-autoille ilman 38937: tyiskohtaisesti ja käyttää esimerkkejä. asiaa koskevaa säännöstä. Toisaalta on mah- 38938: Tarkempaa työnjakoa määriteltäessä olleei- dollista erikseen sopia tilausten välityksestä 38939: lista olisi, mikä taho tekee tilauksen. Jos myös linja-autoille järjestettäessä kutsujouk- 38940: tilaajana on kunta, järjestö, matkanjärjestäjä, koliikennettä. 38941: työnantaja, liikenneyhtiö tai muu yhteisö, Säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan ra- 38942: olettama olisi, että ajot ovat sallittuja. Täl- jattavaksi niin, että uusia lupaehtoja voitai- 38943: laisten tahojen ollessa tilaajana on tyypillis- siin sisällyttää liikennelupaan vai silloin, kun 38944: tä, että palvelua käyttävät muut kuin kysees- liikennettä harjoitetaan enintään 16 matkus- 38945: sä oleva taho itse. Palvelun tilaa kunta asu- tajapaikan pienoisbussilla. Tämä on perustel- 38946: kasryhmälleen, työnantaja työntekijöilleen tua, koska käytännössä työnjako-ongelmia ei 38947: tai asiakkailleen, järjestö jäsenilleen, mat- ole ilmennyt isompien linja-autojen ja taksi- 38948: kanjärjestäjä tai liikenneyhtiö asiakkailleen en välillä. 38949: jne. Tällaisen tilaajatahon ajot perustuvat Uusien lupaehtojen yksinomaisena tarkoi- 38950: usein määräajan tai toistaiseksi voimassa tuksena voisi olla työnjaon selventäminen 38951: olevaan sopimukseen. taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilauslii- 38952: Tilaajana voisi olla myös yksityinen taho, kenteeseen nähden. Tämän rajauksen tarkoi- 38953: siis kuka tahansa, edellyttäen että palvelua tuksena on pitää lupajärjestelmä edelleenkin 38954: käyttäisi ryhmä. Ryhmänä voitaisiin pitää selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. 38955: viittä henkilöä. Pienemmänkin ryhmän kul- Liikenneministeriö voisi tarvittaessa ja käy- 38956: jettaminen voisi olla sallittua, jos tällainen tännön yhtenäistämiseksi antaa lääninhalli- 38957: yksityinen taho jostain perustellusta syystä tuksille suosituksia lupaehtojen sisällöstä. 38958: tarvitsee ison auton. Tällaisia syitä voisivat Lain 10 §:ään lisättäisiin 6 a §:n 2 mo- 38959: erityisesti olla matkatavaroiden runsaus ja menttia täydentävä säännös lupaehdoista. 38960: matkustajien käyttämien pyörätuolien vaati- Lupaviranomaisella on lain 20 §:n 1 mo- 38961: ma tila. Sallittuja olisivat myös sellaiset il- mentin nojalla oikeus peruuttaa joukkolii- 38962: man tilausta tehdyt kuljetukset, jotka jouk- kennelupa, jos liikennettä ei harjoiteta luvan 38963: koliikenneluvan haltija suorittaa matkanjär- mukaisesti. Uuden lupaehdon lisäämisen 38964: jestäjän ominaisuudessa. jälkeen säännös mahdollistaisi joukkoliiken- 38965: Joukkoliikenneluvan haltija saisi ottaa ti- neluvan peruuttamisen rikkomustilanteessa. 38966: lauksia vastaan toimistossaan, kotonaan, ajo- Luvan peruuttaminen saattaisi kuitenkin olla 38967: neuvossa ja kaikkialla muuallakin tak- osassa tapauksia liian ankara seuraamus. Sen 38968: siasemia lukuunottamatta. Toiminta perustui- vuoksi ehdotetaan, että lain 21 §:n 1 mo- 38969: si tilauksiin, mistä johtuu, että ajoja ei saisi menttia muutettaisiin niin, että joukkoliiken- 38970: mennä minnekään odottelemaan. Asiakkaat neluvan myöntävä viranomainen voisi lii- 38971: saisi ottaa ajoneuvoon tilauksen tai sopimuk- kennelupaa peruuttamatta kieltää joukkolii- 38972: sen mukaisista paikoista. kenneluvan haltijaa harjoittamasta tilauslii- 38973: J aukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavalla kennettä määräajaksi tai toistaiseksi myös 38974: tilausliikenteellä ei saisi tyydyttää edes taksi- siinä tapauksessa, että liikennettä on harjoi- 38975: kysynnän huippuja. Siten joukkoliikennelu- tettu lupaehtojen vastaisesti. 38976: van haltija e1 saisi suurempia toimintava- Lain voimaantulosäännöksessä annettaisiin 38977: pauksia, vaikka taksit eivät kykenisikään joukkoliikenneluvan myöntävälle viranomai- 38978: tyydyttämään kaikkea kysyntää. Tällaiset selle oikeus lisätä voimassa oleviin lupiin 6 38979: ongelmat olisi ratkaistava taksilupia tai ajo- a §:n 2 momentin mukaisia rajoittavia ehto- 38980: vuoroja lisäämällä. ja. 38981: Lupaehdoilla ei rajoitettaisi kutsujoukkolii- 38982: kenteen tai muiden vastaavien matkojen yh- 1.2. Taksien ajovuorojäijestys 38983: distämiseen perustuvien liikennejärjestelyjen 38984: toteutusta eikä kehittämistä. Yleensä kut- Taksiluvan haltijan ajovelvollisuudesta 38985: suohjattu liikenne perustuu sopimuksiin. säädetään 13 §:n 2 ja 3 momentissa. Luvan- 38986: HE 112/1998 vp 3 38987: 38988: haltija on velvollinen pyydettäessä suoritta- sissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. 38989: maan luvan mukaisen ajon, jollei ole voitta- Voimassa olevan lain mukaan liikenneminis- 38990: mattomia esteitä tai muita päteviä syitä. Ase- teriö on toimivaltainen viranomainen lukuun 38991: mapaikan poliisi voi kuitenkin vahvistaa ottamatta tarkastustehtäviä ja vähäisiä avus- 38992: ajovuorojärJestyksen, jolla luvanhaltijoiden tavia tehtäviä. EY :n kansainvälistä henkilö- 38993: oikeutta ja velvollisuutta olla ajossa aJovuo- liikennettä koskevassa muutosasetuksessa 38994: rojen ulkopuolella on rajoitettu siten, että otetaan käyttöön yhteisön liikennelupa, jon- 38995: ainoastaan ennalta tilattujen ajojen suoritta- ka jäljennöstä on pidettävä autossa mukana 38996: minen on sallittu. harjoitettaessa kansainvälistä linja-autolii- 38997: Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutetta- kennettä Euroopan talousalueella. Tämän 38998: vaksi niin, että taksiluvan haltija voisi halu- luvan myöntäminen ja peruuttaminen ehdo- 38999: tessaan olla ajossa myös silloin, kun siihen tetaan annettavaksi hakijan kotipaikan lää- 39000: ei ajovuorojärJestyksen mukaan ole velvolli- ninhallituksen tehtäväksi. 39001: suutta. Ajovelvollisuus olisi edelleenkin vain Lain 10 §:n 4 momentin mukaan liiken- 39002: ajovuorojen aikana. neluvat Euroopan talousalueella harjoitetta- 39003: Muutoksella lisättäisiin taksiluvan haltijoi- vaan säännölliseen kansainväliseen henkilö- 39004: den toimintavapautta. Sillä poistettaisiin yksi liikenteeseen linja-autoilla ovat voimassa 39005: elinkeinoa koskevista kilpailun rajoituksista. enintään viisi vuotta. Säännös ehdotetaan 39006: Muutos olisi myös omiaan parantamaan tak- tarpeettomana kumottavaksi. Kansainvälisen 39007: sin saantia erityisesti vilkkaimman kysynnän liikenteen ja kabotaasiliikenteen lupien voi- 39008: aikana, koska reagoiminen kysynnän lisään- massaolosta on säädetty neuvoston asetuk- 39009: tymiseen voisi tapahtua joustavasti. Tarjon- sissa. 39010: nan lisääntyminen saattaisi johtaa hintakil- 39011: pailuun. 2. Esityksen vaikutukset 39012: Ajovuorojärjestyksen vahvistamisella var- 39013: mistettaisiin edelleenkin taksin saatavuus Taksiluvan ja joukkoliikenneluvan työnja- 39014: myös silloin, kun kysyntä on alhainen. Ajo- koa selkiyttävällä muutoksella on joukkolii- 39015: vuorojärjestyksen noudattamista on mahdol- kenneluvan haltijoiden tuloja alentava vaiku- 39016: lista valvoa taksiradiotilauskeskusten kerää- tus. Vastaavasti taksiluvan haltijoiden tulot 39017: mien tietojen perusteella. lisääntyisivät. Tulojen aleneminen kohdistui- 39018: si erityisesti pieniin joukkoliikenneyrityksiin 39019: 1.3. Kansainvälisestä henkilöliikenteestä ja ja niihin yrittäjiin, jotka harjoittavat liiken- 39020: kabotaasiliikenteestä annetuissa nettä sekä taksiluvan että joukkoliikennelu- 39021: neuvoston asetuksissa tarlmitetut van nojalla. Keskisuuriin ja erityisesti suu- 39022: toimivaltaiset viranomaiset riin bussiyrityksiin muutoksella ei todennä- 39023: köisesti ole taloudellisia vaikutuksia. Muu- 39024: Neuvoston asetus (EY) N:o 11198 yhteisis- tosten arvioidaan olevan markkamääriltään 39025: tä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä kokonaisuutena hyvin vähäisiä, mutta verrat- 39026: henkilöliikennettä linja-autoilla annetun neu- tain harvalukuisten, taksinomaiseen liiken- 39027: voston asetuksen (ETY) N:o 684/92 muuta- teenhoitoon erikoistuneiden joukkoliikenne- 39028: misesta Gäljempänä EY:n kansainvälistä luvan haltijoiden kohdalla hyvinkin tuntuvia. 39029: henkilöliikennettä koskeva muutosasetus) ja Taksiluvan haltijoiden ajo-oikeuden rajoi- 39030: neuvoston asetus (EY) N:o 12/98 edellytyk- tusten poistaminen voi aiheuttaa muutoksia 39031: sistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat luvanhaltijoiden väliseen tulonjakoon. Vai- 39032: liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansal- kutukset ilmenevät todennäköisesti selvim- 39033: lista maanteiden henkilöliikennettä jäsenval- min suurimmissa kaupungeissa ja jäävät lä- 39034: tioissa Gäljempänä EY :n kahotaasiasetus) hes olemattomiksi maaseudulla. Muutos voi 39035: tulivat voimaan 8 päivänä tammikuuta 1998. lisätä hintakilpailua, mikä olisi myönteistä 39036: Ensin mainittua aletaan kuitenkin soveltaa asiakkaiden kannalta sekä myös omiaan te- 39037: 11 päivästä joulukuuta 1998 lukien lukuun hostamaan toimintaa. Lisäksi kilpailun li- 39038: ottamatta uutta yhteisön liikennelupaa kos- sääntyminen antaisi yllykkeen palvelun ke- 39039: kevaa artiklaa, jota ryhdytään soveltamaan hittämiseen. 39040: 11 päivästä kesäkuuta 1999 lukien. Myös Yhteisöluvan myöntämistä ja peruuttamista 39041: EY:n kabotaasiasetusta ruvetaan soveltamaan koskeva toimivalta lisäisi lääninhallitusten 39042: viimeksi mainitusta päivämäärästä lukien. tehtäviä. Suurin työpanos ajoituisi vuoden 39043: Lain 7 a §:ssä määriteltäisiin EY:n asetuk- 1999 alkupuoliskolle, jolloin kaikille linja- 39044: 4 HE 112/1998 vp 39045: 39046: autolla kmsainvälistä liikennettä Euroopan 4. Voimaantulo 39047: talousalueella harjoittaville yrityksille on 39048: myönnettävä yhteisölupa ja sen jäljennökset. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 11 päi- 39049: Lääninhallitukset ovat arvioineet, että uusi vänä joulukuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 mo- 39050: tehtävä' voidaan hoitaa henkilöresursseja li- mentti on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voi- 39051: säämättä. maan vasta 11 päivänä kesäkuuta 1999. Voi- 39052: maantulon tarkka ajankohta johtuu EY:n 39053: 3. Asian valmistelu asetuksista. Niissä on määrätty, milloin ase- 39054: tuksia pitää ruveta soveltamaan. Yksinkertai- 39055: Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä suuden vuoksi muille muutoksille ehdotetaan 39056: virkatyönä. Lausunnot on hankittu lääninhal- samaa, näistä kahdesta aikaisempaa voi- 39057: lituksilta, kilpailuvirastolta, Suomen kuntalii- maantulon ajankohtaa. 39058: tolta, Kansaneläkelaitokselta sekä alan etu- 39059: järjestöiltä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 39060: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 39061: tus: 39062: HE 112/1998 vp 5 39063: 39064: 39065: 39066: 39067: Laki 39068: luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta 39069: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39070: kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun 39071: lain (343/1991) 10 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 662/1994 ja 39072: muutetaan 6 a §:n 2 momentti, 7 a §, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1 39073: momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa laissa 662/1994, seuraavasti: 39074: 39075: 6a § tiklan 4 kohdan mukaisia viranomaisia, joilta 39076: liikenteenharjoittajat saavat kulje- 39077: LiikennelupajäJjestelmä tusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäk- 39078: si lääninhallitukset. Hakijan kotipaikan lää- 39079: ninhallitus on toimivaltainen myöntämään 39080: Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikennelu- 39081: tilaus- ja ostoliikennettä Iinja-autolla koko van samoin kuin peruuttamaan sen ja otta- 39082: maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. maan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mu- 39083: Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kui- kaisesti. Asetuksen 4, 14 ja 15 artiklassa 39084: tenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liiken- tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- ja val- 39085: nettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istu- vontaviranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja 39086: mapaikkoja matkustajille enintään 16, tilaus- lepoaikojen noudattamista koskeviita osin 39087: liikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan li- myös työsuojeluviranomaiset 39088: säksi rajoittaa sellaisilla liikennelupaan otet- Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvalti- 39089: tavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa oista olevat liikenteenharjoittajat voivat har- 39090: taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilauslii- joittaa kansallista maanteiden henkilöliiken- 39091: kenteeseen nähden. nettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston 39092: asetuksessa (EY) N:o 12/98 tarkoitettu toi- 39093: mivaltainen viranomainen on Suomessa lii- 39094: kenneministeriö. Asetuksen 5 ja 6 artikloissa 39095: tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. 39096: 7a§ Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan 39097: pois 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vää- 39098: Linja-autolla harioitettavasta rennetyn asiakirjan. 39099: kansainvälisestä {iikenteestä ja 39100: kabotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston 39101: asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset 39102: viranomaiset 10 § 39103: Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kan- Liikenneluvan myöntäminen 39104: sainvälistä henkilöliikennettä Iinja-autolla 39105: annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o Joukkoliikennelupa on voimassa kymme- 39106: 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna nen vuotta. Siinä on vahvistettava liikentees- 39107: neuvoston astuksella (EY) N:o 11/98, tarkoi- sä käytettävien Iinja-autojen enimmäismäärä 39108: tettu toimivaltainen viranomainen on Suo- sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan 39109: messa liikenneministeriö, joka myös ottaa voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 mo- 39110: vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut il- mentin mukaisia tilausliikenteen harjoitta- 39111: moitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdis- mista rajoittavia ehtoja. 39112: sa tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 ar- 39113: 6 HE 112/1998 vp 39114: 39115: 13 § määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti, 39116: voi joukkoliikenneluvan myöntävä viran- 39117: Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa omainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta, 39118: liikennettä kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistai- 39119: seksi harjoittamasta tilausliikennettä. 39120: 39121: Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksi- 39122: luvan haltijoiden tai heidän enemmistöään Tämä laki tulee voimaan päivänä joulu- 39123: edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajo- kuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti tulee 39124: vuorojärjestyksen, jota on noudatettava ti- kuitenkin voimaan 11 päivänä kesäkuuta 39125: lausliikennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija 1999. 39126: voi pitää autonsa ajossa myös silloin, kun Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomai- 39127: siihen ei ajovuorojärjestyksen mukaan ole nen voi rajoittaa oikeutta harjoittaa tilauslii- 39128: velvollisuutta. kennettä ennen tämän lain voimaantuloa 39129: myönnetyn joukkoliikenneluvan nojalla lii- 39130: kennelupaan sisällytettävillä ehdoilla, jos se 39131: 21 § on tarpeen työnjaon selventämiseksi taksilu- 39132: van nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen 39133: Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavan nähden ja liikennettä harjoitetaan linja-autol- 39134: liikenteen kieltäminen ja rajoittaminen la, jossa on istumapaikkoja matkustajille 39135: enintään 16. 39136: Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenne- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 39137: luvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 39138: lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai teisiin. 39139: 39140: 39141: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 39142: 39143: Tasavallan Presidentti 39144: 39145: 39146: 39147: 39148: MARTTI AHTISAARI 39149: 39150: 39151: 39152: 39153: Liikenneministeri Matti Aura 39154: HE 112/1998 vp 7 39155: 39156: Liite 39157: 39158: 39159: Laki 39160: luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta 39161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 39162: kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun 39163: lain (343/1991) 10 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 662/1994 ja 39164: muutetaan 6 a §:n 2 momentti, 7 a §, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1 39165: momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa laissa 662/1994, seuraavasti: 39166: Voimassa oleva laki Ehdotus 39167: 39168: 6a § 6a§ 39169: Liikennelupajärjestelmä Liikennelupajärjestelmä 39170: 39171: Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan 39172: tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko 39173: maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 39174: Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kui- 39175: tenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liiken- 39176: nettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istu- 39177: mapaikkoja matkustajille enintään 16, tilaus- 39178: liikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan 39179: lisäksi rajoittaa sellaisilla liikenelupaan otet- 39180: tavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa 39181: taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilauslii- 39182: kenteeseen nähden. 39183: 39184: 7a§ 7a§ 39185: Linja-autolla harioitettavasta Linja-autolla harioitettavasta 39186: kansainvälisestä flikenteestä ja kansainvälisestä {iikenteestä ja 39187: kahotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston kahotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston 39188: asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset 39189: viranomaiset viranomaiset 39190: Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kan- Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kan- 39191: sainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla sainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla 39192: annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 39193: 684/92, tarkoitettu lupaviranomainen on 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna 39194: Suomessa liikenneministeriö, joka myös ot- neuvoston astuksella (EY) N:o 11/98, tarkoi- 39195: taa vastaan 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tettu toimivaltainen viranomainen on Suo- 39196: ilmoitukset ja antaa 13 artiklan 1 kohdassa- messa liikenneministeriö, joka myös ottaa 39197: tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 artiklan vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut il- 39198: 5 kohdan mukaisia toimivaltaisia viranomai- moitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdis- 39199: sia, joilta liikenteenharjoittajat saavat kulje- sa tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 ar- 39200: tusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäk- tiklan 4 kohdan mukaisia viranomaisia, joilta 39201: si lääninhallitukset. Asetuksen 14 ja 15 ar- liikenteenharjoittajat saavat kulje- 39202: tiklassa tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- tusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäk- 39203: 8 HE 112/1998 vp 39204: 39205: Voimassa oleva laki Ehdotus 39206: 39207: viranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja lepoai- si lääninhallitukset. Hakijan kotipaikan lää- 39208: kojen noudattamista koskeviita osin myös ninhallitus on toimivaltainen myöntämään 39209: työsuojeluviranomaiset 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikennelu- 39210: van samoin kuin peruuttamaan sen ja otta- 39211: maan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mu- 39212: kaisesti. Asetuksen 4, 14 ja 15 artiklassa 39213: tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- ja val- 39214: vontaviranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja 39215: lepoaikojen noudattamista koskeviita osin 39216: myös työsuojeluviranomaiset 39217: Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvalti- Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvalti- 39218: oista olevat liikenteenharjoittajat voivat har- oista olevat liikenteenharjoittajat voivat har- 39219: joittaa kansallista maanteiden henkilöliiken- joittaa kansallista maanteiden henkilöliiken- 39220: nettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston nettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston 39221: asetuksessa (ETY) N:o 2454/92 tarkoitettu asetuksessa (EY) N:o 12198 tarkoitettu toi- 39222: toimivaltainen viranomainen Suomessa on mivaltainen viranomainen on Suomessa lii- 39223: liikenneministeriö. Asetuksen 6 artiklassa kenneministeriö. Asetuksen 5 ja 6 artikloissa 39224: tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. 39225: Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan pois 39226: 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väärenne- 39227: tyn asiakirjan. 39228: 10 § 10 § 39229: Liikenneluvan myöntäminen Liikenneluvan myöntäminen 39230: Joukkoliikennelupa on voimassa kymme- Joukkoliikennelupa on voimassa kymme- 39231: nen vuotta. Siinä on vahvistettava liikentees- nen vuotta. Siinä on vahvistettava liikentees- 39232: sä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä sä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä 39233: sekä valvontapaikka. sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan 39234: voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 mo- 39235: mentin mukaisia tilausliikenteen harjoitta- 39236: mista rajoittavia ehtoja 39237: 39238: Liikenneluvat Euroopan talousalueella har- (kumotaan) 39239: joitettavaan säännölliseen kansainväliseen 39240: henkilöliikenteeseen linja-autoilla ovat voi- 39241: massa enintään viisi vuotta. 39242: 13§ 13 § 39243: Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa 39244: liikennettä liikennettä 39245: 39246: 39247: Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksi- Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksi- 39248: luvan haltijoiden tai heidän enemmistöään luvan haltijoiden tai heidän enemmistöään 39249: edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajo- edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajo- 39250: vuorojärjestyksen, jota on noudatettava ti- vuorojärjestyksen, jota on noudatettava ti- 39251: lauslhkennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija lausliikennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija 39252: voi suorittaa häneltä ennalta tilatun ajon voi pitää autonsa ajossa myös silloin, kun 39253: HE 112/1998 vp 9 39254: 39255: Voimassa oleva laki Ehdotus 39256: 39257: myös silloin, kun siihen ei ajovuorojärjes- siihen ei ajovuorojärjestyksen mukaan ole 39258: tyksen mukaan ole velvollisuutta. velvollisuutta. 39259: 21 § 21 § 39260: Joukkoliikenneluvan nojalla hfujoitettavan Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavan 39261: liikenteen kieltäminen ja rajOittaminen liikenteen kieltäminen ja rajoittaminen 39262: Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenne- Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenne- 39263: luvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän luvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän 39264: lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai 39265: määräysten vastaisesti, voi joukkoliikennelu- määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti, 39266: van myöntävä viranomainen, vaikka liiken- voi joukkoliikenneluvan myöntävä viran- 39267: nelupaa ei peruuteta, kieltää luvanhaltijaa omainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta, 39268: määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistai- 39269: tilaus liikennettä. seksi harjoittamasta tilausliikennettä. 39270: 39271: Tämä laki tulee voimaan päivänäjoulu- 39272: kuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti tulee 39273: kuitenkin voimaan 11 päivänä kesäkuuta 39274: 1999. 39275: Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomai- 39276: nen voi rajoittaa oikeutta harjoittaa tilauslii- 39277: kennettä ennen tämän lain voimaantuloa 39278: myönnetyn joukkoliikenneluvan nojalla lii- 39279: kennelupaan sisällytettävillä ehdoilla, jos se 39280: on tarpeen työnjaon selventämiseksi taksilu- 39281: van nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen 39282: nähden ja liikennettä harjoitetaan linja-au- 39283: tolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille 39284: enintään 16. 39285: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 39286: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 39287: teisiin. 39288: 39289: 39290: 39291: 39292: 3802548 39293: HE 113/1998 vp 39294: 39295: 39296: 39297: 39298: Hallituksen esitys Eduskunnalle ajoneuvojen katsastusten ja 39299: rekisteröintien jä:Ijestämistä koskevan lainsäädännön uudistami- 39300: seksi 39301: 39302: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 39303: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait sopimuspohjaisesti hankkimalla toimintaan 39304: ajoneuvojen katsastusluvista ja ajoneuvojen tarvittavia palveluita niiden tuottajilta (sopi- 39305: rekisteröintitoiminnasta. musrekisteröijä). Tarkoitus on, että sopimus- 39306: Ajoneuvojen katsastustehtävät hoidettaisiin rekisteröijät hoitaisivat nykyisin katsastus- ja 39307: edelleen toimiluvan nojalla. Katsastustoimin- rekisteröintitehtävien toimiluvan nojalla hoi- 39308: nasta vastaaviita ja katsastuksia suorittavilta dettavat rekisteröintitehtävät ja niin sanotun 39309: henkilöiitä edellytettäisiin nykyisen perus- suorarekisteröinnin. Lisäksi Ajoneuvohallin- 39310: koulutuksen lisäksi lisäkoulutusta, josta otet- tokeskus voisi itse hoitaa osan rekisteröinti- 39311: taisiin keskeisimmät säännökset lakiin. tehtävistä. 39312: Toimiluvan haltija olisi voimassa olevan Ehdotettu laki sisältäisi keskeiset säännök- 39313: lain mukaisesti velvollinen katsastamaan set rekisteröintitoiminnan järjestämisestä ja 39314: kaikkien ajoneuvoluokkien ajoneuvoja. Lu- sopimusrekisteröijien rekisteröintitoiminnas- 39315: vanhaltija voisi kuitenkin saada oikeuden sa noudatettavasta menettelystä. Sopimusre- 39316: perustaa sivutoimipisteitä, joissa katsastettai- kisteröijälle asetettaisiin yleiset edellytykset. 39317: siin vain kevyitä ajoneuvoja. Sivutoimipiste Myös yksityisen sopimusrekisteröijän olisi 39318: voisi toimia sellaisella seudulla, jossa ei ole rekisteröintitehtävissä noudatettava hallinto- 39319: varsinaista katsastustoimipaikkaa. Katsastus- toiminnan keskeisiä säännöksiä. Ajo- 39320: toiminnan laadun varmistamiseksi toimilu- neuvohallintokeskuksen olisi järjestettävä 39321: van haltijan yleisiin edellytyksiin ja valvon- rekisteröintitehtävien hoitaminen siten, että 39322: taan liittyviä säännöksiä sekä katsastustoi- rekisteröintipalvelujen vaivaton saatavuus 39323: minnassa havaittujen puutteiden johdosta to- turvataan koko maassa. 39324: teutettavia toimenpiteitä koskevia säännöksiä Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset 39325: tarkistettaisiin. tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain, 39326: Ajoneuvojen rekisteröintitoiminnan harjoit- tieliikennelain 84 §:n sekä ajoneuvohallinto- 39327: tamisen sääntely erotettaisiin katsastustehtä- keskuksesta annetun lain muuttamisesta. 39328: vien sääntelystä ja säädettäisiin kokonaan Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 39329: uusi laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnas- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 39330: ta. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi nykyi- väksi sen yhteydessä. 39331: seen tapaan rekisteröintitoiminnasta, mutta Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 39332: järjestäisi rekisteröintitehtävät hoidettavaksi voimaan 1 päivästä maaliskuuta 1999. 39333: 39334: 39335: 39336: 39337: 380255C 39338: 2 HE 113/1998 vp 39339: 39340: SISÄLLYSLUETTELO 39341: 39342: 39343: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1 39344: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 39345: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 39346: 1.1. LaiJ?S~~däntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 39347: Yle1sta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 39348: Katsastustoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 39349: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 39350: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 39351: Katsastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 39352: Rekisteröintitoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 39353: 1.3. Nykytilan ~rv~ointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 39354: Katsastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 39355: Rekisteröintitoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 39356: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 39357: 2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 39358: 2.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 39359: Katsastustehtävien toimilupia koskevat muutosehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . 11 39360: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 39361: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 39362: 3.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 39363: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 39364: 3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 39365: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 39366: 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 39367: Eduskunnan lausuma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 39368: Valmisteluelimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 39369: 4.2. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 39370: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 39371: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 39372: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 39373: 1.1. Laki ajoneuvojen katsastusluvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 39374: 1.2. Laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 39375: 1.3. Tieliikennelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 39376: 1.4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 39377: 1.5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 39378: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 39379: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 39380: LAKIEHDOTUKSET 39381: 1. Laki ajoneuvojen katsastusluvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 39382: 2. Laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 39383: HE 113/1998 vp 3 39384: 39385: 3. Laki tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 39386: 4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 41 39387: 5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 42 39388: LIITE 39389: Rinnakkaistekstit 39390: 3. Laki tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 39391: 4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 45 39392: 5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 46 39393: 4 HE 113/1998 vp 39394: 39395: 39396: 39397: 39398: YLEISPERUSTELUT 39399: 1. Nykytila kauppaan liittyvissä asioissa. Ajoneuvorekis- 39400: teri on julkinen rekisteri, jonka tietoja voivat 39401: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö eräin rajoituksin käyttää kaikki, jotka tarvit- 39402: sevat tietoja asialliseen tarkoitukseen. 39403: Yleistä 39404: Katsastustoiminnan järjestäminen 39405: Moottorikäyttöiset ajoneuvot ja niiden pe- 39406: rävaunut on tieliikennelain (267/1981) 84 Ajoneuvojen katsastukset käynnistettiin 39407: §:n mukaan katsastettava ja ilmoitettava re- Suomessa vuonna 1922. Liikenneministeriön 39408: kisteröitäviksi, jos ajoneuvoa käytetään lii- valvonnassa aikaisemmin sporttelijärjestel- 39409: kenteessä. Ajoneuvojen katsastuksista sääde- mänä harjoitettu ajoneuvojen katsastustoi- 39410: tään yksityiskohtaisesti ajoneuvojen katsas- minta liitettiin vuonna 1968 osaksi Autore- 39411: tuksesta annetussa asetuksessa (1702/1992), kisterikeskusta ja sen kenttäorganisaatiota. 39412: jäljempänä katsastusasetus. Ajoneuvojen re- Vuonna 1993 Autorekisterikeskus muutettiin 39413: kisteröinneistä säädetään ajoneuvojen rekis- valtion liikelaitokseksi, jonka tuli Autorekis- 39414: teröinnistä annetussa asetuksessa terikeskuksesta annetun lain (988/1992) mu- 39415: (1598/1995), jäljempänä rekisteröintiasetus. kaan tuottaa muun ohessa ajoneuvojen kat- 39416: Ajoneuvon katsastuksen ja rekisteröinnin sastus- ja rekisteröintipalveluja. 39417: päätavoitteena on liikenneturvallisuuden Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvis- 39418: edistäminen. Katsastuksessa ajoneuvo tar- ta annetun lain (137111993), jäljempänä en- 39419: kastetaan sen toteamiseksi, että ajoneuvo ja simmäinen toimilupalaki, nojalla ajoneuvo- 39420: sen varusteet ovat säännösten mukaisessa jen katsastustoiminta avattiin rajoitetusti kil- 39421: kunnossa, että ajoneuvo on liikenteessä tur- pailulle vuoden 1994 alusta. Yksityiset kat- 39422: vallinen ja että siitä ei aiheudu tarpeettomia sastustoimipaikat saivat aloittaa katsastustoi- 39423: ympäristöhaittoja. Lisäksi katsastuksessa minnan saatuaan toimintaan luvan liikenne- 39424: tarkastetaan, ettei ajoneuvon mahdollista ministeriöitä. Liikelaitoksena toimineen Au- 39425: ajoneuvokohtaista veroa tai maksua ole lai- torekisterikeskuksen toimipaikat eivät tuol- 39426: minlyöty ja että liikennevakuuttamisvelvolli- loin tarvinneet toimilupaa. Ne harjoittivat 39427: suuden alaisen ajoneuvon liikennevakuutus- katsastustoimintaa suoraan Autorekisterikes- 39428: maksu on suoritettu. Katsastusasetuksen mu- kuksesta annetun lain nojalla ja niihin sovel- 39429: kaan yksityiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot lettiin ensimmäistä toimilupalakia vain rajoi- 39430: on katsastettava ensimmäisen kerran kol- tetusti. 39431: mantena ja toisen kerran viidentenä ajoneu- Vuoden 1994 ajan Autorekisterikeskuksen 39432: von käyttöönottoa seuraavana vuonna sekä katsastustoiminnalle annettiin sopeutumisai- 39433: tämän jälkeen vuosittain. Kuorma- ja linja- kaa kilpailutilanteeseen siten, että toimilupa 39434: autot katsastetaan vuosittain. oli mahdollista myöntää vain sellaiseen kun- 39435: Rekisteröinnissä selvitetään ja merkitään taan, josta oli vähintään 30 kilometriä lä- 39436: ajoneuvorekisteriin ajoneuvon omistajaa ja himpään Autorekisterikeskuksen vakinaiseen 39437: haltijaa koskevat tiedot, ajoneuvon yksilöi- katsastustoimipaikkaan. Tämän jälkeen ei 39438: miseksi tarvittavat tiedot sekä ajoneuvon tällainen kilpailun rajoittaminen katsastus- 39439: tekniset tiedot. Lisäksi rekisteröinnissä selvi- toiminnassa ole ollut mahdollista. 39440: tetään, että ajoneuvosta on suoritettu vaadit- Säädetyt luotettavuus-, asiantuntevuus-, 39441: tavat verot ja julkiset maksut ja että ajoneu- vakavaraisuus- ja riippumattomuusvaatimuk- 39442: vo on säännösten mukainen, mistä on esitet- set täyttävälle oli ensimmäisen toimilupalain 39443: tävä asiakirjaselvitys. Ajoneuvolie annetaan mukaan myönnettävä lupa katsastustoimin- 39444: rekisteröinnin yhteydessä rekisteritunnus, nan harjoittamiseen. Toimiluvan hakijan oli 39445: -kilvet ja -ote. Ajoneuvorekisteriin ja muihin kyettävä varmistamaan toimintansa riittävän 39446: tieliikenteen tietojärjestelmän rekistereihin korkea laatu ja asiakkaiden yhdenvertainen 39447: talletettuja tietoja käytetään hyväksi liiken- kohtelu sekä huolehdittava asianmukaisesta 39448: nevalvontaan, liikennevakuutuksiin, ajoneu- tietosuojasta. Ajoneuvojen katsastustehtävien 39449: voja koskevaan verotukseen ja ajoneuvo- toimilupa myönnettiin joko henkilö-, linja-, 39450: HE 113/1998 vp 5 39451: 39452: paketti- ja kuorma-autojen sekä niiden perä- toinkin Suomen Autokatsastus Oy:n toimi- 39453: vaunujen vuosikatsastuksiin, pakokaasutar- paikkoihin sovelletaan toimilupalain sään- 39454: kastuksiin ja muihin ajoneuvon kuntoa kos- nöksiä sellaisinaan lukuun ottamatta katsas- 39455: keviin tarkastuksiin tai kaikkiin katsastuksiin tustoiminnan jatkuvuuden kannalta tarpeelli- 39456: mainittuine tarkastuksineen tyyppikatsastusta seksi katsottuja siirtymäsäännöksiä. 39457: ja EY-tyyppihyväksyntää lukuun ottamatta. Toimilupalaki on lähes samansisältöinen 39458: Toimiluvan haltijan oli suoritettava toimi- kuin ensimmäisen toimilupalaki. Merkittävin 39459: luvassa tarkoitettujen ajoneuvojen katsastuk- ero on se, että toimilupalailla järjestettiin 39460: set tasapuolisesti riippumatta ajoneuvon mer- myös ajoneuvojen rekisteröinnit hoidettavik- 39461: kistä, mallista, käyttöönottoajankohdasta ja si osittain katsastus- ja rekisteröintitehtävien 39462: muista vastaavista seikoista. Katsastuksesta toimiluvan nojalla. Toimilupia voidaan edel- 39463: perittävät maksut eivät myöskään saaneet leen myöntää kahdenlaisia, mutta lupien kat- 39464: olla riippuvaisia näistä seikoista. Luvanhalti- tavuus määritellään laissa uudella tavalla. 39465: jan oli lisäksi järjestettävä toimintansa siten, Lupa voidaan myöntää joko kaikkia ajoneu- 39466: etteivät mitkään muut seikat kuin ajoneuvon voja koskeviin vuosikatsastuksiin tai kaikkia 39467: kuntoon ja muuhun säännösten mukaisuu- ajoneuvoja koskeviin rekisteröinteihin ja 39468: teen liittyvät seikat voineet vaikuttaa katsas- kaikkiin katsastuslajeihin tyyppikatsastustaja 39469: tuksen lopputulokseen. EY -tyyppihyväksyntää lukuun ottamatta. 39470: Samanaikaisesti katsastustoiminnan kilpai- Toimilupalailla vahvistettiin toimiluvan 39471: lun avaamisen kanssa erotettiin Autorekiste- Voimassaoloajan enimmäispituudeksi viisi 39472: rikeskuksen viranomaistehtäviä hoitamaan vuotta. Lupaa ei voi myöntää lainkaan viras- 39473: perustettu ajoneuvohallinnon yksikkö Auto- tolle, laitokselle tai oppilaitokselle, joka on 39474: rekisterikeskuksesta erilliseksi liikenneminis- valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitä- 39475: teriön alaisuudessa toimivaksi virastoksi, mä, koska tällainen virasto ja laitos saattaa 39476: ajoneuvohallinnoksi. Ajoneuvohallinnon teh- olla taloudellisesti edullisemmassa kilpai- 39477: täväksi tuli muun ohessa katsastustoiminnan luasemassa kuin yksityinen yrittäjä. Luotet- 39478: valvonta. Viraston oli ennen katsastustoi- tavuuden arviointiperusteita tarkistettiin uu- 39479: minnan aloittamista tarkastettava toimiluvan della lailla. 39480: haltijan toimitilojen ja muiden katsastustoi- Toimilupalaissa säädetään katsastustoimin- 39481: mintaan liittyvien olosuhteiden asianmukai- nasta vastaavan henkilön pätevyysvaatimuk- 39482: suus. sista. Lain 5 §:n mukaan katsastustoiminnas- 39483: Katsastustoimintaan kuuluvissa hyväksy- ta vastaavan henkilön tulee olla vähintään 39484: mis-, hylkäämis- ja kieltopäätöksissä on kat- teknillisen oppilaitoksen autotekniikan opin- 39485: sottu olevan kyse julkisen vallan käytöstä, tolinjan tai vastaavan soveltuvan teknikko- 39486: minkä vuoksi toimiluvan haltijan katsas- tason tutkinnon suorittanut. Häneltä edellyte- 39487: tusasiassa tekemään päätökseen oli mahdol- tään perehtyneisyyttä ajoneuvoja sekä niiden 39488: lista hakea muutosta hallinto-oikeudellisin katsastuksia ja rekisteröintejä koskeviin 39489: muutoksenhakukeinoin tekemällä oi- säännöksiin. Hänellä on lisäksi oltava riittä- 39490: kaisuvaatimus ajoneuvohallinnolle. Lisäksi vä käytännön kokemus katsastus- tai muista 39491: katsastuksia suorittavaan henkilöön sovellet- teknisistä tarkastustehtävistä. 39492: tiin hallintomenettelylain (59811982) esteelli- Toimilupalain 11 §:ssä säädetään katsas- 39493: syyssäännöksiä. tuksia suorittavien henkilöiden pätevyysvaa- 39494: Nykyisin ajoneuvojen katsastusten suorit- timuksista, joista ei ensimmäisen toimilupa- 39495: taminen on järjestetty hoidettavaksi ajoneu- lain voimassaoloaikana ollut lainkaan sään- 39496: vojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi- nöksiä. Vaatimukset vastaavat muutoin kat- 39497: miluvista annetun lain (159311995), jäljem- sastustoiminnasta vastaavalle henkilölle sää- 39498: pänä toimilupalaki, nojalla. Laki tuli voi- dettyjä vaatimuksia paitsi, että katsastuksia 39499: maan vuoden 1996 alusta, jolloin liikelaitok- suorittavalta henkilöltä ei edellytetä pereh- 39500: sena toimineen Autorekisterikeskuksen kat- tyneisyyttä rekisteröintejä koskeviin sää~ 39501: sastustoiminta yhtiöitettiin Suomen Autokat- nöksiin eikä samanlaista kokemusta kmn 39502: sastus Oy-nimiseksi valtion omistamaksi yh- toiminnasta vastaavalta henkilöltä. Katsas- 39503: tiöksi ja ajoneuvohallinnon tehtävät siirret- tustoimialalla työskentelee noin 800 vaki- 39504: tiin uudelle virastolle ajoneuvohallintokes- tuista katsastajaa. 39505: kukselle. Toimilupalaki edellyttää, että myös Osia katsastukseen liittyvistä tarkastuksista 39506: Suomen Autokatsastus Oy:n suorittamat kat- voidaan toimilupalain 2 §:n 3 momentin val- 39507: sastukset hoidetaan toimiluvan nojalla. Muu- tuutuksin suorittaa autokotjaamoilla ja muil- 39508: 6 HE 113/1998 vp 39509: 39510: la tarkastuspaikoilla. Katsastusasetuksen 46 teli rekistereiden pitämistä koskevat periaat- 39511: b §:ssä säädetään pakokaasupäästöjen, pai- teellisesti merkittävät asiat. Autorekisterikes- 39512: neilmajarrujen ja vetokytkimien tarkastuksia kus toimi kuitenkin edelleen yksin varsinai- 39513: suorittavista autokorjaamoista ja muista tar- sena rekisteröintiasioiden hoitajana suoritta- 39514: kastuspaikoista. Niiden suorittaman tarkas- en muun ohessa rekisteri-ilmoitusten vas- 39515: tuksen oikeellisuuden toteamiseksi katsastuk- taanottoa, tietojen tallettamista ajoneuvore- 39516: sen yhteydessä voidaan tehdä uusi tarkastus, kisteriin, rekisteriotteiden ja -kilpien luovut- 39517: jolloin katsastustoimipaikan suorittama tar- tamisia sekä tietojen luovuttamista ja muita 39518: kastus on ratkaiseva. Edellytyksenä tarkas- tietopalvelutehtäviä. 39519: tustoiminnan harjoittamiselle korjaamassa tai Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen yh- 39520: vastaavassa paikassa on, että tarkastuksen teydessä jouduttiin ratkaisemaan kysymys 39521: suorittajalla on käytettävissään riittävä tar- siitä, missä ajoneuvojen rekisteröintiasioita 39522: kastuslaitteisto ja asiantunteva henkilöstö hoidetaan. Vuoden 1996 alusta Autorekiste- 39523: asianomaisia tarkastustoimenpiteitä varten. rikeskuksen keskustoimiston hoitamat viran- 39524: Paineilmajarrujen tarkastusten suorittajalla omaisluonteiset tehtävät, jotka liittyivät tie- 39525: tulee olla liikennetarvikkeiden asennuksiin ja liikenteen tietojärjestelmän ylläpitämiseen ja 39526: korjauksiin edellytettävä lupa. Pako- kehittämiseen, ajoneuvojen ja ajokorttien 39527: kaasupäästöjen ja vetokytkimien tarkastusten rekisteröintiin sekä ajoneuvoverotukseen, 39528: suorittajan on puolestaan ennen toimintansa siirrettiin ajoneuvohallintokeskukselle valtion 39529: aloittamista ilmoitettava aiotusta toiminnasta viranomaistoiminnoiksi. Hallituksen esityk- 39530: ajoneuvohallintokeskukselle. Tarkastuksen sessä Autorekisterikeskuksen muuttamista 39531: suorittajan oikeus tarkastusten suorittamiseen osakeyhtiöksi koskevaksi lainsäädännöksi 39532: voidaan peruuttaa, jos mittauksia ei suoriteta (HE 59/1995 vp) siirtoa perusteltiin kilpai- 39533: asianmukaisesti tai mittalaitteiden huolto ja luneutraliteettisyillä sekä sillä, että rekiste- 39534: mittatarkkuuden tarkastus on laiminlyöty. röinti- ja verotustehtävät eivät viranomais- 39535: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on luonteisuutensa vuoksi sopineet hoidettaviksi 39536: valvoa tarkastuksia suorittavia korjaamoita ja liikelaitos- tai yhtiömuodossa. 39537: muita tarkastuspaikkoja. Autorekisterikeskuksen katsastustoimipaik- 39538: kojen suorittamat rekisteröintitehtävät - re- 39539: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen kisteri-ilmoitusten vastaanotto, ilmoitusten 39540: tietojen merkitseminen ajoneuvorekisteriin 39541: Ajoneuvojen rekisteröinnit aloitettiin sa- sekä rekisteriotteiden ja -kilpien luovuttami- 39542: mana vuonna kuin katsastukset eli vuonna nen - siirrettiin vuoden 1996 alusta hoidetta- 39543: 1922. Ajoneuvojen rekisteröinti siirrettiin vaksi katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi- 39544: vuonna 1966 lääninhallituksista samana miluvan nojalla. Toimilupalailla saatettiin 39545: vuonna perustetun Autorekisterikeskuksen yksityiset katsastustoimipaikat ajoneuvojen 39546: tehtäväksi. Ajoneuvorekisterin ajantasaisuu- rekisteröintien osalta tasavertaiseen asemaan 39547: den ja asiakaspalvelun parantamiseksi siir- Suomen Autokatsastus Oy:n katsastustoimi- 39548: rettiin rekisteri-ilmoitusten vastaanotto vuon- paikkojen kanssa, kun kaikille katsastustoi- 39549: na 1989 poliisilta posti- ja katsastustoimipai- mipaikoille annettiin oikeus hakea toimilu- 39550: koille. Katsastustoimipaikat oikeutettiin hoi- paa myös rekisteröintitehtävien suorittami- 39551: tamaan rekisteröintitapahtumat suorakäyttöi- seen. 39552: sesti, jolloin asiakas sai yhdellä käynnillä Toimilupalain 7 §:n mukaan ajoneuvojen 39553: rekisteriotteen ja tarvittaessa rekisterikilvet. rekisteröintitehtävien suorittamisoikeuden 39554: Vuonna 1991luotiin edelleen käytössä oleva saa sellainen katsastustoimipaikka, joka hoi- 39555: suorarekisteröintijärjestelmä, jonka mukaan taa kaikkia katsastuslajeja koskevia katsas- 39556: autoliikkeet, vakuutusyhtiöt ja rahoitusyhtiöt tuksia. Rekisteröintejä suorittavalle yrityksil- 39557: oikeutettiin merkitsemään ajoneuvoja rajoite- le ei ole asetettu omia, erityisiä vaatimuksia, 39558: tusti ajoneuvorekisteriin. Postitoimipaikkojen koska kyse on yhdistetystä luvasta, jonka 39559: ja suorarekisteröijien kautta asioitaessa rekis- nojalla suoritetaan sekä katsastuksia että re- 39560: teriote lähetettiin Autorekisterikeskuksesta kisteröintejä. 39561: asiakkaalle postitse. Toimiluvan nojalla ajoneuvojen rekiste- 39562: Vuonna 1994, jolloin katsastustoiminnan röintejä hoitavan yrityksen rekisteröintejä 39563: kilpailu aloitettiin, ajoneuvohallinnosta tuli suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimuk- 39564: tieliikenteen tietojärjestelmän ja siten myös sista säädetään liikenneministeriön päätök- 39565: ajoneuvorekisterin pitäjä. Uusi virasto käsit- sellä. Ajoneuvohallintokeskus on antanut 39566: HE 113/1998 vp 7 39567: 39568: toiminnassa tarvittavaa koulutusta ja valvo- 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen 39569: nut, että rekisteröinnit suoritetaan asianmu- lainsäädäntö 39570: kaisesti. Myös toimiluvan haltijat ovat anta- 39571: neet koulutusta. Katsastustoiminta 39572: Ajoneuvon suorarekisteröinnistä ja siihen 39573: oikeuttavasta luvasta säädetään rekisteröin- Vuonna 1996 annettiin neuvoston direk- 39574: tiasetuksen 8 luvussa. Suorarekisteröinnillä tiivi 96/96/EY moottoriajoneuvojen ja niiden 39575: tarkoitetaan suorarekisteröintiluvan saaneen perävaunujen katsastusta koskevan jäsenval- 39576: yrityksen oman tietojärjestelmänsä avulla tioiden lainsäädännön lähentämisestä, jäl- 39577: suorittamaa ajoneuvon rekisteritietojen mer- jempänä katsastusdirektiivi, jolla kumottiin 39578: kitsemistä ajoneuvorekisteriin. Suorarekiste- aikaisempi ajoneuvojen katsastusta koskeva 39579: röinti voidaan suorittaa vain sellaisesta ajo- direktiivi muutoksineen. Jäsenvaltioiden oli 39580: neuvosta, jonka suorarekisteröintiluvan halti- saatettava direktiivi voimaan viimeistään 9 39581: ja omistaa tai jonka rekisteröintiin luvanhal- päivänä maaliskuuta 1998. Suomen katsas- 39582: tija on saanut toimeksiannon. Ajoneuvohal- tusjärjestelmä vastasi jo aikaisemmin pää- 39583: lintokeskus voi myöntää luvan suorarekiste- osin direktiivin vaatimuksia. 39584: röintien suorittamiseen autoliikkeelle, vakuu- Katsastusdirektiivin mukaan henkilöauton 39585: tusyhtiölle, katsastuksen suorittajalle ja ra- ensimmäinen katsastus on suoritettava vii- 39586: hoitusyhtiölle, joka on riittävän luotettava, meistän neljän vuoden kuluttua käyttöönot- 39587: jolla on käytettävissään toiminnan mahdol- topäivästä ja tämän jälkeen auto on katsas- 39588: listava tietojärjestelmä ja jolla muuten harki- tettava vähintään joka toinen vuosi. Takseil- 39589: taan olevan edellytykset tehdä asianmukai- le, linja-autoille, kuorma-autoille ja yli 3,5 39590: sesti rekisteri-ilmoitukset suorarekisteröinti- tonnia painaville perävaunuille on säädetty 39591: menettelyssä. Autoliikkeeltä edellytetään vuotuinen katsastus. 39592: lisäksi, että sillä on voimassa liikkeen kaikki Katsastusdirektiivissä säädetään katsastuk- 39593: myyntivarastossa olevat ajoneuvot kattava sen suorittajasta, katsastusvelvollisuuden 39594: ryhmäliikennevakuutus. Suorarekisteröintilu- alaisista ajoneuvoista, katsastusten toistumis- 39595: pa on voimassa jatkuvasti, mutta se voidaan tiheydestä, katsastuksessa tarkastettavista 39596: peruuttaa väärinkäytösten vuoksi tai jos lu- kohteista, katsastuksesta annettavasta todis- 39597: vanhaltija ei enää täytä luvan myöntämisen tuksesta ja katsastusta koskevista poikkeuk- 39598: edellytyksiä tai muusta painavasta syystä. sista. 39599: Rekisteröintiasetuksen 27 §:ssä on yksilöity Katsastusdirektiivin 2 artiklan mukaan kat- 39600: se, millaisia rekisteröintejä erilaiset luvan- sastuksen voi suorittaa valtio tai muu jul- 39601: haltijat - autoliike, vakuutusyhtiö, rahoi- kisyhteisö taikka yksityinen elin tai laitos. 39602: tusyhtiö ja katsastuksen suorittaja - voivat Yksityisen elimen tai laitoksen tulee olla 39603: suorittaa. valtion nimeämä tai asettama ja valtion suo- 39604: Ajoneuvon rekisteri-ilmoitus on jätettävä rassa valvonnassa. Katsastusten suorittami- 39605: ajoneuvohallintokeskukseen tai toimiluvan nen voidaan direktiivin mukaan antaa myös 39606: saaneeseen katsastustoimipaikkaan. Rekiste- sellaiselle, joka suorittaa ajoneuvojen kor- 39607: röintiasetuksen 21 §:n mukaan rekisteri-il- jauksia. Tällöin on kuitenkin erityisesti huo- 39608: moitus voidaan lisäksi jättää postitoimipaik- lehdittava siitä, että katsastusten puolueetto- 39609: kaan edellyttäen, että ajoneuvohallintokeskus muus ja korkea laatu säilyvät. Jäsenvaltioi- 39610: on sopinut postilaitoksen kanssa ilmoitusten den on liikenteessä tunnustettava toisessa 39611: vastaanotosta. Postitoimipaikat toimivat vain jäsenvaltiossa siellä rekisteröidylle ajoneu- 39612: ilmoitusten vastaanottajina. Niillä ei ole oi- volle suoritettu katsastus. 39613: keutta suorittaa muita rekisteröintitehtäviä. Komissio on tehnyt ehdotuksen neuvoston 39614: Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain direktiiviksi yhteisön teillä liikennöivien 39615: (159211995) mukaan viraston tehtävänä on hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastuksista 39616: muun ohessa vastata ajoneuvojen rekiste- (KOM(1998) 117 lopull; 98/0097 (SYN)). 39617: röinneistä. Rekisteröintiasetuksen 21 §:n mu- Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa yhteisön 39618: kaan ajoneuvohallintokeskuksen on lisäksi maantieliikenteen turvallisuutta ja ympäris- 39619: itse hoidettava osa rekisteröinneistä. Erityi- tönsuojelua. Ehdotuksen mukaan vuosittaisia 39620: sesti silloin, kun tehtäviä suoritettaessa jou- katsastuksia täydennetään tarkastamaila 39621: dutaan käyttämään oikeudellista harkintaa edustava otos teillä liikennöivistä hyötyajo- 39622: tavanomaista enemmän, rekisteröintitehtävä neuvoista. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei 39623: kuuluu ajoneuvohallintokeskukselle. ajoneuvo ole ehdotuksen liitteessä esitettyjen 39624: 8 HE 113/1998 vp 39625: 39626: vaatimusten mukainen, ajoneuvo voitaisiin moita tai vain katsastuksiin erikoistuneita 39627: määrätä katsastettavaksi kiinteässä katsastus- toimi paikkoja. 39628: toimipaikassa. Jos ajoneuvon katsotaan aihe- A lankomaissa valtiollinen elin, joka aikai- 39629: uttava ihmisille vakavaa vaaraa, ajoneuvon semmin suoritti kaikenlaisia katsastuksia, 39630: käyttö yleisellä tiellä voitaisiin välittömästi hoitaa nykyisin vain taksien ja linja-autojen 39631: kieltää. katsastukset. Muita katsastuksia suorittavat 39632: Lähes kaikissa autoistuneissa maissa ajo- valtuutetut, yksityiset katsastustoimipaikat, 39633: neuvot katsastetaan säännöllisesti. Useim- jotka voivat olla ko~aamoita tai erikoistu- 39634: missa Euroopan unionin jäsenmaissa on kat- neita vain katsastuksim. Katsastustoimipaik- 39635: sastusjärjestelmä, joka vastaa täysin tai aina- kojen valvontaan on viime aikoina panostet- 39636: kin osittain unionin vähimmäisvaatimuksia. tu entistä enemmän. Katsastajalta edellyte- 39637: Tanskassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portuga- tään peruskoulutusta tai sitä vastaavaa työ- 39638: lissa ei kuitenkaan ennen vuotta 1998 ole kokemusta. Varsinaisen katsastajan koulu- 39639: ollut kevyiden ajoneuvojen katsastuspakkoa. tuksen, joka on jaettu neljään tasoon, järjes- 39640: Myöskään Norjassa ei ole ollut kevyiden tää autoteollisuus yhdessä opetustoiminnasta 39641: ajoneuvojen katsastuspakkoa. vastaavan ministeriön kanssa. 39642: Euroopan unionin alueella katsastajille Belgiassa kevyet ajoneuvot katsastetaan 39643: järjestetään pääsääntöisesti peruskoulutuksen ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua 39644: lisäksi alalletulo-, jatko- ja täydennyskoulu- ja tämän jälkeen vuosittain. Taksit ja linja- 39645: tusta. Koulutukseen sisältyy useimmiten työ- autot katsastetaan kuuden kuukauden välein. 39646: harjoittelua sekä jonkinlainen tutkinto. Yh- Maassa on yh'deksän yksityistä katsastusyh- 39647: teisön lainsäädännössä ei ole säännöksiä kat- tiötä, jotka toimivat tietyillä alueilla ilman 39648: sastajien koulutuksesta. kilpailua. Yhtiöillä on yhteinen kattojärjestö 39649: Ruotsissa henkilöautot on pitänyt katsastaa (GOCA). Teknisen peruskoulutuksen lisäksi 39650: ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluttua GOCA järjestää katsastajille peruskursseja ja 39651: ja sen jälkeen neljän vuoden kuluttua käyt- jatkokursseja. Koulutukseen sisältyy myös 39652: töönotosta sekä tämän jälkeen vuosittain. käytännön harjoittelua. 39653: Vuoden 1998 alusta uudet henkilöautot on Isossa Britanniassa valtion viranomainen 39654: katsastettava harvemmin kuin aikaisemmin. (The Vehicle Inspectorate) vastaa osasta sel- 39655: Ensimmäinen katsastus on suoritettava kol- laisia katsastuksia, jotka on suoritettava vuo- 39656: men vuoden kuluttua käyttöönotosta ja tä- sittain, sekä valvoo noin 17 000 valtuutetun, 39657: män jälkeen kahden vuoden kuluttua ja sit- kevyiden ajoneuvojen katsastuksia suoritta- 39658: ten vuosittain. Ruotsissa katsastustoiminnan van korjaamon toimintaa. Lontoossa ja eräis- 39659: hoitaa valtioenemmistöinen osakeyhtiö Ab sä muissa suurimmissa kaupungeissa poliisi 39660: Svensk Bilprovning, nykyisin Bilprovningen. katsastaa taksit. Vaatimuksena yksityisen 39661: Katsastuksessa hylättyjen henkilö- ja paketti- katsastustoiminnan aloittamiselle on osallis- 39662: autojen jälkitarkastukset voi hyväksyttää val- tuminen katsastustoimintaa valvovan viran- 39663: tuutetuilla korjaamoilla. Vuonna 1997 Ab omaisen järjestämälle kurssille ja kurssin 39664: Svensk Bilprovning suoritti 4,2 miljoonaa läpäisy. Varsinaista jatkokoulutusta ei ole 39665: katsastusta. Hylättyjen osuus katsastuksista järjestetty, mutta valvonnan perusteella ja 39666: oli 34 prosenttia. Jälkitarkastukseen men- muutenkin tarpeen vaatiessa järjestetään kat- 39667: neistä aJoneovoista hylättiin vielä noin seit- sastajille täydentävää koulutusta. 39668: semän prosenttia. Katsastajilta edellytetään Saksassa katsastuksia suorittavat osittain 39669: teknikkotason peruskoulutusta. Lisäkoulutuk- seitsemän alueellista yhdistystä (TUV), jotka 39670: sena edellytetään kuusi viikkoa kestävää tekevät kaikenlaisia tarkastuksia ydinvoima- 39671: kurssia, käytännön harjoittelua ja täydennys- loista leikkikaluihin, osittain yksityinen yhtiö 39672: koulutusta. (DEKRA), jolla on myös kuljettajantutkin- 39673: Norja joutuu Euroopan talousalueeseen toihin sekä autokoulujen valvontaan ja kou- 39674: liittyneenä maana soveltamaan katsastusdi- lutukseen liittyviä tehtäviä, sekä osaksi yksi- 39675: rektiiviä. Tielaitoksen alainen elin (Biltil- tyiset katsastusmiehet, jotka oy.at yleensä 39676: synet) suorittaa katsastukset. Vuoden 1998 aikaisemmin työskennelleet TUV:ssä tai 39677: alusta Biltilsynet sai uuden tehtävän valvoa DEKRAssa. 39678: vaituotettuja katsastustoimipaikkoja, jotka Espanjassa on kuntien velvollisuutena jär- 39679: saavat oikeuden suorittaa kevyiden ajonevo- jestää ajoneuvojen katsastus sopivalla taval- 39680: jen katsastukset kilpailutilanteessa. Valtuute- la. Italiassa valtiollinen elin vastaa kaikista 39681: tut katsastustoimipaikat voivat olla korjaa- katsastuksista. 39682: HE 113/1998 vp 9 39683: 39684: Rekisteröintitoiminta Vuoden 1997 lopussa maassamme oli toi- 39685: minnassa kaikkiaan 186 katsastustoimipaik- 39686: Vuonna 1968 Wienissä tehdyn tieliiken- kaa. Niistä yksityisiä oli 37 ja Suomen Au- 39687: nettä koskevan yleissopimuksen (SopS tokatsastus Oy:n toimipaikkoja oli 149. Suo- 39688: 30/86) 35 artiklan mukaan moottoriajoneu- men Autokatsastus Oy:n toimipaikkaverkos- 39689: von ja siihen kytketyn muun kuin kevyen to kattaa koko maan. Myös yksityiset katsas- 39690: perävaunun tulee olla jonkun sopimuspuolen tusasemat ovat sijoittuneet maamme eri 39691: tai sen osan rekisteröimä. Ajoneuvon kuljet- osiin. 39692: tajalla tulee olla mukanaan todistus rekiste- Osa Suomen Autokatsastus Oy:n toimipai- 39693: röinnistä. Sopimus määrittelee tiedot, jotka koista on niin sanottuja matkapaikkakuntia, 39694: todistuksesta tulee vähintään ilmetä. jotka toimivat sivutoimipaikan tapaan. Kai- 39695: Euroopan yhteisössä on valmisteilla direk- killa tällaisilla toimipaikoilla ei ole vielä 39696: tiivi moottoriajoneuvojen ja niiden perä- toimilupaa, mutta ne ovat voineet jatkaa toi- 39697: vaunujen rekisteröintiasiakirjoista. Komissi- mintaansa toimilupalain siirtymäsäännöksen 39698: on direktiiviehdotus (KOM(97) 248 lopull; nojalla. Näillä toimipaikoilla ei ole yleensä 39699: 97/0150 (SYN)) sisältää vähimmäisvaati- mahdollista katsastaa raskasta ajoneuvoka- 39700: mukset rekisteröintiasiakirjasta. Neuvosto on lustoa, mihin toimilupalaki velvoittaa. Vaa- 39701: marraskuussa 1997 hyväksynyt yhteisen kan- rana on täten, että näiden toimipaikkojen toi- 39702: nan ehdotuksesta. Direktiivi annettaneen minta tulee lähiaikoina loppumaan. 39703: vuoden 1998 aikana. Yhteisen kannan mu- Vuonna 1997 Suomessa aloitettiin runsaat 39704: kaan uusi rekisteröintiasiakirja otettaisiin 1,8 miljoonaa vuosikatsastusta, joista hylät- 39705: käyttöön viiden vuoden kuluttua direktiivin tiin 21,4 prosenttia. Muita katsastuksia suori- 39706: voimaantulosta. Jäsenvaltion on tunnustetta- tettiin yhteensä noin 84 500. Suomen Auto- 39707: va toisen jäsenvaltion antama rekisteröintito- katsastus Oy:n markkinaosuus vuosikatsas- 39708: distus kansainvälisessä liikenteessä ja rekis- tuksista oli 77 prosenttia. 39709: teröitäessä toisessa jäsenvaltiossa aikaisem- Ajoneuvohallintokeskus on valvonut kat- 39710: min rekisteröity ajoneuvo. sastustoimintaa ensisijaisesti tilastollisin me- 39711: Ruotsissa ja Norjassa ajoneuvojen rekiste- netelmin. Lisäksi virasto on suorittanut val- 39712: röintitehtävät on organis01tu sikäläisen tielai- vontatarkastuksia ja tarkastuskäyntejä. Vuo- 39713: toksen alaisuuteen. Saksassa liittovaltion sien 1997 ja 1998 aikana valvontaa on lisät- 39714: keskusrekisterin ohella osavaltiot pitävät ku- ty. Tarkastuksia on tehty erityisesti sellaisille 39715: kin ajoneuvorekisteriä. Englannissa rekiste- paikkakunnille, joilla on ollut kilpailua, sekä 39716: röinneistä vastaa valtion rekisteröintiyksikkö. katsastustoimipaikoille, joilla katsastettujen 39717: ajoneuvojen hylkäysprosentit ovat poiken- 39718: 1.3. Nykytilan arviointi neet merkittävästi maan keskiarvosta. 39719: Ajoneuvohallintokeskuksen valvontatarkas- 39720: Katsastustoiminta tuksissa on todettu, että katsastustoimipaik- 39721: kojen toimitilat ja laitteet ovat pääosin kun- 39722: Katsastuspalvelujen saatavuus on katsas- nossa. Katsastukset on yleensä hoidettu hy- 39723: tustoiminnan kilpailun avaamisen myötä pa- vin. Katsastuksia suorittavien henkilöiden 39724: rantunut merkittävästi. Katsastustoimipaik- ammattitaidossa on kuitenkin todettu puut- 39725: kojen lukumäärä on lisääntynyt ja toimipaik- teita. Nopeasti uudistuvien ja muuttuvien 39726: kojen sijainti asiakkaiden kannalta parantu- säännösten seuranta ja tietojen ajantasaista- 39727: nut. Toimipaikkojen aukioloaikojen pidennys minen sekä uuden henkilökunnan koulutta- 39728: ja mahdollisuus katsastaa ajoneuvo ilman minen ja työhönohjaaminen jäävät kiireeseen 39729: ajanvaraosta ovat myös parantaneet katsas- vedoten joskus asianmukaisesti tekemättä. 39730: tuspalveluita. Katsastustoimintaan liittyvistä yksittäisistä 39731: Vuonna 1995 aloitti 26 uutta katsastustoi- puutteellisuuksista ajoneuvohallintokeskus 39732: mipaikkaa toimintansa. Vuonna 1996 aloit- on antanut useita suullisia ja kirjallisia kor- 39733: tavia toimipaikkoja oli 20 ja vuonna 1997 jauskehotuksia ja kirjallisia huomautuksia. 39734: niitä oli 17. Yksityisten toimipaikkojen li- Yhteiskunnan kannalta olennaista on, että 39735: säksi myös Suomen Autokatsastus Oy on teknisten vikojen osuus onnettomuuksien 39736: lisännyt toimipaikkojensa määrää. Vuoden ensisijaisena aiheuttajana ei ole katsastustoi- 39737: 1997 aikana jouduttiin peruuttamaan kahden minnan kilpailun avaamisen jälkeen muuttu- 39738: katsastustoimipaikan t01miluvat ja kaksi toi- nut. 39739: mipaikkaa lopetti toimintansa muutoin. 39740: 39741: 39742: 380255C 39743: 10 HE 113/1998 vp 39744: 39745: Rekisteröintitoiminta täyttämiseksi asioitava katsastustoimipaikal- 39746: la, ajoneuvohallintokeskuksessa tai postitoi- 39747: Kilpailutilanteesta johtuva katsastustoimi- mipaikassa. Tällainen useissa paikoissa asi- 39748: paikkojen määrän kasvu on parantanut myös ointi heikentää myös ajoneuvorekisterin 39749: rekisteröintipalvelujen saatavuutta. Ajoneu- ajantasaisuutta. 39750: vohallintokeskuksen lisäksi ajoneuvojen re- 39751: kisteröintitehtäviä hoitivat vuoden 1997 lo- 39752: pussa 153 katsastustoimipaikkaa, 273 auto- 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 39753: liikettä ja 4 rahoitusyhtiötä. Lisäksi 593 _pos- ehdotukset 39754: titoimipaikkaa otti vastaan rekisteri-ilmOituk- 39755: sia. Rekisteröintejä suorittavista katsastustoi- 2.1. Tavoitteet ja keinot niiden 39756: mipaikoista 32 oli yksityisiä. saavuttamiseksi 39757: Vuonna 1997 suoritettiin yhteensä runsaat 39758: 1,5 miljoonaa rekisteröintiä, joista 164 500 Katsastustoimintaa koskevien ehdotusten 39759: oli ajoneuvojen ensirekisteröintejä. Ensire- tavoitteena on varmistaa katsastusten asian- 39760: kisteröintien määrä on viime vuosina lisään- mukainen suorittaminen sekä katsastuspalve- 39761: tynyt. Katsastustoimipaikkojen osuus kaikis- lujen saatavuuden turvaaminen koko maassa. 39762: ta rekisteröinneistä oli 60 prosenttia. Ajo- Katsastustoiminnassa on havaittu puutteita, 39763: neuvorekisterissä oli vuoden 1997 lopussa jotka ovat osittain johtuneet katsastuksia 39764: noin 3,3 miljoonaa ajoneuvoa. suorittavien henkilöiden ammattitaidon puut- 39765: Rekisteröintitoiminnan laatu on ajoneuvo- teista ja alan kiristyneestä kilpailusta. Ajo- 39766: hallintokeskuksen valvonnasta saatujen ko- neuvohallintokeskus on katsastustoimipaik- 39767: kemusten mukaan pystytty pitämään korkea- kojen valvontaa lisäämällä pyrkinyt pitä- 39768: na. Rekisteröintimenettelyn yhtenäisyys on mään katsastusten tasoa yllä. Valvonnalla ei 39769: pyritty turvaamaan ajoneuvohallintokeskuk- kuitenkaan voida korvata ammattitaidossa 39770: sen antamilla ohjeilla, koulutustilaisuuksilla havaittuja puutteita. Katsastustoiminnasta 39771: ja valvonnalla. vastaavien ja katsastuksia suorittavien henki- 39772: Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen yh- löiden ammattitaitoa katsastusten suorittami- 39773: teydessä katsastustoiminnan ja rekisteröinti- seen voidaan parantaa vaatimalla heiltä teh- 39774: toiminnan harjoittajista päädyttiin säätämään tävien edellyttämää, jatkuvaa koulutusta. 39775: samalla lailla, vaikka toiminnot eroavatkin Katsastuspalvelujen alueellisen saatavuu- 39776: merkittävästi toisistaan. Lisäksi suorarekiste- den varmistamiseksi voitaisiin luopua ras- 39777: röintiluvasta säädetään rekisteröintiasetuk- kaan ajoneuvokaluston katsastusvelvollisuu- 39778: sessa. Katsastustoiminta on täysin vapaa kil- desta, jolloin toimilupa voitaisiin myöntää 39779: pailulle, kun taas rekisteröintitoiminnassa vain henkilöautojen ja muiden kevyiden ajo- 39780: kilpaillaan lähinnä jakelukanavien kesken. neuvojen katsastuksiin. Tällä saatettaisiin 39781: Katsastustoiminnassa jokainen luvanhaltija heikentää raskaan ajoneuvokaluston katsas- 39782: vastaa itse toiminnastaan, mutta rekisteröin- tuspalvelujen saatavuutta. Sallimalla sivutoi- 39783: titoiminnan vastuuta on lailla sälytetty myös mipaikkojen perustaminen voitaisiin turvata 39784: ajoneuvohallintokeskukselle, joka on lisäksi kohtuulliset katsastuspalvelut kevyelle kalus- 39785: ajoneuvorekisterin pitäjä. Toimilupalaki ei tolle koko maassa, myös syrjäisimmillä seu- 39786: sellaisenaan sovellu rekisteröintitoimintaan, duilla. 39787: koska sille asetetut vaatimukset eroavat kat- Rekisteröintitoimintaa koskevien ehdotus- 39788: sastustoiminnalle asetetuista vaatimuksista. ten tavoitteena on parantaa rekisteröintipal- 39789: Säätämistä rekisteröintitoiminnan harjoitta- velujen saatavuutta ja ajoneuvorekisterin 39790: jista eri säädöksissä ja säädöstasolla ei ajantasaisuutta sekä yhtenäistää sääntely, 39791: myöskään voi pitää perusteltuna. jolla rekisteröintien hoitaminen järjestetään. 39792: Ajoneuvon rekisteröintivelvollisuus syntyy Koko maan kattavien rekisteröintipalvelujen 39793: erilaisissa tilanteissa, kuten ajoneuvon kau- ylläpitämiseksi ei määrällisesti tarvita lisää 39794: pan yhteydessä, rahoituksen järjestelyssä, rekisteröintitehtäviä suorittavia toimipaikko- 39795: vakuutuksen ottamisen tai vaihdon yhteydes- ja. Pikemminkin kyse on siitä, että rekiste- 39796: sä ja ajoneuvon käytön lopettamisen yh- röintiasiat tulisi ainakin osittain hoitaa muis- 39797: teydessä. Asiakas ei useinkaan voi hoitaa sa paikoissa kuin niitä nykyisin hoidetaan. 39798: ajoneuvon rekisteröintiä samalla hoitaessaan Toimilupalain säätämisen yhteydessä luovut- 39799: rekisteröinnin aiheuttamaa toimenpidettä, tiin ajatuksesta hoitaa rekisteröintitehtävät 39800: vaan hänen on rekisteröintivelvollisuutensa kokonaisuudessaan viranomaistoimintoina, 39801: HE 113/1998 vp 11 39802: 39803: joten tehtäviä on vaikea ajatella jatkossakaan keusturvajärjestelyistä. Hallituksen esitykses- 39804: hoidettavaksi yksin viranomaisten voimin. sä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 39805: Ehdotuksen valmistelun yhteydessä on 111998 vp) on 124 §:n yksityiskohtaisissa 39806: pohdittu mahdollisuuksia järjestää rekiste- perusteluissa selostettu tarkemmin periaattei- 39807: röintitehtävät hoidettaviksi erillisen rekiste- ta, joiden mukaan julkisia hallintotehtäviä on 39808: röintitehtävien toimiluvan nojalla tai vaih- katsottu voitavan antaa muulle kuin viran- 39809: toehtoisesti antaa tehtävät kokonaisuudes- omaiselle. Myös mainitun pykälän mukaan 39810: saan ajoneuvohallintokeskuksen vastuulle muita kuin merkittävää julkisen vallan käyt- 39811: siten, että virasto voisi hoitaa rekisteröinti- töä sisältäviä julkisia hallintotehtäviä voitai- 39812: tehtävät hankkimalla niiden suorittajiksi pal- siin lailla tai sen nojalla antaa muulle kuin 39813: veluja yksityisiltä ja julkisilta palvelujen viranomaiselle, jos se on tarpeen tehtävien 39814: tuottajilta. Valtioneuvoston vuonna 1989 tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä 39815: tekemän periaatepäätöksen mukaan tarpeet- vaaranneta perusoikeuksia, oikeusturvaa tai 39816: tomat ja vähämerkitykselliset lupajärjestel- muita hyvän hallinnon vaatimuksia. 39817: mät tulee purkaa. Luville on etsittävä hallin- Rekisteröintitehtävät eivät sisällä minkään- 39818: nollisesti kevyempiä vaihtoehtoja. Rekiste- laisten pakkokeinojen käyttöä. Ajoneuvon 39819: röintitehtävien hoitamisella toimiluvan nojal- rekisteröinti ei myöskään luo omistusoikeut- 39820: la ei saavuteta toiminnan valvonnan, laadun ta. Vaikka rekisteröintitehtävissä on osittain 39821: tai oikeellisuuden osalta sellaista lisäarvoa, kyse julkisen vallan käytöstä, ei ole esteitä 39822: että lupajärjestelmä olisi perusteltua säilyt- sille, että rekisteröintitehtäviä annetaan la- 39823: tää. Ajoneuvohallintokeskukselle nykyisinkin kiin perustuvan sopimuksen nojalla yksityi- 39824: säädetty vastuu rekisteröintitehtävistä ja ajo- sille, kunhan säännöksin huolehditaan riittä- 39825: neuvorekisteristä korostuisi, mikäli se voisi västä oikeusturvasta tehtäviä suoritettaessa. 39826: hoitaa rekisteröintitehtävät sopimaila niiden 39827: hoidosta sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat 39828: toimintaan kykeneviä ja joiden hoitamana 2.2. Keskeiset ehdotukset 39829: rekisteröintipalveluja tarvitseva asiakas voisi 39830: yhdessä rekisteröintitapahtuman aiheuttaman Katsastustehtävien toimilupia koskevat muu- 39831: toiminnan kanssa hoitaa myös ajoneuvon tosehdotukset 39832: rekisteröinnin. 39833: Rekisteröintitehtävien on katsottu sisältä- Ehdotetun rekisteröintitehtävien uudelleen 39834: vän sekä viranomaisluonteisia että tuotannol- järjestämisen vuoksi katsastustehtävien toi- 39835: lisia tehtäviä. Rekisteri-ilmoitusten tarkasta- miluvista ehdotetaan säädettäväksi kokonaan 39836: minen rekisteröinnin edellytysten toteami- uusi laki, joka rakentuu nykyisen toimilupa- 39837: seksi ja tietojen tallettaminen ajoneuvorekis- lain pohjalle. 39838: teriin sekä syöttövirheiden korjaus ovat mer- Katsastustehtävien toimiluvan myöntämi- 39839: kittävimpiä rekisteröintiin liittyviä viran- nen siirrettäisiin liikenneministeriöstä Ajo- 39840: omaisluonteisiksi katsottuja tehtäviä. Viran- neuvohallintokeskukseen, jonka panos ny- 39841: omaisluoteisuudesta huolimatta rekisteröinti- kyisessäkin luvan myöntämisprosessissa on 39842: tehtäviä on uskottu toimilupalailla ja rajoite- tärkeä. 39843: tummin rekisteröintiasetuksella yksityisten Ehdotettu laki sisältäisi toimilupalain ta- 39844: hoidettaviksi. paan säännökset toimiluvan myöntämisen 39845: Virkamieshallintoperiaatteeseen nojautuen yleisistä edellytyksistä. Luotettavuuden arvi- 39846: on katsottu, että julkisia hallintotehtäviä voi- ointia koskevia säännöksiä tiukennettaisiin ja 39847: vat hoitaa vain viranomaiset. Virkamieshal- keskeisimmäksi arviointiperusteeksi tulisi 39848: lintoperiaate ei kuitenkaan ole ehdoton este katsastustoiminnassa mukana olevien henki- 39849: uskoa julkista valtaa viranomaisorganisaation löiden sopivuus katsastustoiminnan harjoitta- 39850: ulkopuolelle. Yleisenä rajauksena on pidetty jaksi ja katsastusten suorittajaksi. Käytännön 39851: sitä, että poikkeukset virkamieshallintoperi- katsastustoiminnassa esiin tulleiden tulkinta- 39852: aatteesta eivät saa horjuttaa pääsääntöä. Voi- vaikeuksien vuoksi toimiluvan hakijan riip- 39853: makeinojen käyttö rajaa myös mahdollisuuk- pumattomuuden arviointia koskevia sään- 39854: sia uskoa julkista valtaa yksityisille. Julkis- nöksiä tarkistettaisiin ja selvennettäisiin. 39855: ten hallintotehtävien uskominen viranomais- Katsastuspalvelujen tarjonnan turvaamisek- 39856: organisaation ulkopuolelle edellyttää, että si haja-asutusalueilla ehdotetaan toimiluvan 39857: tehtävien antamisesta säädetään lailla ja li- haltijalle annettavaksi oikeus perustaa sivu- 39858: säksi sitä, että huolehditaan riittävistä oi- toimipisteitä sellaisille seuduille, joilla ei ole 39859: 12 HE 113/1998 vp 39860: 39861: varsinaista katsastustoimipaikkaa. Tällaisessa 3. Esityksen vaikutukset 39862: katsastustoimipaikassa katsastettaisiin vain 39863: kevyitä ajoneuvoja. 3.1. Taloudelliset vaikutukset 39864: Katsastustoiminnan laadun turvaamiseksi 39865: ehdotetaan nykyisinkin vaaditun teknikko- Ehdotuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia 39866: tason tutkinnon lisäksi, että katsastustoimin- valtiontalouteen. Katsastustehtävien toimilu- 39867: nasta vastaavan ja katsastuksia suorittavan van myöntämiseen liittyviä tehtäviä on lii- 39868: henkilön on hankittava lisäkoulutuksena teh- kenneministeriössä hoitanut yksi henkilö 39869: täviensä edellyttämä katsastajan tutkinto ja osapäiväisesti. 39870: tehtäviensä laajuutta vastaava erikoiskoulu- Ehdotuksen mukaan Ajoneuvohallintokes- 39871: tus. Ammattitaidon säilyttäminen turvattai- kukselle tulisi lisätehtäviä, joista säädettäi- 39872: siin täydennyskoulutuksella. Lisäkoulutuksen siin lailla ja sen nojalla ministeriön päätök- 39873: antajia koskevat keskeisimmät säännökset sellä. Ajoneuvohalhntokeskuksen uusia teh- 39874: otettaisiin lakiin. Muuten lisäkoulutuksesta täviä olisivat katsastustehtävien toimilupien 39875: ja sen antajista säädettäisiin liikenneministe- myöntäminen, sellaisten yhteisöjen hyväksy- 39876: riön päätöksellä. mmen, jotka antavat katsastustoiminnassa 39877: Katsastustoiminnan valvontaa koskevia edellytettävää koulutusta, koulutusta antavi- 39878: säännöksiä tarkistettaisiin. Lupaviranomai- en yhteisöjen ja koulutukseen liittyvien ko- 39879: selle annettaisiin oikeus kieltää luvanhaltijaa keiden valvonta, tarvittaessa koulutuksen 39880: väliaikaisesti suorittamasta katsastuksia, jos antaminen rajoitetusti, katsastajantutkintojen 39881: katsastustoiminnassa havaittaisiin vakavia vastaanottaminen, rekisteröintitehtäviä kos- 39882: puutteita tai väärinkäytöksiä. keviin sopimuksiin liittyvät tehtävät sekä 39883: sopimusrekisteröijien valvonta. Ajoneuvo- 39884: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen hallintokeskus on nettobudjetoitu virasto, 39885: jonka menot katetaan maksullisen toiminnan 39886: Ajoneuvojen rekisteröintitehtävät eli rekis- tuloilla. Ajoneuvohallintokeskuksen uusissa 39887: teri-ilmoitusten vastaanotto, rekisterikilpien tehtävissä olisi pääosin kyse julkisoikeudelli- 39888: ja -otteiden luovuttaminen, rekisteröintitieto- sista suoritteista, joiden kustannukset katet- 39889: jen merkitseminen ajoneuvorekisteriin sekä taisiin suoritteista perittävillä, omakustan- 39890: muut niihin liittyvät tehtävät hoidettaisiin nusarvon mukaisilla maksuilla. Liikennemi- 39891: ehdotetun lain mukaan sopimuksen nojalla. nisteriö päättäisi suoritteista perittävät kiinte- 39892: Laki koskisi lähinnä katsastus- ja rekiste- ät maksut ja suoritteet tai suoriteryhmät, 39893: röintitehtävien toimiluvan ja suorarekiste- joista peritään Ajoneuvohallintokeskuksen 39894: röintiluvan nojalla nykyisin hoidettavia re- määrittelemät omakustannusarvon mukaiset 39895: kisteröintejä sekä postitoimipaikkojen rekis- maksut. 39896: teri-ilmoitusten vastaanottoa. Ajoneuvohal- Liikenneministeriön päätöksen mukaan 39897: lintokeskus voisi jatkossakin hoitaa osan ajoneuvohallintokeskus perii katsastustoimi- 39898: rekisteröintitehtävistä. Muiden viranomaisten paikoilta valvonnasta ja ajoneuvorekisterin 39899: rekisteröintitehtävistä voitaisiin säätää myös käytöstä kiinteänä maksuna kolme markkaa 39900: erikseen. kultakin edellisen kuukauden aikana suonte- 39901: Ajoneuvohallintokeskus tekisi rekisteröin- tulta katsastukselta. Vuonna 1997 näistä 39902: titehtävien hoitamisesta sopimuksia yksityis- maksuista kertyi ajoneuvohallintokeskukselle 39903: ten tai julkisten palvelun tuottajien kanssa. tuloja yhteensä 6,7 miljoonaa markkaa. Eh- 39904: Sopimuksessa sovittaisiin, missä laajuudessa dotuksen mukaiset katsastustoimintaan liitty- 39905: ja millä ehdoilla sopimusrekisteröijä hoitaisi vät lisätehtävät aiheuttaisivat Ajoneuvohal- 39906: rekisteröintitehtäviä. Vaikka vastuu rekiste- lintokeskukselle vuositasolla kustannuksia 39907: röintitoiminnasta olisi Ajoneuvohallintokes- arviolta 350 000 markkaa. Kustannukset on 39908: kuksella, keskeisimmät säännökset sopimus- tarkoitus kattaa pääosin mainitusta kiinteästä 39909: rekisteröijän yleisistä edellytyksistä otettai- valvontamaksusta. Lisäksi katsastustehtävien 39910: siin lakiin. Rekisteröintitoiminnan asianmu- toimiluvan ja koulutusoikeuden myöntämi- 39911: kaisen hoitamisen varmistamiseksi rekiste- sestä perittäisiin erilliset maksut, koska suo- 39912: röintitoiminnassa olisi noudatettava hyvää ritteissa on kyse asianomaisen hakemuksesta 39913: hallintotapaa ja sopimusrekisteröijän rekiste- johtuvasta päätöksestä. Ajoneuvohallintokes- 39914: röintiä koskevasta päätöksestä voisi hakea kuksen mahdollisesti järjestämistä koulutus- 39915: oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. tilaisuuksista perittäisiin maksut liiketa- 39916: loudellisin perustein. 39917: HE 113/1998 vp 13 39918: 39919: Liikenneministeriön päätöksen mukaan siitä, miten toimipaikan koulutus järjestettäi- 39920: ajoneuvohallintokeskus perii rekisteröin- siin, olisiko toimipaikan koko henkilöstöllä 39921: tisuoritteista omakustannusarvon mukaiset katsastusoikeus kaikenlaisiin katsastuksiin ja 39922: maksut. Nykyisin ajoneuvon rekisteröinti- miten usein toimipaikan henkilöstö vaihtuu. 39923: maksu on asiakkaalle 40 markkaa ja suora- Koulutuskustannukset olisivat keskimääräistä 39924: rekisteröintimaksu 35 markkaa. Vuonna suuremmat henkilön tullessa alalle. 39925: 1997 rekisteröintitoiminnasta kertyi ajoneu- Henkilöt voisivat hakeutua itsenäisesti kat- 39926: vohallintokeskukselle tuloja kaikkiaan 71,6 sastustoimialan koulutukseen, mutta on ole- 39927: miljoonaa markkaa, joka oli 45 prosenttia tettavaa, että vaadittavan koulutuksen kus- 39928: viraston kokonaistuloista. Rekisterömtisuorit- tantaisivat nykyiseen tapaan katsastustoimi- 39929: teista nykyisin perittäviä maksuja ei ole eh- paikat Katsastustoimialalta saatujen tietojen 39930: dotuksen vuoksi tarkoitus muuttaa. Sopimus- mukaan suunnitellun koulutuksen laajuus 39931: järjestelmä saattaisi kuitenkin antaa mahdol- vastaa alalla nykyisinkin käytössä olevan 39932: lisuuden maksujen alentamiseen. koulutuksen laajuutta, joten on oletettavaa, 39933: Katsastusalan koulutukseen liittyvät tehtä- että katsastuksen hinnat eivät vaadittavan 39934: vät ja rekisteröintitehtävien uudelleenjärjes- koulutuksen vuoksi tulisi nykyisestä juuri- 39935: täminen lisäisivät ensimmäisen vuoden ruka- kaan muuttumaan. 39936: na Ajoneuvohallintokeskuksen kertaluontei- Rekisteröintitehtävien uudelleen järjestämi- 39937: sia menoja. Nämä menot, arviolta 150 000 sestä ei aiheutuisi toiminnan harjoittajille 39938: markkaa, katettaisiin Ajoneuvohallintokes- merkittäviä kustannuksia nykyiseen toimilu- 39939: kuksen maksullisen toiminnan ylijäämällä, paan verrattuna. On kuitenkin oletettavaa, 39940: joten tehtävien suorittamiseen ei tarvitsisi että rekisteröintejä suorittavien tahojen osuu- 39941: varata valtion talousarviossa erityistä määrä- det rekisteröintitehtävissä tulevat asiakkaan 39942: rahaa. Vuodelle 1998 ajoneuvohallintokes- valinnan vuoksi muuttumaan, vaikka SOJ,>i- 39943: kukselle asetettu julkisoikeudellisen toimin- musrekisteröijät olisivatkin pääosin samoJa, 39944: nan ylijäämätavoite on 4,6 miljoonaa mark- jotka nykyisinkin hoitavat rekisteröintitehtä- 39945: kaa. viä. 39946: Ehdotuksen mukaan katsastustoiminnasta 39947: vastaavalta ja katsastuksia suorittavalta hen- 3.2. Organisaatio- ja 39948: kilöltä edellytetään lisäkoulutuksena henki- henkilöstövaikutukset 39949: lön tehtäviä vastaava katsastajantutkinto sekä 39950: erityiskoulutusta ja täydennyskoulutusta. Ehdotus ei sisällä uusien viranomaisorga- 39951: Koulutuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä nisaatioiden perustamista. Uutena toimieli- 39952: säädettäisiin ministeriön päätöksellä. Koulu- menä Ajoneuvohallintokeskuksen yhteyteen 39953: tuksen järjestäjä vastaisi koulutuksen kustan- perustettaisiin neuvoa-antava koulutustoimi- 39954: nuksista ja perisi yleisen hintatason mukaiset kunta, jonka asettamisesta säädettäisiin ase- 39955: korvaukset koulutettavilta. Uudelta alalle tuksella. 39956: tulevalta henkilöltä edellytettävään katsasta- Katsastustehtävien toimilupien myöntämi- 39957: jan tutkintoon on tarkoitus sisällyttää lä- nen, katsastusalalla toimivien koulutukseen 39958: hiopetuksena noin viikon mittainen yleisjak- liittyvät tehtävät ja rekisteröintitoiminnasta 39959: so sekä viikon mittainen jakso kevyen ajo- sopiminen lisäävät Ajoneuvohallintokeskuk- 39960: neuvokaluston katsastuksia varten. Ainakin sen tehtäviä erityisesti lain tullessa voimaan 39961: osalla katsastustoimipaikan henkilöistä tulisi ja saattavat edellyttää lisätyövoiman hankin- 39962: olla katsastajan tutkinto myös raskaan ajo- taa. 39963: neuvokaluston katsastuksiin. Lähiopetuksen On oletettavaa, että ainakin alkuvaiheessa 39964: koulutusjakso olisi tätä tutkintoa varten katsastajien koulutusta järjestäisivät katsas- 39965: myös noin viikon mittainen. Erityiskatsas- tustoimialalla toimivat yhteisöt. Vaikka kou- 39966: tuksiin edellytettäisiin erikoiskoulutusta. lutettavien määrä vuositasolla tulee olemaan 39967: Suunniteltujen koulutustilaisuuksien hinta on melko pieni, on toivottavaa, että myös varsi- 39968: kaupallisilla koulutusor~anisaatioilla noin naiset koulutusorganisaatiot tulevat jatkossa 39969: 300-1 000 markkaa pätvältä. On arvioitu, mukaan koulutuksen järjestämiseen. 39970: että varsinaisesta koulutuksesta aiheutuvat 39971: kustannukset yhtä henkilöä kohden olisivat 3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien 39972: vuositasolla keskimäärin 3 000 markkaa. asemaan 39973: Kustannukset vaihtelisivat huomattavasti 39974: riippuen useista seikoista kuten esimerkiksi Katsastustehtäviin liittyvillä ehdotuksilla 39975: 14 HE 113/1998 vp 39976: 39977: pyritään turvaamaan katsastuspalvelujen saa- ryhmässä (katsastustehtävien toimilupatyö- 39978: tavuus koko maassa. Katsastustoiminnassa ryhmä), jonka tehtävänä oli jatkaa ajoneuvo- 39979: mukana olevien koulutukseen ja katsastus- hallintokeskuksen asettaman työryhmän työ- 39980: toiminnan valvontaan liittyvillä ehdotuksilla tä valmistelemalla ehdotukset katsastajilta 39981: varmistetaan katsastustoiminnan laadun py- edellytettävästä koulutuksesta. Lisäksi työ- 39982: syminen korkealla, millä on vaikutusta ylei- ryhmän tuli selvittää toimilupalakiin tarvitta- 39983: seen liikenneturvallisuuteen. via muita kuin koulutusta koskevia muutok- 39984: Rekisteröintitoimintaa koskevalla lailla sia ja tehdä niistä ehdotukset. Tämän selvi- 39985: yhtenäistettäisiin rekisteröintejä suorittavien tystyön yhteydessä tuli käydä läpi toimilu- 39986: sääntely. Rekisteröintitehtävien uudel- van myöntäjää, raskaan kaluston katsastus- 39987: leenorganisoinnin yhteydessä Ajoneuvohal- velvollisuutta, toimiluvan haltijan riippumat- 39988: lintokeskus huolehtisi siitä, että rekisteröinti- tomuutta, korjaamoiden roolia katsastustoi- 39989: palveluja olisi saatavana koko maassa. Teh- minnassa ja katsastustoimipaikan tilojen si- 39990: tävät voitaisiin lisäksi järjestää siten, että jaintia koskevia asioita. Ajoneuvojen rekiste- 39991: asiakas saisi rekisteröinnin yhteydessä rekis- röintitoiminnan järjestämistä hoidettavaksi 39992: teriotteen heti mukaansa muistakin rekiste- jatkossa joko toimiluvan tai mahdollisesti 39993: röintitehtäviä hoitavista toimipaikoista kuin sopimuksen nojalla tuli myös selvittää ja 39994: katsastustoimi paikoista. tehdä selvitysten edellyttämät muutosehdo- 39995: tukset Työryhmässä oli liikenneministeriön, 39996: 4. Asian valmistelu aj oneuvohallintokeskuksen, Yksityisten Kat- 39997: sastustoimipaikkojen Liitto ry:n, Suomen 39998: 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto Autokatsastus Oy:n, Autoalan Keskusliitto 39999: ry:n ja Autotuojat ry:n edustajat sekä Suo- 40000: Eduskunnan lausuma men Kuorma-autoliitto ry:n, Linja-autoliitto 40001: ry:n, Autoliitto ry:n ja Suomen Taksiliitto 40002: Vastauksessaan hallituksen esitykseen Au- ry:n yhteinen edustaja. Työryhmät järjestivät 40003: torekisterikeskuksen muuttamista osakeyh- työnsä aikana kolme kuulemistilaisuutta ajo- 40004: tiöksi koskevaksi lainsääsäädännöksi (EV neuvojen katsastus- ja rekisteröintialojen 40005: 134/1995 vp) eduskunta edellytti, että Auto- sidosryhmille. 40006: rekisterikeskuksen yhtiöittämisen jälkeen Lakiehdotusten lisäksi katsastustehtävien 40007: varmistetaan riittävä ja liikenneturvallisuu- toimilupatyöryhmä valmisteli ehdotukset 40008: den takaava katsastustoiminnan palvelutaso tarvittavista muutoksista asetuksiin ja liiken- 40009: ja kuljettajantutkintojen järjestämisen val- neministeriön päätöksiin. Työryhmän raportti 40010: vonta valtakunnan eri osissa. Lisäksi edus- on julkaistu liikenneministeriön jul- 40011: kunta edellytti, että katsastuksia suorittavan kaisusarjassa (4/98). Suomen Autokatsastus 40012: henkilöstön tarkoituksenmukaiset pätevyys- Oy jätti eriävän mielipiteensä työryhmän 40013: vaatimukset pikaisesti selvitetään Ja että lä- raporttiin. Yhtiö katsoi muun muassa, että 40014: hitulevaisuudessa asianomaiselta henkilöltä rekisteröintitoiminnan sopimusjärjestelmä ei 40015: vaaditaan ammattitaidon takaava erityinen tuo käytännössä juuri mitään uutta nykyiseen 40016: katsastustutkinto. toimi- ja suorarekisteröintilupiin perustuvaan 40017: järjestelmään verrattuna, joten uudistuksen 40018: Valmisteluelimet tarpeellisuus on kyseenalainen. Sopimusjär- 40019: jestelmä on yhtiön mukaan rakennettu myös 40020: Eduskunnan lausuman vuoksi liikennemi- liian avoimeksi. 40021: nisteriö pyysi ajoneuvohallintokeskusta sel- 40022: vittämään katsastajilta edellytettävää koulu- 4.2. Lausunnot 40023: tusta. Virasto asetti tehtävään työryhmän, 40024: jossa ajoneuvohallintokeskuksen lisäksi oli- Katsastustehtävien toimilupatyöryhmän 40025: vat edustettuina Opetushallitus, Ammat- raportista pyydettiin lausunnot oikeusminis- 40026: tienedistämislaitos, Suomen Autokatsastus teriöltä, opetusministeriöltä, valtiovarainmi- 40027: Oy ja yksityinen katsastustoimiala. Toimilu- nisteriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja 40028: palain mahdollisia muita muutostarpeita sel- terveysministeriö Itä, aj oneuvohallintokeskuk- 40029: viteltiin alustavasti liikenneministeriön hel- selta, Kilpailuvirastolta, Opetushallitukselta 40030: mikuussa 1997 järjestämässä seminaarissa. kuluttaja-asiamieheltä, tietosuoj avaltuutetul- 40031: Lakiehdotuksia on valmisteltu liikennemi- ta, Liikenneturvalta, Liikennevakuutuskes- 40032: nisteriön huhtikuussa 1997 asettamassa työ- kukselta, Yksityisten Katsastustoimipaikko- 40033: HE 113/1998 vp 15 40034: 40035: jen Liitto ry:ltä, Suomen Autokatsastus Oy: täydennetty. Esimerkiksi sopimusrekisteröi- 40036: Itä, useilta ajoneuvo- ja liikennealan etujär- jän yleisiä edellytyksiä on täydennetty ja 40037: jestöiltä sekä eräiltä muilta esitykseen liitty- lakiin ehdotetaan pykälää, jossa säädettäisiin 40038: viltä sidosryhmiltä. Lausunnonantajien keskeisimmät asiat, joista rekisteröintitoi- 40039: enemmistö suhtautui myönteisesti työryhmän mintaa koskevassa sopimuksessa olisi sovit- 40040: esittämiin perusratkaisuihin. Katsastustoi- tava. Myös ajoneuvojen katsastustehtävien 40041: miala on kuitenkin katsonut, ettei rekiste- toimilupia koskevaa lakiehdotusta on muu- 40042: röintitehtäviä tulisi järjestää hoidettavaksi tettu saatujen lausuntojen pohjalta. 40043: sopimuksin. Monissa lausunnoissa esitettiin 40044: useita yksittäisiä huomautuksia lakiehdotus- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 40045: ten ja niiden perusteluiden sisällöstä. seikkoja 40046: Hallituksen esitys perustuu katsastustehtä- 40047: vien toimilupatyöryhmän ehdotuksiin. Lau- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 40048: sunnoissa esitetyt lakiehdotusten yksityis- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 40049: kohtia koskevat huomautukset on pyritty väksi sen yhteydessä. Ehdotusten mukaan 40050: ottamaan huomioon esitystä valmistelta- liikenneministeriön alaiselle Ajoneuvohallin- 40051: essa. Erityisesti ajoneuvojen rekisteröinti- tokeskukselle tulisi uusia tehtäviä, joiden 40052: toiminnan järjestämistä koskevaa lakiehdo- taloudellisia vaikutuksia on käsitelty koh- 40053: tusta perusteluineen on lausuntojen pohjalta dassa 3.1. 40054: 40055: 40056: 40057: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 40058: 1. Lakiehdotusten perustelut jonkinlaisena muunnelmana. Tällaisena 40059: muunnelmana on esitetty korjausten suoritta- 40060: 1.1. Laki ajoneuvojen katsastusluvista mista koskevaa ilmoitusoikeutta. Katsastus- 40061: toimipaikka määrittelisi korjattavat viat ja 40062: 1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Toi- puutteet katsastuksen yhteydessä. Suoritettu- 40063: milupalain tarkoitusta ja soveltamisalaa kos- aan mainitut korjaukset korjaamo ilmoittaisi 40064: kevasta 1 §:stä ehdotetaan poistettavaksi ajo- asiasta esimerkiksi Ajoneuvohallintokeskuk- 40065: neuvojen rekisteröintejä koskevat maininnat. seen. Ajoneuvoa ei tarvitsisi enää tuoda kat- 40066: Lain tarkoituksiin ehdotetaan lisättäväksi sastustoimipaikalle jälkitarkastukseen. 40067: katsastuspalvelujen saatavuuden edistäminen, Jälkitarkastusoikeutta koskeva asia oli lii- 40068: koska lakiehdotukseen sisältyy säännöksiä, kennevaliokunnan mietinnön (LiVM 5/1995 40069: joilla pyritään _parantamaan ja turvaamaan vp) mukaan esillä myös eduskunnan liiken- 40070: katsastuspalveluJen saatavuutta. nevaliokunnassa käsiteltäessä hallituksen 40071: Ehdotetuna lailla annettaisiin keskeisimmät esitystä, joka sisälsi ehdotuksen toimilupa- 40072: säännökset myös katsastustoiminnassa edel- laiksi. Valiokunta ei esittänyt jälkitarkastus- 40073: lytettävän koulutuksen järjestämisestä, minkä oikeuden antamista autokorjaamoille. 40074: vuoksi toimilupalain soveltamista koskevaan Vuosikatsastuksen jälkitarkastus- tai ilmoi- 40075: 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi mainin- tusoikeuden antamisella autokorjaamaille 40076: ta lain soveltamisesta myös niihin, jotka an- olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuk- 40077: tavat katsastustoiminnassa edellytettävää sia. Jos korjaamailla olisi jälkitarkastus- tai 40078: koulutusta. ilmoitusoikeus, se merkitsisi helpotusta ja 40079: 2 §. Toimiluvan alaiset tehtävät. Toimilu- joustavuutta asiakkaille. Erityisesti ammat- 40080: palain 2 §:n 1 momentin säännöksestä ehdo- tiliikenteen harjoittajat ovat kokeneet jälki- 40081: tetaan poistettavaksi rekisteröintejä koskeva tarkastuksen suorittamisen katsastustoimipai- 40082: maininta. Muutoin ehdotettu pykälä vastaa kalla taloudellisesti rasittavaksi. 40083: asiallisesti toimilupalain vastaavaa pykälää. Tämä esitys ei sisällä ehdotusta jälkitar- 40084: Ehdotetun 3 momentin sisältöä pohditta- kastus- tai ilmoitusoikeuden antamisesta kor- 40085: essa selvitettiin autokorjaamaiden roolia kat- jaamoille. Katsastuspalvelujen saatavuus on 40086: sastustoiminnassa yleisesti ja erityisesti sitä, kilpailun avaamisen myötä parantunut, joten 40087: voitaisiinko autokorjaamaille antaa vuosikat- jälkitarkastukseen hakeutuminen katsastus- 40088: sastusten jälkitarkastusoikeus sellaisenaan tai toimipaikalle on aikaisempaa vaivattomam- 40089: 16 HE 113/1998 vp 40090: 40091: paa. Lisäksi jälkitarkastuksessa ratkaistaan sopimattomuus katsastustoiminnan harjoit- 40092: katsastuksen lopputulos. Kun ajoneuvo mää- tajaksi tai katsastuksen suorittajaksi. Sään- 40093: rätään jälkitarkastukseen, ajoneuvossa on nöksessä tarkoitetuista henkilöistä kukaan ei 40094: liikenneturvallisuuteen tai ympäristöön vai- saisi olla ilmeisen sopimaton. Jos heistä joku 40095: kuttava vika. Tällöin on tärkeätä varmistaa, olisi ilmeisen sopimaton katsastustoimintaan, 40096: että vika on korjattu ja korjaus suoritettu luvanhakijaa tai -haltijaa ei voitaisi pitää 40097: asianmukaisesti. Vuonna 1997 katsastuk- luotettavana. Ilmeistä sopimattomuutta osoit- 40098: seen tulleista ajoneuvoista 21,4 prosenttia taisi esimerkiksi se, että henkilö on aikai- 40099: määrättiin jälkitarkastukseen. Siihen tulleista semmalla toiminnallaan aiheuttanut toimilu- 40100: ajoneuvoista hylättiin vielä 6,9 prosenttia. van peruuttamisen. Henkilöillä ei saisi olla 40101: Jälkitarkastus on siten keskeinen osa katsas- ainakaan 1 ja 2 kohdassa lueteltuja rangais- 40102: tusta, jossa täydellisen riippumattomuuden tuksia, mutta myös muita rangaistuksia ja 40103: vaatimus on toiminnan lähtökohtana. Korjaa- tekoja tulisi ottaa huomioon arviointia tehtä- 40104: moiden jälkitarkastus- tai ilmoitusoikeus ei essä. 40105: olisi sopusoinnussa riippumattomuusvaati- Ehdotetun pykälän 1 kohdassa mainituista 40106: muksen kanssa, koska korjaamo hyväksyisi teoista seuranneet rangaistukset sisältyvät 40107: oman työnsä laadun ja mahdollisesti myös osittain voimassa olevan lain 4 §:n 2 mo- 40108: tarpeellisuuden. Katsastukseen kuuluvien menttiin. Rangaistuksiin lisättäisiin kirjanpi- 40109: tehtävien siirtäminen korjaamoille ei olisi toa ja varainhallintaa koskevien säännösten 40110: sopusoinnussa myöskään katsastajilta ny- rikkomisesta seuranneet rangaistukset. Jo ny- 40111: kyisinkin edellytettävän ja tämän ehdotuksen kyisin toimilupalain 17 §:n 2 momentin mu- 40112: mukaan lisättävän koulutusvaatimuksen kaan toimiluvan haltijan kirjanpitoa, varain- 40113: kanssa. hallintaa ja hallintoa edellytetään hoidettavan 40114: Jos autokorjaamoilla olisi jälkitarkastus- asianmukaisesti. 40115: tai ilmoitusoikeus, toimintaa harjoittavat kor- Tieliikennelain 75 §:ssä tarkoitetuista ri- 40116: jaamot olisi määriteltävä laissa ja niille olisi koksista seuranneita rangaistuksia ja liiken- 40117: järjestettävä jonkinlainen hyväksymismenet- ne- tai ajoneuvoturvallisuutta koskevien 40118: tely. Tämä olisi vastoin yleistä pyrkimystä säännösten rikkomisia ei enää asetettaisi eri- 40119: lupamenettelyjen karsimiseen. Ltsäksi kor- tyiseen asemaan, koska useat muutkin ran- 40120: jaamoille olisi järjestettävä katsastukseen gaistavat teot ovat sopimattomia katsastus- 40121: kuuluvan toiminnan laadun ja puolueetto- toiminnassa mukana olevalle henkilölle. 40122: muuden valvonta, mikä lisäisi valvonnan Muutoin ehdotettu 2 kohta vastaa toimilupa- 40123: kustannuksia. Valvottavia korjaamoja saat- lain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa. Kaikki 40124: taisi tulla runsaasti. viiden viimeisen vuoden aikana säännökses- 40125: 3 §. Toimiluvan myöntämisen edellytyk- sä tarkoitettujen henkilöiden vankeusran~ais 40126: set. Ehdotettu säännös vastaa toimilupa- tukset johtaisivat siihen, että hakijaa et pi- 40127: lain 3 §:ää. dettäisi luotettavana. Kolmen viimeisen vuo- 40128: 4 §. Hakijan luotettavuuden aJViointi. Hen- den aikana tuomittujen sakkorangaistusten 40129: kilöt, joilta edellytettäisiin säännöksessä tar- osalta arvioitaisiin, onko rangaistuksen pe- 40130: koitetulla tavalla nuhteettomuutta, olisivat rustana oleva teko sopimaton katsastustoi- 40131: asiallisesti samat kuin nykyisin kuitenkin minnassa mukana olevalle henkilölle. Teot, 40132: niin, että kaikkien yhtiömiesten ja myös jotka olisivat omiaan heikentämään luotta- 40133: muiden kuin nykyisessä säännöksessä mai- musta katsastustoimintaan ja vaarantaisivat 40134: nittujen määräävässä asemassa olevien olisi katsastuksen oikeellisuuden, osoittaisivat 40135: oltava nuhteettomia. Muutoksella korostet- sopimattomuutta. Tällaisia tekoja olisivat 40136: taisiin luotettavuuden tärkeyttä toimiluvan esimerkiksi petos, väärennösrikokset ja aina- 40137: myöntämisen edellytyksenä. Kaikkien, jotka kin osa rikoslain 30 luvussa mainituista elin- 40138: voivat yrityksessä vaikuttaa katsastustoimin- keinorikoksista. Myös törkeä piittaamatto- 40139: nan lopputulokseen, tulisi olla nuhteettomia. muus tieliikenteen turvallisuuden vuoksi an- 40140: Luotettavuuden arviointiperusteiden il- netuista säännöksistä osoittaisi henkilön so- 40141: maisua ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja pimattomuutta. Arviointia suoritettaessa voi- 40142: perusteita osittain muutettaviksi. Toimilupa- taisiin myös toistuvat teot ottaa huomioon. 40143: lain 4 §:n 2 momentin mukaan luvanhakija Syyt, jotka voisivat johtaa toimiluvan 40144: ei saa olla ilmeisen sopimaton katsastuksen epäämiseen, voisivat johtaa 21 §:n nojalla 40145: suorittajaksi. Ehdotuksen mukaan keskeinen myös luvan peruuttamiseen. 40146: luotettavuuden arviointiperuste olisi henkilön 5 §. Hakijan asiantuntemus. Hakija kat- 40147: HE 113/1998 vp 17 40148: 40149: sottaisiin asiantuntevaksi kuten nykyisinkin, vojen vahinkotarkastustoiminta aiheuttaisi 40150: jos katsastustoiminnasta vastaava henkilö edelleen kiellettyä riippuvuutta. 40151: olisi ammattitaitoinen. Ehdotuksen mukaan Nykyistä toimilupalakia tulkittaessa on 40152: katsastustoiminnasta vastaavan henkilön olisi jouduttu pohtimaan, mitä laissa mainitulla 40153: hankittava nykyisin vaadittavan peruskoulu- vakuutustoiminnalla tarkoitetaan. Tarkoite- 40154: tuksen lisäksi lisäkoulutusta. Katsastustoi- taanko sillä vakuutushakemuksia vastaanot- 40155: minnasta vastaavalta henkilöltä edellytettäi- tavana asiamiehenä toimimista vai liikenne- 40156: siin toimiluvan laajuutta vastaavaa vuosikat- vahingossa vaurioituneen ajoneuvon tarkas- 40157: sastuskoulutusta ja erikoiskoulutusta sekä tamista vai molempia? Lain tulkinnassa on 40158: täydennyskoulutusta. Katsastustoiminnasta oltu tiukkoja, mutta samalla on pohdittu, 40159: vastaavien henkilöiden koulutus olisi samaa onko perusteltua kieltää kaikki ritppuvuus 40160: koulutusta, jota vaadittaisiin katsastuksia kaikesta vakuutustoiminnasta. Toimiluvan 40161: suorittavilta henkilöiltä. Ehdotetun 10 §:n haltijat haluaisivat toimia vakuutusasiamiehi- 40162: mukaan katsastuksia suorittavalta henkilöltä nä voidakseen palvella asiakkaitaan hyvin 40163: edellytettäisiin hänen katsastustehtäviään ajoneuvoa rekisteröitäessä. Katsastuksia suo- 40164: vastaavaa lisäkoulutusta. Perustelut ja suun- nttavilla henkilöillä on puolestaan ammatti- 40165: nitellun koulutuksen pääsisältö kuvataan 10 taitoa toimia myös ajoneuvojen vahinkotar- 40166: §:n perusteluiden yhteydessä. kastajina ja päinvastoin. Rekisteröintitoimin- 40167: Peruskoulutuksen vähimmäisvaatimuksena nan yhden luukun periaate edellyttäisi, että 40168: oleva teknikkokoulutus on poistumassa asiakas voisi hoitaa esimerkiksi omistajan- 40169: nuorten koulutuksen rakenteesta vuonna vaihdokseen liittyvät toimenpiteet samassa 40170: 1999. Nykyisestä teknikkokoulutuksen tar- paikassa. Liikennevakuutuksen ja vapaaeh- 40171: jonnasta osa muuttuu ammattikorkeakoulu- toisen autovakuutuksen hoitaminen on jo 40172: tutkintoon johtavaksi, jolloin tutkintonimik- sallittua suorarekisteröintejä hoitavissa auto- 40173: keenä on insinööri, AMK. Insinööritutkintoa liikkeissä. Rekisteröintejä suorittavien taho- 40174: kehitetään osittain nykyistä enemmän käy- jen tasapuolinen kohtelu edellyttää vakuu- 40175: täntöön painottuvaksi. Osa mainitusta tek- tusasiamiehenä toimimisen sallimista myös 40176: nikkokoulutuksen tarjonnasta siirtyy toisen katsastustoimi paikoilla. 40177: asteen koulutukseksi. Toisen asteen tutkinto- Ehdotusta valmisteltaessa on katsottu, ettei 40178: ja koskevat, opistoasteen poistumisesta joh- katsastustoimipaikan voitaisi jatkossakaan 40179: tuvat ratkaisut tehdään vuoden 1998 aikana. sallia suorittavan vakuutustoimintaan liitty- 40180: Koska katsastajilta edellytettävän perus- viä ajoneuvojen vahinkotarkastuksia eikä 40181: koulutuksen osalta on tapahtumassa muutok- olevan niiden suorittajista riippuvaisia vaa- 40182: sia, joiden sisältö on vielä kehittymässä, ei rantamatta katsastuksen puolueettomuutta, 40183: tässä vaiheessa ole mahdollista tehdä ehdo- sillä vahinkotarkastuksia suorittava, edustaen 40184: tusta katsastajilta vaadittavan peruskoulutuk- vahingonkorvauksesta vastuussa olevaa va- 40185: sen tason muuttamiseksi. Lisäksi teknikkoja kuutusyhtiötä, tarkastaa kolarissa vaurioitu- 40186: valmistuu vielä vuoden 2001 loppuun asti. neen ajoneuvon sekä mahdollisesti määritte- 40187: 6 §. Hakijan riippumattomuuden arviointi. lee korjausmenetelmät ja kustannukset. Täl- 40188: Katsastus on lakisääteistä toimintaa, jossa lainen ajoneuvo saatettaisiin äärimmäisessä 40189: toiminnan harjoittajan riippumattomuutta tapauksessa katsastaa samassa katsastustoi- 40190: muusta autoalan toiminnasta on pidetty tär- mtpaikassa, missä sen vahinkotarkastus on 40191: keänä. Ensimmäistä katsastustehtävien toi- suoritettu. Muunlaisen vakuutustoiminnan ei 40192: milupalakia säädettäessä lakia koskevassa katsottaisi aiheuttavan vahin~ollista riippu- 40193: hallituksen esityksessä (HE 180/1993 vp) vuutta, joten toimiluvan haltijat voisivat eh- 40194: todettiin, että toiminta on järjestettävä siten, dotuksen mukaan toimia esimerkiksi vakuu- 40195: ettei voi syntyä edes ajateltavissa olevaa tusasiamiehinä. 40196: vaaraa siitä, että muut seikat kuin ajoneuvon Ehdotettu 2 momentti vastaa toimilupalain 40197: kunto ja määräystenmukaisuus otetaan huo- 6 §:n 2 momenttia. Säännöstä tulisi tulkita 40198: mioon katsastuksen lopputuloksesta päätettä- siten, ettei se estä toimiluvan haltijaa liitty- 40199: essä. mästä tavalliseksi jäseneksi autoalan yhteen- 40200: Nykyiseen toimilupalain 6 §:ään verrattuna liittymään. Toimiluvan haltijan mukanaolo 40201: ehdotetaan vakuutustoimintaa koskeva riip- autoalan järjestötoiminnassa edesauttaa kat- 40202: pumattomuusvaatimus poistettavaksi kuiten- sastustoiminnassa tarvittavan ammattitaidon 40203: kin niin, että pykälän 1 momentin 2 kohdan ylläpitämistä. Yhteenliittymän säännöt ja 40204: mukaan vakuutustoimintaan liittyvä ajoneu- toiminta eivät kuitenkaan saisi sisältää riip- 40205: 40206: 40207: 380255C 40208: 18 HE 113/1998 vp 40209: 40210: puvuutta aiheuttavia ehtoja. tävien toimilupiin liittyväksi lainsäädännöksi 40211: Nykykäytännön mukaisesti ehdotetaan 3 edellytettiin. 40212: momenttiin selvyyden vuoksi säännöstä, jon- Toimiluvan myöntäväksi viranomaiseksi 40213: ka mukaan katsastustoimipaikan tilojen ja ehdotetaan Ajoneuvohallintokeskusta, joka 40214: laitteiden vuokralle antaminen ja ottaminen jo nykyisin keskeisesti tekee lupakäsittelyssä 40215: olisi sallittua 1 ja 2 momentissa mainittua tarvittavia selvityksiä ja valvoo luvan saa- 40216: toimintaa harjOittaville tai harjoittavilta. neita. 40217: Säännöstä tulkittaessa vuokrasuhteen ehtojen 10 §. Katsastuksia suorittavan henkilön 40218: olisi kuitenkin oltava tavanomaisia. Muutoin pätevyysvaatimukset. Katsastuksia suoritta- 40219: olisi kyse 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vilta henkilöiitä edellytettäisiin nykyisenkal- 40220: säännösten kiertämisestä. taisen peruskoulutuksen lisäksi henkilön kat- 40221: 7 §. Toimiluvan laajuus. Rekisteröintejä sastustehtävien laajuutta vastaavaa lisäkoulu- 40222: koskevan maininnan poistamista lukuun ot- tusta täydennyskoulutuksineen. 40223: tamatta ehdotettu säännös vastaa asiallisesti Laissa säädettäisiin lisäkoulutuksen perus- 40224: toimilupalain 7 §:ää. Katsastuslajeihin perus- rakenne: vuosikatsastuskoulutus, erikmskou- 40225: tuen toimilupia olisi kahdenlaisia. Toisen lutus ja täydennyskoulutus. Koulutuksen tar- 40226: nojalla suoritettaisiin kaikkia katsastuksia ja kemmasta sisällöstä ja tutkinnoista sekä käy- 40227: toisen nojalla vain vuosikatsastuksia. Katsas- tännön kokemuksesta säädettäisiin 27 §:n 3 40228: tustoimipaikan olisi jatkossakin katsastettava momentin nojalla asianomaisen ministeriön, 40229: kaikkien ajoneuvoluokkien ajoneuvoja. jäljempänä ministeriö, päätöksellä. 40230: Ehdotusta valmisteltaessa on pohdittu, tuli- Teknikkotason koulutus on käytännön kat- 40231: siko tässä vaiheessa luopua raskaan ajoneu- sastustyössä osoittautunut hyväksi peruskou- 40232: vokaluston katsastusvelvollisuudesta ja sallia lutukseksi. Tämän lisäksi on kuitenkin jou- 40233: perustettavaksi yksistään kevyiden ajoneuvo- duttu antamaan lisäkoulutusta. Nykyisin va- 40234: jen katsastukseen erikoistuneita katsastustoi- paaehtoinen katsastustoiminnan lisäkoulutus 40235: mipaikkoja. Esitys ei sisällä tällaista ehdo- toteutetaan pääosin yritysten sisäisenä koulu- 40236: tusta, koska nykyinen järjestelmä on käytän- tuksena. Koulutus on jakaantunut peruskou- 40237: nössä osoittautunut toimivaksi. Katsastuspal- lutukseen, erikoiskoulutukseen ja täydennys- 40238: velujen saatavuus ja palvelut muutoinkin koulutukseen. Osittain koulutusta on hoidet- 40239: ovat parantuneet. Alalle on syntynyt toivo- tu tutustumalla toisen katsastusaseman toi- 40240: tulla tavalla kilpailua, mutta samalla on säi- mintaan tai työskentelemällä siellä työhar- 40241: lytetty kohtuullinen kynnys, joka estää har- joittelussa. Ajoneuvohallintokeskus on jär- 40242: kitsemattoman alalle tulon. Nykyinen järjes- jestänyt lähinnä yksityisiä katsastustoimi- 40243: telmä tukee kuorma- ja linja-autojen katsas- paikkoja varten ajankohtaisiin asioihin kes- 40244: tuspalvelujen saatavuutta. kittyviä koulutustilaisuuksia. 40245: 8 §. Toimiluvan hakeminen. Toimiluvan Ajoneuvojen tekniset vaatimukset kehitty- 40246: hakemista koskevaan säännökseen ehdote- vät ja muuttuvat jatkuvasti, joten katsastus- 40247: taan nykyiseen 8 §:ään verrattuna vain vä- toiminnan asianmukainen hoitaminen edel- 40248: häisiä täsmennyksiä. Luvanhakijalta ei lupaa lyttää muuttuvien säännösten jatkuvaa opis- 40249: hakiessaan tarvitsisi olla yksityiskohtaisesti kelua. Erityisesti yksityisten toimilupien li- 40250: selvillä, missä katsastustoimintaa ryhdytään sääntyessä nykyinen vaatimus peruskoulu- 40251: harjoittamaan. Riittäisi kun hakija ilmoittaisi tuksesta ja käytännön kokemuksesta eivät 40252: kunnan, jossa toimintaa on tarkoitus harjoit- varmista riittävässä määrin sitä, että katsas- 40253: taa. Lupaa haettaessa ei nykyisinkään ole tustoiminnasta vastaavilla ja katsastuksia 40254: vaadittu tarkkaa selvitystä toimipaikasta, suorittavilla henkilöillä on tarvittava ja myös 40255: koska toimitilojen lopullinen hankinta tulee ajantasalla oleva ammattitaito. Yleinen 40256: yleensä kyseeseen vasta, kun toimiluvan saa- ammatillinen koulutus ei ota riittävässä mää- 40257: minen on varmistunut. rin huomioon katsastajan työssä edellytettä- 40258: 9 §. Toimiluvan myöntäminen. Valtionhal- viä vaatimuksia, joihin myös katsastustoi- 40259: linnossa on ollut yleisenä pyrkimyksenä siir- miala voisi tarvittavassa määrin vaikuttaa. 40260: tää lupatoimivalta ministeriötasolta virastoi- Ministeriön päätöksellä säädettäisiin vuosi- 40261: hin. Katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi- katsastuskoulutuksesta, joka toimisi alalletu- 40262: miluvan myöntää liikenneministeriö. Minis- lokoulutuksena, sekä erikoiskoulutuksesta ja 40263: teriössä on vuodesta 1994 lähtien luotu lupa- täydennyskoulutuksesta. Vuosikatsastuskou- 40264: menettelylle toimintaperiaatteet, mitä halli- lutus jakaantuisi kaikilta katsastajilta edelly- 40265: tuksen esityksessä ajoneuvojen katsastusteh- tettävään yleisjaksoon sekä kevyen ja ras- 40266: HE 113/1998 vp 19 40267: 40268: kaan ajoneuvokaluston koulutusjaksoihin. Ehdotetun 1 momentin mukaan tilojen tu- 40269: Koulutuksessa voisi suorittaa kevyen ja ras- lee edelleen muodostaa kokonaisuus. Jos 40270: kaan ajoneuvokaluston katsastajantutkinnot, toimitilat sijaitsevat erillään toisistaan, nii- 40271: jotka oikeuttaisivat asianomaisten vuosikat- den olisi katsastustoimipaikan yhtenäisyyden 40272: sastusten suorittamiseen, jollei katsastus vuoksi oltava mahdollisimman lähellä toisi- 40273: edellyttäisi erikoiskoulutusta. aan, niin lähellä, että katsastustoiminnasta 40274: Erikoiskoulutusta annettaisiin neljällä eri vastaava henkilö voisi osallistua katsastustoi- 40275: aiheisiin erikoistuneella erillisellä jaksolla, minnan valvontaan toimipaikan kaikissa ti- 40276: jotka oikeuttaisivat asianomaisten katsastus- loissa. Katsastustoiminnasta vastaaminen 40277: ten ja hyväksyntöjen suorittamiseen. Esimer- edellyttää muun ohessa, että vastaava henki- 40278: kiksi yksi jaksoista erikoistuisi vaarallisten lö ratkaisee asian tulkintatilanteissa. 40279: aineiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneu- Säännöstä tulkittaessa pyrittäisiin noudatta- 40280: vojen hyväksyntöjen ja katsastusten suoritta- maan nykykäytäntöä. Mainitut toimitilat voi- 40281: miseen. sivat olla enintään 10 kilometrin etäisyydellä 40282: Ammattitaidon ylläpitämiseksi tulisi kat- toisistaan ja ajomatka paikasta toiseen saisi 40283: sastustoiminnasta vastaavien ja katsastuksia kestää enintään 15 minuuttia. Tämä tarkoit- 40284: suorittavien henkilöiden osallistua vuosittain taisi sitä, että asutuskeskuksissa etäisyys toi- 40285: täydennyskoulukseen. Täydennyskoulutus mitilasta toiseen olisi tosiasiallisesti vähem- 40286: voisi olla lähiopetusta tai voitaisiin edellyt- män kuin 10 kilometriä. 40287: tää pelkästään kertauskokeen läpäisyä. Eri- Liikenneministeriön päätöksen mukaan 40288: koiskoulutuksen saaneiden katsastuksia suo- katsastustoimipaikan välittömässä läheisyy- 40289: rittavien henkilöiden olisi täydennyskoulu- dessä tulee olla ajoneuvojen koeajoon sovel- 40290: tuksena osallistuttava viiden vuoden välein tuva koeajorata. Asian merkittävyyden vuok- 40291: erikoiskoulutuksen kertauskokeeseen säilyt- si myös koeajoradasta ehdotetaan säädettä- 40292: tääkseen hankkimansa oikeuden asian- väksi lailla. Katsastuksen asianmukaiseksi 40293: omaisten erityisosaamista vaativien katsas- suorittamiseksi koeajoradan tulisi olla aivan 40294: tus- ja hyväksyntätoimenpiteiden suorittami- toimipaikan vieressä. Koska raskaan ajoneu- 40295: seen. vokaluston katsastuksessa nykyisin käytössä 40296: 11 §. Toimipaikan tilat. Toimilupalaissa ei olevien lyhyiden koeajoratojen merkitys on 40297: ole säännöksiä katsastustoimipaikan tiloista. vähäinen, koeajorata vaadittaisiin vain ke- 40298: Niistä on säädetty valtuutuksen nojalla lii- vyille ajoneuvoille. Lain 27 §:ään ehdotetun 40299: kenneministeriön päätöksessä, jonka pää- valtuutuksen nojalla ministeriö voisi tarvitta- 40300: asiallista sisältöä ehdotetaan asian merkittä- essa antaa tarkempia säännöksiä koeajora- 40301: vyyden vuoksi otettavaksi lakiin. Tilojen dasta. 40302: asianmukaisuus tarkoittaisi muun ohessa si- 12 §. Toiminnan aloittaminen. Säännös 40303: tä, että yksittäinen ajoneuvo olisi yleensä vastaa asiallisesti toimilupalain 10 §:ää. 40304: voitava katsastaa lämmitetyissä sisätiloissa. Maininnat toimipaikan tilojen pysyvyydestä 40305: Voimassa olevan lain mukaan toimilupa ja rekisteröinneistä poistettaisiin tarpeettomi- 40306: myönnetään toimipaikkakohtaisesti. Toimi- na. Ehdotettu laki ei sallisi liikuteltavien 40307: paikassa tulee olla katsastustoiminnasta vas- katsastusasemien perustamista. Katsastuksen 40308: taava henkilö. Katsastustoimipaikan on siten asianmukaiseksi hoitamiseksi toimipaikalla 40309: muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jossa tulisi olla kiinteät tilat ja niihin sijoitetut 40310: toimipaikan tilat ovat lähellä toisiaan. Vaati- laitteet. Toimipaikalla tulisi myös olla väli- 40311: musta ei ole käytännössä voitu eikä ole ollut tön yhteys tieliikenteen tietojärjestelmään. 40312: tarvetta ulottaa niin pitkälle, että kaikkien Katsastustiloissa on kaikissa olosuhteissa 40313: tilojen olisi sijaittava samassa kiinteistössä. voitava turvata asianmukainen tietosuoja. 40314: Eräissä tapauksissa raskaan ajoneuvokalus- 13 §. Tasapuolisuus. Katsastusta koskevat 40315: ton - ajoneuvon käytössä ja rekisteröinnissä kolme ensimmäistä momenttia vastaavat 40316: sallittu kokonaismassa on yli 3,5 tonnia - asiallisesti toimilupalain 12 §:n vastaavia 40317: katsastustilat ovat olleet erillään varsinaises- momentteja. Ehdotusta valmisteltaessa on 40318: ta toimipaikasta. Usein nämä erillään olevat pohdittu, miten tasapuolisuusvaatimusta ja 6 40319: tilat on vuokrattu autokorjaamoilta tai vas- §:ssä säädettyä riippumattomuusvaatimusta 40320: taavilta, mikä on ollut taloudellisesti tarkoi- tulisi soveltaa katsastustoimipaikkojen mark- 40321: tuksenmukaista. Käytännössä on jouduttu kinoinnissa. Katsastustoimipaikan ja esimer- 40322: tulkitsemaan, miten lähellä toisiaan tilojen kiksi autoliikkeen yhteismainonnan ei ole 40323: tulee sijaita. todettu olevan näiden säännösten vastaista, 40324: 20 HE 113/1998 vp 40325: 40326: jos mainostettavia hyödykkeitä tai niiden turvata harvaan asuttujen alueiden ja saaris- 40327: ehtoja ei ole kytketty toisiinsa esimerkiksi toseutujen kevyen ajoneuvokaluston katsas- 40328: yhteisillä hinnoilla tai muutoin siten, että tuspalvelut, jotka muutoin ovat uhattuina 40329: tasapuolisuus tai riippumattomuus vaarantui- tällaisilla seuduilla. Suomen Autokatsastus 40330: si. Tasapuolisuusvaatimuksen ei ole myös- Oy:llä on toiminnassa sellaisia katsastustoi- 40331: kään katsottu estävän sitä, että katsastustoi- mipaikkoja, joissa ei voida katsastaa raskaita 40332: mipaikka kohdentaa markkinointiaan tietyn- ajoneuvoJa, koska niissä ei ole näiden ajo- 40333: laisten ajoneuvojen omistajiin, kunhan ajo- neuvojen katsastukseen tarvittavia tiloja etkä 40334: neuvojen vastaanotto katsastukseen ja kat- niitä ole sinne taloudellisesti tarkoituksen- 40335: sastuksen suorittaminen tapahtuu tasapuoli- mukaista rakentaa. Pelkästään kevyttä ajo- 40336: sesti. neuvokalustoa katsastavat toimipaikat ovat 40337: Toimilupalain 12 §:n 4 momenttia täyden- toistaiseksi voineet jatkaa toimintaansa toi- 40338: nettäisiin koulutusta antavia koskevalla li- milupalain siirtymäsäännöksen nojalla. Näi- 40339: säyksellä. Katsastustoiminnassa edellytettä- den toimipaikkojen lupahakemukset on kui- 40340: vää koulutusta ja keskeisintä koulutusmateri- tenkin hylättävä, jolloin katsastustoiminta 40341: aalia tulisi olla myös ruotsiksi, minkä vuoksi seudulla loppuu kokonaan, jollei lailla anne- 40342: kielilain (148/1922) soveltamista koskevaan ta ehdotetuna tavalla mahdollisuuksia toi- 40343: säännökseen ehdotetaan lisättäväksi koulu- minnan jatkamiseen. 40344: tusoikeuden haltijat. Ehdotettua säännöstä tulkittaessa katsottai- 40345: 14 §. Esteellisyys. Rekisteröintejä suoritta- siin, ettei vain kevyttä ajoneuvokalustoa kat- 40346: vaa henkilöä koskevan maininnan poistamis- sastavaa sivutoimipistettä voisi perustaa 40347: ta lukuun ottamatta ehdotettu säännös vastaa 40-50 kilometriä lähemmäksi varsinaista 40348: toimilupalain 13 §:ää. Koulutusoikeuden katsastustoimi paikkaa, jonka on toimilupansa 40349: haltijalle ei asetettaisi esteellisyysvaatimusta, mukaan tarjottava kaikille ajoneuvoille kat- 40350: koska esteellisyyssäännöksiä ankarasti tulki- sastuspalveluita. Seudun katsastuspalvelujen 40351: ten katsastustoimintaa harjoittava yhteisö ei puutteellisuutta arvioitaessa olisi etäisyyden 40352: voisi itse toimia henkilöstönsä koulutuksen lisäksi otettava huomioon seudun tyypilliset 40353: antajana eikä kokeiden vastaanottajana. Kou- asiointimatkat ja katsastusvelvollisuuden 40354: lutuksen ja kokeiden asianmukaisuus hoidet- alainen ajoneuvokanta. 40355: taisiin valvonnalla. Oikeus sivutoimipisteeseen olisi peruutet- 40356: 15 §. Sivutoimipiste. Toimiluvan laajuutta tava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun 40357: koskevan 7 §:n mukaan luvanhaltija on vel- seudulla on aloittanut toimintansa varsinai- 40358: vollinen katsastamaan kaikki ajoneuvot mu- nen, täyden palvelun katsastustoimipaikka. 40359: kaan lukien raskaat ajoneuvot Pykälään eh- Säännöksen tarkoituksena olisi varata toimi- 40360: dotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan luvan haltijalle kohtuullinen aika sivutoimi- 40361: toimiluvan haltijat voisivat poikkeustapauk- pisteen toiminnan lopettamiseen, kuten esi- 40362: sessa perustaa yhden tai useampia sivutoi- merkiksi vuokrasuhteen katkaisemiseen. Eh- 40363: mipisteitä sellaisille seuduille, joilla ei olisi dotettu aika ei kuitenkaan olisi niin pitkä, 40364: katsastuspalveluita kaikille ajoneuvoille. että se kohtuuttomasti rasittaisi uuden kat- 40365: Sivutoimipisteen perustamisoikeus olisi sastustoimipaikan toimintaa. Pykälän mu- 40366: sidottu varsinaisen katsastustoimipaikan eli kaan olisi mahdollista perustaa kilpailevia 40367: päätoimiJ?aikan toimilupaan. Sivutoimipis- sivutoimipisteitä samalle seudulle. 40368: teessä satsi katsastaa vain kevyitä ajoneuvo- 16 §. Toimiluvan uusiminen. Joitakin en- 40369: ja. Jos toimipisteessä olisi mahdollista kat- simmäisiä katsastustehtävien toimilupia on 40370: sastaa myös raskaita ajoneuvoja, sille voisi jo uusittu. Toimiluvan haltijat ovat toivo- 40371: hakea ja tulisi myös myöntää varsinainen neet, että luvan uusimiseen liittyvää byrokra- 40372: toimilupa. Sivutoimipisteen toiminta hoidet- tiaa vähennettäisiin. Luvan uusimista koske- 40373: taisiin päätoimipaikalta. Sivutoimipisteellä ja vassa hakemuksessa tulisi esittää soveltuvin 40374: päätoimipaikalla voisi olla yhteinen katsas- osin luvan myöntämisen yhteydessä esitettä- 40375: tustoiminnasta vastaava henkilö ja muutoin- vät asiakirjat. 40376: kin yhteinen henkilökunta. Sivutoimipisteen Luvanhaltija on valvontaa koskevan sään- 40377: yhteydet tieliikenteen tietojärjestelmään voi- nöksen mukaan velvollinen ilmoittamaan 40378: taisiin yleensä hoitaa päätoimipaikalta. Tästä toimintaansa koskevista merkittävistä muu- 40379: päättäisi 12 §:n nojalla viime kädessä Ajo- toksista valvontaviranomaiselle, jolla on val- 40380: neuvohallintokeskus. vontaa suorittaessaan oikeus saada luvanhal- 40381: Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on tijalta muitakin tietoja. Mikäli Ajoneuvohal- 40382: HE 113/1998 vp 21 40383: 40384: lintokeskus olisi mainittujen tietojen antami- saatio voisi itse saada oikeuden koulutuksen 40385: sen yhteydessä saanut hiljattain haltuunsa antamiseen. Katsastustehtävien toimilupa ja 40386: lupamenettelyssä tarvittavia asiakirjoja, niitä koulutusoikeus olisivat kuitenkin enllisiä 40387: ei tarvitsisi toimittaa virastoon enää luvan lupia. Vaatimukset yksittäisiä täydennys- 40388: uusimisen yhteydessä. koulutustilaisuuksia järjestävälle yhteisölle 40389: Luvan uusimisesta päätettäessä olisi selvi- voisivat olla vähäisempiä kuin muille koulu- 40390: tettävä ja arvioitava, onko katsastustoimintaa tuksen antajille, kunhan suunniteltu koulu- 40391: hoidettu asianmukaisesti. Valvonnassa kerty- tusohjelma vastaisi asetettavia vaatimuksia. 40392: neiden tietojen lisäksi selvitys voisi sisältää Jotta varmistettaisiin koulutuksen saata- 40393: samanlaiset toimenpiteet kuin nykyisin suo- vuus, myös Ajoneuvohallintokeskus voisi 4 40394: ritetaan uusille luvanhaitijoille toimilupalain momentin mukaan tarvittaessa antaa erikois- 40395: 10 §:n mukaan. ja täydennyskoulutusta. 40396: Katsastuspalvelujen kohtuullinen saatavuus 19 §. Koulutukseen liittyvät kokeet. Kun- 40397: ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen kin koulutusjakson päätteeksi on tarkoitus 40398: edellyttävät, että katsastustoiminta ei välillä pääsääntöisesti järjestää koe ja antaa hyväk- 40399: keskeydy. Toimilupaa uusittaessa on kuiten- sytysti suoritetusta kokeesta todistus. 40400: kin mahdollista, että lupahakemukset ruuh- Pykälän mukaan kokeet järjestäisi koulu- 40401: kaantuvat, jolloin hakemusta ei ehditä rat- tuksen antaja lukuun ottamatta katsastajan- 40402: kaista toivotussa ajassa. Jotta tällöin vältet- tutkintojen loppukokeita, joiden järjestämi- 40403: täisiin toiminnan keskeytyminen, luvanhalti- nen säädettäisiin ministeriön päätöksellä 40404: jalla olisi 3 momentin mukaan oikeus kat- Ajoneuvohallintokeskuksen tehtäväksi. Ko- 40405: sastustoiminnan jatkamiseen lupakauden keen järjestäjän olisi annettava todistus hy- 40406: päättyessä, jos hakemus luvan uusimiseksi väksytystä kokeesta. Koska Ajoneuvohallin- 40407: on tehty ehdotetussa määräajassa. tokeskus järjestäisi katsastajantutkinnon lop- 40408: 17 §. Katsastustoiminnan päättyminen. pukokeet, se antaisi myös todistuksen tutkin- 40409: Katsastustoiminnan päättyessä, toimiluvan noista. 40410: Voimassaoloajan kuluessa umpeen, peruutet- Kokeiden luotettavan ja muutoin asianmu- 40411: taessa toimilupa määräajaksi tai kokonaan kaisen järjestämisen turvaamisesta säädettäi- 40412: taikka toimintaa keskeytettäessä viranomai- siin ministeriön päätöksessä. 40413: sen päätöksin tai ilman sitä Ajoneuvohallin- 20 §. Valvonta. Toimilupalain 15 §:n sään- 40414: tokeskus voisi velvoittaa, että toimipaikan nöksen mukaisesti Ajoneuvohallintokeskus 40415: katsastukseen liittyvät asiakirjat ja lomakkeet valvoisi edelleen lain noudattamista. Val- 40416: on toimitettava viraston haltuun. Asiakirjo- vonnan piiriin kuuluisivat esityksen mukaan 40417: jen ja lomakkeiden toimittamisella estettäi- myös koulutuksen antajat. 40418: siin niiden asiaton käyttö. Asiakirjoja saatet- Nykyisen lain 15 §:n 2 momentti ehdote- 40419: taisiin tarvita myös selvitettäessä jälkeenpäin taan jaettavaksi kahdeksi momentiksi. Val- 40420: katsastusten oikeellisuutta. Kyse olisi katsas- vontaan kuuluvaa tietojenantovelvollisuutta 40421: tukseen välittömästi liittyvistä asiakirjoista koskevaa säännöstä täsmennettäisiin määrit- 40422: kuten katsastuskirjoista ja tarkastuskorteista. telemällä tärkeimmät tiedot, jotka valvonnan 40423: Säännös koskisi sekä suoritettujen katsastus- yhteydessä olisi annettava Ajoneuvohallinto- 40424: ten asiakirjoja että tyhjiä lomakkeita. Se ei keskukselle. Tällaisia tietoja katsastustoimin- 40425: koskisi luvanhaltijan kirjanpitoon liittyviä taa harjoittavien osalta olisivat esimerkiksi 40426: asiakirjoja. tilinpäätösasiakirjat, vuokrasopimukset, hen- 40427: 18 §. Koulutuksen antaja. Pykälään ehdo- kilökuntaluettelo sekä katsastuksen suonte- 40428: tetaan otettavaksi keskeisimmät säännökset tiedot ja tarkastuskortit sekä koulutuksen 40429: katsastustoiminnassa edellytettävän koulu- antajien osalta tiedot koulutusta antavien 40430: tuksen antajasta sekä säännökset koulutusoi- henkilöiden ammattitaidosta ja annetusta 40431: keuden peruuttamisesta. Ministeriö antaisi koulutuksesta. Vaadittavien tietojen tulisi 40432: tarkemmat säännökset koulutusoikeuden olla tarpeellisia valvontaan. 40433: myöntämisen edellytyksistä. Tarkoituksena 21 §. Toimenpiteet puutteiden johdosta. 40434: on, että vuosikatsastuskoulutusta ja erikois- Pykälä vastaisi osittain toimilupalain 17 40435: koulutusta antaisivat sellaiset yhteisöt, joilla §:ää. Säännöksistä poistettaisiin rekisteröin- 40436: olisi muun ohessa riittävä ja ammattitaitoi- tiä koskevat maininnat. Pykälän 1 momentin 40437: nen opetushenkilöstö, koulutukseen soveltu- 2 kohdasta poistettaisiin maininta määräajan 40438: vat toimitilat sekä opetuksessa tarvittava vä- varaamisesta korjauksen tekemiselle, koska 40439: lineistä. Myös katsastuksia suorittava organi- säännöstä saatetaan tulkita siten, että luvan- 40440: 22 HE 113/1998 vp 40441: 40442: haltijalle olisi kaikissa tilanteissa varattava toimilupa voitaisiin peruuttaa tai antaa lu- 40443: määräaika poistaa toimiluvan saannin ylei- vanhaltijalle huomautus tai kirjallinen varoi- 40444: sissä edellytyksissä olevia puutteita. Käytän- tus, jos katsastuksessa on laiminlyöty ajo- 40445: nössä luvanhaltijalle olisi jatkossakin varat- neuvojen verotuksen valvontavelvollisuuksia 40446: tava mahdollisuus poistaa vähäisimmät puut- tai muita erikseen säädettyjä velvollisuuksia. 40447: teet. Esimerkiksi silloin, kun luvanhaltijan Esimerkiksi autoverolain (148211994) 79 §:n 40448: palveluksessa oleva, katsastuksia suorittava mukaan katsastuksen toimittajan on ilmoitet- 40449: henkilö olisi syyllistynyt 4 §:ssä tarkoitet- tava tulliviranomaisille tai ajoneuvohallinto- 40450: tuun tekoon, luvanhaltijalle pitäisi varata keskukselle, jos rekisterissä tai käytössä ha- 40451: aikaa tällaisen puutteen poistamiseen esimer- vaitaan olevan ajoneuvo, josta ilmeisesti ei 40452: kiksi kyseisen henkilön työsuhteen päättämi- ole maksettu veroa, tai jonka rakennetta, 40453: sellä. Mikäli luvanhaltijan yleisiä edellytyk- käyttötarkoitusta tai omistusta on muutettu 40454: siä koskeva puute olisi vakava, kuten esi- siten, että ajoneuvosta voitaisiin joutua suo- 40455: merkiksi syyllistyminen laajaan veronkier- rittamaan vero. Ajoneuvoveroasetuksen 40456: toon, ei määräaikaa puutteiden korjaamiselle (324/1997) 7 §:n mukaan katsastuksen suo- 40457: kuitenkaan tarvitsisi antaa, vaan lupa voitai- rittaja on velvollinen vuosikatsastuksessa 40458: siin peruuttaa välittömästi. tarkastamaan, että ajoneuvovero on asianmu- 40459: Pykälän 2 momentin 1 kohtaa tarkistettai- kaisesti suoritettu. 40460: siin toimilupalakiin verrattuna siten, että toi- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännös- 40461: milupaa ei voisi peruuttaa sen vuoksi, että tä, jonka mukaan Ajoneuvohallintokeskus 40462: katsastuksessa on hyväksytty yksi ajoneuvo, voisi nopeasti keskeyttää toimiluvan haltijan 40463: joka ei ilmeisen selvästi ole ollut säännösten katsastustoiminnan, mikäli toiminnassa ha- 40464: mukainen. Nykyisinkin on tosiasiallisesti vaittaisiin olennaisia puutteita. Samalla voi- 40465: katsottu, ettei yhden ajoneuvon vuoksi toi- taisiin katkaista yhteydet tieliikenteen tieto- 40466: milupaa voida peruuttaa, jos toiminta muu- järjestelmään, jos on pelättävissä, että järjes- 40467: toin on moitteetonta. Kohdan muuttamisella telmää käytetään väärin. Puutteellisuuksista 40468: ei siten ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä. ei tuolloin vielä tarvitsi olla riidatonta näyt- 40469: Lisäksi pykälän 2 momentin 2 kohtaa täs- töä, kunhan ne olisivat ilmeisiä. Katsastuk- 40470: mennettäisiin toimilupalakiin verrattuna si- sessa on kysymys liikenneturvallisuuteen 40471: ten, että vuosikatsastuksessa hylättyjen ajo- liittyvästä julkisen vallan käytöstä, jossa li- 40472: neuvojen suhteellinen osuus ei saisi perus- säksi tarkastetaan, että ajoneuvosta on suori- 40473: teettomasti poiketa merkittävästi valtakun- tettu ajoneuvokohtaiset verot. Tehtävän yh- 40474: nallisesta tasosta. Vuonna 1997 aloitetoista teiskunnallisen merkityksen vuoksi on tär- 40475: katsastuksista hylkäysten osuus oli 21,4 pro- keää, että katsastustoiminta voidaan keskeyt- 40476: senttia. Alin hylkäysprosentti oli 8,4 ja ylin tää nopeasti ilmeisten väärinkäytösten ja 40477: 34,8. Hyväksyttäviä syitä poikkeamisiin val- puutteellisen toiminnan estämiseksi, vaikka 40478: takunnan keskiarvosta ovat katsastukseen toimiluvan mahdollista peruuttamista koske- 40479: tulevien autojen malli- ja ikärakenne sekä vaa asiaa ei olisi vielä lopullisesti selvitetty 40480: vähäiset katsastusmäärät Liikenneministeriö ja ratkaistu. Koska katsastustoiminnan väli- 40481: on asettanut vuodelle 1998 ajoneuvohallinto- aikaisessa kieltämisessä olisi elinkeinonhar- 40482: keskukselle tulostavoitteeksi, että katsastus- joittajan kannalta kyse ankarasta toimenpi- 40483: toimipaikkojen hylkäysprosentit poikkeaisi- teestä, asia olisi selvitettävä ja ratkaistava 40484: vat enintään kolme prosenttiyksikköä alle tai lopullisesti mahdollisimman nopeasti. Väliai- 40485: seitsemän prosenttiyksikköä yli koko maan kainen kielto olisi voimassa siihen asti, kun 40486: edellisen vuoden keskiarvosta. Tulostavoit- asia olisi lopullisesti ratkaistu. Väliaikaisen 40487: teena annetut rajat toimisivat ohjeina katsas- kiellon noudattamista voitaisiin 22 §:n 2 40488: tustoimipaikan hyväksyttävistä rajoista. momentin nojalla tehostaa uhkasakolla. 40489: Katsastuksen yhteydessä on erityislainsää- 22 §. Pakkokeinot. Pakkokeinoja koskevaa 40490: dännön nojalla suoritettava ajoneuvojen ve- toimilupalain 16 §:n säännöstä ehdotetaan 40491: rotukseen liittyvää valvontaa. Verotuksen täydennettäväksi. Katsastustoiminnassa ei 40492: valvonnan on nykyisinkin katsottu mahdol- ole käytössä sellaisia koneita, joiden käyttä- 40493: listavan toimenpiteisiin ryhtymisen, jos kat- minen tulisi pakkokeinoin estää. Sen sijaan 40494: sastustoimipaikka on laiminlyönyt verotuk- toimipaikan tilat tai osa niistä saattavat olla 40495: seen liittyvät velvoitteensa. Selvyyden vuok- sellaisia, ettei niissä voi suorittaa katsastuk- 40496: si pykälän 2 momentin 3 kohdaksi ehdote- sia asianmukaisesti. Tällöin tilan käyttö voi- 40497: taan otettavaksi uusi kohta, jonka mukaan taisiin estää sakon uhalla. 40498: HE 113/1998 vp 23 40499: 40500: Jos Ajoneuvohallintokeskus 17 §:n nojalla netulla lailla (56311998). Rikosoikeudellisen 40501: veivoittaisi toimiluvan haltijan toimittamaan järjestelmän selkeyden vuoksi on pidetty 40502: toiminnan päättyessä katsastusta koskevat tärkeänä, että erityisesti kaikki vankeusran- 40503: asiakirjat ja lomakkeet Ajoneuvohallintokes- gaistusseuraamukset tuomittaisiin rikoslaissa 40504: kukselle, asetettua velvoitetta voitaisiin te- olevien säännösten nojalla. Ehdotuksen mu- 40505: hostaa uhkasakolla. Katsastustoiminta voi kaan ilman toimilupaa harjoitetusta katsas- 40506: päättyä esimerkiksi toimiluvan peruuttamisen tustoiminnasta enimmäisrangaistus nousisi 40507: vuoksi, jolloin luvanhaltija saattaa olla halu- kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. 40508: ton minkäänlaiseen yhteistyöhön lupavi- Katsastuksessa on kyse julkisen vallan käy- 40509: ranomaisen kanssa. Tällöin voitaisiin käyttää töstä, joten rangaistusuhan tulee olla riittä- 40510: sakon uhkaa katsastusta koskevien asiakir- vän korkea. 40511: jojen saamiseksi asianmukaisesti Ajoneuvo- Pykälän 3 momentin mukaan katsastuksia 40512: hallintokeskuksen haltuun. suorittava henkilö olisi rikoslain virkamiehiä 40513: 23 §. Henkilörekisteritiedot. Ehdotuksen koskevien säännösten alainen. Nykyisinkin 40514: mukaan lupa- ja valvontaviranomaisena toi- tällaisen henkilön on katsottu toimivan vir- 40515: mivan Ajoneuvohallintokeskuksen tiedon- kavastuulla, joten säännös olisi selventävä. 40516: saantioikeutta täsmennettäisiin siten, että Pykälän 4 momentti sisältäisi viittaus- 40517: virastolla olisi oikeus saada tietoja rikosre- säännöksen rikoslakiin. 40518: kisteristä ja ajokorttirekisteristä myös val- 26 §. Oikaisun hakeminen. Oikaisua olisi 40519: vontaa varten. Valvonnassa ei ole kyse lu- mahdollista hakea toimiluvan haltijan pää- 40520: van myöntämisestä eikä yleensä myöskään töksen lisäksi koulutuksenantajan päätökses- 40521: luvan peruuttamisesta. Tietoja rikosrekiste- tä. 40522: ristä ja ajokorttirekisteristä tarvitaan, jotta 27 §. Tarkemmat säännökset ja ohjeet. 40523: voitaisiin selvittää, täyttääkö luvanhaltija Yksityiskohtaisia säännöksiä lain täytäntöön- 40524: jatkuvasti hänelle asetetut luotettavuusvaa- panosta annettaisiin tarvittaessa asetuksella. 40525: timukset Liikenneministeriö tietojen saantiin Tarkoitus on, että Ajoneuvohallintokeskuk- 40526: oikeutettuna poistettaisiin tarpeettomana. sen yhteydessä toimisi katsastustoiminnassa 40527: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi rikosta mukana olevien ammattitaito- ja koulu- 40528: koskevan tiedon luovuttamisoikeus toimilu- tusasioihin paneutuva neuvoa-antava koulu- 40529: van haltijalle. Ajoneuvohallintokeskuksen tustoimikunta, jonka asettamisesta otettaisiin 40530: olisi perusteltava mahdolliset 21 §:ssä tar- valtuutusäännös 1 momenttiin. Asetuksella 40531: koitetut toimenpiteet kuten toimiluvan pe- on tarkoitus säätää, että toimikunnassa olisi 40532: ruuttaminen. Päätöksen perusteena oleva edustajia Ajoneuvohallintokeskuksen lisäksi 40533: rikosrekisterin tai ajokorttirekisterin rikosta katsastusalan työnantajista, työntekijöistä ja 40534: koskeva tieto olisi tällöin voitava ilmoittaa kouluttajista sekä auto- ja korjaamoalalta. 40535: toimiluvan haltijalle. Toimikunnan yksityiskohtaisista tehtävistä 40536: 24 §. Salassapitovelvollisuus. Salassapito- säädettäisiin 3 momentin mukaan ministeri- 40537: velvollisuutta koskevaan toimilupalain ön päätöksellä. 40538: 19 §:n säännökseen ehdotetaan vähäisiä tar- Toimilupalain 21 §:n 2 momentin valtuu- 40539: kistuksia. Säännöksessä viitattaisiin tussäännöstä ehdotetaan täydennettäväksi 40540: 23 §:ään, jossa säädettäisiin oikeudesta saada koulutusta koskevien säännösten antamisval- 40541: tietoja rikosrekisteristä ja ajokorttirekisteris- tuuksilla, koska lakiin tulisivat vain keskei- 40542: tä. simmät koulutusta koskevat säännökset. Li- 40543: 25 §. Rangaistussäännökset. Pykälän ran- säksi ministeriö voisi antaa säännöksiä myös 40544: gaistussäännöksistä poistettaisiin rekisteröin- koeajoradasta, katsastusten suorittamisesta 40545: titehtäviin liittyvien tekojen rangaistavuus. toimipaikan ulkopuolella sekä katsastusta 40546: Ilman toimilupaa harjoitetun katsastustoi- koskevien asiakirjojen säilyttämisestä. Koska 40547: minnan osalta ehdotetaan luovuttavaksi Ajoneuvohallintokeskus olisi katsastustehtä- 40548: omasta rikosnimikkeestä. Ilman asianmu- vien toimilupien osalta keskeinen hallintovi- 40549: kaista toimilupaa harjoitetusta ajoneuvojen ranomainen, se voisi antaa 4 momentin no- 40550: katsastuksista tuomittaisiin rikoslain jalla ohjeita lain ja sen nojalla annettujen 40551: (3911889) virkavallan anastusta koskevan säännösten soveltamisesta. 40552: säännöksen mukaan. Virkavallan anastusta 28 §. V oimaantulo. Pykälän 1 momenttiin 40553: koskeva rikosnimike on uusi. Sitä koskeva otettaisiin tavanomainen voimaantulosään- 40554: rikoslain 16 luvun 9 § tulee voimaan vuo- nös. 40555: den 1999 alusta rikoslain muuttamisesta an- Lailla kumottaisiin toimilupalaki. Lain voi- 40556: 24 HE 113/1998 vp 40557: 40558: maantul0- ja siirtymäsäännösten 5 momentti minkä vuoksi kansalaisilla on oikeus odot- 40559: kumottaisiin kuitenkin 1 päivästä tammikuu- taa, että rekisteröintipalveluja on saatavana 40560: ta 2000. Ehdotetun 15 §:n yksityiskohtaisis- riittävästi koko maassa. 40561: sa perusteluissa on kerrottu Suomen Auto- Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, 40562: katsastus Oy:n katsastustoimipaikoista, joille jonka tietoja voivat eräin rajoituksin käyttää 40563: ei ole voitu toimilupalain säännösten mu- niin viranomaiset kuin yksityiset henkilöt ja 40564: kaan myöntää toimilupaa. Ehdotetun 2 mo- yhteisöt. Jotta rekisteri voi palvella käyttä- 40565: mentin mukaan nämä toimipaikat voisivat jiään hyvin, sen tietojen tulee olla ajan tasal- 40566: siis jatkaa toimintaansa vuoden 1999 lop- la ja muutoinkin virheettömiä. 40567: puun asti. Jos ehdotettu laki tulee voimaan 2 §. Rekisteröintitoiminta. Pykälässä mää- 40568: maaliskuussa vuonna 1999, yhtiölle ja lupa- riteltäisiin rekisteröintitoiminta. Sillä tarkoi- 40569: viranomaiselle jäisi 10 kuukautta aikaa jär- tettaisiin rekisteri-ilmoitusten vastaanottoa, 40570: jestää toimilupaa vailla olevien katsastustoi- rekisteri-ilmoituksissa ilmoitettujen tietojen 40571: mipaikkojen toiminta hoidettavaksi sivutoi- merkitsemistä ajoneuvorekisteriin, rekisteri- 40572: mipisteenä, muutettavaksi ehdotetun lain kilpien ja -otteen luovuttamista sekä muita 40573: mukaiseksi toimipaikaksi tai lakkaamaan. näihin liittyviä tehtäviä. 40574: 29 §. Siirtymäsäännökset. Siirtymäsään- Ehdotetuna lailla säädettäisiin ainoastaan 40575: nökset ehdotetaan olettaen, että laki tulisi rekisteri-ilmoituksiin perustuvien tietojen 40576: voimaan 1 päivästä maaliskuuta 1999. merkitsemisestä ajoneuvorekisteriin. Rekiste- 40577: Lailla ei puututtaisi nykyisten toimiluvan röintitoiminnalla ei siten tarkoitettaisi tieto- 40578: haltijoiden katsastusten ja rekisteröintien jen tallettamista ajoneuvorekisteriin tieliiken- 40579: suorittamisoikeuteen luvan voimassaoloaika- teen tietojärjestelmästä annetun lain 9 §:n 40580: na koulutukseen liittyviä säännöksiä lukuun nojalla. Tällaisia tietoja ovat valmistajien ja 40581: ottamatta. Jos luvanhaltija kuitenkin tekisi maahantuojien tietojärjestelmistä talletettavat 40582: Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa sopimuk- ennakkoilmoitustiedot, väestötietojärjestel- 40583: sen rekisteröintien hoitamisesta sopimuksen mästä talletettavat tiedot, katsastuksen suo- 40584: nojalla, toimilupa lakkaisi 4 momentin mu- rittajien tallettamat katsastusta koskevat tie- 40585: kaan olemasta voimassa rekisteröintien osal- dot sekä liikennevakuutuskeskuksen, liiken- 40586: ta sopimuksen tullessa voimaan. nevakuutusyhtiöiden ja poliisin järjestelmistä 40587: Katsastustoiminnasta vastaavat ja katsas- talletettavat tiedot. 40588: tuksia suorittavat henkilöt olisivat 6 ja 7 mo- Säännöksessä mainitulla rekisterikilpien 40589: mentin mukaan päteviä ja ammattitaitoisia luovuttamisella tarkoitettaisiin myös siirto- 40590: hoitamaan katsastukseen liittyviä tehtäviä ja koenumerokilpien luovuttamista. 40591: siinä laajuudessa kuin he ovat ehdotetun lain 3 §. Rekisteröintitoiminnan järjestäminen. 40592: voimaantuloa edeltävän kahden viimeisen Pykälän 1 momentin mukaan Ajoneuvohal- 40593: vuoden aikana hoitaneet kyseisiä tehtäviä lintokeskus järjestäisi rekisteröintitoiminnan 40594: vähintään kuusi kuukautta. Lain voimaan hankkimalla toimintaan tarvittavia palveluita 40595: tullessa katsastukseen liittyviä tehtäviä hoita- niiden tuottajilta, alihankkijoilta. Palvelun 40596: vat henkilöt olisivat lisäksi päteviä ja am- tuottajaa, jonka kanssa Ajoneuvohallintokes- 40597: mattitaitoisia hoitamiinsa katsastustehtäviin, kus tekisi sopimuksen ajoneuvojen rekiste- 40598: jos he olisivat hoitaneet niitä 1 päivästä mar- röintitoiminnan hoitamisesta, kutsuttaisiin 40599: raskuuta 1998. sopimusrekisteröijäksi. Sopimus olisi luon- 40600: teeltaan hallintosopimus. Palveluja hankitta- 40601: 1.2. Laki ajoneuvojen essa olisi sovellettava julkisia hankintoja 40602: rekisteröintitoiminnasta koskevia säännöksiä. 40603: Palvelujen tuottaja voisi olla sekä julkinen 40604: 1 §. Lain tavoite. Lakiehdotuksen 1 §:stä että yksityinen organisaatio. Julkisella palve- 40605: ilmenevät lain tavoitteet. Lailla pyrittäisiin lun tuottajana tarkoitettaisiin virastoa tai lai- 40606: edistämään ajoneuvojen rekisteröintipalvelu- tosta. Palvelut olisi tarkoitus ostaa niiltä, 40607: jen saatavuutta ja ajoneuvorekistenn ajan- jotka osallistuvat sellaisiin toimenpiteisiin, 40608: tasaisuutta järjestämällä ajoneuvojen rekiste- jotka edellyttävät rekisteri-ilmoituksen teke- 40609: röintiin liittyvät tehtävät hoidettavaksi uudel- mistä. Näin edistettäisiin yhden luukun peri- 40610: la tavalla. aatetta rekisteröintiasioita hoidettaessa. Re- 40611: Liikenteessä käytettävän ajoneuvon ilmoit- kisteröintitoimintaa koskevia sopimuksia on 40612: taminen rekisteröitäväksi on lakisääteinen, suunniteltu tehtävän muiden muassa katsas- 40613: tieliikennelain 84 §:ään perustuva velvoite, tustoimintaa harjoittavien yritysten, autoliik- 40614: HE 113/1998 vp 25 40615: 40616: keiden sekä vakuutus- ja rahoitusyhtiöiden sa tehtyä sopimusta, mutta antaisi mahdolli- 40617: kanssa. Niillä on jo nykyisin mahdollisuus suuden sopimuksen tekemiseen, jos kyseistä 40618: suorittaa rekisteröintejä toimilupalain tai re- viranomaista koskevat säännökset antaisivat 40619: kisteröintiasetuksen nojalla. Sopimusjärjes- tähän mahdollisuuden. Muiden viranomais- 40620: telmä ei siten lähtökohtaisesti toisi merkit- ten kuin Ajoneuvohallintokeskuksen oikeu- 40621: täviä uusia tahoja rekisteröintitoimintaan, desta suorittaa rekisteröintejä voitaisiin li- 40622: mutta antaisi Ajoneuvohallintokeskukselle säksi säätää erikseen. Nykyisin esimerkiksi 40623: toimilupaa suuremman harkintavallan rekis- rekisteröintiasetuksen 48 § sisältää säännök- 40624: teröintejä suorittavia tahoja valittaessa. sen tullilaitoksen oikeudesta luovuttaa siirto- 40625: Lakiin ei ehdoteta säännöstä, jossa määri- kilpiä. 40626: teltäisiin tahot, joiden kanssa rekisteröintitoi- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin rekis- 40627: mintaa koskeva sopimus voitaisiin solmia. teröintipalvelujen saatavuuden turvaamisesta. 40628: Tehtävien luonne ja sopimusrekisteröijälle Ajoneuvohallintokeskus velvoitettaisiin jär- 40629: asetettavat vaatimukset rajaavat tehtäviin jestämään rekisteröintitoiminta palvelujen 40630: soveltuvien joukkoa. Lisäksi esimerkiksi saatavuuden turvaamiseksi siten, että palve- 40631: haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen lujen alueellinen saatavuus varmistetaan ko- 40632: saattaa edellyttää sopimuksen tekemistä sel- ko maassa. Säännöksessä mainitulla sääde- 40633: laistenkin tahojen kanssa, jotka eivät millään tyllä ajalla tarkoitettaisiin rekisteröintiasetuk- 40634: tavalla toimi ajoneuvo- tru liikennealalla. sen 22 §:ssä säädettyä seitsemän päivän ai- 40635: Katsastustoimipaikat ovat hoitaneet rekis- kaa, jonka kuluessa rekisteri-ilmoitus on teh- 40636: teröintitehtäviä kauan, joten niiden tietämys tävä rekisteriin merkittävän muutoksen ta- 40637: rekisteröintiasioissa on hyvä. Ehdotetuna pahtumisesta. Erityisesti haja-asutusalueide.n 40638: lailla mahdollistetaan ajoneuvojen rekiste- rekisteröintipalvelujen saatavuuden turvaaml- 40639: röinnit katsastustoimipaikoilla jatkossakin seksi sopimusrekisteröijäksi voitaisiin valita 40640: nykyisessä laajuudessa. myös palvelun tuottaja, jolla ei ole mitään 40641: Autoliikkeet sekä vakuutus- ja rahoitusyh- tekemistä rekisteriin merkittävän tiedon 40642: tiöt voivat nykyisin suorittaa ajoneuvojen muuttumisen kanssa. Rekisteri-ilmoitusten 40643: suorarekisteröintejä rekisteröintiasetuksessa vastaanottamisesta voitaisiin tehdä sopimus 40644: määritellyissä tapauksissa. Ehdotetun lain esimerkiksi postilaitoksen kanssa. 40645: mukaan on mahdollista, että mainitut liik- 4 §. Sopimusrekisteröijän yleiset edelly- 40646: keet ja yhtiöt harjoittaisivat rekisteröintitoi- tykset. Sopimusrekisteröijän tulisi täyttää 40647: mintaa tulevaisuudessakin vähintään nykyi- säännöksessä luetellut yleiset edellytykset, 40648: sessä laajuudessa. Esimerkiksi rahoitusyhtiön joilla pyritään turvaamaan ajoneuvorekisterin 40649: rekisteröintioikeus mahdollistaisi rahoituksen virheettömyys ja ajantasaisuus. Sopimusre- 40650: päätyttyä tietyin edellytyksin sopimusrekiste- kisteröijän tulisi olla luotettava, asiantunteva 40651: röijän toimesta tapahtuvan rekisteröinnin ja vakavarainen. Ajoneuvohallintokeskus 40652: ajoneuvon osamaksulla ostaneen henkilön joutuisi ennen sopimuksen tekemistä selvit- 40653: nimiin. Tällöin henkilön ei itse tarvitsisi tämään, että palvelun tarjoaja täyttäisi edel- 40654: huolehtia rekisteröinnistä, vaan rahoitusyhtiö lytykset ja seuraamaan, että edellytykset 40655: hoitaisi sen asiakkaansa puolesta. Tällainen täyttyisivät koko sopimuskauden. 40656: menettely parantaisi myös ajoneuvorekisterin Luotettavuutta koskevasta edellytyksestä 40657: ajantasaisuutta. säädettäisiin tarkemmin 5 §:ssä. Sopimusre- 40658: Ajoneuvohallintokeskus hoitaisi rekiste- kisteröijän asiantuntevuudella tarkoitettaisiin 40659: röintitoimintaa tarvittaessa itse vain vähäi- sopimusrekisteröijän rekisteröintitoiminnasta 40660: sessä määrin. Tällaisia tilanteita olisivat lä- vastaavien ja tehtäviä käytännössä haitavien 40661: hinnä rekisteröintiasetuksen 21 §:n nojalla henkilöiden kykyä ja ammattitaitoa hoitaa 40662: tällä hetkellä ajoneuvohallintokeskuksen yk- rekisteröintitehtäviä. Tehtäviin ei ole ole- 40663: sinomaiseen toimivaltaan kuuluvien liitteel- massa tiettyä koulutusta, jota tulisi vaatia. 40664: listen rekisteri-ilmoitusten käsittely, sopi- Vaadittava erityisammattitaito voitaisiin 40665: musrekisteröijien pelkästään vastaanottamien hankkia käytännön harjoittelulla ja erityis- 40666: rekisteri-ilmoitusten käsittely ja viraston koulutuksella. Rekisteröintitehtäviä koske- 40667: oman asiakaspalvelupisteen vastaanottamien vassa sopimuksessa olisi 6 §:n mukaan so- 40668: rekisteri-ilmoitusten käsittely. vittava menettelyistä, joilla turvataan rekiste- 40669: Viranomaisen suorittama rekisteröintitoi- röintitehtäviä haitavien henkilöiden ammatti- 40670: minta ei ehdotetun 1 momentin mukaan taito. 40671: edellyttäisi Ajoneuvohallintokeskuksen kans- Vakavaraisuutta koskevalla vaatimuksena 40672: 40673: 40674: 380255C 40675: 26 HE 113/1998 vp 40676: 40677: tarkoitettaisiin sopimusrekisteröijän kykyä vassa sopimuksessa olisi vähintään sovittava. 40678: vastata asianmukaisesti velvoitteistaan. Vaatimus koskisi vain keskeisimpiä asioita, 40679: Asianmukaisilla tietoliikenneyhteyksillä on joilla varmistettaisiin sopimusrekisteröijän 40680: keskeinen merkitys rekisteröintitehtävissä, rekisteröintitehtävien asianmukainen hoita- 40681: minkä vuoksi asiasta ehdotetaan säännöstä 2 minen. Sopimuksen muun sisällön osalta 40682: momenttiin. Jotta tietoliikenneyhteyksiä voi- tarkoituksena on, että Ajoneuvohallintokes- 40683: taisiin pitää riittävinä, niiden tulisi mahdol- kus neuvottelee sopimuksen rakenteesta ja 40684: listaa rekisteri-ilmoituksessa annettujen tieto- yleisistä, kaikkia tai tiettyjä sopimusrekiste- 40685: jen merkitseminen reaaliaikaisesti ajoneuvo- röijäryhmiä koskevista sopimusehdoista eri 40686: rekisteriin. Tämä parantaisi ajoneuvorekiste- tahojen kanssa. Sopimus sisältäisi myös kun- 40687: rin aj antasaisuutta. Tietoliikennejärjestelmän kin sopimusrekisteröijän kanssa erikseen 40688: tulisi myös kokonaisuudessaan täyttää re- sovittavia ehtoja. 40689: kisterinpidon edellyttämät tietosuojan vaati- Ehdotetun 3 §:n mukaan Ajoneuvohallin- 40690: mukset, mistä tulisi sopia rekisteröintitehtä- tokeskus järjestäisi rekisteröintitoiminnan 40691: vien hoitamista koskevassa sopimuksessa. ostamalla palveluja niiden tuottajilta. Rekis- 40692: 5 §. Sopimusrekisteröijän sekä rekisteröin- teröintitoimintaa koskevassa sopimuksessa 40693: tejä suorittavan henkilön luotettavuuden ar- olisi 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan 40694: viointi. Säännöksessä lueteltaisiin ne, joiden sovittava, missä laajuudessa sopimusrekiste- 40695: osalta luotettavuutta arvioitaisiin. Määrää- röijä hoitaa rekisteröintitoimintaa. Sopimuk- 40696: vässä asemassa olevana voitaisiin säännök- sessa tehtävät voitaisiin rajata koskemaan 40697: sessä lueteltujen henkilöiden lisäksi pitää ainoastaan tietyt edellytykset täyttävät rekis- 40698: esimerkiksi yrityksessä merkittävää äänival- teri-ilmoitukset tai ainoastaan tietyt rekiste- 40699: taa käyttävää osakkeenomistajaa. röintitapahtumat. Rajoittavaksi tekijäksi voi- 40700: Jos joku säännöksessä mainituista olisi taisiin ottaa esimerkiksi rahoitusyhtiöiden ja 40701: ilmeisen sopimaton rekisteröintitoiminnan autoliikkeiden kohdalla vaatimus, jonka mu- 40702: harjoittajaksi tai rekisteröintejä suorittavaksi kaan autoliikkeen tai rahoitusyhtiön pitää 40703: henkilöksi, ei myöskään sopimusrekisteröijää olla ajoneuvon uusi tai entinen omistaja taik- 40704: voitaisi pitää luotettavana. Ilmeistä sopimat- ka muutoin sopijapuoli ajoneuvoa koskevas- 40705: tomuutta osoittaisi esimerkiksi se, että hen- sa sopimuksessa. Vakuutusyhtiöiden rekiste- 40706: kilö olisi aikaisemmalla toiminnallaan aihe- röintioikeus voitaisiin lisäksi rajata ainoas- 40707: uttanut rekisteröintitoimintaa koskevan sopi- taan niiden omien asiakkaiden liikenneva- 40708: muksen irtisanomisen tai purkamisen taikka kuutussopimuksen tekemiseen liittyviin ta- 40709: häneen olisi kohdistettu muita seuraamuksia pahtumiin. Sopimuksella voitaisiin rajoittaa 40710: rekisteröinti- tai katsastustehtävissä ilmen- rekisteröintitoiminta myös siten, että sopi- 40711: neiden vakavien puutteellisuuksien johdosta. musrekisteröijän ei olisi mahdollista luovut- 40712: Säännös eroaisi ajoneuvojen katsastuslu- taa rekisteriotetta ja -kilpiä. 40713: vista ehdotetun lain vastaavasta säännöksestä Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdassa so- 40714: erityisesti siten, että säännös ei sisältäisi vittaviksi edellytettävillä seikoilla on keskei- 40715: luetteloa rangaistavista teoista, joista johtu- nen merkitys rekisteröintitehtävien hoitami- 40716: vat tuomiot johtaisivat luotettavuuden me- sen laatuun. Ajoneuvohallintokeskuksen ja 40717: nettämiseen. Koska Ajoneuvohallintokeskus palvelun tuottajan tulisi 2 kohdan mukaan 40718: vastaisi ajoneuvojen rekisteröintitoiminnan sopia keinoista, joilla turvataan rekisteröintiä 40719: järjestämisestä, virastolla tulisi olla laaja suorittavien henkilöiden riittävä ammattitaito 40720: harkintavalta ja vastuu sopimuskumppanin koko sopimuskauden ajan. Tietosuoja-asiois- 40721: luotettavuuden arvioinnissa. Luotettavana ei ta tulisi 3 kohdan mukaan sopia siten, että 40722: lähtökohtaisesti voisi kuitenkaan pitää palve- täytettäisiin tietosuojalainsäädännön edellyt- 40723: lun tuottajaa, jonka toiminnassa mukana ole- tämät tietosuojan vaatimukset, jolloin tulisi 40724: vista, säännöksessä luetelluista henkilöistä ottaa huomioon ainakin huolellisuusvelvoite, 40725: joku olisi syyllistynyt vakavaan ajoneuvojen hyvä rekisteritapa ja tietojen suojaamisvel- 40726: rekisteröintiä, katsastusta, verotusta, kirjanpi- voite. 40727: toa tai varainhallintaa koskevien säännösten Ehdotetun 10 §:n mukaan Ajoneuvohallin- 40728: rikkomiseen. Luotettavuus arvioitaisiin kui- tokeskuksen olisi valvottava sopimusrekiste- 40729: tenkin aina tapauskohtaisesti. röijän rekisteröintitoimintaa. Sopimuksessa 40730: 6 §. Rekisteröintitoimintaa koskeva sopi- sovittaisiin 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mu- 40731: mus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kaan yksityiskohtaisesti valvonnan sisällöstä 40732: asioista, joista rekisteröintitoimintaa koske- ja keinoista, joita valvonnassa voitaisiin 40733: HE 113/1998 vp 27 40734: 40735: käyttää. Tällöin tulisi sopia esimerkiksi siitä, röintitoiminnan luonteesta johtuen hallinto- 40736: mitä tietoja sopimusrekisteröijän olisi val- menettelylain esteellisyyttä koskevia sään- 40737: vonnan suorittamiseksi annettava Ajoneuvo- nöksiä ei kuitenkaan voitaisi sellaisinaan 40738: hallintokeskukselle. Mainitun kohdan mu- soveltaa autoliikkeissä eikä rahoitus- ja va- 40739: kaan tulisi sopia myös muista keinoista, joil- kuutusyhtiöissä rekisteröintejä suorittaviin 40740: la varmistettaisiin tehtävien asianmukainen henkilöihin. Säännösten soveltaminen sellai- 40741: hoitaminen. sinaan estäisi näitä liikkeitä ja yhtiöitä suo- 40742: Sopimuksen päättymisestä tulisi pykälän 1 rittamasta rekisteröintejä juuri silloin, kun 40743: momentin 5 kohdan mukaan sopia. Sopimus niiden palveluja erityisesti tarvitaan. Tämän 40744: voisi päättyä ilman erityisiä toimenpiteitä vuoksi lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka 40745: sopimuskauden lopussa tai sopimusosapuo- mukaan sopimusrekisteröijän rekisterömtejä 40746: len sopimusrikkomuksen johdosta. Sopimus- suorittavaan henkilöön ei sovellettaisi hallin- 40747: rekisteröijän yleisten edellytysten puuttumi- tomenettelylain 10 §:n 1 momentin 4 kohtaa. 40748: sen tulisi johtaa sopimuksen päätymiseen. Jos mainittua kohtaa sovellettaisiin, ajoneu- 40749: Mikäli rekisteröintitoiminnassa havaittaisiin von rekisteröinti olisi kiellettyä tapauksissa, 40750: puutteita tai suoranaisia väärinkäytöksiä, joissa rekisteröintejä suorittava henkilö on 40751: näiden varalle tulisi sopimuksesta ilmetä palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan 40752: toimenpiteet. Esimerkiksi väärinkäytösten liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosai- 40753: tulisi johtaa sopimuksen päättymiseen. seen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on 40754: Ajoneuvohallintokeskus maksaisi sopimus- odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. 40755: rekisteröijälle sopimuksen mukaisen kor- Siten sopimusrekisteröijänä toimiva autoliike 40756: vauksen. Sopimuksessa voitaisiin sopia tai rahoitus- tai vakuutusyhtiö ei ilman es- 40757: myös korvauksen suorittamistavasta. teellisyyssäännösten soveltamista koskevaa 40758: 7 §. Rekisteröinnistä perittävä maksu. So- poikkeussäännöstä voisi rekisteröidä ajoneu- 40759: pimusrekisteröijä perisi hoitamastaan rekiste- voja omistukseensa tai tehdä rekisteri-ilmoi- 40760: röintitoiminnasta maksut Ajoneuvohallinto- tuksia omistuksessaan olevista ajoneuvoista, 40761: keskukselle ja tilittäisi ne sopimuksessa so- koska rekisteröintejä suorittava henkilö olisi 40762: vitulla tavalla. Sopimusrekisteröijä ei voisi palvelussuhteessa asianosaisena olevaan liik- 40763: periä asiakkaalta vahvistettujen maksujen keeseen tai yhtiöön. Tasapuolisuuden vuoksi 40764: lisäksi palvelumaksua tai muuta vastaavaa poikkeaminen mainitusta hallintomenettely- 40765: maksua. Maksujen suuruus määrättäisiin val- lain säännöksestä sallittaisiin muillekin sopi- 40766: tion maksuperustelain (15011992) mukaises- musrekisteröijille kuin vain autoliikkeille ja 40767: ti. Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista rahoitus- tai vakuutusyhtiöille. 40768: annetun liikenneministeriön päätöksen Ehdotetun 2 momentin vaatimus tarkoittai- 40769: (160511995) 2 §:n mukaan ajoneuvojen re- si tällä hetkellä velvollisuutta soveltaa yleis- 40770: kisteröintisuoritteista peritään omakustan- ten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 40771: nusarvon mukaiset maksut. säännöksiä. Viranomaistoiminnan julkisuutta 40772: 8 §. Hyvä hallintotapa Rekisteröintitoi- koskevia säännöksiä ollaan kuitenkin uudis- 40773: mintaan kuuluvia tehtäviä on pidetty osittain tamassa. Hallitus on antanut eduskunnalle 40774: viranomaistehtävän luonteisma tehtävinä. esityksen laiksi viranomaisten toiminnan 40775: Rekisteröinnissä tehtävä päätös sisältää jul- julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 40776: kisen vallan käyttöä ja on siten hallintopää- 3011998 vp). Jos eduskunta hyväksyy halli- 40777: töksen luonteinen. Tämän vuoksi rekiste- tuksen esitykseen sisältyvän lain viranomais- 40778: röintitoiminnassa tulisi noudattaa yleisiä hal- ten toiminnan julkisuudesta, sopimusrekiste- 40779: linto-oikeudellisia periaatteita. Hallinto- röijän rekisteröintitoiminnassa tulisivat so- 40780: menettelylain, yleisten asiakirjain julkisuu- vellettaviksi uuden lain säännökset. 40781: desta annetun lain (8311951) ja tiedoksian- Pykälän 3 momentin mukaan rekisteröinti- 40782: nosta hallintoasioissa annetun lain toiminnassa olisi lisäksi soveltuvin osin nou- 40783: (232/1966) noudattaminen takaisivat menet- datettava, mitä tiedoksiannosta hallinto- 40784: telyn määrämuotoisuuden ja parantaisi asiak- asioissa annetussa laissa säädetään. Lain 8 40785: kaiden oikeusturvaa. Ilman erityistä säännös- §:n mukaan päätös on lähetettävä asianomai- 40786: tä yksityisen sopimusrekisteröijän ei tarvitsi- selle tiedoksi postitse saantitodistusmenette- 40787: si soveltaa mainittuja säädöksiä. lyä käyttäen, jos päätöksen tiedoksi saami- 40788: Ehdotetun 1 momentin mukaan sopimusre- sesta alkaa kulua joku asianomaisen oikeu- 40789: kisteröijän olisi rekisteröintitoiminnassaan teen vaikuttava määräaika. Koska rekiste- 40790: noudatettava hallintomenettelylakia. Rekiste- riotteen voidaan joissain tapauksissa katsoa 40791: 28 HE 113/1998 vp 40792: 40793: olevan valituskelpoinen päätös, jonka tie- muksista sovittaisiin tarkemmin sopimukses- 40794: doksisaamisesta alkaa kulua 30 päivän mää- sa. 40795: räaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle, rekis- 11 §. Henkilörekisteritiedot. Ehdotetun 40796: teriote tulisi ilman poikkeussäännöstä lähet- säännöksen nojalla Ajoneuvohallintokeskuk- 40797: tää asianomaiselle postitse saantitodistuksin. sella olisi oikeus saada tietoonsa sopimusre- 40798: Menettelyn monimutkaisuuden vuoksi tulisi kisteröijän sekä rekisteröintejä suorittavan 40799: sopimusrekisteröijälle ja Ajoneuvohallinto- henkilön rikosrekisteri- tai ajokorttirekisteri- 40800: keskukselle antaa oikeus lähettää rekisteriot- tiedot Näiden tietojen saanti olisi tarpeen 40801: teet tavallisina kirjelähetyksinä. Säännöksen selvitettäessä 4 ja 5 §:ssä asetettavaksi ehdo- 40802: sisältö ei toisi muutosta nykyiseen käytän- tetun luotettavuusedellytyksen täyttymistä. 40803: töön, joka perustuu rekisteröintiasetuksen 60 Pykälässä annettaisiin Ajoneuvohallinto- 40804: §:ään. Sen mukaan Ajoneuvohallintokeskus keskukselle oikeus sopimuksen purkamisen 40805: ja katsastuksen suorittaja saavat lähettää re- yhteydessä luovuttaa rikosta koskeva tieto 40806: kisteriotteen tavallisena kirjelähetyksenä. sopimusrekisteröijälle, koska Ajoneuvohal- 40807: 9 §. Kielilain säännökset. Sopimusrekiste- lintokeskuksen olisi perusteltava rikoksesta 40808: röijän olisi rekisteröintitoiminnassaan nouda- johtuva sopimuksen purkaminen sopimusre- 40809: tettava kielilain säännöksiä soveltuvin osin. kisteröij älle. 40810: Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että suo- 12 §. Salassapitovelvollisuus. Sopimusre- 40811: men- ja ruotsinkielisen väestön palvelu hen- kisteröijän yleisenä edellytyksenä olisi 4 §:n 40812: kilön omalla kielellä olisi järjestettävä lain mukaan luotettavuus, joka määriteltäisiin 40813: edellyttämällä tavalla. yksityiskohtaisesti 5 §:ssä. Jos sopimusre- 40814: 10 §. Valvonta. Ajoneuvohallintokeskuk- kisteröijän luotettavuudessa ilmenisi puuttei- 40815: selle asetettaisiin ehdotetussa säännöksessä ta ja asiasta olisi huomautettava sopimusre- 40816: sopimusrekisteröijän toimintaa koskeva ylei- kisteröijää, Ajoneuvohallintokeskuksen olisi 40817: nen valvontavelvollisuus. Lisäksi Ajoneuvo- perusteltava päätöksensä vedoten esimerkiksi 40818: hallintokeskukselle annettaisiin oikeus tar- yrityksen työntekijän rikosrekisteri- tai ajo- 40819: kastusten tekemiseen ja tietojen saantiin. korttirekisteritietoihin. Tällöin henkilön 40820: Muutoin valvonnasta sovittaisiin 6 §:n mu- työnantaja saattaisi saada tietoonsa työnteki- 40821: kaan tarkemmin Ajoneuvohallintokeskuksen jää koskevan rikostiedon. Tämän vuoksi la- 40822: ja sopimusrekisteröijän välisessä sopimuk- kiin olisi tarpeen ottaa erillinen sopimusre- 40823: sessa. Valvonnalla pyrittäisiin selvittämään kisteröijää ja tämän työntekijää koskeva sa- 40824: erityisesti rekisteröintien asianmukaisuus ja lassapitosäännös. Pykälä vastaisi sisällöltään 40825: sopimusrekisteröijälle asetettujen yleisten ajoneuvojen katsastusluvista ehdotetun lain 40826: edellytysten jatkuva täyttyminen. Vaivanta- 24 §:ää. 40827: tehtävät eivät pääsääntöisesti edellyttäisi re- 13 §. Virka-apu. Jos sopimusrekisteröijä 40828: kisteröintitoimipisteissä käyntiä. Rekisteröin- estäisi Ajoneuvohallintokeskuksen valvonta- 40829: tien asianmukaisuuden valvonta voitaisiin toimenpiteen, valvonnan toteuttamiseksi voi- 40830: suorittaa nykyiseen tapaan Ajoneuvohallinto- taisiin pyytää virka-apua poliisilta. 40831: keskuksessa. Katsastuksen suorittajien rekis- 14 §. Oikaisun hakeminen. Sopimusrekis- 40832: teröintitoimintaa valvotaan nykyisin pisto- teröijän rekisteröintiasiassa tekemään päätök- 40833: koeluonteisesti tarkastamalla, että rekisteri- seen olisi mahdollista hakea oikaisua Ajo- 40834: ilmoitus on oikein täytetty, että tarvittavat neuvohallintokeskukselta. Koska rekisteröin- 40835: asiakirjat ovat ilmoituksen liitteinä ja että titoimintaan kuuluu viranomaisluonteisia 40836: rekisteri-ilmoituksessa olevat tiedot on päivi- tehtävä, hallinto-oikeudellisen muutoksenha- 40837: tetty asianmukaisesti ajoneuvorekisteriin. kutien järjestäminen on perusteltua. 40838: Rekisteröintiasetuksen 63 §:n mukaan kat- 15 §. Rangaistussäännökset. Pykälän 1 40839: sastuksen suorittajan on lähetettävä rekiste- momentissa säädettäisiin rangaistavaksi 40840: röintitehtävien suorittamisessa kertyneet säännöksen vastainen rekisteröintitoiminta. 40841: asiakirjat tehtävän tultua suoritetuksi ajoneu- Rangaistavaa olisi rekisteröintitoiminnan 40842: vohallintokeskukselle. Asetuksella sopimus- harjoittaminen ilman Ajoneuvohallintokes- 40843: rekisteröijälle on tarkoitus säätää samanlai- kuksen kanssa tehtyä soptmusta tai säädettyä 40844: nen asiakirjojen toimittamisvelvollisuus, mi- oikeutta sekä sellaisen rekisteröintitoiminnan 40845: kä helpottaa valvonnan suorittamista. harjoittaminen, johon tehty sopimus ei anna 40846: Valvonnassa esille tulleiden puutteiden oikeutta. Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa 40847: johdosta Ajoneuvohallintokeskuksella olisi tehdyn sopimuksen lisäksi rekisteröintitehtä- 40848: oikeus irtisanoa tai purkaa sopimus. Seuraa- viä voisivat 3 §:n mukaan suorittaa Ajoneu- 40849: HE 113/1998 vp 29 40850: 40851: vohallintokeskus itse sekä muutkin viran- kautettaisiin, joten sitä koskevat pykälät ku- 40852: omaiset, mikäli tästä säädettäisiin erikseen. mottaisiin tarpeettomina. 40853: Sopimuksella voitaisiin rajata sopimusrekis-· 18 §. Siirtymäsäännökset. Lain siirty- 40854: teröijän toiminta ainoastaan tietyt edellytyk- mäsäännöksistä ehdotetaan omaa pykälää. 40855: set täyttäviin rekisteröinteihin tai vain tiettyi- Siirtymäsäännökset ehdotetaan olettaen, että 40856: hin rekisteröintitapahtumiin, jolloin rekiste- laki tulisi voimaan 1 päivästä maaliskuuta 40857: röintitoiminnan harjoittaminen vastoin sovit- 1999. 40858: tua olisi myös rangaistavaa. Pykälän 1 momentin nojalla voimassa ole- 40859: Pykälän 1 momentti vastaisi ajoneuvojen vat suorarekisteröintiluvat, jotka on myön- 40860: katsastusluvista ehdotetun lain 25 §:n 1 mo- netty toistaiseksi voimassa oleviksi, olisivat 40861: menttia. Rangaistus tuomittaisiin rikoslain voimassa sellaisinaan 1 päivään tammikuuta 40862: virkavallan anastusta koskevan säännöksen 2002. Pykälän 3 momentin mukaan lupa 40863: mukaan. Rekisteröintitoiminnassa on katsas- lakkaisi kuitenkin olemasta voimassa, jos 40864: tuksen tapaan osittain kyse julkisen vallan luvanhaltija tekee ennen mainittua ajankoh- 40865: käytöstä, joten rangaistuksen Iuvattarnasta taa Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa sopi- 40866: rekisteröintitoiminnan harjoittamisesta tulisi muksen rekisteröintitehtävien hoitamisesta. 40867: olla riittävän korkea. Rangaistus olisi sakko Pykälän 1 momentin mukaan suorarekiste- 40868: tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. röintiluvan nojalla toimintaansa jatkavien 40869: Rikosoikeudellisessa virkavastuussa olevat suorarekisteröijien toimintaan sovellettaisiin 40870: on yksilöity rikoslain 2 luvun 12 §:ssä. Py- 17 §:n 3 momentilla kumotun luvun sään- 40871: kälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään, että nöksiä. Pykälän 2 momentin mukaan heihin 40872: virkamiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka sovellettaisiin myös ehdotetun lain voimaan 40873: lain, asetuksen tai niiden nojalla annetun tullessa voimassa olleita tieliikenteen tieto- 40874: määräyksen perusteella muussa kuin pykälän järjestelmästä annetun lain säännöksiä. Suo- 40875: 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä käyttää rarekisteröintiluvan haltijalta edellytettäisiin 40876: julkista valtaa, sekä henkilöä, joka mainitulla siirtymäaikana omistajan tai haltijan toimek- 40877: perusteella muuten kuin yhteisössä käyttää siautoa tietojen tallettamiseksi ajoneuvore- 40878: julkista valtaa. Koska ajoneuvojen rekiste- kisteriin ja omistajan tai haltijan suostumusta 40879: röintitoimintaa voidaan osittain pitää julkisen tietojen saamiseksi ajoneuvorekisteristä. 40880: vallan käyttönä, otettaisiin 2 momenttiin sel- 40881: keä säännös, jonka mukaan rekisteröintejä 40882: suorittavaa henkilöä pidettäisiin rikoslain 2 1.3. Tieliikennelaki 40883: luvun 12 §:n mukaisena virkamiehenä. 40884: Pykälän 3 momentissa viitattaisiin salassa- 84 §. Ajoneuvon hyväksyminen liikentee- 40885: pitovelvollisuuden osalta rikoslain rangais- seen ja rekisteröinti. Pykälässä ovat keskei- 40886: tussäännökseen. simmät säännökset ajoneuvojen katsastus- ja 40887: 16 §. Tarkemmat säännökset ja ohjeet. rekisteröintivelvollisuuksista sekä tietojen 40888: Lain täytäntöönpanosta annettaisiin tar- toimittamisesta ajoneuvorekisteriin. 40889: kemmat säännökset rekisteröintiasetuksessa. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muutos- 40890: Ministeriö voisi antaa tarkempia säännök- ta, jonka mukaan rekisteritiedot muutoksi- 40891: siä ja ohjeita säännöksessä mamituista sei- neen olisi toimitettava ajoneuvorekisteriin. 40892: koista. Säännöksiä ja ohjeita annettaisiin, Maininta rekisterinpitäjästä sekä katsastus- ja 40893: mikäli siihen ilmenisi tarvetta. rekisteröintitoimiluvan haitijoista poistettai- 40894: 17 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momenttiin siin. Asetuksessa säädettäisiin tarkemmin, 40895: otettaisiin tavanomainen voimaantulosään- minne rekisteritiedot olisi toimitettava. Li- 40896: nös. säksi mainitusta momentista ehdotetaan pois- 40897: Pykälän 2 momentissa annettaisiin oikeus tettavaksi toimeksiantaa koskeva viimeinen 40898: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin virke, koska toimeksiannolla ei suorarekiste- 40899: toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa. röintiluvista luovuttaessa olisi enää nykyistä 40900: Tällaisena toimenpiteenä voitaisiin pitää esi- merkitystä. 40901: merkiksi sopimusneuvottelujen käynnistä- Pykälän 3 momentin säätämisvaltuuksia 40902: mistä rekisteröintipalveluja tarjoavien kans- ehdotetaan täydennettäväksi selkeällä valtuu- 40903: sa. tussäännöksellä, jonka mukaan ajoneuvojen 40904: Pykälän 3 momentilla kumottaisiin rekiste- katsastuksista ja rekisteröinneistä säädetään 40905: röintiasetuksen suorarekisteröintiä koskeva 8 asetuksella. Ajoneuvojen rekisteröintitoi- 40906: luku. Suorarekisteröinti järjestelmänä lak- mintaa koskeva lakiehdotus sisältää säännök- 40907: 30 HE 113/1998 vp 40908: 40909: sen tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun kohdaksi otettaisiin maininta näistä tehtävis- 40910: lain noudattamisesta. Tässä momentissa ei tä. Ehdotusten vuoksi virastolle aikaisemmin 40911: enää tarvittaisi tiedoksiantaa koskevaa val- · säädettyjen tehtävien numerointi muuttuisi. 40912: tuutusta, joten se poistettaisiin. 40913: Katsastus- ja rekisteröintiasetukset on osit- 40914: tain annettu muutettavaksi ehdotetun 84 §:n 1.5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä 40915: nojalla. Nämä asetukset jäisivät ehdotetun 40916: siirtymäsäännöksen mukaan edelleen voi- Tieliikenteen tietojärjestelmästä annettuun 40917: maan kunnes niistä toisin säädettäisiin. Re- lakiin ehdotetaan muutoksia, jotka johtuvat 40918: kisteröintiasetuksen 8 luku kuitenkin kumot- ehdotetusta ajoneuvojen rekisteröintitoimin- 40919: taisiin ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta taa koskevasta laista. 40920: säädettäväksi ehdotetuna lailla. 9 §. Oikeus tietojen saantiin ja tallettami- 40921: seen. Lain 9 §:n 4 momentissa säädetään 40922: suorarekisteröintiluvan saaneiden oikeudesta 40923: 1.4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta siirtää tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla 40924: tieliikenteen tietojärjestelmään. Säännös eh- 40925: Suomen kielen lautakunta on 25 päivänä dotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska 40926: syyskuuta 1995 antanut suosituksen (Kieli- suorarekisteröintiluvasta luovuttaisiin. 40927: kello 111995), jonka mukaan valtion kes- Pykälän 5 momentissa säädetään katsas- 40928: kushallinnon virastojen nimet kirjoitetaan tuksen suorittajan oikeudesta siirtää tieliiken- 40929: isolla alkukirjaimella. Lain nimike ehdote- teen tietojärjestelmään katsastusta ja rekiste- 40930: taan muutettavaksi siten, että ajoneuvohal- röintiä koskevia tietoja. Muutosehdotuksen 40931: lintokeskuksen nimi kirjoitettaisiin isolla mukaan katsastuksen suorittajat voisivat siir- 40932: alkukirjaimella. Ehdotetuista voimaantulo-ja tää tietojärjestelmään vain katsastusta koske- 40933: siirtymäsäännöksistä 3 momentti liittyy Ajo- via tietoja. Sopimusrekisteröijälle annettai- 40934: neuvohallintokeskuksen nimen kirjoittamis- siin oikeus siirtää tietojärjestelmään rekiste- 40935: tapaan. Mitä ajoneuvohallintokeskuksesta on röintejä koskevia tietoja. Tietojen tallentami- 40936: muualla säädetty, koskisi Ajoneuvohallinto- seen suorakäyttöisesti tulisi olla Ajoneuvo- 40937: keskusta. hallintokeskuksen lupa kuten nykyisinkin. 40938: 1 §. Tarkoitus. Valtioneuvostosta annetun 12 §. Tietojen luovutus ajoneuvorekisteris- 40939: lain (7811992) 1 §:n mukaan ministeriöiden tä Lopetettuaan rekisteröintitehtävien hoita- 40940: toimialasta säädetään asetuksella. Valtioneu- misen katsastusten suorittaja saisi ajoneuvo- 40941: voston ohjesäännön (152211995) 22 §:n mu- rekisteristä 1 momentin 4 kohdan mukaan 40942: kaan ajoneuvohallintokeskus kuuluu liiken- tietoja vain katsastustehtävien suorittami- 40943: neministeriön toimialaan, joten maininta mi- seen. Sopimusrekisteröijille annettaisiin oi- 40944: nisteriöstä ehdotetaan poistettavaksi pykäläs- keus saada tietoja rekisteröintitehtävien suo- 40945: tä tarpeettomana. rittamiseen. Mainitun momentin 7 kohdasta 40946: 2 §. Tehtävät. Pykälän 1 momentissa ole- ehdotetaan poistettavaksi omistajan suostu- 40947: vaa ajoneuvohallintokeskuksen tehtäväluette- musta koskeva viimeinen lause, koska suo- 40948: loa ehdotetaan täydennettäväksi ajoneuvojen rarekisteröintilupien nojalla suoritettavista 40949: rekisteröinnin järjestämiseen, katsastushenki- rekisteröinneistä luovuttaisiin. 40950: löstön lisäkoulutukseen ja vaarallisten ainei- 13 §. Tietojen luovutus ajokorttirekisteris- 40951: den kuljetukseen liittyvillä tehtävillä. Mo- tä Pykälän 2 momentin 6 kohta ehdotetaan 40952: mentin 2 kohdassa säädettäisiin rekisteröin- kumottavaksi. Ajoneuvojen katsastusluvista 40953: tiin liittyvistä tehtävistä, jolloin ajokorttien ehdotetun lain 9 §:n mukaan katsastusluvat 40954: rekisteröintiä koskeva tehtäväkokonaisuus myöntää Ajoneuvohallintokeskus. Sillä on 40955: siirtyisi omaksi 3 kohdakseen. Uudeksi 7 LTJ-lain 10 §:n mukaan oikeus käyttää tieto- 40956: kohdaksi ehdotetaan katsastushenkilöstön järjestelmää ja sen osarekistereitä, joten ku- 40957: lisäkoulutukseen liittyviä tehtäviä, joista sää- mottavaksi ehdotettu kohta on tarpeeton. 40958: dettäisiin yksityiskohtaisesti ajoneuvojen 14 §. Tietojen luovutus ajoneuvoverotusre- 40959: katsastusluvista ehdotetuna lailla. kisteristä. Rekisteröintitehtäviä suorittavat 40960: Ajoneuvohallintokeskus on vaarallisten joutuvat tehtävissään tarkastamaan ajoneuvo- 40961: aineiden kuljetuksesta annetun lain verotusrekisteristä, että ajoneuvosta on suo- 40962: (719/1994) 6 §:n mukaan toimivaltainen vi- ritettu ajoneuvokohtaiset verot. Heille annet- 40963: ranomainen vaarallisten aineiden kuljetuk- taisiin uudella 6 kohdalla oikeus saada tieto- 40964: seen liittyvissä asioissa, joten uudeksi 10 ja kyseisestä rekisteristä rekisteröintitehtävi- 40965: HE 113/1998 vp 31 40966: 40967: en hoitamiseksi. kisterilain 23 §:ään. Ehdotetuna viittauksella 40968: 15 §. Tietojen luovutus autokiinnitysrekis- tarkoitettaisiin edelleen voimassa olevan 40969: teristä Pykälän 1 momentissa säädetään oi- henkilörekisterilain 23 §:ää. Kielellisen muo- 40970: keudesta tietojen saantiin autokiinnitysrekis- toilonsa vuoksi säännös sopisi viittaukseksi 40971: teristä. Sopimusrekisteröijä tarvitsee tehtä- myös mahdolliseen uuteen lakiin. 40972: vissään autokiinnitystä koskevia tietoja, jo- 40973: ten hänelle annettaisiin 2 momenttiin ehdote- 40974: tolla muutoksella oikeus saada tehtävissään 2. Tarkemmat säännökset 40975: tarvitsemiaan tietoja myös teknisen käyt- 40976: töyhteyden avulla. Ajoneuvojen katsastusluvista ehdotetun 40977: Kiinteistötietojärjestelmästä voidaan oi- lain nojalla annettaisiin liikenneministeriön 40978: keusministeriön päätöksellä luovuttaa tietoja päätös, jolla on tarkoitus säätää yksityis- 40979: teknisen käyttöyhteyden avulla esimerkiksi kohtaisesti katsastustoimipaikan katsastus- 40980: luoton myöntämistä varten. Myös autokiin- laitteista, katsastustoiminnan laadunvarmis- 40981: nitysrekisterin tietojen luovuttamisen osalta tuksesta, tietosuojasta, katsastusta koskevien 40982: on ilmennyt tarvetta vastaavanlaiseen järjes- tietojen toimittamisesta ajoneuvorekisteriin, 40983: telyyn. Tekninen käyttöyhteys, jolla laissa katsastustoimipaikalla säilytettävistä tiedoista 40984: tarkoitetaan suoraa käyttöyhteyttä, mahdol- ja toimipaikan ulkopuolella suoritettavista 40985: listaisi autokiinnitysrekisterin reaaliaikaisten katsastuksista. Ajoneuvojen katsastushenki- 40986: tietojen käyttämisen jo luoton myöntämistä löstön lisäkoulutuksesta valmisteltaisiin eril- 40987: suunniteltaessa. Ajoneuvohallintokeskus voi- linen liikenneministeriön päätös. 40988: si käyttöoikeutta antaessaan määritellä lain Ehdotetun ajoneuvojen rekisteröintitoimin- 40989: 11 §:n mukaisesti tarkoituksenmukaisen ja nan uudelleenorganisoinnin vuoksi olisi re- 40990: tietosuojaseikat huomioon ottavan tavan tie- kisteröintiasetusta, katsastusasetusta, vaaral- 40991: tojen luovutukselle. listen aineiden kuljetuksesta tiellä annettua 40992: 16 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän tie- asetusta (63211996) ja liikennevakuu- 40993: tojen luovuttamisen kieltäminen eräissä ta- tusasetusta (324/1959) muutettava vähäisiltä 40994: pauksissa Sopimusrekisteröijille ehdotetaan osin. Rekisteröintitoiminnan järjestämisestä 40995: annettavaksi samanlainen tietojensaantioi- ei ole suunniteltu annettavaksi tässä vaihees- 40996: keus tieliikenteen tietojärjestelmästä kuin ny- sa muita säännöksiä. 40997: kyisin on katsastuksen suorittajilla siinä ta- 40998: pauksessa, että henkilö on 1 momentin no- 40999: jalla kieltänyt osoitetietojensa luovuttamisen 3. Voimaantulo 41000: puhelimitse tai että häntä koskevien tietojen 41001: luovutus on 2 momentissa tarkoitetulla Ajo- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä- 41002: neuvohallintokeskuksen päätöksellä kielletty. nä maaliskuuta 1999. Lakeihin ehdotettujen 41003: Parhaillaan ollaan valmistelemassa henki- siirtymäsäännösten vuoksi lait on mahdollis- 41004: lörekisterilain (471/1987) uudistamista. Hal- ta saattaa voimaan lyhyessä ajassa. 41005: lituksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi 41006: siihen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998) on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 41007: annettu eduskunnalle heinäkuussa 1998, kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 41008: minkä vuosi pykälän 1 momentista ehdote- tukset 41009: taan poistettavaksi suora viittaus henkilöre- 41010: 32 HE 113/1998 vp 41011: 41012: 1. 41013: Laki 41014: ajoneuvojen katsastusluvista 41015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 41016: 1§ Toimiluvan hakijan tulee olla Euroopan 41017: talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen 41018: Lain tarkoitus ja soveltamisala tai yhteisö, jonka kotipaikka, keskushallinto 41019: tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueel- 41020: Tämän lain tarkoituksena on ajoneuvojen la. 41021: katsastustoiminnan avulla edistää liikenne- 41022: turvallisuutta ja vähentää ajoneuvojen aihe- 4§ 41023: uttamia ympäristöhaittoja sekä edistää kat- 41024: sastuspalvelujen saatavuutta. Hakijan luotettavuuden arviointi 41025: Tätä lakia sovelletaan niihin, jotka hakevat 41026: toimilupaa ja harjoittavat sen nojalla ajoneu- Toimiluvan hakijaa voidaan pitää luotetta- 41027: vojen katsastusta, sekä niihin, jotka antavat vana, jos hakija, toiminnasta vastaava tai 41028: katsastustoiminnassa edellytettävää lisäkou- katsastuksia suorittava henkilö, yhtiömuo- 41029: lutusta. dossa toimivan hakijan hallituksen tai hallin- 41030: toneuvoston jäsen tai varajäsen, toimitusjoh- 41031: 2§ taja, yhtiömies tai muussa määräävässä ase- 41032: massa oleva ei ole toiminnallaan osoittanut 41033: Toimiluvan alaiset tehtävät olevansa ilmeisen sopimaton katsastustoi- 41034: minnan harjoittajaksi ja katsastuksia suoritta- 41035: Ajoneuvojen katsastuksia saa suorittaa vaksi henkilöksi. Kukaan edellä mainituista 41036: vain se, jolle on myönnetty tässä laissa tar- ei saa olla tuomittu ainakaan: 41037: koitettu toimilupa. 1) vakavasta ajoneuvojen katsastusta, re- 41038: Ajoneuvojen tyyppikatsastuksiin ja EY- kisteröintiä tai verotusta taikka kirjanpitoa 41039: tyyppihyväksyntöihm ei voida myöntää toi- tai varainhallintaa koskevien säännösten rik- 41040: milupaa. komisesta rangaistukseen, ellei Ajoneuvohal- 41041: Asetuksella voidaan säätää, että katsastus- lintokeskus toisin harkitse; eikä 41042: tehtävien vähäisiä osia voi suorittaa myös 2) viiden viimeisen vuoden aikana van- 41043: muu kuin se, jolle toimilupa on myönnetty. keusrangaistukseen, tai kolmen viimeisen 41044: vuoden aikana sakkorangaistukseen rikok- 41045: 3§ sesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hen- 41046: kilön olevan ilmeisen sopimaton harjoitta- 41047: Toimiluvan myöntämisen edellytykset maan katsastustoimintaa tai suorittamaan 41048: katsastuksia. 41049: Toimilupa tulee myöntää hakijalle, joka on 41050: luotettava, asiantunteva, vakavarainen ja 5§ 41051: riippumaton. Hakijan on kyettävä myös var- 41052: mistamaan toiminnan riittävän korkea laatu Hakijan asiantuntemus 41053: ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä 41054: huolehtimaan asianmukaisesta tietosuojasta. Toimiluvan hakija katsotaan asiantunte- 41055: Toimilupaa ei myönnetä, jos hakemuksesta vaksi, jos katsastustoimipaikkaa varten on 41056: tai olosuhteista muuten käy ilmi, että hake- ilmoitettu pätevä katsastustoiminnasta vas- 41057: mukseen liittyvät järjestelyt on tehty toimi- taava henkilö. 41058: luvan edellytyksistä annettujen säännösten Pätevyyden osoituksena katsastustoimin- 41059: kiertämiseksi. nasta vastaavalta henkilöltä edellytetään pe- 41060: Toimilupaa ei myönnetä virastolle, laitok- ruskoulutuksena vähintään teknillisen oppi- 41061: selle eikä oppilaitokselle, joka on valtion, laitoksen autotekniikan opintolinjan tai vas- 41062: kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämä. taavan soveltuvan teknikkotason tutkinnon 41063: HE 113/1998 vp 33 41064: 41065: suorittamista. Lisäkoulutuksena edellytetään 3) selvitys siitä, miten hakija varmistaa 41066: toimiluvan laajuutta vastaavaa vuosikatsas- toimintansa riittävän korkean laadun ja 41067: tuskoulutusta (katsastajantutkinto) ja erikois- asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun; 41068: koulutusta sekä niihin liittyvää käytännön 4) ilmoitus katsastustoiminnasta vastaavas- 41069: kokemusta ja ammattitaidon säilyttämiseksi ta henkilöstä; 41070: tarkoitettua, määräajoin toistuvaa täydennys- 5) selvitys siitä, miten hakijan on tarkoitus 41071: koulutusta. toteuttaa yhteydet tieliikenteen tietojärjestel- 41072: mään ja miten hakija tulee huolehtimaan 41073: 6 § asianmukaisesta tietosuojasta; 41074: 6) selvitys siitä, miten toimitilat, laitteet 41075: Hakijan riippumattomuuden arviointi sekä henkilöstö ja muut 4 §:ssä tarkoitetut 41076: henkilöt täyttävät hakemuksen mukaisen toi- 41077: Toimiluvan hakijaa voidaan pitää riippu- minnan vaatimukset; sekä 41078: mattomana, jos hakija tai hänen palvelukses- 7) Ajoneuvohallintokeskuksen mahdolli- 41079: saan oleva ei harjoita tai ole kaupallisesti, sesti edellyttämä muu selvitys. 41080: taloudellisesti tai muuten riippuvuussuhtees- 41081: sa siihen, joka harjoittaa: 9§ 41082: 1) ajoneuvojen tai niiden osien tai varus- 41083: teiden valmistusta, maahantuontia, kauppaa, Toimiluvan myöntäminen 41084: suunnittelua, markkinointia, korjausta tai 41085: huoltoa; Ajoneuvohallintokeskus myöntää toimilu- 41086: 2) vakuutustoimintaan liittyvää ajoneuvo- van enintään viiden vuoden määräajaksi ha- 41087: jen vahinkotarkastustoimintaa; tai kijalle, joka täyttää 3-6 §:ssä säädetyt edel- 41088: 3) luvanvaraista liikennettä. lytykset ja esittää 8 §:ssä mainitut selvityk- 41089: Toimiluvan hakija ei saa myöskään olla set. Toimiluvan myöntämistä koskevassa 41090: riippuvuussuhteessa 1 momentissa tarkoitet- päätöksessä voidaan asettaa ehtoja, joilla 41091: tua toimintaa harjoittavien muodostamaan toimilupa myönnetään. Toimilupa myönne- 41092: järjestöön. tään katsastustoimipaikkakohtaisena. 41093: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna 41094: riippuvuussuhteella ei pidetä luvanvaraiseen 10 § 41095: tOimintaan tarvittavien tilojen ja laitteiden 41096: vuokrausta mainituissa momenteissa tarkoi- Katsastuksia suorittavan henkilön 41097: tettua toimintaa harjoittavalta tai harjoitta- pätevyysvaatimukset 41098: valle. 41099: Katsastuksia suorittavalta henkilöltä edel- 41100: 7 § lytetään peruskoulutuksena vähintään teknil- 41101: lisen oppilaitoksen autotekniikan opintolin- 41102: Toimiluvan laajuus jan tai vastaavan soveltuvan teknikkotason 41103: tutkinnon suorittamista. Lisäkoulutuksena 41104: Toimilupa myönnetään hakemuksen perus- edellytetään henkilön katsastustehtäviä vas- 41105: teella katsastuslajin mukaan seuraavasti ra- taavaa vuosikatsastuskoulutusta (katsastajan- 41106: joitettuna: tutkinto) ja erikoiskoulutusta sekä niihin liit- 41107: 1) vuosikatsastukset; tai tyvää käytännön kokemusta ja ammattitaidon 41108: 2) kaikki katsastuslajit tyyppikatsastusta ja säilyttämiseksi tarkoitettua, määräajoin tois- 41109: EY -tyyppihyväksyntää lukuun ottamatta. tuvaa täydennyskoulutusta. 41110: 8§ 11§ 41111: 41112: Toimiluvan hakeminen Toimipaikan tilat 41113: Toimilupahakemukseen on liitettävä: Toimipaikan tilojen tulee olla sellaiset, että 41114: 1) yhtiömuodossa toimivalta hakijalta katsastukset voidaan suorittaa niissä asian- 41115: kaupparekisteriote ja selvitys omistussuhteis- mukaisesti säästä riippumatta. Erillään olevi- 41116: ta; en kevyen ja raskaan ajoneuvokaluston kat- 41117: 2) ilmoitus kunnasta, jossa toimintaa ryh- sastukseen käytettävien tilojen tulee sijaita 41118: dytään harjoittamaan; toistensa läheisyydessä siten, että katsastus- 41119: 41120: 41121: 380255C 41122: 34 HE 113/1998 vp 41123: 41124: toiminnasta vastaavalla henkilöllä on tosi- 14 § 41125: asiallinen mahdollisuus vastata toimipaikan 41126: katsastus toiminnasta. Esteellisyys 41127: Toimitilojen välittömässä läheisyydessä 41128: tulee olla kevyen ajoneuvokaluston koeajoon Katsastuksia suorittavaan henkilöön sovel- 41129: soveltuva, muulta liikenteeltä suljettu koe- letaan toimiluvan alaisissa tehtävissä, mitä 41130: ajorata. hallintomenettelylain (59811982) 10 ja 11 41131: §:ssä säädetään virkamiehen esteellisyydestä. 41132: 12 § 41133: 15 § 41134: Toiminnan aloittaminen 41135: Sivutoimipiste 41136: Toimiluvan mukainen katsastustoiminta 41137: voidaan aloittaa sen jälkeen, kun Ajoneuvo- Ajoneuvohallintokeskus voi antaa toimilu- 41138: hallintokeskus on: van haltijalle poikkeustapauksessa oikeuden 41139: 1) todennut toimiluvan haltijan toimitilat perustaa katsastustoimipaikalta hoidettavan 41140: 11 §:n mukaisiksi ja katsastustoimintaan sivutoimipisteen, jos seudun katsastuspalve- 41141: soveltuviksi; lujen tarjonta muutoin jää puutteelliseksi. 41142: 2) hyväksynyt toimiluvan haltijan katsas- Sivutoimipisteessä katsastetaan vain ajoneu- 41143: tuslaitteet luvan mukaiseen toimintaan sovel- voja, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 41144: tuviksi; tonnia. Muutoin sivutoimipistettä koskevat 41145: 3) todennut toimiluvan haltijan yhteydet soveltuvin osin katsastustoimipaikkaa koske- 41146: tieliikenteen tietojärjestelmään asianmukai- vat säännökset. 41147: siksi; Katsastuspalvelujen tarjonnan puutteelli- 41148: 4) todennut toimiluvan haltijan henkilöstön suutta arvioitaessa on otettava huomioon 41149: pätevyyden luvan mukaisiin tehtäviin; ja ainakin suunnitellun sivutoimipisteen etäi- 41150: 5) todennut toimintaan liittyvien olosuhtei- syys 7 §:n mukaisesta katsastustoimipaikasta 41151: den muutenkin vastaavan luvan mukaisen sekä seudun tyypilliset asiointimatkat ja kat- 41152: toiminnan edellyttämiä vaatimuksia. sastusvelvollisuuden alainen ajoneuvokanta. 41153: Jollei toimiluvan mukaista katsastustoimin- Ajoneuvohallintokeskuksen on peruutetta- 41154: taa ole aloitettu kuuden kuukauden kuluessa va toimiluvan haltijan oikeus sivutoimipis- 41155: toimiluvan myöntämisestä, toimilupa rauke- teeseen päättymään kuuden kuukauden ku- 41156: aa. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä luttua siitä, kun 7 §:n mukainen katsastustoi- 41157: syystä pidentää määräaikaa. mipaikka on aloittanut seudulla toimintansa. 41158: 16 § 41159: 13§ 41160: Toimiluvan uusiminen 41161: T asapuolisuus 41162: Toimiluvan uusimista koskevaan hake- 41163: Toimiluvan haltijalla on velvollisuus vas- mukseen on soveltuvin osin liitettävä 8 §:ssä 41164: taanottaa ja suorittaa jokaisen sitä haluavan tarkoitetut asiakirjat. 41165: asiakkaan ajoneuvon katsastus säännösten ja Hakemusta ratkaistessa on luvan myöntä- 41166: toimilupansa mukaisesti. misen edellytysten lisäksi otettava huomi- 41167: Toimiluvan haltijan on järjestettävä toi- oon, onko katsastustoimintaa harjoitettu lu- 41168: mintansa siten, etteivät muut seikat kuin ajo- van mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti. 41169: neuvon kuntoon ja muuhun määräystenmu- Ajoneuvohallintokeskus voi ennen hakemuk- 41170: kaisuuteen liittyvä arviointi voi vaikuttaa sen ratkaisemista suorittaa 12 §:ssä tarkoite- 41171: katsastuksen lopputulokseen. tut, toiminnan aloittamiseen liittyvät toimen- 41172: Ajoneuvojen katsastukset on suoritettava piteet, jos se katsoo niiden suorittamisen 41173: ajoneuvon merkistä, mallista, käyttöönotto- tarpeelliseksi. 41174: ajankohdasta ja muista vastaavista seikoista Jos luvan uusimista koskeva hakemus on 41175: riippumatta. pantu vireille viimeistään kolme kuukautta 41176: Toimiluvan ja koulutusoikeuden haltijoi- ennen toimiluvan viimeistä voimassaolopäi- 41177: den on toiminnassaan soveltuvin osin nouda- vää, uusittavan luvan nojalla saa harjoittaa 41178: tettava kielilain (148/1922) säännöksiä. katsastustoimintaa siihen saakka, kun asia on 41179: HE 113/1998 vp 35 41180: 41181: ratkaistu. säädetään ministeriön päätöksellä. 41182: 17§ 20 § 41183: Katsastustoiminnan päättyminen Valvonta 41184: Katsastustoimipaikan toiminnan keskey- Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään- 41185: tyessä tai päättyessä toimiluvan haltijan on nösten noudattamista valvoo Ajoneuvohal- 41186: toimitettava katsastuksen suorittamiseen vä- lintokeskus. 41187: littömästi liittyvät asiakirjat ja lomakkeet Toimiluvan haltijan on pyynnöstä annetta- 41188: Ajoneuvohallintokeskukselle sen pyynnöstä. va Ajoneuvohallintokeskukselle tämän lain 41189: ja sen nojalla annettujen säännösten noudat- 41190: 18 § tamisen valvontaa varten sekä luvanhaltijalle 41191: asetettujen yleisten edellytysten ja katsastus- 41192: Koulutuksen antaja tehtävien hoitamisen laadun selvittämiseksi 41193: tarvittavat tiedot mukaan lukien tarvittavat 41194: Katsastustoiminnasta vastaavien ja katsas- tiedot luvanhaltijan kirjanpidosta, varainhal- 41195: tuksia suorittavien henkilöiden koulutusta linnasta, hallinnosta, tilojen ja laitteiden 41196: antavat Ajoneuvohallintokeskuksen hyväk- vuokrauksesta sekä katsastuksia suorittavista 41197: symät yhteisöt. Koulutusoikeus annetaan henkilöistä ja harjoitetusta katsastustoimin- 41198: määräajaksi hakijalle, jolla katsotaan olevan nasta. Koulutusoikeuden haltijan on pyyn- 41199: edellytykset koulutuksen antamiseen ja jolla nöstä annettava Ajoneuvohallintokeskukselle 41200: on Ajoneuvohallintokeskuksen hyväksymä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös- 41201: koulutustoiminnasta vastaavan henkilö. Kou- ten noudattamisen valvontaa varten sekä 41202: lutusoikeutta koskevassa päätöksessä voi- koulutusoikeuden haltijan edellytysten ja 41203: daan asettaa ehtoja, joilla koulutusoikeus koulutuksen laadun selvittämiseksi tarvitta- 41204: myönnetään. vat tiedot mukaan lukien tiedot koulutusta 41205: Ajoneuvohallintokeskus voi peruuttaa oi- antavista henkilöistä ja annetusta koulutuk- 41206: keuden koulutuksen antamiseen määräajaksi sesta. 41207: tai kokonaan, jos: Toimiluvan ja koulutusoikeuden haltijan 41208: a) yhteisöllä ei ole enää edellytyksiä kou- on viipymättä ilmoitettava toiminnasta vas- 41209: lutuksen antamiseen; taavien henkilöiden vaihdoksista sekä muista 41210: b) koulutuksesta annettuja säännöksiä tai toimintaa koskevista merkittävistä muutok- 41211: koulutusoikeuden antamisen yhteydessä ase- sista Ajoneuvohallintokeskukselle. Toimilu- 41212: tettuja ehtoja ei ole noudatettu; tai van haltijan on ilmoitettava lisäksi omistus- 41213: c) koulutusta ei muutoin ole hoidettu suhteissaan tapahtuneista muutoksista. 41214: asianmukaisesti. Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus 41215: Ajoneuvohallintokeskus voi antaa yhteisöl- tehdä tämän lain ja sen nojalla annettujen 41216: le oikeuden yksittäisen täydennyskoulutusti- säännösten noudattamisen valvomiseksi tar- 41217: laisuuden järjestämiseen. Tällaisen tilaisuu- vittavia tarkastuksia paikoissa, joissa harjoi- 41218: den järjestäjää koskee soveltuvin osin, mitä tetaan toimiluvan alaista toimintaa. Toimilu- 41219: tässä laissa säädetään koulutusoikeuden ha- van haltija on velvollinen järjestämään olo- 41220: kijasta ja koulutusoikeuden myöntämisestä. suhteet sellaisiksi, että tarkastus voidaan teh- 41221: Ajoneuvohallintokeskus voi tarvittaessa dä. 41222: antaa erikois- ja täydennyskoulutusta. Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua 41223: tämän lain tai sen nojalla annettujen sään- 41224: 19 § nösten noudattamisen valvomiseksi. 41225: Koulutukseen liittyvät kokeet 21 § 41226: Katsastajantutkinnon loppukokeita lukuun Toimenpiteet puutteiden johdosta 41227: ottamatta koulutuksen antaja järjestää asian- 41228: omaisen ministeriön, jäljempänä ministeriö, Ajoneuvohallintokeskuksen on peruutetta- 41229: säätämät kokeet. Kokeen järjestäjä antaa to- va toimilupa määräajaksi tai kokonaan, jos: 41230: distuksen hyväksytysti suoritetusta kokeesta. 1) toimiluvan haltija ei ylläpidä katsastus- 41231: Kokeiden sisällöstä ja niiden valvonnasta toimipaikalla säännöllistä ajoneuvojen kat- 41232: 36 HE 113/1998 vp 41233: 41234: sastustoimintaa tai lopettaa kyseisen toimin- 22 § 41235: nan· 41236: 2) toimiluvan haltija ei enää täytä toimilu- Pakkokeinot 41237: van saannin edellytyksiä; 41238: 3) toimiluvan haltija on asetettu konkurs- Jos tarkastuksessa tai muuten havaitaan, 41239: siin; tai ettei katsastustoiminnassa käytettävä tila tai 41240: 4) toimiluvan haltija tai määräävässä ase- laite täytä tässä laissa tai sen nojalla anne- 41241: massa oleva luvanhaltijan edustaja on mää- tuissa säännöksissä asetettuja oleellisia vaati- 41242: rätty liiketoimintakieltoon. muksia, Ajoneuvohallintokeskus voi joko 41243: Ajoneuvohallintokeskus voi peruuttaa toi- kieltää tilan tai laitteen käytön tai rajoittaa 41244: miluvan tai antaa luvanhaltijalle huomautuk- sen käyttöä. 41245: sen tai kirjallisen varoituksen, jos: Ajoneuvohallintokeskus voi asettaa 17 41246: 1) katsastuksessa on hyväksytty liikentees- §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja lomakkei- 41247: sä käytettäviksi ajoneuvoja, jotka eivät il- den toimittamisvelvollisuuden, 20 §:n 2 mo- 41248: meisen selvästi ole olleet säännösten mukai- mentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden, 41249: sia; huomautus ja kirjallinen varoitus voi- 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun kiellon ja 41250: daan kuitenkin antaa, jos on hyväksytty yk- tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun 41251: sikin ajoneuvo, joka ei ole ollut säännösten kiellon tai rajoituksen noudattamisen tehos- 41252: mukainen; teeksi uhkasakon. Uhkasakosta on voimassa, 41253: 2) katsastuksessa ensimmäisellä kerralla mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. 41254: hylättyjen ajoneuvojen suhteellinen osuus Sitä, joka ei noudata tämän lain nojalla mää- 41255: perusteettomasti poikkeaa merkittävästi ylei- rättyä, uhkasakolla tehostettua velvollisuutta, 41256: sestä valtakunnallisesta tasosta; kieltoa tai rajoitusta, ei voida tuomita ran- 41257: 3) katsastuksessa on laiminlyöty ajoneuvo- gaistukseen samasta teosta. 41258: jen verotukseen liittyvää valvontaa tai muu- 41259: toin jätetty suorittamatta tehtävä, joka on 23 § 41260: erikseen säädetty suoritettavaksi katsastuksen 41261: yhteydessä; Henkilörekisteritiedot 41262: 4) toiminnassa on rikottu 13 §:ssä säädet- 41263: tyä tasapuolisuusvaatimusta tai muuta tässä Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus 41264: laissa säädettyä vaatimusta; saada tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja 41265: 5) luvan haltija rikkoo toimiluvalle minis- ajokorttirekisteristä toimiluvan myöntämistä 41266: teriön päätöksessä säädettyjä tai lupaehdois- ja peruuttamista koskevien asioiden käsitte- 41267: sa asetettuja vaatimuksia; tai lyä sekä valvontaa varten. Tieto rikoksesta 41268: 6) toimiluvan haltijan kirjanpito, varain- voidaan 21 §:ssä tarkoitettujen toimenpitei- 41269: hallinta tai hallinto eivät täytä toiminnalta den yhteydessä luovuttaa toimiluvan halti- 41270: vaadittavia edellytyksiä. jalle. 41271: Jos on ilmeistä, että katsastustoiminnassa 24§ 41272: on olennaisia puutteita tai väärinkäytöksiä, 41273: Ajoneuvohallintokeskus voi väliaikaisesti Salassapitovelvollisuus 41274: kieltää luvanhaltijan katsastustoiminnan har- 41275: joittamisen sekä tarvittaessa estää tieliiken- Toimiluvan haltija tai tämän palvelukses- 41276: teen tietojärjestelmän tietojen käytön ja tie- saan oleva ei saa ilmaista sivulliselle tie- 41277: tojen tallettamisen tietojärjestelmään. Väliai- toonsa tullutta 4 §:ssä tarkoitetun henkilön 41278: kainen kielto sekä käytön ja tallettamisen rikosta koskevaa tietoa, joka on saatu 23 §:n 41279: estäminen ovat voimassa, kunnes toimiluvan nojalla rikosrekisteristä tai ajokorttirekiste- 41280: peruuttamista koskeva asia on lopullisesti ristä. 41281: ratkaistu 1 tai 2 momentin nojalla. Asia on 41282: ratkaistava ensi tilassa. 25 § 41283: Toimiluvan peruuttamista, katsastustoimin- 41284: nan väliaikaista kieltoa sekä tieliikenteen Rangaistussäännökset 41285: tietojärjestelmän tietojen käytön ja tietojen 41286: tallettamisen estämistä koskevia päätöksiä on Joka harjoittaa ajoneuvojen katsastuksia 41287: noudatettava päätöksestä tehdystä valitukses- ilman asianmukaista toimilupaa, on tuomitta- 41288: ta huolimatta. va virkavallan anastuksesta siten kuin rikos- 41289: lain (39/1889) 16 luvun 9 §:ssä säädetään. 41290: HE 113/1998 vp 37 41291: 41292: Joka laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla Ajoneuvohallintokeskus voi antaa ohjeita 41293: annetuissa säännöksissä säädetyn ilmOituk- tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös- 41294: sen tekemisen tai tietojenantovelvollisuuden ten soveltamisesta. 41295: taikka estää tai haittaa 20 §:n 4 momentissa 41296: mainitun tarkastuksen tekemistä, on tuomit- 28 § 41297: tava ajoneuvojen katsastusluvista annettujen 41298: säännösten rikkomisesta sakkoon. Voimaantulo 41299: Ajoneuvojen katsastuksia suorittavaa hen- 41300: kilöä pidetään rikoslain 2 luvun 12 §:n mu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 41301: kaisena virkamiehenä. kuuta 199. 41302: Rangaistus 24 §:ssä säädetyn salassapito- Tällä lailla kumotaan ajoneuvojen katsas- 41303: velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikos- tus- ja rekisteröintitehtävien toimiiovista 18 41304: lain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko päivänä joulukuuta 1995 annettu laki 41305: ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mu- (159311995). Lain 22 §:n 5 momentti kumo- 41306: kaan. taan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2000. 41307: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 41308: 26 § ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 41309: toimenpiteisiin. 41310: Oikaisun hakeminen 41311: 29 § 41312: Toimiluvan haltijan katsastusasiassa sekä 41313: koulutuksen antajan koulutusasiassa teke- Siirtymäsäännökset 41314: mään päätökseen saa vaatia oikaisua Ajo- 41315: neuvohallintokeskukselta, jollei muualla lais- 1. Tällä lailla kumotun lain nojalla annetut 41316: sa tai asetuksessa toisin säädetä. Oikaisuvaa- säännökset jäävät edelleen voimaan kunnes 41317: timus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätök- niistä toisin säädetään tai päätetään. 41318: sen tiedoksisaannista. Päätökseen on liitettä- 2. Ennen tämän lain vOimaantuloa myön- 41319: vä oikaisuvaatimusosoitus. netyt katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi- 41320: miluvat ovat sellaisinaan voimassa luvassa 41321: 27 § määrätyn ajan. Luvan nojalla katsastuksia 41322: suorittaviin toimiluvan haitijoihin sovelle- 41323: Tarkemmat säännökset ja ohjeet taan tätä lakia ja rekisteröintejä suorittaviin 41324: tällä lailla kumottua lakia ja sen nojalla an- 41325: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- nettuja säännöksiä. 41326: töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksel- 3. Katsastus- ja rekisteröioritehtävien toi- 41327: la säädetään lisäksi Ajoneuvohallintokeskuk- miluvan nojalla rekisteröintejä suorittavien 41328: sen apuna toimivan koulutustoimikunnan oikeudet tietojen saantiin tieliikenteen tieto- 41329: asettamisesta. järjestelmästä ja tietojen tallentamiseen tieto- 41330: Ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä järjestelmään määräytyvät tämän lain voi- 41331: toimiluvan myöntämisen yleisistä edellytyk- maan tullessa voimassa olleiden tieliikenteen 41332: sistä, katsastuksessa käytettävistä toimitilois- tietojärjestelmästä annetun lain (819/1989) 41333: ta, tarkastuslaitteista ja koeajoradasta, katsas- säännösten mukaisesti. 41334: tusten suorittamisesta toimipaikan ulkopuo- 4. Jos katsastus- ja rekisteröintitehtävien 41335: lella, katsastustoiminnan laatuvaatimuksista toimiluvan haltija tekee Ajoneuvohallinto- 41336: ja laadunvarmistuksesta, katsastustietojen keskuksen kanssa ajoneuvojen rekisteröinti- 41337: merkitsemisestä ajoneuvorekisteriin, katsas- toiminnasta annetun lain ( 1 ) 3 §:ssä tar- 41338: tusta koskevien asiakirjojen säilyttämisestä koitetun sopimuksen rekisteröintien hoitami- 41339: sekä yhteistyöstä viranomaisten kanssa. sesta, hänen toimilupaosa lakkaa rekisteröin- 41340: Ministeriö antaa tarkempia säännöksiä tien osalta olemasta voimassa, kun sopimus 41341: koulutusoikeuden myöntämisestä, koulutuk- tulee voimaan. 41342: sen kestosta, tarkemmasta rakenteesta ja si- 5. Toimilupa, joka on myönnetty 3 §:n 3 41343: sällöstä, koulutukseen liittyvästä käytännön momentissa tarkoitetulle virastolle, laitoksel- 41344: kokemuksesta, kokeista, tutkinnoista ja val- le tai oppilaitokselle, voidaan uudistaa sen 41345: vonnasta, koulutuksesta annettavista todis- estämättä, mitä mainitussa momentissa sää- 41346: tuksista, koulutustoimikunnan tehtävistä sekä detään. 41347: muista koulutukseen liittyvistä asioista. 6. Henkilön katsotaan täyttävän tämän lain 41348: 38 HE 113/1998 vp 41349: 41350: voimaan tullessa katsastustoiminnasta vas- henkilönä. 41351: taavalle henkilölle 5 §:ssä ja tämän lain no- 7. Henkilön katsotaan täyttävän tämän lain 41352: jalla säädetyt pätevyysvaatimukset, jos hän voimaan tullessa katsastuksia suorittavalle 41353: osallistuu säädettyyn täydennyskoulutukseen henkilölle 10 §:ssä ja tämän lain nojalla sää- 41354: ja on toiminut: detyt ammattitaitovaatimukset, jos hän osal- 41355: a) lain voimaantuloa edeltävän kahden vii- listuu säädettyyn täydennyskoulutukseen ja 41356: meisen vuoden aikana toimiluvan laajuutta on toiminut: 41357: vastaavassa katsastustoimipaikassa katsastus- a) lain voimaantuloa edeltävän kahden vii- 41358: toiminnasta vastaavana henkilönä vähintään meisen vuoden aikana katsastustehtäviensä 41359: kuusi kuukautta; tai laajuutta vastaavissa katsastustehtävissä vä- 41360: b) 1 päivästä marraskuuta 1998 alkaen ja hintään kuusi kuukautta; tai 41361: tämän lain voimaan tullessa edelleen toimii b) 1 päivästä marraskuuta 1998 alkaen ja 41362: toimiluvan laajuutta vastaavassa katsastustoi- tämän lain voimaan tullessa edelleen toimii 41363: mipaikassa katsastustoiminnasta vastaavana katsastustehtäviensä laajuutta vastaavissa 41364: katsastustehtävissä. 