156 Käyttäjää paikalla!
0.011569023132324
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: HE 105/1998 vp Y5
2:
3:
4:
5:
6: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi
7: vuodelle1999
8:
9:
10:
11: YLEISPERUSTELUT
12: 1. Kansantalous vuosina 1998-1999 viämisestä on edelleen olemassa. Kysynnän
13: heikentyminen Aasiassa on alentanut raaka-ai-
14: Talouden näkymät ovat vuonna 1999 varsin neiden maailmanmarkkinahintoja ja inflaatio-
15: hyvät. Kasvu hidastuu Yhdysvalloissa ja Isos- paineita läntisissä teollisuusmaissa. Yhdysval-
16: sa-Britanniassa, muttajatkuu nopeana suurissa loissa pitkään jatkunut korkeasuhdanne on tait-
17: Manner-Euroopan maissa. Työttömyys ja jul- tumassa. Kotimainen kysyntä lisääntyy vielä
18: kiset alijäämät pysyvät kuitenkin ongelmallisi- tuntuvasti, mutta mm. dollarin revalvoitumi-
19: na useissa EU-maissa, vaikka rakenneuudis- sen vauhdittama ulkomaankaupan tasapainon
20: tukset etenevät. Suomessa tuotannon kasvu heikkeneminen hidastaa tuotannon kasvua.
21: jatkuu verraten nopeana, työttömyys vähenee Kokonaistuotannon kasvu jäänee Yhdysval-
22: tuntuvasti ja hintojen nousu on maltillista. In- loissa tänä vuonna 3 prosenttiin ja hidastunee
23: flaation kehitys lähitulevaisuudessa edellyttää ensi vuonna edelleen 2 prosenttiin. Japanin ta-
24: kuitenkin talouspolitiikalta kasvavaa valppaut- lousnäkymät ovat heikot talouspoliittisista toi-
25: ta talouden kapeikkojen lisääntymisen vuoksi. mista huolimatta, ja kansantuote supistuu tänä
26: Aasian kehitys ja erityisesti Japanin kasvavat vuonna; ensi vuonna kansantuotteen ennuste-
27: vaikeudet ovat uhka, joka voi kärjistyessään taan kasvavan 1 %. EU-maiden suhdannenä-
28: merkittävästi häiritä niin kotimaisia kuin maa- kymät ovat edelleen suotuisat.
29: ilmantalouden kasvunäkymiä. Myös Venäjän Euron käyttöönotto vahvistaa yksityisen sek-
30: talouskehitykseen liittyy huomattavia uhkia. torin luottamusta erityisesti euroalueen maissa.
31: Finanssipolitiikka tähtää edelleen julkisten ta-
32: louksien tervehdyttämiseen. EU-maiden koko-
33: Kansainvälinen talous naistuotannon arvioidaan kasvavan tänä ja ensi
34: vuonna 2 Y2 % kumpanakin. Työttömyys py-
35: Maailman talouskasvu on hidastunut Aasian syy edelleen suurena.
36: rahoituskriisin takia. Samalla sijoittajien riski-
37: tietoisuus on kasvanut, mutta uhka kriisin Ie-
38:
39:
40:
41:
42: 380149M
43: Y6 HE 105/1998 vp
44:
45:
46:
47: Taulukko 1. Kansantalous ja julkinen talous
48:
49: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
50: Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. mk 549,9 574,0 622,1 671,5 711,3
51: Bruttokansantuote, määrän muutos, % 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0
52: Työttömyysaste, % 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0
53: Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,0 0,6 1,2 1,6 1,8
54: Kauppatase, rnrd. mk 47,4 44,3 51,6 58,5 59,1
55: Vaihtotase, rnrd. mk 22,5 23,0 34,1 41,5 42,0
56: Korollinen ulkomainen nettovelka
57: -rnrd. mk 196,4 172,8 154,7 112,9 70,9
58: - % viennistä 94,8 79,0 62,5 41,6 24,8
59: Julkiset menot,% BKT:sta 59,3 59,0 55,8 52,7 49,9
60: Veroaste,% BKT:sta 46,1 48,1 47,0 46,7 45,8
61: Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta -5,2 -3,6 -1,4 1,0 2,4
62: -valtio -9,6 -7,3 -4,3 -2,4 -0,9
63: - kunnat ja kuntayhtymät 0,6 0,4 0,0 0,0 -0,2
64: - työeläkerahastot 3,3 3,4 3,3 3,5 3,4
65: - muut sosiaaliturvarahastot 0,6 -0,1 -0,5 -0,1 0,1
66: Julkisyhteisöjen velka 1)
67: -mrd.mk 319,3 331,8 342,7 349 345
68: -% BKT:sta 58,1 57,8 55,1 51,9 48,5
69: Valtiontalouden velka2)
70: -mrd.mk 359,3 395,5 418,2 428 428
71: -%BKT:sta 65,3 68,9 67,2 63,8 60,2
72: l) EU :n tilinpitosuositusten mukainen julkinen bruttovelka.
73: 2
74: ) Ilman valtion eläkerahastolta otettuja lainoja budjettitalouteen.
75:
76:
77:
78: Ulkomaankauppa Teollisuuden tuotannon ripeän kasvun vuoksi
79: raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti
80: Vienti kasvaa vielä tänä vuonna nopeasti, lisääntyy merkittävästi, investointitavaroiden
81: mutta kasvuvauhti on kuitenkin hidastumassa, ja kulutustavaroiden tuonti vähemmän. Ulko-
82: mikä johtuu lähinnä Aasian kriisistä ja yhä maankaupan ylijäämä lisääntyy edelleen, sillä
83: enenevässä määrin myös tuotantokapasiteetin vaihtosuhde paranee vientihintojen noustessa
84: riittämättömyydestä. Viennin määrän arvioi- ja tuontihintojen lievästi laskiessa. Kauppata-
85: daan lisääntyvän tänä vuonna 8 '12 % ja ensi seen ylijäämä nousee tänä vuonna 58 mrd.
86: vuonna 4 Yi %. Viennin kasvun hidastuminen markkaan ja vaihtotaseen ylijäämä 41 mrd.
87: on erityisen selvää metsäteollisuudessa, sillä markkaan. Vuonna 1999 vastaavien lukujen
88: paperiteollisuuden kapasiteetti alkaa olla täy- ennustetaan olevan 59 mrd. markkaa ja 42
89: dessä käytössä. Metalliteollisuuden tuotteiden mrd. markkaa.
90: vienti lisääntyy yhä tuntuvasti, vaikka Aasian
91: kriisi heikentää etenkin koneteollisuuden vien-
92: timahdollisuuksia. Yksityinen kulutus
93: Tuonnin määrä lisääntyy tänä vuonna 9 '12 %
94: ja ensi vuonna kolmisen prosenttia vähemmän. Työllisyyden paraneminen ja kotitalouksien
95: käytettävissä olevien tulojen kasvu, hidas in-
96: HE 105/1998 vp Y7
97:
98: flaatio ja korkotason mataluus sekä luottamus Kokonaistuotanto
99: myönteisiin talousnäkymiin luovat yksityisen
100: kulutuksen kasvulle hyvän perustan. Kotitalo- Kokonaistuotannon määrä nousee koko
101: uksien rahoitusasema on muutaman viime vuonna keskimäärin 5 Vz % vuodesta 1997.
102: vuoden aikana kohentunut merkittävästi ja lai- Teollisuustuotannon kasvu hidastuu hieman
103: nanottohalukkuus on lisääntymässä. Yksityi- viime vuotisesta viennin kasvun hidastuessaja
104: nen kulutus lisääntyy hieman enemmän kuin kapasiteetin lähestyessä täyskäyttöisyyttä. Ra-
105: kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot kennustoiminta säilyy vilkkaana, ja suotuisa
106: säästämisasteen laskiessa. Yksityinen kulutuk- talouskehitys heijastuu myös palveluelinkei-
107: sen määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna, kumpa- nojen vakaana kasvuna. Vuonna 1999 viennin
108: nakin 4%. ja investointien kasvu edelleen laimenee mutta
109: kulutus jatkaa ripeää kasvua. Kokonaistuotan-
110: non kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia.
111: Investoinnit
112:
113: Teollisuuden investoinnit kotimaahan li- Työllisyys
114: sääntyvät tänä vuonna vain vähän, vaikka yri-
115: tysten kannattavuus ja rahoitusasema ovat hy- Työvoiman kysyntä kasvaa vuonna 1998 ri-
116: vät, kapasiteetin käyttöasteet korkeat ja suh- peästi erityisesti työvoimavaltaisilla rakennus-
117: dannenäkymät varsin myönteiset; teollisuuden ja palvelusektoreilla. Työllisten määrä nousee
118: investoinnit ulkomaille sen sijaan pysyvät suu- yli 50 000 hengellä viimevuotisesta. Kun työ-
119: rina. Kotimaisten investointien 9 prosentin voiman tarjonta toisaalta lisääntyy vain muuta-
120: kasvu onkin paljolti asuinrakennusinvestointi- malla tuhannella, työttömyysaste laskee uudis-
121: en varassa, jotka lisääntyvät tuntuvasti, mutta tetun tilastointitavan mukaisin luvuin koko
122: keskittyvät paljolti muutamiin kasvukeskuk- vuonna keskimäärin 10~ prosenttiin. Tuntu-
123: siin. Myös liike- ja toimistorakentaminen li- vimmin kohenee nuorten työllisyystilanne.
124: sääntyy voimakkaasti. Vuonna 1999 investoin- Myös pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee.
125: tien lisäyksen ennustetaan hidastuvan 6 pro- Vuonna 1999 työttömyysasteen ennustetaan
126: senttiin. alenevan 9 prosenttiin.
127: Y8 HE 105/1998 vp
128:
129: Kuviol. Bruttokansantuote, Kuvio 3. Kuluttajahinnat,
130: määrän muutos muutos edellisestä vuodesta
131: %
132: 8
133: %
134: 7,-------------------------,
135: 6
136: iS~om
137:
138:
139: 4
140:
141:
142: ~ ~
143: 2
144:
145:
146:
147: 0
148: !Jt
149: ~~~ ~
150: p
151: 1~ l,
152:
153: J
154: 11 1~
155: ~
156: 3
157:
158:
159:
160:
161: 89 91 93 96 96 97* 98u99 **
162: 89 91 93 96 97 98**99**
163:
164:
165: Kuvio 2. Ulkoinen tasapaino, Kuvio 4. Kysyntä ja tarjonta
166: 12 kk:n liukuva summa 1990=100
167:
168:
169: l<pqp ,ata ,e .· V 2Ufl ..-------'----~------:r--,
170: 50
171: ~ lA
172: ./ ~·,
173:
174:
175:
176:
177: Jf'\ ~·
178: f'(
179: 30
180: ;
181:
182: 20
183: 1• j l.rV
184: V
185: IJ
186: 10
187:
188:
189:
190: \V V
191: .!
192: ;:
193: r
194: ·'< if1tc "SE
195: ' (
196: \ / .,
197:
198: ' b\,1
199: ~··
200:
201:
202: 8.9
203: "" 9,0 ·~1
204: ' •. ElliUhlte.
205: :92· 93 11<1 :95 96 • 97 • 98 -ss ... 9,2 94
206: HE 105/1998 vp Y9
207:
208: Inflaatio matalanaja vaihtotaseen ylijäämäisenä. Työt-
209: tömyys on tuntuvasti supistunut, mutta se on
210: Kuluttajahintaindeksin arvioidaan nousevan edelleen korkealla tasolla. Valtiontalouden ali-
211: tänä vuonna 1 Y2 %, joten inflaatiovauhti Suo- jäämä on sekin voimakkaasti supistunut ja vel-
212: messa pysyy kilpailijamaiden tuntumassa. ka suhteessa kokonaistuotantoon on alentunut
213: Aasian kriisi on alentanut kansainvälisiä hinta- hallituksen tavoitteiden mukaisesti.
214: paineita, eikä lisääntyvä kilpailu salli katteiden Valtiontalouden vahvistumista rajoittaa lähi-
215: merkittävää kasvattamista. Vuonna 1999 mal- vuosina talouden kasvun hidastuminen, vero-
216: tillisten sopimuskorotusten ja matalien tuonti- tuksen harmonisointipaineet sekä hieman pi-
217: hintapaineiden arvioidaan pitävän inflaation demmällä aikavälillä väestön ikääntyminen.
218: vajaana 2 prosenttina. Taloudessa esiintyy Osallistuminen talous- ja rahaliittoon edellyt-
219: kuitenkin kasvavassa määrin puutetta ammat- tää kansalliselta talouspolitiikalta ennen muu-
220: tityövoimasta, minkä seurauksena uhka palk- ta maltillisen kustannuskehityksen ylläpitä-
221: kaliukumien kasvusta lisääntyy. Myös kapasi- mistä, jotta työttömyyden aleneminen voisi
222: teetin käyttöasteet ovat useilla aloilla korkeat. jatkua kestävällä tavalla. Maltillisen kustan-
223: Lisäksi asuntojen hintojen nousu jatkuu. nuskehityksen turvaamiseksi ja talouden kas-
224: vuedellytysten parantamiseksi rakenteellisia
225: uudistuksia tulee jatkaa.
226: Kuvio 5. Työllisyys
227:
228: 2.1 Talouspolitiikan lähtökohdat
229: ,., Talous on kehittynyt valtaosin hallituksen
230: :'2{1• .T -:--rr-,.---'-..,--,.-...,......-,-__,..-....,_.,,...--r--1
231: ,..,,,-
232: asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hallituk-
233: •
234: sen ohjelmassa keväällä 1995 talouspolitiikan
235: keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin työttömyy-
236: den puolittaminen vaalikauden aikana. Tämän
237: todettiin edellyttävän nopeaa kasvua koko vaa-
238: likauden ajan. Lisäksi inflaation tuli pysyä ma-
239: talana ja julkisen velan BKT -osuuden kääntyä
240: vaalikauden aikana laskuun. Tämä politiikka
241: katsottiin oikeaksi kansantalouden tasapainot-
242: tomuuksien poistamiseksi ja edellytysten luo-
243: miseksi kestävälle talouskasvulle, työllisyyden
244: paranemiselle sekä osallistumiselle talous- ja
245: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen.
246: Työttömyysaste on jatkuvasti alentunut, jos
247: 'lf .j.-'-f.,..-f-.......J...'-+---'1,_..,1--+--'+-++-,.! ':Sil kohta ei aivan hallituksen tavoittelemaHa no-
248: ·.11# . ·.~ lli•;:fm.·lltl·; peudella. Työvoiman kysyntä on lisääntynyt
249: erityisesti rakennustoiminnassa ja palvelusek-
250: torilla. Työttömyyden alentuessa ammattitai-
251: toisen työvoiman saannissa on kuitenkin alka-
252: nut esiintyä kapeikkoja, mikä on omiaan lisää-
253: 2. Talouspolitiikan linja mään inflatoristen palkkaliukumien vaaraa.
254: Tämä edellyttää paitsi työmarkkinoiden toi-
255: Viime vuosina harjoitettu talouspolitiikka on minnan kehittämistä, myös koulutuksen ripeää
256: tuottanut hyviä tuloksia. Talouden kasvun ar- suuntaamista vastaamaan paremmin työvoi-
257: vioidaan jatkuvan ripeänä, inflaation pysyvän man kysyntää. Rakenteellisia uudistuksia on
258: y 10 HE 105/1998 vp
259:
260: perusteltua jatkaa myös hyödyke- ja rahoitus- kauden aikana runsaaseen 13 mrd. markkaan,
261: markkinoilla. joka vastaa noin 2 prosenttia suhteessa koko-
262: Nopean kasvun ja mittavien säästötoimien naistuotantoon.
263: myötä valtion velkaantuneisuus on alentunut
264: asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tosin
265: vuonna 1997 valtiontalouden rahoitustarve vä- 2.2 Talouden kehitysnäkymät ja talouspolitii-
266: heni osittain myös joidenkin kertaluonteisten kan haaasteet lähivuosina
267: tuloerien kuten obligaatioiden myynnistä saa-
268: tujen emissiovoittojen ja pankkituen takaisin- Talouden kehitysnäkymät seuraavien 5-10
269: maksun takia. vuoden aikana ovat myönteiset. Kansantalou-
270: Valtion rahoitusalijäämä (kansantalouden ti- den arvioidaan kasvavan vuoteen 2002 saakka
271: linpidon käsite) on vuonna 1998 noin 2 Yz % keskimäärin 3 Yz prosentin vuosivauhtia, ja sitä
272: ja valtion velka 64 % suhteessa kokonaistuo- nopeammallekin kasvulle on olemassa hyvät
273: tantoon. Talousarvioesitys supistaa valtion ra- edellytykset. Lähivuosien kehityksen kannalta
274: hoitusalijäämän noin 6 mrd. markkaan, vajaa- keskeinen kysymys on, missä määrin raken-
275: seen 1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotan- teellista työttömyyttä kyetään alentamaan.
276: toon. Kansantalouden tilinpidon mukaista Kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen riip-
277: alijäämää laskettaessa ei oteta huomioon mm. puukin lähinnä kotimaisista päätöksistä, sillä
278: omaisuuden myynnistä syntyviä kertaluontei- ulkomaiset lähtökohdat ovat mm. EMU-ratkai-
279: sia tuloja. sun takia hyvät.
280: Valtiontalouden alijäämää on syytä supistaa Hallituksen valtion velkaantumiselle asetta-
281: edelleen. Hallitus pitää perusteltuna valtionta- ma tavoite saavutettiin vuonna 1997, jolloin
282: louden ylijäämää nopean kasvun vuosina, jotta velan suhde kokonaistuotantoon alkoi pienen-
283: turvataan tarpeellinen liikkumavara talouske- tyä. Ensi vuonna velan kasvu pysähtyy myös
284: hityksen heikentyessä. markkamääräisesti. Valtiontalous on silti yhä
285: Matala inflaatio on tukenut kilpailukykyä ja alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsit-
286: alentanut korkoja, mikä on vauhdittanut inves- teillä tarkasteltuna.
287: tointeja ja lisännyt työllisyyttä. Tulopoliittisen Väestörakenne muuttuu melko nopeasti ensi
288: sopimuksen ansiosta sopimuspalkoista ei vuo- vuosikymmenen puolivälistä lähtien, kun elä-
289: den 1999 aikana aiheudu merkittäviä hintapai- keläisten määrä kasvaa ja työikäinen väestö su-
290: neita. Sen sijaan eräillä toimialoilla palkkaliu- pistuu. Sitä ennen talouden kansainvälistymi-
291: kumat voivat kohota ennakoitua suuremmiksi nen ja integroituminen ED-talouteen uhkaavat
292: ja aiheuttaa inflaatiopaineita talouteen. Talous- vähentää verotuottoja.
293: ja rahaliitossa kotimaisen kustannuskehityksen Verotus on yleisesti ottaen Suomessa kan-
294: hillintä on keskeinen talouspolitiikan onnistu- sainvälisesti ja myös EU-maiden keskimää-
295: misen reunaehto. Se edellyttää aikaisempaa rään verrattuna kireä. Talous-ja rahaliitto sy-
296: suurempaa valppautta niin hallitukselta kuin ventää euromaiden yhteistyötä ja lisää vero-
297: työmarkkinaosapuoliltakin. Ulkoiset hintapai- tuksen yhdenmukaistamispaineita. Verotuksen
298: neet pysyvät nykynäkymin vähäisinä. laskupaineet kohdistuvat lähivuosina välittö-
299: Hallitus on jatkanut veropoliittista linjaansa, mimmin hyödykeverotukseen, jonka perustei-
300: jonka tavoitteena on ollut työn verotuksen ta voidaan joutua asteittain alentamaan. Muun
301: alentaminen ja kokonaisveroasteen nousun eh- muassa integraation aiheuttama mahdollinen
302: käiseminen. Marraskuun 1997 tulopoliittisen työvoiman liikkuvuuden lisäys ylläpitää pai-
303: sopimuksen yhteydessä hallitus päätti alentaa neita myös muiden verojen alentamiseksi. Kun
304: edelleen palkansaajien ja eläkeläisten verotus- merkittäviä korvaavia verotulojen lähteitä ei
305: ta. Kaikkiaan kotitalouksien verohelpotukset ole, mahdollisuudet alentaa työllisyyden kan-
306: (ilman inflaatiotarkistusta) kohoavat vuosina nalta keskeisiä veroja ovat rajoitetut ja verora-
307: 1998-1999 4 Yz mrd. markkaan ja koko vaali-
308: HE 105/1998 vp Yll
309:
310: kenne uhkaa muuttua työllisyyden kannalta sia investointeja. Tämän vuoksi on tarpeen
311: nykyistäkin epäedullisemmaksi. varmistua talous- ja teollisuuspoliittisin toimin
312: Jotta Suomi voisi käyttää hyväkseen talous- siitä, että Suomi tarjoaa jatkossa hyvät puitteet
313: ja rahaliiton luomat mahdollisuudet täysimää- niin kotimaisten kuin ulkomaisten kiinteiden
314: räisesti, sen on kyettävä toimimaan houkutte- investointien sijoittumiselle maahamme.
315: levana taloudellisen toiminnan sijaintikohtee- Julkisen talouden sopeutuminen muuttuvaan
316: na. Viime vuosina yritysten investoinnit ovat taloudelliseen ympäristöön on mahdollista
317: jääneet työllisyyden kannalta liian vähäisiksi, vain vähitellen. Keskeistä on huolehtia val-
318: vaikka yritysten kannattavuus ja kysyntänäky- tiontalouden vakauttamisenjatkumisesta myös
319: mät ovat olleet hyvät. Investointipääomia on lähivuosina. Siksi ratkaisuvaihtoehtojen val-
320: suuntautunut Suomesta ulos merkittävästi mistelu on perusteltua aloittaa varhaisessa vai-
321: enemmän kuin olemme tänne saaneet ulkomai- heessa.
322: Taulukko 2. Ansiotuloverotuksen kevennykset vuosina 1996-1999
323: Vuonna 1996 toteutetut muutokset mrd. markkaa
324: Vakuutetun keva-maksun (0,55 %) poisto 2,2
325: Sava-maksun portaan alentaminen 3,35 penniin 0,4
326: 2 prosentin inflaatiotarkistus 0,7
327: Sivuperinnön kunnallisveron poisto 0,3
328: Tupo-vähennyksen jatkaminen 0,5
329: Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun alentaminen 1,5 prosenttiin 0,4
330: Yhteensä 4,5 (3,8*)
331: Vuonna 1997 toteutetut muutokset
332: Veroasteikon tarkistaminen 4 prosentilla sekä 1 %-yksikön alennus margi-
333: naali veroprosentteihin 3,4
334: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laajennus 1,1
335: Sava-maksun portaan alentaminen 2,35 penniin 0,9
336: Tulonhankkimisvähennyksen korotus 1 800 markkaan 0,1
337: Muussa muodossa kuin osakeyhtiönä toimivien yritysten verotuksen keven-
338: nys 0,15
339: Yhteensä 5,6 (4,9*)
340: Vuonna 1998 toteutetut muutokset
341: 2 prosentin inflaatiotarkistus 0,75
342: Kotitalousvähennys 0,1
343: Sava-maksun alennus 0,4 p (eläkeläiset 0,7 p) 1,5
344: Matkakuluvähennyksen muutokset -0,1
345: Yhteensä 2,3 (1,5*)
346: Vuodelle 1999 toteutetut muutokset
347: 2 prosentin inflaatiotarkistus 0,8
348: 0,5 %-yksikön marginaaliveroprosentin alennus, (pl. ylin luokka) 0,95
349: Tulonhankintavähennyksen nosto 2 100 markkaan 0,2
350: Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotus 1,2
351: Sava-portaan poisto 0,47
352: Eläkeläisten sava-maksun alennus 0,3 p 0,17
353: Yhteensä 3,8 (3,0*)
354: Ansiotuloverojen kevennys; 1996-1999:
355: Yhteensä 16,2 (13,2*)
356: * Ilman inflaatiotarkistusta
357: y 12 HE 105/1998 vp
358:
359: 2.3 Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolman- 2.4 Talouspolitiikanjärjestelyt talous- ja raha-
360: teen vaiheeseen liitossa
361:
362: Valtioiden tai hallitusten päämiesten neu- Talous- ja rahaliiton keskeisinä elementteinä
363: voston toukokuisen päätöksen mukaan 11 EU- ovat yhteiseen rahaan siirtyminen, yhteisen
364: jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien, osallistuu keskuspankkijärjestelmän perustaminen sekä
365: euroalueeseen vuoden 1999 alusta. Samalla so- talous- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista
366: vittiin perustettavan Euroopan keskuspankin palvelevien järjestelyjen voimaansaattaminen.
367: johtokunnan kokoonpanosta. Valtiovarainmi-
368: nisterit ja keskuspankkien pääjohtajat päättivät
369: miten euroalueeseen osallistuvien maiden va- Finanssipolitiikan järjestelyt
370: luuttojen muuntokurssit määräytyvät. Lisäksi
371: valtiovarainministerien neuvosto antoi aiem- V astuu finanssipolitiikasta säilyy kolman-
372: min annettua asetusta täydentävän asetuksen nessakin vaiheessa kansallisella tasolla.
373: euron käyttöönottoon liittyvistä lainsäädännöl- Maastrichtin sopimuksessa finanssipoliittista
374: lisistä määräyksistä. liikkumavaraa on rajoitettu tarkoituksena var-
375: Markan kurssi kiinnitetään 1.1.1999 peruut- mistaa hintavakauden säilyminen rahaliitossa.
376: tamattomasti euroon. Siirtymäkauden Julkisyhteisöiltä on kielletty keskuspankkira-
377: 1.1.1999-31.12.2001 välisenä aikana euroa hoituksen käyttö ja erioikeudet muissa rahoi-
378: käytetään ainoastaan tilirahana. Eurosetelit ja - tuslaitoksissa. Yhteisöä ja jäsenvaltioita on
379: kolikot lasketaan liikkeeseen vasta siirtymä- myös kielletty ottamasta vastatakseen toisen
380: kauden loputtua 1.1.2002. Euroa käytetään Eu- jäsenvaltion julkisyhteisöjen sitoumuksista.
381: roopan keskuspankkijärjestelmän valuuttana Lisäksi yhteisen rahan käyttöönottavat maat si-
382: heti 1.1.1999 ja myös rahamarkkinat alkavat toutuvat välttämään liiallisia julkisen talouden
383: toimia euroalueella euroissa. Osallistuvien jä- alijäämiä.
384: senvaltioiden 1.1.1999 jälkeen liikkeeseen las- Amsterdamissa hyväksytyllä vakaus- ja kas-
385: kema velka on pääosin euromääräistä. vusopimuksella täydennetään ja täsmennetään
386: Siirtymisestä euroon aiheutuu kertaluontei- EY:n perustamissopimusta finanssipolitiikan
387: sia kustannuksia mm. pankkitoiminnassa ja säännöstön osalta. Sopimuksen tarkoituksena
388: kaupan alalla. Julkisessa hallinnossa kustan- on taata, ettei jäsenvaltioiden julkisen talouden
389: nukset liittyvät pääosin tietojärjestelmien tasapainottomuus vaaranna talous- ja rahalii-
390: muuttamiseen. Suurimmat muutostarpeet ovat ton onnistumista. Sopimus nähdään tarpeelli-
391: kansaneläkelaitoksessa, verohallituksessa ja seksi kokonaistaloudellisen vakauden ja yh-
392: valtiokonttorissa. dentymishyötyjen turvaamiseksi, vastuun ja-
393: Valtion ja kuntien, pankkien sekä kaupan kamiseksi rahapolitiikan kanssa ja kansallisen
394: pääosin vuosille 1997-2001 ajoittuvat koko- finanssipoliittisen liikkumavaran luomiseksi.
395: naiskustannukset ovat arviolta 2 mrd. markkaa Vakaus- ja kasvusopimus rakentuu kolmen
396: eli noin 0,3 % suhteessa kokonaistuotantoon. peruselementin varaan. Ensinnäkin, luodaan
397: Yhteisen rahan käyttöönotosta syntyvät vuo- kansallisiin vakausohjelmiin perustuva seuran-
398: tuiset säästöt on arvioitu 0,3-0,5 prosentiksi. ta- ja ennakkovaroitusjärjestelmä. Toiseksi,
399: Tähän arvioon eivät sisälly erilaiset välilliset vahvistetaan liiallisen alijäämän menettelyä
400: hyödyt, jotka on arvioitu yllä todettuja suurem- kurinalaisuuteen kannustavaksi. Kolmannek-
401: miksi. si, edellytetään kaikilta osapuolilta (jäsenval-
402: tiot, neuvosto, komissio) selkeää sitoutumista
403: sovittuihin pelisääntöihin.
404: HE 105/1998 vp y 13
405:
406: Finanssipoliittista valvontaa tehostetaan Talouspolitiikan yhteensovittamisessa kes-
407: edellyttämällä kultakin euromaalta vakausoh- kitytään tekijöihin, jotka vaikuttavat raha-
408: jelmaa, jossa täsmennetään minkälaisiin keski- markkinoihin koko euroalueella tai sisämark-
409: pitkän ajan tavoitteisiin julkisen talouden tasa- kinoiden toimintaan. Luxemburgin huippuko-
410: painon ja velan osalta pyritään sekä esitetään kouksessa julkaistussa valtion tai hallitusten
411: keinot niiden saavuttamiseksi. Tämän talous- päämiesten julkilausumassa yhteensovittami-
412: arvioesityksen kanssa samanaikaisesti edus- sen todetaan sisältävän seuraavat toiminnot:
413: kunnalle annetaan tiedoksi Suomen ensimmäi- - Jäsenmaiden tiivis makrotaloudellinen
414: nen vakausohjelma, joka on jatkoa vuosina seuranta kestävän lähentymisen jatkumisesta
415: 1995-1997 laadituille lähentymisohjelmille. ja euron valuuttakurssin sopusointuisen kehi-
416: tyksen varmistamiseksi.
417: - Budjettitasapainojen valvonta perusta-
418: Rahapolitiikka euroalueella missopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopi-
419: muksen säädösten edellyttämällä tavalla.
420: Talous- ja rahaliiton osallistujamailla tulee - Jäsenvaltioiden työ-, hyödyke- ja palvelu-
421: olemaan yhteinen rahapolitiikka ja niiden suh- markkinoita koskeva rakennepolitiikan seu-
422: dannevaihtelut tulevat todennäköisesti yhden- ranta, samoin kustannus- ja hintakehityksen
423: mukaistumaan. Tämä kehitys on omiaan lisää- seuranta.
424: mään euroalueen vakautta, kasvua ja työlli- - Verouudistusten nopeuttaminen niin, että
425: syyttä tavalla, josta hyötyvät myös unionin taloudellinen tehokkuus lisääntyy ja haitalli-
426: muut jäsenmaat ja Eurooppa laajemminkin. nen verokilpailu vähenee.
427: Yhteisen rahapolitiikan toteuttajana Euroo- Talouspolitiikan tehostettu valvonta tapah-
428: pan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on vas- tuu epävirallisessa EUR0-11 neuvostossa,
429: tuussa koko euroalueen hintavakaudesta. Sen joka kokoontuu ECOFIN-neuvoston kokous-
430: ytimenä toimii Euroopan keskuspankki, jolle ten alla. Varsinaiset päätökset tehdään kuiten-
431: on keskitetty rahapolitiikan operatiivisten ta- kin entiseen tapaan ECOFIN-neuvostossa
432: voitteiden asettaminen. EU:n neuvostolla taas kaikkien 15 jäsenvaltion toimesta.
433: on vastuu kolmansiin maihin liittyvän valuut-
434: takurssipolitiikan yleislinjauksista. Tämän li-
435: säksi EU:n neuvosto antaa suosituksen EKP:n 3. Julkinen talous
436: johtokunnan kokoonpanosta.
437: Keskuspankin itsenäisyys on talous- ja raha- Julkisen talouden vahvistuminen jatkuu tänä
438: liiton keskeisimpiä periaatteita, mikä on selke- ja ensi vuonna. Valtiontalouden alijäämä su-
439: ästi kirjattu myös perustamissopimukseen. pistuu hyvän taloudellisen kehityksen ja sääs-
440: Tällä tavoin on haluttu turvata rahapolitiikan tötoimien ansiosta. Työeläkerahastojen ylijää-
441: pitkäjänteisyys ja uskottavuus. mä pysyy noin 3Yz prosentissa suhteessa brut-
442: tokansantuotteeseen.
443: Työttömyysturvajärjestelmä muuttuu lieväs-
444: Talouspoliittinen yhteistyö ti ylijäämäiseksi. Tehtyjen veroratkaisujen
445: seurauksena kuntien talous on hieman alijää-
446: Talouspolitiikan tehostetussa yhteensovitta- mäinen ensi vuonna. Kuntien taloudessa va-
447: misessa otetaan huomioon toissijaisuusperiaa- kauttamistoimia onkin tarpeen jatkaa tekemäl-
448: te, kansallisten hallitusten ensisijaisuus raken- lä rakenteellisia uudistuksia tuottavuuden ja
449: ne- ja budjettipolitiikkojen suunnittelussa ja tuloksellisuuden parantamiseksi; valtio ei lisää
450: mitoituksessa, EKPJ:n itsenäisyys hintavakau- kuntien velvoitteita ja eräitä nykyisiä velvoit-
451: teen tähtäävässä rahapolitiikassa ja kunnioite- teita poistetaan. Hallituksen vastuulla on EU :n
452: taan kansallisia traditioita ja työmarkkinaosa- perustamissopimuksen julkisen talouden tilaa
453: puolten vastuualueita palkoista päätettäessä. koskevien määräysten täyttäminen, mikä edel-
454: y 14 HE 105/1998 vp
455:
456: lyttää koko julkisen talouden hoidon aikaisem- 3.2 Kunnat
457: paa parempaa yhteensovittamista.
458: Vuonna 1997 kuntien ja kuntayhtymien ta-
459: Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli v. 1997 lous heikkeni. Tähän vaikuttivat menojen kas-
460: kansantalouden tilinpidon mukaan 1,4 % suh- vu valtionosuuksien 2,5 mrd. markan vähen-
461: teessa kokonaistuotantoon (Taulukko 1). Suo- ny~ sekä kunnallisveron _vähene~in~n. Kunt~
462: mella ei ollut vaikeuksia talous- ja rahaliiton en ja kuntayhtymten tmmmtakuluJ_a
463: lähentymiskriteerien täyttämisessä. Vuon~a kasvattivat mm. ammatillinen koulutus, en-
464: 1998 julkisyhteisöjen talous muuttuu pr?s.entm koissairaanhoito sekä lasten päivähoito. Ar-
465: verran ylijäämäiseksi ja ylijäämän arv101daan vonlisäveron takaisinperinnässä siirryttiin täy-
466: kohoavan lähes 2% prosenttiin vuonna 1999. simääräiseen perintään, mikä lisäsi kuntien
467: Julkisyhteisöjen velka suhteessa kokonaistuo- menoja noin 1 mrd. mk.
468: tantoon alenee 48 Y2 prosenttiin vuonna 1999. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu
469: vuosikate pieneni edellisen vuoden noin 11
470: mrd. markasta 7,5 mrd. markkaan. Tämä vas-
471: 3.1 Valtio tasi likimain kuntien kirjanpidon mukaisia
472: poistoja, joten tilikauden tulos jäi lähelle nol-
473: laa.
474: Vuonna 1997 kansantalouden tilinpidon mu-
475: Kunnittaiset erot olivat suuret. Ennakkotie-
476: kainen valtion rahoitusalijäämä oli 4,3 %,
477: tojen mukaan noin 250 kunnan tilikauden tulos
478: mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän
479: oli negatiivinen eli vuosikate ei riittänyt kat~a
480: kuin edellisenä vuonna. Samalla valtion vel-
481: maan poistoja. Noin 70 kunnan tilinpäätöksis-
482: kaantuneisuus kääntyi laskuun. Vuonna 1998
483: sä vuosikate jäi negatiiviseksi. Nämä kunnat
484: valtion tulot kehittyvät suotuisasti, sillä välit-
485: joutuvat rahoittamaan ~äyt~ömenojaan_ v~lka
486: tömät verot kasvavat 10 Y2 % ja välilliset verot
487: rahalla tai/ja kassavaroJaan Ja muuta tmmmta-
488: 7 %. Menosäästöt ja suotuisa talouskehitys pi-
489: pääomaa purkamalla. . .
490: tävät menokehityksen kurissa, sillä investoin-
491: Vuonna 1998 kuntien Ja kuntayhtymten ra-
492: nit supistuvat ja kulutusmenot kasvavat nimel-
493: hoitusasema pysyy likimain ennallaan. Tulo-
494: lisesti vain vähän. Kun lisäksi siirtomenojen ja
495: poliittinen ratkaisu ja käyttöön otettu opett~ji
496: korkomenojen lisäys on vähäinen, valtion me-
497: en 7 prosentin eläkemaksu lisäävät kuntien
498: nojen kasvu jää pariin prosenttiin. v_~tion ra-
499: menoja. Säästötoimenpiteistä huolimatta kun-
500: hoitusalijäämä supistuu 2V2 prosenttnn koko-
501: tien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvavat
502: naistuotannosta.
503: lähes 4 mrd. mk. Henkilöstömenot lisääntyvät
504: Vuonna 1999 valtion tulot kasvavat 3 %. arviolta 3 Y2 %.
505: Valtion tuloveron tuottoa alentaa marraskuus- Valtionosuuksia vähennetään 1,3 mrd. mk.
506: sa 1997 solmitun tulopoliittisen sopimuksen Kustannustason arvioitu 2,8 prosentin nousu
507: yhteydessä päätetty 1,8 mrd. markan tuloveron lisää valtionosuuksia 0,7 mrd. mk. Keskimää-
508: kevennys. Toisaalta energiavero~uksen mu~ räisen kunnallisveroprosentin nousu ja yleisen
509: tokset ja yritysverotuksen pmstoprosentm taloudellisen tilanteen paraneminen lisäävät
510: alentaminen lisäävät verotuottoja runsas 1 kunnallisveron tuottoa. Kuntien verotulot kas-
511: mrd. markkaa. Välillisten verojen tuottoa alen- vavat noin 4 mrd. mk. Kunnallisveroprosenttia
512: tavat mm. luotto- ja makeisveron poistuminen. korotti 77 kuntaa ja keskimääräinen veropro-
513: Valtion menot supistuvat 2% v. 1999. Valtion sentti nousi edellisvuoden 17,43 prosentista
514: rahoitusalijäämä alenee 1 prosenttiin kansan- 17,55 prosenttiin. Vaikka kuntien osuut~a y~
515: tuotteesta. teisöveron tuotosta laskettiin 4,8 prosenttiyksi-
516: köllä 40,0 prosenttiin, kunnat saanevat yhtei-
517: söveroa suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna
518: HE 105/1998 vp y 15
519:
520: 1997. Kuntien vuosikate pysyy vuoden 1997 vestointeja pienemmäksi, mikä johtaa kuntien
521: tasolla. velkaantumisen kasvuun ja/tai toimintapää-
522: Vuonna 1999 kuntien ja kuntayhtymien ta- oman supistumiseen. Rahoitustilanteen heik-
523: lous heikkenee. Palkkojen nousu, opettajien keneminen lisää paineita kuntien tuloveropro-
524: eläkemaksun 3,0 prosenttiyksikön korotus ja senttien nostoon.
525: KVTEL-maksun arvioitu 0,3 prosenttiyksikön Kuntien valtionosuuksia korotetaan vuonna
526: korotus sekä muiden toimintakulujen kasvu li- 1999 kustannustason muutoksen takia 2,5 %
527: säävät kuntien menoja. Verovähennysten ko- eli noin 0,6 mrd. mk. Käyttötalouden valtion-
528: rottaminen hidastaa merkittävästi kunnallisve- osuudet ovat 24,1 mrd. mk. Kuntien verotulo-
529: ron tuoton kasvua. Yhteisöveron tuottoon ei jen kasvu jää vajaaseen 2 mrd. markkaan.
530: odoteta suuria muutoksia. Kiinteistöveropro- Kiinteistöverotuoton arvioidaan lisääntyvän
531: senttien vaihteluvälejä on nostettu vuodelle 0,3 mrd. mk ja yhteisöveron tuoton pysyvän
532: 1999, ja veroprosentteja korottamalla kunnat ennallaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asia-
533: voivat saada lisää verotuloja. Kuntien ja kun- kasmaksusäännösten muutosten arvioidaan li-
534: tayhtymien vuosikate jää vuonna 1999 nettoin- säävän maksutuloja 0,2 mrd. mk.
535:
536:
537: Taulukko 3. Kuntatalouden kehitys vuosina 1997-1999, kuntien tilinpidon mukaan
538: mrd. mk
539: 1997 1998 1999
540: 1. Toimintatuotot 37,6 38,4 39,4
541: 2. Toimintakulut 110,8 114,7 118,0
542: 3. Toimintakate (=1.-2.) -73,2 -76,3 -78,6
543: 4. Verotulot 65,4 69,7 71,5
544: 5. Käyttötalouden valtionosuudet 19,8 19,0 18,7
545: 6. Muut rahoituserät, netto -4,5 -5,2 -5,7
546: 7. Vuosikate (=3.+4.+5.+6.) 7,5 7,2 5,9
547: 8. Suunnitelman mukaiset poistot 7,2 7,4 7,6
548: 9. Tilikauden tulos ( =7. -8.) 0,3 -0,2 -1,7
549: 10. Investoinnit, nettol) 10,9 9,5 8,5
550: 11. Rahoitusjäämä (=7.-10.) -3,4 -2,3 -2,6
551:
552: Lainakanta 24,9 25,1 25,7
553: Toimintapääoma 15,5 13,4 11,4
554: I) Käyttöomaisuuden ostot - myynnit- investointien valtionapu
555:
556:
557:
558:
559: Investointimenoja vähentävät valtionapu- vuodesta 1999lähtien toteutettava kuntien yh-
560: hankkeisiin kohdistuvat valtion toimenpiteet. teisövero-osuuksien muuttaminen sekä val-
561: Kunnallisen henkilöstön määrä aleni vuoteen tionosuusuudistuksen siirtymätasausten asteit-
562: 1995 saakka ja kääntyi uudelleen kasvuun vuo- tainen poistuminen.
563: sina 1996-1997. Vuonna 1997 henkilöstön Kansantalouden tilinpidon käsitteistön mu-
564: määrä oli 418 000. Tehtyjen ja suunniteltujen kaan kuntien ja kuntayhtymien talous oli vuon-
565: henkilöstösäästöjen perusteella arvioidaan na 1997 tasapainossa. Nopean talouskasvun ja
566: henkilöstömäärän vähenevän 10 000 hengellä kuntien toteuttamien säästötoimien ansiosta
567: vuonna 1999. kuntatalouden arvioidaan pysyvän myös vuon-
568: Kuntatalouden tilan heikkeneminen johtaa na 1998 tasapainossa. Vuonna 1999 kuntien ja
569: kuntatalouden eriytymiseen, jota lisää vero- kuntayhtymien talous heikkenee; rahoitusali-
570: y 16 HE 105/1998 vp
571:
572: jäämäksi arvioidaan 1 Yz mrd. mk eli 0,2 % mien velka suhteessa bruttokansantuotteeseen
573: bruttokansantuotteesta. Kuntien ja kuntayhty- pysyy vuosina 1998-1999 ennallaan.
574:
575:
576: Taulukko 4. Valtion vuoden 1999 talousarvioesityksen vaikutukset kunnallistalouteen
577: Muutokset vuodesta 1998 vuoteen 1999
578: valtionosuudet, -avus-
579: kuntien bruttomenot tukset ja verotulot
580: milj. mk milj. mk
581: 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset
582: - kuntien harkinnanvaraiset avustukset +30
583: -yleisen oikeusaputoiminnan siirto valtiolle -31 -31
584: - holhouslautakuntien tehtävien siirto valtiolle -13 -13
585: -eräät pienet valtionosuustehtävätl) (-45) -45
586: - koulutuspaikkojen lisäykset +135 +77
587: - opettajien eläkemaksu +250 +143
588: -terveydenhuollon rationalisointisäästöt1) (-620) -150
589: - kalliiden lääkkeiden korvauskäyt. muutos -40 -40
590: - asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovitus -173 -300
591: - erikoissairaanhoitolain muk. tutkimustoiminta -100
592: - valtion korvaus lääkäreiden koulutukseen -10
593: Yhteensä +128 -439
594: (-665)
595: 2. Indeksikorotukset 2,5 % +640
596:
597: 3. Verotuksen muutokset
598: - tulonhankkimisvähennyksen korotus - 85
599: - ansiotulovähennyksen korotus -1 000
600: -irtaimen käyttöomaisuuden poistoprosentin alen-
601: taminen +320
602: - kiinteistöverokannan vaihteluvälin laajentami-
603: nen +300
604: Yhteensä -465
605:
606: 4. Asiakasmaksujen muutokset
607: -lyhytjälkihoitoinen kirurgia +40
608: - hoitopäivämaksu lähtöpäivältä +145
609: - yksityislääkärin lähetteet +15
610: Yhteensä +200
611:
612: Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä
613: - ilman indeksikorotuksia +128 -704
614: - indeksikorotukset mukaan lukien -64
615: 1
616: l Säästövaikutus on riippuvainen kuntien toimenpiteistä.
617: HE 105/1998 vp y 17
618:
619: 3.3 Työeläkelaitokset kansaneläkemenojen supistumisen vuoksi.
620: Työnantajien sosiaaliturvamaksut lisääntyvät
621: Vuonna 1997 työeläkelaitosten (pl. Valtion miljardin verran. Vakuutetun maksut vähene-
622: eläkerahasto) maksamat etuudet olivat 45 rnrd. vät puoli miljardia markkaa, kun sairausvakuu-
623: markkaa ja saarnat vakuutusmaksutulot hie- tusmaksun porrastus poistuu, eläkeläisten sai-
624: man suuremmat. Rahastojen sijoitustulot ko- rausvakuutusmaksua alennetaan 0,3 penniä ve-
625: hosivat 14 rnrd. markkaan ja tulonsiirrot val- roäyriltäja palkansaajien työttömyysvakuutus-
626: tiolta ja työttörnyysturvajärjestelrnältä 7 ~ maksua 0,05 prosenttiyksikköä. Työnantajien
627: rnrd. markkaan, jolloin rahoitusylijäärnäksi maksuprosentti laskee palkkasumman 5 rnilj.
628: muodostui 20 ~ rnrd. markkaa. Vuonna 1998 mk ylittävältä osalta 0,05 prosenttiyksikköä
629: työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot nouse- 3,85 prosenttiin. SOTU-rahastojen talous on v.
630: vat 49 rnrd. markkaan palkkasumman kasvun 1999 Y2 rnrd. mk ylijäämäinen. Suhdannepus-
631: ja TEL- ja KVTEL- maksujen korotusten kurin kerääminen työttömyysvakuutusrahas-
632: vuoksi. Laitosten maksamat etuudet kohoavat toon aloitetaan v. 1999.
633: 47 rnrd. markkaan ja niiden rahoitusylijäämä
634: 23 rnrd. markkaan.
635: Vuonna 1999 sekä työeläkemenot että va- 4. Menoarvioesityksen päälinjat
636: kuutusrnaksutulot kasvavat runsas 5 %. Työn-
637: antajan ja palkansaajien TEL-rnaksuprosentit Hallituksen esityksellä vuoden 1999 talous-
638: on arvioitu pidettävän ennallaan. Suhdanne- arvioksi pyritään kestävän talouskasvun edel-
639: puskurin kerääminen TEL-järjestelmän tasaus- lytysten jatkumisen turvaamiseen, työllisyy-
640: rahastoon aloitettaneen vuonna 1999. Työelä- den edelleen paranemiseen ja valtiontalouden
641: kelaitosten rahoitusylijäämä kohoaa 24 rnrd. vakauttamiseen. Edelleenkin korkea työttö-
642: markkaan, joka on 3,4 % kokonaistuotannos- myys ja samanaikaisesti joillakin aloilla jo il-
643: ta. Rahastojen pääoma nousee 290 rnrd. mark- menevä työvoimapula on uusi rakenteellinen
644: kaan. ongelma, jonka lievittärniseen talousarvioesi-
645: tys pyrkii mm. vero-, työvoima- ja koulutuspo-
646: litiikan keinoin. Pitkän aikavälin kestävän ta-
647: 3.4 Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvara- louskasvun edellytyksiä edistetään mm. kulu-
648: hastot vana vuonna alkavalla monivuotisella
649: tietoteollisuuden rnuunto- ja lisäkoulutusohjel-
650: Kansaneläkelaitos ja työttömyysturvarahas- malla sekä suuntaamaila työvoimapoliittista
651: tot (jatkossa SOTU-rahastot) maksoivat vuon- aikuiskoulutusta rekrytoiturnista edistävästi ja
652: na 1997 kotitalouksille etuuksina ja avustuksi- tehostamalla työvoirnapalveluja.
653: na 66,6 rnrd. markkaa, joka oli runsaan miljar- Talousarvioesityksen lähtökohtana on maa-
654: din edellisvuotista vähemmän. Rahastojen liskuussa päätetyt rnenokehykset, joissa saatet-
655: talous oli 2,8 rnrd. markkaa alijäämäinen. tiin loppuun hallitusohjelman ja sen lisäpöytä-
656: Vuonna 1998 SOTU-rahastojen kotitalouksille kirjan päätökset valtiontalouden tasapainotta-
657: maksamat etuudet supistuvat miljardilla mar- miseksi sekä toteutettiin muut hallituskauden
658: kalla, kun menoja pienentävät työllisyyden aikana päätetyt monivuotiset valtiontalouden
659: paraneminen ja kansaneläkkeen pohjaosan as- vahvistarnispäätökset. Menokehyksiin sisältyi
660: teittainen poistuminen. Rahastojen tuloja vä- noin 2 rnrd. mk suuruiset menojen leikkaukset
661: hentää palkansaajien sairausvakuutusmaksun tai lykkäykset aikaisempiin menoperusteisiin
662: aleneminen 0,4 penniä ja eläkeläisten 0, 7 pen- verrattuna.
663: niä veroäyriltä. SOTU-rahastojen talous on v. Alkukeväällä arvioitua ripeärnpänä edelleen
664: 1998 lähes tasapainossa. jatkuva talouskasvu ja arvio kasvun jatkumi-
665: Vuonna 1999 SOTU-rahastojen maksamat sesta nopeana myös ensi vuonna on antanut ai-
666: etuudet pienenevät yhä työttörnyysturva- ja heen sopeuttaa kevään rnenokehityssuunnitel-
667: y 18 HE 105/1998 vp
668:
669: ma vallitsevaan korkeasuhdannetilanteeseen mishankkeisiin, valtionosuuksien loppuerien
670: sopivaksi. Hallitus on päätynyt talousarvioesi- lykkäyksiin, puolustusmateriaalihankintoihin,
671: tyksessään 3,8 mrd. mk maaliskuista kehystä valtion tukeen asuntotuotannolle ja harkinnan-
672: alempaan menoarvioesitykseen. varaisiin avustuksiin yksityiselle sektorille.
673: Talousarvioesityksen menojen tason alenta- Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiussäännök-
674: minen ja menojen lykkäykset koskevat kaik- siä tarkistetaan joustavammiksi, EU :n raken-
675: kia hallinnonaloja. Valtionvelan menot nouse- nerahasto-ohjelmien budjetoinnissa siirrytään
676: vat aiemmin arvioidusta, koska valtion joukko- osittain valtuusmenettelyyn ja työvoimapolitii-
677: velkakirjojen myynnistä ei enää arvioida kan määrärahat sopeutetaan vastaamaan alene-
678: syntyvän emissiovoittoja. Talousarvioesityk- vaa työttömyyden tasoa.
679: sen menosupistukset ja lykkäykset kohdistuvat
680: mm. valtion rakentamis- ja valtionapurakenta-
681:
682:
683: Taulukko 5. Menot pääluokittain vuosina 1997-19991)
684: Nume-
685: ro- V. 1997 v. 1998 v. 1999
686: tunnus Pääluokka tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
687: rnilj. mk milj. mk milj. mk ±milj. mk ±%
688: 21. Tasavallan Presidentti 31 47 48 + 1 + 2
689: 22. Eduskunta 271 305 345 + 39 + 13
690: 23. Valtioneuvosto 192 196 211 + 16 + 8
691: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnon-
692: ala 3 126 3 304 3542 + 237 + 7
693: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 2 705 2 828 3 121 + 292 + 10
694: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 6 216 6402 6199 203 3
695: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 10 112 10 111 9028 - 1083 11
696: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon-
697: ala 27 547 27 945 28055 + 110 + 0
698: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26188 25 968 26636 + 669 + 3
699: 30. Maa- ja metsätalousministeriön
700: hallinnonala 12 697 12 373 12016 357 3
701: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 8 253 7 349 7 210 139 2
702: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
703: hallinnonala 4566 4565 4 519 46 1
704: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
705: linnonala 45 201 44919 43 283 - 1635 4
706: 34. Työministeriön hallinnonala 13459 13 324 10956 - 2 368 18
707: 35. Ympäristöministeriön hallinnon-
708: ala 3 729 3 471 3 553 + 83 + 2
709: 36. Valtionvelka 23 084 25 513 28 388 + 2 875 + 11
710: Menot yhteensä 187 378 188 619 187111 - 1508 1
711:
712: l) Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti. Taulu-
713: kossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
714: HE 105/1998 vp y 19
715:
716:
717:
718: Taulukko 6. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. mk (ml. rahastot)
719:
720: 2000 2001 2002 2003-
721: Vuonna 1999 myönnettävistä valtuuksista ai-
722: heutuvat menot:
723: 1. Tilausvaltuudet 574,5 75
724: 2. Talonrakennusvaltuudet I) 50 11
725: 3. Muut rakentamisvaltuudet 1120 904 430 50
726: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 113 33 38 146
727: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 1050 673 310 54
728: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 2 051 154 47 10
729: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 314,9 561,4 626,7
730: 8. Korkotukilainavaltuudet 143 178 188 761
731: 9. Muut valtuudet 1 807,5 673,5 126 55
732: Yhteensä 7 223,9 3 262,9 1 765,7 1076
733:
734: Aiemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutu-
735: vatmenot:
736: 1. Tilausvaltuudet 3 300 2353 1520 2606
737: 2. Talonrakennusvaltuudetl) 90 85 40
738: 3. Muut rakentamisvaltuudet 480 187 112 950
739: 4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet 416,4 360,4 273 500
740: 5. Avustusten myöntämisvaltuudet 923 244 44 3
741: 6. Lainojen myöntämisvaltuudet 219 80 28 6
742: 7. Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuudet 1205,4 806,5 1 296,5
743: 8. Korkotukilainavaltuudet 1 066,7 931,5 799 3 952
744: 9. Muut valtuudet 664 304 144 508
745: Yhteensä 8 364,5 5 351,4 4 256,5 8 525
746: Menot yhteensä 15 588,4 8 614,3 6 022,2 9 601
747: 1)
748: Lukuihin vaikuttaa se, että aiemmin budjettitaloudesta maksetuista menoista suurin osa siirtyy liikelaitostet-
749: tavan Kiinteistölaitoksen maksettaviksi.
750:
751:
752:
753:
754: 4.1 Menoarvioesitys hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriön hallinnonala
755: (pääluokka 24)
756:
757: Tasavallan Presidentti, Eduskunta ja valtio- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yh-
758: neuvosto (pääluokat 21-23) teensä 3 542 milj. mk, josta ulkoasiain hallin-
759: toon ehdotetaan 864 milj. mk.
760: Tasavallan Presidentille, Eduskunnalle ja Kehitysyhteistyöhön ehdotetaan määräraho-
761: valtioneuvostolle ehdotetaan määrärahoja yh- ja yhteensä 2 363 milj. mk, mikä on noin 0,34
762: teensä 604 milj. mk. Puoluetoiminnan tukemi- % vuoden 1999 arvioidusta bruttokansantulos-
763: seen ehdotetaan vuoden 1998 talousarvion mu- ta. Hallitus laatii vuonna 1998 kehitysmaapo-
764: kaisesti 64 milj. mk. liittisen linjauksen, jossa eri kehitysmaasuh-
765: teille asetetaan yhteiset päämäärät ja jonka ko-
766: konaisvaltainen toteuttaminen käynnistyy
767: vuonna 1999.
768: Y20 HE 105/1998 vp
769:
770: Yhteistyöhön Keski- ja Itä-Euroopan, Venä- lalle kahdeksan alueellista hallintotuomiois-
771: jän ja muiden IVY -maiden kanssa ehdotetaan tuinta ja selvitetään tuomioistuinlaitoksen or-
772: määrärahoja eri hallinnonaloilla yhteensä 222 ganisaation yleisiä kehittämislinjoja.
773: milj. mk. Suomen lähialueyhteistyötä toteute- V ankeinhoitolaitoksessa jatketaan laitoskan-
774: taan hallituksen lähialueministerivaliokunnan nan parantamista lähtökohtana muuttuneen
775: hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. vankirakenteen sekä laitosten turvallisuuden ja
776: Vuonna 1999 tavoitteena on suunnata lähialue- järjestyksen ylläpidon samoin kuin kohtuulli-
777: yhteistyöhankkeet lähialuestrategian määritte- sen laitoshygienian asettamat vaatimukset.
778: lemille prioriteettialoille ottaen huomioon Erityistä huomiota kiinnitetään huumeiden
779: pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteet. vastaisiin toimenpiteisiin, rikoksetontaja päih-
780: Hallinnonalan muihin menoihin ehdotetaan teetöntä elämäntapaa tukevien ohjelmien käyt-
781: 796 milj. mk, mistä suomalaisten valvonta- töönottoon sekä toiminnan vaikuttavuuden ar-
782: joukkojen ylläpitomenoihin ja kriisinhallin- viointimenetelmien kehittämiseen.
783: taan 213 milj. mk, EU-puheenjohtajuuskauden
784: aiheuttamiin menoihin 165 milj. mk ja kan-
785: sainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja ra- Sisäasiainministeriön hallinnonala
786: hoitusosuuksiin 322 milj. mk. (pääluokka 26)
787:
788: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja
789: Oikeusministeriön hallinnonala 6199 milj. mk.
790: (pääluokka 25) Ulkomaalaisviraston menoihin ehdotetaan
791: määrärahoja 27 milj. mk. Viraston lisääntyvien
792: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja tehtävien hoitoa ehdotetaan rahoitettavaksi en-
793: 3 121 milj. mk, mistä 232 milj. mk ministeriöl- tistä enemmän käsittelymaksuista saatavilla
794: le ja sen yhteydessä toimiville viranomaisille, tuloilla siten, että maksut lähentyvät omakus-
795: 1 929 milj. mk oikeuslaitokselle, 820 milj. mk tannushintoja. Samalla viraston toimintakykyä
796: vankeinhoitolaitokselle ja 138 milj. mk vaali- tehostetaan ja päätöksentekomenettelyjä ratio-
797: menoihin. nalisoidaan.
798: Oikeusministeriössä jatketaan eduskunnan Lääninhallitusten menoihin ehdotetaan 282
799: käsiteltävänä olevan uuden perustuslain voi- milj. mk. Toteutuneen lääninuudistuksen jat-
800: maantuloon liittyvää valmistelua sekä perusoi- kuvuuteen ja lääninhallitusten toiminnan va-
801: keusuudistusta toteuttavan lainsäädännön val- kiinnuttamiseen kiinnitetään huomiota. Lää-
802: mistelua. Rikoslain kokonaisuudistus on tar- ninhallitusten toiminnan yhtenä painopisteenä
803: koitus saattaa loppuun ja painopistettä on kansalaisten tarvitsemien palvelujen ylei-
804: siirretään kansalliseen rikoksentorjuntaan ja sen saavutettavuuden selvittäminen.
805: EU:n piirissä tehtävään rikollisuuden vastai- Rekisterihallinnon menoihin ehdotetaan 136
806: seen työhön. Muita keskeisiä painopisteitä milj. mk. Väestörekisterikeskus rakentaa hen-
807: ovat konkurssilainsäädännön uudistus, yhtiö- kilön sähköisen tunnistamisen edellyttämän
808: lainsäädännön kehittäminen ja lainsäädännön varmennusjärjestelmän ja tuottaa varmennevi-
809: laadun parantamiseen yleisesti tähtäävä val- ranomaispalvelut. Väestötietojärjestelmän tie-
810: mistelu sekä oikeusjärjestyksen toimintaa kos- totekninen kokonaisuudistus (VTJ 2000) saa-
811: kevan tietopohjan parantaminen. Rikoksen uh- tetaan kaikilta osin loppuun.
812: rin asemaa parantava lainmuutos saatetaan Holhoustoimen hallinto siirretään kunnilta
813: voimaan. valtiolle. Kuntien holhouslautakunnat lakkau-
814: Oikeuslaitoksessa jatketaan toteutettujen tetaan ja niiden tehtävät siirretään maistraateil-
815: laaja-alaisten menettelyuudistusten seurantaa, le. Holhoustoimen toiminnallinen johto ja val-
816: uudistetaan hallintotuomioistuimet perusta- vonta ovat oikeusministeriöllä.
817: malla lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden ti-
818: HE 105/1998 vp Y21
819:
820: Kihlakunnanvirastojen yhteisiin menoihin Alueiden kehittämiseen ehdotetaan sisäasi-
821: ehdotetaan 223 milj. mk. Määrärahalla makse- ainministeriön hallinnonalan osalta 324 milj.
822: taan kihlakuntien yhtenäisvirastojen yhteisiä mk sekä ED-määrärahojen myöntämisvaltuuk-
823: menoja. Kihlakunnanvirastojen yhteistä henki- siin 500 milj. mk.
824: löstöä lisätään.
825: Poliisin toimintamenoihin ehdotetaan 2 688
826: milj. mk. Määrärahan mitoitus mahdollistaa Puolustusministeriön hallinnonala
827: nykyisin käytössä olevien resurssien turvaami- (pääluokka 27)
828: sen. Poliisin peruspalvelujen määrä ja laatu py-
829: ritään turvaamaan maan kaikissa osissa. Tämä Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yh-
830: edellyttää tehtävien tärkeysjärjestykseen saat- teensä 9 028 milj. mk.
831: tamista. Keskeisimmät turvattavat toiminnot Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdote-
832: ovat poliisin avun varmistaminen kiireellisissä taan määrärahoja 5 190,1 milj. mk. Uudistetun
833: hälytystehtävissä ja vakavan, yksilöön kohdis- varusmiesten koulutusjärjestelmän käyttöön-
834: tuvan sekä suurta taloudellista vahinkoa aihe- ottoa jatketaan. Toiminnallinen painopiste on
835: uttavan rikollisuuden torjunta. Toiminnan te- varusmiesten koulutuksen määrällisen ja laa-
836: hokkuutta on myös lisättävä mm. laatutoimin- dullisen tason säilyttämisessä samana kuin
837: nan avulla, palveluverkostoa järkeistämällä edellisenä vuonna. Voimavarojen supistusten
838: sekä lisäämällä yhteistoimintaa viranomaisten vaikutukset varusmieskoulutukseen pyritään
839: välillä. Viranomaisradioverkon rakentamista pitämään mahdollisimman pieninä. Kertaus-
840: jatketaan. harjoitusten määrää joudutaan vähentämään
841: Pelastustoimen menoihin ehdotetaan 128 huomattavasti vuoden 1998 tasosta.
842: milj. mk. Sisäasiainministeriö päättää hätäkes- Puolustusmateriaalimenoihin ehdotetaan
843: kusjärjestelmän kehittämisestä. määrärahoja 3 490 milj. mk, mistä 2 700 milj.
844: Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen ti-
845: 958 milj. mk. lausvaltuuksien maksuista, 20 milj. mk puolus-
846: Sisäasiainministeriön kautta myönnettäviin tushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennys-
847: kuntien valtionosuuksiin ehdotetaan 1 257 hankinnoista sekä ammuslaboratorion tuotan-
848: milj. mk. Yleiseen valtionosuuteen tehdään to- ja ylläpitomenoista ja 770 milj. mk
849: 2,5 %:n arvioitu kustannustasokorotus. Valti- indeksien ja valuuttakurssien muutoksista ai-
850: onosuuksiin sisältyvät kuntien verotuloihin pe- heutuvista menoista. Puolustusmateriaalihan-
851: rustuvat tasauslisät ja -vähennykset sekä val- kintojen painopiste on ilmavoimien torjunta-
852: tionosuusuudistuksen voimaantulosta johtuva hävittäjähankinnassa. Vuonna 1999 ei ehdote-
853: siirtymätasaus. Yleisen valtionosuuden mitoi- ta myönnettäväksi yhtään uutta tilausvaltuutta.
854: tuksessa on otettu huomioon vähennyksenä oi- Uudisrakennuksiin ja perusparannuksiin eh-
855: keusapu- ja holhoustoimen siirto valtiolle sekä dotetaan määrärahoja 193,5 milj. mk ja paino-
856: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapi- piste on puolustusvoimien rakennemuutoksen
857: don ja elinkeinojen edistämisen siirtäminen yhteydessä muodostettavien valmiusyhtymien
858: pois yleisen valtionosuuden piiristä. Kuntara- toiminnan edellyttämässä rakentamisessa.
859: kenteen kehitystä tuetaan kuntien yhdistämisa- Hallinnonalan muihin menoihin ehdotetaan
860: vustuksin. Talousvaikeuksissa oleville kunnil- määrärahoja 154,5 milj. mk.
861: le myönnetään harkinnanvaraista rahoitus-
862: avustusta 230 milj. mk. Lakia, jonka
863: perusteella kunnille voidaan myöntää korkotu- Valtiovarainministeriön hallinnonala
864: kea ja velkojen vakautuslainaa, jatketaan sa- (pääluokka 28)
865: malla kun sen soveltamisalaa rajataan koske-
866: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja
867: maan vain sen piirissä nykyisin olevia kuntia.
868: 28 055 milj. mk, mistä eläkemenoihin 14 230
869: Y22 HE 105/1998 vp
870:
871: milj. mk, verohallinnon menoihin 1 650 milj. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden
872: mk ja Ahvenanmaan maakunnalle 837 milj. perusteena olevia yksikköhintoja korotetaan
873: mk. Arvonlisäveromenoihin ehdotetaan 3 600 kustannustason nousun perusteella 2,5 %.
874: milj. mk ja maksuosuuksiin Euroopan unionil- Vanhojen valtionosuuksien vuoden 1999 lop-
875: le 6 290 milj. mk. Hallinnonalalle budjetoi- puerä siirretään maksettavaksi myöhemmin.
876: daan keskitetysti ministeriöille ED-puheenjoh- Ammattikorkeakouluopetuksen menoihin
877: tajuudesta aiheutuviin menoihin 86 milj. mk. ehdotetaan 1110 milj. mk. Vakinaisten am-
878: Toinen keskitetty määräraha on ulkoasiainmi- mattikorkeakoulujen määrä kasvaa neljällä ja
879: nisteriön pääluokassa. on 24 vuonna 1999. Opiskelijamäärä on noin
880: Vuodelle 1998 budjetoituihin määrärahoihin 71 000. Ammattikorkeakoulujen kokonais-
881: verrattuna suurimmat lisäykset on ehdotettu määrä tulee jatkossa olemaan hieman alle 30.
882: eläkemenoihin, 623 milj. mk ja maksuosuuk- Yleissivistävän koulutuksen menoihin eh-
883: siin Euroopan unionille, 520 milj. mk. Koska dotetaan 7 367 milj. mk. Peruskoulun oppilas-
884: siirtoa valtion vakuusrahastolle ei arvioida tar- määräksi arvioidaan 586 000 ja lukioiden
885: vittavan ja koska ehdotettu kiinteistölaitoksen 139 000. Toiminnan kehittämisen lähtökohta-
886: liikelaitostaminen vähentää määrärahatarvetta, na on koulutuksen perusturvan takaaminen
887: hallinnonalan kokonaismenot kasvavat vain kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellises-
888: 110 milj. mk. ta asemasta riippumatta. Koulukodeissa annet-
889: Ehdotetaan, että tehokkuuden ja pääoman tavan perusopetuksen rahoitus siirretään ope-
890: tuoton lisäämiseksi, kiinteistöjen arvon säily- tusministeriön hallinnonalalle.
891: misen varmistamiseksi ja valtion tilahuollon Ammatillisen koulutuksen menoihin ehdote-
892: turvaamiseksi Valtion kiinteistölaitoksesta taan 2 900 milj. mk. Toisen asteen koulutus-
893: muodostetaan liikelaitos 1.1.1999. Omaisuu- paikkojen määrä mitoitetaan siten, että koko
894: denhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan asteittaista peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan
895: lakkauttamista valmistellaan. tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin
896: opintoihin. Ammatillisen peruskoulutuksen
897: oppilasmääräksi arvioidaan 145 000 ja oppiso-
898: Opetusministeriön hallinnonala pimusten määräksi 24 000.
899: (pääluokka 29) Aikuiskoulutuksen menoihin ehdotetaan
900: 1 773 milj. mk ostopalveluina hankittavan lisä-
901: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja koulutuksen määrää vähentämällä. Kesäyli-
902: 26 636 milj. mk. opistot siirtyvät lakisääteiseen valtionosuusjär-
903: Yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen menoi- jestelmään.
904: hin ehdotetaan 6 062 milj. mk. Valtioneuvos- Opintotukimenoihin ehdotetaan 3 805 milj.
905: ton hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäys- mk. Opintotukitoiminnan tavoitteena on opis-
906: ohjelman mukaisesti yliopistojen tutkimusra- keluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja
907: hoitusta lisätään 73 milj. markalla. opintotuen mitoittaminen siten, että tuetaan
908: Tietotekniikkakoulutukseen ehdotetaan lisäys- omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista.
909: tä 20 milj. mk. Yliopistojen perusvoimavarois- Koulumatkatuen piiriin tulevat myös ammatil-
910: ta 25 % osoitetaan laskennallisella perusteella. lisessa peruskoulutuksessa opiskelevat aikui-
911: Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatke- set. Opintorahan enimmäismäärät eivät muutu.
912: taan toiminnan laadun, taloudellisuuden ja te- Tieteen menoihin ehdotetaan 1 001 milj. mk,
913: hokkuuden parantamiseksi. Yliopistoissa suo- mistä 40 % myönnetään veikkausvoittovarois-
914: ritetaan vuosina 1998-2000 vuosittain keski- ta. Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusra-
915: määrin runsaat 10 800 maisteritason tutkintoa hoituksen lisäysohjelman mukaisesti Suomen
916: ja noin 930 tohtorintutkintoa. Yliopistojen ra- Akatemian rahoittamien tutkimushankkeiden
917: kennushankkeiden rahoitus siirretään 1.1.1999 myöntämisvaltuus nostetaan 670 milj. markak-
918: lukien Valtion kiinteistö laitokselle. si ja tutkimusmäärärahoja lisätään 92 milj. mk.
919: HE 105/1998 vp Y23
920:
921: Taiteen sekä kulttuuri-, museo- jakirjastotoi- mien kehittämiseen. Merkittävä osa rakennetu-
922: men menoihin ehdotetaan 1 597 milj. mk, mis- kitoimenpiteistä rahoitetaan yksinomaan
923: tä 78 % myönnetään veikkausvoittovaroista. kansallisesti maatilatalouden kehittämisrahas-
924: Liikunnan ja nuorisotyön menoihin ehdotetaan ton varoin. Etelä-Suomen maatalouden inves-
925: 587 milj. mk, mistä 95% myönnetään veikka- tointeja edistetään artiklan 141 mukaiseen tu-
926: usvoittovaroista. Tavoitteena on mm. kultuuri- keen liitetyllä korotetuna investointituena.
927: sektorin työllisyyden, nuorten työpajatoimin- Maataloustuotannosta luopumista edistetään
928: nan, koululaisten iltapäivätoiminnan ja muun ED:n osarahoittamana luopumistuenaja artik-
929: kansalaistoiminnan kehittäminen sekä kulttuu- laan 141 liittyvällä maataloustuotannon lopet-
930: riteollisuuden edistäminen. tamistuella, joka rahoitetaan kokonaan kansal-
931: Veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän lisesti.
932: 2 194 milj. mk, missä on lisäystä edellisen Maaseudun kehittämistä tuetaan useiden hal-
933: vuoden talousarvioon 188 milj. mk. linnonalojen toimenpitein sekä kansallisin va-
934: roin että ED-varoin osana ED:n rakenne- ja
935: aluepolitiikkaa. Maa- ja metsätalousministeri-
936: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ön hallinnonala osallistuu Euroopan yhteisön
937: (pääluokka 30) tavoitteiden 5b (maaseutualueet), 6 (erittäin
938: harvaan asutut alueet) ja 2 (teollisuuden raken-
939: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja nemuutoksesta kärsivät alueet) mukaisten
940: 12 016 milj. mk. Vastaavasti tuloutuu EU:n aluekehitysohjelmien kehittämishankkeiden
941: osuuksia 3 310 milj. mk. Lisäksi tuloutuu sekä LEADER- ja INTERREG-yhteisöaloit-
942: EU:n osuuksia budjetin ulkopuolisiin rahastoi- teiden toteutukseen. Maa- ja metsätalousmi-
943: hin 891,9 milj. mk eli hallinnonalan tehtäviin nisteriön hallinnonalan pääluokassa on varattu
944: tuloutuu yhteensä EU:n osuuksia 4 202 milj. näiden hankkeiden ED-osuuden maksamiseen
945: mk. 80 milj. mk ja eri rakennerahastojen valtion-
946: Maa- ja puutarhatalousyrittäjien kansalliseen osuuksien maksamiseen 258 milj. mk. Maa-
947: tulotukeen ehdotetaan 3 567 milj. mk, missä seudun kehittämiseen on käytettävissä yhteen-
948: on otettu huomioon lisäyksenä 212 milj. mk sä 456 milj. mk talousarvioesityksessä ja
949: maatalouden heikon kannattavuuden ja 30 maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
950: milj. mk uusien energiaveroratkaisujen joh- suunnitelmissa. Maatilatalouden kehittämisra-
951: dosta sekä vähennyksenä vuonna 1994 sovittu hastosta ehdotetaan siirrettäväksi 100 milj. mk
952: tuen aleneminen 300 milj. markalla. Viljeli- valtiovarastoon.
953: jöille maksettavaa, EU:n kokonaan rahoitta- Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi
954: maa maatalouspolitiikan uudistamistukea rahoitettaviin kansallisiin töihin ja metsävies-
955: (CAP-reformitukea) on yhteensä 1 600 milj. tintään ehdotetaan 264 milj. mk. Lisäksi arvi-
956: mk. Ympäristötukeen, josta ED:n osuus on oidaan, että ED:n maatalouden ohjaus- ja tuki-
957: puolet, arvioidaan tarvittavan vuonna 1999 va- rahaston tukiosaston osarahoittamiin puuntuo-
958: roja yhteensä 1 690 milj. mk. Luonnonhaitta- tannon kestävyyden turvaamistöihin makset-
959: korvaustukeen (LFA-tukeen) ehdotetaan va- taisiin valtion ja ED:n rahoitusosuutta yhteen-
960: rattavaksi yhteensä 1 677 milj. mk, mistä val- sä 28 milj. mk. Puuntuotannon kestävyyden
961: tion osuus on 1 213 milj. mkjaED:n osuus 464 turvaamistöiden painopiste on nuoren metsän
962: milj. mk. hoidossa ja metsänuudistamisessa sekä alueel-
963: Maa- ja puutarhatalouden rakenteen kehittä- lisesti myös kunnostusojituksessa. Metsäkes-
964: miseen suunnatuilla toimenpiteillä pyritään kuksille ja metsätalouden kehittämiskeskuk-
965: nopeuttamaan luontaista rakennekehitystä. selle ehdotetaan metsätalouden edistämis- ja
966: ED-osarahoitteista 5a-tavoitteen mukaista ra- valvontatehtäviin 193 milj. mk.
967: kennetukea käytetään nuorten viljelijöiden tu- Elinkeinokalatalouden rakenteellisiin edistä-
968: keen, investointeihin ja markkinointijärjestel- mistoimenpiteisiin on varattu 38 milj. mk ED-
969: Y24 HE 105/1998 vp
970:
971: osuuden maksamiseen ja 34 milj. mk kansalli- jois-Suomessa ratojen sähköistys aloitetaan
972: sen osuuden maksamiseen. Lisäksi tiettyjä toi- osuuksilla Tuomioja-Raahe ja Oulu-Rovanie-
973: menpiteitä rahoitetaan kokonaan kansallisesti. mi.
974: Riistanhoitomaksu säilyy edelleen 120 markan Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tuke-
975: suuruisena. Kalastuksenhoitomaksun suuruu- miseen ehdotetaan yhteensä 477 milj. mk.
976: deksi ehdotetaan koko maassa 90 mk kalente- Sanomalehdistön tukemiseen ehdotetaan 70
977: ri vuodelta, missä korotusta on 10 mk. Viehe- milj. mk jaettavaksi kokonaan parlamentaari-
978: kalastusmaksut ehdotetaan säilytettäväksi en- sin perustein.
979: nallaan. Hallinnonalan liikelaitoksista raskaiden ko-
980: Vesivarojen käytön ja hoidon menoihin eh- neiden korjauksiin erikoistunut Raskone esite-
981: dotetaan 122 milj. mk. Yhdyskuntien vesien- tään yhtiöitettäväksi vuoden 1999 alusta. 11-
982: suojelutoimenpiteiden tukemisesta vastaa ym- mailulaitoksen liikevaihdon arvioidaan supis-
983: päristöministeriö. tuvan jonkin verran vuodesta 1998 ja olevan
984: noin 960 milj. mk. Noin 20 milj. markan supis-
985: tus johtuu verovapaan myynnin loppumisesta.
986: Liikenneministeriön hallinnonala Samasta syystä laitoksen voiton arvioidaan su-
987: (pääluokka 31) pistuvan puolella ja olevan noin 30 milj. mk.
988: Laitoksen investoinnit nousevat noin 490 milj.
989: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja markkaan. Suurin kohde on Helsinki-Vantaan
990: 7 210 milj. mk. lentoaseman m kiitotien rakentaminen, johon
991: Tienpitoon ehdotetaan määrärahoja yhteensä käytetään vajaat 200 milj. mk.
992: 4 006 milj. mk, mikä merkitsee noin 84 milj. Hallinnonalan yhtiöiden Finnair Oyj:n, So-
993: markan supistusta vuodesta 1998. Supistus nera Oyj:n, Posti Oy:n, VR-Yhtymä Oy:n ja
994: kohdistuu kokonaisuudessaan tieverkon kehit- Suomen Autokatsastus Oy:n kehitysnäkymät
995: tämiseen. Yhtään uutta rakennushanketta ei ovat edelleen suotuisat. Näkymien perusteella
996: aloiteta ja keskeneräistenkin hankkeiden aika- yhtiöt saavuttavat niille asetetut tulostavoitteet
997: tauluja joudutaan rahoituksen supistumisen ta- ja voivat maksaa myös tavoitteiden mukaiset
998: kia pidentämään. Tienpito painottuu erityisesti osingot.
999: päätieverkon kunnon ja hoitotason säilyttämi-
1000: seen koko maassa liikenteen tarpeiden mukai-
1001: sesti. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
1002: Merenkulkulaitoksen menoihin ehdotetaan (pääluokka 32)
1003: nettomäärärahaa 217 milj. mk ja merenkulun
1004: tukemiseen 180 milj. mk. Merenkulkuinves- Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja
1005: tointeihin käytetään yhteensä 167 milj. mk, 4 519 milj. mk. Kauppa- ja teollisuusministeri-
1006: josta 141 milj. mkjo valmistuneidenjäänmur- ön hallinnonalan osalta talousarvioesityksen
1007: tajien maksamiseen. Luotsausmaksuja korote- lukujaottelu on muutettu vastaamaan ministe-
1008: taan 36 % kustannusvastaavuuden parantami- riön tulosalueita.
1009: seksi, Väylämaksut pysyvät ennallaan. Elinkeinopolitiikan painopistealueita ovat
1010: Radanpitoon ehdotetaan nettomenoja 1 847 yritysten kansainvälistymisen edistäminen,
1011: milj. mk eli jokseenkin saman verran kuin v. kilpailun edistäminen, teknologia- ja koulutus-
1012: 1998. Myös radanpidossa pääkohteena on lii- panostusten kasvattaminen, rahoitusmarkki-
1013: kenteellisesti tärkeimmän rataverkon kunnos- noiden kehittäminen sekä energian saannin
1014: sapidon turvaaminen. Keskeneräisiin kehittä- turvaaminen kansainvälisesti kilpailukykyi-
1015: mishankkeisiin käytetään yhteensä 430 milj. seen hintaan. Kauppa- ja teollisuusministeriö
1016: mk, josta Helsinki-Leppävaara-kaupunkiradan huolehtii elinkeinopoliittisia toimenpiteitä val-
1017: rakentamiseen 200 milj. mk ja Helsinki-Tam- misteltaessa aina siitä, että toimenpiteiden vai-
1018: pere-radan tasonnostoon 115 milj. mk. Poh- kutukset kohdistuvat myös palvelualoihin.
1019: HE 105/1998 vp Y25
1020:
1021: Valtionyhtiöiden omistajapolitiikassa tavoit- kootaan yhdelle momentille kauppa- ja teolli-
1022: teena on yhtiöiden pääomahuollon turvaami- suusministeriön hallinnonalalle. Toimintamää-
1023: nen siten, että omistajarakennetta kehitetään räraha jaetaan eri kohteisiin ja alueittain kaup-
1024: yhtiöiden vakaata kehitystä ja työllisyysmah- pa- ja teollisuusministeriön, työministeriön ja
1025: dollisuuksia tukevalla tavalla. Omistuspohjaa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän
1026: tullaan laajentamaan yhtiökohtaisesti ja mark- suunnitelman perusteella. Yritysten investoin-
1027: kinaehtoisesti. Myyntituloja kohdennetaan tut- ti- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdo-
1028: kimus- ja kehittämistoimintaan ottaen huomi- tetaan 250 milj. mk. Laki kuljetusten alueelli-
1029: oon pk-sektorin tarpeet ja mahdollisuudet. sesta tukemisesta ehdotetaan kumottavaksi.
1030: Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, Yritysten rahoituspalveluita, etenkin vienti-
1031: että uusi teknologia leviää ja se omaksutaan takuiden alueellista jakelua, parannetaan muo-
1032: nopeasti kansantaloudessa, mikä vaatii vank- dostamaHa 1.1.1999 Kera Oyj:stäja valtionta-
1033: kaa tutkimustoimintaaja koulutusta. T&k-toi- kuukeskuksesta uusi valtion erityisrahoitusyh-
1034: minnan myöntämisvaltuuksien ja maksatus- tiö. Toiminnoissa pyritään itsekannattavuuteen
1035: määrärahojen lisäykset perustuvat hallituksen ja läpinäkyvyyteen. Erityisrahoitusyhtiön kor-
1036: vuonna 1996 tekemään päätökseen tutkimus- kotukilainojen sekä kehittämis-, perustamis-,
1037: määrärahojen kasvusta vuosina 1996-1999. ympäristö- ja naisyrittäjälainojen myöntämis-
1038: Tavoitteena on, että Suomen kokonaispanostus valtuudeksi ehdotetaan yhteensä 1 230 milj.
1039: t&k-toimintaan on kasvanut vuoteen 1999 mk.
1040: mennessä 2,9 prosenttiin bruttokansantuot- Yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettu-
1041: teesta. Tavoite näyttää toteutuvan. Teknolo- jen avustusten myöntämisvaltuudeksi ehdote-
1042: giapolitiikka on ministeriön keskeisin paino- taan 180 milj. mk ja avustuksiin ulkomaan-
1043: pistealue. Teknologiapolitiikka-tulosalueen kauppaa edistäville järjestöille ja Suomen Ul-
1044: määrärahoihin ehdotetaan 2 572 milj. mk. komaankauppaliitto ry:lle 158 milj. mk.
1045: T&k-rahoitus ohjautuu pääosin Teknologian Matkailun edistämiskeskuksen toimintame-
1046: kehittämiskeskuksen kautta. Tekesin myöntä- noihin ehdotetaan 92 milj. mk. Matkailun edis-
1047: misvaltuuksien kokonaismääräksi ehdotetaan tämiskeskuksen toimintaa kehitetään arvioin-
1048: 2 320 milj. mk. nista saatujen linjausten pohjalta. Kuluttajahal-
1049: Laki yritystuen yleisistä ehdoista tuli voi- linnon uudistamista jatketaan yhdistämällä
1050: maan vuoden 1998 alusta. Tämä yritystukien kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toi-
1051: puitelaki on keskeinen osa hallitusohjelmassa minnot.
1052: tavoitteeksi asetettua yritystukien uudistamis- Energiapoliittiset tavoitteet on määritelty
1053: ta. Laki asettaa yritystuille yhtenäiset periaat- Suomen energiastrategiassa, joka annettiin
1054: teet, edellyttää tukiohjelmilta määräaikaisuutta valtioneuvoston energiapoliittisena selonteko-
1055: ja velvoittaa selvittämään kaikkien tukiohjel- na eduskunnalle kesäkuussa 1997. Energiapo-
1056: mien vaikuttavuuden sekä määrää tukien val- litiikan päämääränä on taloudellisia ohjauskei-
1057: vonnasta. Laki määrää lisäksi, että yritystuet noja ja markkinatalouden mekanismeja käyttä-
1058: kohdennetaan ensisijaisesti yritysten aineet- en luoda talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi
1059: tomaan kehittämiseen. Yritystukien vastik- olosuhteet, joissa energian saatavuus on turvat-
1060: keellisuutta lisätään. Yritystukien yhteensovit- tu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ym-
1061: tamista tehostetaan muun muassa työvoima- ja päristöpäästöt Suomen kansainväliset sitou-
1062: elinkeinokeskusten toimintoja kehittämällä. mukset täyttäviä. Päämääränä on myös joudut-
1063: Työvoima- ja elinkeinokeskuksista muodoste- taa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa
1064: taan itsenäiset tilivirastot vuoden 1999 aikana. energiaa käyttävän tekniikan kehitystä ja kau-
1065: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta- pallistamista. Energia-avustusten myöntämis-
1066: määräraha työvoimaosastojen ja maaseutu- valtuudeksi ehdotetaan 130 milj. mk.
1067: osastojen palkkausmenoja lukuunottamatta
1068: Y26 HE 105/1998 vp
1069:
1070: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala arvioitujen menojen perusteella, vaan tavoit-
1071: (pääluokka 33) teena on tasoittaa taloudellisista suhdanteista
1072: johtuvia maksuheilahteluja keräämällä työttö-
1073: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja myysvakuutusrahastoon ylijäämää noususuh-
1074: 43 283 milj. mk. Valtion ohella sosiaalimeno- danteessa ja purkamalla rahastoa laskusuhdan-
1075: jen rahoitukseen osallistuvat kunnat, työnanta- teessa. Laki sisältää säännöksen siirtymämak-
1076: jat sekä vakuutetut. Kaikista vuoden 1999 yh- susta, jolla kahden vuoden ajan korjataan
1077: teiskunnan sosiaalimenoista sosiaali- ja ter- jälkikäteen mahdolliset siirtymät siten, että
1078: veysministeriön hallinnonalan momenteilla on vuonna 1998 noudatettavien rahoitusperiaat-
1079: runsas viidennes. teiden mukaista laskennallista menojen kehi-
1080: Lapsilisää saaviaperheitä arvioidaan vuonna tystä verrataan toteutuneeseen esitettyjen sään-
1081: 1999 olevan noin 603 000. Lapsilisämenot nösten mukaiseen kehitykseen.
1082: ovat yhteensä 8 272 milj. mk. Palkansaajilta peritään vuonna 1999 työttö-
1083: Työttömyysetuoksien rahoitusta koskeva myysvakuutusmaksua 1,35 % palkasta, jolla
1084: lainsäädäntö uudistuu. Työttömyysetuoksien osittain katetaan valtion rahoitusosuutta.
1085: rahoituksen järjestämisestä säädettiin erillinen Työnantajien työttömyysvakuutusmaksu on
1086: laki, johon on koottu työttömyysetuoksien ra- 0,9 % palkkasumman ensimmäisen viiden mil-
1087: hoitusosuuksia, työttömyysvakuutusmaksuja joonan markan osalta. Muilta osin maksu on
1088: ja niiden määräytymistä sekä perintää koske- 3,85 %. Valtion osuuteen työttömyyskassoille
1089: vat säännöt. Lakiin sisältyvät myös säännökset ehdotetaan 3 460 milj. mk.
1090: työttömyysvakuutusrahastosta, joka korvaa Valtion kokonaan rahoittaman työttömyys-
1091: nykyisen Työttömyyskassojen keskuskassan. turvalain mukaisen perusturvan menot ovat
1092: Lain mukaan ansioon suhteutetun työttö- esityksen mukaan 165 milj. mk. Määrärahatar-
1093: myysturvan rahoituksessa valtio vastaa perus- peeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatu-
1094: päivärahaa vastaavasta markkamäärästä. Kos- ki. Vuonna 1999 peruspäivärahan määrää ko-
1095: ka tarkoituksena on, että valtion menot eivät rotetaan yhdellä markalla, jolloin se on 121 mk
1096: ratkaisun johdosta kasva, valtio ei osallistu lo- päivältä
1097: mautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuki-
1098: päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten järjestelmään on varattu 25 milj. mk.
1099: rahoitukseen. Työttömyyskassat rahoittavat Sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutetta-
1100: maksamistaan etuoksista 5,5 %, kuitenkin si- vaksi edellisvuosien tapaan siten, että valtion
1101: ten, että kassojen rahoitusosuus työvoimakou- 13 prosentin suorasta osuudesta sairaus- ja
1102: lutuksen toimeentuloturvassa on 5,5 % ansio- vanhempainpäivärahaan luovutaan myös vuo-
1103: tuen ansio-osista. Muilta osin ansioon suh- den 1999 osalta. Sen sijaan valtio rahoittaa
1104: teutetut työttömyysetuudet rahoitetaan vanhempainrahojen vähimmäispäivärahakus-
1105: työttömyysvakuutusrahastosta. V arat työttö- tannukset. Toimenpiteet vähentävät valtion
1106: myysvakuutusrahastoon kerätään työnantajilta suoria osuuksia noin 460 milj. mk.
1107: ja palkansaajilta perittävillä pakollisilla työttö- lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kun-
1108: myysvakuutusmaksuilla. Palkansaajan työttö- toutusta jatketaan.
1109: myysvakuutusmaksu säädetään pysyväksi. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista
1110: Niiltä vakuutetuilta perittävät palkansaajan menoista on esityksen mukaan 5 750 milj. mk.
1111: työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät ole Valtio rahoittaa kansaneläkemenoista 29 %.
1112: työttömyyskassojen jäseniä, tilitetään sosiaali- V aitio rahoittaa lapsen hoitotuen ja vammais-
1113: ja terveysministeriön välityksellä Kansanelä- tuen lisäksi eläkkeensaajien asumistuen koko-
1114: kelaitokselle peruspäivärahojen ja työvoima- naisuudessaan.
1115: koulutuksen perustukien rahoitukseen. Ns. täyskustannusvastuu liikenne- ja tapatur-
1116: Työttömyysvakuutusmaksuja ei enää mitoi- mavakuutuksessa toteutuu myös vuoden 1999
1117: teta yksinomaan seuraavana kalenterivuonna osalta perimällä näiltä järjestelmiltä maksu,
1118: HE 105/1998 vp Y27
1119:
1120: joka keskimäärin vastaa vahingoittuneiden tetaan yhteensä 195 milj. mk, mistä 190 milj.
1121: hoidosta julkiselle terveydenhuoliolle aiheutu- mk osoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen
1122: neita kustannuksia. Maksun tuotto on yhteensä tuotosta. Eräissä Suomen sotiin liittyneissä
1123: 307 milj. mk, mikä vähentää vastaavasti val- tehtävissä palvelleiden henkilöiden kuntoutuk-
1124: tion menoja. sesta aiheutuviin menoihin osoitetaan 5 milj.
1125: Vuonna 1999 yksityisen sektorin työnanta- mk. Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintama-
1126: jan, kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten sotilaiden rintama-avustusta jatketaan vuonna
1127: liikelaitosten ja kirkon työnantajan sairausva- 1999.
1128: kuutusmaksu on 1,60 % palkoista. Valtion ja Sotilasvammakorvauksien menot vähenevät
1129: sen laitosten sekä Ahvenanmaan maakunnan vuosittain. Vuonna 1999 ne ovat yhteensä
1130: työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,85 % 1 708 milj. mk.
1131: palkoista. V akuutetun sairausvakuutusmaksu Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyt-
1132: on 1,50 penniä äyriltä. Eläketuloa saavalta pe- tökustannuksiin ehdotetaan 12 750 milj. mk.
1133: ritään ylimääräistä sairausvakuutusmaksua Valtionosuuksia ehdotetaan koeotettavaksi 2,5
1134: 2,40 penniä äyriltä. Yksityisen työnantajan %, mikä vastaa arvioitua kustannustason nou-
1135: kansaneläkemaksu on 2,40, 4,00 tai 4,90 % sua. Määrärahan mitoituksessa on vähennyk-
1136: palkoista riippuen poistojen määrästä ja suh- senä otettu huomioon 150 milj. mk terveyden-
1137: teesta maksettaviin palkkoihin. Kunnan ja kun- huollon rakenteiden ja organisaatioiden uudis-
1138: tayhtymän sekä kunnallisten liikelaitosten ja tamisen johdosta.
1139: kirkon työnantajan kansaneläkemaksu on Toimeentulotukilain voimaantulon yhtey-
1140: 3,15% palkoista ja muun julkisen sektorin dessä 1.3.1998 toimeentulotuen perusteisiin
1141: työnantajien kansaneläkemaksu on 3,95 %. tehtyjen tarkistusten johdosta on määrärahan
1142: Työnantajan lapsilisämaksua ei peritä. Arvon- mitoituksessa otettu vähennyksenä huomioon
1143: lisäveron tuotosta ohjataan yhteensä 2 400 13 milj. mk. Lisäksi määrärahan mitoituksessa
1144: milj. mk Kansaneläkelaitokselle. on vähennyksenä otettu huomioon 287 milj.
1145: Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiutta kos- mk vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja toi-
1146: kevia säännöksiä tarkistetaan siten, että lyhyt- meentulotuen yhteensovittamisen ja toimeen-
1147: aikainen maksuvalmiuden turvaaminen on ny- tulotuen tarkistusten kuntien toimeentulotuki-
1148: kyistä joustavampaa, sallimalla muun muassa menoja vähentävän vaikutuksen johdosta.
1149: rahastojen välinen varojen siirto ja tarkistamai- Eräiden lääkkeiden korvauskäytäntöä muu-
1150: la rahastojen vähimmäismäärän määrittely. tetaan 1.1.1999 siten, että ne otetaan sairausva-
1151: Tarkoitus on mahdollistaa Kansaneläkelaitok- kuutuksesta korvattavien lääkkeiden piiriin.
1152: sen omaisuuserien arvonkorotuksia. Määrära- Tämän johdosta kuntien sosiaali- ja terveyden-
1153: han mitoituksessa on otettu huomioon huollon käyttökustannusten valtionosuudesta
1154: 500 000 000 markan säästö. ehdotetaan vähennettäväksi 40 milj. mk.
1155: Maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkemak- Erikoissairaanhoitolakia ehdotetaan muutet-
1156: sun suuruus on 21,1 %. Keskimäärin maata- tavaksi 1.1.1999lukien siten, että kunta saa va-
1157: lousyrittäjien maksun suuruudeksi muodostuu paasti valita sairaanhoitopiirin.
1158: noin 10 %. Valtion osuus yrittäjien eläkelaista Sosiaali- ja terveydenhuollon uusien perusta-
1159: johtuvista menoista on 395 milj. mk ja maata- mishankkeiden valtuuksiin ehdotetaan 520
1160: lousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamista kustan- milj. mk. Perustamishankkeiden valtionosuuk-
1161: nuksista 2 114 milj. mk. Valtion osuus maata- siin ehdotetaan 260 milj. mk. Valtionosuus on
1162: lousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustan- enintään 50 % ja vähintään 25 % hankkeen
1163: nuksista on 69 milj. mk. valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista.
1164: Veteraanietuuksiin ehdotetaan lisäystä kun- Erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus-
1165: toutusmäärärahoihin, joiden tavoitteena on tu- toimintaan valtionkorvaukseen ehdotetaan 260
1166: kea veteraanien itsenäistä selviytymistä. Rinta- milj. mk. Tämä on 100 milj. mk vähemmän
1167: maveteraanikuntoutuksen määrärahaksi ehdo- kuin vuoden 1998 talousarvion määräraha.
1168: Y28 HE 105/1998 vp
1169:
1170: Valtion korvaukseen terveydenhuollon yksi- suunnitelma ennen kuin työttömyys on kestä-
1171: köille lääkärien koulutuksesta aiheutuviin kus- nyt 6 kuukautta.
1172: tannuksiin ehdotetaan 380 milj. mk. Tämä on -tarjotaan yhdessä muiden hallinnonalojen
1173: 10 milj. mk vähemmän kuin vuoden 1998 ta- kanssa kaikille ammattitaidottomille nuorille
1174: lousarvion määräraha mahdollisuus osallistua ammatilliseen perus-
1175: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta koulutukseen.
1176: ja valtionosuudesta annettua lakia ehdotetaan - tarjotaan vähintään 20 prosentille työttö-
1177: muutettavaksi siten, että ennen vuotta 1993 ai- mistä työnhakijoista koulutusta tai vastaavia
1178: heutuneiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä.
1179: käyttökustannusten vuosille 1993-1997 jak- Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpitei-
1180: sotettujen loppuerien vuodelle 1999 siirretty den piirissä olevien määrä seuraa avoimen
1181: 66 milj. markan erä siirretään maksettavaksi työttömyyden alenevaa kehitystä. Toimenpi-
1182: vuonna 2000. teiden piirissä arvioidaan olevan noin 105 000
1183: Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomitus- lähinnä työtöntä henkilöä, minkä arvioidaan
1184: palvelujen kustannuksiin vuonna 1999 on 796 alentavan työttömyysastetta noin 4 prosentti-
1185: milj. mk. yksiköllä.
1186: Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen
1187: ehdotetaan perustettavaksi vakuutusvalvonta- Henkilöä
1188: Toimenpide keskimäärin
1189: virasto. Viraston tehtävänä on vakuutus- ja elä-
1190: kelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien val- Palkkaperusteinen työllistäminen 35 100
1191: vontaja tarkastus. Uudelleenjärjestelyn tavoit- Yhdistelmätuki 10000
1192: teena on vakuutustoimintaa koskevan Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 30300
1193: lainsäädännön ja muun norminannon erottami- Työmarkkinatuen työharjoittelu 11000
1194: Tavoitteen 3 mukaiset ESR-hankkeet 13100
1195: nen varsinaisista valvontatehtävistä. Vuorotteluvapaakokeilu 4500
1196: Työllisyysperustaiset investoinnit,
1197: (arvio) 800
1198: Työministeriön hallinnonala EAKR:n työllisyysperusteiset inves-
1199: (pääluokka 34) toinnit, (arvio) 200
1200: Yhteensä 105 000
1201: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja
1202: 10 956 milj. mk. Aktiivinen työvoimapolitiikka muuttuu ai-
1203: Vuoden 1998 alussa käynnistetty työvoima- empaa koulutuspainotteisemmaksi. Työvoi-
1204: poliittisen järjestelmän uudistus tulee kokonai- mapoliittisen aikuiskoulutuksen menoihin esi-
1205: suudessaan voimaan vuoden 1999 loppuun tetään yhteensä 1 704 milj. mk. Määrärahojen
1206: mennessä. Uudistuksen tarkoituksena on so- väheneminen vuoden 1998 talousarviosta joh-
1207: peuttaa työvoimapolitiikka kasvavan työvoi- tuu kevätistuntokaudella eduskunnassa hyväk-
1208: man kysynnän tilanteeseen ja lievittää työvoi- sytystä työttömyysturvan uudesta rahoitusjär-
1209: man kysynnän ja tarjonnan kohtaannon raken- jestelystä, joka keventää valtion rahoitusvas-
1210: teellisia ongelmia. tuuta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen
1211: Osana kansallista työvoimapolitiikkaa työ- osalta 250 milj. markalla työministeriön pää-
1212: hallinto toteuttaa kolmea yleiseurooppalaista luokassa mutta lisää vastaavasti työttömyys-
1213: EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaista toi- turvan rahoitusvastuuta sosiaali- ja terveysmi-
1214: mintakokonaisuutta: nisteriön momenteilla.
1215: - siirrytään vaiheittain vuosina 1998-1999 Palkkaperusteisiin työllisyysmäärärahoihin
1216: järjestelmään, jossa kaikille työvoimatoimis- ehdotetaan 2 100 milj. mk. Palkkaperusteisen
1217: toihin työttömiksi ilmoittautuville laaditaan työllistämisen määrä alenee työvoimapoliitti-
1218: henkilökohtainen työllistyvyys- tai työnhaku- sen järjestelmän uudistuksen linjauksia seura-
1219: ten. Vuoden 1998 talousarviossa aloitettiin
1220: HE 105/1998 vp Y29
1221:
1222: valtion tukityöllistettyjen työpanoksella hoi- Iisen korkotason rohkaisema kotitalouksien
1223: dettujen pysyvien työtehtävien vakinaistami- asuntohankinnan kasvu että voimistunut muut-
1224: nen. Hallitus esittää noin 1 500 tehtävän vaki- toliike.
1225: naistamista jolloin vuosina 1998-1999 vaki- Haasteena onkin sellaisten olosuhteiden yllä-
1226: naistettujen tehtävien määräksi tulee yhteensä pitäminen, joissa hintapaineet eivät muodostu
1227: 3 000. Tukityöllistettyjen työpanoksella hoi- talouspolitiikan kannalta haitallisiksi niin
1228: dettujen tehtävien vakinaistaminen vähentää asunto- kuin rakennusmarkkinoillakaan.
1229: palkkaperusteista työllistämistukea vastaavas- Aravalainojen myöntämiseen ja korkotuki-
1230: ti. lainojen hyväksymiseen osoitetaan valtuutta
1231: Euroopan sosiaalirahaston osuuteen ohjelmi- yhteensä 6 900 milj. mk. Tästä varataan kaksi
1232: en rahoituksesta esitetään 117 milj. mk maksu- 1 000 milj. markan suuruista erää, joista en-
1233: määrärahaa ja yhteensä 500 milj. markan simmäisen käyttämisestä tai käyttämättä jättä-
1234: myöntämisvaltuutta. Maksumäärärahaa ja misestä hallitus päättää huhtikuussa 1999 otta-
1235: myöntämisvaltuutta vastaava kansallinen val- en huomioon toteutuvan suhdanne- ja hintake-
1236: tion rahoitusosuus on 831 milj. mk, josta työ- hityksen. Toisen vastaavan tarkastelun hallitus
1237: ministeriön osuus on 567 milj. mk. suorittaa myöhemmin marraskuussa. Asunto-
1238: Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paluu- jen kmjausavustuksiin osoitetaan 190 milj.
1239: muuttajien vastaanottoon esitetään 307 milj. mk, mistä vähintään 17 milj. mk varataan vete-
1240: mk. Pakolaiskiintiöksi vuodelle 1999 esitetään raanien asuntoihin. Muilta osin avustuksia pai-
1241: 650 henkilöä. notetaan terveyshaittojen poistamiseen ja pal-
1242: Työministeriössä toteutetaan laaja organi- velurakenteen muutoksen edistämiseen.
1243: saatiouudistus, jossa selkiytetään työvoimapo- Ympäristötehtäviin ehdotettavista 1 060
1244: litiikan valmistelun ja alaisen hallinnon ohja- milj. markan määrärahoista kohdistuu noin
1245: uksen roolia ministeriön organisaatiossa. puolet ympäristöhallinnon toimintamenoihin
1246: ja noin neljännes luonnonsuojelun korvauksiin
1247: sekä luonnonsuojelualueiden hankintoihin ja
1248: Ympäristöministeriön hallinnonala hoitoon. Pääosa muusta rahoituksesta painot-
1249: (pääluokka 35) tuu erilaisten ympäristönsuojelua edistävien
1250: investointien tukemiseen ja ympäristötöihin.
1251: Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja Ympäristönsuojelussa painotetaan Itämeren
1252: 3 553 milj. mk. Lisäksi käytetään noin 7 780 tilan parantamista. Tässä kuten muissakin
1253: milj. mk talousarvion ulkopuolisen valtion päästöjen vähentämiseen tähtäävissä toimissa
1254: asuntorahaston varoja asuntolainojen sekä korostuvat EU- ja lähialueyhteistyö. Vesistö-
1255: asuntotoimen korkotukien, avustusten ja mui- jen kuormittumista vähennetään, ja jätteiden
1256: den menojen maksamiseen. Rahaston taloutta määrän kasvua hillitään. Natura 2000-verkos-
1257: on käsitelty tarkemmin luvussa 6. toon ehdotettuja alueita toteutetaan vuonna
1258: Hallinnonalan talousarviorahoituksesta käy- 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman mukaisesti
1259: tetään suurin osa eli 2 470 milj. mk yleiseen ja hyödyntäen EU:n rahoitusta. Pohjois-Suo-
1260: asumistukeen, joka kasvaa tuntuvasti hallituk- men vanhojen metsien suojelun haittojen kom-
1261: sen vuonna 1997 päättämän asumistuen ja toi- pensoimisessa jatketaan valtioneuvoston vuo-
1262: meentulotuen yhteensovituksen seurauksena. siksi 1997-2006 päättämää rahoitusohjelmaa.
1263: Rakentamisessa saavutettu ripeä kasvu, joka Sen mukaan rahoitukseen varataan näinä vuo-
1264: on tärkeä työllisyydelle, on nopeuttanut urak- sina yhteensä 386,4 milj. mk, josta vuonna
1265: kahintojen nousua rakentamisen kysynnän 1999 eri hallinnonaloilla yhteensä 50,8 milj.
1266: kasvaessa osin tarjontaa nopeammin. mk.
1267: Asuntomarkkinoilla vahvaa kysyntää ylläpi- Vuonna 2000 voimaantulevaksi tarkoitetun
1268: tävät sekä työpaikkojen lisääntymisen ja edul- uuden maankäyttö-ja rakennuslain toimeenpa-
1269: noa valmistellaan.
1270: Y30 HE 105/1998 vp
1271:
1272: 4.2 Julkisten palvelujen menot on noin 29 mrd. mk, käytetään pääosin kunnal-
1273: lisen palvelutoiminnan rahoitukseen. Valtion
1274: Talousarvioesitykseen sisältyvistä menoista menoista ohjautuu siten julkisen palvelutuo-
1275: noin 60 mrd. mk on valtion omaan palvelutuo- tannon rahoittamiseen yhteensä 89 mrd. mk eli
1276: tantoon liittyviä kulutus- ja investointimenoja. noin 47 prosenttia.
1277: Kuntien valtionavut, joiden määrä esityksessä
1278:
1279: Taulukko 7. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 1997-19991)
1280: Nume- Menolaji v. 1997 V. 1998 V. 1999 Muutos 1998-1999
1281: ro- tilinpäätös talousarvio esitys
1282: tunnus milj. mk milj. mk milj. mk ±milj. mk ±%
1283: 01-03 Palkkaukset2> 1118 669 385 284 42
1284: 04-07 Eläkkeet 12 911 13 432 14 047 + 616 + 5
1285: 16-18 Puolustusvoimien kaluston
1286: hankkiminen 4559 4720 3 490 1230 26
1287: 21-23 Toimintamenot 31184 30763 32462 + 1698 + 6
1288: 08-15, 19-29 Muut kulutusmenot 7 449 7 438 7 546 + 108 + 1
1289: 01-29 Kulutusmenot 57 221 57022 57931 + 909 + 2
1290: 30-39 Valtionavut kunnille ja kunta-
1291: yhtymille ym. 30787 29402 29 152 250 1
1292: 40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 13 834 13 563 13 274 289 2
1293: 50-59 Valtionavut kotitalouksille ja
1294: yleishyödyllisille yhteisöille 38 042 37 077 35 341 1736 5
1295: 60 Siirrot budjetin ulkopuolisille
1296: valtion rahastoille ja KELA:lle 6 681 8 195 8 295 + 101 + 1
1297: 61-65 Muut siirrot kotimaahan 5 315 6 302 3 306 2996 48
1298: 66-69 Siirrot ulkomaille 7 706 8 079 8 668 + 589 + 7
1299: 30-69 Siirtomenot 102366 102 618 98036 4582 4
1300: 70-73 Kaluston hankinta 408 390 236 154 39
1301: 74-76 Talonrakennukset 1 231 967 381 587 61
1302: 77-79 Maa- ja vesirakennukset 1 877 1732 1539 193 11
1303: 70-79 R e a a 1 i s ij o i t u k se t 3 516 3 089 2 155 934 30
1304: 80-86 Valtion varoista myönnettävät
1305: lainat 295 318 346 + 28 + 9
1306: 87 Maa-alueet, rakennukset ja
1307: kiinteistöt 829 483 306 177 37
1308: 88-89 Muut finanssisijoitukset 310 0 10 + 9
1309: 80-89 Lainat ja muut
1310: finanssisijoitukset 1434 801 661 140 17
1311: 70-89 Sijoitusmenot 4950 3890 2817 1074 28
1312: 90-92 Valtionvelan korot ja indeksi-
1313: korotukset 22 831 25 083 28 322 + 3 239 + 13
1314: 93-99 Muut ja erittelemättömät menot 10 5 5
1315: 90-99 Muutmenot 22842 25089 28 328 + 3239 + 13
1316: Menot yhteensä 187 378 188 619 187111 1508 1
1317: 1)
1318: Kukin momentti on talousarvioesityksessä varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numero-
1319: tunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tar-
1320: kasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
1321: 2) Sisältää vain näillä momenttinumerotunnuksilla olevat palkkausmäärärahat, muut sisältyvät toimintarnenoihin.
1322: HE 105/1998 vp Y31
1323:
1324: Julkiset kulutusmenot muodostivat runsaan kansantaloutta yleisesti tukevat palvelut, kuten
1325: viidenneksen bruttokansantuotteesta vuonna liikenneverkoston kehittäminen ja ylläpito.
1326: 1996 ja niistä valtion osuus oli 30 prosenttia, Lähes kaksi kolmasosaa julkisten palvelujen
1327: kuntien ja kuntayhtymien kaksi kolmasosaa ja kulutusmenoista kohdistuu yksilöllisiin palve-
1328: sosiaaliturvarahastojen runsaat kaksi prosent- luihin, ts. ne hyödyttävät yksityisiä henkilöitä,
1329: tia. kotitalouksia tai yrityksiä. Yksilöllisiä palvelu-
1330: Runsas viidennes julkisista kulutusmenoista ja ovat mm. erilaiset hyvinvointipalvelut, ku-
1331: käytettiin kaikille kansalaisille kohdistuvien ten koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipal-
1332: eli kollektiivisten palvelujen tuottamiseen. velut Vuonna 1996 terveydenhuollon, koulu-
1333: Kollektiivisia palveluja ts. julkishyödykkeitä tuksen sekä sosiaaliturvan ja -palvelujen
1334: ovat mm. yleisen hallinnon palvelut, järjestys- menot muodostivat 64 prosenttia julkisista ku-
1335: ja turvallisuuspalvelut sekä maanpuolustus. lutusmenoista.
1336: Kollektiivisiin palveluihin voidaan rinnastaa
1337:
1338:
1339: Taulukko 8. Hyvinvointipalvelujen kulutusmenot 1990-1996, mmk, käyvin hinnoin
1340: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
1341: Koulutus 27 276 29 708 29 585 28 287 29 721 32 696 33 912
1342: Terveydenhuolto 24546 26522 26129 24 511 24177 25 543 26936
1343: Sosiaalipalvelut 17 718 19 494 18 829 17 212 17 432 18 724 20269
1344: Yhteensä, % kaikista julkisista kulu-
1345: tusmenoista 64 64 63 62 63 64 64
1346:
1347:
1348: Valtion perinteiset kollektiivipalvelut rahoi- honnut ja oli vuonna 1996 keskimäärin 10 pro-
1349: tetaan kokonaan verovaroin. Huomattava osa senttia, joskin käyttäjämaksujen osuus rahoi-
1350: valtion virastojen ja laitosten tuottamista yksi- tuksesta vaihteli palveluittain.
1351: löllisistä palveluista on maksullisia, jolloin Julkisten palvelujen, erityisesti hyvinvointi-
1352: niistä yleensä peritään valtion maksuperuste- palvelujen, saatavuuden ja kattavuuden turvaa-
1353: lain mukainen hinta. Eräistä lupamenettelyihin minen edellyttää niiden tehokasta ja taloudel-
1354: liittyvistä palveluista peritään leimaveroa. Hy- lista tuotantoa. Palvelujen suoritekohtaisten
1355: vinvointipalvelut rahoitetaan pääosin kansalai- kustannusten seuraaminen on eräs, joskin kar-
1356: silta kerätyillä veroilla. Hyvinvointipalvelut kea tapa seurata palvelutuotannon taloudelli-
1357: ovat niiden käyttäjille joko täysin ilmaisia tai suutta. Seuraavassa taulukossa palvelujen ni-
1358: niistä perittävät maksut ovat niiden tuotanto- mellishintaiset yksikkökustannukset on lasket-
1359: kustannuksia alhaisemmat. 1990-luvun alku- tu käyttömenojen ja suoritemäärien välisenä
1360: puoliskolla käyttäjämaksujen osuus julkisten suhteena. Käyttömenoihin ei sisälly eläkevas-
1361: hyvinvointipalvelujen käyttömenoista on ko- tuusta aiheutuvia menoja kokonaisuudessaan.
1362: Y32 HE 105/1998 vp
1363:
1364:
1365:
1366: Taulukko 9. Eräidenjulkisten palvelujen käyttömenot vuonna 1996 ja suoritekohtaiset käyttöme-
1367: not vuonna 1994, 1995 ja 1996
1368: Käyttömenot
1369: vuonna 1996
1370: Palvelu milj. mk Käyttömenot/suorite, mk Suorite
1371: 1994 1995 1996
1372: Opetus- ja sivistystoimi
1373: - peruskoulut 12200 105 110 115 oppilaspäivä
1374: -lukiot 2200 92 95 102 oppilaspäivä
1375: - ammatilliset oppilaitokset 6900
1376: - valtion ammatilliset oppi-
1377: laitokset 676 197 258 318 oppilaspäivä
1378: - kuntien ja kuntayhtymien
1379: ammatilliset oppilaitokset 5 577 172 194 190 oppilaspäivä
1380: - yksityiset ammatilliset op-
1381: pilaitokset 647 160 163 168 oppilaspäivä
1382: - ammatilliset aikuiskoulu-
1383: tuskeskukset 1454 214 216 218 opiskelijatyöpäivä
1384: - korkeakoulut 6000 27 000 27 000 29400 opiskelija
1385:
1386: Sosiaalipalvelut
1387: - lasten päivähoito 7 800 36300 37 000 36000 hoitopaikka/v
1388: - vanhainkotihoito 3 800 149 500 163 300 193 300 hoitopaikka/v
1389:
1390: Taulukon tiedot perustuvat ao. sektoriviran- lukioissa noin 16 prosenttia. Vuonna 1996 op-
1391: omaisten tilastoihin. Käyttömenoja ei usein- pilaskohtaiset käyttömenot peruskouluissa
1392: kaan ole eritelty samalla tarkkuudella kuin vaihtelivat kunnittain 15 000 markasta 53 000
1393: suoritteita ja siksi suoritteen yksikkökustannus markkaan ja lukioissa 14 000 markasta 62 000
1394: saattaa olla erilaisten palvelujen laskennalli- markkaan. Yksityisten peruskoulujen käyttö-
1395: nen keskiarvo. menot oppilasta kohden olivat vuonna 1996
1396: Peruskoululaitoksen (pl.sairaala- ja vam- keskimäärin 22 600 mk ja yksityisten lukioi-
1397: maisopetus) käyttömenot oppilasta kohden den keskimäärin 16 400 mk. Peruskoulu- ja/tai
1398: vuonna 1996 olivat keskimäärin 21 700 mk ja lukioasteen käsittävien valtion oppilaitosten
1399: lukioiden käyttömenot keskimäärin 19 200 käyttömenot oppilasta kohden olivat keski-
1400: mk. Käyttömenojen reaalinen kasvu edellises- määrin 34 200 mk vuonna 1996.
1401: tä vuodesta oli peruskouluissa vajaat neljä pro- Vuonna 1996 ammatillisissa oppilaitoksissa
1402: senttia ja lukioissa runsaat viisi prosenttia. Pe- opiskeli 185 500 oppilasta ja käyttömenot op-
1403: ruskoululaisten määrä on pysynyt lähes sama- pilasta kohden olivat keskimäärin 37 600 mk.
1404: na vuosina 1990-96, noin 563 000 oppilaana. Käyttömenojen reaalilasku oli runsaat kolme
1405: Lukialaisten määrä lisääntyi lähes neljännek- prosenttia, ja oppilasmäärän lasku vajaat kol-
1406: sellä vuosina 1990-96 ja oli 112 500 oppilasta me prosenttia edellisestä vuodesta. Keskimää-
1407: vuonna 1996. Oppilasta kohti lasketut kiinteä- räiset käyttömenot oppilasta kohden olivat val-
1408: hintaiset käyttömenot kohosivat vuodesta tion ammatillisissa oppilaitoksissa 60 400 mk,
1409: 1995 peruskouluissa lähes neljä prosenttia ja kuntien oppilaitoksissa 34 600 mk, kuntayhty-
1410: lukioissa lähes viisi prosenttia, mutta vuoteen mien ylläpitämissä oppilaitoksissa 36 900 mk
1411: 1990 verrattuna oppilaskohtaiset menot ovat ja yksityisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
1412: laskeneet peruskouluissa noin 8 prosenttia ja 32 000 mk. Käyttömenot oppilasta kohden
1413: HE 105/1998 vp Y33
1414:
1415: vaihtelivat oppilaitosmuodosta riippuen kokopäivähoidossa ja heistä kaksi kolmasosaa
1416: 25 400 markasta 84 200 markkaan. Ammatil- päiväkotihoidossa. Vuonna 1996 lasten päivä-
1417: listen aikuiskoulutuskeskusten käyttömenot hoidon käyttömenot olivat noin 8 miljardia
1418: opiskelijatyöpäivää kohden laskivat edellisestä markkaa. Lasten päivähoidon kiinteähintaiset
1419: vuodesta reaalisesti vajaat kaksi prosenttia ja käyttömenot säilyivät vuoden 1995 tasolla,
1420: olivatkeskimäärin 218 mk opiskelijatyöpäivää mutta hoidossa olleiden lasten määrä lisääntyi
1421: kohden. Työvoimapoliittisen koulutuksen lähes 14 prosentilla. Alle kolmivuotiaan koto-
1422: osuus käyttömenoista oli edelleen noin 72 pro- na hoitamista varten tarkoitetun kotihoidon
1423: senttia. Vuonna 1996 korkeakouluissa keski- tuen menot olivat 1,9 miljardia markkaa ja tu-
1424: määräiset käyttömenot opiskelijaa kohti olivat kea sai 73 000 perhettä vuonna 1996.
1425: 29 400 mk, reaali kasvu edellisestä vuodesta Vuonna 1996 vanhainkotien käyttömenot
1426: lähes viisi prosenttia ja tutkintoa kohti 272 800 olivat 3,8 miljardia markkaa ja kuntien kustan-
1427: mk, noin kaksi prosenttia vähemmän kuin tamissa vanhainkodeissa oli runsaat 23 000
1428: vuonna 1995. asukasta, lähes 8 prosenttia 75 vuotta täyttä-
1429: Vuonna 1996 erikoissairaanhoidon käyttö- neistä. Sekä kiinteähintaiset menot että asiak-
1430: menot olivat 15,7 miljardia markkaa. Erikois- kaiden määrä laskivat edellisestä vuodesta
1431: sairaanhoidon kiinteähintaiset käyttömenot noin prosentilla. Vuosina 1990-96 vanhainko-
1432: kasvoivat lähes kolme prosenttia edellisestä tien kiinteähintaiset menot kasvoivat lähes vii-
1433: vuodesta ja kaksi prosenttia vuodesta 1990. si prosenttia ja vanhainkotiasukkaiden määrä
1434: Hoitopäivien määrä laski noin kolme prosent- väheni lähes 13 prosentilla, samanaikaisesti
1435: tia vuodesta 1995 ja keskimääräinen hoitojak- asukkaiden hoitoisuus kasvoi yli 85-vuotiai-
1436: so lyheni 0,3 vuorokaudella 6,3 vuorokauteen. den osuuden noustessa. Avohoidon tukeminen
1437: Erikoissairaanhoidon käyttömenot asukasta ilmeni kotipalvelumenojen kasvuna. Kotipal-
1438: kohden olivat keskimäärin 3 300 mk vuonna velutoiminnan käyttömenot olivat 2,3 miljar-
1439: 1996. Sairaanhoitopiireittäin erikoissairaan- dia markkaa vuonna 1996, ja kotipalvelua saa-
1440: hoidon käyttömenot asukasta kohden vaihteli- neita kotitalooksia oli 134 000, joista vanhus-
1441: vat vajaasta 2 000 markasta 4 400 markkaan kotitalooksia oli kaksi kolmasosaa ja
1442: vuonna 1996. lapsiperheitä viidennes. Kotipalvelun kiinteä-
1443: Perusterveydenhuollon käyttömenot olivat hintaiset menot kasvoivat kolmanneksen jako-
1444: 11,6 miljardia markkaa vuonna 1996. Kiinteä- tipalveluja saaneiden kotitalouksien määrä
1445: hintaiset menot kasvoivat edelliseen vuoteen pieneni kolmanneksen vuodesta 1990 vuoteen
1446: verrattuna 2,3 prosenttia. Asukasta kohden 1996. Menotkotitaloutta kohti kasvoivat jako-
1447: käyttömenot olivat keskimäärin 2 300 mk tipalvelut ovat keskittyneet kotitalouksille, jot-
1448: vuonna 1996. Kansanterveystyön käyttömenot ka eivät voi käyttää muita tukipalveluita.
1449: asukasta kohti vaihtelivat kunnittain lähes Useimmissa sosiaali-, terveys- ja koulutus-
1450: 1 200 markasta 4 900 markkaan. Vuonna 1996 palveluissa suoritekohtaiset menot alenivat
1451: yleislääkärijohtoisissa terveyskeskuksissa teh- vuosina 1990-96. Menotkasvoivat 1990-luvun
1452: tiin noin 30 miljoonaa avohoitokäyntiä, joista alkuvuosina, mutta julkisen talouden säästö-
1453: kolmasosa oli lääkärinvastaanottokäyntiä. päätökset leikkasivat menoja vuosina 1992-93.
1454: Vuodeosaston hoitopäiviä kertyi 8,3 miljoo- Vuonna 1994 menojen lasku pysähtyi ja kään-
1455: naa. Terveyskeskussairaaloissa hoidettiin yli tyi heikkoon kasvuun. Suoritemäärien kehitys
1456: 180 000 potilasta, joista lähes puolet olivat yli on ollut vakaampaa, sillä taloudelliset tekijät
1457: 75-vuotiaita. eivät vaikuta ainakaan välittömästi hyvinvoin-
1458: Vuoden 1996lopussa päiväkoti- ja perhepäi- tipalvelujen kysyntään. Osa menojen leikkauk-
1459: vähoidossa oli yhteensä lähes 213 000 lasta. 38 sista on laskenut palvelujen laatua esimerkiksi
1460: prosenttia alle 7-vuotiaista oli kunnan järjestä- isompien ryhmäkokojen muodossa ja henkilö-
1461: mässä kokopäivähoidossa. Kunnallisessa päi- kunnan määrän vähenemisenä, mutta osa leik-
1462: vähoidossa olevista lapsista 80 prosenttia oli kauksista on ohjannut palvelujen tuottajia talo-
1463:
1464: 2 380149M
1465: Y34 HE 105/1998 vp
1466:
1467: udellisesti tehokkaampaan toimintaan ja aikai- nimetään lisää kaupunkeja. Koko kaupunkioh-
1468: sempaa parempaan kustannustietoisuuteen. jelmassa kiinnitetään huomiota osaamisen
1469: edistämiseen.
1470: Hallitus edistää kaupunki- ja maaseutupoli-
1471: 4.3 Alue- ja rakennepolitiikka tiikan yhteensovittamista. Tavoitteena on ny-
1472: kyaikaisten kaupunkiyhdyskuntien ja elinvoi-
1473: maisen maaseudun kehittäminen ja maaseudun
1474: Kansallinen aluepolitiikka ja kaupunkien vuorovaikutuksen ja yhteistyön
1475: lisääminen.
1476: Valtioneuvoston päätös alueiden kehittämi- Tietoyhteiskunnan kehitystä ja verkostoyh-
1477: sestä annetun lain (1135/93) 4 §:n mukaisista teistyötä vahvistetaan alueellisen kehityksen
1478: tavoiteohjelmista ja 6 § :n mukaisista eri hallin- osana ja edellytyksenä.
1479: nonalojen aluekehitysrahojen suuntaamisen Hallitus tukee kehitykseltään heikoimpien
1480: yleisistä perusteista sekä valtioneuvoston alueiden, kuten Itä- ja Pohjois-Suomen kehittä-
1481: 8.4.1997 eduskunnalle antama selonteko aluei- mistä sekä maakuntien kehittämisen, raja-alue-
1482: den kehittämisestä annetun lain tavoitteiden ohjelmien, lähialueyhteistyön, Interreg -ohjel-
1483: toteutumisesta ovat perusta alueelliselle kehit- mien sekä Phare ja Tacis CBC -ohjelmien yh-
1484: tämiselle ja sitä koskevalle valmistelutyölle. teensovittamista. Pohjoinen ulottuvuus otetaan
1485: Alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä huomioon myös kansallisessa politiikassa.
1486: kansallisilla että yhdessä EU:n kanssa toteutet- Aluepoliittisten aluejakojen perustana käyte-
1487: tavilla alueellisilla ohjelmilla. Kansallinen oh- tään seutukuntajakoa, joka perustuu lähinnä
1488: jelmatyö on maakunnan liittojen ja valtion vi- työssäkäyntiin ja kuntien väliseen yhteistyö-
1489: ranomaisten näkemyksistä rakentuva kokonai- hön. Sisäasiainministeriö teki 18.4.1997 pää-
1490: suus, johon EU:n alueelliset ohjelmat on töksen 20.12.1993 vahvistetun seutukuntajaon
1491: sovitettu. Maakunnan liitot tarkistivat alueke- muuttamisesta. V aitioneuvosto teki
1492: hittämisohjelmansa vuoden 1998 alussa. Halli- 30.12.1997 päätöksen (1375/97) kehitysalu-
1493: tus tukee alueiden omaa, itsenäistä kehittämis- eesta, sen tukialueista ja rakennemuutosalu-
1494: työtä ja edistää maan eri osien tasapainoista eesta vuosiksi 1998-1999. Tarkoitus on, että
1495: kehitystä, joka pohjautuu erityisesti alueiden hallitus nimeää uudet kansalliset aluejakoeh-
1496: osaamisvahvuuksiin. dotukset samoin kuin uudet ED-tavoite 1 ja 2-
1497: Alueellisessa kehittämistyössä korostetaan ohjelma-alueet viimeistään keväällä 1999. Ta-
1498: uusien työpaikkojen luomista, työllisyyden pa- voitteena on yhteensovittaa kansalliset alueja-
1499: rantamista ja alueellisten työttömyyserojen pi- ot ja EU -ohjelma-alueet mahdollisimman pit-
1500: enentämistä. Kansallisen aluepolitiikan rahoi- källe keskenään.
1501: tuksen kohdentamisen lähtökohtana on tuotan-
1502: torakenteen uudistaminen, palvelujen
1503: saatavuuden turvaaminen, infrastruktuurin ke- Euroopan unionin rakennerahastojen toiminta
1504: hittäminen ja yritysten osaamisen edellytysten Suomessa
1505: parantaminen koko maassa.
1506: Hallitus tukee vahvojen, kansainvälisillä Suomea koskevia rakennerahastoja ovat Eu-
1507: markkinoilla kilpailukykyisten kasvukeskus- roopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan
1508: ten luomista. Hallitus tukee osaamisvahvuuk- sosiaalirahasto (ESR), Euroopan maatalouden
1509: sia ja kehittää osaamiskeskuspolitiikkaa. Val- ohjaus- ja tukirahaston ohjausosasto
1510: tioneuvosto nimeää osaamiskeskukset uudelle (EMOTR-0) ja näihin rinnastettava kalatalou-
1511: ohjelmakaudelle loppuvuodesta 1998. Kau- den ohjauksen rahoitusväline (KOR). Rahasto-
1512: punkiseutujen kehittämistarpeet otetaan huo- jen varat sisältyvät EU :n talousarvioon. Rahas-
1513: mioon. Kaupunkiohjelmaan on kuulunut 13 toista myönnettävä tuki on pääosin avustus-
1514: kaupunkia. Loppuvuodesta 1998 ohjelmaan muotoista. Rahastot suuntaavat varansa
1515: HE 105/1998 vp Y35
1516:
1517: Suomessa alueellisten (6, 2, 5b) ja horisontaa- tarkoittaa sitä, että ohjelmien Euroopan union-
1518: listen (3, 4 ja 5a) tavoitteiden mukaisesti sekä ilta tulevien rahoitusosuuksien budjetointia
1519: rahoittavat ns. yhteisöaloitteita. Rahoituksen siirretään sitoumusvuodelta maksatusvuosille.
1520: saaminen rakennerahastoista edellyttää kansal- Valtuusmenettely ei vaaranna rakennerahasto-
1521: lista osarahoitusta. ohjelmien toteutusta.
1522: Euroopan unionin jäsenyyteen liittyen Suo-
1523: messa määriteltiin unionin tavoitteiden 6, 2 ja
1524: 5b kohdealueet Tavoite 6 ja 5b -alueet määri- Rakennerahastojen rahoituskehys
1525: teltiin vuosiksi 1995-1999, tavoite 2 -alueet
1526: ensin vuosiksi 1995-1996 ja uuden ohjelman Vuonna 1999 rakennerahastovaroja odote-
1527: mukaisesti vuosiksi 1997-1999. Tavoite 6 -alu- taan tuloutuvan yhteensä noin 2,2 mrd mk seu-
1528: een väestöosuus on 16,6 %, tavoite 2 -alueen raavien periaatteiden mukaan:
1529: 15,5% ja tavoite 5b -alueen 21,5 %. - EMOTR-0 (tavoite 5a): 20 % vuoden
1530: Yhdeksän prosenttia Suomeen tulevasta ra- 1999 maksusitoumuksista; (tavoite 5b): 80%
1531: kennerahastojen rahoituksesta on varattu yh- vuoden 1998 maksusitoumuksista; (tavoite 6):
1532: teisöaloitteisiin. Suomessa sovellettavia yhtei- 80% vuoden 1999 maksusitoumuksista
1533: söaloitteita ovat INTERREG II A, INTERREG - EAKR (tavoite 2): 20% vuoden 1996
1534: II C, LEADER, PESCA, URBAN, maksusitoumuksista, 20% vuoden 1997 mak-
1535: EMPLOYMENT, ADAPT ja SME. susitoumuksista, 80 % vuoden 1998 maksusi-
1536: EU :n rakennerahastoista saatavat tulot, Suo- toumuksista; (tavoite 5b): vuoden 1998 mak-
1537: men ja Ruotsin välisiä INTERREG II A- ohjel- susitoumuksista 80 % ja 30 % Ahvenanmaan
1538: mia, INTERREG II C -ohjelmaa ja URBAN - koko ohjelmakauden maksusitoumuksista; (ta-
1539: ohjelmaa lukuun ottamatta, budjetoidaan Suo- voite 6) 20 % vuoden 1997 maksusitoumuksis-
1540: men valtion talousarvioon bruttoperiaatteen ta ja 80 % vuoden 1998 maksusitoumuksista.
1541: mukaisesti sisäasiainministeriön, maa- ja met- - ESR (tavoitteet 3, 4, 2, 5b ja 6): 20 %
1542: sätalousministeriön ja työministeriön hallin- vuoden 1998 maksusitoumuksista ja 80 %
1543: nonaloille tuloiksi ja menoiksi. Rakennerahas- vuoden 1999 maksusitoumuksista
1544: tojen rahoittamiin ohjelmiin tarvittava kansal- - KOR (tavoite 6) vuoden 1998 maksusi-
1545: linen valtion rahoitusosuus budjetoidaan ao. toumus
1546: hallinnonalan menoksi. Osa EU:lta tulevista - Yhteisöaloitteiden arvioidut tuloutus-
1547: rakennerahasto-ohjelmien rahoitusosuuksista osuudet vaihtelevat ohjelmittain.
1548: ohjataan talousarvion ohi maatilatalouden ke- Seuraavassa on esitetty taulukkoina yhteen-
1549: hittämisrahastoon, josta tulee myös niihin liit- veto siitä, miten rakennerahastoista saatava
1550: tyvä kansallinen valtion rahoitusosuus. EU-ra- ED-rahoitus ja kansallinen valtion osarahoitus
1551: kennerahasto-ohjelmien budjetoinnissa siirry- jakaantuu tavoitteittain, rahastoittain ja minis-
1552: tään osittain valtuusmenettelyyn. Tämä teriöittäin vuonna 1999.
1553: Y36 HE 105/1998 vp
1554:
1555:
1556:
1557: Taulukko JO. EU:n rakennerahastojen rahoituksen (menot) ohjelmien mukainenjakauma tavoit-
1558: teittain ja rahastoittain vuonna 1999 (maksumäärärahat ja valtuudet)
1559: EU EAKR ESR EMOTR-0 KOR Yhteensä
1560: Tavoiteohjelma 6 276,0 123,5 238,3 4,8 642,6
1561: Tavoiteohjelma 2 184,4 48,2 0,0 232,6
1562: Tavoiteohjelma 3&4 376,7 0,0 376,7
1563: Tavoiteohjelma 5a 408,8 28,6 437,4
1564: Tavoiteohjelma 5b 133,5 46,9 75,6 256,0
1565: Yhteisöaloitteet ja pilo-
1566: tit 60,8 4,0 0,0 2,7 67,5
1567: Indeksointivarat 57,3 17,8 50,2 0,0 125,3
1568: Yhteensä 712,0 617,1 772,9 36,1 2 138,1
1569:
1570: Taulukko 11. Valtion kansallinen osarahoitus rahastoittain ja ministeriöittäin vuonna 1999
1571: EU EAKR ESR EMOTR-0 KOR Yhteensä
1572: SM 68,8 11,2 80,0
1573: OPM 42,6 168,9 211,5
1574: MMM 40,2 18,3 1 562,7 33,1 1 654,3
1575: LM 11,1 11,1
1576: KTM 309,0 48,6 20,1 377,7
1577: STM 3,1 17,4 20,5
1578: TM 51,0 566,8 617,8
1579: YM 25,5 25,5
1580: Indeksointivarat 0,0 0,0 0,0
1581: Yhteensä 551,3 831,2 1 582,8 33,1 2 998,4
1582:
1583: Taulukko 12. Rakennerahastohankkeiden kansallinen ja EU-rahoitus (menot) tavoitteittain ja mi-
1584: nisteriöittäin vuonna 1999
1585: Kansallinen ja SM OPM MMM LM KTM STM TM YM Yhteensä EU
1586: EU
1587: Tavoiteoh-
1588: jelma 6 24,3 43,7 287,1 0,0 133,5 3,8 81,4 8,0 581,8 642,6
1589: Tavoiteoh-
1590: jelma 2 25,7 33,6 7,9 5,4 106,3 0,3 43,4 3,9 226,5 232,6
1591: Tavoiteoh-
1592: jelma 3&4 1,8 105,0 0,0 0,0 27,6 11,5 416,8 0,0 562,7 376,7
1593: Tavoiteoh-
1594: jelma 5a 0,0 0,0 1 159,0 0,0 18,0 0,0 0,0 0,0 1 177,0 437,4
1595: Tavoiteoh-
1596: jelma 5b 18,2 14,0 161,5 4,6 69,3 0,3 48,5 8,1 324,5 256,0
1597: Yhteisöaloit-
1598: teet ja pilotit 10,0 15,2 38,8 1,1 23,0 4,6 27,8 5,5 126,0 67,5
1599: Indeksointi-
1600: varat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 125,3
1601: Yhteensä 80,0 211,5 1 654,3 11,1 377,7 20,5 617,8 25,5 2 998,5 2 138,1
1602: HE 105/1998 vp Y37
1603:
1604: Aluekehitysrahat -30.14.44 Valtion osuus EU:n osaksi rahoitta-
1605: masta maaseudun kehittämisestä
1606: Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n -30.31.24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalli-
1607: mukaan valtion talousarviossa eri hallinnon- set palvelut ja yleinen uittoväylätuki
1608: aloilla nimetään ne määrärahat (aluekehitysra- (osa)
1609: hat), joilla voidaan edistää alueellisten kehittä- - 30.31.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden tur-
1610: mistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laa- vaamiseksi (osa)
1611: - 30.31.83 Lainat puuntuotannon kestävyyden
1612: dittavien aluekehittämisohjelmien toteuttamis- turvaamiseksi (osa)
1613: ta. Aluekehitysrahoja osoitetaan aluekehittä- - 30.41.46 Elinkeinokalatalouden markkinoin-
1614: misohjelmiin (kansallisiin tai ED-ohjelmiin) nin ja rakennepolitiikan edistäminen
1615: liittyviin elinkeinotoiminnan kehittämishank- (osa)
1616: keisiin, julkisiin investointeihin ja väestölle -31.24.21 Yleisten teiden perustienpito (osa)
1617: tärkeiden palvelujen turvaamiseen. Ohjelmien - 31.32.44 Saaristoliikenteen avustaminen
1618: toteuttamiseen voidaan käyttää aluekehitysra- -31.52.41 Valtionapu eräiden lentopaikkojen
1619: hojen lisäksi myös muuta valtion rahoitusta. rakentamiseen ja ylläpitoon
1620: Tällaista rahoitusta voivat olla esimerkiksi alu- - 31.60.61 Joukkoliikenteen palveluiden osto ja
1621: een kehittämisen kannalta tärkeät valtion in- kehittäminen (osa)
1622: vestoinnit, kuten liikenne-, tutkimus- ja koulu- -32.10.22 Työvoima- ja elinkeinokeskukset,
1623: toimintamenot (osa)
1624: tusinvestoinnit Siten aluekehitysrahojen luon- - 32.20.40 Teknologian kehittämiskeskus, tuote-
1625: teista rahoitusta on kaikki sellainen valtion ra- kehitysavustukset (osa)
1626: hoitus, jolla on erityistä merkitystä alueellisten - 32.30.44 Alueellinen kuljetustuki
1627: kehittämistavoitteiden edistämisessä ja tavoit- - 32.30.45 Yritysten investointi- ja kehittämis-
1628: teiden toteuttamiseksi laadittavien ohjelmien hankkeiden tukeminen (osa)
1629: toteuttamisessa. ED:n tavoiteohjelmien toteut- - 32.30.47 Valtionavustus pk-yritysten kehittä-
1630: tamiseen suunnattavia määrärahoja sisältävät mistoimintaan (osa)
1631: momentit on talousarvioesityksessä varustettu -32.70.42 Erityisrahoitusyhtiön korkotuet (osa)
1632: ED-merkinnällä ja aluekehitysrahat aluekehi- -32.70.43 Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvauk-
1633: tysraha -maininnalla. Määrärahojen käytöstä set (osa)
1634: päättävät ne viranomaiset, joille määrärahat ta- - 34.05.61 EU:n osallistuminen työvoima- ja so-
1635: siaalipolitiikkaan
1636: lousarviossa osoitetaan. Rahoituksen suuntaa-
1637: - 34.05.62 ESR:n tavoitteiden kansallinen osara-
1638: misen yleisistä perusteista määrätään valtio- hoitus valtion osalta
1639: neuvoston päätöksellä. Rahoituksen suuntaa- -34.06.62 Valtionapu työttömyyden lieventämi-
1640: mista koskevat yksityiskohtaiset periaatteet on seen (osa)
1641: sisällytetty talousarvioesityksen yksityiskoh- - 34.06.63 Työllisyysperusteinen valtionapu in-
1642: taisiin perusteluihin. vestointeihin
1643: Alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n -34.06.77 Sijoitusmenot työllisyyden turvaami-
1644: mukaisesti ehdotetaan vuoden 1999 talousar- seksi
1645: vioesityksessä nimettäväksi aluekehitysra- -35.10.62 Ympäristönsuojelun edistäminen
1646: hoiksi kokonaan tai osittain seuraavat määrära- (osa)
1647: hat: -35.10.77 Ympäristötyöt (osa)
1648: - 35.20.37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
1649: maankäytön ohjaukseen (osa)
1650: - 26.98.43 Maakunnan kehittämisraha
1651: - 30.11.61 EU:n osallistuminen elintarviketalou- -35.99.61 EAKR:n tavoitteiden kansallinen
1652: den ja maaseudun rakennetoimenpi- osarahoitus
1653: teisiin (osa)
1654: - 35.99.65 Eräät avutukset (osa)
1655: - 30.14.43 Maaseudun kehittäminen (osa)
1656: Y38 HE 105/1998 vp
1657:
1658: 4.4 Tiede- ja teknologiapolitiikka Rahoituksen lisäyksen paaosa suunnataan
1659: Teknologian kehittämiskeskukselle, Suomen
1660: Hallitus on päättänyt lisätä tutkimusrahoitus- Akatemialle ja yliopistoille. Rahoitustoimin-
1661: ta niin, että Suomen tutkimusmenojen suhde nassa hyödynnetään myöntämisvaltuusmenet-
1662: bruttokansantuotteeseen nousee 2,9 prosenttiin telyä. Sen johdosta noin kolmannes päätetystä
1663: vuoteen 1999 mennessä. Rahoitusta lisätään tutkimustoiminnan rahoituksen kasvusta toteu-
1664: valtion tiede- ja teknologianeuvoston valmis- tuu maksumäärärahoina valtion talousarviossa
1665: teleroan ohjelman mukaisesti. Ottaen huomi- vasta vuoden 1999 jälkeen.
1666: oon yksityisen sektorin tutkimusrahoituksen Rahoituksen kasvu parantaa merkittävästi
1667: ennakoitua nopeamman kasvun ohjelman kotimaisen tutkimustoiminnan edellytyksiä,
1668: edellyttämä tutkimusrahoituksen kasvu toteu- vahvistaa teknologiarahoitusta ja laajentaa sen
1669: tetaan vuosina 1997-1999 asteittain siten, että kohdealuetta sekä luo uusia kansainvälisen yh-
1670: valtion osallistuminen tutkimus- ja kehittämis- teistyön mahdollisuuksia sekä Euroopan unio-
1671: toiminnan rahoitukseen on ohjelman ansiosta nin piirissä että sen ulkopuolella. Erityisesti ra-
1672: vuonna 1999 vajaat 1 Yz mrd. mk suurempi hoituksen lisäyksellä tehostetaan innovaatio-
1673: kuin vuoden 1997 talousarviossa. Valtion lisä- järjestelmän toimintaa talouden, yritystoimin-
1674: rahoitus yhdessä yksityisen sektorin tutkimus- nan ja työllisyyden hyväksi. Lisäpanostuksen
1675: rahoituksen samanaikaisen kasvun kanssa var- käytön ja tuloksellisuuden kokonaisarviointia
1676: mistaa sen, että Suomi nousee vuoteen 2000 varten on asetettu erillinen asiantuntijaryhmä.
1677: mennessä bruttokansantuotesuhteella mitattu- Tutkimusrahoituksen lisääminen toteutetaan
1678: na tutkimustoimintaan määrätietoisimmin pa- rinnan henkisen pääoman kehittämistoimien
1679: nostavien maiden joukkoon. Ennakkotietojen kanssa. Näitä ovat muun muassa tutkijakoulut,
1680: mukaan tutkimusmenojen suhde bruttokansan- tutkijatohtorijärjestelmän kehittäminen ja ku-
1681: tuotteeseen oli 2,7 prosenttia vuonna 1997. luvana vuonna käynnistyvä tietoteollisuuden
1682: koulutuksen lisätoimenpideohjelma.
1683:
1684:
1685: Taulukko 13. Keskeisten tutkimus- ja kehitystyön määrärahojen kehitys vuosina 1998-1999
1686: 1998 TA 1999TAE Kasvu
1687: milj. mk milj. mk milj. mk %
1688: Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat
1689: Yliopistolaitos 1 837,7 1 878,6 40,9 2,2
1690: Valtion tutkimuslaitokset 1 201,0 1 273,2 72,2 6,0
1691: -josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 294,7 321,1 26,4 9,0
1692: Yhteensä 3 038,7 3 151,8 113,1 3,7
1693:
1694: Rahoitusorganisaatiot1)
1695: Suomen Akatemia 847,1 924,5 77,4 9,1
1696: Teknologian kehittämiskeskus 2 203,9 2 445,3 241,4 11,0
1697: Yhteensä 3 051,0 3 369,8 318,8 10,4
1698: l) Toimintamenot, myöntämisvaltuudet ja muut kuin valtuuksien käytön edellyttämät tutkimusmäärärahat.
1699: HE 105/1998 vp Y39
1700:
1701: 4.5 Resurssihallinnon kehittäminen sia, joiden avulla palvelujen käyttäjä tietää,
1702: minkälaista palvelua voi viranomaiselta edel-
1703: lyttää. Palvelukykyä parannetaan kehittämällä
1704: Hallinnon kehittäminen ja ottamalla käyttöön erilaisia palvelujen tuo-
1705: tantotapoja ja yhteispalvelujen järjestämisen
1706: Valtioyhteisön hallintopolitiikan lähivuosien muotoja. Sähköisiä asiointipalveluja kehite-
1707: suuntalinjat esitetään Valtioneuvoston tään asteittain yhdensuuntaisesta tietopalvelus-
1708: 16.4.1998 antamassa Laadukkaat palvelut, ta vuorovaikutteiseen asiointiin tietoverkossa.
1709: hyvä hallinto ja vastuullinen kansalaisyhteis- Tähän liittyen valmistellaan ratkaisuja, joilla
1710: kunta- periaatepäätöksessä. Uudistuksilla vah- varmistetaan henkilön tunnistaminen sekä tie-
1711: vistetaan valtiontalouden pitkän aikavälin ta- toturva ja tietosuoja. Valtioneuvoston periaate-
1712: sapainottamisen ja terveen taloudenhoidon päätöksessä sähköisestä asioinnista, palvelujen
1713: edellytyksiä. Päätöksen toteuttamisesta vastaa- kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä
1714: vat asianomaiset ministeriöt yhdessä hallin- (5.2.1998) on asetettu tavoitteet sähköisen
1715: nonalansa virastojen kanssa. Hallinnon kehit- asiakirjan ja allekirjoituksen sekä henkilökor-
1716: tämisen ministerityöryhmä seuraa ja ohjaa tin käyttöönotolle.
1717: päätöksen täytäntöönpanoa. Valtiovarainmi- Hallituksen ohjausta julkisen talouden mak-
1718: nisteriö vastaa sen yhteensovittamisesta sekä rotaloudellisessa suuntaamisessa vahvistetaan
1719: hallintouudistusten kokonaisuutta arvioivan kehittämällä kehysohjausta hallituksen keskei-
1720: ohjelman valmistelusta. Monet seuraavassa seksi budjettivalmistelua ohjaavaksi menettel-
1721: esitettävistä periaatepäätöksen linjaoksista ja yksi. Toiminta- ja taloussuunnittelua kehite-
1722: toimenpiteistä jäävät seuraavalle hallituskau- tään tukemaan kehysvalmistelua. Hallituksen
1723: delle. johtamisen tueksi luodaan laajoihin yhteiskun-
1724: Hallinnon uudistusten lähtökohtana on hy- nallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin kohdis-
1725: vinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen turvaa- tuva arviointimenettely, jonka avulla saadaan
1726: minen tasapuolisesti maan kaikissa osissa. tietoa julkisten palvelujen ja toimintapolitiik-
1727: Hallinnossa lisätään tehokkuutta, toimivuutta kojen vaikutuksista. Hallitusohjelman seuran-
1728: ja palvelualttiutta sekä vahvistetaan kaikilla taaja strategiasalkun päivitystä kehitetään.
1729: hallintotasoilla kansalaisten todellisia vaiku- Tulosohjausta kehitetään niin, että hallitus
1730: tusmahdollisuuksia ja hallinnon julkisuutta ja voi lainsäädännön ja talousarvion rajoissa aset-
1731: avoimuutta. taa valtionhallinnolle sitovia tavoitteita. Tulos-
1732: Julkisten palvelujen kehittämisessä korostu- ohjausuudistuksiin liittyen jatketaan eduskun-
1733: vat asiakaskeskeisyys, valinnanvapaus ja pal- nalle annettavien kertomusten tulosinformaati-
1734: velujen saatavuus. Päätösvaltaa siirretään sille on sisällön ja esittämistavan kehittämistä.Vi-
1735: tasolle, jossa palvelu tuotetaan. Kuntien talou- rastojen tulosvastuuta selkiytetään ja liitetään
1736: dellista päätösvaltaa ja vastuuta palvelujen jat- tulosohjaukseen toimivampi tulostavoitteiden
1737: kuvassa kehittämisessä lisätään. Palvelujen toteutumisen seurantamenettely. Tunnusluku-
1738: järjestämisessä hyödynnetään kansalaisten jen laatimista lisätään sekä kehitetään palaute-
1739: omatoimisuutta ja oma-aloitteisuutta. Tässä informaation erilaisia muotoja. Hallinnon
1740: tarkoituksessa selvitetään, minkä tyyppisissä avoimuuden ja läpinäkyvyyden sekä virastojen
1741: valtion ja kuntien hoitamissa tehtävissä kansa- ja virkamiesten tilivelvollisuuden lisäämine~
1742: laisjärjestöjen panosta tarvitaan sekä luodaan edellyttävät tuote- ja kustannuslaskentaa, tOI-
1743: joustavat organisaatiomallit, taloudellisen minnan julkisuutta sekä varsinkin virkamies-
1744: vuorovaikutuksen muodot ja seurantajärjestel- ten nykyistä täsmällisempää vastuullisuutta.
1745: mä. Myös välillisen julkisen hallinnon asemaa Valtioneuvoston organisaatiorakennetta ke-
1746: selvitetään. hitetään niin, että ministeriöiden toimialakoko-
1747: Palvelujen laatua kehitetään ottamalla käyt- naisuudet ja ministeriöiden toimialajako pal-
1748: töön asiakkaille annettavia palvelusitoumuk- velevat hallituksen ohjelmallisten tavoitteiden
1749: Y40 HE 105/1998 vp
1750:
1751: toteutumista. Ministeriörakenteen kehittämi- kyistä paremmin. Eduskunnan valitsemien val-
1752: sessä otetaan huomioon yhteiskuntarakenteen tuutettujen asema Kansaneläkelaitoksen ylim-
1753: muutokset, tietoyhteiskunnan synty, valtion pinä valvojina säilytetään.
1754: tehtävien muutokset ja hyvinvointiyhteiskun- Ministeriöiden alaisen keskushallinnon uu-
1755: nan uudistaminen sekä EU:n hallinnon vaiku- distuksia jatketaan. Tässä tarkoituksessa käyn-
1756: tukset. Selvitetään mahdollisuuksia parantaa nistetään selvitys siitä, kuinka hallinnonalojen
1757: valtioneuvoston sisäistä koordinointia koordi- sektoroituneisuudesta johtuvaa, ministeriöiden
1758: naatioministerin tai -ministereiden avulla. alaisen keskushallinnon toiminnallista päällek-
1759: V aitioneuvoston rakenteiden sekä ohjausjär- käisyyttä sekä työnjakojen selkiytymättömyyt-
1760: jestelmien ja budjetoinnin kehittämisessä ote- tä voidaan poistaa. Valtion sektoritutkimuslai-
1761: taan huomioon poikkihallinnollisten politiik- tosten organisointia selvitetään toiminnallisen
1762: kalohkojen hoito yhteensovitetusti. Tällaisia yhteistyön pohjalta sekä lisätään korkeakoulu-
1763: lohkoja ovat muun muassa kaupunki-, maaseu- jen hyväksikäyttöä sektoritutkimuksessa. Ke-
1764: tu- ja elinkeinopolitiikka sekä syrjäytymisen hittämiskeskusten työnjakaja selkiytetään kor-
1765: estäminen ja osaamiseen liittyvät tehtävät. keakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä
1766: Ministeriöiden poliittisia johtamisedellytyk- luodaan kehittämiskeskuksesta virastotyyppi,
1767: siä vahvistetaan. Se voidaan toteuttaa parla- joka voi hoitaa kehittämistehtäviä ja toimia
1768: mentaarisen mallin tai hallinto- eli virkamies- päätöksentekijänä ja toimeenpanijana.
1769: mallin avulla. Tarkoitus on, että seuraava hal- Keskushallinnon tehtävien siirtämistä alueil-
1770: litus päättää nimittämisensä yhteydessä siitä, le sekä valtion aluehallinnon kokoamista jatke-
1771: mitä mallia ministeriön poliittisen johtamisen taan. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille siirre-
1772: vahvistamisessa seurataan ja missä laajuudes- tään niiden toiminnan edellyttämiä voimavaro-
1773: sa. ja sekä selkiinnytetään niiden asemaa ja
1774: Ministeriöitä kehitetään hallituksen esikunti- johtamisjärjestelmää. Työvoima- ja elinkeino-
1775: na ja hallinnonalansa johtajina. Tässä tarkoi- keskusten ja maakunnan liittojen yhteistyötä
1776: tuksessa ministeriöistä siirretään pois tehtävät, tiivistetään.
1777: jotka eivät palvele esikuntaroolia, hallinnon- Valtioneuvoston omistajapolitiikan ohjausta
1778: alan ohjausta ja johtamista, kansainvälistä yh- tehostetaan. Tavoitteena on, että valtio on ak-
1779: teistyötä ja EU-koordinaatiota. Näiden tehtävi- tiivinenja vaativa omistaja, joka edellyttää riit-
1780: en uudelleen organisointia selvitetään.Ministe- tävää tuottoa osakesijoituksilleen sekä osin-
1781: riöiden yhdenmukaisen johtamisen tueksi ja koina että omistusten arvonnousuna. Tässä tar-
1782: koordinoinoin helpottamiseksi luodaan menet- koituksessa selvitetään mahdollisuuksia
1783: tely, jossa ministerien tehtävät jaetaan osasto- nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja koordi-
1784: rajojen mukaisesti silloin, kun ministeriössä on nointiin ministeriöiden välillä valtionyhtiöiden
1785: useita ministereitä. ja valtion osakkuusyhtiöiden omistajaohjauk-
1786: EU -asioiden kansallisen yhteensovittamisen sessa sekä taloudellisten tavoitteiden asettami-
1787: tehostamista selvitetään. Ministeriöissä niiden seen yhtenäiseltä pohjalta.
1788: hoito yhdennetään kansallisten asioiden hoi- Laadukkaat palvelut, hyvä hallinto ja vas-
1789: don kanssa. Tarkoitus on, että ED-tehtävien tuullinen kansalaisyhteiskunta -periaatepää-
1790: hoidossa käytetään nykyistä laajemmin ja te- töksen edellyttämien toimenpiteiden toteutta-
1791: hokkaammin hyväksi kunkin hallinnonalan mista tuetaan monin asetetuin ja asetettavin ke-
1792: voimavaroja sekä annetaan lisää tehtäviä myös hittämishankkein. Käynnissä olevassa osalli-
1793: aluehallinnolle. suushankkeessa selvitetään kansalaisten osal-
1794: V aitioneuvoston Kansaneläkelaitosta koske- listumis- ja vaikutusmahdollisuuksien ja hal-
1795: vaa ohjausta uudistetaan. Kansaneläkelaitok- linnon avoimuuden ja julkisuuden lisäämistä.
1796: sen hallintoa tehostetaan ja kehitetään niin, että Kuntien peruspalveluiden turvaamista selvitte-
1797: Kansaneläkelaitoksen ja paikallishallinnon levässä neuvotteluryhmässä valmistellaan stra-
1798: hoitamia palveluja voidaan yhteensovittaa ny- tegisia peruslinjauksia kuntien ja valtion toi-
1799: HE 105/1998 vp Y41
1800:
1801: menpiteille, joiden avulla luodaan edellytykset työsuorituksiin perustuviksi. Virastojen palk-
1802: kuntien toimintojen ja peruspalvelujen hoita- kaus- ja virkajärjestelyjä ja muuta vastaavaa
1803: miselle ja kehittämiselle. toimivaltaa koskevat säännökset täsmennetään
1804: Vuoden 1998 keväällä valmistunut julkisten muuttamatta nykyisen työnjaon perusteita kes-
1805: palvelujen laatustrategia sisältää suosituksiaja kushallinnon ja virastojen välillä. Virka- ja
1806: linjauksia, joita toteuttamalla julkinen sektori työehtosopimustoimivallan siirtämistä selvite-
1807: voi taata kansalaisille ja elinkeinoelämälle näi- tään nykyisiltä hallinnonalan neuvotteluviran-
1808: den tarvitsemia palveluja tehokkaasti ja asia- omaisilta ja sopimusvirastoilta edelleen niiden
1809: kaskeskeisesti. Palvelusitoumusten käytön laa- alaisille suurille virastokokonaisuuksille.
1810: jentamiseksi on muotoiltu suomalaiseen jul- Johtamisen kehittämisessä keskitytään joh-
1811: kishallintoon sopivat yleiset periaatteet palve- don ja johtamisen arvioinnin kehittämiseen hy-
1812: lusitoumuksista. Tarkoitus on, että ministeriöi- välle johtamiselle asetettavien laatutavoittei-
1813: den ja virastojen ja laitosten välisissä tulosneu- den mukaisesti. Henkilöstön työkyky ja työ-
1814: votteluissa jatkossa sovitaan palvelusitoumus- tyytyväisyys otetaan yhdeksi johtamisen
1815: ten tekemisestä ja että palvelusitoumukset jul- arviointikriteeriksi. Henkilöstön liikkuvuutta
1816: kistetaan aina palvelujen käyttäjille, jotka voi- lisätään valtionhallinnon sisällä, eri sektorei-
1817: vat olla sekä organisaation sisäisiä että ulkoisia den välillä ja myös eri maidenjulkishallintojen
1818: asiakkaita. välillä. Virkamiesetiikan perusteita muuttu-
1819: Tulosohjausta kehitetään useissa hallin- vassa hallinnossa selvitetään ja tehdään selvi-
1820: nonalakohtaisissa ja poikkihallinnollisissa tysten perusteella kehittämisehdotukset. Hen-
1821: hankkeissa. Lääninhallitusten ja niitä ohjaavi- kilöstöpolitiikan jatkuvaa seuraamista ja arvi-
1822: en ministeriöiden yhteistyönä selvitetään tu- oimista varten kehitetään menettelytavat.
1823: losohjausmenettelyjen kehittämistä edelleen Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan tu-
1824: niin, että tulostavoitteet sekä voimavarojen lostavoitteet ja toiminnan painopistealueet si-
1825: suunnittelu ja kohdentaminen voidaan kytkeä sältyvät valtiovarainministeriön pääluokan
1826: lääninhallitusten toiminnassa mahdollisimman valtiovarainministeriön luvun perustelujen sel-
1827: hyvin yhteen. vitysosiin.
1828: Hallinnonaloilla talousarviovuonna toteutet- Tulopoliittisen sopimuksen mukaiset valtion
1829: tavia organisaatiouudistuksia ja muita kehittä- keskustason virka- ja työehtosopimukset sopi-
1830: mistoimenpiteitä on käsitelty asianomaisen muskaudeksi 1.1.1998-15.1.2000 allekirjoitet-
1831: pääluokan ja luvun perustelujen selvitysosas- tiin 11.12.1997. Virastojen virka- ja työehtoso-
1832: sa. pimukset uudistettiin vastaavasti. Virka- ja
1833: työehtosopimuksiin sisältyvät 1,8 %:n yleisko-
1834: rotukset vuosille 1998 ja 1999. Lisäksi palkko-
1835: Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka ja korotettiin vuonna 1998 alakohtaisilla
1836: 0,5 %:n järjestelyvaralla sekä nais- ja matala-
1837: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan palkkaerällä. Sopimusten henkilöstömenoja
1838: keskeiset linjaukset selvitettiin perusteellisesti korottava vaikutus vuonna 1998 on 2,7% eli
1839: vuoden 1997 aikana. Pääkohdat tehdyistä lin- 556 milj. mk ja vuonna 1999 se on 1,8% eli
1840: jauksista sisältyvät edellä mainittuun valtio- 384 milj. mk. Kokonaiskustannus vuosina
1841: neuvoston 16.4.1998 tekemään Laadukkaat 1998-1999 on 940 milj. mk eli 4,5 %. Sopi-
1842: palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansa- mukseen sisältyy indeksikorotuslauseke, jos
1843: laisyhteiskunta -periaatepäätökseen. kuluttajahintaindeksi nousee joulukuusta 1997
1844: Keskeisenä periaatteena on turvata valtion lokakuuhun 1998 yli 2,6 %.
1845: työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan kilpailuky- Tulosopimuksen tarkastelulausekkeen mu-
1846: kyisyys, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. kaan työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat
1847: Virastojen palkkausjärjestelmät uudistetaan huhti-toukokuussa 1999 tarkastelemaan yleistä
1848: tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaisiin taloustilannetta, kilpailukyvyn, työllisyyden,
1849: Y42 HE 105/1998 vp
1850:
1851: hintojen ja ansioiden kehitystä sekä sopimuk- 1999 talousarviossa. Valtion henkilöstön an-
1852: sen lähtökohtien mukaisten päämäärien toteu- siotasoindeksin arvioidaan nousevan keski-
1853: tumista. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat määrin 3,5 % vuodesta 1997 vuoteen 1998.
1854: tarvittavista toimenpiteistä. Noususta 77 % johtuu sopimuskorotuksista ja
1855: Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän halli- 23 % sopimusten soveltamisesta ja rakenne-
1856: tuksen kannanoton 27.11.1997 mukaan vuo- muutoksista.
1857: den 1998 sopimuskorotusten kustannukset Palkkausjärjestelmien uudistamisesta on jo
1858: budjetoitiin vuoden 1998 ensimmäisessä lisä- tehty virka- ja työehtosopimukset 13 virastossa
1859: talousarviossa. Vuoden 1999 korotusten kus- 8 200 henkilön osalta. Vuonna 1999 yli puolet
1860: tannukset esitetään budjetoitavaksi vuoden virastoista on sopimuksentekovaiheessa.
1861:
1862:
1863: Taulukko 14. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 1994-1999
1864: 1994 1995 1996 1997 1998 1) 19991)
1865: Henkilöstömäärä 132 900 124 700 122 400 123 200 124 400 124 400
1866: Muutos ed. vuodesta, % -5,0 -6,2 -1,9 0,7 1,0 0
1867: Henkilötyövuodet 127 500 120 500 119 400 119 800 121 000 121 000
1868: Palkkasumma, milj. mk 17 836 17 666 17 944 17 904 18 710 19 197
1869: Työvoimakustannukset, milj. mk
1870: 2)
1871: 23 507 22 852 23 104 23 117 24085 24 673
1872: Keskim. kokonaisansio, mklkk 11 071 11593 11920 11974 12 390 12 710
1873: Palkkojen sivukulut, %3) 63,3 64,9 64,1 64,7 64,2 63,9
1874: Eläkemenot, milj. mk 11434 11 936 12 376 12 747 13 190 13 650
1875: Naisten osuus henkilöstöstä, % 45,6 44,9 45,0 45,1 45,1 45,1
1876: Henkilöstön keski-ikä 41,0 41,0 41,6 41,9 42,2 42,5
1877: l) Vuodet 1998 ja 1999 ovat arvioita
1878: 2) Sisältää tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaalimenot ja muut välilliset kustannukset
1879: 3) Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista
1880:
1881:
1882:
1883: Vuoden 1999 työvoimakustannuksiksi arvi- tä. Henkilötyövuosien laskentaperusteet poik-
1884: oidaan 24,7 mrd markkaa. Työvoimakustan- keavat jonkin verran taulukossa 14 esitetyistä.
1885: nusten määrän kasvuksi vuodesta 1994 vuo- Erityisesti työllisyysvaroin palkattu henkilöstö
1886: teen 1999 arvioidaan noin 1,2 mrd markkaa eli ei sisälly taolukkoon 15.
1887: noin 5,0 %. Tähän ovat vaikuttaneet vuodesta Merkittävin syy henkilötyövuosimäärän kas-
1888: 1995 alkaen toteutetut palkkausten maltilliset, vuun on yhteensä 1 422 henkilötyövuoden li-
1889: enintään yleisen linjan mukaiset sopimuskoro- säys tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va-
1890: tukset sekä henkilöstön määrällinen kehitys. kinaistamisen johdosta. Lisäksi kunnallisten
1891: Henkilötyövuosimäärä on vähentynyt vuodes- holhouslautakuntien tehtävät siirretään valtiol-
1892: ta 1994 vuoteen 1997 noin 6,0 %. Määrän arvi- le. Niinikään oikeusaputoimen siirtyminen
1893: oidaan kasvavan vuodesta 1997 vuoteen 1998 valtiolle 1.6.1998 on huomioitu kokovuotise-
1894: noin 1 %:Haja pysyvän vuonna 1999 edellisen na. Tullihallinnon resursseja lisätään ja tielai-
1895: vuoden tasolla. toksen henkilöstö vähenee. Valtion kiinteistö-
1896: Taulukossa 15 on yhteenveto arvioiduista laitos muutetaan valtion liikelaitokseksi.
1897: vuosien 1998 ja 1999 henkilötyövuosimääris-
1898: HE 105/1998 vp Y43
1899:
1900: Taulukko 15. Budjettitalouden virastojen henkilöstömäärä henkilötyövuosina pääluokittain vuo-
1901: sina 1998ja 1999 1)
1902: Pääluokka 1998 1999 Muutos
1903: HTV %
1904: 23. Valtioneuvosto 230 235 5 2,2
1905: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnon-
1906: ala2> 1590 1560 -30 -1,9
1907: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 8 770 9020 250 2,9
1908: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 16 130 16 340 210 1,3
1909: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 18 830 18 820 -10 -0,1
1910: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon-
1911: ala 10750 10 930 180 1,7
1912: 29. Opetusministeriön hallinnonala 26750 27 260 510 1,9
1913: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
1914: linnonala 5 610 5 670 60 1,1
1915: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 10000 9 600 -400 -4,0
1916: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
1917: hallinnonala 5 270 5 400 130 0,4
1918: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
1919: linnonala 3 080 3 100 20 0,6
1920: 34. Työministeriön hallinnonala 3 920 4190 270 6,9
1921: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 2 360 2460 100 4,2
1922: Yhteensä 113 290 114 585 1295 1,1
1923: 1)
1924: Pl. pääluokkien 21 ja 22 sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisten liikelaitosten ja työllisyysvaroin palkattu
1925: henkilöstö.
1926: 2)
1927: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 1998 ja
1928: 1999 720 HTV sekä kriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuonna 1998 880 HTV ja
1929: vuonna 1999 560 HTV.
1930:
1931:
1932:
1933:
1934: Suomi toimii Euroopan unionin puheenjoh- Valtion eläkemenojen arvioidaan lisäänty-
1935: tajamaana vuoden 1999 jälkipuoliskon. Pu- vän vuodesta 1998 vuoteen 1999 reaalisesti
1936: heenjohtajuuteen valmistautumisen johdosta runsaat 2 '12 % ja nimellisesti 4 '12 %. Viime
1937: ministeriöiden henkilöstöä ja henkilöstömää- vuosina alkanut reaalimenojen kasvun hidastu-
1938: rärahoja lisätään väliaikaisesti vuosina 1998- missuunta jatkuu tulevina vuosina. Kasvun hi-
1939: 2000. Eri ministeriöiden väliaikainen henki- dastumiseen vaikuttavat mm. valtion liikelai-
1940: löstölisäys Euroopan unionin puheenjohtajuut- tosten yhtiöittämiset, yksilöllisen varhaiseläk-
1941: ta varten on huomioitu pääluokassa 28, jonne keen ikärajan nosto sekä vuosien 1993-1995
1942: määräraha myös budjetoidaan. Väliaikaisen li- toteutetut valtion lisäeläke-etujen leikkaukset.
1943: säyksen kokonaiskustannus on noin 124 milj.
1944: markkaa, josta vuodelle 1999 esitetään 86 milj.
1945: markkaa erilliselle pääluokan 28 momentille 5. V ero- ja maksupolitiikan päälinjat
1946: 28.80.26. Toinen keskitetty määräraha, 165
1947: milj. markkaa, muunlaisiin puheenjohtajuus- Normaalista talousarvioaikataulusta poike-
1948: menoihin on ulkoasiainministeriön pääluokas- ten hallitus antoi vuotta 1999 koskevat keskei-
1949: sa momentilla 24.99.24. set talousarvioon liittyvät verolakiesitykset
1950: eduskunnalle jo vuoden 1998 kevätistuntokau-
1951: Y44 HE 105/1998 vp
1952:
1953: della ja eduskunta on saanut niiden käsittelyn ennakonpidätysperusteet voidaan ottaa käyt-
1954: päätökseen. töön heti vuoden alusta. Veroasteikkoon teh-
1955: Talousarvioesitykseen liittyen eduskunnalle tyjen tarkistusten arvioidaan vähentävän val-
1956: annetaan esitys valtion ja kirkon yhteisövero- tion tuloveron tuottoa vuositasolla 1 750 milj.
1957: osuuksien muuttamisesta yhdellä prosenttiyk- mk.
1958: siköllä valtion eduksi. Toimenpide lisää tulo- Tulonhankkimisvähennyksen enimmrus-
1959: veron tuottoa 250 milj. markalla. Talouden määrä nousee 1 800 markasta 2 100 markkaan
1960: kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi ja työl- ja kunnallisverotuksessa myönnettävän ansio-
1961: lisyyden parantamiseksi eduskunnalle anne- tulovähennyksen enimmrusmaaraa nousee
1962: taan esitys työmatkakulujen verovähennyksen 8 600 markkaan. Vähennys alkaa pienentyä
1963: laajentamisesta. 75 000 markan tulotasosta alkaen, kun raja
1964: Veroasteen arvioidaan olevan vuonna 1998 vuonna 1998 on 43 000 markkaa. Näiden lie-
1965: noin 46,7 % Vuonna 1999 veroasteen arvioi- vennysten arvioidaan vähentävän valtion tulo-
1966: daan alenevan 45,8 prosenttiin. veron tuottoa noin 100 milj. mk, kunnallisve-
1967: ron tuottoa vajaat 1100 milj. mk ja muiden ve-
1968: Kuvio 6. Veroasteel ronsaajien verokertymää noin 180 milj. mk.
1969: Kaiken kaikkiaan luonnollisten henkilöiden
1970: ansiotulojen verotuksen arvioidaan keventy-
1971: vän runsaalla 3,8 mrd. markalla vuonna 1999.
1972: Luvussa on otettu huomioon myöskin vakuute-
1973: tun sairausvakutusmaksuun tehdyt lievennyk-
1974: set
1975: Ansiotulojen verotuksessa toteutetut keven-
1976: nykset hallituskauden aikana eli vuosina 1996-
1977: 1999 ovat ilman inflaatiotarkistuksia yhteensä
1978: 13 mrd. mk. Koska kevennykset ovat hallitus-
1979: ohjelman mukaisesti painottuneet pieni- ja
1980: keskituloisten verotukseen, niiden avulla on
1981: yhdessä samanaikaisesti toteutettujen tulon-
1982: siirtoja koskevien muutosten kanssa madallet-
1983: tu kynnystä hakeutua työhön ja siten omalta
1984: osaltaan parannettu työllisyystilannetta.
1985: Kehitysalueiden veronhuojennuksia ehdote-
1986: taan jatkettavaksi ja niiden sovaltamisalaa sa-
1987: malla supistettavaksi ED-säännösten edellyttä-
1988: mällä tavalla.
1989: Tuloverotusta on hallitusohjelman mukai- Energiaverotukseen tehdyn ratkaisun perus-
1990: sesti vuosittain kevennetty koko hallituskau- teella sähkön lisäveroa korotetaan 24 prosen-
1991: tilla. Korotus kohdistuu myös liikennepoltto-
1992: den ajan. Kevennykset jatkuvat myös vuonna
1993: nesteiden lisäveroon, mutta se kompensoidaan
1994: 1999. Tuloveroasteikon kaikkia marginaalive-
1995: perusveron tasoa laskelmalla, joten liikenne-
1996: roprosentteja alennetaan puolella prosenttiyk-
1997: polttoaineiden kokonaisverorasitus ei muutu.
1998: siköllä ylimmän tuloluokan prosenttia lukuun-
1999: Energiaveron korotuksen arvioidaan lisäävän
2000: ottamatta. Tuloveroasteikon tuloluokkien rajat
2001: veron tuottoa nettomääräisesti noin 700 milj.
2002: nousevat kahdella prosentilla verrattuna vuon-
2003: mk vuonna 1999.
2004: na 1998 sovellettavaan asteikkoon. Koska pää-
2005: Kotimaisten rahoituksen tarjoajien kilpailu-
2006: tökset ovat olleet tiedossa jo keväällä, verohal-
2007: tilanteen parantamiseksi saamistodistusten lei-
2008: linto on voinut varautua muutoksiin siten, että
2009: maverosta ja kiinnitysleimaverosta luovuttiin
2010: HE 105/1998 vp Y45
2011:
2012: jo huhtikuun lopulla vuonna 1998. Leimave- Makeisverosta ehdotetaan luovuttavaksi
2013: roa arvioidaan tämän jälkeen kertyvän enää vuoden 1999 alusta lukien. Apteekkimaksu-
2014: noin 10 milj. mk. taulukkoon on tarkoitus tehdä aikaisempien
2015: vuosien kaltainen tarkistus.
2016:
2017: Taulukko 16. Tulot osastoittain vuosina 1997-19991)
2018: Numero- V. 1997 V. 1998 V. 1999
2019: tunnus Osasto tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
2020: milj. mk milj. mk milj. mk ±milj. mk ±%
2021: 11. Verot ja veronluonteiset tulot 134 219 139 464 152 239 + 12 775 + 9
2022: 12. Sekalaiset tulot 33 200 30072 29 261 811 3
2023: 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 3 943 3 071 3 419 + 348 + 11
2024: 15. Lainat 13 305 16 014 2192 - 13 821 - 86
2025: Tulot yhteensä 184668 188 621 187111 1509 1
2026:
2027: l) Taulukossa jokainen Juku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
2028:
2029:
2030:
2031:
2032: 6. Valtion liiketoiminta ja rahastot
2033:
2034: 6.1 Liiketoiminta
2035:
2036: Taulukko 17. Valtion liikelaitostoiminta v. 1999
2037: Rahoitus-
2038: Liikevaihto Käyttö- Investointi- kate (+)ni- Henkilös-
2039: muutos- kate liike- Ylijäämätavoite- menot liike- Investoin- särahoitus- tön
2040: % vaihdosta liikevaihdosta vaihdosta timenot tarve(-) lukumäärä
2041: mmk ed.v (%) mmk (%) (%) mmk mmk
2042: Valtion liikelaitok-
2043: set:
2044: Valtion kiinteistö-
2045: laitos 1 800 65 370 21 56 1000 207
2046: Hallinnon kehittä-
2047: miskeskus 37 4,1 0,5 0,2 3 2 60
2048: Metsähallitus 1242 4 39 386 31 15 190 2093
2049: Ilmailulaitos 960 -2 29 30 3 51 492 1680
2050: Yhteensä 4039 786,5 42 1684 4040
2051:
2052: Liiketoimintaa
2053: harjoittavat viras-
2054: tot ja laitokset:
2055: Siemenperunakes-
2056: kus 18 2 1,4 0,3 1,4 2,2 0,4 +0,3 33
2057: Kasvinjalostuslai-
2058: tos 13 31 -75 -10 -75 -10 62
2059: Yhteensä 31 -9,7 1,3 0,4 -9,7 95
2060: Kaikki yhteensä 4070 776,8 41,4 1684,4 4 135
2061: Y46 HE 105/1998 vp
2062:
2063: 6.2 Rahastot koon on koottu tiedot seuraavista rahastoista:
2064: Valtion asuntorahasto, Huoltovarmuusrahasto,
2065: Budjettitalouden ulkopuolisten valtion ra- Maatilatalouden kehittämisrahasto, Maatalou-
2066: hastojen tulojen arvioidaan olevan 24,5 mrd. den interventiorahasto, Y dinjätehuoltorahasto,
2067: mk ja menojen 25 mrd. mk vuonna 1999. Siten V altiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto,
2068: rahastojen alijäämä on 0,5 mrd. mk. Tauluk- Valtion eläkerahasto ja Öljysuojarahasto.
2069:
2070: Taulukko 18. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. mk
2071:
2072: 1996 1997 1998** 1999**
2073: Verotulot 239 287 290 290
2074: Sekalaiset tulot 2950 3 149 1695 2225
2075: Eläkemaksut 5772 5 976 6755 7 022
2076: Korkotulot 3 747 3 877 3 370 4055
2077: Siirrot budjetista 2119 1438 1065 15
2078: Tulot pl. rahoitustaloustoimet 14 827 14726 13 175 13 607
2079: Lainojen takaisinmaksutl) 8 769 7 436 9105 10932
2080: Tulot yhteensä 23 596 22162 22280 24539
2081:
2082: Kulutusmenot 820 760 455 437
2083: Siirtomenot 3 846 2 210 2590 2922
2084: Korkomenot 2 779 2546 2680 2 914
2085: Siirrot budjettiin 6103 6117 6600 8 570
2086: Muutmenot -41 117 350 251
2087: Menot pl. rahoitustaloustoimet 13 507 11 751 12675 15 094
2088: Finanssisijoitukset yhteensä 7 171 9112 9605 9954
2089: Menot yhteensä 20678 20 863 22280 25 048
2090:
2091: Nettorahoitustarve 2 918 1 299 0 -509
2092: 1)
2093: Sisältää valtion asuntorahaston arvopaperistamistuloja 1 507 mmk v. 1996, 0 mmk v. 1997, 2 500 mmk v. 1998
2094: ja 3 300 mmk v. 1999.
2095:
2096: Valtion asuntorahaston asuntolainasaamis- Rahasto saa varansa aravalainojen koroista,
2097: ten pääoman ennakoidaan olevan vuoden 1999 lyhennyksistä ja vuosimaksuista ja omistus-
2098: alussa noin 55 mrd. mk ja rahaston pitkäaikais- asuntolainojen valtiontakauksiin liittyvistä ta-
2099: ten velkojen kokonaismäärän noin 13,8 mrd. kausmaksuista sekä rahaston lainasaatavia ar-
2100: mk. Rahastosta suoritettavan korkotuen piiris- vopaperistamalla. Velkaa rahasto voi ottaa lä-
2101: sä olevan lainakannan arvioidaan olevan vuo- hinnä lyhytaikaisesti, maksuvalmiudessa
2102: den 1999 alussa noin 30 mrd. mk. vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaami-
2103: Valtion talousarviossa hyväksytyn valtuuden seen.
2104: nojalla sosiaaliseen asuntotuotantoon myön- Vuonna 1999 rahaston tuloiksi valtion asun-
2105: nettävät aravalainat maksetaan asuntorahaston tolainoista arvioidaan noin 4 500 milj. mk ja
2106: varoista. Myös asuntolainojen korkotuet, asun- takausmaksuista noin 20 milj. mk. Rahastolle
2107: tolainojen valtiontakauksista aiheutuvat menot ehdotetaan valtuutta myöntää uusia lainoja
2108: sekä asuntotoimen avustusmenot maksetaan 3 900 milj. mk ja hyväksyä korkotuen piiriin
2109: rahaston varoista. Lisäksi rahastotalouden va- lainoja 3 000 milj. mk sekä arvopaperistaa lai-
2110: roilla hoidetaan rahaston velat ja niihin liitty- nasaataviaan 3 300 milj. mk. Lisäksi ehdote-
2111: vät hallinnolliset kulut. taan, että omistusasuntolainojen valtiontakaus-
2112: ten yhteismäärä vapaarahoitteisissa ja asp-lai-
2113: HE 105/1998 vp Y47
2114:
2115: noissa saisi vuoden 1999 lopussa olla enintään hastoon kerätään työnantajan eläkemaksuja
2116: 3 500 milj. mk. Tämä luku ei sisällä vuokra- ja valtion virastoilta ja laitoksilta, liikelaitoksilta,
2117: asumisoikeusasuntojen korkotukilainoja, joi- kunnilta, yksityisiltä valtionapulaitoksilta ja
2118: hin liittyy lakiperusteinen täytetakausluontei- ns. VALTAVA -laitoksilta arviolta 4 939 milj.
2119: nen valtionvastuu. mk vuonna 1999. Työntekijäin eläkemaksuja
2120: Maatilatalouden kehittämisrahaston käy- ja työttömyysvakuutusmaksuja kerätään rahas-
2121: tettävissä olevat varat ovat noin 2 400 milj. toon noin 1 549 milj. mk. Rahaston tuloja ovat
2122: mk, josta ED:lta tuloutuvaa rahoitusosuutta on myös valtiolle annetuista lainoista saatavat ko-
2123: arviolta 87 milj. mk. Varoista arvioidaan käy- rot arviolta 648 milj. mk sekä työntekijäin elä-
2124: tettävän kulutusmenoihin noin 590 milj. mk ja kemaksun rahastoitavan osuuden sijoitusten
2125: sijoitusmenoihin noin 500 milj. mk. Rahaston korkotuotto 194 milj. mk vuonna 1999. Lisäksi
2126: varoja tuloutetaan valtiovarastoon 100 milj. rahaston tuloja ovat TEL-eläkelaitosten suorit-
2127: mk. Kohtuullinen rahoitustilanne on seurausta tamat siirtymämaksut, joiden suuruudeksi ar-
2128: ED-jäsenyyteen liittyvästä tauosta rahoitustoi- vioidaan 534 milj. mk vuonna 1999. Nämä
2129: minnassa. Kulutusmenoihin luetaan ne menot, siirtymämaksut suoritetaan vuodesta 1993 läh-
2130: jotka kokonaan tai osaksi jäävät rahaston lo- tien yhtiöitettyjen ja TEL-järjestelmään siirty-
2131: pullisiksi menoiksi. Näitä ovat mm. avustuk- neiden valtion laitosten TEL-tasausmaksun
2132: set, hoitopalkkiot, velkajärjestely- ja vakuus- perusteella.
2133: toiminnan menot ja tutkimustoiminnan tuke- Valtion eläkerahastosta esitetään siirrettä-
2134: minen. Osaan maatalouden avustuksista ja väksi talousarvioon vuonna 1999 7 750 milj.
2135: lainoista liittyy ED-osarahoitus. mk. Siirto on runsas 1 mrd. mk suurempi kuin
2136: ED:n jäsenmaana Suomi toteuttaa yhteisen vuoden 1998 talousarviossa. Tavoitteena on
2137: maatalouspolitiikan mukaisia toimenpiteitä pitkällä aikavälillä kehittää valtion eläkerahas-
2138: ED :n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. toa yksityisen alan työeläkerahastojen suun-
2139: Interventiotoiminnan ensisijaisena tehtävänä taan. Valtion eläkerahaston johtokunta päättää
2140: on ylläpitää sisämarkkinoilla haluttua maata- rahaston sijoitustoiminnan periaatteista.
2141: loustuotteiden hintatasoa. ED-jäsenyys edel- Valtion vakuusrahasto keskittyy myönne-
2142: lyttää tarvittaessa interventiovarastointia mm. tyn pankkituen hallinnointiin ja tukiehtojen
2143: viljan, naudanlihan, voin ja rasvauoman mai- noudattamisen valvontaan, koska uusia pank-
2144: tojauheen osalta. Vuonna 1995 perustetun kitukitarpeita ei ole tiedossa. Myönnettyä
2145: Maatalouden interventiorahaston varoja pankkitukea oli vuoden 1997loppuun mennes-
2146: käytetään ED :n maatalouspolitiikan mukaisen sä maksettu nettomääräisesti 45 237 milj. mk.
2147: vientituen, interventiovarastoinnin ja yksityi- Lukuun sisältyy Suomen Pankin, valtion va-
2148: sen varastoinoin kustannusten sekä eräiden yh- kuusrahaston ja valtioneuvoston valtion ta-
2149: teisön alueella käytettävien maataloustuottei- lousarvion kautta myöntämä tuki. Lisäksi val-
2150: den hintojen alentamiseen maailmanmarkkina- tioneuvoston myöntämistä takauspäätöksistä
2151: hintatasolle. oli voimassa 15 045 milj. mk.
2152: Varsinaisesta interventiotoiminnasta aiheu-
2153: tuvat menot rahoitetaan ED :n maatalouden oh-
2154: jaus- ja tukirahaston varoista. Interventiotoi- 7. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasa-
2155: mintaan arvioidaan tarvittavan noin 800 milj. paino ja valtionvelka
2156: mk. Suomen valtion vastattavaksi jäävien kor-
2157: ko- ja hallintomenojen kattamiseksi talousar- Budjettitalouden tasapainottaminen on so-
2158: vioesityksessä on 9,5 milj. markan siirto inter- peutettu vallitsevaan suhdannetilanteeseen;
2159: ventiorahastoon. hallitus esittää valtion alijäämän supistamista
2160: Valtion eläkerahaston avulla valtio varau- korkeasuhdanteessa turvatakseen edellytyksiä
2161: tuu tulevien eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii talouden kasvun jatkumiselle.
2162: tasaamaan tulevien vuosien eläkemenoja. Ra-
2163: Y48 HE 105/1998 vp
2164:
2165: Budjettitalouden tulojen arvioidaan kasva- 1998 talousarviossa. Valtion omaisuuden
2166: van lähes 2 Vz prosenttia kuluvan vuoden kas- myyntituloista on talousarvioon kirjattu 2,5
2167: sa-arvioon verrattuna. Suhteellisen hidas tulo- mrd. mk, josta vajaat 1 Vz mrd. mk on suunnat-
2168: jen kasvu aiheutuu muiden kuin verotulojen tu tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituk-
2169: supistumisesta; vuonna 1998 sekalaisia tuloja sen lisäämiseen sekä 1 mrd. mk on budjetoitu
2170: lisäsivät mm. pankkituen palautukset. Verotu- tuloiksi ilman vastaavaa menojen lisäystä.
2171: lojen kasvuksi arvioidaan runsas 5 prosenttia. Budjettitalouden menot vähenevät 4 prosen-
2172: Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Make- tilla kuluvan vuoden kassa-arviosta. Menojen
2173: ra) siirretään 100 milj. mk ja valtiontakuura- supistus- tai lykkäyspäätösten lisäksi budjetti-
2174: hastosta 720 milj. mk talousarvion katteeksi talouden korkomenojen arvioidaan alenevan
2175: rahastojen hyvän likviditeettiaseman takia. valtion lainajärjestelyjen takia ja siksi, että ai-
2176: Valtion eläkerahastosta esitetään tuloutetta- emmasta poiketen valtion vakuusrahastoon ei
2177: vaksi budjettiin 7,75 mrd. mk. Tuloutus on ole tarpeen siirtää määrärahaa vuodelle 1999.
2178: runsas miljardi markkaa suurempi kuin vuoden
2179:
2180:
2181: Taulukko 19. Budjettitalouden menot, tulot ja tasapaino vuosina 1997-1999
2182:
2183: 1997 1998 1999 Muutos
2184: tilinpäätös talousarvio esitys 1999/98
2185: milj. mk milj. mk milj. mk %
2186: Kulutusmenot 57 221 57 022 57 931 +2
2187: Siirtomenot 102 366 102 618 98 036 -4
2188: Sijoitusmenot 4950 3 890 2 817 -28
2189: Muutmenot 22 842 25 089 28 328 + 13
2190: Yhteensä 187 378 188 619 187 111 -1
2191: - menot valtionvelasta (PL 36) 23 084 25 513 28 3881) +11
2192: - muutmenot 164 294 163 106 158 723 -3
2193:
2194: Tulo- ja varallisuusvero 50086 52130 58 540 + 12
2195: Arvonlisävero 45 599 46700 51660 +11
2196: Muut verot 38 534 40634 42039 +3
2197: Muut tulot (ilman nettolainanottoa) 38120 33 717 34 872 +3
2198: Yhteensä 172 339 173 181 187 111 +8
2199: Nettolainanotto 12 329 15440
2200: Erotus +1- -2 710 +2 +0
2201: l) Sisältää nettokuoletuksia 276 milj. mk.
2202: HE 105/1998 vp Y49
2203:
2204: Taulukko 20. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino vuosina 1997-1999, milj. mk
2205: 1997 19981) TAE 1999
2206:
2207: Budjettitalous
2208: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 170 522 180 595 184 919
2209: Menot ilman rahoitustaloustoimia 184 768 194 035 186 173
2210: Tuloylijäämä (+) -14 246 -13 440 -1 254
2211: Finanssisijoitukset, netto -454 -820 -170
2212: Nettorahoitustarve (-) -14 700 -14 260 -1424
2213: Ylijäämän käyttö 0 0 1700
2214: Netto lainanottotarve (-)/nettokuoletukset (+) -14 700 -14 260 276
2215:
2216: Rahastotalous
2217: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 14 726 13 175 13 607
2218: Menot ilman rahoitustaloustoimia 11 751 12 675 15 094
2219: Tuloylijäämä (+) 2975 500 -1487
2220: Finanssisijoitukset, netto -1676 -500 978
2221: Nettorahoitustarve (-) 1299 0 -509
2222:
2223: Valtiontalous 2)
2224: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 173 225 181 625 185 473
2225: Menot ilman rahoitustaloustoimia 184 496 194 565 188 214
2226: Tuloylijäämä (+) -11 271 -12 940 -2 741
2227: Finanssisijoitukset, netto -2 130 -1 320 808
2228: Nettorahoitustarve (-) -13 401 -14 260 -1 933
2229: Ylijäämän käyttö 0 0 1700
2230: Netto lainanottotarve (-)/nettokuoletukset (+) -13 401 -14 260 -233
2231: l) Kassa-arvio, yksityistärnistulot talousarvion mukaiset.
2232: 2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.
2233:
2234:
2235:
2236: Budjettitalouden nettorahoitustarve on ta- käyttämällä sitä vähentämään lainanottotarvet-
2237: lousarvioesityksen mukaan 1,4 mrd. mk. Val- ta.
2238: tiontalouden nettorahoitustarve, 1,9 mrd. mk, Talousarvioesityksen tasapainottamiseksi ei
2239: on hieman budjettitalouden nettorahoitustar- tarvita uutta lainaa. Talousarvioesityksen me-
2240: vetta suurempi rahastotalouden alijäämän noihin sisältyy 276 milj. markan valtionvelan
2241: vuoksi. nettokuoletukset. Koko valtiontalouden velan
2242: Eduskunta hyväksyi vuoden 1998 kevätis- arvioidaan vuoden 1999 lopussa olevan noin
2243: tuntokaudella lakiin valtion talousarviosta 428 mrd. mk, joka vastaa 60 prosenttia brutto-
2244: muutoksen, joka sallii tilinpäätöksestä ilmene- kansantuotteesta. Valtiontalouden velka suh-
2245: vän varainhoitovuoden lopun kumulatiivisen teessa bruttokansantuotteeseen olisi silloin
2246: ylijäämän osittaisen käytön talousarvion kat- alentunut 9 prosenttiyksiköllä korkeimmasta
2247: teena. Tällä perusteella hallitus esittää aiempi- arvostaan, jonka velkaantumisaste saavutti
2248: na vuosina syntyneen kumulatiivisen tilinpää- vuonna 1996.
2249: tösylijäämän pienentämistä 1,7 mrd. markalla
2250: Y50 HE 105/1998 vp
2251:
2252: Kuvio 7. Valtiontalouden velka Tässä talousarvioesityksessä ehdotettua me-
2253: nojen ja tulojen tasapainoa osoittaa seuraava
2254: Mr'd.mk % asetelma:
2255: ~'+-----'--""-'-----~idiO'I
2256:
2257:
2258: mk
2259: Tulojen kokonaismäärä, ml. ti-
2260: linpäätöksen mukainen ylijää-
2261: mä 187 111 260 000
2262: Menot ilman nettokuoletuksia 186 835 073 000
2263: Ylijäämä 276 187 000
2264: Ehdotetut nettokuoletukset 276 000 000
2265: Erotus 187 000
2266:
2267:
2268:
2269:
2270: l) Vuoden 1999 velkaa ei ole jaettu valuutta- ja
2271: markkamääräiseen.
2272:
2273:
2274:
2275:
2276: Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja vii- että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen lii-
2277: taten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perus- tetyn ehdotuksen valtion talousarvioksi vuo-
2278: teluihin ehdotetaan, delle 1999.
2279:
2280:
2281: Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
2282:
2283:
2284: Tasavallan Presidentti
2285:
2286:
2287:
2288: MARTTI AHTISAARI
2289:
2290:
2291:
2292: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2293: Valtion talousarvio vuodelle 1999
2294:
2295:
2296: TULOT
2297:
2298:
2299: Osasto 11
2300: mk
2301:
2302: 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 152 239 000 000
2303:
2304: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 60 890 000 000
2305: 01. Tulo- ja varallisuusvero ........................................................ . 58 540 000 000
2306: 02. Korkotulojen lähdevero ........................................................ . 800 000 000
2307: 03. Perintö- ja lahjavero ............................................................. . 1 550 000 000
2308:
2309: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 53 925 000 000
2310: 01. Arvonlisävero ....................................................................... . 51 660 000 000
2311: 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................ . 1 800 000 000
2312: 03. Apteekkimaksut .................................................................... . 465 000 000
2313:
2314: 08. Valmisteverot 27 280 000 000
2315: 01. Tupakkavero ......................................................................... . 3 400 000 000
2316: 04. Alkoholijuomavero ............................................................... . 7 400 000 000
2317: 05. Virvoitusjuomavero .............................................................. . 180 000 000
2318: 07. Polttoainevero ....................................................................... . 16 300 000 000
2319: 2 Osasto 12
2320:
2321: 10. Muut verot 10 110 000 000
2322: 01. Leimavero ............................................................................ .. 10 000 000
2323: 03. Autovero .............................................................................. .. 5 300 000 000
2324: 04. Moo~to~ajoneuvovero .......................................................... . 1000000 000
2325: 05. Varrunsnrtovero ................................................................... .. 2000 000 000
2326: 06. Arpajaisvero ........................................................................ .. 410 000 000
2327: 07. Ajoneuvovero ....................................................................... . 1220 000000
2328: 08. Jätevero ................................................................................. . 170 000 000
2329:
2330: 19. Muut veronluonteiset tulot 34 000 000
2331: 02. Lästimaksut ......................................................................... .. 4 000 000
2332: 08 . 0.. 1JYJa
2333: .... t emaksu ...................................................................... .. 20000 000
2334: 09. Muut verotulot ...................................................................... . 10 000 000
2335:
2336:
2337:
2338: Osasto 12
2339:
2340: 12. SEKALAISET TULOT 29 261010 000
2341:
2342: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 9 500 000
2343: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 500 000
2344:
2345: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 489 500000
2346: 01. Tuomioistuintulot ................................................................. . 170 000 000
2347: 47. Ulosottomaksut .................................................................... .. 245 000 000
2348: 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot ................................................ .. 74 000000
2349: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut tulot ........................ . 500 000
2350:
2351: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 857 220000
2352: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista kertyvät tu-
2353: lot ......................................................................................... .. 32400000
2354: 75. Tulot poliisin lupapalveluista .............................................. .. 200000 000
2355: 90. Rajavartiolaitoksen tulot ....................................................... . 13 000 000
2356: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot (EU) ............ . 609 820 000
2357: 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tulot .................. .. 2 000 000
2358:
2359: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 8 050 000
2360: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta sekä
2361: royalty-maksuista ................................................................. . 100 000
2362: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden tulot .... .. 7 000000
2363: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot ........................ .. 50000
2364: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot .................... . 900000
2365:
2366: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 13 715 292 000
2367: 07. Siirto valtion eläkerahastosta ................................................ . 7 750 000 000
2368: Osasto 12 3
2369:
2370: 23. Valtiokonttorin tulot ............................................................ .. 26 892000
2371: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista ...................... . 89 000 000
2372: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista .............................. .. 543 000 000
2373: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuksista ............ .. 148 000 000
2374: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet verotuskustan-
2375: nuksista ................................................................................ .. 83 000 000
2376: 49. Tullilaitoksen tulot ............................................................... . 47 900 000
2377: 51. Metallirahatulot ................................................................... .. 22 500 000
2378: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamisesta ...................... .. 30 000 000
2379: 90. Euroopan unionin traditionaalisten varojen kantopalkkiot
2380: (EU) ..................................................................................... .. 75 000 000
2381: 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalautukset ........................ . 4 650000 000
2382: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tulot .............. .. 250 000000
2383:
2384: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2339 625 000
2385: 01. Opetusministeriön tulot ........................................................ . 10 000000
2386: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ..................................... . 50000
2387: 70. Opintotukitoiminnan tulot ................................................... .. 135 000 000
2388: 88. Valtion osuus veikkauksenjaraha-arpajaisten voittovaroista 2194 000 000
2389: 91. Valtion elokuvatarkastamon tulot ....................................... .. 575 000
2390:
2391: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 3 670769 000
2392: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta saata-
2393: vat tulot (EU) ........................................................................ . 2 620 400 000
2394: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta
2395: saatavat tulot (EU) ............................................................... .. 672100 000
2396: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineettä saatavat tu-
2397: lot (EU) ................................................................................. . 10 900 000
2398: 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU) .......................................... .. 6 610 000
2399: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot ................................ .. 2 235 000
2400: 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot ......................... .. 36 774 000
2401: 25. Siemenperunakeskuksen tulot ............................................. .. 610 000
2402: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saadusta tu-
2403: losta ...................................................................................... . 28 000 000
2404: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot ............................................ .. 17 100 000
2405: 33. Kasvinjalostusmaksut ........................................................... . 4 000 000
2406: 35. Hirvieläinten metsästysmaksut ............................................ .. 14 000 000
2407: 36. Viehekalastusmaksut ............................................................ . 12 875 000
2408: 37. Kalastuksenhoitomaksut ...................................................... .. 34 800 000
2409: 39. Riistanhoitomaksut ............................................................... . 35 040 000
2410: 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut .................................... .. 9 000 000
2411: 41. Tenojoen kalastuslupamaksut ............................................... . 1 000 000
2412: 62. Geodeettisen laitoksen tulot ................................................ .. 400 000
2413: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot .......................... .. 46 425 000
2414: 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot .. .. 118 500 000
2415:
2416:
2417:
2418: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 93179 000
2419: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot 10 600 000
2420: 4 Osasto 12
2421:
2422: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot ................................................. . 3 000 000
2423: 25. Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden kustannuksista .. . 67 000 000
2424: 30. Merenkulkulaitoksen tulot .................................................... . 10 400 000
2425: 40. Radanpidon tulot .................................................................. . 1 000 000
2426: 70. Telehallintokeskuksen tulot .................................................. . 779 000
2427: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut tulot ..................... . 400000
2428:
2429: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 810415 000
2430: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten yritysosastojen mak-
2431: sullisesta palvelutoiminnasta ................................................ . 6 000 000
2432: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot ........................................... .. 8 600 000
2433: 60. Siirto valtiontakuurahastosta ................................................ . 720 000 000
2434: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muut tulot .. 75 815 000
2435:
2436: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 1979 333 000
2437: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot .................... . 2 250 000
2438: 08. Kansanterveyslaitoksen tulot ................................................ . 3 200000
2439: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulot 12 703 000
2440: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot .................................................. . 40 180 000
2441: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto ...................................... . 1 850 000 000
2442: 98. Valtionapujen palautukset .................................................... . 70 000 000
2443: 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut tulot 1 000 000
2444:
2445: 34. Työministeriön hallinnonala 1174 677 000
2446: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot (EU) .................. . 1 026 677 000
2447: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset ........................................ . 116 000000
2448: 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot ............................. . 32 000 000
2449:
2450: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 38 350 000
2451: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot .................................. . 2 850 000
2452: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ....................................... . 300000
2453: 40. Asuntotoimen tulot ............................................................... . 300 000
2454: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimista .............. . 9 500 000
2455: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut tulot ................... . 25 400 000
2456:
2457: 39. Muut sekalaiset tulot 4 075100 000
2458: 01. Sakkorahat ............................................................................ . 300 000000
2459: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja viivekorot ................. . 300 000000
2460: 03. Oikaisurahat .......................................................................... . 100 000
2461: 04. Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset ......... . 780 000 000
2462: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuksien myyn-
2463: ti ····························································································· 100 000 000
2464: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tuloutettavat kor-
2465: vaukset .................................................................................. . 75 000 000
2466: 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä sosiaaliturva-
2467: maksut .................................................................................. . 5 000 000
2468: 10. Muut sekalaiset tulot ............................................................ . 15 000 000
2469: 50. Tulot osakemyynnistä ........................................................... . 2 500000000
2470: 5
2471:
2472: Osasto 13
2473:
2474: 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 3 418 984 000
2475:
2476: 01. Korkotulot 1248 984 000
2477: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille .................................. . 198 000 000
2478: 05. Korot muista lainoista .......................................................... . 50 984 000
2479: 07. Korot talletuksista ................................................................. . 1 000 000 000
2480:
2481: 03. Osinkotulot 1920 000 000
2482: 01. Osinkotulot 1 920 000 000
2483:
2484: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 250 000 000
2485: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 250 000 000
2486:
2487:
2488:
2489:
2490: Osasto 15
2491:
2492: 15. LAINAT 2192266 000
2493:
2494: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 492 266 000
2495: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksille .................. . 24 847 000
2496: 04. Muiden lainojen lyhennykset .............................................. .. 467 419 000
2497:
2498: 02. Ylijäämän käyttö 1700 000 000
2499: 01. Ylijäämän käyttö 1 700 000 000
2500: Tulojen kokonaismäärä:
2501: 187111260 000
2502: 6
2503:
2504: MENOT
2505:
2506:
2507: Pääluokka 21
2508:
2509: 21. TASAVALLAN PRESIDENTTI 47 798 000
2510:
2511: 01. Tasavallan Presidentti 1658 000
2512: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat ...................................... . 1 458 000
2513: 21. Presidentin käyttövarat ......................................................... . 200 000
2514:
2515: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 46140 000
2516: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ........................................ .. 28 250 000
2517: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (arviomääräraha) ...... .. 590 000
2518: 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 17 300 000
2519:
2520:
2521:
2522: Pääluokka 22
2523:
2524: 22. EDUSKUNTA 344 503 000
2525:
2526: 01. Kansanedustajat 106 560 000
2527: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 106 560 000
2528:
2529: 02. Eduskunnan kanslia 178 420 000
2530: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ........................................ .. 158 420 000
2531: 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha 3 v) .......................... .. 20 000000
2532:
2533: 09. Valtiontilintarkastajat 8490000
2534: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 8 490 000
2535:
2536: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 14780 000
2537: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 14 780 000
2538:
2539: 30. Eduskunnan kirjasto 18 057 000
2540: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 18 057 000
2541:
2542: 99. Eduskunnan muut menot 18196 000
2543: 21. ~äyt~~~~at eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita varten (ar-
2544: vtomaararaha) ...................................................................... .. 18196 000
2545: 7
2546:
2547: Pääluokka 23
2548:
2549: 23. VALTIONEUVOSTO 211413 000
2550:
2551: 01. Valtioneuvosto 22313 000
2552: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) .............................................. . 19 513 000
2553: 20. Matkat (arviomääräraha) ...................................................... . 2 800 000
2554:
2555: 02. Valtioneuvoston kanslia 99700 000
2556: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 98 000 000
2557: 26. Kalastajatorpan vierastalo (siirtomääräraha 2 v) .................. . 1 700 000
2558:
2559: 03. Oikeuskanslerinvirasto 12100 000
2560: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 100 000
2561:
2562: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 72 700 000
2563: 50. Puoluetoiminnan tukeminen ................................................ .. 64 200 000
2564: 52. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Euroopan parlamentin
2565: Suomen edustajien vaaleissa sekä Euroopan unianiin liittyvän
2566: kansalaiskeskustelun kannustaminen ................................... . 8 500 000
2567:
2568: 99. Valtioneuvoston muut menot 4 600 000
2569: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) .......................................... .. 2 800 000
2570: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922 koskeva tutkimus
2571: (siirtomääräraha 3 v) ............................................................ . 1 500 000
2572: 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki (siirtomää-
2573: räraha 3 v) ............................................................................. . 300 000
2574:
2575:
2576: Pääluokka 24
2577:
2578: 24. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 3 541664 000
2579:
2580: 01. Ulkoasiainhallinto 864191000
2581: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 819 291 000
2582: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .. 34 900 000
2583: 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha
2584: 3 v) ......................................................................................... 10 000 000
2585:
2586: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1704 300 000
2587: 50. Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle (arviomäärä-
2588: raha) ...................................................................................... . 8 000 000
2589: 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) ............ .. 1 684 300 000
2590: 67. Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö kehitys-
2591: maiden kanssa (arviomääräraha) .......................................... . 12 000 000
2592: 8 Pääluokka 25
2593:
2594: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-
2595: maiden kanssa 176 000 000
2596: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden NY-
2597: maiden kanssa (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 176 000 000
2598:
2599: 70. Vaalit 1200 000
2600: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 1 200 000
2601:
2602: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 795 973 000
2603: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) (arviomää-
2604: räraha) ................................................................................... . 5 000 000
2605: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) .............................................. . 31 446 000
2606: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arvio-
2607: maararaha) ............................................................................ . 43 533 000
2608: 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arvio-
2609: määräraha) ............................................................................ . 164 438 000
2610: 24. ED-puheenjohtajuus (arviomääräraha) ................................. . 165 000 000
2611: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomää-
2612: räraha) ................................................................................... . 48 300 000
2613: 26. Tu.~~mus~ ja kehittämistoiminta (siirtomääräraha 2 v) ........ . 12 500 000
2614: 50. Eraat valtionavut ................................................................... . 3 605 000
2615: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen (arviomää-
2616: räraha) ................................................................................... . 230 000
2617: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) ...... . 321 821 000
2618: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ......................................... . 100 000
2619:
2620:
2621:
2622: Pääluokka 25
2623:
2624: 25. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 3120 500 000
2625:
2626: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 232400 000
2627: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 141 000 000
2628: 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 36 000 000
2629: 29. Erityismenot (arviomääräraha) ............................................ .. 13 100 000
2630: 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomää-
2631: räraha) ................................................................................... . 42 300 000
2632:
2633: 10. Tuomioistuinlaitos 1056 300 000
2634: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 500 000
2635: 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomäärä-
2636: raha 2 v) ................................................................................ . 38 300 000
2637: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 963 500 000
2638: 29. Erityismenot (arviomääräraha) ............................................ .. 20 000 000
2639: Pääluokka 26 9
2640:
2641: 30. Oikeusapu 311500 000
2642: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) . 128 000 000
2643: 50. M~sut~.~ ~.ikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot
2644: (arv1omaararaha) .................................................................. . 183 500 000
2645:
2646: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 561500 000
2647: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha
2648: 2 v) ......................................................................................... 561 500 000
2649:
2650: 50. Vankeinhoitolaitos 820400 000
2651: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 688 200 000
2652: 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (arviomäärä-
2653: raha) ...................................................................................... . 64 300 000
2654: 74. Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v) 67 900 000
2655:
2656: 70. Vaalimenot 138 400 000
2657: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) 138 400 000
2658:
2659:
2660:
2661: Pääluokka 26
2662:
2663: 26. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 6199 368 000
2664:
2665: 01. Sisäasiainministeriö 110 656 000
2666: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 110 656 000
2667:
2668: 02. Ulkomaalaisvirasto 26 578 000
2669: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 26 578 000
2670:
2671: 05. Lääninhallitukset 281690 000
2672: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 281 690 000
2673:
2674: 06. Rekisterihallinto 135 760 000
2675: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 135 760 000
2676:
2677: 07. Kihlakunnat 223150 000
2678: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot (siirtomäärä-
2679: raha 2 v) ................................................................................ . 223 150 000
2680:
2681: 75. Poliisitoimi 2 754 327 000
2682: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ................... . 2 688 327 000
2683: 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) 66 000 000
2684: 10 Pääluokka 27
2685:
2686: 80. Pelastushallinto 127 760 000
2687: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha
2688: 2 v) ......................................................................................... 91 460 000
2689: 22. Erityismenot (arviomääräraha) ............................................ .. 7 200 000
2690: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 29100 000
2691:
2692: 90. Rajavartiolaitos 958 000 000
2693: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................. .. 949 500 000
2694: 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 8 500 000
2695:
2696: 97. Avustukset kunnille 1256 900 000
2697: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustuvat tasauk-
2698: setja siirtymätasaukset (arviomääräraha) ............................ . 1 001 000 000
2699: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako (arviomääräraha) 11 500 000
2700: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus ........................ . 230000 000
2701: 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen tuottamisesta (arvio-
2702: määräraha) ............................................................................ . 1 600 000
2703: 80. Korkotuetja velkojen vakautuslainat kunnille (arviomäärära-
2704: ha) ......................................................................................... . 12 800 000
2705:
2706: 98. Alueiden kehittäminen 324 547 000
2707: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .. 112 500 000
2708: 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä
2709: yhteisöaloitteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ...................... . 212 047 000
2710:
2711:
2712: Pääluokka 27
2713:
2714: 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 028 083 000
2715:
2716: 01. Puolustusministeriö 272435 000
2717: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 51 235 000
2718: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta ja hallinnoinnista ai-
2719: heutuvat menot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 16 200 000
2720: 7 4. Uudisrakennukset ja perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) 193 500 000
2721: 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siirtomääräraha 2 v) 11 500 000
2722:
2723: 10. Puolustusvoimat 8 680118 000
2724: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) ............ . 3 490 000000
2725: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 190 118 000
2726:
2727: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 69 600 000
2728: 22. YK:n ja ETXJin ~~_u~anturvaamistoiminnan kalusto- ja hallin-
2729: tomenot (arvtomaararaha) ................................................... .. 60 600 000
2730: 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön menot (arvio-
2731: määräraha) ............................................................................ . 9 000 000
2732: Pääluokka 28 11
2733:
2734: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot 5 930000
2735: 40. Lapuan.pat~.u~atehtaan onnettomuuden tapaturmakorvauk-
2736: set (arvtomaararaha) ............................................................. . 330 000
2737: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen .................. . 5 500 000
2738: 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha) ......................................... . 100 000
2739:
2740:
2741:
2742: Pääluokka 28
2743:
2744: 28. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 28 054 900 000
2745:
2746: 01. Valtiovarainministeriö 130 000 000
2747: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 130 000 000
2748:
2749: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 17 900 000
2750: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 900 000
2751:
2752: 05. Valtiokonttori 197 850 000
2753: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 196 000 000
2754: 22. Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha
2755: 2 v) ......................................................................................... 1 850 000
2756:
2757: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset 14 229 800 000
2758: 05. Y_aki~~~~t eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntoutustuet (ar-
2759: vtomaaräraha) ....................................................................... . 13 749 000 000
2760: 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) ............................... . 120 600 000
2761: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha) ..................................... . 177 600 000
2762: 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvaukset (arvio-
2763: määräraha) ............................................................................ . 182 600 000
2764:
2765: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 42 350 000
2766: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 42 350 000
2767:
2768: 18. Verohallinto 1650 000 000
2769: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 650 000 000
2770:
2771: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 837 000 000
2772: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) ................... . 834 000 000
2773: 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakun-
2774: nalle (arviomääräraha) .......................................................... . 3 000 000
2775:
2776:
2777: 40. Tullilaitos 541200 000
2778: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 526 700 000
2779: 12 Pääluokka 28
2780:
2781: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) 14 500 000
2782:
2783: 52. Tilastokeskus 204 300 000
2784: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 204 300 000
2785:
2786: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallin-
2787: non tukitoimenpiteet 161650 000
2788: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 13 000 000
2789: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 000
2790: 22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha 3 v) ........................ .. 9 000 000
2791: 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 4 950 000
2792: 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (siirtomäärära-
2793: ha 2 v) ................................................................................... . 20 000 000
2794: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomääräraha 2 v) .............. . 24 000 000
2795: 26. ED-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) .......................... .. 86 000 000
2796: 60. Valt~on~.~~~s koulutus- ja erorahastostajohtuvista menoista
2797: (arvtomaararaha) .................................................................. . 3 700 000
2798:
2799: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot 3 659 500 000
2800: 01. Eur<?op~~. ~~ionin kansallisten asiantuntijoiden palkkaukset
2801: (arvtomaararaha) .................................................................. . 7 000 000
2802: 02. Er~t m~~tyalkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat päätökset
2803: (arvtomaararaha) .................................................................. . 1 000 000
2804: 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittäminen (siirto-
2805: maararaha 3 v) ...................................................................... . 10 400 000
2806: 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ................................ .. 3 600 000 000
2807: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheutuvat arvon-
2808: lisäveromenot (arviomääräraha) ........................................... . 40 000 000
2809: 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousar-
2810: vioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa (arviomääräraha) 100 000
2811: 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet .............................................. .. 1000 000
2812:
2813: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille 48 850 000
2814: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelle (arviomääräraha) 20 000 000
2815: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille .......... 18 850 000
2816: 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittaminen
2817: 10 000 000
2818:
2819: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 18 800 000
2820: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lu-
2821: nastaminen (arviomääräraha) ............................................... . 3 000 000
2822: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhti-
2823: ön pääomasta (arviomääräraha) ............................................ . 6 700 000
2824: 88. Osu_us Pohjois.mai~~~. Investointipankin peruspääoman korot-
2825: tamisesta (arvtomaararaha) ................................................... . 9 100 000
2826: Pääluokka 29 13
2827:
2828: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU) 6290000000
2829: 66. Maksut Euroopan unionille (EU) (arviomääräraha) 6 290 000 000
2830:
2831: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot 25700 000
2832: 62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot (arvio-
2833: määräraha) ............................................................................ . 22000 000
2834: 95. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) ................. . 300 000
2835: 96. Hallin~on k~.~i~!ämiskeskuksen kiinteistömenojen korvaami-
2836: nen (surtomaararaha 2 v) ...................................................... . 3 400 000
2837:
2838:
2839:
2840: Pääluokka 29
2841:
2842: 29. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 26 636 395 000
2843:
2844: 01. Opetusministeriö 231103 000
2845: 10. E~~~~n valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito (siirto-
2846: maararaha 3 v) ...................................................................... . 20 500 000
2847: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 103 211 000
2848: 22. Kehittämistoiminta (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ............. . 82100 000
2849: 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset ............................... . 22 300 000
2850: 50. Eräät avustukset .................................................................... . 2 992 000
2851:
2852: 05. Kirkollisasiat 11752 000
2853: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot (siirtomää-
2854: räraha 2 v) ............................................................................. . 9 652 000
2855: 50. Eräät avustukset .................................................................... . 2 100 000
2856:
2857: 07. Opetushallitus 101877 000
2858: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 101 877 000
2859:
2860: 08. Kansainvälinen yhteistyö 90 410 000
2861: 22. V~~äJ.änja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot (siirto-
2862: maararaha 2 v) ...................................................................... . 4 130 000
2863: 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ..... . 43 065 000
2864: 50. Eräät avustukset .................................................................... . 28 500 000
2865: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomäärära-
2866: ha) ......................................................................................... . 14 715 000
2867:
2868: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 6 062132 000
2869: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ............... . 5 454 482 000
2870: 22. Y~~opist?.~~.toksen yhteiset menot (osa EU)
2871: (surtomaararaha 3 v) ............................................................ . 218 537 000
2872: 23. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimintamenot
2873: (siirtomääräraha 2 v) ............................................................ . 41 760 000
2874: 14 Pääluokka 29
2875: 24. Harjoittelukoulujen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 347 353 000
2876:
2877: 20. Ammattikorkeakouluopetus 1110161000
2878: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 20 399 000
2879: 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammatti-
2880: korkeakoulujen käyttökustannuksiin (arvio määräraha) 1 089 762 000
2881:
2882: 40. Yleissivistävä koulutus 7 366 501000
2883: 21. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirto-
2884: maararaha 2 v) ...................................................................... . 199 790 000
2885: 25. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha
2886: 2 v) ......................................................................................... 10 128 000
2887: 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttö-
2888: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 6 668 183 000
2889: 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten
2890: sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin (siirto-
2891: maararaha 3 v) ...................................................................... . 485 300 000
2892: 51. Valtionavustus järjestöille .................................................... . 3 100 000
2893:
2894: 60. Ammatillinen koulutus 2 900 221000
2895: 21. Valtion ammatillisten oppilaitosten toimintamenot (siirto-
2896: määräraha 2 v) ...................................................................... . 114 795 000
2897: 24. Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v) ............................ .. 25 000 000
2898: 25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
2899: 11 546 000
2900: 30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttö-
2901: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 2 204 080 000
2902: 31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osaEU) (arviomää-
2903: räraha) ................................................................................... . 519 400 000
2904: 37. Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha3 v) 3 900 000
2905: 87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 21 500 000
2906:
2907: 69. Aikuiskoulutus 1772 684 000
2908: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärära-
2909: ha 2 v) ................................................................................... . 2000 000
2910: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirtomääräraha 2 v) ...... . 45 550 000
2911: 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ...... .. 20 200 000
2912: 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin (arvio-
2913: määräraha) ............................................................................ . 364 740 000
2914: 32. Valtionavustus maksullisena palvelutoimintana järjestettä-
2915: vään ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) ............ . 210 000 000
2916: 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomääräraha 2 v) ................ .. 666 600 000
2917: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin (arvio-
2918: määräraha) ............................................................................ . 260 042 000
2919: 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökus-
2920: tannuksiin (arviomääräraha) ................................................. . 68 644 000
2921: 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskus-
2922: tannuksiin (siirtomääräraha 3 v) .......................................... .. 18 000 000
2923: 53. Valtionavustus järjestöille ................................................... .. 40 975 000
2924: Pääluokka 29 15
2925:
2926: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin (arvio-
2927: määräraha) ............................................................................ . 63 933 000
2928: 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin (arvio-
2929: määräraha) ............................................................................ . 12 000 000
2930:
2931: 70. Opintotuki 3 805 600 000
2932: 22. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siir-
2933: tomaararaha 2 v) ................................................................... . 2 200 000
2934: 52. Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (arviomääräraha) 152 000 000
2935: 55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha) .......................... . 3 343 000000
2936: 56. Aikuisopintoraha (arviomääräraha) ...................................... . 90000000
2937: 57. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (arviomääräraha) ...... . 80 000 000
2938: 58. Avustus tilakustannusten korvaamiseen ............................... . 6 400000
2939: 59. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kou-
2940: lumatkatuki (arviomääräraha) .............................................. . 132 000 000
2941:
2942: 88. Tiede 999470 000
2943: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 139 800 000
2944: 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 63 740 000
2945: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siir-
2946: tomääräraha 2 v) ................................................................... . 13 000 000
2947: 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ......... . 7 080 000
2948: 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha
2949: 2 v) ......................................................................................... 2 070 000
2950: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v)
2951: 314 680 000
2952: 53. Veikkau~senJ~ ~aha-arpajaisten voittovarat tieteen tukemi-
2953: seen (arvtomaararaha) .......................................................... . 398 700 000
2954: 54. Eräät avustukset .................................................................... . 4 900 000
2955: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomäärära-
2956: ha) ......................................................................................... . 51 000 000
2957: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 4 500 000
2958:
2959: 90. Taide 1365 330 000
2960: 21. Taite~~ kes~~s~oimikunnanja taidetoimikuntien toimintame-
2961: not (snrtomaararaha 2 v) ...................................................... . 6 200 000
2962: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .. . 50 200 000
2963: 24. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha
2964: 2 v) ........................................................................................ . 12 090 000
2965: 30. Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hankkeelle (siirtomäärära-
2966: ha 3 v) ................................................................................... . 5 000 000
2967: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttö-
2968: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 30 890 000
2969: 40. Korvaus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle (arviomääräraha) .. . 900 000
2970: 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomäärä-
2971: raha) ...................................................................................... . 9 450 000
2972: 52. Veikkau~senJ~ ~aha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
2973: seen (arvtomaararaha) .......................................................... . 1 236 500 000
2974: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 400 000
2975:
2976:
2977: 3 380149M
2978: 16 Pääluokka 30
2979:
2980: 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomäärä-
2981: raha 3 v) ............................................................................... .. 3 500 000
2982: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) .............................. .. 10 200 000
2983:
2984: 91. Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi 232014000
2985: 21. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .......... .. 76 000 000
2986: 22. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha
2987: 2 v) ......................................................................................... 25 747 000
2988: 23. Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (siirtomääräraha
2989: 2 v) ......................................................................................... 14 717 000
2990: 24. Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (siirtomääräraha
2991: 2 v) ......................................................................................... 2 800 000
2992: 30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökus-
2993: tannuksiin (arviomääräraha) ................................................ .. 6163 000
2994: 31. Val~on~.~~~s yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin
2995: (arvtomaararaha) ................................................................. .. 36 000000
2996: 32. Valtionosuudet ja -avustukset museoille (arviomääräraha) .. 23 407 000
2997: 33. Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan (arvio-
2998: määräraha) ............................................................................ . 3 930000
2999: 50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v) ................................ .. 18 350 000
3000: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) .............................. . 1600 000
3001: 75. Perusparannuksetja talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) 23 200 000
3002: 95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomää-
3003: räraha) ................................................................................... . 100 000
3004:
3005: 98. Liikuntatoimi 457 839000
3006: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikun-
3007: takasvatustyön tukemiseen (arviomääräraha) ...................... . 444 499 000
3008: 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ........................ . 13 340 000
3009:
3010: 99. Nuorisotyö 129 301000
3011: 50. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorisonkasva-
3012: tustyön tukemiseen (arviomääräraha) .................................. . 114 301 000
3013: 51. Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) (siirtomää-
3014: räraha 2 v) ............................................................................. . 15 000 000
3015:
3016:
3017: Pääluokka 30
3018:
3019: 30. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
3020: HALLINNONALA 12 016 279 000
3021:
3022: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima-
3023: ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot 258 500 000
3024: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomäärä-
3025: raha 2 v) ................................................................................ . 144 500 000
3026: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (siirto-
3027: maararaha 2 v) ...................................................................... . 14 000 000
3028: Pääluokka 30 17
3029:
3030: 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toimin-
3031: tamenot (siirtomääräraha 2 v) .............................................. .. 100 000 000
3032:
3033: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 49700 000
3034: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 49 700 000
3035:
3036: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 3 000000
3037: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .................................. .. 3 000000
3038:
3039: 04. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot 74200 000
3040: 25. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) .................................. . 6 000 000
3041: 26. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) ................... . 17 000 000
3042: 27. Yhteistutkimukset (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .............. .. 38 100 000
3043: 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (arviomääräraha) .. 13 100 000
3044:
3045: 11. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseu-
3046: dun rakennetoimenpiteisiin (EU) 475700000
3047: 61. EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun raken-
3048: netoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) ...................... .. 475 700 000
3049:
3050: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU) 8 090 000 000
3051: 41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomäärä-
3052: raha 2 v) ................................................................................ . 3 567 000 000
3053: 43. EU-tulotuki (EU) (arviomääräraha) .................................... .. 1 600 000 000
3054: 44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) ............ .. 20 000 000
3055: 45. Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) . 1 690 000 000
3056: 46. Luonnonhaittakorvaus (EU) (arviomääräraha) .................... . 1 213 000 000
3057:
3058: 13. Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotan-
3059: non tasapainottaminen (osa EU) 714 000 000
3060: 41. Maataloustuotannon tasapainottamismenot (siirtomäärä-
3061: raha 3 v) ............................................................................... .. 9 000 000
3062: 42. Luopumiskorvaukset (arviomääräraha) ................................ . 450 000 000
3063: 47. Maataloustuotannon lopettamistuet, pellonmetsitystuki sekä
3064: h~!lajan!~.o~annon ja markkinoinnin kehittäminen (osa EU)
3065: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 236 000 000
3066: 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (EU) (arviomääräraha) 9 500 000
3067: 60. Siirto interventiorahastoon (EU) .......................................... . 9 500 000
3068:
3069: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen
3070: (osaEU) 437 900 000
3071: 43. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 30 000 000
3072: 44. Valtion osuus EU :n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittä-
3073: misestä (EU) (siirtomääräraha 3 v) ..................................... .. 257 900 000
3074: 48. Puutarhayritysten korkoavustus (siirtomääräraha 2 v) ........ .. 10 000 000
3075: 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) .. . 140 000 000
3076: 18 Pääluokka 30
3077:
3078: 15. Muut maatalouden menot 131850 000
3079: 40. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirto-
3080: maararaha 3 v) ...................................................................... . 65 900 000
3081: 41. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ...................................... . 9 450000
3082: 44. Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
3083: kertyvillä varoilla (arviomääräraha) ..................................... . 23 000 000
3084: 45. Valtionapu 4H-toimintaan .................................................... . 24 000 000
3085: 47. Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (arviomääräraha) ..... . 4 500 000
3086: 48. Poikk~_uksel~.i.~t~n tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaami-
3087: nen (snrtomaararaha 2 v) ...................................................... . 5 000 000
3088:
3089: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 148735 000
3090: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 145 910 000
3091: 22. Torjunta-ainetarkastukset (arviomääräraha) ......................... . 2 125 000
3092: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 600 000
3093: 77. Maa- ja vesirakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) ................... . 100 000
3094:
3095: 22. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 14 372000
3096: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 372 000
3097:
3098: 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 53190 000
3099: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 53 190 000
3100:
3101: 24. Kasvinjalostuslaitos 8 500 000
3102: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 500 000
3103:
3104: 25. Siemenperunakeskus 700 000
3105: 22. Tutkimus- ja vienninedistämismenot (siirtomääräraha 2 v) .. 350 000
3106: 87. Maan hankinta (siirtomääräraha 2 v) .................................... . 350 000
3107:
3108: 31. Metsätalouden edistäminen ja valvonta (osa EU) 555 573 000
3109: 24. Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja yleinen uit-
3110: toväylätuki (siirtomääräraha 3 v) ......................................... . 23 000000
3111: 25. Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto .................................. . 19 273 000
3112: 42. Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaati-
3113: oille ....................................................................................... . 193 000 000
3114: 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) ...................................... . 1 900 000
3115: 44. T~~i pu~~t~otannon kestävyyden turvaamiseen (osa EU)
3116: (snrtomaararaha 3 v) ............................................................ . 290 000 000
3117: 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) .... . 15 000 000
3118: 50. Eräät metsätalouden valtionavut ......................................... .. 11400 000
3119: 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomää-
3120: räraha 3 v) ............................................................................. . 2000 000
3121:
3122: 32. Metsäntutkimuslaitos 187150 000
3123: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 184 000 000
3124: Pääluokka 30 19
3125:
3126: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) ............................... . 2 500000
3127: 77. Metsien perusparannukset (siirtomääräraha 3 v) .................. . 650 000
3128:
3129: 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 218 842000
3130: 25. Kalakannan hoitovelvoitteet (arviomääräraha) .................... . 9 000 000
3131: 40. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha
3132: 2 v) ......................................................................................... 35 046 000
3133: 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arvio-
3134: määräraha) ............................................................................ . 14 000 000
3135: 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirto-
3136: määräraha 2 v) ...................................................................... . 10 000 000
3137: 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 8 500000
3138: 44. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arvio-
3139: määräraha) ............................................................................ . 13 975 000
3140: 45. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) .................. . 42 501 000
3141: 46. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan
3142: edistäminen (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 82 320 000
3143: 77. K~~~~oudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirto-
3144: maararaha 3 v) ...................................................................... . 3 500 000
3145:
3146: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 89 837 000
3147: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 79 537 000
3148: 24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 7 200 000
3149: 74. Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (siirtomääräraha 3 v) 3 100 000
3150:
3151: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 121823 000
3152: 22. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) .. 23 323 000
3153: 30. Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (arviomäärära-
3154: ha) ......................................................................................... . 21 000 000
3155: 31. A~~s.~kset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (siirto-
3156: maararaha 3 v) ...................................................................... . 11000 000
3157: 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomää-
3158: räraha) ................................................................................... . 2 500 000
3159: 77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v) .................. . 64 000 000
3160:
3161:
3162:
3163: 61. Maanmittauslaitos 261210 000
3164: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 245 810 000
3165: 80. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arvio-
3166: määräraha) ............................................................................ . 15 000 000
3167: 88. Osakkeiden hankkiminen ..................................................... . 400 000
3168:
3169: 62. Geodeettinen laitos 15 358 000
3170: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 15 358 000
3171: 20 Pääluokka 31
3172:
3173: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 106139 000
3174: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 70 970 000
3175: 22. Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (siirtomäärä-
3176: raha 2 v) ................................................................................ . 20 669 000
3177: 28. Rokotteet ja seerumit (arviomääräraha) ............................... . 14 500 000
3178:
3179:
3180:
3181: Pääluokka 31
3182:
3183: 31. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 7 210110000
3184: 01. Liikenneministeriö 110 560000
3185: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 67 560 000
3186: 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) .................. . 43 000 000
3187:
3188: 24. Tielaitos 4 006000 000
3189: 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ....................... . 3 051 000 000
3190: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ..................... . 691 000 000
3191: 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arviomääräraha) .................. . 67 000 000
3192: 79. Jä!:"enp~~-~ahti moottoritien rakentaminen ja kunnossapito
3193: (snrtomaararaha 2 v) ............................................................ . 37 000 000
3194: 87. T.iel~~ ~ukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (ar-
3195: vtomaararaha) ....................................................................... . 160 000 000
3196:
3197: 25. Tienpidon valtionavut 30 000 000
3198: 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantami-
3199: seen (siirtomääräraha 3 v) .................................................... . 30 000 000
3200:
3201: 30. Merenkulkulaitos 217 400 000
3202: 21. Toimintamenot (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) ................... . 50 000 000
3203: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) ................................ . 141000 000
3204: 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) ................. . 26 000 000
3205: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arviomääräraha) ................. . 400 000
3206:
3207: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen 180 070 000
3208: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arvio-
3209: määräraha) ............................................................................ . 250 000
3210: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomääräraha) ........ . 21 000 000
3211: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen alus-
3212: ten kilpailuedellytysten turvaaminen (arviomääräraha) ....... . 154 000 000
3213: 44. Saaristoliikenteen avustaminen ............................................ . 820 000
3214: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset (arviomääräraha) ... . 4 000000
3215: Pääluokka 32 21
3216:
3217: 40. Ratahallintokeskus 1847 000 000
3218: 21. Perusradanpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) .................... . 1 380 000 000
3219: 77. Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) ................... . 257 000 000
3220: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen (siirto-
3221: maararaha 3 v) ...................................................................... . 200 000 000
3222: 87. Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomää-
3223: räraha) ................................................................................... . 10 000 000
3224:
3225: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut 34200000
3226: 41. Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpi-
3227: toon ....................................................................................... . 7 000000
3228: 43. Korvaus Ilmailulaitokselle valmiustehtävistä ...................... . 27 200000
3229:
3230: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 515 806 000
3231: 34. Valtionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän suunnitte-
3232: luun ja rakentamiseen (siirtomääräraha 3 v) ........................ . 25 806 000
3233: 42. Valtionavustus koulutuksesta ............................................... . 13 000 000
3234: 61. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomää-
3235: räraha 3 v) ............................................................................. . 477 000 000
3236:
3237: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 80000 000
3238: 42. Sanomalehdistön tuki ........................................................... . 70 000 000
3239: 61. Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat menot (siir-
3240: tomääräraha 3 v) ................................................................... . 10 000 000
3241:
3242: 80. Ilmatieteen laitos 142 500 000
3243: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 142 500 000
3244:
3245: 81. Merentutkimuslaitos 39 924 000
3246: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 34 924 000
3247: 22. Etelämanner-toiminta (siirtomääräraha 3 v) ......................... . 5 000 000
3248:
3249: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot 6 650 000
3250: 40. Eräät valtionavut ................................................................... . 4 650 000
3251: 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avustaminen (siirtomää-
3252: räraha 3 v) ............................................................................. . 2 000 000
3253:
3254: Pääluokka 32
3255:
3256: 32. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
3257: HALLINNONALA 4 519 268 000
3258:
3259: 10. Hallinto 531699 000
3260: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintamenot (siirtomäärä-
3261: raha 2 v) ................................................................................ . 123 092 000
3262: 22 Pääluokka 32
3263:
3264: 22. Tr.övoi~~-)a elinkeinokeskusten toimintamenot (osa EU)
3265: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 194 024 000
3266: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomäärära-
3267: ha 2 v) .................................................................................. .. 6 739 000
3268: 24. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-, selvitys- ja kehittä-
3269: mistoiminta (siirtomääräraha 3 v) ........................................ . 96 839 000
3270: 66. Kan~ain.~~l.~sten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet
3271: (arvtomaararaha) .................................................................. . 46 525 000
3272: 92. Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (arviomääräraha) . 64 400 000
3273: 95. Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (arviomääräraha) 80000
3274:
3275: 20. Teknologiapolitiikka 2 572169 000
3276: 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomäärära-
3277: ha 2 v) ................................................................................... . 210 877 000
3278: 22. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirto-
3279: maararaha 2 v) ...................................................................... . 358 570 000
3280: 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
3281: 2 v) ......................................................................................... 43 045 000
3282: 25. Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
3283: 2 v) ......................................................................................... 19 417 000
3284: 26. Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomää-
3285: räraha 2 v) ............................................................................. . 125 260 000
3286: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (osa EU) (arviomääräraha) .... . 765 000 000
3287: 40. Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (osa
3288: EU) (arviomääräraha) .......................................................... .. 734 000 000
3289: 83. Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomää-
3290: räraha) ................................................................................... . 228 000 000
3291: 85. Pääomaehtoiset lainat tutkimukseen ja kehitykseen (arvio-
3292: maararaha) ........................................................................... .. 88 000 000
3293:
3294: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 272000 000
3295: 44. Alueellinen kuljetustuki (arviomääräraha) .......................... .. 8 000 000
3296: 45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
3297: (osa EU) (arviomääräraha) .................................................. .. 235 000 000
3298: 47. Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoimintaan ja
3299: alan yhteisöille (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .................... . 10 000 000
3300: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin (arviomääräraha) 19 000 000
3301:
3302: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 82473 000
3303: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 559 000
3304: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
3305: 2 v) ........................................................................................ . 9 713 000
3306: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha
3307: 2 v) ......................................................................................... 6 201 000
3308: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) .... . 12 000 000
3309: 26. Kilpailuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ .. 20000 000
3310: 50. Valtionavustus kuluttajajärjestöille ...................................... . 4000 000
3311: Pääluokka 33 23
3312:
3313: 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi 422311000
3314: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomäärära-
3315: ha 2 v) ................................................................................... . 92 311 000
3316: 40. Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (arviomääräraha) .. 172 000 000
3317: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Suomen
3318: Ulkomaankauppaliitto ry:lle ................................................. . 158 000 000
3319:
3320: 60. Energiapolitiikka 87 911000
3321: 21. Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
3322: 2 v) ......................................................................................... 611 000
3323: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen ja
3324: energiatiedotus (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 15 000 000
3325: 40. Energiatuki (osa EU) (arviomääräraha) ............................... . 70 000 000
3326: 45. Energiainvestointien korkotuki (arviomääräraha) ................ . 1 800 000
3327: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset (siirtomääräraha 3 v) .. 500 000
3328:
3329: 70. Erityisrahoitus 353 700000
3330: 41. Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhtiölle ......................... . 8 000000
3331: 42. Erityisrahoitusyhtiön korkotuet (arviomääräraha) ............... . 221 600 000
3332: 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset (arviomääräraha) ... . 90 000000
3333: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arvio-
3334: määräraha) ............................................................................ . 9 000 000
3335: 47. Kor~ot~~ ~uomen Vientiluotto Oy:n myöntämille Iuotoilie
3336: (arviomaararaha) .................................................................. . 25 000 000
3337: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon (arviomääräraha) ................... . 100 000
3338:
3339: 80. Rakennepolitökka 197 005 000
3340: 42. Avu~tu~.tel~-~t~ollisuuden kilpailuedellytysten turvaami-
3341: seksi (snrtomaararaha 3 v) ................................................... . 162 000 000
3342: 43. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantoraken-
3343: teen sopeuttamiseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) .................. . 35 000 000
3344: 44. ~orkot~ki ~~J~:asutusalueiden vähittäiskaupan investointei-
3345: hin (arviomaararaha) ........, ................................................... . 5000
3346:
3347:
3348:
3349: Pääluokka 33
3350:
3351: 33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN
3352: HALLINNONALA 43 283 370 000
3353:
3354: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 264700 000
3355: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 196 000 000
3356: 61. Eräät erityishankkeet (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) .......... . 42 700 000
3357: 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomäärä-
3358: raha) ...................................................................................... . 26 000 000
3359: 24 Pääluokka 33
3360:
3361:
3362: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 109100000
3363: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 109 100 000
3364:
3365: 03. Työttömyysturvalautakunta 9 900 000
3366: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 9 900 000
3367:
3368: 04. Tarkastuslautakunta 8 355 000
3369: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 355 000
3370:
3371: 05. Vakuutusvalvontavirasto 100 000
3372: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 100 000
3373:
3374: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 11400000
3375: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11400000
3376:
3377: 07. Työterveyslaitos 185 500000
3378: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha
3379: 2 v) ......................................................................................... 185 500 000
3380:
3381: 08. Kansanterveyslaitos 177 878 000
3382: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ................................... . 150 800 000
3383: 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha) ............................... . 27 078 000
3384:
3385: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 20 590 000
3386: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 20 590 000
3387:
3388: 10. Säteilyturvakeskus 89400 000
3389: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 89 400 000
3390:
3391: 11. Lääkelaitos 8 300000
3392: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 8 300000
3393:
3394: 12. Valtion koulukodit 3497 000
3395: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 497 000
3396:
3397: 13. Työsuojelun piirihallinto 112 680 000
3398: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 112 680 000
3399:
3400: 14. Valtion mielisairaalat 11020000
3401: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11020 000
3402: Pääluokka 33 25
3403:
3404: 15. Perhekustannusten tasaus 8327000 000
3405: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) ........................................... .. 55 000 000
3406: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) .................................................. . 8 272000 000
3407:
3408: 16. Yleinen perhe-eläke 248 500000
3409: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 248 500 000
3410:
3411: 17. Työttömyysturva 3 650000 000
3412: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) ........... . 3 460000 000
3413: 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arvio määräraha) 165 000 000
3414: 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen koulutuksen toimeentu-
3415: loturvasta (arviomääräraha) .................................................. . 25 000 000
3416:
3417: 18. Sairausvakuutus 2 517 000 000
3418: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaistajohtuvista menoista (ar-
3419: viomääräraha) ....................................................................... . 2 517 000000
3420:
3421: 19. Eläkevakuutus 8 411000 000
3422: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomäärära-
3423: ha) ......................................................................................... . 152 000 000
3424: 51. V~tion OSI_IUS ~-~talousyrittäjien eläkelaistajohtuvista me-
3425: noista (arvtomaararaha) ........................................................ . 2114 000 000
3426: 52. Y_alti?,~ ?.suus yrittäjien eläkelaistajohtuvista menoista (ar-
3427: vtomaararaha) ....................................................................... . 395 000000
3428: 60. Valtion osuus kansaneläkelaistajohtuvista menoista (arvio-
3429: määräraha) ............................................................................ . 5 750 000 000
3430:
3431: 20. Tapaturmavakuutus 69 000 000
3432: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kus-
3433: tannuksista (arviomääräraha) ............................................... . 69 000 000
3434:
3435: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 778100 000
3436: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (arviomääräraha) 778 000 000
3437: 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (arviomääräraha) ............ . 100 000
3438:
3439: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot 1727 900 000
3440: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) ......................... . 1708 000 000
3441: 56. V~tion~P.u..sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan
3442: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 13 500 000
3443: 57. Rint~a~avus~';ls er~~~~.ulkomaalaisille vapaaehtoisille rinta-
3444: masotilaille (surtomaararaha 2 v) ......................................... . 1400 000
3445: 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirto-
3446: määräraha 2 v) ...................................................................... . 5 000 000
3447: 26 Pääluokka 33
3448:
3449: 23. Muu sodista kärsineiden turva 21 000 000
3450: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomäärä-
3451: raha) ...................................................................................... . 21000 000
3452:
3453: 28. Muu toimeentuloturva 63700 000
3454: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 63 700000
3455:
3456: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 13 677 700 000
3457: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttö-
3458: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 12 750 000 000
3459: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perusta-
3460: miskustannuksiin (arviomääräraha) ..................................... . 260 000000
3461: 32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimus-
3462: toimintaan (arviomääräraha) ................................................ . 260000 000
3463: 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäreiden kou-
3464: lutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) ....... . 380000000
3465: 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä
3466: potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 14 000 000
3467: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalveluhankkeiden
3468: kustannuksiin (arviomääräraha) ........................................... . 7 700 000
3469: 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalve-
3470: lujen eräisiin käyttökustannuksiin (arviomääräraha) ........... . 1 000 000
3471: 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja terveyspalve-
3472: lujen eräisiin perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 5 000 000
3473:
3474: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 47 950 000
3475: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) ................................. . 5 000000
3476: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomääräraha) .......................... . 6 000 000
3477: 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vä-
3478: hentäminen (siirtomääräraha 2 v) ......................................... . 36 950 000
3479:
3480:
3481: 57. Lomatoiminta 882100 000
3482: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kus-
3483: tannuksiin (arviomääräraha) ................................................. . 796 000000
3484: 42. Valti.~n ko~aus.J?.i~!lyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustan-
3485: nuksun (arvtomaararaha) ...................................................... . 100 000
3486: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kun-
3487: nill~ ma.~~a~.ousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin
3488: (arvtomaararaha) .................................................................. . 86 000 000
3489:
3490: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 1850 000 000
3491: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen
3492: hyvinvoinnin edistämiseen ................................................... . 1 315 000 000
3493: 55. V~ltion ~?t.;aus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin
3494: (surtomaararaha 2 v) ............................................................ . 340 000000
3495: 58. Eräät kuntootustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) ....... . 5 000 000
3496: Pääluokka 34 27
3497:
3498: 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomäärä-
3499: raha 2 v) ................................................................................ . 190 000 000
3500:
3501:
3502:
3503:
3504: Pääluokka 34
3505:
3506: 34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 10 955 820 000
3507:
3508: 01. Työhallinto 166 301000
3509: 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 123 000 000
3510: 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ........ 4 205 000
3511: 23. Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuottavuuden ke-
3512: hittäminen (siirtomääräraha 3 v) .......................................... . 30 000000
3513: 67. K_ans~~~älisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (ar-
3514: vtomaararaha) ...................................................................... .. 9 096 000
3515:
3516: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus 683 900 000
3517: 61. EU :n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan (EU)
3518: (siirtomääräraha 3 v) ........................................................... .. 117 100 000
3519: 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansallinen osarahoi-
3520: tus työministeriön osalta (EU) (siirtomääräraha 3 v) .......... .. 566 800 000
3521:
3522: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 9 656 866 000
3523: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arvio-
3524: määräraha) ........................................................................... .. 320 000 000
3525: 21. T~.övoi~~-~siain alue- ja paikallishallinnon toimintamenot
3526: (snrtomaararaha 2 v) ........................................................... .. 722 290 000
3527: 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) .......... .. 74 806 000
3528: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalvelut (arvio-
3529: määräraha) ............................................................................ . 955 770 000
3530: 30. PalkJ<:ap~~.~teinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille
3531: (arvtomaararaha) .................................................................. . 900000 000
3532: 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opin-
3533: tososiaaliset edut (arviomääräraha) ...................................... . 748 000 000
3534: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) ...................................... . 4 810 000 000
3535: 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) (arvio-
3536: määräraha) ............................................................................ . 880 000 000
3537: 63. T~.öllisY_~~J?.erusteiset siirtomenot investointeihin (osa EU)
3538: (snrtomaararaha 3 v) ........................................................... .. 89 000 000
3539: 64. Muuttoturva (arviomääräraha) ............................................ .. 15 000 000
3540: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) (siirto-
3541: maararaha 3 v) ...................................................................... . 142000 000
3542:
3543: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 306 700 000
3544: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta val-
3545: tion osalta (arviomääräraha) ................................................ .. 33 400 000
3546: 28 Pääluokka 35
3547:
3548: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muuttavien henki-
3549: löiden toimeentulotuen sekä heille annetun sosiaali- ja terve-
3550: ydenhuollon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) ............ . 65 300 000
3551: 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (arviomää-
3552: räraha) ................................................................................... . 208 000 000
3553:
3554: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 142053 000
3555: 23. Siviilipalvelus (~i~~~äraha) ......................................... .. 17 500 000
3556: 50. Palkkaturva (arv10maararaha) .............................................. . 120 000 000
3557: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) ........................... .. 4 553 000
3558:
3559:
3560:
3561:
3562: Pääluokka 35
3563:
3564: 35. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 3 553402000
3565: 01. Ympäristöministeriö 101251000
3566: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 101251000
3567:
3568: 10. Ympäristön suojelu 140 350 000
3569: 27. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha) ................ .. 10000 000
3570: 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) .................. .. 5 000000
3571: 62. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) ....... . 31 750 000
3572: 63. ympäristönsuojeluinvestointien korkotuki (arviomääräraha) 13 800 000
3573: 64. Oljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha
3574: 3 v) ......................................................................................... 15 000 000
3575: 67. Y~päri~~~~.hteistyön edistäminen Suomen lähialueen maissa
3576: (surtomaararaha 3 v) ............................................................ . 13 800 000
3577: 77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v) .................................... . 51 000 000
3578:
3579:
3580: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu 258 200000
3581: 22. Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito (siirtomäärä-
3582: raha 3 v) ................................................................................ . 73 700 000
3583: 37. A~ustu~~~~~untien kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen
3584: (surtomaararaha 3 v) ............................................................ . 5 500 000
3585: 44. Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (arviomääräraha) .. 10 000000
3586: 61. Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (siirtomääräraha
3587: 3 v) ......................................................................................... 69 000 000
3588: 62. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 5 000 000
3589: 74. Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (siirtomääräraha
3590: 3 v) ......................................................................................... 3 000000
3591: 87. Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) 92000000
3592:
3593: 30. Asumisen edistäminen 2470 000000
3594: 54. Asumistuki (arviomääräraha) 2470000 000
3595: Pääluokka 36 29
3596:
3597: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 304457 000
3598: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 304 457 000
3599:
3600:
3601: 60. Suomen ympäristökeskus 122413 000
3602: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 122 413 000
3603:
3604: 70. Valtion asuntorahasto 22930000
3605: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 930000
3606:
3607: 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot 133 801000
3608: 22. Kehittäminen ja suunnittelu (siirtomääräraha 2 v) .............. .. 51451000
3609: 24. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) .................. .. 26 400000
3610: 61. Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kansallinen osara-
3611: hoitus (EU) (siirtomääräraha 3 v) ........................................ .. 25 500 000
3612: 62. EU :n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luon-
3613: no~.~uojeluhankkei~.iin (~Y.).~siirtomääräraha 3 v) .............. . 24 000 000
3614: 65. Eraat avustukset (snrtomaararaha 3 v) ................................ .. 6 450000
3615:
3616:
3617:
3618:
3619: Pääluokka 36
3620:
3621: 36. VALTIONVELKA 28 388 200 000
3622:
3623: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko 18 145 000 000
3624: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko (arviomääräraha) 18 145 000 000
3625:
3626: 03. Valuuttamääräisen velan korko 9 837 000 000
3627: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arviomääräraha) 9 837 000000
3628:
3629: 06. Valtionvelan kuoletukset 276000 000
3630: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) 276 000 000
3631:
3632: 09. Muut menot valtionvelasta 130 200000
3633: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (arviomääräraha) 130 200 000
3634: Menojen kokonaismäärä:
3635: 187 111 073 000
3636: 31
3637:
3638: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
3639:
3640: YLEISTÄ
3641:
3642:
3643: Brutto- ja nettobudjetointi
3644:
3645: Valtion talousarviossa noudatetaan pääsään- 4) viraston vastuulla toteutettavasta tutki-
3646: tönä bruttobudjetointia. Nettobudjetointi on ta- mus- tms. yhteishankkeesta tuloina saatavat
3647: lousarviosta annetussa laissa tarkoin rajoitettu muiden hankeosapuolten maksuosuudet ja
3648: poikkeus pääsäännöstä. hankkeesta aiheutuvat menot.
3649: Talousarviossa voidaan nettobudjetoida Tapauksissa 2)-4) on ao. toimintamenomää-
3650: 1) uusista valtionlainoista saatavat tulot ja rärahan perustelujen päätösosassa nettobudje-
3651: valtionvelan kuoletukset; tointia koskeva maininta.
3652: 2) valtionlainoista saatavat korkotulot, emis- Nettoutettavia tuloja eivät ole verot, veron-
3653: siovoitot ja pääomavoitot sekä valtionlainoista luonteiset maksut tai sakkomaksut Nettoutuk-
3654: aiheutuvat korkomenot, emissioalennukset ja sen kohteena eivät myöskään ole siirtomenot
3655: pääomatappiot; sekä tai niiden palautukset eivätkä sijoitusmenot tai
3656: 3) viraston ja laitoksen toiminnasta kertyvät omaisuuden myyntitulot lukuunottamatta vi-
3657: tulot ja siitä aiheutuvat menot. raston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtai-
3658: Viraston toiminnasta kertyvien tulojen ja sii- men omaisuuden hankintaa tai irtaimen omai-
3659: tä aiheutuvien menojen nettobudjetoinnissa suuden myyntiä.
3660: voidaan erottaa seuraavat tapaukset: Nettobudjetoidun toimintamenomomentin
3661: 1) toimintamenomomentin vakiosisällön ku- menojen vakiosisältöön kuuluvat jäljempänä
3662: vauksessa mainitut virastolle työnantajana ilmenevät toimintamenomomenttien vakiosi-
3663: maksettavat tulot ja irtaimen omaisuuden sällön mukaiset menot.
3664: myyntitulot, vakuutus- ja vahingonkorvaukset Nettoutetusta toiminnasta kertyviä tuloja saa
3665: sekä viraston toimitilojen satunnaisesta luo- käyttää tästä toiminnasta aiheutuviin menoihin
3666: vuttamisesta ulkopuolisille yksittäisiä tilai- ilman, että siitä on mainintaa luku- tai mo-
3667: suuksia varten saadut tulot, jotka voidaan vä- menttiperusteluissa.
3668: hentää toimintamenoista, vaikka tästä ei olisi Toimintamenomäärärahan kanssa saa net-
3669: mainintaa momentin perusteluissa, touttaa myyntituotot sellaisesta irtaimesta
3670: 2) liiketoimintaa harjoittavan viraston tai lai- käyttöomaisuudesta, jonka hankinta rahoite-
3671: toksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheu- taan toimintamenomäärärahasta. Kiinteän
3672: tuvat menot, omaisuuden, finanssisijoitusten (esim. osak-
3673: 3) maksullista toimintaa harjoittavan viras- keet ym. arvopaperit) ja erillismomenteilta ra-
3674: ton toiminnasta tai toiminnan osasta kertyvät hoitettavan irtaimen käyttöomaisuuden myyn-
3675: tulot ja siitä aiheutuvat menot, sekä tituottoja ei saa nettouttaa.
3676:
3677:
3678: Menomomentteja koskevat yleiset määräykset
3679:
3680: Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi luettavat projektiluonteiset määrärahat. Tehtä-
3681: tehtävän tai menojen laadun mukaan. vän mukaan budjetoitua määrärahaa saa käyt-
3682: Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja tää kaikkiin kyseisestä tehtävästä säännönmu-
3683: ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen toimin- kaisesti aiheutuviin menoihin, ellei talousarvi-
3684: tamenomäärärahat sekä eräät kulutusmenoihin osta muuta johdu.
3685: 32
3686:
3687: Pääjaotteluna on seuraava menojen laadun Määrärahoja käytettäessä momenttien perus-
3688: mukainen pääryhmitys (suluissa vastaavat mo- telut ovat vakiosisältömääritykseen nähden en-
3689: menttien numerotunnukset): sisijaisessa asemassa. Siten momentin peruste-
3690: 1) kulutusmenot (01-29): menot, joiden vä- luissa voidaan poiketa vakiosisällöstäjoko sul-
3691: littömänä vastikkeena valtio saa varainhoito- kemalla osa vakiokäyttötarkoituksista pois tai
3692: vuonna käytettäviä tuotannontekijöitä, kuten täydentämällä niitä muilla käyttötarkoituksilla.
3693: työpanosta, tavaroita ja palveluksia, Jälkimmäisessä tilanteessa käyttötarkoitusten
3694: 2) siirtomenot (30-69): menot, joista valtio ei täydentäminen ilmaistaan em. momenteilla
3695: saa välitöntä vastiketta, "myös" -sanalla esim. seuraavasti: "Momentin
3696: 3) sijoitusmenot (70-89): menot, joiden välit- määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsulien
3697: tömänä vastikkeena valtio saa pitkävaikuttei- menojen maksamiseen."
3698: sia tuotannontekijöitä tai rahoitusvaateita, jois-
3699: ta valtio saa tuloa tai muuta hyötyä useana va-
3700: rainhoitovuonna, ja Toimintamenomäärärahat
3701: 4) muut menot (90-99): edellä mainittuihin
3702: pääryhmiin kuulumattomat menot, kuten val- Viraston toiminnasta aiheutuvat menot bud-
3703: tionvelan hoitomenot jetoidaan pääsääntöisesti yhtenä määrärahana
3704: Momentin määrärahaa saa käyttää ainoas- menomomenteille 21-23. Toimintamenomää-
3705: taan momentin numerotunnuksen osoittaman rärahasta saa maksaa viraston tai laitoksen lais-
3706: menoryhmän menoihin. Siten kulutusmenoi- sa tai asetuksessa säädettyjen tehtävien hoidos-
3707: hin tarkoitettua määrärahaa ei saa käyttää siir- ta aiheutuvia palkkaus- ja muita kulutusmeno-
3708: tomenoihin eikä siirtomenoihin tarkoitettua ja, koneiden ja kaluston sekä muun aineellisen
3709: määrärahaa kulutusmenoihin, ellei momentin tai aineettoman käyttöomaisuuden hankinta-
3710: perusteluissa ole erityisestä syystä määrätty menoja sekä muita viraston toiminnasta välit-
3711: toisin. tömästi aiheutuneita menoja, kuten leasingkor-
3712: Momentilla yksilöityyn käyttötarkoitukseen koja ym. korkomenoja ja vahingonkorvauksia.
3713: ei saa käyttää muuta käyttötarkoitukseltaan Erillisinä menojen laadun mukaisina määrära-
3714: yleisempää määrärahaa (esim. toimintameno- hoina on budjetoitu siirtomenot, talonraken-
3715: momentin määrärahaa), vaikka kyseisen ylei- nus- ja maa- ja vesirakennusinvestointimenot
3716: semmän määrärahan perusteluissa mainittua ja osakkeiden ja osuuksien hankinta- ja lainan-
3717: yksilöityä käyttötarkoitusta ei olisi suljettu anto- ym. finanssisijoitusmenot sekä eräät
3718: pois. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa, jos poikkeuksellisen suuret kalustoinvestoinnit
3719: momentin perusteluissa on asiaa koskeva mai- Näihin ei siten saa käyttää toimintamenomää-
3720: ninta. rärahaa, ellei määrärahan perusteluissa ole toi-
3721: Milloin määrärahasta saa maksaa palkkoja sin määrätty.
3722: tai palkkioita, siitä maksetaan myös näihin liit- Ellei tarkoitukseen ole osoitettu muuta mää-
3723: tyvät sosiaaliturva- ja eläkemaksut ja muut rärahaa, toimintamenomäärärahaa saa käyttää
3724: henkilösivumenot viraston toimialaan kuuluvien, EU:n hyväksy-
3725: mien tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä
3726: ao. tutkimustarjouksiin osallistumisen edellyt-
3727: Vakiosisältöiset menomomentit tämään rahoitukseen.
3728: Toimintamenomomentille budjetoidaan vä-
3729: Toimintamenomomenteille ja momenteille hennyksenä virastolle työnantajana maksetta-
3730: 28, 70 ja 74-79 on määritelty sellaisia vakiosi- vat sairausvakuutuksen mukaiset sairaus- ja äi-
3731: sältöisiä käyttötarkoituksia, joihin ao. momen- tiyspäivärahat silloin, kun virasto maksaa
3732: teille budjetoituja määrärahoja saa käyttää il- työntekijän palkan sairaus- ja äitiysloman ajal-
3733: man, että siitä on maininta ao. momentin pe- ta sekä saadut korvaukset työterveydenhuollon
3734: rusteluissa kustannuksiin. Lisäksi toimintamenomomen-
3735: 33
3736:
3737: tille budjetoidaan vähennyksenä viraston saa- Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauk-
3738: rnat kohdassa "Brutto- ja nettobudjetointi" tar- sia ei saa maksaa muilta kuin toimintameno-ja
3739: koitetut irtaimen omaisuuden myyntitulot ja palkkausmomenteilta.
3740: viraston saarnat vakuutus- ja vahingonkorva- 05-07. Eläkkeet
3741: ukset. Momenteille on merkitty lakiin, asetukseen
3742: Lisäksi toimintamenomomentin määrärahaa tai valtiota sitovaan sopimukseen perustuvat
3743: saa käyttää maksullisen toiminnan menoihin, tai perusteluissa erikseen määritellyt vakinai-
3744: mikäli viraston tai laitoksen maksullista toi- set eläkkeet, perhe-eläkkeet, ylimääräiset eläk-
3745: mintaa ei ole budjetoitu omaksi momentik- keet sekä eräät lähinnä eläkkeen luonteiset
3746: seen. avustukset.
3747: 16-18. Puolustusmateriaalin hankkiminen
3748: Momenteille on merkitty puolustusmateriaa-
3749: Menojen laadun mukaiset momentit lin hankkimisesta aiheutuvat menot. Lisäksi
3750: momentille voidaan vähennyksenä merkitä vi-
3751: Kulutusmenot (01-29) raston saarnat puolustusmateriaalihankintoihin
3752: liittyvät vakuutus- ja vahingonkorvaukset,
3753: Kulutusmenoja ovat menot, joiden välittö- vaikka tästä ei olisi mainintaa momentin perus-
3754: mänä vastikkeena valtio saa varainhoitovuon- teluissa.
3755: na käytettäviä tuotannontekijöitä. Kulutusme- 28. Maksullisen palvelutoiminnan kulutus-
3756: noihin luetaan valtion palveluksessa olevan menot
3757: henkilöstön palkkaukset, muut palkkiot, sosi- Momentille on merkitty ja momentin määrä-
3758: aaliturvamaksut, eläkemaksut, tavaroiden ja rahaa saa käyttää sellaisten muutoin toiminta-
3759: palvelusten ostomenot, puolustusmateriaalin menomomentilta maksettavien menojen mak-
3760: sekä sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston, samiseen, jotka selvästi ovat kohdistettavissa
3761: jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai joiden talou- maksullisen palvelutoiminnan kulutusmenoik-
3762: dellinen pitoaika on lyhyt, hankintamenot sekä si. Maksullisen palvelutoiminnan menojen pe-
3763: muut sellaiset valtion toiminnasta johtuvat tai rustelut liittyvät kiinteästi ao. tulomomenttiin,
3764: toimintaan liittyvät menot, mikäli niitä ei ole jonka perusteluissa on otettu huomioon myös
3765: luettava siirto- tai sijoitusmenoihin. muut kuin erillismomentille merkittävät mak-
3766: Kulutusmenoihin luetaan myös EU-ohjelmi- sullisen palvelutoiminnan kustannukset.
3767: en vaatima tekninen apu. Maksullisen palvelutoiminnan momentin
3768: Valtion henkilöstön palkkauksia saadaan määrärahaa saa käyttää palkkauksiin vain, jos
3769: maksaa kulutusmenomomenteilta seuraavasti: tätä koskeva valtuus mahdollisine henkilömää-
3770: a) toimintameno- ja erityisiltä palkkausmo- rärajoituksineen on esitetty momentin peruste-
3771: menteilta (numerotunnus 01-03) ja luissa.
3772: b) muilta kulutusmenomomenteilta työsopi-
3773: mussuhteisen henkilöstön ja valtion virka-
3774: mieslain (75011994) 9 §:n 1 momentissa tar- Siirtomenot (30-69)
3775: koitettujen määräaikaiseen virkasuhteeseen ni-
3776: mitettyjen virkamiesten palkkauksia, jos Siirtomenoihin luetaan kunnille, muille jul-
3777: momentin vakiokäyttötarkoituksessa tai pää- kisille yhteisöille, elinkeinoelämälle, kotitalo-
3778: tösosassa on niin määrätty sekä uksille ja yleishyödyllisille yhteisöille makset-
3779: c) valtion virkamieslain mukaan valtioneu- tavat valtionavut ja valtion välityksellä tapah-
3780: voston käytettäväksi asetetun virkamiehen tuvat varainsiirrot sekä vastikkeetta tapahtuvat
3781: palkkaus saadaan maksaa kyseessä olevan hal- varainsiirrot talousarvion ulkopuolella oleviin
3782: linnonalan ministeriön toimintamenomomen- valtion rahastoihin, kansaneläkelaitokselle ja
3783: tilta. ulkomaille. Valtio ei saa siirtomenoista väli-
3784: töntä tai suoranaista aineellista vastiketta, ku-
3785: 34
3786:
3787: ten rahaa, tavaraa tai palvelusta siirron saajalta. 61-65. Muut siirrot kotimaahan
3788: Välillisesti siirtomenot edistävät valtion tehtä- Momenteille on merkitty sellaiset erittele-
3789: vien toteuttamista. mättömät siirrot, joiden jakamista kuntien,
3790: Siirtomenot on yleensä luokiteltu saajan mu- elinkeinoelämän ja kotitaloussektorin kesken
3791: kaan. Valtionavut rakennustoimintaan sekä ei ole voitu edeltäkäsin suorittaa.
3792: koneiden ja kaluston hankintaan on pyritty Momenteille on budjetoitu myös varainsiir-
3793: merkitsemään eri momenteille kuin kulutuk- rot Euroopan unionin komission kanssa hyväk-
3794: seen tai muihin käyttötarkoituksiin menevät syttävien EU:n rakennerahastojen toimenpide-
3795: valtionavut. Mikäli määräraha koskee useaa ja yhteisöaloitteita koskevien toimenpideohjel-
3796: siirron saajaryhmää, on esitetty jaottelu saaja- mien ja rahoituspäätösten mukaisten valtion
3797: ryhmittäin tarvittaessa edelleen jaoteltuna omien ja muiden hankkeiden EU:n rahoituksen
3798: käyttötalouteen ja pääomatalouteen tarkoitet- suorittamiseen. EU:lta tuleva rahoitus on mer-
3799: tuihin siirtoihin. kitty vastaavasti ryhmiteltynä ao. tulomomen-
3800: Momenteille 30-69 on budjetoitu korvaukset teille.
3801: liiketoimintaa harjoittaville yksiköille niiden 66-69. Siirrot ulkomaille
3802: yleisen edun vuoksi suorittamista tehtävistä, Momenteille on merkitty sellaiset ulkomaille
3803: milloin etu koituu muille kuin valtiolle. siirrettävät varat, joista ei saada välitöntä vas-
3804: Lakisääteisesti määräytyvät ja harkinnanva- tiketta tai joiden vastike on vähäinen suhteessa
3805: raiset siirtomenot on pyritty merkitsemään eri menon suuruuteen. Tällaisia ovat esim. kehi-
3806: momenteille. tysyhteistyötoiminnan puitteissa myönnettävät
3807: 30-39. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymil- avustukset sekä kansainvälisten yhteisöjen jä-
3808: leym. senmaksut sekä muut sellaiset avustusluontei-
3809: Momenteille on merkitty kunnille ja kun- set jäsenmaksut, jotka ao. yhteisöt käyttävät
3810: tayhtymille sekä Ahvenanmaan maakunnalle toimintansa rahoitukseen tai välittävät edel-
3811: suoritettavat valtionavut. leen avustuksina kolmansille tahoille.
3812: 40-49. Valtionavut elinkeinoelämälle
3813: Momenteille on merkitty elinkeinoelämän
3814: edistämiseksi tarkoitetut valtionavut yrityksil- Sijoitusmenot (70-89)
3815: le ja yksityisille elinkeinonharjoittajille sekä
3816: yrittäjien ja elinkeinonharjoittajien yms. etuja Sijoitusmenoihin luetaan muut kuin puolus-
3817: edistäville keskusjärjestöille, yhdistyksille ym. tusmateriaalin ja sellaisten koneiden, laitteiden
3818: 50-59. Valtionavut kotitalouksille ja yleis- ja kaluston, jotka ovat arvoltaan vähäisiä tai
3819: hyödyllisille yhteisöille joiden taloudellinen pitoaika on lyhyt, hankin-
3820: Momenteille on merkitty siirrot kotitalouk- tamenot, talonrakennusten sekä maa- ja vesira-
3821: sille (yksityisille kuluttajille) sekä valtionavut kenteiden rakentamismenot, arvopapereiden,
3822: yleishyödyllisille järjestöille, laitoksille, yh- maa-alueiden ja rakennusten hankintamenot
3823: distyksille, seuroille jne. Tällaisia ovat esimer- sekä lainananto.
3824: kiksi urheilujärjestöt, yksityiset oppilaitokset, Reaalisijoitukset (70-79)
3825: yksityiset sairaalat ja sellaiset yksityiset tutki- Reaalisijoituksiin luetaan sellaiset valtion
3826: muslaitokset, jotka eivät välittömästi palvele käyttöomaisuuden hankinnat, jotka täyttävät
3827: liike- tai elinkeinoelämää. jäljempänä eri vakiomomenttiryhmien kohdal-
3828: 60. Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion la esitetyt tunnusmerkit. Koneiden, laitteiden
3829: rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle ja kaluston hankintamenot on merkitty mo-
3830: Momentille on merkitty siirrot talousarvion menteille 70-73. Talonrakennukset on merkit-
3831: ulkopuolisiin valtion rahastoihin sekä siirrot ty momenteille 74-76 ja muut rakennustyöt
3832: kansaneläkelaitokselle. momenteille 77-79.
3833: 35
3834:
3835: 70-73. Kaluston hankinta kennuksista aiheutuvien muun kuin vakinai-
3836: Mikäli viraston tai laitoksen toimintamenot sesti virkaan nimitetyn henkilöstön
3837: on budjetoitu toimintamenomomentille (21- palkkausmenojen ja muiden menojen maksa-
3838: 23), on tälle yleensä sisällytetty myös määrära- miseen. Tällaisia töitä voivat olla esim. yleis-
3839: hat kaluston ja aineettoman käyttöomaisuuden ten teiden, rautateiden, satamien, kanavien ja
3840: hankintaan. siltojen rakentamis- ja peruskorjaustyöt, maan-
3841: Poikkeustapauksissa (hankinnan suuruus, kuivatustyöt, vesi- ja viemärijohtotyöt, koski-
3842: kertaluonteisuus, valtuuden käyttö, poikkeuk- en ja vesiväylien perkaamis-, uittoväylien ra-
3843: sellinen hankintamenettely) voidaan momen- kentamis- sekä pengerrys- ja patoamistyöt.
3844: tilla erikseen määriteltävän kaluston hankinta- Momenttien määrärahoja saa käyttää myös
3845: menot budjetoida momentille 70 (Kaluston mainitunlaisten rakennustöiden suunnittelusta
3846: hankinta), jonka määrärahaa saa käyttää maini- ja sen edellyttämien konsulttipalvelusten os-
3847: tunlaisten, viraston tai laitoksen (tai nimetyn toista aiheutuvien menojen maksamiseen, lu-
3848: hallinnonalan) toiminnan edellyttämien konei- kuunottamatta sitä hankkeittain erittelemätön-
3849: den, laitteiden ja kaluston hankintamenojen tä suunnittelutyötä, jota vastaavat palkkausme-
3850: maksamiseen. not on merkitty toimintamenomomentille.
3851: 74-76. Talonrakennukset
3852: Momenteille on merkitty ja niiden määrära- Lainat ja muut finanssisijoitukset (80-89)
3853: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukai-
3854: sista valtion uudisrakennustöistä ja rakennus- 80-86. Valtion varoista myönnettävät lainat
3855: ten perusparannustöistä aiheutuvien tarpeellis- Momenteille on merkitty valtion varoista
3856: ten muun kuin vakinaisesti virkaan nimitetyn myönnettävät lainat.
3857: henkilöstön palkkausmenojen ja muiden ra- 87. Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt
3858: kentamismenojen, maksamiseen. Perusparan- Momentille on merkitty maa-alueiden, ra-
3859: nuksiksi katsotaan sellaiset muutos- tai kor- kennusten ja kiinteistöjen ostomenot
3860: jaustyöt, joiden johdosta rakennuksen arvo li- 88-89. Muut finanssisijoitukset
3861: sääntyy oleellisesti. Määrärahoja saa käyttää Momenteille on merkitty osakkeiden ja arvo-
3862: myös rakennusten turva- ja muista teknisistä papereiden ostomenot, sijoitukset valtion-
3863: järjestelmistä aiheutuvien menojen maksami- enemmistöisiin osakeyhtiöihin ym. finanssisi-
3864: seen. Momenttien määrärahoja saa käyttää joitukset
3865: myös uudisrakennustöiden ja perusparannus-
3866: töiden suunnittelusta ja sen edellyttämien kon- Muut menot (90-99)
3867: sulttipalvelusten ostoista aiheutuvien menojen
3868: Muihin menoihin luetaan valtionvelan korot,
3869: maksamiseen, lukuunottamatta sitä hankkeit-
3870: indeksikorotukset sekä muut edellä mainittui-
3871: tain erittelemätöntä suunnittelutyötä, jota vas-
3872: hin kulutus-, siirto- ja sijoitusmenoihin kuulu-
3873: taavat palkkausmenot on merkitty toiminta-
3874: mattomat menot.
3875: menomomentille.
3876: 90-92. Valtionvelan korot ja indeksikorotuk-
3877: Momenteilla yksilöityjen hankkeiden kus-
3878: set
3879: tannusarviot vastaavat rakennuskustannusin-
3880: Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko-
3881: deksin pistelukua, joka ilmoitetaan kehyspää-
3882: maisen velan korot ja indeksikorotukset
3883: töksen yhteydessä. Jos hankkeesta on tehty
3884: 93-94. Valtionvelan lyhennykset
3885: urakkasopimus, kustannusarvio perustuu sopi-
3886: Momenteille on merkitty kotimaisen ja ulko-
3887: mukseen. Kustannusarviot eivät sisällä arvon-
3888: maisen velan (netto)lyhennykset.
3889: lisäveroa. 95-99. Muut ja erittelemättömät menot
3890: 77-79. Maa- ja vesirakennukset
3891: Momenteille on merkitty edellä luokittele-
3892: Momenteille on merkitty ja niiden määrära-
3893: mattomat menot, kuten alijäämän kattamiseen
3894: hoja saa käyttää niiden perusteluiden mukais-
3895: tarkoitetut menot.
3896: ten muista valtion rakennustöistä kuin talonra-
3897: 37
3898:
3899:
3900:
3901:
3902: TULOT
3903:
3904:
3905:
3906:
3907: Osasto 11
3908: VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
3909:
3910:
3911: Selvitysosa:
3912:
3913: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999
3914: v. 1997 v. 1998 V. 1999
3915: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
3916: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
3917: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella
3918: kannettavat verot 52 546 196 54 730000 60 890000 + 6 160 000+ 11
3919: 04. Liikevaihdon perusteella kannetta-
3920: vat verot ja maksut 47 661 279 48 920000 53 925 000 + 5 005 000+ 10
3921: (06.) Tuonnin perusteella kannettavat ve-
3922: rot ja maksut 4 068 - -
3923: 08. Valmisteverot 24 639 550 25 890000 27 280 000 + 1 390000+ 5
3924: 10. Muut verot 9 345 681 9 890000 10110000 + 220000+ 2
3925: 19. Muut veronluonteiset tulot 22600 34000 34000 - -
3926: Yhteensä 134219374 139464000 152239 000 + 12 775000+ 9
3927:
3928:
3929:
3930: 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
3931:
3932: 01. Tulo- ja varallisuusvero Se 1v i t y s o s a : Eduskunta on hyväksynyt
3933: Momentille arvioidaan kertyvän vuoden 1999 veroasteikkolain sekä lain tulo-
3934: 58 540 000 000 mk. verolain muuttamisesta. Tuloveroasteikon
3935: 38 11.04
3936:
3937: kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 1999 tuloarvio 58 540 000 000
3938: puolella prosenttiyksiköllä ylimmän tuloluo- 1998 tuloarvio 52 130 000 000
3939: kan prosenttia lukuunottamatta. Tämän on ar- 1997 tilinpäätös 50 086 135 485
3940: vioitu vähentävän tuloveron kertymää vuosita-
3941: solla noin 950 milj. mk. Samassa yhteydessä 02. Korkotulojen lähdevero
3942: eduskunta päätti nostaa tuloveroasteikon tulo- Momentille arvioidaan kertyvän
3943: luokkien rajoja kaksi prosenttia verrattuna 800 000 000 mk.
3944: vuonna 1998 sovellettavaan asteikkoon, minkä Se l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulo-
3945: on arvioitu alentavan veron tuottoa vuositasol- jen lähdeverosta annettuun lakiin (155011992,
3946: la noin 800 milj. mk. Edelleen veroasteikko- muut. 1390/1995). Vero on 28% korkotulojen
3947: lain mukaan vuoden 1999 ennakonpidätyspe- määrästä.
3948: rusteet otetaan käyttöön heti vuoden vaihteesta
3949: 1.1.1999 alkaen. Tulonhankkimisvähennystä 1999 tuloarvio 800 000 000
3950: korotetaan 1 800 markasta 2 100 markkaan.
3951: 1998 tuloarvio 1200 000000
3952: Tämän arvioidaan vähentävän veron tuottoa
3953: 110 milj. mk. Hallitus antaa eduskunnalle ta- 1997 tilinpäätös 1 000 756 568
3954: lousarvioesitykseen liittyvän esityksen tulove-
3955: rolain muuttamisesta, jolla työmatkakuluvä- 03. Perintö- ja lahjavero
3956: hennystä ehdotetaan laajennettavaksi työvoi- Momentille arvioidaan kertyvän
3957: man liikkuvuutta tukevaan suuntaan. Valtion 1 550 000 000 mk.
3958: ja kirkon yhteisövero-osuutta esitetään muu- Selvitysosa: Vero perustuu perintö- ja
3959: tettavaksi siten, että valtion osuutta korotetaan lahjaverolakiin (378/1940, muut. 1392/1995)
3960: prosenttiyksiköllä ja kirkon osuutta alennetaan ja siinä olevaan perintöveroasteikkoon.
3961: vastaavasti. Toimenpiteen arvioidaan lisäävän
3962: veron tuottoa 250 milj. mk. Yhteisöiltä on ar- 1999 tuloarvio 1 550 000 000
3963: vioitu kertyvän tuloveroa valtiolle vuonna 1998 tuloarvio 1400 000 000
3964: 1999 noin 16 mrd mk. 1997 tilinpäätös 1459 304 439
3965:
3966:
3967:
3968: 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
3969:
3970: 01. Arvonlisävero kelaitokselle tuloutetaan vuonna 1999
3971: Momentille arvioidaan kertyvän arvonlisäveron tuotosta 2 400 000 000 mk.
3972: 51 660 000 000 mk. Kunnille arvonlisäverolain 130 §:n nojalla
3973: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisä- palautettavan arvonlisäveron määräksi on arvi-
3974: verolakiin (1501/1993). Veron määrä on pää- oitu 4 920 000 000 mk.
3975: sääntöisesti 22 % veron perusteesta. Elintar-
3976: vikkeiden vero on 17 %. Lääkkeiden, kirjojen, 1999 tuloarvio 51 660 000 000
3977: elokuvien, liikunta- ja majoituspalvelujen, 1998 tuloarvio 46 700 000 000
3978: yleisradion lupamaksutulojen, henkilökulje- 1997 tilinpäätös 45 598 815 827
3979: tusten sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien
3980: pääsymaksujen vero on 8 %. 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava
3981: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- vero
3982: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke- Momentille arvioidaan kertyvän
3983: laitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttami- 1 800 000 000 mk.
3984: sesta vuonna 1999, jonka mukaan kansanelä-
3985: 11.08 39
3986:
3987: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin Apteekkimaksutaulukkoa on tarkoitus tar-
3988: eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta ve- kistaa vuonna 1999 siten, että tarkistus perus-
3989: rosta (664/1966). Veron määrä on 22% vakuu- tuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muu-
3990: tussopimuksen mukaisesta vakuutusmaksusta, tokseen vuodesta 1995 vuoteen 1996 ja että
3991: johon vero ei sisälly. Verosta on vapautettu tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelle-
3992: henkilö-, luotto- ja jälleenvakuutussopimuk- taan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun,
3993: seen tai potilasvahinkolain mukaiseen vakuu- joka määrätään vuoden 1998 liikevaihdon pe-
3994: tussopimukseen perustuvat vakuutusmaksut rusteella. Apteekkimaksutaulukon tarkistami-
3995: sekä ulkomaanliikenteen tavaran kuljetusten ja nen edellyttää apteekkimaksusta annetun lain 2
3996: kuljetusvälineiden vakuutussopimuksiin pe- §:n 1 momentissa mainittujen liikevaihtoryh-
3997: rustuvat vakuutusmaksut mien ja liikevaihdon alarajojen kohdilla olevi-
3998: en apteekkimaksun markkamäärien tarkistami-
3999: 1999 tuloarvio 1 800 000 000 sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (37/
4000: 1998 tuloarvio 1 780 000 000 1998) muuttamista.
4001: 1997 tilinpäätös 1 636 628 570
4002: 1999 tuloarvio 465 000 000
4003: 03. Apteekkimaksut 1998 tuloarvio 440000000
4004: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 425 834 549
4005: 465 000 000 mk.
4006: Selvitysosa: Tulot ovat apteekkimak-
4007: susta annetun lain (14811946, muut. 59/1983)
4008: mukaisia maksuja.
4009:
4010:
4011: 08. Valmisteverot
4012:
4013: 01. Tupakkavero 1998 tuloarvio 160 000 000
4014: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 156 991 619
4015: 3 400 000 000 mk.
4016: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu tupakkave- 04.Alkoholijuomavero
4017: rolakiin (147011994, muut. 1203/1995). Tu- Momentille arvioidaan kertyvän
4018: pakkatuotteiden kulutuksen arvioidaan edel- 7 400 000 000 mk.
4019: leen alenevan noin yhdellä prosentilla vuonna Se l v i t y s osa : Vero perustuu alkoholi-
4020: 1999. ja alkoholijuomaverolakiin (1471/1994, muut.
4021: 154011995 ja 1541/1995).
4022: 1999 tuloarvio 3 400 000 000
4023: 1998 tuloarvio 3 250 000 000 1999 tuloarvio 7 400 000 000
4024: 1997 tilinpäätös 3 252 362 569 1998 tuloarvio 7 100 000 000
4025: 1997 tilinpäätös 7 159 988 956
4026: (02.) Makeisvero
4027: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- 05. Virvoitusjuomavero
4028: lousarviosta. Hallitus antaa eduskunnalle ta- Momentille arvioidaan kertyvän
4029: lousarvioesitykseen liittyvän esityksen ma- 180 000 000 mk.
4030: keis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain ku- Selvitysosa: Vero perustuu makeis- ja
4031: moamisesta makeisveron osalta. virvoitusjuomaverolakiin ( 147411994). Perus-
4032: veron määrä on 27 penniä litralta. Lisäksi tuot-
4033: 40 11.10
4034:
4035: teen pakkauksesta riippuen virvoitusjuomista 1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoai-
4036: voidaan kantaa lisäveroa 1 tai 4 markkaa litral- neiden valmisteverosta ( 1260/1996). Eduskun-
4037: ta. ta on hyväksynyt energiaverotusta koskevan
4038: lainsäädännön muuttamisen. Lain mukaan
4039: 1999 tuloarvio 180 000 000 polttoaineiden ja sähkön lisäveroa korotetaan
4040: 1998 tuloarvio 180 000 000 1.9.1998lukien 24 prosentilla. Liikennepoltto-
4041: 1997 tilinpäätös 174 213 558 aineiden perusveron määrää päätettiin kuiten-
4042: kin samassa yhteydessä alentaa vastaavasti.
4043: 07. Polttoainevero Toimenpiteen on arvioitu lisäävän veron tuot-
4044: Momentille arvioidaan kertyvän toa vuonna 1999 noin 700 milj. mk.
4045: 16 300 000 000 mk.
4046: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäis-
4047: 1999 tuloarvio 16 300 000 000
4048: ten polttoaineiden valmisteverosta annettuun 1998 tuloarvio 15 200 000 000
4049: lakiin (1472/1994), muut. 901/1995 ja 1342/ 1997 tilinpäätös 13 895 992 884
4050: 1995, muut. 125911996) ja asetukseen (1547/
4051:
4052:
4053: 10. Muut verot
4054:
4055: 01. Leimavero ronpalautus, jonka määräksi on arvioitu
4056: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 150 000 000 mk.
4057: mk.
4058: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu leimavero- 1999 tuloarvio 5 300 000 000
4059: lakiin (662/1943, muut. 932/1996 ja 420/ 1998 tuloarvio 4 500 000 000
4060: 1998). Eduskunta on hyväksynyt lain leimave- 1997 tilinpäätös 4 209 882 093
4061: rolain eräiden säännösten kumoamisesta. Sen
4062: mukaan saamistodisteiden leimaverotusta sekä 04. Moottoriajoneuvovero
4063: kiinnitysleimaveroa koskevat aineelliset sää- Momentille arvioidaan kertyvän
4064: dökset tulivat kumotuksi. 1 000 000 000 mk.
4065: Selvitysosa: Vero perustuu moottori-
4066: 1999 tuloarvio 10 000 000 ajoneuvoverolakiin (722/1966, muut. 1546/
4067: 1998 tuloarvio 1120 000 000 1992).
4068: 1997 tilinpäätös 781 150 678
4069: 1999 tuloarvio 1 000 000 000
4070: 03. Autovero 1998 tuloarvio 900 000 000
4071: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 978 625 471
4072: 5 300 000 000 mk.
4073: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoveros- 05. Varainsiirtovero
4074: ta annettuun lakiin (1482/1994). Veron määrä Momentille arvioidaan kertyvän
4075: on henkilöauton verotusarvo vähennettynä 2 000 000 000 mk.
4076: 4 600 markalla. Vähäpäästöisten henkilöauto- S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiir-
4077: jen veroa on lievennetty myöntämällä niille toverolakiin (931/1996). Vero on 4 % kiinteis-
4078: edellä sanotun lisäksi 4 500 markan suuruinen töjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnas-
4079: vähennys. Pakettiautojen vero on 35 % niiden ta.
4080: verotusarvosta. Tuottoarviossa on otettu huo-
4081: mioon taksi- ja invalidiautoille suoritettava ve-
4082: 11.19 41
4083:
4084: 1999 tuloarvio 2000 000000 nettuun lakiin (135/1994, muut. 148011994).
4085: 1998 tuloarvio 1 650 000 000 Veron määrä on 500 markkaa autosta, joka on
4086: 1997 tilinpäätös 1 726 728 216 ensi kertaa merkitty rekisteriin viimeistään 31
4087: päivänä joulukuuta 1993 ja 700 markkaa ajo-
4088: 06. Arpajaisvero neuvosta, joka on merkitty rekisteriin edellä
4089: Momentille arvioidaan kertyvän mainitun päivän jälkeen.
4090: 410 000 000 mk.
4091: 1999 tuloarvio 1220 000 000
4092: Se l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisve-
4093: rolakiin (552/1992). Veron määrä on yksinoi- 1998 tuloarvio 1140 000 000
4094: keudella toimeenpantavista arpajaisista 5 % 1997 tilinpäätös 1129 060 794
4095: arpajaisten tuotosta. Peliautomaattien, pelien
4096: ja pelilaitteiden pitämisestä muualla kuin arpa- 08. Jätevero
4097: jaislainsäädännössä tarkoitetussa pelikasinos- Momentille arvioidaan kertyvän
4098: sa veron määrä on 3 % tuotosta. Tavara-arpa- 170 000 000 mk.
4099: jaisissa vero on 1,5 % tuotosta ja 30 % muissa Se l v i t y s o s a : Vero perustuu jäteverola-
4100: arpajaisissa jaettujen voittojen yhteismäärästä. kiin (495/1996). Veron määrä on 90 mk ylei-
4101: selle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta.
4102: 1999 tuloarvio 410 000 000 Verosta on vapautettu maa- ja kiviainekset,
4103: 1998 tuloarvio 380 000 000 voimalaitosten rikinpoistojäte ja lentotuhka,
4104: 1997 tilinpäätös 393 43 9 177 siistausjäte, kaatopaikalla enintään vuoden
4105: ajan väli varastoitavat jätteet sekä kaatopaikal-
4106: 07.Ajoneuvovero la kompostoitava biojäte ja puhdistamoliete.
4107: Momentille arvioidaan kertyvän
4108: 1 220 000 000 mk. 1999 tuloarvio 170 000000
4109: S e l v i t y s o s a : Vero perustuu eräistä ajo- 1998 tuloarvio 200 000 000
4110: neuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta an- 1997 tilinpäätös 126 794 796
4111:
4112:
4113:
4114: 19. Muut veronluonteiset tulot
4115:
4116: 02. l.iistimaksut 08. Öljyjätemaksu
4117: Momentille arvioidaan kertyvän 4 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän 20 000 000
4118: mk. mk.
4119: Se l v i t y s o s a : Lästimaksu perustuu la- Se l v i t y s osa : Öljyjätemaksu perustuu
4120: kiin (189/1936) ja asetukseen (46811954) lästi- öljyjätemaksusta annettuun lakiin (84611996).
4121: maksusta. Vastaavat menot on merkitty mo- Maksu on 25 penniä kilolta. Öljyjätemaksulla
4122: mentille 31.32.50. rahoitettavat vastaavat menot on merkitty mo-
4123: menteille 35.10.60 ja 64.
4124: 1999 tuloarvio 4 000000
4125: 1998 tuloarvio 4 000 000 1999 tuloarvio 20 000 000
4126: 1997 tilinpäätös 3 922 836 1998 tuloarvio 20 000 000
4127: 1997 tilinpäätös 20 087 354
4128: 42 11.19
4129:
4130: 09. Muut verotulot vuotta 1999 voimassa olleiden veroperustei-
4131: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 den mukaisia veroja ja maksuja.
4132: mk.
4133: Se l v i t y s o s a : Momentille tulootetaan 1999 tuloarvio 10 000 000
4134: kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, 1998 tuloarvio 10000 000
4135: joiden osalta ei ole katsottu kertymän vähäi- 1997 tilinpäätös -1 409 913
4136: syyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa tulo-
4137: momenttia. Momentille kertyy lähinnä ennen
4138: 43
4139:
4140:
4141:
4142:
4143: Osasto 12
4144: SEKALAISET TULOT
4145:
4146:
4147: Selvitysosa:
4148:
4149: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999
4150: v. 1997 V. 1998 v. 1999
4151: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
4152: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
4153: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 14 845 9500 9500
4154: 25. Oikeusministeriön hallinnonala 518 562 500500 489 500 - 11 000 2
4155: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 657 496 951 881 857 220 - 94 661 - 10
4156: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 213 860 54900 8 050 - 46 850 - 85
4157: 28. Valtiovarainministeriön hallinnon-
4158: ala 19 242 821 15 425 300 13 715 292 -1710008 - 11
4159: 29. Opetusministeriön hallinnonala 2 168 986 2 171 217 2 339 625 + 168 408 + 8
4160: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hal-
4161: linnonala 3 586 894 3 720 958 3 670 769 - 50189 1
4162: 31. Liikenneministeriön hallinnonala 525 025 86533 93 179 + 6646 + 8
4163: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön
4164: hallinnonala 202 815 119 850 810415 + 690565 +576
4165: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hal-
4166: linnonala 1 856 410 1 861 218 1 979 333 + 118 115 + 6
4167: 34. Työministeriön hallinnonala 1100 273 1 163 430 1174677 + 11247 + 1
4168: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 44704 36550 38 350 + 1 800 + 5
4169: 39. Muut sekalaiset tulot 3 067 496 3 970 100 4 075 100 + 105 000 + 3
4170: Yhteensä 33 200 188 30 071 937 29 261 010 - 810927 3
4171:
4172:
4173:
4174: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala
4175:
4176: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tu- vaoperaatioiden menoista, joita vastaavat me-
4177: lot not on budjetoitu momentille 24.99.25.
4178: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000
4179: mk. 1999 tuloarvio 9 500 000
4180: Se l v i t y s o s a : Tuloista 2 500 000 mk ar- 1998 tuloarvio 9 500 000
4181: vioidaan kertyvän kansainvälisten järjestöjen 1997 tilinpäätös 14 844 854
4182: rahoitusosuuksina kriisinhallinta- ja rauhantur-
4183: 44 12.25
4184:
4185: 25. Oikeusministeriön hallinnonala
4186:
4187: 01. Tuomioistuintulot S e 1v i t y s o s a : Tulot perustuvat lakiin
4188: Momentille arvioidaan kertyvän ulosottomaksuista (34/1995) ja vastaavaan
4189: 170 000 000 mk. asetukseen (3511995).
4190: S e 1v i t y s o s a : Tulot perustuvat tuomio-
4191: istuinten ja eräiden oikeushallintoviranomais- 1999 tuloarvio 245 000 000
4192: ten suoritteista perittävistä maksuista annet- 1998 tuloarvio 235 000 000
4193: tuun lakiin (70111993) ja vastaavaan asetuk- 1997 tilinpäätös 250 267 914
4194: seen (77411993) sekä kaupanvahvistaja-
4195: asetukseen (958/1996). 50. Vankeinhoitolaitoksen tulot
4196: Momentille arvioidaan kertyvän 74 000 000
4197: 1999 tuloarvio 170 000 000 mk.
4198: 1998 tuloarvio 185 000 000 Se 1v i t y s osa : Tuloista 53 000 000 mk
4199: 1997 tilinpäätös 171389 806 arvioidaan kertyvän työtoiminnasta ja
4200: 21 000 000 mk muista tuloista. Työtoiminnan
4201: 47. Ulosottomaksut tulot perustuvat oikeusministeriön päätökseen
4202: Momentille arvioidaan kertyvän (1369/1993, muut. 122/1996).
4203: 245 000 000 mk. Ennakoitu työtoiminnan tulojen ja kustan-
4204: nusten laskelma vuodelle 1999 on seuraava:
4205:
4206: 1997 1998 1999
4207: mk mk mk
4208: TULOT
4209: Työtoiminnan tulot 58 546 000 58 000000 53 000 000
4210:
4211: MENOT
4212: Henkilökunnan palkat 34 809 000 35 000000 9 000000
4213: Vankien työrahat ja avolaitospalkat 12 902 000 14 000000 15 000 000
4214: Aine- ja tarvike- ym. työkustannukset 42583 000 42 000 000 39 000000
4215: Muuttuvat kustannukset yhteensä 90294000 91 000 000 63 000000
4216: Katejäämä -31 748 000 -33 000000 -10 000 000
4217: Työtoiminnan kone-, laite- ja kalustohankinnat 2 680000 3 500000 3 500000
4218: Alijäämä (-) -34 428 000 -36 500000 -13 500 000
4219:
4220: 1999 tuloarvio 74 000000 Se 1v i t y s o s a : Tulot perustuvat oikeus-
4221: 1998 tuloarvio 80 000 000 ministeriön päätökseen oikeusministeriön ja
4222: 1997 tilinpäätös 79 241751 eräiden hallinnonalalla toimivien virastojen
4223: suoritteista perittävistä maksuista (933/1997).
4224: 99. Oikeusministeriön hallinnonalan muut
4225: 1999 tuloarvio 500000
4226: tulot
4227: 1998 tuloarvio 500 000
4228: Momentille arvioidaan kertyvän 500 000
4229: mk. 1997 tilinpäätös 17 663 017
4230: 12.26 45
4231:
4232: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala
4233:
4234: 05. Lääninhallitusten julkisoikeudellisista 1999 tuloarvio 32400000
4235: suoritteista kertyvät tulot 1998 tuloarvio 33 000 000
4236: Momentille arvioidaan kertyvän 32 400 000 1997 tilinpäätös 32 332 411
4237: mk.
4238: Se 1v i t y s osa : Tulot kertyvät lääninhal- 75. Tulot poliisin lupapalveluista
4239: litusten julkisoikeudellisten suoritteiden Momentille arvioidaan kertyvän
4240: myynnistä. Kuitenkin Ahvenanmaalla läänin- 200 000 000 mk.
4241: hallitus hoitaa rekisterihallinnon tehtävät, jois- Se 1v i t y s o s a : Tulojen määrä perustuu
4242: ta kertyvät tulot on nettobudjetoitu momentille arvioituun keskeisten lupien määrään. Poliisin
4243: 26.05.21, kuten maistraattien tulot. Tulokerty- muun maksullisen palvelutoiminnan tulot on
4244: mässä on otettu huomioon perintätoimistojen nettobudjetoitu momentille 26.75.21.
4245: luvanvaraisuudesta kertyvinä lisätuloina Seuraavassa taulukossa on eritelty maksulli-
4246: 400 000 mk. Tuloja arvioidaan kertyvän seu- sen palvelutoiminnan ennakoidut kustannus-
4247: raavasti: vastaavuuslaskelmat Vuotta 1997 koskevat
4248: tiedoteivät ole vertailukelpoisia. Vuoden 1997
4249: mk
4250: alijäämä aiheutuu ajokorttien myöntämisestä
4251: Elinkeinoluvat 15 400 000 aiheutuneita kustannuksia vastaavien tulojen
4252: Muut luvat 3 500000 kirjautumisesta vuoden 1996 puolelle.
4253: Lainanhoitomaksut 7 500000
4254: Todistukset 2000000
4255: Muut suoritteet 4 000000
4256: Yhteensä 32400000
4257:
4258: 1997 1998 1999
4259: 1 OOOmk
4260: Tulot:
4261: Julkisoikeudelliset suoritteet 156 612 185 000 200000
4262: Kustannukset:
4263: Erilliskustannukset 159 400 145 000 160000
4264: Osuus yhteiskustannuksista 40000 39000 40000
4265: Kustannukset yhteensä 199 400 184 000 200000
4266: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) -42 788 +1 000
4267:
4268: 1999 tuloarvio 200 000000 Selvitysosa: Tulojen arvioidaan kerty-
4269: 1998 tuloarvio 185 000 000 vän seuraavasti:
4270: 1997 tilinpäätös 156 612144
4271: mk
4272: 90. Rajavartiolaitoksen tulot Vuokrat 11000000
4273: Muonitus 500000
4274: Momentille arvioidaan kertyvän 13 000 000
4275: Muut tulot 1 500000
4276: mk. 13 000000
4277: Yhteensä
4278:
4279: 1999 tuloarvio 13 000 000
4280: 1998 tuloarvio 13 000 000
4281: 1997 tilinpäätös 16 165 386
4282: 46 12.27
4283:
4284: 98. Euroopan aluekehitysrahastosta saata- 1999 tuloarvio 609 820000
4285: vat tulot (EU) 1998 tuloarvio 718 881000
4286: Momentille arvioidaan kertyvän 1997 tilinpäätös 450 176 724
4287: 609 820 000 mk.
4288: Se l v i t y s osa : Tulojen arvioidaan kerty- 99. Sisäasiainministeriön hallinnonalan
4289: vän seuraavasti: muut tulot
4290: Momentille arvioidaan kertyvän 2 000 000
4291: mk
4292: mk.
4293: Tavoite 6-ohjelma 236 306 000
4294: Tavoite 5b-ohjelma 121 335 000 1999 tuloarvio 2 000 000
4295: Tavoite 2-ohjelma 236181 000
4296: Yhteisöaloitteet
4297: 1998 tuloarvio 2 000 000
4298: 15 998 000
4299: Yhteensä 609 820 000 1997 tilinpäätös 2 209 421
4300:
4301:
4302:
4303: 27. Puolustusministeriön hallinnonala
4304:
4305: 20. Tulot irtaimen omaisuuden myynnistä ja Se l v i t y s o s a : Metsätalouden tavoitteet
4306: vuokrauksesta sekä royalty-maksuista ja erittely ovat luvussa 27.91.
4307: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4308: 100 000 mk. Menojen ja tulojen erittely:
4309: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on mk
4310: muutettu. Toiminnan menot 19 000 000
4311: Puutavaran myyntitulot 25 700 000
4312: Tulojen ja menojen erittely: mk Muut metsätalouden tulot 300000
4313: Tulot irtaimen omaisuuden Nettotulot 7 000 000
4314: myynnistä, vuokrauksesta ja
4315: royalty-maksuista 30100 000 1999 tuloarvio 7 000000
4316: Irtaimen omaisuuden hankinta- 1998 tuloarvio 6 500 000
4317: menot ja vuokraamisesta aiheu- 1997 tilinpäätös 10 784 933
4318: tuvat menot 30000000
4319: Nettotulot 100 000
4320: 22. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen
4321: 1999 tuloarvio 100 000 tulot
4322: 1998 tuloarvio 100 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4323: 1997 tilinpäätös 100 000 50000mk.
4324: S e l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen tulot
4325: kertyvät valtion maksuperustelain (150/1992)
4326: 21. Puolustusministeriön hallinnonalan met-
4327: nojalla puolustusministeriön hallinnonalan
4328: sätalouden tulot maksullisista suoritteista annetun puolustusmi-
4329: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa nisteriön päätöksen (93211997) mukaan hin-
4330: 7 000 000 mk. noiteltavista suoritteista, joita puolustusvoi-
4331: Momentille kertyviä tuloja saa käyttää myös mille tuotetaan omakustannushintaan ja ulko-
4332: puolustusvoimille tuotettuihin aluepalveluihin puolisille liiketaloudellisin perustein.
4333: sekä luonnonvarojen hoitoon ja käyttöön liitty-
4334: viin ympäristönsuojelumenoihin.
4335: 12.28 47
4336:
4337: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulos- 99. Puolustusministeriön hallinnonalan
4338: tavoitteet on esitetty luvussa 27.92. muut tulot
4339: Momentille arvioidaan kertyvän 900 000
4340: Menojen ja tulojen erittely: mk
4341: mk.
4342: Bruttomenot 853 865 000 Se l v i t y s o s a : Tulojen mitoituksessa on
4343: Tulot rakentamispalveluista 223 860 000 otettu vähennyksenä huomioon, että tulot
4344: Tulot toimitilojen hoitovastikkeista 210600000 YK:n suorittamista korvauksista suomalaisista
4345: Tulot energiapalveluista 188 000 000 rauhanturvajoukoista aiheutuvista kustannuk-
4346: Tulot toimitilojen kunnossapitovas- sista, jotka laskutetaan Suomen osallistumises-
4347: tikkeista 88 000000
4348: ta YK:n rauhanturvaamistoimintaan annetun
4349: Tulot asuntotoimesta 94 903 000
4350: Asuntotoimen hintatuki puolustus- lain (51411984) 4 §:n perusteella, on budjetoitu
4351: voimilta 11000000 nettobudjetoitavina tuloina palkkauskorvaus-
4352: Muut tulot palvelusten myynnistä 37 552 000 ten osalta momentille 24.99.22 ja kalustokor-
4353: Nettotulot 50000 vausten ja eräiden muiden rauhanturvaamistoi-
4354: mintaan liittyvien tulojen osalta momentille
4355: 1999 tuloarvio 50000 27.30.22.