41365: 41366: 41367: 41368: 41369: 2. 41370: Laki 41371: ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta 41372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 41373: 41374: 1§ jilta (sopimusrekisteröijå) ja hoitamalla teh- 41375: täviä tarvittaessa itse. Muiden viranomaisten 41376: Lain tavoite rekisteröintitoiminnasta voidaan säätää erik- 41377: seen. 41378: Tämän lain tavoitteena on edistää ajoneu- Rekisteröintitoiminta on järjestettävä siten, 41379: vojen rekisteröintipalvelujen saatavuutta ja että ajoneuvo on mahdollista ilman kohtuu- 41380: ajoneuvorekisterin ajantasaisuutta. tonta vaivaa ilmoittaa rekisteriin säädetyssä 41381: ajassa koko maassa. 41382: 2§ 4§ 41383: 41384: Rekisteröintitoiminta Sopimusrekisteröiiän yleiset edellytykset 41385: Tässä laissa tarkoitetaan rekisteröintitoi- Sopimusrekisteröijän yleiset edellytykset 41386: minnalla ajoneuvon rekisteri-ilmoituksen ovat luotettavuus, asiantuntevuus ja vakava- 41387: vastaanottoa, rekisteri-ilmoituksessa ilmoite- raisuus. Sopimusrekisteröijän on kyettävä 41388: tun tiedon merkitsemistä ajoneuvorekisteriin, myös varmistamaan toiminnan riittävän kor- 41389: rekisterikilpien ja -otteen luovuttamista sekä kea laatu ja asiakkaiden yhdenvertainen koh- 41390: muita näihm liittyviä tehtäviä. telu sekä huolehtimaan asianmukaisesta tie- 41391: tosuojasta. 41392: 3§ Sopimusrekisteröijällä tulee olla rekiste- 41393: röintitehtävien hoitamisen kannalta riittävät 41394: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen tietoliikenneyhteydet ja muutoinkin riittävän 41395: korkea tietojärjestelmän taso. 41396: Ajoneuvohallintokeskus järjestää ajoneu- Rekisteröintitoimintaa koskeva sopimus 41397: vojen rekisteröintitoiminnan hankkimalla voidaan tehdä vain sellaisen yhteisön tai lai- 41398: toimintaan tarvittavia palveluja niiden tuotta- toksen kanssa, jonka kotipaikka, keskushal- 41399: HE 113/1998 vp 39 41400: 41401: !into tai päätoimipaikka on Euroopan talous- 8§ 41402: alueella. 41403: Hyvä hallintotapa 41404: 5§ Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin- 41405: nassa on noudatettava, mitä hallintomenette- 41406: Sopimusrekisteröijän sekä rekisteröintejä lylaissa (598/1982) säädetään. Sopimusrekis- 41407: suorittavan henkilön luotettavuuden anJiointi teröijän palveluksessa olevaan rekisteröintejä 41408: suorittavaan henkilöön ei kuitenkaan sovelle- 41409: Palvelun tuottajaa voidaan pitää luotettava- ta hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 41410: na, jos rekisteröintejä suorittava henkilö, 4 kohtaa. 41411: sopimusrekisteröijä tai sen hallituksen tai Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin- 41412: hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen, toimi- nassa on asiakirjojen julkisuudesta voimas- 41413: tusjohtaja, yhtiömies taikka muussa määrää- sa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuu- 41414: vässä asemassa oleva ei ole toiminnallaan desta säädetään. 41415: osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton re- Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin- 41416: kisteröintitoiminnan harjoittajaksi tai rekiste- nassa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 41417: röintejä suorittavaksi henkilöksi. tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa 41418: laissa (232/1966) säädetään. Sopimusrekiste- 41419: röijä ja Ajoneuvohallintokeskus voivat lähet- 41420: 6§ tää ajoneuvon rekisteriotteen tavallisena kir- 41421: jelähetyksenä. 41422: Rekisteröintitoimintaa koskeva sopimus 41423: 9§ 41424: Rekisteröintitoimintaa koskevassa sopi- 41425: muksessa on sovittava ainakin: Kielilain säännökset 41426: 1) sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin- 41427: nan laajuudesta; Sopimusrekisteröijän on toiminnassaan 41428: 2) rekisteröintitehtäviä suorittavien henki- soveltuvin osin noudatettava kielilain 41429: löiden riittävän ammattitaidon turvaavista (14811922) säännöksiä. 41430: menettelyistä; 41431: 3) rekisteröintitehtävissä edellytettävän 41432: tietosuojan osoittamisesta; 10 § 41433: 4) rekisteröintitehtävien valvonnasta ja 41434: muista keinoista, joilla Ajoneuvohallintokes- Valvonta 41435: kus voi varmistua tehtävien asianmukaisesta 41436: hoitamisesta; Ajoneuvohallintokeskus valvoo sopimusre- 41437: 5) sopimuksen irtisanomisesta tai purkami- kisteröijän rekisteröintitoimintaa. Valvontaa 41438: sesta yleensä ja erityisesti silloin, kun sopi- varten Ajoneuvohallintokeskuksella on oi- 41439: musrekisteröijä ei enää täytä 4 ja 5 §:ssä keus tehdä tarkastuksia sopimusrekisteröijän 41440: tarkoitettuja sopimusrekisteröijän yleisiä toimitiloissa ja saada tietoja rekisteröintitoi- 41441: edellytyksiä; sekä mintaan liittyvistä asiakirjoista. 41442: 6) Ajoneuvohallintokeskuksen sopimusre- 41443: kisteröijälle maksamasta korvauksesta ja 41444: muista ehdoista, joilla sopimusrekisteröijä 11§ 41445: hoitaa rekisteröintitoimintaa. 41446: Henkilörekisteritiedot 41447: 7§ Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus 41448: saada tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja 41449: Rekisteröinnistä perittävä maksu ajokorttirekisteristä sopimusrekisteröijälle ja 41450: rekisteröintejä suorittavalle henkilölle asetet- 41451: Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin- tujen luotettavuusvaatimusten selvittämiseksi 41452: nasta peritään Ajoneuvohallintokeskukselle ja valvontaa varten. Tieto rikoksesta voidaan 41453: maksut, jotka määrätään siten kuin valtion sopimuksen purkamisen perusteena luovuttaa 41454: maksuperustelaissa (15011992) säädetään. sopimusrekisteröijälle. 41455: 40 HE 113/1998 vp 41456: 41457: 12 § 16 § 41458: Salassapitovelvollisuus Tarkemmat säännökset ja ohjeet 41459: Sopimusrekisteröijä tai tämän palvelukses- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 41460: sa oleva ei saa ilmaista sivulliselle tietoonsa töönJ?anosta annetaan asetuksella. 41461: tullutta, 5 §:ssä tarkoitetun henkilön rikosta Asianomainen ministeriö voi antaa tarkem- 41462: koskevaa tietoa, joka on saatu 11 §:n nojalla pia säännöksiä ja ohjeita eri sopimusrekis- 41463: rikosrekisteristä tai ajokorttirekisteristä. teröijien rekisteröintipalvelujen laajuudesta, 41464: sopimusrekisteröijän yleisistä edellytyksistä, 41465: rekisteröintejä suorittavan henkilön päte- 41466: 13 § vyysvaatimuksista sekä muista rekisteröinti- 41467: toiminnan järjestämisen yksityiskohdista. 41468: Virlw-apu 41469: 17 § 41470: Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua 41471: tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös- Voimaantulo 41472: ten noudattamisen valvomiseksi. 41473: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 41474: ta 199 . 41475: 14 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 41476: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41477: Oikaisun hakeminen toimenpiteisiin. 41478: Tällä lailla kumotaan ajoneuvojen rekiste- 41479: Sopimusrekisteröijän rekisteröintiä koske- röinnistä 18 päivänä joulukuuta 1995 anne- 41480: vaan päätökseen saa vaatia oikaisua Ajoneu- tun asetuksen (1598/1995) 8 luku. 41481: vohallintokeskukselta. Oikaisuvaatimus on 41482: tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedok- 41483: sisaannista. Päätökseen on liitettävä oi- 18 § 41484: kaisuvaatimusosoitus. 41485: Siirtymäsäännökset 41486: 15 § 41487: Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt 41488: Rangaistussäännökset suorarekisteröintiluvat ovat sellaisinaan voi- 41489: massa 1 päivään tammikuuta 2002, jollei 41490: Joka harjoittaa ajoneuvojen rekisteröinti- jäljempänä toisin säädetä. Luvanhaltijaan ja 41491: toimintaa ilman Ajoneuvohallintokeskuksen suorarekisteröinteihin sovelletaan 17 §:n 3 41492: kanssa tehtyä sopimusta tai tässä laissa tai momentilla kumotun luvun säännöksiä. 41493: sen nojalla säädettyä oikeutta taikka suorit- Suorarekisteröintiluvan haltijan oikeudet 41494: taa rekisteröintitoimenpiteitä, joihin mainittu tietojen saantiin tieliikenteen tietojärjestel- 41495: sopimus ei anna oikeutta, on tuomittava vir- mästä ja tietojen tallentamiseen tietojärjestel- 41496: kavallan anastuksesta siten kuin rikoslain mään määräytyvät tämän lain voimaan tul- 41497: (39/1889) 16 luvun 9 §:ssä säädetään. lessa voimassa olleiden tieliikenteen tietojär- 41498: Rekisteröintejä suorittavaa henkilöä pide- jestelmästä annetun lain (819/1989) säännös- 41499: tään rikoslain 2 luvan 12 §:n mukaisena vir- ten mukaisesti. 41500: kamiehenä. Jos suorarekisteröintiluvan haltija tekee 41501: Rangaistus 12 §:ssä säädetyn salassapito- Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa tämän 41502: velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan nkos- lain 3 §:ssä tarkoitetun sopimuksen rekiste- 41503: lain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko röintitehtävien hoitamisesta, hänen lupansa 41504: ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mu- lakkaa olemasta voimassa, kun sopimus tu- 41505: kaan. lee voimaan. 41506: HE 113/1998 vp 41 41507: 41508: 3. 41509: Laki 41510: tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta 41511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41512: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 84 §, sellaisena 41513: kuin se on laeissa 818/1989, 989/1992 ja 1594/1995, seuraavasti: 41514: 84 § tuksella säädetään myös ajoneuvojen rekiste- 41515: röinnistä maasta vientiä ja autokiinnitystä 41516: Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja varten, ajoneuvojen käyttämisestä liikentees- 41517: rekisteröinti sä koenumero- ja siirtokilvin sekä muualla 41518: rekisteröidyn ajoneuvon käyttämisestä Suo- 41519: Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen messa. 41520: kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneu- 41521: von käyttö liikenteessä on kielletty, jollei Tämä laki tulee voimaan päivänä 41522: sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoi- kuuta 199 . 41523: tettu rekisteröitäväksi. Asetuksella voidaan Ennen tämän lain voimaantuloa 84 §:n 41524: säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröinti- nojalla annetut säännökset jäävät edelleen 41525: vel vollisuudesta. voimaan kunnes niistä toisin säädetään lu- 41526: Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä kuun ottamatta ajoneuvojen rekisteröinnistä 41527: omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta- 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuk- 41528: maan rekisteritiedot ja niissä tat>ahtuneet sen (1598/1995) 8 lukua, josta säädetään 41529: muutokset ajoneuvorekisteriin stten kuin erikseen. 41530: asetuksella säädetään, jollei muutos koske Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan 41531: rekisteristä paistettua aJoneuvoa. ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41532: AjoneuvoJen katsastuksesta ja rekisteröin- toimenpiteisiin. 41533: nistä säädetään tarkemmin asetuksella. Ase- 41534: 41535: 41536: 41537: 41538: 4. 41539: Laki 41540: ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta 41541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41542: muutetaan ajoneuvohallintokeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 41543: (1592/1995) nimike sekä 1 ja 2 § seuraavasti: 41544: 41545: Laki 41546: Ajoneuvohallintokeskuksesta 41547: 1§ 2§ 41548: 41549: Tarkoitus Tehtävät 41550: Ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on: 41551: on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliiken- 1) pitää tieliikenteen tietojärjestelmää ja 41552: teen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen hoitaa siihen liittyviä tehtäviä; 41553: aiheuttamia ympäristöhaittoja. 2) vastata ajoneuvojen rekisteröintitoimin- 41554: 41555: 41556: 380255C 41557: 42 HE 113/1998 vp 41558: 41559: nasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä 13) hoitaa eräitä tieliikenteen verotusasioi- 41560: tehtäviä; ta; sekä 41561: 3) vastata ajokorttien rekisteröinnistä; 14) edistää liikenneturvallisuuden paranta- 41562: 4) vastata autokoulujen valvonnasta ja kul- miseen ja tieliikenteen aiheuttamien ympä- 41563: jettajantutkintotoiminnasta; ristöhaittojen vähentämiseen tähtäävää tutki- 41564: 5) hoitaa ajoneuvojen tyyppikatsastusta ja mustoimintaa. 41565: EY -tyyppihyväksyntää koskevat asiat; Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on 41566: 6) hoitaa ajoneuvojen katsastuslupiin liit- huolehtia myös niistä muista toimialaansa 41567: tyviä tehtäviä; liittyvistä viranomaistehtävistä, jotka sille 41568: 7) hoitaa ajoneuvojen katsastushenkilöstön erikseen säädetään, sekä suorittaa ne toimek- 41569: lisäkoulutukseen ja kokeisiin liittyviä tehtä- siannot, jotka asianomainen ministeriö sille 41570: viä; antaa. 41571: 8) hoitaa ajoneuvojen katsastukseen liitty- 41572: viä muita tehtäviä; Tämä laki tulee voimaan päivänä 41573: 9) hoitaa liikennetarvikkeiden kauppaan kuuta 199 . 41574: sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyviä Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan 41575: lupa- ja valvontatehtäviä; ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41576: 10) hoitaa vaarallisten aineiden kuljetuk- toimenpiteisiin. 41577: seen liittyviä tehtäviä; Mitä muualla säädetään Autorekisterikes- 41578: 11) hoitaa autokiinnitystä koskevat asiat; kuksen ajoneuvohallinnon yksiköstä, ajoneu- 41579: 12) ratkaista sille erikseen säädetyt lupa-, vohallinnosta tai ajoneuvohallintokeskukses- 41580: poikkeuslupa- ja oikaisuvaatimusasiat; ta, koskee tämän lain tultua voimaan Ajo- 41581: neuvohallintokeskusta. 41582: 41583: 41584: 41585: 41586: 5. 41587: Laki 41588: tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta 41589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41590: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain 41591: (819/1989) 9 §:n 4 momentti ja 13 §:n 2 momentin 6 kohta, 41592: sellaisina kuin ne ovat laissa 1595/1995, 41593: muutetaan 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 ja 5 kohta, 15 §:n 41594: 2 momentti sekä 16 §, 41595: sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 kohta, 41596: 15 §:n 2 momentti ja 16 § viimeksi mainitussa laissa sekä 14 §:n 5 kohta laissa 627/1997, 41597: sekä 41598: lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa 41599: 1595/1995, uusi 6 kohta seuraavasti: 41600: 9 § hallintokeskus määrää. Ajoneuvohallintokes- 41601: kus voi sallia tietojen tallettamisen suora- 41602: Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen käyttöisesti. 41603: -------------- 12§ 41604: Katsastuksen suorittaja ja ajoneuvojen re- 41605: kisteröintitoiminnasta annetun lain ( 1 ) 3 Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä 41606: §:ssä mainittu sopimusrekisteröijä voivat 41607: siirtää teknisen käyttöyhteyden avulla tielii- Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa: 41608: kenteen tietojärjestelmään asianomaista teh- - - - - - - - - - - - - - - 41609: tävää koskevia tietoja siten kuin Ajoneuvo- 4) katsastuksen suorittajalle ja sopimusre- 41610: HE 113/1998 vp 43 41611: 41612: kisteröijälle tietoja asianomaisen tehtävän 16 § 41613: hoitamista varten; 41614: Tieliikenteen tietojärjestelmän tietojen luo- 41615: 7) ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella vuttamisen kieltäminen eräissä tapauksissa 41616: kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvokaup- 41617: paa harjoittavalle yritykselle ajoneuvokaupan Henkilön oikeudesta kieltää henkilötieto- 41618: ja -huollon yhteydessä muita tietoja kuin jensa käsittely suoramainontaa, puhelin- 41619: henkilötietoja; myyntiä ja muuta suoramarkkinointia, mark- 41620: kina- ja mielipidetutkimusta sekä henkilö- 41621: matrikkelia ja sukututkimusta varten sääde- 41622: 14 § tään erikseen. Sen lisäksi henkilöllä on oi- 41623: keus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen 41624: Tietojen luovutus puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, lii- 41625: ajoneuvoverotusrekisteristä kennevakuutuskeskuksen, liikennevakuu- 41626: tusyhtiön, katsastuksen suorittajan tai sopi- 41627: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- musrekisteröijän käyttöön. 41628: vuttaa: Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä 41629: itsensä tai perheensä terveyden tai turvalli- 41630: 4) ulosottoviranomaisille ulosottotehtävien suuden tulevan uhatuksi, Ajoneuvohallinto- 41631: hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; keskus voi kirjallisesta pyynnöstä päättää, 41632: 5) verohallinnon viranomaisille tietoja ve- ettei häntä koskevia henkilötietoja saa luo- 41633: rotustehtäviä ja verojen perintään liittyviä vuttaa tieliikenteen tietojärjestelmästä muille 41634: asioita varten; sekä kuin viranomaisille, liikennevakuutuskeskuk- 41635: 6) tietoja sopimusrekisteröijälle sopimuk- selle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen 41636: sen mukaan kuuluvien rekisteröintitehtävien suorittajalle, sopimusrekisteröijälle ja kuljet- 41637: hoitamista varten. tajantutkinnon vastaanottajalle. Tämä päätös 41638: voi ensimmäisen kerran olla voimassa enin- 41639: 15 § tään kaksi vuotta. Rajoituksen voimassaoloa 41640: voidaan jatkaa yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 41641: Tietojen luovutus autokiinnitysrekisteristä 41642: 41643: Autokiinnitysrekisteristä ei saa luovuttaa Tämä laki tulee voimaan päivänä 41644: tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla lu- kuuta 199 . 41645: kuun ottamatta sopimusrekisteröijän sopi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 41646: muksenmukaisissa rekisteröintitehtävissä ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41647: rahoituslaitoksen luoton myöntämistä varten toimenpiteisiin. 41648: tarvitsemia tietoja. 41649: 41650: 41651: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998 41652: 41653: Tasavallan Presidentti 41654: 41655: 41656: 41657: MARTTI AHTISAARI 41658: 41659: 41660: 41661: 41662: Liikenneministeri Matti A ura 41663: 44 HE 113/1998 vp 41664: 41665: Liite 41666: 41667: 41668: 3. 41669: Laki 41670: tieliikennelain 84 § :n muuttamisesta 41671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41672: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 84 §, sellaisena 41673: kuin se on laeissa 818/1989, 98911992 ja 1594/1995, seuraavasti: 41674: Voimassa oleva laki Ehdotus 41675: 41676: 84 § 84 § 41677: Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja 41678: rekisteröinti rekisteröinti 41679: Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen 41680: kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneu- kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneu- 41681: von käyttö liikenteessä on kielletty, jollei von käyttö liikenteessä on kielletty, jollei 41682: sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoi- sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoi- 41683: tettu rekisteröitäväksi. Asetuksella voidaan tettu rekisteröitäväksi. Asetuksella voidaan 41684: säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröin- säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröinti- 41685: tivelvollisuudesta. velvollisuudesta. 41686: Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä 41687: omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta- omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta- 41688: maan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet maan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet 41689: muutokset ajoneuvorekisterin pitäjälle tai muutokset ajoneuvorekisteriin siten kuin 41690: katsastus-ja rekisteröintitoimiluvan haltijalle asetuksella säädetään, jollei muutos koske 41691: siten kuin asetuksella säädetään, jollei muu- rekisteristä poistettua ajoneuvoa. 41692: tos koske rekisteristä poistettua ajoneuvoa. 41693: Omistajan tai haltijan toimeksiannosta vel- 41694: vollisuus ilmoituksen tekemiseen siirtyy tie- 41695: liikenteen tietojäJjestelmästä annetun lain 9 41696: §:n 3 momentissa tarkoitetulle yritykselle. 41697: Asetuksella säädetään ajoneuvojen rekiste- Ajoneuvojen katsastuksesta ja rekisteröin- 41698: röintiin liittyvien päätösten ja muiden asia- nistä säädetään tarkemmin asetuksella. Ase- 41699: kirjojen tiedoksiannosta Asetuksella sääde- tuksella säädetään myös ajoneuvojen rekiste- 41700: tään myös ajoneuvojen rekisteröinnistä röinnistä maasta vientiä ja autokiinnitystä 41701: maasta vientiä tai autokiinnitystä varten, ajo- varten, ajoneuvojen käyttämisestä liikentees- 41702: neuvojen käyttämisestä liikenteessä koenu- sä koenumero- Ja siirtokilvin sekä muualla 41703: mero- tai siirtokilvin sekä muualla rekiste- rekisteröidyn ajoneuvon käyttämisestä Suo- 41704: röidyn ajoneuvon käyttämisestä Suomessa. messa. 41705: Tämä laki tulee voimaan päivänä 41706: kuuta 199 . 41707: Ennen tämän lain voimaantuloa 84 §:n 41708: nojalla annetut säännökset jäävät edelleen 41709: voimaan kunnes niistä toisin säädetään lu- 41710: kuun ottamatta ajoneuvojen rekisteröinnistä 41711: 18 päivänäjoulukuuta 1995 annetun asetuk- 41712: HE 113/1998 vp 45 41713: 41714: Voimassa oleva laki Ehdotus 41715: 41716: sen (1598/1995) 8 lukua, josta säädetään 41717: erikseen. 41718: Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan 41719: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41720: toimenpiteisiin. 41721: 41722: 41723: 41724: 41725: 4. 41726: Laki 41727: ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta 41728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41729: muutetaan ajoneuvohallintokeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 41730: (1592/1995) nimike sekä 1 ja 2 § seuraavasti: 41731: Voimassa oleva laki Ehdotus 41732: 41733: Laki Laki 41734: ajoneuvohallintokeskuksesta Ajoneuvohallintokeskuksesta 41735: 1§ 1§ 41736: Tarkoitus Tarkoitus 41737: Ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena Ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena 41738: on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliiken- on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliiken- 41739: teen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen teen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen 41740: aiheuttamia ympäristöhaittoja. Ajoneuvohal- aiheuttamia ympäristöhaittoja. 41741: lintokeskus on liikenneministeriön alainen. 41742: 2§ 2§ 41743: 41744: Tehtävät Tehtävät 41745: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on: 41746: 1) pitää tieliikenteen tietojärjestelmää ja 1) pitää tieliikenteen tietojärjestelmää ja 41747: hoitaa siihen liittyviä tehtäviä; hoitaa siihen liittyviä tehtäviä; 41748: 2) vastata ajoneuvojen ja ajokorttien rekis- 2) vastata ajoneuvojen rekisteröintitoimin- 41749: teröinnistä; nasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä 41750: tehtäviä; 41751: 3) vastata ajokorttien rekisteröinnistä; 41752: 41753: 3) vastata autokoulujen valvonnasta ja hoi- 4) vastata autokoulujen valvonnasta ja kul- 41754: taa kuljettajantutkintOihin liittyviä tehtäviä; jettajantutkintotoiminnasta,· 41755: 4) hoitaa ajoneuvojen tyyppikatsastusta ja 5) hoitaa ajoneuvojen tyyppikatsastusta ja 41756: EY-tyyppihyväksymistä koskevat asiat; EY -tyyppihyväksyntää koskevat asiat; 41757: 46 HE 113/1998 vp 41758: 41759: Voimassa oleva laki Ehdotus 41760: 41761: 5) hoitaa ajoneuvojen katsastustehtävien 6) hoitaa ajoneuvojen katsastuslupiin liit- 41762: toimilupiin liittyviä valvontatehtäviä ja muita tyviä tehtäviä; 41763: tehtäviä; 41764: 7) hoitaa ajoneuvojen katsastushenkilöstön 41765: lisäkoulutukseen ja kokeisiin liittyviä tehtä- 41766: 6) hoitaa ajoneuvojen katsastukseen liitty- viä; 41767: viä muita tehtäviä; 41768: 7) hoitaa liikennetarvikkeiden kauppaan 8) hoitaa ajoneuvojen katsastukseen liitty- 41769: sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyviä viä muita tehtäviä; 41770: lupa- ja valvontatehtäviä; 9) hoitaa liikennetarvikkeiden kauppaan 41771: sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyviä 41772: lupa- ja valvontatehtäviä; 41773: 8) hoitaa autokiinnitystä koskevat asiat; 10) hoitaa vaarallisten aineiden kuljetuk- 41774: 9) ratkaista sille erikseen säädetyt lupa-, seen liittyviä tehtäviä; 41775: poikkeuslupa-ja oikaisuvaatimusasiat; 11) hoitaa autokiinnitystä koskevat asiat; 41776: 10) hoitaa eräitä tieliikenteen vero- 12) ratkaista sille erikseen säädetyt lupa-, 41777: tusasioita; sekä poikkeuslupa- ja oikaisuvaatimusasiat; 41778: 11) edistää liikenneturvallisuuden paran- 13) hoitaa eräitä tieliikenteen verotusasioi- 41779: tamiseen ja tieliikenteen aiheuttamien ym- ta; sekä 41780: päristöhaittojen vähentämiseen tähtäävää 14) edistää liikenneturvallisuuden paranta- 41781: tutkimustoimintaa. miseen ja tieliikenteen aiheuttamien ympä- 41782: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on ristöhaittojen vähentämiseen tähtäävää tutki- 41783: huolehtia myös niistä muista toimialaansa mustoimintaa. 41784: liittyvistä viranomaistehtävistä, jotka sille Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on 41785: erikseen säädetään tai määrätään, sekä suo- huolehtia myös niistä muista toimialaansa 41786: rittaa ne toimeksiannot, jotka liikenneminis- liittyvistä viranomaistehtävistä, jotka sille 41787: teriö sille antaa. erikseen säädetään, sekä suorittaa ne toimek- 41788: siannot, jotka asianomainen ministeriö sille 41789: antaa. 41790: Tämä laki tulee voimaan päivänä 41791: kuuta 199 . 41792: Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan 41793: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41794: toimenpiteisiin. 41795: Mitä muualla säädetään A utorekisterikes- 41796: kuksen ajoneuvohallinnon yksiköstä, ajoneu- 41797: vohallinnosta tai ajoneuvohallintokeskukses- 41798: ta, koskee tämän lain tultua voimaan Ajo- 41799: neuvohallintokeskusta 41800: HE 113/1998 vp 47 41801: 41802: 5. 41803: Laki 41804: tieliikenteen tietojäljestelmästä annetun lain muuttamisesta 41805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 41806: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain 41807: (819/1989) 9 §:n 4 momentti ja 13 §:n 2 momentin 6 kohta, 41808: sellaisina kuin ne ovat laissa 159511995, 41809: muutetaan 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 ja 5 kohta, 15 §:n 41810: 2 momentti sekä 16 §, 41811: sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 kohta, 41812: 15 §:n 2 momentti ja 16 § viimeksi mainitussa laissa sekä 14 §:n 5 kohta laissa 62711997, 41813: sekä 41814: lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa 41815: 159511995, uusi 6 kohta seuraavasti: 41816: Voimassa oleva laki Ehdotus 41817: 9 § 41818: Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen 41819: 41820: Tieliikenteen tietojärjestelmään voidaan (kumotaan) 41821: ajoneuvohallintokeskuksen luvalla siirtää 41822: teknisen käyttöyhteyden avulla kaupparekis- 41823: teriin merkittyjen, ajoneuvojen kauppaa, ra- 41824: hoitusta tai katsastustoimintaa hatjoittajien 41825: yritysten sekä vakuutusyhtiöiden tietojärjes- 41826: telmistä ajoneuvon omistajan tai haltijan toi- 41827: meksiannon perusteella ajoneuvon rekisteri- 41828: ilmoituksen tiedot. 41829: Katsastuksen suorittaja voi siirtää teknisen Katsastuksen suorittaja ja ajoneuvojen re- 41830: käyttöyhteyden avulla tieliikenteen tietojär- kisteröintitoiminnasta annetun lain ( 1 ) 3 41831: jestelmään ajoneuvon katsastusta ja rekiste- §:ssä mainittu sopimusrekisteröijä voivat 41832: röintiä koskevia tietoja siten kuin ajoneuvo- siirtää teknisen käyttöyhteyden avulla tielii- 41833: hallintokeskus määrää. Ajoneuvohallintokes- kenteen tietojärjestelmään asianomaista teh- 41834: kus voi hakemuksesta sallia tietojen talletta- tävää koskevia tietoja siten kuin Ajoneuvo- 41835: misen suorakäyttöisesti. hallintokeskus määrää. Ajoneuvohallintokes- 41836: kus voi sallia tietojen tallettamisen suora- 41837: käyttöisesti. 41838: 41839: 12 § 41840: Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä 41841: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa: 41842: 4) katsastuksen suorittajalle tietoja katsas- 4) katsastuksen suorittajalle ja sopimusre- 41843: tus- ja rekisteröintitehtävien hoitamista var- kisteröijälle tietoja asianomaisen tehtävän 41844: ten; hoitamista varten; 41845: 48 HE 113/1998 vp 41846: 41847: Voimassa oleva laki Ehdotus 41848: 41849: 7) ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella 7) ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella 41850: kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvokaup- kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvokaup- 41851: paa harjoittavatie yritykselle ajoneuvokaupan paa harjoittavalle yritykselle ajoneuvokaupan 41852: Ja -huollon yhteydessä muita tietoja kuin Ja -huollon yhteydessä muita tietoja kuin 41853: henkilötietoja sekä 9 §:n 4 mukaisen luvan henkilötietoj a; 41854: saaneelle yritykselle näiden tietojen lisäksi 41855: omistajan tai haltijan suostumuksella tämän 41856: henkilötiedot; 41857: 41858: 41859: 13§ 41860: Tietojen luovutus ajokorltirekisteristä 41861: 41862: Ajokorltirekisteristä saa kuitenkin luovut- Ajokorltirekisteristä saa kuitenkin luovut- 41863: taa: taa: 41864: 6) ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröinti- (kumotaan) 41865: tehtävien toimiluvista annetussa laissa 41866: (1593195) tarkoitetulle toimilupaviranomai- 41867: selle tietoja ajoneuvojen katsastus- ja rekis- 41868: teröintitehtävien toimiluvan myöntämistä ja 41869: peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä 41870: varlen; 41871: 41872: 41873: 14 § 41874: Tietojen luovutus ajoneuvoverotusrekisteristä 41875: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- 41876: vuttaa: vuttaa: 41877: 4) ulosottoviranomaisille ulosottotehtävien 4) ulosottoviranomaisille ulosottotehtävien 41878: hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; sekä hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; 41879: 5) verohallinnon viranomaisille tietoja ve- 5) verohallinnon viranomaisille tietoja ve- 41880: rotustehtäviä ja verojen perintään liittyviä rotustehtäviä ja verojen perintään liittyviä 41881: asioita varten. asioita varten; sekä 41882: 6) tietoja sopimusrekisteröijälle sopimuk- 41883: sen mukaan kuuluvien rekisteröintitehtävien 41884: hoitamista varlen. 41885: 41886: 15 § 41887: Tietojen luovutus autokiinnitysrekisteristä 41888: 41889: Autokiinnitysrekisteristä ei saa luovuttaa Autokiinnitysrekisteristä ei saa luovuttaa 41890: tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla. tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla lu- 41891: HE 113/1998 vp 49 41892: 41893: Voimassa oleva laki Ehdotus 41894: 41895: kuun ottamatta sopimusrekisteröijän sopi- 41896: muksenmukaisissa rekisteröintitehtävissä ja 41897: rahoituslaitoksen luoton myöntämistä varten 41898: tarvitsemia tietoja. 41899: 41900: 16 § 16 § 41901: Tieliikenteen tietojäljestelmän tietojen Tieliikenteen tietojäljestelmän tietojen 41902: luovuttamisen kieltäminen eräissä luovuttamisen kieltäminen eräissä 41903: tapauksissa tapauksissa 41904: Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilöre- Henkilön oikeudesta kieltää henkilötieto- 41905: kisterilain 23 §:ssä säädetään, oikeus kieltää jensa käsittely suoramainontaa, puhelin- 41906: osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse myyntiäja muuta suoramarkkinointia, mark- 41907: muuhun kuin viranomaisen, liikennevakuu- kina- ja mielipidetutkimusta sekä henkilö- 41908: tuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön tai matrikkelia ja sukututkimusta varten sääde- 41909: katsastuksen suorittajan käyttöön. tään erikseen. Sen lisäksi henkilöllä on oi- 41910: keus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen 41911: puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, lii- 41912: kennevakuutuskeskuksen, liikennevakuu- 41913: tusyhtiön, katsastuksen suorittajan tai sopi- 41914: musrekisteröijän käyttöön. 41915: Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä 41916: itsensä tai perheensä terveyden tai turvalli- itsensä tai perheensä terveyden tai turvalli- 41917: suuden tulevan uhatuksi, ajoneuvohallinto- suuden tulevan uhatuksi, Ajoneuvohallinto- 41918: keskus voi kirjallisesta pyynnöstä päättää, keskus voi kirjallisesta pyynnöstä päättää, 41919: ettei häntä koskevia henkilötietoja saa luo- ettei häntä koskevia henkilötietoja saa luo- 41920: vuttaa tieliikenteen tietojärjestelmästä muille vuttaa tieliikenteen tietojärjestelmästä muille 41921: kuin viranomaisille, liikennevakuutuskeskuk- kuin viranomaisille, liikennevakuutuskeskuk- 41922: selle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen selle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen 41923: Suorittajalie sekä kuljettajantutkinnon vas- suorittajalle, sopimusrekisteröijälle ja kuljet- 41924: taanottajalle. Tämä päätös voi ensimmäisen tajantutkinnon vastaanottajalle. Tämä päätös 41925: kerran olla voimassa enintään kaksi vuotta. voi ensimmäisen kerran olla voimassa enin- 41926: Rajoituksen voimassaoloa voidaan jatkaa tään kaksi vuotta. Rajoituksen voimassaoloa 41927: yhdeksi vuodeksi kerrallaan. voidaan jatkaa yhdeksi vuodeksi kerrallaan. 41928: Tämä laki tulee voimaan päivänä 41929: kuuta 199 . 41930: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 41931: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 41932: toimenpiteisiin. 41933: 41934: 41935: 41936: 41937: 380255C 41938: HE 114/1998 vp 41939: 41940: 41941: 41942: 41943: Hallituksen esitys Eduskunnalle hallinto-oikeuslaiksi ja siihen 41944: liittyväksi lainsäädännöksi 41945: 41946: 41947: 41948: 41949: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 41950: 41951: Esityksessä ehdotetaan, että hallinto-oi- distämällä vesiylioikeus ja Vaasan lääninoi- 41952: keuslailla perustettaisiin kahdeksan alueellis- keus. Tältä osin esitys liittyy ympäristölain- 41953: ta hallinto-oikeutta. Hallinto-oikeudet sijait- säädännön uudistamista koskevaan hallituk- 41954: sisivat Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Hä- sen esitykseen. Vaasan hallinto-oikeudessa 41955: meenlinnassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Ou- vesi- ja ympäristönsuojeluasioiden käsitte- 41956: lussaja Rovaniemellä. Lisäksi Jyväskylässä, lyyn osallistuisi hallinto-oikeuden lakimies- 41957: Mikkelissä ja Joensuussa olisi hallinto-oi- jäsenten lisäksi asiantuntijajäseniä, joilla on 41958: keuden pysyvä istuntopaikka. Hallinto-oi- tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantun- 41959: keuksien tuomiopiireistä säädettäisiin tar- temusta. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 41960: kemmin valtioneuvoston päätöksellä. Tarkoi- annettuun lakiin tehtäisiin vastaava korkeim- 41961: tuksena on, että hallinto-oikeuksien tuo- man hallinto-oikeuden sivutoimisia asiantun- 41962: miopiirit pohjautuisivat maakuntajakoon tijajäseniä koskeva muutos. 41963: niin, että kukin tuomiopiiri muodostuisi yh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 41964: destä tai useammasta maakunnasta. Hallinto- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 41965: oikeuslaki olisi organisaatiolaki, jolla ku- si sen yhteydessä. 41966: mottaisiin nykyinen lääninoikeuslaki. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 41967: Vaasan hallinto-oikeus perustettaisiin yh- voimaan marraskuun alusta 1999. 41968: 41969: 41970: 41971: 41972: 380267Q 41973: 2 HE 114/1998 vp 41974: 41975: 41976: SISÄLLYSLUETTELO 41977: 41978: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 41979: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 41980: 1. Johdanto ...................................................... 4 41981: 2. Nykytil!l ·.. :...: ........ : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 41982: 2.1. Lamsaadannon kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 41983: Yleiset hallintotuomioistuimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 41984: Vesiylioikeus ............................................... 7 41985: M~u h~.~li_ntolain~äyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 41986: 2.2. Asiamaan en kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 41987: Lääninoikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 41988: Vesiylioikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 41989: 2.3. Virkarakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 41990: 2.4. Uudet asiaryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 41991: Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 41992: Uudetmaankäyttö-ja rakennusasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 41993: Holhousasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 41994: Ulkomaalaisasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 41995: 2.5. Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 41996: Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 41997: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 41998: Norja ja Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 41999: Saksa ................................................... 17 42000: Ranska .................................................. 18 42001: 2.6. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 42002: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 42003: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 42004: 3.2. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 42005: Hallinto-oikeuksien lukumäärä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 42006: Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 42007: Vesi- ja ympäristönsuojeluasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 42008: 3.3. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 42009: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 42010: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 42011: 6. Riippuvuus muista esityksistä ja kansainvälisistä velvoitteista . . . . . . . . . . . . . . . . 25 42012: 42013: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 42014: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 42015: 1.1. Hallinto-oikeuslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 42016: 1 luku. Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 42017: 2 luku. Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 42018: 3 luku. Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 42019: 4 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 42020: 5 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 42021: HE 114/1998 vp 3 42022: 42023: 1.2. Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 42024: 1.3. Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 42025: 1.4. Hallintolainkäyttölaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 42026: 1.5. Hallintomenettelylaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42027: 1.6. Kuntalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42028: 1.7. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42029: 1.8. Laki asiakirjain lähettämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42030: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42031: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42032: 4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 42033: LAKIEHDOTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 42034: l. Hallinto-oikeuslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 42035: 2. Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 43 42036: 3. Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 44 42037: 4. Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 42038: 5. Laki hallintomenettelylain 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 42039: 6. Laki kuntalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 42040: 7. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 47 42041: 8. Laki asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 48 42042: LIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 42043: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 42044: Hallinto-oikeusasetus (luonnos) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 42045: 4 HE 114/1998 vp 42046: 42047: YLEISPERUSTELUT 42048: 1. Johdanto tai ylemmälle viranomaiselle. Oikaisumenet- 42049: tely ei ole hallintolainkäyttöä vaan hallinto- 42050: Hallintolainkäytössä on tavallisesti kyse menettelyä, jonka menettelymuodot eivät 42051: muutoksenhausta hallintoasiassa annettuun vastaa hallintolainkäytön vaatimuksia. Oi- 42052: viranomaisen päätökseen, jolla hallintovi- kaisumenettely soveltuu lähinnä selvien vir- 42053: ranomainen on ratkaissut jonkun oikeuteen, heiden korjaamiseen, mutta se ei poista tar- 42054: etuun tai velvollisuuteen vaikuttavan asian. vetta valitusmahdollisuuden järjestämiseen. 42055: Hallintopäätöksen tekeminen on julkisen Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin ja sen 42056: vallan käyttämistä, johon voi liittyä erilais- taustalla olleen ihmisoikeuksien ja perusva- 42057: ten yksityisten ja julkisten intressien yhteen- pauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopi- 42058: sovittamista asianomaisen materiaalisen lain- muksen (SopS 19/1990) eli Euroopan ihmis- 42059: säädännön puitteissa. Hallintolainkäytön kes- oikeussopimuksen 6 artiklan mukaan jokai- 42060: keisenä tavoitteena on muun lainkäytön ta- sella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvol- 42061: voin oikeusturvan antaminen. Toisin kuin lisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen 42062: muulla lainkäytöllä hallintolainkäytöllä on tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen 42063: merkitystä myös hallinnon lainmukaisuuden käsiteltäväksi. Tämä korostaa tuomioistuin- 42064: jälkikontrollikeinona. ten merkitystä hallintolainkäytössä. Hallinto- 42065: Hallintomenettelyssä ratkaistaan vuosittain tuomioistuimet täyttävät nämä vaatimukset 42066: useita miljoonia asioita. Paljon hallintopää- lainkäytön riippumattomuudesta hallinnosta 42067: töksiä tehdään esimerkiksi verotuksen ja so- ja täytäntöönpanosta, mutta Suomessa oikeus 42068: siaaliturvan alalla. Hallintopäätöksiä tekevät saada hallintopäätös tuomioistuimen käsitel- 42069: useat valtion viranomaiset sekä kunnalliset täväksi on toteutettu myös monissa Euroo- 42070: viranomaiset. Muutoksenhakua hallintopää- pan ihmisoikeussopimuksen soveltamisalan 42071: töksistä on rajoitettu varsin vähän, joten pe- ulkopuolelle j äävissä asioissa. 42072: riaatteessa hallintotuomioistuimiin ja muihin Hallintolainkäyttölain mukaan lääninoikeu- 42073: muutoksenhakuelimiin voisi saapua asioita den on järjestettävä suullinen käsittely, jos 42074: nykyistä enemmän. Hallintotuomioistuinjär- se on tarpeen asian selvittämiseksi. Läänin- 42075: jestelmän kehittäminen edellyttää, että tämä oikeuden on pääsäännön mukaan toimitetta- 42076: lähtökohta otetaan huomioon. va suullinen käsittely myös, jos yksityinen 42077: Hallintotuomioistuintenjärjestelmä on kak- asianosainen pyytää sitä. Nämä säännökset 42078: siportainen. Yleisinä alueellisina hallinto- täyttävät Euroopan ihmisoikeussopimuksen 42079: tuomioistuimina toimivat lääninoikeudet vaatimukset oikeudenmukaisesta oikeuden- 42080: Lääninoikeuden päätöksestä voidaan valittaa käynnistä. Käytännössä säännökset ovat 42081: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tätä kehi- merkinneet sitä, että lääninoikeuksissa järjes- 42082: tyslinjaa on vahvistanut joulukuun alusta tetään nykyisin aikaisempaa enemmän suul- 42083: 1996 voimaan tullut hallintolainkäyttölaki lisia käsittelyjä. 42084: (586/1996), jonka mukaan valtioneuvoston Hallintolainkäytössä edellytetään laajan 42085: alaisen viranomaisen päätöksestä valitetaan kotimaisen lainsäädännön ja oikeuskäytän- 42086: lääninoikeuteen. Valtioneuvoston ja ministe- nön tuntemisen ohella myös Euroopan yh- 42087: riön päätöksestä valitetaan korkeimpaan hal- teisöjen oikeuden tuntemusta. Euroopan yh- 42088: linto-oikeuteen. Myös eräiden valtioneuvos- teisöjen lainsäädäntö kohdistuu pääosin hal- 42089: ton alaisten viranomaisten päätöksistä valite- linnolliseen päätöksentekoon. Vaikka Eu- 42090: taan erityislakien nojalla suoraan korkeim- roopan integraatiossa on peruslähtökohtana 42091: paan hallinto-oikeuteen. Hallintolainkäyttö la- kansallisen hallinnon institutionaalinen ja 42092: ki on tuonut lääninoikeuksiin uusia asiaryh- menettelyllinen autonomia, yhteisön oikeu- 42093: miä. den tehokas toteutuminen voi joissakin tilan- 42094: Hallintomenettelyn ja hallintotuomioistuin- teissa vaikuttaa myös muutoksenhaun järjes- 42095: ten kehittäminen liittyvät toisiinsa sillä ta- tämiseen. 42096: voin, että hallintotuomioistuimiin saapuu Julkisen hallinnon rakenteet ja ohjausjär- 42097: eräissä asiaryhmissä, erityisesti vero- ja kun- jestelmät ovat viime vuosina voimakkaasti 42098: nallisasioissa, valituksia oikaisumenettelyssä uudistuneet. Valtionhallinnossa on luovuttu 42099: tehdyistä päätöksistä. Oikaisussa voi olla keskusvirastoista. Keskusvirastoille kuulu- 42100: kyse hallintoviranomaisen oma-aloitteisesta neita tehtäviä on siirretty ministeriöihin ja 42101: oikaisusta tai oikaisuvaatimuksesta samalle aluehallintoon. Eräät keskusvirastoista on 42102: HE 114/1998 vp 5 42103: 42104: korvattu uusilla kehittämis- ja tutkimusyksi- rikosasiat Hallintoviranomaisen päätökseen 42105: köillä, joille on voitu jättää myös joitakin haettiin muutosta ylemmältä hallintovi- 42106: hallintoasioita. Valtion aluehallinnossa on ranomaiselta, joten muutoksenhaku liittyi 42107: vähennetty läänejä yhdestätoista viiteen sekä hallinnon hierarkkiseen rakenteeseen. Se oli 42108: perustettu viisitoista työvoima- ja elinkeino- keino, jonka avulla ylemmät hallintovi- 42109: keskusta ja kolmetoista alueellista ympäris- ranomaiset voivat valvoa alempien hallinto- 42110: tökeskusta. Valtion viranomaisten toimintoja viranomaisten ratkaisutoiminnan lainmukai- 42111: on siirretty myös valtion liikelaitoksille ja suutta. 42112: yksityistetty esimerkiksi siirtämällä osa toi- Vuodesta 1809 alkaen ylimpänä hallintovi- 42113: minnasta yksityisen osakeyhtiön harjoitta- ranomaisena ja korkeimpana tuomioistuime- 42114: maksi. na Suomessa toimi hallituskonselji, sittem- 42115: Hallintolainkäytön menettelyssä tapahtu- min senaatti, jonka talousosastolla oli ylei- 42116: neet uudistukset, erityisesti suulliset käsitte- nen toimivalta hallinto- ja hallitusasioissa. 42117: lyt, asettavat uusia vaatimuksia myös hallin- Senaatin oikeusosasto käsitteli asioita, jotka 42118: totuomioistuinten organisaatiolle. Hallinto- olivat Ruotsin aikana kuuluneet korkeimmal- 42119: lainkäytön näkökulmasta on tärkeää kehittää le oikeudelle. Hallinnon sisäinen muutoksen- 42120: hallintoasioiden m uutoksenhakuj ärj estelmää haku oli edelleen sidottu hallinnon hierarkki- 42121: itsenäisesti näiden asioiden omien vaatimus- seen rakenteeseen. 42122: ten pohjalta. Samalla on kuitenkin otettava Vähitellen alettiin vaatia, että hallinto-oi- 42123: huomioon ne hallinnossa tapahtuvat muutok- keudelliset valitukset tulisi ratkaista ainakin 42124: set, joilla voi olla merkitystä muutoksenha- ylimmässä asteessa riippumattomassa hallin- 42125: kuasioiden määrään, laatuun tai alueelliseen totuomioistuimessa. Tämä uudistus toteutet- 42126: jakaantumiseen. tiin vuonna 1918, jolloin perustettiin korkein 42127: hallinto-oikeus hoitamaan niitä ylimmän as- 42128: teen lainkäyttötehtäviä, joita oli aikaisemmin 42129: 2. Nykytila hoidettu senaatin talousosastossa. Samaan 42130: aikaan perustettiin korkein oikeus, jolle siir- 42131: 2.1. Lainsäädännön kehitys rettiin senaatin oikeusosastolle kuuluneet 42132: tehtävät. 42133: Yleiset hallintotuomioistuimet Perussäännös tuomioistuinjärjestelmästä on 42134: hallitusmuodon 2 §:n 4 momentissa, jonka 42135: Lainkäytön ja hallinnon organisatorinen mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumatto- 42136: eriytyminen toisistaan liittyi Ruotsi-Suomes- mat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusastees- 42137: sa aluksi lähinnä yleisten lainkäyttöasioiden sa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. 42138: ja hallintoasioiden väliseen erotteluun. Sen Lisäksi hallitusmuodon V luvussa on sään- 42139: sijaan hallinnollisen lainkäytön ja muun hal- nöksiä tuomioistuimista. Näissä säännöksissä 42140: lintotoiminnan välillä ei tehty yhtä selvää mainitaan ylimpien tuomioistuinten ohella 42141: erottelua. Jo 1600-luvulla perustettiin kuiten- yleiset yli- ja alioikeudet, joista hallitusmuo- 42142: kin myös ensimmäinen hallintotuomioistuin, don 55 §:n mukaan säädetään lailla. 42143: kun kamarioikeus irrotettiin valtiontalouden Välittömästi korkeimman hallinto-oikeuden 42144: valvojana toimineesta kamarikollegiosta kä- perustamisen jälkeen alettiin valmistella 42145: sittelemään tiettyjä lainkäyttöasioita. alemmanasteisen hallintolainkäytön kehittä- 42146: Lääneissä yleisinä hallintoviranomaisina mistä niin, että tavoitteena oli riippumatto- 42147: toimivat 1600-luvun puolivälistä lähtien lää- man lainkäyttöorganisaation muodostaminen 42148: ninhallitukset, joiden johdossa oli maaherra. myös korkeinta hallinto-oikeutta edeltävään 42149: Lääninhallitukset muodostuivat myös ylei- asteeseen. Vuonna 1936 valmistuneessa lain- 42150: siksi hallintolainkäyttöviranomaisiksi. Vali- valmistelukunnan mietinnössä alemmanastei- 42151: tusten käsittelyä alettiin vähitellen pitää hal- sesta hallintolainkäytöstä (lainvalmistelukun- 42152: linnosta erillisenä hallintolainkäyttönä, vaik- nan julkaisu 5/1936) pidettiin periaatteelli- 42153: ka lääninhallituksia pidettiinkin hallintovi- sesti parhaana ratkaisuna erillisten alem- 42154: ranomaisina. manasteisten hallintotuomioistuinten muo- 42155: Hovioikeuksien perustaminen ei johtanut dostamista, mutta muun muassa kustannus- 42156: siihen, että kaikki lainkäyttöasiat olisivat näkökohtien vuoksi mietinnössä päädyttiin 42157: keskittyneet yksinomaan yleisiin tuomiois- kuitenkin ehdottamaan hallintoviranomaisten 42158: tuimiin. Hovioikeuksien käsiteltäviksi kuu- organisaation ja menettelyn kehittämistä 42159: luivat lähinnä yksityisten väliset riidat sekä lainkäyttöasioissa. 42160: 6 HE 114/1998 vp 42161: 42162: Ylintä oikeusastetta edeltävässä hallinto- Lääninoikeuslakia uudistettiin vuonna 42163: lainkäytössä säilyi edelleen hallinnon sisäi- 1989 hallintolainkäyttökomitean valmistelun 42164: nen muutoksenhakujärjestelmä. Alempien pohjalta. Uudistus toteutettiin irrottamalla 42165: viranomaisten päätöksistä valitettiin ylem- lääninoikeudet hallinnollisesti lääninhallituk- 42166: mille hallintoviranomaisille. Käytännössä sista ja muodostamaila ne itsenäisiksi tuo- 42167: valitukset ohjautuivat pääasiassa lääninhalli- mioistuimiksi. Samalla nämä tuomioistuimet 42168: tuksiin, joihin muodostettiin vuonna 1955 siirrettiin sisäasiainministeriön hallinnonalal- 42169: kollegiset lääninoikeudet käyttämään läänin- ta oikeusministeriön hallinnonalalle. Ah- 42170: hallitusten lainkäyttövaltaa. Kollegion pu- venanmaan lääninhallituksen yhteydessä toi- 42171: heenjohtajana toimi maaherra, joten läänin- minut lääninoikeus muodostettiin vuonna 42172: oikeudet eivät tuolloin olleet hallinnosta riip- 1994 Ahvenanmaan käräjäoikeuden yh- 42173: pumattomia tuomioistuimia. teydessä toimivaksi Ahvenanmaan hallinto- 42174: Lääninoikeuksien asemaa kehitettiin itse- tuomioistuimeksi. Lääninoikeuksien muodos- 42175: näisemmäksi osittaisuudistuksilla. Vuonna tuminen organisatorisesti itsenäisiksi tuo- 42176: 1974 annettiin lääninoikeuslaki (1021/1974), mioistuimiksi merkitsi siirtymistä selkeästi 42177: jonka mukaan lääninoikeuden puheenjohtaja- kaksiasteiseen hallintotuomioistuinjärjestel- 42178: na ei enää toiminut maaherra vaan läänin- mään. 42179: neuvos. Lääninoikeuden puheenjohtaja ja Veroasioiden muutoksenhakujärjestelmää 42180: lääninoikeuden jäsenet hoitivat yleensä lää- uudistettiin vuonna 1994 niin, että verohal- 42181: ninhallituksessa vain lääninoikeuden toimin- linnon sisäistä oikaisujärjestelmää kehitettiin 42182: taan liittyviä tehtäviä, vaikka he olivatkin ja varsinaista muutoksenhakua edeltää nyt 42183: lääninhallituksen virkamiehiä. Lääninoikeuk- oikaisuvaatimusmenettely. Lisäksi kaikissa 42184: sien irrottamista lääninhallituksista ei tuol- veroasioissa otettiin käyttöön valituslupajär- 42185: loin pidetty mahdollisena, koska eräistä lää- jestelmä muutoksenhaussa lääninoikeuden 42186: ninoikeuksista olisi muodostunut varsin pie- päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 42187: niä virastoyksiköitä. Lisäksi katsottiin, että Samassa yhteydessä liikevaihtovero-oikeus 42188: uudistus tulisi kytkeä yleiseen väliportaan- lakkautettiin ja sen käsiteltäviksi kuuluneet 42189: hallinnon uudistamiseen. asiat siirrettiin Uudenmaan lääninoikeuteen. 42190: Lääninoikeuksien kehittämistä organisato- Myös uudessa kuntalaissa (365/1995), joka 42191: risesti itsenäisiksi hallintotuomioistuimiksi tuli voimaan vuonna 1995, otettiin oi- 42192: selvitettiin hallinnon oikeusturvakomiteassa, kaisuvaatimusmenettely käyttöön varsinaista 42193: jonka mietinnössä (komiteanmietintö muutoksenhakua edeltävänä vaiheena. 42194: 1981 :64) pidettiin hallintolainkäytön kehittä- Lääninoikeuksien asema hallintolainkäytön 42195: misen kannalta tärkeänä viedä päätökseen järjestelmässä on vahvistunut vuonna 1996, 42196: lääninoikeuksien tuomioistuimiksi muodosta- kun valitustieksi muutoksenhaussa valtioneu- 42197: minen. Mietinnössä todettiin kuitenkin, että voston alaiseen organisaatioon kuuluvan vi- 42198: tämä oli tarkoituksenmukaisimmin toteutet- ranomaisen päätöksestä on tullut hallinto- 42199: tavissa väliportaanhallinnon uudistamisen lainkäyttölain mukaan lääninoikeus. Käytän- 42200: yhteydessä. nössä muutoksenhaku ohjautui kuitenkin 42201: Tämän jälkeen selvitettiin lääninoikeuksien laajasti lääninoikeuksiin jo ennen uuden lain 42202: toimintaedellytysten kehittämistä hallinto- voimaantuloa, sillä lääninoikeuksien käsitel- 42203: lainkäyttökomiteassa, jonka mietinnössä (ko- täviksi kuuluivat sekä kunnallisvalitukset 42204: miteanmietintö 1985 :48) ehdotettiin läänin- että eri lakien nojalla myös hallintovalitukset 42205: oikeuksien muodostamista alueellisiksi ylei- useissa asiaryhmissä. Hallintolainkäyttölaki 42206: siksi hallintotuomioistuimiksi. Komiteassa ja siihen liittyvät muiden lakien muutokset 42207: selvitettiin mahdollisuutta muodostaa läänin- ovat kuitenkin tuoneet lääninoikeuksiin uu- 42208: oikeuksista organisatorisesti itsenäisiä yleisiä sia asiaryhmiä. 42209: alueellisia hallintotuomioistuimia, joita olisi Lääninoikeuslakia muutettiin 1 päivänä 42210: ollut joko yhtä monta tai vähemmän kuin syyskuuta 1996 niin, että lääninoikeuksille 42211: läänejä. Tämän arvioitiin kuitenkin vaativan muodostettiin yhteisiä tuomiopiirejä. Yhtei- 42212: lisähenkilöstöä. Yhtenä vaihtoehtona selvi- sen tuomiopiirin alueella asioita voidaan teh- 42213: tettiin lääninoikeuksien muodostamista riip- tävien asianmukaisen ja joutuisanhoitamisen 42214: pumattomiksi tuomioistuimiksi säilyttäen ne turvaamiseksi siirtää toisen lääninoikeuden 42215: lääninhallitusten yhteydessä. Komitean eh- käsiteltäviksi. Uudistus ei koskenut Uuden- 42216: dotus perustui viimeksi mainittuun vaihtoeh- maan lääninoikeutta eikä Ahvenanmaan hal- 42217: toon. lintotuomioistuinta. Yhteisiä tuomiopiirejä 42218: HE 114/1998 vp 7 42219: 42220: muodostettiin neljä. Tuolloin voimassa ol- tusasiat sekä eräät valitus- ja kalastusasiat 42221: leen läänijaon mukaiset Turun ja Porin lääni Valitusasioina vesioikeudet käsittelevät vali- 42222: sekä Vaasan lääni muodostivat Länsi-Suo- tukset vesilain mukaisista kunnan ympäris- 42223: men tuomiopiirin, Hämeen lääni ja Keski- tönsuojeluviranomaisen päätöksistä sekä oji- 42224: Suomen lääni Sisä-Suomen tuomiopiirin, tustoimituksia koskevat valitukset. Valtaosa 42225: Kymen lääni, Mikkelin lääni, Kuopion lääni vesirikosasioista on siirtynyt rikoslain 42226: ja Pohjois-Karjalan lääni Itä-Suomen tuo- (39/1889) kokonaisuudistuksen vuonna 1995 42227: miopiirin sekä Oulun lääni ja Lapin lääni annetuilla laeilla (578-721 /1995) toteutetun 42228: Pohjois-Suomen tuomiopiirin. toisen vaiheen yhteydessä vesioikeuksilta 42229: Uuden läänijaon tullessa voimaan 1 päivä- yleisiin alioikeuksiin. 42230: nä syyskuuta 1997 lääninoikeuslakia muutet- Muutoksenhakuasteeksi muodostui vesiyli- 42231: tiin niin, että lääninoikeuksien tuomiopiirija- oikeus, joka toimi aluksi Vaasan hovioikeu- 42232: ko irrotettiin läänijaosta. Lääninoikeuksien den jaostona. Vesiylioikeuden kokoon- 42233: tuomiopiirien ja yhteisten tuomiopiirien alu- panoon kuului alunperin vesiylituomari, kak- 42234: eet säilytettiin entisinä, joten ne perustuvat si hovioikeudenneuvosta sekä kaksi insinöö- 42235: ennen nykyistä läänijakoa voimassa ollee- rineuvosta. Esittelijöinä toimivat hovioikeu- 42236: seen läänijakoon. den viskaalit. Vesiylioikeuden lainoppineet 42237: Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen jäsenet ja esittelijät osallistuivat alkuvuosina 42238: Hallitusmuodoksi (HE 111998 vp) ehdote- myös hovioikeuden muuhun työskentelyyn. 42239: taan lain 98 §:ään säännöstä tuomioistuinlai- Vesiylioikeudesta muodostettiin itsenäinen 42240: toksen rakenteesta. Esityksen mukaan 98 §:n ylioikeus kaikkia vesiasioita varten vuonna 42241: 2 momentissa säädettäisiin, että yleisiä hal- 1987. Vesiylioikeuden toimivaltaan kuuluu 42242: lintotuomioistuimia ovat korkein hallinto- tutkia valitukset vesioikeuksien päätöksistä. 42243: oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Uu- Muutoksenhakuun sovelletaan hallintolain- 42244: distuksen on tarkoitus tulla voimaan maalis- käyttölain tai oikeudenkäymiskaaren sään- 42245: kuun alusta vuonna 2000. nöksiä asian laadun mukaan. Vesiylioikeu- 42246: dessa noudatetaan, jollei vesilaissa toisin 42247: Vesiylioikeus säädetä, hakemus-, valitus- ja virka-apuasian 42248: käsittelyssä hallintolainkäyttö lakia ja riita- ja 42249: Vuoden 1902 vesioikeuslain (3111902) rikosasian käsittelyssä oikeudenkäymiskaa- 42250: mukainen lupapäätöksenteko kuului läänin- ren säännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren sään- 42251: hallituksille. Oikeusasiat ratkaistiin yleisissä nösten osalta kysymykseen tulevat menette- 42252: alioikeuksissa. Lääninhallituksen käsittelyssä lyä hovioikeuksissa koskevat säännökset. 42253: ilmenneiden ongelmien takia perustettiin Käsitellessään muutoksenhakemusta, joka 42254: vuonna 1934 kiireellisiä asioita varten vesis- koskee hakemus-, valitus- tai virka-apuasiaa, 42255: tötoimikunta, joka muistutti kokoonpanal- vesioikeuden on toimittava asianosaisen 42256: taan myöhempiä vesioikeuksia. Vesistötoi- pyynnöstä suullinen käsittely siten kuin lää- 42257: mikunnan toimivaltaan kuuluivat keskeiset ninoikeuden osalta säädetään hallintolain- 42258: rakentamis- ja säännöstelyasiat sekä muut käyttölain 38 §:ssä. 42259: vastaavat asiat jätevesiä koskevan päätöksen- Vesiy Ii oikeuden päätökseen sellaisessa 42260: teon jäädessä lääninhallituksille. Vesistötoi- asiassa, jonka vesioikeus on käsitellyt ensi 42261: mikunnalle siirrettiin myöhemmin erikseen asteen muutoksenhakutuomioistuimena, ei 42262: väliaikaisia lupa-asioita. saa valittamalla hakea muutosta. Tämä asia- 42263: Varsinaiset vesituomioistuimet aloittivat ryhmä muodostuu muun ohella ojitustoimi- 42264: toimintansa vuonna 1962 vesilain tuksia koskevista valituksista sekä valituksis- 42265: (264/1961) voimaantulon myötä. Helsingissä ta, jotka koskevat kunnallisen ympäristön- 42266: sijaitsevan Länsi-Suomen vesioikeuden, Ou- suojeluviranomaisen päätöksiä. 42267: lussa sijaitsevan Pohjois-Suomen vesioikeu- Muutoksenhaku vesiylioikeuden hakemus- 42268: den ja Kuopiossa sijaitsevan Itä-Suomen tai virka-apuasiassa antamaan päätökseen 42269: vesioikeuden ohella päätösvaltaa vesioikeu- edellyttää valitusluvan saamista korkeimmal- 42270: dellisissa hankkeissa kuului kunnalliselle ta hallinto-oikeudelta. Vastaavasti vesiylioi- 42271: vesilautakunnalle, myöhemmin ympäristön- keuden riita- ja rikosasiassa annettuun pää- 42272: suojelulautakunnalle ja ympäristönsuojeluvi- tökseen valitusluvan myöntää korkein oi- 42273: ranomaiselle. keus. Vesilain 17 luvun 4 §:n mukaan vali- 42274: Vesioikeuksien käsiteltäviksi säädettiin tuslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos asi- 42275: hakemus-, riita-, rikos-, virka-apu- ja alis- an saattamiseen muutoksenhakutuomioistui- 42276: 8 HE 114/1998 vp 42277: 42278: men käsiteltäväksi on painava syy, niin kuin tenäistetyn ympäristölupakäsittelyn vuoksi 42279: asian erityinen merkittävyys tai ratkaisun vesiylioikeus ei voi enää toimia muutoksen- 42280: tärkeys lain muissa samanlaisissa tapauksissa hakuasteena vain vesilain soveltamista kos- 42281: soveltamisen tai oikeuskäytännön yhtenäi- kevissa asioissa, vaan sen käsiteltäväksi kuu- 42282: syyden kannalta, taikka jos siihen on erityis- luisivat valitukset myös ympäristönsuojelu- 42283: tä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oi- lain mukaisista päätöksistä. Tämä merkitsee, 42284: keudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka että uusi muutoksenhakuaste käsittelisi vali- 42285: perusteella ratkaisu olisi purettava tai pois- tukset myös kuntien ympäristönsuojeluvi- 42286: tettava. ranomaisten päätöksistä sekä alueellisten 42287: Vesiylituomarilta ja lainoppineilta vesiyli- ympäristökeskusten päätöksistä. Näistä asia- 42288: oikeudenneuvoksilta, joita on yhteensä kym- ryhmistä ensiksi mainitut valitukset kuuluvat 42289: menen, edellytetään kelpoisuutta tuomarin nyt käsiteltäviksi alueellisesti toimivaltaisissa 42290: virkaan sekä kokemusta tuomarin tehtävistä. lääninoikeuksissa ja viimeksi mainitut vali- 42291: Erityisesti on otettava huomioon asianomai- tukset puolestaan ensimmäisenä ja ainoana 42292: sen perehtyneisyys vesilainsäädännön sovel- asteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 42293: tamisalaan kuuluviin tehtäviin. Tekniikan Vesilain mukaiset riita- ja rikosasiat siirtyisi- 42294: alan vesiylioikeudenneuvoksilta, joita on vät käsiteltäviksi vesituomioistuinten sijasta 42295: kuusi, edellytetään virkaan sopivaa diplomi- yleisissä tuomioistuimissa. Riita-asioista osa 42296: insinöörin tutkintoa ja kokemusta vesilain muunnettaisiin lisäksi uuden järjestelmän 42297: alaan kuuluvissa tehtävissä. Luonnontalou- mukaisiksi hakemusasioiksi. 42298: den alan vesiylioikeudenneuvoksilta, joita on Koska vesiylioikeutta ei ole tarkoitus ke- 42299: vuoden 1992 lopulta alkaen ollut kaksi, hittää enää erityistuomioistuimena vaan osa- 42300: edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa na hallintotuomioistuinjärjestelmää, säännök- 42301: biologisissa aineissa sekä riittävää pereh- set uuden ympäristönsuojelulainsäädännön 42302: tyneisyyttä vesien luonnontalouteen ja kala- vaatimasta tuomioistuinorganisaatiosta sisäl- 42303: talouteen. Lisäksi heillä tulee olla kokemusta tyisivät hallinto-oikeus lakiin. Ympäristön- 42304: vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä. suojelulakia koskevassa hallituksen esityk- 42305: Vesiylituomarilla ja vesiylioikeudenneu- sessä ei olisi säännöksiä muutoksenhakuas- 42306: voksilla on tuomareille säädetty virassa- teen organisaatiosta eikä sen jäsenten kelpoi- 42307: pysymisoikeus. Vastaavaa virassapysymisoi- suudesta. Siinä ei olisi myöskään säännöksiä 42308: keutta ei ole vesiylioikeudessa esittelijöinä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tarvitta- 42309: toimivilla vesiasiainsihteereillä. vista sivutoimisista asiantuntijaj äsenistä, 42310: Vesiylioikeus toimii kolmeen jaostoon ja- joista nyt säädetään vesilaissa. 42311: kautuneena. Vesiylioikeus on tuomionvoipa, 42312: kun läsnä on vesiylioikeuden työjärjestykses- Muu hallintolainkäyttö 42313: sä tarkemmin määritelty määrä jäseniä, kui- 42314: tenkin puheenjohtajan lisäksi vähintään kak- Hallintolainkäyttöä kuuluu myös muille 42315: si. Vesiylioikeudessa on viime vuosina käy- viranomaisille kuin lääninoikeuksille ja vesi- 42316: tetty eniten nelijäsenistä kokoonpanoa, johon tuomioistuimille. Seuraavassa kuvataan lyhy- 42317: kuuluu kaksi lainoppinutta vesiylioikeuden- esti vakuutusoikeutta, joka toimii erityis- 42318: neuvosta ja näiden lisäksi joko kaksi teknii- tuomioistuimena useissa sosiaaliturva-asiois- 42319: kan alan vesiylioikeudenneuvosta taikka yksi sa, sekä eräitä keskeisiä lautakuntatyyppisiä 42320: tekniikan ja yksi luonnontalouden alan ve- hallintolainkäyttöelimiä. Esitykseen ei sisälly 42321: siy lioikeudenneuvos. näitä toimielimiä koskevia ehdotuksia. 42322: Ympäristö lainsäädäntöä on tarkoitus uudis- Sosiaalivakuutus-ja sosiaaliavustusasioissa 42323: taa säätämällä uusi ympäristönsuojelulaki. valitusjärjestelmä on pääasiassa kaksiportai- 42324: Ympäristönsuojelulakiin sisällytettäisiin nen. Ensimmäisenä valitusviranomaisena 42325: myös vesien pilaantumista koskeva sääntely, toimii muutoksenhakuasioita käsittelevä lau- 42326: joten vesilaissa säädettäisiin tämän jälkeen takunta, jonka päätöksestä voidaan valittaa 42327: pääosin erilaisista vesitaloushankkeista (vesi- vakuutusoikeuteen. Eräissä asioissa vakuu- 42328: lain 2-9 luvun mukaiset hankkeet). tusoikeus toimii ensimmäisenä ja ainoana 42329: Uudistus vaikuttaa sekä nykyisten vesioi- valitusasteena. Vakuutusoikeuteen saapuu 42330: keuksien että vesiylioikeuden asemaan. Tar- nykyisin vuosittain noin 12 000 asiaa. Suu- 42331: koituksena on, että vesioikeuksista muodos- rimpina asiaryhminä vakuutusoikeudessa 42332: tettaisiin kolme uutta valtion ympäristölupa- ovat ansioeläkeasiat ja työttömyysturva-asiat 42333: viranomaista (ympäristölupavirastot). Yh- Muita suuria asiaryhmiä ovat kansanelä- 42334: HE 114/1998 vp 9 42335: 42336: keasiat, sotilasvamma-asiat ja työtapaturma- tanut toimikunnan selvittämään asiaa. 42337: asiat. Vakuutusoikeus on organisatorisesti Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan 42338: korkeimman oikeuden alainen, vaikka va- valitetaan lähinnä maaseutuelinkeinoja kos- 42339: kuutusoikeudessa ja sen alaiseen muutoksen- kevista työvoima- ja elinkeinokeskusten pää- 42340: hakujärjestelmään kuuluvissa lautakunnissa töksistä sekä riistanhoitopiirien, kalastusalu- 42341: käsiteltävät asiat ovat nykyisin suurelta osin eiden, Metsähallituksen ja metsäkeskusten 42342: selkeästi hallintolainkäyttöasioita. Vakuutus- päätöksistä. Suurimmat asiaryhmät koskevat 42343: oikeus on yleensä ylin muutoksenhakuaste, maaseutuelinkeinojen tukea ja tuotannon 42344: mutta eräissä tapaturmavakuutusasioissa va- rajoittamisjärjestelyjä. Vuonna 1997 lauta- 42345: kuutusoikeuden päätöksestä voidaan valittaa kunta ratkaisi 390 asiaa. Valituslautakunnan 42346: korkeimpaan oikeuteen. päätöksestä voidaan useimmissa tapauksissa 42347: Vakuutusoikeuden alaiseen muutoksenha- valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos 42348: kujärjestelmään kuuluvat sosiaalivakuutus- korkein hallinto-oikeus myöntää valituslu- 42349: lautakunnat ja tarkastuslautakunta sekä elä- van. Eräissä asioissa korkeimpaan hallinto- 42350: kelautakunta, valtion eläkelautakunta, kun- oikeuteen voidaan valittaa ilman valituslu- 42351: tien eläkelautakunta, tapaturmalautakunta, paa. 42352: työttömyysturvalautakunta ja opintotuen Patentti- ja rekisterihallituksen valituslauta- 42353: muutoksenhakulautakunta. Näissä lautakun- kunta ratkaisee valitukset patentti- ja rekiste- 42354: nissa käsitellään vuosittain yhteensä noin rihallituksen päätöksistä, jotka koskevat 42355: 35 000 asiaa. kaupparekisteriin tai yhdistysrekisteriin teh- 42356: Hallintotuomioistuintoimikunta(Alueelliset dyn ilmoituksen rekisteröinnin epäämistä tai 42357: hallinto-oikeudet. Komiteanmietintö 1997:4) patenttia, mallia, integroitua piirimallia, hyö- 42358: ehdotti, että valmistellaan uudistus, jossa va- dyllisyysmallia tai tavaramerkkiä. Lauta- 42359: kuutusoikeudesta ja sen alaisista muutoksen- kunta ratkaisee vuosittain noin 200-250 42360: hakulautakunnista siirretään yleisiin alueelli- valitusta. Valitukset koskevat tavallisesti jo- 42361: siin hallinto-tuomioistuimiin lapsilisää, las- ko patenttia tai tavaramerkkiä. Muita vali- 42362: ten kotihoidon tukea, äitiysavustusta, soti- tuksia saapuu vain vähän. Valituslautakun- 42363: lasavustusta, yleistä asumistukea, lapsen hoi- nan päätöksestä voidaan valittaa korkeim- 42364: totukea ja vammaistukea koskevat asiat. Li- paan hallinto-oikeuteen. 42365: säksi toimikunta ehdotti, että selvitetään, Virkamieslautakunta ei ole varsinainen 42366: miltä osin ja millä tavoin sosiaalivakuutus- muutoksenhakulautakunta vaan oikaisuvaati- 42367: ja sosiaaliavustusasioiden muutoksenhaku- muksia käsittelevä elin. Se toimii valtiova- 42368: järjestelmää voitaisiin lähentää muuhun hal- rainministeriön yhteydessä. Lautakunta rat- 42369: lintolainkäytön järjestelmään. kaisee oikaisuvaatimukset päätöksistä, jotka 42370: Kauppa- ja teollisuusministeriön yh- koskevat valtion muun viranomaisen kuin 42371: teydessä toimivan kilpailuneuvoston toimi- valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä lo- 42372: valtaan kuuluu käsitellä ja ratkaista kilpai- mauttaa tai irtisanoa virkamies, antaa virka- 42373: lunrajoituksista annetun lain (480/1992) ja miehelle varoitus, purkaa virkasuhde, muut- 42374: julkisista hankinnoista annetun lain taa virkasuhde osa-aikaiseksi tai pidättää 42375: (1505/1992) mukaan sille kuuluvat asiat. virkamies virantoimituksesta. Lautakuntaan 42376: Kilpailuneuvostossa käsiteltävät asiat tulevat saapuu tavallisesti vuosittain noin 100 oi- 42377: vireille yleensä esityksestä tai hakemuksesta. kaisuvaatimusta. Virkamieslautakunnan pää- 42378: Kilpailuneuvosto ratkaisi vuonna 1997 yh- töksiin haetaan muutosta valittamalla kor- 42379: teensä 41 asiaa. Kilpailuneuvoston päätök- keimpaan hallinto-oikeuteen. 42380: sestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto- Kutsunta-asiain keskuslautakuntaan valite- 42381: oikeuteen. Kilpailunrajoituksista annetun lain taan pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan ja 42382: muutos (303/1998) tulee voimaan Jokakuun kutsuotalautakunnan päätöksistä, jotka kos- 42383: alusta 1998, minkä jälkeen kilpailuneuvosto kevat asevelvollisuuslain (452/1950), siviili- 42384: käsittelee eräät asiat muutoksenhakuina kil- palveluslain (1723/1991) tai Jehovan todista- 42385: pailuviraston päätöksiin. Eduskunta on käsi- jien vapauttamisesta asevelvollisuuden suo- 42386: tellessään lainmuutoksen perusteena ollutta rittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 42387: hallituksen esitystä (HE 243/1997 vp) anta- (645/1985) soveltamista. Suurin osa valituk- 42388: nut lausuman, jonka mukaan kilpailu- sista koskee lykkäystä varusmiespalvelukses- 42389: neuvosto tulisi muuttaa varsinaiseksi tuo- ta tai kertausharjoituksista. Lautakunta rat- 42390: mioistuimeksi tai sen tehtävät tulisi siirtää kaisee nykyisin vuosittain 40-50 asiaa. 42391: tuomioistuimelle. Oikeusministeriö on aset- Lautakunnan päätöksistä ei saa valittaa. 42392: 42393: 42394: 380267Q 42395: 10 HE 114/1998 vp 42396: 42397: Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes- teen. 42398: sä toimiva valtion tilintarkastuslautakunta Suuntauksena on ollut muutoksenhaun oh- 42399: ratkaisee valitukset keskuskauppakamarin jaaminen hallintoviranomaisten ja lautakun- 42400: tilintarkastuslautakunnan päätöksistä. Lisäksi tatyyppisten erityiselinten asemesta yleisiin 42401: lautakunta antaa tilintarkastuslain (936/1994) hallintotuomioistuimiin. Turvapaikkalauta- 42402: nojalla ohjeita ja lausuntoja tilintarkastuslain kunta ja tullilautakunta lakkautettiin vuoden 42403: ja -asetuksen (1379/1994) soveltamisesta. 1998 alusta ja muutoksenhaku näille lauta- 42404: Lautakunta ratkaisee vuosittain 20---40 vali- kunnille kuuluneissa valitusasioissa ohjattiin 42405: tusta. Valitukset koskevat lähinnä KHT- ja Uudenmaan lääninoikeuteen. Hallinto- 42406: HTM-tutkintoihin osallistumista tai näiden tuomioistuintoimikunta ehdotti myös maa- 42407: tutkintojen arvostelua. Lautakunnan päätök- seutuelinkeinojen valituslautakunnan ja vir- 42408: sestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto- kamieslautakunnan lakkauttamista ja niissä 42409: oikeuteen, jos asiassa on kyse siitä, että ti- käsiteltävien asioiden ohjaamista kaikkiin 42410: lintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hy- alueellisiin hallintotuomioistuimiin. Lisäksi 42411: väksyminen on peruutettu taikka hakemus toimikunta ehdotti, että valtion tilintarkastus- 42412: tilintarkastajaksi tai tilintarkastusyhteisöksi lautakunnassa käsiteltävät valitusasiat siirre- 42413: hyväksymisestä on hylätty. tään alueellisiin hallintotuomioistuimiin ja 42414: Valtion elokuvalautakunta toimii elokuva- että arvonlisäverovalitukset, jotka on nykyi- 42415: tarkastamon yhteydessä. Lautakunta käsitte- sin keskitetty Uudenmaan lääninoikeuteen, 42416: lee ensimmäisenä valitusasteena valitukset hajautetaan kaikkiin alueellisiin hallinto- 42417: elokuvien ja video- ja muiden kuvaohjelmi- tuomioistuimiin. 42418: en hyväksymisestä esitettäväksi tai levitettä- Seuraavasta kaaviosta ilmenevät päälinjat 42419: väksi sekä niiden katselulle asetettavista ikä- muutoksenhaussa yleisiin hallintotuomiois- 42420: rajoista. Lautakunnassa käsitellään vuosittain tuimiin ja hallintolainkäytön erityistuomiois- 42421: noin 20 valitusta. Lautakunnan päätöksistä tuimiin. 42422: voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeu- 42423: 42424: 42425: 42426: [;]~ KHO 42427: 1 1 42428: KKO 42429: 42430: i t t 42431: t LO 42432: 1 1 42433: VYO 42434: 1 1 42435: VakO 42436: 42437: i t t t 42438: valtion viran- kuntien viran- vesi- lauta- 42439: omaiset omaiset oikeudet kunnat 42440: 42441: 42442: 42443: 42444: 2.2. Asiamäärien kehitys lääninoikeuksiin saapui keskimäärin noin 42445: 47 000 asiaa vuodessa. Viimeksi mainittuna 42446: Lääninoikeudet ajanjaksona asioiden määrä oli suurimmil- 42447: laan vuonna 1972, jolloin asioita saapui 42448: Lääninoikeuksiin saapui vuosina 54 219, ja pienimmillään vuonna 1976, jol- 42449: 1960-1969 keskimäärin 48 700 asiaa vuo- loin lääninoikeuksiin saapui 37 454 asiaa. 42450: dessa. Vuosittaiset vaihtelut olivat kuitenkin Seuraavalla vuosikymmenellä 42451: suuria. Suuret vuosikohtaiset vaihtelut jat- ( 1980-1989) asioita saapui vuosittain kes- 42452: kuivat myös vuosina 1970-1979, jolloin kimäärin 38 000. Saapuneiden asioiden mää- 42453: HE 114/1998 vp 11 42454: 42455: rä oli tällä ajanjaksolla suurimmillaan vuon- Oulun LO 423 32,9 42456: na 1981, jolloin lääninoikeuksiin saapui Pohjois-Karja- 42457: 53 502 asiaa, ja pienimmillään vuonna 1988, lan LO 219 25,3 42458: jolloin lääninoikeuksiin saapuneita asioita oli Turun ja Porin LO 1263 49,4 42459: 28 917. Uudenmaan LO 3502 49,0 42460: Saapuneiden ja ratkaistujen asioiden mää- Vaasan LO 495 35,3 42461: rät ovat 1990-luvulla vaihdelleet seuraavasti. 42462: Lääninoikeuksiin saapuneita asioita tar- 42463: Vuosi Saapuneet Ratkaistut kasteltaessa voidaan epäilyksettä todeta, että 42464: juttujen juridinen laatu on monipuolistunut. 42465: 1990 29 226 29 884 Sosiaalietuuksia koskevat ratkaisut vaativat 42466: 1991 27 398 28 523 muutoksenhakuasteelta pyrkimystä yhden- 42467: 1992 26 183 28 247 mukaisiin ratkaisulinjoihin, koska lääninoi- 42468: 1993 32 159 29 603 keus on useissa asiaryhmissä ainoa muutok- 42469: 1994 25 437 30 042 senhakuaste. Erilaiset maankäyttöratkaisut 42470: 1995 19 852 28 561 edellyttävät kaavoitusjärjestelmän ja ympä- 42471: 1996 19 380 21 522 ristön käyttöä sääntelevän lainsäädännön 42472: 1997 19 939 20 190 hallintaa ja yhteensovittamista. Ympäristön- 42473: käyttöä koskevaa lainsäädäntöä on myös 42474: Merkittävin selitystekijä lääninoikeuksissa voimakkaasti uudistettu 1990-luvulla. Viime 42475: käsiteltävien valitusten määrän vähentymi- vuosina lääninoikeuksien jutturakennetta 42476: selle liittyy verotusjärjestelmään. Verotuksen ovat muovanneet voimakkaasti erityismuu- 42477: oikaisujärjestelmän kehittäminen 1990-luvul- toksenhakuelinten lakkauttamiset sekä hallin- 42478: la ja samanaikaisesti tapahtuneet verolain- tolainkäyttölain myötä uudistunut muutok- 42479: säädännön materiaaliset muutokset, jotka senhaku. Lääninoikeuksiin muutoksenhakua 42480: ovat vaikuttaneet erityisesti palkansaajavero- on ohjattu myös lukuisissa erillisissä lainsää- 42481: velvollisten muutoksenhakutarpeeseen, sekä däntömuutoksissa. 42482: tämän vuosikymmenen yleinen taloudellinen 42483: tilanne ovat vähentäneet verovalitusten suh- Lääninoikeuksiin vuonna 1997 saapuneet 42484: teellista ja absoluuttista määrää merkittäväs- kunnallisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto- 42485: ti. Vuonna 1990 verovalitukset muodostivat asiat (taulukossa sosiaaliasia) sekä erilaiset 42486: kaikissa lääninoikeuksissa noin 70 prosenttia rakennus- ja maankäyttöasiat (taulukossa 42487: saapuneista asioista. Vuonna 1997 verovali- maankäyttöasia) suhteellisina osuuksina (%) 42488: tusten suhteellinen osuus saapuneista asioista asianomaiseen lääninoikeuteen saapuneista 42489: oli enää noin 40 prosenttia. Lääninoikeuksit- kaikista asioista 42490: tain verovalitusten suhteellinen määrä vaih- 42491: telee melko runsaasti johtuen jo siitä, että 42492: Uudenmaan lääninoikeudessa käsitellään Läänin- Kunnal- Sosiaali- Maankäyt- 42493: kaikki arvonlisäverotusta koskevat valituk- oikeus lisasia asia töasia 42494: set. 42495: Lääninoikeuksiin vuonna 1997 saapuneet Hämeen LO 8,7 33,4 9,1 42496: verovalitukset sekä suhteellinen osuus asian- Keski-Suo- 42497: omaiseen lääninoikeuteen mainittuna vuonna men LO 10,5 38,4 17,0 42498: saapuneista asioista ilmenevät seuraavasta Kuopion LO 6,7 59,6 5,6 42499: taulukosta. Kymen LO 10,2 37,3 16,1 42500: Lapin LO 10,2 35,6 7,0 42501: Mikkelin LO 7,2 36,3 25,0 42502: Lääninoikeus Määrä Suhteellinen Oulun LO 11,6 38,1 4,4 42503: osuus(%) Pohjois-Kar- 42504: jalan LO 6,0 33,0 29,8 42505: Hämeen LO 799 37,1 Turun ja 42506: Keski-Suomen LO 262 26,5 Porin LO 7,1 25,1 11,8 42507: Kuopion LO 294 23,3 Uuden 42508: Kymen LO 219 29,3 maan LO 6,1 20,0 3,9 42509: Lapin LO 277 35,3 Vaasan LO 7,5 40,4 7,7 42510: Mikkelin LO 211 27,1 42511: 12 HE 114/1998 vp 42512: 42513: Vuonna 1997 kunnallisasioita saapui lää- saapui Kymen lääninoikeuteen (747 asiaa eli 42514: ninoikeuksiin kaikkiaan yhteensä 1 522 eli 3,8 prosenttia). Mikkelin lääninoikeuteen 42515: kaikista saapuneista asioista 7,6 prosenttia. saapui 780 asiaa ja Lapin lääninoikeuteen 42516: Maankäyttöasioita saapui vastaavasti 1 810 784 asiaa. Pohjois-Karjalan lääninoikeuteen, 42517: eli 9,1 prosenttia kaikista saapuneista. Maan- joka sai asioita käsiteltäväkseen Kuopion 42518: käyttöasioiden suhteellisen osuuden normaa- lääninoikeudesta, saapui 867 asiaa. Keski- 42519: lia suurempaan vaihteluun vaikutti se, että Suomen lääninoikeuteen, jonka yksi läänin- 42520: kahteen pieneen lääninoikeuteen saapui run- oikeudentuomari työskenteli Hämeen läänin- 42521: saasti jätehuoltoa koskevia valituksia. oikeudessa ja jolle toisaalta siirrettiin Hä- 42522: Sosiaaliasioita saapui lääninoikeuksiin meen lääninoikeudessa vireille tulleita asioi- 42523: vuonna 1997 yhteensä 6 109 eli 30,6 pro- ta, saapui kaikkiaan 988 asiaa. Viimeksi 42524: senttia kaikista saapuneista. Vielä vuonna mainittu asiamäärä merkitsee noin viittä pro- 42525: 1990 sosiaaliasioiden osuus oli lääninoi- senttia kaikista saapuneista asioista. 42526: keuksien käsittelemistä asiamääristä varsin Viiden pienimmän lääninoikeuden keski- 42527: pieni, hiukan yli 10 prosenttia. näinen järjestys on vaihdellut viime vuosien 42528: Lääninoikeuksien juttumäärän kehitystä ei kuluessa. Saapuneiden asiamäärien suhteel- 42529: voida selittää yhteiskunnallisia taustatekijöitä listen osuuksien kehitys on kuitenkin ollut 42530: lukuun ottamatta samoilla tekijöillä kuin jut- lähes muuttumatonta. Viiden pienimmmän 42531: tumäärien alentumista yleisissä tuomioistui- lääninoikeuden juttumäärät vastaavat kukin 42532: missa. Kuten edellä olevat luvut osoittavat, noin 4-5 prosentin osuutta kaikista saapu- 42533: yhteiskunnalliset taustatekijät ovat merkin- neista asioista. 42534: neet lääninoikeuksissa eräänlaista juttumääri- Lääninoikeuksiin saapuvien asioiden mää- 42535: en tasapainottumista. Kun taloudellisen toi- rän muutos eri asiaryhmissä liittyy materiaa- 42536: minnan taantuminen on vähentänyt asioita lisessa lainsäädännössä ja hallintomenettelys- 42537: niissä asiaryhmissä, joissa muutoksenhaku sä tapahtuneisiin muutoksiin sekä yleisiin 42538: liittyy toiminnan tuloksellisuuteen tai har- yhteiskunnallisiin kehitystekijöihin. Joissakin 42539: joittamisedellytyksiin, taantuma on vastaa- asiaryhmissä oikaisumenettely on vähentänyt 42540: vasti lisännyt asioita niissä asiaryhmissä, lääninoikeuksiin saapuvien valitusten määrää 42541: joissa muutoksenhakuintressi liittyy yhteis- erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa pää- 42542: kunnan tarjoaman henkilökohtaisen tai per- tös on selvästi virheellinen. 42543: hekohtaisen toimeentulon turvaamiseen tai Lääninoikeuksista saapuvien asioiden 42544: yksilölle tarjottavan palvelun saatavuuteen osuus kaikista korkeimpaan hallinto-oikeu- 42545: tai riittävyyteen. Hallintolainkäytön asiaryh- teen saapuvista asioista on kasvanut viime 42546: missä oikeudenkäyntikulujen korvaamista vuosina. Vuonna 1997 korkeimpaan hallinto- 42547: koskevilla säännöksillä ei ole ollut merkittä- oikeuteen saapui lääninoikeuksista 2 299 42548: vää vaikutusta valitusten määrään. asiaa. Niiden osuus oli noin 60 prosenttia 42549: Vuonna 1997 saapuneista asioista 35,8 kaikista korkeimpaan hallinto-oikeuteen saa- 42550: prosenttia saapui Uudenmaan lääninoikeu- puneista asioista. Viisi vuotta aikaisemmin 42551: teen. Toiseksi suurimman juttuosuuden sai eli vuonna 1992 korkeimpaan hallinto-oikeu- 42552: Turun ja Porin lääninoikeus, jonne saapui teen saapuneista asioista noin 37 prosenttia 42553: 12,8 prosenttia asioista. Kolmanneksi suurin saapui lääninoikeuksista. 42554: lääninoikeus saapuneiden asioiden määrällä 42555: mitattuna oli Hämeen lääninoikeus, jonka 42556: osuus oli 10,8 prosenttia. Mainitun kolmen Vesiylioikeus 42557: tuomioistuimen yhteinen osuus saapuneista 42558: asioista oli siten lähes 60 prosenttia. Hallin- Seuraavasta taulukosta ilmenevät vesiylioi- 42559: tolainkäyttölain voimaantulon jälkeen ja keudessa vuosina 1991-1997 vireille tulleet 42560: eräiden asiaryhmien keskittyessä muutoinkin asiat vesiylioikeuden diaarijärjestelmän mu- 42561: Uudenmaan lääninoikeuden ratkaistavaksi, kaisesti kirjattuina eli kirjattuina asiakohtai- 42562: Uudenmaan lääninoikeuden osuus kaikista sesti. Koska lääninoikeuksissa noudatetaan 42563: asioista on kasvanut entisestään. Samalla on toista kirjaamistapaa (kukin valituskirjelmä 42564: siten kasvanut myös kolmen suurimman lää- saa oman diaarinumeron), vesiylioikeudessa 42565: ninoikeuden osuus. vireille tulleista asioista on laskettu valitus- 42566: Vuonna 1997, jolloin yhteiset tuomiopiirit kirjelmien määrä. Viimeksi mainittu luku 42567: antoivat lääninoikeuksille mahdollisuuden osoittaa siten samalla, kuinka moneksi asiak- 42568: tasatajajakaa juttumääränsä, vähiten asioita si vesiylioikeudessa vireille tulleet asiat olisi 42569: HE 114/1998 vp 13 42570: 42571: vastaavana ajankohtana kirjattu lääninoi- Vuonna I997 vesiylioikeuden keskimää- 42572: keuksissa. Taulukosta ilmenevät myös asian- räinen käsittelyaika oli noin viisi kuukautta. 42573: osaisten määrät vesiylioikeudessa mainittuna Käsittelyajat ovat 1990-luvun kuluessa lyhen- 42574: aikana vireille tulleissa jutuissa. tyneet. Esimerkiksi vuonna I993 käsittely- 42575: aika oli hiukan yli seitsemän kuukautta. 42576: Vuosi Vireille Valituskir- Asian- 42577: jat (kpl) osaiset 42578: 199I 286 822 I869 42579: I992 277 57I 2077 42580: I993 273 529 2053 42581: I994 228 366 I273 42582: I995 I85 378 I746 42583: I996 I98 365 I257 Asiaryhmittäin vesiylioikeuden vuosina 42584: I997 I67 254 920 I992-1997 antamat ratkaisut jakautuvat 42585: seuraavasti: 42586: 42587: 42588: 42589: Vuosi I992 I993 I994 I995 I996 I997 42590: 42591: 42592: Hakemus- 93 203 I96 I55 I82 130 42593: asiat 42594: Riita-asiat I7 7 I4 9 6 6 42595: Rikos-asiat 3 4 I 42596: Valitus- 39 27 I5 20 I5 II 42597: asiat 42598: Virka- 36 28 22 24 I5 28 42599: apuasiat 42600: Kalastus- 42601: asiat 42602: Kantelut 3 5 2 2 42603: 42604: Yhteensä 286 27I 257 2IO 220 I76 42605: 42606: Edellä olevan taulukon asiaryhmistä ei jalla 14 7 valitusta kuntien ympäristönsuoje- 42607: uuteen ympäristönsuojelulain ja vesilain mu- luviranomaisten päätöksistä. Korkeimmassa 42608: kaiseen muutoksenhakujärjestelmään saapui- hallinto-oikeudessa ratkaistiin mainittuna 42609: si enää valituksia riita-asioiksi jäävistä asi- vuonna I9 valitusta alueellisten ympäristö- 42610: oista eikä rikosasioista. Toisaalta uuteen keskusten ym päristöl upapäätöksistä. 42611: muutoksenhakuasteeseen saapuisi valituksia Vesiylioikeuden valtakunnallinen toimival- 42612: kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten pää- ta on mahdollistanut oikeuskäytännön yh- 42613: töksistä, joista nyt valitetaan lääninoikeu- denmukaistamisen, mitä osoittaa myös se, 42614: teen, sekä alueellisten ympäristökeskusten ettei korkein hallinto-oikeus viime vuosina 42615: päätöksistä, joista valitetaan korkeimpaan ole juurikaan myöntänyt valituslupia vesilain 42616: hallinto-oikeuteen. mukaisissa asioissa. Esimerkiksi vuonna 42617: Vuonna I997 lääninoikeuksissa ratkaistiin 1996 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui 42618: ympäristölupamenettely lain (735/I99I) no- 79 valituslupa-asiaa ja seuraavana vuonna 77 42619: 14 HE 114/1998 vp 42620: 42621: valituslupa-asiaa. Vuonna 1996 valituslupa oon, että muutoksenhakua on tarkoitus ohja- 42622: myönnettiin yhteensä 10 asiassa ja vuonna ta näihin tuomioistuimiin myös muissa uu- 42623: 1997 yhteensä 8 asiassa. Vesiylioikeuden sissa asiaryhmissä. Keskeisiä näistä asiaryh- 42624: ratkaisua muutettiin kumpanakin vuonna mistä ovat uudet maankäyttö- ja raken- 42625: kolmessa asiassa. nusasiat, holhousasiat ja ulkomaalaisasiat. 42626: 2.3. Virkamkenne Uudet maankäyttö- ja rakennusasiat 42627: Lääninoikeuksissa on vuonna 1998 yhteen- Rakennuslakitoimikunnan mietinnössä 42628: sä 403 virkaa, joista 121 on tuomarin virko- (Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Komi- 42629: ja. Virkoihin sisältyy 11 ylituomarin, 110 teanmietintö 1997:36) ehdotettiin, että muu- 42630: lääninoikeudentuomarin ja 135 lääninoikeu- toksenhaku rakennus- ja poikkeuslupapää- 42631: densihteerin virkaa. Toimistohenkilöstöön töksistä sekä rakennusjärjestyksen, asema- 42632: kuuluvia virkoja on 147. Henkilöstön virka- kaavan ja yleiskaavan hyväksymistä koske- 42633: rakenne on eri lääninoikeuksissa erilainen. vista päätöksistä ohjataan hallinto- 42634: Tuomareiden, esittelijöiden ja toimistohenki- tuomioistuimiin. 42635: löstön virat jakautuvat vuonna 1998 eri lää- Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja ra- 42636: ninoikeuksissa ja vesiylioikeudessa seuraa- kennuslaiksi (HE 101/1998 vp) ehdotetaan 42637: vasti. edellä mainitun valmistelutyön pohjalta, että 42638: alueellisiin hallintotuomioistuimiin valitettai- 42639: Tuomio- Tuomarit Esitteli- Toimisto- siin aikaisempaan tapaan erilaisista rakenta- 42640: istuin jät henkilö- misen luvanvaraisuutta tai rakennusvalvontaa 42641: kunta koskevista päätöksistä. Alueellisiin hallinto- 42642: tuomioistuimiin valitettaisiin myös poikkeus- 42643: Hämeen LO 13 15 16 lupapäätöksistä, joista muutoksenhaku on 42644: Keski-Suo- tapahtunut hallinnon sisäisesti, sekä kunnan 42645: men LO 6 5 7 päätöksistä hyväksyä rakennusjärjestys. Kaa- 42646: Kuopion LO 7 5 9 vavalituksista alueellisen tuomioistuimen 42647: Kymen LO 6 6 7 käsiteltäväksi kuuluisivat valitukset asema- 42648: Lapin LO 6 6 5 kaavasta, joka korvaisi kaikki kolme nykyis- 42649: Mikkelin LO 5 4 6 tä yksityiskohtaista kaavamuotoa, sekä yleis- 42650: Oulun LO 9 11 11 kaavasta. Myös viimeksi mainituilta osin 42651: Pohjois-Kar- hallinnon sisäinen muutoksenhaku poistettai- 42652: jalan LO 5 4 5 siin. 42653: Turun ja Po- Valmistelutyön kuluessa on arvioitu, että 42654: rin LO 16 19 20 kaavavalituksia tulisi vireille alueellisissa 42655: Uuden- hallintotuomioistuimissa vuosittain noin 300. 42656: maan LO 37 49 50 Myös poikkeuslupavalitusten määräksi arvi- 42657: Vaasan LO 11 11 11 oidaan noin 300. Lisäksi uudesta päätöstyy- 42658: pistä, suunnittelutarvealueen määräämisestä, 42659: Vesiyli- arvioidaan saapuvan noin 120 valitusta. Nä- 42660: oikeus 18 15 12 mä arviot perustuvat pääosin nykyisestä ra- 42661: kennuslaista (370/1958) saatuihin kokemuk- 42662: siin. Kun lisäksi otetaan huomioon, että uu- 42663: 2.4. Undet asiaryhmät distuksessa laajennetaan muutoksenhakuoi- 42664: keutta, keskitetään päätösvaltaa kuntiin sekä 42665: Yleistä tehdään lukuisia lainsäädäntöuudistuksia, 42666: valitusten määrä saattaa muodostua lain voi- 42667: Tässä esityksessä tarkoitetut organisaa- maantuloa seuraavina vuosina edellä arvioi- 42668: tiomuutokset eivät välittömästi vaikuta muu- tua suuremmaksi. 42669: toksenhaun ohjautumiseen uusissa asiaryh- 42670: missä. Vesi- ja ympäristönsuojeluasioiden Holhousasiat 42671: osalta esitys liittyy ympäristölainsäädännön 42672: uudistamista koskevaan hallituksen esityk- Oikeusministeriön asettaman holhoustyö- 42673: seen. Alueellisten hallinto-tuomioistuinten ryhmän ehdotuksen (Työryhmän ehdotus 42674: kehittämisessä on kuitenkin otettava huomi- 18.11.1997) mukaan tuomioistuin tai maist- 42675: HE 114/1998 vp 15 42676: 42677: raatti voisi määrätä henkilölle edunvalvojan. perheenyhdistämistä tai Euroopan talousalu- 42678: Oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisesta voi- een valtion kansalaisen oleskelulupapäätöstä. 42679: si päättää vain tuomioistuin. Uudistukseen Lisäksi sisäasiainministeriössä on laadittu 42680: liittyisi holhoustoimen hallinnon siirtäminen muutosehdotus, jonka mukaan muutoksenha- 42681: kunnilta valtiolle. Ehdotuksen mukaan kun- kuoikeus laajenisi koskemaan kaikkia Suo- 42682: nissa toimivat holhouslautakunnat, joita on messa tehtäviä lupapäätöksiä. Muutoksen- 42683: noin 450, lakkautettaisiin. Paikallisiksi hol- haut ohjattaisiin ensi asteessa alueellisiin 42684: housviranomaisiksi tulisivat maistraatit, joita hallintotuomioistuimiin. 42685: on 37. Ahvenanmaalla tehtävä siirtyisi kui- 42686: tenkin lääninhallitukselle. Valtio olisi velvol- 2.5. Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden 42687: linen järjestämään holhoustoimessa tarvitta- lainsäädäntö 42688: via edunvalvontapalvduja. Tästä tehtävästä 42689: vastaisivat maistraatit toimialueillaan siten, Yleistä 42690: että kunnilla säilyisi näiden palvelujen tuot- 42691: tamisvastuu. Hallintoviranomaisten toiminnan lainmu- 42692: Holhoustyöryhmän ehdotuksen mukaan kaisuuden valvonta on eri maissa järjestetty 42693: holhousviranomaisen päätökseen haettaisiin organisatorisesti eri tavoin. Länsi-Euroopas- 42694: muutosta valittamalla lääninoikeuteen hallin- sa selvästi yleisin on järjestelmä, jossa hal- 42695: tolainkäyttölain mukaisesti. Pääosa muutok- lintolainkäyttöasioita varten on erilliset hal- 42696: senhausta kohdistuisi maistraatin päätöksiin lintotuomioistuimet Euroopan unioninjäsen- 42697: erilaisissa lupa-asioissa. Voidaan arvioida, maista on hallintolainkäyttöä varten perustet- 42698: että valituksia tehtäisiin vuosittain enintään tu erilliset alueelliset hallintotuomioistuimet 42699: noin 300. Lisäksi muutoksenhaku lääninoi- Suomen ja Ruotsin lisäksi Itävallassa, Bel- 42700: keuteen voisi koskea yleisen edunvalvonta- giassa, Saksassa, Ranskassa, Kreikassa, Ita- 42701: palvelun tuottamisesta maksettavia korvauk- liassa, Luxemburgissa ja Portugalissa. 42702: sia. Toisena perusmallina on järjestelmä, jossa 42703: hallintolainkäyttö kuuluu samoille tuomiois- 42704: Ulkomaalaisasiat tuimille kuin riita- ja rikosasioiden käsittely. 42705: Niissäkin maissa, joissa ei ole hallinto- 42706: Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispo- tuomioistuimia, on yleensä lautakuntatyyppi- 42707: liittisen ohjelman mukaan muutoksenhakuoi- siä tai muita erityisiä hallintolainkäyttövi- 42708: keus laajennetaan vaiheittain pääsääntöisesti ranomaisia, joissa asia käsitellään ennen 42709: kaikkiin ulkomaalaisviraston toimialaan kuu- kuin se saatetaan yleiseen tuomioistuimeen. 42710: luviin ulkomaalaisasioihin. Lisäksi maahan- Hollannissa siirryttiin vuonna 1994 järjestel- 42711: muutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta on mään, jossa hallintolainkäytöstä huolehtivat 42712: ehdottanut, että lääninoikeus toimisi en- osittain yleisiin alueellisiin tuomioistuimiin 42713: simmäisenä valitusasteena myös eräissä sel- kuuluvat erilliset hallintolainkäyttöjaostot, 42714: laisissa asioissa, joissa nykyisin valitetaan mutta hallintolainkäytön järjestelmään kuu- 42715: suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen luu myös useita erikoistuomioistuimia. 42716: (Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutu- 42717: minen. Komiteanmietintö 1997:5). Ruotsi 42718: Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan 15 42719: päivänä elokuuta 1998. Lainmuutoksen jäl- Ruotsissa on kolmiasteinen yleisten hallin- 42720: keen Ulkomaalaisviraston tekemistä päätök- totuomioistuinten järjestelmä. Perussäännös 42721: sistä kansalaisuusasioissa haetaan muutosta tuomioistuinlaitoksesta on hallitusmuodon 42722: lääninoikeudelta siten kuin hallintolainkäyt- (regeringsformen) 11 luvun 1 §:ssä, jossa 42723: tölaissa säädetään. Valitus on kuitenkin mainitaan vain ylimmät tuomioistuimet ja 42724: mahdollinen vain laillisuusperusteella. jonka mukaan muista tuomioistuimista sää- 42725: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen detään lailla. 42726: esitys laiksi maahanmuuttajien kotoottami- Jokaisessa 24 läänissä on lääninoikeus 42727: sesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (länsrätt). Lääninoikeuden päätöksestä voi- 42728: (HE 66/1998 vp) sekä hallituksen esitys daan valittaa kamarioikeuteen (kammarrätt), 42729: laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE joita on neljä. Ylimpänä hallintotuomioistui- 42730: 50/1998 vp ). Viimeksi mainitussa esitykses- mena on regeringsrätten, joka toimii lähinnä 42731: sä muutoksenhakuoikeutta on ehdotettu laa- ennakkopäätöstuomioistuimena. Regerings- 42732: jennettavaksi oleskelulupiin, jotka koskevat rätteniin on saapunut vuosittain noin 42733: 16 HE 114/1998 vp 42734: 42735: 6 000-7 000 asiaa. Lääninoikeuksiin on hallintotuomioistuinten välistä yhteistyötä. 42736: saapunut vuosittain noin 120 000-150 000 Tällöin oli mahdollista harkita samalla tasol- 42737: asiaa ja kamarioikeuksiin noin 30 000 asiaa. la toimivien tuomioistuinten yhdistämistä. 42738: Hallintolainkäytössä toimii erityistuomiois- Komitean toimeksiantaa muutettiin kuitenkin 42739: tuimena patenttioikeus. vuonna 1998 niin, että toimeksiannosta pois- 42740: Regeringsrätteniin voidaan yleensä valittaa tettiin tuomioistuinlaitoksen ulkoiseen or- 42741: vain, jos regeringsrätten myöntää valituslu- ganisaatioon liittyvät kysymykset, ja toimek- 42742: van. Valituslupa voidaan myöntää prejudi- sianto rajattiin koskemaan vain tuomioistuin- 42743: kaattiperusteella tai silloin, kun valitusluvan ten sisäisen toiminnan järjestämistä (kom- 42744: myöntämiseen on muu erityinen syy. Tällai- mittedirektiv 1998:22). Komitea on antanut 42745: nen muu erityinen syy voi olla esimerkiksi loppumietintönsä kesäkuussa 1998 (Domaren 42746: se, että kamarioikeuden päätös ilmeisesti och Beredningsorganisationen - utbildning 42747: perustuu olennaiseen erehdykseen. och arbetsfördelning. SOU 1998:88). 42748: Nykyisin myös muutoksenhaussa lääninoi- Hallintotuomioistuinten asemaa hallinto- 42749: keudesta kamarioikeuteen tarvitaan useissa lainkäytössä vahvistaa uudistus, jossa hallin- 42750: asioissa valituslupa. Kamarioikeuden valitus- tolakiin (förvaltningslagen, SFS 1986:223) 42751: lupajärjestelmä otettiin vuoden 1994 loka- sisällytetään yleissäännös oikeudesta valittaa 42752: kuussa käyttöön eräissä asiaryhmissä, muun yleiseen hallintotuomioistuimeen. Lainmuu- 42753: muassa opintotukiasioissa. Järjestelmä on tos tulee voimaan lokakuun alusta 1998. Va- 42754: laajentunut uusiin asiaryhmiin. Se koskee litus tehdään yleensä ensin lääninoikeuteen, 42755: esimerkiksi yleistä sosiaalivakuutusta ja sosi- jonka päätöksestä voidaan valittaa kamarioi- 42756: aalipalveluja. Kamarioikeus voi myöntää keuteen, jos kamarioikeus myöntää valituslu- 42757: valitusluvan, jos asiassa on tarpeen saada van. Uusi yleissäännös merkitsee käytännös- 42758: ylemmän tuomioistuimen ratkaisu oikeus- sä sitä, että valitukset ohjautuvat ylem- 42759: käytännön ohjaamisen vuoksi, jos asiassa män hallintoviranomaisen asemesta hallinto- 42760: ilmenee aihetta lääninoikeuden päätöksen tuomioistuimiin silloin, kun muutoksenhaus- 42761: muuttamiseen tai jos valituksen tutkimiseen ta ei ole erityissäännöstä. 42762: on muita erityisiä syitä. Ympäristökaari (miljöbalken, SFS 42763: Asiat, joissa voidaan valittaa hallinto- 1998:808) hyväksyttiin valtiopäivillä kesällä 42764: tuomioistuimeen, on nykyisin nimenomai- 1998 ja laki tulee voimaan erillisen voi- 42765: sesti mainittu asianomaisissa laeissa. Muissa maanpanolain (SFS 1998:811) mukaisesti 42766: asioissa asianosaisella on katsottu olevan vuoden 1999 alusta. Ympäristökaareen koo- 42767: oikeus valittaa ylemmälle hallintoviranomai- taan Ruotsissa keskeiset ympäristö- ja luon- 42768: selle, vaikka tästä ei olisi nimenomaista nonvarojen käyttöä koskevat lait, kuten ym- 42769: säännöstä. Muutoksenhakusäännösten täy- päristönsuojelulaki (miljöskyddslagen), luon- 42770: dennykseksi säädettiin vuonna 1988 laki nonsuojelulaki (naturvårdslagen), vesilaki 42771: rättsprövning-nimisestä oikeuskeinosta (la- (vattenlagen), kemikaalilaki (lagen om ke- 42772: gen om rättsprövning av vissa förvaltnings- miska produkter), terveydensuojelulaki (häl- 42773: beslut, SFS 1988:205). Rättsprövning-hake- soskyddslagen) sekä yhdeksän muuta lakia. 42774: mus tehdään valtioneuvoston päätöksestä Ruotsissa vesilaki on säädellyt, toisin kuin 42775: regeringsrätteniin ja muun hallintoviranomai- Suomessa, lähinnä vesirakentamista ja sen 42776: sen päätöksestä kamarioikeuteen. luvanvaraisuutta. Vesien pilaamista koskevat 42777: Viime vuosina suuntauksena on ollut hal- kysymykset ovat sen sijaan kuuluneet ympä- 42778: lintolainkäytön ohjaaminen entistä enemmän ristönsuojelulain (miljöskyddslagen) alaan. 42779: hallintotuomioistuimiin. Suuntauksena on Vesistörakentamisen lupaviranomaisina ovat 42780: myös ollut lääninoikeuksien toimivallan laa- olleet kuusi vesioikeutta, jotka ovat toi- 42781: jentaminen niin, että ensimmäisenä tuo- mineet alioikeuden yhteydessä. Vesioikeus- 42782: mioistuinasteena toimii entistä useammissa käsittelyä on voinut edeltää hallituksen lupa- 42783: asiaryhmissä lääninoikeus eikä kamarioi- harkinta, joka on koskenut suuria ja merkit- 42784: keus. täviä vesistörakentamishankkeita. Vesioi- 42785: Vuonna 1995 asetettiin komitea selvittä- keuksien toimivaltaan on kuulunut ratkaista 42786: mään tuomioistuinlaitoksen rakenteeseen ja myös korvauskysymyksiä. Ympäristön pi- 42787: organisaatioon liittyviä kysymyksiä (ko- laantumista merkitseviin hankkeisiin luvan 42788: mittedirektiv 1995:102 ja 1997:50). Komi- on myöntänyt joko hallitus, erityinen lupa- 42789: tean tehtävänä oli selvittää myös mahdolli- lautakunta (koncessionsnämnden får mil- 42790: suuksia vahvistaa yleisten tuomioistuinten ja jöskydd) tai valtion aluehallintovi- 42791: HE 114/1998 vp 17 42792: 42793: ranomaisena lääninhallitus. muutoksenhakuasioita. Eräissä ympäristöasi- 42794: Uuden ympäristökaaren voimaantulon oissa, kuten suojelualueiden perustamispää- 42795: myötä lupalautakunta lakkautetaan ja sen töksissä, muutoksenhakutie ohjautuu hallin- 42796: tilalle perustetaan alueelliset ympäristöoikeu- non sisäisesti hallitukselle. 42797: det kuuden käräjäoikeuden yhteyteen (miljö- Ympäristöylioikeus on tuomionvoipa neli- 42798: domstol). Ympäristöoikeudet käsittelevät jäsenisenä, jolloin jäsenistä kolmen tulee 42799: lain 20 luvun mukaisesti ensi asteena mer- olla lainoppineita. Ympäristöylioikeuteen 42800: kittävät ympäristön pilaantumista tarkoittavat kuuluu muutoin ympäristöneuvoksia, joilla 42801: lupahankkeet, nykyiset vesiasiat sekä erilai- on sama kelpoisuusvaatimus kuin ympäristö- 42802: sia korvausasioita. Korvausasiat koskisivat oikeuden ympäristöneuvoksilla. Valituslupa- 42803: lähinnä luonnonsuojelulain, vesilain ja ym- asian ratkaisemiseen osallistuu kolme lain- 42804: päristövahinkolain (miljöskadelagen) mukai- oppinutta tuomaria tai kaksi lainoppinutta 42805: sia korvauksia. Käsittelyssä sovellettaisiin tuomaria ja yksi ympäristöneuvos. 42806: menettelysäännöksinä ympäristökaarta ja 42807: toissijaisesti oikeudenkäymiskaarta (rätte- Norja ja Tanska 42808: gångsbalken). Vesiasioissa noudatetaan li- 42809: säksi erityisiä vesioikeudellisia menette- Norjassa ja Tanskassa on lähtökohtana, 42810: lysäännöksiä, joista säädetään erillisessä lais- että valtion ja kunnan viranomaisten päätök- 42811: sa (SFS 1998:812). set voidaan saattaa yleisten tuomioistuinten 42812: Alueellisiin ympäristöoikeuksiin valitetaan tutkittaviksi. Yksityisellä on oikeus saattaa 42813: valtion lupaviranomaisten päätöksistä. Kun- hallintopäätös yleisen tuomioistuimen rat- 42814: nallisten lupaviranomaisten päätöksistä vali- kaistavaksi. Hallintoasioiden muutoksen- 42815: tetaan ensin lääninhallitukseen ja vasta sen haussa on kuitenkin käytössä myös hallin- 42816: jälkeen ympäristöoikeuteen. Muutoksenhaku- non sisäisiä muutoksenhakukeinoja. Hallin- 42817: asioissa ympäristöoikeus soveltaa hallinto- topäätöksestä voidaan valittaa saman hallin- 42818: lainkäyttölain (förvaltningsprocesslag) me- nonalan ylemmälle hallintoviranomaiselle tai 42819: nettelysäännöksiä. Alueellisten ympäristöoi- erityiseen muutoksenhakulautakuntaan. 42820: keuksien toimivaltaan eivät kuulu rikosasiat Yleisten tuomioistuinten järjestelmä on 42821: eivätkä omistusoikeutta koskevat riidat. Norjassa kolmiasteinen ja Tanskassa kak- 42822: Ympäristöoikeuteen kuuluu lainoppineen siasteinen. Mahdollisuutta saattaa hallinto- 42823: puheenjohtajan lisäksi yksi ympäristöneuvos asia yleiseen tuomioistuimeen on joissakin 42824: (miljöråd) sekä kaksi asiantuntijajäsentä. tapauksissa rajoitettu nimenomaisilla sään- 42825: Ympäristöoikeuteen voi kuulua lisäksi toinen nöksillä. Rajoitukset voivat koskea tiettyjä 42826: lainopppinut tuomari ja toinen ympäristö- hallintopäätöksiä tai sitä, että tuomioistuin 42827: neuvos. Ympäristöneuvoksen kelpoisuusvaa- voi tutkia vain päätöksen lainmukaisuuden. 42828: timuksena on tekninen tai luonnontieteelli- Norjassa asia voidaan yleensä saattaa ylei- 42829: nen (naturvetenskaplig) koulutus sekä koke- seen tuomioistuimeen vasta sen jälkeen kun 42830: musta ympäristöasioista. Lupa-asioissa tuo- asiassa on ensin käytetty hallinnon sisäisiä 42831: mionvoivaan kokoonpanoon kuuluu puheen- muutoksenhakukeinoja. Tanskassa tätä ei 42832: johtaja, yksi ympäristöneuvos ja kaksi asian- yleensä edellytetä. Käytännössä hallinto- 42833: tuntijajäsentä. Asiantuntijajäsenistä toisella asioita ei kovin usein viedä yleiseen tuomio- 42834: tulee olla kokemusta luonnonsuojelusta ja istuimeen. 42835: toisella asian laadun mukaan joko teollisesta 42836: tai kunnallisesta toiminnasta. Saksa 42837: Ympäristöoikeuden päätöksestä valitetaan 42838: ympäristöylioikeuteen (miljööverdomstol), Saksassa on hallintotuomioistuinten järjes- 42839: joka muodostetaan nykyisestä Svean hovioi- telmä, johon kuuluvat yleiset hallintotuomi- 42840: keuden yhteydessä toimivasta vesiylioikeu- oistuimet sekä erikoistuomioistuimina vero- 42841: desta. Ympäristöylioikeus jää edelleen hovi- tuomioistuimet ja sosiaalituomioistuimet. 42842: oikeuden yhteyteen. Muutoksenhaku edellyt- Yleisten hallintotuomioistuinten organisaatio 42843: tää valitusluvan myöntämistä. Samoin vali- on kolmiasteinen (Verwaltungsgerichte, 42844: tuslupaa edellyttää muutoksenhaku ympäris- Oberverwaltungsgerichte ja Bundesverwal- 42845: töylioikeuden päätöksestä korkeimpaan oi- tungsgericht). Myös sosiaalituomioistuinten 42846: keuteen. Korkeimpaan oikeuteen ei saa va- organisaatiossa on kolme oikeusastetta (So- 42847: littaa niistä ympäristöylioikeuden päätöksis- zialgerichte, Landessozialgerichte ja Bundes- 42848: tä, jotka koskevat vesioikeuden käsittelemiä sozialgericht). Verotuomioistuinten organi- 42849: 42850: 42851: 380267Q 42852: 18 HE 114/1998 vp 42853: 42854: saatio on kaksiasteinen (Finanzgerichte ja Conseil d'Etat. Toimiessaan kolmantena oi- 42855: Bundesfinanzhof). keusasteena se tutkii vain oikeuskysymyksiä, 42856: Menettelyssä yleisissä hallintotuomioistui- mutta ei näyttökysymyksiä. Muutoksenhaun 42857: missa sovelletaan hallintoprosessilakia (Ver- edellytyksenä on tällöin, että Conseil d'Etat 42858: waltungsgerichtsordnung). Sosiaalituomiois- myöntää valitusluvan. 42859: tuimissa noudatetaan niitä koskevaa sosiaali- Joissakin asioissa Conseil d'Etat toimii 42860: prosessilakia (Sozialgerichtsgesetz) ja vero- toisena oikeusasteena, jolloin Tribunal ad- 42861: tuomioistuimissa vastaavasti omaa prosessi- ministratif -tuomioistuimen päätöksestä vali- 42862: lakia (Finanzgerichtsordnung). tetaan suoraan ylimpään tuomioistuimeen. 42863: Edellytyksenä muutoksenhaussa ylimpään Tällöin muutoksenhaku voi koskea muutakin 42864: hallintotuomioistuimeen on, että päätöksen kuin oikeuskysymystä. Eräissä asioissa Con- 42865: antanut tuomioistuin myöntää muutoksenha- seil d'Etat toimii ensimmäisenä oikeusastee- 42866: kuluvan. Lupa voidaan myöntää, jos asialla na. 42867: on periaatteellista merkitystä, jos ratkaisu Yleensä asianosaisella on oikeus ennen 42868: poikkeaa ylimmän oikeusasteen antamasta valittamista ensi asteen hallintotuomioistui- 42869: ratkaisusta tai jos menettelyvirhe on vaikut- meen vaatia oikaisua joko päätöksen teh- 42870: tanut ratkaisuun. Jos asian käsittelyssä on neeltä viranomaiselta tai ylemmältä hallinto- 42871: tapahtunut olennainen menettelyvirhe, muu- viranomaiselta. Oikaisun vaatiminen ei kui- 42872: tosta voidaan hakea ilman muutoksenhakulu- tenkaan tavallisesti ole valituksen tekemisen 42873: paa. Ylin hallintotuomioistuin ei yleensä edellytyksenä. 42874: arvioi tosiasiakysymyksiä vaan ratkaisee Yleisten hallintotuomioistuinten ohella on 42875: vain oikeuskysymyksiä. eräitä erityisiä tuomioistuimeen rinnastetta- 42876: Muutoksenhakua ensi asteen hallintotuomi- via hallinto lainkäyttöviranomaisia esimerkik- 42877: oistuimesta Oberverwaltungsgerichtiin ei si sosiaaliasioissa, kurinpitoasioissa, asevel- 42878: yleensä ole rajoitettu. Joissakin laeissa on vollisuusasioissa ja turvapaikka-asioissa. 42879: kuitenkin rajoitettu muutoksenhakua ensi Eräiden erityisten hallintolainkäyttöelinten 42880: asteen hallintotuomioistuimen päätöksestä päätöksistä voidaan valittaa oikeuskysymyk- 42881: siten, että muutoksenhakuun tarvitaan lupa. sen osalta ylimpään oikeusasteeseen. 42882: Lupa voidaan myöntää lähinnä silloin, kun 42883: asia on periaatteellisesti merkittävä tai kun 42884: asiassa on tapahtunut olennainen menettely- 2.6. Nykytilan aJViointi 42885: virhe. 42886: Saksassa on säädetty, että jokainen julkis- Nykyinen lääninoikeuksien ja vesituomio- 42887: oikeudellinen riita-asia voidaan saattaa ylei- istuinten järjestelmä vastaa aikaisemmin voi- 42888: sen hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi, massa olleen lainsäädännön ja hallinnon vaa- 42889: ellei toimivaltaa ole erikseen annettu muulle timuksia. Kun arvioidaan nykyistä tilannetta, 42890: tuomioistuimelle. Poikkeuksena tästä ovat on otettava huomioon muutokset, joita on 42891: esimerkiksi kirkolliset asiat ja eräät sellaiset tapahtunut muun muassa valtionhallinnon 42892: valtiosääntöoikeudelliset asiat, joita ei voida aluejaoissa, hallintolainkäytön menettelyssä 42893: viedä myöskään valtiosääntötuomioistui- ja hallinto-oikeudellisessa materiaalisessa 42894: meen. Poikkeukset mahdollisuudesta saattaa lainsäädännössä. Lisäksi hallintotuomiois- 42895: hallintoasia tuomioistuimen käsiteltäväksi tuimiin on ohjautunut ja ohjautuu jatkuvasti 42896: ovat hyvin harvinaisia. lisää uusia asiaryhmiä, jotka asettavat uusia 42897: vaatimuksia organisaatiolle. Menettelyn tuli- 42898: Ranska si olla mahdollisimman yhdenmukaista sekä 42899: eri asiaryhmien kesken että alueellisesti 42900: Ranskassa on kolmiasteinen hallinto- maan eri osissa. 42901: tuomioistuinten järjestelmä. Ensi asteena Lääninoikeuksien nykyiset tuomiopiir~t 42902: ovat tribunal administratif -tuomioistuimet, perustuvat siihen lääninhallitusten tOl- 42903: joita on 33. Niillä on yleinen toimivalta kä- mialuejakoon, joka oli voimassa, kun läänin- 42904: sitellä ensimmäisenä oikeusasteena ne hal- oikeudet vuonna 1989 irrotettiin lääninhalli- 42905: linto-oikeudelliset valitusasiat, joista ei ole tuksista ja muodostettiin organisatorisesti 42906: toisin säädetty. Toisena oikeusasteena ovat itsenäisiksi hallintotuomioistuimiksi. Lääni- 42907: Cour administratif d'appel -tuomioistuimet, jaon uudistamisen yhteydessä lääninoikeuk- 42908: joita on viisi. Niiden toimivalta perustuu sien tuomiopiirit irrotettiin läänijaosta, mutta 42909: aina erityissäännöksiin. Ylin oikeusaste on lääninoikeuksien aluejako säilytettiin entise- 42910: HE 114/1998 vp 19 42911: 42912: nä. Tästä taustasta johtuu, että lääninoikeuk- tukisi osaltaan myös vahvan ja monipuolisen 42913: sien tuomiopiirit ovat hyvin eri kokoisia. oikeudellisen asiantuntemuksen hankkimista 42914: Nykyisten tuomiopiirien muodostamisessa ja säilyttämistä kaikissa asiaryhmissä, sillä 42915: ei ole otettu huomioon lääninoikeuksiin saa- käytännössä monipuolinen asiantuntemus 42916: puvien asioiden alueellista jakaantumista voidaan turvata helpommin riittävän suurissa 42917: eikä asioiden määrässä ja laadussa tapahtu- kuin hyvin pienissä tuomioistuinyksiköissä. 42918: neita muutoksia. Hallintolainkäytön kannalta Asiantuntemuksen hankkimisen ja säilyttä- 42919: on tärkeää arvioida hallintotuomioistuinten misen kannalta on tärkeää, että hallinto- 42920: tuomiopiirijakoa nimenomaan näihin tuo- tuomioistuimeen saapuu vuosittain riittävän 42921: mioistuimiin nykyisin saapuvien ja niihin paljon asioita jokaisessa asiaryhmässä. Suu- 42922: odotettavissa olevien asiaryhmien ja asia- ressa yksikössä on myös mahdollista, että 42923: määrien kannalta. jaostot ainakin osittain erikoistuvat eri asia- 42924: Alueellisiin hallintotuomioistuimiin saapu- ryhmiin. Tällaista mahdollisuutta ei nykyisin 42925: vien asioiden määrä on monissa asiaryhmis- ole kaikissa lääninoikeuksissa. 42926: sä alentunut, mutta samalla saapuvat asiat Myös vesiylioikeuteen saapuvien asioiden 42927: ovat vaikeutuneet. Selvät virheet voidaan määrä on 1990-luvun kuluessa pienentynyt. 42928: nykyisin monissa tapauksissa korjata jo en- Käsittelyajat eri asiaryhmissä ovat pysyneet 42929: nen valitusvaihetta hallintomenettelyssä. Li- asioiden laatuun nähden lyhyinä. Vesiylioi- 42930: säksi alueellisiin hallintotuomioistuimiin on keudessa on pystytty kehittämään tarkoituk- 42931: jatkuvasti ohjattu uusia asiaryhmiä ja näin senmukaisia työmenetelmiä ja käytetty hy- 42932: tulee ilmeisesti tapahtumaan myös tulevai- väksi erilaisia kokoonpanovaihtoehtoja, jois- 42933: suudessa. Nämä muutokset edellyttävät alu- sa on yhdistetty juridista, teknistä ja luon- 42934: eellisilta hallinto-oikeuksilta entistä moni- nontaloudellista tuntemusta. Vesiylioikeuden 42935: puolisempaa asiantuntemusta. Lisäksi alueel- toimintaan kuuluvat luonnollisena osana 42936: listen hallinto-oikeuksien ratkaisuilta odote- myös tarkastukset ja katselmukset sekä suul- 42937: taan valtakunnallista yhdenmukaisuutta. liset käsittelyt. 42938: Lääninoikeudet ovat tähän saakka toimi- Ympäristönsuojelulainsäädännön ja siihen 42939: neet hyvin, vaikka ne ovatkin olleet työmää- liittyvän vesilainsäädännön uudistus vaikut- 42940: rältään ja henkilöstövoimavaroiltaan hyvin taa vesiylioikeuden asemaan muutoksenha- 42941: eri kokoisia. Hallintolainkäytön alueellisesti kujärjestelmässä. Yhtenäistetty pilaamislupa- 42942: tasapainoisen kehittämisen kannalta on kui- käsittely edellyttää yhtenäistettyä käsittelyä 42943: tenkin tarpeen pyrkiä muodostamaan kaikista myös muutoksenhakuasteessa, joten erityis- 42944: alueellisista hallintotuomioistuimista asia- tuomioistuinta ei voida säilyttää ainoastaan 42945: määriltään ja voimavaroiltaan tarkoituksen- vesiasioiden käsittelyä varten. 42946: mukaisen kokoisia tuomioistuinyksiköitä. 42947: Tämä muodostaisi pohjan hallintotuomiois- 42948: tuinten toiminnan järjestämiselle niin, että 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 42949: vähäiset vaihtelut henkilöstössä tai saapuvien ehdotukset 42950: asioiden määrissä eivät vaikuttaisi tuomiois- 42951: tuinten toimintaan ja asioiden käsittelyaikoi- 3.1. Tavoitteet 42952: hin. 42953: Lääninoikeudet eivät ole käytännössä ko- Esityksen tarkoituksena on vahvistaa hal- 42954: vin laajasti käyttäneet yhteisiä tuomiopiire- lintolainkäytön järjestelmää muodostamaila 42955: jään työmäärän tasaamiseen. Eniten mahdol- nykyisten lääninoikeuksien pohjalta uudet 42956: lisuutta asioiden siirtämiseen on käytetty alueelliset hallinto-oikeudet. Tavoitteena on, 42957: Sisä-Suomen yhteisessä tuomiopiirissä, jossa että hallinto lainkäyttöasiat jakaantuvat niihin 42958: työmäärän tasaaminen toteutettiin niin, että mahdollisimman tasapuolisesti ja että kaikis- 42959: Keski-Suomen lääninoikeuden yksi lääninoi- sa alueellisissa hallintotuomioistuimissa on 42960: keudentuomarin virka on vuonna 1997 ollut riittäviin voimavaroihin perustuva asiantun- 42961: Hämeen lääninoikeuden käytössä. Lisäksi temus eri asiaryhmissä. 42962: Keski-Suomen lääninoikeuden käsiteltäväksi Alueellisten hallintotuomioistuinten toimi- 42963: siirrettiin 118 asiaa Hämeen lääninoikeudes- valta on yleinen, joten niissä käsitellään mo- 42964: ta. Muissa yhteisissä tuomiopiireissä ei asi- nenlaisia asioita. Hallinto-oikeuksilla tulee 42965: oita ole merkittävässä määrin siirretty toi- olla edellytykset ottaa vastaan myös lisää 42966: seen lääninoikeuteen. uusia asiaryhmiä. Valitusten ohjaaminen laa- 42967: Riittävän suuri saapuvien asioiden määrä jasti yleisiin hallintotuomioistuimiin vähen- 42968: 20 HE 114/1998 vp 42969: 42970: tää perusteettornia eroavuuksia asioiden kä- tuomioistuinyksiköiksi. Pienet yksiköt voivat 42971: sittelyssä eri asiaryhmien välillä. Laaja-alais- olla toiminnallisesti helposti haavoittuvia 42972: ten yleisten hallintotuomioistuinten järjestel- silloin, kun henkilöstössä tai saapuvien asi- 42973: mä on selkeä sekä yksityisten asianosaisten oiden määrässä tapahtuu yllättäviä muutok- 42974: että hallintopäätöksiä tekevien viranomaisten sia. Toisaalta suuressa yksikössä tuomiois- 42975: kannalta. tuimen sisäinen hallinto saattaa muodostua 42976: Asiantuntemuksen ja asioiden nopean kä- raskaaksi ja vaatia suhteettoman suuren osan 42977: sittelyn turvaaminen kaikissa asiaryhmissä henkilöstön työpanoksesta. 42978: alueellisesti yhdenvertaisella tavalla edellyt- Hallinto-oikeuksien lukumäärään ja tuo- 42979: tää, että kaikissa hallinto-oikeuksissa on riit- mioistuinyksiköiden sijaintiin vaikuttaa se, 42980: tävästi henkilöstöä. Tavoitteena on muodos- millä tavalla saapuvat asiat alueellisesti ja- 42981: taa hallinto-oikeuksista alueellisesti, asia- kaantuvat. Asianosaisten kannalta on tärke- 42982: määriltään sekä henkilöstöitään mahdollisim- ää, että maantieteellinen etäisyys alueelliseen 42983: man tasapainoiset ja keskenään yhdenvertai- hallintotuomioistuimeen ei muodostu tar- 42984: set tuomioistuinyksiköt niin, että muutoksen- peettoman suureksi. Läheisyysperiaatteella 42985: haku eri asiaryhmissä voidaan hajauttaa on merkitystä erityisesti silloin, kun asiassa 42986: kaikkiin hallinto-oikeuksiin ja ettei asioiden on tarpeen järjestää suullinen käsittely. Tä- 42987: käsittelyssä ole eri hallinto-oikeuksien välillä mä näkökohta voidaan ottaa huomioon 42988: olennaisia eroavuuksia. usealla tavalla. Yhtenä mahdollisuutena on, 42989: Hallintolainkäytön järjestelmän kehittämi- että hallinto-oikeuksilla on useilla paikka- 42990: sessä on otettava huomioon, että suullisia kunnilla toimivia jaostoja. Toisena vaihtoeh- 42991: käsittelyjä tullaan järjestämään hallinto- tona on istuntojen järjestäminen useilla paik- 42992: tuomioistuimissa entistä enemmän. Yksityis- kakunnilla siten, että hallinto-oikeus järjestää 42993: ten asianosaisten kannalta on tärkeää, että tarvittaessa suulliseen käsittelyn istuntopaik- 42994: suulliset käsittelyt järjestetään mahdolli- kakunnalla. 42995: simman lähellä asianosaisia. Lisäksi suulliset Jos hallinto-oikeuksilla olisi eri paikkakun- 42996: käsittelyt asettavat uusia vaatimuksia hallin- nilla toimivia jaostoja, tämä asettaisi tuo- 42997: totuomioistuinten johtamiselle. mioistuimen johtamiselle ja sen hallinnon 42998: Nykyisin lääninoikeuksissa ei ole asiaruuh- järjestämiselle lisävaatimuksia. Kun kyseessä 42999: kia ja käsittelyajat ovat lyhyitä. Tarkoitukse- olisi yksi tuomioistuin, joka toimisi jaostoi- 43000: na on turvata jatkossakin kaikkien hallinto- hin jakaantuneena, olisi tuomioistuimen 43001: oikeuksien tehokas ja joustava toiminta päällikön tehtävänä vahvistaa perusteet, joil- 43002: myös tilanteissa, joissa niiden henkilöstössä la asiat jaetaan jaostoille. Läheisyysperiaat- 43003: tai niihin saapuvien asioiden määrässä tapah- teella voisi olla merkitystä joissakin asiaryh- 43004: tuu nopeita muutoksia. missä, esimerkiksi sosiaaliasioissa, enemmän 43005: Vesi- ja ympäristönsuojeluasioissa on ta- kuin muissa asiaryhmissä. Joidenkin asiaryh- 43006: voitteena muodostaa uuden ympäristönsuo- mien käsittely voisi olla syytä asiantunte- 43007: jelulainsäädännön mukaisten muutoksenha- muksen turvaamiseksi keskittää yhteen toi- 43008: kuasioiden käsittelyyn soveltuva hallinto- mipaikkaan. Nämä erilaiset näkökohdat olisi 43009: tuomioistuinjärjestelmä. Tämä edellyttää or- mahdollista ottaa huomioon vahvistettaessa 43010: ganisatoristen muutosten lisäksi erityisesti perusteita asioiden jakamiselle jaostojen kes- 43011: sitä, että vesi- ja ympäristönsuojeluasioita ken. 43012: käsittelevän hallintotuomioistuimen asiantun- Käytännössä tuomioistuimen henkilökuntaa 43013: tijajäsenten kelpoisuuspohjaa laajennetaan ei voitaisi siirtää jaostolta toiselle, vaikka 43014: vastaamaan lupakäsittelyssä esille tulevia järkevä toiminta voisi sitä edellyttäää. Koska 43015: kysymyksiä. yhdellä paikkakunnalla toimivan monijaos- 43016: toisen tuomioistuimen malli sellaisenaan ei 43017: olisi toimiva siinä tapauksessa, että jaostot 43018: 3.2. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sijaitsisivat eri paikkakunnilla, olisi ratkais- 43019: tava, missä määrin näillä jaostoilla olisi it- 43020: Hallinto-oikeuksien lukumäärä senäistä päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa. 43021: Jos näistä jaostoista muodostettaisiin hal- 43022: Hallinto-oikeuksien toiminnan joustavuu- linnollisesti melko itsenäisiä ja tulosvastuul- 43023: den ja tehokkuuden kannalta on tärkeää, et- lisia yksiköitä, samoja kysymyksiä olisi 43024: teivät ne muodostu hallinnollisesti tai toi- useissa tapauksissa käsiteltävä hallinto-oi- 43025: minnallisesti liian pieniksi tai liian suuriksi keudessa kahdella hallinnollisella tasolla. 43026: HE 114/1998 vp 21 43027: 43028: Joka tapauksessa tuomioistuimen sisäisten niiden alueellista jakautumista. Tuomiopiiri- 43029: käytännön asioiden ja henkilöstöhallinnon en määräämisessä on tärkeää huolehtia myös 43030: hoitaminen olisi hankalaa. Vaikka nykyisten siitä, että ne ovat maantieteellisten etäisyyk- 43031: pienten lääninoikeuksien säilyttäminen toi- sien ja liikenneyhteyksien kannalta mielek- 43032: sella paikkakunnalla toimivina jaostoina olisi käitä kokonaisuuksia. 43033: niiden nykyisen henkilöstön kannalta selkeä Uuteen läänijakoon perustuva tuomiopiiri- 43034: ratkaisu, voisi uuden asiantuntevan henkilös- jako merkitsisi sitä, että lääninoikeudet olisi- 43035: tön hankkiminen tällaiseen sivutoimipistee- vat asiamääriltään vielä enemmän erilaisia 43036: seen muodostua tulevaisuudessa ongelmaksi. kuin nykyisin. Lisäksi on otettava huomi- 43037: Hajaantuminen usealle paikkakunnalle voisi oon, että painopiste lääninoikeuksiin saapu- 43038: vaikeuttaa myös yhtenäisten menettelytapo- vissa asioissa on selvästi muissa kuin läänin- 43039: jen ja yhdenmukaisen ratkaisukäytännön tur- hallitusten päätöksiä koskevissa valituksissa. 43040: vaamista lainkäytössä. Tästäkään syystä lääninhallitusten toi- 43041: Hallinnollisesti ja toiminnallisesti selkeäm- mialuejako ei muodosta hallintotuomiois- 43042: pää ja yksinkertaisempaa olisi, että hallinto- tuinten tuomiopiirijaolle soveltuvaa pohjaa. 43043: oikeudet eivät olisi hajaantuneet eri paikka- Uudistuksessa on otettava huomioon, että 43044: kunnilla toimiviin jaostoihin, mutta hallinto- maakuntajakolain (1159/1997) 1 §:n mukaan 43045: oikeus voisi tarvittaessa järjestää istuntoja valtion aluehallintoviranomaisten toimialuei- 43046: eri paikkakunnilla. Tällä tavoin voitaisiin den tulee, jollei erityisestä syystä muuta joh- 43047: huolehtia siitä, ettei hallinto-oikeuden suulli- du, perustua maakuntajakoon niin, että toi- 43048: seen käsittelyyn osallistumisesta aiheudu mialue muodostuu yhdestä tai useammasta 43049: asianasaisille kohtuuttomasti vaivaa tai kus- maakunnasta. Maakuntien lukumäärästä, ni- 43050: tannuksia. Vastaavaa menettelyä on jo käy- mistä ja alueista säädetään maakunnista an- 43051: tetty hovioikeuksissa. netussa valtioneuvoston päätöksessä 43052: Käytännössä osa lääninoikeuksista toimii (147/1998). Maakuntajaossa maa on jaettu 43053: yhteistyössä käräjäoikeuksien kanssa esimer- itsehallinnollisen Ahvenanmaan maakunnan 43054: kiksi siten, että nämä tuomioistuimet käyttä- lisäksi 19 maakuntaan. 43055: vät yhteisiä istuntosaleja. Tällaista käytän- Lisäksi hallinto-oikeuksien tuomiopiirejä 43056: nön yhteistyötä voidaan edelleen kehittää. muodostettaessa on syytä ottaa huomioon 43057: Yhteistyöhön voi olla tarvetta esimerkiksi niiden viranomaisten aluejaot, joiden päätök- 43058: niissä tilanteissa, joissa hallinto-oikeus jär- sistä valitetaan hallinto-oikeuksiin. Näitä 43059: jestää istuntoja toisella paikkakunnalla. ovat erityisesti verovirastojen, työvoima- ja 43060: Asianosaisten oikeusturvan kannalta on elinkeinokeskusten sekä ympäristökeskusten 43061: tärkeää kehittää hallintotuomioistuinten jär- aluejaot, joiden pohjana on maakuntajako. 43062: jestelmää hallintolainkäytössä ratkaistavien Nämä aluejaot poikkeavat kuitenkin toisis- 43063: asioiden omien vaatimusten pohjalta. Alueel- taan, joten hallinto-oikeuksien tuomiopiirejä 43064: lisiin hallintotuomioistuimiin saapuvien hal- ei ole mahdollista yhdenmukaistaa ainakaan 43065: lintolainkäyttöasioiden määrä ja niiden alu- kaikkien näiden viranomaisten toimialueiden 43066: eellinen jakautuminen mahdollistaa seitse- kanssa. 43067: män tai kahdeksan itsenäisen hallinto-oikeu- Verovirastojen virka-alueet pohjautuvat 43068: den muodostamisen. vanhaan läänijakoon, mutta alueellisia vero- 43069: Kun otetaan huomioon Lapin eri- virastojaon yhdistetty ja niiden aluejakoa on 43070: tyisolosuhteet, on perusteltua muodostaa lisäksi tarkistettu maakuntien rajojen mukai- 43071: kahdeksan itsenäistä hallinto-oikeutta. Lapis- sesti. Tarkoituksena on, että vuoden 1999 43072: sa toimivan hallinto-oikeuden säilyttämistä alusta lähtien alueverovirastoja on kahdek- 43073: erillisenä hallintotuomioistuimena puoltavat san. Ne ovat Uudenmaan, Lounais-Suomen, 43074: pitkät maantieteelliset välimatkat ja se, että Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Sisä-Suo- 43075: Lapista alueelliseen hallintotuomioistuimeen men ja Länsi-Suomen verovirastot, Oulun ja 43076: saapuu myös erityisiä asiaryhmiä, kuten Kainuun verovirasto sekä Lapin verovirasto. 43077: luontaiselinkeinoihin liittyviä asioita. Kun arvioidaan verovirastojen aluejaon mer- 43078: kitystä hallintotuomioistuinten tuomiopiirien 43079: Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodostamisessa, on otettava huomioon, että 43080: veroasioiden suhteellinen osuus kaikista lää- 43081: Hallinto-oikeuksien tuomiopiirien muodos- ninoikeuksiin saapuneista asioista on melko 43082: tamisessa on pidettävä lähtökohtana näihin suuri. Veroasioiden suhteellinen osuus vaih- 43083: hallintotuomioistuimiin saapuvia asioita ja teli vuonna 1997 Kuopion lääninoikeuden 43084: 22 HE 114/1998 vp 43085: 43086: 23,3 prosentista Turun ja Porin lääninoikeu- asioissa on kyse lupaviranomaisen tekemästä 43087: den 49,4 prosenttiin. lupapäätöksestä tai valvontaviranomaisessa 43088: Veroviraston virka-alueen kuuluminen use- tehdystä muusta hallintopäätöksestä. Lupavi- 43089: an lääninoikeuden tuomiopiiriin ei ilmeisesti ranomaisena eivät enää toimisi vesioikeudet. 43090: ole käytännössä aiheuttanut suuria ongelmia. Niiden sijaan on tarkoitus perustaa valtion 43091: V eroviraston ratkaisuihin samantyyppisissä uudeksi alueviranomaiseksi kolme ympäris- 43092: asioissa on tosin saattanut tulla eri lääninoi- tölupavirastoa. Lisäksi valtion aluevi- 43093: keuksista erilaisia ratkaisuja. Ratkaisujen ranomaisina toimisivat nykyiset alueelliset 43094: yhdenmukaisuudella on ilmeisesti enemmän ympäristökeskukset Kunnissa päätöstoimi- 43095: merkitystä arvonlisäverotuksessa kuin tulo- valta kuuluisi kunnan ympäristönsuojeluvi- 43096: verotuksessa, mutta arvonlisäverotusta kos- ranomaiselle. Lupaviranomaiset ratkaisisivat 43097: kevat verovalitukset on nykyisin keskitetty edelleen eräiltä osin myös korvauskysymyk- 43098: Uudenmaan lääninoikeuteen. Useiden hallin- siä. 43099: totuomioistuinten tuomiopiireissä toimivassa Muutoksenhakutuomioistuimen toimivalta 43100: verovirastossa on lisäksi kiinnitettävä erityis- muuttuisi uudistuksen johdosta hallinto- 43101: tä huomiota siihen, että valitusosoituksessa tuomioistuimen toimivaltaa vastaavaksi. So- 43102: mainitaan valitusviranomaisena oikea hallin- veltamiskäytäntöjen jatkuvuuden turvaami- 43103: totuomioistuin. seksi muutoksenhaku ympäristönsuojelu- 43104: Syyskuun alussa 1997 perustettiin 15 työ- asioissa ohjattaisiin yhteen hallintotuomiois- 43105: voima- ja elinkeinokeskusta, joiden aluejako tuimeen. Muutoksenhakutuomioistuimena 43106: perustuu maakuntajakoon. Työvoima-asioi- toimisi Vaasan hallinto-oikeus, joka muo- 43107: den muutoksenhakujärjestelmää on uudistet- dostettaisiin yhdistämällä Vaasan lääninoi- 43108: tu poistamalla valituskieltoja, joten työvoi- keus ja vesiylioikeus. 43109: ma-asioissa voidaan joissakin tapauksissa Vaasan hallinto-oikeus ratkaisisi lääninoi- 43110: valittaa alueelliseen hallintotuomioistuimeen. keuden toimivaltaan aikaisemmin kuulunei- 43111: Työvoima- ja elinkeinokeskusten päätöksistä den asioiden lisäksi myös uuden ympäristön- 43112: saapuisi kuitenkin merkittävässä määrin vali- suojelulainsäädännön ja siihen liittyvän vesi- 43113: tuksia hallinto-oikeuksiin vasta, kun maaseu- lain muutoksen mukaiset asiat. Ympäristön- 43114: tuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettai- suojelu- ja vesiasioissa tuomioistuimen toi- 43115: siin hallintotuomioistuintoimikunnan ehdo- mivalta olisi valtakunnallinen. Vaasan hal- 43116: tuksen mukaisesti. linto-oikeudessa ratkaistaisiin erityisessä 43117: Alueellisten ympäristökeskusten aluejako asiantuntijakokoonpanossa ne valitukset, jot- 43118: perustuu suurelta osin vanhaan läänijakoon ka koskevat vesi- tai ympäristönsuojelulain- 43119: ja nykyiseen maakuntajakoon. Hallintolain- säädännön mukaista kunnan, alueellisen ym- 43120: käyttölain ja erillisten uudistusten vaikutuk- päristökeskuksen tai ympäristölupaviraston 43121: sesta johtuen hallinto-oikeuksiin tulee saapu- päätöstä. Näistä asiaryhmistä ovat kuntien 43122: roaan entistä enemmän valituksia alueellisten ympäristönsuojeluviranomaisten tekemät ym- 43123: ympäristökeskusten päätöksistä. päristölupapäätökset aikaisemmin kuuluneet 43124: Ehdotuksen mukaan alueellisten hallinto- lääninoikeuksien käsiteltäviksi. Lisäksi Vaa- 43125: oikeuksien tuomiopiirit pohjautuisivat maa- san hallinto-oikeus ratkaisisi ensimmäisenä 43126: kuntajakoon. Maakuntajako on luonteva läh- muutoksenhakuasteena valitukset ojitustoimi- 43127: tökohta, koska se on pohjana muissakin vii- tusten päätöksistä, joissa vesiylioikeus toimii 43128: me aikoina toteutetuissa aluejaoissa. Maa- nyt toisena muutoksenhakuasteena vesioi- 43129: kuntajaon pohjana puolestaan on kuntajako. keuden jälkeen. 43130: Hallinto-oikeuksien kannalta yhteys kuntaja- Vesiylioikeuden asiantuntijajäsenten nykyi- 43131: koon on tärkeä, sillä hallinto-oikeuksiin tu- sissä kelpoisuusehdoissa otetaan huomioon 43132: lee runsaasti valituksia kuntien viranomais- vain tekninen ja luonnontaloudellinen koulu- 43133: ten päätöksistä. tus ja kokemus. Uuden lainsäädännön mu- 43134: kaisten asioiden käsittelyssä tarvitaan myös 43135: Vesi- ja ympäristönsuojeluasiat sellaisia asiantuntijajäseniä, joilla on koulu- 43136: tusta ja kokemusta muun ohella jätehuol- 43137: Ympäristölainsäädännön uudistuksessa on toon, meluntorjuntaan tai muuhun ympäris- 43138: tarkoitus siirtyä järjestelmään, jossa rikos- ja tönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. 43139: riita-asiat käsitellään vesilainsäädännön eri- Yhtenäistetty pilaamissääntely vaikuttaisi 43140: tyistuomioistuinten sijasta yleisissä alioi- myös korkeimman hallinto-oikeuden ase- 43141: keuksissa. Hallintolainkäytössä ratkaistavissa maan. Vesilain mukainen valituslupajärjes- 43142: HE 114/1998 vp 23 43143: 43144: telmä on tarkoitus ehdottaa kumottavaksi oikeuksiin jonkin verran nykyistä enemmän 43145: ympäristönsuojelulainsäädännön uudistamista asioita. Vaasan hallinto-oikeuteen saapuvien 43146: koskevassa hallituksen esityksessä. Korkeim- asioiden määrässä on lisäksi otettu huomi- 43147: paan hallinto-oikeuteen valitettaisiin tällöin oon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukai- 43148: yhdistetyn pilaamissääntelyn piiriin kuulu- set asiat, joita olisi vuosittain arviolta noin 43149: vista asioista toisena muutoksenhakuasteena 800. 43150: ilman valitusrajoituksia. Tämä olisi otettava 43151: huomioon korkeimman hallinto-oikeuden 43152: sivutoimisten asiantuntijajäsenten kelpoisuut- väestöpohja saapuvat asiat 43153: ta koskevissa säännöksissä. 43154: 3.3. Keskeiset ehdotukset Helsinki 1 344 060 7 000 43155: Turku 682 100 3 000 43156: Esityksessä ehdotetaan, että nykyisistä Hämeen- 43157: lääninoikeuksista muodostetaan kahdeksan linna 866 900 3 000 43158: hallinto-oikeutta. Ne sijaitsisivat Helsingissä, Vaasa 445 500 2 000 43159: Turussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kouvo- Kouvola 527 169 2 000 43160: lassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Kuopio 603 900 3 000 43161: Hallinto-oikeuksilla olisi myös toisella paik- Oulu 452 800 1 500 43162: kakunnalla sijaitsevia pysyviä istuntopaikko- Rovaniemi 199 200 800 43163: ja, mutta niillä ei olisi eri paikkakunnilla 43164: toimivia jaostoja. 43165: Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että ve- 4. Esityksen vaikutukset 43166: siylioikeus yhdistetään Vaasan hallinto-oi- 43167: keuteen. Tältä osin esitys liittyy hallituksen Uudistus merkitsisi muutoksia erityisesti 43168: esitykseen ympäristölainsäädännön uudista- hallintolainkäytön organisaatioon. Esitys ei 43169: misesta. Vesi- ja ympäristönsuojeluasioiden vaikuttaisi olennaisesti siihen, millä tavoin 43170: käsittelyyn osallistuisi hallinto-oikeuden la- kansalaiset asioivat alueellisissa hallinto- 43171: kimiesjäsenten lisäksi päätoimisia asiantunti- tuomioistuimissa. Esityksessä ehdotetut 43172: jajäseniä, joilla olisi tekniikan ja luonnontie- muutokset parantavat kuitenkin alueellisten 43173: teiden erityisasiantuntemusta. Vastaava sivu- hallintotuomioistuinten mahdollisuuksia an- 43174: toimisten asiantuntijajäsenten kelpoisuutta taa oikeusturvaa vaihtelevissa työtilanteissa. 43175: koskeva muutos tehtäisiin Korkeimmasta Lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden ny- 43176: hallinto-oikeudesta annettuun lakiin kyiset virat lakkautettaisiin ja vastaavasti 43177: (74/1918). perustettaisiin uudet virat hallinto-oikeuksiin. 43178: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Tämä esitys ei vaikuttaisi olennaisesti hallin- 43179: hallinto-oikeuslaki, joka kumoaisi nykyisen totuomioistuinten henkilökunnan kokonais- 43180: lääninoikeuslain. Hallinto-oikeuslaissa sää- määrään, mutta alueellisten hallintotuomiois- 43181: dettäisiin lähinnä alueellisten hallinto-oi- tuinten virat jaettaisiin uudelleen näiden tuo- 43182: keuksien lukumäärästä ja tehtävistä, hallinto- mioistuinten kesken. Esitys merkitsisi erityi- 43183: oikeuden jäsenistä ja esittelijäistä sekä tuo- sesti Keski-Suomen, Mikkelin ja Pohjois- 43184: mioistuimen kokoonpanosta. Hallinto-oi- Karjalan lääninoikeuksissa henkilökunnan 43185: keuksien tuomiopiireistä määrättäisiin valtio- siirtymistä työskentelemään toiselle paikka- 43186: neuvoston yleisistunnon päätöksellä. Tarkoi- kunnalle. Hallinto-oikeuksien tulevaan hen- 43187: tuksena on, että hallinto-oikeuksien tuo- kilöstötarpeeseen vaikuttaa saapuvien asioi- 43188: miopiirit perustuisivat maakuntajakoon. den ja suullisten käsittelyjen määrän kehitys 43189: Seuraavasta taulukosta ilmenee hallinto- hallinto-oikeuksissa. 43190: oikeuksien tuomiopiirien väestöpohja arvioi- Lääninoikeuksien toiminnasta aiheutuvat 43191: tuna maakuntien väestön vuoden 1998 alussa kustannukset ovat nykyisin noin 100 miljoo- 43192: lasketun määrän perusteella. Lisäksi taulu- naa markkaa. Esityksessä ehdotetut muutok- 43193: kosta ilmenee, millä tavoin hallinto-oikeuk- set eivät olennaisesti muuta alueellisten hal- 43194: siin vuosittain saapuvat asiat jakaantuisivat lintotuomioistuinten kustannustasoa. 43195: tuomiopiirien kesken niiden väestöpohjan Uuden ym päristönsuoj ei ulainsäädännön 43196: perusteella arvioituna. Laskentaperusteissa soveltamista koskevien asioiden ratkaisemi- 43197: on otettu huomioon, että uudet rakennusasiat sessa tarvittavista uusista asiantuntijajäsenis- 43198: ja muut uudet asiaryhmät tuovat hallinto- tä Vaasan hallinto-oikeudessa ja uusista si- 43199: 24 HE 114/1998 vp 43200: 43201: vutoimisista asiantuntijajäsenistä korkeim- to-oikeuksilla voisi olla jaosto kaikilla niillä 43202: massa hallinto-oikeudessa aiheutuisi kuiten- paikkakunnilla, joilla nykyisin toimii läänin- 43203: kin lisäkustannuksia vuosittain arviolta 2 oikeus. 43204: miljoonaa markkaa. Hallintotuomioistuintoimikunta katsoi, että 43205: muutoksenhaku valmisteilla olevan ympäris- 43206: tönsuojelulain ja vesilain mukaisissa asioissa 43207: 5. Asian valmistelu tulisi järjestää ympäristömuutoksenhakutyö- 43208: ryhmän ehdotuksen mukaisesti eli ohjata 43209: Ympäristöministeriön asettaman ympans- Kuopiossa ja Vaasassa sijaitseviin hallinto- 43210: tölupatoimikunnan ja oikeusministeriön aset- tuomioistuimiin. 43211: taman ympäristöoikeustoimikunnan mietin- Hallintotuomioistuintoimikunnan mietin- 43212: nöissä (komiteanmietinnöt 1996:11 ja nöstä saatiin lausunnot muun muassa muilta 43213: 1996: 12) ehdotettiin uuden ympäristönsuoje- ministeriöiltä, korkeimmalta hallinto-oikeu- 43214: lulain säätämistä ympäristönsuojelulainsää- delta, vesituomioistuimilta, lääninoikeuksilta 43215: dännön yhtenäistämiseksi. Laki sisältäisi yh- ja vakuutusoikeudelta. Lausunnot saatiin 43216: tenäiset säännökset maaperän, ilman ja vesi- myös useilta muutoksenhakulautakunnilta 43217: en suojelusta. Ympäristönsuojelulakiin sisäl- sekä muilta viranomaisilta ja järjestöiltä. 43218: lytettäisiin vesien pilaantumista koskeva ve- Lausuntaj a saatiin yhteensä 107. Niistä on 43219: silain 10 luvun mukainen sääntely. Toimi- laadittu tiivistelmä oikeusministeriössä. 43220: kuntien ehdotuksen mukaan vesioikeudet Toimikunnan mietinnöstä saaduissa lau- 43221: lakkautettaisiin ja niiden sijaan perustettai- sunnoissa suhtauduttiin yleensä myönteisesti 43222: siin kolme ympäristöasiain lupalautakuntaa, ehdotukseen lääninoikeuksien muuttamisesta 43223: joista säädettäisiin erillisellä lailla. Lupa- hallinto-oikeuksiksi, joilla olisi nykyisiä lää- 43224: lautakunnat ratkaisisivat vesilain 2-9 luvun ninoikeuksien tuomiopiirejä laajemmat tuo- 43225: mukaisten vesitalousasioiden lisäksi merkit- miopiirit Erilaisia käsityksiä esitettiin hallin- 43226: tävät ja laajavaikutukselliset ympäristölupa- to-oikeuksien lukumäärästä ja niiden tuo- 43227: asiat sekä pääosan vesien pilaantumisesta miopiirien määräytymisestä sekä siitä, voi- 43228: aiheutuvista korvausvaatimuksista. Muut vatko hallinto-oikeudet toimia useilla paik- 43229: ympäristöluvat käsiteltäisiin alueellisissa ym- kakunnilla. Useat lääninoikeudet pitivät tär- 43230: päristökeskuksissa ja kunnan ympäristön- keänä, että hallinto-oikeuksilla olisi jaostoja 43231: suojeluviranomaisissa. Ympäristönsuojelu- kaikilla nykyisillä lääninoikeuspaikkakunnil- 43232: lain ja siihen liittyvän vesilain muutoksen la ja että eri paikkakunnilla toimivat jaostot 43233: mukaisista päätöksistä valitettaisiin muodos- olisivat mahdollisimman itsenäisiä. 43234: tettavalle ympäristöasioihin erikoistuneelle Ympäristöasioiden muutoksenhausta esitet- 43235: tuomioistuimelle. tiin useita erilaisia käsityksiä. Joissakin lau- 43236: Ympäristöasioiden muutoksenhakua on sunnoissa kannatettiin muutoksenhaun kes- 43237: tämän jälkeen selvitetty oikeusministeriön kittämistä vesi- ja ympäristöasioissa yhteen 43238: asettamassa ympäristömuutoksenhakutyöryh- erityistuomioistuimeen tai yhteen alueelli- 43239: mässä, jonka enemmistö päätyi ehdottamaan seen hallintotuomioistuimeen. Muutamat 43240: vesiylioikeuden henkilökunnan sijoittamista lausunnonantajista kannattivat toimikunnan 43241: Vaasassa ja Kuopiossa sijaitseviin hallinto- ehdotusta näiden asioiden ohjaamisesta kah- 43242: tuomioistuinyksiköihin. Lisäksi uudet asia- teen hallinto-oikeuteen. Lausunnoissa kanna- 43243: ryhmät edellyttivät työryhmän mielestä sitä, tettiin myös vesi- ja ympäristöasioiden oh- 43244: että tuomioistuimeen tulisi sijoittaa luonnon- jaamista useampaan kuin kahteen, vähintään 43245: talouden ja tekniikan alan asiantuntijajäsen- kolmeen hallinto-oikeuteen sekä niiden ha- 43246: ten lisäksi asiantuntijajäseniä ympäristön- jauttamista kaikkiin hallinto-oikeuksiin. 43247: suojelun alalta. Oikeusministeriö asetti 1 päivänä joulu- 43248: Hallinto-oikeuksien muodostamista on val- kuuta 1997 valmistelua jatkamaan työryh- 43249: misteltu hallintotuomioistuintoimikunnassa, män, jonka mietintö valmistui huhtikuun lo- 43250: joka ehdotti, että perustettaisiin viisi hallin- pussa 1998 (Ehdotus hallinto-oikeuslaiksi. 43251: to-oikeutta (komiteanmietintö 1997:4). Hal- Hallintotuomioistuintyöryhmän ehdotus. Oi- 43252: linto-oikeuksien tuomiopiireistä määrättäisiin keusministeriö. Toukokuu 1998). Valmiste- 43253: valtioneuvoston päätöksellä. Ehdotuksessa lussa oli työryhmän toimeksiannon mukai- 43254: oli lähtökohtana, että hallinto-oikeuksien sesti yhtenä lähtökohtana, että hallinto-oi- 43255: tuomiopiirit noudattaisivat lääninoikeuksien keuksilla ei ole eri paikkakunnilla toimivia 43256: nykyisiä yhteisiä tuomiopiirejä ja että hallin- jaostoja. 43257: HE 114/1998 vp 25 43258: 43259: Työryhmä ehdotti, että nykyisistä lää- ympäristöministeriön ja oikeusministeriön 43260: ninoikeuksista muodostetaan kahdeksan hal- yhdessä asettamassa työryhmässä (HEL Y- 43261: linto-oikeutta, jotka sijaitsevat Helsingissä, työryhmä). Ympäristölainsäädännön uudis- 43262: Turussa, Vaasassa, Hämeenlinnassa, Kouvo- tamista koskeva hallituksen esitys on tarkoi- 43263: lassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. tus antaa eduskunnalle syksyllä 1998 ja esi- 43264: Lisäksi hallinto-oikeuden pysyvä istunto- tykseen sisältyvät lait ovat tarkoitetut tule- 43265: paikka olisi Jyväskylässä, Mikkelissä ja maan voimaan viimeistään marraskuun alus- 43266: Joensuussa. Vaasan hallinto-oikeus muodos- ta 1999. Hallituksen esitykseen on tarkoitus 43267: tettaisiin yhdistämällä Vaasan lääninoikeus sisällyttää ehdotus ympäristölupavirastojen 43268: ja vesiylioikeus. Mietinnöstä saatiin 44 lau- perustamisesta ja vesioikeuksien lakkautta- 43269: suntoa, joista on laadittu tiivistelmä oi- misesta. Tarkoituksena on, että ympäristön- 43270: keusministeriössä. suojelulainsäädännön uudistus, johon liittyy 43271: Kahdeksan hallinto-oikeuden muodosta- hallinnon ja muutoksenhakujärjestelmän uu- 43272: mista kannatettiin useimmissa lausunnoissa. distus, toteutetaan yhtä aikaa hallinto- 43273: Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnossa tuomioistuinjärjestelmän uudistamisen kans- 43274: katsottiin, että hallinto-oikeuksia tulisi olla sa. 43275: ehdotettua vähemmän, sillä kahdeksan hal- Ympäristölainsäädännön uudistamista kos- 43276: linto-oikeuden ylläpitäminen on hallinnolli- kevaan hallituksen esitykseen sisältyisi ehdo- 43277: sesti raskasta. Mikkelin, Keski-Suomen ja tus ympäristönsuojelulaiksi. Uudessa laissa 43278: Pohjois-Karjalan lääninoikeudet eivät kan- säädettäisiin ympäristönsuojelua koskevista 43279: nattaneet ehdotusta. Kriittisiä olivat myös yleisistä periaatteista, velvollisuuksista ja 43280: Suomen Erityistuomarit r.y. ja Suomen Asi- kielloista, yleisistä määräyksistä ja ohjeista, 43281: anajajaliitto r.y. sekä Etelä-Savon maakunta- ympäristöluvista, ilmoitusmenettelystä, eräis- 43282: liitto, Keski-Suomen liitto, Pohjois-Karjalan tä korvauksista, ympäristönsuojelun valvon- 43283: liitto ja Joensuun kaupunki. nasta ja seurannasta sekä muutoksenhausta. 43284: Eniten erilaisia, keskenään vastakkaisia kä- Muutoksenhakujärjestelmän uudistuksen osa- 43285: sityksiä esitettiin ympäristöasioiden muutok- na on tarkoitus kumota nykyinen vesilain 43286: senhausta. Useimmissa lausunnoissa kanna- mukainen muutoksenhakulupajärjestelmä. 43287: tettiin ympäristönsuojeluasioiden käsittelyä Vesilain mukaisesti riita- ja rikosasioiksi 43288: yleisissä hallintotuomioistuimissa eikä eri- jäävät asiaryhmät siirtyisivät käsiteltäviksi 43289: koistuomioistuimessa. Monissa näistä lau- yleisissä alioikeuksissa. Lisäksi eräät riita- 43290: sunnoista kannatettiin kuitenkin ympäristö- asiaryhmät muunnettaisiin hakemusasioiksi. 43291: asioiden hajauttamista useaan hallinto-oikeu- Virka-apuasiat muunnettaisiin hallinnollisiksi 43292: teen. Toisaalta muutamat lausunnonantajista pakkokeinoasioiksi. 43293: kannattivat yhden ympäristöasioiden erikois- Ympäristönsuojelulainsäädännön uudista- 43294: tuomioistuimen perustamista. mista koskevaan hallituksen esitykseen ei 43295: Useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ole tarkoitus sisällyttää muutoksenhaku- 43296: hallintotuomioistuinten nykyisen henkilöstön tuomioistuinta koskevia organisatorisia sään- 43297: aseman turvaamiseen uudistuksessa. nöksiä. Tältä osin sääntely ehdotetaan to- 43298: teutettavaksihallintotuomioistuinjärjestelmän 43299: 6. Riippuvuus muista esityksistä ja uudistamisen yhteydessä. Koska hallinto- 43300: kansainvälisistä velvoitteista tuomioistuinjärjestelmän uudistaminen liittyy 43301: näiltä osin ympäristönsuojelulainsäädännön 43302: Esitys liittyy Vaasan hallinto-oikeuden uudistamista koskevaan hallituksen esityk- 43303: perustamisen osalta ympäristön pilaantumi- seen, esitykset tulisi käsitellä tältä osin yh- 43304: sen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäis- dessä. 43305: tämiseksi annettuun neuvoston direktiiviin Hallinto-oikeuksien muodostaminen edel- 43306: 96/61/EY eli niin sanottuun IPPC-direktii- lyttää valtion talousarviossa eriteitävien tuo- 43307: viin. Direktiivi on pantava kansallisesti täy- marinvirkojen perustamista hallinto-oikeuk- 43308: täntöön viimeistään marraskuun alussa 1999. siin, joten esitys liittyy valtion vuoden 1999 43309: Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistusta talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsi- 43310: on valmisteltu toimikuntavaiheen jälkeen teltäväksi sen yhteydessä. 43311: 43312: 43313: 43314: 43315: 380267Q 43316: 26 HE 114/1998 vp 43317: 43318: 43319: 43320: 43321: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 43322: 1. Lakiehdotusten perustelut käsittelyä hovioikeudessa koskevien saan- 43323: nösten sekä niihin liittyvien lakien muutta- 43324: 1.1. Hallinto-oikeuslaki misesta (HE 33/1997 vp) todennut, että eräät 43325: hovioikeudet ovat ryhtyneet toimittamaan 43326: 1 luku. Yleiset säännökset pääkäsittelyjä myös muilla paikkakunnilla 43327: kuin hovioikeuden kotikaupungissa. Va- 43328: 1 §. Hallinto-oikeudet. Pykälän 1 momen- liokunta pitää tätä myönteisenä uudistuksena 43329: tissa lueteltaisiin yleiset alueelliset hallinto- muun muassa oikeudenkäynnin kustannusten 43330: tuomioistuimet, joita olisi kahdeksan. Ne kannalta. Valiokunnan mukaan on välttämä- 43331: olisivat toimialaltaan yleisiä hallintotuomi- töntä, että kaikki hovioikeudet ryhtyvät tar- 43332: oistuimia samoin kuin nykyiset lääninoikeu- peellisessa määrin pitämään hovioikeuskärä- 43333: det ja korkein hallinto-oikeus. Hallinto-oi- jiä kotipaikkakuntiensa ulkopuolella (La VM 43334: keudet toimisivat hallinto-oikeudellisissa 1911997 vp). 43335: asioissa ensimmäisenä muutoksenhakuastee- Pykälän 3 momentissa viitattaisiin siihen, 43336: na hallintolainkäyttö lain 7 § :n 2 momentin että Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta 43337: mukaisesti, joten niihin valitettaisiin valtio- säädetään Ahvenanmaan hallintotuomioistui- 43338: neuvoston ja ministeriön alaisen valtion vi- mesta annetussa laissa (54 7/1994). Mo- 43339: ranomaisen päätöksestä, jollei muutoksen- mentti vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 1 43340: hausta ole tästä poikkeavaa säännöstä. Hal- § :n 2 momenttia. Ahvenanmaan hallinto- 43341: linto-oikeuksiin valitettaisiin myös kuntien tuomioistuin toimii Ahvenanmaan käräjäoi- 43342: viranomaisten päätöksistä kuntalain mukai- keuden yhteydessä. Ahvenanmaan hallinto- 43343: sesti. tuomioistuin on toimialaltaan yleinen niin 43344: Ehdotuksen mukaan perustettaisiin Helsin- kuin hallinto-oikeudet, mutta maakuntalailla 43345: gin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvo- Ahvenanmaan hallinto-oikeudelle on annettu 43346: lan, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen hallin- lainkäyttötehtäviä myös eräissä maakunnan 43347: to-oikeudet. Hallinto-oikeuksien tuomiopiiri- toimivallan piiriin kuuluvissa hallintoasiois- 43348: jako poikkeaisi läänijaosta, joten nämä alu- sa. Hallinto-oikeuslakia sovellettaisiin Ah- 43349: eelliset hallintotuomioistuimet eivät enää venanmaan hallintotuomioistuimessa siltä 43350: olisi nimeltään lääninoikeuksia vaan hallin- osin kuin Ahvenanmaan hallintotuomioistui- 43351: to-oikeuksia. Hallinto-oikeuksien nimestä mesta annetussa laissa ei ole erikseen sään- 43352: ilmenisi myös niiden sijaintipaikkakunta. nöksiä. 43353: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pysy- 2 §. Tuomiopiirit. Hallinto-oikeuksien tuo- 43354: vistä istuntopaikoista. Ehdotuksen mukaan miopiirijaosta säädettäisiin valtioneuvoston 43355: Jyväskylässä, Mikkelissä ja Joensuussa olisi päätöksellä niin kuin myös hovioikeuksien 43356: hallinto-oikeuden pysyvä istuntopaikka. Py- tuomiopiireistä. Valtioneuvoston päätöksellä 43357: syvät istuntopaikkakunnat olisivat tarpeen tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistunnon 43358: erityisesti maantieteellisesti laajoissa tuo- päätöstä, koska kyseessä olisi valtioneuvos- 43359: miopiireissä. Näillä istuntopaikkakunnilla ei tosta annetun lain (78/1922) 5 §:ssä tarkoi- 43360: olisi hallinto-oikeuden kansliaa eikä henkilö- tettu normipäätös. 43361: kuntaa, mutta hallinto-oikeus järjestäisi näil- Tarkoituksena on, että hallinto-oikeuksien 43362: lä paikkakunnilla suullisia käsittelyjä. Estettä tuomiopiirien pohjana olisi kuntajakoon pe- 43363: ei kuitenkaan olisi sille, että hallinto-oikeus rustuva maakuntajako. Jokainen tuomiopiiri 43364: voisi järjestää suullisia käsittelyjä ja katsel- muodostuisi yhden tai useamman maakun- 43365: muksia tarvittaessa myös muilla paikkakun- nan alueesta. Hallinto-oikeuksien tuomiopii- 43366: nilla. rien muodostamisessa olisi otettu huomioon 43367: Eduskunnan lakivaliokunta on käsitelles- myös nykyiset lääninoikeuksien tuomiopiirit, 43368: sään hallituksen esitystä oikeudenkäymiskaa- mutta uudet tuomiopiirit poikkeaisivat jon- 43369: ren muutoksenhakua hovioikeuteen ja asian kin verran lääninoikeuksien tuomiopiireistä, 43370: HE 114/1998 vp 27 43371: 43372: eivätkä kaikilta osin vastaisi myöskään lää- tuinten toimivallasta. Myös muussa laissa 43373: ninoikeuksien nykyisiä yhteisiä tuomiopiire- voi olla säännöksiä hallinto-oikeuden toimi- 43374: jä. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodos- vallasta. Pykälässä ei enää mainittaisi asetus- 43375: taisivat pohjan siile, että alueellisiin hallinto- ta, koska tuomioistuinten toimivallasta tulisi 43376: tuomioistuimiin saapuvat asiat jakautuisivat säätää laissa. Jos aikaisemmin annettuun ase- 43377: näihin tuomioistuimiin alueellisesti nykyistä tukseen sisältyy säännöksiä lääninoikeuden 43378: tasaisemmin. toimivallasta, näitä säännöksiä voidaan hal- 43379: Tarkoituksena on, että Helsingin hallinto- linto-oikeuslain voimaantulosäännöksen pe- 43380: oikeuden tuomiopiiriin kuuluisivat Uusimaa rusteella soveltaa hallinto-oikeuteen. 43381: ja Itä-Uusimaa. Ehdotettu tuomiopiiri vastai- 43382: si pääosin nykyistä Uudenmaan lääninoikeu- 2 luku. Henkilöstö 43383: den tuomiopiiriä. 43384: Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin 4 §. Hallinto-oikeuden jäsenet. Nykyisin 43385: kuuluisivat Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja lääninoikeuden puheenjohtajana on lääninoi- 43386: Päijät-Häme. Päijät-Häme kuuluu nykyisin keuslain 4 §:n 1 momentin mukaan yli- 43387: pääosin Hämeen lääninoikeuden sekä osit- tuomari. Muina jäseninä on lääninoikeuden- 43388: tain Mikkelin lääninoikeuden ja Uudenmaan tuomareita. Asioiden valmistelua ja esittelyä 43389: lääninoikeuden tuomiopiireihin. Kouvolan varten on saman pykälän 4 momentin mu- 43390: hallinto-oikeuden tuomiopiiri olisi selvästi kaan lääninoikeudensihteereitä. 43391: nykyistä Kymen lääninoikeuden tuomiopiiriä Lääninoikeuden muuttuminen hallinto-oi- 43392: laajempi. keudeksi ei edellytä ylituomarin virkanimik- 43393: Turun hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuu- keen muuttamista, joten siihen ei ehdoteta 43394: luisivat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Se tältä osin muutosta. Pykälän 1 momentin 43395: vastaisi vähäisiä maakuntien rajoista aiheutu- mukaan hallinto-oikeudessa olisi hallinto- 43396: via poikkeuksia lukuun ottamatta nykyistä oikeuden ylituomari. 43397: Turun ja Porin lääninoikeuden tuomiopiiriä. Tuomioistuimen nimen muuttuminen lää- 43398: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuo- ninoikeudesta hallinto-oikeudeksi edellyttää 43399: miopiiriin kuuluisivat Kanta-Häme, Pirkan- sen sijaan tuomareiden ja esittelijäiden vir- 43400: maa ja Keski-Suomi. Se vastaisi pääosin kanimikkeiden muutosta, joten pykälän 1 43401: nykyisiä Hämeen lääninoikeuden ja Keski- momentin mukaan hallinto-oikeudessa olisi 43402: Suomen lääninoikeuden tuomiopiirejä. Päi- muina jäseninä hallinto-oikeustuomareita. 43403: jät-Häme kuuluisi kuitenkin Kouvolan hal- Samassa momentissa viitattaisiin siihen, 43404: linto-oikeuden tuomiopiiriin. että eräissä asiaryhmissä asioiden käsittelyyn 43405: Vaasan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin osallistuisi asiantuntijajäseniä. Vastaava 43406: kuuluisivat Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja säännös on nykyisin lääninoikeuslain 4 § :n 3 43407: Keski-Pohjanmaa. Tuomiopiiri vastaisi ny- momentissa. Näistä asiantuntijajäsenistä sää- 43408: kyistä Vaasan lääninoikeuden tuomiopiiriä. dettäisiin tarkemmin 7 ja 8 §:ssä. 43409: Kuopion hallinto-oikeuden tuomiopiirin Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi- 43410: kuuluisivat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Poh- keudessa voisi olla työtilanteen niin vaaties- 43411: jois-Karjala. Se vastaisi vähäisiä maakuntien sa myös määräajaksi nimitettyjä ylimääräisiä 43412: rajoista aiheutuvia tarkistuksia lukuun otta- hallinto-oikeustuomareita. Vastaava säännös 43413: matta nykyisiä Kuopion, Mikkelin ja Poh- on nykyisin lääninoikeuslain 4 § :n 2 mo- 43414: jois-Karjalan lääninoikeuden tuomiopiirejä. mentissa. 43415: Oulun hallinto-oikeuden tuomiopiiri muo- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hallin- 43416: dostuisi Pohjois-Pohjanmaasta ja Kainuusta. to-oikeuden ylituomarin velvollisuudesta 43417: Se vastaisi nykyistä Oulun lääninoikeuden johtaa hallinto-oikeutta ja vastata sen tulok- 43418: tuomiopiiriä. sellisuudesta. Vastaava säännös on nykyisin 43419: Rovaniemen hallinto-oikeuden tuomiopii- lääninoikeuslain 8 §:n 1 momentissa. 43420: riin kuuluisi Lappi. Se vastaisi nykyistä La- 5 §.Jäsenten kelpoisuus. Pykälässä säädet- 43421: pin lääninoikeuden tuomiopiiriä. täisiin hallinto-oikeuden ylituomarin, hallin- 43422: 3 §. Hallinto-oikeuden toimivalta. Ehdotet- to-oikeustuomarin ja ylimääräisen hallinto- 43423: tu säännös vastaisi keskeiseltä sisällöltään oikeustuomarin kelpoisuudesta. 43424: nykyistä lääninoikeuslain 2 §:ää. Siinä lue- Lääninoikeuden ylituomarin ja lääninoi- 43425: teltaisiin pääasialliset oikeuskeinot ja viitat- keudentuomarin tulee lääninoikeuslain 5 §:n 43426: taisiin hallintolainkäyttölakiin, jossa sääde- 1 momentin mukaan olla oikeustieteen kan- 43427: tään yleisesti alueellisten hallintotuomiois- didaatin tutkinnon suorittaneita. Lisäksi hei!- 43428: 28 HE 114/1998 vp 43429: 43430: tä vaaditaan, että he aikaisemmalla toimin- että tuomareiden nimittämisestä säädettäisiin 43431: nallaan ovat osoittaneet sellaista taitoa ja erillinen laki, johon koottaisiin säännökset 43432: kykyä, jota viran menestyksellinen hoitami- tuomareiden kelpoisuusvaatimuksista ja tuo- 43433: nen edellyttää. Ylimääräiseltä lääninoikeu- mareiden nimittämismenettelystä. Tuomarei- 43434: dentuomariita vaaditaan lääninoikeuslain 5 den nimittämistä koskevaan lakiin sisältyisi- 43435: §:n 2 momentin mukaan sama kelpoisuus vät sekä kaikilta tuomareilta vaadittavat ylei- 43436: kuin vakinaiselta lääninoikeudentuomarilta. set kelpoisuusvaatimukset että kunkin tuo- 43437: Vesiylituomarin ja lainoppineen vesiylioi- marin viran erityiset kelpoisuusvaatimukset 43438: keudenneuvoksen pätevyydestä on vesilain Tuomaritoimikunnan ehdotuksen mukaan 43439: 15 luvun 15 § :n mukaan voimassa, mitä sa- tuomareiden nimittämistä koskevassa laissa 43440: man luvun 3 §:ssä säädetään Vesioikeus- säädettäisiin, että tuomariksi voidaan nimit- 43441: tuomarista. Luvun 3 §:n mukaan vesioikeus- tää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suo- 43442: tuomarina tulee olla kelpoisuus tuomarinvir- rittanut oikeamielinen Suomen kansalainen, 43443: kaan ja kokemusta tuomarin tehtävistä. joka on aikaisemmalla toiminnallaan osoitta- 43444: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hal- nut sellaista taitoa, kykyä ja perehtyneisyyt- 43445: linto-oikeuden ylituomariita sekä muulta tä, jota viran menestyksellinen hoitaminen 43446: kuin 2 momentissa tarkoitetulta hallinto-oi- edellyttää. Erityistä asiantuntemusta edellyt- 43447: keustuomariita ja ylimääräiseltä hallinto-oi- tävään tuomarin virkaan voidaan toimikun- 43448: keustuomariita edellytettävästä tutkinnosta. nan ehdotuksen mukaan säätää vaatimuksek- 43449: Tältä osin momentti vastaisi nykyistä läänin- si oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ase- 43450: oikeuslain 5 §:n säännöstä. mesta muukin ylempi korkeakoulututkinto. 43451: Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen Lääninoikeudentuomarin erityisenä kel- 43452: Hallitusmuodoksi ehdotetaan hallitusmuodon poisuusvaatimuksena olisi kokemus tuo- 43453: 125 §:n 2 momenttiin nykyisen hallitusmuo- mioistuimen toiminnasta tai hallintotoimin- 43454: don 86 §:ää vastaavaa säännöstä, jonka mu- nasta. 43455: kaan julkisten virkojen yleiset nimitysperus- Tuomareiden kelpoisuusvaatimuksia kos- 43456: teet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalais- kevaa sääntelyä voidaan arvioida lähemmin 43457: kunto. Hallitusmuodon nimitysperusteisiin tuomaritoimikunnan ehdotusten jatkovalmis- 43458: viittaava vaatimus sellaisesta taidosta ja ky- telussa. Hallinto-oikeuslain säännöksiä voi- 43459: vystä, jota viran menestyksellinen hoitami- daan tarvittaessa muuttaa siinä vaiheessa kun 43460: nen edellyttää, ei vastaa valtioneuvoston 6 tuomareiden kelpoisuusvaatimukset kootaan 43461: päivänä helmikuuta 1997 tekemää periaate- yhtenäiseksi säännöstöksi tuomaritoimikun- 43462: päätöstä valtion ylimpien virkamiesten valin- nan ehdotusten pohjalta. 43463: taperusteiden ja -menettelyn uudistamisesta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vesi- 43464: Tuomioistuinlaitoksen virat on kuitenkin lain ja ympäristönsuojelulain mukaisten asi- 43465: niiden erityisluonteesta johtuen rajattu peri- oiden käsittelyyn osallistuvien muiden kuin 43466: aatepäätöksen ulkopuolelle. lainoppineiden hallinto-oikeustuomareiden 43467: Ehdotuksen mukaan momenttiin ei sisältyi- kelpoisuudesta. Näitä jäseniä olisi vain Vaa- 43468: si säännöstä siitä, että tuomarin tulee olla san hallinto-oikeudessa. Nykyisin vesiylioi- 43469: aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut sel- keudessa on lainoppineiden vesiylioikeu- 43470: laista taitoa ja kykyä, jota viran menestyk- denneuvosten lisäksi tekniikan ja luonnon- 43471: sellinen hoitaminen edellyttää. Tällainen talouden asiantuntemusta edustavia ve- 43472: yleisluontoinen säännös ei olisi tarpeen, kos- siy lioikeudenneuvoksia vesilain 15 luvun 14 43473: ka yleisistä nimitysperusteista säädetään hal- §:n 2 momentin mukaisesti. Heidän pätevyy- 43474: litusmuodossa. destään on vesilain 15 luvun 15 §:n mukaan 43475: Sen sijaan momentissa säädettäisiin, että voimassa, mitä vesioikeusinsinöörin tai vesi- 43476: hallinto-oikeuden y lituomarin, hallinto-oi- oikeuslimnologin pätevyydestä säädetään 43477: keustuomarin ja ylimääräisen hallinto-oi- vesilain 15 luvun 3 §:ssä, jossa nämä vaati- 43478: keustuomarin on oltava perehtyneitä julki- mukset määritellään yksityiskohtaisesti. 43479: seen hallintoon tai lainkäyttöön. Julkisella Heiltä edellytetään tutkinnon lisäksi, että 43480: hallinnolla tarkoitettaisiin tällöin valtionhal- heillä on kokemusta vesilain alaan kuuluvis- 43481: linnon lisäksi esimerkiksi kuntien hallintoa. ta tehtävistä. 43482: Tuomareiden kelpoisuusvaatimuksia on Muulta kuin lainoppineelta hallinto-oikeus- 43483: selvitetty tuomaritoimikunnassa (Tuomarei- tuomariita edellytettävää soveltuvaa korkea- 43484: den asema ja nimittäminen. Komitean- koulututkintoa ei ehdotuksen 2 momentissa 43485: mietintö 1998: 1). Mietinnössä ehdotetaan, enää määriteltäisi yksityiskohtaisesti. Tutkin- 43486: HE 114/1998 vp 29 43487: 43488: non tulisi kuitenkin olla tekniikan tai luon- nykyisin. 43489: nontieteiden alalta. Nämä kattaisivat myös Viittaus oikeushallintoasioita käsittelevään 43490: tarvittavan ympäristönsuojelun asiantunte- ministeriöön vastaisi vuoden I996 alussa 43491: muksen. Vastaavaa kelpoisuusvaatimusta voimaan tulleita lainmuutoksia, joiden mu- 43492: tullaan käyttämään myös Ruotsissa. kaan ministeriöiden toimialoista ei enää sää- 43493: Tutkinnon lisäksi muulta kuin lainoppi- detä lailla. Ministeriöiden toimialamuutosten 43494: neelta hallinto-oikeustuomariita edellytettäi- ja toimialasäännösten valmistelusta on an- 43495: siin, että hän on perehtynyt sovellettavan nettu ohje 29 päivänä joulukuuta I995 val- 43496: lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. tioneuvoston periaatepäätöksellä. Ministeriön 43497: Säännöksen piiriin voisi kuulua myös muul- toimialoista säädetään ohjeen mukaan valtio- 43498: la tavoin kuin hallinnossa tai lainkäytössä neuvoston ohjesäännössä. 43499: hankittu perehtyminen vesi- ja ympäristön- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yli- 43500: suojelulainsäädäntöön. määräisen hallinto-oikeustuomarin nimittä- 43501: 6 §.Jäsenten nimittäminen. Pykälässä sää- misestä. Ehdotuksen mukaan ylimääräisen 43502: dettäisiin hallinto-oikeuden ylituomarin, hal- hallinto-oikeustuomarin nimittäisi korkein 43503: linto-oikeustuomarin ja ylimääräisen hallin- hallinto-oikeus asianomaisen hallinto-oikeu- 43504: to-oikeustuomarin nimittämisestä. Ylituoma- den tekemän esityksen pohjalta. Säännös 43505: rin ja hallinto-oikeustuomarin nimittämis- poikkeaisi nykyisestä lääninoikeuslain 6 §:n 43506: menettelyyn ei tässä vaiheessa ehdoteta 3 momentista, jonka mukaan ylimääräisen 43507: asiallista muutosta nykyisistä säännöksistä. lääninoikeudentuomarin nimittää tasavallan 43508: Tuomaritoimikunta on mietinnössään eh- presidentti. Ehdotettu muutos joustavoittaisi 43509: dottanut, että tuomareiden nimittämisessä menettelyä. 43510: luovuttaisiin virkaehdotusten tekemisestä. 7 §. A siantuntijajäsenet. Pykälän I mo- 43511: Nimittäminen tapahtuisi perustellun esityk- mentissa säädettäisiin siitä, millaisissa asia- 43512: sen pohjalta. Toimikunnassa on ollut erilai- ryhmissä asian käsittelyyn osallistuu laki- 43513: sia käsityksiä siitä, minkä toimielimen tulisi miesjäsenten ohella sivutoimisia asiantuntija- 43514: valmistella nimitys ja tehdä nimitysehdotus. jäseniä. Säännös vastaisi nykyistä lääninoi- 43515: Jäsenten nimittämistä koskeva hallinto-oi- keuslain II § :ää. 43516: keuslain säännös voitaisiin kumota, kun tuo- Säännöksessä mainittujen asioiden ratkai- 43517: mareiden nimittämisestä säädettäisiin erilli- semisessa tarvitaan oikeudellisen asiantunte- 43518: nen laki tuomaritoimikunnan ehdotusten muksen lisäksi muutakin erityisasiantunte- 43519: pohjalta. musta. Esityksen mukaan asiantuntijajäsenet 43520: Pykälän I momentin mukaan tasavallan osallistuisivat asioiden käsittelyyn hallinto- 43521: presidentti nimittäisi hallinto-oikeuden yli- oikeudessa samoissa asiaryhmissä kuin ny- 43522: tuomarin korkeimman hallinto-oikeuden esi- kyisin lääninoikeudessa. 43523: tyksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Nykyisin lääninoikeuksissa on asiantuntija- 43524: Säännös vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 6 jäseniä lähinnä lasten huostaanottoa koske- 43525: §:n I momenttia ja vastaavia yleisiä tuo- vissa asioissa ja mielenterveysasioissa. 43526: mioistuimia koskevia säännöksiä, esimerkik- Asiantuntijajäseniä on myös eräissä kehitys- 43527: si hovioikeuslain (56/1994) 4 §:ää. Vesiyli- vammaisten erityishuoltoon, päihdehuoltoon 43528: oikeustuomarin nimittää tasavallan presi- ja tartuntatauteihin liittyvissä tahdosta riip- 43529: dentti nykyisin korkeimman oikeuden esi- pumattomia toimia koskevissa asioissa, mut- 43530: tyksestä vesilain I5 luvun I7 § :n I momen- ta näiden asioiden määrä on käytännössä 43531: tin mukaisesti. vähäinen. 43532: Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi- Nykyisin asiantuntijajäsen osallistuu asian 43533: keustuomarin nimittäisi tasavallan president- käsittelyyn yhden lakimiesjäsenen sijasta. 43534: ti. Säännöksestä näkyisi selvemmin kuin Erityisasiantuntemus ei vähennä oikeudelli- 43535: nykyisestä lääninoikeuslain 6 §:n 2 momen- sen asiantuntemuksen tarvetta, joten ehdo- 43536: tista, että asianomainen hallinto-oikeus liit- tuksen mukaan asiantuntijajäsenet osallistui- 43537: täisi hakemuksiin lausuntonsa toimittaessaan sivat asioiden käsittelyyn lakimiesjäsenten 43538: hakemukset oikeushallintoasioita käsittele- lisäksi. 43539: vaan ministeriöön. Valtioneuvoston oh- Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi- 43540: jesäännön (1522/1995) I6 §:n perusteella nä- keus voisi päättää muusta toimenpiteestä 43541: mä asiat käsitellään oikeusministeriössä. Oi- kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta I mo- 43542: keusministeriö hankkisi asiasta korkeimman mentissa mainituissakin asiaryhmissä ilman 43543: hallinto-oikeuden lausunnon samoin kuin asiantuntijajäsentä niin kuin nykyisinkin. 43544: 30 HE 114/1998 vp 43545: 43546: 8 §. Asiantuntijajäsenten kelpoisuus ja muutettaisiin vastaamaan uusia hallinto-oi- 43547: määrääminen. Pykälässä säädettäisiin 7 §:ssä keuksia. Esittelijöiden virkanimikkeet eri 43548: tarkoitettujen asiantuntijajäsenten kelpoisuu- tuomioistuimissa eivät ole yhdenmukaisia. 43549: desta ja määräämisestä. Hovioikeuksien esittelijät ovat asessoreja ja 43550: Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin ny- viskaaleja. Korkeimmassa oikeudessa esitte- 43551: kyistä lääninoikeuslain 11 a §:n 1 moment- lijöiden virkanimikkeinä ovat esittelijäneu- 43552: tia. Valtioneuvosto määräisi asiantuntija- vos sekä nuorempi ja vanhempi oikeussih- 43553: jäsenet. He olisivat sivutoimisia niin kuin teeri. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 43554: nykyisinkin. Heidän toimikautensa olisi kui- esittelijät ovat esittelijäneuvoksia sekä nuo- 43555: tenkin nykyisen kolmen vuoden sijasta neljä rempia ja vanhempia hallintosihteerejä. Eh- 43556: vuotta. Muutos vähentäisi toimikausien vaih- dotus hallinto-oikeuksien esittelijöiden vir- 43557: tumiseen liittyviä järjestelyjä hallinnossa ja kanimikkeeksi pohjautuisi yleisissä hallinto- 43558: hallinto-oikeuksissa. Käytännössä asiantunti- tuomioistuimissa nykyisin käytössä olevaan 43559: jat valitaan usein uudelleen asiantuntija- malliin. 43560: jäseniksi, joten muutos ei merkittävästi vai- Esittelijän virkanimikkeenä olisi hallinto- 43561: kuttaisi asiantuntijajäsenten toimintaan. oikeussihteeri. Koska nimike olisi muotoiltu 43562: Momentissa ei enää säädettäisi siitä, että tällä tavoin, se viittaisi hallinto-oikeuteen 43563: jos asiantuntijajäsen on estynyt tai esteelli- lähinnä oikeudenalana. Jos esittelijän vir- 43564: nen eikä varajäsentä ole saatavissa, kutsuu kanimikkeenä olisi hallinto-oikeudensihteeri, 43565: lääninoikeus pätevän henkilön hänen sijaan- se viittaisi hallinto-oikeuteen tuomioistuime- 43566: sa. Varajäseniä tulisi määrätä riittävästi, jol- na ja saattaisi antaa virheellisen kuvan hen- 43567: loin tällaiseen järjestelyyn ei käytännössä ole kilön työtehtävistä hallinto-oikeudessa. 43568: tarvetta. Lisäksi pykälässä mainittaisiin esittelijöinä 43569: Pykälän 2 momentti, jossa luetellaan notaarit, jotka nykyisinkin voivat toimia esit- 43570: asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimukset eri telijöinä yksinkertaisissa asioissa lääninoi- 43571: asiaryhmissä, vastaisi nykyistä lääninoikeus- keuslain 15 §:n mukaisesti. Säännös selkeyt- 43572: lain 11 a §:n 2 momenttia. Säännökseen teh- täisi notaareiden asemaa hallinto-oikeuden 43573: täisiin sanonnallisia tarkistuksia. esittelij öinä. 43574: 9 §. Tuomarinvala ja -vakuutus. Pykälä Lääninoikeudensihteerin nimittämisestä 43575: vastaisi nykyisiä vastaavia säännöksiä lää- säädetään nykyisin lääninoikeuslain 6 §:n 4 43576: ninoikeuslain 7 § :ssä ja vesilain 15 luvun 16 momentissa, jonka mukaan lääninoikeuden- 43577: §:ssä, joissa säädetään tuomarinvalasta ja sihteerin nimittää lääninoikeus. Vesiasiain- 43578: tuomarinvakuutuksesta. Säännökseen tehtäi- sihteerin nimittää vesilain 15 luvun 19 §:n 3 43579: siin sanonnallisia tarkistuksia. momentin mukaan korkein oikeus. Ehdotuk- 43580: 10 §. Esittelijä!. Pykälässä säädettäisiin sen mukaan hallinto-oikeussihteerin nimittä- 43581: hallinto-oikeuden esittelijöistä ja heidän vir- misestä ei enää säädettäisi laissa. Laissa ei 43582: kanimikkeistään sekä heidän kelpoisuusvaa- nykyisin säädetä myöskään hovioikeuden 43583: timuksistaan. esittelijöiden nimittämisestä. Tarkoituksena 43584: Lääninoikeuden esittelijöistä ja heidän vir- on säätää hallinto-oikeussihteerin nimittämi- 43585: kanimikkeistään säädetään nykyisin lääninoi- sestä hallinto-oikeusasetuksessa. 43586: keuslain 4 §:n 4 momentissa, jonka mukaan 11 §. Sijaisjäsenet. Pykälän 1 momentissa 43587: lääninoikeudessa on asioiden valmistelua ja säädettäisiin, että hallinto-oikeussihteeri voi- 43588: esittelyä varten lääninoikeudensihteereitä. taisiin määrätä toimimaan hallinto-oikeuden 43589: Lääninoikeudensihteereiden kelpoisuusvaati- sijaisjäsenenä silloin, kun hallinto-oikeuden 43590: muksista säädetään lääninoikeuslain 5 §:n 3 jäsen on satunnaisesti estyneenä hoitamasta 43591: momentissa. virkatehtäviään tai vuosilomalla. Jäsenenä 43592: Vesiylioikeuden esittelijöitä ovat vesilain toimimisen edellytyksenä olisi, että hallinto- 43593: 15 luvun 20 § :n mukaan vesiasiainsihteerit oikeussihteerillä olisi hallinto-oikeustuoma- 43594: Vesiasiainsihteerin kelpoisuudesta säädetään rin virkaan vaadittava kelpoisuus. Tällä tar- 43595: vesiasetuksen (282/1962) 20 §:ssä. Ve- koitettaisiin lähinnä 5 §:n 1 momentista il- 43596: siasiainsihteeriltä edellytetään virkaan sovel- menevää vaatimusta perehtyneisyydestä jul- 43597: tuvaa korkeakoulututkintoa ja hyvää pereh- kiseen hallintoon tai lainkäyttöön. Momentti 43598: tyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin. vastaisi pääosin nykyistä lääninoikeuslain 10 43599: Ehdotuksen mukaan hallinto-oikeuslain §:n 3 momenttia, mutta nykyisessä lainsää- 43600: säännökset vastaisivat pääosin nykyisiä sään- dännössä ei käytetä sijaisjäsenen nimikettä. 43601: nöksiä, mutta esittelijöiden virkanimike Sijaisjäsenen nimike kuvaisi hallinto-oikeus- 43602: HE 114/1998 vp 31 43603: 43604: sihteerin asemaa varsinaisen jäsenen sijaise- mi-, neli-, viisi- tai kuusijäsenisenä sen mu- 43605: na. kaan kuin 20 c §:ssä säädetään. Ehdotettu 43606: Hallinto-oikeussihteeri voisi toimia 1 mo- säännös vastaisi keskeiseltä sisällöltään ve- 43607: mentissa tarkoitetulla tavalla sijaisjäsenenä siasetuksen 20 c §:n 2 momentin 3 kohdan 43608: myös asioissa, joissa päätetään pääasiarat- säännöstä nelijäsenisestä kokoonpanosta. 43609: kaisusta 7 §:ssä mainituissa asiaryhmissä. Vaikka vesilaissa ja -asetuksessa on lähtö- 43610: Tällöin päätöksentekoon osallistuisi laki- kohtana kolmijäseninen kokoonpano, käy- 43611: miesjäsenten lisäksi asiantuntijajäsen. Nykyi- tännössä vesiylioikeudessa ratkaistaan asiat 43612: sin lääninoikeudensihteeri ei voi toimia jä- nykyisin useimmiten nelijäsenisessä kokoon- 43613: senenä näissä asioissa, mutta lääninoikeuden panossa. 43614: kokoonpano on hallinto-oikeuslaissa ehdotet- Tarvittaessa voitaisiin säätää nelijäsenistä 43615: tua kokoonpanoa suppeampi, sillä sivutoimi- kokoonpanoa laajemmasta päätösvaltaisesta 43616: nen asiantuntijajäsen toimii lääninoikeudessa kokoonpanosta vesi- ja ympäristönsuojelu- 43617: jäsenenä yhden lakimiesjäsenen sijasta. Ko- asioissa. Vahvennetusta istunnosta voitaisiin 43618: koonpanon laajeneminen niin, että asiantun- määrätä Vaasan hallinto-oikeuden työjärjes- 43619: tijajäsen osallistuu päätöksentekoon laki- tyksessä. 43620: miesjäsenten lisäksi, loisi edellytykset sille, Pykälän 3 momentin mukaan yksi jäsen 43621: että yhtenä lakimiesjäsenenä voisi näissäkin voisi päättää asian käsittelyn raukeamisesta, 43622: asioissa toimia hallinto-oikeussihteeri. jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö- 43623: Momentissa säädettäisiin myös siitä, että asiassa esitetyt vaatimukset on kokonaan pe- 43624: hallinto-oikeussihteeri voisi osallistua jäsen- ruutettu, sekä päättää, että asiassa toimite- 43625: määräyksen päätyttyäkin niiden asioiden kä- taan suullinen käsittely tai katselmus. Hän 43626: sittelyyn, joita hän on käsitellyt jäsenenä voisi myös tehdä suullisen käsittelyn tai kat- 43627: toimiessaan. Tämä säännös turvaisi sen, että selmuksen toimittamiseen liittyvät ratkaisut 43628: hän voisi hoitaa loppuun saakka asiat, joiden sekä päättää myös muista asian valmisteluun 43629: käsittely on kesken jäsenmääräyksen päätty- liittyvistä toimenpiteistä. Suullisen käsittelyn 43630: essä. Lääninoikeuslaissa ei ole vastaavaa tai katselmuksen järjestämiseen liittyy esi- 43631: säännöstä. Hovioikeuslain 7 §:ään lisättiin merkiksi päätöksenteko siitä, missä ja mil- 43632: vastaava säännös hovioikeusmenettelyä kos- loin suullinen käsittely järjestetään, sekä sii- 43633: kevan uudistuksen yhteydessä. tä, kenet kutsutaan suulliseen käsittelyyn. 43634: Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi- Asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä, 43635: keussihteerillä olisi tuomarin virassa- esimerkiksi lisäselvityksen hankkimisesta, 43636: pysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii yksi jäsen voisi päättää muissakin kuin suul- 43637: hallinto-oikeuden jäsenenä. Säännös vastaisi lisen käsittelyn tai katselmuksen järjestämi- 43638: nykyistä lääninoikeuslain 10 a § :ää. seen liittyvissä tilanteissa. 43639: Säännös turvaisi mahdollisimman jousta- 43640: 3 luku. Asioiden käsittely hallinto- van käsittelyn hallinto-oikeudessa silloin, 43641: oikeudessa kun kyse on muusta kuin varsinaisesta asia- 43642: ratkaisusta. Yksi jäsen ei voisi päättää, että 43643: 12 §. Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus. asiassa ei järjestetä suullista käsittelyä. Sään- 43644: Pykälässä säädettäisiin hallinto-oikeuden nöksen estämättä hallinto-oikeus voisi päät- 43645: päätösvaltaisesta kokoonpanosta. tää myös peruskokoonpanossa suullisen kä- 43646: Pykälän 1 momentin mukaan hallinto-oi- sittelyn tai katselmuksen järjestämisestä. 43647: keus olisi päätösvaltainen kolmijäsenisenä, Lääninoikeuslaissa ei ole vastaavaa sään- 43648: jollei laissa erikseen toisin säädetä. Säännös nöstä. Hovioikeuden yhden jäsenen toimival- 43649: vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 9 § :ää. lasta on sisällöltään ehdotusta vastaava sään- 43650: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin päätös- nös oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 2 43651: valtaisesta kokoonpanosta vesi- ja ympäris- momentissa. 43652: tönsuojeluasioissa. Momentti koskisi käytän- 13 §. Jaostot. Pykälässä viitattaisiin siihen, 43653: nössä vain Vaasan hallinto-oikeutta. Nykyi- että hallinto-oikeuden työjärjestyksessä voi- 43654: sin vesiylioikeus on vesilain 15 luvun 14 §:n daan määrätä hallinto-oikeuden työskentele- 43655: 2 momentin mukaan päätösvaltainen, kun misestä jaostoihin jakaantuneena. Pykälä 43656: läsnä on puheenjohtaja sekä asetuksessa sää- vastaisi keskeiseltä sisällöltään nykyistä lää- 43657: detty määrä vesiylioikeudenneuvoksia, vä- ninoikeuslain 10 §:n 1 momenttia. Vesiylioi- 43658: hintään kaksi. Vesiasetuksen 20 b §:n mu- keuden jakaantumisesta jaostoihin säädetään 43659: kaan vesiylioikeus on päätösvaltainen koi- nykyisin vesilain 15 luvun 14 § :n 4 momen- 43660: 32 HE 114/1998 vp 43661: 43662: tissa. Jaostoja olisi työskentelyn järjestämi- on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, jollei 43663: sen vuoksi tarpeen käyttää suurimmissa hal- laissa ole säädetty erityisten asioiden osalta 43664: linto-oikeuksissa. suurempaa jäsenmäärää. Vastaavasti kor- 43665: Jaostoja muodostettaessa on syytä välttää keimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 8 43666: viiden tuomarin jaostoa pienempiä jaostoja, §:n mukaan korkein hallinto-oikeus on tuo- 43667: koska liian pienet yksiköt ovat joustamatto- mionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten 43668: mia. Jaoston puheenjohtaja vastaisi osaltaan asiain ratkaisemista varten ole laissa erik- 43669: jaoston toiminnasta ja sen tuottavuudesta. seen säädetty suurempaa tai pienempää jä- 43670: 14 §. Täysistunto. Pykälässä säädettäisiin senmäärää. Korkeimman hallinto-oikeuden 43671: hallinto-oikeuden täysistunnon kokoonpanos- työjärjestyksessä on määrätty, milloin asia 43672: ta. Pykälän 1 momentin mukaan täysistun- voidaan määrätä tai siirtää ratkaistavaksi 43673: non puheenjohtajana olisi hallinto-oikeuden koko jaoston istunnoissa. Säännösten on kat- 43674: ylituomari. Muina jäseninä olisivat hallinto- sottu mahdollistavan sen, että jaoston pää- 43675: oikeustuomarit sekä ylimääräiset hallinto-oi- tösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluu enem- 43676: keustuomarit Momentissa olisi selkeyden män kuin kolme jäsentä, joten käytännössä 43677: vuoksi säännös siitä, että niissä asiaryh- joissakin lääninoikeuksissa on järjestetty 43678: missä, joissa asian käsittelyyn osallistuu 7 j aostotäysistuntoj a. 43679: §:n mukaan asiantuntijajäsen, tämä osallis- Ehdotetussa vahvennetussa istunnossa voi- 43680: tuisi myös asian käsittelyyn täysistunnossa. taisiin käsitellä lainkäyttöasioita 16 §:n mu- 43681: Nykyisin täysistunto on lainkäyttöasiassa kaisesti. Säännös mahdollistaisi jaostotäysis- 43682: päätösvaltainen, jos läsnä on lääninoikeus- tunnot niissä hallinto-oikeuksissa, joissa on 43683: lain 26 §:n 2 momentin mukaisesti vähin- useita jaostoja. Kaikissa hallinto-oikeuksissa 43684: tään kaksi kolmasosaa lääninoikeuden jä- tällaiseen kokoonpanoon ei olisi tarvetta. 43685: senistä. Muissa asioissa täysistunto on lää- Vaasan hallinto-oikeudessa voitaisiin vah- 43686: ninoikeusasetuksen 1 §:n 2 momentin mu- vennettua istuntoa koskevaa säännöstä sovel- 43687: kaan päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään taa myös niissä tilanteissa, joissa olisi moni- 43688: puolet lääninoikeuden jäsenistä. Läsnä tulee puolisen ympäristöasiantuntemuksen turvaa- 43689: kuitenkin olla vähintään kolme jäsentä. miseksi tarpeen käyttää 12 §:n 2 momentissa 43690: Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan säädettyä kokoonpanoa laajempaa päätösval- 43691: hallinto-oikeuden täysistunto olisi kaikissa taista kokoonpanoa. Erilaisista vesiasioiden 43692: asioissa päätösvaltainen, jos paikalla olisi käsittelyn kokoonpanoista säädetään nykyi- 43693: vähintään puolet virassa olevista jäsenistä. sin vesiasetuksen 20 a - 20 c § :ssä. Ehdo- 43694: Tältä osin säännös vastaisi hovioikeuslain 9 tuksen mukaan näistä erityiskokoonpanoista 43695: § :n 3 momenttia. Täysistunto ei voisi pie- voitaisiin määrätä lähemmin Vaasan hallin- 43696: nimmissäkään hallinto-oikeuksissa olla pää- to-oikeuden työjärjestyksessä. 43697: tösvaltainen hallinto-oikeudelle 12 §:ssä sää- 16 §. Lainkäyttöasian käsittely täysistun- 43698: dettyä päätösvaltaista kokoonpanoa pie- nossa tai vahvennetussa istunnossa. Pykälän 43699: nemmässä kokoonpanossa. Tästä ei ole tar- 1 momentin mukaan ylituomari voisi lain- 43700: peen sisällyttää lakiin nimenomaista sään- käytön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi 43701: nöstä. siirtää lainkäyttöasian täysistunnon käsiteltä- 43702: 15 §. V ahvennettu istunto. Pykälässä sää- väksi. Tästä säädettäisiin tarkemmin hallin- 43703: dettäisiin siitä, että hallinto-oikeudessa voisi to-oikeusasetuksessa. Pykälä vastaisi tältä 43704: olla vahvennettu istunto, jonka kokoon- osin nykyistä lääninoikeuslain 26 §:n 1 mo- 43705: panosta määrättäisiin tarkemmin työjärjes- menttia. 43706: tyksessä. Vahvennetun istunnon päätösval- Pykälän 2 momentti koskisi lainkäyttöasi- 43707: taiseen kokoonpanoon tulisi kuitenkin kuu- an siirtämistä vahvennetun istunnon käsitel- 43708: lua vähintään viisi jäsentä, joten työjärjes- täväksi. Asian siirtämisestä päättäisi yli- 43709: tyksessä ei voitaisi määrätä vahvennetun tuomari tai jaoston puheenjohtaja. Siirtämi- 43710: istunnon päätösvaltaista jäsenmäärää tätä sestä määrättäisiin tarkemmin työjärjestyk- 43711: pienemmäksi, mutta se voitaisiin määrätä sessä. 43712: viittä jäsentä suuremmaksi. 17 §. Muun asian käsittely täysistunnossa. 43713: Nykyisessä lääninoikeuslaissa ei ole vas- Pykälän mukaan muun asian käsittelystä 43714: taavaa säännöstä, mutta lääninoikeuslain 10 täysistunnossa säädettäisiin asetuksella niin 43715: §:n 2 momentin mukaan jaostossa on pu- kuin nykyisinkin. Tarkoituksena on, että hal- 43716: heenjohtajan lisäksi vähintään kaksi jäsentä. linto-oikeusasetuksessa säädettäisiin eräiden 43717: Lääninoikeuslain 9 §:n mukaan lääninoikeus hallinto-oikeuden hallintoa koskevien asioi- 43718: HE 114/1998 vp 33 43719: 43720: den käsitteleruisestä täysistunnossa. Näitä Pykälä vastaisi sisällöltään nykyistä lääninoi- 43721: olisivat esimerkiksi hallinto-oikeussihteerin keuslain 29 § :ää. 43722: nimittämistä koskevat asiat. 21 §. Tietojen ja virka-avun antaminen. 43723: 18 §. Esittely. Pykälän 1 momentin mu- Pykälässä säädettäisiin viranomaisten velvol- 43724: kaan lainkäyttöasiat ratkaistaisiin esittelystä. lisuudesta antaa tietoja ja virka-apua hallin- 43725: Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä, vaikka to-oikeudelle. 43726: asiasta ei ole nimenomaista säännöstä. Pykä- Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään 43727: lässä tarkoitettaisiin pääasiaratkaisuja. Sen nykyistä lääninoikeuslain 31 §:ää. Säännöstä 43728: sijaan lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetuis- täsmennettäisiin kuitenkin niin, että se kos- 43729: ta välitoimista yksi jäsen voisi päättää ilman kisi vain käsittelyssä tarvittavia tietoja. Li- 43730: esittelyä. säksi momentissa olisi selkeyden vuoksi 43731: Pykälän 2 momentin mukaan asian voisi maininta siitä, että tietojen antamiseen on 43732: esitellä hallinto-oikeustuomari, hallinto-oi- velvollisuus salassapitosäännösten estämättä. 43733: keussihteeri tai notaari. Vesi- ja ympäristön- Hallintotuomioistuimella on hallintolain- 43734: suojeluasioissa voisi myös muu kuin lainop- käyttölain 33 §:n mukaan velvollisuus huo- 43735: pinut jäsen toimia esittelijänä. Sivutoiminen lehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Useis- 43736: asiantuntijajäsen ei voisi esitellä asiaa. Mo- sa tapauksissa tämä merkitsee lähinnä pro- 43737: mentti vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 15 sessin johtamista niin, että asianosaiset voi- 43738: §:n 1 momenttia. vat esittää aineistonsa. Jos tämä aineisto ei 43739: Nykyisen lääninoikeuslain 15 § :n 1 mo- tuo riittävää selvitystä tosiseikoista, tuo- 43740: mentin mukaan notaari voidaan määrätä esit- mioistuin osoittaa asianosaiselle, mitä li- 43741: telemään yksinkertaisia asioita. Ehdotetussa säselvitystä asiassa tulee esittää. Tarvittaessa 43742: säännöksessä ei olisi vastaavaa rajausta, tuomioistuin voi hankkia viran puolesta li- 43743: mutta olisi selvää, että notaari voisi esitellä säselvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn 43744: vain asioita, joissa hänellä käytännössä on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian 43745: riittävä pätevyys. laatu sitä vaativat. Lisäselvitysaineistosta 43746: Ehdotetussa pykälässä ei olisi nykyistä perittävät maksut voivat vaikeuttaa asian 43747: lääninoikeuslain 15 §:n 2 momenttia vastaa- selvittämistä hallinto-oikeudessa. 43748: vaa säännöstä siitä, millaista selvitystä esitte- Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 § :n 43749: lijä voisi hankkia asiaa esittelemättä. Sään- 3 momentti mahdollistaa sen, että maksulli- 43750: nökset selvityksen hankkimisesta esittelijän siin suoritteisiin kuuluva suorite annetaan oi- 43751: toimesta on tarkoitus sisällyttää hallinto-oi- keudenhoitoon liittyvänä maksutta tuomiois- 43752: keusasetukseen siltä osin kuin ne ovat tar- tuimelle. 43753: peen. 22 §. Käsittelyn julkisuus. Pykälässä sää- 43754: 19 §. Esteetön kokoonpano. Pykälässä sää- dettäisiin käsittelyn julkisuudesta. Säännös 43755: dettäisiin siitä, että korkein hallinto-oikeus vastaisi keskeiseltä sisällöltään nykyistä lää- 43756: voisi määrätä esteellisen hallinto-oikeuden ninoikeuslain 20 §:ää. Pykälässä ei kuiten- 43757: jäsenen tilalle lainoppineen jäsenen toisesta kaan enää nimenomaisesti mainittaisi veroja 43758: hallinto-oikeudesta, jos hallinto-oikeudessa ja julkisia maksuja. Viittaus salassapitosään- 43759: ei muuten olisi mahdollista muodostaa estee- nöksiin olisi niidenkin osalta riittävä. 43760: töntä kokoonpanoa. 23 §. Tarkemmat säännökset ja määräyk- 43761: Ehdotettu säännös noudattaisi oikeuden- set. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tar- 43762: käyruiskaaren 13 luvun 4 §:stä ilmeneviä kempien säännösten antamisesta asetuksella. 43763: periaatteita. Oikeudenkäymiskaaren säännök- Vastaava säännös on nykyisin lääninoikeus- 43764: sessä mainitaan kuitenkin vain yleiset tuo- lain 32 §:ssä. 43765: mioistuimet. Nykyisessä lääninoikeuslaissa Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työs- 43766: tai muissa hallintotuomioistuimia koskevissa kentelyn järjestämistä koskevien määräysten 43767: säädöksissä ei ole vastaavaa säännöstä. Eh- antamisesta hallinto-oikeuden työjärjestyk- 43768: dotetussa säännöksessä tarkoitetut tilanteet sessä. Työjärjestyksestä säädetään lääninoi- 43769: ovat käytännössä harvinaisia. keusasetuksen 21 §:ssä. Työjärjestyksen vah- 43770: vistaa nykyisin lääninoikeusasetuksen 10 § :n 43771: 4 luku. Erinäiset säännökset mukaan lääninoikeuden täysistunto. Ehdo- 43772: tuksen mukaan menettely olisi nykyistä jous- 43773: 20 §. Virkasyyte. Pykälässä säädettäisiin, tavampi, sillä työjärjestyksen vahvistaisi hal- 43774: että hallinto-oikeuden jäsentä ja esittelijää linto-oikeuden ylituomari täysistuntoa kuul- 43775: syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. tuaan. 43776: 43777: 43778: 380267Q 43779: 34 HE 114/1998 vp 43780: 43781: 5 luku. Voimaantulo-ja tehneellä viranomaisella ei ole valitusoikeut- 43782: siirtymäsäännökset ta. Päätöksen tehneen hallintoviranomaisen 43783: edustaja kutsutaan kuitenkin lääninoikeuden 43784: 24 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momentissa tai korkeimman hallinto-oikeuden suulliseen 43785: olisi säännös lain voimaantuloajankohdasta. käsittelyyn hallintolainkäyttölain 43 §:n pe- 43786: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan marras- rusteella. Kirjallisessakin menettelyssä vali- 43787: kuun alusta 1999. tusviranomaisen on hallintolainkäyttölain 36 43788: Pykälän 2 momentin mukaan lailla kumot- §:n mukaisesti hankittava lausunto päätöksen 43789: taisiin lääninoikeuslaki sekä vesilain 15 lu- tehneeltä hallintoviranomaiselta, jollei se ole 43790: vun säännökset vesiylioikeudesta. Vesilain tarpeetonta. Oikeudenkäyntikulujen korvaa- 43791: 15 luvun 22 § on kumottu jo aikaisemmin. mista koskevien säännösten soveltamisessa 43792: Lääninoikeuslain 11 §:n 2 momentissa on päätöksen tehnyt viranomainen voidaan rin- 43793: nykyisin säännös siitä, että lisäjäsenten osal- nastaa asianosaiseen hallintolainkäyttölain 74 43794: listumisesta asian käsittelyyn ja ratkaisemi- §:n mukaisesti. 43795: seen säädetään verotuslain (482/1958) 30 Lääninhallitukset toimivat yleisenä hallin- 43796: §:ssä. Verotuslain 30 §:ssä tarkoitetut lisä- toviranomaisena lääninhallituslain (22/1997) 43797: jäsenet ovat osallistuneet pinta-alaperustei- 2 §:n 1 momentin mukaisesti. Lääninhalli- 43798: seen metsäverotukseen liittyneiden metsän tuksen puhevallan käyttämisestä tuomioistui- 43799: veroluokitusvalitusten käsittelyyn. Pinta-ala- messa säädetään nykyisin lääninhallitusase- 43800: perusteisesta metsäverotuksesta on kuitenkin tuksen (120/1997) 11 §:ssä. Sen mukaan 43801: siirrytty todellisen puunmyyntitulon verotuk- lääninhallitus määrää asiamiehen käyttämään 43802: seen vuonna 1993. Tuloverolain (1535/1992) valtion puhevaltaa silloin, kun lääninhalli- 43803: 140 §:ssä säädetystä siirtymäkaudesta huoli- tuksen on valvottava valtion etua ja oikeutta 43804: matta uusia veroluokituksia ei tuloverolain tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa 43805: voimaan tultua ole enää toimitettu. Lisäksi taikka jossakin toimituksessa. Lisäksi siinä 43806: verotuslaki on kumottu verotusmenettelystä säädetään, että kun valtion edun ja oikeuden 43807: annetulla lailla (1558/1995), jossa ei enää valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, 43808: ole säännöksiä veroluokituksesta eikä lisä- lääninhallitus määrää asiamiehen asianomai- 43809: jäsenistä. Koska verotuslain 30 § ei enää ole sen viranomaisen pyynnöstä. 43810: voimassa eikä hallintotuomioistuimissa ole Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, 43811: enää veroluokitusvalituksia, ei hallinto-oi- että muussa laissa tai asetuksessa oleva mai- 43812: keuslakiin ole tarpeen sisällyttää lisäjäseniä ninta lääninoikeudesta tarkoittaa tämän lain 43813: koskevaa viittaussäännöstä. tultua voimaan hallinto-oikeutta. Poikkeuk- 43814: Lääninoikeuslain 13 §:ssä säädetään nykyi- sellisesti laissa voi olla viittaus nimeltä mai- 43815: sin valtion puhevallan käyttämisestä läänin- nittuun lääninoikeuteen. Tällöin viittaus tar- 43816: oikeudessa. Valtion puhevaltaa käyttää se koittaisi sitä hallinto-oikeutta, jonka tuo- 43817: viranomainen, jonka toimialaan käsiteltävä miopiiriin mainitun lääninoikeuden tuo- 43818: asia kuuluu. Jos tällaista viranomaista ei ole miopiiri pääosin siirtyy. Esimerkiksi ulko- 43819: tai julkisen edun valvonta kuuluu lääninhal- maalaislain (378/1991) 57 §:ssä oleva mai- 43820: litukselle, valtion puhevaltaa käyttää läänin- ninta Uudenmaan lääninoikeudesta tarkoittai- 43821: hallituksen määräämä lääninasiamies. Lää- si hallinto-oikeuslain tultua voimaan Helsin- 43822: ninhallituksen määräämä asiamies on toimi- gin hallinto-oikeutta. 43823: valtainen kaikissa lääninhallituksen alueella Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä, 43824: toimivissa lääninoikeuksissa. Hallinto-oi- että lain täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin 43825: keuslakiin ei ehdoteta vastaavaa säännöstä toimiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voi- 43826: lääninasiamiehen toimivallasta, koska viran- maantuloa. 43827: omaisen valitusoikeudesta ja lääninhallituk- 25 §. Vireillä olevien asioiden käsittely. 43828: sen määräämän asiamiehen puhevallasta sää- Pykälässä olisi säännös lääninoikeudessa ja 43829: detään nykyisin muissa säädöksissä. vesiylioikeudessa vireillä olevien asioiden 43830: Viranomaisen valitusoikeudesta säädetään siirtämisestä hallinto-oikeuksiin. Vesi- ja 43831: hallintolainkäyttölain 6 §:ssä. Viranomaisella ympäristönsuojeluasioiden siirtymisestä on 43832: on valitusoikeus lähinnä silloin, kun laissa tarkoitus säätää erikseen ympäristönsuojelu- 43833: on erikseen niin säädetty tai kun valitusoi- lainsäädännön voimaanpanosta annettavassa 43834: keus on tarpeen viranomaisen valvottavana laissa. Hallinto-oikeuslain siirtymäsäännök- 43835: olevan julkisen edun vuoksi. Lähtökohtana sessä on näiden asioiden osalta tarpeen vain 43836: hallintolainkäyttölaissa on, että päätöksen viitata erilliseen lakiin. 43837: HE 114/1998 vp 35 43838: 43839: Muut lääninoikeudessa vireillä olevat asiat miehen irtisanomisesta. 43840: siirrettäisiin käsiteltäviksi siihen hallinto-oi- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sivu- 43841: keuteen, jonka tuomiopiiriin lääninoikeuden toimisten asiantuntijajäsenten ja heidän vara- 43842: tuomiopiiri pääosin siirtyy. Tällöin ei vireillä jäsentensä oikeudesta jatkaa tehtävässään 43843: olevien asioiden siirtymisessä otettaisi huo- hallinto-oikeudessa toimikautensa loppuun 43844: mioon esimerkiksi sitä, että Päijät-Häme tu- saakka. 43845: lisi kuulumaan Kouvolan hallinto-oikeuden 43846: tuomiopiiriin. Päijät-Hämeessä sijaitsevien 1.2. Laki Kmkeimmasta hallinto- 43847: viranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset oikeudesta 43848: siirrettäisiin Hämeen lääninoikeudesta Hä- 43849: meenlinnan hallinto-oikeuteen samalla tavoin 2 a §. Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin 43850: kuin muutkin Hämeen lääninoikeudessa vi- korkeimman hallinto-oikeuden sivutoimisista 43851: reillä olevat valitukset. asiantuntijajäsenistä. 43852: 26 §. Virkojen täyttäminen. Pykälässä sää- Pykälän 1 momentissa olisi perussäännös 43853: dettäisiin lääninoikeuksien ylituomareiden ja siitä, että vesilain ja ympäristönsuojelulain 43854: lääninoikeudentuomareiden sekä vesiylioi- mukaisten asioiden käsittelyyn osallistuu 43855: keuden vesiylituomarin ja vesiylioikeuden- lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoi- 43856: neuvosten nimittämisestä uusiin hallinto-oi- mista asiantuntijajäsentä. Nykyisin vesiasioi- 43857: keuksiin perustettaviin virkoihin. den käsittelyyn osallistuu kaksi sivutoimista 43858: Pykälän 1 momentin mukaan Uudenmaan, yli-insinöörineuvosta. Tästä erityiskokoon- 43859: Turun ja Porin, Oulun ja Lapin lääninoikeu- panosta säädetään vesilain 17 luvun 10 43860: den ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit §:ssä, joka ehdotetaan kumottavaksi tämän 43861: sekä Vaasan lääninoikeuden lääninoikeuden- lain voimaantulosäännöksessä. Tarkempia 43862: tuomarit nimitetään hallinto-oikeuksiin vas- määräyksiä asiantuntijajäsenistä voitaisiin 43863: taaviin virkoihin ilman ilmoittautumismenet- antaa korkeimman hallinto-oikeuden työjär- 43864: telyä. jestyksessä. 43865: Pykälän 2 momentti koskisi muiden kuin 1 Pykälän 2 momentissa säädettäisiin näiden 43866: momentissa mainittujen lääninoikeuksien sivutoimisten jäsenten nimittämisestä. Hei- 43867: ylituomareita ja lääninoikeudentuomareita, dän toimikautensa olisi neljä vuotta ja heidät 43868: jotka siirtyisivät uusiin virkoihin ilmoittautu- nimittäisi tasavallan presidentti. Pykälä vas- 43869: musmenettelyn kautta. He voisivat ilmoittau- taisi keskeiseltä sisällöltään nykyistä sään- 43870: tua vastaaviin virkoihin niihin hallinto-oi- nöstä vesilain 17 luvun 10 §:ssä. Siinä sää- 43871: keuksiin, joiden virkoja ei täytetä 1 momen- dettäisiin kuitenkin myös sivutoimisen jäse- 43872: tissa tarkoitetulla tavalla. nen nimittämisestä tällaisen jäsenen paikan 43873: Pykälän 3 momentissä säädettäisiin ve- vapautuessa kesken toimikauden. 43874: siylioikeuden vesiylituomarin ja vesiylioi- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vesi- 43875: keudenneuvosten nimittämisestä Vaasan hal- lain ja ympäristönsuojelulain mukaisten asi- 43876: linto-oikeuden virkoihin. Vesiylioikeuden oiden käsittelyyn osallistuvien sivutoimisten 43877: ylituomaria koskisi vastaava ilmoittautumis- asiantuntijajäsenten kelpoisuudesta. Heidän 43878: menettely kuin 2 momentissa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksensa vastaisivat näiden 43879: ylituomareita. Vesiylioikeudenneuvokset ni- asiaryhmien käsittelyyn hallinto-oikeudessa 43880: mitettäisiin Vaasan hallinto-oikeuden hallin- osallistuvien hallinto-oikeustuomareiden kel- 43881: to-oikeustuomarin virkoihin ilman ilmoittau- poisuusvaatimuksia, joista säädetään hallin- 43882: tumismenettelyä. to-oikeuslain 5 § :n 2 momentissa. Momen- 43883: 27 §. Muut henkilökuntajäljestelyt. Pykä- tissa olisi siten otettu huomioon se, että ym- 43884: län 1 momentissa säädettäisiin muun henki- päristönsuojelu- ja vesiasioiden ratkaisemi- 43885: lökunnan kuin tuomareiden siirtymisestä uu- sessa tarvittaisiin nykyistä monipuolisempaa 43886: siin virkoihin. Oikeusministeriö päättäisi erityisasiantuntemusta. 43887: muun henkilökunnan virkojen siirtymisestä Pykälän 4 momentissa viitattaisiin siihen, 43888: ja heidän sijoittumisestaan hallinto-oi- että sivutoimisia asiantuntijajäseniä osallis- 43889: keuksiin. Viran siirtämiseen ei tarvittaisi vir- tuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa myös 43890: kamiehen suostumusta, paitsi milloin virka patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta ja integ- 43891: siirrettäisiin toiselle paikkakunnalle. Jos vir- roitua piirimallia koskevien asioiden käsitte- 43892: kamies ei siirry työskentelemään tällä paik- lyyn. Heistä säädetään lähemmin patentti- ja 43893: kakunnalla, sovellettaisiin valtion virkamies- rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelys- 43894: lain (750/1994) 27 §:n säännöksiä virka- tä annetun lain (576/1992) 9 §:ssä. 43895: 36 HE 114/1998 vp 43896: 43897: 1.3. Laki Ahvenanmaan paikka" selkeyden vuoksi sanannaksi "pää- 43898: hallintotuomioistuimesta toimipaikka". Tämä . ehdotus ei muuttaisi 43899: säännöksen sisältöä nykyisestä. 43900: 2 §. Lain suhde muihin säännöksiin. Pykä- Nykyisen säännöksen perusteella muutok- 43901: län 1 momentin viittaus lääninoikeuslakiin senhaku valtakunnallisten viranomaisten pää- 43902: muutettaisiin viittaukseksi hallinto-oikeusla- töksistä keskittyy pääasiassa Uudenmaan 43903: kiin. Vastaavasti maininta lääninoikeudesta lääninoikeuteen, koska nämä viranomaiset 43904: muutettaisiin maininnaksi hallinto-oikeudes- sijaitsevat pääosin Uudellamaalla. Säännöstä 43905: ta. ehdotetaan muutettavaksi niin, että valitetta- 43906: 3 §. Hallinnollinen päällikkö. Pykälän 2 essa valtakunnallisen viranomaisen päätök- 43907: momentin viittaukset lääninoikeuslakiin ja sestä toimivaltainen hallinto-oikeus ei enää 43908: lääninoikeusasetukseen muutettaisiin viit- määräytyisi päätöksen tehneen viranomaisen 43909: tauksiksi hallinto-oikeuslakiin ja hallinto-oi- toimipaikan sijainnin perusteella. 43910: keusasetukseen. Vastaavasti maininta läänin- Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 43911: oikeuden ylituomaristamuutettaisiin mainin- momentti, jonka mukaan muutoksenhaussa 43912: naksi hallinto-oikeuden ylituomarista. valtakunnallisen viranomaisen päätöksestä 43913: 4 §. Hallintotuomari. Voimassa olevassa 1 toimivaltainen olisi se hallinto-oikeus, jonka 43914: momentissa viitataan lääninoikeuslain 8 §:n tuomiopiiriin päätös olennaisimmin liittyy 43915: 2 momenttiin, jonka mukaan lääninoikeuden sen vuoksi, että tässä tuomiopiirissä sijaitsee 43916: ylituomarin on valvottava oikeusperiaattei- pääosa päätöksessä tarkoitetusta alueesta tai 43917: den soveltamista ja laintulkinnan yhdenmu- kiinteistöstä taikka sen henkilön kotikunta 43918: kaisuutta lääninoikeuden ratkaisuissa. Lää- tai sen yhteisön kotipaikka, johon päätös 43919: ninoikeuslain säännöstä vastaava säännös on pääosin liittyy. Viranomainen olisi tätä sään- 43920: tarkoitus sisällyttää hallinto-oikeusasetuk- nöstä sovellettaessa valtakunnallinen, jos 43921: seen. Ehdotuksen mukaan momentissa ei viranomaisen toimialue käsittää koko maan 43922: olisi enää viittaussäännöstä, vaan siinä todet- Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. 43923: taisiin, että oikeusperiaatteiden soveltamisen Toimivaltainen hallinto-oikeus ilmenisi 43924: ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta valvoo päätöksen tehneen viranomaisen antamasta 43925: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa hal- valitusosoituksesta. Valittajan kotikunnan 43926: lintotuomari. Sisällöltään tämä vastaisi aikai- muuttumisella asian käsittelyn aikana ei olisi 43927: sempaa sääntelyä. yleensä merkitystä muutoksenhaun kannalta, 43928: Pykälän 2 momentissa muutettaisiin mai- vaan ratkaiseva olisi päätöksentekoajankoh- 43929: ninta Iääninoikeudentuomarista maininnaksi dan tilanne, koska tämä on viimeinen niistä 43930: hallinto-oikeustuomarista. ajankohdista, jotka päätöksen tehnyt viran- 43931: 7 §. Ahvenanmaan maakuntahallituksen omainen voi ottaa huomioon valitusosoitusta 43932: lausunto. Viittaus lääninoikeuslakiin muutet- antaessaan. 43933: taisiin viittaukseksi hallinto-oikeuslakiin. Jos viranomainen jättäisi erehdyksessä an- 43934: tamatta valitusosoituksen tai valitusosoituk- 43935: sessa olisi virhe, sovellettaisiin hallintolain- 43936: 1.4. Hallintolainkäyttölaki käyttölain 30 §:ää, jossa säädetään virheelli- 43937: sen valitusosoituksen vaikutuksesta. Jos vali'- 43938: 7 §. Valitus valtion hallintoviranomaisen tus olisi puutteellisen tai virheellisen vali- 43939: päätöksestä. Pykälän 2 momentissa oleva tusosoituksen vuoksi pantu vireille väärässä 43940: viittaus lääninoikeuteen muutettaisiin koske- viranomaisessa, valitusta ei tämän vuoksi 43941: maan hallinto-oikeutta. Säännöksessä mainit- jätettäisi tutkimatta. Viranomaisen olisi täl- 43942: tujen viranomaisten päätöksistä valitettaisiin löin siirrettävä valituskirjelmä oikealle vali- 43943: hallinto-oikeuteen. tusviranomaiselle. Virheellisenä olisi kuiten- 43944: 9 §. Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä. kin hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentin 43945: Viittaus lääninoikeuteen muutettaisiin koske- kannalta syytä pitää vain valitusosoitusta, 43946: maan hallinto-oikeutta. Pykälän mukaan hal- jossa toimivaltaista hallinto-oikeutta ei ole 43947: linto-oikeuden päätöksestä valitettaisiin kor- lainkaan mainittu tai jossa mainittua hallin- 43948: keimpaan hallinto-oikeuteen. to-oikeutta ei hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 43949: 12 §. Toimivaltainen hallinto-oikeus. Viit- momentin mukaan selvästi voida pitää toimi- 43950: taukset lääninoikeuteen muutettaisiin viit- valtaisena. 43951: tauksiksi hallinto-oikeuteen. Lisäksi pykälän Ehdotettu muutos merkitsisi sitä, että muu- 43952: 1 momentissa muutettaisiin sanonta "toimi- toksenhaku valtakunnallisten viranomaisten 43953: HE 114/1998 vp 37 43954: 43955: päätöksistä ei enää hallintolainkäyttölain pe- tettaisiin vanhentuneena maininta liikevaih- 43956: rusteella keskittyisi vaan hajaantuisi kaikkiin tovero-oikeudesta. 43957: hallinto-oikeuksiin. Tämä tasaisi työtilannet- 43958: ta hallinto-oikeuksien kesken ja olisi myön- 2. Tarkemmat säännökset ja 43959: teistä myös asianosaisten kannalta erityisesti määräykset 43960: silloin, kun asiassa toimitetaan suullinen kä- 43961: sittely. Tämän jälkeenkin jäisi vielä asiaryh- Ehdotetun hallinto-oikeuslain 21 §:n 1 mo- 43962: miä, joissa valitukset muiden lakien perus- mentin nojalla annettaisiin hallinto-oi- 43963: teella ohjautuisivat Helsingin hallinto-oikeu- keusasetus (luonnos liitteenä). Asetuksessa 43964: teen. olisi tarkempia säännöksiä hallinto-oikeuden 43965: Pykälän 3 momentti vastaisi sisällöltään henkilöstöstä ja asioiden käsittelystä hallin- 43966: nykyistä 2 momenttia. to-oikeudessa. 43967: 38 §. Suullinen käsittely asianosaisen Hallinto-oikeuksien työskentelyn järjestä- 43968: pyynnöstä. Pykälän 1 momentissa oleva viit- misestä määrättäisiin hallinto-oikeuslain 21 43969: taus lääninoikeuteen muutettaisiin koske- §:n 2 momentin nojalla lähemmin hallinto- 43970: maan hallinto-oikeutta. oikeuksien työjärjestyksissä. 43971: 48 §.Kuuleminen virka-aputeitse. Pykälän Ehdotuksen vuoksi olisi asianmukaista 43972: 1 momentissa oleva viittaus lääninoikeuteen muuttaa myös valtioneuvoston ohjesäännön 43973: muutettaisiin koskemaan hallinto-oikeutta. (1522/1995) 16 § :n 2 momenttia siten, että 43974: 69 §. Hallintoriita-asia Pykälässä olevat maininta lääninoikeudesta muutettaisiin mai- 43975: viittaukset lääninoikeuteen muutettaisiin kos- ninnaksi hallinto-oikeudesta. Samalla mo- 43976: kemaan hallinto-oikeutta. mentista poistettaisiin maininnat vesiylioi- 43977: 70 §. Toimivaltainen hallinto-oikeus hal- keudesta ja vesioikeudesta. 43978: lintoriita-asiassa Pykälässä olevat viittaukset 43979: lääninoikeuteen muutettaisiin koskemaan 3. Voimaantulo 43980: hallinto-oikeutta. 43981: Ehdotetut lait muuttaisivat hallintolainkäy- 43982: 1.5. Hallintomenettelylaki tön organisaatiota. Lääninoikeuksien ja ve- 43983: siylioikeuden nykyinen henkilöstö siirtyisi 43984: 19 §. Katselmus ja suullinen todistelu. Py- työskentelemään uusissa alueellisissa hallin- 43985: kälän 2 momentissa oleva maininta lääninoi- to-oikeuksissa. Kolmella nykyisellä lääninoi- 43986: keudesta muutettaisiin maininnaksi hallinto- keuspaikkakunnalla työskentelevälle läänin- 43987: oikeudesta. oikeuden henkilökunnalle uudistus merkitsisi 43988: siirtymistä työskentelemään toiselle paikka- 43989: 1.6. Kuntalaki kunnalle. Tämän vuoksi tarvitaan riittävä 43990: aika lakien voimaantuloon valmistautumista 43991: Lain 56 §:n 2 momentissa, 90 §:n 1 mo- varten. 43992: mentissa ja 97 §:n 1 momentissa olevat mai- Vaasan hallinto-oikeuden perustamisen 43993: ninnat lääninoikeudesta muutettaisiin mai- osalta esitys liittyy Euroopan unionin neu- 43994: ninnoiksi hallinto-oikeudesta. voston direktiiviin, joka on pantava kansalli- 43995: sesti täytäntöön viimeistään marraskuun 43996: 1.7. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta alussa 1999. Vaasan hallinto-oikeutta koske- 43997: vien ehdotusten irrottaminen muiden hallin- 43998: 1 §. Maininta lääninoikeudesta muutettai- to-oikeuksien muodostamisesta ja näiden uu- 43999: siin mainionaksi hallinto-oikeudesta. Lisäksi distusten toteuttaminen erilaisessa aikatau- 44000: pykälästä ehdotetaan poistettavaksi mainin- lussa merkitsisi kahden erilaisen yleisten 44001: nat vesiylioikeudesta, vesioikeudesta, liike- alueellisten hallintotuomioistuinten järjestel- 44002: vaihtovero-oikeudesta ja virkaylioikeudesta. män rinnakkaista voimassaoloa. Tällöin jär- 44003: Liikevaihtovero-oikeus on lakkautettu vuon- jestelmä ei olisi selkeä. 44004: na 1994 ja virkaylioikeus vuonna 1988. Näiden syiden vuoksi ehdotetaan, että lait 44005: tulisivat voimaan marraskuussa 1999. 44006: 1.8. Laki asiakitjain lähettämisestä 44007: 4. Säätäruisjärjestys 44008: 5 §. Pykälän 1 momentissa oleva maininta 44009: lääninoikeudesta muutettaisiin mainionaksi Hallitusmuodon 91 §:n mukaan tuomareil- 44010: hallinto-oikeudesta. Lisäksi momentista pois- la on vahvempi virassapysymisoikeus kuin 44011: 38 HE 114/1998 vp 44012: 44013: muilla virkamiehillä. Hallitusmuodossa sää- si, että arvioitaessa virkojen sopivuutta siir- 44014: dettyyn tuomarin virassapysymisoikeuteen rettäville tuomareille tulevat ensi sijassa ky- 44015: kuuluu, ettei tuomaria voida irtisanoa. Tuo- seeseen tuomarin virat. Valiokunta esitti 44016: maria ei voida myöskään ilman hänen suos- myös harkittavaksi, että lailla säädettäisiin 44017: tumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto siitä, mitkä liikevaihtovero-oikeuden tuoma- 44018: aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjär- rit siirretään toiseen tuomarin virkaan. 44019: jestämisestä. Tuomioistuinlaitoksen uudes- Koska ehdotuksessa on kyse tuomioistuin- 44020: taanjärjestämisen yhteydessä tuomari voi- laitoksen uudestaanjärjestämisestä, esitys 44021: daan siirtää toiseen virkaan. Liikevaihtovero- voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämis- 44022: oikeuden lakkauttamiseen liittyneessä perus- järjestyksessä. 44023: tuslakivaliokunnan lausunnossa hallituksen 44024: esityksestä verotuksen muutoksenhakujärjes- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 44025: telmän uudistamista koskevaksi lainsää- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 44026: dännöksi (Pe VL 3/1994 vp) valiokunta tote- tukset: 44027: 44028: 44029: 44030: 44031: 1. 44032: Hallinto-oikeuslaki 44033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 44034: 44035: 3 § 44036: 1 luku 44037: Hallinto-oikeuden toimivalta 44038: Yleiset säännökset 44039: Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne 44040: 1§ hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita- 44041: asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluvik- 44042: Hallinto-oikeudet si sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa 44043: (586/1996) tai muussa laissa. 44044: Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia 44045: ovat Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaa- 2 luku 44046: san, Kouvolan, Kuopion, Oulun ja Rovanie- 44047: men hallinto-oikeudet. Henkilöstö 44048: Hämeenlinnan hallinto-oikeudella on li- 44049: säksi pysyvä istuntopaikka Jyväskylässä sekä 4 § 44050: Kuopion hallinto-oikeudella Mikkelissä ja 44051: Joensuussa. Hallinto-oikeuden jäsenet 44052: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta 44053: säädetään erikseen. Hallinto-oikeudessa on hallinto-oikeuden 44054: ylituomari sekä muina jäseninä hallinto-oi- 44055: keustuomareita. Jäljempänä 7 §:ssä mainittu- 44056: 2 § jen asioiden käsittelyyn osallistuu asiantunti- 44057: jajäseniä. 44058: Tuomiopiirit Ratkaisemattomien asioiden lukumäärän 44059: vuoksi tai muusta erityisestä syystä voi hal- 44060: Hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä sääde- linto-oikeudessa olla jäseninä myös määrä- 44061: tään valtioneuvoston päätöksellä. ajaksi nimitettyjä ylimääräisiä hallinto-oi- 44062: HE 114/1998 vp 39 44063: 44064: keustuomareita. tai yhteydenpidon rajoittamista koskevassa 44065: Hallinto-oikeutta johtaa ja sen tulokselli- asiassa; 44066: suudesta vastaa hallinto-oikeuden ylituomari. 2) kehitysvammaisten erityishuollosta an- 44067: netussa laissa ( 519/1977) tarkoitetussa vas- 44068: 5§ toin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon anta- 44069: mista tai jatkamista koskevassa asiassa; 44070: Jäsenten kelpoisuus 3) asiassa, jossa on kysymys mielenter- 44071: veyslaissa ( 1116/1990) tarkoitetusta henkilön 44072: Hallinto-oikeuden ylituomarin sekä muun määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkami- 44073: kuin 2 momentissa tarkoitetun hallinto-oi- sesta hänen tahdostaan riippumatta; 44074: keustuomarin ja ylimääräisen hallinto-oi- 4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä, 44075: keustuomarin on oltava oikeustieteen kandi- jolla henkilö on päihdehuoltolain (41/1986) 44076: daatin tutkinnon suorittaneita sekä perehty- 11 tai 12 §:n mukaisesti määrätty hoitoon 44077: neitä julkiseen hallintoon tai lainkäyttöön. tahdostaan riippumatta, sekä mainitun lain 44078: Vesilain (264/1961) ja ympäristönsuojelu- 13 §:ssä tarkoitetussa asiassa; sekä 44079: lain (/) mukaisten asioiden käsittelyyn osal- 5) tartuntatautilaissa (583/1986) tarkoite- 44080: listuvan hallinto-oikeuden muun kuin lainop- tuissa asioissa. 44081: pineen jäsenen kelpoisuusvaatimuksena on Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta 44082: soveltuva ylempi korkeakoulututkinto teknii- pääasiaratkaisusta hallinto-oikeus voi 1 mo- 44083: kan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi hä- mentissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin 44084: neltä edellytetään, että hän on perehtynyt päättää ilman asiantuntijajäsentä. 44085: sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin 44086: tehtäviin. 8 § 44087: 6 § Asiantuntijajäsenten kelpoisuus ja 44088: m äärääm inen 44089: Jäsenten nimittäminen 44090: Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen 44091: Tasavallan presidentti nimittää hallinto-oi- 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita var- 44092: keuden ylituomarin korkeimman hallinto-oi- ten riittävän määrän sivutoimisia asiantunti- 44093: keuden esityksestä virkaa haettavaksi julista- jajäseniä ja näille varajäseniä neljän vuoden 44094: matta. toimikaudeksi kerrallaan. Jäsenen tai vara- 44095: Tasavallan presidentti nimittää hallinto-oi- jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikau- 44096: keustuomarin. Virkaa haetaan hallinto-oikeu- den määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toi- 44097: delta tämän julistettua sen haettavaksi. Hal- mikaudeksi. Jäsenen ja varajäsenen oikeu- 44098: linto-oikeus toimittaa hakemukset lausuntoi- desta pysyä tehtävässään on muutoin voi- 44099: neen oikeushallintoasioita käsittelevään mi- massa, mitä tuomarin viran haitijoista sääde- 44100: nisteriöön, joka hankkii asiasta korkeimman tään. 44101: hallinto-oikeuden lausunnon. Asiantuntijan ja varajäsenen tulee olla: 44102: Korkein hallinto-oikeus nimittää ylimääräi- 1) 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite- 44103: sen hallinto-oikeustuomarin hallinto-oi- tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylem- 44104: keuden esityksestä. Hänellä on hallitusmuo- män korkeakoulututkinnon suorittaneita, las- 44105: dossa tuomareille säädetty virassapysymisoi- tensuojeluun perehtyneitä henkilöitä; 44106: keus sinä määräaikana, joksi hänet on nimi- 2) 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite- 44107: tetty. tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylem- 44108: män korkeakoulututkinnon suorittaneita, ke- 44109: 7§ hitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä 44110: henkilöitä; 44111: Asiantuntijajäsenet 3) 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite- 44112: tuissa asioissa psykiatriaan perehtyneitä lail- 44113: Lainoppineiden jäsenten lisäksi osallistuu listettuj a lääkäreitä; 44114: hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja rat- 4) 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoite- 44115: kaisemiseen asiantuntijajäsen: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylem- 44116: 1) lastensuojelulaissa (683/1983) tarkoite- män korkeakoulututkinnon suorittaneita, 44117: tussa lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä; 44118: sijoittamista, huostassapitämisen lakkaamista 5) 7 § :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoite- 44119: 40 HE 114/1998 vp 44120: 44121: tuissa asioissa tartuntatauteihin perehtyneitä tä. 44122: eriko is lääkäreitä. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaista 44123: asiaa käsitellessään hallinto-oikeus on pää- 44124: 9 § tösvaltainen nelijäsenisenä, jollei laissa erik- 44125: seen säädetä suurempaa jäsenmäärää. Näiden 44126: Tuomarinvala ja -vakuutus asioiden käsittelyssä kokoonpanoon kuuluu 44127: vähintään kaksi lainoppiuutta jäsentä, joista 44128: Hallinto-oikeuden jäsenen ja asiantuntija- yksi toimii puheenjohtajana. 44129: jäsenen on vannottava tuomarinvala tai an- Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö- 44130: nettava tuomarinvakuutus hallinto-oikeudes- asiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu 44131: sa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun kokonaan, yksi jäsen voi tehdä siitä johtuvan 44132: 6 aja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole teh- ratkaisun. Yksi jäsen voi päättää, että asiassa 44133: nyt sitä aikaisemmin. toimitetaan suullinen käsittely tai katselmus, 44134: ja tehdä niiden toimittamiseen liittyvät rat- 44135: 10 § kaisut sekä päättää myös muista asian val- 44136: misteluun liittyvistä toimenpiteistä. 44137: Esittelijät 44138: Hallinto-oikeuden esittelijäitä ovat hallin- 13§ 44139: to-oikeussihteerit ja notaarit. Kelpoisuusvaa- 44140: timuksena hallinto-oikeussihteerin virkaan Jaostot 44141: on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja no- 44142: taarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulu- Hallinto-oikeus voi toimia jaostoihin ja- 44143: tutkinto. kaantuneena siten kuin hallinto-oikeuden 44144: työjärjestyksessä määrätään. 44145: 11 § 44146: Sijaisjäsenet 14 § 44147: Hallinto-oikeuden lainoppineen jäsenen ol- Täysistunto 44148: lessa satunnaisesti estyneenä hoitamasta vir- 44149: katehtäviään tai vuosilomalla voi hallinto- Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistu- 44150: oikeuden ylituomari määrätä sellaisen hallin- vat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjoh- 44151: to-oikeussihteerin, jolla on hallinto-oikeus- tajana sekä hallinto-oikeustuomarit ja yli- 44152: tuomarin virkaan vaadittava kelpoisuus, toi- määräiset hallinto-oikeustuomarit Kun lain- 44153: mimaan hallinto-oikeuden sijaisjäsenenä. käyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallis- 44154: Sijaisjäsenenä toimimista koskevan mää- tuu asiantuntijajäsen, tämä osallistuu vastaa- 44155: räyksen lakattua hänet voidaan määrätä edel- vasti myös asian käsittelyyn täysistunnossa. 44156: leen osallistumaan jäsenenä niiden asioiden Täysistunto on päätösvaltainen, kun läsnä 44157: käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsitte- on vähintään puolet hallinto-oikeuden yli- 44158: lyyn hän on jäsenenä osallistunut. tuomarin ja hallinto-oikeustuomarin virassa 44159: Hallinto-oikeussihteerillä on hallitusmuo- olevista jäsenistä. 44160: dossa tuomarille säädetty virassapysymisoi- 44161: keus sinä aikana, jona hän toimii 1 momen- 44162: tissa tarkoitetulla tavalla jäsenenä. 15 § 44163: 44164: 3 luku V ahvennettu istunto 44165: Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa Hallinto-oikeudessa voi olla vahvennettu 44166: istunto, joka on päätösvaltainen vähintään 44167: 12 § viisijäsenisenä. Kun lainkäyttöasian käsitte- 44168: lyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajä- 44169: Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus sen, tämä osallistuu vastaavasti myös asian 44170: käsittelyyn vahvennetussa istunnossa. 44171: Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolmi- Vahvennetun istunnon kokoonpanosta 44172: jäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin sääde- määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. 44173: HE 114/1998 vp 41 44174: 44175: 16 § 21 § 44176: Lainkäyttöasian käsittely täysistunnossa tai Tietojen ja virka-avun antaminen 44177: vahvennetussa istunnossa 44178: Valtion ja kuntien sekä muun julkisyh- 44179: Hallinto-oikeuden ylituomari voi siirtää teisön viranomaiset ovat pyynnöstä velvolli- 44180: lainkäyttöasian lainkäytön yhdenmukaisuu- set antamaan salassapitosäännösten estämättä 44181: den turvaamiseksi täysistunnon käsiteltäväksi asian käsittelyssä tarvittavia tietoja ja muuta 44182: siten kuin asetuksella säädetään. virka-apua hallinto-oikeudelle. 44183: Hallinto-oikeuden ylituomari tai jaoston 44184: puheenjohtaja voi siirtää lainkäyttöasian 22 § 44185: lainkäytön yhdenmubisuuden turvaamiseksi 44186: tai muusta perustellusta syystä vahvennetun Käsittelyn julkisuus 44187: istunnon käsiteltäväksi siten kuin työjärjes- 44188: tyksessä määrätään. Käsittely on toimitettava suljetuin ovin 44189: asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvol- 44190: lisuus. Hallinto-oikeus voi määrätä asian 44191: 17 § käsiteltäväksi suljetuin ovin, milloin julki- 44192: sesta käsittelystä koituisi asianosaiselle eri- 44193: Muun asian käsittely täysistunnossa tyistä haittaa. 44194: Suullisessa käsittelyssä on muutoin nouda- 44195: Muiden asioiden käsittelystä täysistunnossa tettava oikeudenkäynnin julkisuudesta anne- 44196: säädetään asetuksella. tun lain (945/1984) säännöksiä. 44197: 23 § 44198: 18 § 44199: Tarkemmat säännökset ja määräykset 44200: Esittely 44201: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 44202: Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä. töönpanosta annetaan asetuksella. 44203: Asian esittelee hallinto-oikeustuomari, hal- Työskentelyn järjestämisestä hallinto-oi- 44204: linto-oikeussihteeri tai notaari. keudessa määrätään tarkemmin hallinto-oi- 44205: keuden työjärjestyksessä, jonka hallinto-oi- 44206: keuden ylituomari täysistuntoa kuultuaan 44207: 19 § vahvistaa. 44208: Esteetön kokoonpano 44209: 5 luku 44210: Jos hallinto-oikeudessa ei ole esteetöntä 44211: kokoonpanoa, korkein hallinto-oikeus voi Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 44212: hallinto-oikeuden esityksestä määrätä esteei- 44213: lisen jäsenen tilalle lainoppineen jäsenen 24 § 44214: toisesta hallinto-oikeudesta. 44215: Voimaantulo 44216: 4 luku Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44217: raskuuta 1999. 44218: Erinäiset säännökset Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuu- 44219: ta 1974 annettu lääninoikeuslaki 44220: (102111974) sekä 19 päivänä toukokuuta 44221: 20 § 1961 annetun vesilain (264/1961) 15 luvun 44222: 14 §:n edellä oleva väliotsikko sekä 14, 14 44223: Virkasyyte a, 15-19, 19 a, 20, 21 ja 23 §, sellaisina 44224: kuin ne ovat, lääninoikeuslaki siihen myö- 44225: Hallinto-oikeuden jäsentä ja esittelijää syy- hemmin tehtyine muutoksineen sekä vesilain 44226: tetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 15 luvun 14 § laeissa 467/1987 ja 44227: 44228: 44229: 380267Q 44230: 42 HE 114/1998 vp 44231: 44232: 1015/1993, 14 a, 15-19, 19 a, 20 ja 21 § hallinto-oikeuden esityksestä. Tällöin hallin- 44233: mainitussa laissa 467/1987 ja 23 § laissa to-oikeuden ylituomarin virkoihin voivat il- 44234: 590/1996. moittautua kaikki muiden kuin 1 momentis- 44235: Mitä muussa laissa tai asetuksessa sääde- sa mainittujen lääninoikeuksien ylituomarit 44236: tään lääninoikeudesta, koskee tämän lain ja hallinto-oikeustuomarin virkoihin voivat 44237: tultua voimaan hallinto-oikeutta. Mitä muus- ilmoittautua kaikki näiden lääninoikeuksien 44238: sa laissa tai asetuksessa säädetään nimeltä ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit Vir- 44239: mainitusta lääninoikeudesta, koskee tämän kaa täytettäessä annetaan etusija tuomarille, 44240: lain tultua voimaan sitä hallinto-oikeutta, jonka nykyinen virka on jossakin hallinto- 44241: jonka tuomiopiiriin mainitun lääninoikeuden oikeuden tuomiopiiriin osittain tai kokonaan 44242: tuomiopiiri pääosin siirtyy. siirtyvistä lääninoikeuksista. Jos tuomarin 44243: Tämän lain täytäntöönpanoa varten tar- virka on lääninoikeudessa, jonka tuomiopiiri 44244: peellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo siirtyy osittain useaan hallinto-oikeuteen, 44245: ennen lain voimaantuloa. oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö 44246: kuulee tuomarin viran haltijaa siitä, mihin 44247: 25 § virkaan hän ilmoittautuu ensisijaisesti. 44248: Vesiylioikeuden vesiylituomari voi ilmoit- 44249: Vireillä olevien asioiden käsittely tautua 2 momentissa tarkoitetulla tavalla 44250: Vaasan hallinto-oikeuden ylituomarin ja hal- 44251: Tämän lain voimaan tullessa vesiylioikeu- linto-oikeustuomarin virkaan. Tasavallan 44252: dessa vireillä olevien asioiden ja lääninoi- presidentti nimittää vesiylioikeudenneuvok- 44253: keudessa vireillä olevien eräiden ympäristö- set Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeus- 44254: asioiden käsittelystä säädetään ympäristön- tuomarin virkoihin. 44255: suojelulainsäädännön voimaanpanosta anne- 44256: tussa laissa (/). Muut tämän lain voimaan 44257: tullessa lääninoikeudessa vireillä olevat asiat 27 § 44258: käsitellään siinä hallinto-oikeudessa, jonka 44259: tuomiopiiriin asianomaisen lääninoikeuden Muut henkilökuntajärjestelyt 44260: tuomiopiiri pääosin siirtyy. 44261: Muu kuin 26 § :ssä tarkoitettu lääninoi- 44262: 26 § keuksien ja vesiylioikeuden henkilökunta 44263: siirtyy ja vastaavat virat siirretään tämän lain 44264: Virkojen täyttäminen voimaan tullessa asianomaisiin hallinto-oi- 44265: keuksiin. Virkojen siirtämiseen ei tarvita 44266: Tasavallan presidentti nimittää Uuden- virkamiehen suostumusta, paitsi milloin ne 44267: maan, Turun ja Porin, Oulun ja Lapin lää- siirretään paikkakunnalta toiselle. Oikeushal- 44268: ninoikeuden ylituomarit ja lääninoikeuden- lintoasioita käsittelevä ministeriö päättää vir- 44269: tuomarit sekä Vaasan lääninoikeuden lää- kojen siirtämisestä ja henkilöstön sijoittami- 44270: ninoikeudentuomarit vastaaviin virkoihin sesta hallinto-oikeuksiin. 44271: niistä muodostettaviin hallinto-oikeuksiin. Lääninoikeuksiin määrätyt sivutoimiset 44272: Tasavallan presidentti nimittää muut hal- asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä 44273: linto-oikeuden jäsenet ensimmäistä kertaa jatkavat toimikautensa loppuun hallinto-oi- 44274: virkoja haettavaksi julistamatta korkeimman keudessa vastaavissa tehtävissä. 44275: HE 114/1998 vp 43 44276: 44277: 44278: 44279: 44280: 2. 44281: Laki 44282: Korl<.eimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta 44283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44284: lisätään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettuun lakiin 44285: (7 4/1918) uusi 2 a § seuraavasti: 44286: 44287: 44288: 2 a § man hallinto-oikeuden kokoonpanoon pa- 44289: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa osallis- tenttia, hyödyllisyys-mallioikeutta tai integ- 44290: tuu vesilain (264/1961) ja ympäristönsuoje- roidun piirin piirimallia koskevissa asioissa 44291: lulain (/) mukaisten asioiden käsittelyyn säädetään erikseen. 44292: lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoi- 44293: mista jäsentä (asiantuntijaneuvos). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44294: Sivutoimiset jäsenet nimittää tasavallan raskuuta 1999. 44295: presidentti neljäksi vuodeksi kerrallaan. Si- Tällä lailla kumotaan 19 päivänä touko- 44296: vutoimisen jäsenen paikan vapautuessa kes- kuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 17 44297: ken toimikauden nimitetään uusi sivutoimi- luvun 10 §, sellaisena kuin se on laissa 44298: nen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi sa- 467/1987. 44299: massa järjestyksessä. Tämän lain voimaan tullessa korkeimman 44300: Sivutoimisen jäsenen kelpoisuusvaatimuk- hallinto-oikeuden y Ii- insinöörineuvoksen 44301: sena on soveltuva ylempi korkeakoulututkin- virkoihin vesilain nojalla nimitettyinä olevat 44302: to tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Li- sivutoimiset jäsenet jatkavat toimikautensa 44303: säksi häneltä edellytetään, että hän on pereh- loppuun vastaavissa tehtävissä. 44304: tynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuu- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 44305: luviin tehtäviin. lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 44306: Muiden Sivutoimisten asiantuntijajäsenten teisiin. 44307: nimittämisestä ja osallistumisesta korkeim- 44308: 44 HE 114/1998 vp 44309: 44310: 44311: 44312: 44313: 3. 44314: Laki 44315: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta 44316: 44317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44318: m uutetacm Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain 44319: (547/1994) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti sekä 4 ja 7 §seuraavasti: 44320: 44321: 44322: 2 § hallintotuomarin virka. Hallintotuomari val- 44323: voo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja lain- 44324: Lain suhde muihin säännöksiin tulkinnan yhdenmukaisuutta hallinto- 44325: tuomioistuimen ratkaisuissa. 44326: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen Hallintotuomariin sovelletaan, mitä hallin- 44327: sovelletaan, mitä hallinto-oikeuslaissa (/) tai to-oikeustuomarista säädetään. 44328: muussa laissa tai asetuksessa säädetään hal- 44329: linto-oikeudesta. 44330: 44331: 7§ 44332: 3 § 44333: A hvencmmacm maakuntahallituksen lausunto 44334: Hallinnollinen päällikkö 44335: Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on 44336: hankittava lausunto ennen hallintotuomarin 44337: Laamanni hoitaa ne hallinnolliset tehtävät, nimittämistä ja varajäsenten määräämistä. 44338: jotka hallinto-oikeuslain ja sen nojalla anne- Samoin on meneteltävä määrättäessä hallin- 44339: tun asetuksen (/) mukaan kuuluvat hallinto- to-oikeuslain 7 §:ssä tarkoitettuja asiantunti- 44340: oikeuden ylituomarille. jajäseniä Ahvenanmaan hallintotuomioistui- 44341: meen. 44342: 4§ 44343: Hallintotuomari Tämä laki tulee voimaan päivänä 1 päivä- 44344: nä marraskuuta 1999. 44345: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on 44346: HE 114/1998 vp 45 44347: 44348: 44349: 44350: 44351: 4. 44352: Laki 44353: hallintolainkäyttölain muuttamisesta 44354: 44355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44356: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2 44357: momentti, 9 ja 12 §, 38 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 momentti sekä 69 ja 70 § seuraavasti: 44358: 44359: 7 § tai sen yhteisön kotipaikka, johon päätös 44360: pääosin liittyy. 44361: Valitus valtion hallintoviranomaisen Jos asiassa ei ole toimivaltaista hallinto- 44362: päätöksestä oikeutta 1 ja 2 momentin perusteella, valitus 44363: tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. 44364: Valtioneuvoston alaisen viranomaisen pää- 38 § 44365: töksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen. 44366: Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä 44367: 9§ Hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen 44368: käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää 44369: Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä sitä. Sama koskee korkeinta hallinto-oikeutta 44370: sen käsitellessä valitusta hallintoviranomai- 44371: Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa sen päätöksestä. Asianosaisen pyytämä suul- 44372: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. linen käsittely voidaan jättää toimittamatta, 44373: jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään 44374: heti tai jos suullinen käsittely on asian laa- 44375: 12 § dun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar- 44376: peeton. 44377: Toimivaltainen hallinto-oikeus 44378: Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, 44379: jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen 48 § 44380: toimialue, jonka päätöksestä valitetaan. Jollei 44381: tätä perustetta voida käyttää, valitus tehdään Kuuleminen virka-aputeitse 44382: sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä 44383: päätöksen tehneen viranomaisen päätoimi- Valitusviranomainen voi erityisestä syystä 44384: paikka sijaitsee tai, jollei tätäkään perustetta päättää, että todistajan tai asianosaisen 39 44385: voida käyttää, sille hallinto-oikeudelle, jonka §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittaa se 44386: tuomiopiirissä päätös on tehty. hallinto-oikeus tai käräjäoikeus, jossa häntä 44387: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa sääde- voidaan soveliaimmin kuulla. 44388: tään, sellaisen viranomaisen päätöksestä, 44389: jonka toimialueena on koko maa, valitus 44390: tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuo- 69 § 44391: miopiiriin päätös olennaisimmin liittyy sen 44392: vuoksi, että tässä tuomiopiirissä sijaitsee Hallintoriita-asia 44393: pääosa päätöksessä tarkoitetusta alueesta tai 44394: kiinteistöstä taikka sen henkilön kotikunta Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai 44395: 46 HE 114/1998 vp 44396: 44397: muuta julkisoiiceudellisesta oikeussuhteesta kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oi- 44398: aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koske- keushenkilöön, asian käsittelee se hallinto- 44399: van riidan, johon haetaan viranomaisen rat- oikeus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oi- 44400: kaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse keushenkilön puhevaltaa käyttävän viran- 44401: (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus. omaisen tai toimielimen toimipaikka sijait- 44402: Hakemus, jolla hallinto-riita pannaan vi- see. 44403: reille, on toimitettava hallinto-oikeudelle. Yksityisen henkilön valtioon kohdistama 44404: Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpi- vaatimus saadaan käsitellä myös siinä hallin- 44405: de, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perus- to-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hen- 44406: teet. kilön kotipaikka. 44407: Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan 44408: kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, ole toimi- 44409: 70 § valtaista hallinto-oikeutta, asia käsitellään 44410: Helsingin hallinto-oikeudessa. 44411: Toimivaltainen hallinto-oikeus 44412: hallintoriita-asiassa 44413: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44414: Hallintoriita-asia käsitellään siinä hallinto- raskuuta 1999. 44415: oikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asian- Lain 12 §:ää ei sovelleta valitukseen, joka 44416: osaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on tehdään ennen tämän lain voimaantuloa an- 44417: kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, netusta päätöksestä. 44418: 44419: 44420: 44421: 44422: 5. 44423: Laki 44424: hallintomenettelylain 19 §:n muuttamisesta 44425: 44426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44427: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettelylain (598/1982) 19 §:n 2 mo- 44428: mentti seuraavasti: 44429: 19 § kuulemisen toimittaa kuitenkin asianomainen 44430: tuomioistuin. Asianasaisille on varattava 44431: Katselmus ja suullinen todistelu tilaisuus olla läsnä kuultaessa todistajaa tai 44432: asianosaista, ja heillä on oikeus esittää todis- 44433: tajalle kysymyksiä sekä lausua käsityksensä 44434: Erityisestä syystä hallintomenettelyssä voi- todistajankertomuksen johdosta. 44435: daan kuulla todistajaa valan nojalla ja asian- 44436: osaista totuusvakuutuksen nojalla. Kuulemi- 44437: sen toimittaa se hallinto-oikeus, jossa kuule- 44438: minen voi tapahtua soveliaimmin. Tuomiois- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44439: tuimen käsiteltävässä oikeushallintoasiassa raskuuta 1999. 44440: HE 114/1998 vp 47 44441: 44442: 6. 44443: Laki 44444: kuntalain muuttamisesta 44445: 44446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44447: muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 56 §:n 2 momentti, 44448: 90 §:n 1 momentti ja 97 §:n 1 momentti seuraavasti: 44449: 44450: 56§ kaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätök- 44451: seen haetaan muutosta kunnallisvalituksella 44452: Valtuuston päätösten laillisuuden valvonta hallinto-oikeudelta. 44453: 44454: Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kun- 44455: nanhallituksen on saatettava hallinto-oikeu- 97 § 44456: den ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle 44457: laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa rat- Jatkovalitus 44458: kaista asiaa ennen kuin valitusaika päätök- 44459: sestä on kulunut. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan 44460: korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Päätökses- 44461: 90 § tä on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan, 44462: kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien il- 44463: K unnallisvalitus moitustaululla. 44464: Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 mo- 44465: mentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44466: sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oi- raskuuta 1999. 44467: 44468: 44469: 44470: 44471: 7. 44472: Laki 44473: oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 44474: 44475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44476: muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain 44477: (945/1984) 1 § seuraavasti: 44478: 1§ sa, hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, kä- 44479: räjäoikeudessa, maaoikeudessa, vakuutusoi- 44480: S oveltam isala keudessa, työtuomioistuimessa, mark- 44481: kinatuomioistuimessa ja sotaoikeudessa. 44482: Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julki- 44483: suutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44484: oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudes- raskuuta 1999. 44485: 48 HE 114/1998 vp 44486: 44487: 44488: 44489: 8. 44490: Laki 44491: asiakhjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta 44492: 44493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44494: muutetaan asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetun lain (74/1954) 5 44495: §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 952/1993, seuraavasti: 44496: 44497: 5 § kuin valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- 44498: Mitä tässä laissa säädetään valtion hallin- tusneuvostoon ja kunnallisiin hallintovi- 44499: toviranomaisesta, sovelletaan myös tasaval- ranomaisiin. 44500: lan hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeu- 44501: teen, hallinto-oikeuteen ja vakuutusoikeuteen 44502: sekä, haettaessa muutosta vakuutusoikeuden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44503: päätökseen, korkeimpaan oikeuteen, samoin raskuuta 1999. 44504: 44505: 44506: 44507: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 44508: 44509: 44510: Tasavallan Presidentti 44511: 44512: 44513: 44514: 44515: MARTTI AHTISAARI 44516: 44517: 44518: 44519: 44520: Oikeusministeri Jussi Järventaus 44521: HE 114/1998 vp 49 44522: 44523: Liite 1 44524: 44525: 3. 44526: Laki 44527: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta 44528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44529: muutetaan Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain 44530: (547/1994) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti sekä 4 ja 7 §seuraavasti: 44531: Voimassa oleva laki Ehdotus 44532: 2§ 2§ 44533: Lain suhde muihin säännöksiin Lain suhde muihin säännöksiin 44534: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen 44535: sovelletaan, mitä lääninoikeuslaissa sovelletaan, mitä hallinto-oikeuslaissa ( 1 ) 44536: (1021/74) tai muussa laissa tai asetuksessa tai muussa laissa tai asetuksessa säädetään 44537: säädetään lääninoikeudesta. hallinto-oikeudesta. 44538: 44539: 3 § 44540: Hallinnollinen päällikkö 44541: 44542: Laamanni hoitaa ne hallinnolliset tehtävät, Laamanni hoitaa ne hallinnolliset tehtävät, 44543: jotka lääninoikeuslain ja lääninoikeusasetuk- jotka hallinto-oikeuslain ja sen nojalla anne- 44544: sen (522/89) mukaan kuuluvat lääninoikeu- tun asetuksen ( 1 ) mukaan kuuluvat hallin- 44545: den ylituomarille. to-oikeuden ylituomarille. 44546: 4§ 4§ 44547: Hallintotuomari Hallintotuomari 44548: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on 44549: hallintotuomarin virka. Hallintotuomari hoi- hallintotuomarin virka. Hallintotuomari val- 44550: taa lääninoikeuslain 8 §:n 2 momentissa sää- voo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja lain- 44551: detyt tehtävät. tulkinnan yhdenmukaisuutta hallintotuomio- 44552: istuimen ratkaisuissa. 44553: Hallintotuomariin sovelletaan, mitä Iää- Hallintotuomariin sovelletaan, mitä hallin- 44554: ninoikeudentuomarista säädetään. to-oikeustuomarista säädetään. 44555: 44556: 7 § 7 § 44557: 44558: Ahvenanmaan maakuntahallituksen lausunto Ahvenanmaan maakuntahallituksen lausunto 44559: Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on 44560: hankittava lausunto ennen hallintotuomarin hankittava lausunto ennen hallintotuomarin 44561: nimittämistä ja varajäsenten määräämistä. nimittämistä ja varajäsenten määräämistä. 44562: Samoin menetellään määrättäessä lääninoi- Samoin on meneteltävä määrättäessä hallin- 44563: keuslain 11 § :ssä tarkoitettuja asiantuntija- to-oikeuslain 7 §:ssä tarkoitettuja asiantunti- 44564: 44565: 44566: 380267Q 44567: 50 HE 114/1998 vp 44568: 44569: Voimassa oleva laki Ehdotus 44570: 44571: jäseniä Ahvenanmaan hallintotuomioistui- jajäseniä Ahvenanmaan hallintotuomioistui- 44572: meen. meen. 44573: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1 päivä- 44574: nä marraskuuta 1999. 44575: 44576: 44577: 44578: 44579: 4. 44580: Laki 44581: hallintolainkäyttölain muuttamisesta 44582: 44583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44584: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2 44585: momentti, 9 ja 12 §, 38 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 momentti sekä 69 ja 70 § seuraavasti: 44586: Voimassa oleva laki Ehdotus 44587: 7§ 44588: Valitus valtion hallintoviranomaisen 44589: päätöksestä 44590: 44591: Valtioneuvoston alaisen viranomaisen pää- Valtioneuvoston alaisen viranomaisen pää- 44592: töksestä saa valittaa lääninoikeuteen. töksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen. 44593: 44594: 9 § 9§ 44595: Valitus lääninoikeuden päätöksestä Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä 44596: Lääninoikeuden päätöksestä saa valittaa Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa 44597: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 44598: 12 § 12 § 44599: 44600: Toimivaltainen lääninoikeus Toimivaltainen hallinto-oikeus 44601: Valitus tehdään sille lääninoikeudelle, jon- Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, 44602: ka tuomiopiirissä on sen viranomaisen toimi- jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen 44603: alue, jonka päätöksestä valitetaan. Jollei tätä toimialue, jonka päätöksestä valitetaan. Jollei 44604: perustetta voida käyttää, valitus tehdään sille tätä perustetta voida käyttää, valitus tehdään 44605: lääninoikeudelle, jonka tuomiopiirissä pää- sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä 44606: töksen tehneen viranomaisen toimipaikka päätöksen tehneen viranomaisen päätoimi- 44607: sijaitsee tai, jollei tätäkään perustetta voida paikka sijaitsee tai, jollei tätäkään perustetta 44608: käyttää, sille lääninoikeudelle, jonka tuo- voida käyttää, sille hallinto-oikeudelle, jonka 44609: miopiirissä päätös on tehty. tuomiopiirissä päätös on tehty. 44610: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa sääde- 44611: HE 114/1998 vp 51 44612: 44613: Voimassa oleva laki Ehdotus 44614: 44615: tään, sellaisen viranomaisen päätöksestä, 44616: jonka toimialueena on koko maa, valitus 44617: tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuo- 44618: miopiiriin päätös olennaisimmin liittyy sen 44619: vuoksi, että tässä tuomiopiirissä sijaitsee 44620: pääosa päätöksessä tarkoitetusta alueesta tai 44621: kiinteistöstä taikka sen henkilön kotikunta 44622: tai sen yhteisön kotipaikka, johon päätös 44623: pääosin liittyy. 44624: Jos asiassa ei ole toimivaltaista lääninoi- Jos asiassa ei ole toimivaltaista hallinto- 44625: keutta 1 momentin perusteella, valitus teh- oikeutta 1 ja 2 momentin perusteella, valitus 44626: dään Uudenmaan lääninoikeudelle. tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. 44627: 38 § 38 § 44628: Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä 44629: Lääninoikeuden on toimitettava suullinen Hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen 44630: käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää 44631: sitä. Sama koskee korkeinta hallinto-oikeutta sitä. Sama koskee korkeinta hallinto-oikeutta 44632: sen käsitellessä valitusta hallintoviranomai- sen käsitellessä valitusta hallintoviranomai- 44633: sen päätöksestä. Asianosaisen pyytämä suul- sen päätöksestä. Asianosaisen pyytämä suul- 44634: linen käsittely voidaan jättää toimittamatta, linen käsittely voidaan jättää toimittamatta, 44635: jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään 44636: heti tai jos suullinen käsittely on asian laa- heti tai jos suullinen käsittely on asian laa- 44637: dun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar- dun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar- 44638: peeton. peeton. 44639: 44640: 48 § 48 § 44641: 44642: Kuuleminen virka-aputeitse Kuuleminen virka-aputeitse 44643: Valitusviranomainen voi erityisestä syystä Valitusviranomainen voi erityisestä syystä 44644: päättää, että todistajan tai asianosaisen 39 päättää, että todistajan tai asianosaisen 39 44645: §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittaa se §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittaa se 44646: lääninoikeus tai käräjäoikeus, jossa häntä hallinto-oikeus tai käräjäoikeus, jossa häntä 44647: voidaan soveliaimmin kuulla. voidaan soveliaimmin kuulla. 44648: 44649: 69 § 69 § 44650: H aliintoriita-asia Hallintoriita-asia 44651: Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai 44652: muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta 44653: aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koske- aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koske- 44654: van riidan, johon haetaan viranomaisen rat- van riidan, johon haetaan viranomaisen rat- 44655: kaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse kaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse 44656: (hallintoriita-asia), käsittelee lääninoikeus. (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus. 44657: Hakemus, jolla hallintoriita-asia pannaan Hakemus, jolla hallinto-riita pannaan vi- 44658: vireille, on toimitettava lääninoikeudelle. reille, on toimitettava hallinto-oikeudelle. 44659: Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpi- Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpi- 44660: 52 HE 114/1998 vp 44661: 44662: Voimassa oleva laki Ehdotus 44663: 44664: de, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perus- de, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perus- 44665: teet. teet. 44666: 70 § 70 § 44667: Toimivaltainen lääninoikeus Toimivaltainen hallinto-oikeus 44668: hallintoriita-asiassa hallintoriita-asiassa 44669: Hallintoriita-asia käsitellään siinä lääninoi- Hallintoriita-asia käsitellään siinä hallinto- 44670: keudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asian- oikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asian- 44671: osaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on osaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on 44672: kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, 44673: kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oi- kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oi- 44674: keushenkilöön, asian käsittelee se lääninoi- keushenkilöön, asian käsittelee se hallinto- 44675: keus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oi- oikeus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oi- 44676: keushenkilön puhevaltaa käyttävän viran- keushenkilön puhevaltaa käyttävän viran- 44677: omaisen tai toimielimen toimipaikka sijait- omaisen tai toimielimen toimipaikka sijait- 44678: see. see. 44679: Yksityisen henkilön valtioon kohdistama Yksityisen henkilön valtioon kohdistama 44680: vaatimus saadaan käsitellä myös siinä lää- vaatimus saadaan käsitellä myös siinä hallin- 44681: ninoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hen- to-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hen- 44682: kilön kotipaikka. kilön kotipaikka. 44683: Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan 44684: kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, ole toimi- kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, ole toimi- 44685: valtaista lääninoikeutta, asia käsitellään Uu- valtaista hallinto-oikeutta, asia käsitellään 44686: denmaan lääninoikeudessa. Helsingin hallinto-oikeudessa. 44687: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44688: raskuuta 1999. 44689: Lain 12 §:ää ei sovelleta valitukseen, joka 44690: tehdään ennen tämän lain voimaantuloa an- 44691: netusta päätöksestä. 44692: 44693: 44694: 44695: 44696: 5. 44697: Laki 44698: hallintomenettelylain 19 §:n muuttamisesta 44699: 44700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44701: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettelylain (598/1982) 19 §:n 2 mo- 44702: mentti seuraavasti: 44703: Voimassa oleva laki Ehdotus 44704: 19 § 44705: 44706: Katselmus ja suullinen todistelu 44707: 44708: Erityisestä syystä hallintomenettelyssä voi- Erityisestä syystä hallintomenettelyssä voi- 44709: HE 114/1998 vp 53 44710: 44711: Voimassa oleva laki Ehdotus 44712: 44713: daan kuulla todistajaa valallisesti ja asian- daan kuulla todistajaa valan nojalla ja asian- 44714: osaista totuusvakuutuksen nojalla. Kuulemi- osaista totuusvakuutuksen nojalla. Kuulemi- 44715: sen toimittaa se lääninoikeus, jossa kuulemi- sen toimittaa se hallinto-oikeus, jossa kuule- 44716: nen voi tapahtua soveliaimmin. Tuomioistui- minen voi tapahtua soveliaimmin. Tuomiois- 44717: men käsiteltävässä oikeushallintoasiassa kuu- tuimen käsiteltävässä oikeushallintoasiassa 44718: lemisen toimittaa kuitenkin asianomainen kuulemisen toimittaa kuitenkin asianomainen 44719: tuomioistuin. Asianasaisille on varattava tuomioistuin. Asianosaisilie on varattava 44720: tilaisuus olla läsnä kuultaessa todistajaa tai tilaisuus olla läsnä kuultaessa todistajaa tai 44721: asianosaista, ja heillä on oikeus esittää todis- asianosaista, ja heillä on oikeus esittää todis- 44722: tajalle kysymyksiä sekä lausua käsityksensä tajalle kysymyksiä sekä lausua käsityksensä 44723: todistajan kertomuksen johdosta. todistajan kertomuksen johdosta. 44724: 44725: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44726: raskuuta 1999. 44727: 44728: 44729: 44730: 44731: 6. 44732: Laki 44733: kuntalain muuttamisesta 44734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44735: muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 56 §:n 2 momentti, 44736: 90 §:n 1 momentti ja 97 §:n 1 momentti seuraavasti: 44737: Voimassa oleva laki Ehdotus 44738: 56 § 44739: Valtuuston päätösten laillisuuden valvonta 44740: 44741: Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kun- Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kun- 44742: nanhallituksen on saatettava lääninoikeuden nanhallituksen on saatettava hallinto-oikeu- 44743: ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle lailli- den ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle 44744: sia esteitä. Lääninoikeus ei saa ratkaista asi- laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa rat- 44745: aa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kaista asiaa ennen kuin valitusaika päätök- 44746: kulunut. sestä on kulunut. 44747: 44748: 90 § 90 § 44749: K unnallisvalitus K unnallisvalitus 44750: Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 mo- Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 mo- 44751: mentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen mentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen 44752: sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oi- sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan 44753: kaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätök- oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan pää- 44754: 54 HE 114/1998 vp 44755: 44756: Voimassa oleva laki Ehdotus 44757: 44758: seen haetaan muutosta kunnallisvalituksella tökseen haetaan muutosta kunnallisvalituk- 44759: lääninoikeudelta. sella hallinto-oikeudelta. 44760: 44761: 97 § 97 § 44762: Jatkovalitus Jatkovalitus 44763: Lääninoikeuden päätöksestä valitetaan kor- Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan 44764: keimmalle hallinto-oikeudelle. Päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Päätökses- 44765: on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan, tä on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan, 44766: kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien il- kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien il- 44767: moitustaululla. moitustaululla. 44768: 44769: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44770: raskuuta 1999. 44771: 44772: 44773: 44774: 44775: 7. 44776: Laki 44777: oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta 44778: 44779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44780: muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain 44781: (945/1984) 1 § seuraavasti: 44782: Voimassa oleva laki Ehdotus 44783: § 1§ 44784: S oveltam isala Soveltamisala 44785: Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julki- Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julki- 44786: suutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa suutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa 44787: oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudes- oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudes- 44788: sa, hovioikeudessa, yleisessä alioikeudessa, sa, hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, kä- 44789: maaoikeudessa, vesiylioikeudessa, vesioikeu- rqjäoikeudessa, maaoikeudessa, vakuutusoi- 44790: dessa, liikevaihtovero-oikeudessa, vakuutus- keudessa, työtuomioistuimessa, mark- 44791: oikeudessa, työtuomioistuimessa, mark- kinatuomioistuimessa ja sotaoikeudessa. 44792: kinatuomioistuimessa, virkaylioikeudessa, 44793: lääninoikeudessa ja sotaoikeudessa. 44794: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44795: raskuuta 1999. 44796: HE 114/1998 vp 55 44797: 44798: 44799: 44800: 44801: 8. 44802: Laki 44803: asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta 44804: 44805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 44806: muutetaan asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetun lain (7 4/1954) 5 44807: § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 952/1993, seuraavasti: 44808: Voimassa oleva laki Ehdotus 44809: 5§ 5§ 44810: Mitä tässä laissa säädetään valtion hallin- Mitä tässä laissa säädetään valtion hallin- 44811: toviranomaisesta, sovelletaan myös tasaval- toviranomaisesta, sovelletaan myös tasaval- 44812: lan hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeu- lan hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeu- 44813: teen, lääninoikeuteen, liikevaihtovero-oikeu- teen, hallinto-oikeuteen ja vakuutusoikeuteen 44814: teen ja vakuutusoikeuteen sekä, haettaessa sekä, haettaessa muutosta vakuutusoikeuden 44815: muutosta vakuutusoikeuden päätökseen, kor- päätökseen, korkeimpaan oikeuteen, samoin 44816: keimpaan oikeuteen, samoin kuin valtionta- kuin valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- 44817: louden tarkastusviraston tarkastusneuvostoon tusneuvostoon ja kunnallisiin hallintovi- 44818: ja kunnallisiin hallintoviranomaisiin. ranomaisiin. 44819: 44820: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar- 44821: raskuuta 1999. 44822: 56 HE 114/1998 vp 44823: 44824: Liite 2 44825: Luonnos 44826: 44827: Hallinto-oikeusasetus 44828: Oikeusministerin esittelystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun hallinto-oikeuslain (/) 44829: 23 § :n nojalla: 44830: 44831: Henkilöstö mitä edellä säädetään palvelussuhteen väliai- 44832: kaisesta järjestelystä. · 44833: 1§ 44834: Hallinto-oikeuden ylituomarin ollessa es- 44835: tyneenä hänen tehtäviään hoitaa virassa van- Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa 44836: hin virantoimituksessa olevista hallinto-oi- 44837: keustuomareista. 7§ 44838: Jos asian ratkaisulla saattaa olla periaat- 44839: 2§ teellista merkitystä lain soveltamisen kannal- 44840: Hallinto-oikeudessa voi hallinto-oikeuslain ta tai jos ratkaisu tulisi poikkeamaan aikai- 44841: 4 ja 10 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi olla semmasta käytännöstä, hallinto-oikeuden 44842: muita virkoja ja työsopimussuhteista henki- ylituomari voi määrätä, että asia on käsitel- 44843: lökuntaa. tävä täysistunnossa. 44844: Asiaa, jossa on toimitettava suullinen kä- 44845: sittely, ei saa ilman erityisiä syitä siirtää 44846: 3 § täysistunnon ratkaistavaksi. 44847: Hallinto-oikeussihteerin nimittää täysistun- 44848: to. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa 44849: hallinto-oikeuden ylituomari. 8§ 44850: Hallinto-oikeuden täysistunnossa ratkais- 44851: taan hallintoasiat, jotka koskevat hallinto- 44852: 4§ oikeusssihteerin nimittämistä sekä verojen ja 44853: Hallinto-oikeuden ylituomari voi ottaa vir- maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun 44854: kavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tä- lain 10 §:n 4 momentissa tarkoitettua mää- 44855: män yli menevältä ajalta virkavapauden räystä käsitellä ja ratkaista ulosoton kieltä- 44856: myöntää korkein hallinto-oikeus. mistä ja keskeyttämistä koskevia hakemuk- 44857: sia. 44858: 5§ 9§ 44859: Hallinto-oikeuden ylituomari myöntää vir- Hallinto-oikeudessa on johtoryhmä hallin- 44860: kavapauden hallinto-oikeustuomarille yhtä- to-oikeuden ylituomarin apuna hallinto-oi- 44861: jaksoisesti enintään vuodeksi. Vuotta pidem- keuden toiminnan johtamisessa ja kehittämi- 44862: män virkavapauden myöntää korkein hallin- sessä. 44863: to-oikeus. Ylimääräiselle hallinto-oikeus- Johtoryhmään kuuluvat hallinto-oikeuden 44864: tuomarille myönnetään virkavapautta samas- ylituomari puheenjohtajana sekä hallinto- 44865: sa järjestyksessä kuin vastaavan vakinaisen päällikkönä toimiva virkamies, jos sellainen 44866: viran haltijalle. on määrätty. Johtoryhmään kuuluu myös 44867: Hallinto-oikeuden ylituomari myöntää vir- muuta hallinto-oikeuden henkilöstöä sen mu- 44868: kavapauden muille virkamiehille. kaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Työ- 44869: Viran hoitamisesta virkavapauden aikana järjestyksessä määrätään myös näiden henki- 44870: päättää sama viranomainen, joka on myöntä- löiden valitsemisesta ja toimikaudesta. 44871: nyt virkavapauden. Johtoryhmässä käsitellään: 44872: 1) esitys hallinto-oikeuden työjärjestyksek- 44873: si · 44874: 6§ 2) esitys hallinto-oikeuden tulostavoitteik- 44875: Avoinna olevan viran tai tehtävän hoidosta si· 44876: päättämisestä on soveltuvin osin voimassa, '3) hallinto-oikeuden tulostavoitteiden to- 44877: HE 114/1998 vp 57 44878: 44879: teuttamisen seuranta; hallinto-oikeuden toiminnasta tiedottamisesta 44880: 4) esitys hallinto-oikeuden talousarvioksi; viranomaisille ja julkisuuteen; sekä 44881: 5) henkilöstön koulutussuunnitelma; 4) esittelee täysistunnossa ja hallinto-oi- 44882: 6) työjärjestyksessä määrätyt muut asiat; keuden ylituomarille hallinto-oikeuden hal- 44883: sekä lintoa koskevat asiat, jollei ylituomari mää- 44884: 7) muut hallinto-oikeuden ylituomarin rää toisin. 44885: määräämät asiat. 44886: 44887: 13§ 44888: 10 § Esittelijä voi vaatia hallinto-oikeuden puo- 44889: Hallinto-oikeuden ylituomarin johtaessa lesta vastineita ja selityksiä, asian aikai- 44890: hallinto-oikeuden toimintaa hän muun ohes- semmin ratkaisseen viranomaisen asiakirja- 44891: sa: vihkon ja lausunnon sekä muuta vastaavaa 44892: 1) huolehtii hallinto-oikeuden toimintaky- asian ratkaisemisessa tarvittavaa selvitystä. 44893: vystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoit- Esittelijä voi myös asettaa vastineen tai seli- 44894: teiden toteutumisesta; tyksen antamiselle määräajan. Avustava vir- 44895: 2) valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen kamies, jolla on riittävä pätevyys, voidaan 44896: ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hallinto- määrätä suorittamaan näitä toimenpiteitä 44897: oikeuden ratkaisuissa; esittelijän sijasta. 44898: 3) asettaa hallinto-oikeuden tulostavoitteet; 44899: 4) antaa lausunnon korkeimmalle hallinto- 44900: oikeudelle hallinto-oikeustuomarin nimi- Erinäiset säännökset 44901: tysasiassa; sekä 44902: 5) antaa lausunnon hallinto-oikeustuomarin 14 § 44903: virkavapaushakemuksesta ja tekee tarvitta- Hallinto-oikeuden päätöksen sisältävän 44904: van esityksen viran hoitamisesta silloin, kun toimituskirjan taltion allekirjoittavat ne, jot- 44905: päätösvalta kuuluu korkeimmalle hallinto- ka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. 44906: oikeudelle. Jos asian esittelijänä on toiminut muu kuin 44907: Hallinto-oikeuden ylituomari voi määrätä hallinto-oikeuden jäsen, varmentaa taltion 44908: jonkun hallinto-oikeustuomareista tai muista esittelijä. Jos päätöksestä on äänestetty tai 44909: hallinto-oikeuden virkamiehistä toimimaan esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen, 44910: hallintopäällikkönä. äänestyslausunto ja eriävä mielipide merki- 44911: tään taltioon. 44912: Suullisessa käsittelyssä tehty muu kuin 44913: 11 § asian käsittelyn !opettava päätös voidaan 44914: Hallinto-oikeuden ylituomari ratkaisee ne sisällyttää suullisen käsittelyn pöytäkirjaan. 44915: hallinto-oikeuden hallintoasiat, joita ei ole Tältä osin ei laadita erillistä taltiota. 44916: säädetty tai määrätty täysistunnon ratkaista- Milloin asiasta ei laadita taltiota, äänestys- 44917: vaksi. lausunto ja eriävä mielipide merkitään erilli- 44918: Hallinto-oikeuden ylituomari voi siirtää seen pöytäkirjaan. 44919: ratkaistavakseen kuuluvan hallintoasian rat- 44920: kaistavaksi täysistunnossa. 44921: Hallinto-oikeuden ylituomari voi siirtää 15 § 44922: ratkaistavakseen kuuluvan asian tai asiaryh- Toimituskirjan allekirjoittaa esittelijä. Esit- 44923: män hallintopäällikkönä toimivan virkamie- telijä vastaa siitä, että toimituskirja on pää- 44924: hen ratkaistavaksi. Siirtää ei kuitenkaan saa töksen mukainen. 44925: 10 § :ssä mainittua asiaa. Muissa kuin lainkäyttöasioissa annettavat 44926: toimituskirjat allekirjoittaa istunnon puheen- 44927: johtaja tai asian ratkaissut virkamies ja, mil- 44928: 12 § loin asia on ratkaistu esittelystä, varmentaa 44929: Hallintopäällikkö: esittelijä. 44930: 1) ratkaisee hallinto-oikeuden ylituomarin 44931: hänelle siirtämät asiat; 16 § 44932: 2) johtaa ja valvoo hallinto-oikeuden toi- Hallinto-oikeuslain 7 § :ssä tarkoitettujen 44933: mistotöiden suorittamista; asiantuntijajäsenten palkkioiden perusteet 44934: 3) huolehtii sisäisestä tiedottamisesta ja vahvistaa oikeusministeriö. 44935: 44936: 44937: 380267Q 44938: 58 HE 114/1998 vp 44939: 44940: 17 § 18 § 44941: Hallinto-oikeuden on toimitettava työjär- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä mar- 44942: jestyksensä tiedoksi oikeusministeriölle ja raskuuta 1999. 44943: korkeimmalle hallinto-oikeudelle. 44944: HE 115/1998 vp 44945: 44946: 44947: 44948: 44949: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen kor- 44950: vaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta 44951: 44952: 44953: 44954: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 44955: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- laajuutta koskevan epäselvyyden poistami- 44956: roista annettuun lakiin perustuvaa korvaus- seksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös 44957: järjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi si- Valtiokonttorin oikeudesta saada tuomiois- 44958: ten, että rikoksen johdosta surmansa saaneel- tuimelta käyttöönsä asian selvittämiseksi ja 44959: le erityisen läheisellä henkilöllä olisi eräissä ratkaisemiseksi tarpeelliset oikeudenkäyn- 44960: tapauksissa oikeus korvaukseen kärsimyk- tiasiakirjat silloinkin, kun ne on ovat salas- 44961: sestä, joka hänelle on aiheutunut läheisen sapidettäviä. Lisäksi ehdotetaan nimenomai- 44962: menettämisestä. Ehdotus liittyy vahingonkor- sesti säädettäväksi, että Valtiokonttori ei ole 44963: vauslain muuttamista koskevaan hallituksen sidottu tuomioistuimen korvausasiassa anta- 44964: esitykseen, joka on annettu Eduskunnalle sa- maan ratkaisuun valtion varoista suoritetta- 44965: manaikaisesti tämän esityksen kanssa. vaa korvausta myöntäessään. 44966: Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 44967: ulkopuolella rikoksella aiheotetusta henkilö- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 44968: vahingosta voitaisiin harkinnan mukaan suo- si sen yhteydessä. 44969: rittaa korvausta valtion varoista, vaikka oles- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sa- 44970: kelu ulkomailla ei ole johtunut työstä, opis- manaikaisesti vahingonkorvauslain muutta- 44971: kelusta tai muusta niihin verrattavasta syys- mista koskevassa hallituksen esityksessä eh- 44972: tä. dotettujen muutosten kanssa. 44973: Korvausviranomaisen tiedonsaantioikeuden 44974: 44975: 44976: 44977: 44978: 380270T 44979: 2 HE 115/1998 vp 44980: 44981: 44982: 44983: SISÄLLYSLUE'ITELO 44984: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 44985: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 44986: l.Nykytila ja ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 44987: 1.1. Korvattavat vahingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 44988: 1.~:. Y. ~ing.?nkorvaustuomion merkitys valtion varoista suoritettavaa korvausta 44989: maarattaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 44990: 1.3. Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon korvaaminen . . . . 4 44991: 1.4. Valtiokonttorin tiedonsaantioikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 44992: 2. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 44993: 2.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 44994: 2.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 44995: 3. Valmisteluvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 44996: 3.1. Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 44997: 3.2. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 44998: 3.3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 44999: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 45000: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 45001: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 45002: 2. Talkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 45003: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 45004: LAKIEHDOTUS ................................................ 10 45005: LIITE ....................................................... 12 45006: HE 115/1998 vp 3 45007: 45008: YLEISPERUSTELUT 45009: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset ehdotettu uusi korvausmuoto sisällytettäisiin 45010: rikosvahinkojen korvausjärjestelmään. Muus- 45011: 1.1. Korvattavat vahingot sa tapauksessa korvaukseen oikeutettu jäisi 45012: yleensä kokonaan ilman korvausta, jos kor- 45013: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion vausvelvollinen osoittautuu varattomaksi. 45014: varoista annetun lain (93511973, jäljempänä Vahingonkorvauslakiin lisättäväksi ehdo- 45015: rikosvahinkolaki) mukaan rikoksen kohteek- tettu korvausmuoto on Suomen vahingon- 45016: si joutuneella on oikeus saada valtion varois- korvausoikeudessa uusi, minkä vuoksi valti- 45017: ta korvaus hänelle rikoksella aiheotetusta va- on varoista vuotuisesti maksettavien kor- 45018: hingosta. Rikosvahinkojen korvausjärjestel- vausten määrää tai niiden keskimääräistä 45019: mä on luonteeltaan toissijainen, joten kor- suuruutta on vaikea arvioida. Valtiontalou- 45020: vausta maksetaan rikosvahinkolain nojalla den kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että 45021: valtion varoista vain siltä osin kuin vahin- ehdotettujen muutosten taloudelliset vaiku- 45022: gon kärsinyt ei saa sitä muualta. tukset voidaan kohtuullisella tarkkuudella 45023: Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan arvioida ennen muutosten toteuttamista. Ri- 45024: rikosvahinkolain mukaan korvaus sairaanhoi- kosvahinkolain nojalla valtion varoista mak- 45025: tokustannuksista ja muista vahingosta aiheu- settujen korvausten määrät ovat viime vuosi- 45026: tuneista kuluista, kivusta ja särystä sekä na tuntuvasti nousseet, eikä korvausjärjestel- 45027: viasta ja muusta pysyvästä haitasta. Lisäksi mästä aiheutuvia kustannuksia ole tällä het- 45028: valtion varoista korvataan tulojen ja elatuk- kellä valtiontaloudellisesti mahdollista mer- 45029: sen vähentyminen sekä henkilövahingon yh- kittävästi nostaa korvattavien vahinkojen 45030: teydessä vahingoittuneet tavanomaiset käyt- piiriä laajentamalla. Tästä syystä ehdotetaan, 45031: töesineet, silmälasit ja hammasproteesit. Jos että surmansa saaneen läheiselle aiheutu- 45032: henkilövahinko on aiheutettu vapauteen koh- neesta kärsimyksestä myönnettävälle kor- 45033: distuneella rikoksella tai siveellisyysrikoksel- vaukselle säädettäisiin yläraja. Rikosvahin- 45034: la, uhrille suoritetaan korvausta myös rikok- kolaissa säädetään nykyisinkin valtion va- 45035: sella aiheotetusta kärsimyksestä. Rikoksella roista suoritettavien korvausten enimmäis- 45036: aiheotetusta esinevahingosta ei yleensä suo- määristä muun muassa henkilö- ja esineva- 45037: riteta korvausta valtion varoista. hingoissa. 45038: Eduskunnalle on samanaikaisesti tämän Uuden korvausmuodon valtion varoista 45039: esityksen kanssa annettu hallituksen esitys korvattavaksi enimmäismääräksi ehdotetaan 45040: laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta 20 000 markkaa. Enimmäismäärää korotet- 45041: (HE 116/1998 vp). Esityksessä ehdotetaan tatsnn kolmivuotiskausittain rahanarvon 45042: vahingonkorvauslakiin (4121197 4) otettavale- muutosta vastaavasti. Uudistuksesta saatujen 45043: si säännös, jonka nojalla surmansa saaneen käytännön kokemusten perusteella voitaisiin 45044: läheisellä olisi eräissä tapauksissa oikeus myöhemmin harkita, onko tätä suurempaan 45045: saada korvaus kuolemantapauksesta aiheu- enimmäismäärän korotukseen valtionta- 45046: tuneesta kärsimyksestä. Korvaus voitaisiin loudellisia edellytyksiä. 45047: tuomita maksettavaksi henkilölle, joka on 45048: ollut surmansa saaneelle erityisen läheinen. 1.2. Vahingonkorvaustuomion merkitys 45049: Lisäksi edellytetään, että kuolema on aiheu- valtion varoista suoritettavaa korvausta 45050: tettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuu- määrättäessä 45051: desta ja että korvauksen tuomitsemista on 45052: kaikki olosuhteet huomioon ottaen pidettävä Rikosvahinkolaissa ei ole nimenomaista 45053: kohtuullisena. säännöstä siitä, mikä merkitys tuomioistui- 45054: Surmansa saaneen läheisellä, jolle tuomit- men rikosasiassa antamalle tuomiolle on an- 45055: taisiin maksettavaksi korvaus kuolemanta- nettava rikosvahinkolain nojalla myönnettä- 45056: pauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä, ei vää korvausta harkittaessa. V akiintuneesti on 45057: yleensä olisi mahdollisuutta saada korvausta kuitenkin katsottu, että korvauksen myöntä- 45058: vakuutuksesta tai muusta ensisijaisesta kor- vä viranomainen on tällöin sidoksissa tuo- 45059: vausjärjestelmästä. Rikosvahinkojen kor- mioistuimen ratkaisuun teon rikosoikeudelli- 45060: vausjärjestelmän kehittämiseksi ja korvauk- sessa arvioinnissa, mutta ei korvausta mää- 45061: seen oikeutetun läheisen aseman parantami- rätessään. 45062: seksi ehdotetaan, että vahingonkorvauslakiin Korvauksen hakijat ovat eräissä tapauksis- 45063: 4 HE 115/1998 vp 45064: 45065: sa olettaneet, että tuomioistuinkäsittelyssä aatteena on, että kukin sopimusvaltio on vel- 45066: tuomittu korvaus suoritetaan aina samansuu- vollinen korvaamaan omalla alueellaan teh- 45067: ruisena valtion varoista, jos korvauksen dyllä rikoksella aiheotettuja vahinkoja. Suo- 45068: myöntämiselle rikosvahinkolaissa asetetut messa pysyvästi asuva voi siten yleensä saa- 45069: edellytykset täyttyvät. Tällaisten väärinkäsi- da korvauksen toisessa sopimusvaltiossa teh- 45070: tysten välttämiseksi on perusteltua säätää ni- dyllä rikoksella kärsimästään henkilövahin- 45071: menomaisesti siitä, mikä merkitys tuomiois- gosta kyseisen valtion korvausjärjestelmästä. 45072: tuimen korvausratkaisulle on annettava valti- Kaikki Euroopan valtiot eivät kuitenkaan ole 45073: on varoista maksettavaa korvausta määrät- liittY.neet yleissopimukseen. 45074: täessä. Myös eduskunnan apulaisoi- Rikosvahinkolain nojalla korvataan yleis- 45075: keusasiamies on tehnyt oikeusministeriölle sopimuksen perusperiaatteen mukaisesti 45076: tämän sisältöisen aloitteen lokakuussa 1995. yleensä vain Suomessa tehdyllä rikoksella 45077: Rikosvahinkolakiin ehdotetaan otettavaksi aiheotettuja vahinkoja. Ulkomailla tehdyllä 45078: säännös, joka vahvistaisi nykyisen käytän- rikoksella aiheutettu henkilövahinko voidaan 45079: nön. Korvausviranomainen olisi jatkossakin korvata valtion varoista, jos vahingon kärsi- 45080: sidoksissa tuomioistuimen ratkaisuun ainoas- nyt asuu pysyvästi Suomessa. Lisäksi edelly- 45081: taan siltä osin kuin kysymys on rikosasian tetään, että hänen oleskelunsa ulkomailla on 45082: rikosoikeudellisesta arvioinnista. Vallitsevan johtunut työstä, opiskelusta tai muusta näi- 45083: käytännön säilyttäminen on perusteltua paitsi hin verrattavasta syystä. Tavanomaisen lo- 45084: korvausjärjestelmän luonteen vuoksi myös mamatkan aikana kärsittyä vahinkoa ei kor- 45085: rikosvahinkolakiin perustuvan korvauskäy- vata rikosvahinkolain nojalla valtion varoista 45086: tännön yhtenäisyyden kannalta. Rikoksen lähinnä siitä syystä, että niitä varten voidaan 45087: uhreilla tulee lähtökohtaisesti olla oikeus kohtuudella edellyttää varauduttavan esimer- 45088: saada valtion varoista samansuuruinen kor- kiksi matkustajavakuutuksella. 45089: vaus samanlaisesta vahingosta siitä riippu- Rikosvahinkolain soveltamisalaa koskevat 45090: matta, minkä suuruiseksi vahinko on tuo- säännökset ovat niin tiukat, että korvausta ei 45091: mioistuimen ratkaisussa arvioitu. Korvausvi- ole suoritettu esimerkiksi Itämerellä liiken- 45092: ranomaisen itsenäisen harkintavallan säilyt- nöivässä matkustaja-aluksessa tehdyllä ri- 45093: täminen on lisäksi tarpeellista sen vuoksi, koksella aiheotetusta vahingosta, kun alus on 45094: että syytetyn kokonaisuudessaan oikeiksi rikoksen tekohetkellä sijainnut Suomen alue- 45095: myöntämiä korvausvaatimuksia ei tuomiois- vesien ulkopuolella, vaikka vahingolla on 45096: tuinmenettelyssä yleensä tutkita, vaikka esi- muuten ollut kaikki liittymäkohdat Suomeen. 45097: tetty korvausvaatimus on esimerkiksi selvästi Rikosvahinkolain soveltamisalaa ehdote- 45098: liian suuri. On periaatteessa tärkeää, että taan laajennettavaksi siten, että korvausta 45099: korvausviranomainen voi tällöinkin suorittaa voitaisiin korvausviranomaisen harkinnan 45100: valtion varoista todellisuudessa aiheutetun mukaan suorittaa ulkomailla tehdyllä rikok- 45101: vahingon määrää vastaavan korvauksen. sella aiheotetusta henkilövahingosta, vaikka 45102: Käytännössä korvausviranomaisen itsenäi- vahingon kärsineen oleskelu ulkomailla ei 45103: sen harkintavallan merkitys tulee esille lä- ole johtunut työstä, opiskelusta tai niihin 45104: hinnä silloin, kun valtion varoista suoritetaan finnastettavasta syystä. Korvausviranomai- 45105: korvauksia kivusta ja särystä, viasta ja nen voisi tapauskohtaisen harkinnan perus- 45106: muusta pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä. teella arvioida, onko täyden tai osittaisen 45107: Koska tällaisten aineettomien vahinkojen korvauksen suorittamista valtion varoista 45108: suuruutta ei voida objektiivisesti rahassa mi- pidettävä yksittäistapauksessa perusteltuna, 45109: tata, korvausviranomainen voi perustellusti vaikka vahinko on aiheutettu Suomen ulko- 45110: arvioida korvattavan vahingon suuruuden puolella tehdyllä rikoksella. Lakiehdotukses- 45111: tuomioistuimen ratkaisusta poikkeavasti. sa on mainittu seikkoja, jotka tulisi ottaa 45112: huomioon korvauksen myöntämisen edelly- 45113: 1.3. Suomen ulkopuolella tehdyllä tyksiä harkittaessa. Yksi huomioon otettavis- 45114: rikoksella aiheotetun vahingon ta seikoista olisi se, miten läheinen yhteys 45115: korvaaminen tapauksena on Suomeen. 45116: Suomi on vuonna 1990 liittynyt väkivalta- 1.4. V aitiokonttorin tiedonsaantioikeus 45117: rikosten uhreille suoritettavia korvauksia 45118: koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen Rikosvahinkokorvausta haetaan Val- 45119: (SopS 8/1991). Yleissopimuksen perusperi- tiokanttorilta kirjallisesti. Jos asiaa on käsi- 45120: HE 115/1998 vp 5 45121: 45122: telty tuomioistuimessa, hakemukseen on lii- ta annetun asetuksen (774/1993) 7 a §:n 45123: tettävä tuomioistuinkäsittelyssä syntyneet 2 momentin 8 kohdan mukaan peritä mak- 45124: asiakirjat. Käytännössä on kuitenkin taval- sua. Valtiokonttorin harkittavaksi jäisi ny- 45125: lista, että hakemus toimitetaan Valtiokontto- kyiseen tapaan se, kehottaako se puutteelli- 45126: rilie ilman asianmukaisia liitteitä. Puutteel- sen hakemuksen toimittanutta hakijaa täy- 45127: listen hakemusten käsittelyä nopeuttaakseen dentämään hakemustaan vai pyytääkö se 45128: Valtiokonttori pyytää usein tuomiois- puuttuvat asiakirjat suoraan toiselta viran- 45129: tuinasiakirjat suoraan tuomioistuimelta sen omaiselta. Hakijan edun mukaista on aina 45130: sijaan, että kehottaisi hakijaa täydentämään huolehtia siitä, että kaikki tarvittava asiakir- 45131: hakemustaan. jaselvitys liitetään hakemukseen, sillä hake- 45132: Voimassa olevan lain nojalla on epäselvää, muksen täydentäminen hidastaa hakemuksen 45133: voiko tuomioistuin toimittaa salassapidettä- käsittelyä riippumatta siitä, mistä täy- 45134: viksi määräämiään asiakirjoja Valtiokontto- dennystä pyydetään. 45135: rille, joka ei ole ollut oikeudenkäynnissä 45136: asianosaisena. Eräissä tuomioistuimissa sa- 45137: laisten asiakirjojen luovuttamista Valtiokont- 2. Esityksen vaikutukset 45138: torilie on pidetty mahdollisena, mutta toiset 45139: tuomioistuimet ovat tulkinneet yleisten asia- 2.1. Taloudelliset vaikutukset 45140: kirjainjulkisuudesta annettua lakia (8311951) 45141: siten, että salassa pidettäväksi määrätyn asia- Surmansa saaneen läheiselle kärsimyksestä 45142: kirjan luovuttaminen ei ole mahdollista il- maksettava korvaus 45143: man asianosaisen nimenomaista suostumus- 45144: ta. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että Esityksessä ehdotetaan, että surmansa saa- 45145: Valtiokonttori ei ole edes pyytänyt salassapi- neen läheiselle kärsimyksestä vahingonkor- 45146: dettäviksi määrättyjä asiakirjoja tuomioistui- vauslakiin ehdotetun korvaussäännöksen no- 45147: melta, vaan on kehottanut hakijaa täydentä- jalla tuomittavat korvaukset otettaisiin rikos- 45148: mään hakemustaan. Tällaisten hakemusten vahinkojen korvausjärjestelmän piiriin. Muu- 45149: käsittely on täydennysmenettelystä aiheutu- toksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea 45150: neen ajanhukan vuoksi usein ollut hitaampaa arvioida, koska sekä korvaukseen oikeutettu- 45151: kuin sellaisten hakemusten, joihin ei liity jen läheisten piiri että tuomittavien korvaus- 45152: salassapidettävää aineistoa. ten taso jäävät vahingonkorvauslain muu- 45153: Vallitsevan tilanteen selkeyttämiseksi ri- tosehdotuksen mukaan oikeuskäytännön va- 45154: kosvahinkolaissa ehdotetaan säädettäväksi raan. Vaikutusten arvioimista kuitenkin hel- 45155: Valtiokonttorin oikeudesta pyynnöstä saada pottaa huomattavasti, jos valtion varoista 45156: tuomioistuimelta vireillä olevan korvausasian suoritettavalle korvaukselle säädetään mark- 45157: selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat kamääräinen yläraja. 45158: asiakirjat siitä riippumatta, onko ne määrätty Suomessa tehdään vuosittain 150-180 45159: salassapidettäviksi. Muutos voisi tehostaa henkirikosta tai muuta sellaista tekoa, jonka 45160: korvaushakemusten käsittelyä sellaisissa asi- nojalla surmansa saaneen läheisellä saattaisi 45161: oissa, joissa oikeudenkäynnissä syntyneet olla oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Tuo- 45162: asiakirjat ovat salassapidettäviä. Salaisten mioistuimen kohtuusharkinnan perusteella 45163: asiakirjojen toimittaminen Valtiokonttorilie korvauksia voidaan varovasti arvioida tuo- 45164: ei vaarantaisi arkaluontoisten tietojen salassa mittavan vuosittain 20-25 tapauksessa. Ta- 45165: pysymistä, koska Valtiokonttorin virkamie- vallisesti korvauksia todennäköisesti tuomit- 45166: het ovat joka tapauksessa vaitiolovelvollisia taisiin kussakin tapauksessa yhdelle tai kor- 45167: rikosvahinkohakemuksia käsitellessään tie- keintaan kahdelle läheiselle, joten korvauk- 45168: toonsa tulleiden asioiden osalta. seen olisi vuosittain oikeus enintään 40 hen- 45169: Ehdotus ei merkitse muutosta siihen lähtö- kilöllä. Läheisellä olisi vain poikkeukselli- 45170: kohtaan, että hakija on velvollinen liittämään sesti oikeus saada korvausta kärsimyksestään 45171: hakemukseensa tuomioistuinkäsittelyä koske- vakuutuksesta tai muusta ensisijaisesta kor- 45172: vat asiakirjat ja muun Valtiokonttorin edel- vausjärjestelmästä. Jos oletetaan valtion va- 45173: lyttämän selvityksen. Oikeudenkäyntiasiakir- roista suoritettavien korvausten olevan kes- 45174: jasta, joka tarvitaan rikosvahinkoasian käsit- kimäärin 10 000-20 000 markkaa, korvaus- 45175: telemiseksi Valtiokonttorissa, ei eräistä tuo- ten vuotuinen kokonaismäärä olisi esitettyjen 45176: mioistuinten ja eräiden oikeushallintovi- perusteiden mukaan laskettuna 0,4-0,8 mil- 45177: ranomaisten suoritteista perittävistä maksuis- joonan markan luokkaa. Jos valtion varoista 45178: 6 HE 115/1998 vp 45179: 45180: suoritettavalle korvaukselle ei säädettäisi on annettava valtion varoista maksettavaa 45181: ylärajaa, rikosvahinkojen korvausjärjestel- korvausta määrättäessä. 45182: mästä valtiolle aiheutuvat kustannukset nou- 45183: sisivat uudistuksen myötä huomattavasti tätä 3.3. Asian valmistelu 45184: enemmän. 45185: Ehdotetut muutokset pohjautuvat Val- 45186: Rikosvahinkolain soveltamisalan laajenta- tiokonttorin tiedonsaantioikeutta koskevaa 45187: minen ehdotusta lukuun ottamatta oikeusministeri- 45188: ön 28 päivänä helmikuuta 1995 asettamassa 45189: Ehdotuksen mukaan rikosvahinkolain so- työryhmässä tehtyyn valmisteluun. Työryh- 45190: veltamisalaa laajennettaisiin siten, että val- mässä, jonka tehtävänä oli laatia tarpeelliset 45191: tion varoista voitaisiin korvata eräitä ulko- säädösehdotukset rikosvahinkolain sovelta- 45192: mailla tehdyllä rikoksella aiheutettuja vahin- misessa havaittujen epäkohtien poistamisek- 45193: koja, joista nykyisin ei suoriteta korvausta. si, olivat edustettuina Valtiokonttori, Suo- 45194: Käytännössä korvausjärjestelmän piiriin tuli- men Asianajajaliitto, Suomen Mielenterveys- 45195: si yksittäisiä vahinkoja, joilla on hyvin lä- seura, useiden järjestöjen yhdessä ylläpitämä 45196: heinen yhteys Suomeen. Tapausten vähäisen Rikosuhripäivystys sekä Unioni, Naisasialiit- 45197: lukumäärän vuoksi uudistuksella ei ilmeises- to Suomessa ry:n alainen Raiskaus- 45198: ti olisi merkittävää valtiontaloudellista vai- kriisikeskus Tukinainen. Työryhmä antoi 45199: kutusta. hallituksen esityksen muotoon laaditun mie- 45200: tintönsä huhtikuussa 1996. 45201: 2.2. Henkilöstövaikutukset Mietinnöstä saatiin lausunnot valtiovarain- 45202: ministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- 45203: Esityksessä ehdotettu rikosvahinkolain so- ja terveysministeriöltä, vakuutusoikeudelta, 45204: veltamisalan laajennus tulee lisäämään kor- Valtiokonttorilta, Suomen Asianajajaliitolta, 45205: vaushakemusten määrää muutamilla kym- Suomen Lakimiesliitolta, Suomen V akuu- 45206: menillä hakemuksilla vuosittain. Hakemus- tusyhtiöiden Keskusliitolta, Kuluttajien va- 45207: ten määrän kasvusta aiheutuva vähäinen työ- kuutustoimistolta, Suomen Mielenterveys- 45208: määrän lisäys voidaan hoitaa korvausasioita seuralta sekä Suomen Punaiselta Ristiltä. 45209: käsittelevää henkilöstöä lisäämättä. Ehdotet- V altaosa lausunnonantajista kannatti työryh- 45210: tujen muutosten toteuttaminen ei todennä- män ehdotuksia. Oikeusministeriössä on laa- 45211: köisesti myöskään pidennä korvaushakemus- dittu tiivistelmä annetuista lausunnoista. 45212: ten keskimääräisiä käsittelyaikoja. Esitys on viimeistelty oikeusministeriössä 45213: virkatyönä mietinnöstä annettujen lausunto- 45214: 3. Valmisteluvaiheet jen pohjalta. 45215: 3.1. Pääministeri Paavo Lipposen 4. Muita esitykseen vaikuttavia 45216: hallitusohjelma seikkoja 45217: Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjel- Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen 45218: massa on hallituksen tavoitteeksi kirjattu korvausjärjestelmän laajentamista kärsimyk- 45219: rikoksen uhrien aseman parantaminen. sestä suoritettavaan korvaukseen, johon sur- 45220: mansa saaneen läheisellä eräissä tapauksissa 45221: 3.2. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen olisi oikeus. Läheisen kärsimyksen korvatta- 45222: esitys vuoden edellytyksistä säädettäisiin vahingon- 45223: korvauslaissa, jonka muuttamista koskeva 45224: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies esitti hallituksen esitys (HE 116/1998 vp) on an- 45225: oikeusministeriölle osoitetussa kirjeessä lo- nettu Eduskunnalle tämän esityksen kanssa 45226: kakuussa 1995 rikosvahinkolakia tarkistetta- samanaikaisesti. 45227: vaksi siten, että laista kävisi nimenomaisesti Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 45228: ilmi, mikä merkitys tuomioistuimen vahin- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 45229: gonkorvausasiassa tekemälle ratkaisulle si sen yhteydessä. 45230: HE 115/1998 vp 7 45231: 45232: 45233: 45234: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 45235: 45236: 1. Lakiehdotuksen perustelut Jos ulkomailla rikoksella aiheutettu henki- 45237: lövahinko on vakava, korvauksen suoritta- 45238: Lain nimike. Lain nimike ehdotetaan va- minen valtion varoista Suomessa pysyvästi 45239: kiintuneen käytännön mukaisesti muutetta- asuvalle saattaisi rikosvahinkojärjestelmälle 45240: vaksi rikosvahinkolaiksi. asetetut tavoitteet huomioon ottaen olla pe- 45241: 2 a §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi rusteltua, vaikka rikoksella ei olisi läheistä 45242: uusi 2 momentti, jonka mukaan rikosvahin- yhteyttä Suomeen eikä kysymys olisi perhe- 45243: kolakia voitaisiin korvausviranomaisen har- väkivaltaan liittyvästä rikoksesta. Korvauk- 45244: kinnan mukaan yksittäistapauksessa soveltaa sen maksaminen saattaisi tulla kysymykseen 45245: ulkomailla tehdyllä rikoksella aiheutettuun esimerkiksi silloin, kun vahingon kärsinyt 45246: henkilövahinkoon silloinkin, kun korvausta joutuu rikoksella aiheotettujen vammojen va- 45247: ei voida suorittaa 1 momentin pääsäännön kavuuden vuoksi jäämään ulkomaille pitkä- 45248: nojalla. Koska korvauksen suorittaminen aikaiseen sairaalahoitoon, eikä hänellä ole 45249: olisi harkinnanvaraista, valtion varoista voi- mahdollisuutta saada muualta varoja hoito- 45250: taisiin täyden korvauksen sijasta suorittaa kustannusten maksamiseen. 45251: osittainen korvaus. Rikosvahinkolain nojalla valtion varoista 45252: Säännöksessä mainittaisiin nimenomaisesti maksettava korvaus on luonteeltaan toissi- 45253: seikkoja, jotka korvausviranomaisen tulee jainen: korvausta ei makseta siltä osin kuin 45254: erityisesti ottaa huomioon korvauksen myön- vahingon kärsinyt voi sitä saada muualta. 45255: tämistä harkitessaan. Tällaisia seikkoja olisi- Tämän periaatteen mukaisesti voidaan yleen- 45256: vat rikoksen läheinen yhteys Suomeen, ri- sä edellyttää, että ulkomailla vahingon kärsi- 45257: koksen tekijän ja rikoksen kohteena olleen nyt pyrkii ensisijaisesti saamaan korvausta 45258: henkilön välisen suhteen läheisyys, vahingon sen valtion rikosvahinkojen korvausjärjestel- 45259: laatu sekä vahingon kärsineen mahdollisuus mästä, jossa rikos on tehty tai johon tapaus 45260: saada korvausta muualta. muusta syystä läheisimmin liittyy. Tämä on 45261: Arvioitaessa rikoksen yhteyttä Suomeen lähtökohtana myös väkivaltarikosten uhreille 45262: merkitystä olisi erityisesti sillä, miten lä- suoritettavia korvauksia koskevassa euroop- 45263: heinen maantieteellinen yhteys rikoksella on palaisessa yleissopimuksessa. Korvausvi- 45264: Suomeen. Esimerkiksi Itämerellä tapahtu- ranomaisen tulisikin korvauksen myöntämi- 45265: neen, suomalaisesta satamasta alkaneen ja sen edellytyksiä harkitessaan ottaa huomi- 45266: sinne päättyneen laivaristeilyn aikana aluk- oon, minkälaiset mahdollisuudet korvauksen 45267: sella tehdyllä rikoksella voitaisiin yleensä hakijalla on saada korvausta toisen valti- 45268: olettaa olevan läheinen yhteys Suomeen, on rikosvahinkojen korvausjärjestelmästä, 45269: vaikka alus olisi rikoksen tekohetkellä sijain- muusta ulkomaisesta korvausjärjestelmästä 45270: nut Suomen aluevesirajan ulkopuolella. tai vakuutuksesta. Rikoksentekijäitä tulevalla 45271: Maantieteellisen läheisyyden ohella merki- vahingonkorvauksella olisi kuitenkin myös 45272: tystä saattaisi olla myös muilla Suomeen ulkomailla aiheotetun vahingon korvattavuu- 45273: liittyvillä seikoilla, kuten sillä, että rikoksen den osalta merkitystä rikosvahinkolain 3 §:n 45274: kohteeksi joutunut henkilö on osallistunut 3 momentista ilmenevän periaatteen mukai- 45275: Suomesta järjestetylle matkalle suomalais- sesti vain siltä osin kuin sitä todellisuudessa 45276: ryhmän jäsenenä. on suoritettu. 45277: Eräissä tapauksissa korvauksen maksami- Pykälän nykyinen 2 momentti, joka koskee 45278: nen valtion varoista olisi perusteltua rikok- korvauksen epäämistä tai sen maksamisen 45279: sen tekijän ja rikoksen kohteena olleen hen- lopettamista vahingon kärsineen muuttaessa 45280: kilön välisen suhteen läheisyyden vuoksi. ulkomaille, siirtyisi uudeksi 3 momentiksi. 45281: Tällä perusteella korvaus voisi tulla suoritet- Samalla säännöstä tarkistettaisiin ottamalla 45282: tavaksi erityisesti perheväkivallalla aiheute- siihen viittaus 1 momentin lisäksi uuteen 45283: tuista henkilövahingoista, joita korvattaessa 2 momenttiin. Myös 2 momentin nojalla 45284: ei yleensä olisi kohtuullista antaa ratkaisevaa myönnetty korvaus voitaisiin siten evätä tai 45285: merkitystä sille, onko väkivaltaa tehty Suo- sen maksaminen lopettaa, jos vahingon kär- 45286: messa vai ulkomailla. sinyt muuttaa rikoksen tekemisen jälkeen 45287: 8 HE 115/1998 vp 45288: 45289: pysyvästi ulkomaille. aiheutunut. Tämä perustuu siihen, että Val- 45290: 6 a §. Pykälän nojalla rikoksen vuoksi sur- tiokonttorin vakiintuneesti noudattama an- 45291: mansa saaneen läheisellä olisi eräissä ta- sionmenetyksen laskentatapa saattaa yksit- 45292: pauksissa oikeus saada valtion varoista kor- täistapauksessa poiketa tavasta, jolla tuomi- 45293: vaus kuolemantapauksen aiheuttamasta kär- oistuin on vahingonkorvauslain nojalla kor- 45294: simyksestä. Pykälän 1 momentissa viitattai- vattavan ansionmenetyksen arvioinut. 45295: siin vahingonkorvauslain 4 a §:ään, jossa 16 §. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan 45296: säädettäisiin korvauksen myöntämisen edel- säädettäväksi, että Valtiokanttorilla olisi 45297: lytyksistä. Kärsimyksestä suoritettava kor- asiakirjojen salassapitoa koskevien säännös- 45298: vaus ei vaikuttaisi läheisen oikeuteen saada ten tai määräysten estämättä oikeus saada 45299: korvausta henkilövahingosta eikä kärsimyk- käyttöönsä tuomioistuimen hallussa olevat 45300: sestä suoritettavaa korvausta otettaisi huo- asiakirjat, jotka tarvitaan Valtiokonttorin 45301: mioon laskettaessa 7 §:ssä säädettyä henkilö- käsiteltävänä olevan rikosvahinkoasian sel- 45302: vahingosta suoritettavan korvauksen enim- vittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Valtiokantto- 45303: mäismäärää. rilla ei kuitenkaan jatkossakaan olisi velvol- 45304: Pykälän 2 momentin nojalla kärsimyksestä lisuutta pyytää asiakirjoja tuomioistuimelta, 45305: läheiselle valtion varoista suoritettavan kor- vaan pääsääntönä olisi, että korvauksen ha- 45306: vauksen enimmäismäärä olisi 20 000 mark- kijaa kehotetaan itse täydentämään hakemus- 45307: kaa. Korvaukseen oikeutettu voisi tietenkin taan. 45308: periä rikosvahinkolain nojalla suoritetun kor- 27 a §. Pykälässä säädetään rikosvahinko- 45309: vauksen ylittävän osuuden suoraan korvaus- lain nojalla korvattavia vahinkoja koskevien 45310: velvolliselta. markkamääräisten ylärajojen tarkistamisesta. 45311: 14 §. Pykälän 1 momentin mukaan rikos- Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi viittaus 45312: vahinkolakiin perustuvan korvauksen myön- 6 a §:n 2 momenttiin, jossa säädettäisiin sur- 45313: tää ja suorittaa Valtiokonttori. Momentissa mansa saaneen läheiselle aiheutuneesta kär- 45314: ehdotetaan nimenomaisesti todettavaksi, että simyksestä suoritettavan korvauksen enim- 45315: Valtiokonttori ei ole korvausta myöntäessään mäismäärästä. Yläraja tarkistettaisiin kolmi- 45316: sidoksissa tuomioistuimen korvausasiassa vuotiskausittain asetuksella rahanarvon muu- 45317: mahdollisesti antamaan ratkaisuun. Val- tosta vastaavasti, kuten muutkin rikosvahin- 45318: tiokonttori ei sen sijaan voisi puuttua tuo- kolaissa säädetyt enimmäiskorvaukset. 45319: mioistuimessa tapahtuneeseen asian rikosoi- V oimaantulosäännös. Voimaantulosään- 45320: keudelliseen arviointiin eli kysymykseen nöksen 2 momenttiin otetun siirtymäsään- 45321: siitä, onko syytteessä tarkoitettua tekoa pi- nöksen nojalla ehdotettuja säännöksiä sovel- 45322: dettävä rikoksena ja minkä rikoksen tunnus- letaan vain sellaisen vahingon korvaamiseen, 45323: merkistön teonkuvaus mahdollisesti täyttää. joka on aiheutettu lain voimaantulon jälkeen 45324: Ehdotettu säännös vahvistaisi vallitsevan tehdyllä rikoksella. Rikoksentekohetki on 45325: käytännön. sovellettavan lain valinnan kannalta ratkaise- 45326: Valtiokonttori voisi arvioida sekä korvaus- vaa. 45327: vastuun yleiset edellytykset että korvattavan Voimaantulosäännöksen 3 momentin siir- 45328: vahingon suuruuden tuomioistuimen ratkai- tymäsäännöksessä säädettäisiin siitä, milloin 45329: susta poikkeavasti. Vallitsevan käytännön rikosvahinkolaissa säädettyjä enimmäiskor- 45330: perusteella voidaan kuitenkin todeta, että vauksia seuraavan kerran tarkistetaan. Jos 45331: Valtiokonttori noudattaa tuomioistuimen rat- tarkistaruisajankohdasta ei nimenomaisesti 45332: kaisua pääsääntöisesti myös korvausvastuun säädettäisi, lain 7 ja 10 §:ssä säädetyt enim- 45333: yleisten edellytysten arvioinnissa. Esimerkik- mäiskorvaukset tarkistettaisiin seuraavan 45334: si rikollisen teon ja aiheutuneen vahingon kerran vuoden 2000 alusta, 5 §:n 1 momen- 45335: syy-yhteyttä ei yleensä arvioida tuomioistui- tissa ja 5 a §:ssä säädetyt enimmäiskorvauk- 45336: men ratkaisusta poikkeavana tavalla. Tuomi- set vuoden 2001 alusta sekä ehdotettu 45337: oistuimen tuomiosta poikkeavaa ratkaisua ei 6 a §:n 2 momentissa tarkoitettu enimmäis- 45338: asian luonteen vuoksi yleensä voitaisikaan määrä kolmen vuoden kuluttua ehdotetun 45339: tältä osin pitää asianmukaisena. Eri asia on, lain voimaantulosta. Tarkoituksenmukaista 45340: että korvausviranomainen voi erityisesti an- on, että kaikki rikosvahinkolaissa säädetyt, 45341: sionmenetyksen perusteella suoritettavan kolmivuotiskausittain tarkistettavat markka- 45342: korvauksen suuruutta harkitessaan päätyä määrät tarkistetaan samanaikaisesti. Tarkis- 45343: ratkaisuun, jonka mukaan rikosvahinkolain tusajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2000 45344: nojalla korvattavaa vahinkoa ei lainkaan ole alkua, jolloin lain 7 ja 10 §:ssä säädetyt 45345: HE 115/1998 vp 9 45346: 45347: enimmäiskorvaukset olisi voimassa olevan 3. Voimaantulo 45348: lain nojalla joka tapauksessa tarkistettava. 45349: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan saman- 45350: 2. Tarkemmat säännökset aikaisesti hallituksen esityksessä (HE 45351: 116/1998 vp) ehdotetun vahingonkorvauslain 45352: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion muuttamista koskevan lain kanssa. Lakia ei 45353: varoista annetun asetuksen (198/1974) voida ehdotetussa muodossaan saattaa voi- 45354: 10 §:ää on tarkoitus muuttaa siten, että Val- maan ennen vahingonkorvauslain muut- 45355: tiokonttorin olisi pääsääntöisesti pyydettävä tamista koskevaa lakia, koska nyt ehdotetus- 45356: lausunto oikeusministeriön asettamaita rikos- sa laissa viitataan vahingonkorvauslakiin 45357: vahinkolautakunnalta hakemuksesta, joka lisättäväksi ehdotettuun säännökseen. 45358: on tehty rikosvahinkolakiin lisättäväksi eh- 45359: dotetun 2 a §:n 2 momentin tai 6 a §:n no- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 45360: jalla. Samalla asetuksen nimike muutettaisiin kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 45361: rikosvahinkoasetukseksi. tus: 45362: 45363: 45364: 45365: 45366: 380270T 45367: 10 HE 115/1998 vp 45368: 45369: 45370: 45371: 45372: Laki 45373: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta 45374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45375: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 an- 45376: netun lain (935/1973) nimike, 2 a §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 27 a §, 45377: sellaisina kuin niistä ovat 2 a §:n 2 momentti laissa 6311984, 14 §:n 1 momentti laissa 45378: 13311987 ja 27 a § laissa 19411997, sekä 45379: lisätään 2 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 6311984, uusi 2 momentti, jolloin 45380: muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 916/1985 ja 45381: mainitussa laissa 13311987, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 45382: 45383: Rikosvahinkolaki 14 § 45384: Korvauksen myöntää ja suorittaa val- 45385: 2a§ tiokonttori. Korvausta myöntäessään val- 45386: tiokonttori ei ole sidoksissa tuomiois- 45387: Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella tuimen korvausasiassa antamaan ratkaisuun. 45388: aiheutetusta henkilövahingosta voidaan har- 45389: kinnan mukaan suorittaa korvausta muissa- 45390: kin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk- 45391: sissa, jos korvauksen suorittamista on pidet- 16 § 45392: tävä perusteltuna ottaen erityisesti huomioon 45393: rikoksen läheinen yhteys Suomeen, rikoksen Valtiokanttorilla on salassapitosäännösten 45394: tekijän ja rikoksen kohteena olleen henkilön ja -määräysten estämättä oikeus pyynnöstä 45395: välisen suhteen läheisyys, vahingon laatu saada tuomioistuimelta sen hallussa olevat 45396: sekä vahingon kärsineen mahdollisuus saada korvausasian selvittämiseksi ja ratkaisemi- 45397: korvausta muualta. seksi tarvittavat asiakirjat. 45398: Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi 45399: ulkomaille sen jälkeen, kun 1 tai 2 momen- 45400: tissa tarkoitettu rikos on tehty, voidaan kor- 27 a § 45401: vaus evätä tai sen maksaminen lopettaa. Edellä 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ss.l, 45402: 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja 10 §:ssä 45403: 6a§ mainitut rahamäärät tarkistetaan asetuksella 45404: Surmansa saaneen läheiselle suoritetaan kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta 45405: korvaus kuolemantapauksen aiheuttamas- vastaavasti. 45406: ta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 45407: (412/1974) 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 45408: lytyksin. kuuta 199. 45409: Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeu- Lain 2 a §:n 2 momenttia ja 6 a §:ää ei 45410: tetulle suoritettava korvaus ei saa olla sovelleta ennen lain voimaantuloa tehdyllä 45411: 20 000 markkaa suurempi. rikoksella aiheutetun vahingon korvaamiseen. 45412: HE 115/1998 vp 11 45413: 45414: Lain 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ssä, nojalla annettavalla asetuksella vuoden 2000 45415: 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja 10 §:ssä alusta ja sen jälkeen kolmivuotiskausittain. 45416: mainitut rahamäärät tarkistetaan 27 a §:n 45417: 45418: 45419: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 45420: 45421: Tasavallan Presidentti 45422: 45423: 45424: 45425: 45426: MARTTI AIITISAARI 45427: 45428: 45429: 45430: 45431: Oikeusministeri Jussi Järventaus 45432: 12 HE 115/1998 vp 45433: 45434: Liite 45435: 45436: 45437: Laki 45438: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta 45439: 45440: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 45441: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 an- 45442: netun lain (935/1973) nimike, 2 a §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 27 a §, sellaisina 45443: kuin niistä ovat 2 a §:n 2 momentti laissa 63/1984, 14 §:n 1 momentti laissa 133/1987 ja 45444: 27 a § laissa 19411997, sekä 45445: lisätään 2 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 63/1984, uusi 2 momentti, jolloin 45446: muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 916/1985 ja 45447: mainitussa laissa 133/1987, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 45448: 45449: 45450: Voimassa oleva laki Ehdotus 45451: 45452: Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion Rikosvahinkolaki 45453: varoista annetun lain muuttamisesta 45454: 2a § 45455: Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella 45456: aiheutetusta henkilövahingosta voidaan har- 45457: kinnan mukaan suorittaa korvausta muissa- 45458: kin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk- 45459: sissa, jos kmvauksen suorittamista on pidet- 45460: tävä perusteltuna ottaen erityisesti huomioon 45461: rikoksen läheinen yhteys Suomeen, rikoksen 45462: tekijän ja rikoksen kohteena olleen henkilön 45463: välisen suhteen läheisyys, vahingon laatu 45464: sekä vahingon kärsineen mahdollisuus saada 45465: kmvausta muualta. 45466: Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi 45467: ulkomaille sen jälkeen, kun 1 momentissa ulkomaille sen jälkeen, kun 1 tai 2 momen- 45468: tarkoitettu rikos on tehty, voidaan korvaus tissa tarkoitettu rikos on tehty, voidaan kor- 45469: evätä tai sen maksaminen lopettaa. vaus evätä tai sen maksaminen lopettaa. 45470: 6a§ 45471: Sunnansa saaneen läheiselle suoritetaan 45472: korvaus kuolemantapauksen aiheuttamau- 45473: ta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 45474: (41211974) 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edel- 45475: lytyksin. 45476: Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeu- 45477: tetulle suoritettava korvaus ei saa olla 45478: 20 000 markkaa suurempi. 45479: 14 § 14 § 45480: Korvauksen myöntää ja suorittaa val- Korvauksen myöntää ja suorittaa val- 45481: tiokonttori. tiokonttori. Korvausta myöntäessään val- 45482: HE 115/1998 vp 13 45483: 45484: Voimassa oleva laki Ehdotus 45485: 45486: tiokonttori ei ole sidoksissa tuomioistuimen 45487: kmvausasiassa antamaan ratkaisuun. 45488: 45489: 16 § 45490: 45491: V altiokonttorilla on salassapitosäännösten 45492: ja -määräysten estämättä oikeus pyynnöstä 45493: saada tuomioistuimelta sen hallussa olevat 45494: korvausasian selvittämiseksi ja ratkaisemi- 45495: seksi tarvittavat asiakiljat. 45496: 27 a § 27 a § 45497: Edellä 5 §:n 1 momentissa sekä 5 a, 7 ja Edellä 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ssä, 45498: 10 §:ssä mainitut markkamäärät tarkistetaan 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja 10 §:ssä 45499: asetuksella kolmivuotiskausittain rahanarvon mainitut rahamäärät tarkistetaan asetuksella 45500: muutosta vastaavasti. kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta 45501: vastaavasti. 45502: 45503: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 45504: 199. 45505: Lain 2 a §:n 2 momenttia ja 6 a §:ää ei 45506: sovelleta ennen lain voimaantuloa tehdyllä 45507: rikoksella aiheutetun vahingon korvamni- 45508: seen. 45509: Lain 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ssä, 45510: 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja JO §:ssä 45511: mainitut rahamäärät tarkistetaan 27 a §:n no- 45512: jalla annettavalla asetuksella vuoden 2000 45513: alusta ja sen jälkeen kolmivuotiskausittain. 45514: HE 116/1998 vp 45515: 45516: 45517: 45518: 45519: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vahingonkorvauslain 45520: muuttamisesta 45521: 45522: 45523: 45524: 45525: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 45526: 45527: 45528: Esityksessä ehdotetaan vahingonkorvausla- tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta 45529: kiin otettavaksi säännös, jonka nojalla sur- aiheotetun kuoleman yhteydessä ja yksin- 45530: mansa saaneen läheisellä olisi tietyin edelly- omaan henkilölle, jolla voidaan katsoa ol- 45531: tyksin oikeus saada vahingosta vastuussa leen erityisen läheinen suhde surmansa saa- 45532: olevalta korvaus kuolemantapauksesta aiheu- neeseen. Lisäksi edellytettäisiin, että kor- 45533: tuneesta kärsimyksestä. Korvauksen tuomit- vauksen tuomitsemista voidaan olosuhteet 45534: seminen voisi tulla kysymykseen ainoastaan huomioon ottaen pitää kohtuullisena. 45535: 45536: 45537: 45538: 45539: 380271U 45540: 2 HE 116/1998 vp 45541: 45542: 45543: 45544: 45545: SISÄLLYSLUETTELO 45546: 45547: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 45548: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 45549: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 45550: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 45551: 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 45552: 1.3. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 45553: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 45554: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 45555: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 45556: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 45557: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 45558: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 45559: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 45560: LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 45561: HE 116/1998 vp 3 45562: 45563: 45564: YLEISPERUSTELUT 45565: 45566: 1. Nykytila vaan teon luonne riittää korvauksen perus- 45567: teeksi. Vahinkoa kärsineen oikeuteen saada 45568: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö korvaus kärsimyksestä vahingonkorvauslain 45569: 5 luvun 6 §:n nojalla ei myöskään vaikuta 45570: Korvaus henkilövahingosta se, onko hänelle samalla rikoksella aiheutet- 45571: tu henkilövahingoksi luokiteltavaa vahinkoa. 45572: Ruumiinvamman ja muun henkilövahingon Korvaukseen oikeuttavina vapauteen, kun- 45573: korvaamisesta säädetään vahingonkorvaus- niaan tai kotirauhaan kohdistuvina rikoksina 45574: lain (412/1974) 5 luvun 2 §:ssä. Pykälässä on oikeuskäytännössä pidetty muun muassa 45575: tarkoitettuna muuna henkilövahinkona on siveellisyysrikoksia, julkista herjaosta ja yk- 45576: lain esitöiden mukaan pidettävä muun muas- sityiselämän loukkaamista. Myös pankki- 45577: sa psyykkisen tilan häiriintymistä (HE ryöstö on katsottu sellaiseksi vapauteen koh- 45578: 187/1973 vp, s. 24). Käytännössä psyykki- distuvaksi rikokseksi, jolla aiheotetusta kär- 45579: sessä terveydentilassa ilmenevän vahingon simyksestä pankkitoimihenkilöllä oli oikeus 45580: korvattavuus edellyttää, että vahinko on lää- korvaukseen vahingonkorvauslain 5 luvun 45581: ketieteellisin keinoin toteennäytettävissä. 6 §:n nojalla (KKO 1994:27). Pykälässä tar- 45582: Surun tai pelon tunteet taikka niitä vastaavat koitettuna muuna sen kaltaisena rikoksena 45583: normaaliin elämään kuuluvat epämiellyttävät on oikeuskäytännössä pidetty ainakin syrjin- 45584: tunnetilat eivät ole vahingonkorvauslain no- tää (KKO 1981 II 33) ja salassapitovelvolli- 45585: jalla korvattavia henkilövahinkoja. suuden rikkomista (KKO 1985 II 57). 45586: Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla 45587: henkilövahingon kärsineelle korvataan ku- Korvaus mielenterveyden häiriöstä 45588: lujen ja kustannusten lisäksi kipu ja särky 45589: sekä vika tai muu pysyvä haitta. Kipu on Vahinkoa kärsineen psyykkisessä tilassa 45590: vakiintuneesti katsottu äkilliseksi ja särky pi- ilmenevät häiriöt ovat voineet tulla korvatta- 45591: tempiaikaiseksi epämiellyttävyyden tun- viksi joko henkilövahinkona vahingonkor- 45592: teeksi. Vialla ja muulla pysyvällä haitalla vauslain 5 luvun 2 §:n nojalla tai kärsimyk- 45593: tarkoitetaan vammautumista, joka rajoittaa senä luvun 6 §:n perusteella. 45594: vahinkoa kärsineen mahdollisuuksia toimin- Henkilövahinkona korvattavaa mielenter- 45595: nallisesti täysipainoiseen elämään. Lisäksi veyden häiriintymistä on oikeuskäytännössä 45596: oikeuskäytännössä on vakiintunut erityiseksi vaihtelevasti nimitetty järkytykseksi, henki- 45597: aineettoman vahingon muodoksi kosmeetti- sen tilan häiriintymiseksi tai kipuun ja sär- 45598: nen haitta, jollaiseksi yleensä luokitellaan kyyn verrattavaksi kärsimykseksi. Käsitteitä 45599: vahinkoa kärsineen ulkonäköön rumentavasti ei ole aina käytetty yhdenmukaisesti, vaan 45600: vaikuttavat seikat, kuten arvet. Henkilöva- valittu ilmaisu on saattanut riippua esimer- 45601: hingosta tuomittavan korvauksen suuruutta kiksi siitä, mistä vahingosta korvausta on 45602: määriteltäessä tuomioistuimissa on yleisesti vaadittu. Korvauksen tuomitseminen on 45603: käytetty ohjeena valtioneuvoston asettaman yleensä edellyttänyt, että psyykkisen tilan 45604: liikennevahinkolautakunnan antamia normeja häiriintymisestä on esitetty lääketieteellistä 45605: ja ohjeita. näyttöä. 45606: Korvaus kärsimyksestä Vahingon välittömyys korvattavuuden edel- 45607: lytyksenä 45608: Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla 45609: rikoksen uhrilla on oikeus korvaukseen kär- Vahingonkorvauslakiin perustuva kor- 45610: simyksestä, joka on aiheutettu vapauteen, vausvelvollisuus koskee loukatulle itselleen 45611: kunniaan tai kotirauhaan kohdistuneella taik- aiheotettua vahinkoa. Tällaista vahinkoa ni- 45612: ka muulla sen kaltaisella rikoksella. Kor- mitetään oikeustieteessä ja -käytännössä vä- 45613: vauksen tarkoituksena on hyvittää kärsimys- littömäksi vahingoksi. Kolmannelle henki- 45614: tä, jota uhrin henkilöön kohdistuneen louk- lölle aiheutunutta eli niin sanottua välillistä 45615: kauksen voidaan olettaa aiheuttaneen. Kärsi- vahinkoa ei vakiintuneen tulkinnan mukaan 45616: myksen aiheutumisesta ei edellytetä näyttöä, korvata, ellei siihen nimenomaisesti laissa 45617: 4 HE 116/1998 vp 45618: 45619: velvoiteta. kärsimyksestä. 45620: Vahingonkorvauslaissa on kaksi säännöstä, Korvausvaatimus on yleensä hylätty sil- 45621: jotka koskevat välillisen vahingon korvaa- loin, kun henkilö, jonka psyykkinen tila on 45622: mista. Lain 5 luvun 3 §:n nojalla korvataan häiriintynyt, ei itse ole ollut osallisena va- 45623: surmansa saaneen hautauskulut ja muut hau- hinkotapahtumassa. Korvausta ei tuomittu 45624: taamiseen liittyvät kustannukset kohtuulli- suoritettavaksi esimerkiksi kärsimyksestä, 45625: seen määrään. Surmansa saaneen elatuksen joka oli aiheutunut lapselle hänen äitinsä 45626: varassa olleella henkilöllä on saman luvun 4 saatua henkirikoksen seurauksena surmansa 45627: §:n nojalla oikeus korvaukseen elatuksen (KKO 1977 II 104). Vastaavasti äidillä ei 45628: menetyksestä. Muista vahingoista korvaus katsottu olevan vahingonkorvauslain nojalla 45629: voidaan tuomita maksettavaksi ainoastaan, oikeutta korvaukseen järkytyksestä, joka 45630: jos vahinkoa voidaan pitää teon välittömänä häntä oli kohdannut hänen saatuaan tietää 45631: seurauksena. lapsensa raa'asta surmaamisesta (KKO 45632: Ruumiinvammana ilmenevä henkilövahin- 1991:146). Lapsen menettämisestä aiheu- 45633: ko on yleensä välitöntä vahinkoa, sillä se tunutta mielenterveyden häiriönä ilmennyttä 45634: voi vain poikkeuksellisesti aiheutua muulle henkilövahinkoa ei pidetty korvattavana va- 45635: kuin teolla välittömästi loukatulle itselleen. hinkona, vaikka korvausta vaatinut uhrin isä 45636: Sen sijaan psyykkistä häiriötä, joka lääketie- oli ollut läsnä nostettaessa kaivantoon huk- 45637: teellisen näytön perusteella on luokiteltavissa kunutta lasta vedestä (KKO 1984 II 122). 45638: henkilövahingoksi, saattaa aiheutua muille- Myös ratkaisuissa KKO 1993:50 ja KKO 45639: kin henkilöille. Esimerkiksi vakavassa lii- 1993:92 vaatimukset surmansa saaneen lä- 45640: kenneonnettomuudessa mukana olleen mie- heisille aiheutuneen kärsimyksen korvaami- 45641: lenterveys voi järkkyä tai hänelle voi aiheu- sesta hylättiin. 45642: tua muita psyykkisiä vammoja, vaikka hän Ennakkopäätöksissä läheisten esittämät 45643: ei olisi kärsinyt ruumiinvammaa. Myös lä- korvausvaatimukset on hylätty lakiin perus- 45644: heisen ihmisen kuolemasta tai vakavasta tumattomina, koska vahingonkorvauslakiin 45645: loukkaantumisesta saattaa tavanomaisen su- perustuvan korvausjärjestelmän on katsottu 45646: run ja kaipauksen tunteen ohella seurata koskevan ainoastaan välittömän vahingon 45647: psyykkisiä häiriötiloja, vaikka läheiset eivät korvaamista. Merkitystä ei ole ollut sillä, 45648: olisi olleet osallisina vahinkotapahtumassa. minkälaisella teolla läheisten kärsimyksen 45649: Oikeuskäytännössä vahingonkorvauslain syynä oleva välitön vahinko on aiheutettu. 45650: 5 luvun 2 §:n nojalla korvattavana välittö- Myöskään tekijän tahallisuudella tai huoli- 45651: mänä vahinkona on pidetty vahinkoa, joka mattomuuden asteella ei ole ollut vaikutusta 45652: on aiheutunut hengen tai terveyden vaaraan kolmansien kärsimien vahinkojen korvatta- 45653: joutumisesta taikka välittömästä altistumises- vuutta harkittaessa. 45654: ta tällaiselle vaaralle. Muun muassa ryös- Ennakkopäätöksessä KKO 1983 II 8 an- 45655: töyrityksen kohteeksi joutuneelle henkilölle, nettiin välittömän ja välillisen vahingon väli- 45656: jonka uni oli uhkaavan tilanteen seurauksena sessä erottelussa merkitystä sekä teon seu- 45657: muuttunut levottomaksi, tuomittiin korvaus rausten objektiiviselle ennalta-arvattavuudel- 45658: henkisen tilan häiriintymisestä (KKO 1980 le että sille, miten tekijä itse on mieltänyt 45659: II 98). Myös pitkäaikaisen koulukiusaamisen tekonsa tarkoituksen ja sen seuraukset. Ta- 45660: vuoksi henkiseen pelkotilaan joutuneella po- pauksessa mies oli surmannut lapsensa siinä 45661: jalla oli oikeus korvaukseen henkisen tilan tarkoituksessa, että lapsen äidille aih~utuisi 45662: häiriintymisen perusteella (KKO 1982 II 6). kärsimystä lapsen menettämisestä. Aidille 45663: Jalankulkijalla, joka joutui konkreettiseen aiheutettu kärsimys rinnastettiin ratkaisussa 45664: hengenvaaraan alkoholin vaikutuksen alaise- välittömästi aiheutuneeseen, vahingonkor- 45665: na olleen kuljettajan menetettyä autonsa hal- vauslain 5 luvun 2 §:n nojalla korvattavaan 45666: linnan, katsottiin niin ikään olevan oikeus henkilövahinkoon, ja korvaus kärsimyksestä 45667: korvaukseen psyykkisen tilan häiriintymises- tuomittiin maksettavaksi. 45668: tä (KKO 1998:67). Viimeksi mainitussa ta- 45669: pauksessa, jossa esitetyn selvityksen perus- 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö 45670: teella psyykkiseen vammaan kuuluivat olen- 45671: naisena osana ääni- ja näköhavainnot jalan- Ruotsi 45672: kulkijan kahden lapsen joutumisesta auton 45673: yliajamiksi, vahinkoa kärsineellä oli oikeus Ruotsin vahingonkorvauslaki (skadestånds- 45674: korvaukseen kipuun ja särkyyn verrattavasta lagen, 1972:207) perustuu yhteispohjoismai- 45675: HE 116/1998 vp 5 45676: 45677: seen valmisteluun. Lain säännökset aineetto- kalle välittömästi onnettomuuden jälkeen ja 45678: man vahingon korvaamisesta vastaavat sisäl- isä ennen kuin pojan ruumis oli kuljetettu 45679: löltään pääpiirteissään Suomen vahingonkor- pois onnettomuuspaikalta. 45680: vauslain 5 luvun 2 ja 6 §:ää. Ennakkopäätösten perusteella voitaneen 45681: Henkilövahinkojen korvattavuudesta sää- yleisesti arvioida, että tahallisen teon tai sii- 45682: detään Ruotsin vahingonkorvauslain 5 luvun hen rinnastettavan törkeän huolimattoman 45683: 1 §:ssä. Pykälän nojalla korvattavaa vahin- teon seurauksena surmansa saaneen läheisillä 45684: koa on muun muassa mielenterveyden häi- voi kohtuussyistä olla oikeus korvaukseen 45685: riönä ilmenevä henkilövahinko. Oikeuskäy- psyykkisestä häiriöstä, joka kuolemasta on 45686: tännössä vahinkoa kärsineellä on katsottu aiheutunut. Yleensä välillinen vahinko jää 45687: olevan oikeus korvaukseen silloin, kun hä- kuitenkin edelleen vahingonkorvauslakiin 45688: nen psyykkisen tilansa häiriintyminen on perustuvan korvausvelvollisuuden ulkopuo- 45689: johtunut läsnäolosta läheisen henkilön kuole- lelle. 45690: maan johtaneessa tilanteessa (NJA 1971, s. Oikeuskäytännössä korvaukseen oikeutet- 45691: 78). Erikseen ei ole ratkaistu kysymystä sii- tuna läheisenä henkilönä on pidetty uhrin 45692: tä, voiko muulle kuin uhrin läheiselle henki- vanhempia ja samassa taloudessa asunutta 45693: lölle syntyä psyykkisen häiriön perusteella sisarta, uhrin avopuolisaa ja avopuolison 45694: oikeus korvaukseen kuvatun kaltaisessa ti- lasta. Keskeistä korvaukseen oikeutettujen 45695: lanteessa. piirin määrittelyssä ei ole ollut sukulaisuus- 45696: Ruotsin vahingonkorvauslain on vakiin- suhde vaan se, miten läheinen suhde uhrilla 45697: tuneesti katsottu koskevan ainoastaan välit- on tosiasiallisesti ollut korvausta vaatinee- 45698: tömän vahingon korvaamista. Merkittävä seen henkilöön. 45699: poikkeus tähän pääsääntöön tehtiin kuitenkin Rikoksella aiheutetun kärsimyksen korvaa- 45700: vuonna 1993 kahdessa Ruotsin korkeimman misesta säädetään Ruotsin vahingonkorvaus- 45701: oikeuden (Högsta domstolen, jäljempänä lain 1 luvun 3 §:ssä. Pykälässä mainitaan 45702: HD) ennakkopäätöksessä (NJA 1993, s. 41 I korvaukseen oikeuttavina tekoina henkilö- 45703: ja II). Molemmissa tapauksissa oli kysymys kohtaista vapautta tai rauhaa loukkaavat ri- 45704: alaikäisten lasten poikkeuksellisen raa'asta kokset, posti- tai puhelinsalaisuuden rikko- 45705: surmaamisesta. Surmansa saaneiden lasten minen, kirjeen tai muun viestin luvaton 45706: lähiomaisten psyykkinen terveydentila oli avaaminen, salakuuntelu, syrjintä sekä kun- 45707: häiriintynyt heidän saatuaan kuulla surmista. nianloukkaus tai siihen verrattava rikollinen 45708: HD hyväksyi läheisten korvausvaatimukset teko. Oikeuskäytännössä on pykälän nojalla 45709: todeten, että surmansa saaneen läheisille ai- tuomittu korvaus muun muassa pahoinpite- 45710: heutuvia psyykkisiä häiriöitä voidaan pitää lyrikoksella aiheotetusta kärsimyksestä. Lain 45711: tahallisen surmaamisen tyypillisenä ja lä- 1 luvun 3 § koskee yksinomaan rikoksen 45712: heisenä seurauksena. HD katsoi kohtuulli- kohteeksi joutuneen henkilön oikeutta kor- 45713: suussyiden edellyttävän vahinkojen korvaa- vaukseen, eikä sen nojalla voida tuomita 45714: mista, vaikka läheisille aiheutuneen välilliset korvausta esimerkiksi uhrin läheisille rikok- 45715: vahingot eivät pääperiaatteen mukaan kuulu sella aiheotetusta kärsimyksestä. 45716: vahingonkorvauslain nojalla korvattaviin va- Ruotsissa asetettiin vuonna 1988 komitea 45717: hinkoihin. Korvaus tuomittiin molemmissa valmistelemaan ehdotusta aineettoman va- 45718: tapauksissa lain 5 luvun 1 §:n nojalla rinnas- hingon korvaamista koskevan lainsäädännön 45719: tamaila läheisten kärsimä psyykkinen vahin- uudistamiseksi. Henkilövahinkoon liittyvän 45720: ko lainkohdassa tarkoitettuun kipuun ja sär- aineettoman vahingon korvaamista koskeva 45721: kyyn. loppumietintö (SOU 1995:33) luovutettiin 45722: Ennakkopäätöksessään NJA 1996, s. 377 maaliskuussa 1995. 45723: HD tuomitsi surmansa saaneen li-vuotiaan Komitea ehdottaa muun muassa, että hen- 45724: pojan vanhemmille ja sisarelle maksettavaksi kilövahingon korvaamista koskevaan Ruot- 45725: korvauksen psyykkisestä vahingosta, vaikka sin vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:ään 45726: pojan kuolemaa ei ollut aiheutettu tahallises- lisättäisiin nimenomainen säännös surmansa 45727: ti vaan törkeästä huolimattomuudesta. Poika saaneen läheiselle aiheutuneen psyykkisen 45728: oli jalkakäytävällä leikkiessään joutunut al- häiriön korvattavuudesta. Henkilövahingoksi 45729: koholin vaikutuksen alaisena olleen henkilön katsottava mielenterveyden häiriö, jonka lä- 45730: kuljettaman auton yliajamaksi ja kuollut vä- heiselle voidaan osoittaa aiheutuneen, olisi 45731: littömästi. Hänen sisarensa oli ollut paikalla ehdotetun säännöksen nojalla korvattavaa 45732: onnettomuuden sattuessa, äiti oli tullut pai- vahinkoa riippumatta siitä, perustuuko kor- 45733: 6 HE 116/1998 vp 45734: 45735: vausvelvollisuus tahallisuuteen, huolimatto- tyistä huomiota rikoksen laatuun ja kestoon 45736: muuteen vai tuottamuksesta riippumattamaan sekä siihen, onko rikos toteutettu uhrille eri- 45737: ankaraan vastuuseen. tyisen kivuliaalla tai loukkaavana tavalla. 45738: Läheisen oikeudesta korvaukseen vakavan Korvauksen määrää harkittaessa on lisäksi 45739: loukkaantumisen yhteydessä ei ehdoteta merkitystä sillä, onko teko perustunut tekijän 45740: erikseen säädettäväksi. Tämä ei kuitenkaan ja uhrin välisen erityissuhteen, kuten suku- 45741: komitean mukaan estäisi tuomitsemasta yk- laisuus- tai luottamussuhteen, väärinkäyttä- 45742: sittäistapauksissa korvausta läheiselle aiheu- miseen. 45743: tuneesta vahingosta myös vakavan loukkaan- Norjan vahingonkorvausoikeudessa välil- 45744: tumisen yhteydessä. listä vahinkoa ei yleensä korvata, ellei siihen 45745: nimenomaisesti laissa velvoiteta. Lain nojal- 45746: Norja la välillinen vahinko tulee korvattavaksi ai- 45747: noastaan kuolemantapauksen yhteydessä. 45748: Norjassa sopimussuhteen ulkopuolista kor- Toisen tahallisesta tai tuottamuksellisesta 45749: vausvastuuta koskevan lain (lov om ska- surmaamisesta vastuussa oleva on velvolli- 45750: deerstatning, 13 juni. Nr. 26. 1969) 3 luvun nen korvaamaan kohtuulliset hautauskulut 45751: 2 §:ssä säädetään aineettoman vahingon kor- sekä surmansa saaneen elätettävänä olleen 45752: vaamisesta. Säännöksen nojalla tuomitaan henkilön elatuksen menetyksen. 45753: korvaus (menerstatning) lääketieteellisesti Eräissä tapauksissa surmansa saaneen lä- 45754: osoitettavissa olevasta vahingosta riippumat- heisellä on oikeus hyvitykseen kuolemanta- 45755: ta siitä, onko vahinko ilmennyt ruumiinvam- pauksesta aiheutuneesta surusta ja menetyk- 45756: mana vai mielenterveyden häiriönä. Oikeutta sen tunteesta. Jos nimittäin lain 3 luvun 45757: korvaukseen ei ole, jos vahinko on vähäinen 5 §:n nojalla oppreisning-korvaukseen oi- 45758: tai lyhytaikainen. keutettu on teon seurauksena saanut surman- 45759: Norjan vahingonkorvauslain 3 luvun sa, lainkohdassa tarkoitettu korvaus voidaan 45760: 5 §:ssä säädetään tahallisella tai törkeän tuomita maksettavaksi hänen läheisilleen. 45761: huolimattomaHa teolla aiheutetun kärsimyk- Oikeus korvaukseen on uhrin avio- tai avo- 45762: sen korvaamisesta (oppreisning). Oikeus puolisolla, lapsilla ja vanhemmilla. Oikeus- 45763: korvaukseen ei edellytä, että vahingon syn- käytännössä oppreisning-korvaus on tuomit- 45764: tyminen olisi lääketieteellisesti osoitettavis- tu maksettavaksi muun muassa tärkeällä 45765: sa. Pykälän nojalla voi tulla korvattavaksi huolimattomuudella aiheutetun hoitovirheen 45766: myös sellainen vähäinen tai lyhytaikainen johdosta surmansa saaneen potilaan puolisol- 45767: aineeton vahinko, josta vahinkoa kärsineellä le. Edellytyksenä korvauksen tuomitsemisel- 45768: ei lain 3 luvun 2 §:n nojalla ole oikeutta le on, että läheisen kuolema on aiheutettu 45769: korvaukseen. tahallisella tai törkeän huolimattomaHa teol- 45770: Oppreisning-korvaus voidaan tuomita hy- la. 45771: vitykseksi millä tahansa henkilökohtaista 45772: koskemattomuutta loukkaavana tahallisella Tanska 45773: tai törkeän huolimattomaHa teolla aiheutetus- 45774: ta kärsimyksestä. Korvaukseen on aina oi- Tanskassa sopimussuhteen ulkopuolista 45775: keus henkilöllä, joka on joutunut lain 3 lu- korvausvastuuta sääntelevässä laissa (erstat- 45776: vun 3 §:ssä tarkoitettujen rikosten kohteeksi. ningsansvarslov, nr. 228 af 23. maj 1984) 45777: Pykälässä viitataan rikoslain säännöksiin, käytetään taloudellisesta vahingosta suoritet- 45778: jotka koskevat muun muassa siveellisyysri- tavasta korvauksesta nimitystä erstatning ja 45779: koksia, väärää ilmiantaa sekä henkilökoh- aineettomasta vahingosta maksettavasta hy- 45780: taista vapautta tai rauhaa loukkaavia rikok- vityksestä nimitystä godtgrj)relse. 45781: sia. Kunniaa tai yksityiselämää loukkaavana Lain 1 §:n nojalla korvattavaa aineetonta 45782: teolla aiheutetun kärsimyksen korvattavuu- vahinkoa ovat kipu ja särky sekä pysyvä 45783: desta säädetään erikseen lain 3 luvun haitta. Vapauteen, kotirauhaan, kunniaan tai 45784: 6 §:ssä. henkilökohtaiseen koskemattomuuteen koh- 45785: Kärsimyksestä tuomittavan oppreisning- distuneen rikoksen uhrilla on lain 26 §:n no- 45786: korvauksen määrä on tuomioistuimen va- jalla lisäksi oikeus korvaukseen rikoksella 45787: paassa harkinnassa. Tuomittaessa hyvitystä aiheutetusta kärsimyksestä (godtgrj)relse for 45788: lain 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla rikoksella tort). 45789: aiheutetusta kärsimyksestä on kuitenkin sa- Tanskan vahingonkorvauslaissa säädetään 45790: man luvun 5 §:n mukaan kiinnitettävä eri- myös niistä perusteista, joiden nojalla aineet- 45791: HE 116/1998 vp 7 45792: 45793: tomasta vahingosta tuomittavan korvauksen käsitettä on kuitenkin Saksassa tulkittu mel- 45794: suuruus on määrättävä. Säännöksiä sovelle- ko laajasti. Välittömäksi vahingoksi on oi- 45795: taan aineettoman vahingon korvaamiseen keuskäytännössä katsottu muun muassa fyy- 45796: lukuun ottamatta rikoksen uhrille lain 26 §:n sisen vahingon vaaralle altistumisesta aiheu- 45797: nojalla kärsimyksestä tuomittavaa korvausta, tunut psyykkinen häiriö. Eräissä tapauksissa 45798: jonka suuruuden tuomioistuin voi aina va- korvaus on tuomittu myös surmansa saaneen 45799: paasti harkita. Esimerkiksi kivusta ja särystä henkilön läheiselle, jonka mielenterveys on 45800: tuomittavan korvauksen suuruus määräytyy häiriintynyt hänen saatuaan tiedon kuole- 45801: lain 3 §:n 1 momentin nojalla lähtökohtai- mantapauksesta. Kuolemantapauksen yh- 45802: sesti sen perusteella, miten monta päivää teydessä muulle kuin surmansa saaneen lä- 45803: vahinkoa kärsinyt on ennen tilansa vakiintu- heiselle aiheutunut psyykkinen vahinko on 45804: mista ollut sairaana. sen sijaan säännönmukaisesti luokiteltu kor- 45805: Korvausta on lain nojalla suoritettava sekä vattavien vahinkojen piirin ulkopuolelle jää- 45806: ruumiinvammasta että vahinkoa kärsineen väksi välilliseksi vahingoksi. 45807: mielenterveydessä ilmenevästä vahingosta. 45808: Yksinomaan psyykkisenä häiriönä ilmen- Englanti 45809: neestä henkilövahingosta on kuitenkin oi- 45810: keuskäytännössä tuomittu korvausta hyvin Englannin oikeuden mukaan vahingonkor- 45811: rajoitetusti. Korvauksen tuomitsemisen edel- vaus käsittää täyden korvauksen aiheutetusta 45812: lytyksenä on yleensä ollut, että psyykkistä vahingosta riippumatta vahingon lajista tai 45813: vahinkoa kärsinyt on itse välittömästi altistu- määrästä. Oikeuskäytännössä vakiintuneita 45814: nut tai ollut vaarassa altistua ruumiilliselle henkilövahinkojen korvausmuotoja ovat en- 45815: vahingolle. Tällä perusteella korvausta on nen korvauksen tuomitsemista aiheutuneista 45816: myönnetty muun muassa vakavassa liikenne- kustannuksista määrättävä erityinen korvaus 45817: onnettomuudessa mukana olleelle henkilölle. (special damages) ja yleinen vahingonkor- 45818: Sen sijaan onnettomuuspaikalle saapuneella vaus (general damages), johon sisältyy muun 45819: tai tahallisen rikoksen seurauksena läheisen muassa hyvitys aineettomasta vahingosta. 45820: ihmisen menettäneellä henkilöllä ei ole kat- Korvattavaa aineetonta vahinkoa on kipu, 45821: sottu olevan oikeutta korvaukseen. särky ja mielenterveyden häiriintyminen 45822: (pain and suffering) sekä elämänilon ja har- 45823: Saksa rastusmahdollisuuksien väheneminen (loss of 45824: amenities). 45825: Saksassa sopimussuhteen ulkopuolisen va- Henkilöllä, jonka psyykkinen tila on häi- 45826: hingonkorvausvastuun osalta on siviililaki- riintynyt, on oikeus pain and suffering -kor- 45827: kirjan (Biirgerliches Gesetzbuch) säännösten vaukseen, vaikka häntä ei olisi teolla välittö- 45828: mukaan lähtökohtana, että vahinkoa kärsi- mästi loukattu. Vahingon korvattavuuden 45829: neellä on oikeus korvaukseen ainoastaan edellytykseksi on kuitenkin oikeuskäytän- 45830: rahassa mitattavissa olevasta vahingosta. Ai- nössä asetettu, että teolla ja siitä aiheutuneel- 45831: neettomasta vahingosta voidaan tuomita kor- la psyykkisellä vahingolla on läheinen yh- 45832: vausta vain laissa erikseen säännellyissä ti- teys. Riittävän läheisen yhteyden on yleensä 45833: lanteissa. katsottu olevan olemassa silloin, kun kor- 45834: Silloin kun aineeton vahinko kuuluu kor- vausta vaativa on itse ollut osallisena lähei- 45835: vattavien vahinkojen piiriin, korvaus kattaa sen henkilön kuolemaan johtaneessa onnetto- 45836: hyvityksen sekä ruumiinvammasta että mie- muudessa tai tullut välittömästi onnettomuu- 45837: lenterveydessä ilmenneestä henkilövahingos- den jälkeen tapahtumapaikalle. Korvaus on 45838: ta (Körperverletzung). Aineettarnasta vahin- lisäksi myönnetty muun muassa järkytykses- 45839: gosta tuomittavaan korvaukseen (Schmer- tä, joka välittömästi onnettomuuden jälkeen 45840: zensgeld) voi sisältyä kivun, säryn ja haitan sairaalassa onnettomuuden uhrin nähneelle 45841: ohella hyvitystä muun muassa elämänilon läheiselle on aiheutunut. 45842: menetyksestä sekä harrastusmahdollisuuksien Surmansa saaneen lapsen vanhemmilla ja 45843: vähenemisestä. Myös rikoksen uhrille aiheu- surmansa saaneen leskellä on oikeus saada 45844: tuneesta kärsimyksestä voidaan tuomita hy- hyvitystä läheisen menettämisestä aiheutu- 45845: vitykseksi Schmerzensgeld-tyyppistä kor- neesta kärsimyksestä (bereavement dama- 45846: vausta. ges). Korvauksen suuruus on sama 45847: Ainoastaan välitöntä vahinkoa kärsineellä (7 500 puntaa) yksittäistapausten erityispiir- 45848: on oikeus korvaukseen. Välittömän vahingon teistä riippumatta. 45849: 8 HE 116/1998 vp 45850: 45851: 1.3. Nykytilan arviointi mantuottamuksen yhteydessä. Luonteeltaan 45852: korvaus olisi hyvitystä läheisen ihmisen yl- 45853: Henkilövahingon kärsineellä on vahingon- lättävästä menetyksestä aiheutuvasta, lähinnä 45854: korvauslain nojalla oikeus korvaukseen kär- suruun ja menetyksen tunteeseen rinnastu- 45855: simästään vahingosta. Vakiintuneen oikeus- vasta kärsimyksestä. Tällaista kärsimystä ei 45856: käytännön mukaan muulle kuin välittömästi sinänsä ole mahdollista rahallisesti hyvittää, 45857: loukatulle henkilölle aiheutunut niin sanottu mutta surutyötään tekevä voisi käyttää tuo- 45858: välillinen vahinko ei yleensä kuulu korvatta- mittavan korvauksen kriisitilanteesta selviä- 45859: viin vahinkoihin. miseen liittyvien kustannusten kattamiseen. 45860: Omaksuttu käytäntö on eräissä yksittäista- Kärsimyksen korvaaminen ehdotetun pykä- 45861: pauksissa johtanut ratkaisuihin, joita yleisen län nojalla ei edellyttäisi lääketieteellisesti 45862: oikeustajun mukaan on ollut vaikea hyväk- osoitettavaa mielenterveyden järkkymistä. 45863: syä. Erityisesti mielenterveyden häiriöön Ehdotus ei toisaalta estäisi läheistä vaatimas- 45864: perustuvien korvausvaatimusten osalta va- ta korvausta henkilövahingosta vahingonkor- 45865: hingon välittömyyden perusteella määriteltä- vauslain 5 luvun 2 §:n nojalla, jos hänelle 45866: vä korvattavien vahinkojen piiri on joissakin on aiheutunut lääketieteellisesti näytettävissä 45867: tilanteissa koettu liian rajatuksi. Kohtuutto- olevaa psyykkisen tilan häiriintymistä. Aina- 45868: mana on pidetty muun muassa sitä, että raa'- kin toistaiseksi tällaisesta vahingosta on to- 45869: alla väkivaltarikoksella surmatun lapsen äi- sin tuomittu maksettavaksi korvausta varsin 45870: dillä ei ole katsottu olevan oikeutta korvauk- rajoitetusti. Korvauksen tuomitseminen jää 45871: seen lapsen menettämisestä aiheutuneesta tällöin oikeuskäytännön varaan. 45872: j ärkyty kses tä. Ehdotettu korvausmuoto on Suomen va- 45873: Surmansa saaneen läheisen kärsimys on hingonkorvausoikeudessa uusi, minkä vuoksi 45874: pääsääntöisesti tyypillinen ja läheinen seu- uudistuksessa ehdotetaan edettäväksi varo- 45875: raus teosta. Myöskään tekijän näkökulmasta vasti. Korvausta voitaisiin ylipäänsä tuomita 45876: läheisten kärsimystä ei yleensä voida pitää maksettavaksi ainoastaan surmansa saaneelle 45877: teon yllätyksellisenä tai odottamattomana erityisen läheisille henkilöille ja yksinomaan 45878: seurauksena. Ainakin silloin, kun kuolema silloin, kun tahallisesti tai törkeän huolimat- 45879: on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huoli- tomaHa teolla välittömästi loukattu on teon 45880: mattomuudesta, tekijän on yleensä täytynyt seurauksena saanut surmansa. Tällaisissakin 45881: jo tekohetkellä käsittää, että surmansa saa- tapauksissa korvaus tuomittaisiin aina tuo- 45882: neen henkilön läheisille aiheutuu kärsimystä mioistuimen kohtuusharkinnan mukaan. Esi- 45883: läheisen menettämisestä. Tällaisessa tilan- merkiksi vakavasta loukkaantumisesta lähei- 45884: teessa surmansa saaneelle erityisen läheisellä sille aiheutuva kärsimys ei olisi ehdotetun 45885: henkilöllä tulisi olla oikeus saada hyvitystä pykälän nojalla korvattavaa vahinkoa. V aka- 45886: hänelle aiheutuneesta kärsimyksestä, jos kor- vasti loukkaantuneen läheisen oikeutta kor- 45887: vauksen tuomitsemista voidaan yksittäista- vaukseen sellaisesta psyykkisestä häiriöstä, 45888: paukseen liittyvät olosuhteet huomioon otta- joka voidaan katsoa henkilövahingoksi, olisi 45889: en pitää kohtuullisena. arvioitava vahingonkorvauslain 5 luvun 45890: 2 §:n nojalla. 45891: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 45892: ehdotukset 3. Esityksen vaikutukset 45893: Esityksen tavoitteena on selventää vallit- Esityksellä ei ole suoranaisia julkista- 45894: sevaa oikeustilaa ja parantaa surmansa saa- loudellisia vaikutuksia. 45895: neen lähiomaisten ja muiden läheisten kor- Esityksen mukaan tahallisen tai törkeän 45896: vausoikeudellista asemaa. V ahingonkorvaus- huolimattoman teon seurauksena surmansa 45897: lain 5 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 saaneelle erityisen läheisillä henkilöillä olisi 45898: a §, jonka nojalla toisen kuoleman aiheutta- eräissä tapauksissa oikeus korvaukseen kuo- 45899: nut olisi tuomioistuimen kohtuusharkinnan lemantapauksen aiheuttamasta kärsimykses- 45900: mukaan velvollinen suorittamaan korvausta tä. Tilastotietojen mukaan alioikeuksissa an- 45901: surmansa saaneelle erityisen läheiselle hen- netaan vuosittain 110-140 tuomiota henki- 45902: kilölle aiheutuneesta kärsimyksestä. Kor- rikoksista. Kuolemantuottamuksesta anne- 45903: vauksen tuomitseminen voisi tulla kysymyk- tuista tuomioista vuosittain noin 40 on liitty- 45904: seen tahallisen tai törkeän huolimattoman nyt joko törkeään rattijuopumukseen tai tör- 45905: teon, kuten murhan, tapon tai törkeän kuole- keään liikenteen vaarantamiseen. Näiden 45906: HE 116/1998 vp 9 45907: 45908: tietojen perusteella voidaan arvioida, että korvausoikeudelliseen asemaan ja aineetto- 45909: Suomessa tehdään vuosittain noin 150-180 man edun korvaamiseen liittyviä oikeudelli- 45910: uuden korvauksen piiriin kuuluvaa rikosta. sia kysymyksiä. Työryhmä luovutti mietin- 45911: Yleensä surmansa saaneen jälkeen ei kuiten- tönsä 7 päivänä marraskuuta 1995. Mietin- 45912: kaan jäisi korvaukseen oikeutettua läheistä. töön sisältyi tässä esityksessä ehdotetun lain- 45913: Osa ehdotetun pykälän nojalla tuomittavis- muutoksen lisäksi ehdotus elatuksen mene- 45914: ta korvaoksista kanavoitoisi vakuutusjärjes- tyksen korvattavuutta koskevan sääntelyn 45915: telmän kautta vakuutusyhtiöiden ja viime kä- tarkistamiseksi. 45916: dessä vakuutuksenottajien kustannettavaksi. Mietintö on ollut lausuntokierroksella ja 45917: Käytännössä vakuutusyhtiön korvausvelvol- lausunnoista on laadittu oikeusministeriössä 45918: lisuus voisi perustua joko pakolliseen liiken- tiivistelmä. Lausunnon antoivat valtiovarain- 45919: nevakuutukseen tai vahingon aiheuttajan ot- ministeriö, hovioikeudet, vakuutusoikeus, 45920: tamaan vastuuvakuutukseen. Pakollisesta lii- Valtiokonttori, liikennevahinkolautakunta, 45921: kennevakuutuksesta suoritettaisiin korvauk- Turun yliopisto, Suomen Asianajajaliitto, 45922: sia silloin, kun korvattava kärsimys johtuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö 45923: tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta SAK, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Va- 45924: aiheotetusta liikennekuolemasta. Vahingon kuutusyhtiöiden Keskusliitto, Liikenneva- 45925: aiheuttajan vastuuvakuutuksen perusteella kuutuskeskus, Potilasvakuutusyhdistys, Ku- 45926: korvaus voisi tulla suoritettavaksi, jos vahin- luttajien vakuutustoimisto, Rikosuhripäivys- 45927: ko on aiheutettu törkeästä huolimatto- tys ja Suomen Mielenterveysseura. Korkein 45928: muudesta. Vakuutussopimuslain (543/1994) oikeus lähetti oikeusministeriölle muistion, 45929: 30 §:n 4 momentin mukaan vakuutuksenan- jonka pohjalta asiasta oli keskusteltu kor- 45930: taja on tosin tällöin velvollinen suorittamaan keimman oikeuden täysistunnossa. 45931: korvauksen vain siltä osin kuin sitä ei saada Lausunnoissa työryhmän ehdotuksia pidet- 45932: perityksi vakuutetulta. Ehdotettu muutos ei tiin yleisesti kannatettavina ja yleistä oikeus- 45933: todennäköisesti lisäisi vakuutusyhtiöiden tajua vastaavina. Eräät lausunnonantajat kat- 45934: maksettaviksi tulevien vahingonkorvausten soivat, että ehdotuksista saattaa aiheutua tul- 45935: yhteismäärää niin merkittävästi, että sillä kintaongelmia, joita ei kuitenkaan täysin 45936: olisi mainittavaa vaikutusta vakuutusmaksu- voitane välttää. Useissa lausunnoissa koros- 45937: jen tasoon. tettiin, että läheisen oikeus korvaukseen tuli- 45938: Koska valtaosa läheisen kuolemasta aiheu- si rajata vain erittäin läheisiin henkilöihin. 45939: tuneen kärsimyksen johdosta tuomittavista Eräissä lausunnoissa ehdotusta pidettiin peri- 45940: korvaoksista ilmeisesti jäisi vakuutusjärjes- aatteellisesti ongelmallisena. Esitettiin myös, 45941: telmän ulkopuolelle, surmansa saaneen lä- että vahingonkorvauslain 5 luvun säännökset 45942: heiset eivät käytännössä saisi korvauksia, jos tulisi ottaa kokonaisarvioinnin kohteeksi yk- 45943: korvausvelvollinen osoittautuu varattomaksi. sittäisen muutoksen asemesta. 45944: Korvaukseen oikeutettujen läheisten aseman Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä 45945: parantamiseksi eduskunnalle on tämän esi- virkatyönä työryhmän mietinnön ja siitä an- 45946: tyksen kanssa samanaikaisesti annettu halli- nettujen lausuntojen pohjalta. 45947: tuksen esitys laiksi rikosvahinkojen korvaa- 45948: misesta valtion varoista annetun lain muut- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 45949: tamisesta (HE 115/1998 vp). Mainitussa esi- seikkoja 45950: tyksessä uusi korvausmuoto ehdotetaan otet- 45951: tavaksi valtion varoista kustannetun rikosva- Eduskunnalle on samanaikaisesti tämän 45952: hinkojen korvausjärjestelmän piiriin. esityksen kanssa annettu hallituksen esitys 45953: laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion 45954: 4. Asian valmistelu varoista annetun lain muuttamisesta (HE 45955: 115/1998 vp). Esityksessä ehdotetaan, että 45956: Oikeusministeriö asetti 25 päivänä tammi- tässä esityksessä ehdotettu uusi korvaus otet- 45957: kuuta 1995 työryhmän selvittämään vahin- taisiin rikosvahinkojen korvausjärjestelmän 45958: koa kärsineen henkilön omaisten vahingon- piiriin. 45959: 45960: 45961: 45962: 45963: 380271U 45964: 10 HE 116/1998 vp 45965: 45966: 45967: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 45968: 1. Lakiehdotuksen perustelut surmaaminen tulee rangaistavaksi tappona ri- 45969: koslain 21 luvun 1 §:n, murhana luvun 45970: 5 luku. Korvattava vahinko 2 §:n, surmana luvun 3 §:n tai lapsensurma- 45971: na luvun 4 §:n perusteella. Törkeästä huoli- 45972: 4 a §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mattomuudesta aiheutettu kuolema voi tulla 45973: surmansa saaneelle erityisen läheisen henki- rangaistavaksi joko mainitun luvun 8 §:n no- 45974: lön oikeudesta korvaukseen kuolemanta- jalla kuolemantuottamuksena tai luvun 9 §:n 45975: pauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä. Kor- nojalla tärkeänä kuolemantuottamuksena. 45976: vausta voitaisiin tuomita erityisen läheisen Törkeän kuolemantuottamuksen tunnusmer- 45977: henkilön menettämisestä aiheutuvasta surun kistöön kuuluu, että kuolema on aiheutettu 45978: ja menetyksen tunteeseen verrattavasta kärsi- tärkeällä huolimattomuudella, joten myös 45979: myksestä siinä määrin kuin harkitaan koh- surmansa saaneen läheiselle aiheutuneen kär- 45980: tuulliseksi. simyksen korvaaminen voisi tällöin tulla ky- 45981: Läheisen kuolema aiheuttaa aina surua, symykseen. Huolimattomuus, jota rikosoi- 45982: jota ei sinänsä ole mahdollista rahallisesti keudellisin perustein on pidettävä tärkeänä, 45983: hyvittää. Tunteen voimakkuus ja sen vaiku- lienee yleensä katsottava tärkeäksi myös 45984: tus surevan jokapäiväiseen elämään ovat vahingonkorvausoikeudellisessa tuottamusar- 45985: hyvin yksilöllisiä. Kärsimyksestä suoritetta- vostelussa. 45986: van korvauksen keskeisenä tarkoituksena Rikoksentekijää ei voida tuomita törkeästä 45987: olisi helpottaa surutyön tekemistä ja auttaa kuolemantuottamuksesta, vaikka hän olisi ai- 45988: surevaa selviytymään läheisen äkillisestä heuttanut kuoleman törkeästä huolimatto- 45989: menettämisestä johtuvasta elämäntilanteen muudesta, jos rikos ei kokonaisuutena arvos- 45990: yllättävästä muutoksesta. Korvauksella lähei- tellen ole törkeä. Tällaisella rikoksen koko- 45991: nen voisi esimerkiksi kattaa asiantuntija- naisarvioinnilla ei olisi merkitystä tekijän 45992: avusta aiheutuvia kustannuksia sekä rahoit- korvausvastuuta arvioitaessa, vaan ratkaise- 45993: taa ansiotyöstä pidettävää ylimääräistä va- vaa olisi se, onko kuoleman aiheuttanutta 45994: paa-aikaa. huolimattomuutta pidettävä tärkeänä. Myös- 45995: Ehdotetun 1 momentin nojalla oikeus kor- kään rikosoikeudellisella syyntakeisuudella 45996: vaukseen voisi olla henkilöllä, joka on ollut ei olisi vaikutusta siviilioikeudellisen kor- 45997: surmansa saaneelle erityisen läheinen. Eri- vausvastuun syntymiseen. Nuoren iän tai 45998: tyistä näyttöä suhteen läheisyydestä ei yleen- mielentilansa vuoksi syyntakeeton henkilö 45999: sä tarvittane. Surmansa saaneen vanhemmat, voidaan nykyisinkin velvoittaa korvaamaan 46000: lapset ja aviopuoliso mainittaisiin henkilöi- aiheuttamansa vahinko, vaikka häntä ei voi- 46001: nä, joita tavallisesti voitaisiin pitää surmansa da tuomita teostaan rangaistukseen. 46002: saaneelle erityisen läheisinä. Näihin verratta- Korvausta vaativalta ei edellytettäisi eri- 46003: via henkilöitä voisivat olla ainakin surmansa tyistä selvitystä siitä, että kärsimystä on ai- 46004: saaneen kanssa samassa taloudessa elänyt heutunut. Surun ja menetyksen tunteeseen 46005: avopuoliso sekä kasvattilapsi ja -vanhemmat. verrattavissa olevaa kärsimystä voidaan läh- 46006: Oletus suhteen erityisestä läheisyydestä tökohtaisesti olettaa aiheutuneen, kun 1 mo- 46007: voitaisiin kumota näyttämällä toteen seikko- mentissa korvauksen tuomitsemiselle asetetut 46008: ja, joiden perusteella suhdetta ei avio- tai edellytykset täyttyvät. 46009: sukulaisuussuhteesta taikka muusta läheises- Jos korvausta vaativa osoittaa, että hänelle 46010: tä siteestä huolimatta voida pitää erityisen on aiheutunut läheisen menetyksestä henki- 46011: läheisenä. Esimerkiksi aviopuolisoiden eril- lövahingoksi katsottava seuraus, hänellä voi 46012: lään asuminen välien rikkoontumisen vuoksi olla oikeus korvaukseen vahingonkorvaus- 46013: tai se, että lapsuudenkodistaan pois muutta- lain 5 luvun 2 §:n nojalla, jos edellytykset 46014: nut henkilö ei ole pitänyt yhteyttä surmansa korvauksen tuomitsemiselle kyseisen pykä- 46015: saaneeseen vanhempaansa, riittäisi yleensä län nojalla muutoin täyttyvät. Oikeuskäytän- 46016: kumoamaan 1 momentin säännökseen perus- nössä ratkaistavaksi jää, onko surmatun lä- 46017: tuvan läheisyysolettaman. heiselle tällöin enää kohtuullista tuomita 46018: Korvausvelvollisuus voisi syntyä siitä, että maksettavaksi korvausta ehdotetun uuden 46019: toisen kuolema aiheutetaan tahallisesti tai pykälän nojalla. 46020: törkeästä huolimattomuudesta. Tahallinen Korvauksen tuomitseminen perustuisi aina 46021: HE 116/1998 vp 11 46022: 46023: tuomioistuimen kohtuusharkintaan. Silloin Kaikkia kohtuusharkinnassa huomioon 46024: kun kuolema on aiheutettu tahallisesti tai otettavia seikkoja ei tapausten moninaisuu- 46025: törkeästä huolimattomuudesta ja korvausta den vuoksi voida ennakoida. Sen vuoksi py- 46026: vaativaa on pidettävä surmansa saaneelle kälässä säädettäisiin, että korvauksen tuomit- 46027: erityisen läheisenä, tuomioistuimen olisi har- semista harkittaessa on otettava huomioon 46028: kittava, voidaanko korvauksen tuomitsemista surmansa saaneen ja korvausta vaativan suh- 46029: pitää kohtuullisena käsiteltävänä olevassa teen läheisyyden sekä teon laadun ohella 46030: yksittäistapauksessa. Kohtuusharkinta koskisi "muut olosuhteet". Esimerkiksi läheisen läs- 46031: sekä korvausvelvollisuuden syntymistä että näolo surmaamishetkellä tai surmaamisen 46032: tuomittavan korvauksen määrää. Koh- tapahtuminen surmansa saaneen ja korvausta 46033: tuusharkinnan ohjaamiseksi ehdotetussa vaativan yhteisessä kodissa voisi tulla yksit- 46034: 1 momentissa mainitaan seikkoja, joiden täistapauksessa otettavaksi huomioon kor- 46035: yleisen elämänkokemuksen mukaan voidaan vauksen tuomitsemista harkittaessa. 46036: arvioida vaikuttavan korvattavan kärsimyk- Korvaukseen oikeutetulle läheiselle tuomit- 46037: sen syntymiseen ja sen määrään. tavan korvauksen suuruus olisi aina määrät- 46038: Keskeisenä kohtuusharkinnassa huomioon tävä tapauskohtaisesti. Keskeisimpänä kor- 46039: otettavana seikkana voidaan pitää korvausta vauksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä 46040: vaativan ja surmansa saaneen henkilön väli- olisi luonnollisesti se, kuinka suuren kärsi- 46041: sen suhteen läheisyyttä. Mitä läheisemmän myksen korvaukseen oikeutetulle läheiselle 46042: henkilön kuolemasta on kysymys, sitä suu- voidaan arvioida aiheutuneen. Vaikka lähei- 46043: remman kärsimyksen menetys aiheuttaa. Lä- sen menettämisestä aiheutuvan surun ja me- 46044: heisen kärsimystä korvattaessa surmansa netyksen tunteen voimakkuus ja sen vaikutus 46045: saaneen ja korvausta vaativan välisen suh- on hyvin yksilöllistä, kärsimyksen suuruutta 46046: teen läheisyydellä olisi siis merkitystä kah- arvioitaessa tällaisille yksilöllisille eroille ei 46047: dessa suhteessa. Korvaus voisi ensinnäkin tulisi antaa ratkaisevaa merkitystä. Olennais- 46048: ylipäänsä tulla suoritettavaksi vain silloin, ta olisi se, miten suurta kärsimystä korvausta 46049: kun suhteen voidaan arvioida olleen erittäin vaativan asemassa olevalle henkilölle voi- 46050: läheinen. Toisaalta suhteen läheisyydellä daan yleensä arvioida läheisen menettämi- 46051: olisi merkitystä tuomioistuimen harkitessa sestä aiheutuvan. Koska tuomioistuimen 46052: sitä, voidaanko korvauksen tuomitsemista kohtuusharkinta ulottuisi myös korvauksen 46053: pitää yksittäistapauksessa kohtuullisena. määrän mittaamiseen, surmansa saaneen ja 46054: Kohtuusharkinnassa merkitystä voisi olla korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, 46055: muun muassa sillä, onko korvausta vaativa teon erityispiirteet ja muut olosuhteet tulisi 46056: asunut surmansa saaneen kanssa tämän kuo- ottaa huomioon myös korvauksen suuruutta 46057: lemaan saakka samassa taloudessa. Kohtuut- määrättäessä. Korvauksen kohtuullista mark- 46058: tomana tuskin voitaisiin pitää esimerkiksi kamäärää harkittaessa huomioon voitaisiin 46059: sitä, että surmansa saaneen vanhempansa muun ohella ottaa samasta vahinkotapahtu- 46060: luota pysyvästi pois muuttaneelle aikuiselle masta aiheutuva korvausvastuu surmansa 46061: ei yleensä tuomittaisi maksettavaksi rahallis- saaneen puolisolle ja lapsille tarpeellisen ela- 46062: ta korvausta kärsimyksestä, jonka hänen tuksen menetyksestä sekä käsiteltävänä ole- 46063: vanhempansa väkivaltainen kuolema on hä- vaan tapaukseen välittömästi liittymättömiä 46064: nelle aiheuttanut. Jos vanhemman ja lapsen seikkoja, kuten korvausvelvollisen varalli- 46065: suhde on ollut hyvin kiinteä, arvio voi olla suusolot 46066: kuitenkin toinen. Ehdotetun pykälän tarkoituksena on mah- 46067: Kuoleman aiheuttaneen teon laadulla on dollistaa läheisen menettämisestä aiheutu- 46068: normaalisti vaikutusta siihen, miten tuskal- neen kärsimyksen hyvittäminen surmansa 46069: lisena läheiset henkilöt menetyksen kokevat. saaneelle erityisen läheiselle henkilölle. Kor- 46070: Tekotapa on voinut olla poikkeuksellisen vauksen suuruuden määrääminen jää tuomio- 46071: raaka ja uhrin ihmisarvoa alentava. Surmattu istuimen harkintaan, eikä korvauksille ehdo- 46072: on esimerkiksi välittömästi ennen kuole- teta asetettavaksi mitään rahamääräistä tasoa. 46073: maansa saattanut joutua pitkäaikaisen väki- Eräänä vertailukohtana voitaneen pitää va- 46074: vallan kohteeksi. Koska tietoisuus tällaisista hingonkorvauslain 5 luvun 2 ja 6 §:n noja~la 46075: teon erityispiirteistä lisää läheisten tuntemaa vastaavantyyppisestä kärsimyksestä tuomit- 46076: kärsimystä, tuomioistuimen on otettava teon tavia korvauksia. Ehdotetun pykälän nojalla 46077: laatu huomioon korvauksen tuomitsemista ja tuomittavan korvauksen määrän ei kuiten- 46078: sen määrää harkitessaan. kaan tulisi ylittää kivusta ja särystä vakiin- 46079: 12 HE 116/1998 vp 46080: 46081: tuneesti maksettujen korvausten enimmms- Pykälän 2 momentissa selvennettäisiin eh- 46082: määriä, jotka viimeaikoina ovat olleet noin dotuksen suhdetta henkilövahingon korvaa- 46083: 100 000 markkaa. mista koskevaan vahingonkorvauslain 5 lu- 46084: Jos korvaukseen oikeutettuja on useita, vun 2 §:ään. Kuolemantapauksesta saattaa 46085: korvaus tuomittaisiin kullekin korvaukseen aiheutua läheiselle paitsi ehdotetun 1 mo- 46086: oikeutetulle erikseen tuomioistuimen koh- mentin nojalla hyvitettävää surua ja kaipaus- 46087: tuulliseksi harkitseman suuruisena. Tuomit- ta, josta ei edellytetä näyttöä, myös sellaisia 46088: tavien korvausten määrää harkitessaan tuo- lääketieteellisesti osoitettavissa olevia psyyk- 46089: mioistuin voisi ottaa huomioon myös kor- kisiä häiriöitä, joita voidaan pitää vahingon- 46090: vaukseen oikeutettujen henkilöiden lukumää- korvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla korvatta- 46091: rän. vana henkilövahinkona. Nimenomaisella 46092: Ehdotetun pykälän nojalla tuomittavaan säännöksellä on tarkoitus varmistaa, että eh- 46093: korvaukseen sovellettaisiin vahingonkorvaus- dotettu 1 momentti ei vaikuta surmansa saa- 46094: lain yleisiä säännöksiä korvausvelvollisuu- neen läheisen oikeuteen vaatia korvausta 46095: desta ja korvauksen määrästä siltä osin kuin henkilövahingosta silloin, kun tällaisen va- 46096: ehdotetusta pykälästä ei muuta johdu. Tuo- hingon korvaamiselle asetetut edellytykset 46097: mittavan korvauksen määrää voitaisiin muun täyttyvät. Vahingonkorvauslain 5 luvun 46098: muassa sovitella vahingonkorvauslain 6 lu- 2 §:ää koskevan oikeuskäytännön tulevasta 46099: vun 1 §:n nojalla, jos surmansa saanut on kehityksestä riippuu, millaisissa tapauksissa 46100: itse myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun henkilövahingoksi katsottavan psyykkisen 46101: esimerkiksi käyttäytymällä hyökkäävästi te- häiriön kärsineellä on oikeus korvaukseen. 46102: kijää kohtaan. Myös työnantajan ja julkisyh- 46103: teisön korvausvastuuta koskevat vahingon- 46104: korvauslain 3 luvun säännökset tulisivat so- 2. Voimaantulo 46105: vellettaviksi ehdotettuun pykälään perustu- 46106: vaa korvausta tuomittaessa. Työnantaja olisi Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mah- 46107: siten vastuussa vahingosta silloin, kun kuo- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 46108: lema on johtunut työnantajan palveluksessa väksytty ja vahvistettu. Ehdotettu lainmuutos 46109: olleen työntekijän työssään tekemästä vir- liittyy rikosvahinkojen korvaamisesta valtion 46110: heestä tai laiminlyönnistä. Kysymys työnan- varoista annetun lain (935/1973) muuttamis- 46111: tajan oikeudesta vaatia suorittamansa vahin- ta koskevaan ehdotukseen, ja tarkoitus on, 46112: gonkorvaus takaisin vahingon aiheuttaneelta että ehdotetut muutokset tulisivat voimaan 46113: työntekijäitä ratkaistaisiin vahingonkorvaus- samanaikaisesti. 46114: lain 4 luvun säännösten nojalla. Sen sijaan Lakia sovellettaisiin sen voimaantulon 46115: tekijän korvausvelvollisuuden sovittelu va- jälkeen tehdyllä teolla tai laiminlyönnillä 46116: hingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momen- aiheutettujen vahinkojen korvaamiseen. Va- 46117: tin yleisen sovittelusäännöksen nojalla ei hingon ilmenemishetkellä ei olisi merkitystä. 46118: yleensä tulisi kysymykseen, koska tuomiois- 46119: tuin ottaisi sovittelun edellytyksiin liittyvät Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46120: seikat huomioon ehdotetun pykälän nojalla kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 46121: tapahtuvassa kokonaisharkinnassa. tus: 46122: HE 116/1998 vp 13 46123: 46124: 46125: 46126: Laki 46127: vahingonkorvauslain muuttamisesta 46128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46129: lisätään 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain (412/1974) 5 lukuun 46130: uusi 4 a § seuraavasti: 46131: 5 luku ottamalla huomioon surmansa saaneen ja 46132: korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, 46133: Korvattava vahinko teon laatu sekä muut olosuhteet. 46134: Mitä 1 momentissa säädetään, ei rajoita 46135: 4a§ läheisen oikeutta korvaukseen henkilövahin- 46136: Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja gosta tämän luvun 2 §:n nojalla. 46137: aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastet- 46138: tavana surmansa saaneelle erityisen läheisel- Tämä laki tulee voimaan päivänä 46139: lä henkilöllä on oikeus saada korvaus kuo- kuuta 199 . 46140: lemantapauksen aiheuttamasta kärsimykses- Tätä lakia ei sovelleta sellaisen vahingon 46141: tä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai korvaamiseen, joka on aiheutettu ennen lain 46142: törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen voimaantuloa tehdyllä teolla. 46143: tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi 46144: 46145: 46146: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 46147: 46148: Tasavallan Presidentti 46149: 46150: 46151: 46152: MARTTI AHTISAARI 46153: 46154: 46155: 46156: 46157: Oikeusministeri Jussi Järventaus 46158: j 46159: j 46160: j 46161: j 46162: j 46163: j 46164: j 46165: j 46166: j 46167: j 46168: j 46169: j 46170: j 46171: j 46172: j 46173: j 46174: j 46175: j 46176: j 46177: j 46178: HE 117/1998 vp 46179: 46180: 46181: 46182: 46183: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 46184: 3 ja 5 § :n muuttamisesta 46185: 46186: 46187: 46188: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46189: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pe- voisi suorittaa perilliselle kuuluvan lakiosan 46190: rintökaaren lakiosaa koskevia säännöksiä tai lakiosasta puuttuvan määrän rahana, 46191: siten, että perittävän jäämistöön lisättäisiin vaikka oikeudesta rahasuoritukseen ei ole 46192: lakiosia laskettaessa ainoastaan sellaiset pe- testamentissa nimenomaista mainintaa. La- 46193: rittävän eläessään antamat lahjoitukset, jotka kiosavaatimuksen esittämistä koskevaa sään- 46194: on annettu perilliselle ennakkoperintönä tai nöstä muutettaisiin samalla siten, että vaati- 46195: jotka ovat tarkoituksensa puolesta rinnastet- mus voitaisiin eräissä tapauksissa tehdä 46196: tavissa testamenttiin. Lahjoitusta ei enää voi- myös ilmoittamalla siitä virallisessa lehdes- 46197: taisi lisätä jäämistöön yksinomaan sillä pe- sä. 46198: rusteella, että lahjoituksella on ilmeisesti Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 46199: tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeu- mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on 46200: tettuun perilliseen nähden. hyväksytty ja vahvistettu. 46201: Lisäksi ehdotetaan, että testamentin saaja 46202: 46203: 46204: 46205: 46206: PERUSTELUT 46207: 1. Nykytila rintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, pe- 46208: rittävän sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin 46209: 1.1. Lainsäädäntö ehdoin antama lahja, että se on tarkoituksen- 46210: sa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. 46211: Perittävän rintaperillisellä sekä ottolapsella Pesän varoihin on myös, jollei ole erityistä 46212: ja tämän jälkeläisellä on perintökaaren vastasyytä, lisättävä niin sanottu suosiolahja 46213: (4011965) 7 luvun mukaan oikeus lakiosaan eli lahja, jonka perittävä on antanut jälkeläi- 46214: perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet la- selleen tai ottolapselleen taikka tämän jälke- 46215: kiosaan oikeutetulle perilliselle lakimääräi- läiselle tahi näiden puolisolle ja jolla on il- 46216: sen perimysjärjestyksen mukaan tulevan pe- meisesti tarkoitettu suosia sen saajaa la- 46217: rintöosan arvosta. kiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. 46218: Perintökaaren 7 luvussa on säännöksiä, Se, jolle perittävä on antanut edellä maini- 46219: joilla pyritään siihen, ettei lakiosaoikeuden tun lahjan, voi joutua saamansa lahjan arvol- 46220: arvoa voitaisi perittävän toimenpitein vähen- la vastuuseen lakiosan täyttämisestä. Vastuu 46221: tää. Perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momen- syntyy perintökaaren 7 luvun 8 §:n mukaan 46222: tissa säädetään lakiosaoikeuden suojasta pe- siinä tapauksessa, ettei perillinen voi saada 46223: rittävän antamia lahjoituksia vastaan. Sen lakiosaansa perittävän jäämistöstä. Perillisen 46224: mukaan on pesän varoihin lakiosaa lasketta- on vaadittava lakiosan täydennystä kanteella 46225: essa lisättävä perittävän antama ennakkope- vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut 46226: 46227: 46228: 380272V 46229: 2 HE 11711998 vp 46230: 46231: tiedon perittävän kuolemasta ja lahjoituksen kiosaan oikeutettuun perilliseen nähden. La- 46232: määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan kiosaoikeus olisi sitä vastoin edelleen suo- 46233: lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen jattu ennakkoperintöjä sekä sellaisia perittä- 46234: vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. vän lahjoituksia vastaan, jotka ovat tarkoi- 46235: Perillisen lakiosaa suojataan myös perittä- tukseltaan rinnastettavissa testamenttiin. 46236: vän tekemää testamenttia vastaan. Testa- Suosiolahjaa koskevan säännöksen poista- 46237: mentti on perintökaaren 7 luvun 5 §:n mu- mista on pidettävä aiheellisena, sillä se ra- 46238: kaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä joittaa nykyoloissa liiallisella tavalla henki- 46239: saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa lön vapautta lahjoittaa omaisuuttaan elinai- 46240: hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta kanaan. Suosiolahjan lisäämistä koskeva 46241: omaisuudesta. Testamentin tekijä voi kuiten- säännös voi johtaa siihen, että lahjoitus, jolla 46242: kin määrätä, että testamentin saajalla on oi- ei ole mitään yhteyttä lahjoittajan kuolemaan 46243: keus suorittaa lakiosa tai siitä puuttuva mää- ja jonka lahjoittaja on antanut ehkä vuosi- 46244: rä rahana. Tällainen testamentti on pätevä, kymmeniä ennen kuolemaansa, tulee merkit- 46245: jos rahasuoritus tehdään viimeistään perilli- täväksi lakiosia laskettaessa. Tästä voi olla 46246: sen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa. seurauksena lakiosan suuruuden kasvaminen 46247: Perintökaaren 7 luvun 5 §:ssä on säännök- siten, että perittävän testamenttia, jolla hän 46248: set myös siitä, millä tavoin perillisen on ve- on ilmaissut viimeisen tahtonsa, ei voida 46249: dottava lakiosaansa loukkaavan testamentin toteuttaa. Lakiosasäännöstöllä ei nykyisin 46250: tehottomuuteen. Vetoaminen suoritetaan si- ole sellaista merkitystä perillisten elämän 46251: ten, että perillinen ilmoittaa lakiosaa koske- perusedellytysten turvaajana, että perittävän 46252: van vaatimuksensa testamentin saajalle joko mahdollisuuksia määrätä omaisuudestaan 46253: haastemiehen välityksellä tai muutoin todis- olisi aihetta näin pitkälle menevästi rajoittaa. 46254: tettavasti. Ilmoitus on tehtävä kuuden kuu- Suosiolahjaa koskeva säännös asettaa 46255: kauden kuluessa siitä, kun testamentti on myös perittävän jälkeläiset, ottolapset, otto- 46256: annettu tiedoksi perilliselle. lasten jälkeläiset ja edellä mainittujen puo- 46257: lisot lahjan saajina muita huonompaan ase- 46258: 1.2. Lainsäädäntö muissa pohjoismaissa maan. Ei ole johdonmukaista, että näille teh- 46259: ty lahjoitus vaikuttaa lakiosiin sellaisissakin 46260: Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ei ole oloissa, joissa perittävä voi lahjoittaa omai- 46261: säännöksiä, joiden nojalla suosiolahjan kal- suuttaan muille henkilöille täysin vapaasti. 46262: tainen lahjoitus voitaisiin ottaa huomioon Suosiolahjan huomioon ottaminen on myös 46263: lakiosaa laskettaessa. Norjan ja Tanskan oi- omiaan vaikeuttamaan elinkeino-omaisuuden 46264: keuden mukaan lakiosaoikeutta ei suojata siirtämistä tapauksissa, joissa elinkeinon jat- 46265: sellaisia lahjoituksia vastaan, jotka perittävä kajaksi tulee luopuvaan elinkeinon harjoitta- 46266: on tehnyt eläessään. Ruotsin perintökaaren jaan edellä mainitussa sukulaisuus- tai lan- 46267: mukaan lakiosaa laskettaessa otetaan huomi- koussuhteessa oleva henkilö. Elinkeinon jat- 46268: oon perittävän antama ennakkoperintö ja kaja joutuu tällöin varautumaan siihen, että 46269: sellainen lahja, joka on tarkoituksensa puo- häneen kohdistetaan ehkä vuosikymmeniä 46270: lesta rinnastettavissa testamenttiin. myöhemmin lakiosan täydennysvaatimus. 46271: Norjan, Ruotsin ja Tanskan lakien mukaan Tällaisen riskin asettamista elinkeinon jatka- 46272: testamentin saaja ei voi suorittaa lakiosia jalle ei voida pitää perusteltuna, kun otetaan 46273: rahana. Näissä maissa ei sen vuoksi ole voi- huomioon, ettei vastaavaa riskiä ole olemas- 46274: nut syntyä kysymystä siitä, voidaanko la- sa silloin, kun omaisuus lahjoitetaan muulle 46275: kiosat suorittaa rahana silloin, kun testamen- henkilölle. 46276: tissa ei ole asiasta nimenomaista ehtoa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutetta- 46277: vaksi perintökaaren 7 luvun 5 §:ää. Pykälän 46278: 2. Ehdotetut muutokset 2 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaan 46279: testamentin saaja voisi suorittaa lakiosaan 46280: Esityksessä ehdotetaan perintökaaren 7 lu- oikeutetulle perilliselle lakiosaa vastaavan tai 46281: vun 3 §:ää muutettavaksi siten, että perittä- siitä puuttuvan määrän rahana siinäkin ta- 46282: vän antamaa lahjoitusta ei enää lisättäisi jää- pauksessa, ettei testamenttiin ole otettu tätä 46283: mistöön yksin omaan sen vuoksi, että lahjoi- koskevaa ehtoa. 46284: tuksella on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen Nykyinen sääntely, jossa edellytetään, että 46285: saajana olevaa perittävän jälkeläistä, ottolas- oikeudesta rahasuoritukseen tulee olla testa- 46286: ta, tämän jälkeläistä tai näiden puolisoa la- mentissa ehto, on eräissä tapauksissa tarpeet- 46287: HE 117/1998 vp 3 46288: 46289: tomasti estänyt testamentin tekijän tarkoituk- joituksia arvioidaan lakiosaa laskettaessa 46290: sen toteuttamisen. Näin on saattanut käydä samalla tavoin riippumatta siitä, kenelle lah- 46291: esimerkiksi siitä syystä, ettei ehdon mainit- joitukset on annettu. Muutos tulee eräissä 46292: semisen taJ)?eellisuutta ole tiedetty testa- tapauksissa helpottamaan muun muassa elin- 46293: menttia laadittaessa. Ehto on saatettu jättää keino-omaisuuden siirtämistä elinkeinon jat- 46294: ottamatta testamenttiin myös sen vuoksi, että kajalle perittävän eläessä. Tällainen luovutus 46295: testamentin tekijällä ei testamenttia laaties- ei vaikuta lakiosan laskemiseen luovuttajan 46296: saan ollut aihetta olettaa testamentin tulevan kuoltua, ellei luovutusta ole tehty sellaisissa 46297: loukkaamaan lakiosaa. olosuhteissa tai sellaisin ehdoin, että se on 46298: Ehdotetuna muutoksella on käytännöllistä tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testa- 46299: merkitystä erityisesti silloin, kun testamentil- menttiin. 46300: la on määrätty taloudellisesta kokonaisuu- Perintökaaren 7 luvun 5 §:ään ehdotettu 46301: desta, esimerkiksi liikeyrityksestä tai maata- muutos johtaa siihen, että testamentti voi- 46302: louskiinteistöstä, joka on elinkeinon kannalta daan nykyistä jossakin määrin useammassa 46303: tarkoituksenmukaista säilyttää jakamattoma- tapauksessa panna täytäntöön sisältönsä mu- 46304: na. Muutos johtaisi siihen, että testamentin kaisena, jos testamentin saaja suorittaa la- 46305: saaja voisi pitää saamansa kokonaisuuden kiosasta puuttuvan määrän rahana. La- 46306: suorittamalla lakiosasta puuttuvan määrän kiosavaatimuksen esittämistapaan ehdotettu 46307: rahana, vaikka oikeudesta rahasuoritukseen muutos parantaa lakiosaoikeuden pysyvyyttä 46308: ei testamentissa nimenomaisesti mainita. tapauksissa, joissa testamentin saajaa ei on- 46309: Testamentin tekijä voisi kuitenkin luonnolli- nistuta tavoittamaan. 46310: sesti testamentissaan määrätä, ettei testamen- Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuk- 46311: tin saajalla ole oikeutta rahasuoritukseen. sia eikä vaikutuksia valtion tai muiden jul- 46312: Esityksessä ehdotetaan vielä täydennettä- kisyhteisöjen talouteen. 46313: väksi 7 luvun 5 §:n 3 momenttia siltä osin 46314: kuin se koskee lakiosavaatimuksen ilmoitta- 46315: mistapaa. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta 4. Asian valmistelu 46316: ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle 46317: sen vuoksi, että hänen voidaan asiassa ii- Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusmi- 46318: menneiden seikkojen perusteella olettaa vält- nisteriössä. Luonnoksesta hallituksen esityk- 46319: televän vaatimuksen tiedoksiantaa tai jos seksi pyydettiin lausunnot 14 viranomaiselta 46320: hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosavaa- ja järjestöltä, jotka edustavat muun muassa 46321: timus voitaisiin tehdä ilmoittamalla siitä vaa- yritys- ja elinkeinotoimintaa, oikeustieteellis- 46322: timuksen tekemiselle säädetyn ajan kuluessa tä tutkimusta sekä asianajo- ja oikeusaputoi- 46323: julkaistavassa virallisessa lehdessä. Se, että mintaa. Ehdotettuja muutoksia pidettiin lau- 46324: perilliselle annetaan mahdollisuus tehdä la- sunnoissa perusteltuina ja tarpeellisina. 46325: kiosavaatimus tällä tavoin, on perusteltua 46326: erityisesti sen vuoksi, että lakiosavaatimus 46327: on tehtävä lyhyessä, kuuden kuukauden 5. Voimaantulo 46328: määräajassa. 46329: Viimeksi mainitun muutoksen seurauksena Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah- 46330: 5 §:n nykyisen 3 momentin kaksi viimeistä dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy- 46331: virkettä siirtyisivät pykälän 4 momentiksi. väksytty ja vahvistettu. 46332: 3. Esityksen vaikutukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46333: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 46334: Ehdotettu muutos 7 luvun 3 §:ään johtaa tus. 46335: siihen, että perittävän eläessään tekemiä lah- 46336: 4 HE 117/1998 vp 46337: 46338: Laki 46339: perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta 46340: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46341: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965) 7 luvun 3 §:n 3 46342: momentti ja 5 §:n 2 ja 3 momentti, viimeksi mainittu momentti sellaisena kuin se on laissa 46343: 700/1990, sekä 46344: lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 700/1990, uusi 4 momentti 46345: seuraavasti: 46346: 7 luku muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaa- 46347: timuksensa testamentin saajalle haastemie- 46348: Lakiosasta hen välityksellä tai muutoin todistettavasti 46349: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- 46350: 3§ mentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momen- 46351: tissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. 46352: Pesän varoihin on lisättävä perittävän anta- Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saa- 46353: ma ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vas- tu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuok- 46354: tasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai si, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmen- 46355: sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, neiden seikkojen perusteella välttelevän vaa- 46356: että se on tarkoituksensa puolesta rinnastet- timuksen tiedoksiantaa tai että hänen osoit- 46357: tavissa testamenttiin. Omaisuuden arvo on teensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaa- 46358: määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä timus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä 46359: sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaarois- edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa 46360: ta muuta johdu. virallisessa lehdessä. 46361: Perillinen ei voi vedota testamentin tehot- 46362: 5§ tomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua 46363: luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumi- 46364: Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- sesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 46365: tään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos §:n 2 momentissa. 46366: testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeute- 46367: tulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan Tämä laki tulee voimaan päivänä 46368: tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen kuuta . 46369: määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä Jos perittävä on kuollut ennen tämän lain 46370: rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. voimaantuloa, on sovellettava aikaisempia 46371: Perillisen on vedottava testamentin tehotto- säännöksiä. 46372: 46373: 46374: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 46375: 46376: Tasavallan Presidentti 46377: 46378: 46379: 46380: MARTTI AHTISAARI 46381: 46382: 46383: 46384: 46385: Oikeusministeri Jussi JäJventaus 46386: HE 117/1998 vp 5 46387: 46388: 46389: 46390: 46391: Liite 46392: 46393: Laki 46394: perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta 46395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 46396: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965) 7 luvun 3 §:n 3 46397: momentti ja 5 §:n 2 ja 3 momentti, viimeksi mainittu momentti sellaisena kuin se on laissa 46398: 70011990, sekä 46399: lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 700/1990, uusi 4 momentti 46400: seuraavasti: 46401: Voimassa oleva laki Ehdotus 46402: 7 luku 46403: Lakiosasta 46404: 3§ 46405: Pesän varoibio on lisättävä perittävän anta- Pesän varoibio on lisättävä perittävän anta- 46406: ma ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vas- ma ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vas- 46407: tasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai tasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai 46408: sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, 46409: että se on tarkoituksensa puolesta rinnastet- että se on tarkoituksensa puolesta rinnastet- 46410: tavissa testamenttiin, niin myös hänen jälke- tavissa testamenttiin. Omaisuuden arvo on 46411: läiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jäl- määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä 46412: keläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaarois- 46413: sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu ta muuta johdu. 46414: suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun peril- 46415: lisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on mää- 46416: rättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä 46417: vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista 46418: muuta johdu. 46419: 5§ 46420: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sa- Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- 46421: nottu, on testamentti, jolla perittävä on mää- tään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos 46422: rännyt jäämistönsä tai jotakin siihen kuulu- testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeute- 46423: vaa jollekin sillä ehdolla, että testamentin tulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan 46424: saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilli- tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen 46425: selle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä 46426: puuttuvan määrän rahana, pätevä siinä ta- rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. 46427: pauksessa, että suoritus tapahtuu viimeistään Perillisen on vedottava testamentin tehotto- 46428: perillisen määräämän kohtuullisen ajan ku- muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaa- 46429: luessa. timuksensa testamentin saajalle haastemie- 46430: Perillisen on vedottava testamentin tehotto- hen välityksellä tai muutoin todistettavasti 46431: muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaa- kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- 46432: timuksensa testamentin saajalle haastemie- mentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momen- 46433: 6 HE 117/1998 vp 46434: 46435: Voimassa oleva laki Ehdotus 46436: 46437: hen välityksellä tai muutoin todistettavasti tissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. 46438: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saa- 46439: mentti on annettu 14 luvun 4 § :n 1 momen- tu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuok- 46440: tissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. si, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmen- 46441: Perillinen ei voi vedota testamentin tehotto- neiden seikkojen perusteella välttelevän vaa- 46442: muuteen, jos hän on perittävän kuoltua luo- timuksen tiedoksiantaa tai että hänen osoit- 46443: punut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta teensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaa- 46444: perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n timus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä 46445: 2 momentissa. edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa 46446: virallisessa lehdessä. 46447: Perillinen ei voi vedota testamentin tehot- 46448: tomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua 46449: luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumi- 46450: sesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 46451: §:n 2 momentissa. 46452: Tämä laki tulee voimaan päivänä 46453: kuuta . 46454: Jos perittävä on kuollut ennen tämän lain 46455: voimaantuloa, on sovellettava aikaisempia 46456: säännöksiä. 46457: HE 118/1998 vp 46458: 46459: 46460: 46461: 46462: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion asuntorahaston va- 46463: rainhankintavaltuuksista vuonna 1999 46464: 46465: Valtion asuntorahastosta annetun lain 2 §:n tuuksien rajoissa ja valtioneuvoston määrää- 46466: 2 ja 3 momentin mukaan, sellaisena kuin ne missä puitteissa päätökset rahaston toimintaa 46467: ovat muutettuina 28 päivänä maaliskuuta varten otettavista lainoista ja niiden ehdoista, 46468: 1996 annetussa laissa (208/96), voidaan val- arvopaperistamisesta ja siihen liittyvästä lisä- 46469: tion asuntorahastolle ottaa lainaa tai arvopa- koron maksamisesta ja saatavien vaihtami- 46470: peristaa asunto- ja aravalainasaatavia edus- sesta sekä arvopapereiden ostamisesta ja li- 46471: kunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä sävakuusjärjestelyistä. 46472: myöntämien lainanotto- ja arvopaperistamis- Valtion asuntorahastosta annetun lain 4 §:n 46473: valtuuksien rajoissa sen mukaan kuin valtio- 3 momentin mukaan sellaisena kuin se on 46474: neuvosto määrää. muutettuna 17 päivänäjoulukuuta 1993, val- 46475: Jotta valtion asuntorahasto voisi myöntää tiovarainministeriön ja valtiokonttorin teh- 46476: vuonna 1999 uusia aravalainoja valtion ta- tävänä on varainhankinnan ja siihen liitty- 46477: lousarviossa osoitetun yhteensä 3 900 mil- vien toimenpiteiden käytännön toteutus. 46478: joonan markan suuruisen myöntämisvaltuu- Valtion asuntorahaston varainhankinnan 46479: den mukaisesti ja maksaa kaikki sen makset- toteuttamisedellytyksiä parantaa mahdol- 46480: taviksi valtion talousarviossa määrätyt asu- lisuus koron- ja valuutanvaihtosopimusten 46481: misen rahoitustukeen liittyvät korkotuet ja käyttämiseen. Tällaisten sopimusten tekemi- 46482: avustukset, arviolta yhteensä 1 200 miljoo- nen voi olla tarpeen erityisesti valtion ja 46483: naa markkaa, sille pitäisi antaa valtion asun- asuntorahaston kannalta tarkoituksenmukai- 46484: torahastosta annetun lain edellyttämät val- simman arvopaperistamisrakenteen toteutta- 46485: tuudet varainhankintaan. Rahaston nettova- miseksi. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten 46486: rainhankintatarve on rahaston omat tulot tekeminen voi olla edellytyksenä esimerkiksi 46487: huomioon ottaen arvioitu yhteensä 3 300 arvopaperistamisen yhteydessä otettavan ul- 46488: miljoonaksi markaksi. Varainhankinta on komaisen lainan luottoluokituksen korotta- 46489: tarkoitus toteuttaa asunto- ja aravalainoja miseksi. Käytännössä tämä voi merkitä sitä, 46490: arvopaperistamaila tai lainanotolla. että valtio voisi ottaa valuuttariskin markan 46491: Ottaen huomioon varainhankinnan käytän- ja arvopaperistamisessa käytettävän ulko- 46492: nön järjestelyissä tarvittava mahdollisuus maan valuutan välillä. Valuuttariskiitä suo- 46493: joustavuuteen samoin kuin maksuvalmiudes- jautumiseksi voitaisiin tehdä myös muita 46494: sa vuoden aikana esiintyvien vaihteluiden suojautumissopimuksia. Koron- ja valuuta~ 46495: tasaamistarve rahastolla olisi lisäksi oikeus vaihtosopimuksilla voitaisiin myös mahdolh- 46496: ottaa lyhytaikaista lainaa siten, että sitä olisi sesti parantaa asuntorahaston varainhallinnan 46497: kerralla enintään 1 500 miljoonaa markkaa korkorakenteen kustannustehokkuutta. Tä- 46498: ja vuoden 1999 lopussa enintään 500 mil- män vuoksi esitetään, että edellä mainitun- 46499: joonaa markkaa. laisten sopimusten tekeminen sallittaisiin 46500: Tarkoituksena on, että eduskunta antaisi valtioneuvoston määräämissä rajoissa myös 46501: valtion asuntorahastosta annetussa laissa asuntorahaston varainhallinnassa. Vuonna 46502: edellytetyt valtuudet rahaston varainhankin- 1999 tehtävien koron- ja valuutanvaihtosopi- 46503: taan sekä määräisi valtuuksien enimmäis- musten sekä muiden suojautumissopimusten 46504: määrät. pääomamäärien yhteenlasketuksi enimmäis- 46505: Valtion asuntorahastosta annetun lain 4 §:n määräksi esitetään 4 000 miljoonaa markkaa. 46506: 1 momentin 1 kohdan mukaan, sellaisena Tämän lisäksi olisi tarpeen sallia välivaihee- 46507: kuin se on muutettuna 17 päivänä joulukuu- na käytettävät koron- ja valuutanvaihtosopi- 46508: ta 1993 (1194/93), asuntorahaston johtokun- mukset sekä muut suojautumissopimukset, 46509: nan tehtävänä on tehdä 2 §:n 2-4 momen- jotka ehkä ovat tarpeen arvopaperistamisra- 46510: tissa tarkoitettujen eduskunnan antamien vai- kenteen toteuttamisessa. 46511: 46512: 46513: 380262K 46514: 2 HE 118/1998 vp 46515: 46516: Valtion asuntorahastosta annetun lain että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- 46517: 2 §:ään 17 päivänäjoulukuuta 1993 annetul- voston määräämissä puitteissa otta- 46518: la lailla lisätyn 4 momentin mukaan valtion maan vuonna 1999 valtion asuntora- 46519: asuntorahastolla on oikeus eduskunnan erik- hastolle lyhytaikaista lainaa valtion 46520: seen myöntämien valtuuksien rajoissa sen asuntorahastosta annetun lain 2 §:n 2 46521: mukaan kuin valtioneuvosto määrää ostaa momentin mukaisesti siten, että lyhyt- 46522: takaisin liikkeelle laskemiaan tai arvopape- aikaista lainaa saa olla kerralla enin- 46523: ristamisen yhteydessä käytettävän erityisyh- tään 1 500 000 000 markkaa ja vuo- 46524: teisön liikkeelle laskemia arvopapereita sekä den 1999 lopussa enintään 46525: sitoutua lisävakuusjärjestelyyn arvopaperis- 500 000 000 markkaa ja että val- 46526: tettujen asunto- ja aravalainojen maksamisen tiokonttorin tehtävänä on ottaa lyhytai- 46527: vakuudeksi. kaiset lainat ja päättää niiden tarkem- 46528: Valtion vuoden 1999 talousarvioesityksen mista ehdoista 46529: mukaan valtion asuntorahastolle tulisi saada että Eduskunta oikeuttaisi val- 46530: vuonna 1999 arvopaperistettujen lainojen tioneuvoston määräämissä puitteissa 46531: maksamisen vakuudeksi 165 miljoonan mar- tekemään vuonna 1999 valtion asunto- 46532: kan suuruinen valtuus ostaa arvopapereita tai rahaston varainhankintaan ja -hallin- 46533: sitoutua lisävakuusjärjestelyyn. taan liittyviä koron- ja valuutanvaih- 46534: Valtion asuntorahastolla tulisi lisäksi olla tosopimuksia tai muita suojautumisso- 46535: valtuus siltä osin, kuin arvopaperistamista pimuksia pääomamäärältään yhteensä 46536: varten perustetulle erityisyhteisölle siirretty- enintään 4 000 000 000 markan suu- 46537: jen lainojen lyhennyksinä kertyneitä varoja ruisten vastuiden osalta lisättynä mää- 46538: otetaan asuntorahaston käyttöön, siirtää rällä, joka aiheutuu sopimuksista, joita 46539: asuntorahaston myöntämiä lamoja arvopape- tarvitaan välivaiheena päämäärän ol- 46540: ristettuun, erityisyhteisölle siirrettyyn laina- lessa arvopaperistamisrakenteen toteut- 46541: pakettiin. Näin olisi meneteltävä, jotta eri- tamisessa ja että valtiovarainministeri- 46542: tyisyhteisölle siirretyn lainapaketin arvo ei ön tai valtiokonttorin tehtävänä on 46543: vähenisi asuntorahaston käyttöön tulevien päättää sopimusten tarkemmista eh- 46544: lyhennysten määrällä. doista ja tehdä sopimukset 46545: että Eduskunta antaisi valtioneuvos- 46546: Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, ton määräämillä ehdoilla arvopaperis- 46547: tettujen lainojen maksamisen vakuu- 46548: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- deksi enintään 165 000 000 markan 46549: voston määräämissä puitteissa hankki- suuruisen valtuuden vuonna 1999 os- 46550: maan vuonna 1999 varoja valtion taa arvopaperistamisen yhteydessä liik- 46551: asuntorahastolle valtion asuntorahas- keeseen laskettavia arvopapereita tai 46552: tosta annetun lain 2 §:n 2 ja 3 mo- sitoutua lisävakuusjibjestelyyn, ja 46553: mentissa tarkoitetulla tavalla arvopape- että Eduskunta antaisi valtion asun- 46554: ristamaila tai lainanotolla yhteensä torahastolle valtuuden täydentää arvo- 46555: enintään 3 300 000 000 markan net- paperistamista varten perustetulle eri- 46556: tomäärään asti ja että valtiovarainmi- tyisyhteisölle siirrettyä lainapakettia 46557: nisteriön tai valtiokonttorin tehtävänä siltä osin, kuin lainapakettiin kuu- 46558: on hankkia varoja ja päättää varain- luvien lainojen lyhennyksiä on otettu 46559: hankinnan tarkemmista ehdoista asuntorahaston käyttöön. 46560: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 46561: Tasavallan Presidentti 46562: 46563: 46564: 46565: MARTTI AHTISAARI 46566: 46567: 46568: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 46569: HE 119/1998 vp 46570: 46571: 46572: 46573: 46574: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen 46575: rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 1999 46576: 46577: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46578: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 46579: Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikai- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 46580: sesta muuttamisesta vuonna 1999. Kansan- si sen yhteydessä. 46581: eläkelaitoksen rahoituksen turvaamiseksi Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 46582: Kansaneläkelaitokselle tilitettäisiin vuonna den 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin Kan- 46583: 1999 arvonlisäveron tuotosta 2 400 miljoo- saneläkelaitokselle vuodelta 1999 tilitettä- 46584: naa markkaa. vään arvonlisäveroon. 46585: 46586: 46587: YLEISPERUSTELUT 46588: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Lisäksi vuoden 1999 valtion talousarvioeh- 46589: dotuksen mukaan syksyllä 1998 annettaisiin 46590: Kansaneläkevakuutuksen ja sairausvakuu- kansaneläke- ja sairausvakuutuslakien muut- 46591: tuksen rahoitukseen osallistuvat vakuutetut, tamista koskeva hallituksen esitys. Esityksen 46592: työnantajat ja valtio. Lakimääräisten osuuk- mukaan Kansaneläkelaitoksen maksuval- 46593: sien lisäksi valtio osallistuu rahoitukseen miutta koskevia säännöksiä muutettaisiin 46594: siltä osin kuin muut tuotot eivät kata kustan- siten, että lyhytaikainen rahoitusvalmiude!J- 46595: nuksia. Vuosina 1997 ja 1998 valtio on jou- turvaaminen on nykyistä joustavampaa salli- 46596: tunut suorittamaan tätä niin sanottua ta- malla muun muassa rahastojen välinen varo- 46597: kuusuoritusta. Takuusuorituksen tarpeeseen jen siirto ja tarkistamaila rahastojen vä- 46598: ja määrään on vaikuttanut se, että Kansan- himmäismäärän määrittely. 46599: eläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta Koska Kansaneläkelaitoksen tulot eivät 46600: muuttamisesta vuosina 1995, 1996, 1997 ja riitä kattamaan menoja, sen rahastojen va- 46601: 1998 annettujen lakien (11 08/1994, raintarve on katettava muulla tavoin. 46602: 1244/1995, 845/1996 ja 1028/1997) perus- Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaa- 46603: teella Kansaneläkelaitokselle tulootettiin ar- miseksi ehdotetaan, että vuonna 1999 kerty- 46604: vonlisäveron tuotosta kunakin vuonna 2 400 västä arvonlisäveron tuotosta tilitetään vuo- 46605: miljoonaa markkaa. den 1998 tapaan Kansaneläkelaitokselle 46606: Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen liittyy 2 400 miljoonaa markkaa. Muilta osin va- 46607: kaksi hallituksen esitystä vuonna 1999 perit- jaus katetaan valtion takuusuorituksen kaut- 46608: täviä sosiaaliturvamaksuja ja kansaneläkelai- ta. 46609: toksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännök- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan sää- 46610: si. Maksuja alennetaan siten, että vakuutetun dettäväksi laki Kansaneläkelaitoksen rahoi- 46611: sairausvakuutusmaksun yli 80 000 äyrin ylit- tuksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 46612: tävältä tulon osalta maksettava korotus pois- 1999. 46613: tuu, eläketulosta maksettava sairausvakuu- 46614: tusmaksun korotus alenee 2,40 penniin äyril- 46615: tä ja kirkkotyönantajan sosiaaliturvamaksut 2. Taloudelliset vaikutukset 46616: laskevat kuntien maksujen tasolle. Nämä 46617: muutokset alentavat Kansaneläkelaitoksen Kansaneläkelaitokselle vuonna 1999 ar- 46618: vakuutusmaksutuottoja vuositasolla noin vonlisäveron tuotosta tulootettava 2 400 mil- 46619: 750 miljoonaa markkaa. joonaa markkaa vähentää vastaavalla mää- 46620: 46621: 46622: 380263L 46623: 2 HE 119/1998 vp 46624: 46625: rällä valtion takuusuoritusta ja valtiolle ker- ja terveysministeriötä, Verohallitusta ja Kan- 46626: tyvää arvonlisäveron tuottoa. saneläkelaitosta. 46627: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seik- 46628: 3. Asian valmistelu koja 46629: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 ta- 46630: rainministeriössä ja siitä on kuultu sosiaali- lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel- 46631: täväksi sen yhteydessä. 46632: 46633: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 46634: 1. Lakiehdotuksen perustelut vamaksusta ja oma-aloitteisesti suoritettaviin 46635: ennakonpidätyksiin sisältyvästä vakuutetun 46636: 1 §. Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n sairausvakuutusmaksusta. Verontilityslain 46637: 1 momentin mukaan arvonlisäveroa suorite- 3 §:n 4 momentin mukaan valtiovarainmi- 46638: taan valtiolle tavaroiden ja palvelujen Suo- nisteriö määrää maksuajankohdan. Arvon- 46639: messa tapahtuvasta myynnistä ja maahan- lisävero-osuuden kuukausierien tilitysjärjes- 46640: tuonnista. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen telmä säilyisi asiallisesti samansisältöisenä 46641: turvaamiseksi vuonna 1999 ehdotetaan ar- kuin vuonna 1998 sovellettavan väliaikaisen 46642: vonlisäverolain 1 §:n 1 momentin säännök- lain (102811997) 3 §:ssä säädetty tilitys- 46643: sestä poiketen Kansaneläkelaitokselle tilitet- menettely. 46644: täväksi osa vuoden 1999 arvonlisäveron tuo- 4 §.Tilitysten tekemiseen ja maksatukseen 46645: tosta. liittyvistä hallinnollisista toimenpiteistä huo- 46646: Kansaneläkelaitokselle tilitettävää arvon- lehtisi verohallitus tai sen määräämä vero- 46647: lisävero-osuutta rajoitettaisiin sekä ajallisesti virasto. 46648: että määrällisesti. Säännösehdotuksen mu- 5 §. Pykälään sisältyy säännös lain täytän- 46649: kaan vuonna 1999 Kansaneläkelaitokselle töönpanoa koskevasta yleisestä asetuksenan- 46650: tilitetään arvonlisäveron tuotosta 2 400 mil- tovaltuudesta. 46651: joonaa markkaa. 6 §. Pykälään sisältyisi voimaantulosään- 46652: 2 §. Kansaneläkelaitokselle kuuluvaa ar- nös. 46653: vonlisävero-osuutta tilitettäisiin kalenterikuu- 46654: kausittain. Kunakin kalenterikuukautena tili- 2. Voimaantulo 46655: tettäisiin 1112 siitä määrästä, joka ehdotuk- 46656: sen 1 §:n mukaan olisi vuonna 1999 tilitettä- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 pru- 46657: vä Kansaneläkelaitokselle. vänä tammikuuta 1999. Lakia sovellettaisiin 46658: 3 §. Kuukausierät maksettaisiin Kansanelä- Kansaneläkelaitokselle vuodelta 1999 tilitet- 46659: kelaitokselle verontilityslain (532/1998) tävään arvonlisäveroon. 46660: 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna Kansanelä- 46661: kelaitokselle tilitettävien määrien maksuajan- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 46662: kohtana. Kansaneläkelaitokselle tilitettävät kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 46663: määrät koostuvat työantajan sosiaalitur- tus: 46664: 46665: 46666: Laki 46667: Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 1999 46668: 46669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 46670: 1§ 1999 Kansaneläkelaitokselle arvonlisäveron 46671: Sen estämättä, mitä arvonlisäverolain tuotosta 2 400 miljoonaa markkaa sen mu- 46672: (1501/1993) 1 §:n 1 momentissa säädetään kaan kuin tässä laissa säädetään. 46673: arvonlisäveron saajasta, tilitetään vuonna 46674: HE 119/1998 vp 3 46675: 46676: 2 § misestä ja siihen liittyvästä maksatuksesta 46677: Kansaneläkelaitoksen osuus arvonlisäve- huolehtii verohallitus tai sen määräämä ve- 46678: rosta tilitetään kalenterikuukausittain. Kuna- rovirasto. 46679: kin kalenterikuukautena tilitetään 1/12 1 §:n 46680: mukaisesta määrästä. 5§ 46681: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 46682: 3 § töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 46683: Kuukausierät maksetaan verontilityslain 46684: (532/1998) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna 6§ 46685: Kansaneläkelaitokselle tilitettävien määrien Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 46686: maksuajankohtana. ta 199. 46687: Lakia sovelletaan Kansaneläkelaitokselle 46688: 4§ vuodelta 1999 tilitettävään arvonlisäveroon. 46689: Tässä laissa tarkoitettujen tilitysten teke- 46690: 46691: 46692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 46693: 46694: Tasavallan Presidentti 46695: 46696: 46697: 46698: MARTTI AHTISAARI 46699: 46700: 46701: 46702: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 46703: HE 120/1998 vp 46704: 46705: 46706: 46707: 46708: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojär- 46709: jestelmästä annetun lain muuttamisesta 46710: 46711: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 46712: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tie- säännöksiä koskeva hallitusmuodon muutos 46713: liikenteen tietojärjestelmästä annettua lakia. ja tehtäisiin muita vähäisiä muutoksia. 46714: Laki saatettaisiin vastaamaan yksilöiden suo- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 46715: jelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja 46716: tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua vahvistamisen jälkeen. Se on kuitenkin tar- 46717: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii- koitettu tulemaan voimaan aikaisintaan sa- 46718: viä 95/46/EY. Lisäksi otettaisiin huomioon manaikaisesti eduskunnan käsiteltävänä ole- 46719: vuonna 1995 voimaan tullut perusoikeus- van henkilötietolain kanssa. 46720: 46721: 46722: YLEISPERUSTELUT 46723: 1. Nykytila ja keskeiset ehdotukset tilanteet, joissa tietoja voidaan luovuttaa tie- 46724: liikenteen tietojärjestelmän osarekistereistä. 46725: Tieliikenteen tietojärjestelmästä annettu L TJ-laki on erityislaki, joka syrjäyttää yleis- 46726: laki (819/1989), jäljempänä LTJ-laki, on tul- lakien säännökset. Yleislakeja, lähinnä hen- 46727: lut voimaan lokakuussa 1989. Voimaantulon kilörekisterilakia (4 71/1987), sovelletaan 46728: jälkeen lakia on muutettu joitakin kertoja lä- kuitenkin täydentävästi L TJ-lain rinnalla sil- 46729: hinnä organisaatiomuutosten vuoksi. Viimei- tä osin kuin L TJ-laissa ei asiasta toisin sää- 46730: set suurehkot muutokset tulivat voimaan detä. 46731: vuoden 1996 alusta. Tuolloin lakia uudistet- Lokakuussa 1995 yksilöiden suojelusta 46732: tiin siten, että siinä otettiin osittain huomi- henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen 46733: oon hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin vaa- vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan 46734: timus säätää henkilötietojen suojasta lailla. parlamentin ja neuvoston direktiivi 46735: Tieliikenteen tietojärjestelmää pidetään 95146/EY, jäljempänä tietosuojadirektiivi, on 46736: liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja tielii- henkilötietojen käsittelyn sääntelyn yleisperi- 46737: kenteen tietopalvelua varten. Tietojärjestel- aatteet asettava direktiivi. Sen tavoitteena on 46738: mä on tieliikenteeseen liittyvien rekisterei- turvata yksilöiden perusoikeudet ja -va- 46739: den kokonaisuus. Järjestelmän osarekistereitä paudet, erityisesti oikeus yksityisyyteen hen- 46740: ovat ajoneuvorekisteri, ajokorttirekisteri, ajo- kilötietojen käsittelyssä, sekä henkilötietojen 46741: neuvoverotusrekisteri ja autokiinnitysrekiste- vapaa liikkuminen Euroopan unionin jäsen- 46742: ri. Yksityiskohtaiset säännökset tieliikenteen valtioiden välillä. Jäsenvaltio ei saa estää 46743: tietojärjestelmän osarekistereistä ovat ajo- henkilötietojen siirtämistä toiseen jäsenvalti- 46744: neuvojen rekisteröinnistä annetussa asetuk- oon yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä. 46745: sessa (1598/1995), ajokorttiasetuksessa Lähtökohtana tietosuojadirektiivissä on hen- 46746: (845/1990) ja vaarallisten aineiden kuljettaji- kilötietojen käsittely laajassa merkityksessä 46747: en ajoluvasta annetussa asetuksessa siten, että käsittely sisältää myös tietojen 46748: (724/1991). luovuttamisen. 46749: Tieliikenteen tietojärjestelmästä on lähtö- Tietosuojadirektiivin pohjana on Euroopan 46750: kohtaisesti jokaisella oikeus saada tietoja. neuvoston vuonna 1981 hyväksymä yleisso- 46751: Tätä julkisuusperiaatetta on rajoitettu L TJ- pimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen 46752: laissa siten, että laissa säädetään lähinnä tie- automaattisessa tietojen käsittelyssä (SopS 46753: tosuoja- ja tietoturvasyistä tyhjentävästi ne 36/1992), joten L TJ-laki vastaa jo varsin 46754: 46755: 46756: 380268R 46757: 2 HE 120/1998 vp 46758: 46759: hyvin tietosuojadirektiivin vaatimuksia. Kes- valtiovarainministeriön vero-osastolta, puo- 46760: keisimmin laki eroaa tietosuoj adirektiivin lustusministeriöltä, sosiaali- ja terveysminis- 46761: vaatimuksista sen vuoksi, että laissa viita- teriöltä, tietosuojavaltuutetulta, ajoneuvohal- 46762: taan eräiltä osin henkilörekisterilakiin. Sen lintokeskukselta, tullilaitokselta, rajavartio- 46763: uudistamiseksi on eduskunnalle annettu hal- laitokselta, Liikennevakuutuskeskukselta, 46764: lituksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi Väestörekisterikeskukselta, Liikenneturvalta 46765: siihen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998 vp ). sekä useilta liikenne- ja autoalan etujärjes- 46766: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen töiltä. Lausunnoissa on pääosin tuettu ehdo- 46767: laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta tettuja muutoksia. Lakiehdotuksen jatkoval- 46768: ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp ). mistelussa on pyritty ottamaan huomioon 46769: Ehdotuksen mukaan yleisten asiakirjojen lausunnoissa tehdyt muutosehdotukset Li- 46770: julkisuudesta annettu laki (83/1951) kumot- säksi jatkovalmistelussa on saatu asiantunti- 46771: taisiin ja annettaisiin laki viranomaisten toi- jakommentteja oikeusministeriöltä. 46772: minnan julkisuudesta. Lakia sovellettaisiin 46773: luovutettaessa tietoja viranomaisten rekiste- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 46774: reistä. seikkoja 46775: Tässä esityksessä ehdotetaan, että L TJ-lais- 46776: sa viitattaisiin eduskunnan käsiteltävänä ole- 4.1. Riippuvuus muista esityksistä 46777: vaan henkilötietolakiin. Lisäksi lakiin otet- 46778: taisiin väliaikaista ajokorttitiedostoa sekä Hallituksen esitys henkilötietolaiksi ja 46779: ulkomailla annettujen ajokorttien ja vaaral- eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on annettu 46780: listen aineiden kuljettajien ajolupien merkit- eduskunnalle heinäkuussa 1998. Esityksellä 46781: semistä rekisteriin koskevat säännökset sekä saatetaan voimassa oleva henkilötietojen ke- 46782: tehtäisiin eräitä lähinnä tietojärjestelmän tie- räämistä, tallentamista, käyttöä ja luovutta- 46783: t?ja ja tietojen luovutusta koskevia muutok- mista koskeva yleislainsäädäntö vastaamaan 46784: sia. tietosuojadirektiiviä. Esitykseen sisältyvät 46785: lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mah- 46786: 2. Esityksen vaikutukset dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on 46787: hyväksytty ja vahvistettu. 46788: Esityksellä ei ole mainittavia taloudellisia, Tieliikenteen tietojärjestelmään sovelletaan 46789: organisatorisia eikä henkilöstöön liittyviä yleislakina henkiärekisterilakia ja jatkossa 46790: vaikutuksia. sen korvaavaa eduskunnan käsiteltävänä ole- 46791: Tietosuojadirektiivin mukaisesti ehdotuk- vaa henkilötietolakia siltä osin kuin asiasta 46792: sella toteutettaisiin henkilötietojen vapaa ei ole säädetty LTJ-laissa. Lisäksi tavoittee- 46793: liikkuvuus Euroopan unionin jäsenvaltioiden na on, että LTJ-lain tulkinnassa noudatetaan 46794: ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valti- soveltuvin osin yleislain tulkintaa. 46795: oiden välillä. L TJ-laissa viitataan useissa kohdin henki- 46796: lörekisterilakiin. Ehdotuksen mukaan L TJ- 46797: 3. Asian valmistelu laissa viitattaisiin eduskunnan käsiteltävänä 46798: olevaan henkilötietolakiin. Säännöksissä ei 46799: Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä mainittaisi asianomaisia pykäliä. Tarkoitus 46800: virkatyönä yhdessä tieliikenteen tietojärjes- on, että L TJ-lain muutokset eivät tulisi voi- 46801: telmää pitävän ajoneuvohallintokeskuksen maan ennen henkilötietolakia. 46802: kanssa. Erillistä työryhmää ei katsottu tar- 46803: peelliseksi asettaa. Valmistelumenettelystä 4.2. Riippuvuus kansainvälisistä 46804: pyydettiin lausunnot oikeusministeriöltä, si- sopimuksista ja velvoitteista 46805: säasiainministeriöltä, valtiovarainministeri- 46806: öltä, puolustusministeriöltä, tietosuojavaltuu- Esityksellä pantaisiin täytäntöön tietosuoja- 46807: tetulta ja keskeisimmiltä tieliikenteen tieto- direktiivi L TJ-lain osalta. Direktiivi on saa- 46808: järjestelmän tietoja käyttäviltä tahoilta. Sa- tettava kansallisesti voimaan viimeistään 24 46809: malla pyydettiin lausunnot lain muutostar- päivänä lokakuuta 1998. Esitys vastaa myös 46810: peista. Lausunnoissa menettelyä ei vastustet- yksilöiden suojelusta henkilötietojen auto- 46811: tu. Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomi- maattisessa tietojen käsittelyssä tehtyä Eu- 46812: oon esitetyt muutostarpeet roopan neuvoston yleissopimusta, johon 46813: Lakiluonnoksesta on pyydetty lausunnot Suomi on sitoutunut vuonna 1992. 46814: oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, 46815: HE 120/1998 vp 3 46816: 46817: 46818: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 46819: 1. Lakiehdotuksen perustelut vä lailla, pykälään ehdotetaan lisättäväksi 46820: uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin väliai- 46821: 6 §. Ajokorttirekisterin tiedot. Pykälän I, 2 kaisesta ajokorttitiedostosta. Momentti vas- 46822: ja 4 kohtaan ei ehdoteta sisällöllisiä muu- taisi ajokorttiasetuksen 49 §:ää. Väliaikai- 46823: toksia. sen ajokorttitiedoston tarve johtuu kaksivai- 46824: Hallitusmuodon 8 §:n I momentin mukaan heisesta ajokortista. Tiedostoa käytetään ly- 46825: henkilötietojen suojasta on säädettävä lailla. hytaikaista ajokorttia seuraavan ajokortin 46826: Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun valmistukseen. Ajokorttiasetuksen 49 § ku- 46827: lain (7I9/I994) I2 §:n I momentissa tarkoi- mottaisiin ehdotetun lain voimaantulosään- 46828: tetut vaarallisten aineiden kuljettamiseen nöksellä. 46829: oikeuttavat ajoluvat merkitään ajokorttirekis- 9 §. Oikeus tietojen saantiin ja tallettami- 46830: teriin. Ajoluvasta ja ajoluparekisteristä sää- seen. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muu- 46831: detään vaarallisten aineiden kuljettajien ajo- tettavaksi siten, että suorakäyttöisesti tieto- 46832: luvasta annetussa asetuksessa. Nykyisin ajo- järjestelmään talletettavia tietoja olisivat 46833: luvasta merkitään rekisteriin ajoluvan nume- myös vaarallisten aineiden kuljettamiseen 46834: ro ja voimassaoloaika sekä, mihin vaarallis- oikeuttavaa ajolupaa koskevat tiedot. 46835: ten aineiden luokkiin kuuluvia aineita taikka I 0 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän käyt- 46836: mitä aineryhmiä tai ainetta ajolupa oikeuttaa tö. Ajoneuvohallintokeskuksen oikeudesta 46837: kuljettamaan. Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan käyttää tietojärjestelmää ja sen osarekisterei- 46838: täydennettäväksi siten, että täytettäisiin halli- tä koskevaa I momenttia ehdotetaan täsmen- 46839: tusmuodossa säädetty vaatimus laintasoisesta nettäväksi hallitusmuodon 8 §:n I momen- 46840: sääntelystä. Pykälään tulisivat perusteet vaa- tissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi. Vi- 46841: rallisten aineiden kuljettajien ajolupatietojen raston rekisterin käyttö ei voisi enää perus- 46842: merkitsemisestä ajokorttirekisteriin. Rekiste- tua yksistään asetukseen. Muutos vastaisi 46843: riin merkittävistä tiedoista säädettäisiin edel- eduskunnan käsiteltävänä olevan henkilötie- 46844: leen tarkemmin asetuksessa. Rekisterin tie- tolain 8 §:n I momentin 4 kohtaa. 