4356: 1998 tuloarvio
4357: 1997 tilinpäätös 34 701 1999 tuloarvio 900 000
4358: 1998 tuloarvio 48 300 000
4359: 1997 tilinpäätös 202 940 277
4360:
4361:
4362:
4363: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala
4364:
4365: 07. Siirto valtion eläkerahastosta Tulojen arvioidaan kertyvän seuraavasti:
4366: Momentille siirretään 7 750 000 000 mk.
4367: S e l v i t y s o s a : Siirto perustuu valtion mk
4368: eläkerahastosta annettuun lakiin (1372/1989, Julkisoikeudelliset suoritteet 6 328 000
4369: muut. 94211993). Liiketaloudelliset suoritteet 11 918 000
4370: Muiden lakien nojalla maksulliset
4371: 1999 tuloarvio 7 750 000 000 suoritteet 8 646 000
4372: 1998 tuloarvio 6 500 000 000 Yhteensä 26 892 000
4373: 1997 tilinpäätös 6 000000000
4374: 1999 tuloarvio 26 892000
4375: 1998 tuloarvio 24 300 000
4376: 23. Valtiokonttorin tulot
4377: 1997 tilinpäätös 24122 674
4378: Momentille arvioidaan kertyvän 26 892 000
4379: mk.
4380: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat lakiin
4381: 25. Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauk-
4382: valtiokonttorista (30511991, muut. 1511993 ja
4383: 1268/1995) ja valtiovarainministeriön päätök- sista
4384: seen (125011993, muut. 954/1994 ja 1283/ Momentille arvioidaan kertyvän 89 000 000
4385: 1995) valtiokonttorin maksullisista suoritteis- mk.
4386: ta. Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion vi-
4387: rastoilta ja laitoksilta sekä valtion liikelaitok-
4388: silta perittävistä Valtiokonttorin suorittamia
4389: tapaturmakorvauksia, taloudellisen tuen, lii-
4390:
4391:
4392: 4 380149M
4393: 48 12.28
4394:
4395: kennevahinko- sekä muita korvauksia vastaa- Tulojen arvioidaan kertyvän seuraavasti:
4396: vista maksuista.
4397: mk
4398: 1999 tuloarvio 89 000000 Julkisoikeudelliset suoritteet 30 200000
4399: 1998 tuloarvio 82000000 Liiketaloudelliset suoritteet 8 900000
4400: 1997 tilinpäätös 98 373 082 Muu maksullinen palvelutoiminta 800000
4401: Muut tulot 8 000000
4402: Yhteensä 47 900 000
4403: 28. Kuntien osuudet verotuskustannuksista
4404: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tuloarvio 47 900 000
4405: 543 000 000 mk. 1998 tuloarvio 48 000 000
4406: 1997 tilinpäätös 43 768 280
4407: 1999 tuloarvio 543 000 000
4408: 1998 tuloarvio 459 000000
4409: 51. Metallirahatulot
4410: 1997 tilinpäätös 490 857 808
4411: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4412: 22 500 000 mk.
4413: 29. Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskus- S e l v i t y s o s a : Momentille merkitään
4414: tannuksista metallirahojen ja niiden lyöntioikeuksien luo-
4415: Momentille arvioidaan kertyvän vuttamisesta samoin kuin käytöstä poistettujen
4416: 148 000 000 mk. metallirahojen myynnistä saatavien tulojen
4417: sekä metallirahojen hankkimisesta ja varas-
4418: 1999 tuloarvio 148 000 000 toinnista sekä palautettavien metallirahojen ta-
4419: 1998 tuloarvio 125 000 000 kaisinlunastamisesta aiheutuvien menojen ero-
4420: 1997 tilinpäätös 133 887 716 tus. Momentille merkitään myös juhlarahoista
4421: saatavien tulojen ja niistä aiheutuvien menojen
4422: 30. Evankelisluterilaisten seurakuntien erotus.
4423: osuudet verotuskustannuksista
4424: Menojen ja tulojen erittely: mk
4425: Momentille arvioidaan kertyvän 83 000 000
4426: mk. Toiminnan erillismenot 29 300000
4427: Toiminnan tulot 53 800 000
4428: 1999 tuloarvio 83 000 000 Varastointimenot 2 000000
4429: Nettotulot 22 500000
4430: 1998 tuloarvio 70 000000
4431: 1997 tilinpäätös 74 897 972 1999 tuloarvio 22 500 000
4432: 1998 tuloarvio 16 000 000
4433: 49. Tullilaitoksen tulot 1997 tilinpäätös 65 904 597
4434: Momentille arvioidaan kertyvän 47 900 000
4435: mk.
4436: Se l v i t y s osa : Tulot perustuvat tullila-
4437: kiin (1466/1994) ja valtiovarainministeriön
4438: (64.) Valtion kiinteistölaitoksen tulot
4439: päätökseen tullilaitoksen suoritteiden maksul-
4440: lisuudestaja maksuperusteista sekä suoritteista
4441: S e l v i t y s o s a : Liikelaitostamisen joh-
4442: dosta momentti on poistettu talousarviosta..
4443: perittävistä maksuista (1001/1993 muut. 727/
4444: 1994, 1528/1994 ja 24511995).
4445: 1998 tuloarvio 1 160 000 000
4446: 1997 tilinpäätös 1105 023 170
4447: 12.29 49
4448:
4449: 87. Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttami- 1998 tuloarvio 191 000 000
4450: sesta 1997 tilinpäätös 380 379 414
4451: Momentille arvioidaan kertyvän 30 000 000
4452: mk. 98. Takaisinperittävät arvonlisäveropalau-
4453: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät Osuuskun- tukset
4454: ta EKA-yhtymän ja Osuusliike Elannon yri- Momentille arvioidaan kertyvän
4455: tyksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 4 650 000 000 mk.
4456: mukaisten saneerausohjelmien mukaisesti val- Se l v i t y s o s a : Lain kuntien arvonlisäve-
4457: tiolle tulevista, tallettajien saamisten turvaami- ropalautusten takaisinperinnästä (79/1994)
4458: sesta säästökassatoimintaa harjoittavassa mukaan kunnilta peritään takaisin täysimääräi-
4459: osuuskunnassa annettuun lakiin (1361/1993) sesti edellisenä vuonna palaotetut arvonlisäve-
4460: perustuvista suorituksista. rot
4461: 1999 tuloarvio 30 000 000 1999 tuloarvio 4 650 000 000
4462: 1998 tuloarvio 2 030 000000 1998 tuloarvio 4 545 000000
4463: 1998 lisätuloarvio 590 000000 1997 tilinpäätös 3 907 341 920
4464: 1997 tilinpäätös 4 065 287 035
4465: 99. Valtiovarainministeriön hallinnonalan
4466: 90. Euroopan unionin traditionaalisten va- muut tulot
4467: rojen kantopalkkiot (EU) Momentille arvioidaan kertyvän
4468: Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000 250 000 000 mk.
4469: mk. Selvitysosa : Tulojen arvioidaan kerty-
4470: Se l v i t y s osa : Euroopan unionin neu- vän seuraavasti:
4471: voston tekemän päätöksen (88/376/EEC, EU-
4472: RATOM) mukaanjäsenvaltiot saavat vähentää mk
4473: tilittäessään unionin puolestakerättävät tullitu- Tulot valuutanvaihtosopimuksista 225 000000
4474: lot ja maatalousmaksut EU:lle kertyneistä tu- Liikelaitosten puolesta maksettujen
4475: loista 10 % jäsenvaltioille aiheutuvien keruu- lakkaotuspalkkojen takaisinmaksut 2 500000
4476: kustannusten kattamiseen. Vakuotuskorvausten regressit 11000000
4477: Valtionperinnöt 6 000000
4478: 1999 tuloarvio 75 000000 EU:n osuus EMU-tiedotuksesta 3 000000
4479: 1998 tuloarvio 80000000 Muut tulot 2 500000
4480: Yhteensä 250000 000
4481: 1997 tilinpäätös 94 229 395
4482: 1999 tuloarvio 250 000 000
4483: (97.) Siirtymäkorvaus Euroopan unionista 95 000 000
4484: 1998 tuloarvio
4485: (EU) 1997 tilinpäätös 2 753 388 036
4486: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
4487: lousarviosta.
4488:
4489:
4490: 29. Opetusministeriön hallinnonala
4491:
4492: 01. Opetusministeriön tulot Selvitysosa : Tulot kertyvät opetusmi-
4493: Momentille arvioidaan kertyvän 10 000 000 nisteriön ja sen maksupisteiden vuokratuloina,
4494: mk. valtionapujen palautuksina, valtionavulla ra-
4495: 50 12.30
4496:
4497: hoitetun kaluston myyntituloina ja muina tu- jen palautusten kirjauskäytännön muuttumisen
4498: loina. johdosta.
4499:
4500: 1999 tuloarvio 10000000 1999 tuloarvio 135 000 000
4501: 1998 tuloarvio 6 600000 1998 tuloarvio 158 000 000
4502: 1997 tilinpäätös 29179194 1997 tilinpäätös 183 878 963
4503:
4504: 43. Ylioppilastutkintolautakunnan tulot 88. Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpa-
4505: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa jaisten voittovaroista
4506: 50 OOOmk. Momentille arvioidaan kertyvän
4507: Se l v i t y s osa : Nettobudjetoitavina tu- 2 194 000 000 mk.
4508: loina on otettu huomioon ylioppilastutkinto- S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4509: lautakunnan suoritteista perittävät maksut on muutettu. Tuloista 21 000 000 mk arvioi-
4510: (opetusministeriön päätös 966/1997). daan kertyvän voittovaroista rakentamiseen
4511: myönnettyjen lainojen kuoletoksista ja korois-
4512: Menojen ja tulojen erittely: mk ta.
4513: Toiminnan menot 26 336 000
4514: Toiminnan tulot 26 386 000 1999 tuloarvio 2 194 000 000
4515: Nettotulot 50000 1998 tuloarvio 2006 000 000
4516: 1997 tilinpäätös 1 955 231 577
4517: 1999 tuloarvio 50000
4518: 1998 tuloarvio 50000 91. Valtion elokuvatarkastamon tulot
4519: 1997 tilinpäätös 105 568 Momentille arvioidaan kertyvän 575 000
4520: mk.
4521: 70. Opintotukitoiminnan tulot Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4522: Momentille arvioidaan kertyvän on muutettu. Tuloista 560 000 mk perustuu
4523: 135 000 000 mk. elokuvien tarkastuksen toimittamisesta anne-
4524: S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus tun lain (30011965, muut. 267/1987) 10 §:ään,
4525: on muutettu. Tulojen arvioidaan kertyvän seu- video- ja muiden kuvaohjelmien tarkastami-
4526: raavasti: sesta annetun lain (697/1987) 15 §:ään ja ase-
4527: tukseen elokuvien sekä video- ja muiden kuva-
4528: mk
4529: ohjelmien tarkastusmaksujen tarkistamisesta
4530: Vuonna 1999 maksettujen takaus- (249/1997). Muut tulot perustuvat annettavaan
4531: vastuiden lyhennykset 2000000 opetusministeriön päätökseen valtion elokuva-
4532: Takausvastuusaatavien lisäys 118 000000 tarkastamon maksullisista suoritteista.
4533: Korkotulot 15 000 000
4534: Yhteensä 135 000 000 1999 tuloarvio 575 000
4535: 1998 tuloarvio 567 000
4536: Tuloarvion mitoituksessa on otettu huomi-
4537: oon vähennyksenä 20 000 000 mk opintoraho- 1997 tilinpäätös 590 909
4538:
4539:
4540:
4541: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
4542:
4543: 01. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- Momentille arvioidaan kertyvän
4544: ton tukiosastosta saatavat tulot (EU) 2 620 400 000 mk.
4545: 12.30 51
4546:
4547: Se l v i t y s osa : EV :n yhteisen maatalous- vän 2 620 400 000 mk. Tulokertymässä on
4548: politiikan ja kalastuspolitiikan toteuttamiseksi otettu huomioon tuloutuvien tulojen lisäksi ne
4549: Suomen osuudeksi EU:n maatalouden ohjaus- tulot, joista EU:n toimielin tekee maksupää-
4550: ja tukirahaston tukiosastosta arvioidaan töksen vuonna 1999.
4551: 3 425 400 000 mk. Kun siirroksi Maatalouden Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki-
4552: interventiorahastoon arvioidaan osastosta arvioidaan tuloutuvan EU :n osuutena
4553: 805 000 000 mk, momentille arvioidaan kerty- seuraavista menoista säädösten mukaiset tulot:
4554:
4555: Vast.
4556: Yht. menoja
4557: vuonna 1999 momenteilla
4558: mmk (milj. ecua)
4559: EU-tulotuki 1600,0 (276) 30.12.43
4560: Ympäristötuki 841,0 (145) 30.12.45
4561: Puutarhatalouden erityistoimenpiteet 9,5 (1,6) 30.13.48
4562: Luopumistuki 119,0 (20,5) 30.13.47
4563: Pellonmetsitys 33,5 (5,8) 30.13.47
4564: Hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen 0,4 (0,1) 30.13.47
4565: Metsätaloustoimenpiteet 14,0 (2,4) 30.31.44
4566: Kalatalouden interventiotoiminta 1,0 (0,2) 30.41.46
4567: Tukijärjestelmien valvonta ETY 723/97 0,3 30.01.21
4568: Maatalouden kaukokartoitusvalvonta ETY 165/94 1,7 (0,3) 30.01.22
4569: Yhteensä 2620,4 (451,9)
4570:
4571: Interventiotoiminta 805,0 (139) Maatalouden
4572: interventiorahasto
4573: Yhteensä 3 425,4 (590,9)
4574:
4575: EU :lta saatavien tulojen mitoituksessa on tulootetaan Maatilatalouden kehittämisrahas-
4576: otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. toon maatilatalouden rakennepoliittisiin toi-
4577: menpiteisiin tarkoitettu EU:n rahoitusosuus,
4578: 1999 tuloarvio 2 620400000 jonka määräksi arvioidaan 86 900 000 mk, jol-
4579: 1998 tuloarvio 2 634 200 000 loin momentille arvioidaan kertyvän
4580: 1997 tilinpäätös 2 502 867 986 672 100 000 mk. Tuloja vastaavia menoja on
4581: talousarvion momentilla 30.11.61 ja Maatila-
4582: 02. EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahas- talouden kehittämisrahastossa.
4583: ton ohjausosastosta saatavat tulot (EU) EU :lta saatavien tulojen mitoituksessa ja
4584: vastaavan ED-osuuden mitoituksessa menoina
4585: Momentille arvioidaan kertyvän
4586: on otettu huomioon myös Ahvenanmaan
4587: 672100 000 mk.
4588: osuus. Sen sijaan vastaava kansallinen tuki
4589: Selvitysosa: EU:n alue- ja rakennepo-
4590: otetaan huomioon Ahvenanmaan maakunnan
4591: litiikan toteuttamiseksi Suomeen vuonna 1999
4592: talousarviossa luonnonhaittakorvausta lukuun-
4593: tuloutuvaksi osuudeksi EU :n maatalouden oh-
4594: ottamatta.
4595: jaus- ja tukirahaston ohjausosastosta arvioi-
4596: daan 759 000 000 mk (131 milj. ecua). Tästä
4597: 52 12.30
4598:
4599: Maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus-
4600: osaston osuuden 759 000 000 mk arvioidaan
4601: jakautuvan seuraavasti:
4602:
4603: Tuloutuu Tuloutuu Tuloutuu
4604: talousarvioon MAKERAan yhteensä
4605: mmk mmk mmk
4606: Tavoite 6 195,5 24,5 220,0
4607: Tavoite Sa (ETY 950/97) 314,6 62,4 377,0
4608: Tavoite Sa elintarv. teollisuus (ETY 951197) 65,0 65,0
4609: Tavoite Sb 97,0 97,0
4610: Yhteisöaloitteet 0 0
4611: Yhteensä 672,1 86,9 759,0
4612:
4613: 1999 tuloarvio 672 100 000 EU:lta saatavien tulojen mitoituksessa on
4614: 1998 tuloarvio 677 300 000 otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus.
4615: 1997 tilinpäätös 771 714 964
4616: 1999 tuloarvio 10 900000
4617: 03. EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitus- 1998 tuloarvio 35 880 000
4618: välineeltä saatavat tulot (EU) 1997 tilinpäätös 73 759 456
4619: Momentille arvioidaan kertyvän
4620: 10 900 000 mk. 04. EU:lta saatavat muut tulot (EU)
4621: Selvitysosa: Suomen tuloiksi EU:n ka- Momentille arvioidaan kertyvän
4622: latalouden ohjaamisen rahoitusvälineettä 6 610 000 mk.
4623: (KOR) arvioidaan EU:n yhteisen kalastuspoli- Selvitysosa: Momentin tuloina on
4624: tiikan mukaisen rakennepolitiikan toteuttami- otettu huomioon EU:lta maa- ja metsätalous-
4625: seksi 6-ohjelman vuoden 1998 KOR-osuus ministeriön tehtäväalueelle saatavat muut kuin
4626: sekä PESCA-ohjelman toinen ennakko eli yh- momenteille 12.30.01, 12.30.02 ja 12.30.03
4627: teensä 9 900 000 mk. Lisäksi arvioidaan tulou- sekä tutkimuslaitosten tutkimushankkeisiin
4628: tuvan kalatalouden tuottajajärjestöjen perusta- EU :sta tuloutuvat tulot. Tulot kertyvät ED-sää-
4629: misavustuksiin 1 000 000 mk. Tuloja vastaa- dösten mukaisesti.
4630: via menoja on momentilla 30.41.46. Tulot ja vastaavat menot ovat seuraavat:
4631:
4632: Tulot mk Menot mk
4633: (ecua)
4634: Kirjanpitotiedot ETY 1915/83 800000 (138 000) 1 250 000 30.22.21
4635: Rakennetilastot ETY 571/88 14 art. 2 320000 (400 000)
4636: Kalastuksen valvonta Neuvoston päätös
4637: 95/527/EY 1 870 000 (322 000) 4 050000 30.01.21
4638: Eläinlääkintä ETY 424/90 1 620 000 (280 000) 3 200000 30.04.25
4639: 30.71.21
4640: Yhteensä 6 610000 (1 140 000) 8 500000
4641:
4642: EU:n osuus kirjanpitotietojen toimittamises- EU:n osuutta vuonna 1997 ETY 571/88 pe-
4643: ta kattaa osan siitä aiheutuvista kustannuksista rusteella suoritetusta rakennetutkimuksesta ar-
4644: (120 ecua tilaa kohti). Vuonna 1999 tuloutuu vioidaan kertyvän 2 320 000 mk.
4645: vuoden 1998 loppueriä ja vuoden 1999 enna- EU :n osuus eläinlääkintätoimenpiteiden me-
4646: koita. noista on 50%. EU:n osuus on kalastuksen
4647: valvonnasta noin 35 %ja satelliittivalvonnasta
4648: 12.30 53
4649:
4650: noin 80 %. Vuonna 1999 tuloutuu vuoden lannoituksen aiheuttama ympäristön kuormi-
4651: 1998 menoihin kohdistuva EU:n osuus, josta tus alenee. Ilmatieteen laitoksen nettobudjetoi-
4652: 150 000 mk on palautusta Ahvenanmaan maa- dulle momentille 31.80.21 kertyvistä sääpalve-
4653: kunnalle. lumaksujen tuotoista tulootetaan maatalouden
4654: palvelujen osuus tälle momentille.
4655: 1999 tuloarvio 6 610000
4656: 1998 tuloarvio 6 950000 Menojen ja tulojen erittely: mk
4657: 1997 tilinpäätös 5 760 205 Maksullisen toiminnan erillismenot 12 960 000
4658: Maksullisen toiminnan tulot 15 195 000
4659: 21. Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - julkisoikeudelliset suoritteet 190000
4660: - muut suoritteet 15 005 000
4661: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa Nettotulot 2 235 000
4662: 2 235 000 mk.
4663: Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää 1999 tuloarvio 2 235 000
4664: myös sijoitusmenoiksi luettavien koneiden ja 1 648 000
4665: 1998 tuloarvio
4666: laitteiden hankinnasta aiheutuvien menojen
4667: 1997 tilinpäätös 3 526 880
4668: maksamiseen sekä maksujen palauttamiseen.
4669: Maksullisen toiminnan tuloja saa käyttää kes-
4670: kimäärin enintään 70 henkilötyövuotta vastaa- 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tu-
4671: van henkilöstön palkkausmenojen maksami- lot
4672: seen. Tuloista saa käyttää maksullisen toimin- Momentille arvioidaan kertyvän
4673: nan hintojen alentamiseen hevossairaalan 36 774 000 mk.
4674: osalta enintään 30 000 mk, valiotaimituotan- Selvitysosa : Momentin numerotunnus
4675: non osalta enintään 60 000 mk ja maatalouden on muutettu. Kertymästä 26 074 000 mk on
4676: sääpalvelun osalta enintään 480 000 mk. maksullisten julkisoikeudellisten suoritteiden
4677: Se l v i t y s osa : Momentin numerotunnus tuloja, 3 100 000 mk liiketaloudellisen palve-
4678: on muutettu. Nettobudjetoitavina maksullisen lutoiminnan tuloja ja 7 600 000 mk torjunta-ai-
4679: toiminnan tuloina on otettu huomioonjulkisoi- neiden rekisteröintituloja. Maksullisen toimin-
4680: keudellisten suoritteiden ja liiketaloudellisten nan tulot perustuvat valtion maksuperustelain
4681: suoritteiden tulot yhteensä 15 195 000 mk. Tu- (150/1992) nojalla annettuun maa- ja metsäta-
4682: lojen mitoituksessa on otettu vähentävänä teki- lousministeriön päätökseen ja lannoitelain
4683: jänä huomioon 120 000 mk julkisoikeudelli- (232/1993) 18 §:ään sekä torjunta-ainelain
4684: siin suoritteisiin kuuluvien kansallisten konei- (103111987, muut. 1031/1997) 7 §:ään. Vas-
4685: den tyyppi- ja hyväksymistarkastusten taavia menoja on momenteilla 30.01.23,
4686: päättymisen vuoksi. Hevossairaala täydentää 30.21.22, 30.23.21 ja 33.09.21.
4687: yksityistä palveluvalikoimaa tarjoamalla eri-
4688: tyisosaamiseenja tutkimukseen perustuvia sai- 1999 tuloarvio 36 774000
4689: raalapalveluita. Valiotaimituotannolla tehoste- 1998 tuloarvio 37 462 000
4690: taan taimituotantoa, estetään vaarallisten kas- 1997 tilinpäätös 26 536 878
4691: vintuhoojien leviämistä ja turvataan ilmasto-
4692: olosuhteisiimme sopeutetun emotaimiston saa- 25. Siemenperunakeskuksen tulot
4693: tavuus viherrakentamisen tarpeisiin. Maata- Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4694: louden sääpalvelu tuottaa ajantasaista säätietoa 610 000 mk.
4695: ja toimenpidesuosituksia tuottajille. Toimin- Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4696: nan avulla voidaan ennustaa kasvitautien ja tu- on muutettu. Siemenperunakeskuksen toimin-
4697: hoeläinten leviämistä sekä parantaa näin sato-
4698: tasoa ja laatua. Ajantasaisen tiedon ansiosta
4699: 54 12.30
4700:
4701: nan ja talouden kehittymisen tavoitteet on esi- hoitteisen sopimustutkimuksen tulot
4702: tetty luvussa 30.25. 1 000 000 mk ja muut sekalaiset tulot
4703: 700 000 mk on otettu huomioon menoja vä-
4704: Tulojen ja menojen erittely: mk hentävänä tekijänä momentin 30.32.21 netto-
4705: Toiminnan tulot 18 479 000 määrärahassa.
4706: Toiminnan menot 17 869 000
4707: Nettotulot 610 000 1999 tuloarvio 17 100 000
4708: 1998 tuloarvio 16 300 000
4709: 1999 tuloarvio 610 000 1997 tilinpäätös 19 399 635
4710: 1998 tuloarvio 68 000
4711: 33. Kasvinjalostusmaksut
4712: 30. Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskil- Momentille arvioidaan kertyvän
4713: pailuissa saadusta tulosta 4000000 mk.
4714: Momentille arvioidaan kertyvän S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4715: 28 000 000 mk. on muutettu. Tulot kertyvät kasvinjalostustoi-
4716: S e l v i t y s o s a : Tulot perustuvat arpajais- minnan edistämisestä annetun lain (896/1977,
4717: lakiin (49111965) ja totopeliasetukseen (236/ muut. 1030/1986 ja 1305/1988) mukaisina
4718: 1995). Tuloja vastaavasti myönnetään määrä- maksuina. Kertymästä 2 000 000 mk on Kas-
4719: rahoja 23 000 000 mk momentilla 30.15.44 vinjalostuslaitokselle kertyviä maksuja. Kas-
4720: hevostalouden edistämiseen sekä 1 000 000 vinjalostuslaitos on liiketoimintaa harjoittava
4721: mk luvussa 30.21 Maatalouden tutkimuskes- nettobudjetoitu valtion laitos, joten näitä vero-
4722: kukselle hevostalouden tutkimukseen. Tulo- luonteisia tuloja ei oteta huomioon sen tuloina.
4723: kertymästä 4 000 000 mk vastaavasti ei myön- Muiden jalostamien lajikkeiden siementava-
4724: netä määrärahaa, koska se kattaa osittain vuo- rasta suoritettavia maksuja arvioidaan kerty-
4725: den 1994 kolmannessa lisätalousarviossa vän 1 970 000 mk, mitä vastaavasti menoja on
4726: hevostaloudelle myönnettyä 17 000 000 mar- momentilla 30.15.47. Lisäksi momentille arvi-
4727: kan lisätukea, minkä jälkeen lisätuesta on kat- oidaan kertyvän 30 000 mk puutarhakasvien
4728: tamatta 4 000 000 mk. jalostusmaksutuloja, joita vastaavat menot on
4729: merkitty momentille 30.21.21.
4730: 1999 tuloarvio 28 000 000
4731: 1998 tuloarvio 27 000 000 1999 tuloarvio 4 000 000
4732: 1997 tilinpäätös 23 418 780 1998 tuloarvio 4 500 000
4733: 1997 tilinpäätös 5 145 567
4734: 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot
4735: Momentille arvioidaan kertyvän 35. Hirvieläinten metsästysmaksut
4736: 17 100 000 mk. Momentille arvioidaan kertyvän
4737: S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus 14 000 000 mk.
4738: on muutettu. Bruttobudjetoidun tutkimusmet- Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lu-
4739: sien tulosalueen maksullisesta toiminnasta kuun myytävistä hirvieläimistä sekä riistanhoi-
4740: kertyy puunmyyntituloja 10 000 000 mk, tai- tomaksuista ja pyyntilupamaksuista annetun
4741: mi- ja siemenmyyntituloja 1 800 000 mk, lain (61611993) 4 §:n mukaisista pyyntilupa-
4742: maanvuokratuloja 3 500 000 mk, rakennusten maksuista saatavina tuloina. Vastaava meno on
4743: vuokratuloja 1 300 000 mk ja muita tuloja momentilla 30.41.41.
4744: 500 000 mk. Nettobudjetoidun asiakasrahoit-
4745: teisen toiminnan tulosalueelta kertyvät tulot 1999 tuloarvio 14 000 000
4746: 7 500 000 mk, tutkimushankkeisiin arvioitu 1998 tuloarvio 14 000 000
4747: EU:n rahoitusosuus 3 800 000 mk, yhteisra- 1997 tilinpäätös 9 225 660
4748: 12.30 55
4749:
4750: 36. Viehekalastusmaksut 34 700 000 mk. Lisäksi momentille arvioidaan
4751: Momentille arvioidaan kertyvän kertyvän 100 000 mk kalastuksenhoitomaksu-
4752: 12 875 000 mk. rekisterin osoite- ja nimitietojen myynnistä
4753: Se l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- saatavina tuloina. Kalastuksenhoitomaksun
4754: lain (28611982, muut. 104511996) 88 §:ään. markkinointia on tarkoitus tehostaa. Kalatalo-
4755: Läänikohtainen viehekalastusmaksu on kalen- uden edistämiseen käytettävä meno on merkit-
4756: terivuodelta 150 mk ja seitsemän vuorokauden ty momentille 30.41.45.
4757: kalastusjaksolta 35 mk. Kun kalenterivuotta
4758: koskevia viehekalastusmaksuja arvioidaan 1999 tuloarvio 34 800 000
4759: kertyvän vähintään 80 000 ja seitsemän vuoro- 1998 tuloarvio 34600 000
4760: kauden kalastusjaksokohtaisia vähintään 1997 tilinpäätös 29 750 097
4761: 25 000 suoritusta, kokonaiskertymäksi tulee
4762: yhteensä 12 875 000 mk. Vuoden 1998 arvioi- 39. Riistanhoitomaksut
4763: tua tulokertymää vastaavat menot vähennettyi- Momentille arvioidaan kertyvän
4764: Dä valtiolle maksun kannasta vuonna 1998 koi- 35 040 000 mk.
4765: tuvaksi arvioiduilla menoilla jaetaan vuonna Se l v i t y s o s a : Riistanhoitomaksun suo-
4766: 1999 kalavesien omistajille. Tämä meno on rittavien henkilöiden määräksi arvioidaan
4767: merkitty momentille 30.41.44. 292 000. Riistanhoitomaksuista ja pyyntilupa-
4768: maksuista annetun lain (61611993) 1 §:ssä tar-
4769: 1999 tuloarvio 12 875 000 koitettu riistanhoitomaksu on tarkoitus säilyt-
4770: 1998 tuloarvio 16 750000 tää edelleen 120 markan suuruisena. Metsäs-
4771: 1997 tilinpäätös 11 531 008 tyksen ja riistanhoidon edistämiseen varattu
4772: määräraha on merkitty momentille 30.41.40.
4773: 37. Kalastuksenhoitomaksut
4774: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tuloarvio 35 040 000
4775: 34 800 000 mk. 1998 tuloarvio 35 400 000
4776: S e l v i t y s o s a : Tulot perustuvat kalastus- 1997 tilinpäätös 34 932524
4777: lain (28611982, muut. 135511993, 104511996
4778: ja 968/1996) 88 ja 91 c §:iin. 40. Vesioikeudelliset kalatalousmaksut
4779: Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin vuosi- Momentille arvioidaan kertyvän
4780: na 1995-1997 pohjoisiin kuntiin keskimäärin 9 000 000 mk.
4781: 21 483 kpl vuodessa ja muualle Suomeen Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät vesilain
4782: 447 768 kpl vuodessa. Ottaen huomioon vuo- (26411961, muut. 42711970, 467/1987 ja 553/
4783: den 1997 alusta voimaantulleen kalastuslain 1994) mukaisesti määrätyistä kalatalousmak-
4784: muutoksen vuodeksi 1999 luoastettavien ka- suista sekä muista vastaavista maksuista. Vas-
4785: lastuksenhoitomaksujen lukumäärän arvioi- taava meno on merkitty momentille 30.41.25.
4786: daan olevan noin 380 000 kalenterivuodelta ja
4787: noin 20 000 seitsemän vuorokauden jaksolta. 1999 tuloarvio 9 000 000
4788: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesityk- 1998 tuloarvio 7 000 000
4789: seen liittyvän esityksen kalastuslain 88 §:n
4790: 1997 tilinpäätös 6 171 949
4791: muuttamiseksi siten, että kalatuksenhoitomak-
4792: sua korotetaan kalenterivuoden kattavan mak-
4793: sun osalta 10 markalla ja seitsemän vuorokau- 41. Tenojoen kalastuslupamaksut
4794: den maksun osalta 5 markalla. Kun kalastuk- Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
4795: senhoitomaksu tällöin on 90 mk kalenterivuo- mk.
4796: delta ja 25 mk seitsemän vuorokauden jaksoi- Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät Tenojoen
4797: ta, momentille arvioidaan kertyvän kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä teh-
4798: 56 12.30
4799:
4800: dyn sopimuksen (Sops 94/1989) 5 artiklan ja Tuloja arvioidaan kertyvän seuraavasti:
4801: kalastussäännön 2 §:n mukaisista kalastuslu-
4802: pamaksuista. Vuoden 1998 tulokertymää vas- mk
4803: taavista menoista valtiolle kuuluva osuus on Maksullinen palvelutoiminta
4804: merkitty momentille 30.01.21 sekä kalastus- Julkisoikeudelliset suoritteet:
4805: kunnille ja muille vesialueen omistajille kuulu- Eläimistä saatavien elintarvikkeiden
4806: va osuus momentille 30.41.44. tarkastus- ja valvontamaksut 26000000
4807: Muut suoritteet:
4808: 1999 tuloarvio 1 000 000 Tutkimuspalvelut 3 850000
4809: Ulkomaisten rokotteiden ja seerumei-
4810: 1998 tuloarvio 1 700 000
4811: den välitys 16 000000
4812: 1997 tilinpäätös 940448 Muut tulot 200000
4813: Yhteensä 46 050000
4814: 62. Geodeettisen laitoksen tulot Tulot ED-tutkimussopimuksista 275 000
4815: Momentille arvioidaan kertyvän Muut tulot 100000
4816: 400000mk. Yhteensä 46425 000
4817: S e 1v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4818: on muutettu. Vastaavia menoja on momentilla Maksoilisesta palvelutoiminnasta aiheutuvat
4819: 30.62.21. menot on merkitty momentille 30.71.21, lu-
4820: kuunottamatta lihantarkastuksesta aiheutuvia
4821: 1999 tuloarvio 400000 menoja, jotka ovat momentilla 30.71.22 ja ro-
4822: kotteiden ja seerumeiden välityksestä aiheutu-
4823: 1998 tuloarvio 400000
4824: via menoja, jotka ovat momentilla 30.71.28.
4825: 1997 tilinpäätös 360 215
4826: 1999 tuloarvio 46 425 000
4827: 71. Eläinläiikintä- ja elintarvikelaitoksen tu- 1998 tuloarvio 51 300 000
4828: lot 1997 tilinpäätös 45 558 004
4829: Momentille arvioidaan kertyvän
4830: 46 425 000 mk.
4831: Se 1v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4832: on muutettu. Kertymästä 46 050 000 mk on 99. Maa- ja metsätalousministeriön hallin-
4833: maksullisen palvelutoiminnan tuloja,
4834: nonalan muut tulot
4835: 27 5 000 mk EU-tutkimussopimuksien tuloja ja
4836: 100 000 mk muita tuloja. Tulot perustuvat val- Momentille arvioidaan kertyvän
4837: tion maksuperustelain (150/1992) nojalla an- 118 500 000 mk.
4838: nettuihin maa- ja metsätalousministeriön pää- Se 1v i t y s o s a : Tuloista arvioidaan kerty-
4839: töksiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen vän 100 000 000 mk siirtona maatilatalouden
4840: suoritteista perittävistä maksuista (626/1993, kehittämisrahastosta valtiovarastoon ja muina
4841: muut. 1331/1993 ja 907/1994) ja vierasaine- tuloin 18 500 000 mk.
4842: valvonnasta perittävistä maksuista (596/1997)
4843: ja Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen pää- 1999 tuloarvio 118 500 000
4844: tökseen maksuista (102/29/1994, muut. 264/ 1998 tuloarvio 118 500 000
4845: 29/1994 ja 529/29/1994). 1997 tilinpäätös 16 252 450
4846: 12.31 57
4847:
4848: 31. Liikenneministeriön hallinnonala
4849:
4850: 20. Ajoneuvohallintokeskuksen tulot sa tiehankkeiden kustannuksiin. Ulkopuolisten
4851: Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa sitoumusosuuksia vastaavat menot sisältyvät
4852: 10 600 000 mk. momentille 31.24.78.
4853: Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4854: on muutettu. Tulot perustuvat valtion maksu- 1999 tuloarvio 67 000000
4855: perustelain nojalla annettuun liikenneministe- 1998 tuloarvio 67 000 000
4856: riön päätökseen (160511995) Ajoneuvohallin- 1997 tilinpäätös 87 637 027
4857: tokeskuksen maksuista. Tuloihin sisältyy arvio
4858: muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen 30. Merenkulkulaitoksen tulot
4859: ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien Momentille arvioidaan kertyvän 10 400 000
4860: tuotoista 10,1 milj. mk. mk.
4861: Menojen ja tulojen erittely:
4862: Se l v i t y s o s a : Tulokertymä on muulla
4863: mk
4864: kuin toimintamenomomentin määrärahalla
4865: Bruttomenot 218 020 000 hankittua irtaimen omaisuuden myyntituottoa.
4866: Maksullisen toiminnan erillisme-
4867: not 210950000 1999 tuloarvio 10400 000
4868: Muut toimintamenot 7 070000
4869: Bruttotulot 228 620000 1998 tuloarvio 10 000000
4870: Maksullisen toiminnan tulot 228 320000 1997 tilinpäätös 416 782 335
4871: - julkisoikeudelliset suoritteet 157 126 000
4872: - muut suoritteet 71194 000 (31.) Merentutkimuslaitoksen tulot
4873: Muut tulot 300000 Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
4874: Nettotulot 10600000 lousarviosta ja sen tulot on nettobudjetoitu mo-
4875: mentille 31.81.21.
4876: 1999 tuloarvio 10 600000
4877: 1998 tuloarvio 500000 1998 tuloarvio 2 300 000
4878: 1997 tilinpäätös 1 771 554
4879: 24. Tielaitoksen sekalaiset tulot
4880: Momentille arvioidaan kertyvän 3 000 000 40. Radanpidon tulot
4881: mk.
4882: Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
4883: Se l v i t y s osa : Tulot ovat takaisin perit-
4884: mk.
4885: täviä maanlunastuskorvauksia ja muita seka- Se l v i t y s osa : Momentin numerotunnus
4886: laisia tuloja.
4887: on muutettu. Tulot ovat radanpidon kiinteistö-
4888: jen myyntituloja.
4889: 1999 tuloarvio 3 000000
4890: 1998 tuloarvio 4000000 1999 tuloarvio 1000 000
4891: 1997 tilinpäätös 3 019 543 1998 tuloarvio 1000 000
4892: 1997 tilinpäätös 2 709 825
4893: 25. Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöi-
4894: den kustannuksista 70. Telehallintokeskuksen tulot
4895: Momentille arvioidaan kertyvän 67 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa
4896: mk. 779000mk.
4897: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät Tielaitok- S e l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4898: sen ja ulkopuolisten välisiin sopimuksiin pe- on muutettu. Tulot perustuvat valtion maksu-
4899: rustuvista osuuksista ulkopuolisten osallistues- perustelain nojalla annettuun liikenneministe-
4900: 58 12.32
4901:
4902: riön päätökseen Telehallintokeskuksen mak- 1999 tuloarvio 779000
4903: suista (1440/1994) sekä asetukseen valtion ra- 1998 tuloarvio 733 000
4904: diorahastosta ( 1000/1980). Telehallintokes- 1997 tilinpäätös 7 756 020
4905: kuksen tulostavoitteet on esitetty luvussa
4906: 31.70. 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut
4907: Menojen ja tulojen erittely: mk
4908: tulot
4909: Momentille arvioidaan kertyvän 400 000
4910: Maksullisen toiminnan erillis-
4911: mk.
4912: menot 122977 000
4913: Bruttotulot 123 756 000
4914: Maksullisen toiminnan tulot 123 626 000 1999 tuloarvio 400 000
4915: - julkisoikeudelliset suorit- 1998 tuloarvio 1000000
4916: teet 74 541000 1997 tilinpäätös 5 348 933
4917: - muut suoritteet 49 085 000
4918: Muut tulot 130 000
4919: Nettotulot 779 000
4920:
4921:
4922:
4923: 32. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
4924:
4925: 10. Tulot työvoima- ja elinkeinokeskusten Se l v i t y s o s a : Momentin numerotunnus
4926: yritysosastojen maksullisesta palvelutoimin- on muutettu. Tulot ovat valtion maksuperuste-
4927: nasta lain nojalla (150/1992) annetun kauppa- ja
4928: Momentille arvioidaan kertyvän 6 000 000 teollisuusministeriön päätöksen (103211996)
4929: mk. mukaisia lupa- ja tarkastusmaksuja sekä säh-
4930: S e 1v i t y s o s a : Momentin numerotunnus köturvallisuuslain (41 0/1996) mukaisia korva-
4931: on muutettu. Tulot pk-yrityksille järjestettävis- uksia testauksistaja tutkimuksista aiheutuneis-
4932: tä kehittämispalveluista perustuvat kauppa- ja ta kustannuksista ja korvaus mittatekniikan
4933: teollisuusministeriön päätökseen kauppa- ja keskuksella tuotetuista hallintopalveluista.
4934: teollisuusministeriön sekä TE-keskusten mak-
4935: sullisten kehittämispalveluiden hinnoittelusta 1999 tuloarvio 8 600 000
4936: (KTMp 6/023/1998). Tulot kertyvät työvoima- 1998 tuloarvio 7 000 000
4937: ja elinkeinokeskusten yritysosastojen yrittäjä- 1997 tilinpäätös 7 227 415
4938: koulutustilaisuuksista, alueellisista elinkeino-
4939: jen kehittämishankkeista, tuotteistetuista neu-
4940: vontapalveluista sekä muista momentilta
4941: 32.10.22 rahoitettavista kehittämispalveluista. 60. Siirto valtiontakuurahastosta
4942: Momentille arvioidaan kertyvän
4943: 1999 tuloarvio 6 000000 720 000 000 mk.
4944: 1998 tuloarvio 5 300 000 Se l v i t y s osa : Valtion erityisrahoituslai-
4945: 1997 tilinpäätös 14187 611 toksen perustamisen 1.1.1999 johdosta val-
4946: tiontakuurahaston ylimääräinen pääoma palau-
4947: 20. Turvatekniikan keskuksen tulot tetaan valtiolle.
4948: Momentille arvioidaan kertyvän 8 600 000
4949: mk. 1999 tuloarvio 720000000
4950: 12.33 59
4951:
4952: 99. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- (1418/1997) ydinlaitosten ympäristövaikutus-
4953: nonalan muut tulot ten arviointimenettelyyn kuuluvista ministeri-
4954: Momentille arvioidaan kertyvän 75 815 000 ön maksullisista suoritteista sekä asetukseen
4955: mk. (195/1988) ydinenergian käytön valvonnasta
4956: S e l v i t y s o s a : Tulojen arvioidaan kerty- suoritettavista maksuista.
4957: vän seuraavasti: Matkailun edistämiskeskuksen tulot kertyvät
4958: hotelli- ja vuokratuloista.
4959: mk Teknologian kehittämiskeskuksen tulot pe-
4960: Elintarvikeviraston tulot 500 000 rustuvat kauppa- ja teollisuusministeriön pää-
4961: Matkailun edistämiskeskuksen tökseen (1254/1997) viraston maksuista. Kil-
4962: tulot 100 000 pailuviraston tulot perustuvat kauppa- ja teolli-
4963: Teknologian kehittämiskeskuk- suusministeriön päätökseen (1639/1993)
4964: sen tulot 1850000 kilpailuviraston maksullisista suoritteista.
4965: Kilpailuviraston tulot 365 000 Valtausmaksuista saatavat tulot perustuvat
4966: Valtausmaksut 3 000000 kaivoslakiin (503/1965).
4967: Alusrahoituslainojen korkoerohy- Alusrahoituslainojen korkoerohyvitykset pe-
4968: vitykset 25 000000 rustuvat alustoimitusten rahoitukseen myön-
4969: Muut tulot 45 000000
4970: nettävistä korkotukilainoista annettuun lakiin
4971: Yhteensä 75 815 000
4972: (1093/1985, muut. 1258/1987, 1069/1988 ja
4973: Elintarvikeviraston tulot perustuvat valtion 1363/1989) ja alustoimitusten rahoitukseen
4974: maksuperustelakiin (150/1992) ja sen nojalla myönnettävästä korkotuesta annettuun lakiin
4975: annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön (1173/1990, muut. 1102/1993). Muu autolai-
4976: päätökseen (394/1997) Elintarvikeviraston noituksen korkoerohyvitys perustuu Suomen
4977: maksullisista suoritteista. Vientiluotto Oy:n korkotuesta, valuuttakurssi-
4978: Kauppa- ja teollisuusministeriön tulot perus- tappioiden korvaamisesta ja antolainauksen
4979: tuvat kauppa- ja teollisuusministeriön päätök- valtion takauksista annettuun lakiin (1364/
4980: seen (214/1996, muut. 658/1996) ministeriön 1989, muut. 242/1992, 1408/1995 ja 1371/
4981: ja piiritoimistojen maksullisista suoritteista, 1996).
4982: kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen
4983: (1494/1993) ydinenergiankäytön valvontaan 1999 tuloarvio 75 815 000
4984: kuuluvista ministeriön maksullisista suoritteis- 1998 tuloarvio 107 550 000
4985: ta, kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen 1997 tilinpäätös 173 748 687
4986:
4987:
4988:
4989: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
4990:
4991: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 1992) nojalla annetun sosiaali- ja terveysmi-
4992: tulot nisteriön päätöksen mukaisesti.
4993: Momentille arvioidaan kertyvän 2 250 000
4994: mk. 1999 tuloarvio 2 250 000
4995: S e l v i t y s o s a : Tulot ovat terveyden- 1998 tuloarvio 2 250 000
4996: huollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain 1997 tilinpäätös 2 726 641
4997: (1074/1992) ja asetuksen (1121/1992) mukai-
4998: sia maksuja. Valtiolle suoritettava korvaus 08. Kansanterveyslaitoksen tulot
4999: määräytyy valtion maksuperustelain (150/ Momentille arvioidaan kertyvän 3 200 000
5000: mk.
5001: 60 12.34
5002:
5003: Se l v i t y s o s a : Tulot ovat Kansanterve- 1999 tuloarvio 40 180 000
5004: yslaitoksesta annetun lain (82811981) 5 §:n 1998 tuloarvio 37 205 000
5005: mukaisia maksuja ja sekalaisia tuloja. 1997 tilinpäätös 36 996 095
5006: Tulot kertyvät rokotteiden myynnistä ja väli-
5007: tystoiminnasta sekä sekalaisista tuloista. V as- 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
5008: taavat menot on merkitty momenteille Momentille arvioidaan kertyvän
5009: 33.08.21 ja 33.08.26. 1 850 000 000 mk.
5010: S e l v i t y s o s a : Tulot ovat arpajaislain
5011: 1999 tuloarvio 3 200000 (491/1965) 3 §:n 4 momentin ja raha-auto-
5012: 1998 tuloarvio 3 200000 maattiasetuksen (67611967) 29 §:n mukaisia
5013: 1997 tilinpäätös 3 486 086 tuottoja.
5014:
5015: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval- 1999 tuloarvio 1850000000
5016: vontakeskuksen tulot 1998 tuloarvio 1 735 000 000
5017: Momentille arvioidaan kertyvän 12 703 000 1997 tilinpäätös 1679 376 000
5018: mk.
5019: Se l v i t y s o s a : Tulot ovat valtion maksu- 98. Valtionapujen palautukset
5020: perustelain (15011992) nojalla annetun sosiaa- Momentille arvioidaan kertyvän 70 000 000
5021: li- ja terveysministeriön päätöksen mukaisia mk.
5022: kemikaalilain (744/1989) ja alkoholilain Selvitysosa: Tulot ovat sosiaali- ja ter-
5023: (114311994) tarkoittamia lupa- ja valvonta- veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-
5024: maksuja. desta annetun lain (733/1992) sekä sosiaali- ja
5025: terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen eri-
5026: 1999 tuloarvio 12 703 000 tyislakien nojalla maksettujen valtionapujen ja
5027: 1998 tuloarvio 12 263 000 valtion osuuksien palautuksia.
5028: 1997 tilinpäätös 15 550 235
5029: 1999 tuloarvio 70 000 000
5030: 10. Säteilyturvakeskuksen tulot 1998 tuloarvio 70 000 000
5031: Momentille arvioidaan kertyvän 40 180 000 1997 tilinpäätös 115 893 091
5032: mk.
5033: Se l v i t y s o s a : Tulot määräytyvät valtion 99. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin-
5034: maksuperustelain (150/1992) nojalla annettu- nonalan muut tulot
5035: jen sosiaali- ja terveysministeriön sekä kaup- Momentille arvioidaan kertyvän 1 000 000
5036: pa- ja teollisuusministeriön päätösten mukai- mk.
5037: sesti.
5038: Tulokertymässä on otettu huomioon 1999 tuloarvio 1000 000
5039: 3 000 000 mk maksullisen .ydinturvallisuus- 1300000
5040: 1998 tuloarvio
5041: valvonnan menojen lisäyksestä aiheutuvina tu-
5042: 1997 tilinpäätös 2 381638
5043: loina.
5044:
5045:
5046: 34. Työministeriön hallinnonala
5047:
5048: 40. Euroopan sosiaalirahastosta saatavat 1 026 677 000 mk.
5049: tulot (EU) Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät niistä ta-
5050: Momentille arvioidaan kertyvän voitteita 6, 2, 3, 4 ja 5b koskevia ohjelmia sekä
5051: 12.35 61
5052:
5053: yhteisöaloitteita ja pilottiprojekteja toteutta- Se l v i t y s o s a : Tulot ovat palkkaturva-
5054: viin hankkeisiin myönnetyn EU-tuen maksa- lain (64911973) 16 §:n ja merimiesten palkka-
5055: toksista vuoden 1998 osuutena, jotka on hy- turvalain (92711979) 16 §:n mukaisia palao-
5056: väksytty EU :n komission kanssa vuosille tuksia sekä työnantajilta ja konkurssipesiitä
5057: 1995-1999 Euroopan sosiaalirahaston työvoi- kyseisen vuoden aikana takaisin perittyjä saa-
5058: ma- ja sosiaalipolitiikan toteuttamiseksi. Sosi- tavia. Palkkaturvalain ja merimiesten palkka-
5059: aalirahasto-ohjelmien menot ESR-osuuden turvalain mukaiset menot 120 000 000 mk on
5060: osalta on budjetoitu momentille 34.05.61. budjetoitu momentille 34.99.50.
5061: Vuoteen 1998 Vuoteen 1999 1999 tuloarvio 116 000 000
5062: kohdistuvat kohdistuvat
5063: mk mk 1998 tuloarvio 186 000 000
5064: 1997 tilinpäätös 115 208 614
5065: -Tavoite 3 212090000 478 678000
5066: -Tavoite4 90900000 181225 000
5067: -Tavoite 6 97 900000 211 091000 99. Työministeriön hallinnonalan muut tulot
5068: -Tavoite 2 38 800000 82087 000 Momentille arvioidaan kertyvän 32 000 000
5069: -Tavoite5b 53 280000 73 596000 mk.
5070: - Yhteisöaloitteet 144400000 Selvitysosa : Tuloja arvioidaan kerty-
5071: Yhteensä 637 370 000 1 026 677 000 vän seuraavasti:
5072: 1999 tuloarvio 1 026 677 000 mk
5073: 1998 tuloarvio 937 430000 Palkkaturvapalautusten korot 22000000
5074: 1997 tilinpäätös 945 182 746 Muut tulot 10000000
5075: Yhteensä 32 000 000
5076: 70. Palkkaturvamaksujen palautukset
5077: Momentille arvioidaan kertyvän 1999 tuloarvio 32000 000
5078: 116 000 000 mk. 1998 tuloarvio 40000 000
5079: 1997 tilinpäätös 39 882 095
5080:
5081:
5082: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala
5083:
5084: 26. Alueellisten ympäristökeskusten tulot Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät lähinnä
5085: Momentille arvioidaan kertyvän 2 850 000 koskiensuojelukorvausten palautuksina ja
5086: mk. muina valtiolle tuloutettavina tuloerinä.
5087: Selvitysosa : Tuloja arvioidaan kerty-
5088: vän vesiensuojelumaksuina 2 750 000 mk. Ve- 1999 tuloarvio 300 000
5089: siensuojelumaksut peritään vesilain (246/ 1998 tuloarvio 750 000
5090: 1961) 10 luvun 27 §:n perusteella. 1997 tilinpäätös 103 044
5091:
5092: 1999 tuloarvio 2 850000 40. Asuntotoimen tulot
5093: 1998 tuloarvio 3100000 Momentille arvioidaan kertyvän 300 000
5094: 1997 tilinpäätös 3 479442 mk.
5095: Se l v i t y s o s a : Momentille kertyvät tulot
5096: 27. Suomen ympäristökeskuksen tulot ovat valtion asuntorahaston sekalaisia tuloja.
5097: Momentille arvioidaan kertyvän 300 000
5098: mk.
5099: 62 12.39
5100:
5101: 1999 tuloarvio 300000 1999 tuloarvio 9 500 000
5102: 1998 tuloarvio 300 000 1998 tuloarvio 7 000 000
5103: 1997 tilinpäätös 373 334 1997 tilinpäätös 5 491498
5104:
5105: 60. Korvaukset ympäristövahinkojen torjun- 99. Ympäristöministeriön hallinnonalan
5106: tatoimista muut tulot
5107: Momentille arvioidaan kertyvän 9 500 000 Momentille arvioidaan kertyvän 25 400 000
5108: mk. mk.
5109: Se l v i t y s osa : Öljysuojarahastosta an- S e l v i t y s o s a : Momentille arvioidaan
5110: netun lain (37911974) 5 ja 10 §:n mukaisina kertyvän 24 000 000 mk EU :n ympäristöra-
5111: korvauksina arvioidaan saatavan lähinnä öljy- hastosta (LIFE), jota vastaavat menot on bud-
5112: vahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja jetoitu momentille 35.99.62. Muut tulot perus-
5113: hylkyjen öljynpoistotöistä aiheutuneista me- tuvat ympäristöministeriön suoritteista annet-
5114: noista 8 500 000 mk. tuun maksupäätökseen (1803/1995) sekä
5115: Ympäristövahinkojen torjuntakustannuksis- sekalaisiin tuloihin.
5116: ta arvioidaan vahingonkorvausvelvollisilta
5117: saatavan korvauksina 1 000 000 mk. 1999 tuloarvio 25 400 000
5118: 1998 tuloarvio 25 400 000
5119: 1997 tilinpäätös 35 256 251
5120:
5121:
5122: 39. Muut sekalaiset tulot
5123:
5124: 01. Sakkorahat 1999 tuloarvio 300 000000
5125: Momentille arvioidaan kertyvän 1998 tuloarvio 450 000 000
5126: 300 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 332 565 718
5127: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan
5128: sakkorangaistuksista sekä pysäköintivirhe- 03. Oikaisurahat
5129: maksulain (248/1970) perusteella kertyvät va- Momentille arvioidaan kertyvän 100 000
5130: rat. mk.
5131: 1999 tuloarvio 300 000000 1999 tuloarvio 100 000
5132: 1998 tuloarvio 300000000 1998 tuloarvio 100 000
5133: 1997 tilinpäätös 244132009 1997 tilinpäätös
5134:
5135: 02. Valtiolle tilitettävät veronlisäykset ja vii- 04. Menorästien ja siirrettyjen määräraho-
5136: vekorot jen peruutukset
5137: Momentille arvioidaan kertyvän Momentille arvioidaan kertyvän
5138: 300 000 000 mk. 780 000 000 mk.
5139: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan
5140: veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain käyttämättä jääneet menorästit sekä siirretyt
5141: (1556/1995) perusteella perityistä viivekorois- siirtomäärärahat, joita tilinpäätöksessä ei enää
5142: ta valtiolle veronsaajana tuleva osuus sekä eri voida siirtää.
5143: verolakien perusteella maksuunpannut veron-
5144: lisäykset.
5145: 12.39 63
5146:
5147: 1999 tuloarvio 780 000 000 09. Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysra-
5148: 1998 tuloarvio 1 030 000 000 hat sekä sosiaaliturvamaksut
5149: 1997 tilinpäätös 672002 770 Momentille arvioidaan kertyvän 5 000 000
5150: mk.
5151: 05. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuotta- S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan
5152: vien oikeuksien myynti valtiolle sairausvakuutuslain (34611963) mu-
5153: Momentille arvioidaan kertyvän kaan maksetut päivärahat sekä äitiys-, isyys- ja
5154: 100 000 000 mk. vanhempainrahat sekä työnantajien sosiaali-
5155: S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan turvamaksusta annetun lain (366/1963) 13 §:n
5156: oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tarkoittamat sosiaaliturvamaksut.
5157: tuloa tuottavia oikeuksia säädettyyn lakiin
5158: (687/1978) ja sen nojalla annettuun asetukseen 1999 tuloarvio 5 000 000
5159: (69311978) perustuvien kauppojen myyntihin- 1998 tuloarvio 10 000 000
5160: nat 1997 tilinpäätös 3 753 961
5161:
5162: 1999 tuloarvio 100 000000 JO. Muut sekalaiset tulot
5163: 1998 tuloarvio 100000000 Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000
5164: 1997 tilinpäätös 123 812 034 mk.
5165: Se l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan
5166: 07. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuo- sellaiset sekalaiset tulot, joita ei voida tulouttaa
5167: lella tuloutettavat korvaukset muille momenteille.
5168: Momentille arvioidaan kertyvän 75 000 000
5169: mk. 1999 tuloarvio 15 000 000
5170: Selvitysosa: Vuoden 1994 alusta luki- 1998 tuloarvio 15 000 000
5171: en kaikkien valtion eläkejärjestelmän piiriin 1997 tilinpäätös 8 278 717
5172: kuuluvien työnantajien eläkemaksut makse-
5173: taan valtion eläkerahastoon. Momentin tulot 50. Tulot osakemyynnistä
5174: kertyvät Kuntien eläkevakuutuksen valtiolle Momentille arvioidaan kertyvän
5175: maksamista kaupunkien oikeuslaitosten eläke- 2 500 000 000 mk.
5176: menojen korvauksista.
5177: 1999 tuloarvio 2 500 000000
5178: 1999 tuloarvio 75 000000 1998 tuloarvio 2000 000 000
5179: 1998 tuloarvio 65 000000 1997 tilinpäätös 1 600110 296
5180: 1997 tilinpäätös 82 840 476
5181: 64
5182:
5183:
5184:
5185:
5186: Osasto 13
5187: KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET
5188:
5189: Selvitysosa:
5190:
5191: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999
5192:
5193: V. 1997 v. 1998 v. 1999 Muutos 1998-
5194: tilinpäätös talousarvio esitys 1999
5195: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
5196: 01. Korkotulot 1 871 206 1 381 099 1 248 984 - 132 115 - 10
5197: 03. Osinkotulot 1 887 262 1500000 1920000 + 420000 + 28
5198: 05. Valtion liikelaitosten voiton tulou-
5199: tukset 185 000 190000 250000 + 60000 + 32
5200: Yhteensä 3 943 469 3071099 3418 984 + 347 885 + 11
5201:
5202:
5203: 01. Korkotulot
5204:
5205: 04. Korot valtion lainoista liikelaitoksille otettu huomioon valtion liikelaitosten eläke-
5206: Momentille arvioidaan kertyvän maksulainoista kertyvät korkotulot. Tuloihin
5207: 198 000 000 mk. sisältyy arvio kehitysapuluottojen koroista.
5208: Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät valtion lii-
5209: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais- 1999 tuloarvio 50 984 000
5210: ten liikelaitosten aloittavassa taseessa valtiolta 1998 tuloarvio 74 300 000
5211: liikelaitoksille myönnetyiksi merkittyjen lai- 1997 tilinpäätös 149 254 396
5212: nojen koroista.
5213: 07. Korot talletuksista
5214: 1999 tuloarvio 198 000 000 Momentille arvioidaan kertyvän
5215: 1998 tuloarvio 6 799 000 1 000 000 000 mk.
5216: 1997 tilinpäätös 7 213 071 Se l v i t y s osa : Momentin tuloiksi merki-
5217: tään yli päivittäisen tarpeen olevien valtion
5218: 05. Korot muista lainoista kassareservien sijoitustoiminnasta kertyvät
5219: Momentille arvioidaan kertyvän 50 984 000 korkotulot.
5220: mk.
5221: Se l v i t y s o s a : Tuloarviossa on otettu 1999 tuloarvio 1000000000
5222: huomioon liikelaitoksista valtion yhtiöiksi 1998 tuloarvio 1300000 000
5223: muutetuille yhtiöille myönnetyistä lainoista 1997 tilinpäätös 1714739017
5224: kertyvät korkotulot. Tuloarviossa on myös
5225: 13.03 65
5226:
5227: 03. Osinkotulot
5228:
5229: 01. Osinkotulot 1999 tuloarvio 1920000000
5230: Momentille arvioidaan kertyvän 1998 tuloarvio 1 500 000 000
5231: 1 920 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 1 887 262 131
5232: Se l v i t y s o s a : Tulot kertyvät osinkotu-
5233: loina valtion osakeomistuksen perusteella.
5234:
5235:
5236: 05. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset
5237:
5238: 01. Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 1999 tuloarvio 250000 000
5239: Momentille arvioidaan kertyvän 1998 tuloarvio 190 000000
5240: 250 000 000 mk. 1998lisätuloarvio 20 000000
5241: Se l v i t y s osa : Tulot kertyvät valtion lii- 1997 tilinpäätös 185 000 000
5242: kelaitoksista annetun lain (62711987) mukais-
5243: ten liikelaitosten voiton tuloutuksista vuodelta
5244: 1998.
5245: 66
5246:
5247:
5248:
5249:
5250: Osasto 15
5251: LAINAT
5252:
5253:
5254: Selvitysosa:
5255:
5256: Osaston tulot luvuittain vuosina 1997-1999
5257: v. 1997 v. 1998 v. 1999
5258: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
5259: 1000mk 1000mk 1000 mk ±1 000 mk ±%
5260: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat 976029 573 681 492 266 - 81 415 - 14
5261: 02. Ylijäämän käyttö 1 700 000 + 1 700 000 + 0
5262: (03.) Valtion nettolainanotto 12 328 929 15 440 000 - 15 440 000 - 100
5263: Yhteensä 13 304 958 16 013 681 2 192 266 - 13 821 415 - 86
5264:
5265:
5266: 01. Valtiolle takaisin maksettavat lainat
5267:
5268: 02. Takaisinmaksut valtion lainoista liikelai- 04. Muiden lainojen lyhennykset
5269: toksille Momentille arvioidaan kertyvän
5270: Momentille arvioidaan kertyvän 24 847 000 467 419 000 mk.
5271: mk. Se l v i t y s osa : Tuloihin sisältyy liikelai-
5272: S e l v i t y s o s a : Tulot kertyvät pääosin toksista valtion yhtiöiksi muutetuille yhtiöille
5273: valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) myönnettyjen lainojen lyhennyksiä. Tuloarvi-
5274: mukaisten liikelaitosten aloittavassa taseessa ossa on myös otettu huomioon valtion liikelai-
5275: valtiolta liikelaitoksille myönnetyiksi merkit- tosten eläkemaksulainojen takaisinmaksut
5276: tyjen lainojen takaisinmaksusta. Tuloihin sisältyy arvio kehitysluottojen takai-
5277: sinmaksuista
5278: 1999 tuloarvio 24 847 000
5279: 1998 tuloarvio 28 081 000 1999 tuloarvio 467 419 000
5280: 1997 tilinpäätös 46 313 920 1998 tuloarvio 545 600 000
5281: 1997 tilinpäätös 929 714 890
5282: 15.02 67
5283:
5284: 02. Ylijäämän käyttö
5285:
5286: 01. Ylijäämän käyttö kolmannesta tilinpäätöksen osoittamasta va-
5287: Momentille merkitään 1 700 000 000 mk. rainhoitovuoden lopun kumulatiivisesta ylijää-
5288: S e 1v i t y s o s a : Valtion talousarviosta an- mästä.
5289: netun lain 3 b §:n (430/1998) mukaan talousar-
5290: vion katteeksi voidaan valtion tilinpäätöksen 1999 tuloarvio 1700000000
5291: valmistuttua ottaa määrä, joka vastaa enintään
5292:
5293:
5294: (03.) (15.02) Valtion nettolainanotto
5295:
5296: S e 1v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
5297:
5298: (01.) (15.02.01) Nettolainanotto 1998 tuloarvio 15 440 000 000
5299: Se 1v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta- 1997 tilinpäätös 12 328 929 468
5300: lousarviosta.
5301: 69
5302:
5303:
5304:
5305:
5306: MENOT
5307:
5308:
5309:
5310:
5311: Pääluokka 21
5312: TASAVALLAN PRESIDENTTI
5313:
5314:
5315: Se l v i t y s o s a : Tasavallan Presidentin kanslian kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan
5316: vuonna 1999 olevan 83 henkilötyövuotta.
5317:
5318:
5319: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
5320:
5321: v. 1997 v. 1998 v. 1999 Muutos 1998-
5322: tilinpäätös talousarvio esitys 1999
5323: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
5324: 01. Tasavallan Presidentti 1468 1 633 1 658 + 25 + 2
5325: 02. Tasavallan Presidentin kanslia 29485 45 330 46140 + 810 + 2
5326: Yhteensä 30953 46963 47798 + 835 + 2
5327:
5328:
5329:
5330: 01. Tasavallan Presidentti
5331:
5332: 01. Presidentin palkkio ja edustusrahat 1999 määräraha 1458 000
5333: Momentille myönnetään 1458 000 mk. 1998 määräraha 1458 000
5334: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1997 tilinpäätös 1420 009
5335: tin palkkiosta annetun lain (39/1994) mukais-
5336: ten menojen maksamiseen.
5337: 70 21.02
5338:
5339: 21. Presidentin käyttövarat 1999 määräraha 200 000
5340: Momentille myönnetään 200 000 mk. 1998 määräraha 175 000
5341: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- 1997 tilinpäätös 48 034
5342: tin käyttömenojen maksamiseen.
5343:
5344:
5345: 02. Tasavallan Presidentin kanslia
5346:
5347: S e l v i t y s o s a : Tasavallan presidentin kanslian tehtävänä on avustaa tasavallan president-
5348: tiä, hoitaa hallintoasiat, järjestää tasavallan presidentin ja hänen perheensä henkilökohtaiset pal-
5349: velut sekä huolehtia tasavallan presidentin henkilökohtaisesta ja hänen käytössään olevien tilojen
5350: turvallisuudesta.
5351:
5352: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 75. Perusparannukset (siirtomääräraha 3 v)
5353: Momentille myönnetään 28 250 000 mk. Momentille myönnetään 17 300 000 mk.
5354: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden-
5355: 1999 määräraha 28 250000 tin kanslian hallinnassa olevan Mariankatu 1:n
5356: 1998 määräraha 25 400000 korttelin peruskorjaukseen sekä Presidentin-
5357: 1998 lisämääräraha 431000 linnan, Mäntyniemen virka-asunnon ja Kulta-
5358: 1997 tilinpäätös 24 358 015 rannan huvilatilan tarpeellisiin peruskorjauk-
5359: siin. Korttelin Mariankatu 1 peruskorjauksen
5360: 27. Eläkkeellä olevan presidentin menot (ar- kustannusarvio on tarkentunut 32 600 000
5361: markaksi.
5362: viomääräraha)
5363: Selvitysosa: Mariankatu 1:n peruskor-
5364: Momentille myönnetään 590 000 mk. jaukseen on myönnetty 18 000 000 mk vuonna
5365: Määrärahaa saa käyttää tasavallan eläkkeellä 1998 ja hankkeen rahoitustarve vuonna 1999
5366: olevan presidentin Mauno Koiviston käytettä- on 14 600 000 mk.
5367: väksi osoitetusta henkilökunnasta, työhuo-
5368: neesta sekä toimisto- ym. palveluista aiheutu- 1999 määräraha 17 300 000
5369: viin menoihin.
5370: 1998 määräraha 19 350 000
5371: 1997 tilinpäätös 4 800 000
5372: 1999 määräraha 590 000
5373: 1998 määräraha 580 000
5374: 1997 tilinpäätös 327 101
5375: 71
5376:
5377:
5378:
5379:
5380: Pääluokka 22
5381: EDUSKUNTA
5382:
5383:
5384: Selvitysosa:
5385:
5386: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
5387: V. 1997 v. 1998 v. 1999
5388: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
5389: 1000mk 1000mk 1000 mk ±lOOOmk ±%
5390: 01. Kansanedustajat 79705 99920 106 560 + 6640 + 7
5391: 02. Eduskunnan kanslia 138 707 150760 178 420 + 27660 + 18
5392: 09. Valtiontilintarkastajat 7 318 8 103 8490 + 387 + 5
5393: 14. Eduskunnan oikeusasiamies 11223 12 310 14 780 + 2470 + 20
5394: 30. Eduskunnan kirjasto 16 414 16 634 18 057 + 1423 + 9
5395: 99. Eduskunnan muut menot 17 424 17 688 18 196 + 508 + 3
5396: Yhteensä 270791 305415 344503 + 39088 + 13
5397:
5398:
5399:
5400: 01. Kansanedustajat
5401:
5402: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) ka palkkaus on 10 000 mk kuukaudessa, minkä
5403: Momentille myönnetään 106 560 000 mk. lisäksi tulevat normaalit henkilösivukulut
5404: Se l v i t y s o s a : Kansanedustajien avusta- Kansanedustajaa kohti varattu määräraha tai
5405: jien määrärahan mitoitus perustuu siihen, että sen osa voidaan hänen suostumuksellaan mak-
5406: ajalla 1.1.-31.8.1999 kansanedustajaa kohden saa myös eduskuntaryhmälle. Sitä voidaan
5407: avustajan bruttopalkka on enintään 5 000 mk käyttää myös laskujen maksamiseen ennakko-
5408: kuukaudessa. Sen lisäksi määrärahaan sisälty- perintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yh-
5409: vät normaalit kuukausipaikkaisen henkilösivu- teisölle, jolta eduskunnan kanslia ostaa kan-
5410: kulut Ajalla 1.1.-31.8.1999 yksi avustaja voi sanedustajille sihteeripalveluja.
5411: avustaa myös useampaa kansanedustajaa, jol- Momentin määräraha on tarkoitus jakaa seu-
5412: loin palkkaus määräytyy avustettavien kansan- raavasti:
5413: edustajien lukumäärän perusteella. Em. ajalla
5414: säästyvää määrärahaa tai sen osaa voidaan mk
5415: käyttää enintään kolmen kuukauden osalta Kansanedustajien palkkiot 48 100000
5416: taannehtivasti. Ajalla 1.9.-31.12.1999 avusta- Kansanedustajien kulukorvaukset 20 500000
5417: jien määrärahan mitoitus perustuu siihen, että Kansanedustajien avustajat 20 960000
5418: avustaja on päätoiminen ja kokoaikainen, jon- Kansanedustajien kotimaan matkat 17 000000
5419: Yhteensä 106560000
5420: 72 22.02
5421:
5422: 1999 määräraha 106 560 000
5423: 1998 määräraha 99 920 000
5424: 1998 lisämääräraha 1075 000
5425: 1997 tilinpäätös 79 704 746
5426:
5427:
5428: 02. Eduskunnan kanslia
5429:
5430: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 1999 määräraha 158 420 000
5431: Momentille myönnetään 158 420 000 mk. 1998 määräraha 147 760 000
5432: Eduskunnan kansliaan voidaan perustaa va- 1998 lisämääräraha 2 000 000
5433: liokuntasihteeristöön valiokuntaneuvoksen 1997 tilinpäätös 138 707 279
5434: (A 30) virka ja kaksi valiokuntaneuvoksen
5435: (A 28) virkaa. 74. Eduskunnan lisätilat (siirtomääräraha
5436: S e l v i t y s o s a : Virkojen perustamisessa
5437: 3 v)
5438: on kyse suuren valiokunnan vaalikaudella
5439: Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
5440: 1995-99 määräaikaisesti hoidettujen kolmen
5441: Määrärahaa saa käyttää eduskunnan tarvitse-
5442: valiokuntaneuvoksen viran vakinaistamisesta.
5443: mien lisätilojen suunnittelukustannuksiin.
5444: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu
5445: huomioon suuren valiokunnan kolmen määrä-
5446: 1999 määräraha 20 000 000
5447: aikaisen osastosihteerin (A 18) ja yhden valio-
5448: kunta-avustajan (A 15) viran vakinaistaminen. 1998 määräraha 3 000000
5449:
5450:
5451:
5452: 09. Valtiontilintarkastajat
5453:
5454: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) sen henkilökunnan ja asiantuntija-avun
5455: Momentille myönnetään 8 490 000 mk. käyttämisen aiempaa laajemmin.
5456: V altiontilintarkastajain kansliasta lakkaute-
5457: taan tarkastusneuvoksen (A 30) virka 1.3.1999 1999 määräraha 8 490 000
5458: lukien. 1998 määräraha 8 103 000
5459: Se l v i t y s osa : Tarkastusneuvoksen vi- 1998 lisämääräraha 130 000
5460: ran lakkauttamisesta huolimatta kanslian palk- 1997 tilinpäätös 7 317 976
5461: kausmääräraha esitetään säilytettäväksi enti-
5462: sen suuruisena, mikä mahdollistaa määräaikai-
5463:
5464:
5465: 14. Eduskunnan oikeusasiamies
5466:
5467: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 1999 määräraha 14 780 000
5468: Momentille myönnetään 14 780 000 mk. 1998 määräraha 12 310 000
5469: 1998 lisämääräraha 290 000
5470: 1997 tilinpäätös 11222 675
5471: 22.30 73
5472:
5473: 30. Eduskunnan kirjasto
5474:
5475: 21. Toimintamenot (arviomääräraha) 1999 määräraha 18 057 000
5476: Momentille myönnetään 18 057 000 mk. 1998 määräraha 16 634 000
5477: 1998 lisämääräraha 345 000
5478: 1997 tilinpäätös 16 414 158
5479:
5480:
5481: 99. Eduskunnan muut menot
5482:
5483: 21. Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmä- 6 800 mk kuukaudessa, minkä lisäksi kullekin
5484: kanslioita varten (arviomääräraha) vuoden 1995 (ajalla 1.1.-31.3.1999) ja 1999
5485: Momentille myönnetään 18 196 000 mk. (ajalla 1.4. -31.12.1999) kansanedustajavaalien
5486: Määrärahaa saa käyttää ryhmien toiminnalle tuloksen perusteella muodostetulle eduskunta-
5487: välttämättömien sihteerien ja muun toimisto- ryhmälle suoritetaan perussummana kahden
5488: henkilökunnan palkkaamiseen sekä ryhmien edustajan kuukausisummaa vastaavaa määrä
5489: toiminnasta aiheutuvien muiden menojen kuukaudessa.
5490: maksamiseen.
5491: Se 1v i t y s o s a: Momentin määräraha on 1999 määräraha 18 196 000
5492: vaalivuodesta johtuen muutettu arviomäärära- 1998 määräraha 17 688 000
5493: haksi. Määräraha jaetaan ryhmien kesken si- 1997 tilinpäätös 17 424 000
5494: ten, että kutakin edustajaa kohden suoritetaan
5495: 74
5496:
5497:
5498:
5499:
5500: Pääluokka 23
5501: VALTIONEUVOSTO
5502:
5503:
5504: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
5505: 235 henkilötyövuotta lukuun ottamatta valtioneuvoston jäseniä.
5506: V aitioneuvoston kanslian toiminta-ajatuksena on varmistaa tasavallan presidentin ja valtioneu-
5507: voston päätöksenteon sujuvuus sekä pääministerin toimintaedellytykset antamalla poliittisia, toi-
5508: minnallisia ja hallinnollisia palveluja.
5509: Valtioneuvoston kanslia avustaa pääministeriä valtioneuvoston toiminnan yleisessä johtami-
5510: sessa ja ministeriöiden toiminnan yhteensovittamisessa. Kanslia yhteensovittaa ministeriöiden
5511: tiedottamista sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kansallista ja kansainvälistä valmistelua
5512: ja täytäntöönpanoa.
5513: V aitioneuvoston kanslia huolehtii valtioneuvoston toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä
5514: sekä valtioneuvoston ja kanslian oman organisaation kehittämisestä samoin kuin toiminnoista
5515: valtioneuvoston ja eduskunnan sekä tasavallan presidentin välillä.
5516: Oikeuskanslerinviraston tavoitteena on osaltaan ylläpitää laillisuutta yhteiskunnassa suoritta-
5517: malla valtioneuvoston sekä muun viranomais- ja julkistoiminnan laillisuusvalvontaa ja valvomal-
5518: la asianajajalaitosta.
5519:
5520:
5521: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
5522: V. 1997 v. 1998 v. 1999
5523: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
5524: lOOOmk lOOOmk lOOOmk ±lOOOmk ±%
5525: 01. Valtioneuvosto 20490 21240 22 313 + 1073 + 5
5526: 02. Valtioneuvoston kanslia 84 219 91500 99700 + 8 200 + 9
5527: 03. Oikeuskanslerinvirasto 13 615 11318 12 100 + 782 + 7
5528: (25.) Valtioneuvoston edustus- ja virka-
5529: huoneistot 1000 1000 1000 - 100
5530: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen 66200 66200 72 700 + 6500 + 10
5531: 99. Valtioneuvoston muut menot 6415 4650 4600 50 1
5532: Yhteensä 191939 195 908 211413 + 15 sos + 8
5533: 23.01 75
5534:
5535:
5536: 01. Valtioneuvosto
5537:
5538: 01. Palkkaukset (arviomääräraha) Määrärahaa saa käyttää pääministerin ja hän-
5539: Momentille myönnetään 19 513 000 mk. tä välittömästi avustavien henkilöiden matkus-
5540: Henkilöstön määrä on enintään 45, joista 18 tusmenojen korvaamiseen. Lisäksi määrärahaa
5541: valtioneuvoston jäsentä ja 27 erityisavustajaa. saa käyttää muiden ministereiden ja heidän eri-
5542: tyisavustajiensa muiden kuin EU:n toimintaan
5543: 1999 määräraha 19 513 000 osallistumisesta aiheutuvien matkustusmeno-
5544: 1998 määräraha 18 840 000 jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
5545: 1998 lisämääräraha 366 000 myös ministerien turvamiesten matkustusme-
5546: 1997 tilinpäätös 18 418 550 nojen korvaamiseen vastaavalla tavalla.
5547:
5548: 1999 määräraha 2 800 000
5549: 20. Matkat (arviomääräraha)
5550: 1998 määräraha 2400000
5551: Momentille myönnetään 2 800 000 mk.
5552: 1997 tilinpäätös 2 071 488
5553:
5554:
5555:
5556: 02. Valtioneuvoston kanslia
5557:
5558: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26. (23.25.26) Kalastajatorpan vierastalo
5559: Momentille myönnetään 98 000 000 mk. (siirtomääräraha 2 v)
5560: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Momentille myönnetään 1 700 000 mk.
5561: sa on lisäyksenä otettu huomioon 3 094 000 Määrärahaa saa käyttää vierastalon lainoista,
5562: mk, mikä aiheutuu kolmen määräaikaisen hen- hoidosta ja ylläpidosta sekä kaluston ja muun
5563: kilön paikkaamisesta enintään vuoden 1999 irtaimiston hankkimisesta ja kunnostamisesta
5564: ajaksi ja muista henkilöstökuluista sekä kään- aiheutuvien menojen maksamiseen.
5565: nös-, tietohallinto- ja virastopalvelukuluista Se l v i t y s o s a : V aitioneuvoston kanslia
5566: Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuus- on vuonna 1998 tehnyt sopimukset Arctia
5567: kauden kansainvälisen ja kansallisen valmiste- Oy:n ja Scandie Hotels Oy:n kanssa valtion
5568: lun ja täytäntöönpanon koordinointitehtävää vierastalosta. Sopimukset tehtiin sen jälkeen,
5569: hoidettaessa. Lisäksi määrärahan mitoitukses- kun Alko Oy myi Arctia Oy:n liiketoiminnan
5570: sa on lisäyksenä otettu huomioon tukityöllis- ruotsalaiselle Scandie Hotels Ab nimiselle yh-
5571: tettyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi tiölle ja Hotelli Kalastajatorpan yhteydessä
5572: 105 000 mk yhden henkilön palkkauksena siir- olevan valtion vierastalon ylläpidosta oli sovit-
5573: tona momentilta 34.06.02. tava uuden yhtiön kanssa. Sopimukset vastaa-
5574: vat aiemmin voimassa ollutta sopimusta.
5575: 1999 määräraha 98 000000
5576: 1998 määräraha 89 500 000 1999 määräraha 1700000
5577: 1998 lisämääräraha 938 000 1998 määräraha 2 000 000
5578: 1997 tilinpäätös 81 848 000 1997 tilinpäätös 2 371 000
5579: 76 23.03
5580:
5581: 03. Oikeuskanslerinvirasto
5582:
5583: Se l v i t y s o s a : V aitioneuvoston toiminnan laillisuusvalvonta suoritetaan ensisijaisesti tar-
5584: kastamaila yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että
5585: havaitut virheet voidaan korjata. Vuonna 1997 tarkastettiin noin 3 600 lista-asiaa
5586: Vuonna 1997 oikeuskanslerinvirastossa ratkaistiin 1 297 yksityisiltä tullutta kanteluasiaa. Kä-
5587: sittelyajan mediaani oli noin 2,5 kuukautta ja keskiarvo noin 5,5 kuukautta. Viime vuosina ns.
5588: toimenpideratkaisujen osuus on ollut noin 15 %tutkituista kanteluasioista. Tavoitteena on antaa
5589: oikeita, asianmukaisesti perusteltuja ratkaisuja ja pitää ratkaisuajat saavutetulla tasolla. Omasta
5590: aloitteesta tutkittaviksi otettuja asioita vuonna 1997 oli 95.
5591:
5592: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 12100 000
5593: Momentille myönnetään 12 100 000 mk. 1998 määräraha 11318 000
5594: 1998 lisämääräraha 240 000
5595: 1997 tilinpäätös 13 615 000
5596:
5597:
5598: (25.) Valtioneuvoston edustus- ja virkahuoneistot
5599:
5600: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
5601:
5602: (26.) Kalastajatorpan vierastalo (siirtomää- (74.) Valtioneuvoston väestönsuoja (siirto-
5603: räraha 2 v) määräraha 3 v)
5604: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Se l v i t y s osa: Momentti ja sen määrära-
5605: mentiksi 23.02.26. ha on poistettu talousarviosta.
5606:
5607: 1998 määräraha 1 000 000
5608: 1997 tilinpäätös 1 000 000
5609:
5610:
5611: 27. Poliittisen toiminnan avustaminen
5612:
5613: 50. Puoluetoiminnan tukeminen puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä
5614: Momentille myönnetään 64 200 000 mk. samoin kahdeksan prosenttia puolueille niiden
5615: Määrärahaa saa käyttää puoluelain (1 0/1969) piirijärjestöjen toimintaan samojen perustei-
5616: 9 §:n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen den mukaisesti kuin edellä mainitut avustuk-
5617: myönnettävistä avustuksista annetun asetuk- set. Lisäksi määrärahasta saa käyttää 302 000
5618: sen (2711973) 1 §:n mukaisesti avustuksiin mk avustuksen suorittamiseen Ahvenanmaan
5619: eduskunnassa edustettuina oleville puolueille maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan tu-
5620: niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritel- kemiseen Ahvenanmaan maakunnassa.
5621: lyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrära-
5622: hasta on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden 1999 määräraha 64 200 000
5623: kansainvälistä toimintaa varten 3 800 000 mk 1998 määräraha 64 200000
5624: ja puolueiden muuhun toimintaan 60 098 000 1997 tilinpäätös 64 200000
5625: mk, mistä kahdeksan prosenttia on tarkoitettu
5626: 23.99 77
5627:
5628: 52. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen Eu- sivistysjärjestöjen ja Euroopan unionin jäse-
5629: roopan parlamentin Suomen edustajien vaa- nyyden johdosta perustettujen muiden rekiste-
5630: leissa sekä Euroopan unioniin liittyvän röityjen yhdistysten Euroopan unionia koske-
5631: kansalaiskeskustelun kannustaminen van kansalaiskeskustelun edistämiseksi
5632: Momentille myönnetään 8 500 000 mk. järjestettyyn toimintaan sekä rekisteröityjen
5633: Määrärahasta saa käyttää 6 000 000 mk puo- yhdistysten kansalaistapahtuman järjestämi-
5634: lueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä seen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.
5635: avustuksista annetun asetuksen (2711973) ja- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
5636: ko- ja maksatusperiaatteita noudattaen avus- muutettu.
5637: tuksen maksamiseen puolueille Euroopan par-
5638: lamentin Suomen edustajien vaaleja koskevan 1999 määräraha 8 500 000
5639: tiedotustoiminnan edistämiseen. 1998 määräraha 2 000 000
5640: Lisäksi määrärahasta saa käyttää 2 500 000 1997 tilinpäätös 2000000
5641: mk yhdistysrekisterissä rekisteröityjen kansan-
5642:
5643:
5644: 99. Valtioneuvoston muut menot
5645:
5646: 24. Kunniamerkit (arviomääräraha) koskettaneita sotilaallisia kriisejä vuosien
5647: Momentille myönnetään 2 800 000 mk. 1914 ja 1922 välillä ns. sotatutkimuksen kaut-
5648: Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ta. Hankkeen rahoitus jakautuu yksityisten ra-
5649: ja muille lunastuksetta annettavien kunnia- hastojen ja valtiovallan kesken siten, että edel-
5650: merkkien kustannusten korvaamiseen. listen osuus on 1 000 000 mk ja jälkimmäisen
5651: osuus 7 500 000 mk. Vuotta kohden laskettu
5652: 1999 määräraha 2 800 000 valtion osuus on 1 500 000 mk. Työ saatetaan
5653: 1998 määräraha 2 800000 loppuun 1.5.2003 mennessä.
5654: 1997 tilinpäätös 2 765 044
5655: 1999 määräraha 1 500 000
5656: (25.) J. V. Snellmanin kootut teokset (siirto-
5657: määräraha 3 v) 27. Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muis-
5658: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- tomerkki (siirtomääräraha 3 v)
5659: ha on poistettu talousarviosta. Momentille myönnetään 300 000 mk.
5660: Määrärahaa saa käyttää muistomerkin val-
5661: 1998 määräraha 1400 000 mistamisesta ja pystyttämisestä aiheutuvien
5662: 1998 lisämääräraha 39000 menojen maksamiseen. Muistomerkin hankki-
5663: 1997 tilinpäätös 1400 000 misesta tehdyistä sopimuksista saa aiheutua
5664: menoja enintään 2 250 000 mk vuoden 2000
5665: loppuun mennessä.
5666: 26. Suomen sotasurmia vuosina 1914-1922
5667: Selvitysosa: Vaituoden käytöstä saa
5668: koskeva tutkimus (siirtomääräraha 3 v) aiheutua menoja vuoden 1999 loppuun men-
5669: Momentille myönnetään 1 500 000 mk. nessä enintään 1 500 000 mk ja vuoden 2000
5670: Määrärahaa saa käyttää tutkimuksesta aihe- loppuun mennessä enintään 2 250 000 mk.
5671: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
5672: saa käyttää enintään kahdeksaa henkilötyö- 1999 määräraha 300 000
5673: vuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. 1998 määräraha 450 000
5674: Se l v i t y s o s a : Tutkimushankkeessa sel- 1997 tilinpäätös 750 000
5675: vitetään Suomessa tapahtuneita ja Suomea
5676: 78
5677:
5678:
5679:
5680:
5681: Pääluokka 24
5682: ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
5683:
5684:
5685: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan henkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan 1 560 hen-
5686: kilötyövuotta. Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksikriisinhallinta-ja rauhanturvaoperaatioi-
5687: hin palkattua henkilöstöä 560 henkilötyövuotta ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asema-
5688: maasta palkattua henkilöstöä 720 henkilötyövuotta.
5689: Ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen mukaisesti ulkoasiainhallinto valmistelee ja toteuttaa
5690: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä asioita, jotka koskevat muita Suomen suhteita ulko-
5691: valtoihin, avustaa eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden yhteensovittamisessa, avustaa toimi-
5692: valtaisia ministeriöitä Suomen kannanottojen yhteensovittamisessa Euroopan unionissa päätettä-
5693: vissä asioissa, edistää Suomen kansallisia etuja ulkomailla, valvoo Suomen kansalaisten oikeuk-
5694: sia ja etuja ulkomailla sekä auttaa ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita, edistää
5695: kansainvälisen yhteistyön keinoin köyhyyden vähentämistä, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksien
5696: kunnioitusta sekä tukee ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävää kehitystä.
5697: Vuoden 1999 keskeinen haaste ulkoasiainhallinnolle on Suomen puheenjohtajuus EU:n neu-
5698: vostossa. Ulkoasiainministeriön rooli on sovittaa yhteen eri ministeriöiden toiminta sekä puheen-
5699: johtajuuden sisällön että Suomessa pidettävien lukuisien kokousten järjestelyjen suhteen.
5700: EU:n yhteisöasioiden ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asialista määrää pitkälti ulko-
5701: asiainministeriön toiminnan painotukset. Suomen erityistavoitteena tulee olemaan edistää aloi-
5702: tettamme Euroopan unionin pohjoisesta ulottuvuudesta, josta komissio esittää väliraportin vuo-
5703: den 1998 lopulla kokoontuvalle Eurooppa Neuvostolle. Pohjoinen ulottuvuus on kokonaiskäsite,
5704: jonka avulla pyritään EU :n politiikkojen kehittämiseen ja etujen määrittelemiseen pohjoisen Eu-
5705: roopan muuttuvassa tilanteessa. Pohjoisen ulottuvuuden ydinajatuksena on Venäjän integroimi-
5706: nen eurooppalaisiin ja globaaleihin rakenteisiin korostaen samalla Venäjän ja Itämeren alueen
5707: myönteistä keskinäistä riippuvuutta. Muita puheenjohtajuuskauden asialistan keskeisiä asioita
5708: tullevat olemaan unionin uusi rahoituskehys, rakennerahastouudistus ja unionin laajenemisen
5709: valmistelu.
5710: Uudistunutta pohjoismaista yhteistyötä kehitetään osana Suomen integraatiopolitiikkaa ja lähi-
5711: alueyhteistyötä sekä merkittävänä tekijänä EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikassa.
5712: EU-puheenjohtajuustehtävien rinnalla ulkoasiainministeriö hoitaa Suomen ulko- ja turvalli-
5713: suuspolitiikan sekä kauppapolitiikan tavanomaisia tehtäviä, joihin kuuluvat kahdenvälisten suh-
5714: teiden edistäminen sekä toiminta multilateraalisissa järjestöissä, kehitysyhteistyö sekä globaalit
5715: ja muut erityiskysymykset, kulttuuri- ja tiedotustoiminta samoin kuin Suomen kansalaisten
5716: eduista ja turvallisuudesta huolehtiminen ulkomailla.
5717: Suomen ulkopolitiikassa painoarvoltaan keskeiseksi kohonneen ihmisoikeuspolitiikan yhteys
5718: mm. kehitysyhteistyöhön ja kauppapolitiikkaan edellyttää entistä kokonaisvaltaisempaa ja koor-
5719: dinoidumpaa lähestymistapaa. EU :n reagointi ihmisoikeustilanteisiin on laajaa ja nopeaa, mikä
5720: 24. 79
5721:
5722: edellyttää Suomeltakin aktiivista ja aloitteellista osallistumista.
5723: Huolenpito Euroopan turvallisuudesta - käsitteen laajassa mielessä - on yksi lähivuosien tär-
5724: keimmistä tehtävistä. Epävakautta, turvallisuusuhkia ja aseellisia konflikteja ehkäisee toisiaan
5725: täydentävien järjestelmien verkko, jossa tärkeimmät ovat Euroopan unioni (EU), Euroopan tur-
5726: vallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), Pohjois-Atlantin puolustusjärjestö (NATO) ja sen Euroat-
5727: lanttinen kumppanuusneuvosto (EAPC), Länsi Euroopan unioni (WEU) ja Euroopan neuvosto
5728: (EN). Suomi on aktiivisesti mukana NATOn rauhankumppanuusohjelmassa (PfP) kansainvälisen
5729: kriisinhallintayhteistyön edistämiseksi. Länsi-Balkanin alueen kriisitilanne on edelleen keskeim-
5730: piä EU:n yhteisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuten myös ETYiin kysymyksiä. Samoin Lähi-
5731: Itä ja Kyproksen kysymys vaativat erityistä huomiota.
5732: Asevalvonnan painopisteet ovat Suomen tavoitteiden ja turvallisuusetujen edistäminen monen-
5733: keskisissä aseidenriisunta- ja asevalvontaneuvotteluissa sekä sopimusten toimeenpanemisessa.
5734: Suomi tarkastelee aseprolifreaatiokysymyksiä sekä EU :n jäsenenä että YK:n aseriisuntak:onfens-
5735: sin (CD) osanottajavaltiona Genevessä.
5736: YK-toiminnassa Suomen painopisteitä ovat ihmisoikeudet, kriisinhallinta ja laajennetun turval-
5737: lisuuden edellytysten turvaaminen, samoin kuin YK-järjestelmän uudistaminen ja toiminnan te-
5738: hostaminen.
5739: Maailmantalouden ja kaupan globalisaatio merkitsee uusia haasteita ulkoasianhallinnolle. Ki-
5740: ristyneen kilpailun vaikutukset korostuvat kansainvälisessä talousjärjestelmässä ja yritykset toi-
5741: mivat yhä enemmän kansainvälisten intressiensä pohjalta ja yhä vähemmän yhden maan talous-
5742: elämän osana. Vienninedistämisen rinnalle on tullut yritysten kansainvälistymisen edistäminen
5743: ja ulkomaisten investointien saanti.
5744: Globalisoituminen korostaa myös ulkopoliittisten ja kaupallisten kysymysten yhteyttä ja ulko-
5745: suhteiden hoidon kokonaisvaltaisuutta. Syksyllä 1997 alkanut Aasian talouskriisi heijastuu lähi-
5746: vuosina haitallisesti Suomen vientiin kriisin vaikutusalueelle joutuneissa maissa. Suomi tukee
5747: alueen demokratia- ja ihmisoikeuskehitystäja pyrkii niin omin kuin EU:n toimenpitein varmista-
5748: maan talouskriisin vaikutusten minimoinoin talouteemme ja ulkomaankauppaamme.
5749: Suomen koko ulkomaanviennistä yli neljännes suuntautuu Euroopan ulkopuolisiin maihin.
5750: Suomen kaupallis-taloudellisia etuja Euroopan ulkopuolisissa maissa edistetään tukemalla yritys-
5751: ten vientitoimintoja ja markkinoillepääsyä Tasavallan Presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja
5752: muilla korkean tason vierailuilla ja niihin liittyvillä yritysvaltuuskunnilla sekä virkamieskonsul-
5753: taatioilla ja TTT-sekakomissiokokouksilla.
5754: Taloudellinen ja poliittinen muutosprosessi etenee Suomen lähialueilla myönteisesti. Venäjän
5755: federaatio ja Euroopan Unioni ovat solmineet Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (Partnership
5756: and Co-operation Agreement), joka luo pohjan Unionin ja Venäjän kokonaisvaltaiselle suhteiden
5757: kehittämiselle. Kaupallis-taloudellisia etujamme Keski-Euroopassa, Baltian maissa sekä Balka-
5758: nin alueella hoidetaan ja edistetään paitsi bilateraalisesti myös EU:n ulkosuhdesopimusten (Eu-
5759: rooppa-sopimukset, kauppa- ja yhteistyösopimukset eli TCA-sopimukset) puitteissa. Suomi tu-
5760: kee EU:n laajentumista ja jäsenyysneuvottelujen loppuunsaattamista Puolan, Unkarin, Tshekin
5761: tasavallan, Slovenian,Viron ja Kyproksen kanssa sekä neuvottelujen valmistelua Latvian, Liet-
5762: tuan, Bulgarian, Romanian ja Slovakian kanssa.
5763: Ulkoasiainministeriö valvoo Suomen kauppapoliittisia etuja kansainvälisissä taloudellisissa
5764: järjestöissä (WTO, OECD, UNCTAD, ECE, sekä perushyödyke- ja energiajärjestöt). Osa edun-
5765: valvonnasta tapahtuu EU:n puitteissa komission edustaessa jäsenmaita yhteisön toimivaltaan
5766: kuuluvissa kysymyksissä. Kauppapolitiikkamme ensisijainen tavoite on yritystemme tasavertai-
5767: sen kilpailuaseman turvaaminen kansainvälisillä markkinoilla samalla, kun pyrimme edistämään
5768: ulkomaankaupan mahdollisimman suurta vapautta ja kansainvälisten sääntöjen kehittämistä.
5769:
5770:
5771: 5 380149M
5772: 80 24.
5773:
5774: Vuonna 1999 aloitetaan kehitysmaapoliittisen strategian toteuttaminen. Sen tavoitteena on saa-
5775: da globaalistuminen hallintaan ja ehkäistä köyhimpien kehitysmaiden ja väestöryhmien syrjäyty-
5776: minen. Strategian tarkoituksena on edistää Suomen suhteita kehitysmaihin ja esittää keinoja sel-
5777: laisten olosuhteiden luomiseksi, jotka edistävät sekä Suomen etuja että yhteisiä maailmanlaajui-
5778: sia ja alueellisia etuja ja tavoitteita.
5779: Kehitysyhteistyön integroimista ulkopolitiikkaan jatketaan, jolloin kehitysyhteistyötä käyte-
5780: tään yhtenä välineenä yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
5781: Ulkoasiainhallinnon tehtäväalueille asetetaan vuodelle 1999 alustaviksi tärkeimmiksi tulosta-
5782: voitteiksi seuraavat:
5783: Toiminta Euroopan unionissa
5784: - Suomen ED-puheenjohtajuuden hoitaminen yhteistyössä muiden tahojen kanssa
5785: - Suomen kansallisten tavoitteiden huomioonottaminen unionin laajentumisprosessissa
5786: -Suomen etujen huomioonottaminen yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuissa, erityisesti Suo-
5787: men lainsäädännön puolustaminen
5788: -ED-asioita koskevan yhteensovittamisjärjestelmän toiminnan varmistaminen mukaanlukien
5789: puheenjohtajuuden tuomat erityisvaatimukset
5790: - Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen sisällyttäminen virallisesti komission vuoden 1999
5791: työohjelmaan
5792: - Lome-sopimuksen uudistaminen
5793: Ihmisoikeudet ja humanitaariset tehtävät
5794: - Ihmisoikeuspolitiikan roolin edelleenkorostaminen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan
5795: lohkoilla, niin kahden- kuin monenkeskisessäkin toiminnassa
5796: - Suomen ihmisoikeuspolitiikan toteuttamisen edellyttämän sisällöllisen asiantuntemuksen
5797: kehittäminen
5798: - Humanitaarisen oikeuden toimeenpanon edistäminen ja vahvistaminen mm. osallistumalla
5799: Punaisen Ristin v. 1999 pidettävään konferenssiin
5800: - Suomen edustaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja muissa ihmisoikeuksien
5801: kansainvälisissä valvontaelimissä
5802: Turvallisuuspolitiikka
5803: - V akauden turvaaminen Suomen lähialueilla
5804: - Yhteistyövaraisen turvallisuusjärjestelmän edelleenkehittäminen
5805: - EU :n kriisinhallintakyvyn kehittäminen
5806: -Osallistuminen siviili- ja sotilaalliseen kriisinhallintaan vuoden 1998 tasolla tavanomaisilla
5807: alueilla ja ECMM-operaation vahvistaminen puheenjohtajuuteen liittyen
5808: Kansainvälinen talous ja kauppa
5809: -Suomen kansallisten etujen edistäminen EY :n kauppapolitiikassa ja muissa kansainväliseen
5810: kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä
5811: - Suomen kaupallis-taloudellisten suhteiden ja yhteistyön edistäminen muiden maiden kanssa
5812: - EU:n ja muun kansainvälisen rahoituksen ja avustustoiminnan suuntaaminen Suomen pai-
5813: nopistealueille
5814: Toiminta Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) ja kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa
5815: - YK:nvoimavarojen tarkempi kohdentaminen ja YK-reformin edistäminen
5816: - Osallistuminen vireillä oleviin kansainvälisoikeudellisiin hankkeisiin, ml. vuonna 1999
5817: päättyvään YK:n kansainvälisen oikeuden vuosikymmeneen liittyvät toiminnat
5818: - Kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseen liittyvät toimet
5819: Toiminta alueittain
5820: -Osallistuminen EU:n vuoropuheluun ulkopuolisten maiden ja alueiden kanssa
5821: 24.01 81
5822:
5823: - Osallistuminen uudistuneeseen pohjoismaiseen yhteistyöhön Eurooppa- ja lähialueulottu-
5824: vuuksineen
5825: -Kahdenvälisten suhteiden kehittäminen ED:n ulkopuolisten maiden kanssa, ml. kehitysyh-
5826: teistyö osana ulkopolitiikkaa
5827: - Lähialueyhteistyöhankkeiden suuntaaminen lähialuestrategian määrittelemille prioriteetti-
5828: aloille ottaen huomioon pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteet
5829: Konsuli- sekä passi- ja viisumitehtävät
5830: - Valmisteilla olevan konsulipalvelulain voimaansaattaminen ja täytäntöönpano
5831: - Konsulipalveluja koskevan asiakaspalvelun ja tiedotustoiminnan tehostaminen
5832: -Passi- ja viisumijärjestelmän käyttöönotto kaikissa passin- ja viisuminantopisteissä.
5833: Muu toiminta
5834: - Hallinnolliseen toimintaan suunnataan henkilöstö- ja määräraharesursseja enintään vuoden
5835: 1998 tason mukaisesti
5836: - DH99 toimistojärjestelmää levitetään siten, että se kattaa 75% ulkomaanedustuksen toimi-
5837: pisteistä puheenjohtajuuskauteen mennessä
5838: -Julkisen diplomatian (kulttuuri, tiedotus) tehokas hyväksikäyttö ulkopolitiikan ja erityisesti
5839: Suomen ED-puheenjohtajuuden työkaluna
5840: - Dutis- ja mediaseurannan ajantasaisuuden kohottaminen.
5841:
5842:
5843: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
5844: V. 1997 V. 1998 V. 1999
5845: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
5846: lOOOmk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
5847: 01. Ulkoasiainhallinto 846 200 870 950 864 191 6759 - 1
5848: 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 1500 612 1637 400 1 704 300 + 66 900 + 4
5849: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan,
5850: Venäjän ja muiden NY-maiden
5851: kanssa 155 000 181 000 176 000 5 000 - 3
5852: 70. Vaalit 1200 + 1200 + 0
5853: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnon-
5854: alan muut menot 624 031 614 817 795 973 + 181 156 + 29
5855: Yhteensä 3125 843 3 304167 3 541664 + 237 497 + 7
5856:
5857:
5858:
5859: 01. Ulkoasiainhallinto
5860:
5861: Selvitysosa: ED:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien tehtävien hoitami-
5862: nen edellyttää Suomelta puheenjohtajamaana lisäpanostusta. ED-puheenjohtajuuden aikana tar-
5863: vitaan normaalia vahvempi osallistuminen kokouksiin, koska vastattavana on paitsi kansallinen
5864: edustus myös ja erityisesti puheenjohtajan tehtävä. Lisääntyvä vierailuvaihto kohdistuu niin ED-
5865: maihin kuin ED:n laajentumisen kohteena oleviin ja Euroopan ulkopuolisiin maihin erityisesti
5866: ED-dialogin johdosta. Myös Euroopan parlamenttiin liittyvät käynnit tulevat lisääntymään. Pu-
5867: heenjohtajuuden aikana tulee olla myös riittävä valmius reagoida ennalta arvaamattomiin tilan-
5868: teisiin.
5869: Dlkoasiainministeriö hoitaa tehtävän pääosin sisäisin siirroin. Tarkoitus on ohentaa miehitystä
5870: joissakin edustustoissa, mikä vapauttaa henkilöstöä puheenjohtajuuden kannalta keskeisiin tehtä-
5871: 82 24.01
5872:
5873: viin erityisesti ministeriössä. Lisäksi ulkoasiainministeriön 1.8.1998 toteutettu organisaatiouu-
5874: distus luo edellytyksiä uudelleenkohdentamiselle ja resurssien joustavalle käytölle. Tehtävien
5875: hoitaminen edellyttää kuitenkin myös lisävoimia.
5876: Ulkoasiainhallinnon toiminnallisena tavoitteena on se, että ulkoasiainhallinto tuottaa sille an-
5877: netut tehtävät korkeintaan samansuuruisin henkilöstövoimavaroin ja kustannuksin kuin Suomen
5878: kaltaisissa teollisuusmaissa keskimäärin. Hallinnonalan toiminta tukee niiden hallituksen asetta-
5879: mien ulko- ja turvallisuuspoliittisten sekä Euroopan unionia koskevien tavoitteiden toteuttamista,
5880: jotka on esitetty hallitusohjelmassa ja talousarvioesityksen yleisperusteluissa.
5881: Ulkoasiainhallinnon tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan tietohallintostrategian mukaisesti
5882: yhdistämällä ministeriö ja edustustot integroiduksi verkoksi ja rakentamalla elektroniset tietoyh-
5883: teydet sidosryhmiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Uudella toimistojärjestelmällä vastataan
5884: niihin haasteisiin, joita käsiteltävien tietojen määrän kasvu, jakelupiirin laajentuminen ja kiristy-
5885: neet nopeusvaatimukset ovat asettaneet. Yleinen toimistojärjestelmä sekä Euroopan unionin yh-
5886: tenäisviisumin edellyttämä viisumijärjestelmä on tarkoitus saada tuotantokäyttöön vuoden 1999
5887: loppuun mennessä.
5888: Suomen etujen ajaminen yhteisöjen tuomioistuimen asioissa vaatii kasvavaa huomiota. Komis-
5889: sion käynnistämissä valvonta-asioissa ovat erityisesti esillä asiat, joissa komissio katsoo, että
5890: Suomen lainsäädäntö ei sisällöltään vastaa yhteisön säädöksiä.
5891:
5892: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) maksupäätöksen (1708/1995) mukaiset tulot.
5893: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
5894: 819 291 000 mk. Menojen ja tulojen erittely:
5895: Määrärahaa saa käyttää myös kunniakonsuli- mk
5896: en menojen maksamiseen. Bruttomenot 891 366 000
5897: Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillismenot 59 400000
5898: sa on otettu huomioon tukityöllistettyjen hoita- Muut toimintamenot 831966 000
5899: mien tehtävien vakinaistamiseksi lisäyksenä Bruttotulot 72075 000
5900: 1 000 000 mk 13 henkilön palkkauksina siirto- Maksullisen toiminnan tulot 70525 000
5901: na momentilta 34.06.02 ja 3 000 000 mk hen- - julkisoikeudelliset suoritteet 63 870000
5902: kilöstön palkkaukseen siirtona momentilta - muut suoritteet 6 655 000
5903: 24.30.66 sekä 1 400 000 mk Kouluasuntota- Muut tulot 1 550 000
5904: säätiön lakkauttamiseen liittyen siirtona mo- Nettomenot 819 291 000
5905: mentilta 24.99.50. Määrärahassa on otettu huo-
5906: mioon nettobudjetoitavina tuloina myös kurii- 1999 määräraha 819 291 000
5907: nlähetystulot sekä ulkoasiainministeriön 1998 määräraha 799 950 000
5908: 1998 lisämääräraha 8 370 000
5909: 1997 tilinpäätös 761 200 000
5910: 24.30 83
5911:
5912: 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) rattujen tilojen peruskorjausluonteisten korja-
5913: Momentille myönnetään 34 900 000 mk. us- ja muutostöiden maksamiseen.
5914: Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuok-
5915:
5916: Käyttösuunnitelma:
5917: Kustannusarvio
5918: Hyöty- Myönnetty Myönnetään
5919: Hanke alam2 1 OOOmk mk/m2 mk mk
5920: 1. Uudisrakennushankkeet
5921: Berliini 68 700 55 800000 12 900 000
5922: - Suomen kansliaraken-
5923: nus 1200 38 900 32417
5924: - yhteiset tilat ja raken-
5925: teet, Suomen osuus 29 800
5926: Canberra 800 15 600 19500 5 500000 10100000
5927: 2. Peruskorjaushankkeet 8 850000
5928: 3. Nimetyille hankkeille ja-
5929: kamaton 3 050000
5930: Yhteensä 34 900000
5931:
5932: Se l v i t y s o s a : Berliiniin rakennetaan 87. Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
5933: yhteispohjoismaisesti suurlähetystökiinteistö, nen (siirtomääräraha 3 v)
5934: johon kullekin maalle tulee oma kansliaraken- Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
5935: nus sekä yhteisrakennus sisältäen mm. yhteiset Määrärahaa saa käyttää rakennusten, huo-
5936: konsuli-, vastaanotto- ja tekniset tilat sekä au- neistojen ja tonttien ostohinnan sekä kiinteistö-
5937: totallin. lainojen korkojen ja kuoletusten maksamiseen.
5938: Canberran nykyisen suurlähetystökiinteistön Vuonna 1999 saadaan tehdä kiinteistöjen ja
5939: käytyä ahtaaksi Suomi on hankkinut tontin huoneistojen hankkimista koskevia sopimuk-
5940: uutta suurlähetystöä varten. Paikallisten raken- sia enintään 20 000 000 markan arvosta siten,
5941: tamismääräysten mukaan rakennus joudutaan että niistä saa aiheutua valtiolle menoja aikai-
5942: rakentamaan kolmen vuoden kuluessa tontin sintaan vuonna 2000.
5943: hankinnasta. Canberran suurlähetystön kustan-
5944: nustiedot on muutettu tarkistuneiden suunni- 1999 määräraha 10 000 000
5945: telmien ja kustannusarvioiden mukaisesti. 1998 määräraha 14 000 000
5946: 1997 tilinpäätös 35 000 000
5947: 1999 määräraha 34 900000
5948: 1998 määräraha 57 000 000
5949: 1997 tilinpäätös 50 000 000
5950:
5951:
5952: 30. (24.30 ja 40) Kansainvälinen kehitysyhteistyö
5953:
5954: Se l v i t y s osa : Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen ulkopo-
5955: litiikkaa. Suomi, yhdessä teollisuusmaiden kanssa, tekee voitavansa ulko- ja talouspolitiikan kei-
5956: noin teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisten vaurauden ja hyvinvoinnin erojen kaventami-
5957: seksi ja poistamiseksi. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä kehitysmaiden ongelmien ratkai-
5958: semiseksi ja sitä kautta yleismaailmallisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
5959: 84 24.30
5960:
5961: Koordinoimalla kehitysyhteistyötä poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden kanssa voidaan vai-
5962: kuttaa maailmanlaajuisten kehitysongelmien sekä konfliktien ja hätätilanteiden perussyihin.
5963: Suomen kehitysyhteistyön lähtökohtana ja tuen edellytyksenä on, että kehitysmaa vastaa itse
5964: kehityksestään. Kestävän ja elinkelpoisen kehityksen edellytyksenä on kehitysmaan, sen kansa-
5965: laisten ja siellä toimivien yhteisöjen, järjestöjen ja instituutioiden oma kehitystahto. Avunantajan
5966: osuus on aina vain kehitysmaan omia pyrkimyksiä tukevaa.
5967: Valtioneuvosto teki syyskuussa 1996 periaatepäätöksen kehitysyhteistyöstä. Hallituksen kehi-
5968: tysyhteistyöpolitiikan päämäärät ovat:
5969: -kehitysmaissa vallitsevan laajamittaisen köyhyyden vähentäminen
5970: -yleismaailmallisten ympäristöuhkien torjuminen auttamalla kehitysmaita ratkaisemaan ym-
5971: päristöongelmia ja
5972: - yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysmaissa.
5973: Kansainvälisesti kehitysyhteistyön tavoitteenasettelua ovat ennen muuta ohjanneet 1990-luvun
5974: suuret YK:n kansainväliset konferenssit, joissa on vuoden 1992 Rion ympäristö- ja kehityskon-
5975: ferenssista alkaen käsitelty ihmisoikeuksia, väestökysymyksiä, sosiaalista kehitystä, naisten ase-
5976: maa ja asuinyhdyskuntakysymyksiä. Suomi on sitoutunut kaikkien näiden kokousten päätösasia-
5977: kirjoihin, ja siten ne ohjaavat myös Suomen kehitysyhteistyötä. Samalla Suomi pyrkii vaikutta-
5978: maan näiden päätösten kansainväliseen toimeenpanoon, tukemaan kehitysmaita sitoumustensa
5979: täyttämisessä.
5980: Suomen kehitysmaasuhteiden kokonaisuus muodostuu poliittisesta ja taloudellisesta kanssa-
5981: käymisestä sekä kehitysyhteistyöstä. Kahdenvälisissä kehitysmaasuhteissaan hallitus lisää poliit-
5982: tista vuoropuhelua suhteidemme kokonaisuudesta ja kehitysyhteistyön strategisista päämääristä.
5983: Hallitus täsmensi periaatepäätöksessä niitä periaatteita ja keinoja, joilla kehitysyhteistyön ta-
5984: voitteet voidaan saavuttaa.
5985: Köyhyyden vähentämiseksi hallitus tulee
5986: - edelleen tukemaan taloudellisia uudistusohjelmia kehitysmaissa
5987: - suuntaamaan apua erityisesti kehitysmaiden inhimillisten voimavarojen ja omaehtoisen toi-
5988: mintakyvyn kehittämiseen
5989: -painottamaan opetuksen ja terveydenhuollon peruspalveluita sekä tukemaan perhesuunnit-
5990: telun ja lisääntymisterveyden parantamiseen tähtääviä toimia
5991: - kohdistamaan huomiota kehitysmaiden elintarviketurvallisuuteen
5992: - vahvistamaan naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen toimintaan
5993: - kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten asemaan kehitysmaissa.
5994: Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että taloudellisen kasvun, ympäristön kantokyvyn, so-
5995: siaalisen kehityksen ja tulonjakovaatimusten kesken löydetään sellainen tasapaino, joka ei hei-
5996: kennä tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Kestävien tulosten aikaansaamiseksi hallitus
5997: tulee
5998: - painottamaan ympäristönäkökohtien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa
5999: -tukemaan kehitysmaiden ympäristöohjelmia ja niiden ympäristöhallinnon kehittämistä
6000: - ottamaan kestävän kehityksen lähtökohdat huomioon kehitysmaiden maa- ja metsätalousoh-
6001: jelmia tuettaessa
6002: - tukemaan kehitysmaiden mahdollisuuksia kansainvälisten ympäristövelvoitteidensa täyttä-
6003: miseksi
6004: -harjoittamaan toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien omaa päätäntävaltaa ja
6005: osallistumista
6006: -vaikuttamaan sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, jotka takaavat yksittäisten hankkeiden tu-
6007: lokset myös pidemmällä aikavälillä.
6008: 24.30 85
6009:
6010: Ihmisoikeuksien, yhteiskunnallisen tasa-arvon, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistämiseksi
6011: hallitus tulee
6012: - käsittelemään näitä asioita avoimesti yhteistyömaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja
6013: edistämään niiden esilläoloa kansainvälisissä yhteyksissä
6014: - edistämään tukemissaan hankkeissa sellaisia osallistumisjärjestelmiä, jotka auttavat näiden
6015: tavoitteiden toteutumista sekä tukemaan erikseen näitä tavoitteita toteuttavia hankkeita
6016: -säännöllisesti arvioimaan näiden tavoitteiden toteutumista ja harkitsemaan uudestaan hank-
6017: keiden ja yhteistyösuhteiden jatkamista niissä tapauksissa, joissa tavoitteet eivät toteudu
6018: - kaikissa yhteyksissä edistämään Pekingin IV naisten maailmankonferenssin toimintaohjel-
6019: man toimeenpanoa naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä edistämään naisten tasaver-
6020: taista osallistumista yhteiskunnalliseen ja tuotannolliseen toimintaan.
6021: Kehitysyhteistyön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi hallitus tulee
6022: - edistämään avun kansainvälistä koordinaatiota pyrkimyksenään yhteistyömaan vastuu kai-
6023: kesta toiminnasta siten, että kullakin maalla olisi vain yksi, sen itsensä laatima kehitysohjelma tai
6024: maastrategia, jota tukemaan eri lähteistä tuleva ulkomaanapu suunnataan
6025: - sovittamaan monenkeskisen ja kahdenvälisen toiminnan yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi
6026: myös maatasolla
6027: -ylläpitämään ja kehittämään evaluaatiotoimintaa ja parantamaan sen tulosten toimeenpanoa
6028: -lisäämään tutkimuksen käyttöä kehitysyhteistyön suunnittelussa ja toimeenpanossa.
6029: Kehitysyhteistyön tulostavoitteet vuodelle 1998 on asetettu siten, että johtoajatuksena on halli-
6030: tuksen periaatepäätöksen edellämainittujen tavoitteiden toteuttaminen. Tässä talousarvioesityk-
6031: sessä vuodelle 1999lähtökohtana on ollut periaatepäätöksen tavoitteiden toiminnallistaminen yk-
6032: sityiskohtaisemmiksi suunnitelmiksi ja niiden toimeenpano.
6033: Kehitysyhteistyön arvioidaan olevan tässä talousarvioesityksessä noin 0,34 % BKTL:sta. Ta-
6034: lousarvion puitteissa valtioneuvosto tekee erillisen päätöksen kunakin vuonna seuraavien vuosi-
6035: en toimintaa ohjaavien myöntö- ja sopimusvaltuuksien kohdentamisesta. Humanitaarisen avun ja
6036: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön osuudet varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousevat yli
6037: kymmenen prosentin niin kuin periaatepäätöksessä on edellytetty. Korkotuen osuus kehitysyh-
6038: teistyön määrärahoista pidetään 4-6 %:n tasolla.
6039: Julkisen kehitysavun määrärahat 1991-1998 ja maksatukset 1991-1997 (milj. mk) sekä mak-
6040: satusten %-osuus BKTL:sta:
6041:
6042: 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
6043: Määrärahat yhteensä 3 103,0 3 011,9 2 123,4 1 860,3 2 004,9 1 982,5 2 043,1 2 223,1
6044: Maksatukset 3 760,5 2 887,7 2 031,5 1 515,1 1 692,0 1 872,1 1 965,3
6045: %-osuus BKTL:sta 0,80 0,64 0,45 0,31 0,32 0,34 0,33
6046: 86 24.30
6047:
6048: Kehitysyhteistyömenot v. 1999 pääluokittain:
6049:
6050: milj. mk
6051: Luvussa 24.30 1 704,3
6052: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 199,0
6053: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 1,3
6054: Valtiovarainministeriön hallinnonalla 297,8
6055: Opetusministeriön hallinnonalalla 29,0
6056: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 6,3
6057: Liikenneministeriön hallinnonalalla 2,0
6058: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalla 13,9
6059: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 13,5
6060: Työministeriön hallinnonalalla · 76,0
6061: Ympäristöministeriön hallinnonalalla 20,0
6062: Yhteensä 2 363,1
6063:
6064: 50. (24.40.50) Valtionapu Teollisen yhteis- eelliset painopisteet ovat tällä hetkellä Keski-
6065: työn rahasto Oy:lle (arviomääräraha) ja Itä-Eurooppa sekä toisaalta Kaakkois-Aasia
6066: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. ja Kiina. Eräitä yksittäisiä hankkeita on val-
6067: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- mistelussa myös Etelä-Amerikassa ja Afrikas-
6068: seen Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle sa. Vuonna 1998 tehdään arvio FINNFUNDin
6069: (FINNFUND) korkotuen maksamiseen rahas- toiminnan tavoitteista ja organisaatiosta.
6070: ton ottamille luotoille.
6071: Korkotukea saa maksaa yhtiön vuosina 1999 määräraha 8 000 000
6072: 1991-1998 ottamien, vuotuiselta määrältään 1998 määräraha 8 000 000
6073: enintään 150 000 000 markan suuruisten lai- 1997 tilinpäätös 7 926 876
6074: nojen osalta. Korkotuen määrä saa vastata
6075: enintään näistä lainoista peritilivien korkokus- 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomää-
6076: tannusten ja kahden prosentin koron erotus ta. räraha 3 v)
6077: Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön ra- Momentille myönnetään 1 684 300 000 mk.
6078: hasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 §:n 4 Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
6079: momentin nojalla antaa määräämillään ehdoil- sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu-
6080: la yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
6081: yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa käyttää aikaisemmin myönnettyjen valtuuksi-
6082: mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- en nojalla tapahtuviin maksatuksiin ja vuoden
6083: ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvanalen- 1999 kuluessa soimittavien maksujärjestelyjen
6084: nuksia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta aiheuttamiin menoihin.
6085: ulkomaisesta Iuotosta mahdollisesti aiheutu- Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteis-
6086: van kurssitappi on. Sitoumuksia saa antaa siten, työhallinnon menojen maksamiseen, kun ne ai-
6087: että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luot- heutuvat henkilökunnan koulutuksesta sekä
6088: tojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten kohdemaihin ja kohdemaissa tehtävistä kehi-
6089: yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvol- tysyhteistyöhallinnon virkamatkoista sekä toi-
6090: taan enintään 1 000 000 000 mk ja nostettujen mistoautomatiikan hankinnasta. Humanitaari-
6091: ulkomaisten luottojen yhteinen pääoma enin- seen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyt-
6092: tään 500 000 000 mk. tää myös muiden kuin kehitysmaiden
6093: S e l v i t y s o s a : FINNFUNDin toiminta- avustamiseen. Sambialle myönnetty 45 milj.
6094: ajatuksena on rahoittaa kannattavia liikeyri- markan ja Kamerunille myönnetty 4,3 milj.
6095: tyksiä kehittyvissä maissa. Sen toiminnan alu- markan kehitysluotto ja niiden rästiin jääneet
6096: 24.30 87
6097:
6098: korot voidaan antaa anteeksi. Sambian kanssa 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja
6099: sovitaan, että maa käyttää seuraavan neljän sisäinen tarkastus 2,0
6100: vuoden kuluessa 25 % anteeksiannetusta sum- 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitys-
6101: masta ympäristöhankkeisiin. yhteistyölle, Kehitysyhteistyön
6102: Palvelukeskukselle (KePa) ja ke-
6103: Käyttösuunnitelma: mk hitysyhteistyötiedotukselle 160,0
6104: 9. Korkotuki 170,0
6105: 1. Monenkeskinen kehitysyh- Yhteensä 1 412,0
6106: teistyö 550 300000
6107: 2. Maa- ja aluekohtainen kehi- Se l v i t y s o s a : Valtuuksien perusteella
6108: tysyhteistyö 515 000 000
6109: tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvi-
6110: 3. Bosnian jälleenrakentaminen 15 000 000
6111: 4. Maittain kohdeotamaton kehi- oidaan aiheutuvan menoja seuraavasti:
6112: tysyhteistyö 55 000000
6113: 2001
6114: 5. Humanitaarinen apu 200000000 jälk.
6115: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu 2000 2001 vuosille
6116: ja tukitoiminnot sekä kehitys-
6117: yhteistyöosaston tiedotus milj. mk milj. mk mi1j. mk
6118: 30000000
6119: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi Ennen vuotta 1998
6120: ja sisäinen tarkastus 4 000000 myönnetyt valtuudet 552,3 450,7 1 013,4
6121: 8. Tuki kansalaisjärjestöjen ke- Vuonna 1998 myön-
6122: hitysyhteistyölle, Kehitysyh- netyt valtuudet 533,6 285,8 203,1
6123: teistyön Palvelukeskukselle Vuonna 1999 myön-
6124: (KePa) ja kehitysyhteistyötie- netyt valtuudet 263,9 511,4 576,7
6125: dotukselle 185 000 000 Yhteensä 1 349,8 1247,9 1 793,2
6126: 9. Korkotuki 130 000 000
6127: Yhteensä 1 684 300 000 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
6128: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6129: Vuoden 1999 aikana saa tehdä uusia kehitys- 550 300 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi-
6130: yhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, musvaltuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille
6131: joista aiheutuu menoja vuoden 1999 jälkeisille yhteensä 500 000 000 mk.
6132: vuosille yhteensä enintään 1 412 000 000 mar- Kehitysyhteistyön periaatepäätöksen mukai-
6133: kan arvosta. sesti Suomi painottaa YK-järjestelmän roolia
6134: Näitä myöntö- ja sopimusvaltuuksia saa kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja turvaa
6135: käyttää seuraavasti: sen aseman kehitysyhteistyön tasavertaisena
6136: kanavana kansainvälisten kehitysrahoituslai-
6137: Valtuus: milj. mk tosten rinnalla. Suomen tukemia YK:n opera-
6138: 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 500,0 tiivisia kehitysjärjestöjä ovat YK:n kehitysoh-
6139: 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyh- jelma (UNDP), YK:n lastenrahasto (UNI-
6140: teistyö 520,0 CEF), YK:n väestörahasto (UNFPA) ja
6141: 3. Bosnian jälleenrakentaminen 0,0 Maailman elintarvikeohjelma (WFP) sekä
6142: 4. Maittain kohdeotamaton kehitys-
6143: UNDP:n alaiset YK:n naisten kehitysrahasto
6144: yhteistyö 40,0
6145: (UNIFEM) ja YK:n kuivuus- ja aavikoitumis-
6146: 5. Humanitaarinen apu 0,0
6147: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja
6148: toimiston ohjelma (UNSO). Järjestöjen toi-
6149: tukitoiminnot sekä kehitysyhteis- minta perustuu jäsenmaiden vapaaehtoisiin
6150: työosaston tiedotus 20,0 avustuksiin. Suomi toimii aktiivisesti YK:n ta-
6151: lous- ja sosiaalisektorin reformien aikaansaa-
6152: miseksi mm. edistämällä monenkeskisen kehi-
6153: tysyhteistyöhallinnon sekä järjestöjen välistä
6154: 88 24.30
6155:
6156: yhteistoiminnan tehostamista myös maatasol- sekä pohjoismaiset kehitysrahastot NDF ja
6157: la. NORSAD, jolla tuetaan yksityisten pohjois-
6158: Kunkin järjestön avustustasoa määriteltäessä maiden ja SADC-maiden yhteisyritysten in-
6159: huomioidaan mm. se, missä määrin järjestö to- vestointeja. Suomi osallistuu Euroopan Unio-
6160: teuttaa Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden nin jäsenenä myös Lomen sopimuksen rahoit-
6161: mukaista toimintaa sekä kuinka toimintaky- tamiseen maksamalla osuutensa Euroopan
6162: kyinen ja tehokas järjestö on. Operatiivisille Kehitysrahastolle. Vuoden 1999 maksatukset
6163: kehitysjärjestöille varatut rahat ohjataan pää- on arvioitu 110 milj. markaksi. Suomi toimii
6164: sääntöisesti järjestöjen toiminnan perusrahoi- Lomen sopimukseen liittyvän EU:njäsenvalti-
6165: tukseen. Yleisavustusten lisäksi määrärahoja oiden sisäisen rahoitussopimuksen mukaisesti
6166: voidaan kohdentaa myös temaattisesti järjestö- takaajana Euroopan investointipankin (EIP)
6167: jen tiettyihin toimintoihin sekä suomalaisten AKT-maille myöntämissä lainoissa. Tällaisten
6168: asiantuntijoiden käyttämiseen. Määrärahaa lainojen takausvastuu jakaantuu kaikkien jä-
6169: käytetään myös Suomen osuuteen Yhdistynei- senvaltioiden kesken niiden EIP:iin tekemien
6170: den Kansakuntien aavikoitumisen ehkäisemis- pääomasijoitusten suhteessa. Suomen osuus
6171: tä koskevan yleissopimuksen sihteeristön vuo- takausvastuusta voi olla enimmillään noin
6172: den 1999 kuluista. Myös Suomen vaikutus- 105 000 000 mk. Määrärahaa voidaan käyttää
6173: mahdollisuuksien lisääminen otetaan myös tähän tarkoitukseen.
6174: huomioon. Järjestöjen johtokuntaelimissä Kehitysrahoituslaitosten maksusitoumukset
6175: Suomi toimii aktiivisesti sekä jäsenenä että perustuvat epäviralliseen kansainväliseen taa-
6176: tarkkailijajäsenenä. kanjakoon, jonka perustana on kunkin jäsen-
6177: Lisäksi tuetaan kansainvälisiä tutkimuslai- maan taloudellinen vahvuus sekä kehitysyh-
6178: toksia ja ohjelmia, jotka vastaavat Suomen ke- teistyömyönteisyys. Pääoma- ja rahastomak-
6179: hitysyhteistyön painotuksia ja joiden tutkimus- sujen lisäksi Suomi tukee myös sellaisia
6180: tuloksia sovelletaan laajasti kansainvälisessä kehitysrahoituslaitosten erityisohjelmia, jotka
6181: kehitysyhteistyössä. Tukea saavat mm. kan- tukevat hallituksen periaatepäätöksen keskei-
6182: sainvälisten maataloustutkimuslaitosten kon- siä linjauksia. Näistä tärkeimpiä ovat ympäris-
6183: sultatiiviryhmään (CGIAR) kuuluvat eräät tut- tön hoito, sosiaalisektoreiden erityisohjelmat,
6184: kimuslaitokset, Maailman terveysjärjestön eteläisen Afrikan inhimillisten voimavarojen
6185: (WHO) tutkimusohjelmat, YK-järjestöjen ja yksityisektorin kapasiteettiohjelmat sekä
6186: Aids-ohjelma (UNAIDS) sekä YK:n sosiaali- suomalaisten resurssien edistäminen laitosten
6187: sen kehityksen tutkimusohjelma (UNRISD). toiminnoissa. Suomi tukee myös kansainvälis-
6188: Tutkimusohjelmia varten varataan yhteensä tä Maailmanpankin koordinoimaa velkahelpo-
6189: 18 000 000 mk. Suomalaisten tutkijoiden mah- tusohjelmaa, joka on tarkoitettu kaikkein ras-
6190: dollisuuksia osallistua kansainvälisten tutki- kaimmin velkaantuneille käyhirnmille kehitys-
6191: muslaitosten työhön ja ohjelmiin pyritään edis- maille.
6192: tämään. 2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
6193: Suomen hallituksen ja YK-yliopiston Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6194: 4.2.1984 allekirjoittaman WIDER-instituutin 515 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi-
6195: isäntämaasopimuksen mukaan Suomen pysy- musvaltuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille
6196: viin veivoitreisiin kuuluu antaa instituutin yhteensä 520 000 000 mk.
6197: käyttöön toimitilat ja johtajan asunto. Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä
6198: Suomen tukemia kansainvälisiä rahoituslai- avun edellytyksenä hallitustenvälisessä yhteis-
6199: toksia ovat Maailmanpankkiryhmä (IDA), alu- työssä on se, että kohdemaa on sitoutunut ta-
6200: eelliset kehitysrahoituslaitokset (AsDB, AfDB voitteisiin, joihin Suomen kehitysyhteistyöpo-
6201: ja IDB) kehitysrahastoineen. Muita tuettavia litiikka perustuu. Se on välttämätöntä pysyvien
6202: rahoituslaitoksia ovat YK:n alainen Kansain- kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi. Tuen
6203: välinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD kanavina voivat viranomaisten lisäksi olla
6204: 24.30 89
6205:
6206: myös kansalaisyhteiskunnan muut tahot, esi- Nepaliin. Lisäksi aktiivisuutta lisätään Keski-
6207: merkiksi kansanvallan ja ihmisoikeuksien Aasian ja Mekongin alueilla. Latinalaisessa
6208: edistämiseen tähtäävässä toiminnassa. Tuen Amerikassa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä
6209: kohteina voivat olla myös Suomen asettamia harjoitetaan mm. Nicaraguan, muiden Keski-
6210: kehitystavoitteita edistävät alueelliset yhteis- Amerikan valtioiden ja Perun kanssa.
6211: työjärjestelyt ja hankkeet. 3. Bosnian jälleenrakentaminen
6212: Määrärahoja voidaan käyttää myös kehitys- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6213: luottojen maksatuksiin. Ne tarjoavat lahja- 15 000 000 mk. Tilanteen vakiintuminen ja
6214: avulle vaihtoehtoisen rahoituskeinon tilantees- hallinnon kehittyminen on parantanut mm. jäl-
6215: sa, missä kehitysluotto sekä ehtojensa että hal- leenrakentamisen tuen edellytyksiä.
6216: linnon osalta on lahja-apua parempi vaihtoeh- 4. Maittain kohdeotamaton kehitysyhteistyö
6217: to. Apua tullaan suuntaamaan entistä jousta- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6218: vammin eri maihin ja kohteisiin sen 55 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopimus-
6219: mukaisesti, mitkä ovat edellytykset tukea kehi- valtuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille yh-
6220: tystä pysyvien tulosten aikaansaamiseksi. Suh- teensä 40 000 000 mk.
6221: teissa erityyppisiin maihin käytetään sopivia Määrärahaa käytetään pääosin vuonna 1998
6222: yhdistelmiä kehitysyhteistyön ja muun ulko- ja aikaisempina vuosina myönnettyjen val-
6223: politiikan välineistä. Kriisialueille suunnataan tuuksien käytöstä aiheutuviin maksatuksiin.
6224: lähinnä humanitaarista apua. Sodasta toipuvis- Tuen kohteina ovat koulutusohjelmat ja kurs-
6225: sa maissa apu kohdistuu rauhantilan ja turval- sit, asiantuntijat ja muu henkilöapu, erilaiset
6226: lisuuden vakiinnuttamiseen ja uusien kriisien alueelliset kehitysrahastot, globaalit ympäris-
6227: ennaltaehkäisyyn sekä jälleenrakentamiseen. tösopimukset ja -ohjelmat ja toimialaprojektit
6228: Poliittisen ja taloudellisen siirtymävaiheen Tukea annetaan myös ohjelmille ja järjestöille,
6229: maissa apu kohdennetaan ensi sijassa keskeis- jotka antavat teknistä apua kehitysmaille nii-
6230: ten ongelmien ratkaisuun tähtääviin ohjelmiin, den kaupan integroimiseksi kansainväliseen
6231: kuten demokratian vakiinnuttamiseen ja talou- talouteen. Määrärahaa käytetään myös jousta-
6232: den toimintaedellytysten vahvistamiseen. vasti kohteisiin, jotka tukevat Suomen ulkopo-
6233: Pääosa avusta suunnataan edelleen pitkäjän- litiikan eri osa-alueiden päämääriä.
6234: teiseen kehitysyhteistyöhön köyhimpien kehi- 5. Humanitaarinen apu
6235: tysmaiden kanssa, erityisesti Saharan etelä- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6236: puolisessa Afrikassa. Kahdenvälisessä kehi- 200 000 000 mk.
6237: tysyhteistyössä kilpailukykyinen suomalainen Humanitaarisen avun lähtökohtana ja tarkoi-
6238: osaaminen ja tietotaito suunnataan tukemaan tuksena on avustaa ihmisiä, jotka luonnonkata-
6239: vastaanottajamaan omia voimavaroja. Yksit- strofien, kriisien ja aseellisten konfliktien joh-
6240: täisistä hankkeista siirrytään kohti muiden dosta ovat hädänalaisessa asemassa ja avun
6241: avunantajien kanssa yhdessä tuettavia laajem- tarpeessa. Humanitaariseen apuun varatulla
6242: pia sektoriohjelmia. Saharan eteläpuolisessa määrärahalla pyritään myös ehkäisemään hätä-
6243: Afrikassa pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä tilanteiden syntyä ja tukemaan kriisialueiden
6244: harjoitetaan edelleen Etiopian, Kenian, Mo- väestöä ja hallintoa kriisien jälkeisissä kunnos-
6245: sambikin, Namibian, Sambian ja Tansanian tustöissä sekä katastrofi-valmiuksien paranta-
6246: kanssa. Hankekohtaista yhteistyötä lisätään misessa. Apua annetaan puolueettomuuden,
6247: sellaisten maiden kanssa, joissa viimeaikainen tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita
6248: kehitys on luonut sekä tarvetta että edellytyk- noudattaen apua vastaanottavien viranomais-
6249: siä ulkomaiselle tuelle. Välimeren alueella ten suostumuksella maan ja alueen kulttuuripe-
6250: Lähi-Idän rauhanprosessin tukeminen on kes- rinteitä ja tapoja kunnioittaen.
6251: keinen tavoite osana EU:n Välimeri-politiik- Suomi antaa humanitaarista apua kansainvä-
6252: kaa. Aasian alueella pitkäjänteinen kehitysyh- listen sekä kotimaisten humanitaaristen avus-
6253: teistyö kohdennetaan pääasiassa Vietnamiin ja tusjärjestöjen kautta. Suurin osa avusta anne-
6254: 90 24.30
6255:
6256: taan ns. kohdennettuina avustuksina tietyille Sisäinen tarkastus liittyy läheisesti kehitys-
6257: kriisialueille ja kohderyhmille. Lisäksi huma- avun varojenkäytön oikeellisuuden ja tarkoi-
6258: nitaarisen avun määrärahoista maksetaan koh- tuksenmukaisuuden valvontaan. Vuonna 1999
6259: dentamattomat yleisavustukset YK:n pakolais- jatketaan systemaattista hankkeiden ja ohjel-
6260: järjestölle (UNHCR ja UNRWA) sekä Punai- mien tarkastamista sekä pyritään tukemaan ke-
6261: sen Ristin Kansainväliselle Komitealle hitysmaiden omaa toimintaa kehitysavun tar-
6262: (ICRC). kastettavuuden kehittämisessä.
6263: Jalkaväkimiinatyöryhmän suositusten mu- 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteis-
6264: kaisesti Suomi lisää apuaan ja osallistumistaan työlle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle
6265: humanitaariseen miinanraivaukseen. (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle
6266: 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoi- Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja
6267: minnot sekä kehitysyhteistyöosaston tiedotus 185 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopi-
6268: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja musvaltuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille
6269: 30 000 000 mk sekä uusia myöntö- ja sopimus- yhteensä 160 000 000 mk.
6270: valtuuksia vuoden 1999 jälkeisille vuosille yh- Määrärahalla tuetaan pääasiassa suomalais-
6271: teensä 20 000 000 mk. ten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhank-
6272: Määrärahalla teetetään tutkimuksia kehitys- keita, joiden avulla pyritään edistämään yhtei-
6273: yhteistyön yleissuunnittelun tueksi sekä rahoi- söjen omaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen
6274: tetaan kehitysmaatutkimusta yhteistyössä Suo- perustuvaa kansalaistoimintaa kestävien kehi-
6275: men Akatemian sekä kansainvälisten tutki- tysvaikutusten aikaansaamiseksi sekä luomaan
6276: muslaitosten kanssa. Muita rahoitettavia ja vahvistamaan kansanvallan perusrakenteita.
6277: toimintoja ovat kehitysyhteistyön valmennus Samalla tarjotaan Suomessa mahdollisimman
6278: ja henkilökuntakoulutus, kehitysyhteistyötä laajoille kansalaispiireille mahdollisuus oma-
6279: tukeva tietohallinto sekä toimialakohtainen ke- kohtaisen, kehitysmaita ja kehitysyhteistyötä
6280: hittämistyö. Lisäksi jatketaan kehitysyhteis- koskevan tiedon ja kokemuksen saamiseen.
6281: työn uudentyyppisten toimintamuotojen käyn- Toiminta edistää myös kansalaiskeskustelua
6282: nistämistä. Määrärahaa käytetään myös kehi- kehitysyhteistyöstä.
6283: tysyhteistyöosaston tiedotukseen. Määrärahaa käytetään myös Kehitysyhteis-
6284: 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen työn Palvelukeskuksen (KePa) toimintaan sen
6285: tarkastus omien kehityshankkeiden ja tiedotustoiminnan
6286: Käyttökohteeseen ehdotetaan 4 000 000 mk ohella, joka keskittyy suomalaisten ja kehitys-
6287: sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuo- maiden omien kansalaisjärjestöjen yhteistyön
6288: den 1999 jälkeisille vuosille yhteensä kehittämiseen sekä yleensä kansalaisjärjestö-
6289: 2000000mk. jen neuvonta- ja palvelutoimintaan. Lisäksi
6290: Evaluoinnin tarkoituksena on kehitysyhteis- määrärahaa voidaan käyttää muiden kansalais-
6291: työn laadun parantaminen ja toimintamenetel- järjestöjen yhteenliittymien toimintaan, jonka
6292: mien kehittäminen. Evaluaation tuottama tieto tarkoituksena on kehitysmaiden kansalaistoi-
6293: palvelee päätöksentekijöitä strategisten ja ope- minnan tukeminen.
6294: ratiivisten parannusten aikaansaamiseksi. Määrärahaa voidaan käyttää myös Suomen
6295: Evaluaation perustehtäviä ovat toiminnan suurlähetystöjen hallinnoimiin ja tavallisesti
6296: perusteltavuuden, vaikuttavuuden, tulokselli- kehitysmaajärjestöjen toteuttamiin pienimua-
6297: suuden, kestävyyden sekä taloudellisen tehok- toisiin hankkeisiin. Näistä, ns. pienprojekti-
6298: kuuden arviointi. Lisäksi evaluaatioissa on ke- määrärahoista 25 % tulee käyttää vammais-
6299: hitysyhteistyön yleisstrategian mukaisesti ar- hankkeisiin. Avustuksia myönnetään vuosit-
6300: vioitava harjoitettavaa toimintaa sen tain myös kansalaisjärjestöjen kotimaassa
6301: ympäristöystävällisyyden, sukupuolten välisen harjoittamaan tiedotustoimintaan sekä hanke-
6302: tasa-arvon sekä köyhyyden vähentämisen kan- ja toimintatukena kansainvälisille ja kehitys-
6303: nalta. maiden järjestöille.
6304: 24.40 91
6305:
6306: 9. Korkotuki Määrärahaa käytetään myös jo myönnettyjen
6307: Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä
6308: 130 000 000 mk. Lisäksi ehdotetaan, että uusia uusien hanke-ehdotusten suunnitteluun, val-
6309: korkotukiluottoja saa vuonna 1999 myöntää misteluun ja arviointiin.
6310: niin, että korkotuki on enintään 170 000 000 Vuonna 1998 tehdään selvitys korkotuki-
6311: mk. luottoja koskevan lain ja hallinnon muutostar-
6312: Kehitysyhteistyön yleisten tavoitteiden mu- peista.
6313: kaisesti korkotukiluotoilla tuetaan kehitysmai-
6314: den pyrkimyksiä taloudelliseen kasvuun. Edel- 1999 määräraha 1684 300 000
6315: lytys korkotukiluottojen myöntämiselle on 1998 määräraha 1619 400 000
6316: hankkeiden myönteiset kehitysvaikutukset 1997 tilinpäätös 1484 685 000
6317: Hallituksen periaatepäätöksen mukaan Suo-
6318: men päämääränä on korkotuen lopettaminen 67. (24.40.66) Taloudellinen, teollinen ja
6319: OECD:n piirissä tehtävällä sopimuksella, jota teknologinen yhteistyö kehitysmaiden kanssa
6320: edistetään OECD-maiden välisin neuvotteluin,
6321: (arviomääräraha)
6322: sekä pyrkiä rajaamaan hankkeet pääosin ym-
6323: Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
6324: päristöteknologian siirtoon ja sosiaalisektoril-
6325: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
6326: le.
6327: Hallituksen periaatepäätöksen lisäksi korko- seen soveltuvuustutkimuksia, koulutusta ja
6328: asiantuntijapalveluiden hankkimista varten.
6329: tukihankkeiden valinnassa ja hallinnossa ote-
6330: taan huomioon OECD:n vientiluottoja ja kor- Vuonna 1999 saa tehdä TTT-yhteistyötä kos-
6331: kotukiluottoja koskeva sopimus, jonka tavoit- kevia sopimuksia enintään 12 000 000 markan
6332: teena on rajoittaa rahoitusehdoilla tapahtuvaa arvosta.
6333: epätervettä kaupallista kilpailua ja kehitysyh-
6334: 1999 määräraha 12 000 000
6335: teistyövarojen käyttöä tähän tarkoitukseen.
6336: 1998 määräraha 10 000 000
6337: 1997 tilinpäätös 8 000 000
6338:
6339:
6340: (40.) Kaupallis-teollinen yhteistyö
6341:
6342: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 50 ja 66 on siirretty lukuun
6343: 24.30.
6344:
6345:
6346: 50. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden kanssa
6347:
6348: Se l v i t y s osa : Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivalio-
6349: kunnan hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Strategian tavoitteet ja toiminnan painopisteet
6350: sekä menettelytavat tarkistettiin keväällä 1998 huomioimaHa Suomen lähialueiden poliittinen ja
6351: taloudellinen kehitys sekä pohjoista ulottuvuutta koskevan aloitteen tavoitteet.
6352: Lähialueyhteistyö keskittyy Venäjän luoteisille alueille (ml. Murmanskin alue, Karjalan tasa-
6353: valta, Leningradin alue ja Pietarin kaupunki) ja Baltian maihin. Lähialuemäärärahoista on tarkoi-
6354: tus osoittaa Venäjän federaatiolle ja kolmelle Baltian maalle yhtä paljon. Baltiassa Suomen ra-
6355: hoitus ohjautuu kolmelle Baltian maalle tasavertaisesti. Tärkeistä poliittisista ja kauppapoliittisis-
6356: 92 24.50
6357:
6358: ta syistä voidaan hankkeita yksittäistapauksissa toteuttaa muissakin KIE-maissa ja Venäjän
6359: alueilla.
6360: Lähialueyhteistyö jakaantuu kahdenväliseen ja monenkeskiseen toimintaan. Suomen kahden-
6361: välisen yhteistyön painopisteet Baltian maissa ovat ED-jäsenyyden edistäminen, ympäristö, su-
6362: vereenisuus- ja demokratiahankkeet ja turvallisuuden lisääminen. Venäjän lähialueilla painopis-
6363: teet ovat ympäristö, ydinturva ja ydinjätteiden valvonta, metsätalous, yksityismaatalouden tuke-
6364: minen, infrastruktuurin parantaminen sekä rajanylityksen ja kauttakulkuliikenteen kehittäminen,
6365: demokratian kehittäminen sekä turvallisuuden lisääminen. Osana kahdenvälistä yhteistyötä tue-
6366: taan kansalaisjärjestöjen omaehtoista toimintaa Suomen lähialueilla.
6367: Monenkeskisessä yhteistyössä pääpaino on vuonna 1999 osallistumisessa yhteisrahoitushank-
6368: keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamissa infrastruktuurihankkeissa erityisesti ym-
6369: päristö-, energia-, ydinturva-ja liikennesektoreilla. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyh-
6370: teistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisis-
6371: sä rahoituslaitoksissa. Suomen tavoitteena on lisätä yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten
6372: ja järjestöjen kanssa ja ohjata tähän yhteistyöhön noin puolet lähialue varoista.
6373: Suomi osallistuu EU-jäsenmaksuosuudestaan EU:n sääntömääräisestä budjetista rahoitettavien
6374: Phare- ja Tacis-ohjelmien rahoitukseen. Ohjelmat ovat tuoneet uuden monenkeskisen kanavan
6375: Suomen lähialueyhteistyöhön. Phare-ohjelma uudistettiin vuoden 1998 alussa. Euroopan Unio-
6376: nin jäsenyyttä tavoittelevissa maissa Phare-ohjelma on vuonna 1999 liittymistä edistävä instru-
6377: mentti. Sen varoista 70 % voidaan suunnata liittymistä tukevien investointien rahoittamiseen yh-
6378: dessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ja 30 % erilaiseen tekniseen apuun. Tacis-asetuk-
6379: sen uudistuksen viimeistely ajoittunee Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle vuoden 1999
6380: jälkipuolelle. Suomen tavoitteena on vaikuttaa Tacis-uudistukseen siten, että ohjelma tukisi kes-
6381: keisellä tavalla pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteita. Yhteistyötä Tacis-ohjelman ja kan-
6382: sainvälisten rahoituslaitosten kesken pyritään edistämään. Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymä-
6383: ajan toimintana, joka lakkaa aikanaan; Baltian maissa viimeistään silloin, kun niistä mahdollisesti
6384: tulee EU:n jäseniä. Venäjän avun lakkaaminen riippuu maan poliittisesta ja taloudellisesta kehi-
6385: tyksestä.
6386: Suomen etujen mukaista on edistää ja rohkaista suomalaisia toteuttajia osallistumaan Phare- ja
6387: Tacis-hankkeisiin kaikissa näiden ohjelmien kohdemaissa. Kaupallisesti tai poliittisesti tärkeitä
6388: hankkeita lähialueiden ulkopuolella, erityisesti yhteisrahoitushankkeita kansainvälisten rahoitus-
6389: laitosten kanssa, rahoitetaan osana lähialueyhteistyötä.
6390: Lähialueyhteistyön laadun kehittämiseksi strategista suunnittelua tullaan jatkamaan ja toimin-
6391: nan yleistä ohjausta pyritään parantamaan. Evaluoinnissa pyritään temaattisiin kokonaisuuksiin
6392: ja toimialaselvityksiin lähtökohtana arvio tähänastisen toiminnan merkityksestä ja Suomen avun
6393: kestävyydestä. Keskitettyyn budjetointijärjestelmään liittyviä menettelytapoja tullaan tarkista-
6394: maan ja kehittämään jatkuvasti vuonna 1998 valmistuneen menettelytapa-arvioinnin pohjalta.
6395: Suomi on vuoden 1997 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja
6396: Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden NY-maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edis-
6397: tämiseen yhteensä noin 4,7 mrd markalla, josta budjetin kautta kanavoidun lahja-avun osuus on
6398: noin 2,6 mrd mk.
6399: 24.50 93
6400:
6401: Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden avustamiseen tarkoitetut voimavarat
6402: vuosina 1990-98 (milj. mk):
6403:
6404: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Yht.
6405: Lahja-apu
6406: Pääluokat yhteensä 118 192 211 217 263 218 207 210 232 1868
6407: Suomen osuus EBRD:n
6408: osakepääomasta 37 42 50 47 42 218
6409: Baltian investointi-ohje}-
6410: ma 19 23 21 9 10 82
6411: FINNFUNDin osake-pää-
6412: oman korottaminen 10 10 10 30
6413: Puolan velan anteeksian-
6414: to 405 405
6415: Lahja-apu yhteensä 118 229 272 300 736 270 226 220 232 2603
6416:
6417: Luotot
6418: Rakennesopeutusluotot 336 202 100 50 688
6419: G-24 maksutaseluotot 101 90 47 33 271
6420: FINNFUND-luotot 14 48 53 11 17 15 158
6421: Luotot yhteensä 336 303 204 95 86 61 17 15 1117
6422:
6423: Takuut
6424: Takuut humanitaarisen
6425: avun toimituksiin 246 246
6426: EBRD:n takuupääoma 569 569
6427: Baltian investointi-ohje}-
6428: man takuuosuus 30 37 67
6429: Takuut Baltian energia-
6430: sektorille 100 100
6431: Takuut yhteensä 569 246 30 100 37 982
6432:
6433: Yhteensä 1022 778 506 495 822 331 280 235 232 4 701
6434:
6435: Pääluokittain lahja-apu jakautuu seuraavasti (milj. mk):
6436:
6437: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
6438: Pääluokka 24 107,6 136,5 176,6 118,3 80,1 159,0 186,5 176,0
6439: Pääluokka 25 0,4 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4
6440: Pääluokka 26 0,2 0,4 3,5 2,0 2,0
6441: Pääluokka 28 12,2 14,9 15,4 8,3 17,0 7,0 6,5 6,5
6442: Pääluokka 29 7,4 9,0 9,0 9,5 9,5 6,5 3,5 3,5
6443: Pääluokka 30 44,1 33,4 30,0 20,0 20,0 10,0 3,0 3,0
6444: Pääluokka 31 5,3 9,6 8,5 13,5 15,0 10,0 9,0 7,0
6445: Pääluokka 32 7,1 22,0 20,5 18,0 9,7
6446: Pääluokka 33 1,3 5,3 9,4 7,9 8,4
6447: Pääluokka 34 0,6 3,0 3,5 3,8 4,1 4,0 2,6 2,6
6448: Pääluokka 35 85,6 55,5 57,5 60,5 60,1 23,6 21,0 21,0
6449: Yhteensä 271,6 289,7 331,1 263,6 226,3 222,5 232,1 219,6
6450: 94 24.50
6451:
6452: Vuonna 1999 ehdotetaan momentille 24.50.66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja
6453: muiden IVY-maiden kanssa 150 milj. markan sopimuksentekovaltuuksia. Niiden käyttöä varten
6454: ministeriöt valmistelevat ehdotuksensa yhteistyöohjelmiksi ja -hankkeiksi. Lähialueministeriva-
6455: liokunta käsittelee ja hyväksyy valtuuksien kohdentamisen alustavan käyttösuunnitelman ulko-
6456: asiainministeriön ehdotuksen pohjalta. Ulkoasiainministeriö valmistelee ehdotuksen valtioneu-
6457: voston päätökseksi, jolla budjetin sopimuksentekovaltuudet jaetaan vastaanottavien maiden ja
6458: alueiden sekä sektoreiden yksittäisten hankkeiden kesken. Ulkoasiainministeriö koordinoi sopi-
6459: muksentekovaltuuksien rahoituksen sekä kansainvälisten rahoittajien että avun vastaanottajien
6460: kanssa ja siirtää varat ministeriöiden käyttöön hanketoteutusta varten.
6461:
6462: 66. Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan, Venä- Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisis-
6463: jän ja muiden IVY-maiden kanssa (siirtomää- sä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä koh-
6464: räraha 3 v) demaissa toimivien asiantuntijoiden rahoitta-
6465: Momentille myönnetään 176 000 000 mk. miseen sekä Helsingissä toimivien Baltian
6466: Määrärahaa saa käyttää kotimaisten ja kan- maiden edustustojen avustamiseen. Määrära-
6467: sainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yh- haa saa käyttää myös edellä mainittuun toimin-
6468: teydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan taan liittyvien valtion kulutusmenojen maksa-
6469: maiden kehitystä tukevien investointi-, tekni- miseen sekä enintään viittä henkilötyövuotta
6470: sen avun ja muiden rahastojen tukemiseen ja vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen mää-
6471: näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden ra- räaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyh-
6472: hoittamiseen sekä kahdenvälisten hankkeiden teistyön koordinointiin, hankevalmisteluuun,
6473: suunnitteluun ja toteutuksen rahoittamiseen yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon ja
6474: Venäjän federaatiossaja Baltian maissa. Mää- sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtä-
6475: rärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukai- viin.
6476: siin ja pohjoisen ulottuvuuden aloitteen kan- Vuoden 1999 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-
6477: nalta tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ul- Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden
6478: ko- ja kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkes- avustamista koskevia sopimuksia ja antaa si-
6479: kisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös niis- toumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden
6480: sä KIE- ja IVY -maissa, jotka eivät kuulu Suo- 1999 jälkeisille vuosille yhteensä enintään
6481: men kahdenvälisen avun varsinaisiin painopis- 150 000 000 markan arvosta.
6482: tealueisiin. Se l v i t y s o s a : V altuuksien perusteella
6483: tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvi-
6484: oidaan aiheutuvan menoja seuraavasti:
6485:
6486: 1999 2000 2001 2002-
6487: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
6488: Vuonna 1996 myönnetyt valtuudet 30 20 20 80
6489: Vuonna 1997 myönnetyt valtuudet 50 50
6490: Vuonna 1998 myönnetyt valtuudet 50 50 50
6491: Vuonna 1999 myönnetyt valtuudet 50 50 50
6492: Yhteensä 130 170 120 130
6493:
6494: Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat pienimuotoiset seminaari- ja koulutushank-
6495: on pääosin keskitetty ulkoasianministeriön keet
6496: pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastatta- Suomen rajoitettujen resurssien takia on tar-
6497: vaksi jäävät normaalit kansainväliseen yhteis- koituksenmukaista pyrkiä yhteisrahoitushank-
6498: työhön käytettävät hallintomenot, virkamies- keisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja jär-
6499: vaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä jestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa
6500: 24.70 95
6501:
6502: useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. Baltian maissa tullaan myös jatkamaan ympä-
6503: Tämä voi toteutua teknisen avun ja investointi- ristöinvestointien tukemista yhteistyössä kan-
6504: en yhteisrahoituksena (cofinancing) ja rinnak- sainvälisten rahoituslaitosten hankkeiden
6505: kaisrahoituksena (parallel financing). Pääosa kanssa ja etsimään myös uusia yhteistyökoh-
6506: määrärahasta arvioidaan käytettävän osallistu- teita kaupallisesti kiinnostavilla sektoreilla.
6507: miseen kansainvälisten rahoituslaitosten hank- Myös sisäisen turvallisuuden parantamiseen ja
6508: keisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyö- demokratian vahvistamiseen tähtääviä hank-
6509: hön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus keita jatketaan edelleen.
6510: käyttää pääosa suomalaisen teknologian käy- Venäjä
6511: tön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alu- Venäjälle suuntautuvassa apumuotoisessa
6512: een ympäristöinvestoinneissa, ydinturva- ja yhteistyössä pääpaino on yhteistyössä kansain-
6513: energiahankkeissa sekä muissa infrastruktuuri- välisten rahoituslaitosten kanssa kaupallisesti
6514: hankkeissa. Kansalaisjärjestötoiminnan tuke- kiinnostavilla sektoreilla. Kahdenvälisessä toi-
6515: miseen demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnutta- minnassa prioriteettisektoreina tulee edelleen
6516: vana instrumenttinä tullaan kiinnittämään eri- olemaan ympäristö, ydinturva ja ydinjätteiden
6517: tyistä huomiota. valvonta, energia, metsätalous, yksityismaata-
6518: Baltia louden ja hallinnon kehittäminen. Kaupan es-
6519: EU :n ohjelmat EU :n jäsenyyttä tavoittelevis- teiden poistamiseen tähtäävät toimenpiteet (ra-
6520: sa maissa tulevat suunnittelukaudella 1999- jaliikenne, tulli jne.) ovat myös tärkeä osa kah-
6521: 2001 keskittymään voimakkaasti Euroopan in- denvälistä toimintaa. Raja-alueyhteistyöhön
6522: tegraation edellytysten vahvistamiseen uudis- sekä Tacis- ja Interreg-ohjelmien yhteensovit-
6523: tetun Phare-ohjelman puitteissa ja yhteistyössä tamiseen ja yhteisrahoitukseen kiinnitetään en-
6524: kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Oh- tistä enemmän huomiota.
6525: jelman sisältö määritellään ns. liittymiskump-
6526: panuuksissa. 1999 määräraha 176 000 000
6527: Suomen kahdenvälinen apu koordinoidaan 1998 määräraha 181 000 000
6528: liittymiskumppanuuksien kanssa ja suunna- 1997 tilinpäätös 155 000 000
6529: taan tukemaan Baltian maiden integraatiota.
6530:
6531:
6532: 70. Vaalit
6533:
6534: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) Se l v i t y s o s a : Sekä kansanedustajain-
6535: Momentille myönnetään 1 200 000 mk vaalien että Euroopan parlamentin edustajien
6536: Määrärahaa saa käyttää ulkomailla toimeen- vaalien toteuttamiseen arvioidaan käytettävän
6537: pantavista kansanedustajain vaaleista sekä Eu- kumpaankin 600 000 mk.
6538: roopan parlamentin edustajien vaaleista aihe-
6539: utuvien menojen maksamiseen. 1999 määräraha 1 200 000
6540:
6541:
6542: 99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
6543:
6544: 01. Euroopan parlamentin jäsenten palkka- Määrärahaa saa käyttää Euroopan parla-
6545: ukset (EU) (arviomääräraha) menttiin valittujen Suomen edustajien palkka-
6546: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. usmenojen maksamiseen.
6547: 96 24.99
6548:
6549: 1999 määräraha 5 000 000 1999 määräraha 43 533 000
6550: 1998 määräraha 5 000 000 1998 määräraha 37 000 000
6551: 1997 tilinpäätös 3 928 726 1997 tilinpäätös 34 804 421
6552:
6553: 02. Palkkaukset (arviomääräraha) 22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen yl-
6554: Momentille myönnetään 31 446 000 mk. läpitomenot (arviomääräraha)
6555: Määrärahaa saa käyttää ulkomaille lähetetty- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
6556: jen määräaikaisten työsopimus- ja virkasuh- 164 438 000 mk.
6557: teisten eri ministeriöiden toimialoille kuuluvia Määrärahaa saa käyttää Suomen osallistumi-
6558: asioita haitavien erityisasiantuntijoiden ja hei- sesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroo-
6559: dän käyttöönsä asetettujen apulaisten sekä ED- pan turvallisuus- ja Yhteistyöjärjestön rauhan-
6560: komissioon lähetettyjen asiantuntijoiden palk- turvaamistoimintaan annetussa laissa (1465/
6561: kausmenojen ja eläkemaksun maksamiseen. 1995) tarkoitetun rauhanturvaamishenkilöstön
6562: Määrärahaa saa käyttää enintään 49 henkilö- palkkaus-, päiväraha-, erityispäiväraha-, muo-
6563: työvuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- nanparannusraha- ja koulutusmenojen ja val-
6564: seen. Lukumäärään ei sisälly ED-komissioon tion eläkemaksun sekä tilapäistyövoiman palk-
6565: patkattava henkilöstö kausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa
6566: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- käyttää rauhanturvaamishenkilöstölle palve-
6567: sa on otettu lisäyksenä huomioon 603 000 mk lusajaksi otetun henkilövakuutuksen kustan-
6568: kolmen henkilön palkkausmenojen siirtona nusten korvaamiseen.
6569: momentilta 26.75.21 ja 550 000 mk yhden Se 1v i t y s osa : Määräraha on mitoitettu
6570: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- vuoden 1998 suunnittelutietoihin perustuvien
6571: ta 33.01.21. rauhanturvajoukkojen vahvuuksien ja tehtävä-
6572: vaatimusten mukaisesti. Määrärahan mitoituk-
6573: 1999 määräraha 31 446 000 sessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina
6574: 1998 määräraha 29 780 000 tuloina aikaisemmin momentille 12.27.99 tu-
6575: 1998 lisämääräraha 302000 loutetut YK:n suoritukset palkkausmenoista.
6576: 1997 tilinpäätös 22 508 394 Mikäli Suomen hallitukselle esitetään pyyn-
6577: tö uuden rauhanturvajoukon lähettämisestä
6578: 21. Tilapäinen edustus kansainvälisissä neu- YK:n tai ETYJ:n päätöksiin perustuviin rau-
6579: votteluissa (arviomääräraha) hanturvaamistehtäviin ja Suomen hallitus
6580: päättää rauhanturvajoukon asettamisesta, uu-
6581: Momentille myönnetään 43 533 000 mk.
6582: den rauhanturvajoukon aiheuttamiin menoihin
6583: Määrärahaa saa käyttää valtio- ja ministeri-
6584: on tarkoitus käyttää tälle momentille myönnet-
6585: vierailuista sekä kansainvälisiin ja kansainvä-
6586: tyjä määrärahoja.
6587: listen järjestöjen Suomessa pitämiin kokouk-
6588: Suomen hallitus jatkaa toimenpiteitä rauhan-
6589: siin ja seminaareihin osallistumisesta aiheutu-
6590: turvaamistoiminnasta Suomelle aiheutuvien
6591: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa
6592: kulujen perimiseksi siinä laajuudessa kuin YK
6593: käyttää myös tilapäisen työvoiman palkkioi-
6594: on korvausten yleisperusteluissa päättänyt.
6595: den ja työnantajamaksujen maksamiseen.
6596: Se 1v i t y s osa : Määrärahan lisätarve ai- Menojen ja tulojen erittely: mk
6597: heutuu valtio- ja ministerivierailujen sekä
6598: muun kansainvälisen kanssakäymisen lisään- Bruttomenot 199 948 000
6599: Bruttotulot 35 510 000
6600: tymisestä Suomen ED-puheenjohtajuuteen liit-
6601: - YK:n maksamat palkkausmeno-
6602: tyen. korvaukset 35 510 000
6603: Nettomenot 164 438 000
6604: 24.99 97
6605:
6606: 1999 määräraha 164 438 000 1999 määräraha 48 300 000
6607: 1998 määräraha 166 000 000 1998 määräraha 31100 000
6608: 1998 lisämääräraha 44 300 000 1998 lisämääräraha 391 000
6609: 1997 tilinpäätös 257 844 022 1997 tilinpäätös 26 607 007
6610:
6611: 24. EU-puheenjohtajuus (arviomääräraha) 26. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (siirto-
6612: Momentille myönnetään 165 000 000 mk. määräraha 2 v)
6613: Määrärahaa saa käyttää EU-puheenjohta- Momentille myönnetään 12 500 000 mk.
6614: juuskauden aiheuttamien menojen, mukaan lu- Määrärahaa saa käyttää Kemiallisen aseen
6615: kien määräaikaisen henkilöstön palkkausten, kieltosopimuksen valvontalaitokselta ostetta-
6616: maksamiseen. vien palvelujen maksamiseen, valvontaseis-
6617: Se l v i t y s o s a : Suomen puheenjohta- mologian projektin kulutusmenojen ja sellai-
6618: juuskaudella järjestettäneen 2 huippukokousta, sen tutkimustoiminnan menojen, mukaan luki-
6619: 8 ministerineuvostokokousta, 5 ministeritason en tutkimusapurahojen, maksamiseen, joka
6620: kokousta sekä noin 70 normaalia EU-käytäntö- päämääriltään palvelee Suomen harjoittamaa
6621: jen mukaista tapahtumaa. Momentille on bud- aseidenriisuntapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysy-
6622: jetoitu edellä mainittujen kokousten järjestä- myksiä ja suoritetaan ulkoasiainministeriön
6623: misestä välittömästi aiheutuvat menot. välittömässä valvonnassa.
6624:
6625: 1999 määräraha 165 000 000 1999 määräraha 12 500 000
6626: 1998 määräraha 15 000 000 1998 määräraha 12 690 000
6627: 1997 tilinpäätös 12125 000
6628: 25. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisin-
6629: hallintaan (arviomääräraha) 50. Eräät valtionavut
6630: Momentille myönnetään 48 300 000 mk. Momentille myönnetään 3 605 000 mk.
6631: Määrärahaa saa käyttää kriisinhallintatoi- Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten
6632: mintaan ulkomailla osallistuvasta suomalai- maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituil-
6633: sesta siviilihenkilöstöstä aiheutuvien erityis- le yhteisöille.
6634: menojen maksamiseen sekä Suomen johdolla
6635: toimivien rauhanturva- ja kriisinhallintaope- Käyttösuunnitelma: mk
6636: raatioiden menojen maksamiseen, joihin rahoi- Suomen YK-liitto ry 1000000
6637: tus saadaan kansainvälisiltä järjestöiltä tai yh- Suomen Pakolaisapu ry 900000
6638: teenliittymiltä. Mikäli Suomen hallitukselle Suomen toimikunta Euroopan turvalli-
6639: esitetään pyyntö lähettää siviilihenkilöstöä uu- suuden edistämiseksi 650000
6640: siin operaatioihin ja Suomen hallitus päättää Suomen YK:n lastenapu UNICEF ry 250 000
6641: osallistua operaatioon, siitä aiheutuvat menot YK:nNaisten Kehitysrahasto, Suomen
6642: maksetaan tästä määrärahasta. Yhdistys ry 160000
6643: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö-
6644: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
6645: konferenssin toimintaa tukevat järjes-
6646: sa on lisäyksenä otettu huomioon European töt 150000
6647: Community Monitoring Mission SPR:n kansainvälisen humanitaarisen
6648: (ECMM) -operaation ED-puheenjohtajuus- oikeuden ja Geneven sopimusten tun-
6649: kauden edellyttämästä Suomen valtuuskunnan netuksi tekeminen Suomessa 245 000
6650: vahvistamisesta aiheutuvat menot. Järjestöiltä Muut kansainvälistä toimintaa harjoit-
6651: saatavat tulot on budjetoitu momentille tavat yhteisöt 250000
6652: 12.24.99. Yhteensä 3 605 000
6653: 98 24.99
6654: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksuosuus YK:n ympäristörahas-
6655: sa on otettu huomioon vähennyksenä tolle (UNEP) 17 000000
6656: 1 400 000 mk Kouluasuntolasäätiön lakkautta- Maksuosuus maailmanlaajuiselle
6657: miseen liittyen siirtona momentille 24.01.21 ympäristörahastolle (GEF) 30000000
6658: sekä lisäyksenä 250 000 mk valtionapuna kan- Maksuosuus otsonirahastolle 6 240500
6659: sainvälistä toimintaa harjoittaville yhteisöille. Maksuosuus YK:n rauhanturvajou-
6660: koille 27 073 000
6661: Maksuosuus YK:n asuinyhdyskun-
6662: 1999 määräraha 3 605 000 tarahastolle (UNCHS) 2 700000
6663: 1998 määräraha 4 755 000 Kemiallisen aseen kieltosopimuk-
6664: 1997 tilinpäätös 6 339 489 sen jäsenmaksu (OPCW) 3 500000
6665: Maksuosuudet muille YK:n alaisille
6666: 51. Hädänalaisten Suomen kansalaisten järjestöille ja rahastoille 2 368 000
6667: Euroopan Neuvoston jäsenmaksut 15 860 000
6668: avustaminen (arviomääräraha)
6669: OECD:njäsenmaksu 5 000000
6670: Momentille myönnetään 230 000 mk. WTO:n jäsenmaksu 3 431 000
6671: Määrärahaa saa käyttää Suomen kansalaisten Maksuosuudet ETYJ :n talousarvi-
6672: kotiinlähettämisestä ja avustamisesta aiheutu- oihin 26 300 000
6673: vien menojen maksamiseen, tileistä poistoihin Maksuosuudet EU :n rauhanturva-
6674: sekä avustuksien maksamiseen ulkomailla operaatioille 1500000
6675: asuville Suomen kansalaisille. Ydinkoekieltosopimus; Suomen
6676: maksuosuus valmistelukomitean
6677: 1999 määräraha 230 000 kustannuksista 3 000000
6678: Muutjäsenmaksut 8 509 750
6679: 1998 määräraha 230000
6680: Maksuosuus hiilirahastolle 20000000
6681: 1997 tilinpäätös 155 942 Yhteensä 321 821 000
6682:
6683: 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 1999 määräraha 321 821 000
6684: (arviomääräraha) 1998 määräraha 313 162 000
6685: Momentille myönnetään 321 821 000 mk. 1997 tilinpäätös 259 718 157
6686: Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri-
6687: ön toimialaan liittyvien järjestöjen jäsenmak- 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
6688: sujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten Momentille myönnetään nettomäärärahaa
6689: maksamiseen. 100000 mk.
6690: Suomi saa osallistua Maailmanpankin Proto- Määrärahaa saa käyttää ulkoasiainministeri-
6691: tyyppi Hiilirahaston rahoitukseen vuosina ön vahvistamien tilikurssien ja pankkien viral-
6692: 1999-2001 enintään 55 milj. markan osuudel- listen päivänkurssien välisten laskennallisten
6693: la, josta vuoden 1999 maksatusarvio on kurssierojen kattamiseen.
6694: 20 000 000 mk.
6695: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus 1999 määräraha 100 000
6696: käyttää seuraavasti: 1998 määräraha 100 000
6697: mk
6698: 1997 tilinpäätös
6699: Maksuosuus Pohjoismaiden minis-
6700: terineuvoston talousarvioon 111 250750
6701: Maksuosuus YK:n talousarvioon 38 088 000
6702: 99
6703:
6704:
6705:
6706:
6707: Pääluokka 25
6708: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
6709:
6710:
6711: Se 1v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
6712: 9 020 henkilötyövuotta.
6713: Oikeusministeriön tehtäväalueeseen selvimmin vaikuttavia yleisiä muutostekijöitä ovat glo-
6714: baalinen kehitys ja ED-integraatio, yhteiskunnan toiminnoissa yhä kasvavan merkityksen saava
6715: tietotekniikka sekä kansalaisten ja yhteiskunnan muuttuvat ja kasvavat lainsäädäntöön sekä eri
6716: oikeusviranomaisten toimintaan ja palveluihin kohdistuvat odotukset. Oikeusjärjestyksen kan-
6717: sainvälistyminen ilmenee kaikilla oikeusministeriön hallinnonalan tehtäväalueilla: lainsäädän-
6718: nön kehittämistä koskevat impulssit ja lainsäädännön sisältökin ovat usein EU :sta tai kansainvä-
6719: lisistä sopimuksista lähtöisin, tuomioistuimet ja viranomaiset soveltavat yhä useammin välittö-
6720: mästi EY-oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, oikeuslaitoksen käsittelemissä asioissa on yhä
6721: useammin kansainvälinen ulottuvuus. Taloudellinen rikollisuus ja huumerikollisuus toimivat
6722: kansallisvaltioiden rajoista riippumatta.
6723: Tasapainoinen oikeusjärjestys ja hyvin toimiva hallinto on globalisoituvassa taloudessa tärkeä
6724: kilpailutekijä. Yritystoiminnan ja kansantalouden toimintaedellytyksiin vaikuttavan lainsäädän-
6725: nön valmistelussa tulee kyetä reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja samalla kuitenkin
6726: huolehtia oikeusjärjestyksen pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta kehittämisestä. Tietoverkkojen
6727: ja informaatioteknologian kehitys ja laajamittainen käyttöönotto synnyttävät uudentyyppistä oi-
6728: keudellista problematiikkaa eri elämänalueilla. Yhteiskunta myös odottaa julkiselta hallinnoita ja
6729: oikeuslaitokselta palveluja kehittyneen informaatioteknologian avulla hyödynnettävissä olevissa
6730: muodoissa. Tietotekniikka on samalla keskeinen väline eri oikeusviranomaisten työmenetelmien
6731: kehittämisessä.
6732: Kansalaisten kokeman turvallisuuden ja demokratian toimivuuden keskeisiä edellytyksiä ovat
6733: julkisen hallinnon ja oikeuslaitoksen avoimuus ja luotettavuus. Avoimuuden periaatteiden toteut-
6734: taminen ja kansalaisissa luottamusta herättävien toimintatapojen noudattaminen asettavat kasva-
6735: via vaatimuksia kaikkien hallinnonalan viranomaisten toiminnalle.
6736: Oikeusministeriön lähivuosien tärkeä tehtävä on luoda edellytykset hallinnonalan kaikkien
6737: henkilöstöryhmien, niin lainvalmistelijoiden, tuomareiden, syyttäjien, oikeusavustajien, ulosot-
6738: tohenkilöstön, vartijoiden kuin kriminaalihuollonkin henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon yl-
6739: läpitämiselle ja kehittämiselle. Toinen tärkeä ja tätä tukeva tehtävä on hallinnonalan rakenteen ja
6740: eri oikeusviranomaisten keskinäisen työnjaon kehittäminen niin, että käytössä olevat voimavarat
6741: voidaan tehokkaasti kohdentaa kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeiden kannalta olennaisiin asioi-
6742: hin.
6743: Valtiollinen järjestelmä, julkinen hallinto ja lainsäädäntö
6744: Eduskunnan käsiteltävänä on ehdotus uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi, joka on tarkoitus
6745: saattaa voimaan 1.3.2000. Sen jälkeen ei ole näköpiirissä valtiosäännön keskeisten perusteiden
6746: 100 25.
6747:
6748: kehittämiseen liittyviä tarpeita. Toisaalta on varmistettava perustuslain toimivuus ja toteutettava
6749: siitä johtuvat lainsäädäntömuutokset Vuonna 1995 säädetyn perusoikeusuudistuksen toteutta-
6750: mista jatketaan tavallisen lain tasolla.
6751: Yhteiskunnan ja julkishallinnon kehitys luo tarpeita uudistaa hallinnossa noudatettavia menet-
6752: telysääntöjä. Tarkoitus on mahdollistaa sähköinen asioiminen hallinnossa, minkä lisäksi tavoit-
6753: teena on koota yleiset menettelysäännökset yhtenäiseen hallintolakiin.
6754: Lainsäädännön määrän kasvuun, hajanaisuuteen ja vaikeaselkoisuuteen liittyvät ongelmat ovat
6755: kansainvälisestikin olleet lisääntyvän huomion kohteena. Suomessa toimenpiteet pohjautuvat
6756: valtioneuvoston vuonna 1996 hyväksymään kehittämisohjelmaan. Jotta säädösten käyttö olisi
6757: johdonmukaista ja hallittua, tarvitaan valtioneuvoston yhteiset säädöspoliittiset linjaukset.
6758: Oikeusturva ja oikeudenhoito
6759: Tuomioistuimien, syyttäjäntoimen, ulosoton ja muun oikeuslaitoksen kehittämisessä on 1990-
6760: luvulla keskitytty organisaation yhtenäistämiseen ja menettelyuudistuksiin. Uudistuksilla on py-
6761: ritty lisäämään kansalaisten oikeusturvaa luomalla viranomaisorganisaatio, jossa on ollut mah-
6762: dollista ottaa käyttöön uudenaikaisempi sekä Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten velvoit-
6763: teet paremmin täyttävä oikeudenkäyntimenettely. Samalla on nopeutettu asioiden käsittelyä vi-
6764: ranomaisissa purkamalla vanhatjutturuuhkat ja parannettu palvelutasoa koulutusta tehostamalla
6765: sekä ottamalla laajasti käyttöön tietotekniikkaa.
6766: Oikeudenkäynnin kustannusten nousu on todettu oikeusturvaa vaarantavaksi tekijäksi, minkä
6767: johdosta selvitetään mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksia kohottaviin tekijöihin. Sen ohella on
6768: otettu tarkasteltavaksi oikeusapujärjestelmien kehittämistarpeet. Oikeusturvan tehokkuuden
6769: kannalta tavoitteena on, että oikeudellinen ongelma voidaan tyydyttävästi ratkaista mahdollisim-
6770: man varhaisessa vaiheessa, mieluummin jo ennen tuomioistuinkäsittelyä ja tuomioistuimeen
6771: edenneissä asioissa ensimmäisessä oikeusasteessa.
6772: Oikeuslaitoksen organisaation kehittäminen on vielä osittain kesken. Tavoitteena pidetään
6773: koko oikeuslaitoksessa sellaisia yksikkökokoja, joissa voidaan huolehtia monipuolisesta osaami-
6774: sesta ja voimavarojen tehokkaasta käytöstä. Uudistettavana ovat parhaillaan hallintotuomioistui-
6775: met ja erityistuomioistuimien asemaa selvitetään. Tuomareiden nimitysjärjestelmä on tarkoitus
6776: uudistaa samanaikaisesti uuden perustuslain voimaantulon kanssa. Paikallishallinnon uudistuk-
6777: sen yhteydessä muodostettiin yhtenäiset syyttäjä- ja ulosottolaitokset Ratkaisujen toimivuutta
6778: koskevat arviot tehdään eduskunnan edellyttämän, uudistuksen vaikutuksia koskevan selonteon
6779: yhteydessä. Syyttäjäntoimen osalta seurataan erityisesti uuden rikosasiain oikeudenkäyntimenet-
6780: telyn vaikutuksia ja valtakunnansyyttäjän johdolla toimivan uudistetun syyttäjäorganisaation toi-
6781: minnasta saatavia kokemuksia.
6782: Oikeusministeriö on aloittanut tuomioistuimien ja ulosottotoimen tulevaa kehitystä sekä hallin-
6783: nonalan rakenteita koskevat selvitykset. Lähivuosina tullaan keskittymään henkilöstön ammatti-
6784: taidon, motivaation ja työmenetelmien kehittämiseen, mikä edellyttää koulutus- ja palkkausjär-
6785: jestelmien kehittämistä ja tietotekniikan hyväksikäytön lisäämistä edelleen.
6786: Yksityishenkilöiden ja yritysten maksukyvyttömyysongelmat muodostuivat 1990-alun lama-
6787: vuosien seurauksena vaikeaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Vaikka ongelmat ovat osittain
6788: helpottuneet, niiden jälkihoito kestää pitkään, mikä edellyttäävelkajärjestely-ja yrityssaneeraus-
6789: lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten seuraamista. Samalla jatketaan konkurssilainsäädän-
6790: nön ja ulosottolainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan.
6791: Rikollisuus ja rangaistusten täytäntöönpano
6792: Rikollisuuden vastustamisessa on kysymys yksilöiden ja yhteiskunnan suojelemisesta rikolli-
6793: suudelta, rikollisuuden ehkäisemisestä ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämisestä.
6794: Suomen rikollisuustilanne on pysynyt 1990-luvulla melko vakaana, lukuun ottamatta huumeri-
6795: kollisuutta, jonka määrä on nelinkertaistunut. Huumausainekauppaan ja huumeiden käytön ra-
6796: 25. 101
6797:
6798: hoittamiseen liittyy myös muuta rikollisuutta, joka osittain toimii kansainvälisesti ja organisoitu-
6799: neissa muodoissa. Kansainvälistyminen, rajojen avautuminen, väestön edelleen jatkuva keskitty-
6800: minen suurimpiin taajamiin ja pitkään jatkunut korkea työttömyys ovat tuoneet mukanaan
6801: huumerikollisuuden lisäksi uusia mahdollisuuksia taloudelliselle rikollisuudelle ja eräille muille
6802: rikoslajeille.
6803: Oikeusministeriö kiinnittää lähivuosina erityistä huomiota rikollisuuden vastaiseen työhön
6804: osallistuvien viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteentoimivuuden parantamiseen ke-
6805: hittämällä tämän yhteistyön muotoja ja edellytyksiä. Ensimmäisenä vaiheena on kansallisen ri-
6806: koksentorjuntaohjelman valmisteleminen ja ohjelman toimeenpano. Rikoslain kokonaisuudistus
6807: saatetaan loppuun ja käynnistetään vaiheittain suoritetun rikoslain kokonaisuudistuksen kodifi-
6808: ointi yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi sekä arvioidaan uudistusten tavoitteiden toteu-
6809: tuminen.
6810: Keskimääräinen vankiluku on pienentynyt viimeisten 20 vuoden aikana vajaasta 6 000 vangista
6811: vajaaseen 3 000 vankiin. Samanaikaisesti on vankirakenne olennaisesti muuttunut. Väkivaltari-
6812: koksista pitkiin rangaistuksiin tuomittujen osuus on kasvanut. Erityisen nopeasti on viime vuo-
6813: sina lisääntynyt huumausainerikoksista tuomittujen määrä. Suuri osa vangeista on vaikeasti päih-
6814: deongelmaisia. Rikollisuudessa tapahtuneet muutokset ja vankien rikostaustan muuttuminen il-
6815: menevät vankiloissa järjestys- ja turvallisuusongelmien lisääntymisenä. Vankipaikkojen
6816: alueellinen jakauma ei ole vankimäärien muutokset huomioon ottaen kaikilta osin tarkoituksen-
6817: mukainen. Osa vanhojen laitosten toimitiloista on puutteellisia ja vankiloissa on myös terveydel-
6818: lisesti ja inhimillisesti katsoen tarkoitukseensa soveltumattomia vankien majoitustiloja.
6819: Vankeinhoidon laitoskannan, vankitilojen ja laitostoimintojen kehittämisen perustaksi laadi-
6820: taan kehittämisohjelma. Rangaistusajan toiminnassa tavoitteena pidetään, että vangeille voidaan
6821: luoda mahdollisimman hyvät valmiudet rikoksettomaan elämään, työllistymiseen ja itsestä huo-
6822: lehtimiseen. Henkilöstön valmiuksia entistä tuloksellisempaan työskentelyyn lisätään koulutusta
6823: uudistamalla, mihin kuuluu keskeisenä osana ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen kehittä-
6824: minen. Erityistähuomiotakiinnitetään toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan tukea vankien päih-
6825: teetöntä ja rikoksetonta elämäntapaa vankilasta vapautumisen jälkeen.
6826: Yksilö, perhe ja yritys
6827: Yksilöiden ja yritysten asemaa ja käytännön toiminnan edellytyksenä olevia oikeussääntöjä uu-
6828: distetaan siten, että ne vastaavat kehittyvän yhteiskunnan vaatimuksia. Säännöstöjä pyritään ko-
6829: koamaan helpommin hahmotettaviksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 1999 saatetaan voimaan yhte-
6830: näinen takauslaki, jolla poistetaan voimassa olevaan oikeuteen liittyviä ongelmia. Yhtiölainsää-
6831: däntöä kehitetään lisäämällä yritysten vapautta järjestää toimintansa tarkoituksenmukaisella
6832: tavalla. Holhousta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan siirtämällä holhoustoimen hallinto kunnil-
6833: ta valtion vastuulle sekä kokoamalla ja modernisoimaila lainsäädäntö sisällöllisesti. Ihmisten
6834: liikkumisen ja kansainvälisten yhteyksien lisääntyessä on syytä kiinnittää huomiota kansainväli-
6835: sen perheoikeuden sääntelyyn.
6836: EU ja kansainvälinen yhteistyö
6837: Oikeusministeriön kansainvälistä yhteistyötä sävyttää voimakkaasti vuoden 1999 jälkipuolis-
6838: kolla Suomen ED-puheenjohtajuus. Puheenjohtajuus joudutaan ottamaan huomioon usein myös
6839: yhteistyössä EU:n ulkopuolisten valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Oikeudellinen
6840: yhteistyö EU:ssa on huomattavasti lisääntynyt lll-pilarin alueella. Kansainvälisen rikollisuuden
6841: vastustamiseen tähtäävien hankkeiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehditaan yhteistyössä
6842: sisäasiainministeriön kanssa. Yksityisoikeuden alan yhteistyön merkitys tulee kasvamaan Ams-
6843: terdamin sopimuksen voimaantulon myötä vuonna 1999. Sopimuksen toimeenpanosta aiheutuu
6844: oikeusministeriölle myös eräitä yleisiä valmisteluvastuita. Tällainen on esimerkiksi osallistumi-
6845: nen EU:n avoimuussäännöstön kehittämiseen.
6846: 102 25.01
6847:
6848: EU :n laajentumisneuvotteluissa oikeus- ja sisäasiat ovat keskeisessä asemassa, erityisesti ko-
6849: rostuu yhteistyö Baltian maiden ja muiden KIE-maiden kanssa. Voimakkaasti kasvava oikeudel-
6850: lisen yhteistyön alue on EU :n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan liittyen myös yhteistyö V enä-
6851: jän kanssa. Näiden ja eräiden muiden kansainväliseen oikeusyhteistyöhön kuuluvien hankkeiden
6852: kokoamista, organisointia ja ministeriöiden välistä yhteistyötä varten on tarkoitus vahvistaa oi-
6853: keusministeriön organisaatiota.
6854: Suomen EU - puheenjohtajuuskaudella oikeusministeriölle tulevien tehtävien hoitamiseksi on
6855: tehty jo pitkään valmisteluja vahvistamalla oikeusministeriön Eurooppa-oikeuden yksikköä eu-
6856: rooppaoikeudellisia asiantuntijapalveluja tuottavana yksikkönä, kouluttamalla ja palkkaamalla
6857: lisähenkilöstöä puheenjohtajuustehtäviä varten sekä luomalla yhteyksiä EU-toimielimiin ja pu-
6858: heenjohtajamaihin. Kansallisia hankkeita jaksotetaan niin, että tarvittava valmistelupanos voi-
6859: daan vuonna 1999 keskittää puheenjohtajuustehtäviin.
6860:
6861:
6862: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
6863: V. 1997 v. 1998 v. 1999
6864: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
6865: 1000mk 1000mk lOOOmk ±1000mk ±%
6866: 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimi-
6867: vat viranomaiset 217 400 213 500 232400 + 18 900 + 9
6868: 10. Tuomioistuinlaitos 978 936 1 015 554 1 056 300 + 40746 + 4
6869: 30. Oikeusapu 166 736 239 500 311500 + 72000 + 30
6870: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 513 600 541 800 561500 + 19700 + 4
6871: 50. V ankeinhoitolaitos 825 300 813 800 820400 + 6600 + 1
6872: 70. Vaalimenot 2 991 4000 138 400 + 134400 + 3 360
6873: Yhteensä 2704 963 2 828154 3120500 + 292346 + 10
6874:
6875:
6876:
6877: 01. (25.01, 25.45, osa ja 25.60) Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset
6878:
6879: S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat:
6880: Valmistellaan eduskunnan käsiteltävänä olevaan ehdotukseen Suomen Hallitusmuodoksi liitty-
6881: vää täytäntöönpanolainsäädäntöä sekä ohjeistusta ja tiedotusta. Jatketaan perusoikeusuudistuk-
6882: sen toteuttamista lainsäädännöllä antamalla hallituksen esitys sananvapauden käyttämistä koske-
6883: vaksi lainsäädännöksi. Annetaan hallituksen esitykset, jotka koskevat sähköistä asiointia hallin-
6884: nossa ja hallintolainkäytössä
6885: Perusoikeusuudistukseen liittyvät myös laki viranomaistoiminnan julkisuudesta ja henkilötie-
6886: to laki, joiden voimaantulo ja täytäntöönpano aiheuttavat muun lainsäädännön tarkistamistarvetta,
6887: ohjausta ja laajaa koulutusta sekä uudistusten toteutumisen seurantaa.
6888: Yhtiölainsäädännön kehittämistä jatketaan ottamalla huomioon eri tyyppisten yhtiöiden tar-
6889: peet. Jatketaan konkurssilainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua tavoitteena hallituksen
6890: esityksen antaminen vuonna 1999.
6891: Rikoslain kokonaisuudistus pyritään saattamaan loppuun uudistamalla rikoslain yleinen osa.
6892: Vuonna 1998 valmistuvan kansallisen rikoksentorjuntaohjelman pohjalta täsmennetään oikeus-
6893: ministeriön yhteydessä toimivan rikoksentorjunnan neuvottelukunnan asemaa ja tehtäviä sekä to-
6894: teutetaan paikallisia ja muita rikoksentorjuntahankkeita.
6895: 25.01 103
6896:
6897: Parannetaan rikosoikeudellista järjestelmää, oikeusturvajärjestelmää sekä kansalaisten oikeus-
6898: ongelmia koskevaa tietopohjaa ja tietojen hyväksikäytettävyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään
6899: kriminaalipoliittisessa suunnittelussa tarvittavan tietopohjan kehittämiseen sekä rikollisuuden
6900: torjuntatoimien ja kriminaalipoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin.
6901: Jatketaan valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelman toteuttamista lainsäädännön
6902: laadun parantamiseksi. Laajennetaan ja monipuolistetaan säädöstietopankin palveluja. Pyritään
6903: saamaan hallituksen piirissä aikaan yhteisesti sovitut säädöspoliittiset tavoitteet ja menettelyta-
6904: vat.
6905: Valmistellaan ministeriön toimintaedellytyksien parantamiseksi hallitustyöskentelyssä, hallin-
6906: nonalansa ohjaajana ja kansainvälisessä yhteistyössä oikeusministeriön tehtävien, organisaation
6907: ja hallinnonalan ohjauksen kehittämistä lähivuosina koskevat ehdotukset. Selvitetään oikeusmi-
6908: nisteriön hallinnonalan henkilöstön kehittämistarpeet, -mahdollisuudet ja -tavoitteet ottaen huo-
6909: mioon yhteiskunnan yleisissä koulutusjärjestelmissä toteutetut uudistukset.
6910:
6911: 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siir- seksi tai muuten konkurssivalvonnan toteutta-
6912: tomääräraha 2 v) miseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutu-
6913: Momentille myönnetään 141 000 000 mk. viin menoihin sekä apurahojen maksamiseen.
6914: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- S elvi tysosa: Momentin nimike on
6915: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- muutettu.
6916: tukseen.
6917: Menojen ja tulojen erittely: mk
6918: S elvi ty sosa: Momentin nimike on
6919: muutettu. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk- Bruttomenot 40600 000
6920: senä otettu huomioon hallinnonalalle siirretty- Maksullisen toiminnan erillis-
6921: jen syyttäjä- ja ulosottovirastojen sekä oikeus- menot 2 750000
6922: aputoimistojen aiheuttamista keskushallinnon Muut toimintamenot 37 850000
6923: lisätehtävistä johtuvat menot samoin kuin yh- Bruttotulot 3 600 000
6924: Maksullisen toiminnan tulot 3 500000
6925: den viran palkkausmenojen siirtona 260 000 200 000
6926: - julkisoikeudelliset suoritteet
6927: mk momentilta 26.05.21 ja tukityöllistettyjen -muut suoritteet 3 300 000
6928: hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi Muut tulot 100 000
6929: 800 000 mk kuuden henkilön palkkauksina - Edelliseltä vuodelta siirtyvä
6930: siirtona momentilta 34.06.02. Lisäksi on mää- määräraha -1 000 000
6931: rärahan mitoituksessa otettu huomioon vähen- Nettomenot 36 000 000
6932: nyksenä edelliseltä vuodelta siirtyvä määrära-
6933: ha 3 000 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
6934: otettu huomioon kansainvälisen yhteistyön
6935: 1999 määräraha 141 000 000 laajenemisesta aiheutuvat menot.
6936: 1998 määräraha 128 500 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos harjoittaa
6937: 1998 lisämääräraha 2 300000 puolueetonta oikeuspoliittista tutkimusta otta-
6938: 1997 tilinpäätös 127 020 000 en huomioon oikeusministeriön lainvalmiste-
6939: lutyön vaatimukset sekä muut tutkimustiedon
6940: tarpeet. Laitoksen asemaa hallinnonalan itse-
6941: 22. (25.60.21) Eräiden virastojen toiminta-
6942: näisenä tutkimuslaitoksena vahvistetaan lai-
6943: menot (siirtomääräraha 2 v) toksesta vuonna 1997 tehdyn tieteellisen arvi-
6944: Momentille myönnetään nettomäärärahaa oinnin suuntaviivojen mukaisesti.
6945: 36 000 000 mk. Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä
6946: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonais-
6947: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- kuvan rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliit-
6948: tukseen ja konkurssien raukeamisen estämi-
6949: 104 25.01
6950:
6951: tisen järjestelmän toiminnasta muun muassa ri- Onnettomuustutkintakeskus huolehtii onnet-
6952: kollisuuden osoittimia kehittämällä ja kri- tomuuksien tutkinnan yleisestä järjestämises-
6953: minaalipoliittisia uudistuksia seuraamalla sekä tä, suunnittelusta ja koulutuksesta.
6954: tutkimalla kontrolliviranomaisten toimintaa. Onnettomuustutkintakeskus pyrkii luomaan
6955: Edelleen laitoksen tehtäviin kuuluu lainsää- edellytyksiä nopealle ja tehokkaalle onnetto-
6956: dännön vaikutusten seuraaminen ja arviointi. muustutkinnalle sekä kehittämään eri viran-
6957: Selvitetään erityisesti tuomioistuinuudistusten omaisten välistä yhteistoimintaa.
6958: toteutumista ja aloitetaan toistuvaksi tarkoite- Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja
6959: tun maan yleisiä oikeusoloja koskevan katsa- muuntorangaistusten täytäntöönpanosta sekä
6960: uksen julkaiseminen. valtiolle tuomittujen korvausten ja ylikuorma-
6961: Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kan- maksujen perinnästä sekä valtion varoista
6962: sainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipo- maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisin-
6963: litiikan alueella. Laitoksen toimintaa ohjaa perinnästä. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushal-
6964: keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma linnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri,
6965: ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekiste-
6966: Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa ja val- ri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit.
6967: voo henkilörekisterilainsäädännön täytäntöön- Tavoitteena on, että perintä- ja rekisteröinti-
6968: panoa. Toiminnan painopiste muuttuu uuden tehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nope-
6969: henkilötietolain myötä tietosuojaloukkausten asti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon otta-
6970: ennalta ehkäisemiseen, jota pyritään toteutta- en.
6971: maan yleisellä ohjauksena, neuvonnalla ja tie-
6972: dottamisella sekä ennakkovalvonnan kehittä- 1999 määräraha 36 000 000
6973: misellä ja tarkastustoiminnan lisäämisellä. 1998 määräraha 32 000 000
6974: Tehtävissä korostuvat myös EU :n tietosuojavi- 1998 lisämääräraha 700 000
6975: ranomaisten yhteistyöhön liittyvät tehtävät. 1997 tilinpäätös 36 500 000
6976: Tavoitteena on edelleen lyhentää asioiden vi-
6977: reilläoloaikoja sekä ratkaista selviä tietosuoja- 29. (25.45.22, osa ja 25.60.22) Erityismenot
6978: loukkauksia koskevat asiat välittömästi.
6979: (arviomääräraha)
6980: Tietosuojalautakunta käyttää henkilörekiste-
6981: Momentille myönnetään 13 100 000 mk.
6982: rilainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa
6983: Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon jär-
6984: asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädän-
6985: nön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia ky- jestelmistä aiheutuvien menojen ja rikosvahin-
6986: symyksiä. Tietosuojalautakunnan tehtäväkuva kokorvauksia sekä syyttömästi tuomituille ja
6987: tulee jossakin määrin muuttumaan uuden hen- vangituille maksettavia korvauksia koskevien
6988: hakemusten käsittelystä aiheutuvien menojen
6989: kilötietolain myötä. Asioiden käsittelyajat py-
6990: ritään edelleen pitämään kohtuullisina. maksamiseen sekä oikeusministeriön päättä-
6991: Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata mässä laajuudessa erityisen painavasta syystä
6992: konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja val- Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeus-
6993: voa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. turvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa ai-
6994: heutuviin välttämättömiin kustannuksiin.
6995: Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssi-
6996: Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksi-
6997: asiain neuvottelukunta.
6998: en tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan
6999: Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoi-
7000: onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkin-
7001: minnassa erityistä huomiota raukeaviin kon-
7002: talautakunnista sekä valtioneuvoston päättä-
7003: kurssipesiin ja raukeamisten estämiseen myös
7004: mässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä
7005: talousrikosten selvittämistä silmälläpitäen.
7006: toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkki-
7007: Erityistilintarkastuksia ja yhteistoimintaa kon-
7008: oiden ja muiden kulutusmenojen maksami-
7009: kurssiasianajajien kanssa tehostetaan.
7010: seen.
7011: 25.10 105
7012:
7013: 1999 määräraha 13100000 sa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvonta-
7014: 1998 määräraha 12 300 000 kustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa,
7015: 1997 tilinpäätös 14 566 441 jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää mer-
7016: kitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kan-
7017: 51. (25.45.51) Eräät valtion maksamat kor- nalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten hen-
7018: vaukset ja avustukset (arvio määräraha) kilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle
7019: aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina
7020: Momentille myönnetään 42 300 000 mk.
7021: ottaen huomioon hänen maksukykynsä. A vus-
7022: Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen kor-
7023: tus voi koskea vain osaa kustannuksista.
7024: vaamisesta valtion varoista annetun lain (935/
7025: 1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorva- Käyttösuunnitelma: mk
7026: uksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomi-
7027: tuille valtion varoista vapauden menetyksen Rikosvahinkokorvaukset sekä
7028: syyttömästi vangituille ja tuomi-
7029: johdosta maksettavista korvauksista annetun 34 600 000
7030: tuille maksettavat korvaukset
7031: lain (42211974) nojalla maksettaviin korvauk- Avustukset saamelaisten kulttuuri-
7032: siin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä itsehallinnon ylläpitämiseen 5 000 000
7033: tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yh- Avustukset ympäristöoikeuden-
7034: teisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-it- käyntikuluihin ryhmäkannetyyppi-
7035: sehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julki- sissä asioissa 200 000
7036: sen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa jul- Muut avustukset 2500000
7037: kaiseville yhteisöille, avustuksiin maakuntien Yhteensä 42 300000
7038: liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopilli-
7039: sen asiantuntija-avun hankkimisesta kalata- Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun-
7040: lousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin nalle talousarvioon liittyvän esityksen vahin-
7041: liittyvissä kysymyksissä, sekä avustuksiin gonkorvauslain ja rikosvahinkojen korvaami-
7042: Suomen oikeusjärjestyksen tunnetuksi tekemi- sesta valtion varoista annetun lain muuttami-
7043: seen. seksi.
7044: Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta
7045: syystä avustuksiin ympäristövahingoista joh- 1999 määräraha 42 300 000
7046: tuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä 1998 määräraha 40 700 000
7047: ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasiois- 1997 tilinpäätös 39 314 051
7048:
7049:
7050:
7051: 10. Tuomioistuinlaitos
7052:
7053: Se l v i t y s osa : Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista riita-, rikos- ja hakemusasioita sekä
7054: hallintoasioita. Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oi-
7055: keudenkäynti on varmaa, nopeaa ja kustannuksiltaan kohtuullista.
7056: Tuomioistuinten asiamäärät ovat vähentyneet ja käsittelyajat on saatu kohtuulliselle tasolle.
7057: Kehittämisen painopisteenä olleet laaja-alaiset oikeudenkäyntimenettelyä koskevat lainsäädäntö-
7058: muutokset ovat tulleet voimaan, hallintolainkäyttölaki vuonna 1996, uusi rikosasioiden oikeu-
7059: denkäyntimenettely vuonna 1997 ja hovioikeusmenettely vuonna 1998. Menettelyuudistuksia ja
7060: niiden vaikutuksia seurataan. Suullisten käsittelyjen lisääminen ja oikeusjärjestyksen kansainvä-
7061: listyminen vaativat tuomioistuimilta oppimista ja uudenlaisia valmiuksia. Tuomioistuinten toi-
7062: minnassa kiinnitetään huomiota päätösten laatuun ja kehitetään kielellisiä valmiuksia. Tietotek-
7063: niikan hyväksikäyttöä lisätään.
7064: 106 25.10
7065:
7066: Tuomioistuinlaitoksen organisaatiota pyritään kehittämään siten, että yksiköistä muodostetaan
7067: kooltaan ja kokoonpanoltaan sellaisia, että henkilöstömäärä on riittävä takaamaan monipuolisen
7068: ja jatkuvasti kehittyvän osaamisen ja että tehtävät voidaan hoitaa ruuhka- ja vastaavissa tilanteis-
7069: sa joustavasti.
7070: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen hallinto-oikeuslaiksi ja siihen liit-
7071: tyväksi lainsäädännöksi, jonka mukaan 11 lääninoikeutta lakkautettaisiin ja tilalle perustettaisiin
7072: 8 hallinto-oikeutta. Esityksen mukaan myös vesiylioikeus lakkautettaisiin ja yhdistettäisiin Vaa-
7073: san hallinto-oikeuteen.
7074: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen korkeimmasta hallinto-oikeudes-
7075: ta annetun lain muuttamiseksi, jonka mukaan korkeimman hallinto-oikeuden esittelijöiden ni-
7076: mikkeitä muutetaan.
7077: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamiseksi siten,
7078: että oikeudenkäynnin osallisen kuluriski alenee.
7079:
7080: 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot 1999 määräraha 34 500 000
7081: (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 33 100 000
7082: Momentille myönnetään 34 500 000 mk. 1998 lisämääräraha 800 000
7083: S e l v i t y s o s a : Korkeimman oikeuden 1997 tilinpäätös 32100 000
7084: päätehtävä on antaa oikeusturvaa ja kehittää
7085: oikeusjärjestystä tuottamalla vakuuttavasti ja 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
7086: täydellisesti perusteltuja, oikeudenmukaiseen menot (siirtomääräraha 2 v)
7087: lopputulokseen päätyviä ennakkoratkaisuja. Momentille myönnetään 38 300 000 mk.
7088: Korkeimman oikeuden tavoitteena on julkais- Perustetaan 1.3.1999 lukien 18 hallintosih-
7089: tujen ratkaisujen määrän säilyttäminen nykyi- teerin virkaa (A 25) edellyttäen, että samasta
7090: sellä tasolla, valitusten laadukas käsittelemi- ajankohdasta lukien lakkautetaan 18 nuorem-
7091: nen ja ratkaiseminen, suullisten käsittelyjen li- man hallintosihteerin virkaa (A 25).
7092: sääminen sekä käsittelyaikojen lyhentäminen. Se l v i t y s osa: Määrärahan mitoitukses-
7093: Korkeimpaan oikeuteen saapuvien ja siellä sa on otettu vähennyksenä huomioon edellisel-
7094: ratkaistujen asioiden määrä kasvoi 1990-luvul- tä vuodelta siirtyvä määräraha 1 500 000 mk.
7095: la jatkuvasti. Vuonna 1997 asiamäärä kääntyi Korkein hallinto-oikeus käyttää riippumatto-
7096: laskuun ja KKO:een saapui 4 397 ja ratkaistiin mana tuomioistuimena ylintä tuomiovaltaa
7097: 4 547 asiaa, myönnettiin 246 valituslupaa ja hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa. Hal-
7098: julkaistiin 211 ratkaisua. Keskimääräinen kä- lintolainkäytössä valituslupajärjestelmä on
7099: sittelyaika valituslupa-asioissa oli 4,4 kuukaut- vain vero-, vesi- ja eräissä sosiaaliasioissa, jo-
7100: ta ja asiaratkaisuissa 15,5 kuukautta. Vuonna ten KHO antaa asiaratkaisun valtaosassa asi-
7101: 1999 arvioidaan saapuvan noin 4 000 asiaa. oista. KHO valvoo myös alemmanasteista
7102: Sekä riita- että rikosasioiden käsittelyssä voi- lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
7103: maantulleet muutokset merkitsevät työmäärän KHO:een saapuvien asioiden määrä on vii-
7104: lisääntymistä siitä huolimatta että juttujen me vuosina vähentynyt. Vuonna 1997 saapui
7105: määrä vähenee. 3 910 asiaaja ratkaistiin 3 852 asiaa. Asioiden
7106: Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/ keskimääräinen käsittelyaika oli 8,9 kuukaut-
7107: 1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioi- ta. Vuonna 1999 arvioidaan saapuvan noin
7108: daan kertyvän 1 300 000 mk momentille 4 000 asiaa. Aineistoltaan laajojen ja oikeudel-
7109: 12.25.01. lisesti vaativien asioiden, kuten EY-oikeuden
7110: soveltamisratkaisujen määrän arvioidaan edel-
7111: leen lisääntyvän. Myös suullisia käsittelyjä ja
7112: katselmuksia on entistä enemmän. KHO:n kä-
7113: 25.10 107
7114:
7115: siteltäväksi ja ratkaistavaksi ovat tulossa uusi- Maksullisen tietopalvelun tulot 25 900 000
7116: na asiaryhminä Natura-asiat. Parhaillaan on li- Muut tulot 4 000 000
7117: säksi valmisteltavana muun muassa toimeen- Nettomenot 963 500 000
7118: tulotukea ja tiettyjen ulkomaalaisasioiden
7119: käsittelyä koskevat uudistukset. Vielä ei ole Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
7120: arvioitavissa, missä määrin uudet asiaryhmät otettu huomioon 295 000 mk kahden viran
7121: lisäävät KHO:n työmäärää. palkkausmenojen siirtona momentilta
7122: KHO:n täysistunnon kannanottojen mukai- 31.24.21 ja tukityöllistettyjen hoitamien tehtä-
7123: sesti päätökset perustellaan entistä laajemmin, vien vakinaistamiseksi 3 200 000 mk 25 hen-
7124: yksityiskohtaisemmin ja yksilöllisemmin. Asi- kilön palkkauksina siirtona momentilta
7125: oiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 34.06.02.
7126: 7,5 kuukautta. Lisäksi tavoitteena on käsitellä Hovioikeuksien jutturuuhkat on saatu pure-
7127: laissa kiireellisiksi säädetyt asiat alle kolmessa tuksi ja käsittelyajat kohtuulliselle tasolle. Saa-
7128: kuukaudessa. puneiden asioiden määrä on vuodesta 1994
7129: KHO:n suoritteista lain (70111993) mukai- lähtien vähentynyt ja oli 13 771 asiaa vuonna
7130: sesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 1997. Vuosina 1998 ja 1999 asiamäärien arvi-
7131: 1 800 000 mk momentille 12.25.01. oidaan edelleen hieman laskevan. Hovioikeuk-
7132: sien toimintaan vaikuttaa vuonna 1999 keskei-
7133: 1999 määräraha 38 300000 senä uusi oikeudenkäyntimenettely, mikä mer-
7134: 1998 määräraha kitsee mm. suullisten käsittelyjen järjestämistä
7135: 36 800 000
7136: entistä useammin.
7137: 1998 lisämääräraha 1000000
7138: liiäninoikeuksiin saapuneiden asioiden mää-
7139: 1997 tilinpäätös 37 100 000 rä on verotuksen oikaisu- ja muutoksenhaku-
7140: järjestelmän kehittämisen johdosta vähentynyt
7141: 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot vuodesta 1994 lähtien. Vuonna 1997 asiamää-
7142: (siirtomääräraha 2 v) rien lasku pysähtyi ja lääninoikeuksiin saapui
7143: Momentille myönnetään nettomäärärahaa ja niissä ratkaistiin noin 20 000 asiaa. Vuonna
7144: 963 500 000 mk. 1999 asiamäärien arvioidaan ympäristöasiain
7145: Hallintotuomioistuinten uudelleenjärjeste- muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen ja
7146: lyyn liittyen voidaan 1.11.1999 lukien perustaa uusien asiaryhmien johdosta hieman lisäänty-
7147: 8 hallintoylituomarin virkaa (2 A 31 ja 6 A 29) vän. Toimintaan vaikuttaa vuonna 1999 toteu-
7148: ja 131 hallinto-oikeustuomarin virkaa (7 A 29, tettava organisaatiouudistus.
7149: 22 A 28, 18 A 27 ja 84 A 26), edellyttäen, että Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 1997 noin
7150: samasta ajankohdasta lukien lääninoikeuksista 780 000 ja ratkaistiin noin 740 000 asiaa. Asia-
7151: lakkautetaan 11 lääninoikeuden ylituomarin määrät vähenivät edelliseen vuoteen verrattu-
7152: virkaa (1 A 31 ja 10 A 29) ja 110 lääninoikeu- na lähes kaikissa asiaryhmissä; riita-asiat
7153: dentuomarin virkaa (8 A 28, 18 A 27 ja 84 17 %, velkajärjestelyasiat 50 % sekä rikosasiat
7154: A 26) sekä vesiylioikeudesta vesiylituomarin ja kiinteistöasiat 2 %. Saapuvien asioiden
7155: virka (A 31) ja 17 vesiylioikeudenneuvoksen määrän arvioidaan edelleen vuosina 1998 ja
7156: virkaa (3 A 29 ja 14 A 28). 1999 hieman vähenevän. Kiinteistöasioiden
7157: Selvitysosa: osuus käräjäoikeuksiin saapuneista asioista oli
7158: 63 %. Kiinteistöasioiden edellyttämä työmäärä
7159: Menojen ja tulojen erittely: mk on maakaariuudistuksen johdosta lisääntynyt
7160: Bruttomenot 993 400 000 ja joissakin käräjäoikeuksissa kiinteistöasiat
7161: Maksullisen tietopalvelun eril- ovat päässeet ruuhkautumaan. Painopisteenä
7162: lismenot 15 900 000 vuonna 1999 on rikosasioiden uuden oikeu-
7163: Muut toimintamenot 977 500 000 denkäyntimenettelyn sisäänajo sekä yhteistyön
7164: Bruttotulot 29 900 000 kehittäminen syyttäjien kanssa.
7165: 108 25.10
7166:
7167: Maaoikeuksissa ratkaistiin vuonna 1997 va- Vakuutusoikeuteen saapuneiden asiamaan-
7168: jaat 700 asiaa. Vuosina 1998 ja 1999 asiamää- en voimakas, lainsäädännön muutoksista joh-
7169: rien arvioidaan edelleen hieman vähenevän. tunut kasvu pysähtyi vuonna 1996. Vuonna
7170: Maaoikeuksien asemaa tuomioistuinorgani- 1997 saapui noin 12 400 ja ratkaistiin noin
7171: saatiossa selvitetään. 12 900 asiaa. Vuosina 1998 ja 1999 asiamää-
7172: Vesituomioistuinten asiamäärien arvioidaan rien arvioidaan pysyvän samalla tasolla.
7173: pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla ja vesi- Työtuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat
7174: ylioikeuteen saapuvan noin 200 ja vesioikeuk- 1990-luvulla vähentyneet ja vuonna 1997 saa-
7175: siin noin 800 asiaa. pui runsaat 100 asiaa.
7176: Vakuutusoikeus. Hallitus on antanut edus- Markkinatuomioistuimessa ratkaistaan vuo-
7177: kunnalle esityksen laiksi vakuutusoikeudesta sittain noin 40 asiaa.
7178: annetun lain ja eräiden muiden lakien muutta- Talousarvion valmistelun yhteydessä oi-
7179: misesta hallintolainkäyttölain voimaantulon keusministeriö on alustavasti asettanut tuo-
7180: johdosta. Menettelyuudistus merkitsee muun mioistuimille vuodeksi 1999 seuraavat tulosta-
7181: muassa suullisten käsittelyjen käyttöönotta- voitteet
7182: mista sekä vakuutusoikeuden työskentelyn uu-
7183: delleenorganisointia
7184: 1997 1998 1999
7185: Tunnusluvut: toteutuma tavoite tavoite
7186: Keskimääräinen käsittelyaika, kk
7187: Hovioikeudet 6 6 6
7188: Lääninoikeudet
7189: - veroasiat 8 7 6
7190: - muutasiat 5 5 5
7191: Käräj äoikeudet
7192: - rikosasiat 2 2 2
7193: -laajat riita-asiat 7 6 6
7194: - velkajärjestelyasiat 7 6 5
7195: - summaariset (velkomus)asiat 2 2 2
7196: V esiyIioikeus 5 5 5
7197: Vesioikeudet
7198: - katselmustoimituksessa olleet asiat 74 62 60
7199: - muutasiat 7 7 6
7200: Maaoikeudet 6 7 6
7201: Vakuutusoikeus 10 10 9
7202: Työtuomioistuin 5 5 5
7203: Markkinatuomioistuin 6 6 6
7204:
7205: Taloudellisuus (mk/ratkaistut asiat)
7206: Hovioikeudet 10 812 11615 12400
7207: Lääninoikeudet 4908 4986 5 300
7208: Käräjäoikeudet (mk/painotettu suorite) 2992 2933 3 200
7209: Vesiy Ii oikeus 77079 69 250 72000
7210: Vesioikeudet 29 628 28439 29700
7211: Maaoikeudet 13034 13 529 14200
7212: Vakuutusoikeus 1668 1 800 1900
7213: Työtuomioistuin 53 571 35 455 40000
7214: Markkinatuomioistuin 39546 40000 42000
7215: 25.30 109
7216:
7217: Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) 29. (25.45.22, osa) Erityismenot (arviomää-
7218: mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan räraha)
7219: kertyvän noin 167 milj. mk momentille Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
7220: 12.25.01. Määrärahaa saa käyttää viranomaistoimin-
7221: nasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oi-
7222: 1999 määräraha 963 500000 keudenkäyntikulujen sekä valtion maksetta-
7223: 1998 määräraha 926 854000 vaksi vahingonkorvauslain nojalla määrättyjen
7224: 1998 lisämääräraha 23 000000 korvausten maksamiseen.
7225: 1997 tilinpäätös 890 464000
7226: 1999 määräraha 20 000 000
7227: 1998 määräraha 18 800 000
7228: 1997 tilinpäätös 19 271 500
7229:
7230:
7231: 30. Oikeusapu
7232:
7233: Selvitysosa: Yleisestä oikeusavusta annettu laki (104/1998) tuli voimaan 1.6.1998, jol-
7234: loin 160 kunnallisen oikeusaputoimiston tilalle perustettiin 68 valtion ylläpitämää oikeusaputoi-
7235: mistoa. Oikeusapu-uudistuksen tavoitteena on laadukkaiden oikeusapupalvelujen tarjoaminen ta-
7236: sapuolisesti koko maassa. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeussuojan saamisen tosiasiallisiin
7237: edellytyksiin. Tässä tarkoituksessa selvitetään tarvetta ja mahdollisuuksia oikeusapujärjestelmän
7238: kehittämiseen kokonaisuutena. Samoin selvitetään velkaneuvonnan jätjestämisen vaihtoehtoja.
7239:
7240: 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot seen liittyen valtion maksettaviksi tulevia oi-
7241: (siirtomääräraha 2 v) keusaputoimistojen toimintamenoja vastaa-
7242: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vasti kuntien yleisistä valtionosuuksista mo-
7243: 128 000 000 mk. mentilta26.97.31 vähennetään30 950 OOOmk.
7244: Määrärahaa saa käyttää myös kunnan tai jär- Vuonna 1997 yleisiin oikeusaputoimistoihin
7245: jestön ylläpitämän velkaneuvonnan järjestämi- saapui hoidettavaksi noin 70 000 oikeusapu-
7246: seen. asiaa, mikä vastaa lamaa edeltäneen ajan asia-
7247: Selvitysosa: määriä. Varsinaisten oikeusapuasioiden mää-
7248: rän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan.
7249: Menojen ja tulojen erittely: mk Sen sijaan uudistuksen voimaan tullessa oike-
7250: Bruttomenot 153 500000 usaputoimistojen uudeksi tehtäväksi on tullut
7251: Bruttotulot 25 500 000 maksuttomien oikeudenkäyntien taloudellisten
7252: Maksullisen toiminnan tulot 25 000000 myöntämisedellytysten selvittäminen, mikä
7253: - Asiakaslaskutus 15 000 000 tehtävä aikaisemmin on kuulunut kuntien sosi-
7254: - Oikeusapumaksutulot 10000000 aaliviranomaisille. Vuonna 1997 maksuttornia
7255: Muut tulot 500 000 oikeudenkäyntejä myönnettiin tuomiois-
7256: Nettomenot 128 000 000 tuimissa yhteensä noin 27 000 kpl.
7257: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 1999 määräraha 128 000 000
7258: otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien 1998 määräraha 93 500 000
7259: tehtävien vak:inaistamiseksi 3 200 000 mk 25 1 900 000
7260: 1998 lisämääräraha
7261: henkilön palkkauksina siirtona momentilta
7262: 34.06.02. Oikeusaputoiminnan valtiollistami-
7263: 110 25.40
7264:
7265: 50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut Yksityishenkilön velkajärjestely 21000000
7266: oikeudenhoitomenot (arviomääräraha) Syyttömästi syytetyn oikeuden-
7267: Momentille myönnetään 183 500 000 mk. käyntikulujen korvaus 15 500 000
7268: Määrärahaa saa käyttää maksuttomasta oi- Yhteensä 183 500 000
7269: keudenkäynnistä annetun lain (87/1973, muut. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
7270: 105/1998), yksityishenkilön velkajärjestelystä sa on lisäyksenä otettu huomioon 15 500 000
7271: annetun lain (57/1993, muut. 63/1997), ylei- mk valtion maksettavina oikeudenkäyntikulu-
7272: sestä oikeusavusta annetun lain (104/1998) jen korvauksena vastaajalle, jos syyttäjän syyte
7273: sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun tai muu vaatimus hylätään.
7274: lain (68911997, muut. 107/1998) soveltamises-
7275: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. 1999 määräraha 183 500 000
7276: Käyttösuunnitelma: mk 1998 määräraha 146 000 000
7277: 1997 tilinpäätös 166 736 022
7278: Maksuton oikeudenkäynti 146 000 000
7279: Asianomistajan avustaminen 1 000 000
7280:
7281:
7282:
7283:
7284: 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos
7285:
7286: Se l v i t y s osa : Paikallistason syyttäjä- ja ulosottotoimi yhtenäistettiin ja siirrettiin oikeus-
7287: ministeriön hallinnonalalle vuonna 1996 toteutetussa kihlakuntauudistuksessa ja vuonna 1997
7288: aloitti toimintansa valtakunnansyyttäjänvirasto. Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen
7289: valmistelua jatketaan toteuttamalla samalla tarpeellisia osittaisuudistuksia.
7290:
7291: 21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toiminta- mien tehtävien vakinaistaiDiseksi 1 300 000
7292: menot (siirtomääräraha 2 v) mk 10 henkilön palkkauksina siirtona momen-
7293: Momentille myönnetään 561 500 000 mk. tilta 34.06.02.
7294: Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttä- Valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti toimin-
7295: jänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosot- tansa joulukuussa 1997, jolloin ylimmän syyt-
7296: tovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttä- täjän tehtävät siirrettiin valtioneuvoston oi-
7297: jän-ja maakunnanvoudinviraston toimintame- keuskanslerilta valtakunnansyyttäjälle ja jol-
7298: nojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja loin myös lääninsyyttäjäjärjestelmä lakkautet-
7299: ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammat- tiin. Uuden keskushallintoviranomaisen kes-
7300: tikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä ulos- keisenä tavoitteena vuonna 1999 on paikalli-
7301: oton posti-, pankkipalvelu-ja lomakemenojen sen syyttäjätoimen kehittäminen siten, että ri-
7302: maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen kosprosessikulttuuri vakiintuu käytännössä
7303: keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, yllä- sellaiseksi kuin lainsäädännössä on tarkoitettu.
7304: pidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot Painopisteinä ovat myös talousrikosten torjun-
7305: maksetaan samoin momentin määrärahasta. ta sekä syyttäjän ja poliisin yhteistoiminnan
7306: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- kehittäminen esitutkinnan aikana.
7307: sa on lisäyksenä otettu huomioon 140 000 mk Paikallissyyttäjälle saapui vuonna 1997
7308: yhden viran palkkausmenojen siirtona mo- koko maassa noin 68 000 asiaa ja asioita rat-
7309: mentilta 26.05.21 ja tukityöllistettyjen hoita- kaistiin yhteensä noin 67 000. Vuosina 1998 ja
7310: 25.45 111
7311:
7312: 1999 asiamäärien arvioidaan rikosprosessiuu- harkinnan suorittaminen kaikissa rikosasioissa
7313: distuksen johdosta hieman kasvavan. Syyttä- niin, ettei se syyttäjästä nippuvasta syystä kes-
7314: jätoimen tehokkuutta lisätään mm. uusilla yh- tä yli kuutta kuukautta.
7315: teistoimintamääräyksillä ja toimintaa kehite- Talousarvion valmistelun yhteydessä syyttä-
7316: tään uuden rikosprosessilainsäädännön ja jälaitokselle alustavasti asetettu seuraavat tu-
7317: hovioikeusmenettelyn vaatimukset huomioon lostavoitteet vuodelle 1999:
7318: ottaen. Toiminnan laatutavoitteena on uuden
7319: rikosprosessin onnistunut läpivienti ja syyte-
7320:
7321: Tunnuslukutaulukko
7322: 1997 1998 1999
7323: toteutuma tavoite tavoite
7324: Keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika (vireilletu-
7325: losta syyttäjällä päättymiseen käräjäoikeudessa) 4,5 kk 4kk 4kk
7326: Keskimääräinen syyteharkinta-aika 2kk 2kk 2kk
7327: Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) 1 671 mk 1 660 mk 1675 mk
7328:
7329: Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 1997 ja lääninhallitusten oikeushallintoyksiköiden
7330: noin 2,4 milj. asiaa ja 21,4 mrd. markkaa. tehtäviä selkeytetään.
7331: Asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla ta- Oikeusministeriö on asettanut talousarvion
7332: solla vuosina 1998 ja 1999. Ulosoton tehosta- valmistelun yhteydessä ulosottolaitokselle
7333: miseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulosta-
7334: ulosottopiirien yhteistoimintaa ja koulutusta li- voitteet
7335: sätään. Ulosoton keskushallintoa vahvistetaan
7336:
7337: Tunnuslukutaulukko
7338: 1997 1998 1999
7339: toteutuma tavoite tavoite
7340: Täytäntöönpanon onnistuminen
7341: - osuus käsitellyistä asioista 41% 42% 42%
7342: - osuus käsitellyistä markkamääristä 21% 22% 22%
7343: Keskimääräinen käsittelyaika 7,5 kk 6,9kk 6,5 kk
7344: Taloudellisuus(toimintamenot/käsitellyt asiat)
7345: - Ulosottovirastot 142 mk 151 mk 160mk
7346: - Ulosotto-osastot 127 mk 131 mk 140mk
7347:
7348: Ulosottomaksuina arvioidaan momentille 1999 määräraha 561 500 000
7349: 12.25.47 kertyvän 245 milj. mk. Tuloilla voi- 1998 määräraha 541 800 000
7350: daan kattaa noin 65 % ulosottolaitoksen me- 1998 lisämääräraha 10 900 000
7351: noista. 1997 tilinpäätös 513 600 000
7352:
7353:
7354:
7355: (45.) Eräät oikeudenhoitomenot ja avustukset
7356:
7357: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentin 22 määräraha on otettu
7358: huomioon momenttien 25.01.29 ja 25.10.29laskelmissa sekä momentti 51 siirretty momentiksi
7359: 25.01.51.
7360:
7361:
7362: 6 380149M
7363: 112 25.50
7364:
7365: 50. Vankeinhoitolaitos
7366:
7367: Selvitysosa: Vankien määrä on vähentynyt mm. yhdyskuntapalvelun käyttöönoton vuok-
7368: si. Keskivankiluvun voidaan arvioida olevan vuonna 1999 noin 3 000.
7369: Oikeusministeriössä valmistellun laitoskannan kehittämissuunnitelman mukaisesti käynniste-
7370: tään pitkäjänteinen perusparannusohjelma heikkokuntoisten ja hygieenisesti ala-arvoisten tilojen
7371: kunnostamiseksi.
7372: Vuonna 1997 keskimäärin 32,4% vankeusvangeista oli avolaitoksissa. Päättyvien työsiirtota-
7373: kohteiden tilalle hankitaan uusia työkohteita.
7374: Oikeusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti van-
7375: keinhoitolaitokselle vuodeksi 1999 seuraavat toiminta- ja taloudellisuustavoitteet
7376: Työsiirtoloiden ja avovankiloiden paikkaluku pyritään säilyttämään vähintään nykyisenä pitä-
7377: en tavoitteena, että vankeusvangeista keskimäärin kolmasosa suorittaisi rangaistustaan avolaitok-
7378: sessa.
7379: Turvallisuuden ja järjestyksen ylläpidossa laitoksissa on erityisenä tavoitteena estää mahdolli-
7380: simman tehokkaasti huumausaineiden salakuljettamista, kauppaa ja käyttöä. Toiminnan sisältöä
7381: koskevia tärkeimpiä kehittärniskohteita ovat vuonna 1999 vankien toimintakyvyn systemaattisen
7382: arviointimenettelyn käyttöönotto, tuotannollisen ja valmentavan työtoiminnan eriyttäminen sekä
7383: rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa edistävien toimintaohjelmien entistä laajempi käyttöön-
7384: otto. Lisäksi kehitetään toiminnan vaikuttavuuden seurantamenettelyä.
7385: Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat keskimäärin 229 400
7386: mk (vuonna 1998 222 000 mk ja vuonna 1997 222 100 mk).
7387:
7388: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot
7389: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot,
7390: 688 200 000 mk. muut suoritteet 16 800 000
7391: Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolai- Nettomenot 688 200 000
7392: toksen työtoiminnan liiketaloudellisten suorit-
7393: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
7394: teiden hintojen alentamiseen enintään
7395: otettu huomioon 3 000 000 mk tukityöllistetty-
7396: 13 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös
7397: jen tehtävien vakinaistamiseksi 24 henkilön
7398: palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin pe-
7399: palkkauksina siirtona momentilta 34.06.02.
7400: rustein määräytyvien vuokrien alentamiseen
7401: sekä EU :n hyväksymien tutkimus- ja koulutus-
7402: 1999 määräraha 688 200 000
7403: hankkeiden rahoitukseen.
7404: Huittisten varavankilan johtajan virka (A 26) 1998 määräraha 666 000 000
7405: lakkautetaan 1.1.1999 lukien. 1998 lisämääräraha 12 650 000
7406: Selvitysosa: Nettobudjetoitavina mak- 1997 tilinpäätös 666 800 000
7407: sullisen toiminnan tuloina on otettu huomioon
7408: laitosmyymälöiden myyntitulot 50. Kriminaalihuollon korvaukset ja avus-
7409: tukset (arviomääräraha)
7410: Momentille myönnetään 64 300 000 mk.
7411: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahaa saa käyttää kriminaalihuollon
7412: Bruttomenot 705 000 000 järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain
7413: Maksullisen toiminnan erillis- nojalla korvausten ja avustusten maksamiseen
7414: menot 15 900 000
7415: Muut toimintamenot 689 100 000
7416: 25.50 113
7417:
7418: Kriminaalihuoltoyhdistykselle ja eräille muille vauksen suuruus vuodelta 1999 on 2 500 000
7419: yhteisöille. mk.
7420: Kriminaalihuoltoon myönnettävästä avus-
7421: Käyttösuunnitelma: mk tuksesta on tarkoitus käyttää enintään 205 000
7422: Korvaus yhdyskuntaseuraamusten mk Kriminaalihuoltoyhdistyksen lainojen·ly-
7423: toimeenpanosta 60 300000 hennyksiin ja muihin Iuotosta aiheutuviin me-
7424: Avustus kriminaalihuoltoon (enin- noihin. Henkilöstön määrän yhdyskuntaseu-
7425: tään) 3 200000 raamusten toimeenpanotehtävissä arvioidaan
7426: Avustus kriminaalihuollon perusta- olevan 259 (257) henkilötyövuotta.
7427: mishankkeisiin (enintään) 800 000
7428: Yhteensä 64 300000 1999 määräraha 64 300 000
7429: 1998 määräraha 61 300 000
7430: S elvity sosa : Yhdyskuntapalvelutuo-
7431: mioita arvellaan tulevan toimeenpantaviksi 1998 lisämääräraha 1 200 000
7432: vuoden aikana 3 500 (vuonna 1998 3 500). 1997 tilinpäätös 59 500 000
7433: Vuoden aikana arvioidaan pantavan toimeen
7434: 275 000 (260 000) yhdyskuntapalvelutuntia. 74. (25.50. 74 ja 75) Uudisrakennukset ja pe-
7435: Yhden tunnin hinnan arvioidaan olevan 135 ruskorjaukset (siirtomääräraha 3 v)
7436: mk (127 mk). Arvioitu korvauksen suuruus Momentille myönnetään 67 900 000 mk.
7437: vuodelta 1999 on 37 200 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös maarakennus-
7438: Ehdonalaisesti vapautuneita arvioidaan ole- hankkeisiin, rakennustuotannon tehostamiseen
7439: van kerrallaan valvonnassa keskimäärin 1 233 tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä
7440: (1 260). Valvontapäiviä on 450 000 (460 000) hankemäärärahalla palkatun henkilökunnan
7441: ja yhden päivän hinta on 23 mk (22 mk). Arvi- koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää myös
7442: oitu korvauksen suuruus vuodelta 1999 on vankien työllistämiseen puolustusministeriön,
7443: 10 300 000 mk. opetusministeriön, maa- ja metsätalousminis-
7444: Ehdollisesti rangaistuja nuoria arvioidaan teriön ja liikenneministeriön hallinnonalojen
7445: olevan kerrallaan valvonnassa keskimäärin työkohteissa. Määrärahasta saadaan lisäksi
7446: 2 000 (1 950). Valvontapäiviä on 653 000 käyttää enintään 2 000 000 mk kunnan omis-
7447: (730 000) ja yhden päivän hinta on 16 (17) mk. tuksessa olevissa kulttuurihistoriallisesti ar-
7448: Arvioitu korvauksen suuruus vuodelta 1999 on vokkaissa kohteissa työsiirtolatyönä tehtävistä
7449: 10 300 000 mk. kunnostustöistä aiheutuvien menojen maksa-
7450: Vuonna 1999 uusia nuorisorangaistustuomi- miseen. Kunnan kanssa on tällöin sovittava
7451: oita arvioidaan olevan 150 (150). Arvioitu kor- kohteen kunnostamista ja käyttöä koskevista
7452: ehdoista.
7453: 114 25.60
7454:
7455:
7456:
7457: Käyttösuunnitelma:
7458: Kustannusarvio
7459: Hyöty- Myönnetty Myönnetään
7460: Hanke alam2 1000 mk mk mk
7461: 1. Talonrakennusten suunnittelu 3 000000
7462: 2. Pienehköt hankkeet 15 000 000
7463: 3. Helsingin keskusvankilan pe-
7464: rusparannus 11260 55000 4 885 17 100 000 8 500000
7465: 4. Vaasan lääninvankilan perus-
7466: korjaus ja lisärakentaminen 3 452 35 000 10139 15 500 000 5 000 000
7467: 5. Sukevan keskusvankilan pe-
7468: ruskorjaus 1622 21000 12947 9 000000 4 000000
7469: 6. Työsiirtolat 32400000
7470: Yhteensä 67 900000
7471:
7472: Selvitysosa: 5. Sukevan keskusvanki- 1999 määräraha 67 900 000
7473: lan kustannusarvioon on sisällytetty myös van- 1998 määräraha 86 500 000
7474: kila-alueen kehäsuojauksen rakentaminen. 1997 tilinpäätös 99 000 000
7475: 6. Määrärahalla työllistetään 190 vankia
7476: Suomenlinnan, Parolan, Haminan ja Helsingin
7477: työsiirtoloissa.
7478:
7479:
7480:
7481: (60.) Eräät virastot
7482:
7483: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
7484: 25.01.22 sekä momentti 22 cm otettu huomioon momentin 25.01.29laskelmissa.
7485:
7486: 70. Vaalimenot
7487:
7488: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
7489:
7490: 21. Vaalimenot (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
7491: Momentille myönnetään 138 400 000 mk. sa on otettu huomioon vuonna 1999 toimitetta-
7492: Määrärahaa saa käyttää tasavallan presiden- vat eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit ~
7493: tin vaalista (1076/1991), kansanedustajain Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
7494: vaaleista (391/1969), kunnallisvaaleista (361/ vaalilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
7495: 1972), Euroopan parlamentin edustajien vaa- Vuoden 1999 vaaleissa sovelletaan uuden vaa-
7496: leista (272/1995) ja menettelystä neuvoa-anta- lilain säännöksiä.
7497: vissa kansanäänestyksissä (571/1987) ja saa-
7498: melaiskäräjistä (974/1995) annettujen lakien 1999 määräraha 138 400 000
7499: mukaisesti vaaleista ja vaalien tulosten kokoa- 1998 määräraha 4000000
7500: misesta sekä tietojenkäsittelystä aiheutuvien 1997 tilinpäätös 2 990744
7501: menojen maksamiseen.
7502: 115
7503:
7504:
7505:
7506:
7507: Pääluokka 26
7508: SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
7509:
7510:
7511: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
7512: 16 340 henkilötyövuotta.
7513: Hallinnonalan keskeiset toimintalinjat ovat:
7514: Yhteispalvelua laajennetaan tukeutuen erityisesti kuntiin ja kihlakuntiin.
7515: Hallinnon asiakkaille luodaan varmennettu sähköinen identiteetti. Soveltuvat palvelut viedään
7516: mahdollisimman pitkälle sähköisiin tietoverkkoihin.
7517: Hallinnon rakenteita ryhdytään keventämään ja yksinkertaistamaan erityisesti palvelujen tuo-
7518: tannossa tietotekniikan lisääntyvään hyväksikäyttöön tukeutuen.
7519: Kuntien tehtävien ja voimavarojen tasapainoon kiinnitetään erityistä huomiota. Valtion ja kun-
7520: tien yhteistyötä kehitetään tavoitteena kuntatalouden säilyttäminen vakaalla pohjalla.
7521: Toimintakykyisten ja taloudellisesti toimivien kuntien ja kuntaverkostojen luomista edistetään.
7522: Kannusteita kuntien yhdistymiseen ylläpidetään ja menettelyjä kuntien vapaaehtoiseksi yhdisty-
7523: miseksi tuetaan.
7524: Kunnan omavastuisuutta ja sisäisen demokratian toimivuutta edistetään. Asukkaiden suorien
7525: osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien merkitystä korostetaan sekä lisätään kunnan käy-
7526: tännön toiminnassa.
7527: Samanaikaisesti rakennerahasto-ohjelmien nykyisen ohjelmakauden loppuunsaattamisen kans-
7528: sa valmistaudutaan EU:n rakennerahastojen uuteen ohjelmakauteen. Uudistamisessa keskitytään
7529: erityisesti hallinnoinninja päätöksenteon tehostamiseen. Uusien ohjelmien toteutus alkaa vuonna
7530: 2000.
7531: Kansallisen aluepolitiikan uudistamistajatketaan edistämällä kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa
7532: sekä kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. Osaamiskeskusohjelma uudistetaan.
7533: Pohjoisen Euroopan politiikan esiintuomista EU:n aluepolitiikassa jatketaan. Itämeri-yhteistyö,
7534: Barentsin alueen ja muu euroarktinen yhteistyö ovat keskeisiä lähivuosien painoalueita. Varmis-
7535: tetaan EU:n tukitoimenpiteiden ulottuminen myös Suomen lähialueille.
7536: Rikostorjunta painottuu vakavien yksilöön kohdistuvien rikosten ja huumausainerikollisuuden
7537: torjuntaan. Poliisi toteuttaa osaltaan talous- ja huumerikollisuuden torjuntaohjelmia ja toimii ak-
7538: tiivisesti huumausainerikollisuuden ja muun organisoidun rikollisuuden torjunnan edellyttämien
7539: lainsäädännöllisten muutosten toteuttamiseksi.
7540: Sisärajatarkastusten poistuessa poliisille luodaan valmiudet Schengenin sopimusten edellyttä-
7541: mien tehtävien hoitamiseen.
7542: Poliisin tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kootaan yhteen ja kehitetään siten, että poliisi pystyy
7543: käyttämään taloudellisesti hyväkseen tietotekniikan antamat mahdollisuudet sekä kansallisesti
7544: että kansainvälisesti koko hallinnon tehtävien hoidossa.
7545: 116 26.
7546:
7547: Hallinnollisesti hajallaan olevaa onnettomuuksien ennalta ehkäisyä tehostetaan lisäämällä vi-
7548: ranomaisten yhteistoimintaa hallinnon kaikilla tasoilla. Suoraan kansalaisiin ja yhteisöihin suun-
7549: tautuvalla valistuksella ja neuvonnalla parannetaan omatoimista onnettomuuksien ehkäisyä ja
7550: vaaratilanteisiin varautumista.
7551: Pelastustoimintaan tarvittava valmius mitoitetaan systemaattisen riskianalyysin pohjalta. Siinä
7552: otetaan huomioon sekä normaali- että poikkeusolojen riskit. Väestönsuojelun järjestelyjä tarkis-
7553: tetaan valtioneuvoston puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjausten mukaisesti.
7554: Palopäällystön koulutusta kehitetään ammattikorkeakoulutasoiseksi.
7555: Ulkomaalaisviraston toimintakykyä tehostetaan ja päätöksentekomenettelyjä rationalisoidaan.
7556: Samalla parannetaan päätöksenteon laatua. Ulkomaalaisrekisterilain mahdollistama viranomais-
7557: ten välinen tietojen vaihto toteutetaan ja luodaan toimivat verkkoyhteydet
7558: Ulkomaalaisviraston toimintakyvyn turvaamiseksi asiamäärien kasvaessa ja määrärahakehyk-
7559: sen pysyessä ennallaan tai alentuessa päätöksistä perittävät maksut tarkistetaan siten, että ne lä-
7560: hentyvät omakustannushintoja.
7561: Ulkomaalaisviraston yhteistyötä muiden ulkomaalaisasioita hoitavien tahojen kanssa, joita
7562: ovat erityisesti poliisi, rajavartiolaitos, ulkoasiainministeriö ja työministeriö, kehitetään ja lisä-
7563: tään. Sisäasiainministeriön ja ulkoasiainministeriön väliselle yhteistyölle etsitään uusia muotoja,
7564: joiden päämääränä on maahantuloon liittyvien asioiden nopea käsittely.
7565: Rajavartiolaitoksen lisääntyvien tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi uudistetaan
7566: lainsäädäntöä, kehitetään toimintamenetelmiä sekä lisätään yhteistoimintaa PTR (poliisi, tulli ja
7567: rajavartiolaitos) ja METO (rajavartiolaitos, merenkulkulaitos ja puolustusvoimat) viranomaisten
7568: kesken. Laajentamalla koko Itämeren alueen kattavaa kansainvälistä rajavalvontayhteistyötä py-
7569: ritään lisäämään alueen sisäistä turvallisuutta ja säästämään kansallisia voimavaroja.
7570: Rajavartiolaitoksen keskeisimmät toiminnot ovat tehokas rajavalvonta Euroopan unionin ulko-
7571: rajoilla ja kaikkien henkilöiden rajatarkastukset ulkorajan rajanylityspaikoilla. Voimavarojen
7572: käytön painopiste on itärajalla erityisesti Kaakkois-Suomessa ja merialueella Suomenlahdella.
7573: Schengenin sisärajoilla luovutaan asteittain nykymuotoisista rajatarkastuksista.
7574: Rajavartiolaitos ylläpitää jatkuvaa johtamis- ja suoritusvalmiutta meripelastuksessa. Myös
7575: muuhun monipuoliseen pelastustoimintaan sekä muiden turvallisuustehtävien suorittamiseen va-
7576: raudutaan. Näillä toimenpiteillä, yhteistoiminnassa sidosviranomaisten kanssa, turvataan palve-
7577: lujen saatavuus myös syrjäisillä raja- ja merialueilla.
7578:
7579:
7580: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
7581: V. 1997 V. 1998 V. 1999
7582: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
7583: 1000 mk 1000 mk 1000mk ±1000 mk ±%
7584: 01. Sisäasiainministeriö 104 115 107 175 110 656 + 3 481 + 3
7585: 02. Ulkomaalaisvirasto 27 105 27 282 26578 704 3
7586: 05. Lääninhallitukset 321 605 271548 281690 + 10 142 + 4
7587: 06. Rekisterihallinto 108 295 110 940 135 760 + 24 820 + 22
7588: 07. Kihlakunnat 197 836 208 511 223 150 + 14 639 + 7
7589: 75. Poliisitoimi 2447 200 2 644 989 2 754 327 + 109 338 + 4
7590: 80. Pelastushallinto 126 171 107 334 127 760 + 20426 + 19
7591: 90. Rajavartiolaitos 939 136 917 199 958 000 + 40801 + 4
7592: 97. Avustukset kunnille 1 341 695 1299 840 1 256 900 42940 3
7593: 98. Alueiden kehittäminen 602 670 707 600 324 547 - 383 053 - 54
7594: Yhteensä 6 215 828 6402418 6199 368 - 203 050 3
7595: 26.01 117
7596:
7597: 01. Sisäasiainministeriö
7598:
7599: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- - muut suoritteet 100 000
7600: ha2 v) Muut tulot 200000
7601: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettomenot 110 656 000
7602: 110 656 000 mk.
7603: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
7604: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,
7605: oon lisäyksenä 1 250 000 mk neljän viran siir-
7606: joihin saadaan ED-rahoitusta.
7607: tona momentilta 26.05.21 ja 200 000 mk yh-
7608: Selvitysosa:
7609: den viran siirtona momentilta 26.06.21 sekä
7610: Menojen ja tulojen erittely: mk vähennyksenä 974 000 mk kolmen viran siirto-
7611: na momentille 26.75.21.
7612: Bruttomenot 111 156 000
7613: Maksullisen palvelutoiminnan eril-
7614: 1999 määräraha 110 656 000
7615: lismenot 300000
7616: Muut toimintamenot 110 856 000 1998 määräraha 107 175 000
7617: Bruttotulot 500000 1998lisämääräraha 1 778 000
7618: Maksullisen toiminnan tulot 300000 1997 tilinpäätös 103 414 747
7619: - julkisoikeudelliset suoritteet 200000
7620:
7621:
7622:
7623:
7624: 02. Ulkomaalaisvirasto
7625:
7626: Se l v i t y s osa : Ulkomaalaisvirasto on sisäasiainministeriön alainen lupa- ja palveluvirasto.
7627: Sen toimialaan kuuluu merkittävin osa oleskelu- ja työluparatkaisuista, turvapaikkahakemusten
7628: ratkaiseminen, kiintiöpakolaisten valinta, muukalaispassien ja pakolaisen matkustusasiakirjojen
7629: myöntäminen, maasta karkottamisasiat ja osa käännyttämisasioista sekä Suomen kansalaisuutta
7630: koskevat asiat. Lisäksi viraston tehtävänä on pitää myös muiden ulkomaalaisasioita käsittelevien
7631: viranomaisten käytettävissä olevaa ulkomaalaisrekisteriä sekä tuottaa eräitä tietopalveluja.
7632: Sisäasiainministeriö on asettanut ulkomaalaisvirastolle seuraavat tulostavoitteet
7633: - Päätöksenteko on oikeusvarmaa.
7634: -Päätöksentekoa nopeutetaan muodostuneiden ruuhkien purkamiseksi. Vuoden aikana tehty-
7635: jen päätösten lukumäärä ylittää kaikissa asiaryhmissä samana aikana tehtyjen uusien hakemusten
7636: tai esitysten määrän edellyttäen, että palvelujen tarve tai kysyntä ei olennaisesti ylitäjäljempänä
7637: olevan arvion mukaisia ennusteita.
7638: 118 26.02
7639:
7640: Keskeiset tunnusluvut vuosina 1996-1999
7641:
7642: 1998 1999
7643: 1996 1997 (ennuste) (ennuste)
7644: Palvelujen tarve:
7645: Suomessa pysyvästi asuvat ulkomaalaiset 73 598 80 616 87000 94000
7646: Määrän muutos 5 032 7 018 7000 7 000
7647:
7648: Oleskelulupahakemukset 5 665 6247 6000 6000
7649: Perheenyhdistämiset 271 329 400 500
7650: Työlupahakemukset 961 1009 1100 1100
7651: Lausunnot edustustoille 6428 7 664 7 600 7000
7652: Turvapaikkahakemukset 600 783 800 800
7653: Kiintiöpakolaiset 500 520 600 700
7654: Käännyttäminen ja karkottaminen 356 339 400 400
7655: Matkustusasiakirjat 2445 3 202 3 200 3400
7656: Kansalaisuushakemukset 2431 3 353 3 000 3 000
7657: Muut asiat 2 755 2 398 2400 2400
7658: Yhteensä vireille 22412 25 844 25 500 25 300
7659:
7660: Päätöksenteko:
7661: Oleskelulupahakemukset 5 198 5 346 6200 6200
7662: Perheenyhdistämiset 229 278 500 600
7663: Työlupahakemukset 925 912 1100 1100
7664: Lausunnot edustustoille 5 927 7 592 8 000 7 500
7665: Turvapaikkahakemukset 651 620 900 900
7666: Kiintiöpakolaiset 500 520 600 700
7667: Käännyttäminen ja karkottarnien 392 307 400 400
7668: Matkustusasiakirjat 2 801 2554 3400 3 600
7669: Kansalaisuushakemukset 724 1153 4300 4 800
7670: Muut asiat 2 799 2 846 2400 2400
7671: Yhteensä ratkaistu 20146 22128 27 800 28 200
7672:
7673: 21. Toimintamenot (osaEU)(siirtomäärära- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
7674: ha2 v) oon lisäyksenä yhden viran siirtona 208 000
7675: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk momentilta 26.05.21. Lisäksi momentin
7676: 26 578 000 mk. tulokertymässä on otettu huomioon kansalai-
7677: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, suushakemuksia koskevien maksujen ja niiden
7678: joihin saadaan ED-rahoitusta. perimiskäytännön muutos.
7679: Selvitysosa:
7680: 1999 määräraha 26 578 000
7681: Menojen ja tulojen erittely: mk 1998 määräraha 27 282000
7682: Bruttomenot 36 578 000 1998 lisämääräraha 655 000
7683: Maksullisen toiminnan erillismenot 13 230 000 1997 tilinpäätös 27 105 000
7684: Muut toimintamenot 23 348 000
7685: Bruttotulot 10 000 000
7686: Maksullisen toiminnan tulot
7687: - julkisoikeudelliset tulot 9 800000
7688: Muut tulot 200000
7689: Nettomenot 26 578 000
7690: 26.05 119
7691:
7692: 05. Lääninhallitukset
7693:
7694: Se 1v i t y s osa : Lääninhallitus on monitoimialainen alueellinen valtion viranomainen. Lää-
7695: ninhallitus toimii läänissä yleisenä hallintoviranomaisena. Sen lisäksi lääninhallitus hoitaa erik-
7696: seen säädettyjä oikeushallintoon, pelastushallintoon, poliisihallintoon, opetus- ja kulttuurihallin-
7697: toon sekä liikunta- ja nuorisotoimeen, maa- ja metsätaloushallintoon, liikennehallintoon, kulutta-
7698: ja-, kilpailu- ja elintarvikehallintoon sekä sosiaali- ja terveyshallintoon liittyviä tehtäviä.
7699: Vuonna 1997 toteutuneeseen lääniuudistukseen liittyy vuoteen 2001 ulottuva säästötavoite. Ta-
7700: voitteesta on alkuvaiheessa kohdennetto huomattava osa vuodelle 1998. Vuonna 1999 on välttä-
7701: mätöntä vakiinnuttaa lääninhallitusten toiminta ja toteutuneen lääniuudistuksen jatkuvuus.
7702: Lääninhallitusten voimavarat jakaantuvat seuraavasti:
7703:
7704: %
7705: Sosiaali- ja terveystoimi ml. eläinlääkintä ja
7706: elintarvikevalvonta 21
7707: Sivistystoimi 19
7708: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat 5
7709: Liikennehallinto 7
7710: Pelastushallinto 4
7711: Poliisitoimi 9
7712: Oikeushallinto 4
7713: Palvelut alaiselle hallinnolle ja muille viranomaisille 13
7714: Muu asiakaspalvelu 6
7715: Muu hallinto 12
7716:
7717: Läänin poliisijohdon menot sisältyvät poliisitoimen lukuun.
7718: Lääninhallituksia ohjaavat ministeriöt ja keskushallinnon virastot ovat asettaneet lääninhalli-
7719: tuksille seuraavat yhteiset tulostavoitteet vuodelle 1999:
7720: Eri toimialoille yhteiset tavoitteet
7721: Kansalaisten tarvitsemien palvelujen yleistä saavutettavuutta läänin eri osissa selvitetään ja vai-
7722: kutetaan siihen, että epäkohtien korjaamiseksi saataisiin aikaan mahdollisimman laajapohjaisia
7723: toimenpideohjelmia.
7724: Huumausaineiden saatavuutta ja käyttöä ehkäistään sosiaali- ja terveysviranomaisten, opetus-
7725: viranomaisten ja poliisin toimin yhteistyössä syyttäjä- ja oikeusviranomaisten kanssa. Koko vä-
7726: estöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi tuotetaan toimenpiteitä riskiryhmille.
7727: Kilpailu- ja kuluttaja-asiat
7728: Kilpailunrajoituksia selvitetään painopistealueina energia- ja viestintämarkkinat, julkisen val-
7729: lan toiminta markkinoilla sekä kohtuuttoman hinnoittelun menettelytavat.
7730: Kuntien tuoteturvallisuusvalvonnan taso arvioidaan yhtenäisin kriteerein. Markkinoiden val-
7731: vontaa tehostetaan sekä tuotetaan ja jaetaan informaatiota tuoteturvallisuudesta.
7732: Yhdessä Kuluttajaviraston kanssa tehdään valtakunnallisia ja alueellisia hintavertailuja. Hyö-
7733: dykkeiden hintatietoja annetaan myös euromääräisinä ja vertailoihin liitetään laatunäkökulma.
7734: Vertailujen tulokset saatetaan mahdollisimman hyvin läänin asukkaiden tietoon.
7735: Liikennehallinto
7736: Lääninhallitusten toimintaa kehitetään siten, että ne voivat toimia alueellisena liikennejärjestel-
7737: mätason asiantuntijana yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
7738: Lääninhallitukset turvaavat joukkoliikennepalvelujen alueellisen laajuuden ja kattavuuden.
7739: Erityistä huomiota kiinnitetään liityntäyhteyksien toimivuuteen. Lääninhallitukset tehostavat
7740: 120 26.05
7741:
7742: joukkoliikenteen kehittämiseksi, täysimääräiseksi hyödyntämiseksi ja erilliskuljetusten vähentä-
7743: miseksi yhteistyötä kuntien kanssa ja edistävät henkilöliikenteen logistista osaamista liikenteen-
7744: hoidon tehostamiseksi.
7745: Sivistystoimi
7746: Oppilaitosverkon ja ylläpitojärjestelmän kehittymistä, koulutuksen alueellista saavutettavuutta,
7747: tuloksellisuutta ja oppilaan oikeusturvan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Erityistä huomiota
7748: kiinnitetään ammattitaitoisen työvoiman tuottamiseen siten, että koulutus suuntautuu työllistämi-
7749: sen kannalta vetovoimaisille aloille.
7750: Ammatillisen koulutustarpeen alueellista ennakointia kehitetään yhteistyössä muiden viran-
7751: omaisten kanssa huomioon ottaen työelämän tarpeet sekä ikääntyvän väestön ja nuorten ikäluok-
7752: kien koulutuskysyntä. Ammatillisen lisäkoulutuksen hankinnalla edistetään ammattitutkintojär-
7753: jestelmän laajentamista, elinikäistä oppimista sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.
7754: Kuntien kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta, laatua ja taloudellisuutta seurataan ja arvioi-
7755: daan.
7756: Liikunta- ja nuorisotoimen sekä taiteen valtakunnalliset tavoitteet toteutetaan ja toimenpiteitä
7757: yhteensovitetaan ja arvioidaan yhteistyössä alueellisten asiantuntijaverkostojen kanssa lääninhal-
7758: litusten toimialueilla.
7759: Lääninhallituksen ja alueellisten taidetoimikuntien yhteistyötä kehitetään siten, että tavoitteena
7760: on taidetoimikuntien henkilöstön taidetta koskevan asiantuntemuksen käyttö koko alueellista si-
7761: vistyselämää koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja arviointi toiminnassa.
7762: Lääninhallitus osallistuu opetusministeriön hallinnonalan rakennerahasto-ohjelmien alueelli-
7763: seen toimeenpanoon ja uusien alueohjelmien valmisteluun.
7764: Sosiaali- ja terveystoimi
7765: Lääninhallitukset tehostavat alueellista ja paikallista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä pa-
7766: rantamalla eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista sekä tukemalla kuntia hyvinvointipo-
7767: liittisten ohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Keskeisiä kehittämisalueita ovat lasten ja
7768: nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työikäisten ja ikääntyvien työ- ja toimintakyvyn
7769: ylläpitäminen ja edistäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen ja sosiaalisen eriarvoi-
7770: suuden vähentäminen.
7771: Alkoholijuomien vähittäismyynnin ja anniskelun valvontaa ja lupahallintoa kehitetään osana
7772: yleistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä toteutetaan kansallisia alkoholi- ja huumeohjelmia lää-
7773: nin alueella.
7774: Seurannan ja arvioinnin avulla varmistetaan toimeentuloturva sekä sosiaali- ja terveydenhuol-
7775: lon palvelujen saatavuus, laatu ja alueellisesti tasapainoinen kehitys. Valvontaa tehostamalla tur-
7776: vataan palvelujen lainmukaisuus.
7777: Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyyttä ja asianmukaisuutta seurataan ja edistetään ottaen eri-
7778: tyisesti huomioon vammaispalvelut, päivähoitopalvelut, mielenterveyspalvelut, vanhustenhuol-
7779: lon palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujärjestelmän toimivuutta ja avo-
7780: palveluja edistetään palvelujen tehokasta yhteensovitusta ja palvelurakenteita kehittämällä.
7781: Ympäristöterveydenhuollossa jatketaan edelleen yhteistyötä alueellisten ympäristökeskusten
7782: kanssa erityisesti asumisterveyteen ja ympäristölupamenettelyyn liittyvissä asioissa. Erityisesti
7783: kiinnitetään huomiota siihen, että kunnat suorittavat vastuullaan olevaa valvontaa riittävästi ja ta-
7784: sapuolisesti.
7785: Eläinlääkintä
7786: Helposti leviävien ja vaarallisten eläintautien ennaltaehkäisyä ja seurantaa tehostetaan. Tehos-
7787: tetaan eläinsuojelulain mukaisten eläinsuojelutarkastusten seurantaa sekä nopeiden toimenpitei-
7788: den täytäntöönpanoa säädösten rikkomuksia havaittaessa. Huolehditaan, että eläinten omistajat
7789: tuntevat tavoitteet antibioottien käytön vähentämisestä.
7790: 26.05 121
7791:
7792: Elintarvikevalvonta
7793: Lääninhallitukset jatkavat kuntien elintarvikevalvonnan tuloksellisuuden seurantaa ja antavat
7794: palautteen vuoden 1998 aikana tehdyn valvonnan ja voimavarakartoituksen tulosten perusteella.
7795: Käynnistetään kuntien valvontaan kuuluvien elintarvikelaitosten omavalvonnan toimivuuden ja
7796: tason arviointi.
7797: Elintarvikkeista aiheutuvien vaarojen tunnistamiseen pohjautuva valvonta aloitetaan.
7798: Pelastustoimi
7799: Poikkeusolojen ja suuronnettomuuksien johtamisvalmiudet turvataan ja vakiinnutetaan lää-
7800: neissä.
7801: Lääninhallitukset valvovat palokuntien toimintavalmiutta siten, että valmius vastaa säännöksiä
7802: ja määräyksiä ja on hyväksyttävää ottaen huomioon onnettomuusriskit.
7803: Lääninhallitukset tehostavat erityiskohteiden palotarkastusten valvontaa vuosittaisten tarkas-
7804: tusten saattamiseksi laissa vaaditulle tasolle.
7805: Poliisitoimi
7806: Poliisitoiminnan painopistealueena olevan lähipoliisitoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi
7807: lääninhallitukset huolehtivat siitä, että poliisin ja erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten,
7808: kouluviranomaisten sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyö painottuu rikosten ja
7809: häiriöiden taustalla olevien syiden selvittämiseen ja tapahtumien ennalta ehkäisemiseen.
7810: Oikeushallinto
7811: Lääninhallitukset vastaavat kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-
7812: osastojen toiminnan ohjauksesta muun muassa huolehtimalla osaltaan ulosottopiirien tarkastami-
7813: sesta ja kouluttamisesta ja tulosohjauksesta. Vuonna 1999 painopistealueita ovat ulosottopiirien
7814: tarkastuksen tehostaminen ja koulutuksen kehittäminen.
7815: Hallinto
7816: Lääninhallitukset edistävät paikallishallinnon monitoimialaisten palveluyksiköiden palveluva-
7817: likoiman laajentamista osana yhteispalvelujärjestelmän edelleen kehittämistä. Kansalaisille tar-
7818: koitetut lääninhallitusten sähköiset asiointipalvelut kartoitetaan ja niiden toteuttaminen aloite-
7819: taan.
7820: Ohjaavien viranomaisten ja lääninhallitusten yhteistyönä laaditaan pitkäjänteiset voimavara-
7821: suunnitelmat, jotka turvaavat lääninuudistuksen hallitun läpiviennin ja mahdollistavat tehtävä-
7822: siirrot keskushallinnosta. Suunnitelmien edellyttämät toimenpiteet aloitetaan.
7823: Lääninhallitusten vertailukelpoiset toimintamenot supistuvat edelliseen vuoteen nähden 5 %ja
7824: työn tuottavuus kasvaa 2 %.
7825:
7826: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- Maksullisen toiminnan tulot 5 300000
7827: ha2 v) - rekisterihallinnon tulot 150000
7828: Momentille myönnetään nettomäärärahaa - muut suoritteet 5 150000
7829: Muut tulot 800000
7830: 281 690 000 mk.
7831: Nettomenot 281690000
7832: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin,
7833: joihin saadaan ED-rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
7834: Selvitysosa: oon tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va-
7835: kinaistamiseksi lisäyksenä 1 300 000 mk 10
7836: mk
7837: henkilön palkkauksina siirtona momentilta
7838: Bruttomenot 287 790000 34.06.02. Perintätoimistojen luvanvaraisuuden
7839: Maksullisen palvelutoiminnan eril- valvontamenoina on otettu huomioon henki-
7840: lismenot 5 150 000 löstö- ja muiden menojen lisäyksenä 400 000
7841: Muut toimintamenot 282640000
7842: mk. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisä-
7843: Bruttotulot 6 100 000
7844: 122 26.06
7845:
7846: yksenä otettu huomioon 1 900 000 mk läänien tille 29.01.21, 156 000 mk yhden viran palkka-
7847: johtokeskusten lisärakentamisesta ja peruspa- usmenojen siirtona momentille 29.10.21,
7848: rannuksesta johtuvina kiinteistömenojen lisä- 140 000 mk yhden viran palkkausmenojen siir-
7849: yksinä Rovaniemellä ja Maarianhaminassa ja tona momentille 29.88.22, 1 134 000 mk vii-
7850: 1 000 000 mk Länsi-Suomen lääninhallituksen den viran palkkausmenojen siirtona momentil-
7851: Turun virastotalon peruskorjauksesta johtuvi- le 32.10.22, 478 000 mk kolmen viran palkka-
7852: na hankintamenoina. usmenojen siirtona momentille 34.01.21,
7853: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 3 359 000 mk kuudentoista viran palkkausme-
7854: oon vähennyksenä 140 000 mk yhden viran nojen siirtona momentille 34.06.21 ja 205 000
7855: palkkausmenojen siirtona momentille mk yhden viran palkkausmenojen siirtona mo-
7856: 25.40.21, 260 000 mk yhden viran palkkaus- mentille 35.40.21. Määrärahan mitoituksessa
7857: menojen siirtona momentille 25.01.21, on otettu huomioon lääniuudistuksen vuodelle
7858: 1 250 000 mk neljän viran palkkausmenojen 1999 kohdistuvat vähennykset.
7859: siirtona momentille 26.01.21, 208 000 mk yh-
7860: den viran palkkausmenojen siirtona momentil- 1999 määräraha 281 690 000
7861: le 26.02.21, 167 000 mk yhden viran palkkaus- 1998 määräraha 271 548 000
7862: menojen siirtona momentille 26.06.21, 1998 lisämääräraha 5 815 000
7863: 906 000 mk kuuden viran palkkausmenojen 1997 tilinpäätös 321604 934
7864: siirtona momentille 26.75.21, 640 000 mk kol-
7865: men viran palkkausmenojen siirtona momen-
7866:
7867:
7868: 06. Rekisterihallinto
7869:
7870: Se l v i t y s osa : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 37 maistraattia, joiden toi-
7871: mialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 24 toimii kihlakunnan viraston osas-
7872: tonaja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät
7873: hoitaa lääninhallitus. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekiste-
7874: rin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä eräitä yleishallintotehtäviä ja huolehtivat taloyhtiöiden
7875: osoitetietojen ajantasaisuudesta yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Väestökirjanpidon
7876: keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus.
7877: Kunnallisten holhouslautakuntien tehtävät siirretään maistraateille 1.12.1999 lukien. Holhous-
7878: viranomaisina toimivien maistraattien tehtäviin kuuluvat edunvalvojien toiminnan valvonta, lu-
7879: pien myöntäminen edunvalvojalle päämiehen puolesta tehtäviin oikeustoimiin ja holhousasioi-
7880: den rekisterin ylläpito. Holhoustoimen toiminnallinen johto ja valvonta ovat oikeusministeriöllä.
7881: Holhousviranomaisina toimivien maistraattien yleinen hallinnollinen ohjaus kuuluu sisäasiain-
7882: ministeriön hallinnonalalle. Maistraatti huolehtii toimialueellaan edunvalvontapalvelujen saata-
7883: vuudesta. Kunta vastaa palveluiden tuottamisesta alueellaan, jolleivät maistraatti ja kunta toisin
7884: sovi. Jos maistraatti ja kunta ovat sopineet, että kunta ei tuota edunvalvontapalveluja tai että se
7885: tuottaa tarvittavista palveluista vain osan, maistraatti huolehtii siitä, että muu julkinen tai yksityi-
7886: nen yhteisö tuottaa palvelun. Uudistuksen yhteydessä perustetaan valtakunnallinen holhousasi-
7887: ainrekisteri. Uudistuksesta aiheutuvat toimintamenojen lisäykset on budjetoitu momenteille
7888: 26.06.21 ja 26.07 .21. Edunvalvontapalvelujen tuottamisesta aiheutuvat siirtomenot on budjetoitu
7889: momentille 26.97.35.
7890: Henkilön sähköisen tunnistamisen menetelmät otetaan käyttöön ja varmenneviranomaisen teh-
7891: tävien vaatimat uudet palvelut liitetään osaksi väestötietojärjestelmän palveluita. Väestörekiste-
7892: 26.06 123
7893:
7894: rikeskus rakentaa vuoden 1999 aikana henkilön sähköisen tunnistamisen edellyttämän varmen-
7895: nusjärjestelmän.
7896: Sisäasiainministeriö on asettanut rekisterihallinnolle yleisesti ja Väestörekisterikeskukselle
7897: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
7898:
7899: 1997 1998 1999
7900: toteuma arvio tavoite
7901: Yhteinen tulostavoite
7902: Osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan
7903: osoitetta (%) 95 96 97
7904: Väestörekisterikeskus
7905: Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse (%) 41 45 45
7906: Väestötietojärjestelmästä luovutetaan julkiselle ja yksityi-
7907: selle sektorille yksikköjä (milj. kpl) 125,6 130,0 135,0
7908: Viranomaisten ilmoittamista henkilötietojen muutosta-
7909: pahtumista ilmoitetaan järjestelmään konekielisesti (%) 10 15 20
7910:
7911: Maistraatteja ohjaavat ministeriöt ovat asettaneet maistraateille seuraavat tulostavoitteet
7912: - Maistraatit lisäävät tietopalvelujaan käytössään olevilla uusilla teknisillä menetelmillä siten,
7913: että luovutettujen tietoyksiköiden lukumäärä nousee 20% vuoden 1998 tasosta.
7914: - Maistraattien osoitetietojen keruuta uuden muuttoilmoitusmenettelyn avulla on merkittäväs-
7915: ti tehostettu.
7916: - Väestökirjanpitoon liittyvät, tietokoneella annettavat todistukset ja tavanomaiset julkisen
7917: notaarin todistukset annetaan asiakkaalle odottaessa tai ne lähetetään postitse päivän kuluessa.
7918: Rekisterihallinnon kaikkia palveluita on saatavilla myös maistraattien palveluyksiköissä. Jokai-
7919: sessa kihlakunnassa on saatavilla rekisterihallinnon peruspalveluita.
7920: - Asunto-osakeyhtiöitä koskevien kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyaika on keskimäärin
7921: alle 0,5 kuukautta.
7922: - Väestötietojärjestelmää ja sen turvaratkaisuja kehitetään siten, että tietojen tuottajille ja
7923: käyttäjille, myös kansalaisille, voidaan tarjota monipuolisia, Internet-tekniikalla toteutettuja
7924: verkkopalveluita. Väestötietojärjestelmän kiinteistötietojen ylläpito on korvattu pääosin tietolii-
7925: kenneyhteyksillä kiinteistötietojärjestelmään.
7926: Väestötietojärjestelmän suoritteita ovat ylläpidon osalta henkilötietojen, rakennus- ja huoneis-
7927: totietojen ja kiinteistötietojen rekisteröinnit. Väestötietojärjestelmän tietopalvelut jakautuvat jul-
7928: kisoikeudelliseen ja markkinaperusteiseen tietopalveluun. Kaupparekisterin suoritteita ovat
7929: asunto-osakeyhtiöiden perus- ja muutosilmoitukset sekä tietopalvelu. Lisäksi maistraatit antavat
7930: neuvontaa kaupparekisteriasioissa ja välittävät asiakkaiden kaupparekisteri-ilmoituksia Patentti-
7931: ja rekisterihallitukselle. Yhdistysrekisterin suoritteita ovat ilmoitusten ja rekisteröioripäätösten
7932: välitys sekä tietopalvelu. Yleishallintotehtäviä ovat julkisen notaarin palvelut, kaupanvahvistajan
7933: palvelut, avioliiton esteiden tutkinta, vihkiminen, perukirjojen osakasluettelon vahvistaminen,
7934: venerekisterin ylläpito- ja tietopalvelutehtävät sekä nimenmuutosasiat
7935: 124 26.06
7936:
7937: Rekisterihallinnon eräitä volyymitietoja (suoritteiden lukumäärä) voidaan kuvata seuraavilla
7938: tunnus luvuilla:
7939:
7940: 1997 1998 1999
7941: toteuma arvio arvioffAE
7942: Väestötietojärjestelmä
7943: -ylläpito
7944: VRK 400000 200000 100000
7945: Maistraatit 2000000 1600000 1600000
7946: - tietopalvelu
7947: VRK 125 600 000 130 000 000 135 000 000
7948: Maistraatit 1100 000 1100 000 1200000
7949: Kaupparekisteri
7950: - Asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset 18 000 18 000 17 000
7951: - tietopalvelu 108 000 103 000 103 000
7952: Yhdistysrekisteri 23 000 22000 23 000
7953: Yleishallinto (todistajapalvelut) 153 000 151 000 155 000
7954:
7955: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (1 000 mk):
7956:
7957: 1997 1998 1999
7958: toteuma ennakoitu TAE
7959: Maksullisen toiminnan tulot 86 571 82000 88 270
7960: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 72200 65 487 74783
7961: Käyttöjäämä 14 371 16 513 13487
7962: -%tuloista 16,6 20,1 15,3
7963: Osuus yhteiskustannuksista 8 361 9114 9238
7964: Ylijäämä 6 010 7 399 4 249
7965: -%tuloista 6,9 9,0 4,8
7966: Hintojen muutos (%) -4,0 -2,0 -1,0
7967: Volyymin muutos(%) 7,6 8,1 3,0
7968: Tuottavuuden muutos (%) 8,0 1,0 3,7
7969:
7970: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
7971: Momentille myönnetään nettomäärärahaa nä huomioon holhoustoimen uudistuksen joh-
7972: 135 760 000 mk. dosta henkilöstö- ja muina menoina
7973: Selvitysosa: 11133 000 mk siirtona momentilta 26.97.31.
7974: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu li-
7975: Menojen ja tulojen erittely: mk säyksenä huomioon henkilön sähköisestä tun-
7976: Bruttomenot 224 830000 nistamisesta aiheutuvina menoina 8 000 000
7977: Maksullisen toiminnan erillismenot 74 783 000 mk sekä 167 000 mk yhden henkilötyövuoden
7978: Muut toimintamenot 150047 000 palkkausmenojen siirto momentilta 26.05.21.
7979: Bruttotulot 89070 000 Vähennyksenä on otettu huomioon 200 000
7980: Maksullisen toiminnan tulot 88 270000 mk yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen
7981: - julkisoikeudelliset suoritteet 55 600 000 siirto momentille 26.01.21.
7982: - muut suoritteet 32670000 Holhoustoimen uudistukseen liittyen maist-
7983: Muut tulot 800000 raatteihin palkataan 1.9.1999 lukien yhteensä
7984: Nettomenot 135 760 000
7985: 145lakimiestä, esittelijää ja toimistosihteeriä.
7986: 26.07 125
7987:
7988: 1999 määräraha 135 760 000
7989: 1998 määräraha 110 940 000
7990: 1998 lisämääräraha 3 439 000
7991: 1997 tilinpäätös 108 295 000
7992:
7993:
7994: 07. Kihlakunnat
7995:
7996: · Se l v i t y s osa : Poliisi-, syyttäjä-, ulosotto-ja rekisteritoimen sekä paikallistason yleishal-
7997: lintotehtävät on organisoitu kihlakunnittain. Yhtenäisjärjestelmän mukaiset kihlakunnanvirastot
7998: toimivat 77 kihlakunnassa ja erillisvirastot 13 kihlakunnassa. Kihlakunnanvirasto toimii valtion
7999: paikallisena yleis- ja erityishallintoviranomaisena kihlakunnan alueella. Tehtäviä hoitaessaan
8000: kihlakunnanvirasto toteuttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia tavoitteita.
8001: Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle
8002: 1999:
8003: -Palveluiden saatavuutta ja laatua on parannettu lisäämällä yhteispalvelupisteiden lukumää-
8004: rää tehtyjen kihlakunnittaisten palvelusuunnitelmien mukaisesti. Palveluvalikoimaa on laajen-
8005: nettu yhdessä muiden valtion paikallishallintoviranomaisten ja kuntien kanssa.
8006: -Verkkojen kautta annettavien palveluiden määrää on lisätty.
8007: - Kihlakunnanvirastojen yksiköiden toimintaedellytyksiä on parannettu tehostamalla tietotek-
8008: niikan hyväksikäyttöä.
8009: - Kihlakunnanvirastojen toimitilojen mitoitussuunnitelmia on toteutettu niin, että yksiköitä on
8010: koottu tarkoituksenmukaisesti samoihin tiloihin. Kihlakunnanvirastojen yhteiset tehtävät hoide-
8011: taan yhteisellä henkilökunnalla ja toimintoja on kehitetty niin, että kihlakunnanvirastoissa voi-
8012: daan hoitaa entistä laajemmin henkilöstöhallinnon tehtäviä.
8013: Sisäasiainministeriö on asettanut kihlakunnanvirastoille lisäksi seuraavan tuottavuus- ja talou-
8014: dellisuustavoitteen vuodelle 1999:
8015: - Kihlakunnanvirastojen yhteisiä toimintoja kehittämällä vaikutetaan osaltaan siihen, että vi-
8016: rastojen eri toimintayksiköt saavuttavat vuodelle 1999 asetetut tuottavuus- ja taloudellisuusta-
8017: voitteensa.
8018:
8019: 21. Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- en vakinaistamiseksi 20 henkilön palkkauksi-
8020: menot (siirtomääräraha 2 v) na 2 450 000 mk siirtona momentilta 34.06.02
8021: Momentille myönnetään 223 150 000 mk. ja 235 000 mk holhoustoimen siirtoon liittyvä-
8022: Määrärahaa saa käyttää kihlakunnanviraston nä toimitilamenona, jonka osalta vastaava vä-
8023: yhteisen henkilökunnan palkkaoksiin sekä yh- hennys on tehty momentilla 26.97.31.
8024: teisiin toimitila-, tietoliikenne- ja kehittämis-
8025: sekä erinäisiin muihin menoihin. 1999 määräraha 223 150 000
8026: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 määräraha 208 511 000
8027: sa on otettu lisäyksenä huomioon 10 000 000 1998 lisämääräraha 817 000
8028: mk toimitilamenoina, 585 000 mk neljän viran 1997 tilinpäätös 197 836 000
8029: palkkausmenojen siirtona momentilta
8030: 31.24.21, tukityöllistettyjen hoitamien tehtävi-
8031: 126 26.75
8032:
8033: 75. Poliisitoimi
8034:
8035: Selvitysosa: Poliisin tehtävänä on vastata yleisestäjärjestyksestä ja turvallisuudesta ja ri-
8036: kosten torjunnasta. Työmäärä lisääntyy tehtävien muuttuessa vaativaromiksi yhteiskunnan moni-
8037: naistuessaja väestön keskittyessä yhä enemmän. Vaikka poliisin tietoon tulevan kokonaisrikol-
8038: lisuuden määrä ei merkittävästi lisäänny, mm. huumerikosten ja talousrikosten määrä kasvaa. Ri-
8039: kollisuus saa edelleen uusia muotoja.
8040: Toiminnan painopistealueina ovat lähipoliisitoiminnan laajentaminen osaksi poliisin perustoi-
8041: mintaa, vakavan rikollisuuden torjunta ja Suomen ED-puheenjohtajuuden poliisihallinnolle aset-
8042: tamien tehtävien hoitaminen. Kansalaiset otetaan entistä enemmän mukaan ennaltaehkäisevään
8043: paikalliseen turvallisuus työhön. V akavan rikollisuuden torjunnassa painotetaan toimia rikoksen
8044: uusijoihin sekä lisätään kansainvälistä ja kansallista viranomaisyhteistyötä ja niiden koordinoin-
8045: tia. Poliisi toteuttaa osaltaan talous- ja huumerikollisuuden sekä Suomea sitovia kansainvälisiä
8046: rikollisuuden torjuntaohjelmia.
8047: Poliisin keskeisenä sisäisenä kehittämisvälineenä on laatutoiminnan laajentaminen ja syventä-
8048: minen kaikissa poliisin toiminnoissa.
8049: Palvelusten kysyntä ja toiminnan laajuus (1 000 kpl):
8050:
8051: 1997
8052: toteutunut 1998 1999
8053: Hälytystehtävät, josta 732 730 730
8054: - kiireelliset 56,6 57 57
8055: Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikok-
8056: set 373,9 373 373
8057: Keskeiset lupapalvelut 1235 940 1270
8058:
8059: Sisäasiainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä poliisille vuo-
8060: deksi 1999 mm. seuraavat tulostavoitteet:
8061: Vaikuttavuus:
8062:
8063: 1997 1998 1999
8064: toteutunut tavoite tavoite
8065:
8066: Kansalaisten luottamus poliisiin, tyytyväisten osuus % 72 72 80
8067: Kansalaisten turvattomuuden tunne, % vastanneista 30 30 30
8068: (v. 1996)
8069: Toimintavalmiusaika kiireellisissä hälytystehtävissä, keskim. (10)
8070: min. 12,7 tarkist. 12 12
8071:
8072: Poliisin selvittämät rikoslakirikokset, 1 000 kpl 171,5 171 171
8073: Takaisin saatu rikoshyöty ta1ousrikoksissa, % ilmoitetuista
8074: vahingoista 8,9 10 10
8075: Vakavat tieliikenneonnettomuudet, lkm 6 956 6 8006 600-6 000
8076:
8077: Kustannukset milj. mk
8078: -yleinen järjestys ja turvallisuus, hälytystoiminta 1 126 1188 1220
8079: - liikenneturvallisuus 304 308 315
8080: - rikostorjunta 1 099 1 178 1205
8081: - lupapalvelut 235 240 245
8082: Yhteensä (sis. myös muiden mom. kuin 26.75.21 menoja) 2 764 2 914 2985
8083: 26.75 127
8084:
8085: 1997 1998 1999
8086: toteutunut tavoite tavoite
8087:
8088:
8089: Taloudellisuus
8090: -kustannukset mk/asukas 1997 tasossa 537 551 560
8091: -menojen hintaindeksi (1995=100) 106,2 108,8 110
8092:
8093: Nettorahoitus toimintamenomomentilta 26.75.21, milj. mk
8094: - edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus 174 124 75
8095: - talousarviovuoden rahoitus 2447 2 612 2 688
8096: Rahoitus yhteensä 2 621 2 736 2 763
8097: Vuotuiset menot 2497 2 661 2 763
8098: Siirtyy seuraavaan vuoteen 124 75
8099:
8100: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- täviä varten 17 500 000 mk ja valtioneuvoston
8101: ha2 v) autonkuljettajien ajokoulutuksen toteuttamista
8102: Momentille myönnetään nettomäärärahaa varten 1 100 000 mk.
8103: 2 688 327 000 mk.
8104: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, 1999 määräraha 2 688 327 000
8105: joihin saadaan ED-rahoitusta. 1998 määräraha 2 557 989 000
8106: Selvitysosa: 1998 lisämääräraha 54 236 000
8107: 1997 tilinpäätös 2 447 199 996
8108: Menojen ja tulojen erittely: mk
8109: Bruttomenot 2 709 327 000 70. Viranomaisradioverkon rakentaminen
8110: Maksullisen toiminnan erillisme- (siirtomääräraha 3 v)
8111: not 6000000
8112: Momentille myönnetään 66 000 000 mk.
8113: Muut toimintamenot 2 703 327 000
8114: Bruttotulot 21 000 000 Sisäasiainministeriö oikeutetaan tekemään
8115: Maksullisen toiminnan tulot ulko- viranomaisradioverkon toteuttamiseen liitty-
8116: puolisilta (muut kuin lupapalvelu- viä sopimuksia vuonna 1999 siten, että valtuu-
8117: jen suoritteet) 6 000000 den käytöstä aiheutuvat menot saavat olla
8118: Muut tulot 15 000000 vuonna 2000 enintään 310 000 000 mk.
8119: Nettomenot 2 688 327 000 S e l v i t y s o s a : Viranomaisradioverkko
8120: on turvallisuusviranomaisten sisäiseen käyt-
8121: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä töön tarkoitettu radio verkko, jota voidaan jous-
8122: otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien tavasti käyttää myös viranomaisten keskinäi-
8123: tehtävien vakinaistamiseksi 132 henkilön senä yhteistoimintaverkkona. Verkko korvaa
8124: palkkauksina 16 500 000 mk siirtona momen- viranomaisten erillisverkot, jotka jouduttaisiin
8125: tilta 34.06.02, kolmen viran siirtona 974 000 kiireellisesti uusimaan niiden teknisen ja toi-
8126: mk momentilta 26.01.21, 3 750 000 mk 23 minnallisen ikääntymisen takia.
8127: henkilön palkkausmenoina siirtona momentil- Kiinteän perusverkon veroton kustannusar-
8128: ta 31.24.21 ja 906 000 mk kuuden viran palk- vio on 800 milj. mk.
8129: kausmenojen siirtona momentilta 26.05.21
8130: sekä vähennyksenä 603 000 mk siirtona mo- 1999 määräraha 66 000 000
8131: mentille 24.99.02. 1998 määräraha 87 000 000
8132: Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu 1997 tilinpäätös
8133: huomioon EU-puheenjohtajakauden turvateh-
8134: 128 26.80
8135:
8136: 80. Pelastushallinto
8137:
8138: Se l v i t y s osa: Pelastushallinto lisää kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuutta estämällä
8139: onnettomuuksia, suojaamaHa vaaroilta ja pelastamalla. Pelastustoimi muodostaa yhtenäisen jär-
8140: jestelmän, joka antaa kansalaisille turvallisuuspalveluja sekä normaali- että poikkeusoloissa.
8141: Valtiolle kuuluu pelastushallinnon yleinen johto-, ohjaus- ja valvontatehtävä. Valtio vastaa pe-
8142: lastusalan ammattikoulutuksesta sekä väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta.
8143: Valtio huolehtii väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys. Val-
8144: tio ylläpitää valtakunnallista säteilyvalvontaverkkoa ja huolehtii valtakunnallisista ja alueellisista
8145: hälytys- ja viestijärjestelmistä.
8146: Kunnan on pidettävä huolta palo- ja pelastustoimesta alueellaan. Kunta huolehtii paikallisista
8147: väestönsuojelutoimenpiteistä sekä niihin kuuluvasta koulutuksesta ja tiedottamisesta. Kunta vas-
8148: taa alueellaan myös yleisestä pelastuspalvelusta.
8149: Sisäasiainministeriö on asettanut Pelastusopistolle ja muulle koulutustoiminnalle seuraavat tu-
8150: lostavoitteet:
8151: Pelastusopiston määrälliset tavoitteet:
8152:
8153: 1995 1996 1997 1997 1998 1999
8154: toteutunut toteutunut tavoite toteutunut tavoite tavoite
8155: Tutkinnot 196 160 186 182 211 160
8156: Koulutettavapäivät, joista 62481 68 491 70032 72012 70240 71345
8157: - ammattikursseja 45 176 47 307 52 820 52132 52440 52 345
8158: - lyhytkursseja 17 305 21184 17 212 19 880 17 800 19000
8159: Koulutettavapäivän hinta (mk) 704 691 672 693 673 717
8160:
8161: - Pelastusalan päällystön koulutusuudistukseen valmistaudutaan siten, että ammattikorkea-
8162: koulutasoinen koulutus voi alkaa vuonna 2000.
8163: - Koulutusjärjestelmällä turvataan toimintaedellytykset vapaaehtoisen ja sivutoimisen henki-
8164: löstön kouluttamiseen.
8165: Sisäasiainministeriö on asettanut kokeiluhätäkeskuksille seuraavat tulostavoitteet
8166: - Kokeiluhätäkeskusten kaikki hälytyspäivystäjät hoitavat sekä palo- ja pelastustoimen, polii-
8167: sin että terveydenhuollon hälytystehtäviä.
8168: - Kokeiluhätäkeskusten palvelutaso on vähintään sama kuin muissa aluehälytyskeskuksissa.
8169: - Hätäpuheluun vastaamista ja hälyttämistä kOskevat tavoitteet:
8170:
8171: 1997 1997 1998 1999
8172: tavoite toteutunut tavoite tavoite
8173: Hätäpuheluun vastausaika, keskim. alle (sek.) 20 7 10 10
8174: Aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon, keskim. alle (min.) 1 1 1 1
8175:
8176: - Kokeiluhätäkeskusten hälytystoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat kilpailukykyisiä,
8177: keskimäärin alle 43 mk/asukas/vuosi.
8178: Muulle pelastushallinnolle sisäasiainministeriö on asettanut seuraavat tulostavoitteet
8179: -Viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä tuhopolttojen ehkäisemiseksi edistetään
8180: - Palovaroittimien ja alkusammutuskaluston määrä asunnoissa lisääntyy.
8181: 26.80 129
8182:
8183:
8184:
8185: 1992 1995 1999
8186: toteutunut toteutunut tavoite
8187: Taloudet, joissa on palovaroitin, % 42 53 70
8188:
8189: - Johtamisvalmiudet ja -suunnitelmat mahdollistavat toiminnan johtamisen ja tilannekuvan
8190: muodostamisen nopeasti kaikissa oloissa.
8191: - Säteilyvalvontaverkon avulla havaitaan säteilyn ulkoisen annosnopeuden muutokset, joilla
8192: voi olla merkitystä väestön turvallisuuden kannalta. Säteilyturvakeskus ylläpitää automaattiase-
8193: mien verkkoa siten, että 250-260 automaattiaseman tiedot ovat päivittäin saatavilla tietokannassa.
8194: - Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman etsintä- ja pelastusyksikkö on saatettu toi-
8195: mintavalmiuteen.
8196:
8197: 21. Pelastushallinnon toimintamenot (osa 1999 määräraha 91460 000
8198: EU) (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 72034000
8199: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1998 lisämääräraha 1192 000
8200: 91 460 000 mk. 1997 tilinpäätös 89184 000
8201: Määrärahasta saa käyttää maksullisen koulu-
8202: tustoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden 22. Erityismenot (arviomääräraha)
8203: hintojen alentamiseen enintään 2 076 000 mk. Momentille myönnetään 7 200 000 mk.
8204: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joi- Määrärahaa saa käyttää palo- ja pelastustoi-
8205: hin saadaan ED-rahoitusta. mesta annetun lain (55911975) nojalla suoritet-
8206: Selvitysosa: tavien korvausten maksamiseen sekä kulutus-
8207: menoihin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käy-
8208: Menojen ja tulojen erittely: mk
8209: töstä pelastuspalveluun ja siihen liittyvän
8210: Bruttomenot 94 310 000 hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien
8211: Pelastusopiston hintatuetuo koulutuk- kustannusten korvaamisesta ilmailulaitokselle,
8212: sen menot 4 116 000 metsäpalojen tähystystoiminnasta sekä kan-
8213: Muut toimintamenot 90 194 000
8214: sainvälisen hätäavun antamisesta ja vastaanot-
8215: - Pelastusopiston koulutuksen menot 47 014 000
8216: - Hätäkeskuksen toimintamenot 30643 000 tamisesta sekä siihen varautumisesta.
8217: - Muut pelastushallinnon toiminta- Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen
8218: menot 12 537 000 avun antamiseen YK:n alaisena toimivan kata-
8219: Bruttotulot 2 850000 strofien arviointi- ja koordinointiryhmän (UN-
8220: Hintatuetuo koulutustoiminnan tulot 2 040000 DAC), YK:n ympäristöohjelman (UNEP)
8221: - julkisoikeudelliset suoritteet 510 000 asiantuntijoiden, Suomen pelastuspalvelun
8222: - muut suoritteet 1530 000 kansainvälisen komennuskunnan (FRF) kah-
8223: Pelastusopiston koulutuksen tulot 710000 den- tai monenvälisistä komennuksista johtu-
8224: Muut tulot 100000 viin palkkaus- ja toimintakustannuksiin sekä
8225: Nettomenot 91 460 000 kuntien pelastustehtävistä lähialueilla aiheutu-
8226: viin toimintakustannuksiin.
8227: Valtion kokeiluhätäkeskukset toimivat nel-
8228: jällä kokeilualueella. Momentilta maksetaan
8229: 1999 määräraha 7 200 000
8230: kaikkien keskusten palkkaus- ja muut kulutus-
8231: 1998 määräraha 7 200 000
8232: menot.
8233: 1997 tilinpäätös 11 886 701
8234: 130 26.90
8235:
8236: 31. Valtionosuudet (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
8237: Momentille myönnetään 29 100 000 mk. oon kunnille viranomaisradioverkon vaatimien
8238: Määrärahaa saa käyttää kunnille palo- ja pe- päätelaitteiden hankintaan kalustomäärärahas-
8239: lastustoimen kustannuksiin suoritettavista val- ta myönnettävä valtionosuus 4 000 000 mk.
8240: tionosuuksista ja -avustuksista annetun lain Kalustomäärärahalla tuetaan yhteensä noin 40
8241: (560/1975) mukaisten valtionosuuksien mak- paloauton hankintaa.
8242: samiseen, sekä väestönsuojelulain (438/1958)
8243: 22 ja 25 §:n mukaisten korvausten ja avustus- 1999 määräraha 29 100 000
8244: ten maksamiseen kunnille, muille yhteisöille ja 1998 määräraha 28 100 000
8245: yksityisille. 1997 tilinpäätös 25 100 000
8246: S e l v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus
8247: käyttää seuraavasti:
8248:
8249: mk
8250: Valtionosuus aluehälytyskeskusten
8251: perustamiskustannuksiin 5 000000
8252: Valtionosuus palo- ja pelastustoimen
8253: kalustohankintoihin 22000000
8254: Väestönsuojelulain 22ja 25 §:n mu-
8255: kaiset korvaukset ja avustukset 2100000
8256: Yhteensä 29 100 000
8257:
8258:
8259:
8260: 90. Rajavartiolaitos
8261:
8262: Selvitysosa: Rajavartiolaitoksen tehtävänä on huolehtia rajavalvonnasta ja rajatarkastuk-
8263: sista.
8264: Rajavartiolaitos johtaa meripelastuspalvelua, osallistuu meripelastukseen ja muuhun pelastus-
8265: toimintaan sekä sotilaalliseen maanpuolustukseen.
8266: Rajavartiolaitoksen tehtävät rajatarkastuksissa lisääntyvät vuonna 1999 rajanylitysliikenteen
8267: vilkastumisen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastusvastuun vastaanottamisen johdosta.
8268: Rajavalvonnan ja rajatarkastusten järjestelyjä kehitetään Schengenin sopimusten soveltamisen
8269: edellyttämälle tasolle.
8270:
8271: Panostietoja l) 1995 1996 1997 1998 1999
8272: TAE
8273: Toimintamenot (milj. mk) 839 875 852 852 854
8274: Henkilötyövuodet (htv) 3 243 3 231 3190 3 190 3 200
8275: l) Vuosien 1995·1997 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden
8276: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 =100)
8277:
8278: Sisäasiainministeriö on alustavasti hyväksynyt rajavartiolaitokselle seuraavat tulostavoitteet:
8279: Rajavalvonta
8280: Rajatilanteen muutokset havaitaan ja rajatapahtumiin kyetään vaikuttamaan tärkeimmillä alu-
8281: eilla välittömästi. Rajatapahtumat tutkitaan ja selvitetään nopeasti. Vaikuttavuus pyritään ylläpi-
8282: 26.90 131
8283:
8284: tämään vähintään vuoden 1997 tasolla. Tuottavuuden ja taloudellisuuden paranemista pyritään
8285: ylläpitämään.
8286:
8287: Tunnuslukutavoitteet
8288:
8289:
8290:
8291:
8292: 120;.
8293:
8294: '--'+--- Yäi~u.s
8295: 1~· ·;f1Q ..,..._Tl!Otta'YVUS
8296: ......._,f$l!J9~11ii;;ups
8297: 1oo
8298: ;$C:V+·~~---"t-~~"""""!,..............,.........._""""'i~~~~
8299:
8300: 1:~·
8301:
8302:
8303:
8304:
8305: - Vaikuttavuustunnusluku on valvonnan kattavuus-, rajatilanteiden hallinta-, tarkastukset- sekä rajan ja rajamerk-
8306: kien hoitotunnuslukujen painotettu summa
8307: - Tuottavuustunnusluku on henkilötyövuodet/valvonnan kattavuus
8308: - Taloudellisuustunnusluku on toimintamenot/valvonnan kattavuus
8309: Vuoden 1995 indeksi= 100
8310:
8311: Panos- ja tuotostietojal) 1995 1996 1997 1998 1999
8312: TAE
8313: Valvonnan kattavuus (%) 62 65 69 69 69
8314: Partiointi (tuntia) 825 000 698 000 615 000 600000 590000
8315: Kiinteä valvonta (tuntia) 491 000 529 000 575 000 600000 610000
8316: Toimintamenot (milj. mk) 627 609 572 572 570
8317: Henkilötyövuodet (htv) 2424 2250 2143 2143 2136
8318: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden
8319: =
8320: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 100)
8321:
8322: Rajatarkastukset
8323: Rajavartiolaitoksen valvomilla Euroopan unionin ulkorajan rajanylityspaikoilla suoritetaan ra-
8324: jatarkastukset kaikille matkustajille. Unionin sisärajalla sekä Suomen ja Norjan välisellä rajalla
8325: ylläpidetään jatkuva valvonta ja tarkastukset toteutetaan pistokokein ottaen huomioon Suomea
8326: koskevat kansainväliset sopimukset. Matkustajien keskimääräiset odotusajat rajanylityspaikoilla
8327: ovat poikkeustilanteita lukuun ottamatta maarajoilla enintään 15 minuuttia ja merirajoilla enin-
8328: tään 1 tunti. Vaikuttavuus pyritään pitämään vähintään vuoden 1997 tasolla. Tuottavuuden ja ta-
8329: loudellisuuden heikkeneminen pyritään pysäyttämään.
8330: 132 26.90
8331:
8332: Tunnusluku tavoitteet:
8333:
8334:
8335:
8336:
8337: 85.•..~---1'-------t.,----....o.r---..;..f
8338: 18$5 ·1~ ·19$'7 )"!OY, HJ!!a T~Y. l~$,9
8339:
8340:
8341:
8342:
8343: - Vaikuttavuustunnusluku on valvonnan kattavuus-, tarkastusten kattavuus-, valvonnan laatu -ja palvelun tunnus-
8344: lukujen painotettu summa
8345: - Tuottavuustunnusluku on painotetut suoritteetlhenkilötyövuodet
8346: - Taloudellisuustunnusluku on toimintamenot/painotetut suoritteet
8347: Vuoden 1995 indeksi = 100
8348:
8349:
8350: 1999
8351: Panos- ja tuotostietoja l) 1995 1996 1997 1998 TAE
8352: Painotetut suoritteet (1 000 kpl) 36000 42000 45 000 47000 48 500
8353: Toimintamenot (milj. mk) 160 209 226 232 235
8354: Henkilötyövuodet (htv) 618 773 845 867 884
8355: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden
8356: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 = 100)
8357:
8358:
8359:
8360: Meri- ja muu pelastustoimi
8361: Merivartiostoissa ylläpidetään jatkuvaa meripelastuspalvelun johtamis- ja viestitysvalmiutta
8362: sekä osallistutaan meripelastustehtäviin. Muussa pelastustoiminnassa pidetään yllä valmiutta
8363: osoittaa tarvittavaa apua rajavartiolaitoksen valvonta-alueella. Vaikuttavuus pyritään ylläpitä-
8364: mään vähintään vuoden 1997 tasolla.
8365: 26.90 133
8366:
8367: Tunnuslukutavoitteet
8368:
8369:
8370:
8371:
8372: ioo ~-~-...::--------~---·---~------
8373:
8374:
8375: 9~+---------~----T---~
8376: 1995· 1996
8377:
8378:
8379:
8380: -Vaikuttavuustunnusluku on valmius, suoritteiden riittävyys, toiminnan laatu ja vaikuttaminen sidosryhmiin -tun-
8381: nuslukujen painotettu summa.
8382: Vuoden 1995 indeksi= 100
8383:
8384:
8385: Panos- ja tuotostietoja 1) 1995 1996 1997 1998 1999
8386: TAE
8387: Pelastussuoritteet (kpl) 1460 1530 1690 1500 1500
8388: Harjoitus- ym. suoritteet (kpl) 180 390 350 350 350
8389: Toimintamenot (milj. mk) 6 9 14 11 12
8390: Henkilötyövuodet (htv) 23 34 53 42 42
8391: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumiaja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita. Toimintamenot ovat kyseisen vuoden
8392: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartiolaitos, 1995= 100)
8393:
8394:
8395:
8396: Sotilaallinen maanpuolustus
8397: Asevelvolliset koulutetaan niin, että he kykenevät toimimaan sotilaallisen maanpuolustuksen
8398: tehtävissä ja tarvittaessa rajavartiolaitoksen toiminnan tukena. Vaikuttavuus pyritään paranta-
8399: maan vuoden 1995 tasolle. Tuottavuus ja taloudellisuus pyritään pitämään vähintään vuoden
8400: 1997 tasolla.
8401: 134 26.90
8402:
8403: Tunnusluku tavoitteet:
8404:
8405: 1:t0 , . - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ,
8406:
8407:
8408:
8409:
8410: -------.. Tuottavuus
8411:
8412:
8413:
8414:
8415: sp+-------~------~-------4~----~
8416: .Hiss
8417:
8418:
8419:
8420:
8421: - Vaikuttavuustunnusluku on koulutettavuus- ja sijoitettavuustunnuslukujen painotettu summa
8422: - Tuottavuustunnusluku on koulutusvuorokaudetlhenkilötyövuodet
8423: - Taloudellisuustunnusluku on toimintamenot/koulutusvuorokaudet
8424: Vuoden 1995 indeksi= 100
8425:
8426: Panos- ja tuotostietoja l) 1995 1996 1997 1998 1999
8427: TAE
8428: Koulutusvuorokaudet (vrk) 144 200 139 800 127 800 120 000 120000
8429: Toimintamenot (milj. mk) 46 47 40 37 37
8430: Henkilötyövuodet (htv) 177 173 149 138 138
8431: l) Vuosien 1995-1997 tiedot ovat toteutumia ja vuosien 1998-1999 tiedot ennusteita Toimintamenot ovat kyseisen vuoden
8432: kassamenoja indeksoituna vuoden 1995 hintatasoon JMHI:llä (poliisi ja rajavartio1aitos, 1995 = 100)
8433:
8434:
8435: 21. (26.90.21 ja 74) Toimintamenot (osa 70. 1lma- ja vartioalusten hankinta (siirto-
8436: EU) (siirtomääräraha 2 v) määräraha 3 v)
8437: Momentille myönnetään 949 500 000 mk. Momentille myönnetään 8 500 000 mk.
8438: Määrärahaa saa käyttää myös koneiden, lait- Määrärahaa saa käyttää keskiraskaiden heli-
8439: teiden ja kaluston hankintamenojen maksami- kopterien valvontajärjestelmien ajanmukaista-
8440: seen sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteis- misesta ja tarvittaessa indeksien ja valuutta-
8441: töjen perusparannuksesta ja uudisrakentami- kurssien muutoksista aiheutuviin hankintaso-
8442: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen pimuksen mukaisiin menoihin.
8443: silloin, kun hankkeen hankintameno tai kus-
8444: tannusarvio on alle 5 000 000 mk. 1999 määräraha 8 500 000
8445: Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhde- 1998 määräraha 22000000
8446: asuntojen liiketaloudellisin perustein määräy- 1997 tilinpäätös 24 287 272
8447: tyvien vuokrien alentamiseen sekä lisäksi
8448: hankkeisiin, joihin saadaan ED-rahoitusta. (74.) Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)
8449: S e l v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta-
8450: 1999 määräraha 949 500 000 lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
8451: 1998 määräraha 895 199 000 oon momentin 26.90.21laskelmissa.