46845: tosisältöä ei ole tarkoitus nykyisestä laajen- II §. Tietojen luovutus tieliikenteen tieto- 46846: taa. järjestelmästä. Pykälässä säädetään yleisistä 46847: Tieliikennelain (267/I98I) 68 § :ssä sääde- periaatteista, jotka koskevat tietojen luovu- 46848: tyn opetusluvan ja harjoitusluvan tallettami- tusta tieliikenteen tietojärjestelmästä. Pykä- 46849: sesta ajokorttirekisteriin säädetään ajokort- län 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan 46850: tiasetuksen 48 §:ssä. Asiasta ehdotetaan ote- tietojen massaluovutuksien tulee täyttää eräät 46851: tavaksi laintasoinen säännös lisäämällä pykä- henkilörekisterilaissa säädetyt massaluovu- 46852: lään uusi 5 kohta. tusta koskevat edellytykset. Mainittu viittaus 46853: Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 massaluovutusta koskevine käsitteineen eh- 46854: momentti ulkomailla annetun ajokortin halti- dotetaan poistettavaksi 2 momentista. 46855: jan tietojen merkitsemisestä ajokorttirekiste- Tietosuojadirektiivissä ei käytetä massa- 46856: riin. Nykyisin asiasta säädetään ajokorttiase- luovutuksen käsitettä, eikä sitä ole ehdotettu 46857: tuksen 48 § :n 3 momentissa. Maininta tut- myöskään eduskunnan käsiteltävänä olevaan 46858: kanpaljastinrikkomuksesta korvattaisiin kui- henkilötietolakiin, joten käsitteestä voidaan 46859: tenkin viittauksena liikennevalvontaa vai- luopua myös nyt ehdotetussa laissa. Käsit- 46860: keuttavien laitteiden kieltämisestä annettuun teestä luopumisesta L TJ-laissa ei aiheudu oi- 46861: lakiin (546/I998) ja siinä säädettyyn paljas- keustilan muutoksia. Tietosuojadirektiivin 46862: tinlaiterikkomukseen. Ulkomailla annetun mukaisia henkilötietojen suojaa ja viran- 46863: ajokortin haltijasta rekisteriin talletettavat omaisten asiakirjojen julkisuutta koskevien 46864: tiedot määriteltäisiin viittaamalla kotimaisia lakien periaatteita noudatettaisiin luovutetta- 46865: ajokortteja koskeviin säännöksiin. Koska essa tietoja myös tieliikenteen tietojärjestel- 46866: ulkomailla annetun ajokortin haltijan osalta mästä siltä osin kuin periaatteista ei LTJ- 46867: rekisteriin ei talletettaisi yhtä kattavia tietoja laissa toisin säädetä. Näin tulisi otetuksi 46868: kuin Suomessa myönnettyjen ajokorttien huomioon myös tietosuojadirektiivissä an- 46869: osalta, merkittävistä tiedoista säädettäisiin nettu velvoite, jonka mukaan henkilötietoja 46870: tarkemmin asetuksella. ei saa myöhemminkään käyttää niiden ni- 46871: Koska henkilötietojen suojasta on säädettä- menomaisten ja laillisten tarkoitusten vastai- 46872: 4 HE 120/1998 vp 46873: 46874: sesti, joita varten tiedot on kerätty. ehdotetaan poistettavaksi viittaus henkilöre- 46875: Pykälän 2 momentin säännös estää tietojen kisterilaissa säädettyihin luovutusedellytyk- 46876: luovuttamisen, jos sen voidaan perustellusta siin. Tämä viittaus korvattaisiin viittauksena 46877: syystä epäillä vaarantavan valtion turvalli- henkilötietolaissa oleviin edellytyksiin. 46878: suutta. Säännöstä sovellettaessa on muun Eduskunnan käsiteltävänä olevan henkilötie- 46879: ohessa otettava huomioon puolustusvoimien tolain henkilötietojen käsittelyn yleiset peri- 46880: tarpeet. Esimerkiksi puolustusvoimien ajo- aatteet sisältyvät lain 2 lukuun ja käsittelyn 46881: neuvojen omistaja-, haltija- ja käyttötarkoi- yleiset edellytykset 8 §:ään. Lisäksi henkilö- 46882: tustietojen luovuttaminen ulkomaille ei olisi tietojen käsittelystä tutkimusta ja tilastointia 46883: mahdollista. varten säädettäisiin lain 14 ja 15 §:ssä. Tar- 46884: 12 §. Tietojen luovutus ajoneuvorekisteris- koitus on, että L TJ-lain 12 §:n 1 momentin 46885: tä. Pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti 6 ja 8 kohdan mukaisten luovutusten on täy- 46886: tietojen luovutuksesta ajoneuvorekisteristä. tettävä henkilötietojen käsittelylle säädettävät 46887: Pykälä täyttää tietosuojadirektiivin 7 artik- tietosuojadirektiivin mukaiset yleiset edelly- 46888: lassa säädetyt vaatimukset henkilötietojen tykset. 46889: käsittelylle. Voimassa olevan 2 momentin henkilötieto- 46890: Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentissa sää- jen luovutusta koskeva rajoitus, jossa viita- 46891: detyn velvoitteen täyttämiseksi LTJ-lain 1 taan henkilörekisterilain mukaiseen oikeu- 46892: momentin 2 kohtaa muutettaisiin. Viran- teen tallettaa luovutettavat tiedot henkilöre- 46893: omaisen tehtävän, johon se käyttää tietoja, kisteriin, ehdotetaan korvattavaksi saman- 46894: olisi perustuttava lakiin. sisältöisenä viittauksena eduskunnan käsitel- 46895: Tietosuojadirektiivin 1 artiklan mukaan tävänä olevaan henkilötietolakiin. 46896: jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa tai kieltää Pykälän 3 momentin viittaus henkilörekis- 46897: henkilötietojen vapaata liikkuvuutta jäsen- terilain 23 §:ään (markkinointikielto) ehdote- 46898: valtioiden välillä syistä, jotka johtuvat yksi- taan korvattavaksi viittauksena henkilötie- 46899: lön perusoikeuksien ja -vapauksien toteutta- tolakiin. Tietosuojadirektiivin 14 artiklan b 46900: misesta tai hänen oikeudestaan yksityisyy- kohdassajäsenvaltiolle asetetaan velvollisuus 46901: teen. Tämä periaate tietojen vapaasta liikku- turvata rekisteröidylle oikeus kieltää henki- 46902: vuudesta jäsenvaltioiden sisällä on lausuttu lötietojensa käsittely suoramarkkinointitar- 46903: myös direktiivin johdanto-osassa. Voimassa koituksiin. Tämän mukaisesti eduskunnan 46904: olevan lain 12 §:n 1 momentin 5 kohdan käsiteltävänä olevan henkilötietolain 30 §:ssä 46905: mukaan ajoneuvorekisteristä saadaan luovut- lähdetään siitä, että kieltomahdollisuus ei 46906: taa tietoja Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tans- nykyiseen verrattuna käsitä enää osoitepalve- 46907: kan ajoneuvojen rekisteröintiviranomaisille. lua. Näin ollen myös markkinointikiellon 46908: Laajentuva kansainvälinen yhteistyö esimer- tehneiden nimi- ja osoitetietojen luovuttami- 46909: kiksi anastettujen ajoneuvojen löytämiseksi nen olisi mahdollista rekisteröityjen omaksi 46910: ja jäsenvaltioiden kansalaisten vapaan liikku- eduksi tapahtuvien niin sanottujen takaisin- 46911: misen mahdollistaminen edellyttävät alussa kutsukirjeiden lähettämiseksi. Näissä tilan- 46912: mainittujen syiden lisäksi, että säännökseen teissa on kyse ajoneuvossa mahdollisesti 46913: tehtäisiin muutos, jonka nojalla tietojen luo- olevan ajoneuvon valmistajan tai maahan- 46914: vuttaminen ajoneuvorekisteristä tehtäisiin tuojan tiedossa olevan teknisen vian korjaa- 46915: mahdolliseksi kaikille Euroopan unionin jä- miseksi tapahtuvasta kutsusta. Nämä viat, 46916: senvaltioiden ja Euroopan talousalueesta teh- jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa liiken- 46917: tyyn sopimukseen liittyneiden valtioiden neturvallisuuteen, tutkii ja korjaa valmistaja 46918: ajoneuvorekisteriviranomaisille. Luovutetta- tai maahantuoja ilman eri maksua. Näin ol- 46919: vien tietojen käyttötarpeen tulisi edelleenkin len tällaisen tarkastuskutsun saaminen olisi 46920: liittyä ajoneuvojen rekisteröintitehtävien suo- myös ajoneuvon omistajan tai haltijan edun 46921: rittamiseen. mukaista. Ajoneuvon muuttuneista huolto- 46922: Voimassa olevan 1 momentin 6 kohdan ohjeista ilmoittaminen ajoneuvon kulloiselle- 46923: viittaus henkilörekisterilaissa säädettyjen kin omistajalle tai haltijalla on verrattavissa 46924: luovutusedellytysten huomioon ottamisesta takaisinkutsukirjeiden lähettämiseen. Rekis- 46925: ehdotetaan poistettavaksi. Kohdassa on kyse teriä pitävä ajoneuvohallintokeskus ta- 46926: tietojen luovutuksesta asiakasrekisterin osoi- vanomaisen huolellisuusvelvoitteen mukai- 46927: tetietojen päivittämiseen. Tietoja luovutetta- sesti huolehtisi siitä, ettei edellä mainituissa 46928: essa olisi edelleen sovellettava 11 § :n yleisiä tilanteissa kiellon tehneille rekisteröidyille 46929: periaatteita. Voimassa olevasta 8 kohdasta toimitettaisi tässä yhteydessä markkinointiin 46930: HE 120/1998 vp 5 46931: 46932: viittaavaa materiaalia. sa, joissa asiasta ei ole erityislaissa säädetty. 46933: 12 a §. Henkilötunnuksen luovutus qjoneu- Käytännössä kumottavaksi ehdotetulla pykä- 46934: vorekisteristä. Tietosuojadirektiivin 8 artik- lällä ei myöskään ole ollut merkitystä. Pykä- 46935: lan 7 kohdan mukaan jäsenvaltion on määri- län voimassaoloaikana, vuodesta 1996 ei ole 46936: teltävä olosuhteet, joiden vallitessa henkilö- ollut yhtään tilannetta, jossa pykälässä tar- 46937: tunnusta voidaan käsitellä. koitettu poikkeuslupa olisi ollut tarpeen. 46938: Pykälän 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi 13 §. Tietojen luovutus qjokorttirekisteris- 46939: siten, että henkilötunnus voitaisiin luovuttaa tä. Poliisin tehtävien suorittamisesta puolus- 46940: myös 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoi- tusvoimissa annetun lain (125111995) 1 46941: tettujen valtioiden rekisteriviranomaisille. § :ssä säädetään puolustusvoimien tehtäväksi 46942: Tietosuojadirektiivin 1 artiklan mukaan jä- tiettyjen rikosten tutkinnan ja muiden polii- 46943: senvaltiot eivät voi rajoittaa henkilötietojen sitehtävien suorittaminen. Poliisitehtäviä 46944: vapaata liikkuvuutta yksilön perusoikeuksiin puolustusvoimissa hoitavat pääesikunnan 46945: liittyvillä syillä. tutkintaosaston virkamiehet ja puolustusvoi- 46946: Eduskunnan käsiteltävänä olevan henkilö- mien sotilaslakimiehet, joilla on tarve saada 46947: tietolain periaatteita noudattaen ehdotetaan mainittujen tehtävien hoitamiseksi tietoja 46948: pykälän 2 kohtaa muutettavaksi siten, että ajokorttirekisteristä. Tämän vuoksi ehdote- 46949: siitä poistetaan viittaus henkilörekisterilakiin taan, että mainittuja tehtäviä haitaville virka- 46950: ja otetaan sen sijasta maininta henkilön yk- miehille annetaan samanlainen oikeus tieto- 46951: siselitteisen yksilöinuin tärkeydestä. Lisäksi jen saantiin kuin poliisilla on näissä tehtä- 46952: kohtaan lisättäisiin viittaus henkilötietolain vissä. 46953: periaatteisiin. Tällä tarkoitetaan tilanteita, Hallituksen esitystä tieliikenteen tietojär- 46954: joissa rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöi- jestelmästä annetun lain muuttamisesta käsi- 46955: minen on välttämätöntä laissa säädetyn teh- tellessään eduskunnan liikennevaliokunta on 46956: tävän suorittamiseksi, rekisteröidyn tai rekis- kannanottonaan (LiVM 5/1997 vp) todennut, 46957: terinpitäjän oikeuksien tai velvollisuuksien että henkilörekisterilain kokonaisuudistuksen 46958: toteuttamiseksi taikka historiallista tai tie- yhteydessä tulee selvittää viranomaisten 46959: teellistä tutkimusta varten. mahdollisuus saada tietoja laissa tai sen no- 46960: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 jalla annetun tehtävän hoitamiseksi. Lausu- 46961: kohta, jossa eduskunnan käsiteltävänä olevan malla lienee tarkoitettu tietojen luovuttamista 46962: henkilötietolain mukaisesti tehtäisiin mah- ajokorttirekisteristä ja nimenomaan luovutta- 46963: dolliseksi henkilötunnuksen luovutus osoite- mista poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisil- 46964: tietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten le. Voimassa olevassa 13 §:n 1 momentissa 46965: postilähetysten välttämiseksi suoritettavaa säädetään ajokorttirekisteriin merkityn henki- 46966: tietojenkäsittelyä varten, jos henkilötunnus lön rikosta koskevat tiedot ja eräitä ajokortti- 46967: jo on luovutuksensaajan käytettävissä. Tämä toimenpiteitä koskevat tiedot salaisiksi. Py- 46968: on ollut mahdollista jo nykyisen pykälän kälän 2 momentin 1 kohdassa säädetään po- 46969: perusteella. Kohdan lisääminen on kuitenkin liisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten oikeu- 46970: tarpeen 2 kohtaan ehdotetun tiukennuksen desta saada tietoja salassapitosäännösten es- 46971: vuoksi. tämättä. Tietojen käyttöoikeus on rajattu ajo- 46972: 12 b §. Tietosuojalautakunnan poikkeuslu- oikeuteen ja liikennelupiin liittyvien asioiden 46973: pa Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän käsittelyyn sekä henkilötietojen tarkistami- 46974: mukaan tietosuojalautakunnalla on oikeus seen. Samoin momentin 2-8 kohdassa tie- 46975: antaa poikkeuslupa henkilötietojen luovutuk- tojen käyttötarkoitus on rajattu näissä koh- 46976: seen ajoneuvorekisteristä sekä henkilötun- dissa säädettyjen viranomaisten ajokorttire- 46977: nuksen käyttämiseen hakuperusteena ja tun- kisterin tarkoitusta vastaaviin tehtäviin. 46978: nuksen luovuttamiseen. Pykälän 1 momentissa on lausuttu poik- 46979: Perusoikeusuudistuksen ja tietosuojadirek- keus asiakirjajulkisuutta koskevasta pääsään- 46980: tiivin vuoksi tietosuojalautakunnan rooli on nöstä. Pykälän 2 momentin 1-10 kohdassa 46981: muuttumassa. Lautakunnan lupatoimivaltaa säädetään puolestaan tätä salassapitosäännös- 46982: joudutaan kaventamaan, jolloin henkilörekis- tä koskevasta poikkeuksesta. Yleisten lain- 46983: terilain mukaisten poikkeuslupien antaminen säädäntöperiaatteiden mukaan poikkeussään- 46984: ei olisi enää mahdollista. Henkilörekisteri- nösten on oltava yksilöityjä ja tarkkarajaisia. 46985: lain tapaan eduskunnan käsiteltävänä olevaa Myös eduskunnan hallintovaliokunta on ol- 46986: henkilötietolakia, myös sen poikkeuslupaa lut tätä mieltä käsitellessään hallituksen esi- 46987: koskevia säännöksiä, sovellettaisiin tilanteis- tystä laiksi poliisin tehtävien suorittamisesta 46988: 6 HE 120/1998 vp 46989: 46990: puolustusvoimissa (HaVM 3/1995 vp ). Va- 14 §. Tietojen luovutus qjoneuvoverotusre- 46991: liokunta on katsonut välttämättömäksi, että kisteristä. Pykälän 1 kohdassa oleva massa- 46992: tietojen saantia eräiden viranomaisten rekis- luovutuksen käsite ehdotetaan poistettavaksi. 46993: tereistä koskevaa 6 §:ää täsmennetään siten, Säännöksessä olevalla maininnalla hyväksy- 46994: että jokaisesta eri rekisteriä koskevasta sään- tystä käyttötarkoituksesta tarkoitetaan tie- 46995: nöksestä tulee käydä ilmi se, mihin tarkoi- tosuojadirektiivin mukaisesti sitä, että käyt- 46996: tukseen pääesikunta voi kyseisiä tietoja saa- tötarkoituksen tulee olla yhteensopiva tämän 46997: da. Tämän mukaisesti laki vahvistettiin. Ti- osarekisterin käyttötarkoituksen kanssa. 46998: lanne poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomais- Hallitusmuodon 8 § :n 1 momentissa sää- 46999: ten kohdalla ei poikenne edellä mainitusta. detyn velvoitteen vuoksi 3 kohtaa muutet- 47000: Näin ollen avoin luovutussäännös ei liene taisiin. Katsastuksen suorittajan tehtävien, 47001: perusteltu. Edellä mainitun johdosta ehdote- joiden hoitamista varten tietoja annettaisiin, 47002: taan 13 §:n 2 momentin sisältö säilytettäväk- olisi perustuttava lakiin. 47003: si ennallaan lukuun ottamatta edellä ja jäl- 18 §. Rangaistusseuraamukset. Pykälän 2 47004: jempänä mainittuja muutoksia. momentissa henkilörekisteririkkomusten ran- 47005: Voimassa olevan 2 momentin 9 kohtaan gaistusta koskeva viittaus henkilörekisterilain 47006: ehdotetaan lisättäväksi luovutustarkoituksiksi 44 §:ään ehdotetaan korvattavaksi viittauk- 47007: historiallinen tutkimus ja liikenneturvalli- sena eduskunnan käsiteltävänä olevaan hen- 47008: suustutkimus. Henkilötietojen käsittely mai- kilötietolakiin, jonka 48 § sisältää lain ran- 47009: nittuihin tarkoituksiin on mahdollista tie- gaistussäännökset 47010: tosuojadirektiivin 7 artiklan f alakohdan mu- 47011: kaan. Myös eduskunnan käsiteltävänä ole- 2. Voimaantulo 47012: vassa henkilötietolaissa historialliseen ja tie- 47013: teelliseen tutkimukseen tapahtuva henkilö- Tietosuojadirektiivi on sen 32 artiklan mu- 47014: tietojen käsittely on rinnastettu toisiinsa. Lii- kaan saatettava voimaan kolmen vuoden ku- 47015: kenneturvallisuustutkimus voi olla tieteellistä luttua direktiivin hyväksymisestä. Ottaen 47016: tutkimusta edeltävää tutkimusta tai itsenäistä huomioon direktiivin hyväksymisajan direk- 47017: tutkimusta, joka ei täytä tieteellisen tutki- tiivi on saatettava voimaan viimeistään 24 47018: muksen kriteerejä. Ehdotettu lisäys on tar- päivänä lokakuuta 1998. 47019: peen, koska nykyisen lain mukaan ajokortti- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mah- 47020: rekisteristä ei ole voitu luovuttaa tietoja esi- dollisimman pian sen hyväksymisen ja vah- 47021: merkiksi liikenneturvallisuusviranomaisille ja vistamisen jälkeen. Se voisi kuitenkin tulla 47022: muille liikenneturvallisuudesta huolehtiville voimaan aikaisintaan samaan aikaan kuin 47023: liikenneturvallisuustyötä varten, jos tieteelli- eduskunnan käsiteltävänä oleva henkilötie- 47024: sen tutkimuksen edellytykset eivät ole täyt- tolaki. 47025: tyneet. Ilmeinen tarve siihen on kuitenkin 47026: olemassa. Tämän mukaisesti 2 momentin 9 3. Säätämisjärjestys 47027: kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tätä koskeva 47028: maininta. Lisäksi kohdan viittaus henkilöre- Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukaan 47029: kisterilakiin ehdotetaan korvattavaksi viit- henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin 47030: tauksena henkilötietolakiin. lailla. Nykyisin asetuksin säädettävästä ja 47031: Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutetta- ajokorttirekisteriin kuuluvasta vaarallisten 47032: vaksi siten, että myös puolustusvoimat voisi aineiden kuljettamiseen oikeuttavasta ajolu- 47033: muiden viranomaisten tavoin saada rekiste- parekisteristä ja väliaikaisesta ajokorttitie- 47034: ristä tietoja teknisellä käyttöyhteydellä. Puo- dostosta säädettäisiin ehdotuksen mukaan 47035: lustusvoimat saa käyttää rekisterin tietoja lailla. Lisäksi tarkistettaisiin eräitä muita 47036: puolustusvoimien ajokorttiasioiden käsittelyä säännöksiä vastaamaan mainitun hallitus- 47037: varten. Tähän asti tietojen luovutus on ta- muodon säännöksen vaatimuksia. Ehdotettu 47038: pahtunut konekielisenä siirtona. Puolustus- laki vastaa perustuslaeissa säädettyjä vaati- 47039: voimat on kehittämässä rekistereitään. Tässä muksia, minkä vuoksi laki voidaan säätää 47040: yhteydessä on ilmennyt tarve saada tietoja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 47041: myös suorakäyttöisesti eli teknisellä käyt- 47042: töyhteydellä. Säännöksen muutos ei muuta Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 47043: luovutettavien tietojen tietosisältöä, eikä kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 47044: muutos heikentäisi henkilön yksityisyyden tus: 47045: suojaa. 47046: HE 120/1998 vp 7 47047: 47048: 47049: 47050: 47051: Laki 47052: tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta 47053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47054: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta I989 annetun lain 47055: (8I9/I989) I2 b §, sellaisena kuin se on laissa I595/1995, 47056: muutetaan 6 §, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n I momentti, II §:n 2 momentti, I2 §:n I mo- 47057: mentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti, I2 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta ja 4 mo- 47058: mentti, I4 §:n I ja 3 kohta sekä I8 §:n 2 momentti, 47059: sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi mainitussa laissa I595/I995, 9 § :n 3 momentti, I 0 § :n 47060: I momentti, II §:n 2 momentti, I2 §:n I momentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 47061: I2 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta, I4 §:n I ja 3 kohta sekä I8 §:n 2 momentti viimeksi - 47062: mainitussa laissa ja I3 §:n 4 momentti laissa 627/I997, sekä 47063: lisätään 13 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa I595/1995, uusi 1 a 47064: kohta seuraavasti: 47065: 6§ Ulkomailla annetun ajokortin haltijaa kos- 47066: kevat tiedot talletetaan ajokorttirekisteriin, 47067: Ajokorttirekisterin tiedot jos hänet on Suomessa tuomittu tieliikenne- 47068: lain 75 §:n I momentissa mainitusta rikok- 47069: Ajokorttirekisteriin, johon merkitään ajo- sesta tai muusta moottorikäyttöistä ajoneu- 47070: korttiluvan hakijat ja ajo-oikeuden haltijat voa kuljetettaessa tehdystä tieliikennelaissa 47071: sekä ajo-oikeutta vailla olevat liikennerikok- rangaistavaksi säädetystä rikoksesta taikka 47072: siin syyllistyneiksi epäillyt ja syyllistyneet liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden 47073: henkilöt, talletetaan siten kuin asetuksella kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n 47074: tarkemmin säädetään ajokorttiluvan hakijasta 1 kohdassa tarkoitetusta paljastinlaiterikko- 47075: ja ajo-oikeuden haltijasta sekä ajo-oikeutta muksesta. Rekisteriin talletetaan soveltuvin 47076: vailla olevasta: osin 1 momentissa ja 4 §:n 1 momentissa 47077: I) ajokorttiluokat, joita vastaavin merkin- tarkoitetut tiedot siten kuin asetuksella tar- 47078: näin ajokorttilupa on myönnetty, ajo-oikeut- kemmin säädetään. 47079: ta koskevat erityisehdot ja erityisluvat sekä Ajokortin valmistaja ylläpitää ajoneuvohal- 47080: vastaavat puolustusvoimien ajokorttia koske- lintokeskuksen toimeksiannosta ja valvon- 47081: vat tiedot; nassa osana ajokorttirekisteriä ajo-oikeuden 47082: 2) moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetetta- haltijan valokuvan ja nimikirjoituksen käsit- 47083: essa tehdyiksi epäiltyjä ja tehtyjä liikenneri- tävää tiedostaa (väliaikainen ajokorttitiedos- 47084: koksia, niistä seuranneita rangaistuksia ja to). Valmistaja hävittää valokuvan ja nimi- 47085: muita seuraamuksia koskevat tiedot sekä kirjoituksen viimeistään kolmen vuoden ku- 47086: tieliikennelain (267/1981) nojalla tapah- luttua ajokortin tilauksesta. 47087: tunutta ajokieltoon määräämistä, ajokortti- 47088: luvan peruuttamista, ajo-oikeuden rau- 47089: keamista ja varoituksen antamista sekä nii- 9§ 47090: den perustana olevaa tekoa tai epäiltyä tekoa 47091: koskevat tiedot; Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen 47092: 3) henkilöauton ammattiajoluvan, lii- 47093: kenneopettajaluvan ja vaarallisten aineiden 47094: kuljettamiseen oikeuttavan ajoluvan myöntä- Kuljettajantutkintojen vastaanottaja voi 47095: mistä ja peruuttamista koskevat tiedot; tallettaa suorakäyttöisesti tieliikenteen tieto- 47096: 4) autokoulujen valvontaa ja tutkimusta järjestelmään kuljettajaopetusta ja kuljetta- 47097: varten kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkin- jantutkintoa sekä ajokorttia ja vaarallisten 47098: toa koskevat tiedot; sekä aineiden kuljettamiseen oikeuttavaa ajolupaa 47099: 5) opetusluvan ja harjoitusluvan myöntä- koskevia tietoja. 47100: mistä koskevat tiedot. 47101: 8 HE 120/1998 vp 47102: 47103: 10 § Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa 47104: tietoja myös liikenneturvallisuuteen, liiken- 47105: Tieliikenteen tietojärjestelmän käyttö ne- tai autovakuutuksiin, liikenteeseen, lii- 47106: kennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneu- 47107: Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää tielii- voihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa 47108: kenteen tietojärjestelmää ja sen osarekiste- mainittua tarkoitusta varten. Ajoneuvon 47109: reitä sille lain mukaan kuuluvien tai sen no- omistajan ja haltijan henkilötietoja saa kui- 47110: jalla määrättyjen tehtävien tai velvoitteiden tenkin luovuttaa vain, jos luovutuksen saa- 47111: hoitamisessa. jalla on henkilötietolain mukaan oikeus käsi- 47112: tellä näitä tietoja. 47113: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa 47114: 11 § tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen, 47115: suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muu- 47116: Tietojen luovutus tieliikenteen hun suoramarkkinointiin sekä osoitepalve- 47117: tietojärjestelmästä luun. Luonnollisen henkilön tietojen luovu- 47118: tus on sallittua ainoastaan, jos toiminta, jo- 47119: hon tietoja pyydetään luovutettavaksi, liittyy 47120: Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutetta- liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, liiken- 47121: van tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitet- ne- ja autovakuutuksiin, liikennetarvikkei- 47122: tuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luo- siin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajoneu- 47123: vuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustel- vokauppaan. Luonnollisesta henkilöstä voi- 47124: lusta syystä epäillä vaarantavan rekisteröidyn daan muussa kuin automaattiseen tietojenkä- 47125: yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oi- sittelyyn soveltuvassa muodossa luovuttaa 47126: keuksiaan taikka valtion turvallisuutta. vain nimi- ja osoitetietoja. Tämä rajoitus ei 47127: kuitenkaan koske tietojen luovuttamista kat- 47128: sastuksen suorittajalle katsastukseen liittyvi- 47129: 12 § en palvelutehtävien hoitamista varten. Luon- 47130: nollisen henkilön tietoja ei saa luovuttaa, jos 47131: Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä rekisteröity on henkilötietolain nojalla kieltä- 47132: nyt tietojen käsittelyn tai jos luovutuksen 47133: Ajo neuvorekisteristä voidaan luovuttaa: saajalla ei ole mainitun lain mukaan muutoin 47134: oikeutta käsitellä luovutettavia tietoja. 47135: 2) viranomaiselle lain mukaan kuuluvien 47136: tai sen nojalla määrättyjen tehtävien tai vel- 47137: voitteiden hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; 47138: 5) Euroopan unionin jäsenvaltion tai Eu- 12 a § 47139: roopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen 47140: liittyneen valtion ajoneuvojen rekisterivi- Henkilötunnuksen luovutus 47141: ranomaisille tietoja ajoneuvojen rekisteröin- ajoneuvorekisteristä 47142: titehtävien suorittamiseksi kyseisissä valti- 47143: oissa; Ilman rekisteröidyn suostumusta saa hen- 47144: 6) tietoja ajoneuvon rekisteritunnuksen kilötunnusta käyttää tietojen luovutuksen 47145: taikka omistajan tai haltijan nimen tai liike- perusteena tai henkilötunnuksen luovuttaa 47146: ja yhteisötunnuksen perusteella ajoneuvojen ajoneuvorekisteristä vain: 47147: kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autova- 1) 12 §:n 1 momentin 2-5 ja 8 kohdassa 47148: kuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka tarkoitetuissa tapauksissa; 47149: muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa har- 2) kun henkilön yksiselitteinen yksilöimi- 47150: joittavan yrityksen asiakasrekisterin osoite- nen on tärkeätä ja henkilötietolaissa henkilö- 47151: tietojen päivittämistä varten; tunnuksen käsittelylle säädetyt vaatimukset 47152: muutoinkin täyttyvät; taikka 47153: 8) tietoja tilastointia tai tieteellistä tutki- 3) osoitetietojen päivittämiseksi tai monin- 47154: musta varten, jos henkilötietolaissa ( 1 ) kertaisten postilähetysten välttämiseksi suo- 47155: tietojen käsittelylle näihin tarkoituksiin sää- ritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henki- 47156: detyt edellytykset täyttyvät; sekä lötunnus jo on luovutuksensaajan käytettä- 47157: vissä. 47158: HE 120/1998 vp 9 47159: 47160: 13 § 1) rekisteritunnuksen perusteella yksittäisiä 47161: tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten hen- 47162: Tietojen luovutus ajokorttirekisteristä kilötunnusta lukuun ottamatta; 47163: 47164: 3) tietoja katsastuksen suorittajalle lain 47165: Ajokorttirekisteristä saa kuitenkin luovut- mukaan kuuluvien tai sen nojalla määrätty- 47166: taa: jen tehtävien tai velvoitteiden hoitamista 47167: varten; 47168: 1a) poliisin tehtäviä puolustusvoimissa 47169: suorittaville virkamiehille tietoja henkilötie- 47170: tojen tarkistamista varten; 47171: 47172: 9) ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa 18 § 47173: tietoja historiallista tai tieteellistä tutkimusta, 47174: tilastointia tai liikenneturvallisuustutkimusta Rangaistusseuraamukset 47175: varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antami- 47176: nen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi sa- 47177: lassapitovelvollisuus on säädetty, ja jos hen- Rangaistus tässä laissa mainittuihin rekis- 47178: kilötietolaissa tietojen käsittelylle näihin tar- tereihin kohdistuvasta tietomurrosta sääde- 47179: koituksiin säädetyt edellytykset täyttyvät; tään rikoslain 38 luvun 8 §:ssä ja tällaiseen 47180: sekä rekisteriin kohdistuvasta henkilörekisteriri- 47181: koksesta mainitun luvun 9 §:ssä sekä henki- 47182: Ajokorttirekisterin tietoja ei saa luovuttaa lörekisteririkkomuksesta henkilötietolaissa. 47183: teknisen käyttöyhteyden avulla 2 momentin 47184: 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. 47185: 47186: 14 § 47187: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47188: Tietojen luovutus kuuta 199 . 47189: ajoneuvoverotusrekisteristä Tällä lailla kumotaan 7 päivänä syyskuuta 47190: 1990 annetun ajokorttiasetuksen (845/1990) 47191: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- 49 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 47192: vuttaa: 1256/1994. 47193: 47194: 47195: 47196: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 47197: 47198: 47199: Tasavallan Presidentti 47200: 47201: 47202: 47203: MARTTI AHTISAARI 47204: 47205: 47206: 47207: 47208: Liikenneministeri Matti A ura 47209: 47210: 47211: 47212: 47213: 380268R 47214: 10 HE 120/1998 vp 47215: 47216: 47217: 47218: Liite 47219: 47220: 47221: 47222: 47223: Laki 47224: tieliikenteen tietojäljestelmästä annetun lain muuttamisesta 47225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 47226: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain 47227: (819/1989) 12 b §, sellaisena kuin se on laissa 1595/1995, 47228: muutetaan 6 §, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 mo- 47229: mentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 12 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta ja 4 mo- 47230: mentti, 14 §:n 1 ja 3 kohta sekä 18 §:n 2 momentti, 47231: sellaisina kuin niistä ovat 6 §osaksi mainitussa laissa 1595/1995, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n 47232: 1 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 47233: 12 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta, 14 §:n 1 ja 3 kohta sekä 18 §:n 2 momentti viimeksi- 47234: mainitussa laissa ja 13 §:n 4 momentti laissa 627/1997, sekä 47235: lisätään 13 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1595/1995, uusi 1 a 47236: kohta seuraavasti: 47237: 47238: Voimassa oleva laki Ehdotus 47239: 6§ 47240: Ajokorttirekisterin tiedot 47241: Ajokorttirekisteriin, johon merkitään ajo- 47242: korttiluvan hakijat ja ajo-oikeuden haltijat 47243: sekä ajo-oikeutta vailla olevat liikenneri- 47244: koksiin syyllistyneiksi epäillyt ja syyllisty- 47245: neet henkilöt, talletetaan siten kuin asetuk- 47246: sella tarkemmin säädetään ajokorttiluvan 47247: hakijasta ja ajo-oikeuden haltijasta sekä ajo- 47248: oikeutta vailla olevasta: 47249: 1) ajokorttiluokat, joita vastaavin merkin- 47250: näin ajokorttilupa on myönnetty, ajo-oikeut- 47251: ta koskevat erityisehdot ja erityisluvat sekä 47252: vastaavat puolustusvoimien ajokorttia kos- 47253: kevat tiedot; 47254: 2) moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetetta- 2) moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetett.l- 47255: essa tehdyiksi epäiltyjä ja tehtyjä liikenneri- essa tehdyiksi epäiltyjä ja tehtyjä liikenneri- 47256: koksia, niistä seuranneita rangaistuksia ja koksia, niistä seuranneita rangaistuksia ja 47257: muita seuraamuksia koskevat tiedot sekä muita seuraamuksia koskevat tiedot sekä 47258: tieliikennelain nojalla tapahtunutta ajokiel- tieliikennelain (26711981) nojalla tapah- 47259: toon määräämistä, ajokorttiluvan peruutta- tunutta ajokieltoon määräämistä, ajokortti- 47260: mista, ajo-oikeuden raukeamista ja varoituk- luvan peruuttamista, ajo-oikeuden rau- 47261: sen antamista sekä niiden perustana olevaa keamista ja varoituksen antamista sekä nii- 47262: tekoa tai epäiltyä tekoa koskevat tiedot; den perustana olevaa tekoa tai epäiltyä tekoa 47263: koskevat tiedot; 47264: 3) henkilöauton ammattiajoluvan ja lii- 3) henkilöauton ammattiajoluvan, lii- 47265: HE 120/1998 vp II 47266: 47267: Voimassa oleva laki Ehdotus 47268: 47269: 47270: kenneopettajaluvan myöntämistä ja peruut- kenneopettajaluvan ja vaarallisten aineiden 47271: tamista koskevat tiedot; sekä kuljettamiseen oikeuttavan ajoluvan myöntä- 47272: mistä ja peruuttamista koskevat tiedot; 47273: 4) autokoulujen valvontaa ja tutkimusta 4) autokoulujen valvontaa ja tutkimusta 47274: varten kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkin- varten kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkin- 47275: toa koskevat tiedot. toa koskevat tiedot; sekä 47276: 5) opetusluvan ja harjoitusluvan myöntä- 47277: mistä koskevat tiedot. 47278: Ulkomailla annetun ajokortin haltijaa kos- 47279: kevat tiedot talletetaan ajokorttirekisteriin, 47280: jos hänet on Suomessa tuomittu tieliikenne- 47281: lain 75 §:n 1 momentissa mainitusta rikok- 47282: sesta tai muusta moottorikäyttöisiä ajoneu- 47283: voa kuljetettaessa tehdystä tieliikennelaissa 47284: rangaistavaksi säätietystä rikoksesta taikka 47285: liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden 47286: kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n 47287: 1 kohdassa tarkoitetusta paljastinlaiterikko- 47288: muksesta. Rekisteriin talletetaan soveltuvin 47289: osin 1 momentissa ja 4 §:n 1 momentissa 47290: tarkoitetut tiedot siten kuin asetuksella tar- 47291: kemmin säädetään. 47292: Ajokortin valmistajaylläpitää qjoneuvohal- 47293: lintokeskuksen toimeksiannosta ja valvon- 47294: nassa osana ajokorttirekisteriä qjo-oikeuden 47295: haltijan valokuvan ja nimikirjoituksen käsit- 47296: tävää tiedostaa (väliaikainen ajokorttitiedos- 47297: to). Valmistaja hävittää valokuvan ja nimi- 47298: kirjoituksen viimeistään kolmen vuoden ku- 47299: luttua ajokortin tilauksesta. 47300: 9§ 47301: Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen 47302: 47303: Kuljettajantutkintojen vastaanottaja voi Kuljettajantutkintojen vastaanottaja voi 47304: tallettaa suorakäyttöisesti tieliikenteen tieto- tallettaa suorakäyttöisesti tieliikenteen tieto- 47305: järjestelmään kuljettajaopetusta ja -tutkintoa järjestelmään kuljettajaopetusta ja kuljetta- 47306: sekä ajokorttia koskevia tietoja. jantutkintoa sekä ajokorttiaja vaarallisten ai- 47307: neiden kuljettamiseen oikeuttavaa qjolupaa 47308: koskevia tietoja. 47309: 47310: 10§ 47311: Tieliikenteen tietojärjestelmän käyttö 47312: Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää tielii- Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää tielii- 47313: kenteen tietojärjestelmää ja sen osarekiste- kenteen tietojärjestelmää ja sen osarekiste- 47314: reitä sille lain tai asetuksen mukaan kuulu- reitä sille lain mukaan kuuluvien tai sen no- 47315: vien tehtävien hoitamisessa. jalla määrättyjen tehtävien tai velvoitteiden 47316: 12 HE 120/1998 vp 47317: 47318: Voimassa oleva laki Ehdotus 47319: 47320: 47321: hoitamisessa. 47322: 47323: 47324: 11§ 47325: Tietojen luovutus tieliikenteen tietojärfestelmästä 47326: 47327: Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutet- Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutetta- 47328: tavan tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitet- van tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitet- 47329: tuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luo- tuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luo- 47330: vuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustel- vuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustel- 47331: lusta syytä epäillä vaarantavan rekisteröidyn lusta syystä epäillä vaarantavan rekisteröidyn 47332: yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oi- yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oi- 47333: keuksiaan taikka valtion turvallisuutta. Hen- keuksiaan taikka valtion turvallisuutta. 47334: kilötietojen massaluovutuksen edellytyksenä 47335: on lisäksi, että henkilörekisterilain (471/87) 47336: 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt 47337: edellytykset täyttyvät. 47338: 47339: 12 § 47340: Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä 47341: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa: 47342: 2) viranomaiselle lain tai asetuksen mu- 2) viranomaiselle lain mukaan kuuluvien 47343: kaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tar- tai sen nojalla määrättyjen tehtävien tai vel- 47344: peellisia tietoja; voitteiden hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; 47345: 5) Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan 5) Euroopan unionin jäsenvaltion tai Eu- 47346: ajoneuvojen rekisteröintiviranomaisille tieto- roopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen 47347: ja ajoneuvojen rekisteröintitehtävien suorit- liittyneen valtion ajoneuvojen rekisterivi- 47348: tamiseksi mainituissa maissa; ranomaisille tietoja ajoneuvojen rekisteröin- 47349: titehtävien suorittamiseksi kyseisissä valti- 47350: oissa; 47351: 6) tietoja ajoneuvon rekisteritunnuksen 6) tietoja ajoneuvon rekisteritunnuksen 47352: taikka omistajan tai haltijan nimen tai liike- taikka omistajan tai haltijan nimen tai liike- 47353: ja yhteisötunnuksen perusteella ajoneuvojen ja yhteisötunnuksen perusteella ajoneuvojen 47354: kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autova- kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autov'l- 47355: kuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka kuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka 47356: muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa har- muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa har- 47357: joittavan yrityksen asiakasrekisterin osoite- joittavan yrityksen asiakasrekisterin osoite- 47358: tietojen päivittämiseen edellyttäen, että luo- tietojen päivittämistä varten; 47359: vutus täyttää henkilörekisterilain 19 §:n 1 47360: momentin 3 kohdassa ja 20 §:ssä säädetyt 47361: edellytykset,· 47362: 8) tietoja tilastointia tai tieteellistä tutki- 8) tietoja tilastointia tai tieteellistä tutki- 47363: musta varten, jos henkilörekisterilain 19 §:n musta varten, jos henkilötietolaissa ( 1 ) 47364: HE 120/1998 vp 13 47365: 47366: Voimassa oleva laki Ehdotus 47367: 47368: 47369: 1 momentin 3 kohdassa säädetyt edellytykset tietojen käsittelylle näihin tarkoituksiin sää- 47370: täyttyvät; sekä detyt edellytykset täyttyvät; sekä 47371: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa 47372: tietoja myös liikenneturvallisuuteen, liiken- tietoja myös liikenneturvallisuuteen, liiken- 47373: ne- tai autovakuutuksiin, liikenteeseen, lii- ne- tai autovakuutuksiin, liikenteeseen, lii- 47374: kennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneu- kennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneu- 47375: voihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa voihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa 47376: mainittua tarkoitusta varten. Ajoneuvon mainittua tarkoitusta varten. Ajoneuvon 47377: omistajan ja haltijan henkilötietoja saa kui- omistajan ja haltijan henkilötietoja saa kui- 47378: tenkin luovuttaa vain, jos luovutuksen saa- tenkin luovuttaa vain, jos luovutuksen saa- 47379: jalla on henkilörekisterilain mukaan oikeus jalla on henkilötietolain mukaan oikeus käsi- 47380: tallettaa luovutettavat tiedot henkilörekiste- tellä näitä tietoja. 47381: rnn. 47382: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa 47383: tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen, tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen, 47384: suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muu- suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muu- 47385: hun suoramarkkinointiin sekä osoitepalve- hun suoramarkkinointiin sekä osoitepalve- 47386: luun. Luonnollisen henkilön tietojen luovu- luun. Luonnollisen henkilön tietojen luovu- 47387: tus on sallittua ainoastaan, jos toiminta, jo- tus on sallittua ainoastaan, jos toiminta, jo- 47388: hon tietoja pyydetään luovutettavaksi, liittyy hon tietoja pyydetään Iuovutettavaksi, liittyy 47389: liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, lii- liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, liiken- 47390: kenne- ja autovakuutuksiin, liikennetarvik- ne- ja autovakuutuksiin, liikennetarvikkei- 47391: keisiin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajo- siin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajoneu- 47392: neuvokauppaan. Luonnollisesta henkilöstä vokauppaan. Luonnollisesta henkilöstä voi- 47393: voidaan muussa kuin automaattiseen tieto- daan muussa kuin automaattiseen tietojenkä- 47394: jenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa luo- sittelyyn soveltuvassa muodossa luovuttaa 47395: vuttaa vain nimi- ja osoitetietoja. Tämä ra- vain nimi- ja osoitetietoja. Tämä rajoitus ei 47396: joitus ei kuitenkaan koske tietojen luovutta- kuitenkaan koske tietojen luovuttamista kat- 47397: mista katsastuksen suorittajalle katsastukseen sastuksen suorittajalle katsastukseen liittyvi- 47398: liittyvien palvelutehtävien hoitamista varten. en palvelutehtävien hoitamista varten. Luon- 47399: Luonnollisen henkilön tietoja ei saa luovut- nollisen henkilön tietoja ei saa luovuttaa, jos 47400: taa, jos rekisteröity on kieltänyt tietojen luo- rekisteröity on henkilötietolain nojalla kieltä- 47401: vuttamisen henkilörekisterilain 23 §:n nojalla nyt tietojen käsittelyn tai jos Iuovutuksen 47402: tai jos luovutuksen saajalla ei ole henkilöre- saajalla ei ole mainitun lain mukaan muutoin 47403: kisterilain mukaan oikeutta tallettaa luovu- oikeutta käsitellä luovutettavia tietoja. 47404: tettavia tietoja henkilörekisteriin. 47405: 47406: 47407: 47408: 12 a 12 a § 47409: 47410: Henkilötunnuksen luovuttam inen Henkilötunnuksen luovutus 47411: egoneuvorekisteristä ajoneuvorekisteristä 47412: 47413: Ilman rekisteröidyn suostumusta saa hen- 47414: kilötunnusta käyttää tietojen luovutuksen 47415: perusteena tai henkilötunnuksen luovuttaa 47416: ajoneuvorekisteristä vain: 47417: 47418: 1) 12 §:n 1 momentin 2-4 ja 8 kohdassa 1) 12 §:n 1 momentin 2-5 ja 8 kohdassa 47419: 14 HE 120/1998 vp 47420: 47421: Voimassa oleva laki Ehdotus 47422: 47423: 47424: tarkoitetuissa tapauksissa; taikka tarkoitetuissa tapauksissa; 47425: 2) kun henkilön luotettava yksilöinti sekä 2) kun henkilön yksiselitteinen yksilöimi- 47426: tietojen käyttötarkoitus sitä edellyttävät ja nen on tärkeätä ja henkilötietolaissa henkilö- 47427: tietojen pyytäjällä on tai voi olla se henkilö- tunnuksen käsittelylle säädetyt vaatimukset 47428: rekisterilain tai muun lain perusteella hallus- muutoinkin täyttyvät; taikka 47429: saan. 3) osoitetietojen päivittäm iseksi tai monin- 47430: kertaisten postilähetysten välttämiseksi suo- 47431: ritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henki- 47432: lötunnus jo on luovutuksensaajan käytettä- 47433: vissä. 47434: 47435: 12 b § 12 b § 47436: Tietosuojalautakunnan poikkeuslupa 47437: 47438: Tietosuojalautakunta voi erityisestä syystä (kumotaan) 47439: antaa poikkeusluvan henkilötietojen luovu- 47440: tukseen 12 §:n 2 momentista poiketen ajo- 47441: neuvorekisteristä, vaikka tietojen pyytäjällä 47442: ei ole henkilörekisterilain mukaan oikeutta 47443: tallettaa luovuteltavia tietoja henkilörekiste- 47444: riin, sekä henkilötunnuksen käyttämiseen ha- 47445: kuperusteena tai luovutukseen, vaikka 12 a 47446: §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Edel- 47447: lytyksenä on lisäksi, että rekisteröidyn yksi- 47448: tyisyyden, hänen etujensa ja oikeuksiensa 47449: sekä valtion turvallisuuden vaarantum inen 47450: voidaan estää. 47451: 13§ 47452: Tietojen luovutus egokorttirekisteristä 47453: 47454: 47455: Ajokorttirekisteristä saa kuitenkin luovut- 47456: taa: 47457: 1a) poliisin tehtäviä puolustusvoimissa 47458: suorittaville virkamiehille tietoja henkilötie- 47459: tojen tarkistamista varten; 47460: 9) ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa 9) ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa 47461: tietoja tieteellistä tutkimusta tai tilastointia tietoja historiallista tai tieteellistä tutkimusta, 47462: varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antami- tilastointia tai liikenneturvallisuustutkimusta 47463: nen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi sa- varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antami- 47464: lassapitovelvollisuus on säädetty, ja jos hen- nen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi sa- 47465: kilörekisterilain 19 § :n 1 momentin 3 koh- lassapitovelvollisuus on säädetty, ja jos hen- 47466: dassa säädetyt edellytykset täyttyvät; sekä kilötietolaissa tietojen käsittelylle näihin tar- 47467: koituksiin säädetyt edellytykset täyttyvät; sekä 47468: HE 120/1998 vp 15 47469: 47470: Voimassa oleva laki Ehdotus 47471: 47472: 47473: Ajokorttirekisterin tietoja ei saa luovuttaa 47474: Ajokorttirekisterin tietoja ei saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla 2 momentin 47475: teknisen käyttöyhteyden avulla 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. 47476: 8 tai 9 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa. 47477: 47478: 14 § 47479: Tietojen luovutus ajoneuvoverotusrekisteristä 47480: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- 47481: vuttaa: 47482: 1) rekisteritunnuksen perusteella yksittäisiä 1) rekisteritunnuksen perusteella yksittäisiä 47483: tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten muu- tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten hen- 47484: ten kuin massaluovutuksena henkilötunnusta kilötunnusta lukuun ottamatta; 47485: lukuun ottamatta; 47486: 3) tietoja katsastuksen suorittajalle lain tai 3) tietoja katsastuksen suorittajalle lain 47487: asetuksen mukaan kuuluvien tehtävien hoi- mukaan kuuluvien tai sen nojalla määrätty- 47488: tamista varten; jen tehtävien tai velvoitteiden hoitamista 47489: varten; 47490: 47491: 18 § 47492: Rangaistusseuraamukset 47493: 47494: Rangaistus tässä laissa mainittuihin rekis- Rangaistus tässä laissa mainittuihin rekis- 47495: tereihin kohdistuvasta tietomurrosta sääde- tereihin kohdistuvasta tietomurrosta sääde- 47496: tään rikoslain 38 luvun 8 §:ssä ja tällaiseen tään rikoslain 38 luvun 8 §:ssä ja tällaiseen 47497: rekisteriin kohdistuvasta henkilörekisteriri- rekisteriin kohdistuvasta henkilörekisteriri- 47498: koksesta mainitun luvun 9 §:ssä sekä henki- koksesta mainitun luvun 9 §:ssä sekä henki- 47499: lörekisteririkkomuksesta henkilörekisterilain lörekisteririkkomuksesta henkilötietolaissa. 47500: 44 §:ssä. 47501: Tämä laki tulee voimaan päivänä 47502: kuuta 199 . 47503: Tällä lailla kumotaan 7 päivänä syyskuuta 47504: 1990 annetun ajokorttiasetuksen (84511990) 47505: 49 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 47506: 1256/1994. 47507: HE 12111998 vp 47508: 47509: 47510: 47511: 47512: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta 47513: työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 47514: 47515: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 47516: 47517: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki olisi oikeus käsitellä työntekijän terveyden- 47518: yksityisyyden suojasta työelämässä. Lailla tilaa koskevia tietoja sikäli kuin se olisi 47519: täydennettäisiin henkilötietojen käsittelystä tarpeen laista taikka työ- tai virkaehtosopi- 47520: erikseen säädettävän henkilötietolain sään- muksesta johtuvien työnantajan tai työnteki- 47521: nöksiä. Esityksen tarkoituksena on työelä- jän oikeuksien tai velvollisuuksien toteutta- 47522: män osalta toteuttaa yksilöiden suojelusta miseksi. Geneettinen tutkimus työhön otetta- 47523: henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen essa tai työsuhteen kestäessä olisi esityksen 47524: vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan mukaan kiellettyä, ellei siihen olisi ter- 47525: parlamentin ja neuvoston direktiivi, jäljem- veydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. 47526: pänä tietosuojadirektiivi, ottaen huomioon Työterveyshuoltolaissa ehdotetaan säädettä- 47527: myös vuonna 1995 voimaan tullut hallitus- väksi luvan myöntämisen edellytyksistä. 47528: muodon perusoikeussäännöksiä koskeva uu- Ehdotetun lain noudattamista valvoisivat 47529: distus, jonka mukaan henkilötietojen suojas- työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuoja- 47530: ta säädetään tarkemmin lailla. valtuutetun kanssa. Lain säännösten noudat- 47531: Ehdotettu laki koskisi kaikkia palvelus- tamatta jättäminen tahallisesti tai törkeästä 47532: suhteita. Lain mukaan työnantaja saisi käsi- huolimattomuudesta olisi rangaistavaa. 47533: tellä vain työntekijän työsuhteen kannalta Lisäksi yhteistoiminnasta yrityksissä an- 47534: tarpeellisia henkilötietoja eikä tästä tarpeelli- nettua lakia ja yhteistoiminnasta valtion vi- 47535: suusvaatimuksesta voitaisi poiketa työnteki- rastoissa ja laitoksissa annettua lakia ehdote- 47536: jän suostumuksellakaan. Työntekijää koske- taan muutettavaksi siten, että henkilötietojen 47537: via henkilötietoja olisi ensisijaisesti kerättävä kerääminen myös palvelussuhteen aikana 47538: vain työntekijäitä itseltään. Muulta kuin sekä henkilöstöön kohdistuvan teknisen val- 47539: työntekijäitä itseltään kerätystä tiedosta työn- vonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät 47540: antajan olisi annettava tieto työntekijälle ja tulisivat yhteistoimintamenettelyn piiriin. 47541: työntekijän henkilötietoja voisivat käsitellä Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 47542: vain ne henkilöt, joiden tehtävien hoitami- voimaan tietosuojadirektiivin kansalliselle 47543: nen sitä edellyttää. Työntekijää testattaessa toteuttamiselle asetettuna määräaikana eli 47544: työnantajan olisi pyrittävä käyttämään viimeistään 24 päivänä lokakuuta 1998. 47545: luotettavia testausmenetelmiä. Työnantajana 47546: 47547: 47548: YLEISPERUSTELUT 47549: 47550: 1. Nykytila maattisessa tietojenkäsittelyssä (SopS 47551: 36/1992; tietosuojasopimus), Taloudellisen 47552: 1.1. Yleistä kehityksen ja yhteistyön järjestön (OECD) 47553: hyväksymät periaatteet yksityisyyden suojaa- 47554: Henkilötietojen suojaamisen merkitys on misesta ja henkilötietojen siirtämisestä maas- 47555: tietoteknisen kehityksen myötä nopeasti kas- ta toiseen (198 1) ja yksilöiden suojelusta 47556: vanut. Euroopan neuvoston yleissopimus henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen 47557: yksilöiden suojelusta henkilötietojen auto- vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan 47558: 47559: 47560: 380266P 47561: 2 HE 121/1998 vp 47562: 47563: parlamentin ja neuvoston direktiivi semmassa asemassa verrattuna työelämän 47564: 95/46/EY, jäljempänä tietosuojadirektiivi, tilanteisiin, olisi työnhakijan ja -tekijän yksi- 47565: kuvaavat kansainvälisiä pyrkimyksiä sään- tyisyyden suoja turvattava lisäksi erityissään- 47566: nellä tätä ongelma-aluetta yleisellä tasolla. telyllä. Henkilötietolaissa ei olisi tarkoituk- 47567: Erityisesti työelämän näkökulmasta asiaa on senmukaista myöskään säätää kaikista niistä 47568: ohjeellisesti käsitelty Euroopan neuvoston edellytyksistä, joiden mukaisesti työnantajien 47569: suosituksessa R (89)2 työsuhteeseen liittyvi- lisääntyneet tietotarpeet yksittäisissä työelä- 47570: en henkilötietojen suojaamisesta (1989) ja män tilanteissa tulisi ottaa huomioon. 47571: viimeksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Henkilötietolakiin tulisi sisältymään joita- 47572: työntekijöiden henkilötietojen suojaamista kin nimenomaisesti työelämän piiriin kuulu- 47573: koskevassa ohjeistossa (1996). Lisäksi Eu- via säännöksiä. Lain nojalla henkilötietojen 47574: roopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolää- käsittely olisi sallittua, jos rekisteröidyn ja 47575: ketiedettä koskeva yleissopimus, jonka Suo- rekisterinpitäjän välillä olisi palvelussuhteen 47576: mi on allekirjoittanut vuonna 1997, sisältää perusteella asiallinen yhteys tai konsernissa 47577: määräyksiä geneettisestä testauksesta. tai muussa taloudellisessa yhteenliittymässä 47578: käsiteltävät tiedot koskisivat työntekijöitä ja 47579: 1.2. Lainsäädäntö ja käytäntö näitä tietoja käsiteltäisiin kyseisen yhteenliit- 47580: tymän sisällä. Yhteysvaatimuksen toteutues- 47581: Hallitusmuodon 8 §:n (969/1995) mukaan sa työntekijöiden henkilötietojen luovuttami- 47582: jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha nen olisi lakiehdotuksen mukaan mahdollis- 47583: on turvattu. Säännöksen mukaan lisäksi hen- ta, jos luovuttaminen kuuluisi tavanomaisena 47584: kilötietojen suojasta säädetään tarkemmin osana yrityksen muuhun toimintaan eikä 47585: lailla. Henkilötietojen suoja perustuu nykyi- luovutuksen tarkoitus olisi yhteensopimaton 47586: sin lähinnä vuonna 1988 voimaan tulleeseen henkilötietolaissa määriteltyjen käyttötarkoi- 47587: henkilörekisterilakiin (471/1987), joka on tusten kanssa. Lisäksi rekisteröidyn työnteki- 47588: henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki jän voitaisiin olettaa tietävän tällaisesta luo- 47589: ja joka näin ollen on sovellettavissa myös vuttamisesta. Jos rekisterinpitäjänä oleva 47590: työelämässä. Lain sisältö ja sen luonne työnantaja käsittelisi yhteysvaatimusta edel- 47591: yleislakina on tehnyt lain soveltamisen yk- lyttäviä työntekijän henkilötietoja muulla 47592: sittäisiin työelämän tilanteisiin kuitenkin perusteella, olisi siitä ilmoitettava tietosuoja- 47593: ongelmalliseksi. Osittain tästä syystä laki on valtuutetulle. Konsernin, taloudellisen yh- 47594: jäänyt vähemmän tunnetuksi työpaikoilla. teenliittymän ja kuntayhtymän osalta henki- 47595: Oikeusministeriössä on valmisteltu halli- lötietojen luovuttamiseen soveltuisivat hen- 47596: tuksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi sii- kilötietolain yleiset edellytykset. 47597: hen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998 vp ), jolla Ehdotetun henkilötietolain mukaiset henki- 47598: korvattaisiin nykyinen henkilörekisterilaki. lötietojen käsittelyn edellytykset tulisivat 47599: Kyseinen esitys perustuu paljolti nykyiseen olemaan monilta osin hyvin yleisiä huomi- 47600: henkilörekisterilakiin ja ehdotettava henkilö- oon ottaen ne tarpeet, joita toisaalta työnte- 47601: tietolaki tulisi säilymään henkilötietojen kä- kijän yksityisyyden suojaaminen sekä toi- 47602: sittelyä koskevana yleislakina. Työelämän saalta työelämän tarpeet edellyttävät. Paitsi 47603: kannalta lainuudistus ei siten toisi merkittä- työntekijöitä koskevien henkilötietojen tar- 47604: viä muutoksia nykytilaan nähden. Työnanta- peellisuusvaatimuksella myös niitä käsittele- 47605: jaa velvoittavat periaatteet hyvän rekisterita- vän henkilöpiirin rajaamisella varmistettai- 47606: van noudattamiseksi sekä henkilötietojen siin työntekijöiden yksityisyyden suojan riit- 47607: käsittelyä koskevat menettelysäännöt tulisi- tävä taso myös henkilötietolaissa tarkoite- 47608: vat olemaan pitkälti henkilörekisterilain kal- tuissa työyhteisöissä. Toisaalta työnantajalle 47609: taiset. Henkilötietolain ja henkilörekisterilain henkilötietolaissa ehdotetut edellytykset poi- 47610: välillä olisi kuitenkin painotuseroja. Lisäksi keta rekisterinpitäjän informointivelvollisuu- 47611: aikaisempaa lainsäädäntöä olisi tarkistettu desta vaatisivat tarkentamista työelämän 47612: tietosuojadirektiivin ja perusoikeusuudistuk- osalta. 47613: sen edellyttämällä tavalla. Henkilötietolakiin tultaisiin sisällyttämään 47614: Ehdotetun henkilötietolain tarkoituksena tietosuojadirektiivin edellyttämällä tavalla 47615: olisi parantaa yksityisen henkilön asemaa ja säännökset ammattiliiton jäsenyystiedon kä- 47616: vaikuttamismahdollisuuksia. Kun kuitenkin sittelyn edellytyksistä. Työntekijöiden am- 47617: yleislaissa säänneltävät rekisteröity ja rekis- mattiliittoon kuuluminen olisi henkilötietola- 47618: terinpitäjä toimisivat yleensä tasavertai- kiehdotuksen mukaan arkaluonteista tietoa, 47619: HE 12111998 vp 3 47620: 47621: jonka käsittely olisi kielletty. Tästä kiellosta valtion virkamieslain (750/1994) 11 §:ssä ja 47622: voitaisiin kuitenkin poiketa, jos käsittely oli- kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdetur- 47623: si tarpeen rekisterinpitäjänä toimivan työn- vasta annetun lain (484/1996) 2 § :ssä. Suku- 47624: antajan erityisten oikeuksien ja velvoitteiden puoleen perustuvasta syrjinnästä säädetään 47625: noudattamiseksi työoikeuden alalla. Tämän lisäksi naisten ja miesten välisestä tasa-ar- 47626: poikkeussäännön nojalla työnantajana olisi vosta annetussa laissa (609/1986). Rikos- 47627: mahdollisuus käyttää ammatillista järjestäy- laissa (39/1889)) työsyrjintä on lisäksi kri- 47628: tymistä koskevaa tietoa esimerkiksi luotta- minalisoitu (RL 47:3). 47629: musmies- ja työsuojeluvaltuutettuja koske- Syrjintäsuojaa koskevat velvoitteet tulevat 47630: vissa valintatilanteissa. Koska kuitenkin esiin etenkin työnhakuun tai uralla etenemi- 47631: työnantajaa sitovat työlainsäädännön sekä seen liittyvissä valintatilanteissa, joissa työn- 47632: työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti useat hakijan tai -tekijän tulee voida tietää, mitä 47633: muutkin velvoitteet, edellyttäisi niiden to- tietoja hänestä kerätään, miten hän saa niistä 47634: teuttaminen myös muiden arkaluonteisena tiedon ja miten hän voi niihin reagoida. Vas- 47635: pidettävien tietojen hankkimista työntekijöil- tauksia näihin kysymyksiin taikka esimerkik- 47636: tä. si teknisessä valvonnassa käytettäviin mene- 47637: Henkilötietolaissa olisi tietosuojadirektiivin telmiin, työhönottotestausten tasovaatimuk- 47638: mukaisesti tarkoitus säätää henkilötunnuksen siin tai tietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen 47639: käsittelystä virka-, työ- ja muissa palvelus- työpaikalla taikka niiden siirtämiseen toiselle 47640: suhteissa sekä henkilöluottotiedon luovutta- työnantajalle, ei kuitenkaan ole saatavissa 47641: misesta työnantajalle tietyissä tilanteissa. nykyisestä lainsäädännöstä työelämän tarpei- 47642: Lisäksi henkilötietolaissa säädettäisiin henki- ta vastaavasti. 47643: lötietojen siirtämisestä Euroopan unionin Työntekijän terveyden suojaamisesta sää- 47644: (EU) jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan ta- detään työerveyshuoltolaissa (743/1978). 47645: lousalueen (ETA) ulkopuolelle. Henkilötie- Laissa ei ole säännöksiä työntekijään koh- 47646: tojen siirtäminen olisi mahdollista ainoas- distuvasta geneettisestä tutkimuksesta eikä 47647: taan, jos vastaanoitavassa maassa olisi riittä- ihmiseen kohdistuvasta geneettisestä tutki- 47648: vä tietosuojan taso. Siirtäminen voisi hen- muksesta ole säädetty muussakaan lainsää- 47649: kilötietolain mukaisesti tarkoittaa henkilötie- dännössä. 47650: tojen siirtämistä esimerkiksi konsernin tai 47651: muun taloudellisen yhteenliittymän EU:n 1.3. Euroopan yhteisön lainsäädäntö 47652: jäsenvaltioiden alueen tai ETAn ulkopuolella 47653: sijaitsevaan yhteiseen rekisteriin. Tietojen Tietosuojadirektiivin tavoitteisiin kuuluu 47654: siirtämistä koskevalla rajoituksella olisi tar- turvata yksilöiden perusoikeudet ja -va- 47655: koitus turvata tietosuojadirektiivin edellyttä- paudet, erityisesti oikeus yksityisyyteen hen- 47656: mä taso myös vastaanoitavassa valtiossa. kilötietoja käsiteltäessä. Koska direktiivi liit- 47657: Poikkeuksellisesti siirto voitaisiin kuitenkin tyy sisämarkkinoiden kehittämiseen, on sen 47658: sallia esimerkiksi silloin, kun työntekijän tarkoituksena jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen 47659: edun vuoksi olisi tarpeen tehdä työnantajan harmonisoinnilla turvata henkilötietojen va- 47660: ja sivullisen välillä sopimus ulkomailla työs- paa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Jäsen- 47661: kentelevän työntekijän vakuutuksista tai ter- valtio ei saa estää henkilötietojen siirtämistä 47662: veyspalveluista. toiseen jäsenvaltioon yksityisyyden suojaan 47663: Voimassa olevassa työlainsäädännössämme liittyvistä syistä. Jäsenvaltion tulee lisäksi 47664: ei ole yksityisyyden suojaa koskevaa omaa valvoa, että henkilötietoja käsitellään valtios- 47665: erityislakia työntekijöiden henkilötietojen sa direktiivin edellyttämällä tavalla ja että 47666: käsittelystä. Työsopimuslain (320/1970) henkilötietoja vastaanottavassa kolmannessa 47667: 17 §:n 3 ja 4 momentin syrjintäsuojaa kos- maassa on toteutettu riittävä tietosuojan taso. 47668: kevista säännöksistä, joiden mukaan työnan- 47669: tajan tulee kohdella työntekijöitä ja työnha- Tietosuojadirektiiviä sovelletaan sekä auto- 47670: kijoita tasapuolisesti niin, ettei ketään perus- maattisesti että manuaalisesti käsiteltäviin 47671: teettomasti aseteta toisiin nähden eri ase- henkilötietoihin. Soveltamisalan ulkopuolelle 47672: maan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen jää yhteisöoikeuden ulkopuolelle jäävä hen- 47673: tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun kilötietojen käsittely, kuten ulko- ja turvalli- 47674: näihin verrattavan syyn vuoksi, voidaan joh- suuspolitiikkaan ja oikeudelliseen yhteistyö- 47675: taa myös tietosuojaa koskevia velvoitteita. hön sekä poliisi- ja pakolaisasioihin ja valti- 47676: Vastaavanlaisesta syrjintäsuojasta säädetään on turvallisuuteen liittyvä henkilötietojen 47677: 4 HE 121/1998 vp 47678: 47679: käsittely. Direktiiviä ei myöskään sovelleta ohjeita työntekijöiden henkilötietojen suojaa- 47680: yksinomaan henkilökohtaista tarkoitusta var- misesta ja siten edistää työntekijöiden yksi- 47681: ten tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. tyisyyden ja ihmisarvon kunnioitusta. 47682: Direktiiviin sisältyy johdanto-osan ja lop- Ohjeistossa on johdanto-, tarkoitus- ja 47683: pusäännösten lisäksi seuraavat luvut: Yleiset määritelmäosan lisäksi määritelty ohjeiston 47684: säännökset (I), Yleiset säännöt henkilötieto- soveltamisala, jonka mukaan ohjeistoa so- 47685: jen käsittelyn laillisuudesta (II), Oikeuskei- velletaan sekä julkisella että yksityisellä sek- 47686: not, vastuu ja sanktiot (III), Henkilötietojen torilla tapahtuvaan manuaaliseen ja auto- 47687: siirto kolmansiin maihin (IV), Käytän- maattiseen työntekijöiden henkilötietojen 47688: nesäännöt (V), Valvontaviranomainen ja tie- käsittelyyn. Näitä tilanteita silmällä pitäen 47689: totyösuojaryhmä (VI) sekä Yhteisön täytän- ohjeisto sisältää kaikessa henkilötietojen kä- 47690: töönpanotoimenpiteet (VII). Direktiivi on sittelyssä noudatettavat yleiset periaatteet 47691: toteutettava kansallisesti viimeistään 24 päi- sekä lisäksi ohjeet henkilötietojen käsittelyl- 47692: vänä lokakuuta 1998. le. Yksilöllisten oikeuksien lisäksi työnteki- 47693: Komissiossa on parhaillaan valmisteltava- jöiden yksityisyyden suoja on ohjeistossa 47694: na työelämän tietosuojan osalta tietosuoja- turvattu myös kollektiivisten oikeuksien 47695: direktiiviä mahdollisesti täydentävän säänte- avulla. Ohjeiston sisältämät periaatteet on 47696: lyn tarvetta koskeva tiedonanto. ulotettu myös työnvälitystoimistojen käsitte- 47697: lemiin työntekijän henkilötietoihin. 47698: 1.4. Lainsäädäntö EU :n jäsenvaltioissa Ohjeiston tulkitsemiseksi ja soveltamiseksi 47699: ohjeistoon sisältyy myös selitysosa, jossa on 47700: EU :n jäsenvaltioissa ollaan toteuttamassa lisäksi otettu huomioon asiaan kuuluvat kan- 47701: yleistä tietosuojadirektiiviä säädettynä mää- sainväliset työnormit 47702: räaikana eli 24 päivänä lokakuuta 1998, 47703: minkä jälkeen komission tehtävänä on seura- 1.6. Euroopan neuvoston työelämää 47704: ta direktiivin täytäntöönpanoa säännöllisesti koskeva suositus 47705: direktiivin 33 artiklan mukaisesti. Myös 47706: ET Aan kuuluvat maat tulevat tekemään ky- Euroopan neuvoston työsuhteen hoitami- 47707: seisen direktiivin edellyttämät muutokset seksi käytettävien henkilötietojen suojaamis- 47708: omaan tietosuojalainsäädäntöönsä. Eräissä ta koskevan suosituksen R(89) 2 tarkoituk- 47709: EU:n jäsenvaltioissa on annettu yksittäisiä sena on yhtenäistää jäsenmaissa noudatetta- 47710: säännöksiä työelämän osalta, vaikkakaan via tietojenkäsittelymenettelyjä julkisella ja 47711: missään jäsenvaltiossa ei ole säädetty erillis- yksityisellä sektorilla siten, että niissä ote- 47712: lakia henkilötietojen käsittelystä työelämäs- taan huomioon työntekijöiden perusoikeuksi- 47713: sä. Ranskassa on säädetty valintamenettelys- en, erityisesti yksityisyyden suojan, toteutu- 47714: tä työhönotossa ja kameravalvonnan käyt- minen. Tavoitteen saavuttamiseksi suosituk- 47715: töönotosta. Saksassa on toteutettu toimiala- seen kirjatut periaatteet tulisi ottaa huomi- 47716: kohtaista sääntelyä sekä säädetty henkilöstön oon sovellettaessa kansallista tietosuojalain- 47717: teknisen valvonnan käyttöönoton menette- säädäntöä tai muuta henkilötietojen käyttöön 47718: lyistä. Tanskassa vuorostaan on säädetty vaikuttavaa kansallista lainsäädäntöä työelä- 47719: varsin kattavasti terveydentilaa koskevien mässä. 47720: tietojen käytöstä työelämässä. Lisäksi esi- Suositus sisältää periaatteet henkilötietojen 47721: merkiksi Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdis- keräämiseen ja käyttöön työsuhteessa sekä 47722: tyneessä Kuningaskunnassa on annettu me- julkisella että yksityisellä sektorilla. Tietojen 47723: nettelytapaohjeita tietosuojasäännösten nou- keräämisen ja niiden sisäisen käytön lisäksi 47724: dattamiseksi. suositus sisältää muun muassa tietojen luo- 47725: vuttamiseen ja tarkastusoikeutta ja virheen 47726: 1.5. Kansainvälisen työjätjestön ohjeisto oikaisua koskevia periaatteita. 47727: ILOn työntekijöiden henkilötietojen suo- 1.7. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien 47728: jaamista koskeva ohjeisto hyväksyttiin jär- ja biolääketieteen yleissopimus 47729: jestön asiantuntijakokouksessa vuonna 1996. 47730: Vaikka ohjeisto ei ole jäsenvaltioita sitova, Euroopan neuvosto on hyväksynyt ihmis- 47731: on se tarkoitettu perustaksi suunniteltaessa ja oikeuksia ja biolääketiedettä koskevan yleis- 47732: kehitettäessä tietosuojasäännöksiä työelämän sopimuksen syksyllä 1996. Suomi allekirjoit- 47733: osalta. Ohjeiston tarkoituksena on antaa ti sopimuksen 4 päivänä huhtikuuta 1997. 47734: HE 121/1998 vp 5 47735: 47736: Sopimuksen tarkoituksena on suojata kaikki- muksesta säädettäisiin työterveyshuoltolais- 47737: en ihmisten ihmisarvoa ja yksilöllisyyttä sa. 47738: sekä taata kaikille ilman syrjintää heidän 47739: integriteettinsä (yksilöllisen arvonsa) ja mui- 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 47740: den oikeuksiensa ja perusvapauksiensa kun- ehdotukset 47741: nioitus biologian ja lääketieteen soveltami- 47742: sessa. Sopimukseen kirjattuja periaatteita Esityksen pääasiallisena tavoitteena on 47743: ovat ihmisen ensisijaisuus, ammatilliset stan- ehdotettuun henkilötietolakiin liittyen, mutta 47744: dardit, terveydenhuoltopalvelujen yhdenver- samalla huomioon ottaen työelämän erityis- 47745: tainen saatavuus, suostumus lääketieteellisiin tarpeet, turvata mahdollisimman hyvä yksi- 47746: toimenpiteisiin, yksityisyyden suoja ja oi- tyisyyden suoja työnhakijoille ja -tekijöille. 47747: keus itseään koskeviin tietoihin. Työnantajan henkilöstöhallinnollisista tar- 47748: Sopimuksen mukaan ennustavia geenites- peista ja työturvallisuusvelvoitteista johtuu, 47749: tejä voidaan suorittaa vain terveydellisessä että vaikka kerättävien henkilötietojen mää- 47750: tarkoituksessa tai terveyteen liittyvää tieteel- rää pyrittäisiinkin vähentämään, on työnan- 47751: listä tutkimusta varten. tajalla kuitenkin oltava varsin tarkkojakin 47752: Suomi valmistelee parhaillaan sopimuksen tietoja henkilöstöstään. Lakiehdotuksella py- 47753: voimaansaattamista. Sopimuksen voimaan- ritään siihen, että tietojen käsittely olisi 47754: saattaminen edellyttää terveydenhuollon lain- mahdollisimman luottamuksellista ja että 47755: säädännön tarkistamista. Sosiaali- ja terveys- vain työn kannalta tarpeellisia tietoja kerät- 47756: ministeriö viimeistelee hallituksen esitystä täisiin. Tietojen käyttötarkoitukseen sidotun 47757: lääketieteellistä tutkimusta koskevaksi laiksi, säilytysajan lisäksi on olennaista turvata tie- 47758: jossa tultaisiin säätämään ihmiseen kohdistu- tojen saatavuus myös tilanteissa, joissa tieto- 47759: vasta lääketieteellisestä tutkimuksesta. ja tarvitaan todisteeksi entisestä työsuhteesta. 47760: Esityksen tavoitteena on myös vähentää epä- 47761: 1.8. Nykytilan aJViointi luotettavien testausten käyttämistä ja lähtö- 47762: kohtaisesti kieltää geenitutkimuksen käyttä- 47763: Viime vuosina työelämän tietosuojaongel- minen. 47764: mat ovat entisestään korostuneet tietojenkä- Tietojärjestelmien kehittymisen ansiosta 47765: sittelymenetelmien kehittymisen vuoksi. Eri- työnantajilla on käytössään erilaisia valvon- 47766: tyisesti tietojen keräämisen kapasiteetti sekä tajärjestelmiä työprosessien organisointia 47767: tietojen siirtämisen nopeus ovat huomatta- taikka asiakaspalvelua ja omaisuuden suoje- 47768: vasti lisääntyneet. lemista varten. Mahdollisuus työntekijöiden 47769: Uudet lääketieteen menetelmät ovat lisäksi ja työprosessien valvontaan erilaisten teknis- 47770: mahdollistaneet entistä täsmällisempien en- ten laitteiden avulla lisää riskiä käyttää saa- 47771: nusteiden laatimisen työntekijöiden tervey- tua tietoa epäasianmukaisella tavalla. La- 47772: den kehittymisestä. Henkilöstön tehokkuus kiehdotusten tarkoituksena on suojata työn- 47773: ja siihen liittyen myös hyvä terveydentila tekijöiden oikeuksia myös valvonnan osalta 47774: ovat muodostuneet yhä tärkeämmäksi kilpai- ja lisätä henkilötietojen käsittelyn avoimuut- 47775: lukykytekijöiksi työntekijöitä valittaessa. ta saattamalla käsittely yhteistoimintamenet- 47776: Tämän vuoksi erilaisten suorituskykyä tai telyn piiriin. 47777: henkilökohtaisia ominaisuuksia mittaavien 47778: testien käyttö on yleistynyt. Yksityisyyden 3. Esityksen vaikutukset 47779: suojaaminen ja sen varmistaminen, etteivät 47780: yksilön henkilökohtaisia ominaisuuksia tai 3.1. Taloudelliset vaikutukset 47781: terveyttä koskevat tiedot muodostu käytän- 47782: nössä syrjintäperusteiksi, on näissä oloissa Esityksen toteuttaminen merkitsisi työnan- 47783: entistäkin tärkeämpää. Henkilötietolakiin oli- tajalle tietojenkäsittelyn tasoa ja turvajärjes- 47784: si tarkoitus sisällyttää yleiset henkilötietojen telyjä koskevia vaatimuksia, joilla ei voida 47785: keräämiseen ja muuhun käsittelyyn liittyvät kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä kus- 47786: säännökset. Kyseisen yleislain säännöksiä ei tannusvaikutuksia. 47787: kuitenkaan voitaisi pitää työelämän kannalta Geneettisiä tutkimuksia koskevasta lupa- 47788: riittävinä eikä kaikin osin tarkoituksenmu- menettelystä arvioidaan alkuvaiheessa ai- 47789: kaisilla. Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan heutuvan noin 200 000 markan vuosittaiset 47790: säädettäväksi työelämää koskeva erityislaki kustannukset. 47791: yksityisyyden suojasta. Geneettisestä tutki- 47792: 6 HE 12111998 vp 47793: 47794: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset riö, tietosuojavaltuutetun toimisto ja kes- 47795: keisimmät työmarkkinajärjestöt. Lisäksi asi- 47796: Ehdotuksella ei ole merkittävää vaikutusta aa on käsitelty merimiesasiain neuvottelu- 47797: työsuojeluviranomaisten nykyisiin tehtäviin. kunnassa. 47798: Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuojelua 47799: koskevien säännösten ja määräysten noudat- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 47800: tamista ja niiden rikkomisen yhteydessä val- seikkoja 47801: vonnan kohteena voi nykyäänkin olla myös 47802: työntekijöiden yksityisyyden piiriin kuuluvia Lakiehdotusten valmistelussa on otettu 47803: asioita. Lakiehdotuksesta ja siihen sisällytet- huomioon samanaikaisesti oikeusministeriön 47804: tävistä tietosuojan erityistuntemusta edellyt- valmisteleroa hallituksen esitys henkilötieto- 47805: tävistä säännöksistä kuitenkin seuraisi, että laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 47806: työsuojeluviranomaisten valvontakäytäntö (HE 96/1998 vp) sekä vuonna 1995 toteutet- 47807: työntekijöiden tietosuojaan liittyvissä kysy- tu perusoikeusuudistus. 47808: myksissä tapahtuisi aikaisemmasta poiketen Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on halli- 47809: yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. tuksen esitys laiksi viranomaisten toiminnan 47810: Geneettisen tutkimuksen lupaviranomaisena julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 47811: toimisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. 30/1998 vp ), jäljempänä julkisuuslainsäädän- 47812: tö. Nyt käsiteltävien lakiehdotusten sisältö 47813: 4. Asian valmistelu on muotoutunut pitkälti ILOn työntekijöiden 47814: henkilötietojen suojaamista koskevan 47815: Työministeriö asetti 17 päivänä heinäkuuta ohjeiston (1996) sekä Euroopan neuvos- 47816: 1997 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmis- ton työsuhteeseen liittyvien henkilötietojen 47817: tella hallituksen esityksen muotoon ehdotus suojaamista koskevan suosituksen R (89) 2 47818: työelämän tietosuojaa koskevaksi laiksi. Esi- periaatteiden mukaisesti. 47819: tys on valmisteltu tässä työryhmässä, jossa Valmistelussa on otettu huomioon myös 47820: työministeriön lisäksi ovat olleet edustettuina Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja bio- 47821: oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministe- lääketieteen yleissopimus. 47822: HE 121/1998 vp 7 47823: 47824: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 47825: 1. Lakiehdotusten perustelut sa erityislainsäädännössä, kuten esimerkiksi 47826: nimikirjalaissa (1 01 0/1989). Luovutettaessa 47827: 1.1. Laki yksityisyyden suojasta tietoja viranomaisen henkilörekisteristä on 47828: työelämässä otettava huomioon niissä säädetyt julkisuus- 47829: periaate ja salassapitosäännökset Työvoima- 47830: 1 §. Lain tarkoitus. Lain tarkoituksena on palvelujen henkilörekistereistä on lisäksi voi- 47831: toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yk- massa, mitä niistä säädetään työvoimapalve- 47832: sityisyyden suojaa koskevia perusoikeuksia lulaissa (1 005/1993 ). 47833: sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan ke- Pykälän 3 momentin mukaan työntekijällä 47834: hittämistä ja noudattamista käsiteltäessä tarkoitettaisiin tätä lakia sovellettaessa myös 47835: työnhakijoiden tai -tekijöiden henkilötietoja työnhakijaa. Lain säännökset koskisivat si- 47836: työelämässä. Yksityisyyden suojaan kuuluu ten työnhakijaa samalla tavoin kuin työnte- 47837: yksityiselämän suoja, josta säädetään halli- kijää, jollei erikseen nimenomaisesti ole toi- 47838: tusmuodon 8 § :n 1 momentissa. Yksityisyy- sin säädetty. Työnhakijana tarkoitettaisiin 47839: den suoja muodostuu yksityiselämän suojan tässä laissa henkilöä, joka on hakenut avoin- 47840: lisäksi muistakin henkilötietojen käsittelyssä na olevaa työpaikkaa tai johon työnantaja 47841: merkityksellisistä perusoikeuksista, kuten muutoin suoraan tai välillisesti on ottanut 47842: henkilön itsemääräämisoikeudesta, jonka yhteyttä mahdollisen työhön ottamisen tar- 47843: mukaan yksilöllä on oikeus tietää ja päättää koituksessa sen jälkeen, kun henkilö on tar- 47844: itseään koskevien henkilötietojen käytöstä. joutunut työhön. 47845: Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto liittyy 3 §. Tarpeellisuusvaatimus. Säännösehdo- 47846: hallitusmuodon 5 §:ssä säädettyyn yhdenver- tuksen mukaan työnantaja saisi käsitellä vain 47847: taiseen kohteluun ja syrjintäsuojaan. Sään- työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia 47848: nösehdotuksilla toteutettaisiin osaltaan halli- henkilötietoja eikä tästä tarpeellisuusvaati- 47849: tusmuodon 8 § :n 1 momenttiin sisältyvää muksesta voitaisi poiketa edes työntekijän 47850: toimeksiantoa, jonka mukaan henkilötietojen suostumuksella. Työntekijän suostumus ei 47851: suojasta on säädettävä laiiia. voisi syrjäyttää tarpeellisuusvaatimusta, kos- 47852: 2 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin ka suostumukselle ei työntekijän alisteisesta 47853: kaikentyyppisiin työsuhteisiin. Näin ollen asemasta johtuen voitaisi antaa täysin vapaa- 47854: lain piiriin tulisivat työsopimuslain, meri- seen tahdonmuodostukseen perustuvaa mer- 47855: mieslain ( 423/1978), kotitaloustyöntekijäin kitystä. 47856: työsuhteesta annetun lain (951/1977) ja op- Työelämässä esiintyvät tilanteet ovat hyvin 47857: pisopimuskoulutuksesta annetun lain monimuotoisia. Kerättävien tietojen määrä ja 47858: (1605/1992) mukaiset työsuhteet Ehdotettu laatu vaihtelevat työalan ja työtehtävien mu- 47859: laki koskisi samalla tavoin myös kaikentyyp- kaan. Työelämässä työnantajana on tarve 47860: pisiä muita palvelussuhteita, joten lakia so- kerätä ja rekisteröidä tietoja toimintansa jär- 47861: vellettaisiin myös virkasuhteissa ja niihin jestämiseksi. Työnantajan tarve kerätä tietoja 47862: verrattavissa palvelussuhteissa. Näin laki voi myös johtua esimerkiksi viranomaisista, 47863: tulisi koskemaan valtion, kunnan, seurakun- asiakkaista, työympäristöstä, henkilöstöhal- 47864: nan sekä itsenäisten julkisoikeudellisten lai- linnosta ja organisaation kehittämisestä. La- 47865: tosten, kuten Suomen Pankin ja kansanelä- kiehdotus mahdollistaisi tietojen keräämisen 47866: kelaitoksen, palveluksessa olevia. ja tallettamisen esimerkiksi edellä mainituis- 47867: Vaikka ehdotettu työelämän erityissääntely sa tapauksissa. 47868: on ensisijainen henkilötietolakiin nähden, on Jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus mää- 47869: työelämän tilanteissa oleellisen tärkeää, että rätä itse omien henkilötietojensa käytöstä ja 47870: henkilötietolakia sovelletaan täydentävästi luovuttamisesta. Kuitenkin työtä hakiessaan 47871: tässä ehdotetun lain kanssa. ja työssä ollessaan työntekijä joutuu luovut- 47872: Lakiehdotuksessa käytetään henkilötietojen tamaan henkilötietojaan työnantajan käyt- 47873: käsittelyyn liittyvää käsitteistöä merkitys- töön. Tässä lakiehdotuksessa pyrittäisiin so- 47874: sisällöltään samana kuin henkilötietolaissa. vittamaan yhteen työnantajan tarve saada 47875: Viranomaisten henkilörekistereissä olevien käyttöönsä työntekijöiden henkilötietoja ja 47876: tietojen käsittelystä on lisäksi voimassa, mitä työntekijöiden tarve suojata omia henkilötie- 47877: siitä säädetään yleisten asiakirjain julkisuu- tojaan. 47878: desta annetussa laissa (83/1951) sekä muus- Työnantajan olisi voitava perustella kerät- 47879: 8 HE 12111998 vp 47880: 47881: tävien henkilötietojen tarpeellisuus työsuh- sen vastauksen antaminen ei tällöin sa1s1 47882: teen kannalta. Työsuhteen kannalta tarpeelli- johtaa työntekijän kannalta kielteisiin seuraa- 47883: sia tietoja olisivat esimerkiksi työtehtävien muksiin. 47884: suorittamisen, työolosuhteiden, työ- ja virka- Tarpeellisuusvaatimusta sovellettaisiin 47885: ehtosopimusten sekä lainsäädännön edellyt- myös työnantajan testaamalla keräämään 47886: tämät tiedot. tietoon. Työnantajan suorittaman testaamisen 47887: Käytännössä on mahdotonta luetella tar- olisi oltava työsuhteen kannalta siten tarpeel- 47888: peellisia henkilötietoja tyhjentävästi. Tar- lista, että sillä saataisiin työsuhteeseen liitty- 47889: peellisuusarviointi olisikin suoritettava aina vää merkityksellistä tietoa. 47890: kussakin tapauksessa erikseen. Tarpeellisuus- Tarpeellisuusvaatimuksella on liittymä 47891: vaatimuksen liittäminen työsuhteen kannalta myös työnhakijoiden ja työntekijöiden syr- 47892: tarvittaviin tietoihin merkitsisi kuitenkin jintäsuojaan. Syrjintäsuojan perussäännös on 47893: suhteellisen väljää arviointiperustetta. Työn- työsopimuslain 17 § :ssä, jonka mukaan 47894: antaja määrittelisi tarpeellisuusvaatimuksen työnantajan on kohdeltava työnhakijoita ja 47895: kerätessään ja tallettaessaan työntekijän hen- työntekijöitä tasapuolisesti niin, ettei ketään 47896: kilötietoja. Työnantaja vastaisi myös siitä, perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri 47897: että henkilötietojen tarpeellisuus arvioidaan asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliitti- 47898: lainkohdassa säädetyllä tavalla. Työnantajan sen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka 47899: suorittamalle arvioinoille olisi tarpeellisuutta muun näihin verrattavan seikan vuoksi. 47900: harkittaessa annettava huomattava merkitys. 4 §. Työntekijän henkilötietojen käsittely. 47901: Työhönottotilanteessa sovellettaisiin samaa Henkilötietolakia vastaavasti tietojen kerää- 47902: tarpeellisuusvaatimusta kuin edellä on esitet- misellä työelämässä tarkoitetaan sellaista 47903: ty. Työnantajan oikeutta kerätä työnhakijan järjestelmällistä toimintaa, jonka tarkoitukse- 47904: henkilötietoja tulisi kuitenkin tarkastella lä- na on automaattisen tietojenkäsittelyn tai 47905: hinnä siitä työtehtävästä lähtien, johon työn- manuaalisen käsittelyn avulla muodostaa 47906: hakijaksi ilmoittautunut haluaa. Tietojen tu- työnhakijoista tai -tekijöistä henkilörekisteri 47907: lisi olla tarpeellisia arvioitaessa hakijan päte- tai sen osa. Ehdotuksen 1 momentin mukaan 47908: vyyttä ja soveltuvuutta kyseiseen tehtävään. henkilötiedot olisi ensi sijassa kerättävä 47909: Lisäksi hakijoilta voitaisiin kysyä työnanta- työntekijäitä itseltään. Tällä tavoin työntekijä 47910: jan velvoitteiden toteuttamiseen liittyviä tek- saisi parhaiten selville, mitä tietoja hänestä 47911: nisiä tietoja, joita ei sinänsä tarvittaisi valin- kerätään. Samalla työntekijällä olisi mahdol- 47912: tapäätöstä tehtäessä. Työnhakutilanne voisi lisuus varmistua siitä, etteivät häntä koske- 47913: olla myös sellainen, jossa henkilö hakee vat henkilötiedot ole asiattomia, virheellisiä 47914: useampaan työtehtävään tai jossa työnantaja tai vanhentuneita. 47915: voisi käyttää keräämiään tietoja myöhemmin Säännösehdotuksen mukaan työnantajan 47916: tarvittavia uusia työntekijöitä valittaessa. kerätessä henkilötietoja muulta kuin työnte- 47917: Tällöin olisi kuitenkin syytä varmistua siitä, kijäitä tai -hakijalta itseltään työnantajan 47918: että työnhakija tietäisi häneltä kerättävien olisi asian laatu huomioon ottaen pyrittävä 47919: tietojen käyttötarkoituksen. hankkimaan tämän suostumus. Sään- 47920: Työntekijä voisi jättää vastaamatta sellai- nösehdotuksen tarkoituksena on myös edis- 47921: seen kysymykseen, joka ei ole työsuhteen tää tietojenkäsittelyn avoimuutta työelämäs- 47922: kannalta tarpeellinen. Työntekijä voisi pyy- sä, minkä vuoksi työnantajan olisi pääsään- 47923: tää työnantajalta selvityksen kysymyksen töisesti tiedotettava tietojen keräämisestä. 47924: tarpeellisuudesta työsuhteen kannalta jo työ- Ehdotuksen 2 momentin mukaan työnanta- 47925: hönottotilanteessa. Tällä tavoin menetellen jana ei olisi tiedottamisvelvollisuutta, jos se 47926: voitaisiin välttää jälkikäteen syntyviä erimie- olosuhteista johtuen olisi mahdotonta, ilmei- 47927: lisyyksiä. Käytännössä työnhakija on kuiten- sen tarpeetonta taikka asian tarkoituksen 47928: kin yleensä sellaisessa asemassa, että jättä- kannalta vahingollista. Tällaisia tilanteita 47929: mällä vastaamatta työnantajan esittämiin ky- saattaisi liittyä esimerkiksi asiakaspalvelu- 47930: symyksiin hän voi vaarantaa mahdollisuu- kyselyihin, jos olisi ilmeistä, että tietojen 47931: tensa työpaikan saamiseen. Tarpeellisuusvaa- antaminen selvästi heikentäisi kyselytulosten 47932: timuksen toteutuminen mahdollistaisi joka luotettavuutta. Henkilötietolakiehdotuksen 47933: tapauksessa sen, että työnhakija voisi antaa mukaisesta työnantajan tiedottamisvelvolli- 47934: puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen suudesta voitaisiin lisäksi poiketa lain 24 §:n 47935: kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannal- 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla 47936: ta tarpeellinen. Puutteellisen tai epätäydelli- tavalla. Työnantajalla ei toisin sanoen olisi 47937: HE 121/1998 vp 9 47938: 47939: tiedottamisvelvollisuutta, jos rekisteröity on henkilötietojärjestelmien käyttöönotosta. Sa- 47940: jo saanut pykälän 1 momentissa tarkoitetut moin testausmenetelmistä ja niiden käyt- 47941: tiedot. Henkilötietolakiehdotuksen mukaan töönotosta työnhakutilanteessa tai työsuhteen 47942: henkilötietoja kerättäessä rekisterinpitäjän aikana tulisi neuvotella työnantajan ja henki- 47943: olisi huolehdittava siitä, että rekisteröity voi löstön edustajien kesken. Yhteistoiminta- 47944: saada tiedon rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa menettelyllä ei kuitenkaan voitaisi korvata 47945: tämän edustajasta, henkilötietojen käsittelyn lakiehdotuksessa säädettyä tarpeellisuusvaa- 47946: tarkoituksesta sekä siitä, mihin tietoja sään- timusta tai työntekijän erikseen antamaa 47947: nönmukaisesti luovutetaan samoin kuin ne suostumusta. 47948: tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn oi- 5 §. Työntekijän testaaminen. Pykälän 1 47949: keuksien käyttämiseksi asianomaisessa hen- momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että 47950: kilötietojen käsittelyssä. Tiedot olisi annetta- työnantajan olisi työntekijää testattaessa py- 47951: va henkilötietoja kerättäessä ja talletettaessa rittävä käyttämään luotettavia testaus- 47952: tai, jos tiedot hankitaan muualta kuin rekis- menetelmiä ja muutoinkin pyrittävä varmis- 47953: teröidyltä itseltään ja tietoja olisi tarkoitus tumaan testauksella saatujen tietojen virheet- 47954: luovuttaa, viimeistään silloin, kun tietoja tömyydestä. 47955: ensi kerran luovutetaan. Työnantaja voisi Vaikka henkilötietolakia voitaisiin soveltaa 47956: henkilötietolakiehdotuksen 24 §:n 2 momen- myös testaamisen avulla saatuihin henkilö- 47957: tin nojalla poiketa tiedottamisvelvollisuudes- tietoihin, ehdotetaan tässä lakiehdotuksessa 47958: ta myös silloin, kun poikkeaminen olisi vält- työelämän tarpeita silmällä pitäen täsmen- 47959: tämätöntä valtion turvallisuuden tai yleisen nettäväksi testien teettäjien ja testattavien 47960: turvallisuuden vuoksi taikka rikoksen eh- oikeuksia ja velvollisuuksia. Ehdotuksen 47961: käisemiseksi tai selvittämiseksi taikka vero- tarkoituksena on osaltaan edistää työntekijöi- 47962: tukseen tai julkiseen talouteen liittyvän val- den ja -hakijoiden tasapuolista kohtelua ja 47963: vontatehtävän vuoksi. syrjintäsuojaa ja siten työmarkkinoilla ja 47964: Säännösehdotuksen 3 momentin mukaan ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtu- 47965: työntekijän henkilötietoja voisivat käsitellä vaa syrjintää koskevan ILOn yleissopimuk- 47966: ainoastaan ne henkilöt, joiden tehtävien hoi- sen (n:o 111 ), joka koskee työmarkkinoilla 47967: taminen sitä edellyttää. Yksityisyyden suojan ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapah- 47968: sekä siihen liittyvien muiden perusoikeuksi- tuvan syrjintää (SopS 63/1970), periaatteita. 47969: en huomioon ottaminen työelämässä edel- Henkilötietojen keräämiseen on käytettä- 47970: lyttää, että palvelussuhteen hoitamiseksi ke- vissä monenlaisia testimenetelmiä ja niitä 47971: rättävien henkilötietojen käsittelijäpiiri olisi suorittavia yrityksiä ja laitoksia. Työnteki- 47972: rajoitettu. Ehdotuksen mukaan henkilötieto- jöille tehtävissä terveystarkastuksissa saa- 47973: jen käsittelyyn olisivat oikeutettuja ainoas- daan tietoa normaalin lääkärintarkastuksen 47974: taan ne henkilöt, joka tarvitsevat tiettyjä ohella erilaisten testien, kuten alkoholi-, 47975: työntekijää koskevia tietoja tehtäviensä hoi- huume- tai veritartuntatautitestien avulla. 47976: tamiseksi. Säännösehdotuksen piiriin kuului- Terveydentilatietojen lisäksi työnantajat pitä- 47977: sivat myös työnantajan toimeksiannosta hen- vät tärkeänä saada tietoa esimerkiksi henki- 47978: kilötietoja käsittelevät, kuten henkilöstöpal- lön persoonallisuudesta, asenteista, sitoutu- 47979: velu- ja konsulttiyritykset Työnhakijan ja misesta työhön taikka elämäntilanteesta. Nii- 47980: -tekijän terveydentilatietojen käsittelijäistä den selvittämiseksi työnantajien käytettävissä 47981: säädettäisiin erikseen lain 6 §:ssä. on suuri joukko erilaisia ja eri tasoisia henkilöatviointi- 47982: Säännösehdotuksen 4 momenttiin on sisäl- ja soveltuvuustestejä. Vaikka testaus- 47983: lytetty informatorinen maininta siitä, että menetelmien tarkoituksena onkin saada mah- 47984: henkilötietojen keräämisestä työhön otettaes- dollisimman puolueeton ja asiantunteva ar- 47985: sa ja työsuhteen aikana säädettäisiin yhteis- vio testattavista henkilöistä, on kaikille tes- 47986: toimintalainsäädännössä. Yhteistoimintalain- tausmenetelmille myös yhteistä, että ne 47987: säädännön mukaisesti työnantajan olisi toi- puuttuvat aina jossain määrin testattavan 47988: mittava yhdessä henkilöstön edustajien kans- työnhakijan tai työntekijän yksityisyyteen. 47989: sa henkilötietojen suojaamisen ja työnteki- Joillekin testeille, kuten huumausainetes- 47990: jöiden yksityisyyden varmistamiseksi. teille, on kansainvälisin ohjein luotu yhtei- 47991: Yhteistoimintalainsäädäntöön otettavaksi sesti hyväksytyt kriteerit niiden luotettavuu- 47992: ehdotetun uuden sääntelyn mukaisesti työn- den toteamiseksi. Käytettävissä on kuitenkin 47993: antajan tulisi neuvotella yhteistoiminta- myös sellaisia työntekijän ominaisuuksia tai 47994: menettelyssä esimerkiksi päättäessään uusien toimintatapoja mittaavia testejä, joiden luo- 47995: 47996: 47997: 380266P 47998: 10 HE 12111998 vp 47999: 48000: tettavuuteen liL:tyy huomattava maara epä- lehdittava riittävistä suojatoimenpiteistä yk- 48001: varmuustekijöitä. Koska testaamisella saatuja sityisyyden suojaamiseksi. Nyt ehdotetta- 48002: tietoja käytetään yksittäistä työntekijää kos- valla säännöksellä mahdollistettaisiin työn- 48003: kevaan päätöksentekoon, olisi työnantajan hakijan tai -tekijän terveydentilaa koskevien 48004: säännösehdotuksen mukaan pyrittävä huoleh- tietojen käsittely lakiehdotuksen mukaisin 48005: timaan siitä, että saadut testitulokset olisivat edellytyksin. 48006: virheettömiä. Tämän varmistamiseksi työn- Säännösehdotuksen 1 momentin mukaan 48007: antajan olisi pyrittävä käyttämään ainoastaan työnantajana olisi oikeus käsitellä työnteki- 48008: luotettavina pidettyjä testejä. Testien käyttä- jän terveydentilaa koskevia tietoja, jos se 48009: minen ei saisi olla itsetarkoitus, vaan testien olisi tarpeen laista taikka työ- tai virkaeh- 48010: tarpeellisuus tulisi harkita lakiehdotuksen tosopimuksesta johtuvien työnantajan tai 48011: 3 §:n mukaisesti. Luotettava testaaminen työntekijän oikeuksien tai velvollisuuksien 48012: lisää sitä, että työnhakijoita arvioidaan oikei- toteuttamiseksi. Erityisen tarpeellisia ter- 48013: den tietojen perusteella, ja asettaa siten tes- veydentilatiedot ovat työnantajan velvolli- 48014: tattavat keskenään mahdollisimman tasaver- suudeksi säädettyjen työkykyä yllä pitävien 48015: taiseen asemaan. toimenpiteiden yhteydessä. Säännöksellä ei 48016: Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan olisi tarkoitus puuttua työnantajan työter- 48017: tai tämän osoittaman testaajan olisi työnha- veys-tai työsuojeluvaatimusten täyttämiseksi 48018: kijan tai -tekijän pyynnöstä annettava hänel- tarvitsemiin terveydentilatietoihin, joista on 48019: le maksutta henkilö- tai soveltuvuusarvioin- säädetty työturvallisuus- ja työterveyden- 48020: nissa tehty lausunto. Jos lausunto olisi an- huoltolainsäädännössä. Lisäksi on erikseen 48021: nettu suullisesti, olisi testatulle työnhakijalle säädetty työterveydenhuoltohenkilöstön oi- 48022: tai -tekijälle annettava lausunnon sisällöstä keudesta luovuttaa terveydentilatietoja työn- 48023: selvitys. Selvityksen tulisi olla testatun työn- antajalle. 48024: hakijan tai -tekijän ymmärrettävissä ja siitä Työsopimuslaissa säädetään työntekijän oi- 48025: tulisi käydä ilmi ainakin testaamisen tarkoi- keudesta sairausajan palkkaan työsopimus- 48026: tus ja tulos sekä päätöksentekoon vaikutta- lain 28 §:n sairauspoissaoloa koskevassa 48027: neet arvioinnit. säännöksessä sekä työsuhteen päättämisen 48028: Pykälän 3 momentin mukaan geneettinen osalta 37 §:ssä sairaudesta irtisanomisperus- 48029: tutkimus työhön otettaessa ja työsuhteen teena ja 43 § :ssä työkyvyttömyydestä purku- 48030: aikana olisi kielletty, ellei siihen ole eri- perusteena. Työ- ja virkaehtosopimuksin on 48031: tyistä, työterveyshuolto laissa säädettyä lupaa. sovittu työnantajan velvollisuus sairausajan 48032: Ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva palkan maksamiseen laajemmaksi kuin la- 48033: yleissopimus rajoittaa geenitestien käyttöä. kisääteinen velvollisuus. Sairausajan palkan- 48034: Sopimuksen 12 artiklan mukaan ennustavia maksuvelvollisuuden osalta työ- ja virkaeh- 48035: geenitestejä voidaan tehdä vain terveydelli- tosopimuksia on käytännössä tulkittu siten, 48036: sessä tarkoituksessa tai terveyteen liittyvää että työnantajana on oikeus vaatia näissä 48037: tieteellistä tutkimusta varten. tilanteissa työntekijäitä lääkärintodistus, jos- 48038: 6 §. Tiedot työntekijän terveydentilasta. sa on lääketieteellinen taudinmääritys eli 48039: Pykälässä säädetään tilanteista, joissa työnte- diagnoositieto. Säännösehdotuksella ei muu- 48040: kijän terveydentilatilaa koskevien tietojen tettaisi nykyistä käytäntöä. 48041: käsittely olisi sallittua. Tässä pykälässä eh- Säännösehdotuksessa ehdotetaan lisäksi, 48042: dotettu sääntely merkitsisi poikkeusta hen- että terveydentilatiedot olisi hankittava työn- 48043: kilötietolakiehdotuksen 11 §:n 4 kohdassa tekijäitä itseltään tai hänen nimenomaisella 48044: tarkoitettuja terveydentilatietoja koskevaan suostumuksella kolmannelta. Suostumuksesta 48045: käsittelykieltoon. Sen mukaan sellaisten hen- huolimatta työnantajaa sitoisi lakiehdotuksm 48046: kilötietojen käsittely olisi kielletty, jotka 3 §:ssä tarkoitettu tarpeellisuusvaatimus. 48047: koskevat henkilön terveydentilaa, sairautta Pykälän 2 momentin mukaan työntekijää 48048: tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja koskevia terveydentilatietoja voisivat käsitel- 48049: hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toi- lä ainoastaan ne henkilöt, jotka tekevät mai- 48050: menpiteitä. Tästä käsittelykiellosta voidaan nittujen tietojen perusteella työsuhdetta kos- 48051: tietosuojadirektiivin 8 artiklan 2 kohdan no- kevia päätöksiä taikka valmistelevat tai toi- 48052: jalla kuitenkin poiketa, jos käsittely on tar- meenpanevat niitä. Kyseisiä henkilöitä olisi- 48053: peen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja vat esimerkiksi palkanlaskenta- ja työsuh- 48054: velvoitteiden noudattamiseksi. Tällöin on deasioita käsittelevät henkilöt. 48055: kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä huo- Säännösehdotuksen 3 momentti edellyttäi- 48056: HE 121/1998 vp II 48057: 48058: si, että työntekijän terveydentilatietoja säi- asioita käsiteltäessä tulisi henkilöstön kans- 48059: lytettäisiin erillään muista työnantajan kerää- sa käydä yhteistoimintamenettely käyttöön 48060: mistä henkilötiedoista. Tämän vuoksi henki- otettavan teknisen valvonnan tarkoituksesta, 48061: lötietolakiehdotuksen 7 luvun mukaiset suo- käyttöönotosta ja menetelmistä. Myös tekni- 48062: jatoimet olisi otettava erityisesti huomioon sen valvontamenetelmän oleelliset muutokset 48063: terveydentilatietoja käsiteltäessä. Terveyden- olisi uusien valvontamenetelmien käyt- 48064: tilatiedot tulisi tallettaa ja säilyttää lukitussa töönoton tavoin käsiteltävä yhteistoiminta- 48065: tai muussa vastaavassa tietojen luottamuk- menettelyssä. Valvontamenetelmiä olisi kä- 48066: sellisuuden turvaavassa tilassa. Tietojen tuli- siteltävä henkilöstön kanssa, jos valvonnan 48067: si olla lisäksi erillään muista työntekijää tarkoituksiin edes joltakin osin olisi tarkoi- 48068: koskevista henkilötiedoista. Terveydentilatie- tettu kuulumaan henkilöstön teknistä valvon- 48069: tojen säilytysaika voisi lakiehdotuksen mu- taa. 48070: kaan olla enintään henkilötietojen käyttötar- 8 §. Valvonta. Lain noudattamista valvoi- 48071: koituksen pituinen. sivat työsuojeluviranomaiset yhdessä tie- 48072: 7 §. Tekninen valvonta työpaikalla. La- tosuojavaltuutetun kanssa. Työsuojeluvi- 48073: kiehdotuksen 7 §:n 1 momentissa on viit- ranomaisten tehtävistä säädetään työsuojelun 48074: taussäännös siitä, että teknisen valvonnan valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojelu- 48075: tarkoitus, käyttöönotto työpaikalla samoin asioissa annetussa laissa (131/1973). Tie- 48076: kuin tällaisessa valvonnassa käytettävät me- tosuojavaltuutetun valvontatehtävistä sääde- 48077: netelmät kuuluisivat yhteistoiminnasta yri- tään nykyisin henkilörekisterilaissa. Niistä 48078: tyksissä annetun lain 6 § :ssä säädettyihin olisi tarkoitus säätää henkilötietolain 48079: yhteistoiminnassa käsiteltäviin asioihin. 37-39 §:ssä. 48080: Vastaavista yhteistoimintamenettelyn piiriin Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuoje- 48081: kuuluvista asioista ehdotetaan säädettäväksi lua koskevien säännösten ja määräysten nou- 48082: myös yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja dattamista työpaikoilla. Työsuojeluvi- 48083: laitoksissa annetun lain 7 §:ssä. ranomaisella on oikeus saada nähtäväkseen 48084: Säännösehdotuksen tarkoituksena on pyr- sekä saada jäljennöksiä niistä asiakirjoista ja 48085: kiä yhteensovittamaan teknisen valvonnan luetteloista, joita työnantajan on pidettävä ja 48086: avulla työnantajalle saatavissa olevia etuja säilytettävä työsuojelua koskevien säännös- 48087: sekä työntekijöiden yksityisyyden suojaan ten ja määräysten mukaan, sekä oikeus saada 48088: liittyviä näkökohtia. Tällainen yhteensovitta- valvontaa varten tarpeellisia tietoja työnanta- 48089: minen mahdollistettaisiin sisällyttämällä tek- jalta sekä suullisesti että kirjallisesti. Tie- 48090: nisen valvonnan tarkoitusta, käyttöönottoa ja tosuojavaltuutetulla on oikeus saada rekiste- 48091: menetelmiä koskevat kysymykset yhteistoi- rinpitäjältä henkilötietojen käsittelyn lainmu- 48092: mintamenettelyn piiriin. Teknisellä valvon- kaisuuden valvontaa varten tarpeelliset tiedot 48093: nalla tarkoitettaisiin esimerkiksi kameraval- sekä oikeus tarkastaa henkilörekistereitä. 48094: vontaa, kulunvalvontaa, tietojenkäsittelyn Tietosuojavaltuutetulla, joka on henkilötieto- 48095: kirjautumisjärjestelmiä sekä puhelin- ja säh- jen käsittelyn yleisvalvontaviranomainen, ei 48096: köpostiviestinnän teknisiä järjestelyjä. ole vastaavaa valvontaorganisaatiota kuin 48097: Lakiehdotuksen 7 §:n 2 momenttiin on työsuojeluviranomaisilla. Työsuojeluvi- 48098: otettu säännös niiden yritysten osalta, jotka ranomaisten suorittaman valvonnan avulla 48099: eivät kuulu yhteistoimintalainsäädännön pii- päästäisiin tietosuojan toteutumisen valvon- 48100: riin. Vähimmäisvaatimuksena näissä ta- nassa tehokkaasti hyödyntämään jo olemassa 48101: pauksissa olisi, että työntekijöille selvitetään olevaa valvontaorganisaatiota. Sen vuoksi on 48102: ennakolta, millaista valvontaa on tarkoitus tarpeellista, että molemmat viranomaiset voi- 48103: järjestää ja mitä teknisiä menetelmiä siinä sivat valvoa yksityisyyden suojan toteutu- 48104: käytetään. Luonnollista on, että tällaisessa mista työelämässä. 48105: valvonnassa kertyvään aineistoon sovellettai- Työsuojeluviranomaiset ja tietosuojaval- 48106: siin niitä lakisääteisiä velvoitteita, jotka tuutettu ovat itsenäisiä ja toisistaan riippu- 48107: yleensäkin koskevat työntekijän henkilötieto- mattomia valvontatehtävässään. Niiden itse- 48108: ja. näisestä asemasta huolimatta olisi tarkoituk- 48109: Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä anne- senmukaista, että viranomaiset toimisivat 48110: tun lain 6 §:n muuttamisesta sekä laissa yh- yhteistyössä sekä pyrkisivät lain yhtenäiseen 48111: teistoiminnasta valtion virastoissa ja laitok- soveltamiseen. Ne voisivat tarvittaessa saada 48112: sissa annetun lain 7 § :n muuttamisesta sää- toisiltaan asiantuntija- ja selvitysapua esi- 48113: dettäisiin, että teknistä valvontaa koskevia merkiksi tarkastusten yhteydessä. Viran- 48114: 12 HE 12111998 vp 48115: 48116: omaisten olisi järjestettävä yhteistyönsä sillä luvat asiat. Säännösehdotukseh perustelut 48117: tavoin, että asian vireille saattaneen yksilön sisältyvät edellä yksityisyyden suojaa työelä- 48118: tai yhteisön oikeusturva sekä asian joutuisa mässä koskevan lakiehdotuksen 4 ja 7 §:ään. 48119: käsittely tulee parhaalla mahdollisella tavalla 48120: varmistetuksi. 1.4. Työterveyshuoltolaki 48121: 9 §. Rangaistussäännös. Säännösehdotuk- 48122: sen mukaan lain 3 §:n, 4 §:n 2 tai 3 momen- 2 §. Työterveyshuollon toteuttaminen ja 48123: tin, 5 §:n 2 tai 3 momentin, 6 §:n tai 7 §:n 2 sisältö. Työterveyshuoltolakia ehdotetaan 48124: momentin rikkominen tahallisesti tai törkeäs- muutettavaksi siten, että lain 2 §:ään lisättäi- 48125: tä huolimattomuudesta olisi rangaistava sa- siin 3 momentti, jonka mukaan yksityisyy- 48126: kolla. Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisen den suojasta työelämässä annetun lain ( 1 ) 48127: rangaistavuus sen sijaan perustuisi vain yh- 5 § :ssä tarkoitetun luvan geneettiseen tutki- 48128: teistoimintalainsäädännössä oleviin rangais- mukseen myöntäisi terveydenhuollon oikeus- 48129: tussäännöksiin. Syrjintäkiellon rikkomisen turvakeskus. Lupa voitaisiin myöntää vain, 48130: rangaistavuudesta säädetään vuorostaan ri- jos tutkimuksen suorittaminen olisi erityises- 48131: koslain 47 luvun 3 §:ssä. ti perusteltua työolosuhteista työntekijälle 48132: Henkilötietojen käsittelyn rangaistavuudes- aiheutuvan terveydellisen vaaran torjumisek- 48133: ta eräissä tapauksissa säädettäisiin myös si ja työntekijä olisi antanut siihen nimen- 48134: henkilötietolaissa. Henkilötietolain mukai- omaisen suostumuksensa. Jos vaaraa aiheut- 48135: sesti työnantajan tai tämän toimeksiannosta tava tekijä voidaan poistaa työstä tai työym- 48136: työntekijän henkilötietoja käsittelevän olisi, päristöstä työhygienisten tai muiden vastaa- 48137: edistääkseen hyvää tietojenkäsittelytapaa, vien menetelmien avulla, ei edellytyksiä lu- 48138: huolehdittava työntekijän yksityisyyden suo- van myöntämiselle olisi. Suostumuksen tulee 48139: jaamisesta tämän henkilötietoja käsiteltäessä. perustua työntekijän tietoiseen ja itsenäiseen 48140: Henkilötietolaissa olisi säännelty toimeksian- päätökseen. Lisäksi edellytettäisiin, ettei pe- 48141: non saaneen velvollisuudesta huolehtia re- rinnöllisen sairasturuisherkkyyden selvittämi- 48142: kisterinpitäjän tavoin tarvittavista suojatoi- seksi ole käytettävissä muita vaihtoehtoisia 48143: mista sekä suojaamisesta annettujen säännös- keinoja. Geneettisellä tutkimuksella tarkoite- 48144: ten rikkomisesta aiheutuvasta sakkorangais- taan tässä yhteydessä työntekijän perimän 48145: tuksesta. Työntekijän henkilötietoja käsittele- ja/tai kromosomien tutkimusta. 48146: vän vaitiolovelvollisuudesta säädettäisiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 48147: henkilötietolain 32 §:n 3 momentissa. Ran- myöntämällä luvalla suoritettavaa geneettistä 48148: gaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tutkimusta käytettäisiin terveydellisessä tar- 48149: sekä muiden henkilötietoja koskevien mää- koituksessa tavoitteena työntekijän terveyden 48150: räysten rikkomisesta määräytyisi henkilötie- suojelu. Lupamenettelyn tarkoituksena olisi 48151: tolain 47 §:n rangaistussäännön mukaisesti. arvioida testauksen luotettavuutta ja merkit- 48152: 10 §. Voimaan tulo. Laki ehdotetaan tule- tävyyttä työtehtävien ja vallitsevien työolo- 48153: vaksi voimaan samanaikaisesti henkilötieto- suhteiden kannalta sen hetkisen tiedon pe- 48154: lain kanssa kuitenkin niin, että laki olisi voi- rusteella. 48155: massa viimeistään 24 päivänä lokakuuta Luvanvaraisuus koskisi myös muussa yh- 48156: 1998, jolloin tietosuojadirektiivi on viimeis- teydessä geneettisellä tutkimuksella saatujen 48157: tään kansallisesti lainsäädännössä toteutetta- tietojen käyttöä. Lupamenettelystä säädettäi- 48158: va. siin tarkemmin asetuksella. 48159: Geneettisen testauksen tulosten osalta 48160: 1.2. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä työnantajan oikeus saada lausunto ehdote- 48161: taan rajattavaksi koskemaan vain tietoa työP- 48162: 6 §. Y hteistoim intam enettelyn piiriin kuu- tekijän sopivuudesta kyseiseen työhön. Muil- 48163: luvat asiat. Säännösehdotuksen perustelut ta osin geneettisen testauksen tulokset jäisi- 48164: sisältyvät edellä yksityisyyden suojaa työelä- vät työntekijän yksityisyyden suojaamiseksi 48165: mässä koskevan lakiehdotuksen 4 ja 7 §:ään. vain työntekijän itsensä ja työterveyshuollon 48166: tietoon. 48167: 48168: 1.3. Laki yhteistoiminnasta valtion 2. Voimaantulo 48169: virnstoissa ja laitoksissa 48170: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan saman- 48171: 7 §. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuu- aikaisesti henkilötietolain kanssa kuiten- 48172: HE 12111998 vp 13 48173: 48174: kin niin, että lait olisivat voimassa viimeis- distus voisi esityksen mukaan perustua kuten 48175: tään 24 päivänä lokakuuta 1998, jolloin tie- nykyisinkin työ- tai virkaehtosopimusten 48176: tosuojadirektiivi on viimeistään kansallisesti määräyksiin. Samassa yhteydessä olisi myös 48177: lainsäädännössä toteutettava. selvitettävä yksityisyyden suojaa työelämäs- 48178: sä koskevan lakiehdotuksen 7 §:ssä säännel- 48179: 3. Säätämisjärjestys lyn henkilöstön teknisin laittein tapahtuvan 48180: valvonnan suhde hallitusmuodon perusoi- 48181: Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukaan keussäännöksiin. Tämän vuoksi hallituksen 48182: henkilötietojen suojasta on säädettävä lailla. käsityksen mukaan säätämisjärjestyksestä 48183: Tämä hallituksen esitys on terveydentilatie- olisi hankittava myös perustuslakivaliokun- 48184: tojen säännöstämistason suhteen siltä osin nan lausunto. 48185: tulkinnanvarainen, että työnantajan oikeus 48186: sairausajan palkanmaksun yhteydessä vaatia Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48187: työntekijäitälääketieteellisen taudinmäärityk- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 48188: sen eli diagnoositiedon sisältävä lääkärinto- tukset 48189: 14 HE 12111998 vp 48190: 48191: 1. 48192: Laki 48193: yksityisyyden suojasta työelämässä 48194: 48195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48196: 48197: 1§ muulta kuin työntekijäitä itseltään, työnteki- 48198: jäitä on asian laatu huomioon ottaen pyrittä- 48199: Lain tarkoitus vä hankkimaan suostumus tietojen keräämi- 48200: seen. 48201: Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yk- Muulta kuin työntekijäitä itseltään kerätys- 48202: sityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden tä tiedosta työnantajan on annettava tieto 48203: suojaa turvaavia perusoikeuksia sekä edistää työntekijälle, jollei tämä ole mahdotonta, il- 48204: hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja meisen tarpeetonta tai asian tarkoituksen 48205: noudattamista käsiteltäessä henkilötietoja kannalta vahingollista tai jollei henkilötieto- 48206: työelämässä. lain 24 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdasta 48207: muuta johdu. 48208: 2 § Työntekijän henkilötietoja voivat käsitellä 48209: vain ne henkilöt, joiden tehtävien hoitami- 48210: Soveltamisala nen sitä edellyttää. 48211: Henkilötietojen kerääminen työhön otetta- 48212: Työsuhteessa sekä virkasuhteessa tai siihen essa ja työsuhteen aikana kuuluu yhteistoi- 48213: verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelus- mintamenettelyn piiriin siten kuin siitä yh- 48214: suhteessa on noudatettava, mitä tässä laissa teistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa 48215: säädetään. Henkilötietojen käsittelyyn sovel- (725/1978) ja yhteistoiminnasta valtion vi- 48216: letaan lisäksi henkilötietolakia ( 1 ), jollei rastoissa ja laitoksissa annetussa laissa 48217: tässä laissa toisin säädetä. (651/1988) säädetään. 48218: Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, 48219: sovelletaan myös virkamieheen, viranhalti- 5§ 48220: jaan tai niihin verrattavassa julkisoikeudelli- 48221: sessa palvelussuhteessa olevaan. Työntekijän testaaminen 48222: Työntekijällä tarkoitetaan tässä laissa myös 48223: työnhakijaa ja työsuhteella myös muuta pal- Työntekijää testattaessa työnantajan on 48224: velussuhdetta. pyrittävä käyttämään luotettavia testaus- 48225: menetelmiä ja muutoinkin varmistumaan 48226: 3 § testauksella saatavien tietojen virheettömyy- 48227: destä. 48228: Tarpeellisuusvaatimus Työnantajana tai tämän osoittamalla tes- 48229: taajana on työntekijän pyynnöstä velvolli- 48230: Työnantaja saa käsitellä vain työntekijän suus antaa työntekijälle maksutta henkilö- tai 48231: työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötieto- soveltuvuusarvioinnissa annettu lausunto. Jos 48232: ja. lausunto on annettu suullisena, työntekijän 48233: Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poike- tulee saada selvitys lausunnon sisällöstä. 48234: ta työntekijän suostumuksella. Geneettistä tutkimusta työhön otettaessa 48235: tai työsuhteen aikana ei saa tehdä, ellei sii- 48236: hen ole erityistä lupaa, josta säädetään työ- 48237: 4§ terveyshuoltolaissa (743/1978). 48238: 48239: Työntekijän henkilötietojen käsittely 6§ 48240: Työnantajan on kerättävä työntekijää kos- Tiedot työntekijän terveydentilasta 48241: kevia henkilötietoja ensi sijassa työntekijäitä 48242: itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja Työnantajana on oikeus käsitellä työnteki- 48243: HE 12111998 vp 15 48244: 48245: Jan terveydentilaa koskevia tietoja sikäli kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoituk- 48246: kuin se on tarpeen laista taikka työ- tai vir- sesta, käyttöönotosta ja siinä käytettävistä 48247: kaehtosopimuksesta johtuvien työnantajan tai menetelmistä työnantajan on tiedotettava 48248: työntekijän oikeuksien tai velvollisuuksien henkilöstölle. 48249: toteuttamiseksi. Tiedot on kerättävä työnte- 48250: kijäitä itseltään tai hänen nimenomaisella 8 § 48251: suostumuksellaan kolmannelta. 48252: Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja Valvonta 48253: saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka tieto- 48254: jen perusteella tekevät työsuhdetta koskevia Tämän lain noudattamista valvovat työ- 48255: päätöksiä taikka valmistelevat tai panevat suojeluviranomaiset yhdessä tietosuojaval- 48256: toimeen niitä. tuutetun kanssa. 48257: Työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot 48258: on säilytettävä erillään muista työnantajan 9§ 48259: keräämistä henkilötiedoista. Tietoja voidaan 48260: säilyttää vain niiden käyttötarkoituksen edel- Rangaistussäännös 48261: lyttämän ajan. 48262: Joka tahallisesti tai törkeästä huolimatto- 48263: muudesta jättää noudattamatta, mitä 3 §:ssä, 48264: 7 § 4 §:n 2 tai 3 momentissa, 5 §:n 2 tai 3 mo- 48265: mentissa, 6 §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa 48266: Tekninen valvonta työpaikalla säädetään, on tuomittava, jollei muualla lais- 48267: sa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, yk- 48268: Henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvon- sityisyyden suojasta työelämässä annetun 48269: nan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettä- lain rikkomisesta sakkoon. 48270: vät menetelmät kuuluvat yhteistoiminta- 48271: menettelyn piiriin siten kuin siitä yhteis- 10 § 48272: toiminnasta yrityksissä annetussa laissa ja 48273: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai- Voimaantulo 48274: toksissa annetussa laissa säädetään. 48275: Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön Tämä laki tulee voimaan päivänä 48276: piiriin kuuluvissa yrityksissä henkilöstöön kuuta 199 . 48277: 16 HE 12111998 vp 48278: 48279: 2. 48280: Laki 48281: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muuttamisesta 48282: 48283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48284: muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain 48285: (725/1978) 6 §:n 8 kohta sekä 48286: lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 724/1988, 51/1993, 906/1996 ja 48287: 723/1997, uusi 8 a kohta seuraavasti: 48288: 48289: 6 § työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana 48290: kerättävät ja työhöntulijalle annettavat tiedot 48291: Y hteistoim intam enettelyn piiriin kuuluvat sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt; 48292: asiat 8 a) henkilöstöön kohdistuvan teknisen 48293: valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä 48294: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat käytettävät menetelmät; 48295: asiat ovat: 48296: 8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 48297: 199 . 48298: HE 121/1998 vp I7 48299: 48300: 3. 48301: Laki 48302: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta 48303: 48304: 48305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48306: muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa I päivänä heinäkuuta I988 48307: annetun lain (651/I988) 7 §:n II kohta sekä 48308: lisätään 7 § :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa II 02/I990 ja 448/1997, uusi II a 48309: kohta seuraavasti: 48310: 48311: 7§ tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt; 48312: II a) henkilöstöön kohdistuvan teknisen 48313: Y hteistoim intam enettelyn piiriin kuuluvat valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä 48314: asiat käytettävät menetelmät; 48315: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 48316: Tämä laki tulee voimaan päivänä 48317: II) valtion palvelukseen tulon yhteydessä kuuta I99 . 48318: ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja pal- 48319: velukseen tulevalle annettavat tiedot sekä 48320: 48321: 48322: 48323: 48324: 380266P 48325: 18 HE 12111998 vp 48326: 48327: 4. Laki 48328: työtenreyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta 48329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48330: lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/1978) 2 §:ään, sel- 48331: laisena kuin se on osaksi laissa 608/1991, uusi 3 momentti seuraavasti: 48332: 2 § veydellisen vaaran torjumiseksi ja työntekijä 48333: on antanut siihen nimenomaisen suostumuk- 48334: Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö sensa. Luvanvaraisuus koskee myös muussa 48335: yhteydessä geneettisellä tutkimuksella saatu- 48336: jen tietojen käyttöä. Lupamenettelystä sääde- 48337: Yksityisyyden suojasta työelämässä anne- tään tarkemmin asetuksella. Geneettisen tut- 48338: tun lain ( 1 ) 5 §:ssä tarkoitetun luvan ge- kimuksen tuloksista työnantajana on oikeus 48339: neettiseen tutkimukseen myöntää terveyden- saada lausunto vain työntekijän sopivuudesta 48340: huollon oikeusturvakeskus. Lupa voidaan työhön. 48341: myöntää vain, jos tutkimuksen suorittaminen 48342: on erityisestä syystä perusteltua työ- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 48343: olosuhteista työntekijälle aiheutuvan ter- 199. 48344: 48345: 48346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 48347: 48348: Tasavallan Presidentti 48349: 48350: 48351: 48352: MARTTI AHTISAARI 48353: 48354: 48355: 48356: 48357: Työministeri Liisa Jaakonsaari 48358: HE 121/1998 vp 19 48359: 48360: Liite 48361: 2. 48362: Laki 48363: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muuttamisesta 48364: 48365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48366: muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain 48367: (725/1978) 6 §:n 8 kohta sekä 48368: lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 724/1988, 5111993, 906/1996 ja 48369: 723/1997, uusi 8 a kohta seuraavasti: 48370: 48371: Voimassa oleva laki Ehdotus 48372: 48373: 6 § 48374: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat 48375: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat: 48376: 8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, 8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, 48377: työhönoton yhteydessä kerättävät ja työhön- työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana 48378: tulijalle annettavat tiedot sekä työhön pereh- kerättävät ja työhöntulijalle annettavat tiedot 48379: dyttämisen järjestelyt; sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt; 48380: 8 a) henkilöstöön kohdistuvan teknisen 48381: valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä 48382: käytettävät menetelmät; 48383: 48384: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 48385: 199. 48386: 20 HE 121/1998 vp 48387: 48388: 3. 48389: Laki 48390: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta 48391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48392: muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988 48393: annetun lain (651/1988) 7 §:n 11 kohta sekä 48394: lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1102/1990 ja 448/1997, uusi 11 a 48395: kohta seuraavasti: 48396: 48397: Voimassa oleva laki Ehdotus 48398: 48399: 7 § 48400: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat 48401: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat: 48402: 11) valtion palvelukseen tulon yhteydessä 11) valtion palvelukseen tulon yhteydessä 48403: kerättävät ja palvelukseen tulevalle annetta- ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja pal- 48404: vat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen velukseen tulevalle annettavat tiedot sekä 48405: järjestelyt; tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt; 48406: 11 a) henkiiästään kohdistuvan teknisen 48407: valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä 48408: käytettävät menetelmät,· 48409: 48410: 48411: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 48412: 199. 48413: HE 121/1998 vp 21 48414: 48415: 4. Laki 48416: työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta 48417: 48418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48419: lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/1978) 2 §:ään, sel- 48420: laisena kuin se on osaksi laissa 608/1991, uusi 3 momentti seuraavasti: 48421: 48422: Voimassa oleva laki Ehdotus 48423: 48424: 2§ 48425: Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö 48426: 48427: Yksityisyyden suojasta työelämässä anne- 48428: tun lain ( 1 ) 5 §:ssä tarkoitetun luvan ge- 48429: neettiseen tutkimukseen myöntää ter- 48430: veydenhuollon oikeusturvakeskus. Lupa voi- 48431: daan myöntää vain, jos tutkimuksen suorit- 48432: taminen on erityisestä syystä perusteltua työ- 48433: olosuhteissa työntekijälle aiheutuvan ter- 48434: veydellisen vaaran tmjumiseksi ja työntekijä 48435: on antanut siihen nimenomaisen suostumuk- 48436: sensa. Luvanvaraisuus koskee myös muussa 48437: yhteydessä geneettisellä tutkimuksella saatu- 48438: jen tietojen käyttöä. Lupamenettelystä sää- 48439: detään tarkemmin asetuksella. Geneettisen 48440: tutkimuksen tuloksista työnantqjalla on oi- 48441: keus saada lausunto vain työntekijän sopi- 48442: vuudesta työhön. 48443: Tämä laki tulee voimaan päivänä 48444: kuuta 199. 48445: j 48446: j 48447: j 48448: j 48449: j 48450: j 48451: j 48452: j 48453: j 48454: j 48455: j 48456: j 48457: j 48458: j 48459: j 48460: j 48461: j 48462: j 48463: j 48464: j 48465: HE 122/1998 vp 48466: 48467: 48468: 48469: 48470: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastos- 48471: ta annetun lain muuttamisesta 48472: 48473: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 48474: Esityksessä ehdotetaan, että Valtion asun- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 48475: torahaston valtion keskuskirjanpidossa ole- arvioesitykseen. 48476: van yhdystilin varoille ei maksettaisi enää Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 48477: korkoa. päivänä tammikuuta 1999. 48478: 48479: 48480: 48481: PERUSTELUT 48482: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Muutosta sovellettaisiin jo vuodelta 1998 48483: yhdystilillä oleville varoille kertyneeseen 48484: Valtion asuntorahasto toimii valtion ta- korkoon, koska koron maksuun ei talousar- 48485: lousarvion ulkopuolella, mutta osana valtion vioesityksessä ehdoteta myönnettäväksi mää- 48486: kassataloutta. Valtion asuntorahastosta anne- rärahaa. 48487: tun lain (1144/1989) mukaan rahasto saa Valtion asuntorahastosta annetun lain 7 §:n 48488: varansa myönnettyjen aravalainojen lyhen- 1 momentin 5 kohdan mukaan valtion ta- 48489: nyksistä ja koroista ja muista tuloista, siirto- lousarvion käsittelyn yhteydessä on päätettä- 48490: na valtion talousarviosta sekä lainanotolla ja vä valtion asuntorahaston valtion keskuskir- 48491: arvopaperistamalla. Rahaston kassavarat si- janpidossa olevan yhdystilin varoille makset- 48492: joitetaan osana valtion kassaa. tavasta korosta. Valtion asuntorahastosta 48493: Vuoden 1996 ensimmäiseen lisätalousarvi- annetun lain 2 §:n 5 momentin kumoami- 48494: oon liittyen valtion asuntorahastosta annet- seen liittyen ehdotetaan lain 7 §:n 1 mo- 48495: tuun lakiin lisättiin uusi 2 §:n 5 momentti menttia muutettavaksi siten, että sen 5 kohta 48496: (208/1996), jonka mukaan Valtion asuntora- poistettaisiin. 48497: haston valtion keskuskirjapidossa olevalle 48498: yhdystilille ryhdyttiin 1 päivästä huhtikuuta 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset 48499: 1996 maksamaan vuotuista korkoa valtion 48500: sijoituksista keskimäärin saatavan tuoton pe- Valtion asuntorahastolle on tuloutettu vuo- 48501: rusteella. Koron peruste määrätään tarkem- sina 1997-1998 korkoja yhdystilillä oleville 48502: min valtion talousarviossa. Korko tuloute- varoille yhteensä 182,4 miljoonaa markkaa 48503: taan rahastoon vuosittain jälkikäteen helmi- eli noin 90 miljoonaa markkaa vuodessa. 48504: kuun loppuun mennessä. Vuosina 1997 ja Koron suuruus johtuu siitä, että yhdystilin 48505: 1998 yhdystilillä oleville varoille on makset- saldo on ollut asuntolainojen ennenaikaisten 48506: tu korkoa, joka vastaa yhdystilin varojen takaisinmaksujen vuoksi ennakoitua suurem- 48507: väliaikaisesta sijoittamisesta valtiolle saata- pi. Tulevina vuosina Valtion asuntorahastot- 48508: vaa tuottoa. ta esityksen vuoksi saamatta jääväksi korok- 48509: Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses- si arvioidaan noin 45-50 miljoonaa markkaa 48510: sä ehdotetaan, että Valtion asuntorahaston vuodessa. 48511: keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoil- 48512: le maksettavasta korosta luovutaan. 3. Asian valmistelu 48513: Valtion asuntorahastosta annetun lain 2 §:n 48514: 5 momentti esitetään kumottavaksi valtion Esitys on valmisteltu virkatyönä ympäris- 48515: vuoden 1999 talousarvioesitykseen liittyen. töministeriössä. Asian valmistelussa on kuul- 48516: 48517: 48518: 380269S 48519: 2 HE 122/1998 vp 48520: 48521: tu Valtion asuntorahastoa ja Valtiokonttoria. 5. Voimaantulo 48522: Esitys ei ole ollut tarkistettavana oikeus- 48523: ministeriön lainvalmisteluosaston tarkastus- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi- 48524: toimistossa. vänä tammikuuta 1999. 48525: 4. Muita esitykseen vaikuttavia 48526: seikkoja Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48527: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 48528: Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- tus: 48529: arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 48530: si sen yhteydessä. 48531: 48532: 48533: 48534: 48535: Laki 48536: valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta 48537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48538: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1989 valtion asuntorahastosta annetun lain (1144/1989) 48539: 2 § :n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 208/1996, ja 48540: muutetaan 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 208/1996, seuraavasti: 48541: 7§ 3) vahvistettava asuntorahastolle otettavien 48542: Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lainojen, arvopaperistettavien lainojen, astet- 48543: on: tavien arvopapereiden ja lisävakuuksien 48544: 1) vahvistettava niiden lainojen enim- enimmäismäärät; sekä 48545: mäismäärä, jotka myönnetään tai joihin 4) päätettävä mahdollisesta siirrosta asun- 48546: maksetaan korkotukea asuntorahaston 2 torahastoon tai rahastosta valtion talousarvi- 48547: §:ssä tarkoitetuista valtion talousarvion ul- oon. 48548: kopuolisista varoista oman asunnon hankin- 48549: taan myönnettävien lainojen korkotuesta an- 48550: netun lain (639/1982) mukaisia lainoja lu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 48551: kuun ottamatta; kuuta . 48552: 2) vahvistettava niiden asuntolainoihin liit- Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain 48553: tyvien valtiontakausten enimmäismäärä, jois- voimaantuloa valtion asuntorahaston valtion 48554: ta aiheutuvat korvaukset maksetaan asunto- keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoil- 48555: rahaston 2 §:ssä tarkoitetuista valtion talous- le kertyneisiin ennen lain voimaantuloa tu- 48556: arvion ulkopuolisista varoista; louttamattomiin korkoihin. 48557: 48558: 48559: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998 48560: 48561: Tasavallan Presidentti 48562: 48563: 48564: 48565: MARTTI AHTISAARI 48566: 48567: 48568: 48569: Ministeri Sinikka Mönkäre 48570: HE 122/1998 vp 3 48571: 48572: Liite 48573: 48574: 48575: 48576: Laki 48577: valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta 48578: 48579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48580: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1989 valtion asuntorahastosta annetun lain (1144/1989) 48581: 2 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 208/1996, ja 48582: muutetaan 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 208/1996, seuraavasti: 48583: Voimassa oleva laki Ehdotus 48584: 2§ 48585: V aitio maksaa vuotuista korkoa asuntora- (kumotaan) 48586: haston valtion keskuskiljanpidossa olevan 48587: yhdystilin varoille valtion sijoituksista kes- 48588: kimäärin saatavan tuoton perusteella siten 48589: kuin valtion talousarviossa tarkemmin mää- 48590: rätään. Korkoa ei kuitenkaan makseta talous- 48591: arviossa asuntorahastoon siirretylle määrä- 48592: rahalle. Korko tuloutetaan rahastoon vuosit- 48593: tain jälkikäteen helmikuun loppuun mennes- 48594: sä. 48595: 48596: 7 § 7§ 48597: Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä 48598: on: on: 48599: 1) vahvistettava niiden lainojen enim- 1) vahvistettava niiden lainojen enim- 48600: mäismäärä, jotka myönnetään tai joihin mäismäärä, jotka myönnetään tai joihin 48601: maksetaan korkotukea asuntorahaston 2 maksetaan korkotukea asuntorahaston 2 48602: §:ssä tarkoitetuista valtion talousarvion ul- § :ssä tarkoitetuista valtion talousarvion ul- 48603: kopuolisista varoista oman asunnon hankin- kopuolisista varoista oman asunnon hankin- 48604: taan myönnettävien lainojen korkotuesta an- taan myönnettävien lainojen korkotuesta an- 48605: netun lain (639/82) mukaisia lainoja lukuun netun lain (63911982) mukaisia lainoja lu- 48606: ottamatta; kuun ottamatta; 48607: 2) vahvistettava niiden asuntolainoihin liit- 2) vahvistettava niiden asuntolainoihin liit- 48608: tyvien valtiontakausten enimmäismäärä, jois- tyvien valtiontakausten enimmäismäärä, jois- 48609: ta aiheutuvat korvaukset maksetaan asunto- ta aiheutuvat korvaukset maksetaan asunto- 48610: rahaston 2 §:ssä tarkoitetuista valtion talous- rahaston 2 §:ssä tarkoitetuista valtion talous- 48611: arvion ulkopuolisista varoista; arvion ulkopuolisista varoista; 48612: 3) vahvistettava asuntorahastolle otettavien 3) vahvistettava asuntorahastolle otettavien 48613: lainojen, arvopaperistettavien lainojen, ostet- lainojen, arvopaperistettavien lainojen, ostet- 48614: tavien arvopapereiden ja lisävakuuksien tavien arvopapereiden ja Iisävakuuksien 48615: enimmäismäärä; enimmäismäärä; sekä 48616: 4) päätettävä mahdollisesta siirrosta asun- 4) päätettävä mahdollisesta siirrosta asun- 48617: torahastoon tai rahastosta valtion talousarvi- torahastoon tai rahastosta valtion talousarvi- 48618: oon; sekä oon. 48619: 5) päätettävä asuntorahaston valtion kes- 48620: kuskiljanpidossa olevan yhdystilin varoille 48621: maksettavasta korosta. 48622: 4 HE 122/1998 vp 48623: 48624: Voimassa oleva laki Ehdotus 48625: 48626: Tämä laki tulee voimaan päivänä 48627: kuuta . 48628: Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain 48629: voimaantuloa valtion asuntorahaston valtion 48630: keskuskiljanpidossa olevan yhdystilin va- 48631: roille kertyneisiin ennen lain voimaantuloa 48632: tulouttamattomiin korkoihin. 48633: HE 123/1998 vp 48634: 48635: 48636: 48637: 48638: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi kuntien valtionosuus- 48639: lain 27 §:n muuttamisesta, kadun ja eräiden yleisten alueiden 48640: kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n kumoamisesta, 48641: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun 48642: lain kumoamisesta sekä kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- 48643: taselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta 48644: 48645: 48646: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 48647: 48648: Esityksessä ehdotetaan kuntien valtion- teensä noin 45 miljoonaa markkaa. 48649: osuuslain muuttamista holhoustoimen teh- Vähennykset ehdotetaan teknisesti toteutet- 48650: tävien siirtyessä valtiolle. Yleisestä valtion- taviksi lisäämällä kuntien valtionosuuslakiin 48651: osuudesta vähennettäisiin tehtävien siirron niitä koskeva uusi säännös. 48652: perusteella vuonna 1999 noin 13 miljoonaa Lisäksi ehdotetaan, että kunnan talouden 48653: markkaa ja vuonna 2000 lisäksi noin 31 mil- vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä anne- 48654: joonaa markkaa. tun lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin kol- 48655: Samoin ehdotetaan, että kadun ja eräiden mella vuodella. Lain soveltamisala rajataan 48656: yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- koskemaan vain sen soveltamisalan piirissä 48657: dosta annetun lain valtionosuutta koskeva nyt olevaa kuntaa. 48658: 14a § sekä laki valtionavustuksesta eliokei- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 48659: nojen edistämiseen kunnissa kumottaisiin. arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 48660: Sen johdosta, että nämä tehtävät valtion- si sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoi- 48661: osuustehtävinä lakkaisivat, yleistä valtion- tetut tulemaan voimaan vuoden 1999 alusta. 48662: osuutta vähennettäisiin vuonna 1999 yh- 48663: 48664: 48665: 48666: 48667: 380291R 48668: 2 HE 123/1998 vp 48669: 48670: 48671: 48672: 48673: PERUSTELUT 48674: 48675: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset päätösten perusteella ole saatavissa tietoa. 48676: Näihin kohdistuvaa osuutta yleisestä valtion- 48677: 1.1. Yleisen valtionosuuden muutos osuudesta ei siten voida laskennallisesti 48678: vuoden 1999 ja 2000 alusta määrittää. 48679: Yleisen valtionosuuden markkamääräinen 48680: Hallituksen esityksessä holhouslainsäädän- lähtötaso vuodelle 1997 on vahvistettu kun- 48681: nön uudistamiseksi ehdotetaan holhoustoi- tien valtionosuuslain 27 §:ssä. Jos näitä val- 48682: men tehtävien järjestämisvastuun siirtämistä tionosuuteen oikeuttavia tehtäviä muutetaan 48683: kunnilta valtiolle. Holhouslain perusteella ei tai poistetaan, voidaan muutos ottaa huomi- 48684: kunnille ole suoritettu valtionosuutta. oon suoraan lain perusteella yleisen valtion- 48685: Kuntien valtionosuuksien vahvistamispe- osuuden suuruutta määrättäessä. 48686: rusteista säädetään valtionosuuslain Valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden 48687: (1147/1996) 2 luvussa. Yleisen valtionosuu- muutosten huomioon ottaminen kuntien val- 48688: den myöntämisen perusteena olevan keski- tionosuuslain perusteella kuitenkin edellyt- 48689: määräisen markkamäärän vahvistamisessa tää, että tehtävissä tapahtuu muutoksia ja 48690: otetaan huomioon muiden tekijöiden ohella että muutosten määrä voidaan todentaa ja 48691: valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun tehtävien hoitoon kohdistuneet valtionosuu- 48692: arvioidut muutokset. Muissa kuin valtion- det riittävällä tarkkuudella laskennallisesti 48693: osuustehtävissä tapahtuvat muutokset ja nii- määrittää. 48694: den huomioon ottaminen eivät perustu kun- Jäljempänä esitetään niin sanottuihin pie- 48695: tien valtionosuuslakiin. Tämän vuoksi val- niin valtionosuustehtäviin liittyen, että kadun 48696: tionosuuksien vähennyksistä, jotka johtuvat ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja 48697: kuntien ja valtion rahoitusaseman muutoksen puhtaanapidosta annetun lain 14a § 48698: huomioon ottamisesta, kuten holhouslain ( 420/ 1993) sekä valtionavustuksesta elinkei- 48699: uudistamisen kohdalla on kysymys, tulee nojen edistämiseen kunnissa annettu laki 48700: säätää lailla. (1280/1988) kumottaisiin. Kun kunnossa- ja 48701: Kunnat saavat eräiden niin sanottujen puhtaanapidon osalta muutos liittyy vain 48702: pienten valtionosuustehtävien hoitamisen valtionosuuden maksamiseen eikä kumman- 48703: perusteella valtionosuutta, joka sisältyy ylei- kaan tehtävämuutoksen laskennallinen vä- 48704: seen valtionosuuteen. Yleisen valtionosuu- hentäminen yleisestä valtionosuudesta yk- 48705: den perusosa koostuu nimensä mukaisesti siselitteisesti ole mahdollista, tulisi myös 48706: osin kohdentumattomasta valtion avusta tämä muutos toteuttaa teknisesti kuntien val- 48707: kunnille, osin korvauksesta mainittujen teh- tionosuuslakia muuttamalla. Muutoksia ei 48708: tävien hoitamiseen. Näiden tehtävien hoita- ole tarkoituksenmukaista eritellä, joten ne on 48709: misesta kunnille aiheutuvia kustannuksia on laskettu yhteen 27 §:ään lisättävässä 3 mo- 48710: selvitetty viimeksi vuonna 1988. Kuntien mentissa. 48711: valtionosuuslain mukaan yleisen valtion- 48712: osuuden suuruus ei ole suoraan riipppuvai- 1.2. Kadun ja eräiden yleisten alueiden 48713: nen näiden tehtävien hoitamisesta aiheutuvi- kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun 48714: en kustannusten muutoksista, eikä niiden lain 14a §:n sekä valtionavustuksesta 48715: perusteella suoriteta myöskään lain 6 §:n elinkeinojen edistämiseen kunnissa 48716: mukaista rahoitussuhteen muutosten tarkas- annetun lain kumoaminen 48717: telua neljän vuoden välein, kuten muiden 48718: valtionosuustehtävien kohdalla. Tämä johtuu Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnos- 48719: muun muassa siitä, että suurin osa niin sa- sa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n 48720: notuista pienistä valtionosuustehtävistä on mukaan kunnille suoritetaan laissa mainittu- 48721: sellaisia, ettei niiden menoista kuntien tilin- jen tehtävien hoitamisesta valtionosuutta si- 48722: HE 123/1998 vp 3 48723: 48724: ten kuin kuntien valtionosuuslaissa on sää- rosta valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Ka- 48725: detty. Kun kuntien mahdollisuutta parantaa dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja 48726: muun muassa näiden tehtävien hoitamiseen puhtaanapidosta annetun lain valtionosuutta 48727: tarvittavaa rahoitusta on lisätty muun muassa koskevan 14a §:n sekä valtionavustuksesta 48728: kiinteistöveroa koskevin muutoksin, ehdote- elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun 48729: taan, että lainkohta kumottaisiin, jolloin se lain kumoaminen vähentävät yleistä val- 48730: valtionosuustehtäväkokonaisuutena lakkaisi. tionosuutta vuodesta 1999 yhteensä 45 mil- 48731: Kunnat saavat elinkeinojen edistämisen pe- joonaa markkaa. 48732: rusteella valtionosuutta, joka sisältyy ylei- Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- 48733: seen valtionosuu teen. Lain ja sitä edeltäneen, taselvityksestä annetun lain voimassaolon 48734: valtionavustuksesta kuntien elinkei- jatkamiseksi tehdyllä esityksellä ei ole ta- 48735: noasiamiesten palkkaukseen annetun lain loudellisia vaikutuksia eikä talousarvioon 48736: (15911975) säätämisen tarkoituksena oli ai- sisältyvän määrärahan mitoituksessa ole va- 48737: kanaan herättää kunnat kiinnittämään huo- rauduttu uusien kuntien mukaan ottamiseen 48738: miota alueensa elinkeinotoiminnan edistämi- korkotuen piiriin vuonna 1999 eikä vakau- 48739: seen. Kyseessä on toiminta, josta lain säätä- tuslainojen myöntämiseen. 48740: misajankohdan jälkeen on kuitenkin muo- 48741: dostunut osa kuntien normaali toimintaa, joka 3. Asian valmistelu 48742: on kunnan omassa intressissä ja jonka laa- 48743: juuden tulisi myös jatkossa olla kuntien it- Esitys on valmisteltu virkatyönä sisäasiain- 48744: sensä harkinnassa. Tämän vuoksi ehdotetaan, ministeriössä ja valmistelun yhteydessä on 48745: että valtionavustuksesta elinkeinojen edistä- kuultu valtiovarainministeriön, opetusminis- 48746: miseen kunnissa annettu laki tarpeettomana teriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosi- 48747: kumottaisiin. aali- ja terveysministeriön sekä ympäristö- 48748: ministeriön ja Suomen Kuntaliiton edustajia. 48749: 1.3. Kunnan talouden vakauttamisesta ja 48750: kuntaselvityksestä annetun lain voi- 4. Muita esitykseen vaikuttavia 48751: massaoloajan jatkaminen seikkoja 48752: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 48753: taselvityksestä annettua lakia (658/1994) on arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 48754: sovellettu vain yhteen kuntaan. Tämä johtuu si sen yhteydessä. Esitys liittyy myös halli- 48755: siitä, että kunnat ovat viime vuosina kyen- tuksen esitykseen holhouslainsäädännön uu- 48756: neet sopeuttamaan talouttaan muutoksiin distamiseksi (HE 11998 vp). Jos mainittuun 48757: paremmin kuin lain säätämisen yhteydessä esitykseen tehdään velvoitteiden jakoon koh- 48758: vuonna 1994 arvioitiin. distuvia muutoksia, tulee tätä esitystä muut- 48759: Nykyisen lain voimassaoloaikana, ennen taa vastaavasti. 48760: vuoden 1998 päättymistä, lain soveltamispii- 48761: riin ei ole odotettavissa uusia kuntia. 5. Voimaantulo 48762: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- 48763: taselvityksestä annetun lain voimassaoloai- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä- 48764: kaa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuo- nä tammikuuta 1999. 48765: della, jolloin 1 päivänä tammikuuta 1997 48766: voimaan tulleen kuntien valtionosuuslain 6. Säätämisjärjestys 48767: siirtymäsäännösten vaikutus päättyy. Lain 48768: soveltamisala rajataan koskemaan vain sen Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- 48769: soveltamisalan piirissä nyt olevaa kuntaa. taselvityksestä annettu laki, jonka voimassa- 48770: oloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella 48771: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset vuodella, on säädetty valtiopäiväjärjestyksen 48772: 67 §:ssä määrätyllä tavalla. Tämän vuoksi 48773: Holhoustoimen tehtävien siirtämiseen pe- ehdotus lain voimassaolaajan jatkamisesta 48774: rustuen kuntien yleisen valtionosuuden mää- käsiteltäneen samassa järjestyksessä. 48775: rä vähenee vuoden 1999 alusta noin 13 mil- 48776: joonaa markkaa ja vuoden 2000 alusta lisäk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 48777: si noin 31 miljoonaa markkaa. Vähennys on kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 48778: mitoitettu siten, että se vastaa tehtävän siir- tukset 48779: 4 HE 123/1998 vp 48780: 48781: 48782: 48783: 48784: 1. 48785: Laki 48786: kuntien valtionosuuslain 27 §:n muuttamisesta 48787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48788: lisätään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 48789: 27 §:ään sellaisena kuin se on osaksi muutettuna laissa 1102/1997, uusi 3 ja 4 momentti, jol- 48790: loin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti: 48791: 27 § yleisen valtionosuuden keskimääräisestä 48792: markkamäärästä vähennetään vuoden 2000 48793: Yleisen valtionosuuden perusteena oleva alusta 4,50 markkaa. 48794: m ark kam äärä 48795: 48796: 48797: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 48798: yleisen valtionosuuden keskimääräisestä kuuta 1999. 48799: markkamäärästä vähennetään vuoden 1999 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain 48800: alusta 8,60 markkaa. t~ytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei- 48801: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä snn. 48802: 48803: 48804: 48805: 48806: 2. 48807: Laki 48808: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n 48809: kumoamisesta 48810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48811: 48812: 1§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 48813: Tällä lailla kumotaan kadun ja eräiden mikuuta 1999. 48814: yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- 48815: dosta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain 48816: (66911978) 14a §, sellaisena kuin se on 48817: laissa 420/1993. 48818: HE 123/1998 vp 5 48819: 48820: 3. 48821: Laki 48822: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun lain kumoamisesta 48823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48824: 1§ siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 48825: Tällä lailla kumotaan valtionavustuksesta 48826: elinkeinojen edistämiseen kunnissa 29 päivä- Tämä laki tulee voimaa 1 päivänä tammi- 48827: nä joulukuuta 1988 annettu laki (1280/1988) kuuta 1999. 48828: 48829: 48830: 48831: 48832: 4. 48833: Laki 48834: kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta 48835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 48836: tavalla, 48837: muutetaan kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä 15 päivänä heinäkuuta 48838: 1994 annetun lain (65811994) 19 §, sellaisena kuin se on laissa 110311997, seuraavasti: 48839: 19 § taan 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeenkin, 48840: kunnes kunta on maksanut takaisin 5 ja 7 48841: Voimaantulo ja soveltaminen §:n mukaan määräytyvät valtion korkotuki- 48842: ja vakautuslainasaatavat tai kuntaselvitys on 48843: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- päättynyt. 48844: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 48845: lukuuta 2001. lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 48846: Tätä lakia sovelletaan kuntaan, jolle on teisiin. 48847: myönnetty korkotukea tai vakautuslainaa 48848: taikka jossa on päätetty käynnistää kun- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 48849: taselvitys ennen 1 päivää tammikuuta 1999. mikuuta 1999. 48850: Lain säännöksiä sovelletaan tällaiseen kun- 48851: 48852: 48853: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 48854: 48855: Tasavallan Presidentti 48856: 48857: 48858: 48859: MARTTI AHTISAARI 48860: 48861: 48862: 48863: 48864: Ministeri Jouni Backman 48865: 6 HE 123/1998 vp 48866: 48867: Liite 48868: 48869: 1. 48870: Laki 48871: kuntien valtionosuuslain 27 §:n muuttamisesta 48872: 48873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 48874: lisätään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 48875: 27 §:ään sellaisena kuin se on osaksi muutettuna laissa 1102/1997, uusi 3 ja 4 momentti, 48876: jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti: 48877: Voimassa oleva laki Ehdotus 48878: 48879: 27 § 48880: 48881: Yleisen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä 48882: 48883: 48884: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä 48885: yleisen valtionosuuden keskimääräisestä 48886: markkamäärästä vähennetään vuoden 1999 48887: alusta 8,60 markkaa. 48888: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä 48889: yleisen valtionosuuden keskimääräisestä 48890: markkamäärästä vähennetään vuoden 2000 48891: alusta 4,50 markkaa. 48892: 48893: 48894: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi- 48895: kuuta 1999. 48896: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 48897: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 48898: piteisiin. 48899: 48900: 48901: 2. 48902: Laki 48903: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n 48904: kumoamisesta 48905: 48906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48907: Voimassa oleva laki Ehdotus 48908: 48909: 14 a § 48910: Kunnille myönnetään katujen kunnossapi- (Kumotaan) 48911: toon valtionosuutta siten kuin kuntien val- 48912: tionosuuslaissa (688!92) säädetään. 48913: 48914: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 48915: kuuta 1999. 48916: HE 123/1998 vp 7 48917: 48918: 48919: 48920: 48921: 3. 48922: Laki 48923: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun lain kumoamisesta 48924: 48925: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 48926: 48927: Voimassa oleva laki Ehdotus 48928: 48929: 48930: 1§ 48931: Kunnan tulee huolehtia alueen elinkeinojen (Kumotaan) 48932: edistäm istoim intaan kuuluvista tehtävistä. 48933: Näitä tehtäviä vaarten kunnassa tulee olla 48934: elinkeinoasiamiehen virka tai näiden tehtävi- 48935: en hoitaminen tulee järjestää muulla tavoin. 48936: 48937: 2§ 48938: Kunnille myönnetään 1 §:ssä tarkoitettujen (Kumotaan) 48939: tehtävien hoitamiseen valtionosuutta siten 48940: kuin kuntien valtionosuuslaissa (688!92) sää- 48941: detään. 48942: 48943: 3§ 48944: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- (Kumotaan) 48945: kuuta 1989 ja sillä kumotaan valtionavustuk- 48946: sesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauk- 48947: seen annetutu laki (157175) siihen m yöhem- 48948: min tehtyine muutoksineen. 48949: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 48950: mikuuta 1999. 48951: 8 HE 123/1998 vp 48952: 48953: 4. 48954: Laki 48955: kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta 48956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä 48957: tavalla, 48958: muutetaan kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä 15 päivänä heinäkuuta 48959: 1994 annetun lain (65811994) 19 §, sellaisena kuin se on laissa 1103/1997, seuraavasti: 48960: Voimassa oleva laki Ehdotus 48961: 48962: 19 § 19 § 48963: Voimaantulo ja soveltaminen Voimaantulo ja soveltaminen 48964: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 48965: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- 48966: lukuuta 1998. lukuuta 2001. 48967: Kuntaan, jolle on myönnetty korkotukea Tätä lakia sovelletaan kuntaan, jolle on 48968: tai vakautuslainaa taikka jossa on päätetty mxönnetty korkotukea tai vakautuslainaa 48969: käynnistää kuntaselvitys, sovelletaan tämän tatkka jossa on päätetty käynnistää kun- 48970: lain säännöksiä 31 päivän joulukuuta 1998 taselvitys ennen 1 päivää tammikuuta 1999. 48971: jälkeenkin, kunnes kunta on maksanut takai- Lain säännöksiä sovelletaan tällaiseen kun- 48972: sin 5 ja 7 §:n mukaan määräytyvät valtion taan 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeenkin, 48973: korkotuki- ja vakautuslainasaatavat tai kun- kunnes kunta on maksanut takaisin 5 ja 7 48974: taselvitys on päättynyt. §:n mukaan määräytyvät valtion korkotuki- 48975: ja vakautuslainasaatavat tai kuntaselvitys on 48976: päättynyt. 48977: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 48978: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 48979: teisiin. teisiin. 48980: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 48981: mikuuta 1999. 48982: HE 124/1998 vp 48983: 48984: 48985: 48986: 48987: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja virvoitus- 48988: juomaverosta annetun lain muuttamisesta 48989: 48990: 48991: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 48992: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ma- lähinnä sivutoimisiaja osa-aikaisia. 48993: keis- ja virvoitusjuomaverosta annettua lakia Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 48994: siten, että makeisveron kantamisesta luovut- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 48995: taisiin. Virvoitusjuomaveron osalta lakia si sen yhteydessä. 48996: muutettaisiin siten, että lakia ei perusveron Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 48997: osalta sovellettaisi pientuottajiin, jotka ovat päivänä tammikuuta 1999. 48998: 48999: 49000: PERUSTELUT 49001: 1. Nykytila 1.2. Makeisvero ED-tilanteessa 49002: 1.1. Yleistä Yhdenmukaistettaessa valmisteverotosta 49003: koskevaa lainsäädäntöä Suomen valmistau- 49004: Makeisista valtiolle suoritettavasta verosta tuessa jäsenyyteen EU:ssa kansallisen ma- 49005: säädetään nykyisessä muodossaan makeis- ja keisveron kantamista päätettiin jatkaa val- 49006: virvoitusjuomaverosta annetussa laissa tiontaloudellisista syistä. Koska vero ei kuu- 49007: (147411994), joka tuli voimaan vuoden 1995 lu yhdenmukaistettuihin valmisteveroihin, 49008: alusta. Veron määrä on 3,50 markkaa kilolta veronkanto- ja valvontajärjestelmänä ei voi- 49009: makeisia. V eron kohteena ovat Suomessa da käyttää Euroopan yhteisön (EY) valmiste- 49010: kulutettavat makeiset. verojärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että siirto: 49011: Makeisista on valtiontaloudellisten syiden ja Suomen ja toisen jäsenvaltion välillä e1 49012: vuoksi kannettu valmisteveroa vuodesta varusteta yhteisön valmisteverojärjestelmään 49013: 1926. Valmisteverolainsäädäntö uudistettiin kuuluvalla saateasiakirjalla, vaan tuotteet 49014: vuonna 1994 Suomen Euroopan unionin siirretään verovalvontaan tuojan ilmoituksen 49015: (EU) jäsenyyden vuoksi. Tässä yhteydessä perusteella. V almisteverotuslain ( 1469/1994) 49016: silloin voimassa olleet virvoitusjuomaverosta tuotteiden siirtämistä koskevia säännöksiä 49017: annettu laki (87011979) ja makeisverosta an- sovelletaan ainoastaan tuotaessa yhteisön ul- 49018: nettu laki (86711979) yhdistettiin yhdeksi kopuolisia tuotteita rajatulli toimipaikasta val- 49019: laiksi, koska verottamista koskevat lakien tuutetun varastonpitäjän verottomaan varas- 49020: menettelytapasäännökset olivat varsin sa- toon tai verottomien varastojen välillä Suo- 49021: manlaiset. Makeisveron määrä on säilynyt messa. 49022: ennallaan vuodesta 1987. Kauppa ja makeisteollisuus pitävät makeis- 49023: Makeisia myydään Suomessa vuosittain ten harmaatuontia makeisverotuksesta joh- 49024: noin 3,5 miljardin markan arvosta. Myynnin tuvana ongelmana. Verottomasti maahantuo- 49025: kokonaismäärä on noin 64 miljoonaa kiloa, tujen makeisten katsotaan aiheuttavan kilpai- 49026: josta kotimaisen tuotannon osuus on noin 31 lun vääristymiä, koska niitä myydään edul- 49027: miljoonaa kiloa eli noin 48 prosenttia. Kaa- lisemmin kuin verollisia makeisia. Viran- 49028: kaota, makeisia ja suklaata valmistaa maas- omaiset eivät kuitenkaan ole todenneet ma- 49029: samme noin 50 yritystä, ja vuoden 1996 tie- keisveron kiertämisestä aiheutuneen merkit- 49030: tojen mukaan toimiala työllistää noin 2 600 täviä ongelmia. Tutkitut rikokset ovat yleen- 49031: henkilöä. sä olleet vähäisiä ja niiden vaikutukset 49032: 49033: 49034: 380283H 49035: 2 HE 124/1998 vp 49036: 49037: markkinoilla paikallisia. Myös makeisveron taanotetut tuotteet ovat epäedullisemmassa 49038: tuotto on hieman noussut, eli suurimittaista asemassa kotimaasta tehtyyn hankintaan ver- 49039: salakuljetettujen makeisten myyntiä ei voida rattuna. Kirjelmässä todetaan myös, että on 49040: katsoa esiintyvän. suhteetonta soveltaa samanlaisia säännöksiä 49041: vähäisten kansallisten valmisteverojen kanta- 49042: 1.3. Makeisveron yhteisöoikeudelliset miseen kuin tuottoisiin yhdenmukaistettuihin 49043: näkökohdat valmisteveroihin. 49044: Vastauksessaan komission epäviralliseen 49045: Ksylitolimakeisten verovapaus huomautukseen Suomi katsoo, että veron 49046: kantojärjestelmä on mahdollisimman yksin- 49047: Makeisverosta on kansanterveydellisistä kertainen eli pelkkä veron maksaminen riit- 49048: syistä vapautettu ksylitolilla makeutetut ma- tää. Se, joka tuo tuotteita toisesta jäsenval- 49049: keiset, joiden on todettu estävän hampaiden tiosta, ei joudu syrjivän veron kohteeksi. Li- 49050: reikiintymistä. EY :n perustamissopimuksen säksi Suomi korostaa, että koska valmisteve- 49051: 95 artiklassa kielletään jäsenvaltioita mää- ron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä jär- 49052: räämästä muiden jäsenvaltioiden tuotteille jestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussa- 49053: korkeampia veroja kuin samantaisille koti- pidosta, liikkumisesta ja valvonnasta annetun 49054: maisille tuotteille. Euroopan komissio on lä- neuvoston direktiivin 92/12/ETY, jäljempänä 49055: hettänyt Suomelle 24 päivänä huhtikuuta jäljestelmädirektiivi, 3 artiklan 3 kohdan 49056: 1997 virallisen huomautuksen, jossa katso- mukaan sallitaan kansalliset valmisteverot, 49057: taan, että Suomi on rikkonut mainitussa ar- on vero myös voitava jäsenvaltiossa periä 49058: tiklassa määrätyt velvoitteet pitäessään voi- sen parhaaksi katsomalla tavalla. Jos pelkkä 49059: massa ksylitolimakeisten verovapauden suh- kansallisen veron periminen katsottaisiin 49060: teessa muihin tavallista sokeria sisältämättö- kielletyksi rajamuodollisuudeksi, olisi maini- 49061: miin, muilla sokerialkoholeilla kuin ksylito- tun kohdan ja EY :n perustamissopimuksen 49062: lilla, kuten sorbitolilla, makeutettuihin ja 95 artiklan välillä selvä ristiriita. 49063: muista jäsenvaltioista peräisin oleviin makei- 49064: siin. 49065: Suomi on kesäkuussa 1997 toimittanut ko- 1.4. Virvoitusjuomaveron periminen pien- 49066: missiolle vastauksensa, jossa katsotaan, ettei tuottajilla 49067: kyse ole tuontituotteita syrjivästä verosta. 49068: Ksylitolimakeisten verovapaus on myönnetty Makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun 49069: makeisten sisältämien makeutusaineiden pe- lain perusteella suoritetaan valtiolle myös 49070: rusteella, ei sen sijaan makeisten alkuperän virvottusjuomaveroa. Virvoitusjuomaveron 49071: perusteella. Näin tuontimakeiset saavat sa- kohteena ovat limonadit, kivennäisvedet, sel- 49072: man veroedun kuin kotimaiset tuotteet, jos laisenaan nautittavat mehut, mehujen valmis- 49073: ne täyttävät laissa säädetyt verottomuuden tamiseen käytettävät tiivisteet sekä ne mie- 49074: edellytykset. Suomessa myydään sekä koti- dot alkoholipitoiset juomat, joista ei kanneta 49075: maassa että ulkomailla valmistettuja ksylito- alkoholijuomaveroa, kuten miedot siiderit. 49076: limakeisia. Toisaalta makeisveroa kannetaan Virvoitusjuomaveron perusveroa peritään 49077: merkittävästä määrästä kotimaisia sokeritto- 0,27 markkaa litralta, ja tiivistemehuista ve- 49078: mia makeisia, jotka on makeutettu muulla roa kannetaan laimennussuhteen perusteella. 49079: kuin ksylitolilla. Jos komissio ei pidä Suo- Eniten kulutetuista juomaryhmistä, joita ovat 49080: men viralliseen huomautukseen antamaa vas- lähinnä limonadit ja kivennäisvedet, kanne- 49081: tausta riittävänä, se voi jatkaa rikkomusme- taan lisäksi pakkauksen laadun perusteella 49082: nettelyä ja antaa EY:n perustamissopimuk- määräytyvää ympäristöperusteista lisäveroa. 49083: sen 169 artiklassa tarkoitetun perustellun Virvoitusjuomaveroa maksaa noin 50 pien- 49084: lausunnon. Lausuntoa ei toistaiseksi ole an- tä mehujen valmistajaa. Mehujen pienimuo- 49085: nettu. toista valmistustoimintaa harjoitetaan lähinnä 49086: maatalouden sivuelinkeinona esimerkiksi 49087: V eron kantojärjestelmä marjojen viljelyn ohessa. Myös viinitilat, pi- 49088: topalveluyritykset, hillojen kotivalmistajat ja 49089: Suomi on myös saanut komissiolta makeis- muut vastaavat valmistavat satunnaisesti me- 49090: ja virvoitusjuomaveron kantojärjestelmää huja myyntiin. Näiden valmistusmäärät vaih- 49091: koskevan epävirallisen huomautuksen. Siinä televat muutamasta sadasta muutamaan kym- 49092: katsotaan, että toisesta jäsenvaltiosta vas- meneen tuhanteen litraan vuodessa. Tyypilli- 49093: HE 124/1998 vp 3 49094: 49095: sesti virvoitusjuomaveron määrä sivutoimi- 2.2. Virvoitusjuomavero 49096: silla valmistajilla vaihtelee muutamasta sa- 49097: dasta markasta muutamaan tuhanteen mark- Velvollisuudesta suorittaa virvoitusjuoma- 49098: kaan vuodessa. Virvoitusjuomaveroa pien- veron perusveroa ehdotetaan vapautettaviksi 49099: valmistajat suorittavat yhteensä noin pientuottajat,joiden virvoitusjuomaverolaissa 49100: 100 000 markkaa vuodessa. Varsinaisen val- tarkoitettujen virvoitusjuomien tuotanto on 49101: mistuksen lisäksi esimerkiksi kahviloissa ja enintään 50 000 litraa kalenterivuodessa. 49102: toreilla mehuja myös puristetaan lähinnä stt- Määrällä tarkoitettaisiin valmista, laimennet- 49103: rushedelmistä ja myydään välittömästi nau- tua juomaa. Määrä laskettaisiin virvoitusjuo- 49104: tittaviksi. Käytännössä osasta pienvalmistus- masta saatavan juomamäärän perusteella sa- 49105: ta ei makseta valmisteveroa, eivätkä useat malla tavalla, kuin voimassa olevan lain 49106: pienvalmistajat edes mieliä, että heidän toi- 3 §:ssä säädetään verotettavan virvoitusjuo- 49107: mintansa on veronalaista. man määrästä. Jos valmistajan tuotanto ka- 49108: Valmisteverotuslain 72 §:n mukaan val- lenterivuoden aikana ylittää 50 000 litraa, 49109: misteveron alaiset tuotteet, joista veroa ei vero perittäisiin koko määrästä. 49110: ole suoritettu, on valmistettava, jalostettava Ehdotuksen tarkoituksena olisi välttää ny- 49111: ja varastohava verottomassa varastossa. Tä- kyinen tilanne, jossa sekä verottajan että ve- 49112: män vuoksi myös virvoitusjuomaveron alais- rovelvollisen kustannukset ja hallinnollisen 49113: ten juomien pienienkin valmistajien tulee re- työn määrä ovat kohtuuttoman suuret perityn 49114: kisteröityä valtuutetuiksi varastonpitäjiksi, veron määrään nähden. Ehdotettava 50 000 49115: joihin sovelletaan verovelvollisryhmistä ras- litran vuosituotannon raja riittäisi rajaamaan 49116: kainta hallinnollista menettelyä. Mehuja val- perusveron ulkopuolelle suuren osan hedel- 49117: mistetaan usein vain muutaman kesäkuukau- mä-, marja- ja kasvismehujen erityisesti 49118: den aikana, mutta veroilmoitus tulee tehdä maatalouden sivuelinkeinona harjoitettavasta 49119: kuukausittain. Verovelvollisuudesta johtuvat pienvalmistuksesta. Hallinnollisen työn ja 49120: kustannukset ja velvoitteet, kuten säännösten verokertymän epäsuhta koskee juuri näitä 49121: tunteminen, velvollisuus jättää veroilmoitus pientuottajia. Ehdotus vaikuttaisi myöntei- 49122: säännöllisesti, valtuutetun varastonpitäjän lu- sesti sivuelinkeinona tai satunnaisesti mehuja 49123: van hankkimisesta ja muutoksista aiheutuvat valmistavien asemaan. Toiminnan aloittamis- 49124: kustannukset ja muut vastaavat, ovat suuria kynnys madaltuisi, verovelvollisuudesta koi- 49125: verrattuna toiminnan pienimuotoisuuteen ja tuva työ pienvalmistajalle poistuisi ja toi- 49126: satunnaisuuteen. Toisaalta pienimuotoisesta minnan kustannukset laskisivat virvoitus- 49127: virvoitusjuomaveron alaisten juomien val- juomaveron jäädessä pois. Valmisteverov~ 49128: mistuksesta aiheutuu myös tullilaitokselle ranomaiset voisivat tältä osin kohdentaa VOI- 49129: suuri hallinnollinen rasite veron tuottoon mavarojaan verotuoton kannalta merkittä- 49130: nähden. vämpiin kohteisiin. 49131: Verovelvollisuudesta ehdotuksen mukaan 49132: vapautuvan valmistajan olisi kuitenkin vaa- 49133: 2. Ehdotetut muutokset dittaessa esitettävä tulliviranomaiselle luotet- 49134: tava selvitys tuotannon määrästä. Jotta vero- 49135: 2.1. Makeisvero vapautta ei kierrettäisi hajottamalla tuotanto 49136: usealle valmistajalle, olisi valmistajan vaa- 49137: Edellä esitettyjen kansallisesta valmisteve- dittaessa esitettävä selvitys myös toiminnan 49138: rosta Suomen makeismarkkinoille aiheutuvi- oikeudellisesta ja taloudellista itsenäisyydes- 49139: en ongelmien vuoksi makeisverosta ehdote- tä saman toimialan valmistajiin nähden. 49140: taan luovuttavaksi. Makeisverosta luovutta- Toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevassa 49141: essa komissiolla ei myöskään enää olisi tar- pienyrityksessä tuotetulle virvoitusjuomalle 49142: vetta jatkaa ksylitolimakeisten verovapauden myönnettäisiin vastaava verovapaus. Sa~a 49143: rikkomusmenettelyä, joskaan tämän verova- koskee EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotuJa 49144: pauden yhteisöoikeuden vastaisuutta ei ole virvoitusjuomia. Maahantuojan on näissä ta- 49145: EY:n oikeudessa todettu. Makeis- ja virvoi- pauksissa pystyttävä osoittamaan, että vir- 49146: tusjuomaverosta annetun lain nimike muutet- voitusjuoman on tuottanut sellainen valmis- 49147: taisiin laiksi virvoitusjuomaverosta. Laista taja, joka Suomen säännösten mukaan on 49148: poistettaisiin maininnat makeisverosta ja sii- rajattu virvoitusjuomaveron perusveron so- 49149: hen liittyvistä määritelmistä. veltamisalan ulkopuolelle. 49150: Myös EY:n yhdenmukaistetussa valmiste- 49151: 4 HE 124/1998 vp 49152: 49153: verotusjärjestelmässä tunnetaan vastaavanlai- heuttamasta makeisten arvon noususta peri- 49154: sia pientuottajille myönnettyjä verohelpotuk- tään myös arvonlisäveroa, jonka osalta vero- 49155: sia. Järjestelmädirektiivin 29 artiklan 1 koh- tuotot laskisivat noin 30 miljoonaa markkaa. 49156: dan noJalla jäsenvaltiot voivat vapauttaa pie- Makeisveron ja arvonlisäveron osalta vero- 49157: net viinintuottajat eräistä valmisteverotuksen tuottoja menetettäisiin noin 190 miljoonaa 49158: hallinnollisiin menettelyihin liittyvistä vel- markkaa vuodessa. 49159: voitteista. Lisäksi alkoholin ja alkoholijuo- Makeisveron poistamisen johdosta sekä 49160: mien valmisteverojen rakenteiden yhdenmu- makeisten myynnin että kotimaan valmistuk- 49161: kaistamisesta annetussa neuvoston direktii- sen arvioidaan jonkin verran lisääntyvän. 49162: vissä 92/83/ETY mahdollistetaan alennettu- Makeisveron ja siitä johtuvan arvonlisäveron 49163: jen valmisteverokantojen soveltaminen pien- osuus makeisten myynnin arvosta on nyt 49164: panimoissa tuotettuun olueen (4 artikla) ja noin 5 prosenttia. Kaupan arvion mukaan 49165: pientislaamoissa tuotettuun alkoholiin (22 ar- makeisten vähittäismyyntihinnat laskisivat 49166: tikla). Veronalennusten osalta kyse on kui- veron poiston johdosta kuitenkin noin 7 pro- 49167: tenkin jo selkeästi pienvalmistuksen talou- senttia. Kauppa ja makeisteollisuus arvioivat, 49168: dellisesta tukemisesta eikä hallinnollisen että kulutettujen makeisten määrä kasvaa 49169: työn välttämisestä, sillä olut ja alkoholi val- noin 3-5 prosenttia. Harmaatuonnin arvioi- 49170: mistetaan joka tapauksessa verovalvonnassa. daan hieman vähenevän. Nousevan kysyn- 49171: Ehdotettu verovelvollisuuden rajoitus kos- nän arvioidaan myös hieman lisäävän ma- 49172: kisi ainoastaan perusveroa, ei virvoitusjuo- keistuotannon työllisyyttä. Makeisalan piris- 49173: maveron ympäristöperusteista lisäveroa. Jos tymisen johdosta makeisveron poistamisen 49174: valmistajat valmistavat lisäveron alaisia vir- valtiontaloudellinen kokonaiskustannus jää- 49175: voitusjuomia tai niitä tuodaan maahan, olisi nee jonkin verran varsinaista verotuottojen 49176: niistä edelleen suoritettava lisävero. Tällä menetystä pienemmäksi. Lopputulos riippuu 49177: varmistettaisiin se, että muutos ei ympäristö- paitsi kysynnän muutoksista myös alan hin- 49178: tavoitteiden vastaisesti kannustaisi kertakäyt- noittelu- ja hankintapäätöksistä, esimerkiksi 49179: töisten juomapäällysten käytön lisäämiseen tuonnin osuudesta. Jos hinta- ja määrämuu- 49180: niissä juomaryhmissä, joista suuren kulutuk- tokset toteutuvat kaupan ja makeisteollisuu- 49181: sen takia suoritetaan lisäveroa. den arvioiden mukaisina, lisääntyneestä 49182: myynnistä aiheutuva arvonlisäverokertymän 49183: kasvu olisi noin 20 miljoonaa markkaa, jol- 49184: 3. Esityksen vaikutukset loin makeisveron poistamisen kokonaiskus- 49185: tannus valtiontaloudelle olisi noin 170 mil- 49186: 3.1. Taloudelliset vaikutukset joonaa markkaa vuosittain. 49187: Virvoitusjuomaveron perusveroa kannettiin 49188: Makeisverosta ei enää kertyisi valtiolle ve- vuonna 1997 noin 165 miljoonaa markkaa. 49189: rotuloja. Makeisveron tuotto vuosina 1990 ja Ehdotetun pientuottajien verovapautuksen 49190: 1995-1998 käy ilmi taulukosta 1. johdosta virvoitusjuomaverosta kertyvä vero- 49191: tulo pienenisi kotimaisten tuottajien osalta 49192: Taulukko 1 noin 100 000 markkaa. Niiltä maahantuojil- 49193: ta, joiden vuosittaisen tuonnin määrä on ol- 49194: Vuosi Makeisveron tuotto lut alle 50 000 litraa vuodessa, virvoitusjuo- 49195: (milj. mk.) maveron perusveroa kertyi vuonna 1997 49196: noin 225 000 markkaa. Tietoa siitä, kuinka 49197: 1990 154 suuri osa tästä tuonnista täyttäisi ehdotetun 49198: 1995 152 verovapauden edellytykset, ei ole saatavilla. 49199: 1996 155 Määrän arvioidaan kuitenkin olevan vähäi- 49200: 1997 157 nen. 49201: 1998 (arvio) 160 Virvoitusjuomaveron perusveron poistami- 49202: nen pienvalmistajilta vaikuttaisi myönteisesti 49203: Makeisvero on luonteeltaan pienehkö val- verovelvollisten eli lähinnä mehuja sivuelin- 49204: mistevero, jonka tuotto on viime vuosina py- keinona tai satunnaisesti valmistavien ase- 49205: synyt suhteellisen vakiona. Vuonna 1997 sen maan. Toiminnan aloittamiskynnys madal- 49206: tuotto oli 157 miljoonaa markkaa eli 0,6 tuisi, verovelvollisuudesta koituva työ pois- 49207: prosenttia valmisteverotuloista ja 0,1 pro- tuisi ja toiminnan kustannukset laskisivat 49208: senttia kaikista verotuloista. Makeisveron ai- virvoitusjuomaveron jäädessä pois. 49209: HE 124/1998 vp 5 49210: 49211: Ehdotuksen kilpailullisten vaikutusten kat- siirtämisen verotuoton kannalta merkittäväm- 49212: sotaan jäävän hyvin vähäisiksi. Virvoitusjuo- piin kohteisiin. Toisaalta piiritullikamarien 49213: mien pientuottajien tuotantomäärät ja -sarjat, tehtäväksi jäisi pienten valmistajien ja maa- 49214: tuotteet ja myyntikanavat eivät kilpaile teol- hantuojien osalta verottomuuden edellytysten 49215: listen tuottajien kanssa. Ehdotuksessa tarkoi- valvonta. 49216: tetuttujen verovelvollisten tuotteet ovat 49217: yleensä pienen kysynnän erikoistuotteita, 3.3. Muut vaikutukset 49218: joista osa myydään suoraan kuluttajille myy- 49219: jäisissä, maatilamatkailun ohessa ja muissa Makeisten kulutus lisääntyisi etenkin niitä 49220: vastaavissa myyntikanavissa. Näiden pien- pienillä taskurahoilla ostavien lasten ja nuor- 49221: valmistajien vuosituotannon määrä valmiina, ten keskuudessa, ja hintaero hampaille hai- 49222: laimennettuna mehuna on noin 0,4 miljoo- tattorniin makeisiin kasvaisi. Hammas- 49223: naa litraa, josta yhden tuottajan osuus on sairauksien aiheuttajana erityisesti toistu villa, 49224: keskimäärin 7 400 litraa ja veron osuus päivän mittaan nautituilla sokeripitoisilla 49225: 2 000 markkaa vuodessa. Ehdotettu 50 000 makeisilla on keskeinen merkitys. Makeisten 49226: litran verottoman vuosituotannon yläraja toistuva käyttö näyttää väestötutkimusten 49227: vastaisi 13 500 markan valmisteveroa. Val- perusteella jatkuvasti yleistyvän. Makeisve- 49228: misteveron perusveron alaisia virvoitusjuo- ron poistaminen voi vahvistaa alkanutta 49229: mia kulutettiin Suomessa vuonna 1997 yh- väestön hampaiden kunnon huonontumista. 49230: teensä noin 610 miljoonaa litraa, josta ehdo- 49231: tettu verovapaus koskisi noin 0,06 prosent- 4. Asian valmistelu 49232: tia. 49233: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 49234: rainministeriössä yhteistyössä Tullihallituk- 49235: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sen kanssa. Valmistelun aikana on kuultu 49236: seuraavia tahoja: maa- ja metsätalousminis- 49237: Tullilaitoksen tarvitsemiin voimavaroihin teriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaa- 49238: makeisveron poistamisella ei olisi pidemmäl- li- ja terveysministeriö, Päivittäistavarakaup- 49239: lä tähtäimellä vaikutusta. Vuonna 1997 ma- pa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry sekä 49240: keisverovelvollisia oli 256, kun taas eri val- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän luon- 49241: misteveroja säännöllisesti maksamaan vel- nontuotealan ja ruoka-Suomi -teemaryhmät. 49242: vollisia oli kaikkiaan noin 1 200. Vaikka 49243: makeisveron osuus valmisteverojen tuotosta 5. Muita esitykseen vaikuttavia seik- 49244: jää pieneksi, verovelvollisten määrä on suu- koja 49245: ri. Makeisveron osuus valmisteverotuksen 49246: toimittamisen kustannuksista on noin 11 Esitys liittyy vuoden 1999 talousarvioesi- 49247: prosenttia. Makeisveron poistamisen yhtey- tykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen 49248: dessä tullilaitoksen työmäärä lisääntyisi het- yhteydessä. 49249: kellisesti esimerkiksi lupien peruuttamisen ja 49250: vakuuksien vapauttamisen johdosta. Tämän 6. Voimaantulo 49251: jälkeen valmisteverotuksen henkilöstövoima- 49252: varoja voitaisiin siirtää muihin, verotuottojen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 49253: kannalta merkittävämpiin tehtäviin. vänä tammikuuta 1999. 49254: Tullilaitoksen kannalta ehdotettu pientuot- 49255: tajien virvoitusjuomaveron kannon lopetta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 49256: minen mahdollistaisi pienimpiin virvoitus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 49257: juomaverovelvollisiin käytetyn työpanoksen tus: 49258: 6 HE 124/1998 vp 49259: 49260: 49261: 49262: 49263: Laki 49264: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta 49265: 49266: 49267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49268: kumotaan makeis- ja virvoitusjuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain 49269: (1474/1994) liitteenä oleva makeisverotaulukko sekä 49270: muutetaan lain nimike, 1 ja 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5 § sekä 6 §:n 2 momentti, 49271: sellaisena kuin niistä on 5 § osaksi laissa 240/1998, seuraavasti: 49272: 49273: 49274: Laki 49275: virvoitusjuomaverosta 49276: 49277: 1§ 5§ 49278: Virvoitusjuomista on suoritettava valtiolle Verottornia ovat: 49279: virvoitusjuomaveroa sen mukaan kuin tässä 1) virvoitusjuomat, jotka käytetään lääke- 49280: laissa säädetään. laissa (39511987) tarkoitettujen lääkkeiden 49281: Virvoitusjuomaverona kannetaan perusve- valmistukseen; 49282: roa ja lisäveroa. 2) virvoitusjuomat, jotka käytetään ma- 49283: Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta perusve- keisten tai virvoitusjuomien valmistukseen; 49284: roon, jos virvoitusjuoman on tuottanut oi- 3) virvoitusjuomat, jotka käytetään alkoho- 49285: keudellisesti ja taloudellisesti muista saman li- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa 49286: toimialan valmistajista riippumaton valmista- (1471/1994) tarkoitettujen alkoholijuomien 49287: ja, jonka kalenterivuoden aikana tuottamien valmistukseen; 49288: virvoitusjuomien määrä on niistä saatavan 4) virvoitusjuomat, jotka valtuutettu varas- 49289: juomamäärän perusteella enintään 50 000 lit- tonpitäjä toimittaa muualla Euroopan yhtei- 49290: raa. Valmistajan riippumattomuudesta ja ka- sön alueella kuin Suomessa kulutettaviksi. 49291: lenteri vuosittaisen tuotannon määrästä on Jos varastonpitäjä ei voi jälkikäteen tehtä- 49292: vaadittaessa esitettävä tulliviranomaiselle vässä tarkastuksessa esittää 1 momentin 49293: luotettava selvitys. 4 kohdassa tarkoitetusta verottomasta toimi- 49294: tuksesta luotettavaa selvitystä, tuotteista on 49295: suoritettava valmistevero sen mukaan kuin 49296: 2 § tässä laissa säädetään. 49297: Tässä laissa vi1Voitusjuomilla tarkoitetaan Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, 49298: lain liitteenä olevassa virvoitusjuomaverotau- verottomuudesta on soveltuvin osin voimas- 49299: lukossa tarkoitettuja tuotteita. sa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1, 3-6 49300: ja 10 kohdassa säädetään. 49301: 3§ 6§ 49302: Virvoitusjuomaveron perusveroa on suori- 49303: tettava lain liitteenä olevan verotaulukon Valmisteverotuslain säännöksiä veronalais- 49304: mukaisesti. ten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan vir- 49305: voitusjuomiin vain siltä osin, kuin säännök- 49306: set koskevat Euroopan yhteisön ulkopuolelta 49307: tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuutetun 49308: HE 124/1998 vp 7 49309: 49310: varastonpitäjän verottomaan varastoon tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 49311: tuotteiden siirtämistä Suomessa verottomien kuuta 1999. 49312: varastojen välillä. 49313: 49314: 49315: 49316: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 49317: 49318: Tasavallan Presidentti 49319: 49320: 49321: 49322: MARTTI AHTISAARI 49323: 49324: 49325: 49326: 49327: Ministeri Jouko Skinnari 49328: 8 HE 124/1998 vp 49329: 49330: 49331: Liite 49332: 49333: 49334: Laki 49335: makeis- ja vhvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta 49336: 49337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49338: kumotaan makeis- ja virvoitusjuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain 49339: (1474/1994) liitteenä oleva makeisverotaulukko sekä 49340: muutetaan lain nimike, 1 ja 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5 § sekä 6 §:n 2 momentti, 49341: sellaisena kuin niistä on 5 § osaksi laissa 240/1998, seuraavasti: 49342: 49343: Voimassa oleva laki Ehdotus 49344: 49345: Laki Laki 49346: makeis- ja virvoitusjuomaverosta virvoitusjuomaverosta 49347: 1§ 1§ 49348: Makeisista ja virvoitusjuomista on suori- Virvoitusjuomista on suoritettava valtiolle 49349: tettava valtiolle makeis- ja virvoitusjuoma- virvoitusjuomaveroa sen mukaan kuin tässä 49350: veroa sen mukaan kuin tässä laissa sääde- laissa säädetään. 49351: tään. 49352: Virvoitusjuomaverona kannetaan perusve- Virvoitusjuomaverona kannetaan perusve- 49353: roa ja lisäveroa. roa ja lisäveroa. 49354: Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta perusve- 49355: roon, jos viJVoitusjuoman on tuottanut oi- 49356: keudellisesti ja taloudellisesti muista saman 49357: toimialan valmistajista riippumaton valmista- 49358: ja, jonka kalenterivuoden aikana tuottamien 49359: viJVoitusjuomien määrä on niistä saatavan 49360: juomamäärän perusteella enintään 50 000 lit- 49361: raa. Valmistajan riippumattomuudesta ja ka- 49362: lenterivuosittaisen tuotannon määrästä on 49363: vaadittaessa esitettävä tulliviranomaiselle 49364: luotettava selvitys. 49365: 2§ 2 § 49366: Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa virvoitusjuomilla tarkoitetaan 49367: 1) makeisilla lain liitteenä olevassa ma- lain liitteenä olevassa viJVoitusjuomaverotau- 49368: keisverotaulukossa tarkoitettuja tuotteita; lukossa tarkoitettuja tuotteita. 49369: 2) lakritsivalmisteella makeista, joka sisäl- 49370: tää lakritsiuutetta ja vehnäjauhoja sekä so- 49371: keria tai muita makeutusaineita, ja makeista, 49372: joka sisältää vähintään 50 painoprosenttia 49373: lakritsivalmisteita; 49374: 3) arabikumivalmisteella makeista, joka 49375: sisältää vähintään 40 painoprosenttia arabi- 49376: kumia; 49377: 4) viJVoitusjuomilla lain liitteenä olevassa 49378: virvoitusjuomaverotaulukossa tarkoitettuja 49379: HE 124/1998 vp 9 49380: 49381: Voimassa oleva laki Ehdotus 49382: 49383: tuotteita. 49384: 3§ 3§ 49385: M akeisveroaja virvoitusjuomaveron perus- Virvoitusjuomaveron perusveroa on suori- 49386: veroa on suoritettava lain liitteenä olevan tettava lain liitteenä olevan verotaulukon 49387: verotaulukon mukaisesti. mukaisesti. 49388: 49389: 5 § 5§ 49390: Verottomia ovat: Verottomia ovat: 49391: 1) makeiset, jotka käytetään tässä laissa 1) vitvoitusjuomat, jotka käytetään lääke- 49392: tarkoitettujen makeisten valmistukseen; laissa (39511987) tarkoitettujen lääkkeiden 49393: 2) lääkelaissa (39511987) tarkoitetut lääk- valmistukseen; 49394: keet; 2) virvoitusjuomat, jotka käytetään ma- 49395: 3) virvoitusjuomat, jotka käytetään tässä keisten tai virvoitusjuomien valmistukseen; 49396: laissa tarkoitettujen makeisten ja virvoitus- 3) virvoitusjuomat, jotka käytetään alkoho- 49397: juomien valmistukseen; sekä li- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa 49398: 3 a) virvoitusjuomat, jotka käytetään alko- ( 147111994) tarkoitettujen alkoholijuomien 49399: holi- ja alkoholijuomaverosta annetussa lais- valmistukseen; 49400: sa (1471/1994) tarkoitettujen alkoholi- 4) virvoitusjuomat, jotka valtuutettu varas- 49401: juomien valmistukseen; tonpitäjä toimittaa muualla Euroopan yhtei- 49402: 4) makeiset ja virvoitusjuomat, jotka val- sön alueella kuin Suomessa kulutettaviksi. 49403: tuutettu varastonpitäjä toimittaa muualle yh- Jos varastonpitäjä ei voi jälkikäteen tehtä- 49404: teisön alueelle kuin Suomessa kulutettaviksi; vässä tarkastuksessa esittää 1 momentin 49405: sekä 4 kohdassa tarkoitetusta verottomasta toimi- 49406: 5) makeiset, jotka on makeutettu koi- tuksesta luotettavaa selvitystä, tuotteista on 49407: vusokerilla siten, että sen osuus tuotteen ma- suoritettava valmistevero sen mukaan kuin 49408: keuttajista on vähintään 50 prosenttia edel- tässä laissa säädetään. 49409: lyttäen lisäksi, että tuotteessa ei ole käytetty Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, 49410: sakkaroosia, glukoosia, tärkkelyssiirapia, verottomuudesta on soveltuvin osin voimas- 49411: hedelmäsokeria eikä muita helposti käymis- sa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1, 3-6 49412: kelpoisia bakteeriaineenvaihduntaan soveltu- ja 10 kohdassa säädetään. 49413: via makeuttajia eikä sitruunahappoa tai mui- 49414: ta hampaiden kemiallista liukenemista aihe- 49415: uttavia vastaavia happoja 49416: Mikäli varastonpitäjä ei voi jälkikäteen 49417: tehtävässä tarkastuksessa esittää 1 momentin 49418: 4 kohdassa tarkoitetusta verottomasta toimi- 49419: tuksesta luotettavaa selvitystä, tuotteista on 49420: suoritettava valmistevero sen mukaan kuin 49421: tässä laissa säädetään. 49422: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, 49423: verottomuudesta on soveltuvin osin voimas- 49424: sa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1, 3-6 49425: ja 10 kohdissa säädetään. 49426: 6§ 49427: V almisteverotuslain säännöksiä veron Valmisteverotuslain säännöksiä veronalais- 49428: alaisten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan ten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan vir- 49429: makeisiin ja virvoitusjuomiin vain siltä osin, voitusjuomiin vain siltä osin, kuin säännök- 49430: kuin säännökset koskevat yhteisön ulkopuo- set koskevat Euroopan yhteisön ulkopuolelta 49431: lelta tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuu- tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuutetun 49432: 49433: 49434: 380283H 49435: 10 HE 124/1998 vp 49436: 49437: Voimassa oleva laki Ehdotus 49438: 49439: tetun varastonpitäjän verottomaan varastoon varastonpitäjän verottomaan varastoon tai 49440: tai tuotteiden siirtämistä Suomessa verotto- tuotteiden siirtämistä Suomessa verottomien 49441: mien varastojen välillä. varastojen välillä. 49442: 49443: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 49444: mikuuta 1999. 49445: 49446: Liite 49447: Voimassa oleva laki 49448: MAKEISVEROTA ULUKKO 49449: 49450: Tulli- Tuore Tuore- Veron määrä 49451: tariffin ryhmä 49452: nimike 49453: 49454: 1704:stä Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet 49455: (myös valkosuklaa): 49456: - lakritsi- ja arabikumivalmisteet 1 3,50 mk/kg 49457: - karamellit, rakeet, toffeet, pastillit, purukumit ja 49458: muut tähän nimikkeeseen kuuluvat valmisteet (ei 49459: kuitenkaan fondant, tahnat, tahtaat ja niiden kal- 49460: taiset välivalmisteet) 2 3,50 mk/kg 49461: 49462: 1806:sta Suklaa ja muut kaakaota sisältävät ravintovalmis- 49463: teet: 49464: -suklaa ja kaakaota sisältävät makeiset 3 3,50 mk/kg 49465: 49466: 2106:stä Muualle kuulumattomat ravintovalmisteet: 49467: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja niihin 49468: rinnastettavat makeiset; kuvioiksi, palasiksi tai tan- 49469: goiksi muodostettu marmelaati 4 3,50 mk/kg 49470: - arabikumivalmisteet 5 3,50 mk/kg 49471: 49472: Ehdotus 49473: (makeisverotaulukko kumotaan) 49474: HE 125/1998 vp 49475: 49476: 49477: 49478: 49479: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueelle tehtävi- 49480: en investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta 49481: 49482: ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ 49483: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehi- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 49484: tysalueelle tehtävien investointien korotetuis- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 49485: ta poistoista annettu lakia. Pienet ja keski- si sen yhteydessä. 49486: suuret yritykset voisivat tehdä verotuksessa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 49487: korotetut poistot myös vuosina 1999 ja 2000 den 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim- 49488: tekemiensä investointien hankintamenoista. mäisen kerran verovuodelta 1999 toimitetta- 49489: Kolmena ensimmäisenä verovuonna poiston vassa verotuksessa. Euroopan yhteisöjen val- 49490: enimmäismäärä olisi säännönmukainen pois- tiontukisäännöksistä johtuvia rajoituksia so- 49491: to korotettuna 50 prosentilla. Lakiin ehdote- vellettaisiin kuitenkin jo verovuodelta 1998 49492: taan lisäksi otettavaksi Euroopan yhteisöjen toimitettavassa verotuksessa. 49493: valtiontukisäännöksistä johtuvat rajoitukset. 49494: 49495: 49496: 49497: PERUSTELUT 49498: 1. Nykytila Kehitysalueelle tehtyjen investointien ko- 49499: rotetuista poistoista annettua lakia muutettiin 49500: Kehitysalueelle tehtävien investointien ko- vuoden 1998 alussa siten, että veronhuojen- 49501: rotetuista poistoista annetun lain nukseen ovat oikeutettuja vain kehitysalueel- 49502: (126211993) mukaan kehitysalueelle peruste- la toimivat pienet ja keskisuuret yritykset. 49503: tun tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen Pienenä tai keskisuurena yrityksenä pidetään 49504: käyttöomaisuuden hankintameno saadaan vä- yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän 49505: hentää verotuksessa säännönmukaisia poisto- kuin 250 henkilöä ja jonka liikevaihto on 49506: ja suuremmin poistoin. Uuden tuotantolai- enintään 120 miljoonaa markkaa tai taseen 49507: toksen ja matkailuyrityksen lisäksi veron- loppusumma on enintään 60 miljoonaa 49508: huojennus koskee myös tuotantolaitoksen ja markkaa. Lisäksi tulee täyttyä laissa säädetyt 49509: matkailuyrityksen merkittävää uudistamista yrityksen riippumattomuutta ja pienistä tai 49510: ja laajentamista. Korotettu poisto voidaan keskisuurista yrityksistä muodostettuja ryh- 49511: tehdä omaisuuden käyttöönottovuonna ja mittymiä koskevat ehdot. 49512: kahtena sitä seuraavana vuonna. Näinä vuo- Kun hallituksen esitys laiksi kehitysalueel- 49513: sina vähennettävän poiston enimmäismäärä le tehtävien investointien korotetuista pois- 49514: on elinkeinotulon verottamisesta annetussa toista annetun lain muuttamisesta (HE 49515: laissa (360/1968) säädetyn poiston enim- 12011997 vp) annettiin eduskunnalle, veron- 49516: mäismäärä korotettuna 50 prosentilla. Lakia huojennuksen jatkamisesta tehtiin Euroopan 49517: sovelletaan investointeihin, jotka tapahtuvat yhteisön perustamissopimuksen (EY :n perus- 49518: alueiden kehittämisestä annetun lain tamissopimus) 93 artiklan 3 kohdan mukai- 49519: (1135/1993) nojalla annetussa valtioneuvos- nen ilmoitus komissiolle. Hallituksen esityk- 49520: ton päätöksessä määritellyllä kehitysalueen sen perusteluissa arvioitiin, että ehdotettu 49521: ensimmäisellä tai toisella tukialueelia (val- veronhuojennus olisi ilmeisesti hyväksyttä- 49522: tioneuvoston päätös kehitysalueesta, sen tu- vissä Euroopan yhteisön (EY) valtiontuki- 49523: kialueista ja rakennemuutosalueesta, säännösten nojalla. Kannanotto perustui sii- 49524: 137511997). hen, että kehitysalueiden veronhuojennukses- 49525: 49526: 49527: 380284J 49528: 2 HE 125/1998 vp 49529: 49530: ta oli jo aikaisemmin tehty ilmoitus EFfAn investoinneista. Irtaimen käyttöomaisuuden 49531: valvontaviranomaiselle ja lisäksi asianmu- enimmäispoisto olisi tällöin kolmena ensim- 49532: kaiset vuosi-ilmoitukset komissiolle. Kum- mäisenä vuonna 25 prosentin sijasta 37,5 49533: pikaan näistä tahoista ei ollut missään vai- prosenttia ja tuotantorakennuksen poisto 7 49534: heessa tehnyt huomautuksia tuen suhteen. prosentin sijaan 10,5 prosenttia. Pienen ja 49535: Lain soveltamisaikaa jatkettaessa tuen saaji- keskisuuren yrityksen määritelmä säilyisi en- 49536: en piiriä vielä rajoitettiin koskemaan vain nallaan, sillä myönnettävän tuen määrää ei 49537: pieniä ja keskisuuria yrityksiä. ole tarkoitus lisätä. 49538: Korotettujen poistojen jatkamista koskevan EY :n valtiontukia koskevien säännösten 49539: lain hyväksymisen jälkeen kävi ilmi, että ko- johdosta lain soveltamisalaa ehdotetaan ra- 49540: missio ei mahdollisesti tule pitämään tukea joitettavaksi siten, että tukea ei myönnettäisi 49541: kaikilta osin yhteismarkkinoille soveltuvana. toimialoille, joille annettavat tuet ovat EY :n 49542: Komissio katsoo 7 päivänä elokuuta 1998 perustamissopimuksen mukaan kiellettyjä tai 49543: lähettämässään kirjeessä, että järjestelmä on joihin liittyy erityisiä rajoituksia (herkät 49544: sellaisenaan EY :n perustamissopimuksen 92 alat). Tällaisia ovat alat, joihin sovelletaan 49545: artiklan vastainen. Komission mukaan lain Euroopan unionin piirissä määritettyä omaa 49546: muutos on tarpeen, jotta valtion tukien kan- erityistä politiikkaa tai joiden osalta on vah- 49547: nalta niin kutsutut herkät toimialat voitaisiin vistettu noudatettavaksi erityistä valvontaa. 49548: sulkea tukijärjestelmän soveltamisalan ulko- Ensiksi mainittuja aloja ovat lähinnä maata- 49549: puolelle. Muiden kuin herkkien alojen osalta lous, kalastus ja liikenne sekä teräksen ja 49550: komissio on päättänyt olla vastustamatta jär- eräiden terästuotteiden valmistus. Jälkimmäi- 49551: jestelmän soveltamista. Komissio on päättä- seen ryhmään kuuluvat alat, joiden osalta 49552: nyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 93 komissio on katsonut olevan syytä alan her- 49553: artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tutkinta- kän markkinatilanteen tai muun vastaavan 49554: menettelyn Suomea vastaan herkkien alojen syyn vuoksi noudattaa tavanomaista yksityis- 49555: osalta. Tutkintamenettelyä on selvitetty lä- kohtaisempaa valvontaa. Tällaisia aloja ovat 49556: hemmin alajaksossa 5.2. Komissio on lisäksi lähinnä moottoriajoneuvojen ja niiden osien 49557: kehottanut Suomen viranomaisia ilmoitta- sekä synteettisten kuitujen valmistus. 49558: maan tuensaajayrityksille viipymättä valvon- Koska verolakia sovelletaan sellaisenaan 49559: tamenettelyn aloittamisesta sekä siitä, että ne kaikissa lain piiriin kuuluvissa tapauksissa, 49560: voivat joutua maksamaan laittomasti saa- herkkiin aloihm liittyviä kieltoja ja rajoituk- 49561: mansa tuen takaisin. sia ei voida ottaa huomioon yksittäisiä in- 49562: Komissiolle 7 päivänä syyskuuta 1998 toi- vestointeja arvioitaessa, vaan toimialat olisi 49563: mitetussa Suomen vastauksessa todetaan, suljettava kokonaisuudessaan veronhuojen- 49564: että kehitysalueelle tehtävien investointien nuksen ulkopuolelle. Tästä syystä ehdotetaan 49565: korotettuja poistoja koskevaa järjestelmää säädettäväksi, että verotukea ei myönnettäisi 49566: aiotaan jatkaa siten, että järjestelmä koskisi investointeihin, jotka kohdistuvat maatalous- 49567: myös vuosina 1999 ja 2000 tehtäviä inves- tuotteiden, teräksen ja teräsputkien, autojen 49568: tointeja. Valtion tuen kannalta herkät alat on ja auton osien tai tekokuitujen valmistuk- 49569: tässä yhteydessä tarkoitus sulkea pois tuen seen. Mainituilla toimialoilla tarkoitettaisiin 49570: piiristä. Vastauksessa ilmoitetaan edelleen, Tilastokeskuksen toimialaluokitus 1995:ssä 49571: että tarkoituksena on esittää rajoitusten sää- määritettyjä kyseisiä toimialoja. Tilastokes- 49572: tämistä takautuvasti koskemaan myös vuon- kuksen vahvistama toimialaluokitus perustuu 49573: na 1998 tehtyjä investointeja. Lisäksi tode- EY:n toimialaluokitusstandardiin (NACE 49574: taan, että Suomen viranomaiset tulevat il- Rev. 1). Veronhuojennuksen ulkopuolelle 49575: moittamaan tuensaajayrityksille tehokkaasti jäävien toimialojen määrittäminen tapahtuisi 49576: mahdollisesta tuen takaisinperinnästä ja lain- tällöin siten, että 49577: muutoksesta. - maataloustuotteiden valmistuksella tar- 49578: koitettaisiin toimialaluokituksen kohdassa 49579: 2. Ehdotetut muutokset DA tarkoitettua elintarvikkeiden, juomien ja 49580: tupakan valmistusta, 49581: Kehitysalueelle tehtävien investointien - teräksen ja teräsputkien valmistuksella 49582: edistämiseksi veronhuojennusta ehdotetaan tarkoitettaisiin toimialaluokituksen kohdissa 49583: jatkettavaksi siten, että pienet ja keskisuuret 271 ja 272 tarkoitettua teräksen ja teräsput- 49584: yritykset saisivat tehdä korotetut poistot kien valmistusta, 49585: myös verovuosina 1999 ja 2000 tekemistään - autojen ja auton osien valmistuksella 49586: HE 125/1998 vp 3 49587: 49588: tarkoitettaisiin toimialaluokituksen kohdissa osuus 18 miljoonaa markkaa ja seurakuntien 49589: 341-343 tarkoitettua auton, auton korien se- osuus vajaat miljoona markkaa. Vuonna 49590: kä autonosien ja -moottorien valmistusta ja 2000 veron tuoton väheneminen olisi vastaa- 49591: - tekokuitujen valmistuksella tarkoitettai- vasti 61 miljoonaa markkaa. Etupainoisten 49592: siin toimialaluokituksen kohdassa 247 tar- poistojen vähentäminen verotuksessa aiheut- 49593: koitettua tekokuitujen valmistusta. taa vastaavasti poistojen pienenemisen myö- 49594: Herkkien alojen soikemiseksi pois tuen hempinä vuosina. Ehdotuksen johdosta yri- 49595: piiristä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi la- tysten verotuksen lykkääntymisestä korko- 49596: kiin sisältyvää tuotantolaitoksen määritelmää hyötynä saama etu on arviolta 40 miljoonaa 49597: siten, että tuotantolaitoksena ei enää pidettäi- markkaa. Verotuen vaikuttavuutta aluepoliit- 49598: si lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- tisena ohjauskeinona on vaikea arvioida. 49599: tettua kauppapuutarhaa, taimitarhaa, turkis- 49600: tarhaa, kalastustoimintaa eikä kalanviljelylai- 4. Asian valmistelu 49601: tosta. 49602: Valtiontuen kannalta herkkiä toimialoja Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 49603: koskevat rajoitukset ehdotetaan säädettäväksi rainministeriössä. Esityksestä on pyydetty 49604: takautuviksi siten, että rajoituksia sovellettai- lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, 49605: siin jo vuonna 1998 tehtäviin investointei- sisäasiainministeriöitä ja verohallitukselta. 49606: hin. Kuten edellä on esitetty, komissio on Lausunnoissa esitetyt kannanotot on mahdol- 49607: katsonut, että Suomessa voimassa oleva ve- lisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä 49608: ronhuojennus on herkkien alojen osalta EY:n laadittaessa. 49609: perustaruissopimuksen vastainen. Nykyisessä 49610: tilanteessa voidaan myös katsoa, ettei lain 5. Muita esitykseen vaikuttavia seik- 49611: tarkoitus kehitysalueella tapahtuvien inves- koja 49612: tointien edistämisestä herkillä aloilla toimivi- 49613: en yritysten osalta enää toteudu. Jos lakia ei 5.1. Riippuvuus muista esityksistä 49614: muuteta, yritykset saattavat joutua maksa- 49615: maan laittomasti saamansa tuen korkoineen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 49616: takaisin. Yrityksille tullaan hallituksen esi- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 49617: tyksen antamisen jälkeen ilmoittamaan vero- si sen yhteydessä. 49618: hallituksen tiedotteella ehdotetusta lain muu- 49619: toksesta ja siitä, että jos lakia ei muuteta, ne 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuk- 49620: saattavat joutua maksamaan tuen takaisin. sista 49621: Euroopan unionin nykyinen alue- ja raken- 49622: nepolitiikan ohjelmakausi päättyy vuoden EY:n valtiontukea koskevat säännökset pe- 49623: 1999 lopussa. Parhaillaan käydään Agenda rustuvat EY:n perustaruissopimuksen 92-94 49624: 2000 -ehdotuksen perusteella jäsenmaiden artiklaan. Lisäksi on eräiden alojen tukia 49625: välisiä neuvotteluja uuden ohjelmakauden koskevia erityissäännöksiä. Perustamissopi- 49626: 2000-2006 alue- ja rakennepolitiikan sisäl- muksen 92 artiklan mukaan valtiontuki, joka 49627: löstä. Jos tukialuemäärittelyä muutetaan Eu- voi vääristää kilpailua suosimalla jotakin yri- 49628: roopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tystä tai tuotannonalaa, on yhteisöoikeuden 49629: uudistamisen johdosta, muutokset tulevat vastainen. Tukitoimen käsitteeseen voi sisäl- 49630: lain 1 §:n 2 momentin viittaussäännöksen tyä myös yrityksille myönnettävä veronhuo- 49631: johdosta koskemaan sellaisenaan myös ve- jennus. 49632: ronhuojennuksen alueellista sovellettavuutta. Investointien korotettuja poistoja koskeva 49633: ohjelma on EY :n perustaruissopimuksen 92 49634: 3. Esityksen vaikutukset artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, sillä 49635: se suosii määrätyillä alueilla sijaitsevia yri- 49636: Ehdotuksen arvioidaan lisäävän vuonna tyksiä. Kyseinen tuki on investointitukea pk- 49637: 1999 veronhuojennukseen oikeutettujen yri- yritysten valtiontukia koskevien yhteisön 49638: tysten poistoja 160 miljoonalla markalla. suuntaviivojen mukaisessa merkityksessä 49639: Poistojen lisääntyminen merkitsisi veron tuo- (EYVL C 213, 23.7.1996). Kuten aikaisem- 49640: ton alenemista noin 45 miljoonalla markalla min on mainittu, komissio on katsonut, että 49641: vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. voimassa oleva kehitysalueiden veronhuojen- 49642: Valtion osuus veron tuoton vähenemisestä nustukijärjestelmä noudattaa yhteisöjen val- 49643: olisi noin 26 miljoonaa markkaa, kuntien tiontukia koskevia suuntaviivoja eikä komis- 49644: 4 HE 125/1998 vp 49645: 49646: sio ole vastustanut järjestelmää muiden kuin (The Code of Conduct Group), jonka työ on 49647: herkkien alojen osalta. Viimeksi mainittujen käynnistynyt 8 päivänä toukokuuta 1998. 49648: alojen osalta komissio on käynnistänyt Suo- Ensi vaiheessa jäsenvaltiot ilmoittavat ko- 49649: mea vastaan tutkintamenettelyn. Menettelyyn missiolle niistä verotustoimenpiteistään, jot- 49650: liittyen komissio julkaisee Euroopan yh- ka saattavat kuulua haitallisen verokilpailun 49651: teisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen piiriin. Jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet 49652: tutkimusten käynnistämisestä. Jäsenvaltiolle, pidättymään uusien, haitallisten toimenpitei- 49653: edunsaajayrityksille ja muille, joita asia kos- den käyttöönotosta sekä tarkistamaan tarvit- 49654: kee, varataan tällöin tilaisuus esittää mielipi- taessa nykyistä lainsäädäntöään. Näitä toi- 49655: teensä asiasta. Jos komissio tämän jälkeen menpiteitä arvioidaan Code of Conduct -seu- 49656: katsoo, että tukitoimi on laiton, sillä on oi- rantaryhmässä niin sanotun tarkistusmenette- 49657: keus velvoittaa jäsenvaltio perimään takaisin lyn avulla, johon liittyy asiaankuuluvien tie- 49658: virheellisesti, ilman komission lopullista hy- tojen antaminen ja haitallisten toimenpitei- 49659: väksyntää myönnetty tuki. Jos komission den arviointi. Komissio on puolestaan sitou- 49660: päätöstä ei noudateta, komissio tai toinen tunut julkistamaan suuntaviivat valtiontuki- 49661: jäsenvaltio voi viedä asian ilman lisätoimen- säännösten soveltamiselle yritysten välittö- 49662: piteitä suoraan yhteisön tuomioistuimeen. mään verotukseen ja sitoutunut valvomaan 49663: Ehdotuksen mukaan herkillä aloilla tehtä- kyseisten tukisäännösten soveltamista. 49664: vät investoinnit eivät enää olisi veronhuojen- Yritysverotuksen Code of Conduct koskee 49665: nuksen piirissä. Rajoitukset ehdotetaan kos- kaikilla toimialoilla toimivia yrityksiä. Ehdo- 49666: keaan myös vuonna 1998 tehtyjä investoin- tettu verotuki tullaan ilmoittamaan edellä 49667: teja. Veronhuojennuksen voitaneen tällöin mainitulle seurantaryhmälle. 49668: katsoa olevan perustamissopimuksen valtion- Haitallisen verokilpailun estäminen on ol- 49669: tukisäännösten mukainen. Ehdotettu tuki il- lut esillä myös Taloudellisen kehityksen ja 49670: moitetaan EY:n perustamissopimuksen yhteistyön järjestön (OECD) piirissä. 49671: 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle OECD:njäsenvaltiot ovat huhtikuussa 1998 49672: hallituksen esityksen antamisen yhteydessä. sitoutuneet pidättymään uusista, haitallisista 49673: Tukea ei tulisi saattaa voimaan ennen ko- verokilpailutoimista sekä poistamaan määrä- 49674: mission lopullista päätöstä tuen soveltuvuu- ajassa vanhat, haitalliset toimet. Haitallista 49675: desta yhteismarkkinoille. verokilpailua koskeva tarkastelu alkaa 49676: Verotukien hyväksyttävyyttä arvioidaan OECD:n piirissä syksyllä 1998. 49677: Euroopan unionin piirissä nykyisin koroste- 49678: tusti myös verokilpailun näkökulmasta. Ve- 49679: rokilpailua koskevat kysymykset ovat olleet 6. Voimaantulo 49680: keskeisesti esillä jäsenmaiden valtiovarain- 49681: ministereistä koostuvassa ECOFIN-neuvos- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 49682: tossa. ECOFIN-neuvosto on antanut asiasta vänä tammikuuta 1999. Sitä sovellettaisiin 49683: joulukuussa 1997 päätöslauselman, jossa jä- ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 toi- 49684: senvaltiot ovat hyväksyneet menettelysään- mitettavassa verotuksessa. Valtion tukien 49685: nöt (Code of Conduct) haitallisen verokilpai- kannalta herkkiä toimialoja koskevia rajoi- 49686: lun estämiseksi. Tavoitteena on vähentää yh- tuksia sovellettaisiin kuitenkin jo verovuo- 49687: teisön alueella esiintyviä vääristymiä, estää delta 1998 toimitettavassa verotuksessa. 49688: huomattavia verotulojen menetyksiä sekä 49689: suunnata verotuksen rakenne työllisyyttä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 49690: suosivampaan suuntaan. Menettelysääntöjen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 49691: toimeenpanoa varten on perustettu työryhmä tus: 49692: HE 125/1998 vp 5 49693: 49694: Laki 49695: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 49696: muuttamisesta 49697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49698: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu- 49699: kuuta 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 mo- 49700: mentti, 49701: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 3211998, seuraavas- 49702: ti: 49703: 2 § 1) laitosta, joka teollisesti valmistaa tai ja- 49704: lostaa tuotteita; 49705: V eronhuojennukseen oikeuttavat 2) turvetuotantolaitosta, joka muodostaa 49706: investoinnit maataloudesta erillisen liikkeen; ja 49707: ~~ työliikettä, j~ka pääasiallisesti valmistaa 49708: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan tru Jalostaa tuotteita. 49709: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- 49710: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- 49711: vuosien 1998-2000 aikana tekee siinä tar- 8§ 49712: koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden 49713: hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- Voimaantulo 49714: koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero- 49715: vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yritys. 49716: Lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos yrityksen Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2004 49717: toimialana on maataloustuotteiden jalostus toimitettavissa verotuksissa. 49718: taikka teräksen tai teräsputkien, autojen tai 49719: auton osien tai tekokuitujen valmistus. 49720: Tämä laki tulee voimaan päivänä 49721: kuuta 199 . 49722: 3 § Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve- 49723: rovuodelta 1999 toimitettavassa verotukses- 49724: Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen sa. 49725: määritelmä Lain 2 §:n 2 momentissa säädettyä toimi- 49726: alarajoitusta ja 3 §:n 1 momentin muutosta 49727: Tässä laissa tuotantolaitoksella tarkoite- sovelletaan kuitenkin jo verovuodelta 1998 49728: taan: toimitettavassa verotuksessa. 49729: 49730: 49731: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 49732: 49733: Tasavallan Presidentti 49734: 49735: 49736: 49737: MARTTI AHTISAARI 49738: 49739: 49740: 49741: Ministeri Jouko Skinnari 49742: 6 HE 125/1998 vp 49743: 49744: Liite 49745: 49746: 49747: 49748: 49749: Laki 49750: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain 49751: muuttamisesta 49752: 49753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 49754: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu- 49755: kuuta 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 mo- 49756: mentti, 49757: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 32/1998, seuraavas- 49758: ti: 49759: Voimassa oleva laki Ehdotus 49760: 2 § 49761: V eronhuojennukseen oikeuttavat 49762: investoinnit 49763: 49764: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan 49765: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- 49766: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- 49767: vuoden 1998 aikana perustaa 1 momentissa vuosien 1998-2000 aikana tekee siinä tar- 49768: säädetyllä tavalla uuden tuotantolaitoksen tai koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden 49769: matkailuyrityksen taikka laajentaa kehi- hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- 49770: tysalueella olevaa tuotantolaitostaan tai mat- koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero- 49771: kailuyritystään taikka uudistaa niiden ko- vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yritys. 49772: neistoa, laitteita tai kalustoa. Käyttöomaisuu- Lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos yrityksen 49773: den hankintamenosta saadaan tehdä korotettu toimialana on maataloustuotteiden jalostus 49774: poisto, jos yritys on verovuoden päättyessä taikka teräksen tai ter&putkien, autojen tai 49775: on pieni tai keskisuuri yritys. auton osien tai tekokuitujen valmistus. 49776: 3§ 3 § 49777: Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen 49778: määritelmä määritelmä 49779: Tässä laissa tuotantolaitoksella tarkoite- Tässä laissa tuotantolaitoksella tarkoite- 49780: taan: taan: 49781: 1) laitosta, joka teollisesti valmistaa tai ja- 1) laitosta, joka teollisesti valmistaa tai ja- 49782: lostaa tuotteita; lostaa tuotteita; 49783: 2) kauppapuutarhaa, taimitarhaa, turkistar- 2) turvetuotantolaitosta, joka muodostaa 49784: haa, kalastustoimintaa, kalanviljelylaitosta ja maataloudesta erillisen liikkeen; ja 49785: turvetuotantolaitosta, jos ne muodostavat 49786: maataloudesta erillisen liikkeen; sekä 49787: 3) työliikettä, joka pääasiallisesti valmistaa 3) työliikettä, joka pääasiallisesti valmistaa 49788: tai jalostaa tuotteita. tai jalostaa tuotteita. 49789: HE 125/1998 vp 7 49790: 49791: Voimassa oleva laki Ehdotus 49792: 49793: 8§ 49794: Voimaantulo 49795: 49796: Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2001 Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2004 49797: toimitettavissa verotuksissa. toimitettavissa verotuksissa. 49798: Tämä laki tulee voimaan päivänä 49799: kuuta 199. 49800: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve- 49801: rovuodelta 1999 toimitettavassa verotukses- 49802: sa 49803: Lain 2 §:n 2 momentissa säädettyä toimi- 49804: alarajoitusta ja 3 §:n 1 momentin muutosta 49805: sovelletaan kuitenkin jo verovuodelta 1998 49806: toimitettavassa verotuksessa 49807: HE 126/1998 vp 49808: 49809: 49810: 49811: 49812: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merenkulun veron- 49813: huojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta 49814: 49815: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 49816: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi me- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 49817: renkulun veronhuojennuksista annettua lakia arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 49818: siten, että myös vuosina 1999 ja 2000 tilat- si sen yhteydessä. 49819: tujen alusten perusteella saataisiin tehdä jää- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 49820: maksuluokkavähennys. Vähennyksen enim- den 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim- 49821: mäismäärä olisi kolme prosenttia aluksen mäisen kerran verovuodelta 1999 toimitetta- 49822: hankintamenosta. Vähennys saataisiin tehdä vassa verotuksessa. 49823: aluksen käyttöönottovuonna ja sitä seuraa- 49824: vana verovuonna. 49825: 49826: 49827: PERUSTELUT 49828: 1. Merenkulkuelinkeinon nykyinen merimiesten eläkkeisiin maksamalla kolman- 49829: tukijärjestelmä neksen eläkemenoista. Merimiesten verotusta 49830: lievennetään puolestaan erityisellä merityö- 49831: Merenkulkuelinkeinoa tuetaan nykyisin tulovähennyksellä. Valtiovarainministeriön, 49832: yritysverotuksessa myöntämällä merenkulun liikenneministeriön ja Merenkulkulaitoksen 49833: veronhuojennuksista annetun lain (433/1981) vuonna 1998 merenkulkuelinkeinon verotuk- 49834: mukainen jäämaksuluokkavähennys. Veron- sesta ja tukitoimenpiteistä tekemän selvityk- 49835: huojennuksen tarkoituksena on tukea jäissä sen mukaan edellä mainittujen tukien suu- 49836: kulkuun soveltuvien alusten hankkimista. ruus jäämaksuluokkavähennys mukaan luki- 49837: Jäävahvistetut alukset ovat tavallisia kauppa- en oli vuonna 1996 yhteensä 463 miljoonaa 49838: aluksia kalliimpia aluksen rungon lujuuden markkaa. Summa on 87 prosenttia varusta- 49839: ja isomman konetehon vuoksi. Vähennyksen mojen yhteenlasketosta tuloksesta ennen va- 49840: enimmäismäärä vuosittain on kolme prosent- rauksia ja veroja. Valtion vuoden 1999 ta- 49841: tia aluksen hankintamenosta, ja se saadaan lousarvioesityksessä tuen on arvioitu nouse- 49842: tehdä aluksen käyttöönottovuodelta sekä sitä van runsaaseen 510 miljoonaan markkaan. 49843: seuraavalta verovuodelta. Lakia sovelletaan Laskelmassa ei ole otettu huomioon esimer- 49844: Suomesta tai ulkomailta vuosina kiksi Suomen Vientiluotto Oy:n alushankin- 49845: 1994-1998 tilattaviin, nettovetoisuudeltaan toja varten myöntämiin lainoihin sisältyvää 49846: vähintään 19 rekisteritonnin aluksiin, jotka korkotukea eikä sellaisia välillisiä tukimuo- 49847: rakennetaan I A tai sitä korkeampaan jää- toja kuten väylä- ja luotsausmaksujen alihin- 49848: maksuluokkaan. noittelua ja telakkateollisuuden tukea. 49849: Verotuksen kautta myönnettävän tuen li- Edellä esitetyn lisäksi varustamot saavat 49850: säksi merenkulkuelinkeinoa tuetaan julkisin merkittävää verotukea myös yritysverotuksen 49851: varoin useilla muilla tavoilla. Suorana bud- poistojärjestelmän kautta. Aluksen hankinta- 49852: jettitukena varustamot saavat muun muassa meno poistetaan verotuksessa irtaimen käyt- 49853: miehistön verojen ja työnantajan sosiaalitur- töomaisuuden menojäännöspoistojärjestel- 49854: vamaksujen perusteella määräytyvää ulko- män mukaisesti, vuodesta 1999 alkaen 25 49855: maanliikenteen kauppa-alusluettelotukea ja prosentin vuotoisin poistoin. Valtion talou- 49856: lastialusten hankintojen tukemiseksi myön- dellisen tutkimuskeskuksen selvitysten mu- 49857: nettävää korkotukea. Lisäksi valtio osallistuu kaan laivan keskimääräinen taloudellinen 49858: 49859: 49860: 380285K 49861: 2 HE 126/1998 vp 49862: 49863: käyttöaika on 20 vuotta, jolloin taloudellista tilatuista ja jo silloin käyttöön otetoista aluk- 49864: käyttöikää vastaavaksi vuotuiseksi poistoksi sista. Valtion osuus tästä määrästä olisi va- 49865: muodostuu 5 prosenttia (tasapoisto ). V ero- jaat 3 miljoonaa markkaa ja kuntien ja seu- 49866: tuksen ylipoistot eivät tuloudu sellaisenaan rakuntien osuus yhteensä noin 2 miljoonaa 49867: myöskään aluksia luovutettaessa, sillä aluk- markkaa. 49868: sen luovutushinta vähennetään meno- 49869: jäännöksestä. 4. Asian valmistelu 49870: Edellä mainitusta merenkulkuelinkeinon 49871: tukia koskevasta selvityksestä käy ilmi, että Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 49872: myös muissa maissa varostarnoita tuetaan rainministeriössä. Esityksestä on pyydetty 49873: monin tavoin. V erotuksen kautta annettavia lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, 49874: tukimuotoja ovat lähinnä erilaiset varausten liikenneministeriöitä ja verohallitukselta. 49875: ja poistojen kautta annettavat huojennukset Lausunnoissa esitetyt kannanotot on mahdol- 49876: sekä normaalia lievempi yhtiöverotus. lisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä 49877: laadittaessa. 49878: 2. Ehdotetut muutokset 49879: 5. Muita esitykseen vaikuttavia 49880: Suomalaisten varustamojen kilpailukyvyn seikkoja 49881: säilyttämiseksi niitä ehdotetaan edelleen 49882: tuettavaksi myöntämällä verotuksessa jää- 5.1. Riippuvuus muista esityksistä 49883: maksuluokkavähennys. Merenkulun veron- 49884: huojennuksista annettua lakia ehdotetaan tä- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 49885: män vuoksi muutettavaksi siten, että jäämak- arvioesitykseen ja on tarkoitetttu käsiteltä- 49886: suluokkavähennys saataisiin tehdä vuosilta väksi sen yhteydessä. 49887: 1999 ja 2000 toimitettavissa verotuksissa. 49888: V eronhuojennuksen myöntämisen edellytyk- 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä 49889: set ja vähennyksen suuruus säilyisivät ennal- sopimuksista 49890: laan. 49891: Euroopan yhteisöjen valtiontukea koskevat 49892: 3. Esityksen vaikutukset säännökset perustuvat Euroopan yhteisön 49893: perustamissopimuksen 92-94 artiklaan. Li- 49894: Ehdotettu jäämaksuluokkavähennys on säksi on eräiden alojen tukia koskevia eri- 49895: ylimääräinen, lopullinen veronhuojennus, tyissäännöksiä. Perustamissopimuksen 92 ar- 49896: joka vähennetään verotuksessa aluksen han- tiklan mukaan valtiontuki, joka voi vääristää 49897: kintamenon lisäksi. Voidaan olettaa, että kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuo- 49898: kaikki vähennykseen oikeutetut varustamot tannonalaa, on yhteisöoikeuden vastainen. 49899: käyttävät sen hyväkseen. Vähennyksen vero- Tukitoimen käsitteeseen voi sisältyä myös 49900: tuottovaikutuksen arvioiminen on vaikeaa, yrityksille myönnettävä veronhuojennus. 49901: sillä sen suuruus riippuu vuosina 1999 ja Jäämaksuluokkavähennyksen hyväksyttä- 49902: 2000 tilattavien jäävahvisteisten alusten han- vyyttä valtion tukena arvioidaan erityisesti 49903: kinnoista. Jos oletetaan, että vuosina 1999 ja komission meriliikenteen tukia koskevien 49904: 2000 tehtävien alustilausten perusteella suuntaviivojen (97/C 205/05) perusteella. 49905: myönnettävät jäämaksuluokkavähennykset Voimassa olevasta jäämaksuluokkavähen- 49906: vastaavat vuosina 1994-1997 toteutuneiden nyksestä on aikoinaan tehty asianmukainen 49907: jäämaksuluokkavähennysten keskimääräistä ilmoitus komissiolle eikä komissiolla ole 49908: tasoa, ehdotettu j äämaksuluokkavähennyksen ollut huomauttamista tuen suhteen. Jäämak- 49909: jatkaminen aiheuttaisi vajaan 17 miljoonan suluokkavähennystä on perusteltu tukena, 49910: markan verotuoton alentomisen vähennyksen jonka tarkoituksena on korvata niitä lisäkus- 49911: myöntämisvuosina. Valtion osuus verotuesta tannuksia, joita Suomen oloissa välttämättö- 49912: olisi tällöin vuosittain vajaat 10 miljoonaa mien jäävahvistettujen alusten hankinnasta 49913: markkaa ja kuntien ja seurakuntien osuus aiheutuu. Luultavaa on, että komissio tulee 49914: yhteensä runsaat 7 miljoonaa markkaa. Vai- hyväksymään ehdotetun verotuen jatkami- 49915: kutuksen verovuodelta kertyviin 1999 vero- sen. Ehdotettu tuki ilmoitetaan perustamisso- 49916: tuloihin arvioidaan kuitenkin jäävän noin 5 pimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti 49917: miljoonaksi markaksi, sillä verovuonna 1999 komissiolle hallituksen esityksen antamisen 49918: vähennys myönnetään vain tuona vuonna yhteydessä. Tukea ei tulisi saattaa voimaan 49919: HE 126/1998 vp 3 49920: 49921: ennen komission lopullista päätöstä tuen so- tojen antaminen ja haitallisten toimenpitei- 49922: veltuvuudesta yhteismarkkinoille. den arviointi. Komissio on puolestaan sitou- 49923: Verotukien hyväksyttävyyttä arvioidaan tunut julkistamaan suuntaviivat valtiontuki- 49924: Euroopan unionin piirissä nykyisin koroste- säännösten soveltamiselle yritysten välittö- 49925: tusti myös verokilpailun näkökulmasta. Ve- mään verotukseen ja sitoutunut valvomaan 49926: rokilpailua koskevat kysymykset ovat olleet kyseisten tukisäännösten soveltamista. 49927: keskeisesti esillä jäsenmaiden valtiovarain- Yritysverotuksen Code of Conduct koskee 49928: ministereistä koostuvassa ECOFIN-neuvos- kaikilla toimialoilla toimivia yrityksiä. Eh- 49929: tossa. ECOFIN-neuvosto on antanut asiasta dotettu verotuki tullaan ilmoittamaan edellä 49930: joulukuussa 1997 päätöslauselman, jossa jä- mainitulle seurantaryhmälle. 49931: senvaltiot ovat hyväksyneet menettelysään- Haitallisen verokilpailun estäminen on o.l- 49932: nöt (Code of Conduct) haitallisen verokilpai- lut esillä myös Taloudellisen kehityksen Ja 49933: lun estämiseksi. Tavoitteena on vähentää yh- yhteistyön järjestön (OECD) piirissä. 49934: teisön alueella esiintyviä vääristymiä, estää OECD:n jäsenvaltiot ovat huhtikuussa 1998 49935: huomattavia verotulojen menetyksiä sekä sitoutuneet pidättymään uusista, haitallisista 49936: suunnata verotuksen rakenne työllisyyttä verokilpailutoimista sekä poistamaan määrä- 49937: suosivampaan suuntaan. Menettelysääntöjen ajassa vanhat, haitalliset toimet. Haitallista 49938: toimeenpanoa varten on perustettu työryhmä verokilpailua koskeva tarkastelu alkaa 49939: (The Code of Conduct Group), jonka työ on OECD:n piirissä syksyllä 1998. 49940: käynnistynyt 8 päivänä toukokuuta 1998. 49941: Ensi vaiheessa jäsenvaltiot ilmoittavat ko- 6. Voimaantulo 49942: missiolle niistä verotustoimenpiteistään, jot- 49943: ka saattavat kuulua haitallisen verokilpailun Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 49944: piiriin. Jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet vänä tammikuuta 1999. Sitä sovellettaisiin 49945: pidättymään uusien, haitallisten toimenpitei- ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 toi- 49946: den käyttöönotosta sekä tarkistamaan tarvit- mitettavassa verotuksessa. 49947: taessa nykyistä lainsäädäntöään. Näitä toi- 49948: menpiteitä arvioidaan Code of Conduct -seu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 49949: rantaryhmässä niin sanotun tarkistusmenette- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 49950: lyn avulla, johon liittyy asiaankuuluvien tie- tus: 49951: 49952: 49953: 49954: Laki 49955: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta 49956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti . 49957: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lam 49958: (433/1981) 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1258/1996, 49959: seuraavasti: 49960: 6 § edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen- 49961: Verovelvollisella, joka vuosina tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve- 49962: 1981-1993 tilaa Suomesta 1 A tai sitä kor- rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja 49963: keampaan jäämaksuluokkaan rakennettavan, sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa 49964: nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteri- verotuksessa molempina vuosina määrä, joka 49965: tonnin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta. 49966: jona alus on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä 49967: seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve- 49968: rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan 14 § 49969: tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 49970: kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 49971: aluksen hankintamenosta (jäämaksuluokka- 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa. 49972: vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo- 49973: 1994-2000 tilaa Suomesta tai ulkomailta silta 1996-2004 toimitettavissa verotuksissa 49974: 4 HE 126/1998 vp 49975: 49976: ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia Tämä laki tulee voimaan patvana 49977: säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta- kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensimmäisen 49978: vissa verotuksissa. kerran vuodelta 1999 toimitettavassa vero- 49979: tuksessa. 49980: 49981: 49982: 49983: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 49984: 49985: 49986: Tasavallan Presidentti 49987: 49988: 49989: 49990: MARTTI AHTISAARI 49991: 49992: 49993: 49994: 49995: Ministeri Jouko Skinnari 49996: HE 126/1998 vp 5 49997: 49998: Liite 49999: 50000: Laki 50001: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta 50002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 50003: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain 50004: (43311981) 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 125811996, 50005: seuraavasti: 50006: Voimassa oleva laki Ehdotus 50007: 6§ 6§ 50008: Verovelvollisella, joka vuosina Verovelvollisella, joka vuosina 50009: 1981-1993 tilaa Suomesta I A tai sitä kor- 1981-1993 tilaa Suomesta I A tai sitä kor- 50010: keampaan jäämaksuluokkaan rakennettavan, keampaan jäämaksuluokkaan rakennettavan, 50011: nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteri- nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteri- 50012: tonnin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, tonnin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, 50013: jona alus on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä jona alus on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä 50014: seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve- seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve- 50015: rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan 50016: tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi 50017: kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia 50018: aluksen hankintamenosta (jäiimaksuluokka- aluksen hankintamenosta (jäiimaksuluokka- 50019: vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina 50020: 1994-1998 tilaa Suomesta tai ulkomailta 1994-2000 tilaa Suomesta tai ulkomailta 50021: edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen- edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen- 50022: tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve- tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve- 50023: rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja 50024: sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa 50025: verotuksessa molempina vuosina määrä, joka verotuksessa molempina vuosina määrä, joka 50026: on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta. on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta. 50027: 50028: 14 § 14 § 50029: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- 50030: kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta 50031: 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa. 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa. 50032: Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo- Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo- 50033: silta 1996-1998 toimitettavissa verotuksissa silta 1996-2004 toimitettavissa verotuksissa 50034: ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia 50035: säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta- säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta- 50036: vissa verotuksissa. vissa verotuksissa. 50037: 50038: 50039: Tämä laki tulee voimaan pazvana 50040: kuuta 199. Lakia sovelletaan ensimmäisen 50041: kerran vuodelta 1999 toimiteltavassa vero- 50042: tuksessa 50043: HE 127/1998 vp 50044: 50045: 50046: 50047: 50048: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi arvo-osuusjäljestel- 50049: mästä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttami- 50050: sesta 50051: 50052: 50053: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 50054: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvo- markkaa. 50055: osuusjärjestelmästä annettua lakia siten, että Arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia 50056: siinä otettaisiin huomioon arvopaperikeskus- ehdotetaan lisäksi täsmennettäväksi lisää- 50057: ten välisten kansainvälisten yhteyksien pe- mällä rahoitustarkastuksen tiedonsaantikeino- 50058: rustaminen ja näiden yhteyksien kautta arvo- ja hallintarekisteröidyistä arvo-osuuksista. 50059: osuusjärjestelmään Iiitettävien arvopaperien Arvo-osuustileistä annettua lakia ehdote- 50060: käsittely Suomessa. Samalla tarkennettaisiin taan muutettavaksi siten, että Suomen Pank- 50061: ulkomaisten arvopaperien liittämistä arvo- ki ja ulkomainen keskuspankki voi toimia 50062: osuusjärjestelmään koskevaa sääntelyä. omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana Euroopan 50063: Lisäksi arvo-osuusjärjestelmästä annetussa keskuspankkijärjestelmän vakuudenhallinnan 50064: laissa ehdotetaan säädettäväksi niistä toimen- tarpeiden mukaisesti. 50065: piteistä, jotka ovat käytännössä tarpeen Arvopaperimarkkinalakia sekä kaupan- 50066: muunnettaessa arvo-osuusjärjestelmään liitet- käynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineil- 50067: tyjä markkamääräisiä joukkovelkakirjalaino- lä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi 50068: ja ja niihin rinnastettavia velallisen si- niin, että arvopaperipörssin, selvitysyhteisön 50069: toumuksia euromääräisiksi. Muuntomenette- ja optioyhteisön toiminnassa siirtymisestä 50070: lystä määrättäisiin tarkemmin arvopaperikes- euroon säädettäisiin laissa. 50071: kuksen säännöissä, jotka asianomainen mi- Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan sil- 50072: nisteriö vahvistaa. Muunnettavien lainojen ja loin, kun talous- ja rahaliiton kolmas vaihe 50073: sitoumusten määrä on noin 210 miljardia alkaa. 50074: 50075: 50076: 50077: 50078: 380279D 50079: 2 HE 127/1998 vp 50080: 50081: 50082: 50083: 50084: SISÄLLYSLUETTELO 50085: 50086: Sivu 50087: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 50088: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 50089: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 50090: 1.1. Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen . . . . . . . . . . . . . . . . 4 50091: Yleistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 50092: Neuvoston asetukset siirtymisestä euroon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 50093: EMU-projektin siirtymäsuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 50094: Valtionvelan eurostrategia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 50095: 1.2. Valtionvelan tekninen muuttamissuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 50096: Valtionvelka muutetaan euroihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 50097: Sovelletaan bottom up -menetelmää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 50098: 1.3. Arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ja niiden kansainväliset yhteydet . . . . . 7 50099: Arvo-osuusjärjestelmän toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 50100: Siirtyminen euromääriin kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa . . . . . . . . . . 7 50101: Maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskeva direktiivi (98/26/EY) . . . . . . . . . . . . . 8 50102: Euroopan keskuspankkijärjestelmässä asetettavat vaatimukset 50103: selvitysjärjestelmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 50104: Euroopan kansallisten arvopaperikeskusten yhdistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 50105: Keskuspankkien välinen kirjeenvaihtajajärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 50106: Pysäytysjärjestelmään perustuvien arvopaperikeskusten keskeiset piirteet . . . . . 11 50107: 1.4. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 50108: Joukkolainan nimellisarvon muuntaminen euromääräiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 12 50109: Arvopaperikeskusten kansainvälisten yhteyksien toteuttaminen Suomessa . . . . 12 50110: Hallintarekisteröintiin liittyvät epäkohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 50111: Viranomaisten välinen tietojen vaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 50112: 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 50113: 2.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 50114: 2.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 50115: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 50116: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 50117: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 50118: Euroasetusten oikeudellisesta asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 50119: Komission tulkintakannanotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 50120: Koronlaskentaperusteen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 50121: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 18 50122: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 50123: 1.1. Laki arvo-osuusjärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 50124: 1.2. Laki arvo-osuustileistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 50125: 1.3. Arvopaperimarkkinalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 50126: 1.4. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä . . . . . . . . . . . . . . . 23 50127: HE 127/1998 vp 3 50128: 50129: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 50130: 3. Säätäruisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 50131: 50132: LAKIEHDOTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 50133: 1. Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 50134: 2. Laki arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 50135: 3. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 50136: 4. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain 50137: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 50138: LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 50139: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 50140: 4 HE 127/1998 vp 50141: 50142: 50143: 50144: 50145: YLEISPERUSTELUT 50146: 50147: 50148: 50149: 1. Nykytila mintaansa EMU:n toisen vaiheen alussa. 50150: ERI ei tee kansallisia keskuspankkeja sitovia 50151: rahapoliittisia päätöksiä. ERI:lla on kuiten- 50152: 1.1. Siirtyminen talous- ja rahaliiton kin keskeinen asema euroalueeseen siirty- 50153: kolmanteen vaiheeseen mistä koskevassa valmistelutyössä ja erityi- 50154: sesti valmistauduttaessa Euroopan keskus- 50155: Yleistä pankin (EKP) ja Euroopan keskuspankkijär- 50156: jestelmän (EKPJ) perustamiseen. 50157: Maastrichtissa sovittiin helmikuussa 1992 Madridissa joulukuussa 1995 pidetyssä 50158: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kokouksessa Eurooppa-neuvosto vahvisti, 50159: (perustam issopim us) muuttamisesta Euroo- että EMU:n kolmas vaihe alkaa vuoden 50160: pan unionia koskevalla sopimuksella 1999 alusta. 50161: (unionisopimus), joka tuli voimaan 1 päivä- Valtioneuvosto antoi 24 päivänä helmikuu- 50162: nä marraskuuta 1993. Unionisopimuksella li- ta 1998 tiedonannon eduskunnalle Suomen 50163: sättiin perustamissopimukseen muun muassa osallistumisesta euroalueeseen. Eduskunta on 50164: talous- ja rahaliittoa (EMU, engl. Economic 17 päivänä huhtikuuta 1998 äänestänyt suu- 50165: and M onetary Union) koskevat artiklat. ren valiokunnan mietinnön pohjalta hallituk- 50166: Unionisopimukseen kuuluu lisäksi erillisiä sen tiedonannosta ja päättänyt, että Suomi 50167: pöytäkirjoja, joihin sisältyvät muun muassa osallistuu euroalueeseen. Valtion tai hallitus- 50168: Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Eu- ten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva 50169: roopan keskuspankin perussääntö (perus- neuvosto päätti 2 päivänä toukokuuta 1998 50170: sääntö) sekä Euroopan rahapoliittisen insti- määräenemmistöllä talous- ja valtiovarainmi- 50171: tuutin (ERI) perussääntö. Perustamissopi- nistereiden kokoonpanossa kokoontuvan 50172: mukseen sisältyvistä artikloista osaa sovelle- neuvoston suosituksista, ja ottaen huomioon 50173: taan heti ratifioinnin tapahduttua, osaa komission ja ERI:n lähentymisraportit sekä 50174: EMU:n toisen vaiheen aikana ja loppuja Euroopan parlamentin lausunnon siitä, mitkä 50175: EMU:n kolmannen vaiheen aikana. jäsenvaltiot ottavat yhteisen valuutan käyt- 50176: EMU :n toinen vaihe alkoi vuoden 1994 töön vuoden 1999 alusta ja mitkä jäsenvalti- 50177: alusta ilman Euroopan yhteisöjen toimielin- ot jäävät valtioiksi, joita koskee poikkeus. 50178: ten nimenomaista päätöstä. Toimet, joihin 50179: jäsenvaltion on tullut ryhtyä ennen EMU:n Neuvoston asetukset siirtymisestä euroon 50180: toisen vaiheen alkamista, liittyvät pääomien 50181: vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten EMU:n kolmas vaihe alkaa vuoden 1999 50182: poistamiseen ja monivuotisten, EMU:n to- alusta, jolloin kiinnitetään peruuttamattomas- 50183: teuttamiseksi tarvittavien talouspoliittisten ti euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden 50184: ohjelmien hyväksymiseen. EMU:n · toisen kansallisten valuuttojen kahdenväliset kurssit 50185: vaiheen aikana jäsenvaltioiden on kiellettävä ja kunkin valuutan kurssi suhteessa euroon. 50186: julkisen sektorin keskuspankkirahoitus, py- Euron käyttöön ottamisesta säädetään tietyis- 50187: rittävä välttämään liiallista julkisen talouden tä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä sään- 50188: alijäämiä sekä ryhdyttävä toimiin, joilla tur- nöksistä annetussa neuvoston asetuksessa 50189: vataan jäsenvaltion keskuspankin itsenäi- (EY) N:o 1103/97. Asetus tuli voimaan 50190: syys. 20 päivänä kesäkuuta 1997. Lisäksi siitä 50191: EMU:n toinen vaihe on siirtymävaihe, jon- säädetään euron käyttöönotosta annetussa 50192: ka aikana toteutettava talouspoliittinen yh- neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98, 50193: teistyö luo edellytykset osallistua EMU:n jäljempänä euroasetus. Asetus tulee voimaan 50194: kolmanteen vaiheeseen sisältyvään yhteisen vuoden 1999 alusta. Tuolloin eurosta tulee 50195: rahan alueeseen (euroalue). ERI aloitti toi- itsenäinen valuutta. Kansallisista rahayksi- 50196: HE 127/1998 vp 5 50197: 50198: köistä tulee euron alayksikköjä. Neuvoston neistä kysymyksistä on ratkaistu ja lukuisia 50199: asetuksissa määrätään oikeudellisesti täytän- yksityiskohtia tarkennettu. Mitään olennaisia 50200: töönpanokelpoinen vastaavuus euroyksikkö- asioita ei ole muutettu, joten siirty- 50201: jen ja kansallisten rahayksikköjen kesken. mäsuunnitelmaan perustuva eri tahoilla suo- 50202: Kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja ritettu valmistautuminen on voinut jatkua 50203: metallirahat säilyttävät asemansa laillisina muutoksitta. Tämä siirtymäsuunnitelma on 50204: maksuvälineinä kunkin asianomaisen jäsen- laadittu entiseen tapaan EMU-projektin työ- 50205: valtion alueella siihen saakka, kun euromää- ryhmissä siten, että eri osapuolten esittämät 50206: räiset setelit on otettu käyttöön. Vuoden näkökohdat on otettu mahdollisimman pit- 50207: 1999 alusta euroyksikkö on laillinen maksu- kälti huomioon. 50208: väline tilirahana. Euroyksikkö otetaan käyt- EMU-projektin lainsäädäntöryhmä julkisti 50209: töön heti alkuvaiheessa ainakin EKPJ:n ra- kesäkuussa 1997 selvityksen kansallisen 50210: hapolitiikassa ja uusissa valtionlainoissa. lainsäädännön muutoksista, jotka ovat tar- 50211: Viimeistään vuoden 2001 lopussa emo- peen yhteiseen rahaan siirryttäessä. Tarvitta- 50212: määräisiä seteleitä ryhdytään laskemaan liik- vat esitykset valmistellaan asianomaisissa 50213: keeseen ja EKPJ ryhtyy vaihtamaan kansal- ministeriöissä. 50214: lisia seteleitä niitä vastaan. Viimeistään kuu- 50215: si kuukautta myöhemmin kansalliset rahayk- Valtionvelan eurostrategia 50216: siköt on korvattu kokonaan euromääräisillä 50217: maksuvälineillä kaikissa euroalueeseen osal- Valtiovarainministeriö asetti 23 päivänä 50218: listuvissa jäsenvaltioissa ja siirtyminen yh- syyskuuta 1996 EMU ja valtionvelka -työ- 50219: teiseen rahaan on viety päätökseen. Kansal- ryhmän selvittämään talous- ja rahaliiton 50220: liset setelit ja metallirahat menettävät ase- kolmannen vaiheen vaikutuksia valtion lai- 50221: mansa laillisina maksuvälineinä, ja euroalu- nanottoon sekä velanhoitoon. Työryhmä ja 50222: eella vain eurosetelit ja -metallirahat ovat sen asettamat asiantuntijatyöryhmät ovat laa- 50223: laillisia maksuvälineitä. Tämän jälkeen kan- tineet ehdotuksensa yhteisen valuutan käyt- 50224: sallisia seteleitä ja metallirahoja voidaan vie- töönottoon valmistautumiseksi valtion lai- 50225: lä vaihtaa kansallisissa keskuspankeissa. nanotossa ja velanhallinnassa. Työryhmät 50226: ovat käsitelleet valtionvelan redenominaati- 50227: EMU-projektin siirtymäsuunnitelma oon, valtion lainanottostrategiaan ja markka- 50228: markkinoiden infrastruktuuriin, valtionvelan 50229: Valtiovarainministeriö asetti 17 päivänä riskienhallintaan, valtion lainanoton oikeu- 50230: huhtikuuta 1996 EMU-projektin, jonka teh- dellisiin kysymyksiin sekä tietojärjestelmiin 50231: tävänä on laatia Suomelle yhteiseen valuut- liittyviä kysymyksiä. 50232: taan siirtymistä koskeva suunnitelma. Suun- EMU ja valtionvelka -työryhmä on koon- 50233: nitelmassa yksilöidään ja aikataulutelaan yh- nut yhteen asiantuntijatyöryhmien esittämät 50234: teisen valuutan käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet valtionvelan eurostrategiaksi. 50235: keskeiset lainsäädäntö- ja muut muutostar- Valtiovarainministeriö on julkistanut 19 päi- 50236: peet. Projektin tehtävänä on lisäksi koor- vänä joulukuuta 1997 lyhennelmän EMU ja 50237: dinoida kansallista yhteiseen valuuttaan siir- valtionvelka -työryhmän muistiosta. 50238: tymistä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Työryhmä katsoo, että markkamääräiset 50239: Projektin tarkoituksena on varmistaa kaik- arvo-osuusmuotoiset valtion sarjaobligaatiot 50240: kien yhteiskunnan osapuolten siirtyminen ja valtion velkasitoumukset tulee muuttaa 50241: yhteiseen rahaan päätetyssä aikataulussa. euromääräisiksi tammikuun 1 ja 3 päivän 50242: Projekti huolehtii siitä, että lainsäädäntö voi- 1999 välisenä aikana yhdellä kertaa. Muutta- 50243: daan saada vastaamaan yhteisen valuutan misessa sovelletaan niin kutsuttua bottom up 50244: asettamia vaatimuksia. Projekti on luonteel- -menetelmää, jolloin arvo-osuustilien arvo- 50245: taan koordinoiva. Lainsäädäntö- ja muiden osuuslajikohtaiset niroellisarvot muutetaan 50246: muutosten käytännön toteutus on eri hallin- euromääräisiksi. Pyöristys tehdään lä- 50247: nonalojen ja sektoreiden vastuulla. himpään eurosenttiin normaalilla pyöristys- 50248: EMU-projektin laatima kansallinen siirty- säännöllä. Tämä johtaa käytännössä siihen, 50249: mäsuunnitelma julkaistiin ensimmäisen ker- että emissioiden yksikkökoko on yksi sentti 50250: ran huhtikuussa 1997. Siirtymäsuunnitelman muuttamisen jälkeen. Seuraavaksi lasketaan 50251: päivitetty versio julkaistiin 18 päivänä joulu- kaikki arvo-osuustilit yhteensä arvo-osuusla- 50252: kuuta 1997. Päivitetyssä siirtymäsuunnitel- jeittain. Näin saatu summa on kyseisen arvo- 50253: massa pääosa keväällä 1997 avoimeksi jää- osuuslajin liikkeessä oleva kanta. Poikkeama 50254: 6 HE 127/1998 vp 50255: 50256: eli pyöristyserot säilytysten yhteissumman ja lee informoida hyvissä ajoin etukäteen muu- 50257: emittoidun kokonaismäärän välillä voidaan toksesta. 50258: korjata siten, että valtio muuttaa liikkeessä Suomen Pankin shekkitilijärjestelmä on 50259: olevaa arvo-osuuskantaa vastaavasti. Poik- avoinna syksystä 1998 alkaen kello 50260: keamat ovat käytännössä hyvin pieniä suu- 8.00-17.00 välisenä aikana ja 4 päivästä 50261: ruusluokaltaan. Tämän niin sanotun laajan tammikuuta 1999 kello 8.00-19.00 välisenä 50262: redenominaation toteuttaminen edellyttää aikana. Aukioloaika 31 päivänä joulukuuta 50263: työryhmän mukaan selventävää kansallista 1998 ja 4 päivänä tammikuuta 1999 on so- 50264: lainsäädäntöä. vittava erikseen, jos sitä halutaan pidentää. 50265: Työryhmä pitää strategisesti tärkeänä Vuodenvaihteen yli toteutettavat kaupat 50266: markkamarkkinoiden kehittämistä mahdolli- maksetaan euromääräisinä arvopaperikeskuk- 50267: simman lähelle eurooppalaista tasoa jo en- sen järjestelmässä. Taattuun nettoselvityk- 50268: nen yhteisen valuutan käyttöönottoa. Tämä seen ei saa kirjata kauppoja toteutettavaksi 50269: tarkoittaa erityisesti viitelainojen jälkimark- vuodenvaihteen yli. Taatusta nettoselvityk- 50270: kinakaupan kasvattamista, toimivien repo- sestä on luovuttu kauppojen selvityksessä 50271: markkinoiden luomista sekä markkinakäy- 1 päivänä keskuuta 1998. 50272: täntöjen harmonisoimista tulevien eurostan- 50273: dardien mukaisiksi. Sovelletaan bottom up -menetelmää 50274: Työryhmä katsoo myös, että valtion liik- 50275: keeseen laskeman lainakannan suppeasta re- Relevantteja muuttamisvaihtoehtoja on 50276: denominaatiosta (markkojen muuttaminen käytännössä vain kaksi: bottom up -menette- 50277: euroiksi) olisi tarpeen säätää yleisluontaisesti ly tai top down -menettely. Näistä kahdesta 50278: myös kansallisesti. Työryhmä katsoo, että suositellaan yleisesti käytettäväksi bottom up 50279: sen esittämät toimenpiteet tulee pääosiltaan -menettelyä. 50280: toteuttaa vuoden 1998 aikana. EMU ja valtionvelka -työryhmä katsoi, 50281: että muuttamisessa tulisi soveltaa bottom 50282: 1.2. Vaitioovelan tekninen up -menetelmää. Samoin kansalliset selvitys- 50283: muuttamissuunnitelma keskukset, muun muassa arvopaperikeskus, 50284: sekä kansainväliset selvityskeskukset, kuten 50285: Valtionvelka muutetaan euroihin Euroclear, aikovat käyttää bottom up -mene- 50286: telmää. Lisäksi Euroopan unionin (EU) 50287: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeri- muissa jäsenvaltioissa aiotaan pääsääntöisesti 50288: valiokunta teki 28 päivänä lokakuuta 1997 käyttää bottom up -menetelmää ja pyöristys- 50289: periaatepäätöksen markkamääräisen valtion- tä lähimpään eurosenttiin. 50290: velan muuntamisesta euromääräiseksi vuo- B ottom up -menetelmässä euromääräiseksi 50291: den 1999 alusta. Päätös koskee markkamää- muuttaminen tapahtuu arvo-osuustililähtöi- 50292: räisiä arvo-osuusmuotoisia valtion sarjaobli- sesti eli muuttaminen aloitetaan yksittäisistä 50293: gaatioita ja valtion velkasitoumuksia. Kysei- säilytyksistä. Muuttaminen tehdään kunkin 50294: nen päätös on EMU ja valtionvelka -työryh- tilin osalta arvo-osuuslajeittain. Lainan 50295: män antaman suosituksen mukainen. Päätös markkamäärä muunnetaan muuntokertoimel- 50296: on luonteeltaan informatiivinen ja lähinnä la euromääräiseksi ja pyöristys tehdään ylös- 50297: poliittisesti valtiota velvoittava. tai alaspäin lähimpään eurosenttiin ja täsmäl- 50298: Suomen Arvopaperikeskus Oy (arvopaperi- leen yksikköjen keskiväliin jäävä määrä pyö- 50299: keskus) on aloittanut valmistelut Suomen ristetään ylöspäin. Yhdelle arvo-osuustilille 50300: valtion arvo-osuusmuotoisten sarjaobligaati- voi syntyä maksimissaan noin puolen euro- 50301: oiden ja velkasitoumusten muuttamiseksi sentin pyöristystappio arvo-osuuslajia koh- 50302: euromääräisiksi. Lisäksi arvopaperikeskus den. Seuraavaksi lasketaan arvo-osuustilit 50303: lähtee siitä oletuksesta, että pankkien sijoi- yhteensä arvo-osuuslajeittain. Näin saatu 50304: tustodistuksetkin muutetaan euromääräisiksi. summa on kyseisen arvo-osuuslajin liikkees- 50305: Tavoitteena on, että kauppojen selvitykset ja sä oleva kanta. 50306: erääntymismaksut suoritetaan pelkästään eu- Kun bottom up -menetelmällä lasketut ar- 50307: romääräisinä 4 päivästä tammikuuta 1999. vo-osuustilien niroellisarvot lasketaan yhteen 50308: Muuttaminen euromääräiseksi tehdään arvo-osuuslajikohtaisesti, kyseinen summa 50309: tammikuun 1 ja 3 päivän 1999 välisenä ai- poikkeaa käytännössä vähän kunkin arvo- 50310: kana, minkä jälkeen kaupat näillä arvopape- osuuslajin liikkeessä olevasta kannasta. 50311: reilla tehdään euromääräisinä. Sijoittajia tu- Poikkeama eli pyöristyserot säilytysten yh- 50312: HE 127/1998 vp 7 50313: 50314: teissumman ja emittoidun kokonaismäärän kakirjojen lisäksi julkisen kaupankäynnin 50315: välillä voidaan korjata siten, että valtiokont- kohteena olevia yksityisten liikkeeseenlaski- 50316: tori muuntaa liikkeessä olevaa arvo-osuus- joiden ja kuntien liikkeeseen laskemia velka- 50317: kantaansa vastaavasti. Kannan muutos voi- kirjoja. Vuoden 1998 elokuussa velkakirja-- 50318: daan toteuttaa tasausemissioilla eli lisä- arvopapereiden liikkeeseenlaskijoita oli kaik- 50319: emissioilla arvopaperikeskuksessa, jos kanta kiaan 20 ja osakkeiden liikkeeseenlaskijoita 50320: on euromuunnon jälkeen pienempi kuin säi- 129. 50321: lytykset. Jos kanta on muunnon jälkeen suu- Vuoden 1998 elokuun lopussa arvo-osuus- 50322: rempi kuin säilytykset, kannan muutos voi- järjestelmässä olevien oman ja vieraan pää- 50323: daan toteuttaa kuoletuksella. oman ehtoisten arvopapereiden määrä oli 50324: Pyöristys lähimpään eurosenttiin johtaa yhteensä noin 908 miljardia markkaa, josta 50325: käytännössä siihen, että emissioiden yksik- osakkeiden markkina-arvo oli 544 miljardia 50326: kökoko on yksi sentti muuttamisen jälkeen. markkaa, valtion velkasitoumusten ja sijoi- 50327: Sen seurauksena arvo-osuuksien kappale- tustodistusten nimellisarvo 122 miljardia 50328: määrä kasvaa huomattavasti, sillä joukkovel- markkaa sekä joukkovelkakirjalainojen ni- 50329: kakirjan yksikkökoko on nykyisin miljoona mellisarvo 197 miljardia markkaa. 50330: markkaa. Arvo-osuusjärjestelmässä selvitettiin vuo- 50331: Euromuunto ja bottom up -menettely edel- den kahdeksan ensimmäisen kuukauden ai- 50332: lyttävät, että niroellisarvot on muutettava ko- kana keskimäärin noin 89 500 osakekauppaa 50333: konaisluvuista desimaaliluvuiksi, koska ni- kuukaudessa. Velkakirjakaupan lukumäärä 50334: mellisarvot ovat muutoksen jälkeen eu- on selvästi alhaisempi, mutta volyymi huo- 50335: rosenttien tarkkuudella. Lisäksi järjestelmien mattavasti suurempi. Osakkeilla käydyn kau- 50336: tietokenttien pituuden riittävyys on tarkistet- pan keskimääräinen arvo oli noin 500 000 50337: tava, koska arvo-osuuksien kappalemäärä markkaa, kun vastaavasti selvitettyjen velka- 50338: kasvaa huomattavasti. Edelleen maksut on kirjakauppojen keskimääräinen arvo oli noin 50339: kyettävä suorittamaan euromääräisinä 4 päi- 60 miljoonaa markkaa. 50340: västä tammikuuta 1999, koska arvopaperi- Arvo-osuustilejä oli vuoden 1998 elokuus- 50341: keskus siirtyy tällöin käyttämään euroa mak- sa noin 778 000. Arvo-osuusrekisterinpitäjiä 50342: suliikenteessä. oli kaikkiaan II. Arvopaperikeskuksella oli 50343: B ottom up -menetelmä ja pyöristys lähim- yhteensä noin 50 000 tiliasiakas ta. V altaosa 50344: pään eurosenttiin turvaavat sijoittajien ase- tileistä oli muiden arvo-osuusrekisterin pitä- 50345: man, koska sijoittajan hallussa olevien jien hallussa, joita olivat Aktia Säästöpankki 50346: muunnettavien arvopaperien nimellisarvo py- Oyj, Helsingin Arvo-osuuskeskus Oy, Merita 50347: syy lähes muuttumattomana pyöristyserojen Pankki Oy, Osuuspankkien Keskuspank~i 50348: jäädessä hyvin pieniksi. Oyj, Oy Samlink Ab, Leonia Pankki OyJ, 50349: Euroasetus ja komission tulkinta asetukses- Skandinaviska Enskilda Banken, Suomen 50350: ta johtavat siihen, että bottom up -menettely Pankki, SveQska Handelsbanken, Val- 50351: ei aivan sellaisenaan ole toteutettavissa, vaan tiokonttori ja Alandsbanken Ab. 50352: kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä muu- Vuoden I997 aikana arvo-osuusjärjestel- 50353: toksia, jos euromuunto tehdään yksittäisten mässä toteutettiin 26 uutta arvopapereiden 50354: arvo-osuustilien arvo-osuuslajikohtaisten ni- liikkeeseenlaskua. Osinkoja maksettiin vas- 50355: mellisarvojen pohjalta (bottom up -menette- taavan vuoden aikana 7,4 miljardia markkaa 50356: ly) ja pyöristys tehdään lähimpään eurosent- kaikkiaan 90 osakesarjalle. Vuoden 1998 50357: tiin ja emissioiden yksikkökoko on yksi kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 50358: sentti. toteutettiin 24 uutta arvopapereiden liikkee- 50359: seenlaskua ja osinkoja oli ehditty maksaa 50360: 1.3. Arvopaperikaupan selvitysjätjestelmät noin II ,36 miljardia markkaa. 50361: ja niiden kansainväliset yhteydet 50362: Siirtyminen euromääriin kaupankäynnissä ja 50363: Arvo-osuusjärjestelmän toiminta selvitystoiminnassa 50364: 50365: Arvopaperikauppojen kirjaaminen ja selvi- Yhteinen valuutta tarjoaa mahdollisuuden 50366: tys tapahtuu pääosin keskitetysti arvopaperi- laajentaa ja syventää euroalueen arvopaperi- 50367: keskuksen arvo-osuusjärjestelmässä. J ärjes- markkinoita sekä lisätä niiden likvidisyyttä 50368: telmään on liitetty pörssiosakkeiden, valtion ja läpinäkyvyyttä. Kansallisessa rahayksikös- 50369: viitelainojen ja keskeisten rahamarkkinavel- sä toimivan markkinan oletetaan menettävän 50370: 8 HE 127/1998 vp 50371: 50372: kaupankäyntiä sellaisille markkinoille, jotka sainvälisen kilpailukyvyn vaatimusten täyttä- 50373: jo ovat siirtyneet euroon. Käytännössä tämä miseksi RM-järjestelmässä on tarkoitus siir- 50374: ohjaa euroalueen kansallisia markkinoita tyä euromääriin heti talous- ja rahaliiton kol- 50375: ottamaan euron käyttöön mahdollisimman mannen vaiheen alussa. 50376: nopeasti. Myös HEX Oy:n kaupankäynnissä siirry- 50377: Vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien tään käyttämään euroa talous- ja rahaliiton 50378: kaupankäynnissä merkittävät suureet ovat kolmannen vaiheen alussa. Samanaikaisesti 50379: markkinahinta (tuottoprosentti) ja hankittava arvopaperikeskuksessa muutetaan euromää- 50380: määrä (pääoma). Kauppaerän pääoma on räiseksi oman pääoman ehtoisten arvo- 50381: yhteydessä velkakirjan nimellisarvoon. osuuksien kaupankäynnin selvitysjärjestelmä 50382: Kauppaselvitystä ei siten voida muuttaa eu- ja käsittelyjärjestelmä (OM-järjestelmä). 50383: romääräiseksi, ellei samalla muuteta joukko- Maksuliikenteessä siirrytään euroihin siitäkin 50384: lainan nimellisarvoa. syystä, että Suomen Pankin sekkitilijärjes- 50385: Madridissa vuoden 1995 joulukuussa ko- telmässä ryhdytään käyttämään yksinomaan 50386: koontuneessa Eurooppa-neuvoston huippu- euroa 1 päivästä tammikuuta 1999. 50387: kokouksessa sovittim, että euroalueeseen Osakekaupan selvityksen perusyksikkö on 50388: osallistuvat jäsenvaltiot laskevat liikkeeseen osakkeiden kappalemäärä eikä niiden pää- 50389: kaupankäynnin kohteena olevan uuden vel- oma. Siksi osakkeen nimellisarvon markka- 50390: kansa euroyksiköissä heti vuoden 1999 alus- määräisyys ei vaikuta välittömästi kauppa- 50391: ta. Yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan har- selvitykseen. Oikeusministeriö on valmis- 50392: joittaminen johtaa siihen, että euroalueen interbank- tellut hallituksen esitystä, jonka mukaan osa- 50393: ja valuuttamarkkinat ryhtyvät käyttämään kepääoman muuttamista euromääräiseksi 50394: euroa heti talous- ja rahaliiton kolmannen helpotettaisiin lainsäädännöllä. Samalla teh- 50395: vaiheen alusta. Koska Suomen valtion velan- täisiin mahdolliseksi osakkeen niroellisarvos- 50396: hoidossa pyritään mahdollisimman suureen ta luopuminen. Tämä helpottaisi erityisesti 50397: yhdenmukaisuuteen eri lainojen välillä, niiden kansainvälisesti toimivien yhtiöiden 50398: Madridissa tehty päätös vaikuttaa käytännös- siirtymistä euron käyttöön, joiden osakkeet 50399: sä myös liikkeessä oleviin markkamääräisiin on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi. 50400: sarjaobligaatiolainoihin. Vastaavaa ratkaisua tutkitaan ainakin Sak- 50401: Useimmat jäsenmaat ovat ilmoittaneet sassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomais- 50402: muuntavansa vanhan, kotimaan valuutan sa. NimellisarvoUoman osakkeen liikkee- 50403: määräisen velkansa tai osan siitä euromää- seenlasku on jo mahdollista Belgiassa ja Lu- 50404: räiseksi liittyessään EMU:n kolmanteen vai- xemburgissa. Oikeusministeriössä valmistel- 50405: heeseen. Tämän mukaisesti hallituksen ta- tavana hallituksen esityksellä vahvistettaisiin 50406: louspoliittinen ministerivaliokunta on 28 suomalaisten arvopaperimarkkinoiden ja liik- 50407: päivänä lokakuuta 1997 päättänyt periaat- keeseenlaskijoiden toimintaympäristön kil- 50408: teesta, jonka mukaan valtion markkamääräi- pailukykyä euroalueella. 50409: set ja arvo-osuusmuotoiset sarjaobligaa- 50410: tiolainat ja lyhyet velkasitoumukset muute- Maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskeva di- 50411: taan euromääräiseksi vuoden 1999 alusta. rektiivi (98/26/EY) 50412: Valtioneuvosto on lisäksi tehnyt 17 päivänä 50413: syyskuuta 1998 asiaa koskevan periaatepää- EU:n talous- ja valtiovarainministerien 50414: töksen. Muunnettavien lainojen määrä oli ECOFIN-neuvosto ja komissio saavuttivat 50415: vuoden 1998 elokuun lopussa 210 miljardia 13 päivänä lokakuuta 1997 yhteisen kannan 50416: markkaa. selvityksen lopullisuutta maksujärjestelmissä 50417: Valtion arvo-osuusmuotoisilla sarjaobligaa- ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä koske- 50418: tioilla, valtion velkasitoumuksilla, pankkien vasta direktiiviehdotuksesta. Direktiivi kos- 50419: ja Suomen Pankin sijoitustodistuksilla sekä kisi ensisijaisesti nettootuksen lopullisuuden 50420: muilla rahamarkkinoiden sijoituskohteilla varmistamista ja selvitysjärjestelmissä käy- 50421: tehdyt kaupat selvitetään arvopaperikeskuk- tettävien vakuuksien pätevyyttä. Direktiivi 50422: sen vieraan pääoman ehtoisten arvo-osuuk- sisältäisi lisäksi vakuuksia koskevan lainva- 50423: sien keskitetyssä käsittelyjärjestelmässä eli lintasäännön, jonka mukaan arvopapereita tai 50424: RM-järjestelmässä. Selvityksen maksuliiken- niihin kohdistuvia oikeuksia voitaisiin antaa 50425: ne selvitysosapuolten ja arvopaperikeskuksen vakuudeksi rekisterijärjestelmään sovelletta- 50426: välillä toteutetaan Suomen Pankin sekkitili- vien sääntöjen mukaisesti, vaikka arvopape- 50427: järjestelmässä. Valtion, EKP:n ja kan- rit sijaitsisivat muussa valtiossa kuin rekiste- 50428: HE 127/1998 vp 9 50429: 50430: ri. Direktiivin johdantolauseiden mukaan sinomaan T ARGET -järjestelmässä (engl. 50431: lainvalintasääntöä sovellettaisiin vain, jos Trans-European A utomated R eal-tim e Gross 50432: arvopaperin sijaintimaan lainsäädäntö sallii Settlement Express Transfer System) ja sii- 50433: arvopapereihin kohdistuvan rekisterinpidon hen liittyvissä kansallisissa maksujen brut- 50434: muussa valtiossa. Johdantolauseiden mukaan toselvitysjärjestelmissä. 50435: olisi lisäksi suotavaa, että jäsenvaltiot pyrki- ERI:n neuvosto on julkaissut tammikuussa 50436: vät luomaan riittävät yhteydet kaikkien di- 1998 vähimmäisvaatimukset, joilla euroop- 50437: rektiivin soveltamisalaan kuuluvien arvopa- palaisia selvitysjärjestelmiä voidaan käyttää 50438: perien selvitysjärjestelmien välille arvopape- keskuspankkijärjestelmän luotto-operaatioi- 50439: reilla suoritettavien toimien mahdollisimman den toteuttamisessa (engl. Standards for the 50440: suuren avoimuuden ja oikeusvarmuuden li- use of EU Securities Settlement Systems in 50441: säämiseksi. ESCB Credit Operations). Arviointiperustei- 50442: ta on yhteensä yhdeksän. Selvitysjärjestel- 50443: Euroopan keskuspankkijärjestelmässä asetet- millä ja niiden välisillä yhteyksillä on ensin- 50444: tavat vaatimukset selvitysjärjestelmille näkin oltava pätevä oikeudellinen perusta, 50445: jossa maksujen ja arvopaperien siirtojen pe- 50446: EKPJ:ssä annetaan keskuspankkiluottoa ruuttamattomuus on varmistettu. Oikeudellis- 50447: vain korkeatasoisia arvopaperivakuuksia vas- ten puitteiden on niin ikään taattava, että 50448: taan. EKP laskee itse liikkeeseen velkasitou- keskuspankkien tileillä pidettäviin arvopape- 50449: muksia. Rahapoliittiset välineet kytkeytyvät reihin kohdistuvat oikeudet on riittävästi 50450: siten tiiviisti arvopaperimarkkinoihin ja ar- suojattu kussakin järjestelmässä. Toiseksi, 50451: vopaperien käsittelyjärjestelmiin. EKP val- keskuspankkijärjestelmän luotto-operaatioita 50452: mistelee vakuuksien käsittelyä varten ratkai- selvitettäessä toimitus maksua vastaan 50453: sua, joka perustuisi rahapoliittisissa operaati- -periaatteen mukaisesti järjestelmässä on 50454: oissa sovellettaviin periaatteisiin. Niiden mu- käytettävä keskuspankkirahaa. 50455: kaan EKP käyttäisi olemassa olevia kansalli- Selvitysjärjestelmäitä edellytetään kolman- 50456: sia arvopaperijärjestelmiä (hajauttamisen pe- neksi suoraa ja ainutlaatuista yhteyttä arvo- 50457: riaate) ja puuttuisi vain niihin toimintoihin, paperien liikkeeseenlaskijaan tai ainakin suo- 50458: joita yksityiset osapuolet eivät pysty tai ha- raa linkkiä sellaiseen laitokseen, jolla tämä 50459: lua hoitaa riittävästi (markkinaehtoisuuden yhteys on. Näin keskuspankit pyrkivät hallit- 50460: periaate). Rahapoliittisiin operaatioihin liitty- semaan omaisuuden hallintaketjuista johtuvia 50461: vä selvitystoiminta voitaisiin uskoa kansalli- säilytysriskejä. Neljännen vaatimuksen mu- 50462: sille arvopaperikeskuksille, kuten arvopape- kaan vain viranomaisten riittävästi valvomat 50463: rikeskukselle Suomessa, jos keskukset täyt- ja sääntelemät selvitysjärjestelmät voidaan 50464: tävät EKP:n asettamat vähimmäisvaatimuk- hyväksyä EKPJ:n operaatioiden toteuttami- 50465: set. sessa. Selvitysjärjestelmän ylläpitäjien on 50466: EKP vaatii keskuspankkitoimiin käytettä- viidenneksi annettava keskuspankeille tietoa 50467: viltä selvitysjärjestelmiltä nopeutta, tehok- järjestelmän mahdollisista riskeistä. Tähän 50468: kuutta ja luotettavuutta. Selvitysjärjestelmien liittyy myös velvollisuus julkaista järjestel- 50469: tulee sallia se, että keskuspankkioperaatiois- män pääsy- ja eroaruisvaatimukset 50470: sa voidaan käyttää mahdollisimman laajaa Selvitysjärjestelmissä on kuudenneksi otet- 50471: vakuuskelpoisten arvopaperien joukkoa. Tar- tava käyttöön asianmukaiset riskienhallinta- 50472: koitus on, että markkinaoperaatioihin osallis- menetelmät, joilla hallitaan osapuolten suori- 50473: tuvat yksityiset tahot voivat vaikeuksitta an- tuskyvyttömyystilanteita. Seitsemäs vaatimus 50474: taa kotimaiselta keskuspankilta saamansa on, että järjestelmän on taattava keskuspank- 50475: luoton vakuudeksi missä tahansa euroalueel- kioperaatioiden lopullisuus ja peruuttamatto- 50476: la säilytettäviä arvopapereita. Samoin mah- muus päivän sisäisesti. Järjestelmiä on kehi- 50477: dollisimman monen hyväksyttävän mark- tettävä siten, että tapahtumat voidaan selvit- 50478: kinaosapuolen on voitava osallistua operaati- tää viimeistään vuonna 2002 toimitus mak- 50479: oihin selvitysjärjestelmien kautta. Selvitys- sua vastaan -periaatteella. Kahdeksanneksi 50480: toiminnan on taattava se, että keskuspank- selvitysjärjestelmissä on noudatettava kes- 50481: kiluottoa ei voida nostaa ennen kuin sen kuspankkien välisen T ARGET-maksujärjes- 50482: vakuudeksi annettavat arvopaperit on siirret- telmän aukioloaikoja. Viimeinen arviointipe- 50483: ty ehdottomasti ja peruuttamattomasti kes- ruste koskee tietojärjestelmien toiminnallista 50484: kuspankille. Rahapolitiikkaan liittyvän selvi- luotettavuutta ja varajärjestelmien toimivuut- 50485: tystoiminnan maksuliikenne hoidettaisiin yk- ta. 50486: 50487: 50488: 3802790 50489: 10 HE 127/1998 vp 50490: 50491: EKPJ käyttää vain selvitysjärjestelmiä, arvopaperit on keskuksissa pysäytetty tai 50492: jotka täyttävät sen asettamat vähimmäisvaa- muutettu aineettomiksi, jotta niitä voidaan 50493: timukset. ERI ja kansalliset keskuspankit käsitellä tilikirjauksina. Lisäksi malli edellyt- 50494: arvioivat kevään 1998 aikana eurooppalaisia tää, että arvopapereita voidaan käsitellä jär- 50495: selvitysjärjestelmiä, kuten arvopaperikeskus- jestelmissä lajiesineinä. Järjestelmäyhteyden 50496: ta. Näiden arvioiden perusteella laaditaan päätarkoitus on tehdä mahdolliseksi se, että 50497: vuoden loppupuolella EKPJ:n luotto-operaa- sijoittajat voivat käyttää kotimaista arvopa- 50498: tioissa käytettävien selvitysjärjestelmien luet- perikeskustaan verkkoon kuuluvissa valtiois- 50499: telo. sa säilytettävien arvopapereidensa hallin- 50500: nointiin. Arvopaperikeskukset pyrkivät selvi- 50501: Euroopan kansallisten arvopaperikeskusten tyksen lopullisuutta maksujärjestelmissä ja 50502: yhdistys arvopapereiden selvitysjärjestelmissä koske- 50503: van direktiiviehdotuksen mukaisesti siihen, 50504: EU:n jäsenvaltioiden kansalliset arvopape- että ulkomaisten arvopaperien käsittelyssä 50505: rikeskukset perustivat toukokuussa 1997 yh- voitaisiin noudattaa kotimaisten osapuolten 50506: distyksen (engl. European Central Securities ja sijoittajien kannalta mahdollisimman pit- 50507: Depositories Association, ECSDA ), jonka kälti samoja menettelytapoja kuin kotimais- 50508: tarkoitus on muun muassa edistää keskusten ten arvopaperien käsittelyssä. 50509: toiminnallisia yhteyksiä. Yhdistys perustet- 50510: tiin ERI:n aloitteesta valmistelemaan ennen Keskuspankkien välinen kirjeenvaihtajajär- 50511: muuta EKPJ:n rahapolitiikassa vaadittavien jestelmä 50512: vakuuksien käsittelyä euroalueella. Rahapoli- 50513: tiikassa käytettävien arvopapereiden käsitte- EKP ja kansalliset keskuspankit ovat va- 50514: lystä huolehtii muutamissa EU:n jäsenvalti- rautuneet siihen, ettei kaikkien euroaluee- 50515: oissa keskuspankki. Tästä syystä myös kes- seen osallistuvien jäsenvaltioiden arvopaperi- 50516: kuspankit ovat voineet seurata ja osallistua keskuksilla ole toimivaa ja vaatimukset täyt- 50517: yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksessä on tävää keskinäistä yhteyttä vielä vuoden 1999 50518: laadittu arvopaperikeskusten välistä vakuuk- alussa. Jos hyväksyttävää järjestelmäyhteyttä 50519: sien käsittelymenetelmää koskeva kuvaus, ei ole, keskuspankit mahdollistavat ulkomai- 50520: joka toimitettiin ERI: lle heinäkuussa 1997. sen vakuusmateriaalin käytön keskinäisellä 50521: Suunnitelman mukaan arvopaperikeskusten kirjeenvaihtajajärjestelmällään (engl. Corres- 50522: välinen yhteistyö perustuisi kahdenvälisesti pondent Central Sanking Model CCBM). 50523: perustettaviin järjestelmäyhteyksiin. Kukin Kirjeenvaihtajajärjestelmän puitteissa kan- 50524: arvopaperikeskus (arvopaperin liikkeeseen- salliset keskuspankit tarjoavat toisilleen va- 50525: laskumaan arvopaperikeskus) avaisi muille kuusmateriaalin säilytyspalveluita. Luotto- 50526: arvopaperikeskuksille (sijoittajan kotivaltion operaation vakuudeksi toimitettava arvopa- 50527: arvopaperikeskus) arvopaperitilin omassa peri otetaan säilytykseen siinä jäsenvaltiossa, 50528: järjestelmässään kotimaisten arvopaperien missä se on alun perin laskettu liikkeeseen. 50529: käsittelyä varten. Näillä tileillä säilytettäisiin Kukin keskuspankki avaa vakuuksien säily- 50530: muiden arvopaperikeskusten osapuolten ja tystä varten toisille keskuspankeille arvopa- 50531: niiden asiakkaiden omistuksia liikkeeseenlas- peritilit kansallisessa arvopaperikeskuksessa. 50532: kumaan arvopaperikeskuksessa. Tili avattai- Järjestelmässä ei sovelleta aitoa toimitus 50533: siin sijoittajan kotivaltion arvopaperikeskuk- maksua vastaan -periaatetta, vaan vakuus 50534: sen nimissä, eikä liikkeeseenlaskumaan ar- toimitetaan arvo-osuussiirtona säilyttäjänä 50535: vopaperikeskuksen järjestelmistä kävisi ilmi, toimivalle keskuspankille ja luotan myöntä- 50536: miten omistukset jakautuvat. Vain sijoittajan vä keskuspankki toteuttaa rahasiirron omassa 50537: kotivaltion arvopaperikeskus pitäisi kirjaa maksujärjestelmässään. Keskuspankit var- 50538: osapuoltensa osuuksista. Tässä kirjanpidossa mistavat keskinäisellä yhteydenpidollaan, 50539: noudatettaisiin yksinomaan sijoittajan koti- että luottoa ei myönnetä ennen kuin vakuus- 50540: valtion arvopaperikeskuksen lakia. Kauppa materiaali on ehdottomasti ja peruuttamatto- 50541: tai muu tapahtuma aiheuttaisi kirjauksia ar- masti siirretty säilyttäjänä toimivalle keskus- 50542: vopaperin liikkeeseenlaskumaassa vain siinä pankille. 50543: tapauksessa, että kaupan osapuolet toimisivat Kirjeenvaihtajajärjestelmää voidaan käyttää 50544: eri valtioissa. kaikkien EKPJ:n luotto-operaatioihin liittyvi- 50545: Arvopaperikeskusten välisen järjestelmäyh- en jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden 50546: teyden toiminnan yleinen edellytys on, että vakuushallintaan. Sen avulla ei voi toteuttaa 50547: HE 127/1998 vp 11 50548: 50549: markkinaosapuolten muita kansainvälisiä sisältää useimmiten sekä osapuolen omat 50550: arvopaperitransaktioita. Arvopapereiden mai- että sen asiakkaiden säilytykset. Keskusten 50551: denvälisessä käytössä markkinaosapuolet toimintaa koskevissa laeissa säädetään ta- 50552: voivat toiminnallisten ja oikeudellisten syi- vanomaisesti siitä, että talletuksen yhteydes- 50553: den takia joutua noudattamaan eri jäsenvalti- sä tallettajan oikeus muuttuu määrättyyn ar- 50554: oissa hieman toisistaan poikkeavia käytäntö- vopaperitodisteeseen kohdistuvasta omistus- 50555: jä. oikeudesta kappalemääräiseksi osuusoikeu- 50556: deksi, joka kohdistuu yhteissäilytyksessä 50557: Pysäytysjärjestelmään perustuvien arvopape- olevaan arvopaperimäärään (engl. co-ow- 50558: rikeskusten keskeiset piirteet nership, securities entitlement, securities in- 50559: terest, saks. M iteigentum nach B ruchteilen ). 50560: Selvityksen lopullisuutta maksujärjestel- Tähän oikeuteen sisältyy mahdollisuus saada 50561: missä ja arvopapereiden selvitysjärjestelmis- osuuden mukainen määrä arvopapereita ero- 50562: sä koskevan direktiiviehdotuksen mukainen tetuksi yhteissäilytyksestä. 50563: yhteistoiminta kansallisten selvitysjärjestel- Kappalemääräisen osuusoikeuden tarkoitus 50564: mien välillä edellyttää Suomessa yhteyksien on suojata sijoittajaa keskuksen osapuolen 50565: perustamista järjestelmiin, joissa arvopaperi- konkurssissa. Sitä pidetään esineoikeutena 50566: todisteet on vedetty pois liikkeestä ja py- (engl. propriety right), joka erotetaan selvästi 50567: säytetty arvopaperikeskukseen. Arvopaperien osapuoleen kohdistuvasta velvoiteoikeudelli- 50568: pysäytysjärjestelmää käytetään Länsi-Euroo- sesta saaruisoikeudesta (engl. mere contrac- 50569: pan valtioista esimerkiksi Alankomaissa, tual claim ). Etuoikeudeton saaminen vaaran- 50570: Belgiassa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja tuu osapuolen maksukyvyttömyystilanteessa. 50571: Sveitsissä. Arvopaperien käsittely perustuu Tästä syystä omaisuudenhoito pyritään jär- 50572: pysäytysjärjestelmään myös Yhdysvalloissa. jestämään kaikkialla siten, etteivät säily- 50573: Näissä valtioissa pankit ja muut osapuolet tysasiakkaat joudu kantamaan arvopaperikes- 50574: tallettavat säilytyksessään olevia arvopape- kuksen osapuoleen liittyvää luottoriskiä. Py- 50575: reita yhteiseen arvopaperikeskukseen. Kes- säytysjärjestelmään sovellettavissa laeissa 50576: kuksessa saman arvopaperilajin talletukset suojataan erityisesti asiakkaiden puolesta 50577: yhdistetään yhdeksi kokonaissäilytykseksi, hallittavaa omaisuusmäärää, johon kappale- 50578: jossa arvopaperien alkuperää ei erotella. Esi- määräiset osuusoikeudet kohdistuvat. Laissa 50579: merkiksi Belgian arvopaperien käsittelyjär- saatetaan esimerkiksi määrätä, että omaisuu- 50580: jestelmää koskevassa laissa todetaan, että desta on muodostettava erityinen selvityspe- 50581: yhteissäilytykseen talletettuja arvopapereita sä, johon osapuolen muut konkurssivelkojat 50582: voidaan ryhtyä käsittelemään keskuksessa eivät pääse puuttumaan. Arvopaperit jaetaan 50583: lajiesineinä, vaikka ne muutoin olisivatkin konkurssissa yhteissäilytyksestä osuusoi- 50584: numeroituja. keuksien haitijoille oikeuksien suhteessa. 50585: Yksittäiset arvopaperitodisteet saatetaan Esimerkiksi Alankomaissa on lisäksi säädet- 50586: arvopaperikeskuksessa korvata osittain tai ty, että keskuksen osapuolen konkurssissa 50587: jopa kokonaan yhdellä, suuresta arvopaperi- pesä saa suorituksen vasta sen jälkeen, kun 50588: määrästä annettavalla todistuksena. Tämä asiakkaiden vaatimukset on täytetty. Näillä- 50589: kokonaistodistus koskee asianomaisesta ar- kään määräyksillä ei luonnollisesti voida 50590: vopaperilajista kulloinkin säilytyksessä ole- estää kavalluksia tai omaisuutta koskevan 50591: vaa määrää ja se saattaa sisältää esimerkiksi kirjanpidon väärentämistä. 50592: liikkeeseenlaskun ehdot (engl. jumbo certifi- Pysäytysjärjestelmässä arvopaperikeskus 50593: cate, global note). Eräiden valtioiden lain- on alun perin perustettu talletuslaitokseksi 50594: säädäntö edellyttää kirjallisen todistuksen palvelemaan lähinnä asiakasomaisuutta hal- 50595: olemassaoloa, vaikka omistuksia ja oikeuk- linnaivia pankkeja. Arvopaperikeskuksilla ei 50596: sia käsiteltäisiinkin yksinomaan arvopaperi- välttämättä ole lainkaan lakisääteistä tai so- 50597: keskuksen tilijärjestelmässä. pimukseen perustuvaa suhdetta liikkeeseen- 50598: Pysäytettyjen arvopapereiden hallinta- ja laskijoihin. Liikkeeseenlaskija ei periaattees- 50599: omistussuhteet ilmaistaan arvopaperikeskuk- sa voi vaikuttaa siihen, ryhdytäänkö sen ar- 50600: sen kirjanpidossa ja sen perusteella alakir- vopapereita tallettamaan arvopaperikeskuk- 50601: janpidoissa, joita pitävät keskuksen osapuo- seen vai ei. Arvopaperikeskukset hallinnoi- 50602: let. Arvopaperikeskus pitää arvopaperitilejä vat arvopapereita suhteessa liikkeeseenlaski- 50603: kunkin keskuksen osapuolen osuudesta yh- jaan ja keräävät hallussaan olevien maksu- 50604: teisesti säilytettäviin arvopapereihin. Osuus lippujen avulla sijoittajille toimitettavia, ar- 50605: 12 HE 127/1998 vp 50606: 50607: vopapereihin perustuvia suorituksia. Ta- ylöspäin. Näin arvo-osuustilille syntyy kai- 50608: vanomaisesti keskukset siirtävät osapuolten- kissa tapauksissa enintään puolen sentin lai- 50609: sa kautta sijoittajille myös osakkeisiin liit- nakohtainen pyöristystappio. Jotta lainoilla 50610: tyvän äänioikeuden niissä maissa, joiden laki käytävä kauppa voisi jatkua kitkattomasti ja 50611: sallii äänestämisen hallintarekisteröidyillä jotta muunnon yhteydessä ei syntyisi tarvetta 50612: osakkeilla ja haltijaosakkeilla. siirrellä pieniä eriä lainamäärien tasaamisek- 50613: si, laina jaetaan sentin määräisiin yksiköihin. 50614: 1.4. Nykytilan arviointi Yhtenäisen käytännön varmistamiseksi 50615: muuotamenettelystä on syytä säätää laissa. 50616: Joukkolainan nimellisarvon muuntaminen 50617: euromääräiseksi Arvopaperikeskusten kansainvälisten yh- 50618: teyksien toteuttaminen Suomessa 50619: Nykyisin näyttää todennäköiseltä, että 50620: useissa euroalueeseen osallistuvissa EU:n jä- Arvopaperien käsittelyyn tarvittavat kan- 50621: senvaltioissa joukkovelkakirjalainojen nimel- sainväliset yhteydet perustetaan yleisesti 50622: lisarvot muutetaan euroiksi niin sanotulla kansallisten ja kansainvälisten arvopaperi- 50623: bottom up -menetelmällä, jossa muunnetaan keskusten välille. Kansainvälisiä yhteyksiä 50624: erikseen jokaisen arvopaperien säilytystilin toisiin arvopaperikeskuksiin on länsieuroop- 50625: sisältämä määrä kutakin arvopaperilajia. Sa- palaisista arvopaperikeskuksista ainakin Sak- 50626: malla muutetaan arvopaperilajin yksikköko- san, Ranskan, Alankomaiden, Belgian, Lu- 50627: ko yhdeksi eurosentiksi. Näin säilytystilin xemburgin, Italian, Itävallan ja Tanskan ar- 50628: arvo muuttuu mahdollisimman vähän muun- vopaperikeskuksilla. Arvo-osuusjärjestelmäs- 50629: non yhteydessä tehtävissä pyöristyksissä. tä ei ole ollut tällaisia yhteyksiä lähinnä sik- 50630: Menetelmää suositellaan komission asiantun- si, että Suomessa ei ennen vuotta 1997 ollut 50631: tijaryhmän niin sanotussa Giovanniui-rapor- arvopaperikeskusta, joka olisi voinut käyttää 50632: tissa (Communicationfrom the Commission, omia järjestelmiään yhteyden rakentamiseen. 50633: The lmpact of the lntroduction of the Euro Suomalaiset markkinaosapuolet ovat lisäksi 50634: on Capital Markets, 111338/97-EN-2), jo- pitäneet kansainväliseen arvopaperien hallin- 50635: ka julkaistiin kesällä 1997. Jaukkolainat nointiin liittyviä tehtäviä lähinnä omana lii- 50636: muunnetaan tällä menetelmällä ilmeisesti ketoimintanaan, jonka kanssa arvopaperi- 50637: ainakin Saksassa, Belgiassa, Irlannissa, Lu- keskuksen kansainvälinen toiminta kilpailisi. 50638: xemburgissa, Espanjassa ja Portugalissa. Arvopaperikeskuksen omistajat pyrkivät kui- 50639: Suomen arvopaperimarkkinoiden kansain- tenkin nykyisin siihen, että arvopaperikes- 50640: välisen kilpailukyvyn ja suomalaisiin jouk- kuksesta kehitetään aidosti samanarvoinen 50641: kolainoihin kohdistuvan kansainvälisen ky- arvopaperikeskus muissa EU:n jäsenvältiois- 50642: synnän ylläpitämiseksi Suomessa ei ole syy- sa toimivien keskusten kanssa. 50643: tä omaksua kansainvälisestä käytännöstä Kansainvälinen yhteistoiminta ja siihen 50644: poikkeavia muuntomenetelmiä. Selvitysjär- liittyvä kirjaus- ja selvitystoiminta kuuluu 50645: jestelmien tehokkaan toiminnan varmistami- arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 50646: seksi muunnoissa ei voida käyttää rinnak- (826/1991) 16 §:n mukaan arvopaperikes- 50647: kain useita tapoja. Valtion markkamääräinen kuksen lakisääteisiin tehtäviin ja velvolli- 50648: ja arvo-osuusmuotoinen velka pyritään suuksiin. Säännöstä ei ole rajoitettu yhteis- 50649: muuotamaan edellä kuvatulla bottom up toimintaan EU:n tai Euroopan talousaluee- 50650: -menetelmällä. seen kuuluvien valtioiden arvopaperikeskus- 50651: Suomessa muunnon kohteeksi tulevia ar- ten kanssa. Säännös on tarkoitettu yleiseksi, 50652: vo-osuuksia käsitellään arvopaperikeskuksen periaatteessa koko maailman kattavaksi, 50653: RM-järjestelmässä. Arvo-osuusjärjestelmässä vaikka käytännössä ensi vaiheessa suurin 50654: valtion lainoja varten suunniteltu muunta- tarve on perustaa yhteyksiä euroalueeseen 50655: menetelmä voidaan toteuttaa siten, että jouk- liittyvien EU:n jäsenvaltioiden arvopaperi- 50656: kolainat muunnetaan arvo-osuustileittäin ja keskusten välille. 50657: -lajeittain. Lainan markkamäärä arvo-osuus- Arvopaperikeskusta koskevan lainmuutok- 50658: tilillä muunnetaan muuntokertoimen avulla sen (1 07311996) siirtymäsäännöksen 7 mo- 50659: euromääräiseksi. Muunnettu määrä pyöriste- mentin mukaan arvopaperikeskuksen on tul- 50660: tään ylös- tai alaspäin lähimpään senttiin. lut perustaa valmius kansainvälisessä yhteis- 50661: Täsmälleen yksikköjen keskiväliin jäävä työssä tarvittavien tilien ja luetteloiden pitä- 50662: määrä pyöristetään euroasetusten mukaisesti miseksi arvopaperikeskuksessa. Yhteistyön 50663: HE 127/1998 vp 13 50664: 50665: perusteista on lain mukaisesti määrätty arvo- leillä säilytettävän omaisuuden jaosta pidet- 50666: paperikeskuksen säännöissä, jotka valtiova- täisiin kirjaa ulkomaisessa arvopaperikeskuk- 50667: rainministeriö on vahvistanut 19 päivänä sessa paikallisen lainsäädännön mukaan. Jär- 50668: joulukuuta 1997. jestelyä tukisi selvityksen lopullisuutta mak- 50669: ERI:n valmistelutyössä kansallisilla arvo- sujärjestelmissä ja arvopapereiden selvitys- 50670: paperikeskuksilla ja niiden välisillä yhteyk- järjestelmissä koskevan direktiiviehdotuksen 50671: sillä on keskeinen asema EKPJ:n avomark- erityinen lainvalintasääntö. Suomessa ei ole 50672: kinaoperaatioiden kannalta. Tästä syystä erikseen säädetty yhteisesti säilytettävään 50673: EKP asettaa selvitysjärjestelmille erityisiä arvopaperimäärään kohdistuvista oikeuksista 50674: vähimmäisvaatimuksia. Yksi näistä liittyy samalla tavalla kuin muissa Länsi-Euroopan 50675: säilytysriskien välttämiseen. Vain arvopape- valtioissa. 50676: rikeskuksilla on vaatimusten mukainen suora Vastavuoroiseen, arvopaperikeskusten väli- 50677: ja ainutlaatuinen yhteys liikkeeseenlaskijaan. seen yhteistyösuhteeseen kuuluu se, että 50678: Arvopaperien käsittelyssä kannustetaan yh- Suomessa voitaisiin käsitellä ulkomaisessa 50679: teyksien perustamista kansallisten arvopape- arvopaperikeskuksessa säilytettäviä arvopa- 50680: rikeskusten välillä. pereita tai oikeuksia niihin. Arvo-osuusjär- 50681: Selvityksen lopullisuutta maksujärjestel- jestelmästä annetun lain 4 luvun säännösten 50682: missä ja arvopapereiden selvitysjärjestelmis- mukaan arvo-osuuden liikkeeseenlasku edel- 50683: sä koskevan direktiivin johdantolauseiden lyttää poikkeuksetta liikkeeseenlaskijan toi- 50684: mukaan on suotavaa, että jäsenvaltiot pyrki- menpiteitä. Lain 15 §:n 2 momentin mukaan 50685: vät luomaan riittävät yhteydet arvopaperien liikkeeseenlaskijan on myös sitouduttava 50686: selvitysjärjestelmien välille arvopapereilla noudattamaan arvopaperikeskuksen sääntöjä. 50687: suoritettavien toimien mahdollisimman suu- Edellä kuvatuissa pysäytysjärjestelmissä ar- 50688: ren avoimuuden ja oikeusvarmuuden lisää- vopaperikeskukset eivät solmi virallisia suh- 50689: miseksi. Näin myös EU:n lainsäädännön teita liikkeeseenlaskijoihin, ja tästä syystä 50690: tasolla kannustetaan perustamaan arvopaperi- suomalainen arvopaperikeskus ei myöskään 50691: keskusten välisiä yhteyksiä. voi odottaa saavansa eurooppalaisten liikkee- 50692: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esi- seenlaskijoiden sitoumuksia arvo-osuuksien 50693: tyksen laiksi arvopaperimarkkinalain muut- liikkeeseenlaskuun. 50694: tamisesta sekä muuksi arvopaperikaupan Jos ulkomaisia arvopapereita ei voitaisi 50695: selvitystoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi käsitellä Suomen arvo-osuusjärjestelmässä 50696: (209/1997 vp), joka koskee arvopaperi- arvo-osuuksiin sovellettavien sääntöjen mu- 50697: kaupan selvitystoiminnan sääntelyä. Esityk- kaan, ei arvopaperikeskusten kansainvälisistä 50698: sen eduskuntakäsittelyn yhteydessä sivuttiin yhteyksistä saataisi täyttä hyötyä Suomen 50699: muun muassa selvitystoiminnan kansainväli- arvopaperimarkkinoiden kannalta. Arvopape- 50700: siä yhteyksiä. Eduskunta täydensi arvopape- rikeskusten välisten yhteyksien on tarkoitus 50701: rimarkkinalain 4 a luvun 9 §:n 2 momentin hyödyttää suomalaisia markkinaosapuolia ja 50702: säännöstä talousvaliokunnan mietinnön sijoittajia, jotka voisivat käyttää ulkomaisia 50703: (TaVM 111998 vp) mukaisesti selvitysyh- arvopaperituotteita samoilla periaatteilla ja 50704: teisön kansainvälisten yhteyksien varmista- järjestelmillä kuin kotimaisia sijoituksia. Yh- 50705: miseksi. teys lisäisi myös kilpailua kansainvälisiin 50706: Arvopaperikeskus toimii arvo-osuusjärjes- arvopapereihin liittyvien palvelujen tarjon- 50707: telmästä annetun lain 16 §:n mukaisesti Suo- nassa, kun nykyistä useammat markkinaosa- 50708: men kansallisena arvopaperikeskuksena yh- puolet voisivat ryhtyä tarjoamaan ulkomai- 50709: teistoiminnassa ulkomaisten arvopaperikes- siin arvopapereihin liittyviä palveluja asiak- 50710: kusten kanssa. Suomen osuus eurooppalais- kailleen. 50711: ten arvopaperikeskusten verkossa sekä 50712: EKPJ:n vakuushallinnassa on tarkoitus to- Hallintarekisteröintiin liittyvät epäkohdat 50713: teuttaa arvopaperikeskuksen ja arvo-osuus- 50714: järjestelmän kautta. Ulkomaisten arvopaperi- Useat viranomaiset ovat toistuvasti julki- 50715: keskusten hallinnoitavana olevat omistukset suudessa esittäneet epäilyjä siitä, että arvo- 50716: Suomessa kirjattaisiin arvo-osuusjärjestel- osuusjärjestelmästä annetun lain 28 §:ssä 50717: mästä annetun lain 16 §:n ja arvo-osuusti- tarkoitettu arvo-osuuksien hallintarekisteröin- 50718: leistä annetun lain (827/1991) 5 a §:n mu- ti mahdollistaa väärinkäytöksiä, kuten veron- 50719: kaisesti arvopaperikeskuksessa avattaville kiertoa, rahanpesua ja sisäpiirintiedon vää- 50720: omaisuudenhoitotileille. Omaisuudenhoitoti- rinkäyttöä. Epäilyjä selvitettäessä on ilmen- 50721: 14 HE 127/1998 vp 50722: 50723: nyt, että näyttö epäilyjen todenperäisyydestä liittyvistä väärinkäytöksistä voivat osaltaan 50724: on toistaiseksi vähäistä, mutta epäilyt ovat heikentää luottamusta Suomen arvopaperi- 50725: osaltaan heikentäneet viranomaisten luotta- markkinoihin. Viranomaistoiminnan uskotta- 50726: musta arvopaperimarkkinoiden moitteetto- vuus vaikuttaa keskeisesti Suomen arvopa- 50727: maan toimintaan. Näytön saaminen epäilyis- perimarkkinoiden kansainväliseen kiinnosta- 50728: tä ei ole useinkaan mahdollista nykyisillä vuuteen. Viranomaisten arvopaperimark- 50729: valvontavaltuuksilla, koska valvontavi- kinoita kohtaan tunteman luottamuksen vah- 50730: ranomaisten kansainvälinen yhteistyö on vistaminen edellyttää valvontaviranomaisten 50731: vähäistä ja koska arvopaperien omistusta ja tiedonsaannin lisäämistä suoraan arvo-osuus- 50732: hallinnointia on usein ketjutettu moniportai- järjestelmästä. 50733: sesti. Tämä vaikeuttaa viranomaisvalvontaa. 50734: Ongelmat koskevat sekä EU:n että Ta- Viranomaisten välinen tietojen vaihto 50735: loudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön 50736: (OECD) jäsenvaltioita ja kärjistyvät niin sa- Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkai- 50737: nottujen verokeidasvaltioiden kohdalla. sussaan 8 päivänä toukokuuta 1998 (T 50738: Arvo-osuuksien hallintarekisteröinti tuli 826/ 1998) katsonut, että rahoitustarkastuk- 50739: Suomessa mahdolliseksi ulkomaisille sijoit- sella ei ole rahoitustarkastuslain (503/1993) 50740: tajille arvo-osuusjärjestelmän käyttöönoton 19 §:n nojalla oikeutta luovuttaa valvonnassa 50741: yhteydessä 4 päivänä toukokuuta 1992. Suo- saatuja tietoja veroviranomaisille, vaikka 50742: malaiset luonnolliset ja oikeushenkilöt eivät verotusmenettelystä annetun lain 50743: saa hallintarekisteröidä arvopaperiomistus- (1558/1995) 20 §:ssä onkin tällainen tiedon- 50744: taan. Ulkomaalaisomistuksen vapauttamisen saantioikeus verohallinnolle annettu. KHO:n 50745: jälkeen hallintarekisteröinnin merkitys on mukaan rahoitustarkastuslain 19 § tulee so- 50746: jatkuvasti kasvanut. Suomessa osakkeita on vellettavaksi verotusmenettelystä annetun 50747: hallintarekisteröity lähes 300 miljardin mar- lain 20 §:n sijasta. 50748: kan arvosta, mikä vastaa noin puolta pörs- KHO on ratkaisussaan ottanut huomioon 50749: siosakkeiden yhteenlasketusta markkina-ar- luottolaitosten liiketoiminnan aloittamiseen 50750: vosta. Muita arvo-osuuksia on hallintarekis- ja harjoittamiseen liittyvien lakien, asetusten 50751: teröity noin 60 miljardin markan arvosta. ja hallinnollisten määräysten yhteensovitta- 50752: Pörssiosakkeiden ulkomaalaisomistus on misesta annetun ensimmäisen neuvoston di- 50753: Suomessa poikkeuksellisen suurta Eu- rektiivin 771780/ETY, jäljempänä ensimmäi- 50754: roopassa. nen pankkidirektiivi säännökset valvontavi- 50755: Osakkeiden hallintarekisteröinti on kan- ranomaisen salassapitovelvollisuudesta. Di- 50756: sainvälisesti yleinen tapa ulkomaisen arvo- rektiivin mukainen salassapitovelvollisuus ei 50757: paperiomistuksen käsittelemiseksi. Hallinta- estä rahoitusmarkkinoita valvovien viran- 50758: rekisteröintiin rinnastettava käytäntö on hal- omaisten keskinäistä tietojen vaihtoa (12 art. 50759: tijaosakkeet, joita on liikkeessä useissa EU:n 5 kohta). Tällainen viranomainen on Suo- 50760: jäsenvaltioissa. Hallintarekisteröinti tai halti- messa rahoitustarkastuksen ohella myös 50761: jaosakkeet on vallitseva käytäntö kymmenes- muun muassa keskusrikospoliisissa oleva ra- 50762: sä EU:n 15 jäsenvaltiosta. Rahoitusmark- hanpesun selvittelykeskus. 50763: kinoiden kansainvälistyessä hallintarekiste- Rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituk- 50764: röinnin on arvioitu edelleen yleistyvän. siin käyttämisen estämisestä annetun neuvos- 50765: Suomen arvopaperimarkkinoita koskevan ton direktiivin 91/308/ETY, jäljempänä ra- 50766: lainsäädännön tavoitteena on vahvistaa luot- hanpesudirektiivi, perusteella rahoitustarkas- 50767: tamusta markkinoiden toimintaan. Lainsää- tuksella on velvollisuus ilmoittaa keskusri- 50768: dännön valmistelussa on pyritty seuraamaan kospoliisissa olevalle rahanpesun selvittely- 50769: EU:ssa omaksuttua lähestymistapaa. Lainsää- keskukselle selville saamansa tiedot, jotka 50770: dännön harmonisoinnin rinnalla on kilpai- voivat olla todisteena rahanpesusta (10 art.). 50771: lusyistä pyritty vähentämään merkittäviä Tämä velvollisuus on pantu Suomessa täy- 50772: kansallisia erityispiirteitä arvopaperi- täntöön rahanpesun estämisestä ja selvittämi- 50773: markkinoiden sääntelyssä. Arvo-osuuksien sestä annetun lain (68/1998) 5 §:n 2 mo- 50774: hallintarekisteröintiä koskevia säännöksiä ei mentissa. Ensimmäinen pankkidirektiivi ei 50775: ole harmonisoitu, vaan kysymyksessä on aseta estettä rahoitustarkastuksen ja rahan- 50776: arvopaperimarkkinoiden rakenteeseen käy- pesun selvittelykeskuksen väliselle tietojen 50777: tännössä kuuluva ulkomaisten sijoittajien vaihdolle. Rahanpesudirektiivi asettaa rahoi- 50778: toimintatapa. Epäilyt hallintarekisteröintiin tustarkastukselle velvollisuuden ilmoittaa 50779: HE 127/1998 vp 15 50780: 50781: rahanpesun selvittelykeskukselle tiedot, jotka teistä, jotka ovat käytännössä tarpeen muun- 50782: voivat olla todisteena rahanpesusta. Näistä nettaessa arvo-osuusjärjestelmään liitettyjä 50783: syistä KHO:n edellä mainittu ratkaisu ei vai- markkamääräisiä joukkovelkakirjalainoja ja 50784: kuta rahoitustarkastuksen ja rahanpesun sel- niihin rinnastettavia velallisen sitoumuksia 50785: vittelykeskuksen väliseen tietojenvaihtoon. euromääräisiksi. 50786: Rahanpesudirektiivin mukaan rahanpesun Lisäksi Suomen Pankin ja ulkomaisen kes- 50787: selvittelykeskukselle toimitettuja tietoja saa kuspankin toiminta omaisuudenhoitotilin 50788: käyttää vain rahanpesun vastustamiseksi tilinhaltijana pyritään mahdollistamaan Eu- 50789: (6 art. 3 kohta). Jäsenvaltiolle annettua oi- roopan keskuspankkijärjestelmän vakuuden- 50790: keutta säätää, että tällaisia tietoja saa käyttää hallinnan tarpeiden mukaisesti. 50791: myös muihin tarkoituksiin, ei ole Suomessa Euron käyttöönotto arvopaperipörssin ja 50792: käytetty. Käytännössä on pidetty mahdollise- optioyhteisön toiminnassa pyritään myös 50793: na, että säätämällä mahdolliseksi rahan- ottamaan huomioon. 50794: pesun vastustamiseksi viranomaiselle saatu- Rahoitustarkastuksen tiedonsaantia suoraan 50795: jen tietojen luovuttaminen esimerkiksi vero- arvo-osuusjärjestelmästä ja hallintarekiste- 50796: viranomaisille aiheuttaisi muista maista ra- röinnin hoitajan velvollisuutta ilmoittaa tie- 50797: hanpesun torjumiseksi saatavien tietojen vä- toja rahoitustarkastukselle ehdotetaan lisättä- 50798: henemisen tai saattaisi jopa estää tietojen väksi. 50799: saannin. Koska KHO:n edellä mainittu rat- 50800: kaisu on syrjäyttänyt verohallinnon oikeuden 2.2. Keskeiset ehdotukset 50801: saada verotusta varten rahoitustarkastukselta 50802: sen valvottavia koskevia tietoja, verohallin- Arvo-osuusjärjestelmää koskevia säännök- 50803: non mahdollisuudet saada tietoa rahoitus- siä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulko- 50804: markkinoita valvovilta viranomaisilta tai maisten arvopaperien tai niihin kohdistuvien 50805: suoraan arvo-osuusjärjestelmästä tulisi selvit- oikeuksien käsittely voisi tapahtua hanka- 50806: tää erikseen. luuksitta arvo-osuusjärjestelmässä. Länsieu- 50807: Selvitys on aloitettu valtiovarainministe- rooppalaisten arvopaperikeskusten välisiä 50808: riössä. Viranomaisten tiedonsaannin tehosta- yhteistoimintasuhteita vastaisi parhaiten rat- 50809: miseksi ja tehokkaan viranomaisvalvonnan kaisu, jossa ulkomaisessa arvopaperikeskuk- 50810: varmistamiseksi on tarpeen kehittää arvo- sessa säilytettävään arvopaperimäärään koh- 50811: osuusjärjestelmän rakennetta niin, että arvo- distuva oikeus voitaisiin liittää arvo-osuus- 50812: osuusrekisterien tietotekniset järjestelmät järjestelmään sellaisenaan. Arvo-osuudet 50813: yhdenmukaistuvat Tämä voidaan saavuttaa liitettäisiin arvo-osuusjärjestelmään arvopa- 50814: tarkoituksenmukaisimmin keskittämällä ar- perikeskusten välisen sopimuksen perusteel- 50815: vo-osuusrekisterit arvopaperikeskukseen. la. Arvo-osuudella ei olisi liikkeeseenlaski- 50816: jaa, koska useimmissa ulkomaisissa järjes- 50817: 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeiset telmissä käsitehäviä oikeuksia ei ole laskettu 50818: ehdotukset liikkeeseen arvopaperien tapaan. Arvo- 50819: osuuksia voitaisiin siirtää ja pantata Suomes- 50820: 2.1. Tavoitteet sa arvo-osuusjärjestelmästä annettujen sään- 50821: nösten mukaisesti ilman, että nämä toimen- 50822: Esityksellä pyritään lisäämään Suomen piteet aiheuttaisivat muutosta ulkomaisen 50823: arvopaperimarkkinoiden keskeisiä rakenteita arvopaperikeskuksen kirjanpitoon. Arvo- 50824: ylläpitävien osapuolten, kuten arvopaperikes- osuuteen sisältyvä oikeus voitaisiin toteuttaa 50825: kuksen, arvopaperipörssin ja optioyhteisön arvopaperikeskuksen kautta sellaisena kuin 50826: edellytyksiä sopeutua euron käyttöönottoon ulkomaisen arvopaperikeskuksen järjestel- 50827: arvopaperimarkkinoilla. mään sovellettava oikeus määrää. Pääasiassa 50828: Esityksessä pyritään helpottamaan arvopa- arvo-osuus sisältäisi siten ulkomaisessa arvo- 50829: perikeskusten välisten kansainvälisten yh- paperikeskuksessa säilytettävään arvopaperi- 50830: teyksien perustamista ja näiden yhteyksien määrään kohdistuvan osuusoikeuden erot- 50831: kautta arvo-osuusjärjestelmään liitettävien tamis-, jako-, hallinnointi- ja muine mahdol- 50832: arvopaperien käsittelyä Suomessa ja ennen lisine oikeuksineen. Arvo-osuuksia käsitel- 50833: muuta arvopaperikeskuksen toiminnassa. täisiin ulkomaisen arvopaperin tai oikeuden 50834: Samalla säädetään aikaisempaa tarkemmin omalla yksilöintitunnuksella. Tämä yksinker- 50835: ulkomaisten arvopaperien liittämisestä arvo- taistaisi ja tehostaisi yhteistoimintaa. Ehdo- 50836: osuusjärjestelmään, kuten niistä toimenpi- tuksen mukaan liikkeeseenlaskutilin sisältöä 50837: 16 HE 127/1998 vp 50838: 50839: koskevissa määräyksissä otettaisiin huomi- hin. Muut vaikutukset sijoittajien toimintaan 50840: oon ulkomaisten arvo-osuuksien erityinen ovat käytännössä vähäiset. Tämä käy ilmi 50841: luonne. valtioneuvoston 17 päivänä syyskuuta 1998 50842: Joukkolainojen nimellisarvon muunta- tekemästä periaatepäätöksestä, jonka mukaan 50843: menettelystä ehdotetaan säädettäväksi euro- esimerkiksi koronlaskentaperusteen muutok- 50844: asetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. sesta johtuvat menetykset ja hyödyt ovat 50845: Liikkeeseenlaskijan mahdollisuuksia muun- lainapääomaan suhteutettuina vähäisiä. 50846: taa velkansa euromääräiseksi rajoittavat käy- 50847: tännössä arvo-osuusjärjestelmän tekniset 4. Asian valmistelu 50848: puitteet. Vaikka mainitussa asetuksessa luo- 50849: daankin Iiikkeeseenlaskijalie muunto-oikeus, Valtiovarainministeriö asetti 4 päivänä jou- 50850: asetus ei pakota kansallisia arvopaperien lukuuta 1997 virkamiestyöryhmän, jonka 50851: käsittelyjärjestelmiä toteuttamaan muuntoon tehtävänä on tehdä tarpeelliset ehdotukset 50852: liittyviä toimenpiteitä. Tästä syystä ehdote- arvo-osuusjärjestelmää koskevan lainsäädän- 50853: taan, että laissa säädettäisiin muuntojen kä- nön kehittämiseksi. Ehdotuksissa oli toimek- 50854: sittelystä arvo-osuusjärjestelmässä. Ehdotuk- siannon mukaan otettava huomioon Euroo- 50855: sen mukaan muuntomenetelmästä määrättäi- pan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen 50856: siin tarkemmin arvopaperikeskuksen sään- toteutumisen, yhteisen rahan käyttöönoton 50857: nöissä. Lisäksi ehdotuksessa luotaisiin puit- sekä kansainvälisen kehityksen vaikutus ar- 50858: teet niin sanotun bottom up -muunto- vo-osuusjärjestelmään liitettyjä arvopapereita 50859: menetelmän käytölle arvo-osuusjärjestelmäs- ja erityisesti velkakirjoja koskevaan lainsää- 50860: sä. däntöön, arvo-osuuksien kirjaaruisjärjestel- 50861: Kaupankäynti ja selvitys voidaan käytän- män oikeudelliseen rakenteeseen sekä arvo- 50862: nössä muuttaa euromääräiseksi pitkälti vain paperikeskuksen asemaan. Työryhmä koos- 50863: muuttamalla HEX Oy:n ja arvopaperikes- tuu valtiovarainministeriön, oikeusministeri- 50864: kuksen järjestelmiä ja itsesääntelyä. Osittain ön, Suomen Pankin, valtiokonttorin ja rahoi- 50865: muutoksen sanelee myös Suomen Pankin tustarkastuksen edustajista. Lisäksi työryh- 50866: sekkitilijärjestelmän toiminnan muuttaminen mässä on ollut pysyvä asiantuntija arvopa- 50867: euromääräiseksi ja järjestelmän liittäminen perikeskuksesta. 50868: osaksi T ARGET -järjestelmää. Markkinoiden Työryhmän työn ensi vaiheessa päätettiin 50869: toimintaa koskevien muutosten oikeudellis- valmistella joukkolainojen euromuuntaja ja 50870: ten puitteiden varmistamiseksi siirtymisestä markkinoiden siirtymistä euron käyttöön 50871: ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi laissa helpottavat säännökset sekä arvopaperikes- 50872: euroasetuksen mukaisesti. kuksen kansainvälistä yhteistoimintaa koske- 50873: Omaisuudenhoitotiliä koskevaan säänte- vat tarkennukset lakiin. Työryhmä valmisteli 50874: lyyn ehdotetaan tehtäväksi muutamia tilin- luonnoksen näitä säännöksiä koskevaksi hal- 50875: haltijaksi hyväksyttäviä yhteisöjä koskevia lituksen esitykseksi. Luonnoksesta pidettiin 50876: tarkennuksia. Arvo-osuuksien hallintarekiste- 11 päivänä maaliskuuta 1998 kuulemistilai- 50877: röintiä kohtaan tunnetun luottamuksen vah- suus, johon pyydettiin edustajia viranomais- 50878: vistamiseksi ehdotetaan, että rahoitustarkas- ten lisäksi eräistä elinkeinoelämän etujärjes- 50879: tuksen tiedonsaantia suoraan arvo-osuusjär- töistä sekä valtion viitelainojen päämark- 50880: jestelmästä ja hallintarekisteröinnin hoitajan kinatakaajina toimivista luottolaitoksista ja 50881: velvollisuutta ilmoittaa tietoja rahoitustarkas- sijoituspalveluyrityksistä. 50882: tukselle lisätään. Luonnoksesta on saatu lausunto oikeusmi- 50883: nisteriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, 50884: 3. Esityksen vaikutukset Suomen Pankilta, rahoitustarkastukselta, kil- 50885: pailuvirastolta, valtiokonttorilta, Arvopaperi- 50886: Esityksellä helpotetaan siirtymistä yhteisen välittäjien yhdistykseltä, Hex Oy:ltä, Helsin- 50887: valuutan käyttöönottoon ja edistetään Suo- gin Arvo-osuuskeskus Oy:ltä, Osuuspankki- 50888: men arvopaperimarkkinoiden kansainvälisiä en Keskusliitolta, Suomen Arvopaperikeskus 50889: yhteyksiä. Esitys parantaa valtion velanoton Oy:ltä, Suomen Pankkiyhdistykseltä, Suo- 50890: käytännön toimenpiteiden toteuttamista euro- men Vakuutusyhtiöiden Keskusliitolta, Sääs- 50891: alueella. Kokonaistaloudelliset vaikutukset töpankkiliitolta sekä Teollisuuden ja Työn- 50892: ovat siten myönteiset. Sijoittajan kannalta on antajain Keskusliitolta. Lausuntoa eivät anta- 50893: eduksi, että markkinoiden toimintatapaa lä- neet kauppa- ja teollisuusministeriö, Keskus- 50894: hennetään suuriin eurooppalaisiin markkinoi- kauppakamari ja Kuntarahoitus Oy. 50895: HE 127/1998 vp 17 50896: 50897: Useat lausunnonantajat totesivat esityksen Asetuksessa ei määritellä tarkasti, millaiset 50898: lisäävän kilpailua. Luonnosta on kuulemis- toimenpiteet jäsenvaltioille sallitaan poik- 50899: ja lausuntomenettelyn jälkeen täydennetty keusten toteuttamisessa. Niiden muoto ja 50900: arvo-osuuksien hallintarekisteröintiin liitty- laatu ratkaistaan siten kansallisesti, vaikka 50901: vällä muutosehdotuksella. itse asetusta ei muunnetakaan kansalliseksi 50902: oikeudeksi. 50903: 5. Muita esitykseen vaikuttavia Komission tehtäviin kuuluu perustamisso- 50904: seikkoja pimuksen mukaan muiden muassa valvoa, 50905: että perustamissopimusta ja sen perusteella 50906: Euroasetusten oikeudellisesta asemasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate- 50907: taan. Siten komissio tulkitsee ensisijaisesti 50908: Euron käyttöön ottamista koskevat säädök- unionin lainsäädännössä asetettuja vaatimuk- 50909: set ovat normityypiltään asetuksia. Perusta- sia. Komission toinen pääosasto (DGII, ta- 50910: missopimuksen 189 artiklan mukaan asetuk- lous- ja rahoitusasiat) on julkaissut vuoden 50911: set pätevät yleisesti, ne ovat kaikilta osiltaan 1997 syys- ja marraskuussa muistiot, joissa 50912: veivoittavia ja niitä sovelletaan sellaisinaan esitetään euroasetuksia koskevia tulkintakan- 50913: kaikissa jäsenvaltioissa. Asetukset ovat välit- nanottoja. Näiden muistioiden sisältöä ei ole 50914: tömästi sovellettavia eikä niitä muunneta hyväksytty virallisesti komissiossa, mutta 50915: Suomen sisäiseksi oikeudeksi. Asetuksilla on niiden voidaan katsoa antavan johtoa asetus- 50916: siis välittömiä oikeusvaikutuksia jäsenvalti- ten tulkinnassa. 50917: oissa. Suomen hallintoviranomaisten ja tuo- Komission muistioissa todetaan, että euro- 50918: mioistuinten tulee soveltaa niitä, ja ne saat- asetuksen 8 artiklan 4 kohta luo jäsenvaltiol- 50919: tavat luoda oikeuksia ja velvollisuuksia le oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimenpitei- 50920: myös yksityisille oikeushenkilöille. Asetuk- siin kansallisen rahayksikön määräisen ja 50921: set ovat myös ensisijaisia kansalliseen oikeu- kansallisen lain mukaan tehdyn velkansa 50922: teen nähden. Asetusten ja kansallisten nor- muuntamiseksi euromääriin. Muunto perus- 50923: mien ristiriitatilanteessa Suomen tuomiois- tuu velallisen yksipuoliseen tahdonil- 50924: tuinten ja hallintoviranomaisten on annettava maisuun, johon ei tarvita velkojien suostu- 50925: asetuksille etusija kansalliseen normistoon musta. Muut joukkolainojen ja rahamark- 50926: nähden. kinavelkakirjojen julkiset ja yksityiset liik- 50927: keeseenlaskijat saavat vastaavan yksipuoli- 50928: Komission tulkintakannanotot sen muunto-oikeuden, kun jäsenvaltio on 50929: muuntanut ainakin osan omasta velastaan. 50930: Euroasetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat Muunto-oikeus koskee ainoastaan liikkees- 50931: sallia euron täysimittaisen käytön heti ta- sä olevan joukkolainakannan kansallisen ra- 50932: lous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta, hayksikön muuttamista euroksi muuntokurs- 50933: mutta pääsääntöisesti euron käyttöön ei voi- sin avulla. Tätä laajemmat muutokset velan 50934: da pakottaa. Asetuksen 8 artiklan 4 kohdan ehtoihin, kuten velkakirjan nimellisarvon 50935: mukaan euroalueeseen osallistuvat jäsenval- pyöristäminen lähimpään euroon tai velan 50936: tiot voivat kuitenkin poiketa euron käytön jakaminen senttimääräisiin yksiköihin ja 50937: vapaaehtoisuudesta ja toteuttaa tarvittavia mahdolliset muut harmonisointitoimenpiteet, 50938: toimenpiteitä myös silloin, kun jäsenvaltion kuten koronlaskentaperusteen määrittäminen 50939: kansallisessa valuutassa liikkeeseen laskettu- uudelleen, jäävät komission muistioiden mu- 50940: jen velka-arvopapereiden niroellisarvoja kaan kansallisen lainsäädännön varaan. Asia 50941: muutetaan euromääräisiksi. Yksityiset liik- todetaan myös asetuksen johdantolauseissa. 50942: keeseenlaskijat saavat muuntaa kansallisen Jäsenvaltioilla säilyy asetuksesta huolimat- 50943: rahayksikön määräisen velkansa vasta sen ta kansallinen toimivalta säätää mahdollisuu- 50944: jälkeen, kun se valtio, jonka rahayksiköstä desta tai jopa velvollisuudesta muuttaa velan 50945: on kyse, on muuntanut oman velkansa. pienimmän kaupankäynti- tai säilytyserän 50946: Mainitun artiklakohdan mukaan jäsenvalti- nimellisarvoa. Mahdollisuus tai velvollisuus 50947: ot voivat lisäksi toteuttaa kansallisia toimen- syntyy sen lain perusteella, jota velan ehto- 50948: piteitä silloin, kun järjestäytyneet arvopape- jen mukaan on sovellettava liikkeeseenlaski- 50949: rimarkkinat eli arvopaperipörssit ja selvitys- jan ja velkojan väliseen suhteeseen. Sama 50950: järjestelmät muuttavat toimintansa lasken- koskee muunnon jälkeen mahdollisesti to- 50951: tayksikön kansallisesta rahayksiköstä euro- teutettavaa pyöristystä. Komission jul- 50952: yksikköön. kaisemien muistioiden mukaan muunnossa 50953: 50954: 50955: 380279D 50956: 18 HE 127/1998 vp 50957: 50958: syntyvää ja mahdollisesti päättymätöntä de- ilmeisesti tarpeelliseksi muuttaa myös koron- 50959: simaalilukua ei välttämättä edellytetä pyöris- laskentaperustetta. Liikkeeseenlaskija voi 50960: tettäväksi lähimpään senttimäärään. Komis- omalla päätöksellään muunnon yhteydessä 50961: sio katsoo, että muunnettu luku on pyöristet- tai sen jälkeen ryhtyä soveltamaan uutta ta- 50962: tävä vain silloin, kun määrä maksetaan tai paa laskea joukkovelkakirjaan liittyvien suo- 50963: tilitetään. Velkasopimuksesta tai siihen so- ritusten määrää tai joukkovelkakirjan arvoa. 50964: vellettavasta kansallisesta laista puolestaan Tällöin on kuitenkin edellytettävä, että uusi 50965: riippuu, toteutetaanko pyöristys jokaisessa tapa vastaa EKPJ:ssä hyväksyttyä koronlas- 50966: velkaosuudessa erikseen vai pyöristetäänkö kentamenetelmää tai euroalueella muuten 50967: kunkin sijoittajan hallussa oleva velkamäärä laajasti käytössä olevaa laskentatapaa. Liik- 50968: yhdellä kertaa. keeseenlaskija voi tehdä päätöksen sijoittajia 50969: ja markkinaosapuolia sitovasti, vaikka siitä 50970: Koronlaskentaperusteen muutos ei olisi määrättykään velan ehdoissa, ja liit- 50971: tää velan ehtoihin uuden koronlaskentaehdon 50972: Valtion liikkeeseen laskemissa velkakir- tai muuttaa vanhaa ehtoa. Tätä laskentakaa- 50973: joissa ei ole erikseen sovittu koronlaskenta- vaa on käytettävä aina kun velkakirjan arvoa 50974: perusteesta, vaan se on perustunut markkina- määritellään tai velasta maksetaan muita 50975: käytäntöön. Siinä yhteydessä, jossa velkakir- kuin kiinteitä suorituksia, jollei muusta me- 50976: jat muunnetaan euromääräisiksi, tulee netelmästä tai hinnasta nimenomaisesti sovi- 50977: ta toisin. 50978: 50979: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 50980: 1. Lakiehdotusten perustelut A G, Alankomaiden N ederlands C entraallns- 50981: tituut voor Giraal Effectenverkeer B. V., Itä- 50982: 1.1. Laki arvo-osuusjäijestelmästä vallan Österreichische K ontrollbank A G ja 50983: Ruotsin V ärdepapperscentralen V PC A B 50984: 26 b §. Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit toimivat erityislainsäädännön perusteella. 50985: ja ulkomaiset arvopaperit. Pykälää ehdote- Yhteistoiminta ei kuitenkaan luonnollisesti 50986: taan muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin edellyttäisi, että laitoksella pitäisi olla koti- 50987: huomioon arvopaperikeskusten välisten yh- maassaan lakisääteinen monopoliasema. Ul- 50988: teyksien perustaminen ja näiden yhteyksien komaisten laitosten luettelo lain 16 §:ssä 50989: kautta arvo-osuusjärjestelmään siirrettävien kattaa siten myös esimerkiksi laitokset, jotka 50990: ulkomaisten oikeuksien käsittely Suomessa. huolehtivat selvityksestä eivätkä säilytä ar- 50991: Samalla tarkennettaisiin ulkomaisten arvopa- vopapereita. Kansainvälisiä arvopaperikes- 50992: perien liittämistä arvo-osuusjärjestelmään kuksia ovat esimerkiksi Euroclear Opera- 50993: koskevaa sääntelyä. tions Centre Belgiassa, Cedel Bank Luxem- 50994: Pykälän voimassa oleva 1 momentti ehdo- burgissa ja lntersettle Sveitsissä. Näiden li- 50995: tetaan rajattavaksi vain yksityisen osakeyhti- säksi yhteyksiä voitaisiin perustaa myös esi- 50996: ön arvopapereihin samalla kun ulkomaisia merkiksi ulkomaisiin keskuspankkeihin, jot- 50997: arvopapereita koskevat säännökset sisällytet- ka huolehtivat kotimassaan rahamarkkinoi- 50998: täisim 2 ja 3 momenttiin. den arvopapereita koskevasta arvo-osuusre- 50999: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi kisterin pidosta, ja EKP:iin, jos se pitää pe- 51000: 2 momentti, joka koskisi arvo-osuuksien ruskirjanpidon omista arvopapereistaan. Tär- 51001: liittämistä arvo-osuusjärjestelmään arvopape- keä edellytys yhteistoiminnan toteuttamiselle 51002: rikeskusten välisen järjestelmäyhteyksiä kos- on se, että arvopapereita tai niitä koskevia 51003: kevan sopimuksen perusteella. Ensinnäkin omistustietoja voidaan käsitellä laitosten vä- 51004: edellytettäisiin, että sopimuksen toisen osa- lillä tilikirjauksina. 51005: puolen on oltava lain 16 §:ssä tarkoitettu Ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa tai 51006: ulkomainen laitos. Näitä ovat kansalliset ja muussa laitoksessa käsiteltävä arvopaperi tai 51007: kansainväliset arvo-osuusrekisterit, arvopa- muu oikeus liitettäisiin arvo-osuusjärjestel- 51008: perien selvitys- ja talletuslaitokset sekä arvo- mään arvopaperikeskuksen päätöksellä. Ar- 51009: paperikeskukset Useimmat kansallisista ar- vopaperikeskukselle avattaisiin yksi tai 51010: vopaperikeskuksista, kuten Ranskan S ico- useampia arvopaperitilejä ulkomaisessa jär- 51011: vam SA, Saksan Deutsche Börse Clearing jestelmässä arvo-osuustilin haltijoiden omis- 51012: HE 127/1998 vp 19 51013: 51014: tuksia varten. Arvopaperikeskuksen tilit oli- Arvo-osuuteen sisältyvä oikeus voitaisiin 51015: sivat useimmiten yhteissäilytys- eli omnibus- toteuttaa arvopaperikeskuksen kautta ulko- 51016: tilejä, joille kirjattaisiin Suomessa käsiteltä- maisen lain mukaisesti. Pääasiassa arvo- 51017: vät arvopaperit ja osuudet. Niiden jakautu- osuus sisältäisi siten ulkomaisessa arvopape- 51018: minen suomalaisten arvo-osuustilin haltijoi- rikeskuksessa säilytettävään arvopaperimää- 51019: den kesken ei kävisi ilmi ulkomaisen laitok- rään kohdistuvan osuusoikeuden erottamis-, 51020: sen kirjanpidossa. Arvopaperikeskuksen tilit jako-, hallinnointi- ja muine mahdollisine 51021: olisivat luonteeltaan asiakasvarojen arvopa- oikeuksineen. Arvo-osuuden omistaja ei voi- 51022: peritilejä eikä niillä olevia arvopapereita si esittää vaatimuksia suoraan ulkomaista 51023: luettaisi arvopaperikeskuksen varoihin. Tältä arvopaperikeskusta tai liikkeeseenlaskijaa 51024: osin tilit vastaisivat arvo-osuustileistä anne- kohtaan arvo-osuuksien perusteella. Järjestel- 51025: tun lain 5 a §:n mukaisia omaisuudenhoitoti- mäyhteyden kautta arvo-osuuden omistaja 51026: lejä arvo-osuusjärjestelmässä. voisi kuitenkin halutessaan hakeutua suoraan 51027: Yhteistyösopimuksissa määritellään yleen- yhteyteen ulkomaisen järjestelmän kanssa 51028: sä, mitkä liikkeeseenlaskumaan arvopaperi- siirtämällä omistuksensa hallinnainoin ulko- 51029: keskuksessa käsiteltävät arvopaperilajit voi- maiseen järjestelmään ja ryhtymällä sen 51030: vat tulla käsiteltäviksi sijoittajan maan arvo- asiakkaaksi. 51031: paperikeskuksessa järjestelmäyhteyden kaut- Arvo-osuuden liittämiseen ja käsittelyyn ei 51032: ta. Yhteyden avaamisen jälkeen näihin arvo- sovellettaisi liikkeeseenlaskijaa koskevia ar- 51033: paperilajeihin kuuluvat arvo-osuudet tulee vo-osuusjärjestelmästä ja arvo-osuustileistä 51034: voida liittää arvo-osuusjärjestelmään tehok- annetun lain säännöksiä. Näin liikkeeseen- 51035: kaasti ja joustavasti. Liittäminen tulee toden- laskusta ei laadittaisi arvo-osuusjärjestelmäs- 51036: näköisesti ajankohtaiseksi siten, että Suo- tä annetun lain 15 §:n 2 momentin mukaista 51037: messa toimiva osapuoli ostaa liikkeeseentas- liikkeeseenlaskijasopimusta. Ulkomaisen 51038: kumaasta arvopapereita ja haluaa, että ne arvopaperin liikkeeseenlaskijaa ei voitaisi 51039: siirretään käsiteltäväksi arvo-osuusjärjestel- sitoa arvo-osuusjärjestelmää koskevilla sään- 51040: mässä. Tieto uudesta arvo-osuuslajista saat- nöillä. Siten arvo-osuuteen ei myöskään so- 51041: taa tulla arvopaperikeskukselle vasta silloin, vellettaisi liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan 51042: kun liikkeeseenlaskumaan arvopaperikeskus välistä suhdetta koskevia väite- ja mak- 51043: siirtää oikeuksia arvopaperikeskuksen tilille susuojasäännöksiä sellaisinaan. Alkuperäisen 51044: ulkomaisessa järjestelmässä. Liittämismenet- arvopaperin liikkeeseenlaskijan maksusuoja 51045: telyssä tarpeellinen joustavuus voidaan var- määräytyisi ulkomaisen lainsäädännön mu- 51046: mistaa sillä, että menettelystä määrätään tar- kaan. Tarkoitus on, että ulkomainen arvopa- 51047: kemmin arvopaperikeskuksen säännöissä. perikeskus suorittaisi liikkeeseenlaskijalta 51048: Arvopaperikeskuksen voimassa olevassa it- saamansa maksun arvopaperitiHo tietojen 51049: sesääntelyssä annetaan tarkempia määräyksiä perusteella kotimaiselle arvopaperikeskuksel- 51050: suomalaisten arvopaperien liittämisestä arvo- le. Arvopaperikeskus puolestaan jakaisi suo- 51051: osuusjärjestelmään. Vastaavat määräykset rituksen arvo-osuuksien haitijoille arvo- 51052: olisi tarpeen mukaan annettava ulkomaisista osuusjärjestelmässä noudatettavien periaattei- 51053: arvopapereista tai oikeuksista. den mukaisesti. Arvo-osuuden haltija ei voi- 51054: Kun järjestelmäyhteys perustettaisiin ulko- si vaatia suoritusta suoraan arvoi?aperin liik- 51055: mailla yleisen pysäytysjärjestelmän kanssa, keeseenlaskijalta. Jos maksun tOimittaminen 51056: muodostettaisiin arvo-osuudeksi ulkomaisen on annettu arvo-osuustileistä annetun lain 51057: lain mukainen osuusoikeus. Pohjoismaisten 29 §:n 3 momentin mukaisesti arvo-osuusre- 51058: järjestelmien oikeudelliset puitteet vastaavat kisterin pitäjän tehtäväksi, sovelletaan rekis- 51059: monessa suhteessa suomalaisen arvo-osuus- terinpitäjän vastuuseen lain 30 §:n 1 mo- 51060: järjestelmän sääntelyä. Kotimaiselle arvopa- mentin 4 kohdan mukaista vastuusäännöstä. 51061: perikeskukselle voitaisiin avata toisessa poh- Alkuperäistä arvopaperia koskevat täydelli- 51062: joismaisessa arvopaperikeskuksessa yksi tai set tiedot säilytettäisiin ulkomaisessa järjes- 51063: useampi hallintatili (ruots. förvaltarkonto ). telmässä. Liikkeeseenlaskutilillä tai arvo- 51064: Järjestelmien samankaltaisuuden takia arvo- osuuslajiluettelossa ei esitettäisi samoja tie- 51065: osuuksien jako voitaisiin tarvittaessa järjes- toja kuin suomalaisista arvo-osuuksista. Si- 51066: tää vastaamaan täsmälleen toisen pohjois- joittaja ei siten voisi arvioida arvo-osuuden 51067: maisen keskuksen noudattamaa jakoa siten, taloudellista sisältöä pelkästään liikkeeseen- 51068: että kutakin arvo-osuutta vastaisi arvo-osuus laskutilin tietojen perusteella. Sijoittaja ei 51069: toisessa arvopaperikeskuksessa. myöskään voisi suojautua vetoamalla suoma- 51070: 20 HE 127/1998 vp 51071: 51072: laisen liikkeeseenlaskutilin tietoihin, jos al- mään liitettävät arvopaperit voitaisiin peri- 51073: kuperäisen arvopaperin liikkeeseenlaskija voi aatteessa mitätöidä samalla tavalla kuin suo- 51074: ulkomaisen lain mukaan murtaa sijoittajien malaiset arvopaperitodisteet Tämä saattaa 51075: väitesuojan. Väitesuojan kannalta sitova tieto kuitenkin osoittautua mahdottomaksi liikkee- 51076: arvopaperiin sisältyvistä oikeuksista määräy- seenlaskijaan sovellettavan ulkomaisen lain 51077: tyisi arvopaperiin sovellettavan ulkomaisen kannalta. Ulkomainen arvo-osuus voitaisiin 51078: oikeuden mukaan. siksi liittää arvo-osuusjärjestelmään siitä 51079: Pykälässä ei varsinaisesti säädettäisi arvo- huolimatta, että siitä on annettu asiakirjato- 51080: paperikeskusten välisten tapahtumien selvi- diste, jota säilytetään esimerkiksi ulkomai- 51081: tyksestä. Voidaan olettaa, että arvopaperikes- sessa arvopaperikeskuksessa. Liikkee- 51082: kusten välisissä järjestelmäyhteyksissä to- seenlasku ei myöskään edellyttäisi sitä, että 51083: teutetaan aluksi arvopapereita koskevia ta- arvopaperikeskuksella olisi oltava pykälän 51084: pahtumia ilman niihin liittyvää maksuliiken- 2 momentissa tarkoitettu suora järjestel- 51085: nettä. Keskukset pyrkivät kuitenkin kehittä- mäyhteys sen ulkomaisen laitoksen kanssa, 51086: mään yhteyksiään lähitulevaisuudessa siten, jossa alkuP.eräisiä arvopapereita säilytetään 51087: että tapahtumat voitaisiin selvittää maksua tai jossa liikkeeseenlaskua hallinnoidaan en- 51088: vastaan myös keskusten välillä. sisijaisesti. Momentin mukainen liikkeeseen- 51089: Momentissa määrättäisiin, että arvopaperi- lasku voitaisiin toteuttaa periaatteessa myös 51090: keskuksen nimiin eroteltujen ulkomaisten siten, että ulkomaisen arvopaperikeskuksen 51091: arvopaperien tai oikeuksien määrän on vas- paikallinen osapuoli hallinnai arvopapereita 51092: tattava jatkuvasti määrää, joka on liitetty sopimuksen perusteella ulkomaisessa järjes- 51093: arvo-osuusjärjestelmään. Tämä säännös on telmässä Suomessa toimivan osapuolen ja 51094: tarpeen sen estämiseksi, ettei samasta oikeu- suomalaisten arvo-osuuksien haltijoiden lu- 51095: desta ole liikkeessä samanaikaisesti useita kuun. Esimerkiksi Ruotsin arvo-osuusjärjes- 51096: arvo-osuuksia ja tilikirjauksia. Ulkomaiset telmässä on laskettu liikkeeseen Yhdysval- 51097: arvopaperit tai oikeudet olisi siirrettävä lo- loissa rekisteröityjen yhtiöiden osakkeita tätä 51098: pullisesti arvopaperikeskuksen yhteissäilytys- vastaavalla tavalla. Järjestelyssä olisi luon- 51099: tilille ennen kuin arvopaperikeskus voisi nollisesti varmistettava, että arvo-osuuksia 51100: jakaa siirretyn määrän suomalaisille arvo- vastaavat arvopaperitodisteet poistetaan liik- 51101: osuustilin haltijoille. Ehdotuksen mukaan keestä ja pysäytetään niiden säilytyspaikkaan 51102: arvo-osuudet voitaisiin liittää arvo-osuusjär- arvo-osuuksien liikkeeseenlaskua varten. 51103: jestelmään arvo-osuusjärjestelmästä annetun Laissa edellytettäisiin jatkossakin, että ar- 51104: lain 2 §:n estämättä. Näin alkuperäistä arvo- vopaperikeskus varmistuu arvo-osuuksien 51105: paperitodistetta voitaisiin säilyttää ulkomai- liittämisen ja käsittelyn luotettavuudesta ja 51106: sessa laitoksessa siitä huolimatta, että arvo- tarkoituksenmukaisuudesta arvo-osuusjärjes- 51107: paperikeskus liittää vastaavan arvo-osuuden telmän ja sijoittajan suojan kannalta. Tämän 51108: arvo-osuusjärjestelmään. mukaisesti ulkomaisen arvopaperin luonne ja 51109: Ulkomaisten arvo-osuuksien liittäminen käyttäytyminen arvo-osuusjärjestelmässä se- 51110: arvo-osuusjärjestelmään ei sellaisenaan sisäl- kä liikkeeseenlaskusta arvopaperikeskukselle 51111: täisi arvopaperimarkkinalain mukaista arvo- mahdollisesti aiheutuvat vastuut on selvitet- 51112: paperin liikkeeseenlaskua, markkinoimista tävä tarkasti ennen kuin arvo-osuuksien liik- 51113: tai tarjoamista yleisölle. Pelkästä liittämistoi- keeseenlasku voidaan hyväksyä. 51114: menpiteestä ei siten aiheutuisi erityistä tie- 26 c §. Joukkolainan muuntaminen eurok- 51115: donantovelvollisuutta. si. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykä- 51116: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ulko- lä, joka koskisi arvo-osuusmuotoisten jouk- 51117: maisen liikkeeseenlaskijan mahdollisuudesta kovelkakirjalainojen ja niihin rionastettavien 51118: liittää ulkomaan lain mukaisia arvopaperei- velallisen sitoumusten muuntaa euromääräi- 51119: taan tai niihin perustuvia oikeuksia arvo- siksi. Pykälä perustuu euroasetuksen 8 artik- 51120: osuusjärjestelmään. Ehdotus perustuu voi- lan 4 kohtaan. Pykälässä ei säädettäisi liik- 51121: massa olevaan sääntelyyn. Liikkeeseenlas- keeseenlaskijan muunta-oikeudesta tai siitä, 51122: kusta olisi sovittava tavanomaisesti arvopa- että muunnon kohteena voivat ensin olla 51123: perikeskuksen kanssa. Liikkeeseenlaskija vain Suomen valtion liikkeeseen laskemat 51124: saattaa hakea lupaa laskea arvo-osuuksia lainat. Näistä kysymyksistä säädetään suorin 51125: liikkeeseen esimerkiksi silloin, kun se aikoo oikeusvaikutuksin euroasetuksessa. Pykälä 51126: hakeutua pörssilistalle Suomessa. koskisi sen sijaan kansalliseen toimivaltaan 51127: Momentin perusteella arvo-osuusjärjestel- kuuluvia kysymyksiä, kuten muunnon käy- 51128: HE 127/1998 vp 21 51129: 51130: tännön toteuttamista arvo-osuusjärjestelmäs- joiltakin osin erilaisia ratkaisuja kutakin jär- 51131: sä sekä edellä kuvattua bottom up -menetel- jestelmää varten. 51132: mää. Muunnon jälkeen arvo-osuustileillä olevien 51133: Arvo-osuusmuotoiset joukkolainat ja raha- määrien yhteissumma ei vastaa suoraan mää- 51134: markkinavelkakirjat muunnetaan arvopaperi- rää, joka saadaan muuntamalla liikkeeseen- 51135: keskuksen ylläpitämissä keskustietojärjestel- laskutilin kokonaismäärä euromääräiseksi, 51136: missä ja arvo-osuusrekistereissä. Käytännös- koska yksittäisillä tileillä määrät pyöristetään 51137: sä tietojärjestelmissä ei voida varautua usei- senttiin. Ero jää kuitenkin pieneksi, vaikka 51138: siin erilaisiin muuntomenetelmiin. Tästä arvo-osuuslajia olisi suhteellisen monella ar- 51139: syystä pykälän 1 momentissa ehdotetaan, vo-osuustilillä. Järjestelmän perusteisiin kuu- 51140: että liikkeeseenlaskijan olisi haettava muun- luu se, että arvo-osuustileillä on joka tilan- 51141: toa arvopaperikeskukselta samaan tapaan teessa yhteensä tarkalleen sama määrä arvo- 51142: kuin arvo-osuuden liikkeeseenlaskua. Näin osuuksia kuin arvo-osuuslajin liikkeeseenlas- 51143: voitaisiin varmistaa se, että muunto voidaan kutilillä. Tästä syystä liikkeeseenlaskutilin 51144: toteuttaa teknisesti liikkeeseenlaskijan ja ar- määräksi on voitava muuttaa muunnon jäl- 51145: vopaperikeskuksen hyväksymällä tavalla. Sa- keen arvo-osuustileillä olevien määrien yh- 51146: malla arvopaperikeskuksen olisi määrättävä teissumma. Jos koko lainan kanta muunne- 51147: lainalle koko arvo-osuusjärjestelmää koskeva taan euromääräiseksi, lainan yksilöintitunnus 51148: yhteinen muuntoajankohta. Jotta koko liik- voidaan säilyttää samana. 51149: keeseen lasketun määrän muunto toteutettai- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin liik- 51150: siin yhtäaikaisesti ja järjestyneesti, ehdote- keeseenlaskijan mahdollisuudesta vapaaeh- 51151: taan, että arvo-osuusrekisterin pitäjien ja nii- toisesti tarjoutua Junastamaan pienintä selvi- 51152: den asiamiesten on suoritettava muunto ar- tettävää kauppaerää pienemmät muunnetut 51153: vopaperikeskuksen sääntöjen ja päätöksen lainaerät arvo-osuustilin haltijoilta. Ehdotuk- 51154: mukaisesti. sen mukaan liikkeeseenlaskijan olisi kuvatta- 51155: Arvopaperikeskuksen tehtäviin kuuluu an- va tarjouksessaan lunastushinnan määrittely, 51156: taa määräyksiä erilaisista arvo-osuusjärjestel- sijoittajien lunastuspyyntöjen vastaanotto, 51157: män toiminnoista ja huolehtia arvo-osuusjär- lunastuksen ajankohta sekä muut lunastuksen 51158: jestelmän luotettavan toiminnan ja kehittämi- kannalta olennaiset tiedot. Kuvaus olisi si- 51159: sen edellyttämistä toimenpiteistä. Arvopape- sällytettävä muuntohakemukseen. Tarjous 51160: rikeskukselle soveltuisi myös arvo-osuusjär- olisi käytännössä julkistettava esimerkiksi 51161: jestelmässä noudatettavan muuntomenettelyn sanomalehdessä ja toteutettava arvopaperi- 51162: tarkempi määrittely. Pykälän 2 momentin keskuksen kanssa yhteistyössä. 51163: mukaan menettelystä olisi määrättävä arvo- Mainitussa euroasetuksen artiklassa ei tar- 51164: paperikeskuksen säännöissä. Säännöissä voi- kemmin rajoiteta niitä toimenpiteitä, joita 51165: taisiin samalla antaa liikkeeseenlaskijoille jäsenvaltio voi toteuttaa laskentayksikön 51166: mahdollisuus muuntaa velkansa edellä kuva- muuttamiseksi. Toimenpiteet ovat siten jä- 51167: tulla bottom up -menetelmällä. Arvo-osuus- senvaltion kansallisessa harkinnassa. Artik- 51168: järjestelmässä menetelmään kuuluisi tilillä lassa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti tarkoi- 51169: olevan lainasaldon muuntaminen sen sijasta, tettu toimenpiteitä, jotka toteutuvat ilman 51170: että kukin lainayksikkö muunnetaan erik- julkisen vallan myötävaikutusta. Tämä joh- 51171: seen. Liikkeeseenlaskijan pyynnöstä laina tuu siitä, että 8 artiklan 4 kohta on artiklan 5 51172: voitaisiin niin ikään jakaa yhden sentin mää- kohdasta jobdettavan vastakohtaispäätelmän 51173: räisiin yksiköihin, vaikka tästä ei olisikaan mukaan poikkeus periaatteesta, jonka mu- 51174: sovittu lainan ehdoissa. Arvopaperikeskuk- kaan jäsenvaltiot eivät voi pakottaa yksityi- 51175: sen sääntöihin otettavat määräykset olisivat siä osapuolia yhteisen rahan käyttöön, eikä 51176: luonteeltaan teknisiä eikä niillä voitaisi puut- käyttöä toisaalta voida estää. Itsesääntelyyn, 51177: tua velkasuhteen ehtoihin lukuun ottamatta jonka sitovuus perustuu sopimuksiin, ei voi- 51178: mahdollisuutta nimellisarvon muuttamiseen. da sen vapaaehtoisen muuttamisen lisäksi 51179: Jos lainan ehtoihin on otettu muuntoa kos- puuttua muutoin kuin julkisen vallan myötä- 51180: kevia ehtoja, näitä ei muutettaisi ehdotetta- vaikutuksella. Valtiolla ja keskuspankilla on 51181: valla säännöksellä. Säännöksessä ei edelly- kuitenkin erityinen tarve varmistaa, että val- 51182: tettäisi, että muunnot toteutettaisiin koko tion velanhoidon ja rahapoliittisten toimenpi- 51183: arvo-osuusjärjestelmässä samalla tavalla. Ar- teiden toteuttamisen kannalta ratkaisevan 51184: vopaperikeskuksen OM- ja RM-järjestelmien tärkeissä järjestelmissä siirrytään käyttämään 51185: tekniset erot saattavat antaa aiheen tehdä euroa asianmukaisessa järjestyksessä. Tästä 51186: 22 HE 127/1998 vp 51187: 51188: syystä pykälän 4 momentissa säädettäisiin, kansalliset arvopaperikeskukset, kuten Suo- 51189: että asianomaiselle ministeriölle annettaisiin messa arvopaperikeskus. Euroopan ulkopuo- 51190: valtuus määrätä arvopaperikeskuksen sään- lella käytetään muitakin yksilöiviä tunnuksia 51191: nöt muutettavaksi, jos yhteisen rahan käyt- ja tunnusjärjestelmiä kuin ISIN-järjestelmää. 51192: töön ottaminen sitä edellyttää. Määräyksen Esimerkiksi Yhdysvaltojen numerointijärjes- 51193: laiminlyöntiin puututtaisiin lain noudattami- telmästä käytetään lyhennettä CUSIP. 51194: sen valvonnan yhteydessä 6 §:n perusteella. Arvo-osuuden tunnuksella tarkoitetaan py- 51195: Vastaava lisäys ehdotetaan tehtäväksi selvi- kälässä arvopaperin kotimaassa käytettävää 51196: tysyhteisöä koskevaan sääntelyyn. ISIN-tunnusta tai muuta yksilöivää tunnusta. 51197: 27 §. Liikkeeseenlaskutili. Arvopaperikes- Arvopaperin kotimaisen tunnuksen käyttö 51198: kuksella ei olisi samanlaista suoraa ja ensisi- helpottaa tapahtumien käsittelyä ja arvopa- 51199: jaista suhdetta järjestelmäyhteyden perusteel- pereita koskevien tietojen välitystä arvopape- 51200: la liitettävän ulkomaisen arvo-osuuden liik- rikeskusten välillä. Usein tapahtumasta väli- 51201: keeseenlaskijaan kuin kotimaisissa arvo- tettäisiin määrätietojen lisäksi ensin vain 51202: osuuksissa. Pääsääntöisesti ulkomaisista ar- ISIN-tunnus. Arvopaperin tiedot täydennet- 51203: vo-osuuksista on liikkeessä todistuksia tai täisiin tunnuksen avulla arvo-osuusjärjestel- 51204: oikeuksia, joita käsitellään liikkeeseenlaski- mään ja liikkeeseenlaskutilille vasta jälkeen- 51205: jan kotimaan järjestelmissä. Näillä järjestel- päin. Liikkeeseenlaskutilillä olisi myös il- 51206: millä saattaa olla sopimussuhde liikkeeseen- moitettava, mistä arvopaperia koskevat tie- 51207: laskijaan arvopaperien käsittelystä tai sitten dot ovat saatavissa. Arvopaperia koskevilla 51208: ulkomainen arvopaperikeskus hallitsee arvo- tiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi kansallises- 51209: paperitodisteita, joiden avulla sijoittajien ta- sa numerointikeskuksessa säilytettäviä arvo- 51210: loudelliset ja hallinnointioikeudet voidaan paperin perustietoja. 51211: toteuttaa. 28 §. Hallintarekisteröinti. Pykälän 3 mo- 51212: Kotimaisista arvo-osuuksista poiketen ar- menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että 51213: vopaperikeskuksen välisten järjestelmäyh- hallintarekisteröinnin hoitajan ilmoitusvel- 51214: teyksien perusteella liitettävillä arvo-osuuk- vollisuutta rahoitustarkastukselle lisätään. 51215: silla ei olisi varsinaista liikkeeseenlaskijaa. Voimassa olevan lain mukaan hallintarekis- 51216: Liikkeeseenlaskutilin haltijaksi merkittävään teröinnin hoitaja on pyynnöstä velvollinen 51217: osapuoleen ei siksi tule soveltaa liikkeeseen- ilmoittamaan rahoitustarkastukselle arvo- 51218: laskijaa koskevia määräyksiä. Tilin tietoihin osuuksien todellisen omistajan nimen, jos se 51219: olisi kuitenkin joka tapauksessa merkittävä on tiedossa, ja sen, kuinka monta arvo- 51220: tieto alkuperäisen arvopaperin liikkeeseen- osuutta omistajana on. Ehdotettavan muu- 51221: laskijasta sekä siitä arvopaperikeskuksesta toksen mukaan silloin kun arvo-osuuksien 51222: tai muusta laitoksesta, jossa arvopaperia säi- todellisen omistajan nimi ei ole tiedossa, 51223: lytetään tai sitä koskeva ensimmäinen kir- hallintarekisteröinnin hoitaja on velvollinen 51224: jaus on tehty. ilmoittamaan vastaavat tiedot omistajan puo- 51225: Arvo-osuuden yksilöintitunnuksena voitai- lesta toimivasta asiamiehestä. Lisäksi ehdo- 51226: siin käyttää arvopaperin kotimaista tunnusta. tetaan, että hallintarekisteröinnin hoitaja on 51227: Euroopassa käytetään yleisesti kansainväli- velvollinen toimittamaan rahoitustarkastuk- 51228: seen ISO 6166 standardiin perustuvia ISIN- selle arvo-osuuksien todellisen omistajan 51229: tunnuksia (engl. Intemational S ecurities puolesta toimivan asiamiehen antaman kir- 51230: Identification Numbering System). Standar- jallisen vakuutuksen siitä, ettei arvo-osuuksi- 51231: din mukaan kussakin maassa toimii nume- en todellinen omistaja ole suomalainen hen- 51232: rointikeskus, joka jakaa arvopapereille yksi- kilö. 51233: löivät tunnukset. Numerointikeskus pitää Pykälän uuden 4 momentin mukaan rahoi- 51234: yllä arvopaperin perustietoja. Arvopaperilajit tustarkastus voi antaa tarkemman määräyk- 51235: erotetaan ISIN-tunnuksella toisistaan kau- sen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuksien to- 51236: pankäynnissä ja kaupan selvityksessä. Tun- dellisesta omistajasta tai arvo-osuuksien to- 51237: nus helpottaa myös arvopaperia koskevien dellisen omistajan puolesta toimivasta asia- 51238: tietojen siirtoa maasta toiseen. Tunnuksen miehestä sekä näiden tunnistamiseksi tar- 51239: avulla voidaan välittää tietoja arvopaperi- peellisista yhteystiedoista on ilmoitettava. 51240: kaupoista ja erilaisista arvopapereita koske- 51241: vista tapahtumista nopeasti ja tehokkaasti eri 1.2. Laki arvo-osuustileistä 51242: maissa toimivien osapuolten välillä. 51243: Useimmiten numerointikeskuksina toimivat 5 a §. Omaisuudenhoitotiliä koskevan py- 51244: HE 127/1998 vp 23 51245: 51246: kälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi osuusjärjestelmästä annetun lain 26 c §:.n 51247: siten, että tilinhaltijana voisi toimia myös 4 momentissa oikeutta määrätä arvopapen- 51248: Suomen Pankki tai ulkomainen keskuspank- keskuksen sääntöjä muutettavaksi, ehdote- 51249: ki Euroopan keskuspankkijärjestelmän va- taan ministeriölle annettavaksi pykälän 51250: kuudenhallinnan tarpeiden mukaisesti. Sa- 2 momentissa vastaava, selvitysyhteisön 51251: malla säädettäisiin, että tili voitaisiin avata sääntöihin kohdistuva valtuus. 51252: myös Suomen valtiolle ja arvo-osuusjärjes- 51253: telmästä annetun lain 16 §: ssä tarkoitetulle 1.4. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla 51254: ulkomaiselle laitokselle. Näin omaisuuden- optioilla ja tenniineillä 51255: hoitotiliä koskeva sääntely saatettaisiin vas- 51256: taamaan arvopaperikeskusten kansainvälistä 5 luku. Erinäiset säännökset 51257: yhteistyötä koskevaa sääntelyä. 51258: 8 a §. Euran käyttöönotto optioyhteisön 51259: 1.3. Arvopaperimarkkinalaki toiminnassa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi 51260: uusi pykälä, jossa optioyhteisön toimintaa 51261: 10 luku. Erinäisiä säännöksiä säänneltäisiin vastaavalla tavalla kuin arvo- 51262: paperimarkkinalakiin ehdotetussa 10 luvun 51263: Euran käyttöönotto julkisessa kaupankäyn- uudessa 1 a §:ssä. 51264: nissä ja selvitystoiminnassa 51265: 2. Voimaantulo 51266: 1 a §. Lukuun ehdotetaan 1 a §:n edelle 51267: lisättäväksi uusi väliotsikko. Joukkolainaosuuksien ja niihin rionastetta- 51268: Euroasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaan vien arvo-osuuksien muuntaminen euroiksi 51269: jäsenvaltio voi toteuttaa tarpeellisia toimen- voi tapahtua vasta talous- ja rahaliiton ko~ 51270: piteitä, jotta järjestäytyneiden arvopaperi- ja mannen vaiheen alkamisen jälkeen. Rahot- 51271: muiden rahoitusvälineiden markkinoiden tusmarkkinoilla ja itsesääntelyssä on kuiten- 51272: sekä selvitysjärjestelmien toimintojen lasken- kin toteutettava valmistelevat toimenpiteet 51273: tayksikkö voidaan muuttaa kansallisesta ra- hyvissä ajoin ennen vuoden 1999 alkua. 51274: hayksiköstä euroyksiköksi. Tämän mukaises- Vastaavasti arvopaperikeskusten välisiä jär- 51275: ti ehdotetaan, että markkinoiden ja selvitys- jestelmäyhteyksiä on voitava valmistella ja 51276: järjestelmien siirtymisestä euroon säädettäi- perustaa jo ennen talous- ja rahaliiton alkua. 51277: siin laissa. Tästä syystä lakien olisi tultava voimaa.n 51278: Arvopaperimarkkinalainsäädännössä edel- 1 päivänä tammikuuta 1999. Ennen VOi- 51279: lytetään, että markkinoiden rakenteeseen maantuloa voitaisiin kuitenkin ryhtyä lain 51280: kuuluvia peruspalveluja tarjoavat yhteisöt, täytäntöönpanoon edellyttämiin toimenpitei- 51281: kuten arvopaperipörssit, optioyhteisöt, selvi- siin, kuten muuttaa ja vahvistaa itsesääntelyä 51282: tysyhteisöt ja arvopaperikeskus laativat toi- sekä laatia ja hyväksyä joukkolainojen 51283: mintaansa koskevat säännöt. Palveluja käyt- muuntoa koskevia hakemuksia. 51284: tävien tahojen on puolestaan säännönmukai- Perustamissopimuksen 109 f artiklan 51285: sesti sitouduttava noudattamaan itsesäänte- 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden viran- 51286: lyä. Siirtyminen euroon kaupankäynnissä ja omaisten on kuultava EKP:a suunnitelmista 51287: selvityksessä voitaisiin pykälän 1 momentin lainsäädännöksi instituutin toimivaltaan kuu- 51288: mukaan toteuttaa pitkälti itsesääntelyä muut- luvissa asioissa. Tämän perusteella on annet- 51289: tamalla. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden tu neuvoston päätös 93/717/EY jäsenvaltioi- 51290: markkinoilla on tarkoitus siirtyä käyttämään den viranomaisten velvollisuudesta kuulla 51291: euroa välittömästi talous- ja rahaliiton kol- EKP:a suunnitelmista lainsäädännöksi. Pää- 51292: mannen vaiheen alussa. Kertakaikkista siir- töksen 1 artiklan mukaan sellaisiin lainsää- 51293: tymistä on suositeltu monissa kansainvälisis- däntösuunnitelmiin, joista instituuttia on eri- 51294: sä julkisten ja yksityisten osapuolten yhteis- tyisesti kuultava, kuuluvat muun muassa 51295: työryhmien raporteissa. Markkinoiden käyt- raha-asiat, kuten ecun asema ja maksuväli- 51296: tämät järjestelmät on tarkoitus muuttaa euro- neet, sekä selvitys- ja maksujärjestelmät, 51297: määräisiksi 31 päivän joulukuuta 1998 ja erityisesti rajat ylittävien toimien osalta. 51298: 4 päivän tammikuuta 1999 välisen vii- EKP:a ei kuitenkaan tarvitse kuulla silloin, 51299: konlopun aikana. kun lainsäädännön tarkoitus on saattaa EY:n 51300: Samoista syistä, joiden perusteella asian- direktiivien säännöksiä kansallisesti voi- 51301: omaiselle ministeriölle ehdotetaan arvo- maan. EKP:n on puolestaan välittömästi il- 51302: 24 HE 127/1998 vp 51303: 51304: moitettava lausuntoa pyytävälle viranomai- lenkannalta epäedullinen. Samoin on hyväk- 51305: selle, kuuluvatko lainsäädäntösuunnitelmaan sytty merkitykseltään vähäinen ja kohtuulli- 51306: sisältyvät säännökset instituutin toimialaan nen taannehtiva puuttuminen sopimussuhtei- 51307: vai eivät. Päätöksen 3 artiklan mukaan siin tavallisella lailla (PeVL 27/1996 vp). 51308: EKP:a on kuultava sopivassa vaiheessa, jotta Velkakirjan nimellisarvon jakaminen mer- 51309: instituutin kannanotto voidaan ottaa huomi- kitsee epäilemättä muutosta vallitsevaan so- 51310: oon ennen päätöksen asiasisällöstä päättä- pimussuhteeseen, jos jakamismahdollisuutta 51311: mistä. Jäsenvaltioiden viranomaiset voivat ei ole otettu huomioon velan ehdoissa. Jaka- 51312: kuitenkin 4 artiklan mukaan tarvittaessa misen avulla toteutettava muunto aiheuttaa 51313: asettaa vähintään kuukauden pituisen määrä- kuitenkin sijoittajan ja liikkeeseenlaskijan 51314: ajan kannanoton antamiselle. kannalta pienimmän mahdollisen eron alku- 51315: Esitys ei suoranaisesti koske EY:n lainsää- peräisen markkamäärän ja muunnetun euro- 51316: dännön kansallista voimaansaattamista, joten määrän välillä. Lainaosuuden nimellisarvo 51317: esityksestä on kuultava EKP:a. EKP:n kan- vaikuttaa kaupankäyntiin ja selvitykseen. 51318: nanotot voidaan ottaa huomioon tarpeellises- Näin lainaosuuden nimellisarvolla on merki- 51319: sa määrin viimeistään eduskuntakäsittelyn tystä myös joukkolainalla käytävän kaupan 51320: aikana. tehokkuuden, lainaan kohdistuvan kysynnän 51321: ja lopulta myös lainan likviditeetin ja hin- 51322: 3. Säätäruisjärjestys nanmuodostuksen kannalta. Mitä helpompi 51323: lainaa on käsitellä kotimaisilla ja kansainvä- 51324: Euroasetusten suorasta sovellettavuudesta lisillä markkinoilla, sitä paremman tuoton si- 51325: huolimatta kansallisessa lainsäädännössä voi- joittaja voi saada lainaosuudestaan. Likvidi- 51326: daan ratkaista useita muuntomenettelyyn teettiin vaikuttaa myös kansainvälinen ver- 51327: liittyviä kysymyksiä. Jotta sekä valtion että tailukelpoisuus. Jos suomalaisia lainaosuuk- 51328: yksityisten liikkeeseenlaskijoiden olisi mah- sia jouduttaisiin käsittelemään muunnon jäl- 51329: dollista muuntaa arvo-osuusjärjestelmässä keen kansainvälisestä käytännöstä poik- 51330: käsiteltävä velkansa euromääräiseksi selkei- keavasti epätasaisina desimaalilukuina, saat- 51331: den periaatteiden ja kansainvälisten esikuvi- taisi niihin kohdistuva koti- ja ulkomainen 51332: en mukaisesti, ehdotetaan kansallisessa lain- kiinnostus vähentyä käsittelyn vaikeuden 51333: säädännössä käytettävän hyväksi asetusten takia samalla, kun euromääräiset markkinat 51334: sallimat mahdollisuudet. muualla Euroopassa tarjoaisivat runsaasti 51335: Hallitusmuodon omaisuudensuojasäännök- helpommin käsitehäviä sijoitusvaihtoehtoja. 51336: sen tulkinnassa noudatetaan pääsääntöä, jon- Tämä saattaisi vaikuttaa epäedullisesti sijoit- 51337: ka mukaan voimassa oleviin sopimussuhtei- tajien hallussa olevan lainamäärän mark- 51338: siin ei voida puuttua tavallisessa lainsäätä- kinahintaan. 51339: misjärjestyksessä toisen sopimuspuolen va- Nykyisten arvo-osuusmuotoisten lainojen 51340: hingoksi. Uusi laki ei saa muuttaa tai järkyt- muuntaminen ei sanottavasti vaikuttaisi pien- 51341: tää sitä ennen voimassa olleen lain pohjalta sijoittajan asemaan. Arvo-osuusjärjestelmäs- 51342: syntyneitä oikeussuhteita. Tätä oikeusperiaa- sä käsitellään nykyisin ainoastaan joukkovel- 51343: tetta ei ole kuitenkaan katsottu voitavan tul- kakirjoja, joiden nimellisarvon on oltava vä- 51344: kita niin ahtaasti, ettei se sallisi tavallisen hintään miljoona markkaa. Arvo-osuusjärjes- 51345: lain säätämisjärjestyksessä taannehtivillakin telmässä liikkeeseen laskettujen rahamark- 51346: säännöksillä selventää ja täydentää voimassa kinavelkakirjojen nimellisarvo on yleensä 51347: olevia oikeussuhteita, ellei sitten aineelliseen 100 000 markkaa, mutta niillä käydään 51348: oikeuteen tuoda mitään olennaisesti uutta. kauppaa lähes yksinomaan ammattimaisten 51349: Perustuslakivaliokunnanlausuntokäytännössä osapuolten välillä. Muunto toteutettaisiin 51350: pääsääntöön on hyväksytty poikkeuksia esi- tietojärjestelmässä eikä arvopaperiasiakirjoja 51351: merkiksi sopimusten kohtuullistamista kos- tarvitsisi muuttaa. Vieraan pääoman ehtois- 51352: kevan lainsäädännön (Pe VL 3/1982 vp ), yri- ten arvo-osuuksien muuntaminen ehdotetta- 51353: tyssaneerausta ja yksityishenkilöiden velka- valla tavalla euromääräisiksi aiheuttaisi käy- 51354: järjestelyä koskevan lainsäädännön (Pe VL tännössä vain vähäisiä muutoksia voimassa 51355: 23/1992 vp) sekä saatavien keskinäistä etu- oleviin sopimussuhteisiin, ja näiden muutos- 51356: oikeutta koskevan lainsäädännön (Pe VL ten voidaan olettaa parantavan sijoittajan ja 51357: 20/1992 vp)yhteydessä. Lisäksi sopimussuh- liikkeeseenlaskijan asemaa markkinoilla. 51358: teen vahvempi osapuoli on voitu velvoittaa Muutoksella tavoitellaan käytännön taanneh- 51359: taannehtivaan muutokseen, joka on osapuo- tivat vaikutukset huomattavasti ylittäviä, 51360: HE 127/1998 vp 25 51361: 51362: merkittäviä etuja valtion ja muiden liikkee- kyseeseen tulevat menetykset ja hyödyt lai- 51363: seenlaskijoiden, sijoittajien ja markkinoiden napääomaan suhteutettuna ovat vähäisiä. 51364: toiminnan kannalta. Edellä esitetyn perusteella lakiehdotukset 51365: Koronlaskentaperusteen muutos ei vaikuta voitaisiin hallituksen käsityksen mukaan kä- 51366: sijoittajalle vuosittain maksettavaan kuponki- sitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 51367: korkoon. Muutoksesta aiheutuu sen sijaan Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että sää- 51368: vaikutuksia sarjaobligaatioiden ja vel- tämisjärjestyksestä hankittaisiin perustuslaki- 51369: kasitoumusten kauppahintoihin jälkimark- valiokunnan lausunto. 51370: kinoilla siten, että sijoittaja myydessään jon- 51371: kin verran häviää ja ostaja vastaavasti hyö- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 51372: tyy. Tehtyjen laskelmien perusteella kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 51373: tukset 51374: 51375: 51376: 51377: 51378: 1. 51379: Laki 51380: arvo-osuusjfujestelmästä annetun lain muuttamisesta 51381: 51382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51383: muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (82611991) 51384: 26 b § ja 28 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 26 b § laissa 1073/1996 ja 28 §:n 51385: 3 momentti laissa 1386/1995, sekä 51386: lisätään lakiin uusi 26 c §, 27 §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 1386/1995 ja 51387: 1073/1996, uusi 3 momentti ja 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1386/1995 ja 51388: laissa 324/1998, uusi 4 momentti seuraavasti: 51389: 26 b § vo-osuuksia koskevat arvopaperit tai oikeu- 51390: det on kirjattava ulkomaisessa järjestelmässä 51391: Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja arvopaperikeskuksen ja ulkomaisen laitoksen 51392: ulkomaiset arvopaperit välisen sopimuksen perusteella arvopaperi- 51393: keskuksen tilille tai erotettava muulla tavalla 51394: Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ar- arvo-osuuksien omistajia varten. Liitettyjen 51395: vopaperikeskuksen säännöissä voidaan mää- arvo-osuuksien yhteismäärän on vastattava 51396: rätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityi- ulkomaisessa laitoksessa erotettujen arvopa- 51397: sen osakeyhtiön arvopaperi voidaan liittää perien tai oikeuksien yhteismäärää. Arvo- 51398: arvo-osuusjärjestelmään. Liittämismenette- osuudet voidaan liittää arvo-osuusjärjestel- 51399: lyssä on noudatettava tämän luvun ja osa- mään tämän lain ja arvo-osuustileistä anne- 51400: keyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menette- tun lain liikkeeseenlaskijaa koskevien sään- 51401: lystä on määrättävä tarkemmin arvopaperi- nösten estämättä. Liittämismenettelystä on 51402: keskuksen säännöissä. määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä. 51403: Kansainvälisten yhteyksien toteuttamiseksi Arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä hy- 51404: arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä liittää väksyä liikkeeseenlaskijan hakemuksesta ul- 51405: arvo-osuusjärjestelmään 16 §:ssä tarkoitetus- komaisen arvopaperin tai siihen kohdistuvan 51406: sa ulkomaisessa laitoksessa säilytettävän ul- tai perustuvan oikeuden liittämisen arvo- 51407: komaisen arvopaperin taikka siihen kohdis- osuusjärjestelmään. Jos liitettävästä arvo- 51408: tuvan tai perustuvan, ulkomaisessa järjestel- osuudesta on annettu oikeutta osoittava to- 51409: mässä käsiteltävän oikeuden. Liitettäviä ar- diste eikä todistetta mitätöidä liittämisen yh- 51410: 51411: 51412: 3802790 51413: 26 HE 127/1998 vp 51414: 51415: teydessä, on arvopaperikeskuksen varmistut- ajankohta ja muut sijoittajan kannalta olen- 51416: tava siitä, ettei todiste joudu liikkeeseen sa- naiset tiedot. Kuvaus tarjousmenettelystä on 51417: manaikaisesti arvo-osuuden kanssa. Sama sisällytettävä muuntoa koskevaan, arvopape- 51418: koskee ulkomaiseen arvopaperiin kohdistu- rikeskukselle 1 momentin mukaisesti tehtä- 51419: vaa tai siihen perustuvaa oikeutta, joka lii- vään hakemukseen. 51420: tetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen ulko- Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan- 51421: maisen arvopaperin liittämistä arvo-osuusjär- kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa- 51422: jestelmään on arvopaperikeskuksen voitava tia vahvistamissaan säännöissä olevien mää- 51423: varmistua siitä, että liittäminen ja arvo- räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä- 51424: osuuksien käsittely voi tapahtua arvo-osuus- väksi siten, että euron käyttöönotosta arvo- 51425: järjestelmän luotettavaa ja tarkoituksenmu- paperikeskuksen toiminnassa voidaan var- 51426: kaista toimintaa ja sijoittajan suojaa vaaran- mistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunne- 51427: tamatta. Liittämismenettelystä on määrättävä tun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovi- 51428: arvopaperikeskuksen säännöissä. en kansainvälisten velvoitteiden kannalta 51429: riittävällä tavalla. 51430: 26 c § 51431: 27 § 51432: Joukkolainan muuntaminen euroksi 51433: Liikkeeseenlaskutili 51434: Arvopaperikeskus voi liikkeeseenlaskijan 51435: hakemuksesta hyväksyä sen, että arvo-osuus- 51436: järjestelmään liitetty joukkolaina tai siihen Edellä 26 b §:n 2 momentissa tarkoitetusta 51437: rinnastettava velallisen sitoumus muunnetaan arvo-osuudesta on liikkeeseenlaskutilille 51438: markasta tai muusta kansallisesta rahayksi- merkittävä arvo-osuusjärjestelmään liitettävä 51439: köstä euroyksiköksi euron käyttöönotosta lukumäärä, arvo-osuuden ulkomainen yksi- 51440: annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o löintitunnus sekä tieto arvo-osuuden sisältä- 51441: 97 4/98 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. män oikeuden tyypistä, tieto siitä 16 §:ssä 51442: Muunnon hyväksymistä koskevassa arvopa- tarkoitetusta ulkomaisesta laitoksesta, jossa 51443: perikeskuksen päätöksessä on määrättävä arvo-osuutta koskevaa arvopaperia tai siihen 51444: muunnon ajankohta. Arvo-osuusrekisterin kohdistuvaa tai perustuvaa oikeutta säilyte- 51445: pitäjän on suoritettava muuntoon kuuluvat tään, tieto siitä, mistä arvopaperia koskevat 51446: toimenpiteet muunnon ajankohtana arvopa- perustiedot ovat saatavissa, sekä tieto arvo- 51447: perikeskuksen sääntöjen ja muuntoa koske- paperin liikkeeseenlaskijasta. 51448: van päätöksen mukaisesti. 51449: Muuntomenettelystä on määrättävä arvo- 28 § 51450: paperikeskuksen säännöissä. Samalla voi- 51451: daan määrätä, että erikseen määrätyissä ar- H allintarek isteröinti 51452: vo-osuuslajeissa muunnetaan kerrallaan lajin 51453: koko määrä arvo-osuustilillä ja että muun- 51454: non yhteydessä arvo-osuuslajin määrä jae- Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä 51455: taan yhden sentin määräisiin yksiköihin, jos velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk- 51456: jakamista pyydetään muuntoa koskevassa selle arvo-osuuksien todellisen omistajan 51457: hakemuksessa. Muunto voidaan toteuttaa nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka 51458: näiden määräysten mukaisesti sen estämättä, monta arvo-osuutta omistajana on. Jollei 51459: ettei velan ehdoissa ole sovittu muunnosta. arvo-osuuksien todellisen omistajan nimi ole 51460: Jos tässä pykälässä tarkoitetun muunnon tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitaja on 51461: kohteena olevan joukkolainan määrä arvo- velvollinen ilmoittamaan vastaavat tiedot 51462: osuustilillä ei vastaa arvo-osuuden kaupan- omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä 51463: käynnissä yleisesti käytettävää määrää, liik- sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen 51464: keeseenlaskija voi tarjautua Junastamaan siitä, ettei arvo-osuuksien todellinen omistaja 51465: arvo-osuuden omistajalta pienimmän selvi- ole suomalainen henkilö. Edellä 4 §:n 51466: tystoiminnassa yleisesti käytettävän määrän 1 momentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta 51467: lähinnä alittavan osan. Liikkeeseenlaskijan nämä tiedot on pyynnöstä annettava myös 51468: tarjouksessa on esitettävä, miten lunastushin- liikkeeseenlaskijalle. 51469: ta määrätään, miten omistajan lunastus- Rahoitustarkastus voi antaa tarkemman 51470: pyyntö otetaan huomioon sekä lunastuksen määräyksen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuk- 51471: HE 127/1998 vp 27 51472: 51473: sien todellisesta omistajasta tai arvo-osuuksi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 51474: en todellisen omistajan puolesta toimivasta kuuta 199 . 51475: asiamiehestä sekä näiden tunnistamiseksi Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51476: tarpeellisista yhteystiedoista on ilmoitettava. sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51477: teisiin. 51478: 51479: 51480: 51481: 2. 51482: Laki 51483: arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta 51484: 51485: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51486: muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (82711991) 5 a §:n 51487: 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 107411996, seuraavasti: 51488: 5a§ dolle asetettavat vaatimukset. Arvo-osuusjär- 51489: jestelmästä annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun 51490: Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toi- ulkomaisen laitoksen hallitsemalle omaisuu- 51491: mia arvo-osuusrekisterin pitäjä, Suomen val- denhoitotilille saadaan 1 momentin estämättä 51492: tio, Suomen Pankki, ulkomainen keskus- kirjata myös Suomen kansalaisen tai suoma- 51493: pankki tai arvopaperimarkkinalain 1 luvun laisen yhteisön tai säätiön omistamat arvo- 51494: 4 §:ssä tarkoitettu arvopaperinvälittäjä. Ar- osuusjärjestelmästä annetun lain 4 §:n 2 mo- 51495: vopaperikeskus voi hyväksyä tilinhaltijaksi mentissa tarkoitetut arvo-osuudet. 51496: myös arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 51497: 16 §:ssä tarkoitetun ulkomaisen laitoksen Tämä laki tulee voimaan päivänä 51498: taikka sellaisen muun ulkomaisen yhteisön, kuuta 199 . 51499: joka on riittävän julkisen valvonnan alainen Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51500: ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51501: hallinto täyttävät tehtävän Iuotettavalie hoi- teisiin. 51502: 51503: 51504: 51505: 3. 51506: Laki 51507: arvopaperimarkkinalain muuttamisesta 51508: 51509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51510: lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 10 lu- 51511: kuun uusi 1 a § ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti: 51512: 10 luku sen toiminnassa siirrytään käyttämään euroa 51513: päätöksessä ilmoitettuna ajankohtana euron 51514: Erinäisiä säännöksiä käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen 51515: (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mukai- 51516: Euran käyttöönotto julkisessa sesti. Euron käyttöönotosta julkisessa kal!- 51517: kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa pankäynnissä tai selvitystoiminnassa VOI- 51518: daan määrätä asianomaisissa, tässä laissa tar- 51519: 1a§ koitetuissa säännöissä. 51520: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan- 51521: Arvopaperipörssi ja selvitysyhteisö sekä kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa- 51522: 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun muun julkisen tia vahvistaruissaan säännöissä olevien mää- 51523: kaupankäynnin järjestäjä voi päättää, että räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä- 51524: 28 HE 127/1998 vp 51525: 51526: väksi siten, että euron käyttöönotosta julki- Tämä laki tulee voimaan päivänä 51527: sessa kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa kuuta 199 . 51528: voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51529: kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistami- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51530: seksi tai sitovien kansainvälisten velvoittei- teisiin. 51531: den kannalta riittävällä tavalla. 51532: 51533: 51534: 51535: 51536: 4. 51537: Laki 51538: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja tenniineillä annetun lain muuttamisesta 51539: 51540: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51541: lisätään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988 51542: annetun lain (772/1988) 5 lukuun uusi 8 a § seuraavasti: 51543: 5 luku Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan- 51544: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa- 51545: Erinäiset säännökset tia optioyhteisön säännöissä olevien mää- 51546: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä- 51547: 8a§ väksi siten, että euron käyttöönotosta optio- 51548: yhteisön toiminnassa voidaan varmistua joh- 51549: Euran käyttöönotto optioyhteisön dannaismarkkinoita kohtaan tunnetun luotta- 51550: toiminnassa muksen vahvistamiseksi tai sitovien kansain- 51551: välisten velvoitteiden kannalta riittävällä 51552: Optioyhteisö voi päättää, että sen toimin- tavalla. 51553: nassa siirrytään käyttämään euroa päätökses- 51554: sä ilmoitettuna ajankohtana euron käyt- 51555: töönotosta annetun neuvoston asetuksen Tämä laki tulee voimaan päivänä 51556: (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mu- kuuta 199 . 51557: kaisesti. Euran käyttöönotosta optioyhteisön Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51558: toiminnassa voidaan määrätä optioyhteisön sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51559: säännöissä. teisiin. 51560: 51561: 51562: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 51563: 51564: Tasavallan Presidentti 51565: 51566: 51567: 51568: 51569: MARTTI AHTISAARI 51570: 51571: 51572: 51573: 51574: Ministeri Jouko Skinnari 51575: HE 127/1998 vp 29 51576: 51577: Liite 51578: 51579: 51580: 51581: 51582: 1. 51583: Laki 51584: arvo-osuusjäljestelmästä annetun lain muuttamisesta 51585: 51586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51587: muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (82611991) 51588: 26 b § ja 28 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 26 b § laissa 1073/1996 ja 28 §:n 51589: 3 momentti laissa 1386/1995, sekä 51590: lisätään lakiin uusi 26 c §, 27 §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 138611995 ja 51591: 1073/1996, uusi 3 momentti ja 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1386/1995 ja 51592: laissa 324/1998, uusi 4 momentti seuraavasti: 51593: Voimassa oleva laki Ehdotus 51594: 51595: 26 b § 26 b § 51596: Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja 51597: ulkomaiset arvopaperit ulkomaiset arvopaperit 51598: 51599: Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ar- Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ar- 51600: vopaperikeskuksen säännöissä voidaan mää- vopaperikeskuksen säännöissä voidaan mää- 51601: rätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityi- rätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityi- 51602: sen osakeyhtiön arvopaperi ja ulkomainen sen osakeyhtiön arvopaperi voidaan liittää 51603: arvopaperi voidaan liittää arvo-osuusjärjes- arvo-osuusjärjestelmään. Liittämismenette- 51604: telmään. Liittämismenettelyssä on noudatet- lyssä on noudatettava tämän luvun ja osa- 51605: tava soveltuvin osin tämän luvun ja osa- keyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menette- 51606: keyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menette- lystä on määrättävä tarkemmin arvopaperi- 51607: lystä on määrättävä tarkemmin arvopaperi- keskuksen säännöissä. 51608: keskuksen säännöissä. Ennen ulkomaisen ar- Kansainvälisten yhteyksien toteuttamiseksi 51609: vopaperin liittämistä arvo-osuusjärjestelmään arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä liittää 51610: on arvopaperikeskuksen voitava varmistua arvo-osuusjärjestelmään 16 §:ssä tarkoitetus- 51611: siitä, että liittäminen ja arvo-osuuksien käsit- sa ulkomaisessa laitoksessa säilytettävän ul- 51612: tely voi tapahtua arvo-osuusjärjestelmän luo- komaisen arvopaperin taikka siihen kohdis- 51613: tettavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa ja tuvan tai perustuvan, ulkomaisessa järjestel- 51614: sijoittajan suojaa vaarantamatta. mässä käsiteltävän oikeuden. Liitettäviä ar- 51615: vo-osuuksia koskevat arvopaperit tai oikeu- 51616: det on kirjattava ulkomaisessa järjestelmässä 51617: arvopaperikeskuksen ja ulkomaisen laitoksen 51618: välisen sopimuksen perusteella arvopaperi- 51619: keskuksen tilille tai erotettava muulla tavalla 51620: arvo-osuuksien omistajia varten. Liitettyjen 51621: arvo-osuuksien yhteismäärän on vastattava 51622: ulkomaisessa laitoksessa erotettujen arvopa- 51623: perien tai oikeuksien yhteismäärää. Arvo- 51624: osuudet voidaan liittää arvo-osuusjärjestel- 51625: mään tämän lain ja arvo-osuustileistä anne- 51626: tun lain liikkeeseenlaskijaa koskevien sään- 51627: nösten estämättä. Liittämismenettelystä on 51628: määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä. 51629: 30 HE 127/1998 vp 51630: 51631: Voimassa oleva laki Ehdotus 51632: 51633: Arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä hy- 51634: väksyä liikkeeseenlaskijan hakem uksesta ul- 51635: komaisen arvopaperin tai siihen kohdistuvan 51636: tai perustuvan oikeuden liittämisen arvo- 51637: osuusjärjestelmään. Jos liitettävästä arvo- 51638: osuudesta on annettu oikeutta osoittava to- 51639: diste eikä todistetta mitätöidä liittämisen yh- 51640: teydessä, on arvopaperikeskuksen varmistut- 51641: tava siitä, ettei todiste joudu liikkeeseen sa- 51642: manaikaisesti arvo-osuuden kanssa. Sama 51643: koskee ulkomaiseen arvopaperiin kohdistu- 51644: vaa tai siihen perustuvaa oikeutta, joka lii- 51645: tetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen ulko- 51646: maisen arvopaperin liittämistä arvo-osuusjär- 51647: jestelmään on arvopaperikeskuksen voitava 51648: varmistua siitä, että liittäminen ja arvo- 51649: osuuksien käsittely voi tapahtua arvo-osuus- 51650: järjestelmän luotettavaa ja tarkoituksenmu- 51651: kaista toimintaa ja sijoittajan suojaa vaaran- 51652: tamatta. Liittämismenettelystä on määrättävä 51653: arvopaperikeskuksen säännöissä. 51654: 51655: 26 c § 51656: 51657: Joukkolainan muuntaminen euroksi 51658: 51659: Arvopaperikeskus voi liikkeeseenlaskijan 51660: hakemuksesta hyväksyä sen, että arvo-osuus- 51661: järjestelmään liitetty joukkolaina tai siihen 51662: rinnastettava velallisen sitoumusmuunnetaan 51663: markasta tai muusta kansallisesta rahayksi- 51664: köstä euroyksiköksi euron käyttöönotosta 51665: annetun neuvoston asetuksen (EY) N :o 51666: 974198 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 51667: Muunnon hyväksymistä koskevassa arvopa- 51668: perikeskuksen päätöksessä on määrättävä 51669: muunnon ajankohta. A rvo-osuusrekisterin 51670: pitäjän on suoritettava muuntoon kuuluvat 51671: toimenpiteet muunnon ajankohtana arvopa- 51672: perikeskuksen sääntöjen ja muuntaa koske- 51673: van päätöksen mukaisesti. 51674: Muuntomenettelystä on määrättävä arvo- 51675: paperikeskuksen säännöissä. Samalla voi- 51676: daan määrätä, että erikseen määrätyissä ar- 51677: vo-osuuslajeissa muunnetaan kerrallaan lajin 51678: koko määrä arvo-osuustilillä ja että muun- 51679: non yhteydessä arvo-osuuslajin määrä jae- 51680: taan yhden sentin määräisiin yksiköihin, jos 51681: jakamista pyydetään muuntaa koskevassa 51682: hak em uksessa. M uunto voidaan toteuttaa 51683: näiden määräysten mukaisesti sen estämättä, 51684: ettei velan ehdoissa ole sovittu muunnosta. 51685: Jos tässä pykälässä tarkoitetun muunnon 51686: HE 127/1998 vp 31 51687: 51688: Voimassa oleva laki Ehdotus 51689: 51690: kohteena olevan joukkolainan maara arvo- 51691: osuustilillä ei vastaa arvo-osuuden kaupan- 51692: käynnissä yleisesti käytettävää määrää, liik- 51693: keeseenlaskija voi tarjautua lunastamaan 51694: arvo-osuuden omistajalta pienimmän selvi- 51695: tystoiminnassa yleisesti käytettävän määrän 51696: lähinnä aUttavan osan. Liikkeeseenlaskijan 51697: tarjouksessa on esitettävä, miten lunastushin- 51698: ta määrätään, miten omistajan lunastus- 51699: pyyntö otetaan huomioon sekä lunastuksen 51700: ajankohta ja muut sijoittajan kannalta olen- 51701: naiset tiedot. Kuvaus tarjousmenettelystä on 51702: sisällytettävä muuntaa koskevaan, arvopape- 51703: rikeskukselle 1 momentin mukaisesti tehtä- 51704: vään hakemukseen. 51705: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan- 51706: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa- 51707: tia vahvistamissaan säännöissä olevien mää- 51708: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä- 51709: väksi siten, että euron käyttöönotosta arvo- 51710: paperikeskuksen toiminnassa voidaan var- 51711: mistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunne- 51712: tun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovi- 51713: en kansainvälisten velvoitteiden kannalta 51714: riittävällä tavalla. 51715: 51716: 51717: 27 § 51718: Liikkeeseenlaskutili 51719: 51720: 51721: Edellä 26 b §:n 2 momentissa tarkoitetusta 51722: arvo-osuudesta on liikkeeseenlaskutilille 51723: merkittävä arvo-osuusjärjestelmään liitettävä 51724: lukumäärä, arvo-osuuden ulkomainen yksi- 51725: löintitunnus sekä tieto arvo-osuuden sisältä- 51726: män oikeuden tyypistä, tieto siitä 16 §:ssä 51727: tarkoitetusta ulkomaisesta laitoksesta, jossa 51728: arvo-osuutta koskevaa arvopaperia tai siihen 51729: kohdistuvaa tai perustuvaa oikeutta säilyte- 51730: tään, tieto siitä, mistä arvopaperia koskevat 51731: perustiedot ovat saatavissa sekä tieto 51732: arvopaperin liikkeeseenlaskijasta. 51733: 51734: 28 § 51735: 51736: H allintarek isteröinti 51737: 51738: 51739: Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä 51740: velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk- velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk- 51741: selle arvo-osuuksien todellisen omistajan selle arvo-osuuksien todellisen omistajan 51742: 32 HE 127/1998 vp 51743: 51744: Voimassa oleva laki Ehdotus 51745: 51746: nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka 51747: monta arvo-osuutta omistajana on. Edellä monta arvo-osuutta omistajana on. Jollei 51748: 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta arvo-osuu- arvo-osuuksien todellisen omistajan nimi ole 51749: desta nämä tiedot on pyynnöstä annettava tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitaja on 51750: myös liikkeeseenlaskijalle. velvollinen ilmoittamaan vastaavat tiedot 51751: omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä 51752: sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen 51753: siitä, ettei arvo-osuuksien todellinen omistaja 51754: ole suomalainen henkilö. Edellä 4 §:n 1 mo- 51755: mentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta nämä 51756: tiedot on pyynnöstä annettava myös liikkee- 51757: seenlaskijalle. 51758: Rahoitustarkastus voi antaa tarkemman 51759: määräyksen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuk- 51760: sien todellisesta omistajasta tai arvo-osuuksi- 51761: en todellisen omistajan puolesta toimivasta 51762: asiamiehestä sekä näiden tunnistam iseksi 51763: tarpeellisista yhteystiedoista on ilmoitettava. 51764: 51765: Tämä laki tulee voimaan päivänä 51766: kuuta 199 . 51767: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51768: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51769: teisiin. 51770: HE 127/1998 vp 33 51771: 51772: 2. 51773: Laki 51774: arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta 51775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51776: muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (827/1991) 5 a §:n 51777: 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1074/1996, seuraavasti: 51778: Voimassa oleva laki Ehdotus 51779: 5a § 51780: Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toi- Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toi- 51781: mia arvo-osuusrekisterin pitäjä tai arvopape- mia arvo-osuusrekisterin pitäjä, Suomen val- 51782: rimarkkinalain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettu tio, Suomen Pankki, ulkomainen keskus- 51783: arvopaperinvälittäjä. Arvopaperikeskus voi pankki tai arvopaperimarkkinalain 1 luvun 51784: hyväksyä tilinhaltijaksi myös ulkomaisen 4 §:ssä tarkoitettu arvopaperinvälittäjä. Ar- 51785: arvopaperikeskuksen taikka sellaisen muun vopaperikeskus voi hyväksyä tilinhaltijaksi 51786: ulkomaisen yhteisön, joka on riittävän julki- myös arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 51787: sen valvonnan alainen ja jonka taloudelliset 16 §:ssä tarkoitetun ulkomaisen laitoksen 51788: toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät teh- taikka sellaisen muun ulkomaisen yhteisön, 51789: tävän Iuotettavalie hoidolle asetettavat vaati- joka on riittävän julkisen valvonnan alainen 51790: mukset. Ulkomaisen arvopaperikeskuksen ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja 51791: hallitsemalle omaisuudenhoitotilille saadaan hallinto täyttävät tehtävän Iuotettavalie hoi- 51792: 1 momentin estämättä kirjata myös Suomen dolle asetettavat vaatimukset. A rvo-osuusjär- 51793: kansalaisen tai suomalaisen yhteisön tai sää- jestelmästä annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun 51794: tiön omistamat arvo-osuusjärjestelmästä an- ulkomaisen laitoksen hallitsemalle omaisuu- 51795: netun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut denhoitotilille saadaan 1 momentin estämättä 51796: arvo-osuudet. kirjata myös Suomen kansalaisen tai suoma- 51797: laisen yhteisön tai säätiön omistamat arvo- 51798: osuusjärjestelmästä annetun lain 4 §:n 2 mo- 51799: mentissa tarkoitetut arvo-osuudet. 51800: Tämä laki tulee voimaan päivänä 51801: kuuta 199 . 51802: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51803: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51804: teisiin. 51805: 51806: 51807: 51808: 51809: 3802790 51810: 34 HE 127/1998 vp 51811: 51812: 3. 51813: Laki 51814: arvopaperimaJi{kinalain muuttamisesta 51815: 51816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51817: lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 10 lu- 51818: kuun uusi 1 a § ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti: 51819: Voimassa oleva laki Ehdotus 51820: 51821: 10 luku 51822: Erinäisiä säännöksiä 51823: 51824: Euran käyttöönotto julkisessa 51825: kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa 51826: 51827: 1a § 51828: Arvopaperipörssi ja selvitysyhteisö sekä 51829: 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun muun julkisen 51830: kaupankäynnin järjestäjä voi päättää, että sen 51831: toiminnassa siirrytään käyttämään euroa pää- 51832: töksessä ilmoitettuna ajankohtana euron 51833: käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen 51834: (EY) N:o 974198 8 artiklan 4 kohdan mukai- 51835: sesti. Euran käyttöönotosta julkisessa kau- 51836: pankäynnissä tai selvitystoiminnassa voidaan 51837: määrätä asianomaisissa, tässä laissa tarkoite- 51838: tuissa säännöissä. 51839: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan- 51840: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa- 51841: tia vahvistamissaan säännöissä olevien mää- 51842: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä- 51843: väksi siten, että euron käyttöönotosta julki- 51844: sessa kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa 51845: voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita 51846: kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistami- 51847: seksi tai sitovien kansainvälisten velvoittei- 51848: den kannalta riittävällä tavalla. 51849: 51850: Tämä laki tulee voimaan päivänä 51851: kuuta 199 . 51852: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51853: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51854: teisiin. 51855: HE 127/1998 vp 35 51856: 51857: 4. 51858: Laki 51859: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja tenniineillä annetun lain muuttamisesta 51860: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 51861: lisätään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988 51862: annetun lain (772/1988) 5 lukuun uusi 8 a § seuraavasti: 51863: Voimassa oleva laki Ehdotus 51864: 51865: 5 luku 51866: Erinäiset säännökset 51867: 8a § 51868: Euran käyttöönotto optioyhteisön 51869: toiminnassa 51870: 51871: Optioyhteisö voi päättää, että sen toimin- 51872: nassa siirrytään käyttämään euroa päätökses- 51873: sä ilmoitettuna ajankohtana euron käyt- 51874: töönotosta annetun neuvoston asetuksen 51875: (EY) N:o 974198 8 artiklan 4 kohdan mukai- 51876: sesti. Euran käyttöönotosta optioyhteisön 51877: toiminnassa voidaan määrätä optioyhteisön 51878: säännöissä. 51879: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan- 51880: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa- 51881: tia optioyhteisön säännöissä olevien mää- 51882: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä- 51883: väksi siten, että euron käyttöönotosta optio- 51884: yhteisön toiminnassa voidaan varmistua joh- 51885: dannaismarkkinoita kohtaan tunnetun luotta- 51886: muksen vahvistamiseksi tai sitovien kansain- 51887: välisten velvoitteiden kannalta riittävällä ta- 51888: valla. 51889: Tämä laki tulee voimaan päivänä 51890: kuuta 199 . 51891: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 51892: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 51893: teisiin. 51894: j 51895: j 51896: j 51897: j 51898: j 51899: j 51900: j 51901: j 51902: j 51903: j 51904: j 51905: j 51906: j 51907: j 51908: j 51909: j 51910: j 51911: j 51912: HE 128/1998 vp 51913: 51914: 51915: 51916: 51917: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston lainanotto- 51918: valtuuksista vuonna 1999 ja valtion mmkkamääräisen anro-osuus- 51919: muotoisen velkakannan muuttamisesta euromääräiseksi 1.1.1999 51920: alkaen 51921: 51922: V aitioneuvoston lainanottovaltuudet takaisinostoihin ja vaihtoihin tulisi siis va- 51923: vuonna 1999 rautua yhteensä enintään 65 000 miljoonalla 51924: markalla. Näillä velkakannan hoitoon liitty- 51925: Hallituksen esityksessä valtion talousar- villä toimenpiteillä on tarkoitus valmistautua 51926: vioksi vuodelle 1999 on arvioitu, että netto- euroalueen myötä mahdollisesti tuleviin vel- 51927: lainanottoa ei tarvita. Noudatettavan netto- kakannan rakenteen muutostarpeisiin. Edellä 51928: budjetointiperiaatteen mukaisesti valtionve- kuvatut velanhoidolliset toimenpiteet saatta- 51929: lan nettokuoletuksina on menoksi merkitty vat näin ollen edellyttää pitkäaikaisten val- 51930: 276 miljoonaa markkaa.Valtion yli 12 kuu- tiolainojen ottamista yhteensä enintään 51931: kauden pituisen markkamääräisen velan sekä 65 000 miljoonalla markalla. Nettolainanot- 51932: euromääräisiksi muunnettujen yli 12 kuu- totarvetta ne eivät aiheuta. 51933: kauden pituisten lainojen kuoletusten on ar- Edellä selostetun perusteella tulisi vuonna 51934: vioitu vuonna 1999 olevan noin 11 746 mil- 1999 varautua pitkäaikaisten valtiolainojen 51935: joonaa markkaa ja ulkomaan valuutan osalta yhteensä enintään 93 500 miljoonan 51936: määräisen yli 12 kuukauden pituisen velan markan bruttolainanottoon. 51937: kuoletusten noin 16 638 miljoonaa markkaa Lyhytaikaiset lainat muodostavat joustavan 51938: eli yhteensä noin 28 384 miljoonaa markkaa. erän valtion lainanotossa. Laina-ajaltaan 51939: Tällä perusteella valtion vuoden 1999 brut- enintään 12 kuukauden pituisen talousarvion 51940: tolainanoton vähimmäismäärä on 28 108 katteeksi otetun velan määrän arvioidaan 51941: miljoonaa markkaa. vuoden 1998 päättyessä olevan noin 20 000 51942: Kuoletusten hoidon lisäksi on tarkoituk- miljoonaa markkaa. Velanhoidon joustavan 51943: senmukaista varautua velanhoidollisina toi- toteuttamisen vuoksi ja ottaen huomioon 51944: menpiteinä ostamaan takaisin vanhoja jouk- euroalueeseen ja kansainvälisiin rahoitus- 51945: kovelkakirjoja ja vaihtamaan niitä rahoitus- markkinoihin liittyvät epävarmuudet lyhyt- 51946: markkinoille paremmin soveltuviksi velka- aikaisen velkakannan määrän pitäisi voida 51947: kirjoiksi. Lainaehtojen perusteella on mah- olla vuonna 1999 enintään 50 000 miljoo- 51948: dollista irtisanoa ennenaikaisesti takaisin naa markkaa. 51949: maksettavaksi vanhoja ulkomaisia lainoja Lisäksi voidaan valtion maksuvalmiuden 51950: runsaat 2 500 miljoonaa markkaa. Näiden ja turvaamiseksi sekä valtion maksuliikkeen 51951: muiden vanhojen ulkomaan valuutan mää- kausiluonteisten menohuippujen ja valtion 51952: räisten lainojen takaisin ostamiseen tulisi kassasijoitusten tarkoituksenmukaisen h~ido~ 51953: varautua yhteensä enintään 15 000 mil- edellyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi 51954: joonalla markalla. Olisi myös syytä varautua edelleen tarvita laina-ajaltaan enintään 12 51955: ostamaan takaisin vanhoja sarjaobligaatioita, kuukauden pituista markka- tai valuutt~m~ 51956: joiden laina-aika vuoden 1999 aikana jää räistä lyhytaikaista luottoa. Tilapäisesti voi- 51957: lyhyemmäksi kuin 12 kuukautta, tai vaihta- daan tarvita myös erittäin lyhytaikaista, tili- 51958: maan niitä uusiksi pitkäaikaisiksi tai lyhytai- tuoton kaltaista rahoitusta maksuvalmiuden 51959: kaisiksi !ainoiksi yhteensä noin 20 000 mil- päivävaihteluiden tasoittamiseen. 51960: joonalla markalla. Lisäksi tulisi varautua Pääomamarkkinat ja niillä tapahtuvat muu- 51961: vaihtamaan muita vanhoja lainoja uusiksi tokset edellyttävät nopeata päätöksentekoa, 51962: !ainoiksi ja kuluvalle vuodelle suunnitellun minkä vuoksi valtioneuvostolle tulisi nouda- 51963: sarjaobligaatiolainan vaihdon mahdolliseen tetun käytännön mukaisesti antaa mahdolli- 51964: siirtymiseen vuodelle 1999 yhteensä noin 30 suus siirtää määräämissään rajoissa lai- 51965: 000 miljoonalla markalla. Velanhoidollisiin nanotosta päättäminen asianomaisen ministe- 51966: 51967: 51968: 380280E* 51969: 2 HE 128/1998 vp 51970: 51971: riön tai valtiokonttorin tehtäväksi. varmistaminen ja valtion kilpailuedun tur- 51972: Tarkoituksena on edelleen jatkaa koron- ja vaaminen edellyttää mahdollisimman likvi- 51973: valuutanvaihtosopimusten (swap) käyttämistä din euromääräisen lainakannan muodosta- 51974: valtiotainoissa sekä varautua myös muiden mista heti talous- ja rahaliiton kolmannen 51975: suojautumissopimusten tekemiseen. Swap- vaiheen alkamisesta lukien. Näistä syistä 51976: ja muiden suoJautumissopimusten tekeminen johtuen valtion etujen mukaista olisi muuttaa 51977: voi olla perusteltua valtionvelan korkoriskien valtion markkamääräinen arvo-osuusmuotoi- 51978: ja valuuttakurssiriskien hallitsemiseksi tai nen velkakanta euromääräiseksi 1.1.1999 51979: kustannusten alentamiseksi. Sopimusten alkaen. Tämä merkitsisi ennen 1.1.1999 liik- 51980: määrään vaikuttavat toisaalta euromarkkinoi- keeseen laskettujen arvo-osuusmuotoisten 51981: den tarjoamat uudet suojausmahdollisuudet valtion sarjaobligaatiolainojen ja laina-ajal- 51982: ja toisaalta valtion noudattamat tiukat ris- taan enintään 12 kuukauden pituisten valtion 51983: kienhallintaperiaatteet Tehtävien koron- ja velkasitoumusten muuttamista euromääräi- 51984: valuutanvaihto- ja muiden suojautumissopi- siksi 1.1.1999 alkaen. Tällä hetkellä valtion 51985: musten määräksi esitetään yhteensä enintään 265 000 miljoonan markan suuruisesta 51986: 60 000 miljoonan markan lainapääomaa pää- markkamääräisesta velasta arvo-osuusmuo- 51987: töksentekoajankohtien valuuttakurssien mu- toisten sarjaobligaatiolainojen osuus on 51988: kaan laskettuna. Swap- ja muiden suojautu- 188 000 miljoonaa markkaaja lyhytaikaisten 51989: missopimusten hyväksikäyttö edellyttää niin valtion velkasitomusten kanta on 23 000 51990: nopeata päätöksentekoa, että myös tältä osin miljoonaa markkaa. Muuttamisesta valtiolle 51991: valtioneuvostolle tulisi noudatetun käytän- aiheutuvat lähinnä lainojen liikkeeseentas- 51992: nön mukaan antaa mahdollisuus jättää sopi- kuihin ja pyöristyseroihin liittyvät suoranai- 51993: muksista päättäminen asianomaisen ministe- set taloudelliset vaikutukset on arvioitu vä- 51994: riön tai valtiokonttorin tehtäväksi. häisiksi. Valtion velkakannan muuttaminen 51995: Lainanoton joustavan toteuttamisen edelly- euromääräiseksi edellyttää muutoksia myös 51996: tyksenä on, että lainamarkkinoita on mah- kansallisiin arvopapereiden käsittelyjärjestel- 51997: dollista hyödyntää nopeasti ja oikea-aikai- miin ja niitä koskeviin säädöksiin, minkä 51998: sesti vaihtelevissa markkinatilanteissa. Tä- vuokst hallitus antaa lähiaikoina eduskunnal- 51999: män vuoksi ja ottaen huomioon, että aivan le erikseen esityksen laiksi arvo-osuusjärjes- 52000: vuoden alkuun kohdistuvat lainaoperaatiot telmästä annetun lain muuttamisesta ja 52001: saattavat edellyttää pitkälle menevää valmis- muuksi euron käyttöönottoa arvopaperimark- 52002: telutyötä jo edellisen vuoden lopulla, olisi kinoilla koskevaksi lainsäädännöksi. 52003: tarkoituksenmukaista, että valtioneuvoston Valtioneuvoston tulisi voida päättää val- 52004: vuoden 1999 lainanottovaltuuksia voitaisiin tion markkamääräisen arvo-osuusmuotoisen 52005: käyttää jo vuonna 1998, kuitenkin siten, että velkakannan muuttamisesta euromääräiseksi 52006: lainojen nosto tapahtuisi vuonna 1999. 1.1.1999 alkaen ja siirtää määräämissään 52007: rajoissa muuttamisesta päättäminen asian- 52008: Valtion markkamääräisen arvo- omaisen ministeriön tai valtiokonttorin teh- 52009: osuusmuotoisen velkakannan täväksi. 52010: muuttaminen euromääräiseksi 1.1.1999 52011: alkaen Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, 52012: Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kol- että Eduskunta oikeuttaisi valtio- 52013: manteen vaiheeseen osallistuvana jäsenval- neuvoston tämän määräämillä eh- 52014: tiona Suomen valtio laskee liikkeeseen uudet doilla vuoden 1999 loppuun men- 52015: lainat euromääräisinä 1.1.1999 alkaen. Eu- nessä ottamaan valtiolainojen kuo- 52016: roopan unionin neuvoston tietyistä euron letuksia ja velanhoidollisia toi- 52017: käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä menpiteitä varten uusia lainoja siten, 52018: antaman asetuksen ja euron käyttöönotosta että laina-ajaltaan yli 12 kuukauden 52019: antaman asetuksen (EY, N:ot 1103/97 ja pituisten uusien valtiolainojen brut- 52020: 974/98) nojalla osallistuva jäsenvaltio voi tomäärä on yhteensä enintään 52021: toteuttaa tOimenpiteitä, joilla kansallisen va- 93 500 000 000 markkaa ja siten, 52022: luuttayksikön määräisen velkakannan yksik- että lainoja otettaessa laina-ajaltaan 52023: kö muutetaan euroyksiköksi 1.1.1999 alkaen. enintään 12 kuukauden pituisten 52024: Vuoden 1999 alusta syntyväliä euroalueel- lainojen muodostaman lyhytaikaisen 52025: la Suomen valtiolainojen kaupankäynnin velan määrä saa olla enintään 52026: HE 128/1998 vp 3 52027: 52028: 50 000 000 000 markkaa ja että val- tanvaihto- tai muita suojautumis- 52029: tioneuvosto voi määräämissään ra- sopimuksia pääomamäärältään yh- 52030: joissa antaa lainanotosta päättämisen teensä enintään 60 000 000 000 52031: asianomaisen ministeriön tai val- markan lainojen osalta, ja 52032: tiokonttorin tehtäväksi, että Eduskunta oikeuttaisi valtio- 52033: että Eduskunta oikeuttaisi valtio- neuvoston käyttämään vuoden 1999 52034: neuvoston tai sen määräämissä ra- lainanottovaltuuksia vuonna 1998, 52035: joissa asianomaisen ministeriön tai kuitenkin siten, että lainojen nosto 52036: valtiokonttorin edellä tarkoitetun tapahtuisi vuonna 1999, sekä 52037: lisäksi käyttämään valtion maksuval- että Eduskunta oikeuttaisi valtio- 52038: miuden turvaamiseksi sekä valtion neuvoston päättämään markkamää- 52039: kausiluonteisten menohuippujen ja räisistä arvo-osuusmuotoisista valti- 52040: valtion kassasijoitusten tarkoituksen- on sarjaobligaatiolainoista ja laillll:- 52041: mukaisen hoidon edellyttämän rahoi- ajaltaan enintään 12 kuukauden pl- 52042: tustarpeen kattamiseksi laina-ajaltaan tuisista valtion velkasitoumuksista 52043: enintään 12 kuukauden pituista luot- koostuvan velkakannan yksikön 52044: toa harkintansa mukaan, muuttamisesta euroyksiköksi 52045: että Eduskunta oikeuttaisi valtio- 1.1.1999 alkaen ja että valtioneuvos- 52046: neuvoston tai sen määräämissä ra- to voi määräämissään rajoissa antaa 52047: joissa asianomaisen ministeriön tai muuttamisesta päättämisen asian- 52048: valtiokonttorin tekemään val- omaisen ministeriön tai valtiokontto- 52049: tiolainoihin liittyviä koron- ja valuu- rin tehtäväksi. 52050: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 52051: 52052: Tasavallan Presidentti 52053: 52054: 52055: 52056: MARTTI AIITISAARI 52057: 52058: 52059: 52060: 52061: Ministeri Jouko Skinnari 52062: HE 129/1998 vp 52063: 52064: 52065: 52066: 52067: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain, tulove- 52068: rolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen, 52069: verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n ja verontilityslain 12 §:n 52070: muuttamisesta 52071: 52072: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 52073: 52074: Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia, tulo- nousisi yhdellä prosenttiyksiköllä. 52075: verolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain Elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liit- 52076: voimaantulosäännöstä, verontilityslakia ja tyvä takausvelan korko ehdotetaan vähen- 52077: verotusmenettelystä annettua lakia muutetta- nyskelpoiseksi. 52078: vaksi. Henkivakuutuksen määritelmä ehdotetaan 52079: Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi lisättäväksi lakiin. 52080: siten, että asunnon ja työpaikan välisten Luonnollisen henkilön saama vähäinen 52081: matkojen verovähennysoikeuden enimmäis- valuuttakurssivoitto ehdotetaan 3 000 mark- 52082: määrää korotetaan 3 000 markalla. Matka- kaan saakka verovapaaksi. 52083: kustannusten 3 000 markan omavastuuosuut- Taloudellisen yhdistyksen muuttuminen 52084: ta ehdotetaan pienennettäväksi työttämäitä osuuskunnaksi ei katkaisisi omistusajan las- 52085: työnhakijalta 270 markalla jokaiselta täydel- kentaa myyntivoittoverotuksessa, vaan 52086: tä työttömyyskuukaudelta. Omavastuuosuus osuuskunnan osuudet katsottaisiin hankituik- 52087: olisi kuitenkin vähintään 540 markkaa. si silloin, kun verovelvollinen on hankkinut 52088: Työnantaja voisi korvata verovapaasti toissi- osuutensa taloudellisessa yhdistyksessä. 52089: jaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtu- Huippu-urheilijoille maksettava valmennus- 52090: vat matkustamis- ja majoittumiskustannuk- ja harjoitteluapuraha ehdotetaan pysyvästi 52091: set. Jos työnantaja ei ole niitä korvannut, ve- vero vapaaksi. 52092: rovelvollinen voisi vähentää tällaisista mat- Palkan verovapautta koskevan niin sanotun 52093: koista aiheutuneet matkustaruiskustannukset kuuden kuukauden säännön siirtymäaikaa 52094: ja välttämättömät majoittumiskustannukset ehdotetaan jatkettavaksi vielä vuodella. 52095: tulonhankkimismenoina. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 52096: Seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta vuoden 1999 alusta. Esitys liittyy valtion 52097: ehdotetaan aleunettavaksi yhdellä prosentti- vuoden 1999 talousarvioesitykseen ja on 52098: yksiköllä siten, että valtion osuus vastaavasti tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 52099: 52100: 52101: YLEISPERUSTELUT 52102: 52103: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset kuluvähennyksen, on arviolta noin 20 000. 52104: Kaiken kaikkiaan matkakuluvähennys myön- 52105: 1.1. Matkakustannukset netään vajaalle 700 000 verovelvolliselle. 52106: Matkakuluvähennys nousee korkeaksi ta- 52107: Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustan- vallisesti niillä, jotka käyttävät omaa autoa 52108: nuksia voi vuodelta 1998 toimitettavassa työmatkoilla. Esimerkiksi Valtion Rautatei- 52109: verotuksessa vähentää enintään 20 000 den vuosilippu Helsingistä Tampereelle tai 52110: markkaa siltä osin kuin ne ylittävät 3 000 Turkuun maksaa 17 160 markkaa. Kun oma 52111: markan suuruisen omavastuuosuuden. Ylära- auto hyväksytään halvimmaksi kulkuneuvok- 52112: jaa korotettiin tämän vuoden alusta 4 000 si, matkakuluvähennyksen yläraja ylittyy 52113: markalla. Kuluvana vuonna niitä, jotka saa- päivittäisen edestakaisen työmatkan ollessa 52114: vat verotuksessa enimmäismääräisen matka- pidempi kuin 83 kilometriä. 52115: 52116: 52117: 38028!F 52118: 2 HE 129/1998 vp 52119: 52120: Hallituksessa on pohdittu keinoja työvoi- tekee esimerkiksi työtä keskimäärin kolmena 52121: man liikkuvuuden parantamiseksi. Yhtenä päivänä viikossa kotipaikkakunnallaan ja 52122: keinona on matkakuluvähennyksen laajenta- lisäksi työskentelee saman työnantajan pää- 52123: minen. Ylärajan korotuksella voitaisiin osal- konttorissa kahtena päivänä viikossa eri 52124: taan kannustaa ihmisiä hakeutumaan entistä paikkakunnalla, työnantaja ei oikeuskäytän- 52125: kauempaa työhön. Tämän vuoksi ylärajaa nön mukaan voi verovapaasti korvata matka- 52126: ehdotetaan korotettavaksi 3 000 markalla. eikä majoittumiskustannuksia verovelvollisen 52127: Työllisyyden kannalta myös matkakuluvä- kotipaikalta toiselle varsinaiselle työpaikalle 52128: hennyksen omavastuuosuudella on merkitys- (KHO 1991 T 3970 ja 1995 T 1408) 52129: tä. Matkakuluvähennyksen 3 000 markan Useampia varsinaisia työpaikkoja on yksi- 52130: suuruinen omavastuuosuus voi vaikuttaa tyisen sektorin lisäksi entistä useammin 52131: työttömän halukkuuteen vastaanottaa työtä. myös julkishallinnossa, jossa on yhdistetty 52132: Samansuuruisista kuukausittaisista matkakus- organisaatioita. 52133: tannuksista vain osan vuotta työssä oleva voi Edellä olevan vuoksi esityksessä ehdote- 52134: saada työkuukautta kohti pienemmän vähen- taan, että työnantaja voisi korvata verova- 52135: nyksen kuin koko vuoden työssä käynyt. paasti matkustamis- ja majoituskustannukset 52136: Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi eh- toissijaiselle työpaikalle, mutta ei maksaa 52137: dotetaan asunnon ja työpaikan välisten mat- päivärahaa. Jos työnantaja ei korvaisi näitä 52138: kakustannusten 3 000 markan suuruiseen kustannuksia, verovelvollinen voisi vähentää 52139: omavastuuosuutta koskevaan säännökseen ne verotuksessaan. 52140: muutosta. Muutos koskisi tilanteita, joissa 52141: henkilö on osan verovuotta työttömänä. Esi- 1.3. Valtion ja seurakuntien osuus yhteisö- 52142: tyksessä ehdotetaan, että matkakuluvähen- veron tuotosta 52143: nyksen omavastuuosuutta pienennettäisiin 52144: 270 markalla jokaiselta täydeltä työttömyys- Yhteisöt maksavat yhteisöveroa 28 pro- 52145: kuukaudelta. Vähäisten matkakustannusten senttia tulostaan. Yhteisövero jaetaan valti- 52146: sulkemiseksi järjestelyn ulkopuolelle oma- on, kuntien ja seurakuntien kesken siten, että 52147: vastuu olisi ehdotuksen mukaan aina vähin- valtion osuus on 57 prosenttia, kuntien 52148: tään kahta kuukautta vastaava määrä eli 540 osuus 40 prosenttia ja seurakuntien osuus 3 52149: markkaa. Täysi työttömyyskuukausi lasket- prosenttia. 52150: taisiin työvoimahallinnossa sovellettavin pe- Seuraavasta taulukosta käy selville yh- 52151: rustein eli työttömyysaikaan luettaisiin ne teisöveron tuoton kehitys. 52152: päivät, joilta työtön on saanut työttömyys- 52153: päivärahaa, työmarkkinatukea tai muuta vas- Vuosi Yhteisö- Tilitetty Tilitetty Tilitetty 52154: veron valtiolle kunnille seura- 52155: taavanlaista tukea. Tällä tavoin vähennyksen tuotto kunnille 52156: monimutkaistuminen olisi hallittavissa sekä milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk 52157: verohallinnossa että tiedot ilmoittavissa kan- 52158: saneläkelaitoksessa, työttömyyskassoissa ja 1993 1 166 602 525 39 52159: työvoimaviranomaisissa. 1994 2 302 1 193 1 032 77 52160: 1995 10 337 5 359 4 631 347 52161: 1.2. Kaksi varsinaista työpaikkaa ja 1996 16 185 8 391 7 251 543 52162: matkakulut 1997 24 528 12 667 11 037 824 52163: 52164: Yhden työnantajan palveluksessa olevalla Vaikka yhteisöveron tuotto on voimak- 52165: henkilöllä on yleensä yksi varsinainen työ- kaasti kasvanut, valtion velka on samanai- 52166: paikka. Työnantaja ei voi verovapaasti kor- kaisesti lisääntynyt tuntuvasti. Myös eräiden 52167: vata asunnon ja mainitun varsinaisen työpai- kuntien rahoitustilanne on huonontunut. Sitä 52168: kan välisiä matkakuluja, vaan matkakulut vastoin seurakuntien rahoitusasema ei ole 52169: ovat verotuksessa vain rajoitetusti vähennys- yleensä huonontunut vaan parantunut tuntu- 52170: kelpoisia. Viime vuosina tilanne on alkanut vasti viime vuosina. Tämän vuoksi ehdote- 52171: muuttua muun muassa elinkeinoelämän kan- taan, että yhteisöveron tuotosta kolmannes 52172: sainvälistymisen ja työsuhteiden monimuo- eli yhtä prosenttiyksikköä vastaava määrä 52173: toisuuden vuoksi. Siksi työntekijällä voi seurakuntien osuudesta siirrettäisiin seura- 52174: myös saman työnantajan palveluksessa olla kunnilta valtiolle. Samalla seurakuntien 52175: useampia varsmaisia työpaikkoja, ja ne voi- työntekijöiden palkkojen perusteella makset- 52176: vat sijaita jopa eri valtioissa. Jos henkilö tava työnantajan sosiaaliturvamaksu 52177: HE 129/1998 vp 3 52178: 52179: ( 10,80 %) ehdotetaan erikseen esiteitäväliä ka on saanut siitä toimeentulonsa. 52180: muutoksella aleunettavaksi kuntien vastaa- Saadakseen vähentää korkoja, takaaja on 52181: van maksun (4,75 %) tasolle. Näilläjärjeste- saattanut menetellä niin, että hän on siirtänyt 52182: lyillä pyritään varmistamaan, että kehitysyh- velan omiin nimiinsä päävelallisen tultua 52183: teistyömäärärahoja voidaan nostaa ja kunnil- maksukyvyttömäksi. Takaaja on voinut 52184: le maksettavia harkinnanvaraisia rahoi- myös ottaa velkaa maksaakseen takaamansa 52185: tusavustuksia voidaan korottaa. velan. Korkojen vähentäminen on näissä 52186: Ehdotuksen mukaan valtio saisi yhteisöve- tilanteissa kuitenkin usein evätty siitä syystä, 52187: ron tuotosta 58 prosenttia ja seurakuntien että takaajan kannalta arvioitaessa velan 52188: osuus olisi 2 prosenttia. käyttötarkoitus ei ole oikeuttanut korkovä- 52189: hennykseen. 52190: 1.4. Takausvelan korkojen vähentäminen Vuosikymmenen alun laman seurausilmiöi- 52191: hin kuuluu myös takausvelallisten määrän 52192: Verovelvollisella on tuloverolain tuntuva kasvu. Kohtuussyistä olisi siten pe- 52193: (1535/1992) 58 §:n mukaan oikeus laissa rusteltua, että takaaja voisi nykyistä laajem- 52194: mainituin rajoituksin vähentää pääomatulois- min saada vähentää tosiasiallisesti maksa- 52195: taan velkojensa korot. Tulonhankkimisvelan, maosa velan korot. Vähennysoikeuden ei tu- 52196: asuntovelan ja valtion takaaman opintovelan lisi kuitenkaan olla rajoittamaton, sillä oi- 52197: korot ovat vähennyskelpoisia. Säännöksen keus vähentää muita kuin omia korkomenoja 52198: sanamuodon mukaan verovelvollinen saa vä- on vastoin tuloverotuksessa yleensä nouda- 52199: hentää vain omien velkojensa korot. Takaa- tettuja edellä kuvattuja periaatteita. Tämän 52200: jan ja muun vakuuden asettajan oikeudesta vuoksi esityksessä ehdotetaan, että takaaja 52201: vähentää korkoja, jotka hän on sitoumuksen- voisi vähentää elinkeinotoimintaan tai maa- 52202: sa perusteella joutunut suorittamaan, ei ole talouteen liittyvän velan korot, jotka ovat 52203: erikseen säädetty. kertyneet siitä alkaen, kuin päävelallinen on 52204: Oikeuskäytännön mukaan takaaja ei saa todettu maksukyvyttömäksi. Näin rajoitettu- 52205: vähentää korkoja, jotka hän on sitoumuksen- na säännös tulisi kattamaan ne takaustilan- 52206: sa perusteella joutunut maksamaan, jollei teet, joissa takaajan vastattaviksi tulleet velat 52207: velan poikkeustapauksessa voida katsoa ovat yleensä olleet suurimmat. 52208: muodostuneen hänen omaksi velakseen. Lisäksi ehdotetaan kohtuussyistä, että al- 52209: Poikkeuksena on tapaus, jossa isä oli oma- kuperäinen velallinen saisi vähentää takaa- 52210: velkaisena takaajana tosiasiassa vastuussa jalle maksamaansa hyvitykseen sisältyvän 52211: maksukyvyttämän tyttärensä velasta ja sai velan korkoa vastaavan osuuden korkoa kos- 52212: vähentää maksamaosa korot (KHO 1970 kevien säännösten mukaisesti. 52213: II 540). Lisäksi poikkeuksena on tapaus, 52214: jossa verovelvollinen, joka oli perheineen 52215: omistanut osake-enemmistön sittemmin kon- 1.5. Valuuttakurssivoitto 52216: kurssiin menneessä yhtiössä ja saanut siitä 52217: elantonsa, sai vähentää takaajana maksa- Tuloverolain 29 §:n laajan tulokäsitteen 52218: miensa yhtiön velkojen korot ansiotoiminnan mukaan kaikki verovelvollisen rahana tai 52219: korkoina (KHO 1985 II 576). rahanarvoisena etuutena saarnat tulot ovat 52220: Päävelallinen, joka on maksanut takaajalle veronalaisia, ellei niitä ole säädetty verova- 52221: tämän suorittamia lyhennyksiä ja korkoja paiksi. Näin ollen myös kurssivoitot ovat 52222: vastaavan suorituksen eli takautumisvelan, ei veronalaisia. Ne ovat tuloverolain 32 §:n 52223: oikeuskäytännössä ole saanut vähentää osaa- mukaan pääomatuloa. 52224: kaan siitä korkona (KHO 1993 T 5215). Oikeuskäytännössä (esimerkiksi KHO 52225: Verotuskäytännössä on tiukasti pitäydytty 1993 B 515) on katsottu, että vain realisoitu- 52226: vaatimuksessa, että vain omasta velasta mak- nut kurssivoitto on veronalaista tuloa. Rat- 52227: setut korot ovat vähennyskelpoisia. Takaajan kaiseva ajankohta on se, jolloin valuutta 52228: maksamia korkoja on hyväksytty vähennyk- muutetaan Suomen markoiksi. Pelkkä kurs- 52229: seksi vain, jos takaus on annettu olosuhteis- simuutos ei realisoi tuloa, vaan vaaditaan 52230: sa, jotka liittyvät läheisesti verovelvollisen kurssimuutoksen lopullisuutta eli sitä, että 52231: omaan tulonhankintaan. Tyypillisesti ehtojen valuutta muutetaan Suomen markoiksi. 52232: on katsottu täyttyvän tapauksissa, joissa ta- Eurosta tulee euroalueen valtioiden yhtei- 52233: kaajana on ollut yhtiössä päätoimisesti työs- nen valuutta vuoden 1999 alusta. Suomen 52234: kennellyt osakeyhtiön enemmistöosakas, jo- markan ja muiden euroalueen maiden kan- 52235: 4 HE 129/1998 vp 52236: 52237: sallisten valuuttojen kurssit kiinnitetään eu- kuun 10 päivästä 1998. 52238: roon peruuttamattomasti kiinteällä muunto- Taloudellisen yhdistyksen muuttaminen ta- 52239: kertoimella. Tämän jälkeen euroalueen kan- sejatkuvuutta noudattaen osuuskunnaksi on 52240: sallisten rahayksiköiden välillä ei ole enää rinnastettavissa tuloverolain 24 §:n 1 mo- 52241: kurssiriskiä. Kiinnittämishetkellä olevat mentin 6 kohdassa tarkoitettuihin muihin 52242: kurssierot jäävät pysyviksi, koska kurssit ei- toimintamuodon muutoksiin. Siksi olisi 52243: vät voi enää muuttua. Euron käyttöönotto ei luontevaa, että myös osuuden hankinta-ajan- 52244: vaikuta euroalueen ulkopuolisista valuutoista kohdaksi voidaan katsoa taloudellisen yhdis- 52245: syntyviin kurssieroihin. tyksen osuuden hankinta-ajankohta. Tämän 52246: Verotuskäytännössä omaksutun kannan mahdollistava säännös ehdotetaan lisättäväk- 52247: mukaan kurssivoitto realisoituu silloin, kun si tuloverolain 24 §:n 4 momenttiin. Vastaa- 52248: verovelvollinen muuntaa valuuttatilinsä tai va muutos on tänä vuonna tehty tuloverola- 52249: valuuttansa siirtymäkauden aikana Suomen kiin sitä tilannetta silmällä pitäen, että 52250: rahaksi eli markoiksi tai euroiksi. Viimeiset- osuuskunta muutetaan osakeyhtiöksi 52251: kin kurssierot realisoituvat silloin, kun pan- (475/1998). 52252: kit muuntavat kaikki euroalueen valuutan- 52253: määräiset tilit euromääräisiksi. Kun muunto 52254: tapahtuu vuoden vaihteessa 2001-2002, on 1. 7. Huippu-urheilijoille maksettava 52255: verovelvollisen ilmoitettava kurssivoitto vii- valmennus- ja hrujoitteluapuraha 52256: meistään vuoden 2002 veroilmoituksessa. 52257: Useilla kotitalooksilla on joko käteisva- Tuloverolain 82 §:n 1 momentin 4 kohdan 52258: luuttaa tai valuuttatilejä. Tähän saakka ei mukaan veronalaista tuloa ei ole liikuntalain 52259: käytännössä pieniä kurssivoittoja ole juuri- (984/1979) 21 §:n nojalla valtion varoista 52260: kaan ilmoitettu veroilmoituksella. Verovel- opetusministeriön nimeämälle huippu-urhei- 52261: volliset eivät ole ilmeisesti mieltäneet kurssi- lijalle maksettava valmennus- ja harjoittelu- 52262: voittoa veronalaiseksi tuloksi. Tarkoituksen- apuraha. Apuraha on myönnetty 30: lle olym- 52263: mukaista onkin jatkaa nykyistä käytäntöä si- piakisoihin valmentautuvalle mitaliehdok- 52264: ten, että säädetään verovapaaksi luonnollis- kaalle. Opetusministeriö nimeää apurahaa 52265: ten henkilöiden ja kuolinpesien vähäiset saavat urheilijat. Apurahan suuruus on ollut 52266: muut kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvät 60 000 markkaa vuodessa. Säännöksen so- 52267: kurssivoitot Tämän mukaisesti ehdotetaan, veltamisaika päättyy vuoden 1998 lopussa. 52268: että näiden valuuttakurssivoittojen yhteis- Apurahajärjestelmää on tarkoitus kehittää si- 52269: määrä olisi verovapaata enintään 3 000 ten, että se koskisi olympiaurheilun ohella 52270: markkaan asti vuodessa. myös muita huippu-urheilulajeja sekä para- 52271: lympiaurheilua. Koska huippu-urheilijoiden 52272: 1.6. Omaisuuden hankinta-ajankohta apurahajärjestelmä on osoittautunut toimi- 52273: luovutusvoittoverotuksessa vaksi, ehdotetaan, että järj~stelmä vakinaiste- 52274: taan. 52275: Tuloverolain 24 §:n 4 momentissa sääde- 52276: tään verovelvollisen toimintamuodon muu- 1.8. Muita muutoksia 52277: toksessa saamien osakkeiden ja osuuksien 52278: hankinta-ajankohdasta. Verovelvollisen ai- Tuloverolaissa ei ole henkivakuutuksen 52279: kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön määritelmää. Verotuksessa henkivakuutukse- 52280: osakkeet tai osuudet katsotaan hankituiksi na on pidetty kuolemanvaravakuutusta ja 52281: silloin, kun verovelvollinen on hankkinut en- säästöhenkivakuutusta eli elämänvaravakuu- 52282: nen muodonmuutosta osuutensa toimineessa tusta. Henkivakuutukset ovat joko riskiva- 52283: yhtiössä tai kuolinpesässä. Säännös soveltuu kuutuksia tai riski- ja säästövakuutuksen yh- 52284: vain siinä lueteltuihin muodonmuutostilan- distelmiä. Riskivakuutuksen perusteella mak- 52285: teisiin. Sitä vastoin säännös ei nykymuodos- setaan korvausta kuolemantapauksessa va- 52286: saan soveltuisi, jos taloudellinen yhdistys kuutetun omaisille tai muille edunsaajille. 52287: muutetaan osuuskunnaksi. Siten esimerkiksi Säästöhenkivakuutuksesta säästösumma 52288: Helsingin Puhelinyhdistyksen muuttuminen maksetaan vakuutussopimuksessa sovittuna 52289: osuuskunnaksi katkaisisi ilman eri sääntelyä aikana edunsaajalle. Koska vakuutuksen kä- 52290: omistusajan, joka laskettaisiin siitä ajankoh- site on meillä ollut pitkään vakiintunut, ve- 52291: dasta, jolloin muodonmuutos on merkitty rotuksessakaan ei ole viime aikoihin asti 52292: kaupparekisteriin eli tässä tapauksessa kesä- esiintynyt suurempia ongelmia. Suomen jä- 52293: HE 129/1998 vp 5 52294: 52295: senyys Euroopan unionissa on kuitenkin joka työllistettäessä on oikeutettu työmark- 52296: muuttanut tilannetta tältä osin. kinatukeen. Yhdistelmätuki muodostuu työn- 52297: Euroopan unionin vakuutuksia koskevassa, antajalle maksettavasta työmarkkinatuesta ja 52298: henkivakuutusliikkeen ensivakuutusliikkeen työllistämistuesta. Myös kotitalous voi saada 52299: aloittamista ja harjoittamista koskevien la- yhdistelmätukea. 52300: kien, asetusten ja hallinnollisten määräysten Yhdistelmätukea voidaan maksaa työnan- 52301: yhteensovittamisesta annetussa neuvoston tajalle maksupäivistä riippuen keskimäärin 52302: ensimmäisessä direktiivissä (79/267/ETY) on enintään 5 117 markkaa kuukaudessa, josta 52303: henkivakuutus määritelty kattamaan huomat- verovapaan työllistämistuen osuus on keski- 52304: tavan laajan joukon sellaisiakin sijoituskoh- määrin 2 537 markkaa ja työmarkkinatuen 52305: teita, joihin ei sisälly lainkaan riskiä. Meillä osuus 2 580 markkaa. Jotta työnantajalle 52306: puolestaan vakuutukseen on aina sisällyttävä maksettava työllistämistuki ja työmarkkina- 52307: sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemä tuki olisivat samassa asemassa, ehdotetaan, 52308: riskiosuus. Jotta riskiä sisältämättömiä sopi- että myös kotitaloudelle maksettava työ- 52309: muksia ei pidettäisi verotuksessa henkiva- markkinatuki olisi verovapaata tuloa vero- 52310: kuutuksina, tulisi verotuksen henkivakuutus- vuosilta 1998 ja 1999. 52311: käsitteen noudattaa Euroopan unionin direk- Tuloverolain 77 §:n 1 momentin mukaan 52312: tiivin vakuutusluokkia. Vakuutusluokista vähintään kuusi kuukautta kestävästä yhtä- 52313: säädetään sosiaali- ja terveysministeriön an- jaksoisesta ulkomaantyöskentelystä saatu 52314: tamassa päätöksessä suomalaisten vakuu- palkka on kokonaan verovapaata tuloa edel- 52315: tusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten sekä lyttäen, että verosopimuksen mukaan työs- 52316: Suomessa toimivien ulkomaisten vakuu- kentelyvaltio voi verottaa. Nykyisen muo- 52317: tusyhtiöiden vakuutusluokista (858/1995). tonsa tämä niin sanottu kuuden kuukauden 52318: Tämän vuoksi ehdotetaan tuloverolain sääntö sai vuoden 1998 alusta voimaan tul- 52319: 34 §:ään otettavaksi asiasta erityinen sään- leella lailla 1024/1997. Mainitulla lailla 52320: nös. Muutos on mahdollinen ED-säännösten muutettiin vuosina 1996 ja 1997 sovelletta- 52321: estämättä, sillä verotuksessa jäsenmaat voi- vana ollutta lakia, jonka mukaan 60 prosent- 52322: vat soveltaa erilaisia vakuutuskäsitteitä. tia ulkomaantyöskentelystä saadusta palkasta 52323: Samaan vakuutussopimukseen voi sisältyä oli veronalaista tuloa. Ennen vuotta 1996 52324: erilaisia vakuutuksia. Vakuutussopimus voi voimassa olleen kuuden kuukauden säännön 52325: käsittää esimerkiksi yhdistetyn henki- ja elä- mukaan ulkomaantyöskentelystä saatu palk- 52326: kevakuutuksen. Näissä tapauksissa on vero- ka oli niin ikään kokonaan verovapaata tu- 52327: tuksen kannalta tärkeää, että maksut kohdis- loa. Nykyisen säännöksen voimaantulomää- 52328: tetaan erikseen vähennyskelvottomiin henki- räyksen mukaan ennen vuotta 1996 voimas- 52329: vakuutusmaksuihin ja vähennyskelpoisiin sa ollutta kuuden kuukauden sääntöä sovel- 52330: eläkevakuutuksen maksuihin. Eräät ulkomai- letaan edelleen vuosilta 1996-1998 toimi- 52331: set Suomen markkinoille tulleet vakuutusyh- tettavissa verotuksissa, jos ulkomaantyösken- 52332: tiöt ovat kuitenkin kieltäytyneet erittelystä ja tely on alkanut ennen vuotta 1996. Tällä 52333: väittäneet henkivakuutusta maksuttomaksi, määräyksellä pyrittiin lieventämään säännön 52334: mikä on vakuutustoiminnan luonne huomi- muutoksesta johtuvia vaikutuksia. 52335: oon ottaen mahdottomuus. Koska on siten Edellytykset säännön muutoksesta johtu- 52336: ollut epäselvää, miten tällaisen yhdistelmä- vien vaikutusten lieventämiseksi ovat edel- 52337: vakuutuksen vakuutusmaksut kohdistetaan leen olemassa. Tämän vuoksi ehdotetaan, 52338: eri vakuutuksille, asiasta ehdotetaan lisättä- että kuuden kuukauden sääntöä, sellaisena 52339: väksi säännös tuloverolain 34 §:ään. Sen kuin se oli ennen vuotta 1996, sovelletaan 52340: mukaan maksujen jako suoritettaisiin vakuu- edelleen vuosilta 1996-1999 toimitettavissa 52341: tusmatemaattisin perustein. verotuksissa vuonna 1995 tai sitä aikaisem- 52342: Kotitaloudelle maksettava työllistäm istuki min alkaneesta ulkomaantyöskentelystä saa- 52343: on verovapaata tuloa vuoteen 1999 saakka. tuun palkkaan. Lisäksi ehdotetaan nykyisen 52344: Vuoden 1998 alusta otettiin työvoimapoliitti- kuuden kuukauden säännön mukaisesti, että 52345: sen uudistuksen yhteydessä käyttöön uusi tämä koskisi myös ulkomaantyöskentelyä 52346: tukimuoto, niin sanottu yhdistelmätuki, jota sellaisessa valtiossa, jonka kanssa voimassa 52347: voidaan myöntää työnantajalle, joka tekee olevaan kaksinkertaisen verotuksen välttämi- 52348: työ- tai oppisopimuksen sellaisen työnhaki- seksi tehtyyn sopimukseen sisältyvän nimen- 52349: jan kanssa, jolle on maksettu työttömyyspäi- omaisen määräyksen mukaan työskentelyval- 52350: värahaa tai työmarkkinatukea 500 päivältä ja tio ei saa verottaa rakennus-, asennus- tai 52351: 6 HE 129/1998 vp 52352: 52353: kokoonpanotoimintaan liittyvästä työstä saa- maaran ja yritysluottojen nykyisen korko- 52354: tavasta palkasta. Tämä poikkeussäännös kos- tason perusteella voidaan arvioida, että ta- 52355: kisi vuosina 1996-1999 alkanutta ulko- kaajan vuosittain maksamien korkojen määrä 52356: maantyöskentelyä. Poikkeussäännös koskee jäisi keskimäärin alle 10 000 markkaan. 52357: erityisesti rakennustoimintaa Venäjällä. Elinkeinotoimintaan ja maatalouteen kohdis- 52358: tuvien takausvelkojen korkojen määrän arvi- 52359: 2. Taloudelliset ja muut vaikutukset oidaan olevan noin 100 miljoona markkaa. 52360: Toimenpide vähentäisi verotuottoja noin 52361: Matkakuluvähennyksen ylärajan korottami- 25-35 miljoona markkaa, josta valtion 52362: nen nykyisestä 20 000 markasta 3 000 mar- osuus olisi kolme neljäsosaa. 52363: kalla vähentäisi verotuottoja noin 20 miljoo- Verovelvolliset eivät tähän saakka ole 52364: nalla markalla, josta valtion osuus olisi 10 ja yleensä ilmoittaneet pieniä valuuttakurssi- 52365: kuntien 9 miljoonaa sekä kansaneläkelaitok- voittoja verotuksessa. Siten ehdotetuna 52366: sen sekä seurakuntien yhteensä miljoona 3 000 markan valuuttakurssivoiton verova- 52367: markkaa. Ylärajan korottaminen saattaa ai- paudella ei olisi sanottavaa taloudellista mer- 52368: heuttaa sen, että verovelvolliset kulkevat kitystä nykytilaan verrattuna. 52369: entistä kauempaa työhön omalla autolla, mi- Omaisuuden hankinta-ajankohdan muutta- 52370: kä lisää osaltaan ympäristön kuormitusta. minen ehdotetuna tavalla merkitsee käytän- 52371: Asunnon ja työpaikan välisten matkakus- nössä, että niillä verovelvollisilla, jotka ovat 52372: tannusten omavastuun alentaminen esitykses- hankkineet puhelinyhdistyksen osuutensa yli 52373: sä ehdotetuna tavalla lisäisi matkakuluvä- kymmenen vuotta ennen kuin myyvät yhdis- 52374: hennyksen määrää noin 110 miljoonalla tyksen toimintaa jatkamaan perustetun 52375: markalla. Vähennyksen saajien lukumäärä osuuskunnan osuustodistuksen tai osakeyhti- 52376: kasvaisi arviolta 22 000 henkilöllä. Toimen- ön osakkeet, omaisuuden hankintahinnaksi 52377: piteen verotuottoja alentava vaikutus olisi katsotaan puolet myyntihinnasta. Silloin vero 52378: noin 40 miljoonaa markkaa, josta valtion myyntihinnasta on 14 prosenttia. Muutoksen 52379: osuus olisi 15, kuntien 22 ja kansaneläkelai- vaikutukset riippuvat toisaalta omaisuuden 52380: toksen 2 miljoonaa sekä seurakuntien mil- kurssikehityksestä ja toisaalta siitä, kuinka 52381: joona markkaa. moni verovelvollinen myy tällaista omai- 52382: Matka- ja majoituskustannusten korvausten suutta. Näitä seikkoja on vaikea arvioida. 52383: verovapaus toissijaiseen työpaikkaan vähen- Huippu-urheilijoille maksettavan valmen- 52384: tää periaatteessa verotuloja. Näitä korvauksia nus- ja harjoitteluapurahan vakinaistamisella 52385: on tähän saakka luettu tuloksi ainoastaan ja laajentamisella koskemaan muitakin kuin 52386: yksittäistapauksissa. Siten ehdotuksella arvi- olympiaurheilijoita ei ole sanottavaa talou- 52387: oidaan olevan vain vähäinen taloudellinen dellista merkitystä verotulojen määrään. 52388: merkitys verotuloihin. Palkan verovapautta koskevan niin sanotun 52389: Yhteisöveron tuoton jakamisen valtion ja kuuden kuukauden säännön siirtymäkauden 52390: seurakuntien kesken uudella tavoin arvioi- jatkaminen liittyy erityisesti Venäjän projek- 52391: daan lisäävän valtion verotuloja noin 250 tivientiin ja siihen, että Suomen ja Venäjän 52392: miljoonalla markalla. Vastaavalla määrällä välinen uusi verosopimus ei ole vielä voi- 52393: seurakuntien osuus pienenisi. massa. Siirtymäajan jatkamisella ei siten ole 52394: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mu- merkittäviä verotuloja vähentäviä vaikutuk- 52395: kaan vuosittain toistakymmentätuhatta takaa- sia. 52396: jaa tai muuta vakuudenasettajaa joutuu mak- Esitykseen liittyvillä muilla ehdotuksilla ei 52397: samaan toisen yritysvelasta antamaansa ta- ole merkittävää taloudellista merkitystä ve- 52398: kausta. Kun kaikki takaukset otetaan huomi- rotuloihin. 52399: oon, keskimääräinen velka on suuruudeltaan 52400: 124 000 markkaa. Yritysveloista maksettavat 3. Asian valmistelu 52401: takaukset ovat suurempia kuin muista velois- 52402: ta. Tosin koko takausvelka ei tule aina yh- Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- 52403: den takaajan maksettavaksi. Tämän raha- rainministeriössä. 52404: HE 129/1998 vp 7 52405: 52406: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 52407: 52408: 52409: 1. Lakiehdotusten perustelut kivakuutusluokkiin 1 a, 1 c, 2 ja 3 sen mu- 52410: kaan kuin Suomen vakuutuslainsäädännössä 52411: 1.1. Tuloverolaki ja sen nojalla säädetään. Sosiaali- ja terveys- 52412: ministeriö on päätöksessään määritellyt va- 52413: 24 §. Toimintamuodon muutokset. Pykälän kuutussopimukset, jotka kuuluvat kyseisiin 52414: 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös luokkiin. Koska päätös koskee myös muun 52415: taloudellisen yhdistyksen osuuden tilalle saa- muassa eläkevakuutuksia, ehdotettu viittaus- 52416: tavan osuuskunnan osuuden hankinta-ajan- säännös ei kuitenkaan koskisi henkivakuu- 52417: kohdasta tilanteissa, joissa taloudellinen yh- tusluokkaan 1 b kuuluvia vakuutuksia. 