8452: 1998 lisämääräraha 21765 000
8453: 1997 tilinpäätös 914 849 000
8454: 26.97 135
8455:
8456: 97. Avustukset kunnille
8457:
8458: Se l v i t y s osa : Valtionosuuksien ja avustusten tarkoituksena on turvata kuntien mahdolli-
8459: suudet pitää yllä riittävän tasoiset kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteelia
8460: siten, että kuntien tulopohja on kokonaisuudessaan riittävä suhteessa kuntien tehtäviin ja velvoit-
8461: teisiin. Tämä tavoite koskee valtionosuusjärjestelmän kokonaisuutta, josta sisäasiainministeriön
8462: myöntämä yleinen valtionosuus muodostaa osan. Valtionosuusjärjestelmä sisältää kuntien palve-
8463: luiden tarpeeseen ja olosuhdetekijöihin perustuvat käyttötalouden valtionosuudet sekä kuntien
8464: verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausmenettelyn. Valtionosuusjärjestelmää täydentä-
8465: vät harkinnanvaraiset rahoitusavustukset kunnille, jotka ovat tilapäisten ja poikkeuksellisten vai-
8466: keuksien vuoksi taloudellisen tuen tarpeessa sekä kunnille, joille vuoden 1997 valtionosuusuu-
8467: distus ja valtionosuusleikkaukset yhdessä aiheuttavat erityisiä taloudellisia vaikeuksia. Rahoitus-
8468: avustuksilla ja tarvittaessa kunnan talouden vakauttamista koskevalla menettelyllä varaudutaan
8469: tilanteisiin, joissa yksittäisen kunnan taloudelliset vaikeudet vaarantavat riittävien kunnallisten
8470: palvelusten tuottamisen ja järjestämisen.
8471: Kuntien valtionosuuslain mukaan valtionosuuksia vahvistettaessa seuraavalle varainhoitovuo-
8472: delle otetaan huomioon arvioitu kustannustason muutos. Kustannustason arvioitu nousu ja siitä
8473: aiheutuva valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvien valtionosuuksien lisäys on vuonna 1999 on
8474: 2,5 %.
8475: Valtionosuusjärjestelmässä kuntien taloudellisia edellytyksiä selviytyä tehtävistään tasataan
8476: kuntien verotulojen perusteella. Tasauksella lisätään valtionosuuksia mikäli kunnan laskennalli-
8477: nen verotulo asukasta kohti alittaa tasausrajan, joka on 90 % koko maan vastaavasta asukasta
8478: kohden lasketusta verotulosta. Valtionosuuksia vähennetään kunnan verotulon ylittäessä tasaus-
8479: rajan. Tasaukset muuttuvat vuosittain laskelmien perusteena olevien verotustietojen muuttuessa.
8480: Kuntien valtionosuuslain (114711996) mukainen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
8481: kohdennetaan hallinnonaloittain hallinnonalojen valtionosuuksien suhteessa siten, että yleiseen
8482: valtionosuuteen tulevat tasaukset ovat 6 % tasausten kokonaismäärästä, sosiaali- ja terveyden-
8483: huollon osuus on 57% ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus on 37 %.Verotuloihin perustuvat tasa-
8484: uslisät ovat vuonna 1999 yhteensä 2 833 milj. mk ja vähennykset 3 482 milj. mk. Tasaus vähentää
8485: valtionosuuksia nettomääräisesti 649 milj. mk. Tasauksen nettovaikutus on likimain sama kuin
8486: vuonna 1998. Sosiaali- ja terveydenhuollon tasauslisät ovat kunnille yhteensä 1 615 milj. mk ja
8487: vähennykset 1 985 milj. mk. Opetus- ja kulttuuritoimessa tasauslisät ovat 1 048 milj. mk ja vä-
8488: hennykset 1 288 milj. mk. Lisäyksistä 170 milj. mk myönnetään yleisen valtionosuuden lisäyk-
8489: senä ja vähennysten määrä yleisestä valtionosuudesta on 209 milj. mk.
8490: Valtionosuusuudistuksesta aiheutuvien muutosten lieventämiseksi kuntakohtaisia muutoksia
8491: tasataan vuoteen 2001 saakka. Tasaamisen lähtökohtana ovat uudistuksen yhteydessä tehdyt siir-
8492: tymätasauslaskelmat, joissa on laskettu uudistuksen aiheuttama kunkin kunnan valtionosuus-
8493: muutos uudistuksen tullessa voimaan vuonna 1997. Muutoksia tasataan siirtymätasauksin, jotka
8494: asteittain poistuvat. Valtionosuusjärjestelmän aiheuttamia laskennallisia valtionosuusmuutoksia
8495: tasataan vuonna 1999 siten, että muutokset saavat olla enintään +/- 300 mk asukasta kohden jo
8496: vuosina 1997 ja 1998 tapahtuneiden vastaavasti +1- 200 markkaan rajattujen muutoksien lisäksi.
8497: Näin ollen siirtymätasauksia myönnetään kunnalle vielä vuonna 1999 tai sen valtionosuuksia vä-
8498: hennetään siirtymävähennyksellä mikäli uudistuksesta aiheutuva valtionosuuksien laskennalli-
8499: nen kokonaismuutos uudistuksen tullessa voimaan ylitti siirtymätasauslaskelman mukaan 700
8500: mk asukasta kohden. Kuntien vuosien 1997-2001 siirtymätasauksia koskevien laskelmien ja sen
8501: perusteella tehdyn sisäasiainministeriön päätöksen mukaan siirtymälisät ovat vuonna 1999 175
8502: milj. mk ja vähennykset 37 milj. mk. Siirtymätasausmenettely lisää valtionosuuksia nettomääräi-
8503: 136 26.97
8504:
8505: sesti 138 milj. mk. Myös siirtymätasaukset jaetaan hallinnonaloittain edellä mainitussa suhtees-
8506: sa. Sosi~li- ja ter~ey.denhuollon osu~s lisä~~sistä ?n 100 milj. mk ja vähennyksistä 21 milj. mk,
8507: ~~e~us- Ja kulttuuntmmen vastaavast165 mllJ. mk Ja 14 milj. mk. Yleisen valtionosuuden myön-
8508: tamlsen yhteydessä myönnettävät lisäykset ovat 10 milj. mk ja vähennykset 2 milj. mk.
8509: Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi on esitetty 230 milj. mk.
8510:
8511: 31. Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloi- huomioon 45 000 000 markan vähennyksenä,
8512: hin perustuvat tasaukset ja siirtymätasaukset mikä vastaa keskimääräisen markkamäärän
8513: (arviomääräraha) alentamista 6,7 markalla.
8514: Momentille myönnetään 1 001 000 000 mk. V altionosuusleikkauksilla, oikeusaputoi-
8515: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- men tehtäväsiirtoa vastaavalla lisävähennyk-
8516: osuuslain (114711996) mukaisen kuntien ylei- sellä ja yleisen valtionosuuden piiristä poistet-
8517: sen valtionosuuden, kuntien verotuloihin pe- tavia tehtäviä koskevilla muutoksilla vähen-
8518: rustuvien tasauksien ja siirtymätasauksien nettyä yleisen valtionosuuden määrää vastaa
8519: maksamiseen kunnille. 150,8 markan keskimääräinen markkamäärä.
8520: Se l v i t y s osa : Kunnan yleinen valtion- Tällöin 2,5 %:n kustannustason nousu edellyt-
8521: osuus määräytyy etukäteen vahvistettavan kes- tää 3,8 markan korotusta keskimääräiseen
8522: kimääräisen asukasta kohden myönnettävän markkamäärään ja yleisen valtionosuuden kes-
8523: markkamäärän ja kuntakohtaisten määräyty- kimääräiseksi asukasta kohden myönnettäväk-
8524: misperusteiden mukaisena. Määrärahan mitoi- si markkamääräksi saadaan 188,5 markkaa.
8525: tuksessa on otettu huomioon yleisen valtion- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
8526: osuuden perusteena oleva vuodenvaihteen tykseen liittyvän esityksen kuntien valtion-
8527: 1997/1998 asukasluku sekä sen ja keskimää- osuuslain muuttamisesta siten, että kuntien
8528: räisen markkamäärän perusteella määräytyvä yleistä valtionosuutta vähennetään vuonna
8529: yleisen valtionosuuden perusosa sekä kuntien 1999 12 968 000 mk kunnallisten holhouslau-
8530: valtionosuuslain mukainen saaristolisä, syrjäi- takuntien tehtävien siirtyessä valtiolle. Vähen-
8531: syyslisä, liikenteen taajamalisä ja kielilisä. nyksessä on otettu huomioon 11 133 000 mk
8532: Keskimääräinen markkamäärä oli vuonna siirtona momentille 26.06.21, 235 000 mk mo-
8533: 1998 196 markkaa. mentille 26.07.21 ja 1 600 000 mk momentille
8534: Oikeusaputoimen siirryttyä valtiolle 26.97.35. Vähennys vastaa keskimääräisen
8535: 1. 6.1998 vähennettiin yleistä valtionosuutta markkamäärän alentamista 1,9 mk.
8536: 66 550 000 mk vuonna 1998. Koko vuoden Kuntien vuoden 1999 yleisen valtionosuu-
8537: ajalta laskettavat valtiolle siirtyneet kustan- den perusteena oleva keskimääräinen markka-
8538: nukset ovat 97 500 000 mk, joten vuonna 1999 määrä on 186,6 mk. Keskimääräisen markka-
8539: yleistä valtionosuutta tulee vähentää lisäksi määrän mukaan määräytyvä yleinen valtion-
8540: 30 950 000 mk. Vähennys vastaa keskimääräi- osuus on 1 261 000 000 mk.
8541: sen markkamäärän alentamista 4,6 mk. Luvun perustelujen selvitysosaan viitaten li-
8542: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- säyksenä on otettu huomioon verotuloihin pe-
8543: tykseen liittyvät esitykset laiksi kadun ja eräi- rustuvat tasauslisät 170 000 000 mk ja vähen-
8544: den yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- nyksenä tasausvähennykset 209 000 000 mk
8545: dosta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi sekä lisäyksenä siirtymätasauslisät 10 000 000
8546: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen mk ja vähennyksenä siirtymätasausvähennyk-
8547: kunnissa annetun lain kumoamisesta 1.1.1999 set 2 000 000 mk. Vähennyksenä on otettu
8548: lukien siten, että tehtävät poistetaan yleisen huomioon valtionosuuslain mukaan vuosina
8549: valtionosuuden piiristä ja elinkeinojen edistä- 1997 ja 1998 tehdyt valtionosuusleikkaukset
8550: minen jää kunnissa vapaaehtoiseksi. Määrära- 44,8 mk/asukas eli yhteensä 229 000 000 mk.
8551: han mitoituksessa on lainmuutokset otettu
8552: 26.97 137
8553:
8554: Luvun perustelujen selvitysosaan viitaten sisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten ta-
8555: verotuloihin perustuvat tasauslisät ja -vähen- loudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn talo-
8556: nykset ja siirtymätasaukseen perustuvat lisä- udellisen tuen tarpeessa. Taloudellisen tuen
8557: ykset ja vähennykset tehdään tämän momentin tarpeeseen vaikuttavina tekijöinä otetaan huo-
8558: lisäksi talousarvion momenteille 29.40.30, mioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisä-
8559: 29.91.30 ja 33.32.30. asiainministeriö voi asettaa avustuksen myön-
8560: tämiselle ja käytölle kunnan talouden terveh-
8561: 1999 määräraha 1 001 000 000 dyttämistä koskevia ehtoja. Avustusta
8562: 1998 määräraha 1 064 540000 myönnettäessä otetaan myös huomioon ne eri-
8563: 1997 tilinpäätös 1 205 260 184 tyiset taloudelliset vaikeudet, joita kunnille ai-
8564: heutuu vuoden 1997 valtionosuusuudistukses-
8565: 32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntaja- ta ja valtionosuusleikkauksien yhteisvaikutuk-
8566: ko (arviomääräraha) sesta.
8567: Momentille myönnetään 11 500 000 mk.
8568: 1999 määräraha 230 000 000
8569: Määrärahaa saa käyttää kuntien yhdistymis-
8570: 1998 määräraha 200 000000
8571: avustuksista annetun lain (89/1994) 3 §:n mu-
8572: kaisten avustusten ja kuntajaosta annetun lain 1997 tilinpäätös 100 000 000
8573: tarkoittamien selvitysten kustannusten maksa-
8574: miseen. 35. Valtion korvaus edunvalvontapalvelujen
8575: Se l v i t y s o s a : Kuntajaon muutoksen ta- tuottamisesta (arviomääräraha)
8576: pahtuessa maksetaan kuntajakolain ( 1196/ Momentille myönnetään 1 600 000 mk.
8577: 1997) mukaisia yhdistymisavustuksia kuntaja- Määrärahaa saa käyttää yleisen edunvalvon-
8578: on muutoksen voimaantulovuonna ja sitä seu- nan järjestämisestä annettavan lain 6 §:ssä tar-
8579: raavana vuotena asukasluvun ja asukaskohtai- koitettuihin edunvalvontapalvelun tuottajille
8580: sen markkamäärän perusteella. maksettaviin korvauksiin.
8581: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun-
8582: oon aikaisemman kuntien yhdistymisavustus- nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
8583: lain mukaan vuoden 1997 alussa tapahtunei- laiksi edunvalvonnan järjestämisestä. Holho-
8584: den kuntaliitosten perusteella Lohjan, Heino- ustoimi uudistuu luvun 26.06 perusteluissa se-
8585: lan ja Porvoon kaupungeille maksettavat lostetulla tavalla 1.12.1999 lukien. Määrära-
8586: avustukset, 10 950 000 mk. Muuta osaa mää- han mitoitus perustuu virkaholhouksen nykyi-
8587: rärahasta voitaisiin käyttää kuntajakoselvityk- siin kustannuksiin, jotka selvityksen mukaan
8588: siin ja muihin kuntajakolaista aiheutuviin eri- ovat keskimäärin vuodessa 3,24 mk/kunnan
8589: tyismenoihin. asukas. Määräraha on siirtoa momentilta
8590: 26.97.31.
8591: 1999 määräraha 11 500 000 Valvottavia edunvalvontoja on vuodessa
8592: 1998 määräraha 22 500 000 noin 36 000.
8593: 1997 tilinpäätös 27 330 300
8594: 1999 määräraha 1 600 000
8595: 34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitus-
8596: avustus 80. Korkotuet ja velkojen vakautuslainat
8597: Momentille myönnetään 230 000 000 mk. kunnille ( arviomääräraha)
8598: Määrärahaa saa käyttää kuntien valtion- Momentille myönnetään 12 800 000 mk.
8599: osuuslain 13 §:n ja 30 §:n mukaisten harkin- Määrärahaa saa käyttää kunnan talouden va-
8600: nanvaraisten rahoitusavustusten maksamiseen kauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun
8601: kunnille. Harkinnanvaraista valtion rahoitus- lain (65811994) mukaisten korkotukien ja lai-
8602: avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka en- nojen maksamiseen.
8603: 138 26.98
8604:
8605: S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- kipäätöksiä. Määrärahalla on varauduttu jo
8606: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tehtyjen korkotukipäätösten mukaisiin menoi-
8607: laiksi kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- hin.
8608: taselvityksestä annetun lain voimassaolon jat-
8609: kamisesta kolmella vuodella ja lain sovelta- 1999 määräraha 12 800 000
8610: misalan rajaamisesta koskemaan ainoastaan 1998 määräraha 12 800 000
8611: sen soveltamisalan piirissä nyt olevia kuntia ja 1997 tilinpäätös 9 104 914
8612: niille myönnettyjä vakautuslainoja ja korkotu-
8613:
8614:
8615: 98. Alueiden kehittäminen
8616:
8617: S e l v i t y s o s a : Alueellisella kehittämispolitiikalla pyritään osaltaan huolehtimaan, että
8618: maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapuolisesti. Aluekehittämistyössä paino-
8619: tetaan osaamista ja kaupunkien roolia alueiden kehittämisen edistäjänä. Sisäasiainministeriö luo
8620: edellytykset aluekehittämistyölle ja EU :n rakennerahastojen hyväksikäytölle sekä huolehtii, että
8621: tavoite 6, 2 ja Sb -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden toteuttamiseen varataan riittävät kansalliset
8622: määrärahat valtion talousarvioon. Tavoitteena on edelleen parantaa yhteistyötä sekä kansallisessa
8623: että EU-ohjelmatyössä. Yhteistyö uusien työvoima- ja elinkeinokeskusten kanssa vakiinnutetaan.
8624: EU:n aluekehitysrahaston varat suunnataan ohjelmien mukaisesti myös ohjelmakauden viimeise-
8625: nä toteutusvuonna.
8626:
8627: 43. Maakunnan kehittämisraha (osa EU) 1999 määräraha 112 500 000
8628: (siirtomääräraha 3 v) 1998 määräraha 114000 000
8629: Momentille myönnetään 112 500 000 mk. 1997 tilinpäätös 104 500 000
8630: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
8631: tun lain (1135/1993) 6 §:n mukainen aluekehi- 61. EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke-
8632: tysraha. Määrärahaa saa käyttää EU :n alueke- hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin (EU)
8633: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- (siirtomääräraha 3 v)
8634: teohjelmia, yhteisöaloitteita ja pilottihankkeita Momentille myönnetään 212 047 000 mk.
8635: toteuttavien hankkeiden valtion kansallisten Lisäksi saa vuonna 1999 tehdä myöntämis-
8636: rahoitusosuuksien maksamiseen. Lisäksi mää- valtuuspäätöksiä yhteensä 500 000 000 mar-
8637: rärahaa saa käyttää osaamiskeskus- ja kaupun- kan edestä.
8638: kipoliittisten toimenpiteiden sekä muiden ky- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission
8639: seisen pykälän mukaisten menojen maksami- kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjä ta-
8640: seen. voitteiden 6, 2 ja Sb koskevia ohjelmia ja yh-
8641: Määrärahasta on varattu 80 000 000 mk teisöaloitteita toteuttavien valtion omien tai
8642: EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien ta- muiden hankkeiden sekä ohjelmien toteuttami-
8643: voiteohjelmien, yhteisöaloitteiden sekä mui- seen liittyvään tekniseen apuun EU:n aluekehi-
8644: den hankkeiden kansallista osarahoitusosuutta tysrahastosta maksettavana vuoden 1999 ra-
8645: varten, josta aluekehitysrahastosta rahoitetta- hoitusosuutena.
8646: vien hankkeiden osuus on 68 800 000 mk ja Määrärahaa saa yhdessä muiden hallinnon-
8647: sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkeiden alojen momenttien määrärahojen kanssa käyt-
8648: osuus 11 200 000 mk. tää myös Euroopan aluekehitysrahaston osara-
8649: hoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvitta-
8650: van enintään 50 henkilön palkkaamiseen.
8651: 26.98 139
8652:
8653: Selvitysosa: EU:n komission vuodelle arviossa otettu huomioon seuraavat aloitteet:
8654: 1999 hyväksymien ohjelmien rahoituksesta Interreg II A, Leader II, SME ja Pesca. Yhtei-
8655: ohjataan tavoiteohjelmiin 6, 2 ja 5b söaloitteiden valtion kansallinen rahoitus eri
8656: 651 200 000 mk ja yhteisöaloitteiden rahoituk- hallinnonaloilla on yhteensä 66 000 000 mk.
8657: seen 60 847 000 mk. Edellä mainittuihin tar- Arvio maksumäärärahan ja valtuuden ohjel-
8658: koituksiin budjetoidaan vuonna 1999 mien mukaisesta jakautumisesta hallinnon-
8659: 212 047 000 mk. EU:n aluekehitysrahaston ra- aloittain ja tavoiteohjelmittain on seuraava
8660: hoittamista yhteisöaloitteista on valtion talous- (milj. mk):
8661: Valtion
8662: kansallinen rahoi-
8663: Tavoite 6 Tavoite 2 Tavoite 5b Yhteensä tusosuus
8664:
8665:
8666: Sisäasiainministeriö!) 42,6 49,3 31,3 123,2 58,8
8667: Opetusministeriö 27,8 20,3 7,5 55,6 42,4
8668: Maa- ja metsätalousministeriö 3,8 6,9 6,8 17,5 24,7
8669: Liikenneministeriö 7,5 6,3 13,8 10,0
8670: Kauppa- ja teollisuusministeriö 160,0 60,0 63,0 283,0 290,0
8671: Sosiaali- ja terveysministeriö 4,3 0,5 4,8 3,1
8672: Työministeriö 22,4 31,6 3,6 57,6 36,3
8673: Ympäristöministeriö 15,1 8,8 14,5 38,4 20,0
8674: Indeksointivarat 31,4 10,7 15,2 57,3
8675: Yhteensä 307,4 195,1 148,7 651,2 485,3
8676: 1)
8677: Sisältää teknisen tuen
8678:
8679: Hallinnonaloittainen määrärahan ja myöntä- 38 % ja 5b-alueella 50 % julkisesta kokonais-
8680: misvaltuuden jako täsmennetään sisäasiainmi- rahoituksesta.
8681: nisteriön tekemän ns. irrotuspäätöksen valmis- Tulot on kirjattu momentille 12.26.98 sekä
8682: telun yhteydessä. ohjelmien vaatimat kansalliset osuudet mo-
8683: Määrärahaan sisältyvien indeksointivarojen menteille 26.98.43, 29.01.22, 29.10.22,
8684: vaatimasta kansallisesta osuudesta vastaavat 30.14.44, 30.41.46, 31.24.21, 31.30.21,
8685: täysimääräisesti muut kuin valtio. Mikäli vaa- 32.10.22, 32.20.27, 32.20.40, 32.30.45,
8686: dittavaa kansallista vastinerahoitusta ei saada 32.50.40, 32.60.40, 33.01.61, 34.06.62,
8687: muilta kuin valtiolta, indeksointivaroja ei 34.06.63, 34.06.77 ja 35.99.61.
8688: EU:lta oteta vastaan.
8689: Määrärahan jakauma hallinnonaloittain on 1999 määräraha 212 047 000
8690: saatu kyseessä olevista ohjelmista. Keskimää- 1998 määräraha 593 600 000
8691: räinen EU:n tuki on 6-alueella 50%, 2-alueella 1997 tilinpäätös 498 170 000
8692: 140
8693:
8694:
8695:
8696:
8697: Pääluokka 27
8698: PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
8699:
8700:
8701: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
8702: 18 820 henkilötyövuotta.
8703: Suomi ylläpitää asianmukaista, turvallisuusympäristöön nähden uskottavaa itsenäistä puolus-
8704: tuskykyä. Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sotilaallisen maan-
8705: puolustuksen kehittämistarpeet, valtiontalouden rahoitusmahdollisuudet, Euroopan turvallisuus-
8706: poliittisessa rakenteessa ja sotilaspoliittisessa kehityksessä tapahtuvat muutokset, kotimaisen
8707: puolustustarviketeollisuuden toimintaedellytykset ja lainsäädännön kehitystyö sekä lisääntyvät
8708: velvoitteet osallistua YK:n ja ETYJin valtuutuksella kriisinhallintatoimintaan sekä muuhun kan-
8709: sainväliseen yhteistoimintaan. Hallinnonalan toiminnan ja tavoitteiden suuntaamista eduskunnan
8710: hyväksymän valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti jatketaan.
8711: Puolustusvoimien rakennemuutoksen toimeenpanoa jatketaan siten, että päätetyt uudistukset
8712: on kokonaisuudessaan saatettu loppuun vuoteen 2000 mennessä. Uudistettu varusmiesten koulu-
8713: tusjärjestelmä otetaan täysimittaiseen käyttöön vuoden 1999 aikana. Puolustusvoimien palkatun
8714: henkilöstön määrää, rakennetta ja koulutusjärjestelmää kehitetään henkilöstöstrategia 2008
8715: -suunnitelman mukaisesti.
8716: Hallintotoimintaa kehitetään erityisesti tulosohjauksen ja -johtamisen toimintatapojen ja järjes-
8717: telmien vakiinnuttamiseksi läpi koko hallinnonalan. Keskushallintouudistukseen liittyen valmis-
8718: tellaan pääesikunnan ja sen alaisten laitosten uudelleenorganisointi.
8719: Puolustusministeriön hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet ovat:
8720: - turvallisuusympäristöön nähden riittävä puolustusvalmius ja toimintakyky ylläpidetään
8721: - kansainvälistä puolustuspoliittista yhteistyötä jatketaan siten, että edellytykset osallistua
8722: kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin parantuvat
8723: - ikäluokista varusmiespalveluksen suorittaa vähintään 80% miehistä ja 1-2% naisista
8724: -henkilöstö- ja koulutusjärjestelmää kehitetään henkilöstöstrategia 2008 -suunnitelman mu-
8725: kaisesti
8726: - tietohallinnon tavoitetilan kattava kuvaus laaditaan ottaen huomioon koko hallinnonalan yh-
8727: teiskäyttötarpeet
8728: -puolustusvoimien tarpeista lähtien ja ottaen huomioon puolustusmateriaalihankintoihin käy-
8729: tettävissä olevat määrärahat pyritään säilyttämään keskeisen kotimaisen puolustustarviketeolli-
8730: suuden toimintaedellytyksiä
8731: -kansainvälistä materiaaliyhteistyötä kehitetään siten, että se parantaa kansallisen tutkimuk-
8732: sen ja tuotekehityksen edellytyksiä, puolustustarviketuotannon mahdollisuuksia ja huoltovar-
8733: muuden kriisinsietokykyä
8734: - rakennuskiinteistöjen ja aluerakenteiden käytettävyys turvataan käyttämällä kunnossapitoon
8735: vähintään 0,4 % niiden jälleenhankinta-arvosta
8736: 27.01 141
8737:
8738: - räjähtävän materiaalin varastointi saatetaan puolustusministeriön räjähdysainepäätöksen
8739: mukaiseksi.
8740: Hallinnonalan menoihin ehdotetaan 9 028,1 milj. mk. Puolustusmateriaalimenoihin ehdotetaan
8741: 3 490 milj. mk, mistä 2 700 milj. mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien mak-
8742: suista, 20 milj. mk puolustushaarojen ja aselajien uusinta- ja täydennyshankinnoista sekä 770
8743: milj. mk indeksien ja valuuttakurssien muutoksista aiheutuvista menoista.
8744:
8745:
8746:
8747:
8748: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
8749: V. 1997 V. 1998 v. 1999
8750: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
8751: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
8752: 01. Puolustusministeriö 365 200 240700 272435 + 31 735 + 13
8753: 10. Puolustusvoimat 9 632 700 9 795 100 8 680 118 - 1114 982 - 11
8754: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamis-
8755: toiminta 105 694 69400 69 600 + 200 + 0
8756: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan
8757: muutmenot 8 815 5 930 5 930
8758: Yhteensä 10112409 10111130 9 028 083 • 1083 047 -11
8759:
8760:
8761:
8762: 01. Puolustusministeriö
8763:
8764: S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat:
8765: -puolustuspolitiikan toteutusta ja puolustusjärjestelmän ohjausta kehitetään valtioneuvoston
8766: turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti
8767: -puolustusministeriön ja pääesikunnan välistä työnjakoa koskevat ministeriön päätökset teh-
8768: dään
8769: - puolustusvoimien rakennemuutoksen yhteydessä muodostettavien valmiusyhtymien toi-
8770: minnan edellyttämä rakentaminen on painopisteenä
8771: - aluevalvontalainsäädännön kokonaisuudistusta koskevat esitykset valmistellaan
8772: -ulkomaisiin puolustusmateriaalihankintoihin liitetään mahdollisuuksien mukaan vastakaup-
8773: pavelvoite ja vastakauppasopimukset solmitaan niitä koskevien määräysten mukaisesti
8774: -EU:n POLARM-työryhmän toimintaan osallistumistajatketaan ja toimitaan sen puheenjoh-
8775: tajana Suomen EU-puheenjohtajakaudella
8776: -Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan vuonna 1998 tai sitä ennen alkaneista pro-
8777: jekteista on toteutunut 95 %
8778: - asianhallintajärjestelmän edellyttämät ministeriön asiakirjahallinnon prosessikuvaukset teh-
8779: dään ja asianhallintajärjestelmä otetaan käyttöön ja henkilöstöllä on valmiudet järjestelmän käyt-
8780: tämiseen
8781: - esimiestaitoihin keskittyvä johtamisvalmennus, osana seuraajajärjestelmää, suunnitellaan ja
8782: ohjelmat laaditaan
8783: -Suomen osallistumista kansainväliseen humanitaariseen miinanraivaukseen tuetaan ulkoasi-
8784: ainministeriön kanssa laadittujen toimeksiantojen mukaisesti.
8785: 142 27.01
8786:
8787: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa: Valtioneuvosto on mää-
8788: Momentille myönnetään 51 235 000 mk. rännyt puolustusministeriön toimimaan yhtenä
8789: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- valtion viidestätoista kiinteistöyksiköstä.
8790: sa on vähennyksenä otettu huomioon 235 000 Vuonna 1997 puolustusministeriöllä oli hallin-
8791: mk yhden henkilön palkkausmenojen siirtona nassaan rakennuksia yhteensä noin 18 8 milj.
8792: momentille 27.10.21. rm 3 huoneistoalaltaan noin 4 milj. m 2. Kiin-
8793: teistökantaan kuuluvat lisäksi aluerakenteet
8794: 1999 määräraha 51235 000 sekä teknisetjärjestelmät ja verkostot. Lämmi-
8795: 1998 määräraha 49 500 000 tettäviä rakennuksia koko rakennuskannasta
8796: 1998 lisämääräraha 800 000 oli noin 12,5 milj. rm 3 .
8797: 1997 tilinpäätös 54 200 000 Kiinteistökannan arvo oli vuoden 1997 lo-
8798: pussa noin 10,1 mrd mk. Kiinteistökannan in-
8799: ventointiarvot on määritelty erillisarvona mää-
8800: 22. Kiinteistövarallisuuden omistajuudesta
8801: ritellyn nykyarvon perusteella, joka on kohteen
8802: ja hallinnoinnista aiheutuvat menot (siirto- jälleenhankinta-arvo vähennettynä kohteen iän
8803: määräraha 2 v) ja kuluneisuuden aiheuttamaHa arvonalennuk-
8804: Momentille myönnetään 16 200 000 mk. sella
8805: Määrärahaa saa käyttää puolustusministeri-
8806: ön hallinnonalan kiinteistövarallisuuden han- 1999 määräraha 16 200 000
8807: kinnasta, vuokraamisesta, hoidosta ja luovutta- 1998 määräraha 16 200 000
8808: misesta aiheutuvien hallinnollisten menojen
8809: maksamiseen henkilöstömenoja lukuunotta-
8810: 74. Uudisrakennukset ja perusparannukset
8811: matta.
8812: (siirtomääräraha 3 v)
8813: Momentille myönnetään 193 500 000 mk.
8814:
8815: Käyttösuunnitelma:
8816: Kustannusarvio
8817: Hyöty- Myönnetty Myönnetään
8818: Rakennustyö alam2 lOOOmk mk/m2 mk mk
8819: 1. Varastoalue, Hartola 7 880 25 200 3 198 18 400 000 6 800 000
8820: 2. Kasarmi nro 1 pp II-vaihe, Kajaani 7 350 13 000 1 768 5 500000 7 500 000
8821: 3. Kasarmi nro 2 pp II-vaihe, Kajaani 7 350 12000 1632 6000 000
8822: 4. Koulutushalli, Kajaani 2000 15 000 7 500 15 000 000
8823: 5. Esikunta- ja tutkimuslaitosrak. nro 175 pp,
8824: Riihimäki 4 670 23 700 5 075 17 000 000 6700000
8825: 6. Kiinteistö- ja turvavalvonta, Rovaniemi 16000 12 000000 4 000000
8826: 7. Lentokonekorjaamo, Rovaniemen mlk 2 270 20500 9 031 7 500 000 13000000
8827: 8. Aluekeskuksen pp,Tampere 3 796 49700 13 092 10600 000 16000000
8828: 9. Kiinteistö- ja turvavalvonta,Turku 32000 21 300 000 5 000000
8829: 10. Sääsuojat, kenttä- ja aluetyöt,Vantaa 10000 4 200000 3 000000
8830: 11. Pienehköt työt 110 500 000
8831: Yhteensä 193 500 000
8832:
8833: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on kennus ei täytä tällä hetkellä voimassa olevia
8834: muutettu. Edellä lueteltujen hankkeiden lisä- suosituksia varustuksen ja kunnon osalta. Pe-
8835: perusteluina esitetään seuraavaa: rusparannuksen II-vaihe käsittää korjauksen
8836: 3. Yksi maavoimien valmiusyhtymistä pe- muilta osin paitsi kouluttajien ja varusmiesten
8837: rustetaan Kajaanin varuskuntaan. Kasarmira- sosiaalitilat, jotka on toteutettu !-vaiheessa.
8838: 27.10 143
8839:
8840: 4. Yksi maavoimien valmiusyhtymistä pe- 87. Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (siir-
8841: rustetaan Kajaanin varuskuntaan. V aruskun- tomääräraha 2 v)
8842: nassa ei ole sinne siirtyville joukoille riittäviä, Momentille myönnetään 11 500 000 mk.
8843: eikä aselajeille ja erilaista elektroniikkaa sisäl- Määrärahaa saa käyttää hankintavaltuuksis-
8844: täville järjestelmille sopivia koulutustiloja. ta, kiinteistöjen ja rakennusten hankkimisesta
8845: Edellä olevien kohtien 1-10 hankkeista arvi- sekä osakkeiden hankkimisesta asunto- ja kiin-
8846: oidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna teistöosakeyhtiöistä aiheutuvien menojen
8847: 2000 noin 33,6 milj. mk. maksamiseen.
8848:
8849: 1999 määräraha 193 500 000 1999 määräraha 11500 000
8850: 1998 määräraha 163 500 000 1998 määräraha 11 500 000
8851: 1998 lisämääräraha 21 500 000 1997 tilinpäätös 12 000 000
8852: 1997 tilinpäätös 299 000 000
8853:
8854:
8855: 10. Puolustusvoimat
8856:
8857: Se l v i t y s osa : Puolustusvoimat ylläpitää sellaista sotilaallista puolustuskykyä, joka kye-
8858: tään sopeuttamaan muuttuviin uhkatilanteisiin ja jolla hallitaan eriasteiset kriisitilanteet sekä pys-
8859: tytään torjumaan Suomen alueelle suunnatut eritasoiset sotilaalliset toimenpiteet.
8860: Puolustusvoimien menot jakautuvat avain- ja tukituloksille seuraavasti:
8861:
8862: 1997 1998 1999
8863: toteutuma ennakoitu TAE
8864: milj. mk milj. mk milj. mk
8865: Avaintulokset
8866: 1. Reaaliaikainen tilannekuva ja alueellisen koskematta-
8867: muuden turvaamiskyky 239 147 141
8868: 2. Ajanmukainen puolustussuunnitelma ja johtarniskyky 478 517 509
8869: 3. Suorituskykyiset joukot 5 466 6545 5 567
8870: 4. Kansainvälinen yhteistyö ja valmius tukea rauhantur-
8871: vatoimintaa 17 23 27
8872: 5. Maanpuolustustahdon ylläpito 72 71 68
8873: Tuki tulokset:
8874: 6. Laadukas hallinnollinen tuki ja ohjaus 474 559 502
8875: 7. Laadukas materiaalituki 1185 1360 1260
8876: 8. Tarkoituksenmukainen toimintaympäristö 447 573 606
8877: Avain- ja tukituloksiin kohdistamaton osuus 1255
8878: Yhteensä 9633 9795 8 680
8879:
8880:
8881: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti puo-
8882: lustusvoimille vuodelle 1999 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet
8883: - aluevalvonnan ajallinen ja alueellinen kattavuus sovituilla painopistealueilla säilytetään
8884: vuoden 1998 tasolla
8885: -valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon edellyttämien toimenpiteiden
8886: toteuttamista jatketaan suunnitelman mukaisesti ja pääesikunnan ja sen alaisten laitosten uudel-
8887: leenorganisointia koskevat esitykset tehdään puolustusministeriölle
8888:
8889: 7 380149M
8890: 144 27.10
8891:
8892: - virka-apuvalmius ylläpidetään varusmiesten palvelusaikamuutoksesta huolimatta
8893: - kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarkoitetun joukon koulutusta ja varustamista jatke-
8894: taan suunnitelmien mukaisesti ja Nordic Peace -harjoitusta valmistellaan ja toteutetaan Suomessa
8895: - lentävän henkilöstön henkilöstösuunnitelma laaditaan sekä määräaikaisen sotilashenkilös-
8896: tön rekrytointia kehitetään
8897: - kiinteistökantaa pienennetään toiminnallisten vaatimusten mukaisesti.
8898: Puolustusvoimien maksullisen palvelutoiminnan kehitystä vuosina 1997-1999 kuvaava tunnus-
8899: lukutaulukko:
8900:
8901: 1997 1998 1999
8902: toteutuma ennakoitu TAE
8903: Maksullisen toiminnan tulot tmk 29641 24 912 28 135
8904: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 24070 22403 24960
8905: KäyttöjääiDä tmk 5 571 2509 3 175
8906: -%tuloista 19 10 11
8907: Osuus yhteiskustannuksista tmk 560 608 1139
8908: Ylijäämä tmk 5011 1901 2036
8909: -%tuloista 17 8 7
8910:
8911: 16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirto- työvuotta vastaavan projektihenkilöstön palk-
8912: määräraha 3 v) kaamiseen.
8913: Momentille myönnetään 3 490 000 000 mk. Sen johdosta, että aikaisemmissa talousarvi-
8914: Määrärahaa saa käyttää puolustusmateriaalin oissa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perus-
8915: sekä puolustusvoimien muun kaluston, väli- teella ei kaikilta osin ole ollut mahdollista teh-
8916: neistön ja laitesuojien hankkimisesta aiheutu- dä sopimuksia, saa vuoden 1999 aikana tehdä
8917: vien menojen maksamiseen ja hankintaan vä- sopimuksia sanottujen tilausvaltuuksien sito-
8918: littömästi liittyviin tutkimus- ja kehittämistoi- matta olevaa määrää vastaavasti edellyttäen,
8919: mintaan, järjestelmien testaukseen, käyttökou- että näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset
8920: lutukseen ja hallintomenoihin. Määrärahasta maksut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien
8921: saa käyttää 3 470 000 000 mk aikaisemmin rahoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamää-
8922: myönnetyistä tilausvaltuuksista ja niihin liitty- riä.
8923: vistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista ai- Vuoden 1995 talousarviossa tiedustelun, val-
8924: heutuvien menojen maksamiseen sekä vonnan ja johtamisen järjestelmien ylläpitämi-
8925: 20 000 000 mk puolustushaarojen ja aselajien seksi myönnetyn määrältään 500 000 000 mk
8926: uusinta- ja täydennyshankintoihin sekä am- olevan tilausvaltuuden maksuaikataulua muu-
8927: muslaboratorion tuotanto- ja ylläpitomenoihin. tetaan siten, että tilausvaltuudesta saa aiheutua
8928: Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilö- maksuja vuodesta 1995 vuoden 2000 loppuun
8929: mennessä 500 000 000 mk poislukien indeksi-
8930: 27.10 145
8931:
8932: maksut sekä valuuttakurssien muutoksista ai-
8933: heutuvat maksut.
8934: Tilausvaltuus
8935: Myönnetty Myönnetään
8936: milj. mk milj. mk milj. mk
8937: 01. Tiedustelun, valvonnan ja johtamisen järjestelmien ylläpi-
8938: täminen 500 360 40
8939: 02. Torjuntahävittäjien uusiminen 9500 7 729 1 088
8940: 03. Torjuntahävittäjien ase- ja huoltojärjestelmien uusiminen 4420 2942 1 178
8941: 05. Venäjän kaupan kotimaan kohdennus 2 742 2 667 75
8942: 06. Tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen 2 700 248 297
8943: 07. Valmiusyhtymien varustaminen 6148 22
8944: Yhteensä 2700
8945:
8946: Se l v i t y s osa : Tilausvaltuuksien sopi- suojien ja varastojen rakentamisesta aiheutu-
8947: musten mukaisten maksatusten lisäksi tilaus- vien menojen maksamiseen silloin, kun hank-
8948: valtuuksiin liittyvien indeksi- ja valuuttakurs- keen kustannusarvio on alle 1 000 000 mk.
8949: sien noususta aiheutuvien lisätarpeiden ja in- Määrärahaa saa käyttää enintään 20 000 000
8950: deksi- ja valuuttakurssien alenemisesta mk palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin
8951: syntyvien vähennysten erotuksesta arvioidaan perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen
8952: aiheutuvan 770 milj. markan menot vuonna ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselle
8953: 1999. maksettavaan asuntotoimen hintatukeen sekä
8954: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä enintään 200 000 mk sotainvalideille ja sotave-
8955: otettu huomioon 232 000 000 markan maksa- teraaneille suoritettavan liiketaloudellisin pe-
8956: tuksen siirto vuodelta 1998 ja vähennyksenä rustein hinnoitellun maksullisen palvelutoi-
8957: 493 000 000 markan maksatuksen siirto vuo- minnan maksujen alentamiseen. Vuonna 1999
8958: delle 2000. saa tehdä varustuksen käyttöä ja kunnossapitoa
8959: Aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksi- koskevia pitkäaikaisia sopimuksia määrärahan
8960: en käytöstä aiheutuu menoja 3 097 milj. mk puitteissa siten, että niistä saa aiheutua valtiol-
8961: vuonna 2000, 2 242 milj. mk vuonna 2001, le menoja vuoden 2000 loppuun mennessä
8962: 1 450 milj. mk vuonna 2002 sekä yhteensä enintään 265 569 000 mk ja vuoden 2001 lop-
8963: 2 575 milj. mk vuoden 2002jälkeen. puun mennessä enintään 338 962 000 mk.
8964: Sen johdosta, että vuoden 1998 talousarvios-
8965: 1999 määräraha 3 490 000 000 sa hyväksyttyjen tilausvaltuuksien perusteella
8966: 1998 määräraha 4 720000000 ei kaikilta osin ole ollut mahdollista tehdä so-
8967: 1997 tilinpäätös 4 559 000 000 pimuksia, saa vuoden 1999 aikana tehdä sopi-
8968: muksia sanottujen tilausvaltuuksien sitomatta
8969: 21. Puolustusvoimien toimintamenot (siirto- olevaa määrää vastaavasti edellyttäen, että
8970: määräraha 2 v) näistä sopimuksista aiheutuvat vuotuiset mak-
8971: sut eivät ylitä kyseisten tilausvaltuuksien ra-
8972: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
8973: hoitussuunnitelmissa esitettyjä markkamääriä.
8974: 5 190 118 000 mk.
8975: Se l v i t y s o s a : Momentin määrärahan
8976: Määrärahaa saa käyttää puolustusvoimien
8977: arvioidaan alustavasti jakaantuvan seuraavasti:
8978: tehtävien edellyttämään toimintaan, ulkomaa-
8979: palkkamenot 3 369 milj. mk (pl asevelvollisten
8980: laisille oppilaille annettavasta sotilaskoulutuk-
8981: päivärahat ja reserviläispalkat), asevelvollisten
8982: sesta ja puolustusvoimien joukkojen kansain-
8983: ylläpito 530 milj. mk, toimitilakustannukset
8984: välisestä harjoitustoiminnasta aiheutuvien me-
8985: 540 milj. mk, korvaus ilmailulaitokselle ja va-
8986: nojen maksamiseen sekä kevytrakenteisten
8987: 146 27.30
8988:
8989: kuutukset ym. 65 milj. mk, lentotoiminta 200 miseksi ja taloudellisen seurannan selkeyttä-
8990: milj. mk, Puolustusvoimien Materiaalilaitok- miseksi siirretty momentille 12.27.22.
8991: sen tuotantotoiminta 94 milj. mk (pl palkkame- Aiemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien
8992: not), henkilökunnan koulutus 78 milj. mk sekä käytöstä aiheutuu maksuja vuonna 1999 enin-
8993: muu koulutus, sota- ja leiriharjoitukset, alue- tään 283 000 000 mk.
8994: valvontaja alueellisen koskemattomuuden tur-
8995: vaamiskyky, polttoaineet ym. 314 milj. mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
8996: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Bruttomenot 5 218 253 000
8997: oon lisäyksenä 21 400 000 mk siirtona mo- Maksullisen toiminnan erillis-
8998: mentilta 34.06.02 tukityöllistettyjen hoitamien menot 24 960000
8999: tehtävien vakinaistamiseksi 189 henkilön Muut toimintamenot 5 193 293 000
9000: palkkauksina ja 235 000 mk yhden henkilön Bruttotulot 28 135 000
9001: palkkausmenojen siirtona momentilta Maksullisen toiminnan tulot
9002: 27.01.21 sekä vähennyksenä 117 000 mk yh- - julkisoikeudelliset suoritteet 5 000
9003: - muut suoritteet 28 130000
9004: den henkilön palkkausmenojen siirtona mo-
9005: Nettomenot 5 190 118 000
9006: mentille 34.06.21.
9007: Puolustusvoimien asuntotoimesta aiheutuvat 1999 määräraha 5 190118 000
9008: menot ja asukkailta perittävät vuokrat ja käyt-
9009: 1998 määräraha 5 075 100 000
9010: tökorvaukset on toiminnan ohjauksen paranta-
9011: 1998 lisämääräraha 93 300 000
9012: 1997 tilinpäätös 5 073 700 000
9013:
9014:
9015:
9016: 30. Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
9017:
9018: Se l v i t y s osa : Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvalli-
9019: suus- ja yhteistyökonferenssin päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetun lain
9020: (51411984) mukaan rauhanturvaamistoiminnan määrärahat budjetoidaan ulkoasiainministeriön
9021: ja puolustusministeriön pääluokissa. Ulkoasiainministeriön pääluokassa momentilla 24.99.22
9022: budjetoidaan määrärahat suomalaisten rauhanturvajoukkojen palkkaus- ja koulutusmenoihin ja
9023: puolustusministeriön pääluokassa tämän luvun momentilla 22 suomalaisten rauhanturvajoukko-
9024: jen kalusto- ja hallintomenoihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin.
9025: Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat:
9026: -kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan osallistumiselle luodaan ja ylläpidetään toimin-
9027: taedellytykset valmistelemalla osallistumispolitiikka yhteistoiminnassa ulkoasiainministeriön
9028: kanssa, hankkimalla osallistumiseen tarvittavat voimavarat sekä ylläpitämällä tarvittavat säädök-
9029: set
9030: - valtakunnan poliittisen johdon päättämä osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan toteute-
9031: taan vähintään nykytasolla huolehtimalla kansallisesta hallinnosta ja johtamisesta sekä toimitta-
9032: malla rauhanturvajoukkojen käyttöön laadullisesti ja määrällisesti tasokas ja riittävä henkilöstö
9033: sekä materiaali
9034: -Suomen kansainvälisen aseman ja tehtyjen sitoumusten edellyttämä valmiusjärjestelmä yl-
9035: läpidetään
9036: - rauhanturvaamisen johtamisen ja toimeenpanovastuun kehittämistarpeet selvitetään ja tar-
9037: vittavat toimenpiteet aloitetaan.
9038: 27.30 147
9039:
9040: 22. YK:nja ETYJin rauhanturvaamistoimin- Makedoniassa UNPREDEP-operaatiossa sekä
9041: nan kalusto- ja hallintomenot (arviomäärära- yksi henkilö Kyproksessa UNFICYP-operaati-
9042: ha) ossa.
9043: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9044: Menojen ja tulojen erittely: mk
9045: 60 600 000 mk.
9046: Määrärahaa saa käyttää sotilastarkkailijoi- Bruttomenot 66400000
9047: den palkkojen ja kansallisen päivärahan mak- Bruttotulot 5 800000
9048: samiseen, valmiusjoukon palkkaus-, koulu- - YK:n maksamat kalustokorvaukset 5 500000
9049: tus-, ylläpito-, varustamis-, hallinto- ja muiden - muut rauhanturvaamistoimintaan
9050: liittyvät tulot 300000
9051: kulutusmenojen ja pohjoismaisten YK-kurssi-
9052: Nettomenot 60600000
9053: en menojen maksamiseen sekä Libanonissa,
9054: Bosniassa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa
9055: 1999 määräraha 60 600000
9056: Makedoniassa olevien suomalaisten rauhan-
9057: turvajoukkojen sekä Kyproksella olevan Suo- 1998 määräraha 60400 000
9058: men edustajan matkakustannusten, terveyden- 1997 tilinpäätös 98 694 972
9059: hoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edustus-
9060: ja hallintomenojen maksamiseen. 24. Kansainvälisen puolustuspoliittisen yh-
9061: Määrärahalla pysyväisluonteisiin tehtäviin teistyön menot (arviomääräraha)
9062: palkatun henkilöstön määrä saa olla enintään Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
9063: 21 henkilötyövuotta. Lukuun ei sisälly YK:nja Määrärahaa saa käyttää kansainväliseen puo-
9064: ETYJin rauhanturvaamisoperaatioihin patkat- lustuspoliittiseen yhteistyöhön liittyvistä ko-
9065: tava henkilöstö. kouksista, neuvotteluista, seminaareista, kou-
9066: Siinä tapauksessa, että Suomen hallitukselle lutustilaisuuksista ja harjoituksista sekä
9067: esitetään pyyntö uuden rauhanturvajoukon lä- ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävien
9068: hettämisestä YK:n tai ETYJin rauhanturvaa- toimien täytäntöönpanosta sekä näistä johtu-
9069: mistehtäviin ja Suomi päättää rauhanturvajou- vista hallinnollisista toimista aiheutuvien me-
9070: kon asettamisesta tai että Suomi päättää jatkaa nojen maksamiseen.
9071: osallistumistaan jo käynnissä olevan operaati- Selvi tysosa : Määrärahaa käytetään
9072: on seuraavaan vaiheeseen, saa näihin menoihin rauhankumppanuusohjelmamme mukaisten
9073: käyttää tälle momentille myönnettyjä määrära- kokousten, koulutustilaisuuksien, opintomat-
9074: hoja. kojen ja vierailuvaihdon toteuttamiseen sekä
9075: Selvitysosa: Momentin nimike ja nu- Suomessa että Suomesta muihin kumppanuus-
9076: merotunnus on muutettu. Määrärahan mitoi- maihin kuten myös osallistumiseen rauhan-
9077: tuksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavi- kumppanuusohjelman mukaisiin harjoituksiin.
9078: na tuloina YK:n suoritukset kalustokorvausten Merkittävä osa määrärahasta käytetään rau-
9079: osalta ja eräät muut rauhanturvaamistoimin- hankumppanuusohjelman mukaisen Suomen
9080: taan liittyvät tulot. Valmiusjoukko on Suomes- isännöimän rauhanturvaamisharjoituksen to-
9081: sa toimintavalmiussitoumuksen tehneistä hen- teuttamiseen. Edelleen määrärahaa käytetään
9082: kilöistä YK:n tai ETYJin rauhanturvaamisteh- ETYJin kokousten ja neuvotteluiden järjeste-
9083: täviä varten koottava ja varustettava joukko. ly-, asiantuntija-, turvallisuus-, yhteysupseeri-
9084: Suomi on asettanutYK:nkäyttöön Lähi-Itään, ja muiden seurantaan liittyvien tehtävien suo-
9085: Kashmiriin, Irakin ja Kuwaitin väliselle raja- rittamiseen sekä ETYJissä sovittujen luotta-
9086: alueelle sekä entisen Jugoslavian alueelle yh- musta ja turvallisuutta lisäävien tehtävien suo-
9087: teensä 30 sotilastarkkailijaa. Suomalaisia rau- rittamiseen. Määrärahaa käytetään myös Open
9088: hanturvajoukkoja toimii Etelä-Libanonissa Skies-sopimuksen täytäntöönpanon valmiste-
9089: UNIFIL-operaatiossa, Bosniassa SFOR-ope- luihin ja tarvittaessa osallistumiseen sopimuk-
9090: raatiossa ja entisessä Jugoslavian tasavallassa sen mukaisiin valvontalentoihin tai kokeilu-
9091: 148 27.91
9092:
9093: lentoihin. Lisäksi määrärahaa käytetään asera- nittuihin osa-alueisiin liittyvästä tutkimustoi-
9094: joitus- ja asevalvontaneuvottelujen seurantaan minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
9095: ja kokousosallistumiseen, WEU :n tarkkailija-
9096: aseman vaatimiin seuranta-, kokous- ja asian- 1999 määräraha 9 000 000
9097: tuntijamatkoihin sekä kansainväliseen puolus- 1998 määräraha 9 000 000
9098: tusmateriaaliyhteistyöhön ja ympäristönsuoje- 1997 tilinpäätös 6 999 061
9099: luun. Määrärahaa käytetään myös edellä mai-
9100:
9101:
9102: 91. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous
9103:
9104: Se l v i t y s o s a : Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalous tukee maanpuolustusta ke-
9105: hittäen alueita ja niiden metsäluontoa mahdollisimman hyvin puolustusvoimien toimintaan so-
9106: veltuvaksi. Luonnonvarojen hoidossa sovitetaan yhteen puolustusvoimien, taloudellisuuden,
9107: luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökohdat.
9108: Puolustusministeriön hallinnassa on n. 70 500 ha maata, jakautuen kasarmi- ja harjoitusaluei-
9109: siin, ampuma-alueisiin, lentokenttiin, varikko- ja varastoalueisiin sekä muihin erikoisalueisiin.
9110: Vesialueita on hallinnassa n. 21 000 ha. Metsätaloutta voidaan harjoittaa n. 46 000 ha:lla.
9111: Metsätaloustoiminnan tulostavoitteeksi asetetaan 7 000 000 markan käyttöjäämä. Tulostavoite
9112: edellyttää n. 102 000 m 3 myytävää puutavaraa. Puolustusministeriön metsätaloudellisessa hoi-
9113: dossa olevien metsien tasearvo olin. 227 milj. mk vuoden 1997 lopussa. Pääoman tuottoaja lii-
9114: ketaloudellisen toiminnan tulosta alentavat metsätalouteen kuulumattomat puolustusvoimille
9115: tuotetut palvelut ja ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät yhteismääräitään n. 4,1 milj. mk. Alu-
9116: eiden pääkäyttötarkoituksen rajoitteiden aiheuttamaa metsätalouden tuottoa pienentävää vaiku-
9117: tusta ei ole arvioitu.
9118: Puolustusministeriön metsätaloustoiminnan kehitys vuosina 1997-1999 tunnuslukuina:
9119:
9120: 1997 1998 1999
9121: Toteutuma Ennakoitu TAE
9122: Tulot milj. mk 27,7 25,0 26,0
9123: Erilliskustannukset milj. mk 16,9 18,5 19,0
9124: Käyttöjäämä
9125: -milj. mk 10,8 6,5 7,0
9126: -%tuloista 39,0 26,0 26,9
9127: Osuus yhteiskustannuksista 0,9 0,8 0,8
9128: Ylijäämä 9,9 5,7 6,2
9129: -%tuloista 35,7 22,8 23,8
9130: Myyntihintojen muutos % 9,6 0,0 0,8
9131: Volyymin muutos % 0,4 -6,6 0,0
9132: Investoinnit milj. mk 0,3 0,3 0,3
9133: Investoinnit % tuloista 1,1 1,2 1,2
9134: Koneellistamisaste % 50,3 54,7 55,0
9135: Henkilöstön määrä 66 64 62
9136:
9137: Lukuun liittyvät metsätalouden menot on otettu huomioon momentilla 12.27.21.
9138: 27.92 149
9139:
9140: 92. Puolustushallinnon rakennuslaitos
9141:
9142: Se l v i t y s o s a : Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa rauhan tai poikkeusolojen
9143: aikana puolustusvoimien tarvitsemat tilat ja ylläpitopalvelut Rakennuslaitos vastaa lisäksi puo-
9144: lustushallinnon kiinteistötoimen omistajaorganisaation osana kiinteistövarallisuuden kunnosta ja
9145: arvon säilymisestä.
9146: Puolustusvoimien tarvitsemia talonrakennus- ja erikoisrakennekohteita valmistuu arviolta
9147: 150 000 rm 3. Oulun ja Vaasan varuskuntien supistuksesta johtuen tilojen määrä vähenee n.
9148: 270 000 rm 3. Lisäksi rakennuslaitos huolehtii perusparannus- ja alueteknisten töiden toteuttami-
9149: sesta.
9150: Rakennuslaitoksen ylläpidettävä rakennuskanta on vuonna 1999 yhteensä 18,8 milj. rm 3. Li-
9151: säksi ylläpidon kohteena ovat puolustusvoimien käytössä olevat erilaiset aluerakenteet, -laitteet
9152: ja - verkostot. Lämmitettävien rakennusten tilavuus on noin 12,5 milj. rm 3.
9153: Puolustusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Puo-
9154: lustushallinnon rakennuslaitokselle vuodelle 1999 seuraavat tärkeimmät tulostavoitteet
9155: - asuntotoimen johtamisjärjestelmää, vuokrien hinnoittelua sekä kannattavuuden seurantaa
9156: selkiytetään ja tehostetaan. Asuntotoimesta muodostetaan rakennuslaitoksen sisäinen tulosalue ja
9157: asunnoista saatavat vuokra- ja muut tulot siirretään rakennuslaitoksen tuloiksi
9158: - palvelukykyä ja ulkoista vaikuttavuutta mitataan joka toinen vuosi tehtäväitä asiakastyyty-
9159: väisyystutkimuksella
9160: - hankesuunnitelmat tehdään sovitussa aikataulussa talousarviomenettelyn yhteydessä sekä
9161: rakennushankkeiden että alue- ja verkostotöiden osalta
9162: - rakennuslaitoksen tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään toimintoja rationalisoimalla
9163: - rakennushankkeet toteutetaan vuoden 1999 investointisopimusten mukaisessa laajuudessa
9164: sekä hankekohtaisesti laskettujen tavoitekustannusten ja aikataulujen mukaisesti markkinahin-
9165: noin
9166: -ulkopuolisille tuotettujen palvelujen liiketaloudellinen kannattavuus varmistetaan sisällyttä-
9167: mällä riittävä kate palvelujen hintaan
9168: - laitoksen liikekirjanpidon mukainen tulostavoite suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen
9169: on 500 000 mk.
9170: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotto-/kululaskelma (milj. mk):
9171:
9172: 1997 1998 1999
9173: toteutuma ennakoitu TAE
9174: Myyntituotot 904,6 899,7 842,9
9175: Myynnin oikaisuerät -14,9 -15,4 -15,0
9176: Liikevaihto 889,7 884,3 827,9
9177: Muuttuvat kulut -818,6 -811,1 -783,1
9178: Omien toimitilojen ylläpito 6,0 7,0 5,4
9179: Myyntikate 77,1 80,2 50,2
9180: Kiinteät kulut -54,4 -56,0 -53,3
9181: Käyttökate 22,7 24,2 -3,1
9182: Poistot -8,1 -8,0 -7,4
9183: Ylijäämä ennen siirtoja pv:lle/pv:lta 14,6 16,2 -10,5
9184: Palautus pv:lle/asuntotoimen hintatuki pv:lta -13,1 -15,5 11,0
9185: Ylijäämä 1,5 0,7 0,5
9186: 150 27.99
9187:
9188: 99. Puolustusministeriön hallinnonalan muut menot
9189:
9190: 40. Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden ehtoiseen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja
9191: tapaturmakorvaukset (arviomääräraha) paikallistason toimintaan.
9192: Momentille myönnetään 330 000 mk.
9193: Määrärahaa saa käyttää Lapuan patruunateh- 1999 määräraha 5 500 000
9194: taalla vuonna 1976 sattuneesta onnettomuu- 1998 määräraha 5 500 000
9195: desta aiheutuneiden tapaturmavakuutuslain 1997 tilinpäätös 5 491 000
9196: mukaisten korvausten maksamiseen.
9197:
9198: 1999 määräraha 330 000
9199: 1998 määräraha 330 000 93. Kurssivaihtelut (arviomääräraha)
9200: 1997 tilinpäätös 319 879 Momentille myönnetään nettomäärärahaa
9201: 100 000 mk.
9202: 50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu- Määrärahaa saa käyttää suomalaisista rau-
9203: keminen hanturvajoukoista aiheutuvien menojen lasku-
9204: Momentille myönnetään 5 500 000 mk. tuksessa ja sotilasasiamiestoiminnan tilinpi-
9205: Määrärahaa saa käyttää maanpuolustusjär- dossa syntyviin kurssieroihin.
9206: jestöjen toiminnan tukemiseen.
9207: S el v i ty so sa : Määrärahaa käytetään 1999 määräraha 100 000
9208: puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoi- 1998 määräraha 100 000
9209: seen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaa- 1997 tilinpäätös 4 261
9210: 151
9211:
9212:
9213:
9214:
9215: Pääluokka 28
9216: VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
9217:
9218:
9219: S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
9220: 10 930 henkilötyövuotta.
9221: 1. Toimintaympäristö
9222: Valtiovarainhallinnon kannalta keskeisin toimintaympäristön muutos aiheutuu Suomen siirty-
9223: misestä yhdessä 10 muun maan kanssa talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Markan kurs-
9224: si kiinnitetään 1.1.1999 peruuttamattomasti euroon. Siirtymäkauden aikana 1.1.1999-31.12.2001
9225: välisenä aikana euroa käytetään ainoastaan tilirahana. Julkinen sektori käyttää sisäisessä toimin-
9226: nassaan markkoja koko siirtymäkauden ajan. Osallistuvienjäsenvaltioiden 1.1.1999 jälkeen liik-
9227: keeseen laskema velka on kuitenkin pääosin euromääräistä. Ensimmäinen euromääräinen budjet-
9228: ti laaditaan vuodelle 2002. Saman vuoden alusta myös valtion kirjanpito muuttuu euromääräisek-
9229: si.
9230: Euroopan rahaliiton synty syventää integraatiokehitystä ja lisää verotuksen harmonisointipai-
9231: neita varsinkin niissä verokohteissa, joissa veropohja on liikkuva. Välittömimmin tämä näkyy
9232: valmisteverotuksessa, kuten alkoholijuomien ja tupakan verotuksessa, missä jäsenmaiden vero-
9233: tasot tulevat väistämättä lähenemään toisiaan. Suomelle tämä merkitsee verotuottojen alenemis-
9234: ta. Arvonlisäverotuksessa verokantojen alentamispaineet ovat siirtyneet tuonnemmaksi alkuperä-
9235: järjestelmän lykkääntymisen vuoksi. Välittömässä verotuksessa suurimmat kansainväliset haas-
9236: teet liittyvät pääomien liikkuvuuden lisääntymiseen. EU:ssa vireillä olevat hankkeet haitallisen
9237: verokilpailun estämiseksi muun muassa pääomatulojen lähdeveron tai sille vaihtoehtoisen katta-
9238: van kontrollijärjestelmän avulla käyvät entistä tärkeämmäksi.
9239: 2. Toimintastrategiat
9240: Talouspolitiikassa yhteiseen rahaan siirtyminen merkitsee finanssipolitiikan roolin vahvistu-
9241: mista kansallisen rahapolitiikan väistyessä. Talous- ja rahaliitossa finanssipolitiikka säilyy jäsen-
9242: valtion vastuualueena mutta yhteisen rahapolitiikan onnistumiseksi jäsenvaltioiden on noudatet-
9243: tava yhteisesti sovittuja finanssipolitiikan periaatteita. Näistä keskeisin on liiallisten julkisen ta-
9244: louden alijäämien välttämistä koskeva periaate.
9245: Valtiontalouden ohella myös kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talous kuuluu julkiseen talou-
9246: teen, jonka alijäämästä jäsenvaltio on vastuussa. Siksi talous- ja rahaliitossa valtion, kuntien ja
9247: sosiaaliturvarahastojen talouden hoidon ja päätöksenteon tulee olla entistä saumattomammin yh-
9248: teensovitettua.
9249: Verotuksen suurimmat haasteet liittyvät ansiotulojen verotuksen keventämislinjan jatkamiseen
9250: ja veropohjien tiiviyden varmistamiseen.
9251: Talous- ja rahaliiton oloissa maltillinen tulopolitiikka on entistä tärkeämpää. Julkisen palvelu-
9252: toiminnan tuloksellisuus edellyttää valtiolta kykyä toimia kilpailukykyisenä työnantajana.
9253: 152 28.
9254:
9255: !kääntyvän henkilöstön voimavarojen hyödyntäminen on myös valtion henkilöstöpolitiikan lä-
9256: hivuosien ja vuosikymmenien merkittäviä haasteita.
9257: 3. Tulostavoitteet
9258: Valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toiminta tukee niitä päämääriä, jotka on esitetty
9259: talousarvion yleisperusteluissa. V altiovarainhallinnon alustavia tulostavoitteita ja toiminnan pai-
9260: nopistealueita vuodelle 1999 ovat yleisperusteluissa esitettyjen lisäksi seuraavat:
9261: Tasapainoisenja kestävän kasvun politiikka:
9262: Valmistellaan talouspolitiikkaa, jolla parannetaan kansantalouden voimavarojen käyttöä ja li-
9263: sätään talouden sopeutumiskykyä vakaus- ja kasvusopimuksen edellyttämällä tavalla niin, että
9264: pitkän aikavälin tasapainoinen kasvu on mahdollinen.
9265: Työhön kohdistuvan verotuksen keventämistä jatketaan. EU:ssa Suomi pyrkii sekä jäsenenä
9266: että puheenjohtajamaana edistämään haitallista verokilpailua rajoittavien uudistusten toteutumis-
9267: ta yritysverotuksessa sekä välillisessä verotuksessa vaikuttamaan EU:n tulli- ja veropolitiikkaan
9268: muun muassa nykyistä yhtenäisemmän energiaverotuksen aikaansaamiseksi.
9269: Valtiovarainministeriö linjaa ja toteuttaa rahoitusmarkkinapolitiikkaa, jonka tavoitteeena on
9270: turvata rahoitusmarkkinoiden vakaus, tehokkuus ja toimivuus sekä rahoituspalvelujen monipuo-
9271: lisuus, turvallisuus ja saatavuus. Ministeriö pyrkii estämään mahdolliset tulevat rahoituskriisit
9272: sekä säilyttämään markkinapaikat sekä maksu- ja selvitysjärjestelmät tarvittavassa laajuudessa
9273: Suomessa. Markkinoiden luotetavuutta ja läpinäkyvyyttä pyritään parantamaan eri sijoitustuot-
9274: teita ja rahoitusinstituutioita koskevan informaation vertailukelpoisuutta kehittämällä sekä neut-
9275: raalilla rahoitusvalvonnalla ja verotuksella.
9276: Ministeriön tavoitteena on turvata valtion velanhoidon taloudellisuus ja vaikuttaa kansainvälis-
9277: ten rahoituslaitosten ja järjestöjen toiminnan tuloksellisuuteen.
9278: Valtiontalouden hyvä hoito:
9279: Talousarvion yleisperusteluissa esitetyn mukaisesti valtiovarainhallinnon tavoitteena on val-
9280: tion velkaantumisen supistaminen.
9281: Valtion kassan tuottotavoitteena on Euriborin keskiarvo.
9282: Valtion uuden kiinteistöomistusstrategian kehittämistä ja syventämista jatketaan. Tavoitteena
9283: on omistajaohjauksen aktivoituminen ja yhdenmukaistuminen. Tehokkuutta ja pääoman tuottoa
9284: lisätään sekä varmistetaan kiinteistöjen arvon säilyttäminen ja valtion tilahuollon turvaaminen.
9285: Valtiontalouden tarkastustoimen yleisenä päämääränä on edistää hallinnon tuloksellisuutta.
9286: Tarkastustoimi palvelee valtionhallinnon taloudellista ohjausta ja varmistaa, että sisäinen valvon-
9287: ta on asianmukaista ja taloudenhoito laillista. Toiminnantarkastusten painopiste on hallinnon ta-
9288: loudellisten ohjausjärjestelmien arvioinnissa sekä valtionavustusten ja muiden tukien käytön ar-
9289: vioinnissa. Osa voimavaroista kohdistetaan valtion kirjanpidon ja tilinpäätöksen uudistamiseen.
9290: Vero- ja tullitoimi:
9291: Verotuksen toimeenpanossa jatketaan sellaisia toiminnallisia ja organisatorisia uudistuksia, joi-
9292: den avulla turvataan siirtyminen verolajeittaisesta verotuksen toimittamisesta ja verovalvonnasta
9293: asiakaskohtaiseen verotukseen. Henkilöverotuksessa jatketaan veroilmoituksista luopumista ve-
9294: roehdotusmenettelyä laajentamalla. Verotarkastustoimessa kiinnitetään erityistä huomiota vero-
9295: tarkastusten laadun kehittämiseen, harmaan talouden torjunnan tehostamiseen ja kansainvälisen
9296: yhteistyön lisäämiseen. Verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta maan eri osissa edistetään
9297: sekä aineellista että menettelyjä koskevaa ohjeistusta lisäämällä.
9298: Tullitoimen alueella edistetään sisämarkkinoiden toimivuutta sekä elinkeinoelämän tasapuolis-
9299: ta kilpailukykyä. Tavoitteena on erityisesti valmisteveropetosten ja yhteisöön kohdistuvien pe-
9300: tosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen.
9301: 28. 153
9302:
9303: Tuloksellinen julkinen hallinto:
9304: Julkisen hallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja laatua parannetaan valtioneuvoston 16.4.1998
9305: tekemän hallintopolitiikan suuntalinjoja koskevan periaatepäätöksen edellyttämin uudistushank-
9306: kein.
9307: Varmistetaan asiakaslähtöisen, avoimen palvelutuotannon edellytyksiä edistämällä hallin-
9308: nonalakohtaisten laatustrategioiden, palvelusitoumusten, palvelujen vaihtoehtoisten tuotantota-
9309: pojen ja henkilöstötilinpäätösten käyttöä.
9310: Sähköisten palveluiden osuuden lisäämiseksi palvelutapahtumissa valmistellaan sähköisen tun-
9311: nistusmenetelmän käyttöönottoa.
9312: Oikeiden palkkasuhteiden toteuttamiseksi valtion palkanmuodostuksessa tehdään ulkoinen
9313: palkkasuhdeselvitys ja aloitetaan neuvottelut selvityksen pohjalta.
9314: Lisätään hallinnonalan henkilöstön liikkuvuutta.
9315: Tilastotoimi:
9316: Yhteiskunnan tietohuollossa jatketaan tilastotuotannon sopeuttamista Euroopan unionin ja eri-
9317: tyisesti talous- ja rahaliiton tietotarpeisiin ja velvoitteisiin. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat
9318: eurorahan käyttöönotosta johtuvat muutokset, kansatalouden tilinpito, hinta- ja palkkatilastot,
9319: suhdannetilastot, työvoimatilastot sekä palvelujen ulkomaankaupan tilastot.
9320:
9321:
9322: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
9323: V. 1997 v. 1998 v. 1999
9324: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
9325: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
9326: 01. Valtiovarainministeriö 112 994 125 000 130000 + 5 000 + 4
9327: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskes-
9328: kus 17 620 17 251 17 900 + 649 + 4
9329: 05. V aitiokonttori 192 450 182 000 197 850 + 15 850 + 9
9330: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja kor-
9331: vaukset 13 080527 13 607 120 14 229 800 + 622 680 + 5
9332: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto 38 200 40300 42 350 + 2050 + 5
9333: 18. Verohallinto 1530000 1 389 872 1 650 000 + 260 128 + 19
9334: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maa-
9335: kunnalle 813 302 774 000 837 000 + 63000 + 8
9336: 40. Tullilaitos 490020 492 358 541 200 + 48 842 + 10
9337: 52. Tilastokeskus 170 300 188 985 204 300 + 15 315 + 8
9338: 64. Valtion kiinteistölaitos 820000 518 000 - 518 000 -100
9339: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät
9340: henkilöstöhallinnon tukitoimenpi-
9341: teet 108 137 120 815 161 650 + 40 835 + 34
9342: 81. Eräät hallinnonaloittain jakamatta-
9343: matmenot 3 649103 3 563 100 3 659 500 + 96400 + 3
9344: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoitus- 1 031 15
9345: laitoksille 847 259 1080000 48 850 0 - 95
9346: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet 6764 10000 18 800 + 8 800 + 88
9347: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan
9348: unionille (EU) 5 626146 5 770000 6 290000 + 520000 + 9
9349: 99. Muut valtiovarainministeriön hal-
9350: linnanalan menot 44205 65 700 25 700 - 40000 - 61
9351: Yhteensä 27 547 027 27944501 28054 900 + 110 399 + 0
9352: 154 28.01
9353:
9354: 01. Valtiovarainministeriö
9355:
9356: Se 1v i t y s osa : Valtiovarainministeriö on käynyt lävitse laajan sisäisen strategiaprosessin,
9357: jonka tuloksena se on uudistanut toiminta-ajatuksensa ja strategiansa. Toiminta-ajatuksensa mu-
9358: kaan ministeriö vastaa valtioneuvoston osana, taloudellisena yhteensovittajanaja hallinnonalansa
9359: ohjaajana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta
9360: ja tuloksellisesta julkisesta hallinnosta sekä näiden edellyttämästä kansallisesta ja kansainvälises-
9361: tä yhteistyöstä.
9362: Ministeriön lähivuosien toimintastrategiassa korostuu yhteiskunnallisesti vaikuttavina kriittisi-
9363: nä menestystekijöinä toiminta, joka edistää kasvua ja vakautta, taloudellista liikkumavaraa, ve-
9364: rotuksen keventämistä ja julkisen toiminnan tuloksellisuutta ja laatua.
9365: Pääluokkaperustelujen selvitysosassa esitettyjen hallinnonalakohtaisten tavoitteiden saavutta-
9366: mista tukevat ministeriön alustavat tulostavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 1999 ovat
9367: seuraavat:
9368: - Arvioidaan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa, lähtökohtana se, että investointeja ja
9369: tuotantoa sijoittuisi Suomeen riittävästi voimavarojen täyskäyttöisyyden saavuttamiseksi.
9370: -ED-politiikassa korostuu euroalueen talouksien, EU:n laajentumisen ja globaalien talous-
9371: ryhmittymien analysointi.
9372: - Kehitetään julkisen talouden systemaattista hallintaa palvelevaa raportointia, jonka tavoit-
9373: teena on kuntien ja sosiaaliturvarahastojen finanssipoliittisen ohjauksen parantaminen. Kehys-
9374: menettelyn yhteydessä hallitukselle raportoidaan kuntien ja sosiaaliturvarahastojen talouden ke-
9375: hityksestä kehyskaudella.
9376: - Arvioidaan kansainvälisen integraation ja korkean työllisyyden saavuttamisen edellyttämiä
9377: muutoksia verotukseen sekä edelleen julkisen talouden laajuuteen ja tehtäviin. Samalla otetaan
9378: huomioon myös väestön ikääntymisestä pitkällä aikavälillä aiheutuvat paineet.
9379: - Rahoitusmarkkinalainsäädäntöä kehittämällä ja muulla ministeriön toiminnalla edistetään
9380: rahoitusmarkkinoiden vakautta, luotettavuutta ja kilpailuedellytyksiä sekä monipuolistetaan ra-
9381: hoituspalveluja ja turvataan niiden saatavuus.
9382: - Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toiminnan asteittaista lakkauttamista valmistellaan
9383: siirtämällä yhtiön kiinteistöomaisuutta perustettavaan valtion kiinteistökonserniin ja nopeutta-
9384: mallayhtiön elvytettävien asiakkaiden siirtoa pankeille. Sponda Oyj:n omistaja-arvoa kasvate-
9385: taan.
9386: - Verotusta analysoidaan rahoitusmarkkinavaikutusten osalta.
9387: - Rahoitusmarkkinoiden valvontaa kehitetään organisoimalla tehokas yhteistyö rahoitus- ja
9388: vakuutusvalvontaviranomaisten välille ja vahvistamalla samankaltaisille rahoitustuotteille yh-
9389: denmukaiset valvontaperiaatteet
9390: - Kansainvälisen rahoituslaitos- ja järjestötoiminnan tuloksellisuuteen vaikutetaan laatimalla
9391: Maailmanpankkia, Effi :tä ja EBRD:tä koskeva järjestöpolitiikka ja tehostamalla hankintaprojek-
9392: tien seurantaa.
9393: - Valtionvelan hoidon ohjaus- ja valvontajärjestelmää tehostetaan.
9394: - Hallitusmuodon uudistukseen liittyen valtiontalouden tarkastusta koskeva lainsäädäntö uu-
9395: distetaan ja sisäisen valvonnan järjestelyjä tehostetaan.
9396: - Kirjanpitouudistusta koskeva kehittämistyö saatetaan loppuun ja käynnistetään valtion kus-
9397: tannuslaskentaa koskevan kehittämistyö. Tilinpäätösmenettelyn kehittämiseksi ja tilivelvollisuu-
9398: den toteutumisen parantamiseksi luodaanjärjestely, jolla virastojen ja niiden johdon saavuttamia
9399: tuloksia voidaan julkisesti arvioida.
9400: 28.03 155
9401:
9402: -Valtion maksuperustelain uudistamiseen liittyen kehitetään valtion yhtenäistä maksupoli-
9403: tiikkaa antamalla tarvittavat valtiovarainministeriön ohjeet.
9404: - Valmistellaan selvitys/esitys valtion omistajapolitiikaksi.
9405: -Valtion kiinteistöhallinnon organisointi arvioidaan uudelleen tavoitteena selkeä keskitetty
9406: järjestelmä. Valtion kiinteistölaitos liikelaitostetaan.
9407: - VM:n alaisuuteen perustetaan Oy-muotoinen kiinteistökonserni, johon siirretään valtionhal-
9408: linnon ja valtionyhtiöiden vaihto-omaisuuden luonteinen kiinteistö- ja tonttiomaisuus. Tavoittee-
9409: na on sitoutuneen pääoman tuoton lisääminen ja pääoman vapauttaminen omistajalle, valtiolle.
9410: -Tuloksellisen sidosryhmäyhteistyön edistämiseksi yhteistyön määrää ja laatua koskeva kar-
9411: toitus ajantasaistetaan ja laaditaan kartoitukseen perustuva sidosryhmästrategia.
9412: -Valtiovarainministeriön ylläpitämien tietojärjestelmien palvelevuoden ja yhteentoimivuu-
9413: den varmistamiseksi niiden tilanne arvioidaan ja suunnitellaan arvioinnin edellyttämät kehittä-
9414: mistoimenpiteet.
9415: -Vaikutetaan tietohallinnon ohjauksena siihen, ettäeurootetaan sujuvasti käyttöön valtion
9416: tietojärjestelmissä ja että vuosituhannen vaihtuminen ei aiheuta tietojärjestelmähäiriöitä.
9417: - Arviointitoiminnan systemaattisuuden parantamiseksi laaditaan ja hyväksytään arviointi-
9418: strategia.
9419:
9420: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) yksenä otettu huomioon 6 000 000 mk EMU-
9421: Momentille myönnetään 130 000 000 mk. tiedotuksesta aiheutuvina menoina, joista EU
9422: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- maksaa puolet eli 3 000 000 mk, mikä on mer-
9423: sa on otettu huomioon vähennyksenä kitty tulona momentille 12.28.99.
9424: 2 033 000 mk kolmen henkilötyövuoden ja nii-
9425: hin liittyvien toimintamenojen siirtona mo- 1999 määräraha 130 000 000
9426: mentille 28.05.21 johtuen valtion lainanoton 1998 määräraha 125 000 000
9427: operatiivisten tehtävien siirrosta valtiovarain- 1998 lisämääräraha 2000 000
9428: ministeriöltä Valtiokonttorilie sekä 5 500 000 1997 tilinpäätös 112 993 788
9429: mk edelliseltä vuodelta siirtyvänä määräraha-
9430: na. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on lisä-
9431:
9432:
9433:
9434: 03. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
9435:
9436: Se l v i t y s o s a : Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VA TT on soveltavan taloudellisen
9437: tutkimuksen yksikkö (L 2711990), joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoajulkisen sek-
9438: torin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta muuttuviin vaatimuksiin sekä julki-
9439: sen sektorin toimenpiteiden vaikutuksista kansantalouden muiden osien toimintaan.
9440: Valtiovarainministeriö on asettanut tutkimuskeskukselle alustavasti vuotta 1999 koskien seu-
9441: raavat tulostavoitteet
9442: Verotuksen kansantaloudellisia vaikutuksia tutkitaan erityisesti työllisyyden näkökulmasta.
9443: Työttömien työllistymiseen ja syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä analysoidaan laajaan tilastolli-
9444: seen paneeliaineistoon tukeutuen. V erojärjestelmän tulonjako- ja kannustinvaikutuksia tutkitaan
9445: mm. miten asumistukijärjestelmä vaikuttaaeläkkeelle siirtymiseen. Kansainvälisen verokilpailun
9446: kansantaloudellisia ja julkistaloudellisia vaikutuksia tutkitaan sekä yritysverotuksessa että hyö-
9447: dykeverotuksessa.
9448: Julkisen talouden pitkän aikavälin kehitystä tutkitaan arvioimallajulkisten menojen eri kompo-
9449: nenttien kehitystä mm. demograafisiin tekijöihin nojautuen. Yhtenä keskeisenä kohteena on sel-
9450: 156 28.05
9451:
9452: vittää väestön ikärakenteen muutosten vaikutuksia eläkkeisiin. Aloitetaan kestävän kasvun ana-
9453: lysointi julkisen talouden näkökulmasta mm. OECD:n painopisteekseen valitsemaa työtä seura-
9454: ten. Kestävään kasvuun liittyen aloitetaan myös Kioton ilmastosopimuksen kansantaloudellisten
9455: vaikutusten selvitystyö.
9456: Infrastruktuureiden hinnoittelua koskevan EU :n AFFORD-prejektin valmistuttua jatketaan ja
9457: kehitetään julkisen sektorin palvelujen hinnoittelututkimusta (tämä kattaa omavastuuperiaatteet
9458: ja maksuperusteet). Infrastruktuuri-investointien kasvuvaikutusten ja kansantaloudellisten tuot-
9459: tojen arviointiin liittyviä menetelmiä kehitetään, ja sovelletaan niitä käytettävissä olevien aineis-
9460: tojen kartotukseen perustuen.
9461: Julkisten palvelujen tuotannossa selvitetään markkinaperusteisten rahoitus- ja ohjauskeinojen
9462: käyttömahdollisuuksia erityisesti vanhustenhuoltoa koskien. Terveydenhuollon tehostamismah-
9463: dollisuuksia selvitetään aiempaa kattavammin. Koulutuksen tehokkuustutkimusta jatketaan.
9464: EU-maiden budjettien ja aluetalooksien reagointia eri alueisiin kohdistuviin suhdannehäiriöi-
9465: hin tutkitaan EMU-jäsenyyden edellyttämän finanssipolitiikan näkökulmasta. Tutkimusta teh-
9466: dään myös Suomen eri alueiden välisten ja sisäisten tuloerojen kehityksestä. Kuntataloutta kos-
9467: kien kartoitetaan valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutuksia kuntien käyttäytymiseen.
9468:
9469: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot
9470: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Maksullisen toiminnan tulot 2000000
9471: 17 900 000 mk. - tutkimuspalvelut 1900000
9472: Selvitysosa: -muut tulot 100000
9473: Nettomenot 17 900000
9474: Menojen ja tulojen erittely: mk
9475: 1999 määräraha 17 900000
9476: Bruttomenot 19 900 000
9477: 1998 määräraha 17251000
9478: Maksullisen toiminnan erilliskustan-
9479: nukset 2000000 1998 lisämääräraha 338 000
9480: Muut toimintamenot 17 900000 1997 tilinpäätös 17 620 000
9481:
9482:
9483:
9484:
9485: 05. Valtiokonttori
9486:
9487: Se l v i t y s osa: V aitiokonttori on tulosjohdettu monialainen palveluvirasto, joka hoitaa val-
9488: tion sisäistä talous- ja finanssihallintoa, eläke- ja vahinkoturvaa sekäsotilasvamma-ja veteraani-
9489: asioita. Tähän tehtäväkokonaisuuteen liittyen V aitiokonttorin tarkoituksena on:
9490: Rahoitustoimialalla
9491: -tarjota finanssivarallisuuden hallintaan kilpailukykyisesti sellaisia palveluita, joita valtioyh-
9492: teisö ja sen yksiköt tarvitsevat
9493: - huolehtia valtion rahoitustarpeen tyydyttämisestä kustannustehokkaasti hyväksytyillä lai-
9494: nanoton ja sijoitustoiminnan riskitasoilla siten, että riittävän likviditeetin hallinta hoidetaan val-
9495: tiolle edullisimmalla tavalla
9496: - jatkaa Suomen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin kehittämistä yhteistyössä muiden
9497: markkinaosapuolten kanssa niin, että kytkeytyminen eurooppalaisiin rahoitusmarkkinoihin voi
9498: tapahtua joustavasti
9499: Vakuutustoimialalla
9500: - huolehtia siitä, että valtiontalouden piiriin kuuluvat omaisuuteen ja henkilöstöön kohdistu-
9501: vat vastuut ja riskit tulevat hoidetuksi korkealla laatutasolla valtiolle edullisella tavalla ja niin,
9502: 28.05 157
9503:
9504: että siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat johdonmukaisesti aiheuttamisperiaatetta noudatta-
9505: en asianomaisten yksiköiden kustannuksiksi
9506: -huolehtia sotainvalidien, heidän omaistensa, rintamaveteraanien sekä muiden sotaan osallis-
9507: tuneiden korvauksia, hoitoa ja kuntoutusta koskevista asioista asiakkaiden muuttuvien tarpeiden
9508: mukaisesti ja edistää veteraaniväestön itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden järjestämistä
9509: yhteistyössä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä tarjota näissä tehtävissä kerty-
9510: vän asiantuntemuksensa tulevaisuuden vanhustenhuollon kehittämiseen
9511: Hallinnon järjestelmät -toimialalla
9512: -huolehtia siitä, että valtioyhteisöllä on käytettävissään menetelmät, jotka ovat edellytyksenä
9513: hallinnon eri tasoilla tapahtuvan tulosohjauksen kehittämiseksi sellaiseksi, että hallinnon rapor-
9514: tointi, valvonta, tarkastus ja arviointi muodostavat kullakin tasolla toimivan johdon vastuuta ko-
9515: rostavan aukottoman ketjun virastoista ja laitoksista ministeriöiden ja valtioneuvoston kautta
9516: eduskuntaan. Valtiokonttori huolehtii koko valtiota koskevan yhdistelmätiedon tuottamisesta.
9517:
9518: Vaitiokonttorin kokonaiskustannukset (tmk)
9519: Muutos
9520: Tilinpäätös Tulostavoite TAE 199911998
9521: 1997 1998 1999 %
9522: Rahoitustoimiala 46138 58 017 61 814 7
9523: V akuotustoimiala 71 014 81 358 83 159 2
9524: Hallinnon järjestelmät -toimiala 15 166 15 993 16 287 2
9525: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat 35 224 37 596 36900 -2
9526: Muut ulkopuolelle tuotetut lop-
9527: pusuoritteet 3 680 1 653 1759 6
9528: Yhteensä 171 223 194 617 199 920 3
9529:
9530: Valtion eläkelautakunta on Valtiokonttorin yhteydessä toimiva riippumaton muutoksenhaku-
9531: elin.
9532: Valtion eläkelautakunta käsittelee Valtiokonttorin eläkeasioissa antamista päätöksistä tehdyt
9533: valitukset. Valtion eläkelautakunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. He toimivat tuoma-
9534: rin vastuulla. Lautakunnalla on toimisto, jossa työskentelee neljä henkilöä. Vuonna 1997 käsitel-
9535: tiin 720 valitusta, joista 68 % koski työkyvyn arviointia. Valitusten käsittelyaika pyritään vuonna
9536: 1999 pitämään alle kuutena kuukautena. Vireillä on muutos, jonka mukaan myös evankelis-lute-
9537: rilaisen kirkon eläkeasioissa tehdyt valitukset käsiteltäisiin valtion eläkelautakunnassa. Muutos
9538: on tarkoitus toteuttaa vuoden 1999 alusta.
9539:
9540: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) huomioon 2 033 000 mk kolmen viran ja niihin
9541: Momentille myönnetään 196 000 000 mk. liittyvien toimintamenojen siirtona momentilta
9542: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 28.01.21 ulkomaanvaluutan määräisen velan-
9543: sa on lisäyksenä otettu huomioon 8 552 000 oton siirryttyä 1.1.1998 lukien valtiokonttorin
9544: mk EMU :n kolmannen vaiheen toteutumisesta hoidettavaksi. Määrärahan mitoituksessa on
9545: 1.1.1999 lukien aiheutuvina menoina. Lisäksi otettu vähennyksenä huomioon 7 891 000 mk
9546: määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu edelliseltä vuodelta siirtyvänä määrärahana.
9547: 158 28.05
9548:
9549: Valtiovarainministeriö on asettanut talousar- vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulosta-
9550: vion valmistelun yhteydessä Valtiokonttorilie voitteet
9551:
9552: 1998
9553: 1997 tu1ossop. 1999
9554: Palvelutavoitteet toteutuma tavoite TAE
9555: Rahoitus
9556: - Markkalainakannan keskimääräinen takaisinmaksuaika v,kk 4v4kk 4v 4v6kk
9557: - Henkilölainojen sisäänmaksujen käsittelyaika vk 1,7 1,7 1,7
9558: - Yhteisölainojen sisäänmaksujen käsittelyaika vk 1,28 1,5 1,6
9559: -Lainojen ulosmaksujen käsittely pv 1 1 1
9560: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat
9561: -Uudet peruskorvaukset kk 5,6 4 3
9562: - Elinkoron oikaisut kk 4,9 4 2,5
9563: - Sairausapulisät kk 3,4 2 1,5
9564: - Muiden korvausten käsittelyaika kk 1 1
9565: Vahingonkorvaukset
9566: - Tapaturmakorvausten käsittelyaika pv 22 24 23
9567: - Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika kk 7 7 7
9568: - Muiden korvausten käsittelyaika pv 15,9 16,3 16,3
9569: Eläkkeet
9570: - Eläkepäätöksen käsittelyaika kk 1,79 2 2
9571: -Palveluksesta eläkkeelle jäätäessä eläkkeen maksu alkaa
9572: palvelussuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana
9573:
9574:
9575:
9576: 1997/1998
9577: Työn tuottavuus 1996/1997 tu1ossop. 1998/1999
9578: * plus-merkkinen luku osoittaa suotuisaa ke- toteutuma tavoite TAE
9579: hitystä % % %
9580: Sotilasvamma-ja veteraaniasiat
9581: - tuottavuuden muutos % 23 -6 +3
9582: * laskennassa % kokonaistyöajasta 79 77 78
9583: Vahingonkorvaukset
9584: - tuottavuuden muutos % 1 -2 -2
9585: * laskennassa % kokonaistyöajasta 70 70 71
9586: Eläkkeet
9587: - tuottavuuden muutos % -2 +4 +0
9588: * laskennassa % kokonaistyöajasta 78 75 80
9589: Edelliset koko V altiokonttorista
9590: * tuottavuuslaskennassa % kokonais-
9591: työajasta 45 49 44
9592:
9593: Momentille sisältyy maksullisen palvelutoi- 1999 määräraha 196 000 000
9594: minnankustannuksia yhteensä 23 202 000 mk, 1998 määräraha 181 000 000
9595: joita vastaavat tulot 26 892 000 mk on budje- 1998lisämääräraha 2 670000
9596: toitu momentille 12.28.23. 1997 tilinpäätös 185 000 000
9597: 28.07 159
9598:
9599: 22. (28.99.21) Valtion eläkelautakunnan toi- vyttömyys- ja yksilöllisiä varhaiseläkepäätök-
9600: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) siä perustellaan aikaisempaa yksityiskohtai-
9601: Momentille myönnetään 1 850 000 mk. semmin.
9602: S e l v i t y s o s a : Valitusten käsittelyaika
9603: pyritään vuoden 1999 aikana pitämään alle 1999 määräraha 1 850 000
9604: kuutena kuukautena, jota on pidettävä tyydyt- 1998 määräraha 1 000 000
9605: tävänä tasona verrattuna muihin valitusastei- 1998 lisämääräraha 24000
9606: siin. Valitusten määrä lisääntynee jossain mää- 1997 tilinpäätös 2 050000
9607: rin pariin edelliseen vuoteen verrattuna, kun
9608: vuonna 1940 ja 1941 syntyneet voivat hakea
9609: yksilöllistä varhaiseläkettä. Kokonaistyömää-
9610: rään vaikuttaa myös se, että hylkääviä työky-
9611:
9612:
9613: 07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset
9614:
9615: 05. Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä Toisen korvauslain 7 § 2 momen-
9616: kuntoutustuet (arviomääräraha) tissa tarkoitetut eläkkeet 200000
9617: Momentille myönnetään 13 749 000 000 Liikelaitosten ja liiketoimintaa
9618: mk. harjoittavien valtion virastojen ja
9619: laitosten eläkkeet, kuntoutustuet
9620: Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain 251 300 000
9621: ja perhe-eläkkeet
9622: (280/1966) ja siihen liittyvän lainsäädännön Yhteensä 13 749 000 000
9623: mukaisten eläkkeiden, perhe-eläkkeiden, kun-
9624: toutustukien ja niiden lisien sekä viivästysko- 1999 määräraha 13 749 000 000
9625: rotusten ja mahdollisten oikeudenkäyntikulu- 1998 määräraha 13 138 000 000
9626: jen maksamiseen. 1997 tilinpäätös 12 639 047 117
9627: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
9628: sa on otettu huomioon arvioitu eläkekannan
9629: volyymikasvu. Määräraha on laskettu vuodelle 06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)
9630: 1999 arvioidussa TEL-indeksitasossa (18171 Momentille myönnetään 120 600 000 mk.
9631: 1871). Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk-
9632: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: keiden myöntämiseen voimassa olevien valtio-
9633: neuvoston päätösten mukaisesti sekä aiemmin
9634: mk myönnettyjen ylimääräisten eläkkeiden mak-
9635: Valtion palveluksen perusteella
9636: samiseen.
9637: myönnetyt eläkkeet, kuntoutustu- Lisäksi määrärahasta saadaan myöntää yli-
9638: et ja perhe-eläkkeet 9 919 000 000 määräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotain-
9639: Kunnan, seurakunnan ja yksityi- validien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtä-
9640: sen palveluksen perusteella vissä toimiville toimihenkilöille sekä Kri-
9641: myönnetyt eläkkeet, kuntoutustu- minaalihuoltoyhdistyksen palveluksessa
9642: et, perhe-eläkkeet sekä valtion- oleville niille toimihenkilöille, joiden palkka-
9643: apulaitosten vastaavat eläkkeet 3 535 000 000 ukseen myönnetään valtionapua noudattaen
9644: Kansanedustajain eläkkeet ja per- soveltuvin osin valtion eläkelain, valtion per-
9645: he-eläkkeet 43 500 000 he-eläkelain ja rintamaveteraanien varhaiselä-
9646: kelain säännöksiä. Eläkkeestä vähennetään sa-
9647: masta palveluksesta työntekijäin eläkelain no-
9648: jalla myönnettävä eläke.
9649: 160 28.07
9650:
9651: Edelleen määrärahaa saa käyttää valtion pal- tään uusia taiteilijaeläkkeitä 35 ja sanomalehti-
9652: veluksesta aiemmin ylimääräisen eläkkeen mieseläkkeitä 10 kpl. Uusien ylimääräisten
9653: saaneiden toimihenkilöiden määräaikaisten eläkkeiden määrärahan mitoituksessa on otettu
9654: eläkkeiden jatkamiseen sekä heidän jälkeensä huomioon ns. paikalta patkattojen ulkomaan
9655: myönnettävien perhe-eläkkeiden maksami- kansalaisten Suomen valtion palveluksesta
9656: seen. kertyneen eläketurvan maksaminen kertasuori-
9657: Määrärahasta saa käyttää enintään 3 700 000 tuksena valtioneuvoston päätöksen n:o 195/
9658: mk ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annetun 1989 nojalla.
9659: valtioneuvoston päätöksen (7511974) mukais- Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti:
9660: ten taiteilijaeläkkeiden ja ylimääräisistä sano-
9661: malehtimieseläkkeistä annetun valtioneuvos- mk
9662: ton päätöksen (37/1977) mukaisten sanoma- Ennen myönnetyt ylimääräiset
9663: lehtimieseläkkeiden myöntämiseen kuitenkin eläkkeet 115 350 000
9664: siten, että enintään saadaan myöntää täyttä elä- Vuoden kuluessa myönnettävät tai-
9665: kettä vastaavina 35 ylimääräistä taiteilijaelä- teilija- ja sanomalehtimieseläkkeet
9666: kettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieselä- (enintään) 3 700000
9667: kettä. Lisäksi määrärahasta saadaan käyttää Vuoden kuluessa myönnettävät
9668: enintään 50 000 mk eduskunnan kansliatoimi- muut ylimääräiset eläkkeet 1500 000
9669: Eduskunnan kansliatoimikunnan
9670: kunnan myöntämien ylimääräisten eläkkeiden
9671: myöntämät ylimääräiset eläkkeet
9672: maksamiseen. (enintään) 50000
9673: Määrärahaa saa käyttää ylimääräisten eläk- Yhteensä 120600000
9674: keiden ja perhe-eläkkeiden myöntämiseen
9675: Maatalousseurojen Keskusliiton, sittemmin 1999 määräraha 120 600 000
9676: Maatalouskeskusten liiton, ja niiden jäsenjär- 1998 määräraha 120 570 000
9677: jestöiDä toimineiden maanviljelys- ja talous- 1997 tilinpäätös 110 691 028
9678: seurojen päätoimisesta palveluksesta asutus-
9679: lainsäädännössä annetun toimivallan käyttä-
9680: 07. Muut eläkemenot (arviomääräraha)
9681: mistä varten muodostetuissa toimielimissä.
9682: Edellytyksenä on lisäksi, että henkilöllä on tai Momentille myönnetään 177 600 000 mk.
9683: olisi ollut oikeus eläkkeeseen valtion varoista Määrärahaa saa käyttää korvausten maksa-
9684: tai kunnallisesta eläkejärjestelmästä ns. lisä- miseen Kuntien eläkevakuutukselle eri lakien
9685: eläketurvan mukaisesti ja että eläketurva muu- nojalla valtion toimintojen kunnallistamisen
9686: ten jäisi olennaisesti pienemmäksi siitä, mitä yhteydessä suoritetuista eläkejärjestelyistä ja
9687: se olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu aika Eläkekassa Maalle siitä eläkemenojen lisäyk-
9688: olisi luettu eläkeajaksi mainittuja eläkkeitä sestä, mikä aiheutuu asutustehtävissä palvellun
9689: varten. ajan huomioon ottamisesta eläkekassan myön-
9690: Eläke myönnetään sen määräisenä, että se tämässä eläkkeessä. Edelleen määrärahaa saa
9691: yhdessä Valtiokonttorin tai Kuntien eläkeva- käyttää korvausten maksamiseen Nokia Tele-
9692: kuutuksen ja Eläkekassa Maan myöntämän communications Oy:lle, Vapo Oy:lle, Vam-
9693: eläkkeen kanssa on yhtä suuri kuin Valtiokont- mas Oy:lle ja Lapua Oy:lle siitä valtion eläke-
9694: torin tai Kuntien eläkevakuutuksen myöntämä lain tasoisen eläketurvan säilyttämisestä synty-
9695: eläke olisi ollut, jos asutustehtävissä palveltu västä lisärasituksesta, joka näille yhtiöille
9696: aika olisi kokonaan luettu eläkeajaksi näitä aiheutuu 31.8.1976 Televan, 31.12.1983 Val-
9697: eläkkeitä varten. tion polttoainekeskuksen, 31.12.1990 Vam-
9698: Se l v i t y s o s a : Määräraha on laskettu maskosken tehtaan ja Lapuan patruunatehtaan
9699: vuodelle 1999 arvioidussa TEL-indeksitasossa palveluksessa olleen henkilöstön siirrosta näi-
9700: (1817/1871). Määrärahan mitoituksessa on den yhtiöiden palvelukseen. Korvausta makse-
9701: otettu huomioon se, että vuonna 1999 myönne- taan myös yrityskauppojen tai vastaavien yri-
9702: 28.07 161
9703:
9704: tysten omistuspohjan uudelleenjärjestelyjen 1999 määräraha 177 600 000
9705: yhteydessä tai konsernin sisällä yhtiöstä toi- 1998 määräraha 172 950 000
9706: seen vanhana työntekijänä ennen 1.1.1994 siir- 1997 tilinpäätös 161176390
9707: retyn henkilön työnantajalle, sekä perustetta-
9708: ville pohjoismaisille puolustusvälineiden tuo- 50. Tapaturmakorvaukset ja muut vahingon-
9709: tantoyhteisöille, joiden palvelukseen em. korvaukset (arviomääräraha)
9710: Lapuan patruunatehtaan palveluksessa olleet
9711: Momentille myönnetään 182 600 000 mk.
9712: henkilöt ovat myöhemmin siirtyneet. V aitio-
9713: Määrärahaa saa käyttää tapaturmavakuutus-
9714: konttori saa sopia vakuutusmatemaattisin pe-
9715: lain ja liikennevakuutuslain sekä mainittuihin
9716: rustein lasketusta eläkevastuiden kertasuori-
9717: korvausjätjestelmiin liittyvän muun lainsää-
9718: tuksesta.
9719: dännön mukaisten korvausten maksamiseen,
9720: Se l v i t y s o s a : Korvaukset maksetaan
9721: valtion palveluksessa olleiden henkilöiden ja
9722: pääasiassa vakuutusmatemaattisesti laskettui-
9723: eräiden heihin verrattavien henkilöiden kuol-
9724: na kertasuorituksina. Määrärahaa ei tulla käyt-
9725: tua suoritettavan taloudellisen tuen maksami-
9726: tämään eläkekorvausten maksamiseen vuoden
9727: seen, valtion virkamieslain ja eroraha-asetuk-
9728: 1992 jälkeen perustettaville yhtiöille. Määrära-
9729: sen mukaisten erorahojen, toistuvien korvaus-
9730: ha on laskettu vuodelle 1999 arvioidussa TEL-
9731: ten ja koulutusrahojen maksamiseen sekä
9732: indeksitasossa (1871).
9733: valtion palveluksessa oleville virantoimituk-
9734: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti:
9735: sesta tai työtehtävien suorittamisesta aiheutu-
9736: mk vien eräiden kustannusten ja vahinkojen kor-
9737: Korvaus Kuntien eläkevakuutuk- vaamiseen, valtion liikelaitosten vahinkotur-
9738: selle 163 900000 vajärjestelmästä suoritettavien korvausten
9739: Korvaus Nokia Telecommunica- sekä rautatien käytöstä johtuvan vahingon vas-
9740: tions Oy:lle 3 800000 tuusta annetun lain mukaisten korvausten mak-
9741: Korvaus Vapo Oy:lle 5 400000 samiseen.
9742: Korvaus Vammas Oy:lle 1640000 Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
9743: Korvaus Lapua Oy:lle 2 360000 käyttää seuraavasti:
9744: Muut korvaukset 500000
9745: Yhteensä 177 600 0{)()
9746:
9747: mk
9748:
9749: Tapaturmavakuutuslain (608/1948), ammattitautilain (1343/1988), valtion
9750: virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetun lain (44911990), työmarkki-
9751: natuesta annetun lain (1542/1993), sotilastapaturmalain (121111990), val-
9752: tion eläkelain (280/1966) 18 b §:n sekä tapaturmakorvausjärjestelmään
9753: liittyvän muun lainsäädännön nojalla maksettavat tapaturmakorvaukset 126 850000
9754: Liikennevakuutuslain (27911959) ja liikennevakuutuslain perusteella kor-
9755: vattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla maksettavat lii-
9756: kennevakuutuskorvaukset 11 200 000
9757: Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kus-
9758: tannusten korvaamisesta annetun lain (26911974) ja valtion virantoimituk-
9759: sesta tai työtehtävästä aiheutuneiden eräiden vahinkojen korvaamisesta
9760: annetun lain (794/1980) nojalla maksettavat valtion henkilöstölle aiheutu-
9761: vien eräiden kustannusten ja vahinkojen korvaukset 500000
9762: Valtion virkamieslain (750/1994) ja eroraha-asetuksen (1350/1994) nojalla
9763: maksettavat virkamiesten erorahat, aikuiskoulutuslisät, toistuvatkorvaukset
9764: ja ammattikoulutusrahat 17 425 000
9765: 162 28.10
9766:
9767: mk
9768: Ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun järjestämisestä aiheutuvat menot
9769: virka- ja työehtosopimusten nojalla sekä kansanedustajana toimineen hen-
9770: kilön, eduskunnan virkamiesten ja rauhanturvaamishenkilöstön vastaavaa
9771: etua koskevan lainsäädännön nojalla, sekä asevelvollisen kuoltua suoritet-
9772: tava taloudellinen tuki 23 000000
9773: Valtion liikelaitoksille valtion liikelaitosten vahinkoturvajärjestelmästä an-
9774: netun valtioneuvoston päätöksen (142211991) nojalla maksettavat korvauk-
9775: set 3 000000
9776: Rautatien käytöstäjohtuvan vahingon vastuusta annetun lain (8/1898) no-
9777: jalla maksettavat korvaukset 625 000
9778: Yhteensä 182 600000
9779:
9780: 1999 määräraha 182 600 000
9781: 1998 määräraha 175 600 000
9782: 1997 tilinpäätös 169 612 267
9783:
9784: 10. Valtiontalouden tarkastusvirasto
9785:
9786: S e l v i t y s o s a : Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta jakaantuu tilintarkastusyksik-
9787: köön, kahteen toiminnantarkastusyksikköön, erillisyksikköön ja sisäisten palvelujen toimintayk-
9788: sikköön.
9789: Valtiontalouden tarkastusvirasto on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä vuo-
9790: delle 1999 alustavasti seuraavat tulostavoitteet
9791: Tilintarkastus tarkastaa kaikki tilivirastot vuosittain. Tilintarkastuksen raportointia aiennetaan
9792: edelleen ja tarkastuksen laatua kehitetään. Vuonna 1999 arvioidaan saatettavan loppuun yhteensä
9793: 102 tarkastusta. Vuonna 1998 vastaava luku on 111. Lisäksi viraston henkilöstö suorittaa liike-
9794: laitosten, kansainvälisten järjestöjen ja muita vastaavia tilintarkastuksia vuosittain noin 60 kap-
9795: paletta.
9796: Toiminnantarkastus tarkastaa toimintaa, jonka välitöntä tai välillistä seurausta valtion tulot ja
9797: menot ovat. Toiminnantarkastus selvittää toiminnan tavoitteiden sekä valtiontalouden koko-
9798: naisedun toteutumiseen liittyviä ongelmia ja tuottaa tietoa valtiontalouden ohjaukselle. Tavoit-
9799: teena on, että toiminnantarkastuksia saatetaan päätökseen noin 30 kappaletta.
9800: Tarkastusviraston kokonaiskustannukset kohdennettuina toimintayksiköille ovat seuraavat:
9801:
9802: 1998 1999
9803: mmk mmk
9804: Tilintarkastus 18,1 19,1
9805: Toiminnantarkastus 1 13,1 13,6
9806: Toiminnantarkastus 2 9,9 9,7
9807: Kustannukset yhteensä 41,1 42,4
9808:
9809: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 42 350 000
9810: Momentille myönnetään 42 350 000 mk. 1998 määräraha 40 300 000
9811: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 lisämääräraha 757 000
9812: sa on otettu huomioon lisäyksenä 750 000 mk 1997 tilinpäätös 38 200 000
9813: toiminnan laajentumisen johdosta.
9814: 28.18 163
9815:
9816: 18. Verohallinto
9817:
9818: Se l v i t y s o s a : Verohallinto toimii verotuksen keskeisenä organisaationa. Sen asiakkaita
9819: ovat veronsaajat, veronmaksajat sekä tieto- ja asiantuntijapalvelujen käyttäjät.
9820: Verohallinto kerää ja välittää tehtäviinsä kuuluvat verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille
9821: oikeamääräisinä ja oikeaan aikaan. Lisäksi se huolehtii veronsaajien oikeudenvalvonnasta. Ve-
9822: ronmaksajia palveliaan siten, että he suoriutuvat mahdollisimman vaivattomasti lakimääräisistä
9823: velvoitteistaan. Verohallinto luovuttaa verotustietoja niiden saantiin oikeutetuille tietopalveluasi-
9824: akkaille ja antaa mm. verotusta koskevia ennakkotietopäätöksiä maksullisina erityispalveluina.
9825: Valtiovarainministeriö on asettanut talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä verohallinnol-
9826: le vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulostavoitteet
9827: Verotuksen oikeellisuutta ja yhdenmukaisuutta edistetään kehittämällä verohallinnon aineellis-
9828: ta ja menettelyllistä ohjausjärjestelmää Oikeusturvatyöryhmän ja verohallinnon sisäisten selvi-
9829: tysten kannanottoja hyödyntäen. Vuonna 1999laajennetaan Suomen laatupalkinnon arviointipe-
9830: rusteiden soveltamista toiminnan laadun ja asiakkaiden palvelun parantamiseksi. Veroehdotus-
9831: menettely vakiinnutetaan osaksi normaalia verotustoimintaa.
9832: Veroja kerryttävää verovalvontaa tehostetaan ja verovalvonnan tulosten seurantaa kehitetään.
9833: Harmaan talouden torjunnassa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisen veronkierron estä-
9834: miseen ja tähän liittyvään viranomaisyhteistyöhön. Harmaan talouden torjuntaan keskittynyt pro-
9835: jektiyksikkö organisoidaan osaksi Uudenmaan veroviraston toimintaa.
9836: Eurorahan käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että maksuvalvonnan ilmoitus- ja rahalii-
9837: kenne ja yritysten veroilmoitustiedot voidaan hoitaa vuoden 1999 alusta lukien myös euromää-
9838: räisinä. Valtakunnallisesti yhteisen ja yleisen yritystunnusjärjestelmän käyttöönottoa valmistel-
9839: laan yhteistyössä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa siten että uusi tunnusjärjestelmä voidaan
9840: ottaa käyttöön vuonna 2000.
9841: Verohallinnon toimintaorganisaatiota kehitetään asiakaslähtöiseen ja -kohtaiseen suuntaan.
9842: Konserniverokeskuksen asiakaskuntaa laajennetaan vuoden 1999 alusta. Muissa verovirastoissa
9843: jatketaan yritysverotuksen alueellista keskittämistä. Valtioneuvoston 22.12.1997 antaman pää-
9844: töksen mukaisesti Keski-Suomen ja Hämeen verovirastot yhdistetään Sisä-Suomen verovirastok-
9845: si ja Savon ja Pohjois-Karjalan verovirastot yhdistetään Savo-Karjalan verovirastoksi.
9846: Toiminnan painopistealueiden henkilöstölle laaditaan henkilökohtaiset kehittämissuunnitel-
9847: mat. Koulutuksen laadun systemaattinen seuranta aloitetaan. Verohallituksen yhteyteen peruste-
9848: taan vero-opisto.
9849: Tietotekniikassa jatketaan uuden keskitetyn infrastruktuurin ja siihen liittyvän edustaverkon ra-
9850: kentamista, varautumista vuoteen 2000 sekä yhteisvaluutan, euron käyttöönottoon. Toiminta-
9851: vuonna vakiinnutetaan tilaaja-tuottaja -malliin perustuva systeemityöpalvelujen tilausmenettely
9852: ulkopuolisiin toimittajiin kuten Tietokarhu Oy:öön nähden.
9853: Pakollisten, laajojen kehittämishankkeiden toteuttaminen yhdessä säännönmukaisen toiminnan
9854: turvaamisen kanssa lisäävät verohallinnon kustannuksia lähivuosina.
9855:
9856: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
9857: Momentille myönnetään nettomäärärahaa sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina
9858: 1 650 000 000 mk. maksullisen toiminnan tuloina verohallinnon
9859: Määrärahaa saa käyttää myös ajoneuvohal- maksuperustepäätöksen mukaiset tulot ja edel-
9860: lintokeskukselle maksettavien eräiden tielii- liseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. Lisäksi
9861: kenteen veroasioiden hoitoon liittyvien korva- määrärahan mitoituksessa on tukityöllistetty-
9862: usten maksamiseen. jen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi
9863: 164 28.39
9864:
9865: otettu huomioon lisäyksenä 11 500 000 mk 94 - julkisoikeudelliset suoritteet 11 000 000
9866: henkilön palkkauksina siirtona momentilta - muut suoritteet 4 800000
9867: 34.06.02. Muut tulot 9 300000
9868: Nettomenot 1736400000
9869: Edelliseltä vuodelta siirtyvä mää-
9870: Menojen ja tulojen erittely: räraha -86400000
9871: Määrärahan tarve 1650000000
9872: Bruttomenot 1 761500 000
9873: Maksullisen toiminnan erillisme- 1999 määräraha 1 650 000 000
9874: not 12500000
9875: Muut toimintamenot 1749 000000 1998 määräraha 1 389 872 000
9876: Bruttotulot 25 100 000 1998lisämääräraha 32 554 000
9877: Maksullisen toiminnan tulot 15 800000 1997 tilinpäätös 1 530 000 000
9878:
9879:
9880: 39. Eräät siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
9881:
9882: Se lv i ty s osa: Ahvenanmaan itsehallintolain (114411991) mukaan Ahvenanmaan maakun-
9883: nalle suoritetaan itsehallinnosta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain valtion varoista
9884: määrä, joka vahvistetaan itsehallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahvenanmaan valtuuskun-
9885: ta toimittaa tasoituksen vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodelta. Tasoitusmäärä laske-
9886: taan siten, että valtion tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden tulot lukuunottamatta uusia
9887: valtion lainoja, kerrotaan itsehallintolain mukaisella tasoitusperusteella, joka on 0,45 prosenttia.
9888: Tasoitusmäärästä maksetaan vuosittain ennakkoa, joka on otettava valtion talousarvioesityk-
9889: seen. Ahvenanmaan valtuuskunta vahvistaa ennakon suuruuden. Myös vuotuisen ennakon arvi-
9890: oitu määrä lasketaan edellä tarkoitetulla tavalla.
9891: Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehallintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä mää-
9892: rärahaa, verohyvitystä ja erityistä avustusta itsehallintolaissa tarkemmin säädetyin perustein.
9893: Myös näistä määrärahoista päättää Ahvenanmaan valtuuskunta. Itsehallintolain mukaan tasaval-
9894: lan presidentti vahvistaa tasoitusta koskevan valtuuskunnan päätöksen sekä edellä tarkoitettuja
9895: muita määrärahoja koskevat valtuuskunnan päätökset. Ahvenanmaan valtuuskunnan päätökset
9896: on vahvistettava niitä muuttamatta tai jätettävä vahvistamatta.
9897:
9898: 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomää- 1999 määräraha 834 000 000
9899: räraha) 1998 määräraha 771000 000
9900: Momentille myönnetään 834 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 766 004198
9901: Määrärahaa saa Ahvenanmaan valtuuskun-
9902: nan päätöksen mukaisesti käyttää Ahvenan- 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ah-
9903: maan itsehallintolain (1144/1991) mukaista ta- venanmaan maakunnalle (arviomääräraha)
9904: soitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakko- Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
9905: maksujen suorittamiseen. Kun tasoitus lain Määrärahaa saa käyttää arpajaisveron tuoton
9906: mukaan suoritetaan jälkikäteen, saattavat täl- palauttamiseen Ahvenanmaan maakunnalle.
9907: löin vielä vahvistamattomien tasoitusten mää-
9908: rät nousta ennakkomaksuja suuremmiksi. Tä- 1999 määräraha 3 000 000
9909: män johdosta määrärahaa saa käyttää ennen lo- 1998 määräraha 3 000000
9910: pullisen tasoituksen vahvistamista myös
9911: 1997 tilinpäätös 3 520 757
9912: lisäennakon myöntämiseen varainhoitovuotta
9913: edeltäneiden vuosien menoihin.
9914: 28.40 165
9915:
9916: 40. Tullilaitos
9917:
9918: Se l v i t y s osa : Tehtäväalueellaan tullilaitos määrää ja kantaa tullit, verot ja muut maksut,
9919: edistää ulkomaankauppaa ja yleistä turvallisuutta ehkäisemällä luvatonta tuontia ja vientiä sekä
9920: muuta rikollisuutta ja huolehtii kansallisesta ja unionin edusta sekä elinkeinoelämän tietotarpeista
9921: samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden ja kuluttajasuojavelvoittei-
9922: den toimeenpanosta.
9923: Valtiovarainministeriö on talousarvioesityksen yhteydessä asettanut alustavasti tullilaitokselle
9924: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
9925: Tavoitteena on sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja erityisesti yhteisön maksamien
9926: tukien väärinkäytön, valmisteveropetosten sekä laittoman tuonnin ja viennin torjuminen. Asia-
9927: kaspalvelua sekä tietojen oikeellisuutta ja tullivarmuutta on pyrittävä edelleen parantamaan. Ul-
9928: ko- ja sisäkaupan tilastojen ja muiden tietojen luotettavaan ja nopeaan tuottamiseen pyritään
9929: muun muassa siten, että kuukausittaiset kaupan ennakkotilastot julkaistaan enintään 6 viikon vii-
9930: peellä ja yksityiskohtaiset kuukausitilastot enintään 10 viikon viipeellä.
9931: Tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa kehitetään tietojärjestelmiä sekä asiakkaiden ja tul-
9932: lilaitoksen välisiä ilmoitusmenettelyjä. Toimintaa tehostetaan ja voimavaroja kohdennetaan ris-
9933: kianalyysiä hyödyntämällä. Korkeasti verotettujen tuotteiden veropetosten torjunnassa otetaan li-
9934: säksi käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmä sekä lisätään yhteisömaiden viranomaisten välistä tie-
9935: donvaihtoa ja fyysisiä tarkastuksia. Tullivalvonnan painopiste on edelleen maamme etelä- ja
9936: itärajan ylittävässä liikenteessä.
9937: Työn tuottavuuden kasvutavoite on 1,5 prosenttia ja toiminnan taloudellisuuden 1 prosentti.
9938: Liiketaloudellisten suoritteiden kannattavuustavoite on 7 prosenttia.
9939: Maksullisen palvelutoiminnan tulot on budjetoitu tullilaitoksen tuloihin ja maksullisen palve-
9940: lutoiminnan menot sisältyvät toimintamenomomenttiin.
9941:
9942: 21. Toimintamenot (osaEU) (siirtomäärära- mioon EU:lta arvioidusti saatavat
9943: ha2 v) tullilaitoksen toimintaan kohdistuvat tuet
9944: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 500 000 mk. Käyttämättä jäänyt määrä voi-
9945: 526 700 000 mk. daan joutua palauttamaan EU:lle.
9946: Määrärahaa saa käyttää myös koulutusyh-
9947: Menojen ja tulojen erittely: mk
9948: teistyöhön ja siitä aiheutuviin menoihin Venä-
9949: jän ja Baltian maiden kanssa sekä Interreg- Bruttomenot, muut toimintamenot 544 607 000
9950: hankkeiden rahoitukseen. Bruttotulot, EU-tuet 3 500 000
9951: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Nettomenot 541107 000
9952: sa on lisäyksenä huomioitu ammatilliseen pe- Edelliseltä vuodelta siirtyvä määrära-
9953: ruskoulutukseen 5 000 000 mk, idänviennin-, ha -14 407 000
9954: Määrärahan tarve 526700000
9955: gatewayn- ja passitustehtävien hoitamiseen
9956: 10 700 000 mk, Vaalimaan läpivalaisulaitteen 526 700 000
9957: 1999 määräraha
9958: käyttöönottokustannuksiin 6 480 000 mk ja tu-
9959: 1998 määräraha 474 358 000
9960: kityöllistettyjen hoitamien tehtävien vakinais-
9961: 1998 lisämääräraha 10 623 000
9962: taiDiseksi 13 henkilön palkkauksina siirtona
9963: momentilta 34.06.02 1 360 000 mk, tietohal- 1997 tilinpäätös 462 300 000
9964: linnon henkilöstölisäyksiin sekä laite- ja ohjel-
9965: maympäristön uusimiseen 7 400 000 mk. Net-
9966: toutettavina tuloina momentilla otetaan huo-
9967: 166 28.52
9968:
9969: 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v) siihen liittyvine toimitiloineen. Hankkeella
9970: Momentille myönnetään 14 500 000 mk. varmistetaan ED-alueelta lähtevien tavaroiden
9971: Määrärahaa saa käyttää suurten lastiyksiköi- ja alueelle saapuvien tavaroiden tehokas tar-
9972: den läpivalaisulaitteen hankintaan sekä siihen kastus liikenteen sujuvuutta heikentämättä.
9973: liittyvään talonrakentamiseen. Hankkeen kus- Hanke valmistuu kesällä 1999.
9974: tannusarvio on 71 000 000 mk ja rakennuksen
9975: hyötyala 1 200m2 . 1999 määräraha 14 500 000
9976: Se l v i t y s osa : Turku-Pietarin moottori- 1998 määräraha 18 000 000
9977: tien rakentaminen kuuluu Nordic Triangle - 1997 tilinpäätös 27 500 000
9978: hankkeeseen. Osana sitä on Vaalimaalle sijoi-
9979: tettava lastiyksiköiden kiinteä läpivalaisulaite
9980:
9981:
9982: 52. Tilastokeskus
9983:
9984: Se l v i t y s o s a : Tilastokeskuksen toiminnan tavoitteena on, että sen tuottamat tilastot - taus-
9985: tatietoineen ja tulkintoineen - ovat luotettavia ja mahdollisimman ajantasaisia. Ne ovat koti- ja
9986: ulkomaisten asiakkaiden käytettävissä helposti ja nopeasti omaksuttavassa muodossa nykyaikai-
9987: sia tiedon siirto- ja esitystapoja hyödyntäen.
9988: Valtiovarainministeriö on asettanut alustavasti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä Ti-
9989: lastokeskukselle vuodelle 1999 seuraavat tulostavoitteet
9990: 1. Vaikuttavuus
9991: Tilastokeskus sopeuttaa tilastotuotantoa Euroopan unionin ja erityisesti talous- ja rahaliiton tie-
9992: totarpeisiin ja velvoitteisiin. Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat eurorahan käyttöönotosta joh-
9993: tuvat muutokset, kansantalouden tilinpito, hinta- ja palkkatilastot, suhdannetilastot, työvoimati-
9994: lastot, palvelualan ja palvelujen ulkomaankaupan tilastot sekä tietotekniikka, erityisesti sähköi-
9995: nen tiedonsiirto ja vuoden 2000 aiheuttamat muutokset tietojärjestelmiin.
9996: Säännöllisesti ilmestyvien tilastojulkaisujen keskimääräinen valmistumisnopeus viikkoina on
9997: seuraava:
9998:
9999: 1997 1998 1999
10000: Vuosijulkaisut 49 46 47
10001: 1/4-vuosijulkaisut 11 11 11
10002: Kk-julkaisut 6 7 6
10003:
10004: Tilastokeskus jatkaa tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisohjelmaa sekä säilyttää palve-
10005: lukykynsä vähintään nykyisellä tasolla. Tavoitteiden saavuttamiseksi Tilastokeskus jatkaa palk-
10006: kausjärjestelmän kehittämistä.
10007: 2. Kustannukset ja taloudellisuus
10008: Tilastotietojen yksikkökustannukset pidetään vuoden 1997 tasolla. Kiinteiden kustannusten
10009: osuus kokonaiskustannuksista säilytetään nykyisellä tasolla.
10010: 28.52 167
10011:
10012: Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset ( 1 000 mk), joihin sisältyvät kansainvälisen tilastoins-
10013: tituutin (ISI) 52. kokouksesta aiheutuvat kustannukset, ovat:
10014:
10015: Muutos%
10016: 1997 1998 1999 1998/1999
10017: Tilastotoimen kehittäminen 4 865 5 870 10484 78,6
10018: Tuotteet ja palvelut 111 964 118 282 121 648 2,9
10019: Tietovarannol 113 566 119 566 122 399 2,4
10020: Kokonaiskustannukset 230 395 243 718 254 531 4,4
10021:
10022: 3. Maksutlinen toiminta
10023: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
10024:
10025: 1997 1998 1999
10026: toteutuma ennakoitu TAE
10027: Maksullisen toiminnan tulot tmk 41 848 44800 46500
10028: Maksullisen toiminnan erilliskustan-
10029: nukset tmk 37176 38 377 39987
10030: Käyttöjäämä tmk 4 672 6423 6513
10031: -%tuloista 11,2 14,3 14,0
10032: Osuus yhteiskustannuksista, tmk 6372 6454 6482
10033: Ylijäämä/Alijäämä tmk -1 699 -30 +30
10034: -%tuloista -4,1 -0,1 +0,1
10035: Investoinnit % tuloista 1,0 1,1 1,1
10036:
10037: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) peruskoulun ainevalintatilastoinnin menojen
10038: Momentille myönnetään nettomäärärahaa siirtona momentilta 29.07.21.
10039: 204 300 000 mk.
10040: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n jäsenyy- Menojen ja tulojen erittely: mk
10041: teen liittyvien tilastohankkeiden rahoitukseen. Bruttomenot 258 780000
10042: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan erillisme-
10043: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina not 40 607 000
10044: maksullisen toiminnan tuloina suoritteiden Muut toimintamenot 205 423 000
10045: myynnistä saatavat tulot sekä EU:lta saatavat ED-tehtävistä aiheutuvat menot 6 000000
10046: tulot tilastotuotannon erilaisiin kehittämis- ISI-kokouksen menot 6 750 000
10047: Bruttotulot 54 480000
10048: hankkeisiin sekä kansainvälisen tilastoinsti-
10049: Maksullisen toiminnan tulot 46 500000
10050: tuutin (ISI) 52. kokouksen tulot. EU-tulot 6 000 000
10051: Käyttämättä jäänyt EU :lta saatu projektikoh- ISI-kokouksen tulot 750 000
10052: tainen rahoitus voidaan joutua palauttamaan Muut tulot 1 230 000
10053: EU:lle. Nettomenot 204 300000
10054: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
10055: otettu huomioon 6 750 000 mk ISI-kokouksen 1999 määräraha 204 300 000
10056: järjestämisestä aiheutuvina menoina, 759 000 1998 määräraha 188 985 000
10057: mk tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va- 1998 lisämääräraha 4 286 000
10058: kinaistamiseksi kuuden henkilön palkkauksina 1997 tilinpäätös 170 300 000
10059: siirtona momentilta 34.06.02 ja 300 000 mk
10060: 168 28.60
10061:
10062: 60. Valtion kiinteistölaitos
10063:
10064: 1. Aloitusvaiheen järjestelyt
10065: Valtion kiinteistölaitoksesta muodostetaan tammikuun 1 päivänä 1999lain Valtion kiinteistö-
10066: laitoksesta tultua hyväksytyksi valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) mukainen liikelai-
10067: tos. Uuden liikelaitoksen nimi on Valtion kiinteistölaitos. Uudelle liikelaitokselle luovutetaan en-
10068: tisen Valtion kiinteistölaitoksen hallinnassa oleva omaisuus. Liikelaitokselle siirretään oikeus
10069: myynti- ja muihin saamisiin ja vastuu veloista. Jos liikelaitoksen rahoitusomaisuus on suurempi
10070: kuin lyhytaikaiset velat, sisältäen lomapalkkavelan, liikelaitos tilittää valtion kassaan niiden ero-
10071: tuksen. Jos edellä mainitut lyhytaikaiset velat ylittävät rahoitusomaisuuden arvon, valtio maksaa
10072: liikelaitokselle niiden erotuksen. Lisäksi valtio maksaa liikelaitokselle Viikin alueen järjestelyi-
10073: hin kohdistuvat, momenteille 29.10.74 ja 87 budjetoidut, 31.12.1998 käyttämättä olevat määrä-
10074: rahat.
10075: Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta merkitään peruspää-
10076: omaksi 4 000 milj. mk, muuksi omaksi pääomaksi noin 10 410 milj. mk ja loput velkapääomaksi.
10077: V aitioneuvosto valtuutetaan päättämään edellä olevan mukaisesti siirrettävästä valtion omai-
10078: suudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen omaksi pääomaksi ja muista
10079: taloudellisista järjestelyistä.
10080: 2. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
10081: Valtion kiinteistölaitoksen operatiivisena tehtävänä on huolehtia vastuulleen annetuista kiin-
10082: teistöistä ja kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin tarjota toimitiloja ensisijaisesti valtion viras-
10083: toille ja laitoksille. Päämääränä on hallita kiinteistöjä pitkäjänteisesti pyrkien pääoman tehokkaa-
10084: seen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokralaisuskollisuuteen.
10085: Toimitilatarjonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudelliset tavoitteet että asiakkaiden tarpeet
10086: siten, että rakennuskanta ylläpidetään kysyntää vastaavana.
10087: Valtion kiinteistölaitos hoitaa vuonna 1999 hallinnassaan olevista valtion työpaikkaruokaloi-
10088: den toimitiloista aiheutuvat tehtävät, mikä otetaan huomioon laitoksen tulostavoitteita määritet-
10089: täessä.
10090: 3. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
10091: Valtion kiinteistölaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 1 000
10092: milj. mk. Lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seu-
10093: raavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tämän lisäksi Valtion kiinteistölaitos saa suo-
10094: rittaa investointeja, jotka työministeriö rahoittaa.
10095: Suurin osa investoinneista on rakennuskannan arvoa säilyttäviä ja sen toimintakelpoisuutta pa-
10096: rantavia korjausinvestointeja. Uudisinvestoinnit toteutetaan kysyntää vastaavasti painottaen kor-
10097: keakoulu- ja tutkimusrakennuksia.
10098: Lisäksi valtion kiinteistölaitos saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytär-
10099: yhtiöinä toimiville kiinteistöosakeyhtiöille yhteensä enintään 200 milj. markan arvosta.
10100: 4. Lainanotto
10101: Valtion kiinteistölaitos oikeutetaan ottamaan vuoden 1999 aikana tehtäviä investointisitoumuk-
10102: sia ja kiinteistölaitokselle siirtyneiden ostohankkeisiin liittyvien velkaosuuksien maksamista var-
10103: ten valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enin-
10104: tään 300 milj. mk.
10105: 28.60 169
10106:
10107: Selvitysosa : Siirtyvä omaisuus 1.1.1999 on alustavien selvitysten mukaan seuraava:
10108: milj. mk
10109:
10110: Aineettomat oikeudet 5
10111: Maa- ja vesialueet 2 780
10112: Rakennukset ja rakennelmat 13 670
10113: Koneet ja kalusto 5
10114: Keskeneriliset hankinnat 580
10115: Pitkäaikaiset osakkeet ja osuudet 1 880
10116: Rahoitusomaisuus 60
10117: Yhteensä 18 980
10118: Arvot ovat käypiä arvoja ja perustuvat vuonna 1995 suoritettuihin arvostuksiin.
10119: Omaisuudesta merkitään peruspääomaksi 4 000 milj. mk, joka on tuottovaatimuksen alaista ja
10120: muuksi omaksi pääomaksi noin 10 410 milj. mk. Valtion lainaehdoin antamaksi vieraaksi pää-
10121: omaksi merkitään 3 860 milj. mk ja muuksi vieraaksi pääomaksi 710 milj. mk.
10122: Lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on 5 %ja takaisinmaksuaika 15 vuotta siten, että
10123: kolme vuotta ovat lyhennyksistä vapaita, koska aikaisemmin tehtyjen kiinteistökauppojen mak-
10124: sut ajoittuvat näille vuosille.
10125: Valtion kiinteistölaitoksen arvioitu aloittava tase 1.1.1999:
10126: milj. mk milj. mk
10127:
10128: VASTAAVAA
10129: Rahoitusomaisuus
10130: - tilisaamiset 20
10131: - saatava valtiolta 40 60
10132: Käyttöomaisuus
10133: Aineettomat hyödykkeet 5
10134: Maa- ja vesialueet 2 780
10135: Rakennukset ja rakennelmat 13 670
10136: Koneet ja kalusto 5
10137: Keskeneriliset työt 580
10138: Osakkeet 1 880 18 920
10139: Yhteensä 18 980
10140:
10141: VASTAITAVAA
10142: Vieras pääoma
10143: Lyhytaikaiset velat
10144: - osto- ym. velat 60
10145: Pitkäaikaiset velat
10146: - ostohankkeiden velkaosuudet 650
10147: - laina valtiolle 3 860 4 570
10148: Omapääoma
10149: Peruspääoma 4000
10150: Muu oma pääoma 10410 14 410
10151: Yhteensä 18 980
10152: 170 28.60
10153:
10154: Hallitus on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Valtion
10155: kiinteistölaitoksen tulostavoitteeksi 370 milj. mk vuodelle 1999. Voitosta ei kuitenkaan vuosina
10156: 1999-2006 suoriteta valtiolle tuloutusta, koska aloittavassa taseessa korollinen vieras pääoma on
10157: pyritty määrittelemään mahdollisimman suureksi. Tulosvaatimukseen ja voittoon ei ole sisälly-
10158: tetty kiinteistöjen luovutuksista johtuvia satunnaisia tuloja, koska Valtion kiinteistölaitoksen
10159: omaisuus on tarkoitettu pitkäjänteisesti omistettavaksi.
10160: Valtio maksaa Valtion kiinteistölaitokselle lyhytaikaisten velkojen ja rahoitusomaisuuden vä-
10161: lisen erotuksen. Lyhytaikaiset velat on arvioitu 40 milj. mk suuremmiksi kuin kirjanpidon mukai-
10162: nen rahoitusomaisuus.
10163: Investointeihin on investointiohjelman mukaan tarkoitus käyttää vuonna 1999 noin 1 000 milj.
10164: mk. Siitä noin 600 milj. mk on rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavia korjausin-
10165: vestointeja, jotka rahoitetaan pääosin poistoilla. Noin 400 milj. mk on uusinvestointeja, joista osa
10166: rahoitetaan lainalla.
10167: Valtion kiinteistölaitos on vastannut sen hallinnassa olevien työpaikkaruokaloiden vuokra-,
10168: energia-, vesi- ja jätevesikuluista sekä kalustosta. Alustavien arvioiden mukaan kulut ovat vuosi-
10169: tasolla noin 75 milj. mk. Tarkoituksena on, että vuoden 2000 alusta uusi Valtion kiinteistölaitos
10170: ryhtyy perimään vuokraa ja käyttökorvauksia työpaikkaruokaloista. Kustannusten jakamisesta
10171: eri käyttäjävirastojen kesken sekä mahdollisista maksu- ja korvausjärjestelyistä tehdään tarkem-
10172: mat selvitykset vuoden 2000 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
10173: Valtion kiinteistölaitos tulee hakeutumaan arvonlisäverolain (150111993) 30 §:n mukaisesti ar-
10174: vonlisäverovelvolliseksi. Tämän johdosta vuokraustoiminta tulee arvonlisäverotuksen piiriin.
10175: Valtion kiinteistölaitoksen perimiin vuokriin lisätään arvonlisävero. Liikelaitoksen valtiovuokra-
10176: laiset kirjaavat arvonlisäveron osuuden momentille 28.81.23 Arvonlisäveromenot. Toimenpiteen
10177: johdosta ao. momentin menot kasvavat, mutta toisaalta valtion arvonlisäverotulot lisääntyvät.
10178: Liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuloslaskelma ajalle 1.1.-31.12.1999:
10179: milj. mk
10180: Liikevaihto 1 800
10181: Kiinteät kulut yhteensä 630
10182: Käyttökate 1170
10183: Poistot 600
10184: Liikevoitto 570
10185: Korkokulut 200
10186: Tilikauden voitto 370
10187: Ennakoitu rahoituslaskelma ajalle 1.1.-31.12.1999:
10188: milj. mk
10189:
10190: Rahan lähteet:
10191: Käyttökate 1170
10192: Tuloutus valtiolta 40
10193: Muut saatavat 20
10194: Lainarahoitus 190
10195: Lähteet yhteensä 1420
10196: 28.64 171
10197:
10198: milj. mk
10199: Rahan käyttö:
10200: Korkokulut 200
10201: Ostolainojen lyhennykset 160
10202: Investoinnit 1000
10203: Tilivelat ja muut lyhytaikaiset velat 60
10204: Rahan käyttö yhteensä 1420
10205: Tunnuslukutaulukko:
10206: Liikevaihto, milj. mk 1 800
10207: Käyttökate, milj. mk 1 170
10208: Käyttökate, liikevaihdosta % 65
10209: Voitto, milj. mk 370
10210: Voitto, liikevaihdosta% 21
10211: Sijoitetun pääoman tuotto % 3
10212: Investoinnit liikevaihdosta % 56
10213: Omavaraisuusaste % 76
10214: Henkilöstömäärä 207
10215:
10216:
10217:
10218: 64. Valtion kiinteistölaitos
10219:
10220: Valtion kiinteistölaitos lakkautetaan 1.1.1999 lukien ja kiinteistölaitoksen hoitamat kiinteistö-
10221: varallisuuden omistamiseen kuuluvat tehtävät ja henkilöstö siirretään samanaikaisesti perustetta-
10222: vaan Iiikelaitokseen. Samalla lakkautetaan pääjohtajan virka (A 32).
10223: S e l v i t y s o s a : Liikelaitoksen perustamisen johdosta momentit 74, 7 5 ja 87 on poistettu ta-
10224: lousarviosta.
10225:
10226: (74.) Talonrakennukset (siirtomääräraha 1998 määräraha 310 000 000
10227: 3 v) 1997 tilinpäätös 350 000000
10228: Selvitysosa: Valtion kiinteistölaitok-
10229: sen liikelaitostamisen johdosta momentti ja (87.) Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden
10230: sen määräraha on poistettu talousarviosta. hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
10231: Se l v i t y s osa : Valtion kiinteistölaitok-
10232: 1998 määräraha 108 000 000 sen liikelaitostamisen johdosta momentti ja
10233: 1998 lisämääräraha sen määräraha on poistettu talousarviosta.
10234: 1997 tilinpäätös 155 000 000
10235: 1998 määräraha 100 000 000
10236: (75.) Perusparannukset (siirtomääräraha 1997 tilinpäätös 315 000 000
10237: 3 v)
10238: Se l v i t y s o s a : Valtion kiinteistölaitok-
10239: sen liikelaitostamisen johdosta momentti ja
10240: sen määräraha on poistettu talousarviosta.
10241: 172 28.70
10242:
10243: 70. Hallinnon kehittämiskeskus
10244:
10245: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
10246: Hallinnon kehittämiskeskus tuottaa julkisen hallinnon erityisasiantuntemukseen perustuvaa
10247: koulutusta, konsultointi- ja muita kehittämispalveluja. Kehittämiskeskus tukee toiminnallaan jul-
10248: kisen hallinnon keskeisten uudistus- ja kehittämistavoitteiden toteuttamista.
10249: Palvelutoiminnan painopistealueita ovat erityisesti valtioyhteisön kehittämishankkeiden toteut-
10250: tamisen tukeminen sekä johdon ja johtamisen kehittäminen ja hallintotehtävien laadun varmista-
10251: minen, muun muassa lainsäädännön laadun kehittäminen. Painopisteenä on myös tuottaa palve-
10252: luja, joiden avulla voidaan tukea Suomen vaikuttamista ja toimintakykyä EU :ssa sekä erityisesti
10253: Suomen ED-puheenjohtajuuden menestyksellistä toteuttamista v. 1999. Asiantuntijapalvelujen
10254: viennissä kehittämiskeskus ottaa huomioon erityisesti Suomen lähialuepolitiikan tavoitteet.
10255: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
10256: Hallinnon kehittämiskeskuksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään
10257: 2 000 000 mk. Lisäksi Hallinnon kehittämiskeskus saa tehdä vuonna 1999 investointeja koskevia
10258: sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina vuosina enintään 2 000 000 mk.
10259: 3. Lainanotto
10260: Hallinnon kehittämiskeskus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/
10261: 1987) 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 5 000 000 mk.
10262: Se l v i t y s osa : Valtioneuvosto on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt
10263: palvelu- ja muut tavoitteet, talousarvioesityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Hal-
10264: linnon kehittämiskeskuksen tulostavoitteeksi 500 000 mk vuonna 1999 ja tuloutustavoitteeksi 0
10265: mk vuonna 1999.
10266: Tunnuslukutaulukko
10267: 1997 1998 1999
10268: TP ennakoitu TAE
10269: Liikevaihto mmk 34,2 37 37
10270: -muutos% +0,1 +8,1
10271: Käyttökate mmk 0,8 1,5 1,5
10272: - liikevaihdosta % 2,3 4,1 4,1
10273: Tappio/voitto mmk 0,1 0,5 0,5
10274: Sijoitetun pääoman tuotto
10275: % 1,5 5,1 5,1
10276: Investoinnit liikevaihdosta
10277: % 0 3,0 3,0
10278: Omavavaraisuusaste % 39 40 42
10279: Henkilöstömäärä (keski-
10280: määrin) 59 60 60
10281:
10282:
10283:
10284: 80. Hallinnon uudistaminen ja eräät henkilöstöhallinnon tukitoimenpiteet
10285:
10286: 20. Kehittämis- ja koulutustoiminta (siirto- Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon
10287: määräraha 3 v) kehittämisen edellyttämien tutkimusten, selvi-
10288: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. tysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen
10289: tuottamis- ja hankintamenojen sekä kehittä-
10290: 28.80 173
10291:
10292: mis- ja koulutustoiminnasta aiheutuvien ulko- tämiseksi. Määrärahaa saa käyttää myös ED-
10293: maanmatkamenojen maksamiseen. Määrära- avustajien palkkausmenojen maksamiseen
10294: haa saa käyttää myös hallinnon kehittämis- sekä noin viittä henkilötyövuotta vastaavan
10295: hankkeisiin lähialueille, OECD:n lähialueiden henkilöstömäärän palkaamiseen määräaikai-
10296: hallinnon kehittämishankkeisiin sekä ED-yh- siin tehtäviin.
10297: teistyöhön hallinnon kehittämisessä.
10298: Määrärahaa saa käyttää noin 10 henkilötyö- 1999 määräraha 9 000 000
10299: vuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaa- 1998 määräraha 25 000000
10300: miseen määräaikaisiin tehtäviin. 1997 tilinpäätös 25 000000
10301:
10302: 1999 määräraha 13 000000 23. Työsuojelun edistäminen (siirtomäärära-
10303: 1998 määräraha 13 000 000 ha3 v)
10304: 1997 tilinpäätös 13 000 000 Momentille myönnetään 4 950 000 mk.
10305: Määrärahaa saa käyttää työsuojelurahastoa
10306: 21. Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen vastaavan järjestelyn (laki työsuojelurahastos-
10307: (siirtomääräraha 3 v) ta 40711979) toteuttamiseksi valtionhallinnos-
10308: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. sa työsuojelututkimukseen, työsuojelukoulu-
10309: Määrärahaa saa käyttää hallinnon rationali- tukseen, työsuojelutietojen keräämiseen ja työ-
10310: soinnin yhteydessä tarvittavista henkilöstön suojelua koskevaan tiedottamiseen sekä
10311: uudelleen sijoittamisen tukitoimista aiheutu- valtiotyönantajan ja sen palveluksessa olevan
10312: viin menoihin. henkilöstön välisten työelämän suhteiden edis-
10313: tämistä tarkoittavaan tutkimukseen, koulutuk-
10314: 1999 määräraha 1 000 000 seen ja tiedotukseen. Määrärahalla saa palkata
10315: 1998 määräraha 1 000 000 enintään viittä henkiityövuotta vastaava määrä
10316: 1997 tilinpäätös 3 000 000 henkilöstöä määräaikaisiin työsopimussuhtei-
10317: siin tällä määrärahalla rahoitettavia tutkimus-
10318: 22. Integraatiovalmennus (siirtomääräraha projekteja varten.
10319: 3 v)
10320: 1999 määräraha 4 950 000
10321: Momentille myönnetään 9 000 000 mk.
10322: 1998 määräraha 4 775 000
10323: Määrärahaa saa käyttää henkilöstön integ-
10324: raatiovalmennukseen, myös ulkomailla tapah- 1997 tilinpäätös 5 000 000
10325: tuvaan harjoitteluun ja koulutukseen. Määrära-
10326: haa saa käyttää integraatiovalmennuksen ke- 24. VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
10327: hittämiseen, palvelujen hankkimiseen, minta (siirtomääräraha 2 v)
10328: kehittämis- ja koulutusmenojen maksamiseen Momentille myönnetään 20 000 000 mk.
10329: sekä valmennuksen seurantaan ja arviointiin. Määrärahaa saa käyttää valtion eläkelain
10330: Määrärahaa saa käyttää European lnsitute of (28011966) mukaisten kuntoutuksesta aiheutu-
10331: Publie Administrationin kanssa tehdystä yh- vien muiden etuuksien kuin kuntoutustukien
10332: teistyösopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden maksamiseen. Valtiokonttorin varhaiskuntou-
10333: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Suo- tuksesta antamien ohjeiden mukaiseen toimin-
10334: melle vuonna 1999 tulevan Euroopan unionin taan sekä kuntoutustoiminnan tutkimuksesta,
10335: puheenjohtajuuden aiheuttamasta henkilöstön kehittämisestä ja koulutuksesta aiheutuviin
10336: lisävalmennustarpeesta sekä muusta ED-yh- menoihin.
10337: teistyöstä henkilöstön kehittämisessä aiheutu- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
10338: vien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa sa on otettu lisäyksenä huomioon kuntoutusra-
10339: käyttää järjestelmälliseen valmennukseen suo- han vuodelle 1999 tuleva indeksikorotus. Vo-
10340: malaisten EU-toimielimiin hakeutumisen edis- lyymikasvua oletetaan tapahtuvan edelleen
10341: 174 28.80
10342:
10343: VEL-perusteisen kuntootuksen osalta ja vä- mistautumisesta johtuviin ylityökorvausten
10344: hennystä tutkimustoiminnan sekä Huomisen maksamiseen, lisähenkilökunnan tarvitsemista
10345: työkyky -projektiin liittyvien maksujen osalta. toimitiloista aiheutuviin menoihin, matka- ja
10346: Vuoden 1998 määrärahan mitoituksessa otet- edustuskustannusten maksamiseen, tiedotus-,
10347: tiin huomioon edelliseltä vuodelta siirtynyt käännös- ja postituskustannusten maksami-
10348: määräraha. seen, julkaisu- ja tiedotusmateriaalin tuottami-
10349: seen sekä muihin ED-puheenjohtajuudesta tai
10350: 1999 määräraha 20000 000 siihen valmistautumisesta aiheutuviin menoi-
10351: 1998 määräraha 15 500 000 hin, ei kuitenkaan kokousten, seminaarien ja
10352: 1997 tilinpäätös 24 897 376 muiden niitä vastaavien ED-puheenjohtajuu-
10353: teen liittyvien tilaisuuksien järjestämisestä vä-
10354: 25. Valtion henkilöstöjärjestelyt (siirtomää- littömästi aiheutuviin menoihin.
10355: räraha 2 v) Se l v i t y s o s a : ED -puheenjohtajuudesta
10356: aiheutuu vuosina 1998-2000 arviolta noin 280
10357: Momentille myönnetään 24 000 000 mk.
10358: henkilötyövuotta vastaava lisähenkilötarve.
10359: Määrärahaa saa käyttää lakkautuspalkkalain
10360: Suurin tarve kohdistuu vuodelle 1999. Määrä-
10361: (18211931, muut. 90411948) mukaisten lak-
10362: rahan mitoituksessa on otettu huomioon henki-
10363: kaotuspalkkojen maksamiseen.
10364: löstön palkkausmenojen lisäksi eräitä muita
10365: Määrärahaa saa käyttää myös ennen vuotta
10366: puheenjohtajuuteen valmistautumisesta aiheu-
10367: 1992 päätetyn viraston toiselle paikkakunnalle
10368: tuvia menoja. Määrärahasta maksetaan keski-
10369: siirron johdosta työpaikan järjestämiseen hen-
10370: tetysti kaikki puheenjohtajuudesta aiheutuvat
10371: kilölle, joka ei ole voinut siirtyä viraston uu-
10372: henkilöstö- ja muut menot, ei kuitenkaan ko-
10373: delle sijaintipaikkakunnalle.
10374: kousten järjestämisestä välittömästi aiheutuvia
10375: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
10376: menoja, jotka maksetaan momentin 24.99.24
10377: sa on otettu huomioon vähennyksenä lakkao-
10378: määrärahasta.
10379: tuspalkkaa saavien henkilöiden eläkkeelle siir-
10380: tyminen. Vuosittain siirtyy vanhuuseläkkeelle
10381: 1999 määräraha 86 000 000
10382: keskimäärin 50 henkilöä.
10383: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 1998 määräraha 30 000 000
10384:
10385: mk 60. Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta
10386: Lakkaotuspalkat 23 760000 johtuvista menoista (arviomääräraha)
10387: Henkilöstöjärjestelyt 240000 Momentille myönnetään 3 700 000 mk.
10388: Yhteensä 24 000000 Määrärahaa saa käyttää koulutus- ja erora-
10389: hastosta annetun lain (537/1990) 4 §:n 2 mo-
10390: 1999 määräraha 24 000000 mentin mukaisen valtion maksun maksami-
10391: 1998 määräraha 28 240000 seen koulutus- ja erorahastolle.
10392: 1997 tilinpäätös 34 240000 Se l v i t y s osa : V aitio suorittaa työsopi-
10393: mussuhteessa olevan henkilöstönsä osalta so-
10394: 26. EU-puheenjohtajuus (siirtomääräraha siaali- ja terveysministeriön vahvistaman pro-
10395: 2 v) senttimäärän suuruisen maksun koulutus- ja
10396: erorahastolle. Maksun suuruus vuonna 1998
10397: Momentille myönnetään 86 000 000 mk.
10398: on0,08 %.
10399: Määrärahaa saa käyttää Suomelle vuonna
10400: Koulutus- ja erorahastolle vuonna 1999 suo-
10401: 1999 tulevan Euroopan unionin puheenjohta-
10402: ritettavan maksun arvioidaan olevan 3 700 000
10403: juuden aiheuttamiin välttämättömän lisähenki-
10404: mk.
10405: löstön palkkaamiseen määräaikaisiin palvelus-
10406: Vuonna 1999 mahdollisesti liikaa tai liian
10407: suhteisiin ja tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää
10408: vähän suoritettu määrä on tarkoitus ottaa huo-
10409: myös ED-puheenjohtajuudesta tai siihen vai-
10410: 28.81 175
10411:
10412: mioon vuodelta 2000 suoritettavassa maksussa 1999 määräraha 3 700 000
10413: valtion työsopimussuhteisen henkilöstön palk- 1998 määräraha 3 300000
10414: kasumman tultua lopullisesti selvitetyksi. 1997 tilinpäätös 3 000 000
10415:
10416:
10417: 81. Eräät hallinnonaJoittain jakamattomat menot
10418:
10419: 01. Euroopan unionin kansallisten asiantun- riön tekemistä virkasuhteen ehtoja koskevista
10420: tijoiden palkkaukset (arviomääräraha) päätöksistä aiheutuvien menojen maksami-
10421: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. seen.
10422: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin
10423: toimielimissä toimivien suomalaisten kansal- 1999 määräraha 1 000 000
10424: listen asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaalitur- 1998 määräraha 1 000 000
10425: vakustannusten maksamiseen. Määrärahalla 1997 tilinpäätös
10426: saa palkata enintään 25 henkilötyövuotta vas-
10427: taavan määrän henkilöstöä määräaikaisiin kan- 22. Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan
10428: sallisten asiantuntijoiden tehtäviin. kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
10429: Se l v i t y s o s a : Euroopan unionissa pal- Momentille myönnetään 10 400 000 mk.
10430: velevien suomalaisten kansallisten asiantunti- Määrärahaa saa käyttää vuoden 1997 talous-
10431: joiden palkkauksen ja sosiaaliturvan maksaa arvion tulomomenteille nettobudjetoitujen vi-
10432: kotimainen työnantaja, mutta Euroopan unioni rastojen maksullisen toiminnan kehittämiseen
10433: maksaa heille tiettyjä korvauksia. Kansallisten sekä kone- ja laitehankintoihin.
10434: asiantuntijoiden palvelussuhteen ehdot unio-
10435: nin toimielimissä perustuvat komission 1999 määräraha 10 400 000
10436: 24.7.1988 antamaan päätökseen siihen 1991 ja 4 000 000
10437: 1998 määräraha
10438: 1998 tehtyine muutoksineen. Kansalliset asi-
10439: 1997 tilinpäätös 7 987 000
10440: antuntijat työskentelevät Euroopan unionin
10441: toimielimissä määräajan, vähintään kolme
10442: kuukautta ja enintään kolme vuotta. Henkilö 23. Arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
10443: voi toimia kansallisena asiantuntijana pääsään- Momentille myönnetään 3 600 000 000 mk.
10444: töisesti vain yhden kerran. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erik-
10445: seen arvonlisäverovelvollisten valtion virasto-
10446: 1999 määräraha 7 000000 jen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoi-
10447: 1998 määräraha 7 000 000 hin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksa-
10448: 1997 tilinpäätös 4 814 000 miseen.
10449: Se l v i t y s osa : Valtion kulutus- ja inves-
10450: tointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäve-
10451: 02. Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja roa. Muille kuin erikseen verovelvollisille val-
10452: koskevat päätökset (arviomääräraha) tion virastoille ja laitoksille myönnetään mää-
10453: Momentille myönnetään 1 000 000 mk. rärahat verottornin hinnoin.
10454: Määrärahaa saa käyttää välttämättömän lisä-
10455: henkilökunnan palkkausten maksamiseen sel- 1999 määräraha 3 600 000 000
10456: laisissa tapauksissa, joissa henkilöstön lisätar- 1998 määräraha 3 500 000 000
10457: ve ei ole ollut tiedossa varsinaista talousarvio- 1997 tilinpäätös 3 600 307 822
10458: esitystä laadittaessa, sekä valtiovarainministe-
10459:
10460:
10461:
10462: 8 380149M
10463: 176 28.82
10464:
10465: 24. Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteis- 95. Lakiin tai asetukseen perustuvat menot,
10466: työstä aiheutuvat arvonlisäveromenot (arvio- joita varten talousarvioon ei ole erikseen mer-
10467: määräraha) kitty määrärahaa (arviomääräraha)
10468: Momentille myönnetään 40 000 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk.
10469: Määrärahaa saa käyttää kehitysyhteistyöhön Määrärahaa saa käyttää sellaisten lakiin tai
10470: ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden avustami- asetukseen perustuvien menojen maksami-
10471: seen käytettyjen ja kotimaasta hankittujen pal- seen, joita varten talousarvioon ei ole erikseen
10472: velujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverome- myönnetty määrärahaa.
10473: nojen maksamiseen.
10474: Se l v i t y s osa : Arvonlisäverolain mu- 1999 määräraha 100 000
10475: kaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä varten 1998 määräraha 100 000
10476: kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäve- 1997 tilinpäätös 3 448 099
10477: rollisia. Jotta arvonlisäverona ei rasiteta Suo-
10478: men kehitysyhteistyötä ja Keski- ja Itä-Euroo- 96. Edeltä arvaamattomat tarpeet
10479: pan maiden avustamista, arvonlisäveromenot Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
10480: budjetoidaan erikseen. Määrärahaa saa käyttää sellaisten edeltä ar-
10481: vaamattomista tarpeista aiheutuvien välttämät-
10482: 1999 määräraha 40 000000 tömien menojen maksamiseen, joita varten ta-
10483: 1998 määräraha 50000000 lousarviossa ei ole määrärahaa.
10484: 1997 tilinpäätös 32 546 021
10485: 1999 määräraha 1 000 000
10486: 1998 määräraha 1000 000
10487: 1997 tilinpäätös
10488:
10489:
10490: 82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille
10491:
10492: V aitioneuvosto oikeutetaan määräämillään ehdoilla antamaan vuonna 1999 vastavakuuksia
10493: vaatimatta valtion omavelkaisia takauksia ja takuita valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/
10494: 1992) 1 §:n 4 momentissa takoitettujen yhtiöiden koti- ja ulkomaisten lainojen, muiden sitoumus-
10495: ten ja sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi.
10496: Takauksia, takuita ja muita sitoumuksia saa antaa siten, että niiden yhteenlaskettu pääomamää-
10497: rä yhdessä vuosina 1993-97 momentilla 28.87.89 myönnettyjen valtuuksien nojalla annettujen si-
10498: toumusten kanssa on enintään 35 000 000 000 mk tai yhdessä vuosien 1993-96 momentilta
10499: 28.87.89 ja vuoden 1993 ensimmäisen lisätalousarvion momentilta 28.87.51 myönnetyn muun
10500: tuen kanssa pääomamäärältään enintään 60 000 000 000 mk.
10501:
10502: 41. Takauskorvaukset eläkekassa Tuelie (ar- tuuvajaus Eläkekassa Tuessa on muutettu va-
10503: viomääräraha) kautetuksi lainaksi, jonka Eka-yhtymän
10504: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. päävelkojat ovat taanneet. Valtio on 16.2.1995
10505: Määrärahaa saa käyttää Eläkekassa Tuen antanut takauksen Eläkekassa Tuen Osuuskun-
10506: Osuuskunta Eka-yhtymälle antaman lainan ta Eka-yhtymälle antaman lainan enintään
10507: valtion takauksesta aiheutuviin menoihin. 140 255 000 markan lyhennyksille ja koron-
10508: Se l v i t y s osa: Eka-yhtymän saneeraus- maksuille vuosina 1994-2003. Takaajat joutu-
10509: menettelyn osana ja Eläkekassa Tuen eläkkei- vat maksamaan takaamansa määrän Eläkekas-
10510: den turvaamiseksi Eka-yhtymästä johtuva vas- sa Tuelle. Vuosina 1994-1997 valtion maksu-
10511: 28.84 177
10512:
10513: suoritukset olivat 31,3 milj. mk. Vuoden 1998 60. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toi-
10514: osalta menot ovat noin 20,8 milj. mk, vuoden minnan rahoittaminen
10515: 1999 osalta noin 19,9 milj. mk ja vuoden 2000 Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
10516: osalta noin 18,8 milj. mk. Vuosina 2001-2003 Määrärahaa saa käyttää Suomen itsenäisyy-
10517: maksettavaksi tulee 49,6 milj. mk. den juhlarahaston tutkimus- ja koulutustoimin-
10518: nan sekä yritystoiminnan kokonaistaloudelli-
10519: 1999 määräraha 20 000000 sia edellytyksiä parantavien innovatiivisten
10520: 1998 määräraha 21 000 000 hankkeiden rahoittamiseen.
10521: 1997 tilinpäätös 6 499 974 Se l v i t y s o s a : Suomen itsenäisyyden
10522: juhlarahaston tavoitteena on rahastosta anne-
10523: (43.) Luottotappiokorvaus Postipankki tun lain mukaan edistää Suomen vakaata ja ta-
10524: Oy:lle (arviomääräraha) sapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja
10525: Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära- laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailu-
10526: ha on poistettu talousarviosta. kykyä ja yhteistyötä. Laissa määriteltyjen toi-
10527: mintamuotojen toteutus tapahtuu seuraavilla
10528: 1998 määräraha 4 000000 toimintalohkoilla: yritysrahoitus, teknologian
10529: kaupallistaminen, rahastosijoitukset, innova-
10530: 1997 tilinpäätös 758 533
10531: tiiviset hankkeet, tutkimus ja koulutus.
10532: Sitran vuotta 1998 koskevan vahvistetun ta-
10533: 44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Inves- lous- ja toimintasuunnitelman mukaan rahoi-
10534: tointipankille tuspäätösten määrä on 184 milj. mk. Niistä
10535: Momentille myönnetään 18 850 000 mk. kohdistuu tutkimushankkeisiin 20 milj. mk ja
10536: Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen koulutushankkeisiin 4 milj. mk.
10537: hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Poh-
10538: joismaiden Investointipankin isäntämaana kat- 1999 määräraha 10 000 000
10539: sotaan saavan. 1998 määräraha 10 000 000
10540: Se l v i t y s o s a : Pohjoismaat katsovat 1997 tilinpäätös 10 000 000
10541: Suomen hyötyvän Pohjoismaiden Investointi-
10542: pankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin
10543: 18 850 000 mk, mikä vastaa pankin vuonna
10544: (61.) Korvaus valtion vakuusrahastolle lai-
10545: 1997 henkilökuntansa palkoista pidättämien nojenja takausten hoitomenoihin (siirtomäärä-
10546: verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on raha 3 v)
10547: vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvä- Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
10548: lisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käy- ha on poistettu talousarviosta.
10549: tettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henki-
10550: lökunnalle. Järjestelystä on sovittu 10.11.1997 1998 määräraha 1 045 000 000
10551: Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiova- 1997 tilinpäätös 800 000 000
10552: rainministereiden kokouksessa.
10553:
10554: 1999 määräraha 18 850 000
10555: 1998 lisämääräraha 9 800 000
10556:
10557:
10558: 84. Kansainväliset rahoitusosuudet
10559: 1
10560:
10561: Suomen jäsenosuutta Kansainvälisessä valuuttarahastossa korotetaan 861,8 miljoonasta erityi-
10562: sestä nosto-oikeudesta 1 263,8 miljoonaan erityiseen nosto-oikeuteen ja valtioneuvosto oikeute-
10563: 178 28.84
10564:
10565: taan ulottamaan Suomen Pankille antamansa Suomen jäsenosuuden käyttöoikeuden ja sitä kos-
10566: kevan vahingonkorvaussitoumuksen koskemaan 1 263,8 miljoonaan erityiseen nosto-oikeuteen
10567: korotettavaa jäsenosuutta kokonaisuudessaan.
10568: Se l v i t y s osa: Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoneuvosto on 30.1.1998 hyväksynyt
10569: rahaston jäsenosuuksien yhdennentoista yleistarkistuksen ja alistanut sen jäsenmaiden käsiteltä-
10570: väksi. Tarkistuksen yhteydessä jäsenosuuksien kokonaismäärää on tarkoitus korottaa 45 prosen-
10571: tilla runsaasta 146 miljardista erityisestä nosto-oikeudesta (SDR) noin 212 miljardiin erityiseen
10572: nosto-oikeuteen. Korotuksen hyväksyminen nostaa Suomen jäsenosuutta nykyisestä 861,8 mil-
10573: joonasta SDR 1 263,8 miljoonaan SDR (noin 6 240 miljoonasta markasta noin 9 150 miljoonaan
10574: markkaan).
10575: Jäsenosuuksien korotus astuu voimaan, kun rahasto on saanut hyväksymisilmoituksen niiltä jä-
10576: senmailta, jotka edustavat vähintään 85 prosenttia joulukuussa 1997 vallinneista jäsenosuuksista,
10577: kuitenkin viimeistään 29.1.1999.
10578: Vuonna 1969 valtio ja Suomen Pankki sopivat siitä, että valuuttarahaston jäsenosuus siirretään
10579: kokonaisuudessaan Suomen Pankin tileihin ja että pankki ottaa vastatakseen jäsenosuuden käy-
10580: töstä ja rahoittamisesta. Suomen Pankki on tämän jälkeen suorittanut jäsenosuuksien korotusten
10581: maksut, eikä valuuttarahaston jäsenosuudesta ole aiheutunut menoja valtiolle. Suomen Pankki on
10582: valmis jatkamaan tätä menettelyä ja suorittamaan valtion puolesta ehdotetun jäsenosuuden koro-
10583: tuksen 402 miljoonaa erityistä nosto-oikeutta vastaavan määrän eli noin 2 910 miljoonaa mark-
10584: kaa. Suomen Pankki edellyttää tällöin, että valtio puolestaan ulottaa pankille antamansa jäsen-
10585: osuuden käyttöoikeuden ja jäsenosuudesta mahdollisesti aiheutuviin tappioihin liittyvän vahin-
10586: gonkorvaussitoumuksen koskemaan korotettavaa jäsenosuutta kokonaisuudessaan.
10587:
10588: 66. Kansainvälisille rahoituslaitoksille an- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden Y m-
10589: nettujen sitoumusten lunastaminen (arviomää- päristörahoitusyhtiön peruspääoman korotuk-
10590: räraha) sen vuonna 1999 suoritettavan neljännen osuu-
10591: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. den maksamiseen.
10592: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisille ra- Selvitysosa: Pohjoismaiden Ympäris-
10593: hoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosi- törahoitusyhtiön peruspääomaa on tarkoitus
10594: na 1982-1986 annettujen sitoumusten lunasta- korottaa vuosien 1996-2001 aikana 40 milj.
10595: miseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kus- ecusta 80 milj. ecuksi. Suomen osuus korotuk-
10596: tannusten maksamiseen. Määrärahaa saa myös sesta on noin 6,7 milj. ecua. Vuonna 1999 suo-
10597: käyttää vuoden 1986 jälkeen annettujen si- ritettavaa neljättä maksuerää varten momentil-
10598: toumusten lunastamisen yhteydessä aiheutu- le ehdotetaan 6 700 000 mk.
10599: vien valuuttakurssitappioiden maksamiseen.
10600: Selvitysosa: Vuosina 1982-1986 an- 1999 määräraha 6 700000
10601: nettuja sitoumuksia oli vuoden 1997 lopussa 1998 määräraha 6 500 000
10602: lunastamatta 7,6 milj. mk. 1997 tilinpäätös 6 504 961
10603:
10604: 1999 määräraha 3 000 000 88. Osuus Pohjoismaiden Investointipankin
10605: 1998 määräraha 3 500 000 peruspääoman korottamisesta (arviomäärära-
10606: 1997 tilinpäätös 258 990 ha)
10607: Momentille myönnetään 9 100 000 mk.
10608: 68. Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ym- Määrärahaa saa käyttää Pohjoismaiden In-
10609: päristörahoitusyhtiön pääomasta (arviomää- vestointipankin peruspaaoman korotuksen
10610: räraha) Suomen vuonna 1999 suoritettavan ensimmäi-
10611: Momentille myönnetään 6 700 000 mk. sen osuuden maksamiseen. Pohjoismaiden In-
10612: 28.90 179
10613:
10614: vestointipankin peruspääoman korottamiseen 1999-2001. Suomen osuus jäsenmaiden suori-
10615: saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pan- tettavaksi tulevasta osuudesta olisi 4 531 539
10616: kin peruspääomasta nousee 556 093 862 ecus- ecua eli noin 27 300 000 markkaa, joka makse-
10617: ta 765 788 207 ecuun ja, että korotuksen si- taan vuosina 1999-2001 kolmessa yhtä suures-
10618: säänmaksettavasta osuudesta suoritetaan vuo- sa erässä.
10619: sina 1999-2001 yhtä suurina vuotuiserinä Pankin peruspääoman korotuksen yhteydes-
10620: yhteensä enintään 4 531 539 ecua. Pohjoismai- sä pankin projekti-investointilainajärjestelmää
10621: den Investointipankin projekti-investointilai- on tarkoitus kasvattaa nykyisestä 2 000 milj.
10622: najärjestelmän vakuudeksi annetun Suomen ecusta 3 300 milj. ecuun 1.1.1999 alkaen siten,
10623: valtion omavelkaisen takauksen enimmäis- että pankin jäsenvaltioiden vastuu pankille
10624: määrä säilyy muuttumattomana. mahdollisesti aiheutuvista tappioista säilyisi
10625: Se l v i t y s osa : Pohjoismaiden ministeri- muuttumattomana. Jäsenvaltioiden takausvas-
10626: neuvoston käsiteltävänä on pohjoismaiden In- tuu kattaisi edelleen enintään 90 prosenttia
10627: vestointipankin hallituksen esitys pankin pe- pankille kustakin projekti-investointituotosta
10628: ruspääoman korottamisesta nykyisestä 2 809 mahdollisesti aiheutuvasta luottotappiosta ja
10629: milj. ecusta 4 000 milj. ecuun. Suomen osuus sen enimmäismäärä olisi edelleen 1 800 milj.
10630: nous1s1 556 093 862 ecusta 765 788 207 ecua. Suomi on antanut pankille 357 095 000
10631: ecuun. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan ecun määräisen omavelkaisen valtion takauk-
10632: vuoden 1999 alusta. Korotuksesta tulisi mak- sen projekti-investointijärjestelmän vakuudek-
10633: settavaksi 100 milj. ecua, kun taas 1 091 milj. si eduskunnan vuonna 1994 antaman valtuu-
10634: ecua jää yksinomaan pankin takuupääoman tuksen nojalla. Korotuksen myötä Suomen ta-
10635: laajentamiseen ja on rahoitettava vain, jos pan- kausvastuun enimmrusmaara säilyisi
10636: kin omien velvoitteiden suorittaminen sitä vaa- muuttumattomana, mutta todennäköisyys ta-
10637: tii. Korotuksen maksettavaksi tuleva osa on kausvastuun toteutumisesta kasvaa.
10638: tarkoitus suorittaa siten, että pankin vararahas-
10639: tosta siirretään 70 milj. ecua peruspääomaan, 1999 määräraha 9 100 000
10640: ja jäsenmaat suorittavat 30 milj. ecua vuosina
10641:
10642:
10643: 90. Suomen maksuosuudet Euroopan unionille (EU)
10644:
10645: Se l v i t y s osa : Euroopan Investointipankin valtuusto on hyväksynyt 5.6.1998 pankin pää-
10646: oman korottamisen 62 013 000 000 ecusta 100 000 000 000 ecuun. Korotus tulee voimaan
10647: 1.1.1999 alkaen. Korotuksen johdosta Suomen osuus merkitystä pääomasta nousee 871 000 000
10648: ecusta 1 404 544 000 ecuun.
10649: Pääoman korotuksesta sisään maksettavaksi osuudeksi vahvistettiin kuusi prosenttia aikaisem-
10650: man seitsemän ja puolen prosentin sijaan eli maksettava osuus korotettiin noin 4,7 miljardista
10651: ecusta 6 miljardiin ecuun. Tämä lisäsuoritus rahoitetaan pankin lisärahastoista.
10652:
10653: 66. Maksut Euroopan unionille (EU) (arvio- Selvitysosa: EU:n talousarvion rahoit-
10654: määräraha) tamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioi-
10655: Momentille myönnetään 6 290 000 000 mk. den maksuosuuksista niihin säädetään EU:n
10656: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionille omia varoja koskevassa neuvoston päätökses-
10657: suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja brutto- sä 94/728/EY, EURATOM.
10658: kansantuloon perustuvien Suomen maksu- EU:n omat varat käsittävät sekalaisten tulo-
10659: osuuksien maksamiseen. jen ja traditionaalisten omien varojen eli tullien
10660: ja sokerimaksujen lisäksi jäsenvaltioiden suo-
10661: 180 28.99
10662:
10663: ritettavat arvonlisäveropohjaan perustuvan Määräraha perustuu EU :n vuoden 1998 ta-
10664: maksun (ALV-maksu) ja bruttokansantuloon lousarvioehdotukseen.
10665: perustuvan maksun (BKTL-maksu). Suomen Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti:
10666: EU :n puolesta keräämät traditionaaliset omat
10667: varat eivät sisälly Suomen valtion talousarvi- mk
10668: oon. Arvonlisäveropohjaan perustuvat
10669: ALV -maksun ja BKTL-maksun tarkemmat maksut 2 800000000
10670: laskentaperusteet sisältyvät neuvoston asetuk- Bruttokansantuloon perustuvat
10671: siin (ETY, Euratom) N:o 1552/89 EU:n omista maksut 3 490 000 000
10672: varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta ja Yhteensä 6 290 000 000
10673: (ETY, Euratom) N:o 1553/89 arvonlisäverosta
10674: kertyvien omien varojen kannon lopullisesta 1999 määräraha 6 290 000 000
10675: menettelystä sekä neuvoston direktiiviin 89/ 1998 määräraha 5 770 000000
10676: 130/ETY/Euratom markkinahintaisen brutto- 1997 tilinpäätös 5 376 957 149
10677: kansantuotteen muodostamisen yhdenmukais-
10678: tamisesta.
10679:
10680:
10681: 99. Muut valtiovarainministeriön hallinnonalan menot
10682:
10683: (21.) Valtion eläkelautakunnan toimintame- säännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoi-
10684: not (siirtomääräraha 2 v) tetuista syistä valtiovarainministeriön, vero-
10685: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- hallituksen tai tullihallituksen päätöksen nojal-
10686: mentiksi 28.05.22. la oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun
10687: veron.
10688: (61.) Korko valtion eläkerahastolle (arvio-
10689: määräraha) 1999 määräraha 22 000 000
10690: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära- 1998 määräraha 22 000 000
10691: ha on poistettu talousarviosta. Hallitus antaa 1997 tilinpäätös 8 212 231
10692: eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän
10693: esityksen laiksi valtion eläkerahastosta anne- 95. Valtion saatavien turvaaminen (arvio-
10694: tun lain (137211989) muuttamisesta. Hallitus määräraha)
10695: ehdottaa, ettei valtio enää maksa vuonna 1999 Momentille myönnetään 300 000 mk.
10696: korkoa rahaston valtion keskuskirjanpidossa Määrärahaa saa käyttää valtion laina- ja taka-
10697: olevan yhdystilin varoille. ussaatavien sekä perintöomaisuuden turvaami-
10698: sesta ja hoidosta sekä aiheettomasti maksettu-
10699: 1998 määräraha 40 000000 jen etuuksien takaisin perimisestä ja valtion ta-
10700: 1997 tilinpäätös 29 114 174 kautumisoikeuden käyttämisestä aiheutuvien
10701: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
10702: 62. Verosta vapautuksen johdosta takaisin tää myös kiinteistön tai muun omaisuuden os-
10703: maksetut verot (arviomääräraha) tamiseen konkurssi- tai pakkohuutokaupassa,
10704: Momentille myönnetään 22 000 000 mk. milloin se on valtion laina-, takaus-, tms. saa-
10705: Määrärahaa saa käyttää veron takaisin mak- tavien turvaamiseksi tarpeen, sekä valtiolle
10706: samiseen tapauksissa, jossa maksuvelvollinen näin tulleen omaisuuden hoidosta aiheutuvien
10707: on sosiaalisista tai muista veronhuojennus- menojen maksamiseen.
10708: 28.99 181
10709:
10710: 1999 määräraha 300 000 Määrärahaa saa käyttää Hallinnon kehittä-
10711: 1998 määräraha 300 000 miskeskuksen käytössä olevan Munkkiniemen
10712: 1997 tilinpäätös 378 674 kiinteistön vuokramenojen korvaamiseen.
10713:
10714: 96. Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis- 1999 määräraha 3 400 000
10715: tömenojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 3 400 000
10716: Momentille myönnetään 3 400 000 mk. 1997 tilinpaa····to··s 6 500 000
10717: 182
10718:
10719:
10720:
10721:
10722: Pääluokka 29
10723: OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10724:
10725:
10726: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan henkilöstömäärän arvioidaan olevan vuonna 1999 noin
10727: 27 260 henkilötyövuotta.
10728: Opetusministeriö vastaa toimialaansa kuuluvien koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan tehtävi-
10729: en hoitamisesta kokonaisuutena. Ministeriö edistää koulutusta, tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja
10730: nuorisotyötä sekä tuo esille niiden merkityksen kansalaisten elämässä ja yhteiskunnassa. Kansa-
10731: kunnan henkinen pääoma on myös taloudellisen menestymisen keskeinen selittäjä.
10732: Vuoden 1999 erityisiä painopisteitä, joihin suunnataan aineellisia ja henkisiä voimavaroja,
10733: ovat:
10734: - Aloitetaan hallinnonalan uudistetun lainsäädännön toimivuuden seuranta tavoitteena koulu-
10735: tuksen, henkisen kulttuurin ja fyysisen kulttuurin peruspalvelujen turvaaminen sekä koulutuksen
10736: perusturvan takaaminen.
10737: -Työllisyyden edistäminen, koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittäminen sekä elinikäi-
10738: sen oppimisen kansallisen strategian toimeenpano. Kehitetään ammatillista koulutusta, oppisopi-
10739: muskoulutusta, kulttuurisektorin työllisyyttä, nuorten työpajatoimintaa ja kansalaistoiminnan
10740: työllistämismahdollisuuksia sekä saatetaan päätökseen ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen.
10741: Panostetaan tutkimukseen siten, että kansallisen innovaatiojärjestelmän toiminta paranee talou-
10742: den, yritystoiminnan ja työllisyyden hyväksi.
10743: -Tietoyhteiskunnan kehittäminen koko hallinnonalalla. Erityisiä painopisteitä ovat tietoteol-
10744: lisuuden koulutus- ja tutkimusohjelmat sekä kulttuuriteollisuuden edistäminen.
10745: - EU-puheenjohtajuuskausi sekä koulutus-, tutkimus- ja kulttuurialojen kansainvälisten ohjel-
10746: mien toimeenpano.
10747: -Toimialan kehittämisen ohjausstrategia ja toimialan vaikuttavuuden arviointi.
10748: Valtionosuuden perusteena oleviin rahoituslain mukaisiin yksikköhintoihin on tehty 2,5 %:n
10749: suuruinen kustannustason tarkistus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädäntöä on talous-
10750: arvioesitykseen liittyen tarkoitus muuttaa siten, että kuntien ja muiden ylläpitäjien vanhan valti-
10751: onosuusjärjestelmän mukaisten valtionosuuksien loppuerien vuoden 1999 maksuerä siirretään
10752: maksettavaksi myöhemmin.
10753: Hallinnonalan määrärahojen lisäyksestä 196 milj. mk aiheutuu valtion 11.12.1997 tekemästä
10754: virka- ja työehtosopimuksesta, 285 milj. mk valtionosuuksien kustannustason muutoksesta, 143
10755: milj. mk opettajien eläkemaksujärjestelmän muutoksesta, 120 milj. mk oppilasmäärän kasvusta
10756: ja 153 milj. mk valtioneuvoston päättämästä tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta. Kuntien ra-
10757: hoitusosuudesta on osa otettu huomioon myös ammattikorkeakouluopetuksen luvussa. Myös ai-
10758: emmin aikuiskoulutuksen ja liikuntatoimen lukuihin budjetoitu ammatillinen koulutus on siirret-
10759: ty ammatillisen koulutuksen lukuun.
10760: 29.01 183
10761:
10762:
10763:
10764: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
10765: V. 1997 V. 1998 V. 1999
10766: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
10767: lOOOmk lOOOmk lOOOmk ±lOOOmk ±%
10768: 01. Opetusministeriö 219 625 218 668 231 103 + 12435 + 6
10769: 05. Kirkollisasiat 11072 11 332 11 752 + 420 + 4
10770: 07. Opetushallitus 100 129 75 615 101 877 + 26262 + 35
10771: 08. Kansainvälinen yhteistyö 90323 90153 90410 + 257 + 0
10772: 10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus 5 890417 5 959 745 6 062 132 + 102 387 + 2
10773: 20. Ammattikorkeakouluopetus 881 363 1567 705 1 110 161 - 457 544 - 29
10774: 40. Yleissivistävä koulutus 6 374 514 6 288 871 7 366 501 + 1 077 630 + 17
10775: 60. Ammatillinen koulutus 3 662 440 2 766 636 2 900 221 + 133 585 + 5
10776: 69. Aikuiskoulutus 2 337 948 2 180 205 1 772 684 - 407 521 - 19
10777: 70. Opintotuki 3 519 595 3 758 025 3 805 600 + 47 575 + 1
10778: 88. Tiede 826 714 891 294 999470 + 108 176 + 12
10779: 90. Taide 1 146 997 1 232 312 1 365 330 + 133 018 + 11
10780: 91. Kulttuuri-, museo- ja kirjasto-
10781: toimi 532 282 337 985 232 014 - 105 971 31
10782: (96.) Kulttuurin muut menot 2000 2000 -100
10783: 98. Liikuntatoimi 467 674 462 976 457 839 5137 1
10784: 99. Nuorisotyö 127 310 124 264 129 301 + 5 037 + 4
10785: Yhteensä 26 188 404 25 967 786 26636395 + 668 609 + 3
10786:
10787:
10788:
10789: 01. Opetusministeriö
10790:
10791: 10. Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
10792: kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10793: Momentille myönnetään 20 500 000 mk. 103 211 000 mk.
10794: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
10795: hallinnassa olevien kiinteistöjen käytöstä, kun- mien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihankkei-
10796: nossapidosta, korjauksista ja niihin liittyvästä den rahoitusta varten.
10797: lisärakentamisesta sekä vuokrista aiheutuvien Selvitysosa:
10798: menojen maksamiseen. Momentin käyttötar-
10799: koitukseen sisältyviin hankkeisiin liittyviä si- Menojen ja tulojen erittely: mk
10800: toumuksia saa vuonna 1999 tehdä siten, että Bruttomenot 104 411 000
10801: niistä vuoden 1999 jälkeen aiheutuvat menot Maksullisen toiminnan erillismenot 800 000
10802: ovat yhteensä enintään 5 000 000 mk. Muut toimintamenot 103 611 000
10803: Bruttotulot 1 200 000
10804: 1999 määräraha 20 500000 Maksullisen toiminnan tulot 900000
10805: - julkisoikeudelliset suoritteet 800 000
10806: 1998 määräraha 19 500 000 100 000
10807: - muut suoritteet
10808: 1997 tilinpäätös 19 500 000 Muut tulot 300 000
10809: Nettomenot 103 211 000
10810: 184 29.01
10811:
10812: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- mk lähinnä kulttuuripolitiikan toimialan kehit-
10813: nä huomioon 640 000 mk kolmen henkilötyö- tämishankkeita varten.
10814: vuoden siirtona momentilta 26.05.21, 350 000
10815: mk kahden henkilötyövuoden siirtona momen- 1999 määräraha 82100 000
10816: tilta 31.24.21 ja tukityöllistettyjen hoitamien 1998 määräraha 80 600 000
10817: tehtävien vakinaistamiseksi 595 000 mk neljän 1997 tilinpäätös 88 600 000
10818: henkilön palkkauksena siirtona momentilta
10819: 34.06.02 sekä 4 500 000 mk muiden toiminta- 26. Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset
10820: menojen lisäyksen johdosta. Momentille myönnetään 22 300 000 mk.
10821: Määrärahaa saa käyttää tekijänoikeuslain
10822: 1999 määräraha 103 211000 (404/1961) ja oikeudesta valokuvaan annetun
10823: 1998 määräraha 94 000000 lain (40511961) mukaisten menojen, valokopi-
10824: 1998 lisämääräraha 1945 000 ointitutkimusmenojen ja kopiointia ja nauhoi-
10825: 1997 tilinpäätös 87 922000 tusta koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan
10826: menojen maksamiseen.
10827: 22. (29.01.22 ja 96.51) Kehittämistoiminta
10828: (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) 1999 määräraha 22 300 000
10829: Momentille myönnetään 82 100 000 mk. 1998 määräraha 21 600 000
10830: Määrärahaa saa käyttää opetusministeriön 1997 tilinpäätös 19 700 000
10831: hallinnonalan kehittämis-, kokeilu-, suunnitte-
10832: lu-, tutkimus- ja tiedotustoiminnasta, niihin 50. Eräät avustukset
10833: liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Momentille myönnetään 2 992 000 mk.
10834: eri hallinnonalojen yhteishankkeista aiheutu- Määrärahaa saa käyttää Svenska Finlands
10835: vien toimintamenojen ja avustusten maksami- folkting -toiminnan valtionavusta annetun lain
10836: seen. (902/1985) mukaisten avustusten ja käyttö-
10837: Määrärahaa saa käyttää myös oppisopimus- suunnitelmassa yksilöityjen muiden avustus-
10838: kouluttajien koulutukseen sekä seitsemää hen- ten maksamiseen.
10839: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-
10840: menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: mk
10841: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alueke- Svenska Finlands folkting -toiminnan
10842: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- valtionapu, mistä 450 000 mk utbild-
10843: teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilotti- ningsdelegationin sekä muihin toimin-
10844: hankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien ta- ja toimistomenoihin 1 952 000
10845: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien Paasikivi-Seura 150 000
10846: maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on Eräiden siirtoväen sankarihautojen
10847: varattu 64 800 000 mk kansallisia rahoitus- hoito 90000
10848: osuuksia varten, josta aluekehitysrahastosta ra- Kaatuneiden muiston vaaliminen sekä
10849: hoitettavien hankkeiden osuus on 20 500 000 luovutetun alueen hautausmaiden kun-
10850: mk ja sosiaalirahastosta rahoitettavien hank- nostaminen 800000
10851: Yhteensä 2 992000
10852: keiden osuus 44 300 000 mk.
10853: Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n hyväk-
10854: 1999 määräraha 2992000
10855: symien tutkimus-, koulutus- ja kulttuurihank-
10856: keiden rahoitusta varten. 1998 määräraha 2 968 000
10857: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1997 tilinpäätös 3 903 041
10858: sa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000
10859: 29.05 185
10860:
10861: 05. Kirkollisasiat
10862:
10863: Se l v i t y s osa : Luvun määrärahoilla rahoitetaan muun muassa ortodoksisen kirkkokunnan
10864: kirkollishallituksen ja kolmen hiippakunnan aluehallinnon palkoista, vuokrista ja matkoista ai-
10865: heutuvat menot sekä avustukset eräille ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille
10866: sekä Suomen Merimieskirkolle.
10867:
10868: 21. Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- lis-luterilaisen kirkon keskusrahasto suorittaa
10869: tamenot (siirtomääräraha 2 v) vastaavat osuudet.
10870: Momentille myönnetään 9 652 000 mk.
10871: Käyttösuunnitelma: mk
10872: 1999 määräraha 9 652000 Eräät avustukset ortodoksisen kirkko-
10873: 1998 määräraha 9 232000 kunnan seurakunnille ja laitoksille 700000
10874: 1998 lisämääräraha 321000 Avustus Suomen Merimieskirkolle 1400 000
10875: Yhteensä 2 100000
10876: 1997 tilinpäätös 9 232000
10877: Se l v i t y s o s a : Ortodoksisen kirkkokun-
10878: 50. Eräät avustukset nan seurakunnille ja laitoksille myönnettävät
10879: Momentille myönnetään 2 100 000 mk. avustukset on tarkoitus käyttää muun ohella
10880: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas- Suomen ortodoksisen kirkkomuseon, Lapin
10881: sa yksilöityjen avustusten maksamiseen. Suo- ortodoksisen seurakunnan ja Valamon konser-
10882: men Merimieskirkolle myönnettävästä avus- vointilaitoksen toiminnan tukemiseen.
10883: tuksesta saa käyttää enintään 900 000 mk Ant-
10884: werpenin ja Hampurin merimieskirkkojen 1999 määräraha 2 100 000
10885: rakennusavustuksiin edellyttäen, että evanke- 1998 määräraha 2100000
10886: 1997 tilinpäätös 1 840 000
10887:
10888:
10889: 07. Opetushallitus
10890:
10891: Opetusministeriö on talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti Opetus-
10892: hallitukselle vuodelle 1999 seuraavat tulostavoitteet
10893: Kehittämisen painopiste on seuraavissa ohjelmissa:
10894: - oppilaan terveen itsetunnon ja taitojen monipuolinen kehittäminen
10895: - matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittäminen
10896: - tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa
10897: - oppilaiden vieraiden kielten valintojen monipuolistaminen sekä kansainvälisyyden ja vierai-
10898: den kulttuurien opetuksen lisääminen
10899: - kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen kehittäminen
10900: -koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma
10901: - koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen
10902: - opinto-ohjauksen ja koulutustiedotuksen tehostaminen
10903: - syrjäytymisongelman ehkäiseminen ja erityisopetuksen kehittäminen
10904: - verkostomaisten koulutuspalvelujen kehittäminen
10905: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusien kolmivuotisten tutkintojen malleja kokeillaan.
10906: Uudet tutkinnot otetaan käyttöön asteittain syksystä 1999 alkaen. Tutkintoihin sisällytetään vä-
10907: 186 29.07
10908:
10909: hintään puolen vuoden mittaiset työssä oppimisen jaksot taikka erikseen valittavilla aloilla vuo-
10910: den mittainen oppisopimustyyppinen jakso.
10911: Aikuisten tutkintojärjestelmää kehitetään modulaariseksi tavoitteena nykyistä avoimempi ja
10912: monipuolisempi opetuksen tarjonta sekä saadun opetuksen ja saavutetun osaamisen hyväksiluke-
10913: minen aikuisten tutkinnoissa.
10914: Oppimistulosten kansallisessa arvioinnissa kohteena on peruskoulun ja soveltuvin osin toisen
10915: asteen ammatillisen koulutuksen äidinkielen ja ensimmäisen vieraan kielen osaamisen arviointi.
10916: Lisäksi aloitetaan seuraavat arviointihankkeet
10917: -peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien toteutuminen
10918: - uuden koululainsäädännön vaikutusten seuranta ja arviointi
10919: - oppimaan oppimisen valmiudet ammatillisessa koulutuksessa
10920: - kestävän kehityksen opetuksen tila peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa
10921: - ammatin osaamisen arviointi rakennusalan koulutuksessa
10922: -hotelli- ja ravintola-alan sekä koti-, laitos- ja suurtalousalan koulutuksen arviointi
10923: Tuotetaan koulutuksen ennakointi-, tarjonta- ja kysyntätietoja sekä koulutusindikaattoritietoja.
10924: Tuotetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tieto- ja laskentapalvelut. Tuetaan
10925: oppilaitosten pääsyä ja osallistumista toimialan kansainvälisiin opetus- ja oppiaineverkkoihin.
10926: Hoidetaan EU :n koulutus- ja yhteistoimintaohjelmiin sekä tietoverkkoihin liittyvät tehtävät ja uu-
10927: siin ohjelmiin valmistautumista. Osallistutaan Venäjä-ohjelman toimeenpanoon. Opetushallituk-
10928: sen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.20.25, 40.25, 60.25 ja 69.25
10929: määrärahoja.
10930: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
10931:
10932: 1998 1999
10933: Tulot tmk 10000 18 000
10934: Maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannukset tmk 7 260 14 500
10935: Käyttöj äämä tmk 2 740 3 500
10936: %tuloista 27,4 19,4
10937: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1 181 2 350
10938: Ylijäämä tmk 1 559 1 150
10939: %tuloista 15,6 6,4
10940:
10941: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa:
10942: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10943: 101 877 000 mk. Menojen ja tulojen erittely: mk
10944: Määrärahaa saa käyttää myös oppimateriaa- Bruttomenot 120 677 000
10945: lin kehittämiseen sekä ruotsinkielisen ja muun Maksullisen toiminnan erillismenot 14 500000
10946: vähälevikkisen oppimateriaalin tuottamiseen. Muut toimintamenot 106 177 000
10947: Määrärahasta käytetään 1 300 000 mk avus- Bruttotulot 18 800000
10948: tuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamen- Maksullisen toiminnan tulot 18 000000
10949: kielisen oppimateriaalin tuottamista varten. - julkisoikeudelliset suoritteet 300 000
10950: - muut suoritteet 17 700 000
10951: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- Muut tulot 800000
10952: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- Nettomenot 101 877 000
10953: tusta varten.
10954: 29.08 187
10955:
10956: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1999 määräraha 101 877 000
10957: nä huomioon 130 000 mk tukityöllistettyjen 1998 määräraha 75 615 000
10958: hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi yhden 1998 lisämääräraha 1 621 000
10959: henkilön palkkauksina siirtona momentilta 1997 tilinpäätös 100 129 000
10960: 34.06.02 sekä vähennyksenä 300 000 mk pe-
10961: ruskoulun ainevalintatilastoinnin menojen siir-
10962: tona momentille 28.52.21.
10963:
10964:
10965:
10966: 08. Kansainvälinen yhteistyö
10967:
10968: 22. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- henkilön palkkauksina siirtona momentilta
10969: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34.06.02.
10970: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
10971: 4130 000 mk. 1999 määräraha 4 130 000
10972: Selvitysosa: 1998 määräraha 3 873 000
10973: 1998lisämääräraha 74000
10974: Menojen ja tulojen erittely: mk 1997 tilinpäätös 3 735 000
10975: Bruttomenot 4 230000
10976: Maksullisen toiminnan erillismenot 100000 25. Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (siir-
10977: Muut toimintamenot 4130000 tomääräraha 2 v)
10978: Bruttotulot 100000
10979: Maksullisen toiminnan tulot Momentille myönnetään 43 065 000 mk.
10980: - muut suoritteet 100 000 Määrärahaa saa käyttää menoihin, jotka ai-
10981: Nettomenot 4 130 000 heutuvat osallistumisesta kansainvälisten jär-
10982: jestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuu-
10983: Opetusministeriö on talousarvioesityksen riyhteistyöhön sekä kulttuurisopimusten ja
10984: valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut vaihto-ohjelmien toimeenpanosta. Määrära-
10985: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutille vuodelle hasta saadaan myöntää ulkomaille suuntautu-
10986: 1999 seuraavat tulos- ja palvelutavoitteet van kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttä-
10987: Instituutin tehtävänä on avustaa viranomai- miin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitet-
10988: sia, eri laitoksia, tutkijoita ja muita sidosryh- tuja avustuksia ja apurahoja henkilöille ja
10989: miä toimialansa kysymyksissä ja tuottaa tietoa yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja
10990: päätöksenteon ja tutkimuksen tueksi. Instituut- kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tun-
10991: ti osallistuu Suomen ja Venäjän välisten kult- netuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahaa saa
10992: tuuri-, opetus-, tutkimus- ja arkistoalan yhteis- lisäksi käyttää määräaikaisen henkilöstön
10993: työsopimusten ja -ohjelmien käytännön toteut- palkkaamiseen enintään yhtä henkilötyövuotta
10994: tamiseen. Instituutin tutkimustoiminnan vastaavasti.
10995: ensisijaisena maantieteellisenä kohteena ovat Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus
10996: itäslaavilaiset alueet (Venäjä, Valko-Venäjä ja käyttää seuraavasti:
10997: Ukraina) ja Baltia. Myös muut entisen Neu-
10998: vostoliiton osat samoin kuin venäläinen kult- mk
10999: tuuriperinne Suomessa kuuluvat instituutin Monenkeskinen yhteistyö 5 100 000
11000: toimialaan. Kahdenkeskinen yhteistyö 19 000 000
11001: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- Euroopan integraatiosta aiheutuvat
11002: nä huomioon tukityöllistettyjen hoitamien teh- menot 3 415 000
11003: tävien vakinaistamiseksi 138 000 mk yhden Ulkosuomalaisten sivistysolojen edis-
11004: täminen 8 400 000
11005: 188 29.10
11006:
11007: mk S elvi tysosa: Määräraha on tarkoitus
11008: Pohjoismainen yhteistyö 4 950000 käyttää seuraavasti:
11009: Sukukansaohjelma 2 200000
11010: Yhteensä 43 065 000 mk
11011: Unescon jäsenmaksu 11700 000
11012: 1999 määräraha 43 065 000
11013: Suomen maksuosuus Euroopan nuori-
11014: 1998 määräraha 43 065 000 sosäätiöön 200000
11015: 1997 tilinpäätös 44 200000 Suomen maksuosuus WIPOlle/Bernin
11016: unionille 540000
11017: 50. Eräät avustukset Suomen maksuosuus ICCROMille 100000
11018: Momentille myönnetään 28 500 000 mk. Maailman kulttuuri- ja luonnonperin-
11019: nön suojelua koskevasta sopimuksesta
11020: Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelmas-
11021: aiheutuva meno 120 000
11022: sa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutu- Suomen maksuosuus OECD/ED kou-
11023: vien avustusten maksamiseen. lurakennusohjelmaan 60000
11024: OECD/CERI jäsenmaksu 110 000
11025: Käyttösuunnitelma: mk Suomen maksuosuus Euroopan neu-
11026: Kulttuuri-instituutit 16 600 000 voston EURIMAGES-rahastoon 1500 000
11027: Kansainväliseen levitykseen tarkoitet- Suomen maksuosuus Audiovisuaali-
11028: tujen julkaisujen tukeminen 1 500 000 sen Eurekan kustannuksista 130 000
11029: Eräiden ulkomaanyhdistysten toiminta 10 400 000 Suomen maksuosuus Euroopan audio-
11030: Yhteensä 28 500 000 visuaaliselle observatoriolle 140 000
11031: Suomen maksuosuus Euroopan nyky-
11032: 1999 määräraha 28 500 000 kielten keskukselle 115 000
11033: 1998 määräraha 28 500 000 Yhteensä 14 715 000
11034: 1997 tilinpäätös 28 500 000
11035: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11036: nä huomioon 115 000 mk niitä kustannuksia
11037: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes- varten, jotka aiheutuvat Suomen maksuosuu-
11038: töille (arviomääräraha) desta Euroopan nykykielten keskukselle sekä
11039: Momentille myönnetään 14 715 000 mk. 140 000 mk Suomen maksuosuudesta Euroo-
11040: Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden pan audiovisuaaliselle observatoriolle, mikä
11041: hallitustenvälisten monenkeskisen sivistyksel- aikaisemmin on sisältynyt Suomen maksu-
11042: lisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsen- osuuteen Audiovisuaalisen Eurekan kustan-
11043: maksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. nuksista.
11044:
11045: 1999 määräraha 14 715 000
11046: 1998 määräraha 14 715 000
11047: 1997 tilinpäätös 13 888 425
11048:
11049:
11050: 10. (29.10 ja 11) Yliopisto-opetus ja -tutkimus
11051:
11052: Selvitysosa: Yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen, kauppakorkeakoulujen ja taide-
11053: korkeakoulujen (jäljempänä yliopistot) kehittäminen perustuu korkeakoululaitoksen kehittämi-
11054: sestä annettuun lakiin (105211986) ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja korkeakou-
11055: luissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1995-2000 (VNp
11056: 21.12.1995). Korkeakoululaitoksen kehittämislain 3 §:n voimassaoloa on jatkettu siten, että yli-
11057: 29.10 189
11058:
11059: opistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi korotetaan valtion talousarviossa
11060: vuosina 1997-2000 yliopistojen toimintamenomomentille osoitettua määrärahaa vuosittain vä-
11061: hintään määrällä, mikä vastaa valtion keskustason palkkauksiakoskevista sopimusratkaisuista ai-
11062: heutuvaa palkkausmenojen kasvua.
11063: Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäysohjelman mukaan yliopistojen tutki-
11064: musmäärärahoja lisätään vuoteen 1999 mennessä 250 milj. markalla vuoden 1997 talousarvioesi-
11065: tyksen tasosta. Tutkimusrahoituksen lisäysohjelmassa yliopistoille osoitettuja lisäresursseja koh-
11066: deunetaan kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa vahvistaen talouden, yritystoiminnan ja
11067: työllisyyden hyväksi. Lisärahoituksen kohteina ovat menestyneimpien tutkijakoulujen vahvista-
11068: minen ja uusien käynnistäminen, laitekannan uusiminen ja muiden tutkimusedellytysten vahvis-
11069: taminen, verkostoyhteistyön ja tiedonsiirtomekanismien kehittäminen sekä matemaattis-luon-
11070: nontieteellisten ja teknillisten alojen asiantuntijakoulutuksen lisääminen. Lisärahoitus suunna-
11071: taan erityisesti tekniikan ja luonnontieteiden sekä tietointensiivisen yritystoiminnan kannalta
11072: tärkeille tutkimusaloille.
11073: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimet suunnataan vahvistamaan hyvinvointimme pe-
11074: rustaa, kansallista innovaatiojärjestelmäämme sekä kilpailukykymme teollista ja kulttuurista
11075: pohjaa edistäviin hankkeisiin, erityisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan, tietoliikennetekniikan,
11076: elektroniikan, biotekniikan ja teollisen muotoilun aloilla. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrate-
11077: gian toimenpideohjelmaa toteutetaan. Tietoteollisuuden tarvitseman koulutuksen ja tutkimuksen
11078: lisätoimenpideohjelmaa toteutetaan. Matematiikan ja luonnontieteiden opetusta tehostetaan ope-
11079: tusministeriön laatiman kehittämisohjelman mukaisesti. Kielten opetusta kehitetään kielten ope-
11080: tuksen ja koulutuksen kansainvälistymisen strategiaohjelman mukaisesti. EU:n tutkimus- ja kou-
11081: lutusohjelmat hyödynnetään sekä Venäjä- ja Aasia-ohjelmat toteutetaan. Koulutuksen kehittämi-
11082: sen painopisteitä ovat työelämän muutoksen huomioonottaminen, elinikäisen oppimisen
11083: periaatteen edistäminen sekä uuden opetusteknologian käyttöönotto ja kestävän kehityksen huo-
11084: mioon ottaminen.
11085: Yliopistojen rahoitus järjestetään niin, että yliopistot kykenevät tulokselliseen ja pitkäjäntei-
11086: seen toimintaan. Perusvoimavarojen kohdentamisessa yliopistojen välillä siirrytään asteittain las-
11087: kennalliseen menettelyyn, jossa kunkin yliopiston perusvoimavarat määräytyvät sovittujen ta-
11088: voitteiden, lähinnä tutkintojen määrien perusteella. Laskennallista budjettia täydennetään tulos-
11089: ten perusteella osoitettavilla määrärahoilla, joiden kohdentamisessa erityisesti toiminnan laatu ja
11090: vaikuttavuus otetaan huomioon. Lisäksi osoitetaan määrärahoja tulosneuvotteluissa sovittuihin
11091: hankkeisiin. Vuonna 1999 osoitetaan 25% perusvoimavaroista laskennallisella perusteella. Las-
11092: kennallisen budjetin määräytymisperusteita kehitetään edelleen.
11093: Opetusministeriö on asettanut yliopistoille vuodelle 1999 seuraavat tavoitteet:
11094: Yliopistojen toiminnan tavoite on kansainvälisesti korkea taso tutkimuksessa, opetuksessa ja
11095: taiteellisessa toiminnassa. Toiminnan laatua parannetaan erityisesti jatkamalla ja tehostamalla
11096: yliopistojen profiloitumista, huippuyksikköpolitiikkaa ja tutkijankoulutusta sekä vakiinnuttamal-
11097: la tutkijakoulujärjestelmä ja luomalla tutkijatohtorijärjestelmä. Yliopistojen toimintaa ja laatua
11098: arvioidaan.
11099: Yliopistojen rakenteellista kehittämistä jatketaan toiminnan laadun, taloudellisuuden ja tehok-
11100: kuuden parantamiseksi.
11101: Yliopistoissa suoritetaan vuosina 1998-2000 vuosittain keskimäärin 10 800 maisteritason tut-
11102: kintoaja 930 tohtorintutkintoa.
11103: Tavoitteena on tarjota 60-65 %:He ikäluokasta koulutuspaikka yliopistoissa ja ammattikorkea-
11104: kouluissa. Yliopistoissa tutkinto-opiskelun aloittavien määräksi arvioidaan 15 200 nuorisoiän ja
11105: 4 900 aikuisiän aloittajaa vuonna 2000.
11106: 190 29.10
11107:
11108: Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän mukaisesti aloittaneista 75 % suorittaa maiste-
11109: rin tutkinnon viidessä vuodessa. Tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti kolmivuotisen kandidaatin
11110: tutkinnon kautta. Kaikilla aloilla toteutetaanjoustava sivuaineopinto-oikeus.
11111: Yliopistot toteuttavat opiskelijavalinnassaan menettelyä, jossa opiskelijaksi hyväksytty voi
11112: vastaanottaa vain yhden yliopistopaikan samana lukuvuonna ja järjestävät osana opiskelijavalin-
11113: tojaan mahdollisuudet siirtyä avoimen yliopisto-opetuksen perusteella tutkinto-opiskeluun. Va-
11114: lintayhteistyötä ja hakumenettelyjä kehitetään hyödyntämällä vuonna 1998 käyttöönotettua yli-
11115: opistojen yhteistä hakija- ja opinto-oikeusjärjestelmää.
11116: Yliopistot lisäävät vieraskielistä Opetustaanja vahvistavat kansainvälisiä yhteyksiään. Vuoteen
11117: 2000 mennessä jokainen jatko-opiskelija ja 5 000 perusopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan
11118: ulkomailla.
11119: Avointa yliopisto-opetusta tarjotaan vuoteen 2000 mennessä vuositasolla vähintään 88 000
11120: opiskelijalle. Lisäksi yliopistot tarjoavat täydennyskoulutusta vähintään 105 000 opiskelijalle
11121: vuosittain.
11122: Yliopistot tehostavat tutkimuksensa, koulutuksensa ja taiteellisen toimintansa vaikuttavuutta ja
11123: edistävät opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjävalmiuksia mm. harjoittelua kehittämällä. Yli-
11124: opistot tehostavat yhteistyötään yhteiskunnan ja muiden koulutusyksiköiden kanssa.
11125: Yliopistojen liiketaloudellinen maksullinen palvelutoiminta on kokonaisuudessaan kannatta-
11126: vaa.
11127: Yliopistokohtaiset tutkintotavoitteet keskimäärin vuosiksi 1998-2000:
11128:
11129: Ylemmät
11130: korkeakoulututkinnot Tohtorintutkinnot
11131: 1997 1998-2000 1997 1998-2000
11132: Helsingin yliopisto 2 309 2108 311 277
11133: Jyväskylän yliopisto 1003 948 66 77
11134: Oulun yliopisto 993 1 085 108 97
11135: Joensuun yliopisto 567 576 31 38
11136: Kuopion yliopisto 324 322 58 48
11137: Turun yliopisto 1044 948 99 94
11138: Tampereen yliopisto 818 889 69 72
11139: ÅboAkademi 410 459 29 37
11140: Vaasan yliopisto 293 307 8 9
11141: Lapin yliopisto 268 275 2 9
11142: Teknillinen korkeakoulu 912 905 88 90
11143: Tampereen teknillinen korkeakoulu 591 555 30 40
11144: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 295 357 10 15
11145: Helsingin kauppakorkeakoulu 329 360 12 12
11146: Svenska handelshögskolan 205 210 5
11147: Turun kauppakorkeakoulu 200 200 7 6
11148: Sibelius-Akatemia 114 120 3 4
11149: Teatterikorkeakoulu 71 35 1
11150: Taideteollinen korkeakoulu 134 140 3 2
11151: Kuvataideakatemia 13 25
11152: Yhteensä 10 893 10824 934 933
11153:
11154: Valtion virkamiesasetuksen 6 §:n (971/1994) mukaan virka voidaan perustaa määräajaksi, jos
11155: virkaa varten tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle. Pykälässä on tarkemmat säännökset tällai-
11156: sen viran perustamisesta. Lahjoitusvirka voidaan edelleen perustaa myös pysyvänä. Lahjoitusten
11157: 29.10 191
11158:
11159: vastaanottamisessa on tällöin tarkoitus noudattaa vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa noudatettua
11160: menettelyä.
11161: Yliopistoilla säilytetään oikeus luovuttaa tiloja opiskelijaruokaloille sekä opinala- ja harraste-
11162: järjestöille vastikkeetta.
11163: Vuokrattaessa valtion maa-alueita opiskelija-asuntojen rakentamista varten niistä peritään
11164: yleensä paikkakunnan käyvän vuokratason mukainen vuokra. Pääosa vuokrista katetaan valtion
11165: maksamalla opintorahan asumislisällä tai asumistuella. Opiskelijoille annettavan tuen yhdenmu-
11166: kaistamiseksi ja järkiperäistämiseksi opiskelija-asuntotarkoituksiin luovutettujen valtion maa-
11167: alueiden vuokra voidaan jättää perimättä silloin, kun kiinteistöä käytetään lähinnä opintotuen
11168: asumislisään tai asumistukeen oikeutettujen opiskelijoiden asumiseen edellyttäen, että asian-
11169: omainen kunta noudattaa samaa käytäntöä tai tukee opiskelija-asumista muutoin vastaavalla
11170: määrällä.
11171:
11172:
11173: (01.) Eräät palkkausmenot (arviomäärära- keen siten, että tilojen lisäys on enintään 5 000
11174: ha) m2.
11175: Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta- Se l v i t y s osa : Tulot maksullisesta pal-
11176: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi- velutoiminnasta perustuvat opetusministeriön
11177: oon momentin 29.10.23laskelmissa. päätöksiin korkeakoulujen eräistä suoritteista
11178: perittävistä maksuista (8111993 ), kirjasto- ja
11179: 21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomäärä- tietopalveluista perittävistä maksuista (82/
11180: raha2 v) 1993) sekä avoimesta korkeakouluopetuksesta
11181: Momentille myönnetään nettomäärärahaa korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/
11182: 5 454 482 000 mk. 1993).
11183: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
11184: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- Määräraha on tarkoitus jakaa seuraavasti:
11185: tusta varten. mk
11186: Määrärahasta saa käyttää maksullisen toi-
11187: minnan tukirahana 15 300 000 mk pitkäkestoi- Helsingin yliopisto, mistä
11188: seen, vähintään 20 opintoviikon laajuiseen täy- 12 100 000 mkSvenskasocial- och
11189: kommunalhögskolanille 1 269 629 000
11190: dennyskoulutukseen erityisesti aloilla, joilla Jyväskylän yliopisto 393 517 000
11191: työnantajan ostaman koulutuksen osuus on vä- Oulun yliopisto 592436000
11192: häistä sekä 5 000 000 mk Helsingin kauppa- Joensuun yliopisto 228 159 000
11193: korkeakoulun BBA- ja MBA-täydennyskoulu- Kuopion yliopisto 219 214 000
11194: tusohjelmien tukemiseen. Turun yliopisto 474 664 000
11195: Määrärahaa saa käyttää myös yliopistojen Tampereen yliopisto 348 153 000
11196: opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille myön- ÅboAkademi 207 313 000
11197: nettävien tutkimusta ja koulutusta edistävien Vaasan yliopisto 83 297 000
11198: apurahojen sekä harjoittelukoulujen tukipalve- Lapin yliopisto 106690000
11199: luista aiheutuvien menojen maksamiseen. Teknillinen korkeakoulu 464 331000
11200: Määrärahaa saa käyttää 2 246 opiskelijalle Tampereen teknillinen korkea-
11201: koulu 226 257 000
11202: opintoihin liittyvän harjoittelunjärjestämiseksi Lappeenrannan teknillinen korkea-
11203: yhteensä noin 6 738 kuukaudeksi. koulu 119 493 000
11204: Vuoden 1999 aikana saa tehdä sellaisia yli- Helsingin kauppakorkeakoulu 109 364 000
11205: opistojen tiloja lisääviä vuokrasopimuksia, Svenska handelshögskolan 54 347 000
11206: joista aiheutuu menoja vasta vuoden 1999 jäi- Turun kauppakorkeakoulu 48 697 000
11207: Sibelius-Akatemia 109 991 000
11208: 192 29.10
11209:
11210: Teatterikorkeakoulu 61 824 000 ton 16.8.1995 tekemän säästöpäätöksen joh-
11211: Taideteollinen korkeakoulu 112 519 000 dosta ja 70 503 000 mk siirtona momentille
11212: Kuvataideakatemia 16 214 000 29.10.24.
11213: Opetusministeriön käytettäväksi
11214: (tutkijakoulut ja tietoteollisuusoh- Menojen ja tulojen erittely: mk
11215: jelma) 208 373 000
11216: Yhteensä 5 454482000 Bruttomenot 6525 482 000
11217: Maksullisen toiminnan erillis-
11218: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- menot 821000000
11219: Yhteisrahoitteiset hankkeet 128 000 000
11220: nä huomioon 65 000 000 mk tutkimusrahoi-
11221: Muut toimintamenot 5 576482 000
11222: tuksen lisäysohjelman johdosta, 12 645 000 Bruttotulot 1071000000
11223: mk siirtona momentilta 29.10.22, 20 000 000 Maksullisen toiminnan tulot 956 000000
11224: mk tietoteollisuusohjelman johdosta, -liiketaloudellisesti hinnoitel-
11225: 52 910 000 mk tukityöllistettyjen hoitamien lut suoritteet 933 000000
11226: tehtävien vakinaistamiseksi 419 henkilön - julkisoikeudelliset suoritteet 23 000000
11227: palkkauksina siirtona momentilta 34.06.02, Yhteisrahoitteiset hankkeet 114 000 000
11228: 156 000 mk yhden henkilötyövuoden palkka- Muut tulot 1000 000
11229: usten siirtona momentilta 26.05.21 ja 366 000 Nettomenot 5 454 482 000
11230: mk yhden henkilötyövuoden palkkausten siir-
11231: tona momentilta 30.21.21. Vähennyksenä on Liiketaloudellisen maksullisen toiminnan
11232: otettu huomioon 20 000 000 mk valtioneuvos- tunnusluku taulukko:
11233:
11234: 1998 1999
11235: ennakoitu TAE
11236: Maksullisen toiminnan tulot tmk 885 000 933 000
11237: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 764 000 798 000
11238: Käyttöjäämä tmk 121 000 135 000
11239: -%tuloista 13,7 14,5
11240: Osuus yhteiskustannuksista tmk 102 400 106 200
11241: Ylijäämä tmk 18 600 28800
11242: -%tuloista 2,1 3,1
11243: Tulot % kustannuksista 102,2 103,2
11244: Volyymin muutos % +4,0 +5,4
11245:
11246: 1999 määräraha 5 454 482 000 hittämistoiminnan, siihen liittyvän kansainvä-
11247: 1998 määräraha 5 246 311 000 lisen yhteistyön menojen maksamiseen.
11248: 1998 lisämääräraha 87 627 000
11249: Käyttösuunnitelma: mk
11250: 1997 tilinpäätös 5 107 997 479
11251: 1. Tutkimus-, kehittämis- ja julkai-
11252: 22. Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa sutoiminta 25 937 000
11253: 2. Yliopistojen yhteinen atk-toimin-
11254: EU) (siirtomääräraha 3 v) ta ja tietoliikenneyhteydet 37 900 000
11255: Momentille myönnetään 218 537 000 mk. 3. EU:n kansalliset rahoitusosuudet 61700000
11256: Määrärahaa saa käyttää yliopistoja koskevan 4. Työllistymispalvelu ja -selvitys-
11257: tutkimus-, arviointi-, selvitys-, kokeilu- ja ke- toiminta 33 000 000
11258: 5. Korvaus Helsingin yliopistolle 5 000 000
11259: 6. Tutkimusrahoituksen lisäys-
11260: ohjelma 55 000000
11261: Yhteensä 218 537 000
11262: 29.10 193
11263:
11264: Määrärahaa saa käyttää yliopistojen käyt- hoihin ja avustuksiin, 6 360 000 mk ulkomai-
11265: töön tarkoitetun oppimateriaalin kustannustoi- sissa yliopistoissa palvelevien suomalaisten
11266: minnan sekä opetuksen ja tutkimuksen toimin- ulkomaanlehtoreiden ja vierailevien professo-
11267: taedellytysten turvaamiseksi tarvittavien me- rien sekä muiden ulkomailla toimivien opetus-
11268: nojen ja avustusten maksamiseen. hallintoviranomaisten, yhteensä enintään 46
11269: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke- henkilöä, palkkoja varten soveltuvin osin ulko-
11270: hitys-ja sosiaalirahastoista rahoitettavia tavoi- maanlehtoriohjesäännön mukaisesti ja
11271: teohjelmia toteuttavien hankkeiden, pilotti- 2 630 000 mk ulkomailla tapahtuvan suomen
11272: hankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen.
11273: hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
11274: maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi-
11275: varattu 39 600 000 mk sosiaalirahaston ja tusta varten.
11276: 22 100 000 mk aluekehitysrahaston kansallista Määrärahasta saa käyttää enintään 855 000
11277: rahoitusosuutta varten. mk maksullisen palvelutoiminnan tukemiseen.
11278: Määrärahasta voidaan suorittaa Helsingin Selvitysosa:
11279: yliopistolle 5 000 000 mk korvauksena suo-
11280: men- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja ka- Menojen ja tulojen erittely: mk
11281: lenterien julkaisemisen yksinoikeuden poista- Bruttomenot 44 025 000
11282: misen (L 1195/1994) johdosta. Maksullisen toiminnan erillismenot 3 120 000
11283: Määrärahaa saa käyttää tutkimusrahoituksen Muut toimintamenot 15 260 000
11284: lisäysohjelmasta aiheutuvien menojen maksa- Apurahat ja avustukset 16 655 000
11285: miseen. Määrärahasta on varattu 55 000 000 Ulkomaanlehtoritoiminta 6 360000
11286: mk tiedonsiirron, tietopalveluiden ja teolli- Suomen kielen ja kulttuurin opetus
11287: suusyhteistyön kehittämiseen. ulkomailla 2 630000
11288: Bruttotulot 2 265 000
11289: Määrärahaa saa käyttää 128 henkilötyövuot- Maksullisen toiminnan tulot, muut
11290: ta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen mää- suoritteet 2 265 000
11291: räaikaisiin tehtäviin. Nettomenot 41760000
11292: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
11293: sa on otettu huomioon lisäyksenä 8 000 000 Opetusministeriö on talousarvioesityksen
11294: mk tutkimusrahoituksen lisäysohjelman joh- valmistelun yhteydessä asettanut alustavasti
11295: dostaja vähennyksenä 12 645 000 mk siirtona kansainvälisen henkilövaihdon keskukselle
11296: momentille 29.10.21. vuodelle 1999 seuraavat tulos- ja palveluta-
11297: voitteet
11298: 1999 määräraha 218 537 000 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen
11299: 1998 määräraha 220 719 000 CIMOn tavoitteena on edistää kansainvälistä
11300: 1998 lisämääräraha 1 523 000 vuorovaikutusta koulutuksessa, työelämässä ja
11301: 1997 tilinpäätös 248 250000 nuorison keskuudessa. CIMO koordinoi ja to-
11302: teuttaa stipendi- ja henkilövaihto-ohjelmia ja
11303: 23. (29.1 0. 01 ja 23) Kansainvälisen henkilö- vastaa useiden Euroopan Unionin koulutus- ja
11304: vaihdon keskuksen toimintamenot (siirtomää- nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpa-
11305: räraha 2 v) nosta. CIMO järjestää ja kehittää toimialansa
11306: neuvonta- ja tietopalvelua sekä koulutusta ja
11307: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11308: markkinoi suomalaista koulutusta ulkomaalai-
11309: 41 760 000 mk.
11310: sille.
11311: Määrärahasta käytetään 16 655 000 mk opis-
11312: CIMO osallistuu EU:n koulutus- ja nuoriso-
11313: kelija-, harjoittelija-, nuoriso- ja asiantuntija-
11314: ohjelmien uudistamiseen laatimalla aineistoa
11315: vaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apura-
11316: 194 29.10
11317:
11318: Unionin ja suomalaisten viranomaisten jatko- vat omalta osaltaan Suomalaisten matematii-
11319: ohjelmien valmistelutarpeisiin. CIMO tukee kan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna
11320: suomalaisia oppilaitoksia uusien mahdolli- 2002 -ohjelmaa. Harjoittelukoulut sisällyttävät
11321: suuksien hyödyntämisessä EU :n koulutus- ja opetussuunnitelmiinsa kansainvälistymisen ja
11322: nuoriso-ohjelmien avautuessa eräille Keski- ja siihen kasvattamisen.
11323: Itä-Euroopan maille. Harjoittelukouluissa on vuonna 1999 keski-
11324: Yhteyksiä yritystoimintaan kehitetään hen- määrin 8 200 oppilasta, joista peruskouluas-
11325: kilövaihdon keinoin sekä syvennetään erityi- teella 6 000 ja lukiossa 2 200 oppilasta. Har-
11326: sesti kansainvälisen harjoittelun suhteita oppi- joittelukouluissa järjestetään noin 3 300 opet-
11327: laitoksiin. Ammattikorkeakoulujen kansainvä- tajaksi opiskelevan opetusharjoittelu.
11328: lisen toiminnan kehittämistä tuetaan. CIMO Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11329: osallistuu opetusministeriön Aasia- ja Venäjä- nä huomioon Joensuun yliopiston normaali-
11330: ohjelmien toteuttamiseen. Uuden tietoteknii- koulun lukion laajentaminen nelisarjaiseksi.
11331: kan hyväksikäyttöä lisätään edelleen tiedotuk- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11332: sessa, neuvonnassa ja koulutuksessa. Euroop- nä huomioon 70 381 000 mk harjoittelukoulu-
11333: palaiset nuoret vapaaehtoiset -ohjelman toteut- jen kiinteistömenojen ja 122 000 mk yhden
11334: tamiseen osallistutaan täysipainoisesti. henkilötyövuoden palkkausten siirtona mo-
11335: Ulkomaanlehtori- ja kielikurssiasiain neu- mentilta 29.10.21.
11336: vottelukunta UKAN ja sen sihteeristö on siir- Kuntien osuus harjoittelukouluissa annetta-
11337: retty osaksi CIMOn toimintoja. Toiminnan ta- van opetuksen kustannuksiin, 59 488 000 mk,
11338: voitteena on tukea suomen kielen ja kulttuurin on otettu huomioon momentin 29.40.30 mitoi-
11339: opetusta ulkomaisissa yliopistoissa sekäjärjes- tuksessa.
11340: tää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suo-
11341: men kielen kursseja Suomessa. 1999 määräraha 347 353 000
11342: 1998 määräraha 267 515 000
11343: 1999 määräraha 41 760 000 1998 lisämääräraha 5 667 000
11344: 1998 määräraha 41015 000 1997 tilinpäätös 260 853 588
11345: 1998 lisämääräraha 395 000
11346: 1997 tilinpäätös 34 602 217 (74.) (29.10.74 ja 11.74) Talonrakennukset
11347: (siirtomääräraha 3 v)
11348: 24. (29.11.21 ja 22) Harjoittelukoulujen toi- Se l v i t y s osa : Tällä momentilla aikai-
11349: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) semmin toteutettujen hankkeiden rahoitukses-
11350: Momentille myönnetään 347 353 000 mk. ta vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion
11351: Määrärahaa saa käyttää myös oppilasavus- kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen, minkä johdos-
11352: tuksista aiheutuvien menojen sekä maksullisen ta momentti ja sen määräraha on poistettu ta-
11353: kouluruokailun tarjoamisesta henkilökunnalle lousarviosta.
11354: ja opetusharjoittelijoille aiheutuvien menojen
11355: maksamiseen. 1998 määräraha 136 685 000
11356: S e l v i t y s o s a : Opetusministeriö on aset- 1997 tilinpäätös 182114 000
11357: tanut harjoittelukouluille osana yliopistolaitos-
11358: ta seuraavat tulostavoitteet (87.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomäärära-
11359: Yliopiston opettajankoulutuslaitoksen yhte- ha3 v)
11360: ydessä harjoittelukoulu huolehtii opetustyön Se 1v i t y s osa : Tältä momentilta aikai-
11361: laadusta sekä kokeilee ja kehittää opetusta, semmin toteutettujen hankkeiden rahoitukses-
11362: opetussuunnitelmia, opetusharjoittelua ja ope- ta vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion
11363: tusteknologian käyttöä sekä tuottaa täydennys- kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen, minkä johdos-
11364: koulutuspalveluja. Harjoittelukoulut toteutta-
11365: 29.11 195
11366:
11367: ta momentti ja sen määräraha on poistettu ta- 1998 määräraha 47 500000
11368: lousarviosta. 1997 tilinpäätös 56 600 000
11369:
11370:
11371: (11.) Valtion harjoittelukoulut
11372:
11373: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momenttien 21 ja 22 määrärahat on
11374: otettu huomioon momentin 29.10.24 ja momentin 74 määräraha on otettu huomioon momentin
11375: 29.10.(74) laskelmissa. Momentilla 29.11.(74) aiemmin toteutettujen hankkeiden rahoituksesta
11376: vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen.
11377:
11378:
11379: 20. Ammattikorkeakouluopetus
11380:
11381: Se l v i t y s osa : Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano käynnistettiin 1.8.1996 lu-
11382: kien ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain (25511995) ja siihen liittyvän muun lainsäädän-
11383: nön nojalla. Vuonna 1996 aloitti toimintansa yhdeksän, vuonna 1997 seitsemän ja vuonna 1998
11384: neljä vakinaista ammattikorkeakoulua. Valtioneuvosto myönsi 23.4.1998 toimiluvan neljälle uu-
11385: delle, 1.8.1999 aloittavalle ammattikorkeakoululle. Vakinaisten ammattikorkeakoulujen keski-
11386: määräisen vuosiopiskelijamäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan noin 71 300,josta 56 800 nuor-
11387: ten ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa, 11 500 aikuisten tutkintoon johta-
11388: vassa koulutuksessa ja 3 000 ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavaa opiskelijaa.
11389: Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpano ja ammattikorkeakoulujen kehittäminen pe-
11390: rustuvat ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön lisäksi valtioneuvoston 21.12.1995 hy-
11391: väksymään koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
11392: vuosille 1995-2000. Kehittämissuunnitelman mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan
11393: asteittain suunnitelmakaudella. Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisessä edetään laa-
11394: dun sekä kokeilu- ja kehittämistoiminnassa osoitetun näytön perusteella. Ammattikorkeakoulu-
11395: jen kokonaismäärä tulee olemaan hieman alle 30.
11396: Opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut panostavat ammattikorkeakoulu-uudistuksen toi-
11397: meenpanon onnistumisen turvaamiseksi erityisesti opettajien jatkokoulutukseen ja muuhun hen-
11398: kilöstön kehittämiseen, kansainvälistämiseen, kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämiseen,
11399: tietoyhteiskuntahankkeen toteuttamiseen sekä ura- ja rekrytointipalvelujen kehittämiseen. Han-
11400: kerahoitus kohdistetaan pääosin näihin tuki toimenpiteisiin. Tietoteollisuuden koulutuksen ja tut-
11401: kimuksen vuosina 1998-2002 toteutettavan lisätoimenpideohjelman toteuttamista jatketaan.
11402: Henkilöstön kehittämisessä yhtenä tavoitteena on, että vuonna 1999 noin 2 300 ammattikorkea-
11403: koulun opettajaa osallistuu maisteri-, lisensiaatti- tai tohtorikoulutukseen.
11404: Kansainvälistämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmannes ammattikorkea-
11405: koulututkinnon suorittaneista on opiskellut tai harjoitellut ulkomailla vähintään kolmen kuukau-
11406: den jakson. Vuoden 1999 tavoite on 5 000 opiskelijaa. Vaihdon tavoitteena on pitkällä aikavälillä
11407: vastavuoroisuus. Vuonna 1999 tavoitteena on, että ammattikorkeakouluissa opiskelee 3 000 ul-
11408: komaalaista opiskelijaa. Opettajavaihdossa pitkän aikavälin yhtenä tavoitteena on, että 20 %
11409: opettajista työskentelee ulkomailla vähintään kuukauden jakson. Vuonna 1999 tavoitteena on
11410: vastavuoroisesti 800 opettajan vaihto.
11411: 196 29.20
11412:
11413: Kirjasto- ja informaatiopalvelujen kehittämisessä yhtenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että
11414: ammattikorkeakoulut käyttävät vähintään 5 % käyttökustannuksistaan näihin palveluihin. Vuon-
11415: na 1999 tavoite on vähintään 3,5 %.
11416: Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksessa pyritään parantamaan ammatillista koulutietä
11417: etenevien pääsymahdollisuuksia ammattikorkeakouluopintoihin siten, että heidän osuutensa nou-
11418: sisi asteittain noin 35 %:iin uusista opiskelijoista.
11419: Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksessa erikoistumisopintojen tarjontaa monipuolistetaan
11420: ja laajennetaan. Ammatillisia jatkotutkintoja kehitetään pilottivaiheen kokemusten pohjalta.
11421: Avoin ammattikorkeakouluopetus laajennetaan kaikkiin ammattikorkeakouluihin.
11422: Väliaikaiset ammattikorkeakoulut, jotka ovat ammatillisten oppilaitosten yhteenliittymiä, ra-
11423: hoitetaan ammatillisen koulutuksen määrärahoista luvusta 29.60. Ammattikorkeakoulujen kehit-
11424: tämismomentti 29.20.25 koskee sekä vakinaista että väliaikaista ammattikorkeakouluopetusta.
11425:
11426: Opiskelijoiden määrät vuosina 1997-99 vakinaisissa ammattikorkeakouluissa
11427: Opiskelijoiden lukumäärä
11428: Koulujen Opisk.määrän
11429: lkm muutos
11430: 1999 1997 1998 1999 1998/99
11431: Kunnalliset ammattikorkeakoulut 16 21000
11432: Yksityiset ammattikorkeakoulut 8 7000
11433: Kaikki ammattikorkeakoulut yhteensä!) 24 28000 49000 71300 +22 300
11434: -joista nuorten amk-tutkintoon johtava
11435: koulutus 21800 38400 56800 +18 400
11436: -ja aikuisten amk-tutkintoon johtava
11437: koulutus ja erikoistumisopinnot 6200 10600 14500 +3 900
11438: l) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina ja ammattikorkeakoulujen lukumäärä 1.8.1999
11439: mukaisena
11440:
11441:
11442: 25. Ammattikorkeakoulujen kehittäminen 30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
11443: (siirtomääräraha 2 v) yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökus-
11444: Momentille myönnetään 20 399 000 mk. tannuksiin (arviomääräraha)
11445: Määrärahaa saa käyttää vakinaisten ja väliai- Momentille myönnetään 1 089 762 000 mk.
11446: kaisten ammattikorkeakoulujen arvioinnista, Määrärahaa saa käyttää ammattikorkea-
11447: ammattikorkeakoulututkimuksesta, ammatti- kouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja
11448: korkeakoulujen kansainvälistämisestä ja muis- opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
11449: ta uusista kehittämishankkeista aiheutuvien tun lain mukaisen valtionosuuden ja -avustuk-
11450: suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintameno- sen maksamiseen sekä opetus- ja kulttuuritoi-
11451: jen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa men rahoituksesta annetun lain mukaiseen am-
11452: saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- mattikorkeakoulujen opettajankoulutuksen
11453: ja koulutushankkeiden rahoitusta varten. Mää- valtionavustukseen.
11454: rärahaa saa käyttää enintään kahdeksaa henki- Määrärahasta saa käyttää ammattikorkea-
11455: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- kouluopinnoista annetun lain 23 §:n mukai-
11456: seen. seen ylimääräiseen valtionavustukseen am-
11457: mattikorkeakoulu-uudistuksen tukiohjelmaan
11458: 1999 määräraha 20 399 000 ja muihin kehittämishankkeisiin sekä tuloksel-
11459: 1998 määräraha 20 399 000 lisuusrahoitukseen enintään 103 200 000 mk,
11460: 1997 tilinpäätös 23 000000 mistä enintään 10 700 000 mk tietoverkkojen
11461: 29.39 197
11462:
11463: perustamishankkeisiin ja muihin tietotekniik- mk
11464: kahankkeisiin. Opiskelijoiden palkkaamiseen har-
11465: Määrärahasta saa käyttää enintään 8 000 000 joittelijoiksi (enintään) 39 500000
11466: mk avoimen ammattikorkeakouluopetuksen Avoimen ammattikorkeakoulu-
11467: tukemiseen. opetuksen tukemiseen (enintään) 8 000000
11468: Valtionavustuksiin (enintään) 103 200000
11469: Määrärahasta saa käyttää enintään Yhteensä 1 089 762 000
11470: 39 500 000 mk ammattikorkeakouluopiskeli-
11471: joiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
11472: Se l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- oon lisäyksenä 10 000 000 mk siirtona mo-
11473: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: mentilta 29.60.24, 567 800 000 mk momentil-
11474: ta 29.60.30 ja vähennyksenä 1 224 669 000 mk
11475: mk
11476: momentin 29.40.30 perusteluihin viitaten.
11477: Laskennalliset kustannukset 2111064000
11478: - kunnalliset 1 625 520 000 1999 määräraha 1 089 762 000
11479: - yksityiset 485 544000 1 547 306 000
11480: 1998 määräraha
11481: Kuntien rahoitusosuus -957 348 000
11482: Valtionosuusleikkaukset -267 321 000 1997 tilinpäätös 858 363 271
11483: Opettajankoulutuksen valtion-
11484: avustuksiin 52 667 000
11485:
11486:
11487:
11488:
11489: (39.) Opintotuki
11490:
11491: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 22, 52, 55, 56, 57, 58 ja 59
11492: on siirretty luvun 29.70 vastaaviksi momenteiksi.
11493:
11494:
11495: 40. (29.40, osa) Yleissivistävä koulutus
11496:
11497: Se l v i t y s o s a : Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vahvis-
11498: tamaan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
11499: vuosiksi 1995-2000 (VNp 21.12.1995).
11500: Yleissivistävän koulutuksen (perusopetus, lukio-opetus ja taiteen perusopetus) kehittämisen
11501: lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudel-
11502: lisesta asemasta riippumatta. Peruskoulutuksen laadusta ja koulutuksen perusturvasta huolehdi-
11503: taan oppilaitosverkon ja oppimisympäristöjen kehittämisellä sekä lisäämällä toiminnan arvioin-
11504: tia.
11505: Matemaattis-luonnontieteellistä opetusta tehostetaan ja kieliohjelman monipuolistamisessa
11506: edetään laadittujen kehittämisohjelmien mukaisesti. Matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen
11507: kehittämistoimenpitein pyritään lasten ja nuorten osaamisen taso nostamaan OECD-maiden par-
11508: haaseen neljännekseen. Pilottikouluverkoston avulla parannetaan ja monipuolistetaan opetusme-
11509: netelmiä sekä lisätään kokeellisuutta opetuksessa.
11510: Peruskoulussa kielivalintoja monipuolistetaan valionaisten kielten avulla. Vieraalla kielellä an-
11511: nettavaa opetusta lisätään peruskoulussa ja lukiossa. Eri kulttuurien tuntemusta ja oppilaitosten
11512: kansainvälistämistä edistetään.
11513: 198 29.40
11514:
11515: Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian mukaisesti tähdätään siihen, että vuonna 2000 pe-
11516: ruskoulun päättävät nuoret osaavat käyttää keskeisiä työ välineitä, lähettää viestejä ja hakea tietoa
11517: tietojärjestelmistä sekä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelujen välineenä ja koulutyön
11518: ulkopuolella. Lukion osalta tavoitteena on, että koulun päättävät nuoret ovat sisäistäneet tieto- ja
11519: viestintätekniikan osaksi opiskelua, työntekoa ja arkielämää.
11520: Kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon eri koulumuotojen opetuksessa ja oppilai-
11521: tosten toiminnassa.
11522: Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaa toteutetaan yhteistyössä eri toimintasektoreiden kans-
11523: sa.
11524: Peruskoulun erityisopetuksen laaja-alainen kehittämishanke jatkuu.
11525: Peruskoulusta jatko-opintoihin siirtyvien osuutta nostetaan edelleen.
11526: Koulutuksen kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäytymisriskien ehkäisyyn sekä
11527: syrjäytyneiden koulutuspalvelujen ja ohjaustoiminnan kehittämiseen.
11528: Peruskoulujen ja peruskouluasteiden oppilasmäärän esiopetus ja lisäopetus mukaanluettuna ar-
11529: vioidaan lukuvuonna 1998-1999 olevan noin 586 000. Peruskoulussa annettavaan lisäopetukseen
11530: (peruskoulun 10. luokka) arvioidaan osallistuvan syksyllä 1999 noin 3 000 oppilasta ja valtion-
11531: osuuteen oikeuttavaan esiopetukseen noin 6 000 oppilasta.
11532: Lukioiden oppilasmäärän arvioidaan lukuvuonna 1998-1999 olevan päivälukioissa noin
11533: 113 000 ja aikuislukioissa vastaavasti noin 26 000.
11534: Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Suomalais-venäläisen koulun tulosalueet ovat esi-
11535: opetus, peruskouluopetus ja lukio-opetus, joissa painottuvat asianomaisen kielialueen kieli ja
11536: kulttuuri. Vuoden 1999 aikana kyseiset koulut kehittävät asianomaisen kielialueen kielen opetus-
11537: ta, venäjän-ja ranskankieliseen opetukseen tarvittavaa oppimateriaalia ja opettajien koulutusta.
11538: Oppilaita Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on arvioitu vuonna 1999 olevan 820 ja
11539: Suomalais-venäläisessä koulussa 780. Lukuihin sisältyy sekä esiopetus että peruskoulu- ja lukio-
11540: opetus. Opetusministeriön alustavasti asettaman tulostavoitteen mukaan oppilaitoksissa on tar-
11541: koitus suorittaa vuoden 1999 aikana yhteensä 120 peruskoulun päästötodistustaja 110 ylioppi-
11542: lastutkintoa.
11543: Valtion kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisten koulujen tulosalueet ovat peruskouluopetuksen
11544: antaminen vaikeasti vammaisille ja monivammaisille oppilaille sekä tukipalvelut Opetusminis-
11545: teriön alustavasti asettaman tulostavoitteen mukaan oppilaitosten toimintaa tehostetaan edelleen
11546: erityisesti tukipalvelujen alueella. Vuoden 1999 aikana on tarkoitus antaa opetusta noin 580 op-
11547: pilaalle.
11548: Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna 1999 noin 68 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorit-
11549: tavan yhteensä noin 205 000 koetta.
11550:
11551: 21. (29.40.21, osa) Valtion yleissivistävän listämiseen, maahanmuuttajien täydentävään
11552: koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha opetukseen sekä vammaisten lasten koulujen
11553: 2v) palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan.
11554: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Se 1v i t y s o s a : Momentin nimike on
11555: 199 790 000 mk. muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu
11556: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n Euroop- huomioon valtion yleissivistävien oppilaitos-
11557: pa-koulujen opettajien palkkausmenojen mak- ten maksullisen toiminnan nettobudjetoitavat
11558: samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää val- tulot.
11559: tion yleissivistävien oppilaitosten kansainvä-
11560: 29.40 199
11561:
11562: Määrärahaa on tarkoitus käyttää seuraavasti: (24.) Harjoittelutoiminta (siirtomääräraha
11563: 2 v)
11564: mk
11565: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
11566: Valtion yleissivistävät oppilaitokset: mentiksi 29.60.24.
11567: Helsingin ranskalais-suomalainen
11568: koulu 23 090000 25. (29.40.25, osa) Yleissivistävän koulutuk-
11569: Suomalais-venäläinen koulu 21 740 000
11570: Vammaisten lasten koulut 142 260 000
11571: sen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
11572: Yhteensä 187 090 ööö Momentille myönnetään 10 128 000 mk.
11573: Määrärahaa saa käyttää yleissivistävän kou-
11574: Muu opetus: lutuksen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämis-
11575: Koulukotien perusopetus 8 700000 hankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnis-
11576: EU:n Eurooppa-koulut 4 000000 tämis- ja toimintamenojen ja avustusten mak-
11577: Yhteensä 12 700 000 samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n
11578: Kaikki yhteensä 199 790 000 hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden
11579: rahoitukseen.
11580: Valtion yleissivistävien oppilaitosten meno- Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen-
11581: jen ja tulojen erittely: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
11582: miseen.
11583: mk
11584: Bruttomenot 198 090 000
11585: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
11586: Maksullisen toiminnan erillismenot 6 000000 sa on otettu lisäyksenä huomioon 300 000 mk
11587: Muut toimintamenot 192 090 000 valtion koulukotien perusopetuksen kehittä-
11588: Bruttotulot 11000000 mistoimintaan siirtona momentilta 33.12.21.
11589: Maksullisen toiminnan tulot 6 000000
11590: Muut tulot 5 000000 1999 määräraha 10 128 000
11591: Nettomenot 187 090000 1998 määräraha 9 828 000
11592: 1997 tilinpäätös 8 828 000
11593: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
11594: oon lisäyksenä 410 000 mk vuokramenojen
11595: 30. (29.40.30, osa ja 51, osa) Valtionosuus
11596: johdosta, 994 000 mk EU:n Eurooppa-koulu-
11597: jen opettajien palkkausmenoina ja ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttö-
11598: 10 000 000 mk määrärahan oikaisuna. Lisäksi kustannuksiin (arviomääräraha)
11599: määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu Momentille myönnetään 6 668 183 000 mk.
11600: huomioon 8 700 000 mk valtion koulukodeis- Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
11601: sa annettavan perusopetuksen menoina, josta toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
11602: siirtona 2 600 000 mk momentilta 33.32.30 valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.
11603: sekä tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien va- Määrärahaa saa lisäksi käyttää kuntien valtion-
11604: kinaistamiseksi 3 258 000 mk 29 henkilön osuuslain mukaisten verotuloihin perustuvan
11605: palkkauksina siirtona momentilta 34.06.02. valtionosuuksien tasauksen ja siirtymätasauk-
11606: Kuntien osuus valtion yleissivistävän koulu- sen maksamiseen kunnille.
11607: tuksen kustannuksiin 42 889 000 mk on otettu Määrärahasta saa käyttää enintään
11608: huomioon momentin 29.40.30 mitoituksessa. 25 300 000 mk avustuksina atk-hankintoihin
11609: sekä opetusministeriön määräämin perustein
11610: 1999 määräraha 199 790 000 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta anne-
11611: 1998 määräraha 172 544 000 tun lain 42 §:n mukaisina avustuksina enintään
11612: 8 837 000 46 000 000 mk avustusten maksamiseen oppi-
11613: 1998lisämääräraha
11614: laitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan ja
11615: 1997 tilinpäätös 170 875 000
11616: oppilaitosten kansainvälistämiseen, kunnalle
11617: tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa raja-
11618: 200 29.40
11619:
11620: kuntien yhteistoimintaan perustuvasta suoma- tien osuutena harjoittelukouluista ja valtion
11621: laisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin yleissivistävästä koulutuksesta
11622: kustannuksiin, ulkomailta muuttaneiden oppi- 102 377 000 mk.
11623: laiden tukiopetuksen järjestämiseen sekä avus- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11624: tuksen maksamiseen saamenkielisten, romani- nä huomioon 1 224 669 000 mk sen johdosta,
11625: kielisten ja vieraskielisten oppilaiden äidinkie- että kuntien rahoitusosuus ammattikorkea-
11626: len opetuksen järjestämiseen ja ulkomailta koulujen käyttökustannuksiin sekä ammatti-
11627: palaavien suomalaisten oppilaiden ulkomailla korkeakoulujen laskennallinen osuus valtion-
11628: hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen perus- osuusleikkauksesta on otettu huomioon mo-
11629: koulussa ja lukiossa. mentin 29.20.30 rahoituksessa.
11630: Määrärahaa saa käyttää Suomen, Norjan ja Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11631: Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuk- nä huomioon 143 000 000 mk opettajien elä-
11632: sen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten me- kemaksujärjestelmän muutoksen johdosta,
11633: nojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää 2 400 000 mk siirtona momentilta 33.32.30
11634: enintään 810 000 mk musiikkioppilaitosten koulukodeissa annettavan perusopetuksen siir-
11635: harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. tämisestä opetustoimeen ja 20 620 000 mk
11636: Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisen siirtona momentilta 29.69.50.
11637: valtionosuuden perusteena käytettävä yksikkö- Määräraha on mitoitettu seuraavien keski-
11638: hinta on 7 mk asukasta kohti. Valtionosuuden määräisten yksikköhintojen mukaisesti:
11639: laskennallisena perusteena käytettävä tunti-
11640: määrä on musiikin perusopetuksessa enintään Lukio-opetus 19 330 mklopp.
11641: 1490 000. Perusopetus 21 857 mklopp.
11642: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- Taiteen perusopetus
11643: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: - asukaskohtainen valtion-
11644: osuus 7 mk/as
11645: mk
11646: - musiikin perusopetus 239 mk/opetustunti
11647:
11648: Laskennalliset kustannukset 1999 määräraha 6 668 183 000
11649: - kunnallinen perusopetus 12 441 106 000
11650: - yksityinen perusopetus 266 218 000
11651: 1998 määräraha 5 531039 000
11652: - kunnallinen lukio-opetus 2 322 615 000 1997 tilinpäätös 5 271 520 000
11653: - yksityinen lukio-opetus 174 821 000
11654: -taiteen perusopetus (asukaskoh- (31.) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen
11655: tainen) 35 854 000 (osa EU) (arviomääräraha)
11656: Kuntien rahoitusosuus -6 663 108 000 S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
11657: Valtionosuusleikkaukset -2 019 773 000
11658: Tasauserät -172 400 000
11659: mentiksi 29.60.31.
11660: Valtionosuus taiteen perusopetuk-
11661: seen (opetustuntikohtainen) 202 983 000 34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatil-
11662: Valtionosuus ulkomailla toimivien listen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulu-
11663: koulujen käyttökustannuksiin 6 557 000 jen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha
11664: Rahoituslain mukaiset avustukset 46000000 3 v)
11665: Tietoyhteiskuntahanke 25 300 000
11666: Eräät ulkomaanopetuksen menot 1 200 000
11667: Momentille myönnetään 485 300 000 mk.
11668: Musiikkioppilaitosten harkinnan- Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lu-
11669: varaiset valtionavustukset 810 000 kiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen,
11670: Yhteensä 6 668 183 000 ammattikorkeakoulujen ja taiteen perusope-
11671: tuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
11672: Valtionosuuden mitoituksessa huomioon annetun lain mukaisten perustamishankkeiden
11673: otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun- sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
11674: 29.40 201
11675:
11676: annetun lain (70511992) mukaisten perusta- Momentilta saa lisäksi vuonna 1999 myön-
11677: mishankkeiden, peruskoulun, lukion ja yleisen tää valtionavustusta jatkorahoituksena Anna
11678: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista an- Tapion koulun perustamishankkeeseen enin-
11679: netun lain (111211978) mukaisten perustamis- tään 1 800 000 mk.
11680: kustannusten, eräiden ammatillisten oppilai- Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
11681: tosten valtionosuuksista ja -avustuksista sekä käyttää seuraavasti:
11682: korkotukilainoista annetun lain (107511975)
11683: mukaisten perustamiskustannusten sekä am- mk
11684: matillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun Vuonna 1999 myönnettävä! val-
11685: lain (494/1983) mukaisten perustamiskustan- tionosuudet ja -avustukset
11686: - yleissivistävä koulutus 52 000 000
11687: nusten valtionosuuksien ja -avustusten maksa-
11688: -kunnallinen ammatillinen koulu-
11689: miseen. tus ja ammattikorkeakoulut 22000 000
11690: Määrärahaa saa käyttää myös luottolaitosten - yksityinen ammatillinen koulu-
11691: varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai- tus ja ammattikorkeakoulut 1 300 000
11692: noista annetun lain (101511977) säännösten Anna Tapion koulu 1 800 000
11693: mukaan suoritettavien vuonna 1990 ja sitä en- Vuosina 1993-98 myönnetyt val-
11694: nen myönnettyjen rakennuslainojen korkohy- tionosuudet
11695: vitysten maksamiseen. Korkohyvityksen mää- - yleissivistävät oppilaitokset 165 000 000
11696: rä on ensimmäisen neljän lainavuoden aikana 4 -kunnalliset ammatilliset oppilai-
11697: prosenttiyksikköä sekä 5-8 lainavuosien aika- tokset ja ammattikorkeakoulut 105 000 000
11698: na 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen laina- - yksityiset ammatilliset oppilai-
11699: tokset ja ammattikorkeakoulut 5 200 000
11700: vuoden jälkeen korkotukea ei makseta.
11701: Ennen vuotta 1993 myönnettyjen
11702: Vuonna 1999 saa myöntää valtionosuutta ja rakentamislupien edellyttämät val-
11703: -avustusta perustamishankkeille siten, että tionosuudet ja muut lakisääteiset
11704: hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ja -avus- menot
11705: tukset ovat tammikuun 1999 hintatasossa yh- - yleissivistävät oppilaitokset 82 000 000
11706: teensä enintään 270 000 000 mk. Valtion- -kunnalliset ammatilliset oppilai-
11707: osuuksista ja -avustuksista yhteensä enintään tokset 38 000000
11708: 85 000 000 mk saa myöntää toteutusaikaisena. -yksityiset ammatilliset oppilai-
11709: Vuonna 1999 saa edellisen lisäksi vahvistaa tokset 13 000000
11710: laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, Yhteensä 485 300 000
11711: joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon-
11712: na 2000 tai sen jälkeen siten, että arvio hank- Rakentamisluvista ja myönnetyistä valtion-
11713: keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden osuuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle me-
11714: 1999 tammikuun hintatasossa on yhteensä noja seuraavasti (milj. mk):
11715: enintään 400 000 000 mk.
11716:
11717: 2000 2001 2002 2003-
11718: Ennen vuotta 1999 hyväksytyt hankkeet
11719: - yleissivistävät oppilaitokset 233 201 143 272
11720: - ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 145 130 105 171
11721: Vuonna 1999 myönnettävä! valtionosuudet
11722: - yleissivistävä koulutus 14 17 21 89
11723: - ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 4 11 13 58
11724: Yhteensä 396 359 282 590
11725: 202 29.60
11726:
11727: 1999 määräraha 485 300 000 1999 määräraha 3 100 000
11728: 1998 määräraha 551 000 000 1998 määräraha 3 100 000
11729: 1997 tilinpäätös 678 700 000 1997 tilinpäätös 3 090 000
11730:
11731: (74.) Talonrakennukset (siirtomääräraha
11732: 3 v)
11733: (37.) Valtion avustus kiinteistöjen hankin- S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära-
11734: taan (siirtomääräraha 3 v) ha on poistettu talousarviosta. Tällä momentil-
11735: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- la aiemmin toteutettujen hankkeiden rahoituk-
11736: mentiksi 29.60.37. sesta vastaa liikelaitokseksi muuttuva valtion
11737: kiinteistölaitos 1.1.1999 alkaen.
11738: 51. (29.40.51, osa) Valtionavustus järjes-
11739: töille 1998 määräraha 21 360 000
11740: Momentille myönnetään 3 100 000 mk. 1997 tilinpäätös 29 095 000
11741: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
11742: seen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville (87.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomäärära-
11743: järjestöille, Kerhokeskus-koulutyön tuki ry:lle, ha3 v)
11744: koulun vapaan harrastustoiminnan tukemi- S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
11745: seen, Kesälukioseura ry:lle ja eräiden vaihto- mentiksi 29.60.87.
11746: oppilasjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
11747: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
11748: muutettu.
11749:
11750:
11751: 60. (29.40, osa) Ammatillinen koulutus
11752:
11753: S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston vahvista-
11754: maan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuo-
11755: siksi 1995-2000 (VNp 21.12.1995).
11756: Ammatillisen koulutuksen keskeisin haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Koulu-
11757: tuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta sisällyttämällä oppilaitosmuotoisiin
11758: toisen asteen kolmivuotisiin ammatillisiin tutkintoihin vähintään puolen vuoden laajuinen työs-
11759: säoppimisen jakso ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutuksen käyttöä erityisesti amma-
11760: tilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutus liitetään osaksi muuta amma-
11761: tillista koulutusta, mutta samalla sen koulutuksellisia ja opetuksellisia ominaispiirteitä vahviste-
11762: taan. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osuus pyritään nostamaan vuoden 1999 aikana 8-
11763: 10 %:iin kaikista toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittavista nuorista.
11764: Tutkintorakenteen kehittämistä jatketaan tavoitteena laajuudeltaan kolmivuotiset toisen asteen
11765: ammatilliset tutkinnot. Lähtökohtana ovat koulutusalakohtaisten tarpeiden mukaiset laaja-alaiset
11766: moniammatillisuutta tukevat tutkinnot, jotka sisältävät myös eriytyneempääja syvempää amma-
11767: tillista eritysosaamista. Tavoitteena on, että vuonna 1999 noin 65-70 % nuorten toisen asteen am-
11768: matillisen koulutuksen tarjonnasta on laajuudeltaan kolmivuotista ja noin 70 %:iin tarjonnasta si-
11769: sältyy vähintään puolen vuoden laajuinen työssäoppimisen jakso.
11770: Koulutustarpeiden ennakointi- ja niihin reagointivastuuta siirretään nykyistä enemmän oppilai-
11771: toksille ja ylläpitäjille. Koulutuksen järjestäjien vastuu ja aktiivinen rooli työelämän osaamistar-
11772: peiden huomioon ottamisessa korostuu koululainsäädännön uudistuksen toteutuksen myötä. Op-
11773: 29.60 203
11774:
11775: pilaitosten vastuuta valmistuneiden työhönsijoittumisen edistämisessä ja seurannassa lisätään.
11776: Uudistunutta koulutustoimikuntajärjestelmää kehitetään osaltaan palvelemaan oppilaitosten
11777: omaa ennakointi- ja kehittämistyötä.
11778: Oppilaitosverkkoa ja ylläpitojärjestelmää kehitettäessä tavoitteena on toisen asteen ammatilli-
11779: sen koulutuksen kokoaminen riittävän suuriksi ja monialaisiksi sekä omistuspohjaltaan yhtenäi-
11780: siksi kokonaisuuksiksi kuitenkin siten, että koulutuksen alueellinen saavutettavuus säilyy.
11781: Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä on vuoden 1999 alussa yhteensä arviolta 237, joista
11782: 55 kuntia, 72 kuntayhtymiä ja 110 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtio ylläpitää viittä
11783: erityisoppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskusta ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskes-
11784: kusta.
11785: Ammatillista peruskoulutusta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopistoissa, lii-
11786: kunnan koulutuskeskuksissa, musiikin ammatillista peruskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa
11787: ja eräissä muissa pääsääntöisesti aikuisten ammatillista peruskoulutustajärjestävissä oppilaitok-
11788: sissa (nykyiset aikuiskoulutuskeskukset ja valtakunnalliset erikoisoppilaitokset). Oppilaitoksia
11789: arvioidaan olevan vuoden 1999 alussa yhteensä 354, joista 84 kuntien, 149 kuntayhtymien ja 114
11790: yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden ylläpitämiä oppilaitoksia sekä 7 valtion oppilaitosta.
11791: Toisen asteen koulutuspaikkojen määrä mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle
11792: ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin peruskoulun jälkei-
11793: sessä koulutuksessa. Tavoitteeksi asetetaan noin 43 000-44 000 toisen asteen oppilaitosmuotoi-
11794: sen nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa vuonna 1999. Näistä noin 5 000-6 000 aloi-
11795: tuspaikkaa arvioidaan kohdennettavaksi lukionjälkeen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen
11796: siirtyville. Oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien nuorten tavoit-
11797: teeksi asetetaan noin 4 000-5 000. Nuorille tarkoitettuja toisen asteen ammatillisen koulutuksen
11798: aloituspaikkoja oppisopimuskoulutus mukaan lukien olisi näin ollen tarjolla noin 70 % peruskou-
11799: lun päättävään ikäluokkaan verrattuna.
11800: Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi vuonna 1999 arvioidaan
11801: yhteensä noin 145 400 opiskelijaa, josta 128 200 nuorten ja 17 200 aikuisten ammatillisessa pe-
11802: ruskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä 24 000 vuotuista opiskeli-
11803: jaa, joista 15 000 opiskelijaa peruskoulutuksessa ja 9 000 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulu-
11804: tuksessa.
11805: Vuotta 1999 koskevissa ammatillisen koulutuksen opiskelijamääräarvioissa on otettu huomi-
11806: oon ammatillisen koulutuksen säätelyjärjestelmän uudistamisen vaikutus siten, että koulutus-
11807: paikkojen täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 90 %. Opiskelijamääräarvioissa on lisäksi otettu
11808: huomioon Suomen työllisyysohjelman mukaisen tilapäisen koulutustarjonnan loppuminen ja
11809: opiskelijamääriin vaikuttavat valtioneuvoston päätökset.
11810:
11811: Opiskelijoiden määrät vuosina 1997-99 ammatillisessa peruskou1utuksessa
11812: Opiskelijoiden lukumäärä
11813: Opiskelija-
11814: määrän muutos
11815: 1997 1998 1999 1998199
11816: Valtion ammatilliset oppilaitokset 800 850 900 +50
11817: Kuntien ja kuntayhtymien oppilaitokset yh-
11818: teensä 144 300 133 750 118 000 -15 750
11819: - ammatilliset oppilaitokset 142 800 132 350 116 700 -15 650
11820: - kansanopistot 100 200 200 +1-0
11821: - musiikin ammatillinen peruskoulutus 400 300 300 +1-0
11822: 204 29.60
11823:
11824: - ammatillinen peruskoulutus muissa oppi-
11825: laitoksissa 1000 900 800 -100
11826: Yksityiset oppilaitokset yhteensä 31900 29400 26500 -2 900
11827: - ammatilliset oppilaitokset 26 200 24 300 21900 -2400
11828: - kansanopistot 2 300 2100 2000 -100
11829: - liikunnan koulutuskeskukset 600 600 500 -100
11830: - musiikin ammatillinen peruskoulutus 1000 1000 900 -100
11831: - ammatillinen peruskoulutus muissa oppi-
11832: laitoksissa 1 800 1400 1200 -200
11833: Ammatillinen peruskoulutus yhteensä!) 177 000 164 000 145 400 -18 600
11834: - ammatilliset oppilaitokset 169 800 157 500 139 500 -18 000
11835: - muut oppilaitokset 7 200 6500 5 900 -600
11836: Nuorten ammatillinen peruskoulutus 155 550 145 650 128 200 -17 450
11837: - ammatilliset oppilaitokset 151 500 141 800 124 800 -17 000
11838: - muut oppilaitokset 4050 3 850 3 400 -450
11839: Aikuisten ammatillinen peruskoulutus 21450 18 350 17 200 -1150
11840: - ammatilliset oppilaitokset 18 300 15 700 14700 -1 000
11841: - muut oppilaitokset 3 150 2650 2500 -150
11842: l) Opiskelijamäärät on ilmoitettu keskimääräisinä vuosiopiskelijoina. Opiskelijamäärissä ovat mukana väliaikaisten
11843: ammattikorkeakoulujen opiskelijat. Opiskelijamäärien väheneminen aiheutuu ammattikorkeakoulujen vakinaistumis-
11844: esta ja tilapäisen koulutustarjonnan loppumisesta.
11845:
11846:
11847: 21. (29.40.21, osa) Valtion ammatillisten melaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenku-
11848: oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha lun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan.
11849: 2 v)
11850: Menojen ja tulojen erittely: mk
11851: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
11852: 114 795 000 mk. Bruttomenot 130 395 000
11853: Määrärahasta saa käyttää valtion ammatillis- Maksullisen toiminnan erillismenot 10000000
11854: ten oppilaitosten kansainvälistämiseen ja atk- Muut toimintamenot 120 395 000
11855: hankintoihin enintään 1 000 000 mk. Bruttotulot 15 600000
11856: Maksullisen toiminnan tulot 10000 000
11857: Määrärahaa saa käyttää myös valtion amma- Muut tulot 5 600000
11858: tillisten oppilaitosten maahanmuuttajien val- Nettomenot 114 795 000
11859: mistavaan ja tukiopetukseen, valtion ammatil-
11860: listen erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittä- Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope-
11861: miskeskustoimintaan sekä työnantajille koulu- tusministeriön päätökseen (167411993) eräi-
11862: tussopimuksen perusteella maksettaviin koulu- den valtion oppilaitosten maksullisista suorit-
11863: tuskorvauksiin. teista.
11864: S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään Maksullisen palvelutoiminnan toteutuneet
11865: valtion ammatillisten erityisoppilaitosten, Saa- tunnusluvut vuodelta 1997 ja ennakoidut tun-
11866: nusluvut vuosille 1998 ja 1999:
11867: 29.60 205
11868:
11869:
11870:
11871: 1997 1998 1999
11872: mk mk mk
11873: TULOT
11874: Muut suoritteet 13 973 000 7 800000 10000000
11875: Maksullisen toiminnan tulot yhteensä 13 973 000 7 800000 10000000
11876:
11877: KUSTANNUKSET
11878: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 12 415 000 7 720000 9 800000
11879:
11880: Käyttöjäämä 1558 000 80000 200000
11881: %tuloista 11,2 1,0 2,0
11882:
11883: Osuus yhteiskustannuksista 1481 000 80000 200000
11884: Kustannukset yhteensä 13 896 000 7 800000 10000 000
11885:
11886: Ylijäämä (+)/Alijäämä(-) 77000 +0 +0
11887: %tuloista 1 0 0
11888:
11889: Selvitysosa: Määrärahan mitoitukses-
11890: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- sa on otettu huomioon vähennyksenä
11891: oon lisäyksenä 40 000 000 mk määrärahan oi- 10 000 000 mk siirtona momentille 29.20.30.
11892: kaisuna sekä opiskelijamäärän kasvun johdos-
11893: ta 6 055 000 mk. Lisäksi määrärahan mitoituk- 1999 määräraha 25 000 000
11894: sessa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 1998 määräraha 35 000 000
11895: vakinaistaiDiseksi otettu huomioon lisäyksenä 1997 tilinpäätös 46 000 000
11896: 540 000 mk viiden henkilön palkkauksina siir-
11897: tona momentilta 34.06.02. 25. (29.40.25, osa) Ammatillisen koulutuk-
11898: Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppi- sen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)
11899: laitoksissa annettavan opetuksen kustannuk-
11900: Momentille myönnetään 11 546 000 mk.
11901: siin 38 160 000 mk on otettu huomioon mo-
11902: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen ja op-
11903: mentin 29.60.30 mitoituksessa.
11904: pisopimuskoulutuksen kokeilu-, tutkimus- ja
11905: kehittämishankkeista aiheutuvien suunnittelu-,
11906: 1999 määräraha 114 795 000
11907: käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustus-
11908: 1998 määräraha 65 173 000 ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
11909: 1998 lisämääräraha 8 540 000 myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulu-
11910: 1997 tilinpäätös 59 300000 tushankkeiden rahoitukseen.
11911: Määrärahaa saa käyttää enintään neljää hen-
11912: 24. (29.40.24) Harjoittelutoiminta (siirto- kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
11913: määräraha 2 v) miseen.
11914: Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
11915: Määrärahaa saa käyttää ammatillisessa pe- 1999 määräraha 11 546 000
11916: ruskoulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden 1998 määräraha 11 546 000
11917: palkkaamiseen harjoittelijoiksi sekä muuhun 1997 tilinpäätös 12 605 000
11918: toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssä-
11919: oppimisen rahoittamiseen.
11920: 206 29.60
11921:
11922: 30. (29.40.30, osa) Valtionosuus ja -avustus mk
11923: ammatillisen koulutuksen käyttökustannuk- -yksityiset musiikin ammatillista
11924: siin (arviomääräraha) peruskoulutusta järjestävät oppilai-
11925: Momentille myönnetään 2 204 080 000 mk. tokset 43 665 000
11926: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- - yksityiset kansanopistot 103 126 000
11927: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten - yksityiset muut ammatillista pe-
11928: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. ruskoulutusta järjestävät oppilai-
11929: tokset 35 700000
11930: Määrärahasta saa käyttää opetusministeriön
11931: - liikunnan koulutuskeskukset 30798 000
11932: määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoi- Kuntien rahoitusosuus -2 722 897 000
11933: men rahoituksesta annetun lain 42 §:n mukai- Valtionosuusleikkaukset -683 158 000
11934: sina avustuksina enintään 2 200 000 mk am- Rahoituslain mukaiset avustukset 25 400000
11935: mattikorkeakoulukokeiluihin ja enintään Tietoyhteiskuntahanke 8 500000
11936: 23 200 000 mk avustusten maksamiseen oppi- Muut avustukset 12 500 000
11937: laitosten kokeilu- ja kehittämistoimintaan, op- Yhteensä 2 204 080 000
11938: pilaitosten kansainvälistämiseen, urheilijoiden
11939: ammatilliseen koulutukseen, musiikin amma-
11940: tillista peruskoulutusta järjestävien oppilaitos- Valtionosuuden mitoituksessa huomioon
11941: ten sekä musiikkipainotteisten ammatillisten otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kun-
11942: oppilaitosten toimintaan, Örebron kuulovam- tien osuutena valtion ammatillisista oppilai-
11943: maisten oppilaitoksen suomalaisten opiskeli- toksista 38 160 000 mk, eräiltä aikuiskoulu-
11944: joiden kustannusten kattamiseen ja tarvittaessa tusta järjestäviltä oppilaitoksilta astettavasta
11945: muuhun tarkoitukseen. koulutuksesta 113 479 000 mk ja koulumatka-
11946: Määrärahasta saa käyttää enintään tuesta 57 328 000 mk.
11947: 8 500 000 mk avustuksina tietoverkkojen pe- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
11948: rustamishankkeisiin ja muihin tietotekniikan oon vähennyksenä 567 800 000 mk siirtona
11949: hankintoihin sekä enintään 12 500 000 mk yli- momentille 29.20.30.
11950: määräisiin avustuksiin tasoittamaan aikuiskou- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
11951: lutusta pääasiassajärjestävien oppilaitosten ra- nä huomioon siirtoina 72 000 000 mk momen-
11952: hoitusjärjestelmäuudistuksesta aiheutuvia tilta 29.69.33, 112 500 000 mk momentilta
11953: muutoksia. 29.69.50 ja 36 100 000 mk momentilta
11954: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- 29.98.52.
11955: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Määräraha on mitoitettu seuraavien keski-
11956: määräisten yksikköhintojen mukaisesti:
11957:
11958: mk
11959:
11960: Laskennalliset kustannukset Ammatilliset oppilaitokset 36 744 mk/opisk.
11961: - kunnalliset ammatilliset oppilai- Kansanopistot 50 163 mk/opisk.
11962: tokset 4 344 010 000 Liikunnan koulutuskeskukset 60 196 mklopisk.
11963: - kunnalliset musiikin ammatillis- Musiikin ammatillinen perus-
11964: ta peruskoulutusta järjestävät oppi- koulutus 48 217 mk/opisk.
11965: laitokset 14 795 000 Ammatillinen peruskoulutus
11966: - kunnalliset kansanopistot 10 333 000 muissa oppilaitoksissa 29 750 mk/opisk.
11967: - kunnalliset muut ammatillista
11968: peruskoulutusta järjestävät oppilai- 1999 määräraha 2 204080 000
11969: tokset 23 800000 1998 määräraha 2166 867 000
11970: - yksityiset ammatilliset oppilai-
11971: 1997 tilinpäätös 2 888103 000
11972: tokset 957 508 000
11973: 29.60 207
11974:
11975: 31. (29.40.31) Valtionosuus oppisopimus- 1999 määräraha 519 400 000
11976: koulutukseen (osa EU) (arviomääräraha) 1998 määräraha 447 350 000
11977: Momentille myönnetään 519 400 000 mk. 1997 tilinpäätös 518 192 031
11978: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
11979: toimen rahoituksesta annetun lain ja sen muut- 37. (29.40.37) Valtionavustus kiinteistöjen
11980: tamisesta annettavan lain mukaisten valtion- hankintaan (siirtomääräraha 3 v)
11981: osuuksien maksamiseen. Oppisopimusten ko- Momentille myönnetään 3 900 000 mk.
11982: konaismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen
11983: vuonna 1999 on 9 000. maksamiseen Hyvinkään kaupungille ja Hel-
11984: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n sosiaali- singin kaupungille aiemmin myönnettyjen val-
11985: rahastosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien tuuksien nojalla oppilaitosten kiinteistöistä ai-
11986: hankkeiden ja yhteisöaloitteiden kansallisten heutuviin pääomakustannuksiin.
11987: rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
11988: Määrärahasta on varattu 76 784 000 mk näiden Se lv i ty s osa: Vuonna 1995 myönnetys-
11989: hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten. tä valtionavustuksesta aiheutuu valtiolle me-
11990: Se l v i t y s o s a : Oppisopimuskoulutusta noja 3,8 milj. mk vuonna 2000, 3,6 milj. mk
11991: järjestetään sekä nuorten että aikuisten amma- vuonna 2001 ja 3,5 milj. mk vuonna 2002.
11992: tillisena perus- ja lisäkoulutuksena. Vuonna
11993: 1999 on tavoitteena 24 000 vuotuista oppisopi- 1999 määräraha 3 900 000
11994: muspaikkaa. Tarkoituksena on, että EU:n sosi- 4 000 000
11995: 1998 määräraha
11996: aalirahasto osallistuu 3 000 vuotuisen lisäkou-
11997: 1997 tilinpäätös 4 340 000
11998: lutuspaikan ja 2 000 vuotuisen peruskoulutus-
11999: paikan rahoitukseen sekä "Silta ammatillisesta
12000: koulutuksesta työelämään" -kokeilun rahoi- 87. (29.40.87) Kiinteistöjen hankinta (siir-
12001: tukseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu tomääräraha 3 v)
12002: huomioon lisäyksenä 19 400 000 mk ammatti- Momentille myönnetään 21 500 000 mk.
12003: ja erikoisammattitutkintoon valmentavan kou- Määrärahaa saa käyttää myös valtion teke-
12004: lutuksen rahoituksena. Määrärahan mitoituk- mien kauppasopimusten perusteella kauppa-
12005: sessa on otettu huomioon oppisopimuskoulu- hinnan ja koron maksamiseen kunnallistetuis-
12006: tuksen lisääminen valtioneuvoston päätösten sa oppilaitoksissa.
12007: mukaisesti.
12008:
12009: Käyttösuunnitelma:
12010: Kustannusarvio
12011: Hyöty- Myönnetty Myönnetään
12012: Hanke alam2 lOOOmk mk/m2 mk mk
12013: 1. Pohjois-Karjalan ammattioppi-
12014: laitos, Joensuu, lisärakennus 4450 37 800 8494 33 000000 12 500 000
12015: 2. Vaasan teknillinen oppilaitos,
12016: yht.tilat yliopiston kanssa 7 800 83 180 10664 22000000 9 000 000
12017: Yhteensä 21500 000
12018:
12019: Se l v i t y s o s a : Kokonaiskustannukset 2002 ja 40 milj. mk tämän jälkeen.
12020: eivät sisällä maksuajalta suoritettavaa korkoa.
12021: Tehdyistä sopimuksista arvioidaan aiheutuvan 1999 määräraha 21 500 000
12022: valtiolle menoja 10 milj. mk vuonna 2000, 1998 määräraha 36 700 000
12023: 10 milj. mk vuonna 2001, 10 milj. mk vuonna 1997 tilinpäätös 133 900 000
12024:
12025:
12026: 9 380l49M
12027: 208 29.69
12028:
12029: 69. Aikuiskoulutus
12030:
12031: Selvitysosa: Erimuotoista aikuiskoulutusta järjestetään lähes tuhannessajulkisen valvon-
12032: nan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tähän lukuun sisältyvät pääosin vapaan sivistys-
12033: työn piiriin kuuluvien ja ammatillista lisäkoulutusta järjestävien oppilaitosten (kansalaisopistot,
12034: kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset, ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, valtakun-
12035: nalliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset) sekä sivistys- ja neuvontajärjestö-
12036: jen resurssit. Tämän lisäksi aikuiskoulutuksen resursseja sisältyy lukioiden (luku 29.40), amma-
12037: tillisten oppilaitosten ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen (luku 29.60), ammattikorkeakoulu-
12038: jen (luku 29.20), yliopistojen (luku 29.10) ja liikunnan koulutuskeskusten (luku 29.98)
12039: määrärahoihin. Vuonna 1999 tavoitteena on aikuiskoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelä-
12040: män ja yhteiskunnan muutoksiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Toiminnan paino-
12041: pisteitä ovat
12042: - elinikäisen oppimisen kansallisen strategian toimeenpano,
12043: - uuden koulutuslainsäädännön jatkotoimenpiteet,
12044: - aikuiskoulutuspolitiikan vaikuttavuus ja aikuiskoulutuksen laatu,
12045: - työelämän tutkinnot ja muut työssä olevalle aikuisväestölle soveltuvat koulutusmallit,
12046: - tietotekniikan mahdollisuudet ja avoimet oppimisympäristöt,
12047: -ammatillisen lisäkoulutuksen hankintajärjestelmä,
12048: -kansallinen ikäohjelma ja syrjäytymisvaarassa olevan aikuisväestön koulutustarpeet,
12049: - koulutustuen toimeenpano ja työttömien omaehtoinen koulutus ja
12050: - ammatillisen aikuiskoulutuksen opetus- ja muun henkilöstön osaamistaso.
12051: Koko koulutusta koskevan lainsäädäntöuudistuksen osana erityisesti aikuiskoulutusta koskevat
12052: laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, laki vapaasta sivistystyöstä sekä opetus- ja kulttuuritoi-
12053: men rahoituslaki. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säätelee ammatillisia näyttötutkintoja
12054: ja niihin johtavaa koulutusta. Laki vapaasta sivistystyöstä on kansanopistojen, kansalaisopisto-
12055: jen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten vapaatavoitteisen koulutuksen toiminta- ja
12056: rahoituslaki. Lisäksi sen piiriin tulevat uusina valtionosuuteen oikeutettuina oppilaitoksina kesä-
12057: yliopistot.
12058:
12059: 21. Opetusalan koulutuskeskuksen toiminta- tuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan ke-
12060: menot (siirtomääräraha 2 v) hittämisen ja uudistusten edellyttämään opet-
12061: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tajien ja muun henkilöstön koulutukseen.
12062: 2000000mk.
12063: Menojen ja tulojen erittely: mk
12064: Määrärahaa saa käyttää myös Opetusalan
12065: koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemi- Bruttomenot, maksullisen toiminnan
12066: seen. erillismenot 24 320 000
12067: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on Bruttotulot, maksullisen toiminnan tu-
12068: muutettu. Opetusalan koulutuskeskuksesta an- lot 22 320 000
12069: nettu laki (1259/1997) on tullut voimaan Nettomenot 2 000 000
12070: 1.8.1998. Lailla yhdistettiin Ammattikasvatus-
12071: Maksullisen palvelutoiminnan kehitystä ku-
12072: hallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan
12073: vaava tunnuslukutaulukko:
12074: kurssikeskuksen toiminta. Opetusalan koulu-
12075: 29.69 209
12076:
12077:
12078:
12079: 1997 1998 1999
12080: Maksullisen toiminnan tulot mk 20 183 814 22 787 000 22 320000
12081: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset mk 25 730 422 25 020000 24 320000
12082: Käyttöjäämä mk -5 546 608 -2 233 000 -2 000 000
12083: -%tuloista -27 -10 -9
12084: Osuus yhteiskustannuksista mk 0 0 0
12085: Alijäämä mk -5 546 608 -2 233 000 -2 000 000
12086: -%tuloista -27 -10 -9
12087:
12088: 1999 määräraha 2 000000 1999 määräraha 45 550 000
12089: 1998 määräraha 2 000 000 1998 määräraha 45 550 000
12090: 1997 tilinpäätös 2 000 000 1997 tilinpäätös 44 550 000
12091:
12092: 22. Opetustoimen henkilöstökoulutus (siirto- 25. Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirto-
12093: määräraha 2 v) määräraha 2 v)
12094: Momentille myönnetään 45 550 000 mk. Momentille myönnetään 20 200 000 mk.
12095: Määrärahaa saa käyttää opetushallinnon hen- Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutuksen
12096: kilöstön lisäkoulutuksesta aiheutuviin menoi- kokeilu-, tutkimus- ja muista kehittämishank-
12097: hin ja avustuksiin. keista aiheutuvien menojen ja avustusten mak-
12098: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään samiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää
12099: opetustoimen henkilöstön ammattitaitoa yllä- EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushank-
12100: pitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin ope- keiden rahoitukseen. Määrärahaa saa käyttää
12101: tusministeriön määräämillä koulutuspoliitti- myös enintään yhdeksää henkilötyövuotta vas-
12102: sesti merkittävillä alueilla. taavan henkilöstön palkkausmenojen maksa-
12103: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: miseen.
12104: Se l v i t y s osa : Määrärahaa on tarkoitus
12105: mk käyttää mm. elinikäisen oppimisen kansallisen
12106: Tietotekniikan hyödyntäminen 8 500000 strategian toimeenpanoa edistäviin hankkei-
12107: Matemaattis-luonnontieteellisen siin, erityisesti koulutuksen työelämäyhteyksiä
12108: opetuksen kehittäminen 8 500000 ja työllisyysstrategioita kehittäviin, verkkope-
12109: Kielten opetuksen ja kansainvälis- rusteisiaja muita avoimia oppimisympäristöjä,
12110: tymisen kehittäminen 5 000000 avointa ammattikorkeakouluopetusta ja ikään-
12111: Joustavien koulutusjärjestelyjen tyvien ja syrjäytymisvaarassa olevien koulu-
12112: kehittäminen 2 000000 tusta kehittäviin, koulutustuen laajentamisen
12113: Koulutuksen työelämäyhteyksien
12114: edellyttämiin ja aikuiskoulutuksen arviointiin
12115: ja yrittäjyyden edistäminen 4 000000
12116: Ammattitutkintoihin liittyvä koulu- liittyviin sekä kansainvälistä yhteistyötä edis-
12117: tus 4 000000 täviin hankkeisiin.
12118: Sosiaalisten taitojen ja suvaitsevai-
12119: suuden kehittäminen 4 800000 1999 määräraha 20 200 000
12120: Elinikäisen oppimisen strategian 1998 määräraha 21 000 000
12121: toteuttaminen 2 000000 1997 tilinpäätös 17 221 000
12122: Ikäohjelman toimeenpano 1500000
12123: Oppilaitosjohdon ja työyhteisöjen
12124: kehittäminen 2000000 30. Valtionosuus kansalaisopistojen käyttö-
12125: Opetusministeriön käytettäväksi 3 250000 kustannuksiin (arviomääräraha)
12126: Yhteensä 45 550000 Momentille myönnetään 364 740 000 mk.
12127: 210 29.69
12128:
12129: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys- S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on
12130: työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden muutettu. Valtionavustuksen arvioidaan jakau-
12131: maksamiseen kansalaisopistoille. Määrärahas- tuvan seuraavasti:
12132: ta saa käyttää lain 14 §:n mukaisiin kehittämis-
12133: avustuksiin, avustuksina tietoyhteiskunnan ke- mk
12134: hittämishankkeisiin sekä ylimääräisiin avus- Valtionavustukset 151 000 000
12135: tuksiin yhteensä enintään 4 500 000 mk. Toimitiloista aiheutuvien vuokrien
12136: Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia korvaaminen ja vuokratiloja korvaa-
12137: tunteja on 2 000 000. Tuntikiintiön estämättä vien omien tilojen hankinnan valtion-
12138: määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä ai- avustus 53 000000
12139: heutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Avustukset kehittämishankkeisiin
12140: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- (enintään) 4 000000
12141: Edellisiin vuosiin kohdistuvat loppu-
12142: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: suoritukset ja oikaisut 2 000000
12143: Yhteensä 210000 000
12144: mk
12145: Valtionosuus käyttökustannuksiin 360 240000 Valtionavustus on 10 % käyttökustannuksis-
12146: Valtionavustukset (enintään) 4 500000 ta.
12147: Yhteensä 364 740000
12148: 1999 määräraha 210 000 000
12149: Valtionosuuden perusteena käytettävä keski-
12150: 1998 määräraha 212150 000
12151: määräinen yksikköhinta on 316 mk opetustun-
12152: tia kohti. 1997 tilinpäätös 221 544 265
12153:
12154: 1999 määräraha 364 740 000 33. Ammatillinen lisäkoulutus (siirtomäärä-
12155: 1998 määräraha 357 120 000 raha 2 v)
12156: 1997 tilinpäätös 346 898 548 Momentille myönnetään 666 600 000 mk.
12157: Määrärahaa saa käyttää ammatillisen lisä-
12158: 32. Valtionavustus maksullisena palvelutoi- koulutuksen rahoituksesta annetun lain (1138/
12159: 1996) mukaisesti hankittavan ammatillisen li-
12160: mintana järjestettävään ammatilliseen koulu-
12161: säkoulutuksen maksamiseen mukaan lukien
12162: tukseen (arviomääräraha) yliopistojen ja vakinaisten ammattikorkea-
12163: Momentille myönnetään 210 000 000 mk. koulujen lyhytkestoinen täydennyskoulutus.
12164: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahaa saa käyttää myös väliaikaisen
12165: toimen rahoituksesta annetun lain ja sen nojal- koulutuksen aikaisempiin vuosiin kohdistuvi-
12166: la annettavan valtioneuvoston päätöksen mu- en loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi
12167: kaisen valtionavustuksen maksamiseen amma- määrärahaa saa käyttää ammattitutkintojen ja
12168: tilliseen koulutukseen, joka järjestetään kielitutkintojen toteuttamiseen. Määrärahasta
12169: maksullisena palvelutoimintana. Määrärahaa saa käyttää 5 500 000 mk ulkomaalaisten opis-
12170: saa käyttää toimitiloista aiheutuvien vuokrien kelijoiden koulutukseen, mistä 3 500 000 mk
12171: korvaamiseen sekä vuokratiloja korvaavien lähialueyhteistyönä toteutettavaan yleissivistä-
12172: omien tilojen hankkimiseen. Määrärahaa saa vään ja ammatilliseen koulutukseen ja siihen
12173: käyttää myös työllisyyskoulutuksesta annetun liittyvään valmistelutyöhön ja 2 000 000 mk
12174: lain (31/1976) mukaisten edellisiin vuosiin Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetukseen.
12175: kohdistuvien loppusuoritusten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yksityisopiske-
12176: Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 lijoiden tukiopetuksesta aiheutuvien kustan-
12177: mk avustuksina tietoyhteiskunnan sekä ope- nusten maksamiseen sekä romanien aikuiskou-
12178: tushenkilökunnan osaamisen ja työelämäyhte- lutukseen.
12179: yksien kehittämishankkeisiin.
12180: 29.69 211
12181:
12182: S e lvitys o sa : Momentin nimike on 29.60.30 sekä 20 620 000 mk momentille
12183: muutettu. Lääninhallitukset ostavat määrära- 29.40.30 valtionosuusjärjestelmän uudistami-
12184: halla aikuisten lisäkoulutusta opetusministeri- sen vuoksi. Valtionosuuden laskennallisena
12185: ön suuntaviivapäätöksen ja lääninhallitusten ja perusteena käytettävä yksikköhinta opiskelija-
12186: opetusministeriön tulossopimusten mukaisesti. viikkoa kohti on noin 1 653 mk.
12187: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon
12188: vähennyksenä siirtona momentille 29.60.30 1999 määräraha 260 042000
12189: 72 000 000 mk, mistä 59 500 000 mk ammatil- 1998 määräraha 384 550 000
12190: listen aikuiskoulutuskeskusten ja valtakunnal- 1997 tilinpäätös 377 842 298
12191: listen erikoisoppilaitosten säätely- ja rahoitus-
12192: järjestelmän uudistuksen johdosta. 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppi-
12193: laitosten käyttökustannuksiin (arviomäärära-
12194: 1999 määräraha 666 600 000
12195: ha)
12196: 1998 määräraha 939 600 000
12197: Momentille myönnetään 68 644 000 mk.
12198: 1997 tilinpäätös 1 071 910 000 Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
12199: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisen
12200: valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuu-
12201: teen oikeuttavia laskennallisia tunteja on
12202: 50. Valtionosuus kansanopistojen käyttökus- 264 000.
12203: tannuksiin (arviomääräraha) Se l v i t y s o s a : Keskimääräinen valtion-
12204: Momentille myönnetään 260 042 000 mk. osuus on 260 mk opetustuntia kohti.
12205: Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
12206: työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden 1999 määräraha 68 644 000
12207: maksamiseen kansanopistoille. Määrärahasta 1998 määräraha 67 580 000
12208: saa käyttää yhteensä enintään 7 500 000 mk 1997 tilinpäätös 60 069 500
12209: lain 14 §:n mukaisiin kehittämisavustuksiin ja
12210: avustuksina tietoyhteiskunnan kehittämis- 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
12211: hankkeisiin sekä ylimääräisinä avustuksina
12212: sen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha
12213: kansanopistojen ylläpitäjille tasoittamaan tut-
12214: kintotavoitteisen koulutuksen valtionosuusjär- 3 v)
12215: jestelmän uudistuksesta johtuvia muutoksia. Momentille myönnetään 18 000 000 mk.
12216: Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
12217: opiskelijaviikkoja on 254 220. Opiskelijaviik- työstä annetun lain ja opetus- ja kulttuuritoi-
12218: kokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää men rahoituksesta annetun lain mukaisten val-
12219: oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksi- tionavustusten maksamiseen, opetus- ja kult-
12220: en maksamiseen. tuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/
12221: Se l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- 1992) mukaisten perustamishankkeiden valti-
12222: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: onosuuksien ja -avustusten maksamiseen, am-
12223: matillisista aikuiskoulutuskeskuksista annetun
12224: mk lain (76011990) 10 §:n mukaisten perustamis-
12225: Valtionosuus käyttökustannuksiin 239 542 000 kustannusten valtionavustusten maksamiseen,
12226: Valtionavustukset (enintään) 7 500000 valtionosuutta saavista kansanopistoista anne-
12227: Valtionavut vuokra-arvoihin ja oi- tun lain (121811993) 15 §:n mukaisiin perusta-
12228: kaisuerät 13 000 000 mishankkeiden valtionavustuksiin ja 28 §:n 3
12229: Yhteensä 260042000 momentin mukaisten aikaisemmasta rakenta-
12230: misesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen
12231: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- tarkoitettuihin rakennusavustuksiin, ammatil-
12232: oon siirtona 112 500 000 mk momentille
12233: 212 29.69
12234:
12235: listenkurssikeskusten muuttumisesta ammatil- 1999 määräraha 18 000 000
12236: lisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi annetun lain 1998 määräraha 39 000 000
12237: (761/1990) 13 §:n nojalla luottolaitoksille suo- 1997 tilinpäätös 41 000 000
12238: ritettavien korkohyvitysten maksamiseen sekä
12239: luottolaitosten varoista myönnettävistä korko- 53. Valtionavustus järjestöille
12240: tukilainoista annetun lain (1015177) mukaisten Momentille myönnetään 40 975 000 mk.
12241: kansanopistojen sekä kansalais- ja työväen- Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
12242: opistojen rakentamiseen vuonna 1991 ja sitä seen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle,
12243: ennen myönnettyjen rakennuslainojen korko- Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliit-
12244: hyvitysten maksamiseen. Korkohyvitykse.n to ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai
12245: määrä on ensimmäisen neljän lainavuoden ru- jäsenjärjestöilleen ja Finlands svenska Martha-
12246: kana 4 prosenttiyksikköä sekä 5-8 lainavuosi- förbund rf:lle, Sapmelas Duodjarat r.y:lle, Kar-
12247: en aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen jalan Liitto ry:lle, järjestöille vapaaseen si.~is
12248: lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta. tystyöhön sekä Naisjärjestöjen Keskuslu~.to
12249: Vuonna 1999 saa myöntää valtionavustusta ry:lle ja Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteenlut-
12250: ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan si- tymälle.
12251: vistystyön perustamishankkeisiin yhteensä S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
12252: enintään 12 000 000 mk. Vuonna 1999 saa- käyttää seuraavasti:
12253: daan edellisen lisäksi vahvistaa valtionavus-
12254: tuksen enimmäismääriä sellaisille perustamis- mk
12255: hankkeille, joille valtionavustus tullaan myön-
12256: Kotitalousneuvontajärjestöille 13 128 000
12257: tämään vuonna 2000 tai sen jälkeen siten, että Käsi- ja taideteollisuusjärjestöille 14 993 000
12258: arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuk- Opintokeskusta ylläpitävien järjestö-
12259: sista on vuoden 1999 tammikuun hintatasossa jen sivistystyöhön 7 449 000
12260: yhteensä enintään 15 000 000 mk. . Laitosmuotoisen sivistystyön keskus-
12261: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkmtus
12262: järjestöille ja muille järjestöille 4 705 000
12263: käyttää seuraavasti: Suomen kieltä ja kulttuuria koske-
12264: vaan yhteistyöhön 250000
12265: mk Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle 300 000
12266: Vuonna 1999 myönnettävät valtion- Naisjärjestöt Yhteistyössä -yhteen-
12267: avustukset 6900000 liittymälle projekteihin 150 000
12268: Ennen vuotta 1999 hyväksytyt perus- Yhteensä 40 975 000
12269: tamishankkeet
12270: - valtionosuus 1 520 000 Määrärahan mitoit~ksessa on otettu lisäykse-
12271: - valtionavustus 9 560000 nä huomioon yhden uuden sivistysjärjestön ot-
12272: Rakentamisen korkotuki taminen valtionavustuksen piiriin.
12273: - aikuiskoulutuskeskukset 10000
12274: -opistot 10000 1999 määräraha 40 975 000
12275: Yhteensä 18 000 000 1998 määräraha 40 625 000
12276: 1997 tilinpäätös 40 450 000
12277: Hyväksytyistä hankkeista ja myönnettävistä
12278: valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan
12279: 55. Valtionosuus opintokeskusten käyttökus-
12280: vuonna 2000 aiheutuvan valtiolle menoja
12281: 100 000 mk ennen vuotta 1999 hyväksytyistä tannuksiin (arvio määräraha)
12282: hankkeista ja korkotuista ja 5 100 000 mk Momentille myönnetään 63 933 000 mk.
12283: vuonna 1999 myönnettävistä valtionavustuk- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
12284: sista. työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden
12285: maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää lain
12286: 14 §:n mukaisiin avustuksiin ja tietoyhteiskun-
12287: 29.70 213
12288:
12289: nan kehittämishankkeisiin yhteensä enintään 56. Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökus-
12290: 3 500 000 mk. Valtionosuuteen oikeuttavia tannuksiin (arviomääräraha)
12291: laskennallisia opetustunteja on 138 600. Tunti- Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
12292: kiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oi- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
12293: kaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien työstä annetun lain mukaisen valtionosuuden
12294: maksamiseen. maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia
12295: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden ja -avus- laskennallisia opetustunteja on 61 000. Tunti-
12296: tuksen arvioidaan jakautuvan seuraavasti: kiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oi-
12297: mk kaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien
12298: maksamiseen.
12299: Valtionosuus opintokerhotoimin- Selvitysosa : Momentin nimike on
12300: taan 8 360000
12301: muutettu ja momentti on muutettu arviomäärä-
12302: Valtionosuus muuhun opintotoi-
12303: mintaan 52 073 000
12304: rahaksi.
12305: Valtionavustukset (enintään)
12306: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
12307: 3 500000
12308: Yhteensä
12309: oon lisäys, joka johtuu siitä, että kesäyliopistot
12310: 63 933 000
12311: siirtyvät vapaasta sivistystyöstä annetun lain
12312: Valtionosuuden laskennallisena perusteena nojalla lakisääteiseen valtionosuusjärjestel-
12313: käytettävä keskimääräinen yksikköhinta muu- mään. Valtionosuuden perusteena oleva yksik-
12314: hun kuin opintokerhotoimintaan opetustuntia köhinta on sama kuin kesäyliopiston sijainti-
12315: kohden on noin 578 mk. Opintokerhotunnin paikkakunnan kansalaisopiston yksikköhinta
12316: laskennallinen yksikköhinta on noin 22 mk. eli keskimäärin 345 mk opetustuntia kohti.
12317:
12318: 1999 määräraha 63 933 000 1999 määräraha 12 000 000
12319: 1998 määräraha 62 030 000 1998 määräraha 9 000 000
12320: 1997 tilinpäätös 58 609 280 1997 tilinpäätös 7 600 000
12321:
12322:
12323: 70. (29.39) Opintotuki
12324:
12325: Selvitysosa: Opintotukilain (6511994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta tai ai-
12326: kuisopintorahasta, opintotuen asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja
12327: aikuisopintoraha ovat veronalaisia etuuksia. Korkeakouluopiskelijoiden ennen 1.7.1992 ja mui-
12328: den opiskelijoiden ennen 1.7.1994 nostamille opintolainoille suoritetaan lisäksi opintotukilain
12329: (2811972) nojalla määräytyvää korkotukea.
12330: Opintotuen toimeenpanotehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Yliopistojen opintotukilautakunnat
12331: voivat myöntää opintotuen oman korkeakoulunsa opiskelijoille Kansaneläkelaitoksen kanssa sol-
12332: mitun sopimuksen perusteella. Kansaneläkelaitos korvaa yliopistoille osan opintotukitehtävistä.
12333: Myös muilla oppilaitoksilla on opintotukiasioiden hoitamiseen liittyviä tehtäviä. Opetusministe-
12334: riö vastaa opintotukitoiminnan yleisestä johtamisesta, ohjauksesta ja kehittämisestä.
12335: Opintotukea myönnettiin lukuvuonna 1996-97 seuraavasti:
12336: 214 29.70
12337:
12338:
12339: Opintorahan perusosat Opintolainat
12340: % keskim. keskim.
12341: opisk. määrä saajaa % määrä saajaa
12342: Saajien mää- yht kohden saajien opisk. yht. kohden
12343: lukum. rästä milj. mk mklkkl) lukum. määrästä milj. mk mk/kk
12344: Lukiot 41960 32 97 320 2923 2 27 1 031
12345: Ammatilliset oppi-
12346: laitokset ja kansan-
12347: opistot 151 995 75 1112 950 75 951 38 808 1 182
12348: Ammattikorkea-
12349: koulut 14 315 84 171 1 350 7 182 42 83 1280
12350: Yliopistot 76411 54 984 1485 31970 24 394 1 372
12351: Ulkomaiset oppilai-
12352: tokset 4676 59 1400 2557 47 2060
12353: Yhteensä 289 357 60 2423 1100 120 583 26 1360 1 385
12354: (1995-96 yht. 282 043 61 2 335 990 120 682 26 1 397 1 305)
12355: 1
12356: l lukuvuonna 1997-1998
12357:
12358:
12359: Opintotukilain mukaisen opintorahan kuukausittaiset enimmäismäärätja keskimääräiset saaja-
12360: määrät vuonna 1999 ovat seuraavat:
12361:
12362: mk/kk saajamäärä
12363: Korkeakouluopiskelijat l)
12364: -vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 230 800
12365: - vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 630 6000
12366: -muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 750
12367: -muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1540 109 000
12368: Muissa oppilaitoksissa opiskelevat
12369: -vanhempiensa luona asuvat, alle 20-vuotiaat 130 51000
12370: - vanhempiensa luona asuvat, 20 vuotta täyttäneet 380 8 000
12371: -muualla asuvat, alle 18-vuotiaat 500 7000
12372: - muualla asuvat, 18 vuotta täyttäneet 1270 62000
12373: 1) yliopistoissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevat
12374:
12375:
12376:
12377: Opintorahan enimmäismäärät eivät muutu. Opintotuen asumislisän määrä on edelleen 67 pro-
12378: senttia vuokrasta. Asumislisää ei makseta 1 275 mk ylittävästä vuokran osasta.
12379: Opintotukitoiminnan tavoitteena on opiskeluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja opintotuen
12380: mitoittaminen siten, että tuetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutumista.
12381: Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi-
12382: den kohtuulliset päivittäiset koulumatkakustannukset
12383: Eduskunnalle on annettu koulutuslainsäädännön uudistamista koskevan esityksen yhteydessä
12384: esitys lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain
12385: muuttamisesta. Sen mukaisesti koulumatkatuen piiriin tulisivat myös ammatillisessa peruskoulu-
12386: tuksessa opiskelevat aikuiset 1.1.1999lukien. Tästä aiheutuva määrärahan tarve on 5 milj. mk.
12387: 29.70 215
12388:
12389: 22. (29.39.22) Opintotuen muutoksenhaku- kaisen opintolainakannan kasvun myötä. Tar-
12390: lautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha koituksena on tehostaa toimenpiteitä, joilla ta-
12391: 2 v) kausvastuusuoritusten määrää vähennettäisiin
12392: Momentille myönnetään 2 200 000 mk. ja vastuiden takaisinperintää tehostettaisiin.
12393: Se l v i t y s osa : Opintotuen muutoksen-
12394: hakulautakunta toimii ensimmäisenä muutok- 1999 määräraha 152 000 000
12395: senhakuasteena opintotukiasioissa. Muutok- 1998 määräraha 177 000 000
12396: senhakulautakuntaan saapuvien valitusten 1997 tilinpäätös 229 920 626
12397: määrän oletetaan edelleen lisääntyvän. Vali-
12398: tusten määrän on vuonna 1999 arvioitu olevan 55. (29.39.55) Opintoraha ja asumislisä
12399: 2 300, missä on lisäystä 500 edelliseen vuo- (arviomääräraha)
12400: teen. Valitusten käsittelyajan osalta tavoitteena Momentille myönnetään 3 343 000 000 mk.
12401: on, että keskimääräinen käsittelyaika asian Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/
12402: saapumisesta muutoksenhakulautakunnalle 1994) mukaisten opintorahojen ja opintotuen
12403: olisi enintään viisi kuukautta. asumislisien maksamiseen.
12404: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
12405: nä huomioon valitusten määrän kasvusta ai- muutettu.
12406: heutuvat palkkaus- ja muut menot. Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti:
12407: 1999 määräraha 2200000 mk
12408: 1998 määräraha 1 625 000 Korkeakouluopiskelijoiden opinto-
12409: 1998 lisämääräraha 33 000 rahat 1642 000000
12410: 1997 tilinpäätös 1 395 000 Muiden oppilaitosten opiskelijoi-
12411: den opintorahat 1 021 000 000
12412: Asumislisä 680000000
12413: 52. (29.39.52) Opintolainojen valtiontakaus Yhteensä 3 343 000000
12414: ja korkotuki (arviomääräraha)
12415: Momentille myönnetään 152 000 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
12416: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (28/ nä huomioon 27 000 000 mk muualla kuin
12417: 1972) mukaiseen opintolainojen valtiontaka- vanhempiensa luona asuvien 18-vuotiaiden
12418: usvastuusuorituksiin ja korkotukeen sekä opiskelijoiden opintorahan tasokorotuksen ko-
12419: opintotukilain (6511994) mukaisista valtionta- kovuotistamiseksi, 39 000 000 mk opiskelija-
12420: kauksista aiheutuviin menoihin. määrän kasvun aiheuttamasta saajamäärän
12421: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus kasvusta, 56 000 000 mk ammattikorkeakou-
12422: käyttää seuraavasti: luopiskelijoiden siirtymisestä korkeakoulu-
12423: opiskelijoiden opintotuen piiriin ja 6 000 000
12424: mk mk asumislisän saajien lukumäärän kasvusta
12425: Opintolainojen korkotuki 15 000 000 johtuen. Määrärahan mitoituksessa on otettu
12426: Takausvastuusuoritukset 107 000 000 vähennyksenä huomioon 20 000 000 mk mo-
12427: Korkoavustukset 30000000 mentin 12.29.70 selvitysosan perusteluihin vii-
12428: Yhteensä 152 000000 taten.
12429: Korkotukimäärärahan vähennys aiheutuu
12430: 1999 määräraha 3 343 000 000
12431: korkotuen piirissä olevan opintolainakannan
12432: 1998 määräraha 3 235 000 000
12433: vähenemisestä ja opintolainojen korkotuen
12434: alenemisesta. Takausvastuusuoritusten on ar- 1997 tilinpäätös 3 067 284 559
12435: vioitu kasvavan opintotukilain (6511994) mu-
12436: 216 29.70
12437:
12438: 56. (29.39.56)Aikuisopintoraha (arviomää- mk ammattikorkeakouluopiskelijoiden määrän
12439: räraha) kasvun johdosta.
12440: Momentille myönnetään 90 000 000 mk.
12441: Määrärahaa saa käyttää opintotukilain (65/ 1999 määräraha 80 000 000
12442: 1994) mukaisen aikuisopintorahan maksami- 1998 määräraha 78 000 000
12443: seen. 1997 tilinpäätös 55 815 582
12444: S e l v i t y s o s a : Aikuisopintorahan saajia
12445: arvioidaan olevan vuonna 1999 noin 5 000. 58. (29.39.58) Avustus tilakustannusten kor-
12446: vaamiseen
12447: 1999 määräraha 90 000000 Momentille myönnetään 6 400 000 mk.