52418: distys muutetaan osuuskunnaksi 1 momentin Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan muutos- 52419: 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Osuus kat- ta, jonka mukaan useita vakuutuksia käsittä- 52420: sottaisiin hankituksi silloin, kun verovelvol- vän vakuutuksen vakuutusmaksut kohdiste- 52421: linen on hankkinut osuuden taloudelliseen taan eri vakuutuksille yleisesti sovellettavin 52422: yhdistykseen. vakuutusmatemaattisin perustein. Jos vakuu- 52423: 31 §. Luonnollisia vähennyksiä koskevat tusmaksuja ei ole kohdistettu eri vakuutuk- 52424: erityiset säännökset. Pykälään ehdotetaan sille vakuutuskirjassa, tiedon vakuutusmak- 52425: lisättäväksi uusi 6 momentti, jonka nojalla sujen jaosta saa käytännössä vakuutusyhtiös- 52426: verovelvollinen voisi vähentää toissijaiselle tä. Nämä perusteet vahvistaa viime kädessä 52427: työpaikalle tehdyistä matkoista aiheutuneet sosiaali- ja terveysministeriö. Jako voitaisiin 52428: matkakustannukset ja kohtuulliset majoittu- katsoa vakuutusmatemaattisesti oikein teh- 52429: miskustannukset siltä osin kuin työnantaja ei dyksi, jos kunkin vakuutuksen maksu vastai- 52430: ole niitä korvannut. Toissijainen työpaikka si sillä katettavaa vakuutusturvaa. Käytän- 52431: määriteltäisiin jäljempänä 71 §:ssä. Matka- nössä henkivakuutusturvan sisältävissä elä- 52432: kustannukset vähennettäisiin luonnollisena kevakuutuksissa kuolemanvaraturvan osuus 52433: vähennyksenä matkasta aiheutuneiden todel- vaihtelee parista prosentista yli kymmeneen 52434: listen kustannusten suuruisena. Jos matka on prosenttiin vakuutuksen kestosta sekä vakuu- 52435: tehty verovelvollisen omalla autolla, vähen- tetun iästä ja sukupuolesta riippuen. 52436: nyksen määränä pidettäisiin verohallituksen 53 §. Eräät verovapaat pääomatulot. Pykä- 52437: 93 §:n 2 momentin nojalla vahvistamaa län 1 momentin 8 kohtaan ehdotetaan otetta- 52438: määrää. Kohtuullisilla majoittumiskustan- vaksi säännös, jonka mukaan luonnolliselle 52439: nuksilla tarkoitetaan esimerkiksi hotellihuo- henkilölle tai kuolinpesälle olisivat muuhun 52440: neen hintaa, mutta ei useamman huoneen kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvät va- 52441: huoneiston vuokraa jollei sitä pidetä esimer- luuttakurssivoitot verovapaita 3 000 mark- 52442: kiksi edustustehtävien vuoksi välttämättömä- kaan saakka. Tulonhankkimistoimintaan liit- 52443: nä. Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja tyvät voitot olisivat kuten tähänkin saakka 52444: koskevia säännöksiä sovellettaisiin niihin veronalaista pääomatuloa. Niin ikään tulove- 52445: matkoihin, jotka tehdään toissijaisen työpai- rolain mukaan verotettavalle yhteisölle va- 52446: kalla olevan majoituspaikan ja toissijaisen luuttakurssivoitot olisivat edelleen veron- 52447: työpaikan välillä. alaista tuloa. 52448: 33 §. Koron veronalaisuus. Pykälän 1 mo- 58 a §. Takausvelan koron vähennyskel- 52449: menttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, poisuus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 52450: jonka mukaan korkoon rinnastettavana hyvi- pykälä, jossa säädetään takaajan ja muun 52451: tyksenä pidetään myös takaajan tai muun vakuuden asettajan oikeudesta vähentää ve- 52452: vakuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta lan korkoja. 52453: saamaa hyvitystä siltä osin kuin hän on vä- Takaajalla olisi säännöksen mukaan oikeus 52454: hentänyt vastaavan määrän 58 a §:n nojalla. vähentää sitoumuksensa perusteella maksa- 52455: 34 §. Henkivakuutuskorvausten veronalai- maosa velan korot, jotka ovat kertyneet siitä 52456: suus. Henkivakuutuksen määritelmä ehdote- alkaen, kun päävelallinen olisi todettu mak- 52457: taan lisättäväksi pykälän 1 momenttiin. Hen- sukyvyttömäksi. Edellytyksenä olisi, että 52458: kivakuutuksena pidettäisiin vakuutussopi- päävelallinen olisi esimerkiksi ulosotossa 52459: musta, jossa on sovittu vakuutetusta ja edun- todettu varattomaksi. Säännös estäisi korko- 52460: saajasta ja joka kuuluu EU:n vakuutuksia vähennyksen saamiseen tähtäävät järjestelyt 52461: koskevassa direktiivissä tarkoitettuihin hen- sellaisissa tapauksissa, joissa päävelallinen 52462: 8 HE 129/1998 vp 52463: 52464: olisi maksukykyinen. Myös korkovähennyk- velvollisen työnantajan tai tämän kanssa sa- 52465: sen myöntäminen kahteen kertaan vältettäi- maan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vaki- 52466: siin. Aikaisemmalta ajalta korot on saatettu tuiseksi toimipaikaksi, joka sijaitsee toisella 52467: velallisen ja velkojan välisellä sopimuksella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin 52468: lisätä pääomaan, ja velallinen on voinut saa- työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinai- 52469: da ne vähennykseksi verotuksessaan. nen työpaikka. Kun verovelvollisella on kak- 52470: Henkilöllä, joka on asettanut omaisuutensa si tai useampia varsinaisia työpaikkoja, ko- 52471: vakuudeksi toisen velasta, olisi sama oikeus konaisarviointi ratkaisisi sen, mitä työpaik- 52472: korkojen vähentämiseen kuin takaajana. Si- kaa on pidettävä ensisijaisena ja mitä toissi- 52473: ten esimerkiksi pantiksi annetun omaisuuden jaisena työpaikkana. Ensisijaisena pidettäi- 52474: omistajana olisi myös oikeus vähentää pan- siin käytännössä sitä työpaikkaa, jossa vero- 52475: tin realisoinnin yhteydessä suoritetusta mää- velvollinen pääasiallisesti työskentelee ja 52476: rästä osuus, joka vastaa velasta maksettavaa jonka läheisyydessä on hänen vakituinen 52477: korkoa. asuntonsa. Tavallisimmin samaan intressipii- 52478: Takaajan ja muun vakuuden asettajan vä- riin kuuluisivat konsernin muodostavat yri- 52479: hennysoikeus koskisi vain niitä korkoja, jot- tykset, mutta myös esimerkiksi kunnat voisi- 52480: ka alkuperäisenä velallisella kohdistuivat vat muodostaa laissa tarkoitetun intressipii- 52481: elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. Takaa- rin. Asialla saattaa olla käytännön merkitys- 52482: ja ei siten saisi vähentää niitä korkoja, jotka tä, sillä useampi kuin yksi kunta voi käyttää 52483: alkuperäisenä velallisella kohdistuivat esi- saman työntekijän palveluksia. Tällöin kah- 52484: merkiksi asunnon hankkimiseen tai sellai- den työpaikan ongelmat voivat nousta esille. 52485: seen sijoitustoimintaan, jota ei voida pitää 82 §. Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkin- 52486: elinkeinotoimintana vaan niin sanottuna to. Or.etusministeriön nimeämälle huippu- 52487: tulonhankkimistoimintana. urheihjoille myönnettävä valmennus- ja har- 52488: Takaajalle myönnettävään vähennykseen joitteluapuraha ehdotetaan säädettäväksi py- 52489: sovellettaisiin korkomenoja koskevia henki- syvällä säännöksellä verovapaaksi. 52490: löverotuksessa yleisesti sovellettavia sään- 93 §. Asunnon ja työpaikan väliset matka- 52491: nöksiä. Siten esimerkiksi alijäämähyvityksen kustannukset. Matkakustannusten enimmäis- 52492: enimmäismäärä olisi 8 000 markkaa. määrää ehdotetaan korotettavaksi 20 000 52493: Jos alkuperäinen velallinen maksaa takaa- markasta 3 000 markalla 23 000 markkaan. 52494: jalle tai muulle vakuuden asettajalle hyvityk- Siten enimmäismääräisen vähennyksen saisi 52495: sen, hän saisi vähentää hyvitykseen sisälty- silloin, kun asunnon ja työpaikan väliset 52496: vän koron osuuden korkoa koskevien sään- matkakustannukset olisivat vähintään 26 000 52497: nösten mukaisesti. Esimerkiksi jos valtio on markkaa. 52498: maksanut valtion takaaman opintolainan, Alueellisen liikkuvuuden tukemista varten 52499: alkuperäinen velallinen saisi vähentää takaa- ehdotetaan asunnon ja työpaikan välisten 52500: jalle maksamaansa suoritukseen sisältyvän matkakustannusten omavastuuosuutta koske- 52501: koron opintolainan korkona. vaan säännökseen muutosta. Muutos koskisi 52502: 71 §. V erovapaat matkakustannusten kor- tilanteita, joissa henkilö on osan verovuotta 52503: vaukset. Lainkohdassa ehdotetaan, että ve- kokonaan tai osittain työttömänä. 52504: ronalaista tuloa ei olisi matkustamiskustan- Nykyistä 3 000 markan suuruista omavas- 52505: nusten eikä kohtuullisten majoittumiskustan- tuuta ehdotetaan alennettavaksi 270 markalla 52506: nusten korvaus matkasta, jonka työntekijä jokaiselta kuukaudelta, jonka ajan verovel- 52507: työtehtäviensä hoitamiseksi tekee toissijai- vollinen on ollut työttömänä ja saanut sen 52508: seen työpaikkaansa. Toissijaiselle työpaikalle perusteella työttömyysturvaa. 52509: tehdystä matkasta voitaisiin korvata matkus- Työttömyyskuukaudet määriteltäisiin hen- 52510: tamiskustannukset ja kohtuulliset majoittu- kilölle maksettujen, laissa lueteltujen työttö- 52511: miskustannukset. Kohtuullisina majoittumis- myyspäiväraha- ja työmarkkinatukipäivien 52512: kustannusten korvauksena voitaisiin maksaa perusteella. Työttömyyskassa ja kansanelä- 52513: esimerkiksi hotellihuoneen hinta tai työtehtä- kelaitos ilmoittaisivat verohallinnolle henki- 52514: vistä riippuen tarpeelliseksi katsottavan lölle maksettavien etuuksien markkamäärän 52515: asunnon vuokra. Päivärahaa ei voitaisi vero- ja niistä suoritettujen ennakonpidätysten li- 52516: vapaasti maksaa. Työnantajalta saatu matka- säksi täysien korvauspäivien määrät. Ilmoi- 52517: kustannusten korvaus varsinaiseen työpaik- tusvelvollisuuden laajentaminen edellyttää 52518: kaan olisi edelleen veronalaista palkkaa. muutosta verotusmenettelystä annettuun 52519: Toissijainen työpaikka määriteltäisiin vero- (1558/1995) lakiin. Maksetut korvauspäivät 52520: HE 129/1998 vp 9 52521: 52522: muutettaisiin samalla tavoin kuin työvoima- 143 §. Eräät siirtymäsäännökset. Lainkoh- 52523: hallinnossa kuukausiksi jakamalla niiden taan ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka 52524: määrä kuukauteen sisältyvien työpäivien mukaan luonnolliselle henkilölle työnantaja- 52525: keskiarvolla eli luvulla 21 ja puoli. na maksettava työmarkkinatuki olisi verova- 52526: Työtön olisi oikeutettu omavastuun alenta- paata tuloa verovuosina 1998 ja 1999. Vero- 52527: miseen myös siltä ajalta, kun hän työskente- vapaus ei koskisi elinkeinotoimintaa, maata- 52528: lee osa-aikaisesti, satunnaisesti, sivutoimi- loutta eikä metsätaloutta varten saatua työ- 52529: sesti tai hänen työaikaansa on lyhennetty. markkinatukea. 52530: Näiltä ajoilta maksettu, työttömyysturvalain 52531: 5 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyyspäi- 52532: väraha tai työmarkkinatuki muunnettaisiin 1.2. Laki tuloverolain 77 §:n muuttamises- 52533: täysiksi korvauspäiviksi. ta annetun lain voimaantulosäännök- 52534: Samoin perustein omavastuuta alennettai- sen muuttamisesta 52535: siin siltä ajalta, jolloin työtön osallistuu työ- 52536: voimapoliittisiin toimenpiteisiin. Omavas- Palkkatulon verovapautta koskevan niin 52537: tuun alentamiseen ei kuitenkaan luonnolli- sanotun kuuden kuukauden säännön siirty- 52538: sesti oikeuttaisi aika, jolloin henkilö on mäaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vielä vuo- 52539: työnantajalle maksettavalla työllistämistuella della. 52540: taikka työmarkkinatuella työllistetty normaa- 52541: liin palkkatyöhön tai aika, jolloin tuki on 52542: myönnetty yritystoiminnan ajaksi. Siten työt- 1.3. Laki verotusmenettelystä 52543: tömyysaikaan rinnastettavia jaksoja olisivat 52544: osallistuminen työvoimapoliittiseen aikuis- 16 §. Meno- ja vähennystietoja koskeva 52545: koulutukseen koulutustuella tai työmark- sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus. 52546: kinatuella sekä osallistuminen työharjoitte- Lainkohdassa ehdotetaan, että työttömyys- 52547: luun työllisyyslaissa (275/1987) ja työlli- kassa, kansaneläkelaitos ja työvoimavi- 52548: syysasetuksen (1363/1997) 9 luvussa tarkoi- ranomainen ilmoittaisi verohallinnolle niiden 52549: tetulla työharjoittelutuella tai työmarkkina- päivien lukumäärän, joilta työttömälle tai 52550: tuella. Samoin työttömän osallistuminen muulle tuloverolain 93 §:n 2 momentissa 52551: omaehtoiseen koulutukseen pitkäaikaistyöttö- tarkoitetulle henkilölle on maksettu työttö- 52552: män omaehtoisen opiskelun tukemisesta an- myyspäivärahaa tai muuta lainkohdassa tar- 52553: netussa laissa (709/1997) tai työttömien koitettua korvausta. Ilmoitus tehdään vuosit- 52554: omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetus- tain. Verohallinto laskee näiden tietojen pe- 52555: sa laissa (1402/ 1997) tarkoitetuilla etuoksilla rusteella matkakustannusten omavastuuosuu- 52556: rinnastettaisiin tältä osin työttömyysaikaan. den. 52557: Omavastuuta alennettaisiin ainoastaan sil- 52558: loin, kun henkilölle on tosiasiallisesti mak- 52559: settu edellä mainittuja etuuksia. Siten ajan- 1.4. Verontilityslaki 52560: jaksoa, jolta etuus on evätty esimerkiksi 52561: omavastuuajan, tarveharkinnan tai korvauk- 12 §. V eronsaajaryhmien jako-osuudet. 52562: settoman määräajan johdosta, ei otettaisi Lainkohdassa ehdotetaan, että valtion jako- 52563: huomioon. Myöskään vuorotteluvapaa-aika osuus olisi 58 prosenttia ja seurakuntien 2 52564: ja työllisyysasetuksen 10 luvussa tarkoitettu prosenttia yhteisöverosta. Muutoksesta joh- 52565: osa-aikalisäaika eivät oikeuttaisi omavastuun tuu, että osittain verovapaiden yhteisöjen 52566: alentamiseen. verosta kuntien osuus nousisi 95,2381 pro- 52567: 124 §. V eron määräytyminen ja jakautu- senttiin ja seurakuntien osuus pienenisi 52568: minen veronsaajien kesken. Valtion ja seura- 4,7619 prosenttiin. 52569: kuntien yhteisövero-osuuden muutos ehdote- 52570: taan toteutettavaksi verontilityslakiin 52571: (532/1998) tehtävällä muutoksella. Seura- 2. Voimaantulo 52572: kuntien osuuden alentaminen vaikuttaa myös 52573: tuloverolaissa mainittuihin prosentteihin si- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 52574: ten, että valtion osuus Ahvenanmaan maa- 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäi- 52575: kunnasta saadusta tulosta kasvaa 16,24 pro- sen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa 52576: senttiin ja osittain verovapaiden yhteisöjen verotuksessa. Lain 24 §:n 4 momenttia, 52577: tuloveroprosentti pienenee 11,76 prosenttiin. 31 §:n 6 momenttia, 71 §:n 1 momenttiaja 52578: 52579: 52580: 380281F 52581: 10 HE 129/1998 vp 52582: 52583: 143 §:n 7 momenttia ehdotetaan sovelletta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 52584: vaksi kuitenkin jo verovuodesta 1998 alka- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 52585: en. tukset 52586: 52587: 52588: 1. 52589: Laki 52590: tuloverolain muuttamisesta 52591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52592: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 24 §:n 4 mo- 52593: mentti, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 ja 4 momentti, 53 §:n 1 momentin 7 kohta, 71 §:n 52594: 1 momentti, 82 §:n 1 momentin 4 kohta, 93 §:n 1 momentti, 124 §:n 2 ja 3 momentti sekä 52595: 143 §:n 7 momentti, 52596: sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 4 momentti ja 143 §:n 7 momentti laissa 475/1998, 52597: 53 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 1465/1994, 82 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 352/1995, 52598: 93 §:n 1 momentti laissa 1263/1997 ja 124 §:n 2 ja 3 momentti laissa 533/1998, sekä 52599: lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1383/1997, uusi 6 momentti, 53 §:n 52600: 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1465/1994, uusi 8 kohta, lakiin 52601: uusi 58 a §ja 93 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1263/1997, uusi 4 mo- 52602: mentti seuraavasti: 52603: 24 § miskustannukset ja kohtuulliset majoittumis- 52604: kustannukset tulon hankkimisesta aiheutunei- 52605: T oim intam uodon muutokset na menoina siltä osin kuin työnantaja ei ole 52606: niitä korvannut. Jos matka tehdään muuta 52607: kuin julkista kulkuneuvoa käyttäen, vähen- 52608: Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoi- nys lasketaan sen mukaan kuin 93 §:n 2 mo- 52609: tetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuo- mentissa säädetään. Asunnon ja työpaikan 52610: don muutoksessa saadut verovelvollisen ai- välisiä matkakustannuksia koskevia vähen- 52611: kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön nyskelpoisuuden rajoituksia sovelletaan näi- 52612: osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun hin matkoihin vain siltä osin kuin on kysy- 52613: verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- mys toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi 52614: nen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja 52615: tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta toissijaisen työpaikan välisistä matkoista. 52616: osakeyhtiöksi tai taloudellinen yhdistys 52617: osuuskunnaksi 1 momentin 6 kohdassa tar- 33 § 52618: koitetulla tavalla verovelvollisen aikaisem- 52619: paa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön Koron veronalaisuus 52620: osakkeet tai uuden osuuskunnan osuudet 52621: katsotaan hankituiksi silloin, kun verovelvol- Korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys 52622: linen on hankkinut osuutensa ennen muo- sijoitetulle pääomalle on veronalaista pää- 52623: donmuutosta toimineessa osuuskunnassa tai omatuloa. Korkoon rinnastettavana hyvityk- 52624: taloudellisessa yhdistyksessä. senä pidetään myös takaajan tai muun va- 52625: kuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta 52626: 31 § saamaa sellaista korkoa vastaavaa hyvitystä, 52627: jonka takaaja tai muu hyvityksen saaja on 52628: Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset vähentänyt verotuksessa. Talletukselle ja 52629: säännökset joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta 52630: suoritettavan lähdeveron perimisestä sääde- 52631: tään erikseen korkotulon lähdeverosta anne- 52632: Verovelvollisella on oikeus vähentää tussa laissa (1341/90). 52633: 71 §:ssä tarkoitetulle toissijaiselle työpaikal- 52634: le tehdyistä matkoista aiheutuneet matkusta- 52635: HE 129/1998 vp 11 52636: 52637: 34 § Jos alkuperäinen velallinen on vastuunsa 52638: perusteella maksanut takaajalle tai muulle 52639: Henkivakuutuskorvausten veronalaisuus vakuuden asettajalle hyvityksen, hänellä on 52640: oikeus korkoa koskevien säännösten mukaan 52641: Henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutus- vähentää siihen sisältyvä velan korkoa vas- 52642: suoritus on veronalaista pääomatuloa ja taava osuus. 52643: muun henkilövakuutuksen nojalla saatu va- 52644: kuutussuoritus veronalaista ansiotuloa siten 71 § 52645: kuin jäljempänä säädetään. Henkivakuutuk- 52646: sena pidetään vain sellaista vakuutussopi- V erovapaat matkakustannusten korvaukset 52647: musta, jossa on sovittu vakuutetusta ja edun- 52648: saajasta ja joka kuuluu henkivakuutusluok- Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työ- 52649: kiin 1 a, 1 c, 2 ja 3 sen mukaan kuin vakuu- matkasta saatu matkustaruiskustannusten 52650: tuslainsäädännössä tai sen nojalla säädetään. korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoit- 52651: Henkivakuutussuorituksena pidetään säästö- tumiskorvaus. Veronalaista tuloa ei ole 52652: summan lisäksi myös vakuutusmaksujen pa- myöskään matkustaruiskustannusten eikä 52653: lautuksena tai takaisinostolla saatua määrää kohtuullisten majoittumiskustannusten kor- 52654: samoin kuin muutosarvoa eli sitä arvoa, joka vaus matkasta, jonka työntekijä työtehtävien- 52655: on luettu vakuutuksenottajan hyväksi muu- sä hoitamiseksi muutoin kuin 72 §:n 1 mo- 52656: tettaessa vakuutusta muunlaiseksi vakuutuk- mentissa tarkoitetulla tavalla tekee toissijai- 52657: seksi. seen työpaikkaansa, jona pidetään sellaista 52658: työnantajan tai tämän kanssa samaan intres- 52659: Jos vakuutussopimus sisältää useita vakuu- sipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimi- 52660: tuksia, verotuksessa vakuutusmaksu jaetaan paikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnal- 52661: eri vakuutuksille vakuutusmatemaattisin pe- la tai toisessa valtiossa kuin työntekijän en- 52662: rustein. sisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. 52663: 52664: 53§ 52665: 82 § 52666: Eräät verovapaat pääomatulot 52667: Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto 52668: Veronalaista tuloa ei ole: 52669: Veronalaista tuloa ei ole: 52670: 7) yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama 52671: osinko siten kuin elinkeinotulon verottami- 4) liikuntalain (98411979) 21 §:n nojalla 52672: sesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa sää- valtion varoista opetusministeriön nimeämäl- 52673: detään; le huippu-urheilijalle maksettava valmennus- 52674: 8) luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesäl- ja harjoitteluapuraha. 52675: le muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan 52676: liittyvien valuuttakurssivoittojen yhteismäärä 52677: enintään 3 000 markkaan asti vuodessa. 93 § 52678: 58 a § Asunnon ja työpaikan väliset 52679: matkakustannukset 52680: Takausvelan koron vähennyskelpoisuus 52681: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina me- 52682: Takaajalla tai muun vakuuden asettajana noina pidetään myös matkakustannuksia 52683: on oikeus vähentää sitoumuksensa perusteel- asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman 52684: la suorittamansa velan tai sen suorittamista kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan 52685: varten ottamansa velan korot, jotka ovat ker- laskettuina. Näitä matkakustannuksia voi- 52686: tyneet siitä alkaen, kun velallinen on todettu daan kuitenkin vähentää enintään 23 000 52687: maksukyvyttömäksi. Nämä korot ovat kui- markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät 52688: tenkin vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäi- verovuonna 3 000 markan (omavastuu- 52689: sellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vä- osuus). 52690: hentämiseen elinkeinotoimintaan tai maata- 52691: louteen kohdistuvina korkoina. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana 52692: 12 HE 129/1998 vp 52693: 52694: saanut työttömyysturvalain (60211984) mu- Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun 52695: kaista työttömyyspäivärahaa, työmark- osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja 52696: kinatuesta annetun lain (154211993) mukais- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saa- 52697: ta työmarkkinatukea, työvoimapoliittisesta dun tulon tuloveroprosentti on 11,76. Näiden 52698: aikuiskoulutuksesta annetun lain (7 63/ 1990) yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan ja 52699: mukaista koulutustukea, työllisyyslain seurakunnan kesken säädetään verontilitys- 52700: (275/1987) ja sen nojalla annetuissa sään- laissa. 52701: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pit- 52702: käaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun 52703: tukemisesta annetun lain (709/1997) mukais- 143 § 52704: ta etuutta tai työttömien omaehtoisen opiske- 52705: lun tukemisesta annetussa laissa (1402/1997) Eräät siirtymäsäännökset 52706: tarkoitettua koulutuspäivärahaa, hänen oma- 52707: vastuuosuuttaan pienennetään 270 markalla 52708: jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa ve- 52709: Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 540 rotuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnolli- 52710: markkaa. Täyteen korvauskuukauteen katso- sen henkilön muussa kuin elinkeinotoimin- 52711: taan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava nassa, maataloudessa tai metsätaloudessa 52712: määrä. saama työllisyysasetuksessa (1363/1997) 52713: tarkoitettu työllistämistuki eikä työmarkkina- 52714: 124 § tuesta annetun lain (1354/1997) 2 a luvussa 52715: tarkoitettu työnantajalle maksettava työmark- 52716: V eron määräytyminen kinatuki. 52717: 52718: Pääomatulojen tuloveroprosentti on 28. 52719: Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti 52720: on niin ikään 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 52721: sien veron jakautumisesta eri veronsaajien kuuta 199 . 52722: kesken säädetään verontilityslaissa Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo- 52723: (53211998). Yhteisön ja yhteisetuuden Ah- delta 1999 toimitettavassa verotuksessa. 52724: venanmaan maakunnasta saadusta tulosta Lain 24 §:n 4 momenttia, 31 §:n 6 mo- 52725: suoritetaan kuitenkin verovuosilta menttia, 71 §:n 1 momenttia ja 143 §:n 52726: 2001-2003 veroa valtiolle 16,24 prosenttia. 7 momenttia sovelletaan kuitenkin verovuo- 52727: desta 1998 alkaen. 52728: HE 129/1998 vp 13 52729: 52730: 52731: 52732: 2. 52733: Laki 52734: tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamis·esta 52735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52736: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (153511992) 77 §:n 1 mo- 52737: mentin voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1024/1997, seuraa- 52738: vasti: 52739: valtion välillä voimassa olevan kaksinkertai- 52740: Lain 77 §:n 1 momenttia sovelletaan palk- sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi- 52741: kaan, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta muksen nimenomaisen määräyksen mukaan 52742: 1998 tai sen jälkeen. Vuoden 1995 aikana työskentelyvaltio ei saa verottaa palkasta, 52743: voimassa ollutta lakia sovelletaan kuitenkin joka saadaan rakennus-, asennus- tai ko- 52744: vuosilta 1996-1999 toimitettavissa verotuk- koonpanotoimintaan liittyvästä työstä. 52745: sissa, jos ulkomaantyöskentely 52746: 1) on alkanut ennen vuotta 1996; taikka 52747: 2) alkaa tai on alkanut ennen vuotta 2000 52748: ja liittyy rakennus-, asennus- tai kokoonpa- Tämä laki tulee voimaan päivänä 52749: notoimintaan sekä Suomen ja työskentely- kuuta 199 . 52750: 52751: 52752: 52753: 52754: 3. 52755: Laki 52756: verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta 52757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52758: lisätään verotusmenettelystä 18 päivänäjoulukuuta 1995 annetun lain (155811995)16 §:ään, 52759: sellaisena kuin se on osittain laeissa 1122/1996 ja 112711996, uusi 7 momentti seuraavasti: 52760: 16 § hallinnolle tuloverolain 93 §:n 4 momentissa 52761: tarkoitettu verovuoden korvauspäivien luku- 52762: Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen määrä. 52763: yleinen tiedonantovelvollisuus 52764: 52765: 52766: Työttömyyskassan, kansaneläkelaitoksen ja Tämä laki tulee voimaan päivänä 52767: työvoimaviranomaisen on ilmoitettava vero- kuuta 199 . 52768: 14 HE 129/1998 vp 52769: 52770: 52771: 4. 52772: Laki 52773: verontilityslain 12 §:n muuttamisesta 52774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52775: muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 12 §:n 1 ja 52776: 6 momentti seuraavasti: 52777: 12 § tien yhteisövero on 0,08 prosenttia seura- 52778: kuntien yhteisöverosta. 52779: V eronsaajaryhmien jako-osuudet 52780: Kunnille ja seurakunnille tuleviin yh- 52781: Verovuosina 1999 ja 2000 sovellettava teisöveroihin lisätään tuloverolain 21 ja 52782: valtion jako-osuus on 58 prosenttia ja kun- 22 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, 52783: tien jako-osuus 40 prosenttia yhteisöverosta. että kuntien osuus on 95,2381 prosenttia ja 52784: Verovuodesta 1999 seurakuntien jako-osuus seurakuntien osuus 4,7619 prosenttia. 52785: on 2 prosenttia yhteisöverosta. Evankelis- 52786: luterilaisten seurakuntien yhteisövero on Tämä laki tulee voimaan päivänä 52787: 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakun- kuuta 199 . 52788: 52789: 52790: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 52791: 52792: Tasavallan Presidentti 52793: 52794: 52795: 52796: MARTTI AHTISAARI 52797: 52798: 52799: 52800: 52801: Ministeri Jouko Skinnari 52802: HE 129/1998 vp 15 52803: 52804: Liite 52805: 52806: 1. 52807: Laki 52808: tuloverolain muuttamisesta 52809: 52810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 52811: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 24 §:n 4 mo- 52812: mentti, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 ja 4 momentti, 53 §:n 1 momentin 7 kohta, 71 §:n 52813: 1 momentti, 82 §:n 1 momentin 4 kohta, 93 §:n 1 momentti, 124 §:n 2 ja 3 momentti sekä 52814: 143 §:n 7 momentti, 52815: sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 4 momentti ja 143 §:n 7 momentti laissa 47511998, 52816: 53 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 146511994, 82 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 35211995, 52817: 93 §:n 1 momentti laissa 1263/1997 ja 124 §:n 2 ja 3 momentti laissa 533/1998, sekä 52818: lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1383/1997, uusi 6 momentti, 53 §:n 52819: 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1465/1994, uusi 8 kohta, lakiin 52820: uusi 58 a §ja 93 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1263/1997, uusi 4 mo- 52821: mentti seuraavasti: 52822: Voimassa oleva laki Ehdotus 52823: 52824: 24 § 52825: Toimintamuodon muutokset 52826: 52827: 52828: Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoi- Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoi- 52829: tetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuo- tetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuo- 52830: don muutoksessa saadut verovelvollisen ai- don muutoksessa saadut verovelvollisen ai- 52831: kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön 52832: osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun 52833: verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- 52834: nen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä nen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä 52835: tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta 52836: osakeyhtiöksi 1 momentin 6 kohdassa tar- osakeyhtiöksi tai taloudellinen yhdistys 52837: koitetulla tavalla verovelvollisen aikaisem- osuuskunnaksi 1 momentin 6 kohdassa tar- 52838: paa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön koitetulla tavalla verovelvollisen aikaisem- 52839: osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun paa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön 52840: verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- osakkeet tai uuden osuuskunnan osuudet 52841: nen muodonmuutosta toimineessa osuuskun- katsotaan hankituiksi silloin, kun verovelvol- 52842: nassa. linen on hankkinut osuutensa ennen muo- 52843: donmuutosta toimineessa osuuskunnassa tai 52844: taloudellisessa yhdistyksessä. 52845: 52846: 52847: 31 § 52848: Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset 52849: säännökset 52850: 52851: 52852: V erovelvollisella on oikeus vähentää 52853: 71 §:ssä tarkoitetulle toissijaiselle työpaikal- 52854: 16 HE 129/1998 vp 52855: 52856: Voimassa oleva laki Ehdotus 52857: 52858: Ie tehdyistä matkoista aiheutuneet matkusta- 52859: m iskustannukset ja kohtuulliset majoittum is- 52860: kustannukset tulon hankkimisesta aiheutunei- 52861: na menoina siltä osin kuin työnantaja ei ole 52862: niitä korvannut. Jos matka tehdään muuta 52863: kuin julkista kulkuneuvoa käyttäen, vähen- 52864: nys lasketaan sen mukaan kuin 93 §:n 2 mo- 52865: mentissa säädetään. Asunnon ja työpaikan 52866: välisiä matkakustannuksia koskevia vähen- 52867: nyskelpoisuuden rajoituksia sovelletaan näi- 52868: hin matkoihin vain siltä osin kuin on kysy- 52869: mys toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi 52870: tarpeellisen erillisen m ajoittum ispaikan ja 52871: toissijaisen työpaikan välisistä matkoista. 52872: 52873: 33 § 33 § 52874: Koron veronalaisuus Koron veronalaisuus 52875: 52876: Korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys Korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys 52877: sijoitetulle pääomalle on veronalaista pää- sijoitetulle pääomalle on veronalaista pää- 52878: omatuloa. Talletukselle ja joukkovelkakirja- omatuloa. Korkoon rinnastettavana hyvityk- 52879: lainalle maksetusta korosta suoritettavan läh- senä pidetään myös takaajan tai muun va- 52880: deveron perimisestä säädetään erikseen kor- kuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta 52881: kotulon lähdeverosta annetussa laissa saamaa sellaista korkoa vastaavaa hyvitystä, 52882: (134111990). jonka takaaja tai muu hyvityksen saaja on 52883: vähentänyt verotuksessa. Talletukselle ja 52884: joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta 52885: suoritettavan lähdeveron perimisestä sääde- 52886: tään erikseen korkotulon lähdeverosta anne- 52887: tussa laissa (1341/90). 52888: 52889: 52890: 34 § 34 § 52891: Henkivakuutuskorvausten veronalaisuus H enk iv ak uutusk orv austen veronalaisuus 52892: 52893: Henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutus- Henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutus- 52894: suoritus on veronalaista pääomatuloa ja suoritus on veronalaista pääomatuloa ja 52895: muun henkilövakuutuksen nojalla saatu va- muun henkilövakuutuksen nojalla saatu va- 52896: kuutussuoritus veronalaista ansiotuloa siten kuutussuoritus veronalaista ansiotuloa siten 52897: kuin jäljempänä säädetään. kuin jäljempänä säädetään. Henkivakuutuk- 52898: sena pidetään vain sellaista vakuutussopi- 52899: m usta, jossa on sovittu vakuutetusta ja edun- 52900: saajasta ja joka kuuluu henkivakuutusluok- 52901: kiin 1 a, 1 c, 2 ja 3 sen mukaan kuin vakuu- 52902: tuslainsäädännössä tai sen nojalla säädetään. 52903: Henkivakuutussuorituksena pidetään säästö- 52904: summan lisäksi myös vakuutusmaksujen pa- 52905: lautuksena tai takaisinostolla saatua määrää 52906: samoin kuin muutosarvoa eli sitä arvoa, joka 52907: on luettu vakuutuksenottajan hyväksi muu- 52908: HE 129/1998 vp 17 52909: 52910: Voimassa oleva laki Ehdotus 52911: 52912: tettaessa vakuutusta m uunlaiseksi vakuutuk- 52913: seksi. 52914: 52915: Henkivakuutussuorituksena pidetään sääs- Jos vakuutussopimus sisältää useita vakuu- 52916: tösumman lisäksi myös vakuutusmaksujen tuksia, verotuksessa vakuutusmaksu jaetaan 52917: palautuksena tai takaisinostolla saatua mää- eri vakuutuksille vakuutusmatemaattisin pe- 52918: rää samoin kuin muutosarvoa eli sitä arvoa, rustein. 52919: joka on luettu vakuutuksenottajan hyväksi 52920: muutettaessa vakuutusta muunlaiseksi va- 52921: kuutukseksi. 52922: 53§ 52923: Eräät verovapaat pääomatulot 52924: 52925: Veronalaista tuloa ei ole: 52926: 7) yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama 7) yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama 52927: osinko siten kuin elinkeinotulon verottami- osinko siten kuin elinkeinotulon verottami- 52928: sesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa sää- sesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa sää- 52929: detään. detään; 52930: 8) luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesäl- 52931: le muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan 52932: liittyvien valuuttakurssivoittojen yhteismäärä 52933: enintään 3 000 markkaan asti vuodessa. 52934: 58 a § 52935: 52936: Takausvelan koron vähennyskelpoisuus 52937: Takaajalla tai muun vakuuden asettajalla 52938: on oikeus vähentää sitoumuksensa perusteel- 52939: la suorittamansa velan tai sen suorittamista 52940: varten ottamansa velan korot, jotka ovat ker- 52941: tyneet siitä alkaen, kun velallinen on todettu 52942: maksukyvyttömäksi. Nämä korot ovat kui- 52943: tenkin vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäi- 52944: sellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vä- 52945: hentämiseen elinkeinotoimintaan tai maata- 52946: louteen kohdistuvina korkoina. 52947: Jos alkuperäinen velallinen on vastuunsa 52948: perusteella maksanut takaajalle tai muulle 52949: vakuuden asettajalle hyvityksen, hänellä on 52950: oikeus korkoa koskevien säännösten mukaan 52951: vähentää siihen sisältyvä velan korkoa vas- 52952: taava osuus. 52953: 52954: 71 § 71 § 52955: 52956: V erovapaat matkakustannusten korvaukset V erovapaat matkakustannusten korvaukset 52957: 52958: Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työ- Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työ- 52959: matkasta saatu matkustaruiskustannusten matkasta saatu matkustaruiskustannusten 52960: 52961: 52962: 380281F 52963: 18 HE 129/1998 vp 52964: 52965: Voimassa oleva laki Ehdotus 52966: 52967: korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoit- korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoit- 52968: tumiskorvaus. tumiskorvaus. V eronalaista tuloa ei ole 52969: myöskään matkustamiskustannusten eikä 52970: kohtuullisten majoittumiskustannusten kor- 52971: vaus matkasta, jonka työntekijä työtehtävien- 52972: sä hoitamiseksi muutoin kuin 72 §:n 1 mo- 52973: mentissa tarkoitetulla tavalla tekee toissijai- 52974: seen työpaikkaansa, jona pidetään sellaista 52975: työnantajan tai tämän kanssa samaan intres- 52976: sipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimi- 52977: paikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnal- 52978: la tai toisessa valtiossa kuin työntekijän en- 52979: sisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. 52980: 52981: 52982: 82 § 52983: Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto 52984: 52985: Veronalaista tuloa ei ole: 52986: 4) liikuntalain (984/1979) 21 §:n nojalla 4) liikuntalain (984/1979) 21 §:n nojalla 52987: valtion varoista opetusministeriön nimeämäl- valtion varoista opetusministeriön nimeämäl- 52988: le huippu-urheilijalle maksettava valmennus- le huippu-urheilijalle maksettava valmennus- 52989: ja harjoitteluapuraha. ja harjoitteluapuraha. 52990: 52991: 93 § 93 § 52992: Asunnon ja työpaikan väliset Asunnon ja työpaikan väliset 52993: matkakustannukset m atkak ustannuks et 52994: 52995: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina me- Ansiotulon hankkimisesta johtuneina me- 52996: noina pidetään myös matkakustannuksia noina pidetään myös matkakustannuksia 52997: asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman 52998: kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan 52999: laskettuina. Näitä matkakustannuksia voi- laskettuina. Näitä matkakustannuksia voi- 53000: daan kuitenkin vähentää enintään 20 000 daan kuitenkin vähentää enintään 23 000 53001: markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät 53002: verovuonna 3 000 markkaa. verovuonna 3 000 markan (omavastuu- 53003: osuus). 53004: 53005: Jos verovelvollinen on verovuoden aikana 53006: saanut työttömyysturvalain (602/1984) mu- 53007: kaista työttöm yyspäivärahaa, työmarkkina- 53008: tuesta annetun lain (15421199 3) mukaista 53009: työmarkkinatukea, työvoimapoliittisesta ai- 53010: kuiskoulutuksesta annetun lain (763!1990) 53011: mukaista koulutustukea, työllisyyslain 53012: (275!1987) ja sen nojalla annetuissa sään- 53013: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pit- 53014: käaikaistyöttöm ien omaehtoisen opiskelun 53015: tukemisesta annetun lain (709/1997) m ukais- 53016: HE 129/1998 vp 19 53017: 53018: Voimassa oleva laki Ehdotus 53019: 53020: ta etuuttatai työttömien omaehtoisen opiske- 53021: lun tukemisesta annetussa laissa (140211997) 53022: tarkoitettua koulutuspäivärahaa, hänen oma- 53023: vastuuosuuttaan pienennetään 270 markalla 53024: jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. 53025: Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 540 53026: markkaa. Täyteen korvauskuukauteen katso- 53027: taan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava 53028: määrä. 53029: 124 § 53030: V eron määräytyminen 53031: 53032: 53033: Pääomatulojen tuloveroprosentti on 28. Pääomatulojen tuloveroprosentti on 28. 53034: Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti 53035: on niin ikään 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuk- on niin ikään 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuk- 53036: sien veron jakautumisesta eri veronsaajien sien veron jakautumisesta eri veronsaajien 53037: kesken säädetään verontilityslaissa kesken säädetään verontilityslaissa 53038: (532/1998). Yhteisön ja yhteisetuuden Ahve- (53211998). Yhteisön ja yhteisetuuden Ahve- 53039: nanmaan maakunnasta saadusta tulosta suo- nanmaan maakunnasta saadusta tulosta suo- 53040: ritetaan kuitenkin verovuosilta 2001-2003 ritetaan kuitenkin verovuosilta 2001-2003 53041: veroa valtiolle 15,96 prosenttia. veroa valtiolle 16,24 prosenttia. 53042: Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun 53043: osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja osittain verovapaan yhteisön, tiekunnnan ja 53044: yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saa- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saa- 53045: dun tulon tuloveroprosentti on 12,04. Näiden dun tulon tuloveroprosentti on 11 ,76. Näide.n 53046: yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan ja yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan Ja 53047: seurakunnan kesken säädetään verontilitys- seurakunnan kesken säädetään verontilitys- 53048: laissa. laissa. 53049: 53050: 143 § 53051: Eräät siirtymäsäännökset 53052: 53053: 53054: Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa vero- Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa vero- 53055: tuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnolli- tuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnolli- 53056: sen henkilön muussa kuin elinkeinotoimin- sen henkilön muussa kuin elinkeinotoimin- 53057: nassa, maataloudessa tai metsätaloudessa nassa, maataloudessa tai metsätaloudessa 53058: saama työllisyysasetuksen ( 1363/ 1997) tar- saama työllisyysasetuksessa ( 1363/ 1997) tar- 53059: koitettu työllistämistuki. koitettu työllistämistuki eikä työmarkkina- 53060: tuesta annetun lain ( 135411997) 2 a luvussa 53061: tarkoitettu työnantajalle maksettava työmark- 53062: kinatuki. 53063: 53064: 53065: 53066: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53067: kuuta 199 . 53068: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo- 53069: 20 HE 129/1998 vp 53070: 53071: Voimassa oleva laki Ehdotus 53072: 53073: delta 1999 toimitettavassa verotuksessa. 53074: Lain 24 §:n 4 momenttia, 31 §:n 6 mo- 53075: menttia, 71 §:n 1 momenttia ja 143 §:n 53076: 7 momenttia sovelletaan kuitenkin verovuo- 53077: desta 1998 alkaen. 53078: 53079: 53080: 53081: 2. 53082: Laki 53083: tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 53084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53085: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 77 §:n 1 mo- 53086: mentin voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1024/1997, seuraa- 53087: vasti: 53088: Voimassa oleva laki Ehdotus 53089: 53090: 53091: Lakia sovelletaan palkkaan, joka saadaan Lain 77 §:n 1 momenttia sovelletaan palk- 53092: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. kaan, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta 53093: Vuoden 1995 aikana voimassa ollutta lakia 1998 tai sen jälkeen. Vuoden 1995 aikana 53094: sovelletaan kuitenkin vuosilta 1996-1998 voimassa ollutta lakia sovelletaan kuitenkin 53095: toimitettavissa verotuksissa, jos ulkomaan- vuosilta 199~ 1999 toimitettavissa verotuk- 53096: työskentely sissa, jos ulkomaantyöskentely 53097: 1) on alkanut ennen vuotta 1996; taikka 1) on alkanut ennen vuotta 1996; taikka 53098: 2) alkaa tai on alkanut ennen vuotta 1999 2) alkaa tai on alkanut ennen vuotta 2000 53099: ja liittyy rakennus-, asennus- tai kokoonpa- ja liittyy rakennus-, asennus- tai kokoonpa- 53100: notoimintaan sekä Suomen ja työskentely- notoimintaan sekä Suomen ja työskentely- 53101: valtion välillä voimassa olevan kaksinkertai- valtion välillä voimassa olevan kaksinkertai- 53102: sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi- sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi- 53103: muksen nimenomaisen määräyksen mukaan muksen nimenomaisen määräyksen mukaan 53104: työskentelyvaltio ei saa verottaa palkasta, työskentelyvaltio ei saa verottaa palkasta, 53105: joka saadaan rakennus-, asennus- tai ko- joka saadaan rakennus-, asennus- tai ko- 53106: koonpanotoimintaan liittyvästä työstä. koonpanotoimintaan liittyvästä työstä. 53107: 53108: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- 53109: ta 199 . 53110: HE 129/1998 vp 21 53111: 53112: 3. 53113: Laki 53114: verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta 53115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53116: lisätään verotusmenettelystä 18 päivänäjoulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995)16 §:ään, 53117: sellaisena kuin se on osittain laeissa 1122/1996 ja 1127/1996, uusi 7 momentti seuraavasti: 53118: Voimassa oleva laki Ehdotus 53119: 53120: 16 § 53121: Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen 53122: yleinen tiedonantovelvollisuus 53123: 53124: Työttöm yyskassan, kansaneläkelaitoksen ja 53125: työvoimaviranomaisen on ilmoitettava vero- 53126: hallinnolle tuloverolain 93 §:n 4 momentissa 53127: tarkoitettu verovuoden korvauspäivien luku- 53128: määrä. 53129: 53130: 53131: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53132: kuuta 199 . 53133: 53134: 53135: 4. 53136: Laki 53137: verontilityslain 12 §:n muuttamisesta 53138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53139: muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 12 §:n 1 ja 53140: 6 momentti seuraavasti: 53141: Voimassa oleva laki Ehdotus 53142: 53143: 12 § 12 § 53144: Veronsaajaryhmien jako-osuudet V eronsaajaryhmien jako-osuudet 53145: 53146: Verovuosina 1999 ja 2000 sovellettava Verovuosina 1999 ja 2000 sovellettava 53147: valtion jako-osuus on 57 prosenttia, kuntien valtion jako-osuus on 58 prosenttia ja kun- 53148: jako-osuus 40 prosenttia ja seurakuntien ja- tien jako-osuus 40 prosenttia yhteisöverosta. 53149: ko-osuus 3 prosenttia yhteisöverosta. Evan- Verovuodesta 1999 seurakuntien jako-osuus 53150: kelis-luterilaisten seurakuntien yhteisövero on 2 prosenttia yhteisöverosta. Evankelis- 53151: on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seura- luterilaisten seurakuntien yhteisövero on 53152: kuntien yhteisövero on 0,08 prosenttia seura- 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakun- 53153: kuntien yhteisöverosta. tien yhteisövero on 0,08 prosenttia seurakun- 53154: tien yhteisöverosta. 53155: Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisö- Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisö- 53156: veroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä veroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä 53157: 22 HE 129/1998 vp 53158: 53159: Voimassa oleva laki Ehdotus 53160: 53161: tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että 53162: kuntien osuus on 93,0233 prosenttia ja seu- kuntien osuus on 95,2381 prosenttia ja seu- 53163: rakuntien osuus 6,9767 prosenttia. rakuntien osuus 4, 7619 prosenttia. 53164: 53165: Tämä laki tulee voimaan päivänä 53166: kuuta 199 . 53167: HE 130/1998 vp 53168: 53169: 53170: 53171: 53172: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion kiinteistölai- 53173: toksesta 53174: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 53175: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki nen lisää kiinteistölaitoksen mahdollisuuksia 53176: Valtion kiinteistölaitoksesta. Nykyisin valti- vastata paremmin julkisen hallinnon ajalli- 53177: on virastona toimivasta valtion kiinteistölai- siin ja toiminnallisiin toimitilatarpeisiin. 53178: toksesta muodostettaisiin samanniminen val- Ehdotetussa laissa annetaan kiinteistölai- 53179: tion liikelaitoksista annetun lain mukainen toksen toiminnan erityispiirteistä johtuvat 53180: valtion liikelaitos. Valtion kiinteistölaitoksen valtion liikelaitoksista annettua lakia täyden- 53181: organisatorinen asema muuttuisi valtion lii- tävät säännökset. Kiinteistölaitokselle ehdo- 53182: kelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulla tetaan annettavaksi oikeus ottaa pitkäaikaista 53183: tavalla siten, että se olisi valtion talousarvi- lainaa valtion liikelaitoksista annetussa laissa 53184: on ulkopuolinen laitos. tarkoitetulla tavalla. Lakiin ehdotetaan otet- 53185: Esityksen tavoitteena on muuttaa nykyisen tavaksi säännös, jonka mukaan kiinteistölai- 53186: valtion kiinteistölaitoksen hallinnollinen ase- toksen hallintaan voidaan siirtää erityistä 53187: ma vastaamaan paremmin sen asemaa ja omaisuutta, jolle ei aseteta tuottovaatimusta. 53188: toimintaa maksullisia palveluja tuottavanaja Liikelaitoksena kiinteistölaitos jatkaisi ny- 53189: kilpailuolosuhteissa liiketaloudellisin periaat- kyisen valtion kiinteistölaitoksen toimintaa. 53190: tein toimivana ensi sijassa valtion virastoille Sen nykyinen henkilöstö siirtyisi uuden lii- 53191: ja laitoksille toimitiloja tarjoavana laitokse- kelaitoksen palvelukseen. 53192: na. Liikelaitosmuoto antaa mahdollisuuden Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 53193: tehostaa laitoksen toimintaa ja näin parantaa arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 53194: kilpailukykyä saliiessaan lainanoton ja sijoi- väksi sen yhteydessä. 53195: tusmenojen maksamisen tulorahoituksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 53196: Erityisesti rakennusinvestointien nopeutumi- den 1999 alusta. 53197: 53198: 53199: 53200: 53201: 380297Y 53202: 2 HE 130/1998 vp 53203: 53204: 53205: SISÄLLYSLUETTELO 53206: 53207: Sivu 53208: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 53209: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 53210: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 53211: 53212: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 53213: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 53214: Valtion kiinteistövarallisuuden hoitaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 53215: Kiinteistölaitoksen tehtävät ja toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 53216: Valtion kiinteistölaitoksen organisaatio ja henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 53217: 2.2. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 53218: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53219: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53220: 3.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53221: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53222: 4.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53223: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 53224: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 53225: 53226: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ................... ............. 8 53227: 53228: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 53229: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 53230: 53231: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 53232: 53233: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 53234: 53235: 4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 53236: 53237: LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 53238: HE 130/1998 vp 3 53239: 53240: 53241: YLEISPERUSTELUT 53242: 53243: 1. Johdanto kuuluvia kiinteistöyksikköjä on yhteensä 15. 53244: Kiinteistölaitoksen hallinnassa on noin puo- 53245: Valtion kiinteistölaitoksen tehtävänä on let valtion kiinteistövarallisuudesta. Muut 53246: valtion toimitiloista ja rakennusmaasta koos- kiinteistöyksiköt ovat tasavallan presidentin 53247: tuvan kiinteistövarallisuuden hallinta sekä kanslia, eduskunnan kanslia, valtioneuvoston 53248: toimitilapalvelujen tarjoaminen lähinnä val- kanslia (valtioneuvoston väestösuojan osal- 53249: tionhallinnon organisaatioille. Kiinteistölai- ta), ulkoasiainministeriö, vankeinhoitolaitos, 53250: tos tilaa tarvitsemansa kiinteistönhoito-, kor- rajavartiolaitos, puolustusministeriö, opetu~ 53251: jaus- ja rakentamispalvelut näitä palveluita ministeriö (eräiden kulttuuritoiminnan en- 53252: tarjoaviita yrityksiltä. tyiskohteiden osalta), museovirasto, Suomen- 53253: Kiinteistölaitoksen palvelut kohdistuvat linnan hoitokunta, metsäntutkimuslaitos, tie- 53254: pääasiallisesti valtion budjettitalouden piiris- laitos, merenkulkulaitos ja Ratahallintokes- 53255: sä oleviin valtion virastoihin ja laitoksiin, kus. Suurin näistä muista kiinteistöyksiköistä 53256: joilta tulee 90 prosenttia kaikista vuokra- on puolustusministeriö. Kiinteistölaitosta 53257: tuotoista ja 95 prosenttia toimitilavuokra- lukuun ottamatta kiinteistöyksiköt hallitsevat 53258: tuotoista. Merkittävimmän asiakasryhmän asianomaisen tehtäväalueen toimintaan käyt- 53259: muodostavat yliopistot, joiden maksamat töominaisuuksiltaan kiinteästi liittyvää toimi- 53260: vuokrat ovat noin 43 prosenttia valtion bud- tila- ja kiinteistökantaa, joka on kokonaisuu- 53261: jettitalouden sisäisistä toimitilavuokrista. dessaan suunniteltu valtion omaan pitkäai- 53262: Valtion virastoilla ja laitoksilla ei ole velvol- kaiseen ja yksilöityyn käyttöön. Mui~en 53263: lisuutta käyttää kiinteistölaitoksen palveluja. kiinteistöyksikköjen hallinnassa olevan kun- 53264: Kiinteistölaitoksen toimialalla onkin useita teistön käyttötarpeen lakatessa se siirret~än 53265: kilpailevia suuria yksityisiä organisaatioita. yleensä kiinteistölaitoksen hallintaan. Katk- 53266: Kiinteistölaitos vuokraa ulkopuolisille tahoil- kien kiinteistöyksiköiden yhteenlaskettu ra- 53267: le sellaisia kiinteistöjä, joilla ei ole valtion kennusten pinta-ala on noin 10 miljoonaa 53268: sisäistä käyttöä. bruttoneliömetriä. 53269: Kiinteistövarallisuuden omistaminen on Valtion rakennus- ja kiinteistöhallintoa 53270: yksityisoikeudellista toimintaa. Kiinteistölai- koskevat asiat valmistelee valtiovarainminis- 53271: toksella ei ole viranomaistoimintaa eikä var- teriön budjettiosasto. Valtion kiinteistövaral- 53272: sinaisia viranomaistehtäviä. Kiinteistölaitos lisuuden tarkoituksenmukaisen ja tuottavan 53273: on kuitenkin valtiovarainministeriön asian- käytön yleisestä ohjaamisesta ja yhteensovit- 53274: tuntijaorganisaatio valtion kiinteistövaralli- tamisesta huolehtivat valtiovarainministeriö 53275: suuden hoitamisessa. sekä kiinteistölaitos. Valtiovarainministeriön 53276: Kiinteistölaitos on selvästi suurin toimiti- yhteydessä toimiva valtion kiinteistöasiain- 53277: loja omistava organisaatio Suomessa. Valti- neuvottelukunta käsittelee valtion kiinteistö- 53278: on kiinteistövarallisuuden haitijoina on 14 hallinnossa noudatettavia yleisiä toimintata- 53279: muuta valtion kiinteistöyksikköä, jotka hal- poja ja periaatteita, suuria maankäyttöasioita 53280: litsevat toimintansa erityisluonteen johdosta sekä merkittäviä kiinteistövarallisuuden 53281: siihen tarvitsemiaan toimitiloja ja kiinteistö- omistusjärjestelyjä ja investointeja. 53282: jä. Laki oikeudesta luovuttaa valtion maa- 53283: omaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia 53284: 2. Nykytila (687/1978) sisältää toimivaltasäännökset val- 53285: tion maaomaisuuden luovutuksissa. Lain 53286: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö nojalla annettu samanmmmen asetus 53287: (69311978) sisältää markkamääräiset luovu- 53288: Valtion kiinteistövarallisuuden hoitaminen tusrajat. Alle 10 miljoonan markan omaisuu- 53289: den luovuttamisesta päättää ministeriö, jonka 53290: Valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta hallinnonalaan omaisuus kuuluu, jollei mi- 53291: annetun asetuksen (159/1995) mukaan valti- nisteriö ole siirtänyt päätösvaltaa virastolle 53292: on kiinteistövarallisuuden hallinta kuuluu tai laitokselle. Myös liikelaitos voi päättää 53293: niille virastoille ja laitoksille, jotka valtio- alle 10 miljoonan markan luovutukses_ta. 53294: neuvosto on määrännyt toimimaan kiinteis- Luovutuksesta päättää valtioneuvosto, JOS 53295: töyksikköinä. Näitä budjettitalouden piiriin omaisuuden arvo on 10 - 30 miljoonaa 53296: 4 HE 130/1998 vp 53297: 53298: markkaa. Yli 30 miljoonan markan luovu- Kiinteistölaitos omistaa osakkeita 150 asun- 53299: tuksesta päättää eduskunta. to-osakeyhtiössä ja 160 kiinteistöosakeyh- 53300: tiössä. 53301: Kiinteistölaitoksen tehtävät ja toiminta Kiinteistökannasta tasearvon mukaan las- 53302: kien 88 prosenttia on kiinteistölaitoksen py- 53303: Rakennushallinto lakkautettiin 1 päivänä syvää omaisuutta. Se jakaantuu seuraaviin 53304: toukokuuta 1995, jolloin sen tarjoamat kiin- ryhmiin: 53305: teistöjen ylläpidon ja rakentamisen palvelu- - toimistokiinteistöt (33 % tasearvosta) 53306: tehtävät yhtiöitettiin (Engel kiinteistöpalvelu- - opetus- ja koulutuskiinteistöt (42 % 53307: yhtymä Oy). Lailla valtion kiinteistölaitok- tasearvosta) 53308: sesta (30/1995) valtiovarainministeriön hal- - tutkimuskiinteistöt (8 % tasearvosta) 53309: linnonalalle perustettiin virastomuotoinen - muut kiinteistöt ( 4 % tasearvosta) ja 53310: valtion kiinteistölaitos valtion kiinteistöva- - rakennusmaa ( 1 % tasearvosta). 53311: rallisuuden käytön ja tuoton turvaamiseksi ja Vapautuneita tai muista syistä valtiolle 53312: tehostamiseksi. Kiinteistölaitos on hallinnas- tarpeettomia myytäväksi tarkoitettuja kiin- 53313: saan olevan kiinteistö- ja toimitilakannan pe- teistöjä on yhteensä 12 prosenttia kiinteistö- 53314: rusteella suurin valtion kiinteistöyksiköistä. kannan tasearvosta. Näitä kiinteistöjä ei ole 53315: Sen hallinnassa olevat toimitilat on tarkoitet- tarkoitus siirtää perustettavan liikelaitoksen 53316: tu käytettäviksi koko valtionhallinnon tarpei- hallintaan, vaan ne on tarkoitus luovuttaa 53317: siin toisin kuin muiden kiinteistöyksiköiden. apporttina perustettavaan yhtiöön, jonka 53318: Kiinteistölaitoksen tehtävänä on huolehtia kaikki osakkeet valtio omistaa. 53319: hallinnassaan olevan kiinteistövarallisuuden Kiinteistöjen käyttötoiminnan tulot ja me- 53320: käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä not sekä organisaation toimintamenot budje- 53321: kiinteistövarallisuuden hankkimisesta ja luo- toidaan talousarviossa kohtaan Valtion kiin- 53322: vuttamisesta sekä alan asiantuntijatehtävistä. teistölaitoksen tulot. Investoinnit budjetoi- 53323: Kiinteistölaitos suorittaa lisäksi sille erikseen daan pääosin kiinteistölaitosta koskevaan 53324: säädetyt ja määrätyt muut tehtävät. Kiinteis- lukuun, erikseen talonrakennukset, peruspa- 53325: tölaitoksen pääasiallinen tehtävä on hallin- rannukset sekä kiinteistöjen ja huoneisto- 53326: nassaan olevien toimitilojen vuokraaminen osakkeiden hankkiminen. Kiinteistölaitoksen 53327: ensisijaisesti valtion virastojen ja laitosten hallinnassa olevaan omaisuuteen kohdistuvia 53328: käyttöön. investointimäärärahoja on budjetoitu myös 53329: Kiinteistölaitos on tulosjohdettu, inves- talousarvion muihin pääluokkiin. Lisäksi osa 53330: tointeja lukuun ottamatta nettobudjetoitu val- kiinteistölaitoksen investoinneista on rahoi- 53331: tion virasto, joka noudattaa toiminnassaan tettu vaihtokaupoilla. Vaihtokaupoilla rahoi- 53332: liiketaloudellisia periaatteita. Kiinteistölaitos tettujen investointien määrä on ollut vuosi- 53333: rahoittaa investointeja lukuun ottamatta toi- tasolla keskimäärin 50 miljoonaa markkaa. 53334: mintansa perimillään vuokratuloilla. Liikelaitoksen investointien määrää mitoitet- 53335: Kiinteistölaitoksen toiminta-ajatuksena on taessa on otettu huomioon vaihtokaupoilla 53336: valtioyhteisön osana omistajuusasioita hoita- tapahtunut investointien rahoitus. 53337: vana virastona hankkia yhteiskuntavastuulli- Kiinteistölaitoksen liikevaihto vuonna 53338: sesti pääomalle markkinaperusteinen tuotto 1997 oli 1,883 miljardia markkaa. Käyttö- 53339: ja siten turvata omaisuuden arvo. kate oli 1,183 miljardia markkaa ja tilikau- 53340: Kiinteistölaitoksen hallinnassa on noin den voitto 577 miljoonaa markkaa. Sijoite- 53341: 4,2 miljoonaa neliömetriä vuokrattavaa toi- tun pääoman tuotto oli 2,7 prosenttia. Suun- 53342: mitilaa sekä noin 18 000 hehtaaria maa- ja nitelman mukaiset poistot olivat 606 miljoo- 53343: vesialueita. Kiinteistölaitoksen hallinnassa naa markkaa. Koko rakennuskannan käyttö- 53344: olevat tilat ovat vuokrajärjestelmän piirissä aste oli vuoden 1997 lopussa 94 prosenttia 53345: lukuun ottamatta henkilöstöravintoloita, jot- ja pysyväksi tarkoitetun omaisuuden osalta 53346: ka toimivat kiinteistölaitoksen hallinnassa 98 prosenttia. 53347: olevissa tiloissa ja käyttävät kiinteistölaitok- 53348: sen omistamia laitteita mutta jotka eivät Valtion kiinteistölaitoksen organisaatio ja 53349: maksa vuokraa eivätkä käyttökorvauksia. henkilöstö 53350: Kiinteistölaitoksen tase on noin 21 mil- 53351: jardia markkaa. Siitä kiinteistöjen osuus on Kiinteistölaitos jakaantuu kolmeen toi- 53352: noin 18 miljardia markkaa ja kiinteistöosak- mialaan sekä tukiyksiköihin. Toimialat ovat 53353: keiden osuus noin 2 miljardia markkaa. alue-, kiinteistö- ja rakentamistoimiala. Kiin- 53354: HE 130/1998 vp 5 53355: 53356: teistöjen käyttötoimintaa varten aluetoi- vissa sopimustilanteissa, koska investointien 53357: mialalla on seitsemän kiinteistöaluetta: Uu- käsittelyprosessi on hidas ottaen huomioon 53358: denmaan, Lounais-Suomen, Hämeen, Kaak- budjettikäsittelyn ja muut käsittelyvaiheet 53359: kois-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen ja Valtion toimitilatarpeet muuttuvat valtionhal- 53360: Pohjois-Suomen kiinteistöalueet Kiinteis- linnon toiminnallisten ja organisatoristen 53361: töistä tasearvon mukaan 48 prosenttia ja muutosten johdosta. Muutokset edellyttävät, 53362: vuokrattavasta pinta-alasta 35 prosenttia si- että muuttuneisiin tarpeisiin voidaan reagoi- 53363: jaitsee Uudenmaan kiinteistöalueella. da nopeasti peruslähtökohdiltaan kilpailijoi- 53364: Kiinteistölaitoksen palveluksessa olevan hin rionastettavasta asemasta. 53365: henkilöstön määrä on vuoden lopun tilanteen Kiinteistölaitokselta edellytetään kykyä 53366: mukaan ollut seuraava: kehittää palvelujaan kysynnän mukaan jous- 53367: tavasti sekä tehdä investointeja. Lisäksi toi- 53368: 1995 1996 1997 minta ja talous on voitava mukauttaa kysyn- 53369: nän määrällisiin muutoksiin. Nykyinen pe- 53370: Vakinaiset 174 175 174 rusteiltaan virastomuotoinen, vuokraustoi- 53371: Määräaikaiset 59 46 41 minnan osalta nettobudjetoitu ohjaus- ja ta- 53372: Yhteensä 233 221 215 lousmalli ei anna tähän riittävästi mahdolli- 53373: suuksia. 53374: Vuonna 1998 kiinteistölaitoksessa tehdään Kiinteistölaitoksen toimintaa on kehitetty 53375: talousarvion mukaan 207 henkilötyövuotta. hallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden 53376: Runsas puolet henkilöstöstä toimii aluetoi- mukaisesti. Vuokraustoiminta on muutettu 53377: mialalla. Kiinteistölaitoksen koko henkilöstö maksulliseksi ja markkinaehtoisesti toimi- 53378: on virkasuhteessa. vaksi lukuun ottamatta henkilöstöravintoloi- 53379: ta. Investointitoiminnan siirtäminen valtion 53380: 2.2. Nykytilan arviointi talousarviorahoituksesta liikelaitoksen tulora- 53381: hoituksella ja pitkäaikaisella vieraalla pää- 53382: Kiinteistölaitoksen merkittävimmät kilpai- omalla rahoitettavaksi parantaisi merkittäväs- 53383: lijat toimitilatarjonnassa ovat pankki- ja va- ti kiinteistölaitoksen toimintaedellytyksiä ja 53384: kuutussektorilla. Lisäksi rakennettavien toi- saattaisi laitoksen yhdenvertaiseen asemaan 53385: mitilojen tarjonnassa kilpailijoita ovat eräät kilpailijoiden kanssa. 53386: rakennusliikkeet, jotka hankkivat itse rahoi- Maksoilisten palvelujen tuottamiseen so- 53387: tuksen rakennuskohteilleen. Kiinteistölaitok- veltuvat periaatteessa sekä liikelaitos- että 53388: sen asiakkaat ovat lisänneet vuokrasopimus- yhtiömuoto. Valtionhallinnon toimitilatarpei- 53389: ten kilpailuttamista. Myös kiinteistölaitoksen den asianmukainen tyydyttäminen on hallin- 53390: kilpailijat ovat lisänneet aktiivisuuttaan kiin- non toimivuuden kannalta tärkeätä. Tämän 53391: teistölaitoksen asiakaskunnan suuntaan. vuoksi nykytilanteessa liikelaitosmuoto on 53392: Kiinteistölaitoksen yhtiömuotoiset kilpaili- siihen liittyvästä poliittisesta ohjauksesta 53393: jat toimivat täysin liiketaloudellisin perus- johtuen yhtiömuotoa parempi organisatori- 53394: tein. Kiinteistölaitoksen nettobudjetoitu vi- nen ratkaisu. Tätä puoltaa myös se, että esi- 53395: rastomalli rajoittaa kiinteistölaitoksen toi- tyksen mukaan kiinteistölaitoksen hallintaan 53396: mintaa, jossa pääomakustannuksilla on huo- voidaan siirtää myös erityistä omaisuutta, 53397: mattava merkitys, koska budjettilainsäädäntö jolle ei aseteta tuottotavoitetta. Lisäksi kiin- 53398: kieltää sijoitusmenojen nettobudjetoinnin teistölaitoksen tehtäviin kuuluu huolehtimi- 53399: eikä investointien rahoittaminen tulorahoi- nen kriisiajan valmiustiloista ja muista eri- 53400: tuksella tai lainanotolla ole mahdollista. Val- tyistiloista. 53401: tion budjettitalouteen kuuluvan virastomuo- Valtion kiinteistölaitoksen nykyinen toi- 53402: don ja siitä johtovien rajoitusten johdosta minta soveltuu hyvin harjoitettavaksi valtion 53403: vuokrasuhde ei ole toiminnallisesti täysin liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987), 53404: aito eikä kilpailijoiden toimintaan verratta- jäljempänä yleislaki, tarkoitetussa liikelaitos- 53405: vissa. Valtion budjettitalouden ulkopuolella muodossa. Kiinteistölaitoksen nykyinen or- 53406: toimivassa liikelaitosmuodossa ei näitä on- ganisaatio ja toimintatapa vastaavat jo sinän- 53407: gelmia ole. sä useita yleislain asettamia edellytyksiä. 53408: Kiinteistölaitoksen toiminnallinen valmius Liikelaitosmuodossa kiinteistölaitosta voi- 53409: ja toimintakyky ei ole kilpailijoihin nähden daan edelleen kehittää siten, että se on toi- 53410: riittävä merkittäviä toimitilamuutoksia, pe- minnallisesti ja taloudellisesti alan muiden 53411: rusparantamista tai uudisrakentamista vaati- organisaatioiden ja yritysten kanssa samassa 53412: 6 HE 130/1998 vp 53413: 53414: asemassa. nan suostumuksen rajoissa ottaa lainaa sekä 53415: tehdä investointeja koskevia päätöksiä. Lii- 53416: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset kelaitoksella olisi oma kassatalous. 53417: ehdotukset Keskeinen esityksen aiheuttama muutos 53418: kiinteistölaitoksen nykyiseen toimintaan ver- 53419: 3.1. Tavoitteet rattuna olisi siihen kohdistuva ulkoisen oh- 53420: jauksen selkeytyminen ja taloudellisen ja 53421: Kiinteistölaitoksen muuttaminen valtion tulosvastuun korostuminen. Tämä koskisi 53422: liikelaitokseksi on osa valtion budjettitalou- myös investointitoimintaa, mikä on toteutet- 53423: den ja eräiden valtionyhtiöiden kiinteistö- tu tähän saakka valtion talousarvioon sisälly- 53424: omistuksen uudelleenjärjestelyä. Esityksen tetyillä määrärahoilla. 53425: tavoitteena on muuttaa kiinteistölaitoksen Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloista on 53426: organisatorinen asema sekä taloudellinen ja tarkoitus alkaa periä vuokraa ja käyttökor- 53427: toiminnallinen ohjaus paremmin vastaamaan vauksia 1 päivästä tammikuuta 2000. Vuo- 53428: toimitilojen vuokraustoiminnan asettamia delta 1999 vuokraa ja käyttökorvauksia ei 53429: vaatimuksia. Uudistuksen tavoitteena on jär- peritä. Tämä otetaan huomioon vuoden 1999 53430: jestää virastomuotoa paremmat mahdollisuu- tulostavoitteessa. 53431: det mukautua kysynnän määrällisiin ja laa- Valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta 53432: dullisiin muutoksiin, kehittää toimitilapalve- annettu asetus ei enää koskisi liikelaitosmuo- 53433: luja sekä turvata valtion tehokas omistajaoh- toista Valtion kiinteistölaitosta. 53434: jaus. 53435: Eduskunta ja valtioneuvosto voivat vuosit- 4. Esityksen vaikutukset 53436: tain vaikuttaa Valtion kiinteistölaitoksen pal- 53437: velu- ja muihin toimintatavoitteisiin sekä 4.1. Taloudelliset vaikutukset 53438: talouteen ja näin päättää sen toiminnan 53439: suuntaamisesta ensi sijassa valtion virastojen Kiinteistölaitoksen siirtyessä yleislain mu- 53440: ja laitosten tarpeisiin. kaiseksi valtion liikelaitokseksi valtioneuvos- 53441: Lähtökohtana Valtion kiinteistölaitoksen to päättää valtion talousarvioon sisältyvän 53442: toiminnassa olisi valtionhallinnon toimintaa valtuutuksen nojalla laitoksen hallintaan siir- 53443: koskeva erityisasiantuntemus. Se voisi kui- rettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä, 53444: tenkin lisäksi toimitilamarkkinoilla tarjota mikä osa omaisuudesta merkitään laitoksen 53445: liiketaloudellisin ja markkinaehtoisin periaat- peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi 53446: tein tähän asiantuntemukseensa nojaavia pal- tai lainaehdoin annetuksi. Siirtyminen tapah- 53447: veluja myös valtionhallinnon ulkopuolisille tuu Valtion kiinteistölaitokselle määriteltä- 53448: toimitilojen tarvitsijoille. vän aloittavan taseen avulla. Yleistavoitteena 53449: aloittavaa tasetta määriteltäessä pidetään 53450: 3.2. Keskeiset ehdotukset mahdollisimman tasapainoisen ratkaisun ai- 53451: kaansaamista valtiontalouden, toimialan, 53452: Esityksessä ehdotetaan, että valtion kiin- liikelaitoksen ja pääasiallisen asiakasryhmän 53453: teistölaitoksesta muodostetaan valtiovarain- kannalta. 53454: ministeriön hallinnonalalle yleislaissa tarkoi- Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan on 53455: tettu valtion liikelaitos, joka olisi nimeltään tarkoitus siirtää kiinteistölaitoksen hallinnas- 53456: Valtion kiinteistölaitos. sa oleva käyttö- ja vaihto-omaisuus. Kiin- 53457: Valtion kiinteistölaitoksen toimiala, tehtä- teistölaitoksen käyttöomaisuus muodostuu 53458: vät ja toiminta valtioon ja muuhun julkiseen kiinteistöistä, huoneisto-osakkeista sekä kiin- 53459: sekä yksityiseen sektoriin nähden säilyisivät teistöillä olevasta irtaimistosta. Vaihto-omai- 53460: nykyisen kaltaisina. Ehdotukseen tai muihin suus käsittää kiinteistöillä olevat poltto- 53461: säädöksiin ei sisälly säännöksiä Valtion kiin- ainevarastot Arvio liikelaitokselle sitrrettä- 53462: teistölaitoksen yksinoikeudesta tai eri- vän omaisuuden arvosta on noin 19 miljar- 53463: tyisasemasta valtion toimitilapalvelujen tuot- dia markkaa, josta rakennusten ja rakennei- 53464: tajana. Kiinteistölaitos toimisi näin ollen mien osuus on noin 13,7 miljardia markkaa, 53465: edelleen toimialansa luonteen mukaisessa maa- ja vesialueiden osuus noin 2,8 miljar- 53466: kilpailutilanteessa muiden toimitilapalveluja dia markkaa, osakkeiden osuus noin 1,9 mil- 53467: tuottavien organisaatioiden kanssa. jardia markkaa ja loput noin 0,6 miljardia 53468: Valtion kiinteistölaitoksen talous irrotettai- markkaa keskeneräisten töiden, koneiden ja 53469: siin valtion talousarviosta. Se voisi eduskun- kalusteiden sekä vaihto-omaisuuden osuutta. 53470: HE 130/1998 vp 7 53471: 53472: Kiinteistölaitoksen käyttöomaisuus 1 päivänä Valtion kiinteistölaitoksen toiminnan kehittä- 53473: kesäkuuta 1998 jakautui käyttötarkoituksen miselle. Laskelmat osoittavat myös, että V al- 53474: mukaan seuraaviin ryhmiin: tion kiinteistölaitoksella on taloudelliset 53475: edellytykset toimia liiketaloudellisesti ter- 53476: Tasearvo Käyttö- veellä pohjalla. 53477: milj. mk yksiköiden Yleislain mukaisesti valtion talousarvion 53478: lukumäärä lukuperusteluissa esitetään eduskunnan hy- 53479: kpl väksyttäväksi Valtion kiinteistölaitoksen pal- 53480: - toimistokiinteistöt 6 592 53481: velu- ja muut toimintatavoitteet Samalla 53482: 265 53483: - opetus- ja koulutus- annetaan eduskunnalle tiedoksi valtioneuvos- 53484: kiinteistöt 8 377 168 ton Valtion kiinteistölaitokselle alustavasti 53485: - tutkimuskiinteistöt 1 552 58 asettama taloudellinen tulostavoite ja tulou- 53486: - muut kiinteistöt 817 129 tustavoite. 53487: - rakennusmaa 234 26 Vuonna 1999 valtiolle aiheutuisi tuloja 53488: Valtion kiinteistölaitoksen valtiokoottorille 53489: Valtion kiinteistölaitokselle siirtyisi oikeus maksamista eläkemaksuista, muista keskite- 53490: vuokra- ja muiden lyhytaikaisten saamisten tyistä suorituksista sekä valtion pitkäaikaisen 53491: perimiseen sekä velvollisuus osto- ja muiden lainan koroista. 53492: lyhytaikaisten velkojen maksamiseen mu- Vuonna 1999 valtiolle aiheutuisi menoja 53493: kaan lukien lomapalkkavelka. valtiokonttorin maksamista kiinteistölaitok- 53494: Viraston taseessa oleva pitkäaikainen velka sen henkilöstön eläkkeistä. 53495: merkitään liikelaitoksen aloittavassa taseessa Uudistus parantaa Valtion kiinteistölaitok- 53496: lainaehdoin annetuksi pääomaksi. sen mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan 53497: Käyttöomaisuus arvostetaan käypään ar- entistä paremmin. Uudistuksella ei ole vai- 53498: voon, jonka arvioidaan olevan joulukuun lo- kutuksia liikelaitoksen vuokratasoon. Liike- 53499: pussa 1998 noin 19 miljardia markkaa. Val- laitosmuoto mahdollistaa virastomuotoa 53500: tion kiinteistölaitokselle siirtyvien vuokra- ja joustavammat toimintatavat, mitkä osaltaan 53501: muiden saamisten arvioidaan olevan noin 20 tehostavat laitoksen toimintaa. Uudistus saat- 53502: miljoonaa markkaa ja lyhytaikaisten velko- taa Valtion kiinteistölaitoksen samaan ase- 53503: jen 60 miljoonaa markkaa. Aloittavan taseen maan kilpailijoittensa kanssa. 53504: peruspääomaksi merkittäisiin 4 miljardia 53505: markkaa. Muuksi omaksi pääomaksi merki- 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset 53506: tään noin 10,4 miljardia markkaa ja valtion 53507: lainaehdoin antamaksi vieraaksi pääomaksi Kiinteistölaitoksen hallinnon järjestäminen 53508: 3,86 miljardia markkaa ja muuksi vieraaksi perustuu yleislain ja annettavan asetuksen 53509: pääomaksi 710 miljoonaa markkaa. säännöksiin. Liikelaitoksen toiminnan yksi- 53510: Esityksen tavoitteena on saattaa Valtion tyiskohtaisesta organisoinoista päättää perus- 53511: kiinteistölaitoksen toimintaedellytykset vas- tettava liikelaitos. 53512: taamaan alan muiden yritysten toimintaa ja Virastona toimivan kiinteistölaitoksen vir- 53513: taloutta sekä sitä kautta parantamaan Valtion kasuhteessa oleva henkilöstö siirtyy perustet- 53514: kiinteistölaitoksen palvelu- ja kilpailukykyä. tavan liikelaitoksen palvelukseen työsopi- 53515: Uudistuksesta johtuva ohjausjärjestelmän mussuhteeseen. Järjestely ei vaikuta henki- 53516: muutos ja osittainen hallintomenettelyjen löstön määrään. 53517: keveneminen luovat edellytyksiä tuottavuu- Henkilöstön asemaa vahvistettaisiin yleis- 53518: den lisääntymiselle ja toiminnalliselle jousta- lain mukaisesti siten, että henkilöstöllä olisi 53519: vuudelle. Konkreettisia taloudellisia vaiku- aina edustus kiinteistölaitoksen hallituksessa. 53520: tuksia aiheutuu omasta kassataloudesta (kor- Kiinteistölaitos päättäisi, sovelletaanko siinä 53521: kokulut ja -tuotot), tuottovaatimuksesta, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai- 53522: käyttöpääoman korkorasituksesta, investoin- toksissa annetun lain (651/1988) sijasta yh- 53523: tien rahoitustavan muutoksesta sekä siirty- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia 53524: mävaiheen taloudellisista järjestelyistä aloit- (725/1978). 53525: tavassa taseessa (lainojen lyhennykset ja ko- Liikelaitosuudistus vahvistaisi liikelaitok- 53526: rot) sekä vuonna 1999 tapahtuvasta virasto- sen liikkeenjohdollisia mahdollisuuksia 53527: kauteen kohdistuvien saamisten ja velkojen myös tarjoamalla nykyistä paremmat mah- 53528: erotuksesta. dollisuudet joustavaan ja kilpailukyiseen 53529: Aloittava tase luo riittävät edellytykset henkilöstöpolitiikkaan. Tätä tukee liikelai- 53530: 8 HE 130/1998 vp 53531: 53532: toksen oikeus itse hyväksyä työehtosopi- taan markkinatilanteen mukaan mahdol- 53533: muksensa ja päättää henkilöstöpolitiikastaan lisimman tehokkaasti pääoman tuoton paran- 53534: ja -hallinnostaan. tamiseksi ja pääoman vapauttamiseksi omis- 53535: tajalle eli valtiolle. Yhtiö on tarkoitus perus- 53536: 5. Asian valmistelu taa mahdollisimman nopeasti. 53537: Valtiovarainministeriö asetti 15 päivänä 53538: Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 31 huhtikuuta 1998 Valtion kiinteistölaitoksen 53539: päivänä maaliskuuta 1998 käsitellyt valtion liikelaitostamistyöryhmän, jonka tehtävänä 53540: kiinteistöomistusstrategiaa ja yleisiä toimin- oli tehdä tarpeelliset ehdotukset valtion kiin- 53541: taperiaatteita. Ministenvaliokunnan hyväksy- teistölaitoksen liikelaitostamiseksi. Valtiova- 53542: män kannanoton mukaan tavoitteena on val- rainministeriön edustajien lisäksi työryh- 53543: tion omistajaohjauksen aktivoiminen ja yh- mässä ovat olleet kiinteistölaitoksen edusta- 53544: denmukaistaminen. Valtion kiinteistöomai- jat ja henkilöstön edustaja. 53545: suuden hallintajärjestelmän tulisi olla aiem- Työryhmän työskentelyn jälkeen kiinteistö- 53546: paa selkeämpi ja tehokkaampi. Nykyisten laitoksen liikelaitostamista koskevaa selvi- 53547: kiinteistöyksikköjen lukumäärää tulisi supis- tystyötä on jatkettu virkatyönä valtiovarain- 53548: taa ja koordinointia parantaa. Myytävän ministeriössä. 53549: kiinteistöomaisuuden hallinta tulisi keskittää Esitys perustuu valtiovarainministeriön 53550: perustettavaan valtion omistamaan osakeyh- asettaman työryhmän yksimieliseen ehdotuk- 53551: tiöön. seen sekä asian jatkovalmisteluun. 53552: Yhtiöön on tarkoitus siirtää valtion kiin- 53553: teistölaitoksen ja muiden valtion kiinteis- 6. Muita esitykseen vaikuttavia 53554: töyksiköiden sekä eräiden valtionyhtiöiden, seikkoja 53555: kuten Alko-Yhtiöt Oy:n, Omaisuudenhoi- 53556: toyhtiö Arsenal Oy:n ja Suomen Posti Yh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 53557: tymä Oy:n perustoimintojen kannalta tarpee- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 53558: tonta kiinteistöomaisuutta. Yhtiön tehtävänä si sen yhteydessä. 53559: olisi hallita, kehittää ja realisoida omaisuut- 53560: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 53561: 1. Lakiehdotuksen perustelut tölaitoksen tärkeimpänä tehtävänä on huo- 53562: lehtia tämän kiinteistövarallisuuden tarkoi- 53563: 1 §. Hallinnollinen asema. Kiinteistölaitos tuksenmukaisesta ja tuottavasta käytöstä se- 53564: kuuluisi valtiovarainministeriön hallin- kä sen arvon säilyttämisestä. Kiinteistöpää- 53565: nonalaan kuten sen edeltäjänä toiminut vi- oma tuottaa sitä paremmin, mitä korkeampi 53566: rastomuotoinen valtion kiinteistölaitos. sen käyttöaste on. Tämän saavuttaminen 53567: Valtion kiinteistölaitokseen sovellettaisiin edellyttää, että rakennuskanta pidetään ky- 53568: yleislakia. Yleislaki edellyttää kunkin sen synnän mukaisena eli toimivana, laadukkaa- 53569: piiriin siirrettävän laitoksen osalta lisäksi na ja teknisesti kunnossa. 53570: laitoskohtaisen lain säätämistä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kan- 53571: 2 §. Toimiala ja tehtävät. Kiinteistölaitok- nanoton mukaisesti yliopistojen ja tutkimus- 53572: sen toimiala ehdotetaan säilytettäväksi pääo- laitosten toimitilapalvelujen kehittämiseen 53573: sin nykyisen virastomuotoisen valtion kiin- kiinnitetään erityistä huomiota. 53574: teistölaitoksen toimialaa vastaavana. Kiin- 3 §.Palvelu- ja toimintatavoitteet. Kiin- 53575: teistölaitos huolehtisi lähinnä valtion virasto- teistölaitoksella ei ole yleisöön kohdistuvia 53576: jen ja laitosten käyttöön tarkoitetusta valtion palvelutehtäviä. Tässä suhteessa tehtävät 53577: kiinteistövarallisuudesta ja tarjoaisi toimitila- poikkeavat useimmista muista valtion liike- 53578: palveluja valtion eri organisaatioille. laitoksista. Kiinteistölaitoksen palvelutehtä- 53579: Kiinteistölaitoksen pääasiallisia asiakkaita vät ovat pääosin valtionhallinnon sisäisiä 53580: olisivat valtion virastot ja laitokset. Ne voi- valtion virastoihin ja laitoksiin kohdistuvia 53581: sivat vuokrata tiloja myös kiinteistölaitoksen palveluita. Lisäksi sillä voisi olla erikseen 53582: kilpailijoilta. määriteltyjä toimialaansa kuuluvia valtion- 53583: Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevaan hallinnon asiantuntijatehtäviä. 53584: kiinteistövarallisuuteen on sitoutunut huo- Kiinteistölaitoksen toimintatavoitteena on 53585: mattavia kansallisia pääoma-arvoja. Kiinteis- huolehtia vastuulleen annetuista kiinteistöistä 53586: HE 130/1998 vp 9 53587: 53588: ja kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin 6 §. Ministeriön ratkaistava! asiat. Pykä- 53589: tarjota toimitiloja ensisijaisesti valtion viras- lässä on säännös niistä asioista, jotka asian- 53590: toille ja laitoksille. Päämääränä on hallita omainen ministeriö yleislain toimivallan jär- 53591: kiinteistöjä pitkäjänteisesti pyrkien pääoman jestelyä koskevan 26 §:n nojalla voisi rat- 53592: tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kaista. Tämän pykälän nojalla valtiovarain- 53593: kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokra- ministeriö päättäisi kiinteistölaitoksen palve- 53594: laisuskollisuuteen. Toimitilatarjonnassa ote·· lutavoitteista ja muista toimintatavoitteista 53595: taan huomioon sekä liiketaloudelliset tavoit- eduskunnan hyväksymissä rajoissa. Tarkoi- 53596: teet että asiakkaiden tarpeet siten, että raken- tuksena on, että valtiovarainministeriö voisi 53597: nuskanta ylläpidetään kilpailukykyisesti ky- tarvittaessa täsmentää kiinteistölaitokselle 53598: syntää vastaavana. asetettuja tavoitteita. Valtiovarainministeriö 53599: Kiinteistölaitoksen toiminnassa tulisi ottaa päättäisi myös kiinteistölaitoksen taloudelli- 53600: huomioon palvelujen alueellisesti kattava sesta tulostavoitteesta ja tuloutustavoitteesta. 53601: tarjonta sekä valtion virastojen ja laitosten Ministeriö tekee nämä päätökset liikelaitok- 53602: erityistarpeet. Kiinteistölaitoksen tulisi va- sen tulos- ja rahoitussuunnitelman käsittelyn 53603: rautua tehtäviensä hoitamiseen myös poik- yhteydessä ja tarvittaessa myös muulloin. 53604: keusoloissa ja poikkeusolojen erityistarpei- 7 §. Salassapitovelvollisuus. Valtion kiin- 53605: siin. teistölaitoksen asiakkaina on nykyisin viran- 53606: 4 §. Lainanotto. Yleislain 8 §:n 1 momen- omaisia, joiden toimintaan liittyy tur- 53607: tin mukaan liikelaitos saa ottaa toimitusluot- vallisuus- ja maanpuolustuskysymyksiä ja 53608: toa sekä lainaa, jonka takaisinmaksuaika on joilla on turvallisuusrakennelmia ja -raken- 53609: alle vuoden. Liikelaitos saa saman pykälän 2 nuksia. Kaikilla virastoilla ja laitoksilla on 53610: momentin mukaan ottaa pitkäaikaista lainaa, lisäksi niiden toimialasta riippuen eri tasoisia 53611: jos laitoskohtaisessa laissa sille on annettu turvallisuusjärjestelmiä ja turvallisuuslait- 53612: tähän oikeus. Pykälässä on ehdotettu säädet- teistoja. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin 53613: täväksi kiinteistölaitokselle tämä oikeus. otettavaksi säännös, joka koskee kiinteistö- 53614: Yleislain 8 §:n 2 momentissa säädetyllä pit- laitoksen henkilöstön salassapitovelvollisuut- 53615: käaikaisella lainalla tarkoitetaan lainaa, jon- ta. Salassapitovelvollisuus ehdotetaan rajoi- 53616: ka takaisinmaksuaika on vähintään yhden tettavaksi valtakunnan turvallisuuden, maan- 53617: vuoden pituinen. puolustuksen edun tai rikosten ehkäisemisen 53618: Kiinteistölaitoksen kannalta on välttämä- takia salassa pidettävään tietoon. Vastaavan- 53619: töntä saada ottaa pitkäaikaista lainaa. Tarkoi- sisältöinen rajaus on otettu muun muassa 53620: tuksena on, että rakennusinvestoinnit siir- hallituksen esitykseen laiksi viranomaisten 53621: tyisivät valtion talousarviorahoituksesta kiin- toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi 53622: teistölaitoksen tulorahoituksella ja pitkäaikai- laeiksi (HE 30/1998 vp). 53623: sella vieraalla pääomalla rahoitettaviksi. Lai- 8 §. Tarkemmat säännökset. Pykälässä to- 53624: nanotto tapahtuisi yleislain mukaisesti valtio- detaan hallitusmuodon 28 §:stä johtuva toi- 53625: neuvoston asettamien rajojen ja ehtojen puit- mivalta antaa tarvittaessa lain täytäntöön- 53626: teissa. panosta säännöksiä asetuksella. 53627: 5 §.Erityinen omaisuus. Pykälä koskee 10 §. Siirtymäsäännökset. Ehdotetussalais- 53628: sellaista valtion kiinteää ja irtainta omaisuut- sa tarkoitettu kiinteistölaitos jatkaisi 1 mo- 53629: ta, jolle historiallisen luonteensa tai erityisen mentin mukaisesti virastomuotoisen valtion 53630: käyttötarkoituksensa vuoksi ei voida asettaa kiinteistölaitoksen toimintaa. Siirtymähetkel- 53631: taloudellisia tavoitteita. Tällaisten kiinteistö- lä voimassa olevat vuokra-, toimeksianto- ja 53632: jen vuokrilla ja muilla tuloilla katetaan aino- muut sitoumukset säilyisivät ennallaan ja 53633: astaan toiminnan juoksevat kulut (hoito ja kiinteistölaitos vastaisi velvoitteista edelleen. 53634: kunnossapito). Investoinnit rahoitetaan bud- Perustettavalla liikelaitoksena toimivalla 53635: jettiin otettavana erillisenä määrärahalla. kiinteistölaitoksella ei ole viranomaistehtä- 53636: Liikelaitoksen taloudellisen tulostavoitteen ja viä. Tämän vuoksi vakiintuneen periaatteen 53637: tuloutuksen perusteena on liikelaitokseen mukaisesti ehdotetaan, että kiinteistölaitok- 53638: pantu peruspääoma. Kun kysymyksessä ole- sen virat lakkaavat ja henkilöstö siirtyy lii- 53639: va omaisuus siirretään liikelaitokselle muun kelaitoksen palvelukseen työsopimussuhtei- 53640: pääoman ehdoin eikä sitä eikä sen arvonko- siin tehtäviin. 53641: rotusta saa siirtää peruspääomaan, ei tällai- Liikelaitoksen palveluksessa henkilöstön 53642: selle omaisuudelle voida asettaa tuloutusta- oikeusasema määräytyy yleisen työlainsää- 53643: voitteita. dännön ja liikelaitoksessa sovellettavan työ- 53644: 53645: 53646: 380297Y 53647: 10 HE 130/1998 vp 53648: 53649: ehtosopimuksen mukaisesti. luovuttaessa omaisuutta edelleen tytäryhtiöl- 53650: Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot leen olisi vastaavasti esitettävä selvitys siitä, 53651: kuten vuosilomat säilyvät siirtymävaiheessa että kysymys on kiinteistölaitoksen hallin- 53652: entisellään. Jatkossa palvelussuhteen ehdot taan ensimmäisen luovutuksen tapahtuessa 53653: määräytyvät liikelaitosta sitovan työehtosopi- kuuluneen omaisuuden edelleenluovutukses- 53654: muksen mukaisesti. ta. 53655: Liikelaitoksen henkilöstön eläkeoikeus pe- Perustettava kiinteistölaitos hoitaa toimin- 53656: rustuu valtion eläkelakiin (280/1966). taan ennen 1 päivää tammikuuta 1999 koh- 53657: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin va- distuvat virastomuotoiselle valtion kiinteis- 53658: rainsiirtoverovapaudesta luovutettaessa kiin- tölaitokselle tilivirastona kuuluvat tehtävät. 53659: teistölaitoksen hallinnassa olevia kiinteistöjä 53660: ja arvopapereita yleisperustelujen jaksossa 5 2. Tarkemmat säännökset 53661: tarkoitetulle perustettavalle yhtiölle apport- 53662: tiomaisuutena ja yhtiön luovuttaessa omai- Ehdotetun lain 8 §:n nojalla annettaisiin 53663: suutta edelleen tytäryhtiölleen. Vastaavaa asetus Valtion kiinteistölaitoksesta. Asetuk- 53664: menettelyä on aiemmin noudatettu Valtion- sessa annettaisiin tarkemmat säännökset lä- 53665: rautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi an- hin~ä liikelaitoksen toimitusjohtajasta sekä 53666: netussa laissa (20/1995), jonka 3 §:llä va- halhtuksen kokoonpanosta, yleislain lisäksi 53667: pautettiin kiinteistön ja arvopaperin luovu- tulevista tehtävistä ja päätösvallasta. 53668: tuksesta suoritettavasta leimaverosta luovu- 53669: tukset, joissa Valtionrautateiden toimintaa 3. Voimaantulo 53670: jatkamaan perustettava osakeyhtiö tai sen 53671: tytäryhtiö luovutti omaisuutta edelleen kon- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 53672: sernin sisällä. vänä tammikuuta 1999. Samasta ajankohdas- 53673: Koska apporttiluovutus perustettavaan yh- ta ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva 53674: tiöön on tarkoitus tehdä mahdollisuuksien laki valtion kiinteistölaitoksesta. 53675: mukaan jo lain tultua hyväksytyksi loppu- Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin 53676: vuonna 1998 eli ennen kuin kiinteistölaitos voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. 53677: muuttuisi liikelaitokseksi lain tullessa voi- 53678: maan vuoden 1999 alusta, verovapaus olisi 4. Säätämisjärjestys 53679: tältä osin takautuva. Näistä luovutuksista ei 53680: olisi suoritettava veroa, jos luovutus tapah- Ehdotuksen mukainen laki voidaan säätää 53681: tuu joulukuun 1 päivän 1998 jälkeen vuoden tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Liike- 53682: 1999 loppuun mennessä. Edelleenluovutuk- laitosuudistuksen edellyttämät yleislain sää- 53683: sen tytäryhtiölle olisi tapahduttava kahden tämisen aikaan voimassa olleesta hallitus- 53684: vuoden kuluessa lain voimaantulosta. muodosta poikenneet säännökset sisältyvät 53685: Haettaessa saannon perusteella lainhuutoa yleislakiin, joka on säädetty valtiopäiväjär- 53686: olisi kirjaaruisviranomaiselle esitettävä selvi- Jestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla. Edellä 53687: tys verovapauden edellytysten täyttymisestä tarkoitetut säännökset on sittemmin sisälly- 53688: eli siitä, että luovutuksensaajana on sään- tetty 1 päivänä maaliskuuta 1992 voimaan 53689: nöksessä tarkoitettu kiinteistöliiketoimintaa tulleeseen hallitusmuodon VI luvun muutok- 53690: harjoittava yhtiö ja että kiinteistö on luovu- seen (1077/1991). 53691: tushetkellä ollut kiinteistölaitoksen hallin- 53692: nassa. Vastaava selvitys on tarvittaessa esi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53693: tettävä osakkeiden luovutuksesta veron suo- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 53694: rittamista valvovalle verovirastolle. Yhtiön tus: 53695: HE 130/1998 vp 11 53696: 53697: 53698: Laki 53699: Valtion kiinteistölaitoksesta 53700: 53701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53702: 1§ sen arvonkorotusrahastoa ei saa siirtää pe- 53703: ruspääomaan. 53704: Hallinnollinen asema 53705: 6§ 53706: Valtion kiinteistölaitos on asianomaisen 53707: ministeriön hallinnonalalla toimiva valtion Ministeriön ratkaistava! asiat 53708: liikelaitos. 53709: Kiinteistölaitokseen sovelletaan valtion Valtion liikelaitoksista annetun lain 11 §:n 53710: liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdassa ja 2 momen- 53711: jollei tässä laissa toisin säädetä. tissa tarkoitetut asiat ratkaisee asianomainen 53712: ministeriö. 53713: 2§ 53714: 7§ 53715: Toimiala ja tehtävät 53716: Salassapitovelvollisuus 53717: Kiinteistölaitoksen tehtävänä on tuottaa 53718: toimitilapalveluja ensi sijassa valtion viras- Kiinteistölaitoksen henkiiästään kuuluva ei 53719: toille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnas- saa palvelussuhteen aikana eikä sen jälkeen 53720: saan olevasta kiinteistövarallisuudesta siten, ilmaista tietoa, joka valtakunnan turval- 53721: että sen arvo säilyy sekä että se pysyy kun- lisuuden, maanpuolustuksen edun tai rikos- 53722: nossa ja on kysynnän sekä yleisten laatuvaa- ten ehkäisemisen takia on salassa pidettävä. 53723: timusten mukainen. 53724: 8§ 53725: 3§ 53726: Tarkemmat säännökset 53727: Palvelu- ja toimintatavoitteet 53728: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 53729: Kiinteistölaitoksen tulee huolehtia sen toi- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 53730: mialaan kuuluvien palvelujen tarkoituksen- 53731: mukaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä otta- 9§ 53732: en erityisesti huomioon valtionhallinnon tar- 53733: peet. Voimaantulo 53734: 53735: 4§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53736: kuuta 1999. 53737: Lainanotto Tällä lailla kumotaan valtion kiinteistölai- 53738: toksesta 13 päivänä tammikuuta 1995 annet- 53739: Kiinteistölaitos saa ottaa toimintaansa var- tu laki (30/1995). 53740: ten valtion liikelaitoksista annetun lain 8 §:n Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpane- 53741: 2 momentissa tarkoitettua lainaa. miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaan- 53742: tuloa. 53743: 5§ 53744: 10§ 53745: Erityinen omaisuus 53746: Siirtymäsäännökset 53747: Kiinteistölaitoksen hallintaan voidaan ta- 53748: lousarvion käsittelyn yhteydessä siirtää kiin- Kiinteistölaitos jatkaa virastomuotoisen 53749: teää ja irtainta omaisuutta muun pääoman valtion kiinteistölaitoksen toimintaa, ja tälle 53750: ehdoin. Tällainen omaisuus ei ole voiton kuuluvat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät tä- 53751: tuloutuksen perusteena. Tätä omaisuutta tai män lain mukaiselle kiinteistölaitokselle. 53752: 12 HE 130/1998 vp 53753: 53754: Valtion kiinteistölaitoksen virat lakkaavat hallitsemaan perustettavalle valtion koko- 53755: tämän lain tullessa voimaan. Henkilöstö siir- naan omistamalle yhtiölle sen osakkeita vas- 53756: tyy tässä laissa tarkoitetun kiinteistölaitoksen taan. Veroa ei ole myöskään suoritettava tä- 53757: palvelukseen työsopimussuhteisiin tehtäviin. män osakeyhtiön luovuttaessa omaisuutta 53758: Varainsiirtoveroa ei ole suoritettava luovu- edelleen kokonaan omistamalleen tytäryh- 53759: tettaessa joulukuun 1 päivän 1998 ja joulu- tiölle kahden vuoden kuluessa tämän lain 53760: kuun 31 päivän 1999 välisenä aikana viras- voimaantulosta. 53761: tomuotoisen valtion kiinteistölaitoksen tai Kiinteistölaitos hoitaa toimintaan ennen 1 53762: sen toimintaa tämän lain mukaan jatkavan päivää tammikuuta 1999 kohdistuvat viras- 53763: kiinteistölaitoksen hallinnassa olevia kiin- tomuotoiselle valtion kiinteistölaitokselle 53764: teistöjä ja arvopapereita niitä omistamaan ja tilivirastona kuuluvat tehtävät. 53765: 53766: 53767: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 53768: 53769: Tasavallan Presidentti 53770: 53771: 53772: 53773: 53774: MARTTI AHTISAARI 53775: 53776: 53777: 53778: 53779: Ministeri Jouko Skinnari 53780: HE 131/1998 vp 53781: 53782: 53783: 53784: 53785: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien kulttuuritoi- 53786: minnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 53787: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 53788: 53789: 53790: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 53791: 53792: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kun- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 53793: tien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliai- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 53794: kaisesta muuttamisesta annettua lakia siten, si sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tule- 53795: että veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- maan voimaan vuoden 1999 alusta. 53796: rojen käyttö lain mukaisiin valtionosuoksiin 53797: ja -avustuksiin olisi mahdollista myös 53798: vuonna 1999. 53799: 53800: 53801: 53802: PERUSTELUT 53803: 53804: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2. Asian valmistelu 53805: Kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi- 53806: (728/1992) on väliaikaisesti muutettu siten, nisteriössä. 53807: että lain mukaisiin valtionosuoksiin ja -avus- 53808: tuksiin on voitu käyttää veikkauksen ja raha- 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset 53809: arpajaisten voittovaroja vuosina 53810: 1993-1998. Tällöin veikkauksen ja raha-ar- Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses- 53811: pajaisten voittovarojen käyttöä tieteen, tai- sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja 53812: teen, urheilun sekä liikunta- ja nuorisokasva- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 53813: tustyön tukemiseen on voitu vastaavasti su- seen, selvitysosassa osoitettu 35 635 000 53814: pistaa. markan määräraha käytettäväksi kuntien 53815: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- kulttuuritoiminnan valtionosuoksiin ja -avus- 53816: tavat sen, että kuntien kulttuuritoiminnasta tuksiin. Tällöin on talousarvion momentin 53817: annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja 29.91.33, Valtionosuus ja -avustus kuntien 53818: -avustusten maksamiseen joudutaan edelleen kulttuuritoimintaan, määrärahaa voitu vähen- 53819: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-ar- tää vastaavalla summalla. 53820: pajaisten voittovaroja. 53821: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 4. Voimaantulo 53822: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 53823: (1681/1992) voimaantulosäännöstä ehdote- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 53824: taan muutettavaksi siten, että lain mukai- vänä tammikuuta 1999. 53825: siin valtionosuoksiin ja -avustuksiin voidaan 53826: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53827: tovaroja myös vuonna 1999. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 53828: tus: 53829: 53830: 53831: 53832: 380292S 53833: HE 13111998 vp 2 53834: 53835: 53836: 53837: 53838: Laki 53839: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 53840: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 53841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53842: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päi- 53843: vänä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 53844: 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (1011/1997), seuraavasti: 53845: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53846: kuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 1999. 53847: lukuuta 1999. 53848: 53849: 53850: 53851: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 53852: 53853: Tasavallan Presidentti 53854: 53855: 53856: 53857: MARTTI AHTISAARI 53858: 53859: 53860: 53861: 53862: Ministeri Suvi-Anne Siimes 53863: HE 131/1998 vp 3 53864: 53865: Liite 53866: 53867: 53868: 53869: 53870: Laki 53871: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 53872: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 53873: 53874: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53875: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivä- 53876: nä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 21 53877: päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (101111997), seuraavasti: 53878: 53879: Voimassa oleva laki Ehdotus 53880: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 53881: mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään 53882: joulukuuta 1998. joulukuuta 1999. 53883: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 53884: mikuuta 1999. 53885: HE 132/1998 vp 53886: 53887: 53888: 53889: 53890: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä kirjailijoille ja 53891: kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 53892: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 53893: muuttamisesta 53894: 53895: 53896: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 53897: 53898: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi noihin olisi mahdollista myös vuonna 1999. 53899: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritetta- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talosar- 53900: vista apurahoista ja avustuksista annettua vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi 53901: lakia siten, että veikkauksen ja raha-arpajais- sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan 53902: ten voittovarojen käyttö lain mukaisiin me- voimaan vuoden 1999 alusta. 53903: 53904: 53905: 53906: PERUSTELUT 53907: 53908: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2. Asian valmistelu 53909: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- Esitys on valmisteltu virkatyönä opetus- 53910: tavista apurahoista ja avustuksista annettua ministeriössä. 53911: lakia (236/1961) on väliaikaisesti muutettu 53912: siten, että lain mukaisiin menoihin on voitu 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset 53913: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- 53914: tovaroja vuosina 1994--1998. Tällöin veik- Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses- 53915: kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja 53916: käyttöä tieteen, muun taiteen, urheilun sekä raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 53917: liikunta- ja nuorisokasvatustyön tukemiseen seen, selvitysosassa osoitettu 49 280 000 53918: on voitu vastaavasti supistaa. markan määräraha käytettäväksi taiteilija- 53919: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien 53920: tavat sen, että lain mukaisten kirjailijoiden ja apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin on ta- 53921: kääntäjien apurahojen ja avustusten maksa- lousarvion momentin 29.90.51, Apurahat 53922: miseen joudutaan edelleen pääosin käyttä- taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille, mää- 53923: mään veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- rärahaa voitu vähentää vastaavalla summalla. 53924: varoja. 53925: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- 4. Voimaantulo 53926: tavista apurahoista ja avustuksista annetun 53927: lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 53928: lain (1067/1993) voimaantulosäännöstä eh- vänä tammikuuta 1999. 53929: dotetaan muutettavaksi siten, että lain mu- 53930: kaisiin menoihin voidaan käyttää veikkauk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 53931: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja myös kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 53932: vuonna 1999. tus: 53933: 53934: 53935: 53936: 53937: 380293T 53938: 2 HE 132/1998 vp 53939: 53940: 53941: 53942: 53943: Laki 53944: eräistä kiljailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 53945: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 53946: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 53947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53948: muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista anne- 53949: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1067/1993) 53950: voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa 53951: (1013/1997), seuraavasti: 53952: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 53953: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään kuuta 1999. 53954: joulukuuta 1999. 53955: 53956: 53957: 53958: 53959: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 53960: 53961: Tasavallan Presidentti 53962: 53963: 53964: 53965: MARTTI AHTISAARI 53966: 53967: 53968: 53969: 53970: Ministeri Suvi-Anne Siimes 53971: HE 132/1998 vp 3 53972: 53973: Liite 53974: 53975: 53976: 53977: 53978: Laki 53979: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun 53980: lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain 53981: voimaantulosäännöksen muuttamisesta 53982: 53983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 53984: muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista anne- 53985: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain ( 106711993) 53986: voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa 53987: (1 013/1997), seuraavasti: 53988: 53989: 53990: Voimassa oleva laki Ehdotus 53991: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 53992: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään 53993: joulukuuta 1998. joulukuuta 1999. 53994: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 53995: mikuuta 1999. 53996: HE 133/1998 vp 53997: 53998: 53999: 54000: 54001: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijaprofessorin 54002: viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta 54003: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamises- 54004: ta 54005: 54006: 54007: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54008: 54009: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tai- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 54010: teilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 54011: apurahoista annetun lain väliaikaisesta muut- si sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tule- 54012: tamisesta annettua lakia siten, että veik- maan voimaan vuoden 1999 alusta. 54013: kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen 54014: käyttö lain mukaisiin menoihin olisi mahdol- 54015: lista myös vuonna 1999. 54016: 54017: 54018: 54019: PERUSTELUT 54020: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2. Asian valmistelu 54021: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi- 54022: teilija-apurahoista annettua lakia (734/1969) nisteriössä. 54023: on väliaikaisesti muutettu siten, että lain mu- 54024: kaisiin menoihin on voitu käyttää veikkauk- 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset 54025: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja vuosina 54026: 1994--1998. Tällöin veikkauksen ja raha-ar- Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses- 54027: pajaisten voittovarojen käyttöä tieteen, muun sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja 54028: taiteen, urheilun sekä liikunta- ja nuorisokas- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi- 54029: vatustyön tukemiseen on voitu vastaavasti seen, selvitysosassa osoitettu 49 280 000 54030: supistaa. markan määräraha käytettäväksi taiteilija- 54031: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aihe- apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien 54032: uttavat sen, että lain mukaisten taiteilija-apu- apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin on ta- 54033: rahojen maksamiseen joudutaan edelleen lousarvion momentin 29.90.51, Apurahat 54034: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-ar- taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille, mää- 54035: pajaisten voittovaroja. rärahaa voitu vähentää vastaavalla summalla. 54036: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- 54037: teilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta 4. Voimaantulo 54038: muuttamisesta annetun lain (1066/1993) voi- 54039: maantulosäännöstä ehdotetaan muutettavak- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 54040: si siten, että lain mukaisiin menoihin voi- vänä tammikuuta 1999. 54041: daan käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten 54042: voittovaroja myös vuonna 1999. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 54043: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 54044: tus: 54045: 54046: 54047: 54048: 380299A 54049: 2 HE 133/1998 vp 54050: 54051: 54052: 54053: 54054: Laki 54055: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta 54056: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 54057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54058: muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliai- 54059: kaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1066/1993) voimaantu- 54060: losäännös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (1012/1997), 54061: seuraavasti: 54062: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 54063: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 1999. 54064: lukuuta 1999. 54065: 54066: 54067: 54068: 54069: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 54070: 54071: Tasavallan Presidentti 54072: 54073: 54074: 54075: MARTTI AHTISAARI 54076: 54077: 54078: 54079: 54080: Ministeri Suvi-Anne Siimes 54081: HE 133/1998 vp 3 54082: 54083: Liite 54084: 54085: 54086: 54087: 54088: Laki 54089: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta 54090: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 54091: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54092: muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliai- 54093: kaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1066/93) voimaantulosään- 54094: nös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (1012/1997), seuraa- 54095: vasti: 54096: Voimassa oleva laki Ehdotus 54097: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 54098: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään 54099: joulukuuta 1998. joulukuuta 1999. 54100: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 54101: mikuuta 1999. 54102: HE 134/1998 vp 54103: 54104: 54105: 54106: 54107: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi näkövammaisten kir- 54108: jastosta annetun lain muuttamisesta 54109: 54110: 54111: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54112: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nä- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 54113: kövammaisten kirjastosta annettua lakia si- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 54114: ten, että raha-automaattivaroja voidaan käyt- väksi sen yhteydessä. 54115: tää näkövammaisten kirjastolle vuokratta- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 54116: vaksi tarkoitettujen toimitilojen perusta- den 1999 alusta. 54117: miskustannuksiin. 54118: 54119: 54120: 54121: 54122: PERUSTELUT 54123: 54124: 54125: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset tuksessa, ei Raha-automaattiyhdistyksen 54126: tuottojen käyttäminen sen toimitilakustan- 54127: Näkövammaisten kirjastosta annettu laki nuksiin ole voimassa olevan lainsäädännön 54128: (63811996) on tullut voimaan 1 päivänä mukaan mahdollista. Tämän vuoksi ehdote- 54129: syyskuuta 1996. Näkövammaisten kirjasto taan näkövammaisten kirjastosta annettuun 54130: on opetusministeriön alainen suomen- ja lakiin lisättäväksi säännös, joka mahdollis- 54131: ruotsinkielisenä toimiva kirjasto, jonka me- taisi Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaro- 54132: not suoritetaan valtion talousarviossa olevis- jen käytön kirjastolle vuokrattaviksi tarkoi- 54133: ta yleisistä budjettimäärärahoista. tettujen toimitilojen perustamiskustannuksiin. 54134: Suunnitteilla olevan näkövammaisten pal- 54135: velukeskuksen yhteyteen on tarkoitus hank- 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset 54136: kia uudet tilat myös näkövammaisten kirjas- 54137: tolle. Raha-automaattiasetuksen (67611967) Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses- 54138: 29 §:n 1 momentin mukaan yleishyödyllisen sä on näkövammaisten kirjastolle osoitettu 54139: yhteisön tai säätiön tulee toimia jollakin momentilla 29.91.22 (Näkövammaisten kir- 54140: säännöksessä mainituista toimialoista, jotta jaston toimintamenot) 25 747 000 markkaa. 54141: sille voidaan myöntää avustuksia Raha-au- Momentin päätösosan mukaan vuoden 1999 54142: tomaattiyhdistyksen tuotosta. Tällaisia toi- aikana saa tehdä sellaisia Näkövammaisten 54143: mialoja ovat muun muassa aistiviallisten kirjaston toimitiloja lisääviä vuokrasopi- 54144: huoltaminen ja invalidihuollon tukeminen. muksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden 54145: Asetuksen 29 §:n 2 momentin mukaan avus- 1999 jälkeen siten, että tilojen lisäys on 54146: tusta ei kuitenkaan saa myöntää menoihin, enintään 1 200 neliömetriä. Talousarvioesi- 54147: joiden suorittaminen kuuluu valtiolle, kun- tyksen luvun 33.92 (Raha-automaattiyhdis- 54148: nalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle. Kos- tyksen tuoton käyttö) momentin 33.92.50 54149: ka näkövammaisten kirjasto on valtion omis- (Avustukset yhteisöille ja säätiöille tervey- 54150: 54151: 54152: 380294U 54153: 2 HE 134/1998 vp 54154: 54155: den ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämi- 3. Asian valmistelu 54156: seen) päätösosan mukaan momentin määrä- 54157: rahaa saisi käyttää avustuksen maksamiseen Esitys on valmisteltu opetusministeriössä 54158: Näkövammaisten kirjaston käyttöön tarkoi- yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön 54159: tettujen toimitilojen perustamiskustannuksiin. kanssa. 54160: Momentin selvitysosan mukaan Raha-auto- 54161: maattiyhdistyksen tuottoa saisi käyttää pal- 4. Voimaantulo 54162: velukeskushankkeeseen 40 miljoonaa mark- 54163: kaa. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 54164: Kirjaston uusien tilojen neliövuokran ar- vänä tammikuuta 1999. 54165: vioidaan olevan nykyistä neliövuokraa alem- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 54166: pi. Tilojen lisääntymisen vuoksi vuokrame- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 54167: nojen arvioidaan kuitenkin hieman kasvavan. tus: 54168: 54169: 54170: 54171: 54172: Laki 54173: näkövammaisten kiljastosta annetun lain muuttamisesta 54174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54175: lisätään näkövammaisten kirjastosta 23 päivänä elokuuta 1996 annettuun lakiin (638/1996) 54176: uusi 5 a § seuraavasti: 54177: 5a§ mukaisesti valtion talousarvioon vuosittain 54178: Näkövammaisten kirjastolle vuokrattavaksi otettavaa määrärahaa. 54179: tarkoitettujen toimitilojen perustamiskustan- 54180: nuksiin voidaan käyttää raha-automaat- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 54181: tiasetuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentin mikuuta 1999. 54182: 54183: 54184: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 54185: 54186: Tasavallan Presidentti 54187: 54188: 54189: 54190: MARTTI AHTISAARI 54191: 54192: 54193: 54194: 54195: Ministeri Suvi-Anne Siimes 54196: HE 134/1998 vp 3 54197: 54198: Liite 54199: 54200: Laki 54201: näkövammaisten kirjastosta annetun lain muuttamisesta 54202: 54203: 54204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54205: lisätään näkövammaisten kirjastosta 23 päivänä elokuuta 1996 annettuun lakiin (638/1996) 54206: uusi 5 a § seuraavasti: 54207: 54208: Voimassa oleva laki Ehdotus 54209: 5a§ 54210: Näkövammaisten kirjastolle vuokrattavaksi 54211: tarkoitettujen toimitilojen perustamiskustan- 54212: nuksiin voidaan käyttää raha-automaat- 54213: tiasetuksen (67611967) 29 §:n 1 momentin 54214: mukaisesti valtion talousaJVioon vuosittain 54215: otettavaa määrärahaa. 54216: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 54217: mikuuta 1999. 54218: HE 135/1998 vp 54219: 54220: 54221: 54222: 54223: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalou- 54224: den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 §:n muut- 54225: tamisesta 54226: 54227: 54228: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54229: 54230: 54231: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maa- muutettaviksi. Maatilatalouden kehittämis- 54232: ja metsätalouden rakennepoliittisista toimen- rahaston varoja voitaisiin lisäksi eräissä ta- 54233: piteistä annetun lain 31 §: ää siten, että lain pauksissa käyttää hankerahoitukseen. 54234: soveltamisalaan kuuluvia tukia myönnettäes- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 54235: sä voitaisiin käyttää valtion talousarviosta arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 54236: annetun lain mukaista valtuusmenettelyä. si sen yhteydessä. 54237: Lisäksi esityksessä ehdotetaan Euroopan Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 54238: yhteisön rakennerahastojen rahoitusosuuden maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun 54239: tuloutusta koskevia säännöksiä eräiltä osin se on hyväksytty ja vahvistettu. 54240: 54241: 54242: PERUSTELUT 54243: 54244: 1. Nykytila EMOTR:n tukiosastosta ja kansallinen osuus 54245: valtion talousarvion määrärahasta. Muiden 54246: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö rakennetoimenpiteiden yhteisöosuus rahoite- 54247: taan pääosin EMOTR:n ohjausosastosta. 54248: Suomen Iiityttyä Euroopan unianiin (EU) Kansallinen osuus rahoitetaan osaksi valtion 54249: on maa- ja metsätalouden rakennepoliittisia talousarvion määrärahasta ja maatilojen tukia 54250: toimenpiteitä voitu rahoittaa osaksi Euroo- koskeviita osin pääasiassa maatilatalouden 54251: pan yhteisön (EY) rakennerahastojen varoin. kehittämisrahaston varoista. 54252: Lisäksi Euroopan maatalouden tuki- ja oh- Lain 31 §:n 2 momentin mukaan varat 54253: jausrahasto (EMOTR) osallistuu niin sanot- tuloutetaan pääsääntöisesti valtion talousarvi- 54254: tujen liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen. on kautta valtiovarastoon. Maatilatalouden 54255: Näitä ovat maatalouden ympäristötuki, met- kehittämisrahastoon varat tuloutetaan, kun 54256: sityksen tukeminen ja maatalouden var- kysymys on ohjausosastosta valtionlainojen 54257: haiseläketuki. Rakennerahastoista rahoitetta- korkoetuuteen ja avustuksiin saatavasta ra- 54258: via toimenpiteitä ovat maatilojen toi- hoitusosuudesta. Jos kysymys on luonnon- 54259: mintaedellytyksiin liittyvät tuet ja maaseu- haittakorvauksesta tai kauppa- ja teollisuus- 54260: dun kehittämiseen tarkoitetut tuet. ministeriön hallinnonalalla myönnettävistä 54261: Tukien myöntöperusteista säädetään asian- avustuksista, varat tuloutetaan kuitenkin ta- 54262: omaisissa EY:n asetuksissa. Tukijärjestel- lousarvioon. Momentin mukaan tuloutukses- 54263: mien kansallisesta hallintomenettelystä sää- ta vastaa Valtiokonttori, kun kysymys on tu- 54264: detään maa- ja metsätalouden rakennepoliit- kiosastosta saatavista varoista. Maa- ja met- 54265: tisista toimenpiteistä annetussa laissa sätalousministeriön tietopalvelukeskus taas 54266: (1303/1994), jonka 31 §:ssä säädetään tukien tulouttaa ohjausosastosta saatavat varat. Käy- 54267: rahoitusmenettelystä. Pääsääntöisesti liitän- tännössä EMOTR:sta saatavien varojen tu- 54268: näistoimenpiteiden yhteisöosuus rahoitetaan loutuksesta kuitenkin on vastannut kaikilta 54269: 54270: 54271: 380296X 54272: 2 HE 135/1998 vp 54273: 54274: osin tietopalvelukeskus. jäsenvaltion toimivaltainen elin on todista- 54275: Lain 31 §.n 3 momentin mukaan tuki nut, että vähintään puolet ensimmäisestä en- 54276: myönnetään pääsääntöisesti valtion talousar- nakosta on käytetty ja että toiminta edistyy 54277: viossa osoitetusta määrärahasta. Suurimman tyydyttävällä nopeudella ja asetettujen ta- 54278: ryhmän muodostavat liitännäistoi- voitteiden mukaisesti. Maksusitoumuksen 54279: menpiteisiin ja luonnonhaittakorvauksiin loppusumman suorittamisen edellytyksenä 54280: myönnettävät tuet sekä tavoiteohjelmien to- on, että jäsenvaltion asianomainen elin esit- 54281: teuttamiseksi myönnettävät kehittämishanke- tää Euroopan yhteisöjen komissiolle maksu- 54282: tuet. Momentin mukaan maatilatalouden ke- pyynnön määräajassa ja liittää maksupyyn- 54283: hittämisrahaston varoista myönnetään tuki, töön säädetyt toimintakertomukset ja todis- 54284: joka perustuu lain 4-7, 9-11, 17, 24 tai tuksen maksupyynnön ja kertomuksen oi- 54285: 25 §:ään. Korkotuki sekä kauppa- ja teolli- keellisuudesta. Jäsenvaltion on lisäksi huo- 54286: suusministeriön hallinnonalalla tuki myönne- lehdittava siitä, että edunsaajat saavat enna- 54287: tään kuitenkin talousarvion määrärahasta. kot ja maksut mahdollisimman lyhyen ajan 54288: Lain 31 §:n 5 momentin mukaan tuki pyri- kuluessa ja, jos edunsaajien hakemukset 54289: tään maksamaan lopulliselle tuen saajalle täyttävät edellytykset maksun suorittamisek- 54290: sitä mukaa, kuin EY maksaa rahoitusosuut- si, pääsääntöisesti kolmen kuukauden ku- 54291: taan. Rahoitusosuuksien saamisessa käyte- luessa siitä, kun jäsenvaltio on ottanut vas- 54292: tään hyväksi mahdollisuutta saada EY:ltä taan määrärahat. 54293: ennakkorahoitusta. Tukea voidaan maksaa Mainitussa artiklassa edunsaajilla tarkoite- 54294: vasta sen jälkeen, kun EY on hyväksynyt taan niitä jäsenvaltion toimijoita, jotka käyt- 54295: tukijärjestelmän tai ohjelman ja asian- tävät EY:n tukiosuuden. Nämä voivat olla 54296: omainen viranomainen on tehnyt päätöksen valtion alueellisia viranomaisia, jotka myön- 54297: tuen myöntämisestä. Valtion osuus tuesta tävät ja maksavat tuen yksittäisille hankkeen 54298: maksetaan yhtä aikaa EY:n osuuden kanssa. toteuttajille tai tukijärjestelmän mukaisille 54299: Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltami- tuensaajille. Edunsaajana voi tulla kysymyk- 54300: sesta rakennerahastojen toiminnan yhteen- seen myös julkishallinnon ulkopuolinen toi- 54301: sovittamisen osalta toisaalta keskenään ja mija, joka vastaa EY:n osuuden maksatok- 54302: toisaalta Euroopan investointipankin toimin- sista hankkeiden toteuttajille. Suomessa 54303: nan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa an- EY:n tukiosuuden käytöstä ei hyväksyttyjen 54304: netun asetuksen (ETY) N:o 4253/88 muutta- ohjelmien mukaan maa- ja metsätalousminis- 54305: misesta annetussa neuvoston asetuksessa teriön hallinnonalalla voi vastata julkishallin- 54306: (ETY) N:o 2082/93 säädetään muun muassa non ulkopuolinen taho, vaan tukiosuuden 54307: EY:n tukiosuuden maksamisen hakemisesta maksamisesta vastaa aina valtion viranomai- 54308: ja maksuista. nen. 54309: Asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan Suomessa tuen maksaminen edellyttää aina 54310: rahoitustuki maksetaan EY :n talousarvioon viranomaisen hallintopäätöstä, jolla tuki en- 54311: sisältyvien maksusitoumusten mukaisesti sin myönnetään riippumatta siitä, onko ky- 54312: jäsenvaltion hakemuksesta jäsenvaltion mää- symys tukijärjestelmiin kuuluvista tuista, ku- 54313: räämälle toimivaltaiselle elimelle. EY :n tu- ten luonnonhaittakorvauksista, vai yksittäis- 54314: kiosuus maksetaan pääsääntöisesti viimeis- ten hankkeiden tukemisesta. Tukipäätös kos- 54315: tään kahden kuukauden kuluessa asetetut kee sekä EY:n osuutta että kansallista osuut- 54316: edellytykset täyttävän hakemuksen vastaan- ta tuesta. Tukijärjestelmiin kuuluvaa tukea ei 54317: ottamisesta. Rahoitustuki voidaan suorittaa makseta yksityisille viljelijöille kansallisesti 54318: joko ennakkona tai todellisiin menoihin liit- ennakkona. Luonnonhaittakorvausten osalta 54319: tyvinä lopullisina maksuina. Kaksi vuotta tai tämä johtuu tuen melko nopeasta maksami- 54320: kauemmin kestävien toimenpiteiden osalta sesta päätöksen tekemisen jälkeen. Maati- 54321: maksut liittyvät vuosittaisia eriä koskevien lojen investointitoissa taas maatilojen oma 54322: maksusitoumusten suorittamiseen. tulorahoitus yleensä kestää investointituen 54323: Artiklan 2-5 kohdan mukaan kustakin maksun sitä mukaa, kun investointia on to- 54324: maksusitoumuksesta voidaan maksaa ennak- teutettu. Sen sijaan tavoite 5 b ja tavoite 6 - 54325: kona enintään 50 prosenttia maksusitoumuk- ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien mu- 54326: sen määrästä. Toinen ennakko, joka laske- kaisesti tuetaan myös sellaisia hankkeita, joi- 54327: taan siten, että kahden ennakon yhteenlas- den toteutuminen edellyttää kansallista en- 54328: kettu määrä on enintään 80 prosenttia mak- nakkomaksua, koska hanketyössä hankkeen 54329: susitoumuksesta, maksetaan sen jälkeen, kun toteuttajien omarahoitusosuuteen liittyvät 54330: HE 135/1998 vp 3 54331: 54332: suoritukset painottuvat yleensä hankkeen tuspäätösten tekeminen ja päätösten perus- 54333: toteuttamisen loppuvaiheeseen. teella suoritettavat maksatukset ovat ajalli- 54334: sesti eriytyneet. Samansuuntainen vaikutus 54335: 1.2. Nykytilan arviointi on mahdollisuudella myöntää tukea sel- 54336: laiseen hankkeeseen, joka toteutetaan 54337: EMOTR:n tukiosastosta on voitu hakea osittain vasta seuraavan vuoden aikana. Me- 54338: tukiosuuksien korvaamista varsin säännöl- nettely kuitenkin on tarkoituksenmukainen 54339: lisesti, eikä osuuksien maksatuksessa kuten varsinkin hankkeissa, jotka alkavat kesken 54340: ei tuen myöntö- ja maksatus- vuotta. 54341: menettelyssäkään ole ollut mainittavasti on- Vaitio saa vuosittain EY: Itä vuotuisen 54342: gelmia. Sen sijaan tavoiteohjelmiin sisältyvät maksusitoumuksen perusteella ennakon. 54343: EMOTR:n ohjausosastosta osittain rahoitet- Vaikka hallinnolle ensimmäiset tukikustan- 54344: tavat hankkeet ovat ohjelmakehyksessä taka- nukset syntyvätkin hanketta varten tuensaa- 54345: painotteisia. Tämän seurauksena osarahoitus- jille edellä selostetuin tavoin suoritetuista tu- 54346: kelpoisten kustannusten ja EY:n tukiosuuden kien ennakkomaksuista, seuraavat kustan- 54347: maksatusten ajallinen yhteensovittaminen nukset syntyvät vasta sen jälkeen, kun tuen 54348: kansallisten säädösten mukaisesti on aiheut- saajat ovat toteuttaneet saamaansa ennakkoa 54349: tanut vaikeuksia. Osittain vaikeudet johtuvat vastaavan osuuden hankkeesta. EY:ltä seu- 54350: myös kansallisen tukiosuuden riittämättö- raavaa tukiosuuden ennakkoa voidaan hakea 54351: myydestä. vasta sen jälkeen, kun hallinnolle aiheutu- 54352: Suomea koskevassa rakennerahastojen ra- neet lopulliset kustannukset ovat vähintään 54353: hoituskehyksessä EY on vahvistanut EY:n puolet valtion saamasta ensimmäisestä enna- 54354: maksusitoumukset EY osallistuu mak- kosta. 54355: susitoumusten mukaisesti tavoiteohjelmiin Tavoiteohjelmat uhkaavat jäädä osittain to- 54356: sisältyvien eri toimintalinjoihin kuuluvien teutumatta myös sen vuoksi, että julkisen ra- 54357: tukijärjestelmien tai hankkeiden tukikustan- hoituksen osuus on määrärahojen supistusten 54358: nuksiin. Ohjelmien hyväksymisen yh- takia vaarassa jäädä toteutumatta ohjelmien 54359: teydessä on haettu ensimmäisiä EY:n osuuk- mukaisesti. Tällöin ei myöskään saavuteta 54360: sien maksujen ennakkoja. Lisäksi monivuoti- niitä myönteisiä vaikutuksia, joihin kyseisen 54361: sissa tukijärjestelmissä ja ohjelmissa kunkin alueen elinkelpoisena säilyttämisessä on oh- 54362: vuoden ensimmäisten erien maksuennakkoja jelmien avulla pyritty. Julkiseksi rahoituk- 54363: on haettu. Ennakkoja seuraavien maksuerien seksi hyväksyttyjen rahoituslähteiden määrää 54364: perusteena on ollut niin paljon menoja, että tulisi siten laajentaa. 54365: EY on maksanut vuosien 1995 ja 1996 mak- 54366: susitoumuksiin perustuvat EY:n rahoi- 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 54367: tusosuudet kokonaisuudessaan. Seuraavien ehdotukset 54368: vuosien ennakkojen edestä ei kuitenkaan ole 54369: syntynyt riittävästi kustannuksia. Tämä joh- Esityksen tavoitteena on joustavoittaa tuen 54370: tuu hankkeisiin liittyvien tukihakemusten myöntämistä niin, että rahoituskehyksen mu- 54371: painottumisesta etupäässä ohjelmakauden kaiset EY:n rahoitusosuudet voidaan rahasto- 54372: loppupuolelle sekä ohjelmakauden alkupuo- kautena hyödyntää täysimääräisesti. Olennai- 54373: len hankkeiden hitaasta käynnistymisestä, sen tärkeää tässä suhteessa on mahdollistaa 54374: mikä viivästyttää myönnettyjen tukien mak- tukipäätösten tekeminen vuoden 1999 lop- 54375: suja. puun mennessä koko tukikehyksen mukai- 54376: Hankkeiden toteuttamiseen ei yleensä ryh- sesta määrästä, jolloin varat tulevat sidotuik- 54377: dytä, ennen kuin tuen myöntämisestä on vi- si. Tukikelpoisten kustannusten perusteella 54378: ranomaisen päätös. Hankkeen toteuttaville voidaan hakea EY:n osuuden maksamista 54379: tuensaajille voidaan maksaa ennakkona enin- vielä puoli vuotta toiminnan tosiasiallisesta 54380: tään 50 prosenttia kunkin vuoden tu- lakkaamisesta. Näin ollen EY:n osuutta voi- 54381: kiosuudesta. Seuraava erä voidaan maksaa daan hakea niiden sidottujen varojen perus- 54382: kuitenkin vasta sen jälkeen, kun tuensaajat teella, joiden perusteella syntyy kustannuksia 54383: ovat toteuttaneet ennakkoa vastaavan osuu- vielä vuonna 2001. 54384: den hankkeesta ja kustannuksia on muuten- Koska tavoiteohjelmien toteutumista hait- 54385: kin syntynyt koko toisen maksatuserän edes- taa myös kansallisten tukiosuuksien riittä- 54386: tä. mättömyys, tavoitteena on lisäksi mahdollis- 54387: Edellä esitetyn vuoksi hankkeiden rahoi- taa maatilatalouden kehittämisrahaston varo- 54388: 4 HE 135/1998 vp 54389: 54390: jen käyttö tarvittaessa hankkeisiin, joiden Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat lisäksi 54391: avulla edistetään maaseudun toimintaedelly- maatilatalouden kehittämisrahaston varojen 54392: tysten säilymistä maatilatalouden kehittämis- käytön tuen kansalliseen osuuteen 54393: rahastosta annetun lain (657/1966) 3 §:n 1 hankkeiden tukemisessa silloin, kun tavoite- 54394: momentin mukaisesti. ohjelmien toteuttaminen muutoin vaarantuisi. 54395: Edellä esitetyn vuoksi maa- ja metsätalouden 54396: rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun 3. Esityksen vaikutukset 54397: lain 31 §:n 2 momenttia ehdotetaan 54398: muutettavaksi siten, että lain 26 §:ssä tar- 3.1. Taloudelliset vaikutukset 54399: koitetun ohjelmaperusteisen tuen EY:n osuus 54400: tulootettaisiin pääsääntöisesti valtion talous- Rakennerahastojen alkuperäisessä tukike- 54401: arvion kautta valtiovarastoon, mutta se voi- hyksessä Suomen osuudeksi EMOTR:n oh- 54402: taisiin tulouttaa myös maatilatalouden kehit- jausosaston tukivaroista vuosiksi 1995-1999 54403: tämisrahastoon, jos tuki on myönnetty rahas- on hyväksytty yhteensä 3 444 miljoonaa 54404: ton varoista. Edellä sanottu ei kuitenkaan markkaa. Siitä luonnonhaittakorvausten 54405: koskisi metsätaloustoimenpiteitä, uusjakoja osuus on 2 216 miljoonaa markkaa. Loppu- 54406: eikä vesihuoltotoimenpiteitä, jotka tulootet- rahoituksesta on 380 miljoonaa markkaa 54407: taisiin aina valtiovarastoon. Vastaavasti 31 osoitettu maa- ja metsätalousministeriön hal- 54408: §:n 3 momenttia muutettaisiin niin, että 26 linnonalalla toteutettaviin tavoite 5 b -ohje- 54409: §:ssä tarkoitettu tuki maksettaisiin pääsään- lman toimintalinjan 2 mukaisiin toimenpi- 54410: töisesti talousarvion määrärahasta. Kun tuen teisiin ja tekniseen tukeen sekä 226 miljoo- 54411: myöntäminen ei enää edellyttäisi, että mää- naa markkaa vastaaviin tavoite 6 -ohjelmaan 54412: räraha jo on talousarviossa, voitaisiin maa- sisältyviin toimenpidekokonaisuuden 3.10 54413: seudun kehittämistoimenpiteiden tukemisessa mukaisiin hankkeisiin ja tekniseen tukeen. 54414: hankerahoituksessa käyttää hyväksi valtion Hankkeiden perusteella on myönnetty ja 54415: talousarviosta annetun lain ( 423/ 1988) 10 maksettu julkisista varoista tukea vuosina 54416: §:n 1 momentin mukaista valtuusmenettelyä. 1995-1997 seuraavasti: 54417: 54418: Vuosi Tukea Tukea Kansalli- EY:n EY:ltä 54419: myönnetty maksettu nen osuus osuus veloitettu 54420: milj.mk milj.mk tuesta osuus 54421: milj.mk tuesta 54422: milj.mk 54423: 1995 46,74 29,81 19,62 29,27 28,77 54424: 1996 196,88 103,95 61,61 42,34 37,93 54425: 1997 394,71 173,48 99,74 73,87 109,28 54426: Yhteensä 637,71 307,48 180,97 126,16 175,98 54427: Julkinen tuki on jakautunut ohjelmittain 54428: vuosina 1995-1997 seuraavasti: 54429: Ohjelma Tukea Tukea Kansallinen EY:n EY:ltä 54430: myönnetty maksettu osuus osuus veloitettu 54431: milj.mk milj.mk tuesta osuus 54432: milj.mk tuesta 54433: milj.mk 54434: Tavoite 5 b 413,82 200,37 125,91 74,44 96,76 54435: Tavoite 6 193,79 97,56 51,06 46,50 54,37 54436: LEADER II 26,4 9,56 4,00 5,20 21,68 54437: INTERREG II 3,6 0,02 0,00 0,02 3,17 54438: Kunnat ja kuntayhtymät ovat osallistuneet yhteensä noin 13,4 miljoonaa markkaa. 54439: ohjelmien toteuttamiseen maksamalla tukea Talousarvion valtuusmenettelyn käyttämi- 54440: HE 135/1998 vp 5 54441: 54442: nen ei lisäisi valtion menoja talousarvion 4. Asian valmistelu 54443: määrärahasta kysymyksessä olevaan tarkoi- 54444: tukseen, mutta se myöhentäisi niitä rahasto- Esitys on valmisteltu maa- ja metsäta- 54445: kauden jälkeisille vuosille 2000 ja 2001. lousministeriössä virkatyönä. 54446: Myöhennys koskisi noin 200 miljoonan mar- Esityksestä on kuultu sisäasianministe- 54447: kan tuen maksatus ta vuosina 2000 ja 2001. riötä. 54448: Maatilatalouden kehittämisrahastossa oli 54449: vuoden 1997 lopussa varoja yhteensä 8,2 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikko- 54450: miljardia markkaa, josta noin 4,9 miljardia ja 54451: markkaa oli rahastosta myönnettyjä lainoja. 54452: Vuonna 1997 rahastoon tuloutettiin EY:n tu- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 ta- 54453: kiosuutena varoja yhteensä 51,2 miljoonaa lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu kä- 54454: markkaa. Vastaavasti osarahoitteista tukea siteltäväksi sen yhteydessä. 54455: myönnettiin yhteensä 70,5 miljoonaa mark- Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu 54456: kaa, josta EY:n tukiosuus oli noin 27,4 mil- hallituksen esitys maaseutuelinkeinojen 54457: joonaa markkaa. Kysymyksessä olevat tuet rahoituslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi 54458: kuuluvat kaikki niin sanottuihin tavoite 5 a - laeiksi (HE 6011998 vp). Esityksessä 54459: toimenpiteisiin, jotka tavoite 6 -ohjelman ehdotetaan maa- ja metsätalouden raken- 54460: ulkopuolella eivät ole ohjelmaperusteisia. nepoliittisista toimenpiteistä annettu laki 54461: Kansallisia hanketukia, jotka ovat samanta- kumottavaksi. Maaseutuelinkeinojen ra- 54462: paisia kuin tavoiteohjelmien hanketuet, hoituslaki, jolla maa- ja metsätalouden 54463: myönnettiin vuonna 1997 yhteensä 25,0 mil- rakennepoliittisista toimenpiteistä annet- 54464: joonaa markkaa. tu laki kumottaisiin, ei kuitenkaan voi 54465: tulla voimaan ennen kuin Euroopan yh- 54466: 3.2. Ympäristövaikutukset teisöjen komissio on hyväksynyt eh- 54467: dotetut tukijärjestelmät. Siinä tapaukses- 54468: Varsinkin hankkeet, jotka liittyvät niin sa- sa, että maaseutuelinkeinojen rahoitusla- 54469: notun LEADER II -yhteisöaloitteen toteut- kia ei voitaisi saattaa voimaan vuoden 54470: tamiseen tavoite 5 b ja tavoite 6 -alueilla, 1999 alusta, EY:n osarahoittamaa tukea 54471: ovat lupaavalla tavalla alkaneet elävöittää myönnettäisiin ja maksettaisiin vielä 54472: sellaisia pienehköjä kyläyhteisöjä, joissa on vuonna 1999 maa- ja metsätalouden ra- 54473: ollut vaikea muuten luoda tavoitteellista toi- kennepoliittisista toimenpiteistä annetun 54474: mintaa alueen asuttuna säilymisen turvaami- lain nojalla, minkä vuoksi valtuusmenet- 54475: seksi. telyn mahdollistamisesta ja maatilatalou- 54476: Samoin itse tavoiteohjelmien perusteella on den kehittämisrahaston varojen käyttämi- 54477: luotu verkostoja, joiden päämääränä on hel- sestä olisi säädettävä muuttamalla mai- 54478: pottaa yritystoiminnan käynnisymistä alueel- nuttua lakia. 54479: la. Hankkeiden toteuttamisen hidastuminen Vastaavansisältöinen muutos ehdote- 54480: aiheuttaa verkostojen jäsenten yrityskohtaista taan tehtäväksi eduskunnan käsiteltävänä 54481: hankkeiden ja investointien viivästymistä, olevan maaseutuelinkeinojen rahoitusla- 54482: mikä taas vaikuttaa osaltaan alueen väestön kia koskevan ehdotuksen 23 §:n 1 mo- 54483: työllisyyteen ja toimeentulomahdollisuuksiin menttiin. 54484: ja sitä kautta yhteisön säilymiseen elinkel- 54485: poisena. 6. Voimaantulo 54486: 54487: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 54488: 3.3. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- mahdollisimman pian sen hyväksymisen 54489: tukset ja vahvistamisen jälkeen. 54490: Esityksellä ei ole organisatorisia tai henki- Edellä esitetyn perusteella annetaan 54491: löstövaikutuksia. Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava 54492: lakiehdotus: 54493: 6 HE 135/1998 vp 54494: 54495: Laki 54496: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 §:n muuttamisesta 54497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54498: muutetaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä 54499: joulukuuta 1994 annetun lain (1303/1994) 31 ~:n 2, 3 ja 5 momentti seuraavasti: 54500: 31 § tu tuki myönnetään kuitenkin maatilatalou- 54501: den kehittämisrahaston varoista. Erityisestä 54502: Tuen rahoitus syystä lain 26 §:ssä tarkoitettu tuki voidaan 54503: myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston 54504: V arat tuloutetaan pääsääntöisesti valtion ta- varoista lukuun ottamatta tukea, josta sääde- 54505: lousarvion kautta valtiovarastoon. Varat, jot- tään 27 §:n 2 momentissa. 54506: ka muuten tulisi tulouttaa talousarvion kautta 54507: valtiovarastoon, voidaan tulouttaa maatilata- Maksettaessa tukea lopulliselle tuensaajalle 54508: louden kehittämisrahastoon, jos ne saadaan tulee käyttää hyväksi Euroopan yhteisön en- 54509: sellaisen 26 §:n mukaisen tuen perusteella, nakkorahoitusta toimenpiteissä, joissa se on 54510: joka on myönnetty maatilatalouden kehittä- mahdollista ja joissa valtion tai muun jul- 54511: misrahaston varoista. Maatilatalouden kehit- kisen yhteisön talousarviomenettely tai ti- 54512: tämisrahastoon varat tuloutetaan lisäksi sil- linpito- tai muu rahoitusjärjestelmä ei aseta 54513: loin, kun ne saadaan ohjausosastosta valtion- sille estettä. Tukea maksettaessa tulee ottaa 54514: lainojen korkoetuuteen tai muihin avustuk- huomioon Euroopan yhteisön tukiosuuden 54515: siin kuin 13 §:ssä tarkoitettuun luon- maksun perusteet. Tukea voidaan maksaa 54516: nonhaittakorvaukseen tai kauppa- ja teolli- vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisö on 54517: suusministeriön hallinnonalalla myönnettä- hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman ja 54518: viin 19 §:n mukaisiin tukiin. Maa- ja met- asianomainen viranomainen on tehnyt pää- 54519: sätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa töksen tuen myöntämisestä. Sekä Euroopan 54520: varojen tulouttamisen. yhteisön että valtion osuus tuesta maksetaan 54521: Tässä laissa tarkoitettu tuki maksetaan valti- lopulliselle tueusaajalla samalla kertaa. 54522: on talousarviossa osoitetusta määrärahasta. 54523: Lain 4-7, 9-11 sekä 17 §:ssä tarkoitettu 54524: muu tuki kuin korkotuki ja 19 §:ssä tarkoi- 54525: tettu maataloushallinnon myöntämä tuki sa- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 54526: moin kuin 24 ja 25 §:ssä tarkoitet- 1998. 54527: 54528: 54529: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 54530: 54531: Tasavallan Presidentti 54532: 54533: 54534: 54535: MARTTI AHTISAARI 54536: 54537: 54538: 54539: 54540: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 54541: HE 135/1998 vp 7 54542: 54543: Liite 54544: 54545: 54546: 54547: Laki 54548: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 §:n muuttamisesta 54549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54550: muutetaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 54551: 1994 annetun lain (130311994) 31 §:n 2, 3 ja 5 momentti seuraavasti: 54552: 54553: Voimassa oleva laki Ehdotus 54554: 54555: 31 § 54556: Tuen rahoitus 54557: 54558: 54559: Varat tulootetaan pääsääntöisesti valtion ta- Varat tulootetaan pääsääntöisesti valtion ta- 54560: lousarvion kautta valtiovarastoon. Maatila- lousarvion kautta valtiovarastoon. V arat, jot- 54561: talouden kehittämisrahastoon varat tuloute- ka muuten tulisi tulouttaa talousarvion kautta 54562: taan, kun kysymys on ohjausosastosta valti- valtiovarastoon, voidaan tulouttaa maatilata- 54563: onlainojen korkoetuuteen tai muihin kuin 13 louden kehittämisrahastoon, jos ne saadaan 54564: §:n mukaisiin tarkoituksiin tai kauppa- ja sellaisen 26 §:n mukaisen tuen perusteella, 54565: teollisuusministeriön hallinnonalalla myön- joka on myönnetty maatilatalouden kehittä- 54566: nettäviin avustuksiin saatavasta rahoitukses- m israhaston varoista. Maatilatalouden kehit- 54567: ta. Valtiokonttori tuloottaa tukiosastosta saa- tämisrahastoon varat tulootetaan lisäksi sil- 54568: tavat varat sekä maa- ja metsätalousministe- loin, kun ne saadaan ohjausosastosta valtion- 54569: riön tietopalvelukeskus ohjausosastosta saa- lainojen korkoetuuteen tai muihin avustuk- 54570: tavat varat välittömästi varat valtiokoottorilta siin kuin 13 §:ssä tarkoitettuun luon- 54571: saatuaan. nonhaittakorvaukseen tai kauppa- ja teolli- 54572: suusministeriön hallinnonalalla myönnettä- 54573: viin 19 §:n mukaisiin tukiin. Maa- ja met- 54574: sätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa 54575: varojen tulouttam isen. 54576: Tässä laissa tarkoitettu tuki myönnetään ky- Tässä laissa tarkoitettu tuki maksetaan valti- 54577: seiseen tarkoitukseen valtion talousarviossa on talousarviossa osoitetusta määrärahasta. 54578: osoitetusta määrärahasta. Lain 4--7, 9-11 Lain 4--7, 9-11 sekä 17 §:ssä tarkoitettu 54579: sekä 17 §:ssä tarkoitettu muu tuki kuin kor- muu tuki kuin korkotuki ja 19 §:ssä tarkoi- 54580: kotuki ja 19 §:ssä tarkoitettu maataloushal- tettu maataloushallinnon myöntämä tuki sa- 54581: linnon myöntämä tuki samoin kuin 24 ja 25 moin kuin 24 ja 25 §:ssä tarkoitetttu tuki- 54582: §:ssä tarkoitettu tuki myönnetään kuitenkin myönnetään kuitenkin maatilatalouden kehit- 54583: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. tämisrahaston varoista. Erityisestä syystä lain 54584: 26 §:ssä tarkoitettu tuki voidaan myöntää 54585: maatilatalouden k ehittäm israhaston varoista 54586: lukuun ottamatta tukea, josta säädetään 27 54587: §:n 2 momentissa. 54588: 54589: Tuki pyritään maksamaan lopulliselle tuen M aksettaessa tukea lopulliselle tuensaajalle 54590: saajalle Euroopan yhteisöitä saatavan osuu- tulee käyttää hyväksi Euroopan yhteisön en- 54591: den osalta sen mukaisesti ja sillä perusteella, nakkorahoitusta toimenpiteissä, joissa se on 54592: kuin yhteisön rahoitusosuuden maksu tapah- mahdollista ja joissa valtion tai muun jul- 54593: tuu käytettäessä hyväksi mahdollisuutta saa- kisen yhteisön talousarviomenettely tai ti- 54594: da yhteisöitä ennakkorahoitusta. Tukea voi- linpito- tai muu rahoitusjärjestelmä ei aseta 54595: daan maksaa vasta sen jälkeen, kun yhteisö sille estettä. Tukea maksettaessa tulee ottaa 54596: 8 HE 135/1998 vp 54597: 54598: Voimassa oleva laki Ehdotus 54599: 54600: on hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman huomioon Euroopan yhteisön tukiosuuden 54601: ja asianomainen viranomainen on tehnyt maksun perusteet. Tukea voidaan maksaa 54602: päätöksen tuen myöntämisestä. Valtion vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisö on 54603: osuus tuesta maksetaan samassa järjestykses- hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman ja 54604: sä. asianomainen viranomainen on tehnyt pää- 54605: töksen tuen myöntämisestä. Sekä Euroopan 54606: yhteisön että valtion osuus tuesta maksetaan 54607: lopulliselle tuensaajalla samalla kertaa. 54608: 54609: 54610: 54611: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 54612: 1998. 54613: HE 136/1998 vp 54614: 54615: 54616: 54617: 54618: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 54619: 28 § :n muuttamisesta 54620: 54621: 54622: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54623: 54624: 54625: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maa- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 54626: seutuelinkeinolain 28 §:ää siten, että vuo- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 54627: desta 1999 alkaen myönnettäville uusille väksi sen yhteydessä. 54628: korkotukilainoille maksettavan korkotuen Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 54629: osuus lainan vuotuisesta korosta alennettai- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun 54630: siin viidestä prosenttiyksiköstä neljään pro- se on hyväksytty ja vahvistettu. 54631: senttiyksikköön. Lisäksi 28 §:ään ehdotetaan 54632: tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia. 54633: 54634: 54635: 54636: 54637: PERUSTELUT 54638: 54639: 1. Nykytila set voivat myöntää lainoja, joiden osalta val- 54640: tio maksaa luottolaitoksille korkotukea (kor- 54641: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö kotukilainat). Korkotukilaina voidaan myön- 54642: tää myös ulkomaan valuutan määräisenä. 54643: Maaseutuelinkeinolaki (129511990) tuli Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä 54644: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Sen korko saa olla enintään sen koron suuruinen, 54645: nojalla voidaan tukea maatilojen investointe- jota luottolaitos kulloinkin soveltaa saman- 54646: ja, maanhankintaa, asuntojen rakentamista, laisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin. 54647: maatiloilla toimivia pienyrityksiä ja maa- Kokonaiskorko voi sisältää myös korkotuki- 54648: seudun kehittämistä. Lisäksi sen nojalla voi- lainojen myöntämisestä ja hoitamisesta ai- 54649: daan tukea velkaisia maatiloja sekä suorittaa heutuvat ylimääräiset kustannukset. Maa- ja 54650: maanjärjestelytoimenpiteitä. Osaan tukikoh- metsätalousministeriöllä on kuitenkin oikeus 54651: teista voidaan myöntää vain avustusta. Maa- olla hyväksymättä lainaa korkotukilainaksi, 54652: tiloille myönnettävä investointituki voi olla jos lainan kokonaiskorko poikkeaa edellä 54653: joko avustusta tai lainamuotoista tukea. selostetusta korosta. 54654: Maanhankintaan ja asuntojen rakentamiseen Pykälän 3 momentissa säädetään korko- 54655: voidaan myöntää vain lainamuotoista tukea. tuen määrästä. Alun perin korkotuen määrä 54656: Laina voi olla maatilatalouden kehittämisra- oli puolet lainansaajalta perittävästä korosta. 54657: haston varoista myönnetty valtionlaina tai Sopeutettaessa tukilainsäädäntöä Euroopan 54658: luottolaitoksen myöntämä laina, jolle makse- yhteisön (EY) lainsäädäntöön oli tarpeen 54659: taan korkotukea. luoda järjestelmä, jolla voitiin etukäteen las- 54660: Korkotukilainoista ja korkotuesta sääde- kea koko laina-ajalta maksettava korkotuki 54661: tään maaseutuelinkeinolain 28 §:ssä, jota on kokonaistuen määrän ja tukitason selvittämi- 54662: muutettu laeilla 80511993 ja 1304/1994. Py- seksi. Koska kiinteäkorkoisia lainoja ei juu- 54663: kälän 1 ja 2 momentin mukaan luottolaitok- rikaan enää myönnetty, prosentuaalisen 54664: 54665: 54666: 380295V 54667: 2 HE 136/1998 vp 54668: 54669: osuuden laskeminen vaihtuvasta korosta ko- jalta. 54670: ko laina-ajalta olisi ollut työlästä ja lainau- Valtion talousarviossa päätetään vuotui- 54671: saajan kannalta tuen keston suhteen vaikeasti nen myöntövaltuus, jonka rajoissa lainoja 54672: ennakoitavaa. Siksi sopeutuksessa vuonna saa myöntää. 54673: 1994 päädyttiin tuen kiinteään prosenttiyk- 54674: sikkömäärään sekä valtionlainoihin että kor- 1.2. Nykytilan arviointi 54675: kotukilainoihin liittyvän tuen osalta. Maa- 54676: seutuelinkeinolakia muutettaessa maatalou- Suomen liittyminen Euroopan unianiin 54677: den uusien normaaliehtoisten luottojen kes- merkitsi maataloudelle huomattavaa muutos- 54678: kikorko oli lähes 10 prosenttia. Jotta korko- ta, koska tuottajahinnat alenivat merkittäväs- 54679: tuen taso ei olisi laskenut, korkotuen mää- ti ilman että tuotantokustannukset olisivat 54680: räksi säädettiin viisi prosenttiyksikköä, joka vastaavalla tavalla alentuneet. Vaikka osa 54681: vastasi tuolloin voimassa ollutta korkotuen menetyksistä onkin voitu korvata tukijärjes- 54682: prosentuaalista osuutta kokonaiskorosta. telmillä, tilakohtaisesti tuloissa on merkittä- 54683: Voimassa olevan 28 §:n 3 momentin mu- viä eroja verrattaessa liittymistä edeltäneitä 54684: kaan valtion maksama korkotuki on edelleen ja sen jälkeisiä maatalouden tuloja. Korko- 54685: viisi prosenttiyksikköä lainasta perittävästä tason aleneminen liittymisen jälkeen on 54686: vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- myös osaltaan helpottanut sellaisten viljeli- 54687: kin maksettava lainasta vähintään asetuksella jöiden taloudellista tilannetta, jotka ovat vii- 54688: säädettävää korkoa. Maaseutuelinkeinoase- meisten 10 vuoden aikana lainavaroin toteut- 54689: tukseen (248/1991) asetuksella 94/1996 lisä- taneet suurehkoja investointeja. 54690: tyn 45 b §:n mukaan lainansaaja on velvol- Vuosina 1995-1998 korkotukilainalla in- 54691: linen maksamaan valtionlainasta ja korkotu- vestoineet tilat ovat lisäksi saaneet suurem- 54692: kilainasta vähintään kahden prosentin vuo- man korkotukihyödyn kuin vastaavalla taval- 54693: tuista korkoa. la sitä ennen investoineet tilat. Toisaalta 54694: Lain 28 §:n 3 momentissa säädetään lisäk- odotettavissa oleva tulokehitys viime vuosi- 54695: si tuettaviin kustannuksiin myönnettävästä na investoineilla tiloilla on ollut heikompi 54696: korkotuen enimmäismäärästä, joka voi yh- kuin sitä aikaisemmin investoineilla. Sen 54697: teensä koko laina-aikana nousta enintään vuoksi on ollut perusteltua säilyttää viiden 54698: asetuksella säädettävään määrään hankkeen prosenttiyksikön korkotukitaso korkotason 54699: kokonaiskustannuksista. Maaseutuelinkei- yleisestä laskusta huolimatta. 54700: noasetuksen 15 a-15 c, 16, 17 aja 21 §:n Maatalouden rakenteen parantamista on 54701: mukaan tuen enimmäismäärät vaihtelevat myös tarpeen jatkuvasti edistää. Samalla on 54702: tukikohteittain 15 prosentista 75 prosenttiin. huolehdittava siitä, että tuotantoa jatkavien 54703: Edellä mainitun lainkohdan mukaan kor- tilojen tuotantoedellytykset säilyvät ja tuo- 54704: kotukea ei makseta ulkomaan valuutan mää- tantovälineet pysyvät asianmukaisessa kun- 54705: räisestä luotosta valuuttakurssien muutoksen nossa. Ne mahdollisuudet, jotka liittymis- 54706: aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Sen sopimus ja asianomaiset EY:n valtiontuki- 54707: sijaan korkotukea maksetaan myös yritys- säädökset antavat siirtymäaikana tai kuluva- 54708: saneerausta tai yksityishenkilön velkajärjes- na rahastokautena, on tarpeen hyödyntää 54709: telyä koskevan hakemuksen vireillä ollessa. maatilatalouden toimintaedellytysten turvaa- 54710: Jos yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön miseksi. Investointeja ja muuta rakennekehi- 54711: velkajärjestelyssä on alennettu velan jäljellä tystä on sen vuoksi vielä lähivuosina tarkoi- 54712: olevaan laina-aikaan kohdistuvaa korkoa, tus tukea merkittävästi. Toisaalta avustuksi- 54713: korkotuen määrä lasketaan saneeraus- tai na myönnettävää tukea ei voida maatilata- 54714: maksuohjelman vahvistamisen jälkeenkin louden kehittämisrahaston tulevaa toimintaa 54715: velkakirjaehtojen mukaisesti ilman koron vaarantamatta lisätä eikä edes säilyttää ny- 54716: alennuksen vaikutusta. Korkotuki maksetaan kyisellä tasolla. Lainamuotoisen tuen osuutta 54717: valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite- investointien tukemisessa joudutaan lisää- 54718: tuista varoista. mään avustusten kustannuksella. 54719: Lain 28 §n 4 momentin mukaan asetuksel- Varojen käytön painopisteen siirtyessä 54720: la säädetään korkotukilainojen ehtojen muut- avustuksista valtionlainoihin lyhyellä aikavä- 54721: tamista koskevasta menettelystä. Pykälän 5 lillä aikaisempaa harvempi kohde voidaan 54722: momentin mukaan korkotuki voidaan ase- rahoittaa rahastosta, koska valtionlainan pää- 54723: tuksella tarkemmin säädettävin perustein oma sitoo avustusta suuremman määrän ra- 54724: osaksi tai kokonaan periä takaisin lainansaa- haston varoja, vaikka lainaan liittyvä tuki 54725: HE 136/1998 vp 3 54726: 54727: jäisikin pienemmäksi. Tämän vuoksi tuettu- Korkotuen alentaminen mahdollistaisi ny- 54728: jen investointien määrän säilyttämiseksi ny- kyistä suuremman korkotukilainamä~ 54729: kyisellä tasolla korkotukilainojen määrää on ränmyöntämisen vuosittain ilman, että valti- 54730: tarpeen lisätä. Valtion nykyinen taloudelli- on menot lisääntyisivät. 54731: nen tilanne ei kuitenkaan salli valtion me- Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että maa- 54732: nojen määrällistä lisäämistä. Siksi uusiin lai- seutuelinkeinolain 28 §:n 3 momenttia täs- 54733: noihin liittyvän korkotuen määrää on tarpeen mennettäisiin tuen enimmäismäärän las- 54734: alentaa. kemisen osalta, että korkotuki säilyisi ennal- 54735: laan myös yrityssaneeraukseen ja että yksi- 54736: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset tyishenkilön velkajärjestelyyn rinnastettavas- 54737: ehdotukset sa järjestelyssä, momentin järjestystä muu- 54738: tettaisiin momentin selkeyttämiseksi. Pykä- 54739: Esityksen tavoitteena on turvata rakenne- län 4 ja 5 momentti ehdotetaan yhdistettä- 54740: kehityksen jatkuminen ja tuen säilyttäminen väksi, jolloin momenttijako vähenisi ja py- 54741: sellaiselle tasolla, joka kannustaa viljelijöitä kälän rakenne paranisi. 54742: kehittämään maatilaansa. Toisaalta tavoittee- Alennettua korkotukea sovellettaisiin nii- 54743: na on rajoittaa valtion menojen kasvua ja hin lainoihin, joita koskeva tukipäätös on 54744: pitkällä aikavälillä alentaa menoja sitä mu- tehty vuonna 1999 tai sen jälkeen. 54745: kaa kuin korkotukilainakannassa lisääntyy 54746: niiden lainojen osuus, joihin on myönnetty 3. Esityksen vaikutukset 54747: nykyistä alempi korkotuki. Tuotantoon ja 54748: tuotantomahdollisuuksiin liittyvä tuki mu- 3.1. Taloudelliset vaikutukset 54749: kaan lukien maatilojen kokonaistukitaso ei 54750: olennaisesti heikkenisi, vaikka korkotason Vaikutukset valtion talouteen 54751: alenemisen takia korkotukitasoa alennet- 54752: taisiinkin. Tämän vuoksi esityksessä ehdote- Maaseutuelinkeinolain mukaisia korkotuki- 54753: taan, että maaseutuelinkeinolain nojalla lainoja oli vuoden 1997 lopussa yhteensä 2,3 54754: myönnettävien korkotukilainojen korkotuki miljardia markkaa. Näistä 1,5 miljardissa 54755: olisi viiden sijasta neljä prosenttiyksikköä markassa korkotuen osuus oli puolet koko- 54756: niissä lainoissa, joita koskeva tukipäätös teh- naiskorosta ja 0,8 miljardissa markassa viisi 54757: dään vuonna 1999 tai sen jälkeen. prosentti yksikköä kokonaiskorosta. Uusien 54758: Normaaliehtoisten maatalouden lainojen korkotukilainojen myöntövaltuus on vuosina 54759: keskikorko vuoden 1998 ensimmäisellä vuo- 1991-1997 vaihdellut 400 miljoonasta mar- 54760: sineljänneksellä oli 6,7 prosenttia. Kun lai- kasta 945 miljoonaan markkaan. 54761: nansaajan on joka tapauksessa maksettava Maaseutuelinkeinolain mukaisia korkotuki- 54762: vähintään kahden prosentin korkoa, neljän lainoja on vuosina 1991-1997 myönnetty 54763: prosenttiyksikön tuki mahdollistaa useim- ja niille maksettu korkotukea seuraavasti: 54764: missa tapauksissa enimmäisprosenttiyksikkö- 54765: määrän käytön. 54766: 54767: Vuosi Koko Uudet Maksettu Uusien lainojen 54768: lainakanta lainat korkotuki osuus korko- 54769: milj.mk milj.mk milj.mk tuesta 54770: milj.mk 54771: 1991 490,5 788,2 5,7 5,7 54772: 1992 1 069,9 732,2 55,6 18,6 54773: 1993 1 631,9 659,7 84,3 16,8 54774: 1994 2 009,5 667,3 91,0 15,3 54775: 1995 2 004,7 100,7 54776: 1996 2 009,2 400,0 81,5 8,6 54777: 1997 2 338,4 926,0 26,2 15,8 54778: 4 HE 136/1998 vp 54779: 54780: Tuen kohteena olevat korot olivat kor- muutoksia siihen, miten tuettu investoin- 54781: keimmillaan vuonna 1992, jolloin maata- titoiminta nykyisin vaikuttaa ympäristöön. 54782: louteen myönnettyjen luottojen keskikorko Ensisijaisiksi vaikutuksiksi arvioidaan maa- 54783: oli noin 12 prosenttia. Korkotaso on kui- seudun rakennuskannan säilyminen ja maa- 54784: tenkin laskenut niin, että maatalouden luot- seudun asuttuna pysymisen edistäminen sekä 54785: tojen keskikorko vuonna 1997 oli 7,4 pro- sellaisten tuotantoratkaisujen edistäminen, 54786: senttia. joilla erityisesti on vaikutusta ympäristön 54787: Uusien lainojen korkotukimenot ovat tilan säilymiseen tai paranemiseen. 54788: yleensä suurimmillaan myöntövuotta seu- 54789: raavana vuonna. Myöntövuoden korkotuki- 54790: menot kokonaisuudessaan uusien lainojen 3.3. Organisaatio- ja henkilöstö- 54791: osalta vuonna 1997 olivat noin 15,8 miljoo- vaikutukset 54792: naa markkaa. Vuoden 1996 lainojen osuu- 54793: deksi vuoden 1997 menoista arvioidaan noin Esityksellä ei ole organisatorisia tai hen- 54794: 16,4 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 kilöstövaikutuksia. 54795: myönnettävien lainojen osuudeksi vuoden 54796: 2000 korkotukimenoista arvioidaan noin 32 54797: miljoonaa markkaa. Yhden prosenttiyksikön 4. Asian valmistelu 54798: alentaminen korkotuessa mahdollistaisi noin 54799: 50-100 miljoonan markan korkotukilainaval- Hyväksyessään hallituksen esityksen maa- 54800: tuuden lisäyksen ilman, että koko alennuk- talouden kansallista erityistukea koskevaksi 54801: sen vaikutus käytettäisiin myöntövaltuuden lainsäädännöksi (HE 22111996 vp), johon 54802: lisäämiseen. sisältyi myös ehdotus maaseutuelinkeinolain 54803: muuttamisesta, eduskunta sisällytti vastauk- 54804: Vaikutukset viljelijöiden talouteen seensa lausuman, jossa se edellyttää, että 54805: investointitukea myönnettäessä valtioneuvos- 54806: Esitys ei nykyisellä korkotasolla heiken- to varmistaa tukivarojen riittävyyden huoleh- 54807: täisi olennaisesti viljelijöiden asemaa. Maa- timalla tukivarojen mahdollisimman tarkoi- 54808: talouden uusien normaaliehtoisten luottojen tuksenmukaisesta käytöstä. Lausuman mu- 54809: keskikorko oli 1 päivän heinäkuuta 1997 ja kaan korkotukilainojen osuutta voidaan lisätä 54810: 30 päivän kesäkuuta 1998 välisenä aikana rahoituksessa. 54811: 6,7 prosenttia. Korkotukilainojen keskikorko Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalous- 54812: vastaavana aikana on ollut noin 6,3 prosent- ministeriössä virkatyönä. 54813: tia ja sitä edeltäneenä ajanjaksona noin 6,6 Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa Maa- 54814: prosenttia. ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK 54815: Korkotuen laskeminen ei nykyisellä korko- r.y ja Svenska lantbruksproducenternas cent- 54816: tasolla lisäisi olennaisesti viljelijöiden korko- ralförbund f.r. - SLC, Merita Pankki Oy ja 54817: menoja, edellyttäen että korkotukilainan kor- Osuuspankkikeskus. Kumpikin tuottajajärjes- 54818: ko ei merkittävästi poikkea tavanomaisin eh- tö ja Merita Pankki Oy ovat vastustaneet 54819: doin myönnettävästä pankkilainasta. Vähim- esitystä. Osuuspankkikeskus on korostanut 54820: mäiskorkosäännös joka tapauksessa rajoittaa yksiselitteisen soveltamissäännöksen tärkeyt- 54821: mahdollisuutta käyttää korkotukea. Neljän tä vireillä olevien hakemusten osalta. 54822: prosenttiyksikön korkotukimäärällä ko- 54823: konaiskorkoa ei olisi edullista sopia huomat- 54824: tavasti kuutta prosenttia korkeammaksi, sillä 5. Muita esitykseen vaikuttavia 54825: viljelijä itse ei hyötyisi siitä. seikkoja 54826: Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 54827: 3.2. Ympäristövaikutukset arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 54828: si sen yhteydessä. 54829: Esityksen kiireellisyyden vuoksi val- Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu hal- 54830: tioneuvoston periaatepäätöksen mukaista lituksen esitys maaseutuelinkeinojen rahoi- 54831: arviota ympäristövaikutuksista ei ole tehty. tuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 54832: Koska esityksen kokonaisuudessa ei odoteta (HE 60/1998 vp). Esityksessä ehdotetaan 54833: vähentävän investointitoimintaa maatiloilla, maaseutuelinkeinolaki kumottavaksi. Maa- 54834: ei esityksen arvioida aiheuttavan juurikaan seutuelinkeinojen rahoituslaki, jolla maaseu- 54835: HE 136/1998 vp 5 54836: 54837: tuelinkeinolaki kumottaisiin, ei kuitenkaan 6. Voimaantulo 54838: voi tulla voimaan ennen kuin Euroopan yh- 54839: teisöjen komissio on hyväksynyt ehdotetut Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah- 54840: tukijärjestelmät Siinä tapauksessa, että maa- dollisimman pian sen hyväksymisen ja vah- 54841: seutuelinkeinojen rahoituslakia ei voitaisi vistamisen jälkeen. Tällöin viljelijät voisivat- 54842: saattaa voimaan vuoden 1999 alusta, korko- niissä luottolaitosten kanssa käydyissä neu- 54843: tukilainoitus jatkuisi maaseutuelinkeinolain votteluissa, jotka koskevat vuonna 1999 54844: nojalla vielä vuonna 1999, minkä vuoksi myönnettävää tukea ja lainaa, ottaa huomi- 54845: korkotuen alentamisesta olisi säädettävä oon korkotuen nykyistä alemman prosent- 54846: muuttamalla maaseutuelinkeinolakia. tiyksikkömäärän. 54847: Lisäksi vastaava muutos korkotuen alen- 54848: tamisesta ehdotetaan tehtäväksi maaseu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 54849: tuelinkeinojen rahoituslakia koskevan ehdo- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 54850: tuksen 29 ~:n 2 momenttiin. tus: 54851: 6 HE 136/1998 vp 54852: 54853: Laki 54854: maaseutuelinkeinolain 28 §:n muuttamisesta 54855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54856: kumotaan 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 28 §:n 5 54857: momentti ja 54858: muutetaan 28 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 28 §:n 3 momentti laissa 54859: 1304/1994 ja 4 momentti laissa 805/1993, seuraavasti: 54860: 28 § valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite- 54861: tuista varoista. 54862: K arkatukilainat Korkotuen muuntamisesta avustukseksi, 54863: korkotukilainojen ehtojen muuttamista kos- 54864: kevasta menettelystä ja perusteista, joiden 54865: Valtion maksaman korkotuen suuruus on nojalla korkotuki voidaan periä osaksi tai 54866: neljä prosenttiyksikköä lainasta perittävästä kokonaan takaisin lainansaajalta, säädetään 54867: vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- tarkemmin asetuksella. 54868: kin maksettava lainasta korkoa, jonka vä- 54869: himmäismäärästä säädetään asetuksella. Lai- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 54870: na-aikana maksettavan korkotuen kokonais- 1998. 54871: määrä ei saa ylittää asetuksella säädettävää Tätä lakia sovelletaan korkotukilainoihin, 54872: määrää lainoitettavan hankkeen tai kohteen joita koskeva tukipäätös tehdään vuonna 54873: tukikelpoisista kustannuksista. Korkotukea 1999 tai sen jälkeen. Yrityssaneeraukseen tai 54874: maksetaan myös yrityssaneerausta ja yksi- yksityishenkilön velkajärjestelyyn rinnastet- 54875: tyishenkilön velkajärjestelyä koskevan hake- tavassa menettelyssä hyväksytyn lainansaa- 54876: muksen vireillä ollessa. Yrityssaneerauksessa jan koron alentamiseen sovelletaan kuitenkin 54877: tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä vah- tämän lain 28 §:n 3 momenttia. 54878: vistettu taikka niihin rinnastettavassa järjes- Jos korkotukilaina on myönnetty tai kor- 54879: telyssä hyväksytty lainansaajan maksaman kotukilainaa koskeva tukipäätös on tehty en- 54880: koron alentaminen ei vaikuta korkotuen nen vuotta 1999, noudatetaan korkotukilai- 54881: määrään. Korkotukea ei makseta niiden lisä- nan koron, korkotuen ja muiden ehtojen 54882: kustannusten osalta, jotka aiheutuvat ulko- osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa 54883: maan valuutan määräisen luoton valuutta- olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopi- 54884: kurssien muutoksesta. Korkotuki maksetaan musehtoja. 54885: 54886: 54887: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 54888: 54889: Tasavallan Presidentti 54890: 54891: 54892: MARTTI AHTISAARI 54893: 54894: 54895: 54896: 54897: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 54898: HE 136/1998 vp 7 54899: 54900: Liite 54901: 54902: 54903: 54904: 54905: Laki 54906: maaseutuelinkeinolain 28 §:n muuttamisesta 54907: 54908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 54909: kumotaan 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 28 §:n 5 54910: momentti ja 54911: muutetaan 28 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 28 §:n 3 momentti laissa 54912: 1304/1994 ja 4 momentti laissa 805/1993, seuraavasti: 54913: Voimassa oleva laki Ehdotus 54914: 54915: 28 § 54916: Korkotukilainat 54917: 54918: 54919: Valtion maksaman korkotuen suuruus on Valtion maksaman korkotuen suuruus on 54920: viisi prosenttiyksikköä lainasta perittävästä neljä prosenttiyksikköä lainasta perittävästä 54921: vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- 54922: kin maksettava lainasta vähintään asetuksella kin maksettava lainasta korkoa, jonka vä- 54923: säädettävää korkoa. Korkotuen määrä voi himmäismäärästä säädetään asetuksella. Lai- 54924: yhteensä koko laina-aikana nousta enintään na-aikana maksettavan korkotuen kokonais- 54925: asetuksella säädettävään määrään hankkeen määrä ei saa ylittää asetuksella säädettävää 54926: tai tuettavan kohteen koko määrästä. Korko- määrää lainoitettavan hankkeen tai kohteen 54927: tukea ei makseta ulkomaan valuutan määräi- tukikelpoisista kustannuksista. Korkotukea 54928: sestä Iuotosta valuuttakurssien muutoksen maksetaan myös yrityssaneerausta ja yksi- 54929: aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Sen tyishenkilön velkajärjestelyä koskevan hake- 54930: sijaan korkotukea maksetaan myös yritys- muksen vireillä ollessa. Y rityssaneerauksessa 54931: saneerausta tai yksityishenkilön velkajärjes- tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä vah- 54932: telyä koskevan hakemuksen vireillä ollessa. vistettu taikka niihin rinnastettavassa järjes- 54933: Jos yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön telyssä hyväksytty lainansaajan maksaman 54934: velkajärjestelyssä on alennettu velan jäljellä koron alentaminen ei vaikuta korkotuen 54935: olevaan laina-aikaan kohdistuvaa korkoa, määrään. Korkotukea ei makseta niiden lisä- 54936: korkotuen määrä lasketaan saneeraus- tai kustannusten osalta, jotka aiheutuvat ulko- 54937: maksuohjelman vahvistamisen jälkeenkin maan valuutan määräisen luoton valuutta- 54938: velkakirjaehtojen mukaisesti ilman koron kurssien muutoksesta. Korkotuki maksetaan 54939: alennuksen vaikutusta. Korkotuki maksetaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite- 54940: valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite- toista varoista. 54941: toista varoista. 54942: Menettelystä korkotukilainojen luottoeh- Korkotuen muuntamisesta avustukseksi, 54943: tojen muuttamiseksi säädetään tarkemmin korkotukilainojen ehtojen muuttamista kos- 54944: asetuksella. kevasta menettelystä ja perusteista, joiden 54945: nojalla korkotuki voidaan periä osaksi tai 54946: kokonaan takaisin lainansaajalta, säädetään 54947: tarkemmin asetuksella. 54948: Korkotuki voidaan periä osaksi tai koko- (5 mom. kumotaan) 54949: naan takaisin lainansaajalta asetuksessa tar- 54950: kemmin säädettävin perustein. 54951: 8 HE 136/1998 vp 54952: 54953: Voimassa oleva laki Ehdotus 54954: 54955: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 54956: 1998. 54957: Tätä lakia sovelletaan korkotukilainoihin, 54958: joita koskeva tukipäätös tehdään vuonna 54959: 1999 tai sen jälkeen. Y rityssaneeraukseen tai 54960: yksityishenkilön velkajärjestelyyn rinnastet- 54961: tavassa menettelyssä hyväksytyn lainansaa- 54962: jan koron alentamiseen sovelletaan kuitenkin 54963: tämän lain 28 §:n 3 momenttia. 54964: Jos korkotukilaina on myönnetty tai kor- 54965: kotukilainaa koskeva tukipäätös on tehty en- 54966: nen vuotta 1999, noudatetaan korkotukilai- 54967: nan koron, korkotuen ja muiden ehtojen 54968: osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa 54969: olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopi- 54970: musehtoja. 54971: HE 137/1998 vp 54972: 54973: 54974: 54975: 54976: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi RASKONEen muutta- 54977: misesta osakeyhtiöksi 54978: 54979: 54980: 54981: 54982: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 54983: 54984: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kauppa sekä tähän sopiva liiketoiminta. 54985: RASKONEen muuttamisesta osakeyhtiöksi. RASKONEen palveluksessa oleva henki- 54986: Lailla valtioneuvosto oikeutettaisiin luovut- löstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen. 54987: tamaan nykyisin valtion liikelaitoksena toi- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 54988: mivan RASKONEen liiketoiminta ja hallin- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 54989: nassa olevaa omaisuutta sekä muuta valtion väksi sen yhteydessä 54990: omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle, jon- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- 54991: ka toimialana olisivat ajoneuvojen ja työko- maan vuoden 1999 alusta. 54992: neiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja 54993: 54994: 54995: 54996: 54997: 380276A 54998: 2 HE 137/1998 vp 54999: 55000: 55001: SISÅLLYSL UETTELO 55002: 55003: Sivu 55004: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ........................... . 55005: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55006: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55007: 55008: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55009: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55010: 2.2. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55011: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55012: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55013: 3.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55014: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55015: 4.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55016: Osakeyhtiön perustaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55017: Omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55018: Vaikutukset valtiontalouteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55019: Verovaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55020: Vaikutukset osakeyhtiöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55021: Vaikutukset asiakkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55022: 4.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55023: 4.3. Ympäristövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55024: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 55025: 55026: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 55027: 55028: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 55029: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 55030: 55031: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 55032: 55033: LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 55034: HE 137/1998 vp 3 55035: 55036: YLEISPERUSTELUT 55037: 55038: 1. Johdanto kunnossapito. Palveluja tarjotaan kaikille yh- 55039: teisöille ja urakoitsijoille, jotka tarvitsevat 55040: Valtioneuvosto teki 24 päivänä maalis- omien päätoimintojensa tueksi ajoneuvo- ja 55041: kuuta 1994 valtion budjettitalouteen kuu- työkonekaluston kunnossapidon palveluita. 55042: luvien virastojen ja laitosten korjaamotoi- Asiantuntijuutta pääliiketoiminnassa kehite- 55043: minnan järjestämistä koskevan suunnittelu- tään määrätietoisesti päämääränä mahdolli- 55044: päätöksen (931/00/1994). Päätöksen mukaan simman suuren lisäarvon tuottaminen asiak- 55045: valtion korjaamotoiminta saatetaan kilpailun kaalle liiketaloudellisesti kannattavasti. 55046: piiriin siten, että valtion virastot ja laitokset Toimintojen kannattavuutta parannetaan 55047: luopuvat omasta korjaamotoiminnastaan ja toimintoja rationalisoimalla, keskittymällä 55048: siirtyvät käyttämään ostopalveluita. Virastoi- pääliiketoimintaan ja resurssien käyttöastetta 55049: hin ja laitoksiin mahdollisesti jäävien huolto- parantamalla. Tilikaudella valmistaudutaan 55050: pisteiden ei tule myydä oman laitoksensa tulevaan organisaatiomuutokseen." 55051: ulkopuolelle valtion korjaamolaitoksen toi- Kilpailulait määrittelevät valtion virastojen 55052: mialaan kuuluvia palveluja. Valtion talousar- ja laitosten kaluston korjaamisesta sen, ettei- 55053: viosta ei enää rahoiteta korjaamoinvestointe- vät nämä voi suosia valtion omistamaa kor- 55054: ja lukuun ottamatta puolustusvoimien vari- jaamoa, vaan palvelut on ostettava kilpailun 55055: koita. perusteella. Tästä syystä RASKONEen kil- 55056: Päätöksen mukaan korjaamotoiminnasta pailuetu perustuu yksinomaan sen tarjoamien 55057: luopuvien yhteisöjen korjaamoista perustet- palvelujen kilpailukykyyn. 55058: tiin liikenneministeriön hallinnonalalla toi- RASKONE on tuloverolain (1535/1992) 55059: miva liikelaitos, RASKONE, jonka päätoi- 21 §:ssä tarkoitettu osittain verovapaa yhtei- 55060: mialana on raskaan ajoneuvo- ja työkoneka- sö, joka ei ole tuloverovelvollinen. 55061: luston korjaus- ja huoltotoiminta. Korjaamo- 55062: verkko käsittää 13 korjaamoa toimialueen 2.2. Nykytilan arviointi 55063: kattaessa koko maan. RASKONE aloitti toi- 55064: mintansa 1 päivänä heinäkuuta 1994 ja kulu- RASKONEen toimintaajohtavat valtioneu- 55065: nut tilikausi oli liikelaitoksen neljäs. voston määräämä hallitus ja valtioneuvoston 55066: RASKONEella ei ole yhteiskunnallisia nimittämä toimitusjohtaja. Korjaamo toimii 55067: tehtäviä ja RASKONE toimii vapaassa kil- eduskunnan asettamien keskeisten palvelu- 55068: pailutilanteessa korjaamomarkkinoilla. Val- ja toimintatavoitteiden sekä valtioneuvoston 55069: tion kilpailutilanteessa harjoittamaa liiketoi- asettamien tulostavoitteiden mukaisesti liike- 55070: mintaa tulisi hoitaa yksityisten yritysten taloudellisia periaatteita noudattaen. 55071: edellytyksin ja tämän vuoksi osakeyhtiö- Tilivuoden 1997 liikevaihto oli 89,3 mil- 55072: muoto on liikelaitosmuotoa tarkoituksenmu- joonaa markkaa. Tulos oli noin 1,6 miljoo- 55073: kaisempi. naa markkaa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 55074: 3,6 prosenttia. 55075: 2. Nykytila Liikevaihto suurimmalta asiakkaalta, tielai- 55076: tokselta, oli 55,3 miljoonaa markkaa, missä 55077: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö on kasvua edellisestä tilikaudesta 1,8 pro- 55078: senttia. Aikaisempina tilikausina tapahtunut 55079: RASKONE on valtion liikelaitoksista an- voimakas tielaitokselta saadun liikevaihdon 55080: netun lain (627/1987) mukainen valtion lii- pudotus pysähtyi siis vuonna 1997. Tielai- 55081: kelaitos, joka toimii liikenneministeriön hal- toksen ulkopuolelta tuleva liikevaihto oli 55082: linnonalalla. RASKONE rahoittaa toimintan- 34,0 miljoonaa markkaa. Tielaitoksen ulko- 55083: sa omilla tuloillaan. Liikelaitoksen nimi puolisen myynnin osuus oli jo noin 40 pro- 55084: RASKONE määriteltiin Valtion Korjaamon senttia. Vuonna 1996 RASKONEen tilivuo- 55085: nimen muuttamisesta nimeksi RASKONE den liikevaihto oli 77,6 miljoonaa markkaa. 55086: annetulla lailla (204/1995). Tulos oli 2,1 miljoonaa markkaa tappiolli- 55087: RASKONEen palvelutavoitteet vuodelle nen. 55088: 1998 ovat eduskunnan vuoden 1998 talous- RASKONEen tunnettavuus lisääntyi vuo- 55089: arviossa hyväksymässä muodossa: "Rasko- den 1997 aikana edelleen merkittävästi. Ti- 55090: neen pääliiketoiminta on raskaan ajoneuvo- likauden aikana on solmittu yhteistyösopi- 55091: ja työkonekaluston sekä niiden lisälaitteiden muksia työkone-, ajoneuvo-, lisälaite- ja 55092: 4 HE 137/1998 vp 55093: 55094: päällirakennevalmistajien sekä maahan- 4. Esityksen vaikutukset 55095: tuojien kanssa. 55096: RASKONEen palveluksessa oli vuonna 4.1. Taloudelliset vaikutukset 55097: 1997 keskimäärin 239 henkilöä. Laitoksessa 55098: ei ole virkasuhteessa olevia henkilöitä. Osakeyhtiön perustaminen 55099: Osakeyhtiö on tarkoitus perustaa heti lain 55100: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset hyväksymisen jälkeen aluksi pienellä osake- 55101: ehdotukset pääomalla yhtiön muodostamisen vaatimien 55102: valmistelevien toimien vuoksi. On tärkeää, 55103: 3.1. Tavoitteet että osakeyhtiön hallinnon perustamistoimet 55104: voidaan toteuttaa riittävän ajoissa. 55105: Yleinen malli liiketoiminnan harjoittami- RASKONEen liiketoiminta ja hallinnassa 55106: selle kilpailuilla markkinoilla on osakeyhtiö. oleva omaisuus pääosin ja velat siirrettäisiin 55107: Osakeyhtiömuoto takaa tasapuoliset toi- perustettavalle osakeyhtiölle. Osa liikelaitok- 55108: mintaedellytykset kilpailuilla markkinoilla sen kiinteistöomaisuudesta jäisi valtion 55109: toimivalle korjaamolle. Näin säilytetään omistukseen. Osakepääoman arvoa vastaava 55110: RASKONEen toiminnan korkea eri- omaisuus luovutettaisiin apporttina osakkeita 55111: kaisasiantuntemus vaativaan raskaan kalus- vastaan 1 päivänä tammikuuta 1999. 55112: ton ja työkoneiden korjaamiseen. Pääomarakenne on tarkoitus muodostaa 55113: sellaiseksi, että se olisi toiminnan aloitusvai- 55114: heessa riittävän vahva ja että se mahdollis- 55115: 3.2. Keskeiset ehdotukset taisi yhtiön kannattavan toiminnan ottaen 55116: kuitenkin huomioon alan kilpailutilanne. 55117: RASKONE on liikelaitos, jonka muodosta- Valtio saisi tuottoja osakeyhtiöön sijoitta- 55118: misella valtion korjaamotoiminta on avattu mastaan pääomasta osinkoina. 55119: kilpailulle. RASKONEen organisaatio on nyt 55120: saatu vastaamaan hyvin toimivan yrityksen Omaisuus 55121: organisaatiota, mistä syystä kehittämisen 55122: jatkaminen on mahdollista. RASKONEen Seuraavat luvut perustuvat RASKONEen 55123: toiminta on tehostunut liikelaitoskautena tilinpäätökseen 31 päivänä joulukuuta 1997. 55124: niin, että se kykenee toimimaan osakeyhtiö- RASKONEen taseomaisuus on tasearvol- 55125: nä kannattavasti kilpailuilla markkinoilla. taan noin 76 miljoonaa markkaa. Käyttö- 55126: Tällä perusteella ehdotetaan, että RASKO- omaisuutta ja muita pitkäaikaisia sijoituksia 55127: NEesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio on yhteensä noin 60 miljoonaa markkaa, 55128: merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko josta rakennusten arvo noin 43 miljoonaa 55129: osakekannan. Osakeyhtiön omistuspohjan markkaa ja maa-alueiden arvo 10 miljoonaa 55130: laajentaminen on mahdollista myöhemmin. markkaa. Vaihto- ja rahoitusomaisuutta on 55131: Mahdollinen omistuspohjan laajentaminen noin 16 miljoonaa markkaa. 55132: voisi tapahtua esimerkiksi siten, että myös Oma pääoma on 55 miljoonaa markkaa, 55133: henkilöstö ja johto tulisivat omistajiksi yh- josta peruspääomaa on 15 miljoonaa mark- 55134: tiöön. Raskaskonekorjaamoalalla on mahdol- kaa. Vierasta pääomaa on 21 miljoonaa 55135: lista tehdä myös alan kilpailukykyä ja kehi- markkaa, josta 4 miljoonaa markkaa on pit- 55136: tystä sekä toimintaedellytyksiä tukevia omis- käaikaista ja 17 miljoonaa markkaa lyhytai- 55137: tus- ja toimialajärjestelyjä. Nämä voivat kaista velkaa. 55138: osaltaan tukea myös koko alan tuotantoedel- Kiinteistöistä siirretään osakeyhtiölle käy- 55139: lytyksiä Suomessa. pään hintaan vain liiketoiminnan harjoitta- 55140: Osakeyhtiön toimialana olisi ajoneuvojen misen kannalta tärkeimmät. Osa kiinteistöis- 55141: ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, tä siirretään valtion kiinteistölaitokselle. Yk- 55142: huolto ja kauppa sekä tähän sopiva liiketoi- si tontinosa siirrettäisiin tielaitokselta perus- 55143: minta Suomessa ja ulkomailla. Osakeyhtiö tettavalle yhtiölle. 55144: jatkaisi RASKONEen liiketoimintaa ja se Osakeyhtiön aloittava tase olisi noin 45 55145: aloittasi toimintansa 1 päivänä tammikuuta miljoonaa markkaa. Käyttöomaisuutta ja 55146: 1999, jolloin RASKONE valtion liikelaitok- muita pitkäaikaisia sijoituksia olisi 22 mil- 55147: sena lopettaisi toimintansa. joonaa markkaa, josta rakennusten sekä 55148: maa-alueiden arvo olisi 16,5 miljoonaa 55149: HE 137/1998 vp 5 55150: 55151: markkaa. Vaihto- ja rahoitusomaisuus olisi tuksesta, työttömyys-, tapaturma- ja vahin- 55152: 23 miljoonaa markkaa. kovakuutusmaksuista, henkilöstösivukuluista 55153: Osakeyhtiön oma pääoma olisi 15 miljoo- ja eräistä muista kuluista. 55154: naa markkaa, josta 6 miljoonaa markkaa Toisaalta muun muassa eläkekustannukset 55155: olisi osakepääomaa. Vieras pääoma olisi 30 alenevat, koska ne pitkällä aikavälillä mää- 55156: miljoonaa markkaa, josta noin 7 miljoonaa räytyvät samoin perustein kuin yksityisellä 55157: markkaa olisi pitkäaikaista ja 23 miljoonaa sektorilla. 55158: markkaa lyhytaikaista velkaa. Taseen oma- 55159: varaisuus olisi 33 prosenttia. Vaikutukset asiakkaille 55160: Vaikutukset valtiontalouteen Liikelaitostaminen on tuonut pääasiakkaille 55161: merkittävää kustannussäästöä. Kaluston kor- 55162: Ennen RASKONEen perustamista tiepii- jaamollaoloaika on lyhentynyt toiminnan 55163: rien keskuskorjaamaiden laskutus tielaitok- tehostumisen myötä. 55164: sen sisällä oli 120 miljoonaa markkaa. RAS- RASKONEen toiminta-ajatuksena on tukea 55165: KONEen liikelaitostamisen jälkeen tielaitok- kilpailukykyisesti asiakkaidensa liiketoimin- 55166: sen laskutus on pudonnut ja oli vuonna 1997 taa toimimalla asiakkaan raskaan ajoneuvo- 55167: noin 55 miljoonaa markkaa. Tämä merkitsee ja työkonekaluston kunnossapidosta vastaa- 55168: kymmenien miljoonien markkojen vuosittai- vana asiantuntijaorganisaationa. RASKO- 55169: sia säästöjä valtion korjaamotoiminnassa. NEen toimintojen kehittämistä jatketaan osa- 55170: RASKONEen yhtiöittämisellä voidaan edel- keyhtiössä saman toiminta-ajatuksen pohjal- 55171: leen tehostaa korjaamotoimintaa ja saavuttaa ta. 55172: näin lisäsäästöjä. 55173: Yhtiöittämisen yhteydessä valtion eläke- 4.2. Henkilöstövaikutukset 55174: vastuut tulevat pienenemään. Lisäksi osa- 55175: keyhtiön mahdollisesta myynnistä valtio tu- RASKONEen palveluksessa oli liikelaitos- 55176: lee saamaan myyntituloja. ta perustettaessa runsaat 300 henkilöä. Yri- 55177: Tuloksestaan osakeyhtiö jakaisi osinkoa ja tyksen työntekijämäärä on sopeutettu saata- 55178: se maksaisi veroa. Odotettavissa ei ole, että vissa olevaan kysyntään ja se oli vuoden 55179: valtio sijoittaisi jatkossa pääomaa yhtiöön. 1998 alussa noin 233 henkilöä. Yhtiöittämi- 55180: Valtio vastaa tapaturmakorvausten maksami- nen sinänsä ei vaikuta henkilöstön määrään. 55181: sesta niiden tapaturmien osalta, jotka ovat Henkilöstön asemaan sovelletaan, mitä val- 55182: peräisin RASKONEen liikelaitosajalta. tioneuvoston periaatepäätöksessä (VM 55183: 29/01/98, henkilöstön aseman järjestäminen 55184: Verovaikutukset valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteis- 55185: sa) on määrätty. 55186: RASKONEen omistamien kiinteistöjen Tarkoituksena on, että RASKONEen hen- 55187: luovutuksesta toimintaa jatkavalle osakeyh- kilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen 55188: tiölle olisi suoritettava varainsiirtoveroa ta- siinä sovellettavin työehdoin. Siirtyvän hen- 55189: searvojen perusteella laskettuna runsaat 2 kilöstön keskeisistä palvelussuhteen ehdoista 55190: miljoonaa markkaa. Yhtiön vapauttaminen on tehty sopimus RASKONEen ja henkilös- 55191: siirtyvästä omaisuudesta maksettavasta ve- tön välillä. 55192: rosta merkitsee vastaavan määräistä verotu- Periaatteena on, että perustettavaa osa- 55193: lojen menetystä. keyhtiötä ei saa rasittaa kilpailijoita kor- 55194: keammilla henkilöstökustannuksilla. Henki- 55195: Vaikutukset osakeyhtiöön löstöetujen kapitalisoiduksi kustannukseksi 55196: on arvioitu yhteensä 18 miljoonaa markkaa. 55197: Tehtyjen laskelmien mukaan perustettaval- Rahoitus pyritään rakentamaan osakeyhtiön 55198: la yhtiöllä on edellytykset kannattavaan lii- aloittavaan taseeseen siten, ettei sillä ole 55199: ketoimintaan. budjettivaikutusta valtiolle. 55200: Liikelaitoksen muuttaminen osakeyhtiöksi 55201: muuttaa kustannusrakenteita siten, että yh- 4.3. Ympäristövaikutukset 55202: tiölle tulee eräitä lisäkustannuksia, mutta ne 55203: määräytyvät samoin perustein kuin kilpaili- RASKONEen yhtiöittämisellä ei ole ympä- 55204: joiden ja muiden osakeyhtiöiden. Tällaisia ristöv aikutuksia. 55205: lisäkustannuksia syntyy lähinnä valtionvero- 55206: 6 HE 137/1998 vp 55207: 55208: 5. Asian valmistelu Liikenneministeriö tulee tarkastelemaan 55209: hallinnonalansa korjaamotoimint~a koko- 55210: Liikenneministeriö asetti 3 päivänä marras- naisuutena ottaen huomioon koko alan ke- 55211: kuuta 1995 projektiryhmän, jonka tehtävänä hittämistarpeet lähitulevaisuudessa. 55212: oli valmistella valtion liikelaitoksena toimi- 55213: van RASKONEen yhtiöittäminen. Tuolloin 55214: yhtiöittämistä ei vielä toteutettu. 6. Muita esitykseen vaikuttavia 55215: Vuoden 1998 talousarviossa todetaan, että seikkoja 55216: RASKONEen yhtiöittämistä valmistellaan 55217: edelleen. Liikenneministeriö on valmistellut Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 55218: yhtiöittämistä uudelleen vuoden 1998 alus- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 55219: ta. Asianosaisia on kuultu työn aikana. väksi sen yhteydessä. 55220: 55221: 55222: 55223: 55224: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 55225: 55226: 1. Lakiehdotuksen perustelut taan. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yh- 55227: tiön liikelaitoksesta siirtyvien valtion laino- 55228: 1 §. Hallitusmuodon 74 §:n (107711991) jen vakuudettomuudesta. 55229: mukaan valtion kiinteää omaisuutta voidaan 3 §. Liikelaitos on tilikauden loppuun osit- 55230: luovuttaa eduskunnan suostumuksella tai sen tain verovapaa yhteisö, mutta perustettava 55231: mukaan kuin lailla säädetään. Ehdotettu py- osakeyhtiö tulisi 1 päivänä tammikuuta 1999 55232: kälä sisältää valtioneuvostolle annetun val- muiden osakeyhtiöiden tapaan verotettavak- 55233: tuuden luovuttaa RASKONEen sekä tielai- si. Osakeyhtiö jatkaisi RASKONEen harjoit- 55234: toksen hallinnassa olevaa omaisuutta ja tamaa toimintaa siten kuin tuloverolaissa ja 55235: immateriaalisia oikeuksia sekä liiketoiminta arvonlisäverolaissa (150111993) on tarkoitet- 55236: perustettavalle osakeyhtiölle, joka jatkaisi tu. Omaisuuden siirrosta apporttina ei osa- 55237: RASKONEen toimintaa, sekä merkitä kaikki keyhtiö maksaisi varainsiirtoveroa. 55238: osakeyhtiön osakkeet. Liiketoiminta käsit- Tuloverotuksessa vähennyskelpoisena han- 55239: täisi ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesi- kintamenona pidetään niitä arvoja, joista 55240: kaluston korjauksen, huollon ja kaupan sekä omaisuus on luovutettu osakeyhtiölle. 55241: tähän sopivan liiketoiminnan Suomessa ja 4 §. Sen jälkeen kun RASKONE on lak- 55242: ulkomailla. kautettu ja sen omaisuus siirretty osakeyh- 55243: RASKONEen omaisuudesta luovutettaisiin tiölle, osakeyhtiö vastaisi RASKONEen toi- 55244: vuoden 1998 lopussa olevat varat ja velat. minta-aikanaan antamista ja tekemistä vel- 55245: 2 §. Valtioneuvosto määräisi osakeyhtiölle ka-, hankinta-, toimitus-, yhteistyö- ja muista 55246: luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä vastaavista sopimuksista ja sitoumuksista, 55247: ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Samoin val- jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettavaa 55248: tioneuvosto määräisi omaisuuden luovutta- omaisuutta ja liiketoimintaa. Valtiolle jäisi 55249: mista ja osakeyhtiön muodostamista koske- toissijainen vastuu RASKONEen ottamista 55250: vista muista järjestelyistä. Osakeyhtiölle siir- veloista. 55251: rettävän omaisuuden arvo olisi noin 45 mil- Jos RASKONEen sopijapuolet eivät hy- 55252: joonaa markkaa. Omaisuuden ja liiketoimin- väksyisi sopimuskumppanin vaihtamista, 55253: nan siirto tapahtuisi 1 päivänä tammikuuta korvaisi yhtiö valtiolle sen, mitä valtio RAS- 55254: 1999. KONEen sitoumusten johdosta mahdollisesti 55255: Valtion lainanotosta ja valtiontakauksesta joutuisi korvaamaan. 55256: annetun lain (44911988) 4 §:n 1 momentin 5 §.Pykälän 1 momentti sisältää säännök- 55257: mukaan valtion lainavakuus, jollei laissa ole set RASKONEen työsopimussuhteisen hen- 55258: toisin säädetty tai eduskunta määrärahaa kilöstön siirtymisestä osakeyhtiön palveluk- 55259: myöntäessään ole toisin päättänyt, voidaan seen. RASKONEessa ei ole virkasuhteisia 55260: myöntää ainoastaan turvaavaa vakuutta vas- henkilöitä. 55261: HE 137/1998 vp 7 55262: 55263: Työsopimussuhteisen henkilön siirtyminen 2 §:ää. Valtioneuvosto tekee syksyllä 1998 55264: edellyttää kultakin henkilöltä suostumusta päätöksen osakeyhtiön perustamisesta, yh- 55265: työnantajan vaihtumiseen. Määräajaksi otetut tiölle luovutettavasta omaisuudesta ja 55266: henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi tälle mahdollisesti myönnettävistä lainoista. 55267: heidät on palvelukseen otettu. 7 §. Pykälä määrittelee, miten RASKO- 55268: Palvelussuhteen ehtoihin osakeyhtiön työ- NEen viimeinen tilinpäätös ja tilintarkastus 55269: sopimussuhteisessa tehtävässä sovellettaisiin on tehtävä. 55270: osakeyhtiön työehtosopimusta. 55271: RASKONEen toiminnan aikana kertynei- 2. Voimaantulo 55272: den osakeyhtiöön siirtyvien henkilöiden ta- 55273: paturmakorvausten suorittamisesta vastaa Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi- 55274: valtio 1 päivästä tammikuuta 1999. vänä tammikuuta 1999. 55275: 6 §. Pykälään otettaisiin tarpeelliset sään- 55276: nökset lain voimaantulosta ja toimenpiteistä, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55277: joihin valtioneuvosto voi ryhtyä ennen sitä. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 55278: Valmistelevat toimenpiteet koskisivat 1 ja tus: 55279: 55280: 55281: 55282: 55283: Laki 55284: RASKONEen muuttamisesta osakeyhtiöksi 55285: 55286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 55287: 1§ 3§ 55288: Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Osakeyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan 55289: liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvan varainsiirtoveroa tässä laissa tarkoitettua 55290: RASKONEen sekä tielaitoksen hallinnassa omaisuutta koskevasta luovutuksesta. 55291: olevaa omaisuutta, immateriaalisia oikeuksia Tulo- ja varallisuusverotuksessa sekä ar- 55292: ja liiketoimintaa RASKONEen toimintaa jat- vonlisäverotuksessa osakeyhtiön katsotaan 55293: kamaan perustettavalle osakeyhtiölle, jonka sellaisenaan jatkavan RASKONEen harjoit- 55294: toimialana on ajoneuvojen ja työkoneiden tamaa liiketoimintaa. 55295: sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa, 55296: sekä tähän sopiva liiketoiminta Suomessa ja 4§ 55297: ulkomailla. Osakeyhtiö vastaa niistä velka-, hankinta- 55298: Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaes- ja toimitussopimuksista sekä muista niiden 55299: sa kaikki sen osakkeet. kaltaisista sitoumuksista, joihin RASKONE 55300: on toiminta-aikanaan sitoutunut ja jotka kos- 55301: 2§ kevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja 55302: Valtioneuvosto määrää luovutettavan liiketoimintaa. 55303: omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla Valtion toissijainen vastuu RASKONEen 55304: luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määrää ottamista lainoista jää voimaan. 55305: myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja 55306: osakeyhtiön muodostamiseen liittyvistä jär- 5§ 55307: jestelyistä. RASKONEen palveluksessa tämän lain 55308: Valtioneuvosto määrää, mikä osa omaisuu- voimaan tullessa oleva henkilöstö siirtyy 55309: desta pannaan osakeyhtiöön osakkeita vas- suostumuksensa mukaisesti osakeyhtiön pal- 55310: taan. velukseen aikaisempaa vastaavaan tehtävään. 55311: Valtion laina yhtiölle voi olla vakuudeton Määräajaksi RASKONEen palvelukseen ote- 55312: enintään siihen pääomamäärään saakka, joka tut henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi 55313: on valtion laina RASKONEen omaisuudesta heidät on palvelukseen otettu, jos määräaika 55314: luovutusajankohtana. ei ole päättynyt tämän lain voimaan tullessa. 55315: 8 HE 137/1998 vp 55316: 55317: Palvelussuhteiden ehtoihin siinä osakeyh- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 55318: tiön työsopimussuhteisessa tehtävässä, johon ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 55319: asianomainen on 1 momentin nojalla siirty- toimenpiteisiin. Valtioneuvosto voi tehdä 1 55320: nyt, sovelletaan, mitä yhtiön tekemässä työ- ja 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä ennen 55321: ehtosopimuksessa sovitaan tai mitä laissa lain voimaantuloa. 55322: säädetään tai sen nojalla säädetään tai mää- 55323: rätään. 55324: 7§ 55325: 6§ RASKONEen viimeisen toimintakauden 55326: Tämä laki tulee voimaan päivänä tilintarkastukseen ja tilinpäätökseen so- 55327: kuuta. velletaan, mitä valtion liikelaitoksista anne- 55328: Tällä lailla kumotaan: tussa laissa (627/1987) tai sen nojalla sää- 55329: 1) Valtion Korjaamosta 27 päivänä tou- detään tai määrätään. Osakeyhtiö hoitaa näil- 55330: kokuuta 1994 annettu laki (385/1994); sekä tä osin liikelaitoksen tehtävät. 55331: 2) Valtion Korjaamon nimen muuttami- 55332: sesta nimeksi RASKONE 17 päivänä helmi- 55333: kuuta 1995 annettu laki (204/1995). 55334: 55335: 55336: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 55337: 55338: Tasavallan Presidentti 55339: 55340: 55341: 55342: 55343: MARTTI AHTISAARI 55344: 55345: 55346: 55347: 55348: Liikenneministeri Matti Aura 55349: HE 138/1998 vp 55350: 55351: 55352: 55353: 55354: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuljetusten alueellises- 55355: ta tukemisesta annetun lain kumoamisesta 55356: 55357: 55358: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55359: Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi kulje- nojalla maksettaisiin kuljetustukea kuljetuk- 55360: tusten alueellisesta tukemisesta annettu laki. siin, jotka tapahtuvat ennen 1 päivää tammi- 55361: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- kuuta 1999. 55362: den 1999 alusta siten, että kuruottavan lain 55363: 55364: 55365: 55366: 55367: PERUSTELUT 55368: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset puoliskon 473 yritykseen. Lisäksi vuoden 55369: 1997 alusta supistettiin tuen kohteena olevia 55370: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annet- alueita ja tuoteluetteloa. 55371: tu laki (954/1981) tuli voimaan 1 päivänä Yritystukipolitiikan tavoitteena on pitkän 55372: tammikuuta 1982. Lain voimaantulosäännök- aikavälin kehityksen tukeminen. Kuljetus- 55373: sen mukaan lakia sovelletaan kuljetuksiin, tuessa on kysymys toimintatukityyppisestä 55374: jotka tapahtuvat vuosien 1982-1999 aikana. tukimuodosta, joka kohdistuu kunkin vuoden 55375: · aikana tapahtuneeseen toimintaan. 55376: Kuljetustukea maksetaan syrjäisille ja har- Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annet- 55377: vaanasutuille alueille sijoittuneille pienille ja tu laki ehdotetaan kumottavaksi valtiontalou- 55378: keskisuurille yrityksille. Tukea haetaan den säästötoimenpiteiden vuoksi. 55379: myöntävältä viranomaiselta kultakin puoli- Tarkoituksena on lisäksi, että saaristokulje- 55380: vuotiskaudelta erikseen kahden kuukauden tusten tukemisesta annettu valtioneuvoston 55381: kuluessa puolivuotis-kauden päättymisestä. päätös (31111982) kumottaisiin siten, että 55382: Kuljetusten alueelliseen tukemiseen on lain päätöksen nojalla ei enää myönnettäisi kulje- 55383: voimassa ollessa valtion talousarviossa vuo- tustukea kuljetuksiin, jotka tapahtuvat 1 päi- 55384: sittain osoitettu arviomääräraha, joka vuonna vänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. 55385: 1997 oli 24 miljoonaa markkaa ja kuluvana 55386: vuonna 16,3 miljoonaa markkaa. Kuljetustu- 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset 55387: kea myönnettiin vuoden 1997 ensimmäiseltä 55388: vuosipuoliskolta 243 yritykselle ja toiselta Kuljetustuen loppumisella on vaikutuksia 55389: vuosipuoliskolta 224 yritykselle. valtion menoja vähentävästi. Kustannussääs- 55390: Lain soveltamisalaa on supistettu sen voi- tö valtiolle muodostuu tukea varten varatun 55391: massaoloaikana. Muutoslailla, joka tuli voi- arviomäärärahan poistumisesta valtion ta- 55392: maan heinäkuussa 1995, tuensaajayritykset lousarviosta sekä tuen hallinnoimiseen liitty- 55393: rajattiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. vien kulujen vähentymisestä. 55394: Tämä muutos vähensi tuensaajayrityksiä Kuljetustuen loppumisen arvioidaan vähen- 55395: vuoden 1995 ensimmäisen vuosipuoliskon tävän valtion menoja vuonna 1999 noin 8 55396: 815 yrityksestä saman vuoden toisen vuosi- miljoonaa markkaa. 55397: 55398: 55399: 380287M 55400: 2 HE 138/1998 vp 55401: 55402: 3. Asian valmistelu Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin 55403: edelleen sen nojalla myönnettyihin tukiin 55404: Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuus- sekä ennen tämän lain voimaantuloa tapahtu- 55405: ministeriössä virkatyönä. neisiin kuljetuksiin. 55406: 4. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55407: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 55408: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- tus: 55409: vänä tammikuuta 1999. 55410: 55411: 55412: 55413: Laki 55414: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain kumoamisesta 55415: 55416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 55417: 1§ 2 § 55418: Tällä lailla kumotaan kuljetusten alueelli- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 55419: sesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta kuuta 1999. 55420: 1981 annettu laki (954/1981) siihen myö- Kumottua lakia sovelletaan kuitenkin edel- 55421: hemmin tehtyine muutoksineen. leen sen nojalla myönnettyihin tukiin ja en- 55422: nen tämän lain voimaantuloa tapahtuneisiin 55423: kuljetuksiin. 55424: 55425: 55426: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 55427: 55428: Tasavallan Presidentti 55429: 55430: 55431: 55432: 55433: MARTTI AHTISAARI 55434: 55435: 55436: 55437: 55438: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 55439: HE 139/1998 vp 55440: 55441: 55442: 55443: 55444: Hallituksen esitys laeiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alus- 55445: luottojen korontasausyhtiöstä annetun lain 4 §:n 3 momentin ku- 55446: moamisesta sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen koron- 55447: tasauksesta annetun lain 3 § :n muuttamisesta 55448: 55449: 55450: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55451: 55452: Esityksessä ehdotetaan, että valtion julki- tuettujen vienti- ja alusluottojen koron- 55453: sesti tuettujen vienti- ja alusluottojen koron- tasauksesta annettuun lakiin lisättäisiin 55454: tasausjärjestelmään liittyvä korko- ja valuut- säännös siitä, että kauppa- ja teollisuusmi- 55455: tariskien hallintatehtävä siirrettäisiin Fide nisteriö voisi määräämillään ehdoilla antaa 55456: Oy:ltä Valtiokonttorille. Tämä edellyttää, korko- ja valuuttariskien hallintatehtävän 55457: että julkisesti tuettujen vienti- ja alusluotto- Valtiokonttorille. 55458: jen korontasausyhtiöstä annetusta laista ku- Esitys edellyttää valtion vuoden 1999 ta- 55459: mottaisiin säännös, jonka mukaan edellä lousarvioesityksen muuttamista ja se tulisi 55460: mainittu yhtiö voi tehdä kauppa- ja teolli- käsitellä talousarvioesityksen yhteydessä. 55461: suusministeriön luvalla korko- ja valuuttaris- Lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan 55462: kien suojaukseen tarvittavia toimenpiteitä. voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, 55463: Lisäksi uudistus edellyttää, että julkisesti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. 55464: 55465: 55466: 55467: PERUSTELUT 55468: 1. Nykytila korko on muuttumaton korontasausluotan 55469: juoksuaikana ja tietyin edellytyksin koron- 55470: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen tasaustarjouksen voimassa ollessa. Koron- 55471: korontasausyhtiöstä annetun lain tasaus tapahtuu kiinteän CIRR-koron ja ly- 55472: (1136/1996) 4 §:n 3 momentin mukaan val- hytaikaisen vaihtuvan markkinakoron välillä. 55473: tion korontasausyhtiö, Fide Oy, voi tehdä Kun edellä mainittu vaihtuva korko ylittää 55474: kauppa- ja teollisuusministeriön luvalla kor- kiinteän CIRR-koron, maksaa valtio erotuk- 55475: ko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavia sen luotto- tai rahoituslaitokselle (korkotuki) 55476: toimenpiteitä. Fide Oy:n tekemien koron- ja kun kiinteä CIRR-korko ylittää vaihtuvan 55477: tasaussopimusten määrä on ollut kansainvä- koron, tilittää luotto- tai rahoituslaitos ero- 55478: lisillä rahoitusmarkkinoilla vallitsevan alhai- tuksen valtiolle (korkohyvitys). 55479: nen ja vakaan korkotason johdosta toistai- Korontasaussopimuksiin liittyvä korkoriski 55480: seksi niin vähäinen, ettei korko- ja valuutta- tulee edellä kuvattujen vastakkaisten kassa- 55481: riskien suojaustoimenpiteitä ole vielä tehty. virtojen korkoperusteiden epäsuhteesta. Ris- 55482: Fide Oy hallinnoi valtion julkisesti tuettu- kin suuruuteen vaikuttaa muun muassa kor- 55483: jen vientiluottojen korontasausjärjestelmää. ko- ja valuuttakurssimuutosten todennäköi- 55484: Fide Oy tekee korontasaussopimukset järjes- nen vaihteluväli, korontasaussopimusten ni- 55485: telmään liittyneiden luotto- ja rahoituslaitos- mellismäärä sekä niiden voimassaoloaika 55486: ten kanssa. OECD-ehtoisissa vientiluotoissa riskin kasvaessa maturiteetin pidentyessä. 55487: käytetään pitkäaikaisia markkinakorkoja Valuuttariski aiheutuu kurssimuutoksista 55488: myötäileviä niin sanottuja CIRR-korkoja johtuen vaihteluina valuuttamääräisten mak- 55489: (Commercial Interest Reference Rate), jotka sujen markkavasta-arvoissa. Tarkasteltaessa 55490: noteerataan OECD:ssä kuukausittain. CIRR- korontasausjärjestelmää valtion muusta kor- 55491: 55492: 55493: 380298Z 55494: 2 HE 139/1998 vp 55495: 55496: kosidonnaisesta toiminnasta erikseen, toteu- sopimusten suojausta koskevat päätökset ja 55497: tuu korkoriski ennakoidusta poikkeavina toimenpiteet voitaisiin tehdä Valtiokonttoris- 55498: korkotuen/-hyvityksen maksuina. Korkoris- sa, jolloin Fide Oy:n tekemät korontasausso- 55499: kin lisäksi valtio on altis valuuttariskille, pimukset voitaisiin kytkeä osaksi laajempaa 55500: kun korkotuki ja -hyvitys tapahtuu muussa valtion riskinhallintaa. 55501: kuin kotimaisessa valuutassa. Tällä hetkellä Korontasaussopimukset ovat valtiontalou- 55502: merkittävin osa Fide Oy:n korontasaustar- den velan ulkopuolella olevia sopimuksia, 55503: jouksista on sidottu Yhdysvaltain dollariin. mutta niiden kassavirrat altistavat valtiota 55504: Euron käyttöönoton myötä valuuttariski korko- ja valuuttariskeille. Tästä syystä ko- 55505: poistuu EMU-valuuttojen osalta. Mikäli suu- rontasaussopimusten kassavirrat olisi liitettä- 55506: rin osa korontasaussopimuksista myös euron vä Valtiokonttorin riskienhallinnan järjestel- 55507: käyttöönoton jälkeen tehdään Yhdysvaltain miin. Korontasaussopimuksia suojattaessa 55508: dollareissa, valuuttariski on edelleen olemas- noudatettaisiin samoja periaatteita kuin valti- 55509: sa. Siten korkomuutokset heijastuvat myös on muuhun riskienhallintaan. Yksittäisiä 55510: valuuttapositioon etenkin, jos korkoriskiitä ei korontasaussopimuksia vottatsnn suojata 55511: olla suojauduttu. johdannaisinstrumenteilla. Vaitiokonttori 55512: Julkisesti tuettujen alusluottojen koron- voisi suojautua korkoriskiitä tekemällä ko- 55513: tasaus on lisätty valtion korontasausjärjestel- ronvaihtosopimuksia, joissa valtio maksaa 55514: män piiriin vuoden 1998 alusta. OECD-eh- kiinteää korkoa ja saa vaihtuvaa korkoa. 55515: toisten laivaluottojen korontasaukseen liitty- Julkisesti tuettujen luottojen korontasaus- 55516: vät riskit ovat samanlaiset kuin OECD-ehtoi- sopimusten suojausta koskevien päätösten ja 55517: sissa vientiluotoissa. Laivaluotoissa käyte- toimenpiteiden siirtäminen Valtiokonttorilie 55518: tään kuitenkin toistaiseksi CIRR-koron sijas- edellyttää sekä julkisesti tuettujen vienti- ja 55519: ta 8 %:n kiinteää korkoa valuutasta riippu- alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun 55520: matta. lain että julkisesti tuettujen vienti- ja alus- 55521: luottojen korontasauksesta annetun lain 55522: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muuttamista siten, että muutokset mahdollis- 55523: muutokset taisivat Valtiokonttorin toimimisen Fide 55524: Oy:n sijaan valtion korontasausjärjestelmässä 55525: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti riskienhallinnan yhtenä keskeisenä osapuole- 55526: vuonna 1997 työryhmän selvittämään valtion na. 55527: julkisesti tuettujen luottojen korontasausjär- 55528: jestelmään liittyvien korko- ja valuuttariski- 3. Lainmuutokset 55529: en suojaamista. Työryhmässä oli edustajat 55530: valtiovarainministeriöstä, Suomen Vienti- 3.1. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja 55531: luotto Oy:stä, Fide Oy:stä, Valtiokonttorista alusluottojen korontasausyhtiöstä 55532: ja kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työ- annetun lain 4 §:n 3 momentin 55533: ryhmän tavoitteena oli selvittää julkisesti kumoamisesta 55534: tuettujen OECD-ehtoisten luottojen koron- 55535: tasaussopimuksiin liittyvää suojaustarvetta, - Ehdotetaan kumottavaksi julkisesti tuettu- 55536: muotoja ja siihen liittyviä kustannuksia. jen vienti- ja alusluottojen korontasausyh- 55537: Työryhmä esitti kauppa- ja teollisuusmi- tiöstä annetun lain 4 §:n 3 momentti, jonka 55538: nisteriölle 28 päivänä helmikuuta 1998 luo- mukaan valtion korontasausyhtiö (Fide Oy) 55539: vutetussa loppuraportissa, että OECD-ehtoi- voi tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön 55540: siin vienti- ja alusluottoihin liittyvää korko- luvalla korko- ja valuuttariskien suojaukseen 55541: ja valuuttariskiä olisi tarkoituksenmukaista tarvittavia toimenpiteitä. 55542: tarkastella laajemmassa yhteydessä valtion 55543: riskinhallinnan kannalta ja hyödyntää ole- 3.2. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja 55544: massa olevia riskinhallintajärjestelmiä ja alusluottojen korontasauksesta annetun 55545: asiantuntemusta. Valtiokonttori toimii jo täl- lain 3 §:n muuttamisesta 55546: lä hetkellä korontasausjärjestelmässä korko- 55547: tuen osalta siihen liittyvän rahaliikenteen Ehdotetaan, että julkisesti tuettujen vienti- 55548: hoitajana. Koska Vaitiokonttorin tehtäviin ja alusluottojen korontasauksesta annetun 55549: kuuluu valtion lainojen riskienhallinta val- lain (1137/1996) 3 §:ään lisätään uusi 3 mo- 55550: tiovarainministeriön yleisohjeiden mukaises- mentti, jonka mukaan kauppa- ja teollisuus- 55551: ti, julkisesti tuettujen luottojen korontasaus- ministeriö voisi määräämillään ehdoilla an- 55552: HE 139/1998 vp 3 55553: 55554: taa korko- ja valuuttariskien hallintatehtävän jausajankohtana, sen määrää ei voi etukäteen 55555: Valtiokonttorille. Kauppa- ja teollisuusminis- arvioida. Korontasaussopimuksen suojaamat- 55556: teriön valtuutuksessa määriteltäisiin tar- ~a jättäminen voi lyhyellä tähtäyksellä olla 55557: kemmin suojaustoimenpiteiden yleiset edel- Jopa edullisempaa kuin sen suojaaminen, 55558: ly!ykset •. kuten esimerkiksi tulisiko suojaus- sillä vaihtuvat (Libor) korot ovat korko- 55559: tmmenpiteet tehdä transaktio- vai valuutta- käyrän muodon vuoksi usein luoton alkuvai- 55560: pos!tiokohtaisesti, suojattavien korontasaus- heessa alle CIRR-koron. Pitkällä tähtäyksellä 55561: sopimusten mahdollinen ruinimikoko koron- epävarmuus vaihtuvien korkojen kehitykses- 55562: tasaussopimusten purkamiseen liittyvät ehdot tä voi kuitenkin aiheuttaa huomattavia tappi- 55563: ja edellytykset. oita. valtiolle, jos korontasaussopimuksia ei 55564: suoJata. Tätä kustannuserää on kuitenkin 55565: mahdoton arvioida etukäteen, koska siihen 55566: 4. Esityksen vaikutukset vaikuttaa useampia tekijöitä, joita ei pysty 55567: 4.1. Organisatoriset vaikutukset ennakoimaan. Näitä ovat muun muassa vaih- 55568: tuvien (Libor) korkojen kehitys, korkotuki- 55569: Valt!on julkisesti tuettujen vienti- ja alus- luottojen määrä ja valuuttajakauma. Esi- 55570: luottoJe!l korontas~usjärjestel.mään liittyvien merkkinä voidaan todeta, että 100 miljoonan 55571: korko- Ja valuuttariskien hallmtatehtävä siir- markan suojaamattomalle luottokannalle 55572: rettäisiin Fide Oy:ltä Valtiokonttorille. Ko- maksettava korkotuki nousee miljoona mark- 55573: rontasaussopimusten määrän ei ainakaan ny- kaa vuodessa ja miljardin markan luottokan- 55574: kyisel~~. ~~rko~asolla ar':ioida ~asvavan kap- 55575: nalle maksettava korkotuki 10 miljoonaa 55576: p~lemaaraisesti suureksi vuositasolla, joten markkaa vuodessa, jos vaihtuvat (Libor) ko- 55577: Fide Oy:n korontasaussopimuksiin liittyvä rot. nouse':'at yhde~ prosenttiyksikön. Kor- 55578: riskienhallinta voitaisiin hoitaa osana Val- koJen laskiessa valtiOlle tulee vastaava hyö- 55579: tiok<?nttorin nykyi~tä toimintaa j~ hyödyntää ty. 55580: V~ltwkonttorm asiantuntemusta Ja voimava- Suojaavilla sopimuksilla on transaktiokus- 55581: roJa. tannuksia, jotka eivät ole merkittäviä. Suo- 55582: jaavan transaktion vastapuoli kattaa kulunsa 55583: myynti- ja ostohinnan erotuksena. Tämä 55584: 4.2. Taloudelliset vaikutukset vaihtelee valuutasta riippuen tavallisesti noin 55585: 0,03-0,06 %:n välillä. Koska suojaavilla 55586: Korontasaussopimusten korko- ja valuutta- sopimuksilla ei kuitenkaan ole tarkoitus käy- 55587: riskien hallintatehtävän siirtäminen Val- dä aktiivisesti kauppaa, voidaan arvioida, 55588: tiokonttorilie ei aiheuta merkittäviä lisäkus~ että kustannus on puolet edellä mainitusta 55589: tannuksia, koska suojaavien sopimusten hal- erotuksesta. Siten esimerkiksi 100 miljoonan 55590: linnointi tapahtuisi nykyisillä resursseilla. ~arkan kannan suojaaminen maksaisi teo- 55591: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen nassa 15 000-30 000 markkaa vuodessa ja 55592: k?rontasauksesta annetun lain 1 §:n nojalla vastaavasti miljardin markan kannan suojaa- 55593: Flde .oy:llä on valtuus tehdä luotto- ja rahoi- minen 150 000-300 000 markkaa vuodes- 55594: tuslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- sa. Koska edellä mainitut kustannukset riip- 55595: ja al.usluottoja koskevia korontasaussopi- puvat suojaustransaktioiden volyymista, voi- 55596: muksia vuosma 1997-1999 enintään 20 daan kustannuksia vähentää merkittävästi 55597: milj~din markan pääol!lasta. Fide Oy:n te- netottamalla riskejä valtion kokonaisriskipo- 55598: kemien korontasaussopimusten yhteismäärä sition puitteissa. 55599: on noin 5 miljoonaa markkaa. Suojaussopimukset altistavat valtion myös 55600: Esitys edellyttää valtion vuoden 1999 ta- luottoriskille, eli riskille, että sopimuksen 55601: lousarvioesityksen muuttamista siten että vastapuoli ei pysty suoriutumaan maksuvel- 55602: momentille 32.70.45 (Korkotuki julkisesti yoitteistaaJ?. Kasvava riski kuvastaa hyötyä, 55603: tuetuille vientiluotoille) ehdotettua määrära- Jonka valtio saa suojaustransaktiosta. Käy- 55604: haa voitaisiin käyttää myös Valtiokonttorilie tännössä tämä riski on kuitenkin suhteellisen 55605: korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- pie!li, koska valtio noudattaa vastapuolien 55606: ja valuuttariskien suojaamiseksi tarvittavien yahnnassa konservatiivista linjaa ja seuraa 55607: toimenpiteiden ja kustannusten maksami- Jatkuvasti. transaktioiden markkina-arvojen ja 55608: seen. ':astapuohen luottokelpoisuuden sekä limiit- 55609: Koska korkotuki/-hyvitys on riippuvainen tlen käyttöasteiden kehittymistä. Jos suojaus- 55610: markkinakorkojen tasosta luoton suo- transaktioiden käyttö laajenee, luottoriskit 55611: 4 HE 139/1998 vp 55612: 55613: voivat kuitenkin kasvaa merkittäväksi riskik- lausunnot valtiovarainministeriöltä, ulkoasi- 55614: si. ainministeriöltä, V altiokonttorilta, Valtionta- 55615: Ottaen huomioon, että tällä hetkellä valit- kuukeskukselta, Fide Oy:ltä sekä Suomen 55616: sevasta kansainvälisestä korkotilanteesta joh- Vientiluotto Oy:ltä. Saatujen lausuntojen 55617: tuen OECD-ehtoisten luottojen kysyntä on mukaan lausunnonantajat pitivät esitystä 55618: varsin vähäistä, valtiolle ei todennäköisesti yleisesti tarpeellisena ja kiireellisenä. Lau- 55619: aiheudu korko- ja valuuttariskien suojaustoi- sunnonantajien tekemät huomautukset on 55620: menpiteistä kustannuksia vuonna 1999. pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan 55621: huomioon esityksessä. 55622: 5. Asian valmistelu 55623: 6. Voimaantulo 55624: Esitys pohjautuu valtion julkisesti tuettujen 55625: luottojen korontasausjärjestelmään liittyvien Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voi- 55626: korko- ja valuuttariskien suojaamista selvit- maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun 55627: täneen työryhmän 28 päivänä helmikuuta ne on hyväksytty ja vahvistettu. 55628: 1998 päivättyyn raporttiin ja se on valmis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 55629: teltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministe- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 55630: riössä. Työryhmän esityksestä on pyydetty tukset 55631: HE 139/1998 vp 5 55632: 55633: 1. 55634: Laki 55635: julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain 4 §:n 3 55636: momentin kumoamisesta 55637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 55638: 1§ 2§ 55639: Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 55640: vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä 199. 55641: 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain 55642: (1136/1996) 4 §:n 3 momentti. 55643: 6 HE 139/1998 vp 55644: 55645: 2. 55646: Laki 55647: julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain 3 § :n 55648: muuttamisesta 55649: 55650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 55651: lisätään julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 55652: annetun lain (1137/1996) 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1119/1997, uusi 3 momentti 55653: seuraavasti: 55654: 55655: 3§ sopimuksista johtuvat korko- ja valuuttaris- 55656: kien suojaukseen tarvittavat toimenpiteet. 55657: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi mää- 55658: räämillään ehdoilla antaa Valtiokonttorin Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 55659: tehtäväksi tehdä ja hallinnaida korontasaus- 199. 55660: 55661: 55662: 55663: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 55664: 55665: Tasavallan Presidentti 55666: 55667: 55668: 55669: 55670: MARTTI AHTISAARI 55671: 55672: 55673: 55674: 55675: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 55676: HE 140/1998 vp 55677: 55678: 55679: 55680: 55681: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kuluttajavirastosta 55682: 55683: 55684: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 55685: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kuluttajaviraston määrärahojen puitteissa 55686: Kuluttajavirastosta. maksaa avustamansa kuluttajan omat tai hä- 55687: Kuluttajavirasto ehdotetaan perustettavaksi nen maksettavaksi tuomitut oikeudenkäynti- 55688: siirtämällä virastoon samasta ajankohdasta kulut osittain tai kokonaan tapauksissa, jol- 55689: lukien lakkaotettavien nykyisen kuluttajavi- loin se on lain soveltamisen tai kuluttajien 55690: raston ja kuluttaja-asiamiehen toimiston yleisen edun kannalta tärkeää tai jos elinkei- 55691: tehtävät ja henkilöstö. Uuden viraston tehtä- nonharjoittaja ei noudata kuluttajavalitus- 55692: vänä on kuluttajien taloudellisen, terveydelli- lautakunnan päätöstä. 55693: sen ja oikeudellisen aseman turvaaminen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 55694: sekä kuluttajapolitiikan toteuttaminen. arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 55695: Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kulut- si sen yhteydessä. 55696: taja-asiamiehenä. Uutena keinona ehdote- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 55697: taan, että kuluttaja-asiamies voisi päättää den 1999 alusta. 55698: 55699: 55700: 55701: 55702: 380290Q 55703: 2 HE 140/1998 vp 55704: 55705: 55706: SISÄLLYSLUETTELO 55707: 55708: 55709: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1 55710: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55711: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55712: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55713: Yleistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55714: Kuluttajavirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 55715: Kuluttaja-asiamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55716: Kuluttajatutkimuskeskus ja kuluttajavalituslautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 55717: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55718: Eräät pohjoismaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 55719: Eräiden pohjoismaiden kuluttajahallintojen yhteneväisyydet ja eroavaisuudet . . 6 55720: Euroopan unionin kuluttajapolitiikka Suomen kuluttajahallinnon kannalta . . . . 6 55721: 1.3. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 55722: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 55723: 2.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 55724: 2. 2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 55725: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 55726: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 55727: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 9 55728: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 10 55729: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 55730: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 55731: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 55732: LAKIEHDOTUS 55733: Laki Kuluttajavirastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 55734: HE 140/1998 vp 3 55735: 55736: YLEISPERUSTELUT 55737: 1. Nykytila lain (38/1978) 6 ja 7 luvussa ja kioski- ja 55738: siihen verrattavasta kaupasta sekä automaat- 55739: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö tikaupasta annetussa asetuksessa (436/1969). 55740: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi- 55741: Yleistä keus antaa kuluttajavirastolle selvitys-, ko- 55742: keilu-, seuranta- ja suunnittelutoimeksianto- 55743: Valtioneuvoston ohjesäännön (152211995) ja. Ministeriö voi samalla määrätä myös toi- 55744: mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön toi- meksiannon toteuttamistavasta ja aikataulus- 55745: mialaan kuuluvat kuluttaja- ja elintarvike- ta. Kuluttajavirasto toimii kuluttajatutkimus- 55746: kysymykset, mikäli ne eivät kuulu muun keskuksen, kuluttaja-asiamiehen toimiston, 55747: ministeriön toimialaan. Kauppa- ja teolli- kuluttajavalituslautakunnan sekä elintarvike- 55748: suusministeriö johtaa kuluttajapolitiikkaa ja viraston tilivirastona sekä hoitaa kuluttajatut- 55749: kuluttajahallintoa. Ministeriön yhteydessä kimuskeskuksen ja elintarvikeviraston eräitä 55750: toimii kuluttaja-asian neuvottelukunta. Ku- virastopalveluja. 55751: luttaja-asioita koskevat keskeisimmät tavoit- Elinkeinonharjoittaja on kuluttajavirastosta 55752: teet ja niiden pohjalta laaditut toimenpide- annetun lain 4 §:n mukaan velvollinen anta- 55753: ehdotukset on esitetty neuvottelukunnassa maan kuluttajavirastolle tietoja, joita virasto 55754: valmistellussakuluttajapoliittisessa ohjelmas- tarvitsee kuluttajakysymysten hoitamiseen 55755: sa vuosille 1997-1999. Oikeusministeriö liittyviä hyödykkeiden hintoja koskevia sel- 55756: vastaa merkittävästä osasta kuluttajalainsää- vityksiä ja vertailuja varten. Virasto voi 55757: däntöä. Kauppa- ja teollisuusministeriö huo- määrätä tiedot annettaviksi myös tietojen 55758: lehtii tuoteturvallisuuslainsäädännön sekä keräämisestä huolehtivalle lääninhallituksel- 55759: yleensä yksittäisiin tuotteisiin kohdistuvan le. Tietojen julkaisemisesta ja salassapidosta 55760: lainsäädännön kehittämisestä. säädetään lain 5 §:ssä. 55761: Kuluttajahallinto uudistettiin vuonna 1990. Kuluttajavirastosta annetun asetuksen 55762: Tuolloin lakkautetun elinkeinohallituksen (27711990) 3 §:n mukaan kuluttajaviraston 55763: tilalle perustettiin keskushallintotasolla ku- alaisena piirihallintoviranomaisena on lää- 55764: luttajavirasto, kuluttajatutkimuskeskus ja ninhallitus. Asetuksessa on tarkemmin sää- 55765: elintarvikevirasto. Itsenäisinä virastoina jat- detty kuluttajaviraston tehtävistä, organisaa- 55766: koivat vuonna 1978 toimintansa aloittaneet tiosta ja hallinnosta. 55767: kuluttaja-asiamiehen toimisto ja kuluttajava- Kuluttajavirastolla on valtioneuvoston 55768: lituslautakunta. enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan ni- 55769: meämä johtokunta. Kuluttajaviraston päällik- 55770: Kuluttajavirasto könä on ylijohtaja. Ylijohtaja vastaa siitä, 55771: että virastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan 55772: Kuluttajavirastosta annetun lain (110/1990) tehokkaasti ja taloudellisesti sekä noudattaen 55773: 1 §:n mukaan kuluttajaviraston tehtävänä on kauppa- ja teollisuusministeriön määrittele- 55774: huolehtia tuoteturvallisuuslaissa (91411986) miä kuluttajapoliittisia periaatteita. Lisäksi 55775: tarkoitetusta valvonnasta siten kuin siitä on virastossa on virkasuhteista ja työsopimus- 55776: erikseen säädetty sekä tehdä kuluttaja- suhteessa olevaa henkilöstöä. Viraston hen- 55777: kysymysten hoitamiseen liittyviä hyödykkei- kilöstökehys on 70 henkilöä, joista 63 on 55778: den hintoja koskevia selvityksiä ja vertailuja, virkasuhteessa ja 7 työsopimussuhteista. 55779: huolehtia kuluttajavalistuksesta, kuluttaja- Kuluttajavalistuksen toteuttamiseksi kulut- 55780: neuvonnan ohjauksesta sekä muista sellaisis- tajavirasto tekee ja teettää selvityksiä ja ver- 55781: ta kuluttajakysymyksistä, jotka eivät kuulu tailuja kulutushyödykkeiden hinnoista, laa- 55782: muiden kuluttajaviranomaisten tehtäviin. dusta, turvallisuudesta ja ympäristövaikutuk- 55783: Virasto suorittaa lisäksi muut tehtävät, sista sekä kuluttajien taloudelliseen ja oikeu- 55784: jotka säädetään tai määrätään sen suori- delliseen asemaan liittyvistä ajankohtaisista 55785: tettaviksi. Tehtävistä säädetään muun muas- aiheista. Informaation tuottaminen liittyy 55786: sa laissa valmismatkaliikkeistä annetussa kiinteänä osana kaikkeen kuluttajaviraston 55787: laissa (108011994), kulutushyödykkeen hin- toimintaan ja aineiston tuottamisessa hyö- 55788: nan ilmoittamisesta markkinoinnissa anne- dynnetään myös muiden kuluttajaviran- 55789: tussa asetuksessa (911989), kuluttajansuoja- omaisten työtä. 55790: 4 HE 140/1998 vp 55791: 55792: Kuluttajavalistusta tehdään ja jaetaan eri- tamistarpeista. 55793: laisin viestinnällisin keinoin. Yksi päätuot- Kuluttaja-asiamiehestä annetun asetuksen 55794: teista on Kuluttaja-lehti, jossa julkaistaan (67/1993) 1 §:n mukaan kuluttaja-asiamie- 55795: muun muassa kansainvälisenä yhteistyönä hen tulee erityisesti valvoa markkinoinnin ja 55796: tehtyjä vertailevia tuotetestejä. Kuluttajain- sopimusehtojen lainmukaisuutta sellaisilla 55797: formaatiolla tuetaan myös kunnallisen kulut- aloilla, joilla kuluttajien kannalta sopimaton- 55798: tajaneuvonnan toteuttamista ja koulujen ku- ta markkinointia tai kohtuuttomien sopi- 55799: luttajakasvatusta. musehtojen käyttöä voidaan olettaa ylei- 55800: Kuluttajaviraston yhteydessä toimii valmis- simmin esiintyvän, sekä aloilla, joilla mark- 55801: matka-asiain neuvottelukunta ja standardoi- kinoinnilla ja sopimusehtojen käytöllä on 55802: misasioiden kuluttajaneuvottelukunta. kuluttajien kannalta erityistä merkitystä. 55803: Asetuksen 10 §:n mukaan kuluttaja-asia- 55804: Kuluttaja-asiamies miehen tulee tiedottaa kuluttajansuojalain si- 55805: sällöstä ja soveltamiskäytännöstä. Tiedotta- 55806: Kuluttaja-asiamiehestä annetun lain misvelvollisuutta hoidetaan muun muassa 55807: (40/1978) 1 §:n mukaan kuluttajansuojalais- puhelinpäivystyksellä ja elinkeinoelämälle 55808: sa tarkoitettujen markkinoinnin ja sopi- suunnatulla Kuluttajansuoja-lehdellä. 55809: musehtojen sääntelyn noudattamisen valvon- Kuluttaja-asiamiehen toimisto ~m päällik- 55810: taa ja kuluttajien oikeusaseman turvaamista kövirasto. Tasavallan presidentti nimittää 55811: varten on kuluttaja-asiamiehen virka. Kulut- kuluttaja-asiamiehen valtioneuvoston esityk- 55812: taja-asiamiehen päätehtävänä on valvoa sestä. Toimiston henkilöstöön kuuluu johtaja 55813: markkinoinnin ja sopimusehtojen lainmu- toimistopäällikkönä, esittelijäitä ja avustavaa 55814: kaisuutta kuluttajan kannalta. Lisäksi kulut- henkilöstöä. Toimiston kokonaishenkilöstö- 55815: taja-asiamiehen valvontatehtävistä säädetään määrä on 23. 55816: luottolaitostoiminnasta annetussa laissa Kuluttaja-asiamiehen toimiston toiminta 55817: (1607/1993) ja arvopaperimarkkinalaissa perustuu kuluttaja-asiamiehen käsiteltäväksi 55818: (495/1989). saatettujen asioiden ratkaisemisen lisäksi 55819: Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajaa projektityöskentelyyn kahden vuoden vä- 55820: yksittäisen asian hoitamisessa, jos se on lain lein vaihtuvilla painopistealueilla. Näillä alu- 55821: soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan- eilla kuluttaja-asiamies pyrkii ennalta eh- 55822: nalta tärkeää. Kuluttaja-asiamies voi myös käisemään kuluttajan oikeussuojaongelmia 55823: siinä laajuudessa kuin se on muiden tehtävi- vaikuttamalla lainsäädäntöön sekä laatimalla 55824: en hoitamisen kannalta mahdollista avustaa markkinointiohjeita ja neuvottelemalla ala- 55825: kuluttajaa, jos elinkeinonharjoittaja ei nouda- kohtaisia sopimusehtoja. Esimerkkinä paino- 55826: ta kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuo- pistealueista voidaan mainita välttämättö- 55827: situsta. myyspalvelut julkisia palveluja yhtiöitettäes- 55828: Kuluttaja-asiamiehen tehtävät ovat ensisi- sä ja saatettaessa kilpailun piiriin. 55829: jaisesti lainvalvontatehtäviä. Toimintamuo- 55830: toiDa ovat neuvottelumenettely elinkeinon- Kuluttajatutkimuskeskus ja kuluttajavalitus- 55831: harjoittajien kanssa, lainvastaisen menettelyn lautakunta 55832: kieltäminen ja kiellon tehosteeksi asetettava 55833: uhkasakko sekä markkinatuomioistuimelta Kuluttajatutkimuskeskuksesta annetun lain 55834: haettava kielto. Menettelytapasäännökset (112/1990) mukaan kulutukseen, kulutuksen 55835: ovat kuluttaja-asiamiehestä annetun lain vaikutuksiin, kulutushyödykkeiden hintaan ja 55836: 6-8 §:ssä. Lain 9 §:n mukaan elinkeinon- laatuun sekä kuluttajan asemaan liittyvää 55837: harjoittaja on velvollinen antamaan kulutta- tutkimus- ja selvitystoimintaa varten kauppa- 55838: ja-asiamiehelle markkinointia ja sopimuseh- ja teollisuusministeriön alaisena toimii kulut- 55839: toja koskevia tarpeellisia tietoja. tajatutkimuskeskus. Ministeriö voi antaa tut- 55840: Kuluttaja-asiamiehen toiminnan riippumat- kimuskeskukselle toimeksiantoja. Kuluttaja- 55841: tomuus on toteutettu siten, että kuluttaja- tutkimuskeskus suorittaa toimialaansa kuulu- 55842: asiamiehen valvontatehtäviä voidaan ohjata vaa tutkimusta myös toimeksiannosta. 55843: vain säädöksillä. Kuluttaja-asiamies antaa Kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain 55844: vuosittain toiminnastaan kertomuksen valtio- (42/1978) mukaan lautakunta antaa ratkai- 55845: neuvostolle. Kertomuksessa tulee olla selos- susuosituksia elinkeinonharjoittajien ja ku- 55846: tus havainnoista kuluttajansuojaa koskevan luttajien välisiin erimielisyyksiin sekä asun- 55847: lainsäädännön noudattamisesta ja sen uudis- non kauppaa, asunnon ostotarjousta tai asun- 55848: HE 140/1998 vp 5 55849: 55850: nosta tehtyä käsirahasopimusta koskeviin tajakasvatukseen liittyviä tehtäviä sekä käsit- 55851: yksittäisiin riita-asioihin, jotka kuluttajat tai telee kuluttajien elinkeinonharjoittajien suo- 55852: asunnon myyjänä tai tarjoajana olevat yksi- rituksista tekemiä valituksia pyrkien niissä 55853: tyishenkilöt saattavat lautakunnan käsiteltä- neuvotteluratkaisuun. 55854: viksi. Lisäksi lautakunta antaa lausuntoja Norjan kuluttaja-asiamies (Forbrukerombu- 55855: tuomioistuimille niiden käsitellessä lautakun- det) valvoo yhdessä lähinnä Suomen mark- 55856: nan toimivallan piiriin kuuluvia asioita. Lau- kinatuomioistuinta tehtäviltään vastaavan 55857: takunnan päätös ei ole täytäntöönpanokel- markkinaneuvoston (Markedsrådet) kanssa 55858: poinen eikä sillä ole tuomion oikeusvaiku- markkinointi- ja sopimusehtolain toteutumis- 55859: tuksia. ta käytännössä. Kuluttajariitojen ratkaisu- 55860: lautakunta (Forbrukertvistutvalget), joka toi- 55861: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen mii markkinaneuvoston osastona, käsittelee 55862: lainsäädäntö tavaroiden virheitä koskevia riitoja. Lauta- 55863: kunnan päätökset ovat täytäntöön- 55864: Eräät pohjoismaat panokelpoisia, jolleivät asian osapuolet vie 55865: asiaa tuomioistuimeen määräajassa päätök- 55866: Ruotsissa kuluttaja-asioiden johto kuuluu sen tiedoksisaannista. Palveluiden riita-asi- 55867: sisäasianministeriölle (Inrikesdepartementet). oita varten Norjassa on vapaaehtoisia ala- 55868: Kuluttajaviraston (Konsumentverket) tehtä- kohtaisia lautakuntia. Valtion kulutustutki- 55869: vänä on huolehtia yleisistä kuluttajapoliitti- muslaitos (Statens institutt for Forbruks- 55870: sista toiminnoista, joista päättää parlamentti. forskning, SIFO) tekee tuotetestauksia ja 55871: Kuluttajaviraston pääjohtaja on samalla ku- kulutustavaroiden laatututkimuksia aina elin- 55872: luttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamiehelle kuu- tarvikkeista kodinkoneisiin sekä harjoittaa 55873: luvat tehtävät määräytyvät markkinointilain, taloustieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä 55874: sopimusehtolain ja tuoteturvallisuuslain pe- kuluttajatutkimusta. 55875: rusteella. Kuluttajavirastolla on lisäksi tehtä- Tanskassa yleiset kuluttaja-asiat kuuluvat 55876: viä muun muassa kulutusluottolain, kulutta- elinkeinoministeriölle (Erhversministeriet) ja 55877: javakuutuslain ja velkajärjestelylain perus- kuluttajalainsäädäntö merkittäväitä osaltaan 55878: teella. Virastossa on kuluttaja-asiamiehen oikeusministeriölle. Kuluttajahallitus (Forbu- 55879: sihteeristö, jonka päällikkö toimii kuluttaja- gerstyrelsen) toimii koordinoivana elimenä 55880: asiamiehen sijaisena. Muissa kuluttajaviras- kuluttaja-asioissa sekä antaa ministeriön, 55881: tolle kuuluvissa tehtävissä pääjohtajalla on valtion kotitalousneuvoston, kuluttajavalitus- 55882: eri sijainen. lautakunnan ja kuluttaja-asiamiehen käyttöön 55883: Ruotsissa ei toimi erityistä kuluttajatutki- oikeudellisen sihteeristön. Kuluttajahallituk- 55884: muslaitosta. Kuluttajavirasto tekee laborato- sella on myös tuoteturvallisuuden lainval- 55885: riossaan tuotetestausta sekä teettää tarvitta- vontatehtäviä. Kuluttajahallituksen tutkimus- 55886: vaa selvitystyötä muun muassa kotitalouksi- toiminta keskittyy pääosin tuotetutkimuksiin. 55887: en asemasta ja kuluttajien tilanteesta mark- Tanskassa ei toimi erityistä valtion kulutta- 55888: kinoilla. Yleinen kuluttajavalituslautakunta jatutkimuslaitosta. Kuluttajahallituksen yh- 55889: (Allmänna reklamationsnämnden) antaa so- teydessä toimivan valtion kotitalousneuvos- 55890: pijapuolille ratkaisusuosituksia sellaisissa ton (Statens Husholdningsråd) pääasiallisena 55891: ostajan ja myyjän välisissä tavaroita ja pal- tehtävänä on tuottaa aineistoa kotitalouksien 55892: veluksia tai muita hyödykkeitä koskevissa kuluttajavalistukselle. 55893: riita-asioissa, joita yksityiset kuluttajat tuo- Tanskan kuluttaja-asiamiehen (Forbruge- 55894: vat lautakunnan ratkaistavaksi ja joissa on rombudsmanden) ensisijaisena tehtävänä on 55895: kysymys elinkeinonharjoittajan ammatinhar- valvoa markkinointilain ja vastaavien sään- 55896: joittamiseen liittyvästä suorituksesta. nösten ja määräysten noudattamista yksityi- 55897: Norjassa kuluttaja-asioiden ylin johto kuu- sessä ja julkisessa toiminnassa. Kuluttaja- 55898: luu lapsi- ja perheministeriölle (Bame- og asiamies toimii kuluttajahallituksen yh- 55899: famieliedepartementet). Keskeinen kuluttaja- teydessä. Kuluttajavalituslautakunta (Forbru- 55900: organisaatio on valtion varoista rahoitettu gerklagenaevnet), joka myös toimii kulutta- 55901: kuluttajaneuvosto (Forbrukerrådet), joka lue- jahallituksen yhteydessä, käsittelee tavaroi- 55902: taan usein kuluttajajärjestöihin. Kuluttaja- hin tai työ- ja palvelusuorituksiin liittyviä 55903: neuvosto harjoittaa kuluttajavalistusta, jul- oikeudellisia ongelmia kuluttajaio ja elinkei- 55904: kaisee omaa lehteä sekä välittää muutoinkin nonharjoittajien välillä. Lautakunnan päätök- 55905: hyödykeinformaatiota ja hoitaa myös kulut- set eivät ole täytäntöönpanokelpoisia. Tans- 55906: 6 HE 140/1998 vp 55907: 55908: kassa on myös alakohtaisia valituslautakun- teisölainsäädäntöä valmistellessaan. 55909: tia. Vuonna 1993 lisättiin perustamissopimuk- 55910: sen 3 artiklaan uusi s kohta, jonka mukaan 55911: Eräiden pohjoismaiden kuluttajahallintojen yhteisö myötävaikuttaa kuluttajansuojan to- 55912: yhteneväisyydet ja eroavaisuudet teuttamiseen. Samalla perustamissopimuk- 55913: seen liitettiin kuluttajansuojaa koskeva uusi 55914: Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomes- 129 a artikla. Amsterdamin sopimuksessa 55915: sa on tehtäviltään lähes samanlainen kulutta- vuonna 1997 muutettiin 129 a artiklaa siten, 55916: ja-asiamiesjärjestelmä. Ratkaisuvallan osalta että siinä mainitaan erityisesti ne alueet, joil- 55917: kuluttaja-asiamies on kaikissa maissa itsenäi- la yhteisö edistää kuluttajien etua korkean 55918: nen. Ruotsissa kuluttaja-asiamies on samal- kuluttajansuojan saavuttamiseksi. Näitä ovat 55919: la kuluttajaviraston pääjohtaja. Ruotsissa ja kuluttajien terveys, turvallisuus ja taloudelli- 55920: Tanskassa asiamiehen sihteeristö on osa ku- set edut sekä kuluttajien oikeus tiedonsaan- 55921: luttajavirastoa. Suomessa ja Norjassa kulut- tiin ja koulutukseen sekä oikeus järjestäytyä 55922: taja-asiamiehellä on oma toimisto. etujensa valvomiseksi. Artiklassa todetaan 55923: Mainituissa pohjoismaissa kuluttajaviran- edelleen, että korkean kuluttajansuojan vaati- 55924: omaiset osallistuvat tuoteturvallisuusvalvon- mukset on otettava huomioon myös muita 55925: taan ja siihen liittyvään markkinavalvontaan. kuin varsinaisia kuluttajansuojaa koskevia 55926: Virastoilla on myös maasta riippuen tehtäviä yhteisön toimenpiteitä valmisteltaessa ja to- 55927: muun muassa kulutusluottojen valvonnassa teutettaessa. Amsterdamin sopimus tulee 55928: ja matkatoimistojen valvonnassa. voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat sen 55929: Kuluttajavalistus on mainituissa pohjois- ratifi oineet. 55930: maissa kuluttajaviranomaisten tehtävänä. Euroopan unionin (EU) kuluttajapolitiikan 55931: Ruotsin, Suomen ja Tanskan kuluttajaviras- tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenval- 55932: tot julkaisevat kuluttajille suunnattua lehteä tioiden kuluttajapolitiikkaa. Kehittyneen ku- 55933: sekä tuottavat erilaista kuluttajainformaa- luttajansuojalainsäädännön omaavilla EU:n 55934: tiota. Norjassa valistustehtävää hoitaa valtion jäsenvaltioilla on mahdollisuus ylläpitää ja 55935: rahoituksella toimiva kuluttajaneuvosto. kehittää omiin perinteisiin, lähtökohtiin ja 55936: Norjan kuluttajaneuvostolla on lääneissä olosuhteisiin pohjautuvaa kansallista lainsää- 55937: sijaitsevat aluetoimistot Suomen kuluttajavi- däntöä niissä kysymyksissä, joissa tästä ei 55938: rastolla on piirihallintoviranomaisena lää- ole haittaa yhteistyölle. Niin ikään on mah- 55939: ninhallitukset. Suomessa ja Ruotsissa kulut- dollista harjoittaa kuluttajapolitiikankin alu- 55940: tajaneuvonnasta huolehtivat myös kuntien eella muuta sellaista kansainvälistä yhteis- 55941: kuluttajaneuvojat. työtä, joka edistää EU :n piirissä tapahtuvaa 55942: Norjassa ja Suomessa on itsenäiset yhteis- yhteistyötä. On tärkeää, että yhteisötasolla 55943: kunnallista kuluttajatutkimusta tekevät valti- tehdään kaikki voitava sellaisten ongelmien 55944: on tutkimuslaitokset. Norjan tutkimuslaitok- ratkaisemiseksi, joita ihmiset kokevat joka- 55945: sessa sekä Ruotsin ja Tanskan kuluttajaviras- päiväisessä elämässään mutta joita ei voida 55946: tojen laboratorioissa suoritetaan myös hyö- ratkaista yksinomaan kansallisin toimenpi- 55947: dykkeiden testausta. tein. 55948: Yhteisön kuluttajapoliittiseen yhteistyöhön 55949: Euroopan unionin kuluttajapolitiikka Suo- ja kuluttajansuojasäädösten valmisteluun 55950: men kuluttajahallinnon kannalta osallistuminen on erityisesti kauppa- ja teol- 55951: lisuusministeriön ja oikeusministeriön tehtä- 55952: Euroopan yhteisön perustamissopimukseen vänä. Kuluttajaviranomaisilla on merkittävä 55953: (Rooman sopimus) ei sen alkuperäisessä tehtävä yhteisölainsäädännön mukaisen kan- 55954: muodossaan sisältynyt mainintaa kuluttajan- sallisen lainsäädännön valvonnassa, kuten 55955: suojasta. markkinavalvonnassa, jäsenvaltioiden val- 55956: Ensimmäinen kuluttajapoliittinen ohjelma vontaviranomaisten välisessä yhteistyössä 55957: annettiin 1970-luvulla. Myös ensimmäiset sekä tiedonvaihdossa yhteisön toimielimien 55958: kuluttajansuojaan liittyvät yhteisösäädökset ja jäsenvaltioiden kesken. 55959: ovat tuolta ajalta. Vuonna 1987 perustamis- 55960: sopimukseen liitetyssä 100 a artiklassa mai- 1.3. Nykytilan arviointi 55961: nitaan korkean kuluttajansuojan taso tavoit- 55962: teena, johon on komission pyrittävä sisä- Kuluttajahallinnon 1 päivänä kesäkuuta 55963: markkinoiden toteuttamiseen tähtäävää yh- 1990 v01maan tullutta kokonaisuudistusta 55964: HE 140/1998 vp 7 55965: 55966: toteutettaessa valtion talousarvioon kirjattiin, ovat pitäneet euroon siirtymisen yhteydessä 55967: että kuluttajahallinnon toimivuutta seurataan tarpeellisena kuluttajien luottamuksen säilyt- 55968: ja selvitetään sekä saatujen kokemusten pe- tämiseksi. Eurosta annettavan informaation 55969: rusteella suoritetaan tarkistuksia, mikäli täl- ja hintavertailujen avulla voidaan kuluttajille 55970: laisiin on aihetta. Vuonna 1992 tehdyn selvi- antaa tietoa siirtymävaiheen vaikutuksista 55971: tyksen pohjalta virastojen yhteistoimintaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten - 55972: hallintoasioissa kehitettiin. hintoihin. 55973: Kokemukset nykyisestä kuluttajahallinnos- Valtionhallinnon yleiset tehostamistarpeet 55974: ta ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä. edellyttävät myös kuluttajahallinnon eri toi- 55975: Kullakin viranomaisella on toisistaan erottu- menpiteiden yhteensovittamista. Hallinnossa 55976: vat lakisääteiset tehtäväkokonaisuudet Ha- tulee kehittää rakenteita ja tekijöitä, jotka 55977: jautettu kuluttajahallinnon organisaatio edel- yhteensovittavat eri lohkojen tarpeita ja ta- 55978: lyttäisi hyvin toimiakseen kuluttajapolitiik- voitteita sekä edistävät kokonaisuuden etua. 55979: kaa toteuttavilta virastoilta ja laitoksilta ta- Hallintokoneiston tulee toimia joustavasti ja 55980: voitteiden määrittelyn ja valittavien toimen- taloudellisesti sekä tuloksellisesti. 55981: piteiden tarkoituksenmukaista ja tuloshakuis- Julkishallinnon kehittämisen yhtenä lähtö- 55982: ta koordinointia. Käytännössä kukin viran- kohtana on asiakasläheisyys. Viranomaisten 55983: omainen on paljolti keskittynyt omaan toi- tulee toimia niin, että niiden palveluja käyt- 55984: minta-alueeseensa ja raja-alueen toiminto on tävät kansalaiset mahdollisimman vaivatto- 55985: voinut jäädä kokonaan sivuun. Toiminnan masti voivat asioida viranomaisten kanssa. 55986: tavoitteiden ja painopisteiden muuttuessa on Kuluttajien keskuudessa vallitsee epätietoi- 55987: myös ollut vaikeaa toimia siten, että jousta- suutta siitä, kuka yleisiä kuluttaja-asioita 55988: vasti siirrettäisiin taloudellisia ja henkilö- hoitaa. 55989: resursseja virastojen kesken. ED:n kuluttajapolitiikan merkitys on kas- 55990: Kuluttajaviraston yhdessä läänihallitusten vanut viime vuosina. Kuluttajapolitiikan ja 55991: kanssa tekemät hintavertailut samoin kuin kuluttajahallinnon painopiste tulee kuitenkin 55992: hyödykkeiden laatuvertailut lisäävät mark- olemaan kansalliset olosuhteemme. Mu- 55993: kinoiden ja niiden toimivuuden läpinäky- kanaolo ED:n sisämarkkinoilla merkitsee 55994: vyyttä. Hinta- ja laatuvertailujen julkaisemi- samalla, että monet kuluttajia koskevat pää- 55995: nen parantaa kuluttajien mahdollisuuksia tökset tehdään ED:ssa. Tyypillinen tämän- 55996: tehdä taloutensa ja tarpeidensa kannalta par- kaltainen kysymys on elintarvikkeiden tur- 55997: haita hyödykevalintoja. Kuluttajalla on mah- vallisuus. Kuluttajapolitiikan kannalta on 55998: dollisuus valita, millaisia hyödykkeitä hän myös tärkeää, että varaudutaan tuleviin muu- 55999: haluaa ostaa, millaisella palvelulla ja mitä toksiin. Tällainen muutos ED-maiden yksit- 56000: hän haluaa niistä maksaa. Hintavertailujen täisille kuluttajiiie on yhteisen valuutan 56001: tarkoituksenmukaisuutta tuskin voidaan aina- käyttöönotto. Kuluttajahallinnon on kyettävä 56002: kaan kuluttajanäkökulmasta asettaa kyseen- suoriutumaan myös tällaisista, usein hyvin- 56003: alaiseksi. Eräänä osoituksena tästä on hinta- kin monimutkaisista ja usealla hallinnonalal- 56004: vertailusivujen suuri kävijämäärä kuluttajavi- la vaikuttavista asioista. 56005: raston lnternet-palvelimella. 56006: Kuluttajaviraston hintavertailut liittyvät 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 56007: aloihin, joiden hintoja kuluttajien on itse ehdotukset 56008: vaikea ja työlästä verrata. Vertailuihin liite- 56009: tään usein hyödykkeiden valintoja ja osta- 2.1. Tavoitteet 56010: mista helpottavia tietoja sekä testattujen hyö- 56011: dykkeiden laatutietoja. Hintavertailuja teh- Valtioneuvoston 16 päivänä huhtikuuta 56012: dään myös uusista tuotteista tai alueellisesti 1998 tekemän hallintopoliittisen periaatepää- 56013: kiinnostavista aiheista. Vertailujen aiheet ja töksen mukaan tavoitteena on hallinnon te- 56014: keräyskohteet vaihtelevat eikä päällekkäi- hokkuuden, toimivuuden ja palvelualttiuden 56015: syyttä esimerkiksi tilastokeskuksen tietojen- lisääminen. Ministeriöiden alaisen kes- 56016: keruun kanssa juurikaan esiinny. kushallinnon toiminnallista päällekkäisyyttä 56017: Suomen ED-jäsenyyden toteutuessa voitiin sekä työnjaon selkiytymättömyyttä pyritään 56018: suoritetun ED-hintaseurannan avulla näyttää poistamaan. 56019: arvioidun hintojen alennusten siirtyminen Kuluttajahallinnon ja kuluttajapolitiikan 56020: vähittäishintoihin. Vastaavanlaista hin- tulee voida vastata nopeasti toimintaympäris- 56021: taseurantaa eurooppalaiset kuluttajajärjestöt tön muutosten tuomiin haasteisiin. Tavoit- 56022: 8 HE 140/1998 vp 56023: 56024: teena on luoda tehtävien edellyttämä, selvä- nössä samat kuin nykyisten kuluttajaviraston 56025: piirteinen ja joustava keskushallinto kulutta- ja kuluttaja-asiamiehen toimiston. Kuluttaja- 56026: ja-asioihin. viraston ylijohtaja toimii ehdotuksen mukaan 56027: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen kuluttaja-asiamiehenä. 56028: toimiston yhdistämisen sekä uuden kuluttaja- Koska kuluttaja-asiamies olisi edelleen 56029: viraston ja muun kuluttajahallinnon yhteis- kuluttajia koskevien sopimus- ja mark- 56030: toiminnan tehostamisen tavoitteena on kinointiehtojen valvoja ja tekisi näitä asioita 56031: - selkeyttää tehtäviä sekä saada jousta- koskevat päätökset asiamiehen ominaisuu- 56032: vamman toiminnan kautta syntymään syner- dessa, nykyisessä kuluttaja-asiamiehestä an- 56033: giaetuja samankaltaisten asioiden hoitami- netussa laissa olevat menettelytapasäännök- 56034: sessa, set tulee ottaa lakiin Kuluttajavirastosta. Ku- 56035: - saada kuluttajien ja sidosryhmien asi- luttaja-asiamiehen lainsäädännön valvonta- 56036: ointi nykyistä helpommaksi, tehtävät säilyvät nykyisinä. Uutena keinona 56037: - saada kuluttajahallinnosta selkeämpi ja kuluttaja-asiamiehelle ehdotetaan mahdolli- 56038: lisätä sen tunnettavuutta sekä suutta maksaa Kuluttajaviraston toiminta- 56039: - tehostaa kuluttaja-asioiden hoitoa ja menoista avustamansa kuluttajan maksetta- 56040: saada toiminta taloudellisemmaksi. vaksi mahdollisesti tuomittavat oikeuden- 56041: Yksi viranomaistoimintoja hoitava kulutta- käyntikulut 56042: javiranomainen pystyy nykyistä paremmin 56043: suuntaamaan voimavarojaan kulloinkin tar- 3. Esityksen vaikutukset 56044: vittaviin valvonta- tai valistustehtäviin, kos- 56045: ka viraston sisäiset järjestelyt voidaan hoitaa Esityksellä ei ole henkilöstöön kohdistuvia 56046: joustavasti. Kehittämistavoitteena voidaan eikä varsinaisesti valtiontaloudellisia vaiku- 56047: nähdä myös henkilöstön mahdollisen sekto- tuksia. Kuluttajavirasto muodostetaan siirtä- 56048: roituneisuuden vähentämisen. Ammattitai- mällä nykyiset kuluttajaviraston ja kuluttaja- 56049: toinen ja laajan katsantokannan omaava hen- asiamiehen toimiston virat ja työsuhteiset 56050: kilöstö kykenee seuraamaan ja analysoimaan tehtävät sekä niitä hoitava henkilöstö perus- 56051: kuluttajia koskevia yhteiskunnan muutoksia. tettavaan uuteen virastoon. Kun tehtävät säi- 56052: Tällaista ammattitaitoa voidaan yleensä lyvät ennallaan, uuden viraston menot ovat 56053: isommassa yksikössä paremmin kehittää an- samat kuin nykyisten kuluttaja-asiamiehen 56054: tamalla henkilöstölle mahdollisuus urakier- toimiston ja kuluttajaviraston menot yhteen- 56055: toon viraston sisällä. sä paitsi, että Kuluttajaviraston maksullisen 56056: Tavoitteena on myös saattaa Kuluttajavi- toiminnan osalta siirrytään nettobudjetoin- 56057: raston tiedonkeruuvaltuudet valtioneuvoston tiin. Nettobudjetoitavaa toimintaa ovat Ku- 56058: 5 päivänä helmikuuta 1998 tekemän periaa- luttaja-lehden julkaisutoiminta, Kuluttajavi- 56059: tepäätöksen mukaisiksi rajaamaHa viraston raston julkisoikeudelliset ja muut suoritteet 56060: tietojensaanti niihin tietoryhmiin, jotka ovat sekä EU:lta saatava rahoitustuki testaustoi- 56061: välttämättömiä hintoja koskevan kuluttajava- mintaa ja tuotevahinkorekisterin tietojenke- 56062: listuksen hoitamiseksi. ruujärjestelmää varten. Nettobudjetointiin 56063: Nyt ehdotettava kuluttajahallinnon toi- siirtyminen lisää viraston kustannustietoutta 56064: mielinten kokoaminen parantaa myös edel- sekä tuo pitkäjännitteisyyttä valistusaineiston 56065: lytyksiä hoitaa yhteisölainsäädännön mukai- kehittämiseen. 56066: sen kansallisen lainsäädännön valvontaa, Pitemmällä aikavälillä viraston suurempi 56067: jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten välistä koko mahdollistaa tehokkaamman toimin- 56068: yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa yhteisön toi- nan ja sitä kautta parempien tulosten 56069: mielimien ja jäsenvaltioiden kesken. saavuttamisen entisillä resursseilla. Tehtä- 56070: viä voidaan myös paremmin koordinoida 56071: 2.2. Keskeiset ehdotukset ja tätä kautta saavuttaa tehokkuusetuja. 56072: Ehdotetusta kuluttajan oikeudenkäyntikulu- 56073: Perustettava Kuluttajavirasto ehdotetaan jen korvaamisesta kuluttaja-asiamies voi 56074: muodostettavaksi yhdistämällä nykyiset ku- päättää Kuluttajaviraston määrärahojen puit- 56075: luttajavirasto ja kuluttaja-asiamiehen toimis- teissa. 56076: to. Uuden viraston tehtävänä on kuluttajien Kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille asi- 56077: taloudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen ointi yhdessä viranomaisessa ja sitä kautta 56078: aseman turvaaminen sekä kuluttajapolitiikan näiden viranomaisten saavutettavuus on ny- 56079: toteuttaminen. Viraston tehtävät ovat käytän- kyistä helpompaa. 56080: HE 140/1998 vp 9 56081: 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuus- 56082: ministeriössä. Valmistelun yhteydessä on 56083: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kuultu oikeusministeriötä sekä yhdistettäviä 56084: kuluttajahallintotyöryhmä ehdotti 6 päivänä virastoja ja näiden henkilöstön edustajia. 56085: maaliskuuta 1996 valmistuneessa mietinnös- 56086: sään (Kauppa- ja teollisuusministeriön työ- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 56087: ryhmä- ja toimikuntaraportteja 511996), että seikkoja 56088: kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamiehen toimis- 56089: to ja kuluttajatutkimuskeskus koottaisiin yh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 56090: deksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Pe- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 56091: rustettavan uuden viraston ylijohtajana toi- si sen yhteydessä. 56092: misi kuluttaja-asiamies. Eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen 56093: Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa kos- esitys laiksi saatavien perinnästä ja laeiksi 56094: keteltiin enimmältään kahta asiakokonaisuut- eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta 56095: ta: kuluttaja-asiamiehen asemaa ja kuluttaja- (HE 19911996 vp) sisältää ehdotuksen laiksi 56096: tutkimuskeskuksen asemaa. Tutkimuksen kuluttaja-asiamiehestä annetun lain muutta- 56097: itsenäisyyttä ja riippumattomuutta viran- misesta. Jos tämä organisaatiota koskeva 56098: omaistoiminnoista korostettiin. Kuluttajahal- esitys hyväksytään aikaisemmin kuin esitys 56099: linnon selkeyttämistä kannatettiin ja kulutta- laiksi saatavien perinnästä ja laeiksi eräiden 56100: ja-asiamiehen päätöksenteon riippumatto- siihen liittyvien lakien muuttamisesta, on sii- 56101: muuden turvaamista pidettiin tärkeänä. Pal- hen sisältyvä lakiehdotus kuluttaja-asiamie- 56102: kansaajien keskusjärjestöt korostivat nykyis- hestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta tar- 56103: ten virastojen henkilöstön aseman turvaamis- peeton. Myös esitykseen sisältyvän saatavien 56104: ta ja yhteistyötä henkilöstön kanssa jatkoval- perintää koskevan lakiehdotuksen 12 ja 56105: mistelussa. 14 §:n sanamuotoa on tarkistettava. 56106: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimek- Oikeusministeriössä on valmisteltavana 56107: siannosta suoritetussa kuluttajatutkimuskes- hallituksen esitys takausta ja vierasvelka- 56108: kuksen arvioinnissa (Kauppa- ja teollisuus- panttausta koskevaksi lainsäädännöksi. Esi- 56109: ministeriön julkaisuja 4/1997) selvitysmies tykseen sisältyisi myös kuluttaja-asiamiehen 56110: ei puoltanut kuluttajatutkimuskeskuksen ase- toimivaltaa koskeva muutosehdotus. Halli- 56111: man järjestämistä kuluttajahallintotyöryhmän tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 56112: esittämällä tavalla. syksyllä ja näin ollen on mahdollista, että 56113: Valtion vuoden 1998 talousarvioesitykses- esitys on eduskunnan käsiteltävänä samanai- 56114: sä kauppa- ja teollisuusministeriön pää- kaisesti tämän esityksen kanssa. Jos tämä 56115: luokassa todetaan, että "kuluttajahallinnon esitys hyväksytään aikaisemmin kuin halli- 56116: organisoinnin uudistusta valmistellaan siten, tuksen esitys takausta ja vierasvelka- 56117: että uudistus voidaan toteuttaa viimeistään panttausta koskevaksi lainsäädännöksi, olisi 56118: 1.1.1999" sekä että "kuluttajatutkimuskes- siihen tehtävä vastaavat muutokset kuin hal- 56119: kuksen toimintaa kehitetään suoritetun arvi- lituksen esitykseen laiksi saatavien perinnäs- 56120: oinnin tulosten mukaisesti". tä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien 56121: muuttamisesta. 56122: 56123: 56124: 56125: 56126: 380290Q 56127: 10 HE 140/1998 vp 56128: 56129: 56130: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 56131: 56132: 1. Lakiehdotuksen perustelut kaan viraston ohjaus ja valvonta kuuluu val- 56133: tioneuvoston ohjesäännössä säädettävälle 56134: 1 §. Tehtävät. Pykälän 1 momentissa sää- ministeriölle, joka nykyisin on kauppa- ja 56135: detään Kuluttajaviraston toimialasta. Kulut- teollisuusministeriö. Ministeriö voi nykyi- 56136: tajapolitiikan toteuttamisen lisäksi Kuluttaja- seen tapaan antaa Kuluttajavirastolie toimek- 56137: viraston tehtävänä on kuluttajan taloudelli- siantoja. 56138: sen, terveydellisen ja oikeudellisen aseman Pykälän 2 momentissa säädetään, ettei Ku- 56139: turvaaminen. Kuluttajaviraston ylijohtaja toi- luttajavirastoa ohjaavan ministeriön valta 56140: mii kuluttaja-asiamiehenä. ulotu Kuluttajavirastolie tai kuluttaja-asia- 56141: Kuluttajavirasto muodostetaan yhdistämäl- miehelle kuuluviin lainsäädännön valvonta- 56142: lä nykyisen kuluttajaviraston ja kuluttaja- tehtäviin eikä kuluttajan avustamistehtäviin. 56143: asiamiehen toimiston henkilöstö ja tehtävät. Säännös on luonteeltaan selkeyttävä ja sillä 56144: Nykyisen kuluttajaviraston ja kuluttaja-asia- korostetaan kuluttaja-asiamiehen ja Kulutta- 56145: miehen tehtävät sinänsä säilyvät ennallaan. javiraston päätöksenteon riippumattomuutta 56146: Kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja heille kuuluvissa lainsäädännön valvontateh- 56147: oikeudellisen aseman turvaamiseksi Kulutta- tävissä ohjaavasta ministeriöstä. 56148: javirasto huolehtii muun muassa tuoteturval- 3 §. Johtokunta. Pykälän mukaan Kulutta- 56149: lisuuslaissa tarkoitetusta valvonnasta ja val- javirastolla on johtokunta. Vastaava säännös 56150: mismatkaliikkeistä annetussa laissa sille sää- on nykyisen kuluttajavirastosta annetun lain 56151: detyistä tehtävistä sekä nykyisen kuluttaja- 2 §:ssä. 56152: asiamiehen toimiston tavoin avustaa kulut- 4 §. Tietojenantamisvelvollisuus Pykälän 56153: taja-asiamiestä lainsäädännön valvontateh- mukaan elinkeinonharjoittaja on velvollinen 56154: tävissä. Kuluttajavirasto myös tekee tai teet- antamaan Kuluttajavirastolie kulutustavaroi- 56155: tää kuluttajakysymyksiin liittyviä selvityksiä den ja kuluttajapalvelusten vähittäismyynti- 56156: ja vertailuja, huolehtii kuluttajavalistuksesta, hintoja koskevia tietoja kuluttajakysymyksiin 56157: kuluttajaneuvonnan ohjauksesta sekä muista liittyviä selvityksiä ja vertailuja varten sekä 56158: sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. kuluttaja-asiamiehelle tietoja kuluttaja-asia- 56159: Kuluttajaviraston tekemät ja teettämät selvi- miehelle kuuluvan lainsäädännön valvonta- 56160: tykset ja vertailut liittyvät pääosin kuluttaja- tehtäviä varten. 56161: valistusaineiston tuottamiseen ja koskevat Kuluttaja-asiamiehen osalta tietojensaanti- 56162: kulutushyödykkeiden hintoja ja laatua sekä valtuus on nykyisen kuluttaja-asiamiehestä 56163: ympäristövaikutuksia ja muita kuluttajien annetun lain 9 §:ssä. Ehdotuksessa on mark- 56164: kannalta tärkeitä aiheita. Kuluttajavirasto kinointia ja sopimusehtoa kokevien tarpeel- 56165: tekee myös aloitteita ja esityksiä kuluttajan- listen tietojen sijasta viitattu kuluttaja-asia- 56166: suojan ja kuluttajapolitiikan kehittämiseksi. miehen valvontatehtäviin. Näin ollen kulut- 56167: Ehdotettu kuluttajansuojaa koskevan kehi- taja-asiamiehelle tulee antaa tietoja niistä 56168: tyksen seuraaminen sekä sitä koskevien tietoryhmistä, jotka ovat välttämättömiä val- 56169: aloitteiden ja esitysten tekeminen soveltuu vontatehtävien hoitamiseksi. Nämä valvonta- 56170: Kuluttajaviraston toimialaan. tehtävät määräytyvät erityislainsäädännön 56171: Kun Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii perusteella. 56172: kuluttaja-asiamiehenä, hänen tehtävänsä liit- Ehdotuksen mukaan Kuluttajaviraston tie- 56173: tyvät nimenomaan lainvalvontaan ja 9 §:ssä tojensaanti rajataan valtioneuvoston 5 päi- 56174: säädettävään kuluttajan avustamiseen tuomi- vänä helmikuuta 1998 tekemän periaatepää- 56175: oistuimessa. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvis- töksen mukaisesti koskemaan vain kulutusta- 56176: ta tehtävistä säädetään kuluttajansuojalaissa varoiden ja kuluttajapalvelusten vähittäis- 56177: sekä muun muassa luottolaitostoiminnasta myyntihintoja. Lisäksi selvityksen tekemisen 56178: annetussa laissa ja arvopaperimarkkinalaissa. tulee liittyä kuluttajakysymyksiin, mikä käy- 56179: Valvontatehtävien toteuttamiseksi kuluttaja- tännössä on lähinnä kuluttajainformaation 56180: asiamies voi nykyiseen tapaan antaa mark- tuottamista. Hintavertailujen laadun varmis- 56181: kinointia koskevia ohjeita sekä neuvotella tamiseksi kuluttajavirasto, lääninhallitukset 56182: järjestöjen kanssa vakiosopimusehtoja. ja tilastokeskus kehittävät nykyisin yhteis- 56183: 2 §. Hallinnollinen asema Pykälän mu- työssä hintavertailujen laatua ja vertailujen 56184: HE 140/1998 vp 11 56185: 56186: julkaisemista. tyksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja 56187: Kuluttajavirasto voi nykyiseen tapaan mää- asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka 56188: rätä tiedot annettavaksi lääninhallitukselle. voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asia saa- 56189: Käytännössä lääninhallitukset tietojen kerää- daan ratkaista asianosaista kuulematta muun 56190: misen lisäksi käsittelevät hintatiedot alusta- muassa, jos kuuleminen vaarantaa päätöksen 56191: vasti sekä tiedottavat paikallisten vertailujen tarkoituksen toteutumisen tai jos asian rat- 56192: tulokset. kaisemista ei voida lykätä. 56193: Ehdotettu tietojensaanti ei rajoita muualla 7 §. Lausunnon pyytäminen. Pykälässä 56194: lainsäädännössä olevia Kuluttajaviraston säädetään kuluttaja-asiamiehen velvollisuu- 56195: muita tehtäviä koskevia tiedonsaantioikeuk- desta pyytää rahoitustarkastukselta lausunto 56196: sia. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen an- ennen 6 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen 56197: tamaan Kuluttajavirastolie tietoja muun ryhtymistä tai asian saattamista mark- 56198: muassa tuoteturvallisuuslain ja valmismatka- kinatuomioistuimeen. Vastaava säännös on 56199: liikkeistä annetun lain perusteella. nykyisin kuluttaja-asiamiehestä annetun lain 56200: Tietojen julkaiseminen ja salassapito mää- 8 §:n 2 momentissa. 56201: räytyvät yleisten asiakirjain julkisuudesta 8 §. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvalta 56202: annetun lain (8311951) ja eräitä poikkeuksia Pykälän 1 momentin mukaan kuluttaja-asia- 56203: yleisten asiakirjain julkisuudesta sisältävän mies on esteeilinen ylijohtajana ratkaisemaan 56204: asetuksen (650/1951) perusteella. Kuluttaja- asian, joka koskee Kuluttajaviraston toimi- 56205: viraston elinkeinonharjoittajilta saarnat vähit- valtaan kuuluvien tuoteturvallisuuslaissa ja 56206: täishintatiedot ovat kaikkien saatavissa ja valmismatkaliikkeistä annetussa laissa sää- 56207: siten julkisia kuten myös niistä laadittavat dettyjen pakkokeinojen käyttämistä, silloin 56208: vertailutiedot kun samaa elinkeinonharjoittajaa koskeva 56209: 5 §. Kuluttqja-asiamiehen neuvotteluvel- asia on toisen lain nojalla kuluttaja-asiamie- 56210: vollisuus. Pykälässä säädetään kuluttaja-asia- hellä vireillä tai hän on kuluttaja-asia- 56211: miehen nimenomaisesta neuvotteluvelvoit- miehenä puuttunut saman elinkeinonharjoit- 56212: teesta ennen pakkotoimiin ryhtymistä tai tajan toimintaan. Ratkaisuvaltaa tällaisissa ti- 56213: asian saattamista tuomioistuimen käsiteltä- lanteissa käyttää kauppa- ja teollisuusminis- 56214: väksi. Vastaava säännös on nykyisin kulutta- teriön määräämä ylijohtajan sijainen. 56215: ja-asiamiehestä annetun lain 6 §:ssä. Momentin mukaan kuluttaja-asiamies olisi 56216: 6 §. Kuluttaja-asiamiehen antama kielto. esteeilinen ratkaisemaan pakkokeinojen käyt- 56217: Pykälä sisältää säännökset kuluttaja-asiamie- töä koskevan asian myös, jos hän on kulut- 56218: hen antaman kiellon ja väliaikaisen kiellon taja-asiamiehenä jo puuttunut saman elinkei- 56219: yleisistä edellytyksistä ja menettelytavoista. nonharjoittajan toimintaan. Esteellisyyteen 56220: Vastaavat säännökset ovat nykyisin kulutta- johtavalla puuttumisella tarkoitetaan sään- 56221: ja-asiamiehestä annetun lain 7 §:ssä ja uh- nöksessä sellaista lähiaikoina tapahtunutta 56222: kasakon asettamisen osalta 10 §:ssä. kuluttaja-asiamiehen kannanottoa, jolla saat- 56223: Säännökset kuluttaja-asiamiehen oikeudes- taa olla vaikutusta myös esillä olevan asian 56224: ta näiden pakkokeinojen käyttöön olisivat arviointiin ja jonka johdosta ei voida pitää 56225: erityislaissa. Markkinointitoimien tai sopi- asianmukaisena, että kuluttaja-asiamies käyt- 56226: musehtojen osalta säännökset ovat kulutta- täisi uuden viraston päällikölle kuuluvia uu- 56227: jansuojalaissa. Hallituksen esityksessä laiksi sia toimivaltuuksiaan samaa elinkeinonhar- 56228: saatavien perinnästä ja laeiksi eräiden siihen joittajaa kohtaan. 56229: liittyvien lakien muuttamisesta ehdotetaan, Pykälän 2 momentin mukaan kuluttaja- 56230: että kuluttaja-asiamies voisi väliaikaisesti tai asiamies voi siirtää ratkaisuvaltaa alaiselleen 56231: kiireellisissä tapauksissa kieltää jatkamasta virkamiehelle asioissa, joissa ratkaisukäytän- 56232: mainitun lain vastaista kuluttajasaatavaa kos- tö on vakiintunut. Säännös vastaa nykyisen 56233: kevaa perintämenettelyä. kuluttaja-asiamiehestä annetun lain 11 a §:ää 56234: Ehdotus ei sisällä nykyisen 8 §:n 1 mo- ja kuluttaja-asiamiehestä annetun asetuksen 56235: mentin mukaista erityistä säännöstä varata 9 §:n 1 momenttia. 56236: elinkeinonharjoittajalle tilaisuus tulla kuul- Kuluttaja-asiamies voi myös määrätä 56237: luksi ennen väliaikaisen kiellon antamista tai alaisensa virkamiehen käyttämään puheval- 56238: asian saattamista tuomioistuimen käsiteltä- taa markkinatuomioistuimessa. Nykyisen 56239: väksi. Hallintomenettelylain (59811982) lain 3 §:n mukaan kuluttaja-asiamies voi 56240: 15 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian määrätä tähän tehtävään ainoastaan sijaise- 56241: ratkaisemista varattava tilaisuus antaa seli- naan toimivan toimistopäällikön. Asioiden 56242: 12 HE 140/1998 vp 56243: 56244: joustavan hoidon kannalta on perusteltua, Muutoin kuluttaja-asiamiehen ja kuluttaja- 56245: että tehtävään voidaan määrätä muukin käsi- viraston suoritteiden maksullisuus määräytyy 56246: teltävänä olevaan asiaan perehtynyt virka- valtion maksuperustelain (150/1992) mu- 56247: mies. kaan. Kuluttaja-asiamiehestä annetun lain 56248: Kuluttaja-asiamies voi luonnollisesti ottaa 12 §:n mukaan kuluttaja-asiamiehen asia- ja 56249: ratkaistavakseen asian, jonka hän on dele- toimituskirjat annetaan maksuitta. Kun ku- 56250: goinut, joko peruuttamaHa siirtämänsä rat- luttaja-asiamiehen antamat asia- ja toimitus- 56251: kaisuvallan tai päättämällä ratkaisuvaltaa kirjat liittyvät lainsäädännön valvontatehtä- 56252: antaessaan pidätysoikeudesta. viin, toimituskirjat voidaan antaa maksutta 56253: 9 §. Kuluttajan avustam,inen. Pykälän samoin kuin esimerkiksi kuluttajaviraston 56254: 1 momentin mukaan kuluttaja-asiamies voi nykyiset kieltopäätökset tuoteturvallisuuden 56255: säännöksessä mainituissa tapauksissa avustaa valvontaa koskevissa asioissa. Tarkemmin 56256: tai määrätä alaisensa virkamiehen avusta- maksuista säädettäisiin ministeriön päätök- 56257: maan kuluttajaa yksittäisen asian hoitamises- sessä. Kuluttajaviraston poikkeuslupapäätök- 56258: sa. Säännös vastaa nykyisen kuluttaja-asia- set sekä valmismatkaliikkeen rekisteröintiä 56259: miehestä annetun lain 2 §:ää. ja vakuuden valvontamaksua ja kosmeettisen 56260: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että valmisteen valmistajan, valmistuuajan tai 56261: kuluttaja-asiamies voi päättää Kuluttajaviras- maahantuojan rekisteröintiä koskevat päätök- 56262: ton määrärahojen puitteissa maksaa avusta- set olisivat nykyiseen tapaan maksullisia. 56263: maosa kuluttajan maksettavaksi tuomitut 10 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädetään 56264: vastapuolen oikeudenkäyntikulut osittain tai muutoksenhakukielto kuluttaja-asiamiehen 56265: kokonaan tapauksissa, jolloin se on lain so- päätökseen asiassa, joka kuuluu mark- 56266: veltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan- kinatuomioistuimen toimivaltaan tai joka 56267: nalta tärkeää tai jos elinkeinonharjoittaja ei koskee 9 §:ssä tarkoitettua kuluttajan avusta- 56268: noudata kuluttajavalituslautakunnan päätöstä. mista. Vastaava säännös on kuluttaja-asia- 56269: Pykälän 3 momentin mukaan kuluttaja-asia- miehestä annetun asetuksen 11 §:ssä. Muu- 56270: mies voi samoilla perusteilla päättää myös toin sekä kuluttaja-asiamiehen että Kuluttaja- 56271: päämiehenä olevan kuluttajan omien oikeu- viraston päätöksiin haettaisiin muutosta siinä 56272: denkäyntikulujen maksamisesta. Päätös mak- järjestyksessä, kuin hallintolainkäyttölaissa 56273: samisesta tulee tehdä samanaikaisesti, kun (5 86/1996) tai muussa laissa säädetään. 56274: kuluttaja-asiamies päättää kuluttajan avusta- 11 §. Hallintopalvelut. Kuluttajavirasto 56275: misesta oikeudenkäynnissä. hoitaisi nykyiseen tapaan kuluttajavali- 56276: Ehdotettu muutos johtuu siitä, että vasta- tuslautakunnan, kuluttajatutkimuskeskuksen 56277: puolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvel- ja elintarvikeviraston hallintopalvelut Val- 56278: vollisuudessa tapahtunut muutos, arvon- tion talousarviosta annetun asetuksen 56279: lisäveron käyttöönottaminen ja oikeusturva- (1243/1992) mukaan valtiovarainministeriö 56280: vakuutusten ehtomuutokset ovat johtaneet määrää asianomaisen ministeriön esityksestä, 56281: siihen, että yksityinen kuluttaja joutuu mo- mitkä virastot ja laitokset toimivat tasavallan 56282: nissa tapauksissa ottamaan suuren taloudelli- presidentin kanslian sekä ministeriöiden li- 56283: sen riskin viedessään asiansa tuomioistuimen säksi tilivirastoina. Kuluttajavirasto on mää- 56284: ratkaistavaksi eikä kaikilla kuluttajilla ole rätty edellä mainittujen virastojen ja laitok- 56285: tällaiseen taloudellista mahdollisuutta. Kun sen tilivirastoksi. Hallintopalveluiden hoi- 56286: kuluttajan avustamistilanteessa on aina kysy- dosta ei ehdoteta nykyisen kaltaisia yksityis- 56287: myksessä merkittävästä ennakkotapauksesta, kohtaisia säännöksiä, vaan asianomaiset vi- 56288: voidaan olettaa, etteivät kuluttaja-asiamiehen rastot sopisivat palveluista tai, jos he 56289: avustamistehtävät merkittävästi lisäänny. eivät pääse sopimukseen, ministeriö määräisi 56290: Pykälän 3 momentin mukaan kuluttaja- asiasta. Hallintopalveluiden hoitamisesta ai- 56291: asiamiehen avustaessa kuluttajaa ja kulutta- heutuvat menot ovat Kuluttajaviraston ta- 56292: jan vastapuolena olevan elinkeinonharjoit- lousarviossa ja tarkoituksena on, että palve- 56293: tajan hävitessä asian oikeudenkäynnissä, tä- luja tuotetaan nykyisessä laajuudessa. 56294: män elinkeinonharjoittajan tulee korvata val- 12 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän mu- 56295: tiolle kuluttajan avustamisesta aiheutuneet kaan tarkemmat säännökset lain täytäntöön- 56296: kohtuulliset kustannukset säännöksessä mää- panosta annetaan asetuksella Kuluttajaviras- 56297: riteltyjen perusteiden mukaan. Vastaava tosta. Asetus sisältäisi säännöksiä muun 56298: säännös on nykyisin kuluttaja-asiamiehestä muassa viraston tehtävistä, organisaatiosta, 56299: annetun lain 12 §:n 2 momentissa. henkilöstöstä ja lääninhallituksen asemasta. 56300: HE 140/1998 vp 13 56301: 56302: 13 §. Voimaantulo. Tarkoituksena on saat- si. Siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suos- 56303: taa laki voimaan valtion talousarvioesityksen tumusta. 56304: mukaisesti mahdollisuuksien mukaan vuoden 56305: 1999 alusta. Lailla kumotaan nykyiset kulut- 2. Tarkemmat säännökset 56306: taja-asiamiehestä annettu laki ja kuluttajavi- 56307: rastosta annettu laki. Milloin muualla laissa Tarkemmat säännökset muun muassa Ku- 56308: on viitattu kuluttaja-asiamiehestä annettuun luttajaviraston tehtävistä, organisaatiosta, 56309: lakiin, sovelletaan ehdotettua lakia. henkilöstöstä ja lääninhallituksen asemasta 56310: 14 §. Siirtymäsäännökset. Ehdotuksen mu- annetaan asetuksella. 56311: kaan kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamie- 56312: hen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä 3. Voimaantulo 56313: ja virat siirretään lain voimaan tullessa Ku- 56314: luttajavirastoon. Kuluttaja-asiamiehen virka Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 56315: muutetaan Kuluttajaviraston ylijohtajan vi- 1999 alusta. 56316: raksi. Nykyisen kuluttajaviraston ylijohtajan 56317: virka siirretään ja virkaan nimitetty henkilö, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 56318: joka nykyisin on virasta virkavapaalla, siir- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 56319: tyy kauppa- ja teollisuusministeriöön. Sa- tus: 56320: malla vuan nimi muutetaan kehitysjohtajak- 56321: 14 HE 140/1998 vp 56322: 56323: Laki 56324: Kuluttajavirastosta 56325: 56326: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 56327: 1§ säädetään asetuksella. 56328: Tehtävät 4 § 56329: 56330: Kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja Tietojenantamisvelvollisuus 56331: oikeudellisen aseman turvaamista sekä ku- 56332: luttajapolitiikan toteuttamista varten on Ku- Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta- 56333: luttajavirasto, jossa on kuluttaja-asiamies. maan Kuluttajavirastolle kulutustavaroiden ja 56334: Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja- kuluttajapalvelusten vähittäismyyntihintoja 56335: asiamiehenä. koskevia tietoja 1 §:n 2 momentissa tarkoi- 56336: Kuluttajavirasto edistää ja toteuttaa kulut- tettuja selvityksiä ja vertailuja varten sekä 56337: tajavalistusta ja -kasvatusta, ohjaa kunnallis- kuluttaja-asiamiehelle tietoja 1 §:n 2 mo- 56338: ta kuluttajaneuvontaa, tekee kuluttaja- mentissa tarkoitettuja valvontatehtäviä var- 56339: kysymyksiin liittyviä selvityksiä ja vertailuja ten. Kuluttajavirasto voi määrätä tiedot an- 56340: sekä esityksiä ja aloitteita kuluttajansuojan ja nettavaksi myös lääninhallituksille. 56341: kuluttajapolitiikan kehittämiseksi samoin Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies voi- 56342: kuin suorittaa muut sille säädetyt tai määrä- vat asettaa tietojenantovelvollisuuden tehos- 56343: tyt tehtävät. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvis- teeksi uhkasakon. 56344: ta lainsäädännön valvontatehtävistä on li- 56345: säksi voimassa, mitä niistä erikseen sääde- 5§ 56346: tään. 56347: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus 56348: on erityisesti toimittava aloilla, joilla on ku- 56349: luttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai Havaitessaan elinkeinonharjoittajan ryhty- 56350: joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän neen lainvastaiseen toimenpiteeseen, kulut- 56351: ongelmia kuluttajien asemassa. taja-asiamiehen on pyrittävä saamaan elin- 56352: keinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan 56353: 2§ siitä. Tarvittaessa kuluttaja-asiamiehen on 56354: ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin 56355: Hallinnollinen asema tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltä- 56356: väksi. 56357: Kuluttajaviraston ohjaus ja valvonta 56358: kuuluu valtioneuvoston ohjesäännössä 6§ 56359: (1522/1995) säädettävälle ministeriölle, joka 56360: voi myös antaa Kuluttajavirastolle toimek- 56361: siantoja viraston toimialaan kuuluvissa Kuluttaja-asiamiehen antama kielto 56362: asioissa. 56363: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske Milloin kuluttaja-asiamiehellä on oikeus 56364: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen muun lain nojalla kieltää lainvastainen me- 56365: toimintaa lainvalvontaviranomaisena eikä nettely, kielto määrätään tai annetaan väliai- 56366: kuluttaja-asiamiehen toimintaa 9 §:ssä tar- kaisena siten kuin tässä pykälässä säädetään. 56367: koitetuissa avustusasioissa. Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon 56368: asiassa, joka ei ole lain soveltamisen 56369: 3§ kannalta tai muuten merkitykseltään huomat- 56370: tava. Kielto raukeaa, jos se, jota kieltomää- 56371: Johtokunta räys koskee, ilmoittaa annetussa vähintään 56372: kahdeksan päivän määräajassa päätöksen 56373: Kuluttajavirastolla on johtokunta, jonka tiedoksisaannista kirjallisesti tai Kuluttajavi- 56374: tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta rastossa suullisesti vastustavansa kiellon 56375: HE 140/1998 vp 15 56376: 56377: määräämistä. 9 § 56378: Kuluttaja-asiamies voi antaa kiellon väliai- 56379: kaisena, jos 1 momentissa tarkoitettu menet- Kuluttajan avustaminen 56380: tely on asian laajuuden tai menettelyn nope- 56381: an vaikutuksen johdosta tai muusta erityises- Kuluttaja-asiamies voi avustaa tai määrätä 56382: tä syystä tarpeen estää kiireellisesti. Kulutta- alaisensa virkamiehen avustamaan kuluttajaa 56383: ja-asiamiehen on saatettava väliaikaista kiel- yksittäisen asian hoitamisessa, jos se on lain 56384: toa koskeva määräyksensä kolmen päivän soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan- 56385: kuluessa sen antamisesta markkinatuomiois- nalta tärkeää tai jos elinkeinonharjoittaja ei 56386: tuimen käsiteltäväksi uhalla, että kielto muu- noudata kuluttajavalituslautakunnan päätöstä. 56387: ten raukeaa. Kuluttaja-asiamies voi päättää, että 1 mo- 56388: Kuluttaja-asiamies voi asettaa kiellon te- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa kulutta- 56389: hosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitse- jalle itselleen aiheutuvat tai hänen korvatta- 56390: misesta maksettavaksi päättää mark- vakseen tuomittavat vastapuolen oikeuden- 56391: kinatuomioistuin. käyntikulut maksetaan osittain tai kokonaan 56392: Kuluttajaviraston toimintamenoista. 56393: 7§ Jos kuluttajan vastapuolena oleva elinkei- 56394: nonharjoittaja 1 momentissa tarkoitetussa ta- 56395: Lausunnon pyytäminen pauksessa häviää asian oikeudenkäynnissä, 56396: hän on velvollinen korvaamaan valtiolle ku- 56397: Ennen kuin kuluttaja-asiamies maaraa luttajan avustamisesta aiheutuneet kohtuulli- 56398: 6 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa sen set kustannukset samojen perusteiden mu- 56399: väliaikaisena taikka saattaa asian mark- kaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaami- 56400: kinatuomioistuimen käsiteltäväksi, hänen sesta asianosaisten kesken säädetään. 56401: on pyydettävä rahoitustarkastuksen lau- 56402: sunto, jos asia koskee luottolaitostoimin- 10§ 56403: nasta annetussa laissa (1607/1993) tarkoi- 56404: tettua luottolaitosta tai arvopaperimark- Muutoksenhaku 56405: kinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopa- 56406: perin markkinointia. Kuluttaja-asiamiehen päätökseen asiassa, 56407: joka kuuluu markkinatuomioistuimen toimi- 56408: 8§ valtaan tai joka koskee 9 §:ssä tarkoitettua 56409: kuluttajan avustamista, ei saa hakea muutos- 56410: Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvalta ta. Muutoksenhausta on muuten voimassa, 56411: mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai 56412: Kuluttaja-asiamies ei saa viraston ylijohta- muussa laissa säädetään. 56413: jana ratkaista asiaa, joka koskee tuoteturval- 56414: lisuuslaissa (914/1986) tai valmismatkaliik- 11§ 56415: keistä annetussa laissa (1 080/1994) säädetty- 56416: jen pakkokeinojen käyttämistä, jos samaa Hallintopalvelut 56417: elinkeinonharjoittajaa koskeva kuluttaja-asia- 56418: miehen toimivaltaan kuuluva asia on saman- Kuluttajavirasto voi hoitaa elintarvikeviras- 56419: aikaisesti vireillä tai jos hän on kuluttaja- ton, kuluttajatutkimuskeskuksen ja kuluttaja- 56420: asiamiehenä jo puuttunut saman elinkeinon- valituslautakunnan hallintopalvelut siten 56421: harjoittajan toimintaan. Ministeriö määrää kuin asianomaisten viranomaisten ja laitok- 56422: ylijohtajan sijaisen, joka käyttää ratkaisuval- sen kesken sovitaan tai asianomainen minis- 56423: taa kuluttaja-asiamiehen ollessa edellä tar- teriö määrää. 56424: koitetulla tavalla esteellinen. 56425: Kuluttaja-asiamies voi siirtää ratkaisuval- 12 § 56426: taa alaiselleen virkamiehelle asioissa, joissa 56427: lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut, sekä Tarkemmat säännökset 56428: määrätä alaisensa virkamiehen käyttämään 56429: puolestaan puhevaltaa markkinatuomioistui- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 56430: messa. töönpanosta annetaan asetuksella. 56431: 16 HE 140/1998 vp 56432: 56433: 13 § 14 § 56434: Voimaantulo Siirtymäsäännökset 56435: Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain voimaan tullessa kuluttajavi- 56436: kuuta 19. raston ja kuluttaja-asiamiehen toimiston hen- 56437: Tällä lailla kumotaan: kilöstö siirtyy ja virat siirretään Kuluttajavi- 56438: 1) kuluttaja-asiamiehestä 20 patvana rastoon. Sen estämättä, mitä valtion virka- 56439: tammikuuta 1978 annettu laki (40/1978) sii- mieslaissa (750/1994) säädetään, kuluttaja- 56440: hen myöhemmin tehtyine muutoksineen; ja asiamiehen virka siirretään Kuluttajaviras- 56441: 2) kuluttajavirastosta 9 päivänä helmikuuta toon ja viran nimi muutetaan ylijohtajaksi 56442: 1990 annettu laki (110/1990). sekä kuluttajaviraston ylijohtajan virka siir- 56443: Jos muualla lainsäädännössä viitataan ku- retään kauppa- ja teollisuusministeriöön ja 56444: luttaja-asiamiehestä annettuun lakiin, sovel- viran nimi muutetaan kehitysjohtajaksi. Sa- 56445: letaan tämän lain voimaan tultua, mitä tässä malla kuluttajaviraston ylijohtajan virkaan 56446: laissa säädetään. nimitetty henkilö siirtyy kauppa- ja teolli- 56447: suusministeriöön. Viran siirtämiseen ei tarvi- 56448: ta virkamiehen suostumusta. 56449: Ennen tämän lain voimaantuloa voi- 56450: daan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat 56451: tarpeen Kuluttajaviraston toiminnan aloit- 56452: tamiseksi. 56453: 56454: 56455: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 56456: 56457: Tasavallan Presidentti 56458: 56459: 56460: 56461: MARTTI AHTISAARI 56462: 56463: 56464: 56465: 56466: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 56467: HE 14111998 vp 56468: 56469: 56470: 56471: 56472: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelaissa sää- 56473: dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 56474: annetun lain 1 a § :n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi 56475: Iaeiksi 56476: 56477: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 56478: 56479: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kan- Tapaturman tai liikennevahingon perusteel- 56480: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja la kuntootusajalta maksettavat korvaukset 56481: avustusten sitomisesta elinkustannuksiin an- ehdotetaan otettaviksi huomioon kansanelä- 56482: nettua lakia, kansaneläkelain muuttamisesta kettä, perhe-eläkelain mukaista leskeneläket- 56483: annetun lain voimaantulosäännöstä, kansan- tä ja eläkkeensaajien asumistukea määrättä- 56484: eläkelakia, eläkkeensaajien asumistukilakia, essä. Lisäksi ehdotetaan, että leskeneläkettä 56485: perhe-eläkelakia, lapsen hoitotuesta annettua ja eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä 56486: lakia ja vammaistukilakia. otetaan tulona huomioon lasten kotihoidon 56487: Vuonna 1999 tehtäisiin indeksitarkistus tuki sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- 56488: myös eläkkeensaajien hoitotukeen, lapsen tuksesta annetun lain mukainen koulutustuki. 56489: hoitotukeen sekä vammaistukeen. Indeksitar- Lapsen hoitotukeen ja lapseneläkkeeseen 56490: kistuksia tehtäessä ei kuitenkaan otettaisi ehdotetaan maksettavan tuen vähimmäismää- 56491: huomioon vuoden 1994 lokakuusta vuoden rää, joka olisi tämän vuoden kansaneläkein- 56492: 1997 lokakuuhun tapahtunutta kustannus- deksin tasossa 31 markkaa kuukaudessa. 56493: nousua. Kansaneläkkeen pohjaosan alentami- Vammaistuen maksamisen perusteena oleva 56494: nen ehdotetaan aiennettavaksi helmikuun Suomessa asumista koskeva aikavaatimus 56495: 1999 alusta tammikuun alkuun 1999, jolloin ehdotetaan poistettavaksi silloin, kun ulko- 56496: kansaneläkkeen alennus voisi toteutua sa- mailla vammautunut lapsi on 16 vuotta täyt- 56497: manaikaisesti uusien ennakonpidätysperus- täessään saanut Suomessa lapsen hoitotukea. 56498: teiden voimaantulon kanssa. Pohjaosaa eh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 56499: dotetaan alennettavaksi kuitenkin vain 17,3 arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 56500: prosenttia vuonna 1999. si sen yhteydessä. 56501: Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan 56502: voimaan vuoden 1999 alusta. 56503: 56504: 56505: 56506: 56507: 3802820 56508: 2 HE 14111998 vp 56509: 56510: YLEISPERUSTELUT 56511: 56512: 1. Nykytila 56513: Eräiden etuuksien huomioon ottaminen 56514: Indeksitarkistukset 56515: Kansaneläkelain 26 §:ssä säädetään, mitkä 56516: Vuoden 1996 alusta voimaan tulleen kan- eläke- tai vastaavat etuudet otetaan huomi- 56517: saneläkeuudistuksen yhteydessä päätettiin, oon kansaneläkettä määrättäessä. Tapaturma- 56518: että kansaneläkelain (347/1956) 30 a §:ssä vakuutuslain (608/1948) mukaisista etuuksis- 56519: tarkoitettuun eläkkeensaajien hoitotukeen, ta huomioon otetaan tapaturmaeläke, perhe- 56520: lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) eläke, elinkorko ja huoltoeläke. Liikenneva- 56521: mukaiseen hoitotukeen ja vammaistukilain kuutusta koskevien lakien mukaisista kor- 56522: (124/1988) mukaiseen vammaistukeen ei vauksista otetaan huomioon työkyvyttö- 56523: tehdä indeksikorotuksia vuosina 1996, 1997 myyseläke ja perhe-eläke sekä ansionmene- 56524: ja 1998. Tästä säädetään kansaneläkelaissa tyksen korvaus. Ansionmenetyksen korvaus 56525: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomi- otetaan kuitenkin huomioon vasta vuoden 56526: sesta elinkustannuksiin annetun lain kuluttua vahingon sattumisesta. 56527: (348/1956) 1 a §:ssä. Jos henkilö on kuntoutuksessa tapaturman 56528: tai liikennevahingon vuoksi, hänelle makse- 56529: Pohjaosan alentaminen taan kuntoutusajalta korvausta tapaturmava- 56530: kuutuslain perusteella korvattavasta kuntou- 56531: Vuoden 1996 alusta kansaneläke on ollut tuksesta annetun lain (62511991) tai liiken- 56532: kokonaisuudessaan eläkevähenteinen, kun nevakuutuslain perusteella korvattavasta 56533: uusissa myönnettävissä kansaneläkkeissä kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) pe- 56534: muu eläketulo on vaikuttanut myös pohja- rusteella. Mainittujen lakien perusteella hen- 56535: osan määrään. Saman vuoden alusta pienen- kilö voi saada ansionmenetyksen korvausta, 56536: nettiin 60 markalla kuukaudessa sellaisten tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai työkyvyttö- 56537: henkilöiden maksussa olevan kansaneläk- myyseläkettä. Etuudet maksetaan kuntou- 56538: keen pohjaosan määrää, joilla ei muun elä- tusajalta haitta-asteesta riippumatta aina täy- 56539: ketulon vuoksi olisi enää ollut oikeutta kan- simääräisinä. Kuntoutusajalta maksettavia 56540: saneläkkeeseen. Tällaisten kansaneläkkeiden täysimääräisiä etuuksia ei ole kansaneläke- 56541: alentamista jatkettiin vuosina 1997 ja 1998 lain 26 §:ssä säädetty otettaviksi huomioon 56542: siten, että eläkettä alennettiin 20 prosentilla kansaneläkettä määrättäessä, vaikka vastaa- 56543: vuoden 1996 pohjaosan määrästä. Alenta- vat etuudet muulta kuin kuntoutusajalta 56544: mista jatketaan edelleen 20 prosentilla vuo- maksettuina vaikuttavat kansaneläkkeen 56545: sittain. Kansaneläke poistuu kokonaan vuo- määrään. Mainittuja kuntoutuksen ajalta 56546: den 2001 alussa niiltä henkilöiltä, joilla ei maksettavia etuuksia ei oteta huomioon 56547: työeläkkeen tai muun eläketulon vuoksi ole myöskään perhe-eläkelain (38/1969) mukais- 56548: enää oikeutta kansaneläkkeeseen. ta leskeneläkkeen täydennysmäärää tai eläk- 56549: Kansaneläkelain muuttamisesta annetun keensaajien asumistukilain (59111978) mu- 56550: lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen kaista asumistukea määrättäessä. 56551: mukaan kansaneläkkeen pohjaosan alentami- Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 56552: nen säädettiin tehtäväksi aina vuoden ensim- annetun lain (763/1990) mukainen koulutus- 56553: mäisenä päivänä. Koska uudet ennakonpidä- tuki on säädetty eläkkeensaajien asumistuki- 56554: tysperusteet tulivat voimaan helmikuun alus- laissa ja perhe-eläkelaissa etuoikeutetuksi 56555: ta, kansaneläkkeiden alentaminen ja uusista tuloksi toisin kun asumistukilain (408/197 5) 56556: veroperusteista johtuvat muutokset eläkkeen mukaisessa yleisessä asumistuessa. Työ- 56557: määrään olisivat toteutuneet peräkkäisinä markkinatuesta annetun lain (154211993) 56558: kuukausina. Tämän estämiseksi edellä mai- mukainen työmarkkinatuki, jolla myös tue- 56559: nittua voimaantulosäännöstä muutettiin vuo- taan työttömän opiskelua, on tuloa kummas- 56560: den 1997 alusta voimaan tulleella lailla sakin asumistuessa. 56561: (979/1996) siten, että kansaneläkkeen pohja- Lasten kotihoidon tuesta annetun lain 56562: osan alentaminen on toteutettu helmikuun (79711992) mukaista kotihoidon tukea ei 56563: alusta eli samanaikaisesti uusien ennakonpi- oteta vuositulona huomioon eläkkeensaajien 56564: dätysperusteiden voimaantulon kanssa. asumistukea määrättäessä. Eläkkeensaajien 56565: HE 141/1998 vp 3 56566: 56567: asumistukilain 6 §:n 2 momentin 10 kohdas- vuotta. Jos sairaus on alkanut tai vamma on 56568: sa viitataan lasten kotihoidon tuesta annet- syntynyt lapsen asuessa ulkomailla, lapselle 56569: tuun lakiin, joka on kumottu lasten kotihoi- ei voida myöntää välittömästi hoitotuen 56570: don ja yksityisen hoidon tuesta annetulla päätyttyä vammaistukea, koska kansaneläke- 56571: lailla (1128/1996). Mainitun lain mukaan laissa säädetty asumisaikavaatimus ei täyty. 56572: lasten kotihoidon tuki on edelleen etuoikeu- 56573: tettua tuloa eläkkeensaajien asumistukea 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 56574: määrättäessä. Sen sijaan lasten yksityisen ehdotukset 56575: hoidon tuki on tulkittu hoitajan työtuloksi. 56576: Asumistukilain mukaista yleistä asumistukea Kansaneläkeindeksin määräytymiseen sekä 56577: myönnettäessä sekä lasten kotihoidon tuki kansaneläkkeen entisen pohjaosan alentami- 56578: että yksityisen hoidon tuki luetaan tuloksi. seen ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus 56579: Rinnakkaisissa tukijärjestelmissä on siten mahdollistaa uusien ennakonpidätysperustei- 56580: lasten kotihoidon tuen osalta erilainen tulo- den voimaantulo vuoden 1999 alusta. Halli- 56581: käsite. Myös perhe-eläkelain 15 b §:n 3 mo- tus on marraskuussa 1997 tehtyyn tulopoliit- 56582: mentin 10 kohdan mukaan lasten kotihoidon tiseen sopimukseen liittyen päättänyt enna- 56583: tuki on etuoikeutettua tuloa vastaavasti kuin konpidätysperusteiden voimaantulon aienta- 56584: eläkkeensaajien asumistukilain mukaan. misesta vuoden 1999 helmikuun alusta tam- 56585: mikuun alkuun. Tämän vuoksi vuotta 1999 56586: Etuuden vähimmäismäärä koskevat hallituksen esitykset veroperusteista 56587: ja sosiaaliturvamaksuista on hyväksytty 56588: Maksettavan etuuden vähimmäismäärää eduskunnassa jo kevätistuntokauden aikana. 56589: koskevat säännökset puuttuvat lapsen hoito- Vammaistukeen ja hoitotukiin, joilla kor- 56590: tuesta annetun lain mukaisen lapsen hoito- vataan vamman tai sairauden vuoksi aiheu- 56591: tuen ja perhe-eläkelain mukaisen lapseneläk- tuvia erityiskustannuksia, on myös tarkoi- 56592: keen osalta, koska lapsen hoitotukea ja lap- tuksenmukaista tehdä vuoden 1999 alusta 56593: seneläkkeen perusmäärää ei yhteensoviteta niiden tasoa korottava tarkistus. Siten vuon- 56594: minkään suomalaisen etuuden kanssa. Kan- na 1999 tehtäisiin elinkustannusten nousua 56595: sainvälisten säännösten perusteella voi ulko- vastaava indeksitarkistus kansaneläkkeen 56596: mailta maksettava vastaava etuus kuitenkin lisäksi myös kansaneläkelain mukaiseen 56597: vähentää Suomesta maksettavaa etuutta, joka eläkkeensaajien hoitotukeen, lapsen hoito- 56598: voi siitä syystä jäädä hallinnollisiin kustan- tuesta annetun lain mukaiseen hoitotukeen 56599: nuksiin nähden kohtuuttoman pieneksi. sekä vammaistukilain mukaiseen vammaistu- 56600: keen. Näitä etuuksia tarkistettaisiin siten, 56601: Vammaistuen asumisaikavaatimus että vuoden 1994 lokakuusta vuoden 1997 56602: lokakuuhun tapahtunutta kustannusnousua ei 56603: Myönnettäessä vammaistukilain mukaista oteta huomioon. 56604: vammaistukea sovelletaan kansaneläkelain Jotta indeksitarkistukset ehdittäisiin ottaa 56605: 23 §:n asumisaikaa koskevia säännöksiä. huomioon vuoden 1999 alussa voimaan tule- 56606: Oikeus vammaistukeen on Suomessa asuval- vissa uusissa veron ennakonpidätysperusteis- 56607: la Suomen kansalaisella, joka on 16 vuotta sa, indeksitarkistusten perusteena olevaa 56608: täytettyään asunut täällä vähintään kolmen ajankohtaa on tarkoitus aientaa erikseen an- 56609: vuoden ajan. Jos henkilö ei ole Suomen kan- nettavalla valtioneuvoston päätöksellä. Vuo- 56610: salainen, hänen on 16 vuotta täytettyään vä- desta 1999 kansaneläkeindeksi laskettaisiin 56611: littömästi ennen etuuden alkamista oltava edellisen vuoden elinkustannusindeksin hei- 56612: asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään nä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen pistelu- 56613: viisi vuotta, jotta hänellä olisi oikeus etuu- vun perusteella. Kansaneläkeindeksin lasku- 56614: teen. Edellä mainittuja aikarajoja ei kuiten- tapaa muuttamalla myös vuoden 1999 indek- 56615: kaan sovelleta, jos hakija on tullut työkyvyt- sitarkistus vastaa koko vuoden elinkustan- 56616: tömäksi Suomessa asuessaan ja ennen kuin nusindeksin muutosta. 56617: on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on Kansaneläkkeen entistä pohjaosaa saavia 56618: täyttänyt 16 vuotta. koskeva kansaneläkkeen alentaminen on 56619: Ulkomailta muuttavalla lapsella on ilman vuosina 1997 ja 1998 toteutettu samaan ai- 56620: asumisvaatimusta oikeus lapsen hoitotuesta kaan kun uudet ennakonpidätysperusteet tuli- 56621: annetun lain mukaiseen hoitotukeen. Hoito- vat voimaan. Vuonna 1999 enoakanpidätys- 56622: tuen maksaminen lakkaa lapsen täyttäessä 16 perusteiden voimaantuloa aiennetaan helmi- 56623: 4 HE 141/1998 vp 56624: 56625: kuun alusta tammikuun alkuun. Jotta mak- na huomioon mainittua hoitolisää määrättä- 56626: settaviin kansaneläkkeisiin ei jouduttaisi te- essä. 56627: kemään kahta peräkkäisinä kuukausina to- Perhe-eläkelain mukaista leskeneläkkeen 56628: teutettavaa tarkistusta, pelkkää kansaneläk- täydennysmäärää määrättäessä edellä vuosi- 56629: keen pohjaosaa vuonna 1996 saaneiden kan- tuloiksi ehdotetuista etuuksista työvoimapo- 56630: saneläkkeen alentaminen ehdotetaan aiennet- liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 56631: tavaksi vuoden 1999 tammikuun alkuun. mukainen koulutustuki sekä lasten kotihoi- 56632: Jotta tästä eläkkeensaajille aiheutuva tulon- don ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 56633: menetys voitaisiin korvata, ehdotetaan, että mukaiset tuet ehdotetaan rinnastettaviksi työ- 56634: vuoden 1999 alusta kansaneläkkeen pohja- tuloksi. Työtuloksi rinnastettavista etuuksista 56635: osaa alennettaisiin vain 17,3 prosenttia. otetaan perhe-eläkelain 30 §:n mukaan tuloi- 56636: Muutokset toteutettaisiin muuttamalla kan- na huomioon vain 60 prosenttia, jos edunjät- 56637: saneläkelain muuttamisesta annetun lain voi- täjä on kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990 56638: maantulosäännöstä. Vuosina 2000-2002 to- tai sen jälkeen. 56639: teutettavat kansaneläkkeen alennukset tehtäi- Lapsen hoitotuesta annettuun lakiin ehdo- 56640: siin vastaavasti vuoden alussa. Kansan- tetaan otettavaksi säännös pienimmästä mak- 56641: eläkkeen pohjaosa poistuisi kokonaan vuo- settavasta lapsen hoitotuesta. Vastaava mak- 56642: den 2002 alussa, jolloin pohjaosaa alennet- settavan etuuden vähimmäismäärää koskeva 56643: taisiin 2, 7 prosenttia. säännös ehdotetaan otettavaksi perhe-eläke- 56644: Kuntoutuksen ajalta maksettava ansion- lain 28 §:ään, jossa säädetään lapseneläk- 56645: menetyksen korvaus, tapaturmaeläke, elin- keen perusmäärän ja täydennysmäärän suu- 56646: korko ja työkyvyttömyyseläke ehdotetaan ruudesta. Näin vältyttäisiin etuuksien kan- 56647: ylikompensaation estämiseksi otettaviksi sainvälisissä yhdistämistapauksissa kohtuut- 56648: huomioon kansaneläkettä määrättäessä sil- toman pienien etuuserien maksamiselta. Vä- 56649: loin, kun mainittuja etuuksia maksetaan ta- himmäismääräksi ehdotetaan vuoden 1998 56650: paturmavakuutuslain perusteella korvattavas- kansaneläkeindeksin tasossa 31 markkaa 56651: ta kuntoutuksesta annetun lain tai liikenne- kuukaudessa. 56652: vakuutuslain perusteella korvattavasta kun- V ammaistukilakiin ehdotetaan otettavaksi 56653: toutuksesta annetun lain perusteella. Maini- nykyisin sovellettavaa kansaneläkelain 56654: tut kuntoutuksen ajalta maksettavat etuudet 23 §:ää vastaava säännös etuuden perusteena 56655: ehdotetaan otettaviksi vuosituloina huomi- olevasta vähimmäisasumisajasta Suomessa. 56656: oon myös eläkkeensaajien asumistukilain Lievennyksenä kansaneläkelain mukaiseen 56657: mukaista asumistukea sekä perhe-eläkelain asumisvaatimukseen ehdotetaan säädettäväk- 56658: mukaista leskeneläkkeen täydennysmäärää si, että lapselle voitaisiin asumisajasta riip- 56659: määrättäessä. pumatta myöntää vammaistuki silloin, kun 56660: Eläkkeensaajien asumistukilaissa ja perhe- hän 16 vuotta täyttäessään on saanut lapsen 56661: eläkelaissa huomioon otettavaksi vuositulok- hoitotuesta annetun lain mukaista hoitotukea. 56662: si ehdotetaan lisäksi työvoimapoliittisesta 56663: aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset 56664: koulutustuki, jotta säännökset olisivat yhden- 56665: mukaiset yleistä asumistukea koskevan vas- Vuonna 1999 toteutettavan eläkkeensaajien 56666: taavan säännöksen kanssa ja turvaisivat työt- hoitotuen, lapsen hoitotuen ja vammaistuen 56667: tömien tasapuolisen kohtelun heidän olles- indeksitarkistuksen kustannusvaikutus olisi 56668: saan koulutuksessa. yhteensä noin 20 miljoonaa markkaa, mikä 56669: Tulokäsitteiden yhdenmukaistamiseksi eh- vastaisi 1,3 prosentin kansaneläkeindeksin 56670: dotetaan lisäksi muutettavaksi eläkkeensaaji- nousua vuonna 1999. 56671: en asumistukilakia sekä perhe-eläkelakia Kansaneläkkeen entisen pohjaosan alenta- 56672: siten, että lasten kotihoidon tuki otettaisiin misen aientaminen helmikuun alusta tammi- 56673: vuositulona huomioon eläkkeensaajien asu- kuun alkuun pienentäisi kansaneläkevakuu- 56674: mistukea ja leskeneläkettä määrättäessä. tuksen menoja noin 30 miljoonalla markalla 56675: Eläkkeensaajien asumistuen uusi tulokäsite vuonna 1999. Pohjaosan alentamisen pienen- 56676: olisi yhdenmukainen asumistukilain mukai- täminen 20 prosentista 17,3 prosenttiin 56677: sen yleisen asumistuen tulokäsitteen kanssa. vuonna 1999 lisäisi vuosina 1999-2001 56678: Perhe-eläkelaissa lasten kotihoidon tuen hoi- kansaneläkevakuutuksen menoja yhteensä 56679: tolisä säilyisi kuitenkin edelleen etuoikeutet- noin 100 miljoonalla markalla, mistä vuoden 56680: tuna tulona, koska leskeneläke otetaan tulo- 1999 osuus olisi noin 50 miljoonaa markkaa. 56681: HE 14111998 vp 5 56682: 56683: Kuntootuksen ajalta maksettavien korvaus- vanha etuus lakkaisi kuntoutuksen ajaksi. 56684: ten, lasten kotihoidon tuen sekä aikuiskoulu- Tapaturman tai liikennevahingon vuoksi 56685: tuksesta annetun lain mukaisen koulutustuen uusia kuntootusjaksoja alkaa arviolta noin 56686: huomioon ottaminen tuloina pienentäisi kan- 1 000 vuodessa. Tasapainotilanteessa vi- 56687: saneläkelaitoksen etuusmenoja yhteensä ar- reillä olevia kuntootustapauksia on keski- 56688: violta 12 miljoonalla markalla vuonna 1999. määrin runsaat 2 000. 56689: Tasapainotilanteessa kahdesta kolmeen vuo- Kansaneläkkeen entinen pohjaosa alenisi 56690: den kuluttua säästövaikutus olisi enimmil- vuonna 1999 11 markkaa kuukaudessa en- 56691: lään yhteensä noin 50 miljoonaa markkaa. nakoitua vähemmän, kun alennusprosentti 56692: Muiden ehdotettujen muutosten vaikutuk- pienenisi 20 prosentista 17,3 prosenttiin. 56693: set valtion talouteen olisivat vähäiset. Lap- Kansaneläkkeen entisen pohjaosan saajia on 56694: sen hoitotuen tai lapseneläkkeen määrää pie- noin 380 000. 56695: nennettäisiin ulkomailta saatavan vastaavan 56696: tuen vuoksi vain muutamassa tapauksessa 4. Asian valmistelu 56697: vuodessa. Asumisaikavaatimuksen sovelta- 56698: matta jättäminen vammaistuessa koskisi vain Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- 56699: muutamaa lasta vuosittain, joten sen kustan- ja terveysministeriössä yhdessä Kansaneläke- 56700: nuksia korottava vaikutus olisi vähäinen. laitoksen kanssa. 56701: Tuensaajakohtaisesti suurin vaikutus 56702: olisi kuntoutuskorvausten huomioon ottami- 5. Muita esitykseen vaikuttavia 56703: sella. Tällöin yleensä haettu kansaneläke, seikkoja 56704: leskeneläkkeen täydennysmäärä tai eläkkeen- 56705: saajien asumistuki jäisi kuntootuskorvauksen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 56706: vuoksi kokonaan myöntämättä tai myönnetty arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 56707: väksi sen yhteydessä. 56708: 56709: 56710: 56711: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 56712: 56713: 56714: 1. Lakiehdotusten perustelut eläkkeen alentaminen tehtäisiin vuonna 1999 56715: tammikuun alusta ja myös seuraavina vuo- 56716: 1.1. Laki kansaneläkelaissa säädettyjen sina tammikuun alusta. Pohjaosaa alennettai- 56717: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta siin 17,3 prosenttia vuonna 1999, 20 pro- 56718: elinkustannuksiin senttia vuosina 2000 ja 2001 sekä 2, 7 pro- 56719: senttia vuonna 2002. 56720: 1 a §. Pykä1ään lisättäisiin uusi 2 mo- Voimaantulosäännös. Voimaantulosään- 56721: mentti, joka koskisi eläkkeensaajien hoitotu- nöksen 2 momentissa säädettäisiin laissa 56722: keen, lapsen hoitotukeen ja vammaistukeen säädettyjen markkamäärien indeksitaso. In- 56723: vuoden 1999 alusta ja sen jälkeen tehtäviä deksitaso vastaisi aikaisempaa indeksitasoa 56724: indeksitarkistuksia. Vuoden 1994 lokakuusta eli sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, joka 56725: vuoden 1997 lokakuuhun tapahtunutta elin- oli voimassa vuoden 1981 maaliskuussa. 56726: kustannusten nousua ei otettaisi huomioon 56727: indeksitarkistuksissa. Vuoden 1999 alusta 1.3. Kansaneläkelaki 56728: etuuksien prosenttimääräinen indeksitarkistus 56729: olisi samansuuruinen kuin muissakin kansan- 26 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan li- 56730: eläkeindeksiin sidotuissa etuuksissa. sättäväksi uusi 3 a kohta, jossa säädettäisiin 56731: tapaturman ja liikennevahingon johdosta 56732: 1.2. Laki kansaneläkelain muuttamisesta annettavan kuntootuksen ajalta maksettavien 56733: korvausten lukemisesta tuloksi kansaneläket- 56734: Kansaneläkelain muuttamisesta annetun tä määrättäessä. Tuloksi luettaisiin tapatur- 56735: lain voimaantulosäännöksen 2 momenttia man ja liikennevahingon perusteella kuntoo- 56736: ehdotetaan muutettavaksi siten, että kansan- tuksen ajalta maksettava ansionmenetyksen 56737: 6 HE 141/1998 vp 56738: 56739: korvaus, tapaturmaeläke, elinkorko sekä työ- Voimaantulosäännöksen 3 momentissa sää- 56740: kyvyttömyyseläke. Muutos koskisi myös nii- dettäisiin lasten kotihoidon tuen ja työvoi- 56741: tä tapauksia, joissa kuntoutus alkaa kansan- mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun 56742: eläkettä saadessa. Sen sijaan tuloksi ei edel- lain mukaisen etuuden lukemisesta tuloksi. 56743: leenkään luettaisi työeläkelakien mukaista Jos henkilö saa eläkkeensaajien asumistukea 56744: kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta, kun- ehdotetun lain tullessa voimaan, luettaisiin 56745: toutusrahalain (61111991) mukaista kuntou- edellä mainitut etuudet tuloksi, kun asumis- 56746: tusrahaa, omaisen kuntoutusrahaa, harkin- tuki muusta syystä tarkistetaan eläkkeensaa- 56747: nanvaraista kuntoutusavustusta, työhallinnon jien asumistukilain 8 §:n perusteella lain- 56748: kuntoutusetuuksia eikä erityishoitorahaa, muutoksen tultua voimaan. 56749: joka korvaa lapsen vanhemman ansion- 56750: menetystä lapsen kuntoutuksen ajalta. 1.5. Perhe-eläkelaki 56751: Voimaantulosäännös. Voimaantulosään- 56752: nöksen 2 momentissa säädettäisiin ehdote- 15 b §. Pykälän 3 momentin johdantokap- 56753: tussa 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tar- paleeseen ehdotetaan lisättäväksi vuositulo- 56754: koitettujen kuntoutusetuuksien lukemisesta jen ulkopuolelle jäävistä tuloista käytetty 56755: tuloksi kansaneläkettä määrättäessä. Tuloksi etuoikeutettujen tulojen käsite. 56756: luettaisiin sellainen kuntoutusajan ansion- Pykälän 3 momentin 9 kohtaa ehdote- 56757: menetyksen korvaus, tapaturmaeläke, elin- taan muutettavaksi kuntootusajan etuoksien 56758: korko ja työkyvyttömyyseläke, joka alkaa 1 sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses- 56759: päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. ta annetun lain mukaisen koulutuksen tulok- 56760: silukemisen osalta vastaavasti kuin eläk- 56761: 1.4. Eläkkeensaajien asumistukilaki keensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin 56762: 5 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi. 56763: 6 §. Pykälän 2 momentin johdantokappa- Pykälän 3 momentin 10 kohtaa muutettai- 56764: leeseen ehdotetaan lisättäväksi vuositulojen siin lasten kotihoidon tuen osalta samoin 56765: ulkopuolelle jäävistä tuloista käytetty etuoi- perustein kuin eläkkeensaajien asumistuki- 56766: keutettujen tulojen käsite. lain 6 §:n 2 momentin 10 kohdassa ehdote- 56767: Pykälän 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan taan säädettäväksi. Lasten kotihoidon tuen 56768: muutettavaksi kuntootusajan etuuksien tulok- hoitolisää ei kuitenkaan luettaisi tuloksi Ies- 56769: silukemisen osalta vastaavasti kuin kansan- keneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä, 56770: eläkelain 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa koska leskeneläke otetaan tulona huomioon 56771: ehdotetaan säädettäväksi. Eläkkeensaajien hoitolisää määrättäessä. 56772: asumistukea määrättäessä tuloksi luettaisiin Pykälän 3 momentin 12 kohtaan ehdote- 56773: kuitenkin myös kuntoutuksen ajalta makset- taan lisättäväksi viittaus 2-5, 7-9 ja 11 56774: tava päiväraha. Lisäksi 5 kohtaa ehdotetaan kohtaan. Kohdissa mainittuja etuoikeutetuik- 56775: muutettavaksi siten, että työvoimapoliittises- si tuloiksi tarkoitettuja ulkomailta maksetta- 56776: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan via vastaavia etuuksia ei luettaisi tuloksi Ies- 56777: maksettavat etuudet luettaisiin tuloksi. keneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä. 56778: Pykälän 2 momentin 10 kohtaa ehdotetaan Säännös vastaisi soveltuvin osin eläk- 56779: muutettavaksi siten, että lasten kotihoidon ja keensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin 56780: yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukai- 12 kohdan vastaavaa säännöstä. 56781: nen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki 28 §. Pykälään lisättäisiin uusi 4 moment- 56782: laskettaisiin kaikilta osiltaan tueusaajan tu- ti, jossa säädettäisiin pienimmän maksetta- 56783: loksi myös eläkkeensaajien asumistuessa. van lapseneläkkeen markkamäärästä. Lap- 56784: Tukien kunnallisten lisien lukeminen tuloksi seneläkkeenä maksetaan perusmäärä, jonka 56785: olisi vastaavanlainen. suuruus vuonna 1998 on 268 markkaa kuu- 56786: Pykälän 2 momentin 12 kohtaa ehdotetaan kaudessa. Lisäksi voidaan maksaa täyden- 56787: muutettavaksi siten, että siinä käytetään etu- nysmäärää enintään 359 markkaa kuukau- 56788: oikeutettujen tulojen käsitettä. dessa. Maksettava lapseneläke voi olla pe- 56789: V oimaantulosäännös. Voimaantulosään- rusmäärää pienempi sosiaaliturvajärjestelmi- 56790: nöksen 2 momentissa säädettäisiin, että en soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin 56791: 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetut palkattuihin työntekijöihin ja heidän per- 56792: kuntootusetuudet luettaisiin tuloksi, jos ne heenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen 56793: alkavat 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen (ETY) N:o 1408/1971, jäljempänä sosiaali- 56794: jälkeen. turva-asetus, mukaan määräytyvissä lap- 56795: HE 141/1998 vp 7 56796: 56797: seneläkkeissä. Näitä tilanteita varten säädet- Jos henkilö saa leskeneläkkeen täydennys- 56798: täisiin pienimmän maksettavan lapseneläk- määrää lain tullessa voimaan, luettaisiin 56799: keen määrä, joka olisi 31 markkaa kuukau- edellä mainitut etuudet tuloksi, kun täyden- 56800: dessa vuoden 1998 kansaneläkeindeksin ta- nysmäärää muusta syystä tarkistetaan perhe- 56801: sossa. eläkelain 17 §:n perusteella lainmuutoksen 56802: 30 §. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa ehdo- tultua voimaan. 56803: tetaan muutettavaksi siten, että lain 15 b §:n Voimaantulosäännöksen 5 momentissa sää- 56804: 3 momentin 9 kohdassa mainittu tapaturman dettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien 56805: tai liikennevahingon perusteella kuntoutuk- indeksitaso. Indeksitaso vastaisi aikaisempaa 56806: sen ajalta maksettava päiväraha tai ansion- indeksitasoa eli sitä kansaneläkeindeksin pis- 56807: menetyksen korvaus luettaisiin tuloksi, mutta telukua, joka oli voimassa vuoden 1981 56808: niitä ei rinnastettaisi työtuloon. Siten ne maaliskuussa. 56809: luettaisiin kokonaan tuloksi leskeneläkkeen 56810: täydennysmäärää määrättäessä silloin, kun 1.6. Laki lapsen hoitotuesta 56811: henkilö on jäänyt leskeksi 1 päivänä heinä- 56812: kuuta 1990 tai sen jälkeen. 2 a §. Pykälään lisättäisiin uusi 2 mo- 56813: Pykälän 1 momentin 6 kohtaa muutettai- mentti, jossa säädettäisiin pienimmän mak- 56814: siin siten, että työvoimapoliittisesta aikuis- settavan lapsen hoitotuen määrä. Hoitotuen 56815: koulutuksesta annetun lain mukainen koulu- määrä on 414 markkaa kuukaudessa vuonna 56816: tustuki ja muu ansioiden menetystä korvaava 1998. Hoitotukea voidaan maksaa korotettu- 56817: koulutusajalta maksettava etuus, esimerkiksi na 967 markkaa tai erityishoitotukena 1 796 56818: ammattikoulutusraha ja aikuiskoulutuslisä, markkaa kuukaudessa. Hoitotuesta voidaan 56819: rinnastettaisiin työtuloon. 2 a §:n 1 momentin perusteella vähentää 56820: Vastaavasti ehdotetaan 1 momentin 7 koh- toisen valtion maksama vastaava etuus, jol- 56821: dassa työtuloon rinnastettaviksi lasten koti- loin maksettavaksi voi tulla erittäin pieni 56822: hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun määrä. Näitä tilanteita varten säädettäisiin 56823: lain mukainen lasten kotihoidon tuen hoito- pienimmän maksettavan lapsen hoitotuen 56824: raha ja osittainen hoitoraha, yksityisen hoi- määrä, jonka suuruus olisi 31 markkaa kuu- 56825: don tuen hoitoraha ja hoitolisä sekä kunnal- kaudessa vuoden 1998 kansaneläkeindeksin 56826: liset tuet. Näin ollen 6 ja 7 kohdassa maini- tasossa. 56827: tuista etuuksista luettaisiin tuloksi lesken Voimaantulosäiinnös. Voimaantulosään- 56828: eläkkeen täydennysmäärää määrättäessä vain nöksen 2 momentissa säädettäisiin, että 56829: 60 prosenttia silloin, kun henkilö on jäänyt lapsen hoitotuen pienintä maksettavaa 56830: leskeksi 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen määrää sovelletaan, kun lapsen hoitotuki 56831: jälkeen. muusta syystä tarkistetaan seuraavan kerran. 56832: V oimaantulosäiinnös. Voimaantulosään- Voimaantulosäännöksen 3 momentissa sää- 56833: nöksen 2 momentissa säädettäisiin, että lain dettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien 56834: 15 b §:n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitetut indeksitaso. Indeksitaso vastaisi aikaisempaa 56835: tapatormaan tai liikennevahinkoon perustu- indeksitasoa eli sitä kansaneläkeindeksin pis- 56836: vat kuntoutuksen ajalta maksettavat korvauk- telukua, joka oli voimassa vuoden 1986 tam- 56837: set luettaisiin tuloksi, jos ne alkavat 1 päivä- mikuussa. 56838: nä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. 56839: Voimaantulosäännöksen 3 momentissa sää- 1.7. Vammaistukilaki 56840: dettäisiin, että lain 28 §:n 4 momentissa sää- 56841: dettäväksi ehdotettua lapseneläkkeen pienin- 2 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 56842: tä maksettavaa määrää sovelletaan ennen 2 a §,jonka 1 momentissa säädettäisiin ajas- 56843: lain voimaantuloa myönnettyihin lapseneläk- ta, joka hakijan on asuttava Suomessa, en- 56844: keisiin, kun lapseneläke tarkistetaan seuraa- nen kuin hänelle voidaan myöntää vammais- 56845: van kerran muusta syystä lain voimaantulon tuki. 56846: jälkeen. Sosiaaliturva-asetuksen mukaan tar- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poik- 56847: kistaminen on tehtävä kerran 12 kuukaudes- keus 1 momentin asumisaikavaatimuksesta. 56848: sa. Kuten nykyisinkin olisi oikeus varnmaistu- 56849: Voimaantulosäännöksen 4 momentissa sää- keen ilman asumisvaatimusta, jos sairaus on 56850: dettäisiin lasten kotihoidon tuen ja työvoi- alkanut tai vamma on syntynyt hakijan 56851: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asuessa Suomessa ja ennen kuin viisi vuotta 56852: lain mukaisen etuuden lukemisesta tuloksi. on kulunut 16 vuoden iän täyttämisestä. Py- 56853: 8 HE 14111998 vp 56854: 56855: kälän 1 ja 2 momentti vastaavat näiltä osin Pykälän 2 momentin mukaan jokaiselle 56856: kansaneläkelain 23 §:ää, jota nykyisin sovel- turvataan lailla oikeus perustoimentulon tur- 56857: letaan vammaistukeen vammaistukilain 8 §:n vaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttö- 56858: perusteella. Jotta ulkomailta muuttaneen lap- myyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen 56859: sen vammaisetuuteen ei syntyisi asumisaika- syntymän ja huoltajan menetyksen perusteel- 56860: vaatimuksen vuoksi katkosta, ehdotetaan la. 56861: lisäksi, että 16 vuotta täyttäessään lapsen Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi indeksi- 56862: hoitotukea saanut lapsi olisi oikeutettu vam- tarkistus eduskunnan päätöksellä vuosina 56863: maistukeen ilman asumisaikavaatimusta, 1996-1998 indeksitarkistuksen ulkopuolelle 56864: vaikka sairaus tai vamma on syntynyt lapsen jääneisiin etuuksiin, eläkkeensaajien hoitotu- 56865: asuessa ulkomailla. keen, lapsen hoitotukeen ja vammaistukeen. 56866: 8 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi Ehdotus merkitsisi nykyiseen tilanteeseen 56867: viittaus kansaneläkelain 23 §:ään, koska asi- verrattuna parannusta mainittuja etuoksia 56868: asta säädettäisiin ehdotetussa 2 a §:ssä. saavien asemaan. 56869: Ehdotettujen muutosten aiheuttamat hei- 56870: 2. Tarkemmat säännökset kennykset tuensaajien asemaan jäisivät vä- 56871: häisiksi. Merkittävin vaikutus olisi kuntoo- 56872: Viimeistään lokakuussa 1998 tullaan anta- tuskorvausten ehdotetuna huomioon ottami- 56873: maan valtioneuvoston päätös, jolla aienne- sella kansaneläkettä, leskeneläkkeen täyden- 56874: taan kansaneläkeindeksin nykyistä laskenta- nysmäärää ja eläkkeensaajien asumistukea 56875: ajankohtaa. Kansaneläkeindeksi laskettaisiin määrättäessä. Mitä suurempi kuntoutuskor- 56876: lokakuun elinkustannusindeksin sijasta hei- vaus olisi, sitä enemmän se vaikuttaisi hae- 56877: nä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen elin- tun etuuden määrään. Haettu etuus tultaisiin 56878: kustannusindeksin perusteella. kokonaan eväämään, jos korvauksen määrä 56879: olisi huomattava. Kuntoutuskorvaus pienen- 56880: 3. Voimaantulo täisi esimerkiksi kansaneläkettä vastaavasti 56881: kuin samansuuruinen työeläketulo. Tarkoi- 56882: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden tuksena olisi eri tulonsaajaryhmien saattami- 56883: 1999 alusta. Vuoden 1999 ennakonpidätyk- nen mahdollisimman yhdenvertaiseen ase- 56884: sessä käytettävien eläketietojen laskennassa maan. Menettelyllä ei vaarannettaisi pienitu- 56885: tullaan tarvittaessa käyttämään arviotietoa loisimpien, pientä kuntoutuskorvausta saavi- 56886: vuodelle 1999 vahvistettavasta kansanelä- en perustoimeentulon turvaa. Esitys voidaan 56887: keindeksistä. siten käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjes- 56888: tyksessä. 56889: 4. Säätämisjärjestys 56890: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 56891: Hallitusmuodon 15 a §:ssä säädetään kaik- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 56892: kia koskevasta perustoimeentulon turvasta. tukset 56893: HE 14111998 vp 9 56894: 56895: 1. 56896: Laki 56897: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun 56898: lain 1 a §:n muuttamisesta 56899: 56900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56901: lisätään kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustan- 56902: nuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/1956) 1 a §:ään, sellaisena kuin se on 56903: laissa 1496/1995, uusi 2 momentti seuraavasti: 56904: 56905: 56906: 1a § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 56907: mikuuta 1999. 56908: Elinkustannusten muutosta laskettaessa ei Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 56909: oteta huomioon 1 momentissa tarkoitetuissa lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 56910: etuoksissa vuoden 1994 lokakuusta vuoden teisiin. 56911: 1997 lokakuuhun tapahtunutta elinkustan- 56912: nusten nousua. 56913: 56914: 56915: 56916: 56917: 2. 56918: 56919: Laki 56920: kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 56921: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56922: muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 56923: (149111995) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 980/1996, seu- 56924: raavasti: 56925: 56926: vosto voi alentaa edellä mainittua vähennys- 56927: Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut tä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla arvioidun 56928: pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan kokonaiseläkkeen nettomäärä pienenisi sen 56929: tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos vuoksi, että työntekijäin eläkelain 9 §:n ja 56930: eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan kansaneläkkeiden ja avustusten sitomisesta 56931: täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1 elinkustannuksiin annetun lain perusteella 56932: päivästä tammikuuta 1996 tai siitä ajankoh- määrätyt indeksikorotukset yhteensä jäävät 56933: dasta, josta lisäosa lakkaa. Tätä eläkkeen pienemmiksi kuin tässä momentissa tarkoi- 56934: määrää pienennetään 20 prosenttia 1 päiväs- tetun kansaneläkkeen vuotuinen vä- 56935: tä helmikuuta 1997 ja 1 päivästä helmikuuta hennyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto 56936: 1998. Eläkettä pienennetään edelleen 17,3 voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti- 56937: prosenttia 1 päivästä tammikuuta 1999, 20 määrä lasketaan vuosien 1997 ja 1998 hel- 56938: prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2000 ja 1 mikuun alussa sekä sen jälkeen kunkin 56939: päivästä tammikuuta 2001 sekä 2,7 prosent- vuoden alussa edellä sanotusta 2 316 mar- 56940: tia 1 päivästä tammikuuta 2002. Valtioneu- kasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden 56941: 56942: 56943: 380282G 56944: 10 HE 141/1998 vp 56945: 56946: indeksisidonnaisuus. Edellä mainitulla taval- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 56947: la menetellään myös, kun ennen tämän lain mikuuta 1999. 56948: voimaantuloa alkanutta määräajaksi myön- Tässä laissa säädetyt markkamäärät vas- 56949: nettyä eläkettä jatketaan tai työttömyyseläke taavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, 56950: muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa 56951: työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muute- maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 56952: taan vanhuuseläkkeeksi. Pohjaosan muutta- ruus on laskettu. 56953: misesta tämän voimaantulosäännöksen mu- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 56954: kaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 56955: annetaan kirjallinen päätös vain pyynnöstä. teisiin. 56956: 56957: 56958: 56959: 56960: 3. 56961: 56962: Laki 56963: kansaneläkelain 26 § :n muuttamisesta 56964: 56965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56966: lisätään 8 pätvänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 26 §:n 1 moment- 56967: tiin, sellaisena kuin se on laeissa 986/1988, 149111995 ja 97911996, uusi 3 a kohta seuraa- 56968: vasti: 56969: 56970: 56971: 26 § 56972: Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 56973: mioon henkilön jatkuvasti saama: mikuuta 1999. 56974: Lakia sovelletaan niissä tapauksissa, joissa 56975: 3 a) tapaturmavakuutuslain perusteella kor- 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu 56976: vattavasta kuntoutuksesta annetun lain etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai 56977: (62511991) mukainen tapaturmaeläke ja elin- sen jälkeen. 56978: korko sekä liikennevakuutuslain perusteella Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 56979: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 56980: (626/1991) mukainen ansionmenetyksen kor- teisiin. 56981: vaus ja työkyvyttömyyseläke; 56982: HE 141/1998 vp 11 56983: 56984: 56985: 4. 56986: 56987: Laki 56988: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta 56989: 56990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 56991: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (59111978) 56992: 6 §:n 2 momentin johdantokappale sekä 5, 10 ja 12 kohta, 56993: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 112/1982, 5 kohta laissa 56994: 148811995, 10 kohta laissa 98511994 ja 12 kohta laissa 98111996, seuraavasti: 56995: 56996: 56997: 6 § etuoikeutetuiksi tuloiksi säädettyjä etuoksia 56998: vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia. 56999: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeu- 57000: tetut tulot): 57001: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57002: 5) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai mikuuta 1999. 57003: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai Tämän lain 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa 57004: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella 57005: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja 57006: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön liikennevakuutuslain perusteella korvattavas- 57007: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- ta kuntoutuksesta annetun lain mukainen 57008: kea ja tapaturmavakuutuslain perusteella etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti, 57009: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 57010: (62511991) mukaista päivärahaa, tapaturma- tai sen jälkeen. 57011: eläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutus- Jos henkilö saa asumistukea tämän lain 57012: lain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksi- 57013: annetun lain (626/1991) mukaista ansion- tyisen hoidon tuesta annetun lain 57014: menetyksen korvausta ja työkyvyttömyyselä- (112811996) mukainen lasten kotihoidon tuki 57015: kettä; ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 57016: annetun lain (763/1990) mukainen etuus ote- 57017: 10) sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitet- taan tulona huomioon, kun asumistuki muus- 57018: tuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen ta syystä tarkistetaan 8 §:n perusteella tämän 57019: perustuvaa hoitopalkkiota; lain tultua voimaan. 57020: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57021: 12) 2, 3, 4, 4 a ja 5-11 kohdassa lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57022: teisiin. 57023: 12 HE 141/1998 vp 57024: 57025: 57026: 57027: 5. 57028: 57029: Laki 57030: perhe-eläkelain muuttamisesta 57031: 57032: 57033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57034: muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (3811969) 15 b §:n 3 mo- 57035: mentin johdantokappale, 9, 10 ja 12 kohta sekä 30 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 57036: sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 3 momentin johdantokappale ja 9 kohta laissa 1489/1995, 57037: 10 kohta laissa 982/1994 ja 12 kohta laissa 982/1996, 30 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 57038: 104/1990 ja 5 kohta laissa 1550/1993, sekä 57039: lisätään 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 104/1990 ja laissa 947/1992, uusi 57040: 4 momentti, sekä 30 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 104/1990 ja 57041: 155011993 sekä laissa 98211996, uusi 6 ja 7 kohta seuraavasti: 57042: 15 b § nysmäärää ei makseta, jos niiden yhteismää- 57043: rä olisi pienempi kuin 15 markkaa kuukau- 57044: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoi- dessa. 57045: keutetut tulot): 57046: 30 § 57047: 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai Leskeneläkkeen täydennysmäärä maaray- 57048: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai tyy 15 b, 15 d ja 15 f §:n mukaan. Eläk- 57049: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- keensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuo- 57050: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 situloa määrättäessä huomioon vain 60 pro- 57051: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön senttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä 57052: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- se osa liike- ja ammattitulosta tai maatila- 57053: kea ja tapaturmavakuutuslain perusteella taloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta 57054: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuulli- 57055: (625/1991) mukaista päivärahaa, tapaturma- sena korvauksena edellä tarkoitetussa an- 57056: eläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutus- siotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtulok- 57057: lain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta si katsotaan myös 57058: annetun lain (626/1991) mukaista ansion- 57059: menetyksen korvausta ja työkyvyttömyyselä- 4) työmarkkinatuesta annetun lain 57060: kettä; (154211993) mukainen työmarkkinatuki; 57061: 10) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon 5) työkyvyttömyyden perusteella makset- 57062: tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista tava päiväraha tai tähän rinnastettava vuo- 57063: lasten kotihoidon tuen hoitolisää; delta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava 57064: muu ansionmenetyksen korvaus kuin tapa- 57065: 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja kor- turmavakuutuslain perusteella korvattavasta 57066: vausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä kuntoutuksesta annetun lain mukainen päi- 57067: sopimuksista niin johtuu, sekä 2-5, 7-9 ja väraha kuin liikennevakuutuslain perusteella 57068: 11 kohdassa etuoikeutetuiksi tuloiksi säädet- korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 57069: tyjä etuoksia vastaavia ulkomailta maksetta- mukainen ansionmenetyksen korvaus; 57070: via etuuksia. 6) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses- 57071: ta annetun lain (763/1990) mukainen etuus 57072: sekä muu ansioiden menetystä korvaava 57073: 28 § koulutusajalta maksettava etuus; sekä 57074: 7) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon 57075: Lapseneläkkeen perusmäärää ja täyden- tuesta annetun lain mukainen kotihoidon 57076: HE 141/1998 vp 13 57077: 57078: tuen hoitoraha ja osittainen hoitoraha, yksi- Jos henkilö saa leskeneläkkeen täyden- 57079: tyisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä se- nysmäärää tämän lain tullessa voimaan, las- 57080: kä kunnalliset lisät. ten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 57081: annetun lain mukainen lasten kotihoidon 57082: tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk- 57083: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- sesta annetun lain mukainen etuus otetaan 57084: mikuuta 1999. tulona huomioon, kun täydennysmäärää 57085: Tämän lain 15 b §:n 3 momentin 9 koh- muusta syystä tarkistetaan perhe-eläkelain 57086: dassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain pe- 17 §:n perusteella tämän lain tultua voi- 57087: rusteella korvattavasta kuntoutuksesta anne- maan. 57088: tun lain ja liikennevakuutuslain perusteella Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 57089: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka 57090: mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaan vuoden 1981 maaliskuussa makset- 57091: mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tam- tavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on 57092: mikuuta 1999 tai sen jälkeen. laskettu. 57093: Jos lapsi saa eläkettä tämän lain tullessa Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57094: voimaan, 28 §:n 4 momenttia sovelletaan, lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57095: kun eläke muusta syystä tarkistetaan seu- teisiin. 57096: raavan kerran lain tultua voimaan. 57097: 57098: 57099: 57100: 57101: 6. 57102: 57103: Laki 57104: lapsen hoitotuesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta 57105: 57106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57107: lisätään lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (44411969) 2 a §:ään, 57108: sellaisena kuin se on laissa 55011993, uusi 2 momentti seuraavasti: 57109: 57110: 2a§ tullessa voimaan, 2 a §:n 2 momenttia sovel- 57111: letaan, kun hoitotuki muusta syystä tarkiste- 57112: Hoitotukea ei makseta, jos sen määrä olisi taan seuraavan kerran lain tultua voimaan. 57113: pienempi kuin 22 markkaa kuukaudessa. Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 57114: kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka 57115: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- mukaan vuoden 1986 tammikuussa makset- 57116: mikuuta 1999. tavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on 57117: Jos lapsi saa hoitotukea tämän lain laskettu. 57118: 14 HE 141/1998 vp 57119: 57120: 57121: 57122: 57123: 7. 57124: Laki 57125: varnmaistukilain muuttamisesta 57126: 57127: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57128: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 8 §, sellaisena 57129: kuin se on laissa 98511996, sekä 57130: lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti: 57131: 57132: 2a§ tai jos hän on 16 vuotta täyttäessään saanut 57133: Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) 57134: on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 mukaista hoitotukea. 57135: vuotta täytettyään asunut Suomessa vähin- 57136: tään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei 8§ 57137: ole Suomen kansalainen, on oikeus vam- Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudate- 57138: maistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään taan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansanelä- 57139: välittömästi ennen etuuden alkamista asunut kelain 1 d, 35-39, 39 b, 40, 42, 43, 57140: Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi 44-46, 67, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 57141: vuotta. momentissa sekä 80-83, 83 a, 84-86, 88 57142: Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa sää- ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädet- 57143: detyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaa- tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises- 57144: timuksen estämättä oikeus vammaistukeen, ta elinkustannuksiin annetussa laissa 57145: jos hänen sairautensa on alkanut tai hänen (348/1956) säädetään. 57146: vammansa on syntynyt hänen asuessaan 57147: Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57148: vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta, mikuuta 1999. 57149: 57150: 57151: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 57152: 57153: Tasavallan Presidentti 57154: 57155: 57156: 57157: MARTTI AHTISAARI 57158: 57159: 57160: 57161: 57162: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 57163: HE 141/1998 vp 15 57164: 57165: Liite 57166: 57167: 57168: 2. 57169: 57170: 57171: Laki 57172: kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 57173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57174: muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain 57175: (149111995) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 98011996, seu- 57176: raavasti: 57177: 57178: 57179: Voimassa oleva laki Ehdotus 57180: 57181: 57182: Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut 57183: pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan 57184: tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos 57185: eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan 57186: täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1 täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1 57187: päivästä tammikuuta 1996 taikka siitä ajan- päivästä tammikuuta 1996 tai siitä ajankoh- 57188: kohdasta alkaen, josta lisäosa lakkaa. Tätä dasta, josta lisäosa lakkaa. Tätä eläkkeen 57189: eläkkeen määrää pienennetään 1 päivästä määrää pienennetään 20 prosenttia 1 päi- 57190: helmikuuta 1997 lukien ja sen jälkeen kun- västä helmikuuta 1997 ja 1 päivästä hel- 57191: kin vuoden helmikuun alusta 20 prosenttia. mikuuta 1998. Eläkettä pienennetään edel- 57192: Valtioneuvosto voi alentaa edellä mainittua leen 17,3 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 57193: vähennystä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla 1999, 20 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 57194: arvioidun kokonaiseläkkeen nettomäärä pie- 2000 ja 1 päivästä tammikuuta 2001 sekä 57195: nenisi sen vuoksi, että työntekijäin eläkelain 2,7 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2002. 57196: 9 §:n ja kansaneläkkeiden ja avustusten sito- V aitioneuvosto voi alentaa edellä mainittua 57197: misesta elinkustannuksiin annetun lain pe- vähennystä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla 57198: rusteella määrätyt indeksikorotukset yhteensä arvioidun kokonaiseläkkeen nettomäärä pie- 57199: jäävät pienemmiksi kuin tässä momentissa nenisi sen vuoksi, että työntekijäin eläkelain 57200: tarkoitetun kansaneläkkeen vuotuisen vähen- 9 §:n ja kansaneläkkeiden ja avustusten si- 57201: nyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto tomisesta elinkustannuksiin annetun lain pe- 57202: voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti- rusteella määrätyt indeksikorotukset yhteensä 57203: määrä lasketaan kunkin vuoden helmikuun jäävät pienemmiksi kuin tässä momentissa 57204: alussa edellä sanotusta 2 316 markasta otta- tarkoitetun kansaneläkkeen vuotuinen vä- 57205: en huomioon kansaneläkkeiden indeksisidon- hennyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto 57206: naisuus. Edellä mainitulla tavalla menetel- voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti- 57207: lään myös, kun ennen tämän lain voimaantu- määrä lasketaan vuosien 1997 ja 1998 hel- 57208: loa alkanutta määräajaksi myönnettyä eläket- mikuun alussa sekä sen jälkeen kunkin 57209: tä jatketaan tai työttömyyseläke muutetaan vuoden alussa edellä sanotusta 2 316 mar- 57210: työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- kasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden 57211: tai työkyvyttömyyseläke muutetaan van- indeksisidonnaisuus. Edellä mainitulla taval- 57212: huuseläkkeeksi. Pohjaosan muuttamisesta la menetellään myös, kun ennen tämän lain 57213: tämän voimaantulosäännöksen mukaiseksi 1 voimaantuloa alkanutta määräajaksi myön- 57214: 16 HE 141/1998 vp 57215: 57216: Voimassa oleva laki Ehdotus 57217: 57218: päivästä tammikuuta 1996 alkaen annetaan nettyä eläkettä jatketaan tai työttömyyseläke 57219: kirjallinen päätös vain pyynnöstä. muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka 57220: työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muute- 57221: taan vanhuuseläkkeeksi. Pohjaosan muutta- 57222: misesta tämän voimaantulosäännöksen mu- 57223: kaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen 57224: annetaan kirjallinen päätös vain pyynnöstä. 57225: 57226: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57227: mikuuta 1999. 57228: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vas- 57229: taavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, 57230: jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa 57231: maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu- 57232: rnus on laskettu. 57233: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57234: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57235: teisiin. 57236: 57237: 57238: 57239: 4. 57240: 57241: Laki 57242: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta 57243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57244: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 57245: 6 §:n 2 momentm johdantokappale sekä 5, 10 ja 12 kohta, 57246: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 112/1982, 5 kohta laissa 57247: 1488/1995, 10 kohta laissa 985/1994 ja 12 kohta laissa 981/1996, seuraavasti: 57248: 57249: 57250: Voimassa oleva laki Ehdotus 57251: 57252: 6§ 57253: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoi- 57254: keutetut tulot): 57255: 57256: 5) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai 5) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai 57257: parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai 57258: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- 57259: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 57260: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön 57261: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustu- tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustu- 57262: kea eikä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- kea ja tapatunnavakuutuslain pernsteella 57263: HE 14111998 vp 17 57264: 57265: Voimassa oleva laki Ehdotus 57266: 57267: tuksesta annetun lain (763/90) nojalla mak- kmvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 57268: settavaa etuutta; (62511991) mukaista päivärahaa, tapaturma- 57269: eläkettäja elinkorkoa sekä liikennevakuutus- 57270: lain perusteella kmvattavasta kuntoutuksesta 57271: annetun lain (626/1991) mukaista ansion- 57272: menetyksen korvausta ja työkyvyttöm yyselä- 57273: kettä; 57274: 57275: 10) lasten kotihoidon tuesta annetun lain 10) sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitet- 57276: (797/92) mukaista lasten kotihoidon tukea, tuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen 57277: osittaista kotihoidon tukea tai sosiaalihuolto- perustuvaa hoitopalkkiota; 57278: lain 27 b §:ssä tarkoitettuun omaishoitoa 57279: koskevaan sopimukseen perustuvaa hoito- 57280: palkkiota; 57281: 57282: 12) 2, 3, 4, 4 a eikä 5-11 kohdassa tar- 12) 2, 3, 4, 4 aja 5-11 kohdassa etuoi- 57283: koitettua etuutta vastaavaa ulkomailta mak- keutetuiksi tuloiksi säätiettyjä etuuksia vas- 57284: settavaa etuutta. taavia ulkomailta maksettavia etuuksia. 57285: 57286: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57287: mikuuta 1999. 57288: Tämän lain 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa 57289: tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella 57290: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja 57291: liikennevakuutuslain perusteella korvattavas- 57292: ta kuntoutuksesta annetun lain mukainen 57293: etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti, 57294: jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 57295: tai sen jälkeen. 57296: Jos henkilö saa asumistukea tämän lain 57297: tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksi- 57298: tyisen hoidon tuesta annetun lain 57299: ( 112811996) mukainen lasten kotihoidon tuki 57300: ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 57301: annetun lain (76311990) mukainen etuus ote- 57302: taan tulona huomioon, kun asumistuki muus- 57303: ta syystä tarkistetaan 8 §:n perusteella tämän 57304: lain tultua voimaan. 57305: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57306: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57307: teisiin. 57308: 57309: 57310: 57311: 57312: 380282G 57313: 18 HE 141/1998 vp 57314: 57315: 57316: 57317: 5. 57318: Laki 57319: perhe-eläkelain muuttamisesta 57320: 57321: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57322: muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 b §:n 3 mo- 57323: mentin johdantokappale, 9, 10 ja 12 kohta sekä 30 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta, 57324: sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 3 momentin johdantokappale ja 9 kohta laissa 1489/1995, 57325: 10 kohta laissa 982/1994 ja 12 kohta laissa 982/1996, 30 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 57326: 104/1990 ja 5 kohta laissa 1550/1993, sekä 57327: lisätään 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 104/1990 ja laissa 947/1992, uusi 57328: 4 momentti, sekä 30 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 104/1990 ja 57329: 1550/1993 sekä laissa 982/1996, uusi 6 ja 7 kohta seuraavasti: 57330: 57331: Voimassa oleva laki Ehdotus 57332: 57333: 15 b § 57334: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoi- 57335: keutetut tulot): 57336: 57337: 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai 57338: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai 57339: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- 57340: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 57341: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön 57342: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- 57343: kea eikä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- kea ja tapaturmavakuutuslain perusteella 57344: tuksesta annetun lain (763/90) nojalla mak- kmvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 57345: settavaa etuutta; (62511991) mukaista päivärahaa, tapaturma- 57346: eläkettäja elinkorkoa sekä liikennevakuutus- 57347: lain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 57348: annetun lain (62611991) mukaista ansion- 57349: menetyksen korvausta ja työkyvyttömyyselä- 57350: kettä; 57351: 10) lasten kotihoidon tuesta annetun lain 10) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon 57352: (797/92) mukaista lasten kotihoidon tukea tuesta annetun lain (1 12811996) mukaista 57353: eikä osittaista kotihoidon tukea; lasten kotihoidon tuen hoitolisää; 57354: 57355: 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja kor- 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja kor- 57356: vausta, mikäli Suomea sitovista kansainväli- vausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä 57357: sistä sopimuksista niin johtuu. sopimuksista niin johtuu, sekä 2-5, 7-9 ja 57358: 11 kohdassa etuoikeutetuiksi tuloiksi säädet- 57359: tyjä etuuksia vastaavia ulkomailta maksetta- 57360: via etuuksia. 57361: HE 141/1998 vp 19 57362: 57363: Voimassa oleva laki Ehdotus 57364: 57365: 57366: 57367: 57368: 28 § 57369: Lapseneläkkeen perusmäärää ja täydennys- 57370: määrää ei makseta, jos niiden yhteismäärä 57371: olisi pienempi kuin 15 markkaa kuukaudes- 57372: sa. 57373: 57374: 30 § 30 § 57375: Leskeneläkkeen täydennysmäärä maaray- Leskeneläkkeen täydennysmäärä maaray- 57376: tyy 15 b, 15 d, ja 15 f §:n mukaan. Eläk- tyy 15 b, 15 d ja 15 f §:n mukaan. Eläk- 57377: keensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuo- keensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuo- 57378: situloa määrättäessä huomioon vain 60 pro- situloa määrättäessä huomioon vain 60 pro- 57379: senttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä senttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä 57380: se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilata- se osa liike- ja ammattitulosta tai maatila- 57381: loudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saa- taloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta 57382: dusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuulli- 57383: korvauksena edellä tarkoitetussa ansiotoi- sena korvauksena edellä tarkoitetussa an- 57384: minnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi kat- siotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtulok- 57385: sotaan myös si katsotaan myös 57386: 57387: 4) työmarkkinatuesta annetun lain 4) työmarkkinatuesta annetun lain 57388: (1542/93) mukainen työmarkkinatuki; sekä (154211993) mukainen työmarkkinatuki; 57389: 5) työkyvyttömyyden perusteella makset- 5) työkyvyttömyyden perusteella makset- 57390: tava päiväraha tai tähän rinnastettava vuo- tava päiväraha tai tähän rinnastettava vuo- 57391: delta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava delta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava 57392: ansionmenetyksen korvaus. muu ansionmenetyksen korvaus kuin tapa- 57393: turmavakuutuslain perusteella kmvattavasta 57394: kuntoutuksesta annetun lain mukainen päivä- 57395: raha tai liikennevakuutuslain perusteella kor- 57396: vattavasta kuntoutuksesta annetun lain mu- 57397: kainen ansionmenetyksen kmvaus; 57398: 6) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses- 57399: ta annetun lain (763/1990) mukainen etuus 57400: sekä muu ansioiden menetystä kotvaava 57401: koulutusqjalta maksettava etuus; sekä 57402: 7) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon 57403: tuesta annetun lain mukainen kotihoidon 57404: tuen hoitoraha ja osittainen hoitoraha, yksi- 57405: tyisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä se- 57406: kä kunnalliset lisät. 57407: 57408: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57409: mikuuta 1999. 57410: Tämän lain 15 b §:n 3 momentin 9 koh- 57411: dassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain pe- 57412: rusteella kotvattavasta kuntoutuksesta anne- 57413: 20 HE 14111998 vp 57414: 57415: Voimassa oleva laki Ehdotus 57416: 57417: tun lain ja liikennevakuutuslain perusteella 57418: kmvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 57419: mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain 57420: mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tam- 57421: mikuuta 1999 tai sen jälkeen. 57422: Jos lapsi saa eläkettä tämän lain tullessa 57423: voimaan, 28 §:n 4 momenttia sovelle- 57424: taan, kun eläke muusta syystä tarkistetaan 57425: seuraavan kerran lain tultua voimaan. 57426: Jos henkilö saa leskeneläkkeen täyden- 57427: nysmäärää tämän lain tullessa voimaan, las- 57428: ten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 57429: annetun lain mukainen lasten kotihoidon 57430: tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk- 57431: sesta annetun lain mukainen etuus otetaan 57432: tulona huomioon, kun täydennysmäärää 57433: muusta syystä tarkistetaan perhe-eläkelain 57434: 17 §:n perusteella tämän lain tultua voi- 57435: maan. 57436: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa 57437: kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka 57438: mukaan vuoden 1981 maaliskuussa makset- 57439: tavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on 57440: laskettu. 57441: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 57442: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57443: teisiin. 57444: 57445: 57446: 57447: 7. 57448: Laki 57449: vammaistukilain muuttamisesta 57450: 57451: 57452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57453: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 8 §, sellaisena 57454: kuin se on laissa 985/1996, sekä 57455: lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti: 57456: 57457: Voimassa oleva laki Ehdotus 57458: 2a§ 57459: Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella 57460: on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 57461: vuotta täytettyään asunut Suomessa vähin- 57462: tään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei 57463: ole Suomen kansalainen, on oikeus vam- 57464: maistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään 57465: välittömästi ennen etuuden alkamista asunut 57466: HE 141/1998 vp 21 57467: 57468: Voimassa oleva laki Ehdotus 57469: 57470: Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi 57471: vuotta. 57472: Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa sää- 57473: detyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaa- 57474: timuksen estämättä oikeus vammaistukeen, 57475: jos hänen sairautensa on alkanut tai hänen 57476: vammansa on syntynyt hänen asuessaan 57477: Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi 57478: vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta, 57479: tai jos hän on 16 vuotta täyttäessään saanut 57480: lapsen hoitotuesta annetun lain (44411969) 57481: mukaista hoitotukea 57482: 8§ 8§ 57483: Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudate- Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudate- 57484: taan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansanelä- taan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansanelä- 57485: kelain 1 d, 23, 35-39, 39 b, 40, 42, 43, kelain 1 d, 35-39, 39 b, 40, 42, 43, 57486: 44-46, 67, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 44-46, 67, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 57487: momentissa sekä 80-83, 83 a, 84-86, 88 momentissa sekä 80-83, 83 a, 84-86, 88 57488: ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädet- ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädet- 57489: tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises- 57490: elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) ta elinkustannuksiin annetussa laissa 57491: säädetään. (348/1956) säädetään. 57492: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57493: mikuuta 1999. 57494: HE 142/1998 vp 57495: 57496: 57497: 57498: 57499: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin elä- 57500: kemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon 57501: ottamisesta eräissä päivärahoissa 57502: 57503: 57504: 57505: 57506: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 57507: 57508: 57509: 57510: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki etuudesta työntekijäin eläke- ja työttömyys- 57511: työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan vakuutusmaksua vastaava osuus. Vähennyk- 57512: työttömyysvakuutusmaksun huomioon otta- sen määräksi ehdotetaan viisi prosenttia 57513: misesta eräissä päivärahoissa. vuonna 1999. 57514: Esityksessä ehdotetaan, että niissä päivä- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 57515: rahaetuuksissa, jotka lasketaan henkilön pal- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- 57516: kan perusteella, vähennetään aikaisempien väksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu 57517: vuosien tapaan työtulosta tai maksettavasta tulemaan voimaan vuoden 1999 alusta. 57518: 57519: 57520: 57521: 57522: 380286L 57523: 2 HE 142/1998 vp 57524: 57525: 57526: 57527: 57528: PERUSTELUT 57529: 57530: 57531: 57532: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Sosiaali- ja terveysministeriö antaisi tarkem- 57533: mat säännökset vähennyksen tekemisestä 57534: Työntekijäin eläkelain 12 b §:n mukaista kunkin etuuslajin osalta. 57535: työntekijäin eläkemaksua on peritty palkan- 57536: saajilta vuodesta 1993. Samasta vuodesta on 2. Esityksen vaikutukset 57537: peritty myös palkansaajan työttömyysvakuu- 57538: tusmaksua. Maksujen yhteismäärä on 6,05 2.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset 57539: prosenttia palkasta vuonna 1998. Mainittuja 57540: maksuja peritään palkansaajilta myös vuonna Työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajan 57541: 1999, jolloin maksujen laskennallinen yh- työttömyysvakuutusmaksua vastaavan 5 pro- 57542: teismäärä on 6,05 prosenttia palkasta. sentin huomioon ottaminen päivärahojen 57543: Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha perusteena olevissa työtoloissa arvioidaan 57544: määräytyy verotuksessa todettujen tai erik- vähentävän sairaus- ja vanhempainpäiväraha- 57545: seen arvioitavien työtulojen perusteella. menoja sekä kuntoutusrahamenoja yhteensä 57546: Kuntootusraha määräytyy samalla tavalla noin 220 miljoonaa markkaa kokonais- 57547: kuin sairausvakuutuslain mukainen päivära- menotasossa. Vastaavasti työttömyyspäivära- 57548: ha. Vastaavanlainen työtuloihin perustuva hamenot olisivat arviolta noin 320 miljoonaa 57549: laskentamalli on myös työttömyyspäivära- markkaa pienemmät. Mikäli vuonna 1999 57550: hoissa. Myös tapaturmavakuutuslain maksuun tulevissa uusissa päivärahoissa ei 57551: (608/1948) mukainen vuosityöansio määräy- tehtäisi esitettyä vähennystä, valtion menot 57552: tyy työtulojen perusteella. Näissä ja kaikissa kasvaisivat 240 miljoonalla markalla. Saira- 57553: muissa sellaisissa tapauksissa, joissa päivä- usvakuutuksen osalta menonlisäys vaikuttaa 57554: rahaetuus määräytyy bruttotyöansion perus- täysimääräisenä valtion menoja lisäävästi. 57555: teella, työntekijäin eläkemaksun ja palkan- Työttömyysturvan osalta valtion osuus an- 57556: saajan työttömyysvakuutusmaksun vaikutus siopäivärahamenoista on noin puolet. 57557: on otettava huomioon, muutoin sosiaaliva- 57558: kuutusetuuden korvaustaso jää vinoutuneeksi 2.2. Vaikutukset edunsaajiin 57559: palkasta saatavaan tuloon nähden. Mainittu- 57560: jen maksujen perusteella päivärahan perus- Ehdotettu 5 prosentin vähennys on saman 57561: teena olevaa työtuloa vähennetään 5 pro- suuruinen kuin vuonna 1998 tehty vähennys. 57562: senttia vuonna 1998. Edunsaajien asemassa ei tapahdu muutosta 57563: Tarkoituksenmukaista on, että työstä saa vuoteen 1998 verrattuna. 57564: paremman toimeentulon kuin sosiaaliturvas- Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun huo- 57565: ta. Sen vuoksi ehdotetaan, että vuonna 1999 mioon ottaminen 5 prosentin suuruisena päi- 57566: työtulosta tehtävä vähennys vastaisi suuruu- värahaperusteissa merkitsee käytännössä sitä, 57567: deltaan palkansaajilta perittäviä maksuja si- että ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 57568: ten, että kuitenkaan maksussa olevat etuudet alenisi 3 000-11 000 markan kuukausitu- 57569: eivät tämän maksun johdosta alenisi. Sen loilla 4-9,80 markalla ja 11 000-30 000 57570: vuoksi ehdotetaan, että päivärahan perustee- markan kuukausituloilla noin 6-14 mark- 57571: na olevista työtuloista tai vaihtoehtoisesti kaa. 57572: etuuden määrästä vähennettäisiin työnteki- Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan 57573: jäin eläkemaksun ja palkansaajan työttö- ja kuntootusrahan osalta vaikutus on enim- 57574: myysvakuutusmaksun osuutena 5 prosenttia millään noin 14 markkaa päivältä yli 57575: ennen päivärahaetuuden vahvistamista. Vä- 100 000 markan vuosituloilla. Alle 80 000 57576: hennys tehtäisiin verotuksessa todetuista tai markkaa vuodessa ansaitsevilla vaikutus on 57577: arvioiduista työtuloista. Vähennyksenä 5 alle 10 markkaa päivältä. 57578: prosenttia tehtäisiin vuonna 1999 aikavien 57579: päivärahojen perusteena olevista työtuloista. 57580: HE 142/1998 vp 3 57581: 57582: 3. Asian valmistelu voimassa olevasta sosiaalilainsäädännöstä si- 57583: nänsä riippumaton. Säännöksen tarkoitukse- 57584: Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveys- na ei siten ole ollut turvata tavallisella lailla 57585: ministeriössä virkatyönä. Esityksen valmis- määriteltyjä yksittäisiä etuuksia tai tällaisten 57586: telun yhteydessä on kuultu Kansaneläkelai- etuuksien tasoa sellaisenaan. Perustoimeen- 57587: tosta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- tulon turvan riittävyyttä arvioitaessa on hal- 57588: jestö SAK ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö lituksen esityksen perustelujen mukaan mer- 57589: STTK ry:tä, Akava ry:tä, Palvelutyönantajat kitystä sillä, onko henkilöllä lakisääteiset 57590: ry:tä sekä Teollisuuden ja Työnantajien kes- turvajärjestelmät ja hänen tilanteensa, kuten 57591: kusliittoa. esimerkiksi perhesuhteensa muutoin, ko- 57592: konaisuutena arvioiden toimeentulon edelly- 57593: tykset huolimatta siitä, että hänen normaalit 57594: 4. Muita esitykseen vaikuttavia toimeentulomahdollisuutensa ovat säännök- 57595: seikkoja sessä tarkoitetun syyn vuoksi heikentyneet. 57596: Hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin vaa- 57597: Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- timuksia eivät siten vastaisi sellaiset lain- 57598: arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- säädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät 57599: väksi sen yhteydessä. olennaisella tavalla puuttumista edellä tar- 57600: koitetuin tavoin suojattuun perustoimeentu- 57601: lon turvaan. 57602: 5. Voimaantulo Palkansaajien erityismaksujen huomioon 57603: ottamista työtuloperusteisissa päiväraha- 57604: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- etuuksissa perustuslakivaliokunta on pitänyt 57605: vänä tammikuuta 1999. valtiosäännön kannalta ongelmattomana. 57606: Edellä olevan mukaisesti hallituksen esi- 57607: tykseen ei voida katsoa sisältyvän sellaisia 57608: 6. Säätämisjärjestys ehdotuksia, jotka heikentäisivät hallitus- 57609: muodon 15 a §:n 2 momentissa tarkoitettua 57610: Säätämisjärjestyksen kannalta keskeinen perustoimeentulon turvaa. Tämän vuoksi 57611: on hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentti. Tä- lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa 57612: tä säännöstä koskevissa hallituksen esityksen lainsäätäruisjärjestyksessä. 57613: yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, 57614: että perustoimeentulon turvan käsite on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 57615: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 57616: tus: 57617: 57618: 57619: 57620: 57621: Laki 57622: työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta 57623: eräissä päivärahoissa 57624: 57625: 57626: 57627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57628: 1§ huomioon henkilön työ- tai virkasuhteessa 57629: Jos laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston saadut työtulot, näistä työtuloista tai makset- 57630: päätöksessä säädetään, että päivärahan tai tavasta etuudesta on vuonna 1999 vähennet- 57631: sitä vastaavan etuuden määrässä on otettava tävä viisi prosenttia. 57632: 4 HE 142/1998 vp 57633: 57634: 2§ 3 § 57635: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 57636: töönpanosta antaa asianomainen ministeriö. mikuuta 1999. 57637: 57638: 57639: 57640: 57641: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 57642: 57643: Tasavallan Presidentti 57644: 57645: 57646: 57647: 57648: MARTTI AHTISAARI 57649: 57650: 57651: 57652: 57653: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 57654: HE 143/1998 vp 57655: 57656: 57657: 57658: 57659: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisvaltuute- 57660: tusta annetun lain muuttamisesta 57661: 57662: 57663: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 57664: 57665: Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja viranomaisten ja järjestöjen yhteistoiminnan 57666: terveysministeriön yhteydessä oleva ulko- edistäminen. 57667: maalaisvaltuutetun virka siirretään työminis- 57668: teriön yhteyteen. Ulkomaalaisvaltuutetun Esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan 57669: keskeiset tehtävät ovat ulkomaalaisten ase- 1.3.1999. Esitys liittyy valtion vuoden 1999 57670: man turvaaminen sekä ulkomaalaisten, tulo- ja menoarvioesitykseen. 57671: 57672: 57673: 57674: 57675: YLEISPERUSTELUT 57676: 57677: 1. Johdanto nonalalle kuuluvat enää maahanmuuttajien 57678: osalta ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelut 57679: Maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ha- samalla tavoin kuin muiden maassa asuvien 57680: janaista hallintoa on pyritty kehittämään osalta. Erityistä roolia maahanmuuttoasioi- 57681: Suomessa ns. kahden pilarin mallilla, jossa den tai ulkomaalaishallinnon viranomaisena 57682: sisäasiainministeriö huolehtii lupahallinnosta ministeriöllä ei ole toisin kuin työministe- 57683: ja valvonnasta sekä työministeriö maahan- riöllä. Siirto ei vaikuttaisi ulkomaalaisvaltuu- 57684: muuttajien vastaanotosta ja kotoutumisesta. tetun itsenäiseen asemaan. 57685: Vuonna 1997 työministeriöön perustettiin 57686: maahanmuutto-osasto, johon keskitettiin ai- 57687: kaisemmin sosiaali- ja terveysministeriölle 2. Nykytila ja ehdotetut muutokset 57688: kuuluneet pakolais- ja paluumuuttoasiat jo 57689: aikaisemmin työministeriölle kuuluneiden Sosiaali- ja terveysministeriö perustettiin 57690: siirtolaisuuteen, ulkosuomalaisiin ja paluu- vuonna 1984 ulkomaalaiskuraattorin virka. 57691: muuttoon sekä yleensä työvoiman kansain- Se muutettiin vuonna 1991 samaan aikaan 57692: väliseen liikkuvuuteen liittyvien tehtävien ulkomaalaislain uudistuksen (378/1991) 57693: kanssa. kanssa ministeriön yhteydessä olevaksi ulko- 57694: Hallinnon kehittämisen kannalta olisi pe- maalaisvaltuutetun viraksi. 57695: rusteltua, että sosiaali- ja terveysministeriön Ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain 57696: yhteydessä toimivan ulkomaalaisvaltuutetun (44611991) 1 §:n mukaan virka on ulkomaa- 57697: virka siirrettäisiin työministeriön yhteyteen. laisten aseman turvaamista sekä ulkomaa- 57698: Valtuutetun toimialaan kuuluu maahanmuut- laisten, viranomaisten ja järjestöjen yhteis- 57699: tajien oikeusturvasta huolehtimisen lisäksi toiminnan edistämistä varten. Lain 2 §:n 57700: tehtäviä, joilla on merkitystä edistettäessä mukaan valtuutetun tehtävänä on 57701: heidän kotoutumistaan sekä osallistumistaan 1) suorittaa ulkomaalaisvaltuutetulle ulko- 57702: ja vaikuttamistaan suomalaiseen yhteiskun- maalaislaissa säädetyt tehtävät; 57703: taan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 2) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää ul- 57704: 57705: 57706: 380289P 57707: 2 HE 143/1998 vp 57708: 57709: komaalaisten aseman turvaamista yhteistyös- töksessä hallituksen maahanmuutto- ja pako- 57710: sä muiden viranomaisten ja järjestöjen kans- laispoliittiseksi ohjelmaksi lähtökohtana on, 57711: sa· että hallintoa kehitetään kahden ministeriön 57712: 3) antaa yleistä tietoa ulkomaalaisten ase- eli sisäasiainministeriön ja työministeriön 57713: masta ja ulkomaalaisia koskevasta lainsää- toimialoilla. Maaliskuun 1997 alussa työmi- 57714: dännöstä sekä osaltaan tuottaa ulkomaalaisil- nisteriöön perustettiin uusi maahanmuutto- 57715: le tarkoitettua tiedotusaineistoa; sekä osasto. Sosiaali- ja terveysministeriölle kuu- 57716: 4) seurata ulkomaalaisten oloja ja asemaa luneet pakolais- ja paluumuuttoasiat yhdis- 57717: yhteiskuntaelämän eri aloilla. tettiin työministeriölle jo kuuluneiden maa- 57718: Lain 3 §:n mukaan ulkomaalaisvaltuutettu hanmuuttoon liittyvien asioiden kanssa. 57719: voi avustaa ulkomaalaista tämän oikeuksien Valtioneuvoston ohjesäännön (152211995, 57720: turvaamisessa sekä tarvittaessa hankkia tälle muut. 221/1997) 25 §:n mukaan työministe- 57721: oikeusapua. Lisäksi havaitessaan ulkomaalai- riön toimialaan kuuluvat pakolaisuus, mikäli 57722: seen kohdistuvaa syrjintää valtuutetun on tämä ei kuulu muun ministeriön toimialaan, 57723: neuvoin ja ohjein pyrittävä siihen, ettei syr- siirtolaisuus, turvapaikanhakijoiden vastaan- 57724: jintää jatketa tai uusita (4 §). otto sekä maahanmuuttajien yhteiskuntaan 57725: Hallitus totesi esityksensä (HE 169/1990 sijoittumista edistävät toimenpiteet samoin 57726: vp.) yleisperusteluissa: "Hallinnon yleisten kuin työlupa, mikäli asia ei kuulu ulkoasi- 57727: periaatteiden mukaisesti jokainen viranomai- ainministeriön toimialaan. 57728: nen huolehtii toimivaltansa puitteissa tehtä- Työministeriöllä on nyt periaatepäätöksen 57729: vistään niin ulkomaalaisten kuin Suomen nojalla uutena asiana ensisijainen vastuu yh- 57730: kansalaistenkin osalta. Tästä huolimatta käy- teistyössä opetusministeriön kanssa rasismin 57731: tännössä voi esiintyä tilanteita, jolloin mi- vastaisen toiminnan ja hyvien etnisten suh- 57732: kään viranomainen ei hoida ulkomaalaisia teiden edistämisen koordinoinnissa. Eri yh- 57733: koskevia asioita." Edelleen todettiin, että teyksissä on esitetty ulkomaalaisvaltuutetun 57734: "edellä mainituista syistä ulkomaalainen toimenkuvan laajentamista yleensä etniseen 57735: saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän tarvit- syrjintään ja nimikkeen muuttamista esimer- 57736: see ulkomaalaisvaltuutetun apua. Myös kiksi syrjintä- tai vähemmistövaltuutetuksi. 57737: muilla viranomaisilla on tarve neuvotella Hallinnon kehittämisen näkökulmasta olisi 57738: sellaisen tahon kanssa, jolla on tietoa ja ko- luontevaa siirtää ulkomaalaisvaltuutetun vir- 57739: kemusta nimenomaan ulkomaalaisten käy- ka työministeriön yhteyteen. Valtuutetun 57740: tännön elämässä kohtaamista vaikeuksista." neuvonta ei ole luonteeltaan sosiaali- ja ter- 57741: Kun ulkomaalaisvaltuutetun virka perustet- veyskysymyksiin liittyvää vaan liittyy laa- 57742: tiin, Suomessa oli alle 30 000 ulkomaalaista. jemmm Suomessa asuvien maahanmuuttajien 57743: Nyt maassa on yli 80 000 ulkomaalaista. tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön 57744: Valtuutetun toiminta on periaatteessa säily- hallinnonalalle ei kuulu 1.3.1997 jälkeen 57745: nyt samanlaisena, joskin lisääntyvän ulko- valtioneuvoston työnjaossa erityisesti maa- 57746: maalaisväestön ongelmat ovat saaneet uusia- hanmuutto- ja pakolaisasioihin liittyviä teh- 57747: kin piirteitä. Ensimmäinen tärkeä kysymys täviä toisin kuin työministeriölle. Perustetta, 57748: on yleensä olekelulupahakemuksen tai turva- joka oli olemassa ulkomaalaiskuraattorin ja - 57749: paikkahakemuksen käsittely, sen jälkeen per- valtuutetun virkoja perustettaessa, ei enää 57750: heenyhdistäminen ja viimein kansalaisuuden näin ollen ole. Tällöin hallituksen esityksissä 57751: saaminen. Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto (HE186/981 vp. ja HE 169/1991 vp.) katsot- 57752: on avustanut myös lukuisissa sosiaalisissa tiin, että virka soveltuisi tehtäviensä puolesta 57753: ongelmissa ja asioimisessa eri viranomaisten sosiaali- ja terveysministeriöön. 57754: kanssa. Suoranaista oikeusapua tuomioistui- 57755: missa on annettu varsin rajoitetusti, sillä ul- 57756: komaalaiset on ohjattu näihin kysymyksiin 3. Esityksen vaikutukset 57757: erikoistuneiden lakimiesten asiakkaiksi. 57758: Tärkeän osan ulkomaalaisvaltuutetun työs- Uudistuksen tarkoituksena on järkevöittää 57759: tä on muodostanut asiantuntijana toimimi- ja keskittää ulkomaalais- ja maahanmuutto- 57760: nen, sillä tiedotusvälineet kääntyvät varsin asioiden hallintoa. Myös kansalaisten kan- 57761: usein hänen puoleensa. Niin ikään erilaisia nalta tämä merkitsisi organisaation yksinker- 57762: luentoja ja seminaareja on runsaasti sekä taistumista entisestä hajanaisuudesta. 57763: kotimaassa että ulkomailla. Ulkomaalaisvaltuutetun asema ei muuttui- 57764: Valtioneuvoston 16.10.1997 periaatepää- si, vaan hän toimisi edelleen itsenäisenä vi- 57765: HE 143/1998 vp 3 57766: 57767: ranomaisena toimialaansa kuuluvissa asiois- linnon julkaisu nro 193) muun muassa, että 57768: sa. Valtuutetun on mahdollista puuttua myös valtuutetun toimi tulee hallinnollisesti sijoit- 57769: kysymyksiin, jotka nousevat esille työminis- taa työministeriön yhteyteen. 57770: teriön tai muun sen hallinnonalan viranomai- Työministeriö asetti 24.4.1998 työryhmän 57771: sen toiminnan johdosta. sosiaali- ja terveysministeriön ja työministe- 57772: Työministeriön hallinnonalan momentille riön hallinnonalan edustajista valmistele- 57773: 34.01.21 tulisi 1.3.1999 lukien ottaa lisäyk- maan ulkomaalaisvaltuutetun toimialan laa- 57774: senä huomioon 1 022 000 markkaa ulko- jentamiseksi kattamaan syrjimättömyyden 57775: maalaisvaltuutetun toimiston kolmen henki- periaatteen toteutumisen valvonnan ja edistä- 57776: lön palkkaus- ja muiden menojen siirtona misen kaikkien etnisten vähemmistöjen osal- 57777: sosiaali- ja terveysministeriön momentilta ta sekä siirtämiseksi sosiaali- ja terveysmi- 57778: 33.01.21. nisteriön hallinnonalalta työministeriön hal- 57779: Ulkomaalaisvaltuutettu ja hänen toimiston- linnonalan yhteyteen. 57780: sa henkilöstö siirrettäisiin virkoineen sosiaa- Tässä vaiheessa ei kuitenkaan esitetä ulko- 57781: li- ja terveysministeriön hallinnonalalta työ- maalaisvaltuutetun toimialan laajentamista 57782: ministeriön hallinnonalalle. Henkilöstön ase- nykyisestä, sillä muutoksen vaikutusten sel- 57783: maan ei esitetä muutoksia. vittäminen on kesken. Myös maahanmuutta- 57784: jia ja etnisiä vähemmistöjä tulisi kuulla heitä 57785: 4. Asian valmistelu koskevasta olennaisesta uudistuksesta ennen 57786: esityksen tekemistä. Tarkoitus on antaa asi- 57787: Esityksen pohjana on valtioneuvoston asta lakiesitys mahdollisimman pian. 57788: 16.10.1997 tekemä periaatepäätös sekä maa- 57789: hanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikun- 57790: nan mietintö "Hallittu maahanmuutto ja ko- 5. Voimaantulo 57791: toutuminen" (1997:5), jotka edellyttävät mi- 57792: nisteriöiltä etnisiin ryhmiin kohdistuvan ra- Esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan 57793: sistisen syrjinnän ja väkivallan seurantajär- 1.3.1999. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin 57794: jestelmän luomista. Järjestelmää koskevan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 57795: ehdotuksen laatinut työryhmä totesi (Työhal- toimenpiteisiin. 57796: 57797: 57798: 57799: 57800: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 57801: 57802: 1 §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan 1.3.1999, jolloin ulkomaalaisvaltuutetun vir-- 57803: muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveys- ka ja ulkomaalaisvaltuutetun toimiston muut 57804: ministeriön sijasta ulkomaalaisvaltuutetun virat siirtyisivät työministeriön yhteyteen. 57805: virka olisi asianomaisen ministeriön yh- Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä 57806: teydessä. Valtioneuvoston ohjesääntöä (1522 sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57807: /1995) tulee muuttaa siten, että ohjesäännös- teisiin. 57808: sä todetaan ulkomaalaisvaltuutetun ja ulko- 57809: maalaisvaltuutetun toimiston kuuluvan työ- 57810: ministeriön toimialalle. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 57811: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 57812: Voimaantulo tus: 57813: Lain muutos ehdotetaan tulemaan voimaan 57814: 4 HE 143/1998 vp 57815: 57816: 57817: 57818: 57819: Laki 57820: ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta 57821: 57822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57823: muutetaan ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain (446/1991) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 57824: 57825: 1§ 57826: Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä Tämän lain voimaantullessa siirtyvät ulko- 57827: ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen maalaisvaltuutetun virka ja ulkomaalaisval- 57828: yhteistoiminnan edistämistä varten on asian- tuutetun toimiston muut virat työministeriön 57829: omaisen ministeriön yhteydessä ulkomaalais- viroiksi. 57830: valtuutetun virka. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan 57831: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 57832: toimenpiteisiin. 57833: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis- 57834: kuuta 1999. 57835: 57836: 57837: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 57838: 57839: Tasavallan Presidentti 57840: 57841: 57842: 57843: 57844: MARTTI AHTISAARI 57845: 57846: 57847: 57848: 57849: Työministeri Liisa Jaakonsaari 57850: HE 143/1998 vp 5 57851: 57852: 57853: Liite 57854: 57855: 57856: 57857: 57858: Laki 57859: ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta 57860: 57861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 57862: muutetaan ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain (446/1991) 1 §:n 1 momentti seuraavasti: 57863: 57864: Voimassa oleva laki Ehdotus 57865: 57866: 1§ 1§ 57867: Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä 57868: ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen 57869: yhteistoiminnan edistämistä varten on sosi- yhteistoiminnan edistämistä varten on asian- 57870: aali- ja tetveysministeriön yhteydessä ulko- omaisen ministeriön yhteydessä ulkomaalais- 57871: maalaisvaltuutetun virka. valtuutetun virka. 57872: 57873: 57874: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maa- 57875: liskuuta 1999. 57876: Tämän lain voimaantullessa siirtyvät ulko- 57877: maalaisvaltuutetun virka ja ulkomaalaisval- 57878: tuutetun toimiston muut virat työministeriön 57879: viroiksi. 57880: Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä 57881: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 57882: teisiin. 57883: HE 144/1998 vp 57884: 57885: 57886: 57887: 57888: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työllisyyslain muutta- 57889: misesta 57890: 57891: 57892: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 57893: 57894: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työl- masti maksettuja avustuksia ja tukia takaisin 57895: lisyyslakia. Työharjoittelussa olevan, työllis- perittäessä sovellettavasta korosta ja viiväs- 57896: tämistukea saavan turvaa tapaturman ja tyskorosta. 57897: ammattitaudin varalta ehdotetaan parannetta- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- 57898: vaksi. Muutoksen jälkeen turva olisi sama arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk- 57899: kuin työmarkkinatuella työharjoittelussa ole- si sen yhteydessä. 57900: villa. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- 57901: säännös työllisyysmäärärahoista perusteet- den 1999 alusta. 57902: 57903: 57904: 57905: 57906: PERUSTELUT 57907: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset keutettuja ovat työttömät työnhakijat, jotka 57908: eivät täytä työttömyysturvalain (602/1984) 57909: Työllisyyslain (275/1987) 13 §:n mukaan mukaista työssäoloehtoa tai jotka ovat saa- 57910: työllisyysmäärärahoista voidaan valtion ta- neet työttömyyspäivärahaa enimmäisajan. 57911: lousarvion perustelujen mukaisesti myöntää Työmarkkinatuki maksetaan tällaiselle hen- 57912: määrärahoja muun muassa työttömälle mak- kilölle työmarkkinatuesta annetun lain 2 lu- 57913: settaviin korvauksiin erikseen laissa tai ase- vun mukaisesti myös muun muassa työhar- 57914: tuksessa säädetyllä tavalla taikka valtioneu- joittelun ajalta. Työllisyysasetuksen 45 §:n 2 57915: voston tai työministeriön päätöksen mukai- momentin mukaan työllistämistuki työhar- 57916: sesti. Työllisyyslakiin ei sisälly säännöstä joitteluun voidaan myöntää henkilölle, joka 57917: henkilölle itselleen myönnettävän työllistä- työttömänä ollessaan on oikeutettu työttö- 57918: mistuen tarkoituksesta eikä myöntämisedel- myysturvalain mukaiseen ansioon suhteutet- 57919: lytyksistä, vaan eri tukimuodoista säädetään tuun päivärahaan tai peruspäivärahaan. 57920: työllisyysasetuksessa ( 1363/1997). Asetuk- Luonteeltaan ja tavoitteiltaan työharjoittelu 57921: sen 8 luvussa säädetään työllistämistuesta on samanlaista riippumatta siitä, kummasta 57922: yrittäjäksi ryhtyvälle, 9 luvussa työllistämis- mainituista etuusjärjestelmistä henkilön toi- 57923: tuesta työharjoitteluun ja 10 luvussa työllis- meentulo työharjoittelun aikana turvataan. 57924: tämistuesta osa-aikatyöhön (osa-aikalisä). Tämän vuoksi eräitä keskeisiä harjoittelijan 57925: Ehdotuksen mukaan työllisyyslain 17 §:ään oikeusasemaa ja hänen suojaansa koskevia 57926: otettaisiin yleissäännös työllistämistuen mak- säännöksiä on tarpeen yhtenäistää. 57927: samisesta työttömälle hänen työllistymistään Työllisyyslain 17 §:ään ehdotetaan 2 mo- 57928: edistäviin toimenpiteisiin. Tukimuodoista, mentiksi työmarkkinatuesta annetun lain 57929: tuen myöntämisen tarkemmista edellytyksis- 6 §:n 2 momenttia vastaavaa nimenomaista 57930: tä, tuen määrästä ja kestosta sekä menette- säännöstä, jonka mukaan työharjoittelija ei 57931: lytavoista säädettäisiin edelleen asetuksella. ole työsopimussuhteessa työharjoittelun jär- 57932: Työmarkkinatuesta annetun lain jestäjään eikä työvoimatoimistoon. Pykälän 57933: (154211993) mukaan työmarkkinatukeen oi- 3 momentiksi ehdotetaan mainintaa työhar- 57934: 57935: 57936: 380288N 57937: 2 HE 144/1998 vp 57938: 57939: joittelun järjestäjän vastuusta harjoittelijan kolaissa (633/1982), jonka 1 §:n 2 momentin 57940: työturvallisuudesta. Työturvallisuuslain 1 kohdan mukaan lakia ei voida soveltaa jul- 57941: (29911958) 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mu- kisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan vel- 57942: kaan työharjoittelu työllistämistuella kuuluu kasuhteeseen. Yksittäisiä julkisoikeudellisia 57943: kyseisen lain soveltamisalaan. Työmark- avustuksia, tukia ja maksuja koskeviin sää- 57944: kinatukea saavien osalta vastaava säännös on döksiin on sisällytetty säännöksiä viivästys- 57945: työmarkkinatuesta annetun lain 6 §:n 3 mo- korosta tai vastaavanlaisista seuraamuksista. 57946: mentissa. Työllisyysasetuksen 14 §:ssä säädetään 57947: Työllistämistuella työharjoitteluun osallis- investointiavustusten takaisinperinnästä. 57948: tuva on oikeutettu harjoittelussa saadusta Mainitun säännöksen 3 momentin mukaan 57949: tapaturmasta korvaukseen ryhmätapaturma- takaisin maksettavalle määrälle on maksetta- 57950: vakuutuksesta, jonka työministeriö on työlli- va investointiavustuksen maksupäivästä vuo- 57951: syysasetuksen 49 §:n mukaan velvollinen tuista korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa 57952: järjestämään. Työmarkkinatuella työharjoit- tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä 57953: teluun osallistuvan vakuutusturvasta sääde- kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei palautetta- 57954: tään työmarkkinatuesta annetun lain 9 §:ssä. vaa määrää suoriteta viimeistään takaisinpe- 57955: Sen mukaan työharjoittelussa sattuneesta rintäpäätöksessä määrättynä takaisinmaksu- 57956: tapaturmasta tai siinä saadusta ammatti- päivänä, viivästyneelle määrälle on makset- 57957: taudista suoritetaan työmarkkinatuen saajalle tava korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoi- 57958: korvaus valtion varoista samojen perusteiden tetun korkokannan mukaista vuotuista vii- 57959: mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa västyskorkoa takaisinmaksupäi västä. 57960: (60811948) säädetään. Korvausta maksetaan Työllisyysasetuksen 64 §:ssä (425/1998) 57961: siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oi- säädetään työllistämistuen takaisinperinnästä. 57962: keutta vähintään saman suuruiseen korvauk- Mainitun säännöksen 2 momentin mukaan 57963: seen muun lain perusteella. Ryhmätapatur- takaisin maksettavalle määrälle on maksetta- 57964: mavakuutus on soveltamisalaltaan suppeam- va tuen maksupäivästä vuotuista korkoa kor- 57965: pi kuin tapaturmavakuutuslakiin perustuva kolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun kor- 57966: korvausvelvollisuus, eikä siitä korvata lain- kokannan mukaan lisättynä kolmella pro- 57967: kaan esimerkiksi mahdollista ammattitautia. senttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää 57968: Lisäksi ryhmätapaturmavakuutuksen kor- suoriteta viimeistään takaisinperintäpäätök- 57969: vaustaso on selvästi alempi kuin tapaturma- sessä määrättynä takaisinmaksupäivänä, vii- 57970: vakuutuslain mukainen korvaustaso. Työhar- västyneelle määrälle on maksettava korko- 57971: joittelijan vakuutusturva eri tukimuodoissa lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korko- 57972: ehdotetaan yhtenäistettäväksi ottamalla työl- kannan mukaista vuotuista viivästyskorkoa 57973: lisyyslain 17 § :n 4 momenttiin työllistämis- takaisinmaksupäivästä. 57974: tuella työharjoittelussa olevan vakuutustur- Koska julkisoikeudellisten saamisten ta- 57975: vaa koskeva työmarkkinatuesta annetun lain kaisinperintään liittyvistä seuraamuksista on 57976: 9 §:n 1 ja 3 momenttia vastaava säännös. yksityisoikeudellisten saatavien viivästys- 57977: Työmarkkinatuesta annetun lain 9 §:n 2 seuraamusten tavoin perusteltua säätää lailla, 57978: momentin mukaan tapaturmasta tai ammatti- ehdotuksen mukaan työllisyysasetuksen kor- 57979: taudista maksettavaa korvausta koskevat asi- koa ja viivästyskorkoa koskevat säännökset 57980: at käsittelee valtiokonttori. Valtiokonttorin siirrettäisiin työllisyyslakiin. Ehdotuksen 57981: päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea mukaan työllisyyslakiin otettaisiin voimassa 57982: valittamalla muutosta samalla tavoin kuin olevan työllisyysasetuksen säännösten sisäl- 57983: tapaturmavakuutusasioissa muutoinkin tapa- töinen säännös työllisyysmäärärahoista pe- 57984: turmalautakunnalta, vakuutusoikeudelta ja rusteettomasti maksettuJen valtionapujen ja 57985: korkeimmalta oikeudelta. Työllistämistuella tukien takaisinperinnässä sovellettavasta ko- 57986: työharjoittelussa olevan korvausasian käsitte- rosta ja viivästyskorosta. Työllisyyslakiin 57987: ly järjestettäisiin yhdenmukaisesti työmark- ehdotetaan uutta 24 a §:ää, jonka sisältö vas- 57988: kinatuen kanssa säätämällä siitä työllisyys- taisi työllisyysasetuksen 14 §:n 3 momenttia 57989: lain 25 §:ssä, joka koskee viranomaisten ja 64 §:n 2 momenttia. Takaisinperinnästä, 57990: tehtäviä. sen perusteista ja menettelytavoista säädet- 57991: Lainsäädännöstä puuttuvat julkisoikeudelli- täisim edelleen asetuksella. 57992: sia saamisia koskevat yleiset korko- ja vii- Ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta 57993: västyskorkosäännökset. Yksityisoikeudellis- työllisyyslain nojalla annettuihin alemmanas- 57994: ten saatavien viivästyskorosta säädetään kor- teisiin säännöksiin, erityisesti työllisyysase- 57995: HE 144/1998 vp 3 57996: 57997: tukseen. Tapaturmakorvauksia koskevat keista vakuutusmaksuista. Kokonaisuutena 57998: muutokset edellyttävät asetuksen 49 §:n ja ehdotetusta muutoksesta aiheutuisi valtiolle 57999: asiaa koskevan työministeriön ohjeen muut- vähäinen säästö. 58000: tamista. Koron perimistä koskevien säännös- 58001: ten siirtyessä lakiin asetuksen 14 §:n 3 mo- 3. Asian valmistelu 58002: mentti ja 64 §:n 2 momentti kumottaisiin. 58003: Esitys on valmisteltu työministeriössä vir- 58004: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset katyönä. Esityksen valmistelun Y.hteydessä 58005: on kuultu keskeisten työmarkkinaJärjestöjen, 58006: Korvaukset tapatunnista ja ammattitaudeis- Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien 58007: ta maksettaisiin työharjoittelussa olleelle val- edustajia. 58008: tion vuoden 1999 talousarvioesityksen mu- 58009: kaan työllistämistukiin varatuista määrära- 4. Voimaantulo 58010: hoista, joten esityksestä ei aiheudu lisämää- 58011: rärahan tarvetta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- 58012: Valtion varoista maksettava korvaus olisi vänä tammikuuta 1999. 58013: laajempi ja korvauksen taso olisi korkeampi 58014: kmn ryhmätapaturmavakuutuksessa. Vastaa- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 58015: vasti valtiolle ei aiheutuisi enää menoja ryh- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- 58016: mätapaturmavakuutuksen suhteellisen kor- tus: 58017: 4 HE 144/1998 vp 58018: 58019: 58020: 58021: 58022: Laki 58023: työllisyyslain muuttamisesta 58024: 58025: 58026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 58027: lisätään 13 päivänä maaliskuuta 1987 annettuun työllisyyslakiin (275/1987) siitä lailla 58028: 1355/1997 kumotun 17 §:n tilalle uusi 17 §,lakiin uusi 24 a §ja 25 §:ään uusi 3 momentti 58029: seuraavasti: 58030: 17 § jestää työharjoittelussa oleville ryhmävastuu- 58031: vakuutuksen. 58032: Työttämälie maksettavat kmvaukset 58033: 24 a § 58034: Työttömälle voidaan hänen omaehtoisen 58035: työllistymisensä edistämiseksi ja toimeentu- Korko ja viivästyskorko 58036: lonsa turvaamiseksi myöntää työllistämistu- 58037: kea. Tukea voidaan myöntää valtion talous- Työllisyysmäärärahoista osoitetulle tai 58038: arvion rajoissa työttömälle työharjoitteluun myönnetylle takaisin maksettavalle valtion- 58039: työpaikalla, yritystoiminnan käynnistämiseen avolle tai tuelle on maksettava valtionavun 58040: ja vakiinnuttamiseen, osa-aikaisten työnteko- tai tuen maksupäivästä vuotuista korkoa kor- 58041: mahdollisuuksien lisäämiseen sekä muihin kolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tar- 58042: työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. koitetun korkokannan mukaan lisättynä kol- 58043: Tuen myöntämisen edellytyksistä, tuen mää- mella prosenttiyksiköllä. Jollei palaotettavaa 58044: rästä ja kestosta ja tukea koskevan asian kä- määrää suoriteta viimeistään takaisinperintä- 58045: sittelystä säädetään asetuksella. päätöksessä määrättynä takaisinmaksupäi vä- 58046: Tämän lain mukaiseen työharjoitteluun nä, viivästyneelle määrälle on maksettava 58047: osallistuva ei ole työsopimuslain (3 20/1970) korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun 58048: 1 §:ssä tarkoitetussa työsopimussuhteessa korkokannan mukaista vuotuista viivästys- 58049: työharjoittelun järjestäjään eikä työvoimatoi- korkoa takaisinmaksupäivästä. 58050: mistoon. 58051: Vastuusta työharjoitteluun osallistuvan työ- 58052: turvallisuudesta säädetään erikseen. 25 § 58053: Työharjoittelussa sattuneesta tapaturmasta 58054: tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan V iranomaisten tehtävät 58055: työllistämistuen saajalle korvaus valtion va- 58056: roista samojen perusteiden mukaan kuin ta- 58057: paturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään Asian, joka koskee korvauksen suoritta- 58058: työtapaturmasta siltä osin kuin vahingoittu- mista valtion varoista 17 §:n 4 momentin 58059: neella ei ole oikeutta vähintään saman suu- nojalla, käsittelee ensimmäisenä asteena val- 58060: ruiseen korvaukseen muun lain nojalla. tiokonttori. 58061: Työllisyysasioita käsittelevä ministeriö jär- 58062: HE 144/1998 vp 5 58063: 58064: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- 58065: kuuta 1999. teisiin. 58066: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä 58067: 58068: 58069: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998 58070: 58071: Tasavallan Presidentti 58072: 58073: 58074: 58075: MARTTI AHTISAARI 58076: 58077: 58078: 58079: 58080: Työministeri Liisa Jaakonsaari 58081: HE 145/1998 vp 58082: 58083: 58084: 58085: 58086: Hallituksen esitys Eduskunnalle kokoontumislaiksi ja eräiksi 58087: siihen liittyviksi laeiksi 58088: 58089: 58090: 58091: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 58092: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eri- kousvälineitä suoraan lain nojalla. 58093: laisia yleisölle avoimia tilaisuuksia koskeva Yleisötilaisuudella tarkoitetaan ehdotuk- 58094: kokoontumislaki. Lailla turvattaisiin hallitus- sessa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kil- 58095: muodossa säädetyn kokoontumisvapauden pailuja, näytöksiä ja muita näihin rinnastet- 58096: käyttämistä sekä ohjattaisiin tilaisuuksien tavia tilaisuuksia. Yleisötilaisuudet vas- 58097: järjestämistä tarpeellisilla järjestysluontoisilla taisivat pääosin nykyisen julkisista huviti- 58098: säännöksillä. laisuuksista annetun lain soveltamisalaan 58099: Ehdotettuun lakiin koottaisiin nykyinen kuuluvia tilaisuuksia. Huvitilaisuuksien lu- 58100: yleisiä kokouksia ja julkisia huvitilaisuuksia vanvaraisuudesta ehdotetaan luovuttavaksi 58101: koskeva lainsäädäntö. Laissa yhdenmukais- kokonaan. Yleisötilaisuudet jakautuisivat 58102: tettaisiin näiden tilaisuuksien sääntely siten, ilmoituksenvaraisiin ja vapaasti järjestettä- 58103: ettei tilaisuuden tarkoitus vaikuttaisi tarpeet- viin tilaisuuksiin. Viimeksi mainitut olisivat 58104: tomasti sen järjestämisen ehtoihin. Tilaisuu- tilaisuuksia, jotka eivät edellytä toimenpitei- 58105: det jaettaisiin kuitenkin edelleen kahteen tä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- 58106: ryhmään, yleisiin kokouksiin ja yleisötilai- seksi tai sivullisille ja ympäristölle aiheutu- 58107: suuksiin, joita säänneltäisiin tietyissä kysy- van haitan estämiseksi taikka erityisiä lii- 58108: myksissä eri tavoin. kennejärjestelyjä. Poliisi voisi antaa tar- 58109: Yleisillä kokooksilla tarkoitetaan ehdotuk- peellisia ohjeita ja määräyksiä järjestäjälle il- 58110: sessa mielenosoituksia tai muita kokoontu- moituksen yhteydessä sekä eräissä poikkeuk- 58111: misvapauden käyttämiseksi järjestettyjä ylei- sellisissa tilanteissa kieltää ennalta tilaisuu- 58112: sölle avoimia tilaisuuksia. Oikeus osallistua den järjestämisen laissa säädetyin perustein, 58113: yleiseen kokoukseen kuuluisi kaikille kuten jos muut toimenpiteet eivät olisi riittäviä. 58114: nykyisinkin. Ulkomaalaisten, vajaavaltaisten Nykyisiä järjestyksenpitoa koskevia sään- 58115: sekä erilaisten yhteisöjen järjestämisoikeutta nöksiä täsmennettäisiin erityisesti poliisin 58116: ehdotetaan laajennettavaksi. Ulkona yleisellä toimivaltuuksien osalta. Järjestysmiehiä kos- 58117: paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta keva sääntely siirrettäisiin erilliseen järjes- 58118: tulisi edelleen ilmoittaa ennalta poliisille. tyksenvalvojista annettavaan lakiin. Tältä 58119: Kokoustarkoitukseen soveltuvalla yleisellä osin esitys liittyy hallituksen esitykseen 58120: paikalla saisi järjestää kokouksen ilman laiksi järjestyksenvalvojista sekä eräiksi sii- 58121: omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa. hen liittyviksi laeiksi. 58122: Omistajana tai haltijalla olisi kuitenkin tie- Kokoontumislaki ja siihen liittyvät lait 58123: tyin edellytyksin oikeus rajoittaa alueen ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin kol- 58124: käyttöä kokoustarkoitukseen. Lisäksi laissa men kuukauden kuluttua niiden hyväksymi- 58125: määriteltäisiin tyhjentävästi ne perusteet, sestä ja vahvistamisesta. Tarkoitus on myös, 58126: joiden nojalla poliisi voisi osoittaa ulkona että lait tulisivat voimaan samanaikaisesti 58127: yleisellä paikalla järjestettävän kokouksen järjestyksenvalvojista annettavan lain ja sii- 58128: siirrettäväksi toiseen paikkaan. Ehdotuksessa hen liittyvien lakien kanssa. 58129: turvattaisiin oikeus käyttää tavanomaisia ko- 58130: 58131: 58132: 58133: 58134: 380305G 58135: 2 HE 145/1998 vp 58136: 58137: 58138: 58139: 58140: SISÄLLYSLUETTELO 58141: 58142: Sivu 58143: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1 58144: SISÄLLYSLUETTELO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 58145: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 58146: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 58147: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 58148: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 58149: Hallitusmuoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 58150: Laki yleisistä kokouksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 58151: Julkisia huvitilaisuuksia koskeva lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 58152: Muu kokoontumiseen liittyvä lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 58153: 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 58154: Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 58155: Kokoontumisen sääntely eräissä muissa maissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 58156: 2.3. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 58157: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 58158: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 58159: 3.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 58160: Kokouslain ja huvilainsäädännön kokoaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 58161: Yleiset kokoukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 58162: Yleisötilaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 58163: Järjestyksenpito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 58164: Muut keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 58165: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 58166: 4.1. Vaikutukset yksilöiden asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 58167: 4.2. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 58168: 4.3. Hallinnolliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 58169: 4.4. Ympäristövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 58170: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 58171: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 58172: 5.2. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 58173: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 58174: 6.1. Riippuvuus muista esityksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 58175: 6.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista . . . . . . . . . . . . . . . . 17 58176: 6.3. Ahvenanmaan maakuntaa koskeva lainsäädäntö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 58177: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 18 58178: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 58179: 1.1. Kokoontumislaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 58180: 1 luku. Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 58181: HE 145/1998 vp 3 58182: 58183: 2 luku. Yleiset kokoukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 58184: 3 luku. Yleisötilaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 58185: 4 luku. Järjestyksenpito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 58186: 5 luku. Seuraamukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 58187: 6 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 58188: 7 luku. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 58189: 1.2. Poliisilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 58190: 1.3. Uskonnonvapauslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 58191: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 58192: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 58193: 4. Säätäruisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 58194: LAKIEHDOTUKSET .............................................. 41 58195: 1. Kokoontumislaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 58196: 2. Laki poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 58197: 3. Laki uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 58198: LIITE ......................................................... 48 58199: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 58200: 2. Laki poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 58201: 3. Laki uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 58202: 4 HE 145/1998 vp 58203: 58204: 58205: YLEISPERUSTELUT 58206: 1. Johdanto Lisäksi ehdotuksella pyritään purkamaan 58207: tilaisuuksien järjestämiselle asetettuja tar- 58208: Erilaisista yleisölle avoimista tilaisuuksista peettomia rajoituksia. Ehdotetut järjestys- 58209: säädetään nykyisin yleisistä kokouksista an- luonteiset säännökset perustuisivat siihen, 58210: netussa laissa ja julkisia huvitilaisuuksia että ne ovat välttämättömiä järjestyksen ja 58211: koskevassa lainsäädännössä. turvallisuuden, osanottajien ja sivullisten 58212: Vuonna 1907 yleisistä kokouksista annetun oikeuksien tai ympäristön kannalta. 58213: lain vanhentuneisuuteen on kiinnitetty huo- Nykyisin järjestysmiehiä koskevat sään- 58214: miota useassa yhteydessä. Erityisesti mie- nökset sisältyvät pääosin julkisista huvitilai- 58215: lenosoitusten kannalta lain säännökset ovat suuksista annettuun lakiin. Kokoontumis- 58216: käytännössä osoittautuneet riittämättömiksi lainsäädännön uudistuksen yhteydessä sään- 58217: ja epätäsmällisiksi. Eduskunnan oikeusasia- nökset siirrettäisiin erilliseen järjestyksen- 58218: mies on ratkaisukäytännössään joutunut tois- valvojista annettavaan lakiin sisäasiainminis- 58219: tuvasti ottamaan kantaa lain aukollisuudesta teriössä valmistellun hallituksen esityksen 58220: aiheutuviin epäselvyyksiin. Oikeusasiamies mukaisesti. 58221: esittikin jo vuonna 1971 valtioneuvostolle 58222: lainsäädännön täsmentämistä. Sääntelyn van- 2. Nykytila 58223: hentuneisuuteen kiinnitettiin huomiota myös 58224: hallituksen esityksessä perustuslakien perus- 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö 58225: oikeussäännösten muuttamisesta (HE 58226: 309/1993 vp). Hallitusmuoto 58227: Julkisten huvitilaisuuksien järjestäminen 58228: on edelleen varsin laajasti luvanvaraista. Kokoontumisvapaus on turvattu perusoi- 58229: Tarpeettoman lupahallinnon purkamisen li- keutena vuonna 1995 uudistetuissa hallitus- 58230: säksi huvitilaisuuksien sääntelyä tulisi muodon perusoikeussäännöksissä 58231: muiltakin osin ajanmukaistaa. Nykyinen (969/1995). Hallitusmuodon 10 a §:n 1 mo- 58232: yleisiä kokouksia ja julkisia huvitilaisuuksia mentissa säädetään, että jokaisella on oikeus 58233: koskeva lainsäädäntö sisältää myös tarpee- lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja 58234: tonta päällekkäisyyttä ja epäyhdenmukai- mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Py- 58235: suutta. kälän 3 momentin mukaan tarkempia 58236: Hallituksen esityksessä ehdotetaan kokoon- säännöksiä kokoontumisvapauden käyttämi- 58237: tumista koskeva lainsäädäntö koottavaksi uu- sestä annetaan lailla. 58238: teen kokoontumislakiin. Uudella lailla tur- Hallitusmuodon säännös ei rajoitu pelkäs- 58239: vattaisiin hallitusmuodossa säädetyn kokoon- tään Suomen kansalaisiin, kuten aikaisem- 58240: tumisvapauden käyttämistä sekä ohjattaisiin min, vaan perusoikeutena turvattu kokoon- 58241: tilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla jär- tumisvapaus ulottuu nyt kaikkiin Suomen 58242: jestysluontoisilla säännöksillä. Lakiehdotuk- oikeudenkäyttöpiirissä oleviin henkilöihin 58243: sen tavoitteena on turvata kokoontumisva- kansalaisuudesta riippumatta. Säännöksessä 58244: pauden tosiasiallinen toteutuminen ja säätää kielletään nimenomaisesti kokoontumista 58245: täsmällisesti ja kattavasti tilaisuuksien järjes- koskevan ennakkoluvan vaatiminen, mutta 58246: täjien, osanottajien ja poliisin oikeudet ja säännös ei estä antamasta kokoontumisva- 58247: velvollisuudet nykyisten epäselvyyksien pautta koskevia järjestysluontoisia säännök- 58248: poistamiseksi. siä. Kokoontumisvapauden tarkemmalta 58249: Ehdotuksessa yhdenmukaistettaisiin erilais- sääntelyltä edellytetään kuitenkin lain- 58250: ten yleisölle avoimien tilaisuuksien sääntely tasaisuutta. Uudessa hallitusmuodon sään- 58251: siten, ettei tilaisuuden tarkoitus vaikuttaisi nöksessä mainitaan erikseen mielenosoituk- 58252: tarpeettomasti sen järjestämisen ehtoihin. set, sillä mielenosoitusoikeus ei liity kaikissa 58253: Tilaisuudet jaettaisiin kuitenkin edelleen tilanteissa pelkästään kokoontumisvapauden 58254: kahteen ryhmään, yleisiin kokouksiin ja ylei- käyttämiseen. Mielenosoituksissa on usein 58255: sötilaisuuksiin, joita säänneltäisiin tietyissä kyse myös sananvapauden käytöstä. Sään- 58256: kysymyksissä eri tavoin. Tämä on välttämä- nöksessä ei ole rajattu perustuslain suojaa 58257: töntä niiden erilaisten perusoikeuskytkentö- nauttivien kokousten piiriä esimerkiksi käsi- 58258: jen vuoksi. teltävien asioiden pohjalta. Säännöksen kat- 58259: HE 145/1998 vp 5 58260: 58261: sotaan turvaavan yleisten kokousten ja mie- telemattomuuden piiriin luettavat mie- 58262: lenosoitusten lisäksi myös yksityisiä ko- lenosoituksen kaltaiset tilaisuudet, joiden 58263: kouksia. tarkoitus on lainvastainen tai joissa käyte- 58264: Kokoukset ja mielenosoitukset muodosta- tään olennaisesti lainvastaisia menettelytapo- 58265: vat perustuslaissa turvatuo kokoontumisva- ja, eivät ole kokouslaissa tarkoitettuja yleisiä 58266: pauden ydinalueen. Muiden tilaisuuksien yh- kokouksia (esim. ns. Koijärvi-tapaus KKO 58267: teys kokoontumisvapauteen on löyhempi. 1983 II 159 ja Porkkasalo-tapaus, eduskun- 58268: Julkiset huvitilaisuudet ovat luonteeltaan nan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 58269: usein elinkeinotoimintaa, joten niiden järjes- 1993, s. 81). Lain 10 §:n nojalla lakia sovel- 58270: täminen kuuluu pikemminkin hallitusmuo- letaan myös erilaisiin kulkueisiin, sekä mie- 58271: don ammatin ja elinkeinon harjoittamisen lenosoituskulkueisiin että muussakin tarkoi- 58272: vapautta koskevan 15 §:n 1 momentin pii- tuksessa järjestettyihin kulkueisiin. Lain ul- 58273: riin. Taiteen esittämiseen liittyvissä julkisis- kopuolelle jäävät muun muassa uskonnollis- 58274: sa huvitilaisuuksissa on puolestaan pääosin ten yhdyskuntien hartaustilaisuudet (15 §). 58275: kyse hallitusmuodon 10 §:ssä turvatuo sa- Uskonnonvapauslain (267/1922) 3 §:n nojal- 58276: nanvapauden käyttämisestä. Uskonnolliset la kokouslakia sovelletaan kuitenkin sellai- 58277: tilaisuudet nauttivat perustuslain turvaa eri- siin julkista uskonnonharjoittamista koske- 58278: tyisesti uskonnonvapautta koskevan hallitus- viin tilaisuuksiin, joita järjestävät uskonnolli- 58279: muodon 9 §:n pohjalta. siin yhdyskuntiin kuulumattomat henkilöt. 58280: Oikeus osallistua yleiseen kokoukseen 58281: Laki yleisistä kokouksista kuuluu kaikille (1 §). Osallisturuisoikeus 58282: koskee siis kaikkia ihmisiä vajaavaltaisuu- 58283: Kokoontumisvapauden punm kuuluvia desta, kansalaisuudesta, kotipaikasta tai 58284: yleisiä kokouksia ja mielenosoituksia sään- muista ominaisuuksista riippumatta. Järjes- 58285: nellään yleisistä kokouksista 20 päivänä hel- täruisoikeus on rajattu täysivaltaisiin Suomen 58286: mikuuta 1907 annetulla lailla (6/1907, jäl- kansalaisiin sekä täysivaltaisiin ulkomaalai- 58287: jempänä kokouslaki). Kokouslaki pohjautuu siin, joilla on kotipaikka Suomessa. Myös 58288: 20 päivänä elokuuta 1906 annettuun perus- Suomessa rekisteröidyllä yhdistyksellä on 58289: tuslaintasoiseen lakiin lausunto-, kokoontu- oikeus järjestää yleinen kokous (2 §). Osal- 58290: mis- ja yhdistymisvapaudesta. Lain taustalla listumis- ja järjestämisoikeutta laajennettiin 58291: olivat ennen kaikkea ensimmäisen sorto- ulkomaalaisiin ihmisoikeuksien ja perusva- 58292: kauden aikana hallinnollisessa järjestyksessä pauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopi- 58293: toteutetut kokoontumisvapauden pitkälle me- muksen (SopS 19/1990) ratifioinnin yh- 58294: nevät rajoitukset. Kokouslaki on säilynyt teydessä (laki yleisistä kokouksista annetun 58295: lähes kokonaisuudessaan alkuperäisessä lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, 1332/1989). 58296: muodossaan. Ulkona yleisellä paikalla järjestettävistä 58297: Laki ei sisällä varsinaista yleisen kokouk- kokouksista täytyy pääsääntöisesti ilmoittaa 58298: sen määritelmää. Kokouslaki on alunperin ennakolta kirjallisesti tai suullisesti poliisille. 58299: tarkoitettu sovellettavaksi lähinnä sellaisiin Käytännössä ilmoitus tehdään siihen varatui- 58300: yleisölle avoimiin kokouksiin, joissa keskus- Ja erityisellä lomakkeella tai puhelimitse. 58301: tellaan ja tehdään päätöksiä. Lain piiriin Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuusi tuntia 58302: kuuluvat sekä ulkona että sisätiloissa järjes- ennen kokouksen alkua, mutta myöhemmin- 58303: tettävät yleiset kokoukset. Lain sovelta- kin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, 58304: misalan ulkopuolelle jäävät yksityiset ko- jos poliisi ei katso siitä olevan haittaa (3 §). 58305: koukset (1 §:n 2 mom.). Vakiintuneen tul- Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sää- 58306: kinnan mukaan lakia sovelletaan myös mie- detty rangaistavaksi (12 §). 58307: lenosoituksiin, vaikkei siitä olekaan laissa Kokouslaissa ei ole tarkempia säännöksiä 58308: nimenomaisesti säädetty (ks. eduskunnan kokouspaikasta. Lähtökohtaisesti kokouksen 58309: oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1971 järjestäminen edellyttää aina lupaa kokous- 58310: s. 23). Käytännössä suuri osa yleisistä ko- paikan omistajalta tai haltijalta, joka voi siis 58311: kouksista onkin juuri mielenosoituksia. Yk- rajoittaa paikan käyttöä kokoustarkoitukseen. 58312: sittäisten henkilöiden mielenosoitusten on Käytännössä omistajan tai haltijan suostu- 58313: katsottu jäävän lain soveltamisalan ulkopuo- musta ei useinkaan erikseen hankita, jos on 58314: lelle (ks. eduskunnan oikeusasiamiehen ker- kyse ulkona yleisessä käytössä olevasta alu- 58315: tomus vuodelta 1990 s. 71 ja vuodelta 1992 eesta. Tällaisten alueiden omistajalla tai hal- 58316: s. 125). Myöskään niin sanotun kansalaistot- tijalla ei yleensä ole syytä evätä suostumus- 58317: 6 HE 145/1998 vp 58318: 58319: taan kokouksen järjestämiseltä. Yleisten alu- taan saakka. Lain mukaan puheenjohtajalla 58320: eiden käyttö kokoustarkoituksiin ei ole kui- on myös eräissä tilanteissa velvollisuus ha- 58321: tenkaan käytännössä ollut täysin ongelma- jottaa kokous. Käytännössä melko suuri osa 58322: tonta. Poliisin oikeudesta antaa kokouspaik- yleisistä kokouksista, lähinnä mielenosoituk- 58323: kaa koskevia määräyksiä on esiintynyt epä- set, järjestetään ilman puheenjohtajaa. Mah- 58324: selvyyttä, johon ylimmät laillisuusvalvojat, dollisuudesta asettaa kokoukseen järjestys- 58325: erityisesti eduskunnan oikeusasiamies, ovat miehiä säädetään erikseen yleisten kokousten 58326: ratkaisuissaan joutuneet ottamaan kantaa. järjestysmiehistä annetulla asetuksella 58327: Näissä tilanteissa poliisi on määräyksillään (190/1933). Yleiseen kokoukseen ei saa tulla 58328: rajoittanut kokouspaikaksi valitun yleisen aseellisena (6 §). Ainoastaan rauhanomaiset 58329: alueen käyttöä tai siirtänyt kokouksen koko- kokoukset nauttivat kokoontumisvapaudelle 58330: naan toiseen paikkaan. annettua turvaa. 58331: Tapauksissa on usein ollut kyse tilanteesta, Kokouslaissa ei ole yleistä säännöstä polii- 58332: jossa samalla alueella on järjestetty samanai- sin määräysvallasta kokouksissa. Käytän- 58333: kaisesti jokin muu tilaisuus, kuten val- nössä poliisin antamat määräykset koskevat 58334: tiovierailuun liittyvä tapahtuma (eduskunnan yleensä kokouspaikkaa, kulkueen reittiä, ko- 58335: oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1971 kousvälineiden käyttöä tai kokousta varten 58336: s. 23), kaupungin järjestämä virallinen juhla- asetettavia järjestysmiehiä. Päällystöön kuu- 58337: vastaanotto (eduskunnan oikeusasiamiehen luvalla poliisilla on oikeus hajottaa kokous, 58338: kertomus vuodelta 1982 s. 73), asevelvollis- jos poliisilta kielletään pääsy kokoukseen, 58339: ten kutsuntatilaisuus (eduskunnan oi- jos poliisin yleisen järjestyksen ja turval- 58340: keusasiamiehen kertomus vuodelta 1983 lisuuden ylläpitämiseksi antamia määräyksiä 58341: s. 115 ja s. 119) tai uskonnollisen yhdys- ei noudateta ulkona yleisellä paikalla järjes- 58342: kunnan valtakunnallinen kokous (valtioneu- tettävässä kokouksessa, jos puheenjohtaja tai 58343: voston oikeuskanslerin kertomus vuodelta järjestäjä laiminlyö järjestyksenpitovelvolli- 58344: 1990 s. 121). Yleisten alueiden käyttöä kos- suutensa tai heidän määräystään kokouksen 58345: kevat rajoitukset ovat saattaneet kohdistua hajottamisesta ei noudateta taikka jos ko- 58346: myös ulkovallan edustuston tai eduskuntata- kouksen järjestäjä ei ole oikeutettu järjestä- 58347: lon lähialueisiin (eduskunnan oikeusasiamie- mään yleistä kokousta (9 §). Käytännössä 58348: hen kertomus vuodelta 1990 s. 71 ja yleisen kokouksen hajottaminen on hyvin 58349: vuodelta 1992 s. 125). harvinaista. Poliisi ohjaa kokousten järjes- 58350: Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisuis- tämistä ensisijaisesti ohjein ja määräyksin. 