12448: 1998 määräraha 120 000 000 Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa-
12449: 1997 tilinpäätös 114 656 948 miseen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle
12450: korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa
12451: 57. (29.39.57) Korkeakouluopiskelijoiden varten tarvittavien tilojen vuokrakustannusten
12452: ateriatuki (arviomääräraha) korvaamiseen.
12453: Momentille myönnetään 80 000 000 mk.
12454: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- 1999 määräraha 6 400 000
12455: miseen opiskelijarnokaloille opiskelija-aterioi- 1998 määräraha 6 400 000
12456: den hinnan alentamiseksi. Avustuksen edelly- 1997 tilinpäätös 6 375 000
12457: tyksenä on, että opiskelija-aterian hintaa alen-
12458: netaan seitsemällä markalla ateriaa kohti 59. (29.39.59) Lukioiden ja ammatillisten
12459: perustutkintoa suorittaville korkeakouluopis- oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuki
12460: kelijoille, ammattikorkeakouluopiskelijoille ja (arviomääräraha)
12461: opintotukeen oikeuttaviin ammatillisiin tai eri- Momentille myönnetään 132 000 000 mk.
12462: koistumiskoulutusohjelmiin taikka poikkeus- Määrärahaa saa käyttää lukioiden ja amma-
12463: koulutukseen osallistuville opiskelijoille. tillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumat-
12464: Määrärahasta saa maksaa ylimääräistä ateria- katuesta annetun lain (48/1997) mukaisen tuen
12465: kohtaista avustusta enintään 3 300 000 mk maksamiseen.
12466: muissa kuin korkeakoulujen tiloissa toimivien S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
12467: opiskelijaruokaloiden energia-, siivous- ja sa on otettu huomioon matkalippujen hintojen
12468: muina ylläpitokorvauksina sekä perustamis- nousu ja 5 000 000 mk ammatillisessa perus-
12469: korvauksina. Avustukset voidaan maksaa koulutuksessa olevien aikuisten ottamisesta
12470: avustusjärjestelmän piirissä oleville ruokalan- tuen piiriin 1.1.1999 lukien.
12471: pitäjille ilman erillistä hakemusta.
12472: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 määräraha 132 000 000
12473: sa on otettu lisäyksenä huomioon 2 000 000
12474: 1998 määräraha 140 000 000
12475: 1997 tilinpäätös 44 147 549
12476:
12477:
12478: Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat
12479: (Luvut 29.88, 90, 98 ja 99)
12480:
12481: Se l v i t y s osa : Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja arvioidaan vuonna 1999 ker-
12482: tyvän 2 173 milj. mk. Lisäksi voittovaroista aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuoletuksia ja
12483: korkoja arvioidaan kertyvän 21 milj. mk. Voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi momentilta
12484: 29.98.50 liikunnan tukemiseen 444,5 milj. mk, momentilta 29.99.50 nuorisonkasvatustyön tuke-
12485: 29.88 217
12486:
12487: miseen 114,3 milj. mk, momentilta 29.88.53 tieteen tukemiseen 398,7 milj. mk ja momentilta
12488: 29.90.52 taiteen tukemiseen 1 236,5 milj. mk.
12489: Arpajaislain (64411982) mukaisesti veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja käytetään ur-
12490: heilun ja liikuntakasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen. Raha-ar-
12491: pa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen (72511982) mukaan pelien yli-
12492: jäämän yhteismäärää vastaavaksi arvioitu määräraha otetaan vuosittain tulo- ja menoarvioon.
12493: Mainitun asetuksen mukaisista jakosuhteista luovutaan väliaikaisesti myös vuonna 1999.
12494:
12495:
12496: 88. Tiede
12497:
12498: Suomen Akatemian momentilta 29.88.50 ja 53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna
12499: 1999 hyväksyä sitoumuksia 670 000 000 markan arvosta.
12500: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
12501: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
12502: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti:
12503:
12504: Myöntämisvaltuus Menot, mi1j. mk
12505: Vuosi Milj. mk 1998 1999 2000 2001 2002
12506: Valtuus 1996 725,8 168,4 69,3 3,5
12507: Valtuus 1997 (TA+ LTA) 570,0 194,5 153,5 99,4 4,4
12508: Valtuus 1998 590,0 101,9 241,8 170,9 75,4
12509: Valtuus 1999 670,0 112,8 277,0 203,0 77,2
12510: Yhteensä 464,8 577,4 550,8 282,8 77,2
12511:
12512: Opetusministeriö on asettanut Suomen Akatemialle talousarvioesityksen valmistelun yhteydes-
12513: sä vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulostavoitteet:
12514: Akatemia toteuttaa valtioneuvoston 21.12.1995 hyväksymässä koulutuksen ja korkeakouluissa
12515: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000 asetettuja tavoitteita
12516: tutkimustoiminnan kehittämiseksi.
12517: Akatemia kohdentaa tutkimusmäärärahansa korkeatasoisten tutkimushankkeiden ja tutkimuk-
12518: sen huippuyksiköiden rahoittamiseen sekä niiden toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Aka-
12519: temia luo edellytyksiä myös uusien huippuyksikköjen syntymiselle.
12520: Akatemia suuntaa tutkimusohjelmien kautta rahoitusta strategisesti tärkeille tutkimusaloille ja
12521: yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä tutkimusyhteistyötä edistäville hankkeille.
12522: Valtioneuvoston hyväksymän tutkimusrahoituksen lisäysohjelman mukainen rahoitus suunna-
12523: taan siten, että se tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan
12524: ja työllisyyden hyväksi.
12525: Akatemia tukee osaltaan tutkijakoulujen toimintaa ja edistää tohtorin tutkinnoille asetettujen
12526: määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Akatemia lisää vuoden 1999 aikana tutki-
12527: jatohtorijärjestelmän rahoitustaan sekä muutoinkin edistää nuorten ja naisten tutkijanuran kehit-
12528: tämistä.
12529: Akatemia edistää tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua Euroopan unionin tutkimusohjelmiin
12530: ja osallistuu tutkimushankkeiden kotimaisiin rahoitusosuuksiin. Akatemia rahoittaa myös muuta
12531: kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja tutkijankoulutusta.
12532: 218 29.88
12533:
12534: 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siir- 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirto-
12535: tomääräraha 2 v) määräraha 2 v)
12536: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään nettomäärärahaa
12537: 139 800 000 mk. 63 740 000 mk.
12538: S e l v i t y s o s a : Tulot maksullisesta pal- Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
12539: velutoiminnasta perustuvat opetusministeriön mien kehittämis-, tutkimus- ja koulutushank-
12540: päätökseen Suomen Akatemian eräistä suorit- keiden rahoitusta varten.
12541: teista perittävistä maksuista (1109/1993). Selvitysosa: Opetusministeriö on aset-
12542: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey-
12543: Menojen ja tulojen erittely: mk dessä arkistolaitokselle vuodelle 1999 alusta-
12544: Bruttomenot 140450 000 vasti seuraavat tulostavoitteet
12545: Maksullisen toiminnan erillismenot 280000 Arkistoainesten hallintaa ja tietopalvelua
12546: Muut toimintamenot 140 170 000 palvelevaa arkistotietokantaa kehitetään. Tie-
12547: Bruttotulot 650000 tojärjestelmien kehittämisessä ollaan yhteis-
12548: Maksullisen toiminnan tulot 280000 työssä kirjasto- ja museolaitoksen kanssa. Ar-
12549: - muut suoritteet 280 000 kistotoimen ohjauksessa painopisteinä ovat vi-
12550: Muut tulot 370 000 ranomaisten tuottamien elektronisten
12551: Nettomenot 139 800 000
12552: asiakirjojen arkistoinnin ohjeistaminen sekä
12553: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulon-
12554: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi nan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokou-
12555: otettu huomioon lisäyksenä 155 000 mk yhden lutus.
12556: henkilön palkkauksina siirtona momentilta
12557: Arkistolaitoksen arvioidaan tuottavan mm.
12558: 34.06.02.
12559: seuraavat palvelut ja suoritteet:
12560: 1999 määräraha 139 800 000
12561: 1998 määräraha 133 815 000
12562: 1998 lisämääräraha 2 627 000
12563: 1997 tilinpäätös 133 500 000
12564:
12565: 1997 1998 1999
12566: Tutkijakäynnit 81159 79000 81000
12567: Annetut todistukset ja selvitykset 22059 23 000 23 000
12568: Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) 1270 1500 1500
12569: Annettu koulutus (luentotunteja) 728 850 800
12570:
12571:
12572:
12573: Menojen ja tulojen erittely: mk Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
12574: Bruttomenot 67 090000 oon lisäyksenä 140 000 mk yhden henkilötyö-
12575: Maksullisen toiminnan erillismenot 3 562 000 vuoden palkkauksen siirtona momentilta
12576: Muut toimintamenot 63 528 000 26.05.21.
12577: Bruttotulot 3 350000 Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet-
12578: Maksullisen toiminnan tulot 3 200000 tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi
12579: - julkisoikeudelliset suoritteet 950000 otettu huomioon lisäyksenä 1 688 000 mk 16
12580: - muut suoritteet 2 250000 henkilön palkkauksina siirtona momentilta
12581: Muut tulot 150 000
12582: 34.06.02.
12583: Nettomenot 63 740000
12584: 29.88 219
12585:
12586: 1999 määräraha 63 740 000 1999 määräraha 13 000 000
12587: 1998 määräraha 60 440000 1998 määräraha 12 428 000
12588: 1998 lisämääräraha 933 000 1998 lisämääräraha 220 000
12589: 1997 tilinpäätös 55 815 000 1997 tilinpäätös 11 970 000
12590:
12591: 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirto-
12592: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) määräraha 2 v)
12593: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Momentille myönnetään 7 080 000 mk.
12594: 13 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Opetusministeriö on ta-
12595: Selvitysosa: Opetusministeriö on aset- lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä
12596: tanut talousarvioesityksen valmistelun yhtey- asettanut alustavasti Varastokirjastolle vuodel-
12597: dessä tutkimuskeskukselle vuodelle 1999 alus- le 1999 seuraavat tulostavoitteet
12598: tavasti seuraavat tulostavoitteet Varastokirjaston keskeisenä tavoitteena on
12599: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kes- tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa. Kir-
12600: keisimpiä tehtäviä ovat tutkimus, suuret sana- jasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden
12601: kirjatyöt ja kielenhuolto. Erityisenä painoalana edellyttämän määrän aineistoa. Vastaanotettu
12602: on nykykieleen kohdistuva kielenkäytön tutki- aineisto käsitellään välittömästi. Kirjaston pal-
12603: mus. Suomen kielen tekstipankin ylläpitoajat- velutoiminta pidetään ajantasaisena. Kirjasto
12604: ketaan ja käynnistetään suomenruotsin teksti- kehittää elektronisia aineistonvälityspalveluita
12605: pankin laajennus. Nykysuomen kieliopin laati- ja osallistuu kaukopalvelun kehittämishank-
12606: mista jatketaan yhteistyössä Helsingin keisiin. Palveluiden maksullisuudessa säilyte-
12607: yliopiston kanssa. Tavoitteena on toteuttaa tään nykyinen käytäntö.
12608: hanke vuoden 1999loppuun mennessä. Aloite- Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet-
12609: taan suomen kielen nauhoitearkiston digitali- tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi
12610: sointi. otettu huomioon lisäyksenä 121 000 mk yhden
12611: Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudel- henkilön palkkauksina siirtona momentilta
12612: lisissa suoritteissa säilytetään täysi kustannus- 34.06.02.
12613: vastaavuus, julkisoikeudellisten suoritteiden
12614: kustannusvastaavuustavoite on 65 %. 1999 määräraha 7 080 000
12615: 1998 määräraha 6 821 000
12616: 1998 lisämääräraha 87000
12617: Menojen ja tulojen erittely: mk
12618: 1997 tilinpäätös 6 705 000
12619: Bruttomenot 14 800 000
12620: Maksullisen toiminnan erillismenot 1 794 000 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
12621: Muut toimintamenot 13 006 000
12622: Bruttotulot 1 800 000 nen (siirtomääräraha 2 v)
12623: Maksullisen toiminnan tulot 1 600 000 Momentille myönnetään 2 070 000 mk.
12624: - julkisoikeudelliset suoritteet 360000 Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen
12625: - muut suoritteet 1240 000 ja elämäkertojen laadinta- ja hankintamenojen
12626: Muut tulot 200000 sekä laadintamenoihin myönnettävien avustus-
12627: Nettomenot 13 000 000 ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
12628: enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan
12629: määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen.
12630: 220 29.88
12631:
12632: Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto-
12633: käyttää seuraavasti: varat tieteen tukemiseen (arviomääräraha)
12634: Momentille myönnetään 398 700 000 mk.
12635: mk
12636: Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista,
12637: J.K. Paasikiven elämäkerran laatimi- tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu-
12638: nen 250000 tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista
12639: Kansallinen biografia 290000 tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi-
12640: Urho Kekkosen kirjallisen tuotannon tuksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja
12641: tallentaminen ja hankkiminen 680 000 tieteen tunnetuksitekemisestä sekä kansainvä-
12642: J. V. Snellmanin koottujen teosten jat-
12643: listen järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutu-
12644: kohanke 850000
12645: Yhteensä 2070000 vien menojen maksamiseen.
12646: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
12647: 1999 määräraha 2070000 mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi-
12648: 1998 määräraha 1 490 000 tukseen.
12649: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke-
12650: 1997 tilinpäätös 1 490 000
12651: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka-
12652: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liitty-
12653: 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat vien laitehankintojen menoihin.
12654: (siirtomääräraha 3 v) Määrärahaa saa käyttää myös tieteen tukemi-
12655: Momentille myönnetään 314 680 000 mk. seksi myönnettävien valtionavustusten, -pal-
12656: Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, kintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuu-
12657: tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulu- den kääntämis- ja painattamismenojen, yksi-
12658: tuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tyisluontoisten arkistojen valtionavusta
12659: tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoi- annetun lain (99811974) mukaisten menojen,
12660: tuksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta
12661: tieteen tunnetuksitekemisestä sekä kansainvä- aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen
12662: listen järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutu- liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkai-
12663: vien menojen maksamiseen. suista aiheutuvien menojen maksamiseen.
12664: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
12665: mien tutkimus- ja koulutushankkeiden rahoi- käyttää seuraavasti:
12666: tukseen.
12667: Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläke- mk
12668: maksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Aka- Suomen Akatemian käytettäväksi
12669: temian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liitty- tutkimushankkeiden rahoittamiseen
12670: vien laitehankintojen menoihin. ja tieteellisen tutkimuksen edistämi-
12671: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- seen 326 420 000
12672: sa on otettu huomioon lisäyksenä tutkijatohto- Yksityisluontoisten arkistojen val-
12673: rijärjestelmän rahoitus, yliopistojen ja yritys- tionavusta annetun lain (998/1974,
12674: ten tutkimusyhteistyön lisääminen, tutkimuk- 953/1981) mukaisiin menoihin 17 500 000
12675: sen huippuyksiköiden rahoitus sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-
12676: sen toimintaan 10 320 000
12677: tutkimusohjelmien käynnistäminen talouden,
12678: Tutkimusinstituuttien ja -laitosten
12679: yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta tär- sekä eräiden tieteellisten seurojen ja
12680: keillä aloilla. yhdistysten toiminta-avustuksiin 29 200 000
12681: 1999 määräraha 314 680 000 Turvallisuuspoliittiseen tutkimusoh-
12682: 1998 määräraha 232 500 000 jelmaan 2 000 000
12683: 1998 lisämääräraha 8 427 000
12684: 1997 tilinpäätös 137 000 000
12685: 29.88 221
12686:
12687: mk Määrärahaa saa käyttää Suomen maksu-
12688: Eräisiin kansainvälisen tieteellisen osuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfy-
12689: yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin siikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroo-
12690: ja rahoitusosuoksiin 8 300 000 pan molekyylibiologian laboratoriolle
12691: Muihin tieteen tukemisesta aiheutu- (EMBL), Euroopan molekyylibiologian kon-
12692: viin menoihin 4 960 000
12693: Yhteensä 398 700 000
12694: ferenssille (EMBC) ja Yliopistolliselle Eu-
12695: rooppa-instituutille.
12696: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- S e l v i t y s o s a : Jäsenmaksuosuudet mää-
12697: nä huomioon 16 800 000 mk veikkausvoitto- räytyvät Suomen kansantuoteosuuden mukai-
12698: varojen kertymän kasvun johdosta. sesti. Vuosien 1995-1997 kansantuotteen kes-
12699: kiarvon perusteella se olisi CERNin osalta
12700: 1999 määräraha 398 700000 noin 1,3 %tutkimuskeskuksen jäsenmaksutu-
12701: 1998 määräraha 381 900 000 loista.
12702: 1997 tilinpäätös 417 402196
12703: 1999 määräraha 51 000 000
12704: 1998 määräraha 52 000 000
12705: 54. Eräät avustukset
12706: 1997 tilinpäätös 45 153 344
12707: Momentille myönnetään 4 900 000 mk.
12708: Määrärahaa saa käyttää Tiedekeskus Heure-
12709: kan sekä eräiden instituuttien ja säätiöiden toi- (70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha
12710: minnan tukemiseen myönnettävien avustusten 3 v)
12711: maksamiseen. Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära-
12712: Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus ha on poistettu talousarviosta.
12713: käyttää seuraavasti:
12714: 1998 määräraha 500 000
12715: mk 1997 tilinpäätös 2620 000
12716: Tiedekeskus Heurekalle 4 000000
12717: Eräiden instituuttien ja säätiöiden 74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
12718: toiminnan tukemiseen 900000 Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
12719: Yhteensä 4 900000 Määrärahaa saa käyttää Suomen Rooman
12720: -instituutin rakennuksen Villa Lanten perus-
12721: 1999 määräraha 4 900000 korjaukseen.
12722: 1998 määräraha 4 900 000 Se l v i t y s osa : Peruskmjauksen koko-
12723: 1997 tilinpäätös 4 858 000 naiskustannusarvio on 9 milj. mk. Hankkee-
12724: seen on aikaisemmin myönnetty 4,5 milj. mk.
12725: 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjes-
12726: töille (arviomääräraha) 1999 määräraha 4 500 000
12727: Momentille myönnetään 51 000 000 mk. 1998 määräraha 4 500 000
12728: 1997 tilinpäätös 10 200 000
12729:
12730:
12731: Kulttuuripolitiikka
12732: (Luvut 29.90, 91, 98 ja 99)
12733:
12734: Se l v i t y s osa : Taiteen, kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimen, liikunnan ja nuorisotyön val-
12735: tionrahoituksen määräksi vuodelle 1999 ehdotetaan 2 184,5 milj. mk, mistä 1 795,3 milj. mk eli
12736: 82 % myönnetään veikkausvoittovaroista.
12737: 222 29.90
12738:
12739: EU :n kulttuuriohjelmia toteuttavien hankkeiden ja EU :n rakennerahastoista rahoitettavia ohjel-
12740: mia toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan-
12741: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen on varattu määräraha momentilla 29.01.22.
12742: Luvussa 29.91 osoitettujen määrärahojen lisäksi kulttuuri- ja museotoimen tietoyhteiskunta-
12743: hankkeisiin osoitetaan 3,7 milj. mk, kirjastotoimen kehittämiseen ja tutkimiseen 0,3 milj. mk ja
12744: muihin kulttuuripolitiikan kehittämishankkeisiin 1,5 milj. mk momentilta 29.01.22. Kansallisen
12745: tietoyhteiskuntastrategian osana jatketaan kulttuuriperinnön digitointihanketta, kulttuuriteolli-
12746: suushanketta yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sekä käynnistetään tietevarantojen
12747: hallintaa ja metatiedon kehittämistä edistävä hanke.
12748: Eräisiin käyttötarkoituksiin on varattu määrärahoja veikkausvoittovaroista ja muilta talousarvi-
12749: on momenteilta seuraavasti:
12750: Veikkaus- Yleiset Yhteensä
12751: voittovarat budjettivarat mk
12752: mk mk
12753: Valtionosuus ja -avustus teattereille ja orkestereille 199 550 000 30 890 000 230440000
12754: Valtionosuus ja -avustus museoille 76 935 000 23 407 000 100 342 000
12755: Valtionosuus ja -avustus kirjastoille 471 200 000 6 163 000 477 363 000
12756: Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimintaan 35 635 000 3 930000 39 565 000
12757: Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille sekä kuva-
12758: taiteen tekijöille 53 280 000 9 450000 62 730000
12759: Entistämis- ja korjausavustukset 5 500000 6 600000 12 100 000
12760: Taidetoimikuntien toimintamenoihin sekä taide- ja kulttuuri-
12761: politiikan tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaan 7 500000 6 200000 13 700 000
12762: Valtionosuus kuntien liikuntatoimeen 91 884 000 91 884 000
12763: Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön 37 086 000 37 086 000
12764: Liikunnan koulutuskeskukset 64 256 000 13 340 000 77 596 000
12765: Nuorten työpajatoiminta 6 000000 15 000 000 21000 000
12766:
12767: Momenttien 29.90.31, 29.91.30, 29.91.32, 29.91.33, 29.98.50, 29.98.52ja 29.99.50 määräraho-
12768: jen mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon valtionosuuksien indeksikorotus.
12769:
12770:
12771: 90. (29.90, osa ja 93, osa) Taide
12772:
12773: 21. Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- de- ja kulttuuripolitiikka, taiteellisen työsken-
12774: kuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) telyn edistäminen, kulttuuriin osallistumisen
12775: Momentille myönnetään nettomäärärahaa edistäminen, taide- ja kulttuuripolitiikan selvi-
12776: 6 200 000 mk. tys- ja informaatiotoiminta sekä kansainväli-
12777: Määrärahaa saa käyttää myös taiteilijapro- nen vuorovaikutus.
12778: fessoreiden viroista aiheutuviin palkkausme- Opetusministeriö on asettanut talousarvio-
12779: noihin, taiteen edistämistä tarkoittavien toi- esityksen valmistelun yhteydessä taiteen kes-
12780: menpiteiden rahoittamiseen ja avustamiseen kustoimikunnalle vuodelle 1999 alustavasti
12781: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus- ja seuraavat tulostavoitteet
12782: tiedotustoiminnan menojen maksamiseen. - Välittömän taiteilijatuen ja taiteellisen
12783: Se l v i t y s osa : Taiteen keskustoimikun- tuotannon edellytysten kehittäminen.
12784: nan, valtion taidetoimikuntien ja alueellisten - Monitaiteellisen toiminnan ja uusien tai-
12785: taidetoimikuntien tulosalueet ovat yleinen tai- demuotojen edistäminen.
12786: 29.90 223
12787:
12788: -Laaja-alaisen taiteilijapolitiikan edistämi- Määrärahaa saa käyttää myös siviilipalvelus-
12789: nen. miehistä aiheutuvien menojen maksamiseen.
12790: - Lastenkulttuurin edistämisohjelman jat- Määrärahasta saa käyttää näyttelytoiminnan ja
12791: kaminen. muun maksullisen palvelutoiminnan tukemi-
12792: - Kulttuuriin osallistumisen edistäminen seen enintään 35 000 000 mk.
12793: ottaen erityisesti huomioon "Terveyttä kulttuu- Määrärahaa saa käyttää myös taidemuseolai-
12794: rista" -ohjelma sekä arkkitehtuuripoliittinen tosta koskevan laatujärjestelmähankkeen jat-
12795: ohjelma. kamiseenja taidemuseolaitoksen piiriin kuulu-
12796: -Neuvonnan, tietopalvelun ja julkaisutoi- van museoammatillisen henkilöstön kehittä-
12797: minnan kehittäminen sekä osallistuminen alan mishankkeeseen.
12798: kansainväliseen tutkimus-, tilasto- ja tiedon- Se l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syis-
12799: vaihtoyhteistyöhön. tä hintatuella katetaan noin 81 % maksullisen
12800: - Taiteen alan kansainvälisen yhteistyön ja toiminnan erillismenoista.
12801: vuorovaikutuksen edistäminen. Valtion taidemuseon päätulosalueet ovat tai-
12802: - Taidepolitiikan arviointiohjelman jatka- dekokoelmien ja tietovarantojen ylläpito sekä
12803: minen. kartuttaminen, tiedon välittäminen ja elämys-
12804: ten tuottaminen, taidemuseolaitoksen sekä tut-
12805: Menojen ja tulojen erittely: mk kimus- ja muun yhteistyön kehittäminen. Ope-
12806: Bruttomenot 6 300000 tusministeriö on asettanut talousarvion valmis-
12807: Maksullisen toiminnan erillismenot 100 000 telun yhteydessä Valtion taidemuseolle
12808: Muut toimintamenot 6 200000 vuodelle 1999 alustavasti seuraavat tulosta-
12809: Bruttotulot 100 000 voitteet
12810: Maksullisen toiminnan tulot Toiminnassa painotetaan uusien yleisöjen ta-
12811: - muut suoritteet 100 000 voittamista ja saamista museon palvelujen
12812: Nettomenot 6 200000 säännöllisiksi käyttäjiksi.
12813: Toiminnan tuloksellisuuden arviointiperus-
12814: Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope-
12815: teiden kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena
12816: tusministeriön päätökseen (124511996) taiteen
12817: on käytännön johtamistyön ja toiminnan arvi-
12818: keskustoimikunnan maksullisista suoritteista.
12819: oinnin edellytysten parantaminen taidemuseoi-
12820: den piirissä.
12821: 1999 määräraha 6 200 000
12822: Laatujärjestelmähankkeen kehittämistä jat-
12823: 1998 määräraha 5 630 000 ketaan. Tavoitteena on aikaisempaa parempi
12824: 1998 lisämääräraha 302 000 laadunhallinta museaalisessa työssä.
12825: 1997 tilinpäätös 5 444 000 Taidemuseolaitoksen museoammatillisen
12826: henkilöstön koulutuksen kehittämisprojektia
12827: 22. Valtion taidemuseon toimintamenot jatketaan. Tavoitteena on ammatillisen tiedon
12828: (siirtomääräraha 2 v) monipuolistaminen ja syventäminen sekä tai-
12829: Momentille myönnetään nettomäärärahaa demuseolaitoksen verkostoitumisen edistämi-
12830: 50 200 000 mk. nen.
12831: Valtion taidemuseon arvioidaan tuottavan
12832: mm. seuraavat tuotteet ja palvelut:
12833:
12834: 1997 1998 1999
12835: Perus- ja erikoisnäyttelyt 13 25 27
12836: Julkaisut 10 29 17
12837: 224 29.90
12838:
12839: Näyttelyiden kävijämääräksi arvioidaan kunnossapidon kustannukset neliömetriä kohti
12840: 400 000 henkeä. Asiakastyytyväisyystavoit- laskevat.
12841: teeksi asetetaan 85 %. Asukastyytyväisyys paranee merkittävästi
12842: vuodesta 1996 tehdystä ensimmäisestä tutki-
12843: Menojen ja tulojen erittely: mk muksesta.
12844: Bruttomenot 58 200000 Monumentin tulosalueella investointien ta-
12845: Maksullisen toiminnan erillismenot 43 000 000 voitteena on keskeisten maisema-alueiden
12846: Muut toimintamenot 15 200 000 kunnostus yhdessä Helsingin kaupungin kans-
12847: Bruttotulot 8 000000 sa erikseen sovitussa aikataulussa.
12848: Maksullisen toiminnan tulot Matkailun, erityisesti talvimatkailun edelly-
12849: - muut suoritteet 8 000000 tyksiä parannetaan siten, että Iisääntyvälie oh-
12850: Nettomenot 50200000 jelmatarjonnalle on toteuttamismahdollisuudet
12851: Suomenlinnan rakennuksissa.
12852: Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope-
12853: tusministeriön päätökseen (1246/1996) valtion Menojen ja tulojen erittely: mk
12854: taidemuseon maksullisista suoritteista.
12855: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- Bruttomenot 25 890000
12856: Maksullisen toiminnan erillismenot 1200000
12857: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 24 690000
12858: Muut toimintamenot
12859: otettu huomioon lisäyksenä 1 870 000 mk 17 Bruttotulot 13 800 000
12860: henkilön palkkauksina siirtona momentilta Maksullisen toiminnan tulot
12861: 34.06.02. - muut suoritteet 1 300 000
12862: Muut tulot 12 500 000
12863: 1999 määräraha 50 200000 Nettomenot 12 090000
12864: 1998 määräraha 47 000000
12865: 1998 lisämääräraha 820000 Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope-
12866: 1997 tilinpäätös 27 035 000 tusministeriön päätökseen (1179/1997) Suo-
12867: menlinnan hoitokunnan suoritteiden maksulli-
12868: suudesta. Muut tulot ovat pääasiassa asuin- ja
12869: (23.) Suomen elokuva-arkiston toimintame-
12870: muiden rakennusten vuokratuloja.
12871: not (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet-
12872: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi
12873: mentiksi 29.91.23. otettu huomioon lisäyksenä 740 000 mk viiden
12874: henkilön palkkauksina siirtona momentilta
12875: 24. (29.93.21) Suomenlinnan hoitokunnan 34.06.02. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on
12876: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) otettu huomioon tulolisäyksenä 2 300 000 mk
12877: Momentille myönnetään nettomäärärahaa valtion virastojen maksamina vuokrina sekä
12878: 12 090 000 mk. menojen vähennyksenä edellisessä talousarvi-
12879: Se l v i t y s o s a : Suomenlinnan hoitokun- ossa juhlavuoden valmisteluja varten osoitettu
12880: nan kaksi tulosaluetta ovat rakennukset ja mo- 1700000 mk.
12881: numentti.
12882: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- 1999 määräraha 12 090 000
12883: esityksen valmistelun yhteydessä Suomenlin- 1998 määräraha 14 392 000
12884: nan hoitokunnalle vuodelle 1999 alustavasti 1998 lisämääräraha 295 000
12885: seuraavat tulostavoitteet 1997 tilinpäätös 12100 000
12886: Rakennusten tulosalueen tavoitteena on kun-
12887: nossapidon nykyisen tason säilyttäminen enti-
12888: 30. Avustus Kulttuurikaupunki 2000 -hank-
12889: sin kustannuksin. Energian säästämisen ja käy-
12890: keelle (siirtomääräraha 3 v)
12891: tön aikaisempaa tarkemman seurannan avulla
12892: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
12893: 29.90 225
12894:
12895: Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen ken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa
12896: maksamiseen Helsingin vuoden 2000 kulttuu- koskevan sopimuksen mukaisesti valtio kor··
12897: rikaupunkihankkeelle. vaa puolet Suomenlinnan tavaraliikenteen
12898: Selvitysosa : Momentin numerotunnus käyttötappiosta.
12899: on muutettu. Valtioneuvoston periaatepäätök-
12900: sen mukaisesti valtion suoran tuen kokonais- 1999 määräraha 900000
12901: määrä hankkeelle on 50 000 000 mk, josta 1998 määräraha 900 000
12902: opetusministeriön pääluokassa omalla mo- 1997 tilinpäätös 720000
12903: mentilla osoitetusta määrärahasta myönnetään
12904: vähintään 25 000 000 mk vuosina 1998-2000. 51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja
12905: Tarkoitukseen on myönnetty 5 000 000 mk kääntäjille (arviomääräraha)
12906: vuonna 1998.
12907: Momentille myönnetään 9 450 000 mk.
12908: Määrärahaa saa käyttää taitelijaprofessorei-
12909: 1999 määräraha 5 000000
12910: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an-
12911: 1998 määräraha 5 000000 netun lain (73411969) mukaisten 112 yksivuo-
12912: tisen sekä vuosittain jaettavien 41 kolmivuoti-
12913: 31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja sen ja 32 viisivuotisen taiteilija-apurahan sekä
12914: orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomää- kohdeapurahojen maksamiseen. Vuonna 1999
12915: räraha) saadaan myöntää kohdeavustuksia 50 taiteili-
12916: Momentille myönnetään 30 890 000 mk. ja-apurahaa vastaava määrä.
12917: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Määrärahaa saa käyttää myös eräistä kirjaili-
12918: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten joille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista
12919: teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksien ja avustuksista annetun lain (108011983) mu-
12920: ja -avustusten maksamiseen. Valtionosuuden kaisiin apurahoihin ja avustuksiin sekä
12921: laskennallisena perusteena käytettävä henkilö- 1 000 000 mk eräistä kuvataiteen tekijöille
12922: työvuosien määrä vuonna 1999 on teattereilla suoritettavista apurahoista annetun lain (115/
12923: enintään 2 399 sekä orkestereilla enintään 1997) mukaisiin apurahoihin, mistä enintään
12924: 1 007. Valtionosuuden perusteena käytettävä 60 000 mk niiden myöntämisestä aiheutuviin
12925: yksikköhinta on teattereilla 168 697 mk henki- hallintomenoihin.
12926: lötyövuotta kohden. Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
12927: Selvitysosa: Valtionosuoksiin ja käyttää seuraavasti:
12928: -avustuksiin on lisäksi myönnetty 199 550 000
12929: mk momentilla 29.90.52. Valtionosuuden pe- mk
12930: rusteena käytettävä yksikköhinta on orkeste- Valtion taiteilija-apurahat ja kohdeapu-
12931: reilla 167 003 mk henkilötyövuotta kohden. rahat 4 150 000
12932: Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja
12933: 1999 määräraha 30 890 000 avustukset 4 300000
12934: 1998 määräraha 25 490 000 Kuvataiteen tekijöiden apurahat 1000000
12935: Yhteensä 9 450000
12936: 1997 tilinpäätös 37 596 000
12937: Taiteilija-apurahoihin, kirjailijoiden ja kään-
12938: 40. (29.93.40) Korvaus Suomenlinnan Lii- täjien apurahoihin ja avustuksiin sekä kuvatai-
12939: kenne Oy:lle (arviomääräraha) teen tekijöiden apurahoihin on lisäksi myön-
12940: Momentille myönnetään 900 000 mk. netty 53 280 000 mk momentilla 29.90.52.
12941: Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksa- Taiteilija-apurahat maksetaan palkkaluokan
12942: miseen Suomenlinnan Liikenne Oy:lle. A 9 mukaisen vuosipalkkion suuruisina. Kir-
12943: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on jailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonais-
12944: muutettu. Valtion ja Helsingin kaupungin kes-
12945: 226 29.90
12946:
12947: maara on 10% edellisenä kalenterivuonna Kuntien kulttuuritoimintaan myönnettävästä
12948: kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin han- rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa käyt-
12949: kittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamääräs- tää enintään 630 000 mk rahoituslain 42 §:n
12950: tä. mukaisen valtionavustuksen maksamiseen.
12951: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- Museoille myönnettävästä rahoituslain mukai-
12952: tykseen liittyvät esitykset taiteilijaprofessorei- sesta määrärahasta saa käyttää enintään
12953: den viroista ja valtion taiteilija-apurahoista an- 13 500 000 mk erikoismuseoiden erityistehtä-
12954: netun lain (734/1969) sekä eräistä kirjailijoille viin. Teattereille ja orkestereille myönnettä-
12955: ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja västä rahoituslain mukaisesta määrärahasta saa
12956: avustuksista annetun lain (1080/1983) väliai- käyttää enintään 8 000 000 mk teatteri- ja or-
12957: kaisesta muuttamisesta siten, että sanotuista la- kesterilain muuttamisesta annetun lain (1277/
12958: eista aiheutuvien menojen rahoittamiseen voi- 1994) 6 a §:n mukaisen valtionavustuksen
12959: daan vuonna 1999 käyttää taiteen tukemiseen maksamiseen.
12960: osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten Määrärahasta saa käyttää enintään 8 000 000
12961: voittovaroja. Momenttien 29.90.51 ja 52 mää- mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
12962: rärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä annetun lain mukaisen avustuksen maksami-
12963: huomioon 1 900 000 mk tulopoliittisen ratkai- seen kirjastoille, enintään 500 000 mk avustus-
12964: sun johdosta. ten maksamiseen yhteispohjoismaiseen kirjas-
12965: totoimintaan, enintään 700 000 mk avustuksen
12966: 1999 määräraha 9 450 000 maksamiseen kirjastoalan järjestöille ja enin-
12967: 1998 määräraha 10 300 000 tään 9 863 000 mk avustusten maksamiseen
12968: 1997 tilinpäätös 4 000 000 tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyviin kirjasto-
12969: jen hankkeisiin.
12970: 52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- Määrärahaa saa käyttää myös museo- ja pe-
12971: varat taiteen tukemiseen (arviomääräraha) rinnealan tukemiseen.
12972: S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
12973: Momentille myönnetään 1 236 500 000 mk.
12974: käyttää seuraavasti:
12975: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
12976: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten mk
12977: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
12978: kuntien kulttuuritoimintaan, museoille, teatte- Elokuvataiteen edistämiseen 65 000 000
12979: reille ja orkestereille sekä kirjastoille. Määrä- Kitjallisuuden edistämiseen 7 7 00 000
12980: rahaa saa käyttää taiteen edistämistä tarkoitta- Kuvataiteen edistämiseen 9 000 000
12981: vien toimenpiteiden rahoittamiseen, taide- ja Näyttämötaiteen edistämiseen 7 300 000
12982: kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedo- Rakennustaiteen edistämiseen 2 300 000
12983: Säveltaiteen edistämiseen 12 000000
12984: tustoiminnan menojen maksamiseen sekä tai-
12985: Taideteollisuuden edistämiseen 3 600 000
12986: deteosten hankkimiseen valtion julkisiin ra- Tanssitaiteen edistämiseen 2 700 000
12987: kennuksiin. Määrärahalla saadaan palkata nel- Valokuvataiteen edistämiseen 1 750 000
12988: jä määräaikaista projektitutkijaa. Alueelliset V aiokuvien säilytyshankkeen pilot-
12989: taidetoimikunnat saavat palkata 49 määräai- tiprojektiin 400 000
12990: kaista ohjaavaa taiteilijaa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus-
12991: Määrärahasta saa käyttää 40 000 000 mk lain mukaisiin valtionosuuksiin
12992: valtionavustuksen maksamiseen Suomen Kan- ja -avustuksiin museoille 76 935 000
12993: sallisteatterin Osakeyhtiölle. Määrärahasta saa Museoiden valtionavustuksiin 1 650 000
12994: käyttää 4 000 000 mk eräistä kuvataiteen teki- Museo- ja perinnealan järjestöille 2 800 000
12995: jöille suoritettavista apurahoista annetun lain Entistämis- ja korjausavustuksiin 5 500 000
12996: (115/1997) mukaisiin apurahoihin.
12997: 29.90 227
12998:
12999: mk den ja kääntäjien apurahoihin ja kuvataiteen te-
13000: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- kijöiden apurahoihin 9 450 000 mk momentiJ.·
13001: lain mukaisiin valtionosuoksiin ja Ia 29.90.51.
13002: -avustuksiin teattereille ja orkeste- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
13003: reille 199 550 000 nä huomioon 135 900 000 mk veikkausvoitto-
13004: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- varojen kertymän kasvun johdosta. Mitoituk-
13005: lain mukaisiin valtionosuoksiin ja seen sisältyy 800 000 mk Alvar Aalto-akate-
13006: -avustuksiin kuntien kulttuuritoi- mian toiminnan aloittamiseen.
13007: mintaan 35 635 000
13008: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus-
13009: 1999 määräraha 1 236 500 000
13010: lain mukaisiin valtionosuoksiin kir-
13011: jastoille 452 137 000 1998 määräraha 1100 600 000
13012: Valtionavustus kirjastoille 19 063 000 1997 tilinpäätös 1 011 851 523
13013: Suomen Kansallisteatterin Osakeyh-
13014: tiölle 40000000 70. Kaluston hankinta (siirtomääräraha 3 v)
13015: Suomen Kansallisoopperan Säätiölle 135 000 000 Momentille myönnetään 400 000 mk.
13016: Taidetoimikuntien hallintomenoihin
13017: Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitettu
13018: sekä taide- ja kulttuuripolitiikan tut-
13019: kimus-, koulutus- ja tiedotustoimin- opetusministeriön hallionoimien kiinteistöjen
13020: taan 7 500000 kaluste- ja varustehankintojen maksamiseen.
13021: Alueellisille taidetoimikunnille käy-
13022: tettäväksi taiteen edistämiseen 23 500000 1999 määräraha 400 000
13023: Taiteilijoiden valtionpalkintoihin 2 000000 1998 määräraha 4 000 000
13024: Taiteilija-apurahoihin sekä kirjaili- 1997 tilinpäätös 23 000 000
13025: joiden ja kääntäjien apurahoihin ja
13026: avustuksiin 49 280000
13027: Kuvataiteen tekijöille suoritettavista 72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartut-
13028: apurahoista annetun lain mukaisiin taminen (siirtomääräraha 3 v)
13029: ~purahoihin 4 000000 Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
13030: Aänitteiden ja nuottien kirjastokor- Määrärahaa saa käyttää Valtion taidemuseon
13031: vaukset 500000 taidehankinnoista aiheutuvien menojen mak-
13032: Avustukset tilojen hankkimiseen, samiseen.
13033: perustamiskustannuksiin ja perus-
13034: korjauksiin 23 700000 1999 määräraha 3 500 000
13035: Avustus Kulttuurikaupunki
13036: 2000 -hankkeelle 5 000000
13037: 1998 määräraha 3 500 000
13038: Muuhun taiteen edistämiseen 41 000 000 1997 tilinpäätös 3 500 000
13039: Yhteensä 1236 500000
13040: 74. (29.90.74 ja 93.75, osa) Talonrakennuk-
13041: Teattereiden ja orkestereiden valtionosuok- set (siirtomääräraha 3 v)
13042: siin ja -avustuksiin on lisäksi myönnetty Momentille myönnetään 10 200 000 mk.
13043: 30 890 000 mk momentilla 29.90.31, kirjasto- Määrärahaa saa käyttää taidelaitosten raken-
13044: jen valtionosuoksiin 6 163 000 mk momentilla nushankkeiden suunnitteluun ja rakentami-
13045: 29.91.30, museoiden valtionosuoksiin ja seen. Hankkeisiin liittyviä valtion talousarvi-
13046: -avustuksiin 23 407 000 mk momentilla osta annetun lain (42311988) 10 §:n tarkoitta-
13047: 29.91.32 sekä kuntien kulttuuritoiminnan val- mia sitoumuksia saa vuonna 1999 tehdä siten,
13048: tionosuoksiin 3 930 000 mk momentilla että vuoden 1999 jälkeen niistä aiheutuvat me-
13049: 29.91.33. Entistämis- ja korjausavustuksiin on not ovat enintään 7 000 000 mk.
13050: lisäksi myönnetty 6 600 000 mk momentilla
13051: 29.91.50 sekä taiteilija-apurahoihin, kirjailijoi-
13052: 228 29.91
13053:
13054: Se l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus 1999 määräraha 10 200 000
13055: toteuttaa mm. peruskorjauksia Hvitträskin mu- 1998 määräraha 15 500 000
13056: seossaja Suomenlinnan rakennuksissa. 1997 tilinpäätös 21 750 000
13057:
13058:
13059: 91. (29.90, osa, 93, osa, 94, 96) Kulttuuri-, museo- ja kirjastotoimi
13060:
13061: 21. (29.93.22) Museoviraston toimintame- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
13062: not (siirtomääräraha 2 v) oon lisäyksenä tukityöllistettyjen hoitamien
13063: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tehtävien vakinaistamiseksi 980 000 mk seit-
13064: 76 000 000 mk. semän henkilön palkkauksina siirtona momen-
13065: Määrärahasta saa käyttää enintään tilta 34.06.02.
13066: 21 205 000 mk maksullisen palvelutoiminnan
13067: tukemiseen. 1999 määräraha 76 000 000
13068: S e l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syis- 1998 määräraha 68 730 000
13069: tä hintatuella katetaan noin 83 % maksullisen 1998 lisämääräraha 1 289 000
13070: toiminnan erillismenoista. Opetusministeriö 1997 tilinpäätös 65 837 000
13071: on asettanut talousarvioesityksen valmistelun
13072: yhteydessä Museovirastolle vuodelle 1999 22. (29.94.21) Näkövammaisten kirjaston
13073: alustavasti seuraavat tulostavoitteet: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
13074: Kansallismuseon uusien perusnäyttelyiden Momentille myönnetään 25 747 000 mk.
13075: valmistamista jatketaan. Vuoden 1999 aikana saa tehdä sellaisia Nä-
13076: Kulttuurien museon toiminta käynnistetään kövammaisten kirjaston toimitiloja lisääviä
13077: Tennispalatsissa. vuokrasopimuksia, joista aiheutuu menoja vas-
13078: Avataan "Miltä Suomi näytti" -näyttely yh- ta vuoden 1999 jälkeen siten, että tilojen lisäys
13079: teishankkeena maan eri puolilla sijaitsevien on enintään 1 200m2.
13080: museoiden kanssa. Se l v i t y s osa : Näkövammaisten kirjas-
13081: Museoiden kokoelmatietojen hallintajärjes- tossa on neljä tulosaluetta: kirjastopalvelut,
13082: telmä valmistuu museoiden käyttöön. tuotanto- ja hankintapalvelut, asiantuntijatoi-
13083: Muinaisjäännösten hoitotoimintaa kehite- minta sekä hallinto- ja atk-palvelut. Opetusmi-
13084: tään. nisteriö on asettanut talousarvioesityksen val-
13085: Menojen ja tulojen erittely: mk
13086: mistelun yhteydessä Näkövammaisten kirjas-
13087: tolle vuodelle 1999 alustavasti seuraavat
13088: Bruttomenot 81 080 000 tulostavoitteet:
13089: Maksullisen toiminnan erillismenot 25 705 000 Kirjaston antamien lainausten kasvuennuste
13090: Muut toimintamenot 55 375 000
13091: on4%.
13092: Bruttotulot 5 080000
13093: Maksullisen toiminnan tulot 4 500000 Kirjasto tuottaa 1 500 nimikettä ääni-, piste-
13094: - julkisoikeudelliset suoritteet 20000 tai elektronisia tuotteita.
13095: - muut suoritteet 4 480000 Kirjasto lisää elektronisessa muodossa ole-
13096: Muut tulot 580000 van aineiston tuotantoa ja jakelua.
13097: Nettomenot 76 000000 Vakiinnutetaan vuonna 1998 asetetun Brail-
13098: le-neuvottelukunnan toiminta.
13099: Museoviraston tulot perustuvat opetusminis- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
13100: teriön päätökseen (1243/1996) Museoviraston otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien
13101: maksullisista suoritteista. tehtävien vakinaistamiseksi 238 000 mk kah-
13102: den henkilön palkkauksina siirtona momentilta
13103: 29.91 229
13104:
13105: 34.06.02, 900 000 mk postimaksujen kasvun Elokuvakulttuurin edistämisen tulosalue:
13106: johdosta, 500 000 mk toiminnan laajentumisen Suomen kansallisfilmografian toimitustyötä
13107: johdosta ja 100 000 mk Braille-neuvottelukun- jatketaan.
13108: nan toimintaan. Arkiston julkaisusarjassa ilmestyy kaksi
13109: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähen- muuta teosta.
13110: nyksenä huomioon vuoden 1998 talousarvios- Järjestetään noin 1 000 elokuvaesitystä.
13111: sa lisäyksenä huomioon otetut kirjaston muut- Elävän kuvan museon perustamista valmis-
13112: toon liittyvät kulut 730 500 mk. tellaan Iuetteloimalla ja kunnostamaila esineis-
13113: Määrärahasta on tarkoitettu 100 000 mk tie- töä sekä laatimalla museokäsikirjoitus.
13114: toyhteiskuntaohjelman mukaiseen tietoverk- Arkistopalvelujen tulosalue:
13115: kojen kehittämiseen ja elektronisen aineiston Kokoelmia koskevien palvelutapahtumien
13116: tuottamiseen. määrä on 3 800.
13117:
13118: 1999 määräraha 25 747 000 Menojen ja tulojen erittely: mk
13119: 1998 määräraha 24 297000 Bruttomenot 16 067 000
13120: 1998 lisämääräraha 293 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 850 000
13121: 1997 tilinpäätös 22 018 000 Muut toimintamenot 14 217 000
13122: Bruttotulot 1 350 000
13123: Maksullisen toiminnan tulot
13124: 23. (29.90.23) Suomen elokuva-arkiston toi- - muut suoritteet 1 350000
13125: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) Nettomenot 14 717 000
13126: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
13127: 14 717 000 mk. Maksullisen toiminnan tulot perustuvat ope-
13128: Määrärahasta saa käyttää esitystoiminnan ja tusministeriön päätökseen (124411996) Suo-
13129: muun maksullisen palvelutoiminnan hintatu- men elokuva-arkiston maksullisista suoritteis-
13130: keen enintään 500 000 mk. ta.
13131: Se l v i t y s o s a : Kulttuuripoliittisista syis- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
13132: tä hintatuella katetaan noin 27 % maksullisen otettu huomioon tukityöllistettyjen hoitamien
13133: toiminnan erillismenoista. tehtävien vakinaistaiDiseksi 610 000 mk viiden
13134: Opetusministeriö on asettanut talousarvio- henkilön palkkauksina siirtona momentilta
13135: esityksen valmistelun yhteydessä Suomen elo- 34.06.02.
13136: kuva-arkistolle vuodelle 1999 alustavasti seu-
13137: raavat tulostavoitteet 1999 määräraha 14 717 000
13138: Elokuvaperinteen tallettamisen tulosalue: 1998 määräraha 13 538 000
13139: Nitraattifilmiä pelastekopioidaan noin 1998 lisämääräraha 195 000
13140: 20 000 metriä ja kotimaista värifilmiä 20 000 1997 tilinpäätös 12 792 000
13141: metriä sekä mustavalkoista asetaattifilmiä
13142: 20 000 metriä. 24. (29.96.21) Valtion elokuvatarkastamon
13143: Lakisääteisenä talletuksena vastaanotetaan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
13144: vuosituotantojen mukaan yhteensä noin 150
13145: Momentille myönnetään 2 800 000 mk.
13146: nimikettä.
13147: Selvitysosa : Valtion elokuvatarkasta-
13148: Ulkomainen elokuvakokoelma kasvaa noin
13149: molla on neljä tulosaluetta: elokuvien ja video-
13150: 400 kopiolla.
13151: ohjelmien ennakkotarkastus, lausuntojen anta-
13152: Videokokoelma lisääntyy vapaakappalelain
13153: minen viranomaisille, rekisteröinti ja ilmoitus-
13154: perusteella noin 1 600 nimikkeellä.
13155: ten käsittely sekä asiakaspalvelu.
13156: Siirretään videolle kotimaisia lyhytelokuvia.
13157: Opetusministeriö on asettanut talousarvio-
13158: Jatketaan digitaalisen videoyksikön rakenta-
13159: esityksen valmistelun yhteydessä Valtion elo-
13160: mista.
13161: 230 29.91
13162:
13163: kuvatarkastamolle vuodelle 1999 alustavasti sista, 195 678 000 mk valtionosuusleikkausten
13164: seuraavat tulostavoitteet osuutena sekä 14 600 000 mk verotuloihin pe-
13165: Tarkastettujen pitkien elokuvien lukumäärä rustuvina tasauserinä ja siirtymätasauserinä.
13166: on 400.
13167: Tarkastettujen lyhytelokuvien lukumäärä on 1999 määräraha 6 163 000
13168: 400. 1998 määräraha 110 510 000
13169: Viranomaisille annettavien lausuntojen lu- 1997 tilinpäätös 321 990 138
13170: kumäärä on noin 5 000.
13171: Tarkastusviranomaiselle ilmoitettavia ohjel- 31. (29.94.31) Valtionosuus yleisten kirjas-
13172: mia on noin 800, rekisteröitäviä elokuvia ja vi- tojen perustamiskustannuksiin (arviomäärära-
13173: deo-ohjelmia noin 6 600.
13174: ha)
13175: Toiminnasta kertyvät tulot on merkitty mo-
13176: mentille 12.29.91. Momentille myönnetään 36 000 000 mk.
13177: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13178: 1999 määräraha 2 800 000 toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
13179: perustamishankkeiden sekä peruskoulun, luki-
13180: 1998 määräraha 2 700000
13181: on ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja
13182: 1998 lisämääräraha 60000 -avustuksista annetun lain (1112/1978) mu-
13183: 1997 tilinpäätös 2 678 000 kaisten perustamiskustannusten valtionosuuk-
13184: sien maksamiseen.
13185: 30. (29.94.30) Valtionosuudet ja -avustukset Vuonna 1999 saa myöntää opetus- ja kult-
13186: yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (ar- tuuritoimen rahoituksesta annetun lain mu-
13187: viomääräraha) kaista valtionosuutta kirjastojen perustamis-
13188: Momentille myönnetään 6 163 000 mk. hankkeille tammikuun 1999 hintatasossa yh-
13189: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- teensä enintään 35 000 000 mk.
13190: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten Vuonna 1999 saa edellisen lisäksi vahvistaa
13191: kirjastojen valtionosuuksien ja -avustusten laajuuksia sellaisille perustamishankkeille,
13192: maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää joille valtionosuus tullaan myöntämään vuon-
13193: kuntien valtionosuuslain mukaisten verotuloi- na 2000 tai sen jälkeen siten, että arvio hank-
13194: hin perustuvan valtionosuuksien tasauksen ja keista aiheutuvista valtionosuuksista vuoden
13195: siirtymätasauksen maksamiseen kunnille. 1999 tammikuun hintatasossa on yhteensä
13196: Se l v i t y s osa : Kirjastojen valtionosuu- enintään 30 000 000 mk.
13197: den perusteena käytettävä keskimääräinen yk- S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden käytön
13198: sikköhinta on 229 mk asukasta kohden. arvioidaan jakautuvan seuraavasti:
13199: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
13200: tykseen liittyvän esityksen kirjastolain muutta- mk
13201: misesta siten, että kirjastojen valtionosuuksiin Vuoden 1999 rahoituspäätösten edel-
13202: ja -avustuksiin voidaan vuonna 1999 käyttää lyttämät rakennusaikaiset valtionosuu-
13203: myös taiteen tukemiseen osoitettuja veikkauk- det 6 000000
13204: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Valtion- Vuosien 1993-1998 rahoituspäätösten
13205: osuuksiinja -avustuksiin on lisäksi myönnetty edellyttämät valtionosuudet 25 000000
13206: Ennen vuotta 1993 myönnettyjen ra-
13207: 471 200 000 mk momentilla 29.90.52.
13208: kentamislupien edellyttämät valtion-
13209: Määrärahan mitoitukseen sisältyy osuudet 5 000000
13210: 504 359 000 mk kuntien asukaskohtaisesti Yhteensä 36 000000
13211: määräytyvänä osuutena toiminnan kustannuk-
13212: 29.91 231
13213:
13214: Valtionosuuden myöntämisvaltuudesta arvi-
13215: oidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavas-
13216: ti, milj. mk:
13217:
13218: 2000 2001 2002
13219: Ennen vuotta 1999 myönnetyt luvat ja tehdyt rahoituspäätökset 26 27 25
13220: Vuonna 1999 tehtävät rahoituspäätökset 5 2 4
13221: Yhteensä 31 29 29
13222:
13223: 1999 määräraha 36 000000 Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun-
13224: 1998 määräraha 42 000000 nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
13225: 1997 tilinpäätös 38 500 000 kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain
13226: muuttamisesta siten, että sanotusta laista aihe-
13227: 32. (29.93.30) Valtionosuudet ja -avustukset utuvien menojen rahoittamiseen voidaan
13228: museoille ( arviomääräraha) vuonna 1999 käyttää myös taiteen tukemiseen
13229: osoitettuja veikkauksen ja raha-arpajaisten
13230: Momentille myönnetään 23 407 000 mk.
13231: voittovaroja.
13232: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13233: V altionosuuksiin ja -avustuksiin on lisäksi
13234: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
13235: myönnetty 35 635 000 mk momentilla
13236: museoiden valtionosuuksien ja -avustusten
13237: 29.90.52.
13238: maksamiseen. Valtionosuuden laskennallisena
13239: Määrärahan mitoitukseen sisältyy
13240: perusteena käytettävä henkilötyövuosien mää-
13241: 80 671 000 mk kuntien asukaskohtaisesti mää-
13242: rä on enintään 1 020.
13243: räytyvänä osuutena toiminnan kustannuksista
13244: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000
13245: ja 8 444 000 mk valtionosuusleikkausten
13246: mk avustusten maksamiseen tietoyhteiskunta-
13247: osuutena.
13248: ohjelman mukaisiin hankkeisiin.
13249: S e l v i t y s o s a : Valtionosuuden perustee-
13250: 1999 määräraha 3 930 000
13251: na käytettävä yksikköhinta on 188 782 mk
13252: 1998 määräraha 2130 000
13253: henkilötyövuotta kohden.
13254: Museoiden lakisääteisiin valtionosuuksiin ja 1997 tilinpäätös 334 000
13255: -avustuksiin on lisäksi myönnetty 76 935 000
13256: mk momentilla 29.90.52.
13257:
13258: 1999 määräraha 23 407 000 50. (29.93.50 ja 96.50) Eräät avustukset
13259: 1998 määräraha 21 330 000 (siirtomääräraha 3 v)
13260: 1997 tilinpäätös 17 442000 Momentille myönnetään 18 350 000 mk.
13261: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain
13262: 33. (29.96.30) Valtionosuus ja -avustus kun- (6011985) 19 §:n nojalla sekä kulttuurihistori-
13263: tien kulttuuritoimintaan (arviomääräraha) allisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapi-
13264: toa tai parantamista ja kulttuurihistoriallisesti
13265: Momentille myönnetään 3 930 000 mk.
13266: arvokkaiden alusten entistämistä ja korjausta
13267: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri-
13268: varten myönnettävien avustusten maksami-
13269: toimen rahoituksesta annetun lain mukaisten
13270: seen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää perinteen
13271: valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen
13272: tallentamistyöhön, avustusten maksamiseen
13273: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain
13274: yhdistysten ja järjestöjen seurantalojen korja-
13275: (728/1992) mukaista toimintaa varten. Val-
13276: ?stöihin, korjaustoimintaan liittyvään selvitys-
13277: tionosuuden perusteena käytettävä yksikkö-
13278: Ja tarkastustyöhön, valistus- ja neuvontatoi-
13279: hinta on 25 mk asukasta kohden.
13280: mintaan sekä kulttuurin tukemiseen liittyvien
13281: 232 29.91
13282:
13283: avustusten, apurahojen ja palkintojen sekä pro- museotilojen sekä eräiden uusien museotilojen
13284: jekteista aiheutuvien menojen maksamiseen. näyttelyvarustuksen ja kalustohankintojen
13285: S e l v i t y s o s a : Entistämis- ja korjaus- sekä niiden suunnittelumenojen maksamiseen.
13286: avustuksiin on lisäksi myönnetty 5 500 000 Vuonna 1999 saa tehdä kaluste-, laite- ja pal-
13287: mk momentilla 29.90.52, mikä on tarkoitus veluhankintoja koskevia sopimuksia siten, että
13288: käyttää seurantalojen korjaustöihin myönnet- niistä aiheutuu valtiolle menoja vuoden 1999
13289: täviin avustuksiin. jälkeen enintään 15 200 000 mk.
13290: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: Se l v i t y s osa : Hankintojen kustannusar-
13291: viot ovat yhteensä 18 300 000 mk.
13292: mk
13293: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 1999 määräraha 1600 000
13294: rakennusten kunnossapitoa tai paranta- 1998 määräraha 1 500 000
13295: mista varten 3 100 000
13296: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 75. (29.93.75 osa) Perusparannukset ja ta-
13297: alusten entistämis- ja korjausavustuk-
13298: siin 1500 000 lonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)
13299: Avustukset seurantalojen korjaustöi- Momentille myönnetään 23 200 000 mk.
13300: hin, korjaustoimintaan liittyvään selvi- Määrärahaa saa käyttää myös seitsemää hen-
13301: tys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa-
13302: neuvontatoimintaan 2000000 miseen määräaikaisiin tehtäviin.
13303: Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja
13304: tutkimiseen 590 000 Käyttösuunnitelma: mk
13305: UKK-perinneyhdistykselle 60000 1. Museoviraston perusparannukset
13306: Mannerheim-museolle 100 000 ja pienet rakennushankkeet 3 000000
13307: Lehtimiespalkintoihin 200000 2. Kansallismuseon peruskorjaus 20 200000
13308: Rauhantyön edistämiseen 2500 000 Yhteensä 23 200000
13309: Saamelaiskäräjille saamenkielisen
13310: kulttuurin edistämiseen ja saarnelais-
13311: Käyttösuunnitelman kohtaan 1 sisältyviin
13312: järjestöjen toimintaan 1 000 000
13313: Vähemmistökulttuurien tukemiseen ja hankkeisiin liittyviä valtion talousarviosta an-
13314: rasismin vastaiseen työhön 1 500 000 netun lain (42311988) 10 §:n tarkoittamia si-
13315: Eräiden kansalaisjärjestöjen toimintaan 395 000 toumuksia saa vuonna 1999 tehdä siten, että
13316: Kuurojen liiton toimintaan 495 000 vuoden 1999 jälkeen aiheutuvat menot ovat
13317: Näkövammaisten kulttuuripalvelu enintään 2 000 000 mk. Kansallismuseon pe-
13318: ry:lle kulttuuritoimintaan 110 000 ruskorjauksen kustannusarvio on yhteensä
13319: Kulttuurilehtien tukemiseen 4 500000 66 200 000 mk, mistä rakennuksen korjaus-
13320: Sibeliuksen kootut teokset -projektin työn laajuus on 7 566 m 2 ja kustannusarvio
13321: julkaisemistyöhön 300000 61 000 000 mk eli 8 062 mklm2 , lisärakenta-
13322: Yhteensä 18 350 000 miseen osuus 604 m 2 ja kustannusarvio
13323: 3 900 000 mk eli 6 457 mklm2 sekä aluetöiden
13324: 1999 määräraha 18 350 000 osuus 1 300 000 mk.
13325: 1998 määräraha 18 350 000 S e l v i t y s o s a : Kansallismuseon perus-
13326: 1997 tilinpäätös 18 350 000 korjaukseen on aikaisemmin myönnetty yh-
13327: teensä 39 000 000 mk.
13328: 70. (29.93.70) Kaluston hankinta (siirto-
13329: määräraha 3 v) 1999 määräraha 23 200000
13330: Momentille myönnetään 1 600 000 mk. 1998 määräraha 32 800 000
13331: Määrärahaa saa käyttää Kansallismuseon 1997 tilinpäätös 19 910 000
13332: korjattavien tilojen, Tennispalatsiin tulevien
13333: 29.93 233
13334:
13335: 95. (29.93.95) Kulttuuriympäristön suoje- jen ja lain nojalla suoritettavien korvausten
13336: lusta aiheutuvat menot (arviomääräraha) maksamiseen.
13337: Momentille myönnetään 100 000 mk.
13338: Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain 1999 määräraha 100000
13339: (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien meno- 1998 määräraha 100 000
13340: 1997 tilinpäätös
13341:
13342:
13343: (93.) Museovirasto ja kulttuuriperinne
13344:
13345: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
13346:
13347: (21.) Suomenlinnan hoitokunnan toiminta- (50.) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
13348: menot (siirtomääräraha 2 v) Selvitysosa : Momentti on poistettu ta-
13349: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- lousarviosta ja sen määräraha on huomioitu
13350: mentiksi 29.90.24. momentin 29.91.50 laskelmissa.
13351:
13352: (22.) Museoviraston toimintamenot (siirto- (70.) Kaluston hankinta (siirtomääräraha
13353: määräraha 2 v) 3 v)
13354: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
13355: mentiksi 29.91.21. mentiksi 29.91.70.
13356:
13357: (30.) Valtionosuudet ja -avustukset museoil- (75.) Perusparannukset ja talonrakennukset
13358: le (arviomääräraha) (siirtomääräraha 3 v)
13359: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
13360: mentiksi 29.91.32. lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
13361: oon momentin 29.90.74 ja 91.75 laskelmissa.
13362: (40.) Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy:lle
13363: (arviomääräraha) (95.) Kulttuuriympäristön suojelusta aiheu-
13364: Se l v i t y s osa : Momentti on siirretty mo- tuvat menot (arviomääräraha)
13365: mentiksi 29.90.40. Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
13366: mentiksi 29.91.95.
13367:
13368:
13369: (94.) Kirjastotoimi
13370:
13371: Selvitysosa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 21, 30 ja 31 on siirretty lu-
13372: kuun 29.91 vastaaviksi momenteiksi.
13373:
13374:
13375: (96.) Kulttuurin muut menot
13376:
13377: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta.
13378: 234 29.98
13379:
13380: (21.) Valtion elokuvatarkastamon toiminta- (51.) Eräät kulttuurihankkeet (EU) (siirto-
13381: menot (siirtomääräraha 2 v) määräraha 2 v)
13382: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- Se l v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta-
13383: mentiksi 29.91.24. lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
13384: oon momentin 29.01.22laskelmissa.
13385: (30.) Valtionosuus ja -avustus kuntien kult-
13386: tuuritoimintaan (arviomääräraha) (52.) Alvar Aallon ja arkkitehtuurin juhlara-
13387: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- han tuoton käyttö
13388: mentiksi 29.91.33. Se l v i t y s osa : Momentti on poistettu ta-
13389: lousarviosta.
13390: (50.) Eräät avustukset
13391: S e l v i t y s o s a : Momentti on poistettu ta- 1998 määräraha 2000 000
13392: lousarviosta ja sen määräraha on otettu huomi-
13393: oon momentin 29.91.50 laskelmissa.
13394:
13395:
13396: 98. (29.98, osa) Liikuntatoimi
13397:
13398: Se l v i t y s osa : Opetusministeriö tukee lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaa, kilpa- ja huip-
13399: pu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, liikuntatieteellistä toimintaa, liikunnan kou-
13400: lutusta, liikuntapaikkarakentamista sekä kansainvälistä liikuntayhteistyötä. Tavoitteena on lii-
13401: kunnan avulla edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja ke-
13402: hitystä. Liikuntaedellytysten parantamiseksi kehitetään hallinnonalojen välistä yhteistyötä
13403: valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
13404: Rakentamisavustuksissa painotetaan peruskorjaushankkeita ja kiinnitetään huomiota erityisesti
13405: turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin.
13406: Liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi jatketaan vuonna 1998 käynnistynyttä kansain-
13407: välistä arviointia. Luodaan järjestelmä valtionhallinnon toimenpiteiden arvioimiseksi liikunnan
13408: alueella.
13409: Kansainvälisessä yhteistyössä painottuu ED-puheenjohtajuudesta sekä Helsinki 2006 -olym-
13410: piakisahankkeen edistämisestä aiheutuva toiminta. Jatketaan liikunnan terveysohjelmaa sekä toi-
13411: menpiteitä urheilun eettisten arvojen, esimerkiksi tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi
13412: liikunnassa ja liikunnan keinoin.
13413:
13414: 50. (29.98.50 osa) Veikkauksen ja raha-ar- hinta kuntien liikuntatoiminnan osalta on 64
13415: pajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakas- mk asukasta kohti. Määrärahaa saa käyttää
13416: vatustyön tukemiseen (arviomääräraha) myös liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen,
13417: Momentille myönnetään 444 499 000 mk. liikunta- ja vapaa-aikarakentamisen tutkimuk-
13418: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- seen, urheilijoiden ja valmentajien apurahoi-
13419: toimen rahoituksesta annettuun lakiin, liikun- hin, valtion liikuntaneuvoston sekä sen jaosto-
13420: talakiin sekä vapaasta sivistystyöstä annettuun jen, läänien liikuntatoimen, kansainvälisen lii-
13421: lakiin perustuvien valtionosuuksien ja -avus- kunta-alan yhteistyön, kokeilu- ja kehittämis-
13422: tusten sekä muiden urheilun ja liikuntakasva- toiminnan sekä liikuntatieteellisen toiminnan
13423: tustyön tukemiseen tarkoitettujen avustusten ja menoihin.
13424: apurahojen maksamiseen. Valtionosuuden las- Määrärahasta saa käyttää vapaasta sivistys-
13425: kennallisena perusteena käytettävä yksikkö- työstä annetun lain 14 §:n mukaisiin avustuk-
13426: 29.98 235
13427:
13428: siin enintään 1 700 000 mk ja enintään tä on tarkoitettu 6 000 000 mk paikallisen seu-
13429: 2 000 000 mk avustuksina tietoyhteiskuntaoh- ratoiminnan kehittämiseen, muun muassa
13430: jelman mukaisiin kehittämishankkeisiin. Li- koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvään las-
13431: säksi määrärahasta saa käyttää enintään ten ja nuorten liikunnan kehittämisohjelmaan,
13432: 1 350 000 mk opetus- ja kulttuuritoimen rahoi- 1 000 000 mk liikuntatieteelliseen tutkimuk-
13433: tuslain 42 §:n mukaisen avustuksen maksami- seen, 10 000 000 mk liikuntapaikkarakentami-
13434: seen Suomen Urheilumuseosäätiölle. seen, 2 000 000 mk liikunnan koulutuskeskus-
13435: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea ten rakentamisavustuksiin ja 5 800 000 mk lii-
13436: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palk- kuntajärjestöjen toiminta-avustuksiin.
13437: kaamiseen. Määrärahan mitoitukseen sisältyy
13438: Se l v i t y s osa : Määrärahan arvioidaan 29 404 000 mk valtionosuusleikkausten osuu-
13439: jakautuvan seuraavasti: tena.
13440: Valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskus-
13441: mk ten valtionosuuden perusteena olevien opiske-
13442: Valtionosuudet kuntien liikuntatoi- lijavuorokausien määrä on 250 000 ja alueel-
13443: meen 91 884 000 listen koulutuskeskusten opiskelijapäivien
13444: Liikunnan kansalaistoiminta määrä47 000.
13445: Suomen Liikunta ja Urheilu ry 6000000
13446: Suomen Olympiayhdistys 15 000 000 1999 määräraha 444 499 000
13447: Liikuntajärjestöt 120 800000 1998 määräraha 420 236 000
13448: Arvokilpailumatkat, Euro-cup-kil-
13449: pailumatkatja tappiontakuut 3 200000 1997 tilinpäätös 452 347 216
13450: Rasismin vastaiset projektit 1000000
13451: Liikuntajärjestöjen kehittämisavus- (51.) Nuorten työpajatoiminnan kehittämi-
13452: tukset 6 600000 nen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)
13453: Seuratoiminnan sekä lasten ja nuor- Se l v i t y s osa : Momentti on siirretty mo-
13454: ten liikunnan kehittämisohjelma 6 000000 mentiksi 29.99.51.
13455: Urheilijoiden apurahat ja valmentaji-
13456: en tuki 3 000000
13457: Liikuntapaikkarakentaminen 83 867 000 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuk-
13458: Kansainvälinen yhteistyö 4 500000 sille
13459: Liikunnan koulutuskeskukset 64 256000 Momentille myönnetään 13 340 000 mk.
13460: Liikunnan koulutus, tutkimus ja tie- Määrärahaa saa käyttää vapaasta sivistys-
13461: donvälitys työstä annetun lain mukaisten valtionosuuksi-
13462: Avustukset liikuntatieteellisiin tut- en maksamiseen.
13463: kimusprojekteihin ja liikuntatieteelli- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
13464: sille yhteisöille 20 300000
13465: Liikunnan anti-doping-toiminta,
13466: sa on otettu vähennyksenä huomioon
13467: koulutus ja Suomen Urheilumuseo- 36 100 000 mk siirtona momentille 29.60.30
13468: säätiö 6 240000 liikunnan koulutuskeskuksissa järjestettävän
13469: Liikunnan terveysohjelma 4 400000 ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin.
13470: Valtion liikuntaneuvosto 1 300000 Liikunnan koulutuskeskusten valtionapuihin
13471: Läänien liikuntatoimi 1700000 on lisäksi myönnetty 64 256 000 mk momen-
13472: Opetusministeriön käytettäväksi 4452000 tilla 29.98.50.
13473: Yhteensä 444 499000
13474: 1999 määräraha 13 340 000
13475: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse- 1998 määräraha 42 740000
13476: nä huomioon 24 800 000 mk veikkausvoitto- 1997 tilinpäätös 15 327 000
13477: varojen kertymän kasvun johdosta. Lisäykses-
13478: 236 29.99
13479:
13480: 99. (29.98, osa) Nuorisotyö
13481:
13482: S e l v i t y s o s a : Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten elinolojen parantamiseksi
13483: kehitetään hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja sovitetaan yhteen nuorisopoliittisia toimenpiteitä
13484: valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä tuetaan vastaavaa kehitystä kunnissa. Samoista läh-
13485: tökohdista tuetaan kansalaisyhteiskunnan rakentumista.
13486: Nuorten työpajatoimintaa sekä muita toimenpiteitä kehitetään nuorten syrjäytymisen ehkäise-
13487: miseksi ja nuorisotyöttömyyden seurausvaikutusten lieventämiseksi. Nuorten kansalaistoimintaa
13488: tuetaan tasa-arvon, monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen lähtökohdista
13489: painottaen nuorisotoiminnan uusia toteuttamistapoja.
13490: Tietohuoltoa ja nuorisotutkimusverkostoa kehitetään nuorten elinolojen näkökulmasta. Koulu-
13491: laisten iltapäivätoiminnan kokeiluhankkeet käynnistetään.
13492: Nuorisotoimen kansainväliset mahdollisuudet ja nuorisopolitiikan maatutkimuksen tulokset
13493: hyödynnetään yhteistyössä Euroopan neuvoston nuorisokomitean kanssa. Nuorisopolitiikkaa ke-
13494: hitetään osana Euroopan unionin pohjoista ulottuvuutta ja huolehditaan EU:n puheenjohtajuus-
13495: kaudella nuorisopoliittisten ohjelmien kehittämisestä.
13496:
13497: 50. (29.98.50, osa) Veikkauksen ja raha-ar- S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan
13498: pajaisten voittovarat nuorisonkasvatustyön tu- jakautuvan seuraavasti:
13499: kemiseen (arviomääräraha)
13500: mk
13501: Momentille myönnetään 114 301 000 mk.
13502: Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuri- Valtionosuudet kuntien nuorisotyö-
13503: toimen rahoituksesta annettuun lakiin ja nuori- hön 37 086000
13504: sotyölakiin (23511995) perustuvien valtion- Nuorison kansalaistoiminta 41000000
13505: osuuksien ja -avustusten sekä muiden nuoriso- Valtakunnalliset nuorisokeskukset 11000000
13506: Kansainvälinen yhteistyö 3 500000
13507: työn ja -toiminnan tukemiseen tarkoitettujen Nuorisotutkimus 3 100 000
13508: avustusten ja apurahojen maksamiseen. Val- Nuorisotyön koulutus, kokeilu, tieto-
13509: tionosuuden laskennallisena perusteena käy- huolto, nuorisokulttuuri ja nuoriso-
13510: tettävä yksikköhinta on kuntien nuorisotyön matkailu 4 500000
13511: osalta 73 mk alle 29-vuotiasta asukasta kohti. Koululaisten iltapäivätoiminta 1500 000
13512: Määrärahaa saa käyttää myös valtakunnallis- Nuorisoasiain neuvottelukunta ja
13513: ten nuorisokeskusten tukemiseen, nuorisoasi- avustustoimikunta 1300 000
13514: ain neuvottelukunnan ja sen jaostojen, valta- Läänien nuorisotoimi 2000000
13515: kunnallisten nuorisojärjestöjen avustustoimi- Nuorten työpajatoiminnan kehittämi-
13516: kunnan, läänien nuorisotoimen, kansainvälisen nen 6000000
13517: Opetusministeriön käytettäväksi 3315000
13518: nuorisoalan yhteistyön, koululaisten iltapäivä-
13519: Yhteensä 114 301000
13520: toiminnan, nuorisotutkimuksen ja kehittämis-
13521: toiminnan menoihin sekä nuorison kulttuurita- Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
13522: pahtumien järjestämiseen. oon lisäyksenä 10 500 000 mk veikkausvoitto-
13523: Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen- varojen kertymän kasvun johdosta. Lisäykses-
13524: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- tä on tarkoitettu 6 000 000 mk nuorten työpa-
13525: miseen. jatoiminnan kehittämiseen, 1 500 000 mk
13526: koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen
13527: liittyvien hankkeiden käynnistämiseen,
13528: 1 100 000 mk nuorisotutkimusverkoston ke-
13529: 29.99 237
13530:
13531: hittämiseen ja 1 900 000 mk muuhun nuori- Määrärahaa saa käyttää EU :n sosiaalirahas-
13532: sonkasvatustyön tukemiseen. tosta rahoitettavien ohjelmien sisältämien
13533: Määrärahan mitoitukseen sisältyy hankkeiden kansallisen rahoitusosuuden mak-
13534: 12 812 000 mk valtionosuusleikkausten osuu- samiseen valtion osalta sekä muuhun nuorten
13535: tena. työpajatoiminnan tukemiseen. Määrärahasta
13536: on varattu 8 200 000 mk ED-hankkeiden kan-
13537: 1999 määräraha 114 301 000 sallista rahoitusosuutta varten. Nuorten työpa-
13538: 1998 määräraha 103 264 000 jatoiminnan kehittämiseen on lisäksi myönnet-
13539: 1997 tilinpäätös 112 310 339 ty 6 000 000 mk momentilla 29.99.50.
13540:
13541: 51. (29.98.51) Nuorten työpajatoiminnan 1999 määräraha 15 000 000
13542: kehittäminen (osa EU) (siirtomääräraha 2 v) 1998 määräraha 21 000 000
13543: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 15 000 000
13544: 238
13545:
13546:
13547:
13548:
13549: Pääluokka 30
13550: MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
13551:
13552:
13553: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärä vuodelle 1999 arvioidaan 5 670
13554: henkilötyövuodeksi.
13555: Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
13556: Ministeriön keskeisenä tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Toimintalin-
13557: jat tämän tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty vuoden 1997 alussa hyväksytyssä ministeriön
13558: luonnonvarastrategiassa, jota sovelletaan käytäntöön ministeriön eri toimialojen toiminnan suun-
13559: nittelun ja ohjauksen kautta. Ministeriön toimilla pyritään turvaamaan uusiutuvien luonnonvaro-
13560: jen tuottokyky, luonnon monimuotoisuus ja tuotteiden korkea laatu sekä edistämään maatalouden
13561: ja muiden maaseutuelinkeinojen elinvoimaisuutta, uusiutuvien luonnonvarojen monipuolista
13562: hyödyntämistä ja kotimaisen puun käytön lisäämistä. Pyrkimyksenä on myös vesistöihin ja poh-
13563: javeteen kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen. Tutkimuksen oikeaan kohdentami-
13564: seen ja seurantajärjestelmien toimivuuteen kiinnitetään lisäksi huomiota.
13565: Maa- ja puutarhatalous
13566: Maa- ja puutarhatalouden kehittämisen tavoitteena on luoda toimintaedellytykset kotimaiselle
13567: elintarviketuotannolle ottaen huomioon uusiutuvien luonnonvarojen kestävän, taloudellisen ja
13568: monipuolisen käytön vaatimukset. Tavoitteiden toteuttamiseksi käytetään muiden muassa EU:n
13569: kokonaan tai osaksi rahoittamia yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmiä sekä niitä täydentäviä
13570: kansallisia toimenpiteitä. Epäedullisista luonnonoloista johtuvan kilpailuhaitan kompensoijana
13571: liittymissopimuksen mahdollistamien kansallisten tukijärjestelmien merkitys on keskeinen.
13572: Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muotoutumiseen si-
13573: ten, että se ottaisi nykyistä paremmin huomioon maamme erityispiirteet. Erityisen tärkeää tämä
13574: on nyt, kun maatalouspolitiikkaa ollaan uudistamassa (Agenda 2000) valmistauduttaessa unionin
13575: laajenemiseen, WTO:n uuteen neuvottelukierrokseen sekä uuteen rakennerahastokauteen.
13576: Keskeisenä tavoitteena on Agenda 2000:een sisältyvien ns. maaseutusuunnitelmien laatiminen
13577: vuonna 2000 alkavalle uudelle kaudelle. Suunnitelman keskeisiä osia ovat EU:n osaksi rahoitta-
13578: mat ympäristötuki-, luonnonhaittakorvaus-, pellonmetsitys- ja varhaiseläkejärjestelmät sekä
13579: EU :n tavoitealueiden ulkopuolisella alueella maatalouden rakenteen ja maaseudun kehittämistoi-
13580: menpiteet. Yhdessä muiden hallinnonalojen kanssa osallistutaan EU:n uuden rakennerahastokau-
13581: den tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden laadintaan sekä varmistetaan nykyisen kauden ohjel-
13582: mien mahdollisimman hyvä toteutuminen. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelmien edellyttämi-
13583: en säädösten laadintaan ja rahoitusjärjestelyissä tapahtuvien muutosten ennakointiin, siten että
13584: järjestelmät ovat toimintavalmiina heti uuden kauden alussa.
13585: 30. 239
13586:
13587: Kansallisten toimenpiteiden osalta keskeisenä tavoitteena on vakavien vaikeuksien tuen jatku-
13588: misen turvaaminen ja liittymissopimukseen neuvoteltujen siirtymäkauden ja pitkäaikaisten toi-
13589: menpiteiden kohdentaminen siten, että ne edistävät parhaalla mahdollisella tavalla Suomen maa-
13590: talouden sopeutumista EU:n yhteiseen, muuttuvaan maatalouspoliittiseen järjestelmään.
13591: Maatalouden rakenteen kehittämiseksi huolehditaan investointitukijärjestelmän tehokkaasta
13592: täytäntöönpanosta erityisesti niiden alueiden ja kohteiden osalta, joiden tukemismahdollisuus
13593: voimassa olevien päätösten mukaan päättyy vuoden 1999 lopulla. Kilpailukykyisen maatalouden
13594: ohella kiinnitetään erityistä huomiota maaseudulla harjoitetun muun yritystoiminnan monipuo-
13595: listamiseen. Maatiloilla harjoitetun muun yritystoiminnan rahoitus tapahtuu pääosin Maatilatalo-
13596: uden kehittämisrahaston varoin ja tilojen ulkopuolinen toiminta pääosin talousarvion varoin osa-
13597: na EU-osarahoitteista tavoitteiden 6 ja 5b mukaista ohjelmaperusteista kehittämistoimintaa. Maa-
13598: tilatalouden kehittämisrahaston rahoitusvarmuus säilytetään. Tukijärjestelmiä hoidetaan siten,
13599: että suuria alueellisia kilpailueroja ei pääse syntymään. Varmistetaan tukijärjestelmien nopea ja
13600: häiriötön toimeenpano.
13601: Maaseudun kehittäminen
13602: Tavoitteena on, että maaseudun kokonaisväestö säilyy nykyisellä tasolla, vaikka syrjäisimpien
13603: kylien asukkaiden määrä väheneekin. Keinoina ovat esimerkiksi maatalousväestön toimeentulo-
13604: perustan laajentaminen sekä maaseudun palvelujen ja vetovoimatekijöiden parantaminen. Toi-
13605: menpiteitä tuetaan useiden hallinnonalojen toimenpitein osana EU:n rakenne- ja aluepolitiikkaa
13606: ja kokonaan kansallisin varoin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala osallistuu kuluvalla
13607: kaudella EU:n osaksi rahoittamien tavoitteiden 6 (erittäin harvaan asutut alueet), 5b (maaseutu-
13608: alueet) ja 2 (teollisuuden rakennemuutoksesta kärsivät alueet) mukaisten aluekehitysohjelmien
13609: toteutukseen komission hyväksymien rahoituskehysten mukaisesti. Maa- ja metsätalousministe-
13610: riö huolehtii myös LEADER II -yhteisöaloiteohjelman (yhteistoiminta maaseudun talouden ke-
13611: hittämiseen tähtäävien toimien välillä) hallinnoinnista. Tavoitteena on ohjelmien täysimääräinen
13612: toteutus. Seudullinen kehittäminen turvataan myös EU:n tavoitealueiden ulkopuolella kokonaan
13613: kansallisen paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjelman (ns. POMO-ohjelma) avulla, jonka
13614: rahoitus tulee Maatilatalouden kehittämisrahastosta.
13615: Unionin kokonaan rahoittaman maatalouden interventiotoiminnan osalta tavoitteena on erityi-
13616: sesti vientitukien, reseptijärjestelmien ja tukitodistusten sujuva käsittely, jotta EU:lta tuleva ra-
13617: hoitus voidaan tehokkaasti hyödyntää.
13618: Tutkimus ja neuvonta
13619: Maa- ja puutarhatalouden, niihin liittyvän elintarviketuotannon ja maaseudun muiden elinkei-
13620: nojen kehitystä tuetaan aktiivisesti myös tutkimuksen ja neuvonnan avulla. Maataloudellista tut-
13621: kimusta suunnataan tutkimusohjelmilla ministeriön toiminnan, EU:n säädösten valmistelutarpei-
13622: den ja maaseudun elinkeinojen kehityksen kannalta strategisesti tärkeille kehittämisalueille. Tut-
13623: kimuksella tuetaan erityisesti EU:n jäsenyyteen sopeutumista, EU:n maatalouspolitiikan
13624: uudistukseen valmistautumista, maatila- ja puutarhayritysten kilpailukyvyn paranemista ja uuden
13625: tuotannon, tuotantomenetelmien ja teknologioiden kehittymistä. Myös elintarviketuotannosta va-
13626: pautuvan peltoalan vaihtoehtoisia käyttömuotoja, uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyn-
13627: tämistä sekä tuotannon ympäristövaikutuksia painotetaan tutkimuksessa. Neuvontaa käytetään
13628: entistä tavoitteellisemmin edellä kuvattujen tavoitteiden ja elinkeinojen muutosten aikaansaami-
13629: seksi. Neuvonnan voimavaroja kohdistetaan erityisesti maaseutuyritysten tuotteiden, palvelujen
13630: ja tuotantotoiminnan laadun parantamistoimenpiteisiin.
13631:
13632:
13633:
13634:
13635: 10 380149M
13636: 240 30.
13637:
13638: Maa- ja puutarhatalouden tuotannon laadun ja turvallisuuden perustan kehittämiseksi tavoittee-
13639: na on vaikuttaa kasvinterveyttä ja kotieläinten ruokintaa koskevaan yhteisön lainsäädäntöön.
13640: Tarkastustoimi
13641: Pyritään säilyttämään kasvinterveydentila ja rehujen hygieninen taso nykyisellä hyvällä tasol-
13642: la. Tavoitteena on myös kehittää luonnonmukaisen tuotannon valvontaa erityisesti kuluttajien
13643: luottamuksen vaatimalla tavalla. Samalla jatketaan toimenpiteitä koko elintarvikeketjun kattavan
13644: laatujärjestelmän aikaansaamiseksi. Kasvintuotannon perusedellytysten turvaamiseksi ylläpide-
13645: tään kasvinjalostuslaitosta sekä perunanviljelyn ja siemenperunatuotannon kehittämiseksi sie-
13646: menperunakeskusta.
13647: Metsätalous
13648: Metsätaloutta ohjataan yleisesti hyväksyttyjen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti si-
13649: ten, että metsää kokonaisuudessaan hoidetaan ja käytetään säilyttäen sen tuottavuus, monimuo-
13650: toisuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus sekä sen mahdollisuus palvella nyt ja tulevaisuudessa
13651: taloudellisia, ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita. Näiden periaatteiden toimeenpa-
13652: nosta huolehditaan uudistetun metsälainsäädännön täytäntöönpanolla ja käyttämällä taloudellisia
13653: ohjauskeinoja, toiminnan ohjausta, vuorovaikutteista suunnittelua, neuvontaa ja tutkimusta.
13654: Valmisteltavassa kansallisessa metsäohjelmassa on tarkoitus korostaa edellä mainitun lisäksi
13655: maaseutu-, työvoima-, puuhun perustuvaa pienyritys-, energia- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita
13656: sekä kansainvälisiä näkökohtia.
13657: Metsäntutkimusta suunnataan edelleen ongelmakeskeisillä tutkimusohjelmilla, kuten met-
13658: säklusteriohjelmalla. Sitomattomilla tutkimusmäärärahoilla lisätään sektorirajat ylittävää yhteis-
13659: tutkimusta.
13660: Kansainvälisessä metsäyhteistyössä Suomi pyrkii säilyttämään asemansa keskeisenä vaikutta-
13661: jana ja asiantuntijana. EU:ssa Suomen tavoitteena on osallistua aktiivisesti metsäpoliittiseen ja
13662: mahdollisen metsäsertifioinnin valmisteluun, metsäsektoria koskevan lainsäädännön ja metsäasi-
13663: oiden hallinnoinuin kehittämiseen sekä metsäntutkimuksen suuntaamiseen. EU :n säädösten mah-
13664: dollistamallatuella osarahoitetaan pellonmetsitystä, metsänparannustoimenpiteitä ja metsäsekto-
13665: rin maaseudun yhteistoimintaa.
13666: Kala-, riista- ja porotalous
13667: Keskeisenä lähtökohtana on luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön sallimissa rajois-
13668: sa. Tämä merkitsee ennen muuta sitä, että kalastus ja metsästys on mitoitettava kala- ja riistakan-
13669: tojen mukaan ja porokanta laidunten mukaan. Toiminnan kannalta avainasemassa ovat oikeat tie-
13670: dot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista.
13671: Kalataloutta hoidetaan elinkeinokalatalouden osalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukai-
13672: sesti. Kalavarojen suojelun lisäksi on tällöin otettava huomioon kalankuluttajien ja kalatalouteen
13673: liittyvien elinkeinojen harjoittajien tarpeet. EU :n yhteinen kalastuspolitiikka koskee kalalajista ja
13674: vesialueesta riippuen kalataloutta eri tavoin. Elinkeinokalatalous kokonaisuudessaan kuuluu ra-
13675: kennepolitiikan piiriin, mutta resurssi politiikka, markkinapolitiikka ja valvontajärjestelmät kos-
13676: kevat käytännössä vain merialueen kiintiöityjä kalalajeja. Elinkeinokalatalouden ohella myös va-
13677: paa-ajankalataloudella on suuri merkitys kalavarojen hyödyntämisessä. Vapaa-ajankalataloutta
13678: kehitetään kansallisin toimenpitein. Kestävän käytön sallimissa rajoissa lisätään niin vapaa-ajan-
13679: kalastajien kuin kalastusmatkailijoidenkin kalastusmahdollisuuksia.
13680: Kalavesien ylläpidon osalta panostetaan kalakantojen hoitotoiminnan tuloksellisuuden ja vai-
13681: kuttavuuden lisäämiseen sekä kalanviljelymenetelmien kehittämiseen.
13682: Riistataloudessa kiinnitetään huomiota erityisesti riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen estä-
13683: mistoimenpiteiden kehittämiseen sekä vahinkoa aiheuttavien riistaeläinten kantojen kasvun ra-
13684: joittamiseen. Tarve näiden kantojen säätelyyn kasvaa jatkuvasti.
13685: Porotaloudessa tärkeimpänä tehtävänä on poromäärien suhteuttaminen laidunten kestokykyyn.
13686: 30. 241
13687:
13688: Eläinlääkintä
13689: Tavoitteena on edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla luoda edellytykset talou-
13690: delliselle eläintuotannolle. Tavoitteena on myös suojata ihmisten terveyttä vastustamaila tartun-
13691: tojen leviämistä eläimistä ihmisiin sekä vannistamaila eläimistä saatavien elintarvikkeiden tur-
13692: vallisuus ja laatu.
13693: Eräiden EU-maiden eläintautitilanteesta johtuen varmistetaan helposti leviävien ja vaarallisten
13694: eläintautien, erityisesti TSE-tautien, tehokas kansallinen valvonta ja riskinarviointiin perustuvat
13695: ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
13696: Selvitetään eläinsuojelulain tavoitteiden toteutumista sekä lainsäädännön noudattamista.
13697: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseksi kehitetään hy-
13698: gienialain mukaisen valvonnan toimivuutta mm. käyttämällä hyväksi kuntien elintarvikevalvon-
13699: nan arviointeja sekä varmistetaan eläinten lääkitsemisen valvonta. Edistetään antibioottien hallit-
13700: tua käyttöä sekä selvitetään eläinten lääkitsemisen ympäristövaikutuksia.
13701: Kehitetään Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen toimintaa kansainvälisen arvioinnin pohjalta.
13702: Tietohallintoa kehitetään palvelemaan viranomaisvalvontaa ja päätöksentekoa huomioiden si-
13703: dosryhmien tarpeet.
13704: Vesivaratehtävät
13705: Tavoitteena on turvata terveydellisesti moitteettoman käyttöveden saanti sekä asianmukainen
13706: viemäröinti, huolehtia vesistöjen kestävästä käytöstä, maatalouden ja asutuksen tulvahaittojen
13707: ehkäisemisestä ja peruskuivatuksesta sekä valtion vesistörakenteiden ylläpidosta. Vesivarojen
13708: käytön ja hoidon toimenpitein toteutetaan myös EY:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteita.
13709: Maanmittaustehtävät
13710: Tavoitteena on osana valtion peruspalvelutehtävää ylläpitää toimivaa kiinteistöjärjestelmää,
13711: huolehtia yleisistä kartastotöistä, edistää paikkatietojen yhteiskäyttöä sekä tyydyttää kartastoalan
13712: tutkimustarpeet
13713: Hallinnonalan tutkimusta ja neuvontaa ohjataan ja koordinoidaan siten, että ne palvelevat te-
13714: hokkaasti päätöksentekoa, tavoitteiden saavuttamista ja hallinnon asiakkaita. EU:sta saatavalla
13715: tuella on mahdollista rahoittaa Suomen tutkimushankkeita.
13716: Vuonna 1999 hallinnonalalle budjetoiduista menoista EU:n tuloja vastaavia menoja on
13717: 3 138 milj. mk ja vastaavia kansallisia menoja 2 526 milj. mk. Kun otetaan lisäksi huomioon
13718: EU:n jäsenyyteen liittyvä maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 3 567 milj. mk, hallinnon-
13719: alan menoista 9 231 milj. mk eli 77 % aiheutuu suoraan EU:n jäsenyydestä.
13720: Yhteenveto EU:n rahoittamasta toiminnasta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla
13721: Noin 70 %, eli noin 4 200 milj. mk EU:lta Suomeen vuonna 1999 saatavista tuloista on maa- ja
13722: metsätalousministeriön toimialaan perustuvia tuloja. Tästä valtion budjettitalouteen tuloutuu
13723: noin 3 310 milj. mk. Maa- ja metsätalousministeriö on EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
13724: ja kalatalouden rahoitusvälineen vastuuviranomainen Suomessa. ED-rahastojen varoilla hoide-
13725: taan EU:n yhteisen maatalous-, puutarhatalous-ja kalastuspolitiikan toimeenpano, EU:n inter-
13726: ventiotoiminta sekä yhdeksän erilaisen ohjelmaperusteisen tai EU:n tavoiteohjelmiin tai yhteisö-
13727: aloitteisiin kuuluvan järjestelmän toimeenpano Suomessa. Ohjelmaperusteisia järjestelmiä ovat
13728: maatalouden ympäristötukiohjelma, luopumistukiohjelma, pellonmetsitysohjelma sekä EU:n
13729: alue- ja rakennepoliittiset tavoiteohjelmat, joista osallistutaan tavoiteohjelmien 6, 5b ja 2 toteut-
13730: tamiseen sekä lisäksi tavoite 5a-toimenpiteiden toteuttamiseen erikseen maatalouden ja kalatalo-
13731: uden osalta sekä pysyvän luonnonhaitan korvaamista tarkoittavan LFA-ohjelman toteuttamiseen.
13732: Yhteisöaloitteista toteutetaan LEADER II, INTERREG II sekä PESCA-aloitteita. LEADER-
13733: aloitteen hallintovastuu ja koko valtion rahoitusosuus on keskitetty maa- ja metsätalousministe-
13734: riön hallinnonalalle.
13735: 242 30.
13736:
13737:
13738: Vastuu EU:n maatalousrahastosta elintarviketeollisuuden rakenteen kehittämistä tukevan oh-
13739: jelman (tavoite 6 ja Sa) toteuttamisesta ja valtion rahoitusosuuden budjetoinnista on kauppa- ja
13740: teollisuusministeriöllä, jolle maa- ja metsätalousministeriö ohjaa EU:n rahoitusosuuden. Vastaa-
13741: vasti maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa eräitä osaksi EU :n sosiaalirahastosta ja aluekehitys-
13742: rahastosta rahoitettavia tavoite 6, Sb ja 2 ohjelmia toteuttavia hankkeita.
13743: EU-osarahoitteinen toiminta edellyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialalla valtion kan-
13744: sallisia varoja vuonna 1999 yhteensä noin 2 660 milj. mk, josta ohjelmaperusteisten ympäristö-
13745: ja rakenneohjelmien toteuttamiseen noin 1 050 milj. mk ja tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden
13746: toteuttamiseen noin 1 600 milj. mk. Viimemainituista varoista tarvitaan 1 213 milj. mk pysyvän
13747: luonnonhaitan korvaamiseen (LFA-tuki). Maatalousvaluuttajärjestelmä poistuu 1.1.1999 lukien,
13748: koska Euro otetaan käyttöön osassa Euroopan unionia. Jos maatalousvaluuttajärjestelmästä luo-
13749: puminen muuttaa Suomen maatalouden saaman tuen tasoa, sen vaikutukset kansallisen tuen ta-
13750: soon arvioidaan vuoden 1999 alussa.
13751:
13752: EU:n kokonaan tai osaksi rahoittama toiminta maa- ja metsätalousministeriön toimialalla v.
13753: 1999, milj. mk:
13754: EU-tulot EU-menotValtion osuus EU-Kansall. mo- EU-rahasto
13755: meno- mentti
13756: momentti
13757:
13758: Yhteinen maatalouspolitiikka 2 416,5 2416,5 2,0
13759: EU-tulotuki 1600,0 1600,0 0,0 30.12.43 EMOTR-T
13760: Interventiotoiminta 805,0 805,0 0,0 Interv. EMOTR-T
13761: rahasto
13762: Hallinto- ja valvontajär- 2,0 2,0 2,0 30.01.21 30.01.21 EMOTR-T
13763: jestelmät 30.01.22 30.01.22 EMOTR-T
13764: Hedelmä- ja vihannestuot-
13765: tajaorganisaatiot 9,5 9,5 0,0 30.13.48 30.13.48 EMOTR-T
13766: Ohjelmaperusteiset järjestel-
13767: mät 993,9 993,9 1 040,9 EMOTR-T
13768: Maatalouden ympäristötu-
13769: ki 841,0 841,0 849,0 30.12.45 30.12.45 EMOTR-T
13770: Luopumistuki 119,0 119,0 158,0 30.13.47 30.13.47 EMOTR-T
13771: Pellonmetsitysjärjestelmä 33,5 33,5 33,5 30.13.47 30.13.47 EMOTR-T
13772: Hunajantuotannon ja
13773: markkinoinnin kehittäminen 0,4 0,4 0,4 30.13.47 30.13.47 EMOTR-T
13774: Kalatalouden interventiotoi-
13775: minta 1,0 1,0 0,0 30.41.46 30.41.46 EMOTR-T
13776: Metsätaloustoimenpiteet 14,0 14,0 14,0 30.31.44 30.31.44 EMOTR-T
13777: YHTEENSA 3 425,4 3 425,4 1 056,9 EMOTR-T
13778: Momentilla 12.30.01 2 620,4
13779: 30. 243
13780:
13781: EU-tulot EU-menotValtion osuus EU-Kansall. mo- EU-rahasto
13782: meno- mentti
13783: momentti
13784:
13785: EU:N TAVOITEOHJEL-
13786: MAT JA YHTEISÖALOIT-
13787: TEET
13788: Tavoite 6
13789: - maatilatalous 215,0 172,5 271,1 30.11.61 1) 30.14.44 2) EMOTR-0
13790: - elintarviketeollisuus 5,0 0 2,1 30.11.61 32.80.43 EMOTR-0
13791: 32.10.22 EMOTR-0
13792: - kalatalous 4,0 4,7 7,4 30.41.46 30.41.46 KOR
13793: Tavoite 5b 97,0 0,5 139,3 30.11.61 30.14.44 EMOTR-0
13794: Tavoite 5a, 6-alueen ulko-
13795: puolella
13796: -maatalous 377,0 395,5 1 138,0 30.11.61 30.12.44 3) EMOTR-0
13797: - elintarviketeollisuus 65,0 0 18,0 30.11.61 32.80.43 EMOTR-0
13798: - kalatalous 0,0 28,6 21,0 30.41.46 30.41.46 KOR
13799: LEADER II 0,0 1,9 13,9 30.11.61 30.14.44 EMOTR-0
13800: INTERREGII 0,0 0 0,5 30.11.61 30.14.44 EMOTR-0
13801: PESCA 5,9 2,7 4,6 30.41.46 30.41.46 KOR
13802: YHTEENSA 768,9 606,4 1 615,9
13803:
13804: MUU TOIMINTA
13805: Kalatalouden tuottajajärjes-
13806: töt 1,0 1,0 1,0 30.41.46 30.41.46 KOR
13807: Tilasto- ja tietojärjestelmät 6,6 5,6 2,9 30.01.22 30.01.22
13808: KAIKKI YHTEENSA 4 201,9 4 038,4 2 676,7
13809: -josta EMOTR-T yhteensä 3 425,4 3 425,4 1 056,9
13810: -josta EMOTR-0 yhteensä 759,0 570,4 1 582,9
13811: -josta KOR yhteensä 10,9 37,0 34,0
13812: -josta muu toiminta 6,6 5,6 2,9
13813:
13814: Talousarvio yhteensä 3 310,0 3 138,7 2 526,3
13815: Interventiorahasto 805,0 805,0 0,0
13816: MAKERA 86,9 94,7 150,4
13817: ESR-rahoitus, EU ja valtio 5,0 18,3 34.05.61 30.14.44 ESR
13818: EAKR-rahoitus, EU ja valtio 35,8 40,2 26.98.61 30.14.44 EAKR
13819: 1)
13820: jaMAKERA
13821: 2)
13822: ja 30.12.46 jaMAKERA
13823: 3)
13824: ja 30.12.46, MAKERA ja Ahvenanmaa
13825:
13826: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosasto =EMOTR-T ja ohjausosasto =EMOTR-0, kalatalouden rahoi-
13827: tusväline =KOR, Euroopan sosiaalirahasto =ESR, Euroopan aluekehitysrahasto =EAKR
13828: 244 30.
13829:
13830:
13831:
13832: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
13833: V. 1997 v. 1998 V. 1999
13834: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
13835: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
13836: 01. Maa- ja metsätalousministeriö ja
13837: työvoima- ja elinkeinokeskusten
13838: maaseutuosastot 237 420 266 080 258 500 7 580 3
13839: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tie-
13840: topalvelukeskus 37760 35 000 49700 + 14700 + 42
13841: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslauta-
13842: kunta 2990 3 000 3 000
13843: 04. Maa- ja metsätalousministeriön
13844: hallinnonalan muut menot 72689 72300 74200 + 1900 + 3
13845: 11. EU:n osallistuminen elintarviketa-
13846: louden ja maaseudun rakennetoi-
13847: menpiteisiin (EU) 642 100 713 000 475 700 -237 300 33
13848: 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki
13849: (osa EU) 8 429 214 8 132 500 8 090 000 - 42500 1
13850: 13. Maataloustuotteiden markkinointi
13851: ja tuotannon tasapainottaminen
13852: (osaEU) 926 527 730900 714 000 - 16900 2
13853: 14. Maatilatalouden rakenteen ja maa-
13854: seudun kehittäminen (osa EU) 500048 490400 437 900 - 52500 11
13855: 15. Muut maatalouden menot 128 690 130 260 131 850 + 1590 + 1
13856: 21. Maatalouden tutkimuskeskus 144 750 144 850 148 735 + 3 885 + 3
13857: 22. Maatalouden taloudellinen tutki-
13858: muslaitos 11940 13 700 14 372 + 672 + 5
13859: 23. Kasvintuotannon tarkastuskeskus 44611 51734 53 190 + 1456 + 3
13860: 24. Kasvinjalostuslaitos 11792 9000 8 500 500 6
13861: 25. Siemenperunakeskus 848 350 700 + 350 + 100
13862: 31. Metsätalouden edistäminen ja val-
13863: vonta (osa EU) 561 383 580 500 555 573 - 24927 4
13864: 32. Metsäntutkimuslaitos 172 450 172 450 187 150 + 14700 + 9
13865: 41. Kala-, riista- ja porotalous (osa EU) 190 197 214 037 218 842 + 4 805 + 2
13866: 42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
13867: tos 85 127 85 410 89 837 + 4427 + 5
13868: 51. Vesivarojen käyttö ja hoito 134 876 146 500 121 823 - 24677 17
13869: 61. Maanmittauslaitos 244 528 254 210 261 210 + 7000 + 3
13870: 62. Geodeettinen laitos 15 000 15 000 15 358 + 358 + 2
13871: 71. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 102 231 107 254 106 139 1 115 1
13872: (99.) Maa- ja metsätalousministeriön
13873: hallinnonalan muut menot 4500 4500 - 100
13874: Yhteensä 12 697 171 12372935 12016 279 -356 656 3
13875: 30.01 245
13876:
13877: 01. (30.01, osa) Maa- ja metsätalousministeriö ja työvoima- ja elinkeinokeskusten
13878: maaseutuosastot
13879:
13880: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. Maa- ja metsätalousministeriö luo edellytykset
13881: uusiutuvien luonnonvarojen kestävälle, monipuoliselle käytölle, maaseudun elinkeinojen ja va-
13882: paa-ajan toimintojen kehittymiselle sekä turvaa elintarvikkeiden laadun sekä eläinten ja kasvien
13883: terveyden. Ministeriö vastaa EU :n yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan toimeenpa-
13884: nosta Suomessa.
13885: Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuonna
13886: 1999 tehtävittäin seuraavasti:
13887:
13888: milj. mk htv
13889: Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu 71 226
13890: Metsätalous 11 34
13891: Kala- ja riistatalous 16 39
13892: Eläinlääkintä- ja elintarvikkeet 14,5 43
13893: Vesi- ja muut luonnonvarat 7 18
13894: Keskitetyt tukitehtävät 25 85
13895: Yhteensä 144,5 445
13896:
13897: Maa- ja metsätalousministeriön tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat työvoima- ja elinkei-
13898: nokeskusten maaseutuosastot Keskusten maaseutuosastojen tulostavoitteita on tämän pääluokan
13899: selvitysosan perustelujen lisäksi esitetty myös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lu-
13900: vussa 32.10 siltä osin kuin tavoitteet ovat yhteisiä keskusten muiden osastojen kanssa. Vuodesta
13901: 1999lukien muut kuin palkkauksenluonteiset menot budjetoidaan momentille 32.10.22. Palkka-
13902: uksenluonteiset menot budjetoidaan edelleen momentille 30.01.23. Työvoima- ja elinkeinokes-
13903: kusten maaseutuosastojen toimintamenojen ja henkilöstön arvioidaan jakautuvan vuonna 1999
13904: tehtävittäin seuraavasti (vertailuna vuoden 1994 henkilöjakauma maaseutuelinkeinopiireissä):
13905:
13906: Henkilöstö, htv Toimintamenot, milj. mk
13907: 1994 1999 30.01.23 32.10.22 Yhteensä
13908: Maaseudun kehittäminen 15 65 15,1
13909: Maatilojen kehittäminen 158 84 19,5
13910: Tuki- ja valvontatehtävät 12 135 31,1
13911: Tuotannonohjaus 38 25 5,8
13912: Ympäristöasiat 12 37 8,8
13913: Kasvintuotannon valvonta ja tarkastus 15 26 5,8
13914: Maksuliikenne ja muu hallinto 123 105 24,4
13915: Maatalous yhteensä 373 477 88,600 21,800 110,40
13916: Kalatalous 51 57 11,400 3,180 14,58
13917: Yhteensä 424 534 100,000 24,980 124,980
13918:
13919: 21. Maa- ja metsätalousministeriön toimin- lastuslain (28611982) 14 §:n mukaisten korva-
13920: tamenot (siirtomääräraha 2 v) usten maksamiseen.
13921: Momentille myönnetään 144 500 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
13922: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suo- sa on otettu huomioon peltolohkotietojen kä-
13923: men tekemien kalastusta koskevien sopimus- sittelymenojen ja atk-laitteiden hankintameno-
13924: ten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä ka- jen lisääntyminen sekä EU:n rakennetukien
13925: 246 30.01
13926:
13927: valvonta-asetuksen (2064/1997) mukaiset toi- joiden arvo on yli 50 000 mk tai joiden talou-
13928: meenpanotehtävät Määrärahan mitoituksessa dellinen pitoaika on yli kolme vuotta.
13929: on otettu huomioon vähennyksenä 9 000 000 Se l v i t y s osa: Määrärahan käytön arvi-
13930: mk ulkopuolisten tietojärjestelmäpalvelujen oidaan jakautuvan seuraavasti:
13931: siirtona momentille 30.02.21.
13932: Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu mk
13933: huomioon Tenojoen kalastuslupatuloista Yhdennetyn hallinto- ja valvonta-
13934: vuonna 1998 valtiolle kuuluvaksi arvioitu järjestelmän uudistaminen 6 500000
13935: osuus 300 000 mk. Tenojoen kalastuslupatu- Eläinlääkinnän järjestelmien toteut-
13936: loista vuonna 1999 kertyväksi arvioitu tulo on taminen 1 500 000
13937: merkitty momentille 12.30.41. Kalastuksen Järjestelmien EURO- ja v. 2000-
13938: valvontamenoina on otettu huomioon muutokset 3 000 000
13939: 4 050 000 mk, jota vastaavat EU :n osuuksien Markkinajärjestelmien edelleen ke-
13940: hittäminen 1500 000
13941: tuloutukset on otettu huomioon momentilla
13942: TE-keskusten käsittelyjärjestelmi-
13943: 12.30.04. en toteuttaminen 1500000
13944: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Yhteensä 14 000000
13945: oon 700 000 mk maatalouden vaivontehtäviä
13946: varten, mistä 300 000 mk tuloutuu EU :lta mo- EU:n osuus vuonna 1999 toteutettavista toi-
13947: mentille 12.30.01. menpiteistä aiheutuvien kustannusten rahoitta-
13948: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelu- miseen on 1 400 000 mk, mikä on otettu huo-
13949: keskus hoitaa ministeriön eräitä taloushallin- mioon momentin 12.30.01 tulona. Vuonna
13950: to-, tietohallinto- ja muita hallinnon palvelu- 1998 toteutettujen toimenpiteiden ED-osuuk-
13951: tehtäviä, joista ministeriö ei suorita maksuja sien loppueräksi arvioidaan 300 000 mk, mikä
13952: sekä huolehtii ulkopuolisten tietojärjestelmä- on otettu huomioon momentin 12.30.01 tulo-
13953: palveluiden kustannuksista Näistä tehtävistä na.
13954: aiheutuvat menot on budjetoitu momentille
13955: 30.02.21. Ministeriön tehtävien hoitamiseen 1999 määräraha 14000 000
13956: liittyvät kansainvälisen toiminnan erillismenot 1998 määräraha 9 000 000
13957: on budjetoitu momentille 30.04.26. 1997 tilinpäätös 14160 000
13958: 1999 määräraha 144 500 000
13959: 23. Työvoima- ja elinkeinokeskusten maa-
13960: 1998 määräraha 144 800 000
13961: seutuosastojen toimintamenot (siirtomäärära-
13962: 1998 lisämääräraha 2 200 000
13963: ha2v)
13964: 1997 tilinpäätös 124 860 000
13965: Momentille myönnetään 100 000 000 mk.
13966: Määrärahaa saa käyttää vain työvoima- ja
13967: 22. Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- elinkeinokeskusten maaseutuosastojen palkka-
13968: nen (siirtomääräraha 2 v) usmenojen maksamiseen.
13969: Momentille myönnetään 14 000 000 mk. Selvitysosa: Määrärahan mitoitukses-
13970: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin sa on otettu huomioon vähennyksenä
13971: jäsenyyteen liittyvistä tietojärjestelmien asian- 24 980 000 mk siirtona momentille 32.10.22
13972: tuntijapalveluista, hallinnonalan laite- ja ohjel- maaseutuosastojen toiminnasta aiheutuvina
13973: mistohankinnoista sekä tieto- ja tilastojärjes- muina kuin palkkausten luonteisina menoina
13974: telmien muista erilliskustannuksista aiheutu- sekä lisäyksenä 6 500 000 mk Euroopan unio-
13975: vien menojen maksamiseen. ninjäsenyyteen liittyvien tehtävien lisääntymi-
13976: Momentin määrärahaa saa käyttää myös sel- sen johdosta.
13977: laisten laitteiden tai ohjelmistojen hankintaan, Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu
13978: huomioon lisäyksenä 1 125 000 mk tukityöl-
13979: 30.02 247
13980:
13981: listettyjen hoitamien tehtävien vakinaistami- (25.) Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)
13982: seksi yhdeksän henkilön palkkauksina siirtona S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
13983: momentilta 34.06.02. mentiksi 30.04.25.
13984:
13985: 1999 määräraha 100 000 000 (61.) EU:n osallistuminen elintarviketalou-
13986: 1998 määräraha 112 280 000 den ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
13987: 1998 lisämääräraha 2400000 (EU) (siirtomääräraha 3 v)
13988: 1997 tilinpäätös 98 400 000 Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
13989: mentiksi 30.11.61.
13990:
13991:
13992: 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
13993:
13994: Se l v i t y s osa : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus on palveluyksikkö, joka
13995: huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä ja tietohallinnon
13996: asiantuntijapalveluista sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan talous-,
13997: henkilöstö- ja muita hallintotehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrän-
13998: nyt tai asianomainen virasto ja tietopalvelukeskus ovat sopineet. Tietopalvelukeskuksen toimin-
13999: nasta pääosa on maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan muiden virastojen ja laitos-
14000: ten vastuulle kuuluvissa tehtävissä tarvittavien palveluiden tuottamista. Tietopalvelukeskus to-
14001: teuttaa tehtäviä hoitaessaan maa- ja metsätalousministeriön asettamia tavoitteita.
14002: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion valmisteluun liittyen asettanut tie-
14003: topalvelukeskukselle alustavasti seuraavat palvelutavoitteet:
14004: - Maa- ja metsätalousministeriö ja tietopalvelukeskus sopivat tulossopimuksessa tietopalve-
14005: lukeskuksen tehtävistä ja palveluiden mitoituksesta ja laadusta. Tietopalvelukeskus ja asianomai-
14006: nen virasto tai laitos sopivat tulossopimuksen perusteella tehtävissä palvelusopimuksissa tehtävi-
14007: en yksityiskohdat.
14008: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion valmisteluun liittyen alustavasti
14009: asettanut tietopalvelukeskukselle seuraavat tulostavoitteet:
14010: - Tietopalvelukeskus kehittää laskenta- ja seurantajärjestelmiään siten, että sen toiminnan laa-
14011: tua, taloudellisuutta ja tuloksellisuutta voidaan seurata, arvioida ja mitata asetettujen tulostavoit-
14012: teiden ja sovittujen palvelusuunnitelmien mukaisesti. Tietopalvelukeskus jatkaa toimintaorgani-
14013: saationsa palveluvarmuuden parantamista kiinnittäen erityistä huomiota taloushallinto-ja tieto-
14014: hallintotehtäviensä välisen yhteistoiminnan kehittämiseen.
14015: - Tietopalvelukeskus valmistautuu vuoden 2000 maatalouslaskentaan laatimalla sitä koske-
14016: van toteutussuunnitelman, huolehtimalla laskennan atk-teknisestä valmistelusta ja suorittamalla
14017: koelaskennan.
14018: - Tietopalvelukeskus monipuolistaa maatalous- ja maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestel-
14019: mien tuottamien tietojen käyttömahdollisuuksia sekä kehittää maataloutta ja maaseutua koskevia
14020: tietopalveluita.
14021: 248 30.02
14022:
14023: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen palvelut, milj. mk:
14024:
14025: Toimintamenot (bruttomenot) Vastaavat tulot
14026: Palvelu 1997 1998 1999 1997 1998 1999
14027: TP TA TAE TP TA TAE
14028: Tilasto 8,5 7,7 9,0 0,9 0,7 0,7
14029: Talous 12,0 14,2 19,9 6,0 5,9 11,9
14030: Tietohallinto 12,5 17,2 20,3 3,3 9,2
14031: Hallinto- ja virastopalvelut 10,3 10,9 11,4
14032: Johto 1,9 1,8 1,8 0,1 0,1 0,1
14033: Yhteensä 45,2 51,8 62,4 10,3 15,9 12,7
14034:
14035: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) palvelujen bruttomenot vuonna
14036: 1999 käyttäjittäin (arvio), milj. mk:
14037:
14038: Palvelu MMM 1l TIKE 2l MUUT 3l Yhteensä
14039: Tilasto 1,6 5,9 1,5 9,0
14040: Talous 15,5 1,3 3,1 19,9
14041: Tietohallinto 18,3 2,0 0 20,3
14042: Hallinto- ja virastopalvelut 6,0 3,5 1,9 11,4
14043: Johto 0,5 0,9 0,4 1,8
14044: Yhteensä 41,9 13,6 6,9 62,4
14045: 1)
14046: MMM =Maa- ja metsätalousministeriö (sis. myös aluehallinnon)
14047: 2
14048: l TIKE =Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
14049: 3)
14050: MUUT = Mm. Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Geodeettinen laitos, MAKERA sekä eräitä hallinnon ulkopuolisia
14051: käyttäjiä
14052:
14053:
14054: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
14055:
14056: 1997 toteutuma 1998 ennakoitu 1999TAE
14057: Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut Julkisoik. Muut
14058: Maksullisen toiminnan tulot tmk 6 013 3 924 5 900 9750 11 300 1100
14059: Maksullisen toiminnan erilliskustannuk-
14060: set tmk 5 501 4503 5 792 9 840 10962 841
14061: KäyttöjääiDä tmk 512 -579 108 -90 338 259
14062: -%tuloista 8,5 -14,8 1,8 -0,9 3,0 23,5
14063: Osuus yhteiskustannuksista tmk 267 542 146 563 297 230
14064: Ylijäämä/Alijäämä tmk 245 -1121 -38 -653 41 29
14065: -%tuloista 4,0 -28,6 -0,6 -6,7 0,4 2,6
14066:
14067: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 400 000 mk sekä ED:lta saatavinaja muina
14068: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tuloina 250 000 mk.
14069: 49 700 000 mk. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
14070: Määrärahaa saa käyttää myös eräiden ED- oon lisäyksenä ED-hallinnon tietojärjestelmi-
14071: hankkeiden rahoittamiseen. en käyttö- ja ylläpitotehtävien aiheuttamina
14072: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- menoina 9 000 000 mk siirtona momentilta
14073: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 30.01.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on
14074: maksullisen palvelutoiminnan tuloina otettu huomioon lisäyksenä vuoden 2000 maa-
14075: 30.03 249
14076:
14077: talouslaskennan valmistelusta aiheutuvina me- Muut toimintamenot 50547 000
14078: noina 1 300 000 mk. Vuonna 2000 toteutetta- Bruttotulot 12 650 000
14079: va maatalouslaskenta tehdään kaikissa FAO:n Maksullisen toiminnan tulot 12 400 000
14080: jäsenmaissa. Suomen maatalouslaskennan ko- - julkisoikeudelliset suoritteet 11 300 000
14081: konaiskustannuksiksi arvioidaan - muut suoritteet 1 100 000
14082: Muut tulot 250000
14083: 11 000 000 mk, mistä EU:n osuus noin
14084: Nettomenot 49 700000
14085: 6 000 000 mk tuloutunee vuosina 2001 ja
14086: 2002. 1999 määräraha 49 700000
14087: Menojen ja tulojen erittely: mk 1998 määräraha 35 000000
14088: 1998lisämääräraha 888 000
14089: Bruttomenot 62 350 000
14090: Maksullisen toiminnan erillismenot 11 803 000 1997 tilinpäätös 37 760 000
14091:
14092:
14093:
14094:
14095: 03. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta
14096:
14097: Se l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviran-
14098: omaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas-
14099: tojen sekä riistanhoitopiirien ja kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaa-
14100: lisia kanteluja. Säännösten moniportaisuus ja tulkinnanvaraisuus sekä alemmanasteisten sään-
14101: nösten ja määräysten usein tapahtunut muuttaminen on vaikeuttanut huomattavasti asioiden
14102: valmistelua ja ratkaisemista.
14103: Seuraavassa taulukossa on maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan työtä kuvaavia tunnuslu-
14104: kuja:
14105:
14106: 1994 1995 1996 1997 1998 1999
14107: arvio arvio
14108: Saapuneet uudet valitusasiat, kpl 707 643 503 419 500 500
14109: Keskeneräisenä edelliseltä vuodelta siirtyneet asiat, kpl n.270 n.250 n. 150 139 163 138
14110: Annetut päätökset, kpl 763 735 464 390 525 450
14111:
14112: Vuodesta 1996 alkaen on valitusasian käsittelyaikatavoitteeksi asetettu noin 5 kuukauden kes-
14113: kimääräinen käsittelyaika. Asetettu tavoite on pystytty vuosittain alittamaan siten, että keskimää-
14114: räinen käsittelyaika on ollut vuosittain noin 4 kuukautta siten, että vuonna 1996 se oli hieman alle
14115: 4 kuukautta ja vuonna 1997 hieman yli 4 kuukautta. Ottaen huomioon lähinnä hallintolainkäyt-
14116: tölain voimaantulo ja valituslautakuntaa koskevan lain muutos sekä niiden mukanaan tuoma
14117: suullisten käsittelyjen ja katselmusten ennakoitavissa oleva lisääntyminen, tavoitteena on vuonna
14118: 1999 säilyttää edelleen keskimäärin 5 kuukauden käsittelyaika.
14119: Valituslautakunnan päätöksistä joitakin poikkeuksia lukuunottamatta voi valittaa suoraan kor-
14120: keimmalle hallinto-oikeudelle tai hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa. Vuonna
14121: 1997 kaikista valituslautakunnan antamista päätöksistä 14,6 % johti jatkovalituksen tekemiseen
14122: tai valitusluvan hakemiseen. Tavoitteena on säilyttää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että kor-
14123: keimmalle hallinto-oikeudelle valituslautakunnan päätöksistä tehtävien jatkovalitusten määrä
14124: säilyy korkeintaan entisellään eli noin 15 prosentissa.
14125: 250 30.04
14126:
14127: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 3 000 000
14128: Momentille myönnetään 3 000 000 mk. 1998 määräraha 3 000000
14129: 1997 tilinpäätös 2990 000
14130:
14131:
14132: 04. (30.01, osa ja 30.99, osa) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut
14133: menot
14134:
14135: 25. (30.01.25) Eläinlääkintähuolto (arvio- päisen henkilöstön palkkausmenojen maksa-
14136: määräraha) miseen.
14137: Momentille myönnetään 6 000 000 mk.
14138: Määrärahaa saa käyttää eläintautien vastus- 1999 määräraha 17 000 000
14139: tamisesta ja ennaltaehkäisemisestä, eläinsuoje- 1998 määräraha 17 000 000
14140: lusta ja muusta eläinlääkintähuollosta, koulu- 1997 tilinpäätös 24 000 000
14141: tuksesta ja toimituspalkkioista sekä tutkimus-
14142: apurahojen myöntämisestä ja tilapäisen 27. (30.99.27) Yhteistutkimukset (osa EU)
14143: työvoiman paikkaamisesta aiheutuvien meno- (siirtomääräraha 3 v)
14144: jen maksamiseen. Momentille myönnetään 38 100 000 mk.
14145: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea Määrärahaa saa käyttää lähinnä eri virasto-
14146: henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön paik- jen, laitosten tai muiden yksiköiden yhteistyö-
14147: kaamisesta aiheutuvien menojen maksami- nä suoritettavasta hallinnonalan strategista val-
14148: seen. mistelua sekä hallinnonalan vastuulla olevien
14149: Se l v i t y s o s a : Tutkimusapurahoja on elinkeinojen kehittämistä tukevasta tutkimus-
14150: tarkoitus myöntää eläinkokeille vaihtoehtoisia toiminnasta ja tämän tutkimustoiminnan ohja-
14151: menetelmiä selvittävään ja kotieläinten tervey- uksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
14152: denhuoltoon ja niiden elintarviketuotantoon Määrärahaa saa käyttää palkkaus- ja muista
14153: liittyviin tutkimuksiin. kulutusmenoista, tutkimushankkeiden asian-
14154: tuntija-arvioinneista ja valtion virastoihin tai
14155: laitoksiin tapahtuvista sijoitusmenoiksi luetta-
14156: 1999 määräraha 6 000000 vista laitehankinnoista aiheutuvien menojen
14157: 1998 määräraha 6 000000 maksamiseen maa- ja metsätalousministeriön
14158: 1997 tilinpäätös 5 559 776 tarkemmin määräämällä tavalla. Määrärahaa
14159: saa käyttää myös eurooppalaisten tutkimus-
14160: 26. (30.99.25) Kansainvälinen yhteistyö hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa
14161: (siirtomääräraha 2 v) käyttää enintään 95 henkilötyövuotta vastaa-
14162: Momentille myönnetään 17 000 000 mk. van henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien
14163: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten or- menojen maksamiseen.
14164: ganisaatioiden jäsenyydestä, solmituista muis- S e 1v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan
14165: ta kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopi- jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti:
14166: muksista aiheutuvien muiden kuin jäsenmak-
14167: sumenojen maksamiseen sekä Suomen mk
14168: lähialueyhteistyöstä ja muusta alan kansainvä- Luonnonvarojen kestävä käyttö 1700000
14169: lisestä yhteistyöstä aiheutuvien kulutusmeno- Geoinformaatiotutkimus 1700000
14170: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Luonnon monimuotoisuustutkimus 3 000000
14171: enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan tila- Maatalous ja elintarvike 6500000
14172: Metsätalous 7 000000
14173: 30.04 251
14174:
14175: mk turvallisuus. Uusia tutkimusohjelmia valmis-
14176: Kala- ja riistatalous 1 800000 tellaan maa- ja metsätalousministeriön vuosik-
14177: Vesivarat ja talousvesi 2 200000 si 1997-2000 hyväksymän tutkimuspoliittisen
14178: Eurooppalainen tutkimusyhteistyö 3 800000 linjauksen painotusten ja tutkimuslaitos.ten
14179: Klusteritutkimus 10 000 000 kansainvälisten arviointien suositusten pohJal-
14180: Hallinnonalan johtamisen ja suun- ta. Uusissa tutkimusohjelmissa painotetaan
14181: nittelun kehittäminen 400000 maatalouspoliittisen ohjelmatyöryhmän ehdot-
14182: Yhteensä 38 100 000 tamien tuotealakohtaisten strategioiden kehit-
14183: tämiseen liittyviä tutkimustarpeita.
14184: Luonnonvarojen kestävä käyttö Metsätaloustutkimukset
14185: Määrärahalla rahoitetaan tutkimusalueen tie- Määrärahalla rahoitetaan ajankohtaisia met-
14186: topohjan laajentamiseen tarvittavaa ajankoh- säpolitiikan valmistelua ja käy~nön mets~ta
14187: taista tutkimusta sekä luonnonvarojen käytöstä loutta palvelevia yhteistutkimush.~~~Ita.
14188: aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten Metsätalouden suunnittelun kehtttammen
14189: vähentämistä ja siihen liittyvää kehittämistä muodostaa erään kasvavan tutkimuksen paino-
14190: palvelevia tutkimushankkeita. Hankkeiden ra- alan. Määrärahalla on tarkoitus kattaa tutki-
14191: hoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomi~on mustoiminnan ohjauksesta aiheutuvia menoja
14192: erityisesti ministeriön luonnonvarastrategian ja tutkimustoiminnan kehittämistä palvelevia
14193: linjaukset sekä vesiensuojelun tavoiteohjel- tehtäviä.
14194: man pohjalta nousevat tietotarpeet Kala- ja riistataloudelliset tutkimukset
14195: Geoinformaatiotutkimus Määrärahalla rahoitetaan ensisijaisesti ka-
14196: Määrärahalla tuotetaan tutkimustietoa, jolla lanviljelyä ja kalan teollista elintarvikek~yttöä
14197: edistetään kiinteistöjärjestelmän ylläpitoa sekä palvelevaa tutkimusta sekä Saimaan-tutkimuk-
14198: paikkatietojen yhteiskäyttöä ja kehitetään sen puitteissa toteutettavaa suurjärvitutkimusta
14199: yleistä karttatuotantoa. Tutkimustietoa käyte- ja uhanalaisten kalalajien hoitotoiminnan jär-
14200: tään erityisesti kehitettäessä kiinteistönmuo- jestämiseen liittyvää tutkimusta. Puheena ole-
14201: dostamislainsäädäntöä, kiinteistönarviointi- vaa määrärahaa käytetään riistatalouspuolella
14202: menetelmiä, kaukokartoitusaineistojen lasken- ensisijaisesti hirvieläinten ja suurten pet~eläin
14203: ta- ja analysointimenetelmiä sekä numeerista ten kantojen arviointia koskevien selvttysten
14204: karttatuotantoaja paikkatietojen yhteiskäyttöä. laatimiseen.
14205: Luonnon monimuotoisuustutkimus Vesivaroihin ja talousveteen liittyvät tutki-
14206: Määrärahalla osallistutaan Suomen Akate- mukset
14207: mian käynnistämään ja koordinoimaan biodi- Määrärahalla toteutetaan ministeriön hallin-
14208: versiteettitutkimuksen FIBRE-ohjelmaan. nonalan vesivarastrategian sekä vesivarojen
14209: Maatalous- ja elintarviketutkimukset käytön ja hoidon tutkimus- ja kehittämis~o.i
14210: Määrärahalla rahoitetaan maataloudellisen minnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia
14211: tutkimuksen neuvottelukunnan aloitteesta tutkimus- ja kehittämishankkeita. Määrärahaa
14212: käynnistettyjä laajoja tutkimusohjelmia (Koti- käytetään myös Teknologian kehi.ttämiske~
14213: eläinten tuotantoympäristö-, Peruna-, Kaura- kuksen vesihuollon teknologiaohJelman Ja
14214: ohjelma) ja Maitotutkimusohjelman sekä muu- Suomen Akatemian ympäristöterveyden tutki-
14215: tamien laajahkojen yksittäisten tutkimushank- musohjelman talousveden laatua käsittelevien
14216: keiden loppuun saattamista. Varoja käytetään tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrära-
14217: myös erityisesti elintarvikkeiden laatuun _ja haa voidaan käyttää myös EU:n tutkimusohjel-
14218: turvallisuuteen kohdistuvaan ja säädösvalmis- mien vesitutkimushankkeiden kansallisena ra-
14219: telua sekä tarkastustoimintaa tukevaan tutki- hoitusosuutena.
14220: mukseen ja menetelmien kehittämiseen. El~n Eurooppalainen tutkimusyhteistyö
14221: lääkinnän osalta painopistealoina ovat eläin- Määrärahalla on tarkoitus rahoittaa EU:n 5.
14222: tautien tutkimus ja elintarvikkeiden tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen pui-
14223: 252 30.11
14224:
14225: teohjelmaan liittyviä yhteistutkimuksia minis- 1999 määräraha 38 100 000
14226: teriön toimialalla. Määrärahoilla on tarkoitus 1998 määräraha 36 200000
14227: myös tukea kansainväliseen tutkimusyhteis- 1997 tilinpäätös 31 200 000
14228: työhön Valmistautuvia tutkijaryhmiä ja tähän
14229: yhteistyöhön liittyviä muita hankkeita. 66. (30.99.66) Kansainvälisten järjestöjen
14230: Kluste ritutkimus jäsenmaksut (arvio määräraha)
14231: Määrärahaa käytetään elintarvike- ja met-
14232: Momentille myönnetään 13 100 000 mk.
14233: säklustereita palvelevaan tutkimukseen. Klos-
14234: Määrärahaa saa käyttää Suomen jäsenmak-
14235: tentutkimukseen voidaan ohjata myös maata-
14236: sujen maksamiseen kansainvälisille organisaa-
14237: lous- ja elintarviketutkimuksen yhteistutki-
14238: tioille sekä muihin kansainvälisten sitoumus-
14239: musvaroja.
14240: ten aiheuttamiin ulkomaille meneviin maksui-
14241: Hallinnonalan johtamisen ja suunnittelun
14242: hin.
14243: kehittäminen
14244: Määrärahaa käytetään Maatalouden talou-
14245: 1999 määräraha 13 100 000
14246: dellisen tutkimuslaitoksen kansainvälisestä ar-
14247: vioinnista aiheutuviin ja aiemmin arvioitujen 1998 määräraha 13 100 000
14248: hallinnonalan laitosten arviointien suositusten 1997 tilinpäätös 11 928 773
14249: toteuttamisesta aiheutuviin menoihin.
14250:
14251:
14252: 11. (30.01, osa) EU :n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun raken-
14253: netoimenpiteisiin (EU)
14254:
14255: 61. (30.01.61) EU:n osallistuminen elintar- yhteisöaloiteohjelmien mukaisia EU:n rahoi-
14256: viketalouden ja maaseudun rakennetoimenpi- tusosuuksia siltä osin kuin EMOTR-0 osallis-
14257: teisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v) tuu niiden rahoitukseen. Määrärahan mitoituk-
14258: Momentille myönnetään 475 700 000 mk. sessa on otettu huomioon EU :n Suomelle vuo-
14259: Lisäksi saa vuonna 1999 tehdä myöntämis- sille 1995-1999 hyväksymä EMOTR-O:n
14260: valtuuspäätöksiä yhteensä 200 000 000 mar- kokonaiskehys ja siitä aiempien vuosien ta-
14261: kan edestä. lousarvioon sisällytetty osuus sekä Maatilata-
14262: Määrärahaa saa käyttää EU :n maatalouden louden kehittämisrahastoon tulootettu osuus.
14263: ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitus- Määrärahan tarvetta edellisestä vuodesta vä-
14264: osuutena luonnonhaittakorvauksiin, maatalou- hentää se, että yhteisöaloitteiden määrärahava-
14265: den ja elintarviketeollisuuden rakennetukeen raukset oli keskitetty vuosille 1996 ja 1998.
14266: sekä maaseudun kehittämisohjelmien, yhteisö- Nykyisen rakennerahastokauden määrärahoi-
14267: aloitteiden ja pilottihankkeiden tukeen. Määrä- hin kohdistuvia päätöksiä voidaan tehdä vain
14268: rahaa saa käyttää myös teknisen avun ja LEA- vuoden 1999 loppuun, menojen maksatoksia
14269: DER-verkostotuen maksamiseen. voi tapahtua kuitenkin vuoden 2001 loppuun
14270: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä saakka.
14271: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- EMOTR-O:n kokonaisrahoitus tällä ohjel-
14272: kehitysrahaa. makaudella toteutettaviin ohjelmiin on
14273: S e l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan 3 463,3 milj. mk, josta tällä momentilla on
14274: EU:n vuosille 1995-1999 hyväksymien tavoi- 3 263,2 milj. mk. Vuosien 1995-1998 talous-
14275: teohjelmien 5b ja 6, tavoitteen 5a ns. luonnon- arvioissa tarkoitukseen on myönnetty määrära-
14276: haittakorvauksen ja elintarviketeollisuuden ja- hoja yhteensä 2 587,5 milj. mk ja loppuosa
14277: lostuksen ja markkinoinnin tukiohjelman sekä 675,7 milj. mk ehdotetaan tälle momentille,
14278: josta 47 5, 7 milj. mk määrärahana ja 200,0 milj.
14279: 30.12 253
14280:
14281: mk myöntövaltuutena. Näistä 50,2 milj. mk on toimien rahoittamiseen. Rahaston varoista
14282: indeksikorotusten EU-osuutta. Vastaavaa kan- maksetaan näiden toimenpiteiden EU:n rahoi-
14283: sallista rahoitusosuutta ei vuoden 1999 talous- tusosuutta 94 700 000 mk sekä
14284: arviomäärärahassa ole otettu huomioon. 150 400 000 mk kansallista valtion osuutta.
14285: Määrärahaan sisältyvien indeksointivarojen Ohjelmien toteuttamisen edellyttämä muu
14286: vaatimasta kansallisesta osuudesta vastaavat kansallinen valtion rahoitusosuus on budjetoi-
14287: täysimääräisesti muut kuin valtio. Mikäli vaa- tu momenteille 30.12.46, 30.14.44, 32.10.22ja
14288: dittavaa kansallista vastinerahoitusta ei saada 32.80.43.
14289: muilta kuin valtiolta, indeksointivaroja ei Määrärahasta maksetaan myös Ahvenan-
14290: EU:lta oteta vastaan. maalla toteutettavien maatalouden rakenteen
14291: Momentilta maksettavia EU:n rahoitus- kehittämistoimien ja maaseudun kehittämis-
14292: osuuksia vastaavia tuloja arvioidaan tuloutu- hankkeiden EU :n osuus. Ahvenanmaa osoittaa
14293: van momentille 12.30.02 vuonna 1999 yhteen- tarvittavan kansallisen rahoitusosuuden näihin
14294: sä 672 100 000 mk. Osa EU :lta tuloutuvista tu- omassa talousarviossaan.
14295: loista, vuonna 1999 arviolta 86 900 000 mk, Arvio määrärahan ja vastaavan valtion rahoi-
14296: ohjataan suoraan Maatilatalouden kehittämis- tuksen jakautumisesta, milj. mk:
14297: rahastoon maatalouden rakenteen kehittämis-
14298:
14299: Määräraha Vastaava
14300: valtion osuus
14301: MMM KTM milj. mk Momentti
14302: Ahvenanmaa 5a, 5b 1,7
14303: Luonnonhaittakorvaus 463,9 1 213,0 30.12.46
14304: Elintarviketeollisuuden rakennetuki 0 20,0 32.80.43
14305: Kehittämishankkeet 5b ja maaseutupaketti 8,2 185,1 30.14.44 ja
14306: 32.10.22
14307: Yhteisöaloitteet 1,9 14,4 30.14.44
14308: Yhteensä 475,7 0 1432,5
14309:
14310: Vuosien 1997 ja 1998 elintarviketeollisuu- hoitusosuutta momenteilla 30.12.46 ja
14311: den rakennetukeen budjetoiduista käyttämättä 32.80.43.
14312: olevista määrärahoista 57,1 milj. mk käytetään
14313: luonnonhaittakorvaukseen edellyttäen, että ko- 1999 määräraha 475 700 000
14314: missio hyväksyy asiaa koskevan muutosehdo- 1998 määräraha 713 000 000
14315: tuksen. Vastaavasti vähennetään kansallista ra- 1998 lisämääräraha
14316: 1997 tilinpäätös 642100 000
14317:
14318:
14319: 12. (30.31) Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)
14320:
14321: Se l v i t y s o s a : Epäedullisista luonnonoloista, pientilavaltaisesta tuotantorakenteesta ja
14322: muista Suomen maatalouden erityispiirteistä johtuen tuotantokustannukset muodostuvat meillä
14323: korkeiksi. Markkinoilta saatavat myyntitulot eivät kata tuotannosta aiheutuvia kustannuksia.
14324: Maatalouden toimintaedellytysten ja tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi sekä viljelijäväes-
14325: tön kohtuullisen tulotason varmistamiseksi maataloutta tuetaan budjettivaroin.
14326: Tuottajahintojen kehitys
14327: Markkinoilta saatavat myynti tulot, tuet ja kustannukset ovat maatalouden kannattavuuden kes-
14328: keisimmät osatekijät. Maamme koko elintarviketalous toimii avoimilla markkinoilla, joilla me-
14329: 254 30.12
14330:
14331: nestyminen viime kädessä määrittää viljelijöille maksettavien tuottajahintojen tason. Rajasuojan
14332: poistuminen merkitsi suurta haastetta elintarviketaloudelle maataloustuotteiden tuottajahintojen
14333: laskettua heti ED-jäsenyyden alussa keskimäärin runsaat 38 %. Vuonna 1996 tuottajahintataso jäi
14334: 3,5% vuotta 1995 aiemmalle tasolle. Vuonna 1997 keskimääräiset tuottajahinnat olivat edelleen
14335: hieman edellisvuotta alemmalla tasolla. Kasvinviljelytuotteiden hinnat nousivat vajaan prosentin,
14336: mutta kotieläintuotteiden hinnat alenivat vastaavasti prosentin. Tuoteryhmien sisäisessä ja yksit-
14337: täisten tuotteiden välisessä hintakehityksessä oli suuria eroja. Esimerkiksi viijoista ainoastaan
14338: mallasohran tuottajahinta nousi muiden viljojen tuottajahintojen laskiessa. Vuonna 1997 koti-
14339: eläintuotteista aleni selvimmin kananmunien, lampaanlihan ja naudanlihan tuottajahintataso. Sen
14340: sijaan sianlihan ja siipikarjanlihan tuottajahinnat kohosivat.
14341: Maatalouden tuet
14342: Tukien merkitys viljelijöiden tulonmuodostuksessaja maataloustuotannon kannattavuuden tur-
14343: vaamisessa on keskeinen. Maatalouden kokonaislaskelman mukaan vuonna 1997 tukien osuus
14344: maatalouden kokonaistuotosta oli 42 %. Viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sitoutuneen
14345: oman pääoman koroksi jäävään maataloustuloon verrattuna tukien määrä oli 29 % korkeampi.
14346: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tuottajahintoina saaduilla tuotoilla pystyttiin kattamaan
14347: muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain.
14348: Suomen maatalouden tukijärjestelmän perusta muodostuu yhteisen maatalouspolitiikan mukai-
14349: sista tukimuodoista. Niistä keskeisimmät ovat EU:n kokonaan rahoittamat peltokasvi-ja eläintuet
14350: (CAP-tuet) sekä osarahoitteiset luonnonhaittakorvaus (LFA-tuki) ja maatalouden ympäristötuki.
14351: Yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodot on suunniteltu Keski- ja Etelä-Euroopan olosuhteisiin,
14352: eivätkä ne sellaisenaan ota riittävästi huomioon Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvia erityis-
14353: piirteitä. EU-tukia täydentävä kansallinen tukijärjestelmä muodostuu neljästä osasta, jotka ovat
14354: (korotettu) siirtymäkauden tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut
14355: kansalliset tuet.
14356: Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu maa- ja puutarhataloudessa vuosien 1997-1999 tuotan-
14357: nolle maksettavien tukien rakennetta ja rahoituksen jakautumista Suomen ja EU :n kesken. Tuki-
14358: en maksatusaikataulusta johtuen eräiden tukien maksatus ajoittuu kahdelle budjettivuodelle.
14359: Vuosien 1997-1999 tuotannolle maksettavat maa- ja puutarhatalouden tulotuet, milj. mk:
14360:
14361: Vuoden 1997 Arvio Arvio
14362: tuotannolle vuodelle vuodelle
14363: maksettu tuki 1998 1999
14364: Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom. 30.12.41) 4021 3 837 3 567
14365: EU-tulotuki yhteensä (mom. 30.12.43) 1 635 1 598 1600
14366: - hehtaarituet 1 366 1 378 1 380
14367: -eläintuet 269 220 220
14368: Ympäristötuki yhteensä (mom. 30.12.45) 1636 1690 1690
14369: - valtion osuus 827 849 849
14370: -EU:nosuus 809 841 841
14371: Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom. 30.12.46 ja
14372: 30.11.61) 1605 1 651 1 677 1)
14373: - valtion osuus 1168 1200 1 213
14374: -EU:nosuus 437 451 464
14375: YHTEENSA 8 897 8 776 8 534
14376: - valtion osuus 6016 5 886 5 629
14377: -EU:nosuus 2 881 2 890 2905
14378: - EU:n osuus(%) 32 33 34
14379: l) Lisäksi vuoden 1997-1998 varoista 57 rnmk
14380: 30.12 255
14381:
14382: Maatalouden kustannusten muutos
14383: Eräiden tuotantopanosten hintojen lasku ja maatalouden siirtyminen vuoden 1995 alusta arvon-
14384: lisäverotuksen piiriin alensivat maatalouden kustannuksia. Tuotantopanosten hintojen alenemi-
14385: nen alkoi jo vuonna 1994, jolloin lopetettiin mm. lannoiteveron periminen. Vuonna 1995 maata-
14386: louden tuotantopanosten hinnat olivat viidenneksen vuotta 1993 alemmalla tasolla. Lannoitteiden
14387: ja rehujen hinnat alenivat keskimääräistä enemmän eli noin 29 %.
14388: Vuoden 1995 lopulla tuotantopanosten hinnat kääntyivät kuitenkin nousuun. Vuodesta 1995
14389: vuoteen 1997 tuotantopanosten hintojen nousu oli keskimäärin 3,9 %. Vuonna 1997 tuotantopa-
14390: nosten hinnat olivat 2,3 % edellisvuotta korkeammat. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu maa-
14391: talouden tuotantopanosten hintamuutoksia Tilastokeskuksen tuotantopanosten hintaindeksien
14392: pohjalta:
14393:
14394: 1993 1)11995 1995/1997 1996/1997
14395: Tarvikkeet ja pal vei ut:
14396: - Lannoitteet, % -29,1 -2,2 -1,8
14397: -Rehut,% -29,0 9,4 5,4
14398: Yhteensä,% -23,6 5,0 2,7
14399:
14400: Investoinnit:
14401: - Koneet ja ja kalusto, % -13,3 1,1 0,1
14402: - Rakennukset, % -7,7 3,5 4,2
14403: Yhteensä,% -11,8 1,7 1,3
14404:
14405: Tuotantopanokset yhteensä, % -20,0 3,9 2,3
14406: l) Indeksismjojen painorakenne ja mittausmenetelmä vuonna 1993 ei ole täysin vertailukelpoinen
14407: myöhempien vuosien kanssa
14408:
14409:
14410: Maataloustulon kehitys
14411: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) laatiman kokonaislaskelman perusteella
14412: vuonna 1997 viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäi maata-
14413: loustuloa 6,6 mrd mk, mikä on 65 milj. mk (1,0 %) edellisvuotta vähemmän. Vuodesta 1995
14414: maataloustulo on alentunut yhteensä 678 milj. mk eli 9,3 %.
14415:
14416: Maatalouden kokonaislaskelma vuosina 1995-1997, mrd mk:
14417:
14418: 1997
14419: 1995 1996 ennakoitu
14420: Kokonaistuotto yhteensä, josta 21,0 20,3 20,2
14421: - markkinatuotot 10,4 11,0 11,3
14422: -tuet 10,2 8,9 8,5
14423: - muut tuotot (mm. vuokrat) 0,4 0,4 0,4
14424: Maatalouden kustannukset yhteensä, josta 13,7 13,6 13,6
14425: - poistot, korot, vuokrat 5,2 5,0 4,8
14426: - muut kustannukset 8,5 8,6 8,8
14427: Maataloustulo 7,3 6,7 6,6
14428: Muutos edellisestä vuodesta
14429: -mrdmk -0,6 -0,1
14430: -% -8,2 -1,5
14431: 256 30.12
14432:
14433: Maatilojen määrän muutos
14434: Maatalouden rakennekehityksen myötä maataloustuotantoa harjoittavien tilojen määrä on alen-
14435: tunut. Vuonna 1997 yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) kautta tukea maksettiin
14436: noin 88 360 maatilalle, kun vastaava määrä vuonna 1995 oli 95 600 maatilaa, joten 1995/1997
14437: tilamäärä aleni 7 240 tilalla (7 ,6 %). ED-jäsenyyden aikana vuotuinen tilamäärän aleneminen on
14438: ollut siten yhtä nopeaa kuin 1990-luvun alkuvuosien aktiivitilojen määrän aleneminen. Tukea
14439: saanutta tilaa kohti laskettu maataloustulo aleni vuodesta 1995 vuoteen 1996 noin 4 %. Vuonna
14440: 1997 vastaavalla tavalla laskettu maataloustulo nousi runsaat 2 %. Tuotantotoimintaa harjoittavia
14441: tiloja, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet tukea, arvioidaan olevan 2 000-3 000.
14442: Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen
14443: Tilamäärän alenemisesta huolimatta kotieläintuotteiden tuotantomäärät ovat eräitä poikkeuksia
14444: lukuunottamatta säilyneet vähintäänkin ennen jäsenyyttä vallinneella tasolla. Tarkasteltaessa ti-
14445: lannetta vuonna 1997 vuosien 1992/1994 keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna selvimmin on
14446: laskenut naudanlihan (-10 %) ja kananmunien (-4,5 %) tuotanto. Sen sijaan sianlihan (+4,8 %) ja
14447: etenkin siipikarjanlihan (+48,5 %) tuotantomäärät ovat selvästi kasvaneet. Siipikarjanlihan tuo-
14448: tannon voimakas kasvu on vastannut kulutuksen kasvua. Vuonna 1997lihantuotanto kokonaisuu-
14449: tena ylitti kulutuksen 4 prosentilla. Sianlihan omavaraisuusaste oli 109% ja naudanlihan 100 %.
14450: Kananmunien tuotanto ylittää edelleen selvästi kotimaisen käytön (omavaraisuusaste 124 %).
14451: Vuonna 1997 maidon ja maitovalmisteiden nesteomavaraisuus oli 109 %ja maitorasvaomavarai-
14452: suus 128 %. Vuonna 1997 vuosien 1992/1994 keskimääräiseen omavaraisuuteen verrattuna suu-
14453: rin muutos (-13 %-yks.) on tapahtunut naudanlihassa. Lihantuotannon keskimääräinen omavarai-
14454: suusaste on pudonnut 5 prosenttiyksikköä. Maidon ja maitovalmisteiden, sianlihan ja kananmu-
14455: nien omavaraisuus oli vuonna 1997 likimain vuosien 199211994 keskimääräisellä tasolla.
14456: Vuonna 1997 viljelyksessä olevaa peltoa (sis. kesannon) oli 2,1 milj. hehtaaria, mikä on
14457: 159 000 hehtaaria eli 7% vähemmän kuin vuosina 1992/1994 keskimäärin. Vuonna 1997leipä-
14458: viljojen viljelyala oli 147 600 hehtaaria, mikä on 41 700 hehtaaria (39 %) vuosien 199211994
14459: keskiarvoa enemmän. Vastaavasti myös rehuviljaa viljellään enemmän kuin ennen jäsenyyttä.
14460: Rehuviljojen viljelyala on noussut 18 % eli 144 800 hehtaaria. Viljojen viljelyalan kasvu johtuu
14461: pääosin kesantojärjestelmän muutoksesta. Vuonna 1997 kesannoitiin 161 600 hehtaaria, mikä on
14462: vain noin kolmannes vuosien 1992/1994 keskimääräisestä kesantoalasta. Öljykasvien viljelyala
14463: oli 13 % vertailuajanjaksoa pienempi. Vuonna 1997luonnonmukaisen tuotannon ja siihen siirty-
14464: mässä olevan pellon ala oli 106 700 hehtaaria, mikä on 5% viljelyksessä olevasta peltoalasta.
14465: Maatalouden ympäristöohjelmassa ohjelmakaudelle 1995-1999 asetettu 120 000 hehtaarin tavoi-
14466: te saavutettaneen vuonna 1998.
14467: Viljelyalojen ohella yksittäisten vuosien sääoloilla on merkittävä vaikutus viljojen omavarai-
14468: suusasteeseen. Vuonna 1997 leipäviljojen tuotanto kattoi 74% kotimaisesta kulutuksesta. Suo-
14469: messa tuotanto on alittanut kulutuksen vuotta 1990 (omavaraisuusaste 157 %) lukuunottamatta
14470: koko 1990-luvun ajan. Omavaraisuusaste on vaihdellut 50-98 prosentin välillä. Vuonna 1997
14471: vehnän omavaraisuusaste oli 79% ja rukiin 48 %. Vuonna 1997 sokerin omavaraisuusaste oli
14472: 76%.
14473: Liittymissopimuksessa Suomelle määritellyt tuotanto-oikeudet vaikuttavat myös tuotannon
14474: määrään. Käytännössä ne muodostavat kannattavan tuotannon enimmäismäärän, koska kiintiön
14475: ylittävälle tuotannolle ei makseta tukea. Peltokasvien tukea maksettiin vuonna 1997 yhteensä
14476: noin 1,32 milj. hehtaarille, mikä vastaa perusalan 77 prosentin laskennallista käyttöastetta. Suo-
14477: melle myönnetyt sonni-, emolehmä-ja uuhipalkkiokiintiöt mahdollistaisivat tuotannon laajenta-
14478: misen nykyisestä, koska palkkio-oikeuksien käyttöaste hakemusten perusteella laskettuna oli
14479: sonnipalkkioiden osalta 80 %, emolehmäpalkkioiden osalta 54 %ja uuhipalkkioiden osalta 77 %.
14480: Maito-, perunatärkkelys-ja sokerikiintiöt olivat kokonaisuudessaan käytössä.
14481: 30.12 257
14482:
14483: 41. (30.31.41) Maa- ja puutarhatalouden töksen taso vuodelle 1999
14484: kansallinen tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v) (4 050 000 000 mk). Tähän tasoon on tehty
14485: Momentille myönnetään 3 567 000 000 mk. hallitusohjelman mukainen 750 000 000 mar-
14486: Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhata- kan säästö ja energiaverojen korotuksen osit-
14487: louden kansallisista tuista annetun lain (1059/ taiskompensaationa maa- ja puutarhataloudel-
14488: 1994, muut. 1343/1996) mukaiseen tukeen. le sovittu 25 000 000 markan lisäys. Lisäksi
14489: Määrärahaa saa lisäksi käyttää maa- ja metsä- maataloustuotannon heikon kannattavuuskehi-
14490: talousministeriön määräämällä tavalla Euroo- tyksen vuoksi vuoden 1999 määrärahaa on ko-
14491: pan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY 805/ rotettu 212 000 000 markalla ja maatalouden
14492: 68) mukaisen emolehmien kansallisen lisä- energiaverojen uusien veroratkaisujen johdos-
14493: palkkion ja asetukseen (ETY 2078/92) perus- ta 30 000 000 markalla. Vuonna 1999 ja sitä
14494: tuvan kasvinviljelyn kansallisen tuen maksa- aikaisemmin tehdyistä tukipäätöksistä vuoden
14495: miseen, maa- ja puutarhataloustuotteiden tun- 2000 määrärahasta maksettavien menojen
14496: netuksi tekemisestä ja menekin edistämisestä, määrä saa olla enintään 500 000 000 mk. Val-
14497: maatilojen laatujärjestelmän luomisesta, vilje- tuudessa on otettu huomioon tuotantomäärien
14498: lijöiden opintorahasta, hunajantuotannon sekä mahdollisesta kasvusta aiheutuva määräraho-
14499: perunan ja siementuotannon kansallisista tuis- jen lisätarve.
14500: ta aiheutuviin menoihin sekä tilakohtaisten Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen
14501: maa- ja puutarhatalouden tukien hakemus- ja momentin määrärahan käyttökohteet voidaan
14502: kiintiöjärjestelmistä valtiolle aiheutuviin eril- jakaa viiteen pääosaan, jotka ovat (korotettu)
14503: lismenoihin ja tilakohtaisten tuki en valvonnas- siirtymäkauden tuki, pohjoinen tuki, kasvinvil-
14504: ta aiheutuvien ulkopuolisten palvelujen hank- jelyn kansallinen tuki ja muu kansallisen tuki
14505: kimisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa sekä tulotukien erillismenot. Siirtymäkauden
14506: saa käyttää myös ED-jäsenyyden vaikutuksia tukea maksetaan koko maassa kaikille keskei-
14507: maa- ja puutarhatalouteen koskevasta tutki- sille maa- ja puutarhataloustuotteille. Tuen pii-
14508: muksesta aiheutuviin menoihin sekä tuotanto- rissä ovat lähes kaikki maa- ja puutarhataloutta
14509: suunnan vaihtamisesta aiheutuvien tulonmene- harjoittavat yritykset. Liittymissopimuksen ar-
14510: tysten korvaamiseksi tehtävistä sopimuksista tiklan 141 perusteella neuvotellusta tukiratkai-
14511: (väliaikainen tulotuki) aiheutuviin menoihin. susta johtuen kotieläintalouden ja kasvihuone-
14512: Vuonna 1999 ja sitä aikaisemmin tehdyistä tuotannon siirtymäkauden tuet sekä puutarha-
14513: tukipäätöksistä saa aiheutua ao. vuosiin liitty- tuotteiden varastointituki maksetaan tukialu-
14514: viä vuoden 2000 määrärahasta maksettavia eillaAja B korotettuina vuosina 1997-1999.
14515: menoja enintään 500 000 000 mk. Lisäksi Kasvintuotannon osalta tuki maksetaan heh-
14516: vuonna 1999 ja sitä aiemmin tehdyistä maa- ja taariperusteisena kasvinviljelyn kansallisena
14517: puutarhataloustuottajille maksettavaa väliai- tukena. C-tukialueilla maksetaan siirtymäkau-
14518: kaista tulotukea koskevista sopimuksista saa den tuen ohella pohjoista tukea ja kasvinvilje-
14519: aiheutua menoja vuosina 2000-2004 yhteensä lyn kansallista tukea. Vuonna 1997 pohjoista
14520: enintään 35 000 000 mk. tukea maksettiin runsaalle 41 750 tilalle. Muu-
14521: S e l v i t y s o s a : Maa- ja puutarhatalouden hun kansalliseen tukeen kuuluvat muut kuin
14522: kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU :n edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuuluvat tu-
14523: tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaitta- kikohteet. Näitä ovat mm. perunantuotannon ja
14524: korvaus ja ympäristötuki), turvata maatalou- mehiläistalouden kansalliset tuet, emolehmien
14525: den toimintaedellytykset ja maataloustuotan- kansallinen lisäpalkkio, maatalous- ja luomu-
14526: non kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun tuotteiden menekinedistämisestä sekä puutar-
14527: elinvoimaisuuden säilymistä. hatuotteiden tunnetuksitekemisestä aiheutuvat
14528: Määrärahan mitoituksen lähtökohtana on menot sekä viljelijöiden opintoraha. Tämän li-
14529: toukokuun 1994 valtioneuvoston periaatepää- säksi määrärahasta maksetaan eräitä tulorukiin
14530: liittyviä erillismenoja.
14531: 258 30.12
14532:
14533: Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen raavan vuoden määrärahasta maksettavan erän
14534: arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina suuruudesta, milj. mk:
14535: 1997-1999 sekä arvio kultakin vuodelta seu-
14536:
14537: 1997 1998 1999
14538: Arvioitu tuki ao. vuoden tuotannosta yht. 4 021 3 837 3 576
14539: siirtymäkauden tuki 2 712 2 001 1408
14540: pohjoinen tuki 1070 1346 1600
14541: kasvinviljelyn kansallinen tuki 123 346 427
14542: muu kansallinen tuki 99 124 120
14543: tulotukien erillismenot 17 20 21
14544: Edellisen vuoden tuotannosta maksettava määrä 246 342 454
14545: Tukipäätösten mukainen määrä yhteensä 4 267 4179 4030
14546: Määräraha momentilla 30.12.41 3925 3725 3 567
14547: Seuraavan vuoden määrärahasta maksettava erä 342 454 463
14548: Valtuus budjetissa 500 500 500
14549:
14550: Maa- ja puutarhataloustuottajille maksetta- tukiratkaisua. Tukea voidaan maksaa tilaa koh-
14551: van väliaikaisen tulotuen tavoitteena on turva- den enintään 25 000 mk vuodessa enintään vii-
14552: ta tuotantosuuntaa vaihtavien viljelijöiden ta- den vuoden ajan. Järjestelmä otetaan käyttöön
14553: loudellinen tilanne silloin, kun uudesta tuotan- vuonna 1998 ja sopimuksia voidaan tehdä vuo-
14554: nosta saatavat tuotot jäävät alkuvaiheessa den 20011oppuun saakka. Vuosina 1998-1999
14555: alhaisemmiksi kuin tuotannon vakiinnuttua. tehtävistä sopimuksista arvioidaan valtiolle ai-
14556: Väliaikainen tulotuki on osa artiklan 141 pe- heutuvan menoja seuraavasti:
14557: rusteella neuvoteltua A-ja B-alueita koskevaa
14558:
14559: 1999 2000 2001 2002 2003-
14560: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
14561: Vuoden 1998 sopimuksista 5 5 5 5
14562: Vuoden 1999 sopimuksista 5 5 5 5 5
14563: Yhteensä 10 10 10 10 5
14564: 1999 määräraha 3 567 000 000 oidaan tarvittavan 1 600 000 000 mk. Momen-
14565: 1998 määräraha 3 625 000 000 tille 12.30.01 on arvioitu kertyvän vastaavasti
14566: 1998 lisämääräraha 100 000 000 1 600 000 000 mk, koska EU-tulotuki rahoite-
14567: 1997 tilinpäätös 3 925 000 000 taan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Tuki-
14568: en tarkoituksena on korvata yhteisön maanvil-
14569: jelijöille vuoden 1992 maatalousreformin mu-
14570: 43. (30.31.43) EU-tulotuki (EU) (arvio-
14571: kaisten tuotteiden hintojen alennusten
14572: määräraha)
14573: aiheuttamia tulonmenetyksiä.
14574: Momentille myönnetään 1 600 000 000 mk. Tukea maksetaan peltokasveille ja siihen Iiit-
14575: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin tyvälie kesannolle neuvoston asetuksen 1765/
14576: rahoittamien maa- ja puutarhatalouden tulotu- 92 perusteella, sonneille ja emolehmille ase-
14577: kien ja niihin verrattavien muiden Euroopan tuksen 805/68 perusteella, uuhille asetuksen
14578: unionin kokonaan rahoittamien menojen mak- 3013/89 perusteella, perunatärkkelyksen tuo-
14579: samiseen. tantotukena asetuksen 1868/94 perusteella
14580: Selvitysosa: EU-tulotukia ja niihin sekä perunatärkkelyksen tasausmaksuna ase-
14581: verrattavia unionin säännösten perusteella toi- tuksen 1766/92 perusteella. Momentilta mak-
14582: meenpantavia muita toimenpiteitä varten arvi- setaan lisäksi kuitupellavan, kuivattujen rehu-
14583: 30.12 259
14584:
14585: jen, heinänsiementen ja hampun tuotantotukea hipalkkiota enintään 80 000 eläimestä. Sonni-
14586: sekä non-food kesannontukea. Peltokasvien palkkio-oikeuksien nykyinen määrä on pie··
14587: tukea sekä sonni-, emolehmä- ja uuhitukia nempi kuin liittymissopimuksessa määrätty
14588: maksetaan ja valvotaan asetuksen 3508/92 250 000 eläintä. BSE-kriisin seurauksena jä-
14589: määrittelemän yhdennetyn hallinto- ja valvon- senmaiden palkkio-oikeuksia leikattiin vuonna
14590: tajärjestelmän mukaisesti. 1996 vuoden 1995 palkkioiden käyttöasteen
14591: Peltokasvien tukijärjestelmä kattaa lähes perusteella. Suomelle myönnetyt sonni-, emo-
14592: kaikki maataloustuotantoa harjoittavat tilat. lehmä- ja uuhipalkkiokiintiöt mahdollistaisivat
14593: Enimmäisala, jolle peltokasvien tukea voidaan tuotannon kasvun nykyisestä, koska vuonna
14594: maksaa on 1,59 milj. hehtaaria. Vuonna 1997 1997 sonnipalkkioita haettiin 80 prosentille,
14595: peltokasvien tukea maksettiin noin 1,32 milj. emolehmäpalkkioita 54 prosentille ja uuhi-
14596: hehtaarille, mikä vastaa perusalan 77 prosentin palkkioita 77 prosentille kiintiön määrästä.
14597: laskennallista käyttöastetta. Käyttöastetta las- EU :n kokonaan rahoittamaa tulotukea on
14598: kettaessa vapaaehtoisesta kesannosta otetaan maksettu vuosina 1996 ja 1997 sekä arvioidaan
14599: huomioon vain 15 %. Sonnipalkkiota voidaan maksettavan vuosina 1998-1999 seuraavasti,
14600: maksaa enintään 241 553 eläimestä, emoleh- milj. mk:
14601: mäpalkkiota enintään 55 000 eläimestä ja uu-
14602:
14603: EU:n kokonaan rahoittamat tulotuet 1996 1997 1998 1999
14604: Peltoalatuet, yksinkertaistettu järjestelmä 408 381 385 385
14605: Peltoalatuet, yleinen järjestelmä 915 929 938 940
14606: Muut peltoviljelytuet 48 55 55 55
14607: Eläintuet 280 235 220 220
14608: Yhteensä 1651 1600 1598 1600
14609: Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 32 -3 -0,1 +0,1
14610:
14611: Vuonna 1999 EU-tulotukien määrärahan tar- Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen kor-
14612: peen on arvioitu olevan 1 600 milj. mk. Pelto- vaamisesta annetun lain (530/1975, muut. 3/
14613: kasvien viljelyalan on arvioitu kasvavan vuosi- 1982, 130911990 ja 128511997) mukaisten kor-
14614: na 1998-1999 mm. maataloustuotannon vä- vausten maksamiseen. Määrärahasta saa mak-
14615: hentämissopimuksista vapautuvan pellon saa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korva-
14616: tullessa viljelykäyttöön. Sonni- ja uuhipalkki- uksia.
14617: oiden määrän on arvioitu säilyvän edellisvuo-
14618: sien tasolla. Emolehmäpalkkioiden määrän on 1999 määräraha 20 000 000
14619: sen sijaan arvioitu hieman kasvavan. 1998 määräraha 20000000
14620: Peltokasvien tuet maksetaan loka-maalis- 1997 tilinpäätös 50 000 000
14621: kuun välisenä aikana, sonni-, uuhi- ja emoleh-
14622: mäpalkkiot marraskuun ja huhtikuun välisenä 45. (30.31.45) Maatalouden ympäristötuki
14623: aikana. Määrärahan mitoituksessa on otettu (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)
14624: huomioon vuonna 1999 maksettavat tuet.
14625: Momentille myönnetään 1 690 000 000 mk.
14626: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy-
14627: 1999 määräraha 1600 000 000
14628: väksymän toimenpideohjelman mukaisen
14629: 1998 määräraha 1598 000000 maatalouden ympäristötuen maksamiseen.
14630: 1997 tilinpäätös 1 600 247 273 Määrärahaa saa käyttää myös valtion koko-
14631: naan rahoittamiin useiden tilojen yhteisten ve-
14632: 44. (30.31.44) Satovahinkojen korvaaminen sitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtai-
14633: (siirtomääräraha 3 v) seen suunnitteluun enintään 500 000 mk, suo-
14634: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. javyöhykkeiden yleissuunnitteluun enintään
14635: 260 30.12
14636:
14637: 1 000 000 mk ja ympäristötuen toimeenpanos- otettu huomioon myös kokonaan valtion va-
14638: ta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aihe- roin rahoitettavat luonnonmukaisen tuotannon
14639: utuvien menojen maksamiseen enintään valtiontuki noin 5 000 000 mk sekä ympäristö-
14640: 2 000 000 mk. Määrärahasta saa maksaa myös tuen toimeenpanosta ja seurannasta aiheutuvat
14641: edelliseen vuoteen kohdistuvia menoja. menot ja useiden tilojen yhteisten vesitaloudel-
14642: Maatalouden ympäristöohjelman perusteella listen toimenpiteiden hankekohtaisen suunnit-
14643: vuonna 1999 tehtävistä sitoumuksista ja sopi- telun menot sekä suojavyöhykkeiden yleis-
14644: muksista saa aiheutua menoja vuosina 2000- suunnittelun menot yhteensä enintään
14645: 2018 yhteensä enintään 24 000 000 mk. 3 500000 mk.
14646: S e l v i t y s o s a : Maatalouden ympäristö- Vuonna 1997 ympäristötukiohjelmassa oli
14647: tuen tavoitteena on korvata tuen edellytyksenä mukana 88 % tiloista eli noin 78 000 tilaa ja
14648: olevista ympäristönsuojelu- ja maisemanhoito- 1 875 000 peltohehtaaria, mikä vastaa 91 %
14649: toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja tu- pinta-alatukia saaneesta peltoalasta. Vuonna
14650: lonmenetykset sekä turvata viljelijöiden toi- 1997 luonnonmukaisessa tuotannossa tai siir-
14651: meentulo muuttuvissa olosuhteissa. Maatalou- tymävaiheessa oli 4 500 tilaa, joilla oli peltoa
14652: den ympäristötukeen arvioidaan ohjelman ja yhteensä 106 700 hehtaaria. Maatalouden ym-
14653: sen komissiossa 3. 7.1997 hyväksytyn muutok- päristöohjelmassa ohjelmakaudelle 1995-1999
14654: sen mukaisesti tarvittavan 1 690 000 000 mk. asetettu 120 000 hehtaarin tavoite saavutetta-
14655: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon neen vuonna 1998. Muiden erityistukien osalta
14656: sekä EU:n rahoitusosuus 841 000 000 mk tavoitteellisiin laajuuksiin ei ole päästy.
14657: (145 milj. ecua) että valtion rahoitusosuus Ympäristötuki on muuttanut myös viljely-
14658: 849 000 000 mk, jossa on mukana erikseen käytäntöjä merkittävästi. Vuonna 1997 typpi-
14659: notifioitu valtiontuki ja muut valtion kokonaan ravinteiden käyttö oli 10% ja fosforin käyttö
14660: rahoittamat päätösosassa mainitut käyttötar- 30 % vähäisempää kuin vuonna 1994. Vesistö-
14661: koitukset Momentille 12.30.01 on arvioitu jen varsille on perustettu suojakaistat, torjunta-
14662: kertyväksi vastaavasti 841 000 000 mk aineiden käyttö on tarkentunut, eläintiheydet
14663: EMOTR:n tukiosaston varoista maatalouden ovat laskeneet ja peltojen talviaikainen kasvi-
14664: ympäristötukea varten. peitteisyys lisääntynyt. Toistaiseksi arvioidut
14665: Määrärahasta noin 1 390 000 000 mk on ar- muutokset vesistökuormituksessa ovat pieniä,
14666: vioitu käytettäväksi ympäristötuen perustu- koska muutokset viljelytoimissa vaikuttavat
14667: keen, jota maksetaan pinta-alaperusteisena hitaasti pelloilta vesistöihin kulkeutuvien ra-
14668: alueellisesti porrastettuna koko maassa viljeli- vinteiden määriin ja vesistöjen käyttökelpoi-
14669: jöille, jotka sitoutuvat noudattamaan maatalo- suuteen.
14670: ustuotannossaan tiettyjä ympäristöehtoja. Euroopan unionin hyväksymän Suomen
14671: Määrärahasta arvioidaan käytettävän ympäris- maatalouden ympäristöohjelman toteuttami-
14672: tötuen erityistukisopimuksiin sekä ohjelman sesta arvioidaan aiheutuvan menoja vuosina
14673: mukaiseen koulutukseen, neuvontaan ja kokei- 1999-2018 seuraavasti (EU:n osuus menoista
14674: luhankkeisiin noin 300 000 000 mk, missä on on noin puolet):
14675: 1999 2000 2001 2002 2003-
14676: mi1j. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
14677: Vuonna 1999 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 18 6 6 6 6
14678: Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 1672 250 141 127 502
14679: Yhteensä 1690 256 147 133 508
14680:
14681: 1999 määräraha 1690 000 000 46. (30.31.46) Luonnonhaittakorvaus (EU)
14682: 1998 määräraha 1690 000 000 (arviomääräraha)
14683: 1997 tilinpäätös 1 686 000 000 Momentille myönnetään 1 213 000 000 mk.
14684: 30.13 261
14685:
14686: Määrärahaa saa käyttää ED :n komission hy- viimeisenä vuonna. ED:n osuudesta 463,9
14687: väksymän luonnonhaittakorvauksen toimenpi- milj. mk on budjetoitu momentille 30.11.61 ja
14688: deohjelman ja siihen tavoiteohjelmien 6 ja 5a 57,1 milj. mk elintarviketeollisuuden rakenne-
14689: rahoituskehyksissä tehtyjen muutosten mukai- tukeen samalle momentille vuosina 1997 ja
14690: sen valtion osuuden maksamiseen. 1998. Näiden käyttäminen luonnonhaittakor-
14691: S e l v i t y s o s a : Luonnonhaittakorvaus on vaukseen edellyttää komission hyväksyntää.
14692: osa tavoite 6-ohjelman ja tavoite 5a:n toimen- Vastaavia tuloja kertyy momentille 12.30.02
14693: pidekokonaisuutta. Luonnonhaittakorvauksen EMOTR:n ohjausosaston varoista.
14694: maksamiseen arvioidaan tarvittavan vuonna Luonnonhaittakorvaus voidaan maksaa pel-
14695: 1999 yhteensä 1 734 000 000 mk. Tästä on tohehtaareiden ja kotieläinyksiköiden perus-
14696: vuoden 1999 talousarviossa teella ED:n neuvoston hyväksymille alueille.
14697: 1 676 900 000 mk, josta valtion osuutta on yh- Luonnonhaittakorvauksen menojen tavoite-
14698: teensä 1 213 000 000 mk. Määrärahan mitoi- alueittainen kohdentuminen ja menojen rahoi-
14699: tuksessa on otettu huomioon ED-komissiossa tus vuonna 1999, milj. mk:
14700: Suomen esityksestä vireillä oleva suunnitelma
14701: siirtää 80 000 000 mk elintarviketeollisuuden Muualla
14702: 6-alueella Suomessa Yhteensä
14703: rakennetukiohjelmassa käyttämättä jääviä va-
14704: roja tavoite 6-ohjelmaan LFA-tuen ED-osuu- Valtio (30.12.46) 192 1 021 1 213
14705: den nostamiseksi koko ohjelmakaudella ED:n EU (30.11.61) 130,9 333 463,9
14706: edellyttämälle noin 50 %:n keskimääräiselle Yhteensä 322,9 1 354 1 676,9
14707: EU 1997-1998 57,1 0 57,1
14708: tasolle. Muualla Suomessa valtion rahoitus-
14709: Yhteensä 380,0 1354 1 734,0
14710: osuus on 75 %. Määrärahan tarvetta lisää pin-
14711: ta-alan arvioitu lisääntyminen eräiden pitkäai-
14712: 1999 määräraha 1 213 000 000
14713: kaisten vähentämissopimusten päättymisen
14714: 1998 määräraha 1 199 500 000
14715: johdosta ja aiempina vuosina tavoite 6:n ja 5a-
14716: toimenpiteiden menokehyksissä käyttämättä 1997 tilinpäätös 1167 966 957
14717: jääneiden erien huomioonotto ohjelmakauden
14718:
14719:
14720: 13. (30.32) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen (osa
14721: EU)
14722:
14723: Se l v i t y s osa : Maataloustuotteiden vientituesta, interventiovarastoinnista, yksityisestä va-
14724: rastoinnista ja eräistä muista maataloustuotteiden markkinoihin vaikuttavista toimenpiteistä ai-
14725: heutuvat varsinaiset menot rahoitetaan kokonaisuudessaan EMOTR:n tukiosaston varoista.
14726: ED:sta saatavan rahoituksen maksatusviiveen takia tarvittava väliaikainen kansallinen rahoitus
14727: on järjestetty Maatalouden interventiorahaston kautta. Rahastolla ei ole toimintansa rahoittami-
14728: seksi peruspääomaa, vaan 1 500 milj. markan lainanottovaltuus. Valtion talousarviosta siirretään
14729: Maatalouden interventiorahastoon määrä, jonka arvioidaan kattavan ne menot, joita EU :n säädös-
14730: ten mukaan ei kateta EMOTR:n tukiosastosta. Budjettisiirto on 9,5 milj. mk vuonna 1999.
14731: Interventiotoiminnasta rahastolle aiheutuvaksi bruttomääräiseksi maksatusvastuuksi arvioi-
14732: daan noin 805 milj. mk vuodessa. Rahoituksen kannalta merkittävimpiä toimintoja ovat koti-
14733: eläintuotteiden, elintarvikejalosteiden, viljatuotteiden ja sokerin vientituki sekä maidon tukioh-
14734: jelmat, sokerin yksityinen varastointi, tärkkelystuki ja viljan interventiovarastointi.
14735: 262 30.13
14736:
14737: Interventiotoiminnasta aiheutuvat menot vuosina 1997-1999, milj. mk:
14738:
14739: 1997 1998 1999
14740: tp arvio arvio
14741: Vientituet, yhteensä 680,2 650 650
14742: - maito ja maitovalmisteet 416,5
14743: - kasvituotteet 148,2
14744: - jalostetut elintarvikkeet 73,7
14745: - liha ja lihavalmisteet 40,3
14746: - kananmunat 1,5
14747: Interventiovarastointi, yhteensä 8,7 10 10
14748: Yksityinen varastointi, yhteensä 22,5 30 30
14749: - sokerin varastointituki 20,0
14750: -muut 2,5
14751: Ohjelmaperusteiset tuet, yhteensä 89,1 85 85
14752: - koulumaito 31,9
14753: - teollisuusvoi 46,6
14754: -muut 10,6
14755: Ruoka-apu 11,5 10 10
14756: Muut tuet, yhteensä 21,9 20 20
14757: - tärkkelystuki 18,8
14758: - sokerin tuotantotuki 3,1
14759: Markkinointi yhteensä (EU) 833,9 805 805
14760: Korko yms. menot (30.13.60) 5,0 11,2 9,5
14761: Yhteensä 838,9 816,2 814,5
14762:
14763: Maataloustuotannon rakenteen muutoksen nopeuttamiseksi tarkoitetut tasapainottamistoimet
14764: ovat toteutuneet ennakoitua hitaammin. ED-jäsenyyden myötä käyttöönotetun maatalousyrittäji-
14765: en luopuroistuen menekkiä on hidastanut mm. EU-asetuksiin sisältyvä päätoimisuusvaatimuskri-
14766: teeri, jonka mukaan luopujan on tullut harjoittaa maataloutta päätoimisesti 10 vuotta ennen luo-
14767: pumista. Päätoiminen harjoittaminen edellyttää, että vähintään neljännes kokonaistuloista tulee
14768: maataloudesta tai puolet maa- ja metsätaloudesta ja maatilalla harjoitetuista liitännäistoiminnois-
14769: ta. Komissio on huhtikuussa 1998 hyväksynyt Suomen em. kohtaa koskevan muutosesityksen.
14770: Maataloustuotannon lopettamistuki on artiklaan 1411iittyvä luopumistuki. Seuraavassa taulukos-
14771: sa on arvio järjestelmien toteutumisesta.
14772:
14773: Ohjelman Toteutuminen
14774: mukainen tavoite Toteutuminen ohjelmakauden aika- v. 1998loppuun
14775: (suluissa ohjelmakausi) na mennessä
14776: % tavoit-
14777: teesta (noin) tilaalha tilaalha
14778: Maatalousyrittäjien 15 000 47 7000 4420
14779: luopumistuki, tiloja (1995-1999)
14780: Maataloustuotannon 1500 4 62 32
14781: lopettamistuki, tiloja (1997-1999)
14782: Pellonmetsitys
14783: - alkuperäinen ohjel- 88000 30 25600 21950
14784: ma,ha (1995-1999)
14785: - muutettu ohjelma, 44650 60 25 600
14786: ha (1995-1999)
14787: 30.13 263
14788:
14789: Vuonna 1999 arvioidaan tehtävän EU:n hyväksymän ohjelman perusteella uusia maatalousyrit-
14790: täjien luopumistukea koskevia sitoumuksia noin 1 900 maatilaa koskien. Maataloustuotannon lo-
14791: pettamistuen piiriin arvioidaan tulevan vuonna 1999 noin 20 maatilaa.
14792: Maatalouden metsätoimenpideohjelma on pakollinen kaikissa EU:n jäsenmaissa. Suomen al-
14793: kuperäisessä vuonna 1995 komission hyväksymässä ohjelmassa metsitettävä pinta-ala ohjelma-
14794: kautena 1995-1999 oli 88 000 ha. Komissio hyväksyi syyskuussa 1997 ohjelman muutoksen.
14795: Muutetun ohjelman metsitystavoite on 44 650 ha, jonka mukaan vuosina 1997-1999 arvioitiin
14796: hyväksyttävän uusia pellonmetsityshakemuksia noin 10 000 ha vuodessa. Metsityksen suosio on
14797: kuitenkin ollut odotettua laimeampaa. Vuonna 1997 hyväksyttiin hakemuksia vain noin 3 650
14798: hehtaarin metsittämiseksi. Joulukuussa 1997 tulonmenetyskorvausten tasoa alennettiin 10-30 %,
14799: mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että hakemusten määrä tuskin ohjelman loppukaudella nousee
14800: vuoden 1997 tasosta. Ohjelmakauden 1995-1999 aikana metsitettävän peltopinta-alan arvioi-
14801: daankin jäävän yhteensä 25 600 hehtaariin eli muutettuun ohjelmaankin verrattuna toteutumisas-
14802: te jäänee alle 60 prosenttiin. Ohjelman muutos ja ennakoitua pienempi kiinnostus laskevat ohjel-
14803: man arvioidut toteuttamiskustannukset vuoteen 2009 mennessä yhteensä 441 000 000 markkaan.
14804:
14805: Maatalouden metsätoimenpideohjelman muutoksen vaikutukset kustannuksiin sekä arvio to-
14806: teutuvista kustannuksista, milj. mk:
14807:
14808: Alkuperäinen Muutettu Arvio
14809: ohjelma ohjelma toteutumasta
14810: Kustannukset yhteensä 1995-2009 1 677,6 758,8 441
14811: -Valtio 838,8 379,4 220,5
14812: -EU 838,8 379,4 220,5
14813:
14814: Kustannukset 1999 160,3 104,0 67
14815: -Valtio 80,15 52,0 33,5
14816: -EU 80,15 52,0 33,5
14817:
14818: Vuonna 1998 otetaan käyttöön neuvoston asetukseen (EY) N:o 1221197 perustuva uusi hunajan
14819: tuotannon ja markkinoinnin edistämistä koskeva yhteisön osarahoittama tukijärjestelmä, jossa
14820: tuen maksaminen perustuu komission vuosittain hyväksymään kansalliseen ohjelmaan, josta EU
14821: maksaa puolet.
14822:
14823: 41. (30.32.4l)Maataloustuotannon tasapai- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
14824: nottamismenot (siirtomääräraha 3 v) tää maksuteknisistä syistä myös edellisiltä
14825: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. vuosilta siirtyneiden menojen maksamiseen.
14826: Määrärahaa saa käyttää ennen vuotta 1995 Selvitysosa: Ennen vuotta 1995 teh-
14827: päätetyistä maataloustuotannon tasapainotta- dyistä tasapainottamistoimenpiteistä arvioi-
14828: misesta annetun lain (126111989, muut. 975/ daan aiheutuvan valtiolle menoja
14829: 1990 ja 22/1992) mukaisista sopimuksista, pel- 7 000 000 mk vuonna 2000, 3 000 000 mk
14830: lon metsityspalkkioista ja muista toimenpiteis- vuonna 2001, 1 000 000 mk vuonna 2002 ja
14831: tä, maataloustuotannon ohjaamisesta annetun sen jälkeen yhteensä enintään 1 000 000 mk.
14832: lain (44611977) mukaisista sopimuksista, maa-
14833: taloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainotta- 1999 määräraha 9 000 000
14834: misesta annetun lain (8111983) mukaisista so- 1998 määräraha 10 000 000
14835: pimuksista ja metsityspalkkioista aiheutuvien 1997 tilinpäätös 56 000 000
14836: 264 30.13
14837:
14838: 42. (30.32.42) Luopumiskorvaukset (arvio- Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
14839: määräraha) luopumistuesta annetun lain (1293/1994), kas-
14840: Momentille myönnetään 450 000 000 mk. vihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopetta-
14841: Määrärahaa saa käyttää luopumiseläkelain mistuesta annetun lain (129711994) sekä maa-
14842: (16/1974, muut. 1087/1985, 1316/1987, 998/ taloustuotannon lopettamistuesta annetun lain
14843: 1988, 1304/1990 ja 1337/1992) ja luopumis- (1340/1996) perusteella myönnettävien lopet-
14844: korvauslain (1330/1992) mukaisten korvaus- tamistukien ja hoitokustannusten sekä EU :n
14845: ten maksamiseen. komission hyväksymän toimenpideohjelman
14846: S elvi tysosa : Luopumiskorvauslain mukaisen pellonmetsitystuen maksamiseen.
14847: voimassaolo päättyi vuoden 1995 lopussa. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston ase-
14848: Luopumiskorvauslaista ja sitä edeltäneestä tuksen (EY 122111997) mukaisen hunajan tuo-
14849: luopumiseläkelaista arvioidaan aiheutuvan tannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laadi-
14850: valtiolle menoja 440 000 000 mk vuonna tusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin valtio-
14851: 2000, 430 000 000 mk vuonna 2001 ja neuvoston tarkemmin määräämällä tavalla
14852: 410 000 000 mk vuonna 2002. Sen jälkeen sekä ennen vuotta 1995 tehdyistä metsityssi-
14853: vuotuiset menot alenevat asteittain ja loppuvat toumuksista aiheutuvien menojen maksami-
14854: vuonna 2010. seen.
14855:
14856: 1999 määräraha 450000000 Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
14857: 1998 määräraha 470 000 000 muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu
14858: 1997 tilinpäätös 472627 029 huomioon EU:n osuus. Vuonna 1999 arvioi-
14859: daan tarvittavan tukia yhteensä
14860: 358 000 000 mk, minkä käytön arvioidaan ja-
14861: 47. (30.32.47) Maataloustuotannon lopetta-
14862: kautuvan seuraavasti, milj. mk:
14863: mistuet, pellonmetsitystuki sekä kunajantuo-
14864: tannon ja markkinoinnin kehittäminen (osa
14865: EU) (siirtomääräraha 2 v)
14866: Momentille myönnetään 236 000 000 mk.
14867:
14868: Määräraha Käyttö mistä
14869: EU:n osuus
14870: Maatalousyrittäjien luopumistuki 205 277 119,0
14871: Maataloustuotannon lopettamistuki 2 2
14872: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. lopettamis-
14873: tuki 9 9
14874: Maatalouden metsätoimenpiteet 17 67 33,5
14875: - metsityskustannukset 40 20,0
14876: - metsityksen hoitopalkkio 5 2,5
14877: - tulonmenetyskorvaus 22 11,0
14878: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 2 2
14879: Hunajantuotannon tuki 0,9 0,9 0,4
14880: Yhteensä 236 358 152,9
14881:
14882: Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestel- sessa on otettu huomioon ED-komission hy-
14883: mää on toteutettu vuodesta 1995 EU:n hyväk- väksymä viljelijän päätoimisuusvaatimusta
14884: symän ohjelman perusteella. Järjestelmä on to- koskevan muutoksen vaikutus. Vuonna 1999
14885: teutunut ohjelmassa arvioitua hitaammin, min- arvioidaan tehtävän uusia luopumistukea kos-
14886: kä johdosta käytettävissä on aiemmilta kevia sitoumuksia noin 1 900 tilaa koskien.
14887: vuosilta siirtyviä varoja. Määrärahan mitoituk- Näihin ja aikaisempina vuosina tehtyihin si-
14888: 30.13 265
14889:
14890: toumuksiin arvioidaan tarvittavan yhteensä edelliseltä vuodelta siirtyviä varoja. Metsitys-
14891: noin 277 000 000 mk, josta 205 000 000 mk kustannukset maksetaan maanomistajille to-
14892: vuoden 1999 määrärahaa. EU :n osuus maata- teutuneiden kustannusten perusteella. Tulon-
14893: lousyrittäjien luopumistukimenoista on noin menetyskorvausta maksetaan kymmenen vuo-
14894: 40 %. Momentille 12.30.01 on arvioitu kerty- den ajan sen jälkeen, kun metsitys on todettu
14895: väksi 119 000 000 mk EMOTR:n tukiosaston suoritetuksi hyväksyttävällä tavalla.
14896: varoista. Pellonmetsityksestä aiheutuviin menoihin
14897: Maataloustuotannon lopettamistuki on osa arvioidaan vuonna 1999 tarvittavan
14898: Suomen liittymissopimuksen artiklan 141 mu- 67 000 000 mk, mistä EU rahoittaa puolet.
14899: kaista ns. vakavien vaikeuksien tukipakettia. Tästä katetaan 50 000 000 mk edelliseltä vuo-
14900: Järjestelmän toteuttaminen käynnistyi vuonna delta siirtyvillä varoilla. Momentille 12.30.01
14901: 1997. Järjestelmä on toteutunut huomattavasti on arvioitu kertyväksi vastaavasti
14902: ennakoitua suppeampana. Maataloustuotan- 33 500 000 mk EMOTR:n tukiosaston varois-
14903: non lopettamistuen piiriin arvioidaan tulevan ta maatalouden metsätoimenpiteitä varten.
14904: vuonna 1999 vain noin 20 tilaa, joista aiheutuu Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon
14905: noin 2 000 000 markan kokonaismeno. Lopet- lisäksi 2 000 000 mk ennen vuotta 1995 teh-
14906: tamistuki on kokonaan kansallisesti rahoitetta- dyistä metsityssitoumuksista aiheutuvina me-
14907: vaa tukea, joka maksetaan kertakorvauksena noina, mikä jää kokonaan valtion vastattavak-
14908: A- ja B-tukialueilla. Lopettamistuki voidaan si.
14909: maksaa enintään kolmessa erässä viiden vuo- Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221197 pe-
14910: den aikana. rusteella yhteisön jäsenmaiden on mahdollista
14911: Momentilta maksetaan myös kasvihuonetuo- laatia vuodesta 1998 alkaen yhteisön osara-
14912: tannon lopettamistuen menot 9 000 000 mk. hoittamia ohjelmia hunajan tuotannon ja mark-
14913: Tuki on kokonaan kansallisesti rahoitettavaa kinoinnin edistämiseksi. Tuen maksaminen
14914: tukea. perustuu komission vuosittain hyväksymään
14915: Maatalouden metsätoimenpideohjelman mu- kansalliseen ohjelmaan. Suomen ohjelma si-
14916: kaan edistetään pellonmetsitystä maksamalla sältää tekniseen apuun, varroa-punkinja siihen
14917: tukea metsityskustannuksiin, tulonmenetys- liittyvien tautien torjuntaan sekä hunajan laa-
14918: korvausta ja metsityksen hoitopalkkiota. Lu- dun määrityksiin liittyviä toimenpiteitä. Suo-
14919: vun selvitysosan perusteluissa kuvatun ohjel- men ohjelman kokonaislaajuus on 890 000 mk
14920: man muutoksen mukaan ja hakemusten mää- vuodessa. Tästä EMOTR:n tukiosaston rahoi-
14921: rän jäädessä arvioitua pienemmäksi Suomessa tusosuus on 50 % eli 445 000 mk, mikä on
14922: arvioidaan vuosina 1997-1999 tehtävän pellon merkitty momentille 12.30.01.
14923: metsityssitoumuksia siten, että metsitettävä Vuonna 1999 ja sitä aikaisempina vuosina
14924: peltoala on vuosittain 3 650 ha, josta luopu- tehdyistä metsätoimenpiteistä, maataloustuo-
14925: miseläkejärjestelmän piiristä arvioidaan tule- tannon lopettamistukia koskevista sitoumuk-
14926: van metsitettäväksi 650 ha. Arvioitua sup- sista ja hunajantuotannon edistämisestä arvioi-
14927: peamman toteutumisen johdosta käytössä on daan aiheutuvan menoja seuraavasti, milj. mk:
14928:
14929: 1999 2000 2001 2002 2003-
14930: Maatalousyrittäjien luopumistuki 277 353 344 337 1490
14931: Maataloustuotannon lopettamistuki 2 1 0 0 0
14932: Kasvihuonetuotannon ja omenanvilj. lopettamistuki 9 3 0 0 0
14933: Maatalouden metsätoimenpiteet 67 61 57 32 98
14934: Hunajantuotannon tuki 1 1 1 1 9
14935: Metsityssitoumukset ennen vuotta 1995 2 2 2 0 0
14936: Yhteensä 358 421 405 370 1 597
14937: 266 30.13
14938:
14939: 1999 määräraha 236 000000 en kasvien ja kukkaviljelytuotteiden kulutuk-
14940: 1998 määräraha 222000000 sen lisäämistä yhteisössä ja sen ulkopuolella.
14941: 1998 lisämääräraha -100 000 000 Jäsenvaltiot myöntävät tukea alueellaan toimi-
14942: 1997 tilinpäätös 377 900000 ville, alaa edustaville ryhmittymille kuten tuot-
14943: tajajärjestöille tai niiden liitoille, kauppiaille
14944: 48. (30.32.48) Puutarhatalouden erityistoi- tai niiden yhteenliittymille näiden menekin-
14945: menpiteet (EU) (arviomääräraha) edistämisprojekteihin. Toiminnasta aiheutu-
14946: vista kustannuksista vähintään 40 % katetaan
14947: Momentille myönnetään 9 500 000 mk.
14948: tuensaajan omista varoista ja enintään 60 %
14949: Määrärahaa saa käyttää EU:n rahoitusosuuk-
14950: valtion talousarviosta myönnettävällä tuella.
14951: sien maksamiseen hedelmän- ja vihannestuot-
14952: EMOTR:n tukiosastosta rahoitetaan kokonaan
14953: taja-organisaatioiden sellaisiin menoihin, jotka
14954: valtion talousarviosta myönnettävä tuki. Suo-
14955: aiheutuvat hedelmä- ja vihanDesmarkkinoiden
14956: melle Osoitettavan EU:n osuuden arvioidaan
14957: tasapainottamistoimenpiteistä Määrärahaa saa
14958: vuonna 1999 olevan 1 500 000 mk.
14959: käyttää myös EU :n rahoitusosuuksien maksa-
14960: Momentin menoja vastaavasti on momentil-
14961: miseen elävien kasvien ja kukkaviljelyn tuot-
14962: le 12.30.01 arvioitu kertyväksi tuloja
14963: teiden erityistoimenpiteistä aiheutuviin menoi-
14964: 9 500 000 mk EMOTR:n tukiosastosta.
14965: hin.
14966: Se 1v i ty s osa: Hedelmien ja vihannesten
14967: 1999 määräraha 9 500 000
14968: yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa
14969: neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2200/96 sää- 1998 määräraha 16 400 000
14970: detyn hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaa- 1997 tilinpäätös 15 000 000
14971: tioiden rahastotuen käyttöönotto on jäsenval-
14972: tiolle pakollinen. Järjestelmän mukaan hyväk- 60. (30.32.60) Siirto interventiorahastoon
14973: syttyjen tuottajaorganisaatioiden tehtävänä on (EU)
14974: jäsenvaltion hyväksymien toimintaohjelmien Momentille myönnetään 9 500 000 mk.
14975: mukaisesti tarvittaessa tasapainottaa hedelmi- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden inter-
14976: en ja vihannesten kysyntää ja tarjontaa muun ventiorahaston ottamien lainojen korkojen
14977: muassa tuotannon suunnittelulla, kysynnän sekä muiden Maatalouden interventiorahastos-
14978: edistämisellä, laadun parantamisella ja tuottei- ta annetussa laissa (1206/1994, muut. 989/
14979: den poistamisella markkinoilta. Toiminnasta 1995) ja asetuksessa (1587/1994) tarkoitettu-
14980: aiheutuvista kustannuksista 50 % katetaan or- jen menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta
14981: ganisaation jäseniltä perittävillä maksuilla ja EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu-
14982: 50 % valtion talousarviosta myönnettävällä tu- kiosastosta.
14983: ella. Talousarviosta maksettava tuki rahoite- Se 1v i t y s osa : Budjettisiirrolla katetaan
14984: taan kokonaan EMOTR:n tukiosastosta. Tuot- niitä Maatalouden interventiorahaston menoja,
14985: tajaorganisaatiot perustavat toiminnan rahoit- joita vastaavia tuloja EU :n säädösten mukaan
14986: tamista varten toimintarahastot Suomessa ei interventiorahastolle tulouteta. Rahaston ta-
14987: hyväksyttiin vuonna 1997 kahdeksan hedel- loudellisen tuloksen ja oman pääoman arvioi-
14988: män- ja vihannestuottajaorganisaatiota, joille daan kehittyvän siten, että määrärahaa voidaan
14989: arvioidaan vuonna 1998 maksettavan rahasto- supistaa vuodesta 1998.
14990: tukea yhteensä noin 1 700 000 mk. Vuonna
14991: 1999 tukea arvioidaan maksettavan 14 organi- 1999 määräraha 9 500 000
14992: saatiolle yhteensä 8 000 000 mk. 1998 määräraha 12 500 000
14993: EU:ssa on vuodesta 1997 alkaen ollut käy- 1997 tilinpäätös 5 000 000
14994: tössä järjestelmä, jonka avulla edistetään elävi-
14995: 30.14 267
14996:
14997: 14. (30.33) Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
14998:
14999: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista saa käyttää enintään 3 000 000 mk rahaston mak-
15000: suliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitteluun, kehittämi-
15001: seenja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin. Maatilatalouden kehit-
15002: tämisrahastosta siirretään valtiovarastoon 100 000 000 mk.
15003: Selvitysosa : Maatilatalouden rakennetta ja rahoitusta ohjataan Euroopan unionin ja kan-
15004: sallisen lainsäädännön nojalla. EU:n lainsäädännöstä keskeinen on maatalouden rakenteiden te-
15005: hokkuuden parantamisesta annettu neuvoston asetus (EY 950/97) ja kansallisesta laki maa- ja
15006: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä (130311994) ja maaseutuelinkeinolaki (1295/
15007: 1990). EU :n osarahoittaman toiminnan osalta on kyse tavoitteen 5a mukaisista toimenpiteistä.
15008: Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailu-
15009: kykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla, yritystoimintaa
15010: monipuolistamaila sekä maatilojen pääomarakennetta parantamalla samoin kuin kustannuksia
15011: alentamalla. Valtion toimenpiteillä edistetään maatilojen yhteistoimintaa ja tuotannontekijöiden
15012: järkiperäistä käyttöä sekä tuetaan maatalouden ympäristönsuojeluinvestointeja. Rahoitustukea
15013: suunnataan erityisesti nuorille viljelijöille.
15014: Maatalouden harjoittamisedellytyksiltä heikkojen ja kooltaan pienten maatilojen kehittymistä
15015: edistetään laajentamalla yritystoiminnan pohjaa muuhun kuin maatalouden perustuotantoon. Uu-
15016: sien työtilaisuuksien luomisen ohella kehitetään jo toimivia maaseutuyrityksiä. Viljelijöiden ve-
15017: lanhoitokyvyn palauttamiseksijatketaan maaseutuelinkeinolain mukaisia vapaaehtoisia velkajär-
15018: jestelyjä.
15019: Valtion rahoitustuki maksetaan pääosin Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Sen pää-
15020: oman arvioidaan olevan vuonna 1999 noin 8 000 milj. mk. Rahaston käytettävissä arvioidaan
15021: vuonna 1999 olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät varat ja EU:lta tulevat tulot 87 milj. mk huomi-
15022: oon ottaen noin 2 400 milj. mk. Rahoitustoiminnassa ollut lähes kahden vuoden tauko HU-jäse-
15023: nyyden alkaessa vaikuttaa edelleen siten, että vuodelle 1999 siirtyy vuodelta 1998 poikkeuksel-
15024: lisen paljon varoja, mikä lisää käytettävissä olevia varoja. Velkajärjestelytoiminnan arvioidaan
15025: supistavan vuonna 1999 rahaston tulokertymää noin 20 milj. markalla.
15026: Maatilatalouden kehittämisrahaston sijoitusmenot koostuvat pääasiassa nuorten viljelijöiden
15027: käynnistystuen lainamuotoisesta osasta, maatilatalouden investointeihin myönnetyistä lainoista
15028: sekä valtion maanostotoiminnasta. Kulutusmenoja ovat muun muassa nuorten viljelijöiden käyn-
15029: nistystuen avustusmuotoinen osa, artiklan 141 mukaiseen ratkaisuun liittyvä avustusmuotoinen
15030: tuki, nuorten viljelijöiden navettainvestointien lisätuki, investointiavustukset, kirjanpidon tuki,
15031: markkinointia varten perustettavien tuottajajärjestöjen tuki sekä avustukset ympäristönsuojeluin-
15032: vestointeihin. Kulutusmenoja ovat myös aiemmin myönnettyjen aloittamis-, investointi- ja pien-
15033: yritystoiminnan avustusten maksatukset. Kulutusmenoja käytetään myös maataloudelliseen tut-
15034: kimustoimintaan ja puunkäytön edistämiseen tähtäävän Puun Aika -hankkeen toimenpiteisiin.
15035: EU:n nykyisen ohjelmakauden viimeisenä vuonna EU-osarahoitteisten tukimuotojen toimeen-
15036: panoa tarkistetaan edelleen siten, että ohjelmakaudella 1995-1999 käytettävissä olevat varat voi-
15037: daan tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta rahoitetta-
15038: viin EU-osarahoitettaviin toimenpiteisiin arvioidaan käytettävän noin 95 milj. mk EMOTR:n oh-
15039: jausosaston varoja ja 150 milj. mk kansallista rahoitusta.
15040: Tilanpidon aloittamista tuetaan EU-osarahoitteisella käynnistystuella. Investointien rahoitustu-
15041: ki on kohteesta riippuenjoko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan kansallisesti rahoitettavaa. EU-
15042: osarahoitteista tukea myönnetään C-tukialueella navettojen uudisrakentamiseen ja laajentami-
15043: seen, poro- ja lammastalouden hankkeisiin sekäA-ja B-tukialueilla suuriin navettainvestointei-
15044: 268 30.14
15045:
15046: hin. EU-osarahoitteista tukea käytetään myös maa- ja puutarhatalouden tuottajajärjestötuen sekä
15047: maatiloille myönnettävän kirjanpitoavustuksen maksamiseen.
15048: A-ja B-tukialueilla voidaan vuoden 2001 loppuun asti myöntää liittymissopimuksen 141 artik-
15049: lan nojalla korotettua investointitukea. Investointituen kohteina ovat maatalouden tuotannolliset
15050: investoinnit: rakentaminen, puutarhatalous, hevostalous, koneet ja laitteet sekä maanhankinta.
15051: Tuki myönnetään avustuksena, valtionlainan korkoetuutena ja korkotukilainan korkotukena. Li-
15052: säksi A-ja B-tukialueilla voidaan myöntää lisätukea nuorille tilanpitoaan aloittaville viljelijöille.
15053: C-tukialueella voidaan liittymissopimuksessa saadun oikeuden nojalla tukea vuoden 1999lop-
15054: puun saakka normaalista ED-käytännöstä poiketen sikatalouden laajennusinvestointeja sekä ka-
15055: na- ja broilertalouden investointeja edellyttäen, että näiden alojen kokonaistuotantokapasiteetti ei
15056: kasva. C-tukialueella puutarhatalouden investointeja tuetaan perusinvestointituen lisäksi myön-
15057: nettävällä liittymissopimuksen 140 artiklaan perustuvalla lisätuella.
15058: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 1999 myönnettävän tukea seu-
15059: raavasti:
15060: - nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen tarkoitettuna EU :n osarahoittamana käynnis-
15061: tystukena lainaa noin 570 viljelijälle ja avustusta noin 900 viljelijälle,
15062: - EU-osarahoitteista investointitukea (avustusta) C-tukialueella noin 350 navetan uudisraken-
15063: tamis- tai laajentamishankkeeseen,
15064: - investointitukea ympäristönsuojeluinvestointeihin, mm. Iantaloiden rakentamiseen, noin
15065: 1 500 hankkeeseen,
15066: - korotettua investointitukeaA-ja B-tukialueilla mm. navetoiden ja sikaloiden rakentamiseen.
15067: Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja käytetään myös Euroopan yhteisön maidon ja mai-
15068: totuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain pe-
15069: rusteella tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varan-
15070: nosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut
15071: ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi mai-
15072: don viitemääriä voidaan rahaston varoilla ostaa kansalliseen varantoon.
15073: Vuoden 1999 korkotukilainojen myöntövaltuus, 900 milj. mk, käytetään kokonaan kansallises-
15074: ti rahoitettaviin maatilojen investointeihin, lisämaanostolainoitukseen, maatilojen asuinrakenta-
15075: misen rahoittamiseen sekä asuntotilojen hankintaan.
15076: Maaseudun kehittäminen
15077: Keskeinen säädöstö muodostuu EU:n rakennerahastoja ja ohjelmatyötä koskevista neuvoston
15078: asetuksista (205211988, 425311993, 425411988, 425511988, 425611988, 2081/1993, 2082/1993,
15079: 2083/1993, 2084/1993, 208511993 ja 3193/1994) sekä komission päätöksillä hyväksytyistä oh-
15080: jelma-asiakirjoista. Keskeisen kansallisen lainsäädännön muodostavat laki maa- ja metsätalou-
15081: den rakennepoliittisista toimenpiteistä (1303/1994), maaseutuelinkeinolaki (129511990) sekä
15082: laki alueiden kehittämisestä (1135/1993).
15083: Maaseudun kehittämisessä keskeisiä tehtäviä ovat EU:n uuden rakennerahastokauden ohjelmi-
15084: en valmistelu sekä nykyisen rakennerahastokauden aluekehitysohjelmien ja LEADER II (yhteis-
15085: toiminta maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä) ja INTERREG 11-yhtei-
15086: söaloiteohjelmien toimeenpano kauden viimeisenä vuonna siten, että käytössä olevat varat saa-
15087: daan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Tehtävänä on myös paikalliseen omaehtoisuuteen
15088: perustuvan kokonaan kansallisen POMO-ohjelman (paikallisen omaehtoisuuden maaseutuohjel-
15089: ma) toteuttaminen, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän tehtävät, teemaryhmät ja valtakunnalli-
15090: set tutkimus- ja kehittämishankkeet.
15091: Maaseudun kehittämisen tavoitteena on maaseudun kokonaisväestömäärän säilyttäminen. Tä-
15092: män tukemiseksi tavoitteena on maatalousväestön toimeentuloperustan laajentaminen sekä maa-
15093: 30.14 269
15094:
15095: seudun palvelujen ja vetovoimatekijöiden kehittäminen erityisesti laajentamalla luontopohjaisten
15096: voimavarojen käyttöä ja vahvistamalla osaamista.
15097: Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii rahastovastuuministeriönä EMOTR-O:n varojen käy-
15098: töstä tavoite 5a-toimenpiteisiin, elintarviketeollisuuden jalostuksen ja markkinoinnin tukeen sekä
15099: tavoite 5b- ja tavoite 6-ohjelmien sekä LEADER Ilja INTERREG II-yhteisöaloiteohjelmien ke-
15100: hittämishankkeisiin. Tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden kokonaisrahoitus valtion talousarvi-
15101: on tai MAKERAn kautta EMOTR-O:sta on kaudella 1995-1999 yhteensä noin 3 568 milj. mk
15102: (615 milj. ecua).
15103: Ohjelmatoiminnan edellyttämä EU :n rahoitusosuus ja kansallinen valtion rahoitusosuus ovat
15104: seuraavat:
15105:
15106: ED-osuudesta Valtion osuudesta
15107: yhteensä yhteensä
15108: indeksi- indeksi-
15109: käyttöön korotuksia käyttöön korotuksia
15110: yhteensä V. 1999 ohjelma- yhteensä v. 1999 ohjelma-
15111: Tavoiteohjelmien varat, milj. mk V. 1995-1999 käyttö kaudella v. 1995-1999 käyttö kaudella
15112: Tavoite 6 1157,4 172,5 47,9 1 370,1 273,1
15113: - MAKERA-toimenpiteet (3.1, 3.2,
15114: 3.5) 121,6 33,4 35,2 121,6 33,4 36,0
15115: - Luonnonhaittakorvaus
15116: (tp. 3.3) 773,4 130,9 0,3 1 019,7 192,0
15117: -Jalostuksen ja markk. keh. (tp. 3.4) 24,3 0 15,9 2,0
15118: - Maaseutupaketti + tekn. apu (tp.
15119: 3.10) 238,0 8,2 12,4 212,9 45,7
15120: Tavoite 5b, Manner-Suomi 401,8 0 22,0 563,9 139,3
15121: Tav. 5b Ahvenanmaa 7,2 0,5 0,4 8,6 0,0
15122: Tav. 5a maatalous 1 724,4 395,4 18,1 5 135,0 1 138,0 25,8
15123: - MAKERA-toimenpiteet
15124: (3.1, 3.2, 3.5) 183,2 61,3 17,9 310,5 117,0
15125: - Luonnonhaittakorvaus 1) 1536,7 333,0 0,0 4 824,5 1 021,0
15126: -Ahvenanmaa 5a 4,6 1,2 0,2
15127: Tav. 5a 866 183,4 0 12,7 122,3 18,0
15128: LEADER 77,3 1,9 2,5 60,1 13,9
15129: INTERREG 16,5 0,0 1,0 21,6 0,5
15130: Yhteensä 3 568,0 570,4 104,6 7 281,6 1582,8 61,8
15131:
15132: -josta talousarviossa
15133: - mom. 30.11.61 3 263,2 475,7 2) 50,2
15134: - mom. 30.12.46 5 844,2 1 213,0
15135: -mom. 30.14.44 858,2 199,4
15136: - mom. 32.80.43 138,2 20,0
15137: - mom. 32.10.22 0,3 0,1
15138: -josta MAKERAssa 304,8 94,7 53,1 432,1 150,4 61,0
15139: -josta Ahvenanmaa 8,6 0,8
15140: Yhteensä 3 568,0 570,4 103,3 7 281,6 1 582,8 61,8
15141:
15142: Kehittämishankkeet 740,8 10,6 38,4 935,3 206,7
15143: 1)
15144: Valtion osuus sis. myös Ahvenanmaan osuuden
15145: 2)
15146: V. 1999 TAE, lisäksi myöntövaltuutta 200 mmk
15147: 270 30.14
15148:
15149: EMOTR-O:n osuus maaseudun kehittämishankkeiden toteuttamisessa on koko ohjelmakauden
15150: 1995-1999 aikana noin 741 milj. mk ja valtion osuus noin 919 milj. mk. Vuoden 1999 talousar-
15151: viossa käytetään EMOTR-O:n osarahoitteiseen maaseudun kehittämiseen myöntövaltuutena yh-
15152: teensä noin 310 milj. mk, josta EMOTR-O:n osuutta 104 milj. mk.
15153: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan tavoitteiden 5b ja 6-hankkeita sekä
15154: tavoite 2-ohjelman hankkeita myös Euroopan aluekehitysrahaston tuella, johon liittyvä valtion
15155: rahoitusosuus tässä luvussa on vuonna 1999 noin 40,2 milj. mk ja Euroopan sosiaalirahaston tu-
15156: ella vuonna 1999 noin 18,3 milj. mk. Näiden muiden rahastojen rahoitusosuuksista käytetään
15157: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle keskitetyn LEADER-yhteisöaloitteen kansalli-
15158: seen osarahoitukseen 15,5 milj. mk ja 4,3 milj. mk.
15159: Maaseudun kehittämishankkeiden ja yhteisöaloitteiden rahoitukseen osallistuvat EU :n ja Suo-
15160: men valtion ohella useissa tapauksissa myös kunnat ja yksityiset ja elintarviketeollisuuden raken-
15161: nehankkeisiin yksityiset tahot. Kuntien rahoitusosuudeksi tavoite 5b-hankkeissa on laskettu 10 %
15162: ja LEADER-hankkeissa 20 %.
15163: Maaseudun kehittämistoimenpiteisiin oli tavoitteen6osalta vuoden 1997loppuun mennessä si-
15164: dottu keskimäärin 35 % koko kaudella käytettävissä olevasta rahoituskehyksestä ja tavoite 5b:n
15165: osalta 39 %. LEADER-yhteisöaloiteohjelman koko kauden kehyksestä oli vuoden 1997 lopussa
15166: sidottu 59 %. Ohjelmakauden kehyksestä oli vuoden 1997 lopulla kuitenkin vain noin neljännes
15167: maksettu. Tavoitteena on, että vähintään 75% ohjelmakauden kehyksestä on maksettu vuoden
15168: 1999 loppuun mennessä.
15169: Rahoitus on kohdistunut selkeästi maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseen (mm. luomu-
15170: ja elintarviketuotanto) ja maaseutumatkailun kehittämiseen. Metsän ja puun käytön kehittäminen
15171: ja jalostusasteen kohottaminen sekä mekaanisella puolella että energiankäytön hankeina ei ole
15172: edistynyt ennakoidulla tavalla. Myös maatalouden tieto- ja tuotantoteknologian kehittämishank-
15173: keita on 5b-ohjelmassa haettu odotettua vähäisemmässä määrin.
15174: Tähän lukuun on budjetoitu EU-osarahoitteisen maaseudun kehittämistoiminnan lisäksi koko-
15175: naan kansallista maaseudun kehittämistoiminnan rahoitusta talousarviossa 30 milj. mk. Seudul-
15176: linen kehittäminen (POMO-ohjelma) rahoitetaan vuonna 1999 kokonaisuudessaan Maatilatalou-
15177: den kehittämisrahaston kautta. Sen määrärahatarve on 28 milj. mk.
15178: Yhteenveto eräiden ohjelmien toteutumisesta:
15179:
15180: Arvioitu
15181: Hankkeita vireillä1) 1997, työpaikka-
15182: kpl vaikutus, kpl
15183: Tavoite 6, maaseutupaketti 298 347
15184: Tavoite 5b, Manner-Suomi 1095 840
15185: LEADER 590 1000
15186: EU-osarahoitteiset yhteensä 1983 2187
15187: POMO 500 800
15188: Kaikki yhteensä 2483 2987
15189: l) Sis. kehittämishankkeet ja yrityshankkeet
15190: 30.14 271
15191:
15192: Kansallisen ja EU:n rahoitustuen kehittyminen tärkeimmissä maatilatalouden rakenteeseen ja
15193: maaseudun kehitykseen vaikuttavissa tukimuodoissa on vuosina 1996-1999 seuraava, milj. mk:
15194:
15195: mistäEU:n
15196: 1996 1997 1998 1999 osuutta
15197: TP TP Arvio Arvio (arvio)
15198: LAINAT:
15199: Kehittämisrahastosta 365 330 500 500 8,0
15200: EU-osarahoitteiset
15201: -asetus 950/97 art. 5-9 (investoinnit) 66 1 10 10
15202: -asetus 950/97 art. 10-11 (nuoret vilj.) 114 78 100 150 8,0
15203: Kansalliset
15204: - artiklan 141 lainat 0 150 150 150
15205: - muut lainat 185 100 240 190
15206: Korkotukilainat (30.14.49) 400 925 670 900
15207: Lainat yhteensä 765 1 255 1 170 1400 8,0
15208:
15209: KORKOTUKI JA -ETUUDET:
15210: V akauttamislainoille (30.14.47) 24,4 18,5 13,0 0
15211: Puutarhayrityslainoille (30.14.48) 5,0 14,7 9,0 10,0
15212: Korkotukilainojen korkotuki (30.14.49) 149,1 131,6 175,0 140,0
15213: Korkotuet yhteensä 178,5 164,8 197,0 150,0
15214:
15215: AVUSTUKSET (myöntövaltuudet):
15216: Kansalliset avustukset
15217: - ympäristönsuojeluinv. 65,1 47,0 40,0 35,0
15218: - maaseudun pienyritystoiminta 49,0 50,0 50,0
15219: - puutarhatalousinv. lisätuki 40,0 25,0 25,0
15220: -poro-, koltta- ja luontaiselinkeinot 0,4 10,0 10,0 10,0
15221: - art. 141, investoinnit 216,0 180,0 120,0
15222: - art. 141, nuoret viljelijät 10,0 9,0 9,0
15223: EU-osarahoitteiset
15224: - asetus 950/97 art. 5-9 1,1 100,0 100,0 95,0 30,0
15225: - asetus 950/97 art. 10-11 64,7 36,0 55,0 90,0 45,0
15226: - asetus 950/97 art. 10-11 1,0 10,0 10,0 10,0 5,0
15227: -asetus 1035n2, 1360n8 ja 2200/96 1,0 2,0 4,0 2,0
15228: - kirjanpitotuki 16,0 10,0 5,0
15229: Maaseudun kehittäminen (30.11.61,
15230: 30.14.43 ja 44, MAKERA) 325,8 450,4 514,1 386,5 10,6
15231: Avustusvaltuudet yhteensä 458,1 969,4 1 011,1 844,5 97,6
15232: Maatalouden tutkimushankkeet 16 20,4 22,5 22,5
15233:
15234: KEHITTÄMISRAHASTO: käytettävissä
15235: olevat varat yhteensä 2 282,0 2 921,9 2 120,0 2 400,0 86,9
15236: -omat tulot 1 154,0 1 212,5 900,0 850,0
15237: -EU:lta 5,7 51,2 80,9 86,9 86,9
15238: - edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 1 122,3 1 658,2 1 039,1 1 363,1
15239: - siirto valtiovarastoon 100,0 100,0
15240:
15241:
15242:
15243:
15244: II 380149M
15245: 272 30.14
15246:
15247: 43. (30.33.43) Maaseudun kehittäminen jelmien, yhteisöaloiteohjelmien ja pilottihank-
15248: (siirtomääräraha 3 v) keiden sekä ohjelmien teknisen avun valtion
15249: Momentille myönnetään 30 000 000 mk. rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahas-
15250: Määrärahaa saa käyttää maaseudun kehittä- ta on varattu 199 400 000 mk vuonna 1999 ja
15251: misestä aiheutuvien menojen maksamiseen. sitä aikaisempina vuosina tehdyistä EMOTR-
15252: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä O:n osaksi rahoittamista hankkeista aiheutuvia
15253: annetun lain (113511993) 6 §:n mukaista alue- valtion rahoitusosuuksia varten.
15254: kehitysrahaa. Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan
15255: S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Euroopan
15256: jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seuraavasti: sosiaalirahastosta (ESR) osaksi rahoitettavia
15257: tavoiteohjelmia ja yhteisöaloiteohjelmia tote-
15258: mk uttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuksien
15259: Valtakunnalliset tutkimus- ja kehit- maksamiseen. Määrärahasta on varattu
15260: tämishankkeet ja yhteistyöryhmän 40 200 000 mk aluekehitysrahaston ja
15261: menot 25 000000 18 300 000 mk sosiaalirahaston hankkeiden
15262: Kansallinen lisärahoitus tavoite 2ja valtion rahoitusosuutta varten.
15263: 0-alueiden kehittämiseen 5 000 000 Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
15264: Yhteensä 30000 000 tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha.
15265: Selvitysosa: EMOTR-O:starahoitetta-
15266: Määräraha jaetaan maa- ja metsätalousmi- viin hankkeisiin tarkoitettua valtion rahoitus-
15267: nisteriön määräämällä tavalla. Valtakunnalli- osuutta käytetään tavoitteen 6 maaseutupake-
15268: siin maaseudun tutkimus- ja kehittämishank- tin ja teknisen avun ja tavoitteen 5b sekä LEA-
15269: keisiin tarkoitetun tuen jakopäätökset valmis- DER- ja INTERREG-yhteisöaloiteohjelmien
15270: tellaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä. rahoitukseen. Nykyisen rakennerahastokauden
15271: Käyttötarkoitukseen suunniteltu määräraha si- määrärahoihin kohdistuvia päätöksiä voidaan
15272: toutuu jo käynnissä oleviin hankkeisiin. tehdä vain vuoden 1999 loppuun. EMOTR-
15273: Kansallinen lisärahoitus tavoite 2-alueidenja O:sta osaksi rahoitettavien ohjelmien koko
15274: tavoitealueiden ulkopuolisten ns. 0-alueiden valtion rahoitusosuus ohjelmakaudella 1995-
15275: kehittämiseen käytetään kehittämistoimenpi- 1999 on 858,5 milj. mk. Vuosien 1995-1998
15276: teisiin, joiden tarkoituksena on tasoittaa EU:n talousarviossa niihin on budjetoitu 619,1 milj.
15277: tavoitealueiden rajauksesta johtuvaa liian jyrk- mk ja 199,4 milj. mk budjetoidaan vuodelle
15278: kää eroa maaseudun kehittämistoimenpiteiden 1999. Vuoden 1998 myöntövaltuudesta aiheu-
15279: kohdentamisessa. Käyttötarkoitukseen suunni- tuvia menoja maksetaan vuosien 2000-2001
15280: teltu määräraha sitoutuu käynnissä oleviin määrärahoista 40 milj. mk.
15281: hankkeisiin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
15282: alalle on merkitty LEADER-yhteisöaloitteen
15283: 1999 määräraha 30 000 000 kehittämishankkeiden valtion rahoitusosuus
15284: 1998 määräraha 56 000 000 myös EAKR:n ja ESR:n osarahoittamien
15285: 1997 tilinpäätös 61 000 000 hankkeiden osalta. Näiden määräksi vuonna
15286: 1999 arvioidaan 15 500 000 mk ja
15287: 44. (30.33.44) Valtion osuus EU:n osaksi 4 300 000 mk. Vastaavat EU:n rahoitusosuu-
15288: rahoittamasta maaseudun kehittämisestä det on merkitty momenteille 26.98.61 ja
15289: (EU) (siirtomääräraha 3 v) 34.05.61.
15290: Momentille myönnetään 257 900 000 mk. Muiden ohjelmien EAKR-hankkeiden val-
15291: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maatalou- tion rahoitusosuuden määräksi arvioidaan
15292: den ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta 24 700 000 mk. Se käytetään pääasiassa 2-,
15293: osaksi rahoitettavien maaseudun kehittämisoh- 5b- ja 6-tavoiteohjelmien vesihuolto- ja vesis-
15294: töhankkeiden sekä paikkatietoteknologia- ja
15295: 30.14 273
15296:
15297: maaseudun kehittämishankkeiden toteuttami- tetään 6 ja 5b tavoiteohjelmia toteuttavien neu-
15298: seen sekä INTERREG-yhteisöaloitteeseen. vonta- ja koulutushankkeiden rahoitukseen.
15299: Vastaava EU:n rahoitusosuus on merkitty mo- Vastaava EU:n rahoitusosuus on merkitty mo-
15300: mentille 26.98.61. mentille 34.05.61.
15301: Muiden ohjelmien kuin LEADER-yhteisö- EU :n rakennerahastojen osuuden ja valtion
15302: aloitteen ESR-hankkeiden valtion rahoitus- rahoitusosuuden arvioidaan jakautuvan eri ta-
15303: osuudeksi arvioidaan 14 000 000 mk. Se käy- voitteille ja toimenpiteille seuraavasti:
15304:
15305: Koko
15306: Tavoite Tavoite Tavoite maa
15307: Tavoite 2 5a 5b 6 yht. YHT.
15308: EMOTR-O:N RAHOITUSOSUUS
15309: TAVOITEOHJELMAT, maksatus
15310: Kehittämishankkeet 0 8,2 8,2
15311: Ahvenanmaa (ei LFA) 1,1 0,5 1,6
15312: Elintarviketeollisuus KTM 0 0 0
15313: TAVoiTEOHJELMIIN YHTEENSA 1,1 0,5 8,2 0,0 9,8
15314: Myöntövaltuus 27,0 97,8 75,2 200,0
15315:
15316: Yhteisöaloitteet (LEADER ja INTERREG) 1,9 1,9
15317: EMOTR-O:N OSUUS YHTEENSA (30.11.61) 1,1 0,5 8,2 1,9 11,7
15318:
15319: VALTION RAHOITUSOSUUS, maksatusvaltuus
15320: Tavoiteohjelmien kehittämishankkeet
15321: EMOTR-0-hankkeet 139,3 45,7 185,0
15322: EAKR-hankkeet 7,9 11,2 5,6 24,7
15323: ESR-hankkeet 11,0 3,0 14,0
15324: YHTEENSA kehittämishankkeisiin 7,9 161,5 54,3 223,7
15325: Myöntövaltuus (tav. 5b ja maaseutupaketti) 82,2 19,3 101,5
15326:
15327: Yhteisöaloitteet (LEADER ja INTERREG)
15328: EMOTR-0-hankkeet 14,4 14,4
15329: EAKR-hankkeet 15,5 15,5
15330: ESR-hankkeet 4,3 4,3
15331: YHTEENSÄ yhteisöaloitteisiin 34,2 34,2
15332: VALTION OSUUS YHTEENSA (30.14.44) 34,2 257,9
15333:
15334: MOMENTIN MÄÄRÄRAHOIHIN LIITTYYÄ
15335: RAHOITUS MUILLA MOMENTEILLA
15336: EAKR:n rahoitusosuus (26.98.61) 6,9 6,8 3,8 18,3 35,8
15337: ESR:n rahoitusosuus (34.05.61) 5,0 0,0 0,0 5,0
15338:
15339: Valtion rahoitusosuus, elintarviketeollisuus
15340: (32.80.43 ja 32.10.22) 18,0 2,1 30,1
15341:
15342: 1999 määräraha 257 900 000 (47.) (30.33.47) Maatalouden kohdennettu-
15343: 1998 määräraha 237 400 000 jen vakauttamislainojen korkoavustus (siirto-
15344: 1998 lisämääräraha määräraha 3 v)
15345: 1997 tilinpäätös 268 400 000 Se 1v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
15346: ha on poistettu talousarviosta. Huomattavissa
15347: 274 30.14
15348:
15349: taloudellisissa vaikeuksissa olleille maatiloille 1093/1993, 25/1994, 1304/1994, 169/1995,
15350: vuosina 1992-1993 myönnetyille lainoille ei 306/1995, 560/1995, 364/1996, 1286/1996,
15351: makseta korkotukea 31.12.1998 jälkeiseltä 1342/1996, 2911997 ja 572/1997) ja maatila-
15352: ajalta. lain (18811977) mukaisista korkotukilainoista,
15353: aikaisemman lainsäädännön mukaisista perus-
15354: 1998 määräraha 13 000 000 luotoista sekä eräiden maatilatalouden luotto-
15355: 1997 tilinpäätös 23 000 000 jen vakauttamisesta annettujen lakien (398/
15356: 1981 ja 51111985) mukaisista lainoista sekä
15357: 48. (30.33.48) Puutarhayritysten korko- maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoimin-
15358: avustus (siirtomääräraha 2 v) nan edistämisestä annetun lain ( 1031/1986,
15359: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. muut. 104111989) mukaisista korkotukilai-
15360: Määrärahaa saa käyttää puutarhayrityksille noista luottolaitoksille suoritettavien korkohy-
15361: vuosina 1995-1997 myönnettyjen korkotuki- vitysten maksamiseen.
15362: lainojen ja korkotuetuiksi muutettujen lainojen Vuonna 1999 korkotukea saa hyväksyä enin-
15363: korkoavustusten maksamiseen. Lisäksi määrä- tään 900 000 000 markan lainapääomalle.
15364: rahaa saa käyttää korkoavustuksiin Kera Oy:n Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun-
15365: ja Arsenal Oy:n vastaaviin tarkoituksiin myön- nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
15366: tämille lainoille. maaseutuelinkeinolain muuttamiseksi siten,
15367: Se l v i t y s osa : Uusia lainoja ei ole että korkohyvityksen määrää alennetaan 1 pro-
15368: myönnetty vuoden 1997 jälkeen. Vuoden 1997 senttiyksiköllä 5 prosentista 4 prosenttiin vuo-
15369: lopussa lainakanta oli 322 513 581 mk. Kor- den 1999 alusta lukien myönnetyissä lainoissa.
15370: kohyvitystä maksetaan lainan muuttamisesta Vuosina 1996-1998 myönnettäväksi hyväksy-
15371: tai nostamisesta lukien 5 ensimmäisen laina- tyistä korkotukilainoista arvioidaan maksetta-
15372: vuoden ajan. Lainan kokonaiskorosta korkotu- van luottolaitoksille korkotukea 4,3 prosent-
15373: ki on enintään 4 %. Vuonna 1999 korkoavus- tiyksikköä markkinakorosta, kuitenkin niin,
15374: tuksiin arvioidaan tarvittavan yhteensä että viljelijän maksama korko on vähintään 2
15375: 11 000 000 mk. Vuodelta 1998 arvioidaan siir- prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myön-
15376: tyvän 1 000 000 mk käytettäväksi vuonna netyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lai-
15377: 1999. Lainoista arvioidaan aiheutuvan valtiol- noista maksetaan luottolaitokselle korkotukea
15378: le menoja 8 000 000 mk vuonna 2000 ja 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaisko-
15379: 4 000 000 mk vuonna 2001. rosta, jonka arvioidaan olevan keskimäärin
15380: 7,5 %. Maatilalain mukaisille lainoille makse-
15381: 1999 määräraha 10 000 000 taan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän
15382: koron muutosten johdosta myöntövuodesta ja
15383: 1998 määräraha 9 000000
15384: lainalajista riippuen keskimäärin 2,5 % laino-
15385: 1997 tilinpäätös 16 000 000
15386: jen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lai-
15387: nakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvi-
15388: 49. (30.33.49) Maaseutuelinkeinotoiminnan oidaan maksettavan keskimäärin 3,6 % laina-
15389: korkotuki (arviomääräraha) pääomasta. Myönnettyjen lainojen pääoma oli
15390: Momentille myönnetään 140 000 000 mk. vuoden 1997 lopussa yhteensä
15391: Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalou- 4 162 058 872 mk. Korkotukilainoja on tar-
15392: den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun koitus myöntää mm. maatilojen asuinraken-
15393: lain (1303/1994, muut. 44311996, 1350/1996 nusten rakentamiseen, asuntotilojen hankin-
15394: ja 36/1997), maaseutuelinkeinolain (1295/ taan, lisämaanostoon sekä konehallien, kuivu-
15395: 1990, muut. 660/1993, 80511993, 1092/1993, reiden ja varastojen rakentamiseen.
15396: 30.15 275
15397:
15398: Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan
15399: valtiolle menoja vuosittain seuraavasti:
15400:
15401: 1999 2000 2001 2002 2003-
15402: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
15403: Vuoden 1999 korkotukilainoista 1 32 30 27 94
15404: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 139 127 116 102 416
15405: Yhteensä 140 159 146 129 510
15406:
15407: 1999 määräraha 140 000 000
15408: 1998 määräraha 175 000 000
15409: 1997 tilinpäätös 131 647 848
15410:
15411:
15412: 15. (30.34 ja 30.99, osa) Muut maatalouden menot
15413:
15414: Se l v i t y s o s a : Valtionapua myönnetään maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalouden
15415: ja maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttämiseen
15416: yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pidettävällä tavalla. Valtionapua kohdeunetaan niin, että
15417: neuvonnan vaikutusmahdollisuus alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä muiden alueen toimi-
15418: joiden kanssa turvataan. Luvun määrärahoilla edistetään myös 4H-toimintaa, hevostalautta ja
15419: kasvinjalostustoimintaa sekä maksetaan eräitä kasvintuotantosäädöksien edellyttämiä korvauk-
15420: sia. Vuodesta 1999 alkaen luvun määrärahoilla maksetaan myös avustuksia hankkeisiin, joilla ke-
15421: hitetään ja ylläpidetään koltta-alueen kulttuuri-, tieto- ja muita palveluja.
15422:
15423: 40. (30.34.40) Valtionapu maaseudun elin- tamista. Valtionapua arvioidaan myönnettävän
15424: keinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) seuraavasti:
15425: Momentille myönnetään 65 900 000 mk.
15426: mk
15427: Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvon-
15428: tajä.tjestöjen valtionavusta annetun valtioneu- Maatilatalouden ja muiden maaseu-
15429: voston päätöksen (VNp 1472/1992) mukaises- tuelinkeinojen kehittäminen 50 800000
15430: ti lähinnä neuvontaan ja tutkimukseen myön- Kotieläinjalostuksen ja -neuvonnan
15431: nettävien valtionapujen maksamiseen. kehittäminen 6 050 000
15432: Se l v i t y s osa : Valtionapua myönnetään Maaseutuelinkeinojen rationalisoin-
15433: nin kehittäminen 1150 000
15434: maaseudun neuvontajärjestöille maatilatalou- Puutarhatalouden kehittäminen 4 100000
15435: den ja maaseudun muun yritystoiminnan kehit- Luonnonmukaisen tuotannon kehit-
15436: tämiseen ja elinvoimaisen maaseudun säilyttä- täminen 3 800 000
15437: miseen yhteiskunnan kannalta tarpeellisena pi- Yhteensä 65 900 000
15438: dettävällä tavalla. Neuvonnan vaikutusmah:.
15439: dollisuudet ja alueelliset kehittämistarpeet Maaseutuneuvonnalle on asetettu seuraavat
15440: huomioon ottaen valtionapua kohdeunetaan tulostavoitteet
15441: asetettavien vaikuttavuustavoitteiden mukai- Maaseutuyritysten kilpailukyvyn ja sopeutu-
15442: sesti. Neuvonnan vaikuttavuuden seuranta misen parantamiseksi alennetaan neuvonnassa
15443: edellyttää kattavan asiakastietokannan raken- olevien tilojen lopputuotteiden tuotantokustan-
15444: nuksia sekä edistetään tuottajaorganisaatioiden
15445: perustamista. Järjestöjen tulee erityisesti va-
15446: rautua neuvonnassa tuleviin haasteisiin, joita
15447: 276 30.15
15448:
15449: EU :n maatalouspolitiikan muutokset tulevat vaalean rengasmädän tehostetun hävittämisen
15450: aiheuttamaan maatilojen talouteen. aiheuttamien menojen maksamiseen.
15451: Maaseutuyritysten tuotteiden, palvelujen S e 1v i t y s o s a : Määrärahan tarvetta lisää
15452: sekä tuotantotoiminnan laadun parantamisek- perunan vaalean rengasmädän torjunnasta ai-
15453: si neuvontajärjestöt osaltaan vaikuttavat sii- heutuvien korvausten kasvaminen, mikä ai-
15454: hen, että koko elintarvikeketjun kattava, va- heutuu tarkastuksissa havaittujen saastuneiden
15455: paaehtoinen ja yhteensovitettu laadunvarmis- tilojen määrän kasvusta. Saastunut tila on tor-
15456: tusmalli otetaan käyttöön myös alkutuotannon junnan kohteena viiden vuoden ajan, jolloin se
15457: osalta. voi hakea korvauksia kustannuksista ja vahin-
15458: Maaseutuympäristön hoidon edistämisen goista.
15459: osalta neuvonnalliset keinot ovat keskeisiä
15460: edistettäessä maatalouden ympäristönsuojelua. 1999 määräraha 9 450000
15461: Luonnonmukaisen tuotannon neuvontaa tehos- 1998 määräraha 3 360 000
15462: tetaan edelleen erityisesti kotieläintuotannon 1997 tilinpäätös 6 845 632
15463: neuvonnan osalta. Luomutuotteiden markki-
15464: noinnin kehittämiseen ja menekinedistämiseen 44. (30.34.44) Hevostalouden edistäminen
15465: käytetään momentin 30.12.41 varoja. vedonlyönnistä hevoskilpailuissa kertyvillä va-
15466: Maaseutuelinkeinojen monipuolistamista ja
15467: roilla (arviomääräraha)
15468: verkostotaloutta edistetään liiketoimintasuun-
15469: nitelmia laatimalla sekä neuvontaresursseja Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
15470: Määrärahaa saa käyttää totopeliasetuksen
15471: kohdentamalla.
15472: Neuvonnan tavoitteista sovitaan tarkemmin (23611995) 6 §:ssä tarkoitetusta valtion osuu-
15473: neuvonnan ja maa- ja metsätalousministeriön desta suoritettavien avustusten maksamiseen,
15474: välisissä tulossopimuksissa. Maaseutukeskus- valtionavusta hevoskasvatuksen edistämiseen
15475: ten aluerajojen tarkistamista jatketaan. ja hevosurheilun tukemiseen annetun asetuk-
15476: sen (244/1992) mukaisesti sekä luottolaitosten
15477: 1999 määräraha 65 900 000 varoista myönnettävistä eräistä korkotukilai-
15478: noista annetun lain (1015/1977) mukaisten lai-
15479: 1998 määräraha 68 900 000
15480: nojen korkohyvitysten ja hevostalousneuvotte-
15481: 1997 tilinpäätös 69 400000 lukunnan sekä hevostalouslain (796/1993) mu-
15482: kaisten menojen maksamiseen. Vuonna 1999
15483: 41. (30.34.41) Eräät korvaukset (arviomää- ei hyväksytä luottolaitosten varoista myönnet-
15484: räraha) tävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain
15485: Momentille myönnetään 9 450 000 mk. mukaisia uusia korkotukilainoja. Aiemmin
15486: Määrärahaa saa käyttää kasvinsuojelulain myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvi-
15487: (1203/1994) 9 §:ssä tarkoitettujen korvausten tysten määrä on neljän ensimmäisen lainavuo-
15488: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös den aikana 4 prosenttia ja lainavuosien 5-8 ai-
15489: enintään 200 000 mk hukkakauran torjunnasta kana 2 prosenttia. Kahdeksannen lainavuoden
15490: annetun lain (17811976, muut. 1660/1991 ja jälkeen korkohyvitystä ei makseta.
15491: 1170/1993) ja asetuksen (541/1976) mukaisiin Se 1v i t y s osa : Vedonlyönnistä hevoskil-
15492: tarkoituksiin ja edellisiin vuosiin kohdistuvien pailuissa arvioidaan valtionosuutena kertyvän
15493: hukkakauran torjuntakorvauksien maksami- 28 000 000 mk, jota vastaava tulo on merkitty
15494: seen. Määrärahaa saa käyttää myös Siemenpe- momentille 12.30.30. Kun valtion osuudesta
15495: runakeskuksen tuotantoalueelia noudatettavis- käytetään luvussa 30.21 myönnettäviä määrä-
15496: ta perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain rahoja vastaavasti Maatalouden tutkimuskes-
15497: (35611995) 2 ja 3 §:stä johtuvien perunanvilje- kukselle hevostalouden tutkimukseen
15498: lyn lisäkustannusten korvaamiseen ja perunan 1 000 000 mk sekä kun valtion osuudesta li-
15499: säksi vähennetään vuoden 1994 kolmannen li-
15500: 30.21 277
15501:
15502: sätalousarvion momentin 30.34.44 selvitys- 47. (30.34.47) Kasvinjalostustoiminnan
15503: osan perusteluihin viitaten 4 000 000 mk, val- edistäminen (arvio määräraha)
15504: tion osuudesta jää tälle momentille Momentille myönnetään 4 500 000 mk.
15505: 23 000 000 mk käytettäväksi hevostalouden Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
15506: edistämistä ja hevostalouden tukemista varten. seen kasvinjalostustoiminnan edistämisestä
15507: Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa- annetun lain (89611977, muut. 130511988) mu-
15508: vasti: kaisesti kasvinjalostajille jalostukseen, koti-
15509: maisen kasvinjalostustoiminnan edistämiseen
15510: mk
15511: sekä siihen ja kasvigeenivarojen säilyttämi-
15512: Avustus hevostalousjärjestöjen toi- seen ja käyttöön liittyviin tutkimus- ja kehittä-
15513: minnan tukemiseen 2 000000 mishankkeisiin.
15514: Korkotuki 150 000 Selvitysosa: Lain 6 §:n mukainen
15515: Avustus vedonlyöntilaitteiden linja- määrärahan vähimmäismäärä on
15516: ja huoltomaksuihin 2500000 3 500 000 mk, mitä vastaavat tulot on merkitty
15517: Avustus hevoskasvatukseen 10 343 000
15518: momentille 12.30.33.
15519: Palkintotuki ja muut avustukset 7 000000
15520: Hevostalousneuvottelukunnan me-
15521: not 7000 1999 määräraha 4 500 000
15522: Avustus korjaus- ja korvausinves- 1998 määräraha 4 500 000
15523: tointeihin 1000000 1997 tilinpäätös 3 119 800
15524: Yhteensä 23 000000
15525: 48. (30.99.48) Poikkeuksellisten tulvien ai-
15526: 1999 määräraha 23 000 000 heuttamien vahinkojen korvaaminen (siirto-
15527: 1998 määräraha 23 000 000 määräraha 2 v)
15528: 1997 tilinpäätös 18 824 100 Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
15529: Määrärahaa saa käyttää poikkeuksellisten
15530: 45. (30.34.45) Valtionapu 4H-toimintaan tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamises-
15531: Momentille myönnetään 24 000 000 mk. ta annetun lain (284/1983, muut. 1310/1990 ja
15532: Määrärahaa saa käyttää 4H-toiminnan tuke- 9211995) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kus-
15533: miseen. tannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten
15534: S e l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin.
15535: tukea mm. lannoitesäkkien keräystoimintaa. Määrärahaa saa käyttää myös edellisiin vuo-
15536: siin kohdistuvien menojen maksamiseen.
15537: 1999 määräraha 24 000 000
15538: 1998 määräraha 25 500 000 1999 määräraha 5 000 000
15539: 1997 tilinpäätös 25 500 000 1998 määräraha 5 000 000
15540: 1997 tilinpäätös 5 000 000
15541:
15542:
15543:
15544: 21. (30.70) Maatalouden tutkimuskeskus
15545:
15546: Se l v i t y s osa : Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) toteuttaa osaltaan ministeriön asetta-
15547: mia maaseudun sekä maa- ja elintarviketalouden kehittämistavoitteita. Se edistää elintarviketa-
15548: louden kilpailukykyä, maaseudun elinvoimaisuutta ja viihtyisän elinympäristön säilyttämistä. Se
15549: edistää myös osaltaan elintarvikkeiden käyttäjälähtöisen laadun ja turvallisuuden kehittämistä.
15550: MTT tuottaa ja välittää tieteelliseen ja soveltavaan tutkimukseen perustuvaa tietoa maa- ja elin-
15551: tarviketalouden kehittämiseksi sekä osallistuu teknologian siirtoon alan yrityksille. Laitoksen toi-
15552: 278 30.21
15553:
15554: minnan kansainvälinen arviointi tehtiin vuonna 1996 ja sen edellyttämät jatkotoimenpiteet toteu-
15555: tettiin vuosina 1997 ja 1998.
15556: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
15557: tanut MTT:lle alustavasti seuraavat tulostavoitteet
15558: Maidontuotanto- ja jalostustutkimus
15559: Tavoitteena on alentaa rehnkustannuksia ja vähentää rehuntuotannon ympäristöhaittoja, tehos-
15560: taa rehujen hyväksikäyttöä, kehittää ruokintajärjestelmiä, kotieläinten hyvinvointia, niiden jalos-
15561: tusmenetelmiä, maitoteknologiaa ja maitotuotteita sekä tuotteiden terveydellistä ja ravitsemuk-
15562: sellista laatua. Tutkimusta ohjataan maitotutkimusohjelmalla, nurmitutkimusohjelmalla sekä leh-
15563: mien hoidon ja tuotantoympäristön tutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 11 elinkeinoa
15564: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 11 kpl, vuoden
15565: 1998 tavoite 13 kpl).
15566: Lihan- ja munantuotantotutkimus
15567: Tavoitteena on alentaa rehuviljan tuotantokustannuksia ja karjasuojien rakentamiskustannuk-
15568: sia, parantaa rehujen hyväksikäyttöä sekä kehittää eläinjalostusmenetelmiä, tuotantoympäristöä
15569: ja lopputuotteen laatua. Kananmunalle ja sen ainesosille kehitetään uusia käyttömuotoja. Tutki-
15570: musta ohjataan mm. kauratutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 8 elinkeinoa tukevaa tuotetta,
15571: menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 6 kpl, vuoden 1998 tavoite 10 kpl).
15572: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tutkimus
15573: Tavoitteena on tuotantokustannusten alentamisen ja satotason kohottamisen ohella kehittää sa-
15574: don käyttötarkoituksenmukaista laatua, teollisuutta ja tuottajia palvelevia tuotannon laadunohja-
15575: usjärjestelmiä, tuotannon alueellista erikoistumista sekä monipuolistaa viljelykasvien ja pelto-
15576: alan käyttöä. Tutkimusta ohjaavat mm. mallasohran tutkimusohjelma sekä kauratutkimusohjel-
15577: ma. Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinon kehittämistä tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten
15578: tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 5 kpl, vuoden 1998 tavoite 7 kpl).
15579: Kasvisten, marjojen ja perunan tutkimus
15580: Tavoitteena on kehittää tuotannon laatujärjestelmiä, mallintaa puutarhakasvien kasvua, edistää
15581: laadukkaan perunan tuotantoa ja sen vientiedellytyksiä, identifioida tuotteiden terveydellisiä ja
15582: ravitsemuksellisia laatuominaisuuksia sekä kehittää uusien kasvien tuotantomenetelmiä ja käyt-
15583: töönottoa. Tutkimusta ohjataan mm. perunantutkimusohjelmalla sekä kasviperäisten biomole-
15584: kyylien tutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai
15585: muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 9 kpl, vuoden 1998 tavoite 4 kpl).
15586: Kasvihuonetuotannon tutkimus
15587: Tavoitteena on kehittää biologisen ja integroidun torjunnan menetelmiä sekä kasvihuoneiden
15588: viljelyolojen hallintaa ja säätää. Osaamisalue tuottaa 4 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää
15589: tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 4 kpl, vuoden 1998 tavoite 3 kpl).
15590: Non food-kasvintuotannon tutkimus
15591: Tavoitteena on kehittää kuitu- ja energiakasvien tuotantoa ja selvittää sen ympäristövaikutuk-
15592: sia, tehostaa maatilojen energian käyttöä erityisesti kotimaisen polttoaineen avulla sekä löytää
15593: uusia non food-kasveja ja kehittää niiden tuotantotekniikkaa. Osaamisalue tuottaa 3 elinkeinoa
15594: tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 3 kpl, vuoden
15595: 1998 tavoite 3 kpl).
15596: H evostutkimus
15597: Painoaloja ovat ravitsemus-, valmennus- ja hyvinvointia edistävä tutkimus.
15598: Turkiseläintutkimus
15599: Parannetaan eläinten hyvinvointia ja turkistarhojen ympäristönsuojelua. Osaamisalue tuottaa 4
15600: elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 3 kpl,
15601: vuoden 1998 tavoite 6 kpl).
15602: 30.21 279
15603:
15604: Maatalouden ympäristönsuojelututkimus
15605: Painoaloja ovat maatalouden ympäristötukiohjelman vaikutukset, vesistökuormituksen ja kaa-
15606: sumaisten päästöjen vähentäminen, viljelymaan ja -tuotteiden puhtauden varmistaminen, ravin-
15607: teiden kierrätys, ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvintuotantoon sekä vastatoimet radioaktii-
15608: visten aineiden ravintokasveihin ja kotieläimiin kertymisen estämiseksi. Tutkimusta ohjataan
15609: mm. globaalimuutoksen tutkimusohjelmalla. Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta,
15610: menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulosta (vuonna 1997 6 kpl, vuoden 1998 tavoite 6 kpl).
15611: Ympäristön- ja maisemanhoitotutkimus
15612: Painoaloja ovat maatalouden kestävän kehityksen indikaattorien määrittely, kotieläinten lai-
15613: dunnuksen ja maisemoinnin yhteensovittaminen, kasvien ja kotieläinten geneettinen monimuo-
15614: toisuus, maataloustuotannon ekologiset vaikutukset sekä viherrakentaminen. Tutkimusta ohja-
15615: taan mm. tutkimusohjelmalla Maatalouden kestävän kehityksen indikaattorit, ohjaus ja esittely.
15616: Osaamisalue tuottaa 6 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tutkimustulos-
15617: ta (vuonna 1997 4 kpl, vuoden 1998 tavoite 6 kpl).
15618: Informaatiojärjestelmät
15619: Kehitetään elektronisen tiedonjakelun menetelmiä, MTT:n tutkimustietojärjestelmää, paikka-
15620: tietojärjestelmää, seuranta- ja ennustemenetelmiä sekä erilaisia laatujärjestelmiä. Osaamisalue
15621: tuottaa 5 elinkeinoa tukevaa tuotetta, menetelmää tai muuten tärkeää tulosta (vuonna 1997 4 kpl,
15622: vuoden 1998 tavoite 5 kpl).
15623: MTT osallistuu maaseudun yritystoiminnan kehittämishankkeisiin yhdessä alan muiden toimi-
15624: joiden kanssa (mm. Agropolis Oy). Kehittämishankkeiden lukumäärä säilyy nykyisellä, noin 25
15625: kappaleen tasolla.
15626: MTT:n julkaisutoiminnan kokonaismäärä pysyy nykytasolla, noin 1 500 suoritteessa vuodessa.
15627: Asiantuntijatarkastettujen tieteellisten artikkelien tavoite on 150 kpl (vuonna 1997 106 kpl, vuo-
15628: den 1998 tavoite 150 kpl).
15629: Maatalouden tutkimuskeskuksen tutkimusten, tulojen, menojen ja henkilötyövuosien arvioi-
15630: daan jakautuvan vuonna 1999 seuraavasti:
15631:
15632: Tutkimusten Tulot Menot Henkilö-
15633: lukumäärä milj. mk milj.mk työvuodet
15634: Maidontuotanto ja -jalostus 53 4,5 32,1 127
15635: Lihan- ja muuantuotanto 20 0,8 10,0 45
15636: Elintarvikeviljojen ja öljykasvien tuotanto 33 1,3 12,7 54
15637: Kasvisten, marjojen ja perunan tuotanto 34 4,1 25,8 113
15638: Kasvihuonetuotanto 6 0,8 5,4 24
15639: Non food-kasvintuotanto 8 0,8 5,2 20
15640: Hevoset, turkiseläimet ja muu kotieläintalous 13 0,6 5,2 20
15641: Informaatiojärjestelmät 8 0,4 6,0 20
15642: Maatalouden ympäristönsuojelu 33 1,6 14,4 62
15643: Ympäristön- ja maisemanhoito 16 1,0 9,5 43
15644: Muu tutkimuksellinen toiminta 5 1,2 8,9 30
15645: Maksullinen toiminta 15,2 13,0 70
15646: Yleisjohto ja palveluyksiköt 1,0 31,7 97
15647: Yhteensä 229 33,3 179,9 725
15648:
15649: Maatalouden tutkimuskeskuksen budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan olevan käytössä
15650: lisäksi noin 40 000 000 mk, johon sisältyy EU :n maataloustuotannon tukia noin 3 000 000 mk.
15651: Rahoituksella arvioidaan voitavan palkata noin 220 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö.
15652: 280 30.21
15653:
15654: Maatalouden tutkimuskeskuksen maksullisen toiminnan nettotuloina arvioidaan kertyvän
15655: 2 235 000 mk momentille 12.30.21. Maksullisen toiminnan erillismenoiksi arvioidaan
15656: 12 960 000 mk ja vastaavasti tuloiksi 15 195 000 mk.
15657: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
15658:
15659: 1997 toteutuma 1998 ennakoitu 1999 TAE
15660: Julkis- Liike- Julkis- Liike- Julkis- Liike-
15661: oikeudelliset taloudelliset oikeudelliset taloudelliset oikeudelliset taloudelliset
15662: Maksullisen toiminnan
15663: tulot (12.30.21) tmk 392 19 595 300 14 781 190 15 005
15664: -tulojen muutos(%) (+75) (-7) (-23) (-25) (-37) (+2)
15665: Maksullisen toiminnan
15666: erillismenot (12.30.21)
15667: tmk 292 16167 210 12590 135 12 825
15668: - erillismenojen muu-
15669: tos(%) (+51) (-4) (-28) (-22) (-36) (+2)
15670: Käyttöjäämä 1 (12.30.21
15671: nettotulo) tmk 100 3428 90 2 191 55 2180
15672: Käyttöjäämä 1-% 25 17 30 15 29 15
15673: - käyttöjäämä l:n muu-
15674: tos(%) (+234) (-19) (-10) (-36) (-39) (-1)
15675: Maksullisen toiminnan
15676: investoinnit tmk 0 539 0 339 0 339
15677: - investoinnit tuloista
15678: % 0 3 0 2 0 2
15679: - investointien muutos
15680: (%) (0) (-29) (0) (-37) (0) (0)
15681: Käyttöjäämä II tmk 100 3 967 90 2530 55 2 519
15682: Käyttöjäämä 11-% 25 20 30 17 29 17
15683: - käyttöjäämä II muu-
15684: tos(%) (0) (-21) (-10) (-36) (-39) (-0)
15685: Osuus yhteiskustannuk-
15686: sista tmk 43 3 960 286 9500 101 9 526
15687: - osuuden yhteiskus-
15688: tannuksista muutos (%) (+71) (+19) (+565) (+140) (-65) (0)
15689: Ylijäämä/Alijäämä tmk 57 7 -196 -6970 -46 -7 007
15690: Ylijäämä-/Alijäämä-% 14 0 -65 -47 -24 -47
15691: Kustannusvastaa-
15692: vuus-% (tulotlkust.) 117 100 61 68 81 68
15693:
15694: 21. (30.70.21) Toimintamenot (siirtomäärä- teille 12.30.33, 12.30.21 ja 12.30.99 kertyvät
15695: raha 2 v) laitoksen toiminnasta aiheutuvat tulot. Netto-
15696: Momentille myönnetään nettomäärärahaa budjetoitavina tuloina arvioidaan kertyvän
15697: 145 910 000 mk. EU :n rahoitusosuutena tutkimushankkeisiin
15698: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 2 000 000 mk, tutkimuskeskuksen vastuulla
15699: sa on otettu huomioon vähennyksenä toteutettavista tutkimus- ja yhteistyöhankkeis-
15700: 366 000 mk yhden henkilön palkkaus- ja mui- ta tuloina saatavat muiden hankeosapuolten
15701: den menojen siirtona momentille 29.10.21. maksuosuudet 8 000 000 mk ja muina tuloina
15702: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 8 150 000 mk, joka sisältää maatilataloustuot-
15703: nettobudjetoitavina tuloina muut kuin momen- teiden myyntituloja 3 400 000 mk, asunto- ja
15704: 30.22 281
15705:
15706: toimitilavuokria 2 100 000 mk, työnantajapa- 74. (30.70.74) Talonrakennukset (siirto-
15707: laotuksia 900 000 mk ja muita tuloja määräraha 3 v)
15708: 1 750 000 mk. Puutarhakasvien jalostusmak- Momentille myönnetään 600 000 mk.
15709: suina kertyvät tulot on merkitty momentille Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään
15710: 12.30.33 ja pääomaluonteiset tulot momentille tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin
15711: 12.30.99. muutostöihin sekä kylmien kevytrakenteisten
15712: Maatalouden tutkimuskeskuksen hallinnassa
15713: Menojen ja tulojen erittely: mk
15714: olevien maatalousrakennusten pienehköihin
15715: Bruttomenot, muut toimintamenot 164 060000 korjaustöihin, joiden menot laitos itse suorit-
15716: Bruttotulot, muut tulot 18 150000 taa. Maatalouden tutkimuskeskuksen varsinai-
15717: Nettomenot 145 910 000 set talonrakennusmäärärahat on budjetoitu lu-
15718: kuun 28.64.
15719: 1999 määräraha 145 910 000
15720: 1998 määräraha 141 900 000 1999 määräraha 600 000
15721: 1998 lisämääräraha 2 579 000 1998 määräraha 600 000
15722: 1997 tilinpäätös 142 000 000 1997 tilinpäätös 600000
15723:
15724: 22. (30.70.22) Torjunta-ainetarkastukset 77. (30.70.77) Maa- ja vesirakennustyöt
15725: (arviomääräraha) (siirtomääräraha 3 v)
15726: Momentille myönnetään 2 125 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk.
15727: Määrärahaa saa käyttää torjunta-aineasetuk- Määrärahaa saa käyttää Maatalouden tutki-
15728: sen (792/1995) 18 §:ssä tarkoitetusta toimin- muskeskuksen maa- ja vesirakennustöistä ai-
15729: nasta aiheutuvien menojen maksamiseen. heutuvien menojen maksamiseen.
15730: Määrärahaa saa käyttää keskimäärin enintään
15731: 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön 1999 määräraha 100 000
15732: palkkausmenojen maksamiseen. 1998 määräraha 100 000
15733: Se l v i t y s osa : Tarkastustoiminnasta ai- 1997 tilinpäätös 100 000
15734: neiden myynnin perusteella kertyvät tulot on
15735: merkitty momentille 12.30.23.
15736: (88.) (30.70.88) Muutfinanssisijoitukset
15737: 1999 määräraha 2125 000 Selvitysosa : Momentti ja sen määrära-
15738: ha on poistettu talousarviosta.
15739: 1998 määräraha 2050000
15740: 1998 lisämääräraha 45000 1998 määräraha 200 000
15741: 1997 tilinpäätös 2050 000
15742:
15743:
15744: 22. (30. 72) Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
15745:
15746: Se l v i t y s osa : Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTIL) tehtävänä on suorit-
15747: taa maaseutuelinkeinoja ja elintarviketaloutta koskevaa taloustieteellistä tutkimusta maaseudun
15748: yrittäjien, hallinnon ja muiden sidosryhmien tarpeisiin. Laitoksen kansainvälinen arviointi toteu-
15749: tetaan vuonna 1999. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion valmisteluun
15750: liittyen asettanut alustavasti Maatalouden taloudelliselle tutkimuslaitokselle seuraavat tulosta-
15751: voitteet
15752: 282 30.22
15753:
15754: Selvitetään ED-jäsenyyden vaikutukset maatilojen tulo- ja kustannuskehitykseen sekä viljeli-
15755: jöiden tulorakenne. Verrataan viljelijöiden tulotasoa muihin väestöryhmiin ja muiden EU-maiden
15756: viljelijöihin.
15757: Usean tutkimuslaitoksen yhteistyönä toteutetun MATEUS-tutkimusohjelman päätyttyä jatke-
15758: taan EU -jäsenyyden vaikutuksia ja EU :n maatalouspolitiikan kehittämistä koskevaa taloudellista
15759: tutkimusta.
15760: Tuotetaan tutkimuksia ja vaihtoehtoisia laskelmia maatalouden rakennekehityksestä sekä eri-
15761: laisten maatalous- ja maaseutupoliittisten toimenpiteiden vaikutuksesta siihen.
15762: Jatketaan tutkimuksia Agenda 2000-esityksenja WTO-kierroksen vaikutuksista EU:n maatalo-
15763: uspolitiikkaan ja erityisesti Suomen maatalouteen.
15764: Maatilan kasvuun liittyvä tutkimuskokonaisuus tuottaa hyödynnettävää tietoa yrityksen kasvun
15765: taloudellisista mahdollisuuksista ja esteistä.
15766: Maaseudun pienyrittämiseen ja tuotteiden markkinointiin kohdistettua tutkimusta laajennetaan
15767: ja monialaisten maatilayritysten talousseuranta vakiinnutetaan kattamaan vähintään sata yritystä
15768: vuonna 1999.
15769: FADN-kirjanpito kattaa tavoitteena olevat 150 puutarhayritystä ja noin 1150 maatilaa. Kirjan-
15770: pitotiedon keruun ja analysoinnin logistiikkaa parannetaan ja kirjanpitoaineistosta muodostetaan
15771: tutkimuslaitokseen tietokanta.
15772: Ravinnetaseen laatiminen kirjanpitotiloilla systematisoidaan vuoden 1999 aikana siten, että ra-
15773: vinnetasekirjanpito integroidaan tilojen käyttämään FADN-kirjanpito-ohjelmaan. Tavoitteena
15774: on, että siihen osallistuu yli puolet kirjanpitotiloista. Näin pyritään takaamaan se, että alkanut
15775: myönteinen kehitys ravinnehävikkien vähenemisessä jatkuu tulevaisuudessakin.
15776: Maatalouden nykyisen ympäristöohjelman seurantaan liittyvä ja maatalouden uuden ympäris-
15777: töohjelman suunnittelua tukeva tutkimus jatkuu vuonna 1999. Vaikutusten seurannan osalta kes-
15778: kitytään tuottamaan indikaattoreita, joiden avulla voidaan esittää arvioita maataloustuotannon
15779: suunnasta kestävän kehityksen suhteen. Maatalouden uuden ympäristöohjelman suunnittelutyötä
15780: tuetaan mm. luonnonmukaisen tuotannon kehittämismahdollisuuksien analyysillä sekä yleisem-
15781: mällä analyysillä maatalouden ympäristöohjelman ohjauskeinoluonteesta.
15782:
15783: 21. (30.72.21) Toimintamenot (siirtomäärä- vaa näistä kustannuksista noin 900 000 mk.
15784: raha 2 v) Vastaavia tuloja on merkitty momentille
15785: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12.30.04.
15786: 14 372 000 mk.
15787: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Menojen ja tulojen erittely: mk
15788: sa on otettu huomioon tutkimushankkeisiin Bruttomenot, muut toimintamenot 14 522 000
15789: EU:lta saatavat tulot 100 000 mk sekä netto- Bruttotulot, muut tulot 150 000
15790: budjetoitavat maksullisesta palvelutoiminnas- Nettomenot 14 372000
15791: ta kertyvät tulot 50 000 mk. Määrärahasta on
15792: tarkoitus käyttää kirjanpitoaineiston hankin- 1999 määräraha 14 372 000
15793: taan noin 3 750 000 mk, mistä noin 1998 määräraha 13 700 000
15794: 1 250 000 mk aiheutuu lisäkustannuksina kir- 1998 lisämääräraha 220 000
15795: janpitotietojen toimittamisesta EU :lle. EU kor- 1997 tilinpäätös 11 940 000
15796: 30.23 283
15797:
15798: 23. (30.83) Kasvintuotannon tarkastuskeskus
15799:
15800: Se l v i t y s o s a : Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK) toimii kansainvälisen kasvinsuo-
15801: jelun yleissopimuksen edellyttämänä ja kasvinsuojelulaissa tarkoitettuna kasvinsuojeluviran-
15802: omaisena, taimiaineistolaissa tarkoitettuna kasvintarkastusviranomaisena, siemenkauppalaissa
15803: tarkoitettuna sertifiointi- ja valvontaviranomaisena, suorittaa rehulaissa ja lannoitelaissa edelly-
15804: tettyä tuotannon, markkinoinnin ja maahantuonnin valvontaa sekä torjunta-ainelaissa säädettyjä
15805: tehtäviä. Luonnonmukaisen maataloustuotannon valvontajärjestelmän ohjaus ja rekisterinpito on
15806: keskitetty Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen ja lisäksi keskus on määrätty toimimaan kasvis-
15807: ten laatuluokituksen valvonnasta vastaavien viranomaisten keskustoimistona. Tarkastuskeskuk-
15808: selle on lisäksi annettu tehtäväksi EU-tukien hallinnointiinja valvontaan liittyviä tehtäviä. Vuon-
15809: na 2000 laitoksen talousarviossa noudatetaan nettobudjetointia.
15810: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
15811: tanut alustavasti Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet
15812: -Tavoitteena on valvonnan toimenpitein ylläpitää valtakunnan suhteellisen hyvää kasvinter-
15813: veystilaa ja hävittää esiintyvät vaaralliset kasvintuhoojat välittömästi. Rehujen ja rehuvalmistuk-
15814: sen hyvä hygieeninen tila varmennetaan valvonnalla siten, että niistä ei ole vaaraa ihmisten ja
15815: eläinten terveydelle. Maksuperusteita tarkistetaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
15816: - Tarkastuksenaja valvonnalla vahvistetaan maataloustuotannon laadun ja turvallisuuden pe-
15817: rustaa sekä luodaan ja vahvistetaan samalla tuotannon kilpailukykyä. Valvonnassa kehitetään
15818: elinkeinonharjoittajien käyttöön soveltuvia laadunvarmennuksen menetelmiä. Tarkastuskeskus
15819: luo valmiudet luonnonmukaisen kotieläintuotannon valvonnan hoitamiseen.
15820: -Torjunta-aineiden rekisteröintimenettelyä tehostetaan selvittämällä mahdollisuudet rekiste-
15821: röinnin edellyttämien tarkastusten ja tutkimusten uudelleenjä.J:jestämiseen.
15822: - Kasvintuotannon tarkastuskeskus ohjaa työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastoja
15823: kasvintuotannon valvonta- ja tarkastustehtävissä. Niille varataan tarvittavat resurssit näiden teh-
15824: tävien hoitamiseen.
15825: - Tarkastuskeskus osallistuu ministeriön kanssa sovittavalla tavalla toimialaansa kuuluvien
15826: säännösten valmisteluun EU-toimielimissäja hyväksyttyjen muutosten toteutukseen tehtäväalu-
15827: eellaan.
15828: Laitoksen toimintamenojen ja henkilötyövuosien arvioidaan jakautuvan vuonna 1999 tehtävit-
15829: täin seuraavasti:
15830:
15831: Menot Tulot
15832: milj. mk milj. mk Htv
15833: Kasvinsuojelu ja taimituotannon kehittäminen 7,5 3,0 20
15834: Kasvisten laadunvalvonta 1,0 1,0 6
15835: Torjunta-aineiden rekisteröinti 3,8 7,6 13
15836: Rehuvalvonta 10,1 4,0 34
15837: Lannoitevalvonta 1,7 1,5 9
15838: MKO:n liiketal. palvelut 2,9 2,0 10
15839: Siementuotannon ja kaupan valvonta 10,9 9,8 40
15840: Luonnonmukaisen tuotannon valvonta 6,9 6,9 7
15841: Viljan laadun tarkastus 2,1 0,5 6
15842: Muut tehtävät 6,3 0,5 20
15843: Yhteensä 53,2 36,8 165
15844: 284 30.24
15845:
15846: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnusluku taulukko:
15847:
15848: Liiketalou-
15849: dellinen
15850: 1997 1998 1999 palvelu
15851: toteutuma ennakoitu TAE 1> 1999
15852: Maksullinen toiminta (ilman torjunta-aineiden
15853: rekisteröintiä):
15854: Maksullisen toiminnan tulot tmk 20088 29 862 29174 3100
15855: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 21999 24 899 24484 2300
15856: KäyttöjääiDä tmk -1911 4963 4690 800
15857: -%tuloista -9,5 16,6 16,1 25,8
15858: Osuus yhteiskustannuksista tmk 5 521 5 980 4690 800
15859: Ylijäämä/Alijäämä tmk -7 432 -1 017 0 0
15860: -%tuloista -37,0 -3,4
15861: Investoinnit (kaikki/maksull. osuus) tmk 3 023/1500 5 575/2 500 3 650/1500
15862:
15863: Torjunta-aineiden rekisteröinti:
15864: Maksullisen toiminnan tulot tmk 6200 7 500 7 600
15865: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 2083 2100 2600
15866: KäyttöjääiDä tmk 4117 5 400 5 000
15867: -%tuloista 66,4 72,0 65,8
15868: Osuus yhteiskustannuksista tmk 518 550 650
15869: KTTK:n kustannukset yhteensä tmk 2 601 2650 3 250
15870: MTT:n kustannukset tmk 2050 2050 2050
15871: Muiden TA-viranomaisten kustannukset tmk 2509 2 700 2300
15872: Kustannukset yhteensä tmk 7160 7 400 7 600
15873: Ylijäämä/Alijäämä tmk -960 100 0
15874: Kustannusvastaavuus % (tulot% kustannuksista) 87 101 100
15875: Investoinnit (KTTK) tmk 150 350 100
15876: Maksuttomat viranomaistoiminnot KTTK tmk 1444 1250 1000
15877: Maksuttomat muut viranomaistoiminnot tmk 1075 1060 800
15878: l) Sisältää liiketaloudellisen palvelun osuuden
15879:
15880:
15881: 21. (30.83.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 3 250 000 mk. Toiminnasta kertyvät tulot on
15882: raha 2 v) merkitty momentille 12.30.23.
15883: Momentille myönnetään 53 190 000 mk.
15884: S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan 1999 määräraha 53 190 000
15885: käytettävän maksullisen palvelutoiminnan me- 1998 määräraha 51734 000
15886: noihin 24 484 000 mk ja torjunta-aineiden re- 1998 lisämääräraha 843 000
15887: kisteröinnin ja valvonnan menoihin 1997 tilinpäätös 44 610 999
15888:
15889:
15890: 24. (30.97) Kasvinjalostuslaitos
15891:
15892: S e l v i t y s o s a : Kasvinjalostuslaitos (Boreal Suomen Kasvinjalostus) on liiketoimintaa har-
15893: joittava nettobudjetoitu valtion laitos, jonka tehtävänä on jalostaa maamme kasvuoloihin sovel-
15894: tuvia viljelykasveja, markkinoidajalostamiaan lajikkeita sekä tuottaa ja markkinoida niiden lisä-
15895: ysaineistoaja turvata kotimaisen kylvösiemenhuollon ylläpitämistä. Kotimaisen kasvinjalostuk-
15896: 30.24 285
15897:
15898: sen ylläpitämisen tarpeellisuus ja maatalouspoliittinen merkitys lisääntyy kun lajikkeiden
15899: jalostajat voivat kansainvälisten sopimusten mukaisesti asettaa entistä enemmän ehtoja lajikkeit-
15900: tensa hyväksikäyttämiselle.
15901: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liit-
15902: tyen alustavasti Kasvinjalostuslaitoksen tulostavoitteeksi vilja- ja nurmikasvien lajikkeiden
15903: markkinaosuuden säilyttämisen ja peruna-, ohra- ja kevätvehnälajikkeiden osuuden lisäämisen.
15904: Tulos saa olla enintään 10 087 000 mk alijäämäinen (sis. lomapalkkavelan muutoksen
15905: 101 000 mk).
15906: Tavoitteeksi on asetettu, että Kasvinjalostuslaitos hankkii lisääntyvässä määrin tulonsa siemen-
15907: ja lajikemarkkinoilta. Järjestäytyneen siemenkaupan markkinat ovat viime vuosina poikkeuksel-
15908: lisesti supistuneet. Ottaen huomioon tarkastetun siementavaran käytön vähäisyyden liikevaihto-
15909: tavoitteeksi asetetaan 13 381 000 mk, josta puolet siementavaran myynnistä ja puolet lajikkeiden
15910: rojaltituloina. Tavoitteena on lisäksi, että laitoksen lajikkeista kertyviä kasvinjalostusmaksuja tu-
15911: loutuu valtiolle arviolta 2 000 000 mk, jotka tulootetaan momentille 12.30.33. Kun korkotuottoja
15912: arvioidaan kertyvän 20 000 mk, arvioidaan käyttötuloja kertyvän yhteensä 13 401 000 mk. Kun
15913: käyttömenoiksi arvioidaan 21 901 000 mk (ilman lomapalkkoja), osoitetaan momentille
15914: 30.24.21 nettomenona 8 500 000 mk. Hallituksen tarkoituksena on selvittää Kasvinjalostuslai-
15915: toksen yhtiöittämiseen ja omistuspohjan laajentamiseen liittyvät kysymykset.
15916:
15917: Kasvinjalostuslaitoksen liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuotto- ja kululaskelma vuodelle
15918: 1999:
15919:
15920: mk mk
15921: Toiminnan tuotot:
15922: Maksullisen toiminnan tuotot 13 381 000
15923: Vuokrat ja käyttökorvaukset
15924: Muut toiminnan tuotot 13 381 000
15925: Toiminnan kulut:
15926: Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
15927: Ostot tilikauden aikana 5 244 000
15928: Varastojen lisäys(-) tai vähennys(+) -200 000
15929: Henkilöstökulut 10 319 000
15930: Vuokrat 2409 000
15931: Palvelujen ostot 3 698 000
15932: Muutkulut 332000
15933: Poistot 1 686 000 -23 488 000
15934: Jäämäl -10 107 000
15935: Rahoitustuotot ja -kulut:
15936: Rahoitustuotot 20000 +20 000
15937: Tilikauden tuotto-lkulujäämä -10 087 000
15938: 286 30.25
15939:
15940: Kasvinjalostuslaitoksen kehitys vuosina 1997-1999:
15941:
15942: 1997 1998 1999
15943: toteutuma ennakoitu TAE
15944: Liikevaihto milj. mk 11,02 10,2 13,4
15945: Käyttökate liikevaihdosta % -87,5 -94,06 -75,4
15946: Ylijäämä/Alijäämä, milj. mk -10,8 -10,8 -10,09
15947: - liikevaihdosta % -98,0 -105,9 -74,7
15948: Volyymin muutos % 18 26 26
15949: Henkilöstön määrä 60 62 62
15950:
15951: 21. (30.97.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 1999 määräraha 8 500 000
15952: raha 2 v) 1998 määräraha 9 000 000
15953: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1998 lisämääräraha 257 000
15954: 8 500 000 mk. 1997 tilinpäätös 9 792000
15955: Selvitysosa:
15956: Menojen ja tulojen erittely: mk
15957: Bruttomenot (ilman lomap. kert.) 21901 000
15958: Bruttotulot 13 401000
15959: - myyntitulot 13 381 000
15960: -muut tulot 20000
15961: Nettomenot 8 500000
15962:
15963:
15964:
15965: 25. (30.98) Siemenperunakeskus
15966:
15967: S e l v i t y s o s a : Siemenperunakeskus (SPK) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa
15968: toimiva, liiketoimintaa harjoittava valtion laitos. SPK:n tehtävänä on Suomessa viljeltävien pe-
15969: runalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä perus- ja sertifioidun siemenen tuotanto ja
15970: markkinointi näistä lajikkeista Suomessa ja muissa maissa. Lisäksi SPK:n tehtävänä on tutkia ja
15971: kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa erityisesti Suomen oloihin sopivaksi
15972: sekä omalta osaltaan edistää suomalaisen siemenperunan markkinointia muihin maihin (L 1406/
15973: 1995, A 1407/1995).
15974: SPK:n toiminnan perustana ovat EU-direktiiveihin pohjautuvien siemenperunan tuotantomää-
15975: räysten mukaiset ylläpito- ja perussiemenen tuotantosopimukset lajikkeiden suomalaisten omis-
15976: tajien tai edustajien kanssa. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen luvalla SPK ylläpitää ja tuottaa
15977: siemenperunaa lisäksi myös ns. vapaista lajikkeista.
15978: Vuoden 1999 aikana SPK:n ylläpidossa on 38 lajiketta tai jalostuslinjaa. Pääosin toimeksian-
15979: toihin perustuen siementä tuotetaan kaikkiaan 270 hehtaarin alalla ja toimitettavan siemenen
15980: määrä on noin 6 500 tonnia. Siemenperunan myyntihintojen odotetaan pysyvän jokseenkin ny-
15981: kyisellä tasolla tai laskevan hieman. Siemenperunan kysynnän odotetaan kasvavan vuoden 1999
15982: aikana.
15983: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut alustavasti vuoden 1999 talousarvioesityksen val-
15984: misteluun liittyen Siemenperunakeskukselle tulostavoitteeksi siemenen hintakilpailukyvyn pa-
15985: rantamisen ja uusien lajikkeiden siemenaineiston markkinoillesaannin nopeuttamisen. Siemen-
15986: perunan vientiponnisteluja ja suomalaisen siemenperunan vientiä tukevia toimia jatketaan.
15987: 30.25 287
15988:
15989: SPK:n liiketoiminnan tuoton arvioidaan vuonna 1999 nousevan 18 479 000 markkaan. Liike-
15990: vaihdossa on otettu huomioon 220 000 mk SPK:n maatilan tuotannon perusteella määräytyvinä
15991: EU:n tukina. Kun käyttömenoihin arvioidaan tarvittavan 17 869 000 mk, nettotulona tuloutetaan
15992: 610 000 mk momentille 12.30.25.
15993: Asetuksen (140711995) mukaisiin siemenperunatuotannon tutkimus- ja kehitystyöhön sekä
15994: suomalaisen siemenperunan vienninedistämistyöhön osoitetaan momentilla 30.25.22 valtion va-
15995: roja 350 000 mk, mikä määräraha ei kuulu siemenperunan myynnillä katettaviin kuluihin.
15996:
15997: Siemenperunakeskuksen liiketoiminnan liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuotto- ja kulu-
15998: laskelma vuodelle 1999:
15999:
16000: mk mk
16001: Toiminnan tuotot:
16002: Maksullisen toiminnan tuotot 18 146 000
16003: Vuokrat ja käyttökorvaukset 113 000
16004: Muut toiminnan tuotot 220000 18 479 000
16005: Toiminnan kulut:
16006: Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
16007: Ostot tilikauden aikana 9 396 000
16008: Henkilöstökulut 4 603 000
16009: Vuokrat 1 864 000
16010: Palvelujen ostot 1 225 000
16011: Muutkulut 780000
16012: Poistot 350000 18 218 000
16013: Tilikauden tuotto- ja kulujäämä 261 000
16014:
16015: Siemenperunakeskuksen kehitys vuosina 1997-1999:
16016:
16017: 1997 1998 1999
16018: toteutuma ennakoitu TAE
16019: Liikevaihto milj. mk 17,5 18,06 18,48
16020: Muutos ed. vuoteen % 14,38 3,2 2,3
16021: Käyttökate liikevaihdosta % 2,02 2,10 1,41
16022: Alijäämä/Ylijäämä
16023: -milj. mk -0,5 0,01 0,26
16024: - liikevaihdosta % -3,11 0,06 1,41
16025: Investoinnit liikevaihdosta % 3,08 2,21 2,16
16026: Henkilöstön määrä 33 33 33
16027:
16028: 22. (30.98.22) Tutkimus- ja vienninedistä- heutuviin, vaan ne katetaan valtion talousarvi-
16029: mismenot (siirtomääräraha 2 v) oon osoitetuilla varoilla.
16030: Momentille myönnetään 350 000 mk.
16031: Määrärahaa saa käyttää asetuksen (14071 1999 määräraha 350 000
16032: 1995) mukaisiin siemenperunatuotannon tutki- 1998 määräraha 350 000
16033: mus- ja kehitystyöstä sekä suomalaisen sie-
16034: menperunan vienninedistämisestä aiheutuvien
16035: menojen maksamiseen.
16036: Se l v i t y s osa : Tutkimus- ja vienninedis- 87. Maan hankinta (siirtomääräraha 2 v)
16037: tämismenot eivät kuulu liiketoiminnasta ai- Momentille myönnetään 350 000 mk.
16038: 288 30.30
16039:
16040: Määrärahaa saa käyttää lisämaan hankin- 1999 määräraha 350 000
16041: taan. 1997 tilinpäätös 600000
16042:
16043:
16044: (30.) (30.31) Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)
16045:
16046: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.12 ja sen momentit 41, 43, 44, 45 ja 46 luvun
16047: 30.12 vastaaviksi momenteiksi.
16048:
16049:
16050: 31. (30.86) Metsätalouden edistäminen ja valvonta (osa EU)
16051:
16052: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Luvun määrärahoilla rahoitettavan toiminnan
16053: keskeisinä yhteiskunnallisina tavoitteina ovat puuntuotannon turvaaminen parantamalla metsän-
16054: hoidon tasoa ja metsävarojen tehokas käyttö ottaen samalla huomioon metsien elinvoimaisuuden
16055: edistämisen, niiden biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja metsien virkistyskäytön.
16056: Mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen pyritään maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauk-
16057: sessa olevien metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toiminnalla sekä metsä-
16058: lain (109311996) ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (109411996) toimeenpa-
16059: nolla.
16060: Vuonna 1999 on tarkoitus käyttää 264 milj. mk valtion tukea ja lainaa yksityismetsien puun-
16061: tuotannon kestävyyden turvaamiseksi rahoitettaviin kansallisiin töihin ja metsäviestintään. Li-
16062: säksi esitetään EU :n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukisosaston osarahoittamiin puuntuo-
16063: tannon kestävyyden turvaaruistöihin osoitettavaksi vuonna 1999 valtion rahoitusosuutta
16064: 14 milj. mk ja EU:n rahoitusosuutta 14 milj. mk eli yhteensä 28 milj. mk.
16065: Puuntuotannon turvaaruistöiden painopiste on nuoren metsän hoidossa sekä eräillä alueilla
16066: myös kunnostusojituksessa. Maa- ja metsätalousministeriön vuosiksi 1998-2002 hyväksymällä
16067: kampanjasuunnitelmalla pyritään alkuvaiheessa nuoren metsän hoidon rästien lisääntymisen es-
16068: tämiseen ja jatkossa rästien purkamiseen. Puuntuotannon turvaaruistöiden työvoima on keski-
16069: määrin 2 580 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriö päättää määrärahojen jaosta eri
16070: työlajien kesken varojen käyttösuunnitelmassa.
16071: Seuraavassa esitetään arvio varojen käytöstä:
16072:
16073: Valtion rahoituksella
16074: tehtävät puuntuotannon
16075: kestävyyden turvaamistyöt,
16076: Työlajiryhmät milj. mk
16077: Työvoima
16078: 1998 1999mistä EU:n htv
16079: Arvio TAE osuus 1999
16080: Nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu 93 110 1620
16081: Metsänuudistaminen ja muut metsänhoidolliset työt 62 54 5 360
16082: Metsäteiden tekeminen ja kunnostusojitus 43 32 5 160
16083: Suunnittelu, työnjohto, toteutusselvitykset, kehittäminen,
16084: metsäviestintä yms. 98 96 4 440
16085: Yhteensä 296 292 14 2580
16086: 30.31 289
16087:
16088: 24. (30.86.24) Eräät metsätalouden yhteis- Se 1v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvi-
16089: kunnalliset palvelut ja yleinen uittoväylätuki oidaan jakautuvan seuraavasti:
16090: (siirtomääräraha 3 v)
16091: mk
16092: Momentille myönnetään 23 000 000 mk.
16093: ..M~ärahaa saa käyttää virkistyskäyttöön Metsähallitus 6 900 000
16094: luttyvten maksuttomien palveluiden tuottami- Metsänjalostussäätiö 9 000 000
16095: sesta ja viranomaistehtävien sekä yleisiin uit- Metsäntutkimuslaitos 2 943 000
16096: toväylätöihin ja yleisiin vesialueisiin liittyvien Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 430 000
16097: Yhteensä 19 273 000
16098: tehtävie~ suorittamisesta aiheutuvien menojen
16099: ~aksamtseen ..Määrärahaa saa käyttää myös
16100: Metsäntutkimuslaitoksen määrärahaa arvioi-
16101: mstatalouden Ja metsästyksen hoitoon liitty- daan käytettävän 15 henkilötyövuotta vastaa-
16102: vistä tehtävistä aiheutuvien menojen maksami- van henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien
16103: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää edellä menojen maksamiseen. Metsänjalostustoimin-
16104: mainittuihin toimintoihin liittyvistä investoin-
16105: ta on tarkoitus organisoida uudelleen vuoden
16106: neista ja yhteiskunnallisia palveluja koskevista 2000 alusta tavoitteena mm. kustannussäästöt
16107: selvityksistä aiheutuvien menojen maksami-
16108: seen. 1999 määräraha 19 273 000
16109: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
16110: 1998 määräraha 20000 000
16111: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
16112: 1998lisämääräraha 20 150 000
16113: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu
16114: Metsähallituksen yhteiskunnallisia tehtäviä 1997 tilinpäätös 29 987 383
16115: varten. Määrärahan aleneminen johtuu yhteis-
16116: kunnallisten palveluiden tuotannon keskittä- 42. (30.86.42) Valtionapu metsätalouden
16117: misestä kysyntää vastaavasti ja palvelutuotan- edistämis- ja valvontaorganisaatioille
16118: n~n uudelleenorganisoimisesta ja siitä, että yh- Momentille myönnetään 193 000 000 mk.
16119: teiskunnallisten tehtävien hoitoon käytetään Määrärahaa saa käyttää metsäkeskuksille ja
16120: myös liiketoiminnan tuottoja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle sää-
16121: dösten perusteella aiheutuviin muihin kuin
16122: 1999 määräraha 23 000000 metsänparannuslain (140/1987) ja kestävän
16123: 1998 määräraha 35 000 000 metsätalouden rahoituksesta annetun lain
16124: 1997 tilinpäätös 35 000 000 (109411996) mukaisten töiden hankekohtaisen
16125: suunnittelun ja työnjohdon sekä jo suunniteltu-
16126: 25. (30.86.25) Metsäpuiden jalostus ja sie- jen metsäteiden ja ojitusten työnjohdon menoi-
16127: menhuolto hin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää toimitila-
16128: hankintojen rahoittamiseen myönnettävien
16129: Momentille myönnetään 19 273 000 mk.
16130: valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa saa
16131: Määrärahaa saa käyttää metsäpuiden jalos-
16132: käyttää myös liiketaloudellisin perustein hin-
16133: tuksesta, Siemenviljelysten perustamisesta ja
16134: noitelluista suoritteista perittävien maksujen
16135: n.uoruusvaiheen hoidosta sekä metsäpuiden
16136: alentamiseen.
16137: stementen varmuusvarastoinnista aiheutuvien
16138: Määrärahasta saa käyttää enintään
16139: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
16140: 100 000 mk puutavaranmittauslain (364/1991)
16141: tää myö~ palkkausmenoihin ja valtionapujen
16142: 44 §:ssä mainittuihin menoihin myönnettävien
16143: maksamtseen edellä mainittuihin tarkoituksiin.
16144: valtionapujen maksamiseen.
16145: Määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilö-
16146: Se 1v i t y s o s a : Metsäkeskukset ja Metsä-
16147: työvuotta vastaavan henkilöstön paikkaami-
16148: talouden kehittämiskeskus Tapio hoitavat met-
16149: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
16150: sien kestävää hoitoa ja käyttöä, niiden moni-
16151: muotoisuuden säilyttämistä sekä metsätalou-
16152: 290 30.31
16153:
16154: den muuta edistämistä koskevia tehtäviä. tuun. Metsälain valvontaan liittyen
16155: Lisäksi metsäkeskukset valvovat metsätaloutta metsäkeskukset tarkastavat maastossa vähin-
16156: koskevien lakien noudattamista ja hoitavat tään 3% metsänkäyttöilmoituksista (vuonna
16157: muut niille säädetyt viranomaistehtävät. Vi- 1998 tavoite 3 %). Lisäksi metsäkeskukset tar-
16158: ranomaistehtävät eivät kuulu Metsätalouden kastavat maastossa vähintään 5 % kestävän
16159: kehittämiskeskus Tapion tehtäväalueeseen. metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa
16160: Metsäkeskusten viranomaistehtäviä ovat tarkoitetuista hankkeista (vuonna 1998 tavoite
16161: muun muassa kestävän metsätalouden rahoi- vähintään 5 %).
16162: tuksesta annetussa laissa säädetyt rahoituspää- Metsäsuunnittelu
16163: tökset (noin 40 000 vuodessa), metsälain val- Pinta-alatavoite on 690 000 hehtaaria (vuon-
16164: vontaan liittyvät metsänkäyttöilmoitusten tar- na 1998 tavoite 673 300 ha).
16165: kastukset (vuonna 1997 130 000, joista osa Neuvonta, koulutus ja tiedotus
16166: tarkastetaan myös maastossa) sekä maatilata- Tavoitteena on edistää metsien kestävää hoi-
16167: louden tuloverolain (543/1967) mukaisten to- toa ja käyttöä ja erityisesti tähän sisältyvää
16168: distusten ja lausuntojen antaminen. metsien biologisen monimuotoisuuden säily-
16169: Metsäkeskusten toiminnan tärkein kohde- mistä.
16170: ryhmä ovat yksityismetsänomistajat (noin Tavoitteena on lisäksi, että vuonna 1999
16171: 800 000), joiden omistamien metsätöiden lu- metsäkeskukset voimakkaasti kehittävät toi-
16172: kumäärä on noin 430 000 ja metsälöiden pinta- mintaansa tukevia metsäsuunnittelu-, talous-
16173: ala noin 15 600 000 hehtaaria. hallinto- ja tietohallintojärjestelmiään.
16174: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
16175: 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liitty- Vuoden 1999 valtionaputoiminnan tavoittee-
16176: en asettanut alustavasti metsäkeskusten val- na on tuottaa ennenkaikkea maa- ja metsätalo-
16177: tionavulla rahoitettavatie toiminnalle (valtion- usministeriölle ja metsäkeskuksille sellaisia
16178: aputoiminta) seuraavat tulostavoitteet metsätaloudellisia kehittämis- ja asiantuntija-
16179: Valvonta- ja tarkastustoiminta palveluja ja hallinnollisia palveluja, jotka tuke-
16180: Tavoitteena on varmistua metsälainsäädän- vat metsälainsäädännön tavoitteiden saavutta-
16181: nön noudattamisesta sekä tuottaa tietoa metsi- mista.
16182: en käsittelyn ja metsänhoitotöiden laadullises- Metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittä-
16183: ta tasosta mahdollisia korjaavia toimenpiteitä miskeskus Tapion valtionaputoiminnan kus-
16184: varten. Erityistä huomiota kiinnitetään metsän- tannusten, tulojen, valtionavun ja henkilötyö-
16185: uudistusalojen valvontaan ja kestävän metsäta- vuosien arvioidaan jakautuvan tulosalueille
16186: louden rahoituksesta annetun lain tarkoittami- seuraavasti:
16187: en toimenpiteiden lainmukaisuuteen ja laa-
16188:
16189: 1998 milj. mk 1999 milj. mk
16190: kust. tulot valtionapu kust. tulot valtionapu htv
16191: Valvonta- ja tarkastustoiminta 69,8 1,6 68,2 71,3 1,9 69,4 256
16192: Metsäsuunnittelu 74,9 0,9 74,0 78,6 0,6 78,0 267
16193: Neuvonta, koulutus ja tiedotus 25,4 3,4 22,0 23,1 3,2 19,9 76
16194: Muu toiminta 61,7 33,7 33,8 57,9 32,2 25,7 168
16195: Yhteensä 231,8 39,6 198,0 230,9 37,9 193,0 767
16196:
16197: Taulukossa kohtaan muu toiminta sisältyy 1999 määräraha 193 000 000
16198: mm. laajoja projekteja. 1998 määräraha 198 000 000
16199: 1997 tilinpäätös 191 616 000
16200: 30.31 291
16201:
16202: 43. (30.86.43) Eräät korvaukset (arviomää- Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
16203: räraha) den rahoituksesta annetun lain mukaisen vai-·
16204: Momentille myönnetään 1 900 000 mk. tiontuen ja vahingonkorvauslain (412/197 4)
16205: Määrärahaa saa käyttää metsän hyönteis- ja mukaisten työnantajan maksettavien vahin-
16206: sienituhojen torjunnasta annetun lain perus- gonkorvausten maksamiseen. Lisäksi määrära-
16207: teella aiheutuvien korvausten ja muiden meno- haa saa käyttää metsäviestinnästä eli metsäalan
16208: jen sekä Iijoen ja Hassanjoen vesistön uitto- viestinnän edistämishankkeista ja erillisistä
16209: väylätöistä aiheutuneiden vahinkojen korvaus- tiedotusprojekteista sekä metsäviestintää tuke-
16210: ten sekä vahinkojen arvioimisesta aiheutuvien van aineiston tuottamisesta aiheutuvien meno-
16211: menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa jen maksamiseen.
16212: saa käyttää metsälaissa tarkoitetuista uhkasak- Määrärahasta on enintään 276 000 000 mk
16213: kolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrat- valtiontukea kestävän metsätalouden rahoituk-
16214: tavista suorituksista aiheutuvien sellaisten me- sesta annetun lain mukaisiin puuntuotannon
16215: nojen maksamiseen, jotka maksetaan etukä- kestävyyden turvaamistöihin sekä metsävies-
16216: teen valtion varoista. tintään. Valtiontuesta saa käyttää enintään
16217: Se 1v i t y s osa : Metsän hyönteis- ja sieni- 14 000 000 mk EU:n maatalouden ohjaus- ja
16218: tuhojen torjunnasta annetun lain perusteella tukirahaston tukiosaston rahoittamaan ohjel-
16219: maksettaviin korvauksiin ja muihin menoihin maan sisältyvien töiden kansallisten rahoitus-
16220: sekä metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain osuuksien maksamiseen valtion osalta ja enin-
16221: mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista tään 4 000 000 mk metsäviestinnästä aiheutu-
16222: aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, viin menoihin.
16223: jotka maksetaan etukäteen valtion varoista, ar- Määrärahasta on enintään 14 000 000 mk
16224: vioidaan tarvittavan 100 000 mk. Metsähalli- EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu-
16225: tuksen yhteiskunnallisia tehtäviä ovat Iijoen kiosaston tuloja vastaavaaEU:n rahoitusosuut-
16226: vesistön ja Hassanjoen vanhoista uittoväylä- ta puuntuotannon kestävyyden turvaamistöi-
16227: töistä aiheutuneiden vahinkojen arvioiminen ja hin.
16228: korvaaminen. Määrärahasta arvioidaan myön- Vuonna 1999 saa hyväksyä edellä mainittu-
16229: nettävän Metsähallitukselle näihin tarkoituk- jen lakien mukaisten tukien piiriin kansallisesti
16230: siin 1 800 000 mk. Iijoen ja Hassanjoen korva- kokonaan tai osittain rahoitettavat työt, joiden
16231: uksiin on aikaisemmin myönnetty valtiontuki on enintään 276 000 000 mk.
16232: 39 653 000 mk. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
16233: annetun lain 6 § :n mukaista aluekehitysrahaa.
16234: 1999 määräraha 1 900 000 Se 1v i t y s osa : Momentin määrärahan li-
16235: 1998 määräraha 1 900 000 säys johtuu nuoren metsän hoidon työmäärien
16236: 1997 tilinpäätös 1 200 000 kasvusta.
16237: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston
16238: tukiosaston rahoitusosuus 14 000 000 mk on
16239: 44. (30.86.44) Tuki puuntuotannon kestä-
16240: otettu huomioon määrärahassa. Vastaavat ED-
16241: vyyden turvaamiseen (osa EU) (siirtomäärä- tulot kertyvät momentille 12.30.01.
16242: raha 3 v) Myöntämisvaltuudesta arvioidaan aiheutu-
16243: Momentille myönnetään 290 000 000 mk. van menoja seuraavasti:
16244: 1999 2000 2001 2002 2003-
16245: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
16246: Vuoden 1999 valtuuksista 155 80 30 7 4
16247: Aiemmista valtuuksista 117 24 10 6
16248: Yhteensä 272 104 40 13 4
16249: 292 30.32
16250:
16251: 1999 määräraha 290 000000 Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
16252: 1998 määräraha 281000 000 seen käyttösuunnitelmassa mainituille yhdis-
16253: 1997 tilinpäätös 243 780 000 tyksille ja säätiöille.
16254:
16255: Käyttösuunnitelma: mk
16256: 45. (30.86.45) Metsäluonnon hoidon edistä-
16257: minen (siirtomääräraha 3 v) Föreningen för Skogskultur rf 300000
16258: Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
16259: Työtehoseura ry 2 800000
16260: Metsämuseosäätiö 2 200000
16261: Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou- Mustilan Kotikunnas-säätiö 200000
16262: den rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoi- Suomen Metsäyhdistys ry 500000
16263: tetun ympäristötuen ja mainitun lain 20 §:ssä Euroopan Metsäinstituutti ry 5 400000
16264: tarkoitetuista metsäluonnon hoitohankkeista Yhteensä 11400000
16265: sekä maa- ja metsätalousministeriön määrää-
16266: mällä tavalla metsien ympäristönhoitoa ja bio- 1999 määräraha 11400 000
16267: logisen monimuotoisuuden säilyttämistä tuke- 1998 määräraha 14 600 000
16268: vista hankkeista ja toimenpiteistä aiheutuvien 1997 tilinpäätös 14 800 000
16269: menojen maksamiseen.
16270: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus
16271: käyttää ensisijaisesti kestävän metsätalouden
16272: rahoituksesta annetun lain mukaisena ympäris- 83. (30.86.83) Lainat puuntuotannon kestä-
16273: tötukena yksityisille metsänomistajille korvaa-
16274: vyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)
16275: maan metsien biologisen monimuotoisuuden
16276: säilyttämisestä johtuvia vähäistä suurempia Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
16277: menetyksiä sekä mainitussa laissa tarkoitettu- Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalou-
16278: jen metsäluonnon hoitohankkeiden suunnitte- den rahoituksesta annetun lain mukaisten lai-
16279: luoja toteutuksen rahoittamiseen. Lisäksi mää- nojen maksamiseen.
16280: rärahaa on tarkoitus käyttää mm. avainbio- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
16281: tooppiselvityksiin ja muihin valtakunnallisiksi annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
16282: S e l v i t y s o s a : Määrärahan kokonaistar-
16283: katsottaviin metsäluonnon hoitoa edistäviin
16284: hankkeisiin ja toimenpiteisiin metsälain ja kes- peeksi vuonna 1999 arvioidaan noin
16285: tävän metsätalouden rahoituksesta annetun 16 000 000 mk. Myönnettävän määrärahan li-
16286: lain toimeenpanemiseksi. säksi tarkoitukseen arvioidaan olevan käytettä-
16287: vissä noin 14 000 000 mk vuodelle 1999 siirty-
16288: 1999 määräraha 15 000 000 vää määrärahaa.
16289: 1998 määräraha 15 000 000
16290: 1999 määräraha 2000 000
16291: 1997 tilinpäätös 15 000 000
16292: 1998 määräraha 15 000 000
16293: 1997 tilinpäätös 20000 000
16294: 50. (30.86.50) Eräät metsätalouden valtion-
16295: avut
16296: Momentille myönnetään 11 400 000 mk.
16297:
16298:
16299: 32. (30.76) Metsäntutkimuslaitos
16300:
16301: Se l v i t y s osa : Metsäntutkimuslaitos tuottaa osana kansallista innovaatiojärjestelmää tutki-
16302: mustietoa, jonka avulla turvataan metsien elinvoimaisuus, monimuotoisuus ja terveys sekä met-
16303: sävarojen kestävä käyttö kansallisten hyvinvointitavoitteiden mukaisella tasolla. Metsäntutki-
16304: 30.32 293
16305:
16306: muslaitos palvelee ja toimii asiantuntijana metsiin liittyvissä tilasto-, seuranta- ja tarkastustehtä-
16307: vissä sekä hoitaa hallinnassaan olevia tutkimus- ja luonnonsuojelualueita. Maa- ja
16308: metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alus-
16309: tavasti Metsäntutkimuslaitokselle seuraavat tulos- ja toimintatavoitteet
16310: Jatketaan vuonna 1998 valmistuneen kansainvälisen arvioinnin toimenpide-ehdotusten pohjal-
16311: ta laitoksen rakenteellista kehitystyötä hyväksytyn toimintastrategian mukaisesti.
16312: Tutkimuksen tulosalue
16313: Tutkimusohjelmiksi koottuja tutkimuksen painoaloja ovat
16314: - metsäluonnon monimuotoisuus
16315: - metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen
16316: - metsätalouden ympäristökuormitus
16317: - metsänuudistaminen Etelä-Suomessa
16318: - valtakunnan metsien inventointi ja
16319: -julkinen tuki ja kilpailu.
16320: Uusina painoaloina aloitetaan ekologisesti ja taloudellisesti kestävän metsätalouden harjoitta-
16321: mista turvemailla ja MELA-ohjelmiston käyttöä ja kehittämistä koskevat tutkimusohjelmat Val-
16322: takunnan metsien 9. inventointi saatetaan loppuun Etelä-Suomessa lukuunottamatta Pohjois-Kar-
16323: jalan metsäkeskuksen aluetta.
16324: Tutkimuksen suuntaamista ja tutkimustiedon välittämistä laajemmalle asiakaskunnalle kehite-
16325: tään asiakasvaikuttavuuskyselyn perusteella ja kehittämällä sähköistä tiedonvälitystä.
16326: Lähialueyhteistyötä metsäntutkimuksen alalla jatketaan erityisesti koskien luonnonmetsiä ja
16327: puutavarakauppaa.
16328: Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuutta nostetaan 5 prosenttia edellisen vuoden tasosta.
16329: Metsäympäristön seurantaa jatketaan kansainvälisten sopimusten ja kestävän metsätalouden
16330: seurantatarpeen edellyttämällä tavalla.
16331: Lyhyen aikavälin tutkimustoiminnassa keskitytään ajankohtaisiin metsäpoliittisiin aiheisiin ja
16332: käytännön metsätaloutta palvelevien katsausten ja selvitysten tekemiseen. Uusien metsälakien
16333: vaikutuksia ja käytännön tietotarpeita selvittävää tutkimuskokonaisuutta jatketaan.
16334: Verkostoitumista edistetään organisaatio- ja tutkijatasolla.
16335: Tutkimusmetsien tulosalue
16336: Tutkimuksen avustamista lisätään eräillä alueilla ja erityisesti tutkimustiedon välitys tehostuu.
16337: Tulotavoite nostetaan 16,3 milj. markasta 17,1 milj. markkaan. Tulojen prosenttuaalinen käyttö-
16338: jäämä säilyy nykyisellä tasolla. Luonnonsuojelualueiden tutkimuksellista käyttöä lisätään. Paik-
16339: katietoon pohjautuvaa omien metsien suunnittelujärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan eri tu-
16340: losyksiköihin.
16341: Asiakasrahoitteisen toiminnan tulosalue
16342: Tulosalueeseen kuuluu nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta. Tulotavoite nostetaan
16343: 6,5 milj. markasta 7,5 milj. markkaan. Toiminnasta saatavat tulot kattavat siitä aiheutuvat kustan-
16344: nukset.
16345: 294 30.32
16346:
16347:
16348: Asiakasrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskel-
16349: ma 1997 1998 1999
16350: Tulot tmk 4 982 6500 7 500
16351: Erilliskustannukset tmk 4 091 4725 5 451
16352: Käyttöjäämä tmk 890 1775 2049
16353: Käyttöjäämä, % tuloista 18 27 27
16354: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1538 1775 2048
16355: Kustannukset yhteensä tmk 5 629 6500 7 500
16356: Ylijäämä/Alijäämä tmk -648 0 0
16357: Ylijäämä/Alijäämä,% tuloista -13 0 0
16358:
16359: Tukipalveluiden tulosalue
16360: Tulosalueen tehtävänä on tuottaa laitoksen ja tulosyksiköiden tarvitsemat yleis-, talous-, henki-
16361: löstö- ja tietohallintopalvelut
16362: Alueellisilla tutkimusasemilla sekä tutkimus- ja luonnonsuojelualueilla toteutettavan toimin-
16363: nan kustannusten arvioidaan olevan 50% kokonaiskustannuksista, tulojen 75% kokonaistuloista
16364: sekä henkilötyövuosien 50 % työpanoksen kokonaismäärästä.
16365: Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 1999 bruttotoimintamenojen, tulojen ja henkilötyövuosien
16366: arvioidaan jakautuvan tulosalueille seuraavasti:
16367:
16368: Brutto-
16369: menot Tulot
16370: Tulosalue milj. mk milj. mk Htv
16371: Tutkimus 116,3 4,8 536
16372: Tutkimusmetsät 21,9 17,1 106
16373: Asiakasrahoitteinen toiminta 5,4 7,5 9
16374: Tukipalvelut 53,4 0,7 140
16375: Yhteensä 197,0 30,1 791
16376:
16377: 21. (30.76.21) Toimintamenot (siirtomäärä- kimusten tuloina 1 000 000 mk ja muina seka-
16378: raha 2 v) laisina tuloina 700 000 mk. Muut tulot on mer-
16379: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kitty momentille 12.30.32.
16380: 184 000 000 mk.
16381: S e 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Menojen ja tulojen erittely:
16382: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien mk
16383: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä Bruttomenot 197 000000
16384: 5 000 000 mk 40 henkilön palkkauksina siirto- Asiakasrahoitteisen toiminnan erillis-
16385: na momentilta 34.06.02. Lisäksi määrärahan menot 5 400000
16386: mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä Muut toimintamenot 191 600 000
16387: 1 700 000 mk valmistuvista tiloista Valtion Bruttotulot 13 000000
16388: kiinteistölaitokselle maksettavina vuokrame- Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot,
16389: noina ja 4 000 000 mk määräaikaisten tutkijoi- muut suoritteet 7 500000
16390: den työsuhteiden vakinaistamisena. Määrära- Muut tulot 5 500000
16391: - EU:n osarahoittama tutkimus 3 800000
16392: han mitoituksessa on otettu huomioon asiakas- - yhteisrahoitteiset sopimustutki-
16393: rahoitteisen toiminnan tuloina 7 500 000 mk, mukset 1000000
16394: EU :n tutkimushankkeiden rahoitusosuutena -muut 700000
16395: 3 800 000 mk, yhteisrahoitteisten sopimustut- Nettomenot 184 000000
16396: 30.33 295
16397:
16398: 1999 määräraha 184 000 000 1999 määräraha 2 500 000
16399: 1998 määräraha 169 300 000 1998 määräraha 2 500 000
16400: 1998 lisämääräraha 3 200 000 1997 tilinpäätös 2 500 000
16401: 1997 tilinpäätös 169 300000
16402: 77. (30.76.77) Metsien perusparannukset
16403: 74. (30.76.74) Talonrakennukset (siirto- (siirtomääräraha 3 v)
16404: määräraha 3 v) Momentille myönnetään 650 000 mk.
16405: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. Määrärahaa saa käyttää metsäteiden rakenta-
16406: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- misesta ja kunnossapidosta, soiden kuivatuk-
16407: sa on otettu huomioon Metsäntutkimuslaitok- sesta, perusmetsityksestä ja -lannoituksesta ai-
16408: sen korjaushuollossa olevien rakennusten kor- heutuvien menojen maksamiseen.
16409: jaus- ja pienet uudisrakennustyöt
16410: 1999 määräraha 650000
16411: 1998 määräraha 650 000
16412: 1997 tilinpäätös 650000
16413:
16414:
16415: 33. (30.95) Metsähallitus
16416:
16417: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
16418: Metsähallitus hoitaa tehtäväänsä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsäta-
16419: louden periaatteiden mukaisesti ja siten kuin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöminis-
16420: teriön tulosohjauksen kautta tarkemmin määritellään.
16421: Metsähallituksen keskeisten toimintojen tuloksellisuus paranee vuoteen 1998 verrattuna.
16422: Metsähallitus tuottaa yhteiskunnallisia virkistyspalveluita, uittotehtäviä ja metsänjalostus- ja
16423: siemenhuoltotöitä, toteuttaa riista- ja kalataloutta koskevia hankkeita sekä huolehtii eri säädök-
16424: sissä mainituista viranomaistehtävistä.
16425: Metsähallitus tukee Itä- ja Pohjois-Suomen työllisyyttä pitämällä näillä alueilla metsätöissä
16426: henkilötyön osuuden mahdollisimman suurena.
16427: Metsähallitus tekee luonnonsuojelualuehankintoja ympäristöministeriön ohjauksessa siten, että
16428: niiden hankkimiseen, Metsähallitukselle myynnistä ja hankinnoista syntyviin kuluihin ja maan-
16429: vaihdon välirahaan käytetään yhteensä 130 milj. mk.
16430: Metsähallitus voi avustaa Suomen Metsäsäätiötä vuonna 1999 enintään 1,0 milj. markalla.
16431: Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden palvelu- ja muut toimintatavoit-
16432: teet asetetaan luvussa 35.20.
16433: 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
16434: Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 300 milj. mk. Tä-
16435: män lisäksi Metsähallitus saa suorittaa investointeja, jotka työministeriö, ympäristöministeriö tai
16436: maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa sekä käyttää hallinnassaan olevaa maa- ja vesiomaisuutta
16437: vaihtomaina luonnonsuojelualueiden hankintaan. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 1999
16438: investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina
16439: enintään 200 milj. mk.
16440: Tärkeimmät investointikohteet ovat kiinteistörakenteen parantamiseen ja luonnonsuojelualuei-
16441: den hankintaan liittyvät maa- ja vesialueiden hankinnat, maa- ja vesirakenteet sekä rakennukset.
16442: 296 30.33
16443:
16444: 3. Lainanotto
16445: Metsähallitus oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987) 8 §:n 2 mo-
16446: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk.
16447: Selvitysosa: Maa- ja metsätalousministeriö on, ottaen huomioon eduskunnan hyväksyt-
16448: täväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet, talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä
16449: asettanut alustavasti Metsähallituksen tulostavoitteeksi 386 milj. mk vuonna 1999.
16450: Alustavana tavoitteena on, että Metsähallitus tulouttaa valtiolle vuoden 1999 voitosta
16451: 230 milj. mk, mikä vastaa 4,8 prosentin tuottoa peruspääomalle. Tuloutustavoitetta määriteltäes-
16452: sä voittoon ei ole sisällytetty kiinteistöjen myyntivoittoja, koska myynneistä saadut varat käyte-
16453: tään pääosin luonnonsuojelualueiden hankintaan. Metsähallituksen asettama liikevaihtotavoite
16454: on 1 242 milj. mk.
16455: Metsätyöntekijöiden työnkuvaa monipuolistetaan ja työt järjestetään siten, että puun korjuun
16456: kokonaistuottavuus on mahdollisimman hyvä. Aikapalkkauksen käyttöä metsätöissä lisätään.
16457: Luonnonsuojelualueita voidaan hankkia tulorahoituksella, käyttöpääomalla ja käyttöomaisuu-
16458: den myynnillä sekä käyttämällä maa- ja vesiomaisuutta hankintoihin vaihtomaina. Luonnonsuo-
16459: jelualuehankintoja on tarkoitus rahoittaa yhteensä 60 milj. markan arvoisilla käyttöomaisuuden
16460: myynneilläja käyttämällä maa- ja vesiomaisuutta 70 milj. markan arvosta vaihtomaina.
16461: Metsähallituksen yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista vastaaviin menoihin on lisäksi varattu
16462: talousarviossa yhteensä 98,9 milj. mk, mistä 67,2 milj. mk on ympäristöministeriön pääluokassa
16463: momenteilla 35.20.22 ja 35 .20. 7 4 ja 31,7 milj. mk on maa- ja metsätalousministeriön pääluokas-
16464: sa momenteilla 30.31.24, 30.31.25 ja 30.31.43. Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituk-
16465: sen sekä ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kesken tehdään erilliset sopimukset edellä
16466: mainituilla rahoilla tuotettavista yhteiskunnallisista palveluista. Lisäksi työministeriön pääluo-
16467: kasta rahoitetaan Metsähallituksen yhteiskunnallisiin palvelutehtäviin liittyviä investointimenoja
16468: ja työllisyystöitä, mikäli työministeriöllä on tähän käyttöön myönnettäviä varoja. Vuonna 1997
16469: työministeriö rahoitti Metsähallituksen investointeja 23 milj. markalla ja muita työllisyystöitä
16470: 20 milj. markalla.
16471: Investointeihin on tarkoitus käyttää investointiohjelman mukaisesti 190 milj. mk. Investoinnit
16472: rahoitetaan tulorahoituksella ja käyttöpääomalla sekä käyttöomaisuuden myynnillä.
16473: Maa- ja vesialueiden käyttö suunnitellaan siten, että se tukee matkailuelinkeinoa. Metsähallitus
16474: tuottaa yhdessä yrittäjien kanssa luonto- ja elämysmatkailuun liittyviä palveluita.
16475: Metsähallitus tarvitsee oman tulorahoituksen lisäksi valtuudet enintään 200 milj. markan pitkä-
16476: aikaisen lainan ottamiseen kiireellisiä investointeja ja ennalta arvaamattomia tarpeita varten.
16477: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodeksi 1999 on
16478: seuraava:
16479:
16480: mk
16481: Maa- ja vesialueiden ostot 151 000 000
16482: Maa- ja vesirakenteet 22 000000
16483: Talonrakennukset 9 000000
16484: Muut 8 000000
16485: Yhteensä 190000000
16486: 30.34 297
16487:
16488: Metsähallituksen kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
16489:
16490: 1997 1998 1999
16491: toteutuma ennakoitu TAE
16492: Liikevaihto, milj. mk 1 210 1197 1242
16493: -muutos,% 1,9 -1,0 3,8
16494: Käyttökate, % 40,4 39,0 39,1
16495: Voitto, milj. mk 395 382 386
16496: - liikevaihdosta, % 32,6 31,9 31,1
16497: - peruspääoma, milj. mk 4 774 4 774 4774
16498: - peruspääomasta, % 8,3 8,0 8,1
16499: Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,0 8,7 9,1
16500: Nettoinvestoinnit liikevaihdosta, % 18,5 19,0 15,3
16501: Omavaraisuusaste, % 97,1 97,4 97,7
16502: Henkilöstö keskimäärin, htv 2290 2204 2093
16503:
16504:
16505:
16506: (34.) Muut maatalouden menot
16507:
16508: Se lv i ty s osa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 40, 41, 44,45 ja 47 on siir-
16509: retty luvun 30.15 vastaaviksi momenteiksi.
16510:
16511:
16512: (35.) (30.32) Maataloustuotteiden markkinointi ja tuotannon tasapainottaminen
16513: (osaEU)
16514:
16515: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.13 ja sen momentit 41, 42, 47, 48 ja 60 luvun
16516: 30.13 vastaaviksi momenteiksi.
16517:
16518:
16519: (36.) Kala-, riista- ja porotalous (osa EU)
16520:
16521: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.41 ja sen momentit 25, 40, 41, 43, 44, 45,46 ja
16522: 77luvun 30.41 vastaaviksi momenteiksi.
16523:
16524:
16525: (37.) (30.33) Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen (osa EU)
16526:
16527: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.14 ja sen momentit 43, 44, 47, 48 ja 49 luvun
16528: 30.14 vastaaviksi momenteiksi.
16529: 298 30.38
16530:
16531: (38.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
16532:
16533: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.42 ja sen momentit 21, 24 ja 74luvun 30.42 vas-
16534: taaviksi momenteiksi.
16535:
16536:
16537: 41. (30.36) Kala-, riista- ja porotalous (osa EU)
16538:
16539: Selvitysosa: Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 221 milj. mk, mitä vas-
16540: taavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 118 milj. mk. Suurimmat tuloerät, joita vastaa-
16541: vat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat riistanhoitomaksu-ja kalastuksenhoitomaksukerty-
16542: mät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jotka tarvitaan
16543: EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden toimenpitei-
16544: den toteuttamiseen Suomessa.
16545: Luvun määrärahojen työllistävyys: Momentin 30.41.46 rakennetukivaroilla synnytettiin 1995-
16546: 1997 noin 50 uutta työpaikkaaja säilytettiin yli 300 työpaikkaa. Vuonna 1999 arvioidaan aikaan-
16547: saatavan noin 30 työpaikkaa. Momentin 30.41.77 välitön työllistämisvaikutus arvioidaan 15 työ-
16548: paikaksi. Lisäksi momenttien 30.41.25 ja 30.41.45 kalanpoikasistutuksiin käytettävillä määrära-
16549: hoilla on merkittävä työllistämisvaikutus kalanviljelylaitoksilla.
16550:
16551: 25. (30.36.25) Kalakannan hoitovelvoitteet rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku-
16552: (arviomääräraha) määrä, joka oli 292 050 vuosina 1995-1997 ja
16553: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. riistanhoitomaksun säilyttäminen edelleen 120
16554: Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten markan suuruisena. Vuonna 1999 kertyväksi
16555: velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty mo-
16556: kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien mentille 12.30.39.
16557: menojen maksamiseen.
16558: Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty 1999 määräraha 35 046 000
16559: momentille 12.30.40. Määrärahan käyttöön 1998 määräraha 35 170 000
16560: kohdistuva arvonlisävero maksetaan momen- 1997 tilinpäätös 35 309 000
16561: tilta 28.81.23.
16562: 41. (30.36.41) Hirvieläinten aiheuttamien
16563: 1999 määräraha 9 000000 vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)
16564: 1998 määräraha 7 000000 Momentille myönnetään 14 000 000 mk.
16565: 1997 tilinpäätös 6 065 944 Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta
16566: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/
16567: 40. (30.36.40) Metsästyksen ja riistanhoi- 1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksami-
16568: don edistäminen (siirtomääräraha 2 v) seen.
16569: Momentille myönnetään 35 046 000 mk. Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty
16570: Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta momentille 12.30.35. Määrärahaa käytetään
16571: ja pyyntilupamaksusta annetun lain (61611993, hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäise-
16572: muut. 1398/1995) 3 §:ssä tarkoitettujen meno- misestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkanto-
16573: jen maksamiseen. jen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta
16574: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- aiheutuviin menoihin.
16575: sa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suo-
16576: 30.41 299
16577:
16578: 1999 määräraha 14 000 000
16579: 1998 määräraha 14 000 000
16580: 1997 tilinpäätös 11 619 583 mk
16581: Porotalouden koetoiminta 300 000
16582: 42. (30.36.42) Petoeläinten aiheuttamien Paliskuntain yhdistyksen tukeminen 4 500000
16583: Poroaitojen rakentaminen ja kunnossa-
16584: vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
16585: pito 3 700000
16586: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Yhteensä 8 500 000
16587: Määrärahaa saa käyttää petoeläinten tappa-
16588: mien porojen ja petoeläinten aiheuttamien 1999 määräraha 8 500 000
16589: muiden vahinkojen korvaamisesta, vahinkojen 1998 määräraha 9 500000
16590: estämisestäja petoeläinkantojen suojelemisek-
16591: 1997 tilinpäätös 9 500 000
16592: si tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvien me-
16593: nojen maksamiseen.
16594: S e l v i t y s o s a : Määräraha on muutettu 44. (30.36.44) Tenojoen kalastuslupamaksut
16595: kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi. ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha)
16596: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Momentille myönnetään 13 975 000 mk.
16597: otettu huomioon vahinkojen estämistoimenpi- Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslu-
16598: teistä aiheutuvina menoina 1 000 000 mk. patuloista kalastuskunnille ja muille vesialu-
16599: Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi een omistajille palautettavan osuuden maksa-
16600: 8 000 000 mk petoeläinten tappamista poroista miseen sekä kalastuslain (286/1982, muut.
16601: aiheutuviin korvauksiin ja 2 000 000 mk mui- 104511996) 89 a §:n mukaisesti palautuksina
16602: den määrärahan perusteluissa mainittujen me- vesialueiden omistajille ja vuonna 1999 kerät-
16603: nojen maksamiseen. tävien viehekalastusmaksujen kannosta val-
16604: tiolle aiheutuvien kulujen maksamiseen.
16605: 1999 määräraha 10 000 000 Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
16606: 1998 määräraha 9 000 000 sa on otettu huomioon vuonna 1998 kertyväksi
16607: 1997 tilinpäätös 8 989 649 arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta ka-
16608: lastuskunnille ja muille vesialueen omistajille
16609: palautettavana osuutena noin 1 100 000 mk.
16610: 43. (30.36.43) Porotalouden edistäminen
16611: Tenojoen kalastusluvista vuonna 1999 kertyvä
16612: (siirtomääräraha 2 v) tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrä-
16613: Momentille myönnetään 8 500 000 mk. rahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon
16614: Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistä- vesialueiden omistajille vuonna 1999 jaettava-
16615: miseen myönnettävien valtionapujen maksa- na määränä 12 07 5 000 mk, mikä saadaan kun
16616: miseen. vuonna 1998 kertyväksi arvioidusta vieheka-
16617: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- lastusmaksutuotosta 12 875 000 mk vähenne-
16618: sa on otettu huomioon Suomen ja Norjan sekä tään näiden maksujen kannosta valtiolle vuon-
16619: Suomen ja Venäjän välisten poroaitasopimus- na 1998 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden
16620: ten edellyttämät rakennus- ja kunnossapitotoi- määräksi on arvioitu vuoden 1998 talousarvi-
16621: menpiteet ossa 800 000 mk. Valtiolle arvioidaan vuonna
16622: Määrärahan arvioidaan jakautuvan eri käyt- 1999 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksu-
16623: tötarkoituksiin seuraavasti: jen kannosta 800 000 mk. Vuonna 1999 kerty-
16624: väksi arvioidut viehekalastusmaksut on mer-
16625: kitty momentille 12.30.36.
16626: 300 30.41
16627:
16628: 1999 määräraha 13 975 000 kainen määrärahan vähimmäismäärä on
16629: 1998 määräraha 18 150 000 42 501 000 mk. Vuonna 1999 kertyviksi arvi-
16630: 1997 tilinpäätös 1 255 536 oidut kalastuksenhoitomaksut on merkitty mo-
16631: mentille 12.30.37.
16632: 45. (30.36.45) Kalatalouden edistäminen
16633: (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 42 501 000
16634: Momentille myönnetään 42 501 000 mk. 1998 määräraha 41 717 000
16635: Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/ 1997 tilinpäätös 43 257 000
16636: 1982, muut. 1355/1993 ja 968/1996) 91 ja
16637: 91 a§:n perusteella vesialueiden omistajille ka- 46. ( 30.36.46) Elinkeinokalatalouden mark-
16638: lavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen
16639: kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestö- (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
16640: jen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä Momentille myönnetään 82 320 000 mk.
16641: sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksen- Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalou-
16642: hoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien me- den kansallisesti rahoitettavista edistämistoi-
16643: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää menpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalata-
16644: enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan louden ohjaamisen rahoitusvälineen varoista ja
16645: henkilöstön paikkaamisesta aiheutuvien meno- EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tu-
16646: jen maksamiseen. kiosastosta rahoitettavien kalataloutta koskevi-
16647: Selvitysosa: Kalastuslain 90 §:n mu- en toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja
16648: kaan valtion talousarvioon on vuosittain otetta- valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrä-
16649: va kalatalouden edistämiseen määräraha, joka rahaa saa käyttää myös Euroopan aluekehitys-
16650: vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edel- rahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ra-
16651: lisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun hoitettavan PESCA-yhteisöaloiteohjelman
16652: suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lu- valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrä-
16653: kumäärän perusteella kalastuksenhoitomak- rahasta on varattu 32 050 000 mk EU:n osara-
16654: suina kertyisi. Kalastuksenhoitomaksun suo- hoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta
16655: rittaneiden henkilöiden keskimääräinen luku- varten.
16656: määrä vuosina 1995-1997 oli pohjoisten Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
16657: kuntien osalta 21 483 kpl ja muun Suomen annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
16658: osalta 447 768 kpl sekä seitsemää vuorokautta S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
16659: koskevia maksuja suorittaneita oli vuonna sa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastus-
16660: 1997 10 697 kpl. Pohjoisten kuntien ja muun politiikan mukaisina menoina, joissa on otettu
16661: Suomen kalastuksenhoitomaksuja suoritta- huomioon myös yhteisöaloitteista aiheutuvat
16662: neissa henkilöissä on päällekkäisyyttä, mutta menot, 70 100 000 mk. Tästä EU:n rahoitus-
16663: koska päällekkäisyyden suuruudesta ei ole tie- osuutta arvioidaan olevan 38 050 000 mk ja
16664: toa, ei sitä ole otettu huomioon. Hallitus antaa kansallista rahoitusosuutta 32 050 000 mk.
16665: eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon
16666: esityksen kalastuslain (286/1982, muut. 1355/ vuosille 1995-1999 KOR:sta osaksi rahoitetta-
16667: 1993 ja 1045/1996) 88 §:n muuttamiseksi si- vien ohjelmien osalta se rahoitusosuus, joka
16668: ten, että kalastuksenhoitomaksua korotetaan valtionosuudesta ja EU :n osuudesta on vielä
16669: kalenterivuoden kattavan maksun osalta 10 budjetoimatta. Määrärahan mitoituksessa ei
16670: markalla ja seitsemän vuorokauden maksun ole otettu huomioon indeksitarkistusvaroista
16671: osalta 5 markalla. Tällöin kalastuslain 88 §:n aiheutuvaa lisäystä. Momentille 12.30.03 on
16672: mukainen kalastuksenhoitomaksu on 90 mk arvioitu kertyvän 10 900 000 mk kalatalouden
16673: kalenterivuodelta ja 25 mk seitsemän vuoro- tukemiseen ja momentille 12.30.01
16674: kauden jaksolta. Tämän perusteella lain mu- 1 000 000 mk kalatalouden interventiotoimin-
16675: 30.42 301
16676:
16677: taan. Määrärahaa käytetään myös kalatalouden sestä sekä muusta elinkeinokalatalouden edel-
16678: korkotukilainoista annetun lain (111976, muut. lytysten parantamisesta aiheutuvien menojen
16679: 56511989) ja kalastusvakuutuslain (33111958, maksamiseen. Vuonna 1999 näihin tarkoituk-
16680: muut. 240/1992 ja 48811993) mukaisten sekä siin varataan 12 220 000 mk, joka jää koko-
16681: maa- ja metsätalousministeriön määräämin pe- naan kansallisista varoista maksettavaksi.
16682: rustein avustuksinakalan kuljetuksesta, kalata- Määrärahan arvioitu käyttö, milj. mk:
16683: louden tiedottamisesta, kalankäytön edistämi-
16684:
16685: Kansallinen osuus EU:nosuus Yhteensä
16686: Sektorisuunnitelma 5a 20,96 28,57 (KOR) 49,53
16687: 6-ohjelma 6,45 4,75 (KOR) 11,20
16688: Yhteisöaloite Pesca 3,64 2,73 (KOR) 6,37
16689: Tuottajajärjestöjen tukeminen 1,0 1,0(KOR) 2,0
16690: Interventiotoiminta 1,0(EMOTR) 1,0
16691: ED-tehtävät yhteensä 32,05 38,05 70,10
16692: Kansalliset toimenpiteet 12,22 12,22
16693: Yhteensä 44,27 38,05 82,32
16694:
16695: Pesca-yhteisöaloitetta rahoitetaan myös 77. (30.36.77) Kalataloudelliset rakenta-
16696: EAKR:n varoista, jotka on budjetoitu sisäasi- mis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha
16697: ainministeriön hallinnonalalle ja ESR:n va- 3 v)
16698: roista, jotka on budjetoitu työministeriön hal- Momentille myönnetään 3 500 000 mk.
16699: linnonalalle. Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolam-
16700: Vuoden 1997 lopussa arvioitu kalastajalai- mikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkei-
16701: nojen pääomakanta oli 11 540 000 mk ja kalan den sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaa-
16702: markkinointilainojen pääomakanta miseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalatalou-
16703: 7 611 000 mk. Aikaisempien vuosien korkotu- dellisten kunnostushankkeiden sekä muiden
16704: kilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle me- kalataloutta edistävien rakennushankkeiden
16705: noja vuonna 1999 20 000 mk, vuonna 2000 suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksami-
16706: 15 000 mk, vuonna 2001 10 000 mk sekä seen.
16707: vuonna 2002 ja sen jälkeen 5 000 mk.
16708: 1999 määräraha 3 500 000
16709: 1999 määräraha 82 320 000 1998 määräraha 4 500 000
16710: 1998 määräraha 75 000 000 1997 tilinpäätös 4 500 000
16711: 1997 tilinpäätös 69 700000
16712:
16713:
16714: 42. (30.38) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
16715:
16716: S e l v i t y s o s a : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tehtävänä on suorittaa kalataloutta,
16717: riistataloutta ja porotaloutta koskevia tutkimuksia ja kokeita sekä harjoittaa valtion kalanviljely-
16718: toimintaa. Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvion esityksen valmisteluun
16719: liittyen asettanut alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:
16720:
16721: Kalakantojen ja kalavesien tutkimus
16722: Tuotetaan tutkimuksia kantojen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kala- ja rapukanto-
16723: jen hoitomenetelmistä. Tärkeimmistä kalavaroista tehdään arviot kantojen tilasta ja saalisennus-
16724: 302 30.42
16725:
16726: teet. Tutkimusresursseja kohdennetaan erityisesti rakennettujen ja rehevöityneiden vesistöjen ka-
16727: lataloudellisen kunnostamisen ja hoidon sekä kalaistutusten tuloksellisuuden kehittämiseen täh-
16728: täävään tutkimukseen. Lisäksi tutkimukset, jotka palvelevat vaelluskalakantojen elvyttämistä,
16729: ovat toiminnassa keskeisellä sijalla.
16730: Elinkeinokalatalouden tutkimus
16731: Analysoidaan kalan hinnanmuodostuksen, kulutuskäyttäytymisen, markkinoiden rakenteen ja
16732: kannattavuuden merkitystä kalamarkkinoiden toiminnassa. Vesiviljelytutkimuksella luodaan tie-
16733: dolliset edellytykset elinkeinon monipuolistumiselle ja toimintaedellytysten säilymiselle myös
16734: tiukentuvien ympäristövaatimusten vallitessa. Vapaa-ajankalastuksen tutkimus keskittyy talou-
16735: dellisten ja aineettomien arvojen määrittämiseen.
16736: Riistantutkimus
16737: Tuotetaan arviot riistakantojen runsaudesta mm. metsästyksen suunnittelun pohjaksi. Hirvi-
16738: eläin- ja maasuurpetoseurantatutkimusta kehitetään. Elinympäristötutkimuksessa selvitetään eri-
16739: tyisesti metsän ja maatalousympäristön rakenteen ja käytön vaikutuksia riistan hyvinvointiin.
16740: Maasuurpetojen ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen esiintymisen ja estämismahdollisuuk-
16741: sien tutkimusta lisätään.
16742: Porotutkimus
16743: Selvitetään laidunten kantokyvyn ja poron laidunnuspaineen suhdetta.
16744: Tilastotoimi
16745: Tuotetaan viralliset kalatalous- ja riistatilastot
16746: Vesiviljely
16747: Elvytettäviä kalakantoja ja niiden monimuotoisuutta ylläpidetään viljelyn avulla ja elvyttämäl-
16748: lä istutuksin tärkeimpinä kohteina mereen laskevien jokien ja suurten sisävesien alkuperäiset
16749: lohi-, taimen- ja siikakannat sekä nieriä, harjus ja toutain. Jatketaan ja laajennetaan lohen kotiu-
16750: tusohjelmaa (Salmon Action Plan) poikasistutuksin. Tuotantokapasiteetin ja kustannusrakenteen
16751: sopeuttamista muuttuneisiin tarpeisiin jatketaan. Uusia vesiviljelytuotteita kehitetään ja kannat-
16752: tavuutta lisätään välttäen kilpailua yksityisen sektorin kanssa.
16753:
16754: Vesiviljelyn tuotantomäärät ja yksikkökustannukset vuosina 1997-1999:
16755:
16756: Yksikkökustannukset
16757: Tuotantomäärä (mk/mätilitra tai
16758: (litraa, py) mk/poikasyksikkö)
16759: 1997 1998 1999 1997 1998 1999
16760: Mäti (litraa) 6982 6000 6200 1099 1283 1242
16761: Laitospoikaset, py 50 g, kpl 1 622489 1 570 000 1500 000 7,52 7,79 7,95
16762: Luonnonravintopoikaset,
16763: py 5 g, kpl 2 463 168 2 220000 2000000 0,97 1,01 1,01
16764:
16765: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kustannusten, tulojen ja ED-rahoituksen arvioidaan
16766: jakautuvan tulosalueille seuraavasti:
16767: 30.42 303
16768:
16769:
16770:
16771: 1997 1998 1999
16772: Tulosalue milj. mk milj. mk milj. mk
16773: kust. tulot kust. tulot kust. tulot
16774: Kalakantojen ja kalavesien tutkimus 43,2 3,1 43,7 2,6 44,1 2,7
16775: Elinkeinokalatalouden tutkimus 13,9 0,7 14,8 1,1 15,1 1,1
16776: Riistantutkimus 11,8 12,2 0,1 12,5 0,1
16777: Porotutkimus 3,4 3,5 3,6
16778: Tilastotoimi 3,4 0,1 3,4 0,1 3,4 0,1
16779: Vesiviljely 34,0 7,3 33,7 7,0 33,4 7,0
16780: - Elvytettävien kalakantojen ja luonnon
16781: monimuotoisuuden ylläpito 12,2 12,1 12,0
16782: - Inarin alueen hoito 5,0 5,0 4,9
16783: - Tornionjoen hoito 5,2 5,1 5,0
16784: - Tuotanto tutk. ja jalostusta varten 3,6 3,6 3,6
16785: - Muu tuotanto 8,0 7,9 7,9
16786: Muu palvelutuotanto 1,7 1,8 2,0 2,1 2,0 2,1
16787: Yhteensä 111,4 13,0 113,3 13,0 114,1 13,1
16788:
16789: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko
16790:
16791:
16792: 1997 1998 1999
16793: toteutuma ennakoitu TAE
16794: Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet
16795: Maksullisen toiminnan tulot tmk 4 583 4400 4600
16796: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 2634 2483 2645
16797: Käyttöjäämä tmk 1949 1 917 1 955
16798: -%tuloista 43 44 43
16799: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1611 1570 1600
16800: Ylijäämä/Alijäämä tmk 338 347 355
16801: -%tuloista 7 8 8
16802: Tulot % kustannuksista 108 109 108
16803:
16804: Vesiviljelytuotteet
16805: Maksullisen toiminnan tulot tmk 6 921 6500 6400
16806: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 5 307 4970 4 890
16807: Käyttöjäämä tmk 1614 1530 1510
16808: -%tuloista 23 24 24
16809: Osuus yhteiskustannuksista tmk 4044 3 200 2 710
16810: Ylijäämä/Alijäämä tmk -2430 -1 670 -1 200
16811: -%tuloista -35 -26 -19
16812: Tulot % kustannuksista 74 80 84
16813:
16814: 21. (30.38.21) Toimintamenot (siirtomäärä- Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kala-
16815: raha 2 v) kantojen mädin myynnin hintojen alentami-
16816: Momentille myönnetään nettomäärärahaa seen enintään 400 000 mk.
16817: 79 537 000 mk. Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
16818: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina
16819:
16820: 12 380!49M
16821: 304 30.51
16822:
16823: maksullisen palvelutoiminnan tuloina 24. (30.38.24) Arvokalojen sopimuskasva-
16824: 4 600 000 mk, vesiviljelytuotteiden myyntitu- tustoiminta (siirtomääräraha 3 v)
16825: loina 6 400 000 mk ja muina tuloina Momentille myönnetään 7 200 000 mk.
16826: 800 000 mk sekä EU-tutkimushankkeiden ra- Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lu-
16827: hoitusosuutena 1 300 000 mk. Määrärahan mi- nastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokala-
16828: toituksessa on otettu huomioon lisäyksenä kantoja koskevista uusista sopimuksista aihe-
16829: 1 200 000 mk atk-investointeja varten. Emo- utuvien palkkaus- ja muiden kulutusmenojen
16830: kalaviljelyllä tuotettujen elvytettävien kala- maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enin-
16831: kantojen mädin hintatuki on välttämätöntä, jot- tään kolmea henkilötyövuotta vastaavan hen-
16832: ta mäti on kalan jatkokasvattajalle hinnaltaan kilöstön palkkausmenojen maksamiseen.
16833: kilpailukykyinen markkinoilla olevan muun
16834: mädin kanssa. 1999 määräraha 7 200 000
16835: 1998 määräraha 7 200 000
16836: Menojen ja tulojen erittely: mk
16837: 1997 tilinpäätös 7 200 000
16838: Bruttomenot 92637 000
16839: Maksullisen toiminnan erillismenot 7 535 000
16840: Muut toimintamenot 85 102 000
16841: 74. (30.38.74) Kalanviljelylaitosten raken-
16842: Bruttotulot 13 100 000 nustyöt (siirtomääräraha 3 v)
16843: Maksullisen toiminnan tulot, muut Momentille myönnetään 3 100 000 mk.
16844: suoritteet 11 000 000 S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
16845: Muut tulot 800000 sa on otettu huomioon tutkimuslaitoksen tutki-
16846: ED-rahoitusosuus 1 300 000 mus- ja vesiviljelytoiminnan aiheuttamien
16847: Nettomenot 79 537 000 muutostöiden ja kalanviljelylaitosten pieneh-
16848: köjen peruskorjausten aiheuttamat menot, jot-
16849: 1999 määräraha 79 537 000 ka laitos itse suorittaa.
16850: 1998 määräraha 76 110 000
16851: 1998 lisämääräraha 1 304 000 1999 määräraha 3 100 000
16852: 1997 tilinpäätös 75 227 000 1998 määräraha 2100 000
16853: 1997 tilinpäätös 2 700 000
16854:
16855:
16856: 51. (30.85) Vesivarojen käyttö ja hoito
16857:
16858: Se l v i t y s osa : Tähän lukuun on budjetoitu vesivarojen käytön ja hoidon määrärahat veden-
16859: hankinnan ja viemäröinnin edistäminen mukaan luettuna. Vesivarojen käyttöä ja hoitoa palvele-
16860: viin tehtäviin käytetään tämän luvun toimintamäärärahoista 19 henkilötyövuotta vastaava määrä-
16861: aikaisen henkilöstön työpanos. Ympäristöhallinnossa näissä tehtävissä työskentelevän pysyväis-
16862: luonteisen henkilöstön palkkausmenot ja muut yleishallintomenot on otettu huomioon
16863: ympäristöministeriön pääluokan luvuissa 35.40 ja 35.60. Näiden tehtävien osuuden arvioidaan
16864: vastaavan 200 henkilötyövuotta eli noin 45 000 000 mk alueellisten ympäristökeskusten toimin-
16865: tamenoista ja 35 henkilötyövuotta eli noin 13 000 000 mk Suomen ympäristökeskuksen toimin-
16866: tamenoista. Nämä henkilöstövoimavarat on otettu huomioon ympäristöministeriön hallinnonalan
16867: henkilötyövuosien määrässä. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa ympäristöhallinnolle vesiva-
16868: rojen käytön ja hoidon tehtäviin liittyvät tulostavoitteet sekä niiden toteuttamiseksi tarvittavan
16869: erillisrahoituksen. Ministeriöt ja asianomaiset ympäristöhallinnon yksiköt sovittavat yhteen teh-
16870: tävien edellyttämät, ympäristöministeriön pääluokkaan budjetoidut voimavarat yksityiskohtai-
16871: 30.51 305
16872:
16873: sesti siten, että tehtävien hoidossa tarvittavien henkilöstövoimavarojen ja erityisosaamisen riittä-
16874: vyys ja kehittyminen varmistetaan.
16875: Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
16876: Alueelliset ympäristökeskukset
16877: -Aloitetaan uuden vesivarastrategian toteuttaminen.
16878: - Lisätään pohjaveden osuutta yhdyskuntien talousveden käytössä keskimäärin yhdellä pro-
16879: senttiyksiköllä.
16880: - Edistetään yhteistyötä vesihuollon toimivuuden sekä talousveden riittävyyden ja laadun var-
16881: mistamiseksi kaikissa olosuhteissa.
16882: - Tuetaan haja-asutusalueilla hyvän talousveden sekä asianmukaisen viemäröinnin ja jäteve-
16883: sien käsittelyn järjestämistä 3 000 taloudelle ottaen huomioon myös vapaa-ajantoimintojen tar-
16884: peet.
16885: - Parannetaan maaseudun ja yhdyskuntien palvelujen ja elinkeinotoimintojen edellytyksiä
16886: sekä edistetään työllisyyttä erityisesti EY:n rakennerahasto-ohjelmia toteuttavilla vesihuolto- ja
16887: vesistöhankkeilla sekä osallistutaan uusien rakennerahasto-ohjelmien valmisteluun.
16888: -Selvitetään EY:n valmisteilla olevan puitedirektiivin mahdollisia vaikutuksia vesiasioiden
16889: hoitoon ja hallintoon.
16890: -Huolehditaan kattavasti yleisestä edusta vesitaloudellisissa asioissa sekä hoidetaan laaduk-
16891: kaasti valtion vesioikeudellisten lupien haltijan tehtävät.
16892: -Huolehditaan patoturvallisuudesta, vesistöjen säännöstelyistäja tulvavahinkojen ehkäisemi-
16893: sestä sekä parannetaan valmiuksia poikkeus- ja vaaratilanteiden varalta ottaen huomioon suurtul-
16894: vaselvityksen tulokset.
16895: -Varmistetaan suunnitteluvaiheessa olevien vesistöhankkeiden toteutettavuus, parannetaan
16896: rakentamistöiden laatua sekä rakentamisen taloudellisuutta vähintään 2 % vuodessa.
16897: - Kehitetään vesistön säännöstelyjen ja muiden toteutettujen hankkeiden käyttöä sekä hoito-
16898: ja tarkkailuvelvoitteiden toteutusta yhteistyössä eri osapuolten kanssa.
16899: -Otetaan käyttöön Virttaa-Kaarinan syöttövesijohto ja jatketaan Kemi-Tornion syöttövesi-
16900: johdon rakentamista käyttöönotettavaksi vuonna 2000.
16901: -Arvioidaan tehtyjen selvitysten perusteella Kokemäenjoen keskiosan ja Loimijoen vesistö-
16902: töiden vaihtoehdot ja tarkistetaan tarvittaessa vesioikeudelliset suunnitelmat.
16903: Suomen ympäristökeskus
16904: -Tuetaan uutta vesivarastrategiaa toteuttamalla vesivarojen käytön ja hoidon tutkimus- ja ke-
16905: hittämistoiminnalle laadittujen suuntaviivojen mukaisia hankkeita käyttäen hyväksi myös EU:n
16906: uusien ohjelmien tarjoamat mahdollisuudet.
16907: -Tutkitaan erityisesti yhdyskuntien talousveden laadun parantamisen, pohja- ja tekopohjave-
16908: den käytön sekä haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen menetelmiä ja ratkaisumalleja.
16909: -Toteutetaan patoturvallisuutta, tulvavahinkojen ehkäisyä sekä vesistön säännöstelyä ja muu-
16910: ta kestävää käyttöä palvelevia tutkimus- ja kehittämishankkeita ottaen huomioon myös mahdol-
16911: liset ilmastonmuutoksen vaikutukset.
16912: -Huolehditaan vesivarojen käyttöä ja hoitoa palvelevasta hydrologisesta tutkimuksesta, seu-
16913: rannasta ja tietopalvelusta sekä vesistömallijärjestelmistä ja niiden kehittämisestä.
16914: -Ylläpidetään ja kehitetään vesihuoltoa sekä vesistöjen käyttöä ja hoitoa tukeavia tietojärjes-
16915: telmiä sekä tietopalveluja ottaen huomioon erityisesti tulosseurannan ja EU:n säädösten mukai-
16916: sen raportoinoin tarpeet.
16917: -Tuotetaan alueellisten ympäristökeskusten ja maa- ja metsätalousministeriön tarvitsemat ve-
16918: sivarojen käytön ja hoidon erityisosaamista vaativat asiantuntijapalvelut ottaen huomioon myös
16919: EU :n lainsäädännöstä sekä lähialueyhteistyöstä aiheutuvat tarpeet.
16920: 306 30.51
16921:
16922: Momenttien 30.51.30, 31 ja 77 määrärahoilla tuettavien tai toteutettavien investointien inves-
16923: tointivaiheen työllisyysvaikutukseksi yhteistyöosapuolten osuus mukaan luettuna arvioidaan
16924: noin 940 henkilötyövuotta.
16925:
16926: 22. (30.85.22) Vesivarojen käytön ja hoidon vesihuoltolaitteiden rakentamiseen myönnet-
16927: menot (siirtomääräraha 2 v) tyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.
16928: Momentille myönnetään 23 323 000 mk. Uusia korkotukilainoja saa vuonna 1999 hy-
16929: Määrärahaa saa käyttää vesivarojen käyttöön väksyä enintään 120 000 000 mk.
16930: ja hoitoon liittyviin erillismenoihin sekä pohja- Korkohyvityksen määrä on kahdeksan en-
16931: vesiselvitysten kenttähenkilöstön lisäksi enin- simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent-
16932: tään 19 henkilötyövuotta vastaavan määräai- tiyksikköä ja 9-16 lainavuosien aikana kaksi
16933: kaisen henkilöstön palkkausmenojen maksa- prosenttiyksikköä. Korkohyvitys on kuitenkin
16934: miseen. enintään luottolaitoksen perimän koron suurui-
16935: Selvitysosa: Määrärahan käytön arvi- nen. Korkohyvitys määräytyy mainitulla taval-
16936: oidaan jakautuvan eri käyttötarkoituksiin seu- la myös ennen vuotta 1978 myönnettyjen vas-
16937: raavasti: taavien korkotukilainojen osalta, mikäli se lain
16938: säännöksen estämättä ja velkakirjaehtojen mu-
16939: mk kaan on mahdollista. Kiinnitysluottolaitosten
16940: Patoturvallisuus, tulvantorjunta ja obligaatiovaroista vuonna 1987 tai sitä ennen
16941: vesistöjen käyttötoiminta 3 000000 myönnettyjen korkotukilainojen korkohyvi-
16942: Vesistöjen käytön ja hoidon kehittä- tyksen määrä on sama kuin vuonna 1987. Kuu-
16943: minen 1 300 000 dennentoista lainavuoden jälkeen korkohyvi-
16944: Vesihuollon kehittäminen 2 900 000 tystä ei makseta.
16945: Pohjavesiselvitykset 5 000000
16946: Selvitysosa: Vuoden 1997 lopussa
16947: Valtion säännöstely- ja muiden
16948: hankkeiden käyttö 800000 korkotukilainakanta oli 408 000 000 mk.
16949: Valtion kompensaatio-, tarkkailu-,
16950: kunnossapito- ym. velvoitteet 6 623 000 Korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan
16951: Inarijärven säännöstelystä aiheutu- valtiolle menoja seuraavasti:
16952: vat hoitotoimenpiteet 3 700000
16953: Yhteensä 23 323 000 2000 2001 2002 2003-
16954: milj. milj. milj. milj.
16955: mk mk mk mk
16956: 1999 määräraha 23 323 000
16957: 1998 määräraha 28 000 000 Vuoden 1999 korkotuki-
16958: lainoista 2,7 3,9 3,6 12,0
16959: 1998 lisämääräraha 190 000 Aikaisempien vuosien
16960: 1997 tilinpäätös 27 999 789 korkotukilainoista 18,4 14,9 11,5 20,8
16961: Yhteensä 21,1 18,8 15,1 32,8
16962: 30. (30.85.30) Vesihuoltolaitteiden rakenta-
16963: misen korkotuki (arviomääräraha)
16964: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. Korkotukilainoilla toteutettavien investointi-
16965: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- en investointivaiheen työllisyysvaikutus on sa-
16966: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- man suuruinen kuin vuonna 1998 eli noin 420
16967: ta annetun lain (1015/1977) mukaisien sekä henkilötyövuotta.
16968: Postipankin varoista myönnettävistä korkotu-
16969: kilainoista annetun lain (76111968) mukaisien 1999 määräraha 21 000 000
16970: 1998 määräraha 21 000 000
16971: 1997 tilinpäätös 17 060 925
16972: 30.51 307
16973:
16974: 31. (30.85.3l)Avustuksetyhdyskuntien vesi- sopimusten perusteella valtion maksettavaksi
16975: huoltotoimenpiteisiin (siirtomääräraha 3 v) määrättyjen korvausten maksamiseen.
16976: Momentille myönnetään 11 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Valtio joutuu vesioikeu-
16977: Määrärahaa saa käyttää yhdyskuntien vesi- dellisten lupien sekä valtiosopimusten perus-
16978: huoltotoimenpiteiden avustamisesta annetun teella toteutetuissa hankkeissa maksamaan
16979: lain (56/1980, muut. 1376/1989 ja 96/1995) eräitä korvauksia hankkeiden varsinaisesta lu-
16980: mukaisten avustusten maksamiseen yhdyskun- pakäsittelystä erillään annettavien päätösten
16981: tien vedenhankintaa ja viemäröintiä edistäviin perusteella. Myös mahdolliset poikkeusjuok-
16982: investointeihin. sutukset saattavat aiheuttaa valtiolle tällaisen
16983: Se l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään korvausvelvollisuuden.
16984: erityisesti vesihuollon edistämiseen haja-asu-
16985: tusalueilla ottaen huomioon myös vapaa-ajan- 1999 määräraha 2 500000
16986: toimintojen tarpeet. Määrärahalla edistetään 1998 määräraha 2 500000
16987: myös pohjaveden käytön lisäämistä ja poikke- 1997 tilinpäätös 1 315 667
16988: usolojen vedenhankinnan turvaamista yhdys-
16989: kunnissa. Tuettavien investointien investointi- 77. (30.85.77) Vesistö- ja vesihuoltotyöt
16990: vaiheen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan (siirtomääräraha 3 v)
16991: yhteistyöosapuolten osuus mukaanluettuna Momentille myönnetään 64 000 000 mk.
16992: noin 190 henkilötyövuotta, mikä on noin 25 % Määrärahaa saa käyttää vesistötöiden suun-
16993: vähemmän kuin vuonna 1998. nittelusta ja toteutuksesta, vesistörakenteiden
16994: peruskorjauksista, velvoitetöistä sekä valtion
16995: 1999 määräraha 11 000 000 vesihuoltotöistä annetun valtioneuvoston pää-
16996: 1998 määräraha 15 000 000 töksen (976/1985, muut. 889/1995) mukaisten
16997: 1997 tilinpäätös 17 000 000 töiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen
16998: maksamiseen. Valmistunut työ saadaan sopia
16999: 43. (30.85.43) Eräät valtion maksettavaksi luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyö-
17000: määrätyt korvaukset (arviomääräraha) kumppanille. Samalla on sovittava niistä eh-
17001: Momentille myönnetään 2 500 000 mk. doista, joita työn vastaanottajan on luovutuk-
17002: Määrärahaa saa käyttää tuomioistuinten ve- sen jälkeen noudatettava.
17003: siasioista antamien päätösten ja lain tai valtio- Selvitysosa: Määrärahan käytön arvi-
17004: oidaan jakautuvan seuraavasti:
17005:
17006:
17007: Kokonais- Myönnetty
17008: kustannusarvio Valtion osuus aikaisemmin Myönnetään
17009: Hanke tai käyttötarkoitus IOOOmk IOOOmk IOOOmk 1000 mk
17010:
17011: 1. Uudet ja keskeneräiset
17012: hankkeet
17013: Keskeneräiset hankkeet yh-
17014: teensä 673 400 435 200 317 600 30000
17015:
17016: 2. Perusparannuksetja velvoit-
17017: teet
17018: Perusparannukset 6000
17019: Velvoitetyöt ja uppopuiden
17020: poisto 14000
17021: Yhteensä 20000
17022: 308 30.61
17023:
17024: Kokonais- Myönnetty
17025: kustannusarvio Valtion osuus aikaisemmin Myönnetään
17026: Hanke tai käyttötarkoitus 1000 mk 1000 mk lOOOmk 1000mk
17027: 3. Muutmenot
17028: Hankekohtainen suunnittelu 3 500
17029: Pienehköt vesistötyöt 5 500
17030: Pienehköt vesihuoltotyöt 5000
17031: Yhteensä 14000
17032: Yhteensä 673 400 435 200 317 600 64000
17033:
17034: Keskeneräisten hankkeiden määrärahoista työvuotta, mikä on noin 20 % vähemmän kuin
17035: vesistötöiden arvioitu osuus on 8 000 000 mk vuonna 1998.
17036: ja vesihuoltotöiden 22 000 000 mk. Määrärahalla jatkettavista keskeneräisistä
17037: Töiden valtion osuutta rahoitetaan työmäärä- töistä on Pyhäjoen tulvasuojeluun liittyvien
17038: rahojen lisäksi keskimäärin noin 5 % valtion pengerrysten kuntoonpanotöiden kustannusar-
17039: osuuden kustannusarviosta ympäristöministe- viota nostettu 4 000 000 mk Oulaisten kaupun-
17040: riön pääluokan lukuun 35.40 budjetoiduista gin ja Merijärven kunnan alueilla olevien pen-
17041: alueellisten ympäristökeskusten toimintamää- kereiden peruskorjauksen takia. Töille ei tarvi-
17042: rärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palk- ta uutta vesioikeuden lupaa.
17043: kausmenoina. Momentin määrärahalla toteu-
17044: tettavien investointien investointivaiheen työl- 1999 määräraha 64 000 000
17045: lisyysvaikutukseksi yhteistyöosapuolten osuus 1998 määräraha 80 000 000
17046: mukaan luettuna arvioidaan noin 330 henkilö- 1997 tilinpäätös 71 500 000
17047:
17048:
17049: 61. (30.87) Maanmittauslaitos
17050:
17051: Se l v i t y s osa : Maanmittauslaitoksen tehtävänä on vastata merkittävistä yhteiskunnan toi-
17052: mivuuteen vaikuttavista Suomen kiinteistöjärjestelmästä ja yleisistä kartastotöistä. Maanmittaus-
17053: laitoksen toiminta keskittyy kiinteistötoimituksiin, kiinteistöjä koskevien rekistereiden pitoon ja
17054: tietopalveluun, maastotietojen keruuseen, ajantasalla pitämiseen ja tuotteistamiseen, ilmakuva-
17055: palveluihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen ja näihin liittyviin, asiakkaille lisäar-
17056: voa tuottaviin palveluihin.
17057: Maanmittauslaitoksen organisaatio uudistetaan vuoden 1999 alussa. Maanmittaustoimistojen
17058: määrä vähenee nykyisestä 21 toimistosta 13 toimistoon ja valtakunnallisten tuotanto- ja palvelu-
17059: yksiköiden määrä 7 yksiköistä 5 yksikköön.
17060: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17061: tanut alustavasti Maanmittauslaitokselle seuraavat tulostavoitteet
17062: Muutokset
17063: Arvioiden mukaan tulevaisuudessa noin 85 % maastoa ja luonnonvaroja kuvaavista tiedoista
17064: sisältää koordinaattitiedon tai muun sijaintitiedon. Tämä korostaa Maanmittauslaitoksen numee-
17065: risten aineistojen tuotantotarvetta ja sitä, että Maanmittauslaitoksen ylläpitämien valtakunnallis-
17066: ten kiinteistöraja- ja maastotietoaineistojen on oltava sijainnillisesti ja ajallisesti keskenään yh-
17067: teensopivia, jotta ne vastaisivat käyttäjien tarpeita.
17068: Valtakunnallisessa kiinteistötietopalvelussa kehitetään Maanmittauslaitoksen, oikeusministeri-
17069: ön ja kuntien yhteistyönä uutta kiinteistötietojärjestelmää, joka otetaan käyttöön vuonna 2000.
17070: 30.61 309
17071:
17072: Tavoitteena on uudistaa teknisesti vanhentunut järjestelmä ja samalla mahdollistaa karttakäyttö-
17073: liittymä, tietojen sijaintipohjainen käsittely ja kartalliset tulosteet
17074: Lohkomisten määrä on kasvussa talouden elpymisestä ja säädösmuutoksista johtuen. Yleis- ja
17075: yksityistietoimitusten osalta kysyntä on kääntynyt laskuun. Maanmittauslaitoksen tuottamien nu-
17076: meeristen tuotteiden ja aineistojen kysyntä kasvaa. Muilta osin Maanmittauslaitoksen tuottamien
17077: palvelujen ja tuotteiden kysyntä pysynee edellisen vuoden tasolla.
17078: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
17079: Maanmittauslaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteina ovat laitoksen tuottamien
17080: ja ylläpitämien aineistojen ja rekisterien kattavuus, ajantasaisuus ja laatu:
17081: - Numeerinen maastotietoaineisto kattaa Maanmittauslaitoksen vastuulla olevan alueen vuo-
17082: teen 2001 mennessä. Vuoden 1999loppuun mennessä aineistoa on valmiina 92% em. pinta-alas-
17083: ta.
17084: - Kiinteistörekisteriin kuuluva numeerinen kiinteistörajakartta kattaa koko maan vuonna 1999
17085: Maanmittauslaitoksen omien aineistojen osalta.
17086: Numeerisen kiinteistörekisterikartan ja maastotietoaineiston laatutasoa ja yhteensopivuutta pa-
17087: rannetaan, jotta numeeristen aineistojen laaja-alaiselle hyödyntämiselle syntyy entistä paremmat
17088: edellytykset.
17089: Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa kiinteistötietojen päällekkäisen rekisteröintityön
17090: poistamiseksi jatketaan. Kiinteistörekisterin laadun parantamista jatketaan puuttuvien alueiden,
17091: osakasluetteloiden ja kokonaispinta-alojen selvityksillä.
17092: Palvelutavoitteet
17093: Kiinteistötoimitusten alueellisia palvelutasoeroja tasoitetaan edelleen ja toimitusten kestoaikaa
17094: lyhennetään. Lohkomisten keskimääräinen kestoaika lyhenee 6 kuukauteen, kun se vuonna 1997
17095: oli 8,6 kk. Muiden tuotteiden ja palvelujen saatavuutta parannetaan jakeluverkostoa kehittämällä
17096: ja markkinointia tehostamalla.
17097: Paikkatietojen yhteiskäytön edistämisen tavoitteena on lisätä paikkatietojen käytön edellytyk-
17098: siäja vähentää tiedonkeruun ja ylläpidon päällekkäisyyttä. Tämä toteutetaan kehittämällä verk-
17099: koitsepalveluja, vaikuttamalla paikkatietojen infrastruktuurin rakentamiseen sekä osallistumalla
17100: kansalliseen ja kansainväliseen paikkatietojen standardointityöhön.
17101: Taloudellisuustavoitteet
17102: Maanmittauslaitoksen kustannukset vuonna 1999 ovat noin 499 milj. mk. Vuonna 1998 käyt-
17103: töönotettu kiinteistörekisterin ja kiinteistötoimitusten uusi tietojärjestelmä muuttaa kokonaan
17104: työprosessit ja työvälineet. Järjestelmä muuttaa kustannusrakenteita ja siitä saatavat kustannus-
17105: säästöt näkyvät erityisesti kiinteistötoimitusten Gulkisoikeudelliset) kustannuksia alentavasti.
17106: Toimitustuotannosta vapautuvia resursseja suunnataan kiinteistörekisterin perusparannukseen
17107: (budjettirahoitteiset kiinteistötehtävät).
17108: Kustannukset jakautuvat:
17109:
17110: 1997 1998 1999
17111: toteutuma tavoite tavoite
17112: milj. mk milj. mk milj. mk
17113: Budjettirahoitteinen toiminta 247,1 261,4 274,0
17114: - Kiinteistötehtävät 145,6 153,3 162,4
17115: - Kartastotehtävät 95,7 98,8 100,5
17116: -Muut 5,8 9,3 11,1
17117: Maksullinen toiminta 242,9 229,6 225,5
17118: - Julkisoikeudelliset 199,4 189,0 184,0
17119: -Muut 43,5 40,6 41,5
17120: Yhteensä 490,0 491,0 499,5
17121: 310 30.61
17122:
17123: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus
17124: Julkisoikeudellisten suoritteiden tavoitteena on kattaa tuloilla kustannukset, vaikka kiinteistö-
17125: toimitusten uuden tietojärjestelmän käyttöönotto tuo epävarmuustekijöitä tulo- ja kustannuskehi-
17126: tykseen. Muiden suoritteiden ylijäämätavoite on 2,2 milj. mk, 5 % tuotosta.
17127: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa eivät ole mukana eri lakien mukaan
17128: ilmaiseksi annettavien suoritteiden kustannukset, vuonna 1999 noin 6 milj. mk.
17129: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnusluvut:
17130: 1997 toteutuma 1998 tavoite 1999 tavoite
17131: Ju1kis- Julkis- Julkis-
17132: oikeud. Muut oikeud. Muut oikeud. Muut
17133: Tulot tmk 177 485 46 376 176 560 42376 177 700 43 700
17134: Erilliskustannukset tmk 137 454 25 026 127 897 24 675 120 516 26032
17135: Käyttöjäämä tmk 40031 21350 48 663 17 701 57 184 17 668
17136: -%tuloista 23 46 28 42 32 40
17137: Osuus yhteiskustannuksista tmk 59942 18 593 55 130 16070 57 234 15 479
17138: Ylijäämä/Alijäämä tmk -19911 2 757 -6467 1631 -50 2 189
17139: -%tuloista -11 6 -4 4 -0 5
17140:
17141: 21. (30.87.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 1999 määräraha 245 810 000
17142: raha 2 v) 1998 määräraha 239 210 000
17143: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1998 lisämääräraha 6 000 000
17144: 245 810 000 mk. 1997 tilinpäätös 230 000000
17145: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
17146: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina 80. (30.87.80) Kiinteistötoimitusten tukemi-
17147: maksullisen toiminnan kaikki tulot mukaan lu- sesta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
17148: kien osamaksut sekä muina tuloina aineisto- ja Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
17149: tietomaksut ja yhteishankkeisiin saatavat mui- Määrärahaa saa käyttää uusjakojen tukemi-
17150: den hankeosapuolten maksuosuudet Brutto- sesta annetun lain (24/1981, muut. 45011990,
17151: menoissa on otettu huomioon lisäyksenä 123911994,29111995, 564/1995 ja 128511996)
17152: 3 000 000 mk tietojärjestelmien ylläpitomeno- sekä vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeis-
17153: jen lisääntymisen johdosta sekä vähennyksenä sa ja kauppalaissa annetun lain (21811962) mu-
17154: 8 000 000 mk henkilöstön määrällisen vähene- kaisten menojen sekä kiinteän omaisuuden ja
17155: misen johdosta. Bruttotulojen arvioidaan kas- erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun
17156: vavan 4 400 000 mk. lain (603/1977) 102 §:n mukaisten lainojen ja
17157: Menojen ja tulojen erittely: mk
17158: korkotuen rahoituksesta ja eräistä vesitilusjär-
17159: jestelyistä annetun lain (3111980, muut. 931/
17160: Bruttomenot 486 610 000 1993 ja 568/1995) 19 §:n mukaisista lunastuk-
17161: Maksullisen toiminnan erillismenot 135 931 000 sista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä
17162: Muut toimintamenot 350 679 000
17163: vesistöhankkeiden johdosta suoritettavista ti-
17164: Bruttotulot 240 800000
17165: Maksullisen toiminnan tulot 221400 000
17166: lusjärjestelyistä annetun lain (45111988) 21 ja
17167: - julkisoikeudelliset suoritteet 177 700 000 22 §:ien mukaisten menojen maksamiseen
17168: - muut suoritteet 43 700000 sekä kiinteistönmuodostamislain (55411995)
17169: Muut tulot 19 400 000 207 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimitus-
17170: Nettomenot 245 810 000 menojen maksamiseen uusjakojen ja vesitilus-
17171: järjestelyjen osalta.
17172: 30.62 311
17173:
17174: Selvitysosa: Määrärahan käytön arvi- käytännön t01m1a kaukokartoitustekniikan
17175: oidaan jakautuvan siten, että asianosaisilta ta- edistämiseksi. Kaukokartoituksen teknologia-
17176: kaisin perittävä osuus on noin 8 000 000 mk ja ohjelman tavoitteena on alan yritystoiminnan
17177: valtion lopulliseksi menoksi jää noin lisääminen ja sitä kautta taloudellisten hyöty-
17178: 7 000 000 mk. jen saaminen yhteiskuntaan. Maanmittauslai-
17179: toksen satelliittikuvakeskus on hoitanut kuvien
17180: 1999 määräraha 15 000 000 maahantuontia ja välitystä sekä kuvien perus-
17181: 1998 määräraha 15 000 000 prosessointia eri sovelluksiin, alan tiedotus- ja
17182: 1997 tilinpäätös 14 527 568 markkinointitehtäviä, koulutusta sekä kuvia ja-
17183: lostavien yritysten sovellusten edistämistä.
17184: 88. Osakkeiden hankkiminen Tätä toimintaa voidaan tehokkaimmin hoitaa
17185: Momentille myönnetään 400 000 mk. kaupalliselta pohjalta yhtiömuodossa. Tarkoi-
17186: Määrärahaa saa käyttää satelliittikuvien tuksena on perustaa osakeyhtiö, jossa valtio,
17187: markkinointia ja kehittämistä harjoittavan osa- jota yhtiössä edustaisi Maanmittauslaitos, on
17188: keyhtiön Maanmittauslaitoksen toimesta mer- vähemmistöosakkaana. Yhtiön oma pääoma
17189: kittävien osakkeiden maksamiseen. olisi 1 000 000 mk, josta valtion osuus olisi
17190: S elvi tysosa: Maanmittauslaitos on 400000mk.
17191: hoitanut osaltaan Teknologian kehittämiskes-
17192: kuksen kaukokartoituksen teknologiaohjelman 1999 määräraha 400000
17193:
17194:
17195:
17196: 62. (30.65) Geodeettinen laitos
17197:
17198: Se l v i t y s o s a : Geodeettisen laitoksen tehtävänä on tyydyttää kartastoalan tutkimustarpeet
17199: maassamme, suorittaa geodesian, vaaituksen ja painovoiman valtakunnalliset perusmittaukset,
17200: sitoa ne naapurimaiden vastaaviin järjestelmiin sekä kehittää tieteellisiä mittaus-, laskenta- ja
17201: analysointimenetelmiä paikkatiedon tuottamiseksi, käsittelemiseksi ja hyödyntämiseksi.
17202: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17203: tanut alustavasti laitokselle seuraavat tulostavoitteet
17204: Muutokset
17205: Kartta-aineistojen laadun ja tarkkuuden selvittämiseen tähtäävän tutkimuksen merkittävyys on
17206: korostunut Suomen liityttyä Euroopan unioniin.
17207: Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
17208: Painovoiman perusverkko valmistui vuonna 1996. Sen tihentäminen 25-kertaiseksi on erittäin
17209: tärkeätä mm. malminetsinnän kannalta. Työn laajuuden vuoksi mittaukset on suunnattava mal-
17210: mikriittisille alueille.
17211: Jatkamalla ja saattamalla kolmas tarkkavaaitus suunnitelman mukaisesti päätökseen voidaan
17212: luoda valtakunnallinen korkeusjärjestelmä, jossa maannousun aiheuttamat virheet on otettu huo-
17213: mioon.
17214: Palvelutavoitteet
17215: Tutkimustoiminnan pysyvänä tavoitteena on toimia tehokkaasti kartastoalan valtakunnallisena
17216: tutkimuskeskuksenaja tehdä ajankohtaista, kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta geodesian,
17217: fotogrammetrian ja kaukokartoituksen, kartografian ja geoinformatiikan sekä painovoimamitta-
17218: uksen tutkimus aloilla, jotta laitoksen tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää jatkuvasti koko kartas-
17219: toalalla ja erityisen laaja-alaisesti maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.
17220: 312 30.65
17221:
17222: Lisäksi huolehditaan, että
17223: - Metsähovin tutkimusaseman toiminta kansainvälisenä satelliittien seuranta-asemanajatkuu
17224: häiriöttömästi.
17225: - Kolmannen tarkkavaaituksen kenttätyöt ja kansallisen painovoimaverkon tihennys toteutu-
17226: vat pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti.
17227: - EUREF-koordinaattijärjestelmän käyttöönottamista varten tehdään 1-luokan kolmiopistei-
17228: den mittaukset GPS-satelliittitekniikalla suunnitelman mukaisesti.
17229:
17230: 21. (30.65.21) Toimintamenot (siirtomäärä-
17231: raha 2 v)
17232: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Menojen ja tulojen erittely: mk
17233: 15 358 000 mk. Bruttomenot, muut toimintamenot 15 708 000
17234: Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa tuloi- Bruttotulot, muut tulot 350000
17235: na on otettu huomioon tutkimushankkeisiin Nettomenot 15 358 000
17236: EU :lta saatavat tulot. Muut tulot on merkitty
17237: momentille 12.30.62. 1999 määräraha 15 358 000
17238: 1998 määräraha 15 000 000
17239: 1998 lisämääräraha 208 000
17240: 1997 tilinpäätös 15 000 000
17241:
17242:
17243: (65.) Geodeettinen laitos
17244:
17245: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.62 ja sen momentti 21 luvun 30.62 vastaavaksi
17246: momentiksi.
17247:
17248:
17249: (70.) Maatalouden tutkimuskeskus
17250:
17251: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.21 ja sen momentit 21, 22, 74,77 ja (88.) luvun
17252: 30.21 vastaaviksi momenteiksi.
17253:
17254:
17255: 71. (30.84) Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
17256:
17257: Se l v i t y s osa : Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tehtävänä on suorittaa eläintautitilan-
17258: teen selvittämiseen sekä eläinten terveydentilan edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen, mää-
17259: rittämiseen ja hoitamiseen tarvittavia laboratorio- ja kenttätutkimuksia sekä neuvontatyötä, val-
17260: voa ja ohjata eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygienian toteuttamista ja suorittaa
17261: siihen liittyviä tutkimuksia ja tarkastuksia sekä tehdä ja seurata laitoksen toimialaan kuuluvaa tie-
17262: teellistä tutkimusta. Laitokselle on lisäksi annettu tehtäväksi EU-tukien hallinnointiin ja valvon-
17263: taan liittyviä tehtäviä.
17264: Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 1999 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen aset-
17265: tanut alustavasti Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle seuraavat tulostavoitteet
17266: 30.71 313
17267:
17268: Eläintautien seuranta ja tutkimus
17269: Arvioidaan ja kehitetään diagnostisia tutkimusmenetelmiä. Tehostetaan vaarallisten eläintauti-
17270: en erityisesti TSE-tautien tutkimusta ja menetelmien kehittämistä. Kehitetään eksoottisten eläin-
17271: tautien tutkimusmenetelmiä ja suunnitellaan uusi eksoottisten eläintautien tutkimuslaboratorio.
17272: Tehostetaan ennaltaehkäisevää terveysvalvontaa ja neuvontatyötä sekä aloitetaan riskinarviointi
17273: eläintautien ennaltaehkäisyssä.
17274: Elintarvikevalvonta ja tutkimus
17275: Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja niistä tehtävien laboratoriotutkimusten ta-
17276: voitteena on elintarvikehygieniasta annetun lain mukainen valvonnan luotettava ja yhdenmukai-
17277: nen toiminta koko maassa. Valvonnan ohjausta tiivistetään yhteistyössä Elintarvikeviraston kans-
17278: sa. Kuntien elintarvikevalvonnan arvioinneissa saatuja tuloksia käytetään toiminnan kehittämi-
17279: seksi ja elintarvikevalvonnan ohjausta suunnataan riskinarviointiin perustuvaksi. Kuntien
17280: tehtävänä olevaa laitosten omavalvonnan valvontaa tuetaan ja tehostetaan.
17281: Tuloksellinen toiminta niin eläintautien vastustamisessa kuin elintarvikkeiden valvonnassa
17282: edellyttää sitä tukevaa korkeatasoista tutkimusta. Tutkimustyössä painotetaan maan kannalta kes-
17283: keisiä eläintauteja ja niiden ennaltaehkäisyä sekä elintarvikkeiden mikrobiologista ja kemiallista
17284: turvallisuutta. Keskeisimpiä tuotantoketjun riskejä arvioidaan tieteelliseen tutkimukseen perustu-
17285: en.
17286: Kehitetään laitoksen toimintaa kansainvälisen arvioinnin pohjalta. Lisäksi tietohallintoa kehi-
17287: tetään tukemaan päätöksentekoa ja toimintaa koko laitoksen tehtäväalueella tavoitteena tehokas
17288: viranomaisvalvonta ja laadukas tuotantoketju.
17289: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen arvioidut menot, tulot ja henkilöstö tulosalueittain vuonna
17290: 1999:
17291:
17292: Menot Tulot
17293: mmk mmk Htv
17294: Eläintautien seuranta ja tutkimus 33,639 3,325 113
17295: Elintarvikevalvonta ja tutkimus 46,000 26,900 194
17296: Hallinto (sisältää rokotevälityksen) 26,500 16,200 43
17297: Yhteensä 106,139 46,425 350
17298:
17299: Maksullisen palvelutoiminnan hinnoittelussa on otettu huomioon sen vaikutus eläintautitilan-
17300: teen seurantaan ja tutkimukseen sekä elintarvikevalvontaan ja sitä kautta ihmisten ja eläinten ter-
17301: veyteen.
17302: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
17303:
17304: 1997 1998 1999
17305: toteutuma ennakoitu TAE
17306: Julkisoikeudelliset suoritteet
17307: Maksullisen toiminnan tulot tmk 24095 24000 26000
17308: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 22260 22 700 24600
17309: Käyttöjäämä tmk 1 835 1300 1400
17310: -%tuloista 8 5 5
17311: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1 271 1300 1400
17312: Ylijäämä (+)/Alijäämä(-) tmk 564
17313: -%tuloista 2
17314: Tulot % kustannuksista 102 100 100
17315: Investoinnit tmk 60 200 200
17316: -%tuloista 0 1 1
17317: 314 30.71
17318:
17319:
17320: Muut suoritteet
17321: Maksullisen toiminnan tulot tmk 21463 20000 20050
17322: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 20813 19400 19450
17323: Käyttöjäämä tmk 650 600 600
17324: -%tuloista 3 3 3
17325: Osuus yhteiskustannuksista tmk 1436 1400 1400
17326: Ylijäämä (+)/Alijäämä(-) tmk -786 -800 -800
17327: -%tuloista -4 -4 -3
17328: Tulot % kustannuksista 96 96 96
17329: Investoinnit tmk 950 950 950
17330: -%tuloista 4 5 5
17331:
17332: 21. (30.84.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 22. (30.84.22) Lihantarkastustoiminnan toi-
17333: raha 2 v) mintamenot (siirtomääräraha 2 v)
17334: Momentille myönnetään 70 970 000 mk. Momentille myönnetään 20 669 000 mk.
17335: Määrärahasta saa käyttää hyötyeläinten sai- Määrärahaa saa käyttää Eläinlääkintä- ja
17336: rauksien ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran- elintarvikelaitoksen tehtävänä olevasta lihan-
17337: nan sekä maksullisten terveystarkkailuohjel- tarkastuksesta aiheutuvien toimintamenojen
17338: mien maksullista toimintaa koskevien hintojen maksamiseen.
17339: alentamiseen enintään 800 000 mk. Se l v i t y s osa : Toiminnasta aiheutuvat
17340: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- menot katetaan momentille 12.30.71 kertyvillä
17341: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien lihantarkastustoiminnan tarkastusmaksuilla.
17342: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä
17343: 625 000 mk viiden henkilön palkkauksina siir- 1999 määräraha 20 669 000
17344: tona momentilta 34.06.02. Liiketaloudellisin 1998 määräraha 19 954 000
17345: perustein määräytyvien hintojen alentaminen 1998 lisämääräraha 441 000
17346: on tarpeen Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok- 1997 tilinpäätös 20 704 000
17347: sen perustoiminnan tukemiseksi erityisesti
17348: hyötyeläinten sairauksien ja kuolinsyyn tutki- 28. (30.84.28) Rokotteet ja seerumit (arvio-
17349: muksen ja seurannan sekä maksullisten terve-
17350: määräraha)
17351: ystarkkailuohjelmien osalta, jotta laitokselle
17352: voidaan turvata yleisen edun vaatiman eläin- Momentille myönnetään 14 500 000 mk.
17353: tautiseurannan kannalta riittävä näytemateriaa- Määrärahaa saa käyttää rokotteiden ja seeru-
17354: lin saanti sekä mahdollisimman laaja terveys- meiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutu-
17355: tarkkailuohjelmiin liittyminen. Kyseiset tutki- viin menoihin.
17356: mukset ja terveystarkkailuohjelmat ovat Selvitysosa: Toiminnasta kertyvät tu-
17357: erittäin tärkeitä koko maan eläintautitilanteen lot on merkitty momentille 12.30.71.
17358: seurannan ja eläintautien vastustamisen kan-
17359: nalta. 1999 määräraha 14 500 000
17360: Toiminnasta kertyvät tulot on merkitty mo- 1998 määräraha 19 000000
17361: mentille 12.30.71. 1997 tilinpäätös 16 360 425
17362:
17363: 1999 määräraha 70 970 000
17364: 1998 määräraha 68 300 000
17365: 1998 lisämääräraha 1 237 000
17366: 1997 tilinpäätös 65 167 000
17367: 30.72 315
17368:
17369: (72.) Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
17370:
17371: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.22 ja sen momentti 21 luvun 30.22 vastaavaksi
17372: momentiksi.
17373:
17374:
17375: (76.) Metsäntutkimuslaitos
17376:
17377: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.32ja sen momentit 21,74 ja 77luvun 30.32 vas-
17378: taaviksi momenteiksi.
17379:
17380:
17381: (83.) Kasvintuotannon tarkastuskeskus
17382:
17383: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.23 ja sen momentti 21 luvun 30.23 vastaavaksi
17384: momentiksi.
17385:
17386:
17387: (84.) Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
17388:
17389: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.71 ja sen momentit 21, 22ja28luvun 30.71 vas-
17390: taaviksi momenteiksi.
17391:
17392:
17393: (85.) Vesivarojen käyttö ja hoito
17394:
17395: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.51 ja sen momentit 22, 30, 31, 43 ja 77 luvun
17396: 30.51 vastaaviksi momenteiksi.
17397:
17398:
17399: (86.) Metsätalous (osa EU)
17400:
17401: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.31 ja sen momentit 24, 25, 42, 43, 44, 45, 50 ja
17402: 83 luvun 30.31 vastaaviksi momenteiksi.
17403:
17404:
17405: (87.) Maanmittauslaitos
17406:
17407: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.61 ja sen momentit 21 ja 80 luvun 30.61 vas-
17408: taaviksi momenteiksi.
17409: 316 30.95
17410:
17411: (95.) Metsähallitus
17412:
17413: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.33.
17414:
17415:
17416: (97.) Kasvinjalostuslaitos
17417:
17418: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 30.24 ja sen momentti 21luvun 30.24 vastaavaksi
17419: momentiksi.
17420:
17421:
17422: (98.) Siemenperunakeskus
17423:
17424: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 30.25 ja sen momentti 22luvun 30.25 vastaavaksi
17425: momentiksi.
17426:
17427:
17428: (99.) Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut menot
17429:
17430: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momenttien 25, 27 ja 66 määrärahat
17431: on otettu huomioon luvun 30.04 sekä momentin 48 määräraha luvun 30.15laskelmissa.
17432:
17433: (41.) Siemenhuollon edistäminen (siirto- 1998 määräraha 4 500 000
17434: määräraha 3 v)
17435: S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära-
17436: ha on poistettu talousarviosta.
17437: 317
17438:
17439:
17440:
17441:
17442: Pääluokka 31
17443: LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
17444:
17445:
17446: Se l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
17447: 9 600 henkilötyövuotta.
17448: Henkilöliikenteen arvioidaan kasvavan noin 3% ja tavaraliikenteen 3-4% vuonna 1999. Sen
17449: jälkeen sekä henkilö- että tavaraliikenteen kasvuksi arvioidaan 2-3 %/v kansantuotteen kasvusta
17450: riippuen. Tietoliikenteen kasvu on huomattavasti nopeampaa, teleliikenteen kasvuksi lähivuosina
17451: arvioidaan yli 10 %/v.
17452: Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalalla korostuu tietotekniikan ja viestinnän merkitys
17453: elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiskeinoina. Tavoitteena on
17454: varmistaa tietoverkkojen teknillinen ja toiminnallinen avoimuus, kansainvälinen yhteentoimi-
17455: vuus ja korkea palvelutaso. Televerkkojaja niihin liittyviä palveluita kehitetään edelleen kansain-
17456: välisesti korkeatasoisiksi siten, että Suomen teletoiminnan hinta- ja palvelutaso on vähintään
17457: kuudenneksi parhain länsimaisessa vertailussa. Postitoimialan myönteinen kehitys varmistetaan
17458: kilpailun laajetessa. Postipalveluiden hintataso saa nousta enintään kuluttajahintaindeksiä vastaa-
17459: vasti. Rajoittamatonta postitoimintaa harjoittava yritys säilyttää postitoimipaikkojen lukumäärän
17460: nykyisellä tasolla ja jokaisessa kunnassa tulee olla postitoimipaikka.
17461: Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvittavat kuljetukset tulee hoitaa mah-
17462: dollisimman vähäisellä liikenteellä. Tätä toteutetaan tehokkaalla logistiikalla ja edistämällä tii-
17463: vistyvää yhdyskuntarakennetta tukevaa maankäyttöä. Liikenteen telematiikkaa kehitetään ja kul-
17464: jetusmuotojen yhteistyötä lisätään. Tavoitteena on, että ns. yhdistetyt kuljetukset muodostavat
17465: kuljetustaloudellisesti tehokkaan ja toimivan kokonaisuuden.
17466: Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan yhteistyössä Venäjän viranomaisten
17467: kanssa. Suomen kautta kulkevien kuljetusten kilpailukyky pyritään turvaamaan erityisesti vaati-
17468: vien kuljetusten osalta. Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukykyä varmistavia toimia jatke-
17469: taan. Suomen ohuita kuljetusvirtoja vahvistetaan transitoliikenteen edellytyksiä parantamalla.
17470: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään koko maassa liikenteen tarpeiden mukaisesti. Eri-
17471: tyisesti päätieverkolla edistetään elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta. Kansainvälistä
17472: liikennettä välittäviä suuria kaupunkikeskuksia yhdistäviä valtakunnallisia kehityskäytäviä pai-
17473: notetaan. Myös vähäliikenteisten liikenneverkkojen päivittäinen liikennöitävyys turvataan sekä
17474: niiden kunto pyritään säilyttämään. Perustienpitoon ja perusradanpitoon käytettävissä oleva ra-
17475: hoitus merkitsee kuitenkin alemman tieverkon kunnon heikkenemistä ja rataverkon liikennerajoi-
17476: tusten lisääntymistä ja siten myös tulevan rahoitustarpeen lisääntymistä.
17477: Joukkoliikenteen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan mm. kehittämälläjoukkoliikenteen
17478: houkuttelevuotta ja ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja.
17479: Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen tieliikenneturvallisuusohjelman 1998-2000 toi-
17480: mia toteutetaan tavoitteena vähentää liikennekuolemien määrä puoleen vuoden 1989 tasosta (734
17481: 318 31.
17482:
17483: kuollutta) vuoteen 2000 mennessä ja edelleen vuoteen 2005 mennessä enintään 250 liikennekuo-
17484: lemaan. Rautatieliikenteen turvallisuutta parannetaan mm. jatkamalla kulunvalvontalaitteiston
17485: rakentamista ja vähentämällä tasoristeyksiä. Merenkulun turvallisuutta parannetaan mm. meritur-
17486: vallisuutta koskevan lainsäädännön kehittämistä jatkamalla ottaen huomioon mm. valtioneuvos-
17487: ton asiaa koskeva periaatepäätös ja kansainvälinen kehittämistyö sekä kehittämällä liikenteen oh-
17488: jaus- ja valvontajärjestelmiä.
17489: Liikenteen ympäristöohjelman toimenpiteitä toteuttamalla luodaan edellytyksiä ympäristöystä-
17490: vällisemmälle liikenteelle. Liikennejärjestelmien suunnittelun ja liikenteen hoidon lähtökohtana
17491: on kestävän kehityksen periaate. Ajoneuvojen pakokaasupäästöjä koskevien direktiivien valmis-
17492: telussa tuodaan esille pohjoisten olojen vaatimukset. Tuetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen
17493: vähentämistä EU :n toimin.
17494: Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuh-
17495: teiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Tähän talousarvioesitykseen
17496: sisältyy liikelaitos Raskoneen yhtiöittäminen.
17497: Liikenneministeriö vastaa osaltaan yhtiöittensä ja liikelaitostensa kautta edullisten ja laadultaan
17498: korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalveluiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle
17499: ja kansalaisille sekä yhtiöitten ja liikelaitosten kannattavasta toiminnasta.
17500: Liikenneministeriö asettaa hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten yleiseksi tuottotavoitteeksi
17501: vähintään 10 % valtion sijoittamalle nimellisarvoiselle perus- tai osakepääomalle palvelua tuot-
17502: tavissa liikelaitoksissa tai yrityksissä. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infrastruktuuriliike-
17503: laitoksilta edellytetään vähintään 4 % tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osinkoa määritettäessä ote-
17504: taan huomioon yhtiön tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailutilanne sekä muut yhtiö- ja toi-
17505: mialakohtaiset erityispiirteet. Tavoitteena on tulouttaa vähintään 30 % tuloksesta.
17506: Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään varmistamaan kansallisten etujen huomioonottaminen.
17507: Ministeriö panostaa edelleen lähialueyhteistyöhön ja liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta paran-
17508: taviin toimenpiteisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta painottuu hallinnonalan tutkimus- ja ke-
17509: hittämisstrategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen
17510: ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen.
17511: Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkei-
17512: siin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 130
17513: milj. mk ja aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin 2 ja 5b sekä yhteisöaloitehankkeisiin yhteensä
17514: noin 11 milj. mk.
17515: 31.01 319
17516:
17517:
17518:
17519:
17520: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
17521: V. 1997 V. 1998 V. 1999
17522: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
17523: lOOOmk 1000 mk lOOOmk ±1000 mk ±%
17524: 01. Liikenneministeriö 107 356 104 926 110 560 + 5 634 + 5
17525: 20. Ajoneuvohallintokeskus 718
17526: 24. Tielaitos 4 296 446 4 088 900 4 006000 - 82900 2
17527: 25. Tienpidon valtionavut 30000 30000 30000
17528: 30. Merenkulkulaitos 922 501 462 375 217 400 - 244 975 - 53
17529: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen
17530: edistäminen 158 560 173 220 180 070 + 6 850 + 4
17531: 40. Ratahallintokeskus 1 931 753 1 647 000 1 847 000 + 200 000 + 12
17532: 52. Ilmaliikenteen korvaukset ja vaiti-
17533: onavut 11 000 35 200 34200 1000 3
17534: 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot,
17535: korvaukset ja tuet 519 599 544 000 515 806 - 28 194 5
17536: 72. Viestinnän korvaukset ja avustukset 80000 80000 80000
17537: 80. Ilmatieteen laitos 133 000 134 110 142 500 + 8 390 + 6
17538: 81. Merentutkimuslaitos 36 899 40387 39924 463 1
17539: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan
17540: muutmenot 25 650 8 650 6650 2000 - 23
17541: Yhteensä 8253482 7 348768 7 210110 - 138 658 2
17542:
17543:
17544:
17545: 01. Liikenneministeriö
17546:
17547: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22. (31.99.22) Tutkimus ja kehittäminen
17548: Momentille myönnetään 67 560 000 mk. (siirtomääräraha 3 v)
17549: Muutetaan yhden hallitusneuvoksen virka Momentille myönnetään 43 000 000 mk.
17550: hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä virak- Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittä-
17551: si ja kahden apulaisosastopäällikkö toimisto- mismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa
17552: päällikkönä virkanimikkeet siten, että toinen käyttää myös EU :n hyväksymien tutkimus- ja
17553: virkanimike on apulaisosastopäällikkö ja toi- kehittämishankkeiden rahoitukseen ja niihin
17554: nen hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä. liittyvien tarjousten tekemiseen.
17555: Kaikkien palkkausluokka on A 29. Se l v i t y s o s a : Tutkimus- ja kehittämis-
17556: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- toiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infra-
17557: sa on otettu huomioon lisäyksenä 400 000 mk struktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen,
17558: yhden viran siirtona momentilta 31.24.21 ja liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vä-
17559: 490 000 mk siirtona momentilta 34.06.02 tuki- hentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallis-
17560: työllistettyjen hoitamien tehtävien vakinaista- ten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tieto-
17561: miseksi kolmen henkilön palkkauksina. verkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähi-
17562: alueyhteistyöhön, omistajastrategiaan sekä
17563: 1999 määräraha 67 560000 hallinnon kehittämiseen.
17564: 1998 määräraha 61 926 000
17565: 1998 lisämääräraha 976000
17566: 1997 tilinpäätös 61 356 000
17567: 320 31.20
17568:
17569: 1999 määräraha 43 000000
17570: 1998 määräraha 43 000 000
17571: 1997 tilinpäätös 46 000000
17572:
17573:
17574:
17575: 20. (31.41) Ajoneuvohallintokeskus
17576:
17577: Se 1v i t y s o s a : Ajoneuvohallintokeskus edistää liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen tieto-
17578: palvelua sekä vähentää tieliikenteestä johtuvia ympäristöhaittoja.
17579: Viraston tehtävänä on mm. ajoneuvojen ja ajokorttien rekisteröinti, ajoneuvo- ja dieselverotus
17580: sekä kuljettajatutkintojen ylläpito ja kehittäminen. Ajoneuvohallintokeskus valvoo lisäksi myös
17581: autokouluja ja katsastustoimintaa. Eduskunta on hyväksynyt lain kuljettajatutkintojen järjestämi-
17582: sestä (53511998). Sen mukaan Ajoneuvohallintokeskus vuoden 1999 alusta lukien kilpailuttaa
17583: alueellisesti palveluja tarjoavia yrityksiä sekä valvoo niitä.
17584: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ajoneuvojen katsastusten
17585: ja rekisteröintien järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Katsastustehtävien toi-
17586: miluvan myöntäminen siirtyisi Ajoneuvohallintokeskukselle. Rekisteröintitehtävien hoitaminen
17587: erotettaisiin katsastustehtävien toimiluvista. Rekisteröintitoiminta järjestettäisiin sopimuksin,
17588: joita Ajoneuvohallintokeskus tekisi rekisteröintipalvelujen tuottajien kanssa. Esityksellä järjes-
17589: tettäisiin lisäksi katsastushenkilöstön lisäkoulutus. Koulutusta antaisivat Ajoneuvohallintokes-
17590: kuksen hyväksymät yhteisöt ja katsastajatutkinnoista vastaisi Ajoneuvohallintokeskus.
17591: Liikenneministeriö on alustavasti asettanut seuraavat Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoit-
17592: teet vuodelle 1999:
17593: Vaikuttavuustavoitteet
17594: Uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 4,7 ja uusien kuljettajien liikennerikkomuksista
17595: johtuvien muistutuskirjeiden määrä alenee 5 %.
17596: Teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneon-
17597: nettomuuksissa on alle 20 %.
17598: Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit poikkeavat enintään kolme prosenttiyksikköä alle tai
17599: seitsemän prosenttiyksikköä yli koko maan edellisen vuoden keskiarvosta.
17600: Ajoneuvorekisterin ajantasaisuutta parannetaan 5 % ja rekisterin virheiden määrää vähenne-
17601: tään 5 %.
17602: Palvelutavoitteet
17603: Katsastustoimipaikoille suoritetaan vähintään 100 tarkastuskäyntiä ja 80 valvontakäyntiä ja
17604: niistä annetaan toimipaikoille palaute.
17605: Hakemusasiat ratkaistaan keskimäärin alle 14 päivässä.
17606: Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 80 prosenttia.
17607: Asiakastyytyväisyys mitattuna asteikolla 1-5 on vähintään 3,5.
17608: Kannattavuustavoite
17609: Maksullisenjulkisoikeudellisen toiminnan ylijäämä on 14,9 milj. mk, mikä on 9,5 %toiminnan
17610: budjetoiduista tuotoista. Ylijäämästä pääosa aiheutuu itäliikenteen kuorma-autoilta perittävistä
17611: luvista.
17612: 31.24 321
17613:
17614: Liiketaloudellisesti hinnoiteltavan tietopalvelutoiminnan ylijäämä on 3,0 milj. mk, mikä on
17615: 7,5 % toiminnan budjetoiduista tuotoista.
17616:
17617: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1000 mk):
17618:
17619: 1997 1998 1999
17620: toteutunut ennuste TAE
17621: TUOTOT
17622: Julkisoikeudelliset suoritteet
17623: - rekisteröinti 73 186 88 014 94 921
17624: -tekniikka 9 629 9563 9930
17625: - kuljettajatoiminnot 33 767 27005 52275
17626: Liiketaloudelliset suoritteet 41 860 66460 71194
17627: Tuotot yhteensä 158 442 191 042 228 320
17628:
17629: KUSTANNUKSET
17630: Julkisoikeudelliset suoritteet
17631: - rekisteröinti 70934 84142 81 378
17632: -tekniikka 7 946 10009 10548
17633: - kuljettajatoiminnot 33 425 25 290 50264
17634: Liiketaloudelliset suoritteet 40156 64725 68 030
17635: Kustannukset yhteensä 152 461 184 166 210 220
17636:
17637: YLIJÄÄMÄ
17638: Julkisoikeudelliset suoritteet
17639: - rekisteröinti 2252 3 872 13 543
17640: -tekniikka 1 683 -446 -618
17641: - kuljettajatoiminnot 342 1 715 2011
17642: Liiketaloudelliset suoritteet 1704 1735 3 164
17643: Ylijäämä yhteensä 5 981 6876 18 100
17644:
17645: KUSTANNUSVASTAAVUUS %
17646: J ulkisoikeudelliset suoritteet
17647: - rekisteröinti 103 105 117
17648: -tekniikka 121 96 94
17649: - kuljettajatoiminnot 101 107 104
17650: Liiketaloudelliset suoritteet 104 103 105
17651: Kustannusvastaavuus % yhteensä 104 104 109
17652:
17653:
17654:
17655:
17656: 24. Tielaitos
17657:
17658: Se l v i t y s o s a : Tielaitos vastaa yleisistä teistä ja pitää tieverkkoa liikenteen edellyttämässä
17659: kunnossa. Tielaitos luo tienkäyttäjille edellytyksiä sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen sekä pa-
17660: rantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla niiden kuljetusten sujuvuuden. Tielaitos ke-
17661: hittää tieverkkoa osana eri liikennemuotojen yhteistä liikennejärjestelmää.
17662: Yleisiä teitä on 77 800 km. Henkilöliikenne kasvoi pääteillä vuonna 1997 noin 3 % ja raskas
17663: ajoneuvoliikenne 9 %. Tieliikenteen arvioidaan edelleen kasvavan noin 3% vuonna 1999.
17664: 322 31.24
17665:
17666: Tielaitos toimii sisäisesti jakautuneena tiehallintoon ja tuotantoon. Tiehallinto määrittää tienpi-
17667: don palvelutason, vastaa viranomaistehtävistä ja ostaa tienpidon pääosin laitoksen omalta tuotan-
17668: noita, mutta myös muilta alalla toimiviita tuottajilta. Tuotanto vastaa käytännön tienpidosta oma-
17669: na työnä tai alihankintoina.
17670: Tiehallinnon tehtäviä ovat tienpidon suunnittelu, tienpidon teettäminen sekä liikenteen ohjaus
17671: ja palvelut. Tiehallinto muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä. Tuotannolla on
17672: neljä liiketoiminta-aluetta: urakointi ja konsultointi sekä vienti- ja lauttayksiköt. Urakoinnin neljä
17673: tuotantoaluetta vastaavat rakentamisesta ja kunnossapidosta. Suunnittelu-, mittaus- ja maatutki-
17674: muspalveluista vastaa konsultointi.
17675: Tienpito muodostuu hoidosta, ylläpidosta ja investoinneista. Hoidolla turvataan teiden päivit-
17676: täinen liikennöitävyys kaikissa olosuhteissa ympäri vuoden. Ylläpidolla ja korvausinvestoinneil-
17677: ta varmistetaan tieverkon rakenteellisen kunnon säilyminen. Laajennusinvestoinneilla paranne-
17678: taan tiestön liikenneturvallisuutta ja palvelutasoa liikenteen kysyntää ja muuttuneita ympäristö-
17679: vaatimuksia vastaaviksi. Uusinvestoinneilla parannetaan olennaisesti tieverkkoa tai tieosuuden
17680: palvelutasoa. Merkittävät laajennus- ja uusinvestoinnit rahoitetaan tieverkon kehittämisen mää-
17681: rärahoista. Tieinvestointien valinnassa otetaan erityisesti huomioon elinkeinoelämän kuljetustar-
17682: peet ja liikenneturvallisuusnäkökohdat Toimenpiteitä suunnataan moniongelmaisille vilkaslii-
17683: kenteisille pääteille. Keskeneräisten hankkeiden valmistuminen viivästyy kehittämismääräraho-
17684: jen supistuessa.
17685: Tienpidon päämäärinä ovat päivittäisen liikennöitävyyden ja elinkeinoelämän kuljetusten suju-
17686: vuuden turvaaminen, liikenteen turvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen torjuminen
17687: sekä tieverkon kunnon säilyttäminen. Päämääränä on, että elinkeinoelämän kuljetusten matka-
17688: ajat eivät lisäänny ja että matka-aikojen ennustettavuus ei heikkene liikenteen kasvusta huolimat-
17689: ta. Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuuden parantamiseksi merkitsee noin 35-40
17690: kuolemaan johtaneen onnettomuuden vähentämistä tienpitotoimenpiteillä vuoteen 2005 mennes-
17691: sä. Liikenteen ympäristöhaittoja vähennetään tarkistettavan vuoteen 2004 ulottuvan toimenpide-
17692: ohjelman mukaisesti ja ympäristöasiat sisäistetään osaksi tienpitoa. Tieverkon kunto säilyy ny-
17693: kytasolla päätieverkolla ja muilla vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Vähäliikenteisten, harvaan
17694: asuttujen alueiden teiden kunto voi kuitenkin laskea.
17695: Liikenneministeriö on asettanut Tielaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle
17696: 1999:
17697: Liikenneturvallisuus
17698: Tielaitoksen toimenpiteillä vähennetään ainakin 45 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuut-
17699: ta. Tielaitos täsmentää taajamien nopeussäätelyn periaatteet ja kehittää uusia toimintamalleja ja
17700: tienpidon toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Jalankulku-ja pyöräilyliikenteen
17701: turvallisuutta parannetaan lisäämällä kevyen liikenteen väyliä yhteistyössä kuntien kanssa.
17702: Liikenteen sujuvuus
17703: Elinkeinoelämän kuljetusten ennustettavuutta ja sujuvuutta parannetaan. Tielaitos kehittää
17704: tienpidon teettämistä ja työmaiden liikennejärjestelyjä siten, että työmaiden liikenteelle aiheutta-
17705: ma haitta vähenee.
17706: Tieverkon kunto
17707: Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy enintään 200 km vuoden 1998 tasosta
17708: ollen enintään 6 400 km (12,8% päällystetystä tieverkosta). Runkokelirikkoisia sorateitä paran-
17709: netaan siten, että niiden liikenteelle aiheuttama haitta vähenee 25 %.
17710: Ympäristö
17711: Tielaitoksen toimenpiteillä vähennetään 5 000 asukkaan kokemia meluhaittoja ja suojataan
17712: pohjavesiä lisää vähintään 20 kilometrin matkalla.
17713: Liukkaudentorjunnassa käytettävän tiesuolan määrää vähennetään.
17714: 31.24 323
17715:
17716: Tienpidon taloudellisuus
17717: Tienpidon tuotteiden ja palveluiden hintataso laskee. Tiehallinnon toimintamenot ovat kor-
17718: keintaan 526 milj. mk. Tielaitos parantaa tienpidon investointien taloudellisuuden arviointia.
17719: Teettämisen kehittäminen
17720: Tienpidon kilpailuttamista lisätään siten, että myös Tielaitoksen tuotanto voi osallistua kilpai-
17721: luun. Tuotanto parantaa valmiuksiaan avoimeen kilpailuun.
17722: Tienpidon menojen ja tulojen erittely: 1997 tot. 1998 TA 1999TAE
17723: milj. mk milj. mk milj. mk
17724: Perustienpito (21) 3 231 3 047 3 051
17725: Tulot 180 161 181
17726: - maksullisen toiminnan tulot 122 106 136
17727: -muut tulot 58 55 45
17728: Menot 1> 3 411 3 208 3232
17729: - Tiehallinnon toimintamenot2> 528 544 526
17730: -Hoito 1 384 1 302 1290
17731: -Ylläpito ja korvausinvestoinnit 914 773 885
17732: - Laajennus- ja uusinvestoinnit 473 488 440
17733: - Suunnittelu 112 101 91
17734: Tieverkon kehittäminen (77) 827 817 691
17735: - Laajennus ja uusinvestoinnit 1) 760 757 641
17736: - Suunnittelu 1> 67 60 50
17737: Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (78) 84 67 67
17738: Tieverkon jälkirahoitushankkeet (79) 4 8 37
17739: Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset
17740: (87) 164 150 160
17741: LUVUN 31.24 NETTOMENOT 4 310 4089 4006
17742: 1)
17743: Luvut arvioita.
17744: 2) Tiehallinnon toimintamenot sisältävät varsinaisten toimintamenojen lisäksi mm. tutkimus- ja kehittämistoiminnasta,
17745: liikenteen ohjauksesta ja palvelusta sekä liikennejärjestelmäsuunnittelusta, tarveselvityksistä ja esisuunnittelusta
17746: aiheutuvat menot.
17747:
17748:
17749: 21. Perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha loudellisin perustein määräytyvien vuokrien
17750: 2 v) alentamiseen.
17751: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke-
17752: 3 051 000 000 mk. hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia
17753: Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden pe- toteuttavien hankkeiden kansallisten rahoitus-
17754: rustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yk- osuuksien maksamiseen valtion osalta sekä pi-
17755: sityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesaluei- lottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavien
17756: den hankinnoista sekä Tielaitoksen kiinteis- hankkeiden kansallisten osuuksien maksami-
17757: tönpidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. seen valtion osalta. Lisäksi määrärahaa saa
17758: Määrärahaa saa lisäksi käyttää tileistä poistoi- käyttää EU:n TEN -hankkeiden menoihin.
17759: hin ja alan museotoiminnan tukemiseen. Mo- Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk EU:n
17760: mentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lä- aluekehitysrahastosta rahoitettavien tiehank-
17761: hialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa keiden kansallista rahoitusosuutta varten.
17762: käyttää myös palvelusuhdeasuntojen liiketa- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
17763: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue-
17764: kehitysrahaa.
17765: 324 31.24
17766:
17767: Se l v ityso sa : Momentin nimike on lötyövuoden siirtona momentille 26.75.21,
17768: muutettu. Lähialueyhteistyöhankkeisiin käyte- 350 000 mk kahden henkilötyövuoden siirtona
17769: tään enintään 5 milj. mk. momentille 29.01.21, 400 000 mk yhden hen-
17770: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- kilötyövuoden siirtona momentille 31.01.21,
17771: oon vähennyksenä 295 000 mk kahden henki- 600 000 mk neljän henkilötyövuoden siirtona
17772: lötyövuoden siirtona momentille 25.10.23, momentille 34.06.21 ja 1 244 000 mk kahdek-
17773: 585 000 mk neljän henkilötyövuoden siirtona san henkilötyövuoden siirtona momentille
17774: momentille 26.07.21, 3 750 000 mk 23 henki- 35.40.21.
17775: Perustienpidon menojen ja tulojen erittely: Tiehallinto Tuotanto Tielaitos
17776: mk mk mk
17777: Bruttomenot 522 800 000 2 709 200000 3 232000000
17778: Maksullisen toiminnan menot 6000000 120000000 126 000000
17779: Muut toimintamenot 516 800 000 2 589 200000 3 106000000
17780: Bruttotulot 15 000 000 166000000 181 000 000
17781: Maksullisen toiminnan tulot 6 000000 130000000 136 000 000
17782: - julkisoikeudelliset suoritteet 6 000000 0 6 000 000
17783: - muut suoritteet 0 130 000 000 130000 000
17784: Muut tulot 9 000000 36000000 45 000000
17785: Nettomenot 507 800000 2 543 200000 3 051 000 000
17786:
17787: 1999 määräraha 3 051 000 000 Se l v i t y s osa : Euroopan Investointi-
17788: 1998 määräraha 3 046 900 000 pankki (EIP) on myöntänyt valtiolle vuosina
17789: 1998 lisämääräraha 28 250 000 1994-1997 yhteensä 2 138 milj. markan lainat,
17790: 1997 tilinpäätös 3 103 837 408 jotka käytetään hankkeiden Vt 1 Turku-Pai-
17791: mio, Bemböle-V anhakartano, Koskenkylä-Lo-
17792: 77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha viisa, Vt 3 Hämeenlinna-Iittala, Helsinki-Kehä
17793: II, Vantaan lentoasema-Kehä 1 ja Vt 21 Kemi-
17794: 2 v)
17795: Tornio rakentamiseen. Lainat sisältyvät laina-
17796: Momentille myönnetään 691 000 000 mk. erien nostovuosien tuloarvion momentin
17797: Määrärahaa saa käyttää kustannusarvioitaan 15.03.01 tuloihin.
17798: merkittävien tieverkon laajennus- ja uusinves- Keskeneräisiä hankkeita joudutaan hidasta-
17799: tointien toteuttamisesta sekä niitä vastaavien, maan, mikä lisää rakentamiskustannuksia.
17800: myöhemmin toteutettavien hankkeiden suun- Seuraavassa laskelmassa on esitetty yhteenve-
17801: nittelusta ja muista valmistelevista töistä ai- to talousarvioesitykseen sisältyvien tieverkon
17802: heutuviin menoihin. Tielaitos saa tehdä sitou- kehittämisen hankkeiden ja suunnittelun rahoi-
17803: muksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle vuo- tustarpeesta vuosina 1999-2002:
17804: den 1999 jälkeen menoja vuoden 1998
17805: kustannustasossa enintään 1 540 000 000 mk.
17806:
17807: 1999 2000 2001 2002
17808: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
17809: Keskeneräiset hankkeet 731 789 489 262
17810: Tieverkon kehittämisen suunnittelu 50 50 50 50
17811: Muu rahoitus -90 -30 -20 -10
17812: Rahoitustarve 691 809 519 302
17813: 31.24 325
17814:
17815: Hanke-erittely:
17816: Arvioidut
17817: Valmis Kust.arvio Jo budjetoitu kustannukset
17818: liikenteelle mmk mrnk mk
17819: KESKENERÄISET TIEHANKKEET
17820: 1. UUSINVESTOINNIT
17821: Vt 1 Turku-Paimio (E 18) 1997 928 926 2 000000
17822: Vt 1 Paimio-Muurla (E 18) 2002 890 89 150000000
17823: Vt 2 Porin keskusta 1999 41 30 4 600000
17824: Vt 3 Hämeenlinna-Iittala 1996 323 295 13 000000
17825: Vt 3 Iittala-Kulju 2000 880 432 215 000000
17826: Vt 5 Vehmasmäki-Hiltulanlahti 2001 130 20 8 000000
17827: Vt 6 Imatra-Kaukopää 1997 298 296 2 000000
17828: Vt 14 Kyrönsalmen silta, Savonlinna 2000 90 17 35 000000
17829: Vt 21 Kemi-Tornio 2001 370 95 90000000
17830: Vt 25 Hanko-Skogby 2001 90 15 5 000 000
17831: Kt 45 Pakinkylän eritasoliittymä 1998 150 145 4 900000
17832: Kt 51 Matinkylä-Helsinki 1996 380 364 16 100 000
17833: Mt 102 Kehä II Länsiväylä-Turuntie 2000 310 174 70000000
17834: Helsinki-Vantaan lentoaseman tiejärj. 2000 145 25 40 000000
17835: 2. LAAJENNUSINVESTOINNIT
17836: Vt 5 Seppälänjoki-Vihantasaimi 2000 120 25 50000 000
17837: Tasoristeysten poisto pääradoilta 2002 100 29 15 000000
17838: Helsinki-Tampere-radan tiejärjest. 1998 126 116 10000000
17839: Keskeneräiset hankkeet yhteensä 5 371 3 093 730 600000
17840:
17841: TasoristeysteD poisto pääradoilta sisältää 1999 määräraha 67 000 000
17842: Kotka-Vainikkala -radan tasoristeysten lisäksi 1998 määräraha 67 000 000
17843: yhteysvälit Riihimäki-Kouvola ja Turku-Toi- 1997 tilinpäätös 84 123 581
17844: jala, minkä vuoksi kustannusarviota on tarkis-
17845: tettu 50 milj. markasta 100 milj. markkaan. 79. Järvenpää-Lahti moottoritien rakenta-
17846: minenja kunnossapito (siirtomääräraha 2 v)
17847: 1999 määräraha 691 000 000
17848: Momentille myönnetään 37 000 000 mk.
17849: 1998 määräraha 817 000000 Määrärahaa saa käyttää Järvenpää-
17850: 1998 lisämääräraha 1 752 000 Lahti -moottoritien rakentamista ja kunnossa-
17851: 1997 tilinpäätös 942 500000 pitoa koskevasta yksityisrahoitussopimuksesta
17852: aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sopi-
17853: 78. Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (arvio- muksen valvonnasta aiheutuvien menojen
17854: määräraha) maksamiseen.
17855: Momentille myönnetään 67 000 000 mk. Se lv i ty s osa: Vt 4 Järvenpää-Lahti
17856: Määrärahaa saa käyttää Tielaitoksen ja ulko- -osuuden toinen ajorata (69,3 km) rakennetaan
17857: puolisten välisiin sitoumusosuuksiin perustu- moottoritieksi jälkirahoitusmenettelyllä.
17858: viin töihin. Hankkeeseen sisältyy suunnittelun ja rakenta-
17859: S e l v i t y s o s a : Ulkopuolisille tehtävistä misen lisäksi myös tieosuuden kunnossapito-
17860: tietöistä perittävät korvaukset on merkitty tu- vastuu. Valtion maksut on sidottu
17861: loina momentille 12.31.25. liikennesuoritteeseen ja tienkäyttäjille taejot-
17862: tavaan palvelu- ja hoitotasoon. Sopimuksesta
17863: on arvioitu aiheutuvan valtiolle runsaan 1,2
17864: mrd markan menot koko sopimuskaudella
17865: 326 31.25
17866:
17867: 1.5.1997-31.3.2012. Vuoden 1999 menot ovat kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/
17868: noin 37 milj. mk. Tie avataan liikenteelle ko- 1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen
17869: konaisuudessaan vuoden 1999 loppuun men- maksamiseen.
17870: nessä. Määrärahaa saa käyttää myös tietä varten tar-
17871: vittavien alueiden hankkimiseen ja korvaami-
17872: 1999 määräraha 37 000 000 seen ennen tiesuunnitelman vahvistamista.
17873: 1998 määräraha 8 000 000 Määrärahaa saa käyttää myös tielain (243/
17874: 1997 tilinpäätös 2000000 1954) mukaisten korkohyvitysten maksami-
17875: seen luottolaitoksille. Korkohyvityksen piiriin
17876: 87. Tielain mukaiset maa-alueiden hankin- ei hyväksytä uusia lainoja.
17877: nat ja korvaukset (arviomääräraha)
17878: 1999 määräraha 160 000 000
17879: Momentille myönnetään 160 000 000 mk.
17880: Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä anne- 1998 määräraha 150 000 000
17881: tun lain (24311954) ja asetuksen (487/1957) 1997 tilinpäätös 163 984 956
17882: mukaisten maa-alueiden ja korvausten sekä
17883:
17884:
17885:
17886: 25. Tienpidon valtionavut
17887:
17888: 50. (31.99.50) Valtionapu yksityisten teiden usten sekä ojitusten, avustamiseen. Kunnossa-
17889: kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomää- pitoa on tarkoitus avustaa vain erityisistä syistä
17890: räraha 3 v) teillä, joilla on paikkakunnan liikenteessä huo-
17891: Momentille myönnetään 30 000 000 mk. mattava merkitys tai teillä, joiden pituus on yli
17892: Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä an- kolme kilometriä ja joilla kunnossapidon ta-
17893: netun lain ja asetuksen mukaisten valtionapu- loudellinen rasitus on osakkaiden vähyyden
17894: jen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossa- vuoksi kohtuuton sekä teillä, joilla tieverkolli-
17895: pitoon ja parantamiseen. Määrärahasta käyte- sen asemansa vuoksi tai muusta syystä on mer-
17896: tään 9 000 000 mk Pohjois-Suomen yksityisiin kittävästi ulkopuolisten läpikulkuliikennettä,
17897: teihin vanhojen metsien suojelupäätöksen jota ei voida saada kunnossapitoon osalliseksi.
17898: kompensaationa.
17899: S e 1v i t y s o s a : Määrärahaa on tarkoitus 1999 määräraha 30 000 000
17900: ensisijaisesti käyttää yksityisten teiden paran- 1998 määräraha 30 000 000
17901: tamistöiden, kuten siltojen ja rumpujen karja- 1997 tilinpäätös 30000 000
17902:
17903:
17904:
17905: 30. Merenkulkulaitos
17906:
17907: Se 1v i ty s osa: Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja
17908: kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurto- ja luotsaustoiminnasta. Lisäksi merenkulku-
17909: laitos vastaa saariston yhteysalusliikenteestä sekä alusturvallisuuteen kuuluvista viranomaisteh-
17910: tävistä.
17911: Meriliikenteen määrä vuonna 1997 oli 82 milj. tonnia, josta ulkomaanliikennettä 73,8 milj. ton-
17912: nia, ja arvio vuodelle 1999 on 87 milj. tonnia, josta ulkomaanliikennettä 77,3 milj. tonnia. Yllä-
17913: pidettävien kauppamerenkulun väylien pituus on 5 849 km ja muiden väylien 10 732 km. Talvi-
17914: 31.30 327
17915:
17916: kauden liikenne pyritään varmistamaan 23 talvisatamaan. Saimaan syväväylät pidetään auki
17917: myös talvikaudella.
17918: Liikenneministeriö on asettanut merenkulkulaitokselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet
17919: vuodelle 1999:
17920: Odotusajat
17921: Keskimääräinen jäänmurtajapalveluiden odotusaika on enintään neljä tuntia. Luotsaustoimin-
17922: nassa ei ole lainkaan odotusaikaa.
17923: Merenkulun turvallisuus
17924: Kauppamerenkulun onnettomuuksien määrä neljän vuoden liukuvalla keskiarvolla laskee.
17925: Vuoden 1999 tavoite on, ettei ylitetä 20 onnettomuutta.
17926: Ympäristö
17927: Toteutetaan merenkulkulaitoksen ympäristöohjelmaan vuodelle 1999 ajoitetut toimet.
17928: Kustannusvastaavuus
17929: Väylämaksun kustannusvastaavuus on 96% (v. 1997 94 %, arvio 1998 95 %) ja luotsausmak-
17930: sun 85 % (v. 1997 63 %, arvio 1998 63 % ). Liiketaloudellisten perustein hinnoiteltujen suorittei-
17931: den kannattavuustavoite on kustannusten kattaminen tuloilla.
17932: Taloudellisuus
17933: Kauppamerenkulun väylistä saa aiheutua rannikolla kuluja 7,7 mk kuljetettua tonnia kohden.
17934:
17935:
17936:
17937: Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely:
17938: 1997 tot. 1998 TA 1999TAE
17939: milj. mk milj. mk milj. mk
17940: Toimintamenot (21) 515,0 69,0 50,0
17941: Tulot toiminnasta 221,2 657,6 705,0
17942: Toimintamenot 736,2 726,6 155,0
17943: Alusten hankinta (70) 339,8 253,0 141,0
17944: Väyläverkon kehittäminen (77) 72,5 140,0 26,0
17945: Maa- ja vesialueiden hankinta (87) 0,5 0,4 0,4
17946: LUVUN 31.30 NETTOMENOT 927,8 462,4 217,4
17947: 328 31.30
17948:
17949:
17950: Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin 1999:
17951: Lasken- Kustan- Kustan-
17952: Toiminta- nalliset nukset Ylijäämä/ nusvas-
17953: Tuotot kustannukset Poistot 1> korot 1) yhteensä Alijäämä taavuus
17954: 1 ()()()mk 1 ()()()mk 1000 mk 1 ()()()mk 1 OOOmk 1 OOOmk %
17955: Väylämaksulla katetta-
17956: vat tehtävät yhteensä 438 425 229 932 95 935 130 560 456 427 -18 002 96,1
17957: - väylänpito 114 099 34686 54557 203 342
17958: - jäänmurto 115 833 61249 76003 253 085
17959: Muun vesiliikenteen
17960: väylänpito rannikolla 236 38 835 6949 7 687 53 471 -53 235 0,4
17961: Sisävesien väylänpito 3 312 100 097 26296 35 583 161 976 -158 664 2,0
17962: Luotsaus 187 896 191 062 14 061 15 483 220 606 -32 710 85,2
17963: Yhteysalusliikenne 2 815 35 596 6485 6 653 48 734 -45 919 5,8
17964: Alusturvallisuus 5 100 30219 808 198 31225 -26 125 16,3
17965: Liiketoiminta 67740 57 103 4985 5 652 67 740 0 100,0
17966: Muut viranomaistehtävi-
17967: en kaltaiset tehtävät 2070 46 800 1244 2902 50946 -48 876 4,1
17968: YHTEENSA 707 594 729 644 156 763 204 718 1 091 125 -383531 64,8
17969: 1)
17970: Poistot laskettu v. 1998 talousarvioesityksestä poiketen hankintahintaisista arvoista, jolloin käytetty korko on 6,7 %.
17971:
17972: Laskelman luvut eroavat momentin 31.30.21loppusummasta, koska budjettivuoden ja sitä ai-
17973: kaisempien vuosien investoinnit näkyvät siinä poistoajan puitteissa poistoina ja laskennallisina
17974: korkoina. Lisäksi taulukon luvuissa on huomioitu toimintamenomomentin edelliseltä vuodelta
17975: siirtyvä ja seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha.
17976:
17977: 21. (31.30.21 ja 22) Toimintamenot (osa Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoitukses-
17978: EU) (siirtomääräraha 2 v) sa on otettu huomioon lisäyksenä tukityöllis-
17979: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tettyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi
17980: 50 000 000 mk. 460 000 mk kolmen henkilön siirtona momen-
17981: Määrärahaa saa käyttää myös prototyyppien tilta 34.06.02 ja 10 000 000 mk pienehköjen
17982: ja ns. nollasarjan tuote-erien hankintaa koske- väylätöiden ja talonrakennustöiden menojen
17983: vien sopimusten mukaisiin tuotekehitysmenoi- siirtona momentilta 31.30.77. Saimaan kana-
17984: hin valtioneuvoston vahvistamien yleisten pe- van hoitokunnan menot on aiemmin suoritettu
17985: rusteiden mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää momentilta 31.30.(22).
17986: myös EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavia Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu
17987: tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kan- huomioon nettobudjetoitavina tuloina väylä-
17988: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- maksutulot, yhteysalusliikenteen tulot, luotsa-
17989: tion osalta. Määrärahasta on varattu 1 100 000 ustulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot,
17990: mk näiden hankkeiden kansallista rahoitus- monitoimimurtajien tulot, karttatuotannon tu-
17991: osuutta varten. Määrärahaa saa käyttää myös lot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot,
17992: EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitys- vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamak-
17993: menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös palve- sut Luotsausmaksuja ehdotetaan korotetta-
17994: lussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein vaksi 36 %. Kauppamerenkulun jäänmurtotoi-
17995: määräytyvien vuokrien alentamiseen. minnan menot on mitoitettu 620 toimintapäi-
17996: vän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan,
17997: 31.30 329
17998:
17999: jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannik- suoritetuista hankinnoista aiheutuu vuonna
18000: koseuduilla. Linjaluotsauksen lisääntymisen 1999 131 000 000 mk, vuonna 2000
18001: vaikutukset luotsaustoiminnan palvelutasoon 121 000 000 mk, vuonna 2001 111 000 000
18002: ja resurssien mitoitukseen selvitetään. mk sekä vuosina 2002-2003 101 000 000 mk.
18003: Jäänmurtajien peruskorjauksiin on vuodelle
18004: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 varattu 10 000 000 mk.
18005: Bruttomenot 754 992000
18006: Maksullisen toiminnan erillisme- 1999 määräraha 141 000 000
18007: not 509 463 000 1998 määräraha 253 000 000
18008: Muut toimintamenot 245 529 000 1997 tilinpäätös 325 000 000
18009: Bruttotulot 704 992000
18010: Maksullisen toiminnan tulot 701 262 000
18011: - julkisoikeudelliset suoritteet 633 522 000 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomäärä-
18012: - muut suoritteet 67 740000 raha 3 v)
18013: Muut tulot 3 730 000 Momentille myönnetään 26 000 000 mk.
18014: Nettomenot 50000000 Määrärahaa saa käyttää turvalaitteiden, väy-
18015: lätöiden, kanavien ja muiden maa- ja vesira-
18016: 1999 määräraha 50 000 000 kennustöiden suunnittelusta, tutkimuksesta,
18017: 1998 määräraha 68 975 000 rakentamisesta ja peruskorjauksista ja turva-
18018: 1998 lisämääräraha 11 540 000 laitteiden vauriokorjauksista ja laitehankin-
18019: 1997 tilinpäätös 513 101 328 noista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä
18020: merenkulkulaitoksen hallintaan kuuluvien ta-
18021: 70. Alusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) lojen uudisrakennus- ja perusparannusmenoi-
18022: Momentille myönnetään 141 000 000 mk. hin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU :n
18023: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on TEN-hankkeiden menoihin.
18024: muutettu. Vuosina 1993 ja 1994 hankittujen Se l v i t y s osa : Momentin nimike on
18025: jäänmurtajien hankinta- ja rahoitusmenot ovat muutettu. Momentilta on siirretty pienehköjen
18026: 1 232 000 000 mk ja niihin on aikaisemmin väylätöiden ja talonrakennustöiden menot mo-
18027: myönnetty 767 616 000 mk. Kassamenoja jo mentille 31.30.21.
18028:
18029: Hanke-erittely:
18030: Arvioidut
18031: Valmis Kustannusarvio Jo budjetoitu kustannukset
18032: liikenteelle 1000 mk 1000 mk mk
18033: 1. Kihti-Maarianhaminan väylä 1999 6 000 5 000 000
18034: 2. Saimaan kanavan ja syväväyläsulku-
18035: jen kaukokäyttölaitteiden tekeminen 2001 13 700 9 900 300000
18036: 3. Saimaan kanavan tuloväylän syven-
18037: täminen 2000 6 000 2 000 2 000 000
18038: 4. VTS-hankinnat 18 700 000
18039: Yhteensä 26 000 000
18040:
18041: Kihti-Maarianhamina väylällä liikennöivät 1999 määräraha 26 000 000
18042: autolautat ovat jatkuvasti suurentuneet. Prästs- 1998 määräraha 140 000 000
18043: kärin kohdalla väylä on tarkoitus oikaista ja sy- 1998 lisämääräraha 142 000
18044: ventää 7,5-8,0 metrin kulkusyvyyteen. Hanke 1997 tilinpäätös 84 000 000
18045: parantaa väylän turvallisuutta ja lyhentää alus-
18046: ten matka-aikoja.
18047: 330 31.31
18048:
18049: 87. Maa- ja vesialueiden hankinta (arvio- Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on
18050: määräraha) muutettu arviomäärärahaksi.
18051: Momentille myönnetään 400 000 mk.
18052: Määrärahaa saa käyttää väylien ja muiden 1999 määräraha 400 000
18053: maa- ja vesirakennuskohteiden rakentamista 1998 määräraha 400 000
18054: varten tarpeellisten maa- ja vesialueiden han- 1997 tilinpäätös 400 000
18055: kintamenojen sekä vesilain (246/1961) mu-
18056: kaisten korvausten maksamiseen.
18057:
18058:
18059:
18060: (31.) Merentutkimuslaitos
18061:
18062: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.81 ja sen momentti 22 on siirretty momentiksi
18063: 31.81.22 sekä momentit 21 ja 28 on otettu huomioon momentin 31.81.21laskelmissa.
18064:
18065:
18066: 32. Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen
18067:
18068: 31. Kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- a) Määrärahasta saa käyttää enintään
18069: misen korkotuki (arviomääräraha) 2 000 000 mk valtioneuvoston vahvistamien
18070: Momentille myönnetään 250 000 mk. yleisten perusteiden mukaisesti avustusten
18071: Määrärahaa saa käyttää Merenkulkulaitok- maksamiseen ulkomaankaupan merikuljetuk-
18072: sen päätöksen mukaisesti luottolaitosten va- sia varten vuosina 1988-89 tilattujen tai hankit-
18073: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- tujen pienalusten hankintaa varten otettujen
18074: ta annetun lain (1015/1977) 2 §:n nojalla kaup- lainojen korkomenojen alentamiseen. Tuen
18075: pa- ja teollisuussatamien rakentamiseen myöntämisen edellytyksenä on, että laina on
18076: myönnetyistä korkotukilainoista luottolaitok- hyväksytty mainittuina vuosina tämän tuen pii-
18077: sille suoritettavien korkohyvitysten maksami- riin, ja ettei samaan tarkoitukseen ole myön-
18078: seen. Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Ai- netty muuta valtion korkotukea tai avustusta.
18079: kaisemmin hyväksyttyjen korkotukilainojen Avustusta saa myöntää enintään 90% hyväk-
18080: korkohyvitys on neljän ensimmäisen lainavuo- syttävän koron määrästä enintään kymmenen
18081: den aikana 4 prosenttiyksikköä ja lainavuosien ensimmäisen lainavuoden aikana. Avustuksen
18082: 5-8 aikana 2 prosenttiyksikköä. Kahdeksannen myöntämisen edellytyksenä on, että aluksen
18083: lainavuoden jälkeen korkotukea ei makseta miehitys- ja muut käyttökustannukset eivät
18084: Se l v i t y s osa : Korkotukien maksami- estä aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä ai-
18085: nen päättyy vuoteen 2000 mennessä. kavälillä. Avustuksensaajan tulee sitoutua toi-
18086: minnan jatkamiseen Suomen lipun alla määrä-
18087: 1999 määräraha 250 000 ajaksi.
18088: 1998 määräraha 400 000 Määrärahaa saa käyttää myös vastaavanlai-
18089: 1997 tilinpäätös 921 266 siin korkotukimenoihin Ahvenanmaan maa-
18090: kuntalain (39/1978) nojalla hyväksytyistä lai-
18091: noista ahvenanmaalaisten pientonnistoalusten
18092: 40. Lastialusten hankintojen tukeminen (ar-
18093: hankintaan.
18094: viomääräraha) b) Määrärahaa saa käyttää korkohyvitysten
18095: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. maksamiseen luottolaitoksille liikenneministe-
18096: Määrärahaa saa käyttää seuraavasti: riön vahvistamien yleisten perusteiden mukai-
18097: 31.32 331
18098:
18099: sesti luottolaitosten varoista myönnettävistä Korkotukea voidaan myöntää kotimaisiin
18100: eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/ hankintoihin myös silloin, kun hankinta rahoi-
18101: 1977) 2 §:n 6 kohdan (muut. 155711992) pe- tetaan käyttäen hyväksi alustoimitusten rahoi-
18102: rusteella suomalaisille varustamotoimintaa tukseen myönnettävästä korkotuesta annettua
18103: harjoittaville yrityksille annetuille lainoille, lakia (117311990). Uusia korkotukilainoja ei
18104: jotka on tarkoitettu kotimaisilta telakoilta ta- myönnetä.
18105: pahtuviin lastialusten ja pääasiassa lastin kul- Aikaisemmin myönnettyjen korkotukilaino-
18106: jetukseen tarkoitetun muun vesikuljetuskalus- jen korkohyvityksen määrä saa olla enintään
18107: ton hankintoihin ja peruskorjauksiin sekä ulko- kunakin vuonna tehdyn päätöksen mukainen.
18108: mailta käytettyinä ostettavien alle 1 600 Korkotuen myöntämisen edellytyksenä on,
18109: bruttorekisteritonnin pienalusten hankintoihin. että aluksen miehitys- ja muut käyttökustan-
18110: Vain erittäin painavista syistä korkotukea voi- nukset eivät estä aluksen kannattavaa toimin-
18111: daan myöntää myös ulkomailta tapahtuvien taa pitkällä aikavälillä.
18112: uudishankintojen lainoihin. Määrärahaa saa Se l v i t y s o s a : Aikaisempina vuosina
18113: käyttää myös korkotukimenoihin Ahvenan- myönnetyistä korkotukilainoista sekä vuosina
18114: maan maakuntalain (3911978) nojalla hyväk- 1988-1989 tilatuille pienaluksille maksettavis-
18115: sytyistä lainoista ahvenanmaalaisten pienton- ta avustuksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle
18116: nistoalusten hankintaan. menoja seuraavasti (milj. mk):
18117: 1999 2000 2001 2002
18118: Aikaisempien vuosien korkotukilainoista 19,0 16,0 7,5 2
18119: Pientonnistoavustuksista 2,0 1,5 1,0
18120: Yhteensä 21,0 17,5 8,5 2
18121:
18122: Pientonniston korkotukien maksaminen bruttovetoisuus oli 984 123 tonnia eli noin
18123: päättyy vuonna 2001 ja muiden korkotukien 61 %koko tonnistosta. Vuoden 1999 kuluessa
18124: vuonna 2004. rekisteriin arvioidaan merkittävän lisää 5 alus-
18125: ta.
18126: 1999 määräraha 21 000 000
18127: 1998 määräraha 31 000 000 1999 määräraha 154 000 000
18128: 1997 tilinpäätös 35 122 858 1998 määräraha 137 000 000
18129: 1997 tilinpäätös 116 752 336
18130: 41. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-
18131: loon merkittyjen alusten kilpailuedellytysten 44. Saaristoliikenteen avustaminen
18132: turvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 820 000 mk.
18133: Momentille myönnetään 154 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
18134: Määrärahaa saa käyttää ulkomaanliikenteen seen saariston kulkuyhteyksiä hoitaville lii-
18135: kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/ kennöitsijöille valtioneuvoston päätöksen
18136: 1991) mukaisen tuen maksamiseen alusluette- (250/1986) mukaisin perustein. Määrärahaa
18137: loon merkityille lastialuksille. saa lisäksi käyttää korkohyvityksen maksami-
18138: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- seen luottolaitoksille eräistä korkotukilainoista
18139: sa on otettu huomioon kauppa-alusluetteloon annetun lain (101511977) 2 §:n 4 momentin
18140: merkittyjen alusten määrän kasvu. Määräraha mukaisesti saaristoliikenteen alusten peruskor-
18141: vastaa miehistön palkoista maksettujen vero- jauksiin ja uudishankintoihin anneftaville lai-
18142: jen ja sosiaaliturvamaksujen määrää. noille.
18143: Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon Uusia korkotukilainoja ei myönnetä. Aikai-
18144: vuoden 1997 lopussa merkittyjen 95 aluksen semmin myönnettyjen korkotukilainojen kor-
18145: 332 31.40
18146:
18147: kohyvityksen määrä on neljän ensimma1sen Määrärahaa saa käyttää lästimaksuista anne-
18148: lainavuoden aikana 4 %ja 5-8 lainavuosien ai- tun lain (189/1936) mukaisten avustusten mak-
18149: kana2 %. samiseen ammatissaan toimivien merimiesten
18150: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- hyväksi tapahtuvaan huoltotoimintaan ja meri-
18151: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. pelastustoiminnan edistämiseen. Avustukset
18152: myönnetään Merenkulkulaitoksen määrittele-
18153: 1999 määräraha 820 000 mistä toiminnoista aiheutuviin menoihin.
18154: 1998 määräraha 820000 Selvitysosa: Vastaava tulo on merkitty
18155: 1997 tilinpäätös 753 063 momentille 11.19.02.
18156:
18157: 50. Lästimaksuista suoritettavat avustukset 1999 määräraha 4000 000
18158: (arviomääräraha) 1998 määräraha 4000 000
18159: Momentille myönnetään 4 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 5 010 000
18160:
18161:
18162:
18163: 40. (31.58) Ratahallintokeskus
18164:
18165: Se l v i t y s osa : Luvun nimike on muutettu. Radanpidon tavoitteena on edistää rautatielii-
18166: kenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuoto-
18167: na niin kotimaassa, kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen
18168: liikenneväylä rautatieyritysten käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huo-
18169: mioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet.
18170: Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat sa-
18171: moilla raiteilla. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan liikennemääräs-
18172: tä. Vuonna 1997 tavaraa kulki rautateitse yli 40 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvi-
18173: oidaan kasvavan vuonna 1998 vajaat 4 %ja pysyvän vuonna 1999 saman suuruisena. Henkilölii-
18174: kenteessä tehtiin vuonna 1997 lähes 50 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 12
18175: miljoonaa ja lähimatkojen määrä 38 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan lievää kasvua vuo-
18176: sina 1998 ja 1999.
18177: Radanpitoon on ollut käytettävissä vuodesta 1995lähtien lisätalousarviot mukaan lukien brut-
18178: tomääräisesti 2,1-2,3 mrd markkaa vuosittain. Rataverkon yli-ikäisyys ja rautatieliikenteen mää-
18179: rät edellyttävät lähivuosina kunnostustyön jatkamista samalla panostuksella. Perusradanpidon
18180: painopiste on edelleen 1950- ja 1960-luvuilla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien
18181: päällysrakenteen uusimisessa. Kehittämisen painopiste on kapasiteetin lisäämisessä, kuten Hel-
18182: sinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentaminen, sähköistyksen laajentamisessa ja turvallisuuden
18183: lisäämisessä. Junaturvallisuutta parannetaan poistamalla tasoristeyksiä ja nopeuttamaHa kulun-
18184: valvontalaitteiden rakentamista siten, että päärataverkon automaattinen kulunvalvonta on valmis
18185: vuoteen 2001 mennessä.
18186: Liikenneministeriö asettaa Ratahallintokeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuo-
18187: delle 1999:
18188: 31.40 333
18189:
18190: Rataverkon laajuus ja palvelutaso
18191: Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Vuoden 1999 lopussa rataverkko jakautuu palvelutaso-
18192: luokkiin seuraavasti:
18193:
18194: Henkilöliikenne Tavaraliikenne Ratakilometrit
18195: Palvelu- Nopeustaso Nopeustaso Akselipaino
18196: luokka kmlh kmlh tonnia V. 1998 V. 1999
18197:
18198:
18199: _1)
18200: 1 yli 140 100-120 25,0
18201: 2 120-140 60-100 22,5-25,0 1 613 1 613
18202: 3 60-120 60-100 22,5 3 159 3 159
18203: 4 40-80 16,0-20,0 898 898
18204: Yhteensä 5 670 5 670
18205: 1)
18206: Ensimmäisen luokan rata Helsinki- Tampere valmistuu noin vuonna 200 l
18207:
18208: Liikenteen sujuvuus
18209: Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista
18210: on korkeintaan 7 %.
18211: Liikennerajoitukset
18212: Tavoitteena on, että akselipainorajoituksia ei aseteta. Nopeusrajoitusten määrä kasvaa ja on
18213: enintään 900 raidekilometriä (14% raidekilometreistä).
18214: Turvallisuuden parantaminen
18215: Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään
18216: 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi.
18217: Taloudellisuus
18218: Radanpidon tuotteiden yksikkökustannukset supistuvat 3 %.
18219: Ympäristöohjelma
18220: Ratahallintokeskuksen ympäristöohjelman toimenpidesuunnitelmaa toteutetaan määrätietoi-
18221: sesti.
18222:
18223: Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely: 1997 1998 1999
18224: tot. TA TAE
18225: milj. mk milj. mk milj. mk
18226: Perusradanpito (21) 1 688 1 363 1380
18227: Tulot 402 407 439
18228: - Ratamaksu 300 320 350
18229: - Kiinteistönpidon tulot 70 55 64
18230: -Muut tulot 32 32 25
18231: Menot 2090 1770 1 819
18232: -Hallinto 31 34 35
18233: - Liikenteenohjaus 200 205 197
18234: -Kiinteistöjen ylläpito ja perusparannus 45 46 64
18235: - Radan kunnossapito ja käyttö 698 654 655
18236: - Suunnittelu, tutkimukset 28 27
18237: - Korvausinvestoinnit 1116 803 841
18238: Rataverkon kehittäminen (77) 207 278 257
18239: Helsinki-Leppävaara rata (78) 2 200
18240: Rataverkon maa-alueet (87) 1 6 10
18241: LUVUN 31.40 NEITOMENOT 1 898 1647 1 847
18242: 334 31.40
18243:
18244: 21. (31.58.21) Perusradanpito (osa EU) Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen
18245: (siirtomääräraha 2 v) suunnitelma on seuraava:
18246: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
18247: 1 380 000 000 mk. milj.
18248: mk
18249: Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi
18250: Ratahallinnon kiinteistönpidosta aiheutuviin Korvausinvestoinnit 841
18251: menoihin, joukkoliikenteen tarkastusmaksu- -Helsinki-Tampere, perusparannus 195
18252: -Tampere-Seinäjoki, päällysrakenne 40
18253: toiminnan kuluihin, EU:n TEN-hankkeiden
18254: -Riihimäki-Kouvola, päällysrakenne 70
18255: tutkimus- ja suunnittelumenojen maksamiseen -Karjaa-Hanko, päällysrakenne 20
18256: sekä lähialueyhteistyöhön. -Kouvola-Pieksämäki, perusparannus 105
18257: Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa -Laurila-Rovaniemi, päällysrakenne 70
18258: Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, -Tampere-Jyväskylä, perusparannus 20
18259: että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhem- -Muut korvausinvestoinnit 321
18260: pinä vuosina enintään 800 000 000 mk. Muu perusradanpito 978
18261: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Perusradanpito yhteensä 1 819
18262: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tu-
18263: loina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen Päätösosassa mainitun muun rakentamisval-
18264: lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ra- tuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle ai-
18265: tamaksu, omaisuuden myyntituotot lukuunot- heutuvan menoja vuonna 2000 noin 200 milj.
18266: tamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja ja mk ja vuonna 2001 noin 150 milj. mk. Vastaa-
18267: EU:n maksama TEN-rahoitus. Ratahallinto- vien aiemmin myönnettyjen valtuuksien käy-
18268: keskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, joka töstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
18269: määrätään rataverkkolain mukaan rataverkon vuonna 2000 noin 19 milj. mk ja vuonna 2001
18270: käytön, rataverkon tason ja markkinatilanteen noin 5 milj. mk.
18271: sekä radanpidon kustannusten perusteella. Ra-
18272: tamaksun perusmaksu lasketaan kuljetettujen 1999 määräraha 1 380 000 000
18273: tavaraliikenteen tonnimäärien mukaan ja 1998 määräraha 1 363 000 000
18274: muuttuva maksu henkilö- ja tavaraliikenteen 1997 tilinpäätös 1628 000 000
18275: toteutuneiden bruttotonnikilometrien mukaan
18276: siten, kuin liikenneministeriö tarkemmin mää- 77. (31.58. 77) Rataverkon kehittäminen
18277: rää Määrärahan mitoituksessa on otettu huo- (siirtomääräraha 2 v)
18278: mioon ratamaksun 30 000 000 markan lisäys Momentille myönnetään 257 000 000 mk.
18279: liikenteen kasvusta johtuen. Lisäksi määrära- Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittä-
18280: han mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomi- mishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen
18281: oon 6 000 000 mk kiinteistöjen peruskorjaus- hallintaan kuuluvien talojen uudisrakentami-
18282: menojen siirtona momentilta 31.40.77. sen menoihin.
18283: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si-
18284: Menojen ja tulojen erittely: mk
18285: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö-
18286: Bruttomenot 1819000000 hempinä vuosina enintään 630 000 000 mk.
18287: - Maksullisen toiminnan erillis- Selvitysosa: Euroopan Investointi-
18288: menot 64 000000 pankki (EIP) on myöntänyt valtiolle vuosina
18289: -Muut toimintamenot 1 755 000 000 1995-1998 yhteensä 3 500 milj. markan lainat,
18290: Bruttotulot 439 000000
18291: jotka käytetään seuraavien rataosien rakenta-
18292: - Maksullisen toiminnan tulot 64 000000
18293: - Ratamaksu 350000000 miseen, perusparantamiseen ja kehittämiseen:
18294: -Muut tulot 25 000 000 Turku-Helsinki, Riihimäki-Lahti, Helsinki-
18295: Nettomenot 1 380000000 Tikkurila, Helsinki-Seinäjoki, Karjaa-Hanko,
18296: Tampere-Pori/Rauma, Laurila-Rovaniemi, Py-
18297: 31.40 335
18298:
18299: häsalmi-Iisalmi, Kokemäki-Pori ja Toijala- kustannusarvio on 34 milj. mk, HK-suhde 2,4,
18300: Turku. Lainat sisältyvät lainaerien nostovuo- ja se on valmis vuonna 2001. Oulu-Rovaniemi
18301: den tuloarvion momentin 15.03.01 tuloihin. -hankkeen kustannusarvio on 251 milj. mk,
18302: Kiinteistöjen peruskorjausmenot 6 000 000 HK-suhde 1,6, ja se on valmis vuonna 2005.
18303: mk on siirretty momentille 31.40.21. Pohjois- Hankkeen Helsinki-Tampere rahoitukseen
18304: Suomen rataverkon sähköistys aloitetaan rata- käytetään myös perusradanpidon rahoitusta
18305: osilla Tuomioja-Raahe ja Oulu-Rovaniemi. 195 milj. mk.
18306: Hankkeet ovat yhteiskuntataloudellisesti kan- Kehittämisinvestointien alustava suunnitel-
18307: nattavia, mahdollistavat liikennekustannusten ma on seuraava:
18308: alentamisen ja parantavat rautatieliikenteen
18309: kilpailukykyä. Tuomioja-Raahe -hankkeen
18310:
18311: Kustannusarvio milj. Käytetty Myönnetään
18312: mk milj. mk mk
18313: Kehittämisinvestoinnit:
18314:
18315: Helsinki-Tampere, tason nosto 770 385 115 000 000
18316: Tampere-Pori/Rauma, sähköistys 246 241 4000000
18317: Toijala-Turku, sähköistys 150 100 45 000 000
18318: Tuomioja-Raahe, sähköistys 34 4 000000
18319: Oulu-Rovaniemi, sähköistys 251 4 000000
18320: Kulunvalvonnan ratalaitteet 359 199 64 000000
18321: Tasoristeykset pääradoilla 20000000
18322: Talonrakennukset 1000000
18323: Kehittäminen yhteensä 1 810 925 257 000000
18324:
18325: 1999 määräraha 257 000000 ja vuonna 2000 noin 200 milj. mk ja vuonna
18326: 1998 määräraha 278 000000 2001 noin 33 milj. mk.
18327: 1997 tilinpäätös 218 000 000
18328: 1999 määräraha 200 000 000
18329: 78. Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra- 1997 tilinpäätös 85 000 000
18330: kentaminen (siirtomääräraha 3 v)
18331: Momentille myönnetään 200 000 000 mk. 87. (31.58.87) Rataverkon maa-alueiden
18332: Määrärahaa saa käyttää Helsinki-Leppävaa- hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha)
18333: ra kaupunkiradan rakentamisesta valtiolle ai- Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
18334: heutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radan-
18335: Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia si- pidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun
18336: ten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myö- lain mukaista toimintaa varten hankittavien
18337: hempinä vuosina enintään 233 000 000 mk. maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoi-
18338: Se l v i t y s o s a : Hanke tehdään yhteis- mitusmaksusta annetun lain (588/1995) mu-
18339: työssä Helsingin ja Espoon kaupunkien kans- kaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksami-
18340: sa. Hankkeen valtion 518 milj. markan rahoi- seen.
18341: tusosuuteen on myönnetty 85 milj. mk vuoden
18342: 1997 ensimmäisessä lisätalousarviossa. Val- 1999 määräraha 10 000 000
18343: tuudesta valtiolle arvioidaan aiheutuvan meno- 1998 määräraha 6 000 000
18344: 1997 tilinpäätös 753 154
18345:
18346:
18347:
18348: 13 380149M
18349: 336 31.41
18350:
18351: (41.) Ajoneuvohallintokeskus
18352:
18353: Se l v i t y s osa: Luku on siirretty luvuksi 31.20.
18354:
18355:
18356: 50. (31.92) Ilmailulaitos
18357:
18358: 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet
18359: Ilmailulaitoksen tavoitteena on toimialansa ja tehtäviensä mukaisesti huolehtia siitä, että ilmai-
18360: lu on mahdollisimman turvallista, tehokasta, tarkoituksenmukaista ja taloudellista.
18361: Ilmailulaitoksen tulee huolehtia palvelujensa tarjonnasta ja kehittämisestä kannattavan liiketoi-
18362: minnan edellytysten mukaisesti. Palveluiden tarjonnassa ja kehittämisessä on huomioitava asiak-
18363: kaitten, mukaan lukien sotilasilmailu, sekä yhteiskunnan tarpeet. Suomen lentoasemia ja lennon-
18364: varmistusjärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään yhtenä kokonaisuutena ja niitä kehitetään niiden
18365: palvelujen kysyntää vastaavasti. Ensisijaisesti pyritään turvaamaan säännöllisen reittiliikenteen
18366: edellyttämät palvelut.
18367: Ilmailulaitoksen tavoitteena on hyödyntää liiketoiminnassaan lentoasemien läheisyydessä ole-
18368: via laitoksen maa-alueita lentoliikenteen ja yhteiskunnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti
18369: ja pitäen lentoasemien hyvää toimintaa ensisijaisena lähtökohtana.
18370: 2. lnvestointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet
18371: Ilmailulaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 1999 enintään 550 milj. mk. Li-
18372: säksi Ilmailulaitos saa tehdä vuonna 1999 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua
18373: menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 600 milj. mk. Tärkeimmät investointikohteet liit-
18374: tyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman edelleen kehittämiseen sekä lennonvarmistusjärjestelmän
18375: uusinnan loppuunsaattamiseen.
18376: Lisäksi valtioneuvosto saa oikeuttaa Ilmailulaitoksen antamaan vastavakuutta vaatimatta oma-
18377: velkaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä tai 11-
18378: mailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien yhteensä enintään 100 milj.
18379: mk lainojen vakuudeksi.
18380: 3. Lainanotto
18381: Ilmailulaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain (62711987) 8 §:n 2 mo-
18382: mentissa tarkoitettua lainaa enintään 200 milj. mk.
18383: Selvitysosa: Verovapaa myynti poistuu ED-alueelta 1.7.1999, josta aiheutuu Ilmailulai-
18384: tokselle vuosi tasolla noin 40 milj. mk heikennys tulokseen. Ottaen huomioon tämän ja eduskun-
18385: nan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet, valtioneuvosto on talousarvio-
18386: esityksen antamisen yhteydessä asettanut alustavasti Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi 30 milj.
18387: mk vuonna 1999.
18388: Valtio maksaa Ilmailulaitokselle sotilasilmailulle annettavista palveluista erikseen tehtävän
18389: palvelusopimuksen mukaan määräytyvät maksut.
18390: Ilmailulaitoksen viranomaisyksikön lentoturvallisuushallinnon palveluiden hinnoittelussa ote-
18391: taan huomioon liikenneturvallisuuden vaatimukset ja ilmailun edistäminen.
18392: Vuonna 1999 viranomaisyksikön arvioidut tuotot ulkopuolisilta asiakkailta on 4,4 milj. mk ja
18393: viranomaisyksikön arvioidut käyttötoiminnan kulut 20,5 milj. mk. Talouden alijäämä, 16,1 milj.
18394: mk katetaan Ilmailulaitoksen muulla toiminnalla. Tästä summasta noin 3,1 milj. mk on Ilmailu-
18395: laitoksen oman toiminnan viranomaisvalvonnasta aiheutuneita kuluja. Loppuosa, 13 milj. mk, on
18396: yleisiä viranomaistoiminnasta aiheutuneita kuluja, kuten kansainvälinen yhteistyö, normien val-
18397: mistelu, vaaratilanteiden ja rikkomusten tutkinta sekä hallinnolliset tehtävät ja tukipalvelut
18398: 31.50 337
18399:
18400: Liikenneministeriö asettaa viranomaisyksikölle toiminnalliset tavoitteet.
18401: Investointeihin on arvioidun tuloksen toteutuessa tarkoitus käyttää investointiohjelman mukaan
18402: noin 492 milj. mk, joka rahoitetaan tulorahoituksella 288 milj. mk (59%) ja loppuosa pääosin
18403: erikseen eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksin rahalaitoksilta otettavilla luotoilla.
18404: Ilmailulaitos on sopinut pitkäaikaisen rahoituksen järjestämisestä vuosiksi 1998-2000 siten,
18405: että terminaali en välisen keskusosan II vaihe ja Helsinki-Vantaan lentoaseman III kiitotie toteu-
18406: tetaan suunnitelmien mukaisesti.
18407: Lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan ja sen liitännäisinvestointien kokonaiskustannusarvio
18408: on noin 350 milj. mk. Lennonvarmistusjärjestelmästä on otettu käyttöön radioasemaverkosto
18409: vuonna 1997 ja vuoden 1998 lopussa valmistuvat Helsinki-Vantaan ja Rovaniemen lentoaseman
18410: uudet lennonvarmistusjärjestelmät Koko uusinta on valmis vuoden 2001 loppuun mennessä.
18411: Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaan ja kotimaan terminaalien välisen keskusosan I vaihe
18412: valmistui vuonna 1996. Keskusosan II vaiheen rakentaminen aloitettiin vuonna 1997 ja se val-
18413: mistuu aikataulun mukaisesti syksyllä 1999. Keskusosan II vaiheen kustannusarvio on noin 370
18414: milj. mk.
18415: Helsinki-Vantaan lentoaseman III-kiitotien rakentaminen on aloitettu vuonna 1997 ja se on
18416: mahdollista saada valmiiksi aikaisintaan vuoden 2002 aikana. Rakentamisaikataulu määräytyy
18417: lentoliikenteen kysynnän edellyttämällä tavalla.
18418: Helsinki-Vantaan lentoaseman investointien valmistumisen myötä tulee Ilmailulaitoksen in-
18419: vestointiaste laskemaan merkittävästi vuoden 2000 jälkeen.
18420: Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodeksi 1999 on
18421: seuraava:
18422:
18423: milj. mk
18424: Kaluston hankinta ja muu käyttöomaisuus 115
18425: Lentokenttien talonrakennustyöt 181
18426: Lentokenttien maa-alueet ja rakentaminen 196
18427: Yhteensä 492
18428:
18429:
18430:
18431: 1997 1998 1999
18432: Tunnuslukutaulukko toteuma ennakoitu TAE
18433:
18434:
18435: Liikevaihto, milj. mk 977 981 960
18436: -muutos% 15,9 0,4 -2,1
18437: Käyttökate, milj. mk 311 307 282
18438: - käyttökate % liikevaihdosta 32 31,3 29,4
18439: Voitto milj. mk 73 60 30
18440: - voitto % liikevaihdosta 7,5 6,1 3,1
18441: Sijoitetun pääoman tuotto% 3,0 2,6 1,6
18442: Omavaraisuusaste % 85 84 76
18443: Investoinnit % liikevaihdosta 26 48 51
18444: Henkilöstömäärä 1660 1676 1 680
18445: 338 31.51
18446:
18447: (51.) (31.50) Ilmatieteen laitos
18448:
18449: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 31.80 ja sen momentti 21 momentiksi 31.80.21.
18450:
18451:
18452: 52. (31.93) Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
18453:
18454: 41. (31.93.41) Valtionapu eräiden lento- 1999 määräraha 7 000 000
18455: paikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 1998 määräraha 8 000 000
18456: Momentille myönnetään 7 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 11000 000
18457: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
18458: seen muiden kuin Ilmailulaitoksen ylläpitämi- 43. (31.93.43) Korvaus Ilmailulaitokselle
18459: en, lähinnä reitti- ja kevytreittiliikenteen piiris- valmiustehtävistä
18460: sä olevien lentopaikkojen rakenteiden ja lait- Momentille myönnetään 27 200 000 mk.
18461: teiden parantamiseen sekä kenttien ylläpidon Määrärahaa saa käyttää maksuna Ilmailulai-
18462: avustamiseen ja näiden lentopaikkojen raken- tokselle siviili- ja sotilasliikennettä palvelevil-
18463: tamiseen otettujen lainojen kustannuksiin. Yl- le lentoasemille sotilasilmailusta aiheutuvien
18464: läpidon avustamisen edellytyksenä on sään- kiinteiden kustannusten kattamiseksi.
18465: nöllisen reitti- ja kevytreittiliikenteen harjoit- Se l v i t y s osa : Liikenneministeriö kor-
18466: taminen. Momentilta maksetaan lisäksi vaa yhteistoimintalentoasemien pääomakus-
18467: avustuksia pienempien lentopaikkojen raken- tannuksista sotilasilmailulle kohdistetun osuu-
18468: nusinvestointeihin. Määrärahaa saa käyttää den sekä yhteistoimintalentoasemien valmius-
18469: myös lentopaikkojen suunnittelu- ja valvonta- palvelun.
18470: kustannusten avustamiseen.
18471: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- 1999 määräraha 27 200000
18472: tun lain 6 §:n mukainen aluekehitysraha. 1998 määräraha 27 200 000
18473:
18474:
18475: (53.) (31.52) Telehallintokeskus
18476:
18477: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 31.70.
18478:
18479:
18480: (55.) Viestinnän korvaukset ja avustukset
18481:
18482: S e l v i t y s o s a : Luku on siirretty luvuksi 31.72 sekä sen momentit 41 ja 61 momenteiksi
18483: 31.72.42ja 61.
18484:
18485:
18486: (57.) Henkilöliikennepalvelujen osto ja julkisen liikenteen kehittäminen
18487:
18488: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.60 ja sen momentit 34 ja 61 vastaaviksi momen-
18489: teiksi.
18490: 31.58 339
18491:
18492: (58.) Radanpito
18493:
18494: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.40 sekä sen momentit 21, 77 ja 87 vastaaviksi
18495: momenteiksi.
18496:
18497:
18498: 60. (31.57) Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet
18499:
18500: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
18501:
18502: 34. (31.57.34) Valtionapu pääkaupunkiseu- 61. (31.57.61) Joukkoliikenteen palvelujen
18503: dun metrojärjestelmän suunnitteluun ja raken- osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
18504: tamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 477 000 000 mk.
18505: Momentille myönnetään 25 806 000 mk. Määrärahaa saa käyttää luvanvaraista henki-
18506: Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksa- löliikennettä koskevan lain (343/1991) mukai-
18507: miseen Helsingin kaupungille itämetron suun- sesti kannattamattomien junaliikennepalvelu-
18508: nitteluun ja rataosuuden rakentamiseen siten, jen ja muiden joukkoliikennepalvelujen ostoon
18509: että valtion osuus on enintään 150 milj. mk sekä avustuksina seutu- ja kaupunkilippura-
18510: kuitenkin enintään 30 % kustannuksista. hoitukseen ja julkisen liikenteen kehittämi-
18511: Se l v i t y s o s a : Momentille on vuosina seen.
18512: 1989-1998 myönnetty itämetron suunnittelun Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
18513: ja rakentamisen avustamiseen yhteensä mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi-
18514: 124 194 000 mk. Kyseessä on viimeinen avus- tukseen.
18515: tuserä. Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
18516: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
18517: 1999 määräraha 25 806 000 S e l v i t y s osa : Määrärahojen käytön ar-
18518: 1998 määräraha 29000000 vioidaan jakaantuvan seuraavasti:
18519: 1997 tilinpäätös 29 000000
18520: mk
18521:
18522: 42. (31.99.42) Valtionavustus koulutuksesta Kaukoliikenteen ja junien lähiliiken-
18523: Momentille myönnetään 13 000 000 mk. teen palvelut 226 000 000
18524: Alueellisen ja paikallisen liikenteen
18525: Määrärahaa saa käyttää enintään 50 prosen- palvelut 236 000000
18526: tin suuruisten valtionavustusten maksamiseen Kehittämishankkeet 15 000000
18527: rautatie- ja ilmaliikenteen ammattikoulutuk- Yhteensä 477 000000
18528: seen.
18529: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on Liikenneministeriö ostaa ne tarpeelliset kau-
18530: muutettU. Määrärahasta on tarkoitus maksaa koliikennepalvelut, joita ei voida ylläpitää vain
18531: valtionavustusta Ilmailulaitokselle 4 000 000 asiakastuloin. Junaliikenteen rahoituksella tur-
18532: mk ja VR-Yhtymä Oy:lle 9 000 000 mk. vataan junaliikenteen alueellinen kattavuus ra-
18533: taverkolla ja mahdollistetaan YTV-alueen ul-
18534: 1999 määräraha 13 000 000 kopuolisessa Helsingin lähiliikenteessä korke-
18535: 1998 määräraha 23 000000 ampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot
18536: 1997 tilinpäätös 23 000000 antavat mahdollisuuden.
18537: Lääninhallitukset ostavat maaseudun perus-
18538: palveluluonteisen runkoliikenteen, jota ei voi-
18539: da ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla
18540: 340 31.70
18541:
18542: palveluostomaan täydentävät. Kaupungeille ja uudenlaisia säästöjä tuovia liikenteenhoitota-
18543: kunnille, joissa on kaupunkimaista paikallislii- poja ja erityisesti kaupunkiseuduilla joukkolii-
18544: kennettä, lääninhallitukset voivat myöntää val- kenteen osuuden lisäämiseen tähtääviä kehi-
18545: tionapua enintään 50 % palveluostoista sekä tyshankkeita. Lisäksi painopisteinä ovat mat-
18546: kaupunki- ja seutulippusopimuksista aiheutu- kakeskusten ja liikenteen informaatiojärjestel-
18547: vista kustannuksista. Ostoliikenne järjestetään mien kehittäminen sekä joukkoliikenteen laa-
18548: kilpailuttamalla, ellei ole erityisiä syitä suora- dun ja helppokäyttöisyyden parantaminen.
18549: hankintaan.
18550: Avustettavat kehittämishankkeet ovat kau- 1999 määräraha 477 000 000
18551: ko-ja junaliikenteeseen, alueelliseen ja paikal- 1998 määräraha 492 000 000
18552: liseen liikenteeseen sekä laaja-alaisia, valta- 1997 tilinpäätös 467 599 422
18553: kunnallisia julkiseen liikenteeseen liittyviä
18554: hankkeita. Kehittämishankkeissa painotetaan
18555:
18556: 70. (31.52) Telehallintokeskus
18557: Se l v i t y s osa: Televiestinnän yhteiskunnallinen merkitys lisääntyy ja sen osuus bruttokan-
18558: santuotteesta kasvaa. Radiolaitteiden määrä ja sen mukana radiotaajuuksien kysyntä kasvavat
18559: voimakkaasti. Vuonna 1999 tulee käyttöön lähes miljoona uutta radiolähetintä. Uudet telepalve-
18560: lut ja kilpailu lisäävät puhelinverkon uusien numeroalueiden kysyntää ja numerointipäätöksiä nii-
18561: den toteuttamisesta. Telehallintokeskuksen tavoitteena on Suomen radio- ja televiestinnän sekä
18562: postitoiminnan kehittämismahdollisuuksien turvaaminen pitkällä aikavälillä. Telehallintokeskus
18563: seuraa palvelujensa laatua asiakaskyselyn avulla.
18564: Talousarvioesitykseen liittyen liikenneministeriö on alustavasti asettanut Telehallintokeskuk-
18565: selle seuraavat keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999.
18566: Radiohallinto
18567: - Radiohallinto varautuu siihen, että vuosittain käyttöön tulevat uudet radiolähettimet kyetään
18568: sijoittamaan radiotaajuusspektriin.
18569: - Radiotaajuuspäätökset annetaan 20 ja radioluvat 10 työpäivän kuluessa siitä, kun tarvittavat
18570: selvitykset ovat käytettävissä.
18571: -Merenkulun pätevyystodistukset annetaan 15 (ruuhka-aikana 20) työpäivän kuluessa tutkin-
18572: nosta ja radioamatöörien pätevyystodistukset 25 (ruuhka-aikana 30) työpäivässä tutkinnosta.
18573: Telehallinto ja standardointi
18574: - Telehallinto varautuu siihen, että televerkkojen ja telepalvelujen uudet numerointitarpeet
18575: kyetään sijoittamaan kansalliseen numerointisuunnitelmaan.
18576: - Televerkon numerointiakoskevista hakemuksista 80% ratkaistaan 15 työpäivän kuluessa
18577: siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat käytettävissä. Laajakantoisia, periaatteellisia päätöksiä edel-
18578: lyttävät hankkeet ratkaistaan kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat
18579: käytettävissä.
18580: - Teletoimintaa koskevista valituksista 80% ratkaistaan kahden kuukauden kuluessa valituk-
18581: sen tekemisestä.
18582: -Kansainvälisten standardien lausunto- ja äänestyskierrokset hoidetaan annetussa määräajas-
18583: sa.
18584: Radio- ja telehallinnon yhteiset tavoitteet
18585: - Radiolaitteiden ja telepäätelaitteiden tyyppihyväksyntähakemuksista 80% ratkaistaan 15
18586: työpäivän kuluessa siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat käytettävissä.
18587: - Radiolaitteiden ja telepäätelaitteiden markkinointirikkomusten määrä ei kasva. Epäillyt rik-
18588: komukset tutkitaan viikon, kiireelliset tapaukset kahden päivän kuluessa tiedon saamisesta.
18589: 31.70 341
18590:
18591: - Internet-tietoverkon suomalaisia verkkotunnuksia koskevat hakemukset ratkaistaan 10 työ-
18592: päivän kuluessa hakemusten saapumisesta tai tarvittavan lisäselvityksen saamisesta.
18593: Televisiolupapalvelut
18594: - Televisiolupapalveluiden kustannukset suhteessa kerättyihin televisiomaksuihin ovat kor-
18595: keintaan 2,7 %.
18596: - Kampanjoillaja tarkastuksella kerätään vähintään 60 000 uutta television käyttöilmoitusta.
18597: - Vuoden lopussa on vähintään 1 980 000 televisiomaksun maksajaa.
18598: Postihallinto
18599: - Postihallinto kehittää ja ylläpitää postipalvelujen tehokasta, ensisijaisesti sovitteluun perus-
18600: tuvaa, kirjallisten valitusten määrän minimoivaa postipalvelujen käyttäjien oikeusturvaa postin-
18601: jakelua koskevissa valitusasioissa. Valitukset käsitellään välittömästi ja ratkaisut annetaan kirjal-
18602: lisiin valituksiin 1 kuukauden kuluessa tarvittavien selvitysten saannista.
18603: Telehallintokeskuksen menot on otettu huomioon nettobudjetoidulla momentilla 12.31.70.
18604: Maksullisesta toiminnasta kertyvien tulojen määräksi arvioidaan 123 626 000 mk.
18605: Kustannusvastaavuuslaskelmat:
18606:
18607: 1997 1998 1999
18608: toteutunut ennakoitu TAE
18609: TUOTOT
18610: - Radiohallinto 48 493 000 47 460000 48 828 000
18611: - Telehallinto ja standardointi 14 953 000 16 250 000 17 900000
18612: - Televisiolupapalvelut 41 858 000 43 191 000 48 907 000
18613: - Postihallinto 4 265 000 4400000 4 831 000
18614: -Muut 916 000 1 700 000 3 210 000
18615: Tuotot yhteensä 110485 000 113 001 000 123 676 000
18616:
18617: KUSTANNUKSET
18618: - Radiohallinto 44 177 000 47 457 000 48 827 000
18619: - Telehallinto ja standardointi 14 009 000 16184 000 17 887 000
18620: - Televisiolupapalvelut 41 858 000 43 191 000 48 907 000
18621: - Postihallinto 3 348 000 4 399 000 4 831 000
18622: -Muut 916 000 1 700 000 3 210 000
18623: Kustannukset yhteensä 104 308 000 112 931 000 123 662 000
18624:
18625: YLIJÄÄMÄ(+) 1 ALIJÄÄMÄ(-)
18626: - Radiohallinto 4 316 000 3 000 1000
18627: - Telehallinto ja standardointi 944 000 66000 13 000
18628: - Televisiolupapalvelut 0 0 0
18629: - Postihallinto 917 000 1000 0
18630: -Muut 0 0 0
18631: Ylijäämä/alijäämä yhteensä 6 177 000 70000 14000
18632:
18633: KUSTANNUSVASTAAVUUS %
18634: - Radiohallinto 109,8 100,0 100,0
18635: - Telehallinto ja standardointi 106,7 100,4 100,1
18636: - Televisiolupapalvelut 100,0 100,0 100,0
18637: - Postihallinto 127,4 100,0 100,0
18638: -Muut 100,0 100,0 100,0
18639: Kustannusvastaavuus % yhteensä 105,9 100,1 100,0
18640: 342 31.72
18641:
18642: 72. (31.55) Viestinnän korvaukset ja avustukset
18643:
18644: 42. (31.55.41) Sanomalehdistön tuki 61. (31.55.61) Poikkeusolojen viestintäjär-
18645: Momentille myönnetään 70 000 000 mk. jestelyistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha
18646: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston 3 v)
18647: erikseen määräämin ehdoin puolueille lehdis- Momentille myönnetään 10 000 000 mk.
18648: tön ja sitä vastaavan sähköisen julkaisutoimin- Määrärahasta saa käyttää poikkeusolojen va-
18649: nan tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakun- raverkon sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien
18650: nalle tiedotustoiminnan tukemiseen samojen vara- ja erityisyhteyksien suunnitteluun, ra-
18651: jakoperusteiden mukaan kuin puoluelain 9 kentamiseen ja ylläpitoon sekä järjestelmien
18652: §:ssä tarkoitettu avustus. tehostetusta suojaamisesta, ylläpidosta ja ke-
18653: S e l v i t y s o s a : Määräraha ehdotetaan hittämisestä aiheutuvien korvausten maksami-
18654: muutettavaksi kokonaisuudessaan parlamen- seen.
18655: taarisin perustein maksettavaksi. Se l v i t y s o s a : V arautumiskustannuksiin
18656: sisältyvät liikenneministeriön määrittelemät,
18657: 1999 määräraha 70 000 000 valtakunnallisten tieto- ja viestintäjärjestelmi-
18658: 1998 määräraha 75 000000 en toiminnan varmistamiseen liittyvät hankin-
18659: 1997 tilinpäätös 75 000000 nat.
18660:
18661: 1999 määräraha 10 000 000
18662: 1998 määräraha 5 000 000
18663: 1997 tilinpäätös 5 000 000
18664:
18665: 80. (31.50) Ilmatieteen laitos
18666: Selvitysosa: limatieteen laitos on monitoimialainen palvelu- ja tutkimuslaitos, joka tuot-
18667: taa tietoa ilmakehän tilasta yleisen turvallisuuden edistämiseksi sekä elinkeinoelämän ja yleisön
18668: tarpeita varten. Laitos mittaa ilmakehän fysikaalista tilaa, kemiallista koostumusta, sähkömag-
18669: neettisia ilmiöitä sekä magneettikentän voimakkuutta sekä tuottaa perus- ja kaupallisina palvelui-
18670: na tietoa ilmakehän entisestä, nykyisestä ja tulevasta tilasta. Laitos tekee tutkimusta meteorolo-
18671: gian, ilmanlaadun, avaruusfysiikan ja geomagnetismin alueilla sekä osallistuu kansainväliseen
18672: yhteistyöhön sekä operatiivisen toiminnan että tutkimuksen alalla.
18673: Liikenneministeriö on alustavasti asettanut Ilmatieteen laitokselle seuraavat tulostavoitteet
18674: vuodelle 1999:
18675: - liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen palvelun tulot kasvavat seitsemällä prosentilla
18676: ja maksullisen toiminnan kokonaistulot viidellä prosentilla,
18677: -liiketaloudellisesti hinnoiteltu maksullinen palvelu tuottaa 1,7 %:n ylijäämänjajulkisoikeu-
18678: dellisten suoritteiden tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia,
18679: - aluepalvelujen kannattavuutta parannetaan tuotantotoimintaa keskittämällä ja automaatiota-
18680: soa nostamalla,
18681: -tuotteiden laatutaso pidetään käyttöön otetun uuden mittausjärjestelmän mukaisesti seuraa-
18682: villa tasoilla:
18683: - lämpötilaennusteiden tulee olla oikein 80 %:sesti yhden vuorokauden ennusteiden ja
18684: 72 %:sesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta (v. 1997: 80% ja 70 %)
18685: - sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennus-
18686: teissa 83% ja kahden vuorokauden ennusteissa 78% (v. 1997: 81 %ja 73 %)
18687: 31.80 343
18688:
18689: -kovan tuulen (yli 14 m/s) varoitusten tulee Suomen merialueiden osalta olla yhden vuo-
18690: rokauden ennusteissa oikeita 78 % tapauksista ja väärien varoitusten osuus ei saa ylittää 22 %.
18691: Vastaavasti kahden vuorokauden ennusteissa varoitusten tulee olla oikeita 70% tapauksista ja
18692: väärien varoitusten osuus ei saa ylittää 30 %.
18693: - tutkimusohjelmat tuottavat useita yliopistollisia jatkotutkintoja ja vähintään 100 kansainvä-
18694: lisesti ennakkotarkastettua artikkelia,
18695: - havaintoautomaatio toteutetaan vähintään 15 havaintoasemalla ja järjestelmien käytettävyys
18696: pidetään keskimäärin 98 %:n tasolla. Havaintotuotteiden yksikkökustannukset alenevat lähesty-
18697: en eurooppalaista keskitasoa,
18698: - tietojärjestelmien ja ohjelmistojen toiminta vuonna 2000 ja sen jälkeen varmistetaan.
18699: Ulkopuolista rahoitusta arvioidaan olevan käytössä n. 9,3 milj. mk pääosin projektiluonteisia
18700: tutkimuksia varten.
18701: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma:
18702:
18703: 1997 1998 1999
18704: toteutunut ennakoitu TAE
18705: TUOTOT
18706: - Erityispalvelut maapuolustukselle, pelas-
18707: tustoimene ja ympäristönsuojeluviranomaisil-
18708: le 2 368 509 2400 000 2 600 000
18709: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 44 250 281 44 600 000 48 000 000
18710: - Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten
18711: tulot 8 061 168 9 600000 8 800 000
18712: Tuotot yhteensä 54 679 958 56600 000 59400 000
18713:
18714: KUSTANNUKSET
18715: - Erityispalvelut maanpuolustukselle, pe-
18716: lastustoimelle ja ympäristönsuojeluviran-
18717: omaisille 2 549 427 2400 000 2 600000
18718: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 43 549 065 44 050000 47 184 000
18719: - Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten
18720: tuloilla rahoitettavat kustannukset 8 061 168 9 600000 8 800 000
18721: Kustannukset yhteensä 54 159 660 56 050 000 58 584 000
18722:
18723: YLIJÄÄMÄ(+) 1 ALIJÄÄMÄ(-)
18724: - Erityispalvelut maanpuolustukselle, pe-
18725: lastustoimelle ja ympäristönsuojeluviran-
18726: omaisille -180 918 0 0
18727: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 701 216 550000 816 000
18728: - Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset 0 0 0
18729: Ylijäämä/alijäämä yhteensä 520 298 550000 816 000
18730:
18731: KUSTANNUSVASTAAVUUS%
18732: - Erityispalvelut maan puolustukselle, pe-
18733: lastustoimelle ja ympäristönsuojeluviran-
18734: omaisille 93 100 100
18735: - Sää- ja muut kaupalliset palvelut 102 101 102
18736: - Yhteisrahoitteiset sopimustutkimukset 100 100 100
18737: Kustannusvastaavuus % yhteensä 101 lÖI 101
18738: 344 31.81
18739:
18740: 21. (31.50.21) Toimintamenot (siirtomäärä- ovat Teknologian kehittämiskeskus, Sodanky-
18741: raha 2 v) län kunta ja Tielaitos.
18742: Momentille myönnetään nettomäärärahaa
18743: Menojen ja tulojen erittely: mk
18744: 142 500 000 mk.
18745: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- Bruttomenot 202 300000
18746: mien tutkimushankkeiden rahoitukseen ja pal- Maksullisen toiminnan erillisme-
18747: velusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perus- not 40 620000
18748: tein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Il- Muut toimintamenot 161 680 000
18749: matieteen laitos saa osallistua 5 000 000 Bruttotulot 59 800000
18750: Maksullisen toiminnan tulot 59 400000
18751: markalla säätutkan hankintaan.
18752: - Julkisoikeudelliset suoritteet 2 600000
18753: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- - Liiketaloudelliset suoritteet 48 000000
18754: sa on otettu huomioon maksullisen toiminnan - Yhteisrahoitteiset sopimustutki-
18755: ja muiden tulojen nettobudjetointi, kansainvä- mukset 8 800000
18756: listen järjestöjen jäsenmaksujen muutoksena Muut tulot 400000
18757: 1 000 000 mk, kansainväliseen arviointiin pe- Nettomenot 142 500000
18758: rustuen tutkimustoiminnan tehostamiseksi
18759: 1 000 000 mk ja säätutkaverkon hankinnasta 1999 määräraha 142 500 000
18760: 2 500 000 mk. Loppuosa 2 500 000 mk säätut- 1998 määräraha 134 110 000
18761: kan hankintamenosta maksetaan vuonna 2000. 1998 lisämääräraha 2 220 000
18762: Säätutkan hankinnan kokonaiskustannukset 1997 tilinpäätös 133 000 000
18763: ovat 8 000 000 mk, josta Ilmatieteen laitoksen
18764: osuus on 5 000 000 mk ja muita rahoittajia
18765:
18766:
18767:
18768: 81. (31.31) Merentutkimuslaitos
18769:
18770: Se l v i t y s osa : Merentutkimuslaitos on kansallinen merentutkimuksen keskus, joka tekee
18771: meren perustutkimusta ja soveltaa tutkimusten tuloksia merenkulun ja sen turvallisuuden, ympä-
18772: ristön tilan selvitysten ja muun käytännön elämän tarpeita varten. Laitoksen toiminta kohdistuu
18773: ensisijaisesti Itämeren, mutta myös muiden kylmien merien luonnontieteelliseen tutkimukseen.
18774: Merentutkimuslaitos ylläpitää tutkimus- ja palvelutoimintaa meren liikkeiden ja jääpeitteen sekä
18775: lämpötalouden tutkimus alueella, globaalisen muutoksen, ainetaseiden, Itämeren ja kylmien me-
18776: rien ekologian tutkimusalueilla sekä palvelututkimuksen alueella.
18777: Liikenneministeriö on alustavasti asettanut Merentutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet
18778: vuodelle 1999:
18779: Palvelutoiminta
18780: Palvelutoimintaa ylläpidetään ja kehitetään meriliikenteen ja ympäristön seurannan tarpeiden
18781: mukaisesti. Erityisesti parannetaan kaukokartoituksen ja mallien sovellutuksia ja tiedonkulkujär-
18782: jestelmien käyttöä.
18783: -Itämeren jääpeitteen seurantaan käytettävän RADARSAT-tutkasatelliitin kuvien lähetystek-
18784: niikkaa jäänmurtajille parannetaan muuta viestiliikennettä häiritsemättömiksi.
18785: - Pohjoisen Itämeren sekä Selkämeren aallokon ja kaikkien rannikkoalueiden vedenkorkeu-
18786: den tiedotuspalvelu toteutetaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa samalla palveluiden
18787: varmuutta ja ennusteiden osuvuutta kehittäen.
18788: - Automaatioon perustuvia seurantajärjestelmiä, mm. leväkukinnot, kehitetään kauppalaivoil-
18789: la ja täydentämällä Selkämeren havaintopoijua ympäristön tilaa mittaavin anturein.
18790: 31.81 345
18791:
18792: Tutkimustoiminta
18793: Tutkimustoiminta keskittyy Itämeren ja kylmien merien tutkimukseen. Tutkimuksen painoalu-
18794: eina ovat jää- ja kaukokartoitustutkimus, meri-ilmakehä-mallien kehittäminen, ekosysteemimal-
18795: lien kehittäminen ja globaalimuutoksen meriympäristöön aiheuttamien muutosten tutkimus. Tut-
18796: kimustoimintaa kehitetään myös yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa
18797: useiden kansainvälisten hankkeiden yhteydessä.
18798: -Jää- ja kaukokartoitustutkimusta kehitetään sekä toteutetaan meri-ilmakehämallien kytkentä
18799: Ilmatieteen laitoksen kanssa.
18800: - Globaalimuutosten tutkimuksen painoalueena ovat Itämeren, polaarimerienja pohjoisen At-
18801: lantin kansainväliset yhteistutkimukset ja erityisesti pitkäaikaisten fysikaalisten muutosten ja nii-
18802: den syiden selvittäminen. Itämeren osalta on tutkimuskohteena erityisesti jääolot ja vedenkorke-
18803: usvaihtelut Uusina tutkimuskohteina ovat mm. geenitekniikan soveltaminen biodiversiteettitut-
18804: kimuksessa sekä vieraiden eliölajien sopeutumisen tutkimukset.
18805:
18806: 21. (31.31.21 ja 28) Toimintamenot (siirto- Maksullisen toiminnan tulot
18807: määräraha 2 v) - liiketaloudelliset suoritteet 1550 000
18808: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Muut tulot 120 000
18809: EU:n rahoitusosuus 2500000
18810: 34 924 000 mk.
18811: Nettomenot 34 924 000
18812: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
18813: mien tutkimushankkeiden rahoitukseen. 1999 määräraha 34 924 000
18814: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
18815: 1998 määräraha 35 387 000
18816: sa on otettu huomioon lisäyksenä 178 000 mk
18817: 1998 lisämääräraha 630 000
18818: yhden tukityöllistetyn hoitamien tehtävien va-
18819: kinaistamiseksi siirtona momentilta 34.06.02. 1997 tilinpäätös 36 898 720
18820: Lisäksi on otettu huomioon nettobudjetoitavi-
18821: na maksullisen toiminnan tuloina tutkimuspal- 22. (31.31.22) Etelämanner-toiminta (siirto-
18822: veluiden myynnistä saatavat tulot ja kyseisen määräraha 3 v)
18823: toiminnan menot, muut tulot ja laitoksen kan- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
18824: sainväliseen arviointiin perustuen tutkimustoi- Määrärahaa saa käyttää Etelä-Manner-toi-
18825: minnan tehostamiseksi 400 000 mk sekä lisä- minnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.
18826: yksenä 200 000 mk merenkulun turvallisuuden Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henki-
18827: parantamiseen liittyvän tutkimuksen johdosta. lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami-
18828: seen.
18829: Menojen ja tulojen erittely: mk
18830: Bruttomenot 39 094 000 1999 määräraha 5 000 000
18831: Maksullisen toiminnan erillismenot 1400000 1998 määräraha 5 000 000
18832: Muut toimintamenot 37 694 000
18833: Bruttotulot 4 170 000
18834: 346 31.92
18835:
18836: (92.) Ilmailulaitos
18837:
18838: Se l v i t y s osa : Luku on siirretty luvuksi 31.50.
18839:
18840:
18841: (93.) Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut
18842:
18843: Se l v i t y s o s a : Luku on siirretty luvuksi 31.52 sekä sen momentit 41 ja 43 vastaaviksi mo-
18844: menteiksi.
18845:
18846:
18847: (96.) Raskone
18848:
18849: Se l v i t y s osa : Viitaten hallituksen esitykseen laiksi Raskoneen yhtiöittämisestä 1.1.1999
18850: alkaen luku on poistettu talousarviosta.
18851:
18852:
18853: 99. Liikenneministeriön hallinnonalan muut menot
18854:
18855: (22.) Tutkimus ja kehittäminen (siirtomäärä- 1999 määräraha 4 650 000
18856: raha 3 v) 1998 määräraha 4 650000
18857: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo- 1997 tilinpäätös 4 650 000
18858: mentiksi 31.01.22.
18859: (42.) Korvaus koulutuksesta
18860: 40. Eräät valtionavut Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
18861: Momentille myönnetään 4 650 000 mk. mentiksi 31.60.42.
18862: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
18863: seen liikennealan yhteisöjen toiminnan tuke- 45. Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan
18864: miseen ja liikennealan museotoiminnan raken- avustaminen (siirtomääräraha 3 v)
18865: nushankkeisiin ja muihin kehittämisinvestoin- Momentille myönnetään 2 000 000 mk.
18866: teihin. Määrärahaa saa käyttää Suomen lähialueyh-
18867: Se l v i t y s o s a : Momentin määräraha on teistyöstä aiheutuvien kulutusmenojen maksa-
18868: tarkoitus käyttää seuraavasti: miseen.
18869: mk
18870: Liikennealan museoiden rakentami-
18871: 1999 määräraha 2000 000
18872: sen tukemiseen 3 000000 1998 määräraha 4 000 000
18873: Viestintäyhteisöjen toimintatuki 300000 1997 tilinpäätös 4 000 000
18874: Suomen Ilmailuliitto ry:n toimintatu-
18875: ki 1150 000 (50.) Valtionapu yksityisten teiden kunnossa-
18876: Muiden liikenneyhteisöjen ja toimin- pitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)
18877: nan tuki 200000
18878: Yhteensä 4 650000 S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
18879: mentiksi 31.25.50.
18880: 347
18881:
18882:
18883:
18884:
18885: Pääluokka 32
18886: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
18887:
18888:
18889: Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977)
18890: 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 %. Uusia turva-
18891: varastointilainoja saa hyväksyä vuonna 1999 enintään 50 000 000 mk.
18892: Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastointiavustuksia saa vuonna 1999 myöntää
18893: enintään 200 000 mk.
18894: Selvitysosa: Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
18895: 5 400 henkilötyövuotta.
18896: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan talousarvioesityksen lukujaottelu on muutettu
18897: vastaamaan ministeriön tulosalueita. Samalla ministeriön alustavasti asettamien tulostavoitteiden
18898: esittämistä on selkeytetty. Pääluokkaperusteluissa esitetään koko hallinnonalan tulostavoitteet,
18899: lukuperusteluissa kunkin politiikkalohkon tulostavoitteet ja momenttiperusteluissa virastojen ja
18900: laitosten sekä kunkin tehtävän tulostavoitteet Muutoksella on pyritty selkeyttämään talousarvion
18901: luettavuutta.
18902: Hallitusohjelman kaksi keskeistä tavoitetta, työllisyyden parantaminen ja valtion menojen vä-
18903: hentäminen korostavat yritysten yleisten toimintaedellytysten luomisen merkitystä. Elinkeinopo-
18904: litiikan tulee keskittyä toimenpiteisiin, jotka edistävät markkinoiden tehokasta toimintaa ja yri-
18905: tysten välistä kilpailua, poistavat kilpailua vääristäviä tekijöitä ja kilpailun esteitä ottaen huomi-
18906: oon myös kuluttajanäkökohdat
18907: Elinkeinopoliittisessa selonteossa palveluelinkeinojen kehittäminen nostettiin teollisuuden ja
18908: alkutuotannon kehittämisen kanssa tasaveroiseen asemaan. Elinkeinoelämän tarpeisiin liittyvät
18909: palvelut ovat kasvattaneet työllisyysosuuttaan. Nämä palvelut ovat merkittäviltä osin vastanneet
18910: viime aikojen työllisyyden kasvusta. Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii elinkeinopoliitti-
18911: sia toimenpiteitä valmisteltaessa aina siitä, että toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat myös pal-
18912: velualoihin. Palveluja koskeva linjaus näkyy kauppa- ja teollisuusministeriön osalta vuoden 1999
18913: talousarvioesityksessä aikaisempaa selvemmin sekä määrärahoissa että momenttiperusteluissa.
18914: Energiapoliittisessa selonteossa, josta eduskunta antoi lokakuussa 1997 myönteisen lausunnon,
18915: asetettiin energiapolitiikan päämääräksi luoda taloudellisia ohjauskeinoja ja markkinatalouden
18916: mekanismeja käyttäen talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saatavuus
18917: on turvattu, sen hinta on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt Suomen kansainväliset si-
18918: toumukset täyttäviä. Päämääränä on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa
18919: käyttävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista.
18920: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista jatketaan yhtiökohtaisesti ja markkinaehtoisesti.
18921: Myyntituloja kohdennetaan ensisijassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan ottaen huomioon pk-
18922: sektorin tarpeet ja mahdollisuudet. T &k-toiminnan myöntämisvaltuuden ja maksatusmääräraho-
18923: jen lisäykset perustuvat hallituksen vuonna 1996 tekemään päätökseen tutkimusmäärärahojen
18924: 348 32.
18925:
18926: kasvusta vuosina 1996-1999. Teknologiapolitiikka onkin ministeriön keskeisimpiä painopisteitä
18927: vuonna 1999. Edellä olevaan liittyen on myös tärkeää osaamiskeskusten toiminnan turvaaminen.
18928: Osaamiskeskukset tukeutuvat toiminnassaan alueen korkeakoulu-, tutkimuslaitos- ja teknologia-
18929: keskusrakenteeseen ja vaikuttavat alueelliseen kehittämiseen innovaatiotoiminnan vahvistami-
18930: seksi. Osaamiskeskuksilla on myös vahvat yhteydet alueen yritystoimintaan, mitä jatkossa on tar-
18931: koitus entisestään vahvistaa.
18932: Laki yritystuen yleisistä ehdoista tuli voimaan vuoden 1998 alusta. Tämä yritystukien puitelaki
18933: on keskeinen osa hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua yritystukien uudistamista. Laki asettaa
18934: yritystuille yhtenäiset periaatteet, edellyttää tukiohjelmilta määräaikaisuutta ja velvoittaa selvit-
18935: tämään kaikkien tukiohjelmien vaikuttavuuden sekä määrää tukien valvonnasta. Laki edellyttää
18936: lisäksi, että yritystuet kohdennetaan ensisijaisesti yritysten aineettomaan kehittämiseen. Yritys-
18937: tukien yhteensovittamista tehostetaan muun muassa työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintoja
18938: kehittämällä. Yritystukien vastikkeellisuutta myös lisätään.
18939: Kuluttajahallinnon uudistamista jatketaan yhdistämällä vuoden 1999 talousarvioesityksessä
18940: kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toiminnot.
18941: Yritysten rahoituspalveluita, etenkin vientitakuiden alueellista jakelua, parannetaan muodosta-
18942: malla Kera Oyj:stä ja Valtiontakuukeskuksesta uusi valtion erityisrahoitusyhtiö. Toiminnoissa
18943: pyritään itsekannattavuuteen ja läpinäkyvyyteen.
18944: Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 1999 tulosalueet, joita vastaavat luvut ehdotetaan ta-
18945: lousarvioon, ovat:
18946: 1. hallinto
18947: 2. teknologiapolitiikka
18948: 3. yrittäjyys- ja pk-politiikka
18949: 4. kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
18950: 5. kansainvälistyminen ja markkinointi
18951: 6. energiapolitiikka
18952: 7. erityisrahoitus
18953: 8. rakennepolitiikka
18954: Hallinnonalan keskeiset tulostavoitteet vuodelle 1999:
18955: - elinkeinoelämän reaalisen kilpailukyvyn parantaminen ja sitä kautta kestävän työllisyyden
18956: lisääminen
18957: - myötävaikuttaa suotoisaan talous- ja työllisyyskehitykseen mm. elinkeinopoliittisen selon-
18958: teon mukaisin toimenpitein
18959: - lisätä teollisuuden ja palvelusektorin toimeliaisuutta
18960: -parantaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä ja helpottaa erityisesti pk-yritysten kansain-
18961: välistymistä
18962: -edistää teknologista tutkimus- ja kehitystyötä sekä laatutoimintaa ja teknistä turvallisuutta
18963: - edistää markkinoiden toimivuutta kuluttajanäkökohdat huomioon ottaen
18964: - edistää energian säästöä ja uusiutuvan energian käyttöä sekä energiajärjestelmän kilpailu-,
18965: ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia
18966: - työvoima- ja elinkeinokeskusten joustava ja tehokas toiminta.
18967: 32.01 349
18968:
18969: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle on vuodelle 1999 ehdotettu EU-rakennerahas-
18970: tohankk:eisiin osallistumista varten kansallista rahoitusta 374,5 milj. mk seuraavasti:
18971:
18972: Alue- Sosiaali- Maatalouden
18973: kehitys- rahasto ohjaus-
18974: rahasto ja tuki-
18975: rahasto Yhteensä
18976:
18977: 32.10.22 1,8 31,6 0,1 33,5
18978: 32.20.27 25,0 5,0 30,0
18979: 32.20.40 45,0 5,0 50,0
18980: 32.30.45 190,0 190,0
18981: 32.30.47 2,0 2,0
18982: 32.50.40 30,0 5,0 35,0
18983: 32.60.40 14,0 14,0
18984: 32.80.43 20,0 20,0
18985: Yhteensä 305,8 48,6 20,1 374,5
18986:
18987: Vastaava EU:lta saatava rahoitus on budjetoitu työministeriön, sisäasiainministeriön sekä maa-
18988: ja metsätalousministeriön pääluokk:iin.
18989:
18990:
18991:
18992:
18993: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
18994: V. 1997 V. 1998 V. 1999
18995: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
18996: 1000mk lOOOmk 1000mk ±1000mk ±%
18997: 10. Hallinto 479 830 461 659 531 699 + 70040 + 15
18998: 20. Teknologiapolitiikka 2 202 368 2 410 244 2 572 169 + 161 925 + 7
18999: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka 387 709 386 300 272 000 - 114 300 - 30
19000: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka 79145 79456 82473 + 3 017 + 4
19001: 50. Kansainvälistyminen ja markki-
19002: nointi 403 285 422000 422 311 + 311 + 0
19003: 60. Energiapolitiikka 96196 97000 87 911 9089 9
19004: 70. Erityisrahoitus 547 389 396 300 353 700 - 42 600 - 11
19005: 80. Rakennepolitiikka 370 103 312 050 197 005 - 115 045 - 37
19006: Yhteensä 4 566 025 4 565 009 4 519 268 - 45741 1
19007:
19008:
19009:
19010: (01.) Kauppa- ja teollisuusministeriö
19011:
19012: Se l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 21, 22, 66 ja 92 on otettu
19013: huomioon luvun 32.10 laskelmissa.
19014: 350 32.03
19015:
19016: (03.) Työvoima- ja elinkeinokeskukset
19017:
19018: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
19019: 32.10.22.
19020:
19021:
19022: 10. Hallinto
19023:
19024: Selvitysosa: Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ja vaikuttaa elinkeinopolitiikan
19025: asiantuntijana talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ministeriö kehittää ja tukee elinkeinoelämän ja
19026: yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä.
19027: Edellä olevan toteuttamiseksi ministeriö parantaa markkinoiden toimintaa karsimalla elinkei-
19028: noelämän tarpeetonta sääntelyä ja tukia, tukemalla tutkimusta ja kehitystä sekä yritysten kansain-
19029: välistymistä ja tehostamalla rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Ministeriö toteuttaa näitä toimen-
19030: piteitä muun muassa kehittämällä ministeriön roolia asiantuntijaorganisaationa konserniesikun-
19031: nan suuntaan sekä tehostamalla hallinnonalansa tulosohjausta ja arviointityötä.
19032: Vuoden 1999 talousarvioesitystä valmisteltaessa ministeriön tutkimus-, selvitys- ja kehittämis-
19033: toiminnan määrärahat on yhdistetty yhdelle momentille. Tavoitteena on, että ministeriön tutki-
19034: mus-, selvitys- ja kehittämistoiminta on kaikilta osin hallinnonalan tavoitteisiin tähtäävää ja nii-
19035: den toteutusta tukevaa sekä täyttää yleiset tietotarpeet kauppa- ja teollisuusministeriön toimialu-
19036: eella elinkeinotoiminnan kehittämiseksi.
19037:
19038: Hallinto -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti ( 1000 mk):
19039:
19040: 1997 1998 1999
19041: TP TA TAE
19042: 21. Kauppa- ja teollisuusministeriön
19043: toimintamenot 113 600 112 225 123 092
19044: 22. Työvoima- ja elinkeinokeskus-
19045: ten toimintamenot 129 265 134 700 194 024
19046: 23. Patentti- ja rekisterihallituksen
19047: toimintamenot 6200 6 314 6739
19048: 24. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä
19049: tutkimus-, selvitys- ja kehittä-
19050: mistoiminta 119 110 96 850 96 839
19051: 66. Kansainvälisten järjestöjen jä-
19052: senmaksut ja rahoitusosuudet 44549 47090 46525
19053: 92. Korvaus valtion ydinjätehuolto-
19054: rahastolle 67046 64400 64400
19055: 95. Maanomistajien osuus puolus-
19056: tusmaksuista 60 80 80
19057: Yhteensä 479 830 461659 531699
19058:
19059: Työvoima- ja elinkeinokeskukset
19060: Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan kehittämiseksi TE-keskusten toimintamenot on
19061: yhdistetty palkkausmenoja lukuunottamatta kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokkaan mo-
19062: mentille 32.10.22, jonka momenttiperusteluissa esitetään TE-keskusten ja yritysosastojen tulos-
19063: tavoitteet. TE-keskusten maaseutuosastojen palkkausmenot on budjetoitu momentille 30.01.23 ja
19064: 32.10 351
19065:
19066: työvoimaosastojen palkkausmenot momentille 34.06.21. Näiden osastojen tulostavoitteita on esi-
19067: tetty maa- ja metsätalousministeriön ja työministeriön hallinnonalojen pääluokissa.
19068: Työvoima- ja elinkeinokeskusten tehtävänä on vahvistaa työ-, elinkeino- ja maaseutupolitiikan
19069: tuloksellisuutta aluetasolla yhdensuuntaistamaila eri hallinnonalojen toimintaa. Keskusten toi-
19070: minta painottuu yrittäjyyden edistämiseen, erityisesti pk- ja palvelualojen yritysten toimintaedel-
19071: lytysten parantamiseen, yritysten teknologisen uudistumisen tukemiseen, kansainvälistymisen
19072: edistämiseen, elinkeinorakenteen monipuolistamiseen sekä työmarkkinoiden toimivuuden, työl-
19073: lisyyden ja työvoiman osaamistason parantamiseen työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti. Lisäksi
19074: keskusten tehtävänä on edistää maaseudun kehittämistä ja toimeenpanna Euroopan Unionin yh-
19075: teistä maatalous- ja kalastuspolitiikkaa sekä toteuttaa rakennerahastopolitiikkaa.
19076: TE-keskusten toiminnassa vuonna 1999 painottuvat asiakaspalvelun kehittäminen yrityspalve-
19077: lupisteissä, uusien palvelujen kehittäminen sekä toimintaedellytysten parantaminen.
19078: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa keskusten yleishallinnollisesta ohjauksesta ja valvon-
19079: nasta. Keskukset toimivat eri hallinnonalojen tehtäviä hoitaessaan asianomaisen ministeriön tai
19080: viraston ohjauksessa ja valvonnassa. TE-keskuksia koskevan asetuksen mukaan asianomaiset mi-
19081: nisteriöt valmistelevat keskusten tulosohjausta ja toiminnan kehittämistä koskevia asioita sekä
19082: käsittelevät yhteisesti keskusten tulossuunnitelmaa ja vuotuisten toimintamenomäärärahojen ja-
19083: koa.
19084: TE-keskusten yhteiset tulosalueet ovat:
19085: - uusien työpaikkojen luominen sekä yrittäjyyden edistäminen
19086: -toimivien yritysten ja niiden henkilöstön kehittäminen sekä elinkelpoisten työpaikkojen säi-
19087: lyttäminen
19088: - alueelliseen elinkeino-, työ- ja koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen
19089: - työvoima- ja elinkeinokeskusten toimivuuden edistäminen.
19090: Yhteisille tulosalueille sisällytetään ne työ-, elinkeino- ja maaseutupoliittiset hankkeet ja muu
19091: toiminta, joiden tuloksellisuutta keskusten eri osastojen ja ministeriöiden yhteistoiminnalla voi-
19092: daan parantaa. Yhteisten tulosalueiden lisäksi kullakin osastolla on omat tulosalueensa, joiden to-
19093: teutumisesta kukin osasto vastaa itse.
19094: TE-keskukset laativat edelleen oman alueensa erityispiirteet huomioon ottavat elinkeino-, työ-
19095: ja maaseutupoliittiset toimintastrategiansa ja tulossuunnitelmansa, jotka sisältävät myös konk-
19096: reettiset tulostavoite- ja resurssiehdotukset Tavoitteena on, että keskusten toiminnan arvioimi-
19097: seksi yhteisillä tulosalueilla keskuksilla on yhtenäinen ohjaus- ja seurantajärjestelmä. TE-kes-
19098: kuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot vuoden 1999 aikana.
19099: Patentti- ja rekisterihallitus
19100: Patentti- ja rekisterihallituksen osalta huolehditaan erityisesti viraston valmiuksista vastata eu-
19101: rooppalaiseen ja kansainväliseen kilpailuun teollisoikeuksien alalla sekä kehitetään yritys- ja yh-
19102: teisörekisterin toimintoja asiakaslähtöisesti. Yksityiskohtaisemmat tulostavoitteet on esitetty vi-
19103: raston toimintamenojen selvitysosassa.
19104:
19105: 21. (32.01.21) Kauppa- ja teollisuusministe- Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
19106: riön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) muutettu. Talousarvioesityksen valmisteluun
19107: Momentille myönnetään 123 092 000 mk. liittyen kauppa- ja teollisuushallinnolle on ase-
19108: Määrärahasta saa käyttää enintään 100 000 tettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
19109: mk kuluttajatiedon julkistamispalkintoa var- - kehitetään ministeriötä nopeasti reagoi-
19110: ten. vaksi asiantuntijaorganisaatioksi mm. ministe-
19111: Kauppa- ja teollisuusministeriöön peruste- riön arvioinnin tuloksia toteuttamalla
19112: taan kehitysjohtajan virka (A30).
19113: 352 32.10
19114:
19115: - tehostetaan ministeriön palveluroolia 1999 määräraha 123 092 000
19116: sekä työvoima- ja elinkeinokeskusten toimi- 1998 määräraha 112 225 000
19117: vuutta 1998lisämääräraha 1 945 000
19118: -jatketaan hallinnonalan arvioutihankkeita 1997 tilinpäätös 113 600 000
19119: ja toteutetaan arviointiraporttien suosituksia
19120: - kehitetään ministeriön ja hallinnonalan 22. (32.03.21) Työvoima- ja elinkeinokes-
19121: tulosohjausta sekä parannetaan lainvalmiste-
19122: kusten toimintamenot (osa EU) (siirtomäärära-
19123: lun laatua.
19124: Ministeriö on arvioittanut suurimman osan ha2 v)
19125: hallinnonalansa virastoista ja laitoksista. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19126: Luonnollisena jatkeena ohjelmalle on ollut mi- 194 024 000 mk.
19127: nisteriöön itseensä kohdistuva arviointi. Mi- Määrärahaa saa käyttää TE-keskusten toi-
19128: nisteriön arviointi valmistui elokuussa 1998. mintamenojen maksamiseen lukuunottamatta
19129: Arviointi kohdistui ennen kaikkea ministeriön maaseutuosastojen ja työvoimaosastojen palk-
19130: organisaation toimivuuteen; miten toimiva kausmenoja. Määrärahaa saa käyttää myös eu-
19131: kauppa- ja teollisuusministeriön organisaatio roneuvontakeskuksista, yrityspalvelupisteistä,
19132: on ottaen huomioon sen vastuut yhteiskunnas- vientiasiamiestoiminnasta, Tekesin EU:n hy-
19133: sa. Kauppa- ja teollisuusministeriö ottaa orga- väksymistä hankkeista ja toimialajärjestelmäs-
19134: nisaatiota kehittäessään huomioon arvioinnin tä aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi
19135: suositukset. määrärahaa saa käyttää myös TE-keskusten
19136: Kuluttajavirastosta annettavan lain nojalla yhteisistä toiminnoista, kehittämishankkeista
19137: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toi- ja näihin liittyvän henkilöstön paikkaamisesta
19138: miston yhdistämisen johdosta Kuluttajaviras- kauppa- ja teollisuusministeriöön aiheutuvien
19139: ton ylijohtajan virka siirretään kauppa- ja teol- menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt-
19140: lisuusministeriöön ja muutetaan nimeltään ke- tää myös porotilalain, luontaiselinkeinolain,
19141: hitysjohtajaksi. Samoin siirretään ministeriöön kolttalainja maatilalakia edeltävän lainsäädän-
19142: sanotun viran haltija, jolle on myönnetty virka- nön valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen
19143: vapautta 31.8.2004 saakka. hoitomenojen maksamiseen.
19144: Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa työ- ~ä~ärahaa saa käyttää myös työvoima- ja
19145: voima- ja elinkeinokeskuksista annetun lain ehnkemokeskusten yritysosastojen järjestä-
19146: (2311997) mukaan TE-keskusten yleishallin- mistä pk-yritysten kehittämispalveluista, pk-
19147: nollisesta ohjauksesta ja valvonnasta. TE-kes- yrityksille suunnatosta neuvonnasta ja infor-
19148: kusten toimintojen sujuvuuden tehostamiseksi maatiopalveluista sekä näiden palvelujen ke-
19149: perustettavan kehitysjohtajan viran tehtäviin hittämisestä aiheutuvien menojen maksami-
19150: tulee ensisijaisesti kuulumaan TE-keskusten seen. Määrärahaa saa käyttää myös yritysneu-
19151: yleishallinnolliseen johtamiseen, ohjaukseen vonnan asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja
19152: ja valvontaan liittyvät tehtävät. yritysneuvontaa suorittaville henkilöille tar-
19153: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä koitettujen koulutuspalveluiden ostamiseen
19154: otettu huomioon 1 080 000 mk kolmen henki- sekä sellaisen kehittämiskoulutuksen hankin-
19155: lötyövuoden siirtona momentilta 32.10.22 taan pk-yrityksille, johon osallistuu erityiskou-
19156: sekä 2 000 000 mk sisäisen tarkastuksen me- lutettuja työttömiä.
19157: noihin. Lisäys perustuu EY :n komission Määrärahaa saa käyttää neuvonta-, koulu-
19158: 25.10.1997 antamaan asetukseen, jolla asete- tus-, konsultointi- ja muiden kehittämispalve-
19159: taan velvoitteita rakennerahastoja koskevalle lujen maksullisen toiminnan hintojen alenta-
19160: sisäiselle tarkastukselle. miseen enintään 34 000 000 mk.
19161: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alueke-
19162: hitysrahastosta ja sosiaalirahastosta sekä EU :n
19163: maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta rahoitet-
19164: 32.10 353
19165:
19166: tavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden, uusien työpaikkojen syntymiseen, erityisesti
19167: pilottihankkeiden ja yhteisöaloitteita toteutta- maaseutuvaltaisilla tai yksipuolisen elinkeino-
19168: vien hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksi- rakenteen omaavilla alueilla. Alueen työvoi-
19169: en maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta man työllistymisedellytysten parantamiseksi
19170: on varattu 33 500 000 mk kansallisia rahoitus- on tärkeää, että työmarkkinoiden ja yritysten
19171: osuuksia varten, josta aluekehitysrahastosta ra- muuttuvat tarpeet kyetään ennakoimaan ja ot-
19172: hoitettavien hankkeiden osuus on 1 800 000 tamaan huomioon yritysten toimintaympäris-
19173: mk, sosiaalirahastosta rahoitettavien hankkei- tössä sekä ammatillisen koulutuksen tarjon-
19174: den osuus 31 600 000 mk ja maatalouden ohja- nassa että koulutuksen sisältöjen ja koulutus-
19175: us- ja tukirahaston ohjausosastosta rahoitetta- muotojen suunnittelussa. Alueelliseen
19176: vien hankkeiden osuus 100 000 mk. kehitykseen vaikuttamisessa avainasemassa on
19177: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä tiivis yhteistyö muiden toimijoiden, kuten
19178: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- maakuntien liittojen, kuntien ja kuntayhtymi-
19179: kehitysrahaa. en, valtion muiden aluehallinnon yksikköjen,
19180: Se l v i t y s osa : Toimintamääräraha jae- tutkimus- ja oppilaitosten, neuvontaorganisaa-
19181: taan eri kohteisiin ja alueittain kauppa- ja teol- tioiden sekä rahoituslaitosten kanssa.
19182: lisuusministeriön, työministeriön ja maa- ja Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimivuu-
19183: metsätalousministeriön hyväksymän suunni- den edistäminen
19184: telman perusteella. TE-keskusten toiminnan tavoitteina ovat
19185: TE-keskusten yhteisten tulosalueiden lähtö- asiakaslähtöisyys, keskuksen hyvä sisäinen
19186: kohdat ovat seuraavat: toimivuus, korkea tuottavuus sekä toiminnan
19187: Uusien työpaikkojen luominen ja yrittäjyy- taloudellisuus. Tavoitteisiin pyritään mm. yh-
19188: den edistäminen denmukaistamalla hankekäsittelyä ja vaikutta-
19189: Keskusten toiminnan tavoitteena on tukea vuusarviointia, parantamalla tuottavuutta, ke-
19190: uusien työpaikkojen syntymistä ja yritysten hittämällä organisaation sisäistä toimivuutta ja
19191: uusperustantaa. Toiminnan tuloksellisuutta ar- ulkoista asiakaspalvelua sekä yhdenmukaista-
19192: vioidaan aloittavien yritysten määrällä, näiden maila tietohallinnon eri osa-alueita. TE-kes-
19193: yritysten työpaikkojen kehityksellä sekä kusten toimintaedellysten parantamiseksi ja
19194: eloonjäämisasteella. johtamisedellytysten kehittämiseksi TE-kes-
19195: Toimivien yritysten ja niiden henkilöstön ke- kuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot
19196: hittäminen sekä elinkelpoisten työpaikkojen vuoden 1999 aikana.
19197: säilyttäminen Yritysosastojen tulosalueet sisältyvät edellä
19198: Osa TE-keskusten toiminnasta suuntautuu jo mainittuihin TE-keskusten yhteisiin tulosalu-
19199: toimiviin yrityksiin. Keskeisiä tavoitteita ovat eisiin. Maaseutuosastojen ja työvoimaosasto-
19200: yritysten toiminta- ja työllistämisedellytysten jen tulostavoitteet on esitetty maa- ja metsäta-
19201: parantaminen mm. tukemalla yritysten kan- lousministeriön ja työministeriön hallinnon-
19202: sainvälistymistä, uuden teknologian käyttöön- alojen pääluokissa.
19203: ottoaja henkilöstön ammattitaidon kehittymis- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
19204: tä yritysten muuttuvia tarpeita vastaavasti. Toi- otettu huomioon 24 980 000 mk muiden kuin
19205: minnan tuloksellisuutta arvioidaan mm. palkkausmenojen siirtona momentilta
19206: seuraamalla kohdeyritysten työpaikkojen kehi- 30.01.23 ja 26 376 000 mk muiden kuin palk-
19207: tystä ja arvioimalla hankekohtaisesti määritel- kausmenojen siirtona momentilta 34.06.21.
19208: tyjen tavoitteiden toteutumista. Maaseutuosastojen palkkausmenot on budje-
19209: Alueelliseen elinkeino-, työ- ja koulutuspoli- toitu momentille 30.01.23 ja työvoimaosasto-
19210: tiikkaan vaikuttaminen jen palkkausmenot momentille 34.06.21. Li-
19211: TE-keskusten tehtävänä on vaikuttaa alueen säksi määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
19212: elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, yri- otettu huomioon 145 000 mk yhden henkilön
19213: tysten toimintaympäristön kehittämiseen ja siirtona momentilta 34.06.21 sekä 1 134 000
19214: 354 32.10
19215:
19216: mk viiden henkilön siirtona momentilta Menojen ja tulojen erittely: mk
19217: 26.05.21. Bruttomenot 197 464000
19218: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä Maksullisen toiminnan erillismenot 1620000
19219: otettu huomioon 1 080 000 mk kolmen henki- Muut toimintamenot 195 844 000
19220: lötyövuoden siirtona momentille 32.10.21. Bruttotulot 3 440000
19221: Valtiontakuukeskuksen alueyksiköiden teh- Maksullisen toiminnan tulot
19222: tävät siirtyvät 1.1.1999 perustettavatie erityis- - muut suoritteet 1 790 000
19223: rahoitusyhtiölle. Muut tulot 1650000
19224: Yrityspalvelupisteet käynnistävät neuvonta- Nettomenot 194024 000
19225: palvelun aloittaville yrityksille ja pienyrityk-
19226: sille työnantajavelvoitteista ja niihin liittyvistä 1999 määräraha 194 024000
19227: menettelyistä sekä patentti- ja rekisterihallin- 1998 määräraha 134 700 000
19228: non toiminnoista. Tähän toimintaan sekä kah- 1998 lisämääräraha 1 590 000
19229: den teknologiayksikön perustamiseen on mää- 1997 tilinpäätös 129 265 000
19230: rärahan mitoituksessa lisäyksenä otettu huomi-
19231: oon 2 979 000 mk palkkausmenoja ja muita 23. (32.32.21 ja 22) Patentti- ja rekisterihal-
19232: toimintamenoja. lituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19233: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19234: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- 6739 OOOmk.
19235: nan tuloina toimiala-infomedian tulot (KTMp Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälis-
19236: 6/023/1998) sekä muina tuloina euroneuvonta- ten järjestöjen jäsenmaksuihin ja teknisen ja ta-
19237: keskuksista, yrityspalvelupisteestä, Tekesin loudellisen kehityksen edistämiseen tarkoitet-
19238: EU :n hyväksymistä hankkeista ja vientiasia- tuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin
19239: miestoiminnasta saatavat maksuosuudet ja tu- projekteihin sekä yhdistysrekisterin toiminta-
19240: lot. menoihin.
19241: Määrärahaa arvioidaan käytettävän kolmen Se l v i t y s osa : Patentti- ja rekisterihalli-
19242: henkilötyövuoden palkkaamiseen ministeri- tuksen tehtävänä on teknisen ja taloudellisen
19243: öön yhteisten kehittämishankkeiden toteutta- kehityksen sekä yhteisötoiminnan edistämi-
19244: miseen. nen. Patentti- ja rekisterihallitus toteuttaa toi-
19245: Kehittämistoimenpiteisiin osallistuviita pe- minta-ajatustaan käsittelemällä patentteja,
19246: rittävinä maksuina arvioidaan momentille hyödyllisyysmalleja, integroitujen piirien pii-
19247: 12.32.10 kertyvän 6 000 000 mk. Maksullisis- rimalleja, tavaramerkkejä, mallioikeuksia, toi-
19248: ta suoritteista määrättävät maksut muodostavat minimiä, kaupparekisteri-ilmoituksia, tilinpää-
19249: yhteensä vähintään kuudesosan siitä määrästä, tösasiakirjoja, yrityskiinnityksiä, yhdistysasi-
19250: mikä niiden tuottamisesta ja kehittämisestä oita ja säätiöasioita. Patentti- ja
19251: syntyviin menoihin on kokonaisuudessaan val- rekisterihallitus välittää hallussaan olevaa ko-
19252: tion kunkin vuoden talousarviossa osoitettu timaista- ja ulkomaista tietoa yhteiskunnan eri
19253: (KTMp 6/02311998). sektorien tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi
19254: Nettomenojen arvioidaanjakautuvan seuraa- ja osallistuu aktiivisesti yhä merkittävämmäksi
19255: vasti: kasvavaan kansainväliseen yhteistyöhön ja
19256: päätöksentekoon. Virasto toteuttaa laajaa säh-
19257: mk köisen palvelun kehittämisohjelmaa. Viraston
19258: TE-keskusten johto ja yhteiset menot 21574 000 työn tuottavuus on noussut vuoden 1988 jäl-
19259: TE-keskusten yritysosastot 87 594 000 keen45 %.
19260: TE-keskusten maaseutuosastot 24 980000 Virastolie jätettyjen hakemusten ja ilmoitus-
19261: TE-keskusten työvoimaosastot 26 376000 ten kokonaismäärän arvioidaan kasvavan 36 %
19262: ED-hankkeiden valtionosuus 33 500000 ensisijaisesti tilinpäätösasioihin kohdistuvasta
19263: Yhteensä 194 024 000
19264: 32.10 355
19265:
19266: kasvusta johtuen. Kaupparekisteri-ilmoitusten, Keskimääräiset käsittelyajat:
19267: yhdistysrekisteri-ilmoitusten sekä patenttiha- - kotimaiset patenttihakemukset 2,3 V
19268: kemusten määrän arvioidaan pysyvän ennal- - ulkomaiset patenttihakemukset 6,5 V
19269: laan. Kansallisten tavaramerkkihakemusten - hyödyllisyysmallihakemukset 3kk
19270: määrän arvioidaan laskevan 5 %. Kansainvä- -kansalliset tavaramerkkihakemukset 15 kk
19271: listen tavaramerkkihakemusten määrän, joissa - kansainväliset hakemukset (kohde-
19272: maana Suomi) 1 v5kk
19273: alkuperämaana on Suomi, arvioidaan pysyvän 2,5kk
19274: -ED-lausuntopyynnöt
19275: ennallaan. Kansainvälisten hakemusten mää- - mallioikeushakemukset 9,5 kk
19276: rän, joissa kohdemaana on Suomi, arvioidaan - kaupparekisteri-ilmoitukset 0,6kk
19277: laskevan 35 %. EU-tavaramerkkitoimiston tut- - yrityskiinnityshakemukset 0,7kk
19278: kimuspyyntöjen määrän arvioidaan alenevan - yhdistysrekisteri-ilmoitukset 1) 1,5kk
19279: jonkin verran. - säätiörekisteri-ilmoitukset 0,5kk
19280: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
19281: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Työn tuottavuus:
19282: asettanut Patentti- ja rekisterihallitukselle seu- - tuottavuus keskimäärin +0,6%
19283: raavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
19284: Taloudellisuus:
19285: - yksikkökustannusten muutos keski-
19286: määrin enintään +4%
19287: 1)
19288: keskiarvoon ei sisälly nimenkiljoittajien muutok-
19289: set, joiden keskimääräinen käsittelyaika on 0,1 kk.
19290:
19291: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko
19292: Muutos-% Muutos-%
19293: 1997 1997 1998 edelliseen 1999 edelliseen
19294: TPl) TP2) Arvio 3> vuoteen TAE 4> vuoteen
19295:
19296:
19297: Maksullisen toiminnan tulot tmk 150773 153 558 156 045 1,6 157 982 1,2
19298: Maksullisen toiminnan erillis-
19299: kustannukset tmk 113 382 120 895 137 156 13,5 144 462 5,3
19300: Käyttöjäämä tmk 37 391 32663 18 889 -42,2 13 520 -28,4
19301: -%tuloista 24,8 21,3 12,1 8,6
19302: Osuus yhteiskustannuksista tmk 28 253 29 864 28503 -4,6 30364 6,5
19303: Ylijäämä/alijäämä tmk +9138 +2 799 -9 614 -16 844 -75,2
19304: -%tuloista 6,1 1,8 -6,2 -10,7
19305: Tulot % kustannuksista 106,5 101,9 94,2 90,4
19306: Hintojen muutos % 1,7
19307: Volyymin muutos% 3,8 0,0
19308: Volyymin muutos%
19309: - ilman yhdistysrekisteriä -8,4 4,9 -0,8
19310: Tuottavuuden muutos % 3,5 1,2 0,6
19311: 1> luvut sisältävät momentin 12.32.32 (Yhdistysrekisteri ei mukana)
19312: 2) luvut sisältävät momentit 12.32.32 (PRH) ja 32.32.22 (Yhdistysrekisteri)
19313: 3> luvut sisältävät momentit 32.32.21 (PRH) ja 32.32.22 (Yhdistysrekisteri)
19314: 4> luvut sisältävät momentin 32.10.23 (PRH ja Yhdistysrekisteri) sekä momentin 28.81.22 (Nettobudjetoitujen virastojen
19315:
19316: toiminnan kehittätninen)
19317: 356 32.10
19318:
19319: Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti~ ja Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
19320: rekisterihallituksen suoritteista perittävistä suusministeriön strategista suunnittelua ja pää-
19321: maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994 ja töksentekoa palveleviin tutkimus-, selvitys- ja
19322: 138111995) ja kauppa- ja teollisuusministeriön kehittämishankkeisiin sekä ministeriön toimi-
19323: päätöksiin Patentti- ja rekisterihallituksen alaan liittyvien perusrakenteiden ja innovaa-
19324: maksullisista suoritteista (1782/1995, muut. tiotoiminnan sekä niiden palvelujen tuottami-
19325: 12311996, 24711997 ja 59711997). seen sekä turvaamis-, edistämis- ja kehittämis-
19326: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- toimiin. Määrärahaa saa myös käyttää
19327: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- ydinenergia-alan valvontaa tukevien selvitys-
19328: nan tuloina patentti-, tavaramerkki-, mallioike- ten ja tutkimusten toteuttamiseen. Määrärahaa
19329: us-, hyödyllisyysmallioikeus-, kaupparekiste- saa käyttää myös kansainväliseen teknistalou-
19330: ri-, säätiörekisteri-, yrityskiinnitys-, delliseen yhteistyöhön ja muuhun elinkeino-
19331: yhdistysrekisteri- ja tilinpäätösasiakirjatulot toiminnan kansainvälistymisen tutkimiseen ja
19332: sekä liiketaloudellisesta toiminnasta aiheutu- edistämiseen sekä kansainvälisten järjestöjen,
19333: vat tulot. rahoituslaitosten ja muiden yhteistyöorgani-
19334: Määrärahan tarve johtuu ensisijaisesti yhdis- saatioiden kanssa valmisteltaviin ja toteutetta-
19335: tysrekisterin toiminnasta, jossa maksuille ei viin hankkeisiin. Lisäksi määrärahaa saa käyt-
19336: ole asetettu yhteiskuntapoliittisista syistä oma- tää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja ke-
19337: kustannustavoitteita ja patenttiyksikön toimin- hittämishankkeiden rahoitukseen ja niihin
19338: nasta, jossa tulo/kustannusvastaavuus ei toteu- liittyvien tarjousten tekemiseen.
19339: du Euroopan patenttiorganisaatioon liittymi- Määrärahaa saa käyttää myös edellä maini-
19340: sen ylimenokauden vuosina. tuista tehtävistä aiheutuviin palkkaus- ja palk-
19341: Yhdistysrekisterin toiminnasta perittävien kiomenoihin, laite- ja ohjelmistohankintame-
19342: maksujen taso on pidettävä yhteiskuntapoliitti- noihin sekä muihin mainituista toiminnoista
19343: sista syistä tuettuna. aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää
19344: enintään 46 henkilötyövuotta vastaavan henki-
19345: Menojen ja tulojen erittely: mk löstömäärän palkkaamiseen.
19346: Bruttomenot S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
19347: Maksullisen toiminnan menot 165 071 000 sa on vähennyksenä otettu huomioon
19348: Bruttotulot 158 332 000 1 270 000 mk siirtona momentille 32.40.25.
19349: Maksullisen toiminnan tulot 157 982 000
19350: Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä
19351: - julkisoikeudelliset suoritteet 151 521 000
19352: -muut suoritteet 6 461 000 huomioon 10 000 000 mk tutkimus- ja kehittä-
19353: Muut tulot 350000 mistoiminnan rahoituksena klusterihankkei-
19354: Nettomenot 6 739 000 den toteuttamiseen ja t&k-rahoituksen vaikut-
19355: tavuuden arviointiin sekä teknologian tutki-
19356: 1999 määräraha 6 739 000 musta vahvistavaan työhön.
19357: 1998 määräraha 6 314 000 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
19358: 1998 lisämääräraha 2 521000 kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
19359: asettanut elinkeinopolitiikkaan liittyvälle tut-
19360: 1997 tilinpäätös 6 200000
19361: kimus-, selvitys- ja kehittämistoiminnalleen
19362: seuraavan tulostavoitteen:
19363: 24. (32.01.22, 50.24, 50.41 ja 55.21) Elin- - vahvistaa elinkeino- ja kuluttajapoliitti-
19364: keinopolitiikkaan liittyvä tutkimus-, selvitys- ja sessa suunnittelussa ja strategisessa päätöksen-
19365: kehittämistoiminta (siirtomääräraha 3 v) teossa tarvittavaa tietopohjaa, tukea ministeri-
19366: Momentille myönnetään 96 839 000 mk. ön toimialaan liittyvää kehittämistä ja parantaa
19367: elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
19368: 32.10 357
19369:
19370: Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa- mk
19371: vasti: OECD:nenergia-alan järjestöjen toi-
19372: mintaan liittyvät maksut 4 050 000
19373: mk Suomen osuus Kansainvälisen Atomi-
19374: energiajärjestön (IAEA)
19375: 1. Tutkimukset ja selvitykset 46430000
19376: teknisen avun ja yhteistyön rahastoon 2 200 000
19377: -elinkeino- ja kuluttajapoli-
19378: Suomen osuus Euroopan energiaperus-
19379: tiikka sekä integraatio ja kan-
19380: kirjan sihteeristökuluista 220 000
19381: sainvälistyminen 12 000 000
19382: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jä-
19383: - teknologiapolitiikka ja t&k-
19384: senmaksu 18 000 000
19385: rahoitus 13 430 000
19386: Muut kansainvälisten järjestöjen jäsen-
19387: - energiastrategiaan liittyvät
19388: maksut ja OECD:n
19389: selvitykset 6 500000 maksuosuudet 3 455 000
19390: - ydinturvallisuusalan viran-
19391: Yhteistyön maksuosuudet kansainväli-
19392: omaistoimintaa tukeva tutki-
19393: sille rahoituslaitoksille,
19394: mus- ja selvitystyö 14 500 000
19395: järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille 6 000 000
19396: Yhteensä 46 525 000
19397: 2. Kehittämis- ja infrastruktuuri-
19398: toimet 50409000
19399: 1999 määräraha 46 525 000
19400: - tekninen turvallisuus, laatu,
19401: standardisointi ja muut elinkei- 1998 määräraha 47 090 000
19402: notoiminnan edellytyksiä pa- 1997 tilinpäätös 44 549120
19403: rantavat toimet 14 909 000
19404: - keksintötoiminta 24 500000 92. (32.01.92) Korvaus valtion ydinjäte-
19405: - kansainvälinen yhteistyö ja huoltorahastolle (arviomääräraha)
19406: neuvontapalvelut 11 000 000
19407: Yhteensä 96 839 000 Momentille myönnetään 64 400 000 mk.
19408: Määrärahaa saa käyttää ydinenergialain
19409: 1999 määräraha 96 839 000 (99011987) 52 §:n mukaisen korvauksen mak-
19410: 1998 määräraha 96 850000 samiseen valtion ydinjätehuoltorahastolle.
19411: Se l v i t y s o s a : Ydinenergialain nojalla
19412: 1998 lisämääräraha 108 000
19413: on valtion ydinjätehuoltorahastossa olleita va-
19414: 1997 tilinpäätös 119110000 roja siirretty vuosina 1989-1996 valtiovaras-
19415: toon siltä osin kuin niitä ei lainattu jätehuolto-
19416: 66. (32.01.66) Kansainvälisten järjestöjen
19417: velvollisille. Vuodesta 1997 alkaen siirtojen si-
19418: jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomäärä- jasta valtio lainaa varat rahastol~a.
19419: raha) Valtiovarastoon siirretyistä varoista on vuosit-
19420: Momentille myönnetään 46 525 000 mk. tain suoritettava rahastolle korvausta, joka
19421: Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär- määrältään vastaa jätehuoltovelvollisille ra-
19422: jestöjen jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien hastosta annettavien lainojen korkoa.
19423: sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien Korko on toistaiseksi Suomen Pankin perus-
19424: menojen maksamiseen. korko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.
19425: Se l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus Korvausta maksetaan 1.1.-31.12.1998 väli-
19426: käyttää seuraavasti: seltä ajalta.
19427: mk
19428: Pohjoismainen ydinturvallisuusalan 1999 määräraha 64 400 000
19429: tutkimusyhteistyö 1 800 000 1998 määräraha 64 400 000
19430: YK:n teollisen kehityksen järjestön 1997 tilinpäätös 67 045 859
19431: (UNIDO) jäsenmaksut 4 000 000
19432: Kansainvälisen Atomienergiajärjestön
19433: (IAEA) jäsenmaksu 6 800 000
19434: 358 32.20
19435:
19436: 95. (32.50.95) Maanomistajien osuus puo- vien puolustusmaksujen osuuksien maksami-
19437: lustusmaksuista (arviomääräraha) seen.
19438: Momentille myönnetään 80 000 mk.
19439: Määrärahaa saa käyttää kaivoslain (503/ 1999 määräraha 80000
19440: 1965) perusteella maan omistajille suoritetta- 1998 määräraha 80000
19441: 1997 tilinpäätös 60000
19442:
19443:
19444: 20. Teknologiapolitiikka
19445:
19446: Se l v i t y s osa : Teknologiapolitiikan tavoitteena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän
19447: myönteiseen kehitykseen ja kansainväliseen kilpailukykyyn hallituksen päätösten, elinkeinopo-
19448: liittisen selonteon ja muiden linjausten mukaisesti. Tavoitteisiin pyritään teknologiapolitiikan,
19449: teknisen turvallisuuden ja laadun perusrakenteiden kehittämisen keinoin sekä edistämällä kan-
19450: sainvälistä yhteistyötä. Tässä tehtävässä hallinnonalan laitokset yhdessä ministeriön kanssa ovat
19451: avainasemassa.
19452: Talouden ja työllisyyden myönteinen kehitys perustuvat ihmisten taitoihin ja osaamiseen, ky-
19453: kyyn tuottaa ja soveltaa uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja osaamisintensiivistä
19454: tuotantoa. Siten voidaan luoda työpaikkoja paitsi teolliseen tuotantoon myös kotimaiselle palve-
19455: lusektorille sekä kansainväliseen liiketoimintaan.
19456: Toimintaympäristön jatkuva muutos, erityisesti teknologian ja osaamisen merkitys taloudelli-
19457: sen kasvun lähteenä sekä kansainvälistyminen, vaikuttavat teknologiapolitiikan painopisteisiin.
19458: Teknologiapolitiikan alueen toimintaa ja tavoiteasetantaa ohjaavat erityisesti vuonna 1996 tehty
19459: päätös kasvattaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta vuoteen 1999 mennessä siten, että ko-
19460: konaistutkimusmenot kasvavat 2,9 %:iin bkt:stä, sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston laa-
19461: tima käyttösuunnitelma tälle lisärahoitukselle. Tavoitteen toteutumista tukee se, että yksityisen
19462: sektorin panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan näyttää kasvavan jopa ripeämmin kuin val-
19463: tion rahoitus.
19464: Teknologiapolitiikka -luvun määrärahatjakautuvat seuraavasti (1000 mk):
19465:
19466: 1997 1998 1999 1999
19467: TP TA TAE Valtuus
19468: 21. GTK:n toimintamenot 202 200 202 544 210 877
19469: 22. VTT:n toimintamenot 323 000 329 000 358 570
19470: 23. TUKES:n toimintamenot 62 300 36483 43 045
19471: 25. MIKES:n toimintamenot 19400 10 217 19 417
19472: 26. Tekesin toimintamenot 110 900 89000 125 260
19473: 27. Tutkimus- ja kehitystoiminta (Tekes) 585 895 724 000 765 000 880000
19474: 40. Avustukset teknol. t&k (Tekes) 647 129 744 000 734 000 970000
19475: 83. Lainat teknol. t&k (Tekes) 201 544 225 000 228 000 270000
19476: 85. Pääomaeht. lainat t&k (Tekes) 50000 50000 88 000 200000
19477: Yhteensä 2 202 368 2 410 244 2 572 169 2 320000
19478:
19479: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
19480: tanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
19481: - Kansallinen teknologiapolitiikka ja koko innovaatiojärjestelmä tukevat parhaalla mahdolli-
19482: sella tavalla pitkällä aikavälillä kykyä tuottaa ja soveltaa uutta tietoa, kehittää siihen perustuvaa
19483: tieto- ja osaamisintensiivistä tuotantoa sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä.
19484: 32.20 359
19485:
19486: - Kansainvälinen kahden- ja monenkeskinen yhteistyö hyödyttää kansallisen teknologiapoli-
19487: tiikan ja EU:n teknologiapolitiikan toteuttamista ja eri tahoilla suunniteltavat ja toteutettavat toi-
19488: met tukevat parhaalla mahdollisella tavalla kansallisesti asetettuja prioriteetteja.
19489: -Tekninen infrastruktuuri (metrologia-, akkreditointi-, testaus-, tarkastus- ja standardisointi-
19490: järjestelmät), kansallinen laatupolitiikka sekä tekninen turvallisuusjärjestelmä vastaavat kansain-
19491: välisiä vaatimuksia elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi.
19492: Tavoitteiden toteuttamiseen osallistuvat ministeriön ohella hallinnonalan laitoksista Valtion
19493: teknillinen tutkimuskeskus, Teknologian kehittämiskeskus ja Geologian tutkimuskeskus sekä
19494: Mittatekniikan keskus ja Turvatekniikan keskus. Toimia suunnataan ja parannetaan kansallisten
19495: tarpeiden mukaisesti hyödyntämällä laitosten ja tehtäväalueiden (esim. keksintötoiminta, stan-
19496: dardisointitoiminta) tulosohjausta, kansainvälisiä arviointeja sekä muita selvityksiä.
19497:
19498: 21. (32.40.21) Geologian tutkimuskeskuksen - strateginen tutkimus ja geologinen perus-
19499: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kartoitus integroituna operatiiviseen toimin-
19500: Momentille myönnetään nettomäärärahaa taan luovat edellytykset sovellusten kehittämi-
19501: 210 877 000 mk. selle
19502: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- - malminetsintään osoitetut voimavarat
19503: mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. suunnataan hyödynnettävyystavoitteiden mu-
19504: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on kaisesti valittuihin kohteisiin. Painoalana on
19505: muutettu. Geologian tutkimuskeskuksen tehtä- metallisten malmien etsintä, erityisesti perus-
19506: vänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jol- metallit, kromi ja jalometallit. Teollisuusmine-
19507: la edistetään maankamaran hallittua ja kestä- raalisektoria vahvistetaan ja etsinnän painoala-
19508: vää käyttöä. Toimintaa ohjaavat strategiset oh- na ovat erityisesti paperiteollisuuden tarvitse-
19509: jelmat, joiden sisältö on määritelty mat pigmenttimineraaliesiintymät
19510: sidosryhmien tarpeiden pohjalta. Ohjelmape- - maankamaran muiden raaka-ainevarojen
19511: rusteisesti hankkeistettua toimintaa suunna- etsintää ja inventointia toteutetaan enenevässä
19512: taan palvelujen kysynnän perusteella. Tutki- määrin yhteistyöhankkeilla ja tilaustutkimuk-
19513: muskeskuksen toiminnan tavoitteena on tuot- silla
19514: taa tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla - ympäristötutkimuksissa toiminnan paino-
19515: yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti hyödyn- aloina ovat tuotekehitys ja tuotteistaminen.
19516: nettäviä tutkimustuloksia. Toiminnan laatuta- Verkottumisella täydennetään toimintamuoto-
19517: voitteena on kansainvälisesti arvostettu taso. ja ja laajennetaan toiminnan rahoituspohjaa
19518: Tutkimuskeskuksen toimintalinjat, organi- - tutkimuskeskuksen tietovarastojen hy-
19519: saatiorakenne ja toiminnan painopisteet on tar- väksikäyttöä aktivoidaan ja laajennetaan geo-
19520: kistettu vuonna 1996 suoritetun tutkimuskes- tietoa käyttävien asiakkaiden ja sidosryhmien
19521: kuksen kansainvälisen kokonaisarvioinnin määrää
19522: seurauksena. Toiminnan kehittämisen lähtö- - maksullista toimintaa laajennetaan edel-
19523: kohtana on sidosryhmien tutkimuskeskuksen leen kehittämällä tutkimuskeskuksen pääosaa-
19524: toiminnasta saaman hyödyn lisääminen. Ohjel- misalueita ja lisäämällä asiakaslähtöistä tuot-
19525: mapainotteisen organisaation avulla tutkimus teistamista.
19526: ja operatiivinen toiminta on integroitu toimin- Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet-
19527: nan tehostamiseksi ja synergiaetujen hyödyn- tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi
19528: tämiseksi. otettu huomioon lisäyksenä 1 000 000 mk kuu-
19529: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen den henkilön palkkauksina siirtona momentilta
19530: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti 34.06.02.
19531: asettanut geologian tutkimuskeskukselle seu- Määrärahasta on tarkoitus käyttää
19532: raavat tulostavoitteet vuodelle 1999: 10 000 000 mk Pohjois-Suomen malminetsin-
19533: 360 32.20
19534:
19535: nän tehostusprojektia varten. Maksullisen toi- Maksullisen toiminnan tunnusluvut vuosille
19536: minnan ylijäämätavoite vuodelle 1999 on 1997-1999 (1 000 mk):
19537: 2 249 000 mk eli 6 % tuloista.
19538: 1997 1998 1999
19539: Toteutuma Ennakoitu TAE
19540: Maksullisen toiminnan tuotot
19541: - myyntituotot 35 849 29700 34 600
19542: - muut tuotot 492 300 400
19543: Tuotot yhteensä 36 341 30000 35 000
19544:
19545: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 27979 22500 26400
19546:
19547: Käyttöjäämä 8 362 7 500 8 600
19548:
19549: Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 6241 5 564 6 351
19550:
19551: Kokonaiskustannukset yhteensä 34220 28 064 32 751
19552:
19553: Ylijäämä 2 121 1 936 2249
19554: -muutos-% edelliseen vuoteen 37 -9 16
19555:
19556: Käyttöjäämä (% tuloista) 23 25 25
19557: Ylijäämä (% tuloista) 6 6 6
19558: Tulot % kustannuksista 106 107 107
19559:
19560: Investoinnit 462 500 600
19561: -muutos-% edelliseen vuoteen -18 8 20
19562:
19563: Menojen ja tulojen erittely: mk 22. (32.42.21) Valtion teknillisen tutkimus-
19564: keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha
19565: Bruttomenot 248 877 000 2 v)
19566: Maksullisen toiminnan erillismenot 27 000000 Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19567: Muut toimintamenot 221 877 000 358 570 000 mk.
19568: Bruttotulot 38 000000 Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
19569: Maksullisen toiminnan tulot mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
19570: - muut suoritteet 35 000 000
19571: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on
19572: Muut tulot 3 000 000
19573: Nettomenot 210 877 000 muutettu. Valtion teknillinen tutkimuskeskus
19574: (VTT) tuottaa tutkimuspalveluja yritysten kil-
19575: 1999 määräraha 210 877 000 pailukyvyn parantamiseksi, teollisuuden ra-
19576: 1998 määräraha 202 544000 kenteen monipuolistamiseksi sekä yhteiskun-
19577: 1998 lisämääräraha 3 700 000 nan perusrakenteen kehittämiseksi.
19578: VTT toimii kauppa- ja teollisuusministeriön
19579: 1997 tilinpäätös 202 200000
19580: laatiman kansallisen teollisuusstrategian ja
19581: valtion tiede- ja teknologianeuvoston kehittä-
19582: misstrategian mukaisesti. Talousarvioesityk-
19583: sen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuus-
19584: ministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle
19585: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
19586: 32.20 361
19587:
19588: - osallistua yritysten uusien ja nykyistä kil- tuotteiden hyväksymiseksi kansainvälisillä
19589: pailukykyisempien tuotteiden kehittämiseen markkinoilla
19590: sekä tuotekehitystoiminnan edellytysten vah- - kehittää henkilöstöä erityisesti strategi-
19591: vistamiseen sesti tärkeiden alueiden tutkimusosaamiseen ja
19592: - osallistua teollisuuden nykyistä tehok- asiakaslähtöisen toimintatavan omaksumiseen
19593: kaampien, turvallisempien ja ympäristöystä- - nostaa palvelutasoa ja kilpailukykyä pa-
19594: vällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien rantamalla koko toiminnan laatua
19595: kehittämiseen sekä tämän toiminnan edellytys- - suunnata budjettirahoitus ensisijaisesti
19596: ten vahvistamiseen korkeatasoisiin, monivuotisiin tutkimusohjel-
19597: - edistää pk-yritysten teknistä kehitystä ja miin sekä muihin strategisesti tärkeisiin hank-
19598: uusien yritysten syntyä sekä tehostaa teknolo- keisiin yhteistyössä yritysten ja muiden intres-
19599: gian siirtoa elinkeinoelämän ja julkisen sekto- siryhmien kanssa ja parantaa budjettirahoituk-
19600: rin käyttöön sella tuotekehitysvalmiuksia, teknisen
19601: -lisätä yhteistyötä innovatiivisten, teknolo- tarkastuksen perusrakennetta ja henkilöstön
19602: gisesti korkeatasoisten ja vientiorientoitunei- osaamista
19603: den yritysten kanssa sekä kehittää pienille ja - maksullisen toiminnan kannattavuusta-
19604: keskisuurille yrityksille uusia tutkimuspalve- voite on, että tulot kattavat kustannukset.
19605: luja ja vahvistaa asiantuntijapalveluja Toimintamenoista noin kaksi kolmasosaa
19606: - syventää osallistumista Suomelle hyödyl- katetaan maksullisesta toiminnasta ja yhteisra-
19607: lisiin ED-hankkeisiin ja muuhun kansainväli- hoitteisesta sopimustutkimuksesta saatavilla
19608: seen yhteistyöhön tuloilla.
19609: -jatkaa virallisen hyväksynnän hankkimis-
19610: ta tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvi- Toiminnan tunnuslukutaulukko:
19611: ointitoiminnalle, jotta voidaan tarjota palveluja
19612:
19613: 1997 1998 1999
19614: Toteutuma!) Ennakoitu 1) TAEI)
19615:
19616: Kustannukset, tmk 1 064 772 1124 200 1175570
19617: (6,4) (5,6) (4,6)
19618: Tuotot yhteensä, tmk 723 282 779 100 820 000
19619: (13,0) (7,6) (5,3)
19620: Maksullisen toiminnan tuotot 427 861 430000 445 000
19621: (7,9) (0,5) (3,5)
19622: Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen
19623: tuotot 295 421 349 100 375 000
19624: (21 ,4) (18,2) (7,5)
19625: Tuotot/kustannukset, % 68 69 70
19626: Tuototlhtv, tmk 278 291 300
19627: Maksullisen toiminnan ylijäämä, tmk 13 458 0 0
19628: Käyttöomaisuusinvestoinnit, tmk 89 608 87 500 90000
19629: - % kustannuksista 8,4 7,8 7,7
19630: 1) suluissa muutos-% edelliseen vuoteen
19631: 362 32.20
19632:
19633: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä mintoihin ja menetelmiin toimialakohtaisten
19634: otettu huomioon 20 000 000 mk tutkimus- ja suunnitelmien mukaisesti
19635: kehittämistoiminnan lisärahoituksena. - painelaitteiden sekä vaarallisten kemikaa-
19636: lien valvonnassa aloitetaan siirtyminen voi-
19637: Menojen ja tulojen erittely: mk maantulevien direktiivien mukaisiin valvonta-
19638: Kustannukset 1175 570 000 järjestelmiin
19639: -poistot 68 000000 - tuotevalvonnassa selvitetään havaitut
19640: - käyttöomaisuuden korko- puutteet ja väärinkäytökset sekä toimitaan vaa-
19641: kustannukset 19 000000 timusten vastaisten tuotteiden markkinoille
19642: + käyttöomaisuuden hankinnat 90000000 pääsyn estämiseksi ja tarvittaessa niiden pois-
19643: Bruttomenot 1178 570 000 tamiseksi
19644: Ulkopuolisin tuloin rahoitetta-
19645: - kehittämis- ja tutkimushankkeet suunna-
19646: va toiminta 822 105 000
19647: Budjettirahoitteinen toiminta 356465 000
19648: taan valvonnan toteuttamista ja vaikuttavuutta
19649: Nettoutettavat tuotot 820000000 selvittävien hankkeiden lisäksi ennalta ehkäi-
19650: Nettomenot 358 570 000 sevää valvontaa tukevan teknisen turvallisuus-
19651: kulttuurin selvittämiseen sekä uusien teknolo-
19652: 1999 määräraha 358 570 000 gioiden käyttöönottoon ja hallintaan. Hankkeet
19653: 1998 määräraha 329 000000 toteutetaan t&k-suunnitelman mukaisesti yh-
19654: 1998 lisämääräraha 4 435 000 teistyössä kotimaisten ja kansainvälisten yhtei-
19655: söjen kanssa
19656: 1997 tilinpäätös 323 000000
19657: - valvonnan, erityisesti tuotevalvonnan,
19658: toimivuuden varmistamiseksi vahvistetaan
19659: 23. (32.41.21) Turvatekniikankeskuksen toi- kansainvälistä yhteistyötä sisämarkkinaviran-
19660: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) omaisten välillä
19661: Momentille myönnetään 43 045 000 mk. - toimialaan liittyvää tiedottamista toteute-
19662: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy- taan tiedotussuunnitelman mukaisesti, erityi-
19663: mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten. senä painopisteenä on teollisuuden turvalli-
19664: S e 1v i t y s o s a : Momentin nimike on suustason ylläpitämiseksi tarkoitettu tiedotus.
19665: muutettu. Turvatekniikan keskuksen tehtävänä Maksullisesta palvelutoiminnasta kertyvät
19666: on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja laitteis- tulot on merkitty momentille 12.32.20.
19667: toihin, paineastioihin, terveydelle ja ympäris-
19668: tölle vaarallisten kemikaalien teolliseen käsit- 1999 määräraha 43 045 000
19669: telyyn ja varastointiin, räjähteisiin, kaivoksiin, 1998 määräraha 36 483 000
19670: rakennussementteihin, ampuma-aseisiin ja 1998 lisämääräraha 619 000
19671: vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvää 1997 tilinpäätös 62 300 000
19672: turvallisuutta, mittaamisvälineisiin ja jalome-
19673: tallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä lait-
19674: teiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu 25. (32.38.21 ja 23) Mittatekniikan keskuk-
19675: teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yk- sen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19676: sityisiin kansalaisiin. Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19677: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 19 417 000 mk.
19678: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
19679: asettanut turvatekniikan keskukselle seuraavat mien tutkimushankkeiden rahoitusta varten.
19680: tulostavoitteet vuodelle 1999: Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä
19681: - valvontatoiminta, mukaan lukien tuote- ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain
19682: valvonta sekä käyttö- ja olosuhdevalvonta, (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanor-
19683: kohdeunetaan turvallisuuden ja luotettavuuden maalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta,
19684: kannalta kriittisiin ja keskeisiin tuotteisiin, toi- kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toi-
19685: 32.20 363
19686:
19687: minnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallin- Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa-
19688: noinnista, kansallisen kalibrointipalvelun jär- vasti:
19689: jestämisestä sekä mittatekniikan ja akkredi-
19690: toinnin edistämisestä aiheutuviin toimintame- mk
19691: noihin. Mittatekniikan keskuksen toiminta 9 317 000
19692: Se 1v i t y s o s a : Mittatekniikan keskuksen Kansallisen mittanormaalijärjestelmän
19693: tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista ylläpitäminen ja kehittäminen sekä
19694: mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkas- kansallisen kalibrointipalvelun järjes-
19695: tus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan päte- täminen 10100000
19696: vyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditoin- Yhteensä 19 417 000
19697: tipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan
19698: liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordi-
19699: nointiin. Menojen ja tulojen erittely: mk
19700: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
19701: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti Bruttomenot 25 917 000
19702: asettanut mittatekniikan keskukselle seuraavat Maksullisen toiminnan erillismenot 6460000
19703: Muut toimintamenot 19457 000
19704: tulostavoitteet vuodelle 1999: 6 500000
19705: Bruttotulot
19706: - toteutetaan kansainvälisen arvioinnin Maksullisen toiminnan tulot
19707: suositusten perusteella tehdyt kansallisen mit- - julkisoikeudelliset suoritteet 5 000 000
19708: tanormaalijärjestelmän kehittämiseen ja kes- - muut suoritteet 1500 000
19709: kittämiseen liittyvät ratkaisut siten, että kansal- Nettomenot 19 417 000
19710: listen kalibrointipalvelujen saatavuus ja taso
19711: varmistetaan vahvistettujen kansallisten ja 1999 määräraha 19 417 000
19712: kansainvälisten tavoitteiden mukaisesti 1998 määräraha 10 217 000
19713: - aloitetaan teollisuuden mittausjärjestel- 1998 lisämääräraha 240 000
19714: mien kehittämistä tukeva asiantuntijapalvelui- 1997 tilinpäätös 19 400000
19715: den tuottaminen tietotaidon siirtämiseksi teol-
19716: lisuuden käyttöön entistä tehokkaammin
19717: 26. (32.44.21) Teknologian kehittämiskes-
19718: - toimitaan pätevyyden arviointitoiminnas-
19719: sa vapaaehtoisella ja säänneilyllä sektorilla kuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
19720: kansallisten tarpeiden edellyttämällä tasolla Momentille myönnetään nettomäärärahaa
19721: ottaen huomioon kansainvälisen kehityksen 125 260 000 mk.
19722: vaikutukset Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy-
19723: - varmistetaan liittyminen Suomen kaupan- mien hankkeiden rahoitusta varten sekä ulko-
19724: käynnin ja kansainvälisten sopimusten kannal- maan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin
19725: ta keskeisiin maailmanlaajuisiin akkreditoin- kurssivaihteluihin.
19726: nin ja kansallisten mittanormaalien tunnusta- Se 1v i t y s o s a : Momentin nimike on
19727: missopimuksiin osoittamalla toimintojen muutettu. Teknologian kehittämiskeskuksen
19728: kansainvälinen vertailukelpoisuus vastavuo- tehtävänä on edistää elinkeinoelämän kilpailu-
19729: roisissa arvioinneissa ja korkeimman tasoisis- kykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee
19730: sa vertailuissa kasvattaa ja monipuolistaa teollista tuotantoa
19731: - osallistutaan kansallisen toimintapolitii- ja palveluja sekä niiden vientiä ja sitä kautta
19732: kan mukaisesti lähialueiden ja erityisesti Balti- luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan
19733: an maiden metrologisten ja akkreditointijärjes- hyvinvoinnille. Teknologian kehittämiskes-
19734: telmien kehittämiseen EU:n sisämarkkinoiden kuksen tulee yhdessä muiden innovaatiotoi-
19735: edellyttämälle tasolle yhteistyössä komission minnan puitteita luovien organisaatioiden
19736: ja muiden EU-maiden kanssa. kanssa vaikuttaa yritysten toimintaympäris-
19737: töön siten, että edellytykset innovaatioiden
19738: 364 32.20
19739:
19740: syntymiselle paranevat. Toiminnan tulee olla Tavoitteena on yhteistyössä muiden tahojen
19741: luonteeltaan pitkävaikutteista ja se muodostuu kanssa kehittää toimintaympäristöä siten, että
19742: teknologiarahoituksesta, asiantuntijapalveluis- - edellytykset innavaatiaiHe paranevat ja
19743: ta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja teknologia- että toimintaympäristö on kansainvälisesti kil-
19744: poliittisesta vaikuttamisesta. Teknologiarahoi- pailukykyinen korkeaa teknologiaa ja osaa-
19745: tuksen kasvu perustuu hallituksen päätökseen, mista vaativan yritystoiminnan sijoittumis-
19746: jolla tutkimus- ja kehittämismenoja lisätään paikkana
19747: 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 1999 - sektoritutkimus, työvoima- ja elinkeino-
19748: mennessä. Määrärahan mitoituksessa on lisä- keskukset sekä EU :n rakennerahasto-ohjelmat
19749: yksenä otettu huomioon 25 000 000 mk tutki- integroituvat toimivaksi osaksi teknologia- ja
19750: mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena. innovaatiopolitiikkaa
19751: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen - syntyy Suomen teknologiapolitiikan ja
19752: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti elinkeinoelämän kannalta merkittävää kan-
19753: asettanut teknologian kehittämiskeskukselle sainvälistä yhteistyötä ja yritysten, tutkimus-
19754: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999: laitosten ja korkeakoulujen aktiivista osallistu-
19755: Rahoitus- ja asiantuntijapalvelut kohdiste- mista kansainväliseen teknologiayhteistyöhön
19756: taan valikoivasti siten, että ne aktivoivat ja - kansalliset tutkimus- ja kehittämistoimin-
19757: kannustavat yrityksiä ja tutkimusorganisaatioi- nan edistämiseen suunnatut panostukset ja toi-
19758: ta toteuttamaan riskipitoisia tutkimus- ja tuote- menpiteet ohjautuvat Suomen kilpailukyvyn ja
19759: kehityshankkeita, jotka koko yhteiskunnan kehittymisen kannalta
19760: - mahdollistavat yritysten - erityisesti aika- mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ta-
19761: vien, pienten ja keskisuurten - kasvun tai liike- valla ottaen huomioon myös maan eri alueiden
19762: toiminta-aseman säilyttämisen kehitystarpeet
19763: - synnyttävät uusia yrityksiä ja uusia liike- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
19764: toimintoja olemassaoleviin yrityksiin otettu huomioon EU:lta saatava rahoitus.
19765: - edistävät palvelusektorin teknologisen Toiminnasta kertyvät maksullisen palvelu-
19766: kilpailukyvyn ja teknologialähtöisten palvelui- toiminnan tulot on merkitty momentille
19767: den kehittymistä ja kansainvälistymistä 12.32.99.
19768: - edistävät yritysten kykyä luoda, omaksua
19769: ja hyödyntää uutta teknologiaa 1999 määräraha 125 260 000
19770: - edistävät pk- ja suurten yritysten kykyä 1998 määräraha 89 000 000
19771: verkottua toistensa ja kotimaisten ja kansain- 1998 lisämääräraha 1 331 000
19772: välisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden 1997 tilinpäätös 110 900 000
19773: kanssa
19774: - edistävät teknologisen perusasaamisen 27. (32.44.23) Tutkimus- ja kehitystoiminta
19775: syntymistä ja kehittymistä korkeakouluihin,
19776: (osa EU) (arviomääräraha)
19777: tutkimuslaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin
19778: Momentille myönnetään 765 000 000 mk.
19779: sellaisilla alueilla, joilla on keskeinen vaikutus
19780: Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysra-
19781: elinkeinoelämään
19782: hastosta ja sosiaalirahastosta rahoitettavia ta-
19783: - myötävaikuttavat uusien työpaikkojen
19784: voiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansal-
19785: syntymiseen ja olemassa olevien työpaikkojen
19786: listen rahoitusosuuksien maksamiseen valtion
19787: säilymiseen
19788: osalta. Määrärahasta 25 000 000 mk on varattu
19789: - tukevat kestävää kehitystä, ympäristön-
19790: EU :n aluekehitysrahaston ja 5 000 000 mk so-
19791: suojelua, laadukkaan elinympäristön synty-
19792: siaalirahaston hankkeiden kansallista rahoitus-
19793: mistä, hyvinvointipalveluiden laadun, saata-
19794: osuutta varten.
19795: vuuden ja kustannustehokkuuden kehittämistä
19796: Rahoitusta saa vuonna 1999 myöntää enin-
19797: sekä energian saannin turvaamista.
19798: tään 880 000 000 mk, josta on varattu EU:n
19799: 32.20 365
19800:
19801: aluekehitysrahaston tavoiteohjelmien ja yhtei- jen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja
19802: söaloitteiden kansallista rahoitusosuutta varten hankkeisiin
19803: 25 000 000 mk. -viranomaisten välisenä yhteistyönä toteu-
19804: Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa saa käyt- tettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteis-
19805: tää sellaiseen teknologiseen tutkimukseen ja työhön
19806: kehitykseen, joka edistää teknologisen perus- - ammattikorkeakoulujen ja kuntasektorin
19807: osaamisen syntymistä ja kehittymistä tutki- tutkimuspalveluja tatjoavien organisaatioiden
19808: mus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa hankkeisiin
19809: elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavilla - kansainvälisen yhteistyön ohjelmien ja
19810: alueilla. Myöntämisvaltuutta ja määrärahaa hankkeiden osallistumismaksuihin ja laitetoi-
19811: saa käyttää myös kansainvälisten ohjelmien ja mituksiin
19812: hankkeiden osallistumismaksuihin, matkakus- - valtion ja kuntasektorin laitosten uutuus-
19813: tannuksiin ja laitetoimituksiin sekä teknolo- tuotteiden hankinnan tukemiseen
19814: gian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uu- - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin
19815: sien liiketoimintojen syntymistä edistävien - EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavien
19816: palvelujen hankintaan. Myöntämisvaltuutta ja hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden kansalli-
19817: määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja siin osuuksiin
19818: elinkeinokeskusten teknologiayksiköiden Tek- -sellaisiin hanke- ja ohjelmatoimintaan vä-
19819: nologian kehittämiskeskuksen kansainvälises- littömästi liittyviin tilaustutkimuksiin, selvi-
19820: tä toiminnasta, teknologiaohjelmista ja valta- tyksiin, asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspal-
19821: kunnallisista erityisprojekteista aiheutuvien veluihin, joita tarvitaan niiden tuloksellisuu-
19822: menojen maksamiseen. den ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
19823: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisä-
19824: muutettu. Rahoituspäätökset tehdään kilpailut- yksenä otettu huomioon 65 000 000 mk tutki-
19825: tamaila organisaatioiden hankkeita ja rahoitus mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena.
19826: maksetaan maksupäätösperusteisesti: Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan
19827: - valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
19828: tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulu- mk):
19829:
19830: 1999 2000 2001 2002
19831: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten kattaminen 610 165 12
19832: TAE 1999 155 431 202 70
19833: Yhteensä 765 596 214 70
19834:
19835: Vuonna 1999 myönnettävien rahoitusten ko- Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysra-
19836: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat hastosta ja sosiaalirahastosta rahoitettavia ta-
19837: 806 milj. mk. voiteohjelmia toteuttavien hankkeiden kansal-
19838: listen rahoitusosuuksien maksamiseen valtion
19839: 1999 määräraha 765 000 000 osalta. Määrärahasta 45 000 000 mk on varattu
19840: 1998 määräraha 724 000000 EU:n aluekehitysrahaston ja 5 000 000 mk so-
19841: 1997 tilinpäätös 585 894 540 siaalirahastoon hankkeiden kansallista rahoi-
19842: tusosuutta varten.
19843: 40. (32.44.40) Avustukset teknologiseen tut- Vuonna 1999 avustuksia saa myöntää enin-
19844: kimukseen ja kehitykseen (osa EU) (arvio- tään 970 000 000 mk, josta on varattu EU:n
19845: aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteoh-
19846: määräraha)
19847: jelmien ja yhteisöaloitteiden kansallista rahoi-
19848: Momentille myönnetään 734 000 000 mk. tusosuutta varten 40 000 000 mk.
19849: 366 32.20
19850:
19851: Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston den erityistarpeet. Avustuksia myönnetään en-
19852: päätöksen mukaisesti yrityksille ja yhteisöille sisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehi-
19853: tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden tykseen hankkeen alkuvaiheessa.
19854: kehittämistä koskevaan teknologiseen tutki- Rahoitus maksetaan maksupäätösperustei-
19855: mukseen ja kehitykseen. Avustuksilla tulee sesti:
19856: edistää elinkeinorakenteen ja yritysten tuote- - yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja tuote-
19857: valikoiman kehittämistä kansainvälisen kilpai- kehityshankkeisiin
19858: lun ja markkinoiden edellyttämällä tavalla - yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjel-
19859: sekä tukea tuotannollisten ja palveluyritysten miin
19860: uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntä- - pienille ja keskisuurille yrityksille tekno-
19861: mistä. Avustuksia saa myöntää energiatalou- logiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankki-
19862: den, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon miseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osa-
19863: teknologioiden kehittämisen ja liiketaloudelli- na
19864: sen hyödyntämistämisen tukemiseen. - EU-valmistelutukeen yrityksille ja yhtei-
19865: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä söille
19866: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. - yritysten kehityshankkeiden esiselvitys-
19867: S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on ten ja asiantuntijapalveluiden rahoitukseen
19868: muutettu. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä - EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin
19869: yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, - EU :n aluekehitysrahastosta rahoitettavien
19870: joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden kansalli-
19871: ja tehostamaan resurssien käyttöä sekä saa- siin osuuksiin.
19872: maan sekä suuret että pienet yritykset mukaan Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisä-
19873: teknologian mahdollisuuksien hyödyntämi- yksenä otettu huomioon 105 000 000 mk tutki-
19874: seen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huo- mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena.
19875: mioon erityisesti hankkeiden vaativuus, uuden Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan
19876: teknologian hyväksikäyttö hankkeiden alku- valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
19877: vaiheessa sekä pienen ja keskisuuren teollisuu- mk):
19878:
19879: 1999 2000 2001 2002 2003
19880: Ennen vuotta 1999 tehtyjen
19881: sitoumusten kattaminen 637 396 151 29 3
19882: TAE 1999 97 320 301 145 29
19883: Yhteensä 734 716 452 174 32
19884:
19885: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- Vuonna 1999 uusia lainoja saa myöntää
19886: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat enintään 270 000 000 mk. Lainoja saa myön-
19887: 840 milj. mk. tää valtioneuvoston päätöksen mukaisesti yri-
19888: tyksille ja yhteisöille teknologiseen kehitys-
19889: 1999 määräraha 734 000 000 työhön, jonka tavoitteena on edistää kansain-
19890: 1998 määräraha 744 000000 välisesti kilpailukykyisten tuotteiden,
19891: 1998 lisämääräraha -4 000 000 tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittä-
19892: 1997 tilinpäätös 647 129 370 mistä ja parantamista. Lainoja saa myöntää
19893: korkeaan ja kilpailukykyiseen teknologiseen
19894: 83. (32.44.83) Lainat teknologiseen tutki- tasoon tähtääviin kehityshankkeisiin, joiden
19895: toteuttamiseen liittyy teknisiä riskejä. Erityistä
19896: mukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)
19897: huomiota tulee kiinnittää uuden teknologian
19898: Momentille myönnetään 228 000 000 mk. hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäris-
19899: tötekniikan ja terveydenhoidon kehittämiseen
19900: 32.20 367
19901:
19902: liittyvien teknologioiden kehitykseen ja liike- -yritysten ja yhteisöjen tuotekehityshank-
19903: taloudelliseen hyödyntämiseen. Lainoja saa keisiin
19904: myöntää ensisijaisesti konkreettiseen tuoteke- - yritysten ja yhteisöjen teknologiaohjel-
19905: hitykseen ja tuotteistamiseen. Lainat voidaan miin
19906: myöntää vakuutta vaatimatta. Lainat voidaan - pienille ja keskisuurille yrityksille tekno-
19907: myöntää ehdollisina siten, että mikäli kehitys- logiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys-
19908: työ epäonnistuu, teknologian kehittämiskes- hankkeen osana
19909: kuksella on lainan saajan hakemuksesta oikeus - korkean teknologian tuontantotekniikoi-
19910: jättää lainan maksamaton pääoma ja korot ko- den ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemi-
19911: konaan tai osittain takaisin perimättä. seen pilottikoossa tai laitosmittakaavassa
19912: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on - EU :n hyväksymiin tutkimushankkeisiin.
19913: muutettu. Rahoitus maksetaan maksupäätös- Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan
19914: perusteisesti: valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
19915: mk):
19916:
19917: 1999 2000 2001 2002 2003
19918: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten
19919: kattaminen 168 95 35 8 1
19920: TAE 1999 60 81 59 27 5
19921: Yhteensä 228 176 94 35 6
19922:
19923: Vuonna 1999 myönnettävien lainojen koko- den, ympäristötekniikan ja terveydenhoidon
19924: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat kehittämiseen liittyvien teknologioiden kehi-
19925: 117 milj. mk. tykseen ja liiketaloudelliseen hyödyntämiseen.
19926: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää ensisijai-
19927: 1999 määräraha 228 000 000 sesti konkreettiseen tuotekehitykseen ja tuot-
19928: 1998 määräraha 225 000000 teistamiseen. Lainan saa myöntää ehdoin, että
19929: 1998 lisämääräraha -4 000 000 lainan pääoma ja pääomalle maksettava korko
19930: 1997 tilinpäätös 201544 350 maksetaan takaisin vain edellyttäen, että sido-
19931: tulle pääomalle jää täysi kate. Lainalla on
19932: 85. (32.44.85) Pääomaehtoiset lainat tutki- myös huonompi etuoikeus velallisyrityksen
19933: mahdollisessa konkurssissa. Lainat myönne-
19934: mukseen ja kehitykseen (arviomääräraha)
19935: tään vakuutta vaatimatta. Mikäli kehitystyö
19936: Momentille myönnetään 88 000 000 mk. epäonnistuu, teknologian kehittämiskeskuk-
19937: Vuonna 1999 uusia pääomaehtoisia lainoja sella on lainan saajan hakemuksesta oikeus jät-
19938: saa myöntää enintään 200 000 000 mk. tää lainan maksamaton pääoma ja korot koko-
19939: Pääomaehtoisia lainoja saa myöntää valtio- naan tai osittain takaisin perimättä.
19940: neuvoston päätöksen mukaisesti yrityksille Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
19941: teknologiseen kehitystyöhön, jonka tavoittee- muutettu.
19942: na on edistää kansainvälisesti kilpailukykyis- Rahoitus maksetaan maksupäätösperustei-
19943: ten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palve-
19944: sesti:
19945: luiden kehittämistä ja parantamista. Pääoma- - yritysten tuotekehityshankkeisiin
19946: ehtoisia lainoja saa myöntää korkeaan ja -pienille ja keskisuurille yrityksille tekno-
19947: kilpailukykyiseen teknologiseen tasoon tähtää- logiahankintoihin tutkimus- ja tuotekehitys-
19948: viin kehityshankkeisiin, joiden toteuttamiseen hankkeen osana
19949: liittyy teknisiä riskejä. -korkean teknologian tuotantotekniikoiden
19950: Erityistä huomiota tulee kiinnittää uuden ja -prosessien kehittämiseen ja kokeilemiseen
19951: teknologian hyödyntämiseen ja energiatalou- pilottikoossa tai laitosmittakaavassa.
19952:
19953: 14 380149M
19954: 368 32.26
19955:
19956: Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on lisä- Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan
19957: yksenä otettu huomioon 50 000 000 mk tutki- valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
19958: mus- ja kehittämistoiminnan lisärahoituksena. mk):
19959:
19960: 1999 2000 2001 2002 2003
19961: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten
19962: kattaminen 45 34 15 3
19963: TAE 1999 43 60 45 20 5
19964: Yhteensä 88 94 60 23 5
19965:
19966: Vuonna 1999 myönnettävien lainojen koko- 1999 määräraha 88 000000
19967: naiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 1998 määräraha 50 000 000
19968: 111 milj. mk. 1997 tilinpäätös 50 000 000
19969:
19970:
19971:
19972: (26.) (32.30) Elintarvikevirasto
19973:
19974: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
19975: 32.40.25.
19976:
19977:
19978: (27.) Kuluttajavirasto
19979:
19980: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on otettu huomioon mo-
19981: mentin 32.40.21laskelmissa sekä momentti 50 siirretty momentiksi 32.40.50.
19982:
19983:
19984: (28.) Kuluttajavalituslautakunta
19985:
19986: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
19987: 32.40.24.
19988:
19989:
19990: (29.) Kilpailuvirasto
19991:
19992: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
19993: 32.40.26.
19994:
19995:
19996: 30. Yrittäjyys- ja pk-politiikka
19997:
19998: Se l v i t y s osa : Y rittäjyyden ja pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämisellä vaiku-
19999: tetaan taloudellisen kasvun ja työllisyyden myönteiseen kehittymiseen, elinkeinorakenteen mo-
20000: 32.30 369
20001:
20002: nipuolistumiseen sekä uuden teknologian ja uusien markkinoiden hyödyntämiseen. Pk-yrityksillä
20003: on tärkeä merkitys myös alueellisten ongelmien lieventämisessä.
20004: Kehittämispalvelutoiminnan painopisteitä ovat yrittäjyyden edistäminen sekä uusien ja toimi-
20005: vien yritysten johdon liikkeenjohto- sekä markkinointi- ja kansainvälistymistaitojen kehittämi-
20006: nen, rahoitusosaamisen parantaminen sekä yritysten välisen yhteistyön ja tuottavuuden kehittä-
20007: minen. Erityistä huomiota kiinnitetään palvelualoilla toimivien yritysten kehittämiseen.
20008: Pk-yritysten kehittämispalvelujen toteutuksessa hyödynnetään Euroopan unionin rakennera-
20009: hastojen tarjoamia, työvoimavarojen kehittämiseen tarkoitettuja rahoitusmahdollisuuksia. Tätä
20010: koskevat varat osoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön työministeriön momenteilta.
20011: Yrittäjyys- ja pk-politiikkaluvun määrärahatjakautuvat seuraavasti (1000 mk):
20012:
20013: 1997 1998 1999 1999
20014: Mom TP TA TAE Valtuus
20015: 44. Alueellinen kuljetustuki 21 732 16 300 8 000
20016: 45. Yritysten investointi- ja kehittämis-
20017: hankkeiden tukeminen 305 795 325 000 235 000 250 000
20018: 47. Valtionavustus pk-yritysten kehittämis-
20019: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille 19000 10000 10000
20020: 50. Korkotuki pk-yritysten investointeihin 41182 35 000 19 000
20021: Yhteensä 387 709 386 300 272 000 250 000
20022:
20023: Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut yrittäjyys- ja pk-politiikan tulosalueelle
20024: seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20025: - Pk-yritysten toimintaympäristön parantaminen, työelämän kehittäminen pk-yrityksissä sekä
20026: pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Painopistealueina ovat hallinnollisten me-
20027: nettelyjen keventäminen sekä pk-yritysten reaalisen kilpailukyvyn parantaminen henkilöstön
20028: osaamista kehittämällä.
20029: - Pk-yritysten kehittämishankkeiden lisääminen vaikuttamalla kysyntään ja tarjontaan. Ta-
20030: voitteeseen pyritään rahoittamana TE-keskusten sekä eräiden pk-yritystoiminnan edistämisyhtei-
20031: söjen harjoittamaa neuvonta-, koulutus- ja muuta kehittämispalvelutoimintaa sekä näiden palve-
20032: lujen kehittämishankkeita. Lisäksi rahoitetaan yrittäjyyttä ja yritysten uusperustantaa tukevien
20033: hankkeiden toteuttamista.
20034: - Alueen työllisyyden parantaminen, alueiden elinkeinorakenteen monipuolistaminen, elin-
20035: keinojen erityisesti tuotannon kehittäminen, yrittäjyydenja yritysten uusperustannan edistäminen
20036: sekä yritysten reaalisen kilpailukyvyn parantaminen.
20037: - TE-keskusten harjoittamaan yrittäjäkoulutukseen ja muuhun kehittämispalvelutoimintaan
20038: arvioidaan osallistuvan vuonna 1999 henkilöitä noin 9 000 yrityksestä. Yrittäjäkoulutuksella ja
20039: muilla kehittämispalveluilla arvioidaan vaikutettavan 1 300 uuden työpaikan perustamiseen.
20040: Pientä ja keskisuurta yritystoimintaa edistävien alan yhteisöjen ja muiden kehittämisprojektien
20041: piirissä on lisäksi merkittävä määrä pk-yrityksiä.
20042: Yritystuesta annetun lain mukaisilla yritystuilla arvioidaan edistettävän vuonna 1999 koko
20043: maassa yli 2 100 yrityksen investointi-, kehittämis- ja toimintaympäristöhankkeiden toteuttamis-
20044: ta. Yritystuella vaikutetaan arviolta noin 3 850 uuden työpaikan syntymiseen sekä lähes 11 000
20045: työpaikan uudistamiseen. Lisäksi hankkeiden toteuttamisaikainen työllisyysvaikutus on 860 hen-
20046: kilötyövuotta.
20047: 370 32.30
20048:
20049: 44. (32.51.48) Alueellinen kuljetustuki (ar- ympäristötukea saa myöntää vuonna 1999
20050: viomääräraha) 250 000 000 mk, josta on varattu 200 000 000
20051: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. mk kansallisena rahoitusosuutena Euroopan
20052: Määrärahaa saa käyttää kuljetusten alueelli- aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkei-
20053: sesta tukemisesta annetun lain (954/1981, siin.
20054: muut. 90111984, 111111989, 63411993, 1137/ V aitioneuvosto päättää kunkin tukimuodon
20055: 1994, 1211/1994, 29411995, 895/1995, 613/ osuuksista.
20056: 1996 ja 4711997) ja saaristokuljetusten tukemi- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
20057: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/ annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
20058: 1982, muut. 621/1983, 123311989, 1688/1993, Se l v i t y s o s a : EU :n tavoitealueiden ul-
20059: 955/1995 ja 1190/1997) mukaisten vuoden kopuoliset alueet kattavat 46,4 % maamme vä-
20060: 1998 kuljetustukien maksamiseen pk-yrityk- estöstä. Yritystuesta annetun lain tavoitteena
20061: sille. on yritysten kilpailukyvyn parantaminen pit-
20062: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- källä aikavälillä sekä alueellisen elinkeinora-
20063: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. kenteen monipuolistaminen. Lakiin yritystues-
20064: S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- ta sisältyy säännökset kehitysalueen investoin-
20065: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tituesta, pienyritystuesta, pk-yritysten
20066: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun kehittämistuesta ja yritysten toimintaympäris-
20067: lain (954/1981) ja saaristokuljetusten tukemi- tötuesta. Yritystukea käytetään myös kansalli-
20068: sesta annetun valtioneuvoston päätöksen (331/ sena rahoituksena Euroopan aluekehitysrahas-
20069: 1982) kumoamiseksi. tosta osarahoitettaviin hankkeisiin.
20070: Momentin mukainen tuki kohdistuu pää-
20071: 1999 määräraha 8 000000 sääntöisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
20072: 1998 määräraha 16 300 000 Poikkeustapauksissa tukea voidaan myöntää
20073: 1997 tilinpäätös 21 731 886 Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitetta-
20074: viin suurten yritysten hankkeisiin silloin, kun
20075: suuren yrityksen hanke kohdistuu teknologian
20076: 45. (32.51.49) Yritysten investointi- ja kehit-
20077: siirtoon pk-yrityksille, lisää verkottumista pk-
20078: tämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arvio- yritysten kanssa, lisää pk-yritysten alihankin-
20079: määräraha) tatoimintaa tai silloin, kun suurta yritystä kos-
20080: Momentille myönnetään 235 000 000 mk. keva hanke on tärkeä alueen kehittämisen tai
20081: Määrärahaa saa käyttää yritystuesta annetun työllisyyden kannalta.
20082: lain (1136/1993, muut. 297/1995 ja 1473/ Yritystuesta annetun lain mukaista kehitys-
20083: 1995) mukaisten tukien maksamiseen. Määrä- alueen investointitukea suunnataan hankkei-
20084: rahaa saa käyttää myös EU :n aluekehitysrahas- siin, joilla parannetaan yritysten kilpailuky-
20085: tosta rahoitettavia tavoiteohjelmia toteuttavien kyä, jotka parantavat alueen työn tuottavuutta
20086: hankkeiden, yhteisöaloitteita, pilottihankkeita ja vahvistavat elinkeinorakennetta sekä alenta-
20087: ja muita vastaavia ohjelmia ja hankkeita toteut- vat erityisesti vaikeilla työttömyysalueilla
20088: tavien hankkeiden kansallisen rahoitusosuuk- työttömyyttä. Pienyritystukea suunnataan eri-
20089: sien maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta tyisesti maaseutu-, rakennemuutos- ja EU ta-
20090: on varattu 190 000 000 mk näiden hankkeiden voitealueiden kehittämiseen. Pk-yritysten ke-
20091: kansallisia rahoitusosuuksia varten. Lisäksi hittämistuella parannetaan yritysten pitkän ai-
20092: määrärahaa saa käyttää EU:n komission rahoi- kavälin kilpailua ja kansainvälistymistä.
20093: tustarkastuksen mahdollisesti aiheuttaman ta- Yritysten toimintaympäristötukea suunnataan
20094: kaisinperinnän maksamiseen. hankkeisiin, joilla kehitetään yritysten tarvitse-
20095: Yritystuesta annetun lain mukaista kehitys- mia palveluja, parannetaan yritysten ja oppilai-
20096: alueen investointitukea, pienyritystukea, pk- tosten välistä sekä yritysten välistä yhteistyötä
20097: yritysten kehittämistukea ja yritysten toiminta-
20098: 32.30 371
20099:
20100: sekä edistetään teknologian siirtoa ja innovaa- misvaltuuden arvioidaan jakautuvan vuonna
20101: tiotoimintaa. 1999 eri käyttökohteisiin seuraavasti:
20102: V aitioneuvosto päättää kunkin tukimuodon
20103: myöntämisvaltuuden suuruudesta. Myöntä-
20104:
20105: Arvio työpaikoista
20106: Hankkeiden to-
20107: teuttamisesta
20108: Arvio Uusia Uusitut henkilö-
20109: yrityksistä työpaikkoja työpaikat työvuosia
20110: Kehitysalueen investointituki 200 800 2000 180
20111: Pienyritystuki 1100 2000 2300 300
20112: Pk-yritysten kehittämistuki 650 900 5 500 250
20113: Toimintaympäristötuki 170 150 1000 130
20114: Yhteensä 2120 3 850 10800 860
20115:
20116: Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan
20117: valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
20118: mk):
20119:
20120: 1999 2000 2001 2002
20121: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten
20122: kattaminen 210 90 15 3
20123: TAE 1999 25 88 60 15
20124: Yhteensä 235 178 75 18
20125:
20126: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- haa saa myös käyttää valtioneuvoston päätök-
20127: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat sen (14311986) mukaisesti valtionavustuksen
20128: 232 milj. mk. maksamiseen pk-yrityksille tarkoitettujen pal-
20129: velujen kehittämiseen, yrittäjyyden edistämi-
20130: 1999 määräraha 235 000 000 seen sekä alueellisiin elinkeinojen kehittämis-
20131: 1998 määräraha 325 000 000 hankkeisiin.
20132: 1998 lisämääräraha 8 000 000 Lisäksi määrärahaa saa käyttää EU:n sosiaa-
20133: 1997 tilinpäätös 305 794 972 lirahastosta rahoitettavia ohjelmia, yhteisö-
20134: aloitteita ja pilottihankkeita toteuttavien hank-
20135: keiden kansallisten rahoitusosuuksien maksa-
20136: 47. (32.52.40) Valtionavustus pk-yritysten
20137: miseen. Määrärahasta on varattu 2 000 000 mk
20138: kehittämispalvelutoimintaan ja alan yhteisöil-
20139: näiden hankkeiden kansallista rahoitusosuutta
20140: le (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) varten.
20141: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää myös julkisten yhtei-
20142: Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten söjen hankkeiden rahoittamiseen.
20143: maksamiseen pienen ja keskisuuren yritystoi- Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
20144: minnan edistämisyhteisöille. Yhteisöille annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
20145: myönnettävien avustusten edellytyksenä on, Se l v i t y s o s a : Määrärahalla rahoitetaan
20146: että tulokset ovat käytettyyn rahamäärään näh- pk-yrityksille tarkoitettujen asiantuntijapalve-
20147: den merkittävät. Avustukset myönnetään lujen käyttöä ja kehittämistä sekä yrittäjyyden
20148: kauppa- ja teollisuusministeriön määrittele- edistämistä. Lisäksi rahoitetaan pk-yritysten
20149: mistä toiminnoista aiheutuviin valtionavustuk- koulutus- ja neuvontapalvelujen kehittämis-
20150: sen piiriin kyväksyttäviin menoihin. Määrära- hankkeita ja kehittämispalvelujen tarjontaa
20151: 372 32.31
20152:
20153: sekä teollisen muotoilun hyväksikäyttöä pk- 11 0311993) nojalla hyväksyttävistä korkotuki-
20154: yrityksissä. Yhteisöille myönnettävät avustuk- lainoista aiheutuvan korkotuen maksamiseen.
20155: set perustuvat tulossopimuksiin. Se l v i t y s o s a : Korkotukihakemusten
20156: vastaanottaminen päättyi 31.12.1994. Korko-
20157: 1999 määräraha 10 000000 tukipäätöksiä voitiin tehdä vielä vuonna 1995,
20158: 1998 määräraha 10 000 000 koska pk-yritysten investointien korkotukilai-
20159: 1997 tilinpäätös 19 000 000 noista annetun lain voimassaolo päättyi
20160: 31.12.1995. Vuosina 1992-1995 tehtyjen si-
20161: 50. (32.51.50) Korkotuki pk-yritysten inves- toumusten kattamisesta aiheutuu valtiolle me-
20162: noja vuonna 1999 19 000 000 mk, vuonna
20163: tointeihin (arviomääräraha)
20164: 2000 9 000 000 mk ja vuonna 2001 3 000 000
20165: Momentille myönnetään 19 000 000 mk.
20166: mk.
20167: Määrärahaa saa käyttää pienten ja keskisuur-
20168: ten yritysten investointien korkotukilainoista
20169: 1999 määräraha 19 000 000
20170: annetun lain (538/1992, muut. 1120/1992 ja
20171: 1998 määräraha 35 000 000
20172: 1997 tilinpäätös 41 182 135
20173:
20174:
20175: (31.) Kuluttaja-asiamiehen toimisto
20176:
20177: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on otettu huomioon mo-
20178: mentin 32.40.21laskelmissa.
20179:
20180:
20181: (32.) Patentti- ja rekisterihallitus
20182:
20183: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 21 ja 22 on yhdistetty mo-
20184: mentiksi 32.10.23.
20185:
20186:
20187: (33.) Kuluttajatutkimuskeskus
20188:
20189: Se l v i t y s osa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
20190: 32.40.22.
20191:
20192:
20193: (38.) Mittatekniikan keskus
20194:
20195: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 21 ja 23 on yhdistetty mo-
20196: mentiksi 32.20.25.
20197: 32.40 373
20198:
20199: 40. Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
20200:
20201: Se l v i t y s osa : Kuluttaja- ja kilpailupolitiikalla lisätään kuluttajien hyvinvointia ja ediste-
20202: tään terveiden, tehokkaasti toimivien palvelu- ja tuotemarkkinoiden muodostumista. Yritykset li-
20203: säävät tehokkuuttaan mm. erikoistumalla, verkostoitumalla, keskinäistä yhteistyötään syventä-
20204: mällä ja kokoaan kasvattamalla. Markkinoiden dynamiikka ilmenee mm. tuote- ja tuotantomene-
20205: telmien innovaatioiden kasvuna sekä tuotteiden elinkaaren lyhenemisenä. Markkinoiden
20206: toimivuuteen vaikuttavat myös valtioiden toteuttamat monet kansalliset toimenpiteet kuten eri-
20207: laiset toimiluvat, elinkeinotuet sekä julkiset hankinnat. Tehokas kilpailu sekä aktiivinen, tuotetie-
20208: toinen ja vaativa kuluttajakunta ovat markkinoiden toimivuuden ja kilpailukyvyn suotuisan ke-
20209: hittymisen paras tae.
20210: Kuluttajahallinnon organisoinnin uudistus toteutetaan 1999 yhdistämällä kuluttajaviraston ja
20211: kuluttaja-asiamiehen toimiston toiminnot. Kilpailuneuvoston asemaa selvitetään.
20212: Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka -luvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
20213:
20214: 1997 1998 1999
20215: Mom. TP TA TAE
20216: 21. Kuluttajaviraston toimintamenot 32400 32400 30559
20217: 22. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot 10200 9400 9 713
20218: 24. Kuluttajavalituslautakunnan toimintamenot 5745 5 956 6 201
20219: 25. Elintarvikeviraston toimintamenot 10200 10500 12000
20220: 26. Kilpailuviraston toimintamenot 16 600 17 200 20000
20221: 50. Valtionavustus kuluttUajärjestöille 4000 4000 4000
20222: Yhteensä 79145 79456 82473
20223:
20224:
20225: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
20226: tanut kuluttaja- ja kilpailupolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20227: - Kuluttajapolitiikan tavoitteena on vahvistaa kansalaisten asemaa yhteiskunnassa ja hyödy-
20228: kemarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä ja ratkaista myös mahdolliset kuluttajien ja elin-
20229: keinonharjoittajien väliset ristiriidat. Toimintaa ohjaa kuluttajapoliittinen ohjelma vuosille 1997-
20230: 1999.
20231: - Kilpailupolitiikalla taataan markkinoiden toimivuus ja kilpailun lisääntymisestä syntyvän
20232: hyödyn siirtyminen myös asiakkaille ja kuluttajille.
20233: - Elintarvikesäännöksiä valmisteltaessa tavoitteena on selkeä, helposti ymmärrettävä lainsää-
20234: däntö, joka ottaa huomioon nopean teknisen kehityksen ja korkean kuluttajansuojan vaatimukset.
20235: Virallisen elintarvikevalvonnan ja yritysten omavalvonnan toimivuudesta huolehditaan.
20236:
20237:
20238: 21. (32.27.21 ja 31.21) Kuluttajaviraston tusta kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen
20239: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) toiminnot on yhdistetty.
20240: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Uuden Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asia-
20241: 30 559 000 mk. miehen tehtävänä on kuluttajan taloudellisen,
20242: Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, terveydellisen ja oikeudellisen aseman turvaa-
20243: joihin saadaan ED-rahoitusta. minen. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii
20244: Selvitysosa: Vuoden 1999 talousar- myös kuluttaja-asiamiehenä, jonka tehtävänä
20245: vioesityksessä osana kuluttajahallinnon uudis- on erityisesti markkinoinnin ja sopimusehtojen
20246: lainmukaisuuden valvonta sekä kuluttajan
20247: 374 32.40
20248:
20249: avustaminen tuomioistuimessa. Virasto vai- valvontaa täydennetään kuluttajille ja elinkei-
20250: kuttaa siihen, että kuluttajan toimintaympäris- nonharjoittajille suunnatolla informaatiolla
20251: tössä kulutustavarat ja -palvelut ovat turvalli- -tiedon tuottaminen tavaroiden ja palvelui-
20252: sia ja että aktiivinen hinta- ja laatutietoinen ku- den laadusta, hinnasta, turvallisuudesta ja ym-
20253: luttaja pystyy toimimaan oman taloutensa ja päristövaikutuksista sekä kuluttajan toiminta-
20254: ympäristön kannalta järkevällä tavalla ja oh- mahdollisuuksista markkinoilla Kuluttajien
20255: jaamaan markkinoita. Lainsäädännön ja viran- hintatietoisuuden turvaamiseksi euron käyt-
20256: omaistoiminnan tulee turvata kaikille riittävät töön siirtymisessä tehdään markka- ja euro-
20257: mahdollisuudet rationaalisiin kulutuspäätök- määräisiä hintavertailuja, vaikutetaan selkeän
20258: siin. Kuluttajalla tulee olla oikeus saada vertai- hintainformaation turvaamiseen ja tuotetaan
20259: lukelpoisia ja selkeitä tietoja valintojensa poh- uuden hintatuntuman löytymistä helpottavaa
20260: jaksi. kuluttajainformaatiota
20261: Suomen liittyminen Euroopan talous- ja ra- - uusien kuluttajainformaation muotojen ja
20262: haliittoon vaikuttaa merkittävästi myös kulut- tapojen valmisteleminen tietoyhteiskunnan
20263: tajan toimintaympäristöön. Euron käyttöönot- mukanaan tuomille markkinoiden ja viestintä-
20264: toon on varauduttava ajoissa myös kuluttaja- tekniikan infrastruktuurimuutoksille.
20265: politiikan alueella. Tietoyhteiskunnan Kuluttaja-asiamiehen valvonnan painopiste-
20266: kehittyminen ja sähköisen kaupankäynnin laa- alueita ovat rahoituspalvelut ja välttämättö-
20267: jeneminen muuttavat markkinoiden rakennetta myyspalvelut Näiden rinnalla käsitellään yl-
20268: ja tarjoavat kuluttajille uusia mahdollisuuksia, lättäen esille tulevia, suurempia kuluttajaryh-
20269: mikäli niitä osataan ja uskalletaan käyttää. mta koskevat ongelmat. Markkinointia
20270: EU:n sisämarkkinoilla vapaasti liikkuvien koskevien pelisääntöjen noudattamisen var-
20271: tuotteiden turvallisuuden tehokas valvonta mistamiseksi kuluttaja-asiamies neuvottelee
20272: edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kuluttajien kannalta kohtuullisia sopimusehto-
20273: kesken ja yhdenmukaista ja järjestelmällistä ja ja antaa ohjeita.
20274: lähestymistapaa markkinavalvontaan. Uusi Tavoitteena on, että kuluttaja-asiamiehelle
20275: teknologia ja kansainvälistyminen ovat johta- saapuvista markkinointia ja sopimusehtoja
20276: neet paitsi kilpailun lisääntymiseen myös koskevista ilmoituksista käsitellään yksittäisi-
20277: markkinointimenetelmien ja kaupankäynti- nä 800 asiaa. Käsittelynopeuden osalta tavoit-
20278: muotojen monimutkaistumiseen. V arautumi- teena on, että vuodenvaihteessa vireillä on
20279: nen näihin kuluttajan oikeusturvan takaaviin enintään 800 juttua, eivätkä ne ole 21 kk van-
20280: vaatimuksiin tulee edellyttämään uudelta Ku- hempia.
20281: luttajavirastolta ja kuluttaja-asiamieheltä yhä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
20282: lisääntyvää kuluttajainformaatiota. oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin-
20283: Uusi Kuluttajavirasto samoin kuin kuluttaja- nan tuloina julkisoikeudellisista suoritteista,
20284: asiamies ovat valvontatoimissaan itsenäisiä. julkaisujen ja muiden suoritteiden myynnistä
20285: Kuluttajaviraston asiantuntijat osallistuvat eri saatavat tulot sekä EU:lta saatavat tulot EU:n
20286: hallinnonaloilla lainsäädäntöhankkeiden val- hyväksymiin hankkeisiin.
20287: misteluun. Kuluttajavirastosta annettavan lain nojalla
20288: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toi-
20289: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti miston yhdistämisen johdosta kuluttaja-asia-
20290: asettanut Kuluttajavirastolle seuraavat tulosta- miehen virka siirretään Kuluttajavirastoon ja
20291: voitteet vuodelle 1999: viran nimi muutetaan ylijohtajaksi.
20292: - huolehtiminen siitä, että kulutustavaroi- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
20293: den ja kuluttajapalveluiden markkinavalvonta otettu huomioon 502 000 mk ylijohtajan viran
20294: toimii tehokkaasti. Pistokokeina toteutettavaa
20295: 32.40 375
20296:
20297: siirtona momentille 32.10.21, siten kuin sano- asettanut kuluttajatutkimuskeskukselle seuraa-
20298: tun momentin selvitysosasta ilmenee. vat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20299: - kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimustoi-
20300: Menojen ja tulojen erittely: mk minta organisoidaan seuraaviksi yksittäisiä
20301: Bruttomenot 33 599 000 tutkimushankkeita yhteenkokoaviksi teemako-
20302: Maksullisen toiminnan erillismenot 2 968 000 konaisuuksiksi, joissa tutkimuskysymyksiä
20303: Muut toimintamenot 30 631 000 tarkastellaan hyödyntäen eri tieteenalojen
20304: Bruttotulot 3 040000 osaamista ja erilaisia tutkimusmenetelmiä:
20305: Maksullisen toiminnan tulot 3 000000 kestävä tuotekulttuuri, muuttuvat tekstiili- ja
20306: - julkisoikeudelliset suoritteet 160 000 vaatetusmarkkinat, kuluttaja ja kehittyvä elin-
20307: - muut suoritteet 2 840000 tarviketalous, kuluttaja ja uusi tietotekniikka,
20308: Muut tulot 40000
20309: - irtaimen omaisuuden myyntitulot
20310: kotitalouksien arkipäivän palvelutarpeet, ku-
20311: 3 000
20312: -muut tulot 37 000 luttajat ja jakelupalveluiden saatavuus
20313: Nettomenot 30 559 000 - kuluttajatutkimuskeskus varautuu toimin-
20314: tasuunnitelmissaan toteuttamaan tutkimusko-
20315: 1999 määräraha 30 559 000 konaisuuksien teemoibio liittyvät kuluttaja- ja
20316: 1998 määräraha 32400000 muiden viranomaisten tilaamat toimeksianto-
20317: 1998 lisämääräraha 520000 tutkimukset ja selvityspyynnöt
20318: - tutkimuskeskus kehittää kuluttajatutki-
20319: 1997 tilinpäätös 32 400 000
20320: musta yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulu-
20321: jen sekä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Ke-
20322: 22. (32.33.21) Kuluttajatutkimuskeskuksen hittämistoiminnassa tehostetaan tutkimusver-
20323: toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kostojen luomista.
20324: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
20325: 9 713 000 mk. oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin-
20326: S el vi ty sosa : Momentin nimike on nan tuloina julkaisujen myyntitulot sekä yh-
20327: muutettu. Kuluttajatutkimuskeskus tuottaa ja teishankkeista aiheutuvat tulot.
20328: välittää tutkimustietoa ajankohtaisista kulutuk-
20329: seen liittyvistä kysymyksistä sekä kulutusyh- Menojen ja tulojen erittely: mk
20330: teiskunnan kehityksestä tavoitteena edistää ku- Bruttomenot 12 413 000
20331: luttajien hyvinvointia sekä kestävää kehitystä. Maksullisen toiminnan erillismenot 2 500000
20332: Tutkimustoiminnan kohteena ja osaamisaluei- Muut toimintamenot 9 913 000
20333: na ovat kotitalouksien toiminta ja kuluttajien Bruttotulot 2 700 000
20334: käyttäytyminen, kulutustavaroiden ja palvelu- Maksullisen toiminnan tulot
20335: jen laatu sekä markkinat ja kulutusyhteiskun- (julkaisujen myynti) 200 000
20336: nan muutokset. Kuluttajatutkimuskeskus to- Muut tulot (yhteishankkeet) 2 500 000
20337: teuttaa osaltaan kauppa- ja teollisuusministeri- Nettomenot 9 713 000
20338: ön asettamia kuluttajahallinnon tulos- ja
20339: kehittämistavoitteita. 1999 määräraha 9 713 000
20340: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimek- 1998 määräraha 9 400 000
20341: siannosta suoritettiin keväällä 1997 Kuluttaja- 1998 lisämääräraha 190 000
20342: tutkimuskeskuksen toiminnan arviointi, jonka 1997 tilinpäätös 10 200 000
20343: tulokset on otettu huomioon tutkimuskeskuk-
20344: sen toimintastrategiaaja tutkimusohjelmaa uu- 24. (32.28.21) Kuluttajavalituslautakunnan
20345: distettaessa. toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
20346: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Momentille myönnetään 6 201 000 mk.
20347: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20348: 376 32.40
20349:
20350: S el vi tyso sa : Momentin nimike on - lautakunnan suosituspäätösten laatua yl-
20351: muutetttu. Kuluttajavalituslautakunta antaa läpidetään muun muassa panostamalla henki-
20352: kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien ja löstön sisäiseen koulutukseen, tiedonkulun pa-
20353: elinkeinonharjoittajien välisiin yksittäisiä ku- rantamiseen ja kaikkien päätösten tarkastami-
20354: lutushyödykesopimuksia koskeviin tai muihin seen
20355: kulutushyödykkeen hankintaan liittyviin eri- -suositusten noudattamisaste on 70-80 %.
20356: mielisyyksiin, jotka pääasiassa kuluttajat ovat Lautakunnan päätökset ovat suosituksia, joi-
20357: saattaneet lautakunnan käsiteltäväksi. Lauta- ta ei voida panna pakkotoimin täytäntöön.
20358: kunta antaa myös lausuntoja tuomioistuimille. Lautakunnan toiminnan vaikuttavuutta osoit-
20359: Kuluttajavalituslautakunnan suoritteet ovat taa, että 70-80 % elinkeinonharjoittajista nou-
20360: vireille tulleet ja päätetyt valitusasiat Lauta- dattaa ratkaisusuosituksia. Noudattamispro-
20361: kunta ei voi itse suoraan vaikuttaa saapuvien sentti vaihtelee jonkin verran jaostoittain.
20362: valitusten määrään. Tämän vuoksi suoritteiden
20363: määrää ei voi tarkasti ennakoida ja niiden ko- 1999 määräraha 6 201 000
20364: konaismäärä riippuu myös ulkoisista tekijöis- 1998 määräraha 5 956 000
20365: tä. Tilastointiin satunnaisesti vaikuttavien teki- 1998 lisämääräraha 118 000
20366: jöiden vaikutusten vähentämiseksi suoritteet 1997 tilinpäätös 5 745 000
20367: lasketaan kahden vuoden keskiarvona. Vuosi-
20368: na 1996-1997 suoritteita oli 5 232 kappaletta, 25. (32.30.21) Elintarvikeviraston toiminta-
20369: joista jaosto- tai täysistuntoratkaisuja 1 753
20370: menot (siirtomääräraha 2 v)
20371: kappaletta vuonna 1996 ja 1 682 kappaletta
20372: vuonna 1997. Yhden suoritteen keskimääräi- Momentille myönnetään 12 000 000 mk.
20373: S elvi ty sosa : Momentin nimike on
20374: nen hinta vuonna 1997 oli 1 197 markkaa ja
20375: muutettu. Elintarvikeviraston tehtävänä on
20376: yhden päätetyn valituksen hinta oli vuonna
20377: muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen
20378: 1997 2 479 markkaa.
20379: Taloudellisen nousukauden vuoksi ja vuo- kanssa varmistaa, että maassa on riittävä, yh-
20380: denmukainen ja toimiva elintarvikevalvonta.
20381: den 1997 valitusmäärän perusteella valitusten
20382: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20383: ennustetaan edelleen lisääntyvän vuosina
20384: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20385: 1998-1999. Vuonna 1997lisäys oli 14 %.
20386: asettanut elintarvikevirastolle seuraavat tulos-
20387: Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa so-
20388: vittu tulostavoite vuodelle 1997 saavutettiin, tavoitteet vuodelle 1999:
20389: sillä keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden - kuntien elintarvikevalvonnan arvioinnin
20390: lopussa kaikilla jaostoilla alle 9 kuukautta ja tulokset käytetään hyväksi valvonnan kehittä-
20391: täysistunnossa alle 2,5 kuukautta täysistuntoon misessä
20392: - elintarvikevalvonnan ohjaus muutetaan
20393: siirtämisen jälkeen.
20394: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen riskinarviointiin perustuvaksi
20395: - kuluttajien tarvitseman oleellisen tiedon
20396: kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20397: asettanut kuluttajavalituslautakunnalle seuraa- saanti elintarvikkeista varmistetaan.
20398: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
20399: vat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20400: otettu huomioon 1 270 000 mk siirtona mo-
20401: - jaostojen käsittelyaika keskimäärin alle
20402: yhdeksän kuukautta mentilta 32.10.24.
20403: - täysistuntokäsittely täysistuntoon siirtä- Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo-
20404: misen jälkeen keskimäärin kaksi ja puoli kuu- mentille 12.32.99.
20405: kautta
20406: 1999 määräraha 12 000 000
20407: - yksinkertaisen käsittelyn osuus ratkai-
20408: suista on 10% 1998 määräraha 10 500 000
20409: 1998 lisämääräraha 141 000
20410: 1997 tilinpäätös 10 200 000
20411: 32.41 377
20412:
20413: 26. (32.29.21) Kilpailuviraston toimintame- Palvelutavoitteet
20414: not (siirtomääräraha 2 v) - soveltamisohjeita kehittämällä ja käsitte-
20415: Momentille myönnetään 20 000 000 mk. lyrutiineja tehostamalla huolehditaan tutki-
20416: Selvitysosa : Momentin nimike on muspyyntöjen sekä puuttumattomuustodistus-
20417: muutettu. Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena ja poikkeuslupahakemusten nopeasta ja joh-
20418: on talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua donmukaisesta käsittelystä ja edistetään siten
20419: edistämällä. Virasto keskittää toimintansa vali- talouden tehokkuutta sekä taataan elinkeinon-
20420: tuille painopistealueille ja tehokkaaseen tapa- harjoittajien oikeusturva.
20421: uskäsittelyyn. Määrärahan mitoituksessa on kilpailulain-
20422: Kilpailuviraston tehtävät lisääntyvät kilpai- säädännön kehittämisestä johtuen otettu lisä-
20423: lulainsäädännön uudistamisen seurauksena. yksenä huomioon 2 780 000 mk 5 henkilön
20424: Yrityskauppavalvonta lisää tehtäviä ja merkit- palkkaus- ja muina menoina.
20425: see kokonaan uuden toimintatavan käynnisty- Maksullisen toiminnan tulot on merkitty mo-
20426: mistä. Tehtävämäärää lisää myös puuttumatto- mentille 12.32.99.
20427: muustodistuksia koskevien hakemusten käsit-
20428: tely. 1999 määräraha 20 000 000
20429: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen 1998 määräraha 17 200 000
20430: kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut 1998 lisämääräraha 337 000
20431: Kilpailuvirastolie alustavasti seuraavat tulosta- 1997 tilinpäätös 16 600 000
20432: voitteet vuodelle 1999:
20433: Yhteiskunnalliset vaikutustavoitteet 50. (32.27.50) Valtionavustus kuluttajajär-
20434: - painopistealueet ovat energia- ja viestin- jestöille
20435: tämarkkinat, julkisen vallan toiminta markki- Momentille myönnetään 4 000 000 mk.
20436: noilla sekä periaatteiden kehittäminen koh- Määrärahaa saa käyttää avustuksena kulutta-
20437: tuuttoman hinnoittelun arvioimiseksi jajärjestöjen ja Työtehoseura ry:n kotitalous-
20438: - ehkäistään yrityskauppavalvonnan avulla osaston tukemiseen kuluttajaviraston määritte-
20439: kilpailua oleellisesti estävien yrityskauppojen lemistä toiminnoista aiheutuviin kuluihin.
20440: toteutuminen Se l v i t y s o s a : Määrärahan arvioidaan
20441: - keskitytään toimenpidepyyntöjen käsitte- jakautuvan seuraavasti:
20442: lyssä olennaisiin ja koko kansantalouden kan-
20443: nalta merkittäviin kilpailunrajoituksiin. Yksit- mk
20444: täisiä elinkeinonharjoittajia suojataan kilpai-
20445: Suomen Kuluttajaliitto ry 2 845 000
20446: lunrajoituksilta, jotka ovat luonteeltaan tai 150 000
20447: Kuluttajat-Konsumenterna ry
20448: toteuttamistavaltaan paheksuttavia ja/tai peri- Työtehoseura ry:n kotitalousosasto 1005 000
20449: aatteelliselta kannalta merkittäviä Yhteensä 4 000000
20450: -keskitytään ED-asioissa kilpailusääntöjen
20451: täytäntöönpanon ja yhteisön kilpailupolitiikan 1999 määräraha 4 000 000
20452: kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin 1998 määräraha 4 000 000
20453: - vaikutetaan elinkeinonharjoittajien toi- 1997 tilinpäätös 4 000 000
20454: mintatapoihin markkinoilla tiedottamalla kil-
20455: pailupolitiikan sisällöstä ja periaatteista.
20456:
20457:
20458: (41.) Turvatekniikan keskus
20459:
20460: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
20461: 32.20.23.
20462: 378 32.42
20463:
20464: (42.) Valtion teknillinen tutkimuskeskus
20465:
20466: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
20467: 32.20.22.
20468:
20469:
20470: (43.) (32.40) Geologian tutkimuskeskus
20471:
20472: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
20473: 32.20.21.
20474:
20475:
20476: (44.) Teknologian kehittämiskeskus
20477:
20478: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentit 21, 23, 40,83 ja 85 on otet-
20479: tu huomioon luvun 32.20 laskelmissa.
20480:
20481:
20482: (49.) Kera Oy
20483:
20484: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 42 ja 43 on otettu huomi-
20485: oon luvun 32.70 laskelmissa.
20486:
20487:
20488: 50. Kansainvälistyminen ja markkinointi
20489:
20490: Se l v i t y s osa : Ministeriö tukee yritysten markkinointitaitojen ja muiden kansainvälisty-
20491: misvalmiuksien kehittämistä valtioneuvoston asettamien linjausten mukaisesti. Tasapuolisten
20492: toimintamahdollisuuksien turvaaminen yrityksillemme lupaavilla, mutta vaikeilla markkina-alu-
20493: eilla on yksi tämän työn keskeisiä haasteita.
20494: Toimialakohtaisina painopisteinä ovat hyvinvointiklusteri, informaatioteknologia sekä muut
20495: korkean teknologian toimialat Tärkeää on myös ympäristöteknologian, rakentamisen ja elintar-
20496: viketeollisuuden klusterien sekä palvelutoimialojen ja -yritysten kansainvälistyminen. Pienten
20497: palveluyritysten kansainvälistymistä edistetään myös verkostoitumista ja muuta yritysten välistä
20498: yhteistyötä sekä ulkomaankauppaa ja matkailua edistävien järjestöjen palvelutuotantoa tukemal-
20499: la. Klusterien ja toimialojen toteuttamien hankkeiden työllisyysvaikutuksiin kiinnitetään huo-
20500: miota. Korkean teknologian toimialoilla tuetaan erityisesti sellaisten hankkeiden kaupallistamis-
20501: ta, joihin Tekes on jo myöntänyt tuotekehitystukea.