58351: saan todennut, ettei laissa säädetyn ko- Yleiset kokoukset sujuvat pääsääntöisesti 58352: kousilmoituksen tekeminen sinänsä perusta ilman merkittäviä järjestyksenpitoon liittyviä 58353: kokouksen järjestäjälle oikeutta varata ko- ongelmia. 58354: kouspaikaksi ilmoitettua paikkaa ainoastaan Mielenosoitukset ovat olleet yleensä kes- 58355: kokouksen käyttöön. Alueen omistaja voi toltaan melko lyhyitä ja kertaluonteisia. Vii- 58356: omistusoikeutensa nojalla antaa määräyksiä me vuosina on kuitenkin järjestetty myös 58357: ja rajoituksia alueen käytöstä. Myös poliisi jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia mielen- 58358: voi antaa tarpeellisia määräyksiä yleisen jär- osoituksia erityisesti eräiden liikeyritysten 58359: jestyksen ja turvallisuuden varalta sekä polii- läheisyydessä. Poliisi on eräissä tapauksissa 58360: silam ( 493/ 1995) nojalla eristää alueen tai määrännyt kokouksen siirrettäväksi toiseen 58361: rajoittaa sen käyttöä yleisen järjestyksen ja paikkaan. 58362: turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sekä oi- 58363: keusasiamies että oikeuskansleri ovat kuiten- Julkisia huvitilaisuuksia koskeva lainsäädän- 58364: kin painottaneet, että kokouspaikkaa koske- tö 58365: vista poliisin määräyksistä tulisi antaa ennal- 58366: ta tieto kokouksen järjestäjälle (eduskunnan Keskeisimmät julkisia huvitilaisuuksia kos- 58367: oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1971 kevat säännökset sisältyvät julkisista huviti- 58368: s. 36 ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ker- laisuuksista annettuun lakiin (492/1968, jäl- 58369: tomus vuodelta 1990 s. 123). jempänä huvilaki) ja asetukseen (68711968, 58370: Kokouslaki sääntelee myös järjestyksenpi- jäljempänä huviasetus). Lisäksi huvitilai- 58371: toa yleisissä kokouksissa. Järjestyksenpito suuksia säännellään seuraavissa, sisällöltään 58372: kokouksissa kuuluu lain mukaan ensisi- pääosin jo varsin vanhentuneissa asetuksissa: 58373: jaisesti puheenjohtajalle (7 §). Järjestäjä vas- asetus sisältävä poikkeussäännöksiä erään- 58374: taa järjestyksestä vain puheenjohtajan valin- laatuisista huvitilaisuuksista (570/ 1943), ase- 58375: HE 145/1998 vp 7 58376: 58377: tus luvan hankkimisesta eräiden huvitusten tenkin huviasetuksen 1 §:ssä säädetty ilmoi- 58378: järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen tuksenvaraisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi 58379: ( 400/ 1937), asetus elokuvanäytännöistä teatterinäytännöt, muut kuin kevyen musii- 58380: (809/1978) ja asetus kokoontumishuoneis- kin konsertit, näyttelyt, mainostilaisuudet 58381: toista ja kokoontumisalueista (238/1978). sekä eräät urheilutilaisuudet Huviasetukseen 58382: Julkisia huvitilaisuuksia ovat lain 2 §:n sisältyvä luettelo ilmoituksenvaraisista tilai- 58383: mukaan julkiset juhlat, konsertit, näytännöt, suuksista on tyhjentävä. Käytännössä ilmoi- 58384: näyttelyt, näytökset, iltamat, kilpailut ja tuksenvaraiset huvitilaisuudet ovat yleisem- 58385: muut niihin rinnastettavat yleisölle avoimet piä kuin luvanvaraiset tilaisuudet. Eräät tilai- 58386: tilaisuudet riippumatta siitä, peritäänkö tilai- suudet, kuten viranomaisten järjestämät vi- 58387: suudessa pääsymaksua vai ei. Niiden järjes- ralliset tilaisuudet, voidaan järjestää huvilain 58388: täminen muussa tarkoituksessa kuin huvituk- 3 §:n nojalla ilman luvan hakemista tai il- 58389: sen tai viihteen järjestämiseksi tilaisuuden moituksen tekemistä. 58390: osanottajille ei sulje niitä lain ulkopuolelle Lupaa huvitilaisuuden järjestämiseen on 58391: (2 §:n 2 mom.). Tämän säännöksen tarkoi- haettava kirjallisesti järjestäruispaikan polii- 58392: tuksena oli alunperin estää huvitilaisuuksien silta viimeistään kolme päivää ennen ti- 58393: määrittely verotuksellisista syistä yleisiksi laisuuden järjestämistä. Myöhemminkin teh- 58394: kokouksiksi. ty hakemus voidaan käsitellä (huviasetus 58395: Nykyisin järjestetään aiempaa runsaammin 4 §). Ilmoitusta koskevat pääosin samat 58396: erilaisia sekamuotoisia tilaisuuksia, joiden säännökset kuin lupahakemusta. Ilmoitus 58397: oikeudellista luonnetta voi olla hankala mää- voidaan tehdä myös suullisesti (huviasetus 58398: ritellä. Esimerkiksi viihteellisiä aineksia si- 9 §). 58399: sältyy huvitilaisuuksien ohella yhä useam- Poliisi voi antaa lupapäätöksessä valvon- 58400: min myös yleisiin kokouksiin. Lisäksi kau- nan tai järjestyksen ja turvallisuuden kannal- 58401: pallisuus on muodostunut yhä keskeisem- ta tarpeellisia määräyksiä tilaisuuden järjes- 58402: mäksi piirteeksi muissakin kuin puhtaasti tämisestä (huvilaki 17 §, huviasetus 8 §). 58403: markkinointitarkoituksessa järjestetyissä ti- Käytännössä poliisin antamat määräykset 58404: laisuuksissa. Käytännössä on esiintynyt on- koskevat lähinnä tilaisuuden lopettamisaikaa, 58405: gelmia myös yksityistilaisuuksien ja huvilain järjestysmiesten asettamista, järjestämispai- 58406: piiriin kuuluvien julkisten huvitilaisuuksien kan eristämistä muulta käytöltä, rakennei- 58407: välisessä rajanvedossa (esim. KKO 1983 II mien turvallisuutta, äänenvahvistimien käyt- 58408: 64 ja KKO 1984 II 2). Asiaa on pyritty sel- töä, muun lainsäädännön edellyttämien il- 58409: ventämään säätämällä laissa perusteet, joilla moitusten tekemistä tai lupien hakemista 58410: eräisiin suljettuihinkin tilaisuuksiin sovelle- sekä alueen omistajan luvan hakemista. Po- 58411: taan huvilakia (2 §:n 3 mom.). Myös sellai- liisi voi myös määrätä järjestäjän ottamaan 58412: seen majoitus- ja ravitsemisliikkeessä järjes- vastuuvakuutuksen mahdollisen korvausvel- 58413: tettyyn huvitilaisuuteen, jonka ei katsota vollisuutensa varalta (huviasetus 6 §). Järjes- 58414: kuuluvan majoitus- ja ravitsemisliikkeen täjän korvausvastuuseen liittyvät kysymykset 58415: tavanomaiseen toimintaan, sovelletaan julki- ovatkin olleet keskeisesti esillä huvitilai- 58416: sia huvitilaisuuksia koskevaa lainsäädäntöä suuksia koskevassa oikeuskäytännössä (esim. 58417: (asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä KKO 1975 II 30, KKO 1975 II 64, KKO 58418: 727/1991, 9 §). 1981 II 84, KKO 1982 II 123 ja KKO 58419: Julkisen huvitilaisuuden saa järjestää täy- 1989: 129). Huvitilaisuuksien järjestämiselle 58420: sivaltainen henkilö, rekisteröity yhdistys tai on säädetty eräitä kirkollisia juhlapäiviä, 58421: muu oikeustoimikelpoinen yhteisö. Oikeu- sunnuntaiaamupäiviä ja tilaisuuden lopetta- 58422: desta osallistua huvitilaisuuteen ei ole eri- misaikaa koskevia rajoituksia (huvilaki 5 § 58423: tyistä sääntelyä. Käytännössä sisäänpääsyä ja huviasetus 15 §). Poliisi voi myöntää ha- 58424: huvitilaisuuksiin voidaan rajoittaa hyväksyt- kemuksesta poikkeuslupia näihin ajallisiin 58425: tävillä perusteilla, esimerkiksi ikärajoja aset- rajoituksiin, ja käytännössä tämä onkin muo- 58426: tamalla. dostunut melko yleiseksi menettelyksi. 58427: Huvitilaisuuden järjestäminen edellyttää Sekä luvan- että ilmoituksenvaraisen huvi- 58428: pääsääntöisesti poliisin lupaa (1 §). Luvan- tilaisuuden järjestäminen voidaan kieltää, jos 58429: varaisia ovat esimerkiksi tanssit, useimmat tilaisuus loukkaa lakia tai hyviä tapoja taik- 58430: elokuvanäytännöt, erilaiset juhlat, kevyen ka jos on syytä epäillä, ettei järjestystä voida 58431: musiikin konsertit ja moottoriurheilukilpai- ylläpitää. Se voidaan kieltää myös, jos se on 58432: lut Lukuisa joukko huvitilaisuuksia on kui- tarpeen järjestäruispaikan sopimattomuuden 58433: 8 HE 145/1998 vp 58434: 58435: tai muun pätevän syyn vuoksi (huvilaki 13 § tävät elintarvikkeiden myynti tai tarjoilu 58436: ja huviasetus 7 §). Huvitilaisuuden järjestä- suurissa yleisötilaisuuksissa (terveydensuoje- 58437: jän on aina hankittava paikan omistajan tai lulaki 763/1994, 37 §), erityisen häiritsevää 58438: haltijan suostumus. Sen puuttuessa tilaisuu- melua aiheuttavan tilapäisen tapahtuman jär- 58439: den järjestäminen on kiellettävä (esim. KHO jestäminen (meluntorjuntalaki 382/1987, 58440: 1982 A II 99). Tilaisuuden kieltäminen on 13-16 §) sekä ilotulitusnäytöksen järjestä- 58441: käytännössä melko harvinaista. Poliisi ohjaa minen (räjähdeasetus 473/1993, 81 §). 58442: tilaisuuksien järjestämistä ensisijaisesti anta- Erityislainsäädännössä asetetaan tilaisuuk- 58443: malla järjestäjälle ohjeita ja määräyksiä lu- sien järjestäjille myös muita kuin lupaan tai 58444: pa- tai ilmoitusmenettelyn yhteydessä. ilmoitukseen liittyviä velvollisuuksia. Esi- 58445: Huvilaissa ja -asetuksessa säännellään merkiksi jätelain (107211993) 20 §:ssä sää- 58446: myös järjestyksenpitoa. Tilaisuuden järjestä- detään huvi- tai muun sellaisen tilaisuuden 58447: jä voi asettaa tilaisuutta varten järjestys- järjestäjän velvollisuudesta puhdistaa ti- 58448: miehiä, joiden oikeuksista ja velvollisuuk- laisuuden seurauksena roskaantunut alue. 58449: sista säädetään huvilain 10-12 §:ssä. Lain Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan eri- 58450: 12 §:ssä säädetään myös tilaisuuden keskeyt- laisten kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuk- 58451: tämiseen ja lopettamtseen liittyvistä järjestä- sien pääsymaksut ovat pääsääntöisesti arvon- 58452: jän, poliisin ja järjestysmiehen velvollisuuk- lisäveron alaisia. Julkisesti esitettävät eloku- 58453: sista ja oikeuksista. Eräiden vaarallisten esi- vat on tarkastettava elokuvien tarkastuksesta 58454: neiden ja aineiden samoin kuin päihdyttävi- annetun lain (299/1965) 1 §:n mukaan. 58455: en aineiden hallussapito huvitilaisuudessa on Poliisilakiin (49311995) sisältyy useita ko- 58456: pääsääntöisesti kielletty (huvilaki 8 ja 9 §). koontumiseen liittyviä säännöksiä poliisin 58457: Huvilakiin sisältyy myös rangaistussäännös, toimivaltuuksista. Kokouspaikan valinnan 58458: jota tarkistettiin rikoslain uudistamisen yh- kannalta keskeinen säännös on lain 18 §, 58459: teydessä poistamalla säännökseen sisältynyt jonka nojalla poliisi voi tietyissä tilanteissa 58460: vankeusuhka (588/1998). eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetyn 58461: paikan tai alueen taikka kieltää tai rajoittaa 58462: Muu kokoontumiseen liittyvä lainsäädäntö siellä liikkumista. Lain 26 §:ssä säädetyn 58463: poliisin yleisen käskyvallan nojalla poliisilla 58464: Hallitusmuodon sekä yleisiä kokouksia ja on oikeus antaa yleisissä kokouksissa ja hu- 58465: julkisia huvitilaisuuksia koskevan lainsää- vitilaisuuksissa jokaista veivoittavia tarpeel- 58466: dännön ohella kokoontumista säännellään lisia käskyjä. Väkijoukon hajottamista kos- 58467: lukuisissa muissa säädöksissä. Seuraavassa kevan 19 §:n mukaan poliisin oikeus hajot- 58468: tarkastellaan eräitä keskeisimpiä säännöksiä. taa yleinen kokous määräytyy kokouslain 58469: Useiden tilaisuuksien järjestäminen edel- 9 §:n nojalla. 58470: lyttää kokouslaissa ja huvilainsäädännössä Rikoslain (39/1889) 11 luvun 9 §:ssä sää- 58471: mainittujen ilmoitusten ja luvan lisäksi myös detään rangaistavaksi syrjintä julkisia ti- 58472: muiden ilmoitusten tekemistä tai lupien ha- laisuuksia ja yleisiä kokouksia järjestettäes- 58473: kemista. Järjestäjälie voidaan antaa tässä sä. Rikoslain 14 lukuun sisältyvillä ran- 58474: yhteydessä myös tilaisuuden järjestämiseen gaistussäännöksillä suojataan kokoontumis- 58475: liittyviä määräyksiä. Viranomaiselta haetta- vapautta. Luvun 5 §:n mukaan rangaistaan 58476: vaa lupaa edellyttävät esimerkiksi moottori- poliittisten toimintavapauksien loukkaamise- 58477: kilpailujen järjestäminen yleisellä tiellä (tie- lla mielipiteen ilmaisemisen estäminen ko- 58478: liikenneasetus 182/1982, 51 §), lentonäytök- kouksessa tai kokoukseen osallistumisen es- 58479: set ja -kilpailut (ilmailulaki 281/1995, 63 §), täminen. Lisäksi 6 §: ssä säädetään rangais- 58480: alkoholijuomien anniskelu (alkoholilaki tavaksi kokouksen järjestämisen oikeudeton 58481: 1143/1994, 21 §), rahankeräykset, lukuun ot- estäminen. Edellä mainitut rikoslain sään- 58482: tamatta rahankeräystä yleisessä kokouksessa nökset ovat vuodelta 1995 (578/1995). Ko- 58483: (rahankeräyslaki 590/1980, 3 §) sekä arpa- kouksen häiritseminen voidaan rangaista il- 58484: jaiset (arpajaislaki 491/1965, 1 §) ja bingo- kivaltana rikoslain 17 luvun 13 §:n 58485: pelit (bingoasetus 623/1980, 1 §). Ulkona (563/ 1998) mukaan. Rikoslakiin sisältyy 58486: Järjestettäviä tilaisuuksia varten pystytettävät myös rangaistussäännökset mellakasta, väki- 58487: suuret rakennelmat edellyttävät rakennusvi- valtaisesta mellakasta, väkivaltaisen mella- 58488: ranomaisten toimenpidelupaa (rakennusase- kan johtamisesta sekä uskonnonharjoituksen 58489: tus 266/1959, 50 ja 121 §). estäruisestä (563/ 1998). 58490: Viranomaiselle tehtävää ilmoitusta edellyt- Kokoontumisvapautta voidaan rajoittaa 58491: HE 145/1998 vp 9 58492: 58493: valmiuslaissa (1080/1991) säänneltyjen poik- mista lakiin. Rajoitusten on lisäksi oltava 58494: keusolojen aikana tai puolustustilalain välttämättömiä demokraattisessa yhteiskun- 58495: (1083/1991) mukaisen puolustustilan aikana. nassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden 58496: Myös tartuntataudin leviämisen estämiseksi vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden es- 58497: voidaan väkeä kokoavien tilaisuuksien jär- tämiseksi, terveyden tai moraalin suojaami- 58498: jestämistä rajoittaa (tartuntatautilaki seksi tai muiden henkilöiden oikeuksien tai 58499: 583/1986, 14 §;laki helposti leviävien eläin- vapauksien turvaamiseksi. Lisäksi artiklassa 58500: tautien vastustamisesta 488/1960, 5 ja 9 §). todetaan nimenomaisesti, ettei se estä laillis- 58501: Sotilaiden osallistumista puoluepoliittisiin ten rajoitusten asettamista asevoimiin, polii- 58502: tilaisuuksiin on rajoitettu rikoslain 45 luvun siin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden 58503: 26 §:ssä ja asevelvollisuuslain (452/1950) heidän käyttäessään tätä oikeutta. Sopimuk- 58504: 50 a §:ssä. Näistä rajoituksista on kuitenkin sen valvonta tuomioistuinmenettelyineen on 58505: tarkoitus luopua uudistettaessa sotilasrikok- konkretisoinut sopimuksen suojaamien oi- 58506: sia koskevat säännökset (Sotilasrikokset. Ri- keuksien sisältöä tavalla, joka nykyisen käy- 58507: koslakiprojektin ehdotus 1998. Oikeus- tännön valossa asettaa sopimuksen osapuolil- 58508: ministeriö). le eräiltä osin pitemmälle meneviä velvoit- 58509: Kokoontumista säännellään myös sisällöl- teita kuin muut kokoontumisvapauden kan- 58510: tään varsin vanhentuneessa asetuksessa, joka nalta keskeiset ihmisoikeussopimukset. Sopi- 58511: sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön muksen 11 artiklan tulkintakäytännön mu- 58512: (219/1928). Kunnalliset järjestyssäännöt si- kaan valtiolla on katsottu olevan positiivinen 58513: sälsivät aikaisemmin kokoontumista koske- velvoite suojella kokoontumisvapauden käyt- 58514: via määräyksiä, esimerkiksi määräyksiä kul- töä ulkopuoliselta häirinnältä, esimerkiksi 58515: kueiden järjestämisestä ja äänenvahvistimien vastamielenosoitukselta (Euroopan ihmisoi- 58516: käytön luvanvaraisuudesta. Suomen Kunta- keustuomioistuime)?. päätös 21.6.1988 A 139, 58517: liitto vahvisti 2 päivänä helmikuuta 1995 tapaus Plattform "A rzte fur das Leben "). 58518: uuden mallin kuunailisiksi järjestyssäännöik- Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouk- 58519: si, johon ei enää ole otettu edellä mainittuja sen hyväksymän kansalaisoikeuksia ja poliit- 58520: määräyksiä. Tätä ennen oli kuitenkin jo oi- tisia oikeuksia koskevan kansainvälisen 58521: keuskäytännössä vahvistettu kokoontumisva- yleissopimuksen (SopS 8/1976) 21 artiklan 58522: pautta turvaava tulkinta, jonka mukaan ää- mukaan sopimusvaltiot tunnustavat oikeuden 58523: nenvahvistimen käyttöä koskeva lupa voi- kokoontua rauhanomaisesti. Artiklaan sisäl- 58524: daan evätä vain, jos on perusteltua aihetta tyvä rajoituslauseke on jonkin verran yleis- 58525: epäillä äänenvahvistimen käytön vaarantavan piirteisempi kuin Euroopan ihmisoikeussopi- 58526: yleistä järjestystä ja turvallisuutta (KHO muksessa. Lausekkeen mukaan kokoontu- 58527: 1982 A II 6). misvapauden rajoitusten tulee perustua lakiin 58528: sekä olla välttämättömiä demokraattisessa 58529: 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turval- 58530: lainsäädäntö lisuuden tahi yleisen järjestyksen ("ordre 58531: public") takia taikka terveydenhoidon tai 58532: Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet moraalin tai muiden oikeuksien ja vapauksi- 58533: en suojelemiseksi. 58534: Useat Suomea velvoittavat kansainväliset Lapsen oikeuksia koskevan yleissopi- 58535: sopimukset sääntelevät kokoontumista. Näis- muksen (SopS 60/1991) 15 artiklassa tun- 58536: tä keskeisimpiä ovat eräät kansainväliset nustetaan lapsen oikeus rauhanomaiseen ko- 58537: ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat rau- koontumiseen. Artiklassa on samansisältöi- 58538: hanomaisen kokoontumisvapauden. Ne eivät nen rajoituslauseke kuin kansalaisoikeuksia 58539: määrittele tarkemmin kokoontumisvapauden ja poliittisia koskevassa yleissopimuksessa. 58540: piiriin kuuluvia tilaisuuksia. Kokoontumisvapauden käytöllä on kytken- 58541: Vuonna 1990 ratifioitu yleissopimus ih- töjä myös diplomaattisia suhteita ja konsuli- 58542: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- suhteita koskeviin Wienin yleissopimuksiin 58543: seksi (SopS 1911990), jäljempänä Euroopan (SopS 4/1970 ja SopS 50/1980). Näiden so- 58544: ihmisoikeussopimus, turvaa 11 artiklassaan pimusten mukaan vastaanottajavaltion on 58545: jokaiselle rauhanomaisen kokoontumisvapau- estettävä toisen sopimusvaltion edustuston 58546: den. Artiklaan sisältyy ihmisoikeussopimuk- rauhan häiritseminen tai sen arvovallan va- 58547: sille tavanomainen lauseke, joka edellyttää hingoittaminen. Käytännössä ulkovaltojen 58548: kokoontumisvapauden rajoitusten perustu- edustustojen edessä järjestetään usein sellai- 58549: 58550: 58551: 3803050 58552: 10 HE 145/1998 vp 58553: 58554: sia mielenosoituksia, jotka kohdistuvat jol- Viimeksi mainituissa maissa on yleisistä 58555: lain tavoin kyseiseen valtioon. Laillisesti kokouksista oma lakinsa, kun taas huvitilai- 58556: järjestetyn mielenosoituksen ei kuitenkaan suuksia koskeva sääntely on hajautunut usei- 58557: voida katsoa häiritsevän edustuston rauhaa siin eri säädöksiin tai niitä säännellään osa- 58558: tai vahingoittavan sen arvovaltaa siten, että valtiotasolla. Ranskassa yleisiä kokouksia 58559: mielenosoituksen sallimisesta seuraisi sopi- koskeva sääntely on vanhaa (Loi sur Ies 58560: musrikkomus. Kokoontumisen kannalta kes- reunions publiques 30.6.1881 ja Decret-loi 58561: keisiä säännöksiä sisältyy myös kansainväli- 23.10.1935). Saksan ja Itävallan yleisiä ko- 58562: siä konferensseja ja erityisedustustoja koske- kouksia koskevat lait (Versammlungsgesetz) 58563: vista erioikeuksista ja vapauksista annettuun ovat molemmat peräisin vuodelta 1953 ja 58564: lakiin (SopS 37/1973), jonka 4 §:n mukaan sisällöllisesti ne vastaavatkin toisiaan varsin 58565: kansainvälisten konferenssien järjestämisalu- pitkälle. Isossa-Britanniassa yleisiä kokouk- 58566: eille pääsyä ilman lupaa sekä liikkumista sia koskevat säännökset on vastikään uudis- 58567: konferenssitilojen välittömässä läheisyydessä tettu (Public Order Act 1986 ja Criminal 58568: voidaan tarvittaessa rajoittaa. Justice and Publie Order Act 1994). Säänte- 58569: Erilaisten urheilutilaisuuksien järjestämistä ly on luonteeltaan hyvin yksityiskohtaista ja 58570: koskee eurooppalainen yleissopimus katsoji- se painottuu vahvasti valvontaan ja rangais- 58571: en väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymi- tussäännöksiin. 58572: sestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalka- Yleisten kokousten järjestämisestä ulkona 58573: pallo-otteluissa (SopS 9/1987). Sopimukses- on eri maissa pääsääntöisesti ilmoitettava 58574: sa säännellään toimenpiteitä yleisöväkivallan poliisille ennakolta. Huvitilaisuuksien järjes- 58575: ehkäisemiseksi. Sopimuksen 3 artiklan 4 täminen edellyttää puolestaan useimmissa 58576: kohdan mukaan mahdollisina toimenpiteinä maissa lupaa. Tilaisuuksien järjestäjien ja 58577: voivat tulla kyseeseen muun muassa päihty- osanottajien oikeuksia säännellään melko 58578: neiden henkilöiden pääsyn kieltäminen tilai- yleispiirteisesti. Myös järjestyksenpitoa kos- 58579: suuteen, alkoholijuomien hallussapidon ja keva sääntely on suppeaa. Se sisältää yleen- 58580: myynnin kielto tai väkivallanteoissa toden- sä vain keskeiset säännökset poliisin toimi- 58581: näköisesti käytettävien välineiden hallussa- valtuuksista, kuten poliisin oikeudesta kiel- 58582: pidon kielto. tää, keskeyttää tai päättää tilaisuus. Seuraa- 58583: vassa tarkastellaan lähemmin kokoontumisen 58584: Kokoontumisen sääntely eräissä muissa sääntelyä muissa pohjoismaissa. 58585: maissa Ruotsissa uudistettiin kokoontumista kos- 58586: keva lainsäädäntö vuonna 1993 annetulla uu- 58587: Esityksen valmistelun yhteydessä on selvi- della järjestyslailla (Ordningslag 1993: 1617). 58588: tetty kokoontumisen sääntelyä erityisesti Aikaisemmin kokoontumisen sääntely jakau- 58589: muissa pohjoismaissa sekä Ranskassa, Sak- tui yleisiä kokouksia koskevaan lakiin (lag 58590: sassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa. Ko- om allmänna sammankomster 1956:618) ja 58591: koontumista koskeva lainsäädäntö on näissä julkisia tilaisuuksia sääntelevään yleiseen 58592: maissa pääsääntöisesti verrattain iäkästä. Uu- järjestysasetukseen (allmän ordningsstadga 58593: dehkoa sääntelyä asiasta on ainoastaan Nor- 1956:617). Uusi järjestyslaki sisältää ko- 58594: jassa (1995), Ruotsissa (1993) ja Isossa-Bri- koontumista koskevan sääntelyn lisäksi 58595: tanniassa ( 1986 ja 1994). myös muita yleiseen järjestykseen ja turval- 58596: Eri maissa omaksutut sääntelyratkaisut lisuuteen liittyviä säännöksiä. Uudistuksessa 58597: poikkeavat toisistaan jonkin verran. Kaikissa ei juurikaan muutettu sääntelyn sisällöllisiä 58598: tarkastelluissa maissa yleisten kokousten ratkaisuja. Laissa jaetaan tilaisuudet edelleen 58599: kaltaiset kokoontumisvapauden ydinsisältöön kahteen eri ryhmään, yleisiin kokouksiin ja 58600: kuuluvat tilaisuudet muodostavat kuitenkin julkisiin tilaisuuksiin. Yleisiä kokouksia ovat 58601: oman erityisesti suojatun ryhmänsä. Poh- kokousten ja mielenosoitusten lisäksi myös 58602: joismaissa yleisten kokousten ja huviti- uskonnonharjoitusta tai taiteen esittämistä 58603: laisuuksien sääntely sisältyy pääosin samaan varten järjestetyt tilaisuudet. Julkiset tilai- 58604: säädökseen, vaikkakin tilaisuuksia säännel- suudet vastaavat pääosin Suomessa julkisina 58605: Jään sisällöllisesti hieman eri tavoin. Sitä huvitilaisuuksina säänneltyjen tilaisuuksien 58606: vastoin Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja ryhmää. 58607: Isossa-Britanniassa yleisiä kokouksia ja jul- Tilaisuuksien järjestämistä koskeva luvan- 58608: kisia huvitilaisuuksia säännellään erillisissä varaisuus ja ilmoitusvelvollisuus ulottuu 58609: säädöksissä. Ruotsissa poikkeuksellisen laajalle. Järjes- 58610: HE 145/1998 vp 11 58611: 58612: tyslain säännökset luvanvaraisuudesta ja il- tämisestä muualla maassa vuonna 1871 an- 58613: moitusvelvollisuudesta ovat hyvin yksityis- netussa laissa. 58614: kohtaiset ja moniportaiset. Pääsääntönä on, 58615: ettei yleisiä kokouksia ja julkisia tilaisuuksia 2.3. Nykytilan arviointi 58616: saa järjestää yleisellä paikalla ilman poliisin 58617: lupaa. Huomattavan laajaan luvanvaraisuu- Vuonna 1907 annetun kokouslain saan- 58618: teen on kuitenkin säädetty eräitä lievennyk- nökset ovat osittain vanhentuneita eivätkä ne 58619: siä, muun muassa taiteen esittämiseen liitty- vastaa enää nykyisiä tarpeita. Laki tarkoitet- 58620: vien tilaisuuksien osalta. Sellaiset tilaisuudet, tiin alunperin lähinnä kokousten kaltaisia 58621: jotka eivät ole luvanvaraisia, edellyttävät tilaisuuksia varten, joten sen soveltaminen 58622: yleensä ennakkoilmoitusta poliisille. mielenosoituksiin on ongelmallista. Laissa ei 58623: Norjassa kokoontumisen sääntely perustuu säännellä lainkaan eräitä mielenosoitusten 58624: uuteen poliisilakiin vuodelta 1995 (Lov om kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten ko- 58625: politiet 4.8.1995 nr. 53) ja kunnallisiin polii- kouspaikkaa tai kokousvälineiden käyttöä. 58626: sijärjestyksiin (kommunala politivedtekter). Useissa yhteyksissä onkin kiinnitetty huomi- 58627: Kunnallisten poliisijärjestysten voimaantulo ota juuri mielenosoituksia koskevan säänte- 58628: edellyttää oikeusministeriön vahvistusta. Uu- lyn puutteellisuuteen. Myös järjestyksenpitoa 58629: si poliisilaki ei juurikaan muuttanut aikai- koskevat säännökset ovat paikoin ylimalkai- 58630: sempaa käytäntöä tilaisuuksien järjestämi- sia ja puutteellisia, mikä on käytännössä ai- 58631: sessä. Uudessa laissa on kuitenkin säädetty heuttanut epäselvyyttä sekä järjestäjien että 58632: aikaisempaa täsmällisemmin poliisin val- poliisien oikeuksista ja velvollisuuksista ja 58633: tuuksista tilaisuuksissa. johtanut siten tarpeettorniin ristiriitoihin. 58634: Uuden poliisilain mukaan yleisellä paikalla Säännökset poliisin oikeudesta hajottaa ylei- 58635: järjestettävästä mielenosoituksesta, kulkuees- nen kokous ovat liian avoimet ottaen huo- 58636: ta, kokouksesta tai muusta vastaavasta ti- mioon toimenpiteen merkityksen perusoi- 58637: laisuudesta on ilmoitettava poliisille hyvissä keuden toteutumisen kannalta. Käytännössä 58638: ajoin etukäteen. Laki jättää edelleen mahdol- valtaosa nykyisin järjestettävistä kokouksista 58639: lisuuden antaa kunnallisissa poliisijärjestyk- on rauhallisia ja ongelmattomia, mutta jär- 58640: sissä keskeisiäkin kokoontumista koskevia jestyksenpitoa koskevien säännösten täsmen- 58641: säännöksiä. Kunnallisissa poliisijärjestyksis- täminen on silti tarpeen. Lain soveltamisesta 58642: sä voidaan esimerkiksi määrätä myös sisäti- niin sanottuihin yhden hengen mielenosoi- 58643: loissa järjestettävät tilaisuudet ilmoituksen- tuksiin on myös esiintynyt epäselvyyttä. 58644: varaisiksi, jos tilaisuuden laatu tai sen aihe- Kokouslain soveltaminen erilaisiin kulku- 58645: uttama häiriö edellyttää todennäköisesti po- eisiin, siis muihinkin kuin kokoontumisva- 58646: liisivalvontaa rauhan ja järjestyksen tai lii- pauden käyttämiseksi järjestettyihin kulkuei- 58647: kennejärjestelyjen vuoksi. Lisäksi kunnalli- siin, on epäjohdonmukaista. Selvää on, että 58648: sissa poliisijärjestyksissä voidaan määrätä mielenosoituskulkueet kuuluvat lain piiriin, 58649: yleisellä paikalla järjestettävät huvitilaisuu- mutta muidenkin kulkueiden, kuten paraa- 58650: det luvanvaraisiksi, jos ne laajuutensa vuoksi tien, promootiokulkueiden tai mainoskulku- 58651: edellyttävät huomattavia liikennejärjestelyjä eiden, sääntely ei luontevasti sovi tähän yh- 58652: tai järjestyksenvalvontaa. teyteen. 58653: Myös Tanskassa kokoontumista säännel- Alaikäisillä ja muilla vajaavaltaisilla ei ole 58654: lään oikeusministeriön vahvistamissa kun- nykyisin oikeutta järjestää yleisiä kokouksia. 58655: nallisissa poliisijärjestyksissä, jotka eivät saa Sääntelyä on pidettävä tältä osin tarpeetto- 58656: ilman erityistä syytä poiketa oikeusministe- man tiukkana eikä se ole yhdenmukainen 58657: riön antamasta mallipoliisijärjestyksestä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 58658: (Normalpolitivedtregt 1968 nr 203). Mallin periaatteiden kanssa. Myöskään ulkomaalais- 58659: mukaan kulkueista ja yleisellä paikalla jär- ten järjestäruisoikeuden rajoittaminen ainoas- 58660: jestettävistä kokouksista on ilmoitettava po- taan niihin, joilla on kotipaikka Suomessa, ei 58661: liisille etukäteen. Huvitilaisuuksien järjestä- vastaa nykyisiä käsityksiä perus- ja ihmisoi- 58662: minen edellyttää lupaa. Eräät poliisin keskei- keuksien suojaamasta henkilöpiiristä. 58663: set toimivaltuudet, kuten oikeus keskeyttää Uskonnollisia tilaisuuksia koskeva sääntely 58664: ja päättää yleinen kokous, säännellään viime ei ole nykyisin riittävän neutraalia ihmisten 58665: vuosisadalta peräisin olevissa laeissa, Köö- yhdenvertaisuuden kannalta. Tilaisuuteen 58666: penhaminan poliisin järjestämisestä vuonna kulloinkin sovellettavan lain valintaan vai- 58667: 1863 annetussa laissa ja poliisitoimen järjes- kuttaa ensinnäkin se, onko järjestäjä uskon- 58668: 12 HE 145/1998 vp 58669: 58670: nollinen yhdyskunta vai muu taho, sekä ti- set ovat vaikeasti perusteltavissa, sillä esi- 58671: laisuuden tarkoitus eli onko kyse uskonnol- merkiksi ravintoloiden aukioloa ei ole enää 58672: lisesta tilaisuudesta vai esimerkiksi mie- vastaavalla tavalla rajoitettu. 58673: lenosoituksesta. Ulkona yleisellä paikalla Poliisin määräysvalta huvitilaisuuksissa on 58674: järjestettäviä tilaisuuksia, jotka edellyttävät säännelty huvilainsäädännössä liian avoimes- 58675: yleensä samankaltaisia järjestelyjä, ei ole ti. Esimerkiksi perusteet, joilla tilaisuuden 58676: perusteltua erotella tältä pohjalta. järjestäminen voidaan kokonaan kieltää, ei- 58677: Kokouslain sääntelyssä painottuvat tilai- vät ole riittävän täsmälliset. Hyvien tapojen 58678: suuksien järjestämisen valvontaan liittyvät vastaisuus, kieltoperusteena on sisällöltään 58679: tavoitteet. Lain rangaistussäännökset ovat epämääräinen. Myös huvilainsäädännön ran- 58680: paikoin liian laajat, esimerkiksi ilmoitusvel- gaistussäännökset ovat nykyisellään avoimet. 58681: vollisuuden laiminlyönnin rangaistavuuden Järjestysmiehiä koskeva sääntely huvilain- 58682: osalta. Sitä vastoin laki on riittämätön ko- säädännön yhteydessä ei ole tarkoituksenmu- 58683: koontumisvapauden tosiasiallisen toteutumi- kaista, sillä säännökset ovat luonteeltaan 58684: sen ja positiivisten edistämisvelvoitteiden yleissäännöksiä, joita sovelletaan muihinkin 58685: kannalta. kuin huvitilaisuuksien järjestysmiehiin. 58686: Myös julkisia huvitilaisuuksia koskeva Nykyistä yleisten kokousten ja julkisten 58687: sääntely on vanhentunutta. Erityisesti huvitilaisuuksien erillistä sääntelyä ei voida 58688: alemmanasteisiin säädöksiin sisältyy lukuisia pitää enää tarkoituksenmukaisena. Kokous- 58689: säännöksiä, joilla ei ole enää käytännön laki ja huvilaki sisältävät useissa kohdin tar- 58690: merkitystä. Lisäksi huviasetuksessa on sel- peetonta päällekkäisyyttä, ja ne muodostavat 58691: laisia yksilön oikeuksien kannalta keskeisiä järjestäjien, osanottajien ja viranomaisten 58692: säännöksiä, jotka tulisi nykyisin noudatetta- kannalta vaikeasti hallittavan kokonaisuuden. 58693: vien sääntelyperiaatteiden mukaan antaa lail- 58694: la. 58695: Huvitilaisuuksien järjestäminen on tarpeet- 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset 58696: toman laajasti luvanvaraista. Kokoontumisen ehdotukset 58697: tarkoituksen sinänsä ei tulisi vaikuttaa rat- 58698: kaisevasti sääntelyn sisältöön. Tilaisuuden 3.1. Tavoitteet 58699: järjestämiselle asetettavien rajoitusten tulisi 58700: perustua siitä mahdollisesti aiheutuvaan häi- Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on turvata 58701: riöön, vahinkoon tai muihin näihin rinnastet- hallitusmuodossa säädetyn kokoontumisva- 58702: taviin syihin, eikä yksinomaan tilaisuuden pauden käyttämistä ja luoda edellytykset sen 58703: tarkoitukseen. Eräiden ohjelmaltaan erityyp- mahdollisimman täysimääräiselle käytännön 58704: pisten huvitilaisuuksien erilainen kohtelu toteutumiselle. Ehdotuksen tavoitteena on 58705: luvanvaraisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden myös ohjata yleisten kokousten ja julkisten 58706: suhteen ei myöskään vastaa nykyisiä käsi- huvitilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla 58707: tyksiä. Lisäksi huvitilaisuuksien laajasta lu- järjestysluontoisilla säännöksillä, jotta ti- 58708: vanvaraisuudesta aiheutuu tarpeetonta hal- laisuudet sujuisivat rauhanomaisesti, ihmis- 58709: linnollista työtä poliisille. Huvilaki poikkeaa ten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän 58710: tältä osin niistä hallinnon kehittämistä kos- oikeuksiaan loukkaamatta sekä ympäristöä 58711: kevista yleisistä tavoitteista, joilla pyritään vahingoittamatta. 58712: tarpeettomien lupien poistamiseen. Myös Nykyisin melko hajanainen kokoontumista 58713: ilmoitusvelvollisuus ulottuu nykyisin liian koskeva sääntely pyritään kokoamaan tarkoi- 58714: laajasti sellaisiin tilaisuuksiin, joiden järjes- tuksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Samalla 58715: tämistä poliisilla ei ole erityistä tarvetta oh- erityyppisten yleisölle avoimien tilaisuuksien 58716: jata. sääntely yhdenmukaistetaan siten, ettei tilai- 58717: Huvilainsäädännön asettamat, huvitilai- suuden tarkoitus vaikuta tarpeettomasti sen 58718: suuksien järjestämistä koskevat ajalliset ra- järjestämisehtoihin. Tavoitteena on myös 58719: joitukset eivät ole kaikilta osin yhdenmukai- ajanmukaistaa paikoin vanhentunut yleisten 58720: sia nykyisin vallitsevien käsitysten ja uskon- kokousten ja julkisten huvitilaisuuksien 58721: nollisen yhdenvertaisuuden näkökulman sääntely nykyisiä käsityksiä vastaavaksi. 58722: kanssa. Rajoitukset ovat lisäksi johtaneet Ehdotuksen erityisenä tavoitteena on sel- 58723: epätarkoituksenmukaisen laajaan poikkeuslu- keyttää yleisten kokousten ja julkisten huvi- 58724: pamenettelyyn. Erityisesti kirkollisia juhla- tilaisuuksien järjestäjien ja osanottajien sekä 58725: päiviä ja sunnuntaipäiviä koskevat rajoituk- vastaavasti poliisin oikeuksia ja velvolli- 58726: HE 145/1998 vp 13 58727: 58728: suuksia nykyistä täsmällisemmillä sään- moituksella ne voitaisiin saattaa lain tarjoa- 58729: nöksillä, jotta vältyttäisiin käytännössä man suojan piiriin. Uskonnolliset tilaisuudet 58730: esiintyneiltä ristiriitoja aiheuttaviita tilanteil- kuuluisivat lain soveltamisalaan lukuun otta- 58731: ta. Toisaalta ehdotuksella pyritään purka- matta uskonnollisten yhdyskuntien ta- 58732: maan tarpeetonta valvontaa ja sääntelyä. vanomaiseen toimintaan liittyviä tilaisuuksia 58733: Lähtökohtana on, ettei yleisten kokousten ja kuten jumalanpalveluksia. 58734: julkisten huvitilaisuuksien järjestämistä ra- Ehdotuksella vahvistettaisiin kokoontu- 58735: joitettaisi turhilla järjestysluontoisilla sään- misvapauden tosiasiallista toteutumista sää- 58736: nöksillä ja luvilla. Rajoitusten tulisi perustua tämällä valtiolle erityinen edistämis- ja tur- 58737: siihen, että ne ovat välttämättömiä järjestyk- vaamisvelvollisuus sekä laajentamalla eräitä 58738: sen ja turvallisuuden, osanottajien ja sivullis- järjestäjän ja osanottajien oikeuksia. Oikeus 58739: ten oikeuksien tai ympäristön kannalta. osallistua yleiseen kokoukseen kuuluisi kai- 58740: kille kuten nykyisinkin. Ulkomaalaisten, va- 58741: jaavaltaisten sekä erilaisten yhteisöjen jär- 58742: 3.2. Keskeiset ehdotukset jestämisoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi. 58743: Ulkona yleisellä paikalla järjestettävistä 58744: Kokouslain ja huvilainsäädännön kokoami- yleisistä kokouksista tulisi edelleen ilmoittaa 58745: nen ennalta poliisille vähintään kuusi tuntia en- 58746: nen kokouksen alkamista. Ennakkoilmoitus 58747: Nykyinen yleisiä kokouksia ja julkisia hu- on tarpeen, jotta järjestäjä ja poliisi voivat 58748: vitilaisuuksia koskeva lainsäädäntö ehdote- sopia tarvittavista järjestelyistä ja jotta polii- 58749: taan sisällytettäväksi uuteen kokoontumisla- si voi ryhtyä omalta osaltaan tilaisuuden 58750: kiin. Yleisten kokousten ja julkisten huviti- edellyttämiin toimenpiteisiin. 58751: laisuuksien sääntely erillisissä säädöksissä ei Ulkona kokoustarkoitukseen soveltuvassa 58752: ole enää tarkoituksenmukaista. Säädösten yleisessä paikassa, kuten torilla, aukiolla tai 58753: yhdistämisellä karsittaisiin nykyisiä turhia katualueella, saisi järjestää kokouksen ilman 58754: päällekkäisyyksiä sekä koottaisiin keskeiset omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa. 58755: säännökset tilaisuuksien järjestäjien ja Ehdotus vahvistaisi jo käytännössä noudate- 58756: osanottajien tarpeita entistä paremmin vas- tun menettelyn, sillä tällaisen alueen omista- 58757: taavaksi kokonaisuudeksi. jan tai haltijan suostumusta ei nykyisinkään 58758: Ehdotuksella yhdenmukaistettaisiin erilais- yleensä erikseen hankita. Omistajan ja halti- 58759: ten yleisölle avoimien tilaisuuksien sääntely jan oikeuksien turvaamiseksi ehdotetaan, että 58760: niin laajasti kuin se on mahdollista. Ti- heillä olisi tietyin edellytyksin oikeus rajoit- 58761: laisuudet jaettaisiin kuitenkin edelleen kah- taa alueen käyttöä kokoustarkoitukseen. Jär- 58762: teen ryhmään, yleisiin kokouksiin ja yleisöti- jestäjän ja poliisin välillä käytännössä esiin- 58763: laisuuksiin, joita säänneltäisiin tietyissä ky- tyneiden ristiriitojen poistamiseksi ehdote- 58764: symyksissä eri tavoin. Tämä on välttämätön- taan poliisin määräysvaltaa kokouspaikan 58765: tä niiden erilaisten perusoikeuskytkentöjen valinnassa täsmennettäväksi siten, että laissa 58766: vuoksi. määriteltäisiin tyhjentävästi ne perusteet, 58767: joiden nojalla poliisi voisi osoittaa kokouk- 58768: Yleiset kokoukset sen siirrettäväksi toiseen paikkaan. Poliisin 58769: tulisi tällaisissa tilanteissa neuvotella asiasta 58770: Yleiset kokoukset ovat ehdotuksen mukaan ensin kokouksen yhteyshenkilön kanssa. 58771: mielenosoituksia tai muita kokoontumisva- Ulkona järjestettävissä kokouksissa on 58772: pauden käyttämiseksi järjestettyjä yleisölle usein välttämätöntä käyttää eräitä kokouksen 58773: avoimia tilaisuuksia. Niiden sääntelyssä otet- kulkuun olennaisesti liittyviä apuvälineitä, 58774: taisiin erityisesti huomioon mielenosoituk- kuten julisteita, tunnuksia ja äänenvahvisti- 58775: siin liittyvät erityispiirteet, joiden osalta ny- mia. Näiden välineiden käyttöoikeudella on 58776: kyinen kokouslaki on osoittautunut puutteel- keskeinen merkitys kokoontumisvapauden 58777: liseksi. Niin sanottuihin yhden hengen mie- tosiasiallisen toteutumisen kannalta. Ehdo- 58778: lenosoituksiin liittyvät käytännön epäselvyy- tuksessa turvattaisiin oikeus tavanomaisten 58779: det ehdotetaan korjattaviksi nimenomaisilla kokousvälineiden käyttöön suoraan lain no- 58780: säännöksillä, joiden mukaan tällaiset mie- jalla. Järjestäjän tulisi kuitenkin huolehtia, 58781: lenosoitukset eivät lähtökohtaisesti kuulu etteivät kokousvälineet aiheuta vaaraa tai 58782: lain soveltamisalaan, mutta niiden järjestä- kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille 58783: mistä koskevalla vapaaehtoisella ennakkoil- tai ympäristölle. 58784: 14 HE 145/1998 vp 58785: 58786: Yleisötilaisuudet ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi sisätiloissa 58787: vakituisesti järjestettävät elokuva-, teatteri- 58788: Yleisötilaisuudella tarkoitetaan ehdotuk- ja oopperanäytökset tai näyttelyt sekä sellai- 58789: sessa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kil- set konsertit, joissa ei tarvita järjestyksenval- 58790: pailuja, näytöksiä ja muita näihin rinnastet- vojia. Tällaiset tilaisuudet on perusteltua jät- 58791: tavia tilaisuuksia. Yleisötilaisuudet vas- tää ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle, sillä 58792: taisivat pääosin nykyisen huvilain sovelta- poliisilla ei ole tarvetta ohjata niiden järjes- 58793: misalaan kuuluvia tilaisuuksia. Niiden piiriin tämistä. 58794: kuuluisivat muun muassa erilaiset juhlat, Poliisi voisi edelleen edellyttää yleisötilai- 58795: tanssit, teatteri- ja elokuvanäytökset, konser- suuksien järjestäjiltä riittävän vastuuvakuu- 58796: tit, näyttelyt, mainostapahtumat ja urheiluti- tuksen asettamista mahdollisen korvausvel- 58797: laisuudet vollisuuden varalle. Nykyiseen huvilainsää- 58798: Julkisten huvitilaisuuksien luvanvaraisuu- däntöön sisältyvistä huvitilaisuuksien järjes- 58799: desta ehdotetaan luovuttavaksi kokonaan. tämistä koskevista ajallisista rajoituksista 58800: Ehdotus rakentuu siten pelkästään ilmoitus- ehdotetaan luovuttavaksi, sillä ne eivät vas- 58801: menettelyn varaan. Luvanvaraisuuden säilyt- taa enää nykyisiä käsityksiä. Tarvittaessa po- 58802: täminen nykyistä rajoitetummassakaan muo- liisi voisi yksittäistapauksessa antaa asiasta 58803: dossa ei ole tarpeen yleisötilaisuuksien jär- määräyksiä järjestäjälle. 58804: jestämisen ohjaamisen kannalta, sillä poliisi 58805: voisi antaa järjestäjälle tarpeellisia ohjeita ja Järjestyksenpito 58806: määräyksiä myös ilmoituksen yhteydessä. 58807: Lisäksi eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa Ehdotuksessa täsmennetään nykyisiä jär- 58808: poliisi voisi kieltää ennalta tilaisuuden jär- jestyksenpitoa koskevia säännöksiä. Säänte- 58809: jestämisen laissa säädetyin perustein, jos lyn lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu 58810: muut toimenpiteet eivät olisi riittäviä. järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä lain 58811: Lupamenettelyn säilyttäminen supistettuna- noudattamisesta tilaisuudessa on järjestäjällä 58812: kin edellyttäisi ilmeisesti rinnallaan ilmoitus- ja puheenjohtajalla. Yleisen kokouksen ja 58813: menettelyä nykyiseen tapaan. Muussa ta- yleisötilaisuuden järjestäjä voisi asettaa 58814: pauksessa järjestelmä merkitsisi nykyisen myös järjestyksenvalvojia, joita koskeva 58815: luvanvaraisuuden laajenemista. Riittävän sääntely siirrettäisiin huvilainsäädännöstä 58816: täsmällistä rajanvetoa luvanvaraisten ja il- erilliseen järjestyksenvalvojista annettavaan 58817: moituksenvaraisten tilaisuuksien välillä ei lakiin. 58818: kuitenkaan voitane tehdä muutoin kuin tyh- Kokoontumislaki olisi poliisin toimintaa 58819: jentävien luetteloiden avulla kuten nykyisin. yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa 58820: Tätä ei voida pitää tyydyttävänä sääntelyrat- sääntelevä erityislaki suhteessa poliisilakiin. 58821: kaisuna. Lisäksi on huomattava, että useiden Eräät poliisin toimivaltuudet säänneltäisiin 58822: järjestyksen ja turvallisuuden tai ympäristön kokoontumislaissa tyhjentävästi, mutta muil- 58823: kannalta haitallisten tai vaarallisten tilaisuuk- ta osin poliisilaissa ja muissa laeissa polii- 58824: sien järjestäminen edellyttää nykyisen huvi- sille säädetyt valtuudet koskisivat luonnolli- 58825: luvan ohella myös muiden lupien hakemista sesti myös yleisiä kokouksia ja yleisöti- 58826: tai ilmoitusten tekemistä. Ehdotuksella ei laisuuksia. Poliisin tehtävänä olisi ehdotuk- 58827: puututtaisi näihin lupa- ja ilmoitusjärjestel- sen mukaan turvata kokoontumisvapauden 58828: miin. käyttämistä. Poliisin tulisikin käyttää val- 58829: Ehdotuksen mukaan yleisötilaisuudet ja- tuuksiaan yleisissä kokouksissa tämän peri- 58830: kautuisivat ilmoituksenvaraisiin ja vapaasti aatteen mukaisesti. Yleisötilaisuuksissa po- 58831: järjestettäviin tilaisuuksiin. Yleisötilaisuuden liisin valtuudet olisivat jonkin verran laa- 58832: järjestämisestä tulisi ilmoittaa poliisille vä- jemmat kuin yleisissä kokouksissa, joita kos- 58833: hintään kolme vuorokautta ennen tilaisuuden keviin rajoituksiin on niiden perusoikeus- 58834: alkamista. Ilmoitusta ei tarvitsisi tehdä sel- kytkennän vuoksi suhtauduttava erityisen 58835: laisista tilaisuuksista, jotka osanottajien vä- tiukasti. 58836: häisen määrän, tilaisuuden luonteen tai jär- Kokoontumislaissa säänneltäisiin poliisin 58837: jestämispaikan vuoksi eivät edellytä toi- oikeus antaa määräyksiä yleisten kokousten 58838: menpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden yl- ja yleisötilaisuuksien järjestämisestä. Laissa 58839: läpitämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle säädettäisiin tyhjentävästi myös velvollisuu- 58840: aiheutuvan haitan estämiseksi taikka erityisiä desta ja oikeudesta keskeyttää tai lopettaa 58841: liikennejärjestelyjä. Ilmoitusvelvollisuuden tilaisuus. Nykyisiä säännöksiä täsmennettäi- 58842: HE 145/1998 vp 15 58843: 58844: siin ja paikoin tiukennettaisiin. Järjestäjän ja kokouksia koskevia uusia oikeuksia, jotka 58845: puheenjohtajan velvollisuus sekä poliisin turvaavat kokoontumisvapauden tosiasiallista 58846: oikeus keskeyttää tai lopettaa yleinen kokous toteutumista. Säännösehdotukset kokous- 58847: perustuisi kokouksesta aiheutuvan välittö- paikasta ja kokousvälineiden käyttöoikeu- 58848: män vaaran torjumiseen. Poliisilla olisi li- desta ovat näistä keskeisimmät. Myös yksit- 58849: säksi keskeyttämis- ja lopettamisoikeus täisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista 58850: myös olennaisesti lainvastaisen toiminnan varten järjestetyt mielenosoitukset saisivat 58851: perusteella. Yleisötilaisuuksissa järjestäjän nykyistä paremman suojan. 58852: velvollisuudet ja poliisin oikeudet olisivat Ulkomaalaisten oikeusasema yhdenmu- 58853: tältä osin yleisiin kokouksiin verrattuna laa- kaistettaisiin Suomen kansalaisten kokoon- 58854: jemmat. tumisvapautta vastaavaksi. Yleisten kokous- 58855: Ampuma-aseiden, teräaseiden ja muiden ten järjestäruisoikeuteen ei enää vaikuttaisi 58856: vastaavien vaarallisten esineiden ja aineiden järjestäjän kansalaisuus. Ehdotuksella p~ 58857: hallussapito olisi edelleen kiellettyä yleisissä rannettaisiin myös vajaavaltaisten ot- 58858: kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Järjestyk- keusasemaa laajentamalla heidän järjestäruis- 58859: sen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi järjestä- oikeuttaan siten, että 15 vuotta täyttäneet 58860: jä ja poliisi voisivat kieltää myös r.äihdyttä- vajaavaltaiset saisivat pääsääntöisesti järjes- 58861: vien aineiden hallussapidon. Tllaisuuden tää yleisen kokouksen. 58862: päätyttyä järjestäjän olisi huolehdittava tilai- Huvitilaisuuksien luvanvaraisuudesta luo- 58863: suudessa käytettyjen kokousvälineiden ja puminen ja yleisötilaisuuksien ilmoitusvel- 58864: rakenneimien poistamisesta viivytyksettä. vollisuuden rajaaminen siten, että järjestyk- 58865: sen ja turvallisuuden kannalta ongelmatto- 58866: Muut keskeiset ehdotukset mat tilaisuudet voidaan järjestää ilman en- 58867: nakkoilmoitusta, vähentäisivät tilaisuuksien 58868: Ehdotuksessa uudistettaisiin nykyiset järjestäjien tarvetta asioida viranomaisten 58869: yleisiä kokouksia ja huvitilaisuuksia koske- kanssa. Jotta lupamenettelyn poistaminen ei 58870: vat rangaistussäännökset rajoittamalla ran- johtaisi järjestäjän oikeusturvan heikkenemi- 58871: gaistavuuden alaa. Kokoontumislakiin otet- seen, laissa säädettäisiin nimenomaisesti po- 58872: taisiin uusi rikosnimike, kokoontumisrikko- liisin päätöksiä koskevasta valitusmahdolli- 58873: mus, jonka seuraamuksena olisi sakko. suudesta. 58874: Muutoksenhakumahdollisuudesta ehdote- 58875: taan nimenomaista säännöstä, jossa todet- 4.2. Taloudelliset vaikutukset 58876: taisiin kokoontumislain nojalla tehtyjen po- 58877: liisin päätösten valituskelpoisuus. Tämä on Ehdotuksella ei ole merkittäviä taloudelli- 58878: tarpeen järjestäjien oikeusturvan suojaami- sia vaikutuksia. Huvitilaisuuksista tehtyjen 58879: seksi luovuttaessa nykyisestä lupamenette- lupien ja ilmoitusten vuosittainen määrä on 58880: lystä. Valitukset ohjattaisiin alueelliseen hal- tasaisesti vähentynyt. Huvilupapäätöksistä 58881: lintotuomioistuimeen nykyisten hallinto- valtiolle vuosittain kertyvä tulo on määräl- 58882: lainkäytön periaatteiden mukaisesti. tään nykyisin varsin vähäinen. Lupien ja 58883: Kokoontumislain säätäminen edellyttää ilmoitusten hallinnollisesta käsittelystä ai- 58884: eräitä teknisluonteisia tarkistuksia muussa heutuu valtiolle kustannuksia, joiden tarkka 58885: lainsäädännössä. Tämän perusteella ehdote- arviointi ei ole mahdollista. Ehdotus lupa- 58886: taan poliisilain 18 §:n ja 19 §:n sekä us- menettelystä luopumiseksi poistaisi huvilu- 58887: konnonvapauslain 3 §:n muuttamista. papäätökset kokonaan ja samalla niistä saa- 58888: tavat tulot valtiolle. Yleisötilaisuuksien il- 58889: 4. Esityksen vaikutukset moitusvelvollisuuden rajoittaminen ehdote- 58890: tuna tavalla vähentäisi poliisille tehtyjen il- 58891: 4.1. Vaikutukset yksilöiden asemaan moitusten määrää sekä niiden käsittelystä 58892: aiheutuvia hallintokustannuksia. Ilmoituksen 58893: Useat ehdotuksen yksityiskohdat selkeyt- perusteella annettujen, yleisötilaisuuden jär- 58894: täisivät nykyisin epätäsmällisesti ja puutteel- jestämisessä noudatettavia poliisin määräyk- 58895: lisesti säänneltyjä yksilön oikeuksia ja vel- siä koskevien päätösten maksullisuudesta 58896: vollisuuksia sekä parantaisivat siten yksilön päätettäisiin erikseen poliisin suoritteiden 58897: asemaa yleisten kokousten ja yleisöti- maksullisuudesta annetussa sisäasiainminis- 58898: laisuuksien järjestämisessä ja niihin osallis- teriön päätöksessä (1252/ 1996). 58899: tumisessa. Ehdotukseen sisältyy myös yleisiä Yleisiä kokouksia koskevien ilmoitusten 58900: 16 HE 145/1998 vp 58901: 58902: vuosittainen määrä on hyvin vähäinen ver- kimus mielenosoituksista. Tutkimuksen tu- 58903: rattuna huvitilaisuuksiin eivätkä niistä aiheu- lokset on julkaistu oikeusministeriön lainsää- 58904: tuvan hallinnollisen työn kustannukset ole däntöosaston julkaisusarjassa (oikeusministe- 58905: merkittäviä. Ehdotuksen toteutuminen ei riön lainsäädäntöosaston julkaisut 10/1973 ja 58906: muuttaisi nykyistä tilannetta tältä osin. 19/1974). 58907: Oikeusministeriön asettaman työryhmän 58908: 4.3. Hallinnolliset vaikutukset ehdotus kokoontumislaiksi valmistui vuonna 58909: 1975 (oikeusministeriön lainsäädäntöosaston 58910: Huvitilaisuuksien luvanvaraisuus poistettai- julkaisu 6/1975). Ehdotus pohjautui kes- 58911: siin. Ehdotuksen mukaan osa yleisöti- keisiltä osiltaan voimassa olevan lain peri- 58912: laisuuksista edellyttäisi ilmoitusta ja osa voi- aatteisiin. Yleisen kokouksen järjestäminen 58913: taisiin järjestää vapaasti. Tämä muuttaisi ulkona edellytti ehdotuksen mukaan ennak- 58914: hallinnollisia menettelyjä tilaisuuksien jär- koilmoitusta. Ehdotuksessa laajennettiin 58915: jestämisessä. Poliisin ei enää tarvitsisi tehdä yleisten kokousten osallistumis- ja järjestä- 58916: erityistä päätöstä yleisötilaisuuden järjestä- misoikeutta, säänneltiin kokouspaikkaa ja 58917: mistä koskevan ilmoituksen johdosta, ellei kokousvälineiden käyttöä sekä täsmennettiin 58918: se katsoisi tarpeelliseksi antaa tilaisuuden järjestysmiesten ja poliisin oikeuksia. Ehdo- 58919: järjestämistä koskevia kirjallisia määräyksiä tuksesta järjestettiin lausuntokierros, jonka 58920: tai kieltää sen järjestämisen kokonaan. Lu- tuloksista laadittiin tiivistelmä (oikeusminis- 58921: vanvaraisuuden poistamisen ja ilmoitusvel- teriön lainsäädäntöosaston julkaisu 1/1976). 58922: vollisuuden rajoittamisen johdosta ehdotus Valtaosa lausunnonantajista suhtautui ehdo- 58923: vähentäisi poliisin hallinnollista työtä. tukseen kokonaisuutena myönteisesti. Eri- 58924: Muutoksenhaku yleisten kokousten ja ylei- mielisyyttä aiheutti lähinnä ulkomaalaisten ja 58925: sötilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä po- vajaavaltaisten oikeus järjestää kokouksia 58926: liisin päätöksistä ohjautuisi ehdotuksen mu- sekä kokouspaikkaa koskevat säännösehdo- 58927: kaan alueelliseen hallintotuomioistuimeen. tukset. Lausuntojen pohjalta valmisteltiin 58928: Poliisin päätökset tulisivat myös nykyistä luonnos laiksi yleisistä kokouksista, mutta se 58929: laajemmin muutoksenhaun piiriin. Tämä voi ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin. 58930: yksittäistapauksissa merkitä, että aiemmin Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifi- 58931: suullisesti annetut määräykset annettaisiin oinnin yhteydessä kokouslakia uudistettiin 58932: kirjallisesti. Yleisten kokousten kokouspaik- vuonna 1989 poistamalla ulkomaalaisten 58933: kaa koskevia määräyksiä antaessaan poliisin osallisturuisrajoitukset ja laajentamalla hei- 58934: olisi ensin neuvoteltava kokouksen yhteys- dän oikeuttaan järjestää yleisiä kokouksia. 58935: henkilön kanssa. Sisäasiainministeriössä vuonna 1991 käyn- 58936: nistetyn poliisin lupahankkeen yhteydessä 58937: 4.4. Ympäristövaikutukset valmisteltiin myös julkisia huvitilaisuuksia 58938: koskevan lainsäädännön uudistamista. Ta- 58939: Ehdotuksessa on otettu huomioon ti- voitteena oli purkaa huvitilaisuuksien järjes- 58940: laisuuksien järjestämisestä ympäristölle mah- tämiseen liittyvää turhaa lupahallintoa ja 58941: dollisesti aiheutuvat haitat, ja ehdotuksen ajanmukaistaa huvitilaisuuksien sääntelyä 58942: eräissä yksityiskohdissa, muun muassa polii- yleisemminkin. Valmistelun yhteydessä nou- 58943: sin määräysvallan sääntelyssä, on pyritty si esiin kysymys yleisiä kokouksia ja julkisia 58944: niiden rajoittamiseen tai estämiseen. Lisäksi huvitilaisuuksia koskevan lainsäädännön yh- 58945: tilaisuuden järjestäjälle säädettäisiin laissa distämisestä. Sääntelyn yhdistäminen arvioi- 58946: velvollisuus huolehtia kokousvälineiden ja tiin tarkoituksenmukaiseksi, sillä nykyisten 58947: tilaisuudessa käytettyjen rakenneimien pois- säädösten katsottiin sisältävän tarpeetonta 58948: tamisesta tilaisuuden päätyttyä. päällekkäisyyttä ja epäyhdenmukaisuutta. 58949: Huvitilaisuuksia koskevan lainsäädännön 58950: 5. Asian valmistelu uudistusta valmistellut poliisin lupahankkeen 58951: 1 projektiryhmä luovutti vuoden 1993 lopul- 58952: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto la Sisäasiainministeriölie muistionsa (Ko- 58953: koontumislain perusteista 16.12.1993). Työ- 58954: Oikeusministeriössä käynnistettiin yleisiä ryhmä ehdotti yleisiä kokouksia ja julkisia 58955: kokouksia koskevan lainsäädännön valmiste- huvitilaisuuksia koskevan sääntelyn yhdis- 58956: lu vuonna 1973. Hanketta edelsi oikeusmi- tämistä. 58957: nisteriön vuosina 1970 ja 1971 teettämä tut- Oikeusministeriö asetti 11 päivänä 58958: HE 145/1998 vp 17 58959: 58960: toukokuuta 1994 työryhmän, jonka tehtävänä muuttamista koskevasta ehdotuksesta sekä 58961: oli laatia ehdotus kokoontumista ja mie- opetusministeriöltä uskonnonvapauslain 58962: lenosoituksia koskevan lainsäädännön uudis- muuttamista koskevasta ehdotuksesta. 58963: tamiseksi. Työryhmän oli lisäksi selvitettävä, 58964: onko perusteltua kytkeä julkisia huvitilai- 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikko- 58965: suuksia koskevan lainsäädännön uudistami- ja 58966: nen kokoontumista ja mielenosoituksia kos- 58967: kevan lainsäädännön uudistamiseen, sekä 6.1. Riippuvuus muista esityksistä 58968: tehdä tarvittaessa myös sitä koskevat ehdo- 58969: tukset. Kokoontumislakiin ei otettaisi nykyiseen 58970: Työryhmän mietintö valmistui toukokuus- huvilainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä 58971: sa 1995 (oikeusministeriön lainvalmiste- järjestysmiehistä. Asiasta säädettäisiin eril- 58972: luosaston julkaisu 4/1995). Työryhmä ehdot- lisessä järjestyksenvalvojista annettavassa 58973: ti selvityksensä pohjalta uuden, yleisiä ko- laissa, jota koskeva hallituksen esitys anne- 58974: kouksia ja yleisötilaisuuksia koskevan ko- taan eduskunnalle siten, että laki voisi tulla 58975: koontumislain säätämistä. voimaan samanaikaisesti kokoontumislain 58976: kanssa. 58977: 5.2. Lausunnot 58978: 6.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuk- 58979: Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausun- sista ja velvoitteista 58980: to 42 viranomaiselta ja järjestöltä. Lausunto 58981: saatiin yhteensä 34 lausunnonantajalta. Lau- Kokoontumisvapauden sääntelyn kannalta 58982: sunnoista on laadittu oikeusministeriössä keskeisiä ovat eräät kansainväliset ih- 58983: tiivistelmä. misoikeussopimukset. Niiden sisältöä on 58984: Työryhmän ehdotus sai lausunnonantajilta selostettu tarkemmin edellä alajaksossa 2.2. 58985: laajan kannatuksen. Lausunnonantajat pitivät Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalais- 58986: uudistusta t~eellisena sekä kokouslain ja oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva 58987: julkisia huvitilaisuuksia koskevan lainsää- kansainvälinen yleissopimus ja yleissopimus 58988: dännön yhdistämistä tarkoituksenmukaisena. lapsen oikeuksista turvaavat rauhanomaisen 58989: Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdis- kokoontumisvapauden. Sopimukset eivät 58990: tuivat lähinnä lakiehdotuksen yksityiskohtiin. määrittele tarkemmin kokoontumisvapauden 58991: Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota erityi- piiriin kuuluvia tilaisuuksia. Kokoontumisla- 58992: sesti yleisiä kokouspaikkoja ja kokouspaikan kiehdotuksessa säännellyistä tilaisuuksista 58993: rajoittamista koskeviin säännöksiin sekä ainoastaan yleiset kokoukset kuuluvat ko- 58994: yleisötilaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden koontumisvapauden ydinalueeseen. Sopi- 58995: sääntelyyn. mukset jättävät valtioille tietyn harkintamar- 58996: Lausunnonantajat kannattivat lähes poik- ginaalin kokoontumisvapauden sääntelyssä, 58997: keuksetta yleisen kokouksen järjestä- mutta edellyttävät kokoontumisvapauden 58998: ruisoikeuden laajentamista ehdotetuna taval- rajoitusten perustumista lakiin. Lisäksi nii- 58999: la. Lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti den on oltava välttämättömiä demokraatti- 59000: myös yleisiä kokouspaikkoja koskevaan eh- sessa yhteiskunnassa sopimuksissa lueteltu- 59001: dotukseen. Vain yksi lausunnonantaja arvioi jen tarkoitusten saavuttamiseksi. Ehdotukses- 59002: ehdotusta varauksellisesti. Eräät lausun- sa on otettu nämä velvoitteet huomioon. 59003: nonantajat pitivät yleisötilaisuuksien ilmoi- Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 59004: tusvelvollisuuden määrittelyä epätäsmällise- periaatteiden mukaisesti yleisten kokousten 59005: nä. Muutamissa lausunnoissa katsottiin tar- järjestäruisoikeus ehdotetaan laajennettavaksi 59006: peelliseksi ilmoitusvelvollisuuden säilyttä- rajoitetusti myös alaikäisiin kokoontumisla- 59007: minen laajempana kuin työryhmän ehdotuk- kiehdotuksen 5 §:ssä. 59008: sessa. Ihmisoikeussopimusten määräysten tulkinta 59009: Hallituksen esitys on valmisteltu oikeus- määräytyy viime kädessä kansainvälisten 59010: ministeriön työryhmän mietinnön ja siitä valvontaelinten ratkaisutoiminnassa. Euroo- 59011: saatujen lausuntojen pohjalta virkatyönä oi- pan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinta- 59012: keusministeriössä. Esitysehdotuksesta on käytäntö asettaa sopimusvaltiolle positiivisen 59013: pyydetty viimeistelyvaiheessa lausunto sisä- velvoitteen suojella kokoontumisvapauden 59014: asiainministeriöitä erityisesti yleisötilaisuuk- käyttöä ulkopuoliselta häirinnältä, esimer- 59015: sia koskevista säännöksistä ja poliisilain kiksi vastamielenosoitukselta. Tämä on otet- 59016: 59017: 59018: 3803050 59019: 18 HE 145/1998 vp 59020: 59021: tu huomioon kokoontumislakiehdotuksen 4, 6.3. Ahvenanmaan maakuntaa koskeva 59022: 10 ja 19 §:ssä. lainsäädäntö 59023: Diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita 59024: koskevien Wienin yleissopimusten määräyk- Ahvenanmaan itsehallintolain ( 1144/1991) 59025: set ulkovaltojen edustustojen suojelemisesta 18 ja 27 §:n mukaan lainsäädäntövalta maa- 59026: eivät aseta erityisiä vaatimuksia rauhanomai- kunnan ja valtakunnan välillä jakautuu siten, 59027: sen kokoontumisvapauden käytölle esimer- että maakunnalle kuuluvat pääsääntöisesti 59028: kiksi edustustojen läheisyydessä. Sitä vastoin yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat 59029: kansainvälisiä konferensseja ja erityisedus- asiat ja valtakunnalle kokoontumisvapauden 59030: tustoja koskevista erioikeuksista ja vapauk- käyttämistä koskevat asiat. Tämän perusteel- 59031: sista annettu laki edellyttää mahdollisuutta la maakunnassa on julkisista huvitilaisuuk- 59032: rajoittaa kansainvälisten konferenssien järjes- sista nykyisin voimassa oma maakuntalaki 59033: tämisalueiden käyttöä kokoustarkoituksiin. (landskapslag om offentliga nöjestillställnin- 59034: Tämä on otettu huomioon kokouspaikkaa gar 2811969) ja yleisistä kokouksista valta- 59035: koskevassa kokoontumislakiehdotuksen kunnan laki (laki yleisistä kokouksista 59036: 10 §:ssä. Lakiehdotuksen 23 §:n säännös 6/1907). 59037: kielletyistä esineistä ja aineista vastaa kat- Ehdotettu kokoontumislaki olisi voimassa 59038: sojien väkivaltaa ja epäsopivaa käyttäytymis- Ahvenanmaan maakunnassa ainoastaan ylei- 59039: tä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalkapal- siä kokouksia koskeviita osiltaan. Yleisöti- 59040: lo-otteluissa koskevan eurooppalaisen yleis- laisuuksien sääntely perustuisi edelleen maa- 59041: sopimuksen vaatimuksia. kunnan omaan lainsäädäntöön. 59042: 59043: 59044: 59045: 59046: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 59047: 1. Lakiehdotusten perustelut kuuluvia yksityisiä kokouksia säännellään 59048: pääosin yhteisölainsäädännössä, kuten yhdis- 59049: 1.1. Kokoontumislaki tyslaissa (503/1989) ja osakeyhtiölaissa 59050: (734/1978). Hallitusmuodossa turvatun ko- 59051: 1 luku. Yleiset säännökset koontumisvapauden yhteys kokoontumislain 59052: sääntelemiin yleisötilaisuuksiin on sitä vas- 59053: 1 §. Lain tarkoitus. Kokoontumislailla on toin löyhempi. Näiden tilaisuuksien ei katso- 59054: kaksi pääasiallista tarkoitusta. Tarkoituksena ta kuuluvan kokoontumisvapauden ydinalu- 59055: on turvata hallitusmuodossa säädetyn ko- eeseen. 59056: koontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata Kokoontumislaissa annettaisiin tarpeellisia 59057: yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien jär- järjestysluontoisia säännöksiä yleisten ko- 59058: jestämistä tarpeellisilla järjestysluontoisilla kousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä 59059: säännöksillä. varten. Laki pyrkii sääntelemään nykyistä 59060: Hallitusmuodon 10 a §:n 1 momentissa täsmällisemmin järjestyksenpitoa yleisötilai- 59061: säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa suuksissa sekä erityisesti yleisissä kokouk- 59062: hankkimatta järjestää kokouksia ja mielen- sissa, joiden osalta nykyinen lainsäädäntö on 59063: osoituksia sekä osallistua niihin. Pykälän 3 käytännössä osoittautunut puutteelliseksi. 59064: momentin mukaan tarkempia säännöksiä Sääntelyn lähtökohtana on kuitenkin, ettei 59065: kokoontumisvapauden käyttämisestä anne- yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien jär- 59066: taan lailla. Kokoontumislaki sääntelisi halli- jestämistä tarpeettomasti rajoiteta järjestys- 59067: tusmuodossa säädetyn kokoontumisvapauden luontoisilla säännöksillä. Kokoontumislaki 59068: käyttämistä siltä osin kuin on kyse yleisistä sisältäisi lähinnä sellaisia järjestysluontoisia 59069: kokouksista. Kokoontumisvapauden piiriin säännöksiä, joita voidaan pitää välttämättä- 59070: HE 145/1998 vp 19 59071: 59072: minä järjestyksen ja turvallisuuden, osanot- keistä olisi ihmisten kokoontuminen yhteen 59073: tajien ja sivullisten oikeuksien tai ympäris- tilapäisesti yhteisessä tarkoituksessa. Vain 59074: tön kannalta. tällaisten tilaisuuksien osalta on nähtävissä 59075: 2 §. Soveltamisala. Kokoontumislakia so- erityisiä sääntelytarpeita. 59076: vellettaisiin nykyisen kokouslain piiriin kuu- Niin sanotut yhden hengen mielenosoituk- 59077: luviin yleisiin kokouksiin sekä yleisöti- set ovat käytännössä aiheuttaneet epäsel- 59078: laisuuksiin, joita nykyisin säännellään pää- vyyttä kokouslain soveltamisalasta. Tämän 59079: osin julkisina huvitilaisuuksina huvilaissa. vuoksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan 59080: Erilaiset yleisölle avoimet tilaisuudet jaettai- otettavaksi nimenomainen säännös, jonka 59081: siin siis edelleen kahteen ryhmään, yleisiin nojalla yhden tai muutaman henkilön mieli- 59082: kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin. Lähtökoh- piteen ilmaisemista varten järjestettyihin 59083: tana on, ettei tilaisuuden luonne sinänsä mielenosoituksiin ei sovellettaisi kokoontu- 59084: vaikuttaisi tarpeettomasti sääntelyn sisältöön, mislakia. Ehdotus vastaa käytännössä omak- 59085: esimerkiksi tilaisuuden järjestämistä rajoitta- suttua tulkintaa nykyisen kokouslain sovel- 59086: en. Tilaisuuksien erilainen suhde perusoikeu- tamisalasta (ks. eduskunnan oikeusasiamie- 59087: tena turvattuun kokoontumisvapauteen edel- hen kertomus vuodelta 1990 s. 71 ja 59088: lyttää kuitenkin niiden erillistä sääntelyä. vuodelta 1992 s. 125). Koska ko- 59089: Yleisellä kokouksella tarkoitetaan mie- koontumislaissa säädettäisiin yleisten ko- 59090: lenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden kousten järjestäjälle ja osanottajille tiettyjä 59091: käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon oikeuksia, esimerkiksi kokouspaikan osalta, 59092: muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat ei olisi perusteltua jättää yksittäisten henki- 59093: osallistua tai jota he voivat seurata. Kyse voi löiden mielenilmauksia kokonaan lain ulko- 59094: olla sekä sisätiloissa että ulkona järjestettä- puolelle. Sen vuoksi 7 §:n 2 momentissa 59095: västä yleisölle avoimesta kokouksesta. Ko- ehdotetaan, että myös tällaisesta mielenosoi- 59096: koontumisvapauden sisältö hallitusmuodossa tuksesta voitaisiin haluttaessa tehdä ilmoitus 59097: turvattuna perusoikeutena sekä kansainväli- poliisille, jolloin siihen sovellettaisiin yleisiä 59098: sissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena kokouksia koskevia kokoontumislain sään- 59099: voidaan katsoa vakiintuneeksi. Ehdotettu nöksiä lain 5 §:ää lukuun ottamatta. 59100: määritelmä vastaa painotuksiltaan nykytilan- Kokoontumislain tarkoittamat yleiset ko- 59101: netta siinäkin mielessä, että suurin osa käy- koukset ovat aina yleisölle avoimia ti- 59102: tännössä järjestettävistä yleisistä kokouksista laisuuksia. Yleiseen kokoukseen voidaan 59103: on nimenomaan mielenosoituksia eikä niin- ennalta nimenomaisesti kutsua osanottajia, 59104: kään kokousten kaltaisia tilaisuuksia, joihin mutta se ei vaikuta tilaisuuden luonteeseen, 59105: kokoonnutaan keskustelemaan ja mahdolli- jos se ei estä myös muita kuin kutsun saa- 59106: sesti tekemään yhteisiä päätöksiä. Viimeksi neita osallistumasta kokoukseen tai seuraa- 59107: mainittuja tilaisuuksia ovat esimerkiksi useat masta sitä. Yleiseen kokoukseen osallistumi- 59108: vaalitilaisuudet sekä erilaiset valistustarkoi- nen voi kuitenkin olla maksullista. 59109: tuksessa järjestetyt tilaisuudet. Yleisötilaisuudella tarkoitetaan 3 momen- 59110: Yleisiä kokouksia olisivat myös kokoon- tin mukaan yleisölle avoimia huvitilaisuuk- 59111: tumisvapauden käyttämiseksi järjestetyt kul- sia, näytöksiä, kilpailuja ja muita niihin rin- 59112: kueet, kuten vappumarssit ja muut mielen- nastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä 59113: osoituskulkueet. Muut kulkueet olisivat ylei- yleisinä kokouksina. Yleisötilaisuus on käsit- 59114: sötilaisuuksia. Yleisten kokousten piiriin teenä jo osittain käytössä voimassa olevassa 59115: kuuluisivat myös eräät uskonnolliset ti- erityislainsäädännössä, esimerkiksi ter- 59116: laisuudet, joita käsitellään tarkemmin pykä- veydensuojelulaissa ja löytötavaralaissa 59117: län 4 momentin perusteluissa. (778/1988). Se kuvaa yleiskäsitteenä katta- 59118: Mielenosoitusten ja muiden yleisten ko- vammin kyseessä olevaa tilaisuusryhmää 59119: kousten muodot saattavat vaihdella paljonkin kuin nykyisen huvilain käyttämä käsite "jul- 59120: asian, paikan ja tilanteen mukaan. Mie- kinen huvi tilaisuus". Yleisötilaisuuksia olisi- 59121: lenosoituksessa kokoontumisen tarkoituksena vat muun muassa erilaiset juhlat, tanssit ja 59122: voidaan kuitenkin pitää julkista mieliJ?iteiden taiteen esittämiseen liittyvät näytökset kuten 59123: ilmaisua tai vaatimusten esittämistä JOStakin teatteri-, ooppera-, baletti-, sirkus- ja eloku- 59124: asiasta joko halutulle kohderyhmälle tai en- vanäytökset sekä konsertit ja näyttelyt. Ko- 59125: nalta määräämättömälle yleisölle. Harkittaes- koontumislakia sovellettaisiin myös sellaisiin 59126: sa kokoontumislain soveltuvuutta erilaisiin ravintoloissa järjestettäviin yleisöti- 59127: mielenosoitusten kaltaisiin tilaisuuksiin kes- laisuuksiin, jotka eivät kuulu ravintolan ta- 59128: 20 HE 145/1998 vp 59129: 59130: vanomaiseen toimintaan (asetus majoitus- ja tilaisuudet kuuluisivat kokoontumislain so- 59131: ravitsemisliikkeistä 9 §). Muut kuin taiteen veltamisalaan. Tällaisia olisivat esimerkiksi 59132: esittämistä koskevat näytökset ja näyttelyt kuntien järjestämät kulttuuritapahtumat Näi- 59133: kuuluisivat myös yleisötilaisuuksien ryh- den tilaisuuksien osalta ei ole perusteltua 59134: mään. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset kohdella julkisyhteisöjä lainsäädännössä eri 59135: kaupalliset tilaisuudet kuten messut ja mai- tavoin kuin muita vastaavien tilaisuuksien 59136: nostapahtumat, eläinten tai esineiden esittely järjestäjiä. 59137: arvostelua tai myyntiä varten sekä ilmaitu- Myös uskonnollisten yhdyskuntien perin- 59138: ja urheilunäytökset Yleisötilaisuuksia olisi- teiset, julkista uskonnon harjoittamista var- 59139: vat myös erilaiset kilpailut ja joukkueottelut ten järjestämät tilaisuudet jäisivät 4 momen- 59140: sekä huvipuisto- ja tivolitapahtumat Lisäksi tin mukaan myös lain soveltamisalan ulko- 59141: muussa kuin kokoontumisvapauden käyttä- puolelle. Uskonnollisella yhdyskunnalla tar- 59142: mistarkoituksessa järjestetyt kulkueet, kuten koitetaan tässä uskonnonvapauslain 2 §:n 59143: juhla- ja mainoskulkueet, kuuluisivat yleisö- mukaan määräytyviä yhteisöjä, siis evanke- 59144: tilaisuuksien ryhmään. lis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirk- 59145: Nykyisin julkisten huvitilaisuuksien ja yk- kokuntaa sekä muita uskonnonvapauslain 2 59146: sityistilaisuuksien välinen rajanveto on käy- luvun mukaisesti rekisteröityjä uskonnollisia 59147: tännössä aiheuttanut ongelmta järjestäjien ja yhdyskuntia. Kokoontumislakia ei sovellet- 59148: poliisin välillä. Huvilain 2 §:n 3 momentin taist uskonnollisen yhdyskunnan tavanomai- 59149: nojalla laki koskee myös tilaisuuksia, joihin seen, uskonnolliseen toimintaan kuuluviin 59150: pääsy edellyttää kutsua tai määrätyn yh- tilaisuuksiin kuten jumalanpalveluksiin, mes- 59151: teisön jäsenyyttä, jos tilaisuus on pääsymak- suihin, vespereihin, ristisaattoihin ja muihin 59152: sullinen tai se on osa elinkeinotoimintaa näihin rinnastettaviin tilaisuuksiin, joita 59153: taikka, jos tilaisuutta ei voida pitää kotikut- yleensä säännellään yhdyskunnan sisäisissä 59154: suina osanottajien lukumäärän, tilaisuuden normeissa. Sitä vastoin muut uskonnollisten 59155: laadun tai muiden olosuhteiden perusteella. yhdyskuntien järjestämät tilaisuudet kuuluisi- 59156: Vastaava säännös ehdotetaan otettavaksi ko- vat kokoontumislain soveltamisalaan ehdote- 59157: koontumislakiin. Jos tilaisuuteen osallistu- tun uskonnonvapauslain 3 §:n ja kokoontu- 59158: minen edellyttäisi kutsua tai määrätyn yhtei- mislain säännösten mukaisesti. Tällaisia ti- 59159: sön jäsenyyttä, siihen sovellettaisiin kokoon- laisuuksia olisivat esimerkiksi ulkona tilapäi- 59160: tumislain säännöksiä, jollei tilaisuutta sissä teltoissa järjestettävät uskonnolliset 59161: osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tapahtumat, joihin sovellettaisiin yleisiä ko- 59162: tai muiden erityisten syiden perusteella voi- kouksia koskevia kokoontumislain säännök- 59163: taisi pitää luonteeltaan yksityisenä. Asiaan siä. Ne nauttisivat siten perustuslaissa turva- 59164: vaikuttavia muita erityisiä syitä voisivat olla tun uskonnonvapauden ohella myös kokoon- 59165: esimerkiksi tilaisuuden järjestäminen osana tumisvapauden suojaa. Uskonnollisten yh- 59166: elinkeinotoimintaa tai tilaisuuden pääsymak- dyskuntien järjestämiä yleisötilaisuuksia 59167: sullisuus. Ehdotus vastaisi nykyisessä oi- säänne Itäisiin yleisötilaisuuksia koskevien 59168: keuskäytännössä hahmotettua linjaa (esim. kokoontumislain säännösten mukaisesti. 59169: KKO 1983 II 64 ja KKO 1984 II 2). Ehdotus poikkeaisi uskonnollisten ti- 59170: Eräät tilaisuudet suljettaisiin kokonaan lain laisuuksien osalta jossain määrin nykyisestä 59171: soveltamisalan ulkopuolelle. Pykälän 4 mo- tilanteesta, sillä nykyistä kokouslakia ja hu- 59172: mentin mukaan lakia ei sovellettaisi jul- vilakia ei sovelleta lainkaan uskonnollisten 59173: kisyhteisöjen järjestämiin virallisiin ti- yhdyskuntien tai niiden jäsenten järjestämiin 59174: laisuuksiin. Tällaisia tilaisuuksia olisivat esi- hartaustilaisuuksiin. Sitä vastoin nykyisen 59175: merkiksi puolustusvoimien paraatit, it- uskonnonvapauslain 3 §:n mukaan uskonnol- 59176: senäisyyspäiväjuhlat, kuntien v1ralliset vuo- liseen yhdyskuntaan kuulumattomien henki- 59177: sijuhlat, valtion järjestämät hautajaiset sekä löiden järjestämiin julkista uskonnonharjoi- 59178: yliopistojen promootiojuhlallisuudet ja luku- tusta koskeviin tilaisuuksiin sovelletaan ko- 59179: vuoden avajaiset kulkueineen. Myös nykyi- kouslakia. Ehdotuksen tarkoituksena on saat- 59180: sen huvilain 3 §:n 2 momentissa säädetään taa uskonnollisten tilaisuuksien järjestäjät 59181: vastaavia soveltamisalan rajoituksia. Viralli- mahdollisimman yhdenvertaiseen asemaan 59182: set tilaisuudet voidaan järjestää viranomais- sekä toisiinsa että yleisten kokousten ja 59183: ten välisenä yhteistyönä eikä niihin ole tar- mielenosoitusten järjestäjiin nähden. 59184: peen ulottaa kokoontumislain sääntelyä. Sitä Kokoontumislain lähtökohtana on, että 59185: vastoin muut julkisyhteisöjen järjestämät erilaiset yleisölle avoimet tilaisuudet kuulu- 59186: HE 145/1998 vp 21 59187: 59188: vat jompaankumpaan tässä laissa säännel- järjestäjä huolehtii tarpeellisista toimenpi- 59189: tyyn tilaisuusryhmään, yleisiin kokouksiin teistä huomattavien ympäristöhaittojen estä- 59190: tai yleisötilaisuuksiin, lukuun ottamatta 4 miseksi. Tässä tarkoitetut haitat voivat olla 59191: momentissa mainittuja tilaisuuksia. Nykyisin pysyviä tai ohimeneviä. Järjestäjän tulisi 59192: tilaisuudet muodostuvat yhä enenevässä huolehtia mahdollisuuksien mukaan myös 59193: määrin useista eri aineksista siten, että ne tilaisuudesta aiheutuvien vähäisempien hait- 59194: voivat sisältää samanaikaisesti niin kaupalli- tojen rajoittamisesta. Vähäisenä haittana voi- 59195: sia, viihteellisiä, taiteellisia, poliittisia kuin daan pitää esimerkiksi nurmikon tilapäistä 59196: valistuksellisiakin piirteitä. Esimerkiksi tallaantumista. 59197: yleisten kokousten ohjelmaan saattaa sisältyä Pykälän 2 momentissa säädettäisiin syrjin- 59198: yleisötilaisuuksille tyypillisiä, luonteeltaan täktellosta, jota on noudatettava yleisiä ko- 59199: viihteellisiä ohjelmanumeroita, vaikka ti- kouksia ja yleisötilaisuuksia järjestettäessä. 59200: laisuuden pääasiallinen tarkoitus liittyy ko- Säännös vastaisi pääosin hallitusmuodon 59201: koontumisvapauden käyttämiseen. Tällaisten 5 §:n 2 momenttia ja rikoslain 11 luvun 59202: sekamuotoisten tilaisuuksien määrittely rat- 9 §:ää, joka on syrjintää koskeva yleinen 59203: kaistaisiin tilaisuuden pääasiallisen tarkoi- rangaistussäännös. Ehdotettu kiellettyjen syr- 59204: tuksen perusteella. jintäperusteiden luettelo ei kuitenkaan ole 59205: 3 §. Tilaisuuden järjestämisen yleiset peri- samalla tavoin kattava kuin rikoslain sään- 59206: aatteet. Pykälässä säänneltäisiin ne yleiset nöksessä, sillä kokoontumislain säännökses- 59207: periaatteet, joita on noudatettava yleisen ko- sä on pyritty ottamaan huomioon lähinnä 59208: kouksen ja yleisötilaisuuden järjestämisessä. yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien jär- 59209: Pykälän 1 momentin mukaan tilaisuus olisi jestämisen kannalta keskeiset syrjintä~rus 59210: ensinnäkin järjestettävä rauhanomaisesti. Ko- teet. Rangaistus syrjinnästä määräytyisi ri- 59211: koontumisvapautta sääntelevät ih- koslain 11 luvun 9 §:n nojalla. Käytännössä 59212: misoikeussopimukset edellyttävät myös ko- syrjintää voi esiintyä tilanteissa, joissa ilman 59213: koontumisen rauhanomaisuutta. Vaatimus hyväksyttävää syytä estetään henkilöä osal- 59214: rauhanomaisuudesta on perusteltua ulottaa listumasta yleiseen kokoukseen tai yleisöti- 59215: yleisötilaisuuksiinkin, vaikka ne eivät suora- laisuuteen taikka kieltäydytään solmimasta 59216: naisesti kuulukaan ihmisoikeussopimusten tilaisuuden järjestäjän kanssa sopimusta jär- 59217: piiriin. Kokoontumislaki turvaisi amoastaan jestäruispaikan käytöstä (esim. eduskun- 59218: rauhanomaisen kokoontumisen. Väkivaltai- nan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 59219: nen tai tahallista vahinkoa ihmisille tai 1969 s. 65). 59220: omaisuudelle aiheuttava toiminta arvioitai- Säännösehdotuksen mukaan ihmisten eri- 59221: siin yleisen lainsäädännön pohjalta. lainen kohtelu edellyttäisi hyväksyttävää 59222: Toiseksi tilaisuus on järjestettävä osanotta- syytä. Tällainen syy saattaa pohjautua oi- 59223: jien tai sivullisten turvallisuutta vaaranta- keusjärjestykseen. Esimerkiksi elokuva- 59224: matta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. näytäntöön pääsyä voidaan rajoittaa eloku- 59225: Tämä periaate edellyttää muun muassa, että van luonteen perusteella tiettyä ikärajaa nuo- 59226: järjestäjä huolehtii tarpeellisista turvallisuus- remmilta. Erilaisia hyväksyttäviä ikärajoja 59227: toimenpiteistä tilaisuuksissa, joissa on tarjol- voidaan asettaa myös pääsylle muihin ylei- 59228: la vahingonvaara, sekä ottaa huomioon si- sötilaisuuksiin. Uskonnollisten yhdyskuntien 59229: vullisten oikeudet pyrkien rajoittamaan tilai- järjestämät tilaisuudet voivat olla tarkoitettu- 59230: suudesta ulkopuolisille aiheutuvan haitan ja vain kyseisen uskonnon omaksuneille. 59231: mahdollisimman vähäiseksi. Haitta voi olla Mielenosoitukseen osallistuminen esimerkik- 59232: häiriötä tai konkreettista vahinkoa. Sivullis- si iskulausekylttejä kantaen voi olla rajattu 59233: ten oikeuksiin kuuluu myös hallitusmuodon vain tietyn mielipiteen kannattajiin, jolloin 59234: 8 §:ssä ja rikoslain 24 luvun säännöksillä mielenosoitukseen osallistuvat vastakkaisen 59235: turvattu kotirauha, jota ei saa tilaisuutta jär- mielipiteen kannattajat muodostaisivat vasta- 59236: jestettäessä loukata. Kotirauhan loukkaami- mielenosoituksen. 59237: sena ei kuitenkaan voida pitää tilaisuudesta 4 §. Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus. 59238: aiheutuvaa tilapäistä ja kohtuullista häiriötä. Pykälässä säädettäisiin valtion velvollisuu- 59239: Kolmanneksi järjestäjän on huolehdittava desta turvata ja edistää kokoontumisvapau- 59240: siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomat- den käyttämistä. Säännös liittyy lakiehdo- 59241: tavaa haittaa ympäristölle. Ympäristöllä tar- tuksen yleisiin tavoitteisiin ja 1 §:ssä määri- 59242: koitetaan sekä rakennettua että luonnonva- teltyyn lain tarkoitukseen turvata kokoon- 59243: raista ympäristöä. Periaate edellyttää, että tumisvapauden käyttämistä. Samansuuntai- 59244: 22 HE 145/1998 vp 59245: 59246: nen saannös sisältyy myös hallitusmuodon rustuvat rajoitukset luonnollisten henkilöiden 59247: 16 a §:ään, joka koskee julkisen vallan vel- lisäksi myös yhteisöiltä. Siten myös ulko- 59248: vollisuutta turvata perusoikeuksien ja ih- maiset yhteisöt voisivat järjestää yleisen ko- 59249: misoikeuksien toteutuminen. kouksen Suomessa. 59250: Säännösehdotuksen mukaan valtion tulisi Yleisen kokouksen järjestämisoikeus eh- 59251: turvata oikeus kokoontua ilman ulkopuolista dotetaan laajennettavaksi rajoitetusti myös 59252: häiriötä ja luoda edellytyksiä yleisten ko- vajaavaltaisiin. Holhouslain (34/1898) 16 §:n 59253: kousten järjestämiselle. Kokoontumisva- mukaan vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat 59254: pauden käytännön toteutuminen edellyttää alaikäiset sekä tuomioistuimen päätöksellä 59255: usein valtion aktiivisia toimenpiteitä. Myös holhottaviksi julistetut henkilöt. Ehdotuksen 59256: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artik- mukaan yleisen kokouksen järjestämisoikeus 59257: lan soveltamiskäytännössä on Euroopan ih- olisi sekä 15 vuotta täyttäneillä alaikäisillä 59258: misoikeustuomioistuin vahvistanut valtion että holhottaviksi julistetuilla 15 vuotta täyt- 59259: velvollisuuden aktiivisin toimenpitein turvata täneillä henkilöillä. Muu vajaavaltainen saisi 59260: kokoontumisvapauden käyttämistä ulkopuo- järjestää yleisen kokouksen yhdessä täysival- 59261: lisilta loukkauksilta. Kyse oli tehokkaan suo- taisen henkilön kanssa. Tämä koskisi käy- 59262: jan antamisesta mielenosoittajille vastamie- tännössä alle 15-vuotiaita lapsia. 59263: lenosoittajia vastaan (Euroopan ihmisoikeus- Järjestämiseen oikeutetuilta vajaavaltaisilta 59264: tuomioistuimen tuomio 21.6.1988 A 139, edellytettäisiin kuitenkin kykenevyyttä vasta- 59265: tapaus Plattform "Ä rzte fiir das Leben "). ta järjestäjälle kuuluvista velvoitteista. Käy- 59266: Kokoontumislain 19 §:ssä säädettäisiin polii- tännössä vajaavaltaisen kykenevyyden arvi- 59267: sin tehtäväksi turvata kokoontumisvapauden oisi poliisi saatuaan järjestäjän ilmoituksen 59268: käyttämistä. Edellytysten luominen yleisten kokouksesta. Poliisi voisi kieltää yleisen ko- 59269: kokousten järjestämiselle tarkoittaisi käytän- kouksen järjestämisen vain, jos järjestäjän 59270: nössä esimerkiksi valtion velvollisuutta antaa kykenemättömyys vastata järjestäjälle lain 59271: omistuksessaan tai hallinnassaan olevia alu- mukaan kuuluvista velvoitteista olisi ilmeis- 59272: eita yleisten kokousten järjestämiseen ko- tä. Arvioinnin tulisi olla tapauskohtaista ja 59273: koontumislain 9 §:n nojalla. siinä tulisi ottaa huomioon järjestettävän ko- 59274: kouksen luonne, esimerkiksi arvioitu osanot- 59275: tajamäärä ja tilaisuuden edellyttämien järjes- 59276: 2 luku. Yleiset kokoukset telyjen laajuus. Jos olisi perusteltua aihetta 59277: epäillä järjestäjän olevan kykenemätön vas- 59278: 5 §. Yleisen kokouksen järjestämisoikeus. taamaan velvoitteistaan, poliisi voisi tilan- 59279: Yleisen kokouksen saisi ehdotuksen mukaan teen arvioimiseksi edellyttää järjestäjän hen- 59280: järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja kilökohtaista käyntiä ennakkoilmoituksen 59281: säätiö. Nykyisen kokouslain 2 §:n mukaan yhteydessä poliism toimipisteessä lakiehdo- 59282: yleisen kokouksen saa järjestää täysivaltai- tuksen 20 §: ssä säädetyn määräysvaltansa 59283: nen Suomen kansalainen, täysivaltainen ul- nojalla. Eräänä ilmeisen kykenemättömyy- 59284: komaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa, den perusteena voisi käytännössä olla mieli- 59285: tai Suomessa rekisteröity yhdistys. sairaus, jonka vuoksi henkilö on julistettu 59286: Ehdotus laajentaisi nykyistä, Euroopan holhottavaksi. Tulkinnallisena lähtökohtana 59287: neuvostoon liityttäessä tarkistettua järjestä- olisi kuitenkin 15 vuotta täyttäneen vajaaval- 59288: misoikeutta myös sellaisiin ulkomaalaisiin, taisen oikeus järjestää yleinen kokous. Polii- 59289: joilla ei ole kotipaikkaa Suomessa, sekä re- sin kieltomahdollisuuden tarkoituksena on 59290: kisteröityjen yhdtstysten lisäksi myös muihin lähinnä suojata vajaavaltaista vastuulta, jon- 59291: yksityisoikeudellisiin ja julkisoikeudellisiin ka täyttämiseen hänellä ei olisi edellytyksiä. 59292: yhteisöihin ja säätiöihin. Järjestäjänä voisi Järjestämisoikeuden laajentaminen alaikäi- 59293: olla avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osa- siin vastaa lapsen oikeuksia koskevan yleis- 59294: keyhtiö ja osuuskunta tai julkisoikeudellinen sopimuksen asettamia velvoitteita. Sopi- 59295: yhteisö, kuten valtio, kunta, seurakunta ja muksen 15 artiklan mukaan sopimusvaltiot 59296: ylioppilaskunta. Oikeustoimikelpoisuutta tunnustavat lapsen oikeuden rauhanomaiseen 59297: vailla olevan yhteisön, kuten rekisteröimättö- kokoontumisvapauteen. Artiklan 2 kohdan 59298: män yhdistyksen, järjestäessä yleisen ko- mukaan kokoontumisvapauden käyttämiselle 59299: kouksen olisi järjestäjän vastuu viime kädes- ei saa asettaa muita rajoituksia kuin sellaisia, 59300: sä yhteisön puolesta toimivilla henkilöillä. jotka ovat säädettyjen lakien mukaisia ja 59301: Ehdotuksessa poistettaisiin kotipaikkaan pe- jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa 59302: HE 145/1998 vp 23 59303: 59304: yhteiskunnassa kansalliselle ja yleiselle tur- lisuuslain 50 a §:n mukaan lupa on kuiten- 59305: vallisuudelle, yleiselle järjestykselle (ordre kin aina myönnettävä, jos osallistuminen voi 59306: public), väestön terveyden tai moraalin suo- tapahtua asevelvollisen vapaa-aikana ja hait- 59307: jelemiselle tai muiden ihmisten vapauksien taamaHa hänen palvelustehtäviensä suoritta- 59308: tai oikeuksien suojelemiselle. Mikään edellä mista. Sotilaiden osallistumisoikeutta koske- 59309: mainituista rajoituslausekkeen kohdista ei vista rajoituksista on kuitenkin tarkoitus luo- 59310: perustele alaikäisten sulkemista kokonaan pua (Sotilasrikokset. Rikoslakiprojektin eh- 59311: järjestämisoikeuden ulkopuolelle. Järjestä- dotus 1998. Oikeusministeriö). Tämän vuok- 59312: misoikeuden laajentamista alaikäisiin puoltaa si kokoontumislakiin ei ole perusteltua ottaa 59313: sekin, että yhdistyslain 7 §:n mukaan 15 sotilaita koskevia erityissäännöksiä. 59314: vuotta täyttäneet voivat perustaa rekiste- 7 §. Ilmoitusvelvollisuus. Yleisen kokouk- 59315: röidyn yhdistyksen, joka puolestaan voi jär- sen järjestäjän olisi tehtävä ulkona yleisellä 59316: jestää kokouksen. On myös huomattava, että paikalla järjestettävästä kokouksesta ilmoitus 59317: rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 kokouspaikan poliisille. Ilmoitusvelvollisuus 59318: vuotta. Se, missä määrin alaikäinen tarvitsee ei koskisi sisätiloissa järjestettäviä yleisiä 59319: huoltajansa tai holhoojansa myötävaikutusta kokouksia. Ehdotus vastaisi tältä osin ny- 59320: järjestääkseen kokouksen, määräytyy lapsen kyistä kokouslakia. Yleisellä paikalla tarkoi- 59321: huoltoa ja holhousta koskevien lainsäännös- tetaan tässä kaikkia sellaisia alueita, jotka on 59322: ten mukaan. Laajennettaessa järjestä- tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai jotka 59323: misoikeus alaikäisiin ei ole perusteltua evätä tosiasiallisesti ovat yleisesti käytössä. Yleisiä 59324: sitä muiltakaan vajaavaltaisilta, joilla on esi- paikkoja olisivat esimerkiksi torit, aukiot, 59325: merkiksi oikeus äänestää valtiollisissa ja katualueet sekä muut yleiset alueet, riippu- 59326: kunnallisissa vaaleissa. matta siitä, onko alue yksityisessä vai julkis- 59327: Lain lähtökohtana on, että yleisellä ko- yhteisön omistuksessa. Myös erilaisilla 59328: kouksella on aina järjestäjä. Kokouksella voi yleisessä käytössä olevilla katetuilla alueilla, 59329: olla useampikin järjestäjä, jolloin nämä ovat kuten katetuilla toreilla, aukioilla tai kulku- 59330: yhteisesti vastuussa järjestäjälle kuuluvista käytävillä järjestettävät yleiset kokoukset 59331: tehtävistä ja velvollisuuksista. kuuluisivat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. 59332: 6 §. Osallistumisoikeus yleiseen kokouk- Poliisin tehtävänä olisi lakiehdotuksen 59333: seen. Pykälän mukaan jokaisella olisi oikeus 19 §:n mukaan turvata kokoontumisvapau- 59334: osallistua yleiseen kokoukseen. Osallistumis- den käyttämistä. Tämän vuoksi on tärkeää, 59335: oikeus sisältää oikeuden olla tilaisuudessa että poliisi saa ennalta tiedon ulkona järjes- 59336: läsnä sekä pitää puheita, lausua mielipiteitä tettävistä kokouksista. Ilmoitusvelvollisuu- 59337: tai muulla tavoin ilmaista ajatuksia. Osallis- den tarkoituksena on luoda edellytykset jär- 59338: tumisoikeus koskisi kaikkia ihmisiä vajaa- jestäjän ja poliisin yhteistyölle sekä turvata 59339: valtaisuudesta, kansalaisuudesta, kotipaikasta poliisin mahdollisuudet omalta osaltaan huo- 59340: tai muista ominaisuuksista riippumatta. lehtia kokousten häiriöttömästä kulusta. Ul- 59341: Säännös ei estäisi asettamasta pääsymaksua kona yleisellä paikalla järjestettävät kokouk- 59342: yleiselle kokoukselle. Säännösehdotus ei set saattavat edellyttää esimerkiksi erityisiä 59343: merkitsisi muutosta nykytilaan, sillä Euroo- liikennejärjestelyjä tai muita poliisin toimen- 59344: pan ihmisoikeussopimukseen liittymisen yh- piteitä ennakolta tai kokouksen aikana. 59345: teydessä kokouslaista poistettiin osallistumis- Ilmoituksen tekisi yleisen kokouksen jär- 59346: oikeutta koskevat rajoitukset. jestäjä tai tämän edustaja. Kokouksesta il- 59347: Sotilaiden oikeutta osallistua puoluepoliit- moitettaisiin kirjallisesti tai suullisesti, esi- 59348: tisessa tarkoituksessa järjestettyihin kokouk- merkiksi puhelimitse. Kirjallisia ilmoituksia 59349: siin ja muihin tilaisuuksiin on nykyisin ra- varten poliisilla olisi erityinen lomake. Jos 59350: joitettu rikoslain 45 luvun 26 §:ssä. Sotilaat on perusteltua aihetta epäillä vajaavaltaisen 59351: saavat osallistua yleisiin kokouksiin pitämäl- järjestäjän olevan kykenemätön vastaamaan 59352: lä alustuksia tai esitelmiä tai lausumalla mie- velvoitteistaan, poliisi voisi tilanteen arvi- 59353: lipiteitä puoluepoliittisista asioista ainoastaan oimiseksi edellyttää järjestäjän henkilökoh- 59354: esimiehen luvalla. Rikoslain 45 luvun 1 §:n taista käyntiä poliisin toimipisteessä lakieh- 59355: mukaan tämä koskee puolustusvoimien soti- dotuksen 20 §:n nojalla. 59356: lasviroissa palvelevia, asevelvollisuutta ja Kokouksen järjestämisestä ilmoitettaisiin 59357: naisten vapaaehtoista asepalvelusta suoritta- kokouspaikan poliisille. Tämä tarkoittaisi 59358: via henkilöitä sekä puolustusvoimissa soti- käytännössä sitä paikallispoliisia, jonka toi- 59359: lasvirkaan koulutettavia oppilaita. Asevelvol- mialueella kokous pääosin järjestetään. Jos 59360: 24 HE 145/1998 vp 59361: 59362: kokouspaikan poliisin toimipisteen päivystys muun muassa 10 §:n 1 momentissa säädet- 59363: olisi suljettu, ilmoitus voitaisiin tehdä polii- tävän eri järjestäjien välisen etusijajärjestyk- 59364: sipiirin muuhun päivystävään toimipistee- sen määräytymisen kannalta sekä saman py- 59365: seen tai poliisin yhteistoiminta-alueella päi- kälän 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen polii- 59366: vystävään poliisipiiriin. sin toimenpiteiden vuoksi. Ilmoituksessa 59367: Ilmoittamiselle säädetty määräaika, vähin- tulisi olla tieto kokouksessa käytettävistä 59368: tään kuusi tuntia ennen kokouksen alkua, rakennelmista ja muista erityisvälineistä. 59369: vastaa nykyistä sääntelyä. Määräajan tarkoi- Näitä olisivat esimerkiksi suuret telineet tai 59370: tuksena ei ole estää kokoontumisvapauden lavasteet sekä kulkueessa käytettävät kulku- 59371: käyttämistä, vaan varata poliisille riittävästi neuvot. Lakiehdotuksen 11 §:n nojalla ko- 59372: aikaa valmistautua laissa säädettyjen ko- kouksessa käytettäviä tavanomaisia kokous- 59373: koukseen liittyvien tehtäviensä hoitamiseen. välineitä, kuten lippuja, tunnuksia, julisteita 59374: Tämän vuoksi on katsottu perustelluksi eh- tai äänenvahvistimia ei ilmoituksessa tarvit- 59375: dottaa säädettäväksi, että myöhemminkin sisi mainita. 59376: tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä Pykälän 2 momentin mukaan järjestäjän 59377: edellyttäen, ettei kokouksen järjestämisestä olisi lisäksi nimettävä ilmoituksessa kokouk- 59378: aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjes- sen yhteyshenkilö, jonka tulisi olla poliisin 59379: tykselle. tavmtettavissa kokouksen järjestämistä kos- 59380: Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitus voi- kevissa asioissa. Erityisen yhteyshenkilön 59381: taisiin tehdä myös sellaisesta ulkona yleisel- nimeäminen on osoittautunut käytännössä 59382: lä paikalla järjestettävästä mielenosoitukses- tarpeelliseksi kokouksen järjestämistä kos- 59383: ta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten kevia mahdollisia neuvotteluja sekä poliisin 59384: henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. ennalta antamien ohjeiden ja määräysten 59385: Tilaisuuteen sovellettaisiin tällöin kokoon- vastaanottamista varten. 59386: tumislain säännöksiä järjestämisoikeutta kos- 9 §. Yleiset kokouspaikat. Pykälässä sää- 59387: kevaa 5 §:ää lukuun ottamatta. Tällaiset, esi- dettäisiin oikeus järjestää yleinen kokous 59388: merkiksi yhden hengen mielenosoitukset ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueelia 59389: ulkona yleisellä paikalla eivät lakiehdotuk- tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen 59390: sen 2 §:n 2 momentin nojalla lähtökoh- soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omis- 59391: taisesti kuulu kokoontumislain sovelta- tajan tai haltijan lupaa. Omistajana tai hal- 59392: misalaan, sillä eräiden kokoontumislain tijalla olisi kuitenkin mahdollisuus tietyin, 59393: säännösten, lähinnä järjestämisoikeutta ja il- laissa säädetyin perustein rajoittaa alueen 59394: moitusvelvollisuutta koskevien säännösten, käyttämistä kokoustarkoitukseen. 59395: ulottaminen näihin tilaisuuksiin ei olisi koh- Säännös merkitsisi periaatteellista muutos- 59396: tuullista. Toisaalta ei ole perusteltua sulkea ta nykyiseen tilanteeseen, jonka mukaan ko- 59397: tällaisia mielenosoituksia kokonaan kokoon- kouksen järjestäminen edellyttää lähtökoh- 59398: tumislain tarjoaman turvan ulkopuolelle ai- taisesti ama alueen omistajan tai haltijan 59399: noastaan tilaisuuden osanottajamäärän pe- lupaa. Käytännössä omistajan tai haltijan 59400: rusteella. Esimerkiksi kokouspaikkaa koske- suostumusta ei useinkaan erikseen hanktta, 59401: villa kokoontumislain säännöksillä on kes- jos on kyse yleisessä käytössä olevasta alu- 59402: keinen merkitys myös pienissä mielenosoi- eesta. Tällaisten alueiden omistajilla tai hal- 59403: tuksissa. Tämän vuoksi mielenosoituksen tijoilla ei yleensä ole syytä evätä suostumus- 59404: järjestäjä voisi halutessaan ilmoituksen te- taan kokouksen järjestämiselle. Ehdotus ei 59405: kemällä saada tilaisuudelle kokoontumislais- siten toisi tosiasiallisesti suurta muutosta ny- 59406: sa säädetyn suojan. kyiseen tilanteeseen. Eräissä tilanteissa sään- 59407: 8 §. Ilmoituksen sisältö. Pykälässä säädet- nös voisi kuitenkin turvata kokoontumisva- 59408: täisiin ne vähimmäistiedot, jotka järjestäjän pauden toteutumista tehokkaammin kuin ny- 59409: tulisi aina ilmoituksessa antaa. Säännöksessä kyinen käytäntö. 59410: määritellyt tiedot ovat välttämättömiä, jotta Ehdotuksessa tarkoitetut yleiset kokous- 59411: poliisi kykenisi arvioimaan tilaisuuden edel- paikat olisivat yleisessä käytössä olevia alu- 59412: lyttämien järjestelyjen tarpeen. Kokouksen eita, joihin jokaisella on jo muutenkin vapaa 59413: tarkoituksen ilmoittaminen on tarpeen sen pääsy sekä oikeus liikkua ja oleskella siellä. 59414: vuoksi, että poliisi voisi arvioida, onko ky- Pelkästään kaavoitukseen merkitty käyttö- 59415: seessä kokoontumislaissa tarkoitettu yleinen tarkoitus ei olisi ratkaiseva, vaikka sillä voi- 59416: kokous vai yleisötilaisuus. Kokouspaikkaa sikin olla merkitystä asian arvioimisessa. 59417: tai kulkueen reittiä koskeva tieto on tarpeen Viime kädessä asian ratkaisisi alueen tosi- 59418: HE 145/1998 vp 25 59419: 59420: asiallinen käyttö. Selvää on, että esimerkiksi yleisiin kokouksiin. Valtion ja kuntien oi- 59421: sotilasalueet yleisöltä kokonaan suljettuina keutta rajoittaa alueidensa käyttöä kokous- 59422: alueina tai rajavyöhykealueet sekä satama- tarkoituksiin tuleekin arvioida tiukemmin 59423: alueiden ja lentoasemien rajoitetun oleskelun kuin yksityisten maanomistajien kohdalla. 59424: osat eivät kuuluisi pykälässä tarkoitettuihin Yleisen kokouksen järjestämiseen ulkona 59425: alueisiin. Pykälään sisältyvä luettelo on esi- muualla kuin yleisellä paikalla tarvittaisiin 59426: merkinomainen. Siinä mainittujen alueiden nykyiseen tapaan aina omistajan tai haltijan 59427: lisäksi voisivat tulla kyseeseen muut lupa, kuten myös sisätiloissa järjestettäviin 59428: yleisessä käytössä olevat kokoustarkoituk- kokouksiin. Tätä selvää periaatetta ei ole tar- 59429: seen soveltuvat paikat, kuten puistot ja muut peen todeta laissa nimenomaisesti. 59430: virkistysalueet, julkisten rakennusten portaat 10 §. Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset. 59431: tai katetut kulkuväylät Hautausmaat sekä Pykälässä säänneltäisiin poliisin toimivalta 59432: luonnonsuojelu- ja muinaismuistoalueet on antaa kokouspaikan valintaa koskevia mää- 59433: katsottava pääsääntöisesti kokoustarkoituk- räyksiä. Kokouspaikalla tai kulkueen reitillä 59434: seen soveltumattomiksi. Arvioitaessa sitä, on usein huomattava merkitys esimerkiksi 59435: onko kyse pykälässä tarkoitetusta yleisestä mielenosoitusta järjestettäessä. Tämän vuok- 59436: kokouspaikasta, olisi lähtökohtana ylipäänsä si on perusteltua, että poliisin oikeus ra- 59437: pidettävä paikan soveltuvuutta kokoustarkoi- joittaa yleisten alueiden käyttöä kokoustar- 59438: tukseen. koituksiin säännellään laissa mahdol- 59439: Omistajan ja haltijan oikeuksien suojaami- lisimman täsmällisesti. 59440: seksi pykälässä ehdotetaan omistajalle tai Pykälän säännökset koskisivat ainoastaan 59441: haltijalle mahdollisuutta rajoittaa tällaisen ulkona olevien yleisten alueiden käyttöä ko- 59442: paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos koustarkoitukseen, sillä kyse olisi ilmoitus- 59443: kokouksen järjestämisestä on odotettavissa velvollisuuden piiriin kuuluvista, ulkona 59444: kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai yleisellä paikalla järjestettävistä kokouksista. 59445: ympäristölle. Omistaja tai haltija voisi aset- Sisätiloissa järjestettäviä yleisiä kokouksia 59446: taa paikan käyttöä koskevia ehtoja tai kieltää pykälässä ehdotetut säännökset eivät koskisi. 59447: paikan käytön kokonaan. Rajoitusmahdolli- Käytännössä esiintyneet on~elmatilanteet 59448: suus on tarpeen tiettyjä erityistilanteita var- ovat liittyneet nimenomaan yleisten alueiden 59449: ten, vaikka poliisilla olisikin lain 10 §:ssä käyttöön ja poliisin antamiin kokouspaikan 59450: säädetyillä edellytyksillä oikeus määrätä ko- valintaa rajoittaviin määräyksiin (esim. edus- 59451: kous siirrettäväksi toiseen paikkaan. Omis- kunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 59452: tajan ja haltijan rajoitusmahdollisuus edellyt- 1971 s. 23, vuodelta 1983 s. 115 ja s. 119 59453: täisi objektiivista perustetta. Pykälässä tar- sekä vuodelta 1990 s. 71; valtioneuvoston 59454: koitettu kohtuuton haitta rajoitus- tai oikeuskanslerin kertomus vuodelta 1990 59455: kieltoperusteena voisi käytännössä olla esi- s. 121). Pykälässä ehdotettujen säännösten 59456: merkiksi omaisuudelle tai ympäristölle ai- tarkoituksena on selventää nykykäytäntöä. 59457: heutuva huomattava vahinko. Rajoittamis- Sisätiloissa järjestettävien yleisten kokousten 59458: perusteena voisi olla myös kokouksesta ai- kokouspaikasta sovitaan paikan omistajan tai 59459: heutuva kohtuuton häiriö omistajan tai halti- haltijan kanssa. Poliisi voisi antaa määräyk- 59460: jan suunnittelemalle paikan erityiselle käy- siä sisätiloissa järjestettävän kokouksen ko- 59461: tölle. Rajoittamisperusteena ei kuitenkaan kouspaikasta lakiehdotuksen 20 §:n nojalla. 59462: voisi olla esimerkiksi alueen tavanomaisen Poliisin toimivalta antaa ulkona yleisellä 59463: käytön tilapäinen ja vähäinen häiriintyminen, paikalla olevaa kokouspaikkaa ja kulkueen 59464: kuten jalankulun häiriintyminen aukiolla ko- reittiä koskevia määräyksiä säädettäisiin tyh- 59465: kouksen aikana. jentävästi tässä pykälässä. Näiden säännösten 59466: Lain 4 §:ssä säädettäisiin valtion velvol- soveltaminen olisi ensisijaista suhteessa la- 59467: lisuudesta edistää kokoontumisvapauden kiehdotuksen 20 §:ään, joka olisi poliisin 59468: käyttämistä luomalla edellytyksiä yleisten määräysvaltaa koskeva yleinen säännös. 59469: kokousten järjestämiselle. Tämä säännös ja Säännökset olisivat myös erityissäännöksiä 59470: jo aikaisemmin mainittu hallitusmuodon suhteessa poliisilain 18 §:n 1 momenttiin, 59471: 16 a §, jossa säädetään julkisen vallan vel- jonka mukaan poliisilla on oikeus eristää, 59472: vollisuudesta turvata perusoikeuksien toteu- sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka 59473: tuminen, muodostavat perustan valtion ja tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumis- 59474: kuntien suhtautumiselle niiden omistuksessa ta, jos se on tarpeen muun muassa yleisen 59475: tai hallinnassa olevilla alueilla järjestettäviin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi 59476: 59477: 59478: 380305G 59479: 26 HE 145/1998 vp 59480: 59481: tai vaaran joutuneen omaisuuden suojaami- kokouskäyttöön. Lakiehdotuksen 9 §:ssä sää- 59482: seksi. Poliisi noudattaisi yleisten kokousten dettäisiin paikan omistajan tai haltijan mah- 59483: osalta kokoontumislain 10 §:ää ehdotetun dollisuudesta rajoittaa paikan käyttöä. Lisäk- 59484: poliisilain 18 §:n viittaussäännöksen nojalla. si 10 §:n 2 ja 3 momentissa säädettäisiin po- 59485: Sellaisia tilanteita varten, joissa ilmoitetaan liisin oikeudesta rajoittaa tietyin perustein 59486: järjestettäväksi samanaikaisesti useita yleisiä kokouspaikan tai kulkueen reitin valintaa. 59487: kokouksia samassa kokouspaikassa, eikä nii- Pykälän 2 momentin mukaan poliisi voisi 59488: den samanaikainen järjestäminen olisi mah- osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, 59489: dollista, ehdotetaan 1 momentissa säädettä- kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan 59490: väksi ne perusteet, joilla etuoikeus kokous- paikkaan, jos sen järjestäminen ilmoitetussa 59491: paikkaan määräytyisi. Käytännössä tällaiset paikassa vaarantaisi ihmisten - joko osan- 59492: tilanteet voisivat koskea esimerkiksi mie- ottajien tai sivullisten - turvallisuutta, ai- 59493: lenosoitusta ja sen vastamielenosoitusta. Eri- heuttaisi huomattavaa haittaa ympäristölle tai 59494: tyinen säännös tilanteiden ratkaisemiseksi on vahinkoa omaisuudelle tai häiritsisi kohtuut- 59495: tarpeen sekä kokoontumisvapauden turvaa- tomasti sivullisia, liikennettä taikka val- 59496: misen kannalta että lakiehdotuksen 9 §:ssä tiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään 59497: säädetyn yleisten alueiden käyttöoikeuden kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai 59498: kannalta. suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa 59499: Etusija kokouksen järjestämiseen olisi pää- tilaisuutta. Säännöksessä tarkoitettu huomat- 59500: sääntöisesti kokousilmoituksen ensimmäise- tava haitta ympäristölle voisi olla esimer- 59501: nä tehneellä järjestäjällä. Poliisin tulisi täl- kiksi puistoalueelia järjestettävästä suuresta 59502: löin osoittaa muut kokoukset siirrettäviksi kokouksesta aiheutuva nurmikon merkittävä 59503: toiseen ajankohtaan tai toiseen, kokouksen vaurioituminen. Häiriötä sivullisille voisi 59504: tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. puolestaan aiheutua kohtuuttomasta koti- 59505: Ensisijaisesti tulisi kuitenkin arvioida, olisi- rauhan, työnteon tai elinkeinon harjoittami- 59506: ko kokousten samanaikainen järjestäminen sen häiritsemisestä. Edellytyksenä kuitenkin 59507: mahdollista ja vasta toissijaisesti osoittaa on, että häiriön voidaan katsoa objektiivisin 59508: muut kuin etusijan saanut kokous siirrettä- perustein ylittävän kohtuuden rajat. Kohtuut- 59509: viksi toiseen ajankohtaan tai paikkaan. tamuuden arviointiin vaikuttaisi muun muas- 59510: Ilmoitukseen perustuva etusija väistyisi ko- sa häiriön jatkuvuus tai säännöllisyys. Koh- 59511: kouspaikan perinteisen käytön tai käytöstä tuuttomana häiriönä liikenteelle voitaisiin 59512: tehdyn sopimuksen perusteella. Jos kokous- pitää esimerkiksi kokouksen järjestämistä 59513: paikalla on järjestetty tiettynä ajankohtana, jalkakäytävällä jonkin liikkeen edessä siten, 59514: esimerkiksi vappuna, perinteisesti tietty ylei- että jalankulku ja liikkeessä asiointi estyy. 59515: nen kokous, olisi tällaisen kokouksen järjes- Säännöksessä viimeksi mainituissa tilanteissa 59516: täjällä etuoikeus kokouspaikkaan. Laissa tar- poliisin rajoitusmahdollisuus on tarpeen tilai- 59517: koitettu perinne voisi muodostua jo muuta- suuksien vaatimien turvajärjestelyjen vuoksi, 59518: mankin kokouskerran jälkeen. Säännöksellä jotka saattavat edellyttää esimerkiksi yleisen 59519: estettäisiin kokouspaikan varaaminen kiusan- paikan sulkemista yleisöltä tai sen käytön ra- 59520: teon tarkoituksessa muuhun kuin säännök- joittamista. Valtiovierailujen yhteydessä tar- 59521: sessä tarkoitettuun perinteiseen käyttöön. ve varmistaa vierailijan ja hänen seurueensa 59522: Lisäksi ilmoitukseen perustuva etusija väis- turvallisuus ja loukkaamattomuus on erityi- 59523: tyisi kokouspaikan käytöstä omistajan tai sen suuri. Tällaisia tilaisuuksia ovat myös 59524: haltijan kanssa tehdyn sopimuksen perusteel- julkisyhteisöjen, esimerkiksi valtion, järjes- 59525: la. Laissa ei säädettäisi yleisen kokouksen ja tämät kansainväliset kokoukset kuten Poh- 59526: yleisötilaisuuden välisestä kollisiotilanteesta, joismaiden neuvoston ja ministerineuvoston 59527: mutta selvää on, että omistajan tai haltijan tai Euroopan unionin neuvoston kokoukset 59528: kanssa tehty sopimus alueen käytöstä yleisö- Suomessa. Ehdotettu säännös on yhdenmu- 59529: tilaisuuden järjestämiseen saisi etusijan suh- kainen kansainvälisiä konferensseja ja eri- 59530: teessa samassa paikassa järjestettäväksi il- tyisedustustoja koskevista erioikeuksista ja 59531: moitettuun yleiseen kokoukseen. vapauksista annetun lain kanssa. Kyseisen 59532: Ilmoituksen tekeminen yleisen kokouksen lain 4 §:n 2 momentin nojalla viranomaiset 59533: järjestämisestä tietyssä yleisessä paikassa ei voivat tarpeen mukaan rajoittaa asianmukais- 59534: sellaisenaan perusta kokouksen järjestäjälle ta lupaa vailla olevien henkilöiden ja kulku- 59535: tai sen osanottajille oikeutta ottaa paikka neuvojen pääsyä alueelle, jossa kansainväli- 59536: haltuunsa ja pitää sitä varattuna yksinomaan sen konferenssin tilat sijaitsevat, sekä liikku- 59537: HE 145/1998 vp 27 59538: 59539: mista konferenssitilojen välittömässä lähei- on usein välttämätöntä. Kokousvälineiden 59540: syydessä. Suojelun tarpeeltaan valtiovierai- käytössä on esiintynyt ongelmallisia tilantei- 59541: luun tai kansainväliseen kokoukseen rinnas- ta, sillä nykyisessä kokouslaissa ei ole asias- 59542: tettavana muulla tilaisuudelle tarkoitetaan ta säännöksiä (esim. KHO 1974 A II 3 ja 59543: esimerkiksi tilaisuuksia, jotka arvokkaan KHO 1982 A II 6). 59544: luonteensa vuoksi edellyttävät erityistä suo- Asian selventämiseksi ehdotetaan säännös- 59545: jaa. tä, jonka mukaan yleisessä kokouksessa saisi 59546: Luettelossa ei mainita nimenomaisesti vie- käyttää julisteita, tunnuksia, äänenvahvisti- 59547: raan valtion edustustoa. Käytännössä edus- mia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä 59548: tuston ulkopuolella järjestettävä mielenosoi- sekä tilapäisiä rakennelmia. Tilapäisillä ra- 59549: tus voitaisiin siirtää toiseen paikkaan, jos se kennelmilla tarkoitetaan esimerkiksi puhuja- 59550: häiritsisi kohtuuttomasti sivullisia tai lii- korokkeita. Pykäläehdotuksen luettelo on 59551: kennettä. Säännösehdotuksessa on otettu esimerkinomainen, sillä ennalta on vaikea 59552: huomioon diplomaattisia suhteita ja konsu- määritellä tyhjentävästi, millaisia välineitä 59553: lisuhteita koskevien Wienin yleissopimusten kulloinkin käytetään. Tavanomaisia kokous- 59554: asettamat velvoitteet ryhtyä toimenpiteisiin välineitä olisivat luettelossa mainittujen li- 59555: sen estämiseksi, että edustuston rauhaa häiri- säksi esimerkiksi liput, kyltit ja banderollit. 59556: tään tai sen arvovaltaa vahingoitetaan. Lail- On huomattava, että esimerkiksi mielenosoi- 59557: lisen mielenosoituksen järjestäminen edus- tuksissa tavanomaisesti käytettävillä välineil- 59558: tuston ulkopuolella yleisellä katualueelia ei lä on kokoontumisvapauden ohella kiinteä 59559: merkitse sellaista tekoa, jolla edustuston ar- yhteys myös sananvapauteen. 59560: vovaltaa vahingoitettaisiin. Nykyinen käy- Suoraan lain nojalla käytettävien välinei- 59561: täntö on muodostunut tässä suhteessa aikai- den tulisi kuulua tavanomaiseen kokouksen 59562: sempaa väljemmäksi (esim. eduskunnan oi- kulkuun. Esimerkiksi poikkeuksellisten tai 59563: keusasiamiehen kertomus vuodelta 1990 suurten rakenneimien sekä vaaraa aiheuttavi- 59564: s. 77). Edustuston oma alue nauttii luonnol- en telineiden tai lavasteiden käyttö edellyt- 59565: lisesti loukkaamattomuutta. täisi edelleen viranomaisten hyväksyntää 59566: Edellä selvitetyt rajoitusperusteet kos- siten kuin siitä rakennuslainsäädännössä 59567: kisivat kaikkia ulkona yleisellä paikalla jär- erikseen säädetään. 59568: jestettäviä yleisiä kokouksia, siis myös kul- Kokousvälineitä käytettäessä ja rakennel- 59569: kuemuotoisia kokouksia. Kulkueita varten mia pystytettäessä järjestäjän tulisi sään- 59570: säädettäisiin kuitenkin 3 momentissa lisäksi nösehdotuksen mukaan huolehtia siitä, et- 59571: erityinen rajoitusperuste, joka olisi 2 mo- teivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta hait- 59572: mentissa säädettyjä perusteita joustavampi. taa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle. 59573: Ehdotuksen mukaan poliisi voisi määrätä Myös lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentissa 59574: kulkueen reittiä muutettavaksi liikenteen su- säädetyt tilaisuuden järjestämisen yleiset pe- 59575: juvuuden sitä vaatiessa, sillä liikkuva kulkue riaatteet edellyttävät näiden seikkojen huo- 59576: häiritsee liikennettä yleensä enemmän kuin mioon ottamista. Sivullisten olisi kuitenkin 59577: paikallaan pysyvä kokous. Kulkueen tarkoi- siedettävä kokouksesta aiheutuvaa ta- 59578: tusta ei saisi kuitenkaan reitin muutoksella vanomaista häiriötä. Niin ikään on selvää, 59579: vaarantaa. ettei kaikkien kokouksesta aiheutuvien vä- 59580: Poliisin rajoittaessa kokouspaikan käyttöä häisten ympäristöhaittojen estäminen ole 59581: edellä mainituin perustein poliisin tulisi aina mahdollista. Poliisi voisi lakiehdotuksen 59582: ehdotetun pykälän mukaan neuvotella ensin 20 §:n nojalla antaa ohjeita ja määräyksiä 59583: kokouksen yhteyshenkilön kanssa, jotta kokousvälineiden käytöstä ottaen kuitenkin 59584: myös kokouksen järjestäjän kanta otettaisiin huomioon, mitä 11 §:ssä säädetään niiden 59585: asiassa huomioon. Sen varalle, ettei yhteys- käyttöoikeudesta ja käytössä noudatettavista 59586: henkilö olisi tavoitettavissa, säädettäisiin 4 periaatteista. 59587: momentissa poliisin oikeudesta ryhtyä toi- 59588: menpiteisiin ilman neuvottelua yhteyshenki- 3 luku. Yleisötilaisuudet 59589: lön kanssa. 59590: 11 §. K okousvälineet. Kokoontumisva- 12 §. Yleisötilaisuuden järjestämisoikeus. 59591: pauden tosiasiallinen toteutuminen edellyttää Yleisötilaisuuksien järjestäruisoikeus ehdote- 59592: mahdollisuutta käyttää tavanomaisia ko- taan säädettäväksi samalla tavoin kuin la- 59593: kousvälineitä. Esimerkiksi ulkona järjestet- kiehdotuksen 5 §:ssä yleisten kokousten 59594: tävissä kokouksissa äänenvahvistimen käyttö osalta lukuun ottamatta vajaavaltaisten jär- 59595: 28 HE 145/1998 vp 59596: 59597: jestämisoikeutta. Se olisi yleisötilaisuuksien desta. Ehdotus merkitsisi muutosta nykyi- 59598: osalta rajoitetumpi kuin yleisissä kokouksis- seen sääntelyyn, jonka mukaan osa julkisista 59599: sa. Vajaavaltainen saisi järjestää yleisöti- huvitilaisuuksista on luvanvaraisia ja osa 59600: laisuuden ainoastaan yhdessä täysivaltaisen ilmoituksenvaraisia. Huvitilaisuuksien lu- 59601: henkilön kanssa. vanvaraisuudesta ehdotetaan luovuttavaksi 59602: Käytännössä vajaavaltaiset järjestävät mel- kokonaan. Lakiehdotuksen mukaan yleisöti- 59603: ko usein yleisötilaisuuksia, kuten erilaisia laisuuksien järjestäminen olisi joko ilmoi- 59604: näytöksiä, myyjäisiä, juhlia tai muita vas- tuksenvaraista tai vapaata. Ehdotus vastaa 59605: taavanlaisia tapahtumia. Järjestäjinä toimivat yleistä pyrkimystä hallinnon turhien lupajär- 59606: kuitenkin muodollisesti vajaavaltaisten ohel- jestelmien purkamiseen. Ehdotus olisi myös 59607: la tai sijasta yleensä vanhemmat tai opetta- järjestäjän kannalta selvempi verrattuna mo- 59608: jat. V astuukysymysten kannalta järjestä- niportaisiin sääntelyvaihtoehtoihin, joissa eri 59609: misoikeuden kytkeminen mukana oleviin tilaisuuksien täsmällinen määrittely tarkoi- 59610: täysivaltaisiin on perusteltua. Yleisöti- tuksenmukaisella tavalla olisi hankalaa ja 59611: laisuuksien järjestämiseen liittyy useammin järjestäjän olisi vaikeaa arvioida, edellyttää- 59612: esimerkiksi taloudellista vastuuta kuin yleis- kö tilaisuuden järjestäminen lupaa, ilmoitus- 59613: ten kokousten järjestämiseen eivätkä 15 ta vai ei kumpaakaan. 59614: vuotta täyttäneetkään vajaavaltaiset hallitse On huomattava, että useiden järjestyksen 59615: vielä täysimääräisesti tulojaan ja varallisuut- ja turvallisuuden tai ympäristön kannalta 59616: taan. vaarallisten tai haitallisten yleisötilaisuuksien 59617: 13 §.Omistajan tai haltijan suostumus. Py- tai ohjelmien järjestäminen edellyttää nY.- 59618: kälässä ehdotetaan säädettäväksi järjestäjän kyisen huviluvan lisäksi eräiden muiden 11- 59619: velvollisuudesta hankkia järjestämispaikan moitusten tekemistä tai lupien hakemista. 59620: omistajan tai haltijan suostumus paikan käyt- Viranomaiset voivat antaa näiden ilmoitusten 59621: tämiseen tilaisuutta varten. Säännös koskee perusteella tai lupapäätöksessään määräyksiä 59622: sekä ulkona että sisätiloissa olevia järjestä- tilaisuuden järjestämisestä. Ehdotus ei vai- 59623: mispaikkoja. Suostumuksen hankkimis- kuttaisi tällaisiin erityislainsäädäntöön sisäl- 59624: menettelystä ei ehdoteta erityisiä säännöksiä, tyviin lupa- tai ilmoitusmenettelyihin. 59625: sillä kyse on sopimuksenvaraisesta asiasta. Pykälän 1 momentin mukaan yleisöti- 59626: Säännöksen tarkoitus laissa on pelkästään laisuuden järjestäjän tulisi tehdä tilaisuudesta 59627: informatiivinen, sillä yleisötilaisuuden jär- kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan polii- 59628: jestäjällä olisi tämä velvollisuus ilman ni- sille vähintään kolme vuorokautta ennen ti- 59629: menomaista säännöstäkin. Omistajan tai hal- laisuuden alkua. Ilmoitus tulisi aina tehdä 59630: tijan suostumuksen hankkimista on tarpeen kirjallisesti. Kirjallinen ilmoitus on menette- 59631: erityisesti korostaa, jottei asiasta syntyisi lyllisesti suullista selkeämpi erityisesti niiden 59632: sekaannusta lakiehdotuksen 9 §:ssä säädet- tilanteiden kannalta, joissa poliisi päättää 59633: tyyn yleisiä kokouksia koskevaan yleisten kieltää tilaisuuden järjestämisen tai antaa 59634: alueiden käyttöoikeuteen nähden. määräyksiä tilaisuuden järjestämisestä ja jär- 59635: Lisäksi pykälän 2 momentiksi ehdotetaan jestäjä tahtoo valittaa poliisin päätöksestä. 59636: säännöstä, jossa viitattaisiin tekijänoikeusla- Myös yleisötilaisuuden järjestämiseen usein 59637: kiin (404/1961) perustuvaan velvollisuuteen liittyvien muun lainsäädännön edellyttämien 59638: hankkia tekijänoikeudenhaltijan suostumus toimenpiteiden kannalta kirjallinen ilmoitus 59639: teoksen esittämiseen tilaisuudessa. Säännök- on tarkoituksenmukainen. 59640: sen tarkoituksena olisi muistuttaa järjestäjää Määräaika ilmoituksen tekemiselle vastaa 59641: tekijänoikeuslakiin perustuvista taiteellisten nykyistä sääntelyä, kuten myös ehdotus po- 59642: teosten esittämiseen liittyvistä velvoitteista, liisin mahdollisuudesta hyväksyä määräajan 59643: kuten tekijänoikeuskorvausten suorittamises- päättymisen jälkeenkin tehty ilmoitus, jos 59644: ta esitettäessä musiikkia yleisötilaisuuksissa. tilaisuuden järjestämisestä ei aiheudu haittaa 59645: Tämä on tarpeen sen vuoksi, että tekijänoi- yleiselle järjestykselle eikä määräajan lai- 59646: keuksien valvonta huvitilaisuuksissa on käy- minlyönti vaikeuta kohtuuttomasti poliisille 59647: tännössä perustunut nykyiseen lupa- ja il- lain mukaan kuuluvien tehtävien täyttämistä. 59648: moitusmenettelyyn, jota nyt ehdotetaan mer- Usean poliisipiirin alueella järjestettävästä 59649: kittävästi rajattavaksi lakiehdotuksen yleisötilaisuudesta, kuten erilaisista moottori- 59650: 14 §:ssä. kilpailuista, tehtäisiin ilmoitus siihen paikal- 59651: 14 §.Ilmoitus. Pykälässä säädettäisiin ylei- lispoliisin poliisipiiriin, jonka alueella mer- 59652: sötilaisuuden järjestäjän ilmoitusvelvollisuu- kittävin osa tilaisuudesta järjestetään. 59653: HE 145/1998 vp 29 59654: 59655: Ilmoitus voisi koskea myös useita tai tois- paikan käyttöön sekä muun lainsäädännön 59656: tuvia saman järjestäjän samassa paikassa edellyttämät tilaisuuden järjestämiseen liitty- 59657: järjestämiä keskenään samanlaisia yleisötilai- vät ilmoitukset, luvat tai toimenpiteet. 59658: suuksia, kuten musiikki- ja tanssitilaisuuksia, 15 §. Yleisötilaisuuden kieltäminen. Poliisi 59659: erilaisia näytöksiä tai huvipuistotapahtumia. voisi kieltää yleisötilaisuuden järjestämisen 59660: Pykälän 2 momentissa säädettätsiin poik- ennakolta tietyillä laissa tyhjentävästi sääde- 59661: keus yleisötilaisuuksia koskevaan ilmoitus- tyillä perusteilla. Kieltomahdollisuus on tar- 59662: velvollisuuteen. Järjestäjän ei tarvitsisi tehdä peen luovuttaessa kokonaan nykyisestä lupa- 59663: ilmoitusta sellaisesta y leisötilaisuudesta, joka järjestelmästä. Poliisin tulisi kmtenkin ensi- 59664: osanottajien vähäisen määrän, tilaisuuden sijaisesti ohjata yleisötilaisuuksien järjestä- 59665: luonteen tai järjestämispaikan vuoksi ei edel- mistä antamalla järjestäjälle ohjeita ja mää- 59666: lyttäisi toimenpiteitä järjestyksen ja turvalli- räyksiä lakiehdotuksen 20 §:n mukaisesti. 59667: suuden ylläpitämiseksi tai sivullisille ja ym- Jos nämä toimenpiteet eivät olisi riittäviä ja 59668: päristölle aiheutuvan haitan estämiseksi jos olisi ilmeistä, että tietyt laissa säädetyt 59669: taikka erityisiä liikennejärjestelyjä. Kyse perusteet täyttyisivät, poliisi voisi kieltää 59670: voisi olla sekä sisätiloissa että ulkona järjes- tilaisuuden järjestämisen kokonaan. Myös 59671: tettävistä tilaisuuksista. Säännösehdotuksessa nykyisessä käytännössä poliisin antamat oh- 59672: tarkoitetut toimenpiteet ja järjestelyt voivat jeet ja määräykset ovat ensisijaisia ja järjes- 59673: olla sekä järjestäjän että poliisin suorittamia. tämisen kieltäminen vasta toissijainen keino. 59674: Toimenpiteet järjestyksen ja turvallisuuden Pykäläehdotukseen sisältyy neljä kieltope- 59675: ylläpitämiseksi voisivat koskea esimerkiksi rustetta. Poliisi voisi ensinnäkin kieltää ylei- 59676: poliisin hyväksymien järjestyksenvalvojien sötilaisuuden järjestämisen, jos olisi ilmeistä, 59677: asettamista, tilaisuuden ohjelmanumeroihin että tilaisuuden järjestäminen olisi lainvas- 59678: liittyviä turvallisuustoimenpiteitä tai järjes- taista tai sen järjestämisessä rikottaisiin olen- 59679: tämispaikan rajaamista muulta käytöltä. Toi- naisesti tätä lakia tai sen nojalla annettuja 59680: menpiteet sivullisille tai ympäristölle aiheu- määräyksiä. Tilaisuuden järjestäminen olisi 59681: tuvan haitan estämiseksi voisivat puolestaan lainvastaista, jos siinä olisi kyse rangaista- 59682: koskea sivullisten kotirauhan turvaamista tai van teon tekemisestä tai muuten lainvas- 59683: omaisuuden vahingoittumisen estämistä taik- taisesta toiminnasta (esim. KHO 1976 A II 59684: ka varautumista suureen yleisömäärään riit- 48). Tilaisuuden järjestäminen ilman järjes- 59685: tävillä puhtaanapitojärjestelyillä. Erityiset lii- tämispaikan omistajan tai haltijan suostu- 59686: kennejärjestelyt voisivat koskea muun muas- musta olisi myös lainvastaista (esim. KHO 59687: sa paikoitusalueiden varaamista osanottajien 1982 A II 99). Lisäksi tilaisuus voitaisiin 59688: käyttöön tai liikenteen ohjaamista normaa- kieltää, jos olisi ilmeistä, että sen järjestämi- 59689: leista liikenneväylistä poikkeavana tavalla. sessä rikottaisiin olennaisesti poliisin anta- 59690: Ilmoitusvelvollisuuden rajoittamisen tar- mia määräyksiä. Merkitykseltään vähäinen 59691: koituksena on karsia turhia järjestäjän vel- säännösten tai määräysten noudattamatta 59692: vollisuuksia ja siten helpottaa järjestyksen ja jättäminen ei muodostaisi säännösehdotuk- 59693: turvallisuuden kannalta ongelmattomien ylei- sessa tarkoitettua perustetta järjestämiskiel- 59694: sötilaisuuksien järjestämistä. Ilmoitusvelvol- lolle. Poliisin määräyksien olennaisena rik- 59695: lisuuden ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi komisena voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, 59696: sisätiloissa vakituisesti järjestettävät näytte- että järjestäjä jättäisi ottamatta lakiehdotuk- 59697: lyt, elokuva-, teatteri- ja oopperanäytökset sen 16 §:n noJalla edellytetyn vastuuvakuu- 59698: sekä sellaiset konsertit, joihin ei ole tarpeen tuksen tai kun järjestäjä ei asettaisi järjestyk- 59699: asettaa järjestyksenvalvojia. Viranomaisilla senvalvojia poliisin määräyksen mukaisesti. 59700: ei ole tarvetta erityisesti ohjata tällaisten ti- Toinen kieltoperuste olisi se, ettei järjes- 59701: laisuuksien järjestämistä. tystä ja turvallisuutta ilmeisesti voitaisi yllä- 59702: Pykälän 3 momentin mukaan yleisöti- pitää. Tällainen tilanne olisi kyseessä esi- 59703: laisuutta koskevan ilmoituksen tulisi sisältää merkiksi silloin, kun järjestäjän valitsemalla 59704: samat tiedot kuin lakiehdotuksen 8 §:ssä järjestämispaikalla ei voitaisi erityisillä toi- 59705: säädettäisiin yleisiä kokouksia koskevasta il- menpiteilläkään taata yleisön turvallisuutta. 59706: moituksesta. Tämän lisäksi poliisi voisi vaa- Kolmas kieltoperuste olisi terveydelle tai 59707: tia tarvittaessa selvityksiä myös muista ylei- omaisuudelle ilmeisesti aiheutuva vaara tai 59708: sötilaisuuden järjestämiseen liittyvistä sei- vahinko ja neljäs kieltoperuste olisi sivulli- 59709: koista. Tällaisia olisivat esimerkiksi järjestä- sille tai ympäristölle aiheutuva huomattava 59710: mispaikan omistajan tai haltijan suostumus haitta. Nykyisen huvilainsäädännön mukaan 59711: 30 HE 145/1998 vp 59712: 59713: huvitilaisuuden järjestäminen voidaan kieltää 4 luku. Jäijestyksenpito 59714: myös hyvien tapojen vastaisena. Tällaista 59715: kieltoperustetta ei voida pitää enää perustel- 17 §. Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset 59716: tuna sen sisällöllisen epämääräisyyden vuok- velvollisuudet. Pykälässä säädettäisiin ylei- 59717: si. sen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestä- 59718: Yleisötilaisuuden kieltäminen olisi poik- jän yleisistä velvollisuuksista. Järjestäjän 59719: keuksellinen menettely. Ensisijaisesti poliisi velvollisuutena olisi huolehtia järjestyksestä 59720: antaisi järjestäjälle ohjeita ja määräyksiä ti- ja turvallisuudesta sekä lain noudattamisesta. 59721: laisuuden järjestämisestä ja vasta viimekä- Vastaavat velvollisuudet kuuluisivat myös 59722: tisenä keinona olisi järjestämisen kieltä- yleisen kokouksen puheenjohtajalle, jos sel- 59723: minen kokonaan. Poliisi tekisi kieltopäätök- lainen valitaan. 59724: sen kirjallisesti ja siitä voitaisiin valittaa la- Säännöksellä korostettaisiin järjestäjän en- 59725: kiehdotuksen 28 §:n nojalla. Kieltopäätöstä sisijaista vastuuta järjestyksenpidosta ti- 59726: olisi noudatettava muutoksenhausta huoli- laisuudessa. Järjestäjän tulisi ryhtyä enna- 59727: matta, jollei valitusviranomainen toisin kolta järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi- 59728: määräisi. tämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Järjes- 59729: 16 §. Vastuuvakuutus. Nykyisen huviase- täjä voisi esimerkiksi tarvittaessa asettaa jär- 59730: tuksen 6 §:ssä säädetään poliisin oikeudesta jestyksenvalvojia. Turvallisuuden kannalta 59731: asettaa tiettyjen huvitilaisuuksien järjestämi- ongelmallisissa tilaisuuksissa, kuten tila- 59732: selle ehdoksi järjestäjän ottama asianmukai- päisissä tiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa 59733: nen vastuuvakuutus. Säännös vastaavanlai- tai moottoriurheilutapahtumissa, järjestäjän 59734: sesta poliisin määräyksestä on tarpeen säilyt- tulisi ryhtyä tarvittaviin paloturvallisuutta ja 59735: tää edelleen sellaisten yleisötilaisuuksien pelastustoimintaa koskeviin toimenpiteisiin. 59736: osalta, joista voi aiheutua henkilö- tai omai- Järjestäjän ja puheenjohtajan olisi myös kiel- 59737: suusvahinkoja. Oikeuskäytännössä on esiin- lettävä tilaisuudessa teot, jotka olisivat il- 59738: tynyt lukuisia erilaisten urheilu-, ravi- ja meisesti rangaistavia, sekä kehotukset niihin. 59739: moottorikilpailujen järjestäjiä koskevia va- Järjestäjän ja puheenjohtajan tulisi tarvittaes- 59740: hingonkorvaustapauksia (esim. KKO 1975 II sa välittää osanottajien tietoon poliisin anta- 59741: 30, KKO 1975 II 64, KKO 1981 II 84, mat näitä koskevat ohjeet ja määräykset. 59742: KKO 1982 II 123 ja KKO 1989:129). Lakiehdotukseen ei sisälly tarkempia sään- 59743: Järjestäjäitä vaadittava vakuus olisi muo- nöksiä yleiselle kokoukselle valittavasta pu- 59744: doltaan vastuuvakuutus kuten nykyisinkin. heenjohtajasta. Ehdotuksen mukaan puheen- 59745: Vakuutus on sekä järjestäjän että poliisin johtajan valitseminen ei olisi pakollista ku- 59746: kannalta selkein ja helpoimmin arvioitavissa ten nykyisen kokouslain 7 §:n mukaan. Huo- 59747: oleva vakuus. Sisäasiainministeriö voisi an- mattava osa nykyisin järjestettävistä yleisistä 59748: taa lain 29 §:n 2 momentin nojalla tarkem- kokouksista on mielenosoituksia, joissa pu- 59749: pia määräyksiä vakuutuksen vähim- heenjohtaja ei ole välttämätön. Puheenjohta- 59750: mäisehdoista. jan valinta tulisi kyseeseen lähinnä sellaisis- 59751: Nykyisen huviasetuksen 6 §:n mukaan sa yleisissä kokouksissa, joiden tarkoitukse- 59752: vastuuvakuutuksen ottamista voidaan edel- na on keskustella ja tehdä päätöksiä. Jos pu- 59753: lyttää järjestettäessä sellaisia näytöksiä, no- heenjohtaja valittaisiin, vastaisi hän tässä 59754: peuskilpailuja tai kilpailuun verrattavia näy- pykälässä tai lakiehdotuksen 21 §:n 1 mo- 59755: tösajaja taikka muita huvitilaisuuksia, joissa mentissa säädetyistä velvollisuuksista järjes- 59756: katsojille, toimihenkilöille tai ulkopuolisille täjän ohella. Järjestäjän ja puheenjohtajan 59757: voi aiheutua henkilöön tai omaisuuteen koh- velvollisuuksien olennainen laiminlyönti ran- 59758: distuvaa vahingonvaaraa. Lento- ja lasku- gaistaisiin kokoontumisrikkomuksena la- 59759: varjohyppynäytösten sekä -kilpailujen, eri- kiehdotuksen 26 §:n mukaisesti. 59760: laisten moottorikilpailujen ja näytösajojen tai 18 §. Järjestyksenvalvojat. Yleisen ko- 59761: ravi- ja ratsastuskilpailujen järjestäminen kouksen tai yleisötilaisuuden järjestäjä voisi 59762: edellyttää nykyisin aina vastuuvakuutuksen asettaa tilaisuutta varten järjestyksenvalvojia. 59763: ottamista. Tarkoituksena ei ole muuttaa ny- Järjestyksenvalvojien kelpoisuusvaatimuksis- 59764: kyistä käytäntöä tässä suhteessa, vaikkei eh- ta, valtuuksista ja velvollisuuksista säädet- 59765: dotukseen sisällykään vastaavaa sääntelyä. täisiin erikseen järjestyksenvalvojista annet- 59766: Vastuuvakuutuksen asettaruisehto olisi käyt- tavassa laissa. Järjestyksenvalvojan oikeu- 59767: töalaltaan melko rajoitettu eikä sillä tulisi desta keskeyttää yleinen kokous tai yleisöti- 59768: tarpeettomasti rasittaa järjestäjää. laisuus taikka määrätä se päättymään säädet- 59769: HE 145/1998 vp 31 59770: 59771: täisiin kuitenkin tyhjentävästi kokoontumis- Ia on merkitystä käytännön tulkintaohjeena 59772: laissa. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että poliisin toiminnalle yleisissä kokouksissa. 59773: kyse olisi kokoontumisvapauden kannalta Poliisin tulisi ottaa turvaamisvelvollisuutensa 59774: keskeisestä toimenpiteestä, jota koskevat huomioon esimerkiksi antaessaan lakiehdo- 59775: säännökset ovat myös kokoontumislain kes- tuksen 10 tai 20 §:n nojalla ohjeita ja 59776: keisintä sisältöä. määräyksiä kokouksen järjestämisestä sekä 59777: Nykyisin järjestysmiehiä koskeva sääntely käyttäessään 21 §:n 2 momentissa säädetty~ 59778: on hajautunut useisiin eri säädöksiin. Sään- oikeuttaan keskeyttää yleinen kokous tat 59779: telyn pääosa sisältyy huvilain 10--12 §:ään. määrätä se päättymään. 59780: Sisäasiainministeriön asettama työryhmä eh- Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin poliisin 59781: dotti mietinnössään (Ehdotus laiksi järjes- velvollisuudesta valvoa, että järjestäjä ja pu- 59782: tyksenvalvojista. Sisäasiainministeriön polii- heenjohtaja täyttävät kokoontumislain mu- 59783: siosaston julkaisu 10/1995) erillisen järjes- kaiset velvollisuutensa, sekä ryhtyä tarvitta- 59784: tykseilvalvojista annettavan lain säätämistä. essa toimenpiteisiin järjestyksen ja turval- 59785: Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus lisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouk- 59786: antaa eduskunnan käsiteltäväksi siten, että sessa ja yleisötilaisuudessa. Säännös koros- 59787: laki voisi tulla voimaan samanaikaisesti ko- taisi järjestäjän ja puheenjohtajan ensisijaista 59788: koontumislain kanssa. vastuuta tilaisuudesta. Ilman nimenomaista 59789: Järjestyksenvalvojalie kuuluisi eräitä yksi- säännöstäkin on selvää, että momentissa 59790: lön perusoikeuksien kannalta keskeisiä toi- mainittujen seikkojen lisäksi poliisin tehtä- 59791: mivaltuuksia, joita järjestäjällä tai puheen- vänä on valvoa lain noudattamista tilaisuuk- 59792: johtajalla ei olisi. Tämä perustuu erityiseen, sissa. Yleisötilaisuuksien järjestämisessä 59793: järjestyksenvalvojista annettavassa laissa käytettyjen poliisin palvelujen vastikkeel- 59794: säädettävään järjestyksenvalvojien hyväksy- lisuus määräytyisi poliisin suoritteiden mak- 59795: mismenettelyyn, jossa poliisi arvioi ehdote- sullisuudesta annetun sisäasiainministeriön 59796: tun henkilön sopivuuden järjestyksenvalvo- päätöksen mukaisesti. 59797: jan tehtävään. Jos järjestäjä tai puheenjohtaja Poliisilla on poliisilain 1 §:n perusteella 59798: haluaisi kohdistaa tiettyjä toimia esimerkiksi velvollisuus ylläpitää yleistä järjestystä ja 59799: yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen häi- turvallisuutta. Kokoontumislaki olisi kuiten- 59800: ritsijöihin, hänen olisi käännyttävä järjestyk- kin poliisin toimintaa yleisissä kokouksissa 59801: senvalvojan tai poliisin puoleen. Järjestyk- ja yleisötilaisuuksissa sääntelevä erityislaki 59802: senvalvojana olisi toimivaltuuksiensa käytös- suhteessa poliisilakiin. Informatiivisuuden 59803: sä itsenäinen harkintavalta suhteessa järjestä- vuoksi onkin perusteltua, että kokoontumis- 59804: jään tai puheenjohtajaan. Järjestyksenvalvo- lakiin sisältyy yleissäännös poliisin tehtävis- 59805: jien asettaminen ei kuitenkaan siirtäisi jär- tä yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksis- 59806: jestäjäitä tai puheenjohtajalta vastuuta ti- sa. Yleissäännöksen lisäksi kokoontumislaki 59807: laisuuden järjestyksenpidosta ja turvallisuu- sisältäisi nykyistä yksityiskohtaisemmat 59808: desta. säännökset poliisin oikeuksista yleisissä ko- 59809: Järjestyksenvalvojien asettaminen olisi läh- kouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Nämä sään- 59810: tökohtaisesti vapaaehtoista, mutta poliisi voi- nökset olisivat luonteeltaan tyhjentäviä, mut- 59811: si lakiehdotuksen 20 §:n nojalla antaa ta muilta osin poliisilaissa ja muissa laeissa 59812: yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden jär- poliisille säädetyt valtuudet koskisivat myös 59813: jestäjää sitovia määräyksiä järjestyksenval- yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia. 59814: vojista. Poliisin määräykset voisivat koskea Kokoontumislaissa säänneltyihin toimenpi- 59815: asettamisvelvollisuuden lisäksi muun muassa teisiin ryhtyessään poliisin tulee luonnol- 59816: järjestyksenvalvojien lukumäärää. lisesti noudattaa poliisilain 2 §:n säännöksiä 59817: 19 §.Poliisin tehtävät. Pykälän 1 moment- poliisin toiminnan yleisistä periaatteista, joi- 59818: ti sisältäisi yleisen säännöksen poliisin vel- den mukaan poliisin toimenpiteet on suori- 59819: vollisuudesta turvata kokoontumisvapauden tettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai 59820: käyttämistä. Säännöksellä on yhteys 4 §:ään haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suo- 59821: sisältyvään valtion turvaamis- ja edistämis- rittamiseksi. Poliisin tulee pyrkiä ylläpitä- 59822: velvollisuuteen. Poliisin toiminta on keskei- mään yleistä järjestystä ja turvallisuutta en- 59823: sellä sijalla kokoontumisvapauden tosiasial- sisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin 59824: lisen toteutumisen kannalta, minkä vuoksi eikä poliisi saa puuttua kenenkään oikeuk- 59825: poliisin turvaamisvelvollisuuden nimen- siin enempää kuin poliisin tehtävän suorit- 59826: omainen sääntely on perusteltua. Periaatteel- tamiseksi on tarpeen. 59827: 32 HE 145/1998 vp 59828: 59829: Pykälän 2 momentin saannös poliisi- ja oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen. 59830: pelastusviranomaisen vapaasta pääsystä ylei- Pykälässä määriteltäisiin tyhjentävästi ne 59831: siin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin vastaa perusteet, joiden nojalla poliisi voi antaa 59832: pääosin nykyistä kokouslain 8 §:ää ja hu- määräyksiä yleisten kokousten ja yleisötilai- 59833: viasetuksen 16 §:ää. Vapaa pääsy sisältää suuksien järjestämisestä. Luettelo vastaisi 59834: sekä oikeuden olla tilaisuudessa läsnä että pääpiirteiltään poliisin nykyisin antamien 59835: oikeuden maksuttomaan sisäänpääsyyn, jos yleisiä kokouksia ja julkisia huvitilaisuuksia 59836: tilaisuuteen on pääsymaksu. Säännösehdo- koskevien määräysten alaa. Poliisi voisi py- 59837: tuksessa vapaa pääsy on rajattu virkatehtä- kälän perusteella antaa määräyksiä muun 59838: vää suorittavaan poliisiin, kun nykyisen hu- muassa järjestyksenvalvojien asettamisesta. 59839: viasetuksen 16 §:n 1 momentin mukaan tie- Asettamisvelvollisuuden lisäksi määräykset 59840: tyillä poliisihallinnon ylemmillä virkamiehil- voisivat koskea järjestyksenvalvojien luku- 59841: lä on virka-alueellaan aina vapaa pääsy jul- määrää sekä järjestyksenvalvojiksi hyväksyt- 59842: kisiin huvitilaisuuksiin. Pelastusviranomais- täviä henkilöitä. Poliisi voisi antaa määräyk- 59843: ten vapaa pääsy on tarpeen tilaisuuden tur- siä myös tilaisuuden järjestämisajasta. Ne 59844: vallisuusjärjestelyjen varmistamiseksi. voisivat koskea esimerkiksi tilaisuuden päät- 59845: 20 §. Poliisin antamat ohjeet ja määräyk- tymisaikaa sekä eräissä r.oikkeuksellisissa 59846: set. Pykälä sisältäisi yleisen säännöksen po- yksittäistapauksissa myös tilaisuuden ajoittu- 59847: liisin oikeudesta antaa yksittäistapauksessa mista kirkollisiin juhlapäiviin. Nykyiseen 59848: ohjeita ja määräyksiä yleisen kokouksen tai huvilainsäädäntöön sisältyvät yleiset ajalliset 59849: yleisötilaisuuden järjestämisestä joko enna- rajoitukset poistettaisiin. Niin ikään voitai- 59850: kolta tai tilaisuuden aikana. Säännösehdotuk- siin pykälän nojalla antaa määräyksiä yleisö- 59851: sessa painottuu suositusluonteisten ohjeiden tilaisuuden järjestämispaikasta. Ne voisivat 59852: ensisijaisuus sitoviin määräyksiin nähden. sisältää alueellisia rajoituksia, ehdon alueen 59853: Nykyisessä kokouslaissa ei ole vastaavaa eristämisestä muulta käytöitä tai kiellon 59854: säännöstä. Sitä vastoin huvilain 17 §:ssä sää- käyttää järjestäjän valitsemaa paikkaa yleisö- 59855: detään poliisin oikeudesta asettaa lupaa tilaisuuden järjestämiseen. Poliisi voisi antaa 59856: myöntäessään tilaisuuden järjestämistä kos- määräyksiä myös äänenvahvistimien käytös- 59857: kevia ehtoja, jotka ovat tarpeen valvontaa tä ja tilaisuudessa tarvittavista tilapäisistä 59858: varten tai järjestyksen ja turvallisuuden yl- rakennelmista ottaen kuitenkin huomioon 59859: läpitämiseksi. Poliisilain 26 §:ään sisältyy lakiehdotuksen 11 §:n säännökset. 59860: yleinen säännös poliisin käskyvallasta, jonka Pykälä olisi luonteeltaan yleissäännös. Ko- 59861: mukaan poliisilla on poliisilaissa tai muussa koontumislaissa olisi lisäksi poliisin mää- 59862: laissa säädettyä toimivaltaa käyttäessään oi- räysvaltaa koskevia erityissäännöksiä, joiden 59863: keus yksittäistapauksessa antaa jokaista vei- soveltaminen olisi ensisijaista suhteessa tä- 59864: voittavia tarpeellisia käskyjä ja kieltoja. hän pykälään. Yleisötilaisuuksien järjestä- 59865: Näillä tarkoitetaan lähinnä tapahtumahetkellä mispaikasta poliisi voisi antaa määräyksiä 59866: eikä ennakolta annettuja määräyksiä. tämän pykälän nojalla, mutta ulkona yleisel- 59867: Pykälän tarkoituksena on määritellä polii- lä paikalla järjestettävien Y.leisten kokousten 59868: sin määräysvallan rajat yleisten kokousten ja kokouspaikan osalta pohisin määräysvalta 59869: yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Yleisten määräytyisi lakiehdotuksen 10 §:n mukaan. 59870: kokousten osalta rajojen määrittelyllä lain Lain 16 §:ssä säädettäisiin riittävän vastuu- 59871: tasolla on erityisen suuri merkitys kokoon- vakuutuksen asettamista koskevasta mää- 59872: tumisvapauden kannalta. Antaessaan sitovia räyksestä yleisötilaisuutta järjestettäessä ja 59873: määräyksiä poliisin olisi otettava erityisesti 23 §:n 3 momentissa päihdyttävien aineiden 59874: huomioon lakiehdotuksen 19 §:n 1 momen- hallussapidon kiellosta yleisessä kokouksessa 59875: tissa poliisille asetettu velvollisuus turvata tai yleisötilaisuudessa. 59876: kokoontumisvapauden käyttämistä. Poliisin Pykälän nojalla tilaisuuden järjestämistä 59877: määräysvalta yleisissä kokouksissa on siten varten annetut ohjeet ja määräykset kohdis- 59878: ulottuvuudeltaan rajatumpi kuin yleisöti- tuisivat lähinnä tilaisuuden järjestäjään ja 59879: laisuuksissa. puheenjohtajaan, joiden tulisi huolehtia nii- 59880: Pykälän lähtökohtana on, ettei yleisten ko- den täytäntöönpanosta. Tilaisuuden aikana 59881: kousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä poliisi voisi antaa ohjeita ja määräyksiä 59882: tulisi tarpeettomasti rajoittaa määräyksillä, myös osanottajille sekä sivullisille poliisilain 59883: jotka eivät ole välttämättömiä. Lisäksi mää- 26 §:ssä säädetyn yleisen käskyvaltansa no- 59884: räyksillä asetettujen rajoitusten tulisi olla jalla. 59885: HE 145/1998 vp 33 59886: 59887: Tilaisuuden järjestämistä varten annetut sötilaisuuksien osalta. 59888: ennakolliset määräykset tulisi tarvittaessa Pykälän 1 momentin mukaan puheenjohta- 59889: antaa kirjallisesti. Pykälän nojalla annetut jan tai järjestäjän tulisi keskeyttää tai päättää 59890: määräykset olisivat muutoksenhakukelpoisia kokous, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu 59891: lakiehdotuksen 28 §:n mukaan, joten kirjal- välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, 59892: linen päätös on tarpeen tältäkin kannalta. omaisuudelle tai ympäristölle. Keskeyttämis- 59893: Lakiehdotuksen 29 §:n 2 momentin nojalla tai päättäruisvelvollisuuden laiminlyönti 59894: sisäasiainministeriö voisi ohjata poliisin toi- olennaisella tavalla olisi rangaistava teko la- 59895: mintaa antamalla tarvittaessa tarkempia kiehdotuksen 26 §:n mukaan. Turvallisuuden 59896: säännöksiä ja ohjeita 20 §:n nojalla annetta- vaarantuessa puheenjohtajalla ja järjestäjällä 59897: vista yleisötilaisuuksien järjestämistä koske- olisi ensisijainen vastuu kokouksen keskeyt- 59898: vista poliisin määräyksistä ja ohjeista. Näin tämisestä tai päättäruisestä poliisiin nähden. 59899: varmistettaisiin yhdenmukainen käytäntö Tämä on perusteltua, sillä lakiehdotuksen 59900: maan eri osissa. 17 §:n nojalla vastuu järjestyksen ja turval- 59901: 21 §. Yleisen kokouksen keskeyttäminen lisuuden säilymisestä kuuluu ensisijaisesti 59902: ja päättäminen. Oikeudesta keskeyttää ylei- heille. 59903: nen kokous tai määrätä se päättymään sää- Pykälän 2 momentissa säädettävät poliisin 59904: dettäisiin tyhjentävästi kokoontumislaissa. keskeyttämis- ja päättäruisoikeuden perusteet 59905: Poliisilain 19 §:n 1 momentissa säädetty edellyttäisivät aina, että muut toimenpiteet 59906: poliisin oikeus määrätä väkijoukko hajaan- eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Tämä ko- 59907: tumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen rostaa poliisin antamien ohjeiden ja mää- 59908: vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta räysten ensisijaisuutta kokouksen keskeyttä- 59909: taikka on esteenä liikenteelle, koskee vain miseen tai päättämiseen nähden. Ehdotuksen 59910: satunnaisia väenkokouksia, jotka ovat muo- mukaan päällystöön kuuluva poliisi voisi 59911: dostuneet ilman kokoontumistarkoitusta ja keskeyttää tai päättää kokouksen, jos ko- 59912: järjestäjää. Poliisilain 19 §:n 3 momentissa kouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaa- 59913: ja järjestyksenvalvojista annettavassa laissa raa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle 59914: viitattaisiin kokoontumislain säännöksiin tai ympäristölle. Lisäksi poliisilla olisi oi- 59915: kokouksen keskeyttämisen ja päättämisen keus kokouksen keskeyttämiseen tai päättä- 59916: osalta. miseen silloin, kun kokousta järjestettäessä 59917: Ehdotuksen mukaan yleisen kokouk- muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaises- 59918: sen keskeyttämis- tai päättäruisoikeus olisi ti. Viimeksi mainittu peruste tarkoittaa esi- 59919: joko kokouksen puheenjohtajalla tai järjestä- merkiksi tilanteita, joissa kokouksen tarkoi- 59920: jällä taikka päällystöön kuuluvalla ~oliisilla. tuksena on rikokseen ryhtyminen tai kokous- 59921: Kokouksen järjestyksenvalvojalla ei olisi it- ta järjestettäessä rikotaan olennaisesti ko- 59922: senäistä oikeutta kokouksen keskeyttämiseen koontumislain tai muiden lakien säännöksiä 59923: tai päättämiseen. Päällystöön kuuluvalla po- tai niiden nojalla annettuja määräyksiä. Esi- 59924: liisilla tarkoitetaan poliisiasetuksen merkiksi kokousilmoituksen puutteellisuus 59925: (1112/1995) 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tai poliisin antamien määräysten vähäinen 59926: määriteltyjä poliiseja. rikkominen ei merkitsisi olennaista lainvas- 59927: Kokouksen keskeyttämis- ja päättäruispe- taisuutta eikä sellaisenaan oikeuttaisi poliisia 59928: rusteet on määritelty mahdollisimman sup- keskeyttämään tai päättämään kokousta. 59929: peasti ottaen huomioon toimenpiteen kes- Olennaisesti lainvastaisena toimintana voi- 59930: keisen merkityksen kokoontumisvapauden daan pitää esimerkiksi sitä, että järjestäjä 59931: käytölle. Puheenjohtajan ja järjestäjän oi- rikkoo lakiehdotuksen 9 §:ään perustuvaa 59932: keuksien ja toisaalta poliisin valtuuksien pe- kokouspaikan omistajan tai haltijan antamaa 59933: rusteet poikkeavat jossain määrin toisistaan. kieltoa tai 10 §:n nojalla annettua kokous- 59934: PuheenJohtajalla ja järjestäjällä on aina oi- paikkaa koskevaa poliisin määräystä. 59935: keus peruuttaa, keskeyttää tai päättää yleinen Poliisin valinta kokouksen keskeyttämisen 59936: kokous. Pykälässä säädettäisiin ainoastaan ja päättämisen välillä määräytyisi tapaus- 59937: heidän velvollisuudestaan keskeyttää tai kohtaisesti. Jos järjestys ja turvallisuus voi- 59938: päättää kokous tietyissä tilanteissa sekä vas- taisiin palauttaa kokouksen väliaikaisella 59939: taavasti poliisin oikeudesta keskeyttää tai keskeytyksellä, ei sen päättäminen kokonaan 59940: päättää kokous tietyillä perusteilla. Poliisilla olisi perusteltua. Tässäkin kohden poliisin 59941: ei olisi oikeutta estää laillisen yleisen ko- tulisi noudattaa toiminnassaan yleistä periaa- 59942: kouksen järjestämistä ennakolta, kuten ylei- tetta kokoontumisvapauden käyttämisen tur- 59943: 59944: 59945: 3803050 59946: 34 HE 145/1998 vp 59947: 59948: vaamisesta. turvallisuutta vaarantamatta. Tähän liittyen 59949: 22 §. Yleisötilaisuuden estäminen, kes- ehdotetaan, että yleisessä kokouksessa tai 59950: keyttäminen ja päättäminen. Myös yleisöti- yleisötilaisuudessa taikka niiden välittömässä 59951: laisuuden estämisestä, keskeyttämisestä ja läheisyydessä ei saisi pitää hallussa sellaisia 59952: päättämisestä säädettäisiin tyhjentävästi ko- esineitä tai aineita, joita on perusteltua ai- 59953: koontumislaissa, joten poliisilain 19 §:n 3 hetta epäillä voitavan käyttää henkeen tai 59954: momenttiin ja järjestyksenvalvojista annet- terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen. 59955: tavaan lakiin sisältyisi ainoastaan viittaus Vastaava säännös sisältyy myös nykyisen 59956: kokoontumislakiin tältä osin. kokouslain 6 §:ään ja huvilain 8 §:n 1 mo- 59957: Yleisötilaisuuden järjestäjällä olisi aina menttiin. Kiellettyjä olisivat ampuma-asei- 59958: oikeus peruuttaa, keskeyttää tai päättää ylei- den, räjähdysaineiden ja teräaseiden lisäksi 59959: sötilaisuus. Pykälän 1 momentin mukaan myös muut vastaavat esineet ja aineet, kuten 59960: järjestäjällä olisi tähän velvollisuus lakieh- erilaiset lyömäaseet. Kielto ulottuisi myös 59961: dotuksen 15 §:ssä mainituilla perusteilla, sellaisiin asejäljitelmiin, joita voidaan käyt- 59962: joiden nojalla poliisi voi ennakolta kieltää tää tehokkaaseen uhkailuun. 59963: tilaisuuden järjestämisen. Nämä perusteet Nykyisin teräaselain (108/1977) 3 ja 59964: ovat jossain määrin laajemmat kuin 21 §:ssä 4 §:ään sisältyy kielto teräaseen hallussapi- 59965: määritellyt yleisen kokouksen puheenjohta- dosta yleisellä paikalla, yleisessä kokoukses- 59966: jan ja järjestäjän keskeyttämis- ja päättä- sa taikka muussa julkisessa tilaisuudessa 59967: misvelvollisuuden perusteet. Tämä johtuu ilman hyväksyttävää syytä. Ampuma-aselain 59968: siitä, ettei yleisötilaisuuden järjestämisoi- (111998) 106 §:n mukaan ampuma-asetta saa 59969: keutta voida pitää samalla tavoin kokoon- kantaa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin 59970: tumisvapauden ydinalueeseen kuuluvana yleisöllä on pääsy, vain silloin, kun siihen 59971: kuin yleisen kokouksen järjestämisoikeutta. on hyväksyttävä syy. Räjähdysvaarallisista 59972: Yleisötilaisuuden järjestäjän velvollisuuden aineista annetussa laissa (263/ 1953) hallussa- 59973: laiminlyönti säädettäisiin rangaistavaksi la- pitoa yleisellä paikalla tai yleisölle avoi- 59974: kiehdotuksen 26 §:ssä, jonka mukaan ran- messa tilaisuudessa ei ole kielletty. Koska 59975: gaistavuus edellyttää olennaista lai- nykyinen sääntely on tältä osin aukollista, 59976: minlyöntiä. kokoontumislakiin on tarpeen ottaa asiasta 59977: Poliisilla ja järjestyksenvalvojana olisi oi- erityinen kieltosäännös. 59978: keus estää, keskeyttää tai päättää yleisötilai- Pykälän 2 momentin mukaan hallussapi- 59979: suus samoilla perusteilla kuin järjestäjällä on tokielto ei koskisi viran tai tehtävän vuoksi 59980: siihen velvollisuus, siis lakiehdotuksen tarpeellista tai virkapukuun kuuluvaa aseis- 59981: 15 §:ssä säädetyillä perusteilla. Poliisin ja tusta eikä tilaisuuden ohjelmassa tai urhei- 59982: järjestyksenvalvojan oikeus edellyttäisi kui- lukilpailuissa tarvittavia esineitä ja aineita. 59983: tenkin, että muut toimenpiteet eivät ole Tämä poikkeus on tarpeen muun muassa 59984: osoittautuneet riittäviksi. Säännöksessä po- poliisin aseistuksen vuoksi. Lisäksi erilaisis- 59985: liisille ehdotetut oikeudet koskevat niin pääl- sa urheilukilpailuissa, kuten ampuma- ja 59986: lystöön, alipäällystöön kuin miehistöönkin miekkailukilpailuissa, tai muiden tilaisuuk- 59987: kuuluvia poliiseja. Järjestyksenvalvoja käyt- sien ohjelmassa voitaisiin käyttää esineitä tai 59988: täisi valtuuksiaan itsenäisesti suhteessa jär- aineita, jotka olisivat ilman erityistä poik- 59989: jestäjään. keussäännöstä 1 momentin nojalla kielletty- 59990: Yleisötilaisuuksissa saattaa olla tarpeen jä. 59991: estää, keskeyttää tai päättää myös niihin si- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädet- 59992: sältyvä ohjelmanumero tai muu tapahtuma täväksi järjestäjälle ja poliisille mahdollisuus 59993: samoista syistä kuin itse tilaisuus. Tämän tarvittaessa kieltää päihdyttävien aineiden 59994: vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan, hallussapito yleisessä kokouksessa tai ylei- 59995: että 1 momentissa säädetyt järjestäjän vel- sötilaisuudessa järjestyksen ja turvallisuuden 59996: vollisuudet sekä järjestyksenvalvojan ja po- ylläpitämiseksi. Päihdyttävillä aineilla tarkoi- 59997: liisin oikeudet koskevat myös yleisöti- tetaan päihdehuoltolain ( 4111986) 2 §:n mu- 59998: laisuuksiin kuuluvia ohjelmanumeroita tai kaan alkoholijuomia ja muita päihtymistar- 59999: muita tapahtumia. koituksessa käytettäviä aineita. Huumausai- 60000: 23 §. Kielletyt esineet ja aineet. Yleinen neiden hallussapito on aina kiellettyä huu- 60001: kokous ja yleisötilaisuus on lakiehdotuksen mausainelain (1289/1993) 3 §:n ja rikoslain 60002: 3 §:n 1 momentin mukaan järjestettävä rau- 50 luvun 1 §:n (1304/1993) rangaistussään- 60003: hanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten nöksen mukaisesti. 60004: HE 145/1998 vp 35 60005: 60006: Nykyisen huvilain 9 §:n mukaan päihdyt- hin, jotka tulisi avata tarkastusta varten esi- 60007: tävien aineiden hallussapito on kielletty hu- merkiksi sisäänpääsyn yhteydessä. Tilaisuu- 60008: vitilaisuudessa tai sen läheisyydessä. Ko- den järjestäjällä ei olisi tarkastusoikeutta, jo- 60009: kouslakiin ei tällaista kieltoa sisälly. Myös- ten Järjestäjän tulisi asettaa järjestyksenval- 60010: kään alkoholilaissa ei yleisesti kielletä alko- vojia suorittamaan tarkastus. Ehdotetl_l.ssa 60011: holijuomien hallussapitoa erilaisissa tilai- säännöksessä viitataan järjestyksenvalvoJISta 60012: suuksissa. Lain 58 §:n 1 momentissa kiel- annettavassa laissa säädettävään tarkastuk- 60013: letään ainoastaan alkoholijuomien nauttimi- seen. Mainitun lain mukaan järjestyksenval- 60014: nen huoneistossa tai muussa paikassa, johon vojana olisi myös oikeus ottaa tarkastukses- 60015: on järjestetty julkinen tilaisuus. Nauttimis- sa löytyneet kielletyt esineet ja aineet pois. 60016: kielto kohdistuu vain osanottajien mukanaan 24 §. Kokousvälineiden ja rakenneimien 60017: tuomiin alkoholijuomiin, ei tilaisuudessa poistaminen. Kokouspaikan ja yleisöti- 60018: anniskeltaviin juomiin. Lain 60 §:n laisuuden järjestämispaikan omistajan ja hal- 60019: (306/1997) mukaan poliisi voi kuitenkin jär- tijan oikeuksien suojaamiseksi ja ympäristön 60020: jestyksen säilyttämiseksi tai palauttamiseksi viihtyisyyden turvaamiseksi ehdotetaan sää- 60021: ottaa tietyin edellytyksin henkilön hallussa dettäväksi järjestäjälle velvollisuus poistaa 60022: olevan alkoholijuoman pois. paikalta kokousvälineet ja tilaisuudessa käy- 60023: Päihdyttävien aineiden hallussapidon kiel- tetyt rakennelmat tilaisuuden päätyttyä ilman 60024: toa ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa kaik- aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan 60025: kiin yleisötilaisuuksiin ja yleisiin kokouk- tai haltijan kanssa ole toism sovittu. Myös 60026: siin. Tilaisuuskohtainen kielto asetettaisiin liikenteen sujuvuuden turvaaminen edellyttää 60027: ainoastaan silloin, kun järjestyksen ja turval- usein välineiden ja rakenneimien välitöntä 60028: lisuuden ylläpitäminen sitä edellyttää. Kielto poistamista. Poistamisen tulisikin tapahtua 60029: saattaa käytännössä olla tarpeen esimerkiksi viivytyksettä siten, ettei alueen ta- 60030: suurissa urheilutilaisuuksissa tai konserteis- vanomaiselle käytölle olisi estettä tilaisuuden 60031: sa. Alkoholijuomien hallussapidon kielto päättymisen jälkeen. 60032: sisältyy eräänä mahdollisena toimenpiteenä Säännös on tarpeen erityisesti sellaisten 60033: myös eurooppalaiseen yleissopimukseen kat- yleisten kokousten osalta, jotka järjestetään 60034: sojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäyty- lakiehdotuksen 9 §:n mukaisesti yleisellä 60035: misestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jal- paikalla ilman alueen omistajan tai haltijan 60036: kapallo-otteluissa (3 artikla). lupaa. Tällaisissa tilanteissa järjestäjä ei 60037: Pykälän 1 momenttiin sisältyvän ja 3 mo- yleensä ennalta neuvottelisi omistajan tai 60038: mentin nojalla annettavan kiellon tehokkuus haltijan kanssa tilaisuuden järjestämisestä 60039: edellyttää mahdollisuutta valvoa sen noudat- eikä omistaja tai haltija voisi asettaa järjes- 60040: tamista. Tämän vuoksi pykälän 4 moment- täjälle asiaa koskevia ehtoja. Kokousvä- 60041: tiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka lineiden, kuten julisteiden, tunnusten, lippu- 60042: nojalla järjestäjä tai poliisi voisi määrätä jen ja muiden vastaavien välineiden, ja ko- 60043: järjestyksenvalvojan tarkastamaan tilaisuu- kouksessa käytettävien tilapäisten rakennel- 60044: den osanottajien mukana olevat tavarat. Ky- mien, kuten puhujakorokkeiden, poistamis- 60045: se olisi tilaisuuskohtaisesta määräyksestä, velvollisuutta koskeva nimenomainen sään- 60046: joka voitaisiin antaa vain silloin, kun järjes- nös on perusteltu myös sen vuoksi, että la- 60047: tyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä kiehdotuksen 11 §:ssä säädettäisiin oikeus 60048: edellyttää. Lisäedellytyksenä tarkastuksen niiden käyttöön suoraan lain nojalla. 60049: määräämiselle olisi tilaisuuden luonne, jonka Laiminlyödessään tämän velvollisuuden 60050: perusteella olisi aihetta epäillä, että osanotta- järjestäjä voisi joutua yleisten vahingonkor- 60051: jilla olisi hallussaan kiellettyjä esineitä tai vausoikeudellisten sääntöjen mukaisesti kor- 60052: aineita. Viittauksena tilaisuuden luonteeseen vaamaan poistamisesta aiheutuneet kulut 60053: tarkoitetaan lähinnä sellaisia suuria joukkoti- paikan omistajalle tai haltijalle. 60054: laisuuksia, kuten suuria urheilutapahtumia Kokouspaikan tai yleisötilaisuuden järjes- 60055: tai konsertteja, joissa on erityisellä huolella tämispaikan roskaantuessa tilaisuuden seu- 60056: varmistuttava järjestyksen ja turvallisuuden rauksena järjestäjä olisi vastuussa roskaan- 60057: säilymisestä. Säännös ei oikeuttaisi pakko- tumisesta jätelain 20 §:n nojalla. Jätelain 60058: keinolaissa (450/1987) säänneltyyn henki- mukaan järjestäjä on velvollinen puhdista- 60059: löön kohdistuvaan etsintään eikä myöskään maan roskaantuneen alueen. Jos järjestäjä 60060: muuhun henkilön tarkastukseen. Käytännös- laiminlyö puhdistamisvelvollisuutensa ja jos 60061: sä tarkastus kohdistuisi osanottajien laukkui- kyse on yksityiskohtaisesti kaavoitetusta tai 60062: 36 HE 145/1998 vp 60063: 60064: yleisesti käytettäväksi tarkoitetusta alueesta, niin sanotun negatiivisen vapauden loukkaa- 60065: on roskaantuneen alueen haltija pääsään- minen eli teko, jossa saadaan toinen vastoin 60066: töisesti velvollinen puhdistamaan alueen. tahtoaan käyttämään poliittisia toimintava- 60067: Jätelain 60 §:ssä säädetään myös puhdista- pauksiaan. Rangaistusuhka on sakko tai 60068: misvelvollisuuden laiminlyönnin rangaista- enintään kaksi vuotta vankeutta. 60069: vuodesta. Toinen kokoontumisvapautta turvaava ri- 60070: koslain rikosnimike, kokouksen estäminen, 60071: tarkoittaa puolestaan tekoa, jossa väkivaltaa 60072: 5 luku. Seuraamukset käyttämällä tai sillä uhkaamalla oikeudetto- 60073: masti estetään yleisiä asioita varten tarkoite- 60074: 25 §. Rikoslain rangaistussäännökset. La- tun kokouksen, kulkueen tai tilaisuuden jär- 60075: kiehdotuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun jestäminen. Teolle säädetty rangaistusuhka 60076: syrjintäkiellon rikkomista ei säädettäisi ran- on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. 60077: gaistavaksi ehdotetussa laissa, vaan laissa 26 §. Kokoontumisrikkomus. Nykyisessä 60078: viitattaisiin rikoslain 11 luvun 9 §:n kokouslaissa ja huvilaissa säädettyä rangais- 60079: (578/1995) säännökseen syrjinnän rangaista- tavuuden alaa on tarpeen supistaa. Erityisesti 60080: vuodesta. Rikoslain säännöksen mukaan syr- huvilain 18 §:n rangaistussäännös on ri- 60081: jintää olisi, jos joku julkista tilaisuutta tai kosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen kan- 60082: yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväk- nalta avoin. 60083: syttävää syytä 1) ei palvele jotakuta yleisesti Ehdotettu rangaistussäännös sisältäisi uu- 60084: noudatettavilla ehdoilla, 2) kieltäytyy pääs- den rikosnimikkeen, kokoontumisrikkomuk- 60085: tämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen sen. Kokoontumisrikkomuksena rangaistava 60086: tai poistaa hänet sieltä taikka 3) asettaa jon- teko ei edellyttäisi tahallisuutta, vaan myös 60087: kun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennai- törkeä tuottamus täyttäisi rikkomuksen tun- 60088: sesti huonompaan asemaan rodun, kansalli- nusmerkit. Kokoontumisrikkomukselle sää- 60089: sen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, detty rangaistusuhka olisi sakko, mutta sään- 60090: sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuo- nökseen sisältyisi ankaruusvertailua koskeva 60091: lisen suuntautumisen tai terveydentilan taik- ehto, jonka nojalla teko tuomittaisiin muual- 60092: ka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, la laissa säädetyn ankaramman rangaistus- 60093: poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai säännöksen mukaisesti. 60094: muun näihin rinnastettavan seikan perusteel- Pykälän mukaan kokoontumisrikkomukse- 60095: la. Kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo na rangaistavaa olisi ensinnäkin lakiehdotuk- 60096: on rikoslain säännöksessä jonkin verran yk- sen 7 §:n 1 momentissa tai 14 §:n 1 mo- 60097: sityiskohtaisempi kuin ehdotetussa 3 §:n 2 mentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden 60098: momentissa, joka kuitenkin kattaa koko ran- laiminlyönti edellyttäen kuitenkin, että tilai- 60099: gaistavansyrJinnän alan säännökseen sisälty- suuden järjestämisestä on aiheutunut 60100: vän ilmaisun 11 tai muun henkilöön liittyvän yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle 60101: syyn" perusteella. Tekoon liittyvä rangais- huomattavaa vaaraa. Pelkkä ilmoittamatta 60102: tusuhka on sakko tai enintään kuusi kuu- jättäminen ei sinänsä olisi rangaistavaa. 60103: kautta vankeutta. Säännöksessä tarkoitettua vaaraa saattaisi 60104: Pykälän 2 momentti sisältäisi viittaukset aiheutua, jos esimerkiksi katualueena järjes- 60105: kahteen kokoontumisvapautta turvaavaan ri- tettäisiin mittava mielenosoituskulkue ilman 60106: koslain rangaistussäännökseen, 14 luvun ennakkoilmoitusta ja erityisiä liikennejärjes- 60107: 5 §:n (578/1995) säännökseen poliittisten telyjä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntinä 60108: toimintavapauksien loukkaamisesta sekä sa- pidettäisiin myös yleisen kokouksen tai ylei- 60109: man luvun 6 §:n (57811995) säännökseen sötilaisuuden järjestämistä vastoin tilaisuu- 60110: kokouksen estämisestä. Poliittisten toiminta- desta tehdyssä ilmoituksessa annettuja tieto- 60111: vapauksien loukkaamisessa on kyse teosta, ja. Tällainen tilanne olisi kyseessä, jos jär- 60112: jossa väkivallalla tai vakavan vaaran toisen jestäjä järjestäisi mielenosoituksen omasta 60113: hyvinvoinnille käsittävällä uhkauksella este- aloitteestaan esimerkiksi toisessa paikassa 60114: tään toista muun muassa ilmaisemasta mieli- kuin mitä hän on ennakolta ilmoittanut. 60115: pidettään yleisistä asioista niitä varten tar- Yleisötilaisuuden järjestäminen vastoin po- 60116: koitetussa kokouksessa tai muussa tilaisuu- liisin 15 §:n nojalla antamaa ennakkokieltoa 60117: dessa tai osallistumasta yleisiä asioita varten olisi rangaistavaa. Myös poliisin 10, 16 tai 60118: järjestettyxn kokoukseen, kulkueeseen tai 20 §:n nojalla antamien määräysten olennai- 60119: muuhun tilaisuuteen. Rangaistavaa on myös nen rikkominen olisi rangaistavaa. Nämä 60120: HE 145/1998 vp 37 60121: 60122: poliisin määräykset koskevat yleisen ko- aseita, räjähdysaineita, teräaseita tai muita 60123: kouksen kokouspaikan rajoituksia, vastuu- vastaavia esineitä tai aineita sekä saman py- 60124: vakuutuksen asettamista yleisötilaisuutta jär- kälän 3 momentin nojalla annettua kieltoa 60125: jestettäessä sekä yleisen kokouksen tai ylei- päihdyttävien aineiden hallussapitoon. Terä- 60126: sötilaisuuden järjestämistä varten 20 §:n no- aseen hallussapito yleisellä paikalla, yleises- 60127: jalla annettuja sitovia määräyksiä. Poliisin sä kokouksessa tai muussa julkisessa tilai- 60128: määräysten rikkomisen tulisi kuitenkin olla suudessa ilman hyväksyttävää perustetta on 60129: olennaista. Määräysten rikkomista voidaan säädetty rangaistavaksi teräaselain 6 ja 60130: {>itää olennaisena esimerkiksi silloin, kun 7 §:ssä. Teräaselain rangaistussäännökset 60131: Järjestäjä järjestää kokouksen tietyllä paikal- sisältävät vankeusuhkan, joten ko- 60132: la vastoin lakiehdotuksen 10 §:n nojalla po- koontumisrikkomusta koskevan säännöksen 60133: liisin antamaa määräystä tai kun järjestäjä ei edellyttämässä ankaruusvertailussa teräase- 60134: noudata poliisin määräystä vastuuvakuutuk- lain rangaistussäännökset ohittaisivat ko- 60135: sen hankkimisesta. Samoin määräysten olen- koontumislain. 60136: naisena rikkomisena voidaan pitää sitä, ettei Kokoontumislaissa ei säädettäisi rangais- 60137: järjestäjä ole huolehtinut järjestyksenvalvoji- tusta yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden 60138: en asettamisesta poliisin määräyksen mukai- häiritsemisestä, kuten nykyisen huvilain 60139: sesti. Rikkomisen olennaisuutta arvioitaessa 19 §:ssä, sillä tilaisuuden häiritseminen voi- 60140: otettaisiin huomioon myös määräyksen rik- taisiin rangaista rikoslain 17 luvun 13 §:n 60141: komisesta aiheutuneet seuraukset tilaisuuden (563/1998) tunnusmerkit täyttävänä ilkivalta- 60142: kulkuun, kuten mahdolliset omaisuus- tai na. 60143: henkilövahingot Säännöksen soveltamisessa 27 §. Menettämisseuraamus. Pykälässä eh- 60144: on otettava huomioon rikoslain 16 luvun dotetaan säännöstä menettämisseuraamukses- 60145: 4 §:n rangaistussäännös niskoittelusta polii- ta niiden esineiden ja aineiden osalta, joiden 60146: sia vastaan, joka koskee muun muassa polii- hallussapito on kielletty lakiehdotuksen 60147: sin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yl- 23 §:n 1 momentissa. Tällaiset esineet ja ai- 60148: läpitämiseksi taikka tehtävän suorittamiseksi neet voitaisiin harkinnan mukaan tuomita 60149: toimivaltansa rajoissa antaman käskyn tai valtiolle menetetyiksi kiellon rikkomisesta 60150: kiellon noudattamatta jättämistä. Rikoslain rangaistaessa. Kyse ei olisi rikoksentekoväli- 60151: rangaistussäännökseen sisältyy vankeusuhka, neistä vaan rikosesineistä, joita ei voi tuo- 60152: minkä vuoksi sen soveltaminen olisi ensisi- mita menetelyksi valtiolle rikoslain 2 luvun 60153: jaista suhteessa kokoontumislakiin. Poliisia 16 §:n nojalla. Tämän vuoksi kokoontumis- 60154: vastaan niskoittelun rangaistavuus edellyttää lakiin on otettava asiasta erityinen säännös. 60155: kuitenkin tahallisuutta toisin kuin ko- 60156: koontumisrikkomus, jossa voi olla kyse ta- 60157: hallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 6 luku. Erinäiset säännökset 60158: tehdystä teosta. 60159: Pykälässä säädettäisiin rangaistavaksi 28 §. Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäi- 60160: myös lakiehdotuksen 17 §:ssä, 21 §:n 1 mo- siin muutoksen hakemisesta poliisin kokoon- 60161: mentissa tai 22 §:ssä säädettyjen järjestäjän tumislain säännösten nojalla tekemiin pää- 60162: ja puheenjohtajan velvollisuuksien olennai- töksiin. Poliisin päätöksistä valitettaisiin alu- 60163: nen laiminlyönti. Kyse olisi tilanteista, joissa eelliseen hallintotuomioistuimeen hallinto- 60164: järjestäjä tai puheenjohtaja laiminlyö tahal- lainkäyttölain (586/1996) mukaisesti. 60165: laan tai törkeästä huolimattomuudesta olen- Erityinen säännös poliisin päätöksiä kos- 60166: naisesti velvollisuutensa huolehtia järjestyk- kevasta muutoksenhakuoikeudesta on tar- 60167: sen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain peen, sillä lakiehdotuksessa luovuttaisiin 60168: noudattamisesta tilaisuudessa, keskeyttää tai kokonaan huvitilaisuuksia koskevasta lupa- 60169: päättää yleinen kokous taikka peruuttaa, kes- menettelystä. Siirtyminen lupamenettelystä 60170: keyttää tai päättää yleisötilaisuus tai siihen ilmoitusmenettelyyn saattaisi johtaa asian- 60171: kuuluva ohjelmanumero tai muu tapahtuma. osaisten oikeusturvan heikentymiseen. Hal- 60172: Pykälässä ehdotetaan rangaistavaksi myös lintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mu- 60173: 23 §:ssä säädetyn tai sen nojalla annetun kaan valituskelpoisia päätöksiä ovat toimen- 60174: kiellon rikkominen. Ehdotus koskee 23 §:n 1 piteet, joilla asia on ratkaistu tai jätetty tut- 60175: momentissa säädettyä kieltoa pitää yleisessä kittavaksi ottamatta. Lupapäätöksen yh- 60176: kokouksessa, yleisötilaisuudessa tai niiden teydessä annetut tilaisuuden järjestäruisehdot 60177: välittömässä läheisyydessä hallussa ampuma- ovat selkeästi hallintolainkäyttölain mukaan 60178: 38 HE 145/1998 vp 60179: 60180: valituskelpoisia, kun taas lakiehdotuksen kempia säännöksiä julkisia huvitilaisuuksia 60181: mukaisten poliisin määräysten valituskelpoi- koskevan asetuksen 6 §:ssä. Nykyisenkal- 60182: suus ei olisi samalla tavoin selvää. Poliisi ei taiset kaavamaiset, asetuksessa säädetyt vä- 60183: tekisi erillistä päätöstä esimerkiksi yleisöti- himmäisehdot ovat käytännön kannalta epä- 60184: laisuudesta tehdyn ilmoituksen johdosta, el- tarkoituksenmukaisia, minkä vuoksi asian 60185: lei tilaisuuden järjestämistä kiellettäisi tai sääntely joustavammin ministeriön antamilla 60186: sen järjestämisestä annettaisi kirjallisia mää- säännöksillä tai ohjeilla on perusteltua. Tar- 60187: räyksiä. koituksena ei ole kuitenkaan muuttaa sisäl- 60188: Pykälän 1 momentin nojalla valituskelpoi- löllisesti nykyistä käytäntöä. Sisäasiainminis- 60189: sia olisivat lähinnä lakiehdotuksen 10, 15, teriön norminantovalta ulottuisi ehdotuksen 60190: 16 ja 20 §:n nojalla tehdyt poliisin päätök- mukaan lisäksi 20 §:n nojalla annettaviin 60191: set. Näissä tilanteissa asianosaisella saattaa yleisötilaisuuksien järjestämistä koskeviin 60192: olla muutoksenhakumahdollisuutta edellyttä- ohjeisiin ja määräyksiin. Sisäasiainministeriö 60193: vää oikeussuojan tarvetta. Valitusoikeus voisi antamillaan säännöksillä yhdenmukais- 60194: ulottuisi pääsääntöisesti ennalta, ennen tilai- taa käytäntöä maan eri osissa. Ministeriön 60195: suuden alkua tehtyihin poliisin päätöksiin. säännöksillä ja ohjeilla voitaisiin esimerkiksi 60196: Tällaiset päätökset voisivat koskea esimer- ohjata tarvittaessa yleisötilaisuuksien järjes- 60197: kiksi kokouspaikan siirtoa, yleisötilaisuuden tämistä koskevien ajallisten rajoitusten aset- 60198: järjestämisen ennakkokieltoa, vastuuvakuu- tamista, joista nykyisin säädetään huvilain 60199: tuksen määräämistä tai muita, lakiehdotuk- 5 §:ssä ja huviasetuksen 15 §:ssä. 60200: sen 20 §:n nojalla annettuja määräyksiä. Po- 60201: liisin päätöksen valituskelpoisuus kussakin 60202: yksittäistapauksessa määräytyisi hallintolain- 7 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännök- 60203: käyttölain ja yleisten hallintolainkäyttöä kos- set 60204: kevien periaatteiden mukaisesti. 60205: Valituksen tekeminen edellyttää kirjallista 30 §. Voimaantulo. Pykäläehdotukseen on 60206: päätöstä. Valituskelpoiset päätökset anne- otettu tavanomainen säännös voimaantulosta. 60207: taankin lähtökohtaisesti kirjallisina. Suulli- Kokoontumislailla kumottaisiin nykyinen 60208: sesti annettu päätös annettaisiin pyydettäessä yleisistä kokouksista annettu laki ja julkisista 60209: kirjallisena. huvitilaisuuksista annettu laki. Samalla ku- 60210: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vel- moutuvat myös huvilain nojalla annetut ase- 60211: vollisuudesta noudattaa lain nojalla tehtyä tukset. Huvitilaisuuksia koskevat niin sano- 60212: päätöstä muutoksenhausta huolimatta, jollei tut omaperäiset asetukset kumottaisiin myö- 60213: valitusviranomainen toisin määrää. Hallinto- hemmin erillisellä asetuksella. 60214: lainkäyttölain 31 §:n 1 momentin mukaan Koska kokoontumislaki muuttaisi eräitä 60215: pääsääntö on, että valitus siirtää päätöksen tilaisuuksien järjestäjien ja poliisin toimin- 60216: täytäntöönpanoa. Saman pykälän 2 mo- nan kannalta keskeisiä säännöksiä, on tar- 60217: mentti sisältää eräitä poikkeuksia tähän pää- peen varata riittävän pitkä aika lain voi- 60218: sääntöön. Selkeyden vuoksi on kuitenkin pe- maantuloon valmistautumista varten. Lain 60219: rusteltua ottaa lainvoimaa vailla olevan pää- täytäntöönpano vaatii poliisin koulutusta ja 60220: töksen täytäntöönpanokelpoisuudesta nimen- tiedottamista. Tämän vuoksi ehdotetaan, että 60221: omainen säännös kokoontumislakiin. laki tulisi voimaan noin kolmen kuukauden 60222: 29 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 kuluttua sen hyväksymisestä ja vahvistami- 60223: momentissa säädettäisiin yleisötilaisuuksia sesta. 60224: koskevasta asetuksenantova1tuudesta. Yleis- 31 §. Siirtymäsäännös. Jotta siirtyminen 60225: ten kokousten osalta lakiin ei ole sisällytetty nykyisestä huvitilaisuuksia koskevasta lupa- 60226: valtuutusta tarkempien säännösten antami- menettelystä yleisötilaisuuksien ilmoitusme- 60227: seen, sillä hallitusmuodon 10 a §:n 3 mo- nettelyyn toteutuisi joustavasti, ehdotetaan 60228: mentin mukaan kokoontumisvapauden käyt- lakiin otettavaksi säännös ennen lain voi- 60229: tämisestä tulee antaa tarkempia säännöksiä maantuloa tehtyjen lupahakemusten käsitte- 60230: lailla. lemisestä kokoontumislain mukaisina ilmoi- 60231: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sisä- tuksina. 60232: asiainministeriön valtuudesta antaa tarkem- Nykyisen huvilain nojalla on yhdellä pää- 60233: pia säännöksiä ja ohjeita 16 §:ssä säädetyn töksellä myönnetty määräaikaisia lupia myös 60234: vastuuvakuutuksen vähimmäisehdoista. Ny- toistuvien huvitilaisuuksien järjestämiseen, 60235: kyisin vastuuvakuutuksesta annetaan tar- yleensä enintään vuoden ajaksi. Tämän 60236: HE 145/1998 vp 39 60237: 60238: vuoksi pykälän 2 momenttiin on otettu lä- mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulu- 60239: hinnä tällaisia lupia varten erityinen siirty- mattomien henkilöiden järjestämään julki- 60240: mäsäännös, jonka mukaan tilaisuudet voi- seen uskonnonharjoitukseen sovelletaan 60241: daan järjestää lupapäätöksessä asetettujen yleisistä kokouksista annettua lakia. Sitä 60242: ehtojen mukaisesti ilman uutta ilmoitusta. vastoin uskonnollisten yhdyskuntien järjes- 60243: Pykälän 3 momentti sisältäisi viittaus- tämät hartaustilaisuudet on nimenomaisesti 60244: säännöksen kumottavaksi ehdotetun huvilain suljettu kokouslain ja huvilain soveltamisen 60245: nojalla tehtyjen järjestysmieheksi hyväksy- ulkopuolelle kokouslain 15 §:ssä ja huvilain 60246: mistä koskevien päätösten voimassa pysymi- 3 §:n 1 momentissa. 60247: sestä. Asiasta säädettäisiin järjestyksenvalvo- Kokoontumislain 2 §:n 4 momentin mu- 60248: jista annettavassa laissa. kaan lakia ei sovellettaisi uskonnollisten yh- 60249: dyskuntien perinteisiin, julkista uskonnon- 60250: harjoitusta varten järjestämiin tilaisuuksiin. 60251: 1.2. Poliisilaki Säännöksen perusteella kokoontumislain so- 60252: veltamisalan ulkopuolelle jäisivät lähinnä 60253: 18 §.Paikan ja alueen eristäminen. Pykälä uskonnollisten yhdyskuntien tavanomaiseen 60254: koskee poliisin oikeutta eristää, sulkea tai toimintaan kuuluvat tilaisuudet kuten juma- 60255: tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue. lanpalvelukset, messut, vesperit, ristisaatat ja 60256: Poliisi voi pykälän nojalla myös kieltää tai muut näihin rinnastettavat tilaisuudet, joita 60257: rajoittaa liikkumista, jos se on tarpeen muun yleensä säännellään yhdyskuntien sisäisissä 60258: muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden normeissa. Muut uskonnollisten yhdyskun- 60259: ylläpitämiseksi. Kokoontumislain 10 §: ssä tien järjestämät tilaisuudet kuuluisivat ko- 60260: säädettäisiin poliisin määräysvallasta ulkona koontumislain soveltamisalan piiriin samalla 60261: yleisellä paikalla järjestettävän yleisen ko- tavoin kuin uskonnolliseen yhdyskuntaan 60262: kouksen kokouspaikan osalta. Tarkoitus on, kuulumattomien henkilöiden järjestämät ti- 60263: että poliisin valtuudet tältä osin määräytyisi- laisuudet. Tilaisuuksiin sovellettaisiin joko 60264: vät tyhjentävästi kokoontumislain perusteel- yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta koskevia 60265: la. Tämän vuoksi ehdotetaan poliisilakiin kokoontumislain säännöksiä tilaisuuden 60266: otettavaksi viittaussäännös kokoontumislain luonteesta riippuen. Julkista uskonnonharjoi- 60267: 10 §:ään. tusta varten järjestettäviin tilaisuuksiin sovel- 60268: 19 §. Väkijoukon hajottaminen. Pykälän 1 lettaisiin yleisiä kokouksia koskevia sään- 60269: momentissa säädetty poliisin oikeus määrätä nöksiä. 60270: väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos Uskonnonvapauslain 3 §:ää ehdotetaan 60271: kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä tarkistettavaksi näiden periaatteiden mu- 60272: ja turvallisuutta taikka on esteenä liikenteel- kaisesti. Tavoitteena on saattaa uskonnollis- 60273: le, koskee lähinnä satunnaisia väenkokouk- ten tilaisuuksien järjestäjät mahdollisimman 60274: sia, jotka ovat muodostuneet ilman kokoon- yhdenvertaiseen asemaan sekä yhdenmukais- 60275: tumistarkoitusta ja järjestäjää. Poliisin val- taa eräiden uskonnollisten tilaisuuksien ja 60276: tuudet keskeyttää tai päättää yleinen kokous toisaaltayleisten kokousten ja mielenosoitus- 60277: sekä estää, keskeyttää tai päättää yleisöti- ten sääntely. 60278: laisuus määräytyisivät tyhjentävästi kokoon- 60279: tumislain 21 ja 22 §:ssä. 60280: Nykyisessä poliisilain 19 §:n 3 momentis- 2. Tarkemmat säännökset 60281: sa viitataan yleisistä kokouksista annetun 60282: lain 9 §:ään yleisen kokouksen hajottamisen Kokoontumislailla kumottaisiin julkisista 60283: osalta. Viittaussäännöstä ehdotetaan tek- huvitilaisuuksista annettu laki. Samalla ku- 60284: nisesti tarkistettavaksi. Säännökseen ehdo- moutuisivat huvilain nojalla annetut seu- 60285: tetaan lisättäväksi myös viittaus yleisöti- raavat asetukset: asetus julkisista huviti- 60286: laisuuksien estämistä, keskeyttämistä ja laisuuksista, asetus elokuvanäytännöistä ja 60287: päättämistä koskevaan kokoontumislain asetus kokoontumishuoneistoista ja ko- 60288: 22 §:ään. koontumisalueista. Ehdotetun kokoontumis- 60289: lain 29 §:n 1 momentin nojalla annettaisiin 60290: asetus, jolla kumottaisiin seuraavat omape- 60291: 1.3. Uskonnonvapauslaki räiset asetukset: asetus sisältävä poikkeus- 60292: säännöksiä eräänlaatuisista huvitilaisuuksista 60293: 3 §. Nykyisen uskonnonvapauslain 3 §:n ja asetus luvan hankkimisesta eräiden huvi- 60294: 40 HE 145/1998 vp 60295: 60296: tusten järjestämiseen ja peliautomaattien pi- 4. Säätämisjärjestys 60297: tämiseen lukuun ottamatta peliautomaatteja 60298: koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus ku- Ehdotusta laadittaessa on otettu huomioon 60299: mota valmisteltavana olevan arpajaislain- hallitusmuodon perusoikeussäännösten aset- 60300: säädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. tamat vaatimukset kokoontumisvapauden 60301: Asetus tulisi voimaan samanaikaisesti ko- sääntelylle. Hallitusmuodon 10 a §:n 1 mo- 60302: koontumislain kanssa. mentissa turvataan jokaiselle oikeus lupaa 60303: Sisäasiainministeriö antaisi tarvittaessa ko- hankkimatta järjestää kokouksia ja mie- 60304: koontumislain 29 §:n 2 momentissa tarkoi- lenosoituksia sekä osallistua niihin. Ehdote- 60305: tettuja säännöksiä ja ohjeita lain voi- tun kokoontumislain säännökset ovat yhden- 60306: maantulon jälkeen. mukaisia hallitusmuodon kanssa eikä lain 60307: säätämiselle tavallisessa lainsäätämisjärjes- 60308: tyksessä siten ole estettä. 60309: Lakiehdotus vastaa myös hallitusmuodon 60310: 3. Voimaantulo 10 a §:n 3 momenttiin sisältyvää sääntely- 60311: varausta, jonka mukaan tarkempia säännök- 60312: Kokoontumislaki sisältäisi sekä tilaisuuk- siä kokoontumisvapauden käyttämisestä an- 60313: sien järjestäjien että poliisin kannalta kes- netaan lailla. Kokoontumisvapauden ydinsi- 60314: keisiä säännösmuutoksia, joiden täytäntöön- sältöön kuuluvista yleisistä kokouksista sää- 60315: pano edellyttää koulutusta ja tiedotusta. La- dettäisiin tyhjentävästi kokoontumislaissa. 60316: kien voimaantuloon valmistautumiselle tu- Lakiehdotuksessa delegoidaan säädösvaltaa 60317: lisikin varata riittävän pitkä aika. Tämän lakia aiemmalle säädöstasolle ainoastaan 60318: vuoksi ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan yleisötilaisuuksien osalta. 60319: noin kolmen kuukauden kuluttua niiden hy- 60320: väksymisestä ja vahvistamisesta. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- 60321: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan saman- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- 60322: aikaisesti järjestyksenvalvojista annettavan tukset 60323: lain ja siihen liittyvien lakien kanssa. 60324: HE 145/1998 vp 41 60325: 60326: 60327: 60328: 60329: 1. 60330: Kokoontumislaki 60331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 60332: 1 luku 3§ 60333: Yleiset säännökset Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet 60334: Yleinen kokous ja yleisötilaisuus on jär- 60335: 1§ jestettävä rauhanomaisesti sekä osanottaJien 60336: tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja 60337: Lain tarkoitus heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista 60338: tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava 60339: Tämän lain tarkoituksena on turvata halli- siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomat- 60340: tusmuodossa säädetyn kokoontumisvapauden tavaa haittaa ympäristölle. 60341: käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisöti- 60342: yleisötilaisuuksien Järjestämistä tarpeellisilla laisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväk- 60343: järjestysluontoisilla säännöksillä. syttävää syytä eri asemaan kansallisen tai 60344: etnisen alkuperän, sukupuolen, uskonnon, 60345: vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, 60346: 2 § vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän 60347: syyn perusteella. 60348: Soveltamisala 60349: Tätä lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin 4§ 60350: ja yleisötilaisuuksiin. 60351: Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus 60352: laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontu- 60353: misvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilai- Valtion on edistettävä kokoontumisva- 60354: suutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti pauden käyttämistä turvaamalla oikeus ko- 60355: kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat koontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luo- 60356: seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan malla edellytyksiä yleisten kokousten järjes- 60357: pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tar- tämiselle. 60358: koitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden 60359: mielipiteen ilmaisemista varten. 60360: Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa 2luku 60361: yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja, 60362: näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilai- Yleiset kokoukset 60363: suuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä ko- 60364: kouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen 5§ 60365: edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jä- 60366: senyyttä, sovelletaan siihen tämän lain sään- Yleisen kokouksen järjestämisoikeus 60367: nöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta 60368: osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun Yleisen kokouksen saa järjestää täysival- 60369: tai muiden erityisten syiden perusteella voi- tainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaaval- 60370: da pitää luonteeltaan yksityisenä. tainen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa jär- 60371: Tätä lakia ei sovelleta julkisyhteisöjen jär- jestää yleisen kokouksen, jollei ole ilmeistä, 60372: jestämiin virallisiin tilaisuuksiin eikä uskon- että hän ei kykene vastaamaan järjestäjälle 60373: nollisten yhdyskuntien perinteisiin, julkista lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Muu 60374: uskonnonharjoitusta varten järjestämiin tilai- vajaavaltainen saa järjestää yleisen kokouk- 60375: suuksiin. sen yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa. 60376: 60377: 60378: 60379: 3803050 60380: 42 HE 145/1998 vp 60381: 60382: 6§ jan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi 60383: rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä ko- 60384: Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen koustarkoitukseen, jos kokouksen järjestä- 60385: misestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa 60386: Jokaisella on oikeus osallistua yleiseen omistajalle, haltijalle tai ympäristölle. 60387: kokoukseen. 60388: 10 § 60389: 7 § 60390: Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset 60391: Ilmoitusvelvollisuus 60392: Jos samassa paikassa ilmoitetaan järjestet- 60393: Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä pai- täväksi samanaikaisesti useita yleisiä ko- 60394: kalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta kouksia eikä niiden samanaikainen järjestä- 60395: suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokous- minen ole mahdollista, etusija on ko- 60396: paikan poliisille vähintään kuusi tuntia en- kousilmoituksen ensimmäisenä tehneellä jär- 60397: nen kokouksen alkamista. Myöhemminkin jestäjällä, jollei kokouspaikan perinteisestä 60398: tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos tai sopimukseen perustuvasta käytöstä muuta 60399: kokouksen järjestämisestä ei aiheudu koh- johdu. Poliisi voi tällöin osoittaa yhteyshen- 60400: tuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. kilöiden kanssa neuvoteltuaan muut ko- 60401: Ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta koukset siirrettäviksi toiseen ajankohtaan tai 60402: ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mie- toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta 60403: lenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoas- sopivaan paikkaan. 60404: taan yksittäisten henkilöiden mielipiteen il- Jos yleisen kokouksen järjestäminen il- 60405: maisemista varten. Tällöin mielenosoituk- moitetussa paikassa vaarantaa ihmisten tur- 60406: seen sovelletaan tämän lain säännöksiä ylei- vallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa 60407: sestä kokouksesta 5 §:ää lukuun ottamatta. ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häi- 60408: ritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä 60409: 8§ taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön jär- 60410: jestämään kansainväliseen kokoukseen kuu- 60411: Ilmoituksen sisältö luvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnas- 60412: tettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenki- 60413: Yleistä kokousta koskevan ilmoituksen lön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen 60414: tulee sisältää seuraavat tiedot: siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituk- 60415: 1) kokouksen järjestäjä; sen kannalta sopivaan paikkaan. 60416: 2) kokouksen tarkoitus; Poliisi voi lisäksi liikenteen sujuvuuden 60417: 3) kokouspaikka tai kulkueen reitti; sitä vaatiessa ja yhteyshenkilön kanssa neu- 60418: 4) kokouksen alkamisaika ja arvioitu päät- voteltuaan määrätä kulkueen reittiä muutet- 60419: tymisaika; tavaksi ottaen kuitenkin huomioon, ettei rei- 60420: 5) järjestäjän asettamat järjestyksenvalvo- tin muutoksella vaaranneta kulkueen tarkoi- 60421: jat; sekä tusta. 60422: 6) kokouksessa käytettävät rakennelmat ja Poliisi voi ryhtyä tässä pykälässä mainit- 60423: muut erityisvälineet. tuihin toimenpiteisiin ilman neuvottelua yh- 60424: Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä teyshenkilön kanssa, jos yhteyshenkilö ei ole 60425: ilmoituksessa yhteydenpitoa varten henkilö, tavoitettavissa. 60426: jonka on oltava poliisin tavoitettavissa ko- 60427: kouksen järjestämistä koskevissa asioissa 11§ 60428: (yhteyshenkilö). 60429: Kokousvälineet 60430: 9 § 60431: Yleisessä kokouksessa saa käyttää julistei- 60432: Yleiset kokouspaikat ta, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita ta- 60433: vanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä 60434: Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona rakennelmia. Järjestäjän on tällöin huoleh- 60435: yleisellä torilla, aukiolla, katualueelia tai dittava siitä, etteivät ne aiheuta vaaraa tai 60436: muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen so- kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille 60437: veltuvassa yleisessä paikassa ilman omista- tai ympäristölle. 60438: HE 145/1998 vp 43 60439: 60440: 3 luku 15 § 60441: Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuden kieltäminen 60442: 60443: Poliisilla on oikeus kieltää yleisötilaisuu- 60444: 12 § den järjestäminen, jos muut toimenpiteet 60445: eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että: 60446: Yleisötilaisuuden järjestäm isoikeus 1) tilaisuuden järjestäminen on lainvastais- 60447: ta tai sen järjestämisessä rikotaan olen- 60448: Yleisötilaisuuden saa järjestää täysivaltai- naisesti tätä lakia tai sen nojalla annettuja 60449: nen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltai- määräyksiä; 60450: nen saa järjestää yleisötilaisuuden yhdessä 2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida yl- 60451: täysivaltaisen henkilön kanssa. läpitää; 60452: 3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaa- 60453: raa terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle; 60454: 13 § tai 60455: 4) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa huo- 60456: Omistajan tai haltijan suostumus mattavaa haittaa sivullisille tai ympäristölle. 60457: Yleisötilaisuuden järjestäjän on hankittava 16 § 60458: järjestäruispaikan omistajan tai haltijan suos- 60459: tumus paikan käyttämiseen tilaisuutta varten. V astuuvakuutus 60460: Velvollisuudesta hankkia tekijänoikeuden- 60461: haltijan suostumus tekijänoikeuslain Jos tilaisuuden järjestämisestä voi aiheutua 60462: ( 404/1961) suojaaman teoksen esittämiseen vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle, poliisi 60463: tilaisuudessa säädetään erikseen. voi määrätä yleisötilaisuuden järjestämisen 60464: edellytykseksi, että järjestäjällä on riittävä 60465: vastuuvakuutus mahdollisen korvausvelvol- 60466: lisuutensa varalta. 60467: 14 § 60468: Ilmoitus 4 luku 60469: Järjestäjän on tehtävä yleisötilaisuuden .fårjestyksenpito 60470: järjestämisestä kirjallinen ilmoitus järjestä- 60471: ruispaikan poliisille vähintään kolme vuoro- 17 § 60472: kautta ennen tilaisuuden alkamista. Poliisi 60473: voi hyväksyä myöhemminkin tehdyn ilmoi- Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset velvol- 60474: tuksen, jos tilaisuuden järjestämisestä ei ai- lisuudet 60475: heudu haittaa yleiselle järjestykselle eikä 60476: määräajan laiminlyönti vaikeuta kohtuutto- Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden 60477: masti poliisille lain mukaan kuuluvien teh- järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja 60478: tävien täyttämistä. turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudat- 60479: Ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä sel- tamisesta tilaisuudessa. Samat velvollisuudet 60480: laisesta yleisötilaisuudesta, joka osanottajien kuuluvat myös yleisen kokouksen puheen- 60481: vähäisen määrän, tilaisuuden luonteen tai johtajalle, jos sellainen valitaan. 60482: järjestäruispaikan vuoksi ei edellytä toimen- 60483: piteitä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi- 60484: tämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle ai- 18 § 60485: heutuvan haitan estämiseksi taikka erityisiä 60486: liikenne järjestelyjä. Järjestyksenvalvojat 60487: Ilmoituksen sisällöstä on voimassa, mitä 60488: 8 §:ssä säädetään yleistä kokousta koskevas- Yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden 60489: ta ilmoituksesta. Poliisi voi vaatia tarvittaes- järjestäjä voi asettaa järjestyksenvalvojia, 60490: sa selvityksiä myös muista yleisötilaisuuden joiden kelpoisuusvaatimuksista, valtuuksista 60491: järjestämiseen liittyvistä seikoista. ja velvollisuuksista säädetään järjestyksen- 60492: 44 HE 145/1998 vp 60493: 60494: valvojista annetussa laissa ( 1 ). Oikeudesta 22 § 60495: keskeyttää yleinen kokous tai yleisötilaisuus 60496: taikka määrätä se päättymään on kuitenkin Y Ie isätilaisuuden estäminen, keskeyttäminen 60497: voimassa, mitä tässä laissa säädetään. ja päättäminen 60498: Yleisötilaisuuden järjestäjän on peruutet- 60499: 19 § tava tai keskeytettävä tilaisuus taikka mää- 60500: rättävä se päättymään 15 §:ssä mainituilla 60501: Poliisin tehtävät perusteilla. Poliisilla ja järjestyksenvalvojana 60502: on vastaavilla perusteilla oikeus estää tai 60503: Poliisin tehtävänä on turvata kokoontu- keskeyttää yleisötilaisuus tai määrätä se 60504: misvapauden käyttämistä. Poliisin tulee päättymään, jos muut toimenpiteet eivät ole 60505: myös valvoa, että järjestäjä ja puheenjohtaja osoittautuneet riittäviksi. 60506: täyttävät tämän lain mukatset velvollisuu- Mitä 1 momentissa säädetään yleisötilai- 60507: tensa, sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin suudesta, koskee vastaavasti tällaiseen tilai- 60508: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi suuteen kuuluvaa ohjelmanumeroa tai muuta 60509: yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa. tapahtumaa. 60510: Poliisilla ja pelastusviranomaisella on vir- 60511: katehtävässään vapaa pääsy yleiseen ko- 23 § 60512: koukseen ja yleisötilaisuuteen. 60513: Kielletyt esineet ja aineet 60514: 20 § Yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuu- 60515: dessa taikka niiden välittömässä läheisyy- 60516: Poliisin antamat ohjeet ja määräykset dessä ei saa pitää hallussa ampuma-asetta, 60517: räjähdysainetta, teräasetta tai muuta sellaista 60518: Poliisi voi tarvittaessa antaa yleisen ko- esinettä tai ainetta, jota on perusteltua aihetta 60519: kouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä epäillä voitavan käyttää henkeen tai ter- 60520: ennakolta tai tilaisuuden aikana ohjeita ja veyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen. 60521: määräyksiä: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vi- 60522: 1) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ran tai tehtävän vuoksi tarpeellista tai virka- 60523: ylläpitämiseksi; pukuun kuuluvaa aseistusta eikä tilaisuuden 60524: 2) terveyden, omaisuuden tai ympäristön ohjelmassa tai urheilukilpailuissa tarvittavia 60525: vahingoittumisen estämiseksi taikka ympä- esineitä tai aineita. 60526: ristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi; Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- 60527: 3) sivullisten oikeuksien turvaamiseksi; seksi järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kiel- 60528: sekä tää päihdyttävien aineiden hallussapito ylei- 60529: 4) liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. sessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa. 60530: Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- 60531: 21 § seksi järjestäjällä ja poliisilla on myös oi- 60532: keus määrätä järjestyksenvalvoja tarkasta- 60533: Yleisen kokouksen keskeyttäminen ja päät- maan tilaisuuteen osallistuvien mukana ole- 60534: täminen vat tavarat, jos tilaisuuden luonteen vuoksi 60535: on perusteltua aihetta epäillä, että tilaisuu- 60536: Yleisen kokouksen puheenjohtajan tai jär- teen osallistuvilla on halfussaan 1 momentis- 60537: jestäjän on keskeytettävä kokous tai määrät- sa tai 3 momentin nojalla kiellettyjä esineitä 60538: tävä se päättymään, jos kokouksen jatkami- tai aineita. Järjestyksenvalvojan tekemästä 60539: sesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten tur- tarkastuksesta säädetään järjestyksenvalvojis- 60540: vallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. ta annetussa laissa. 60541: Päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus 60542: keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se 24 § 60543: päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole 60544: osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tar- Kokousvälineiden ja rakenneimien poista- 60545: koitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleis- minen 60546: tä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan 60547: olennaisesti lainvastaisesti. Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden 60548: HE 145/1998 vp 45 60549: 60550: järjestäjän on huolehdittava siitä, että ko- 6 luku 60551: kousvälineet ja tilaisuudessa käytetyt raken- 60552: nelmat poistetaan tilaisuuden päätyttyä ilman Erinäiset säännökset 60553: aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan 60554: tai haltijan kanssa ole toisin sovittu. 28 § 60555: Muutoksenhaku 60556: 5 luku 60557: Tämän lain nojalla tehtyyn poliisin päätök- 60558: Seuraamukset seen haetaan muutosta siten kuin hallinto- 60559: lainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 60560: 25 § Tämän lain nojalla tehtyä päätöstä on nou- 60561: datettava muutoksenhausta huolimatta, jollei 60562: Rikoslain rangaistussäännökset valitusviranomainen toisin määrää. 60563: Rangaistus syrjinnästä yleistä kokousta tai 29 § 60564: yleisötilaisuutta järjestettäessä säädetään ri- 60565: koslain (39/1889) 11 luvun 9 §:ssä. Tarkemmat säännökset 60566: Rangaistus poliittisten toimintavapauksien 60567: loukkaamisesta säädetään rikoslain 14 luvun Tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksien 60568: 5 §:ssä ja rangaistus kokouksen estämisestä järjestämisestä voidaan antaa asetuksella. 60569: rikoslain 14 luvun 6 §:ssä. Sisäisestä turvallisuudesta vastaava minis- 60570: teriö voi antaa tarkempia säännöksiä ja oh- 60571: jeita 16 §:ssä säädetyn vastuuvakuutuksen 60572: 26 § vähimmäisehdoista sekä 20 §:n nojalla an- 60573: nettavista yleisötilaisuuksien järjestämistä 60574: K okoontum isrikkom us koskevista poliisin määräyksistä ja ohjeista. 60575: Joka tahallaan tai törkeästä huolimatto- 7luku 60576: muudesta 60577: 1) laiminlyö 7 §:n 1 momentissa tai 14 §:n Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 60578: 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu- 60579: den aiheuttaen huomattavaa vaaraa yleiselle 30 § 60580: järjestykselle ja turvallisuudelle, 60581: 2) järjestää yleisötilaisuuden vastoin polii- Voimaantulo 60582: sin 15 ~:n nojalla antamaa kieltoa, 60583: 3) rikkoo olennaisesti poliisin 10, 16 tai Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 60584: 20 §:n nojalla antamia määräyksiä, 199. 60585: 4) laiminlyö olennaisesti 17 §:ssä, 21 §:n Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin 60586: 1 momentissa tai 22 §:ssä säädetyn järjestä- myöhemmin tehtyine muutoksineen: 60587: jän tai puheenjohtajan velvollisuuden tai 1) yleisistä kokouksista 20 päivänä helmi- 60588: 5) rikkoo 23 §:ssä säädetyn tai sen nojalla kuuta 1907 annettu laki (611907) sekä 60589: annetun kiellon, 2) julkisista huvitilaisuuksista 9 päivänä 60590: on tuomittava, jollei teosta ole muualla elokuuta 1968 annettu laki (492/ 1968). 60591: laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, ko- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 60592: koontumisrikkomuksesta sakkoon. ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin 60593: toimenpiteisiin. 60594: 27 § 31 § 60595: M enettäm isseuraam us Siirtymäsäännös 60596: 60597: Yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuu- Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt lu- 60598: dessa vastoin 23 §:n 1 momentissa säädettyä pahakemukset julkisen huvitilaisuuden jär- 60599: kieltoa hallussapidetyt esineet ja aineet voi- jestämiseksi käsitellään tämän lain mukaisi- 60600: daan tuomita valtiolle menetetyiksi. na yleisötilaisuuksia koskevina ilmoituksina. 60601: 46 HE 145/1998 vp 60602: 60603: Yleisötilaisuudet, joiden järjestämiseen on Edellä 30 §:n 2 momentin 2 kohdassa ku- 60604: ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty motun lain nojalla annettuun asetukseen pe- 60605: julkisista huvitilaisuuksista annetussa laissa rustuvan järjestysmieheksi hyväksymisen 60606: tarkoitettu lupa, voidaan järjestää voimassa- pysymisestä voimassa tämän lain voimaan- 60607: olevien lupaehtojen mukaisesti ilman uutta tulon jälkeen säädetään erikseen. 60608: ilmoitusta. 60609: 60610: 60611: 60612: 60613: 2. 60614: Laki 60615: poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 60616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 60617: muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/ 1995) 19 §:n 3 momentti 60618: sekä 60619: lisätään 18 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seu- 60620: raavasti: 60621: 18 § 19 § 60622: Paikan ja alueen eristäminen Väkijoukon hajottaminen 60623: 60624: 60625: Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouk- Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja 60626: sen järjestämispaikkaa koskevia määräyksiä päättämisestä säädetään kokoontumislain 60627: säädetään kokoontumislain ( 1199 ) 21 §:ssä sekä yleisötilaisuuden estämisestä, 60628: 10 §:ssä. keskeyttämisestä ja päättämisestä saman lain 60629: 22 §:ssä. 60630: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 60631: 199. 60632: HE 145/1998 vp 47 60633: 60634: 60635: 60636: 60637: 3. 60638: Laki 60639: uskonnonvapauslain 3 § :n muuttamisesta 60640: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 60641: muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonvapauslain (267/1922) 3 § seu- 60642: raavasti: 60643: 3 § 60644: Julkista uskonnonharjoitusta varten järjes- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 60645: tettäviin tilaisuuksiin sovelletaan kokoontu- 199. 60646: mislain ( /199 ) säännöksiä yleisestä ko- 60647: kouksesta, jollei tilaisuus kuulu uskonnolli- 60648: sen yhdyskunnan perinteiseen toimintaan. 60649: 60650: 60651: 60652: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998 60653: 60654: Tasavallan Presidentti 60655: 60656: 60657: 60658: MARTTI AHTISAARI 60659: 60660: 60661: 60662: 60663: Oikeusministeri Jussi Järventaus 60664: 48 HE 145/1998 vp 60665: 60666: Liite 60667: 2. 60668: Laki 60669: poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta 60670: 60671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 60672: muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 19 §:n 3 momentti 60673: sekä 60674: lisätään 18 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seu- 60675: raavasti: 60676: 60677: Voimassa oleva laki Ehdotus 60678: 60679: 60680: 18 § 60681: Paikan ja alueen eristäminen 60682: 60683: 60684: Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouk- 60685: sen järjestämispaikkaa koskevia määräyksiä 60686: säädetään kokoontum islain ( 1199 ) JO §.ssä. 60687: 60688: 60689: 19 § 60690: Väkijoukon hajottaminen 60691: 60692: 60693: Yleisen kokouksen hajottamisesta sääde- Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja 60694: tään yleisistä kokouksista annetun lain päättämisestä säädetään kokoontumislain 60695: 9 §:ssä. 21 §:ssä ja yleisötilaisuuden estämisestä, 60696: keskeyttämisestä ja päättämisestä saman lain 60697: 22 §:ssä. 60698: 60699: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 60700: 199. 60701: HE 145/1998 vp 49 60702: 60703: 3. 60704: Laki 60705: uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta 60706: 60707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti 60708: muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonvapauslain (267/1922) 3 § seu- 60709: raavasti: 60710: 60711: Voimassa oleva laki Ehdotus 60712: 3§ 3§ 60713: Julkisesta uskonnonharjoituksesta, jonka Julkista uskonnonharjoitusta varten järjes- 60714: panevat toimeen mihinkään uskonnolliseen tettäviin tilaisuuksiin sovelletaan kokoontu- 60715: yhdyskuntaan kuulumattomat henkilöt, on mislain ( /199 ) säännöksiä yleisestä ko- 60716: voimassa laki yleisistä kokouksista, ja sovel- kouksesta, jollei tilaisuus kuulu uskonnolli- 60717: letaan uskonnonharjoituksen toimeenpanijoi- sen yhdyskunnan perinteiseen toimintaan. 60718: hin, mitä mainitussa laissa on säädetty ylei- 60719: sen kokouksen puheenjohtajasta. 60720: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 60721: 199. 60722: 60723: 60724: 60725: 60726: 3803050 60727:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025