20502: Yrityskohtaiset tukihakemukset käsitellään alueellisissa TE-keskuksissa, joiden yhteyteen
20503: myös Suomen Ulkomaankauppaliiton alueellinen vientiasiamiesverkosto on liitetty. Ministeriös-
20504: sä päätetään valtakunnallisten yrityskohtaisten hankkeiden sekä toimialakohtaisesti toteutettavi-
20505: en ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja muiden tahojen hankkeiden toteuttamisesta. Vielä
20506: vuonna 1999 määräaikaisena käytössä olevan elintarviketeollisuuden markkinointituen kohden-
20507: tamisesta päätetään ministeriössä.
20508: 32.50 379
20509:
20510: Matkailu on noussut suurimmaksi yksittäiseksi vientitoimialaksi maailmalla. Myös Suomen
20511: palveluviennissä matkailulla on huomattava merkitys. Vuonna 1998 valtiovallan panostusta mat-
20512: kailuelinkeinon kansainväliseen markkinointiin lisättiin viidenneksellä. Vuoden 1999 talousarvi-
20513: ossa valtiovallan panostus säilyy lähes ennallaan.
20514: Suomen Ulkomaankauppaliiton toiminnan kansainväliseen evaluointiin perustuva organisaati-
20515: on uudistamistyö saatetaan päätökseen vuonna 2001. Ministeriö on uudistanut liiton toimintaa
20516: ohjaavan säädöspohjan vuonna 1998. Uudistuksilla pyritään lisäämään elinkeinoelämän maksu-
20517: osuutta Ulkomaankauppaliiton toiminnassa.
20518: Kansainvälistyminen ja markkinointiluvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk) :
20519: 1997 1998 1999
20520: Mom. TP TA TAE
20521: 21. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta-
20522: menot 78530 95 000 92 311
20523: 40. Yritysten kansainvälistyminen 160 256 159 000 172 000
20524: 41. Avustus ulkomaankauppaa edistäville jär-
20525: jestöille ja Suomen Ulkomaankauppaliitto
20526: ry:lle 164 299 168 000 158 000
20527: Yhteensä 403 085 422 000 422 311
20528:
20529: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
20530: tanut kansainvälistymisen ja markkinoinnin tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20531: - Kilpailukykyinen tavara- ja palvelusektori sekä tehokas ja vientiyritysten tarpeisiin sopeu-
20532: tettu vienninedistämisorganisaatio.
20533: - Vientiyritysten lukumäärän lisääminen ja viennin toimintarakenteen monipuolistaminen
20534: sekä pk-yritysten valmiuksien kehittäminen globalisoituvilla markkinoilla toimimiseen.
20535: - Tehokkaasti ja yritysten tarpeista lähtien toimivat EU :n sisämarkkinat ja kauppapolitiikka.
20536: -Tiivis yhteistyö Venäjän, Itämeren maiden ja lähialueiden kanssa.
20537:
20538: 21. (32.80.21) Matkailun edistämiskeskuk- vaaminen vuonna 1999 edellyttää
20539: sen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) lisäpanostuksen suuntaamista maahantulo-
20540: Momentille myönnetään nettomäärärahaa paikkakuntien, erityisesti pääkaupunkiseudun
20541: 92 311 000 mk. tehomarkkinointiin ja voimakasta tuotekehi-
20542: S e lv i tyso sa : Momentin nimike on tystä muutuvassa markkinatilanteessa.
20543: muutettu. Matkailun edistämiskeskus (MEK) Matkailuelinkeinon panostusosuuden ME-
20544: tekee Suomea tunnetuksi, kehittää ja markki- Kin kampanjoissa arvioidaan vuonna 1999
20545: noi Suomen matkailupalveluja ulkomailla, olevan 61 milj. mk, jolloin ulkopuolisen rahoi-
20546: vientivalmentaa matkailun pk-yrityksiä sekä tuksen kokonaisarvo mukaan lukien maksulli-
20547: edistää kotimaanmatkailua. MEK toimii yh- set palvelut (18 milj. mk) on 79 milj. mk. Osa
20548: dessä Suomen matkailuelinkeinon ja muiden aiemmin MEKille tulleista maksullisista pal-
20549: sidosryhmien kanssa. Strategisia painopisteitä veluista kulkee osakkuus- ja tytäryhtiöiden
20550: ovat asiakastyytyväisyys, verkostoituminen, kautta. Yhtiöiden liikevaihdon arvioidaan ole-
20551: toiminnan tuloksellisuus ja organisaation ke- van vuonna 1999 noin 30,8 milj. mk.
20552: hittäminen. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20553: Suomeen suuntautuva matkailu ja kotimaan- kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20554: matkailu yltivät viime vuonna kaikkien aiko- asettanut Matkailun edistämiskeskukselle seu-
20555: jen suurimpiin määriin yöpymisissä ja valuut- raavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20556: tatuloissa mitattuina. Suotuisan kehityksen tur-
20557: 380 32.50
20558:
20559: -kotimaisten rekisteröityjen yöpymisten li- mk (5,0 %) ja rekisteröityjen yöpymisten kas-
20560: sääntyminen 345 OOO:lla (3 %) vutavoite 318 000 vrk (8,0 %).
20561: - Suomeen suuntautuvasta matkailusta saa- Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko
20562: tavan valuuttatulon kasvutavoite on 460 milj. (1 000 mk):
20563:
20564: 1997 1998 1999
20565: TULOT
20566: Maksullisten palvelujen tulot 8 820 14 870 15 000
20567:
20568: KUSTANNUKSET
20569:
20570: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 6900 12 770 12460
20571: KäyttöjääiDä 1920 2100 2540
20572: Osuus yhteiskustannuksista
20573: - tukitoimintojen kustannukset 635 602 720
20574: - muut yhteiskustannukset 920 878 1070
20575:
20576: Kustannukset yhteensä 8455 14 250 14 250
20577:
20578: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) +365 +620 +750
20579:
20580: Menojen ja tulojen erittely: mk hastoista rahoitettavia ohjelmia toteuttavien
20581: Bruttomenot 107 441 000 hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
20582: Maksullisen toiminnan erillismenot 12 250 000 maksamiseen valtion osalta sekä yhteisöaloit-
20583: Muut toimintamenot 95 191 000 teiden kansallisen rahoitusosuuden maksami-
20584: Bruttotulot 15 130 000 seen. Määrärahasta on varattu 30 000 000 mk
20585: Maksullisen toiminnan tulot, muut aluekehitysrahaston ja 5 000 000 mk sosiaali-
20586: suoritteet 15 000 000 rahaston kansallisia rahoitusosuuksia varten.
20587: Muut tulot 130000 Määrärahaa saa käyttää myös Hannoverissa
20588: Nettomenot 92 311 000 Saksassa vuonna 2000 järjestettävän maail-
20589: mannäyttelyn järjestämisestä sekä näyttelypa-
20590: 1999 määräraha 92 311 000 viljongin rakentamisesta aiheutuviin kuluihin.
20591: 1998 määräraha 95 000 000 Määrärahaa voi käyttää myös hankeviennin
20592: 1998 lisämääräraha 191 000 tarjoustoimintaa koskevien hankkeiden ehdol-
20593: 1997 tilinpäätös 78 530 000 liseen rahoittamiseen, milloin hakijayritystä ei
20594: ole valittu hankkeen toteuttajaksi. Määrärahaa
20595: 40. (32.85.40) Yritysten kansainvälistymi- saa lisäksi käyttää valtakunnallisesti merkittä-
20596: nen (osa EU) (arviomääräraha) viin laajoihin matkailuhankkeisiin samoin
20597: Momentille myönnetään 172 000 000 mk. kuin valtakunnallisiin yritysten yhteishankkei-
20598: Määrärahaa saa käyttää ensisijaisesti pienten siin. Määrärahaa voidaan vielä vuonna 1999
20599: ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen käyttää elintarviketeollisuuden ja sitä lähellä
20600: liittyvien eri osa-alueiden avustamiseen. Li- olevien toimialojen sopeuttamiseen EU:njäse-
20601: säksi määrärahaa saa käyttää ulkomaankaup- nyyteen siirtymäkauden aikana.
20602: paa edistävien järjestöjen ja muiden yhteisöjen Uusia avustuksia saa myöntää vuonna 1999
20603: toteuttamiin yritysten väliseen yhteistyöhön 180 000 000 mk, josta 30 000 000 mk on va-
20604: perustuviin toimialakohtaisiin kansainvälisty- rattu kansalliseen rahoitusosuuteen EU :n alue-
20605: mishankkeiden avustamiseen. Määrärahaa saa kehitysrahaston hankkeisiin ja 6 000 000 mk
20606: käyttää myös EU :n aluekehitys- ja sosiaalira- EU :n sosiaalirahaston hankkeisiin.
20607: 32.50 381
20608:
20609: S elvitysosa : Myöntämisvaltuuksien
20610: käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan meno-
20611: ja seuraavasti (milj. mk):
20612:
20613: 1999 2000 2001 2002
20614: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten
20615: kattaminen 102 35 10 5
20616: TAE 1999 70 40 30 30
20617: Yhteensä 172 75 40 35
20618:
20619: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- Se l v i t y s osa : Määräraha on tarkoitus
20620: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat käyttää seuraavasti:
20621: 148,3 milj. mk.
20622: mk
20623: 1999 määräraha 172 000000 Kansainvälisen kaupan koulutus-
20624: 1998 määräraha 159 000000 säätiö FINTRA 7 700000
20625: 1997 tilinpäätös 160 255 799 Suomalais-ruotsalainen kauppaka-
20626: mari 2 450000
20627: Suomalais-venäläinen kauppaka-
20628: 41. (32.85.41) Avustus ulkomaankauppaa mari 2 200000
20629: edistäville järjestöille ja Suomen Ulkomaan- Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY 950000
20630: kauppaliitto ry:lle Osuuskunta Viexpo 1400000
20631: Momentille myönnetään 158 000 000 mk. Ulkomaisten investointien edistä-
20632: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami- missäätiö 10 000000
20633: seen ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen Helsinki-Finland Congress Bureau 1 300000
20634: Suomen Ulkomaankauppaliitto ry. 132 000000
20635: teollisille vientiyrityksille ja palvelualan kan-
20636: Yhteensä 158 000 000
20637: sainvälistyville yrityksille tarjoamien kansain-
20638: välistymistä tukevien ja kehittävien palvelui- Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20639: den tuottamiseen. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20640: myös avustusten maksamiseen Suomen Ulko- asettanut tälle tehtäväalueelle seuraavat tulos-
20641: maankauppaliiton valtionavun perusteista an- tavoitteet:
20642: netun valtioneuvoston päätöksen (VNp 45/ - pienten ja keskisuurten yritysten osuus
20643: 1997) mukaisesti liiton yleistoiminnan sekä palveluiden käyttäjinä kasvaa kaikilla toimin-
20644: neuvonta- ja kansainvälistymispalveluiden talohkoilla
20645: menoihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö hy- - ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen
20646: väksyy kunkin järjestön toiminnalle asetetta- keskinäinen yhteistyö tiivistyy ja monipuolis-
20647: vat tavoitteet ja toiminnalla saavutettavat tu- tuu
20648: lokset. -elinkeinoelämän osuus järjestöjen toimin-
20649: nan rahoituksesta lisääntyy.
20650:
20651: 1999 määräraha 158 000 000
20652: 1998 määräraha 168 000 000
20653: 1997 tilinpäätös 164 299 000
20654: 382 32.51
20655:
20656: (51.) Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen
20657:
20658: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 48. 49 ja 50 on otettu huo-
20659: mioon luvun 32.30 laskelmissa.
20660:
20661:
20662: (52.) Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittäminen
20663:
20664: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 40 on siirretty momentiksi
20665: 32.30.47.
20666:
20667:
20668: (53.) (32.50) Teollisuuden edistäminen
20669:
20670: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 24 ja 41 on otettu huomi-
20671: oon momentin 32.10.24 laskelmissa sekä momentit 42 ja 46 luvun 32.80 laskelmissa. Momentti
20672: 60 on siirretty momentiksi 32.70.60 ja momentti 95 momentiksi 32.10.95.
20673:
20674:
20675: (55.) Energiatalous
20676:
20677: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on otettu huomioon mo-
20678: mentin 32.10.24laskelmissa sekä momentit 27, 40, 45 ja 50 on otettu huomioon luvun 32.60 las-
20679: kelmissa.
20680:
20681:
20682: (56.) Sähkömarkkinakeskus
20683:
20684: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
20685: 32.60.21.
20686:
20687:
20688: 60. Energiapolitiikka
20689:
20690: Se l v i t y s osa : Energiapolitiikkaa ohjaa valtioneuvoston toukokuussa 1997 hyväksymä
20691: energiapoliittinen selonteko, Suomen energiastrategia, josta eduskunta antoi myönteisen lausun-
20692: non lokakuussa 1997. Päämääränä on taloudellisia ohjauskeinoja käyttäen ja markkinatalouden
20693: mekanismien toimivuutta edistäen luoda talouspolitiikan tueksi olosuhteet, joissa energian saata-
20694: vuus on turvattu, sen hinta kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt kansainväliset sitou-
20695: mukset täyttäviä. Tavoitteena on myös jouduttaa energiaa säästävän sekä uusiutuvaa energiaa
20696: käyttävän tekniikan kehitystä ja kaupallistumista. Energian kokonaiskulutuksen kasvu on tarkoi-
20697: tus pysäyttää 10-15 vuoden aikavälillä.
20698: Vuoden 1999 alkuun mennessä valmisteltava raportti energiastrategian toteuttamisesta ja ener-
20699: gia-alan kehittymisestä tulee vaikuttamaan vuoden 1999 toiminnan suuntaamiseen. Keskeistä tu-
20700: 32.60 383
20701:
20702: lee olemaan, että energia-alan toimijat voivat tehdä ratkaisuja energian saatavuuden sekä moni-
20703: puolisen ja edullisen energian hankintakapasiteetin turvaamiseksi. Päätösten reunaehtojen tulisi
20704: olla kansainvälisten ilmastositoumusten mukaisia. Myös Suomen tekemä aloite EU:n pohjoisesta
20705: ulottuvuudesta tulee näkymään energiapolitiikan valmistelussa.
20706: Energiapolitiikan määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
20707:
20708: Mom. 1997 1998 1999 1999
20709: TP TA TAE Valtuus
20710: 21. Sähkömarkkinakeskuksen toimintamenot -65 300 611
20711: 27. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön
20712: edistäminen ja energiatiedotus 9000 15 000 15 000
20713: 40. Energiatuki 82097 78 000 70000 130 000
20714: 45. Energiainvestointien korkotuki 4 964 3 500 1 800
20715: 50. Eräät energiataloudelliset avustukset 200 200 500
20716: Yhteensä 96196 97 000 87 911 130000
20717:
20718: Momentille 32.10.24 on ehdotettu 21 000 000 mk energiastrategiaan liittyviin selvityksiin sekä
20719: ydinturvallisuusalan viranomaistoimintaa tukevaan tutkimus- ja selvitystyöhön.
20720: Kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut energiapolitiikan tulosalueelle seuraa-
20721: vat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20722: - Turvataan kilpailukykyisten kapasiteettivaihtoehtojen toteutusedellytykset sähköntuotan-
20723: nossa ja edistetään kilpailua energiamarkkinoilla.
20724: -Tehostetaan energiankäyttöä ja lisätään uusiutuvan energian käyttöä.
20725: - Edistetään uuden teknologian käyttöä kotimaassa ja energiateknologian vientiä.
20726: -Varmistetaan ydinenergian käytön ja ydinjätehuollon turvallisuus.
20727: -Pyritään rajoittamaan ja vähentämään energiantuotannon ja käytön ympäristöhaittoja.
20728:
20729: 21. (32.56.21) Sähkömarkkinakeskuksen toi- mivalle taloudelliselle kilpailulle perustuvien
20730: mintamenot (siirtomääräraha 2 v) sähkömarkkinoiden toimintaa ja kehittymistä.
20731: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen
20732: 611 000 mk. kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti
20733: Selvitysosa: Momentin nimike on asettanut Sähkömarkkinakeskukselle seuraa-
20734: muutettu. Määräraha on mitoitettu kattamaan vat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20735: sellaisista Sähkömarkkinakeskukselle määrä- - valvoa, että yritykset eivät käytä sähkö-
20736: tyistä tehtävistä aiheutuvat menot, joita ei kate- verkkotoimintaa sähkökaupan kilpailun rajoit-
20737: ta valvonta- ja lupamaksuilla. Sähkömarkkina- tamiseen tai subventoimaan kilpailun piiriin
20738: keskuksen toiminta-ajatus sähkömarkkinoita kuuluvia toimintoja
20739: valvovana viranomaisena on turvata terve ja - valvoa, että sähkön siirtotariffit ja myyn-
20740: toimiva kilpailu sähkökaupassa sekä kohtuulli- titariffit toimitusvelvollisuuden piirissä olevil-
20741: set ja tasapuoliset palveluperiaatteet luonnolli- le asiakkaille täyttävät sähkömarkkinalaissa
20742: sen monopolin muodostavien sähköverkkojen säädetyn kohtuullisuusvaatimuksen ja että
20743: toiminnassa. Sähkömarkkinakeskus valvoo muutoinkin toimitusvelvollisuuden pnnm
20744: sähkömarkkinalain (386/1995) ja sen nojalla kuuluvassa sähkökaupassa noudatetaan sähkö-
20745: annettujen säännösten noudattamista, suorittaa markkinoita koskevassa lainsäädännössä vah-
20746: sähkömarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa vistettuja periaatteita
20747: säännöksissä säädettyjä muita viranomaisteh- - seurata tyyppikuormituskäyrien käyt-
20748: täviä sekä edistää muilla tavoin terveelle ja toi- töönottoa ja pienkäyttäjien yhteishankintoja
20749: 384 32.60
20750:
20751: sekä myötävaikuttaa sähkökaupan kilpailun mentin määrärahasta käytetään
20752: laajentumiseen pienkäyttäjien piiriin Energiansäästön palvelukeskus Motivan toi-
20753: - tuottaa ja julkaista verkkopalveluiden ja minnan rahoittamiseen. Motivan tavoitteena
20754: toimitusvelvollisuuden piirissä tapahtuvan on parantaa energiankäyttäjien edellytyksiä te-
20755: sähkön vähittäismyynnin hinnoittelua koske- hostaa energiankäyttöään siten, että energia-
20756: vaa seuranta- ja vertailutietoa sekä verkonhal- strategianja vuoden 1995 energiansäästöohjel-
20757: tijoiden toimintaa kuvaavia tunnuslukutietoja man tavoitteet voidaan saavuttaa eri energian-
20758: -hoitaa tehokkaasti sähköpörssin ja sähkö- kulutussektoreilla. Motivan tavoitteena on
20759: markkinoiden yrityskauppojen valvontaan myös osaltaan vaikuttaa uusiutuvien energia-
20760: kuuluvat tehtävät. lähteiden käytön lisääntymiseen energiastrate-
20761: gian, bioenergian edistämisohjelman ja tuuli-
20762: Menojen ja tulojen erittely: mk voiman edistämisohjelman linjojen mukaises-
20763: ti. Motiva edistää erityisesti energiaa
20764: Bruttomenot 5 500000 säästävien ja uusiutuvien energialähteiden tek-
20765: Maksullisen toiminnan erillismenot 4 889 000 niikoiden käyttöönottoa, hoitaa energiansääs-
20766: Muut toimintamenot 611 000 tösopimusten toimeenpanoa, seurantaa ja ra-
20767: Bruttotulot 4 889 000 portointia, kehittää energiakatselmustoimintaa
20768: Maksullisen toiminnan tulot sekä tuottaa, jalostaa ja jakaa tehokasta ja ym-
20769: - julkisoikeudelliset suoritteet 4 884 000 päristömyötäistä energian säästöä ja uusiutu-
20770: - muut suoritteet 5 000 vien energialähteiden käyttöä edistävää tietoa.
20771: Nettomenot 611 000
20772:
20773: 1999 määräraha 611000 1999 määräraha 15 000 000
20774: 1998 määräraha 300000 1998 määräraha 15 000 000
20775: 66000 1997 tilinpäätös 9 000 000
20776: 1998 lisämääräraha
20777: 1997 tilinpäätös -64 723
20778: 40. (32.55.40)Energiatuki (osaEU)(arvio-
20779: 27. (32.55.27) Energiansäästön ja uusiutu- määräraha)
20780: van energian käytön edistäminen ja energia- Momentille myönnetään 70 000 000 mk.
20781: Määrärahaa saa käyttää energiatuen myöntä-
20782: tiedotus (siirtomääräraha 2 v)
20783: misen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvos-
20784: Momentille myönnetään 15 000 000 mk. ton päätöksen mukaisesti energiansäästöä,
20785: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- energian käytön tehostamista ja uusiutuvan
20786: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- energian käyttöä edistävien sekä energian tuo-
20787: kaisesti energiansäästöön, energian tehokkaa- tannon ja käytön ympäristöhaittoja vähentävi-
20788: seen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyt- en ja energiahuollon varmuutta ja monipuoli-
20789: töön ja tuotantoon liittyvästä suutta muutoin edistävien investointi- ja kehit-
20790: informaatiotoiminnasta ja selvityksistä, uuden tämishankkeiden tukemiseen sekä puun
20791: säästöteknologian markkinoiden edistämisestä energiakäytön edistämiseen energiastrategian
20792: sekä muusta energia-alan tiedottamisesta ja edellyttämällä tavalla. Energiatukea annetaan
20793: tietohuollon järjestämisestä aiheutuvien meno- yrityksille ja yhteisöille. Määrärahaa saa käyt-
20794: jen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tää myös Suomen lähialueilla toteutettavien
20795: myös EU:n hyväksymien hankkeiden osara- hankkeiden tukemiseen. Lisäksi määrärahaa
20796: hoitukseen. saa käyttää energiatuen myöntämisen yleisistä
20797: Se l v i t y s osa : Energiatehokkuutta pa- ehdoista annetun valtioneuvoston päätöksen
20798: rantamalla ja uusiutuvien energiantuotanto- (4511996) ja energia-avustuksista annetun lain
20799: muotojen käyttöä lisäämällä pyritään hiilidiok- (1607/1991, muut. 1051/1991, 108611993 ja
20800: sipäästöjen vähentämiseen. Suurin osa mo-
20801: 32.60 385
20802:
20803: 296/1995) nojalla aiemmin myönnettyjen villa hankkeilla vähennetään energian tuotan-
20804: avustusten maksamiseen. non ja käytön ympäristöhaittoja sekä lisätään
20805: Määrärahaa saa käyttää myös EU :n alueke- yleisesti energiahuollon varmuutta ja moni-
20806: hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia puolisuutta. Tuella edistetään erityisesti uuden
20807: toteuttavien hankkeiden, pilottihankkeiden ja teknologian ja uusiutuvien energialähteiden
20808: yhteisöaloitteita toteuttavien hankkeiden kan- käyttöä. Tukea myönnetään ensisijaisesti
20809: sallisten rahoitusosuuksien maksamiseen val- hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja
20810: tion osalta. Määrärahasta on varattu tavoitteisiin sidottuja energiapoliittisia ohjel-
20811: 14 000 000 mk näiden hankkeiden kansallisia mia kuten Suomen energiastrategia, energian-
20812: rahoitusosuuksia varten. säästösopimusjärjestelmä, valtioneuvoston pe-
20813: Vuonna 1999 avustuksia saa myöntää enin- riaatepäätös energiansäästön toteuttamisesta,
20814: tään 130 000 000 mk, josta 14 000 000 mk on bioenergian edistämisohjelma ja tuulivoima-
20815: varattu kansallisena osuutena EU:n aluekehi- ohjelma.
20816: tysrahaston rahoittamiin hankkeisiin. Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan
20817: Se l v i t y s osa : Energiatuen tavoitteena valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
20818: on energiamarkkinoiden kehittäminen. Tuetta- mk):
20819: 2002-
20820: 1999 2000 2001 2003
20821: Ennen vuotta 1999 tehtyjen
20822: sitoumusten kattaminen 55 50 40 2
20823: TAE 1999 15 40 40 35
20824: Yhteensä 70 90 80 37
20825:
20826: Vuonna 1999 myönnettävien avustusten ko- lainan määrästä ja lainavuosien 5-8 aikana
20827: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat enintään 4 prosenttia korkotukilainan määräs-
20828: 116,2 milj. mk. tä. Kahdeksannen lainavuoden jälkeen korko-
20829: tukea ei makseta.
20830: 1999 määräraha 70000000 Se l v i t y s o s a : Määrärahasta maksetaan
20831: 1998 määräraha 78 000 000 korkotukea ennen vuotta 1993 hyväksytyille
20832: 1997 tilinpäätös 82 097 223 korkotukilainoille. Energiainvestoinneille ei
20833: vuoden 1992 jälkeen ole myönnetty korkotu-
20834: 45. (32.55.45) Energiainvestointien korko- kea.
20835: tuki (arviomääräraha)
20836: 1999 määräraha 1 800 000
20837: Momentille myönnetään 1 800 000 mk.
20838: 1998 määräraha 3 500 000
20839: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va-
20840: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- 1997 tilinpäätös 4 963 711
20841: ta annetun lain (101511977) 2 §:n mukaisten
20842: korkotukilainojen korkotuen maksamiseen. 50. (32.55.50) Eräät energiataloudelliset
20843: Vuonna 1999 ei uusia korkotukilainoja hyväk- avustukset (siirtomääräraha 3 v)
20844: sytä. Momentille myönnetään 500 000 mk.
20845: Korkotukihyvityksen määrä on neljän en- Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli-
20846: simmäisen lainavuoden aikana 4 prosenttia suusministeriön vahvistamien perusteiden mu-
20847: korkotukilainan määrästä ja lainavuosien 5-8 kaisesti avustusten maksamiseen järjestöille ja
20848: aikana 2 prosenttia korkotukilainan määrästä. yhteisöille energiapolitiikan tavoitteita tuke-
20849: Erityisistä syistä voi korkotukilainan korkohy- vaan toimintaan.
20850: vityksen määrä olla neljän ensimmäisen laina- Selvitysosa: Avustuksella tuetaan toi-
20851: vuoden aikana enintään 6 prosenttia korkotuki- saalta sellaista järjestöjen ja yhteisöjen toimin-
20852: 386 32.61
20853:
20854: taa, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisten tuskunnaksi ehdolla olevan kunnan tai kuntien
20855: polttoaineiden ja muiden uusiutuvien energia- väestö.
20856: lähteiden hyödyntämistä sekä energian sääs-
20857: töä, ja toisaalta sellaista ydinjätteiden loppusi- 1999 määräraha 500000
20858: joitusta koskevaa järjestöjen ja yhteisöjen tie- 1998 määräraha 200000
20859: dotustoimintaa, jonka keskeisenä 1997 tilinpäätös 200 000
20860: kohderyhmänä on loppusijoituslaitoksen sijoi-
20861:
20862:
20863: (61.) Kotimaankaupan edistäminen
20864:
20865: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 40 on siirretty momentiksi
20866: 32.80.44.
20867:
20868:
20869: 70. Erityisrahoitus
20870:
20871: Se l v i t y s osa : Rahoituksen saatavuus on yksi yritysten toimintaedellytyksistä. Pienten ja
20872: keskisuurten yritysten sekä viennin rahoituksessa on kuitenkin puutteita, joita julkisen vallan on
20873: perusteltua paikata omalla tarjonnallaan. Euroopan talous- ja rahaliiton kolmas vaihe kiihdyttää
20874: kilpailua rahoitusmarkkinoilla ja myös valtion erityisrahoituksen on sopeuduttava muutoksiin.
20875: Vuoden 1999 alusta on tarkoitus yhdistää Kera Oyj ja Valtiontakuukeskus tavoitteena parantaa
20876: yritysten rahoituspalveluja Vienti- ja alusluottojen korontasaus vakauttaa osaltaan viennin rahoi-
20877: tusriskejä. Valtion pääomasijoitustoiminta pyrkii erityisesti parantamaan aikavien innovatiivis-
20878: ten yritysten rahoitusmahdollisuuksia.
20879: Erityisrahoitustoiminta pyrkii itsekannattavuuteen, mutta elinkeino- tai aluepoliittisten tavoit-
20880: teiden takia siihen liittyy usein valtion tuen tarvetta. Tuki pyritään kohdistamaan mahdollisim-
20881: man läpinäkyvästi. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitukseen kohdistetaan sekä korkotukea
20882: että riskinottoon sisältyvää, valtion luotto- ja takaustappioiden muodossa maksamaa tukea. Näi-
20883: den lisäksi valtio tukee erityisrahoitusyhtiön kehittämis-, palvelu- ja neuvontatoimintaa. Vienti-
20884: takuutappiot on tarkoitettu katettavaksi valtiontakuurahastosta.
20885: Erityisrahoitusluvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
20886:
20887: 1997 1998 1999 1999
20888: Mom. TP TA TAE Valtuus
20889: 41. Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhtiölle 8000
20890: 42. Erityisrahoitusyhtiön korkotuet 237 325 237 300 221 600 1 230 000
20891: 43. Erityisrahoitusyhtiön tappiokorvaukset 98 000 125 000 90000
20892: 45. Korkotuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 10000 9000
20893: 46. Toiminta-avustus korontasausyhtiöille 3 000
20894: 47. Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämille
20895: luotoille 7064 20000 25 000
20896: 60. Siirrot valtiontakuurahastoon 1000 100
20897: 89. Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön 205 000
20898: Yhteensä 547 389 396 300 353 700 1 230 000
20899: 32.70 387
20900:
20901: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
20902: tanut erityisrahoituksen tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
20903: - Julkisen erityisrahoituksen hallinto uudistuu siten, että erityisrahoituksen vaikuttavuus, te-
20904: hokkuus ja alueellinen saatavuus paranevat sekä eritysrahoitukseen sisältyvän tuen läpinäkyvyys
20905: lisääntyy. Erityisrahoituksessa pyritään mahdollisimman paljon itsekannattavuuteen.
20906: -Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoituksen saatavuus lisääntyy julkisen erityisrahoi-
20907: tuksen osuuden ja riskinjaon vaikutuksesta. Erityisesti julkisen vallan toiminta ja riskinotto vai-
20908: kuttavat viennin rahoituksen edellytyksiin ja alkuvaiheessa olevan yritystoiminnan rahoituksen
20909: saatavuuteen.
20910: - Vientiteollisuudelle tarjotut vientitakuupalvelut, viennin korkoriskien tasaus ja muu viennin
20911: rahoitusjärjestelmä ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä muiden maiden vastaavien järjestelmi-
20912: en kanssa ja vientirahoituksen alueellinen saatavuus on hyvä.
20913:
20914: 41. Toimintatuki valtion erityisrahoitusyhti- Kera Oyj:stä ja valtion erityisrahoitusyhtiön
20915: ölle luotto- ja takaustoiminnasta annettujen lakien
20916: Momentille myönnetään 8 000 000 mk. nojalla annettujen sitoumusten mukaisesti.
20917: Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoi- Määrärahaa saa myös käyttää Kera Oyj:n
20918: tusyhtiön toimintakuluihin valtion erityisra- vuosina 1972-1981 kunnille ja teollisuuskylil-
20919: hoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta an- le myöntämiin lainoihin sisältyvän korkotuen
20920: netun lain (445/1998) ja sen nojalla annetun korvaamiseen yhtiölle Kera Oyj:stä annetun
20921: valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti. lain (65/1971) mukaisesti.
20922: Se l v i t y s osa : Toimintatuella korvataan Alueellisen korkotuen piiriin kuuluvia luot-
20923: valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaus- toja erityisrahoitusyhtiö saa myöntää vuonna
20924: toiminnasta annetun lain ja sen nojalla annetun 1999 enintään 630 000 000 mk ja elinkeinopo-
20925: valtioneuvoston sitoumuksen mukaisesti eri- liittisin perustein tuettavien tukiohjelmien mu-
20926: tyisrahoitusyhtiölle erikseen määritellyistä eri- kaisia erityiskorkotuen piirissä olevia lainoja
20927: tyisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta yhteensä enintään 600 000 000 mk. Erityiskor-
20928: annetun lain 5 §:ssä tarkoitetuista palveluista kotuen piiriin sisältyviä uusia naisyrittäjälai-
20929: aiheutuvia kuluja. Tarkoituksena on, että val- noja yhtiö saa myöntää enintään 80 000 000
20930: tioneuvoston sitoumuksessa määriteltäisiin mk.
20931: miltä osin valtio korvaa yhtiön palveluja ja että Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
20932: kauppa- ja teollisuusministeriö ja yhtiö vuosit- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
20933: tain sopisivat palvelujen tuottamista koskevan Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
20934: sopimuksen. muutettu. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-
20935: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- ja takaustoiminnasta annetun lain ja sen nojalla
20936: oon se, että valtion erityisrahoitusyhtiölle mak- annettavien valtioneuvoston sitoumusten mu-
20937: samaan Kera Oyj:n toiminnan aikaiseen luot- kaan valtio maksaa yhtiölle korkotukea. Kor-
20938: tokantaan kohdistuvaan peruskorkotukeen si- kotuki voi olla alueellista korkotukea tai eri-
20939: sältyy myös toimintatukea. tyiskorkotukea ja ne korvaavat nykyiset lisä-
20940: korkotuen ja peruskorkotuen. Sen johdosta,
20941: 1999 määräraha 8 000 000 että alueellisen ja erityiskorkotuen maksamis-
20942: vuosi on lain mukaan myöntämisvuotta seu-
20943: 42. (32.49.42) Erityisrahoitusyhtiön korko- raava vuosi, määräraha yhtiön vuonna 1999
20944: luet (arviomääräraha)
20945: myöntämästä rahoituksesta aiheutuviin menoi-
20946: hin osoitetaan vuoden 2000 talousarviossa.
20947: Momentille myönnetään 221 600 000 mk.
20948: Vuonna 1999 korkotukea maksetaan Kera
20949: Määrärahaa saa käyttää yhtiön toiminnan ra-
20950: Oyj:stä annetun lain nojalla annettujen voi-
20951: hoittamiseen myönnettävään korkotukeen
20952: 388 32.70
20953:
20954: massa olevien valtioneuvoston sitoumusten vuosittain niin kauan kuin tätä luottokantaa on
20955: mukaisena peruskorkotukena ja lisäkorkotuke- olemassa. Peruskorkotukea uuden luottokan-
20956: na. Peruskorkotuen perusteena on toisaalta yh- nan perusteella maksetaan vuosittain kunkin
20957: tiön 31.12.1992 voimassa ollut luottokanta (ns. myöntämisvuoden lopussa olevan luottokan-
20958: vanha luottokanta) sekä toisaalta yhtiön nan perusteella. Peruskorkotuen maksamis-
20959: 1.1.1993 ja sen jälkeen myöntämistä luotoista vuosi on luottokannan määrittelyä seuraava
20960: syntyvä luottokanta (ns. uusi luottokanta). kalenterivuosi.
20961: Vanhan luottokannan perusteella maksettavan Peruskorkotuen ja lisäkorkotuen suuruus
20962: peruskorkotuen laskennassa otetaan vähen- määräytyy valtioneuvoston antamassa korko-
20963: nyksenä huomioon ne yhtiön rahoituserät, joi- tukisitoumuksessa.
20964: hin jo muutenkin sisältyy valtion korkotukea Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan
20965: tai sitä vastaavaa muuta helpotusta. Korkotu- valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj.
20966: kea vanhan luottokannan osalta myönnetään mk):
20967:
20968: 1999 2000 2001 2002 2003
20969: Ennen vuotta 1999 tehtyjen sitoumusten
20970: kattaminen 221,6 180 130 75 35
20971: TAE 1999 32 30 17 10
20972: Yhteensä 221,6 212 160 92 45
20973:
20974: Vuoden 1999 korkotuesta 221 600 000 mar- luottotappioita sitoumuksessa tarkemmin mää-
20975: kasta lisäkorkotuen laskennallinen osuus on riteltyjen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja
20976: 44 600 000 mk ja erityislainojen peruskorko- takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 al-
20977: tuen osuus 66 400 000 mk. kaen. Tätä ajankohtaa ennen myönnetyistä luo-
20978: Vuoden 1999 myöntämisestä aiheutuvat ko- toista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myön-
20979: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat tänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera
20980: 70 milj. mk. Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtio-
20981: neuvoston sitoumusten mukaisesti.
20982: 1999 määräraha 221600 000 Valtion erityisrahoitusyhtiön vuonna 1999
20983: 1998 määräraha 237 300 000 myöntämistä luotoista ja takaoksista arvioi-
20984: 1997 tilinpäätös 237 325 157 daan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen
20985: kerran vuonna 2000.
20986: 43. (32.49.43) Erityisrahoitusyhtiön tappio- Yhtiön ilman turvaavaa vakuutta Kera
20987: korvaukset (arviomääräraha) Oyj:lle myöntämistä lainoista ja takaoksista ar-
20988: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna
20989: Momentille myönnetään 90 000 000 mk.
20990: 1999 90 milj. mk, vuonna 2000 66 milj. mk,
20991: Määrärahaa saa käyttää Kera Oyj:n luoton-
20992: vuonna 2001 44 milj. mk, vuonna 2002 28
20993: anto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappi-
20994: milj. mk ja vuonna 2003 12 milj. mk.
20995: oiden korvaamiseen yhtiölle.
20996: Vuoden 1999 myöntämisestä aiheutuvat ko-
20997: Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
20998: konaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat
20999: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
21000: 134 milj. mk.
21001: S e l v i tys o sa : Momentin nimike on
21002: muutettu. Valtioneuvosto tulee antamaan val-
21003: 1999 määräraha 90 000 000
21004: tion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoi-
21005: minnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla 1998 määräraha 125 000 000
21006: sitoumuksen siitä, että valtio korvaa yhtiön 1997 tilinpäätös 98 000 000
21007: 32.70 389
21008:
21009: 45. (32.85.48) Korkotuki julkisesti tuetuille (46.) (32.85.49) Toiminta-avustus koronta-
21010: vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) sausyhtiölle
21011: Momentille myönnetään 9 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära-
21012: Määrärahaa saa käyttää julkisesti tuettujen ha on poistettu talousarviosta.
21013: vienti- ja alusluottojen korontasauksesta anne-
21014: tun lain (1137/1996, muut. 1119/1997) mukai- 1998 määräraha 3 000 000
21015: sen korkotuen maksamiseen. Määrärahaa voi-
21016: daan lisäksi käyttää julkisesti tuettujen vienti- 47. (32.85.47) Korkotuki Suomen Vientiluot-
21017: ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun to Oy:n myöntämille Iuotoilie (arviomäärära-
21018: lain (1136/1996, muut. 112011997) tarkoitta- ha)
21019: malle yhtiölle Fide Oy:lle maksettavan hal- Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
21020: linointipalkkion suorittamiseen. Määrärahaa saa käyttää alustoimitusten ra-
21021: Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on hoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista
21022: muutettu. Vuonna 1999 uusia vientiluottoja annetun lain (1093/1985, muut. 1258/1987,
21023: koskevia korontasaussopimuksia arvioidaan 1069/1988 ja 1363/1989) ja alustoimitusten ra-
21024: tehtävän 2 000 milj. mk ja alusluottoja koske- hoitukseen myönnettävästä korkotuesta anne-
21025: via korontasaussopimuksia 1 000 milj. mk eli tun lain (1173/1990, muut. 1102/1993) sekä
21026: yhteensä 3 000 milj. mk. Vuoden 1999 jälkeen Suomen Vientiluotto Oyj:n korkotuesta, va-
21027: korontasaussopimuksia arvioidaan tehtävän luuttakurssitappioiden korvaamisesta ja ant?-
21028: vuosittain yhteensä 4 000 milj. mk. lainauksen valtion takauksista annetun lam
21029: Vientiluottojen korontasaussopimuksista ar- (1364/1989, muut. 242/1992, 1408/1995 ja
21030: vioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 1371/1996) mukaisen korkotuen, valuutta-
21031: 1999 9 000 000 mk, vuonna 2000 19 000 000 kurssitappioiden ja takauksista syntyneiden
21032: mk vuonna 2001 28 000 000 mk, vuonna 2002 tappioiden korvaamisesta aiheutuvien meno-
21033: 36 000 000 mk ja vuonna 2003 42 000 000 jen maksamiseen.
21034: mk. Alusluottojen korontasaussopimuksista ei
21035: arvioida aiheutuvan valtiolle korkotukimenoja Se l v i t y s o s a : Momentin nimike on
21036: vuonna 1999. Aluskorkotukimenojen arvioi- muutettu. Määräraha on tarkoitus käyttää seu-
21037: daan olevan vuonna 2000 16 000 000 mk, raavasti:
21038: vuonna 2001 36 000 000 mk, vuonna 2002
21039: 55 000 000 mk ja vuonna 2003 71 000 000 mk
21040: mk.
21041: Alushankintojen korkotuki 20000 000
21042: Antolainauksen muu korkotuki 5 000000
21043: 1999 määräraha 9 000 000 Yhteensä 25 000000
21044: 1998 määräraha 10 000 000
21045: 1997 tilinpäätös Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle ai-
21046: heutuvan menoja seuraavasti (milj. mk):
21047: 2000 2001 2002 2003-
21048: Alushankintojen korkotuki 20 15 15 25
21049: Antolainauksen muu korkotuki 5 5 5 10
21050: Yhteensä 25 20 20 35
21051:
21052: Korkotukimenot aiheutuvat ennen vuotta 1999 määräraha 25 000 000
21053: 1998 hyväksytyistä korkotukiluotoista ja pe- 1998 määräraha 20 000 000
21054: rustelujen päätösosassa mainittujen lakien 1997 tilinpäätös 7 063 634
21055: myöntämisvaltuuksista.
21056: 390 32.80
21057:
21058: 60. (32.50.60) Siirrot valtiontakuurahas- valtion vakauttamistakauksista annetun lain
21059: toon (arviomääräraha) (529/1993, muut. 448/1998) perusteella myön-
21060: Momentille myönnetään 100 000 mk. nettyjen takuiden ja takausten aiheuttamien
21061: Määrärahaa saa käyttää siirtona valtionta- korvausmenojen maksamiseen.
21062: kuurahastoon käytettäväksi vientitakuulain S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on
21063: (47911962, muut. 447/1998) perusteella myön- muutettu. Siirrot valtiontakuurahastosta on
21064: nettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoi- merkitty momentille 12.32.60.
21065: hin sekä valtiontakaustoimintaa koskevien la-
21066: kien (375/1963, muut. 453/1998), (573/1972, 1999 määräraha 100 000
21067: muut. 449/1998) ja (609/1973, muut. 450/ 1998 määräraha 1 000 000
21068: 1998) nojalla valtiontakaustoiminnasta annet- 1997 tilinpäätös
21069: tujen takaussitoumusten ja perusraaka-aine-
21070: huollon turvaamiseksi annetun lain (65111985,
21071: muut. 45111998), valtion pääomatakuista an-
21072: netun lain (594/1992, muut. 452/1998) sekä
21073:
21074:
21075: 80. Rakennepolitiikka
21076:
21077: S e l v i t y s o s a : Elinkeinopolitiikalla pyritään lisäämään talouden tehokkuutta ja yhteiskun-
21078: nan hyvinvointia. Tehokkaat talousrakenteet kehittyvät markkinoiden ohjatessa pääomia ja uusi-
21079: en kannattavien yritysten syntymistä. Elinkeinopolitiikan instrumenttien tulee olla yleisiä, yhtä-
21080: laisesti kaikille sektoreille soveltuvia. Viime vuosina elinkeinopolitiikassa on kiinnitetty erityistä
21081: huomiota siihen, että alun perin teollisuuden tarpeisiin suunnitellut yleiset välineet soveltuvat yh-
21082: täläisesti palveluyritysten kehittämiseen.
21083: Sektorikohtaisia tukiohjelmia voidaan tarvita määräaikaisina poikkeuksellisten olosuhteiden
21084: aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen. Elintarviketeollisuuden sopeutuminen ED-jäsenyyteen
21085: ja yhteisiin maataloustuotteiden markkinoihin edellyttää jo jäsenneuvottelujen aikana määriteltyä
21086: siirtymäajan tukea. Rakennemuutos ja elintarvikesektorin yritysten kilpailukyky onkin kehittynyt
21087: myönteisesti.
21088: Telakkateollisuuden kansainvälisiä markkinoita häiritsevät valtioiden myöntämät tilaustuet,
21089: jotka kohdistuvat suoraan alusten hintoihin. Koska EU:n valtiontukipolitiikka sallii 9% tilaustu-
21090: en myöntämisen ja useiden suomalaisten telakoiden kilpailijoiden on mahdollista saada tätä mak-
21091: simitukea, on suomalaisiakin telakoita tuettu muiden myöntämän tuen osittaiseksi korvaamisek-
21092: si. EU :n teollisuusneuvoston 7.5.1998 tekemän päätöksen mukaan telakoille myönnettävä tilaus-
21093: tuki päättyy EU:n jäsenmaissa vuoden 2000 lopussa, mihin asti tukikattona on 9 %. Uuden
21094: asetuksen mukaan laivanrakennusteollisuudessa siirrytään noudattamaan yleisiä valtiontuki-
21095: sääntöjä, joista tärkeimmät ovat tutkimus- ja kehitystuet, rakennemuutostuet ja alueelliset inves-
21096: tointituet.
21097: Jatkossa pyritään siihen, että määräaikaiset sektorikohtaiset tuet lopetetaan.
21098: 32.80 391
21099:
21100: Rakennepolitiikkaluvun määrärahat jakautuvat seuraavasti (1 000 mk):
21101:
21102: 1997 1998 1999
21103: Mom. TP TA TAE
21104: 42. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten
21105: turvaamiseksi 170 000 265 000 162 000
21106: 43. Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo-
21107: tantorakenteen sopeuttamiseen 100 000 47000 35 000
21108: 44. Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
21109: vestointeihin 103 50 5
21110: 88. Osakehankinnat 100 000
21111: Yhteensä 370 103 312 050 197 005
21112:
21113: Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti aset-
21114: tanut rakennepolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
21115: .- .Luodaan ede~lyty~set suot~is~n rakennemuutoksen jatkumiselle ja suomalaisten yritysten
21116: kilpru.lukyvyn kehtttymtselle. Entytstä huomiota kiinnitetään palvelualojen yritysten kehittymi-
21117: sedellytyksiin.
21118: -Turvataan suomalaisen elintarviketeollisuuden sopeutuminen ED-jäsenyyteen.
21119: -Varmistetaan suomalaisen telakkateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky.
21120:
21121: 42. (32.50.46) Avustus telakkateollisuuden kilpailijoihin turvataan on päätetty EU-tukijär-
21122: kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomää- jestelmän käytön jatkamisesta Suomessa.
21123: räraha 3 v) EU:n laivanrakennusdirektiivin voimassaolo-
21124: Momentille myönnetään 162 000 000 mk. aika päättyy 31.12.1998. Suomen tukijärjestel-
21125: Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teolli- mä on vastaavasti voimassa mainittuun päivä-
21126: suusministeriön vahvistamien perusteiden mu- määrään saakka. Tukijärjestelmä perustuu
21127: kaan avustusten maksamiseen suomalaisille EU:n 7. laivanrakennusdirektiiviin ja koskee
21128: telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen sellaisia alustilauksia, joista on tehty tarjous
21129: ja alusten peruskorjauksiin liittyvien sopimus- 1.2.1996 jälkeen ja alus luovutetaan viimeis-
21130: ten johdosta. Määrärahaa saa käyttää vuosina tään vuoden 2000 loppuun mennessä.
21131: 1997 ja 1998 myönnettyjen tukien maksami- EU:n teollisuusneuvoston 7.5.1998 tekemän
21132: seen. päätöksen mukaan telakoille myönnettävä tila-
21133: Se 1v i t y s o s a : Vuosina 1996-1997 ustuki päättyy EU:n jäsenmaissa vuoden 2000
21134: avustuksia sai myöntää alusten rakentamis- ja lopussa, mihin asti tukikattona on 9 %. Uuden
21135: peruskorjaussopimuksiin yhteensä enintään asetuksen mukaan laivanrakennusteollisuu-
21136: 8 000 000 000 markan arvosta. Vuonna 1998 dessa siirrytään noudattamaan yleisiä valtion-
21137: vastaava summa oli 5 000 000 000 markkaa. tuki-sääntöjä, joista tärkeimmät ovat tutkimus-
21138: Avustusta on saanut myöntää enintään Euroo- ja kehitystuet, rakennemuutostuet ja alueelliset
21139: pan unionin komission päättämän prosentti- investointituet.
21140: määrän aluksen sopimushinnasta. Vuosien 1996-1998 myöntämisvaltuudesta
21141: EU:n piirissä telakkateollisuudelle myönnet- aiheutuviin menoihin on arvioitu käytettävän
21142: täviä tukia on säännellyt 7. laivanrakennusdi- vuosina 1996-2000 yhteensä 812 000 000 mk.
21143: rektiivi. Direktiivi on mahdollistanut vuosit- Määrärahan käyttö jakautuu kauppa- ja teolli-
21144: tain hyväksyttyyn enimmäismäärään rajoittu- suusministeriön 4.12.1996 ja 30.12.1997 te-
21145: van suoran tuotantotuen antamisen EU-maiden lakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaa-
21146: telakkateollisuudelle. Jotta Suomen telakkate- miseen myönnettävästä valtion avustuksesta
21147: ollisuuden kilpailuedellytykset suhteessa EU- annettujen päätösten nojalla. Tuen maksami-
21148: 392 32.81
21149:
21150: nen on jaksotettu aluksen valmistuksen mukai- Selvitysosa: Momentille 30.11.61 on
21151: sesti. varattu EU :n osuutta vastaavasti 30 000 000
21152: Vuoden 1998 myöntämisvaltuuden käytöstä mk myöntövaltuutta elintarviketeollisuuden
21153: arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna rakennetukeen. Maatalouden ohjaus- ja tukira-
21154: 2000 125 000 000 mk. haston ohjausosastosta rahoitettavien hankkei-
21155: den kansalliseen osuuteen on varattu momen-
21156: 1999 määräraha 162 000 000 tille 32.10.22100 000 mk.
21157: 1998 määräraha 265 000000
21158: 1997 tilinpäätös 170 000 000 1999 määräraha 35 000 000
21159: 1998 määräraha 47 000 000
21160: 43. (32.50.42) Tuki elintarviketeollisuuden 1997 tilinpäätös 100 000 000
21161: investointeihin ja tuotantorakenteen sopeutta-
21162: miseen (EU) (siirtomääräraha 3 v) 44. (32.61.40) Korkotuki haja-asutusaluei-
21163: Momentille myönnetään 35 000 000 mk. den vähittäiskaupan investointeihin (arvio-
21164: Määrärahaa saa käyttää Euroopan maatalou- määräraha)
21165: den ohjaus- ja tukirahaston ohjausosastosta ra- Momentille myönnetään 5 000 mk.
21166: hoitettaviin ohjelmiin sisältyvien hankkeiden Määrärahaa saa käyttää haja-asutusalueiden
21167: kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen vähittäiskaupan rahoituksesta annetun lain
21168: valtion osalta. Määrärahasta on varattu (1086/1974, muut. 184/1979, 935/1981, 883/
21169: 20 000 000 mk kansallisen rahoitusosuuden 1982 ja 1356/1988) mukaisesti hyväksytyistä
21170: maksamiseen. korkotukilainoista aiheutuvan korkotuen mak-
21171: Määrärahaa saa käyttää myös pelkästään samiseen. Uusia korkotukiluottoja ei enää hy-
21172: kansallisista varoista tuettaviin elintarviketeol- väksytä.
21173: lisuuden rakennesopeutusinvestointeihin ja ke-
21174: hittämishankkeisiin valtioneuvoston tarkem- 1999 määräraha 5 000
21175: min päättämien ehtojen mukaisesti. 1998 määräraha 50000
21176: Määrärahaa saa käyttää enintään kahta hen- 1997 tilinpäätös 103 062
21177: kilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
21178: palkkaamiseen.
21179:
21180:
21181:
21182: (81.) (32.80) Matkailun edistämiskeskus
21183:
21184: Selvitysosa: Luku on poistettu talousarviostaja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
21185: 32.50.21.
21186:
21187:
21188: (85.) Ulkomaankaupan edistäminen
21189:
21190: Se l v i t y s osa: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 40 ja 41 on otettu huomi-
21191: oon luvun 32.50 laskelmissa ja momentit 47, 48 ja 49luvun 32.70 laskelmissa.
21192: 393
21193:
21194:
21195:
21196:
21197: Pääluokka 33
21198: SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
21199:
21200:
21201: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
21202: 3 100 henkilötyövuotta.
21203: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on turvata väestön terveellinen elinym-
21204: päristö, hyvä terveys ja toimintakyky sekä riittävä toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus eri elä-
21205: mäntilanteissa.
21206: Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja
21207: terveysministeriön pääluokan osuus on runsas viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat
21208: siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
21209: Valtiontalouden rahoitusaseman vakiintuminen ja työllisyystilanteen paraneminen helpottavat
21210: vuonna 1999 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menopaineita sekä sosiaaliturvan ra-
21211: hoitusta. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden arvioidaan laskevan alle 30 prosentin jo
21212: vuonna 1999. Osuus lähenee ED-maiden keskitasoa. Sosiaaliturvan sopeutus kansantalouden re-
21213: sursseihin on onnistunut suunnitellusti.
21214: Sosiaaliturvan kannalta keskeiset toimintavuoden haasteet liittyvät pitkäaikaistyöttömyyteen,
21215: talouskasvun tasoon ja kestoon, väestön ikääntymiseen sekä sosiaaliturvan kestävään rahoituk-
21216: seen. Pitkäaikaistyöttömyys vahvistaa jatkuessaan yhteiskunnallista syrjäytymistä. Väestön työ-
21217: ja toimintakyvyn ylläpito korostuu. Euroopan unioni on yhä vahvemmin myös sosiaaliturvan toi-
21218: mintaympäristönä.
21219: Tehtäväkokonaisuuttaan sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuonna 1995 määritellyllä so-
21220: siaaliturvan päästrategialla. Sen osina ovat ehkäisevän politiikan strategia, etuuksien ja palvelu-
21221: jen turvaamisstrategia, sosiaaliturvan rahoitusstrategia, tuottamisstrategia sekä tulevaisuutta jä-
21222: sentävä strategia. Työsuojelun siirryttyä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen myös työ-
21223: suojelu muodostaa oman strategiansa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu vuosina 1996-
21224: 1998 eri sektoreita koskevia osastrategioita. Tällaisia ovat terveydenhuoltoa, vakuutusvalvontaa,
21225: kansainvälistä toimintaa, ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä työsuojelua koskevat lin-
21226: jaukset.
21227: Perustehtäviensä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on asettanut vuoden 1999
21228: toiminnalle seuraavat yleistavoitteet:
21229: - Sosiaaliturvan ja sen rahoituksen kehittäminen työllisyyttä kannustavalla tavalla.
21230: - Työ- ja toimintakyvyn edistäminen.
21231: - Syrjäytymiskehityksen katkaisu.
21232: -Elin- ja työympäristöön sekä elämäntapoihin vaikuttaminen.
21233: -Palvelujen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen.
21234: - Hallinnonalan ohjauksen ja valvonnan tehostaminen.
21235: 394 33.
21236:
21237: Näiden tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja moment-
21238: tiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovi-
21239: taan yleistavoitteita koskevista laitosten vastuista.
21240: Vuonna 1999 hallinnonalalla esitetään toteutettavaksi seuraavat organisatoriset uudistukset:
21241: - Vakuutustarkastuksen uudelleenorganisoinnin yhteydessä perustetaan sosiaali- ja terveys-
21242: ministeriön alaisuuteen erillinen Vakuutusvalvontavirasto 1.4.1999 lukien.
21243: - Ulkomaalaisvaltuutetun virka ja toimiala siirretään työministeriön yhteyteen 1.3.1999luki-
21244: en.
21245:
21246:
21247: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
21248: v. 1997 v. 1998 V. 1999
21249: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
21250: 1000mk 1000mk lOOOmk ±1000mk ±%
21251: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 209181 217 000 264 700 + 47700 + 22
21252: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
21253: kehittämiskeskus 112 910 103 000 109 100 + 6100 + 6
21254: 03. Työttömyysturvalautakunta 8699 8700 9900 + 1200 + 14
21255: 04. Tarkastuslautakunta 8 271 8 270 8 355 + 85 + 1
21256: 05. V akuotus valvontavirasto 100 + 100 + 0
21257: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakes-
21258: kus 10100 10100 11400 + 1300 + 13
21259: 07. Työterveyslaitos 176 500 177 500 185 500 + 8000 + 5
21260: 08. Kansanterveyslaitos 170922 168 928 177 878 + 8 950 + 5
21261: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuote-
21262: valvontakeskus 22330 18 741 20590 + 1 849 + 10
21263: 10. Säteilyturvakeskus 84 850 81 739 89400 + 7 661 + 9
21264: 11. Lääkelaitos 8 217 7 721 8 300 + 579 + 7
21265: 12. Valtion koulukodit 8 373 3 573 3497 76 - 2
21266: 13. Työsuojelun piirihallinto 104 879 105 500 112 680 + 7 180 + 7
21267: 14. Valtion mielisairaalat 9020 7 020 11 020 + 4000 + 57
21268: 15. Perhekustannusten tasaus 8 396 621 8 361 000 8 327 000 34000 - 0
21269: 16. Yleinen perhe-eläke 244 545 247 000 248 500 + 1500 + 1
21270: 17. Työttömyysturva 6 083 728 5 204000 3 650000 -1554 000 - 30
21271: 18. Sairausvakuutus 3 788 1730 000 2 517 000 + 787 000 + 45
21272: 19. Eläkevakuutus 9 168 472 9 038 500 8 411 000 - 627 500 - 7
21273: 20. Tapaturmavakuutus 86367 73 500 69000 4500 - 6
21274: 21. Rintamaveteraanieläkkeet 879 618 840 100 778 100 62000 - 7
21275: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät
21276: kuntootustoiminnan menot 1 876 544 1 839 700 1 727 900 - 111 800 - 6
21277: 23. Muu sodista kärsineiden turva 22053 22000 21000 1000 - 5
21278: 28. Muu toimeentuloturva 58 850 60000 63700 + 3700 + 6
21279: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja ter-
21280: veydenhuolto 14817258 14 043 000 13 677 700 - 365 300 - 3
21281: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta 42 775 40 825 47 950 + 7 125 + 17
21282: 57. Lomatoiminta 906 691 766100 882100 + 116 000 + 15
21283: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton
21284: käyttö 1679 376 1 735 000 1 850 000 + 115 000 + 7
21285: Yhteensä 45 200937 44 918 517 43283 370 -1635147 4
21286: 33.01 395
21287:
21288: 01. Sosiaali- ja terveysministeriö
21289:
21290: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosas-
21291: sa asetettujen hallinnonalan tavoitteiden konkretisointiin. Vuonna 1999 kiinnitetään huomiota
21292: erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
21293: -Sosiaaliturvan rahoituksen vaihtoehtojen selvittely.
21294: - Hallinnonalan tulosohjauksen tehostaminen ja konserniyhteistyön kehittäminen siten, että
21295: koko hallinnonalan asiantuntemusta käytetään tehokkaasti hyväksi päätöksenteon valmistelussa.
21296: -Sosiaali- ja terveydenhuollon seurannan ja arvioinnin kehittäminen.
21297: - Kansallisen ikäohjelman koordinointivastuun hoitaminen.
21298: - Terveydenhuollon kehittämisprojektin jatkotoimenpiteiden toteuttaminen.
21299: - Kansallisen ympäristöterveysohjelman sekä kansallisten huumausaine- ja alkoholiohjelmi-
21300: en toteuttaminen.
21301: - Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteuttaminen, painottaen erityisesti
21302: ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitoa.
21303: - Hyvinvointiklusteriyhteistyön jatkaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknolo-
21304: giastrategian toteuttaminen.
21305: - Laatujärjestelmän käyttöönotto ministeriön johtamisessa.
21306: Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka perustuu maksullisen toiminnan osalta nettobudje-
21307: tointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992)
21308: nojalla annettujen sosiaali- ja terveysministeriön päätösten mukaisia vakuutustarkastuksen kus-
21309: tantamisesta annetun lain (479/1944), vakuutusyhtiön toimilupamaksuista annetun lain (14211
21310: 1993) ja vakuutuksenvälittäjistä annetun lain (25111993) tarkoittamia maksuja ja lääkkeiden hin-
21311: talautakunnan maksullisista suoritteista annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukai-
21312: sia maksuja sekä raha-automaattiasetuksen (67611967) 34 §:n mukaisia korvauksia. V akuutustar-
21313: kastustaja -valvontaa koskeva osuus siirtyy 1.4.1999lukien uudelle virastolle.
21314:
21315: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) huomioon 1 022 000 mk kolmen henkilön
21316: Momentille myönnetään nettomäärärahaa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momen-
21317: 196 000 000 mk. tille 34.01.21.
21318: Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen ve- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
21319: teraani päivän pääjuhlan järjestämiseen sekä otettu huomioon 20 300 000 mk ministeriön
21320: lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolo- uuden toimitalon kalusteiden ja muun varus-
21321: jen valmiudesta sekä näihin liittyvien laittei- tuksen rahoittamiseen.
21322: den ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
21323: menojen maksamiseen. otettu huomioon 508 000 mk tukityöllistetty-
21324: Määrärahasta saa käyttää enintään 1 500 000 jen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi kol-
21325: mk työterveydenhuollon koulutuksesta ja työ- men henkilön palkkauksina siirtona momentil-
21326: terveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien ta 34.06.02.
21327: hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien meno- Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
21328: jen maksamiseen. otettu huomioon 2 000 000 mk EURO-rahajär-
21329: Se l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskun- jestelmään siirtymistä koskevan suunnitelman
21330: nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen toteuttamista varten.
21331: ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain muutta- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
21332: miseksi siten, että kyseinen toimiala siirretään otettu huomioon 38 200 000 mk EU-rakenne-
21333: 1.3.1999 työministeriön yhteyteen. Määrära- rahastohankkeiden ja yhteisöaloitteiden kan-
21334: han mitoituksessa on vähennyksenä otettu sallisten rahoitusosuuksien sekä eräiden kehit-
21335: 396 33.01
21336:
21337: tämis- ja kokeiluhankkeiden rahoitusosuuksi- Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni-
21338: en siirtona momentille 33.01.61. oninaluekehitys-ja sosiaalirahastosta rahoitet-
21339: Kemikaalien tuoterekisterin ja sitä hoitavan tavia tavoiteohjelmia toteuttavien hankkeiden
21340: henkilöstön 15.6.1998 toteutetun uudelleenjär- kansallisten rahoitusosuuksien maksamiseen
21341: jestelyn johdosta on vastaavat nettomenot otet- valtion osalta sekä pilottihankkeita ja yhteisö-
21342: tu huomioon momentin 33.09.21 mitoitukses- aloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten
21343: sa. rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
21344: Luvun 33.05 perusteluihin viitaten on vakuu- Määrärahasta on varattu 3 100 000 mk alueke-
21345: tusvalvonnan nettomenot otettu huomioon mo- hitysrahastosta osarahoitettavia hankkeita var-
21346: mentin 33.05.21 mitoituksessa. Määrärahan ten ja 12 800 000 mk sosiaalirahastosta osara-
21347: mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomi- hoitettavia hankkeita varten. Yhteisöaloittei-
21348: oon 6 284 000 mk 31 viran palkkaus- ja mui- den osuus on 4 600 000 mk.
21349: den menojen siirtona 1.4.1999 lukien momen- Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös EU :n
21350: tille 33.05.21. hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjel-
21351: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä mien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen.
21352: otettu huomioon 960 000 mk siirtona momen- Määrärahaa saa käyttää enintään viittä hen-
21353: tille 33.13.21 ja 550 000 mk siirtona momen- kilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän
21354: tille 24.99.02. palkkaamiseen.
21355: Selvity sosa : Määrärahasta on
21356: Menojen ja tulojen erittely: mk 38 200 000 mk siirtoa momentilta 33.01.21.
21357: Bruttomenot 205 470000 Määrärahasta on varattu 3 500 000 mk tieto-
21358: Maksullisen toiminnan erillis- teknologia- ja -yhteiskuntahankkeiden rahoit-
21359: menot 11 305 000 tamiseen, 2 500 000 mk hallituksen tasa-arvo-
21360: Muut toimintamenot 194 165 000 ohjelmaan sisältyvän naisiin kohdistuvan väki-
21361: Bruttotulot 9470000 valtahankkeen ja prostituution ehkäisyprojek-
21362: Maksullisen toiminnan tulot 9 470 000 tin rahoittamiseen, 2 200 000 mk Kansallisen
21363: - julkisoikeudelliset suorit- ikäohjelman (IKOMI 1997-2001) toimeenpa-
21364: teet 8 870 000
21365: nosta aiheutuvien menojen maksamiseen ja
21366: - muut suoritteet 600000
21367: Nettomenot 196 000 000 10 000 000 mk tutkimus- ja kehittämistoimin-
21368: nan lisärahoituksena hyvinvointiklusteri-hank-
21369: 1999 määräraha 196 000 000 keiden rahoittamiseen. Lisäksi määrärahaa on
21370: tarkoitus käyttää sosiaalisen luototuksen ko-
21371: 1998 määräraha 194 500 000
21372: keiluun, sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden
21373: 1998 lisämääräraha 2 973 000
21374: rahoittamiseen ja terveydenhuollon selvitys-
21375: 1997 tilinpäätös 188 113 000 miesten ehdottaman toimenpideohjelman to-
21376: teuttamiseen.
21377: 61. Eräät erityishankkeet (osa EU) (siirto-
21378: määräraha 3 v) 1999 määräraha 42 700 000
21379: Momentille myönnetään 42 700 000 mk.
21380: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- 67. (33.99.67) Kansainväliset jäsenmaksut
21381: ministeriön strategista päätöksentekoa tukevi- ja maksuosuudet (arviomääräraha)
21382: en kehittämis- ja kokeiluhankkeiden rahoitta- Momentille myönnetään 26 000 000 mk.
21383: miseen, niihin liittyvästä kansainvälisestä yh- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
21384: teistyöstä sekä eri hallinnonalojen yhteishank- jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja
21385: keista aiheutuvien toimintamenojen ja rahoi- erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien me-
21386: tusavustusten maksamiseen. nojen maksamiseen.
21387: 33.02 397
21388:
21389: 1999 määräraha 26 000 000
21390: 1998 määräraha 22 500 000
21391: 1997 tilinpäätös 21 067 597
21392:
21393:
21394:
21395: 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
21396:
21397: Selvitysosa: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) tuottaa tietoa
21398: ja osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä laadukkaidenja tuloksellisten sosiaali-
21399: ja terveyspalvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille yhtäläisin perustein. Lisäksi Stakesin Ul-
21400: komaanavun yksikkö antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulko-
21401: maanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäi-
21402: nen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja päihdetutkimustajakamalla apurahoja ja
21403: tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.
21404: Vuonna 1999 Stakesin toimintaan vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan tietoteknologia-
21405: asiantuntemukseen kohdistuvan kysynnän kasvu. Myös poliittisen päätöksenteon tarve saada
21406: ajantasaista tutkimus- ja selvitystietoa lisääntyy. Toiminnan yleinen kansainvälistyminen jatkuu.
21407: Kansainvälisen toiminnan volyymiin vaikuttaa erityisesti se, miten Stakes menestyy kilpailussa
21408: Euroopan unionin rahoittamista kehittämishankkeista Itä- ja Keski-Euroopassa.
21409: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Stakesille seuraavat tulostavoitteet vuo-
21410: delle 1999:
21411: - Stakes arvioi hyvinvointipolitiikan muutoksia kiinnitilien erityistä huomiota eriarvoisuuden,
21412: syrjäytymisen ja köyhyyden kehitykseen.
21413: - Stakes kehittää ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan paikallisia ja alueellisia strategioita
21414: yhteistyössä kuntien ja alueellisten toimijoiden kanssa, vahvistaa tutkimushankkein ehkäisevän
21415: työn tietopohjaa, toteuttaa mielenterveyden edistämisen koulutus- ja kehittämisohjelmia sekä jat-
21416: kaa ehkäisevän työn hankkeiden koordinointia laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
21417: - Palvelurakenteen muutosta kunnissa edistetään asiakaslähtöisesti painottaen sekä asumisrat-
21418: kaisujenja niitä tukevien monimuotoisten avopalvelujen ja apuvälineiden kehittämistä, erityisesti
21419: vanhustenhuollossa ja mielenterveys työssä.
21420: - Stakes tuottaa tietoa alkoholioloista ja huumetilanteesta pitäen erityisesti silmällä kummal-
21421: lakin alueella mahdollisia nopeita tilanteenmuutoksia.
21422: - Stakes toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusviranomaisten kanssa
21423: koulutuksen kehittämiseksi työelämän tulevaisuuden tarpeita vastavaksi.
21424: -Tilastoihin ja rekistereiden perustuvaa tiedonvälitystä ja tiedon hyödyntämismahdollisuuk-
21425: sia sosiaali- ja terveydenhuollossa kehitetään tuottamalla uusia indikaattoreita sekä uusimalla tie-
21426: donsiirtoteknologiaa.
21427: - Sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien arviointitutkimusta ja siihen liittyvää tiedotta-
21428: mista tehostetaan.
21429: - Stakes, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian osaamiskeskus, osallistuu
21430: hallinnonalan tietoteknologiastrategian toteuttamiseen.
21431: Stakes avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä muun muassa suun terveydenhuoltoon, apuväli-
21432: neisiin ja kansainväliseen yhteistoimintaan liittyvissä asioissa sekä EU:n puheenjohtajuuskauden
21433: tehtävissä. Stakes toimii sosiaali- ja terveysministeriön vaituottamana sosiaali- ja terveyspalvelu-
21434: jen laadun kehittämisessä sekä huumausainetiedon välittämisessä.
21435: Tutkimus- ja kehittämistyön sekä tietovarantojen pohjalta tuotetaan maksullisena palveluna
21436: koulutusta, konsultointia ja tietotu otteita.
21437: 398 33.03
21438:
21439: Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaa tunnuslukutaulukko. Vuoden 1999laskelmaan sisältyy
21440: 2 000 000 mk Stakesin Ulkomaanavun yksikön lähialueyhteistyöprojektien kustannuksia, jotka
21441: katetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien momenttien käyttöoikeudella. Li-
21442: säksi laskelman tuottoihin ja kustannuksiin sisältyy 1 690 000 mk muuta Ulkomaanavun yksikön
21443: toimintaan liittyvää ulkopuolista rahoitusta.
21444:
21445: 1997 1998 1999
21446: TP Arvio TAE
21447: Maksullisen toiminnan tulot tmk 37 546 32 914 19 935
21448: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 40 829 36086 23 123
21449: Käyttöjäämä tmk -3 283 -3 172 -3 188
21450: Käyttöjäämä% tuloista -9 -10 -16
21451: Osuus yhteiskustannuksista tmk 2422 2 215 1965
21452: Kokonaiskustannukset tmk 43 251 38 301 25 088
21453: Alijäämä tmk -5 705 -5 387 -5 153
21454: Alijäämä % tuloista -15 -16 -26
21455: Tulot % kokonaiskustannuksista 87 86 79
21456:
21457: Maksullisen toiminnan tulot kattavat 79 % maksullisen palvelutoiminnan erilliskustannuksista.
21458: Vuoden 1998 ja 1999 tulojen ja erilliskustannusten määrä laskee, koska Ulkomaanavun yksi-
21459: kössä päättyy vuoden 1998 aikana useita suuria hankkeita. Uusien vastaavien toimeksiantojen
21460: saamisesta ei ole varmuutta.
21461:
21462: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahasta on varattu 3 225 000 mk Alko-
21463: Momentille myönnetään nettomäärärahaa holitutkimussäätiölle suoritettavan valtion-
21464: 109 100 000 mk. avustuksen maksamiseen.
21465: Määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja ter-
21466: veydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Menojen ja tulojen erittely: mk
21467: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- Bruttomenot 133 315 000
21468: miskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta Maksullisen toiminnan erillismenot 19 245 000
21469: tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- . Muut toimintamenot 114 070 000
21470: ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen Bruttotulot 24 215 000
21471: maksamiseen sekä Alkoholitutkimussäätiölle Maksullisen toiminnan tulot 18 245 000
21472: - julkisoikeudelliset suoritteet 90000
21473: suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.
21474: - muut suoritteet 18 155 000
21475: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni-
21476: Muut tulot 5 970 000
21477: onin hyväksymien tutkimus- ja kehittämis- Nettomenot 109 100 000
21478: hankkeiden rahoittamiseen.
21479: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1999 määräraha 109100 000
21480: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 1998 määräraha 103 000 000
21481: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä
21482: 1998 lisämääräraha 1 873 000
21483: 1 061 000 mk kuuden henkilön palkkauksina
21484: 1997 tilinpäätös 112 910 000
21485: siirtona momentilta 34.06.02.
21486:
21487:
21488: 03. Työttömyysturvalautakunta
21489:
21490: Selvitysosa: Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena
21491: työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen ai-
21492: 33.04 399
21493:
21494: kuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta ja työttömän omaehtoisen kou-
21495: lutuksen tukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi se on ainoa muutok-
21496: senhakuaste koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa.
21497: Vuonna 1997 vireille tuli 10 929 asiaa. Vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan vuonna
21498: 1999 olevan noin 10 500 asiaa.
21499: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat
21500: tulostavoitteet vuodelle 1999:
21501: Työttömyysturvalautakunnassa ratkaistujen valitusten käsittelyaika on tasaisesti laskenut niin,
21502: että se vuonna 1997 oli keskimäärin noin kuusi kuukautta. Lautakunnan tavoitteena on saada kä-
21503: sittelyaika valittajien oikeusturvan kannalta kohtuulliselle tasolle eli noin viiteen kuukauteen
21504: vuonna 1999. Käytettävissä olevilla resursseilla pystytään ratkaisemaan vuonna 1999 noin
21505: 11 000 asiaa eli noin 500 asiaa enemmän kuin uusia asioita arvioidaan tulevan vireille.
21506: Päätöstä kohden laskettu kustannus oli vuonna 1997 778 mk. Vuonna 1997 tuottavuus oli 351
21507: asiaa/henkilötyövuosi ja vuonna 1999 tuottavuuden arvioidaan olevan 318 asiaalhenkilötyövuo-
21508: si.
21509: Tavoitteena on saada ratkaisujen laatu sellaiselle tasolle, että työttömyysturvalautakunnan te-
21510: kemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa on noin 10 %. Vuonna 1997 muutos-
21511: prosentti oli hieman korkeampi, noin 14 %.
21512: Työttömyysturvalautakunnan atk-järjestelmä eli diaari-, raportointi- ja tilastointi-, tekstinkäsit-
21513: tely-, oikeustapausrekisteri-ja sähköpostiohjelmat sekä atk-laitteet uusitaan vuoden 1999 aikana
21514: siten, että ne toimivat myös vuosituhannen vaihduttuaja vastaavat viimeisten runsaan 10 vuoden
21515: aikana alalla tapahtunutta kehitystä.
21516: Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksut-
21517: tornia.
21518:
21519: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 9 900 000
21520: Momentille myönnetään 9 900 000 mk. 1998 määräraha 8 700 000
21521: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 lisämääräraha 149 000
21522: sa on lisäyksenä otettu huomioon 1 000 000 1997 tilinpäätös 8 699 000
21523: mk atk-järjestelmän uusimisesta aiheutuvina
21524: menoina.
21525:
21526:
21527: 04. Tarkastuslautakunta
21528:
21529: Se l v i t y s osa : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnas-
21530: tettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuas-
21531: teena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntootusasioissa ja yleistä
21532: asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa
21533: ja eläkkeensaajien asumistukea, lapsilisiä lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, so-
21534: tilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa.
21535: Vuonna 1997 tarkastuslautakuntaan saapui 11 617 valitusta. Valituksista 7 088 koski Kansan-
21536: eläkelaitoksen ratkaisemia eläkeasioita, kuntootusasioita tuli 575, sairausvakuutusasioita 866 ja
21537: yleistä asumistukea koskevia asioita 2 433. Vuonna 1999 arvioidaan valitusten määrän pysyvän
21538: samalla tasolla. Valitusten määrä on viime vuosinajonkin verran laskenut. Normaalityömäärällä
21539: pystytään ratkaisemaan noin 12 000 valitusta, joten käsittelemättömien asioiden määrä ei enää
21540: kasva.
21541:
21542: 15 380149M
21543: 400 33.05
21544:
21545: Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 1997 ollut 6 kuukautta 13 päivää. Tavoit-
21546: teena on, että valitusaika saataisiin alenemaan noin kuuteen kuukauteen. Erityistä huomiota kiin-
21547: nitetään keskiarvoa pitempien käsittelyaikojen lyhentämiseen. Lisäksi tullaan kiinnittämään huo-
21548: miota suoraan toimeentuloturvaan liittyvien asioiden, kuten esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkei-
21549: tä ja yleistä asumistukea koskevien valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseen. Pitemmällä
21550: tähtäimellä tavoitteena on lyhentää käsittelyaika 4-5 kuukaudeksi.
21551: Tavoitteena on myös säilyttää ratkaisujen tekninen laatu entisellä tasolla siten, että lautakunnan
21552: ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy ennallaan eli noin 18 prosentissa. Tavoitteena
21553: on myös kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös lääketieteellisiä
21554: seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin perusteluihin.
21555: Päätöstä kohti laskettu kustannus oli vuonna 1997 67 5 mk ja vuonna 1998 sen on laskettu ole-
21556: van 689 mk ja arvion mukaan 691 mk vuonna 1999. Merkittävin syy yksikkökustannusten nou-
21557: suun on ollut tarkastuslautakuntaan tulleiden uusien asiaryhmien tulo, mikä on hidastanut asioi-
21558: den käsittelyä.
21559: Tuottavuus (ratkaistut asiatlhtv) oli vuonna 1997 424. Vuonna 1998 ja vuonna 1999 tuottavuus
21560: arvion mukaan vähän nousee eli se on 444.
21561: Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia.
21562:
21563: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1999 määräraha 8 355 000
21564: Momentille myönnetään 8 355 000 mk. 1998 määräraha 8 270 000
21565: 1998 lisämääräraha 131 000
21566: 1997 tilinpäätös 8 271 000
21567:
21568:
21569: 05. Vakuutusvalvontavirasto
21570:
21571: Se l v i t y s osa : Vakuutustarkastusta ja -valvontaa koskevan lainsäädännön kokonaisuudis-
21572: tukseen liittyen hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Va-
21573: kuutusvalvontavirastosta. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen edellä mainitulla lailla
21574: 1.4.1999 perustettavaan virastoon on tarkoitus siirtää vastaavat tehtävät sosiaali- ja terveysminis-
21575: teriöstä.
21576: Uudelleenjärjestelyn hallinnollisena tavoitteena on vakuutustoimintaa koskevan lainsäädännön
21577: ja muun norminannon erottaminen varsinaisista valvontatehtävistä. Tavoitteena on myös varmis-
21578: taa vakuutusmarkkinoiden viranomaisvalvonnan toimivuus ja tehokkuus muuttuvassa kansalli-
21579: sessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä.
21580: Vakuutusvalvontaviraston perustaminen edellyttää uuden ylijohtajan viran perustamista
21581: 1.3.1999 lukien ja 13 muun viran perustamista 1.4.1999 lukien ja viiden viran perustamista
21582: 1.10.1999lukien. Sosiaali- ja terveysministeriöstä siirretään 1.4.1999lukien 31 virkaa. Vakuu-
21583: tusyhdistystarkastus lakkautetaan ja sen henkilöstö palkataan uuteen virastoon. Hallitus antaa
21584: eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Vakuutusvalvontavirastosta ja sii-
21585: hen liittyväksi lainsäädännöksi.
21586: Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien
21587: valvonta ja tarkastus.
21588: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tu-
21589: lostavoitteet vuodelle 1999:
21590: 33.05 401
21591:
21592: Vakuutusvalvonta
21593: Vakuutusyhtiöiden, vakuutusyhdistysten, vakuutuskassojen, eläkesäätiöiden ja muiden vakuu-
21594: tus- ja eläkelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien valvonnan ja tarkastuksen tavoitteena on va-
21595: kuutettujen etujen turvaaminen ja vakuutustoiminnan terveen kehityksen varmistaminen. V akuu-
21596: tus- ja eläkelaitosten valvonnan keskeisen osan muodostaa laitosten vakavaraisuuden valvonta.
21597: Valvontaa suoritetaan Suomen lainsäädännön ja Euroopan unionin vakuutusdirektiivien edellyt-
21598: tämällä tavalla.
21599: Ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä tavoitteena on viraston toiminnan käynnistäminen ja
21600: edellytysten luominen tehokkaalle ja toimivalle vakuutusvalvonnalle. Painopistealueina ovat
21601: yleisen vakavaraisuusvalvonnan lisäksi finanssikonglomeraattien valvonnan ja sijoitustoiminnan
21602: valvonnan kehittäminen sekä toimivan yhteistyön luominen Rahoitustarkastuksen kanssa. Eri-
21603: tyistä huomiota kiinnitetään seuranta-, raportointi- ja analysointimenetelmien kehittämiseen sekä
21604: sosiaali- ja terveysministeriön ja vakuutusvalvontaviraston välisten yhteistyömuotojen ja työnja-
21605: on kehittämiseen.
21606: Viraston tehtävänä on myös seurata vakuutusmarkkinoiden ja niihin liittyvien alojen kehitystä.
21607: Vakuutusvalvonnasta ja markkinoiden seurannasta saatujen tietojen perusteella virasto tekee esi-
21608: tyksiä vakuutusalan kehityksen vaatimiksi toimenpiteiksi.
21609: Lisäksi virasto osallistuu tiiviisti EU:n piirissä ja muutoinkin vakuutus- ja rahoitusvalvontavi-
21610: ranomaisten kansainväliseen yhteistoimintaan. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on
21611: määrittää ja luoda toimivat kansainväliset yhteistyösuhteet ja osallistua aktiivisesti ED-valmiste-
21612: luun erityisesti ottaen huomioon Suomen EU-puheenjoht'\iuuden asettamat vaatimukset.
21613: Hallinto- ja tukipalvelut
21614: Hallinto- ja tukipalvelut kehitetään edistämään laitoksen tehokasta toimintaa. Ensimmäisen
21615: toimintavuoden tavoitteena on edellytysten luominen toimivalle henkilöstö-, talous- ja tietohal-
21616: linnolle. Tietohallinnossa keskeisessä asemassa on niiden atk-järjestelmien kehittäminen, jotka
21617: tukevat operatiivista vakuutusvalvontaaja valvonnan tulosten analysointia.
21618: Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin. Viraston menot katetaan va-
21619: kuutustarkastuksen kustantamisesta annetussa laissa (479/1944) tarkoitetulla vakuutustarkastus-
21620: maksulla.
21621: Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko:
21622:
21623: 1999
21624: TAE
21625: Maksullisen toiminnan tulot tmk 17 756
21626: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 17 856
21627: Käyttöjäämä tmk -100
21628: -%tuloista -1
21629: Osuus yhteiskustannuksista tmk 0
21630: Alijäämä/Ylijäämä tmk -100
21631: -%tuloista -1
21632: Tulot % kustannuksista 99
21633:
21634: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Vakuutusvalvontavirastoon voidaan
21635: Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1.3.1999 lukien perustaa ylijohtajan virka
21636: 100 000 mk. (A 31).
21637: 402 33.06
21638:
21639: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Bruttotulot 17 756 000
21640: sa on otettu huomioon 6 284 000 mk 31 viran Maksullisen toiminnan tulot, julkioi-
21641: palkkaus- ja muiden menojen siirtona 1.4.1999 keudelliset suoritteet 17 756 000
21642: lukien momentilta 33.01.21. Nettomenot 100 000
21643:
21644: Menojen ja tulojen erittely: mk 1999 määräraha 100 000
21645: Bruttomenot 17 856 000
21646: Maksullisen toiminnan erillismenot 17 856 000
21647:
21648:
21649:
21650:
21651: 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
21652:
21653: Se l v i t y s osa : Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla tervey-
21654: denhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen
21655: asianmukaisuudesta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii myös kuolemansyynselvit-
21656: tämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koskevassa tai muussa
21657: lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liitty-
21658: vistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää.
21659: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapui vuonna 1997 yhteensä 18 600
21660: asiaa, joista 7 700 koski terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista ja 7 500 rekisteröin-
21661: tiä. Käsiteltävien asioiden määrä oli noin 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1999
21662: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen suoritteiden kysynnän määrässä ei arvioida tapahtuvan
21663: merkittäviä muutoksia.
21664: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksel-
21665: le seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
21666: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyrkii parantamaan terveydenhuollon ammatinharjoitta-
21667: mislainsäädännön toimivuutta saattamalla valmiiksi yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
21668: kanssa aiemmin aloitetun lain toimivuuden ja uudistamistarpeen arvioinnin.
21669: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää edelleen yhteistyössä lääninhallitusten kanssa
21670: terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa erityisenä painoalueena yksityisessä terveyden-
21671: huollossa toimivat ammattihenkilöt
21672: Terveysviranomaisten näkökulman esille tuomiseksi koulutuksen kehittämisessä Terveyden-
21673: huollon oikeusturvakeskus seuraa terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutusta sekä järjes-
21674: tää yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusviranomaisten kanssa seminaareja lääke-
21675: tieteellisille tiedekunnille, terveysalan opetusta autaville ammattikorkeakouluille ja oppilaitoksil-
21676: le.
21677: Pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi terveyspalvelujen laadun parantamiseen tähtäävässä
21678: valvontatyössä ovat Ruotsi, Norja ja Tanska vuorollaan järjestäneet terveydenhuollon valvontaa
21679: koskevan pohjoismaisen konferenssin. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus järjestää vuonna
21680: 1999 neljännen tämän alan konferenssin.
21681: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä oikeuslääkinnän
21682: kehittämisessä sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysmiehen työn pohjalta ja osallis-
21683: tuu kuolemansyyn selvittämistä koskevien ohjeiden ja määräysten uusimiseen.
21684: 33.07 403
21685:
21686: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyajat
21687: pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla:
21688: Luvat
21689: - Suomessa tutkinnon suorittaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen 1-
21690: 3 päivää
21691: - raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1-5 päivää
21692: - muut lupa-asiat 1-90 päivää
21693: - mielentilaa koskevat lausuntoasiat 3-4 kuukautta.
21694: Valvonta
21695: - kanteluasiat 6-12 kuukautta
21696: -muut valvonta-asiat ja kuolemansyyn selvittämisasiat 6-24 kuukautta.
21697:
21698: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) ja lääketieteellistä hedelmöityshoitoa koske-
21699: Momentille myönnetään 11 400 000 mk. vissa asioissa.
21700: Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen Maksullisen toiminnan tulot on budjetoitu
21701: voidaan perustaa ylijohtajan virka (A 30) edel- momentille 12.33.06.
21702: lyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lak-
21703: kautetaan johtajan virka (A 30). 1999 määräraha 11400 000
21704: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- 1998 määräraha 10 100 000
21705: sa on otettu huomioon oikeusturvakeskuksen 1998 lisämääräraha 188 000
21706: toimialan laajentuminen ihmisoikeuskanteluja 1997 tilinpäätös 10 100 000
21707:
21708:
21709: 07. Työterveyslaitos
21710:
21711: Selvitysosa: Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalal-
21712: la toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos osallistuu maamme työikäisen väestön
21713: työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen kehittämiseen ja pyrkii edistämään työkykyä ja työ-
21714: elämän laatua sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tässä tarkoituksessa laitos tuottaa, kokoaa ja
21715: välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuk-
21716: sesta sekä edistää tämän tiedon hyväksikäyttöä.
21717: Jatkuva muutos luonnehtii työelämän kehitystä lähivuosina. Muutosvoimina ovat erityisesti
21718: globalisaatio ja kansainvälinen kilpailu sekä tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen. Tietoyh-
21719: teiskuntaa lähestyttäessä inhimillinen pääoma- tietämys ja osaaminen- korostuvat tuotantoteki-
21720: jänä. Yrityskonsernit pyrkivät suurentumaan menestyäkseen maailmanlaajuisesti. Toisaalta kan-
21721: sallisella tasolla ne pyrkivät lisäämään joustavuutta pilkkomalla toimintaansa, ulossijoittamalla
21722: toimintoja sekä käyttämällä alihankkijoita. Tuotannon pilkkoutumisen lisäksi työvoima fragmen-
21723: toituu pysyvissä työsuhteissa työskenteleviin sekä määräaikaisten työsuhteiden ja työttömyysjak-
21724: sojen välillä vuorotteleviin. Kansainvälinen kilpailu voi luoda painetta heikentää työolojen laa-
21725: tua. Suomen hallituksen tulevaisuusvisioissa menestystekijöinä nähdään kuitenkin tutkimus, in-
21726: novaatiot, osaaminen ja laatu sekä näihin perustuva tuotekehittely. Globalisaation ohella
21727: tietotekniikan tunkeutuminen kaikille toimi- ja ammattialoille on varmimmin ennakoitavia tule-
21728: vaisuuden kehityssuuntia. Tietotekniikka muuttaa voimakkaasti työorganisaatioita ja ammattitai-
21729: tovaatimuksia. Kansainvälistyminen ja tietotekniikka edellyttävät organisaatioilta ja niiden hen-
21730: kilökunnalta uusia valmiuksia ja kykyä kehittää jatkuvasti osaamistaan ja työkykyään. Työvoi-
21731: man ikääntyminen aiheuttaa erityisiä vaatimuksia työn ja työolojen suunnittelulle ja
21732: 404 33.07
21733:
21734: työntekijöiden osaamisen varmistamiselle. Toisaalta tulevaisuuden työvoiman turvaaminen edel-
21735: lyttää huomion kiinnittämistä nuorten työ- ja toimintakykyyn.
21736: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulosta-
21737: voitteet vuodelle 1999:
21738: Työntekijän terveys
21739: Työntekijän terveyden tulosalueella haasteina ovat työssäkäyvän väestön, osin myös koko työ-
21740: ikäisen väestön työ- ja toimintakyvystä huolehtiminen sekä työterveyshuollon vaikuttavuuden
21741: parantaminen. Työ- ja toimintakyvyn turvaamisessa erityinen huomio suunnataan ikääntyviin
21742: työntekijöihin ja nuoriin. Pyrkimys on pidentää aktiivista työelämänkaarta ja samalla luoda edel-
21743: lytyksiä myös terveelle ja toimintakykyiselle vanhuudelle. Keskeisiä tavoitteita tulosalueella ovat
21744: ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja varhainen toteaminen sekä työkykyä
21745: heikentävien sairauksien työperäisten syiden selvittäminen. Erityisesti pientyöpaikkojen työter-
21746: veysongelmiin etsitään ratkaisuja. Työterveysriskejä ehkäisemällä vähennetään myös työoloista
21747: aiheutuvaa eriarvoisuutta työelämässä.
21748: Työympäristö
21749: Työympäristön tulosalueella kehitetään menetelmiä työympäristön kemiallisten, fysikaalisten
21750: ja biologisten vaarojen sekä työtapaturmanvaarojen tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja torjumisek-
21751: si. Rakennusten home- ja muita sisäilmasto-ongelmia selvitetään sekä ehkäisy- ja korjausmene-
21752: telmiä kehitetään. Fyysisesti raskaiden töiden, toistotöiden ja staattisesti kuormittavien töiden
21753: kuormittavuutta pyritään vähentämään. Turvallisten ja terveellisten työolojen suunnittelukritee-
21754: reitä ja malliratkaisuja kehitetään. Tieto- ja viestintätekniikan terveellisyyden varmistamiseksi
21755: käynnistetään hankkeita. Palvelualoilla esiintyviä fyysisiä väkivaltatilanteita pyritään ehkäise-
21756: mään sekä rakenteellisin menetelmin että suojautumiskeinojen avulla. Työympäristötalouden
21757: merkitystä ohjauskeinona tutkitaan. Euroopan unionin työympäristödirektiivien toimeenpanon
21758: edellyttämää tutkimus- ja palvelutoimintaa kehitetään edelleen. Erityisesti kehitetään kemikaali-
21759: en riskinarviointia. Viranomaisia ja työpaikkoja tuetaan työympäristön kehittämisessä direktiivi-
21760: en vaatimustasoa vastaavaksi.
21761: Työyhteisöjen kehittäminen
21762: Työyhteisöjen tulosalueella keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat työyhteisöjen kehittäminen,
21763: psyykkisen kuormituksen ja kiireen hallinta sekä yksilön työssä jaksamisen tukeminen. Tulosalu-
21764: eella kehitetään työpaikoille jatkuvan muutoksen hallintakeinoja sekä edistetään työyhteisöjen
21765: innovatiivisuutta koulutus- ja kehittämishankkeilla. Psyykkisen ylikuormittumisen ja työssäjak-
21766: samisen tilannetta kartoitetaan ja kehitetään korjaavia ja ehkäiseviä toimenpiteitä. Lähtökohtana
21767: on tarkastella työelämään osallistuvien kansalaisten koko elinaikaista työuraa kokonaisuutena ja
21768: työuran eri vaiheissa. Toimintatapoja varmistaa työntekijöiden kompetenssi tulevaisuuden työ-
21769: elämässä kehitetään. Työssä jaksamisen edistämistä erilaisilla työaikajärjestelyillä selvitetään.
21770: Menetelmiä työttömien työkyvyn ja työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi
21771: kehitetään. Työkulttuurin ja vuorovaikutustekijöiden vaikutusta hyvinvointiin ja työsuoritukseen
21772: tutkitaan. Tutkimustietoa tuotetaan sukupuolten välisen ja eri-ikäisten välisen tasa-arvon paran-
21773: tamiseksi ja edistetään monimuotoisuuden hyödyntämistä työyhteisön voimavarana.
21774: Keskuslaitos vastaa kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimuksesta ja asiantuntijatehtävistä
21775: sekä valtakunnallisen tason tutkimuksen, tiedonvälityksen, koulutuksen ja palveluiden koordi-
21776: noinnista. AluetyöterveyslaitosteD toiminnan tavoitteena on palvella mahdollisimman kattavasti
21777: toiminta-alueensa asiakkaita moniammatillisella, käytännönläheisellä ja asiakkaiden tarpeita
21778: vastaavalla tavalla. Aluelaitoksia kehitetään entistä enemmän alueellisten kehittämiskeskuksien
21779: suuntaan. Aluelaitoksilla on myös valtakunnallisia erikoistehtäviä.
21780: Työterveyslaitoksen monitieteinen asiantuntemus kootaan painopistealueilla määräaikaisiksi
21781: toimintaohjelmiksi, joilla pyritään vastaamaan keskeisiin työterveys-ja työympäristöongelmiin.
21782: 33.07 405
21783:
21784: Vuonna 1999 ovat käynnissä seuraavat toimintaohjelmat Hyvä teollisuusilmasto -ohjelma, Ihmi-
21785: sen voimavarat työhön -ohjelma, Jonisoimaton säteily -ohjelma, Osaavat työorganisaatiot -ohjel-
21786: ma, Pientyöpaikka -ohjelma, Työ kylmässä -ohjelma ja Työpaikka 2000 -ohjelma.
21787: Vuodeksi 1999 Työterveyslaitos on asettanut tulosalueille seuraavia suoritetavoitteita:
21788:
21789: Yleistajui- Asiantuntija- Työympäris-
21790: Tieteelliset set julkai- Koulutettava- palvelutyö tön mittaukset Tutkitut ammat-
21791: Tulosalue julkaisut sut päivät (päiviä) ja analyysit titautiepäilyt
21792: Työntekijän terveys 390 150 8 300 27000 5000 3 000
21793: Työympäristö 190 150 5 000 18 500 40000
21794: Työyhteisöt 70 50 1700 4500
21795: Yhteensä 650 350 15 000 50000 45000 3000
21796:
21797: Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 292 500 000 mk, myönnetään valtion-
21798: apua 185 500 000 mk. Valtionavun kasvu johtuu työehtosopimuksen aiheuttamista palkkojen ko-
21799: rotuksista, laitehankintojen tarpeesta sekä muusta kustannustason noususta. Laitoksen toiminnan
21800: laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 1999 seuraavaksi:
21801:
21802: Menot Tulot Valtionapu Henkilötyö-
21803: Tulosalue Mmk Mmk Mmk vuodet
21804: Työntekijän terveys 137 50 87 348
21805: Työympäristö 98 35 62 244
21806: Työyhteisöt 57 22 36 148
21807: Yhteensä 292 107 185 740
21808: Rahoitusosuus 100% 35% 65%
21809:
21810: Arvioidaan, että enintään 587 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta,
21811: mikä merkitsee 470 henkilötyövuoden rahoitusta kokonaan valtionavulla ja 270 henkilötyövuo-
21812: den rahoitusta kokonaan oman toiminnan tuotoilla.
21813:
21814: 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoi- nuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistö-
21815: hin (siirtomääräraha 2 v) laitokselle maksettavan toimitilan vuokraa
21816: Momentille myönnetään 185 500 000 mk. vastaava osuus myönnetään edellä mainitun
21817: Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtion-
21818: toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/ apuna.
21819: 1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toi- Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palk-
21820: minnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan kausmenoihin 124 471 000 mk ja muihin me-
21821: valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa noihin 61 029 000 mk.
21822: käyttää myös Euroopan unionin hyväksymien
21823: tutkimushankkeiden rahoittamiseen. 1999 määräraha 185 500 000
21824: S e 1v i t y s o s a : Työterveyslaitokselle 1998 määräraha 177 500 000
21825: suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vah- 1997 tilinpäätös 176 500 000
21826: vistamiin menoihin valtionapua 80 % kustan-
21827: 406 33.08
21828:
21829: 08. Kansanterveyslaitos
21830:
21831: S e l v i t y s o s a : Kansanterveyslaitos edistää, tutkii ja valvoo kansan terveyttä. Kansanterve-
21832: yslaitos seuraa tautien yleisyyttä ja väestön terveyteen vaikuttavia seikkoja ja kehittää tutkimuk-
21833: sen avulla keinoja tautien ehkäisyyn. Laitos huolehtii myös väestön rokotehuollon edellyttämien
21834: rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulonta-
21835: tehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä.
21836: Kansanterveyslaitoksen toiminnan laajuus pysyy edeltävän vuoden tasolla, mutta sisällöllisiin
21837: painotuksiin vaikuttavat muun muassa kasvava kansainvälisen yhteistyön ja väestön ikääntymi-
21838: sestä aiheutuvat tehtävät.
21839: Kansanterveyslaitos suorittaa tehtäväänsä tekemällä budjettirahoituksella tutkimustyötä ja
21840: asiantuntijatehtäviä, huolehtimalla yleisen rokotusohjelman toimeenpanosta ja nk. harvinaisten
21841: rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta, sekä
21842: 1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksilla EU:nja muiden tutkimus-
21843: rahoittajien kanssa sovittavalla tavalla,
21844: 2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset,
21845: 3) osallistumalla tartuntatautilaissa (58311986) säädettyyn viranomaisvalvontaan,
21846: 4) toteuttamalla alan viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttornia ja yhteisrahoit-
21847: teisia määritys- ja asiantuntijapalveluja,
21848: 5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset
21849: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti hyväksynyt Kansanterveyslaitokselle seuraavat tu-
21850: lostavoitteet vuodelle 1999:
21851: Kansanterveyslaitoksen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tarvittavaa tietoa terveellisistä elä-
21852: mäntavoista, hyvästä elinympäristöstä ja tautien ehkäisystä sekä kansalaisiin ja yhteiskuntaan
21853: omalla toiminnallaan vaikuttamalla edistää terveyttä ja toimintakykyä. Vuonna 1999 toiminnan
21854: painopisteitä ovat laitoksen eri tulosalueilla:
21855: Infektiotaudit
21856: Rokotehuoliolla ja tartuntatautien seurannalla ja tutkimuksella vaikutetaan väestön terveyteen
21857: siten, että vähennetään kyseisten tautien ilmaantuvuutta ja estetään vaarallisten tartuntatautiepi-
21858: demioiden synty. Tartuntatautien seurantajärjestelmän tehostaminen, rokotusohjelman ja uusien
21859: rokotteiden kehittäminen, mikrobien merkityksen selvittäminen kroonisten sairauksien syyteki-
21860: jänä sekä sairaalainfektioiden ja mikrobien lääkeresistenssin lisääntymisen ehkäisy ovat laitok-
21861: sen keskeisiä tutkimuspoliittisia tavoitteita infektiotautien alueella.
21862: Terveys ja kansantaudit
21863: Kansanterveyslaitos tutkii ja seuraa kroonisten kansantautien ja niiden syiden yleisyyttä sekä
21864: ehkäisymahdollisuuksia pyrkien samalla edistämään riskitekijöitä vähentäviä ja terveyttä edistä-
21865: viä väestön elintapamuutoksia. Tiedon hankkiminen suurten kansantautien syntytekijöistä, väes-
21866: töryhmien välisten terveyserojen syiden selvittäminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitomahdolli-
21867: suuksien tutkiminen sekä elämäntapojen ja ravitsemuksen muutosten ja niiden terveydellisten
21868: vaikutusten seuranta ovat laitoksen keskeisiä tavoitteita tällä tulosalueella.
21869: Ympäristöterveys
21870: Ympäristössä esiintyviä haitallisia tekijöitä tunnistamaHa ja tutkimalla arvioidaan näiden kan-
21871: santerveydellistä merkitystä ja siten tietoa tuottamalla ehkäistään niiden aiheuttamia terveyshait-
21872: toja. Sisäilman terveysvaikutusten selvittäminen, pienhiukkasaltistuksen sekä dioksiinien terve-
21873: ysriskien arviointi ovat keskeisiä ympäristöterveydellisiä tutkimuskohteita.
21874: Laitoksen kustannuksista kohdistuu 42 % infektiotautien tulosalueelle, 44 % terveyden ja kroo-
21875: nisten kansantautien tulosalueelle ja 14 % ympäristöterveyden tulosalueelle.
21876: 33.08 407
21877:
21878: Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset
21879: sekä syntyy ylijäämä, joka on tarkoitus käyttää seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investoin-
21880: teihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen maksuosuuksien osalta tavoitteena on saada
21881: hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalu-
21882: eille. Yhteisrahoitteisen (ml. ED-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 25 %
21883: koko toimintamenorahoituksesta.
21884: Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettootettu
21885: edellä kohdissa 1), 2), 4) ja 5) oleva toiminta.
21886: Nettobudjetoitua maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko:
21887:
21888: 1997 1998 1999
21889: TP TA TAE
21890: Maksullisen toiminnan tulot tmk 14 952 12000 14000
21891: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 10 384 8 960 10100
21892: Käyttöjäämä tmk 4 568 3 040 3 900
21893: -%tuloista 30,5 25,3 27,9
21894: Osuus yhteiskustannuksista tmk 3 479 2440 3 300
21895: Alijäämä/Ylijäämä tmk 1 089 600 600
21896: -%tuloista 7,3 5,0 4,3
21897: Tulot % kustannuksista 107,9 105,3 104,5
21898: Hintojen muutos +9 0 0
21899: Volyymin muutos -7 0 0
21900:
21901: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Bruttotulot 54 800000
21902: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Nettobudjetoitavan yhteisrahoit-
21903: 150 800 000 mk. teisen tutkimustoiminnan tulot 40000000
21904: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni- Nettobudjetoitavan maksullisen
21905: palvelutoiminnan tulot 14 000 000
21906: onin hyväksymien tutkimushankkeiden rahoit-
21907: Muut tulot 800000
21908: tamiseen. 150 800 000
21909: Nettomenot
21910: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
21911: sa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloi- 1999 määräraha 150 800 000
21912: na yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten 1998 määräraha 141 850 000
21913: maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan
21914: 1998 lisämääräraha 3 645 000
21915: ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustut-
21916: 1997 tilinpäätös 144 700 000
21917: kimusten tulot.
21918: Määrärahaa arvioidaan käytettävän harvi-
21919: naisten rokotteiden myynnin ja välitystoimin- 26. Rokotteiden hankinta (arviomääräraha)
21920: nan menoihin 330 000 mk. Tulot harvinaisten Momentille myönnetään 27 078 000 mk.
21921: rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on Määrärahaa saa käyttää tartuntatautilain
21922: merkitty momentille 12.33.08. (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimi-
21923: tettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien ro-
21924: Menojen ja tulojen erittely: mk kotteiden hankkimisesta ja edelleen toimitta-
21925: Bruttomenot 205 600000 misesta sekä muihin yleisen rokotusohjelman
21926: Nettobudjetoitavan maksullisen toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korva-
21927: palvelutoiminnan erillismenot 9 000000 usten maksamiseen sekä Suomen lääkevahin-
21928: Nettobudjetoitavan yhteisrahoit- kokorvausosuuskunnanjäsenmaksuun.Määrä-
21929: teisen tutkimustoiminnan erillis- rahaa saa käyttää myös rokotteiden hankkimi-
21930: menot 40000000
21931: Muut toimintamenot 156 600000
21932: 408 33.09
21933:
21934: sesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimin- denmyynnistä ja välitystoiminnasta on merkit-
21935: taan aiheutuvien menojen maksamiseen. ty momentille 12.33.08.
21936: Selvitysosa: Rokotusohjelman toteut-
21937: tamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yh- 1999 määräraha 27 078 000
21938: teensä 24 352 000 mk ja rokotteiden välitystoi- 1998 määräraha 27 078 000
21939: minnasta 2 726 000 mk. Rokotteiden välitys- 1997 tilinpäätös 26 221 971
21940: toiminnan aiheuttamat muut menot on
21941: merkitty momentille 33.08.21. Tulot rokottei-
21942:
21943:
21944: 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
21945:
21946: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tehtävänä on hallin-
21947: nonalan ehkäisevän politiikan strategiaa tukien ehkäistä alkoholipitoisista aineista, tupakasta ja
21948: kemikaaleista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
21949: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintaan keskeisesti vaikuttava orga-
21950: nisatorinen muutos on kemikaalien tuoterekisterin ylläpitotehtävien siirtäminen sosiaali- ja terve-
21951: ysministeriöstä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. Tupakkalain valmisteilla
21952: oleva muutos tähtää myynnin valvonnan tehostamiseen ja korostaa Sosiaali- ja terveydenhuollon
21953: tuotevalvontakeskuksen asemaa valvonnan ohjauksessa. Alkoholiyhtiö irrotetaan vuoden 1999
21954: alusta Alko-Yhtiöt konsemista, mikä vaikuttaa sekä myyntijärjestelyjen valvontaan että koko al-
21955: koholijärjestelmään. Elinkeinoelämän aktivoituminen taloudellisen tilanteen elpyessä heijastuu
21956: viraston toimintaan suoritteiden kasvuna lupahallinnon kysynnän ja valvonnan tarpeen lisäänty-
21957: essä.
21958: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
21959: vontakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
21960: Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen ehkäisy
21961: -Tehokas lupahallinto, joka toteuttaa alkoholin saatavuudelle asetettuja alkoholi- ja yhteis-
21962: kuntapoliittisia tavoitteita.
21963: - Alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden vastuuntuntoinen myynti ja tehokas tuotevalvonta
21964: yhteiskunnan alkoholi- ja tupakkapoliittisen strategian mukaisesti.
21965: - Vastuullisen itsesäätelyn toteutuminen alkoholijuomien ja tupakan mainontaa ja myynnin-
21966: edistämistä suorittavien toiminnassa.
21967: - Viranomaisten tehokas keskinäinen yhteistyö ja valvontaresurssien optimaalinen hyväksi-
21968: käyttö erityisesti toteutettaessa alkoholilupahallintoa ja -valvontaa lääninhallitusten kanssa.
21969: - Lupahakemusten tasapuolinen käsittely kohtuullisin käsittelyajoin lupamenettelyä yksinker-
21970: taistamaila ja lupahallintoa kehittämällä.
21971: - Yhdenmukainen ja läpinäkyvä sanktiojärjestelmä.
21972: - Alkoholiyhtiön tasapuolinen ja läpinäkyvä järjestelmä alkoholijuomien hankinnassa, myyn-
21973: tijärjestelyissä ja hinnoittelussa.
21974: Kemikaalien aiheuttamien haittojen ehkäisy
21975: - Mahdollisimman vähäiset kemiallisten aineiden ja valmisteiden suoraan tai välillisesti aihe-
21976: uttamat terveyshaitat erityisesti kehittämällä riskinarviointia.
21977: - Kemikaalien tehokas tuotevalvonta.
21978: - Kemikaalien tuoterekisterin kehittäminen palvelemaan erityisesti työsuojelun tarpeita.
21979: 33.10 409
21980:
21981: Hallintopalveluiden ja tukitoimintojen kehittäminen
21982: - Valvontaa ja alkoholipoliittista päätöksentekoa tukeva sekä elinkeinotoimintaa palveleva
21983: tietojärjestelmä.
21984: - Hallintotoimintojen asiakaslähtöinen laatujärjestelmä.
21985: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen talousarvio perustuu osittaiseen netto-
21986: budjetointiin.
21987: Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen bruttotulot on budjetoitu momentille
21988: 12.33.09. Torjunta-ainelain (327/1969) edellyttämien lausuntojen antamisesta saatavat bruttotu-
21989: lot on budjetoitu momentille 12.30.23. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta
21990: 15.6.1998 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen siirretyn kemikaalirekisterin
21991: toiminta katetaan ilmoitusten käsittelystä saatavilla maksuilla.
21992:
21993: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Maksullisen bruttobudjetoidun
21994: Momentille myönnetään nettomäärärahaa toiminnan erillismenot 11540 000
21995: 20 590 000 mk. Muut toimintamenot 9 050 000
21996: Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoitukses- Bruttotulot 3 081 000
21997: Maksullisen toiminnan tulot, jul-
21998: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien
21999: kisoikeudelliset suoritteet 3 081 000
22000: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä 20590000
22001: Nettomenot
22002: 143 000 mk yhden henkilön palkkausmenojen
22003: siirtona momentilta 34.06.02. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
22004: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- keskuksen bruttobudjetoidut tulot on budjetoi-
22005: oon nettobudjetoitavina maksullisen toimin- tu momentille 12.33.09.
22006: nan tuloina kemikaalirekisterin rekisterimak-
22007: sut. 1999 määräraha 20 590 000
22008: 1998 määräraha 18 741 000
22009: Menojen ja tulojen erittely: mk
22010: 1998 lisämääräraha 338 000
22011: Bruttomenot 23 671 000 1997 tilinpäätös 22 330 000
22012: Maksullisen nettobudjetoidun toi-
22013: minnan erillismenot 3 081 000
22014:
22015:
22016:
22017:
22018: 10. Säteilyturvakeskus
22019:
22020: Se l v i t y s osa : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatus on säteilyn vahingollisten vaikutus-
22021: ten estäminen ja rajoittaminen.
22022: Säteilyturvakeskuksen toiminta on monipuolistunut ja volyymi kasvanut. Erityisesti valmius-
22023: toiminnan sekä asiantuntijapalvelujen tehtävät ovat lisääntyneet.
22024: Runsasaktiivisen ydinpolttoainejätteen loppusijoitussuunnittelu lisää tehtäviä ydinturvallisuus-
22025: valvonnassa. Kansainvälisen yhteistyön painopiste on turvallisuuden parantaminen itäisessä Eu-
22026: roopassa, erityisesti Suomen lähialueilla. Kokonaan uusi tehtävä on ydinkoekieltosopimuksen
22027: velvoitteista huolehtiminen kansainvälisen valmistelutoimikunnan päätösten mukaisesti. Sätei-
22028: lyn lääketieteellistä käyttöä koskeva Euroopan unionin direktiivi (97/43/Euratom) edellyttää ter-
22029: veydenhuollon radiologisen toiminnan arviointi- ja seurantajärjestelmän säädöstämiseen merkit-
22030: täviä muutoksia.
22031: 410 33.10
22032:
22033: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Säteilyturvakeskukselle seuraavat tulos-
22034: tavoitteet vuodelle 1999:
22035: Suomen ydinvoimalaitoksilla ei satu onnettomuuksia tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia.
22036: Säteilylähteiden käytössä ei satu vakavia säteilyonnettomuuksia ja henkilökohtaiset säteilyaltis-
22037: tukset pysyvät pieninä. Säteilytilannetta Suomen alueella koskevat tiedot ovat jatkuvasti ajan ta-
22038: salla ja valmiustoiminta voidaan käynnistää 15 minuutin kuluessa ensitiedon saamisesta. Tutki-
22039: mustoiminta tuottaa uutta tietoa turvallisuusvalvonnan ja valmiustoiminnan tueksi. Säteilysuoje-
22040: lun perusdirektiivin (96/29/Euratom) ja säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevan direktiivin
22041: toimeenpanon johdosta tarvittavat muutokset tehdään säteilylainsäädäntöön ja Säteilyturvakes-
22042: kuksen ohjeisiin. Säteilyturvakeskuksessa otetaan käyttöön uusi yhtenäinen laatujärjestelmä.
22043: Säteilyturvakeskuksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin.
22044: Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Nettobudjetoidusta maksullisesta
22045: toiminnasta ei synny ylijäämää.
22046: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukot:
22047:
22048: TP Kuluva vuosi
22049: Julkisoikeudelliset suoritteet: toteutuma ennakoitu TAE
22050:
22051: Maksullisen toiminnan tulot tmk 37 717 1) 39 512 40180
22052: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 28 399 30070 30725
22053: KäyttöjääiDä tmk 9 319 9443 9454
22054: -%tuloista 25 24 24
22055: Osuus yhteiskustannuksista tmk 9 319 9443 9454
22056: Ylijäämä/alijäämä tmk 0 0 0
22057: -%tuloista 0 0 0
22058: Tulot % kustannuksista 100 100 100
22059: Investoinnit tmk 155 200 200
22060: -%tuloista 0 1 0
22061: Hintojen muutos % -2 5 2
22062: Volyymin muutos % 7 0 0
22063:
22064:
22065:
22066: TP Kuluva vuosi
22067: Muut kuin julkisoikeudelliset suoritteet: toteutuma ennakoitu TAE
22068:
22069: Maksullisen toiminnan tulot tmk 18 869 1) 18 691 18 768
22070: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 14 412 13 675 13 861
22071: KäyttöjääiDä tmk 4457 5 016 4907
22072: -%tuloista 24 27 26
22073: Osuus yhteiskustannuksista tmk 4505 4715 4 725
22074: Ylijäämä/alijäämä tmk -48 301 182
22075: -%tuloista -0 2 1
22076: Tulot % kustannuksista 100 102 101
22077: Investoinnit tmk 1037 1109 1052
22078: -%tuloista 5 6 6
22079: Hintojen muutos % 1 3 0
22080: Volyymin muutos% 19 6 0
22081: l) Sisältää laskennalliset erät (mm. ulkoasiainministeriön momentin käytön)
22082: 33.11 411
22083:
22084: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22085: Momentille myönnetään nettomäärärahaa otettu huomioon 1 500 000 mk lähinnä ydin-
22086: 89 400 000 mk. koekieltosopimuksen täytäntöönpanon valmis-
22087: Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksy- telusta aiheutuvina menoina.
22088: mistä tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheu-
22089: tuviin menoihin. Menojen ja tulojen erittely: mk
22090: Säteilyturvakeskus voi tehdä ydinturvalli- Bruttomenot 114 220000
22091: suusvalvontaa tukevien turvallisuusanalyysien Maksullisen toiminnan erillismenot 14 220 000
22092: hankintasopimuksia, joista aiheutuu valtiolle Yhteisrahoitteisen toiminnan erillis-
22093: menoja enintään 1 000 000 mk. menot 5 618 000
22094: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Muut toimintamenot 94 382 000
22095: sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina Bruttotulot 24 820000
22096: Maksullisen toiminnan tulot 18 768 000
22097: maksullisen toiminnan tuloina asiantuntijapal-
22098: Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 6 047 000
22099: velujen tulot sekä osittain ulkopuolisella rahoi- Muut tulot 5000
22100: tuksella toteutettavien tutkimus- ja kehittämis- Nettomenot 89400000
22101: hankkeiden tulot.
22102: Määrärahasta arvioidaan käytettävän mak- Mainitun 1 000 000 markan valtuuden käy-
22103: sullisten julkisoikeudellisten valvontatehtävi- töstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
22104: en menoihin 30 226 000 mk. Vastaavat tulot 500 000 mk vuonna 2000 ja 500 000 mk vuon-
22105: 40 180 000 mk on merkitty momentille na 2001. Vastaavien aiemmin myönnettyjen
22106: 12.33.10. valtuuksien käytön johdosta arvioidaan val-
22107: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- tiolle aiheutuvan menoja 500 000 mk vuonna
22108: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi 1999. Ydinturvallisuusvalvonnan tilaustutki-
22109: otettu huomioon lisäyksenä 262 000 mk kah- mussopimusten kustannukset laskutetaan voi-
22110: den henkilön palkkauksina siirtona momentilta mayhtiöiltä.
22111: 34.06.02.
22112: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 1999 määräraha 89 400 000
22113: otettu huomioon 3 000 000 mk maksullisen 1998 määräraha 81 739 000
22114: ydinturvallisuusvalvonnan tehtävistä aiheutu- 1998 lisämääräraha 1459 000
22115: vina menoina. Vastaava määrä on otettu huo- 1997 tilinpäätös 84 850 000
22116: mioon momentin 12.33.10 tulokertymässä.
22117:
22118:
22119: 11. Lääkelaitos
22120:
22121: Se l v i t y s osa : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuol-
22122: lon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön turvallisuutta.
22123: Lääkelaitoksen suoritteiden kokonaiskysyntä riippuu olennaisesti Euroopan unionin lääkeval-
22124: vontajärjestelmän kehittymisestä. Lääkevalvonta-ja myyntilupajärjestelmä perustuu kansallisten
22125: viranomaisten asiantuntemukseen ja työhön. Lääkevalvonnan kehitys on johtanut Suomessa voi-
22126: massa olevien myyntilupien kokonaislukumäärän selvään kasvuun (12% vuosina 1994-1997).
22127: Tämä sekä EU-prosesseihin liittyvät mittavat yhteistyö- ja informaatiovaatimukset lisäävät työ-
22128: määriä ja sitovat lääkevalvonnan voimavaroja Lääkelaitoksessa. Lääkinnällisiä laitteita koskevan
22129: direktiivin siirtymäkausi päätyy 13.6.1998. In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koske-
22130: va direktiivi aiheuttaa muutostarpeita terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevaan lainsää-
22131: däntöön.
22132: 412 33.11
22133:
22134: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Lääkelaitokselle seuraavat tulostavoitteet
22135: vuodelle 1999:
22136: Lääkevalvonta
22137: Lääkevalmisteiden ennakkovalvonta eli myyntilupajärjestelmä eri menettelyineen varmistaa
22138: väestön käyttöön tulevien lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja laadun. Lääkelaitos on osa EU :n
22139: lääkevalvontajärjestelmää ja noudattaa sen edellyttämiä laatuvaatimuksia ja määräaikoja hake-
22140: musten käsittelyssä ja lääketurvatoiminnassa. Kaikkia kansallisen lääkevalvonnan keinoja käyte-
22141: tään estämään lääketieteellisesti kyseenalaisten valmisteiden, lääkeväärennösten ja heikkolaa-
22142: tuisten lääkkeiden pääsy markkinoille. Mikrobilääkkeiden hallittua käyttöä sekä ihmisten että
22143: eläinten lääkinnässä edistetään valvonnan ja ohjauksen keinoin resistenssiongelman rajoittami-
22144: seksi. Lääkelaitoksen asiantuntemusta hyödynnetään sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeen-
22145: määräämiskäytännön kehittämisprojektissa. Kliinisiä lääketutkimuksia koskevan direktiivin kan-
22146: sallisessa soveltamisessa parannetaan tutkimushenkilöiden suojaa ja turvallisuutta, lisätään klii-
22147: nisten lääketutkimusten tietojenvaihtoa EU:ssa, vältetään tarpeettomia tutkimuksia ja
22148: lyhennetään käsittelyaikoja. Lääkelaitos osallistuu myös Euroopan farmakopeaa koskevan yleis-
22149: sopimuksen (SopS 34/1982) ja muun kansainvälisen yhteistyön edellyttämällä tavalla lääkkeiden
22150: ja niiden pakkausmateriaalien laatuvaatimusten ja tarkastusmenetelmien yhdenmukaistamiseen.
22151: Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
22152: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuuden valvontaa toteutetaan markkinaval-
22153: vonnan keinoin tarkastusten, tutkimusten ja vaaratilannejärjestelmän avulla ottamalla huomioon
22154: ajankohtaiset erityistarpeet. Havaitut puutteet ja väärinkäytökset selvitetään ja vaaralliset tuotteet
22155: poistetaan markkinoilta. Lääkelaitos selvittää terveydenhuollon laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyviä
22156: riskejä erityisesti ihmisen kehoon asetettavien materiaalien osalta. Laadunhallinnan käyttöönot-
22157: toa edistetään terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valmistuksessa, mukaan lukien tervey-
22158: denhuollon yksiköissä tapahtuva valmistus. Lääkelaitoksen ylläpitämän implanttirekisterin tieto-
22159: sisältöä hyödynnetään tekonivelkirurgian kehittämisessä. Tiedotusta järjestetään eri kohderyh-
22160: mille erityisesti in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja laitteita koskevasta direktiivistä
22161: aiheutuvien säädösmuutosten vaikutuksista sekä ammattimaisille käyttäjille asetetuista vaati-
22162: muksistaja velvoitteista. Lääkelaitos osallistuu eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen stan-
22163: dardointityöhön.
22164: Hallinto ja sisäiset palvelut
22165: Lääkelaitos osallistuu lääkehuoltoa koskevien lainmuutosten vaikutusten seurantaan ja toi-
22166: meenpanoon. Lääkemyyntirekisterin tietojärjestelmä kehitetään vastaamaan lääkevalvonnan ja
22167: lääkeinformaatiotoiminnan tarpeita tietohallintostrategian mukaisesti. Lääkelaitos käyttää EU:n
22168: lääkevalvontaviranomaisten tietoverkossa (EudraNet) olevia seurantajärjestelmiä ja osallistuu
22169: niiden kehittämiseen. Lääkelaitoksen tietoympäristön sisällöllistä hallintaa, tiedonhakua ja tie-
22170: donvälitystä parannetaan tietokarttaprojektin ehdotusten mukaisesti ja hyödyntämällä lntranetin
22171: tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Lääkelaitoksen toiminnan laatua kehitetään laajentamalla laa-
22172: tujärjestelmä kattamaan myös myyntilupatoiminnot Henkilöstön toimintaedellytyksiä paranne-
22173: taan työkykyä edistävän ja ylläpitävän toimintaohjelman mukaisesti.
22174: Lääkelaitoksen talousarvio perustuu nettobudjetointiin.
22175: Lääkelaitoksen menot katetaan pääosin valvonta- ja palvelutoiminnasta saatavilla maksuilla.
22176: Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta on pääasiassa ei-maksullista toimintaa.
22177: Lääkelaitoksen suoritteista perittävät maksut määräytyvät Lääkelaitoksesta annetun lain (35/
22178: 1993) 4 §:ssä tarkoitettua maksua lukuunottamatta valtion maksuperustelain mukaisesti. Tuloar-
22179: vio perustuu vuonna 1997 voimaan tulleeseen maksupäätökseen (622/1997), jossa on otettu huo-
22180: mioon EU:n myyntilupaprosessien vaikutukset kansalliseen lääkevalvontaan.
22181: 33.12 413
22182:
22183: Maksullisen toiminnan ennakoitu kustannusvastaavuuslaskelma vuodelle 1999:
22184:
22185: mk
22186: TULOT
22187: - julkisoikeudelliset suoritteet 39 375 000
22188: - muut MPL suoritteet 330000
22189: Tulot yhteensä 39 705 000
22190:
22191: KUSTANNUKSET
22192: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
22193: - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 381 800
22194: - henkilöstökustannukset 21175400
22195: -vuokrat 3 245 500
22196: - palvelujen ostot 6 524 900
22197: - muut erilliskustannukset 2 224 800
22198: Erilliskustannukset yhteensä 34 552400
22199:
22200: KÄ YTTÖJÄÄMÄ
22201: Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 5 152 600
22202: - tukitoimintojen kustannukset 3 733 200
22203: -poistot 1 308 000
22204: -korot 338 800
22205: Yhteiskustannukset yhteensä 5 380 000
22206: Kustannukset yhteensä 39 932 400
22207: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) -227 400
22208:
22209: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) immunologisten eläinlääkevalmisteiden val-
22210: Momentille myönnetään nettomäärärahaa vonnan aiheuttama lisäys 79 000 mk.
22211: 8 300 000 mk.
22212: Määrärahaa saa käyttää myös Euroopan uni- Menojen ja tulojen erittely: mk
22213: onin hyväksymien tutkimus- ja kehittämis- Bruttomenot 48 005 000
22214: hankkeiden rahoittamiseen. Maksullisen toiminnan erillismenot 36 582400
22215: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Muut toimintamenot 11422 600
22216: sa on lisäyksenä otettu huomioon terveyden- Bruttotulot 39 705 000
22217: huollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonnan in Maksullisen toiminnan tulot 39 705 000
22218: vitro -direktiivin edellyttämien uusien valvon- - julkisoikeudelliset suoritteet 39 375 000
22219: - muut suoritteet 330000
22220: tatehtävien aiheuttamat menot 500 000 mk ja 8 300000
22221: Nettomenot
22222:
22223: 1999 määräraha 8 300 000
22224: 1998 määräraha 7 721 000
22225: 1998 lisämääräraha 165 000
22226: 1997 tilinpäätös 8 217 000
22227:
22228:
22229: 12. Valtion koulukodit
22230:
22231: Se l v i t y s osa : Valtion koulukotien tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo- ja jälki-
22232: huolto, johon kuuluu myös koululain mukainen peruskouluopetus ja ammatillinen koulutus tai
22233: 414 33.12
22234:
22235: sen tukeminen. Koulukodit voivat lisäksi järjestää mielenterveyslaissa tarkoitettuja mielenter-
22236: veyspalveluja lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta hoitoa. Toiminnan tarkoituksena on sosi-
22237: aalisin, terapeuttisin ja kasvatuksellisin keinoin edistää nuoren ja hänen perheensä omiin voima-
22238: varoihin perustuvaa selviytymiskykyä.
22239: Valtion koulukodeille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
22240: Koulukotien tavoitteena on valtakunnallisella tasolla järjestää asianmukaista hoitoa vaikeim-
22241: massa asemassa oleville nuorille ja heidän perheilleen. Koulukodit kehittävätjoustavia ja moni-
22242: puolisia hoito-, koulutus-, asumis- sekä avohoitopalveluja. Lasten ja nuorten psykiatristen toimi-
22243: pisteiden kanssa yhteistyössä kehitetään psykososiaalista hoitoa. Koulukotitoiminnan kehittämi-
22244: sessä tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota huume-, lääke- ja alkoholiongelmasta sekä
22245: mielenterveyshäiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoidon järjestämiseen. Voimavaroja tulee
22246: suunnata erityisesti koulukotityön sisältöä, laatua, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta koske-
22247: vaan tutkimus- ja kehittämistyöhön.
22248: Koulukotien (7 laitosta vuonna 1999) arvioidaan tuottavan maksullisina palveluina muun mu-
22249: assa seuraavat palvelut asiakkailleen:
22250:
22251: 1997 1998 1999
22252: Hoitovuorokausi 41 846 41655 41 800
22253: Asumis- ja hoitopalvelut (vrk) 6 471 5 812 5799
22254: Kriisihoito (vrk) 2487 2 185 2270
22255: Jälkihoito (pv) 392 330 305
22256:
22257: Koulukotien maksullisen toiminnan ennakoitu tunnuslukutaulukko:
22258:
22259: 1997 1998 1999
22260: TULOT
22261: - varsinaiset myyntitulot tmk 46 893 47 389 1) 44296
22262: - muut tulot tmk 2 346 1811 9 242
22263: Tulot yhteensä tmk 49 239 49 200 53 538
22264: KUSTANNUKSET
22265: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset tmk 54930 56 378 64 0142)
22266: Käyttöjäämä tmk -5 691 -7 178 -10 476
22267: Ylijäämä (+)/alijäämä (-) tmk -5 691 -7 178 -10 476
22268: -%tuloista -12 -15 -20
22269: Tulot % kustannuksista 90 87 84
22270: l) Opetustoimen valtionosuus poistettu vuodelta 1998. Vastaava summa siirretty myyntituloihin.
22271: 2) Korjauksissa on otettu huomioon 300 000 markan siirto opetusministeriön momentille 29.40.25.
22272:
22273:
22274: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) koulukotien harjoittamasta maatila- ja metsä-
22275: Momentille myönnetään nettomäärärahaa taloudesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
22276: 3 497 000 mk. Selvitysosa: Opetus- ja kulttuuritoi-
22277: Määrärahaa saa käyttää myös koulukotien si- minnan rahoituksesta annettava laki tulee
22278: sällölliseen kehittämiseen ja toiminnan tuke- muuttamaan koulukodeissa toimivien koulujen
22279: miseen sekä koulukotitoimintaan erikoistu- rahoitusjärjestelmää. Määrärahan mitoitukses-
22280: vaan nuorisopsykiatriaan. Lisäksi määrärahaa sa on otettu huomioon nettobudjetoitavina
22281: saa käyttää perhetoiminnasta aiheutuvien palk- maksullisen toiminnan tuloina valtion maksu-
22282: kioiden ja muiden menojen maksamiseen sekä perustelain (150/1992) nojalla annetun sosiaa-
22283: 33.13 415
22284:
22285: Ii- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset Bruttotulot 46440000
22286: kuntien maksamat korvaukset ja muut toimin- Maksullisen toiminnan tulot 44 296000
22287: nan tulot. Muut tulot 2 144 000
22288: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä Nettomenot 3 497 000
22289: otettu huomioon koulukotien perusopetuksen
22290: kehittämistoiminnan siirtona 300 000 mk mo- 1999 määräraha 3 497 000
22291: mentille 29.40.25. 1998 määräraha 3 573 000
22292: 1998 lisämääräraha 480000
22293: Menojen ja tulojen erittely: mk 1997 tilinpäätös 8 373 000
22294: Bruttomenot 49 937 000
22295: Maksullisen toiminnan erillisme-
22296: not 49 937 000
22297:
22298:
22299:
22300:
22301: 13. Työsuojelun piirihallinto
22302:
22303: S e l v i t y s o s a : Työsuojelun piirihallinto koostuu 11 työsuojelupiiristä, joiden tehtävänä on
22304: huolehtia työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojelupiirien tulee kehittää
22305: työn turvallisuutta ja terveellisyyttä ja valvoa tarkastuksia ja tutkimuksia tekemällä, että työsuo-
22306: jelua koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja antaa ohjeita työsuojelusta annettujen
22307: säännösten ja määräysten soveltamisesta. Tehtäväänsä suorittaessaan työsuojelupiirin tulee har-
22308: joittaa kiinteää yhteistyötä työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen kanssa. Yhteisiä talous- ja
22309: henkilöstöhallintoasioita hoidetaan työsuojelupiirien palvelukeskuksessa.
22310: Työntekijöille sattuneiden työtapaturmien ja työperäisten sairauksien aiheuttamat yhteiskun-
22311: nalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta noin 15-17 miljardia markkaa. Kustannuksista
22312: noin 40% aiheutuu tuki- ja liikuntaelinsairauksista, noin 15 % verenkiertoelinsairauksista ja noin
22313: 15 % työtapaturmista. Työvoiman ikääntyminen aiheuttaa myös huomattavia kansan- ja yritysta-
22314: loudellisia kustannuksia. Ikääntyvien mahdollisimman täysipainoisen työpanoksen säilyttämi-
22315: seksi ja työelämästä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat työelämään suunnatut toimenpiteet kes-
22316: keisiä. Työaikaaja työsuhteen ehtoja koskevan valvonnan ja neuvonnan tarve kasvaa epätyypil-
22317: listen työsuhteiden lisääntyessä. Asiakaspalvelun kysyntä on viime vuosina lievästi kasvanut.
22318: Työsuojelupiirit vaikuttavat toiminnallaan välillisesti työolojen muutoksiin.
22319: Työoloja kuvaavien keskeisten tunnuslukujen kehitys:
22320:
22321: 1996 1997
22322: TUNNUSLUVUT 1991 1992 1993 1994 1995 ennuste ennuste
22323:
22324: Vakuotusyhtiöille ilmoitetut työ-
22325: tapaturmat, 1000 kpl 162 135 120 124 134 130 134
22326: Korvatut työtapaturmat milj. työ-
22327: tuntia kohden, kaikki toimialat,
22328: TVL 1) 37 34 33 36 36 34
22329: -rakentaminen (F)l) 90 80 76 85 85 85
22330: -teollisuus (D)l) 55 51 50 56 58 52
22331: - kuljetus, varastointi ja tietolii-
22332: kenne (1)1) 42 41 43 42 43 43
22333: 416 33.13
22334:
22335: 1996 1997
22336: TUNNUSLUVUT 1991 1992 1993 1994 1995 ennuste ennuste
22337: Kuolemaan johtaneet työpaikka-
22338: tapaturmat, TVL 55 40 48 53 46 60 59
22339: Ammattitaudit, TfL 8 829 8034 7006 6672 5 847 5 744 5 024
22340: Uudet työkyvyttömyyseläkkeet,
22341: kpl, Kela 25 176 24972 23 278 21064 22426 23 424
22342: Sairauspäivärahapäivät, 1000
22343: kpl, Kela 13 546 12265 12408 12063 11 265
22344: 1)
22345: mukaanlukien työmatk:atapatunnat, valtion sektori ei ole mukana.
22346:
22347: Työsuojeluhallinnon toimintaa kuvaavien keskeisten tunnuslukujen kehitys:
22348:
22349: 1998 1999TA
22350: TUNNUSLUVUT 1994 1995 1996 1997 tavoite tavoite
22351: Työsuojelun toimintaohjelman
22352: varmistettu kattavuus yli 20 tnt
22353: työpaikoilla, % 22 35 70 100
22354: Kemiallisen riskinarvioinnin var-
22355: mistettu kattavuus, % 17 31 65 100
22356: Työterveyshuollon piiriin kuulu-
22357: vien palkansaajien osuus kaikista
22358: palkansaajista, % 83 86 100
22359:
22360: Tulosalueiden kustannusosuudet,
22361: %
22362: -Kehittäminen 18 18 19 17 17
22363: -Valvonta 51 49 51 52 53
22364: - Asiakasal.palvelu 31 33 30 31 30
22365: Tukitulosalue 23 21 18 17 17
22366: Työpaikkatarkastukset, kpl 28 328 29474 28 960 26 881
22367: Työpaikkatarkastusaika, tuntia 60213 68 700 62039
22368: Asiakaskontaktien määrä 129 400 133 900 141 000 150 000
22369: Henkilötyövuodet 449 442,5 434 434 437
22370:
22371: Työsuojelun piirihallinnolle on aikaisemmin asetettu sekä monivuotisia että yksivuotisia tulos-
22372: tavoitteita. Ottaen huomioon aikaisempina vuosina sovitut tavoitteet on sosiaali- ja terveysmi-
22373: nisteriö alustavasti asettanut työsuojelun piirihallinnolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
22374: Työsuojelustrategian mukaisesti työsuojelun piirihallinnon tavoitteissa korostuvat työpaikko-
22375: jen omatoimiseen työsuojeluasioiden hoitamiseen liittyvän kyvyn, taidon ja halun vahvistami-
22376: nen, työtapaturmien torjunta sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ottaen huo-
22377: mioon erityisesti ikääntyvät työntekijät ja lainsäädännön vähimmäistason valvonta.
22378: Kehittäminen
22379: Työsuojelupiirien työnjakoa ja erityisasiantuntemusta ja piirien välistä yhteistyötä sekä työ-
22380: suojeluvalvontaan liittyviä tietojärjestelmiä ja henkilökunnan ammattipätevyyttä kehitetään
22381: edelleen siten, että työsuojeluvalvontaa pystytään hoitamaan riittävän tehokkaasti.
22382: Pienten työpaikkojen työsuojelutietouden kehittymistä tuetaan ja edistetään.
22383: 33.13 417
22384:
22385: Työsuojelun valvonta
22386: Työsuojeluvalvonnassa pyritään siihen, että työpaikat yhä enenevässä määrin omatoimisesti ar-
22387: vioivat olosuhteitaan ja ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin työolosuhteiden parantamiseksi ja
22388: työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Työpaikkojen valmiuksia vaarojen tunnistamismene-
22389: telmien käyttöönottoon ja riskin arviointiin kehitetään. Vahvistetaan työpaikkojen ja viranomais-
22390: ten välistä vuorovaikutteista toimintatapaa sekä valvotaan ja opastetaan työpaikkoja työsuojelun
22391: toimintaohjelmien laadinnassa. Tässä toiminnassa tuodaan esille työsuojelun merkitys tuottavuu-
22392: den kohottajana sekä kustannuksia alentavana toimintana.
22393: Tavoitteena on edelleen varmistaa, että kaikilla yli 20 työntekijän työpaikoilla on vuoden 1999
22394: loppuun mennessä työsuojelun toimintaohjelma tai työsuojelun toimintaohjelman vaatimukset
22395: sisältävä muu turvallisuuden hallintajärjestelmä, joka sisältää turvallisuuden ja terveellisyyden
22396: kehittämisen tavoitteiden lisäksi myös työpaikan tavoitteet työkyvyn ylläpitämiseksi.
22397: Tapaturmataajuudessa 1990-luvun alun laskeva suuntaus on pysähtynyt ja tapaturmataajuus
22398: näyttää vakiintuneen 35-40 työtapaturmaan miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Päämääränä on var-
22399: mistaa, että tapaturmataajuuden myönteinen laskeva suunta edelleen jatkuu. Tapaturmataajuuden
22400: alentamiseen pyritään erityisesti sellaisilla toimialoilla, joilla tapaturmataajuudet ja tapaturmien
22401: määrät ovat suurimmat. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota työtapaturmien torjuntaan
22402: usean työnantajan yhteisillä työpaikoilla ja kehitetään näiden työpaikkojen valvontaan sopivia
22403: menetelmiä.
22404: Ammattitautien määrä on ollut laskussa koko 1990-luvun ajan. Päämääränä on varmistaa, että
22405: ammattitautien lukumäärän laskeva suuntaus jatkuu edelleen.
22406: Valvonnalla tuetaan työpaikkojen omaehtoista toimintaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien torjun-
22407: nassa sekä henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.
22408: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien torjunnassa päämääränä on työstä aiheutuvien tuki- ja liikunta-
22409: elinsairauksien määrän vähentäminen sellaisilla toimialoilla, joilla tuki- ja liikuntaelinsairauksien
22410: esiintyminen on merkittävän suurta. Tavoitteena on saada työpaikkoja luomaan työterveyshuol-
22411: lon asiantuntemusta hyödyntäen järjestelmiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien tunnistamiseksi ja
22412: ehkäisemiseksi.
22413: Henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvänä tavoitteena on haitallisen henkisen
22414: kuormituksen vähentäminen suuntaamaila toimintaa ulkoisen väkivallan uhan hallintaan, työ-
22415: paikkakiusaamisen tiedostamiseen ja ehkäisyyn, työsyrjintätilanteiden purkamiseen ja ehkäisyyn
22416: sekä toimimiseen säädettyjen työaikojen puitteissa lähinnä kaupan, palvelu- ja julkisen alan työ-
22417: paikoilla. Ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toimin-
22418: taa toteutetaan yhteistyössä työpaikkojen ja työterveyshuollon kanssa.
22419: Työterveyshuollon kattavuutta valvotaan sekä kehitetään työpaikkojen, työsuojeluviranomais-
22420: ten ja työterveyshuollon yhteistyötä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja henkisen hyvin-
22421: voinnin sekä työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämisessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen
22422: mukaisesti kehitetään työsuojelupiirien tarkastajille ikääntymiseen liittyvää asiantuntemusta työ-
22423: kykyä ylläpitävän toiminnan edistämiseksi työpaikoilla.
22424: Kemiallisten aineiden käytöstä johtuvien haittojen ja vaarojen torjuntaa jatketaan painottaen
22425: työpaikkojen omaehtoista toimintaa kemiallisten riskien arvioinnissa. Tavoitteena on, että vuo-
22426: den 1999 loppuun mennessä kemiallisen altistuksen kannalta merkittävillä työpaikoilla on kemi-
22427: alliset riskit arvioitu ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin liika-altistuksen poistamiseksi.
22428: Työssä käytettävien koneiden ja laitteiden sekä suojainten ja kemikaalien markkinavalvontaa
22429: kehitetään ja normien soveltamisen yhdenmukaisuutta lisätään. Suunnattuja markkinavalvonta-
22430: hankkeita kohdistetaan valikoituihin tuoteryhmiin yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten
22431: kanssa. Tavoitteena on, että työpaikoille toimitetaan vain määräysten mukaisia koneita, laitteita
22432: ja suojaimiaja että kemikaalien mukana toimitetaan asianmukaiset käyttöturvallisuustiedotteet.
22433: 418 33.14
22434:
22435: Työolosuhde- ja työsuhdesäännösten edellyttämän minimitason noudattamisen valvonnalla
22436: turvataan terveellisyyden ja turvallisuuden vähimmäistasoa sekä työpaikkojen tasavertaisia kil-
22437: pailuedellytyksiä. Lainsäädännön muutoksista tiedotetaan ja valvonnassa otetaan erityisesti huo-
22438: mioon muuttunut lainsäädäntö.
22439: Asiakasaloitteinen palvelutoiminta
22440: Työsuojelupiirien asiakasaloitteisena palvelutoimintana hoidetaan työsuojelusäännöksiin ja
22441: työsuhdeasioihin liittyvä neuvonta ja koulutus, lupahallinto, vakavien työtapaturmien tutkiminen
22442: sekä pyynnöstä suoritetut tarkastukset sekä työpaikkojen muutostöihin kohdistuva ennakkoval-
22443: vonta. Asiakasaloitteisen palvelutoiminnan tavoitteena on, että palvelukysyntään vastataan laa-
22444: dukkaasti kohtuullisten toimitusaikojen puitteissa. Lisäksi seurataan palvelutoiminnan kokonais-
22445: kustannuksia sekä palvelutoiminnan laatua eri työsuojelupiireissä.
22446:
22447: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) neen henkilön palkkausmenoja sekä 800 000
22448: Momentille myönnetään nettomäärärahaa mk työsuojelupiirien tietohallintomenoja.
22449: 112 680 000 mk.
22450: Määrärahaa saa käyttää myös ulkomailla Menojen ja tulojen erittely: mk
22451: olevien suomalaisten alusten tarkastustoimin- Bruttomenot 112 950 000
22452: nan ja työsuojelun valvonnasta ja muutoksen- Maksullisen toiminnan erillismenot 70000
22453: hausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/ Muut toimintamenot 112 880 000
22454: 1973) 15 §:n mukaisista toimenpiteistä aihe- Bruttotulot 270000
22455: utuvien menojen maksamiseen. Maksullisen toiminnan tulot, muut
22456: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- suoritteet 70000
22457: Muut tulot 200000
22458: sa on tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien 112 680 000
22459: Nettomenot
22460: vakinaistamiseksi otettu huomioon lisäyksenä
22461: 747 000 mk viiden henkilön palkkauksina siir- 1999 määräraha 112 680 000
22462: tona momentilta 34.06.02.
22463: 1998 määräraha 105 500 000
22464: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
22465: oon siirtona momentilta 33.01.21 lisäys 1998lisämääräraha 2 017 000
22466: 960 000 mk, josta 160 000 mk on ministeriöstä 1997 tilinpäätös 104 879 000
22467: työsuojelupiirien palvelukeskukseen siirty-
22468:
22469:
22470: 14. Valtion mielisairaalat
22471:
22472: Se l v i t y s osa : Valtion mielisairaaloiden tehtävänä on tuottaa oikeuspsykiatrian erikoisalan
22473: hoito- ja tutkimuspalveluja koko maata varten. Valtion mielisairaaloissa suoritetaan mielentila-
22474: tutkimuksia, hoidetaan mielisairaita ja muita mielenterveyshäiriöitä potevia henkilöitä, joiden
22475: hoitaminen on erityisen vaarallista tai vaikeaa sekä muita mielenterveyden häiriöitä potevia hen-
22476: kilöitä, mikäli se hoidon järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaista. Niuvanniemen sairaala
22477: toimii Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana ja huolehtii oikeuspsykiatrian suppean
22478: erikoisalan koulutuksesta.
22479: Valtion mielisairaaloille on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
22480: Valtion mielisairaaloiden toimintaa kehitetään kokonaisvaltaisen hoidon, kuntoutuksen ja kas-
22481: vatuksen suuntaan. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään huomiota psykote-
22482: rapeuttisia valmiuksia lisäämällä ja saattamalla laadunvarmennusohjelmat osaksi sairaaloiden
22483: normaalitoimintaa. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä.
22484: Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaan-
22485: 33.14 419
22486:
22487: hoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivaa hoitotyötä ja työnohjausjärjestelmää. Toiminnan
22488: taloudellisuutta toteutetaan siten, että vaativan erityistason sairaanhoidon kustannukset säilyvät
22489: kilpailukykyisellä tasolla.
22490: Eräitä valtion mielisairaaloiden toiminnan laajuutta kuvaavia suoritteita:
22491:
22492: 1998 1999
22493: (arvio) (arvio)
22494: Hoitopäiviä 132 795 134 000
22495: Mielentilatutkimuksia 110 110
22496: Mielentilatutkimuspäiviä 4740 4740
22497:
22498: Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan ennakoitu tunnuslukutaulukko:
22499:
22500: 1997 1998 1999
22501: 1 OOOmk 1 OOOmk 1 OOOmk
22502: TULOT
22503: - myyntitulot 125 685 131 822 137 887
22504: -muut tulot 2124 2045 2106
22505: Tulot yhteensä 127 809 133 867 139 993
22506: KUSTANNUKSET
22507: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset 85 206 92109 96033
22508: Käyttöjäämä 42603 41758 43 960
22509: -%tuloista 33 31 31
22510: Osuus yhteiskustannuksista 42584 41753 43 960
22511: Kustannukset yhteensä 127 790 133 862 139 993
22512: Ylijäämä (+)/alijäämä(-) +19 +5 +1-0
22513: -%tuloista 0 0 0
22514: Tulot % kustannuksista 100 100 100
22515:
22516: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) kuntien maksamat korvaukset ja muut maksul-
22517: Momentille myönnetään nettomäärärahaa lisen toiminnan tulot.
22518: 11 020 000 mk.
22519: S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden Menojen ja tulojen erittely: mk
22520: menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla Bruttomenot 153 146 000
22521: korvauksilla. Mielentilatutkimustoiminnan ja Maksullisen toiminnan menot 143 993 000
22522: vailla kotipaikkaoikeutta olevien Suomen kan- Maksuttoman toiminnan menot 9 153 000
22523: salaisten hoidosta aiheutuvat menot katetaan Bruttotulot 142 126 000
22524: budjettirahoituksella, kuten myös osa Niuvan- Maksullisen toiminnan myyntitulot 137 887 000
22525: niemen sairaalan oikeuspsykiatrian yliopisto- Muut tulot 4 239 000
22526: Nettomenot 11020000
22527: opetuksesta ja alan tieteellisestä tutkimustoi-
22528: minnasta.
22529: 1999 määräraha 11 020 000
22530: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi-
22531: 1998 määräraha 7 020 000
22532: oon nettobudjetoitavina tuloina valtion maksu-
22533: perustelain (15011992) nojalla annetun sosiaa- 19981isämääräraha 1 200 000
22534: li- ja terveysministeriön päätöksen mukaiset 1997 tilinpäätös 9 020000
22535: 420 33.15
22536:
22537: 15. Perhekustannusten tasaus
22538:
22539: Se 1v i t y s osa : Perhekustannusten tasaus koostuu äitiysavustuksesta ja lapsilisästä. Näiden
22540: perhepoliittisten tukimuotojen tarkoituksena on korvata lapsiperheille lasten syntymästä ja ela-
22541: tuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kyseisiä etuuksia suoritetaan lapsiperheille perheen tuloista tai
22542: varallisuudesta riippumatta.
22543: Äitiysavustus voidaan suorittaa joko rahana tai äitiyspakkauksena. Äitiysavustuksen suuruu-
22544: desta päättää valtioneuvosto. Avustuksen määrä on säilynyt samana 1.3.1993 lukien. Lapsilisän
22545: suuruudesta säädetään lapsilisälaissa. Lapsilisät on porrastettu siten, että niiden määrä suurenee
22546: perheen lapsiluvun kasvaessa. Lapsilisien määrät ovat olleet ennallaan 1.7.1995lukien.
22547: Etuudet ovat saajalleen verovapaita. Luvun menot maksetaan kokonaisuudessaan valtion va-
22548: roista.
22549:
22550: 51. Äitiysavustus (arviomääräraha) S e 1v i t y s o s a : Lapsilisiä maksetaan alle
22551: Momentille myönnetään 55 000 000 mk. 17-vuotiaista lapsista. Momentilta arvioidaan
22552: Määrärahaa saa käyttää äitiysavustuslain maksettavan lapsilisiä vuonna 1999 keskimää-
22553: (4 7711993) mukaisten äitiysavustusten maksa- rin 1 076 500 lapsesta. Yksinhuoltajien lapsia
22554: miseen. Määrärahasta maksetaan myös äitiys- näistä on noin 149 000. Yksinhuoltajalie lapsi-
22555: pakkauksista menevä arvonlisävero ja yleisku- lisä maksetaan korotettuna 200 markalla jokai-
22556: lut sesta lapsesta. Lapsilisää saaviaperheitä arvi-
22557: S e 1v i t y s o s a : Äitiysavustusten määrä oidaan vuonna 1999 olevan noin 603 000. Lap-
22558: on 760 mk vuonna 1999. Avustuksen s~jia ar- silisien määrät vuonna 1999 ovat seuraavat:
22559: vioidaan vuonna 1999 olevan 59 000. Aitiys-
22560: avustuksen nostaa rahana noin 23 % siihen oi- lasten arvioitu lapsilisä
22561: lkm mklkk
22562: keutetuista synnyttäjistä muiden ottaessa avus-
22563: tuksen äitiyspakkauksena. 1. lapsi 598 500 535
22564: 2. lapsi 329 100 657
22565: 1999 määräraha 55 000 000 3. lapsi 104 700 779
22566: 4. lapsi 25 300 901
22567: 1998 määräraha 56 000 000 5. jne. lapsi 15 400 1023
22568: 1997 tilinpäätös 55 900 000
22569: 1999 määräraha 8 272000 000
22570: 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 1998 määräraha 8 305 000 000
22571: Momentille myönnetään 8 272 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 8 340 720 806
22572: Määrärahaa saa käyttää lapsilisälain (796/
22573: 1992) mukaisten lapsilisien maksamiseen.
22574:
22575:
22576: 16. Yleinen perhe-eläke
22577:
22578: 50. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) ta leskeneläkkeitä on 11 700 ja lapseneläkkeitä
22579: Momentille myönnetään 248 500 000 mk. 27 400.
22580: Määrärahaa saa käyttää perhe-eläkelain (38/
22581: 1969) mukaisten eläkkeiden maksamiseen. 1999 määräraha 248 500 000
22582: Se 1v i t y s osa : Perhe-eläkkeitä arvioi- 1998 määräraha 247 000 000
22583: daan vuoden 1999lopussa olevan 39 100, jois- 1997 tilinpäätös 244 544 985
22584: 33.17 421
22585:
22586: 17. Työttömyysturva
22587:
22588: Se l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteel-
22589: la maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatukilain perusteella maksettava työmarkki-
22590: natuki (mom. 34.06.52). Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansioon
22591: suhteutettuna ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös
22592: Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivä-
22593: rahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toi-
22594: meentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan. Työttö-
22595: myysturvan peruspäivärahaa arvioidaan maksettavan vuonna 1999 keskimäärin 122 mk päivältä
22596: yhteensä 5, 7 miljoonalta päivältä ja ansioturvan mukaista päivärahaa keskimäärin 220 mk päiväl-
22597: tä yhteensä 43,5 miljoonalta päivältä. Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan keskimäärin
22598: 117 mk päivältä 41 miljoonalta päivältä.
22599: Pitkään työelämässä olleiden työttömien koulutusajan toimeentuloturvana maksetaan työttö-
22600: män omaehtoisen koulutuksen tukia.
22601: Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille
22602: työttömille. Suomi on ratifioinut ILO:n sopimuksen nro 168, jossa asetetaan vaatimuksia työttö-
22603: myysturvan tasolle ja on täten sitoutunut ILO:n sopimuksen mukaisen turvan tasoon. Kohtuulli-
22604: nen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin.
22605: Työttömyysturvaa on viime vuosina kehitetty tavoitteena eri etuuksien parempi keskinäinen
22606: yhteensopivuus ja erityisesti siten, että se edistäisi nuorten ja pitkään työttömänä olleiden hakeu-
22607: tumista koulutukseen, kuntoutukseen, työkokeiluun ja työhön harjaantumiseen. Tehtyjen muu-
22608: tosten vaikutusta seurataan.
22609: Liittyen Euroopan unionin rahaliiton toteutumiseen valtio ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet
22610: ansiopäivärahan rahoituksen uudistamisesta. Rahoitusratkaisuun liittyen työttömyysturvan hal-
22611: lintoa ja työttömyyskassojen valvontaa uudistetaan ja tehostetaan muun muassa uudistamalla
22612: kassan jäsenmaksuperusteita ja lisäämällä tarkastustoimintaa.
22613: Tähän liittyen eduskunta on hyväksynyt esityksen työttömyysetuuksien rahoitusta koskevan
22614: lainsäädännön uudistamisesta. Sen mukaan työttömyysetuuksien rahoituksen järjestämisestä sää-
22615: dettiin erillinen laki (555/1998), johon on koottu työttömyysetuuksien rahoitusosuuksia, työttö-
22616: myysvakuutusmaksuja ja niiden määräytymistä sekä perintää koskevat säännöt. Lakiin sisältyvät
22617: myös säännökset työttömyysvakuutusrahastosta, joka korvaisi nykyisen Työttömyyskassojen
22618: keskuskassan.
22619: Lain mukaan ansioon suhteutetun työttömyysturvan rahoituksessa valtio vastaa peruspäivära-
22620: haa vastaavasta markkamäärästä. Koska tarkoituksena on, että valtion menot eivät ratkaisun joh-
22621: dosta kasva, valtio ei osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä
22622: myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Työttömyyskassat rahoittavat maksamistaan etuuksista
22623: 5,5 %, kuitenkin siten, että kassojen rahoitusosuus työvoimakoulutuksen toimeentuloturvassa on
22624: 5,5 % ansiotuen ansio-osista. Muilta osin ansioon suhteutetut t~öttömyysetuudet rahoitettaisiin
22625: nykyisen Työttömyyskassojen keskuskassan korvaavasta työttömyysvakuutusrahastosta. Varat
22626: työttömyysvakuutusrahastoon kerätään työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä pakollisilla
22627: työttömyysvakuutusmaksuilla. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu säädetään pysyväksi.
22628: Niiltä vakuutetuilta perittävät palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, jotka eivät ole työttö-
22629: myyskassojenjäseniä, tilitetään sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä Kansaneläkelaitoksel-
22630: le peruspäivärahojen ja työvoimakoulutuksen perustukien rahoitukseen.
22631: Työttömyysvakuutusmaksuja ei enää mitoiteta yksinomaan seuraavana kalenterivuonna arvioi-
22632: tujen menojen perusteella, vaan tavoitteena on tasoittaa taloudellisista suhdanteistajohtuvia mak-
22633: 422 33.17
22634:
22635: suheilahteluja keräämällä työttömyysvakuutusrahastoon ylijäämää noususuhdanteessa ja purka-
22636: malla rahastoa laskusuhdanteessa. Tästä päättää työttömyysvakuutusrahasto, minkä hallinnosta
22637: huolehtivat työmarkkinain keskusjärjestöt, tehdessään sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuk-
22638: sen työttömyysvakuutusmaksujen suuruudesta.
22639: Laki sisältää säännöksen siirtymämaksusta, jolla kahden vuoden ajan korjataan jälkikäteen
22640: mahdolliset siirtymät siten, että vuonna 1998 noudatettavien rahoitusperiaatteiden mukaista las-
22641: kennallista menojen kehitystä verrataan toteutuneeseen esitettyjen säännösten mukaiseen kehi-
22642: tykseen.
22643: Tavoitteena on hallinnon toimivuuden parantaminen muun muassa suurentamalla työttömyys-
22644: kassojen kokoa ja kehittämällä niistä yhä ammattitaitoisemmin toimivia sekä yhtenäistämällä so-
22645: veltamiskäytäntöjä, jotta voidaan turvata eri kassojen jäsenten tasapuolinen kohtelu.
22646:
22647: 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arvio- Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain
22648: määräraha) (602/1984) mukaisen perusturvan maksami-
22649: Momentille myönnetään 3 460 000 000 mk. seen. Määrärahaa saa käyttää myös vuorottelu-
22650: Määrärahaa saa käyttää työttömyyskassalain vapaakokeilusta annetun lain (166311995) mu-
22651: (603/1984) mukaisen valtionosuuden maksa- kaisen valtionosuuden maksamiseen Kansan-
22652: miseen työttömyyskassoille. Määrärahaa saa eläkelaitokselle.
22653: käyttää myös vuorotteluvapaakokeilusta anne- S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan pe-
22654: tun lain (1663/1995) mukaisen valtionosuuden rusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa
22655: maksamiseen työttömyyskassoille. on otettu vähennyksenä huomioon
22656: S e l v i t y s o s a : Luvun selvitysosan pe- 525 000 000 mk. Vähennys aiheutuu siitä, että
22657: rusteluihin viitaten ansioon suhteutetun päivä- niiltä vakuutetuilta, jotka eivät ole työttömyys-
22658: rahan rahoitusosuudet vuonna 1999 määräyty- kassojen jäseniä, perittävät työttömyysvakuu-
22659: vät siten, että työttömyyskassojen osuus on 5,5 tusmaksut tilitettäisiin Kansaneläkelaitokselle.
22660: %,ja valtio vastaa peruspäivärahaa vastaavasta Vuonna 1999 peruspäivärahan markkamää-
22661: osuudesta. rää tarkistetaan elinkustannusten muutosta
22662: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- vastaavasti. Arvion mukaan täysimääräinen
22663: tykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijän peruspäiväraha nousee yhdellä markalla vuon-
22664: eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysva- na 1999. Määrärahan mitoituksessa on lisäyk-
22665: kuutusmaksun huomioonottamisesta päivära- senä otettu huomioon 6 000 000 mk.
22666: hoissaja eräissä muissa etuuksissa 1.1.1999lu- Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa
22667: kien siten, että eläkemaksun ja työttömyysva- vähentävästi työmarkkinatuki momentilla
22668: kuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon 34.06.52.
22669: työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotu-
22670: lojen määrittelyssä. Määrärahan mitoituksessa 1999 määräraha 165 000 000
22671: on vähennyksenä otettu huomioon 1998 määräraha 847 000 000
22672: 170 000 000 mk. 1997 tilinpäätös 850 000 000
22673:
22674: 1999 määräraha 3 460 000 000
22675: 1998 määräraha 4 057 000 000
22676: 1997 tilinpäätös 4 933 727 609 53. Valtionosuus työttömän omaehtoisen
22677: koulutuksen toimeentuloturvasta (arviomäärä-
22678: 51. Työttömyysturvalain mukainen perustur- raha)
22679: va (arviomääräraha) Momentille myönnetään 25 000 000 mk.
22680: Momentille myönnetään 165 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää työttömien omaeh-
22681: toisen opiskelun tukemisesta annetun lain
22682: 33.18 423
22683:
22684: (140211997) mukaisen valtionosuuden maksa- johdosta pääosin käyttämättä. Määräraha on
22685: miseen. tarkoitus esittää muutettavaksi vuoden 1998
22686: S e l v i t y s o s a : Työttömän koulutuspäi- osalta 2-vuotiseksi siirtomäärärahaksi, jolloin
22687: väraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat se olisi käytettävissä vuonna 1999 kuluvana
22688: työttömyysetuudet Tällöin valtion osuus an- vuonna alkaneiden koulutusjaksojen tukemi-
22689: sioturvasta vastaa perusturvan osuutta. Perus- seen. Tämän johdosta momentille tarvittava
22690: päivärahaa vastaavan osuuden valtio kustantaa määräraha on 25 000 000 mk.
22691: kokonaan. Perusturvana maksettavan koulu- Koulutuspäivärahaa arvioidaan vuonna 1999
22692: tuspäivärahan kustannus on arviolta maksettavan noin 17 000 saajalle, josta uusina
22693: 30 000 000 mk ja ansioturvana maksettava aloittaisi koulutuksen 11 000. Keskimääräinen
22694: osuus 440 000 000 mk vuonna 1999. Valtion koulutuspäiväraha olisi 207 mk.
22695: osuudeksi ansioturvana maksettavasta menos-
22696: ta olisi tällöin 220 000 000 mk ja valtion osuus 1999 määräraha 25 000000
22697: yhteensä siten 250 000 000 mk. Vuodelle 1998 1998 määräraha 300 000 000
22698: varattu 300 000 000 mk määräraha jää arvion
22699: mukaan järjestelmän hitaan käyntiinlähdön
22700:
22701:
22702: 18. Sairausvakuutus
22703:
22704: 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaistajoh- mäistason määrittelevä sairausvakuutuslain 59
22705: tuvista menoista (arviomääräraha) §:n 1 momentti ollut väliaikaisesti muutettuna
22706: Momentille myönnetään 2 517 000 000 mk. siten, että sairausvakuutusrahaston varojen on
22707: Määrärahaa saa käyttää sairausvakuutuslain kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 8
22708: (36411963), Kansaneläkelaitoksen järjestä- % sairausvakuutuksen vuotuisista kustannuk-
22709: mästä kuntoutuksesta annetun lain (61011991) sista.
22710: ja kuntoutusrahalain (61111991) mukaisten Eduskunta on hyväksynyt lain vuodelta 1999
22711: valtion osuuksien maksamiseen. Kansaneläke- suoritettavista sairausvakuutusmaksuista,
22712: laitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnanta-
22713: lain mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuk- jan lapsilisämaksusta. Sen mukaan yksityisen
22714: sen kustannuksiin saa käyttää sairausvakuutus- sektorin työnantajan, kunnan ja kuntayhtymän
22715: rahaston varoista enintään 471 000 000 mk. sekä kunnallisten liikelaitosten työnantajien
22716: Se l v i t y s osa : Sairausvakuutus rahoite- sairausvakuutusmaksu on edelleen 1,60 %,
22717: taan vakuutetuilta ja työnantajilta perittävin valtion ja sen laitosten sekä Ahvenanmaan
22718: maksuin. Valtio ei ole viime vuosina osallistu- maakunnan 2,85% ja muidenjulkisen sektorin
22719: nut päivärahojen kustantamiseen siten kuin py- työnantajien 6,85% palkoista. Vakuutetun sai-
22720: syvässä lainsäädännössä on määritelty (13 % rausvakuutusmaksua alennettiin poistamalla
22721: menosta). Valtio korvaa lisäksi kokonaan ns. porrastus,jolloin maksu on 1,50 penniä äy-
22722: ETA- ja ED-sopimusten nojalla ulkomaille riltä. Myös eläketuloa saavalta perittävää yli-
22723: maksettavat sairaanhoitokustannukset sekä määräistä sairausvakuutusmaksua alennettiin
22724: muista sopimuksista aiheutuvien kustannusten siten, että se on vuonna 1999 2,4 penniä äyril-
22725: korvaukset. Lisäksi valtio turvaa sairausva- tä.
22726: kuutuksen rahoitusvalmiuden ja valtion on Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
22727: suoritettava ns. takuusuorituksena sairausva- tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke-
22728: kuutusrahastoon sellainen määrä, että rahaston ja sairausvakuutuslain muuttamisesta. Esityk-
22729: pääoma kalenterivuoden päättyessä ylittää mi- sen mukaan Kansaneläkelaitoksen maksuval-
22730: nimitason. Vuodesta 1992 alkaen on vähim- miutta koskevia säännöksiä tarkistetaan siten,
22731: 424 33.18
22732:
22733: että lyhytaikainen rahoitusvalmiuden turvaa- koulutuksen edistämisestä annetun esityksen
22734: minen on nykyistä joustavampaa, sallimalla vaikutukset.
22735: muun muassa rahastojen välinen varojen siirto Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä
22736: ja tarkistamaila rahastojen vähimmäismäärän otettu huomioon 1.1.1999 voimaan tulevan
22737: määrittely. Samalla tarkistetaan kirkkotyönan- sairausvakuutuslain muutoksen johdosta
22738: tajan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua 40 000 000 mk uusien kalliiden ja käyttötar-
22739: siten, että sairausvakuutuksen maksu alenee koitukseltaan vielä vakiintumattomien lääk-
22740: 6,85 %:sta 1,60 %:iin. keiden korvattavuuden piiriin tulemisen joh-
22741: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- dosta. Lääkemenojen hillitsemiseksi hintalau-
22742: tykseen liittyvän esityksen laiksi sairausva- takunta suorittaa lääkkeiden tukkuhintojen
22743: kuutuslain muuttamisesta siten, että 13 %suo- tarkistuksia vuosina 1998-1999.
22744: rasta valtionosuudesta vuoden 1999 osalta sai- Kun hallituksen esitykset on otettu huomi-
22745: raus- ja vanhempainpäivärahaan luovutaan. oon sairausvakuutuksen menot ja valtionosuu-
22746: Valtio rahoittaa sen sijaan vanhempainpäivä- det vuonna 1999 ovat seuraavat:
22747: rahojen vähimmäispäivärahakustannukset.
22748: Muutosten vaikutus päivärahamenoihin on Milj. mk
22749: 460 000 000 mk. Etuusmenot
22750: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- Sairauspäivärahat 2640
22751: tykseen liittyvän esityksen laiksi työntekijäin Vanhempainrahat yhteensä 2 910
22752: eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysva- Sairaanhoitokorvaukset 5 325
22753: kuutusmaksun huomioonottamisesta päivära- Kuntoutusmenot 1225
22754: hoissa ja eräissä muissa etuuksissa 1.1.1999lu- Muut etuusmenot 755
22755: Yhteensä 12 855
22756: kien siten, että maksujen vaikutus otetaan huo-
22757: mioon muun muassa sairaus- ja vanhempain- Tulot
22758: päivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrit- Vakuutettujen maksut 6 340
22759: telyssä. Lainmuutoksen vaikutus on noin Työnantajamaksut 4475
22760: 220 000 000 mk. Muut tulot 415
22761: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve- Valtion päivärahaosuus 260
22762: lutarveselvitystä jatketaan vuonna 1999. Tä- Valtion takuusuoritus 2 242
22763: män johdosta harkinnanvaraisen kuntoutuksen Yhteensä 13 732
22764: osuuden mitoituksessa on tähän tarkoitukseen
22765: otettu huomioon 66 000 000 mk. Lisäksi kun- Valtion osuus
22766: toutusrahan menojen lisäyksenä on otettu huo- Sopimusten nojalla maksettavat sai-
22767: raanhoitokustannusten korvaukset 10
22768: mioon 14 000 000 mk.
22769: Päivä- ja vanhempainrahat 260
22770: Täyskustannusvastuun huomioonottaminen Valtion osuus kokonaismenoista,
22771: liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa toteute- ns. takuusuoritus 2242
22772: taan vuoden 1998 osalta perimällä maksu, joka Maatalousyrittäjien työterveyshuol-
22773: keskimäärin vastaa vahingoittuneille julkises- to 5
22774: sa terveydenhuollossa aiheutuneita kustannuk- Yhteensä 2 517
22775: sia. Maksun tuotoksi arvioidaan 307 000 000
22776: mk, mikä on vähennyksenä otettu huomioon
22777: määrärahan mitoituksessa.
22778: Momentin 33.19.60 selvitysosan perustelui- 1999 määräraha 2 517 000 000
22779: hin viitaten on sairausvakuutuksen menoissa 1998 määräraha 1 730 000 000
22780: otettu huomioon vammaisten työllistymisenja 1997 tilinpäätös 3 788 155
22781: 33.19 425
22782:
22783: 19. Eläkevakuutus
22784:
22785: Selvitysosa: Eläketurva muodostuu työeläkkeestä sekä sitä täydentävästä kansaneläk-
22786: keestä. Työeläkkeet rahoitetaan työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Työeläkkeet
22787: ovat pääosin talousarvion ulkopuolella lukuun ottamatta valtion eläkkeitä. Sosiaali- ja terveysmi-
22788: nisteriön hallinnonalalla valtio osallistuu merimieseläkkeiden, yrittäjäeläkkeiden ja maatalous-
22789: yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen.
22790: Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin viidennes kokonaiseläkemenoista rahoitetaan pääasiassa
22791: työnantajan vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.
22792: Vuonna 1997 maksettiin eläkkeitä seuraavasti:
22793:
22794: Mrd. mk
22795: - kansaneläkkeitä 1) 17,9
22796: - valtion eläkkeitä 12,7
22797: - kuntien eläkkeitä 8,8
22798: -yksityisen sektorin työeläkkeitä 33,6
22799: -kirkon eläkkeitä 0,4
22800: -muita eläkkeitä 3,9
22801: Yhteensä 77,3
22802: I) sisältää eläkkeensaajien asumistuet
22803:
22804:
22805: Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän lain 55 vuotta täyttäneen työttömän
22806: työllistämisedellytysten parantamisesta. Lain mukaan uusi lyhyt tilapäinen työ ei heikennä eläke-
22807: turvaa. Laki tuli voimaan 1.7.1998. Tällä ei ole olennaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. Muu-
22808: toksen arvioidaan lisäävän työeläkemenoja, mutta vastaavasti alentavan työttömyysturvamenoja.
22809: Laki on voimassa 31.12.2000 asti ja voimassaoloaikana sen arvioidaan alentavan työttömyystur-
22810: vamenoja yhteensä noin 150 000 000 mk olettaen, että uudistuksen avulla työllistyisi vuodessa
22811: 2 000 henkilöä.
22812:
22813: 50. Valtion osuus merimieseläkekassan me- 51. Valtion osuus maatalousyrittäjien eläke-
22814: noista (arviomääräraha) laistajohtuvista menoista (arviomääräraha)
22815: Momentille myönnetään 152 000 000 mk. Momentille myönnetään 2 114 000 000 mk.
22816: Määrärahaa saa käyttää merimieseläkelain Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien
22817: (7211956) 4 §:n mukaisen valtion osuuden eläkelain (46711969) 13 §:n ja sukupolven-
22818: maksamiseen. vaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990)
22819: S e l v i t y s o s a : Valtion osuus merimies- 41 §:n mukaisen valtion osuuden maksami-
22820: eläkemenoista on 1/3. seen.
22821: Eläkkeiden saajia arvioidaan vuoden 1999 Se l v i t y s o s a : Valtio korvaa maatalous-
22822: lopussa olevan noin 8 640. yrittäjien eläkkeiden aiheuttamat kustannukset
22823: siltä osin kuin vakuutusmaksut ja sijoitusten
22824: 1999 määräraha 152 000 000 tuotto eivät niihin riitä, ryhmähenkivakuutuk-
22825: 1998 määräraha 145 500 000 sen korvausmenoista valtion osuus on kuiten-
22826: 1997 tilinpäätös 140 237 284 kin 1/3. Kokonaisetuusmenoiksi arvioidaan
22827: 2 860 000 000 mk. Valtion osuuden etuusme-
22828: noista arvioidaan vuonna 1999 olevan 74 %.
22829: 426 33.19
22830:
22831: Maksettavia eläkkeitä arvioidaan vuoden Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden
22832: 1999 lopussa olevan noin 229 300 ja vakuutet- kustannuksista on 71 %. Valtio vastaa kustan-
22833: tuja noin 112 600. nuksista muilta osin.
22834: Valtion on myös suoritettava ns. takuusuori-
22835: 1999 määräraha 2114 000 000 tuksena kansaneläkerahastoon sellainen mää-
22836: 1998 määräraha 2075 000000 rä, että kansaneläkerahaston varat joulukuun
22837: 1997 tilinpäätös 2 028 534 368 vakuutusmaksutuotoilla vähennettynä kalente-
22838: rivuoden päättyessä ovat vähintään 1/10 kan-
22839: 52. Valtion osuus yrittäjien eläkelaistajohtu- saneläkevakuutuksen vuotuisista kustannuk-
22840: vista menoista (arviomääräraha) sista. Kansaneläkelain 59 §:n 2 momentti on
22841: kuitenkin ollut väliaikaisesti muutettuna vuo-
22842: Momentille myönnetään 395 000 000 mk.
22843: desta 1995 alkaen siten, että kansaneläkerahas-
22844: Määrärahaa saa käyttää yrittäjien eläkelain
22845: ton edellä määriteltyjen varojen on kalenteri-
22846: (468/1969) 10 §:n mukaisen valtion osuuden
22847: vuoden päättyessä oltava vähintään 8 % kan-
22848: maksamiseen.
22849: saneläkevakuutuksen vuotuisista kustannuk-
22850: S e l v i t y s o s a : Valtio korvaa yrittäjä-
22851: sista.
22852: eläkkeiden aiheuttamat kustannukset siltä osin
22853: Eduskunta on hyväksynyt lain vuodelta 1999
22854: kuin vakuutusmaksurahasto ei niihin riitä.
22855: suoritettavista sairausvakuutusmaksuista,
22856: Yrittäjien maksuprosentin on oletettu olevan
22857: työnantajan kansaneläkemaksusta ja työnanta-
22858: 21,1% vuonna 1999, jolloin vakuutusmaksu-
22859: jan lapsilisämaksusta. Sen mukaan yksityisen
22860: tulo olisi 2 260 000 000 mk. Kokonaiseläke-
22861: työnantajan kansaneläkemaksu on 2,40, 4,00
22862: menoksi arvioidaan 2 660 000 000 mk.
22863: tai 4,90 %palkoista riippuen poistojen määräs-
22864: Yrittäjien eläkelain mukaisia eläkkeitä arvi-
22865: tä ja suhteesta maksettaviin palkkoihin. Kun-
22866: oidaan vuoden 1999 lopussa olevan noin
22867: nan, kuntayhtymän sekä kunnallisten liikelai-
22868: 125 000 ja vakuutettuja 174 000.
22869: tosten työnantajan kansaneläkemaksu on
22870: 3,15 % palkoista. Muiden julkisen sektorin
22871: 1999 määräraha 395 000 000
22872: työnantajien kansaneläkemaksu on 3,95%
22873: 1998 määräraha 440 000000 palkoista.
22874: 1997 tilinpäätös 436 200 000 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
22875: tykseen liittyvän esityksen laiksi kansaneläke-
22876: 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtu- lain muuttamisesta. Esityksen mukaan Kan-
22877: vista menoista (arviomääräraha) saneläkelaitoksen maksuvalmiutta koskevia
22878: Momentille myönnetään 5 750 000 000 mk. säännöksiä tarkistetaan siten, että lyhytaikai-
22879: Määrärahaa saa käyttää kansaneläkelain nen maksuvalmiuden turvaaminen on nykyistä
22880: (347/1956) 59 §:n ja 62 §:n mukaisen valtion joustavampaa, sallimalla muun muassa rahas-
22881: osuuden maksamiseen ja lapsen hoitotuesta tojen välinen varojen siirto ja tarkistamaila ra-
22882: annetun lain (44411969), vammaistuesta anne- hastojen vähimmäismäärän määrittely. Tarkoi-
22883: tun lain (124/1988) sekä eläkkeensaajien asu- tus on mahdollistaa Kansaneläkelaitoksen
22884: mistuesta annetun lain (59111978) mukaisten omaisuuserien arvonkorotuksia. Määrärahan
22885: etuuksien maksamiseen. mitoituksessa on otettu huomioon 500 000 000
22886: Selvitysosa: Vuoden 1996 alusta to- markan säästö uudistuksen johdosta kuitenkin
22887: teutettiin kansaneläkkeen pohjaosan eläkevä- niin, että noin puolet tästä säästöstä ohjataan
22888: henteisyys. Kansaneläkelaista poistettiin sairausvakuutuksen rahoitukseen. Samalla tar-
22889: vuonna 1997 kansaneläkkeen pohjaosan ja li- kistetaan kirkkotyönantajan kansaneläke- ja
22890: säosan käsite. Tähän liittyen määriteltiin vuo- sairausvakuutusmaksua siten, että kansanelä-
22891: den 1997 alusta Kansaneläkelaitoksen ja val- kemaksu alenee 3,95 %:sta 3,15 %:iin.
22892: tion rahoitusosuudet kansaneläkkeiden koko- Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän
22893: naiskustannusten perusteella siten, että esityksen laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen
22894: 33.20 427
22895:
22896: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkus- sen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta
22897: tannusindeksiin annetun lain 1 a §:nja eräiden vuonna 1999, jonka mukaan Kansaneläkelai-
22898: siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityk- tos saa vuonna 1999 arvonlisäveron tuotosta
22899: sen mukaan eläkkeensaajien hoitotukea, lap- 2 400 000 000 mk, joka on vähennyksenä otet-
22900: sen hoitotukea ja vammaistukea tarkistetaan tu huomioon määrärahan mitoituksessa.
22901: indeksillä yhden vuoden osalta vuoden 1999 Kun hallituksen esitykset on otettu huomi-
22902: alusta. Samalla kansaneläkkeen pohjaosan oon, kansaneläkevakuutuksen menot ja val-
22903: leikkausta varhennetaan helmikuun alusta tionosuudet vuonna 1998 ovat seuraavat:
22904: vuoden alkuun. Määrärahan mitoituksessa on
22905: otettu huomioon indeksitarkistusten vaikutuk- Milj. mk
22906: sena lisäystä 24 000 000 mk ja leikkauksen Etuusmenot
22907: varhentamisen johdosta vähennystä Kansaneläkemenot 15 830
22908: 30 000 000 mk. (joista asumistuet) (1 265)
22909: Hallitus on antanut talousarvioesitykseen Muut etuusmenot 600
22910: liittyvän esityksen laeiksi vammaisten työllis- Yhteensä 16430
22911: tymisen ja koulutuksen edistämiseksi. Esityk-
22912: sen mukaan 16-18-vuotiaille nuorille vammai- Valtion osuudet
22913: Valtion osuus kansaneläkkeestä (29 %) 3 900
22914: sille turvataan mahdollisuus ammatilliseen Valtion osuus lapsen hoitotuista, vam-
22915: koulutukseen. Esityksen mukaan voisi lisäksi maistuista ja eläkkeensaajien asumis-
22916: täysimääräisesti kansaneläkelain mukaista työ- tuista (100%) 1 850
22917: kyvyttömyyseläkettä saava työllistyessään jät- Valtion osuus kokonaismenoista (KEL
22918: tää kansaneläkkeensä lepäämään. Esityksen 59§) 0
22919: mukaan lait astuisivat voimaan 1.8.1999. Uu- Yhteensä 5 750
22920: distuksen vaikutukset jakautuvat pääosin sai-
22921: rausvakuutuksen ja kansaneläkevakuutuksen Kansaneläkkeensaajia arvioidaan vuoden
22922: kesken siten, että sairausvakuutuksen menot 1999lopussa olevan 1 024 000, joista 769 000
22923: kasvavat jonkin verran ja kansaneläkevakuu- on vanhuuseläkkeensaajia, 231 000 työkyvyt-
22924: tuksen menot alenevat jonkin verran. Vuonna tömyyseläkkeensaajia ja 24 000 työttömyys-
22925: 1999 kokonaismenot lisääntyvät jonkin verran. eläkkeensaajia.
22926: Myöhemmin uudistuksen arvioidaan vähentä-
22927: vän eläkemenoja siten, että kokonaisvaikutus 1999 määräraha 5 750 000 000
22928: huomioon ottaen menot alenevat merkittävästi. 1998 määräraha 6 378 000 000
22929: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- 1997 tilinpäätös 6 563 500 262
22930: tykseen liittyvän esityksen Kansaneläkelaitok-
22931:
22932:
22933: 20. Tapaturmavakuutus
22934:
22935: 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapa- lain (11811991) 10 §:n mukaisen valtion osuu-
22936: turmavakuutuksen kustannuksista (arviomää- den maksamiseen.
22937: räraha) Se l v i t y s o s a : Maatalousyrittäjien tapa-
22938: Momentille myönnetään 69 000 000 mk. turmavakuutuksen kustannukset jakaantl1vat
22939: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien perusturva- ja lisäturvaosuuteen.
22940: tapaturmavakuutuslain (1026/1981) 15 §:n ja Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
22941: sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan tykseen liittyvän esityksen laiksi maatalous-
22942: korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun yrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitus-
22943: osuuksien tarkistamisesta. Tarkistettujen
22944: 428 33.21
22945:
22946: osuuksien mukaan valtion välitön osuus koko- tuvat kustannukset maksetaan kokonaan val-
22947: naiskustannuksista on 32,05 %. Perusturva- tion varoista.
22948: osuus rahoitetaan Kansaneläkelaitoksen ja Täyskustannusvastuusta johtuva kokonais-
22949: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. kustannus on maatalousyrittäjän tapaturmava-
22950: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksen osuus on kuutuksessa arviolta 27 000 000 mk, josta ai-
22951: tällöin kokonaiskustannuksista 27,15 % ja heutuva valtion osuus on otettu määrärahan
22952: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen 15,35 %. mitoituksessa huomioon.
22953: Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyk- Vuoden 1999 maatalousyrittäjien tapaturma-
22954: senä huomioon 3 000 000 mk. vakuutuksen kokonaiskustannuksiksi arvioi-
22955: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- daan 173 000 000 mk ja sairausvakuutuslain
22956: tykseen liittyvän esityksen laiksi maatalous- mukaisen omavastuuajan päivärahojen kustan-
22957: yrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttami- nuksiksi 17 000 000 mk.
22958: seksi siten, että bonusjärjestelmää tarkistetaan. Vakuutustapahtumien lukumääräksi vuonna
22959: Esityksen tarkoituksena on työterveyshuollon 1999 arvioidaan noin 8 000.
22960: käytön edistäminen. Esityksen taloudelliset
22961: vaikutukset ovat vähäiset. 1999 määräraha 69 000 000
22962: Sairausvakuutuslain mukaisen omavastuu- 1998 määräraha 73 500 000
22963: ajan korvaamisesta maatalousyrittäjille aiheu- 1997 tilinpäätös 86 367 212
22964:
22965:
22966: 21. Rintamaveteraanieläkkeet
22967:
22968: S e l v i t y s o s a : Rintamaveteraanien ja heidän omaistensa toimeentuloturvaa ja terveyden-
22969: huoltoa käsitellään luvuissa 33.21 ja 22. Luvun 33.21 momenteilta maksetaan toimeentuloturva-
22970: etuudet ja luvun 33.22 momenteilta maksetaan muun muassa sotainvalideille ja heidän omaisil-
22971: leen korvauksia sekä korvataan ja maksetaan rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntou-
22972: tuksesta aiheutuvia menoja ja rahoitetaan sotainvalidien sairaskotien ja kuntoutus- ja
22973: hoitolaitosten ylläpitoa.
22974:
22975: 52. Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki 53. Rintamaveteraanien varhaiseläke (ar-
22976: (arviomääräraha) viomääräraha)
22977: Momentille myönnetään 778 000 000 mk. Momentille myönnetään 100 000 mk.
22978: Määrärahaa saa käyttää rintamasotilaseläke- Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
22979: lain (11911977) nojalla suoritettavien eläkkei- varhaiseläkelain ( 13/1982) nojalla suoritettavi-
22980: den, eläkkeensaajien asumistukilain (591/ en varhaiseläkkeiden maksamiseen.
22981: 1978) nojalla rintamasotilaseläkkeisiin suori- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
22982: tettavien asumistukien sekä ulkomaille mak- sa on otettu huomioon eläkekannan pienene-
22983: settavasta rintamatisästä annetun lain (988/ minen.
22984: 1988) mukaisen rintamalisän maksamiseen.
22985: Se l v i t y s osa : Rintamalisän saajia arvi- 1999 määräraha 100 000
22986: oidaan olevan vuoden 1999lopussa 160 000 ja 1998 määräraha 100 000
22987: ylimääräisen rintamalisän saajia 89 000. 1997 tilinpäätös 138 079
22988:
22989: 1999 määräraha 778 000 000
22990: 1998 määräraha 840 000 000
22991: 1997 tilinpäätös 879 480167
22992: 33.22 429
22993:
22994: 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntootustoiminnan menot
22995:
22996: Selvitysosa : Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja
22997: heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuoksista ja kuntoutuksesta. Lisäk-
22998: si sairaskodeissa toteutettavaan kuntoutukseen ja laitoshuoltoon käytetään Raha-automaattiyh-
22999: distyksen tuottovaroja (luku 33.92).
23000:
23001: Eräitä sotainvalideja ja rintamaveteraaneja koskevia laajuus- 1998 1999
23002: tietoja Arvio Arvio
23003: Sotainvalidien määrä 29200 24500
23004: Sotilasinvalidien määrä 3 200 3 100
23005: Rintamaveteraanien määrä 144 000 132 000
23006: Sotainvalidien omaisten määrä(= huoltoeläkkeensaa-
23007: jat) 19 100 18 400
23008: Sotainvalidien puolisoiden ja leskien määrä 11 200 10500
23009: Rintama-avustusta saavien määrä 640 550
23010: Sotainvalidien laitosten, hoitopaikkojen ja -päivien lu-
23011: kumäärä
23012: - hoitopaikkoja 1 573 1 573
23013: - laitoshoitopäiviä 282 500 284 000
23014: - laitoskuntoutuspäiviä 168 200 167 500
23015:
23016: 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomäärära- (55.) Valtion korvaus sotainvalidien laitos-
23017: ha) ten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
23018: Momentille myönnetään 1 708 000 000 mk. Se l v i t y s o s a : Momentti ja sen määrära-
23019: Määrärahaa saa käyttää sotilasvammalain ha on poistettu talousarviosta. Määrärahatarve
23020: (40411948) ja muiden siihen liittyvien lakien on otettu huomioon momenteilla 33.22.50 ja
23021: nojalla suoritettavien korvausten maksami- 33.92.55.
23022: seen. Määrärahaa saa käyttää myös sotainvali-
23023: dien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustan- 1998 määräraha 100 000 000
23024: nuksiin suoritettavan valtion korvauksen mak- 1997 tilinpäätös 157 023 512
23025: samiseen.
23026: S e l v i t y s o s a : Pääosa sotilas vammakor- 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
23027: vaoksista muodostuu elinkoroista ja täyden- kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
23028: nyskoroista, sotainvalidien Ieskilie ja lapsille Momentille myönnetään 13 500 000 mk.
23029: maksettavista huoltoeläkkeistä sekä sairaan- Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien puoli-
23030: hoito- ja kuntoutuskustannuksista. soiden ja vaikeavammaista sotainvalidia hoita-
23031: Elinkoron ja huoltoeläkkeiden saajia arvioi- neiden leskien sekä sotaleskien kuntoutustoi-
23032: daan vuoden 1999 lopussa olevan 45 400, jois- mintamenojen maksamiseen sosiaali- ja ter-
23033: ta elinkoron saajia on 27 500. veysministeriön vahvistamien perusteiden
23034: mukaan.
23035: 1999 määräraha 1 708 000 000 S e l v i t y s o s a : Kuntootettavien määrän
23036: 1998 määräraha 1 720 000 000 arvioidaan vuonna 1999 olevan 1 600,josta so-
23037: 1997 tilinpäätös 1 698 920 678 taleskien osuus on 400. Kuntootusjakson pi-
23038: tuus on 2-3 viikkoa kuntootettavaa kohti.
23039: 430 33.23
23040:
23041: Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun- 1999 määräraha 1400 000
23042: toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen 1998 määräraha 1 600 000
23043: kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun- 1997 tilinpäätös 1 500 000
23044: toutuspalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista.
23045:
23046: 1999 määräraha 13 500 000
23047: 1998 määräraha 13 100 000 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
23048: 1997 tilinpäätös 12100 000 tustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)
23049: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
23050: 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
23051: vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomäärä- kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) no-
23052: raha 2 v) jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe-
23053: Momentille myönnetään 1 400 000 mk. utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa
23054: Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveys- saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuk-
23055: ministeriön määräämin perustein rintama- sen tutkimusmenojen maksamiseen.
23056: avustuksen maksamiseen eräille vaikeissa olo- S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
23057: suhteissa Virossa ja muualla entisen Neuvosto- sa on vähennyksenä otettu huomioon
23058: liiton alueella eläville, Suomen puolustusvoi- 190 000 000 mk, joka rahoitetaan Raha-auto-
23059: missa vuosien 1939-1945 sotiin osallistuneille maattiyhdistyksen tuottovaroista momentilta
23060: ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasoti- 33.92.59.
23061: laille. Rintama-avustusta voidaan myöntää Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään kun-
23062: myös Suomessa pysyvästi asuville vapaaehtoi- toutus- ja hoitolaitosten hoitopäivähintojen
23063: sille rintamasotilaille. Määrärahaa saa käyttää kustannusten nousua sekä huolehtimaan kun-
23064: myös avustusten maksamisesta aiheutuviin toutuspalvelujen laatuun liittyvistä kysymyk-
23065: menoihin. sistä.
23066: S e l v i t y s o s a : Avustuksen piirissä ole- Kuntoutettavien määrän arvioidaan vuonna
23067: via arvioidaan vuonna 1999 olevan 550 henki- 1999 olevan 30 550.
23068: löä.
23069: 1999 määräraha 5 000 000
23070: 1998 määräraha 5 000 000
23071: 1997 tilinpäätös 5 000 000
23072:
23073:
23074: 23. Muu sodista kärsineiden turva
23075:
23076: 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveyden-
23077: huoltoon (arviomääräraha) huollon laitoksiin sijoitettujen sotasiirtolaisten
23078: Momentille myönnetään 21 000 000 mk. määrä vähenee ja sen arvioidaan vuonna 1999
23079: Määrärahaa saa käyttää sotasiirtolaisten yh- olevan 140.
23080: teiskunnallisesta huollosta annetun lain (423/ Määräraha jakautuu sekä korvausennakoi-
23081: 1940) 6 §:n nojalla kunnille suoritettavan val- den että loppuerien maksamiseen.
23082: tion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrä-
23083: rahaa saa käyttää Maikkulan vanhainkodista 1999 määräraha 21 000 000
23084: eri laitoksiin hoidettavaksi siirrettyjen huoliet- 1998 määräraha 22 000 000
23085: tavien huolto- ja hoitokustannusten korvaami- 1997 tilinpäätös 22 052 552
23086: sesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
23087: 33.28 431
23088:
23089: 28. Muu toimeentuloturva
23090:
23091: Se l v i t y s osa : Muu toimeentuloturva muodostuu sotilas avustuksesta. Sotilasavustusta
23092: maksetaan asevelvollisuuslain tai siviilipalveluslain nojalla palveluksessa olevan asevelvollisen
23093: omaiselle edellyttäen, että tämä on avustuksen tarpeessa. Asevelvollisen omaiselle suoritettava
23094: avustus koostuu perusavustuksesta, asumisavustuksesta sekä erityisavustuksesta.
23095: Asevelvolliselle itselleen sotilasavustuksena maksetaan opintolainojen korot, jotka erääntyvät
23096: maksettaviksi palvelusaikana sekä erityisestä syystä asumisavustus hänen käytössään olevasta
23097: asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin menoihin.
23098: Sotilasavustus on saajalleen verovapaa etuus. Sotilasavustuksen menot maksetaan kokonaisuu-
23099: dessaan valtion varoista.
23100:
23101: 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) Se l v i t y s o s a : Sotilasavustuksen piirissä
23102: Momentille myönnetään 63 700 000 mk. arvioidaan vuonna 1999 olevan noin 14 500
23103: Määrärahaa saa käyttää sotilasavustuslain henkilöä.
23104: (781/1993) mukaisten sotilasavustusten mak-
23105: samiseen. 1999 määräraha 63 700000
23106: 1998 määräraha 60 000 000
23107: 1997 tilinpäätös 58 850 000
23108:
23109:
23110: 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
23111:
23112: Se l v i t y s osa : Luvun momentit 30 ja 31 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
23113: lusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Näiden momenttien osalta on
23114: oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.
23115: Ehkäisevä toiminta
23116: Tavoitteena on terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja
23117: ympäristöjen luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja elämänlaadun ja elämän-
23118: hallinnan parantaminen.
23119: Erityistä toimintaa vaativia alueita ovat muun muassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoin-
23120: nin edistäminen, terveyserojen vähentäminen, asumisen ja elinympäristön kehittäminen, päihde-
23121: politiikka ja syrjäytymisen ehkäisy.
23122: Ihmisten työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun ylläpitämiseen ja parantamiseen vaikuttavat
23123: keskeisesti mielenterveyden edistäminen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy, tapaturmien
23124: torjunta sekä terveellisten elämäntapojen tukeminen.
23125: Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laaditaan hyvinvointipoliittinen ohjelma
23126: yhteistyössä eri hallintokun tien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.
23127: Ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytykset terveysvalvonnan toimeenpanemiseksi tur-
23128: vataan erityisesti asuntojen kosteus- ja homevaurioiden tutkimisessa.
23129: Sosiaali- ja terveyspalvelut
23130: Tavoitteena on palvelujen kattavuuden sekä perustoimeentulon ja peruspalvelujen turvaami-
23131: nen.
23132: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuutta ja taloudellisuutta tehostetaan lisäämällä avohuoltoa
23133: ja yhteensovittamalla toimintoja.
23134:
23135:
23136: 16 380149M
23137: 432 33.32
23138:
23139: Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyö-
23140: hön, lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen sekä sosiaalityöhön.
23141: Lähipalveluja kehittämällä toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä alueellista toimin-
23142: taa. Samalla lisätään asukkaiden osallistumismahdollisuuksia.
23143:
23144: Kuntienjärjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
23145: Arvio Arvio
23146: 1998 1999
23147: Kunnallinen toimeentuloturva
23148: - Toimeentulotuki, kotitalouksien määrä 315 000 300 000
23149: - Toimeentulotuki, saajien määrä 548 000 522 000
23150: -Ehkäisevä toimeentulotuki, saajien määrä 22000 27 000
23151: - Elatustuki, saajien määrä 108 000 109 000
23152: Sosiaalipalvelut
23153: -Lasten päivähoito, paikkojen määrä 219 000 214 000
23154: - Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin 75 000 74 000
23155: - Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin 8 000 8 000
23156: - Kodinhoitoapu, kotitalouksien määrä 133 000 135 000
23157: -Tukipalvelut, saajien määrä 125 000 125 000
23158: - Vanhainkodit, paikkojen määrä 23 000 23 000
23159: - Omaishoidontuki, saajien määrä 22000 22000
23160: -Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 16000 16000
23161: - Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 6000 6 300
23162: - Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 3 000 3 000
23163: Kansanterveystyö
23164: - Sairaansijojen määrä 23 400 23 400
23165: - Avohoitokäynnit lääkärillä (milj.) 10,8 10,9
23166: -Terveyden- ja sairaanhoitaja, käyntien määrä (milj.) 11,6 11,7
23167: - Hammashuolto, käyntien määrä (milj.) 5,3 5,4
23168: -Valvottu kotisairaanhoito, käyntien määrä (milj.) 3,6 3,7
23169: Erikoissairaanhoito
23170: - Sairaansijojen määrä 22000 21500
23171: - Hoitopäivien määrä (milj.) 6,4 6,2
23172: -Hoitojaksojen määrä (milj.) 1,0 1,1
23173: - Keskimääräinen hoitojakso (päiviä) 6,4 5,6
23174: - Avohoitokäyntien määrä (milj.) 6,0 6,0
23175:
23176: 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja tervey- kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten
23177: denhuollon käyttökustannuksiin (arviomäärä- maksamiseen.
23178: raha) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
23179: Momentille myönnetään 12 750 000 000 sa on vähennyksenä otettu huomioon
23180: mk. 150 000 000 mk terveydenhuollon rakenteiden
23181: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja ja organisaatioiden uudistamisen johdosta.
23182: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
23183: ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta otettu huomioon 13 000 000 mk toimeentulo-
23184: annetun lain (73311992) ja sen nojalla annetus- tukilain 1.3.1998 voimaantulon yhteydessä
23185: sa valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväk- toimeentulotuen perusteisiin tehtyjen tarkis-
23186: syttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien tusten johdosta.
23187: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
23188: otettu huomioon 287 000 000 mk vuonna 1998
23189: 33.32 433
23190:
23191: toteutetun asumistuen ja toimeentulotuen yh- Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuute-
23192: teensovittamisen ja toimeentulotuen tarkistus- na. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa
23193: ten kunnan toimeentulotukimenoja vähentävän otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeri-
23194: vaikutuksen johdosta. Vähennys otetaan huo- ön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista
23195: mioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tasauksista.
23196: käyttökustannusten valtionosuudessa korotta- Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset
23197: malla sosiaali- ja terveydenhuollon laskennal- määritellään kunnan asukasluvun, ikäraken-
23198: lisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omara- teen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien
23199: hoitusosuutta 102 markalla kutakin kunnan osuuden, työttömyysasteen ja työttömien luku-
23200: asukasta kohti. määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta las-
23201: Eräiden lääkkeiden korvauskäytännön muut- kettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset
23202: tamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on laskennalliset kustannukset kunnan asukasta
23203: vähennyksenä otettu huomioon 40 000 000 mk kohti vuonna 1999 seuraavat:
23204: poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon las-
23205: kennallisiin kustannuksiin perustuvasta kun- 0 - 6-vuotiaat 24 153
23206: nan omarahoitusosuudesta kutakin kunnan 7 - 64-vuotiaat 1 531
23207: asukasta kohden vuonna 1998 tehty kahdeksan 65- 74-vuotiaat 2959
23208: 75 - 84-vuotiaat 16 441
23209: markan vähennys.
23210: 85 vuotta täyttäneet 45 949
23211: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
23212: tykseen liittyvän esityksen laiksi erikoissai- Työttömien lukumäärän mukaan määräyty-
23213: raanhoitolain (1062/1989) muuttamisesta vät laskennalliset kustannukset kunnan työtön-
23214: 1.1.1999 lukien siten, että kunta saa valita va- tä kohden ovat 2 052 mk ja työttömyysasteen
23215: paasti sairaanhoitopiirin. mukaan määräytyvät laskennalliset kustannuk-
23216: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä set kunnan asukasta kohden 187 mk vuonna
23217: otettu huomioon 5 000 000 mk siirtona mo- 1999.
23218: menteille 29.40.21 ja 30 johtuen koulukotien Terveydenhuollon laskennalliset kustannuk-
23219: perusopetuksen siirtämisestä opetusministeri- set määritellään kunnan asukasluvun, ikära-
23220: ön hallinnonalan ohjaukseen ja rahoitettavaksi. kenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan.
23221: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terve-
23222: otettu huomioon 330 000 000 mk kustannusta- ydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset
23223: son nousun johdosta. kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna
23224: Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrära- 1999 seuraavat:
23225: han mitoituksessa on sosiaali- ja terveysminis-
23226: teriön osuutena otettu huomioon 0- 6-vuotiaat 2 763
23227: 1 615 000 000 mk verotuloihin perustuvana 7 - 64-vuotiaat 3 085
23228: valtionosuuksien tasauslisänä ja 100 000 000 65 - 74-vuotiaat 7 414
23229: mk kuntien valtionosuuslainsäädännön muut- 75 - 84-vuotiaat 13 978
23230: tamiseen liittyvänä siirtymätasauslisänä sekä 85 vuotta täyttäneet 23 613
23231: 1 985 000 000 mk verotuloihin perustuvana
23232: valtionosuuksien tasausvähennyksenä ja Sairastavuuden mukaan määräytyvät lasken-
23233: 21 000 000 mk kuntien valtionosuuslainsää- nalliset kustannukset kunnan asukasta kohden
23234: dännön muuttamiseen liittyvänä siirtymätasa- ovat 1 389 mk vuonna 1999.
23235: usvähennyksenä. Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin
23236: Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan- voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin.
23237: nusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon Kunnan omarahoitusosuus on 8 397 mk kun-
23238: ja terveydenhuollon laskennallisten kustannus- nan asukasta kohden vuonna 1999.
23239: ten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella.
23240: 434 33.32
23241:
23242: 1999 määräraha 12 750 000 000 32. Valtion korvaus erikoissairaanhoitolain
23243: 1998 määräraha 12 864 700 000 mukaiseen tutkimustoimintaan (arviomäärära-
23244: 1997 tilinpäätös 13 556 633 261 ha)
23245: Momentille myönnetään 260 000 000 mk.
23246: 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terve- Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito-
23247: yspalvelujen perustamiskustannuksiin (arvio- lain (1062/1989) 47 §:n mukaisen tutkimustoi-
23248: määräraha) minnan valtion korvauksen maksamiseen.
23249: Momentille myönnetään 260 000 000 mk. S e l v i t y s o s a : Sairaanhoitopiirin kunta-
23250: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja yhtymälle, jossa on yliopistollinen sairaala,
23251: terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terve- suoritetaan valtion varoista laskennallisin pe-
23252: ydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta rustein korvausta terveystieteellisestä tutki-
23253: annetun lain ja sen nojalla annetun valtakun- mustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.
23254: nallisen suunnitelman mukaisiin sosiaali- ja Korvaus on tarkoitettu myös yliopistosairaalan
23255: terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suo- erityisvastuualueen muiden terveydenhuollon
23256: ritettavan valtionosuuden maksamiseen. yksiköiden tutkimustoiminnan tukemiseen.
23257: Vuonna 1999 saadaan vahvistaa kokonais-
23258: kustannuksiltaan vähintään 2 000 000 markan 1999 määräraha 260 000 000
23259: määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 1998 määräraha 360 000 000
23260: 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita si- 1997 tilinpäätös 359 999 300
23261: ten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat
23262: enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksi-
23263: 520 000 000 mk. köille lääkäreiden koulutuksesta aiheutuviin
23264: Se l v i t y s osa : Kunnille ja kuntayhtymil- kustannuksiin (arviomääräraha)
23265: le suoritetaan perustamishankkeiden kustan- Momentille myönnetään 380 000 000 mk.
23266: nuksiin valtionosuutta 25-50 % vahvistetuista Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoito-
23267: kustannuksista. Keskimääräinen valtionosuus lain (1062/1989) 47 ja 47 a §:n mukaisen val-
23268: on 42 % kustannuksista. tion korvauksen maksamiseen lääkärikoulu-
23269: Vuonna 1999 perustamishankkeena vahvis- tukseen.
23270: tetaan toteutettavaksi vain pieniä hankkeita. Selvitysosa: Terveydenhuollon toi-
23271: Pieniä hankkeita ovat kokonaiskustannuksil- mintayksikölle, joka antaa lääkärin peruskou-
23272: taan 2 000 000-25 000 000 markan määräiset lutusta, perusterveydenhuollon lisäkoulutusta
23273: perustamishankkeet. tai erikoislääkärikoulutusta, suoritetaan val-
23274: Vuonna 1999 vahvistettavista perustamis- tion varoista laskennallinen korvaus koulutuk-
23275: hankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja val- sen aiheuttamiin kustannuksiin.
23276: tiolle 140 000 000 mk vuonna 1999,
23277: 74 000 000 mk vuonna 2000 ja 2 000 000 mk 1999 määräraha 380 000 000
23278: vuonna 2001. Vuosina 1996-1998 vahviste- 1998 määräraha 390 000 000
23279: tuista perustamishankkeista arvioidaan aiheu- 1997 tilinpäätös 353 483 602
23280: tuvan menoja valtiolle 120 000 000 mk vuon-
23281: na 1999, 9 000 000 mk vuonna 2000 ja
23282: 1 000 000 mk vuonna 2001. 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutki-
23283: muspotilaista sekä potilassiirroista aiheutu-
23284: 1999 määräraha 260 000 000 viin kustannuksiin (arviomääräraha)
23285: 1998 määräraha 385 000 000 Momentille myönnetään 14 000 000 mk.
23286: 1997 tilinpäätös 415 208 925 Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain
23287: (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korva-
23288: usten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
23289: 33.32 435
23290:
23291: myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopi- 1999 määräraha 7 700000
23292: muksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja 1998 määräraha 11 700 000
23293: kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutu- 1997 tilinpäätös 22 933 726
23294: viin kustannuksiin suoritettavan valtion korva-
23295: uksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa 38. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosi-
23296: käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopi-
23297: aali- ja terveyspalvelujen eräisiin käyttökus-
23298: muksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen
23299: tannuksiin (arvio määräraha)
23300: kertaluonteisena korvauksena kunnille ja kun-
23301: tayhtymille. Momentille myönnetään 1 000 000 mk.
23302: Se 1v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja
23303: sa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kus- terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön-
23304: tannuksiin maksettavina korvauksina otettu suojelun hallinnosta annetun lain (64/1986)
23305: huomioon 12 000 000 mk ja potilassiirroista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
23306: aiheutuvien kustannusten korvauksina lusta ja valtionosuudesta annetun lain (6771
23307: 2 000 000 mk, josta 400 000 mk on kertaluon- 1982, SVOL) ja sosiaali- ja terveydenhuollon
23308: teisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
23309: (73311992) nojalla kunnille ennen vuotta 1993
23310: 1999 määräraha 14 000 000 aiheutuneisiin toimeentuloturvan kustannuk-
23311: siin, lasten kotona tapahtuvan hoidon tukemi-
23312: 1998 määräraha 16 600 000
23313: seen sekä osittaisen lasten kotihoidon tuen
23314: 1997 tilinpäätös 11 826 591 maksamiseen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
23315: sekä ympäristönsuojelun hallinnon käyttökus-
23316: 36. Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terve- tannuksiin suoritettavan valtionosuuden mak-
23317: yspalveluhankkeiden kustannuksiin (arvio- samiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ympä-
23318: määräraha) ristönsuojelun hallinnon käyttökustannuksiin
23319: Momentille myönnetään 7 700 000 mk. vuotta 1990 aikaisemmilta vuosilta suoritetta-
23320: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja vien valtionosuuksien loppuerien maksami-
23321: terveydenhuollon hankkeiden rahoittamisesta seen.
23322: annetun lain (1113/1985) nojalla pääkaupunki- Se 1v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun-
23323: seudun kunnille hankkeiden kustannuksiin nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
23324: suoritettavan valtionavustuksen ja koron mak- laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
23325: samiseen. lusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/
23326: Se 1v i t y s osa : Kunnille suoritetaan 1992) muuttamisesta siten, että ennen vuotta
23327: vuonna 1989 hyväksyttyjen hankkeiden kus- 1993 aiheutuneiden sosiaali- ja terveydenhuol-
23328: tannuksiin valtionavustusta 29-66 % kustan- lon käyttökustannusten vuosille 1993-1997
23329: nuksista ja aikaisempina vuosina hyväksytty- jaksotettujen loppuerien vuodelle 1999 siirret-
23330: jen hankkeiden kustannuksiin 31-64 % kustan- ty erä 66 000 000 mk siirretään maksettavaksi
23331: nuksista. Keskimääräinen valtionavustus on 36 vuonna 2000, mikä on otettu määrärahan mi-
23332: % kustannuksista. toituksessa huomioon.
23333: Maksamattomao valtionavustuksen määräs- Käyttökustannushankkeiden aloittamisval-
23334: tä maksettava korko on Suomen Pankin perus- tuuden nojalla ennen vuotta 1993 aloitetuista
23335: korko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköl- SVOL:n mukaisista käyttökustannushankkeis-
23336: lä. ta arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle
23337: Hyväksytyistä ennen vuotta 1990 aloitetuista 300 000 mk vuonna 1999.
23338: hankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja val-
23339: tiolle vuosina 2000-2001 yhteensä 1999 määräraha 1 000 000
23340: 4 500 000 mk. 1998 määräraha 9 000 000
23341: 1997 tilinpäätös 69 461156
23342: 436 33.53
23343:
23344: 39. Valtionosuuden loppuerät kunnille sosi- hankkeiden toteuttamisohjelmien muutoksia
23345: aali- ja terveyspalvelujen eräisiin perustamis- siten, että niiden kokonaiskustannusarviot ovat
23346: kustannuksiin (arviomääräraha) yhteensä enintään 10 000 000 mk.
23347: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. S e lv i tyso sa : Perustamiskustannus-
23348: Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja hankkeiden aloittamisvaltuuden nojalla ennen
23349: terveydenhuollon lakien, kuntien ympäristön- vuotta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustan-
23350: suojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) nushankkeiden toteuttamisohjelmien muutok-
23351: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte- sista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle
23352: lusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/ 4 500 000 mk vuonna 1999. Vastaavien valti-
23353: 1982, SVOL) nojalla kunnille ennen vuotta onosuuksien nojalla ennen vuotta 1993 aloite-
23354: 1993 aloitetuista sosiaali- ja terveyspalvelujen tuista SVOL:n mukaisista perustamiskustan-
23355: sekä ympäristönsuojelun hallinnon perusta- nushankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja
23356: miskustannushankkeista aiheutuviin kustan- valtiolle 500 000 mk vuonna 1999.
23357: nuksiin suoritettavan valtionosuuden maksa-
23358: miseen. 1999 määräraha 5 000 000
23359: Vuonna 1999 saadaan hyväksyä ennen vuot- 1998 määräraha 6 000 000
23360: ta 1990 hyväksyttyjen perustamiskustannus- 1997 tilinpäätös 27 711 596
23361:
23362:
23363: 53. Terveyskasvatus ja -valvonta
23364:
23365: 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
23366: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon tartuntatau-
23367: Määrärahaa saa käyttää terveydensuojelulain tien, muun muassa HIV -infektion ja tarttuvien
23368: (763/1994), elintarvikelain (36111995), geeni- maksatulehdusten, ehkäisytyön tehostamistar-
23369: tekniikkalain (377/1995) ja kemikaalilain ve sekä lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön
23370: (7 44/1989) edellyttämästä terveysvalvonnasta, asettamat vaatimukset, joista erityisesti koros-
23371: terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön tuvat lähialueidemme tartuntatautiriskit sekä
23372: jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien Euroopan unionin alueella yhteisesti tehostet-
23373: menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyt- tava tartuntatautien seuranta ja valvonta.
23374: tää lyhytaikaisiin tehtäviin tarvittavan henki-
23375: löstön palkkaamiseen. 1999 määräraha 6 000 000
23376: 1998 määräraha 5 000 000
23377: 1999 määräraha 5 000 000 1997 tilinpäätös 4 924 869
23378: 1998 määräraha 5 000 000
23379: 1997 tilinpäätös 5 000 000 50. Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
23380: ja tupakoinnin vähentäminen (siirtomääräraha
23381: 24. Tartuntatautien valvonta (arviomäärära- 2 v)
23382: ha) Momentille myönnetään 36 950 000 mk.
23383: Momentille myönnetään 6 000 000 mk. Määrärahaa saa käyttää terveyskasvatukses-
23384: Määrärahaa saa käyttää tartuntatautien eh- ta sekä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
23385: käisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epide- seksi annetun lain (69311976) 27 §:ssä tarkoi-
23386: mioiden selvittämisen ja seurannan sekä näi- tetusta toiminnasta ja raittiustyölain (828/
23387: den edellyttämän kansainvälisen yhteistyön ai- 1982) 10 §:n 1 kohdan nojalla päihteiden käy-
23388: heuttamien menojen maksamiseen. töstä aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tar-
23389: koittavasta toiminnasta aiheutuvien menojen
23390: 33.57 437
23391:
23392: maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää van laatu kehittyy terveyttä edistävään suun-
23393: alkoholitiedotuksesta ja -valistuksesta aiheutu- taan. Lasten ja nuorten ravitsemuksen laatua
23394: viin menoihin. Määrärahaa saa käyttää lyhytai- parannetaan päiväkoti- ja kouluruokailua ke-
23395: kaisiin tehtäviin tarvittavan henkilökunnan hittämällä.
23396: palkkaamiseen. Tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinsairauk-
23397: Se l v i t y s osa : Sosiaali- ja terveysminis- sien ehkäisy
23398: teriö on alustavasti asettanut terveyden edistä- Tavoitteena on kehittää tietojärjestelmiä ja
23399: miselle ja tupakoinnin ja päihteiden käytön vä- toimivia organisatorisia rakenteita koti- ja va-
23400: hentämiselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle paa-ajan tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelin-
23401: 1999: sairauksien torjuntaan. Toiminnan tuloksena
23402: Terveyden edistämisen rakenteiden vahvis- näistä aiheutuva työkyvyttömyys vähenee.
23403: taminen Mielenterveyden edistäminen
23404: Tavoitteena on voimavarojen käytön tehos- Tavoitteena on kehittää käytännöllisiä toi-
23405: taminen ja toimintojen kehittäminen kokoa- mintamalleja ehkäisevän mielenterveystyön
23406: malla valtionhallinnon, kuntien ja järjestöjen alueella. Toiminnalla pyritään tukemaan lasten
23407: toimintoja kehittämällä informaatiojärjestel- ja nuorten mielenterveyttä ja syrjäytymisvaa-
23408: miä ja laadunhallintaa sekä edistämällä osaa- rassa olevien omatoimista terveyden edistä-
23409: miskeskusten syntyä. mistä sekä vähentämään masennusta ja itse-
23410: Tupakoimattomuus murhia.
23411: Tavoitteena on nuorten tupakoinnin aloitta- Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi
23412: misen ehkäisy, tupakansavulle altistumisen vä- annetun lain 27 §:n 1 momentin valtion tulo- ja
23413: heneminen työpaikoilla, kodeissa ja ravinto- menoarvioon on otettava määräraha, joka vas-
23414: loissa ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen taa vähintään 0,45 % tupakkaveron arvioidusta
23415: yleisesti tupakoivissa väestöryhmissä. vuotuisesta tuotosta.
23416: Päihdehaittojen vähentäminen Vuoden 1999 talousarvion määräraha vastaa
23417: Tavoitteena on nuorten alkoholin humala- 0,75% tupakkaveron arvioidusta tuotosta.
23418: käytön yleistymisen ja alkoholin kokonaisku- Raittiustyölain mukainen määräraha vastaa 50
23419: lutuksen kasvun pysäyttäminen. penniä asukasta kohti laskettuna.
23420: Terveellisen ravitsemuksen edistäminen
23421: Tavoitteena on väestön ravitsemuksen ko- 1999 määräraha 36 950 000
23422: hentuminen siten, että liikapainoisten osuus 1998 määräraha 30 825 000
23423: väestössä vähenee, suolan käyttö edelleen vä- 1997 tilinpäätös 32 850 000
23424: henee, ravintokuitujen käyttö lisääntyy ja ras-
23425:
23426:
23427: 57. Lomatoiminta
23428:
23429: Se l v i t y s osa : Lomatoiminta käsittää maatalousyrittäjän lomituspalvelut ja pienyrittäjän
23430: vuosilomarahan.
23431: Maatalousyrittäjillä on oikeus vuosilomaan ja sijaisapuun. Vuosiloma kuuluu vain karjataloutta
23432: harjoittaville. Sijaisapua voi saada myös kasvinviljelyn harjoittaja. Sijaisapua annetaan maatalo-
23433: usyrittäjälle, joka on sairauden tai muun tilapäisen syyn vuoksi estynyt huolehtimasta maatalous-
23434: yrityksen hoitoon kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Vuosiloma on maksuton, mutta sijaisavusta
23435: peritään maksu. Maatalousyrittäjä voi lisäksi tietyin edellytyksin ostaa lomittaja-apua subventoi-
23436: tuun hintaan enintään 100 tuntia vuodessa.
23437: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ter-
23438: veysministeriölle. Kunnat huolehtivat paikallishallinnosta ja lomituspalvelujen järjestämisestä.
23439: 438 33.57
23440:
23441: Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja kunnille suoritetaan valtion varoista laskennallinen korva-
23442: us lomituspalvelujen hallintokustannuksiin.
23443: Maatalousyrittäjillä on oikeus valita, käyttääkö hän kunnan järjestämiä palveluja vai järjestää-
23444: kö itse lomituksensa, jolloin hänelle korvataan tästä aiheutuneita kustannuksia. Lomituspalvelu-
23445: jen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille kokonaan valtion varoista.
23446: Vuoden 2000 alusta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle siirtyy vastuu lomituspalvelujen toi-
23447: meenpanosta. Silloin palvelujen paikallishallinnosta vastaavina paikallisyksikköinä toimivat
23448: joko kunnat eläkelaitoksen kanssa tekemiensä toimeksiantosopimusten perusteella tai eläkelai-
23449: toksen omat paikallisyksiköt.
23450: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annettu laki (40811977) on ollut soveltamatta vuodesta 1994.
23451:
23452: 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lo- louslomittajien palkkatarkistusten, lomittajara-
23453: mituspalvelujen kustannuksiin (arviomäärära- kenteen muutoksen ja lomituspäivän keski-
23454: ha) määräisen keston pitenemisen johdosta. Mää-
23455: Momentille myönnetään 796 000 000 mk. rärahan vähennyksenä on otettu huomioon
23456: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 23 100 000 mk maatalousyrittäjien määrän vä-
23457: lomituspalvelulain (123111996) 35 §:ssä tar- henemisen aiheuttamana kustannussäästönä.
23458: koitettuihin lomituspalvelujen käyttökustan- Määrärahasta arvioidaan käytettävän vuosi-
23459: nuksiin lain 37 §:n nojalla kunnille suoritetta- lomatoimintaan 548 000 000 mk, sijaisaputoi-
23460: van valtion korvauksen maksamiseen. mintaan 206 000 000 mk ja maksulliseen lo-
23461: Se l v i t y s osa : Maatalousyrittäjän vuosi- mittaja-apuun 16 000 000 mk.
23462: loma on 22 päivää. Määrärahasta arvioidaan tarvittavan
23463: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä 770 000 000 mk valtion korvausten ennakoi-
23464: otettu huomioon määrärahan oikaisuna den ja 26 000 000 mk valtion korvausten lop-
23465: 132 400 000 mk sekä 10 700 000 mk maata- puerien maksamiseen.
23466:
23467: Arvio Arvio
23468: Maatalousyrittäjien lomituspalvelutoimintojen laajuustietoja 1998 1999
23469: Vuosilomaan oikeutettuja 56500 54 800
23470: Vuosilomapäivien lukumäärä 1130 000 1 096 000
23471: Sijaisavun saajia 17000 16500
23472: Sijaisapupäivien lukumäärä 530000 515 000
23473: Maksullisen lomittaja-avun käyttäjiä 10500 10600
23474: Maksullisten lomittaja-aputuntien lukumäärä 366000 370000
23475:
23476: nojalla pienyrittäjien vuosilomatoiminnasta ai-
23477: heutuneisiin kustannuksiin suoritettavan val-
23478: 1999 määräraha 796 000 000 tion korvauksen maksamiseen.
23479: 1998 määräraha 676 000000 S e l v i t y s o s a : Pienyrittäjän vuosiloma-
23480: 1997 tilinpäätös 814 953 318 rahasta annettua lakia ei sovelleta vuosina
23481: 1994-1999. Määrärahaa käytetään vuosiloma-
23482: 42. Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilo- toiminnasta ennen 1.4.1994 aiheutuneiden
23483: kustannusten loppuerien maksamiseen.
23484: majärjestelmän kustannuksiin (arviomäärära-
23485: ha) 100 000
23486: 1999 määräraha
23487: Momentille myönnetään 100 000 mk. 100 000
23488: 1998 määräraha
23489: Määrärahaa saa käyttää pienyrittäjän vuosi-
23490: lomarahasta annetun lain (40811977) 12 §:n 1997 tilinpäätös
23491: 33.92 439
23492:
23493: 50. Valtion korvaus Maatalousyrittäjien elä- sen ja 78 500 000 mk kuntien lomituspalvelu-
23494: kelaitokselle ja kunnille maatalousyrittäjien jen hallinnon kustannuksiin.
23495: lomituspalvelujen hallintomenoihin (arvio-
23496: Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallinnon ja hen-
23497: määräraha) kilöstön laajuustietoja
23498: Momentille myönnetään 86 000 000 mk.
23499: Arvio Arvio
23500: Määrärahaa saa käyttää maatalousyrittäjien 1998 1999
23501: lomituspalvelulain (123111996) 31 ja 32 §:n
23502: Koko- ja osapäiväisiä toimi-
23503: nojalla Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja
23504: henkilöitä Maatalousyrittäjien
23505: kunnille lomituspalvelujen hallinnon järjestä- eläkelaitoksessa 7 7
23506: misestä aiheutuviin kustannuksiin suoritetta- Paikallisyksiköitä lomituspal-
23507: van valtion korvauksen maksamiseen. velujen toteutuksessa 350 330
23508: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Kokopäiväisiä virkoja kunnis-
23509: sa on vähennyksenä otettu huomioon sa 120 120
23510: 4 000 000 mk paikallisyksiköiden yhteistoi- Osapäiväisiä virkoja kunnissa 230 210
23511: minta-alueiden lisääntymisen ja hallinnon te- Johtavia lomittajia 320 320
23512: hostumisen aiheuttamana kustannussäästönä. Vakinaisia lomittajia kunnissa 4 300 4 200
23513: Määrärahasta arvioidaan käytettävän
23514: 7 500 000 mk Maatalousyrittäjien eläkelaitok-
23515: 1999 määräraha 86 000 000
23516: 1998 määräraha 90 000 000
23517: 1997 tilinpäätös 91 737 710
23518:
23519:
23520: 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
23521:
23522: Selvitysosa: Raha-automaattiasetuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentin mukaisesti valtion
23523: talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan Raha-automaattiyhdis-
23524: tyksen puhtaasta tuotosta asianomaisena varainhoitovuonna avustuksina jaettavaa määrää. Raha-
23525: automaattiyhdistyksen tehtyä sille toimitettujen hakemusten pohjalta jakoehdotuksensa valtio-
23526: neuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystäjakaa määrärahan avustuksina asetuksessa tar-
23527: kemmin mainituille oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille.
23528: Raha-automaattiyhdistyksen tuotostajaettiin vuonna 1998 avustuksia 1 545 milj. mk yleishyö-
23529: dyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Näistä avus-
23530: tuksista myönnettiin 240 milj. mk sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin ja 1 305 milj.
23531: mk kansalaisjärjestötoimintaan ja palvelutuotantoon sekä peruskorjausohjelmaan. Kun lisäksi
23532: osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 185 milj. mk rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
23533: menoihin ja 5 milj. mk eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen,
23534: oli Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 1 735 milj. mk. Vuoden 1997 tuottoajäi
23535: myöhemmin käytettäväksi noin 168 milj. mk.
23536: Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 1999 yhteensä 1 850 milj. mk.
23537: Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 1 315 milj. mk momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan
23538: Valtionkonttorin käyttöön 340 milj. mk sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, 190
23539: milj. mk rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 5 milj. mk eräiden sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
23540: velleiden kuntoutukseen. Vuoden 1998 tuottoajäisi myöhemmin käytettäväksi noin 125 milj. mk.
23541: 440 33.92
23542:
23543: 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terve- misuutta kannustaen. Toiminnassa korostetaan
23544: yden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tavoite- ja päämäärätietoisuutta.
23545: Momentille myönnetään 1 315 000 000 mk. Kokeilu- ja kehittämishankkeilla ehkäistään
23546: Määrärahaa saa käyttää raha-automaattiase- syrjäytymistä ja muita hyvinvointia uhkaavia
23547: tuksen (67611967) 29 §:n 1 momentissa mai- tekijöitä sekä huono-osaisuutta. Terveyttä
23548: nittuihin tarkoituksiin. Määrärahaa saa käyttää edistävää toimintaa ja merkittävimpien kan-
23549: myös avustuksen maksamiseen näkövammais- sansairauksien sekä tapaturmien ehkäisyä tue-
23550: ten kirjaston käyttöön tarkoitettujen toimitilo- taan.
23551: jen perustamiskustannuksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut
23552: S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-
23553: muutettu kiinteäksi määrärahaksi. teen muuttamista avohuoltopainotteiseksi jat-
23554: Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi- ketaan. Myös välimuotoisia palveluja tuetaan.
23555: tykseen liittyvän esityksen laiksi näkövam- Järjestöpalveluin tuetaan kansalaisten itsenäis-
23556: maisten kirjastosta annetun lain (638/1996) tä selviytymistä.
23557: muuttamisesta siten, että momentin määrära- Palvelu- ja tukiasuminen
23558: haa saa käyttää kirjastolle vuokrattavaksi tar- Tarpeellisten palvelu- ja tukiasuntohankkei-
23559: koitettujen toimitilojen perustamiskustannuk- den käynnistämistä tuetaan. Samoin tuetaan
23560: siin. erilaisia asumisen tukiratkaisuja ja omaistoi-
23561: Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä mintaa.
23562: otettu huomioon 240 000 000 mk siirtona mo-
23563: mentille 33.92.55. 1999 määräraha 1 315 000 000
23564: Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: 1998 määräraha 1 545 000 000
23565: 1997 tilinpäätös 1 514 376 000
23566: Milj. mk
23567: Perinteiseen kansalaisjärjestötoimin- 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten
23568: taan ja palvelutuotantoon sekä eräi- käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
23569: siin Raha-automaattiyhdistyksen Momentille myönnetään 340 000 000 mk.
23570: rahoitettavaksi siirtyneisiin aiemmin Määrärahaa saa käyttää sotainvalidien kun-
23571: valtion maksamiin avustuksiin 1 105
23572: Syrjäytymisen ehkäisemisohjelman
23573: toutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin
23574: jatkamiseen 60 suoritettavan valtion korvauksen maksami-
23575: Julkisten rakennusten peruskorjaus- seen.
23576: ohjelman toteuttamiseen 100 Se l v i t y s o s a : Sotainvalidien laitosten
23577: Näkövammaisten palvelukeskus- perustamiskustannukset sekä niistä vuonna
23578: hankkeeseen 40 1999 aiheutuvat lainojen lyhennykset ja korot
23579: Veteraanikuntoutuksen kehittämis- rahoitetaan ylläpitäjäyhteisöjen pääsääntöises-
23580: projektiin (1997-1999) 10 ti 10 prosentin omavastuuta lukuunottamatta
23581: Yhteensä 1 315 Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön-
23582: nettävillä avustuksilla.
23583: Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti Hallitus on antanut eduskunnalle talousar-
23584: sopinut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa vioesitykseen liittyvän esityksen sotilasvam-
23585: seuraavista tulostavoitteista avustustoiminnal- malain muuttamiseksi siten, että siihen lisätään
23586: le vuodelle 1999: säännös Raha-automaattiyhdistyksen tuoton
23587: Kansalaisjärjestötoiminta käytöstä sotainvalidien laitoshuollosta ja kun-
23588: Yleisavustuksilla turvataan järjestöjen kes- toutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
23589: keisimmät tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja Sotainvalidien laitosten hoitopaikkoja arvi-
23590: kehittämispalvelut vapaaehtoisuutta ja omatoi- oidaan olevan yhteensä 1 573 ja sotainvalidien
23591: ja heidän aviopuolisoiden kesken jaettuja hoi-
23592: 33.99 441
23593:
23594: topäiviä yhteensä 463 600. Tarjouskilpailulla kustannukset ovat samaa tasoa veteraanikun-
23595: pyritään hillitsemään laitosten hoitopäivä- ja toutuksen kanssa. Kuntoutettavien määrän ar-
23596: hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huoleh- vioidaan olevan vuonna 1999 750 henkilöä.
23597: timaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen
23598: laatuun liittyvistä tavoitteista. Korvaus käyttö- 1999 määräraha 5 000 000
23599: kustannuksiin suoritetaanhoitopäivä-ja hoito- 1998 määräraha 5 000 000
23600: käyntikertahinnoista tehtävän sopimuksen pe-
23601: rusteella. 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan
23602: Määrärahasta 240 000 000 mk on siirtoa mo- menot (siirtomääräraha 2 v)
23603: mentilta 33.92.50 ja 100 000 000 mk on aikai- Momentille myönnetään 190 000 000 mk.
23604: semmin maksettu momentilta 33.22.(55). Määrärahaa saa käyttää rintamaveteraanien
23605: kuntoutuksesta annetun lain (118411988) no-
23606: 1999 määräraha 340 000000 jalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aihe-
23607: utuvien menojen maksamiseen.
23608: 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirto- Se l v i t y s o s a : Määräraha vähentää vas-
23609: määräraha 2 v) taavasti määrärahan tarvetta momentilta
23610: Momentille myönnetään 5 000 000 mk. 33.22.59. Tämän vuoksi kuntoutustoimintaa
23611: Määrärahaa saa käyttää eräissä Suomen so- kehitetään ja uusia toimintamalleja kokeillaan
23612: tiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntou- momentilta 33.92.50 myönnettävillä avustuk-
23613: tuksesta annetun lain (103911997) nojalla kun- silla.
23614: toutuksesta aiheutuvien menojen maksami-
23615: seen. 1999 määräraha 190 000 000
23616: S e l v i t y s o s a : Kuntoutusta järjestetään 1998 määräraha 185 000 000
23617: laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti sa- 1997 tilinpäätös 165 000 000
23618: moissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa kuin ve-
23619: teraanikuntoutustakin. Kuntoutuksen laatu ja
23620:
23621:
23622: (99.) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan muut menot
23623:
23624: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu menoarviosta.
23625:
23626: (67.) Kansainväliset jäsenmaksut ja maksu-
23627: osuudet (arviomääräraha)
23628: Se l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
23629: mentiksi 33.01.67.
23630: 442
23631:
23632:
23633:
23634:
23635: Pääluokka 34
23636: TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
23637:
23638:
23639: Se l v i t y s osa : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan vuonna 1999 olevan
23640: 4 190 henkilötyövuotta.
23641: Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työllisyyttä. Tä-
23642: män perustehtävän toteuttamiseksi työhallinnon avaintulosalueiksi on määritelty työnvälitys,
23643: työvoimavarojen kehittäminen, työvoiman kysynnän vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä
23644: työorganisaatioiden ja niiden henkilöstön kehittäminen. Toiminnan tuloksellisuutta ja laatua
23645: avaintulosalueilla tuetaan tukitulosalueella ''Työhallinnon toimivuuden kehittäminen".
23646: Työhallinnon strategiset linjaukset on johdettu toimintaympäristön ongelmista ja muutossuun-
23647: nista, joihin hallinto voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Nämä strategiset linjaukset ja tavoitteet
23648: ovat:
23649: -huolehditaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta ja parannetaan työnhakijoiden työl-
23650: listymistä yleisille työmarkkinoille
23651: - alennetaan pitkäaikaistyöttömyyttä, torjutaan syrjäytymistä sekä edistetään maahanmuutta-
23652: jien kotoutumista
23653: - asetetaan tavoitteeksi työllisyysasteen kohoaminen jokaisen TE-keskuksen alueella
23654: - vahvistetaan työyhteisöihin kohdistuvaa kehittämistoimintaa tavoitteena parantaa tuloksel-
23655: lisuutta, työelämän laatuaja työllisyyttä sekä ikääntyneiden asemaa työelämässä
23656: - parannetaan työhallinnon organisaation toimivuutta, selkeyttämällä ministeriön ja aluehal-
23657: linnon ohjaussuhteita sekä vahvistamalla laatutyötä kaikilla organisaatiotasoilla.
23658: EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisen Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman
23659: osana työhallinto toteuttaa kolmea yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, jotka täsmentyvät
23660: tulostavoitteiksi työhallinnon tulosohjausprosessissa.
23661: - Kaikille työvoimatoimistoihin työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneille tarjotaan uusi
23662: mahdollisuus kiinnittyä työmarkkinoille laatimalla heille henkilökohtainen työllistyvyys- ja
23663: työnhakusuunnitelma ennen kuuden kuukauden työttömyyttä. Tähän järjestelmään siirrytään vai-
23664: heittain vuosina 1998-1999.
23665: - Kaikille ammattitaidottomille nuorille työttömille tarjotaan yhdessä muiden hallinnonalojen
23666: kanssa mahdollisuus osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen, johon heillä on samalla velvol-
23667: lisuus saadakseen oikeuden työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen.
23668: - Työttömille tarjottavassa koulutuksessa ja muissa vastaavissa toimenpiteissä on edelleen
23669: vuonna 1999 vähintään 20 prosenttia työttömistä työnhakijoista.
23670: Henkilöstömäärän jakautumista ja henkilöstöresurssien kohdentamista aluehallinnossa arvioi-
23671: daan kuormittavuusmittareiden perusteella. Henkilöstö- ja esimiesbarometrien antamia tietoja
23672: käytetään työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä. Henkilöstön työkunnosta ja työyhteisöjen
23673: toimintakyvystä huolehditaan koulutuksellisin ja muin henkilöstöhallinnollisin toimenpitein.
23674: 34. 443
23675:
23676: Työn ja työprosessien toimivuuden kehittämisen painopistealueina ovat laatumenetelmien laaja
23677: käyttöönotto ja laatutyökoulutus.
23678: Työttömien kokonaislukumäärä sekä käytössä olevat resurssit suhteessa työttömien lukumää-
23679: rään ovat kehittyneet seuraavasti:
23680:
23681: 1996 1997 1998 1999
23682: toteuma toteuma arvio arviotrAE
23683: Työttömät työnhakijat (keskimäärin
23684: kk:ssa) 447 987 410000 375 000 335 000
23685: Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR),
23686: milj. mk 13 881 13 151 12 659 10339
23687: TyövoimapoL resurssit (ml. ESR) suh-
23688: teessa työttömien lkm, mk 30985 32075 33 757 30 863
23689:
23690:
23691: Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet ovat seuraa-
23692: vat:
23693: 1999
23694: 1997 1998 alustava
23695: toteuma tavoite tavoite
23696: Työpaikan täyttyminen sovittuun alkamispäivään mennessä
23697: (%) 94 90 94
23698: Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä enintään (keskimäärin
23699: kk:ssa) 125 700 118 150 107 000
23700: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus:
23701: - työttömänä 3 kk työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jäl-
23702: keen enintään (%) 47 45 40
23703: - työttömänä 3 kk tukityön jälkeen enintään (%) 51 55 47
23704: - työttömänä 3 kk työmarkkinatuen työharjoittelun jälkeen
23705: enintään (%) 30 30 1) 30
23706: l) Arvio
23707:
23708:
23709:
23710:
23711: Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto:
23712: 2000 2001 2002 2003
23713: milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
23714: 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheu-
23715: tuvat menot 29 0 0 0
23716: 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 651 190 1 0
23717: Yhteensä 680 190 1 0
23718: 444 34.01
23719:
23720:
23721: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
23722: V. 1997 V. 1998 V. 1999
23723: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
23724: 1000mk lOOOmk lOOOmk ±1000mk ±%
23725: 01. Työhallinto 165 138 166 620 166 301 319 - 0
23726: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmi-
23727: en toteutus 1 331 525 1 548 200 683 900 - 864 300 - 56
23728: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 11480 642 11 094 816 9 656 866 -1437 950 -13
23729: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 347 318 303 300 306 700 + 3 400 + 1
23730: 99. Työministeriön hallinnonalan muut
23731: menot 134 576 210 753 142 053 68700 - 33
23732: Yhteensä 13 459199 13 323 689 10 955 820 -2 367 869 - 18
23733:
23734:
23735:
23736: 01. Työhallinto
23737:
23738: Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto siirretään 1.3.1999 lukien sosiaali- ja terveysministeriöstä
23739: työministeriöön ja ulkomaalaisvaltuutetun tehtäväkuvaa laajennetaan syrjimättömyyden periaat-
23740: teen toteutumisen valvontaan.
23741: Se l v i t y s o s a : Työministeriön toimintarakennetta uudistetaan siten että alaisen hallinnon
23742: ohjaustehtävät eriytetään ministeriön muista tehtävistä. Politiikkaosasto palvelee keskeisesti val-
23743: tioneuvostoa ja eduskuntaa. Toimeenpano-osasto vastaa alaisen hallinnon ohjauksesta ministeri-
23744: ön asettamien strategisten tulostavoitteiden mukaisesti. Kun nykyinen osastojako poistuu muute-
23745: taan kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen, osastopäälliköiden ja apu-
23746: laisosastopäällikön virkanimikkeet uuteen rakenteeseen sopiviksi.
23747: Työlainsäädäntöä valmistellaan edelleen kolmikantaisesti siten, että se tukee joustavasti paikal-
23748: listason ratkaisuja. Työelämän perusturvaa, osallistumismahdollisuuksia ja yhdenvertaisuutta py-
23749: ritään samalla ylläpitämään. Näitä tavoitteita on asetettu, paitsi vireillä olevalle työsopimuslain
23750: kokonaisuudistukselle myös työelämän tietosuojalainsäädännölle sekä palkkaturvalainsäädän-
23751: nön kokonaisuudistukselle. Työaikalainsäädännön kokeiluhankkeiden ja valmistuvien selvitys-
23752: ten pohjalta luodaan valmiuksia uusille, entistä monipuolisemmille ja terveyttä edistäville työ-
23753: aikaratkaisuille erityisesti ikääntyvien työntekijöiden tarpeita silmällä pitäen. Ikääntyvien työn-
23754: tekijöiden työllistämisedellytyksiä vahvistetaan muutoinkin kansallisen ikäohjelman mukaisin
23755: toimenpitein.
23756: Kansallisen työelämän kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työelämän
23757: laatua suomalaisilla työpaikoilla edistämällä henkilöstön osaamista ja innovatiivisuutta. Ohjelma
23758: käynnisti vuosina 1996-97 yhteensä 162 kehittämishanketta, joissa on mukana 250 toimipaikkaa
23759: ja joiden piirissä on 20 000 henkeä. Vuonna 1998 tavoitteena on käynnistää noin 100 uutta han-
23760: ketta ja tukea jo käynnistyneiden hankkeiden toteuttamista sekä päättyneiden hankkeiden tulos-
23761: ten hyödyntämistä. Vuoden 1999 talousarvioesitykseen ehdotetuna määrärahalla on tarkoitus
23762: käynnistää noin 20 uutta hanketta, tukea meneillään olevan noin 100 hankkeen toteuttaminen
23763: myös vuoden 1999 osalta sekä koota, analysoida ja hyödyntää systemaattisesti päättyvien hank-
23764: keiden tuloksia.
23765: Kansallinen tuottavuusohjelma on tutkimusavusteinen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on
23766: parantaa suomalaisten yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuutta ja toiminnan laatua kehittämällä.
23767: 34.01 445
23768:
23769: Tuottavuusohjelman toisessa vaiheessa on mukana 10 projektia, jotka sisältävät kaikkiaan 15
23770: hanketta. Vuoden 1999 talousarvioesitykseen ehdotetuna määrärahalla on tarkoitus varmistaa oh-
23771: jelmaan sisältyvien hankkeiden loppuunsaattaminen ja niiden tulosten levittäminen.
23772: Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on
23773: säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946, 85511996)
23774: ja asetuksessa työneuvostosta (163/1997). Poikkeuslupia koskevat valitus- ja alistusasiat käsitel-
23775: lään kiireellisinä ja ne pyritään ratkaisemaan vähintään kahdessa kuukaudessa. Periaatteellisluon-
23776: teisten lausuntojen ja ratkaisujen keskimääräinen käsittelyaika on alle kuusi kuukautta.
23777: Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen
23778: kurssipaikkana sekä osallistuminen TE-keskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen ke-
23779: hittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 1999 toimintamenoilla 7 500 oppilaspäivää ja mak-
23780: sullisella palvelutoiminnalla 700 päivää.
23781: Tieto-taito -vientiä jatketaan edelleen vuonna 1999. Vienti on vastikkeellista ja perustuu työ-
23782: hallinnon asiantuntemuksen myyntiin. Tarkoitus on laajentaa toimintaa ja kehittää yhteistyömuo-
23783: toja muiden hallinnonalojen kanssa.
23784:
23785: 21. Työministeriön toimintamenot (siirto- Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä
23786: määräraha 2 v) otettu huomioon 4 000 000 mk julkisen toi-
23787: Momentille myönnetään nettomäärärahaa minnan tehostamisen johdosta.
23788: 123 000 000 mk.
23789: Menojen ja tulojen erittely: mk
23790: Perustetaan työministeriöön ylijohtajan
23791: (A 31) virka. Viiden osastopäällikön (A 31), Bruttomenot 125 629 000
23792: yhden neuvottelevan virkamiehen (A 31) ja Maksullisen toiminnan erillismenot 1 587 800
23793: yhden apulaisosastopäällikön (A 29) virat Muut toimintamenot 124 041 200
23794: muutetaan nimeltään johtajiksi, entisin palk- Bruttotulot 2 629 000
23795: Maksullisen toiminnan tulot, muut
23796: kausluokin. 2 339 000
23797: suoritteet
23798: Se l v i t y s osa : Ylijohtajan viran perusta- Muut tulot 290 000
23799: minen on tarkoitus hoitaa siten, että määrära- Nettomenot 123 000000
23800: han tarve ei toimenpiteen johdosta kasva, mikä
23801: toteutetaan toimintoja tehostamalla ja uudel- 1999 määräraha 123 000 000
23802: leenkohdentamalla. 1998 määräraha 122 600 000
23803: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- 1 651 000
23804: 1998 lisämääräraha
23805: oon lisäyksenä 1 022 000 mk ulkomaalaisval-
23806: 1997 tilinpäätös 123 242 000
23807: tuutetun toimiston kolmen henkilön palkkaus-
23808: ja muiden menojen siirtona momentilta
23809: 33.01.21 1.3.1999 lukien. Ulkomaalaisvaltuu- 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirto-
23810: tetun tehtäväkuvan laajentaminen syrjimättö- määräraha 2 v)
23811: myyden periaatteen toteutumisen valvontaan Momentille myönnetään nettomäärärahaa
23812: hoidetaan ministeriön nykyisin henkilöresurs- 4 205 000 mk.
23813: sein. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvio- Se l v i t y s osa : Määrärahan mitoituspe-
23814: esitykseen liittyvän esityksen ulkomaalaisval- rusteena on käytetty 8 200 oppilastyöpäivää,
23815: tuutetusta annetun lain muuttamiseksi tältä mistä kurssimuotoisella koulutuksella tuote-
23816: osin. taan 6 500 päivää, maksullisella palvelutoi-
23817: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomi- minnalla 700 päivää ja paikallishallinnon tuki-
23818: oon lisäyksenä 478 000 mk kolmen lääninhal- palveluilla 1 000 päivää. Oppilaspäivän yksik-
23819: lituksesta siirtyneen henkilön palkkausmeno- köhinnan arvioidaan kohoavan 48 markalla
23820: jen siirtona momentilta 26.05.21.
23821: 446 34.01
23822:
23823: 552 markkaan mm. siksi, että eläkemaksut laa- kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa
23824: jenevat koskemaan koulutuspalkkioita. tuottavuutta ja työelämän laatua edistämällä
23825: henkilöstön osaamista ja innovatiivisuutta suo-
23826: Menojen ja tulojen erittely: mk malaisilla työpaikoilla sekä tällä tavoin tukea
23827: Bruttomenot 4 560000 kestävää talous- ja työllisyyskehitystä. Ohjel-
23828: Maksullisen toiminnan erillismenot 311 000 ma tukee työpaikkalähtöisiä toimintatavan
23829: Muut toimintamenot 4 249 000 muutokseen tähtääviä projekteja, edistää yh-
23830: Bruttotulot 355 000 teistyöverkostojen luomista, vauhdittaa työ-
23831: Maksullisen toiminnan tulot, muut suo- paikkalähtöistä kehittämisaloitteellisuutta ja
23832: ritteet 350000 vahvistaa tutkimuksen hyväksikäyttöä työelä-
23833: Muut tulot 5 000 män kehittämisessä. Kansallisen tuottavuusoh-
23834: Nettomenot 4 205 000
23835: jelman tarkoituksena on parantaa suomalaisten
23836: yritysten ja julkisyhteisöjen tuottavuutta ja toi-
23837: 1999 määräraha 4 205 000
23838: minnan laatua kehittämällä, kokeilemalla, ar-
23839: 1998 määräraha 3 680 000 vioimalla ja levittämällä tätä palvelevia kehit-
23840: 1998lisämääräraha 35 000 tämis-, mittaus- ja analyysimenetelmiä sekä ti-
23841: 1997 tilinpäätös 3 680 000 lastoja.
23842: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan
23843: 23. Kansallisen työelämän kehittämisohjel- seuraavasti:
23844: maja tuottavuuden kehittäminen (siirtomäärä-
23845: raha 3 v) mk
23846: Momentille myönnetään 30 000 000 mk. Työelämän kehittämisohjelma 26 000000
23847: Määrärahaa saa käyttää Kansallisen työelä- Tuottavuuden kehittämisohjelma 4 000000
23848: män kehittämisohjelman ja Kansallisen tuotta- Yhteensä 30 000000
23849: vuusohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutki-
23850: mushankkeiden käynnistämisestä, toteutumi- 1999 määräraha 30 000 000
23851: sesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen 1998 määräraha 30 000 000
23852: maksamiseen. 1997 tilinpäätös 30 000 000
23853: Lisäksi määrärahaa saa käyttää molempien
23854: kehittämisohjelmien julkaisuista, erillisselvi- 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
23855: tyksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien ja maksuosuudet (arviomääräraha)
23856: järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyö- Momentille myönnetään 9 096 000 mk.
23857: verkostojen luomisesta sekä enintään kahdek- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
23858: saa henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön jestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja
23859: palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osal- velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjel-
23860: listuvan väliaikaisen henkilöstön palkkaukses- mien tukemisesta aiheutuvien menojen maksa-
23861: ta aiheutuvien menojen maksamiseen. miseen.
23862: Se l v i t y s osa : Talousneuvosto on käyn- S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan
23863: nistänyt molemmat vuoden 1999 loppuun jat- käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin
23864: kuvat ohjelmat, jotka sisältyvät myös hallitus- 7 800 000 mk ja IOM:n jäsenmaksuun noin
23865: ohjelmaan ja työministeriön toimenpideohjel- 1066 000 mk.
23866: maan tietoyhteiskunnan kehittämiseksi.
23867: Kansallinen työelämän kehittämisohjelma on 1999 määräraha 9 096 000
23868: lisäksi yksi Suomen työllisyysohjelmaan 1998 määräraha 10 340 000
23869: 1996-1999 sisältyvistä toimenpiteistä työelä- 1997 tilinpäätös 8 216 420
23870: män uudistamiseksi. Kansallisen työelämän
23871: 34.05 447
23872:
23873: 05. Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutus
23874:
23875: Se l v i t y s osa: Euroopan sosiaalirahasto on EU :n rakennerahastoista koulutuksen ja työlli-
23876: syyden edistämisen rahasto, jonka vastuuviranomainen Suomessa on työministeriö. Toimenpiteet
23877: kohdistuvat erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin sekä yritysten työssäolevaan ja rakenne-
23878: muutoksen vuoksi työttömyysuhan alla olevaan henkilöstöön. Välillisesti kaikki toimenpiteet tu-
23879: kevat myös elinkeinoelämää. Ohjelmia rahoittavat työministeriön lisäksi opetusministeriö, kaup-
23880: pa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja
23881: terveysministeriö.
23882: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3-ohjelmalla parannetaan työllistymisedellytyksiä ja ehkäis-
23883: tään pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä järjestämällä työttömille yksilöllisiä työelämään valmen-
23884: tavia kokonaisuuksia. Ne voivat sisältää mm. neuvontaa, ohjausta, koulutusta, kuntoutusta, tuki-
23885: työtä tai työpaikalla tapahtuvaa harjoittelua. Erityisesti nuorille työttömille tarjotaan mahdolli-
23886: suutta oppisopimuskoulutukseen ja työpajatoimintaan. Ohjelman puitteissa kehitetään uusia
23887: innovatiivisia ja myös kansalliseen työvoimapolitiikkaan yleistettävissä olevia toimintatapoja.
23888: Euroopan sosiaalirahaston tavoite 4-ohjelman tavoitteena on torjua työttömyyttä ennakolta.
23889: Toimenpiteet kohdistuvat työttömyysuhan alla olevaan työvoimaan. Ohjelma keskittyy pk-yri-
23890: tysten henkilöstön kouluttamiseen, jolla parannetaan työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuk-
23891: sia pysyä työelämässä ja sopeutua elinkeinoelämän rakenteellisiin ja tuotantoteknologioissa ta-
23892: pahtuviin muutoksiin kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Ohjelmalla rahoitetaan
23893: myös tutkimus- ja kehittämishankkeita.
23894: Tavoite 6, 2 ja 5b-alueilla toteutettavissa ohjelmissa sosiaalirahasto rahoittaa edellisten lisäksi
23895: alueiden kehittämisstrategioita tukevia, inhimillisten työvoimavarojen ja osaamisen kehittämi-
23896: seen liittyviä toimenpiteitä. Harvaanasuttujen tavoite 6-alueiden ohjelmassa voidaan toteuttaa
23897: myös tavoite 3 ja 4-ohjelman tyyppisiä toimenpiteitä.
23898: Euroopan sosiaalirahaston Adapt ja Employment-yhteisöaloitteet sisältävät rakennemuutoksen
23899: ja työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja monikansallisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Eu-
23900: roopan sosiaalirahasto osallistuu Suomessa lisäksi seitsemän raja-alueyhteistyötä edistävän Inter-
23901: reg II-ohjelman, kahden maaseudun pienimuotoista paikallista aloitteellisuutta edistävän Leader
23902: II-ohjelman, ongelmallisten kaupunkialueiden kehittämiseen tähtäävän Urban-ohjelman, kalata-
23903: loussektorin rakennemuutosta edistävän Pesca-ohjelman sekä PK-yritysten kehittämiseen tarkoi-
23904: tetun SME-yhteisöaloitteen rahoitukseen. Sosiaalirahasto rahoittaa myös ED-tasoisia pilottipro-
23905: jekteja erikseen määriteltyjen teemojen puitteissa.
23906: ESR-ohjelmien kokonaisresurssit ohjelmakaudella 1995-99 sekä toteumatiedotja arviot ohjel-
23907: missa aloittavista henkilöistä ovat seuraavat:
23908:
23909: Resurssit vv. 1995-99, milj. mk Ohjelmissa aloittavia henkilöitä
23910: Tavoite Aloittanut Arvio Arvio
23911: Ohjelma ESR Kansan. Yksit. Yhteensä 1995-99 1995-97 1998 1999
23912: Tavoite 2 222,4 285,3 218,3 726,0 16 780 12 592 3 800 3 800
23913: Tavoite 3 1 498,7 2 811,0 1 060,9 5 370,6 91430 66168 19420 6000
23914: Tavoite4 490,7 524,7 733,5 1 748,9 81 088 67 089 7900 6100
23915: Tavoite 5b 188,7 319,0 83,9 591,6 15 900 14 947 3 640 3 930
23916: Tavoite 6 613,6 613,6 134,6 1 361,8 101 700 50655 25 520 25 520
23917: Yhteisöaloitteet 486,3 479,5 148,8 1114,6 31090 13 322 9400 9400
23918: Yhteensä 3 500,4 5 033,1 2 380,0 10 913,5 337 988 224 773 69 680 54 750
23919: 448 34.05
23920:
23921: 61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosi- miseen tarvittavan, enintään 100 henkilötyö-
23922: aalipolitiikkaan (EU) (siirtomääräraha 3 v) vuotta vastaavan henkilöstön palkkaus-, mat-
23923: Momentille myönnetään 117 100 000 mk. kustus-, yms. menojen maksamiseen yhdessä
23924: Lisäksi saa vuonna 1999 tehdä myöntämis- momentin 34.05.62 ja momentin selvitysosas-
23925: valtuuspäätöksiä 500 000 000 markan edestä. sa mainittujen muiden kansallisen osarahoi-
23926: Määrärahaa saa käyttää EU:n komission tuksen momenttien kanssa.
23927: kanssa vuosille 1995-1999 hyväksyttyjen ta- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
23928: voiteohjelmia 6, 2 (vuosille 1997-99), 3, 4 ja tun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista aluekehi-
23929: 5b sekä yhteisöaloitteita ja pilottiprojekteja to- tysrahaa.
23930: teuttavien valtion omien ja muiden hankkeiden S e l v i t y s o s a : Arvio maksumäärärahan
23931: rahoitukseen Euroopan sosiaalirahastosta ja valtuuden ohjelmien mukaisesta jakautumi-
23932: maksettavana vuoden 1999 rahoitusosuutena. sesta hallinnonaloittain ja tavoiteohjelmittain
23933: Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja on seuraava (milj.mk):
23934: Euroopan sosiaalirahaston ohjelmien toteutta-
23935:
23936: Tav. 3 Tav. 4 Tav. 6 Tav. 2 Tav. 5b Yht. Pilotti- Yhteensä Vastaava
23937: aloitt. projektit valtion
23938: kansall.
23939: rahoitus-
23940: osuus
23941: Työministeriö 239,5 59,8 85,6 30,0 27,8 0,0 4,0 446,7 566,8
23942: Sisäasiainministeriö 0,0 2,3 4,9 2,2 4,0 0,0 0,0 13,4 11,2
23943: Opetusministeriö 15,0 18,6 24,1 12,5 6,6 0,0 0,0 76,8 168,9
23944: Maa- ja metsätalous-
23945: ministeriö 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 0,0 5,0 18,3
23946: Kauppa- ja teollisuus-
23947: ministeriö 2,3 19,0 5,0 2,0 2,4 0,0 0,0 30,7 48,6
23948: Sosiaali- ja terveys-
23949: ministeriö 2,3 8,0 1,0 0,3 0,0 0,0 0,0 11,6 17,4
23950: Ahvenanmaa 0,8 0,2 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 1,4
23951: Tekninen tuki 3,8 5,1 2,9 1,2 0,7 0,0 0,0 13,7
23952: Indeksointivarat 7,9 3,4 3,7 1,4 1,4 0,0 0,0 17,8
23953: Yhteensä 271,6 116,4 127,2 49,6 48,3 0,0 4,0 617,1 831,2
23954: Määrärahaan sisältyvien indeksointivarojen 29.60.31, 29.99.51, 30.14.44, 30.41.46,
23955: vaatimasta kansallisesta osuudesta vastaavat 32.10.22, 32.20.27, 32.20.40, 32.30.47,
23956: täysimääräisesti muut kuin valtio. Mikäli vaa- 32.50.40 ja 33.01.61.
23957: dittavaa kansallista vastinerahoitusta ei saada Yhteisöaloitteiden kansalliseen osarahoituk-
23958: muilta kuin valtiolta, indeksointivaroja ei seen eri ministeriöt osallistuvat seuraavasti:
23959: EU :lta oteta vastaan. Kansallisena osuutena - Adapt, Employment ja Interreg: työminis-
23960: saa käyttää vuoden 1997 talousarviossa budje- teriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuus-
23961: toituja määrärahoja, jotka ovat jääneet käyttä- ministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
23962: mättä valuuttakurssimuutosten ja muiden ra- - SME: opetusministeriö ja kauppa- ja teol-
23963: hoittajien kuin valtion ennakoitua suuremman lisuusministeriö
23964: rahoitusosuuden takia. - Leader ja Pesca: maa- ja metsätalousmi-
23965: Tulot on merkitty momentille 12.34.40 sekä nisteriö
23966: toimenpideohjelmien vaatimat kansalliset ra- - Urban: työministeriö ja sosiaali- ja ter-
23967: hoitusosuudet valtion osalta menomomenteille veysministeriö
23968: 34.05.62, 26.98.43, 29.01.22, 29.10.22,
23969: 34.05 449
23970:
23971: Ohjelmien arvioidut vaikutukset on esitetty ja pilottiprojektien kansallisen rahoitusosuu-
23972: luvun selvitysosassa. den maksamiseen valtion osalta. Määrärahaa
23973: saa käyttää myös teknisen avun ja Euroopan
23974: 1999 määräraha 117100000 sosiaalirahaston ohjelmien toteuttamiseen tar-
23975: 1998 määräraha 882 300 000 vittavan, enintään 90 henkilötyövuotta vastaa-
23976: 1997 tilinpäätös 676 600 000 van henkilöstön palkkaus-, matkustus-, yms.
23977: menojen maksamiseen yhdessä momentin
23978: 62. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 34.05.61 kanssa.
23979: kansallinen osarahoitus työministeriön osal- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
23980: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
23981: ta (EU) (siirtomääräraha 3 v)
23982: Selvitysosa:
23983: Momentille myönnetään 566 800 000 mk. Arvio eri hallinnonalojen osallistumisesta
23984: Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin
23985: ohjelmien toteuttamiseen (milj. mk):
23986: sosiaalirahastosta rahoitettaviin ohjelmiin si-
23987: sältyvien hankkeiden sekä yhteisöaloitteiden
23988: Yhteisö- Pilotti- Ahvenan- Rahoitt.
23989: Rahoittaja Tav. 3 Tav. 4 Tav. 6 Tav. 2 Tav. 5b aloitteet projektit maa yhteensä
23990: EU:n rahoitusosuus 271,6 116,4 127,2 49,6 48,3 0,0 4,0 (1,4) 617,1
23991: Kansallisen rahoi-
23992: tuksen valtion
23993: osuus
23994: Työministeriö 349,2 67,6 68,5 25,8 42,6 9,1 4,0 566,8
23995: Sisäasiainministe-
23996: riö 0,0 1,8 3,9 2,2 3,3 0,0 0,0 11,2
23997: Opetusministeriö 83,0 22,0 24,6 15,4 8,9 15,0 0,0 168,9
23998: Maa- ja metsäta-
23999: lousministeriö 0,0 0,0 3,0 0,0 11,0 4,3 0,0 18,3
24000: Kauppa-ja teolli-
24001: suusministeriö 3,6 24,0 6,4 4,3 6,3 4,0 0,0 48,6
24002: Sosiaali- ja terveys-
24003: ministeriö 3,0 8,5 1,0 0,3 0,0 4,6 0,0 17,4
24004: Yhteensä 438,8 123,9 107,4 48,0 72,1 37,0 4,0 831,2
24005: Muut rahoittajat 262,5 169,0 38,6 63,7 39,4 21,2 0,0 594,4
24006: Kansalhnen rahoi-
24007: tusosuus yhteensä 701,3 292,9 146,0 111,7 111,5 58,2 4,0 1425,6
24008: Ohjelmien koko-
24009: naiskustannukset 972,9 409,3 273,2 161,3 159,8 58,2 8,0 2 042,7
24010:
24011: 1999 määräraha 566 800 000
24012: 1998 määräraha 665 900 000
24013: 1997 tilinpäätös 654 925 000
24014: 450 34.06
24015:
24016: 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano
24017:
24018: S e l v i t y s o s a : Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset toimenpiteet ovat työvoima-
24019: palvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatin-
24020: valinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus ja koulutus- sekä
24021: ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet,
24022: yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja
24023: investointien työllisyysperusteinen tukeminen.
24024: Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityisesti nuorten ja pitkäaikais-
24025: työttömien työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti ta-
24026: sapainoisen työllisyyden edistämiseen. Vuonna 1999 työvoimapolitiikan toimeenpanon erityisi-
24027: nä kohderyhminä ovat pitkäaikaistyöttömät ja ikääntyvät sekä toisaalta rekrytoivat työnantajat.
24028: Työvoimapolitiikan toimeenpanossa vuoden 1998 alusta käynnistetty perusuudistus tuleeko-
24029: konaisuudessaan voimaan vuoden 1999 loppuun mennessä. Vuoden 1999 aikana palveluproses-
24030: sin uudistaminen otetaan täysimääräisesti käyttöön siten, että kaikissa työvoimatoimistoissa va-
24031: kiinnutettavaan palveluprosessiin sisältyvät määräaikaiset työnhakuhaastattelut, työnhakusuun-
24032: nitelma, työnhakukirja, osaamiskartoitus ja työnhakuryhmät Työvoimapalvelulain mukaisesti
24033: kaikkien työttömien työnhakijoiden kanssa laaditaan työnhakusuunnitelma viimeistään työttö-
24034: myyden kestettyä viisi kuukautta. Samoin jokainen työtön työnhakija, joka on saanut 500 päivää
24035: työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, on oikeutettu uudistettuun työnhakusuunnitelmaan.
24036: Em. määräajat ennen vuoden 1998 alkua täyttäneiden henkilöiden kanssa on laadittava suunnitel-
24037: mat työvoimapalvelulain voimaantulosäädösten mukaan vuoden 1999 loppuun mennessä. Hen-
24038: kilöasiakkaiden palvelussa painotetaan erityisesti työnhakijan omaa aktiivisuutta, palvelun ta-
24039: voitteellisuutta sekä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Palveluprosessin hyvä toimivuus luo perustan
24040: myös aktiivisten työvoimapoliittisten toimien käytölle. Palvelujen hyvällä saatavuudella tuetaan
24041: työttömien tehokasta työnhakuaja pyritään työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Työttömien työn-
24042: hakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien parempaa tunnetuksi tekemistä jatketaan osana palve-
24043: luprosessin uudistusta.
24044: Työvoimapolitiikan uudistus parantaa sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaiden palvelua.
24045: Työnantaja-asiakkaiden palvelussa erityishuomio kiinnitetään hyvään ammattityövoiman saata-
24046: vuuteen maan kaikilla työssäkäyntialueilla. Toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi vahviste-
24047: taan alueellista työmarkkinoiden muutosten ennakointia yhteistyössä elinkeinoelämän, työmark-
24048: kinajärjestöjen ja eri viranomaisten kesken osana työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaa.
24049: Työvoimapolitiikan toteutuksessa kehitetään yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavia työelä-
24050: mäläheisiä koulutus- ja kehittämishankkeita, ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä tukevia
24051: koulutusratkaisuja sekä rotaatiota edistävää koulutusta. Rekrytointeja tukevia koulutuksellisia
24052: palveluja suunnataan työvoiman saatavuuden kannalta tärkeimmille aloille. Osaamiskartoitusten
24053: avulla edistetään avointen työpaikkojen täytön osuvuutta.
24054: Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, monet ikääntyneet ja
24055: vajaakuntoiset työttömät sekä maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen
24056: lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia ottaen
24057: huomioon mm. kansallisen ikäohjelman toimenpide-ehdotukset. Paikallisen tason yhteistyötä vi-
24058: ranomaisten, järjestöjen ja asiakkaiden kanssa laajennetaan sekä otetaan koko maassa käyttöön
24059: sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa kehitettyjä yhteistyömalleja.
24060: Työmarkkinatuen käyttöä aktivoidaan hakemalla uusia työllistymismahdollisuuksia yhdistel-
24061: mätuen avulla pitkään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea voidaan maksaa henkilöiden työllis-
24062: tämiseen vapaaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin.
24063: 34.06 451
24064:
24065: Vuonna 1999 arvioidaan voitavan työllistää 10 000 erittäin vaikeasti muuten työmarkkinoille si-
24066: joittuvaa pitkäaikaistyötöntä. Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas-
24067: taanotosta eduskunnalle annetun esityksen mukaan maahanmuuttajille maksetaan työmarkkina-
24068: tukea ainoastaan erityisen kotoutumissuunnitelman aikaisena kotoutumistukena. Kotoutumistu-
24069: kena työmarkkinatukea voitaisiin maksaa myös suomen tai ruotsin kielen opiskelun ja muiden
24070: maahanmuuttajien ja hänen perheensä yhteiskunnassa ja työelämässä tarvitsemien tietojen hank-
24071: kimiseksi tarpeellisten toimenpiteiden ajalta.
24072: Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kokonaisvolyymi mitoitetaan keskimäärin
24073: 105 000 henkilön tasolle. Toimenpiteissä lisää huomiota kiinnitetään niiden laatuun ja työmark-
24074: kinavaikutuksiin. Ohjelmilla pyritään osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen
24075: ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden aikaansaamiseen.
24076: Työvoimapolitiikan toimeenpanoa voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla:
24077:
24078: 1996 1997 1998 1999
24079: toteuma toteuma arvio arvio
24080: Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 1 008 236 980000 930000 900000
24081: Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 193 000 240000 285 000 310 000
24082: Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 48000 50200 50200 50200
24083: Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin
24084: osallistujat 650530 627 500 660000 625 000
24085: Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 65 530 70500 70000 70000
24086: Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliit-
24087: tiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 190000 200 000 180000 180 000
24088: Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliitti-
24089: sen aikuiskoulutuksen aloittaneet 95 000 95 000 90000 89000
24090: Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloit-
24091: taneet 118 000 108 000 90000 70000
24092: Yhdistelmätuella aloittaneet 10000 10000
24093: Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 34000 35 000 35000 35 000
24094: Alkaneet palvelukokonaisuudet 31 800 32000 30000 30000
24095: Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 637 000 1614 000 1600000 1 600 000
24096:
24097: Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan periaatepäätöksen mukaisesti valtionhallin-
24098: nossa vakinaistetaan henkilöstövoimavaroja niistä pysyvistä tehtävistä, joita tukityöllistetty hen-
24099: kilöstö hoitaa. Päätetystä 3 000 kokonaismäärästä vuonna 1999 vakinaistetaan loput eli noin
24100: 1 500 henkilöä. Vakinaistamisen toteuttamiseksi siirretään yhteensä 173 milj. mk momentin
24101: 34.06.02 määrärahoista eri hallinnonalojen toimintamenomomenteille.
24102: Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja niiden työvoimaosastojen alaisten työvoimatoimistojen
24103: toimintojen ja ohjausjärjestelmien kehittämistä osana alueellista työvoima- ja elinkeinohallintoa
24104: jatketaan. Tavoitteena on TE-keskusten osastojen yhteistyön kehittäminen ja uusien yhteistyöta-
24105: pojen sekä eri hallinnonalojen yhteisen tulosohjausmallin vakiinnuttaminen.
24106: 452 34.06
24107:
24108: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on vuoden aikana keskimäärin (arvio):
24109:
24110: Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen Yhteensä
24111: Momentti 34.06.02 34.06.30 sektori
24112: 34.06.62
24113: Palkkaperusteiset yhteensä 3 100 16 000 16000 35 100
24114: -josta aluevelvoite 800 500 200 1500
24115: Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 62) 10000
24116: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.29) 30300
24117: Työharjoittelu työmarkkinatuella (34.06.52) 11000
24118: Tavoitteen 3 mukaiset ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) sis.
24119: siirtyvät 13 100
24120: Vuorotteluvapaakokeilu 4 500
24121: Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) (34.06.63 ja
24122: 34.06.77) 800
24123: EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 200
24124: Yhteensä 105 000
24125: Työllisyyspoliittinen projektituki (arvio) (34.06.62) 500
24126: Tavoitteen 4 mukaiset ESR-hankkeet (arvio) 2500
24127: Tavoitteiden 2, 5b ja 6 mukaiset ESR-hankkeet (arvio) 4000
24128: Kaikki yhteensä 112 000
24129:
24130: Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä arvioidaan olevan keskimäärin noin 105 000 lä-
24131: hinnä työtöntä henkilöä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet alentavat työttömyysastetta noin 4,1
24132: prosenttiyksikköä. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työllisyyspoliittiset
24133: investoinnit ja työllisyyspoliittisella projektirahoituksella rahoitettavat hankkeet sekä työssä ole-
24134: viin kohdistuvat ESR-hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toi-
24135: menpiteiden piirissä vuoden 1999 aikana keskimäärin noin 112 000 henkilöä. Pääosaa toimenpi-
24136: teiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvio va-
24137: raista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6
24138: kuukautta.
24139: Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistami-
24140: seksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien
24141: palkkaperusteisten työllisyystoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 62 sekä työvoimapoliit-
24142: tisen aikuiskoulutuksen momenttien 34.06.29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen mo-
24143: mentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonais-
24144: markkamäärä ylity.
24145: Valtion omiin ja sen tukemiin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä
24146: 10 % hankkeen uudesta työvoimasta.
24147: Työllisyyslain (275/1987) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei
24148: minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä ta-
24149: soa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi
24150: työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keski-
24151: määräisen tason.
24152: Rakenteellisia työttömyysongelmia lievennetään myös muiden hallinnonalojen investoinneilla
24153: ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä
24154: edistäväHä tavalla. Rakenteellisten työttömyysongelmien lieventämisessä ja alueellisten työttö-
24155: 34.06 453
24156:
24157: myyserojen tasaamisessa käytettävien elinkeino- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden yksikkö-
24158: kustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 1999 muodostuvan seuraavaksi:
24159:
24160: Välitön Työllisyyden Yksikkökust.kerroin
24161: yksikkökustann. kerrann. vaikutus huomioon otettuna
24162: mk mk
24163: Kysyntävaikutus
24164: Palkkaperust. tuet 48 500 1,4 34600
24165: -valtio 104 000 1,3 80000
24166: -kunnat 50000 1,3 38 500
24167: - yksityiset 37000 1,6 23 100
24168: Yhdistelmätuki, 60500 1,3 46500
24169: josta työllistämistuki 30500 1,3 23 500
24170: Valtionapuinvestoinnit 125 000 2,3 54300
24171: Työllisyysohjelma 500 000 2,1 238 000
24172:
24173: Tarjontavaikutus (aktiiviset)
24174: 1)
24175: Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 56000
24176: 1)
24177: josta opintososiaaliset edut 25 000
24178:
24179: Tarjontavaikutus (passiiviset)
24180: Työttömyysturva
24181: 1)
24182: Ansioturva, 56500
24183: 1)
24184: josta valtionosuus 29700
24185: 1)
24186: Perustueva 31 800
24187: 1)
24188: Työmarkkinatuki 30000
24189: I) Tietoa ei ole
24190:
24191:
24192: 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki val- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24193: tionhallinnolle (arviomääräraha) sa on vähennyksenä otettu huomioon
24194: Momentille myönnetään 320 000 000 mk. 173 268 000 mk palkkausmenojen siirtona eri
24195: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ hallinnonalojen toimintamenomomenteille tu-
24196: 1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistä- kityöllistettyjen hoitamien tehtävien vakinais-
24197: misestä aiheutuvien muiden menojen maksa- tamisen johdosta.
24198: miseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Mää- Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen
24199: rärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain keskihinta on esitetty luvun 06 perusteluissa.
24200: voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa
24201: työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöi- 1999 määräraha 320 000 000
24202: den paikkaamisesta aiheutuviin menoihin. 1998 määräraha 605 850 000
24203: Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten 1997 tilinpäätös 1 066 890 369
24204: maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enin-
24205: tään 15 000 000 mk työllisyyslain aluevelvoit- 21. Työvoima-asiain alue- ja paikallishallin-
24206: teiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta non toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
24207: aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen Momentille myönnetään nettomäärärahaa
24208: maksamiseen. Määrärahasta maksettavat pal- 722 290 000 mk.
24209: kat saavat olla enintään A 17 palkkausluokan
24210: mukaisia.
24211: 454 34.06
24212: Määrärahaa saa käyttää myös työvoima- ja Maksullisen toiminnan tulot, muut
24213: elinkeinokeskuksista aiheutuvien palkkausme- suoritteet 13 536 000
24214: nojen maksamiseen. Muut tulot 3 600000
24215: Nettomenot 722 290000
24216: S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahassa
24217: on vähennyksenä otettu huomioon 26 376 000 1999 määräraha 722 290 000
24218: mk työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoi- 1998 määräraha 680 000 000
24219: maosastojen muiden kuin palkkausmenojen 1998lisämääräraha 15 779 000
24220: siirtona momentille 32.10.22. Momentin mää- 1997 tilinpäätös 591 677 000
24221: rärahasta arvioidaan käytettävän työvoima- ja
24222: elinkeinokeskusten työvoimaosastojen palkka- 25. Työvoi11Ulpalvelujen erityismenot (arvio-
24223: usmenoihin 93 000 000 mk ja 629 290 000 mk määräraha)
24224: työvoimatoimistoista aiheutuvien menojen Momentille myönnetään 74 806 000 mk.
24225: maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanoh-
24226: Määrärahan mitoituksessa on tukityöllistet- jaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaa-
24227: tyjen hoitamien tehtävien vakinaistamiseksi miseen sekä vajaakuntoisten työhön sijoituk-
24228: otettu huomioon lisäyksenä 27 500 000 mk sen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistet-
24229: enintään 240 henkilötyövuoden palkkauksien tävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/
24230: siirtona momentilta 34.06.02. 1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkki-
24231: Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu natuesta annetun lain ( 1542/1993) sekä työvoi-
24232: huomioon lisäyksenä 3 359 000 mk kuuden- mapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun
24233: toista henkilön palkkausmenojen siirtona mo- asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrära-
24234: mentilta 26.05.21 ja 117 000 mk yhden henki- haa saa käyttää myös työvoimapalveluihin liit-
24235: lön palkkausmenojen siirtona momentilta tyvistä etuuksista annetussa asetuksessa tar-
24236: 27.10.21 sekä 600 000 mk neljän henkilön koitettujen ryhmätapaturma- ja vastuuvakuu-
24237: palkkausmenojen siirtona momentilta tusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
24238: 31.24.21. Määrärahan mitoituksessa on vähen- ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakukou-
24239: nyksenä otettu huomioon 145 000 mk yhden lutukseen osallistuvien työttömien työnhaki-
24240: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil- joiden matkakustannusten korvaamiseksi.
24241: le 32.10.22. Määrärahan mitoituksessa on otet-
24242: tu myös huomioon lisäyksenä 5 000 000 mk S e l v i t y s o s a : Määrärahalla arvioidaan
24243: asiakasryhmiin liittyvistä palveluista aiheutu- järjestettävän 15 000 työhönsijoittamisen ja
24244: viin menoihin, 3 000 000 mk tietojärjestelmi- ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä,
24245: en kehittämiskustannuksiin sekä 14 000 000 joista noin 3 000 järjestetään ikääntyneiden
24246: mk työvoimapoliittisesta uudistuksesta, asia- pitkäaikaistyöttömien työkyky- ja kuntoutus-
24247: kaspalvelun kehittämisestä ja toimitilahank- tarveselvityksinä. Toimenpiteiden yksikkö-
24248: keista aiheutuviin menoihin, ei kuitenkaan kustannuksiksi on arvioitu 3 900 mk. Määrära-
24249: henkilöstömenoihin. han mitoituksessa on otettu huomioon laskel-
24250: ma, jonka mukaan keskimäärin 7 päivää
24251: Menojen ja tulojen erittely: mk
24252: kestäville työnhakukursseille osallistuu 75 000
24253: Bruttomenot 739426000 sellaista työtöntä työnhakijaa, joille korvataan
24254: Maksullisen toiminnan erillismenot 10 768 000 matkakustannuksia ylläpitokorvauksena 30
24255: Muut toimintamenot 728 658 000 mk/päivä.
24256: Bruttotulot 17 136 000
24257: 34.06 455
24258:
24259: Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan Se l v i t y s osa : Työvoimapoliittisen ai-
24260: seuraavasti: kuiskoulutuksen järjestämisen tarkoituksena
24261: on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja
24262: mk tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä
24263: Työhönsijoittumisen ja ammatinva- ja poistaa työvoimapulaa. Hankittava koulutus
24264: linnanohjauksen erityismenot 58 806 000 on pääasiassa ammatillista koulutusta. Työvoi-
24265: Ryhmäpalveluna järjestettävään mapoliittisen aikuiskoulutuksen pääasiallisena
24266: työnhakukoulutukseen osallistuvi- kohderyhmänä ovat työttömät. Määrärahalla
24267: en työttömien työnhakijoiden mat- arvioidaan hankittavan työvoimapoliittista ai-
24268: kakustannusten korvaukset 16 000 000 kuiskoulutusta vuonna 1999 noin 7 000 000
24269: Yhteensä 74 806 000
24270: opiskelijatyöpäivää, johon sisältyy myös ruot-
24271: sinkielinen koulutus.
24272: 1999 määräraha 74 806 000
24273: Aikuispakolaisten maahanmuuttajakoulu-
24274: 1998 määräraha 68 806 000 tukseen arvioidaan käytettävän noin 250 000
24275: 1997 tilinpäätös 49 764 744 opiskelijatyöpäivää, yhteishankintaan työnan-
24276: tajien kanssa arvioidaan käytettävän noin
24277: 29. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen 700 000 opiskelijatyöpäivää ja muun työvoi-
24278: ostopalvelut (arviomääräraha) mapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan
24279: Momentille myönnetään 955 770 000 mk. noin 6 050 000 opiskelijatyöpäivää. Vuoden
24280: Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises- 1999 myöntämisvaltuudenjohdosta arvioidaan
24281: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (76311990) aiheutuvan valtiolle vuonna 2000 menoja
24282: mukaisen koulutuksen hankkimiseen. Määrä- 265 000 000 mk, 5 000 000 mk vuonna 2001
24283: rahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoi- ja 1 000 000 mk vuonna 2002. Vastaavien ai-
24284: tuksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutus- emmin myönnettyjen valtuuksien käytön joh-
24285: säätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutukses- dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
24286: ta tiedottamiseen, tarjouspyyntö-ja hankintail- 4 000 000 mk vuonna 2000. Pohjoiskalotin
24287: moitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuis- koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäk-
24288: koulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa si noin 50 vuotuista koulutuspaikkaa. Venäjän
24289: tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyös- lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman kou-
24290: tä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulu- lutusta koskevan vuoden 1999 myöntämisval-
24291: tus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aihe- tuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiol-
24292: utuvien menojen maksamiseen sekä enintään le vuonna 2000 menoja 700 000 mk.
24293: yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan
24294: palkkaamiseen. Vuonna 1999 saa tehdä työ- seuraavasti:
24295: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun
24296: lain 14 §:n mukaisia koulutuksen hankintaso- mk
24297: pimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
24298: menoja vuoden 1999 jälkeen enintään sen hankinta 939 070000
24299: 271 000 000 mk. Tiedotus- ja ilmoitustoiminta sekä
24300: Momentin määrärahaa saa käyttää enintään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
24301: 2 600 000 mk työministeriön tarkemmin mää- sen kehittämistoiminta 8 500000
24302: räämällä tavalla Venäjän lähialueiden ja Balti- Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä han-
24303: kittava koulutus 5 600000
24304: an maiden työvoiman kouluttamise3ta aiheutu-
24305: Venäjän lähialueiden ja Baltian mai-
24306: vien menojen maksamiseen. Vuonna 1999 saa den työvoiman koulutus (enintään) 2 600 000
24307: tehdä koulutuksen hankintasopimuksia siten, Yhteensä 955 770000
24308: että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden
24309: 1999 jälkeen enintään 700 000 mk.
24310: 456 34.06
24311:
24312: 1999 määräraha 955 770000 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen
24313: 1998 määräraha 958 210 000 osallistuvien opintososiaaliset edut (arvio-
24314: 1997 tilinpäätös 1 073 801 676 määräraha)
24315: Momentille myönnetään 748 000 000 mk.
24316: 30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kun- Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittises-
24317: nille ja kuntayhtymille (arviomääräraha) ta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990,
24318: Momentille myönnetään 900 000 000 mk. muut. 55811998) mukaisten opintososiaalisten
24319: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/ etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskas-
24320: 1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien sojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi
24321: työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksami- määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta ai-
24322: seen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työl- heutuvien menojen maksamiseen, ei kuiten-
24323: lisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen kaan ilmoitus- ja tiedotustoiminnan menoihin.
24324: samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on
24325: henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me- mitoitettu siten, että sillä arvioidaan maksetta-
24326: noihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähin- van 4 300 000 opiskelijatyöpäivää vastaavat
24327: tään 500 päivää työttömänä olleiden työmark- opintososiaaliset etuudet. Ansioon suhteutetun
24328: kinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työl- työttömyysturvan rahoituksessa valtio vastaa
24329: listämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa. perusturvaksi katsottavasta osuudesta myös
24330: S e l v i t y s o s a : Työllistettävien lukumää- työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulu-
24331: rä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun tustuissa. Valtionosuus koulutustuesta (ansio-
24332: perustelujen selvitysosassa. Työllistämistukea tuesta) on työttömyysturvalain 22 § :n mukai-
24333: maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään nen peruspäivärahan markkamäärä, joka vuon-
24334: normaali työllistämistuki, jonka suuruus on na 1998 on 120 markkaa päivältä. Peruspäivä-
24335: 118 mk ja enintään normaali työllistämistuki rahan markkamäärää tarkistetaan vuosittain
24336: 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki elinkustannusindeksillä siten kuin työttömyys-
24337: voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika turvalain 25 §:ssä säädetään. Perusasan suu-
24338: on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä ruudeksi vuonna 1999 on arvioitu 121 mklpv.
24339: työajasta. Ylläpitokorvausta, jonka suuruus on 30 mk/
24340: Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan pv arvioidaan maksettavan noin 6 900 000 päi-
24341: työllisyyslain 21 §:n mukaisesti sen perusteel- vältä. Työmarkkinatukena arvioidaan makset-
24342: la, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimas- tavan 2 600 000 opiskelijatyöpäivää vastaavat
24343: ta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoil- etuudet.
24344: la. Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan
24345: Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kun- seuraavasti:
24346: nille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti
24347: mk
24348: työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyystur-
24349: valain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäi- Koulutustuki 520000000
24350: värahaa sekä enintään normaali työllistämistu- Ylläpitokorvaus 207 000000
24351: ki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän Majoituskorvaus 14000000
24352: työllistämistukea 100 000 000 mk. Opiskelijavalintaan liittyvät me-
24353: not ja matkakustannukset 3 000000
24354: Työttömyyskassojen hallintoku-
24355: 1999 määräraha 900 000 000 lut 4000000
24356: 1998 määräraha 1150 000 000 Yhteensä 748 000000
24357: 1997 tilinpäätös 1141 782 679
24358: 1999 määräraha 748 000 000
24359: 1998 määräraha 974 450 000
24360: 1997 tilinpäätös 1149 326 902
24361: 34.06 457
24362:
24363: 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) kotoutumistoimenpiteisiin osallistuville mak-
24364: Momentille myönnetään 4 810 000 000 mk. settaviin ylläpitokorvauksiin.
24365: Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta
24366: annetun lain (1542/1993) ja maahanmuuttajien 1999 määräraha 4 810 000 000
24367: kotoottamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- 1998 määräraha 4 959 000 000
24368: taanotosta eduskunnalle annetun lain mukai- 1997 tilinpäätös 5 040 911 930
24369: sen työmarkkinatuen maksamiseen. Määrära-
24370: haa saa käyttää ylläpitokorvauksen maksami- 62. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen
24371: seen työharjoitteluun osallistuvalle vähintään (osa EU) (arviomääräraha)
24372: 500 päivää työttömänä olleelle työttömälle ja Momentille myönnetään 880 000 000 mk.
24373: työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastet- Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien
24374: tuun kotoutumistoimenpiteeseen osallistuvalle maksamiseen työllisyysasetuksen ( 1363/1997)
24375: maahanmuuttajalle. Määrärahaa saa käyttää nojalla työllisyyslaissa (275/1987) tarko~~et~.~
24376: myös työharjoittelusta tai kotoumistoimenp~ jen työllistämiseen. Määrärahasta saa kayttaa
24377: teestä aiheutuneiden tapaturmakorvausten Ja 20 000 000 mk työttömien aloitteellisuuden
24378: työharjoittelijoina tai kotoumistoimenpiteiss.ä tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan
24379: olevien ryhmävastuuvakuutusten maksanu- henkilöstön palkkaamiseen lyhytaikaisiin ~e~
24380: seen. täviin. Määrärahaa saa käyttää ennen tyolh-
24381: Se 1v i t y s o s a : Hallitus on antanut edus- syyslain voimaantuloa pal~attuje~ ja ede~leen
24382: kunnalle esityksen laiksi maahanmuuttajien samassa työsuhteessa olevien vaJaakuntOisten
24383: kotoottamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- henkilöiden paikkaamisesta aiheutuviin me-
24384: taanotosta. noihin. Määrärahaa saa käyttää myös työhar-
24385: Momentilta voidaan maksaa työmarkkinatu- joittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten
24386: en suuruista tukea työnantajalle vähintään 500 ja työharjoittelijoina olevien ryhmävastuuva-
24387: päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea kuutusten maksamiseen.
24388: saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päi-
24389: työsuhteessa tehtävään työhön. Vuonna 1999 vää työttöminä olleiden työmarkkinatuke~ saa-
24390: tähän tarkoitukseen arvioidaan käytettävän vien pitkäaikaistyöttömien työllistämi.seen.
24391: 310 000 000 mk. Tässä tarkoitettua työllistämistukea vOidaan
24392: Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttö- maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanss~..
24393: myysturvalain 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun Määrärahaa saa käyttää työllisyyspolnttisen
24394: päivärahan suuruinen. Vuonna 1999 päivära- projektituen osalta myös EU:n aluekehi~ys~
24395: han markkamäärää tarkistetaan elinkustannus- hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia, pilotti-
24396: ten muutosta vastaavasti. Arvion mukaan täy- hankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttav~en
24397: simääräinen päiväraha nousee yhdellä markal- hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
24398: la. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on
24399: otettu huomioon 40 000 000 mk. varattu 6 000 000 mk kansallista rahoitus-
24400: Työmarkkinatuen saajien määrän arvioidaan osuutta varten.
24401: olevan vuonna 1999 keskimäärin 160 000 hen- Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
24402: kilöä. Näistä yli puolet on vähintään 500 päi- annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24403: vää työttömyysturvaa tai työmarkkinatukea Se 1v i t y s osa : Hallitus antaa eduskun-
24404: saaneita henkilöitä. nalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
24405: Ylläpitokorvausten maksamiseen arvioidaan työllisyyslain muuttamisesta siten, että työllis-
24406: käytettävän 26 000 000 mk, jos~a
24407: tämistuella työharjoittelussa olevien vakuutu~
24408: 3 000 000 mk arvioidaan käytettävän työvm- turva muutetaan yhdenmukaiseksi työmarkki-
24409: mapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettuihin natukilaissa olevan työharjoittelijoiden vakuu-
24410: tusturvan kanssa.
24411: 458 34.06
24412:
24413: Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla
24414: keskihinta on esitetty luvun perustelujen selvi- edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ot-
24415: tysosassa. Työllistämistukea maksetaan päivää tamalla samalla huomioon myös alueelliset
24416: ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistä- työllisyysnäkökohdat Määrärahaa saa käyttää
24417: mistuki, jonka suuruus on 118 mk ja enintään aikaisempina vuosina myönnettyjen avustus-
24418: normaali työllistämistuki 80 prosentilla koro- ten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
24419: tettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täy- myös EU:n aluekehitysrahastosta rahoitettavia
24420: simääräisenä, kun työaika on vähintään 85 pro- tavoiteohjelmia, pilottihankkeita ja yhteisö-
24421: senttia alan säännöllisestä työajasta. aloitteita toteuttavien hankkeiden kansallisten
24422: Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa työn- rahoitusosuuksien maksamiseen valtion osalta.
24423: antajalle päivää ja henkilöä kohti työmarkkina- Määrärahasta on varattu 25 000 000 mk näiden
24424: tuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 hankkeiden kansallista rahoitusosuutta varten.
24425: momentin mukaista peruspäivärahaa, sekä Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
24426: enintään normaali työllistämistuki. tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24427: Määrärahasta käytetään työllisyyspoliitti- Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24428: seen projektitukeen arviolta 70 000 000 mk. sa on lisäyksenä otettu huomioon 13 000 000
24429: Projektitukea käytetään erityisesti ns. kolman- mk siirtona momentilta 34.06.77.
24430: nella sektorilla toteutettavien työllistämis- Hankkeiden valinnassa käytetään perusteena
24431: hankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea kunkin hankkeen työllisyysvaikutusarviointia
24432: maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organi- (TV A-malli). Tällöin huomiota kiinnitetään
24433: soimiseen mm. maksamalla projekteissa toimi- hankkeen investointivaiheen lisäksi erityisesti
24434: vien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden sen pysyväisluontoisiin toimintavaiheen ja
24435: palkkauskustannukset ja muita hallintomeno- kasvusysäysvaiheen työllisyysvaikutuksiin.
24436: ja. Hankekohtaista tukitasoa harkittaessa otetaan
24437: Määrärahan käytön arvioidaan jakaantuvan huomioon myös investointipaikkakunnan työt-
24438: seuraavasti: tömyysaste. Hankkeiden valinnassa painote-
24439: taan niitä hankkeita, jotka edistävät pysyvien
24440: mk työpaikkojen syntymistä ja luovat edellytyksiä
24441: Työllistämistuki yrittäjäksi ryhty- elinkeinoelämän kehitykselle sekä otetaan
24442: välle 100 000 000 huomioon alueelliset kehittämisohjelmat. Osa
24443: Työttömien aloitteellisuuden tuke- määrärahasta kohdeunetaan avoimen haun pe-
24444: minen 20 000 000 riaatteella etsittyihin hankkeisiin niiden työUi-
24445: Työllisyyspoliittinen projektituki 70 000 000 syysvaikutuksen perusteella. Arvio investoin-
24446: Yhdistelmätuki (työllistämistuen tien rakennusaikaisista (ja pysyväisluontoisis-
24447: osuus)
24448: Muu työllistämistuki
24449: °° °°
24450: 2 00 00
24451: 490 000 0 00
24452: ta) t.yo.'llisyysvaik.utuksista ja työllistämis.en
24453: 8 80 000 000 selv1tysosassa.
24454: "Y;;-h-::-te_e.._n....,sa,.-.----------,,.~N,_.n."" kes~hmta on es1tetty luvun 06 perusteluJen
24455:
24456:
24457: 1999 määräraha 880 000 000
24458: 1999 määräraha 89 000 000
24459: 1998 määräraha 975 000 000
24460: 1998 määräraha 245 000 000
24461: 1997 tilinpäätös 795 891 845
24462: 1997 tilinpäätös 250000000
24463: 63. Työllisyysperusteiset siirtomenot inves-
24464: 64. Muuttoturva (arviomääräraha)
24465: tointeihin (osa EU) (siirtomääräraha 3 v)
24466: Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
24467: Momentille myönnetään 89 000 000 mk.
24468: Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain
24469: Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena
24470: (1005/1993) 11 §:n mukaisesti työttömän tai
24471: kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisten ja
24472: työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen
24473: kuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen
24474: 34.06 459
24475:
24476: tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön haa saa käyttää siirtymäkauden 1999-2000 ai-
24477: asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulko- kana myös sellaisten uusien aloitettavien hank-
24478: puolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä keiden rahoitukseen, joita ei ole tarkoitus mer-
24479: etuuksista annetun asetuksen (125311993) kitä valtion taseeseen sekä tällaisten
24480: 4 §:n mukaan työttömälle tai työttömäksi jää- aloitettujen hankkeiden loppuunsaattamiseen.
24481: välle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuus- Vuonna 1999 saa tehdä käynnissä oleviin töi-
24482: avustuksena matkakustannusten korvausta hin liittyviä valtion talousarviosta annetun lain
24483: Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka (42311988) 10 §:ssä tarkoitettuja sitoumuksia
24484: hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelus- siten, että niistä aiheutuu menoja myöhempinä
24485: suhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siir- vuosina enintään 70 000 000 mk.
24486: tymistä varten. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n alueke-
24487: Se l v i t y s o s a : Työvoiman alueellisen hitysrahastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia,
24488: liikkuvuuden arvioidaan edelleen lisääntyvän pilottihankkeita ja yhteisöaloitteita toteuttavi-
24489: jonkin verran vuonna 1999 työvoiman kysyn- en hankkeiden kansallisten rahoitusosuuksien
24490: nän kasvaessa. Vuonna 1999 arvioidaan mak- maksamiseen valtion osalta. Määrärahasta on
24491: settavan yhteensä 20 000 liikkuvuusavustusta. varattu 20 000 000 mk EU:n aluekehitysrahas-
24492: Vuonna 1997 maksettiin yhteensä 12 500 liik- ton osarahoittamien hankkeiden kansallisen
24493: kuvuusavustusta. Keskimääräisen avustuksen rahoitusosuuden maksatuksia varten.
24494: suuruuden arvioidaan vuonna 1999 olevan 700 Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
24495: mk. tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
24496: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24497: 1999 määräraha 15 000 000 sa on vähennyksenä otettu huomioon
24498: 1998 määräraha 7 500000 13 000 000 mk siirtona momentille 34.06.63.
24499: 1997 tilinpäätös 9 821 993 Määrärahaa on tarkoitus osoittaa työllisyys-
24500: asetuksen 4 §:n tarkoittamille valtion työviras-
24501: (65.) Kotitaloustyön väliaikainen tuki (ar- toille työllisyyslain 13 §:n ja työllisyysasetuk-
24502: viomääräraha) sen 5 §:n mukaisiin kohteisiin. Määrärahaa py-
24503: ritään käyttämään virastojen ja laitosten
24504: Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
24505: investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä
24506: ha on poistettu talousarviosta, koska tukikokei-
24507: pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kan-
24508: lun kustannukset v. 1999 arvioidaan voitavan
24509: nalta merkittäviä hankkeita.
24510: suorittaa jo budjetoiduilla määrärahoilla.
24511: Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomio-
24512: ta erityisesti hankkeen valmistumisen jälkei-
24513: 1998 määräraha 200000000
24514: sen toimintavaiheen työpaikkoihin sekä koh-
24515: 1997 tilinpäätös 772444 teen ympäristössä syntyviin sysäysvaikutuk-
24516: siin sekä alueellisiin kehittämisohjelmiin ja
24517: 77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi investointipaikkakunnan työllisyystilantee-
24518: (osa EU) (siirtomääräraha 3 v) seen.
24519: Momentille myönnetään 142 000 000 mk. Arvio investointien rakennusaikaisista (ja
24520: Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torju- pysyväisluontoisista) työllisyysvaikutuksista
24521: misesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun
24522: hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikko- 06 perustelujen selvitysosassa.
24523: jen syntymistä ottamalla samalla huomioon Vuoden 1999 sitoumuksien käytön johdosta
24524: myös alueelliset työllisyysnäkökohdat arvioidaan valtiolle aiheutuvan vuonna 2000
24525: Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n menoja yhteensä 55 000 000 mk ja vuonna
24526: mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä in- 2001 yhteensä 15 000 000 mk. Vastaavien ai-
24527: vestoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista emmin myönnettyjen valtuuksien käytön joh-
24528: aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrära-
24529: 460 34.07
24530:
24531: dosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja
24532: vuonna 2000 yhteensä 25 000 000 mk.
24533:
24534: Valtuuksien käytöstä aiheutuva määrärahan tarve: 2000 2001
24535: 1. Valtuudet v. 1998 ja aikaisemmin 25,0
24536: - talonrakennusvaltuudet 15,0
24537: - muut rakentamisvaltuudet 10,0
24538: 2. Uudet valtuudet 55,0 15,0
24539: - talonrakennusvaltuudet 35,0 11,0
24540: - muut rakentamisvaltuudet 20,0 4,0
24541: 3. Yhteensä 80,0 15,0
24542: - talonrakennusvaltuudet 50,0 11,0
24543: -muut rakentamisvaltuudet 30,0 4,0
24544:
24545: 1999 määräraha 142 000 000
24546: 1998 määräraha 271 000 000
24547: 1997 tilinpäätös 310 000 000
24548:
24549:
24550: 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
24551:
24552: Se l v i t y s osa : Vastaanottotoiminnan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia pakolaisten ja
24553: turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, pakolaisten maahantulon koordinoinnista, maahanmuutta-
24554: jien kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edellä mainittuun tehtäväalueeseen liitty-
24555: västä tiedotus- ja julkaisutoiminnasta. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien sosiaalista, ta-
24556: loudellista ja kulttuurista tasa-arvoa, osallistumista ja kotoutumista yhteiskuntaan sekä ehkäistä
24557: syrjäytymistä.
24558: Valtio korvaa kunnalle entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen paluumuuttajina tulleille hen-
24559: kilöille annetusta toimeentulotuesta ja palveluista aiheutuneita menoja. Pakolaisten vastaanotos-
24560: ta kunnalle maksetaan korvausta valtionvaroista toimeentulotuen, palvelujen järjestämisen ja
24561: vastaanoton yleishallinnon kustannuksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestää ja rahoit-
24562: taa valtio.
24563:
24564: 1996 1997 1998 1999
24565: Pakolaiskiintiö 1000 500 600 650
24566: Maahan saapuneet toteutuma toteutuma arvio arvto
24567: Ent. Neuvostoliiton alueelta olevat paluumuuttajat 2000 2000 2000 2000
24568: Pakolaiset 1193 1406 1 330 1530
24569: - Kiintiöpakolaiset 817 629 500 700
24570: - Perheenyhdistämiset 181 464 500 500
24571: - Oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat 195 313 330 330
24572: Turvapaikanhakijat 711 973 1000 1000
24573:
24574: Vuosittaiset poikkeamat päätetyn pakolaiskiintiön ja maahan saapuvien kiintiöpakolaisten
24575: määrässä johtuvat siitä, että pakolaisten maastalähtöä saattavat viivästyttää mm. lähtölupien ja
24576: kauttakulkuviisumien saannin vaikeus. Siten esimerkiksi vuonna 1997 Suomeen tuli 323 henki-
24577: löä, jotka olivat saaneet oleskeluluvan vuosien 1995-1996 pakolaiskiintiöistä.
24578: 34.07 461
24579:
24580: Turvapaikanhakijoista noin 1/3 arvioidaan saavan turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tar-
24581: peen vuoksi tai humanitaarisista syistä.
24582:
24583: 21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden henkilö ei maahanmuuttoon liittyvän aseman-
24584: vastaanottotoiminta valtion osalta (arviomää- sa vuoksi voi saada eläkettä tai muuta sosiaali-
24585: räraha) turvaetuutta korvataan noin 35 650 000 mk
24586: Momentille myönnetään 33 400 000 mk. noin 1 550 henkilön osalta. Lisäksi maksetaan
24587: Määrärahaa saa käyttää työministeriön pää- kunnille noin 7 650 000 mk noin 180 henkilön
24588: töksellä pakolaisten maahantulomatkojen jär- pitkäaikaisesta hoidosta ja huollosta aiheutu-
24589: jestämisestä, lähtömaassa suoritettavista terve- neita kustannuksia. Korvaukset maksetaan
24590: ystarkastuksista sekä koulutuksesta aiheutu- kunnille jälkikäteen.
24591: vien menojen maksamiseen, valtion
24592: vastaanottokeskusten toimintamenojen maksa- 1999 määräraha 65 300 000
24593: miseen sekä vastaanottotoimintaa edistävän 1998 määräraha 65 300 000
24594: koulutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämi- 1997 tilinpäätös 62 706132
24595: seen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vastaan-
24596: oton toteuttamiseksi erityistilanteissa tarpeel- 61. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
24597: listen palvelujen hankkimisesta aiheutuvien vastaanotto (arviomääräraha)
24598: menojen maksamiseen. Määrärahasta saa käyt- Momentille myönnetään 208 000 000 mk.
24599: tää enintään 1 000 000 mk turvapaikanhakijoi- Määrärahaa saa käyttää kunnille valtioneu-
24600: den ja pakolaisten oikeusapupalvelujen hank- voston määräämin perustein maksettaviin las-
24601: kimiseen. kennallisten korvausten, toimeentulotuen,
24602: Määrärahaa saa käyttää enintään 124 henki- tulkkipalvelujen ja erityiskustannusten kor-
24603: lötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaami- vaamiseen sekä kunnille, kuntayhtymille sekä
24604: seen. yhteisöille niiden ylläpitämien pakolaisten
24605: Se l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa mo- vastaanottokeskusten, ryhmä- ja perheryhmä-
24606: mentilta 34.07.61. kotien, tulkkikeskusten sekä muiden tarvittavi-
24607: en toimintojen menoihin. Vuoden 1999 pako-
24608: 1999 määräraha 33 400000 laiskiintiö on 650 henkilöä.
24609: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses-
24610: 30. Valtion korvaus kunnille eräiden Suo- sa on vähennyksenä otettu huomioon
24611: meen muuttavien henkilöiden toimeentulotuen 33 400 000 mk siirtona momentille 34.07.21.
24612: sekä heille annetun sosiaali- ja terveydenhuol- Määrärahasta arvioidaan käytettävän pako-
24613: lon erityiskustannuksiin (arviomääräraha) laisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten
24614: Momentille myönnetään 65 300 000 mk. laskennallisina korvauksina 67 milj. mk, kor-
24615: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston vauksena kuntien pakolaisille sekä vastaanot-
24616: määräämin perustein eräiden Suomeen muut- tokeskusten turvapaikanhakijoille maksamasta
24617: tavien henkilöiden toimeentulotuen kustannus- toimeentulotuesta 81 milj. mk, korvauksena
24618: ten sekä heille annetun sosiaali- ja terveyden- muista pakolaisten vastaanotosta kunnille ai-
24619: huollon erityiskustannusten korvaamiseen heutuneista kustannuksista 23 milj. mk sekä
24620: kunnille. valtionapuina kuntien ja yhteisöjen ylläpitä-
24621: S e l v i t y s o s a : Suomeen muuttaneiden mille turvapaikanhakijoiden vastaanottokes-
24622: valtioneuvoston päätöksen (1054/1990) tar- kuksille 37 milj. mk.
24623: koittamien henkilöiden toimeentulotuesta puo- Vuonna 1999 varaudutaan noin 700 kiintiö-
24624: len vuoden ajalta maahan saapumisesta aiheu- pakolaisen ja 500 perheenyhdistämisohjelman
24625: tuneita kustannuksia korvataan 22 000 000 puitteissa tulevan omaisen vastaanottoon. Kor-
24626: mk, toimeentulotukimenoja sen vuoksi, että vausten piirissä on noin 4 300 aikaisempina
24627: 462 34.99
24628:
24629: vuosina saapunutta pakolaista. Uusia turvapai- 1999 määräraha 208 000 000
24630: kanhakijoita arvioidaan tulevan 1 000, joista 1998 määräraha 238 000 000
24631: yhden kolmasosan arvioidaan saavan myöntei- 1998lisämääräraha 279 000
24632: sen päätöksen. Turvapaikanhakijoiden arvioi- 1997 tilinpäätös 284 611474
24633: daan olevan keskimäärin kolmetoista kuukaut-
24634: ta vastaanottojärjestelmän piirissä.
24635:
24636:
24637: 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot
24638:
24639: Se l v i t y s osa : Konkurssien määrän väheneminen ja yritysten parantanut taloudellinen ti-
24640: lanne sekä hyvin toiminut yrityssaneerauslaki ovat tärkeimmät syyt palkkaturvamäärien huomat-
24641: tavalle pienenemiselle viime vuosina. Vuonna 1997 palkkaturvaa maksettiin 116 milj. mk, mikä
24642: on noin 50 milj. mk vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Tämänhetkisten talousnäkymien
24643: valossa ei ole odotettavissa, että palkkaturvamäärät tulisivat merkittävästi nousemaan tai laske-
24644: maan.
24645: Palkkaturvan tavoitteena on, että edellisen vuoden palkkaturvapäätösten perusteella maksetuis-
24646: ta saatavista peritään vuoden loppuun mennessä takaisin työantajilta ja konkurssipesiitä vähin-
24647: tään 17 prosenttia.
24648: 1995 1996 1997 1998 1999
24649: toteuma toteuma toteuma arvioffA arvioffAE
24650: Palkkaturvaa maksettu (milj. mk) 169 165 116 120 120
24651: Palkkaturvaa peritty takaisin (milj. mk) 88 47 40 35 30
24652: Palkkaturvaa saaneiden työntekijöiden luku-
24653: määrä 11174 11083 7 751 7700 7700
24654: Palkkaturvapäätöksen saaneiden työnantajien
24655: lukumäärä 3 626 3 266 2 766 2 700 2700
24656: Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) 54 36 38 35 35
24657:
24658: 23. Siviilipalvelus (arviomääräraha) veluskeskuksessa koulutettavien henkilöiden
24659: Momentille myönnetään 17 500 000 mk. lukumäärän lisäämistä edelleen. Myös siviili-
24660: Määrärahaa saa käyttää siviilipalveluksen ja palvelusvelvollisten lomamatkoista aiheutu-
24661: täydennyspalveluksen toimeenpanosta siviili- vien kustannusten korvausperusteissa tapahtu-
24662: palveluslain (1723/1991) nojalla aiheutuviin vat muutokset sekä ilmaisten lomamatkojen
24663: kustannuksiin sekä työhallinnossa palvelevien määrää koskevat lisäykset aiheuttavatjatkossa
24664: siviilipalvelusmiesten ylläpito- ja päiväraha- lisäkustannuksia momentilta maksettavien
24665: kustannuksiin. matkakustannuskorvausten määrään.
24666: S e l v i t y s o s a : Siviilipalvelukseen ha- Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty
24667: keutuvien henkilöiden lukumäärä on 1990-lu- 1850 siviilipalvelusvelvollisen kouluttamista
24668: vulla kasvanut tasaisesti ollen tällä hetkellä vuosittain.
24669: noin 2 600 henkilöä vuodessa. Vuonna 1997
24670: koulutettiin 1 534 siviilipalvelusvelvollista. 1999 määräraha 17 500 000
24671: Vuonna 1998 on tarkoitus kouluttaa 1 700 si- 1998 määräraha 16 200 000
24672: viilipalvelusvelvollista. Hakijoiden lukumää- 1997 tilinpäätös 14 518 339
24673: rän kasvu ja koulutukseen pääsyä odottavien
24674: henkilöiden suuri määrä edellyttävät siviilipal-
24675: 34.99 463
24676:
24677: 50. Palkkaturva (arviomääräraha) 1972) nojalla merimiesten huoltotoimintaan
24678: Momentille myönnetään 120 000 000 mk. suoritettavan valtion osuuden maksamiseen
24679: Määrärahaa saa käyttää palkkaturvalain sekä merimieslaissa tarkoitetun työsopimuk-
24680: (64911973) ja merimiesten palkkaturvalain sen tekemisestä annetun asetuksen (783/1995)
24681: (92711979) mukaisten menojen maksamiseen. mukaisiin palveluihin, merimieslain (423/
24682: Määrärahasta saa käyttää enintään 4 000 000 1978) ja merimiesten vuosilomalain (433/
24683: mk palkkaturvamenettelyyn liittyviin viran- 1984) nojalla merimiesten vuosi- ja vanhem-
24684: omaismaksuihin ja oikeudenkäyntikuluihin painlomamatkakustannuksiin sekä työsuhteen
24685: sekä konkurssikustannusten maksamiseen. alkamiseen ja päättymiseen liittyviin matka-
24686: Se l v i t y s osa : Palkkaturvajärjestelmä kustannuksiin suoritettavan valtionosuuden
24687: turvaa työntekijäin työsuhteesta johtuvien saa- maksamiseen.
24688: tavien maksamisen työnantajan konkurssin ja Se l v i t y s o s a : Merimiespalvelutoimin-
24689: muiden maksukyvyttömyystilanteiden varalta. nan rahoittamiseksi merenkulkija maksaa yh-
24690: Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset den tuhannesosan ansioistaan ja saman määrän
24691: saatavat, jotka perustuvat työsuhteeseen ja jot- maksaa varustaja. Valtion osuus on yhtä suuri
24692: ka työnantaja olisi ollut velvollinen työnteki- kuin edellä mainittujen yhteensä. Merimies-
24693: jälle maksamaan. Palkkaturvahakemus on teh- palvelutoimisto saa suuren osan tuloistaan ns.
24694: tävä kolmen kuukauden kuluessa saatavan lästimaksuina, joita peritään Suomen satamis-
24695: erääntymisestä. Palkkaturvan enimmäismäärä sa käyviltä koti- ja ulkomaisilta aluksilta. Näin
24696: nousi nykyisestä 75 000 markasta 90 000 kerätyillä varoilla tarjotaan palveluja myös ul-
24697: markkaan 1.7.1998 lukien. Palkkatorvasta komaalaisille merenkulkijoille.
24698: huolehtivat työministeriö ja työvoima- ja elin-
24699: keinokeskusten työvoimaosastot Merimiespalvelutoiminnan rahoitus: mk
24700: Palkkaturvamenoja vastaavat tulot Valtion osuus merimiespalvelutoimis-
24701: 116 000 000 mk on merkitty momentille ton menoista 3 000 000
24702: 12.34.70. Työttömyyskassojen keskuskassa Työnantajien osuus 1 500 000
24703: korvaa valtiolle vuosittain jälkikäteen palkka- Työntekijöiden osuus 1500 000
24704: turvana maksettujen ja työnantajilta tai näiden Lästimaksut (31.32.50) 3 000000
24705: konkurssipesiitä takaisinperittyjen pääoma- Merimiespalvelutoimiston menot
24706: kaikkiaan 9 000000
24707: määrien erotuksen. Palkkaturvamaksut eivät
24708: näin ollen jää rasittamaan valtion budjettia.
24709: Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan
24710: Palkkaturvapalautusten arvioidut 22 000 000
24711: seuraavasti:
24712: markan korot, jotka on budjetoitu momentille
24713: 12.34.99, jäävät valtiolle palkkaturvajärjestel- mk
24714: mästä aiheutuvien hallintomenojen kattami-
24715: seen. Valtion osuus merimiespalvelutoimis-
24716: ton menoista 3 000000
24717: Valtion osuus työnantajille eräisiin
24718: 1999 määräraha 120 000 000 merimiesten matkakustannuksiin 1500 000
24719: 1998 määräraha 190 000 000 Merimiesten työsuhdesuojelun loma-
24720: 1997 tilinpäätös 116 976 382 kehuolto 53 000
24721: Yhteensä 4 553 000
24722: 51. Eräät merimiespalvelut (arviomäärära-
24723: ha) 1999 määräraha 4 553 000
24724: Momentille myönnetään 4 553 000 mk. 1998 määräraha 4 553 000
24725: Määrärahaa saa käyttää merimiesten palve- 1997 tilinpäätös 3 081 386
24726: lu- ja opintotoiminnasta annetun lain (452/
24727:
24728:
24729: 17 380149M
24730: 464
24731:
24732:
24733:
24734:
24735: Pääluokka 35
24736: YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
24737:
24738:
24739: S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan kokonaishenkilöstömäärän arvioidaan olevan 2 460 henkilö-
24740: työvuotta vuonna 1999.
24741: Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävät käsittävät alueidenkäytön suunnittelua, asumista
24742: ja rakentamista sekä luonnon ja ympäristön suojelua koskevat asiat. Hallinnonala edistää luon-
24743: non, yhdyskuntien, ihmisten elinolojen sekä talouden ja kulttuurin kestävää kehitystä.
24744: Ympäristöhallinnon toimintaympäristö on vahvasti kansainvälistynyt. Keskeiset ympäristöon-
24745: gelmat: ilmastokysymykset, otsonikerroksen oheneminen, biologisen monimuotoisuuden köyh-
24746: tyminen ja yhteisen ympäristön pilaantuminen sekä niiden ratkaiseminen vaativat kansainvälistä,
24747: usein maailmanlaajuista yhteistyötä, laajapohjaista kotimaista valmistelua ja osaavaa vaikutta-
24748: mista. Suomessa voimistunut kasvukeskusten väestönkasvu heijastuu haasteena kaavoitukseen,
24749: rakentamiseen ja asumiseen. Asuntojen reaalihinnat ovat jälleen nousseet pitkän aikavälin keski-
24750: arvon yläpuolelle. Lisääntynyt asuntojen kysyntä on parantanut vapaarahoitteisen asuntotuotan-
24751: non edellytyksiä, mutta vaikeuttanut vuokra-asuntotilannetta. Koko rakennustoiminnan voima-
24752: kas kasvu on sysännyt myös urakkahinnat nopeaan nousuun, jonka hillintään joudutaan kiinnit-
24753: tämään vakavaa huomiota.
24754: Ympäristöasiat ovat painokkaasti esillä EU :n työohjelmassa. Ne näkyvät myös laajasti EU :n ul-
24755: kosuhteissa. Keskeisiä ovat EU:n kestävän kehityksen strategia ja Agenda 2000 koskeva päätök-
24756: senteko, EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan (ESDP) toteuttamiskysymykset
24757: sekä kansainvälisten sopimuspuolten kokoukset, erityisesti ilmastosopimuksen kokoukset. Ams-
24758: terdamin sopimuksen mukaisesti EU:n laajentumisessa sekä rakennerahastojen ja maatalouspoli-
24759: tiikan uudistamisessa korostetaan ympäristöasioiden merkitystä. Lisäksi edistetään toimia, joilla
24760: vähennetään kustannustehokkaasti maasta toiseen kulkeutuvia päästöjä koko Euroopassa. Vaiku-
24761: tetaan EU :n Pohjoisen ulottuvuuden toteutumiseen.
24762: Ympäristöasioita korostetaan EU:n kehitysyhteistyössä, etenkin Lomen sopimusta uusittaessa
24763: ja toimeenpantaessa.
24764: Ympäristön suojelu
24765: Tavoitteena on luonnonvarojen kestävä käyttö ja päästöjen vähentäminen luonnon vastaanotto-
24766: kyvyn mukaiseksi vaikuttamalla yhteiskunnan aine- ja materiaalitalouden toimijoihin maailman-
24767: laajuisella, eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla.
24768: Kioton sopimusta toteutetaan ja huolehditaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ilmastoteh-
24769: tävistä. Vähennetään happamoittavia päästöjä. Jätteiden määrän kasvua hillitään ja jätteistä hyö-
24770: dynnetään kaksi kolmasosaa vuoteen 2005 mennessä. Vesiin joutuvaa ravinne- ja orgaanista
24771: kuormitusta vähennetään noin puoleen vuosikymmenen alun tasosta vuoteen 2005 mennessä.
24772: Vedenhankinnan kannalta merkityksellisten pohjavesien laatu säilytetään hyvänä. Raskasmetal-
24773: lien, kemikaalien, biotekniikan ja geeniteknologian ympäristöriskejä vähennetään. Vaarallisten
24774: 35. 465
24775:
24776: aineiden päästöjen torjunnan valmiutta parannetaan. Vaikutetaan tuotantoon ja kulutukseen luon-
24777: nonvarojen käytön tehokkuuden parantamiseksi ja ympäristömyötäisyyden lisäämiseksi. Paran-
24778: netaan lähialueiden ja erityisesti Itämeren tilaa enenevästi kansainväliseen yhteisrahoitukseen pe-
24779: rustuvalla lähialueyhteistyöllä. Uudella ympäristönsuojelulainsäädännöllä toteutetaan yhtenäistä
24780: ympäristön piiaarnisen torjuntaa koskevan EY :n direktiivin tavoitteet. Uudistetaan ja yhtenäiste-
24781: tään hallinnonalan ympäristölupia koskeva päätöksentekojärjestelmä.
24782: Itämeren suojelu
24783: Tehostetaan kokoavasti toimia Itämeren, erityisesti Suomenlahden, tilan parantamiseksi. To-
24784: teutetaan määrätietoisesti uutta vesiensuojelun tavoiteohjelmaa, mikä merkitsee lisääntyviä suo-
24785: jelutoimia mm. maataloudessa, kalankasvatuksessa ja muussa hajakuormituksessa, yhdyskuntien
24786: typen poistossa ja teollisuudessa. Toimeenpannaan valtioneuvoston päätöstä maataloudesta pe-
24787: räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Ympäristönsuojelun edistäruisavustuksia
24788: suunnataan lisääntyvästi Itämeren tilaa parantaviin toimiin. Lähialueyhteistyötä ja muuta kan-
24789: sainvälistä yhteistyötä voimistetaan Itämereen tulevan kuormituksen vähentämiseksi. Erityisesti
24790: keskitytään EU:n toiminnan aktivoimiseen osana pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, Agenda 21
24791: toteuttamiseen sekä kansainvälisellä yhteisrahoituksella toteutettavien vesiensuojeluhankkeiden
24792: edistämiseen. Vaikutetaan EU:n Tacis-ohjelman uudistamiseen sekä siihen, että Itämeren suoje-
24793: lukysymykset on riittävästi otettu huomioon EU:n laajentumisprosessissa, EU:nja Venäjän väli-
24794: sessä yhteistyössä sekä integroidusti Itämeren alueen valtioiden taloudellisessa toiminnassa ja
24795: yhteistyössä.
24796: Alueidenkäyttö
24797: Huolehditaan vuonna 2000 voimaantulevan uudenmaankäyttö-ja rakennuslain toimeenpanos-
24798: ta. Luodaan hallinnonalan valmiudet uuden lain edellyttämiin tehtäviin. Laaditaan keskeisten
24799: kaupunkiseutujen maankäytön tilaa ja kehittämistarpeita koskevat arviot asianomaisten kuntien,
24800: alueellisten ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen yhteistyönä. Erityistä huomiota kiinnite-
24801: tään muuttoliikkeestä aiheutuviin yhdyskuntien kehittämistarpeisiin ja kaavoitetun rakennus-
24802: maan lisäämiseen, mihin liittyen kaavojen käsittelyajoille asetetaan joutuisat tavoitteet.
24803: Annetaan valtioneuvoston päätös alueidenkäytön valtakunnallisista tavoitteista. Itämeren alu-
24804: een kestävän kehityksen edistämiseksi toteutetaan aluesuunnittelun yhteishankkeita Baltian mai-
24805: den ja Venäjän kanssa. Huolehditaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain
24806: muutoksen toimeenpanosta.
24807: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
24808: Luonnonsuojelulain tavoitteiden mukaisesti huolehditaan lajien ja luontotyyppien suotuisasta
24809: suojelutasosta. Toteutetaan aikaisemmin päätettyjä luonnonsuojeluohjelmia ja EU:n Natura
24810: 2000-verkostoon mukaan otettavia alueita vuonna 1996 hyväksytyn rahoitusohjelman ja alueel-
24811: lisesti hyväksyttyjen toteuttamisstrategioiden mukaisesti. Suojeluohjelmien toteutuksessa käyte-
24812: tään monipuolisesti yksityismaiden suojelun keinoja. Natura 2000-verkoston toimeenpanossa
24813: hyödynnetään tehokkaasti EU:n rahoitusta.
24814: Luonnonsuojelualueiden hoidon tehtäviä suunnataan siten, että keskeisten alueiden hoidossa
24815: säilytetään nykyinen taso. Toteutetaan kansallista toimintaohjelmaa luonnon monimuotoisuuden
24816: turvaamiseksi. Suomen ympäristökeskuksessa tehtävästä luonnonsuojelualueiden edustavuusar-
24817: vioinnista ja lajien uhanalaisuustarkastelusta saatavien tulosten mukaisesti linjataan tulevia luon-
24818: nonsuojelutehtäviä.
24819: Rakentaminen
24820: Rakentamisen teknistä ohjausta ajanmukaistetaan erityisesti maankäyttö-ja rakennuslain koko-
24821: naisuudistuksen edellyttämiltä osilta. Asuntokannan hoidossa edistetään suunnitelmallista kiin-
24822: teistönpitoa sekä oikein ajoitettuaja mitoitettua korjaamista. Rakentamisprosessiin kehitetään si-
24823: 466 35.01
24824:
24825: säilman terveellisyyttä, energia- ja elinkaaritaloutta, ekologisuutta sekä rakentamisen laatua pa-
24826: rantavia menetelmiä yhteistyössä Tekesin kanssa.
24827: Asuminen
24828: Asumistuessa säilytetään toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovituksen yhteydessä päätetty
24829: taso. Valtion tuki asuntorakentamiseen painotetaan sosiaalisten vuokra-asuntojen sekä asumisoi-
24830: keusasuntojen uustuotantoon kasvukeskuksissa. Selvitetään, miten korkotukilainoitettujen vuok-
24831: ra-asuntojen tuki voidaan vuoden 1999 aikana kohdistaa suoraan ja täysimääräisesti vuokran
24832: alennukseksi. Lainoituksen tai korkotuen piiriin 1.1.1999 alkaen hyväksyttäviltä yhtiömuotoisilta
24833: asumisoikeusyhteisöiltä edellytetään aiempaa riittävämpää vakavaraisuutta valtion luotto- ja ta-
24834: kausriskin kaventamiseksi.
24835: Varmistetaan, että arava- ja korkotukituotannon rakennuskustannuskehitys on hillittyä eikä
24836: valtion tukea kanavoidu kustannusten nousuksi eikä myöskään ylimitoitettuun peruskorjaami-
24837: seen.
24838: Ympäristöhallinto
24839: Ympäristöhallinnon palvelukykyä tehostetaan. Koko hallinnonalan kattavan ja yhtenäisen
24840: palkkausjärjestelmän käyttöönotosta sovitaan. Kehitetään ympäristötietojärjestelmiä tavoitteena
24841: päätösten tietopohjan paraneminen ja päätösprosessien nopeutuminen.
24842:
24843:
24844: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
24845: v. 1997 V. 1998 v. 1999
24846: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
24847: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
24848: 01. Ympäristöministeriö 95 355 95 845 101 251 + 5 406 + 6
24849: 10. Ympäristön suojelu 171 827 166 450 140 350 - 26100 - 16
24850: 20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja
24851: luonnonsuojelu 239 469 291 000 258 200 - 32 800 - 11
24852: 30. Asumisen edistäminen 2 680 491 2 355 000 2470000 + 115 000 + 5
24853: 40. Alueelliset ympäristökeskukset 282425 290482 304 457 + 13 975 + 5
24854: 60. Suomen ympäristökeskus 119 827 119 827 122 413 + 2586 + 2
24855: 70. Valtion asuntorahasto 24430 16 930 22930 + 6000 + 35
24856: 99. Ympäristöministeriön hallinnon-
24857: alan muut menot 115 265 135 280 133 801 1479 - 1
24858: Yhteensä 3729 088 3470 814 3 553402 + 82588 + 2
24859:
24860:
24861:
24862: 01. (35.01, osa) Ympäristöministeriö
24863:
24864: Se l v i t y s o s a : Ympäristöministeriön alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999 ovat:
24865: Ympäristön suojelu
24866: Vaikutetaan kansainvälisen ilmastosopimuksen teollisuusmaita koskevien velvoitteiden ja toi-
24867: meenpanokeinojen täsmentämiseen edistäen Suomen näkökulmasta mahdollisimman kustannus-
24868: tehokkaita toimintalinjoja ja keinoja, joilla kasvihuonekaasujen nettopäästöjä saadaan vähenne-
24869: tyksi. Hapanta laskeomaa ja otsonin muodostusta vähennetään valmistelemalla kansallisia mää-
24870: räyksiä, panemalla toimeen rikki- ja typpipäästöjen vähentämissuunnitelmia sekä vaikuttamalla
24871: EU :n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin.
24872: 35.01 467
24873:
24874: Valmistellaan toimenpiteitä vuoteen 2005 ulottuvan vesiensuojelun tavoiteohjelman toteutta-
24875: miseksi ja säädöksiä EY:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanemiseksi. Merensuojelun tehosta-
24876: miseksi valmistellaan kotimaisena ja kansainvälisenä yhteistyönä kalankasvatuksen ja metsätalo-
24877: uden ympäristönsuojelua koskevia suosituksia. Osallistutaan maatalouden ympäristöohjelman
24878: sekä EU:n Agenda 2000:n maatalouspolitiikan valmisteluun.
24879: V altakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden edistämiseksi ja tuottajan vastuun lisäämiseksi
24880: valmistellaan jätealan säädöksiä.
24881: Valmistellaan ympäristönsuojelulain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja hal-
24882: linnollisia järjestelyjä.
24883: Arvioidaan ympäristön kuormitusta ja tilaa sekä ympäristönsuojelun toimenpiteiden vaikutta-
24884: vuutta. Kannustetaan kestävien tuotanto- ja kulutusmuotojen luomista edistämällä ympäristöjär-
24885: jestelmien, ympäristömerkintöjen, elinkaariarvioiden ja uuden ympäristöteknologian käyttöönot-
24886: toa. Edistetään ympäristönäkökohtien huomioonottamista kaupan alalla ja julkisissa hankinnois-
24887: sa.
24888: Valmistellaan ehdotukset biosidituotteita koskevan EY:n direktiivin täytäntöönpanon edellyt-
24889: tämistä säädöksistä ja määräyksistä. Tuetaan kansainvälisiä toimia ympäristössä hitaasti hajoa-
24890: vien kemiallisten yhdisteiden rajoittamiseksi. Vaikutetaan siihen, että geenitekniikalla muunnet-
24891: tujen organismien (GMO) ympäristöriskien arviointi ja hallinta otetaan entistä paremmin huomi-
24892: oon uudistettavana olevassa EY:n direktiivissä.
24893: Merellisen ympäristön suojelemiseksi ryhdytään toimiin, jotka tähtäävät öljypäästöjen tehok-
24894: kaaseen vähentämiseen.
24895: Alueidenkäyttö
24896: Uudenmaankäyttö-ja rakennuslain on suunniteltu tulevan voimaan 1.1.2000. Toteutetaan uu-
24897: den lain toimeenpanoa tukeva koulutus- ja tiedotusohjelma sekä valmistellaan uuden lain edellyt-
24898: tämät soveltamisohjeet.
24899: V altakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet viimeistellään valtioneuvoston päätöksen antamista
24900: varten. Uuden maankäyttö-ja rakennuslain mukaisten maakuntakaavojen laadintamenettelyä, si-
24901: sältöä ja esitystapaa kehitetään yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa ja valmistellaan asiaa
24902: koskevat ohjeet.
24903: Kuntien alueidenkäytön suunnittelun välineistöä ajanmukaistetaan. Suunnittelun sisältötavoit-
24904: teissa painotetaan taajamaluontoa sekä liikenteen ja yhdyskuntarakenteen vuorovaikutusta. An-
24905: netaan suositukset kaavojen laadun ja rakennetun ympäristön seurantaindikaattoreiksi. Kuntien
24906: vastuun lisääminen uuden lainsäädännön myötä edellyttää kaavoituksen asiantuntemuksen pa-
24907: rantamista kunnissa.
24908: Valmistellaan Suomen osuudet EU:n aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvan (ESDP)
24909: viimeistelemiseksi.
24910: Valmistellaan rakennusperinnön hoidon kunnittaisen toimenpideohjelman malli.
24911: Edistetään ja tuetaan ympäristövaikutusten arviointia säädösvalmistelussa sekä viranomaisten
24912: suunnitelmien ja ohjelmien laadinnassa. Valmistellaan maakuntakaavoituksen ja aluekehitysoh-
24913: jelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaa ohjeistusta.
24914: Luonnonsuojelu
24915: Luonnonsuojelualueiden edustavuuden arvioinnista ja lajien uhanalaisuuden tarkistuksesta
24916: kootaanjohtopäätökset yhteiskunnallista keskustelua varten ja luodaan toimintalinjat 2000-luvul-
24917: le.
24918: Luonnonsuojelulain toimeenpanoa edistetään erityisesti Natura 2000 -verkostoon kuuluvien
24919: alueiden suojelussa ja lupakäytännössä sekä suojeltavien lajien ja luontotyyppien suojelussa.
24920: Luonnon monimuotoisuuden seurantaa varten luodaan tarvittavat menetelmät ja hallinnollisen
24921: yhteistyön muodot.
24922: 468 35.01
24923:
24924: Rakentaminen
24925: Rakennusalalle tehdään yhteinen laadun kehittämisohjelma yhteistyössä Tekesin kanssa. Kos-
24926: teus ja home -toimintaohjelmaa jatketaan. Menetelmiä rakennusten elinkaaritarkastelun avuksi
24927: kehitetään.
24928: Rakennustuotteiden sisämarkkinoihin perustuva markkinavalvonta aloitetaan 1.1.1999. Raken-
24929: nusten lämmöneristystä ja ilmanvaihtoa koskevia määräyksiä uusittaessa pyritään edistämään
24930: Kioton sopimuksen tavoitteita kustannustehokkaalla tavalla.
24931: Asuminen
24932: Voimakkaan muuttoliikkeen vaatimia toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä aluekehitys-,
24933: maankäyttö-, liikenne- ja työvoimaviranomaisten kanssa.
24934: Seurataan asuntomarkkinoiden muutoksia. Valtion tukea painotetaan markkinatilanteen vaati-
24935: malla tavalla sosiaaliseen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uustuotantoon väkiluvultaan kasva-
24936: ville työssäkäyntialueille.
24937: Muuttuvista asuntorahoitusmarkkinoista keväällä 1998 käynnistettyjen selvitysten perusteella
24938: valmistellaan toimet asumisen tukijärjestelmien kehittämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää tehos-
24939: tuvia asuntorahoitusmarkkinoita sekä ennalta ehkäistä valtiontaloutta rasittavia luottoriskejä ot-
24940: taen huomioon myös Ruotsissa saadut kokemukset.
24941: Kehitetään asumisen sopimussuhteisiin ja asukkaiden osallistumiseen liittyvää lainsäädäntöä
24942: tavoitteena parantaa asukkaiden asemaa.
24943: Ministeriön toiminnan kehittäminen
24944: Ministeriön roolia asunto- ja rakennustoimen strategisena ohjaajana vahvistetaan.
24945: Kehitetään ympäristön- ja luonnonsuojelun tietojärjestelmiä sekä saatetaan ne laajaan käyttöön.
24946: Tiedon käytettävyyttä parannetaan.
24947:
24948: 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (22.) Kehittäminen ja suunnittelu (siirto-
24949: Momentille myönnetään 101 251 000 mk. määräraha 2 v)
24950: Lakkautetaan ylijohtajan virka (A31). S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
24951: S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- mentiksi 35.99.22.
24952: sa on otettu lisäyksenä huomioon rakennus-
24953: tuotteiden markkinavalvonnan aloittamisesta (24.) Kansainvälinen yhteistyö (siirtomäärä-
24954: aiheutuvat menot sekä vähennyksenä 340 000 raha 2 v)
24955: mk kahden henkilön palkkausmenojen siirtona S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
24956: momentille 35.60.21 ja 150 000 mk yhden mentiksi 35.99.24.
24957: henkilön palkkausmenojen siirtona momentil-
24958: le 35.40.21. (61.) Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
24959: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
24960: mentiksi 35.99.65.
24961: 1999 määräraha 101 251 000
24962: 1998 määräraha 95 845 000
24963: (62.) EU:n ympäristörahaston osallistumi-
24964: 1998 lisämääräraha 1 930 000
24965: nen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin
24966: 1997 tilinpäätös 95 355 000
24967: (EU) (siirtomääräraha 3 v)
24968: S e l v i t y s o s a : Momentti on siirretty mo-
24969: mentiksi 35.99.62.
24970: 35.10 469
24971:
24972: 10. (35.11, 26, osa ja 27, osa) Ympäristön suojelu
24973:
24974: Se l v i t y s o s a : Edistetään työllisyyttä ympäristönsuojelu- ja hoitotöillä sekä ympäristön-
24975: suojeluteknologian kehittämishankkeilla. Toteutetaan vesiensuojelua edistäviä siirtoviemäri-
24976: hankkeita ja vesistöjen kunnostushankkeita. Kunnostetaan pohjavesialueita soranoton jäljiltä. Te-
24977: hostetaan saastuneiden maa-alueiden ja käytöstä poistettujen kaatopaikkojen kunnostamista hyö-
24978: dyntämällä myös öljysuojarahaston varoja.
24979: Toteutetaan toimia, joiden tavoitteena on päästöjen vähentäminen sekä ympäristötiedon ja
24980: -osaamisen lisääminen Suomen lähialueilla Venäjällä ja Baltian maissa sekä Puolassa. Edistetään
24981: Itämeren suojelukomission ja Euroopan ympäristönsuojelun toimintaohjelmien toimeenpanoa.
24982: Osallistutaan hankkeiden yhteisrahoitukseen kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avusta-
24983: jamaiden kanssa pitäen tavoitteena muun kuin avustusmuotoisen rahoitusosuuden kasvua panos-
24984: tusten vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vahvistetaanpohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEF-
24985: CO) toimintaa. Lähialueyhteistyön investointimäärärahat on budjetoitu lukuun 24.50.
24986:
24987: 27. (35.27.27) Ympäristövahinkojen torjun- Menoja vastaavat korvaukset öljysuojara-
24988: ta (arviomääräraha) hastosta ja vahinkojen aiheuttajilta ovat olleet
24989: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. vuosina 1990-97 keskimäärin 77 % budjetoi-
24990: Määrärahaa saa käyttää öljy- ja muiden ym- duista menoista. Vuonna 1999 korvausten
24991: päristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, määrän arvioidaan olevan 9 500 000 mk. Kor-
24992: tmjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoi- vaukset tuloutetaan momentille 12.35.60.
24993: menpiteistä sekä ympäristövahingon torjun-
24994: taan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aihe- 1999 määräraha 10 000 000
24995: utuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa 1998 määräraha 10 000 000
24996: saa käyttää myös kansainvälisestä yhteistyöstä 1997 tilinpäätös 14 974 264
24997: ja koulutus- ja kehittämistoiminnasta sekä oi-
24998: keudenkäynneistä aiheutuvien menojen ja si- 60. (35.11.60) Siirto öljysuojarahastoon
24999: vutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin (siirtomääräraha 3 v)
25000: osallistuvien palkkioiden maksamiseen. Mää- Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
25001: rärahaa saa käyttää myös niiden menojen mak- Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an-
25002: samiseen, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle vi- netun lain (89411986) muuttamisesta annetun
25003: ranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kan- lain (84611996) 7 §:n nojalla öljysuojarahas-
25004: sainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, toon tehtävän siirron maksamiseen.
25005: eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti peri- Se l v i t y s osa : Osa öljyjätemaksuina
25006: tyksi aiheuttajalta. kertyvistä varoista voidaan valtion talousarvi-
25007: Selvitysosa: Määrärahasta 4 900 000 ossa siirtää öljysuojarahastoon käytettäväksi
25008: mk käytetään kaluston hankintaan. Näistä kus- öljyn saastuttamien maa-alueiden puhdistus-
25009: tannuksista noin 4 000 000 mk aiheutuu sellai- kustannusten korvaamista varten. Määräraha
25010: sesta öljyntorjuntakalustosta, jonka hankinta- yhdessä momentin 35.10.64 määrärahan kans-
25011: menot arvioidaan korvattavan lähes täysimää- sa on yhtä suuri kuin öljyjätemaksujen kertymä
25012: räisesti öljysuojarahaston varoista. momentille 11.19.08.
25013: Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansain-
25014: välisten jätesiirtojen palauttamisesta toimival- 1999 määräraha 5 000 000
25015: taiselle viranomaiselle, peritään takaisin jät- 1998 määräraha 5 000 000
25016: teen viejäitä ja tuloutetaan momentille 3 000 000
25017: 1997 tilinpäätös
25018: 12.35.27.
25019: 470 35.10
25020:
25021: 62. (35.11.62) Ympäristönsuojelun edistä- teihin ennen vuotta 1995 myönnettyjen laino-
25022: minen (siirtomääräraha 3 v) jen korkohyvitysten maksamiseen.
25023: Momentille myönnetään 31 750 000 mk. Korkohyvityksen määrä on muille kuin yh-
25024: Määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston pää- dyskuntien vesiensuojelulainoille neljän en-
25025: töksen (894/1996) mukaisten avustusten mak- simmäisen lainavuoden aikana neljä prosent-
25026: samiseen ympäristönsuojelun edistämiseen tiyksikköä ja lainavuosina 5-8 kaksi prosent-
25027: sekä yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden tiyksikköä. Kahdeksannen lainavuoden
25028: avustamisesta annetun lain (56/1980) mukais- jälkeen korkotukea ei makseta. Yhdyskuntien
25029: ten avustusten maksamiseen yhdyskuntien ve- vesiensuojelulainoille maksettavan korkohyvi-
25030: siensuojelua edistäviin investointeihin. tyksen määrä on kuitenkin kahdeksan ensim-
25031: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä mäisen lainavuoden aikana neljä prosenttiyk-
25032: annetun lain (1135/1993) 6 §:n mukaista alue- sikköä ja lainavuosina 9-16 kaksi prosenttiyk-
25033: kehitysrahaa. sikköä. Kuudennentoista lainavuoden jälkeen
25034: Selvitysosa: Ympäristönsuojelua edis- korkohyvitystä ei makseta. Korkohyvitys on
25035: täviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin voi- kaikissa lainoissa aina enintään luottolaitoksen
25036: daan myöntää avustusta yleensä enintään 50 % perimän koron suuruinen.
25037: ja investointihankkeisiin enintään 30 % niiden S e l v i t y s o s a : Aikaisempien vuosien
25038: hyväksyttävistä kustannuksista. Saastuneiden korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheu-
25039: maa-alueiden ja vanhojen kaatopaikkojen kun- tuvan menoja 9 000 000 mk vuonna 2000,
25040: nostushankkeissa avustus voi kuitenkin olla 7 200 000 mk vuonna 2001, 4 900 000 mk
25041: enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kus- vuonna 2002 ja sen jälkeen yhteensä 7 700 000
25042: tannuksista, kun hakijana on muu kuin yritys. mk.
25043: Yhdyskuntien vesiensuojelua edistävillä in-
25044: vestoinneilla toteutetaan vesiensuojelulle vuo- 1999 määräraha 13 800 000
25045: teen 2005 määriteltyjä tavoitteita. Momentin 1998 määräraha 20 700000
25046: määrärahasta on tarkoitus varata 6 000 000 mk 1997 tilinpäätös 20 832 404
25047: erityisesti Itämeren suojelun tehostamisen
25048: edellyttämiin vesiensuojelutoimenpiteisiin. 64. (35.11.64) Oljyjätemaksulla rahoitetta-
25049: va öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)
25050: 1999 määräraha 31750 000 Momentille myönnetään 15 000 000 mk.
25051: 1998 määräraha 33 750 000 Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta an-
25052: 1997 tilinpäätös 32 750 000 netun lain (89411986, muut. 846/1996) 7 §:n
25053: nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kulje-
25054: 63. (35.11.63 ja 27.63) Ympäristönsuojelu- tuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutu-
25055: investointien korkotuki (arviomääräraha) vien menojen maksamiseen sekä avustuksien
25056: Momentille myönnetään 13 800 000 mk. maksamiseen ongelmajätteiden alueellisten
25057: Määrärahaa saa käyttää luottolaitosten va- vastaanottopaikkojen perustamiskustannuk-
25058: roista myönnettävistä eräistä korkotukilainois- siin.
25059: ta annetun lain (1015/1977) mukaisiin teolli- Se l v i t y s o s a : Määräraha yhdessä mo-
25060: suuden ja energiahuollon ilmansuojeluinves- mentin 35.10.60 määrärahan kanssa on yhtä
25061: tointeihin, teollisuuden vesiensuojeluinves- suuri kuin öljyjätemaksujen kertymä momen-
25062: tointeihin, jätteiden yleisten käsittelypaikkojen tille 11.19.08.
25063: perustamis- ja kunnostamisinvestointeihin ja
25064: jätteiden hyödyntämistä edistäviin investoin- 1999 määräraha 15 000 000
25065: teihin ennen vuotta 1992 myönnettyjen laino- 1998 määräraha 15 000 000
25066: jen sekä yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoin- 1997 tilinpäätös 17 000 000
25067: 35.10 471
25068:
25069: 67. (35.11.67) Ympäristöyhteistyön edistä- viin hankkeisiin. Lisäksi tuetaan ympäristötie-
25070: minen Suomen lähialueen maissa (siirtomää- tojärjestelmien kehittämistä.
25071: räraha 3 v) Yhteistyön tavoitteena on parantaa varsinkin
25072: Momentille myönnetään 13 800 000 mk. Itämeren suojelua sekä Itämeren alueen valti-
25073: Määrärahaa saa käyttää ympäristöinvestoin- oiden ilmansuojelua ja ongelmajätehuoltoa.
25074: tien edistämiseen ja niihin liittyvään valmiste-
25075: luun ja yhteistyöhön Suomen lähialueilla. 1999 määräraha 13 800 000
25076: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten 1998 määräraha 16 000 000
25077: maksamiseen yrityksille ja yhteisöille suunnit- 1997 tilinpäätös 21 000 000
25078: telu- ja toimeenpanokustannuksiin Suomen lä-
25079: hialueiden pienehköissä ympäristöhankkeissa, 77. (35.26.77) Ympäristötyöt (siirtomäärä-
25080: jotka perustuvat kahdenvälisiin sopimuksiin ja raha 3 v)
25081: ovat tärkeitä myös Suomen oman ympäristön Momentille myönnetään 51 000 000 mk.
25082: suojelun kannalta ja joissa sovelletaan pääasi- Määrärahaa saa käyttää ympäristötöiden
25083: assa suomalaista ympäristönsuojeluteknologi- suunnittelusta ja rakentamisesta, peruskorja-
25084: aa. Määrärahaa saa käyttää lisäksi Suomen uksista ja rakentamisvelvoitteista aiheutuvien
25085: avustusosuuden maksamiseen sellaisissa yh- menojen maksamiseen sekä valtion vesihuol-
25086: teistyöhankkeissa, joita rahoittavat myös muut totöistä annetun valtioneuvoston päätöksen
25087: valtiot sekä kansainväliset järjestöt ja rahoitus- (97611985, muut. 88911995) mukaisten töiden
25088: laitokset. Avustukset myönnetään valtioneu- toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksa-
25089: voston vahvistamien perusteiden mukaisesti. miseen. Valmistunut työ saadaan sopia luovu-
25090: Se l v i t y s osa : Määrärahalla rahoitetaan tettavaksi kunnan tai muun yhteistyökumppa-
25091: Suomen lähialueen maiden ympäristöasiantun- nin omistukseen. Samalla on sovittava niistä
25092: tijoiden kouluttamista ympäristöhallinnon ja ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovu-
25093: lainsäädännön kehittämisessä. tuksen jälkeen noudatettava.
25094: Suomen ympäristöhallinnon tutkimusyhteis- Määräraha on alueiden kehittämisestä anne-
25095: työtä lähialueen organisaatioiden kanssa tue- tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
25096: taan. Määrärahaa käytetään myös lähialueen Se l v i t y s osa : Määrärahan tarve jakau-
25097: maiden luonnon monimuotoisuutta ylläpitä- tuu seuraavasti:
25098:
25099: Työn kokonais- Valtion osuus Myönnetty Myönnetään
25100: Työkohde kustannusarvio edellisestä 1 OOOmk mk
25101: 1 OOOmk 1 OOOmk
25102:
25103: 1. Uudet hankkeet
25104: Tuusulanjärven kunnos-
25105: tus, Tuusula, Järvenpää 10000 2000 500 000
25106: Happotervakaatopaikko-
25107: jen kunnostus, vaihe 1,
25108: Lempäälä 4000 2000 300 000
25109: Sikoniemen saha-alueen
25110: kunnostus, vaihe II, Kuo-
25111: pio 3 500 1 750 300 000
25112: Oulujokivarren siirtovie-
25113: märi, Muhos, Oulu 29000 7900 500000
25114: Kiukaisten- Harjavallan
25115: siirtoviemäri, Kiukainen 7 600 3 200 1000000
25116: Uudet hankkeet yhteensä 54100 16 850 2 600 000
25117: 472 35.11
25118:
25119: Työn kokonais- Valtion osuus Myönnetty Myönnetään
25120: Työkohde kustannusarvio edellisestä 1 OOOmk mk
25121: 1 OOOmk 1 OOOmk
25122: 2. Keskeneräiset hankkeet 116 780 56650 30550 20 500 000
25123: 3. Saastuneiden alueiden
25124: kunnostus 16 000 000
25125: 4. Vesistöjen kunnostus ja
25126: muut ympäristötyöt 11900000
25127: Kaikki yhteensä 170 880 73 500 30550 51000000
25128:
25129: 1999 määräraha 51 000 000
25130: 1998 määräraha 66 000000
25131: 1997 tilinpäätös 62 270000
25132:
25133:
25134: (11.) Ympäristön suojelu
25135:
25136: Se l v i t y s o s a: Luku on poistettu talousarviosta ja sen momenttien 60, 62, 63, 64 ja 67 mää-
25137: rärahat on otettu huomioon luvun 35.10 laskelmissa.
25138:
25139:
25140: 20. (35.30 ja 27, osa) Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu
25141:
25142: Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien palvelu- ja muut toimintatavoitteet vuonna 1999
25143: ovat:
25144: Luonnonsuojelualueiden peruspalveluiden kehittäminen ja ylläpito kohdeunetaan pääasiassa
25145: tärkeimpiin kansallispuistoihin ja muille vilkkaassa käytössä oleville suojelualueille. Soiden, pe-
25146: rinnemaisemien ja metsien ennallistaminen kohdeunetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttä-
25147: misen kannalta kaikkein kiireellisimpiin kohteisiin.
25148: Metsähallitus vastaa useiden uhanalaisten lajien valtakunnallisesta suojelusta ja seurannasta.
25149: Metsähallitus osallistuu myös Natura 2000 -verkoston toteuttamiseen, Suomen suojelualuever-
25150: kon edustavuuden arviointiin ja lähialueiden luonnonsuojeluyhteistyöhön.
25151: Metsähallituksen luonnonsuojeluyksikkö osallistuu luonnonvarasuunnitteluun ja alue-ekologi-
25152: seen suunnitteluun.
25153: Selvitysosa:
25154: Luonnonsuojelu
25155: Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä keskeisellä sijalla olevaa luonnonsuojelualueiden
25156: verkostoa täydennetään perustamalla luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville alueille luonnonsuoje-
25157: lualueita.
25158: Siltä osin kuin luonnonsuojeluun varatut alueet ovat yksityisomistuksessa, valtio varautuu
25159: hankkimaan ne omistukseensa tai maksamaan korvauksia maanomistajille yksityisestä suojelus-
25160: ta. Vuonna 1996 hyväksytyn luonnonsuojeluohjelmien rahoitusohjelman tavoitteeksi asetettiin
25161: se, että luonnonsuojeluohjelmat olisi pääosin toteutettu yksityismaiden osalta vuoteen 2004 men-
25162: nessä. Toteuttamisvarat on mitoitettu tavoitteen mukaisiksi.
25163: Luonnonsuojelusta maksettavat korvaukset ja luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien aluei-
25164: den kauppahinnat voidaan valtion ja maanomistajan sopimuksesta jaksottaa. Kyseisiin moment-
25165: 35.20 473
25166:
25167: teihin sisältyy määrärahan sitomisvaltuudet vuoteen 2007 asti. Jaksotetuista kauppahinnoista ja
25168: korvauksista voidaan maksaa lunastuslain 95 §:n mukaista korkoa.
25169: Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset sisältävät määrärahavarauksen korvausten maksa-
25170: miseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista, vahinkojen estämisestäja
25171: rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
25172: Koskiensuojelulain (3511987) sekä Ounasjoen ja Kyröjoen erityissuojelusta annettujen lakien
25173: (703/1983 ja 113911991) mukaiset korvaukset vesivoiman omistajille on pääosin maksettu.
25174: Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon sekä luonnonsuojelualueiden talonraken-
25175: nustöihin varatut määrärahat ohjataan pääosin Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen
25176: käyttöön. Hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään lisäksi yksityisten luon-
25177: nonsuojelualueiden hoitoon ja merkintään, uhanalaisten eliölajien suojeluun, maisema-alueiden
25178: ja perinnemaisemien hoitoon sekä maa-ainesten ottamista koskevaan suunnitteluun ja tietyissä ta-
25179: pauksissa maa-ainesten ottopaikkojen kunnostamiseen.
25180: Alueidenkäyttö
25181: Kuntien yleiskaavoitusta tuetaan erityisesti luonnonsuojelun, maiseman ja rakennetun kulttuu-
25182: riympäristön hoidon ja virkistyskäytön kannalta valtakunnallisesti merkittävillä alueilla, samoin
25183: kuin yhdyskuntakehityksen kannalta merkittävillä alueilla. V aitio tukee harkinnanvaraisesti
25184: myös kuntia seudullisesti merkittävien virkistysalueiden hankinnassa.
25185: Rakennusperinnön hoitomäärärahaa käytetään monipuolisesti kulttuurihistoriallisesti arvok-
25186: kaan rakennusperinnön ja ympäristön säilyttämiseksi.
25187:
25188: 22. (35.30.22) Luonnonsuojelualueiden hoi- alueiden yhteinen pinta-ala on noin 13 800
25189: to ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v) km 2.
25190: Momentille myönnetään 73 700 000 mk. Suomessa on yksityismaiden luonnonsuoje-
25191: Määrärahaa saa käyttää kansallispuistojen, lualueita lähes 1 400. Niiden merkintä vaatii
25192: muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa- jatkuvaa ylläpitoa. Uhanalaisten lajien hoito-
25193: alueiden hoitomenojen, opastustoiminnan me- suunnitelmia toimeenpannaan. Maa-ainesten
25194: nojen sekä rakennusten ja rakennelmien, tei- kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun
25195: den ja tieosuuksien korjaus- ja kunnossapito- liittyviä hankkeita jatketaan. Valtakunnallises-
25196: menojen maksamiseen. ti arvokkaille maisema-alueille ja arvokkaille
25197: Määrärahaa saa käyttää lisäksi yksityismai- perinnemaisemille laaditaan hoitosuunnitel-
25198: den luonnonsuojelualueiden merkintään ja mia ja tehdään maatalouden ympäristötukijär-
25199: hoitomenoihin, uhanalaisten eliölajien ja mai- jestelmää tukevia hoitotoimenpiteitä.
25200: sema-alueiden hoitoon sekä luonnonsuojelu-
25201: suunnittelun ja maa-aineslain soveltamiseen 1999 määräraha 73 700 000
25202: liittyvän suunnittelun menoihin. Määrärahaa 1998 määräraha 67 000 000
25203: saa käyttää myös ennen maa-aineslain voi- 1998 lisämääräraha 1190 000
25204: maantuloa syntyneiden ainestenottopaikkojen 1997 tilinpäätös 67 000 000
25205: kunnostamiseen.
25206: Määrärahaa saa käyttää myös saimaannor- 37. (35.30.37) Avustukset kuntien kaavoituk-
25207: pan suojeluun ja norppakannan hoitoon sekä seen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomäärä-
25208: norppien aiheuttamien vahinkojen korvaami- raha 3 v)
25209: seen.
25210: Momentille myönnetään 5 500 000 mk.
25211: Se 1v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään
25212: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
25213: 400 luonnonsuojelualueen sekä luonnonsuoje-
25214: seen luonnonsuojelun, rantojensuojelun, mai-
25215: lutarkoituksiin varattujen alueiden ja erämaa-
25216: seman ja rakennetun kulttuuriympäristön hoi-
25217: alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Suojelu-
25218: don ja virkistyskäytön kannalta valtakunnalli-
25219: 474 35.20
25220:
25221: sesti merkittävien alueiden sekä yhdyskunta- 1999 määräraha 10 000 000
25222: kehityksen kannalta merkittävien kohteiden 1998 määräraha 45 000 000
25223: yleiskaavojen laatimista varten. Lisäksi määrä- 1997 tilinpäätös 2 969 235
25224: rahaa saa käyttää avustusten maksamiseen
25225: kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa 61. (35.30.61) Eräät luonnonsuojeluun liit-
25226: varten perustamille yhteisöille usean kunnan tyvät korvaukset (siirtomääräraha 3 v)
25227: yhteisten virkistysalueiden hankintaan sekä
25228: Momentille myönnetään 69 000 000 mk.
25229: aluearkkitehtitoiminnan tai muun sitä vastaa-
25230: Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelulain
25231: van toiminnan palkka- ja matkamenoihin.
25232: mukaisesti korvausten maksamiseen luonnon-
25233: Määrärahasta osa on alueiden kehittämisestä
25234: suojelualueiden perustamisesta maanomistajil-
25235: annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
25236: le aiheutuvista taloudellisista menetyksistä
25237: S e 1v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus
25238: sekä luonnonsuojelulain 54§ 4 momentinja 67
25239: edistää rantojensuojeluohjelman toteutumista
25240: § 2 momentin mukaisiin korvauksiin. Määrära-
25241: sekä valtioneuvoston 5.1.1995 tekemän peri-
25242: haa saa käyttää myös maa-aineslain (555/
25243: aatepäätöksen ja uuden luonnonsuojelulain
25244: 1981) siirtymäsäännösten mukaisesti harjujen-
25245: tarkoittamien maisema-alueiden maankäytön
25246: suojelusta aiheutuvien korvausten maksami-
25247: ohjausta.
25248: seen. Määrärahaa saa käyttää myös alueellisten
25249: ympäristökeskusten suorittamiin korvauksiin
25250: 1999 määräraha 5 500 000
25251: rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheutta-
25252: 1998 määräraha 7 500 000 mista vahingoista sekä vahinkojen estämisestä
25253: 1997 tilinpäätös 7 500 000 ja rauhoitettujen harvinaisten eläinkantojen
25254: suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä ai-
25255: 44. (35.27.44) Koskiensuojelulain mukaiset heutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi
25256: korvaukset (arviomääräraha) määrärahaa saa käyttää lunastuslain 95 §:n 1
25257: Momentille myönnetään 10 000 000 mk. momenttia vastaavan koron maksamiseen jak-
25258: Määrärahaa saa käyttää koskiensuojelulain sotetuille, maksamatta oleville korvauksille.
25259: (35/1987) sekä Ounasjoen ja Kyrönjoen eri- Määrärahaa saa käyttää myös vahingoittu-
25260: tyissuojelusta annettujen lakien (703/1983 ja neiden luonnonvaraisten eläinten sekä EU:n
25261: 1139/1991) mukaisten korvausten maksami- CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoi-
25262: seen. Määrärahaa saa käyttää myös korvaustoi- don järjestämiseen.
25263: mitusten kustannuksiin ja valtion edun valvon- V aitioneuvoston vahvistamien luonnonsuo-
25264: nan kannalta välttämättämistä selvityksistä ai- jeluohjelmien toteuttamiseksi myönnetään val-
25265: heutuviin menoihin. tuudet tehdä vuonna 1999 sopimuksia ja antaa
25266: Se 1v i t y s osa : Koskiensuojelulain mu- sitoumuksia enintään 80 000 000 mk. Valtuu-
25267: kaisista korvaustoimituksista valtaosa saatiin desta saa aiheutua menoja vuoden 2000 lop-
25268: päätökseen vuoden 1995 loppuun mennessä. puun mennessä enintään 20 000 000 mk, vuo-
25269: Vuosina 1996-1997 toimituksia saatettiin pää- den 2001 loppuun mennessä enintään
25270: tökseen vähemmän kuin oli ennakoitu ja 25 40 000 000 mk ja vuoden 2007 loppuun men-
25271: milj. markan määrärahasta käytettiin vain 3 nessä yhteensä enintään 80 000 000 mk.
25272: milj. mk. Vuosina 1988-1997 määrärahaa on S e 1v i t y s o s a : Korvausmenettely llä pe-
25273: käytetty yhteensä 319 milj. mk. rustetaan suojelualueita pääasiassa valtioneu-
25274: voston vahvistamiin luonnonsuojeluohjelmiin
25275: kuuluville yksityismaille.
25276: 35.20 475
25277:
25278: Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan
25279: menoja seuraavasti (milj. mk):
25280:
25281: 2000 2001 2002 2003 2004-
25282: Vuoden 1999 valtuuksista 20 20 15 15 10
25283: Aikaisempien vuosien valtuuksista 12 6 5
25284: Yhteensä 32 26 20 15 10
25285:
25286: 1999 määräraha 69 000 000 teeseen, johon uusi käyttötapa on vaikeasti so-
25287: 1998 määräraha 46 500 000 vitettavissa tai jolla on valtakunnallista
25288: 1997 tilinpäätös 43 000 000 merkitystä, voidaan avustusta myöntää tätä
25289: enemmän, kuitenkin enintään 80% kustan-
25290: 62. (35.30.62) Avustukset rakennusperinnön nuksista.
25291: hoitoon (siirtomääräraha 3 v)
25292: 1999 määräraha 5 000 000
25293: Momentille myönnetään 5 000 000 mk.
25294: Määrärahaa saa käyttää rakennussuojelulain 1998 määräraha 5 000 000
25295: (6011985) 11 §:nja 13 §:n nojalla suoritettavi- 1997 tilinpäätös 5 000 000
25296: en korvausten ja suojelun toteuttamisesta val-
25297: tiolle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 74. (35.30.74) Luonnonsuojelualueiden ta-
25298: rakennuslain (37011958) 135 §:n 3 momentin lonrakennustyöt (siirtomääräraha 3 v)
25299: mukaisten avustusten maksamiseen kunnille. Momentille myönnetään 3 000 000 mk.
25300: Määrärahaa saa lisäksi käyttää avustusten Määrärahaa saa käyttää luonnonsuojelualu-
25301: maksamiseen yksityiselle omistajalle, raken- eiden talonrakennustöiden lisäksi luonnonsuo-
25302: nusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille, kun- jelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvitta-
25303: nille ja kuntayhtymille kulttuurihistoriallisesti vien rakennusten ostamiseen sekä luonnonsuo-
25304: arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän jelualueiden teiden ja tieosuuksien rakentamis-
25305: ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja pa- ja perusparannusmenojen maksamiseen.
25306: rantamiseen sekä säilyttämisen edellyttämiin
25307: selvityksiin. Määrärahaa saa käyttää myös 1999 määräraha 3 000 000
25308: avustuksen maksamiseen merkittäviin maise- 1998 määräraha 3 000 000
25309: ma-alueisiin kuuluvan rakennetun ympäristön 1997 tilinpäätös 3 000 000
25310: hoitoon ja kunnostukseen.
25311: Kunnille ja kuntayhtymille voidaan myöntää 87. (35.30.87) Luonnonsuojelualueiden
25312: avustusta myös kulttuurihistoriallisesti arvok- hankkiminen (siirtomääräraha 3 v)
25313: kaan kohteen hankkimiseksi, jolloin avustus
25314: Momentille myönnetään 92 000 000 mk.
25315: myönnetään ensisijassa niissä tapauksissa, jol-
25316: Määrärahaa saa käyttää maa- ja vesialueiden
25317: loin siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat
25318: sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen
25319: kunnan tai kuntayhtymän taloudelliseen ase-
25320: luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erä-
25321: maan nähden kohtuuttomaksi. Lisäksi määrä-
25322: maa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen.
25323: rahasta saa käyttää enintään 200 000 mk avus-
25324: Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle luon-
25325: tusten maksamiseen rakennusperinnön hoitoon
25326: nonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden
25327: liittyviin valtakunnallisiin tiedotus- tai muihin
25328: arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja han-
25329: projekteihin.
25330: kintatehtävistä aiheutuvien menojen maksami-
25331: Avustusta rakennusperinnön hoitoon saa
25332: seen sekä ympäristöministeriön hallinnassa
25333: myöntää enintään 50 % toimenpiteiden kus-
25334: olevien alueiden kiinteistönhoidon kustannuk-
25335: tannuksista. Erittäin arvokkaaseen, rakennus-
25336: siin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää lunastus-
25337: tavaltaan tyypilliseen tai ainutlaatuiseen koh-
25338: lain 95 §:n 1 momenttia vastaavan koron mak-
25339: 476 35.26
25340:
25341: samiseen jaksotetuille, maksamatta oleville 70 000 000 mk sekä vuoden 2007 loppuun
25342: kauppahinnoille. mennessä yhteensä enintään 135 000 000 mk.
25343: Valtion omistukseen hankitaan luonnonsuo- Se l v i t y s o s a : Hankkimalla maata val-
25344: jelualueita myös vaihtamalla niitä valtion maa- tiolle luonnonsuojelutarkoituksiin pannaan
25345: alueisiin. täytäntöön valtioneuvoston vahvistamia luon-
25346: Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuo- nonsuojeluohjelmia, uhanalaisten eliölajien
25347: jeluohjelmien toimeenpanoa varten myönne- suojelusuunnitelmia ja vahvistettujen kaavo-
25348: tään valtuudet tehdä vuonna 1999 sopimuksia jen suojelualuevarauksia. Vuoden 1997 lop-
25349: ja antaa sitoumuksia enintään 135 000 000 mk. puun mennessä valtiolle oli hankittu alueita
25350: V altuudesta saa aiheutua menoja vuoden 2000 yhteensä noin 165 000 ha.
25351: loppuun mennessä enintään 30 000 000 mk, Valtuuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan
25352: vuoden 2001 loppuun mennessä enintään menoja seuraavasti(milj. mk):
25353:
25354: 2000 2001 2002 2003 2004-
25355: Vuoden 1999 valtuuksista 30 40 25 15 25
25356: Aikaisempien vuosien valtuuksista 24 10 10 5
25357: Yhteensä 54 50 35 20 25
25358:
25359: 1999 määräraha 92000000
25360: 1998 määräraha 117 000 000
25361: 1997 tilinpäätös 111 000 000
25362:
25363:
25364: (26.) Alueelliset ympäristökeskukset
25365:
25366: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
25367: 35.40.21, momentti 61 momentiksi 35.99.61, momentti 77 momentiksi 35.10.77 sekä momentti
25368: 88 momentiksi 35.99.(88).
25369:
25370:
25371: (27.) Suomen ympäristökeskus
25372:
25373: S e l v i t y s o s a : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentti 21 on siirretty momentiksi
25374: 35.60.21, momentti 27 momentiksi 35.10.27, momentti 44 momentiksi 35.20.44 sekä momentti
25375: 63 on otettu huomioon momentin 35.10.63laskelmissa.
25376:
25377:
25378: (29.) (35.30) Yhdyskunnat, alueiden käyttö ja luonnonsuojelu
25379:
25380: Se l v i t y s osa : Luku on poistettu talousarviosta ja sen momentit 22, 37, 61, 62, 7 4 ja 87 on
25381: otettu huomioon luvun 35.20 laskelmissa.
25382: 35.30 477
25383:
25384: 30. (35.45) Asumisen edistäminen
25385:
25386: Se l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
25387: Suotuisa talouskehitys ja sen myötä voimistunut muuttoliike ovat lisänneet asuntojen kysyntää
25388: etenkin pääkaupunkiseudulla. Myös muissa suurimmissa kasvukeskuksissa kuten Oulun, Tampe-
25389: reen, Turun ja Jyväskylän seuduilla asuntojen puute hidastaa elinkeinorakenteen muutosta. Edul-
25390: lisen korkotason rohkaisema kysynnän kasvu on jo johtanut asuntojen reaalihintojen nousuun
25391: pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle, mikä heijastuu myös vuokraodotuksiin. Samanaikaisesti
25392: on rakennustoiminnan kokonaismäärän ripeä kasvu sysännyt urakkahintatason nopeaan nousuun.
25393: Kohonnut hinta- ja vuokrataso aiheuttavat ongelmia paitsi kotitalouksille, myös koko kansan-
25394: taloudelle inflaatiopaineina. Asuntoniukkuuden välttämiseksi on tärkeää, että uutta asuntotarjon-
25395: taa saadaan kasvavilla alueilla nopeasti aikaan lisäämättä samalla urakoinnin hintapaineita.
25396: Asuntotuotannon painopiste siirtyykin aiempia vuosia enemmän vapaarahoitteiseen tuotan-
25397: toon. Vapaarahoitteinen tuotanto lisää lähinnä omistusasuntojen määrää. Kasvukeskusten elin-
25398: keinorakenteen muutoksen, työvoiman liikkuvuuden ja lisääntyvän asuntokysynnän helpottami-
25399: seksi on vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uustuotannon tukeminen välttämätöntä. Tuen paino-
25400: piste on aravalainoituksessa. Asuntotuotannon tuen sosiaalisuutta korostetaan luopumalla
25401: lyhytaikaisesta korkotukilainoituksesta, johon ei liity lainkaan tarveharkintaa.
25402: Korjausrakentamisessa omistajien vastuuta lisätään ja pyritään ohjaamaan korjaustoimia ras-
25403: kaista korjauksista vaiheittaisiin, kevyempiin ja oikea-aikaisiin korjauksiin. Kasvukeskusalueilla
25404: pyritään uustuotantoa kiirehtimään perusparannusten edelle.
25405: Asuntojen korjausavustuksia myönnetään erityisesti korjaushankkeille, jotka edistävät sosiaali-
25406: ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttamista avohoitopainotteiseksi. Veteraanien asunto-
25407: jen korjaamista jatketaan. Samoin jatketaan asunto-osakeyhtiötalojen korjaamisen tukemista lä-
25408: hiöprojektialueilla.
25409: Yleistä asumistukea maksettiin vuoden 1997 lopussa 184 300 ruokakunnalle.
25410:
25411: Asumistuen saajaruokakunnat ruokakuntatyypin mukaan v. 1997
25412:
25413:
25414: Muut
25415: Lapsetlomat parit 3%
25416: 11%
25417:
25418:
25419: Yksin asuvat
25420: 41%
25421: Muut lapsiperheet
25422: 18%
25423:
25424:
25425:
25426:
25427: Yksin~uoltajat
25428: 27%
25429:
25430:
25431: Tukea maksettiin kaikkiaan 2 120 milj. mk, josta 55 % lapsiperheille. Vuokra-asunnossa asu-
25432: vien asumistuensaajien asumismenojen osuus tuloista oli vuonna 1997 ilman asumistukea keski-
25433: määrin 52 %ja se aleni asumistuen jälkeen 30 %:in.
25434: Asumistuen perusteet säilytetään vuonna 1999 samalla tasolla kuin vuonna 1998.
25435: 478 35.30
25436:
25437: Asumisen tukitoimenpiteiden kehitys vuosina 1996-1999:
25438:
25439: 1996 1997 1998 1999
25440: TP TP TA TAE
25441: mmk mmk mmk mmk
25442: Yleinen asumistuki 2 250 2120 2 300 2470
25443: Eläkeläisten asumistuki 1112 1 161 1 185 1280
25444: Opiskelijoiden asumislisä 604 622 674 660
25445: Asuntolainojen korkojen verovähen-
25446: nysoikeudesta saatava tuki 2 300 2 300 2200 2 300
25447: Aravalainojen myöntämisvaltuus 4 185 6419 4000 3 900
25448: Asuntolainojen korkotukivaltuus 4144 4 872 3 500 3 000
25449: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän
25450: korkotuki ja asuntosäästöpalkkio 154 94 170 100
25451: Muut korkotuet 71 40 5 3
25452: Korjausavustukset 530 450 340 190
25453: Avustukset vuokrataloille 21 10 23 23
25454: Avustukset asunnottomille ja pako-
25455: laisille 7 8 8 15
25456:
25457: Valtion tukema asuntojen uustuotanto ja perusparantaminen sekä muu asuntotuotanto vuosina
25458: 1996-1997 ja alustava arvio vuosista 1998-1999:
25459: 1996 1997 1998 1999
25460: asuntoa asuntoa arvio as. arvio as.
25461:
25462: Aloitetut uudet asunnot n. 24000 n. 30000 n. 30000 n. 31 500
25463: - arava- ja korkotukiasunnot 19187 20346 12 5001) 10 0001)2)
25464: - muut asunnot n. 4 700 n. 10 000 17 500 21500
25465: Perusparannuslainoitettavat
25466: asunnot (arava ja korkotuki) 23 162 24 248 9 300 5 9002)
25467:
25468: l) Asuntojen kappalemääriin vaikuttaa myös oleellisesti se, minkälaisena asuntojen tyyppijakauma toteutuu sekä se,
25469: kuinka hyvin hintatason hillinnässä onnistutaan.
25470: 2) Kaikkiaan valtuuksien odotetaan riittävän uustuotannossa noin 12 000 asunnon lainoitukseen, joista osassa vars. rak-
25471: ennustöiden aloitus ajoittunee vuoden 2000 puolelle.
25472:
25473:
25474: 54. (35.45.54)Asumistuki (arviomääräraha) na 1999. Määrärahan kasvujohtuu jo vuodelle
25475: Momentille myönnetään 2 470 000 000 mk. 1998 tulolaukkuratkaisun osana korotetuista
25476: Määrärahaa saa käyttää asumistukilain (408/ asumistuen etuuksista, joiden menovaikutus il-
25477: 197 5) mukaisten asumistukien maksamiseen. menee kokovuotisena vuonna 1999.
25478: Se l v i t y s o s a : Asumistuella edistetään
25479: kohtuullisen asumistason saavuttamista ja säi- 1999 määräraha 2 470 000 000
25480: lyttämistä alentamalla tuen tarpeessa olevien 1998 määräraha 2 300 000000
25481: lapsiperheiden ja muiden ruokakuntien asu- 1997 tilinpäätös 2120000 000
25482: mismenoja.
25483: Vuoden 1998lopussa asumistuensaajia arvi-
25484: oidaan olevan noin 172 000. Työllisyyden pa-
25485: raneminen vähentää asumistuen tarvetta vuon-
25486: 35.30 479
25487:
25488: 60. (35.45.60) Siirto valtion asuntorahas- uksista annetussa laissa (204/1996) tarkoitetut
25489: toon valtionvastuut. Asuntorahaston varoista mak-
25490: Momentille ei myönnetä määrärahaa. setaan lisäksi asuntosäästöpalkkiolain (862/
25491: Aravalainat 1980) mukaiset asuntosäästöpalkkiot
25492: Vuonna 1999 saadaan valtion asuntorahas- Vuonna 1999 saadaan vuokra-asuntolaino-
25493: ton varoista myöntää aravalain (1189/1993) jen korkotuesta annetun lain, omistusasunto-
25494: mukaisia lainoja yhteensä enintään lainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoi-
25495: 3 900 000 000 mk sekä sen lisäksi vuodelta keustalolainojen korkotuesta annetun lain mu-
25496: 1998 peruuntuneita hankkeita tai muuten käyt- kaisia lainoja hyväksyä korkotukilainoiksi
25497: tämättä jäänyttä myöntämisvaltuutta vastaava yhteensä enintään 3 000 000 000 mk sekä sen
25498: määrä. Vuonna 1999 ei myönnetä rakennusai- lisäksi vuodelta 1998 peruuntuneita hankkeita
25499: kaisia lainoja, lyhytaikaisia perusparannuslai- tai muuten käyttämättä jäänyttä hyväksymis-
25500: noja eikä omistusaravalainoja omaksilunasta- valtuutta vastaava määrä. Vuonna 1999 ei
25501: mislainoja lukuun ottamatta. myönnetä lyhytaikaisia korkotukilainoja.
25502: Lähiöiden projektiluonteisen suunnitelmalli- Omistusasuntolainojen valtiontakauksista
25503: sen perusparannuksen rahoituksen turvaami- annetun lain mukaisten valtionvastuiden koko-
25504: seksi voidaan tehdä ehdollisia ennakkopäätök- naismäärä saa vapaarahoitteisissa ja asp-lai-
25505: siä vuokratalojen perusparannusta varten vuo- noissa olla yhteensä enintään 3 500 000 000
25506: sina 2000-2002 myönnettävistä aravalainoista. mk vuoden 1999lopussa. Lisäksi vuokra-asun-
25507: Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myön- tolainojen korkotuesta annetun lain, asumisoi-
25508: nettävien lainojen määrä saa kutakin vuotta keustalolainojen korkotuesta annetun lain ja
25509: kohden olla enintään 100 000 000 mk. omistusasuntolainojen korkotuesta annetun
25510: Henkilökohtaisen aravalainan saajasta itses- lain mukaisiin lainoihin tulee lain mukainen
25511: tään riippumattomista syistä aiheutuvien vai- valtionvastuu.
25512: keuksien lieventämiseksi voidaan vuonna Vanhojen korkotukilainojen korkotuen mää-
25513: 1999 aravalain 46 §:n ja arava-asetuksen rät
25514: (1587/1993) 28 §:n nojalla myöntää enintään Vuonna 1993 uustuotantoa varten hyväksyt-
25515: 15 000 000 mk lykkäystä lainan korkojen, ly- tyjen korkotukilainojen korkohyvitys on vuok-
25516: hennysten tai molempien maksamisesta. ra-asuntojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1
25517: Korkotukilainat ja valtiontakaukset momentin 1-5 kohdassa tarkoitetuille lainan-
25518: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan saajille 8 % lainavuosina 1-5 ja 6 % lainavuo-
25519: vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun sina 6-10. Muille lainansaajille vuonna 1993
25520: lain (867/1980), omistusasuntolainojen korko- uustuotantoa varten hyväksyttyjen lainojen
25521: tuesta annetun lain (1204/1993), asumisoike- korkohyvitys on 7 % lainavuosina 1-4 ja 5 %
25522: ustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/ lainavuosina 5-8. Muiden vuosina 1993 ja
25523: 1993), asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotu- 1992 hyväksyttyjen korkotukilainojen korko-
25524: esta annetun lain (205/1996), oman asunnon hyvitys on 6 % lainavuosina 1-4 ja 4,5 % laina-
25525: hankintaan myönnettävien lainojen korkotues- vuosina 5-8. Vuonna 1991 hyväksytyissä lai-
25526: ta annetun lain (639/1982) ja eräisiin lämmi- noissa lainan saajalta perittävä korko on neljä-
25527: tyslaitoshankkeisiin myönnettävistä lainoista nä ensimmäisenä vuonna lainanantajan
25528: ja korkotuesta annetun lain (83/1982) mukaiset perimän koron ja 7 prosentin korkohyvityksen
25529: korkotuet, korkohyvitykset ja luottovarauskor- erotus sekä 5-8 vuosina lainanantajan perimän
25530: vaukset sekä katetaan vuokra-asuntolainojen koron ja 5 prosentin korkohyvityksen erotus.
25531: korkotuesta annetun lain 9 ja 9 a §:ssä, asumis- Ennen 1.1.1991 hyväksyttyjen lainojen lainan
25532: oikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 saajilta perittävä korko on 5 %ja korkohyvitys
25533: §:ssä sekä omistusasuntolainojen valtiontaka- tämän ja lainanantajan perimän koron erotus.
25534: 480 35.30
25535:
25536: Korkohyvitys on kuitenkin enintään luottolai- 1999 ostaa arvopapereita tai sitoutua lisäva-
25537: toksen perimän koron suuruinen. kuusjärjestelyyn.
25538: Korkohyvitystä maksetaan vuokra-asuntojen Selvitysosa: Momentti on muutettu
25539: korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 1-5 kiinteäksi määrärahaksi.
25540: kohdassa tarkoitetuille lainansaajille uustuo- Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesi-
25541: tantoa varten enintään kymmeneltä ja muissa tykseen liittyvän esityksen Valtion asuntora-
25542: tapauksissa enintään kahdeksalta vuodelta en- hastosta annetun lain (1144/1989) muuttami-
25543: nen vuotta 1994 korkotukilainoiksi hyväksyt- seksi siten, että asuntorahaston valtion keskus-
25544: tyjen lainojen osalta. kirjanpidossa olevan yhdystilin varoille
25545: Avustukset maksettavasta korosta luovutaan.
25546: Valtion asuntorahaston varoista maksetaan Jotta voidaan varmistaa edellytykset hillitä
25547: avustukset asuntojen korjaustoimintaan, talou- suhdanne- ja hintakehitystä, varataan arava- ja
25548: dellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille korkotukilainojen myöntämis- ja hyväksymis-
25549: sekä asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- valtuuksista kaksi 1000 milj. markan suuruista
25550: viin asuntoihin. erää, joista ensimmäisen käyttämisestä tai
25551: Vuonna 1999 saadaan valtioneuvoston hy- käyttämättä jättämisestä hallitus päättää huhti-
25552: väksymin perustein myöntää uusia asuntora- kuussa 1999 ottaen huomioon toteutuvan suh-
25553: haston varoista maksettavia avustuksia asunto- danne- ja hintakehityksen. Toisen vastaavan
25554: jen korjaustoimintaan enintään 190 000 000 tarkastelun hallitus suorittaa myöhemmin mar-
25555: mk sekä sen lisäksi vuodelta 1998 peruuntu- raskuussa.
25556: neita hankkeita tai muuten käyttämättä jäänyt- Rakennustoiminnan laman aikana asuntora-
25557: tä valtuutta vastaava määrä. Taloudellisissa kentaminen oli lähes kokonaan valtion tuke-
25558: vaikeuksissa oleville vuokrataloille saadaan man tuotannon varassa. Vuosina 1998-99 val-
25559: valtioneuvoston hyväksymin perustein myön- tion tukeman tuotannon määrää alennetaan va-
25560: tää avustuksia enintään 23 000 000 mk sekä paarahoitteisen asuntorakentamisen alettua
25561: asunnottomille ja pakolaisille osoitettaviin elpyä ja rakentamisen urakkahintojen nopeasti
25562: asuntoihin enintään 15 000 000 mk. Vuokrata- kohota.
25563: loavustuksia koskevasta valtuuudesta valtio- V aitioneuvosto on tarkistanut vuokra- ja asu-
25564: konttori saa käyttää enintään 300 000 mk talo- misoikeusasuntoja varten myönnettävien kor-
25565: udellisissa vaikeuksissa olevien asuntoyhteisö- kotukien määrää alentuneen korkotason perus-
25566: jen talouden tervehdyttämistä ja kunnossapi- teella vuosiksi 1998-99. Omistusasuntolaino-
25567: don suunnittelua edistävistä selvityksistä ja jen korkotukiehdot säilytetään vuoden 1997
25568: toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. ehtojen mukaisina vuosina 1998 ja 1999.
25569: Varainhankintavaltuudet Vuokrataloavustuksista on tarkoitus käyttää
25570: Vuonna 1999 valtion asuntorahasto saa arvo- enintään 13 milj. mk huomattavissa taloudelli-
25571: paperistaa asunto- ja aravalainoja tai ottaa lai- sissa vaikeuksissa olevien vuokratalojen talou-
25572: naa yhteensä enintään 3 300 000 000 markan den tervehdyttämiseen ja enintään 10 milj. mk
25573: nettomäärään asti. Maksuvalmiudessa vuoden opiskelija-asuntojen omapääoma-avustuksiin.
25574: aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tar- Avustuksia asunnottomille ja pakolaisille osoi-
25575: vittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa ker- tettaviin asuntoihin voidaan myöntää kunnille
25576: ralla olla enintään 1 500 000 000 mk, kuiten- ja kuntien tosiasiallisesti omistamille yhtei-
25577: kin siten, että vuoden 1999 lopussa lyhytaikai- söille sekä yleishyödyllisille yhteisöille uusien
25578: sen lainan määrä saa olla enintään 500 000 000 vuokratalojen oman pääoman kattamiseen sil-
25579: mk. Asuntorahastolla on arvopaperistettujen loin, kun ne sitoutuvat osoittamaan omistami-
25580: lainojen maksamisen vakuudeksi enintään aan vuokra-asuntoja asunnottomille tai pako-
25581: 165 000 000 markan suuruinen valtuus vuonna laisille.
25582: 35.40 481
25583:
25584: Asuntorahaston rahoitusrakenteen arvioi- -Rahaston ottamien pitkäai-
25585: daan muodostuvan vuonna 1999 seuraavaksi: kaisten lainojen korot ja muut
25586: menot 1 850
25587: Milj.mk -Rahaston muut menot 630
25588: Arvioitu saldo 31.12.1999 740
25589: Arvioitu saldo 1.1.1999 700
25590: Tulot:
25591: -Tulot asuntolainoista 4500 1999 määräraha
25592: -Tulot takausmaksuista 20 1998 määräraha 55 000 000
25593: Rahaston varainhankinta 3 300 1998 lisämääräraha
25594: Menot: 1997 tilinpäätös 92 620 757
25595: -Luotonanto 4100
25596: -Korkotuki- ja avustusmenot 1200
25597:
25598:
25599:
25600:
25601: 40. (35.26, osa) Alueelliset ympäristökeskukset
25602:
25603: Selvitysosa: Ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävi-
25604: nä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriym-
25605: päristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa sekä ympäristötietoisuutta koskevat asiat.
25606: Ympäristökeskukset hoitavat myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat vesi-
25607: varojen käytön ja hoidon tehtävät, joiden erillismenot rahoitetaan luvusta 30.51. Näiden tehtävien
25608: hoitoa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Välittömästi maa- ja metsätalousministeriön tehtävä-
25609: alueelle arvioidaan alueellisissa ympäristökeskuksissa käytettävän vuositasolla 200 henkilötyö-
25610: vuotta.
25611: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alueellisille ympä-
25612: ristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
25613: Ympäristön suojelu
25614: Ympäristöluvat käsitellään laadukkaasti ja joutuisasti. Kaikki jätelain voimaantuloon liittyneet
25615: lupahakemukset käsitellään vuoden 1999 loppuun mennessä. Valmistaudutaan ympäristönsuoje-
25616: lulainsäädännön ja siihen perustuvan ympäristölupajärjestelmän uudistukseen. Valmistellaan yh-
25617: dessä YM:n ja SYKE:n kanssa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista. Tehostetaan alu-
25618: eellista yhteistyötä ja edistetään ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönottoa pk-yritysten ympä-
25619: ristöongelmien ratkaisemiseksi.
25620: Valtioneuvoston hyväksymää vesiensuojelun tavoiteohjelmaa vuoteen 2005 toteutetaan paino-
25621: pisteenä hajakuormituksen vähentäminen. Maataloudesta ja muista lähteistä tulevaa ravinnekuor-
25622: mitusta vähennetään mm. nitraattien vesiin pääsyn estämisestä annetun valtioneuvoston päätök-
25623: sen mukaisesti ja ympäristötuen avulla. Jätevesien käsittelyssä keskitytään erityisesti typen pois-
25624: tamiseen yhdyskuntajätevesistä. Haja-asutuksen jätevesihuoltoa parannetaan. Tärkeillä ja muilla
25625: vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla edistetään pohjavesialueiden suojelusuunnitelmi-
25626: en laadintaa. Välittömiä pohjavesiriskejä poistetaan myös ympäristönsuojelu- ja hoitotöinä.
25627: Jätteiden määrää vähennetään, niiden hyödyntämistä lisätään ja käsittelyn laatua parannetaan
25628: jätelainsäädännön ja vuoteen 2005 ulottuvien alueellisten jätesuunnitelmien tavoitteiden mukai-
25629: 482 35.40
25630:
25631: sesti. Kuntien jätehuollon yhteistyötä edistetään. Meluntorjunnan tietopohjaa ja toimintamahdol-
25632: lisuuksia parannetaan.
25633: Ympäristökeskukset parantavat alueillaan ympäristötietoisuutta ja tuottavat valtakunnallisesti
25634: vertailukelpoista tietoa alueensa ympäristön kuormituksesta ja tilasta. Y mpäristötietojärjestelmi-
25635: en käytettävyyttä ja tietosisällön ajantasaisuutta parannetaan. Paikkatietojen hyödyntämistä lisä-
25636: tään. Ryhdytään toimenpiteisiin vesistöaluekohtaisen seurannan, suunnitteluoja arvioinnin kehit-
25637: tämiseksi EY:n vesipuitedirektiivin edellyttämällä tavalla. Ympäristökeskukset tiedottavat aktii-
25638: visesti alueensa ympäristön tilasta, sen muutoksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
25639: Alueidenkäyttö
25640: Alueelliset ympäristökeskukset hankkivat valmiudet uuden maankäyttö-ja rakennuslain edel-
25641: lyttämiin tehtäviin ja huolehtivat uuden lain täytäntöönpanoon liittyvistä koulutus- ja ohjausteh-
25642: tävistä alueellaan.
25643: Alueelliset ympäristökeskukset osallistuvat alueidenkäytön valtakunnallisten tavoitteiden val-
25644: misteluun ja valmistautuvat niiden huomioon ottamiseen maakuntien ja kuntien kaavoituksen oh-
25645: jauksessa. Keskukset osallistuvat myös keskeisten kaupunkiseutujen maankäyttöä ja kehittämis-
25646: tarpeita koskevien tilannearvioiden laatimiseen. Kuntien ja maakuntien kaavoitusta suunnataan
25647: erityisesti ekologisesti kestäviin ratkaisuihin.
25648: Keskukset kehittävät yhteysviranomaisten tehtävien hoitoa YV A-menettelyssä ja edistävät
25649: suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia alueellaan.
25650: Ympäristökeskukset valmistautuvat ohjaamaan rakennusperinnön hoidon kunnittaisten toi-
25651: menpideohjelmien laatimista ja laajentavat rakennusperintöpäivien vieton kaikkiin kuntiin.
25652: Luonnonsuojelu
25653: Ympäristökeskukset huolehtivat luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta alueellaan. Luon-
25654: nonsuojelulainsäädännön toimeenpanoa edistetään erityisesti luontotyyppisuojelun, lajisuojelun
25655: ja maisemansuojelun osalta. Perinneympäristöjen suojelun periaatteita ja hoidon järjestämistä
25656: selvitetään.
25657: Luonnonsuojeluohjelmia ja Natura 2000-verkostoa toteutetaan vuonna 1996 hyväksytyn rahoi-
25658: tusohjelman ja alueellisten toteuttamisstrategioiden mukaisesti hyödyntämällä tehokkaasti myös
25659: EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Osalle Natura 2000 -verkoston alueista varaudutaan laatimaan
25660: hoito- ja käyttösuunnitelmat keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Yksityismaiden suojelussa vali-
25661: taan luonnonsuojelulain keinovalikoimasta parhaiten soveltuvat toteuttamiskeinot yhteistyössä
25662: maanomistajien kanssa
25663: Ympäristökeskusten yhteistyötä metsäkeskusten kanssa tiivistetään luonnonsuojelulain ja met-
25664: sälain soveltamiseen liittyvissä tehtävissä. Tärkein uusi tehtävä on Natura 2000 -verkoston met-
25665: sälain nojalla toteutettavien alueiden hoidon ja käytön kehittäminen.
25666: Keskukset edistävät ympäristönäkökohtien huomioon ottamista ja ympäristöhankkeiden rahoi-
25667: tusmahdollisuuksia EU :n uusien tavoiteohjelmien valmistelussa.
25668: Ympäristökeskukset rahoittavat ja toteuttavat työllisyyttä edistäviä ympäristöhankkeita. Saas-
25669: tuneiden maa-alueiden kunnostusta jatketaan. Asetetaan tarvittavat velvoitteet kiireellistä kun-
25670: nostamista vaativien saastuneiden alueiden kunnostusvelvollisille. Parannetaan ympäristönhoito-
25671: töiden toteutusmenetelmiä ja laatua sekä ympäristötöiden taloudellisuutta vähintään 2,0 % vuo-
25672: dessa.
25673: Ympäristökeskukset kehittävät ja järkeistävät tutkimus- ja laboratorioyhteistyötä keskenään
25674: sekä toimialueensa kuntien ja eri tutkimusorganisaatioiden kanssa. Laboratoriotoiminnan talou-
25675: dellisuutta parannetaan tilaaja-tuottaja-järjestelmän avulla.
25676: Alueellisten ympäristökeskusten toiminnan kehittämisessä toteutetaan vuonna 1999 palvelun
25677: parantamisprojekti keskittyen erityisesti yhteistoimintaaoja tiedotukseen, tulosten laatuun ja asi-
25678: 35.41 483
25679:
25680: oiden käsittelyaikoihin. Yhtenäisen ja kannustavanpalkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta so-
25681: vitaan.
25682: Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko:
25683:
25684: Julkisoikeudelliset Liiketaloudelliset
25685: 1998 1999 1998 1999
25686: Ennakoitu TAE Ennakoitu TAE
25687: Maksullisen toiminnan tulot tmk 13 000 12000 8 000 7 000
25688: Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
25689: tmk 13 300 12 300 5 700 5 000
25690: Käyttöjäämä tmk -300 -300 2 300 2 000
25691: -%tuloista -2 -3 29 29
25692: Osuus yhteiskustannuksista tmk 10600 9700 2 300 2 000
25693: Alijäämä tmk -10 900 - 10 000 0 0
25694: -%tuloista -84 -83 0 0
25695: Tulot % kustannuksista 54 55 100 100
25696:
25697: 21. (35.26.21) Toimintamenot (siirtomäärä- Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäykse-
25698: raha 2 v) nä huomioon tukityöllistettyjen hoitamien teh-
25699: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tävien vakinaistamiseksi 2 500 000 mk 18 hen-
25700: 304 457 000 mk. kilötyövuoden palkkausten siirtona momentil-
25701: Määrärahaa saakäyttää myös EU:n hyväksy- ta 34.06.02, kahdeksan henkilötyövuoden
25702: mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- palkkaus- ja muiden toimintamenojen siirtona
25703: tusta varten. 1 244 000 mk momentilta 31.24.21, yhden
25704: Selvitysosa: henkilötyövuoden toimintamenojen siirtona
25705: 205 000 mk momentilta 26.05.21 sekä yhden
25706: Menojen ja tulojen erittely mk henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona
25707: Bruttomenot 328 257 000 150 000 mk momentilta 35.01.21. Määrärahan
25708: Maksullisen palvelutoiminnan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon
25709: erillismenot 17 300 000 myös toimitilakustannusten nousu. Määrära-
25710: Muut toimintamenot 310 957 000 haan sisältyy 2 550 000 mk menoja momentil-
25711: Bruttotulot 23 800000 le 12.35.26 tuloutettuja vesiensuojelumaksuja
25712: Maksullisen toiminnan tulot 19 000 000 vastaavasti.
25713: - julkisoikeudelliset suoritteet 12000000
25714: - muut suoritteet 7 000000 1999 määräraha 304 457 000
25715: Muut tulot 4 800000
25716: 1998 määräraha 290 482000
25717: Nettomenot 304 457 000
25718: 1998 lisämääräraha 6 300 000
25719: 1997 tilinpäätös 282 424 816
25720:
25721:
25722: (41.) Valtion asuntorahasto
25723:
25724: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 35.70 ja sen momentti 21 momentiksi 35.70.21.
25725: 484 35.45
25726:
25727: (45.) Asunto- ja rakennustoimi
25728:
25729: Selvitysosa: Luku on siirretty luvuksi 35.30 ja sen momentit 54 ja 60 vastaaviksi mo-
25730: menteiksi.
25731:
25732:
25733: 60. (35.27, osa) Suomen ympäristökeskus
25734:
25735: Se l v i t y s osa : Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittä-
25736: miskeskus, joka tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöis-
25737: tä sekä arvioi vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja keinoja, joilla kehitykseen pystytään vaikuttamaan.
25738: SYKE toimii ympäristöalan valtakunnallisena tietokeskuksena, joka kokoaa, muokkaa ja välittää
25739: ympäristötietoa eri intressiryhmien tarpeisiin. Se huolehtii myös ED-lainsäädännön ja kansainvä-
25740: listen sopimusten edellyttämistä ympäristöalan raportointitehtävistä. Lisäksi SYKE huolehtii sil-
25741: le erityislainsäädännöllä osoitetuista valtakunnallisista viranomaistehtävistä, kuten kemikaali-
25742: lain, torjunta-ainelain ja geenitekniikkalain mukaisista valvontatehtävistä, jätteiden kansainvälis-
25743: ten siirtojen valvonnasta, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan
25744: yleissopimuksen mukaisten lupa-asioiden hoidosta sekä ympäristövahinkojen torjuntatehtävistä.
25745: SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja
25746: hoidon tehtäviä. Tässä luvussa SYKElle suoraan budjetoiduilla toimintamäärärahoilla palkattua
25747: henkilöstöä arvioidaan käytettävän maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueella 35 htv vastaa-
25748: vasti.
25749: Ympäristöministeriö on talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut Suomen ympäris-
25750: tökeskukselle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle 1999:
25751: Ympäristön suojelu
25752: Tuotetaan ympäristön tilasta ja kuormituksesta ajantasaisia kuvauksia sekä päätöksenteossa ja
25753: kansainvälisten sopimusten ja EY -direktiivien raportoinnissa tarvittavia selvityksiä ja raportteja.
25754: Valmistaudutaan uuden yhtenäisen ympäristönsuojelulain toimeenpanoon kehittämällä sitä pal-
25755: velevia tiedonhankinnan ja -arvioinnin menetelmiä. Laaditaan parhaan tekniikan selvityksiä ja
25756: kehitetään elinkaariarvioinnin metodiikkaa ja tulkintaa sekä toteutetaan sektorikohtaisia
25757: kokonaistarkasteluja elinkaariajattelun mukaisesti. Tuotetaan vuoden 1998 päästätiedot kaikista
25758: keskeisistä päästälähteistä 31.8.1999 mennessä.
25759: Tutkitaan ilman epäpuhtauksien ja ilmastomuutosten pitkän aikavälin ympäristövaikutuksia ja
25760: tuotetaan ilmapäästöistä tarvittavat tiedot kansallisiin ja kansainvälisiin tarkoituksiin. Arvioidaan
25761: happamoittavien yhdisteiden ja raskasmetallien päästöjen vähentämisen tarvetta ja mahdolli-
25762: suuksia sekä kustannuksia Suomessa ja lähialueilla.
25763: Tutkimusta Itämeren ja sisävesien rehevöitymiskehityksen ja vesiensuojelutoimenpiteiden vai-
25764: kutusten arvioimiseksi sekä pohjavesien laadun turvaamiseksi jatketaan. Kehitetään uusia mene-
25765: telmiä ja toimintamalleja vesistöjen ja Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Osallistutaan ym-
25766: päristönsuojelun kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti Itämeren osalta ja huolehditaan meren-
25767: suojeluun liittyvistä valmistelu- ja raportointitehtävistä. Seurataan valtioneuvoston hyväksymän
25768: vesiensuojelun tavoiteohjelman vaikuttavuutta.
25769: Ylläpidetään vesivarojen määrällisen ja laadullisen seurannan järjestelmiä sekä osallistutaan
25770: EY:n vesipuitedirektiivin vaatimiin toimenpiteisiin vesistöaluepohjaisen seurannan, suunnittelun
25771: ja arvioinnin kehittämiseksi. Jatketaan tutkimusta ilmastomuutoksen vaikutuksista vesiin ja ran-
25772: ta-alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen.
25773: 35.60 485
25774:
25775: Tutkitaan ja kehitetään jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä sekä niiden hyödyntä-
25776: mistä ja käsittelyn laadun parantamista. Tuetaan siten vuoteen 2005 ulottuvan valtakunnallisen
25777: jätesuunnitelman, jätealan tutkimuksen puiteohjelman 1998 - 2002 ja jäteneuvonnan vuoteen
25778: 2000 ulottuvan toimintaohjelman toimeenpanoa. Huolehditaan jätealan kansallisia ja kansainvä-
25779: lisiä tarpeita palvelevien seuranta-, tieto- ja raportointijärjestelmien toimeenpanosta ja edelleen-
25780: kehittämisestä. Tuetaan ympäristöministeriötä jätealan EY-säädösten valmisteluun ja puheenjoh-
25781: tajuuskauteen osallistumisessa.
25782: Tehdään arvio maaseutuelinkeinojen ympäristökuormituksesta sekä maatalouden ympäristötu-
25783: kien ja muiden toimien vaikuttavuudesta. Valmistellaan nitraattidirektiivin täytäntöönpanoon
25784: liittyvä seurantaohjelma.
25785: Tuotetaan ympäristön hoito- ja kunnostustoimintaan liittyvää menetelmä- ja vaikutustietoa
25786: sekä kehitetään vesistöjen, saastuneiden maa-alueiden sekä pohjavesialueiden kunnostusmene-
25787: telmiä. Edistetään vesistöjen kunnostustatuottamalla kunnille ja vesistön käyttäjille tietoa mene-
25788: telmien käyttökelpoisuudesta.
25789: Ympäristövahinkojen ja -riskien torjunnassa keskitytään erityisesti merellisten ympäristöva-
25790: hinkojen torjuntavalmiuksien parantamiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä saastuneiden
25791: maa-alueiden selvitys- ja puhdistustekniikan sekä saastuneen maamassan käsittelymenetelmien
25792: parantamiseen. Kehitetään yhdessä muiden viranomaisten kanssa öljypäästöjen valvonta-, rapor-
25793: tointi- ja tutkintamenettelyjä.
25794: Kemikaalivalvonnassa etsitään ratkaisuja kemikaalien, torjunta-aineiden ja geenitekniikalla
25795: muunnettujen organismien aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Tuotetaan tietoa ja tarvittavia op-
25796: paita biosididirektiivin toimeenpanoa varten.
25797: Osallistutaan lähialuehankkeiden valmisteluun ja valvontaan erityisesti Luoteis-Venäjän kestä-
25798: vän metsätalouden kehittämisessä ja luonnonsuojelualueverkoston suunnittelussa sekä Venäjän
25799: ja Baltian maiden vesihuollon ja jätteiden käsittelyn kehittämisessä.
25800: Tietojärjestelmien kehittämistä jatketaan hallinnon yhteistyönä.
25801: Parannetaan valmiuksia toimia kansallisena ympäristöalan referenssilaboratoriona.
25802: SYKEn kansainvälisen arvioinnin tuloksena syntyneiden toimenpide-ehdotusten toteuttaminen
25803: aloitetaan.
25804: Luonnonsuojelu
25805: Luonnonsuojelun ja maankäytön tutkimuksessa ja seurannassa tuotetaan luonnonsuojelualue-
25806: järjestelmän edustavuutta koskeva väliraportti. Osallistutaan vuonna 1999 valmistuvaan, uhan-
25807: alaisten eliölajien uhanalaisuutta koskevaan kolmanteen valtakunnalliseen tarkasteluun. Tuote-
25808: taan tietoa luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien esiintymisestä ja suojelun keinoista.
25809: Kehitetään luonnon monimuotoisuudenjaEU:n luonnonsuojeludirektiivien edellyttämää seuran-
25810: taa. Kehitetään luonnonsuojelun tietojärjestelmän laji- ja biotooppiosaa. Aloitetaan alueidenkäy-
25811: tön tietojärjestelmäprojektin toteuttaminen.
25812: Kehitetään soiden ja metsien ennallistamisen tutkimusta sekä jatketaan talousmetsien alue-eko-
25813: logista suunnittelua palvelevaa tutkimusta. Edistetään Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden
25814: ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelman biodiversiteettitutkimusta ja luon-
25815: nonsuojeluhankkeita.
25816: Jatketaan luonnon virkistyskäytön inventoinnin tarjontatutkimusta ja kehitetään luonnon vir-
25817: kistyskäytön ympäristövaikutusten seurantaa. Osallistutaan viherstrategian toteuttamiseen yh-
25818: teistyössä ympäristöministeriön kanssa. Ylläpidetään maa-ainesten ottamisen seurantaa.
25819: Palvelujen vientitoiminnalla tuetaan Suomen tavoitteita kehitys- ja lähialueyhteistyössä.
25820: SYKEn asiantuntemusta käytetään kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnissa ja toimeenpanossa.
25821: Suomen ympäristökeskuksen voimavaroja kohdennetaan painopistealueiden tutkimus- ja ke-
25822: hittämistoimintaan. SYKEn tutkijakoulutusta vahvistetaan.
25823: 486 35.60
25824:
25825: Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien, tulojen ja toiminnan kustannusten arvioidaan
25826: jakautuvan tehtäväalueittain vuonna 1999 seuraavasti:
25827:
25828: Tehtäväalue Henkilö- Tulot Kustannukset
25829: työvuodet milj. mk milj. mk
25830: Ympäristömuutosten tutkimus 72 0,9 23
25831: Ympäristökuormituksen vähentä-
25832: minen 68 0,4 21
25833: Kemikaalivalvonta ja riskien ar-
25834: viointi 29 0,5 7
25835: Luonnonsuojelu ja maankäyttö 76 0,2 22
25836: Vesivarat 72 0,5 35
25837: Ohjauskeinojen kehittäminen 33 0,4 10
25838: Laboratoriotoiminta 58 0,6 16
25839: Vientitoiminta 11 9,5 10
25840: Hallinnonalan atk-palvelut 31 0,3 17
25841: Muut tukipalvelutehtävät 85 0,7 29
25842: Yhteensä 535 14,0 190
25843:
25844: Tehtäväalueille kohdistuvasta työpanoksesta noin 50 htv arvioidaan kohdistuvan maa- ja met-
25845: sätalousministeriön hallinnonalan tehtäviin.
25846: Suomen ympäristökeskukselle suoraan budjetoidun toiminnallisen rahoituksen lisäksi muilta
25847: valtion virastoilta ja laitoksilta arvioidaan saatavan rahoitusta 40 milj. mk, josta arvonlisäveron
25848: osuus on noin 10 milj. mk.
25849: Budjetin ulkopuolista rahoitusta arvioidaan saatavan 19 milj. mk, josta EU:lta tuleva osuus on
25850: noin 3,5 milj. mk. Lisäksi EU:n ympäristörahastosta (LIFE) arvioidaan saatavan 1,9 milj. mk.
25851: SYKEn maksullisen toiminnan tuloja arvioidaan kertyvän 14 milj. mk, josta vientitoiminnan
25852: osuudeksi arvioidaan 9,5 milj. mk.
25853: Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (1 000 mk):
25854:
25855: 1997 1998 1999
25856: toteutuma ennakoitu TAE
25857: Tuotot
25858: Julkisoikeudelliset suoritteet 1 010 1200 1200
25859: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 12 861 12 800 12 800
25860: Tuotot yhteensä 13 871 14000 14000
25861: Kustannukset
25862: Julkisoikeudelliset suoritteet 1591 1500 1300
25863: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 14 041 12500 12 500
25864: Kustannukset yhteensä 15 632 14000 13 800
25865: Yli/alijäämä yhteensä - 1 761 0 +200
25866: Kustannusvastaavuus -%
25867: Julkisoikeudelliset suoritteet 63 80 92
25868: Liiketaloudellisesti hinnoitellut suoritteet 92 102 102
25869: Kustannusvastaavuus yhteensä 89 100 101
25870:
25871: 21. (35.27.21) Toimintamenot (siirtomäärä- Määrärahaa saa käyttää myös EU :n hyväksy-
25872: raha 2 v) mien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi-
25873: Momentille myönnetään nettomäärärahaa tusta varten.
25874: 122 413 000 mk.
25875: 35.70 487
25876:
25877: Se l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitukses- Maksullisen toiminnan tulot 14 000 000
25878: sa on otettu huomioon kahta henkilötyövuotta - julkisoikeudelliset tulot 1 200 000
25879: vastaavien palkkausmenojen siirtona -muut tulot 12 800 000
25880: 340 000 mk momentilta 35.01.21. ED-rahoitus 3 500000
25881: Muu ulkopuolinen rahoitus 15 500 000
25882: Menojen ja tulojen erittely mk Nettomenot 122 413 000
25883: Bruttomenot 155 413 000 1999 määräraha 122 413 000
25884: Maksullisen palvelutoiminnan eril-
25885: lismenot 13 300 000 1998 määräraha 119 827 000
25886: Muut toimintamenot 142 113 000 1998 lisämääräraha 2 270 000
25887: Bruttotulot 33 000000 1997 tilinpäätös 119 827 000
25888:
25889:
25890:
25891: 70. (35.41) Valtion asuntorahasto
25892:
25893: Se l v i t y s osa : Valtion asuntorahasto hoitaa aravalainoitukseen ja asuntojen korkotukilai-
25894: noitukseen liittyviä tehtäviä sekä valvoo valtion tukeman asuntotuotannon laatua sekä rakennus-
25895: ja ylläpitokustannusten kohtuullisuutta. Lisäksi rahasto valvoo omistusasuntolainojen valtionta-
25896: kausten käyttöä.
25897: Ympäristöministeriö on asettanut asuntorahastolle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle
25898: 1999.
25899: Asuntojen laatu ja kustannukset
25900: Asuntorahasto vaikuttaa siihen, että valtion tukema asuntotuotanto ja perusparantaminen on
25901: hyvin ja kustannustietoisesti suunniteltua ja toteutettua mm. edistämällä laatujärjestelmien käyt-
25902: töönottoa rakennuttamisessa ja rakentamisessa sekä kehittämällä omaa laadunseurantajärjestel-
25903: määnsä. Rahasto valvoo, etteivät valtion tukeman tuotannon kustannukset nouse asumiskustan-
25904: nusten tai talouspolitiikan hintavakaustavoitteiden kannalta haitallisesti. Ottaen huomioon kulut-
25905: tajahintojen toteutunut maltillinen kehitys, hyväksyttäviä tontinhintoja ei korotetavuonna 1999.
25906: Kilpailuun perustuvat toteuttamismuodot asetetaan ehdottomalle etusijalle. Suunnitelmien kus-
25907: tannustehokkuutta edistetään sekä hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista valvo-
25908: taan.
25909: Lainoituksen alueellinen kohdentaminen
25910: Dostuotannon tuki suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille asun-
25911: tomarkkinoita tasapainottavasti.
25912: Asuntokannan ylläpito
25913: Perusparannustoiminnassa painopiste siirretään harvoin tehtävistä raskaista korjauksista ylläpi-
25914: toon ja oikea-aikaisiin vaiheittaisiin korjauksiin. Valtion tuki kohdistetaan ensisijaisesti kiinteis-
25915: töjen säilymisen ja kunnossapysymisen kannalta tärkeisiin rakennusosiin. Vuokratalon omistajan
25916: vastuuta korjauksen rahoittamisessa lisätään. Perusparantamisen suunnitelmallinen rahoitus tur-
25917: vataan lähiöprojektialueilla osoittamalla ehdollista valtuutta vuosina 2000 - 2002 tehtäviä tuki-
25918: päätöksiä varten.
25919: Korjausavustuksilla tuetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutos-
25920: ta. Asunto-osakeyhtiötalojen korjauksia tuetaan lähiöprojektialueilla.
25921: Asuntorahaston maksuvalmius
25922: Tavoitteena on valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston varainhankinnan ajoittaminen mak-
25923: suvalmiuden ja rahoitusmarkkinoiden kannalta optimaalisesti. Lainoitus- ja takausriskit pyritään
25924: 488 35.99
25925:
25926: minimoimaan. Asuntorahasto valvoo korkotukilainojen korko- ja lyhennysehtojen kohtuullisuut-
25927: ta ja myötävaikuttaa ehtojen muodostumiseen kilpailun kautta.
25928:
25929: 21. (35.41.21) Toimintamenot (siirtomäärä- 1999 määräraha 22 930 000
25930: raha 2 v) 1998 määräraha 16 930 000
25931: Momentille myönnetään 22 930 000 mk. 1998 lisämääräraha 455 000
25932: 1997 tilinpäätös 24 430 000
25933:
25934:
25935:
25936: 99. (35.01, osa ja 99) Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot
25937:
25938: Selvitysosa: Ympäristöhallinnon kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimustoiminnalla vah-
25939: vistetaan päätöksenteon tietopohjaa ja tuetaan hallinnonalan tulostavoitteiden toteuttamista ja
25940: käyttäjäystävällisten tietojärjestelmien kehittämistä. Vahvistetaan tutkimusyhteistyötä muiden
25941: hallinnonalojen, elinkeinoelämän ja muiden rahoittajien kanssa.
25942: Tulosten saavuttaminen hallinnonalan painopistealueilla edellyttää kotimaisten toimien lisäksi
25943: tehokasta osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön.
25944:
25945: 22. (35.01.22) Kehittäminen ja suunnittelu uuden maankäyttö-ja rakennuslain käyttöön-
25946: (siirtomääräraha 2 v) oton ohjeistojen ja koulutusaineistojen laadin-
25947: Momentille myönnetään 51 451 000 mk. taan, uudis- ja korjausrakentamisen, kiinteis-
25948: Määrärahaa saa käyttää ympäristöhallinnon tönpidon laatu- ja terveysnäkökohtien sekä
25949: tehtävien strategista valmistelua ja kehittämis- ekologisen rakentamisen edistämiseen ja alu-
25950: tä palvelevasta kehittämis-, suunnittelu-, tutki- eellisen asuntokysynnän kehitys-, rakenne- ja
25951: mus-, seuranta- ja arviointitoiminnasta ja kan- laatutekijöiden selvittämiseen. Lisäksi määrä-
25952: sainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä sekä eri rahaa käytetään muihin tarpeellisiin tutkimus-,
25953: hallinnonalojen ja muiden yksiköiden yhteis- selvitys- ja kehittämishankkeisiin.
25954: hankkeista aiheutuvien muita kulutusmenoja Määrärahasta on varattu 10 000 000 mk ym-
25955: vastaavien menojen maksamiseen. Määrära- päristöklusterin tutkimusohjelman rahoituk-
25956: haa saa käyttää myös EU :n hyväksymien tutki- seen.
25957: mus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen.
25958: Määrärahaa saa käyttää enintään viittä hen- 1999 määräraha 51 451 000
25959: kilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaa- 1998 määräraha 52 000 000
25960: miseen määräaikaisiin projekteihin ympäristö- 1998 lisämääräraha 675 000
25961: ministeriössä. 1997 tilinpäätös 47 900 000
25962: S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään tie-
25963: topohjan vahvistamiseksi uuden ympäristön- 24. (35.01.24) Kansainvälinen yhteistyö
25964: suojelulain ja ympäristölupamenettelyn toi- (siirtomääräraha 2 v)
25965: meenpanossa, ilmastonmuutosten ehkäisyssä Momentille myönnetään 26 400 000 mk.
25966: ja happamoitumisen torjunnassa, ympäristöris- Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten jär-
25967: kien vähentämisessä, vesiensuojelun tehosta- jestöjen jäsenmaksuihin ja maksuosuuksiin
25968: misessa, jätealan ja ympäristöohjauskeinojen sekä menoihin, jotka aiheutuvat osallistumi-
25969: kehittämisessä. Määrärahaa käytetään luon- sesta kansainvälisten järjestöjen kokouksiin ja
25970: nonsuojelualuejärjestelmän edustavuuden muista ulkomaanmatkoista, Suomessa järjes-
25971: sekä uhanalaisten lajien ja perinnebiotooppiti- tettävistä kansainvälisistä kokouksista, vieras-
25972: lanteen selvittämiseen. Määrärahaa käytetään kielisen aineiston julkaisemisesta sekä muusta
25973: 35.99 489
25974:
25975: kansainvälisestä kahden- ja monenkeskisestä 62. (35.01.62) EU:n ympäristörahaston
25976: yhteistyöstä. Määrärahaa saa lisäksi käyttää osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojelu-
25977: menoihin, joita aiheutuu lähialueilla tapahtu- hankkeisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v)
25978: vasta asiantuntijayhteistyöstä, Euroopan unio- Momentille myönnetään 24 000 000 mk.
25979: nin jäsenyyttä hakeneiden maiden lähentymis- Määrärahaa saa käyttää EU:n komission hy-
25980: toimien edistämisestä sekä kestävän metsäta- väksymien EU:n ympäristörahastosta (LIFE)
25981: louden suunnittelusta Luoteis-Venäjällä ja osarahoitettavista hankkeista ja pilottihank-
25982: laadittaessa Itämeren alueen kestävän kehityk- keista aiheutuvien menojen maksamiseen.
25983: sen ohjelmaa (Baltic Agenda 21). Se l v i t y s o s a : EU-osarahoitus LIFE-
25984: Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea hankkeisiin on tuloutettu momentille 12.35.99.
25985: henkilötyövuotta vastaavan työsopimussuh-
25986: teessa olevan henkilöstön palkkaamiseen kan- 1999 määräraha 24 000 000
25987: sainvälisten tehtävien hoitamiseksi ympäristö- 1998 määräraha 24 000 000
25988: ministeriössä. 1998lisämääräraha 14 984 000
25989: 1997 tilinpäätös 18 000 000
25990: 1999 määräraha 26 400 000
25991: 1998 määräraha 26 380 000
25992: 65. (35.01.61) Eräät avustukset (siirtomää-
25993: 1997 tilinpäätös 21 564 728
25994: räraha 3 v)
25995: Momentille myönnetään 6 450 000 mk.
25996: 61. (35.26.61) Euroopan aluekehitysrahas-
25997: Määrärahaa saa käyttää avustusten maksami-
25998: ton tavoitteiden kansallinen osarahoitus (EU) seen valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ym-
25999: (siirtomääräraha 3 v) päristöjärjestöille, valtakunnallisille asunto- ja
26000: Momentille myönnetään 25 500 000 mk. rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvonta-
26001: Määrärahaa saa käyttää EU:n aluekehitysra- toimintaan, saariston kehityksen edistämisestä
26002: hastosta rahoitettavia tavoiteohjelmia ja yhtei- annetun lain (494/1981) 12 §:n mukaisten
26003: söaloitteita toteuttavien hankkeiden kansallis- avustusten maksamiseen saariston ympäristön-
26004: ten rahoitusosuuksien maksamiseen valtion hoitoa edistäviin hankkeisiin sekä avustusten
26005: osalta. maksamiseen Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja
26006: Määräraha on alueiden kehittämisestä anne- tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimin-
26007: tun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa. taan. Määrärahaa saa käyttää myös kestävää
26008: Se l v i t y s osa : Momentille on koottu Eu- kehitystä sekä ympäristökasvatusta ja -valis-
26009: roopan unionin aluekehitysrahastosta rahoitet- tusta edistävien projektiluonteisten hankkei-
26010: tavien ohjelmien kansallinen rahoitusosuus. den tukemiseen.
26011: Määrärahaa on tarkoitus käyttää kansallisena Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä
26012: rahoitusosuutena luonnonsuojeluohjelmien annetun lain 6 §:n mukaista aluekehitysrahaa.
26013: toimeenpanon edistämiseen ja kuntien maan-
26014: käytön ohjauksen tukemiseen samoin kuin ym- 1999 määräraha 6 450 000
26015: päristönsuojelun ja -hoidon, ympäristötekno- 1998 määräraha 7 300 000
26016: logian ja -osaamisen sekä kulttuuriperinnön ja 1997 tilinpäätös 7 300 000
26017: maiseman hoitoa edistäviin hankkeisiin ja toi-
26018: meopi teisiin.
26019: (88.) (35.26.88) Osakkeiden hankkiminen
26020: 1999 määräraha 25 500 000 (siirtomääräraha 3 v)
26021: 1998 määräraha 25 500000 Se l v i t y s osa : Momentti ja sen määrära-
26022: 20 500000 ha on poistettu talousarviosta.
26023: 1997 tilinpäätös
26024: 1998 määräraha 100 000
26025: 490
26026:
26027:
26028:
26029:
26030: Pääluokka 36
26031: VALTIONVELKA
26032:
26033:
26034: Se l v i t y s osa : Budjettitalouden velan kanta oli vuoden 1997 lopussa 401 mrd. mk. Velka
26035: lisääntyi 6,1 %, kun se edellisenä vuonna oli lisääntynyt 10,7 %.
26036: Vuoden 1998 aikana velan määrä kasvaa edelleen. Velkakannan arvioidaan olevan vuoden
26037: 1998 lopussa 407 mrd. mk. Tähän talousarvioesitykseen sisältyvällä nettolainanotolla velan kanta
26038: supistuu 0,3 mrd. markalla ja sen arvioidaan olevan vuoden 1999 päättyessä 407 mrd. mk.
26039: Budjettitalouden velan bruttokansantuoteosuus oli vuoden 1997lopussa 64,9 %ja vuoden 1998
26040: lopussa sen arvioidaan olevan 60,6 %. Vuoden 1999lopussa sen arvioidaan olevan 57,2 %. Koko
26041: valtionvelka olisi 60 % bruttokansantuotteesta.
26042: Budjettitalouden velan hoitomenojen määrä oli vuonna 1997 12,3 %valtion menoista. Vuoden
26043: 1998 talousarviossa vastaava osuus on 13,5 %ja tämän talousarvioesityksen loppusummasta val-
26044: tionvelan hoitomenot ovat 15,2 %.
26045:
26046:
26047: Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 1997-1999
26048: V. 1997 v. 1998 V. 1999
26049: tilinpäätös talousarvio esitys Muutos 1998-1999
26050: 1000mk 1000mk 1000mk ±1000mk ±%
26051: 01. Markka- ja euromääräisen velan
26052: korko 10768 995 13 612 000 18 145 000 + 4 533 000 + 33
26053: 03. Valuuttarnääräisen velan korko 11995 381 11407 000 9 837 000 - 1570000 - 14
26054: 06. Valtionvelan kuoletukset 276 000 + 276000 + 0
26055: 09. Muut menot valtionvelasta 319 422 494 000 130 200 363 800 - 74
26056: Yhteensä 23 083 798 25 513 000 28 388 200 + 2875 200 + 11
26057:
26058:
26059: 01. Markka- ja euromääräisen velan korko
26060:
26061: S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu.
26062:
26063: 90. Markka- ja euromääräisen velan korko Määrärahaa saa käyttää markkamääräisen
26064: (arviomääräraha) velan sekä euromääräisinä liikkeeseenlaskettu-
26065: Momentille myönnetään nettomäärärahaa jen ja euromääräisiksi muunnettujen lainojen
26066: 18 145 000 000 mk. korkojen, vanhentuneiden korkojen ja myös
26067: lyhytaikaisesta tilapäisrahoituksesta aiheutu-
26068: 36.03 491
26069:
26070: vien korkojen sekä emissioalennusten ja pää- Velkasitoumuslainat 637 000000
26071: omatappioiden maksamiseen. Lainat valtion eläkerahastolta 636000000
26072: Sel vi tysosa: Momentin nimike on Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä 103 008 000
26073: muutettu. Vuoden 1997 lopussa oli markka- Lainat muilta 118 992 000
26074: määräisen velkakannan keskimääräinen efek- Emissioalennukset 272 000000
26075: Bruttotulot 781 000 000
26076: tiivinen korko 7,15 %. Määrärahan mitoituk-
26077: Korkotulot 781 000 000
26078: sessa on lisäksi otettu huomioon vuosien 1998 18 145 000 000
26079: Nettomenot
26080: ja 1999 lainanotosta aiheutuvat korkokustan-
26081: nukset samoin kuin emissio- ja pääomavoitot 1999 määräraha 18 145 000 000
26082: sekä korkotulot. 1998 määräraha 13 612 000 000
26083: Menojen ja tulojen erittely: mk 1997 tilinpäätös 10 768 995 154
26084: Bruttomenot 18 926 000 000
26085: Yleisöobligaatiolainat 1040000000
26086: Sarjaobligaatiolainat 16 119 000 000
26087:
26088:
26089:
26090:
26091: 03. Valuuttamääräisen velan korko
26092:
26093: 90. Valuuttamääräisen velan korko (arvio- Saksanmarkkalainat 2 369444 000
26094: määräraha) Floriinilainat 340543 (){)()
26095: Momentille myönnetään nettomäärärahaa Belgianfrangilainat 134462 (){)()
26096: Luxemburginfrangilainat 144 253 000
26097: 9 837 000 000 mk.
26098: Sveitsinfrangilainat 346 320000
26099: Määrärahaa saa käyttää valuuttamääräisen 1987 644 (){)()
26100: Ranskanfrangilainat
26101: velan korkojen ja valuuttamääräisen velan Itävallanshillinkilainat 35 566 000
26102: vanhentuneiden korkojen sekä emissioalen- Jenilainat 890365 000
26103: nusten ja pääomatappioiden maksamiseen. ECU-lainat 347 590 000
26104: S e l v i t y s o s a : Vuoden 1997 lopussa oli AUD-lainat 26468 000
26105: valuuttamääräisen velan keskimääräinen efek- PSC-lainat 65000
26106: tiivinen korko 7,22 %. Määrärahan mitoituk- Muiden valuuttojen määräiset
26107: sessa on lisäksi otettu huomioon vuoden 1998 lainat 165 562 000
26108: lainanotosta aiheutuvat korkokustannukset Bruttotulot 0
26109: Nettomenot 9 837 (){)() 000
26110: Menojen ja tulojen erittely: mk
26111: 1999 määräraha 9 837 000 000
26112: Bruttomenot 9 837 000000
26113: Dollarilainat 1 118 520 000 1998 määräraha 11 407 000 000
26114: Puntalainat 1 884 558 000 1997 tilinpäätös 11 995 380 806
26115: Ruotsinkruunulainat 33 296 000
26116: Tanskankruunulainat 12 344 000
26117: 492 36.06
26118:
26119: 06. Valtionvelan kuoletukset
26120:
26121: 90. Nettokuoletukset (arviomääräraha) tuisen velan kuoletusten 16 638 000 000 mk
26122: Momentille myönnetään 276 000 000 mk. eli yhteensä 28 384 000 000 mk. Kun uusia
26123: Määrärahaa saa käyttää valtionvelan kuole- pitkäaikaisia lainoja on tarkoitus ottaa vähin-
26124: tusten maksamiseen siinä tapauksessa, että tään 28 108 000 000 mk, nettokuoletuksiksi
26125: kuoletukset ylittävät valtion uusista lainoista jää 276 000 000 mk. Eduskunnalle annetaan
26126: saatavat tulot. talousarvioesitykseen liittyvä esitys valtioneu-
26127: S e 1v i t y s o s a : Valtion markkamääräisen voston vuoden 1999 lainanottovaltuuksista.
26128: yli 12 kuukauden pituisen velan kuoletusten on
26129: arvioitu vuonna 1999 olevan 11 7 46 000 000 1999 määräraha 276 000 000
26130: mk ja valuuttamääräisen yli 12 kuukauden pi-
26131:
26132:
26133: 09. Muut menot valtionvelasta
26134:
26135: 21. Palkkiot ja muut menot valtionvelasta Määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraa-
26136: (arviomääräraha) vasti:
26137: Momentille myönnetään 130 200 000 mk.
26138: Määrärahaa saa käyttää valtion markka-, eu- mk
26139: ro- ja valuuttamääräisen lainanoton valmiste- Menot valuuttamääräisistä lainoista:
26140: lusta, lainojen ottamisesta, liikkeeseenlaskus- liikkeeseenlaskukustannukset 6000 000
26141: ta, lainojen takaisinmaksusta, koron ja valuu- arvopaperistamisesta aiheutuvat kus-
26142: tan vaihtamisesta aiheutuvien menojen ja tannukset 28 200 000
26143: asiantuntija- ym. palkkioiden sekä muiden me- asiamiespalkkiot 10 000000
26144: muutmenot 15 000000
26145: nojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää
26146: myös lyhytaikaisen tilapäisrahoituksen hank- Menot markka- ja euromääräisistä lai-
26147: kimisesta aiheutuvien varauspalkkioiden sekä noista:
26148: Valtion asuntorahaston arvopaperistamaila liikkeeseenlaskupalkkiot 45 000 000
26149: suoritetusta varainhankinnasta valtiolle aihe- lunastuspalkkiot 19 000 000
26150: utuvien kustannusten maksamiseen. varauspalkkiot 2000000
26151: Se 1v i t y s osa: Vuonna 1997 olivat liik- muutmenot 5 000 000
26152: keeseenlaskukustannukset ilman paaoma- Yhteensä 130 200 000
26153: alennuksia 0,12% nostetusta lainapääomasta.
26154: Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 1999 määräraha 130 200 000
26155: olemassa olevasta velkakannasta sekä vuosien 1998 määräraha 494 000 000
26156: 1998-1999lainanotosta aiheutuvat kustannuk- 1998 lisämääräraha -175 000000
26157: set. 1997 tilinpäätös 319 421788
26158: Liite n:o 1 Hallituksen esitykseen Eduskunna!!e
26159: valtion talousarvioksi vuode!!e J99SJI1
26160:
26161:
26162:
26163:
26164: TALOUDELLINEN
26165: KATSAUS
26166:
26167:
26168:
26169:
26170: 1) Hallitus ei ole käsitellyt liitettä. Se on tarkoitettu talousarvioesityksen tausta-aineistoksi.
26171: Sisällys
26172:
26173:
26174: Sivu Sivu
26175:
26176: 1 Yleiskatsaus 1 7 Tulot 46
26177:
26178: 2 Kansainvälinen talous 11 8 Kulutus 48
26179: Tuotanto ja kysyntä 11
26180: Talouspolitiikka 14 9 Investoinnit 51
26181: Työllisyys 16 Kiinteät investoinnit 51
26182: Hinnat ja palkat 17 Varastoinvestoinnit 54
26183: Maailmankauppa 19
26184: 10 Julkinen talous 55
26185: 3 Ulkomaankauppa 20 Valtio 55
26186: Vienti 20 Kunnat ja kuntayhtymät 57
26187: Tuonti 23 Sosiaaliturvarahastot 60
26188: Vaihtotase 25 Julkisyhteisöt 63
26189: Valtiontalous ja talousarvio-
26190: 4 Tuotanto 28 esitys vuodelle 1999 67
26191: Maa- ja metsätalous 28
26192: Teollisuus 30 11 Rahoitustasapaino ja rahoitus-
26193: Rakentaminen 32 markkinat 74
26194: Yksityiset palvelut 35
26195: Kokonaistuotanto 36 Taloudellisia tapahtumia
26196: 1.1.1997-1.9.1998 78
26197: 5 Työvoima 39
26198: Liitetaulut 91
26199: 6 Kustannukset ja hinnat 43
26200:
26201:
26202:
26203: Taulukoissa käytetyt symbolit
26204:
26205: Ei mitään ilmoitettavana
26206: 0 Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä
26207: Tietoa ei ole saatu
26208: Loogisesti mahdoton esitettäväksi
26209: * Ennakkotieto
26210: ** Ennuste
26211:
26212: Kukin taulukoiden luvuista on pyöristetty erikseen, mistä aiheutuu,
26213: etteivät summat aina täsmää.
26214: 1 Yleiskatsaus
26215:
26216: Suhdannekuva
26217:
26218: Talouskasvu on pysynyt varsin vahvana Kuvio 1.
26219: koko alkuvuoden. Etenkin viennin ja te-
26220: TALOUSKEHITYS SUOMESSA
26221: ollisuustuotannon kasvu ovat ylittäneet JA OECD-MAISSA
26222:
26223: odotukset, mutta myös mm. talon-
26224: rakennustoiminta on vilkasta. Vaikka kas-
26225: vuvauhti hidastuneekin vuoden loppua
26226: kohti, kokonaistuotannon määrä noussee
26227: tänä vuonna 5Y2 % suuremmaksi kuin vii-
26228: me vuonna. Vuonna 1999 kokonaistuotan-
26229: non ennakoidaan kasvavan 4 % paljolti
26230: kotimaisen kysynnän vilkkauden ansios-
26231: ta. Ennuste perustuu oletukselle, että ti-
26232: lanne Venäjällä tai Aasiassa ei olennai-
26233: sesti vaikeudu nykyisestään. : ; Kuluttajahintojen ITIUutoa "1)
26234:
26235:
26236:
26237:
26238: Vienti lisääntyy tänä vuonna edelleen tun- 6
26239:
26240:
26241:
26242: tuvasti elektroniikkateollisuuden markki- s
26243:
26244: noiden voimakkaan laajenemisen ansios-
26245: ta. Aasian kriisin vaikutukset vienti-
26246: määriin ovat toistaiseksijääneet vähäisik-
26247: si; sekä vienti- että tuontihinnat ovat krii- 2
26248:
26249:
26250: sin puhkeamisen jälkeen kääntyneet las-
26251: kuun. Luottamus talouskehitykseen on
26252: edelleen vahva, joskin teollisuusyri-
26253: tyksissä on jo nähtävissä odotusten heik- % Työttötnyyaaate
26254: 20
26255: kenemistä. Perustekijät kotimaisen kysyn- ',
26256:
26257:
26258: nän kasvulle ovat yhä hyvät; hintojen nou- 16
26259:
26260: su on hidasta, kotitalouksien käytettävis- f~
26261: sä olevat reaalitulot lisääntyvät selvästi, 12 ,, rf :;:
26262: yritysten kannattavuus on erinomainen, lt
26263: rahoitusrakenteet ovat tervehtyneet ja ,,l ~
26264: korkotaso on matala. Ripeä talouskasvu
26265: ~ ll ~
26266: ~ ~
26267: lisää työpaikkojen määrää, ja työttömyys-
26268: asteen ennakoidaan laskevan tänä vuon- 0
26269: ~
26270: na 1OY2 prosenttiin ja ensi vuonna 9 pro- &0
26271: l:J Suomi
26272: 92
26273: 0
26274: 94
26275: OECD
26276:
26277: senttiin; toisaalta työvoiman lisääntyvä 1) Vkaltyle•n kulutuk••n hlnt•lnd&kal.
26278:
26279:
26280:
26281:
26282: 18 380149M
26283: 1 Yleiskatsaus
26284:
26285:
26286:
26287: kysyntä saattaa lisätä merkittävästi työ- 1997" 1998.. 1999**
26288: muutos, Qrosenttia
26289: voiman tarjontaakin. Suotuisa talous- Bruttokansantuotteen määrä
26290: kehitys näkyy selvästi myös julkisessa EU 2,6 21/2 21/2
26291: taloudessa, joka nousee tänä vuonna yli- OECD 3,1 21/2 2
26292: OECD, Suomen vienti·
26293: jäämäiseksi. Valtiontalous pysyy silti osuuksilla painotettuna 2,8 2112 21/2
26294: alijäämäisenä, sillä lamakauden jäljiltä Ulkomaankaupan määrä
26295: rasitteena on suuri velka ja siihen liitty- OECD, tavaravienti 11,3 71/2 7
26296: OECD, tavaratuonti 10,0 9 71/2
26297: vät korkomenot; lisävelan otolta kuiten- Raaka-aineiden maailman-
26298: kin vältytään mm. omaisuuden myyntien markkinahinnat
26299: vuoksi. HWWA·i'ldeksi' 1
26300: ilman energiaa 0,8 -20 -2
26301: energiaraaka-aineet -3,5 -25 0
26302: Kuluttajahinnat''
26303: Kansainvälinen talouskasvu EU 2,0 2 2
26304: OECD 4,1 31/2 3
26305: vaimenee
26306: Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
26307: 1) Yhdysvaltain dollareina.
26308: Talouskehitys on pysynyt useimmissa 2)Yksityisen kulutuksen hintaindeksi.
26309:
26310: teollisuusmaissa myönteisenä kuluvan
26311: vuoden alkupuoliskolla, kun raaka-ainei-
26312: den hinnat ovat laskeneet ja inflaatio-odo- vuonna, mutta kääntynee ensi vuonna lie-
26313: tukset sekä markkinakorot ovat matalal- vään kasvuun elvytystoimien ja rahoitus-
26314: la. Aasian kriisi on kuitenkin heikentänyt sektorin uudistusten ansiosta. ED-maiden
26315: teollisuusmaiden vientikysyntää, mikä talousnäkymät ovat pysyneet suhteellisen
26316: heijastuu varastojen kasvuna ja kiris- suotuisina; talouskasvu on viimevuotista
26317: tyneenä kilpailuna. Myös tuontitarjonnan nopeampaa mm. Saksassa, Ranskassa ja
26318: Aasiasta odotetaan vähitellen kasvavan. Ruotsissa, joissa kotimainen kysyntä on
26319: Taloudellinen kasvu teollisuusmaissa vai- vahvistumassa. ED-maiden talouskasvun
26320: meneekin keskimäärin puoli prosenttiyk- odotetaan pysyvän viime vuotisella tasol-
26321: sikköä sekä v. 1998 että v. 1999; tänä la, 2V2 prosentissa, sekä tänä että ensi
26322: vuonna 2V2 prosenttiin ja ensi vuonna 2 vuonna. Kasvun painottuminen kotimai-
26323: prosenttiin. seen kysyntään lisää sen työllistävyyttä,
26324: ja ED:n keskimääräinen työttömyysaste
26325: Yhdysvalloissa kokonaistuotannon kas- alentunee ensi vuonna 10V2 prosenttiin.
26326: vun odotetaan hidastuvan tänä vuonna
26327: tuntuvasti, kun varastoja sopeutetaan
26328: alentunutta kysyntää vastaavaksi. Yhdys- Vaihtotaseen ylijäämä uuteen
26329: valtain vienti Aasiaan supistui vuoden
26330: alkupuoliskolla jyrkästi, ja myös kotimai- ennätykseen
26331: sen kysynnän nopein kasvuvauhti on
26332: taittumassa yksityisen rahoitustasapainon Kokonaistuotannon kasvu on ollut pitkään
26333: heikennyttyä jo pitkään. Japanin talous- vientivetoista.Viennin määrä lisääntyy
26334: näkymät ovat heikot; Kaakkois-Aasian ja myös tänä vuonna tuntuvasti, 81h %, mutta
26335: Korean lama vähentää vientiä, ja rahoitus- kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan vuo-
26336: sektorin ongelmat ovat suuria. Kokonais- den loppua kohti Venäjän ja Aasian
26337: tuotanto supistuneekin Japanissa tänä talousvaikeuksien sekä osittain myös tuo-
26338:
26339:
26340:
26341: 2
26342: 1 Yleiskatsaus
26343:
26344:
26345:
26346: tantokapasiteetin asettamien rajoitusten Kuvio 2.
26347: vuoksi. Nopeimmin kasvavana tuote-
26348: ryhmänä pysyy tietoliikennelaitteet, joi- ULKOINEN TASAPAINO
26349: den markkinat laajenevat edelleen voi- Mrdmk
26350: 12 kk:n liukuva summa
26351:
26352: makkaasti. Vientikysyntä on vahvaa myös 60.-~--------,---------~~~
26353:
26354: paperiteollisuuden tuotteissa, mutta
26355: kapasiteettirajoitteet hidastavat niiden 50
26356:
26357: viennin kasvua. 40
26358:
26359:
26360: Tuotannon vahva kasvu näkyy myös tuon- 30
26361: nin, etenkin teollisuuden käyttämien raa-
26362: 20
26363: ka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuon-
26364: nin, nopeana lisääntymisenä. Kotitalouk- 10
26365: sien kulutuskysynnän vahvistuminen li-
26366: sää kulutustavaroiden tuontia, ja etenkin
26367: henkilöautojen tuonti on vilkastumassa.
26368: -10
26369:
26370: Ulkomaankaupan ylijäämä nousee tänä -20
26371: vuonna ennätyksellisen suureksi, mihin
26372: osaltaan vaikuttaa vaihtosuhteen parane-
26373: minen tuontihintojen keskimäärin laski-
26374: essa. Kauppataseen ylijäämän odotetaan • Ennuste.
26375:
26376:
26377: nousevan 58Y2 mrd. markkaan ja vaihto-
26378: taseen ylijäämän 41 Y2 mrd. markkaan; Kuvio 3.
26379: kokonaistuotantoon suhteutettuna vaihto-
26380: taseen ylijäämä olisi siten 6,2 %.
26381: YKSITYINEN KULUTUS JA
26382: YKSITYISET INVESTOINNIT
26383: 1985 = 100
26384: 140
26385: Yksityisen kulutuksen kasvu
26386: nopeutuu 130 / .....
26387: Yksityinen / /
26388: kulutus /
26389: 120 ;"
26390: /
26391: Yksityinen kulutus on hyvässä kasvussa, ;"
26392:
26393: sillä luottamus talousnäkymiin on kotita- 110 '' _
26394: ...... .... /
26395: /
26396:
26397: louksissa vahva, työllisyys kohenee ja
26398: kotitalouksien rahoitusasema on parantu- 100
26399: Yksityiset
26400: nut keskimäärin tyydyttäväksi. Kotitalo- investoinnit
26401: 90
26402: uksien kulutustottumukset ovat palautu-
26403: massa lamaa edeltäneisiin muotoihinsa.
26404: 80
26405: Kotitaloudet vähentänevätkin hieman
26406: säästämistään, ja yksityisen kulutuksen 70
26407: määrä noussee 4 %, enemmän kuin koti-
26408: talouksien käytettävissä olevat reaalitulot. 60
26409: Kotitalouksien velkaantuneisuus kääntyy 89 91 93 95 97* 98** 99**
26410:
26411: siten tänä vuonna kasvuun.
26412:
26413:
26414:
26415: 3
26416: 1 Yleiskatsaus
26417:
26418:
26419:
26420: Asuinrakentaminen pitää yllä rakennustoiminnassa ja palveluelin-
26421: investointien kasvua keinoissa. Kun työvoiman tarjonnan ar-
26422: vioidaan toisaalta lisääntyvän vain vä-
26423: hän, työttömyysaste laskee 10lh prosent-
26424: Investoinnit lisääntyvät tänä vuonna liki tiin, runsas 2 prosenttiyksikköä viimevuo-
26425: kymmeneksen paljolti vilkkaan talon- tista alemmaksi. Suotuisan työllisyys-
26426: rakentamisen vuoksi, sillä asuntoja aloi- kehityksen ansiosta työvoimapoliittisten
26427: tetaan selvästi viimevuotistaenemmän ja erityistoimenpiteiden määrää kyetään
26428: korjausrakentaminen on laajaa. Teollisuu- alentamaan lamavuosien aikana varsin
26429: den investointiedellytykset ovat sinänsä korkeaksi nousseelta tasoltaan.
26430: varsin suotuisat hyvän tulokehityksen ja
26431: rahoitusrakenteiden vahvistumisen ansi- Hinnat nousevat vain vähän
26432: osta. Investointien ei kuitenkaan odoteta
26433: teollisuudessa keskimäärin lisääntyvän,
26434: sillä metsäteollisuuden investoinnit vä- Inflaatio pysyy v. 1998 edelleen hitaana.
26435: henevät viime vuosien voimakkaan kas- Kustannustasoa ovat merkittävimmin nos-
26436: vun jälkeen, eikä investointien kasvu teol- taneet vuoden alussa toteutetut, sinänsä
26437: lisuuden muilla aloilla ole erityisen vah- maltilliset palkkojen korotukset. Palkka-
26438: vaa. Kaupan investoinnit ovat vahvassa liukumien arvioidaan pysyvän edelleen
26439: kasvussa, jota tukevat alan hyvä kannat- suhteellisen vähäisinä, joskin joiHain
26440: tavuus ja kulutuskysynnän suotuisat nä- aloilla ja alueilla liukumakehitys saattaa
26441: kymät.
26442:
26443: Kokonaistuotanto lisääntyy Slfz % Kuvio 4.
26444:
26445: Kokonaistuotanto kasvoi varsin voimak- TUOTANTO JA TYÖTTÖMYYS
26446: kaasti vuoden alkupuoliskolla lähinnä - -r----,--------..,.--,---,- %
26447: 120 20
26448: elektroniikkateollisuuden ja rakennustoi-
26449: minnan vetäminä. Teollisuuden kasvu al-
26450: kaa kuitenkin hidastua vuoden loppua 110 16
26451: kohti viennin kasvun vaimenemisen ja
26452: kapasiteettirajoitteiden yleistymisen myö-
26453: tä, mutta rakentaminen jatkuu vilkkaana,
26454: 100 12
26455: ja yksityisissä palveluissa tuotannon kas-
26456: vu nopeutuu. Alkuvuoden vahvan kasvun
26457: ja viime vuodelta tulevan siirtymä-
26458: 90 8
26459: vaikutuksen vuoksi bruttokansantuotteen
26460: määrä noussee SV2 % vuodesta 1997.
26461:
26462: Työpaikkoja syntyy runsaasti BO 4
26463:
26464:
26465:
26466:
26467: Työvoiman kysyntä lisääntyy tänä vuon-
26468: na 58 000 henkeä viime vuodesta. Uusia 88 90 92 94 96 98** 99**
26469:
26470: työpaikkoja syntyy ennen kaikkea talon-
26471:
26472:
26473:
26474: 4
26475: 1 Yleiskatsaus
26476:
26477:
26478: nopeutua. Raaka-aineiden tuontihinnat 1997' 1 1998 .. 1 1999 ••
26479: muutos, prosenttia
26480: ovat edelleen laskeneet ja kulutustavaroi- Työllinen työvoima 2 21/2 2
26481: den tuontihinnat ovat kohonneet vain vä- alkutuotanto -41/2 -4 1/2 ·5
26482: teollisuus ja rakennus-
26483: hän. Kysynnän ripeästä kasvusta huoli- toiminta 3 21/2 1
26484: matta kuluttajahintaindeksi noussee tänä palveluelinkeinot 2 1/2 3 1/2 3
26485: vuonna vain 1V2 %; talouden avoimuuden Työn tuottavuus 3 1/2 3 2
26486: prosenttia
26487: tuoma kilpailun kiristyminen rajoittaa Työvoimaosuus 64 1/2 641/2 641/2
26488: mahdollisuuksia hintojen korotuksiin. Työttömwsaste 12 1/2 101/2 9
26489: 1 000 henkeä vuoden aikana
26490: Maahanmuutto (netto) 4 4 4
26491: Korot alhaalla
26492:
26493: 1 997• 1 1ooa·· 1 1999••
26494: Kotimaan rahoitusmarkkinoiden kehitys muutos, prosenttia
26495: heijastelee talouden vahvoja perustekijöi- Ansiotasoindeksi 2,0 3 1/2 21/2
26496: tä; ylijäämäistä vaihtotasetta, matalaa in- Ansiotasoindeksi, reaalinen 0,8 2 1/2
26497: Kuluttajahintaindeksi 1,2 1 112 2
26498: flaatiota ja valtiontalouden tilan kohene- Työkustannukset tehdasteolli·
26499: mista. Korot ovatkin pysyneet matalina suudessa (tuoteyksikköä
26500: kohti) -3,4 - 112 - 112
26501: ja vakaina. Pankkisektorin tila on kohen- Kotitalouksien käytettävissä
26502: tunut olennaisesti luottotappioiden vähe- oleva reaalitulo 5,2 3 3
26503: nemisen ja kustannusten supistamisen
26504: ansiosta. Valtion lainanottotarve on no-
26505: peasti pienenemässä, mikä osaltaan tekee
26506: tilaa yleisöluottojen kasvun nopeutumi- Kuvio 5.
26507: selle.
26508:
26509: LYHYT JA PITKÄ KORKO
26510: Valtiontalouden alijäämä supistuu %
26511: 11,---~----,-----,----,----,
26512:
26513:
26514:
26515: Valtiontalouden tila kohenee myös tänä
26516: vuonna selvästi, sillä ripeän talouskasvun
26517: ja työllisyyden paranemisen vuoksi vero-
26518: tulot nousevat tuntuvasti ja menojen kas-
26519: vu jää vähäiseksi. Rahoitusalijäämä su-
26520: pistuu miltei 2 prosenttiyksiköllä 2V2 pro-
26521: 6
26522: senttiin suhteessa kokonaistuotantoon.
26523: Valtio velkaantuu yhä markkamääräises- 5
26524: ti, mutta kokonaistuotantoon suhteutettu-
26525: na velka pienenee vuoden loppuun men-
26526: nessä alle 64 prosentin. 3
26527:
26528: 2
26529: Kuntasektorin talous on tänä vuonna li-
26530: kimain tasapainossa ja työeläkelaitosten
26531: ylijäämäedellisvuosien tapaan 3V2% suh-
26532: teessa kokonaistuotantoon, joten valtion- 94 95 96 97 98
26533:
26534: talouden vahvistuminen nostaa koko jul-
26535:
26536:
26537:
26538:
26539: 5
26540: 1 Yleiskatsaus
26541:
26542:
26543: kisen sektorin ylijäämäiseksi- ensimmäi- Kuvio 6.
26544: sen kerran sitten vuoden 1990. Julkisen
26545: sektorin ns. EMU-velka suhteessa
26546: kokonaistuotantoon painuu vuoden lopus- VALTIONTALOUDEN VELKA
26547: sa alle 52 prosentin. % suhteessa bruttokansantuotteeseen
26548: 80
26549:
26550: Talouskasvu jatkuu v. 1999
26551: 70
26552:
26553:
26554: Suomen talouden lähtökohdat vuodelle 60
26555:
26556: 1999 ovat hyvällä tolalla; viennin kilpai-
26557: lukyky on erinomainen, kotitalouksien ja 50
26558:
26559: yritysten rahoitustilanne on hyvä, korot
26560: ovat alhaalla ja inflaatiovauhti säilyy hi- 40
26561:
26562: taana. Riskin muodostaa lähinnä Aasian
26563: talouskriisin vaikutukset omaan vien- 30
26564:
26565: tiimme suoraan ja kansainvälisen talous-
26566: 20
26567: kehityksen heikkenemisen kautta; vaike-
26568: uksien leviämisellä olisi kielteisiä seura-
26569: 10
26570: uksia myös talouskehitystä kohtaan
26571: tunnettavaan luottamukseen ja siten mm. Valuuttamääräinen
26572: 0
26573: investointeihin. 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97* 99**
26574:
26575:
26576: Viennin arvioidaan lisääntyvän ensi vuon-
26577: na4Y2% ts. kasvuvauhti puolittuisi tämän-
26578: vuotisesta, mihin ovat vaikuttamassa sekä 1997 1 1998**1 1999**
26579: mrd. mk
26580: maailmankaupan kasvun hidastuminen
26581: Valtiontalous
26582: että osaltaan myös vientiteollisuuden koh- tulot 181,6 191,2 196,9
26583: taamat kapasiteettirajoitteet Kotimaisen menot 195,0 205,5 198,8
26584: kysynnän sitä vastoin odotetaan vahvistu- nettorahoitus-
26585: tarve (-) -13,4 -14,3 -1 ,9
26586: van tuntuvasti; yksityinen kulutus lisään-
26587: velka 418,2 428,2 428,2
26588: tynee 4 % kotitalouksien ostovoiman suo-
26589: tuisan kehityksen myötä ja yksityiset % BKf:sta
26590: investoinnit kasvanevat 8 % talonraken- Julkisyhteisöt
26591: veroaste 47,0 46,7 45,8
26592: nustoiminnanjatkuessa vilkkaana. Koko- menot 55,8 52,7 49,9
26593: naistuotannon määrä kasvanee 4 %. rahoitusjäämä (EMU) -1 ,1 1,2 2,4
26594: velka (EMU) 55,1 51,9 48,5
26595: Tuotanto kasvaa teollisuuden ja talon-
26596: rakentamisen ohella ripeästi myös pal-
26597: veluelinkeinoissa, joten työllisten määrä pulla jo lähelle 8 prosenttia. Aloittaiset
26598: nousee tuntuvasti. Kun työvoiman tarjon- ja alueittaiset työvoimakapeikot yleisty-
26599: nan arvioidaan lisääntyvän vain hieman, vät. Hintojen nousun odotetaan kuitenkin
26600: työttömyysaste painunee koko vuonna pysyvän vajaassa kahdessa prosentissa,
26601: keskimäärin 9 prosenttiin ja vuoden lo- hyvin kilpailijamaiden tuntumassa.
26602:
26603:
26604:
26605:
26606: 6
26607: 1 Yleiskatsaus
26608:
26609:
26610:
26611: Kansantalouden tilinpidon mukainen val- kassavarantojen osittaisen purkamisen
26612: tiontalouden rahoitustasapaino on ensi vuoksi. Valtiontalouden velan suhde
26613: vuonnakin alijäämäinen, mutta lainan- kokonaistuotantoon laskee ensi vuoden
26614: ottoon ei nettomääräisesti enää ole tarvet- lopussa 60 prosenttiin, kun se oli kor-
26615: ta mm. valtion omaisuuden myyntien ja keimmillaan (v. 1996) 68,9 %.
26616:
26617: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase
26618:
26619: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999**
26620: mrd. mk määrän muutos, prosenttia
26621: Bruttokansantuote markkinahintaan 622 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0
26622: Tavaroiden ia_palvelusten tuonti 193 6,9 4,6 10,5 9,4 6,1
26623: Kokonaista~onta 815 5,5 3,8 7,0 6,4 4,5
26624:
26625: Tavaroiden ja palvelusten vienti 248 8,2 6,2 12,8 8,7 4,7
26626: Kulutus 459 3,8 3,5 2,6 3,1 3,1
26627: yksityinen 329 4,6 3,5 3,3 4,0 4,1
26628: julkinen 130 1,9 3,4 0,7 0,7 0,5
26629: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 105 11,3 7,8 12,2 9,2 6,0
26630: yksityinen 87 15,2 7,2 13,3 11,5 8,2
26631: julkinen 18 -5,5 11,2 6,7 -3,4 -8,0
26632: Varastojen muutos(1)
26633: (ml. tilastollinen ero) 3 -o,3 -o,9 0,3 0,8 0,6
26634: Kokon aiskysyntä 815 5,5 3,8 7,0 6,4 4,5
26635: kotimainen kysyntä
26636: j_ml. tilastollinen ero)_ 567 4,5 2,9 4,7 5,4 4,4
26637:
26638: 1(1) Mrd. mk ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä.
26639:
26640: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999**
26641: osuus,% hinnan muutos, prosenttia
26642: Bruttokansantuote markkinahintaan 76,4 2,4 0,8 2,2 2,3 1,9
26643: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 23,6 0,4 1,8 1,6 -0,7 0,9
26644: Kokonaista~onta 100,0 2,0 1 '1 2,1 1,6 1,6
26645:
26646: Tavaroiden ja palvelusten vienti 30,4 5,0 -0,5 0,3 0,8 0,7
26647: Kulutus 56,4 1,1 1,8 1,7 1,8 1,9
26648: yksityinen 40,4 0,3 1,7 1,5 1,5 1,7
26649: julkinen 16,0 3,2 2,1 2,1 2,6 2,4
26650: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 12,9 3,1 0,3 1,6 3,1 2,5
26651: yksityinen 10,7 2,1 0,6 1,0 3,3 2,6
26652: julkinen 2,2 8,0 -1,1 4,7 2,8 2,8
26653: Varastojen muutos(1)
26654: (ml. tilastollinen ero) 0,4 .. .. .. .. ..
26655: Kokon aiskysyntä 100,0 2,0 1 '1 2,1 1,6 1,6
26656: kotimainen kysyntä
26657: j_ml. tilastollinen ero)_ 69,6 0,8 1,6 2,8 2,0 2,0
26658:
26659: 111) Mrd. mk ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä.
26660:
26661:
26662:
26663:
26664: 7
26665: 1 Yleiskatsaus
26666:
26667:
26668:
26669:
26670: Keskipitkän aikavälin näkymät1l
26671:
26672: Talouden keskipitkän ajan kasvu- Kuvio 7.
26673: edellytykset ovat edelleen hyvät, vaikka
26674: tuotannon kasvu on jatkunut ripeänä jo BKT VUOSINA 1988-1997 JA
26675: pitkään. Laman jäljiltä taloudessa on ol- KEHITYSARVIO VUOTEEN 2002
26676: lut runsaasti käyttämättömiä voimavaro- mrd. mk
26677: log-asteikko
26678: 1990-hinnoin
26679:
26680: ja, jotka ovat mahdollistaneet poikkeuk- 706
26681:
26682: sellisen pitkäaikaisen ja vahvan talouskas-
26683: vun. Taloudessa on yhä käyttämättömiä
26684: resursseja, jotka mahdollistavat kasvun
26685: jatkumisen nopeana. Joitakin tuotanto- 614
26686:
26687: kapeikkoja saattaa kuitenkin esiintyä.
26688: 572
26689: Koko kansainvälisen talouden kasvun
26690: arvioidaan kansainvälisten järjestöjen 533
26691: arvioissa olevan varsin suotuisaa keski-
26692: pitkällä aikavälillä. Tosin talouskasvun hi- 498
26693: dastuminen Aasiassa ja kysynnän supis-
26694: tuminen siellä sekä valuuttojen devalvoi- 464
26695: tumisen aiheuttamat muutokset kauppa-
26696: virroissa vaimentavat myös teollisuusmai-
26697: den kasvua. Kuitenkin keskipitkällä aika- 88 90 92 94 96 98 2000 2002
26698: välillä hyvä taloudellinen kehitys yhdes-
26699: sä syvenevän integraation kanssa luo edel-
26700: lytykset viennin kasvulle tulevaisuudes- Euroopan kehitysnäkymät näyttävät euro-
26701: sa ja maailmankaupan odotetaankin kas- alueen syntyessä hyvin suotuisilta. Suo-
26702: vavan noin 7 prosentin vuosivauhdilla. mi voi hyötyä talous- ja rahaliitosta eri-
26703: tyisesti hinta- ja valuuttakurssivakauden
26704: Euroalueen synty merkitsee kustannusten sekä niistä seuraavien matalampien kor-
26705: alenemista kansainvälisessä vaihdan- kojen kautta.
26706: nassa. Tämä edistää erikoistumista ja li-
26707: sää kilpailua. Samalla se johtaa taloudel- Suomen kansantalouden kasvuksi arvioi-
26708: lisen toiminnan tehostumiseen ja voima- daan keskimäärin yli 3 % vuodessa ajan-
26709: varojen tehokkaampaan käyttöön. Yhtei- jaksolla 1998-2002 kasvun hidastuessa
26710: seen valuuttaan siirtymisen myötä yritys- tarkastelujakson loppua kohden. Arvion
26711: ten ulkomaankaupan kustannukset alene- toteutuminen merkitsisi, että vuoteen
26712: vat. 2002 mennessä Suomen talous olisi kas-
26713: v~nut ripeästi lähes kymmenen vuoden
26714: aJan.
26715: 1) Näkymiä kuvataan laajemminjulkaisussa "Jul-
26716: kisen talouden näkymiä ja haasteita" (Valtiovarain-
26717: ministeriö, toukokuu 1998) sekä Suomen Tämä vastaa suunnilleen 1980-luvulla ta-
26718: vakausohjelmassa (syyskuu 1998). pahtunutta kehitystä. Erona kuitenkin on,
26719:
26720:
26721:
26722: 8
26723: 1 Yleiskatsaus
26724:
26725:
26726:
26727: että talouden tasapainottomuudet paheni- kasvun odotetaan alenevan vajaaseen 1
26728: vat 1980-luvulla, mutta nyt tasapainot- prosenttiin tarkastelujakson lopussa.
26729: tomuudet ovat lieventyneet ja ovat edel- Tuottavuuden kasvun odotetaan hidas-
26730: leen lievenemässä. Tämän kehityksenjat- tuvan kahden prosentin tuntumaan. Tä-
26731: kumisen ehtona kuitenkin on, että kustan- män taustalla on talouskasvun laajenemi-
26732: nuskehitys pysyy kurissa eikä inflaatio nen teollisuudesta palvelusektoreille, joil-
26733: muodostu suuremmaksi kuin kilpailija- le on tyypillistä keskimääräistä hitaampi
26734: maissa. tuottavuuden kasvu. Työttömyysasteen
26735: arvioidaan jäävän lähes 8 prosenttiin v.
26736: Vientivetoinen taloudellinen kasvu on 2002.
26737: synnyttänyt kansantalouteen mittavan ra-
26738: kenteellisen vaihtotaseen ylijäämän, jon- Laman aikana avoimilta työmarkkinoilta
26739: ka arvioidaan säilyvän. Vaihtotaseen yli- poistui mittava määrä työvoimaa. Osa täs-
26740: jäämää osaltaan ylläpitää ulkomaille tä on jo palannut takaisin työllisyystilan-
26741: maksettavien korkomenojen vähenemi- teen kohennuttua. Tämän kehityksen ar-
26742: nen. Investointien ja yksityisen kulutuk- vioidaan jatkuvan lähivuosina. Työl-
26743: sen kasvun arvioidaan keskipitkällä aika- lisyysasteen arvioidaan nousevan yli 66
26744: välillä lievästi hidastuvan, mikä osaltaan prosentin vuoteen 2002 mennessä.
26745: vaimentaa tuonnin kasvupaineita.
26746:
26747: Kotitalouksien tulot kasvavat tarkastelu- Julkisen talouden näkymiä
26748: jaksolla nimellisesti keskimäärin 5 % ja
26749: reaalisesti 3 % vuodessa. Kotitalouksien Hallituksen hyväksymän vakausohjelman
26750: velkaantuneisuuden arvioidaan kääntyvän mukaan Suomi täyttää vaivatta lähivuo-
26751: hienoiseen nousuun asuntoinvestointien sina EU:n perustaruissopimuksen mukai-
26752: kasvaessa. set julkista taloutta koskevat kriteerit.
26753: Koko julkisen talouden tilaa parantaa se,
26754: Alhaiset korot, yritysten kannattavuuden että työeläkerahastoilla on huomattava
26755: paraneminen, maltillinen palkkakehitys ja rahoitusylijäämä. Muussajulkisessa talo-
26756: omavaraisuusasteiden nousu ovat luoneet udessa lähivuosien näkymät eivät ole yhtä
26757: hyvät edellytykset investointien kasvun hyvät. Valtiontalous on edelleen alijää-
26758: jatkumiselle keskipitkällä aikavälillä. mäinen. Myös kunnallistaloudesta tehdyt
26759: Erityisesti tehdasteollisuuden osalta ris- laskelmat viittaavat siihen, että ilman
26760: kinä on kuitenkin se, että yritykset eivät sopeuttamistoimenpiteitä kunnallis-
26761: lisää kotimaista kapasiteettiaan, vaan talouskin pysyy alijäämäisenä koko tar-
26762: investoivat ulkomaille vahvistaakseen kastelukauden. Kunnallistalouden tasa-
26763: asemiaan kansainvälisillä markki- painottaminen edellyttää kuntien tehtävi-
26764: noilla. Tämänsuuntaisesta kehityksestä on en ja tulopohjan arviointia.
26765: viitteitä viime vuosilta.
26766: Valtiontalouden 1990-luvun alussa voi-
26767: Työllisyyden arvioidaan kohenevan koko makkaasti heikennyttä tilaa on siitä lähti-
26768: tarkastelujakson ajan, mutta paraneminen en määrätietoisesti parannettu ja kehitys
26769: hidastuu selvästi jakson loppua kohden. onkin kohtuullisen hyvin vastannut tavoit-
26770: Taloudellisen kasvun odotettu hidastumi- teita. Valtiontalouden alijäämä on vuosit-
26771: nen näkyy työvoiman kysynnässä, jonka tain alentunut. Valtiontalouden tulevaa
26772:
26773:
26774: 9
26775: 1 Yleiskatsaus
26776:
26777:
26778:
26779: kehitystä on arvioitu nykyisistä lähtökoh- Kuvio 8.
26780: dista (menot maaliskuussa tehdyn kehys-
26781: päätöksen mukaiset ja jo päätetyt tulo-
26782: perusteet) ottaen lisäksi huomioon se, että VALTIONTALOUDEN VELKA
26783: "'o suhteessa bruttokansantuotteeseen
26784: kansainvälinen integraatio aiheuttaa eräitä 80.--r---------r--------------
26785: verotuksen alentarnispaineita. Laskelmis-
26786: sa on oletettu, että integraation seurauk- 70
26787: sena verotulot ovat 5 mrd. mk pienem-
26788: mät verrattuna nykyperusteilla arvioituun 60
26789: kehitykseen v. 2002.
26790: 50
26791: Tältä pohjalta arvioituna valtiontalouden
26792: nettoluotonotto säilyisi vuoteen 2002 40
26793: saakka suunnilleen samalla tasolla, jolla
26794: sen arvioidaan olevan v. 1999, eli valtion- 30
26795: talous olisi jonkin verran alijäämäinen.
26796: Nettoluotonotto kuvaa valtiontalouden ta- 20
26797: sapainon kehitystä paremmin kuin netto-
26798: rahoitustarve, koska siihen eivät vaikuta 10
26799: sellaiset tilapäiset erät kuin pankkituen
26800: palautukset ja osakkeiden myyntitulot,
26801: jotka erityisesti kuluvana vuonna alenta- 1992 1994 1996 1998 2000 2002
26802:
26803: vat rahoitustarvetta. Laskelman mukaan
26804: valtion velkaantuneisuus suhteessa brut-
26805: tokansantuotteeseen kuitenkin alenee alle saat kaksi prosenttiyksikköä noin 45 pro-
26806: 60 prosentin lähivuosina. senttiin v. 2002. Veroaste alenee sekä val-
26807: tiolla että kunnilla. Julkisen talouden ta-
26808: Laskelmien mukainen valtiontalouden sapainon parantaminen ylläpitämälläkor-
26809: kehitys ei ole tyydyttävä. Valtiontalouden keaa veroastetta on verotukseen kohdis-
26810: tilan tulisi olla selvästi parempi aikana, tuvat kansainväliset paineet, kansainvä-
26811: jolloin talouden kasvu on vahvaaja väes- linen verokilpailu sekä verotuksen työl-
26812: tön ikärakenne on hyvä. Finanssipoli- lisyysvaikutukset huomioon ottaen epä-
26813: tiikassa olisi oltava liikkumatilaa talous- tarkoituksenmukaista. Useat verot ovat
26814: ja rahaliiton oloissa. Finanssipolitiikan Suomessa sekä kansainvälisesti että EU :n
26815: rooli korostuu yhteiseen valuuttaan siir- mittakaavan mukaan korkeita. Julkisen
26816: ryttäessä, kun rnaakohtaisia suhdanteita ei talouden tasapainon parantamisen keskei-
26817: enää voida säädellä korko- ja valuutta- nen väline onkin edelleen menojen rajoit-
26818: kurssipolitiikalla. Suhdannetilanteet saat- taminen.
26819: tavat kuitenkin vaihdella EMU-maissa.
26820: Tällöin yksittäisen maan finanssipolitii- Julkisten menojen sopeuttaminen rahoi-
26821: kan tehtäväksijää oman talouden suhdan- tusmahdollisuuksiin tulee olemaan vaati-
26822: teiden tasaaminen. va tehtävä, etenkin kun pitkällä aikavälil-
26823: lä väestön ikääntyminen lisää menopai-
26824: Arviossa veroaste alenee vähittäin, sillä neita eläke- ja terveydenhoitomenojen
26825: se laskee vuosien 1997-1998 tasolta run- kasvaessa.
26826:
26827:
26828:
26829: 10
26830: 2 Kansainvälinen talous
26831:
26832: Thotanto ja kysyntä
26833:
26834: Teollisuusmaiden toivuttua 1990-luvun sassa, Ranskassa ja Italiassa kasvu vähi-
26835: alun matalasuhdanteesta maailman- tellen elpyi, kun taas Aasiassa Japanin
26836: talous kasvoi vahvaa, noin 4 prosentin kasvu pysähtyi ja vuoden lopulla Korea
26837: vuosivauhtia aina vuoden 1997 jälkipuo- joutui rahoituskriisiin. Aasian kriisi on
26838: liskolle saakka. Tällöin puhjennut Aasi- ensi vaiheessa heikentänyt teollisuusmai-
26839: an rahoituskriisi muutti odotukset globaa- den vientikysyntää, mikä heijastuu varas-
26840: lisesta talouskehityksestä pessimisti- tojen kasvuna ja kiristyneenä kilpailuna
26841: semmiksi. Kriisimaiden kotimainen ky- teollisuusmaiden keskinäisillä markki-
26842: syntä supistui tuntuvasti vuoden 1998 al- noilla. Myös tuontitarjonnan Aasiasta
26843: kupuoliskolla. Aasian laman ja valuutto- odotetaan vähitellen kasvavan. Taloudel-
26844: jen devalvoitumisen kauppavirtavai- linen kasvu teollisuusmaissa vaimeneekin
26845: kutukset vaimentavat myös alueen ulko- keskimäärin puoli prosenttiyksikköä sekä
26846: puolisten maiden kasvua vuosina 1998 ja
26847: 1999. Aasian rahoitusmarkkinahäiriöt
26848: ovat myös lisänneet yleistä varovaisuutta Kuvio 9.
26849: kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.
26850: Sijoitukset riskialtteimmille markkinoil-
26851: BRUTTOKANSANTUOTE
26852: le ovat vähentyneet, jolloin rahoituksen 1990 = 100
26853: saatavuuden heikentyminen on nostanut
26854: korkoja näillä markkinoilla. Tuontikysyn-
26855: nän supistuminen Aasiassa alentaa raaka-
26856: aineiden hintoja v. 1998 ja pitää hinnat
26857: matalina myös v. 1999. Teollisuusmaissa
26858: inflaatio-odotukset ja markkinakorot ovat
26859: yleisesti alentuneet. Tämä on toistaiseksi
26860: tukenut niiden kotimaista kysyntää. Maa-
26861: ilman kokonaistuotannon kasvuvauhdin
26862: arvioidaan hidastuvan 2Y2 prosenttiin v.
26863: 1998 ja nopeutuvan vain vähän v. 1999.
26864:
26865: Teollisuusmaissa kokonaistuotanto jatkoi
26866: keskimääräistä 3 prosentin kasvua
26867: v. 1997, mutta suhdannekehitys oli epä-
26868: tahtista: Yhdysvalloissa ja Isossa-Britan- 90 92 94 96 9&•• gg••
26869: niassa korkeasuhdanne jatkui vahvana, Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
26870:
26871: Manner-Euroopan suurissa maissa Sak-
26872:
26873:
26874:
26875: 11
26876: 2 Kansainvälinen talous
26877:
26878:
26879:
26880: 2. Bruttokansantuote
26881:
26882: 1995 1996 1997* 1998** 1 1999**
26883: määrän muutos, prosenttia
26884: Yhdysvallat 2,0 3,4 3,9 3 2
26885: Japani 1,5 3,9 0,9 - 1 1
26886:
26887: EU 2,5 1,7 2,6 2 1/2 2 1/2
26888:
26889: Saksa 1,8 1,4 2,2 2 1/2 2 1/2
26890: Ranska 2,1 1,5 2,4 3 3
26891: Italia 2,9 0,7 1,5 2 2 1/2
26892: Iso-Britannia 2,7 2,2 3,3 1 1/2 1 1/2
26893: Espanja 2,7 2,3 3,4 3 1/2 3
26894: Ruotsi 3,9 1,3 1,8 3 2 1/2
26895: Tanska 3,1 3,5 3,4 3 2 1/2
26896: Suomi 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0
26897:
26898: Norja 3,6 5,3 3,5 3 1/2 2 1/2
26899: Puola 7,0 6,1 6,9 5 1/2 5
26900:
26901: OECD 2,2 3,0 3,1 2 1/2 2
26902: OECD Suomen vuoden 1997
26903: vientiosuuksilla painotettuna 2,7 2,3 2,8 2 1/2 2 1/2
26904:
26905: Kehitysmaat 6,0 6,6 5,8 2 1/2 4 1/2
26906: Siirtymätaloudet -0,8 -0,1 1,7 1 1/2 2 1/2
26907:
26908: Maailma 3,7 4,2 4,1 2 1/2 3
26909: Lähde: IMF, OECD ja kansantalousosasto.
26910:
26911:
26912:
26913: v. 1998 että 1999. Suhdanteet kääntyvät limatta ylikuumenemiselta vältyttiin. Tä-
26914: laskuun erityisesti Yhdysvalloissa ja Isos- hän vaikuttivat mm. työvoiman joustava
26915: sa-Britanniassa. Japanin talous on elvyt- tarjonta, suhteellisen kireä talouspolitiik-
26916: tävästä talouspolitiikasta huolimatta la- ka, dollarin vahvistuminen ja maailman-
26917: massa ja voi elpyä siitä vain hyvin hitaasti. markkinahintojen aleneminen. Myös vuo-
26918: Dollarin vahvistumisen ja korkojen ale- den 1998 ensimmäisellä neljänneksellä
26919: nemisen Manner-Euroopan taloudellista kokonaistuotannon kasvu jatkui nopeana.
26920: elpymistä tukenut ja Aasian kriisin vai- Se perustui merkittävästi varastoinves-
26921: kutuksia Euroopassa vaimentanut vaiku- tointien lisääntymiseen, samoin kuin jo
26922: tus on vähenemässä. EU-maiden koko- edelliselläkin vuosineljänneksellä. Vuo-
26923: naistuotannon keskimääräinen kasvu den mittaan kokonaistuotannon kasvu
26924: jatkuneekin v. 1999 ennallaan 2Vz prosen- olennaisesti hidastuu, kun varastoja
26925: tin tuntumassa. sopeutetaan alentunutta kysyntää vastaa-
26926: vaksi. Yhdysvaltain vienti Aasiaan supis-
26927: Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvu tui vuoden 1998 alkupuoliskolla jyrkästi,
26928: kiihtyi viime vuonna 4 prosenttiin yksi- mikä vauhditti vaihtotaseen heikkenemis-
26929: tyisen kulutuksen ja yritysten investoin- tä. Kun yksityisen sektorin rahoitus-
26930: tien vetäminä. Korkeasuhdanteesta huo- tasapaino on heikentynyt jo pitkään, ko-
26931:
26932:
26933:
26934: 12
26935: 2 Kansainvälinen talous
26936:
26937:
26938:
26939: timaisen kysynnän nopein kasvuvaihe on maankaupan kehitys on hieman näitä hei-
26940: taittumassa. Vahvan ensimmäisen neljän- kompaa.
26941: neksen vuoksi Yhdysvaltain bruttokan-
26942: santuotteen määrä kasvaa silti vielä 3 % Isossa-Britanniassa voimakkaasti lisään-
26943: v. 1998. Ensi vuonna kasvu on 2 %. tynyt kulutuskysyntä ylläpiti kokonais-
26944: talouden kasvua v. 1997. Vahva punta
26945: Japanin talousnäkymät ovat heikot. osaltaan tuki ostovoimaa, mutta on toi-
26946: Kaakkois-Aasian ja Korean lama vähen- saalta heikentänyt teollisuuden kilpailu-
26947: tää vientiä ja aiheuttaa luottotappioita. kykyä. Kokonaistuotannon arvioidaan
26948: Kotimaassa rahoitussektorin ongelmat vuosina 1998 ja 1999 olennaisesti hidas-
26949: heikentävät yritysten ja kotitalouksien tuvan, kun kulutuksen nopein kasvuvaihe
26950: luottamusta. Myös epävarmuus talous- on ohi ja viennin kasvu heikkenee.
26951: politikan linjasta on lisännyt pessimismiä
26952: ja varovaisuutta. Heikon ulkomaisen ja Ruotsissa kokonaistuotannon kasvu vah-
26953: kotimaisen kysynnän vuoksi kokonais- vistui lähes 2 prosenttiin. Kasvu on kah-
26954: tuotanto vähentyy hieman v. 1998. Myös den viime vuoden ajan ollut hitaasti li-
26955: teollisuustuotanto supistuu, vaikka jenin sääntyvän kulutuksen ja ulkomaankaupan
26956: ulkoisen arvon heikentyminen vaimen- varassa. Nyt myös investointien odotetaan
26957: taakin Aasian kriisin vaikutusta. Verohel- vähitellen elpyvän. Samaan aikaan kuiten-
26958: potukset ja julkiset investoinnit pysäyt- kin ulkomaankaupan kasvuvaikutus heik-
26959: tänevät kotimaisen kysynnän alenemisen, kenee.
26960: mutta samalla ne lisäävät Japanin suurta
26961: julkista velkaa. Valmisteilla olevien rahoi- Kehitysmaissa bruttokansantuote kasvoi
26962: tussektorin uudistusten odotetaan vähitel- v. 1997 vielä 6 %, samaa vauhtia kuin
26963: len vahvistavan luottamusta talouden edellisinäkin vuosina. Tänä vuonna kas-
26964: toimintakykyyn. Bruttokansantuote vu jää kuitenkin keskimäärin tuntuvasti
26965: kääntyneekin lievään kasvuun v. 1999. hitaammaksi. Eniten kasvu hidastuu Aa-
26966: siassa. Kaakkois-Aasiassa kokonaistuo-
26967: Saksassa ja Ranskassa kokonaistalouden tanto supistuu tuntuvasti v. 1998 ja py-
26968: kasvu kiihtyi hieman yli 2 prosenttiin v. syy likimain ennallaan v. 1999. Kiinassa
26969: 1997. Kasvusta merkittävä osa johtui hy- bruttokansantuotteen kasvu hidastui 7
26970: västä vientimenestyksestä. Kotimaisen prosenttiin vuoden 1998 alkupuoliskolla,
26971: kysynnän kasvu oli edelleen vaisua. Yri- mutta tavoittena on saavuttaa kotimaista
26972: tysten ja kotitalouksien kohentunut luot- kysyntää elvyttämällä 8 prosentin kasvu
26973: tamus viittaa kotimaisen kysynnän vah- tänä ja ensi vuonna. Suurtulvat vaikeut-
26974: vistumiseen v. 1998. Bruttokansan- tavat tämän saavuttamista tänä vuonna.
26975: tuotteen kasvu kiihtyy Ranskassa 3 pro- Vaikka inflaatio on hidastunut nollaan ja
26976: senttiin ja Saksassa 21;2 prosenttiin. Kun vaihtotase on ylijäämäinen, Kiinaan koh-
26977: ulkomaankaupan näkymät ovat heikkene- distuu devalvaatiopaineita naapurimaiden
26978: mässä, taloudellinen kasvu ei enää valuuttojen, myös Japanin jenin, heiken-
26979: vahvistune, vaan jatkunee ennallaan v. nyttyä tuntuvasti.
26980: 1999. Kotimaantalouden elpyminen hel-
26981: pottaa kuitenkin vähitellen työllisyys- Siirtymätalouksille vuosi 1997 oli myön-
26982: tilannetta. Italian talous elpyy vastaavasti teinen: Venäjän kokonaistuotanto lakka-
26983: kuin Saksan ja Ranskan, mutta sen ulko- si supistumasta ja Baltian maissa kasvu
26984:
26985:
26986:
26987: 13
26988: 2 Kansainvälinen talous
26989:
26990:
26991:
26992: vahvistui. Vuonna 1998 Venäjän kauppa- toteuttaa vakuuttavasti. Venäjän koko-
26993: tase on kuitenkin heikentynyt raaka-aine- naistuotannon määrän arvioidaan vähene-
26994: hintojen alentumisen vuoksi. Kun lisäksi vän hieman v. 1998 ja alkavan uudelleen
26995: julkisen talouden tila on jatkunut heikko- elpyä v. 1999. Baltian maiden vahva ta-
26996: na, investoijien luottamus Venäjän talou- loudellinen kasvu hidastuu vain hieman
26997: teen on vähentynyt, mikä on johtanut kor- vuosina 1998 ja 1999. Inflaatio ja suuret
26998: kojen nousuun ja lopulta ruplan deval- vaihtotaseen vajeet pysyvät näissä kiin-
26999: voitumiseen. Kesällä neuvoteltu IMF:n teän valuuttakurssin maissa siksi edelleen
27000: rahoituspaketti osaltaan tukee luottamuk- riskitekijöinä, varsinkin kansainvälisten
27001: sen palauttamista, mutta vain jos sen eh- sijoittajien lisääntyneen varovaisuuden
27002: tona olevat rakenneuudistukset voidaan vuoksi.
27003:
27004:
27005: Talouspolitiikka
27006:
27007: Vaikka Yhdysvaltain keskuspankki- rauksena paljasti Japanin pankkien hei-
27008: korkoja ei kevään 1997 jälkeen ole koro- kon tilan. Hallituksen päätös mittavasta
27009: tettu ja markkinakorot ovat alentuneet, (5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen)
27010: rahapolitiikka on tosiasiallisesti kiristy- pankkitukipaketista ja lupaukset elvyt-
27011: nyt, kun dollari on vahvistunut. Pitkien tävästä finanssipolitiikasta eivät riittäneet
27012: ja lyhyiden korkojen ero on lähes hävin- palauttamaan luottamusta. Jenin kurssi
27013: nyt. Finanssipolitiikka on jatkunut lievästi heikkeni edelleen ja pörssikurssit pysyi-
27014: kokonaiskysyntää rajoittavana. Kun vät matalina. Uusi hallitus on luvannut
27015: suhdannekehitys on lisäksi ollut suo- mm. pysyviä veronalennuksia kotimaisen
27016: tuisaa, julkisen talouden rahoitusasema kysynnän vahvistamiseksi. Valtion velka
27017: on parantunut. Vuonna 1998 rahoitus- on noussut jo 100 prosenttiin suhteessa
27018: jäämän arvioidaan olevan Yz % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
27019: bruttokansantuotteeseen ylijäämäinen -
27020: ensimmäisen kerran 1960-luvun jälkeen. Talous- ja rahaliiton lähestyvä käynnis-
27021: Julkisyhteisöjen velka suhteessa brutto- tyminen lyö leimansa EU-maiden talous-
27022: kansantuotteseen laskee 60 prosenttiin v. politiikkaan. Ensi vaiheessa EMUun osal-
27023: 1999. listuvien 11 maan markkinakorot ovat
27024: samaulaistuneet ja keskuspankkipo litiikat
27025: Japanin talous oli vuosina 1992-1995 la- lähentyneet toisiaan. Euroopan keskus-
27026: massa, johon liittyi tuntuva omaisuus- pankin korkopolitiikka on voinut alkaa
27027: arvojen aleneminen ja pankkien kannat- varsin maltillisesti, kun Manner-Euroo-
27028: tavuuden heikkeneminen. Sekä finanssi- pan suuret maat ovat vasta elpymässä hi-
27029: että rahapolitiikka muuttuivat vahvasti taan kasvun kaudesta ja maailmanmark-
27030: elvyttäviksi. DiskonUokorko on vuodes- kinahintojen lasku on hillinnyt inflaatio-
27031: ta 1995 ollut Yz %, ja tästä lähtien jeni odotuksia. Sitä vastoin Ison-Britannian
27032: alkoi myös heikentyä dollariin nähden. keskuspankki on nostanut useaan ottee-
27033: Kun finanssipolitiikkaa keväällä 1997 seen korkojaan kulutuskysynnän ylikuu-
27034: kiristettiin, kasvu katkesi välittömästi. menemisen takia. Vaikka julkisen talou-
27035: Pörssikurssien lasku Aasian kriisin seu- den vajeiden supistaminen on viime vuo-
27036:
27037:
27038:
27039: 14
27040: 2 Kansainvälinen talous
27041:
27042:
27043:
27044: sina ollut etusijalla kaikkien ED-jäsen- jenin ja Saksan markan suhteen päättyi.
27045: valtioiden talouspolitiikassa, jäsenmaiden Myös Englannin punta on vastaavasti vah-
27046: yhteenlaskettu julkisen talouden rahoitus- vistunut. Dollarin kurssia on nostanut toi-
27047: alijäämä suhteessa bruttokansantuottee- saalta Yhdysvaltain talouden vahva kehi-
27048: seen oli vielä 2,4 % v. 1997 ja julkinen tys, toisaalta Euroopan ja Aasian
27049: velka vastaavasti 72%. Euroopan Komis- talouksien rakenteelliset ongelmat. Aasi-
27050: sion arvion mukaan alijäämä pienenee 1,9 an maista vain Kiina ja Hongkong ovat
27051: prosenttiin v. 1998jaedelleen 1,6prosent- pystyneet säilyttämään valuuttansa dolla-
27052: tiin v. 1999. rin suhteen ennallaan. Japanin jenin hei-
27053: kentyminen saattaa johtaa uuteen deval-
27054: Valuuttakurssitilannetta leimaa edelleen vaatiokierteeseen Aasiassa. EMUn käyn-
27055: Yhdysvaltain dollarin vahvuus. Dollarin nistyessä ja Yhdysvaltain suhdanteiden
27056: kurssi on noussut vuodesta 1995, jolloin heikentyessä euro todennäköisesti vahvis-
27057: sen pitkäaikainen heikkeneminen Japanin tuu dollariin nähden.
27058:
27059:
27060: Kuvio 10. Kuvio 11.
27061:
27062: EUROTALLETUSTEN KOLMEN
27063: KUUKAUDEN KOROT KANSAINVÄLISET PITKÄT KOROT
27064: %
27065: 8,----,,----,---------------.
27066:
27067:
27068: 7
27069:
27070:
27071:
27072:
27073: 5
27074:
27075:
27076: 4
27077:
27078:
27079: 3
27080:
27081:
27082:
27083:
27084: ..
27085: ... ,......... ' .... ' ................... .
27086: A
27087:
27088:
27089:
27090: JPY
27091: 0+---~-----+----~--------~
27092: 94 95 96 97 98 94 95 96 97 98
27093:
27094:
27095:
27096:
27097: 15
27098: 2 Kansainvälinen talous
27099:
27100:
27101:
27102: 3. Talous- ja rahaliiton (EMU) lähentymiskriteerien toteutuminen ED-
27103: maissa
27104:
27105: Inflaatio Korkotaso Julkinen sektori
27106: % % rahoitusiäämä bruttovelka
27107: % BKT:sta
27108: 1998') 1998') 1998** 1999** 1998** 1999**
27109: EMU-kriteeri'> 2,6 7,3 -3,0 -3,0 60,0 60,0
27110:
27111: Saksa 1,2 5,3 -2,5 -2,2 61,2 60,7
27112: Ranska 1,1 5,3 -2,9 -2,6 58,1 58,2
27113: Italia 1,8 5,9 -2,5 -2,0 118,1 114,3
27114: Iso-Britannia 1,8 6,5 -0,6 -0,3 52,3 50,9
27115: Espanja 1,8 5,7 -2,2 -1,9 67,4 65,8
27116: Alankomaat 2,1 5,3 -1,6 -1,2 70,0 67,7
27117: Belgia 1,3 5,4 -1,7 -1,4 118,1 114,2
27118: Itävalta 1'1 5,4 -2,3 -2,2 64,7 63,6
27119: Ruotsi 2,1 6,0 0,5 0,9 74,1 70,0
27120: Tanska 1,7 5,8 1,1 1,7 59,5 55,3
27121: Suomi 1,6 5,5 1,2 2,4 51,9 48,5
27122: Portugali 1,7 5,8 -2,2 -1,9 60,0 58,0
27123: Kreikka 4,8 9,6 -2,2 -2,0 107,7 104,5
27124: Irlanti 1,3 5,7 1,1 1,9 59,5 52,6
27125: Luxemburg_ 1,4 5,4 1,0 0,6 7,1 7,6
27126:
27127: Lähde: Euroopan komissio; Suomen osalta julkisen sektorin ennusteet ovat kansantalousosaston.
27128: 1) Inflaatio: Kuluttajahintojen nousu saa olla enintään 1,5 prosenttiyksikköä nopeampi kuin hintojen
27129: nousu yhteisön kolmessa alhaisimman inflaation maassa. Lähentymiskriteerien arvioin-
27130: tiin käytetään yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä.
27131: Korkotaso: Pitkäaikainen korko (valtion obligaatiot) saa ylittää enintään kahdella prosenttiyksiköllä
27132: kolmen hitaimman inflaation maan korkotason.
27133: 2) Kesäkuu 1997- toukokuu 1998 keskimäärin.
27134:
27135:
27136:
27137:
27138: Työllisyys
27139:
27140: Teollisuusmaiden keskimääräinen työttö- olivat ennätyskorkeita, kun taas mm. Isos-
27141: myysaste aleni 7,2 prosenttiin v. 1997. sa-Britanniassa, Alankomaissa ja Tans-
27142: Työttömyysongelma keskittyy edelleen kassa työttömyys on alentunut tuntuvas-
27143: Euroopan maihin. ED-maiden keskimää- ti.
27144: räinen työttömyysaste on jo useita vuosia
27145: pysynyt lähes ennallaan 11 prosentin tun- Vuonna 1997 työllisyys kasvoi ED-mais-
27146: tumassa. Yhdysvalloissa työttömyysaste sa keskimäärin 0,6 %, kun työpaikkojen
27147: oli 5% ja Japanissa 3Y2 %. Euroopankin nettolisäys Yhdysvalloissa oli 2,2 % ja
27148: työttömyyskehitys on kaksijakoista; Sak- Japanissa 1,1 %. Työllisyyden kasvun ar-
27149: san, Ranskan ja Italian työttömyysluvut vioidaan ED-maissa hieman kiihtyvän
27150:
27151:
27152:
27153: 16
27154: 2 Kansainvälinen talous
27155:
27156:
27157:
27158: vuosina 1998 ja 1999. Yhdysvalloissa työ- määräinen työttömyysaste voi v. 1999las-
27159: paikkojen lisääntyminen hidastuu ja Ja- kea 1OY2 prosenttiin ja vastaava OECD-
27160: panissa se pysähtyy kokonaan. maiden keskiarvo 7 prosenttiin. Yhdys-
27161: valtain työttömyysaste pysyy 5 prosentin
27162: Kun työttömyysaste ei korkean työttö- tuntumassa, mutta Japanissa työttömyys
27163: myyden maissa enää nouse, EU :n keski- sen sijaan lisääntyy.
27164:
27165:
27166: 4. Työttömyysaste eräissä OECD-maissa
27167:
27168: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
27169: prosenttia
27170: Yhdysvallat 5,6 5,4 4,9 5 5
27171: Japani 3,1 3,4 3,4 4 4 1/2
27172:
27173: Iso-Britannia 8,6 8,0 6,9 7 7
27174: Italia 12,0 12,1 12,3 12 12
27175: Ranska 11,5 12,3 12,4 12 11 1/2
27176: Saksa 9,4 10,3 11,4 11 1/2 11
27177:
27178: Norja 4,9 4,9 4,1 31/2 3
27179: Ruotsi 7,7 8,1 8,0 6 1/2 6
27180: Suomi 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0
27181: Tanska 10,1 8,6 7,6 6 1/2 6
27182:
27183: EU 11,2 11,4 11,2 11 10 1/2
27184: OECD 7,6 7,5 7,2 7 7
27185:
27186: Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
27187:
27188:
27189:
27190:
27191: Hinnat ja palkat
27192:
27193: Hidastuva hintakehitys on ollut viime tisesta noin 2 % sekä ED-maissa että Yh-
27194: vuosina maailmanlaajuinen trendi, joka dysvalloissa. Japanissa hinnat ovat pysy-
27195: on jatkunut myös vuoden 1998 alkupuo- neet lähes ennallaan, ja inflaatio-odotuk-
27196: liskolla. Aasian kriisi ja dollarin vahvis- sia kuvastava valtion 10 vuoden
27197: tuminen ovat myötävaikuttaneet, ettei in- obligaatiokorko on 1,2 %.
27198: flaatio ole kiihtynyt edes korkeasuhdan-
27199: teen aikana Yhdysvalloissa. Kesällä 1998 Kun raaka-aineiden hinnat ovat yleisesti
27200: kuluttajahinnat ovat nousseet edellisvuo- laskeneet, tuottajahintojen kautta ei välity
27201:
27202:
27203:
27204:
27205: 17
27206: 2 Kansainvälinen talous
27207:
27208:
27209:
27210: inflaatiopaineita, vaikka palkkojen nou- Kuvio 12.
27211: su onkin eräissä maissa hieman nopeu-
27212: tunut. Yhdysvalloissa yritystoiminnan RAAKA-AINEIDEN
27213: yksikkötyökustannusten arvioidaan nou- MAAILMANMARKKINAHINNAT
27214: Dollareina neljännesvuosittain
27215: sevan 3 % v. 1998 ja hieman vähemmän 1990=100
27216: v. 1999; ED-maissa kustannusten nousu-
27217: 150.-------------------~--~
27218: vauhti jatkuu 1Yz prosentin tuntumassa.
27219: 140 ..
27220: 1
27221:
27222: .. .......:
27223: ;
27224:
27225: Elintarvikkeet • • . •'
27226: Kun maailmantalouden kasvu on hidas- 130 ....... >······ ,...
27227: ...... .
27228: tunut ja usimmissa teollisuusmaissa tuo- ..... ~. ·~ i,'
27229:
27230: tannon kasvu on lähivuosina lähellä pit-
27231: kän aikavälin potentiaalista kasvuvauhtia,
27232: inflaation ei odotetan kiihtyvän myöskään
27233: V. 1999.
27234:
27235:
27236:
27237:
27238: 91 92 93 94 95 96 97 98
27239:
27240:
27241: Lähde: HWWA~Instltut fOr Wlrtschaftsforschung:
27242: Konjunktur von Mo~en, Hampurl.
27243:
27244:
27245:
27246:
27247: 5. Yksikkötyökustannukset yritystoiminnassa
27248:
27249: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
27250: muutos, prosenttia
27251: Yhdysvallat 2,8 2,0 2,3 3 2 1/2
27252: Japani -0,5 -2,9 1,9 1/2 - 1/2
27253: Saksa 1,3 -0,4 -1,5 -1 - 1/2
27254: Ranska 1,2 0,9 0,8 1/2 1
27255: Iso-Britannia 2,2 2,5 3,4 4 3
27256: Italia 1,7 3,8 2,5 1 0
27257: Kanada 1,3 3,8 2,5 1 2
27258: Keskimäärin 1,7 1,0 1,8 1 1/2 1 1/2
27259:
27260: Ruotsi 0,4 4,0 0,5 1 1/2 2
27261: Suomi') 3,6 -o7 -34 -1/2 -1/2
27262:
27263: Lähde: OECD ja kansantalousosasto.
27264: 1) Tehdasteollisuus.
27265:
27266:
27267:
27268:
27269: 18
27270: 2 Kansainvälinen talous
27271:
27272:
27273:
27274: Maailmankauppa
27275:
27276:
27277: Teollisuusmaiden keskinäisen kaupan vil- Aasian kriisimaiden vaihtotaseiden noin
27278: kastuminen sai maailmankaupan määrän 100 mrd. dollarin kohentumista v. 1998
27279: v. 1997 kasvamaan 10 %, tuntuvasti vastaa muiden maiden vaihtotaseiden yhtä
27280: edellisvuotista nopeammin. Kasvun arvi- suuri heikkeneminen. Vahvan dollarin ja
27281: oidaan Aasian tilanteen vuoksi hidastuvan kotimaisen kysynnän vuoksi Yhdysval-
27282: 6-7 prosenttiin vuosina 1998 ja 1999. tain osuus vaihtotasesopeutuksesta on eri-
27283: tyisen suuri. Sen alijäämä kasvaa viime
27284: Ulkomaankaupan hinnat alenevat Yhdys- vuoden 2, 1 prosentista suhteessa brutto-
27285: valtain dollareissa ilmaistuina v. 1998. kansantuotteeseen noin 3 prosenttiin vuo-
27286: Raaka-aineiden hinnat laskevat viiden- sina 1998 ja 1999. ED-maiden vaihtota-
27287: neksen. ED-maiden keskimääräiset vien- seen ylijäämä pysyy vakaana 1lh prosen-
27288: tihinnat kansallisissa valuutoissa pysyvät tissa suhteessa bruttokansantuotteeseen ja
27289: lähes ennallaan vuosina 1998 ja 1999, Japanin ylijäämä kasvaa.
27290: tuontihinnat vastaavasti alenevat hieman
27291: v. 1998 ja pysyvät v. 1999 ennallaan.
27292:
27293:
27294: 6. Tavaravienti ja -tuonti OECD-maissa
27295:
27296: 1996 1997* 1998** 1999** 1996 1997* 1998** 1999**
27297: määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia
27298:
27299: Vienti
27300: Yhdysvallat 9,5 15,1 5 51/2 -3,4 -3,7 -3 112 0
27301: Japani 0,6 9,5 41/2 7 7,1 3,3 1/2 1 1/2
27302: Saksa 4,7 13,1 10 7 1/2 0,2 1,3 1 1 1/2
27303: 1so- Britannia 7,5 7,0 5 5 1,8 -5,8 -6 0
27304: OECD 6,5 11,3 71/2 7 0,7 0,8 1/2 1 1/2
27305:
27306: Tuonti
27307: Yhdysvallat 9,9 15,0 131/2 91/2 -2,8 -4,9 -8 -1 112
27308: Japani 3,4 1,6 -1 3 16,4 5,6 -3 2
27309: Saksa 2,2 9,2 8 7 0,5 2,9 - 1/2 1 1/2
27310: Iso-Britannia 9,6 7,5 81/2 5 1/2 0,1 -6,4 -6 112 0
27311: OECD 6,7 10,0 9 71/2 1,2 1,3 - 1/2 1
27312:
27313: Lähde: OECD.
27314:
27315:
27316:
27317:
27318: 19
27319: 3 Ulkomaankauppa
27320:
27321: Vienti
27322:
27323: Suomen talouden elpyminen on laman Vuonna 1997 tavaraviennistämme suun-
27324: jälkeisenä aikana suurelta osin perustu- tautui EU- ja Efta-maihin 57 %, muihin
27325: nut hyvään vientimenestykseen. Viennin Euroopan maihin 16 %, Itä-Aasian mai-
27326: määrä on vuoden 1991 aallonpohjan jäl- hin 11 %ja USA:han 7 %. 1990-luvulla
27327: keen kasvanut keskimäärin 11 % vuodes- viennin kasvu toisaalta Itä-Aasiaan, toi-
27328: sa. Viime vuonna viennin BKT-osuus saalta Venäjälle ja muihin siirtymä-
27329: nousi jo 40 prosenttiin. Suotuisan kehi- talouksiin on ollut erityisen nopeaa. Vien-
27330: tyksen osatekijöitä ovat olleet devalvaa- nin kasvu ED-alueelle on koko 1990-lu-
27331: tion jälkeinen hyvä hintakilpailukyky, vun ajan ollut keskimääräistä hitaampaa.
27332: vientiä tukeva talouspoliittinen linja sekä
27333: varsin laaja osaaminen korkean teknolo- Viime vuonna vienti lisääntyi 13 %. Kas-
27334: gian tuotannossa ja tuotekehityksessä. vua vauhditti osittain "kuopan" täyttämi-
27335:
27336:
27337: Kuvio 13. Kuvio 14.
27338:
27339: SUOMEN VIENTIMARKKINAT SEKÄ
27340: PÄÄVIENTIMAAT
27341: Osuus viennistä
27342: TAVARAVIENNIN MÄÄRÄN MUUTOS
27343: %
27344: 16
27345: ...... ......
27346: 14
27347: ,,
27348: 12
27349:
27350:
27351: 10
27352:
27353:
27354: 8
27355: Venäjä 1J /"
27356: \ 1
27357:
27358:
27359: ../
27360: 6 \
27361: \. /
27362: . -~
27363: /
27364:
27365: 4
27366: \
27367: ._/
27368: ./ "'
27369: 2
27370:
27371:
27372: 0
27373: 87 89 91 93 95 97 89 91 93 95 97* 98** 99**
27374:
27375:
27376: 1) Ennen v. 1992 Neuvostoliitto. Lähde: OECD, TullihalUtue ja kanaantalouaoaaato.
27377:
27378:
27379:
27380:
27381: 20
27382: 3 Ulkomaankauppa
27383:
27384:
27385:
27386: nen edellisvuoden notkahduksen jäljiltä, Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa
27387: mutta erityisesti vuoden loppupuolella tänä vuonna 8Y2% ja ensi vuonna 4Y2 %.
27388: vienti lähti vahvaan nousuun. Dollari- Suomen vientimarkkinoiden arvioidaan
27389: määräiset raaka-aineiden maailmanmark- kasvavan tänä vuonna 7Y2 % ja ensi vuon-
27390: kinahinnat alenivat vuoden mittaan. Sen na 6Yz %, eli viennin kasvu jäisi ensi
27391: sijaan markkamääräiset vientihinnat al- vuonna markkinoiden kasvua hitaarnmak-
27392: koivat nousta, osin dollarin vahvistumi- si. Arvio kehityksen hidastumisesta pe-
27393: sen takia, kunnes Aasian kriisi vuoden rustuu osin edellä mainittuihin epä-
27394: lopulla veti hinnat jälleen laskuun. varmuustekijöihin, osin siihen, että tuo-
27395: tantokapasiteetti muodostaa vähitellen
27396: Kuluvan vuoden alkupuolella viennin yhä tiukempia rajoja viennin kasvumah-
27397: kasvu on jatkunut erittäin vilkkaana; dollisuuksille. Vientihinnat noussevat
27398: tavaraviennin arvo oli 16 % edellisvuo- tänä vuonna keskimäärin vajaan prosen-
27399: den vastaavaa aikaa suurempi. Viennin tin viimevuotista korkeammiksi. Ensi
27400: kasvu hidastui kuitenkin kevään loppua vuonna hintojen arvioidaan nousevan
27401: kohden ja myös vientihintojen alenemi- puoli prosenttia.
27402: nen jatkui. Teollisuuden suhdannebaro-
27403: metrin mukaan vientikysyntä on heikke- Metalliteollisuuden tuotteiden viennin
27404: nemässä. Venäjän ja Aasian talous- määrä kasvoi viime vuonna 13 %. Vien-
27405: vaikeudet synkentävät osaltaan myös Suo- nin kasvu on jatkunut nopeana myös ku-
27406: men vientinäkymiä. luvana vuonna, vaikka vienti Itä-Aasiaan
27407: on vähentynyt. Metalliteollisuuden vien-
27408: nin kasvuennuste tälle vuodelle on 13Yz
27409: Kuvio 15. %ja ensi vuodelle 8 %.
27410:
27411: TAVARAVIENNIN MÄÄRÄ Puolet metalliteollisuuden viennistä oli
27412: PÄÄRYHMITTÄIN
27413: viime vuonna sähkö- ja elektroniikkate-
27414: 1980=100
27415: ollisuuden tuotteita. Tietoliikenne-
27416: 400 , - - - - - - - - - - - - - - - ,
27417: laitteiden maailmanlaajuinen kysyntä on
27418: Metalliteollisuustuotteet
27419: Aasian talousvaikeuksista riippumatta
27420: 350 vahvassa kasvussa. Manner-Euroopassa
27421: on huomattavasti potentiaalista kysyntää
27422: 300 matkapuhelinverkostoille ja Amerikan
27423: mantereella matkapuhelinmarkkinoiden
27424: 250 digitalisoituminen lisää kysyntää tuntu-
27425: vasti. Vienti ei kuitenkaan kasva samassa
27426: 200
27427: suhteessa kuin kysyntä, sillä jo kapa-
27428: siteettisyistä tuotantoa siirtyy pois Suo-
27429: 150
27430: . -~ mesta .
27431:
27432: Perusmetallien osuus metalliteollisuuden
27433: 100 - .. ..._ _ _. _./
27434: viennistä on 15 %. Viennin määräkasvaa
27435: Muut tuotteet
27436: tasaisesti, mutta vientihintoja Aasian krii-
27437: si on heitellyt. Erityisesti värimetallien
27438: 89 91 93 95 97 98** 99**
27439: hinnat jäävät tänä vuonna huomattavasti
27440:
27441:
27442:
27443: 21
27444: 3 Ulkomaankauppa
27445:
27446:
27447:
27448: 7. Tavaroiden ja palvelusten vienti
27449:
27450: 1997 1995 1 1996 1 1997' 1 1998"1 1999" 1995 1996 1 1997' 1 1998" 1 1999"
27451: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia
27452: Me1Säteollisuus 30,7 -2 -2 151/2 5 11/2 141/2 -6 -1 11/2 0
27453: Puutavarateollisuus 7,2 -2 0 9 1 0 -3 -6 12 -2 -1/2
27454: Paper~ ja graafinen
27455: teollisuus 23,5 -2 -2 18 6 2 21 -6 -5 3 0
27456: Metalliteollisuus 50,9 21 8 13 131/2 8 1/2 4 21/2 1/2 1/2
27457: Metallien perusteollisuus 7,6 -5 15 7 6 4 15 -12 5 -1 -1
27458: Metallituote- ja kone-
27459: teollisuus 43,3 29 6 14 15 9 -4 8 2 1/2 1/2
27460: Muut 18,4 -2 11 7 41/2 2 3 6 21/2 -2 1
27461: Maa- ja me1Sätalous 1,2 -21 -6 17 -10 -8 -8 41 -22 -15 -5
27462: Elintarvlke-,juoma- ja
27463: tupakkateollisuus 2,6 -12 20 9 3 3 5 5 5 1 2
27464: Tekstiii-, vaate- ja
27465: nahkateollisuus 2,0 -7 10 12 6 3 8 1 -2 1 1
27466: Kemiallinen teollisuus 9,9 -5 13 6 6 3 6 3 7 -2 1
27467: T avaravienti" 100,0 7,3 5,6 12,7 9,0 5,0 6,4 0,2 1,3 0,5 0,5
27468:
27469: Tavaroiden ja palvelusten
27470: vienti'' 8,2 6,2 12,8 8,7 4,7 5,0 -0,5 0,3 0,8 0,7
27471:
27472: 1) Tavaroiden vientihinnat vuosina 1995-1997 ovat Tullihallituksen mukaan. Muut hinnat vuositta 1995-1997 ovat Tilastokeskuksen
27473: mukaan.
27474:
27475:
27476:
27477: viimevuotista matalammiksi. Teräksen nousevat tänä vuonna lievästi, mutta ensi
27478: hinta on ollut vakaampi, ja kokonaisuu- vuonna hintojen nousu pysähtyy.
27479: dessaan perusmetallien vientihinnat ale-
27480: nevat vuosikeskiarvona vain hieman. Paperin ja paperiteollisuustuotteiden
27481: Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneu- viennin arvo ylitti tammi-toukokuussa
27482: vojen viennin osuus metalliteollisuuden viidenneksellä vuodentakaisen tason.
27483: viennistä oli viime vuonna 37 %. Konei- Kasvua oli sekä viennin määrässä että
27484: den vienti Aasiaan supistuu tänä ja ensi vientihinnoissa. Pohjoismaisten ja poh-
27485: vuonna, mutta vienti Manner-Eurooppaan joisamerikkalaisten paperintuottajien sel-
27486: kasvanee. Laivojen tilauskanta on vahva, luvarastot ovat kuitenkin alkaneet suu-
27487: joten laivatoimitusten määrä kasvaa sekä rentua, mikä kesäkuusta alkaen on jälleen
27488: tänä että ensi vuonna. vetänyt sellun hinnan laskuun. Vaikka
27489: paperiteollisuudessa viennin määrää
27490: Metsäteollisuuden tuotteiden viennin rajoittaakin ennen muuta kapasiteetin
27491: määräkasvoi viime vuonna 151h %. Vien- puute, niin erityisesti hienopaperin vien-
27492: tihinnat ovat sahanneet eri suuntiin, ja nille maailmanlaajuinen ylitarjonta muo-
27493: vaikka markkamääräiset vientihinnat vuo- dostaa riskin.
27494: den mittaan nousivat, hintataso jäi viime
27495: vuonna keskimäärin prosentin edellis- Puutavarateollisuudessa vientimahdolli-
27496: vuotta matalammaksi. Tänä vuonna met- suuksia vähentää runsas tarjonta Keski-
27497: säteollisuuden vienti lisääntyy 5 %, mut- Euroopan markkinoilla sekä Japanin heik-
27498: ta ensi vuonna enää 1Y2 %. Vientihinnat ko ostokyky. Aasian kriisin puhjettua
27499:
27500:
27501:
27502: 22
27503: 3 Ulkomaankauppa
27504:
27505:
27506:
27507: vientihinnat laskivat jyrkästi. Kuluneen vientimahdollisuuksia. Elintarvikkeiden
27508: kevään aikana vientikysyntä on ollut vil- pääsyä Keski-Euroopan markkinoille vai-
27509: kasta, mutta tilanne voi nopeasti jälleen keuttaa suomalaisten yritysten pieni koko.
27510: heiketä.
27511: Viennistä noin kuudennes on palvelujen
27512: Kulutustavaroiden, kuten elintarvikkei- vientiä. Palvelujen vienti lisääntyi viime
27513: den ja tekstiili- ja vaatetusteollisuus- vuonna 3 %. Kuluvan vuoden tammi-tou-
27514: tuotteiden vientiä vauhdittaa ristikkäis- kokuussa palvelujen viennin arvo kasvoi
27515: kaupan kasvu. Erityisesti vienti lähialu- runsaan kymmeneksen. Varsinkin mat-
27516: eille, Ruotsiin, Venäjälle ja Viroon on kailutulot lisääntyivät nopeasti. Palvelu-
27517: kasvanut merkittävästi. Taloustilanteen jen viennin kasvu jatkuneekin sekä tänä
27518: vaikeutuminen Venäjällä sekä ruplan ar- että ensi vuonna aikaisempaa nopeam-
27519: von heikkeneminen vähentävät jatkossa pana.
27520:
27521:
27522: Thonti
27523:
27524: Tuonnin kasvuun on koko 1990-luvun vuoden alkupuolella tuonnin arvo kas-
27525: ajan lyönyt leimansa sekä yritysten inves- voi 12 % viime vuoden vastaavaan aikaan
27526: tointien varovaisuus että kuluttajien ta- verrattuna. Aasian kriisinjälkeen tuonti-
27527: loudellisten resurssien niukkuus. Lama- hinnat, ennen muuta öljyn hinta, ovat las-
27528: vuonna 1991 tuonti väheni yli kymmenek- keneet varsin jyrkästi. Tavaroiden tuonti-
27529: sen ja on sen jälkeen, vuodesta 1991 vuo- hinnat olivat vuoden alkupuoliskolla lä-
27530: teen 1997, kasvanut keskimäärin vain hes prosentin edellisvuotta matalammat,
27531: 6,3 % vuodessa, prosenttiyksikön verran joten tuonnin määrä on kasvanut tuonnin
27532: maailmankaupan kasvua hitaammin. arvon kasvua nopeammin. Vuoden loppua
27533: Tuonnin osuus suhteessa bruttokansan- kohden tuonnin kasvu vuodentakaisiin
27534: tuotteeseen on jäänyt viennin osuutta pie- tuontimääriin nähden hidastuu jo vertailu-
27535: nemmäksi, 31 prosenttiin. pohjan korkeuden takia. Tuonnin kasvuk-
27536: si koko vuonna arvioidaan 9% %. Ensi
27537: Tuonti on vientiäkin enemmän keskitty- vuonna tuonti kasvanee 6 %. Tuontihin-
27538: nyt Euroopan sisäiseen kauppaan. Tavara- nat alenevat tänä vuonna keskimäärin
27539: tuonnista 64 % tulee EU- ja Efta-maista, puoli prosenttia, mutta nousevat jälleen
27540: 12 % muista Euroopan maista. Euroo- ensi vuonna, mikäli öljyn hinta ei enää
27541: pan ulkopuolinen tuonti jakautuu Aasian alene.
27542: ja Amerikan mantereen kesken. Afrikan
27543: osuus tavaratuonnistamme ei ole täyttä Merkittävin tuontierä on raaka-aineet ja
27544: prosenttiakaan. tuotantotarvikkeet, joiden osuus koko
27545: tavaratuonnista oli viime vuonna 57 %.
27546: Viime vuonna Suomen talouden vahva Erityisesti elektroniikkateollisuudessa
27547: kasvu alkoi kuitenkin näkyä myös tuon- komponenttien tuontitarve on huomatta-
27548: nissa. Tavaroiden ja palvelujen tuonnin va. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkei-
27549: kasvu kiihtyi vuoden loppua kohden, mikä den tuonnin kasvu pienenee ensi vuonna
27550: nosti viime vuoden tuonnin määrän 1OY2 tuotannon kasvun hidastumisen myötä.
27551: % edellisvuotta suuremmaksi. Kuluvan
27552:
27553:
27554:
27555: 23
27556: 3 Ulkomaankauppa
27557:
27558:
27559:
27560: 8. Tavaroiden ja palvelusten tuonti
27561:
27562: 1997 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1995 1996 1997* 1998** 1999**
27563: osuus,% määrän muutos, prosenttia hinnan muutos, prosenttia
27564:
27565: Raaka-aineet ja tuotanto-
27566: tarvikkeet 57,1 6 3 12 11 6 -1 2 2 -3 0
27567: Polttoaineet 3,7 -10 16 -4 6 5 -4 12 8 -20 1
27568: Investointitavarat 15,2 16 13 8 9 6 -2 0 2 1 1
27569: Kulutustavarat 21,7 4 16 8 13 9 0 4 5 3 1
27570: Tavaratuonti" 100,0 7,6 8,0 10,0 10,8 6,5 -0,9 2,2 3,1 -1,7 0,3
27571:
27572: Tavaroiden ja palvelusten
27573: tuonti" 6,9 4,6 10,5 9,4 6,1 0,4 1,8 1,6 -0,7 0,9
27574:
27575: 1) Tavaroiden tuontihinnat vuosina 1995-1997 ovat Tullihallituksen mukaan. Muut hinnatvuosilta 1995-1997 ovat
27576: Tilastokeskuksen mukaan.
27577:
27578:
27579:
27580:
27581: Investointitavaroiden tuonnin kehitys seu- Kuvio 16.
27582: raa pitkälti kone- ja laiteinvestointien ke-
27583: hitystä. Kone- ja laiteinvestointien mää- TAVARATUONNIN MÄÄRÄ
27584: rän kasvu nopeutuu tänä vuonna hieman PÄÄRYHMITTÄIN
27585: 1980:100
27586: ja hidastuu jälleen ensi vuonna, samoin
27587: investointitavaroiden tuonti. 300
27588:
27589: 280
27590: Runsas viidennes tavaratuonnista menee
27591: kulutukseen. Kotitalouksien kulutusky- 260
27592:
27593: synnän vahvistuminen lisää kulutustava- 240
27594: roiden tuontia. Erityisesti henkilöautojen
27595: 220
27596: tuonti on vilkastumassa. Myös halpatuonti
27597: Aasian maista lisääntynee tänä ja ensi 200
27598:
27599: vuonna. 180
27600:
27601: 160
27602: Palvelujen osuus koko tuonnista on noin
27603: viidennes. Palvelujen tuonti kääntyi vii- 140
27604:
27605: me vuonna 2 prosentin kasvuun supis- 120
27606: tuttuaan edellisenä vuonna lähes kym-
27607: 100
27608: meneksen. Palvelujen tuonti kasvanee jat-
27609: kossakin tavaratuontia hitaammin. 80
27610: 89 91 93 95 97 98.. 99**
27611:
27612:
27613:
27614:
27615: 24
27616: 3 Ulkomaankauppa
27617:
27618:
27619:
27620: Vaihtotase
27621:
27622:
27623: Kauppataseen ylijäämäjatkoi viime vuon- Kuvio 17.
27624: na ripeää kasvuaan nousten 51,6 mrd.
27625: markkaan. Kuluvan vuoden alkupuolis-
27626: VAIHTO- JA KAUPPATASE
27627: kolla ylijäämää kertyi 30,1 mrd. mk eli Suhteessa bruttokansantuotteeseen
27628: 6,8 mrd. mk enemmän kuin vuotta aiem- %
27629: min. Tänä vuonna ylijäämän arvioidaan 10
27630:
27631: kasvavan 58,5 mrd. markkaan ja ensi
27632: vuonna 59,1 mrd. markkaan. Ylijäämien 8
27633:
27634: kertymistä edesauttaa osaltaan tuontihin-
27635: tojen aleneminen, mikä kohentaa vaihto- 6
27636:
27637: suhdetta tänä vuonna 1Yz prosenttiyksik-
27638: 4
27639: köä. Ensi vuonna vaihtosuhde pysynee
27640: tämänvuotisella tasollaan.
27641: 2
27642:
27643: Palvelujen taseen ylijäämä nousi vnme
27644: 0
27645: vuonna 3,5 mrd. markkaan. Myös tänä
27646: vuonna palvelujen taseen ylijäämä kas-
27647: -2
27648: vaa, mutta alkanee ensi vuonna supistua.
27649: -4
27650: Tuotannontekijätulojen taseen merkittä-
27651: vin erä ovat valtion korkomenot, jotka -6
27652: pienenevät ulkomaisen lainan vähenty- 89 91 93 95 96• 97" 98 .. 99 ..
27653: essä ja korkotason laskiessa. Tuotannon-
27654: tekijätulojen taseen alijäämä supistuu
27655: sekä tänä että ensi vuonna, vaikka vah-
27656: vasti kasvavat osingot ulkomaille hidas- EU:njäsenmaksujen kasvu sekä kehitys-
27657: tavatkin kehitystä. avun lisääntyminen suurentavat alijää-
27658: mää.
27659: Muiden tulonsiirtojen taseeseen sisälty-
27660: vät kehitysapumenojen ohella mm. pää- Vaihtotaseen ylijäämä nousi viime vuon-
27661: osa EU:lta saatavista tuista, EU:Ile mak- na 34,1 mrd. markkaan eli 5,5 prosent-
27662: settavat jäsenmaksut sekä EU:lle tili- tiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna
27663: tettävät tullimaksut Viime vuonna mui- ylijäämä nousee 41,5 mrd. markkaan ja
27664: den tulonsiirtojen taseen alijäämä supis- jatkaa kasvuaan ensi vuonnakin. Vaihto-
27665: tui mm. sen johdosta, että EU palautti taseeen ylijäämä suhteessa bruttokansan-
27666: osan kerätyistä jäsenmaksuista. Jatkossa tuotteeseen nousee 6 prosentin tasolle.
27667:
27668:
27669:
27670:
27671: 25
27672: 3 Ulkomaankauppa
27673:
27674:
27675:
27676: Suomen ulkomainen nettovarallisuus tl oli Kuvio 18.
27677: viime vuoden lopussa -266,6 mrd. mk.
27678: Pörssikurssien nousun ja pörssin ulko-
27679: maalaisomistuksen lisääntymisen takia TAVARAKAUPAN VAIHTOSUHDE
27680: 1980=100
27681: nettovarallisuus heikkeni 21,1 mrd. mk.
27682: Ulkomainen nettovarallisuus ilman oman
27683: pääoman ehtoisia eriä oli vuoden lopussa
27684: -154,7 mrd. mk ja näin laskettuna netto-
27685: varallisuus vahvistui vuoden mittaan 18,1
27686: mrd.mk.
27687:
27688:
27689:
27690:
27691: 11 Suomen Pankki on maksutasetta tilastoidessaan
27692: ottanut käyttöön käsitteen "Suomen ulkomainen
27693: nettovarallisuus", joka lasketaan vähentämällä ul-
27694: komaisten saamisten arvosta ulkomaisten velkojen
27695: arvo. Käsite on peilikuva aiemmalle "Suomen ul-
27696: komainen nettovelka"-käsitteelle, ja miinusmerk-
27697: kisenä kuvaa velkaenemmyyttä. Suomen Pankki on
27698: lisäksi ottanut käyttöön uuden määreen "Suomen
27699: ulkomainen nettovarallisuus ilman oman pääoman
27700: ehtoisia eriä", joka kuvaa tarkemmin varsinaista
27701: ulkomaista velkarasitetta, koska siihen ei sisällytetä 89 91 93 95 97 ga•• gg••
27702: ulkomaista osakevarallisuutta.
27703:
27704:
27705:
27706:
27707: 26
27708: 3 Ulkomaankauppa
27709:
27710:
27711:
27712:
27713: 9. Vaihtotase
27714:
27715: 1995 1996* 1997* 1998** 1999**
27716: mil"oonaa markkaa
27717: Tavaravienti'' (+) 172 820 182 436 208 765 229 800 242300
27718: Tavaratuonti'' (-) 125 451 138 110 157 170 171 300 183 200
27719: Kauppatase 47369 44 326 51 595 58 500 59100
27720:
27721: Palvelusten vienti ( +) 34422 36 493 38 913 41 500 44000
27722: Palvelusten tuonti (-) 35 629 33445 35462 37900 40800
27723: Palvelusten tase -1 207 3048 3451 3 600 3200
27724: Tavaroiden ja palvelusten tase 46162 47374 55 046 62100 62300
27725: Tuotannontekijätulot, netto -21 013 -19 308 -16 596 -16 000 -15 300
27726: Muut tulonsiirrot, netto -2 618 -5 039 -4367 -4 600 -5 000
27727: Vaihtotase 22 531 23027 34 083 41 500 42000
27728:
27729: Vaihtotase, % bruttokansan-
27730: tuotteesta 4,1 4,0 5,5 6,2 5,9
27731:
27732: 1) Sisältää tavarakaupan korjauserät
27733:
27734:
27735:
27736:
27737: 10. Ulkomainen nettovarallisuus
27738:
27739: 1995 1996* 1997* 1998** 1999**
27740: Ulkomainen nettovarallisuus yhteensä
27741: mrd. mk -232,2 -245,5 -266,6 -366 -324
27742: % bruttokansantuotteesta 42,2 42,8 42,9 54 1/2 45 1/2
27743: Ulkomainen nettovarallisuus ilman oman
27744: pääoman ehtoisia eriä
27745: mrd. mk -196,4 -172,8 -154,7 -113 -71
27746: % bruttokansantuotteesta 35,7 30,1 24,9 17 10
27747:
27748:
27749:
27750:
27751: 27
27752: 4 Thotanto
27753:
27754:
27755: Maa- ja metsätalous
27756:
27757: Maatalous Kuvio 19.
27758:
27759: Maatalouden arvonlisäys kasvoi v. 1997
27760: 7 %. Kokonaissato kohosi edellisvuotta MAA- JA METSÄTALOUDEN
27761: TUOTANTO
27762: suuremmaksi hyvän sään ja viljelyalan 1985 100 =
27763: 130.-------------,
27764: kasvun takia. Hyvä rehusato lisäsi leh-
27765: mien keskituotaksia ja maidon tuotanto
27766: lisääntyi; myös naudanlihan tuotanto kas-
27767: voi viime vuonna hieman. 120
27768:
27769:
27770: Vuonna 1998 viljelypinta-ala on edelleen
27771: lisääntynyt, mutta kokonaissato jäänee 110
27772: edellisvuosia pienemmäksi, kun hehtaa-
27773: risadat alenevat kostean kesän johdosta.
27774: Heikohko rehusato alentaa loppuvuodes- 100
27775: ta keskituotaksia myös kotieläintalou-
27776: dessa. Kaikkiaan maatalouden arvonlisä-
27777: yksen ennustetaan supistuvan tänä vuon- 90
27778: na 5 %ja ensi vuonna 2 %.
27779:
27780:
27781: 89 91 93 95 97* 98** 99**
27782:
27783:
27784:
27785:
27786: 11. Maataloustuotanto
27787: Keskimäärin
27788: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
27789: määrän muutos, prosenttia
27790: Maatalouden tuotanto -10,6 -0,6 7,1 -5 -2 0,2
27791: Kokonaissato 4,2 3,3 3,3 .. .. 2,8
27792: Kokonaissato/ha -2,9 1,4 2,0 .. .. 4,1
27793: Leipäviljasato 21,4 24,9 -6,4 .. .. 0,5
27794: Maidon tuotanto -1 ,6 -1,5 1,3 0 -2 -1,8
27795: Lihan tuotanto -3,7 3,7 4,4 -1 -1 -0,4
27796:
27797:
27798:
27799:
27800: 28
27801: 4 Tuotanto
27802:
27803:
27804:
27805: Metsätalous Kuvio 20.
27806:
27807: Metsätalouden tuotanto lisääntyi viime
27808: vuonna 11 Y2 %. Markkinahakkuiden mää- KANTOHINNAT
27809:
27810: rä kasvoi 13 % saavuttaen ennätystason
27811: 53 milj. kuutiometriä, minkä lisäksi raa-
27812: kapuuta tuotiin 9 milj. kuutiometriä.
27813: Kantohinnat ylittivät jo vuoden 1995
27814: huipputason.
27815:
27816: Kuluvan vuoden alkupuoliskolla mark-
27817: kinahakkuut lisääntyivät 6 % edelliseen
27818: vuoteen verrattuna. Sen sijaan puukauppa
27819: hiljeni alkuvuodesta, kun kaupan osapuo-
27820: let eivät löytäneet yhteistä hinta-
27821: näkemystä. Puukauppaneuvotteluja käy-
27822: tiin jo toista kertaa yrityskohtaisina, mut-
27823: ta sopimukseen pääseminen vei aikaa
27824: kesäkuun loppuun. Sopimus nosti kanto-
27825: hintoja noin 3 %. Hintasovun syntymi-
27826: senjälkeen puukauppa vilkastunee. Met-
27827: sätalouden tuotannon ennustetaan kasva- 91 92 93 94 95 96 97 98
27828:
27829: van tänä vuonna 5% ja ensi vuonna 3 %.
27830:
27831:
27832:
27833:
27834: 12. Metsätalouden tuotanto ja työllisyys
27835:
27836: Keskimäärin
27837: 1995 1996 1997* 1998** 1999* 1997/87
27838: määrän muutos, prosenttia
27839: MarKkinahakkuut 3,6 -8,0 12,9 5 3 1,7
27840: tukkipuu {),8 -7,3 17,8 .. .. 3,2
27841: kuilUpuu 8,3 -8,8 8,2 .. .. 0,4
27842:
27843: Metsätalouden tuotanto yhteensä(1) 1,7 -7,1 11,6 5 3 1,4
27844:
27845: Ty_ölli§YYs_{g) 4,0 -6,6 -8,2 3 21/2 -6,1
27846:
27847: (1) Kansantalouden ti6npidon mukaan.
27848: 1(2) Työtunteina.
27849:
27850:
27851:
27852:
27853: 29
27854: 4 Tuotanto
27855:
27856:
27857:
27858: Teollisuus
27859:
27860: Tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi vii- Tilastokeskuksen keräämien tietojen mu-
27861: me vuonna 10% ennen muuta päävienti- kaan tehdasteollisuuden suuryritysten
27862: alojen, metalli- ja metsäteollisuuden, käyttökateprosentti oli viime vuonna 12,6
27863: vauhdittamana. Vilkas rakentaminen nosti eli 1, 7 prosenttiyksikköä edellisvuotta
27864: lisäksi rakentamiseen liittyvien alojen tuo- korkeampi. Kannattavuuden kasvu noja-
27865: tantoa. si suurelta osin elektroniikka-alaan. Suur-
27866: ten elektroniikkayritysten käyttökatepro-
27867: Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tuotan- sentti nousi viime vuonna 18,7 prosent-
27868: non kasvu jatkui nopeana. Tehdasteolli- tiin edellisvuoden 13,8 prosentin tasolta.
27869: suuden tuotanto oli 10 % vuodentakaista Myös tänä vuonna yritysten kannattavuus
27870: suurempi. Tehdasteollisuuden kapasitee- paranee vielä nopeasti, mutta ensi vuon-
27871: tin käyttöaste nousi keväällä 91 prosent- na kehitys hidastunee.
27872: tiin, korkeammaksi kuin kertaakaan vuo-
27873: den 1997 aikana. Teollisuuden suhdannebarometrin mu-
27874: kaan suhdannenäkymät ovat syksyn myö-
27875: Yritysten kannattavuus koheni viime tä heikkenemässä, ja tuotannon kasvu
27876: vuonna, mutta jäi suhteessa liikevaihtoon hidastunee loppuvuodesta. Alkuvuoden
27877: vuoden 1995 huipputasoa heikommaksi. vahvan kasvun takia tuotanto nousee kui-
27878: tenkin tuntuvasti viimevuotista suurem-
27879: maksi. Tehdasteollisuuden tuotanto
27880: Kuvio 21. kasvanee tänä vuonna 8Yz %, mutta ensi
27881: vuonna kasvu hidastuu 4 prosenttiin.
27882:
27883: TEOLLISUUSTUOTANTO Metalliteollisuus
27884: 260 ~-----..:.:19:.::::85::..:=::...;1:.=;00=-------,l
27885: /
27886: / Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi viime
27887: 240 1 vuonna 131/z %. Kuluvan vuoden alku-
27888: Metalliteollisuus/ puoliskolla metalliteollisuuden tuotanto
27889: 220
27890: 1 oli 15 % vuodentakaista suurempi. Me-
27891: 1
27892: 200 1 talliteollisuuden tuotanto kasvanee tänä-
27893: 1 Tehdas- kin vuonna 13Yz %, ensi vuonna 6'h %.
27894: /
27895: 180 /
27896:
27897: 160 •~•...•m•·~,~' , Perusmetallien tuotanto lisääntyi viime
27898: vuonna 6Yz %. Kapasiteetin laajennukset
27899: mahdollistavat tuotannon kasvun jatkumi-
27900: 140
27901: /.····· ··· ../ sen tänä ja ensi vuonna. Heikko hintataso
27902: 120
27903: -
27904: .-:,' :\ /
27905: ;· alentaa kuitenkin perusmetallien tuotan-
27906: ·~ ... / non kannattavuutta.
27907: 100
27908: Muu tehdasteollisuus (sis. kemian teoll.)
27909: Koneiden, metallituotteiden ja kulkuneu-
27910: vojen tuotanto lisääntyi viime vuonna 7
27911: 89 91 93 95 97* 98** 99**
27912: %, mutta tuotannon kasvu hidastuu jo
27913:
27914:
27915:
27916: 30
27917: 4 Tuotanto
27918:
27919:
27920:
27921: tänä vuonna eikä tuotanto ensi vuonna laitteiden maailmanlaajuinen menestys
27922: enää kasva. Koneiden tuotanto vähenee riittää takaamaan kysynnän kasvun jatku-
27923: Aasian kriisin leikattua vientikysyntää ja misen, mutta puute kapasiteetista ja am-
27924: teollisuuden kotimaisten investointien py- mattitaitoisesta henkilökunnasta asettaa
27925: syessä laimeina. Metallituotteiden tuotan- vähitellen rajoja kasvun mahdollisuuksille
27926: to on alkuvuonna kasvanut nopeasti, mut- Suomessa.
27927: ta kasvu hidastuu vähitellen talonraken-
27928: tamisen kasvun hidastuessa. Laivanraken- Metsäteollisuus
27929: nusteollisuudessa tilauskanta on varsin
27930: hyvä, mutta tuotantokapasiteetti ei riitä Metsäteollisuuden tuotanto lisääntyi vii-
27931: ylläpitämään nopeaa kasvua enää ensi me vuonna 14Yz %. Kuluvan vuoden al-
27932: vuonna. kupuoliskolla kasvu jatkui yhä vahvana;
27933: tuotanto oli 8Y2 % viimevuotista suu-
27934: Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuo- rempi. Kesän myötä tilauskanta metsäte-
27935: tannon kasvu on jälleen aivan omaa luok- ollisuudessa on heikentynyt, ja näkymät
27936: kaansa. Viime vuonna tuotanto lisääntyi ovat käyneet epävarmemmiksi. Kasvun
27937: 22 %. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla jatkumista rajoittaa myös kapasiteetin
27938: kasvua oli 29 %, tietoliikennevälineiden niukkuus. Tänä vuonna tuotanto kasvanee
27939: tuotannossa peräti 45 %. Tietoliikenne- 5 %, ensi vuonna enää 1Yz %.
27940:
27941:
27942: 13. Teollisuuden tuotanto 1> ja työllisyys
27943: Keskimäärin
27944: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
27945: osuus,% määrän muutos, rosenttia
27946: Tehdasteollisuus 89,9 9,6 3,0 10,2 8 112 4 3,2
27947: metsäteollisuus 18,0 0,4 -3,2 14,4 5 1 1/2 2,9
27948: puutavara 4,8 -2,2 1,6 13,6 4 1/2 1,5
27949: massa ja paperi 13,2 1,5 -5,2 14,7 5 2 3,5
27950: metalliteollisuus 42,6 21,2 6,5 13,5 131/2 6 1/2 6,4
27951: metallien valmistus 5,2 6,5 3,8 6,5 7 3 4,9
27952: koneet, metallituotteet, kulkuneuvot 21,2 16,6 2,2 6,8 2 0 1,3
27953: elektroniikka- ja sähkötuotteet 16,1 31,4 11,9 21,8 24 12 15,9
27954: kemianteollisuus 8,9 2,2 2,4 3,5 4 2 2,6
27955: muu tehdasteollisuus 20,5 1,8 1,4 3,8 3 2 -1,0
27956: elintarvikkeet 7,9 1,2 2,9 2,2 2 2 1,2
27957: tekstiilit, vaatteet yms. 2,4 -4,0 -0,1 1,1 -3 -2 -5,9
27958: graafiset tuotteet 5,6 4,5 -1,2 2,1 4 2 -1,2
27959: rakennusaineet 2,7 0,6 5,2 12,8 8 4 -2,1
27960: muut 1,9 5,6 -1,7 6,1 2 1 -1,0
27961: Kaivostoiminta ja louhinta 1,2 4,8 -0,4 11,5 -17 18 2,1
27962: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 8,8 -1,5 8,9 -0,1 4 2 2,5
27963: Koko teollisuustuotanto 100,0 8,6 3,4 9,4 8 4 1,3
27964:
27965: Teollisuuden työllisyys(2) 4,6 -0,3 3,8 3 1/2 1/2 -3,3
27966:
27967: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
27968: 2) Työtunteina.
27969:
27970:
27971:
27972:
27973: 31
27974: 4 Tuotanto
27975:
27976:
27977: Paperiteollisuudessa tuotanto kasvoi vuo- huoltoseisokit vähensivät tuotannon kas-
27978: den alkupuoliskolla 9 %, ja kapasiteetin vua. Tänä vuonna tuotantokapasiteetin
27979: käyttöaste nousi 99 prosenttiin. Myös hin- kasvu vastaavasti lisää öljyntuotantoa.
27980: tataso oli keväällä nousussa, mutta se on Toisaalta tuotannon kasvun vaimene-
27981: yhä tuntuvasti vuoden 1995 huipputasoa minen mm. paperiteollisuudessa ja raken-
27982: alempi. Kesäkuussa sellun hinta kääntyi nusteollisuudessa hidastaa kemiantuot-
27983: laskuun ja tuottajat ryhtyivät seisokeilla teiden kysynnän kasvua. Aasian kriisin
27984: puolustamaan sellun ja hienopaperin hin- välilliset vaikutukset heikentävät osaltaan
27985: tatasoa. Sen sijaan aikakauslehtipaperin myös kemiantuotteiden vientikysyntää.
27986: ja sanomalehtipaperin kysyntä on jatku-
27987: nut hyvänä. Muun tehdasteollisuuden tuotannon kas-
27988: vu oli viime vuonna vaisua, poikkeukse-
27989: Puutavarateollisuuden tuotanto kasvoi na rakennustuoteteollisuus, joka laajeni
27990: vuoden alkupuoliskolla 7 %. Vilkas ra- rakentamisen vanavedessä. Rakentamisen
27991: kentaminen tukee kotimaista kysyntää. kasvu on vähitellen hidastumassa, mikä
27992: Vientiä sen sijaan vaikeuttavat sekä Ja- pienentää myös rakennustuoteteolli-
27993: panin ongelmat että sahatavaran yli- suuden kasvua. Elintarviketeollisuudessa
27994: tarjontatilanne Länsi-Euroopan markki- tuotannon kasvujatkuu vakaana. Tekstii-
27995: noilla. Tuotannon kasvu hidastuu sekä liteollisuuden tuotantoaylläpitää erikois-
27996: tänä että ensi vuonna. tuminen korkealaatuisiin teollisuus- ja
27997: hygieniatuotteisiin. Vaatetusteollisuuden
27998: Muut teollisuudenalat kotimaan tuotantoa vähentää halpatuon-
27999: ti.
28000: Kemianteollisuuden tuotanto lisääntyi vii-
28001: me vuonna 3V2 %, vaikka laajat öljyn-
28002:
28003:
28004:
28005:
28006: Rakentaminen
28007:
28008:
28009: Talonrakentaminen Erityisesti omakotirakentaminen on vil-
28010: kasta. Myös vapaarahoitteisen rivi- ja
28011: Talonrakentaminen lisääntyi viime vuon- kerrostalotuotannon ennakoidaan elpyvän
28012: na 17 % ja kasvu jatkuu nopeana; tänä selvästi, sillä asuntokysyntä on lisäänty-
28013: vuonna rakentaminen lisääntyy yli kym- nyt muuttovoittoalueilla, vanhojen asun-
28014: meneksen ja ensi vuonna runsas 5 %. tojen hinnat nousseet, ja lisäksi valtion
28015: Vaikka kasvun painopiste on uudisraken- tukema asuntotuotanto vähenee rakenne-
28016: tamisessa, uudistuotanto pysyy yhä var- ja suhdannesyistä kuluvana vuonna liki
28017: sin alhaisena pitkän ajan keskiarvoon ver- 8 000 asunnolla 12 500 asuntoon ja ensi
28018: rattuna. Sen sijaan korjausrakentamisen vuonna 10 000 asuntoon. Lisäksi asunto-
28019: määrä on nyt huomattavasti suurempi yhtiöiden korjausavustuksia (tänä vuon-
28020: kuin 1980-luvun puolivälissä. na 340 milj. mk) vähennetään 190 milj.
28021:
28022:
28023:
28024:
28025: 32
28026: 4 Tuotanto
28027:
28028:
28029: markkaan. Kaikkiaan asuntoja aloitetaan Hintoja ja kustannuksia nostavia tuo-
28030: tänä vuonna 33 000 ja v. 1999 vähintään tantokapeikkoja ei ole juuri ilmennyt,
28031: yhtä paljon. Pääosa tuotannosta keskittyy koska rakennusala on kasvun vakiinnuttua
28032: muutamaan suureen kasvukeskukseen, lisännyt kapasiteettiaan. Paikallisesti al-
28033: etenkin Helsingin seudulle. Teollisuus- kaa kuitenkin olla niukkuutta erityisesti
28034: rakentaminen vähenee molempina vuosi- työvoimasta, mutta myös kaavoitetusta
28035: na jossain määrin. Muussa talonrakenta- maasta. Sen vuoksi on tärkeää, että talon-
28036: misessa liike- ja toimitilarakentaminen rakennusalan työntekijöiden alueellista
28037: kasvaa nopeasti etenkin myönteisten suh- liikkuvuutta ja koulutusta tehostetaan sekä
28038: danneodotusten takia. Suurmyymälöiden pyritään nopeuttamaan kaavoitusta ja
28039: rakentamista saattaa vauhdittaa myös vuo- kaavoitetun maan saantia.
28040: teen 2000 mennessä kaavailtu rakennus-
28041: lain kokonaisuudistus, joka tehostaa näi-
28042: den kohteiden ohjailua mm. ympäristö-
28043: ja liikennekysymysten osalta.
28044:
28045:
28046:
28047: Kuvio 22. Kuvio 23.
28048:
28049: ASUNTOJEN HINNAT
28050: RAKENNUSTOIMINTA
28051: 1980 = 100
28052: 1985 = 100
28053: 140
28054:
28055:
28056: 350
28057: 130
28058: Arava-
28059:
28060: 300 120
28061:
28062:
28063:
28064: 250 110 -
28065: Maa- ja vesi-
28066: rakentaminen
28067:
28068: --+.---
28069: 100
28070: 200
28071: Asuntojen
28072: hinnat 1)
28073: 90
28074: 150
28075:
28076:
28077: 80
28078:
28079: 83 85 87 89 91 93 95 97 98'
28080: 1) Koko maan vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat. 70
28081: 89 91 93 95 97' 98" 99"
28082:
28083:
28084:
28085:
28086: 19 380149M
28087: 33
28088: 4 Tuotanto
28089:
28090:
28091:
28092:
28093: 14. Talonrakentaminen
28094:
28095: Keskimäärin
28096: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28097: muutos, prosenttia
28098: Talonrakentamisen määrä 4,4 5,4 17,2 11 5 1/2 -4,4
28099: Työllisws (1) 7,9 -0,4 15,8 10 5 -5,4
28100: Abitetut rakennukset (2) -2,4 12,0 17,8 13 1/2 3 -7,7
28101: asuinrakennukset -29,8 23,5 29,4 13 1/2 5 1/2 -9,2
28102: teollisuusrakennukset 41 ,1 -13,4 -6,1 -6 1/2 -6 1/2 -5,8
28103: liike- ja toimistorakennukset(3) 35,4 -9,6 93,2 68 271/2 -12,2
28104: julkiset palvelurakennukset(4) -9,7 72,1 -20,7 481/2 12 1/2 -9,3
28105: Valmistuneet rakennukset (2) -9,6 6,8 25,1 13 1/2 6 -6,8
28106:
28107: (1) Työtunteina.
28108: (2) Kuutiometriä.
28109: (3) Liikerakennukset, toimistorakennukset, liikenteen rakennukset.
28110: 14) Hoitoalan, opetus- ja kokoontumisrakennukset.
28111:
28112:
28113:
28114: Maa- ja vesirakentaminen
28115:
28116: Maa- ja vesirakentaminen lisääntyi viime tyy suunnilleen yhtä paljon kuin viime
28117: vuonna 2 %, kun talonrakentamiseen si- vuonna; talonrakentamiseen sidoksissa
28118: doksissa olevat maa- ja vesirakennustyöt oleva toiminta vilkastuu entisestään, mut-
28119: elpyivät ja paransivat etenkin pienten ta julkisen sektorin maa- ja vesi-
28120: maarakennusalan yrittäjien toimintaedel- rakentaminen vähenee, sillä valtion rahoi-
28121: lytyksiä merkittävästi. Toisaalta julkisia tus liikenneväylien rakentamiseen jatkuu
28122: tienpidon ja radanpidon määrärahoja vä- niukkana ja kuntien rahoitustilanteen ki-
28123: hennettiin. Tänä ja ensi vuonna vuonna reys rajoittaa niiden investointeja.
28124: maa- ja vesirakentamisen määrä lisään-
28125:
28126:
28127: 15. Maa- ja vesirakentaminen
28128:
28129: Keskimäärin
28130: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28131: muutos, prosenttia
28132: Maa- ja vesirakentamisen
28133: määrä 3,5 2,5 2,1 2 21/2 -1,2
28134: Työllisyys(1 ) -1,6 6,3 -1,0 1 1 1/2 -4,9
28135:
28136: 1(1) Työtunteina.
28137:
28138:
28139:
28140:
28141: 34
28142: 4 Tuotanto
28143:
28144:
28145:
28146: Yksityiset palvelut
28147:
28148: Yksityisten palvelujen arvonlisäys on suu- Kuvio 24.
28149: rentunut viidenneksellä viimeisen neljän
28150: vuoden aikana. Vuonna 1997 tuotanto li-
28151: PALVELUELINKEINOJEN TUOTANTO
28152: sääntyi runsas 4 %. Joillakin toimialoilla 1985 =100
28153: 200
28154: - kauppa, rahoitustoiminta - tuotanto
28155: ..IJ.ike.nne.•.:
28156: alittaa vielä vuosikymmenen alun tason. 190
28157:
28158: Palveluelinkeinojen arvioidaan kasvavan 180
28159: yhteensäyli 10% vuosina 1998ja 1999. 170
28160: •Rahoitus
28161: ,'ja
28162: ' vakuutus
28163: 160
28164: Kaupan tuotanto kasvoi viime vuonna :
28165: toiminta1l
28166:
28167: 5Yz %, ja myös tämän vuoden alkupuo- 150 ... i ...::*
28168: ,'
28169: lella kaupan myyntiluvut ovat olleet kor- 140 '
28170: ,' '
28171: keita. Erityisesti ostetaan autoja, kodin-
28172: koneita, tietokoneita ja huonekaluja.
28173: 130
28174:
28175: 120
28176: .. . . .. ..
28177: ..·•····
28178: .. .•·
28179: .
28180: Vähittäiskaupan myyntimäärät nousevat
28181: selvästi tänä ja ensi vuonna kotitalquksi- 110
28182:
28183: en ostovoiman kasvaessa. Teollisuustuo- 100
28184: tannon kasvu pitää yllä koneiden ja lait- 90
28185: teiden tukkumyyntiä. Vilkas omakoti- ja 89 91 93 95 9r 911"* 99**
28186: muu rakentaminen lisää rakennustarvik- 1) Sisältää myös kiinteistötoiminnan ja liike·elämää palVelevan
28187: toiminnan.
28188: keiden hankintoja. 2) Sisältää yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset.
28189: 3) Sisältää maioitus- ja ravitsemustoiminnan.
28190:
28191:
28192: Ravintola- ja majoituspalveluja käytettiin
28193: v. 1997 yli 5 % enemmän kuin vuotta ai-
28194: emmin. Kotitalouksien ostovoiman kas- kaana v. 1998, mutta ensi vuonna se hie-
28195: vu lisää ravintolapalvelujen kysyntää man tasaantuu. Myös henkilöliikenteen
28196: myös tänä ja ensi vuonna. Ulkomaalais- ja matkatoimistoalan kasvu jatkuu mm.
28197: ten matkailijoiden määrän arvioidaan li- laivaristeilyjenja etelänmatkojen ansios-
28198: sääntyvän mm. EU-puheenjohtajuuskau- ta.
28199: den lähestymisen vuoksi, mutta toisaalta
28200: myös suomalaisten ulkomaanmatkailu vil- Kansantalouden voimakkaimmin kasva-
28201: kastuu. va toimiala vuosina 1997-1999 on tieto-
28202: liikenne. Posti- ja kuriiritoimintaa vauh-
28203: Liikenteen tuotanto lisääntyi v. 1997 pe- ditti viime vuonna mm. suoramarkkinointi
28204: räti 9Yz %. Varsinaisen kuljetustoiminnan ja yrityksille suunnatut uudet palvelumuo-
28205: aktiviteetti seuraa kokonaistuotannon dot Teleliikenne lisääntyi v. 1997 yli nel-
28206: vaihteluja, ja se kasvoi 51h %. Niin mait- jänneksen ja matkapuhelintoiminta lähes
28207: se, vesitse kuin ilmateitse tapahtuvien kaksinkertaistui. Teleliikenteen hinnat las-
28208: tavarakuljetusten kysyntä oli vilkasta. kivat hieman kauko- ja matkapuhelujen
28209: Tavarakuljetusten kasvu jatkuu voimak- halpenemisen takia.
28210:
28211:
28212:
28213:
28214: 35
28215: 4 Tuotanto
28216:
28217:
28218:
28219:
28220: 16. Yrittäjätoiminnan palveluelinkeinojen tuotanto ja työllisyys
28221: Keskimäärin
28222: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28223: osuus,% määrän muutos, prosenttia
28224: Kauppa 22,0 3,7 3,9 5,6 6 5 -2,2
28225: vähittäiskauppa 7,5 2,1 4,3 3,1 4 3 1/2 -1,2
28226: tukkukauppa 11 '1 3,1 2,1 5,5 6 4 1/2 -3,2
28227: autokauppa ja huoltamot 3,4 9,3 7,8 11,0 9 8 -1,6
28228: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4,0 2,9 3,5 5,6 4 4 -0,4
28229: Liikenne 20,9 5,6 5,7 9,3 7 1/2 7 3,6
28230: kuljetus ja varastointi 15,0 4,6 3,3 5,7 5 4 2,9
28231: posti- ja teleliikenne 5,9 7,9 11,4 17,2 12 12 5,4
28232: Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7,5 2,7 17,2 -11,9 8 1/2 8 -1,3
28233: Asuntojen hallinta ja vuokraus 22,2 1,4 2,9 2,5 2 1/2 3 3,1
28234: Muu kiinteistötoiminta 3,7 9,0 4,3 1,3 3 3 4,3
28235: Liike-elämää palveleva toiminta 13,2 7,4 7,1 10,2 7 5 1,0
28236: YhteiskunnaUiset ja henki-
28237: lökohtaiset palvelukset 6,5 3,7 5,1 4,1 3 3 0,2
28238: Yhteensä 100,0 4,3 5,8 4,2 5 1/2 5 0,9
28239:
28240: Työllisyys(1) 2,3 2,8 2,1 3 3 -1,8
28241:
28242: 1 (1) Työtunteina.
28243:
28244:
28245:
28246: Muissa yksityisissä palveluissa liike-elä- tekniset ja muut suunnittelupalvelut, mai-
28247: mää palveleva toiminta lisääntyi viime nonta ja turvallisuuspalvelut Luottojen
28248: vuonna kymmeneksen ja kehitys on kysynnän piristyminen ja pörssikurssien
28249: ripeätä myös tänä ja ensi vuonna. Kasvu- nousu vilkastuttavat rahoitustoiminnan
28250: aloja ovat mm. ATK-palvelut, rakennus- aktiviteettia.
28251:
28252:
28253: Kokonaistuotanto
28254:
28255:
28256: Vahvana jatkuvan kokonaistuotannon kas- syvenevät talousvaikeudet antavat aihet-
28257: vun pohja on laajenemassa viennistä ko- ta varovaisuuteen. Toisaalta tämän vuo-
28258: timaiseen kysyntään. Vaikka tuotanto kas- den hyvä perusta yhdessä euroalueen syn-
28259: vaa nopeasti, kapasiteetin puutetta nyn vahvistaman eurooppalaisen kysyn-
28260: alkanee ilmetä yleisemmin vasta ensi nän ja yhä vahvana jatkuvan kotimaisen
28261: vuonna. Aasian kriisin vaikutukset tuotan- kysynnän kanssa pitävät kokonaistuotan-
28262: non kasvuun ovat tämän vuoden osalta non kasvun ensi vuonnakin nopeana.
28263: jäämässä vähäisiksi. Kriisin tuontihintoja
28264: ja korkoja alentaneet vaikutukset ovat it- Bruttokansantuotteen kasvu on pysynyt
28265: seasiassa tukemassa kotimaista kysyntää. vahvana vuoden 1998 alkupuoliskolla.
28266: Ensi vuoden osalta etenkin Japanin yhä Ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto
28267:
28268:
28269:
28270: 36
28271: 4 Tuotanto
28272:
28273:
28274: ylitti viimevuotisen tason 6,4 prosentilla Kuvio 25.
28275: ja kasvu on jatkunut nopeana myös toi-
28276: sella neljänneksellä. Koko vuoden kas-
28277: vuksi tuleekin selvästi aiemmin ennustet- YRITIÄJÄTOIMINNAN TUOTANTO
28278: 1985 = 100
28279: tua suurempi, 5,5 %. Tuotanto lisääntyy 180
28280: lähes kaikilla toimialoilla. Teollisuuden
28281: 170 ······koi<o···
28282: pitkään jatkunut vahva kasvu hidastuu
28283: vuoden loppua kohti, mutta rakentaminen 160
28284: jatkuu vilkkaana, ja yksityisissä palveluis- 150
28285: sa tuotannon kasvu nopeutuu. Julkisen
28286: toiminnan kasvu jää 1 prosenttiin. 140
28287:
28288: 130
28289: Kasvun nopein vaihe sivuutettaneen tä-
28290: män vuoden jälkipuoliskolla, kun teolli- 120
28291:
28292: suuden käyttöasteet alkavat rajoittaa tuo- 110
28293: tannon kasvua vaikka toisaalta kotimai-
28294: sen kysynnän kasvu vahvistuu. Vuonna 100
28295:
28296: 1999 bruttokansantuotteen ennustetaan 90
28297: kasvavan 4 %, kasvu perustuu valtaosal- ..•·
28298: taan kotimaiseen kysyntään, kun ulko- 80 ·•....Riik~nnustoiminta
28299: maankaupan nettovaikutus jää viennin 70
28300: kasvun hidastuessa vähäiseksi. 89 91 93 95 97' 98" 99"
28301:
28302:
28303: Työn tuottavuus nousi v. 1997 koko kan-
28304: santaloudessa 3,6 %; teollisuudessa tuot-
28305: tavuuden kasvu oli 5,4 %, kun uusi tek- säystä. Tänä ja ensi vuonna tuottavuuden
28306: nologia ja työmarkkinoiden joustavuuden kasvu hidastuu; teollisuudessa alkavat
28307: lisäys mahdollistivat tuntuvan tuotannon rajat jo tulla vastaan, minkä lisäksi koko-
28308: kasvun ilman merkittävää perinteisten naistuotannon rakenne painottuu aiempaa
28309: tuotantopanosten - työn ja pääoman - Ii- enemmän työvaltaisille palvelualoille.
28310:
28311:
28312:
28313:
28314: 37
28315: 4 Tuotanto
28316:
28317:
28318:
28319:
28320: 17. Thotanto toimialoittain
28321: Keskimäärin
28322: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28323: osuus,% määrän muutos, prosenttia
28324: Yrittäjätoiminta 79,5 5,4 4,1 7,2 6 112 4112 1,3
28325: maatalous, metsästys ja kalastus 1,5 -10,1 -0,4 6,0 -4112 -2 0,2
28326: metsätalous 2,6 1,7 -7,1 11,6 5 3 1,4
28327: kaivostoiminta ja louhinta 0,4 4,8 -D,4 11,5 -17 18 2,1
28328: tehdasteollisuus 26,4 9,6 3,0 10,2 8 112 4 3,2
28329: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2,6 -1,5 8,9 -D,1 4 2 2,5
28330: talonrakennustoiminta 4,7 4,4 5,4 17,2 11 5112 -4,2
28331: maa- ja vesirakennustoiminta 1,7 3,5 2,5 2,1 2 2 112 -1,2
28332: kauppa, ravitsemis- ja
28333: majoitustoiminta 11,1 3,6 3,8 5,6 5 112 5 -1,9
28334: liikenne 8,9 5,6 5,7 9,3 7112 7 3,6
28335: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö-
28336: toiminta sekä liike-elämää
28337: palveleva toiminta 19,8 4,1 7,1 1,0 5 41/2 1,6
28338: yhteiskunnalliset ja henkilö-
28339: kohtaiset palvelukset 2,7 3,7 5,1 4,1 3 2 0,2
28340: miinus laskennalliset pankki-
28341: palvelumaksut -2,8 -2,0 2,6 5,9 4 -1 0,4
28342: Julkinen toiminta 18,4 1,5 1,9 1,6 1 1/2 0,0
28343: Muu toiminta 2,1 2,5 0,8 3,5 2 2 0,4
28344: Bruttokansantuote tuottajahintaan 100,0 4,7 3,7 6,1 5,4 3,9 1,0
28345:
28346: Bruttokansantuote markkinahintaan 5,1 3,6 6,0 5,5 4,0 0,7
28347:
28348: Kansantalouden työllisyys(1) 2,0 0,8 2,5 2,6 1,9 -2,4
28349:
28350: 1 (1) Työtunteina.
28351:
28352:
28353:
28354:
28355: 18. Työn tuottavuus 1l
28356: Keskimäärin
28357: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28358: muutos, prosenttia
28359: Maatalous -2,0 4,6 9,8 - 112 1 1/2 5,5
28360: Metsätalous -2,2 -0,5 21,5 2 112 8,0
28361: Teollisuus 3,8 3,7 5,4 4 3 112 6,7
28362: Rakennustoiminta -1,3 3,4 1,1 112 112 1,9
28363: Muu yrittäjätoiminta 1,9 2,9 2,0 2 1/2 1 1/2 2,7
28364: Yrittäjätoiminta 3,6 3,5 4,4 3 1/2 2 1/2 4,5
28365:
28366: Koko kansantalous 2,6 2,9 3,6 3 2 3,5
28367:
28368: 1(1) Kansantalouden tilinpidon tuotanto- ja työtuntitietojen mukaan.
28369:
28370:
28371:
28372:
28373: 38
28374: 5 Työvoima
28375:
28376:
28377: Työmarkkinoiden vakaa elpyminen jatkui Kuvio26.
28378: v. 1997 ja työvoiman kysyntä lisääntyi
28379: 43 000 henkeäO. Työpaikkoja syntyi lä-
28380: hinnä talonrakennustoiminnassa, kaupas- TYÖLLISYYS
28381: % %
28382: sa, yrityspalveluyrityksissä, terveys- ja
28383:
28384:
28385: ··--r
28386: 20 70
28387: sosiaalipalveluissa sekä metalliteollisuu- Työvoimaosuus
28388: dessa; uusista työsuhteista liki 2/3 oli epä-
28389: tyypillisiä (lähinnä osa-aika-, mää-
28390: 15 65
28391: räaikais- ja tilapäistöitä) ja kaikista työ-
28392: paikoista epätyypillisten työsuhteiden
28393: osuus nousi noin viidennekseen. Työvoi-
28394: man tarjonta väheni 6 000 henkeä paljol-
28395: ti siksi, että osa aiemmin työvoimaan kir-
28396: jatuista henkilöistä ei enää täyttänyt ak-
28397: tiivisen työnhaun kriteeriä, vaan kirjautui
28398: piilotyöttömäksi. Työttömien määrä vähe-
28399: ni viime vuonna keskimäärin 314 000
28400: henkeen eli 12,7 prosenttiin työvoimas-
28401: ta. Alueelliset työttömyysaste-erot lisään-
28402: 89 91 93 95 97• 9s•• gg••
28403: tyivät.
28404: Työvoimaosuus =työvoima 1 työikäinen väestö (15-74-vuotiaat)
28405: Työllisyysaste = työlliset 1 työikäinen väestö (15-74-vuotiaat)
28406:
28407:
28408:
28409:
28410: 1) Tilastokeskus uudisti työvoimatutkimustaan tou- Vuosina 1998 ja 1999 työvoiman kysyn-
28411: kokuussa 1998, toisen kerran jo runsaan vuoden
28412: sisällä. Nyt tehdyt muutokset kohdistuvat nimen- nän kasvu jatkuu nopeana ja suuntautuu
28413: omaan työvoiman tarjontaan, joka on aiempaa sel- edelleen lähinnä rakennustoimintaan ja
28414: västi pienempi. Tämänjälkeen Suomen työvoima- palveluelinkeinoihin. Teollisuudessa työ-
28415: tietojen pitäisi täyttää kaikki ILO:n ja Eurostatin
28416: edellyttämät keskeiset perusteet. paikat lisääntyvät vain vähän; kulutusta-
28417:
28418:
28419: Uusi tilasto Aiempi tilasto
28420: Työttömät, Työttömyys- Työttömät, Työttömyys-
28421: 1 000 aste,% 1 000 aste,%
28422: henkeä henkeä
28423:
28424: 1994 408 16,6 446 17,8
28425: 1995 382 15,4 421 16,7
28426: 1996 363 14,6 400 15,8
28427: 1997 314 12,7 367 14,5
28428:
28429:
28430:
28431:
28432: 39
28433: 5 Työvoima
28434:
28435:
28436:
28437: varateollisuudessa työpaikat vähenevät, Kuvio 27.
28438: mutta lisääntyvät muussa teollisuudessa.
28439: Työvoiman tarjonnan ennakoidaan kasva-
28440: PALKANSAAJIEN MÄÄRÄ
28441: van lievästi, vaikkakin sen arvioimiseen 1000 henkeä
28442: liittyy muuttuneen tilastotulkinnan joh-
28443: dosta suuria epävarmuuksia.
28444: ..~·· .....
28445: 1000 ...;~"··\. ........ .•.. ~ ··:····
28446: •..... ........ .-......·
28447: Työttömyysaste alenee kuluvana vuonna ~·
28448:
28449: keskimäärin lOYz prosenttiin ja ensi vuon- Suljettu yksityinen sektori .... .....(
28450: na 9 prosenttiin; vuoden 1999 lopussa 800
28451:
28452: kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys-
28453: aste on runsas 8 %. Teollisuudessa, liiken-
28454: 600
28455: teessä ja liike-elämää palvelevassa toi-
28456: minnassa työttömyysaste alenee ensi
28457: vuonna jo noin 5 prosenttiin, kaupassa ja 400
28458:
28459: julkisissapalveluissa noin 7-8 prosenttiin,
28460: mutta rakennustoiminnassa työttömyys-
28461: aste painuu alan suhdanteiden selvästä Valtio
28462: paranemisesta huolimatta vasta alle 15 Sls. valtion
28463: uusimuotoiset IIJkelaltoktiet
28464: prosenttiin. o+---,_---r---+----~--+---~
28465: 70 75 80 85 90 95 gg••
28466: Lähde: Valtion työmarkklnalaltos. Ennuste kansantalousosaston.
28467: Työvoimapoliittisten erityistoimenpitei-
28468: den määrä vähenee tänä vuonna jossain
28469: määrin ja sama suunta jatkuu myös ensi
28470: vuonna. Silti toimien piirissä on vielä yli tisella rakennetuella sekä eräillä Euroo-
28471: 4 % työvoimasta. Työvoimahallinnon pan sosiaalirahaston hankkeilla työllis-
28472: palkkaperusteisin toimenpitein työllistyy tettyjä 6 000 henkeä.
28473: tänä vuonna keskimäärin vajaa 60 000
28474: henkeä, kun vuosikymmenen alussa mää- Työvoimapoliittisessa järjestelmässä to-
28475: rä oli vain 30 000 henkeä. Työministeriön teutettiin kuluvan vuoden alussa laaja
28476: tilastoimassa työvoimakoulutuksessa on uudistus. Siinä lisätään työvoimapalvelu-
28477: kuluvana vuonna keskimäärin liki 45 000 jen asiakasresursseja tuntuvasti. Erityi-
28478: henkeä eli kaksi ja puoli kertaa niin pal- sesti vahvistetaan omatoimista työnhakua
28479: jon kuin v.1990. Lisäksi työmarkkinatuen mm. säännönmukaisten määräaikaishaas-
28480: työharjoittelussa ja vuorottelupaikkaan tattelujen ja osaamiskartoitusten kautta
28481: työllistettyjä oli tämän vuoden kesäkuus- sekä työnhakukoulutuksen avulla. Pit-
28482: sa jo 15 000 henkeä ja työllisyysperus- käaikaistyöttömyyden väheneminen jat-
28483: teisilla investoinneilla, työllisyyspoliit- kuukin.
28484:
28485:
28486:
28487:
28488: 40
28489: 5 Työvoima
28490:
28491:
28492:
28493:
28494: 19. Työvoimatase 1l
28495:
28496: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
28497: 1 000 henkeä keskimäärin vuodessa
28498: Työikäinen väestö(2) 3839 3 850 3 862 3 872 3 882
28499: Työvoima 2 481 2 490 2 484 2 490 2 495
28500: Työtön työvoima 382 363 314 262 225
28501: Työllinen työvoima 2 099 2127 2 169 2 228 2270
28502: maa- ja metsätalous 171 160 153 146 139
28503: teollisuus 456 460 464 467 469
28504: rakennustoiminta 115 118 130 142 147
28505: palveluelinkeinot 1 351 1 383 1 417 1 467 1 509
28506: kauppa, ravitsemis- ja
28507: majoitustoiminta 301 316 329 340 346
28508: liikenne 163 160 164 167 169
28509: rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistö-
28510: toiminta sekä liike-elämää
28511: palveleva toiminta 229 241 240 251 261
28512: yhteiskunnalliset ja henkilö-
28513: kohtaiset palvelukset 658 666 685 709 733
28514: toimiala tuntematon 6 6 8 6 6
28515: prosenttia
28516: Työvoimaosuus 64,6 64,7 64,3 64,3 64,3
28517: Työlliswsaste 54,7 55,3 56,2 57,5 58,5
28518: Työttömwsaste 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0
28519: alle 25-vuotiaat 29,6 27,7 25,2 21,5 18,5
28520: 1 000 henkeä vuoden aikana
28521:
28522: Maahanmuutto, netto 3,3 2,7 3,9 4 4
28523:
28524: (1) Tilastokeskuksen uudistetun työvoimatutkimuksen mukaan.
28525: 1(2) 15-74-vuotiaat.
28526:
28527:
28528:
28529: 20. Työtön työvoima ja työttömyysaste 1l
28530:
28531: Vuosi- 1995 1996 1997 1998** 1999** 1995 1996 1997* 1998** 1999**
28532: neljännes työttömiä, 1 000 henkeä yöttömy saste,%
28533: 1 380 371 331 294 236 15,8 15,3 13,7 12,1 9,7
28534: II 406 398 370 340 289 16,0 15,6 14,3 13,1 11 '1
28535: 111 373 345 277 209 187 14,8 13,7 11 '1 8,4 7,5
28536: IV 368 336 277 207 188 15,0 13,7 11 ,4 8,5 7,7
28537: Koko vuosi 382 363 314 262 225 15,4 14,6 12,7 10,5 9,0
28538:
28539: lt1) Lukuja ei ole puhdistettu kausivaihteluista.
28540:
28541:
28542:
28543:
28544: 41
28545: 5 Työvoima
28546:
28547:
28548:
28549: 21. Valtion menot työllisyyden hoitoon1>
28550:
28551: 1995 1996 1997 1998 1999
28552: TA TAE
28553: miljoonaa markkaa
28554:
28555: Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle 1 091 1193 1 067 606 320
28556: Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille 1 495 1 592 1 142 1150 900
28557: Valtionapu työttömyyden lieventämiseen 719 586 796 975 880
28558: Sijoitusmenot työ16syyden turvaamiseksi 346 350 310 271 142
28559: Työllisyyskoulutus 1 827 2298 2223 1 933 1 704
28560: Työmarkkinatuki 3997 5329 5 041 4959 4 810
28561: Muut menot (2) 1 856 1 772 1 641 2070 863
28562: Yhteensä 11 331 13 119 13 220 11 963 9 619
28563:
28564: (1) liman hallintomenoja.
28565: (2) Sisältää mm. EU:n osallistumisen työvoima- ja sosiaalipolitiikkaan, Euroopan sosiaalirahaston
28566: kansallisen osarahoituksen ja työllis_wsperusteiset investointiavustukset
28567:
28568:
28569:
28570: 22. Työllisyys 1>
28571:
28572: Keskimäärin
28573: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28574: osuus,% työtuntien muutos, prosenttia
28575: Yrittäjätoiminta 74,9 1,8 0,7 2,7 3 2 -3,1
28576: palkansaajat 57,4 3,4 1,6 3,3 4 2 1/2 -3,1
28577: yrittäjät 17,5 -2,8 -2,3 0,9 0 0 -3,3
28578: Julkinen toiminta 22,3 2,5 1 ,1 1,6 1 1 -0,1
28579: Muu toiminta 2,9 3,6 1,3 3,2 1 1/2 2 0,0
28580: Yhteensä 100,0 2,0 0,8 2,5 2 1/2 2 -2,4
28581: palkansaajat 82,5 3,2 1,5 2,8 3 2 1/2 -2,2
28582:
28583: 1(1) Työtunteina.
28584:
28585:
28586:
28587:
28588: 42
28589: 6 Kustannukset ja hinnat
28590:
28591: Inflaatio nopeutui vuoden 1997 aikana Joulukuussa 1997 allekirjoitettu tulopo-
28592: hieman edellisen vuoden poikkeukselli- liittinen sopimus on voimassa 15.1.2000
28593: sen alhaiselta tasolta; suhdannevai- asti. Sen sisältämien palkankorotusten
28594: heeseen nähden kustannusten ja hintojen kustannusvaikutus oli kuluvan vuoden
28595: nousu pysyi kuitenkin edelleen hyvin alusta keskimäärin 2,6 %. Vuoden 1999
28596: hitaana. Palkkoja ei vuoden aikana koro- alusta palkkoja korotetaan keskimäärin
28597: tettu, ja tuontihinnat kohosivat vain lie- 1, 7 prosentin suuruisella y leiskoro-
28598: västi; loppuvuodesta keskeisten tuonti- tuksella. Palkkaliukumasta ja rakenteel-
28599: raaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun. lisista tekijöistä aiheutuvan ansiotason
28600: Myös valtion tuloperustemuutosten hinta- nousun arvioidaan pysyvän sopimuskau-
28601: tasoa nostava vaikutus jäi vähäiseksi. den aikana edelleen suhteellisen vähäise-
28602: Asuntojen hintojen nousu jatkui alkuvuo- nä. Joillakin aloilla ja alueilla ammatti-
28603: desta vielä nopeana, mutta hidastui vuo- taitoisen työvoiman niukkuus saattaajoh-
28604: den loppua kohti. Kuluttajahintaindeksi taa liukumakehityksen nopeutumiseen,
28605: kohosi vuoden aikana 1,9 %. EMUn mikäli yritykset ryhtyvät kilpailemaan
28606: lähentymiskriteerien arviointiin käytettä- työvoimasta. Toisaalta keskiansioiden
28607: vä yhdenmukaistettu kuluttajahintain- nousua hidastaa nuorten sijoittuminen
28608: deksi kohosi 1,6 % eli saman verran kuin työmarkkinoille ja uusien työpaikkojen
28609: unionin jäsenmaissa keskimäärin. painottuminen aloille, joissa palkkataso
28610:
28611: 23. Palkansaajien ansiotasoindeksi ja työkustannukset tuoteyksikköä
28612: kohti
28613: Keskimäärin
28614: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28615: muutos, prosenttia
28616: Sopimuspalkkaindeksi 3,6 3,2 1,3 2 1/2 1 1/2 1,6
28617: Palkkojen liukuminen_yms. tekJiät 1' 1 0,7 0,7 1 1 2,8
28618: Ansiotasoindeksi 4,7 3,9 2,0 3 1/2 2 1/2 4,4
28619: Reaalinen ansiotaso(1) 3,7 3,3 0,8 2 1/2 1,5
28620: Keskiansiot(2) 4,1 3,6 2,2 3 1/2 2 1/2 4,3
28621: Työkustannukset tuoteyksikköä kohti(3)
28622: koko kansantaloudessa 2,0 0,6 -1,2 1 1/2 1 1,3
28623: tehdasteollisuudessa 3,6 -0,7 -3,4 - 1/2 - 1/2 -0,4
28624:
28625: (1) Ansiotasoindeksi jaettuna kuluttajahintaindeksillä.
28626: (2) Laskettu jakamalla koko kansantalouden palkkasumma palkansaajien tehdyillä työtunneilla.
28627: Lukuihin vaikuttavat kansantalouden rakennemuutokset.
28628: 1(3) Palkkojen ja työnantaian sosiaalivakuutusmaksujen indeksi jaettuna tuotannon volyymi-indeksillä.
28629:
28630:
28631:
28632:
28633: 43
28634: 6 Kustannukset ja hinnat
28635:
28636:
28637:
28638: on keskimääräistä matalampi ja liukumat Kuvio 28.
28639: suhteellisen vähäisiä. Palkansaajien
28640: ansiotasoindeksi kohoaa v. 1998 nimelli-
28641: sesti keskimäärin 3Y2 % ja reaalisesti 2 PALKANSAAJIEN
28642: REAALINEN ANSIOTASOINDEKSI
28643: %. Vuonna 1999 nousu hidastuu nimelli- muutos edellisestä vuodesta
28644: o/o
28645: sesti 21/2 ja reaalisesti Y2 prosenttiin. 5
28646:
28647:
28648: 4 ...... 3,7 ········
28649: Inflaatio on v. 1998 jäänyt hitaammaksi r-- 3,3
28650: kuin vielä alkuvuodesta arvioitiin. Mer- 3
28651: 2,9
28652: ···i=···· ··················
28653: - !·······································
28654: kittävimmin kustannustasoa ovat nosta-
28655: ---
28656: 2,2 2,2
28657: r--
28658: neet vuoden alussa toteutetut palkkojen 2 ~
28659: korotukset. Raaka-aineiden - etenkin raa- 0,9
28660: ·r--· ~
28661: 1 ........
28662: kaöljyn - tuontihinnat ovat edelleen las- %
28663: 1--
28664: keneet ja kulutustavaroiden tuontihinnat
28665: 0
28666: ovat kohonneet vain vähän. Myös asun-
28667: tojen hintojen nousu on pysynyt suhteel- -1
28668: -
28669: ·0,7 ....
28670:
28671: lisen maltillisena. Valtion tuloperuste- '-
28672: -1,4
28673: muutoksista hintatasoa nosti merkittävim- -2
28674: min vuoden alusta toteutettu polttoaine-
28675: -3
28676: veron korotus; toisaalta luottojen leima- 89 91 93 95 97"' 98** 99**
28677: veron poistumien toukokuussa alensi
28678: hintatasoa lähes saman verran. Kulutta-
28679: jahintaindeksin arvioidaan kohoavan ku-
28680: luvana vuoden aikana- joulukuusta 1997 kehityksen merkittävään nopeutumiseen
28681: joulukuuhun 1998 - 1V2 %ja v.1998 kes- näyttäisivät pysyvän vielä ensi vuonna-
28682: kimäärin saman verran edellisvuotisesta. kin suhteellisen vähäisinä. Ammattitaitoi-
28683: EU :n yhdenmukaistettu kuluttajahinta- sen työvoiman niukkuudesta mahdollises-
28684: indeksi kohonnee kuluvana vuonna suun- ti aiheutuvat liukumat jäänevät alakoh-
28685: nilleen kansallisen kuluttajahintaindeksin taisiksi ja alojen sisälläkin lähinnä paikal-
28686: nousua vastaavasti. lisiksi, eivätkä voimassa olevan tulosopi-
28687: muksen aikana heijastu laajemmalle.
28688: Pitkään jatkuneesta talouden kasvusta Vaikka kilpailutilanne hyödykemark-
28689: huolimatta riskit kustannus- ja hinta- kinoilla on vähitellen helpottumassa, se
28690:
28691:
28692: 24. Hinta- ja yksikköarvoindeksejä
28693: Keskimäärin
28694: 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997187
28695: muutos, prosenttia
28696: Viennin yksikköarvoindeksi 6,4 0,2 1,3 1/2 1/2 3,2
28697: Tuonnin yksikköarvoindeksi -0,9 2,2 3,1 -1 1/2 1/2 2,9
28698: Kuluttajahintaindeksi 1,0 0,6 1,2 1 1/2 2 2,9
28699: Kotimarkkinoiden perushintaindeksi 1,0 -0,9 1,6 - 1/2 1 1/2 1,9
28700: Maataloustuotteiden tuottajahintaindeksi -25,5 -14,3 -1,3 0 0 -4,5
28701: Rakennuskustannusindeksi 1,3 -1,1 2,4 21/2 21/2 2,3
28702:
28703:
28704:
28705:
28706: 44
28707: 6 Kustannukset ja hinnat
28708:
28709:
28710:
28711: pysyy kuitenkin pääosin vielä kireänä, Tehdasteollisuuden hintakilpailukyky pa-
28712: joten myöskään kysyntään nähden riittä- rani v. 1997 suhteellisilla yksikkötyökus-
28713: mätön tarjonta ei muodosta merkittävää tannuksilla mitattuna 5Yz %, sillä työ-
28714: uhkaa yleisen hintatason vakaudelle. kustannukset tuoteyksikköä kohti aleni-
28715: Vuonna 1999 palkkojen sopimuskoro- vat ja markan kurssi muodostui ulko-
28716: tuksetjäävät prosenttiyksikön tämänvuo- maankauppapainoilla mitattuna edellis-
28717: tista matalammiksi. Toisaalta tuottavuu- vuotista heikommaksi. Vuonna 1998 hin-
28718: den nousu hidastuu ja tuontihintojen ar- takilpailukyky paranee edelleen kolmisen
28719: vioidaan kääntyvän uudelleen nouseval- prosenttia ja kohoaa tasoltaan kolman-
28720: le kehitysuralle. Myös asuntojen hinnat neksen pitkän aikavälin keskiarvon ylä-
28721: kohonnevat suunnilleen tämänvuotista puolelle. Markan kurssin on oletettu py-
28722: vauhtia. Kuluttajahintaindeksin arvioi- syvän kuluvan vuoden heinäkuun lopun
28723: daan kohoavan sekä vuoden aikana että tasolla. Jos palkkakehitys pysyy ennus-
28724: keskimäärin edellisestä vuodesta enintään tetun mukaisena, kilpailukyky pysyy v.
28725: 2%. 1999 suunnilleen ennallaan tai saattaa
28726: edelleen hieman kohentua.
28727:
28728: Kuvio 29. Kuvio30.
28729:
28730: HINTAINDEKSE.JÄ TEOLLISUUDEN HINTAKILPAILU·
28731: o/o 12 kk:n muutoe KYKY LÄNSIMARKKINOILLA
28732: 10,-~-,----~------------,----.
28733: Suhteenisin yksikkötyökustannuksin mitattuna
28734: 8
28735: Keskiarvo 1970-1994=100
28736:
28737: 150 , - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - ,
28738: OECD 1l
28739: 4 Suomi
28740: 140
28741:
28742: 2
28743: 130
28744: 0 .... ··~·
28745: .....
28746:
28747: ... .- 120
28748: -2
28749: .,_..
28750: ~Rakenr;auskustannusindef<:sl
28751: -4~--~~----------------~~~ 110
28752: 88 89 90 91 92 93 94 96 96 97 98
28753:
28754:
28755:
28756: ~.-------------~--------------.
28757: 12
28758:
28759: 10
28760: 8
28761:
28762: 6 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99**
28763:
28764: 4 1) 14 tärkeintä kllpalllfamaata. Palnolna on käytetty kunkin
28765: maan Suomen viennin tavararakenteen mukaisia vienti-
28766: 2 painoja Länai~Euroopaaaa.
28767:
28768:
28769:
28770: -2
28771:
28772: -4
28773:
28774: -6
28775:
28776:
28777: -8L---------------------------~
28778: aa aa so 91 92 93 94 ss s& 97 sa
28779:
28780:
28781:
28782:
28783: 45
28784: 7 Thlot
28785:
28786:
28787: Kansantulo kasvoi 10 % v. 1997. Työ- Kuvio 31.
28788: tulojen osuus kansantulosta aleni edelleen
28789: ja oli viime vuonna 60 %. Osuus pysyt-
28790: teli ennen lamaa useita vuosia 66 pro- BRUTTOKANSANTUOTE JA
28791: sentin tuntumassa, muttakohosi laman al- KANSANTALOUDEN KÄYTETTÄVISSÄ
28792: OLEVA REAALITULO
28793: kaessa sekä omaisuus- ja yrittäjätulojen 1980 =100
28794: romahtaessa korkeimmillaan 75 prosent- 170 -r----------------,
28795: tiin. Työ- ja virkaehtosopimuksiin ei v.
28796: 1997 sisältynyt palkkojen tarkistuksia, ja 160 · · K:änsäntalouden
28797: liukumat jäivät vähäisiksi. Palkansaajien käytettävissä :
28798: oleva reaalitulo~'
28799: ansiotasoindeksi kohosi nimellisesti kes- 150
28800:
28801: kimäärin 2,0 % ja reaalisesti 0,8 % edel-
28802: lisestä vuodesta. Kun työtunnit edelleen 140
28803: lisääntyivät, palkkasumma kasvoi 5 %.
28804: Kuntien sosiaalivakuutusmaksujen alene- 130
28805: misen vuoksi työnantajien sosiaalivakuu-
28806: tusmaksut lisääntyivät hieman palkka- 120
28807: summaa hitaammin. Kotitalouksien maa-
28808: taloudesta saarnat yrittäjätulot alenivat 110
28809: edelleen hieman; sen sijaan yrittäjätulot
28810: metsätaloudesta lisääntyivät parantuneen
28811: 9~·
28812: markkinatilanteen myötä neljänneksen. 80 85 90 95
28813:
28814:
28815:
28816:
28817: Vuonna 1998 palkkasumma kasvaa 7 %. Viljelyalan kasvusta huolimatta kotitalo-
28818: Työtunnit lisääntyvät kolmisen prosent- uksien yrittäjätulot maataloudesta alene-
28819: tia ja keskiansiot kohoavat 3Vz % eli suun- vat siirtymäkauden tukitason piene-
28820: nilleen ansiotasoindeksin nousua vastaa- nernisenja sateisen kesän vuoksi edelleen.
28821: vasti. Työnantajien sosiaalivakuutusmak- Metsätaloudesta saadut yrittäjätulot jat-
28822: sut lisääntyvät perustemuutosten vähäi- kavat kasvuaan, joskin puun kysynnän
28823: syyden vuoksi suunnilleen yhtä paljon tasaantumisen vuoksi selvästi hitaammin
28824: kuin palkkasumma. Työtulojen osuus kan- kuin edellisenä vuonna. Kansantulo kas-
28825: santulosta alenee vielä lievästi. vaa kaikkiaan 9 %.
28826:
28827:
28828:
28829:
28830: 46
28831: 7 Thlot
28832:
28833:
28834:
28835: Vuonna 1999palkkasumma kasvaa5 %. Kotitalouksien maataloudesta saarnat
28836: Keskiansioiden nousu jää prosenttiyksi- yrittäjätulot jatkavat siirtymäkauden tuki-
28837: kön tämänvuotista matalammaksi, ja tason pienenemisen myötä v. 1999lievästi
28838: myös työtuntien määrän kasvu hidastuu. alenevalla kehitysuralla; sen sijaan
28839: Työnantajien sosiaalivakuutusmaksut yrittäjätulot metsätaloudesta lisääntynevät
28840: kasvavat suunnilleen saman verran kuin lähes tämänvuotista vauhtia. Koko kan-
28841: palkkasumma; merkittävin perustemuutos santulo kasvaa 6Y2 %.
28842: on kuntien eläkevakuutusmaksun koho-
28843: aminen 0,3 prosenttiyksiköllä.
28844:
28845:
28846: 25. Käytettävissä oleva tulo
28847: Keskmäärin
28848: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
28849: osuus,% muutos, 1rosenttia
28850: Palkat 47,2 7,4 5,1 5,1 7 5 1,9
28851: Työnantajain sosiaalivakuutus-
28852: maksut 12,7 4,3 1,4 3,8 7 5 4,0
28853: Kotitalouksien yrittäjätulot 12,3 5,6 5,4 13,3 4 1/2 4 4,6
28854: yrittäjätulot maataloudesta 1,5 1,2 -4,7 -3,6 -6 -4 1/2 1,7
28855: yrittäjätulot metsätaloudesta 1,6 22,8 -8,5 26,2 5 4 2,0
28856: muut yrittäjätulot 9,1 3,8 10,4 14,5 6 5 5,8
28857: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 13,1 64,2 4,5 31,5 24 15 9,4
28858: Välilliset verot miinus tukipalkkiot 14,7 -1,5 14,1 14,9 9 6 1/2 2,5
28859: Kansantulo 100,0 9,6 5,7 10,2 9 61/2 3,2
28860: Tulonsiirrot ulkomaille 7,6 92,5 -13,3 10 81/2 ..
28861: Käytettävissä oleva tulo 9,9 5,2 10,4 9 61/2 3,2
28862: Bruttokansantulo, mrd. mk 527,8 553,7 604,5 654,5 694,7
28863:
28864:
28865: 26. Käytettävissä oleva tulo sektoreittain
28866: 1994 1995 1996 1997* 1 1998** 1999**
28867: miljardia markkaa
28868: Yksityinen sektori 308,6 340,5 347,3 381,9 409 432 1/2
28869: kotitaloudet 282,9 306,8 313,7 334,9 350 367 1/2
28870: yritykset 19,8 28,2 23,0 36,6 47 53
28871: rahoituslaitokset 3,1 2,8 6,4 3,9 41/2 41/2
28872: voittoa tavoittelemaliomat 2,8 2,6 4,2 6,5 7 1/2 8
28873: yhteisöt
28874: Julkisyhteisöt 91 '1 98,7 114,8 128,2 148 161
28875: valtio -12,5 -8,2 4,8 19,2 31 1/2 41 1/2
28876: kunnat ja kuntainliitot 80,2 82,4 88,2 87,8 91 911/2
28877: sosiaaliturvarahastot 23,4 24,5 21,7 21,2 26 28
28878: Yhteensä 399,7 439,2 462,0 510,2 5561/2 593 1/2
28879:
28880:
28881:
28882:
28883: 47
28884: 8 Kulutus
28885:
28886:
28887: Vuonna 1997 yksityinen kulutus lisääntyi Vuonna 1997 kotitalouksien keskimääräi-
28888: 3,3 % edellisestä vuodesta. Alkuvuoden nen rahoitusasema koheni jo verraten
28889: hitaahkon kasvun jälkeen vauhti nopeutui hyväksi, vaikkakin erot kotitalouksien
28890: vuoden jälkipuoliskolla, kun työllisyys- välillä ovat merkittäviä. Kotitalouksien
28891: näkymät alkoivat kirkastua ja kotitalouk- käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyi-
28892: sien usko tulevaisuuteen samalla vahvis- vät 5,2 %. Kasvun nopeus selittyy osin
28893: tui. Kulutuksen kokonaiskasvusta neljän- omaisuus- ja yrittäjätulojen ripeällä kas-
28894: nes tuli kestävien tavaroiden ostoista; nii- vulla, mm. metsätulot lisääntyivät neljän-
28895: den hankinnat lisääntyivät kymmenisen neksellä. Myös verojen osuus tuloista
28896: prosenttia. Uusia henkilöautoja samoin väheni. Kotitalouksien säästäruisaste ko-
28897: kuin kodin koneita ja laitteita ostettiin hosi 5,4 prosenttiin. Velkojen osuus käy-
28898: tuntuvasti edellisvuotta enemmän. Erityi- tettävissä olevista tuloista painui jo kol-
28899: sen runsaasti hankittiin uusia viestintä- mentoista vuoden takaisella tasolleen, 55
28900: laitteita. Kestokulutustavaroiden ostoista prosenttiin.
28901: valtaosa oli korvaushankintoja - mitä
28902: tarvetta lisää autokannan ikääntyminen - Vuonna 1998 kotitalouksien käytettävis-
28903: kun taas elektroniikan kysyntää lisäsi nii- sä olevat reaalitulot lisääntyvät 3 %. Työl-
28904: den suhteellisen hinnan tuntuva lasku. lisyyden koheneminenja inflaation pysy-
28905: Edellisvuoden tapaan kotitalouksien minen alhaisena lisäävät palkansaajien
28906: kulutusmenot ulkomailla supistuivat, kun ostovoimaa runsaan 3 prosentin verran.
28907: näiden suhteellinen hinta edelleen kallis- Hieman vähemmän lisääntyvät työ-
28908: tui. eläkeläisten tulot. Työttömyyskorvaukset
28909: vähenevät lähes kymmeneksen, ja muut
28910: Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu sosiaalietuudet pysyvät suunnilleen viime
28911: tänä vuonna 4 prosenttiin, huolimatta sii- vuoden tasolla. Yrittäjien tulojen kasvu
28912: tä, että käytettävissä olevien reaalitulojen on vahvaa, joskin hidastuu hieman viime
28913: kasvu hidastuu 3 prosenttiin. Kotitalouk- vuodesta metsätulojen edellisvuotta vä-
28914: sien luottamuksen kasvu, työllisyyden häisemmän kasvun johdosta.
28915: kohentuminen ja rahoituksen keveys li-
28916: säävät kotitalouksien kulutushalukkuutta; Kotitalouksien velkaantuneisuus kääntyy
28917: säästäruisasteen laskuun vaikuttaa osin tänä vuonna kasvuun. Asuntoinvestoinnit
28918: myös vilkkaana jatkuva asuntokauppa. lisääntyvät viidenneksen ja kotitaloudet
28919: Vuonna 1999 kulutuksen kasvu jatkuu ovat rohkaistuneet velanotossaan; velan-
28920: edelleen vahvana. Kotitalouksien kulu- hoitokulujen osuus tuloista on painunut
28921: tustottumukset ovat palautumassa lamaa runsaaseen viidennekseen ja lainaehdot
28922: edeltäneisiin muotoihinsa, ja säästäruis- ovat parantuneet. Säästäruisasteen arvioi-
28923: aste alenee edelleen. daan tänä vuonna alenevan 4V2 prosent-
28924: tiin.
28925:
28926:
28927:
28928: 48
28929: 8 Kulutus
28930:
28931:
28932:
28933: Kotitalouksien reaalitulot lisääntyvät makustannuksia. Viime vuonna työlli-
28934: myös ensi vuonna 3 %. Hieman tätä enem- syyspohjainen kulutus lisääntyi 1,4 %;
28935: män lisääntyy palkansaajien ostovoima, valtiolla se väheni 1,4 %mutta kunnissa
28936: sillä työllisyyden kohentuminen, alhaise- kasvoi 2,5 %. Eniten julkista kulutusta
28937: na pysyvä inflaatio ja verotuksen kevene- vähensi viime vuonna ostopalveluiden
28938: minen kompensoivat tätä vuotta matalam- käytön vähentyminen runsaalla kahdella
28939: mat palkankorotukset. Kulutuksen ja prosentilla. Julkisista kulutusmenoista
28940: asuntohankintojen kasvusta lisääntyvä osa välittömästi kotitalouksia palvelevia me-
28941: rahoitetaan säästämistä vähentämällä ja noja on noin 60 %ja ne ovat neljännek-
28942: velanottoa lisäämällä. sen luokkaa suhteessa kotitalouksien
28943: välittömiin kulutusmenoihin. Viime vuon-
28944: Julkinen kulutus lisääntyi viime vuonna na nämä kulutusmenot eivät lisääntyneet
28945: määrällisesti 0,7 %. Valtion kulutus li- lainkaan.
28946: sääntyi 3,5 %ja kuntien kulutus supistui
28947: 0,5 %. Valtion kulutuksen nopea kasvu Vuonna 1998 julkisen kulutuksen kasvu
28948: johtui pääosin siitä, että edellisvuoden ns. pysyy viime vuoden tapaan puolessa pro-
28949: e-ajokorttien runsaat myyntitulot alen- sentissa. Valtion kulutus ei kasva juuri
28950: sivat vertailutasoa ja koulutoimen uudis- lainkaan mutta kuntien kulutus lisääntyy
28951: tus yksityiskoulujen osalta vähensi pal- prosentin verran. Julkinen kulutus lisään-
28952: velusten myyntituloja. Julkisestakulutuk- tyy puolen prosentin verran myös v. 1999.
28953: sesta runsas kaksi kolmannesta on työvoi-
28954: Kuvio 32. Kuvio 33.
28955:
28956:
28957: YKSITYINEN KULUTUS
28958: KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMIS-
28959: JA KOTITALOUKSIEN
28960: JA VELKAANTUMISASTE
28961: KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA REAALITULO
28962: 0
28963: /o % 1985 = 100
28964: 12,-----------------------,90 135 ,-------------------------------,1
28965: Säästämisaste
28966: Yksityinen kulutus •
28967: ~;'
28968: 10 130
28969:
28970:
28971: 125
28972: 8
28973:
28974: 120
28975: 6
28976:
28977: 115
28978:
28979: 4
28980:
28981: kötitiilouksleri
28982: käytettävissä
28983: 2 40 oleva reaalitulo
28984: 105
28985:
28986:
28987: 0 +-+--+--+---+--+-+---1--f---+--+--1- 30 100+-~-+~f---+-~-+---1--+-~-+~
28988: 89 91 93 95 97* 99** 89 91 93 95 97* 98** 99**
28989:
28990:
28991:
28992:
28993: 49
28994: 8 Kulutus
28995:
28996:
28997:
28998: 27. Kulutus
28999:
29000: Keskimäärin
29001: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
29002: osuus,% määrän muutos, prosenttia
29003: Yksityinen kulutus 100,0 4,6 3,5 3,3 4 4 0,2
29004: kotitaloudet 96,3 4,7 3,5 3,3 4 4 0,2
29005: kestokulutustavarat 9,0 13,0 14,5 9,5 10 8 -4,0
29006: puolikestävät kulutustavarat 8,3 6,9 2,2 3,6 6 7 -1,2
29007: lyhytikäiset tavarat 32,6 0,9 0,9 1,4 2 1/2 3 0,3
29008: palvelukset 45,9 4,5 5,1 4,5 3 1/2 31/2 2,1
29009: kotitalouksien kulutusmenot
29010: ulkomailla 3,6 26,9 -2,0 -0,2 4 5 -2,3
29011: miinus ulkomaalaisten kulu-
29012: tusmenot Suomessa -3,1 0,2 14,5 13,6 4 5 7,1
29013: voittoa tavoittelemattomien
29014: yhteisöjen kulutus 3,7 0,8 1,8 3,1 2 1/2 2 1/2 0,1
29015: Julkinen kulutus 100,0 1,9 3,4 0,7 1/2 1/2 0,4
29016: valtio 31,6 -1,0 1,4 3,5 0 0 1,7
29017: kunnat ja kuntaintiitot 65,8 3,5 4,3 -0,5 1 1/2 -0,1
29018: sosiaaliturvarahastot 2,6 -1,8 3,4 0,4 1/2 1/2 0,4
29019: Yhteensä 3,8 3,5 2,6 3 3 0,2
29020:
29021: KotHalouksia välittömästi palveleva
29022: julkinen kulutus(1) 4,3 3,6 0,0 1/2 1/2 ..
29023: Kotitalouksien käytettävissä oleva
29024: reaalitulo 8,2 0,6 5,2 3 3 0,4
29025: prosenttia
29026: Kulutuksen osuus bruttokansantuot-
29027: teesta (käypiin hintoihin) 76,0 76,7 73,8 72 71 76,6
29028: Kotitalouksien säästämisaste 6,4 3,7 5,4 41/2 31/2 5,4
29029: Kotitalouksien velkaantumisastejg) 61,7 58,4 55,3 56 58 1/2 72,2
29030:
29031: (1) Julkisen toiminnan toimialoista opetustoiminta, lääkintäpalvelu, sosiaalihuolto sekä virkistys- ja
29032: kulttuuripalvelutoiminta.
29033: (2) KotHalouksien velat vuoden lopussa suhteessa käytettävissä olevin tuloihin.
29034:
29035:
29036:
29037:
29038: 50
29039: 9 Investoinnit
29040:
29041:
29042: Kiinteät investoinnit
29043:
29044: Kiinteät investoinnit v. 1997lisääntyivät Muussa talonrakentamisessa lisääntyivät
29045: 12 %. Kasvun painopiste oli talonraken- liike- ja toimistorakennus- sekä maa-
29046: nusinvestoinneissa. Erityisesti vapaara- talousrakennusinvestoinnit Kone- ja
29047: hoitteiset asuinrakennusinvestoinnit laiteinvestointien määrä kasvoi 8 % ja
29048: elpyivät matalalta tasoltaan, kun kotita- maa- ja vesirakennusinvestoinnit 2 %.
29049: louksien usko tulevaisuuteen koheni, ko-
29050: rot pysyivät matalina sekä vanhojen ja Tänä vuonna investoinnit lisääntyvät 9 %
29051: uusien asuntojen välinen hintaero ja ensi vuonna 6 %. Markkinaehtoisen
29052: kaventui selvästi. Lisäksi asuntojen rakentamisen vauhdittamiseksi leikataan
29053: korjaustoiminta ja valtion tukema asunto- valtion tukeman asuinrakentamisen aloi-
29054: rakentaminen lisääntyivät entisestään. tuksia. Asuntojen aloitusten kokonais-
29055: määrä jää kasvustaan huolimatta myös
29056: vuosina 1998-1999 selvästi pienemmäk-
29057: Kuvio 34. si kuin esim. 1980-luvun puolivälissä,
29058: mutta asuinrakennusinvestoinnit ylittävät
29059: laajan korjausrakentamisen ansiosta jo
29060: KIINTEÄT INVESTOINNIT
29061: suhteessa bruttokansantuotteeseen tuon ajan tason. Myös liike-, toimisto-
29062: % ja kokoontumisrakennusinvestointien
29063: 30.--------------------------,
29064: kasvu on nopeaa. Teollisuusrakennus-
29065: investointien määrä sen sijaan ei lisään-
29066: ny. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit li-
29067: sääntyvät viimevuotista vauhtia lähinnä
29068: talonrakennusinvestointien laajenemisen
29069: ansiosta. Kone- ja laiteinvestoinnit kas-
29070: vavat etenkin niissä palveluelinkeinoissa,
29071: joiden investointitarpeet patoutuivat pit-
29072: kän laman aikana.
29073:
29074: Tehdasteollisuudessa kiinteät investoinnit
29075: supistuivat prosentin v. 1997. Kehitys-
29076: kuva oli kuitenkin epäyhtenäinen: metsä-
29077: teollisuuden investoinnit supistuivat va-
29078: jaan kolmanneksen, mutta metalli- ja
29079: 88 90 92 94 96* 97** 98**
29080: elektroniikkateollisuuden investoinnit li-
29081: 1) sahkö·, kaasu. ja vesihuollon sekä liikenteen investoinnit.
29082: sääntyivät 6 %ja muun teollisuuden in-
29083:
29084:
29085:
29086: 51
29087: 9 Investoinnit
29088:
29089:
29090:
29091: vestoinnit peräti 43 %. Toisaalta tehdas- Kuvio 35.
29092: teollisuuden ulkomaiset investoinnit li-
29093: sääntyivät runsas 60 % ja olivat jo yli
29094: puolet tehdasteollisuuden kotimaisista TEHDASTEOLLISUUDEN
29095: investoinneista; pääosan ulkomaisista si- INVESTOINNIT JA
29096: KAPASITEETIN KÄYTTÖASTE
29097: joituksista tekivät metsä-, metalli- ja elekt-
29098: M~.mk %
29099: roniikka-sekä kemianteollisuuden yrityk- 30 30
29100: set. Tänä vuonna metsäteollisuusinves- Investoinnit
29101: toinnit vähenevät yhä, mutta muun teolli- vuoden 1990 hintoihin
29102: (vasen asteikko)
29103: suuden investoinnit lisääntyvät jossain
29104: määrin. Kaikkiaan teollisuuden kiinteät
29105: investoinnit pysyvät kuluvana vuonna
29106: korkeintaan ennallaan ja kasvuodotukset
29107: ovat vähäiset myös vuodelle 1999. Teol-
29108: lisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminta
29109: sitä vastoin pysyy vilkkaana etenkin me-
29110: talli- ja elektroniikkateollisuudessa.
29111:
29112: Kaupan investoinnit lisääntyivät viime
29113: vuonna lähinnä kone- ja laitekannan uusi- % %
29114: 92.---------------------------.92
29115: misen, mutta myös rakennusinvestointien
29116: Kapasiteetin käyttöaste
29117: ansiosta. Kasvu jatkuu myös tänä ja ensi 90 90
29118: vuonna, sillä alan kannattavuus on hyvä
29119: ja lisäksi kulutuskysynnän suhdanne- BB BB
29120: näkymät jatkuvat suotuisina.
29121: B6 B6
29122: Julkisten investointien määrä kasvoi 6Yz
29123: % viime vuonna; valtion investoinnit li- B4 B4
29124:
29125: sääntyivät 7Vz %ja kuntien vastaavasti 4
29126: %. Tänä ja ensi vuonna kuntien investoin- B2 B2
29127:
29128: nit vähenevät niiden rahoitusaseman
29129: heikentymisen ja valtionapuhankkeisiin BO BO
29130:
29131: kohdistuvien valtion toimenpiteiden takia.
29132: 7B+-~-+--~+-~-+--~+--r~--+7B
29133: Myös valtion investoinnit jäävät viime- 89 91 93 95 97* gg••
29134: vuotista pienemmiksi, sillä erityisesti har- 1) Suomen Pankin Investointitiedustelun mukaan.
29135: 2) Tilastokeskuksen mukaan.
29136: kinnanvaraisista investoinneista tingitään.
29137:
29138:
29139:
29140:
29141: 52
29142: 9 Investoinnit
29143:
29144:
29145:
29146:
29147: 28. Kiinteät investoinnit toimiaJoittain
29148:
29149: Keskimäärin
29150: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
29151: osuus,% määrän muutos, prosenttia
29152: Yrittäjätoiminta 82,1 15,4 7,1 13,7 11 1/2 8 -5,3
29153: maa- ja metsätabus 5,1 12,4 13,3 21,1 1 1 -6,2
29154: teollisuus(1) 20,2 38,1 5,4 -1,8 0 0 -3,0
29155: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4,9 2,9 -9,1 12,2 1 1/2 2 -2,4
29156: kauppa, ravitsemis- ja
29157: majoitustoiminta 6,8 6,7 12,0 14,3 261/2 10 -6,8
29158: asuntojen hallinta ja
29159: vuokraus 25,1 -3,6 -0,5 26,3 13 1/2 5 -5,4
29160: muut 20,0 37,8 21,1 12,7 191/2 20 -7,0
29161: Julkinen toiminta 16,7 -5,5 11,2 6,7 -31/2 -8 -1,6
29162: Muu toiminta 1 ,1 0,8 10,8 -8,9 3 4 -3,7
29163: Yhteensä 100,0 11,3 7,8 12,2 9 6 -4,8
29164:
29165: 1
29166:
29167: (1) Ml. kaivos- ja muu kaivannaistoiminta.
29168:
29169:
29170:
29171: 29. Kiinteät investoinnit pääornatavaratyypeittäin
29172:
29173: Keskimäärin
29174: 1997* 1995 1996 1997* 1998** 1999** 1997/87
29175: osuus,% määrän muutos, prosenttia
29176: Talorakennukset 44,6 2,6 5,6 19,2 12 6 1/2 -5,8
29177: asuinrakennukset 24,2 -3,4 -0,1 27,3 13 1/2 5 -5,6
29178: muut talorakennukset 20,4 10,1 11,8 11,2 10 8 -5,9
29179: Maa- ja vesirakennukset 13,0 7,3 6,6 2,1 2 1/2 2 1/2 -1,3
29180: Koneet ja laitteet 42,5 25,5 10,9 7,6 8 7 -4,5
29181: Yhteensä 100,0 11,3 7,8 12,2 9 6 -4,8
29182: yksityiset 83,3 15,2 7,2 13,3 11 1/2 8 -5,3
29183: julkiset 16,7 -5,5 11,2 6,7 -3 1/2 -8 -1,6
29184: rosenttia
29185: Investointien osuus bruttokansan-
29186: tuotteesta (käypiin hintoihin)
29187: Kinteät investoinnit 15,5 16,0 16,9 17 1/2 18 19,9
29188: yksityiset 12,9 13,3 14,0 15 15 1/2 16,9
29189: julkiset 2,6 2,7 2,8 2 1/2 2 1/2 3,0
29190: Varastojen muutos(1) 1,0 0,4 0,5 1 1/2 2 0,1
29191:
29192: (1) Varastojen arvon (ilman tilastollista eroa) muutoksen osuus markkinahintaisesta bruttokansan-
29193: tuotteesta.
29194:
29195:
29196:
29197:
29198: 53
29199: 9 Investoinnit
29200:
29201:
29202:
29203: Varastoinvestoinnit Kuvio 36.
29204:
29205:
29206: Vuonna 1997 varastojen kasvu lisäsi ko-
29207: konaistuotannon kasvua prosenttiyksikön VARASTOINVESTOINTIEN VAIKUTUS
29208: BRUTTOKANSANTUOTTEEN
29209: verran; vuoden lopulla kasvoivat etenkin % MÄÄRÄN MUUTOKSEEN
29210: metalliteollisuuden keskeneräisten töiden 8~----------------------------~
29211: varastot. Tänä vuonna varastojen positii- 6
29212: BKT:n
29213: vinen BKT-kontribuutio jatkuu; metalli-
29214: teollisuudessa laivanrakennustoiminta jat- 4
29215:
29216: kuu vilkkaana, lisäksi metsäteollisuu- 2
29217: denkin varastot kasvavat tänä vuonna.
29218: 0
29219:
29220: -2
29221:
29222: -4
29223:
29224: -6
29225:
29226:
29227: -8L-----------------------------~
29228: 89 91 93 95 97* 98** 99**
29229: Varastoinvestointien (ilman tilastollista eroa) muutos
29230: suhteessa edellisen vuoden bruttokansantuotteeseen.
29231:
29232:
29233:
29234:
29235: 54
29236: 10 Julkinen talous
29237:
29238:
29239: Valtio
29240: Vuonna 1997 valtion kansantalouden prosenttiyksikköä. Tulonsiirroista lähin-
29241: tilinpidon mukaiset tulot kasvoivat 8,4 % nä eläkemenot ja siirrot ulkomaille kas-
29242: vuodesta 1996. Heinäkuussa tarkentu- voivat. Työttömyysturvamenojen lisäksi
29243: neiden lukujen mukaan välittömät verot tukipalkkiot vähenivät selvästi. Muutok-
29244: kasvoivat 8,6 % ja välilliset verot sekä set ammattikoulujen ja kansaneläkkeiden
29245: pakolliset maksut 8,9 %. Välittömien ve- lisäosien rahoituksessa pienensivät kun-
29246: rojen kertymistä edisti lähinnä yhteisö- tien valtionosuuksia. Korkomenojen kas-
29247: veron voimakas kasvu. Välillisten vero- vu hidastui selvästi. Valtion rahoitus-
29248: jen kasvua nopeuttivat erityisesti vuoden alijäämä pieneni v. 1997 noin 3 prosent-
29249: loppupuolella kulutuksen noususta piris- tiyksikköä 4,3 prosenttiin kansan-
29250: tynyt arvonlisäveron ja valmisteverojen tuotteeseen suhteutettuna.
29251: kertyminen. Valtion omaisuus- ja yrittäjä-
29252: tulot nousivat vuodesta 1996 yli 6 % kor- Vuonna 1998 valtion kansantalouden
29253: kotulojen ja osinkotulojen kasvun vuok- tilinpidon mukaiset tulot kasvavat 8 %.
29254: si. Euroopan unionilta saatavat tulonsiir- Välittömien verojen arvioidaan kasvavan
29255: rot kasvoivat yli 8 %. yli 10 %. Valtion välittömiä veroja lisää-
29256: vät sekä työllisyyden parantumisesta ai-
29257: Valtion menot pienenivät v. 1997 nimel- heutuva palkkasumman kasvu että
29258: lisesti noin prosentin. Säästöohjelma vä- yhteisöveron vahva kertyminen. Yritys-
29259: hensi menoja noin 4 mrd. mk. Työttö- ten hyvän tuloskehityksen ohella valtion
29260: myyssidonnaiset menot alenivat lisäksi yhteisöveron tuottoa kasvattaa valtion
29261: selvästi suotuisan talouskehityksen ja jako-osuuden nostaminen. Välilliset ve-
29262: työttömyyden vähenemisen ansiosta. Val- rot ja pakolliset maksut kasvavat kulu-
29263: tion kulutusmenot kasvoivat reaalisesti yli vana vuonna 7 % , mikä on hieman yksi-
29264: 3 %. Kulutuksen kasvu aiheutui lähinnä tyisen kulutuksen arvon kehitystä nope-
29265: tavaroiden ja palvelusten myyntitulojen ampi tahti. Erityisesti polttoaineveron
29266: supistumisesta mm. koulutoimen uudis- kertyminen on nopeaa vuoden alussa to-
29267: tusten vuoksi. Myös valtion investoinnit teutetun liikennepolttoaineiden veron-
29268: lisääntyivät odotettua enemmän. Yksityis- korotuksen ja syyskuun alussa voimaan-
29269: rahoituksella toteutettava moottoritie- tulleen energiaverouudistuksen vuoksi.
29270: hanke kirjattiin vastoin aiempaa käytän- Muun muassa osinkotulojen kasvun vuok-
29271: töä jo alkuvaiheessa valtion inves- si valtion omaisuustulot kasvavat edelleen
29272: toinniksi; kirjaustavan muutokset lisäsi- 6%.
29273: vät valtion investointien kasvuakolmisen
29274:
29275:
29276: 55
29277: 10 Julkinen talous
29278:
29279:
29280:
29281: Menojen säästölinjajatkuu v. 1998. Eräi- Valtiontalous vahvistuu v. 1998, ja rahoi-
29282: tä valtion omia ja valtion tukemia tusalijäämä supistuu miltei 2 prosenttiyk-
29283: rakennushankkeita on siirretty tuonnem- siköllä 2V2 prosenttiin suhteessa brutto-
29284: maksi, ja kuntien valtionosuuksia kansantuotteeseen. Valtio velkaantuu yhä
29285: pienennetään aiempien päätösten mukai- markkamääräisesti, mutta velka prosent-
29286: sesti 1,3 mrd. mk. Kulutusmenojen arvi- teina bruttokansantuotteesta alenee vuo-
29287: oidaan jäävän reaalisesti ennalleen, ja in- den 1998 loppuun mennessä arviolta 64
29288: vestoinnit supistuvat hieman. Siirtomenot prosenttiin. Velkaantuneisuusaste kääntyi
29289: yhteensä jäävät lähes edellisen vuoden laskuun jo vuoden 1997 puolella.
29290: tasolle. Tukipalkkiot vähenevät säästöjen
29291: ja maataloustuen siirtymävaiheen tukien Vuonna 1999 valtion tulojen kasvuvauh-
29292: alentumisen vuoksi. Valtion välittömät din arvioidaan hidastuvan 3 prosenttiin,
29293: työttömyyssidonnaiset valtionavut vä- vaikka tuloennusteiden lähtökohta-
29294: henevät arviolta 8 %. Toisaalta eläke- oletukset ovat nykyisen talouskehityksen
29295: menot ja tulonsiirrot ulkomaille (maksut perusteella myönteiset. Kansantalouden
29296: EU:lle ja kehitysyhteistyömenot) kasva- tilinpidon mukaisia tuloja eivät lisää edes
29297: vat. Korkomenojen kasvu hidastuu edel- mahdollisista valtion yksityistämisope-
29298: leen. Kaikkiaan valtion menot kasvavat raatioista saatavat tulot. Välittömät verot
29299: nimellisesti noin prosentin verran.
29300:
29301: 30. Valtion talous 1)
29302: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
29303: miljoonaa markkaa
29304: Omaisuus- ja yrittäjätulot 9167 8 749 9295 9 940 7 960
29305: Välittömät verot 39100 47058 51 087 56 500 58 940
29306: Välilliset verot, pakolliset maksut ja sakot 78 495 85 051 92 616 99093 103 601
29307: Sosiaalivakuutusmaksut 6 274 5 884 6 065 6 756 6 885
29308: Tulonsiirrotmuilta ju lkisyhteisöiltä 720 697 720 610 610
29309: Muuttulot 5480 4 727 5 113 5170 5 370
29310: Tulot 139 236 152 166 164 896 178 069 183 366
29311:
29312: Kulutusmenot 37 867 39178 41 076 42 050 42990
29313: Tukipalkkiot 17 395 15 936 14042 13 600 13 000
29314: Sosiaalivakuutusetuudet 12164 12 586 12 950 13 410 14050
29315: Sosiaaliavustukset ja muut tulonsiirrot 14805 15 586 17 484 18 340 17740
29316: Tulonsiirrot muille julkisyhteisöille 77 012 72 860 68149 67750 66 700
29317: Muut menot(2_) 26 037 30374 33044 33 700 30 420
29318: Menot 185 280 186 520 186 745 188 850 184900
29319:
29320: Säästö -46 044 -34354 -21 849 -10781 -1 534
29321: Poistot ja pääoman siirrot, netto -1 205 79 -3 191 -3 100 -3 350
29322: Pääoman bruttomuodostus(3) 8 214 7 826 8 240 8 390 7 960
29323: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto) (+) -53 043 -42 259 -26 898 -16 071 -6144
29324:
29325: (1) Kansantalouden tilhpidon mukaan.
29326: (2) Lähinnä korkomenot
29327: '3) Ml. maanostot ja varastojen muutos.
29328:
29329:
29330:
29331:
29332: 56
29333: 10 Julkinen talous
29334:
29335:
29336:
29337: kasvavat tuloveron kevennysten ja yh- hankkeitaan tuonnemmaksi. Siirtomenot
29338: teisöveron kasvun tasaantumisen vuoksi kääntyvät lievään laskuun. Tukipalkkiot
29339: vain 4 %. Tuloverotusta lievennetään ensi ja työttömyysturva vähenevät edellisvuo-
29340: vuoden alussa inflaatiotarkistuksen lisäksi sien tapaan. Eläkemenot sekä tulonsiirrot
29341: siten, että marginaaliveroprosentteja alen- ulkomaille kasvavat edellisvuosien kehi-
29342: netaan 0,5 prosenttiyksiköllä ylintä tulo- tystä noudatellen. Positiivisin piirre
29343: luokkaa lukuun ottamatta. Tuloverotuk- menokehityksessä on korkomenojen
29344: sessa toteutetaan myös muita valtion- kääntyminen vihdoinkin Iaskevalle ural-
29345: taloudellisesti vähäisempiä uudistuksia. le. Valtio konvertoi v. 1998 lainojaan
29346: Välillisten verojen ja pakollisten maksu- halvempikorkoisiin ja muutoinkin alentu-
29347: jen kasvuvauhti hidastuu ensi vuonna 4 nut korkotaso säästää valtion korkomeno-
29348: prosenttiin. Välillisten verojen kerty- ja. Korkomenoja rajoittaa lisäksi valtion
29349: minen perustuu lähinnä arvonlisäveron velkakannan kasvun selvä hidastuminen.
29350: vakaaseen, yksityisen kulutuksen mukai- Valtion menojen säästöpolitiikan onnis-
29351: seen kasvuun. Ensi vuonna valtion tumisen merkkinä voitaneen pitää sitä,
29352: omaisuustulot vähenevät huomattavasti että valtion menot ovat ensi vuonna ni-
29353: osinko- ja korkotuloja tuottavan omaisuu- mellisesti saman suuruiset kuin v. 1995.
29354: den vähentyessä. Hintojen nousu huomioon otettuna reaa-
29355: linen alentuminen on siten tuntuva.
29356: Vuoden 1999 budjettiesityksessä jatke-
29357: taan verrattain tiukkaa menolinjausta. Valtion talous pysyy kansantalouden tilin-
29358: Talousarvioesityksen menojen taso on 4 pidon mukaan ensi vuonna alijäämäisenä,
29359: mrd. mk alempi kuin vuoden 1998 kevääl- ja rahoitusalijäämä on arviolta yksi pro-
29360: lä päätetyt menokehykset Menojen mää- sentti suhteessa kansantuotteeseen. Ali-
29361: rää on kehykseen verrattuna alennettu uu- jäämä suhteessa kansantuotteeseen olisi
29362: silla päätöksillä kaikilla hallinnonaloilla. siten 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin
29363: Kansantalouden tilinpidon mukainen v. 1994. Talousarvioesityksen mukaan
29364: menojen nimellistaso alenee v. 1999 noin valtion velan kasvu pysähtyy v. 1999.
29365: kaksi prosenttia. Valtion kulutusmenojen Tämän mukaan valtion velan taso jää 428
29366: arvioidaan jäävän reaalisesti ennalleen. mrd. markkaan, ja alenisi bruttokansan-
29367: Investoinnit supistuvat selvästi, sillä val- tuotteeseen suhteutettuna noin 60 pro-
29368: tio lykkää edelleen useita rakennus- senttiin.
29369:
29370:
29371:
29372:
29373: Kunnat ja kuntayhtymät
29374:
29375: Vuonna 1997 kuntien ja kuntayhtymien veron tuottoa lisäsivät siirtymävarausten
29376: talous oli tasapainossa. Edellisenä vuon- purkautuminen ja suuret täydennysmak-
29377: na kuntatalous oli vielä 2Yz mrd. mk yli- sut. Kunnallisvero supistui edellisvuodes-
29378: jäämäinen. Kuntien osuus yhteisöveron ta; verotuottoa pienensivät ansiotulo-
29379: tilityksistä kasvoi 31/z mrd. mk. Yhteisö- vähennyksen laajennus ja tulovero-
29380:
29381:
29382:
29383:
29384: 57
29385: 10 Julkinen talous
29386:
29387:
29388:
29389: prosentin alentuminen keskimäärin 17,43 nallisveron määrää lisäävät kansantalou-
29390: prosenttiin edellisvuoden 17,51 prosen- den palkkasumman ripeä kasvu sekä kes-
29391: tista. Valtionosuuksia vähennettiin 2,5 kimääräisen tuloveroprosentin nousu 0,12
29392: mrd. mk. Lisäksi valtionosuuksia vähen- prosenttiyksiköllä 17,55 prosenttiin. Kun-
29393: nettiin 1,1 mrd. mk sen takia, että kuntien nille tilitettävän yhteisöveron määrän ar-
29394: sosiaaliturvamaksuja pienennettiin vas- vioidaan ylittävän vuoden 1997 ker-
29395: taavalla määrällä. Sosiaali- ja terveyden- tymän, vaikka kuntienyhteisöveron jako-
29396: huollon valtionosuudet supistuivat 0,5 osuutta pienennettiin 40,0 prosenttiin ai-
29397: mrd. mk sen vuoksi, että kuntien osuu- emmasta 44,8 prosentista. Yhteisöveron
29398: desta kansaneläkkeen saajien asumis- määrää lisää yrityssektorin voittojen no-
29399: tukeen luovuttiin. Siirtyminen opetus- pea kasvu.
29400: toimessa ns. ylläpitäjämalliin pienensi
29401: kuntien saamia valtionosuuksia, mutta Kuntien saamia valtionosuuksia vähenne-
29402: samalla myös kuntien kulutusmenoja. tään aiempien päätösten mukaisesti 1,3
29403: Kuntien investointien määrä kasvoi 4 %. mrd. mk. Tämän lisäksi sosiaali- ja tervey-
29404: denhuollon valtionosuuksia vähennetään
29405: Vuonna 1998 kuntien ja kuntayhtymien 0,3 mrd. mk asumistuen ja toimeentulo-
29406: talous on tasapainossa. Verotulot lisään- tuen yhteensovittamisen vuoksi, minkä
29407: tyvät edellisvuodesta 4Yz mrd. mk. Ansio- arvioidaan pienentävän kuntien toimeen-
29408: tulojen perusteella määräytyvä kunnallis- tulotukimenoja vastaavasti. Valtionosuuk-
29409: vero lisääntynee noin 4 mrd. mk. Kun- sia tarkistetaan kustannustason arviodulla
29410:
29411:
29412: 31. Kuntien ja kuntayhtymien talous1l
29413:
29414: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
29415: miljoonaa markkaa
29416: Omaisuus- ja yrittäjätulot 3 988 4282 4335 3 830 3 540
29417: Välittömät verot 55 455 62 431 65 317 69 900 71 500
29418: Välilliset verot, pakolliset maksut ja sakot 136 130 137 205 205
29419: Tulonsiirrot muilta julkisyhteisöiltä 39 217 32 550 28 729 28 002 27 702
29420: Muut tulot(2) 1 354 1 452 1 527 850 580
29421: Tulot 100150 100 845 100 045 102 787 103 527
29422: Kulutusmenot 78 746 83 932 85 508 88 761 91 594
29423: Tukipalkkiot 782 707 672 650 600
29424: Sosiaaliavustukset ja muut tulonsiirrot 4877 5 537 5 898 5 850 5 820
29425: Tulonsiirrot muille julkisyhteisöille 8 309 3 067 2 710 2 680 2 760
29426: Muut menot(3) 3 812 3 293 2 961 2 810 2 905
29427: Menot 96 526 96 536 97749 100 751 103 679
29428:
29429: Säästö 3 624 4309 2 296 2 036 - 152
29430: Poistot ja pääomansiirrot, netto 6 696 6 244 7 207 7 270 7190
29431: Pääoman bruttomuodostus(4) 7 050 8160 9 352 9 201 8 531
29432: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto)( +) 3 270 2 393 151 105 -1 493
29433: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
29434: (2) Laskennalliset sosiaalivakuutusmaksut ja vahinkovakuutuskorvaukset
29435: (3) Korot, vahinkovakuutusmaksut ja eläkkeet.
29436: (4) Ml. maanostot, netto.
29437:
29438:
29439:
29440:
29441: 58
29442: 10 Julkinen talous
29443:
29444:
29445:
29446: 2,8 prosentin muutoksella, mikä lisää kun- Kuntien kulutusmenot kasvavat 3 %.
29447: tien saamia valtionosuuksia 0,7 mrd. mk. Työvoimakustannuksia lisäävät yleisen
29448: ansiotason nousun ohella opettajien eläke-
29449: Kuntien kulutuksen arvioidaan kasvavan maksun korotus 3,0 prosenttiyksiköllä ja
29450: nimellisesti 4 %ja reaalisesti 1 %. Tulo- kuntatyönantajan KVTEL-maksun arvi-
29451: ratkaisu nostaa kuntasektorin sopimus- oitu 0,3 prosenttiyksikön korotus. Opetus-
29452: palkkoja 2,8 %, eli hieman enemmän kuin toimen menoja lisää myös oppilasmäärän
29453: keskimäärin kansantaloudessa. Suoritetun kasvu. Eräitä kuntien pakollisia tehtäviä
29454: kyselyn mukaan henkilöstösäästöt ovat vähennetään. Holhoustoimen hallinto siir-
29455: prosentin kuntien palkkausmenoista. retään valtiolle. Investointeja vähentävät
29456: Kuntien velvollisuus suorittaa opettajien kuntatalouden kiristyminen sekä valtion-
29457: eläkemaksua toteutetaan asteittain vuo- apuhankkeisiin kohdistuvat valtion toi-
29458: desta 1998 alkaen. Vuonna 1998 opetta- menpiteet. Kuntien rahoitusalijäämän ar-
29459: jien eläkemaksu on 7 % maksun perus- vioidaan olevan 1Y2 mrd. mk (0,2 %
29460: teena olevasta palkasta. Kuntien brutto- BKT:sta). Lainakanta kasvaa kuitenkin
29461: menoja uusi maksu lisää 0,6 mrd. mk, selvästi tätä vähemmän, sillä kunnat kat-
29462: nettomenot jäävät tästä aiheutuvan val- tavat rahoitusalijäämäänsä kassavaroja
29463: tionosuuden kasvun takia vajaaseen puo- purkamalla.
29464: leen tästä. Kuntatyönantajien keskimää-
29465: räinen KVTEL-maksu nousi 0,3 prosentti-
29466: yksikkköä ja työttömyysvakuutusmaksu
29467: laski 0,1 prosenttiyksikköä. Kuntien in- Kuvio 37.
29468: vestointien arvioidaan hieman supistuvan.
29469:
29470: Vuonna 1999 kuntatalous kääntyy ilman
29471: sopeuttamistoimia lievästi alijäämäisek- KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN
29472: VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT
29473: si. Verotulojen kasvu hidastuu merkittä- miljardia markkaa
29474:
29475: västi. Ansiotulovähennyksen ja tulon-
29476: hankkimisvähennyksen korotukset vähen-
29477: tävät kuntien verotuloja runsaalla 1 mrd.
29478: markalla. Ansiotuloihin perustuvan kun-
29479: nallisveron arvioidaan kasvavan 1Y2 mrd.
29480: mk. Kiinteistöveroasteikkojen vaihtelu-
29481: välin laajennus mahdollistaa kiinteis-
29482: töverojen kasvun. Kunnille tilitettävä
29483: yhteisövero pysyy ennallaan noin 11 Y2
29484: mrd. markan suuruisena. Kaikkiaan ve-
29485: rotulot lisääntyvät 2Y2 %. Valtionosuuk-
29486: siin tehdään kustannustason arvioitua 2,5
29487: prosentin muutosta vastaava 0,6 mrd.
29488: markan suuruinen indeksikorotus. Kun-
29489: nille annetaan mahdollisuus lisätä sosiaa-
29490: 1995 1996 1997* 98 .. 99 ..
29491: li- ja terveystoimen maksutuloja.
29492:
29493:
29494:
29495:
29496: 59
29497: 10 Julkinen talous
29498:
29499:
29500:
29501: Sosiaaliturvarahastot
29502:
29503: Kansaneläkelaitos ja työttömyys- tömyyden vähentyminen sekä vuoden
29504: turvarahastot alusta voimaan tullut työttömyysturvan
29505: kokonaisuudistus. Kansaneläkelaitoksen
29506: Kansaneläkelaitos ja työttömyysturva- ja työttömyysturvarahastojen yhteenlas-
29507: rahastot maksoivat vuonna 1997 kotita- kettu maksutulo supistui 6 prosentilla;
29508: louksille etuuksina ja avustuksina yhteen- maksutulokertymää pienensivät vakuu-
29509: sä 66,6 mrd. mk, mikä oli runsas 1 mrd. tetun sairausvakuutusmaksun porras-
29510: mk vähemmän kuin edellisenä vuonna. tuksen lievennys ja kuntatyönantajien
29511: Työttömyysturvan menoja pienensi työt- sosiaaliturvamaksujen alennus 2,05 pro-
29512:
29513:
29514: 32. Keskimääräiset eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut1)
29515: 1995 1996 1997 1998* 1999**
29516: Työnantajat
29517: Kansaneläkevakuutus(2) 3,39 3,45 3,24 3,25 3,25
29518: Sairausvakuutus(2) 2,05 2,05 1,74 1,74 1,74
29519: Työttömyysvakuutus(2), (3) 4,50 2,90 2,90 2,78 2,75
29520: Työeläkevakuutus(4) 16,60 16,80 16,70 16,80 16,80
29521: Kuntien eläkevakuutus 20,30 21,00 20,80 21,10 21,40
29522:
29523: Vakuutetut
29524: Palkansaajat 8,32 7,70 7,90 7,60 7,55
29525: kansaneläkevakuutus 0,55 0,00 0,00 0,00 0,00
29526: sairausvakuutus(5) 1,90 1,90 1,90 1,50 1,50
29527: työttömyysvakuutus 1,87 1,50 1,50 1,40 1,35
29528: työeläkevakuutus 4,00 4,30 4,50 4,70 4,70
29529:
29530: Eläkeläiset 6,45 4,90 4,90 4,20 3,90
29531: kansaneläkevakuutus 1,55 0,00 0,00 0,00 0,00
29532: sairausvakuutus(5) 4,90 4,90 4,90 4,20 3,90
29533:
29534: (1) Vuosikeskiarvoina. Työnantajien maksut sekä vakuutettujen työttömyys- ja työeläkemaksut
29535: prosentteina palkoista. Vakuutettujan kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut penniä veroäyriltä.
29536: (2) Eri maksuluokkien palkkasummilla painotettu keskiarvo.
29537: (3) Porrastettu maksu: Vuonna 1995 2% palkkasumman ensimmäisen viiden miljoonan markan osalta,
29538: muuten 6,1 %. Vuosina 1996-19971% palkkasumman ensimmäisen viiden miljoonan markan
29539: osalta, muuten 4%. Vuonna 1998 0,9% palkkasumman ensimmäisen viiden miljoonan markan
29540: osalta, muuten 3,9 %. Vuonna 1999 0,9% palkkasumman ensimmäisen viiden mUjoonan markan
29541: osalta, muuten 3,85 %.
29542: (4) TEL-maksu.
29543: (5) Taulukon maksuprosentti on 80 000 äyriin saakka. Tämän ylittävältä tulon osalta vuosina 1994-1995
29544: palkansaajien maksu oli 3,8 penniä ja eläkeläisten 6,8 penniä äyriltä, vastaavat korotetut maksut
29545: olivat v. 1996 palkansaajilla 3,35 penniä ja eläkeläisillä 6,35 penniä äyriltä. Vuonna 1997 maksu
29546: oli BO 000 äyrin ylittävältä tulon osalta palkansaajäla 2,35 penniä ja eläkeläisillä 5,35, vastaavat
29547: korotetut maksut ovat v. 1998 palkansaajilla 1,95 ja eläkeläisillä 4,65 penniä äyriltä. Vuonna
29548: 1999 sekä palkansaajien että eläkeläisten sairausvakuutusmaksujen porrastus poistuu.
29549:
29550:
29551:
29552:
29553: 60
29554: 10 Julkinen talous
29555:
29556:
29557:
29558: senttiyksikköä. Sosiaaliturvarahastojen vakuutusrahastoon aloitetaan v. 1999;
29559: (pl. työeläkelaitokset) talous oli v. 1997 puskurin avulla vähennetään talouden
29560: 2,8 mrd. mk alijäämäinen. suhdannevaihteluista aiheutuvia työttö-
29561: myysvakuutusmaksujen muutoksia.
29562: Vuonna 1998 Kansaneläkelaitoksen ja Suhdannepuskurin enimmäismääräksi on
29563: työttömyysturvarahastojen kotitalouksil- laissa määritelty 3,6 prosenttiyksikön
29564: le maksamien etuuksien ja avustusten työttömyysastetta vastaavien menojen
29565: arvioidaan supistuvan 1 mrd. mk. Työlli- määrä, mikä vastaa noin 3 mrd. markkaa.
29566: syyden paraneminen vähentää työttö- Suhdannetaantumassa työttömyys-
29567: myysturvamenoja. Kansaneläkemenoja vakuutusrahasto voi ottaa lainaa, jonka
29568: pienentävät työeläkkeiden tason nousuja enimmäismäärä on sama kuin pus-
29569: kansaneläkkeen pohjaosan asteittainen kurirahaston enimmäismäärä. Suhdanne-
29570: poistuminen. Kansaneläkkeiden indeksi- puskurin enimmäisvaikutus työttömyys-
29571: korotus on 1,8 %. Kasvavia tulonsiirtoja turvajärjestelmässä voi siten olla 6 mrd.
29572: ovat mm. sairausvakuutuskorvaukset, mk eli liki 1 % bruttokansantuotteesta.
29573: koska niiden perusteena olevat palkat
29574: nousevat. Myös pienten lasten hoidon Vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksen ja
29575: tuen arvioidaan lisääntyvän. työttömyysturvarahastojen yhteenlasket-
29576: tu rahoitusylijäämä on Y2 mrd. mk; yli-
29577: Tulopoliittiseen ratkaisuun liittyen pal- jäämä syntyy työttömyysvakuutus-
29578: kansaajien sairausvakuutusmaksu aleni rahastoon.
29579: vuoden 1998 alusta 0,4 penniä ja eläke-
29580: läisten 0, 7 penniä veroäyriltä. Lisäksi Kuvio 38.
29581: työnantajien ja työntekijöiden työt-
29582: SOSIAALITURVARAHASTOJEN MAKSAMAT
29583: tömyysvakuutusmaksut alenivat 0,1
29584: ETUUDETJA AVUSTUKSET
29585: prosenttiyksikköä. Kansaneläkelaitoksen
29586: ja työttömyysturvarahastojen talous on v.
29587: 1998 suunnilleen tasapainossa.
29588:
29589: Vuonna 1999 Kansaneläkelaitoksen ja
29590: työttömyysturvarahastojen maksamat
29591: etuudet ja avustukset vähenevät lähes 1
29592: mrd. mk. Työnantajien sosiaaliturvamak-
29593: sut lisääntyvät 1 mrd. mk ja vakuutetun
29594: maksut supistuvat V2 mrd. mk. Vakuu-
29595: tetun sosiaaliturvamaksuja pienentävät
29596: sairausvakuutusmaksun porrastuksen
29597: poistuminen ja eläkeläisten sairausvakuu-
29598: tusmaksun alentaminen 0,3 pennillä vero-
29599: äyriltä. Palkansaajien työttömyysvakuu-
29600: tusmaksu alenee 0,05 prosenttiyksikköä
29601: ja työnantajien maksuprosentti palkka-
29602: summan 5 milj. markan ylittävältä osalta 89 90 91 92 93 94 95 96 97' 98" 99"
29603:
29604: myös 0,05 prosenttiyksikköä. EMU- 1) Hallinnolliset muutokset korjattu nykyiselle
29605: puskurirahaston kerääminen työttömyys- perustalle.
29606:
29607:
29608:
29609: 61
29610: 10 Julkinen talous
29611:
29612:
29613:
29614: Työeläkelaitokset Vakuutusmaksutulot lisääntyvät 8 % ja
29615: maksuja kertyy runsas 49 mrd. mk.
29616: Vuonna 1997 työeläkelaitosten (pl. val- Maksutuloja lisäävät palkkasumman no-
29617: tion eläkerahasto) maksamat etuudet nou- pea kasvu sekä TEL- ja KVTEL-maksu-
29618: sivat 45 mrd. markkaan. Keskimääräinen jen korotukset. Palkansaajien työeläke-
29619: indeksikorotus oli 1,3 %. Työeläkeme- ~aksua korotettiin 0,2 prosenttiyksikköä
29620: nojen kasvu oli 5 %, kun korjataan v. 1996 Ja työnantajien TEL-maksua 0,1 prosent-
29621: kuntien luottamushenkilöille maksetun 1 tiyksikköä. Työeläkerahastojen sijoitus-
29622: mrd. markan kertakorvauksen vaikutus tulot nousevat runsaaseen 15 mrd. mark-
29623: vuoden 1997 kasvuun. Työeläkelaitosten kaan. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä
29624: vakuutusmaksutulot olivat 45Yz mrd. mk. on runs~s 23 mrd. mk (3,5 % BKT:sta) ja
29625: Sijoitustuloja laitoksille kertyi lähes 14 rahastoJen pääoma vuoden lopussa 266Yz
29626: mrd. mk, sijoitustuloja vähensi TEL-ra- mrd. mk eli noin 40 % bruttokansantuot-
29627: hastojen tuottovaatimuksen alentaminen teesta.
29628: 0,5 prosenttiyksiköllä 5,5 prosenttiin vuo-
29629: den 1997 alusta alkaen. Työeläkelaitos- Vuonna 1998 työeläkejärjestelmää uudis-
29630: ten saarnat tulonsiirrot valtiolta ja ansio- tettiin siten, että myös lyhyet (alle 1 kuu-
29631: sidonnaiselta työttömyysturvajärjestel- kauden) mittaiset työsuhteet alkoivat kar-
29632: mältä olivat yhteensä 7Yz mrd. mk. tuttaa eläkettä. Uudistus kasvattaa hieman
29633: Rahoitusylijäämää laitoksille kertyi 201/z ~akuutusmaksutuloja, kun tulopohja laa-
29634: mrd. mk (3,3 % BKT:sta). Työeläke- Jenee. Heinäkuun alusta tuli mahdolliseksi
29635: rahastojen (pl. valtion eläkerahasto) pää- siirtyä osa-aikaeläkkeelle 56-vuotiaana
29636: oma oli vuoden 1997 lopussa 243 mrd. aiemmin ikäraja oli 58 vuotta. '
29637: mk eli 39,1% bruttokansantuotteesta. Ra-
29638: haston pääoma vastaa noin kuuden vuo- Vuonna 1999 sekä työeläkemenojen että
29639: den eläkemenoa. vakuutusmaksutulojen arvioidaan lisään-
29640: tyvän SYz prosentilla. Keskimääräiseksi
29641: Vuonna 1998 työeläkkeen saajien luku- indeksikorotukseksi on arvioitu 2,2 %.
29642: määrä kasvaa runsaalla prosentilla ja työ- Sekä työnantajan että palkansaajan TEL-
29643: eläkemenot lisääntyvät 5 %. Keskimää- maksuprosentit on arvioitu pidettävän
29644: räinen indeksikorotus ansioeläkkeissä on ennallaan ja kuntatyönantajan eläke-
29645: 1, 8 %. Työeläkelaitosten maksamat etuu- maksun nousevan 0,3 prosenttiyksikköä.
29646: det nousevat runsaaseen 47 mrd. mark- TEL-järjestelmän tasausrahastoon on tar-
29647: kaan. Erityisen nopeasti lisääntyvät työt- koitus kerätä noin 3Yz mrd. markan yli-
29648: tömyyseläkemenot, kun aiempaa suurem- määräinen puskuri, jolla voidaan tasata
29649: pi osa pitkäaikaistyöttömistä siirtyy ansio- suhdannevaihteluista johtuvia vakuutus-
29650: sidonnaisen työttömyysturvan piiristä maksujen heilahteluja. Puskurin keräämi-
29651: työttömyyseläkkeelle. Työttömyyseläke- nen aloitettaneen v. 1999. Työeläkelaitos-
29652: läisten lukumäärän arvioidaan kasvavan ten rahoitusylijäämä nousee 24 mrd.
29653: noin 10 prosentilla edellisvuodesta. markkaan (3,4 % BKT:sta) ja rahastojen
29654: pääoma 290 mrd. markkaan.
29655:
29656:
29657:
29658:
29659: 62
29660: 10 Julkinen talous
29661:
29662:
29663:
29664: 33. Sosiaaliturvarahastojen talous 1>
29665:
29666: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
29667: miljoonaa markkaa
29668: Omaisuus- ja yrittäjätulot 13 907 14 953 14 131 15 500 16 990
29669: Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut 75 920 75877 77 386 81 350 84480
29670: siitä työnantajien 51 899 52 610 54224 57830 60750
29671: vakuutettujen 24 021 23267 23162 23520 23 730
29672: Tulonsiirrot julkisyhteisöiltä(2) 49309 46422 45 716 45 530 44060
29673: Muut tulot(3) 531 531 539 525 525
29674: Tulot 139 667 137 783 137 772 142 905 146 055
29675:
29676: Kulutusmenot 3182 3347 3 412 3 500 3620
29677: Sosiaali- ja eläkevakuutusetuudet 82262 85 030 85 249 85830 87480
29678: Sosiaaliavustukset ja muut tulensiirrot 28 076 25837 25428 26150 26 300
29679: Tulonsiirrot julkisyhteisöille 3 926 3 742 4306 3 712 2 912
29680: Muut menot 930 1 463 1 580 1 375 1 375
29681: Menot 118 376 119 419 119 975 120 567 121 687
29682:
29683: Säästö 21 291 18364 17 797 22 338 24368
29684: Poistot ja pääomansiirrot, netto 279 800 441 440 425
29685: Pääoman bruttomuodostus 144 111 414 280 290
29686: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto)(+) 21 426 19 053 17 824 22498 24503
29687:
29688: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan, ml. yksityisen ja kuntasektorin lakisäätein en työeläkevakuutus.
29689: (2) Valtion rahoitus kansaneläkkeisin, sairausvakuutukseen, työttömyysturvaan, lapsilisiin, äitiysavus-
29690: tuksiin, yleiseen asumistukeen, opintotukiin ja sotilasavustuksiin sekä MEL-, MYEL- ja YEL-eläk-
29691: keisiin; kuntien rahoitus kansaneläkkeiden lisäosiin, eläkeläisten asumistukeen ja lasten kotihoidon
29692: tukeen; työttömyyskassojen keskuskassan kautta väfittyvä työttömien eläketurvan rahohus.
29693: (3) Laskennalliset sosiaalivakuutusmaksut, vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut sekä muut tulon-
29694: siirrot yksityiseltä sektorilta.
29695:
29696:
29697:
29698:
29699: Julkisyhteisöt
29700:
29701: Julkisyhteisöjen talous muuttuu rahoi- markkamääräisesti vielä tänä vuonna,
29702: tusylijäämäiseksi v. 1998. Koko julkisen koska eläkevakuutuslaitosten netto-
29703: talouden ylijäämäisyydestä huolimatta sijoitusten valtion obligaatioihin arvioi-
29704: valtion talous säilyy kansantalouden tilin- daan jäävään edellisiin vuosiin verrattu-
29705: pidossa alijäämäisenä myös v. 1999. Pa- na suhteellisesti vähäisemmiksi. Ensi
29706: rantunut rahoitustilanne ja hyvä talous- vuonna velka alkaa supistua, mutta pidem-
29707: kasvu näkyvät EMU-velan vähenemise- mällä ajalla se saattaa nousta herkästi, jos
29708: nä suhteessa bruttokansantuotteeseen. eläkeyhtiöt alkavat aktiivisesti hajauttaa
29709: Velan bruttokansantuotesuhde alittaakin olemassaolevia sijoitussalkkujaan valtion
29710: ensi vuonna viidenkymmenen prosentin papereista erityisesti muihin euro-
29711: rajan. Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvaa määräisiin sijoituskohteisiin.
29712:
29713:
29714:
29715:
29716: 63
29717: 10 Julkinen talous
29718:
29719:
29720:
29721: 34. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja
29722:
29723: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
29724: Nettoluotonanto(1)
29725: mrd. mk(1) -28,3 -20,7 -8,9 6,5 16,9
29726: % BKT:sta -5,2 -3,6 -1,4 1,0 2,4
29727:
29728: EMU-rahoitusjäämä(2)
29729: mrd. mk -26,1 -19,8 -7,0 8,0 16,9
29730: % BKT:sta -4,7 -3,5 -1 '1 1,2 2,4
29731:
29732:
29733: EMU-velka
29734: mrd. mk 319,3 331,7 342,7 349 345
29735: % BKT:sta 58,1 57,8 55,1 51,9 48,5
29736:
29737: Veroaste, % BKT:sta 46,1 48,1 47,0 46,7 45,8
29738:
29739:
29740:
29741: 1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
29742: 21 EU:n lUinpitosuositusten mukaan.
29743:
29744:
29745: Julkisen sektorin alijäämä on supistunut verotusta yhteensä yli 4 mrd. markan ver-
29746: viime vuosien aikana noin kahden pro- ran. Yritys-, kiinteistö- ja ympäristö-
29747: senttiyksikön vuosivauhdilla suhteessa verotuksen kiristämisestä aiheutuu lisätu-
29748: bruttokansantuotteeseen. Paraneminen loja julkisyhteisöille ensi vuonna vajaan
29749: kohdistuu lähes kokonaan valtiontalou- 2 mrd. markan verran.
29750: teen. Rahoitustasapainon koheneminen
29751: on perustunut vahvan talouskasvun ohella Julkiset investoinnit supistuvat tänä ja ensi
29752: menoleikkauksiin eikä verotuksen kiris- vuonna tuntuvasti. Talouden ylikuume-
29753: tämiseen. Yhteensä julkisen sektorin tu- nemisen ehkäisemiseksi on myöhennetty
29754: lot suhteessa bruttokansantuotteeseen erityisesti julkisia rakennusinvestointeja
29755: ovat säilyneet koko 1990-luvun hieman kasvukeskuksissa.
29756: yli 50 prosentin tasolla, kun taas koko-
29757: naismenot nousivat enimmillään noin 62 Julkisen sektorin rahoitustasapainon
29758: prosenttiin. Tänä vuonna kokonaismenot järkkymisen myötä on kiinnitetty huomio-
29759: laskevat edelleen ja ovat ensi vuonna 50 ta yhä enemmän koko julkisen sektorin
29760: prosentin tasolla. tehokkuuteen. Tuloksellisuus on noussut
29761: vahvasti esiin ja sen mittaamisen kehittä-
29762: Veroaste aleni v. 1997 47 prosenttiin. miseksi on käynnistetty mm. valtion ja
29763: Tänä vuonna veroaste laskee hieman, kuntien tuottavuusprojekti Tilastokeskuk-
29764: mutta ensi vuonna se laskee lähes pro- sessa. Alustavien laskelmien mukaan val-
29765: senttiyksikön. Välittömät verot kasva- tiolla työn tuottavuus nousi vuosina 1995-
29766: vat työttömyyden vähenemisen ja palk- 1996, mutta nousu pysähtyi v. 1997.
29767: kasumman kasvun vuoksi tänä vuonna Kokonaistuottavuuden valtiolla arvioi-
29768: yli 8 %. Ensi vuonna kevennetään tulo- daan silti kohonneen myös v. 1997.
29769:
29770:
29771:
29772:
29773: 64
29774: 10 Julkinen talous
29775:
29776:
29777: Kuvio 39. Kuvio 40.
29778:
29779: VEROASTEET
29780: o/o JULKISYHTEISÖJEN
29781: 50 NETTOLUOTONANTO
29782:
29783:
29784: 45
29785:
29786:
29787: 40
29788: :FfrmSiirrot julkiselta yksityiselle sektorille
29789: 4
29790: suhteessa bruttokansantuotteeseen
29791:
29792:
29793:
29794:
29795: 35
29796: 2
29797:
29798: 30
29799: 0
29800:
29801: 25 -2
29802: ,____ ,____ ~
29803: -4
29804: 20
29805: 1--
29806: -6
29807: 15 1--
29808: Nettoveroaste -8
29809: 10
29810: -10
29811:
29812: 5 -12
29813:
29814: 0 -14
29815: 89 91 93 95 97* 99** 89 91 93 95 97* 99**
29816:
29817:
29818:
29819:
29820: Nopean talouskasvun aikana on tarvetta rahoitusaseman tasapainottumisen hidas-
29821: noudattaa kireää finanssipolitiikkaa eri- tumisesta.
29822: tyisesti valtiontaloudessa, jonka menot
29823: edelleenkin ylittävät tulot. Sosiaaliturva- Suhdanneautomatiikan vaikutus julkisen
29824: rahastojen rahoitusylijäämä menee tule- sektorin rahoitustasapainoon on suuri.
29825: vien eläkkeiden maksuun, eikä siten ole Työttömyyden aleneminen vuoden 1994
29826: EMU-puskureita lukuun ottamatta käytet- huipputasolta ensi vuoden loppuun men-
29827: tävissä talouskasvun hidastuessa. Finans- nessä parantaajulkisen sektorin rahoitus-
29828: sipolitiikka jatkuu kysyntää rajoittavana tasapainoa arviolta yhteensä liki 20 mrd.
29829: jo neljättä vuotta, mutta ensi vuonna sen markalla. Laskelma on kaavamainen, eikä
29830: rajoittava vaikutus jää kuitenkin prosent- siinä ole otettu huomioon työllistyrnisen
29831: tiyksikön verran tätä vuotta pienemmäk- dynaamisia vaikutuksia julkisen talouden
29832: si. Tämä johtuu ennen muuta valtion tasapainoon.
29833:
29834:
29835:
29836:
29837: 20 380149M
29838: 65
29839: 10 Julkinen talous
29840:
29841:
29842:
29843: 35. Julkisyhteisöjen talous
29844:
29845: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
29846: prosenttia bruttokansantuotteesta
29847: Omaisuus- ja yrittäjätulot 4,9 4,9 4,5 4,4 4,0
29848: korot 4,2 4,0 3,6 3,4 3,1
29849: Välittömät verot 17,2 19,1 18,7 18,8 18,3
29850: VäiHiiset verot, pakoOiset
29851: maksut ja sakot 14,3 14,9 14,9 14,8 14,6
29852: Sosiaalivakuutusmaksut 15,0 14,3 13,4 13,1 12,8
29853: työnantajat 10,3 10,0 9,5 9,4 9,3
29854: vakuutetut 4,6 4,3 4,0 3,7 3,5
29855: Muut tulot 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9
29856: Tulot 52,7 54,2 52,7 52,1 50,7
29857: Kulutusmenot 21,8 22,0 20,9 20,0 19,4
29858: Tukipalkkiot 3,3 2,9 2,4 2,1 1,9
29859: Sosiaalivakuutusetuudet 17,3 17,1 15,9 14,9 14,4
29860: Sosiaaliavustukset 6,2 5,7 5,2 4,9 4,6
29861: Muut tulonsiirrot 2,6 2,6 2,8 2,7 2,5
29862: ulkomaille 1'1 1,2 1,2 1 ,1 1' 1
29863: Korot 5,4 5,9 5,8 5,4 4,7
29864: Menot 56,6 56,2 52,9 50,0 47,5
29865: Säästö -3,8 -2,0 -0,3 2,0 3,2
29866: Poistot ja pääomansiirrot, netto 1,5 1,2 1,7 1,6 1,5
29867: Pääoman bruttomuodostus (1) 2,8 2,8 2,9 2,7 2,4
29868: Rahoitusylijäämä (netto-
29869: luotonanto)(+) -5,2 -3,6 -1 ,4 1,0 2,4
29870: Menotj2)_ 59,3 59,0 55,8 52,7 49,9
29871:
29872: (1) liman yleisöä palvelevien julkisten liikelaitosten pääoman bruttomuodostusta.
29873: ML maanostot ja varastojen muutos.
29874: 1(2) Ml. pääoman bruttomuodostus.
29875:
29876:
29877:
29878: 36. Julkinen kulutus, investoinnit ja tulonsiirrot yksityiselle sektorille
29879:
29880: Kulutus Investoinnit Tulonsiirrot(1) Yhteensä
29881: valtio kunnat valtio kunnat
29882: määrän muutos, prosenttia
29883:
29884: 1994 2,7 -1,7 3,7 -4,2 2,5 1,2
29885: 1995 -1,0 3,5 -7,5 7,5 1,3 2,6
29886: 1996 1,4 4,3 4,6 15,3 -0,4 1,7
29887: 1997* 3,5 -0,5 7,3 4,1 -1,2 0,0
29888: 1998** 0,2 0,9 -1,3 -5,0 -0,3 -0,1
29889: 1999** 0,0 0,6 -3,6 -10,0 -1,3 -0,9
29890:
29891: ,(1) Deftatoitu kuluttajahintaindeksillä.
29892:
29893:
29894:
29895:
29896: 66
29897: 10 Julkinen talous
29898:
29899:
29900:
29901: 37. Finanssipolitiikan kysyntäsysäys
29902: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
29903: _Qrosenttia kansantuotteesta
29904: Julkisyhteisöt -1,0 -1,6 -2,2 -2,4 -1,4
29905: valtio -1,7 -2,3 -3,0 -1,9 -1,4
29906: kunnat 0,7 0,2 0,4 0,0 0,2
29907: työeläkelaitokset -0,4 -0,1 0,1 -0,1 0,1
29908: muut sosiaaliturvarahastot 0,3 0,7 0,3 -0,3 -0,2
29909:
29910:
29911: Veronpalautusoikaistu
29912: Julkisyhteisöt -3,4 -0,4 -2,2 -2,4 -1,4
29913: valtio -3,0 -1,7 -3,0 -1,9 -1,4
29914: kunnat -0,2 0,6 0,4 0,0 0,2
29915: työeläkelaitokset -0,4 -0,1 0,1 -0,1 0,1
29916: muut sosiaaliturvarahastot 0,1 0,8 0,3 -0,3 -0,2
29917:
29918: Kysyntäsysäykset on laskettu BKT:hen suhteutetun nettoluotonannon muutoksista. Negatiivinen luku
29919: merkitsee rahoitusylijäämän suhteellista kasvua tai -alijäämän supistumista; kysyntävaikutus on tällöin
29920: kiristävä edelliseen vuoteen verrattuna.
29921:
29922:
29923:
29924:
29925: Valtiontalous ja talousarvioesitys vuodelle 1999
29926:
29927:
29928: Vuonna 1998 valtiontalouden verotulo- Valtiontalouden nettorahoitustarve on v.
29929: jen arvioidaan kasvavan yli 8 %. Verotu- 1998 arviolta 14 mrd. mk eli lähes samal-
29930: lojen voimakas kasvu johtuu työllisyyden la tasolla kuin v. 1997. Vuonna 1997 ali-
29931: parantumisesta, yritysten hyvästä tulos- jäämää vähensivät huomattavan suuriksi
29932: kehityksestä ja yksityisen kulutuksen voi- kohonneet emissiovoitot, mutta v. 1998
29933: mistumisesta. Muiden valtiontalouden voitot jäävät vähäisiksi. Rahoitusaseman
29934: kassatulojen supistuessa valtiontalouden kohenemista hidastaa lisäksi edellisvuo-
29935: tulot yhteensä ilman lainanottoa kasvavat sien säästöjen vaikutuksen vaimene-
29936: alle 5 %. Vuonna 1998 valtiontalouden minen. Lopulliseen rahoitustarpeeseen
29937: kassamenot kasvavat nimellisesti yli 5 %. vaikuttaa suuresti se, miten valtionyhti-
29938: Kasvu aiheutuu suurimmaksi osaksi eräi- öiden suunnitellut osakemyynnit toteutu-
29939: den korkotulojen ja emissiovoittojen vat. Valtiontalouden velka laskee vuoden
29940: nettouttamisesta v. 1997, mikä alensi 1998 loppuun mennessä 64 prosenttiin
29941: korkokulujen tasoa tuolloin tuntuvasti. kokonaistuotannosta.
29942: Ilman nettoutuksia reaalikasvua ei
29943: juurkaan ole. Päätetyt menojen säästöt vä- Vuoden 1999 talousarvioesityksen kes-
29944: hentävät mm. kuntien valtionapuja edel- keisiä tavoitteita ovat kestävän talouskas-
29945: leen, ja työttömyyden alentuminen vähen- vun edellytysten jatkumisen turvaaminen,
29946: tää valtion välittömiä työllisyysmenoja työllisyyden parantaminen ja valtiontalo-
29947: noin kymmenyksen. Kulutusmenot eivät uden vakauttaminen. Hallitusohjelmaan
29948: juuri kasva ja investoinnit supistuvat.
29949:
29950:
29951:
29952: 67
29953: 10 Julkinen talous
29954:
29955:
29956:
29957: kirjattu tavoite valtion velan kääntämises- toteutettavia muutoksia ovat luovutus-
29958: tä laskuun suhteessa kokonaistuotantoon voittojen määrään vaikuttavan hankinta-
29959: toteutui jo v. 1997. Valtiontalouden meno-olettaman alentaminen ja osakas-
29960: vakauttaminen alijäämää edelleen pienen- lainojen verokohtelun muuttaminen. Li-
29961: tämällä on erittäin tärkeää vaativissa säksi osingon pääomatulo-osuuden las-
29962: EMU-oloissa. Vuoden 1999 budjettiesi- kentaan tehdään rakenteellinen vero-
29963: tyksen mukaisesta rahoituksellisesta tasa- kohtelun muutos, mutta muutoksella ei ole
29964: painosta huolimatta valtiontalouden ali- olennaista vaikutusta osinkojen vero-
29965: jäämä kansantalouden tilinpidossa on vie- rasitukseen. Kaikkiaan luonnollisten hen-
29966: lä prosentin suuruusluokkaa bruttokan- kilöiden tuloverotus kevenee v. 1999 ar-
29967: santuotteeseen suhteutettuna. Jotta julki- violta 3,8 mrd. markalla, kun yhteis-
29968: seen talouteen saataisiin mahdollisten summaan huomioidaan valtion verotuk-
29969: taantumien varalle suhdannekehitystä sen lisäksi kunnallisverotuksen ansiotulo-
29970: tasaavia puskureita, valtiontalouden tulee vähennyksen korotus ja sairausvakuutus-
29971: olla kaikilla mittareilla arvioituna selväs- maksuissa toteutettavat lievennykset.
29972: ti ylijäämäinen.
29973: Elinkeinotuloverolakia muutetaan vuoden
29974: Ensi vuoden talousarvioesityksen mukai- 1999 alusta lähtien siten, että irtaimen
29975: set budjettitalouden tulot kasvavat kulu- käyttöomaisuuden poistoprosentti alenne-
29976: van vuoden hyväksytystä talousarviosta taan 25 prosenttiin. Muutos lisää yhteisö-
29977: 7 %. Talousarvioesityksen mukaan tulo- veron tuottoa arviolta 800 milj. markalla.
29978: jen kokonaismääräksi v. 1999 arvioidaan Lisäksi valtion ja kirkon yhteisövero-
29979: 187 mrd. mk. Summa sisältää myös 1,7 osuutta muutetaan siten, että valtion
29980: mrd. mk edellisten vuosien ylijäämää. osuutta korotetaan prosenttiyksiköllä ja
29981: Kuluvan vuoden tuloennusteisiin verrat- kirkon osuutta alennetaan vastaavasti pro-
29982: tuna budjettitalouden tulot ilman em. yli- senttiyksiköllä. Toimenpiteen arvioidaan
29983: jäämän käyttöä kasvavat vain 2%. Vero- lisäävän valtion yhteisöveron tuottoa 250
29984: tulojen kasvuksi arvioidaan vajaa 5 %. milj. markalla, mutta tuotto ohjataan pää-
29985: Verovelvollisten vuoden 1997 tuloihin osin kunnille harkinnanvaraisena valtion-
29986: kohdistuva lopullinen verotus valmistuu apuna. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän
29987: ajallaan tämän vuoden loppupuolella. valtiolle v. 1999 noin 16 mrd. mk.
29988: Varallisuusveroasteikko ja yhteisöjen
29989: Vuoden 1999 valtion tuloverotuksessa varallisuusveroprosentti säilyvät ennal-
29990: tehdään kahden prosentin inflaatio- laan.
29991: tarkistus. Veroasteikon tulorajojen korot-
29992: tamisen lisäksi verotusta lievennetään si- Arvonlisäverotuksessa ei toteuteta vero-
29993: ten, että marginaaliveroprosentteja alen- perustemuutoksia v. 1999. Sen sijaan
29994: netaan 0,5 prosenttiyksiköllä ylintä valmisteveroissa ja hyödykeveroissa
29995: marginaaliveroprosenttia lukuun ottamat- toteutettavat veroperustemuutokset lisää-
29996: ta. Tulonhankkimisvähennyksen enim- vät arvonlisäveron tuottoa yksityisen ku-
29997: mäismäärä nousee 1 800 markasta 2 100 lutuksen ja investointien kasvun lisäksi.
29998: markkaan. Lisäksi työvoiman liikkuvuutta Arvonlisäverokertymästä ohjataan edel-
29999: edistetään tuloverolain muutoksella siten, leen 2 400 milj. mk suoraan kansaneläke-
30000: että oikeutta työmatkakuluvähennykseen laitokselle. Hallitus antaa eduskunnalle
30001: laajennetaan. Muita tuloverotuksessa syksyllä esityksen makeis- ja virvoitus-
30002:
30003:
30004:
30005: 68
30006: 10 Julkinen talous
30007:
30008:
30009:
30010: juomaverosta annetun lain kumoamises- noin 2 mrd. markan suuruiset, osittain ker-
30011: ta makeisveron osalta. Makeisveron pois- taluonteiset menojen säästöt ja lyk-
30012: tuminen ensi vuoden alusta vähentää val- käykset. Aiemmin arvioitua myönteisem-
30013: tion tuloja noin 150 milj. markalla. Mui- mäksi muuttuneiden talousnäkymien
30014: den valmisteverojen veroperusteita ei vuoksi nähtiin tarvetta sopeuttaa valtion
30015: muuteta, mutta polttoaineveron tuottoa menojen kehitys paremmin korkeasuh-
30016: korottaa erityisesti vuoden 1998 syyskuun danteeseen sopivaksi. Hallitus päätyi ta-
30017: alussa voimaantullut energiaverotuksen lousarvioesityksessä lähes 4 mrd. mk
30018: muutos. Muutoksellakorotettiin mm. säh- alempaan menojen tasoon kuin kehyksis-
30019: kön lisäveroa noin 24 prosentilla, mutta sä. Menojen alentaminen ja lykkäykset
30020: liikennepolttoaineiden hintoihin muutok- koskevat kaikkia hallinnonaloja, ja ne
30021: sella ei ollut vaikutusta. Energiavero- kohdistuvat mm. valtion omiin ja osittain
30022: muutokset lisäävät valtion verotuottoja rahoittamiin rakennushankkeisiin,
30023: kokonaisuudessaan vuositasolla noin yh- puolustusmateriaalihankintoihin, valtion-
30024: dellä miljardilla markalla. osuuksien loppueriin ja harkinnan-
30025: varaisiin avustuksiin yksityiselle sektoril-
30026: Leimaverolain säännökset ovat muuttu- le. Huomattava määrärahojen alennus
30027: neet huomattavasti huhtikuun lopusta al- syntyy, kun EU :n rakennerahasto-ohjel-
30028: kaen. Kesäkuussa 1998 voimaantulleella mien budjetoinnissa siirrytään osittain
30029: lailla kumottiin taannehtivasti luotoista ja valtuusmenettelyyn. Työvoimapolitiikan
30030: kiinteistökiinnityksistä perittävää leima- määrärahoja supistetaan vastaamaan ale-
30031: veroa koskevat säännökset. Nykyisin lei- nevaa työttömyyden tasoa. Valtion bud-
30032: maveroa peritään enää toimituskirjoista ja jetin investointimenoja pienentää lisäksi
30033: eräistä asiakirjoista, minkä vuoksi leima- valtion kiinteistölaitoksen muuttaminen
30034: veroa kertynee jatkossa noin 10 milj. mk liikelaitokseksi vuoden 1999 alusta luki-
30035: vuodessa. en, ja määrärahojen poistuminen talous-
30036: arviosta.
30037: Vuonna 1999 budjettitalouden sekalais-
30038: ten tulojen odotetaan laskevan kuluvan Talousarvioesityksen menojen loppusum-
30039: vuoden tuloennusteista 6 %. Talousarvio- ma on 186,8 mrd. mk ilman menopuolelle
30040: esityksen sekalaisiin tuloihin sisältyy mm. kirjattavia valtion velan nettokuoletuksia
30041: siirtoa valtion eläkerahastosta 7,75 mrd. (0,3 mrd. mk). Talousarvioesityksen me-
30042: mkjaEU:lta saatavia tuloja 5,2 mrd. mk. not ovat nimellisesti 1 % pienemmät kuin
30043: Lisäksi sekalaisiin tuloihin ohjautuvaa vuoden 1998 varsinaisessa talousarvios-
30044: kunnilta takaisinperittävää arvonlisä- sa. Verrattuna vuoden 1998 arvioituihin
30045: veropalautusta arvioidaan kertyvän noin kassamenoihin talousarvion menot piene-
30046: 4,7 mrd. mk. Vuonna 1999 valtiolle mak- nevät yli 4 %, kiintein hinnoin noin 6 %.
30047: setaan korkotuloja ja voiton tuloutuksia
30048: talousarvioesityksen mukaan yli 3 mrd. Valtion kulutusmenot kasvavat vuoden
30049: mk. 1998 talousarviosta nimellisesti pari pro-
30050: senttia. Toimintamenot kasvavat jonkin
30051: Talousarvioesityksen lähtökohtana ovat verran mm. palkkojen sopimuskorotusten
30052: maaliskuussa 1998 päätetyt meno- vuoksi; valtion henkilöstön määrän arvi-
30053: kehykset. Menokehyksiin sisältyivät jo oidaan säilyvän v. 1999 ennallaan. Myös
30054:
30055:
30056:
30057:
30058: 69
30059: 10 Julkinen talous
30060:
30061:
30062:
30063: valtion eläkemenot kasvavat viime vuo- rattuna 12 % lähinnä siksi, että odotetut
30064: sien tapaan muutaman prosentin. Sen si- emissiovoitot alensivat vertailuvuoden
30065: jaan puolustusvoimien materiaali- budjetoituja korkomenoja selvästi. Toteu-
30066: hankintojen menot supistuvat noin neljän- tuvat ernissiovoitot jäävät v. 1998 laina-
30067: neksen. Valtion reaali-investoinnit vä- teknisistä syistä alunperin arvioituja pie-
30068: henevät peräti kolmanneksen, kun mm. nemmiksi, ja nettokorkomenot nousevat
30069: talonrakennushankkeita siirretään myö- vastaavasti suuremmiksi. Vertailukelpoi-
30070: hemmäksi. Investointien supistumisesta sella tavalla laskettuna bruttomääräisenä
30071: neljännes aiheutuu valtion kiinteistö- maksettavat korkomenot supistuvat v.
30072: laitoksen muuttamisesta liikelaitokseksi. 1999 noin 3 mrd. markalla vuodesta 1998.
30073: Siirtomenot yhteensä vähenevät 4lfz %. Käänne on merkittävä, sillä korkomenot
30074: Kuntien valtionosuuksien varsinaiset ovat tähän mennessä laman alun jälkeen
30075: säästöt jäävät nettomääräisesti pieniksi, ja jatkuvasti nousseet jyrkästi. Korkokus-
30076: valtionosuudet kaikkiaan pysyvät lähes tannusten kääntymisen laskuun on mah-
30077: edellisen vuoden tasolla. Elinkeinotuet dollistanut korkotason alentuminen ja
30078: supistuvat aiempien päätösten perusteel- velkakannnan kasvun hidastuminen.
30079: la hieman. Tulonsiirrot kotitalouksille ja
30080: voittoa tavoittelemattomille yhteisöille
30081: vähenevät 5 %. Näistä välittömät työttö- Talousarvioesitys on poikkeuksellinen
30082: myysturvamenot eli ansioturvan valtion- vuoden 1990 jälkeen siinä mielessä, että
30083: osuudet, peruspäiväraha ja työmarkkina- sen on ensi kertaa ylijäämäinen. Ylijää-
30084: tuki yhteensä pienenevät yli miljardilla mä tosin on vain 0,3 mrd. mk. Ylijäämällä
30085: markalla lähinnä työttömyyden alentu- tarkoitetaan tässä käsitteellisesti netto-
30086: rnisen vuoksi. Valtion rahoittamat asumis- lainanottotarvetta. Lainanottotarve pystyt-
30087: tukimenotkasvavat edelleen v.1999, mikä tiin poistamaan talousarvioesityksestä
30088: aiheutuu v. 1997 päätetystä asumistuen ja osittain kertaluonteisilla, rahoituksellisilla
30089: toimeentulotuen yhteensovittamisesta. toimenpiteillä. Budjetin rahoituskatteena
30090: Muut siirrot kotimaahan vähenevät yli käytetään mm. aiempien vuosien yli-
30091: kolmanneksen eli lähes 2 mrd. markalla. jäämiä (1,7 mrd. mk) sekä tavanomaista
30092: Yli puolet supistumisesta aiheutuu EU :n suurempia siirtoja budjetin ulkopuolisis-
30093: rakennerahasto-ohjelmien rahoituksen ta rahastoista, kun niiden rahoitusasema
30094: muuttamisesta osittain valtuusmenettely- sallii siirrot. Budjetin ulkopuolisten rahas-
30095: pohjalle. Myös eräitä työvoimapoliittisia tojen nettorahoitustarve on arviolta V2
30096: määrärahoja on voitu vähentää työttö- mrd. mk. Koko valtiontalouden netto-
30097: myystilanteen paranemisen mukaisesti. rahoitustarve v. 1999 on 1,9 mrd. mk il-
30098: Siirrot valtion budjetista budjetin ulko- man kassavarantojen purkamista rahoitus-
30099: puolisiin rahastoihin loppuvat lähes ko- eränä. Kun uutta velkaa ei ensi vuoden
30100: konaan, kun noin miljardin markan talousarvioesityksen mukaan tarvita, val-
30101: suuruusluokan siirrosta valtion vakuus- tiontalouden velka pysyy v. 1999 vuo-
30102: rahastoon voitiin luopua. den 1998lopun suuruisena, noin 428 mrd.
30103: markkana. Velan suhde kokonaistuotan-
30104: Valtion budjettitalouden nettokorkomenot toon alenisi noin 60 prosenttiin.
30105: kasvavat vuoden 1998 talousarvioon ver-
30106:
30107:
30108:
30109:
30110: 70
30111: 10 Julkinen talous
30112:
30113:
30114:
30115: 38. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino
30116:
30117: 1995 1996 1997 1998** 1999
30118: TAE
30119: miljoonaa markkaa
30120: BUDJETIITALOUS
30121: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 143 076 161 975 170 522 180 595 184 919
30122: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 965 196 261 184 768 194 035 186 173
30123: Tuloylijäämä (+) -51 889 ·34286 ·14 246 -13 440 -1 254
30124: Finanssisijoitukset, netto (·) -9 041 -5460 -454 -820 - 170
30125: Nettorahoitustarve (·) -60 931 -39747 -14 700 -14260 -1 424
30126:
30127: RAHASTOTALOUS
30128: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 13 739 14827 14 726 13175 13 607
30129: Menot ilman rahoitustaloustoimia 11 935 13 507 11 751 12 675 15 094
30130: Tuloylijäämä (+) 1805 1320 2975 500 -1 487
30131: FinanssisiLoitukset, netto (-) 200 1 598 -1 676 -500 978
30132: Nettorahoitustarve (·) 2005 2 918 1299 0 -509
30133:
30134: VALTIONTALOUS(1)
30135: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 144550 164 024 173 225 181 625 185 473
30136: Menot ilman rahoitustaloustoimia 194 635 196 990 184 496 194 565 188 214
30137: Tuloylijäämä (+) -50085 ·32 966 ·11 271 ·12 940 -2 741
30138: Finanssisijoitukset, netto (-) -8 842 -3 862 -2 130 -1 320 808
30139: Nettorahoitustarve (·) -58 926 ·36 829 -13 401 -14 260 -1 933
30140:
30141: (1) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja (ja vastaavasti menoja) ei voida sellaisinaan laskea
30142: yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.
30143:
30144:
30145:
30146:
30147: 71
30148: 10 Julkinen talous
30149:
30150:
30151:
30152: Kuvio 41. Kuvio 42.
30153:
30154:
30155: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT VALTIONTALOUDEN NETTORAHOITUS-
30156: Mrd.mk 12 kuukauden liukuva summa TARVE (-)JA TULOYUJÄÄMÄ
30157: 220~------~----~----,-------~--.
30158: } suhteessa bruttokansantuotteeseen
30159: M~not
30160:
30161: 200 ~~
30162:
30163: 180
30164:
30165:
30166:
30167: 160
30168:
30169:
30170: -8
30171: 140
30172: -10
30173:
30174: -12
30175: 120
30176:
30177: -14
30178:
30179: -16
30180: 92 93 94 95 96 97 98 • 99** 89 91 93 95 97* 99**
30181:
30182:
30183:
30184:
30185: 72
30186: 10 Julkinen talous
30187:
30188:
30189:
30190: VALTIONTALOUDEN TULOT VALTIONTALOUDEN MENOT
30191: 12 kuukauden liukuva summa Mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa
30192: Mrd. mk
30193: 250,-----~--------------------------------,
30194:
30195: MenOt pl. ~ttokuoletukaet
30196: : ~
30197: 200 ~-r~--~--
30198:
30199: ~~-----
30200: 150 _J:.-_ _ __....,_, '.......--.. _.-·---.
30201:
30202:
30203:
30204: 100-
30205: SIIrtomenot
30206:
30207: Verotulot -
30208:
30209:
30210: 50- 50 1--
30211: ~ui utuamenot
30212:
30213:
30214: o+----+----4---~----~--~~--~--~
30215: o-~---4----+----+----+----4----+---~ gg**
30216: 93 94 95 96 97 98
30217: 93 94 95 96 97 98 99 "'*
30218:
30219:
30220:
30221:
30222: VALTIONTALOUDEN LIIKEVAIHTOVERO, VALTIONTALOUDEN SIIRTOMENOT
30223: 12 kuukauden liukuva aumma
30224: TULOVERO .JA VALMISTEVEROT
30225: Mrd. mk
30226: 60 ~----,-~~~~~~==~~==~=---------~
30227:
30228:
30229:
30230: 50-
30231:
30232:
30233:
30234: 40
30235:
30236:
30237:
30238:
30239: 10 -
30240:
30241:
30242:
30243:
30244: 93 94 95 96 97 98 99"'"'
30245:
30246:
30247:
30248:
30249: VALTIONTALOUDEN SIJOITUSMENOT VALTIONTALOUDEN KORKOMENOT 1)
30250: Mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa Mrd. mk
30251: 45-r-~~--------------------------------~ 35~------~~~~~~~~~~~~~~----~
30252:
30253: 40
30254: 30
30255:
30256:
30257:
30258: 25
30259: 30
30260:
30261:
30262: 25 20
30263:
30264:
30265:
30266: 15
30267: 15
30268:
30269: 10
30270: 10
30271:
30272:
30273: 5
30274:
30275:
30276:
30277: 93 94 95 96 97 98 0-L_--~----~--~----~--~-----L--~
30278: 93 94 95 96 97 98 99"'*
30279:
30280:
30281: 1) Vuodesta 1997 alkaen nettokorkomenot
30282:
30283:
30284: 73
30285: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
30286:
30287: Kansantalouden investoinnit ovat Kuvio 43.
30288: elpyneet selvästi, mutta myös säästämi-
30289: nen on lisääntynyt. Säästämisen ja inves-
30290: tointien erotus eli vaihtotaseylijäämä on RAHOITUSJÄÄMÄT
30291: suhteessa bruttokansantuotteeseen
30292: edelleen kasvussa. Säästämisen rakenne
30293: on kuitenkin muuttunut. Yksityisen sek-
30294: torin säästäminen pysyy vahvana, mutta Vai~to
30295: 9
30296: ei juuri enää lisäänny. Julkisella sektoril- Julkinen sektori tase
30297: la säästämisen taso on erittäin heikko, 6 J,
30298: mutta säästäminen on vahvassa kasvus-
30299: sa; viime vuoteen saakka kyseessä oli 3
30300: vain lisävelkaantumisen nopea pienen-
30301: tyminen. Valtio ei lukuisista säästö-
30302: toimenpiteistä huolimatta nettomää-
30303: ·3
30304: räisesti säästä vielä ensi vuonnakaan, ts.
30305: valtion kulutus ja tulonsiirtomenot ylittä- ·6
30306: vät edelleen tulot. Vaihtotaseylijäämää
30307: vastaten Suomen korollinen ulkomainen -9
30308: nettovelka supistuu nopeasti. Ulkomailta
30309: on kuitenkin tehty huomattavia määriä -12 -'-----~--'--------'-__j
30310: 89 91 93 95 97* 99**
30311: osakesijoituksia Suomeen, ja nämä oman
30312: pääoman ehtoiset sijoitukset ovat lisän-
30313: neet Suomen kansantalouden ulkomaista
30314: nettovelkaa vaihtotaseen ylijäämäisyy-
30315: destä huolimatta. Ulkomainen kysyntä on tuu ulkomaille, lähelle markkinoita, mikä
30316: osaltaan kasvattanut suomalaisten osak- parantaa välillisesti Suomessa sijaitsevan
30317: keiden markkina-arvoa. tuotannon vientimahdollisuuksia.
30318:
30319: Yksityisessä sektorissa sekä kotitalouksi- Julkisen sektorin kohdalla parantunut
30320: en että yritysten rahoitusjäämät säilyvät rahoitustasapaino on merkinnyt valtion
30321: positiivisina, ts. säästäminen ylittääinves- lainanottotarpeen nopeaa pienentymistä.
30322: toinnit Kotitalouksien asuntoinvestoinnit Kun valtion nettomääräinen lainatarve
30323: ovat kuitenkin kasvussa ja asuntolainojen kassapohjalla kohosi suurimmillaan la-
30324: nostot kohottavat velkojen suhdetta käy- man aikana yli 70 mrd. markkaan, niin
30325: tettävissä olevaan tuloon. Asuntoluottojen ensi vuonna ollaan budjettiesityksen mu-
30326: kasvu nopeutui tuntuvasti keväällä 1998 kaan lähellä tasapainoa. Valtionyhtiöiden
30327: heijastaen kotitalouksien hyvinä jatkuvia yksityistämisen ja kassan supistamisen
30328: tulo-odotuksia ja madaltuneita korkoja. vuoksi velanotto jää jo tänä vuonna pie-
30329: Yritysten investoinnit ovat myös edelleen neksi. Kuntien ja sosiaaliturvarahastojen
30330: kasvussa, huomattava osa näistä suuntau- puolella kehitys on valtioon verrattuna
30331:
30332:
30333:
30334: 74
30335: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
30336:
30337:
30338:
30339: ollut tasaista. Kuntien rahoitusjäämä hei- Kuvio 44.
30340: kentyy lähivuosien aikana lievästi.
30341:
30342: Valtion lainanoton hallitseva rooli rahoi- PÖRSSIKURSSIT ERÄISSÄ MAISSA
30343: tusmarkkinoilla pienenee, kun netto- 1990=100
30344:
30345: määräinen lainanotto supistuu ja Suomi
30346: liittyy yhteiseen valuutta-alueeseen
30347: 1.1.1999. Suureksi kohonneen velan uusi-
30348: 400
30349: mistarve pitää lähivuosina kuitenkin
30350: bruttomääräisen lainanoton suurena. Val-
30351: tion kotimaista lainanottoa lisää myös
30352: 300
30353: valuuttamääräisen velan supistaminen.
30354: Kun valtio ensi vuonna siirtyy euro-mää-
30355: räiseen lainanottoon, eroa koti- ja ulko-
30356: maisen lainanoton välillä on enää vaikea 200
30357:
30358: tehdä. Silti valtio jättää kotimaassa muil-
30359: le lainanottajille kasvavassa määrin tilaa.
30360: Kun valtion osuus joukkovelkakirjojen
30361: liikkeellelaskussa oli viime vuonna 86 %
30362: ja aikaisemmin tätäkin suurempi, niinjat-
30363: kossa valtion osuus supistuu tuntuvasti. o+----4----~----+---~----~
30364: 94 95 96 97 98
30365: Suomen valtion osuus euroalueen joukko-
30366: velkakirjamarkkinoilla jää yhteen pro-
30367: senttiin. Sekä valtion että muiden suoma-
30368: laisten lainanottajien potentiaalinen kiinnostus on kohdistunut silti kasvavasti
30369: sijoittajapohja laajenee olennaisesti, mut- myös korkoinstrumentteihin, ennen kaik-
30370: ta samalla kilpailu tiivistyy. kea joukkovelkakirjoihin, ja tämä kysyn-
30371: tä selittää yhdessä inflaatio-odotusten vä-
30372: Yhteiseen valuutta-alueeseen siirtymisen henemisen kanssa pitkäaikaisten korko-
30373: ja valtion muuttuvan roolin ohella kolmas jen laskua vuoden 1998 alkupuolella sekä
30374: merkittävä rakenteellinen kehityspiirre Suomessa että muualla Euroopassa.
30375: rahoitusmarkkinoilla koskee pörssikaup-
30376: paaja osakkeiden hinnannousua. Pörssin Pörssikurssien lyhyen tähtäimen enna-
30377: vaihto lähes kaksinkertaistui viime vuon- kointi on erittäin epävarmaa. Suomalais-
30378: na ja kurssinousua kertyi 35 %. Kurssi- yritysten tulosnäkymät ovat edelleen hy-
30379: nousu jatkui v. 1998 ja oli erityisen vah- vät ja matala korkotaso osaltaan tukee
30380: va alkukesästä, mutta elokuun alussa kurs- kursseja. Sijoituspääomat ovat kuitenkin
30381: sit laskivat. Useiden suomalaisten pörs- herkkäliikkeisiä. Jos markkinoiden kurs-
30382: siyhtiöiden ulkomaalaisomistus on lisään- siodotukset muuttuvat, pääoma etsiytyy
30383: tynyt tuntuvasti ja suomalaisyhtiöiden nopeasti uusiin kohteisiin ja uusiin mai-
30384: noteeraukset kansainvälisissä pörsseissä hin. Tämä näkyi selvästi Aasian rahoitus-
30385: määräävät hinnat myös Helsingissä. Ko- kriisin yhteydessä, kun sijoituspääomaa
30386: timainen kurssikehitys onkin heijastellut siirtyi Amerikkaan ja Eurooppaan. Pörssi-
30387: vahvasti sekä kansainvälistä kehitystä että nousun ehtyessä kiinteistösijoitukset saat-
30388: yritysten hyvää tuloskuntoa. Sijoittajien tavat myös muodostua uudelleen entistä
30389:
30390:
30391:
30392: 75
30393: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
30394:
30395:
30396:
30397: Kuvio 45. Kuvio 46.
30398:
30399: PANKKILUOTTOJEN KOROT PANKKIEN OTTO- JA ANTOLAINAUS
30400: kannan muutos edellisen vuoden
30401: yritysten ja kotitalouksien uudet
30402: vastaavasta kuukaudesta
30403: % markkaluotot
30404: 10~--------~----,-----,----.
30405:
30406:
30407:
30408: oJalainaus 1
30409:
30410: 9 5
30411: 1
30412:
30413:
30414:
30415: 8
30416: o~--~----~~--~~~~----1
30417: .
30418: ....
30419: \
30420:
30421:
30422: 7 -~ .. :
30423: :;
30424: ..
30425: .... ·5
30426:
30427: 6 ~
30428:
30429: ·10
30430: 5
30431: Yritykset
30432:
30433: 4+----+----~----~---+--~
30434: -15 +----i-----+-----+-----+------1
30435: 94 95 96 97 98"
30436: 94 95 96 97 98.
30437:
30438:
30439:
30440:
30441: kiinnostavammiksi, mikä merkitsisi Suo- hinnä suomalaisten sijoittajien siirtymi-
30442: messa lisää hintapaineita asunto- ja kiin- sestä entistä enemmän kohti kansainväli-
30443: teistömarkkinoilla. siä markkinoita ja siis suomalaisten mark-
30444: kinoiden pienuudesta ja likviditeetin puut-
30445: teesta.
30446: EMUn kolmannen vaiheen käynnistymi-
30447: nen vuoden 1999 alussa merkitsee kor- Luottoekspansio nopeutui selvästi Suo-
30448: kotason yhtenäistymistä euro-alueella ja messa keväällä 1998, mihin osaltaan
30449: tämä saattaisi merkitä pientä lyhyiden kor- vaikutti luottojen leimaveron poistami-
30450: kojen nousua nykyisissä matalan koron nen huhtikuun lopussa. Pankkien selvästi
30451: maissa, joihin Suomi kuuluu. Tätä siir- parantunut kannattavuus ja ulkomaisten
30452: tymävaihetta koskevat korkojen nousu- pankkien lisääntyvä kilpailu ovat lisän-
30453: odotukset ovat pienentyneet markkinoil- neet luoton tarjontaa, mikä näkyy mm.
30454: la, koska eurosta näyttää alusta alkaen korkomarginaalien alenemisena. Yleisön
30455: tulevan vahva valuutta, johon kohdistuva luottokysyntää lisäävät puolestaan jo usei-
30456: varantokysyntä osaltaan vahvistaa kurs- ta vuosia parantunut tulokehitys ja myön-
30457: sia. Suomen suhdannevaihetta ja edessä teiset odotukset yhdessä aikaisempina
30458: häämöttävää ylikuumenemisriskiä ajatel- vuosina patoutuneiden investointi- ja
30459: len euroalueen rahoitusmarkkinoiden on kulutustarpeiden kanssa. Yritysten jako-
30460: pelätty muodostuvan jopa tarpeettoman titalouksien vahvistunut rahoitusasema
30461: keveiksi ja koron liian matalaksi. Korko- näkyy velkaantuneisuuden viime vuosi-
30462: ero Suomen ja Saksan välillä leveni hie- en dramaattisessa alenemisessa, joka nyt
30463: man kesällä 1998, mikä on johtunut lä- saattaa olla kääntymässä lievään nousuun.
30464:
30465:
30466: 76
30467: 11 Rahoitustasapaino ja rahoitusmarkkinat
30468:
30469:
30470:
30471: 39. Säästäminen sektoreittain
30472: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
30473: Jrosenttia bruttokansantuotteesta
30474: Nettosäästäminen 3,9 3,8 8,2 11 12
30475: kotitaloudet 3,6 2,0 2,9 2 1/2 2
30476: yritykset 5,1 4,0 5,9 7 7 112
30477: rahoituslaitokset 0,5 1 ,1 0,6 1/2 112
30478: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -1,5 -1 ,3 -0,9 -1 -1
30479: ju lkisyhteisöt -3,8 -2,0 -0,3 2 3
30480: Kiinteän pääoman kuluminen 15,8 15,3 14,6 14 13 112
30481: Bruttosäästäminen 19,7 19,1 22,8 25,2 26,0
30482:
30483:
30484:
30485:
30486: 40. Kansantalouden rahoitustasapaino
30487:
30488: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
30489: prosenttia bruttokansantuotteesta
30490: Bruttoinvestoinnit{1) 15,6 15,1 17,3 19,0 20,1
30491: kotitaloudet 2,8 3,0 3,5 3 1/2 4
30492: yritykset 9,2 8,3 9,3 10 1/2 12
30493: rahoituslaitokset -0,1 -0,1 -0,2 0 0
30494: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,8 1,6 1,9 1 1/2 1 112
30495: ju 1kisyhteisöt 2,8 2,8 2,9 2 112 2 112
30496: Bruttosäästäminen(2) 19,7 19,1 22,8 25,2 26,0
30497: kotitaloudet 6,9 5,1 5,8 5 4 112
30498: yritykset 14,0 12,5 13,8 15 15
30499: rahoituslaitokset 0,7 1,7 0,8 1 1
30500: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,4 0,6 0,9 1 1
30501: julkisyhteisöt -2,4 -0,8 1,5 3 112 4 112
30502: Rahoitusylijäämä =vaihtotaseen ylijäämä 4,1 4,0 5,5 6,2 5,9
30503: kotitaloudet 4,1 2,1 2,3 1 112 112
30504: yritykset 4,8 4,1 4,6 4 3
30505: rahoituslaitokset 0,9 1,8 1' 1 1/2 112
30506: voittoa tavoittelemattomat yhteisöt -1,3 -1,0 -1,0 -1 -1
30507: julkisyhteisöt -5,2 -3,6 -1,4 1 2 112
30508: Tilastollinen ero(3) -0,9 -0,6 0,0 0 0
30509:
30510: (1) Kiinteän pääoman bruttomuodostus ja varastojen lisäys sekä maanostot, netto.
30511: (2) Ml. pääomansiirrot, netto.
30512: ! (3) Kysynnän ja tarjonnan taseeseen sisältyvä tilastollinen ero, sisältyy bruttoinvestointeihin.
30513:
30514:
30515:
30516:
30517: 77
30518: Taloudellisia tapahtumia 1.1.1997-1.9.1998
30519:
30520: 1997 nallisten liikelaitosten työnantajilta 3,15
30521: <x,. Yksityisen sektorin työnantajan, kun-
30522: 1.1. nan ja kuntayhtymän sekä kunnallisten
30523: Valtion talousarvio vuodelle 1997. Me- liikelaitosten sairausvakuutusmaksu on
30524: not ovat 190,3 mrd. mk ja tulot ilman lai- 1,60 %, valtion ja sen laitosten 2,85 %ja
30525: nanottoa 162,0 mrd. mk. Menot pienene- muiden julkisen sektorin työnantajien
30526: vät 1, 7 %, mutta tulot kasvavat 2A <Yo 6.85 o;., palkoista. Vakuutetun kansan-
30527: vuoden 1996 talousarvioon verrattuna. eläkemaksu poistetaan. Vakuutetun
30528: Nettolainanotto on 28,3 mrd. mk. Budjet- sairausvakuutusmaksu on l ,90 p/äyri ja
30529: tiin sisältyy uusia menojen leikkauksia 2,35 p/äyri 80 000 äyriä ylittävän tulon
30530: noin 6 mrd. mk. Samallajatkettiin v. 1995 osalta. Eläketuloa saavalta peritään yli-
30531: voimassa olleita yksivuotisia säästölakeja määräistä sairausvakuutusmaksua 3,00 p/
30532: ja -päätöksiä, joiden yhteisvaikutus v. äyri.
30533: 1996 tehtyjen säästöjen kanssa on noin
30534: 23 Yz mrd. mk. Tuloverolakiin tehtiin useita henkilö-
30535: verotustaja yritysverotusta koskevia muu-
30536: Työnantajan keskimääräinen TEL-mak- toksia. Tulonhankkimisvähennystä ja
30537: su v. 1997 on 16,7 %ja LEL-maksu on kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä
30538: 17,7% ja YEL- ja MYEL-maksu 20,7 korotettiin. Pienyritysten tulorahoitus-
30539: %. Kuntatyönantajan keskimääräinen mahdollisuuksia parannettiin muuttamalla
30540: eläkemaksu on 20,8 % palkoista ja val- pääomatulo-osuuden laskentaperusteita.
30541: tion eläkemaksu 19 %. Palkansaajien
30542: eläkemaksu on 4,5 % palkasta. Uusi varainsiirtoverolaki korvaa leima-
30543: verolain lainhuudatusleimaveroa, vuokra-
30544: Työnantajan työttömyysvakuutus-
30545: oikeuden siirtoleimaveroa sekä osakkai-
30546: maksu v. 1997 on l % palkkasumman
30547: den siirtoleimaveroa koskevat säännökset.
30548: ensimmäiseltä viideltä miljoonalta
30549: Kiinteistön, vuokraoikeuden tai raken-
30550: markalta ja 4 % ylittceltä. Palvelus-
30551: suhteessa olevien työttömyysvakuu- nuksen luovutuksen varainsiirtovero ale-
30552: tusmaksu on l ,5 % palkasta. Ansioon ni 6 prosentista 4 prosenttiin kauppahin-
30553: suhteutetun työttömyyspäivärahan nasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisäk-
30554: si muutettiin leimaverolain kiinnitys-
30555: rahoitusosuuksia muutettiin väliaikaises-
30556: leimaveroa koskevia säädöksiä sekä rikos-
30557: ti niin, että v. 1997 valtionosuus on 54,5
30558: %, työnantajien 40% ja vakuutettujen 5,5 lain verorikkamusta koskevaa säännöstä.
30559: %. Tuloveroasteikkoon tehtiin 4 prosentin
30560: int1aatiotarkistus. Kaikkia marginaali-
30561: Työnantajan kansaneläkemaksu on yk- veroprosentteja alennettiin yhdellä pro-
30562: sityisellä sektorilla yrityksen poistojen senttiyksiköllä. Varallisuusveroasteikko
30563: määrästä riippuen 2,40; 4,00 tai 4,90 % ja yhteisön varallisuusveroprosentti säi-
30564: palkoista ja julkisella sektorilla 3,95 % lyivät ennallaan.
30565: paitsi kunnan ja kuntayhtymän sekä kun-
30566:
30567:
30568:
30569:
30570: 78
30571: Omistajayrittäjien varallisuusvero- miiismaksuaika ei ole täyttynyt. voidaan
30572: huojennukseen oikeuttava omistusosuus maksaa työttömyyspäivärahaa 60 ikävuo-
30573: osakeyhtiön osakkeista alcnnettiin20 pro- teen saakka. nousee nykyisestä 55 vuo-
30574: sentista 10 prosenttiin. desta 57 ikävuoteen.
30575:
30576: Energiaverojärjestelmää muutettiin si- Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta am-
30577: ten, että sähkön energialähteiden verotta- matillista koulutusta vailla olevalla 20-24-
30578: misesta luovuttiin ja siirryttiin sähkön ve- vuotiaalla henkilöllä, joka ilman hyväk-
30579: rottamiseen. Sähkön vero po1nstettiin si- syttävää syytä kieltäytyy tarjotusta työs-
30580: ten, että teollisuus ja ammattimaiset kasvi- tä, koulutuksesta tai työharjoittelusta.
30581: huoneviljelijät suorittavat alempaa veroa.
30582: Pienvoimaloi IIe myönnetään tukea valtion Työttömyysturvan, peruspäivärahan ja
30583: varoista. lapsikorotusten markkamääriin ei tehty
30584: palkkatason muutoksesta johtuvaa tarkis-
30585: Indeksiehdon käytön rajoittamisesta tusta v. 1997.
30586: annetun lain voimassaoloa jatketaan kah-
30587: della vuodella, vuoden 1998 loppuun. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen tur-
30588: Lain sisältöön on tehty vähäisiä tarkis- vaamiseksi sille tilitctään v. 1997
30589: tuksia siten, että indeksiehto sallitaan so- arvonlisäveron tuotosta 2,4 mrd. mk.
30590: pimuksissa hieman nykyistä laajemmin.
30591: Kansaneläkkeen lisäosa ja pohjaosa
30592: Työttömyysturvan saamisen edellvtvk- poistuivat. Tämän vuoksi eläkkeensaaji-
30593: senä oleva palkansaajan työssäol~ei1to en asumistuen, hoitotuen ja rintamalisän
30594: piteni 26 viikosta 43 viikkoon ja ansioon säännöksiä tarkistettiin. Kansaneläke-
30595: suhteutetun päivärahan saamisen edelly- uudistuksen vaiheitiaiseen voimaantuloon
30596: tyksenä oleva vakuutusehto pidennettiin liittyen vanhan eläkkeen alentamissään-
30597: kuudesta kuukaudesta 10 kuukauteen. nöksiä tarkistettiin siten, ettei eläkkeen
30598: Työssäoloehtoon voidaan lukea enintään määrä tarpeettomasti vaihtele.
30599: 16 viikon ajalta myös sellainen ajanjak-
30600: so, jolta henkilö on saanut työvoima- Öljyjätemaksusta annettu laki muutet-
30601: poliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun tiin eräin muutoksin pysyväksi. Maksun
30602: lain mukaista koulutustukea. Ansiopäivä- käyttötarkoitusta laajennetaan siten, että
30603: rahan perusteena oleva palkka määritel- kertyviä varoja voidaan käyttää myös öl-
30604: lään aina samalta ajanjaksolta, jolta jyn saastuttamien maa-alueiden puhdis-
30605: työssäoloehto täyttyy. Jos päivärahan tuskustannuksiin.
30606: enimmäiskeston laskeminen aloitetaan
30607: Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökus-
30608: alusta, on uusi päiväraha kuitenkin aina
30609: tannusten valtionosuuden laskentatapa
30610: vähintään 80% edellisestä. Yhteensovi-
30611: muutetaan. Lisäksi valtionosuuden las-
30612: tusosa alennetaan nykyisestä 80 prosen-
30613: kentaperusteiden määrittelyä tarkistetaan
30614: tista 50 prosenttiin. Työttömyyspäi-
30615: uusimpien tutkimusten perusteella. Vuon-
30616: värahaa ei makseta työsuhteen päättyes-
30617: na 1997 kuntien valtionosuuksia vähen-
30618: sä maksetulta lomakorvausajalta. Ns. lisä-
30619: netään 2,5 mrd. mk talousarvioesityksen
30620: päivärahaoikeutta koskevia säännöksiä
30621: mukaisesti sekä toteutetaan 1,3 mrd. mar-
30622: muutetaan siten. että ikäraja, jonka jäl-
30623: kan vähennys v. 1998.
30624: keen henkilölle, jonka päivärahan enim-
30625:
30626:
30627:
30628: 79
30629: Veroäyrin hinta nousi 10 kunnassa ja las- roopan yhteisön ulkopuolisten maiden vä-
30630: ki 45 kunnassa; keskimääräinen veroäyri liseen kauppaan.
30631: v. 1997 on ennakkotiedon mukaan 17,43
30632: p/äyri eli 0,08 p/äyri alempi kuin v. 1996. 29.4.
30633: Talouspoliittisen ministerivaliokunnan
30634: 28.1. periaatepäätös tukityöllistämistöiden
30635: Jos talouspoliittinen tilanne niin vaatii, on vakinaistamisesta valtionhallinnossa.
30636: valtiovarainministeriöllä valmius ostaa Henkilöstövoimavaroja vakinaistetaan
30637: velanhoitoon tarvittavia valuutto_ja suo- niistä pysyvistä tehtävistä, joita tuki-
30638: raan markkinoilta sen sijaan että valuutat työllistetty henkilöstö hoitaa. Valtion
30639: hankitaan Suomen Pankista. virastoissa työskentelevän tukityöllistetyn
30640: henkilöstön työpanos on noin 8 000
30641: 1.2. henkilötyövuotta. Siitä noin 4 500 hen-
30642: Velkajärjestelyä ei voida myöntää velal- kilötyövuotta on kohdennettu pysyviin
30643: liselle, joka väliaikaisena pidettävän syyn tehtäviin. Tarkoituksena on vakinaistaa
30644: vuoksi ei kykene maksamaan velkojaan yhteensä noin 3 000 henkilötyövuotta
30645: lainkaan tai maksaa niitä vain vähän. Vel- vastaava osuus vuosina 1998 ja 1999,
30646: kajärjestelyn estesäännöksiä tiukennet- puolet kumpanakin vuonna.
30647: tiin. Maksuohjelman laiminlyönti voijoh-
30648: taa suoritusten perimiseen ulosotossa. 30.4.
30649: Valtioneuvosto oikeutti kauppa- ja teolli-
30650: 27.2. suusministeriön myymään Rauta-
30651: Hallitus sopi vuosien 1998-2001 meno- ruukki Oy:n osakeannissa enintään
30652: kehyksistä. Valtion menojen koko- 26 260 000 kappaletta Rautaruukki Oy:n
30653: naiskehys vuoden 1998 hintatasossa vuo- K-osakkeita käypään hintaan. Valtiolle
30654: delle 1998 on 191 mrd. mk, vuodelle 1999 kertyy tuloja myynnin seurauksena 700-
30655: 192 mrd. mk, vuodelle 2000 190 mrd. mk 1 100 milj. mk myytävien osakkeiden ko-
30656: ja vuodelle 2001 191 mrd. mk. konaismäärästä riippuen. Valtion omis-
30657: tusosuus yhtiössä laskee valtion osake-
30658: Valtioneuvoston periaatepäätös ltä- myynnin, bonusosakkeiden luovutuksen
30659: Suomen kehittämiseksi. Päätöksellä ja Rautaruukki Oy:n osakeannin johdos-
30660: suunnataan ministeriöiden toimintaa ja ta alimmillaan noin 41 prosenttiin.
30661: toimenpiteiden valmistelua Itä-Suomen
30662: elinkeinoelämän edistämiseksi. Suosituk- 15.5.
30663: sista pääosa on toteutettavissa talousar- Valtioneuvoston päätös antaa eduskunnal-
30664: vion määrärahoja uudelleen kohden- le valtioneuvoston selonteko "Talous- ja
30665: tamalla. rahaliitto-Suomenvaihtoehdot ja kan-
30666: sallinen päätöksenteko".
30667: 1.3.
30668: Ahvenanmaan ja muun Suomen välil- 22.5.
30669: le säädetään yhteisölainsäädännön edel- Valtioneuvoston päätös antaa eduskunnal-
30670: lyttämä arvonlisä- ja valmisteverotusta le valtioneuvoston energiapoliittinen se-
30671: koskeva veroraja. Ahvenanmaan ja muun lonteko. Selonteko sisältää Suomen
30672: Suomen välisiin tavaroiden ja palvelujen energiastrategian, jonka tarkastelujakso
30673: myynteihin ja siirtoihin sovelletaan täl- ulottuu kahden-kolmen vuosikymmenen
30674: löin samoja sääntöjä kuin Suomen ja Eu- päähän.
30675:
30676:
30677: 80
30678: 1.6. myös, että on pitkäaikaistyötön, joka on
30679: Työsopimuslakia muutetaan siten, että viimeisten 24 kuukauden aikana ollut 12
30680: sairausajan palkanmaksuvelvollisuus kuukautta työttömänä työnhakijana työ-
30681: ulotetaan rajoitettuna myös alle yhden voimatoimistossa.
30682: kuukauden kestäneisiin työsuhteisiin.
30683: Vuosilomalakia muutetaan (1.4.1997 lu- 1.9.
30684: kien) siten, että työntekijällä on nykyistä Osakeyhtiölain merkittävimmät muutok-
30685: huomattavasti laajemmin oikeus set koskevat yhtiöiden jakoa yksityisiin
30686: vuosilomakorvaukseen myös lyhytkes- ja julkisiin osakeyhtiöihin, konserni-
30687: toisessa työssä. määritelmän laajentamista, yhtiöiden käy-
30688: tössä olevien rahoitusvälineiden lisäämis-
30689: 1.8. tä, osakepääoman maksua ja oman pää-
30690: Pienten lasten hoidon tukijärjestelmää oman määrää koskevien säännösten kiris-
30691: muutetaan kunnan järjestämästä lasten tämistä sekä yhtiörakenteen muuttamisen
30692: päivähoidosta perittävien maksujen, yk- helpottamista. Muutoksen keskeisenä ta-
30693: sityisen hoidon tuottajalle maksettavan voitteena on lisätä yhtiöiden vapautta
30694: tuen sekä lasten vanhemmille maksetta- päättää toimintansa järjestämisestä sekä
30695: van kotihoidon tuen osalta. parantaa osakkeenomistajien yhdenver-
30696: taisuutta ja velkojien asemaa.
30697: Työttömällä on mahdollisuus lyhyeen,
30698: satunnaiseen ulkomaanmatkaan päivä- Eräin tarkistuksin ennen vuotta 1980 lai-
30699: rahaoikeuttaan menettämättä. Ehtona on, noitettujen aravavuokra-asuntojen ja
30700: että matkasta on ilmoitettu etukäteen ja aravavuokratalojen käyttöä, asukas-
30701: ettähenkilö on viivytyksettä tavoitettavis- valintaa ja luovutuksensaajaa koskevien
30702: sa matkan aikana ja kykenee tavanomai- rajoitusten voimassaolo pidennetään 10
30703: sessa ajassa ottamaan vastaan tarjotun vuodella siitä, mitä se lain mukaan nyt on.
30704: työn. Lisäksi työttömyyden, päätoimisen
30705: opiskelun sekä taikoo- ja vapaaehtoistyön Hallitus hyväksyi Suomen lähentymisoh-
30706: välistä rajanvetoa laissa selkeytetään. jelman (3.9.1995) tarkistuksen. Ohjel-
30707: man mukaisesti julkisen sektorin alijää-
30708: Tuloverolakiin lisättiin säännös, jolla mä alittaa vaaditun viitearvon v. 1997 ja
30709: lievennetään sitä progressiovaikutusta, julkinen velkaantuneisuus taittuu vuoden
30710: joka eräillä ulkomailta saaduilla eläk- 1997 jälkeen.
30711: keillä on Suomesta saadun ansiotulon ve-
30712: rotukseen. Lakia sovelletaan ensimmäi-
30713: sen kerran vuodelta 1997 toimitettavassa
30714: 2.9.
30715: Vuoden 1998 valtion talousarvioesitys
30716: verotuksessa.
30717: annettiin. Menot ovat 186,9 mrd. mk ja
30718: Pitkäaikaistyöttömällä, joka on toimi- tulot ilman lainanottoa 171,4 mrd. mk.
30719: nut työmarkkinoilla palkkatyössä tai yrit- Budjetin rahoitustarve 15,4 mrd. mk
30720: täjänä vähintään 12 vuotta, on oikeus katetaan vastaavan suuruisella nettolai-
30721: työttömyyspäivärahan tai työmarkkina- nanotolla. Budjettitalouden menot supis-
30722: tuen tasoiseen etuuteen omaehtoisen, am- tuvat reaalisesti vajaa 3 % vuoden 1997
30723: matillisia valmiuksia edistävän koulutuk- arvioimihin kassamenoihin verrattuna. Jo
30724: sen ajalta, kuitenkin enintään kahdelta aiemmin päätettyjen menojen leikkausten
30725: vuodelta. Tuen saamisen edellytyksenä on heijastusvaikutukset vähentävät valtion
30726:
30727:
30728: 81
30729: menoja v. 1998 noin 3 mrd. mk ja budjetti- esimerkiksi vaihtovclkakiijalainat ja voit-
30730: riihessä päätetyt säästöt ja menojen to-osuuslainat Sijl)ituskohteeksi hyväk-
30731: lykkäykset yhteensä 2 mrd. mk. sytään myös sellaiset ulkomaiseen yrityk-
30732: seen kohdistuvat sijoitukset, jotka edes-
30733: 15.9. auttavat suomalaisen yrityksen toiminta-
30734: Suomen Pankki nosti huutokauppa- edellytyksien parantumista. Pienen ja kes-
30735: koron 3,00 prosentista 3.25 prosenttiin. kisuuren yrityksen määritelmää muute-
30736: taan liikevaihdon ja taseen loppusumman
30737: Kotitaloustyön väliaikaisen ( 1997- osalta. Lain voimassaoloaikaa jatketaan
30738: 1999) verotuen ( kotitalousvähennys) pe- vuoteen 2000. Lakia sovelletaan valtion
30739: rusteena on verovelvollisen kotona tai takuihin, jotka myönnetään 1.1.1997 tai
30740: vapaa-ajan asunnossa tehty kotitalous-, sen jälkeen.
30741: hoiva- tai hoitotyö. Vähennyksen voi
30742: 3.11.
30743: myös saada asunnon kunnossapito- tai
30744: Suomen Pankki lyhensi maksuvalmius-
30745: perusparannustyön perusteella, mutta ei
30746: luottojen maturiteetin viikosta yhteen
30747: sellaiseen työsuoritukseen, johon saa
30748: päivään. Samalla se poisti vakuudellisen
30749: muuta tukea. Valtion tuloverosta voi vä-
30750: maksuvalmiusluoton käytön enimmäis-
30751: hentää maksamansa pakolliset työnanta-
30752: määrää koskevat rajoitukset.
30753: jan sosiaaliturvamaksut tai ennakko-
30754: perintärekisteriin merkitylle veronalaista
30755: toimintaa harjoittavalle maksetusta työ- 17.11.
30756: korvauksesta 40 %. Vähennyksen enim- Hallitus ja työmarkkinaosapuolet sopivat,
30757: mäismäärä on 5 000 mk vuodessa. että rahaliiton jäsenyyttä varten kootaan
30758: Kokeilualueita ovat Etelä-Suomen, Oulun kaksi suhdanteita tasaavaa puskurira-
30759: ja Lapin lääniin kuuluvat kunnat. Päätös hastoa,joiden yhteissumma nousee lähel-
30760: tulee voimaan 1.1 0. 1997. le seitsemää miljardia markkaa. Puskurit
30761: kootaan työeläkejärjestelmään ja
30762: 10.10. työttömyysturvajärjestelmään.
30763: Lisätalousarvion valtion menoja vähen-
30764: tävä nettovaikutus on 1,6 mrd. mk, missä 27.11.
30765: menoja vähentävänä tekijänä on otettu Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
30766: huomioon mm. sarjaobligaatioista saata- 26.11.1997 saavuttama tulopoliittista so-
30767: vien emissiovoittojen kasvu 3,6 mrd. mk. pimusta vuosille 1998-1999 koskeva neu-
30768: Kun tulojen nettolisäykseksi lähinnä vottelutulos täyttää hallituksen sille aset-
30769: yhteisöverotuoton kasvun vuoksi arvioi- tamat vaatimukset edellyttäen, että
30770: daan 7 mrd. mk, voidaan valtion netto- neuvottelutulos liittotason neuvotteluissa
30771: lainanottoa vähentää 8,6 mrd. mk. Kaik- tulee 11.12.1997 mennessä riittävän
30772: kiaan vuoden 1997 nettolainanotto jää kattavasti hyväksytyksi. Eläkeläisten
30773: lisätalousarvion mukaan 19,7 mrd. mark- sairausvakuutusmaksun alennukset vuo-
30774: kaan. sina 1998-1999 toteutetaan tästä riippu-
30775: matta. Verotukseen liittyvinä muutoksina
30776: 1.11. palkansaajan sairausvakuutusmaksua
30777: Riskipääomatakuu voi kattaa oman pää- alennetaan 0,4 penniä nykyisestä 1, 9 pen-
30778: oman ehtoisten sijoituksien lisäksi myös nistä vuoden 1998 alusta, vuoden 1999
30779: muut pääomasijoitusinstrumentit, kuten alusta poistetaan 80 000 markkaa vuodes-
30780:
30781:
30782:
30783: 82
30784: sa ylittävältä tulon osalta perittävä 0,45 tunnilta tai 142 markkaa kuukaudelta,
30785: pennin suuruinen sairausvakuutusmaksu, kuitenkin vähintään 1,6 %. Samasta ajan-
30786: ansiotulovähennyksen enimmäismäärää kohdasta lukien palkkoja korotetaan 0,5
30787: korotetaan 5 500 markasta 8 600 mark- prosentin suuruisella sopimusala-
30788: kaan v. 1999, vähennys säilyy täysimää- kohtaisella järjestelyvaralla sekä nais- ja
30789: räisenä nykyisen 43 000 markan sijasta matalapalkkaerällä. Vuoden 1999 alusta
30790: 75 000 markkaan saakka, vähennys ale- palkkoja korotetaan yleiskorotuksella,
30791: nee 3 prosentin vauhdilla, kun aleneroa jonka suuruus on 85 penniä tunnilta tai
30792: nykyisin on 2 %, tulonhankintavähennyk- 142 markkaa kuukaudelta, kuitenkin vä-
30793: sen enimmäismäärää korotetaan 300 mar- hintään 1,6 %. Mikäli kuluttajahinta-
30794: kalla 2 100 markkaan v. 1999, tulovero- indekisin (1995=100) nousu joulukuusta
30795: asteikon prosentteja, ylintä lukuun otta- 1997lokakuuhun 1998 ylittää2,6 %, palk-
30796: matta, alennetaan puolella prosenttiyksi- koja korotetaan ylitettä vastaavalla mää-
30797: köllä V. 1999. rällä vuoden 1999 alusta; 0,4 prosentin
30798: suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei
30799: 3.12. kuitenkaan makseta.
30800: Toisen lisätalousarvion tulot lisääntyvät
30801: 1,8 mrd. mk (Postipankki Oy:nja osuus- 16.12.
30802: pankkien saamien pääomasijoitusten pa- Talouspoliittinen ministerivaliokunta hy-
30803: lautus) ja menot 43,5 milj. mk. Netto- väksyi uuden energiakonsernin muo-
30804: rahoitustarve vähenee 1 740 milj. mk, ja dostamisen. Ensimmäisessä vaiheessa
30805: nettolainanottoa vähennetään tällä mää- perustetaan holdingyhtiö, johon myöhem-
30806: rällä. min siirretään Imatran Voima Oy:n ja
30807: Neste Oy:n osakkeet. Siirron ehtona on,
30808: 10.12. että eduskunta antaa valtuudet. Edus-
30809: Postipankki Oy:n osakkeiden luovutus kuntakäsittelyn odotetaan tapahtuvan hel-
30810: perustettavalleuudelle osakeyhtiölle voi- mi-maaliskuussa 1998. Hoidingyhtiölle
30811: daan toteuttaa, kuitenkin Postipankki on tarkoitus hakea noteeraus Helsingin
30812: Oy:n osake-enemmistön tulee olla joko Arvopaperipörssissä.
30813: välittömästi valtion tai valtioenemmis-
30814: töisen osakeyhtiön omistuksessa. 22.12.
30815: Suomen Pankki teki periaatepäätöksen lo-
30816: 12.12 pettaa helibor-viitekorkojen sekä kol-
30817: TYömarkkinoiden keskusjärjestöt totea- menja viiden vuoden viitekorkojen notee-
30818: vat, että työ- ja virkaehtosopimusneu- raaiDisen ensi vuonna, kun lopullinen pää-
30819: votteluissa on solmittu sopimukset työn- tös Suomen osallistumisesta talous- ja
30820: antaja- ja palkansaajakeskusjärjestöjen rahaliiton kolmanteen vaiheeseen on teh-
30821: 26.11.1997 saavuttaman neuvottelu- ty. Viitekorkojen noteeraaminen nykyises-
30822: tuloksen mukaisesti ja ne vahvistavat sä muodossa on perustunut Suomen Pan-
30823: neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopi- kin päätökseen, eikä mikään lain säännös
30824: mukseksi vuosille 1998- 1999. Uusien siihen velvoita. Lopettaminen ei aiheuta
30825: työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi ongelmia, sillä Suomen Pankkiyhdistys
30826: alkaa 1.1.1998japäättyy 15.1.2000. Vuo- laskee oman viitekorkonsa täysin Suomen
30827: den 1998 alusta palkkoja korotetaan yleis- Pankin nykyistä käytäntöä vastaavalla ta-
30828: korotuksella, jonka suuruus on 85 penniä valla.
30829:
30830:
30831:
30832: 83
30833: 0
30834: 1998 /c>, kun otetaan huomioon palkansaajan
30835: työttömyysvakuutusmaksun vähentävä
30836: 1.1. vaikutus valtionosuutccn. Lomautusajalta
30837: Valtion talousarvio vuodelle 1998. Me- maksettavien päivärahojen osalta työnan-
30838: not ovat 1X8,6 mrd. mk ja tulot ilman tajien rahoitusosuus on 6 7,5% valtion ra-
30839: lainanottoa 173,2 mrd. mk. Menot pie- hoitusosuuden ollessa 27 %.
30840: nenevät 0.9 %. mutta tulot kasvavat 6, 9
30841: 'X> vuoden 1997 talousarvioon verrattuna. Työnantajan kansaneläkemaksu on yk-
30842: N eHolainanotto on 15,4 mrd. mk. sityisellä sektorilla yrityksen poistojen
30843: määrästä riippuen edelleen 2,40; 4,00 tai
30844: Työnantajan keskimääräinen TEL-mak- 4,90 % palkoista ja julkisella sektorilla
30845: su v. 1998 on 16.8 °1<>, LEL-maksu on 3,95 % paitsi kunnan ja kuntayhtymän
30846: 17.5 %ja TaEL 11,3 %. Kuntatyön- sekä kunnallisten liikelaitosten työnantajilta
30847: antajan keskimääräinen eläkemaksu 3,15 %. Yksityisen sektorin työnantajan,
30848: on 20,9% palkoista ja valtion eläkemaksu kunnan ja kuntayhtymän sekä kunnallisen
30849: 18,8 %. Palkansaajien eläkemaksu on liikelaitoksen sairausvakuutusmaksu on
30850: 4, 7 %palkasta. edelleen 1,60 %, valtion ja sen laitosten 2,85
30851: %ja muiden julkisen sektorin työnantajien
30852: TEL-alojen alle kuukauden työsuhteet 6,85 % palkoista. Vakuutetulta perittävä
30853: ja työsuhteet, joissa ansiot jäävät alle sairausvakuutusmaksu alenee 0,40 penniä
30854: TEL:n vähimmäisrajan, vakuutetaan veroäyriltä ja on 1,50 p/äyri ja 1,95 p/äyri
30855: TaEL:ssa. Samalla TaEL:n vähimmäisan- 80 000 äyriä ylittävän tulon osalta
30856: siorajaa alennetaan, TEL:n ns. ketju-
30857: tussääntö kumotaan ja rekisteröityä lisä- Tuloveroasteikon tulorajoja nostetaan
30858: eläketurvaa koskevia säännöksiä tarkiste- kaksi prosenttia. Varallisuusveroasteikko
30859: taan. Myös pitkien TEL-työsuhteiden va- ja yhteisön varallisuusveroprosentti säi-
30860: jaat kuukaudet tulevat TEL-vakuutuksen lyvät ennallaan. Asunnon ja työpaikan vä-
30861: piiriin ja niistä karttuu eläkettä. listen matkakulujen omavastuuosuus noste-
30862: taan 3 000 markkaan ja vähennyskelpoisten
30863: Työnantajan työttömyysvakuutus- matkakulujen enimmäismäärä korotetaan
30864: maksu v. 1998 on 0, 9 % palkkasumman 20 000 markkaan.
30865: ensimmäiseltä viideltä miljoonalta
30866: markaltaja 3,9% ylitteeltä. Palvelussuh- Yhteisön tuloveron tuotto jaetaan val-
30867: teessa olevien työttömyysvakuutusmaksu tion, kuntien ja seurakuntien kesken si-
30868: on 1,4% palkasta. Maksun tuotosta käy- ten, että valtio saa yhteisöveron tuotosta
30869: tetään 80 milj. markan ylittävältä osalta 57%, kunnat 40% ja seurakunnat 3 %.
30870: 54 % ansioon suhteutetun työttömyys-
30871: päivärahan valtionosuuden pienentämi- Arvonlisäveron verorakennetta muute-
30872: seenja 46% työeläkelisien rahoitukseen. taan vastaamaan Euroopan yhteisön lain-
30873: Ansioon suhteutetun työttömyyspäivä- säädäntöä siten, että käytössä on vain kak-
30874: rahan rahoitusosuuksia muutetaan v. 1998 si alennettua verokantaa.
30875: väliaikaisesti siten, että valtionosuus on
30876: 52,5 % ja Työttömyyskassojen keskus- Ulkomailta tulevan palkansaajan
30877: kassan eli työnantajien rahoitusosuus 42 lähdeverotusta jatketaan kahdella vuo-
30878: %. Lopullinen valtionosuus on arviolta 35 della.
30879:
30880:
30881:
30882: 84
30883: Ulkomaantyöskentelystä saadun pal- Viivekoron laskentaperustetta alennetaan
30884: kan verovapautta koskevaa tuloverolain kahdella prosenttiyksiköllä.
30885: niin sanottua kuuden kuukauden sääntöä
30886: muutetaan siten, että tämän säännön alai- Asumistukilain mukaista varallisuus-
30887: nen tulo on kokonaan verovapaata tuloa. käsitettä muutetaan siten, että nykyisen,
30888: Sairausvakuutusmaksua suoritetaan myös kokonaan tuen saamisen estävän, varal-
30889: tämän verovapaan palkan perusteella. lisuusrajan asemesta valtioneuvoston vah-
30890: vistaman omaisuusrajan ylittävästä omai-
30891: Energiaverotusta koskeva lainsäädäntö suudesta lasketaan tuloa 15 %. Samalla
30892: muuttuu. Maakaasun nykyinen 50 prosen- omaisuuskäsite yhdenmukaistetaan eläk-
30893: tin veronalennus saatetaan voimaan py- keensaajien asumistuen kanssa.
30894: syväksi. Kaikelle puulla ja puupohjaisilla
30895: polttoaineilla tuotetulle sähkölle myönne- Yritystukien antamisen yleiset perusteet
30896: tään sähköveroa vastaavaa tukea. Samal- hyväksyttiin. Perusteita sovelletaan riip-
30897: la sähköinen raideliikenne vapautetaan pumatta siitä, millä hallinnonalalla tukea
30898: sähkö verosta. Maakaasun ja yhdyskuntien hallinnoidaan. Laki tulee voimaan
30899: lämmitysvoimaloissa puulla ja puu- 1.1.1998.
30900: pohjaisilla polttoaineilla tuotetun sähkön
30901: verotuoton menetykset korvataan nosta- Kuntien valtionosuustehtävien kustan-
30902: malla kaikkien polttoaineiden hiili- tmstason muutoksen laskentatapaa tarkis-
30903: pitoisuuteen perustuvaa lisäveroa sekä tetaan tekemällä valtionosuuksiin in-
30904: sähköveroa. Teollisuudelle myönnettävä deksikorotukset asukaskohtaisilla valtion-
30905: vastaava tuki korvataan nostamalla teol- osuusleikkauksilla vähennettyihin
30906: lisuuden sähköveroa. Moottoribensiinin valtionosuusperusteisiin.
30907: valmisteveroa korotetaan 20 p ja diesel-
30908: öljyn 15 p/1. Sopimuksiin, jotka on uudistettu tulopo-
30909: liittisen sopimuksen mukaisesti, saadaan
30910: Viinien ja välituotteiden valmisteveroa ottaa mainitun sopimuksen mukainen in-
30911: alennetaan keskimäärin 17 % ja viinin deksiehto.
30912: määritelmää, laajennetaan. Toisesta ED-
30913: maasta Suomeen saapuvan matkustajan Työttömyyspäivärahaa korotetaan kah-
30914: mukanaan verottomasti tuomien alkoho- della markalla. Muutos heijastuu myös
30915: lijuomien määrällisiä rajoituksia ansioon suhteutetun työttömyyspäivä-
30916: väljennetään. rahan, työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
30917: tuksen koulutustukien, työmarkkinatuen
30918: Tallettajien saamisten turvaamiseksi pe- ja eräiden työvoimapoliittisten tukien ta-
30919: mstetaan kaikille talletuspankeille yhtei- soon. Työttömyysturvan peruspäivärahan
30920: nen talletussuojarahasto. Rahastoon ja lapsikorotusten markkamääriä tarkis-
30921: kerättäviä varoja käytetään ainoastaan tetaan jatkossa vuosittain elinkustannus-
30922: tallettaj ien saamisten maksamiseen. ten muutosta vastaavasti nykyisen palk-
30923: Talletussuojarahastosta voidaan maksaa katason olennaisen muutoksen sijasta.
30924: enintään 150 000 markan suuruinen kor- Työstä tai koulutuksesta kieltäytymisestä
30925: vaus tallettajaa ja pankkia kohden. ja muista työmarkkinarikkeistä asetetta-
30926:
30927:
30928:
30929:
30930: 85
30931: via korvauksetlomia määräaikoja ja 7.1.
30932: työssäolovelvoitteita pidennetään siten, Talouspoliittinen m in isterival iokunta
30933: että kolmen viikon määräajat pitenevät päätti käynnistää toimenpiteet Alko-Yh-
30934: kuukauteen ja kahdeksan viikon määrä- tiöt -konsernin tulevasta organisaatio-
30935: ajat kolmeen kuukauteen. rakenteesta. Nykyinen vähittäismyynti-
30936: järjestelmä säilytetään. Vähittäismyynti-
30937: Työttömällä, joka on toiminut työmark- yhtiö Alko Oy erotetaan Alko- Yhtiöt
30938: kinoilla palkkatyössä tai yrittäjänä vähin- -konsernista tarpeellisten lisäselvitysten
30939: tään 10 vuotta 15 edellisen vuoden aika- perusteella. Alko- Yhtiöt siirretään kaup-
30940: na ja joka on ollut työttömänä vähintään pa- ja teollisuusministeriön hallin-
30941: 4 kuukautta koulutusta edeltäneen 12 kuu- nonalalle. Alko Oy jää sosiaali- ja terveys-
30942: kauden aikana, on oikeus työttömyys- ministeriön hallinnonalalle.
30943: päivärahan tai työmarkkinatuen tasoiseen
30944: etuuteen omaehtoisen, ammatillisia val- 15.1.
30945: miuksia edistävän päätoimisen koulutuk- Valtioneuvosto päätti energia-alan hol-
30946: sen ajalta. Koulutuspäiväraha -nimistä ingyhtiön perustamisesta. Kauppa- ja
30947: etuutta maksetaan enintään 500 päivältä. teollisuusministeriön suorittamassa selvi-
30948: tyksessä on päädytty siihen, että Imatran
30949: Toimeentuloa koskevat säännökset koo- Voima Oy:nja Neste Oy:n kilpailuaseman
30950: taan uuteen lakiin. Toimeentulotuen ta- vahvistamiseksi ja energiastrategian ta-
30951: voitteet ja tehtävät, oikeus saada sitä sekä voitteiden turvaamiseksi on tarkoituksen-
30952: tuen rakenne, myöntämismenettely ja mukaista yhdistää yhtiöt perustettavaan
30953: muutoksenhaku pidetään pääasiallisesti holdingyhtiöön. Yhtiö olisi perustamis-
30954: ennallaan. Lasten perusosan määriä alen- vaiheessa kokonaan valtion omistama.
30955: netaan ja osa asumismenoista sisäl- Yhtiö on tarkoitus perustaa tammi-helmi-
30956: lytetään perusasalla katettaviin menoihin. kuussa 1998.
30957: Perusosan indeksitarkistuksista säädetään
30958: asetukse \Ia. 30.1.
30959: Rahanpesun estämistä koskevaa lainsää-
30960: Työvoimapoliittisen järjestelmän uu- däntöä uudistetaan siten, että luotto- ja
30961: distamisen keskeisenä tarkoituksena on rahoituslaitoksia sekä muita lakisääteises-
30962: parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ti ilmoitusvelvollisia yhteisöjä ja
30963: tarjoamalla työttömille nykyistä laajem- elinkeinonharjoittajia koskee yksi sisäl-
30964: min mahdollisuuksia työllistymisedel- löltään yhtenäinen laki. Keskusrikospo-
30965: lytystensä parantamiseen, estää laajamit- liisin yhteyteen perustetaan rahanpeson
30966: taista syrjäytymiskehitystä työmark- selvittelykeskus. Rahanpesun torjuntaan
30967: kinoilta sekä täsmentää työttömän oikeuk- tähtäävän säännöstön soveltamisalaa laa-
30968: sia ja velvollisuuksia. jennetaan kattamaan rahoituslaitosten, ul-
30969: komaisen rahoituslaitoksen sivukonttorin
30970: Laki Suomen Pankista korvaa voimassa ja edustuston, sijoituspalvelujen oheis-
30971: olevan lain. Se sisältää Euroopan talous- palveluja tarjoavien yhteisöjen, rahapeli-
30972: ja rahaliiton toisen vaiheen edellyttämät toimintaa harjoittavien yhteisöjen ja
30973: tarkistukset Suomen Pankkia koskeviin elinkeinonharjoittajien sekä kiinteistönvä-
30974: säädöksiin. Laki tulee voimaan 1. 1. 1998. littäjien toimintaa. Lait tulevat voimaan
30975: 1.3.1998.
30976:
30977:
30978:
30979: 86
30980: Ympäristövahingon vaaraa tai ympäris- kehys vuoden 1999 hintatasossa vuodel-
30981: töhaittaa aiheuttavan toiminnan harjoit- le 1999 on 191 mrd. mk. vuodelle 2000
30982: tajalla tulee olla pakollinen ympäris- 190 mrd. mk. \'uodelle 2001 193 mrd. mk
30983: tövahinkovakuutus. Tämän vakuutuksen ja vuodelle 2002 191 mrd. mk.
30984: perusteella korvataan ympäristövahingot
30985: ja niiden torjuntakustannukset silloin kun 19.3.
30986: korvausta ei ole saatu perityksi ympäristö- Suomen Pankki nosti huutokauppa-
30987: vahinkojen korvaamisesta annetun lain korkoa 0.15 prosenttiyksikköä 3,40 pro-
30988: mukaisesti korvausvelvolliselta tai tätä ei senttiin.
30989: ole saatu selvitetyksi. Lait tulevat voi-
30990: maan ensi vuoden alusta. 1.4.
30991: Valtion vuoden 1998 ensimmäinen lisä-
30992: 1.2. talousarvio hyväksyttiin. Lisätalous-
30993: Pienet ja keskisuuret yritykset voivat teh- arviossa tuloja korotettiin 1,1 mrd. mk ja
30994: dä korotetut poistot myös v. 1998 teke- menoja, joista noin puolet aiheutui tulo-
30995: miensä käyttöomaisuushankintojen perus- sopimuksesta, 1,0 mrd. mk.
30996: teella. Korotettu poisto saadaan tehdä omai-
30997: suuden käyttöönottovuonna ja kahtena sitä Yksityisten alojen työeläkelakeja muute-
30998: seuraavana verovuonna. Poiston enim- taan pysyvästi siten, että tilanteissa, jois-
30999: mäismäärä on säännönmukainen poisto sa osa-aikaeläkkeellä siirrytään muual-
31000: korotettuna 50 prosentilla. Veron- le kuin vanhuuseläkkeelle, tuleva aika
31001: huojennus koskee uuden tuotantolaitoksen lasketaan sekä osa-aikatyön että osa-aika-
31002: ja matkailuyrityksen lisäksi kehitysalueella eläkkeen osalta. Samalla osa-aikaeläk-
31003: toimivan tuotantolaitoksen ja matkailu- keestä aiheutuvaa kustannusten vastuun-
31004: yrityksen laajentamista ja niiden koneis- jakoa tarkistetaan. Osa-aikaeläkkeen ala-
31005: ton, laitteiden tai kaluston uudistamista. ikärajaa alennetaan 56 vuoteen ja työn-
31006: antajalle asetetaan velvollisuus pyrkiäjär-
31007: 24.2. jestämään osa-aikaeläkkeelle haluavalle
31008: Valtioneuvosto antoi eduskunnaUe tiedon- työntekijälleen osa-aikatyötä. Ikäänty-
31009: annon Suomen osaUistumisesta euroalu- vien työntekijöiden osa-aikatyö- ja osa-
31010: eeseen. Eduskuntaa pyydetään ottamaan kan- aikaeläkejärjestely tulee voimaan
31011: taa Suomen euroalueeseen osallistumises- 1. 7.1998 ja se on voimassa 3 1.12.2000
31012: ta. Hallitus on perehtynyt huolellisesti eri saakka.
31013: vaihtoehtojen vaikutuksiin ja katsoo, että
31014: kansakunnan edut voidaan parhaiten tur-
31015: vata osallistumalla euroalueeseen alusta 1.5.
31016: lähtien. Uusi laki Suomen Pankista sisältää ne
31017: muutokset, jotka ovat tarpeen Suomen
31018: 5.3. Pankin liittämiseksi osaksi Euroopan
31019: Valtioneuvoston päätti vuosien 1999- keskuspankkijärjestelmää silloin, kun
31020: 2002 menokehyksistä. Vuosia 2000- Suomi osallistuu euroalueeseen. Suomen
31021: 2002 koskevat menokehykset ovat Pankkia valvovan pankkivaltuuston mah-
31022: ohjeeilisia ja muodostavat pohjan dollisuuksia saada ja välittää eduskunnal-
31023: laadittaville toiminta- ja taloussuun- le tietoja rahapolitiikan toteuttamisesta ja
31024: nitelmille. Valtion menojen kokonais- pankin muusta toiminnasta lisätään. Raha-
31025:
31026:
31027:
31028: 87
31029: laki kumotaan. Laeissa on useita siirtymä- 26.6.
31030: säännöksiä. Valtion tuloveroasteikon kaikkien luok-
31031: kien tulorajoja korotetaan v. 1999 kaksi
31032: 2.5. prosenttia ja marginaaliveroprosentteja
31033: Yksitoista ED-maata ottaa käyttöön yh- ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta alen-
31034: teisen rahan, euron, ensi vuoden alusta. netaan 0,5 prosenttiyksikköä.
31035: Euroalueessa ovat Suomen lisäksi muka-
31036: na Saksa, Ranska, Espanja, Itävalta, Por- Kunnallisverotuksen ansiotulovähen-
31037: tugali, Belgia, Irlanti, Hollanti, Italia ja nystä ja tulonhankkimisväbennyksen
31038: Luxemburg. Emun kolmas vaihe käyn- enirnmäisrnäärää korotetaan. Verotetta-
31039: nistyy ensi vuoden alussa. Yhteinen euro- van luovutusvoiton määrää laskettaessa
31040: raha otetaan käyttöön käteisrahana niin sanottu hankintameno-oletlama
31041: v. 2002. Euron peruuttamattomat muun- muuttuu. Osingon pääomatulo-osuuden
31042: takurssit vahvistetaan kolmannen vaiheen laskentaan tehdään rakenteellinen muu-
31043: ensimmäisenä päivänä eli 1.1.1999. tos. Lakiin on lisätty osakaslainojen ve-
31044: rotusta koskevat säännökset. Muutettuja
31045: 11.6. säännöksiä sovelletaan eräin poikkeuksin
31046: Valtioneuvosto suosittaa, että asuin- ensimmäisen kerran vuodelta 1999
31047: huoneistojen vuokrien korotukset toirnitettavassa verotuksessa.
31048: sovitettaisiin toteutettaviksi useammassa
31049: erässä, jos vuokraa on perusteltua korot- Irtaimen käyttöomaisuuden rneno-
31050: taa huomattavan paljon. Lisäksi suositel- jäännöksestä verovuonna tehtävän
31051: laan, että vuokranantaja perustelisi koro- poiston enirnrnäisrnäärää alennetaan 30
31052: tuksen ja varaisi neuvotteluun vuokralai- prosentista 25 prosenttiin. Arvoltaan vä-
31053: sen kanssa riittävästi aikaa. häisten käyttöomaisuushankintojen
31054: hankintameno saadaan vähentää kokonai-
31055: 15.6. suudessaan jo käyttöönottovuonna. Muu-
31056: Pienyritystukea sekä pienten ja keski- toksia sovelletaan verovuodesta 1999 al-
31057: suurten yritysten kehittämistukea voi- kaen.
31058: daan myöntää matkailu- ja yrityspalvelu-
31059: yritysten lisäksi myös muille palvelu-
31060: yrityksille. Pienten ja keskisuurten yritys- Peiteltyyn osinkoon kohdistuva
31061: ten määritelmää muutettiin korottamalla kahdenkertainen verotus poistetaan siten,
31062: yritysten liikevaihtoa ja taseen loppu- että peitellyn osingon saajalle myönne-
31063: summaa kuvaavia tunnuslukuja sekä tään hyvitys yhtiön maksamasta verosta.
31064: selvennettiin riippurnattornuuskäsitettä. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saa-
31065: rna peitelty osinko on nykyiseen tapaan
31066: 24.6. aina ansiotuloa.
31067: Saamistodisteiden leimaverotusta ja
31068: kiinnitysleimaveroa koskevat leimavero- Kiinteistöveroprosenttien enirnrnäis-
31069: lain aineelliset säännökset kumottiin. En- rnääriä korotetaan. Yleiseksi kiinteistö-
31070: nen lain voimaantuloa suoritettu vero, veroprosentiksi vahvistetaan 0,20-1,00 ja
31071: jonka suorittarnisvelvollisuus on syntynyt vakituisten asuinrakennusten vero-
31072: 29.4.1998 tai sen jälkeen, palautetaan prosentiksi 0, 10-0,50. Muiden asuinra-
31073: verovirastolle tehtävästä hakernuksesta. kennusten, esimerkiksi kesäasuntojen,
31074:
31075:
31076:
31077: 88
31078: veroprosentti voidaan määrätä enintään löllä oli välittömästi ennen työttömyyttä,
31079: 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi vaikka henkilöllä olisi uusi, enintään 10
31080: kuin vakituisten asuinrakennusten vero- kuukautta jatkuva työsuhde. Tuleva aika
31081: prosentti. Muutettuja veroprosentteja so- määräytyy kuitenkin uuden työn ansio-
31082: velletaan ensimmäisen kerran määritel- tason perusteella, jos uusi työ jatkuu yli
31083: täessä kiinteistöveroprosentteja vuodelle kymmenen kuukautta. Laki on voimassa
31084: 1999. 31.12.2000 saakka.
31085:
31086: 1.7. 10.7.
31087: Suomen PT OY jakaantuu posti- ja Eduskunta antoi suostumuksensa Enso
31088: telekonserneiksi. Eduskunta hyväksyi Oy:n ja ruotsalaisen Stora Ab:n mah-
31089: asian viime syksynä lisäbudjetin yhtey- dollisen yhteenliittymisen seurauksena
31090: dessä. Samalla eduskunta antoi valtuudet tapahtuvaan valtion osakeomistusosuuden
31091: yksityistää osittain telekonsemi (Sonera). alenemiseen alle määrävähemmistövallan
31092: tuottavan rajan. Järjestelyssä valtion
31093: Valtion talousarviossa olevia määrära- osakeomistus säilyy ennallaan, mutta sen
31094: hoja katettaessa voidaan ottaa huomioon suhteellinen osuus uudesta yhtiöstä ale-
31095: valtion tilinpäätöksen mukainen ylijää- nee tullen olemaan suuruudeltaan noin
31096: mä tai alijäämä. Talousarvion katteeksi 17,6 %. Valtio tulee olemaan yhtiön suu-
31097: voidaan valtion tilinpäätöksen jälkeen rin yksittäinen osakkeenomistaja.
31098: ottaa määrä, joka vastaa enintään kolman-
31099: nesta tilinpäätöksen osoittamasta varain- Vuoden 1999 alusta poistetaan 80 000
31100: hoitovuoden lopun kumulatiivisesta äyrin ylittävältä tulon osalta peritty 0,45
31101: ylijäämästä. Ylijäämän käyttämistä kos- pennin suuruinen sairausvakuusmaksun
31102: kevat säännökset olisivat sovellettavissa korotus. Lisäksi alennetaan eläketuloa
31103: ensimmäisen kerran vuoden 1997 valtion saavalta henkilöltä perittävää sai-
31104: tilinpäätöksen perusteella, tarpeen mu- rausvakuutusmaksua 0,30 pennillä vero-
31105: kaan vuoden 1998 mahdollisissa seuraa- äyriltä. Muilta osin vakuutetun sairaus-
31106: vissa lisätalousarvioissa sekä vuoden vakuutusmaksut samoin kuin työnantajilta
31107: 1999 talousarviossa. perittävät kansaneläke- ja sairausvakuu-
31108: tusmaksut pysyvät ennallaan.
31109: Kera Oyj:nja Valtiontakuukeskuksen toi-
31110: minnot siirretään erityisrahoitusyhtiöön. 31.8.
31111: Uusi yhtiö hoitaa vientitakuu- ja Hallitus hyväksyi EU:lle annettavan Suo-
31112: erityistakaustoimintaa sekä pienten ja men vakausohjelman. Siinä esitetään
31113: keskisuurten yritysten luotto- ja takaus- Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja
31114: toimintaa. Valtio omistaa yhtiön koko osa- tavoitteet erityisesti finanssipolitiikan
31115: kekannan. osalta sekä arvioidaan niiden toteutumis-
31116: ta vuoteen 2002 asti. Ohjelman mukaan
31117: Määräaikaisen lain mukaan 55 vuotta Suomi täyttää lähivuosina EU:n perus-
31118: täyttänyt työtön voi eläketurvansa tamissopimuksen budjettikriteerit. Julki-
31119: huonontumatta ottaa vastaan myös ai- sen talouden ylijäämäisyydestä huolimat-
31120: kaisempaa pienempipalkkaisemman tila- ta valtion talous on alijäämäinen koko _ - - -
31121: päisen työn. Tuleva aika määräytyy sel- tarkasteluperiodin ajan.
31122: laisen ansiotason perusteella, joka henki-
31123:
31124:
31125:
31126: 89
31127: 1.9. Ansioon suhteutetun työttömyysturvan
31128: Vuoden 1999 valtion talousarvioesitys rahoituksessa valtio vastaa perus-
31129: annettiin. Menot yhteensä ovat 186.8 päivärahaa vastaavasta markkamäärästä.
31130: mrd. mk ja tulot 1~n .1 mrd. mk. Budjetti Valtio ei osallistu lomautusajalta ja ns.
31131: on 0.3 mrd. mk ylijäämäinen. Budjettita- lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen
31132: louden menot supistuvat yli 4% kuluvan eikä myöskään lapsikorotusten rahoituk-
31133: vuoden arvioituihin kassamenoihin ver- seen. Työttömyyskassat rahoittavat
31134: rattuna. Talousarvioesityksen lähtökohta- maksamistaan ctuuksista 5,5 %, kuiten-
31135: na ovat maaliskuussa päätetyt meno- kin siten, että kassojen rahoitusosuus
31136: kehykset. Lisäsäästöjen ja arvoitua työvoimakoulutuksen toimeentulo-
31137: nopeamman talouskasvun takia meno- turvassa olisi 5,5% ansiotuen ansio-osis-
31138: arvioesityksessä päädyttiin lähes 4 mrd. ta. Muilta osin ansioon suhteutetut työt-
31139: mk kehyspäätöstä aiemmalle tasolle. tömyysetuudet rahoitetaan nykyisen
31140: Maaliskuussa budjettitalouden lainanotto- työttömyyskassojen keskuskassan korvaa-
31141: tarpeeksi arvioitiin 10 mrd. mk. Lainan- vasta työttömyysvakuutusrahastosta. Pal-
31142: ottotarpeen loppumiseen ovat vaikutta- kansaajien työttömyysvakuutusmaksu
31143: neet paremman talouskehityksen ansios- säädetään pysyväksi. Työttömyysvakuu-
31144: ta saatavat lisätulot, päätetyt meno- tusmaksuja ei enää mitoiteta yksinomaan
31145: leikkaukset ja -lykkäykset sekä kumu- seuraavana kalenterivuonna arvioitujen
31146: latiivisen tilinpäätösylijäämän käyttö menojen perusteella, vaan tavoitteena on
31147: katteena. Eduskunta on jo hyväksynyt tasoittaa taloudellisista suhdanteista joh-
31148: vuotta 1999 koskevat tulo- ja varallisuus- tuvia maksuhei lahte luja keräämällä
31149: verolait. veroasteikot sekä energiaverolait työttömyysvakuutusrahastoon ylijäämää
31150: noususuhdanteessa ja purkamalla rahas-
31151: Polttoaineiden ja sähkön lisäveroa ko- toa laskusuhdanteessa.
31152: rotettiin noin 24 %. Lisäveron korotus
31153: otetaan kuitenkin huomioon liikenne- Piensijoittajien saamisten turvaamisek-
31154: polttoaineiden perusverossa vastaavan si perustetaan kaikille luottolaitoksille ja
31155: suuruisena pennimääräisenä vähen- sijoituspalveluyrityksille yhteinen kor-
31156: nyksenä. Liikennepolttoaineiden koko- vausrahasto. Korvausrahaston tehtävänä
31157: naisverorasitus pysyy täten ennallaan. on turvata sijoituspalveluita ostaneiden
31158: Lämmöntuotannon pohtoaineista kevyen piensijoittajien saamiset yksittäisen luot-
31159: polttoöljyn hinta nousee noin 4 %, ras- tolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen
31160: kaan polttoöljyn runsaat 6 %, kivihiilen pysyvässä maksukyvyttömyystilanteessa.
31161: II %. maakaasun vajaat 3 %ja polttotur- Korvausrahastosta voidaan maksaa sijoit-
31162: peen noin 9 %. Energiaintensiiviset yri- tajalle 90% tämän saamisoikeuden mark-
31163: tykset saavat veronpalautusta mak- kina-arvosta. kuitenkin enintään 120 000
31164: samistaan energiaveroista hakemuksesta mk sijoittajaa kohden. Korvausta ei mak-
31165: tilikauden päätyttyä. Ennen kuin yrityk- seta ammattimaisille sijoittajille. Rahas-
31166: sille voidaan maksaa edellä tarkoitettua ton toiminnasta ja kustannuksista vastaa-
31167: tukea. siihen tulee saada EU:n komission vat luottolaitokset ja sijoituspalvelu-
31168: lupa. yritykset yhteisvastuulla.
31169:
31170:
31171:
31172:
31173: 90
31174: Lötetaulut:
31175: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase
31176: 2. Tavaravienti SITC:in pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa-alueittain
31177: (määrämaat) vuonna 1997
31178: 3. Tavaratuonti SITC:in pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa-alueittain
31179: (alkuperämaat) vuonna 1997
31180: 4. Talonrakentaminen
31181: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot
31182: 6. Arvonlisäys tuottajahintaan toimialoittain
31183: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan
31184: 8. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat työnvälityksessä ammateittain
31185: 9. Palkansaajien ansiotasoindeksi
31186: 10. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi
31187: 11. Kuluttajahintaindeksi
31188: 12. Käytettävissä oleva tulo
31189: 13. Yksityiset kulutusmenot
31190: 14. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin
31191: 15. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain
31192: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin
31193: 17. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin
31194: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus tehtävittäin
31195: 19. Julkisyhteisöjen talous
31196: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan
31197: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion mukaan
31198: 22. Valtion budjettitalouden hallinnonaloittain tilinpäätöksen sekä talousarvion
31199: mukaan
31200: 23. Valtiontalouden kassatulot
31201: 24. Valtiontalouden kassamenot
31202: 25. Valtiontalouden rahoitus
31203: 26. Valtiontalouden velka
31204: 27. Julkinen bruttovelka (EMU)
31205: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain mukaiset tuotot ja
31206: kulut
31207: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut
31208: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot, eläkemenot ja
31209: vastuuvelka (rahastot)
31210: 31. Veroasteet
31211: 32. Maksutase
31212: 33. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa
31213: 34. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa luotonantajan mukaan
31214: 35. Arvopaperimarkkinat
31215:
31216:
31217: 91
31218: 1. Kysynnän ja tarjonnan tase, miljoonaa markkaa
31219:
31220: Käypiin hintoihin
31221: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
31222: Bruttokansantuote tuottajahintaan 481 967 498 611 538 093 581 239 616 033
31223: Hyödykeverot miinus hyödyketuki-
31224: palkkiot 67 896 75 416 84013 90234 95255
31225: Bruttokansantuote markkinahintaan 549 863 574027 622106 671 473 711 288
31226: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 161 080 171 555 192 632 209275 223953
31227: Kokonaistarjonta 710 943 745 582 814 738 880748 935 241
31228:
31229: Tavaroiden ja palvelusten vienti 207 242 218 929 247 678 271 326 286286
31230: Kulutus 417 996 440147 459143 481 918 506111
31231: yksityinen 298 201 313 690 329 147 347 607 367 907
31232: julkinen 119795 126 457 129 996 134 311 138 204
31233: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 85089 92 035 104 847 1179n 128 092
31234: yksityinen 70793 76323 87286 100 535 111 600
31235: julkinen 14 296 15 712 17 561 17 442 16 492
31236: Varastojen muutos 5396 -2169 2 868 9325 14550
31237: Tilastollinen ero -4 780 -3360 202 202 202
31238: Kokonaiskysyntä 710 943 745 582 814 738 880748 935 241
31239:
31240: Vuoden 1990 hintoihin
31241: 1995 1996 1997* 1998** 1999**
31242: Bruttokansantuote tuottajahintaan 442 323 458 566 486 751 513 060 533 054
31243: Hyödykeverot miinus hyödyketuki-
31244: palkkiot 59167 60756 63 781 67750 71 000
31245: Bruttokansantuote markkinahintaan 501 490 519 322 550 532 580 810 604 054
31246: Tavaroiden ja palvelusten tuonti 137 327 143 611 158 689 173 641 184 236
31247: Kokonaistarjonta 638 817 662 933 709 221 754 451 788 290
31248:
31249: Tavaroiden ja palvelusten vienti 174 580 185 360 209172 227 390 238167
31250: Kulutus 360 613 373069 382 695 394 511 406 628
31251: yksityinen 255 968 264 872 273 700 284 739 296 346
31252: julkinen 104 645 108 197 108 995 109 772 110 282
31253: Kiinteän pääoman bruttomuodostus 83 056 89 548 100 451 109 684 116 232
31254: yksityinen 69 718 74 721 84629 94400 102 178
31255: julkinen 13 338 14 827 15 822 15 284 14054
31256: Varastojen muutos 6 542 -2 195 2662 8 625 13 022
31257: Tilastollinen ero 14 026 17 151 14 241 14 241 14 241
31258: Kokonaiskysyntä 638 817 662 933 709 221 754 451 788 290
31259:
31260:
31261:
31262:
31263: 92
31264: 2. Tavaravienti SITC:in1> pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa-
31265: alueittain (määrämaat) vuonna 1997, miljoonaa markkaa
31266:
31267: SITC-nimike EU Muut Yhteensä
31268:
31269:
31270: 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 1 683 3528 5 211
31271: 02 Maitotaloustuotteet ja kananmunat 502 926 1 428
31272: 2 Raaka-aineet, ei kuitenkaan
31273: syötävät eikä polttoaineet 115n 5 535 17112
31274: 21 Vuodat, nahat ja turkisnahat 492 1 227 1 719
31275: 24 Puutavara ja korkki 6400 2 730 9130
31276: 25 Paperimassa 3638 566 4 204
31277: 26 Tekstiilikuidut ja niiden jätteet 300 202 502
31278: 28 Malmit ja metalliremu 425 561 986
31279: 3 Poltto- ja voiteluaineet sekä
31280: sähkövirta 2 586 2 349 4 935
31281: 5 Kemian teollisuuden ja siihen
31282: liittyvän teolfisuuden tuotteet 7000 6707 13 707
31283: 6 Valmistetut tavarat ryhmiteltyinä
31284: valmistusaileen mukaan 48520 25 373 73 893
31285: 63 Puu- ja korkkituotteet, pl.
31286: huonekalut 3478 1 224 4 702
31287: 64 Paperi ja pahvi sekä niistä
31288: valrn istetut tuotteet 28 925 14 764 43689
31289: 65 Tekstiilitavarat, pl. vaatteet 1 119 849 1 968
31290: 67 Rauta ja teräs 7131 26n 9 808
31291: 68 Muut me tallit 4407 1 685 6 092
31292: 69 Tuotteet epäjalosta metallista 1 640 2168 3 808
31293: 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 34274 48404 82 678
31294: 78, 79 Kuljetusvälineet 4435 7 500 11 935
31295: 8 Erinäiset valmiit tavarat 5 811 7 231 13 042
31296: 82 Huonekalut 688 784 1 472
31297: 84 Vaatteet 674 631 1 305
31298: 85 Jalkineet 169 290 459
31299: 1, 4, 9 Muut tavarat 1 728 535 2 263
31300: Koko vienti 113 179 99 661 212 840
31301: Koko vienti, prosenttijakauma21
31302: 1997 53 47 100
31303: 1996 54 46 100
31304: 1995 58 42 100
31305: 1994 58 42 100
31306: 1993 59 41 100
31307: 1990 62 38 100
31308: 1985 51 49 100
31309: 1980 58 42 100
31310: 1) Yleiseen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu kauppatiastonimikkeistö.
31311: 2) Nykyiset EU-maat.
31312:
31313:
31314:
31315:
31316: 93
31317: 3. Tavaratuonti SITC:in1) pääluokkien ja pääryhmien mukaan maa-
31318: alueittain (alkuperämaat) vuonna 1997, miljoonaa markkaa
31319: SITC-nimike EU Muut Yhteensä
31320:
31321: 0 Elintarvikkeet ja elävät eläimet 5 479 3 548 9 027
31322: 04 Vilja ja viljatuotteet 811 129 940
31323: 05 Hedelmät ja kasvikset 1 319 1 232 2 551
31324: 1 Juomat ja tupakka 789 306 1 095
31325: 2 Raaka-aineet, ei kuitenkaan
31326: syötävät eikä polttoaineet 3 750 7 249 10 999
31327: 26 Tekstiilikuidut ja niden jätteet 219 50 269
31328: 27 Valmistamattomat kivennäis-
31329: aineet 897 588 1 485
31330: 28 Malmit ja metalliromu 1 211 3 789 5000
31331: 3 Poltto- ja voiteluaineet sekä
31332: sähkövirta 3 814 11 685 15 499
31333: 4 Eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 230 48 278
31334: 5 Kemian teollisuuden ja siihen
31335: liittyvän teollisuuden tuotteet 14 311 4 421 18 732
31336: 6 Valmistetut tavarat ryhmiteltyinä
31337: valmistusaineen mukaan 15 547 6 021 21 568
31338: 65 Tekstiilitavarat, pl. vaatteet 2 226 808 3034
31339: 67 Rauta ja teräs 3 870 1 682 5 552
31340: 68 Muut me tallit 1 459 1 211 2 670
31341: 69 Tuotteet epäjalosta metallista 2 736 938 3 674
31342: 7 Koneet, laitteet ja kuljetus-
31343: välineet 39 091 24 259 63 350
31344: 78, 79 Kuljetusvälineet 9 557 5 213 14 770
31345: 8 Erinäiset valmiit tavarat 9 680 8 026 17 706
31346: 9 Muut tavarat 2 724 16 2 740
31347: Koko tuonti 95 415 65 580 160 995
31348:
31349:
31350: Koko tuonti, prosenttijakauma2>
31351: 1997 59 41 100
31352: 1996 60 40 100
31353: 1995 60 40 100
31354: 1994 55 45 100
31355: 1993 58 42 100
31356: 1990 60 40 100
31357: 1985 52 48 100
31358: 1980 48 52 100
31359:
31360: 1) Yleiseen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu kauppatilastonimikkeistö.
31361: 2) Nykyiset EU-maat.
31362:
31363:
31364:
31365:
31366: 94
31367: 4. Talonrakentaminen, miljoonaa kuutiometriä
31368:
31369: 1992 1993 1994 1995 1996 1997*
31370: Myönnetyt rakennusluvat 32,20 25,88 27,40 25,92 31,64 37,71
31371: asuinrakennukset 11,75 10,23 8,94 7,16 9,03 11,68
31372: teollisuusrakennukset 3,25 3,14 6,14 5,52 6,06 5,79
31373: muut rakennukset 17,20 12,51 12,32 13,24 16,55 20,24
31374: Aloitettu uudisrakentaminen 29,11 23,20 24,68 24,08 26,97 31,77
31375: asuinrakennukset 10,69 9,25 9,39 6,59 8,14 10,53
31376: teollisuusrakennukset 3,15 2,91 4,43 6,25 5,41 5,07
31377: muut rakennukset 15,27 11,04 10,86 11,24 13,42 16,17
31378: Keskeneräinen uudisrakentaminen 48,95 42,13 40,04 40,26 38,88 40,06
31379: asuinrakennukset 15,07 13,62 13,49 11,14 10,88 12,38
31380: teollisuusrakennukset 7,37 6,06 6,29 8,72 8,45 5,62
31381: muut rakennukset 26,51 22,45 20,26 20,40 19,55 22,06
31382: Valmistuneet rakennukset 37,14 28,64 26,04 23,53 25,14 31,44
31383: asuinrakennukset 12,60 10,39 9,34 8,70 7,56 9,25
31384: teollisuusrakennukset 6,11 3,98 4,02 3,76 5,06 8,01
31385: muut rakennukset 18,43 14,27 12,68 11,07 12,52 14,18
31386:
31387:
31388:
31389:
31390: 5. Valtion asuntolainat, korkotuki ja aloitetut asunnot
31391:
31392: Valtion aravalainojen Valtion korkotuki, Alo~etut asunnot,
31393: maksatus, milj. mk maksatus, kpl
31394: milj.mk
31395: Uudis- Perus- Han- Uudisrakennukset, ASP- Valtion Korko- Kaikki
31396: raken- paran- kinta peruskorjaus ja korko- osalai- tukiasun- asuntojen
31397: nukset Iaminen hankinta(1) tuki(2) noittamat not aloitukset
31398:
31399: 1991 7404 592 141 116 607 22 559 882 39 366
31400: 1992 7097 757 537 144 693 22 573 331 31 606
31401: 1993 5382 1 022 324 172 642 13680 5 735 27434
31402: 1994 3284 1 064 173 234 301 9328 5500 26 820
31403: 1995 2684 1 031 71 453 255 5559 9454 18310
31404: 1996 2 377 1 177 60 548 154 9 501 9686 23564
31405: 1997 3887 1 344 50 610 94 11 627 8 719 29 804
31406: 1998** 4200 1 150 50 687 80 7 300 5200 33000
31407: 1999(a) 3 345 694 61 664 100 6400 3600 33 500
31408:
31409: (1) Pl. ASP.
31410: (2) Ml. säästöpalkkiot ja luottovarauskorvaukset
31411: ta) Vuoden 1999 talousarvioesityksen mukaan.
31412:
31413:
31414:
31415:
31416: 95
31417: 6. Arvonlisäys tuottajahintaan toimialoittain, miljoonaa markkaa
31418:
31419: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin
31420: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31421: Yrittäjätoiminta
31422: maatalous, metsästys ja
31423: kalatalous 8 972 8 065 7 844 13227 13172 13 964
31424: metsätalous 12 948 12142 13 826 14 786 13 738 15 331
31425: kaivostoiminta ja louhinta 1 958 1 857 1 968 1 778 1 770 1 974
31426: teollisuus 128 831 126 264 142 162 124 453 128 159 141 270
31427: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 12 984 13 641 13 934 10 588 11 534 11 525
31428: talonrakennustoiminta 19 558 20 538 25394 20 678 21 796 25536
31429: maa- ja vesirakennustoiminta 8 771 8698 8 980 7 919 8 117 8 288
31430: kauppa 44871 46 951 50 258 38120 39 594 41 798
31431: majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 098 8523 9266 7 998 8 279 8745
31432: liikenne 41 624 43939 47 846 396n 41 945 45 849
31433: rahoitus- ja vakuutustoiminta 17 566 19 619 17 089 16 653 19 510 17185
31434: asuntojen hallinta ja vuokraus 43496 463n 50885 32 266 33197 34041
31435: kiinteistötoiminta ja liike-elämää
31436: palveleva toiminta 31 489 34581 38660 30 813 32 694 35 036
31437: yhteiskunnalliset ja henkilö-
31438: kohtaiset palvelukset 13223 14055 14 790 10 931 11 486 11 958
31439: laskennalliset pankkipalvelu-
31440: maksut -14 142 -13 347 -14 917 -15 230 -15 630 -16 555
31441: Yhteensä 380 247 391 900 427 985 354657 369 361 395 945
31442:
31443: Julkinen toiminta 91 637 96170 99006 78648 BO 112 81 397
31444: Muu toiminta 10 083 10 541 11102 9 018 9093 9409
31445: Bruttokansantuote tuottajahintaan 481 967 498 611 538 093 442 323 458 566 486 751
31446:
31447:
31448:
31449:
31450: 96
31451: 7. Työllisyys toimialan ja ammattiaseman mukaan 1>, miljoonaa
31452: työtuntia
31453:
31454: 1992 1993 1994 1995 1996 1997*
31455: Yrittäjätoiminta 2720 2550 2538 2583 2600 2 671
31456: palkansaajat 2053 1 895 1 886 1 950 1 982 2047
31457: yrittäjät 667 655 652 633 619 624
31458: Julkinen toiminta 793 752 755 774 782 795
31459: Muu toiminta 98 97 94 98 99 102
31460: Työllisyys yhteensä 3 611 3 399 3387 3455 3 481 3568
31461: maatalous, kalatalous ja
31462: metsästys(2) 382 363 356 327 311 300
31463: metsätalous{2) 55 53 48 50 47 43
31464: koko teolflsuus(2) 686 643 656 686 684 710
31465: talonrakennus(2) 228 203 192 207 206 239
31466: maa- ja vesirakennus(2) 80 71 63 62 66 65
31467: kauppa, majoitus- ja
31468: ravitseminen (2) 578 539 544 547 569 582
31469: raho~us, vakuutus ja kiinteistöt (2) 315 303 305 318 331 341
31470: liikenne(2) 281 268 266 271 270 273
31471: yhteiskunnalliset ja henkilö-
31472: kohtaiset iJalvelukset{2) 116 108 108 115 116 118
31473:
31474: (1) Kansantalouden tilinpidon mukaan.
31475: (2) Yrittäjätoiminnassa.
31476:
31477:
31478:
31479:
31480: 21 380149M
31481: 97
31482: 8. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat työnvälityksessä
31483: ammateittain1), 1 000 henkeä
31484:
31485: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
31486: Työttömät työnhakijat
31487: teknillinen, yhteiskuntatieteellinen
31488: sekä terveydenhoitotyö 42,1 66,6 75,5 71,5 69,5 65,5
31489: hallinto- ja toimistotyö 31,8 47,2 51,0 49,6 49,2 46,7
31490: kaupalinen työ 23,1 32,8 36,6 35,5 34,3 31,9
31491: maa- ja metsätaloustyö 12,9 16,1 16,8 16,6 16,8 16,0
31492: rakennustyö 38,9 49,5 51,9 49,9 45,5 38,2
31493: kuljetus- ja liikennetyö 12,6 17,6 18,7 18,0 17,6 16,2
31494: teollnen työ 76,7 100,4 104,8 98,7 97,0 90,5
31495: palvelutyö 31,0 44,4 51,0 50,9 50,6 48,1
31496: muu työ 50,4 61,7 61,2 60,3 53,5 45,2
31497: Yhteensä (2} 363,1 482,2 494,2 466,0 448,0 409,0
31498:
31499: Avoimet työpaikat
31500: teknillinen, yhteiskuntatieteellinen
31501: sekä terveydenhoitotyö 1,5 0,9 1,2 1,7 2,1 2,6
31502: hallinto- ja toimistotyö 0,4 0,3 0,4 0,6 0,7 0,9
31503: kaupallnen työ 1,2 1,0 1 '1 1,2 1,6 2,1
31504: maa- ja metsätaloustyö 1,8 1,8 1,5 1,3 1,8 2,1
31505: rakennustyö 0,2 0,2 0,3 0,3 0,3 0,6
31506: kuljetus- ja liikennetyö 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3
31507: teolinen työ 0,8 0,8 1,7 1,7 1,6 2,6
31508: palvelutyö 1,0 0,7 0,9 1,2 1,5 2,1
31509: muu työ 0,1 0,1 0,2 0,3 0,4 0,4
31510: Yhteensä 7,1 5,9 7,4 8,3 10,1 13,7
31511:
31512: (1} Pohjoismaisen ammattiluokittelun (NYK} mukaan.
31513: 1(2) Lukuihin eivät sisälly _ryhmäilmoltuksilla ilmoitetut lomautetut ja ~hennetyHä työviikolla olevat.
31514:
31515:
31516:
31517:
31518: 98
31519: 9. Palkansaajien ansiotasoindeksi (1990=100)
31520: 1992 1993 1994 1995 1996 1997*
31521: Maatalous 108,5 106,9 109,3 113,7 117,7 120,3
31522: Metsätalous 109,7 113,3 117,0 124,3 127,7 129,2
31523: Teollisuus 108,3 110,0 115,0 123,1 127,8 130,8
31524: Energia- ja vesihuolto 108,4 111,0 114,3 120,7 124,3 126,8
31525: Talonrakentaminen 103,5 101,2 101,5 104,6 108,1 109,1
31526: Maa- ja vesirakentaminen 106,5 107,5 109,0 111,8 115,5 118,6
31527: Tukku- ja vähittäiskauppa 110,3 109,9 112,5 118,7 123,8 126,8
31528: Majoitus ja ravitseminen 107,9 108,2 109,2 115,0 117,8 119,2
31529: Kuljetus 108,9 109,8 112,4 118,3 123,8 126,3
31530: Tietoliikenne 107,9 107,6 109,7 114,8 121,6 124,0
31531: Rahoitus 112,7 113,7 117,2 122,6 128,4 131,0
31532: Vakuutus 105,9 107,1 109,5 114,3 118,0 121,7
31533: Julkinen hallinto 107,8 108,2 109,2 112,7 117,3 119,1
31534: Koulutus ja tutkimus 108,2 109,9 111,0 114,0 118,1 120,2
31535: Terveyspalvelu 111,7 113,0 113,6 118,0 123,6 126,2
31536: Sosiaalipalvelu 111,0 112,8 114,2 118,8 124,1 126,6
31537: Yhteensä 108,4 109,2 111,4 116,6 121,2 123,6
31538: valtio 107,1 107,1 108,4 111,0 115,3 118,0
31539: kunnat 110,0 111,7 112,5 116,7 121,4 123,7
31540: yksityiset 108,1 108,8 111 ,6 117,4 122,0 124,4
31541:
31542:
31543:
31544:
31545: 10. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi (1990=100)
31546: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
31547: Kokonaisindeksi 101,4 104,8 106,2 106,9 105,9 107,6
31548: Toimialan mukaan
31549: maataloustuotteet 97,5 99,8 100,7 87,8 68,0 69,3
31550: metsätaloustuotteet 76,5 68,8 80,8 91,3 91,9 99,1
31551: kaivannaistuotteet 97,6 103,7 98,4 96,9 106,3 111,0
31552: teollisuustuotteet 103,2 108,3 109,4 110,2 109,8 110,6
31553: sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 105,0 110,6 112,5 118,6 122,3 124,7
31554: rakennukset, maa- ja vesirakenteet 100,6 100,0 101,7 103,4 102,9 105,5
31555: Käyttötarkoituksen mukaan
31556: raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 99,1 103,5 105,3 107,5 105,3 107,0
31557: kulutustavarat 105,2 109,2 110,0 107,5 107,9 109,1
31558: investointitavarat 102,5 103,6 104,8 105,5 105,4 107,5
31559: Alkuperän mukaan
31560: kotimaiset tavarat 99,5 100,8 102,8 103,8 102,1 104,0
31561: tuontitavarat 108,5 119,3 118,7 118,5 120,1 120,9
31562:
31563:
31564:
31565:
31566: 99
31567: 11. Kuluttajahintaindeksi (1990=100)
31568:
31569: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
31570: Kokonaisindeksi 107,4 109,7 110,9 112,0 112,6 114,0
31571: ravinto 102,8 102,1 102,3 94,8 92,9 94,2
31572: juomat ja tupakka 113,7 118,0 118,6 120,5 123,6 126,0
31573: vaatetus ja jalkineet 107,6 111,5 113,7 115,8 116,4 116,0
31574: asunto, lämpö ja valo 102,5 100,1 98,8 100,6 100,8 103,5
31575: kotitalouskalusto 107,2 109,7 111,6 113,9 114,7 115,3
31576: terveyden- ja sairaudenhoito 120,5 127,4 131,2 132,6 134,8 137,7
31577: liikenne 107,3 115,1 119,7 124,4 126,3 127,1
31578: koulutus ja virkistys 110,1 114,1 115,7 117,6 119,2 120,0
31579: muut 111,0 112,2 112,2 115,3 115,3 116,6
31580:
31581:
31582:
31583:
31584: 12. Käytettävissä oleva tulo, miljoonaa markkaa
31585:
31586: 1992 1993 1994 1995 1996 1997*
31587: Palkat 216 736 202 714 204 302 219 428 230702 242 438
31588: Työnantajain sosiaalivakuutus-
31589: maksut 57000 55397 59 515 62048 62 927 65347
31590: Kotitalouksien yrittäjätulot 36153 42 010 50155 52968 55805 63 203
31591: yrittäjätulot maataloudesta 7174 7 401 8 481 8580 8181 7 887
31592: yrittäjätulot metsätaloudesta 3646 3 511 5892 7234 6 618 8 351
31593: muut kotitalouksien yrittäjätulot 25333 31 098 35782 37154 41006 46 965
31594: Omaisuustulot ja muut yrittäjätulot 5 571 13 514 29770 48878 51 085 67182
31595: Väliliset verot miinus tukipalkkiot 54615 55180 58 344 57 472 65584 75386
31596: Kansantulo 370 075 368815 402086 440794 466103 513 556
31597: Muut saadut tulonsiirrot, netto -3 618 -2565 -2 434 -1 589 -4 055 -3 387
31598: Käytettävissä oleva tulo 366 457 366 250 399652 439205 462048 510169
31599: Ykshyinen sektori 265 488 285900 308 582 340 539 347 272 381 929
31600: kotitaloudet 291 432 287 638 282 879 306 833 313 651 334 945
31601: yhteisöt -25 944 -1 738 25703 33706 33621 46984
31602: yritykset -26 063 -6 772 19 837 28234 23009 36614
31603: rahoituslaitokset -1 280 2 301 3062 2823 6 441 3855
31604: voittoa tavoittelemattomat
31605: yhteisöt 1 399 2733 2804 2649 4171 6 515
31606: Ju lkisyhteisöt 100 969 80350 91070 98666 114 776 128 240
31607: valtio 10 830 -11 747 -12 545 -8177 4824 19 227
31608: kunnat ja kuntayhtymät 74 725 75285 BO 189 82370 88 241 87 804
31609: sosiaaliturvarahastot 15 414 16 812 23426 24473 21 711 21 209
31610:
31611:
31612:
31613:
31614: 100
31615: 13. Yksityiset kulutusmenot, miljoonaa markkaa
31616:
31617: Kä piin hintoihin 1990 hintoihin
31618: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31619: Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 58 586 58304 60352 57 963 58196 59295
31620: Vaatetus ja jalkineet 13494 13 728 14 132 11 605 11 750 12 159
31621: Asunto 70339 75 199 81 041 54592 56 090 57 494
31622: Kotitalouskalusto, -tarvikkeet ja
31623: -palvelukset 16 836 17 997 19 094 14546 15 402 16 289
31624: Terveydenhoito 15420 16 598 17 924 11 819 12 546 13 196
31625: Uikenne 43454 47 028 50782 36 952 39 676 43 161
31626: Virkistys, kulttuuri ja koulutus 27 547 29 019 30 439 24115 25 151 26 477
31627: Muut tavarat ja palvelukset 38 517 41 939 41 530 33226 35 890 36 225
31628: Kotitalouksien kulutusmenot
31629: Suomessa 284 193 299 812 315 294 244 818 254 701 264 296
31630:
31631: Kestokulutustavarat 24 705 27 812 29 755 21 280 24376 26 682
31632: Puolikestävät kulutustavarat 25 743 26 396 27327 22 396 22 891 23 718
31633: Lyhytikäiset tavarat 101 057 103 878 107 245 92 317 93105 94 448
31634: Palvelukset 132 688 141 726 150 967 108 825 114 329 119 448
31635: Kotitalouksien kulutusmenot
31636: Suomessa 284193 299 812 315 294 244 818 254 701 264 296
31637: Kotitalouksien kulutusmenot
31638: ulkomailla 10450 10 979 11 762 7 909 7751 7732
31639: Ulkomaalaisten kulutusmenot
31640: Suomessa -7 537 -8778 -10172 -6 870 -7 868 -8 938
31641: Kotitalouksien kulutusmenot 287106 302 013 316 884 245 857 254 584 263 090
31642: Voittoa tavoittelemaliomien
31643: yhteisöjen kulutus 11 095 11 677 12 263 10 111 10 288 10 610
31644: Yksityiset kulutusmenot 298 201 313 690 329147 255 968 264 872 273 700
31645:
31646:
31647:
31648:
31649: 101
31650: 14. Julkiset kulutusmenot tehtävittäin, miljoonaa markkaa
31651:
31652: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin
31653: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31654: Yleinen hallinto 9 283 9 976 10466 8 235 8520 8 655
31655: valtio 4103 3 948 4180 3 661 3428 3 585
31656: kunnat 5180 6 028 6286 4574 5 092 5 070
31657: Yleinen jä~estys ja turvallisuus 6462 6700 7 023 5 655 5 691 5 917
31658: valtio 5138 5255 5539 4500 4456 4655
31659: kunnat 1 324 1 445 1 484 1 155 1 235 1 262
31660: Maanpuolustus, valtio 9063 10 023 10 660 7 999 8 769 9220
31661: Koulutustoiminta 32 696 33 921 34025 29 261 29 896 29 338
31662: valtio 8 651 8607 8 837 7 687 7485 7 553
31663: kunnat 24 045 25 314 25188 21 574 22 411 21 785
31664: Terveydenhuolto 25 543 26 865 27163 21 886 22 543 22 491
31665: valtio 322 348 397 289 305 344
31666: kunnat 25 221 26 517 26766 21 597 22 238 22147
31667: Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 18 724 20 219 20 588 15 961 16 836 16 732
31668: valtio 323 342 356 287 291 296
31669: kunnat 15 219 16 530 16 820 12 996 13 776 13 656
31670: sosiaaliturvarahastot 3182 3347 3 412 2 678 2 769 2780
31671: Asuminen ja yhdyskunnat 2 889 2 984 3 090 2 514 2 510 2 481
31672: valtio 971 1 047 1132 864 903 967
31673: kunnat 1 918 1 937 1 958 1 650 1 607 1 514
31674: Virkistys-, kulttuuri- yms. palvelut 4307 4630 5153 3 709 3 880 4183
31675: valtio 258 291 316 222 247 264
31676: kunnat 4049 4339 4837 3487 3 633 3 919
31677: Uikenne 6234 5 761 6262 5 361 4930 5 245
31678: valtio 4824 4384 4558 4141 3 736 3 811
31679: kunnat 1 410 1 377 1 704 1 220 1194 1 434
31680: Elinkeinot 4187 4 539 5194 3 702 3 894 4414
31681: valtio 3 807 4093 4 729 3380 3 526 4031
31682: kunnat 380 446 465 322 368 383
31683: Muut tehtävät, valtio 407 840 372 362 728 319
31684: Julkiset kulutusmenot yhteensä 119795 126 458 129 996 104 645 108197 108 995
31685: valtio 37 867 39178 41 076 33 392 33 874 35 045
31686: kunnat 78 746 83 933 85 508 68 575 71 554 71170
31687: sosiaaliturvarahastot 3182 3347 3 412 2 678 2 769 2780
31688:
31689:
31690:
31691:
31692: 102
31693: 15. Kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain, miljoonaa
31694: markkaa
31695:
31696: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin
31697: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31698: Yrittäjätoiminta 69 613 75037 86086 68 519 73392 83418
31699: maatalous, metsästys ja kalatalous 2340 2757 3578 2484 2 926 3736
31700: metsätalous 1 541 1 644 1 745 1 458 1540 1 672
31701: kaivostein i1ta ja louhinta 410 327 201 386 282 175
31702: teollisuus 18 821 21 049 20983 16998 18034 17 818
31703: sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4886 4435 5125 4676 4250 4 768
31704: rakentaminen 927 1140 1 317 834 941 1 046
31705: kauppa 5264 5 791 6 751 5 312 5 907 6705
31706: majoitus- ja ravitsemistoiminta 246 307 403 250 322 415
31707: liikenne 8965 9457 10546 8444 8872 9725
31708: rahoitus- ja vakuutustoiminta -1 093 -528 -1154 -1166 -614 -1195
31709: asuntojen hallinta ja vuokraus 20190 20035 26352 21 440 21 339 26 959
31710: kiinteistötoiminta ja liike-elämää
31711: palveleva toiminta 5080 6384 8047 5275 7197 9299
31712: yhteiskunnalliset ja henkilö-
31713: kohtaiset palvelukset 2036 2239 2192 2128 2396 2295
31714: Julkinen toiminta 14296 15 712 17 561 13338 14827 15 822
31715: Muu toiminta 1180 1286 1200 1199 1 329 1 211
31716: Yhteensä 85089 92035 104 847 83056 89548 100 451
31717:
31718:
31719:
31720: 16. Kiinteän pääoman bruttomuodostus pääomatavaratyypeittäin,
31721: miljoonaa markkaa
31722: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin
31723: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31724: Talonrakennukset 36 049 37636 46 719 39 057 41 252 49158
31725: Maa- ja vesirakennukset 12 249 12 982 13 579 11 318 12 063 12 319
31726: Koneet ja laitteet 36791 41 417 44549 32 681 36 233 38 974
31727: Yhteensä 85 089 92 035 104847 83 056 89 548 100 451
31728:
31729:
31730:
31731:
31732: 103
31733: 17. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus pääoma-
31734: tavaratyypeittäin, miljoonaa markkaa
31735:
31736: Käypiin hintoihin 1990 hintoihin
31737: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31738: Asuinrakennukset 88 -227 307 91 -238 303
31739: valtio 15 43 16 15 46 16
31740: kunnat -74 -244 209 -78 -257 204
31741: sosiaaliturva rahastot 147 -26 82 154 -27 83
31742: Muut tabnrakennukset 5 208 6094 7092 5 490 6463 7 026
31743: valtio 1 375 1 762 1 938 1 450 1 868 1 972
31744: kunnat 3842 4253 4898 4049 4 511 4 793
31745: sosiaaliturvarahastot -9 79 258 -9 84 261
31746: Maa- ja vesirakennukset 6 094 6193 6753 5 208 5308 5 585
31747: valtio 4095 3 916 4275 3494 3354 3 586
31748: kunnat 1 999 2 277 2 478 1 714 1 954 1 999
31749: Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 2 994 3425 3 716 2 640 3056 3 211
31750: valtio 1795 1 779 1 969 1 577 1 596 1 758
31751: kunnat 1 201 1 588 1 688 1 065 1 406 1 399
31752: sosiaaliturvarahastot -2 58 59 -2 54 54
31753: Julkiset investoinnit yhteensä 14384 15 485 17 868 13 429 14589 16 125
31754: valtio 7 280 7 500 8198 6536 6 864 7 332
31755: kunnat 6968 7 874 9273 6750 7 614 8395
31756: sosiaaliturvarahastot 136 111 397 143 111 398
31757:
31758:
31759:
31760:
31761: 104
31762: 18. Julkisen toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus
31763: tehtävittäin 1>, miljoonaa markkaa
31764:
31765: Kä}'Qiin hintoihin 1990 hintoihin
31766: 1995 1996 1997* 1995 1996 1997*
31767: Yleinen hallinto 1 321 1 668 2 070 1 307 1 665 1 980
31768: valtio 536 773 1 067 539 791 1 060
31769: kunnat 785 895 1 003 768 874 920
31770: Yleinen jä~estys ja turvallisuus 560 600 589 522 554 529
31771: valtio 374 431 354 340 396 324
31772: kunnat 186 169 235 182 158 205
31773: Maanpuolustus, valtio 598 645 586 569 634 567
31774: Koulutustoiminta 2 887 3050 3 267 2 875 3082 3 115
31775: valtio 1 114 1 001 897 1 058 974 863
31776: kunnat 1 773 2 049 2 370 1 817 2108 2 252
31777: Terveydenhuolto 1176 1 282 1 285 1 186 1 283 1 195
31778: valtio 43 56 38 42 56 36
31779: kunnat 1 133 1 226 1 247 1 144 1 227 1 159
31780: Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 568 972 1 215 587 1 008 1 188
31781: valtio 10 10 12 9 9 11
31782: kunnat 569 825 888 589 861 862
31783: sosiaaliturvarahastot - 11 137 315 - 11 138 315
31784: Asuminen ja yhdyskunnat 540 744 722 472 646 638
31785: valtio 234 271 308 205 232 262
31786: kunnat 306 473 414 267 414 376
31787: Virkistys-, kulttuuri- yms. palvelut 692 910 1 291 693 901 1 151
31788: valtio 49 128 210 45 130 207
31789: kunnat 643 782 1 081 648 771 944
31790: Uikenne 5675 5 528 6253 4866 4 758 5199
31791: valtio 4028 3 829 4 427 3453 3 300 3 726
31792: kunnat 1 647 1 699 1 826 1 413 1 458 1 473
31793: Elinkeinot, valtio 278 309 283 260 292 260
31794: Muut tehtävät, valtio 1 4 0 1 4 0
31795: Julkiset investoinnit yhteensä 14 296 15 712 17 561 13 338 14 827 15 822
31796: valtio 7265 7 457 8 182 6 521 6 818 7 316
31797: kunnat 7 042 8 118 9 064 6 828 7 871 8 191
31798: sosiaaliturvarahastot - 11 137 315 - 11 138 315
31799:
31800: (1) liman asuinrakennuksia.
31801:
31802:
31803:
31804:
31805: 105
31806: 19. Julkisyhteisöjen talous, miljoonaa markkaa
31807:
31808: 1994 1995 1996 1997* 1998** 1999**
31809: Omaisuus- ja yrittäjätulot 23282 27 062 27 984 27 761 29270 28490
31810: korkotulot 19 764 23278 23092 22382 22690 22260
31811: Välittömät verot 87 815 94 555 109 489 116 404 126 400 130 440
31812: Välilliset verot, pakolliset
31813: maksut ja sakot 76 985 78 631 85181 92753 99298 103 806
31814: Sosiaalivakuutusmaksut 81 472 82194 81 847 83 537 88106 91 365
31815: työnantajat 54437 56840 57 234 58892 63088 66194
31816: vakuutetut 27 035 25354 24 613 24 645 25 018 25171
31817: Muuttulot 2107 7364 6624 7093 6545 6475
31818: Tulot 271 661 289 806 311 125 327 548 349 619 360 576
31819:
31820:
31821: Kulutusmenot 114 001 119 795 126 457 129 996 134311 138 204
31822: Tukipalkkiot 15 856 18177 16 643 14 714 14 250 13 600
31823: Sosiaalivakuutusetuudet 94525 95049 98222 98 792 99 830 102105
31824: Sosiaaliavustukset 33 653 34286 32470 32127 32890 32960
31825: Muut tulonsiirrot 10 090 14128 15158 17 407 18 200 17 650
31826: ulkomaille 2089 6154 6737 7326 7 500 7900
31827: Korkomenot 26105 29178 33 028 35 272 35 830 32760
31828: Muutmenot 362 322 827 996 715 615
31829: Menot 294 592 310 935 322 805 329 304 336 026 337 894
31830:
31831:
31832: Säästö -22 931 -21 129 -11 681 -1 756 13 593 22682
31833: Poistot ja pääomansiirrot, netto -6 591 -8190 -7 123 -10 839 -10 810 -10 965
31834: Pääoman bruttomuodostus 15 245 15 408 16 097 18 006 17 871 16 781
31835: Rahoitusylijäämä (nettoluotonanto)( +) -31 585 -28 347 -20 655 -8 923 6532 16 866
31836:
31837:
31838:
31839:
31840: 106
31841: 20. Valtion budjettitalouden tulot tilinpäätöksen sekä talousarvion
31842: mukaan, miljoonaa markkaa
31843:
31844: Tilinpäätös Talousarvio
31845: 1995 1996 1997 1997 1998 1999
31846: (esitys)
31847: Tulo- ja varallisuusvero 37871 45778 50086 46495 52130 58540
31848: Liikevaihtoverotarvonlisävero 36 939 42103 45599 46300 46 700 51 660
31849: Tuonnin perusteella kannettavat
31850: verot ja maksut 265 67 4 10 - -
31851: Valmisteverot 21 835 23 210 24640 24 685 25890 27280
31852: tupakkavero 3085 3166 3252 3160 3250 3400
31853: alkoholijuomavero 6 807 7008 7160 7100 7100 7400
31854: polttoainevero 11 628 12 714 13895 14100 15 200 16 300
31855: muutvalmisteverot 315 322 331 325 340 180
31856: Autovero 3 353 4540 4 210 4 670 4500 5 300
31857: Leimavero 2030 2047 781 1 000 1 120 10
31858: Muut verot ja veronluonteiset tulot 6182 6262 8899 8489 9 124 9449
31859: Verot ja veronluonteiset tulot
31860: yhteensä 108 476 124007 134 219 131 649 139464 152 239
31861:
31862: Sekalaiset tulot 31 126 33097 33200 26639 30072 29 261
31863: Korkotulot ja voiton tuloutukset 6303 5 661 3943 3036 3 071 3419
31864: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 145 905 162 765 171 362 161 324 172 607 184 919
31865: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 825 1124 976 706 574 492
31866: Ylijäämän käyttö - - - - - 1 700
31867: Tulot ilman lainanottoa 146 730 163 889 172 338 162 030 173 181 187111
31868: Nettolainanotto 54 640 34 501 12 329 28 289 15440 -
31869: TULOT YHTEENSÄ 201 372 198 390 184 668 190 319 188 621 187111
31870:
31871:
31872:
31873:
31874: 107
31875: 21. Valtion budjettitalouden menot tilinpäätöksen sekä talousarvion
31876: mukaan, miljoonaa markkaa
31877:
31878: Tilinpäätös Talousarvio
31879: 1995 1996 1997 1997 1998 1999
31880: (esitysl
31881: Eläkkeet 12089 12 530 12 911 12 986 13432 14047
31882: Puolustusvoimien kalustohankinnat 2682 3654 4559 4189 4 720 3490
31883: Muut kulutusmenot 39704 40386 39 751 39377 38870 40394
31884: Kulutusmenot yhteensä 54475 56570 57221 56552 57022 57 931
31885:
31886: Valtionavut kunnille ym. 40 211 34079 30787 30440 29402 29152
31887: Valionavut elinkeinoille 18 583 14 222 13 834 14 028 13 563 13274
31888: Valtionavut kotitalouksille yms. 41 618 39747 38042 38255 37077 35 341
31889: Siirrot budjetin ul<opuolisille
31890: rahastoille ja Kela: IIe 3096 5900 6 681 7103 8195 8295
31891: Muut siirtomenot 12 263 14 467 13 021 13479 14381 11 974
31892: Siirtomenot yhteensä 115 771 108 415 102 366 103 305 102 618 98036
31893: Koneiden, laitteiden ja kak.lston
31894: hankkiminen 218 198 408 378 390 236
31895: Talonrakennukset 1 049 1107 1 231 1183 967 381
31896: Maa- ja vesirakennukset 1 766 1 963 1877 1 755 1 732 1539
31897: Reaalisijoitukset yhteensä 3033 3268 3 516 3 315 3089 2155
31898:
31899: Valtionvelan korot 23944 28082 22 831 26193 25083 27982
31900: Erittelemättömät menot 98 11 10 6 5 69
31901: Muut menot yhteensä 24042 28093 22 841 26199 25088 28 051
31902: Menot ilman rahoitustalous-
31903: toimia 197 321 196346 185 944 189 371 187 817 186173
31904:
31905: Lainananto 217 297 295 256 318 346
31906: Muut finanssisijoitukset 794 2782 1139 688 483 316
31907: Finanssisijoitukset yhteensä 1 011 3079 1434 943 801 661
31908: Menot ilman kuoletuksia 198 332 199 425 187 378 190 314 188 619 186835
31909: Nettokuoletukset . . . . . 276
31910: MENOT YHTEENSÄ 198 332 199 425 187 378 190 314 188 619 187111
31911:
31912:
31913:
31914:
31915: 108
31916: 22. Valtion budjettitalouden menot hallinnonaloittain tilinpäätöksen
31917: sekä talousarvion mukaan, miljoonaa markkaa
31918:
31919: Tilinpäätös Talousarvio
31920: 1995 1996 1997 1997 1998 1999
31921: (esitys)
31922: 21. Tasavallan Presidentti 24 24 31 30 47 48
31923: 22. Eduskunta 241 249 271 283 305 345
31924: 23. Valtioneuvosto 171 197 192 192 196 211
31925: 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 2848 2 989 3126 3082 3304 3542
31926: 25.0ikeusministeriön hallinnonala 2379 2435 2705 2 691 2828 3121
31927: 26. Sisäasiainministeriön hallinnonala 10442 6502 6 216 6163 6402 6199
31928: 27. Puolustusministeriön hallinnonala 8336 9287 10 112 9653 10 111 9028
31929: 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 24580 29503 27 547 27878 27945 28055
31930: 29. Opetusministeriön hallinnonala 27202 26635 26188 25355 25968 26636
31931: 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 15 426 12 727 12 697 12 600 12 373 12 016
31932: 31. Uikenneministeriön hallinnonala 8302 8130 8253 7924 7349 7 210
31933: 32. Kauppa- ja teolisuusministeriön hallinnonala 7703 5350 4566 4930 4565 4 519
31934: 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 49027 47983 45 201 45214 44919 43283
31935: 34. Työministeriön hallinnonala 12 350 14 400 13459 13 871 13 324 10 956
31936: 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 4 717 3980 3729 3 671 3471 3553
31937: 36. Valtionvelka 24585 29033 23084 26777 25 513 28388
31938: MENOT YHTEENSÄ 198 332 199426 187 378 190314 188 619 187111
31939:
31940:
31941:
31942:
31943: 109
31944: 23. Valtiontalouden kassatulot1), miljoonaa markkaa
31945:
31946: Tulolaji 1993 1994 1995 1996 1997 1998**
31947: Tulo- ja varallisuusvero 29 069 32198 37 871 45778 50086 55 710
31948: Korkotulojen lähdevero 1 663 1 379 1 229 1 280 1 001 800
31949: Perintö- ja lahjavero 923 1 012 992 1 301 1 459 1 500
31950: Tulon ja varallisuuden perusteella
31951: kannettavat verot yhteensä 31 655 34589 40092 48 359 52546 58 010
31952:
31953: Liikevaihtovero/arvonlisävero 37 295 37667 36 939 42103 45599 48800
31954: Vakuutusmaksuvero 1 637 1 549 1 551 1 581 1 637 1 720
31955: Apteekkimaksut 344 346 357 391 426 430
31956: Liikevaihdon perusteella kannet-
31957: tavat verot ja maksut yhteensä 39275 39 967 38 847 44075 47 661 50950
31958:
31959: TuUit ja tuontimaksut 1 219 1 490 264 66 4 -
31960: Tasausvero 269 - - - - -
31961: Valmisteverot 20388 20 969 21 835 23 210 24640 26030
31962: tupakasta 3173 3157 3085 3166 3252 3290
31963: oluesta 2430 1 391 - - - -
31964: alkoholijuomavero 3882 5 122 6 807 7008 7160 7300
31965: po tttoaineista 8404 9 815 11 628 12 714 13 896 15100
31966: muut valmisteverot 2 499 1 483 315 322 331 340
31967: Leimavero 2527 2 116 2030 2047 781 300
31968: Autovero 1 609 2054 2 686 3 611 4 210 4800
31969: Oy Alko Ab:n ylijäämä 1 133 680 - - - -
31970: Muut veroUa veronluontaiset tulot 2328 2637 2 388 2875 4665 5505
31971: Verot ja veronluonteiset tulot
31972: yhteensä 100404 104 502 108 713 124 244 134 507 145 595
31973:
31974: Sekalaiset tulot 20 412 17 052 26 716 31 228 31 684 29190
31975: Korkotulot ja vo~on tuloutukset 8 413 7042 9 121 8 550 7034 6840
31976: Muut tulot yhteensä 28 824 24094 35 837 39 778 38 718 36030
31977: Tulot ilman rahoitustaloustoimia 129 229 128596 144550 164023 173 225 181 625
31978:
31979: Valtiolle takaisin maksettavat lainat 7 366 7 306 7 922 9893 8 412 9605
31980: Tulot ilman lainanottoa 136 595 135902 152 472 173 915 181 637 191 230
31981:
31982: Nettolainanotto 84036 73 191 54 071 33844 10 371 ..
31983: TULOT YHTEENSÄ 220 631 209 092 206 544 207 759 192 008 ..
31984:
31985: 1(1) Budjettitalouden ja budjetin ulkopuolisten vattion rahastoien tulot
31986:
31987:
31988:
31989:
31990: 110
31991: 24. Valtiontalouden kassamenotl), miljoonaa markkaa
31992:
31993: Menolaji 1993 1994 1995 1996 1997 1998.
31994: Eläkkeet 11 201 11 543 12 088 12 519 12 901 13400
31995: Puolustusvoimien kalustohankinnat 2 941 3732 3022 3697 4468 4800
31996: Muut kulutusmenot 32738 33477 36337 37479 37228 36105
31997: Kulutusmenot yhteensä 46880 48 751 51 446 53 695 54596 54305
31998:
31999: Valtionavut kunnille ym. 42720 40389 39 481 33199 30134 29400
32000: Valtionavut elinkeinoille 16 891 15 975 19 312 18348 14 857 15190
32001: Valtionavut kotitalouksille yms. 39422 43 981 42488 40450 38421 38150
32002: Valtionosuudet kansaneläke- ja
32003: sairausvakuutusmenoista 2508 763 1168 5358 6567 8110
32004: Muut siirrot kotimaahan 4 714 4 798 4545 5380 4280 5200
32005: Sörrot ulkomaille 2353 2249 6649 7306 7689 8100
32006: Siirtomenot yhteensä 108608 108154 113 644 110 040 101 947 104 150
32007:
32008: Koneiden, laitteiden ja kaluston
32009: hankkiminen 340 312 274 213 360 390
32010: Talonrakennukset 1 603 1 204 1 052 1257 1 253 1 050
32011: Maa- ja vesirakennukset 2 363 2 221 1882 1 856 1 703 1 750
32012: Reaalisijoitukset yhteensä 4306 3738 3208 3326 3 316 3190
32013:
32014: Vattionvelan korot 17721 21 964 25799 29988 24 617 32500
32015: Muutmenot 355 265 537 -59 19 420
32016: Muut menot yhteensä 18 076 22229 26336 29 929 24636 32920
32017: Menot ilman rahoitustaloustoimia 177870 182 873 194635 196990 184495 194565
32018:
32019: Lainananto 9 928 7 721 7120 7354 9401 9875
32020: Muut finanssisijoitukset 9 825 10166 9 644 6402 1 141 1 050
32021: Finanssisijoitukset yhteensä 19 752 17 886 16765 13 756 10542 10 925
32022: Menot ilman vaHionvelan
32023: kuoletuksia 197622 200759 211 399 210746 195 038 205490
32024:
32025: Valtionvelan nettokuoletukset - - - - - -
32026: MENOT YHTEENSÄ 197 622 200759 211 396 210745 195 038 205 490
32027:
32028: (1) Budjettitalouden sekä budjetin ulkopuolisten vattion rahastoien menot.
32029:
32030:
32031:
32032:
32033: 111
32034: 25. Valtiontalouden raboitus1), miljoonaa markkaa
32035:
32036: 1993 1994 1995 1996 1997 1998**
32037: Verotulot 100404 104 502 108713 124 246 134 507 145 595
32038: Muuttulot 28 824 24094 35 837 39778 38 718 36030
32039: Tulot ~man rahottustaloustoimia 129 229 128 596 144 550 164 024 173 225 181 625
32040:
32041: Tavaroiden ja palvelusten ostot 51 541 52754 55192 56 962 57 931 57 915
32042: Siirtomenot 126 329 130 118 139 443 140 028 126 564 136 650
32043: Menot iman rahoitustaloustoimia 177 870 182 873 194635 196990 184496 194 565
32044:
32045: Tuloylijäämä (+) -48 641 -54 277 -50 085 -32 966 -11 271 -12 940
32046:
32047: Finanssisijoitukset, netto 12387 10580 8 841 3 862 2130 1 320
32048: Nettorahoitustarve (-) -61 028 -64 857 -58 926 -36 828 -13 401 -14 260
32049:
32050: Nettolainanotto (+), netto kuole-
32051: tukset (-) 84036 73191 54071 33845 10 371 ..
32052: Kassa_j_äämä 23009 8333 -4855 -2984 -3 030 ..
32053: 1(1) Budjettitalous sekä budjetin ulkoQ_uoliset valtion rahastot.
32054:
32055:
32056:
32057: 26. Valtiontalouden velka1), miljardia markkaa
32058: 1993 1994 1995 1996 1997 1998**
32059: Markkamääräinen 100,3 131,0 187,0 220,5 249,6 ..
32060: Valuuttamääräinen 155,6 176,6 172,3 175,0 168,6 ..
32061: Yhteensä 255,8 307,5 359,3 395,5 418,2 428
32062:
32063: %/BKT 52,0 60,2 65,3 68,9 67,2 64
32064:
32065: 1) Ilman valtion eläkerahastosta budjettitalouteen otettuja sisäisiä luottoja.
32066:
32067:
32068:
32069: 27. Julkinen bruttovelka (EMU), miljardia markkaa
32070:
32071: 1993 1994 1995 1996* 1997* 1998**
32072: Valtio 249,9 278,0 296,5 312,1 323 328
32073: Kunnat 26,3 24,4 22,4 19,6 20 21
32074: Sosiaaliturvarahastot 3,7 1,9 0,4 0,1 0 0
32075: Yhteensä 279,9 304,3 319,3 331,7 343 349
32076:
32077: "/cJBKT 57,0 59,6 58,1 57,8 55,1 52
32078:
32079:
32080:
32081:
32082: 112
32083: 28. Kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja rintamasotilaseläkelain
32084: mukaiset tuotot ja kulut, miljoonaa markkaa
32085:
32086: 1993 1994 1995 1996 1997 1998iaf
32087: Tuotot
32088: Vakuutusmaksut 11321 12058 9327 8092 7 848 8095
32089: vakuutettujen maksut 5031 5250 2 059 318 144 -40
32090: työnantajain maksut 6290 6808 7268 7774 7704 8135
32091: Valtion ja kuntien rahoitusosuudet 7755 6047 7126 7019 7 036 6 891
32092: valtion rahoitus 3075 1336 2424 6544 6 957 6891
32093: kansaneläkkeisiin 458 22 33 4167 4201 4 032
32094: perhe-eläkkeisiin 261 254 249 246 244 246
32095: rintamasotilaseläkkeisiin 1121 1060 1014 947 879 831
32096: lapsen hoitotukeen - - 386 410 422 423
32097: vammaistukeen - - 155 154 155 156
32098: eläkkeensaajen asumistukeen - - 587 620 1 056 1 203
32099: kuntien rahoitus 4680 4 711 4 702 475 79 -
32100: kansaneläkkeisiin 4293 4284 4248 0 0 -
32101: eläkkeensaajen asumistukeen 387 427 454 475 79 -
32102: Erityistuotot 1221 1930 2 730 2707 2707 2 707
32103: osuus lvv/alv-tuotoista 891 1600 2400 2400 2 400 2400
32104: maksu vakuutuslaitoksilta 330 330 330 307 307 307
32105: Sijoitusomaisuuden tuotot 21 20 46 665~' 59 BO
32106: Muut tuotot 45 37 34 10 9 8
32107: Yhteensä 20363 20092 19263 18493 17659 17781
32108: Kulut
32109: Eläkkeet 19353 19112 19264 18886 18468 17 866
32110: kansaneläkkeet 17426 17257 17452 17131 16 765 16 211
32111: varsinainen kansaneläke 15391 15131 15257 14 904 14490 13894
32112: eläkkeensaajien asumistuki 907 993 1055 1097 1146 1 205
32113: eläkkeensaajien hoitotuki 1023 1 028 1033 1034 1 051 1 061
32114: muut 105 105 107 96 78 51
32115: perhe-eläkkeet 261 253 249 246 245 246
32116: rintamasotilaseläkkeet 1120 1059 1013 945 880 830
32117: Lapsen hoitoluet 383 383 393 410 423 423
32118: Vammaistuet 163 160 157 154 155 156
32119: Muut etuu del 44 37 38 15 13 12
32120: Toimintakulut 569 638 639 1231''' 634 654
32121: Yhteensä 19966 19787 19941 20131 19115 18 532
32122:
32123: (a) Kansaneläkelaitoksen arvio.
32124: (b) Tuoiloihin sisältyy 578 milj. mk arvonkorotuksia.
32125: (c) Toimintakulut sisältävät 578 milj. mk toimieläkevastuun nopeutetusta kattamisesta aiheutunutta kertasuorttusta.
32126: Nopeutettu kattaminen toteutettiin sijoitusomaisuudella ja siihen tehdyillä arvon korotuksilla.
32127:
32128:
32129:
32130:
32131: 113
32132: 29. Sairausvakuutuslain mukaiset tuotot ja kulut, miljoonaa markkaa
32133:
32134: 1993 1994 1995 1996 1997 1998(a)
32135: Tuotot
32136: Vakuutusmaksut 10 589 12 077 12473 13 227 12 032 11 255
32137: vakuutettujen maksut 6 816 8278 8 112 8 606 7 849 6 905
32138: työnantajain maksut 3773 3799 4361 4621 4183 4350
32139: Takautumissuoritukset 69 61 48 40 37 36
32140: Erityistu otat 907 200 - - - -
32141: osuus lw-tuotoista 891 200 - - - -
32142: työterveys huoltomaksut 16 - - - - -
32143: Sijoitusomaisuuden tuotot 15 7 5 5 5 9
32144: Muut tuotot 142 137 193 137 95 79
32145: Kuntien osuus hammashuollosta - - - - - -
32146: Valtion rahoitusosuus 801 720 - - - -
32147: Yhteensä 12 523 13 202 12 719 13 409 12 169 11 379
32148: Kulut
32149: Suoritukset vakuutetuille(1) 9403 9326 9499 9 595 9 895 10 291
32150: päivärahat 2 685 2 621 2525 2373 2 385 2 510
32151: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat 3 431 3145 3064 2 876 2 829 2 850
32152: lääkekorvaukset 2 236 2459 2707 3 002 3 288 3433
32153: lääkärin palkkiokorvaukset 448 437 470 511 528 587
32154: tutkimus- ja hoitokorvaukset 245 239 265 305 316 330
32155: matkakorvaukset 358 425 468 528 549 581
32156: Työterveyshuolto 736 641 585 553 641 682
32157: Muut etuudet 1 032 1 009 1 036 1 054 1109 1180
32158: Suoritukset terveyskeskuksille 4 - - - - -
32159: Suoritukset Maatalousyrittäjien
32160: eläkelaitokselle 55 34 33 34 33 31
32161: Toimintakulut 855 957 959 979 951 980
32162: Yhteensä 12 087 11 967 12 112 12 215 12 629 13164
32163:
32164: (1) Sisältää myös työpaikkakassojen kautta maksetut korvaukset.
32165: 1 (a) Kansaneläkelaitoksen arvio.
32166:
32167:
32168:
32169:
32170: 114
32171: 30. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten vakuutusmaksutulot,
32172: eläkemenot ja vastuuvelka (rahastot), miljoonaa markkaa
32173:
32174: 1992 1993 1994 1995 1996 1997*
32175: Vakuutusmaksut
32176: palkoista(1) 19 163 21 487 23171 26 750 28 995 31 710
32177: yrittäjätuloista (2) 2 560 2619 2 670 2 754 2 893 2 928
32178: yhteensä 21 723 24106 25 841 29504 31 888 34638
32179: Eläkkeet
32180: palkansaajat(1) 21 820 23 033 24126 25 461 26 777 27 977
32181: yrittäjät(2) 4549 4 769 4 963 5197 5432 5 625
32182: - siitä valtion rahoitus 2294 2357 2 411 2 417 2 369 2 306
32183: yhteensä 26369 27 802 29 089 30659 32 209 33 603
32184: Vastuuvelka 31.12.(3) (rahastot) 135 959 147 525 158 846 169 076 184 714 199 910
32185:
32186: Vakuutusmaksut, % BKT:sta 4,6 5,0 5,1 4,9 5,1 5,1
32187: Eläkkeet, % BKT:sta 5,5 5,8 5,7 4,6 4,7 4,5
32188: Keskimääräinen TEL-maksu,
32189: %palkasta 14,4 18,5 18,6 20,6 21,1 21,2
32190: Laskuperustekorko,%
32191: (keskim. vuodessa) 9,0 8,5 6,5 6,5 6, 11•1 5,5
32192:
32193: Lähde: Eläketurvakeskus.
32194: (1) TEL, LEL, TaEL ja MEL.
32195: (2) MYEL ja YEL.
32196: (3) Palkansaajien eläkelakien mukainen vastuuvelka.
32197: !ta)6,0% 1.4.19961ähtien.
32198:
32199:
32200:
32201:
32202: 115
32203: 31. Veroasteet suhteessa bruttokansantuotteeseen, prosenttia
32204:
32205: 1994 1995 1996* 1997* 1998**
32206: Veroaste(1) 47,6 46,1 48,1 47,0 46,7
32207: välittömät verot 17,4 17,4 19,3 18,9 19,0
32208: välilliset verot ja pakolliset maksut 15,0 14,2 15,0 15,0 14,9
32209: pakolliset työeläkemaksut 7,9 8,2 8,4 8,3 8,3
32210: muut pakollset sosiaaliturvamaksut 7,3 6,3 5,5 4,8 4,5
32211:
32212: Veroaste sektoreittain 47,6 46,1 48,1 47,0 46,7
32213: valtio 23,0 22,4 24,2 24,3 24,4
32214: kunnat 10,6 10,1 10,9 10,5 10,4
32215: työeläkelaitokset 6,7 7,1 7,4 7,3 7,3
32216: muut sosiaaliturvarahastot 7,3 6,3 5,5 4,8 4,5
32217: Euroopan unioni 0,0 0,2 0,2 0,2 0,1
32218:
32219: Tulonsiirrot julkiselta sektornta
32220: yksityiselle 29,3 27,8 26,5 24,6 23,1
32221: tukipalkkiot 3,1 3,3 2,9 2,4 2,1
32222: työeläkelaitosten sosiaalivakuutus-
32223: etuudet 7,2 6,9 7,0 6,8 6,6
32224: muut sosiaalivakuutusetuudet 10,2 9,2 8,8 8,0 7,3
32225: muut tulonsiirrot 8,9 8,4 7,8 7,4 7,1
32226:
32227: Nettoveroaste(2) 18,3 18,3 21,6 22,5 23,7
32228: valtio 15,8 15,4 17,7 18,3 18,7
32229: kunnat 9,4 8,9 9,7 9,4 9,4
32230: työeläkelaitokset -0,4 0,2 0,4 0,5 0,7
32231: muut sosiaaliturvarahastot -6,5 -6,5 -6,4 -5,9 -5,3
32232: Euroopan unioni 0,0 0,2 0,2 0,2 0,1
32233:
32234: Nettosiirrot valtiolta kunnille 7,5 7,0 5,6 4,5 4,1
32235:
32236: (1) Tulonsiirrot yksityiseltä julkiselle sektorille (ei sisällä pako Iisia ryhmähenki-ja tapaturmavakuutus-
32237: maksuja).
32238: J?l Nettotulonsiirrot yksityiseltä julkiselle sektorille.
32239:
32240:
32241:
32242:
32243: 116
32244: 32. Maksutase, miljoonaa markkaa
32245:
32246: 1996* 1997*
32247: Netto- Netto-
32248: Tulot Menot tulot Tulot Menot tulot
32249: Vaihtotase
32250: Kauppatase
32251: ml. tavarakaupan korjauserät 182 436 138 110 44326 208 765 157 170 51 595
32252: Kuljetus 12400 5545 6855 13145 6423 6 722
32253: Matkustus 8778 10 979 -2 201 10 172 11 762 -1 591
32254: Muut palvelut 15 315 16 921 -1 606 15 597 17277 -1 680
32255: Tavaroiden ja palvelusten tase 218 928 171 554 47 374 247678 192 632 55 046
32256: Pääomakorvaukset 15 375 32900 -17 525 20251 34 767 -14 516
32257: Tulonsiirrot 5 271 10 308 -5037 6283 10 666 -4 383
32258: Muut 2427 4212 -1 785 2425 4489 -2064
32259: Vaihtotase 242002 218 974 23027 276636 242 553 34083
32260:
32261: Saatavien Velkojen Netto- Saatavien Velkojen Netto-
32262: muutos muutos muutos muutos muutos muutos
32263: Pääomatase -340 596 256 0 1296 1 296
32264: Rahoitustase (ml. varannon muutos) -42 924 21 463 -21 461 -73 654 44832 -28 821
32265: Suorat sijoitukset -16516 5093 -11 423 -25 579 8 709 -16 870
32266: Arvopaperisijoitukset -19 033 6830 -12 204 -23 624 19 907 -3 717
32267: Lainat -4 523 12 737 8 214 -6 761 10533 3 772
32268: Kauppaluotot -982 -3383 -4365 -3 917 -632 -4549
32269: Muu pääoma -15 945 187 -15 758 -2 985 6 315 3330
32270: SP:n valuuttavarannon muutos 14 075 14 075 -10788 -10 788
32271: Pääoma- ja rahoitustase -43264 22059 -21 205 -73 654 46128 -27 525
32272: Virhetermi -1 822 -6558
32273:
32274: Lisätietoja
32275: Julkinen (valtio ja kunnat) -2 930 9480 6550 -3345 -2887 -6 232
32276:
32277: Lähde: Suomen Pankki.
32278: Saatavien lisäys -, vähennys +
32279: Velkojen lisäys +, vähennys -
32280:
32281:
32282:
32283:
32284: 117
32285: 33. Pankkien otto- ja antolainaus vuoden lopussa, miljoonaa markkaa
32286:
32287: 1993 1994 1995 1996 1997
32288: Ottolainaus 284 575 288 743 306 231 296140 303 351
32289: Markkatiät 268 787 275 411 291 388 283 645 291 079
32290: Verottomat tifit 156 699 162021 173 207 188 926 206 985
32291: Lähdevaroiliset tiHt 62 303 57375 56 445 35 953 22 329
32292: Muut verolliset tilit 49762 56 018 61 721 58 767 61 765
32293: Valuuttatilit 15 788 13 332 14 843 12 495 12 272
32294: Antolainaus 339 608 311 761 291 291 289 144 291 986
32295: Markkaluotot 269 789 264 683 258167 265 015 275 740
32296: Valuuttatilit 69 819 47 078 33124 24130 16 246
32297:
32298:
32299: 34. Yleisön kokonaisvelka vuoden lopussa luotonantajan mukaan,
32300: miljoonaa markkaa
32301:
32302: 1993 1994 1995 1996 1997
32303: Suomen Pankki 3402 3 248 2 980 2362 1 850
32304: Kotimaiset talletuspankit 344 519 312 207 290 749 281 845 272 342
32305: Ulkomaalaisten omistamat
32306: talletuspankit 147 255 2459 3 952 5 799
32307: Muut luotto- ja rahoituslaitokset 59 717 54 653 49409 50717 58 802
32308: Vakuutuslaitokset 10229 10 342 9 393 8 583 8 245
32309: Julkisyhteisöt 160 633 150 818 140 976 126 094 119 714
32310: Ulkomaat, pitkäaikainen 81 049 61 333 77 503 79 411 90 549
32311: Yhteensä 659 696 592 856 573469 552 964 557 301
32312:
32313:
32314:
32315: 35. Arvopaperimarkkinat, miljoonaa markkaa
32316:
32317: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
32318: Osakeannit 1 993 10 439 12 155 3067 2 470 1 952
32319: Vaihtovelkakirjat ja optiolainat (1) 1 401 850 2456 374 424 67
32320: Joukkovelkakirjat (2) 23808 49 113 46072 71 860 75 419 66343
32321: si~ä yritykset 989 2 311 4053 691 3151 2 383
32322: rahoituslaitokset 9 311 10 018 9899 4556 9 049 6795
32323: valtio 12 965 36 512 31 528 66557 62139 57165
32324: Markkinoilta kerätty pääoma yhteensä 27 202 60402 60683 75 301 78 313 68 362
32325: Pörssin vaihto
32326: osakkeet ja merkintäoikeudet 10 277 46337 68 921 83 019 101 265 186 161
32327: kokonaisvaihto 25654 106 314 71082 84094 101 806 186 649
32328:
32329: (1) Markkamääräiset, yritysten liikkeeseen laskemat yleisö lainat.
32330: 1(2) Markkamääräiset yleisölainat
32331:
32332:
32333:
32334:
32335: 118
32336: Liite n:o 2 Hallituksen esitykseen Eduskunnalle
32337: valtion talousarvioksi vuodelle 1999 JJ
32338:
32339:
32340:
32341:
32342: VEROJÄRJESTELMÄN KAUTTA
32343: ANNETTAVA TUKI
32344:
32345:
32346:
32347:
32348: IJ Hallitus ei ole käsitellyt liitettä. Se on tarkoitettu talousarvioesityksen tausta-aineistoksi.
32349: 2
32350:
32351:
32352:
32353:
32354: Verojärjestelmän kautta annettava tuki
32355: Verojärjestelmän kautta annettava tuki aiheu- korkovähennyksestä sekä asumistukien, oman
32356: tuu poikkeamasta verotuksen perusrakenteesta. asunnon myyntivoiton ja asuntotulon verova-
32357: Verotuen tarkoituksena on tukea verovelvollista paudesta.
32358: tai välillisesti muuta talouden toimijaa. Tässä Teollisuuden ja elinkeinojen verotuet alenivat
32359: esitettyjen verotukilaskelmien perusteet on ku- jonkin verran vuodesta 1995 ja olivat vajaa 5
32360: vattu valtiovarainministeriön julkaisussa "Vero- miljardia markkaa. Suurimmat verotuet saatiin
32361: tuet Suomessa" (1988). Laskelmat ilmestyvät yritysten poistosäännösten perusteella, kaik-
32362: vuosittain valtion talousarvioesityksen liitteenä. kiaan 3,2 miljardia markkaa.
32363: Nyt julkaistavien laskelmien viimeisin kaikki ve- Maa- ja metsätalouden verotuki ei juuri muut-
32364: romuodot kattava tarkasteluvuosi on 1996. tunut vuonna 1996 vaan pysyi vajaassa 3 miljar-
32365: Verotuksessa ei vuonna 1996 tehty sellaisia dissa markassa.
32366: lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka olisivat vai- Liikenne sai verotukea lähes yksinomaan ar-
32367: kuttaneet mainittavasti verotukien kokonais- vonlisäverotuksen kautta. Yhteensä tuki oli 1,8
32368: määrään. Se pysyi runsaassa 40 miljardissa mar- miljardia markkaa.
32369: kassa. Taulukoissa 1-4 esitetään valtion tehtävä-
32370: Valtion tehtäväalueen mukaan tarkasteltuna alueille kohdistuneet verotuet sekä valtion siirto-
32371: eniten verotukia kohdistui sosiaaliturvaan, run- menot. Taulukossa 5 on eritelty yksittäiset vero-
32372: saat 17 miljardia markkaa. Suurimmat yksittäi- tuet.
32373: set verotuet - kunnallinen eläketulovähennys, Lukujen merkitystä arvioitaessa on otettava
32374: työntekijöiden lakisääteisen eläkemaksun vä- huomioon, että verotuen poistaminen ei välttä-
32375: hentäminen ja lapsilisien verovapaus - kattoi- mättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, kos-
32376: vat alueen verotuista 70 prosenttia. ka tuet vaikuttavat hintoihin ja verovelvollisten
32377: Asumisen ja ympäristön verotuki oli lähes 11 käyttäytymiseen.
32378: miljardia markkaa. Se koostui asuntovelkojen
32379: 3
32380:
32381: Taulukko 1. Taloudellisesti merkittävät verotuet veromuodoittain valtion tehtäväalueen mukaan
32382: 1995-1996, milj. markkaa*
32383: TVL ja siihen EVL,MVLja Välillinen
32384: liittyvä verotus niihin liittyvä verotus verotus
32385: 1995 1996 1995 1996 1995 1996
32386: Yleinen hallinto ............................. . 100 100
32387: Yleinen järjestys ja turvallisuus ..... .
32388: Maanpuolustus ............................. .
32389: Opetus, tiede ja kulttuuri ............... . 800 800
32390: Sosiaaliturva .................................. . 17 300 17 100 30 40
32391: Terveydenhuolto ........................... . 400 400
32392: As~mi~en ja ympäristö ................. . 10 000 10 800
32393: Tyovo1ma ...................................... .
32394: Maa- ja metsätalous ...................... . 200 200 1 200 1 200 1 400 1 500
32395: Liikenne ........................................ . 200 200 1 500 1 500
32396: Teollisuus ja elinkeinot .................. . 1 600 1 600 3 500 2 900 300 300
32397: Muut menot .................................. . 1 100 800
32398: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ....... . 3 700 3 700 800 1 000
32399: * Taulukossa luvut on pyöristetty pääsääntöisesti täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista.
32400:
32401:
32402:
32403:
32404: Taulukko 2. Taloudellisesti merkittävät veroluet yhteensä valtion tehtäväalueen ja veronsaajan mukaan
32405: 1995-1996, milj. markkaa *
32406: Valtio Muut veronsaajat Yhteensä
32407: 1995 1996 1995 1996 1995 1996
32408: Yleinen hallinto .............................. 35 40 35 40 70 80
32409: Yleinen järjestys ja turvallisuus ......
32410: Maanpuolustus ..............................
32411: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ 400 500 400 400 800 800
32412: Sosiaaliturva ................................... 6 000 5 900 II 300 II 300 17 300 17 100
32413: Terveydenhuolto ............................ 400 400 400 400
32414: As~mi~en ja ympäristö .................. 2 700 3 100 7 300 7 700 10 000 10 800
32415: Tyovo1ma .......................................
32416: Maa- ja metsätalous ....................... 2 000 2 200 700 700 2 700 2 900
32417: Liikenne ......................................... 1 500 1 600 100 100 1 600 1 700
32418: Teollisuus ja elinkeinot ................... 4 900 4400 500 400 5 400 4 800
32419: Muutmenot ................................... 1 100 800 1 100 800
32420: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ........ 2 400 2 600 2100 2 100 4400 4600
32421: *Taulukossa luvut on pyöristetty pääsääntöisesti täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista.
32422: 4
32423:
32424: Taulukko 3. Taloudellisesti merkittävät verotuet valtion verotuksessa ja valtion siirtomenot tilinpää-
32425: töksen mukaan eri tehtäväalueilla 1995-1996, milj. markkaa*
32426:
32427: Verotuet Siirtomenot Muutos 96/95,%
32428: 1995 1996 1995 1996 Verotuet Siirto-
32429: menot
32430: Yleinen hallinto ..............................
32431: Yleinen järjestys ja turvallisuus ......
32432: Maanpuolustus .............................. } 35 40 7 300 7 600 14 4
32433:
32434: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ 400 500 19 000 18 800 0 -1
32435: Sosiaaliturva ...................................
32436: Terveydenhuolto ............................ } 6 400 6 300 48 300 47 500 -2 -2
32437:
32438: As~mi!len ja ympäristö .................. 2 700 3 100 4000 3 200 15 -20
32439: Tyovotma ....................................... 9 300 10 600 14
32440: Maa- ja metsätalous ....................... 2000 2 200 14 100 11 300 10 -20
32441: Liikenne ......................................... 1 500 1 600 1 700 800 7 -53
32442: Teollisuus ja elinkeinot ................... 4900 4400 5 900 5 500 -10 -7
32443: Muut menot ................................... 1 100 800 6 800 2900 -27 -57
32444: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ........ 2 400 2 600 8
32445: *Taulukossa luvut on pyöristetty täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista.
32446:
32447:
32448:
32449:
32450: Taulukko 4. Taloudellisesti merkittävät verotuet valtion tehtäväalueen mukaan 1993-1996,
32451: milj. markkaa*
32452: 1993 1994 1995 1996
32453: Yleinen hallinto .............................. 100 100 100 100
32454: Yleinen järjestys ja turvallisuus ......
32455: Maanpuolustus .............................. 600 200
32456: Opetus, tiede ja kulttuuri ................ 800 800 800 800
32457: Sosiaaliturva ................................... 16 400 16 400 17 300 17 100
32458: Terveydenhuolto ............................ 900 400 400 400
32459: As~mi!len ja ympäristö .................. 12 500 11 100 10 000 10 800
32460: Tyovotma .......................................
32461: Maa- ja metsätalous ....................... 5 700 5 100 2 700 2900
32462: Liikenne ......................................... 4100 2400 1 600 1 700
32463: Teollisuus ja elinkeinot ................... 3 600 5 400 5 400 4 800
32464: Muut menot ................................... 1 100 1 100 1 100 800
32465: Ei eriteltävissä tehtäväalueille ........ 700 -1300 4400 4600
32466:
32467: *Taulukossa luvut on pyöristetty täysiksi sadoiksi miljooniksi. Verosanktiot on vähennetty verotuista.
32468:
32469: Lyhenteet:
32470: L laki
32471: A asetus
32472: ALVL arvonlisäverolaki 1501/93
32473: EVL laki elinkeinotulon verottamisesta
32474: MVL maatilatalouden tuloverolaki
32475: L VVL liikevaihtoverolaki 559/91
32476: EL VVL liikevaihtoverolaki 532/63
32477: ETVL tulo- ja varallisuusverolaki 1240/88
32478: TVL tuloverolaki 1535/92
32479: ETY Euroopan Yhteisöjen neuvoston asetus
32480: 5
32481:
32482: Taulukko 5. Eritellyt tiedot taloudellisesti merkittävistä verotuista valtion talousarvion tehtäväalueen ja
32483: veromuodon mukaan 1993-1998
32484:
32485: Selite: * = ennakkolaskelma, ** =ennuste, -=ei mitään ilmoitettavaa, .. = tietoa ei käytettävissä
32486:
32487: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32488: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32489:
32490: 1. Yleinen hallinto
32491:
32492: TVL}a siihen liittyvä verotus
32493:
32494: 1. Ulkomaan edustuksessa 70 70 70 80 90 .. Suuruusluokka-arvio.
32495: palvelevan ym. saamien
32496: eräiden korvausten
32497: verovapaus
32498: ETVL 53§ 1 k
32499: TVL 76§ 1 k
32500:
32501: 2. YK:n ja sen erityisjärjes- .. .. .. .. .. .. Ei arvioitavissa.
32502: töjen ulkomailla suorite-
32503: tuista asiantuntijatehtä-
32504: vistä maksaman palkan
32505: verovapaus
32506: ETVL 53 §2 k
32507: TVL 76 § 3 k
32508:
32509:
32510:
32511:
32512: 2. Maanpuolustus
32513:
32514: Väli/linen verotus
32515:
32516: 1. Puolustuslaitoksen eräiden 570 230 - - - - Liikevaihtoverottomuus
32517: ulkomaisten hankintojen johtuu tulliverolain
32518: liikevaihtoverottomuus perusteella myönnetystä
32519: Tulliverol. 15 § tullittomuudesta.
32520: ELVVL26§ Poistettu 1994.
32521: LVVL36§
32522:
32523:
32524:
32525: 3. Opetus, tiede ja kulttuuri
32526:
32527: TVL ja siihen liittyvä verotus
32528:
32529: 1. Yleishyödyllisen yhteisön 500 500 500 550 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32530: verovapaus (pl. ev.Iut. ja
32531: ortod. kirkko)
32532: ETVLI7§2k
32533: ETVL21 §
32534: TVL21 ja 23 §
32535: 6
32536:
32537: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32538: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32539:
32540: 2. Stipendien ja vastaavien 200 160 100 90 90 100 Opintorahan ja korkea-
32541: verovapaus koulustipendien vero-
32542: ETVL 64 § 1 mom 1 k vapaudesta aiheutuva tuki.
32543: TVL 82 § 1 mom 1 k Korkeakouluopiskelijoiden
32544: opintoraha tuli veronalai-
32545: seksi 1.7.1992ja keskiasteen
32546: opiskelijoiden opintoraha
32547: 1.7 .1994lähtien.
32548:
32549: 3. Opintorahavähennys 80 140 190 190 170 160
32550: kunnallisverotuksessa
32551: TVL 105§
32552:
32553:
32554:
32555: 4. Sosiaaliturva
32556:
32557: TVLja siihen liittyvä verotus
32558:
32559: 1. Kansaneläkkeen !isien ym. 660 680 670 630 580 580
32560: verovapaus
32561: ETVL 55 §ja 57§ 9 k
32562: TVL 92 § 1, 2 ja 6 k
32563:
32564: 2. Sotavammojen korvauksen 460 450 440 420 400 380
32565: verovapaus
32566: ETVL 56 § 2 mom 3 k
32567: TVL 80§3 k
32568:
32569: 3. Toimeentulotuen 700 800 800 900 900 900
32570: verovapaus
32571: ETVL 57§ 1 k
32572: TVL92§22 k
32573:
32574: 4. Elatustuen ja elatusavun 490 590 580 580 570 570
32575: verovapaus
32576: ETVL 57§ 2 kja 75 § 1
32577: mom
32578: TVL 90 §ja 92 § 7 k
32579:
32580: 5. Lapsilisien verovapaus 2200 3850 3600 3300 3200 3200 Lapsilisien määriä korotet-
32581: ETVL 57 §8 k tiin 1994 samalla kun
32582: TVL 92§ 5 k perhepoliittiset vähen-
32583: nykset poistettiin.
32584:
32585: 6. Rintamasotilaseläkkeen - - - - - -
32586: verovapaus
32587: ETVL 55§ 6 k
32588: TVL92§2 k
32589:
32590: 7. Erorahan verovapaus 250 160 100 90 80 80
32591: ETVL 57§ 11 k
32592: TVL92§ 10 k
32593: 7
32594:
32595:
32596: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32597: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32598:
32599: 8. Lapsenhoitovähennys 400 - - - - - Poistettu 1994.
32600: valtionverotuksessa
32601: ETVL 101 §
32602: TVL 99§
32603:
32604: 9. Eläketulovähennys 110 70 70 50 20 20
32605: valtionverotuksessa
32606: ETVLI02§
32607: TVL 100§
32608:
32609: 10. Lapsivähennys kunnallis- 2800 - - - - - Poistettu 1994.
32610: verotuksessa
32611: ETVL 105§
32612: TVL 102§
32613:
32614: II. Kunnallisverotuksen 300 - - - - - Poistettu 1994.
32615: yksinhuoltajavähennys
32616: ETVL 106 §
32617: TVL 103 §
32618:
32619: 12. Invalidivähennys 180 200 190 170 160 160
32620: kunnallisverotuksessa
32621: ETVL 107 §
32622: TVL 104§
32623:
32624: 13. Kunnallisverotuksen 4300 4300 4500 4200 4200 4200
32625: eläketulovähennys
32626: ETVL 108 §
32627: TVL 101 §
32628:
32629: 14. Invalidivähennys 250 260 270 250 260 270
32630: valtionverosta
32631: ETVL146§
32632: TVL 126§
32633:
32634: 15. Elatusvelvollisuus- 20 20 30 30 30 30
32635: vähennys valtionverosta
32636: ETVL 146 § 3 mom
32637: TVL 127§
32638:
32639:
32640: 16. Työntekijöiden lakisää- 2950 3000 3950 4700 4950 5300
32641: teisen eläkemaksun
32642: vähentäminen
32643: TVL96§ 1 mom
32644:
32645:
32646: 17. Työntekijöiden työttö- 300 2000 2050 1750 1800 1700
32647: myysvakuutus- ja työttö-
32648: myyskassamaksun
32649: vähentäminen
32650: TVL 96 § 1 momja 95 §
32651: 1 mom2k
32652: 8
32653:
32654: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32655: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32656:
32657: Väli/linen verotus
32658:
32659: 1. Autoveron palautus 30 30 30 40 40 ..
32660: invalideille
32661: L 1482/94 50-51§
32662:
32663: 5. Terveydenhuolto
32664:
32665: Väli/linen verotus
32666:
32667: 1. Lääkkeiden alennettu 890 400 360 400 433 .. Suuruusluokka-arvio.
32668: alv-kanta (J 2 %) Ennen vuotta 1995 verotuki
32669: ELVVL 4 § 3 momja 18 § aiheutui lääkkeiden liike-
32670: 1 mom vaihtoverottomuudesta.
32671: LVVL 29 §ja 50§
32672: AL VL 85 § 1 mom 5 k
32673:
32674: 6. Asuminen ja ympäristö
32675:
32676: TVL}a siihen liittyvä verotus
32677:
32678: 1. Omasta asunnosta saadun 2600 2500 2500 3000 3000 .. Suuruusluokka-arvio.
32679: myyntivoiton verottomuus Laskelma perustuu asunto-
32680: ETVL 73 § 1 mom 1 k jen nimellishintaisiin
32681: TVL 48 § 1 mom 1 k kauppasummiin ja 50 %:n
32682: hankintameno-olettamaan.
32683: Sovellettu pääomatulojen
32684: vero kantaa.
32685:
32686: 2. Asumistukien verovapaus 950 1200 1200 1150 1100 1150
32687: ETVL 57§ 15 k
32688: TVL 92§ 15 k
32689:
32690: 3. Velkojen korkojen sekä 4100 3500 3200 2400 2200 2300 Tukeen sisältyy ylimääräi-
32691: indeksi- ja kurssitappioi- nen korkovähennys.
32692: den vähentäminen
32693: (asuntovelat)
32694: L 953174
32695: ETVL87-91 §
32696: TVL 131-134 §, 144 §
32697:
32698: 4. Asuntotulon verovapaus 2600 3000 3100 4200 4500 .. Suuruusluokka-arvio.
32699: L 505173 1 § 2 mom Laskelma perustuu asunto-
32700: jen arvostamiseen arava-
32701: hinnoin ja 3 %tuotto-ole-
32702: tukseen. Asuntotulon
32703: verotus poistui kiinteistöve-
32704: ron voimaan tullessa
32705: v.l993. Vuodesta 1993
32706: lähtien asuntotulo on
32707: katsottu pääomatuloksi.
32708: Verotukea laskettaessa
32709: kiinteistöveroa ei ole
32710: vähennetty.
32711: 9
32712:
32713:
32714: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32715: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32716:
32717: Väli/linen verotus
32718:
32719: !. Vesijohtoveden liike- 290 120 - - - - Poistettu 1994.
32720: vaihtoverottomuus
32721: EL VVL 2 § 2 mom
32722: LVVL 3 §
32723:
32724: 2. Asuntorakennusten 2000 800 - - - -- Suuruusluokka-arvio.
32725: liikevaihtoverottomuus Poistettu 1994.
32726: EL VVL 2 § 2 mom
32727: LVVL 3 §
32728:
32729:
32730:
32731: 7. Maa- ja metsätalous
32732:
32733: TVLja siihen liittyvä verotus
32734:
32735: 1. Luonnonvaraisten 10 20 20 20 20 .. Suuruusluokka-arvio.
32736: marjojen, sienien yms.
32737: myyntitulon verovapaus
32738: ETVL 80 § 1 mom 5 k
32739: TVL 89 §
32740:
32741: 2. Maatalouden sopeutumis- - - 150 150 140 140 Koskee vuosia 1995-1999.
32742: vähennys
32743: TVL149a§
32744:
32745: Maatilatalouden tuloverotus
32746:
32747: 1. Maataloustuotteiden 250 250 250 250 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32748: yksityiskäytön
32749: verovapaus
32750: MVL4§
32751:
32752: 2. Koneiden, kaluston ja - - 10 10 .. ..
32753: laitteiden poistot
32754: MVL8§4mom
32755:
32756: 3. Rakennusten hankinta- 50 60 40 30 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32757: menon poisto
32758: MVL9§2mom
32759:
32760: 4. Hankintatyön arvon 240 240 240 240 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32761: verovapaus
32762: MVLI2§jal2a§
32763:
32764: 5. Metsänhoitomaksun 50 50 50 50 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32765: vähentäminen
32766: MVL 13§ 1 mom
32767:
32768: 6. Metsätuhoalueen 40 40 40 40 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32769: verovapaus
32770: MVL 14§
32771: 10
32772:
32773:
32774: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32775: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32776:
32777: 7. Metsätalouden puhtaan 600 600 500 500 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32778: tulon arvostuskäytäntöön
32779: liittyvä verotuki
32780: MVL 11 §
32781:
32782: 8. Metsätalouden avustusten 80 80 80 80 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32783: verovapaus
32784: MVL 11 §
32785:
32786: 9. Tasausvaraus .. .. .. .. .. ..
32787: MVL 10 a-c §
32788:
32789: 1.-9. Verotuet yhteensä 1310 1320 1210 1200 .. ..
32790: Väli/linen verotus
32791:
32792: 1. Liikevaihtoverotuksen
32793: alkutuotevähennys-
32794: järjestelmä
32795: EL VVL 4 § 1 mom ja 18 §
32796: lmom
32797: LVVL47--49§
32798: - kotim. kulutus 4380 4200 - - - - Bruttomääräinen
32799: AL VL 47--49 §, alkutuotevähennyksen
32800: 107-108 § vaikutus.
32801: Poistettu 1995.
32802:
32803: -vienti 710 710 - - - - Liikevaihtoverojärjestelmän
32804: kautta maksettua maata-
32805: Joustaotteiden vientitukea.
32806: Poistettu 1995.
32807:
32808: 2. Maatalouden tuotanto-
32809: panoksiin sisältyvä
32810: piilevä liikevaihtovero
32811: (verosanktio)
32812:
32813: -investoinnit -250 --440 - - - - Kone-, kalusto- ja raken-
32814: -muut tuotantopanokset -720 -900 - - - - nusinvestointeihin sekä
32815: muihin tuotantopanoksiin
32816: sisältyvä liikevaihtovero,
32817: jota ei voida verotuksessa
32818: vähentää. Poistettu 1995.
32819:
32820: 3. Hinnanalennuskorvausten 140 80 - - - - Alentaa budjetissa näkyviä
32821: liikevaihtoverottomuus hinnanalennuskorvauksia
32822: ELVVLI7§ verotuen määrällä.
32823: LVVL22§ Poistettu 1994.
32824:
32825: 4. Elintarvikkeiden alennettu - - 1350 1520 1650 .. Vuodesta 1995. Suuruus-
32826: alv-kanta (17 %) luokka-arvio.
32827:
32828: Kohdat 1--4 y hteensä 4260 3650 1350 1520 1650 ..
32829: 11
32830:
32831:
32832: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32833: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32834:
32835: 5. Rehujen liikevaihto-
32836: verottomuus
32837: ELVVL 4§ 2 momja 18 §
32838: 1 mom
32839: LVVL 27 §, 28 §ja 47 §
32840: -maatalous (570) (600) - - - - Maatalouden käyttämien
32841: - lemmikkieläimet ym. 90 90 - - - - rehujen verottomuudesta
32842: ALVL 52§ aiheutuva tuki sisältyy
32843: kohdassa 1 esitettyihin
32844: lukuihin.
32845: Poistettu 1995.
32846:
32847: 6. Lannoitteiden liikevaihto-
32848: verottomuus
32849: ELVVL 4 § 2 momja 18 §
32850: lmom
32851: LVVL 28 §ja 47 §
32852: -maatalous (400) (370) - - - - Maatalouden käyttämien
32853: -muu 30 30 - - - - lannoitteiden verottomuu-
32854: ALVL 52§ desta aiheutuva tuki
32855: sisältyy kohdassa 1 esitet-
32856: tyihin lukuihin.
32857: Poistettu 1995.
32858:
32859: 8. Liikenne
32860:
32861: TVL ja siihen liittyvä verotus
32862:
32863: 1. Merityötulovähennys 150 180 170 180 180 180
32864: EETVL30§
32865: L 455/85
32866: ETVL 92-95 §
32867: TVL97 §
32868:
32869: Välillinen verotus
32870:
32871: 1. Henkilökuljetusten alen- 2200 1000 560 690 750 .. Suuruusluokka-arvio.
32872: nettu alv-kanta (6 %) Ennen vuotta 1995 verotuki
32873: ELVVL 1 § aiheutui henkilökuljetusten
32874: LVVL 1 §ja4§ liikevaihtoverottomuu-
32875: AL VL 85 a § 1 mom 1 k desta.
32876:
32877: 2. TV-lupien alennettu - - 190 160 170 .. Kohdistuu Oy
32878: alv-kanta (6 %) Yleisradio Ab:n valtion
32879: AL VL 85 a § 1 mom 3 k radiorahastosta saa-
32880: maan korvaukseen.
32881:
32882: 3. Tilattujen sanoma- ja 610 650 570 540 580 .. Suuruusluokka-arvio.
32883: aikakauslehtien alv:n Ennen vuotta 1995 verotuki
32884: nollaverokanta aiheutui lehtien liikevaihto-
32885: ALVL 55§ verottomuudesta.
32886: EL VVL 3 § 1 mom a k
32887: LVVL 27 § 1 mom 1-2 k
32888:
32889:
32890: 22 380149M
32891: 12
32892:
32893:
32894: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32895: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32896:
32897: 4. Maa- ja vesirakentamisen 1000 400 - - - - Suuruusluokka-arvio.
32898: verottomuus Sisältää jonkin verran myös
32899: ELVVL 2 § 2 mom muita kuin liikenteeseen
32900: LVVL3 § kohdistuvia töitä.
32901: Poistettu 1994.
32902:
32903: 5. Taksien autoverohuojennu 120 120 130 140 140 .. Sisältää myös arvioidun
32904: L 482/677 §ja 13 a § liikevaihtoverohuojen-
32905: L 1482/94 28 § nuksen.
32906:
32907:
32908:
32909: 9. Teollisuus ja muut elinkeino
32910:
32911: TVLja siihen liittyvä verotus
32912:
32913: 1. Kera Oy:n, Teollisen 40 40 40 70 40 ..
32914: yhteistyön rahasto Oy:n,
32915: Suomen Vientiluotto
32916: Oy:n ja Ekokem Oy:n
32917: verovapaus
32918: ETVL 16§ 1 mom 1 k
32919: TVL 20 § 1 mom 1 k
32920:
32921: 2. Rajoitetusti verovelvollisen 1400 1500 1300 1300 1400 1400 Suuruusluokka-arvio.
32922: tuloverovapaus obligaati-
32923: oiden ym. tuottamasta
32924: korkotulosta
32925: ETVL 9 § 1 mom 2 k
32926: TVL9§2mom
32927:
32928: 3. Ulkomailla ansaitun 150 150 150 150 150 ..
32929: palkkatulon verovapaus
32930: ETVL 54§
32931: TVL 77 §
32932:
32933: 4. Yhtiömiesvähennys 140 150 100 70 40 20
32934: TVL 148 §
32935:
32936: Elinkeinotulon verotus
32937:
32938: 1. Kehitysalueiden ylimää- 10 10 5 2 .. .. Vähennys koskee viimeis-
32939: räinen investointivähennys tään 1989 tehtyä inves-
32940: L 290/82 tointia.
32941:
32942: 2. J äämaksuluokkavähennys 40 40 20 5 .. ..
32943: L 433/81 6 §
32944:
32945: 3. Vaihto-omaisuuden 20 - - - - - Suuruusluokka-arvio.
32946: aliarvostus Poistettu 1993. Siirtymä-
32947: EVL28§ säännökset koskevat
32948: turva- ja velvoitevaras-
32949: toja 1993.
32950: 13
32951:
32952: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
32953: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
32954:
32955: 4. Toimintavaraus 200 10 40 -20 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32956: EVL46 a§ Poistettu 1993 muilta paitsi
32957: yksityisiltä liikkeenharjoit-
32958: tajilta ja yhtymiltä. Yhtei-
32959: söillä 1993 vielä 10 %
32960: varaus.
32961:
32962: 5. Varasto- ja toiminta- -1300 - - - - - Suuruusluokka-arvio.
32963: varausten tuloutus Osasta purkautuvista
32964: varauksista voitiin muo-
32965: dostaa siirtymä varaus,
32966: joka tuloutetaan epäsuo-
32967: rasti investointivarauksen
32968: ' tapaan.
32969:
32970: 6. Investointivaraus -210 -260 -220 -280 .. .. Varauksen tekomahdolli-
32971: L 1094/78 3 § suus poistettu 1992.
32972: L 1253/88 3 § Poistomahdollisuuksien
32973: pieneneminen vähentää
32974: aiempien vuosien verotu-
32975: kea. Laskettu menetetyistä
32976: teknistaloudellisista
32977: poistoista.
32978:
32979: 7. Alushankintavaraus 20 - - - - - Poistettu 1994.
32980: ,L433/817§
32981:
32982:
32983: 8. Koneiden ja kaluston 2000 2400 2800 3000 .. ..
32984: poistaminen
32985: EVL 30 § 3 momja 31 §
32986:
32987: \
32988: l\9. Tuotannollisten 360 350 40 - -
32989: -
32990: investointien väliaikai-
32991: sesti korotetut poistot
32992: \L 462/93
32993:
32994:
32995: 10. ~ehitysalueiden vapaat 200 300 820 200 .. .. Suuruusluokka-arvio.
32996: t i korotetut poistot
32997: Lil003/75 2 § 1 mom
32998: L 290/82 2 §
32999: L ~073/89 '
33000: L \262/93
33001:
33002:
33003: II. Teollisten investointien - 7 5 - - -
33004: väliaikainen inves-
33005: tointituki
33006: L444/94
33007:
33008: 1.-11. Verotuet y hteensä 1340 2857 3510 2907 .. ..
33009: 14
33010:
33011:
33012: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
33013: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
33014:
33015: Väli/linen verotus
33016:
33017: 1. Palvelujen liikevaihto- 3500 1600 - - - - Suuruusluokka-an:io.
33018: verottomuus (majoitus- Poistettu 1994.
33019: toiminta, kauneuden- ja
33020: terveydenhoitopalve1ut,
33021: virkistys- ja kulttuuripal-
33022: velutjne.)
33023: ELVVL 1 §
33024: LVVL4§
33025:
33026: 2. Työpaikkaruokailun liike- 210 200 - - - - Ruokala- ja ravintola toi-
33027: vaihtoverottomuus minta on yleisesti liikevaih-
33028: ALVL53-54§ toverollista. Poistettu 1995.
33029: ELVVL 1 §
33030: L VVL 4 §ja 16 §
33031:
33032: 3. Elokuvanäytösten - - 30 30 40 .. Vuodesta 1995. Suuruus-
33033: alennettu alv-kanta (12 %) luokka-arvio.
33034: ALVL 85 a § 1 mom 4 k
33035:
33036: 4. Viihdetilaisuuksien (yms.) - - 10 10 10 ..
33037: alennettu alv-kanta (6 %)
33038: ALVL 85 a § 1 mom 4 k
33039:
33040: 5. Liikuntapalvelujen - - .. .. .. .. Ei arvioitavissa.
33041: alennettu alv-kanta
33042: (12 %)
33043: ALVL 85 a § 1 mom 3 k
33044:
33045: 6. Kiijojen alennettu - - 90 100 110 .. Vuodesta 1995. Suuruus-
33046: alv-kanta (12 %) luokka-arvio.
33047: AL VL 85 a § 1 mom 7 k
33048:
33049: 7. Majoituspalvelujen - - 160 160 180 .. Vuodesta 1995. Suuruus-
33050: alennettu alv-kanta (6 %) luokka-arvio.
33051: ALVL 85 a § 1 mom 2 k
33052:
33053: 8. Kotimaisten poltto- 300 350 - - - - Poistettu 1995.
33054: aineiden ja eräiden
33055: jäteaineiden liikevaihto-
33056: verottomuus
33057: ALVL 57§
33058: ELVVL 3 § 1 mom b kja
33059: 18 § 1 mom d k
33060: LVVL 27 §ja 47 §
33061:
33062: 9. Maakaasun maahan- 250 280 - - - - Poistettu 1995.
33063: tuonnin liikevaihto-
33064: verottomuus
33065: ALVL94§
33066: ELVVL3a§ja 18a§
33067: LVVL 36 §ja 47 §
33068: 15
33069:
33070:
33071: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
33072: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
33073:
33074: 10. Vientiä rasittava piilevä -3700 -1700 - - - - Suuruusluokka-arvio.
33075: liikevaihtovero (vero- Poistettu 1994.
33076: sanktio)
33077:
33078: 10. Muutmenot
33079:
33080: TVLja siihen liittyvä verotus
33081:
33082: 1. Obligaatioiden koron 200 200 !50 100 50 50 Verotuki korkotulon
33083: verovapaus verovapauden osalta. Tuki
33084: L 878/85, L 412/69, on laskettu korkotulon
33085: L 785/81 L 952/85, lähdeveroprosentin
33086: L 726/88, L 1341190 mukaan.
33087:
33088: 2. Talletusten koron 900 900 900 700 700 700 Verotuki korkotulon
33089: verovapaus verovapauden osalta. Tuki
33090: L 1000/85 1 §, L 726/88 on laskettu korkotulon
33091: L 1341/90 lähdeveroprosentin
33092: mukaan.
33093: 11. Ei eriteltävissä
33094:
33095: TVLja siihen liittyvä verotus
33096:
33097: 1. Ns. henkilökuntaetuuksien 1000 1000 1000 1100 1200 1300 Suuruusluokka-arvio.
33098: verovapaudet
33099: ETVL49§
33100: TVL 69§
33101:
33102: 2. Työmarkkinajäljestöjen 1050 1050 1150 1200 1200 1200
33103: jäsenmaksujen vähen-
33104: täminen
33105: ETVL 82 §6 k
33106: TVL 95 § 1 mom 2 k
33107:
33108: 3. Velkojen korkojen sekä 650 400 - - - -
33109: indeksi- ja kurssitappi-
33110: oiden vähentäminen
33111: (muut kuin asuntovelat)
33112: L 953/74
33113: ETVL 87-91 §
33114: TVL 144 § 6 mom
33115:
33116: 4. Pienituloisten tilapäinen 360 560 500 480 1600 1600 Vähennyksen laskenta-
33117: ansiotulovähennys perusteet muuttuivat
33118: kunnallisverotuksessa vuonna 1994.
33119: 1991-95
33120: ETVL 167b§
33121: TVL 145 §, 143 § 8 mom
33122:
33123: 5. Luontoisetujen osittainen 1000 900 800 700 600 600
33124: verovapaus
33125: ETVL47 §
33126: TVL 64§
33127: 16
33128:
33129:
33130: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
33131: Nimike 1säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
33132:
33133: 6. Erityisalojen matkustamis 60 60 60 50 50 50
33134: kustannusten korvauksen
33135: verovapaus
33136: ETVL 50§
33137: TVL 71 §2mom
33138:
33139: 7. Päivärahojen osittainen 250 220 170 150 120 110
33140: verovapaus
33141: ETVL 50§
33142: TVL 73 §
33143:
33144:
33145: Väli/linen verotus
33146:
33147: 1. Eräiden rakennusten liike- 400 200 - - - - Suuruusluokka-arvio,
33148: vaihtoverottomuus joka kattaa julkiset ja ei-
33149: ELVVL 2 § 2 mom liikevaihtoverollisten
33150: LVVL 3 § toimintojen kuten pankkien
33151: ja vakuutusyhtiöiden
33152: toimitilarakennukset
33153: Poistettu 1994.
33154:
33155: 2. Julkisen toiminnan väli- - - 410 480 .. .. Vuodesta 1995. Suuruus-
33156: tuotepanosten alempi luokka-arvio.
33157: keskim. alv-kanta (21 %)
33158:
33159:
33160: 3. Muun toiminnan väli- - - 100 120 .. .. Vuodesta 1995. Suuruus-
33161: tuotepanosten alempi luokka-arvio.
33162: keskim. a1v-kanta
33163: (21.5 %)
33164:
33165:
33166: 4. Ravi- ja lemmikkieläinten 30 10 - - - - Suuruusluokka-arvio.
33167: myynnin ja maahan- Poistettu 1994.
33168: tuonnin liikevaihtoverot-
33169: tomuus
33170: ELVVL 3 § 1 mom d k
33171: LVVL27 §
33172:
33173:
33174: 5. Kuljetusten tai palvelujen -2800 -3700 - - - - Suuruusluokka-arvio.
33175: hintoihin sisältyvän Poistettu 1994.
33176: liikevaihtoveron vähen-
33177: nyskelvottomuus
33178: (verosanktio)
33179:
33180:
33181: 6. Te1epalve1ujen ostohinnan -800 -900 - - - - Suuruus1uokka-arvio.
33182: vähennyskelvottomuus Poistettu 1994.
33183: (verosanktio)
33184: ELVVL 1 §ja 17 § 2 mom
33185: LVVL 4 §ja 42 §
33186: 17
33187:
33188:
33189: Verotuet tehtäväalueittain Arvioitu verotuki milj. markkaa Huomautuksia
33190: Nimike 1 säännös 1993 1994 1995 1996 1997* 1998**
33191:
33192: 7. Investointien rajoitettu -2600 -1800 - - - - Suuruusluokka-arvio.
33193: vähennysoikeus liike- Vain tuotannolliset inves-
33194: vaihtoverotuksessa pl. toinnit ja energiainvestoin-
33195: maatalouden investoinnit nit ovat rajoitetusti vähen-
33196: (verosanktio) nyskelpoisia.
33197: Poistettu 1994.
33198:
33199: 8. Muut liikevaihtovero- -1900 -1200 - - - - Suuruusluokka-arvio.
33200: tuksen puutteelliset Poistettu 1994.
33201: vähennysoikeudet
33202: (verosanktio)
33203:
33204: Piilevä liikevaihtovero -8100 -7600 - - - -
33205: yhteensä
33206: (kohdat 5-8)
33207:
33208: Siitä
33209:
33210: -kotimaiseen kulutukseen --4400 -5900 - - - -
33211: kohdistuva osuus
33212:
33213: -vientiin kohdistuva osuus (-3700) (-1700) - - - - Sisältyy teollisuuden ja
33214: elinkeinojen verotukiin.
33215:
33216: 9. Muuttotavarana tuotujen 270 250 250 350 250 .. Suuruusluokka-arvio.
33217: autojen veroton maahan- Sisältää auto- ja moottori-
33218: tuonti pyöräveron ja liikevaihto-
33219: TulliveroL 14 § lmom veron menetykset.
33220: 3 kja 2 mom
33221: ETY 918/83
33222: L 1482/94 25 §
33223: 1
33224:
33225:
33226: 1
33227: HE 106/1998 vp
33228:
33229:
33230:
33231:
33232: Hallituksen esitys Eduskunnalle merenkulun turvallisuuteen
33233: kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopi-
33234: muksen eräiden määräysten hyväksymisestä
33235:
33236:
33237:
33238: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
33239:
33240: Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy- sopimuspuolena olevassa valtiossa tai että
33241: väksyisi Roomassa 10 päivänä maaliskuuta tällaisiin tekoihin syyllistyneet henkilöt luo-
33242: 1988 tehdyn merenkulun turvallisuuteen vutettaisiin tuomittaviksi toisen sopimuspuo-
33243: kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä len tuomioistuimessa. Yleissopimus koskee
33244: koskevan yleissopimuksen. Yleissopimus tekoja, jotka tapahtuvat aluksella, joka kul-
33245: perustuu pääosin samoille periaatteille kuin kee tai jonka on määrä kulkea valtion alue-
33246: vuoden 1970 Haagin ilma-alusten laittoman meren ulkorajan ulkopuolelle jäävälle vesi-
33247: haltuunoton ehkäisemistä (SopS 62/1971) ja alueelle, sen kautta tai sieltä käsin.
33248: vuoden 1971 Montrealin siviili-ilmailun tur- Tarkoituksena on ratifioida yleissopimus ja
33249: vallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen tallettaa ratifioimiskirja Kansainvälisen me-
33250: ehkäisemistä (SopS 5611973) koskevat yleis- renkulkujärjestön pääsihteerin huostaan heti,
33251: sopimukset. kun eduskunta on hyväksynyt sen suostu-
33252: Tällä yleissopimuksella pyritään siihen, musta vaativat yleissopimuksen määräykset.
33253: että myös kansainvälisen luonteen omaavista Yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan
33254: merenkulun turvallisuuteen kohdistuvista yhdeksänkymmenen päivän kuluttua ratifioi-
33255: rikoksista voidaan rangaista yleissopimuksen miskirjan tallettamisesta.
33256:
33257:
33258:
33259:
33260: 380249V
33261: 2 HE 106/1998 vp
33262:
33263: YLEISPERUSTELUT
33264: 1. Johdanto västä hallituksen esityksestä (HE 94/1993
33265: vp) ilmenee, että säännökset on laadittu pitä-
33266: Lokakuussa 1995 kaapattiin italialainen en silmällä muiden seikkojen ohella meren-
33267: risteilyalus Achille Lauro matkalla Alexan- kulun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien
33268: drian ja Port Saidin välillä. Tapahtuma kiin- tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopi-
33269: nitti huomiota siihen seikkaan, ettei tuolloin muksen hyväksymistä.
33270: ollut olemassa kansainvälistä sopimusta, jon- Rikoslain 34 luvun 2 §:ssä oleva säännös
33271: ka tarkoituksena olisi ehkäistä nimenomaan liikennetuhotyöstä koskee kaikkia tie-, rai-
33272: merenkulun turvallisuuteen kohdistuvia ter- de-, vesi- ja ilmaliikenteessä käytettäviä kul-
33273: roritekoja. Yhdistyneiden Kansakuntien kuneuvoja. Siinä säädetään rangaistavaksi
33274: yleiskokous pyysi joulukuussa 1985 Kan- kulkuneuvon tai sen välineistön, kulku-
33275: sainvälistä merenkulkujärjestöä, IMO:a, tut- väylän, liikenteen ohjausmerkin tai muun
33276: kimaan aluksilla tai aluksia vastaan tapahtu- liikenteen laitteiston tuhoaminen, vahingoit-
33277: via terroritekoja ja suosittelemaan sopivia taminen ja muuntaminen, liikenteeseen liitty-
33278: toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi. Egypti, vän väärän tiedon antaminen ja kulkuneu-
33279: Italia ja Itävalta esittivät IMO:n neuvoston vossa, lentokentällä tai liikenteen ohjailuteh-
33280: kokouksessa marraskuussa 1986 luonnoksen tävissä olevaan henkilöön kohdistuva väki-
33281: yleissopimukseksi. IMO asetti IMO:n jäsen- valta tai sillä uhkaaminen. Teko kvalifioituu
33282: maille avoimen työryhmän tutkimaan luon- liikennetuhotyöksi, jos se on omiaan aiheut-
33283: nosta. Työryhmä käsitteli luonnosta kahdes- tamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa
33284: sa kokouksessaan, minkä jälkeen IMO:n oi- liikenteessä, eikä se ole kokonaisuutena ar-
33285: keudellinen komitea tarkasti luonnoksen syk- vostellen vähäinen.
33286: syllä 1987. Suomi osallistui yleissopimuksen Liikennetuhotyö täyttää rikoslain 34 luvun
33287: valmisteluun ja asiaa käsittelevään diplo- 3 §:ssä säädetyn törkeän tuhotyön tunnus-
33288: maattikonferenssiin Roomassa 1-10 päivä- merkit, jos se tehdään aiheuttaen suurelle
33289: nä maaliskuuta 1988. ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden
33290: Merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien vaaraa, aiheuttaen jollekin yhteiskunnan tär-
33291: laittomien tekojen ehkäisemistä koskeva keälle toiminnalle uhkaavan vahingon pitkä-
33292: yleissopimus hyväksyttiin diplomaattikonfe- aikaisuuden tai laaja-alaisuuden vuoksi taik-
33293: renssissa 10 päivänä maaliskuuta 1988. ka muusta syystä erityisen vakavaa vaaraa
33294: Yleissopimus perustuu pääosin samalle syy- taikka jos se tehdään sodan tai muiden poik-
33295: tä-tai-luovuta-periaatteille kuin vuoden 1970 keusolojen aikana, ja rikos on myös koko-
33296: Haagin ilma-alusten laittoman haltuunoton naisuutena arvostellen törkeä.
33297: ehkäisemistä (SopS 62/1971) ja vuoden Rikoslain 34 luvun 11 §:ssä oleva säännös
33298: 1971 Montrealin siviili-ilmailun turvallisuu- aluksen kaappauksesta koskee ilma-aluksia
33299: teen kohdistuvien laittomien tekojen eh- ja kauppamerenkulussa olevia aluksia. Aluk-
33300: käisemistä (SopS 56/ 1973) koskevat yleisso- sen kaappauksesta on tuomittava henkilö,
33301: pimukset joka väkivaltaa käyttäen tai sillä uhaten oi-
33302: Nyt käsiteltävänä oleva yleissopimus on keudettomasti puuttuu sellaisen aluksen oh-
33303: tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä jaukseen tai ottaa lento- tai meriturvallisuut-
33304: maaliskuuta 1992. Yleissopimuksen sopi- ta vaarantavalla tavalla aluksen määräysval-
33305: muspuolina on 32 valtiota ja sen on allekir- taansa. Jos teko aiheuttaa vain vähäistä vaa-
33306: joittanut 20 valtiota. Suomi on allekirjoitta- raa, tekijä on tuomittava niistä muista rikok-
33307: nut yleissopimuksen 18 päivänä marraskuuta sista, jotka teko käsittää.
33308: 1988. Hallituksen esityksessä (HE 94/1993 vp)
33309: todetaan, ettei rikoslain 34 luvun 11 § koske
33310: 1. Nykytilanne sota-, tulli- eikä poliisialuksia eikä sellaisia
33311: aluksia, jotka on pysyvästi kiinnitetty meren-
33312: Rikoslain uudistettu yleisvaarallisia rikok- pohjaan. Säännös vastaa näiltä osin yleisso-
33313: sia koskeva 341uku (578/1995) tuli voimaan pimuksen 1 artiklassa olevaa aluksen määri-
33314: 1 päivänä syyskuuta 1995. Se sisältää sään- telmää ja 2 artiklassa olevaa yleissopimuk-
33315: nökset muun muassa liikennetuhotyöstä sen soveltamisalan rajoitusta.
33316: (2 §), törkeästä tuhotyöstä (3 §) ja aluksen Rikoslain soveltamisalaa koskeva rikoslain
33317: kaappauksesta (11 §). Uudistukseen liitty- 1 luvun uudistus (626/ 1996) tuli voimaan 1
33318: HE 106/1998 vp 3
33319:
33320: päivänä syyskuuta 1996. Rikoslain 1 luvun terveyteen kohdistuvia rikoksia koskevan 21
33321: 7 §:n mukaan Suomen lakia sovelletaan luvun, vapauteen kohdistuvia rikoksia koske-
33322: Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, jon- van rikoslain 25 luvun ja vahingontekoa
33323: ka rankaiseminen tekopaikan laista riippu- koskevan 35 luvun perusteella. Myös rikok-
33324: matta perustuu kansainväliseen sopimukseen sentekijän luovuttaminen sitä pyytävään
33325: tai muuhun Suomea kansainvälisesti veivoit- maahan on tärkeimmistä rikoksista mahdol-
33326: tavaan säädökseen tai määräykseen (kansain- lista Suomen lainsäädännön mukaan. Suo-
33327: välinen rikos). Näihin kansainvälisiin rikok- men lainsäädäntö toteuttaa siten käytännössä
33328: siin voidaan siten universaaliperiaatteen mu- pääpiirteittäin pöytäkirjan tarkoituksen. Pöy-
33329: kaisesti soveltaa Suomen lakia riippumatta täkirjan voimaansaattaminen edellyttäisi
33330: siitä, onko teko rangaistava tekopaikan lain Suomessa kuitenkin sellaisia säädäntömuu-
33331: mukaan. toksia, joita ei ole toistaiseksi pidetty tarkoi-
33332: Asetuksessa rikoslain 1 luvun 7 §:n sovel- tuksenmukaisilla.
33333: tamisesta (627/1996) annetaan tarkempia
33334: säännöksiä kyseisen lainkohdan soveltami- 2. Asian valmistelu
33335: sesta luettelemalla ne rikokset, joihin univer-
33336: saaliperiaatetta sovelletaan. Tarkoituksena on Yleissopimuksen valmisteluvaiheessa ja
33337: lisätä asetuksessa olevaan luetteloon tässä ennen sen allekirjoittamista vuonna 1988 on
33338: yleissopimuksessa tarkoitetut rikokset siinä kuultu oikeusministeriötä, sisäasiainministe-
33339: vaiheessa, kun yleissopimus tulee Suomen riötä, kauppa- ja teollisuusministeriötä, me-
33340: osalta voimaan. renkulkuhallitusta, varustamoyhdistyksiä se-
33341: Merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien kä merenkulkualan järjestöjä. Lausunnoissa
33342: laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan kannatettiin yleissopimuksen allekirjoittamis-
33343: yleissopimukseen liittyy pöytäkirja, joka ta.
33344: koskee yleissopimuksessa tarkoitettuja tekoja Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyö-
33345: mannerjalustalla sijaitsevilla kiinteillä lait- nä ulkoasiainministeriössä. Esitysehdotukses-
33346: teilla. Pöytäkirja on tullut kansainvälisesti ta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä,
33347: voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992. Pöytä- sisäasiainministeriöitä ja liikenneministeriöl-
33348: kirjassa on 31 sopimuspuolta ja sen on alle- tä.
33349: kirjoittanut 19 valtiota. Suomi ei ole allekir-
33350: joittanut pöytäkirjaa. 3. Esityksen vaikutukset
33351: Käytännössä Suomessa voidaan rangaista
33352: suurimmasta osasta pöytäkirjan alaan kuulu- Esityksellä ei ole taloudellisia eikä organi-
33353: vista teoista voimassa olevienkin rangaistus- satorisia vaikutuksia.
33354: säännösten, pääasiassa rikoslain henkeen ja
33355:
33356: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
33357:
33358: 1. Sopimuksen sisältö vat alukset, valtion käytössä olevat hinaajat,
33359: tulli- ja poliisiveneet sekä alukset, jotka on
33360: 1 artikla. Artiklan mukaan aluksella tarkoi- poistettu liikenteestä tai asetettu telakalle.
33361: tetaan yleissopimuksessa kaikenlaisia aluk- Liikenteestä poistettuja aluksia ovat muun
33362: sia, joita ei ole pysyvästi kiinnitetty meren- muassa alukset, joita pidetään satamassa ja
33363: pohjaan. Näihin kuuluvat myös dynaamisen käytetään pysyvästi ravintoJana tai hotellina.
33364: liikkeen tukemat alukset (kantosiipialukset), Artiklan 2 kappaleen mukaan yleissopimuk-
33365: sukellusveneet tai mitkä tahansa muut kellu- sen määräykset eivät vaikuta sota-alusten tai
33366: vat alukset. Merkitystä ei ole sillä, kulkeeko muiden valtion omistamien ei-kaupallisia
33367: alus omalla konevoimallaan vai onko sitä tarkoitusperiä palvelevien alusten koskemat-
33368: hinattava muilla aluksilla. Näin ollen myös tomuuteen.
33369: laitteet, jotka on tarkoitus kiinnittää meren- 3 artikla. Yleissopimuksen 3 artiklan 1
33370: pohjaan, voivat kuulua ennen kiinnittämistä kappaleen a - g kohdissa on lueteltu teko-
33371: yleissopimuksen soveltamisalaan. muodot, joiden rangaistavaksi säätämiseen
33372: 2 artikla. Yleissopimuksen 2 artiklassa sopimusvaltiot ovat sitoutuneet.
33373: rajataan yleissopimuksen soveltamisalan ul- Sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a koh-
33374: kopuolelle sota-alukset, valtion hallussa ole- dan mukaan henkilö syyllistyy rikokseen, jos
33375: 4 HE 106/1998 vp
33376:
33377: hän ottaa laittomasti ja tahallaan väkivallalla b, c, e ja f kohtien mukaisia tekoja. Rikos-
33378: tai sillä uhkaamalla taikka muuten uhkaile- lain 34 luvun uudistamiseen liittyvässä halli-
33379: malla aluksen haltuunsa tai pitää sitä valvon- tuksen esityksessä (HE 94/1993 vp) on tuotu
33380: nassaan. esiin, että kyseisiä tekomuotoja rangaista-
33381: Tämän artiklan 1 kappaleen b - e kohdis- vaksi säädettäessä on nimenomaisesti otettu
33382: sa luetellaan tekomuodot, jotka ovat rangais- huomioon muun muassa nyt hyväksyttäväksi
33383: tavia, jos ne ovat omiaan vaarantamaan esitetyn yleissopimuksen säännökset ja sen
33384: aluksen turvallisen kulun. Tällaisia tekoja hyväksyminen.
33385: ovat aluksessa olevaan henkilöön kohdistu- Artiklan 1 kappaleen d kohdassa tarkoite-
33386: vat väkivallanteot Väkivallan on kuitenkin tut teot olisivat rangaistavia liikennetuhotyön
33387: kohdistuttava henkilöön, joka hoitaa aluksen tai törkeän tuhotyön yrityksenä. Mikäli kat-
33388: turvallisen kulun kannalta olennaisia tehtä- sottaisiin, ettei teko olisi vielä edennyt yri-
33389: viä, kuten aluksen päällikkö, perämies ja tysasteelle, se olisi joka tapauksessa rangais-
33390: sähköttäjä. Aluksen matkustajaan tai esimer- tava yleisvaarallisen rikoksen valmistelua
33391: kiksi ravintolahenkilökuntaan kohdistunut koskevan rikoslain 34 luvun 9 §:n nojalla.
33392: väkivalta täyttää vakavan rikoksen tunnus- Saman kappaleen g kohdassa tarkoitetuissa
33393: merkit mutta ei sellaisenaan muodosta 1 tapauksissa tulevat sovellettavaksi, paitsi
33394: kappaleen b kappaleessa tarkoitettua rikosta. jokin edellä mainituista rikoslain 34 luvun
33395: Rangaistavia ovat myös aluksen tai sen säännöksistä, myös yleiset henkeen ja ter-
33396: lastin vahingoittaminen ja aluksen tuhoami- veyteen kohdistuvia rikoksia koskevat rikos-
33397: nen, laitteen tai aineen asentaminen tai ase- lain 21 luvun (578/1995) säännökset.
33398: tuttaminen alukseen, mikä on omiaan vahin- Yleissopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen a
33399: goittamaan alusta tai lastia tai tuhoamaan ja b kohdassa määrätään, että rikoksena on
33400: aluksen ja merenkulussa käytettävien laittei- pidettävä myös 1 kappaleessa mainitun ri-
33401: den tuhoaminen, vahingoittaminen tai häirit- koksen yritys, yllyttäminen tai avunauto sel-
33402: seminen.Vähäinen vahinko alukselle tai las- laiseen rikokseen.
33403: tille ei täytä yleissopimuksen vaatimuksia. Yleissopimuksen 3 artiklan 2 kappaleen c
33404: Sen sijaan esimerkiksi reiän tekeminen aluk- kohdan mukaan olisi myös rangaistava, jos
33405: sen pohjaan, aluksen ohjauslaitteiden vahin- henkilö uhkaa syyllistyä johonkin 1 kappa-
33406: goittaminen tai palo- tai räjähdysvaaran ai- leen b, c ja e kohdassa mainituista teoista,
33407: heuttaminen todennäköisesti vaarantaa aluk- jos uhkaus on omiaan vaarantaman aluksen
33408: sen turvallisen kulun yleissopimuksessa tar- turvallisen kulun. Tällaiseen uhkaukseen voi
33409: koitetulla tavalla. liittyä kansallisen lainsäädännön edellyttämä
33410: Artiklan 1 kappaleen f kohdan mukaan tarkoitus pakottaa fyysinen tai oikeushenkilö
33411: myös väärän tiedon välittäminen on rikos, johonkin tekoon tai pidättäytymään tällaises-
33412: jos se johtaa aluksen turvallisen kulun vaa- ta teosta.
33413: rantumiseen. Saman kappaleen g kohdassa Yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen b
33414: määrätään, että henkilö syyllistyy rikokseen kohdan väkivallanteko ja sellaisella uhkaa-
33415: myös, jos hän a - f kohdissa mainittujen minen 2 kappaleen c kohdassa tarkoitetulla
33416: rikosten tai niiden yritysten yhteydessä va- tavalla on rangaistavaa liikennetuhotyötä
33417: hingoittaa henkilöä tai surmaa henkilön. Täl- koskevan rikoslain 34 luvun 2 §:n mukaan.
33418: löin voi kyseessä olla myös muu kuin aluk- Uhkaus tuhota alus tai vahingoittaa alusta,
33419: sen turvallisen kulun kannalta keskeinen sen lastia tai merenkulussa käytettäviä lait-
33420: henkilö. teita tai häiritä vakavasti niiden toimintaa
33421: Artiklan 1 kappaleen a kohdan mukainen voi joskus merkitä sellaista itse teon täytän-
33422: teko on rangaistava rikoslain 34 luvun töönpanotoimen aloittamista, joka voidaan
33423: 11 §:n aluksen kaappausta koskevan sään- katsoa rikoksen yritykseksi. Yritysvaihetta
33424: nöksen mukaan. Säännöstä koskevassa halli- edeltävien c ja e kohdassa tarkoitettujen te-
33425: tuksen esityksessä (HE 94/1993 vp) maini- kojen rangaistavuus jäisi arvosteltavaksi
33426: taan nimenomaisesti, että se perustuu Roo- Suomen lainsäädännössä lähinnä laitonta
33427: massa tehtyyn meriturvallisuutta koskevaan uhkausta tai pakottamista koskevien rikos-
33428: yleissopimukseen, jonka Suomi on allekir- lain 25 luvun 7 ja 8 §:n (578/1995) mukaan.
33429: joittanut. 4 artikla. Yleissopimuksen 4 artiklan 1
33430: Rikoslain 34 luvun 2 §:n liikennetuhotyötä kappaleen mukaan yleissopimusta sovelle-
33431: ja 3 §:n törkeää tuhotyötä koskevien sään- taan, kun alusta käytetään kansainväliseen
33432: nösten perusteella arvosteltaisiin puolestaan merenkulkuun. Sellaisesta on kysymys sil-
33433: HE 106/1998 vp 5
33434:
33435: loin, kun alus kulkee tai sen on määrä kul- valtaansa sanotuissa tapauksissa.
33436: kea kyseessä olevan valtion aluemeren ulko- Artiklan 3 kappaleen mukaan valtio, joka
33437: tai sivurajan ulkopuolella olevalle vesialueel- on ulottanut lainkäyttövaltaa rikoksiin 2 kap-
33438: le, sen kautta tai sieltä käsin. Kun aluksen paleen mukaisesti, tulee ilmoittaa asiasta
33439: on tarkoitus kulkea kyseisen rantavaltion Kansainvälisen merenkulkujärjestön pääsih-
33440: aluemeren ulkopuolelle, soveltuu yleissopi- teerille.
33441: mus myös tekoihin, jotka tapahtuvat ennen Yleissopimuksen 6 artiklan 4 kappaleen
33442: kuin alus on päässyt aluemeren ulkopuolelle. mukaan jokainen sopimuspuoli ryhtyy tar-
33443: Rikoslain 34luvun 11 §:ää koskevassa halli- peellisiin toimenpiteisiin ulottaakseen lain-
33444: tuksen esityksessä (94/ 1993 vp) todetaan, käyttövaltansa 3 artiklassa lueteltuihin rikok-
33445: että kyseinen säännös on yleissopimusta laa- siin, kun rikoksesta epäilty oleskelee sen
33446: jempi, koska se ei edellyttäisi, että alus on alueella eikä kyseinen valtio luovuta häntä
33447: kansainvälisessä liikenteessä. Myöskään ri- millekään sopimuspuolelle, joka käyttää tuo-
33448: koslain 34 luvun 2 §:ssä ei tätä edellytetä. miovaltaansa 6 artiklan 1 ja 2 kappaleen
33449: Saman artiklan 2 kappaleen mukaan teko mukaisesti. Tästä määräyksestä johtuu, että
33450: on luonteeltaan kansainvälinen ja yleissopi- yleissopimuksessa tarkoitettuja rikoksia on
33451: musta on sovellettava myös silloin, jos ri- pidettävä niin sanottuina kansainvälisinä ri-
33452: koksentekijä tai rikoksesta epäilty tavataan koksina.
33453: jonkun sopimusvaltion alueelta, vaikka yleis- Rikoslain 1 luvun 7 §:n mukaan Suomen
33454: sopimus ei 1 kappaleessa asetettujen edelly- ulkopuolella tehtyyn rikokseen, jonka ran-
33455: tysten vuoksi muutoin soveltuisi. kaiseminen tekopaikan laista riippumatta
33456: 5 artikla. Yleissopimuksen 5 artiklan mu- perustuu Suomea velvoittavaan kansainväli-
33457: kaan sopimuspuolet sitoutuvat säätämään seen sopimukseen tai muuhun Suomea kan-
33458: sopimuksen 3 artiklassa luetelluista rikoksis- sainvälisesti velvoittavaan säädökseen tai
33459: ta asianmukaiset rangaistukset, joissa on määräykseen (kansainvälinen rikos), sovelle-
33460: otettu huomioon rikosten vakavuus. taan Suomen lakia (universaaliperiaate). Tar-
33461: Liikennetuhotyöstä on säädetty rikoslaissa kemmat säännökset pykälän soveltamisesta
33462: vähintään neljän kuukauden ja enintään nel- on annettu asetuksella rikoslain 1 luvun
33463: jän vuoden vankeusrangaistus. Törkeästä 7 §:n soveltamisesta (627/1996). Asetukseen
33464: tuhotyöstä ja aluksen kaappauksesta voidaan on tarkoitus lisätä tässä yleissopimuksessa
33465: tuomita vähintään kahdeksi ja enintään kym- tarkoitetut rikokset, kun yleissopimus tulee
33466: meneksi vuodeksi vankeuteen. Näiden ran- Suomen osalta voimaan.
33467: gaistusten voidaan katsoa ottavan huomioon Yleissopimuksen 6 artiklan 5 kappaleen
33468: yleissopimuksessa tarkoitettujen rikosten mukaan yleissopimus ei estä valtiota ulotta-
33469: vakavuus. masta rikosoikeudellista lainkäyttövaltaansa
33470: 6 artikla. Yleissopimuksen 6 artikla koskee kansallisen oikeuden mukaisesti myös mui-
33471: sitä, milloin rangaistus 3 artiklan mukaisista hin kuin 1-3 kappaleessa tarkoitettuihin
33472: rikoksista voidaan tuomita sopimusvaltiossa. tilanteisiin. Artiklan 1-3 kappaleessa mai-
33473: Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuoli nitut lainkäyttövallan perusteet eivät siten
33474: sitoutuu ryhtymään tarpeellisiin toimenpitei- muodosta tyhjentävää luetteloa. Muiden so-
33475: siin ulottaakseen tuomiovaltansa 3 artiklassa pimuspuolten ei kuitenkaan tarvitse tunnus-
33476: lueteltuihin rikoksiin, kun rikos on tehty val- taa muita kuin 1-3 kappaleessa tarkoitettuja
33477: tion lipun alla purjehtivaa alusta vastaan tai lainkäyttövallan perusteita.
33478: sellaisella aluksella, kun rikos on tehty sopi- 7 artikla. Yleissopimuksen 7 artiklan 1
33479: musvaltion alueella tai kun rikoksentekijä on kappaleen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat
33480: kyseisen valtion kansalainen. Artiklan 2 omaa Iainsäädäntöään noudattaen varmista-
33481: kohdan mukaan sopimuspuoli voi ulottaa maan, että niiden alueella oleskeleva rikok-
33482: tuomiovaltansa näihin rikoksiin myös, kun sentekijä tai rikoksesta epäilty pysyy maassa
33483: vailla kansalaisuutta oleva rikoksentekijä niin kauan kuin on tarpeen rikosoikeuden-
33484: asuu vakituisesti sen alueella, rikos kohdis- käynnin tai luovuttamistoimenpiteiden aloit-
33485: tuu kyseisen valtion kansalaiseen tai rikok- tamiseksi. Edellytyksenä on, että kyseisen
33486: sen avulla pyritään pakottamaan kyseinen henkilön osallisuudesta rikokseen on olemas-
33487: valtio tekemään tai tekemättä jättämään jota- sa sellaista näyttöä, joka kyseisen valtion
33488: kin. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleet merkit- lainsäädännön mukaan oikeuttaa ryhtymään
33489: sevät myös sitä, että sopimuspuolet tunnus- sanottuihin toimenpiteisiin. Samoin sopimus-
33490: luvat toistensa oikeuden käyttää Iainkäyttö- valtio, jonka alueella rikoksentekijä tai ri-
33491: 6 HE 106/1998 vp
33492:
33493: koksesta epäilty oleskelee, sitoutuu suoritta- aluksen päällikön velvollisuudesta luovuttaa
33494: maan asiassa artiklan 2 kappaleen mukaan rikokseen liittyvät todisteet ja rikoksenteki-
33495: esitutkinnan oman lainsäädäntönsä mukaises- jän luovuttamisesta edelleen lippuvaltiolle.
33496: ti. 9 artikla. Yleissopimuksen 9 artiklan mu-
33497: Pakkokeinolain ( 450/ 1987) 1 luvun 3 §: ssä kaan yleissopimus ei vaikuta valtioiden kan-
33498: säädetään pidättämisen edellytyksistä ja sainvälisen oikeuden mukaiseen toimivaltaan
33499: 8 §:ssä vangitsemisen edellytyksistä Suo- aluksissa, jotka eivät käytä heidän lippuaan.
33500: messa. Muina toimenpiteinä voidaan käyttää Joulukuun 10 päivänä 1982 tehdyn Yhdisty-
33501: pakkokeinolain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua neiden Kansakuntien merioikeusyleissopi-
33502: matkustuskieltoa tai saman lain 6 luvun muksen (SopS 49-50/1996) 27 artikla si-
33503: 1 §:ssä tarkoitettua poistumisen estämistä. sältää määräykset rikosoikeudellisesta lain-
33504: Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttami- käyttövallasta ulkomaisessa aluksessa. Myös
33505: sesta annetun lain (456/1970) 31 §:ssä sää- merioikeusyleissopimuksen 17-26 artiklat
33506: detään henkilön ottamisesta säilöön, vaikka viattomasta kauttakulusta sisältävät lainkäyt-
33507: pyyntöä hänen luovuttamisestaan ei ole vielä tövaltaa koskevia määräyksiä.
33508: tullut. JO artikla. Artiklan mukaan sopimuspuo-
33509: Artiklan 3 kappaleessa määrätään niistä len, jonka alueelta rikoksentekijä tai rikok-
33510: oikeuksista, jotka henkilöllä on, kun häneen sesta epäilty tavataan, on jätettävä asia vii-
33511: kohdistetaan 1 kappaleessa mainittuja toi- pymättä asianomaisille viranomaisille syyte-
33512: menpiteitä. Henkilöllä on tällöin oikeus ottaa harkintaa varten, mikäli se ei luovuta rikok-
33513: välittömästi yhteys kotivaltionsa edustajaan. sentekijää tai rikoksesta epäiltyä. Artiklan 2
33514: Artiklan 4 kappaleen mukaan näitä oikeuksia kappaleessa on määräys rikoksesta epäillyn
33515: käytetään oleskeluvaltion lainsäädännön mu- oikeudesta oikeudenmukaiseen kohteluun
33516: kaisesti, mikäli 3 kappaleen oikeudet näin kaikissa oikeudenkäynnin vaiheissa.
33517: toteutuvat täydellisesti. Kansallisessa lainsää- Rikostentekijän luovuttamisesta Suomesta
33518: dännössä voidaan siten säätää tarkemmin, säädetään laissa rikoksen johdosta tapahtu-
33519: kuinka yhteydenpito kotivaltion edustajiin vasta luovuttamisesta (45611970). Luovutta-
33520: tapahtuu. Myös Suomen tekemiin konsu- minen ja rikoksen tutkiminen kansallisten vi-
33521: lisopimuksiin sisältyy tarkempia määräyksiä ranomaisten toimesta ovat yleissopimuksessa
33522: yhteydenpidon järjestämisestä. vaihtoehtoisia menettelyjä. Jos Suomen luo-
33523: Artiklan 5 kappaleen mukaan henkilön vuttamista koskevasta lainsäädännöstä joh-
33524: säilöön ottaneen valtion tulee välittömästi tuu, että luovutuspyyntöön ei voida suostua,
33525: ilmoittaa toimenpiteestä niille valtioille, jot- on Suomen viranomaisten meneteltävä 10
33526: ka ovat järjestäneet tuomiovaltansa 6 artik- artiklassa määrätyllä tavalla.
33527: lan 1 kappaleen mukaisesti. Samoin tulee 11 artikla. Artiklassa viitataan sopimus-
33528: ilmoittaa suoritetun esitutkinnan tuloksista ja puolten kesken tehtyihin luovutussopimuk-
33529: siitä, aikooko valtio käyttää tuomiovaltaansa. siin. Yleissopimuksen 3 artiklassa lueteltujen
33530: Suomessa tietojen luovuttamisesta poliisin rikosten katsotaan kuuluvan sellaisiin rikok-
33531: henkilörekisteristä ulkomaille säädetään po- siin, joiden johdosta näiden sopimusten pe-
33532: liisin henkilörekisteristä annetun lain rusteella luovutetaan. Osapuolet sitoutuvat
33533: (509/1995) 20 §:ssä. myös tulevaisuudessa tehtävissä luovutusso-
33534: 8 artikla. Artikla sisältää määräykset sopi- pimuksissa lukemaan yleissopimuksen mu-
33535: muspuolen (lippuvaltio) aluksen päällikön kaiset rikokset niihin rikoksim, joiden joh-
33536: oikeudesta luovuttaa toisen sopimuspuolen dosta luovutetaan. Lisäksi artikla sisältää
33537: (vastanottajavaltio) viranomaisille henkilö, määräyksiä valtion menettelystä sen jälkeen,
33538: jonka hän riittävillä perusteilla katsoo syyl- kun se on saanut luovutuspyynnön. Jos val-
33539: listyneen johonkin yleissopimuksen 3 artik- tio ottaa vastaan useita kilpailevia luovutus-
33540: lassa esitetyistä rikoksista. Määräyksen tar- pyyntöjä, tulee luovuttajavaltion kiinnittää
33541: koituksena on mahdollistaa se, että epäilty asianmukaista huomiota erityisesti lippuvalti-
33542: terroristi voidaan luovuttaa mahdollisimman on etuihin ja velvollisuuksiin. Luovuttajaval-
33543: pian jonkun sopimusvaltion viranomaisille. tion tulee myös kiinnittää huomiota 7 artik-
33544: Terroristin kuljettaminen mahdollisesti kau- lan 3 kappaleessa määriteltyihin epäillyn
33545: empana sijaitsevaan lippuvaltioon voisi edel- oikeuksiin ja harkita, kykeneekö vastaanotta-
33546: leen vaarantaa aluksen turvallista kulkua. javaltio toteuttamaan ne.
33547: Lisäksi artiklassa on määräyksiä vastaanotta- 12 artik Ia. Artikla sisältää määräyksen so-
33548: javaltion velvollisuudesta hyväksyä luovutus, pimuspuolten velvollisuudesta antaa toisil-
33549: HE 106/1998 vp 7
33550:
33551: leen keskinäistä oikeusapua. Oikeusapua sa.
33552: annetaan sopimuspuolten välillä mahdollises- Suomi on tunnustanut Kansainvälisen tuo-
33553: ti tehtyjen keskinäistä avunantaa koskevien mioistuimen tuomiovallan jokaisen saman
33554: sopimusten mukaisesti tai sopimuspuolten velvoituksen hyväksyvään valtioon nähden
33555: sisäisen lainsäädännön mukaisesti. (SopS 29/1958). Valtioiden välisiä, sopi-
33556: Tällaisia sopimuksia ovat muun muassa muksen tulkinnasta ja soveltamisesta aiheu-
33557: Suomen ja Australian, Venäjän, Viron ja tuvia riitaisuuksia koskevia määräyksiä on
33558: Latvian kanssa tehdyt kahdenväliset sopi- useissa Suomen tekemissä kahden- ja mo-
33559: mukset. Laissa kansainvälisestä oikeusavusta nenvälisissä sopimuksissa. Suomi on perin-
33560: rikosasioissa ( 4/ 1994) säädetään yksityiskoh- teisesti kannattanut pakollisten riitojenrat-
33561: taisesti oikeusavun antamisessa ja pyytämi- kaisulausekkeiden sisällyttämistä sekä kah-
33562: sessä noudatettavasta menettelystä. den että monenvälisiin sopimuksiin. Tällais-
33563: 13 artikla. Artiklassa on määräykset sopi- ten tavanomaisten riitojenratkaisumääräysten
33564: muspuolten velvollisuudesta toimia yhteis- ei ole yleensä katsottu kuuluvan lainsäädän-
33565: työssä yleissopimuksen 3 artiklassa mainittu- nön alaan eikä edellyttävän muutoinkaan
33566: jen rikosten ehkäisemiseksi. Tämä velvolli- eduskunnan suostumusta.
33567: suus tulee täyttää muun muassa vaihtamalla 17 artikla. Artikla sisältää määräykset
33568: tietoja kunkin valtion sisäisen lainsäädännön yleissopimuksen allekirjoittamisesta, y leisso-
33569: mukaisesti. Sopimuspuolen tulee myös ryh- pimukseen liittymisestä sekä sen hyväksymi-
33570: tyä kaikkiin mahdollisiin keinoihin, jotta sestä ja ratifioimisesta. Suomi on allekirjoit-
33571: terroriteon kohteeksi joutunut sen alueella tanut yleissopimuksen 18 päivänä marras-
33572: oleva alus pääsee jatkamaan matkaansa. kuuta 1988 ratifioimisvaraumin.
33573: 14 artikla. Artiklan mukaan sopimuspuo- 18 artikla. Artikla sisältää yleissopimuksen
33574: len, joka perustellusti olettaa jonkin 3 artik- voimaantuloa koskevat määräykset. Artiklan
33575: lassa mainituista rikoksista tapahtuvan, tulee 1 kohdan mukaan yleissopimus tulee voi-
33576: toimittaa hallussaan olevat tiedot niille valti- maan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua
33577: oille, joiden se uskoo käyttävän lainkäyttö- siitä, kun viisitoista valtiota on joko allekir-
33578: valtaansa yleissopimuksen 6 artiklan mukai- joittanut sen ratifioimis- tai hyväksymisva-
33579: sesti. raumitta tai tallettanut ratifioimis-, hyväksy-
33580: 15 artikla. Yleissopimuksen 15 artiklan 1 mis- tai liittymiskirjansa. Yleissopimus on
33581: kappaleessa määrätään niistä tiedoista, jotka tullut kansainvälisesti voimaan 1 päivänä
33582: sopimuspuolen tulee mahdollisimman no- maaliskuuta 1992.
33583: peasti toimittaa Kansainvälisen merenkulku- Artiklan 2 kohdan mukaan yleissopimus
33584: järjestön pääsihteerille. Tällaiset tiedot kos- tulee sellaisen valtion osalta, joka tallettaa
33585: kevat rikokseen liittyneitä olosuhteita, 13 ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa
33586: artiklan 2 kappaleen nojalla suoritettuja toi- sopimuksen voimaantulon jälkeen, voimaan
33587: menpiteitä sekä rikoksentekijään tai epäil- yhdeksänkymmenen päivän kuluttua talletta-
33588: tyyn kohdistettuja toimenpiteitä. misesta.
33589: 16 artikla. Yleissopimuksen 16 artikla si- 19 artikla. Artikla sisältää määräykset
33590: sältää määräykset välimiesmenettelystä. Jos yleissopimuksen irtisanomisesta. Sopimus-
33591: sopimuspuolten välistä yleissopimuksen tul- puoli voi irtisanoa sopimuksen milloin ta-
33592: kintaa tai soveltamista koskevaa riitaa ei hansa vuoden kuluttua siitä, kun yleissopi-
33593: voida kohtuullisessa ajassa selvittää neuvot- mus on tämän valtion osalta tullut voimaan.
33594: teluteitse, tulee se jonkin riidan osapuolen Irtisanominen tapahtuu tallettamalla ir-
33595: pyynnöstä alistaa välimiesmenettelyyn. Mi- tisanomiskirja Kansainvälisen merenkulku-
33596: käli osapuolet eivät kuuden kuukauden ku- järjestön pääsihteerin huostaan ja se tulee
33597: luessa tällaisesta pyynnöstä ole päässeet so- voimaan yhden vuoden tai irtisanomiskirjas-
33598: pimukseen, kuka tahansa osapuolista voi sa määrätyn pidemmän ajan kuluttua siitä,
33599: alistaa riidan Kansainvälisen tuomioistuimen kun pääsihteeri on vastaanottanut ir-
33600: ratkaistavaksi. Artiklan 2 kappaleen mukaan tisanomiskirjan.
33601: sopimuspuoli voi tehdä sopimuksen allekir- 20 artikla. Artiklassa on määräykset yleis-
33602: joittamisen tai siihen sitoutumisen yhteydes- sopimukseen tehtävistä muutoksista. Kan-
33603: sä varauman, jolla se sulkee pois välimies- sainvälinen merenkulkujärjestö voi kutsua
33604: menettelyn tai Kansainvälisen tuomioistui- koolle konferenssin tarkistamaan tai muutta-
33605: men toimivallan tai molemmat sopimuksen maan yleissopimusta. Mikäli yksi kolmasosa
33606: tulkintaa tai soveltamista koskevissa riidois- sopimuspuolista tai kymmenen sopimuspuol-
33607: 8 HE 106/1998 vp
33608:
33609: ta, sen mukaan kumpi lukumäärä on suu- keutensa soveltamisala. Yleissopimuksen 3,
33610: rempi, esittää tätä koskevan pyynnön, Kan- 5 ja 6 artiklat sisältävät lainsäädännön alaan
33611: sainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n pää- kuuluvia määräyksiä, jotka on saatettu
33612: sihteeri kutsuu yleissopimuksen sopimus- asiasisältöisesti voimaan rikoslain koko-
33613: puolten konferenssin muuttamaan yleissopi- naisuudistuksen toisen vaiheen yhteydessä
33614: musta. (57811995) rikos lain 34 luvun yleisvaaralli-
33615: 21 artikla. Artiklassa määrätään tallettajan sia rikoksia koskevilla säännöksillä sekä
33616: velvollisuuksista. Suomen rikoslain soveltamisalaa koskevalla
33617: 22 artikla. Artiklassa määrätään sopimuk- uudistuksella (626/1996).
33618: sen todistusvoimaiset kielet. Vaikka Suomen rikoslainsäädäntö onkin
33619: saatettu asiasisällöltään vastaamaan yleisso-
33620: 2. Voimaantulo pimuksen velvoitteita, edellyttää sopimuksen
33621: hyväksyminen eduskunnan suostumusta,
33622: Merenkulun turvallisuuteen kohdistuvien koska sopimus sisältää lainsäädännön alaan
33623: laittomien tekojen ehkäisemistä koskeva kuuluvia määräyksiä. Tämä vastaa perustus-
33624: yleissopimus on tullut kansainvälisesti voi- lakivaliokunnan lausunnossaan (PeVL
33625: maan 1 päivänä maaliskuuta 1992. Ratifioi- 19/1995 vp) ilmaisemaa kantaa, jonka mu-
33626: mis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tämän kaan asiasisältöisiä voimaansaattamislakeja
33627: jälkeen tallettavan valtion osalta sopimus käytettäessä myös sopimuksen hyväksymi-
33628: tulee voimaan yhdeksänkymmenen päivän sestä tulee päättää nimenomaisesti eduskun-
33629: kuluttua tallettamisesta. nassa. Perustuslakivaliokunta on myös kan-
33630: sainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä
33631: 3. Eduskunnan suostumuksen lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkival-
33632: tarpeellisuus lantekojen ehkäisemistä koskevan lisäpöytä-
33633: kirjan osalta vahvistanut, että tällaiset mää-
33634: Hallitusmuodon 6 a § (96911995) sisältää räykset kuuluvat lainsäädännön alaan halli-
33635: rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen tär- tusmuodon 33 §:ssä tarkoitetussa merkityk-
33636: keimmät ainesosat, joihin kuuluu vaatimus, sessä ja eduskunnan suostumus on tarpeen
33637: jonka mukaan rikoksina rangaistavat teot on siitä huolimatta, että rikoslainsäädäntö on jo
33638: määriteltävä laissa. Tämä merkitsee sitä, että ennakkoon harmonisoitu kansainvälisen so-
33639: sellainen kansainvälinen velvoite, jolla Suo- pimuksen määräysten kanssa (PeVL 4/1998
33640: mi sitoutuu kriminalisoimaan jonkin teon tai vp).
33641: joitakin tekoja, kuuluu lainsäädännön alaan Edellä olevan perusteella ja hallitusmuo-
33642: ja veivoitteelle tulee tämän vuoksi hankkia don 33 §:n mukatsesti esitetään,
33643: eduskunnan suostumus.
33644: Yleissopimuksen 3 artiklan mukaan sopi- että Eduskunta hyväksyisi ne JO
33645: muspuoli sitoutuu kriminalisoimaan artiklas- päivänä maaliskuuta 1988 Roomassa
33646: sa luetellut teot ja 5 artiklan mukaan säätä- tehdyn merenkulun turvallisuuteen
33647: mään niistä asianmukaiset rangaistukset ri- kohdistuvien laittomien tekojen eh-
33648: kosten vakavuuden huomioon ottaen. Yleis- käisemistä koskevan yleissopi-
33649: sopimuksen 6 artiklassa määrätään, mihin muksen määräykset, jotka vaativat
33650: tekoihin sopimuspuolen tulee ulottaa rikosoi- Eduskunnan suostumuksen.
33651:
33652:
33653:
33654: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
33655: Tasavallan Presidentti
33656:
33657:
33658: MARTTI AHTISAARI
33659:
33660:
33661:
33662:
33663: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
33664: HE 106/1998 vp 9
33665:
33666: (Suomennos)
33667:
33668:
33669:
33670:
33671: MERENKULUN TURV ALUSUUTEEN CONVENTION
33672: KOHDISTUVIEN LAITTOMIEN FOR THE SUPPRESSION OF
33673: TEKOJEN EHKÄISEMISTÄ KOSKEVA UNLA WFUL ACTS AGAINST TNE
33674: YLEISSOPIMUS SAFETY OF MARITIME NA VIGA TION
33675:
33676: Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, The States Parties to this Convention,
33677: jotka
33678: pitävät mielessä Yhdistyneiden Kansakun- Having in mind the purposes and princi-
33679: tien peruskirjan kansainvälistä rauhaa ja tur- ples of the Charter of the United Nations
33680: vallisuutta sekä valtioiden välisten ystävällis- conceming the maintenance of intemational
33681: ten suhteiden ja yhteistyön edistämistä kos- peace and security and the promotion of
33682: kevat päämäärät ja periaatteet, friendly relations and cooperation among
33683: States,
33684: tunnustavat erityisesti, että jokaisella on R ecognizing in particular that everyone
33685: oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtai- has the right to life, liberty and security of
33686: seen turvallisuuteen Kansainvälisen ihmisoi- person, as set out in the Universal Declarati-
33687: keuksien julistuksen ja Kansalaisoikeuksia ja on of Ruman Rights and the Intemational
33688: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen Covenant on Civil and Political Rights,
33689: yleissopimuksen mukaisesti,
33690: ovat syvästi huolestuneita kaikenlaisten Deeply concerned about the world-wide
33691: sellaisten terroritekojen lisääntymisestä eri escalation of acts of terrorism in all its
33692: puolilla maailmaa, jotka asettavat viattomia forms, which endanger or take innocent hu-
33693: ihmisiä alttiiksi vaaralle tai vaativat viatto- man lives, jeopardize fundamental freedoms
33694: mia ihmishenkiä, vaarantavat ihmisten pe- and seriously impair the dignity of human
33695: rusvapauksien toteutumisen ja heikentävät beings,
33696: vakavasti ihmiselämän arvoa,
33697: katsovat, että merenkulun turvallisuuteen Considering that unlawful acts against the
33698: kohdistuvat laittomat teot vaarantavat henki- safety of maritime navigation jeopardize the
33699: löiden ja omaisuuden turvallisuutta, haittaa- safety of persons and property, seriously
33700: vat merkittävästi merenkulkuun liittyvää toi- affect the operation of maritime services,
33701: mintaa ja harjuttavat maailman kansojen and undermine the confidence of the peoples
33702: luottamusta merenkulun turvallisuuteen, of the world in the safety of maritime navi-
33703: gation,
33704: katsovat, että tällaisten tekojen esiintymi- Considering that the occurrence of such
33705: nen on vakava huolenaihe koko kansainväli- acts is a matter of grave concem to the in-
33706: selle yhteisölle, temational community as a whole,
33707: ovat vakuuttuneita välittömästä tarpeesta Being convinced of the urgent need to de-
33708: kehittää valtioiden välistä yhteistyötä tarkoi- velop intemational co-operation between
33709: tuksena suunnitella ja ottaa käyttöön tehok- States in devising and adopting effective and
33710: kaita käytännön toimenpiteitä kaikkien me- practical measures for the prevention of all
33711: renkulun turvallisuuteen kohdistuvien laitto- unlawful acts against the safety of maritime
33712: mien tekojen ehkäisemiseksi sekä tekoihin navigation, and the prosecution and punish-
33713: syyllistyneiden syytteeseen asettamiseksi ja ment of their perpetrators,
33714: rankaisemiseksi,
33715: palauttavat mieliin Yhdistyneiden Kansa- R ecalling resolution 40/61 of the General
33716: kuntien yleiskokouksen 9 joulukuuta 1985 Assembly of the United Nations of 9 De-
33717:
33718:
33719: 380249V
33720: 10 HE 106/1998 vp
33721:
33722: tekemän päätöslauselman 40/61, joka muun cember 1985 which, inter alia, "urges all
33723: muassa ''kehottaa kaikkia valtioita yksin ja States unilaterally and in co-operation with
33724: yhteistyössä muiden valtioiden kanssa, sa- other States, as well as relevant United Na-
33725: moin kuin asianomaisia Yhdistyneiden Kan- tions organs, to contribute to the progressive
33726: sakuntien elimiä tukemaan pyrkimyksiä kan- elimination of causes underlying interna-
33727: sainväliseen terrorismiin johtavien syiden tional terrorism and to pay special attention
33728: asteittaiseksi poistamiseksi sekä kiinnittä- to all situations, including colonialism, ra-
33729: mään erityistä huomiota kaikkiin sellaisiin cism and situations involving mass and flag-
33730: tilanteisiin, mukaan lukien kolonialismin, rant violations of human rights and funda-
33731: rasismin sekä ihmisoikeuksiin ja perusva- mental freedoms and those involving alien
33732: pauksiin kohdistuvat laajat ja räikeät rikko- occupation, that may give rise to interna-
33733: mukset ja tilanteet, joihin liittyy vieraan val- tional terrorism and may endanger interna-
33734: lan miehitys, jotka voivat johtaa kansainväli- tional peace and security",
33735: seen terrorismiin ja voivat vaarantaa kan-
33736: sainvälistä rauhaa ja turvallisuutta",
33737: palauttavat edelleen mieliin, että päätöslau- R ecalling further that resolution 40/61
33738: selma 40/61 "tuomitsee yksiselitteisesti ri- "unequivocally condemns, as criminal, all
33739: kollisiksi kaikki terroriteot, terroristiset me- acts, methods and practices of terrorism
33740: netelmät ja tavat tekopaikasta ja tekijästä wherever and by whomever committed, in-
33741: riippumatta, mukaan lukien terroriteot, terro- cluding those which jeopardize friendly rela-
33742: ristiset menetelmät ja tavat, jotka vaarantavat tions among States and their security",
33743: valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita ja näi-
33744: den turvallisuutta",
33745: palauttavat myös mieliin, että päätöslausel- R ecalling also that by resolution 40/61, the
33746: massa 40/61 Kansainvälistä Merenkulkujär- International Maritime Organization was
33747: jestöä kehotetaan "tutkimaan terrorismion- invited to "study the problem of terrorism
33748: gelmaa aluksissa ja aluksia vastaan tavoittee- aboard or against ships with a view to ma-
33749: na antaa suosituksia asianmukaisista toimen- king recommendations on appropriate mea-
33750: piteistä", sures",
33751: muistavat Kansainvälisen Merenkulkujär- Having in mind resolution A.584(14) of 20
33752: jestön kokouksen 20 marraskuuta 1985 anta- November 1985, of the Assembly of the
33753: man päätöslauselman A.584(14), jossa vaadi- International Maritime Organization, which
33754: taan toimenpiteiden kehittämistä sellaisten called for development of measures to pre-
33755: laittomien tekojen estämiseksi, jotka uhkaa- vent unlawful acts which threaten the safety
33756: vat alusten turvallisuutta ja niissä olevien of ships and the security of their passengers
33757: matkustajien ja miehistön jäsenten turvalli- and crews,
33758: suutta,
33759: panevat merkille, että miehistön toimet, N oting that acts of the crew which are
33760: joihin sovelletaan normaalia laivakuria, ovat subject to normal shipboard discipline are
33761: tämän yleissopimuksen vaikutusalueen ulko- outside the purview of this Convention,
33762: puolella,
33763: vahvistavat, että on toivottavaa tarkastella Affirming the desirability of monitoring
33764: laivoihin ja niissä matkustaviin henkilöihin rules and standards relating to the prevention
33765: kohdistuvien laittomien tekojen estämiseen and control of unlawful acts against ships
33766: ja valvomiseen liittyviä sääntöjä ja perustei- and persons on board ships, with a view to
33767: ta, tavoitteena niiden pitäminen ajan tasalla updating them as necessary, and, to this ef-
33768: ja tässä tarkoituksessa panevat tyydytyksellä fect, taking note with satisfaction of the
33769: merkille Kansainvälisen Merenkulkujärjestön Measures to Prevent Unlawful Acts against
33770: Merenkulun turvallisuutta käsittelevän komi- Passengers and Crews on Board Ships, re-
33771: tean suosituksen toimenpiteistä estää alusten commended by the Maritime Safety Com-
33772: matkustajiin ja miehistön jäseniin kohdistu- mittee of the International Maritime Or-
33773: vat laittomat teot, ganization,
33774: vahvistavat edelleen, että asiat, jotka jäävät Affirming further that matters not regula-
33775: tämän yleissopimuksen ulkopuolelle, kuulu- ted by this Convention continue to be gover-
33776: vat edelleen yleisen kansainvälisen oikeuden ned by the rules and principles of general
33777: sääntöjen ja periaatteiden alaisuuteen, ja international law,
33778: HE 106/1998 vp 11
33779:
33780: myöntävät, että kaikkien valtioiden tulee R ecognizing the need for all States, in
33781: merenkulun turvallisuuteen kohdistuvia lait- combating unlawful acts against the safety
33782: tomia tekoja vastaan taistellessaan noudattaa of maritime navigation, strictly to comply
33783: tarkkaan yleisen kansainvälisen oikeuden with rules and principles of general intema-
33784: sääntöjä ja periaatteita, tional law,
33785: ovat sopineet seuraavasta: Have agreed as follows:
33786: 1 artikla Article 1
33787: Tässä yleissopimuksessa "alus" tarkoittaa For the purposes of this Convention,
33788: kaikenlaisia aluksia, joita ei ole pysyvästi "ship" means a vessel of any type what-
33789: kiinnitetty merenpohjaan, mukaan lukien soever not permanently attached to the sea-
33790: dynaamisen liikkeen tukemat alukset, sukel- bed, including dynamically supported craft,
33791: lusveneet tai mitkä tahansa muut kelluvat submersibles, or any other floating craft.
33792: alukset.
33793: 2 artikla Article 2
33794: 1. Tätä yleissopimusta ei sovelleta: 1. This Convention does not apply to:
33795: a) sota-alukseen; tai (a) a warship; or
33796: b) alukseen, joka on valtion hallussa tai (b) a ship owned or operated by a State
33797: jota valtio käyttää silloin, kun alus palvelee when being used as a naval auxiliary or for
33798: hinaajana tai tullin tai poliisin tarpeita; tai customs or police purposes; or
33799: c) alukseen, joka on poistettu liikenteestä (c) a ship which has been withdrawn from
33800: tai asetettu telakalle. navigation or laid up.
33801: 2. Mitkään tämän yleissopimuksen mää- 2. Nothing in this Convention affects the
33802: räykset eivät vaikuta sota-alusten tai muiden immunities of warships and other govem-
33803: valtion omistamien ei -kaupallisia tarkoitus- ment ships operated for non-commercial
33804: periä palvelevien alusten koskemattomuu- purposes.
33805: teen.
33806: 3 artikla Article 3
33807: 1. Henkilö syyllistyy rikokseen, jos hän 1. Any person commits an offence if that
33808: laittomasti ja tahallaan: person unlawfully and intentionally:
33809: a) ottaa haltuunsa tai pitää valvonnassaan (a) seizes or exercises control over a ship
33810: alusta väkivalloin tai väkivallalla tai muilla by force or threat thereof or any other form
33811: keinoin uhaten; tai of intimidation; or
33812: b) suorittaa väkivallanteon aluksessa ole- (b) performs an act of violence against a
33813: vaa henkilöä vastaan, jos tämä teko on omi- person on board a ship if that act is likely to
33814: aan vaarantaruaan kyseisen aluksen turvalli- endanger the safe navigation of that ship; or
33815: sen kulun; tai
33816: c) tuhoaa aluksen tai vahingoittaa alusta (c) destroys a ship or causes damage to a
33817: tai sen lastia siten, että se on omiaan vaaran- ship or to its cargo which is likely to endan-
33818: tamaan kyseisen aluksen turvallisen kulun; ger the safe navigation of that ship; or
33819: tai
33820: d) asettaa tai asetuttaa alukseen mitä ta- (d) places or causes to be placed on a
33821: hansa keinoa käyttäen laitteen tai ainetta, ship, by any means whatsoever, a device or
33822: joka on omiaan tuhoamaan kyseisen aluksen substance which is likely to destroy that
33823: tai vahingoittaa sitä tai sen lastia, mitkä vaa- ship, or cause damage to that ship or its car-
33824: rantavat tai ovat omiaan vaarantaruaan ky- go which endangers or is likely to endanger
33825: seisen aluksen turvallisen kulun; tai the safe navigation of that ship; or
33826: e) tuhoaa tai vahingoittaa vakavasti meren- (e) destroys or seriously damages maritime
33827: kulussa käytettäviä laitteita tai häiritsee va- navigational facilities or seriously interferes
33828: kavasti niiden toimintaa, jos tällainen teko with their operation, if any such act is likely
33829: on omiaan vaarantaruaan aluksen turvallisen to endanger the safe navigation of a ship; or
33830: kulun; tai
33831: t) välittää tietoja, jotka tietää perättömiksi, (t) communicates information which he
33832: täten vaarantaen aluksen turvallisen kulun; knows to be false, thereby endangering the
33833: 12 HE 106/1998 vp
33834:
33835: tai safe navigation of a ship; or
33836: g) vahingoittaa tai surmaa henkilön jonkin (g) injures or kills any person, in connecti-
33837: a-f kohdassa esitetyn rikoksen tai rikoksen on with the commission or the attempted
33838: yrityksen yhteydessä. commission of any of the offences set forth
33839: in subparagraphs (a) to (f).
33840: 2. Henkilö syyllistyy rikokseen myös, jos 2. Any person also commits an offence if
33841: hän: that person:
33842: a) yrittää tehdä jonkin 1 kappaleessa maini- (a) attempts to commit any of the offences
33843: tun rikoksen; tai set forth in paragraph 1; or
33844: b) yllyttää jotakuta henkilöä johonkin 1 (b) abets the commission of any of the
33845: kappaleessa mainittuun rikokseen tai avustaa offences set forth in paragraph 1 perpetrated
33846: muulla tavoin tällaiseen rikokseen syyllisty- by any person or is otherwise an accomplice
33847: vää henkilöä; tai of a person who commits such an offence;
33848: or
33849: c) esittäen tai jättäen esittämättä sellaisen (c) threatens, with or without a condition,
33850: valtion sisäisen lainsäädännön mukaisen eh- as is provided for under national law, aimed
33851: don, jonka tarkoituksena on pakottaa fyysi- at compelling a physical or juridical person
33852: nen henkilö tai oikeushenkilö johonkin te- to do or refrain from doing any aci, io com-
33853: koon tai pidättäytymään tällaisesta teosta, mit any of the offences set forth in para-
33854: uhkaa syyllistyä johonkin 1 kappaleen b, c graph 1, subparagraphs (b), (c) and (e), if
33855: ja e kohdassa mainituista rikoksista, jos tä- that threat is likely to endanger the safe na-
33856: mä uhkaus on omiaan vaaraotamaan kysei- vigation of the sh1p in question.
33857: sen aluksen turvallisen kulun.
33858: 4 artikla Article 4
33859: 1. Tätä yleissopimusta sovelletaan, jos alus 1. This Convention appiies if the ship is
33860: kulkee tai sen on määrä kulkea yksittäisen navigating or is scheduled to navigate into,
33861: valtion aluemeren ulkorajan ulkopuolelle through or from waters beyond the outer
33862: jäävälle vesialueelle, sen kautta tai sieltä limit of the territorial sea of a single State,
33863: käsin tai vierekkäin sijaitsevien valtioiden or the lateral limits of its territorial sea with
33864: aluemerien välisten rajojen ulkopuolelle jää- adjacent States.
33865: välle vesialueelle, sen kautta tai sieltä käsin.
33866: 2. Tapauksiin, joihin yleissopimus ei so- 2. In cases where the Convention does not
33867: vellu 1 kappaleen määräyksistä johtuen, apply pursuant to paragraph 1, it neverthe-
33868: yleissopimusta kuitenkin sovelletaan, jos less appiies when the offender or the alleged
33869: rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty tavataan offender is found in the territory of a State
33870: muun sopimuspuolen kuin 1 kappaleessa Party other than the State referred to in pa-
33871: tarkoitetun valtion alueella. ragraph 1.
33872: 5 artikla Article 5
33873: Jokaisen sopimuspuolen tulee säätää 3 ar- Bach State Party shall make the offences
33874: tiklassa esitetyistä rikoksista asianmukaiset set forth in article 3 punishable by appro-
33875: rangaistukset, joissa näiden rikosten vaka- priate penalties which take into account the
33876: vuus on otettu huomioon. grave nature of those offences.
33877: 6 artikla Article 6
33878: 1. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy tarpeelli- 1. Bach State Party shall take such measu-
33879: siin toimenpiteisiin olottaakseen lainkäyttö- res as may be necessary to establish its ju-
33880: valtansa 3 artiklassa esitettyihin rikoksiin, risdiction over the offences set forth in arti-
33881: kun: cle 3 when the offence is committed:
33882: a) rikos on tehty sellaista alusta vastaan tai (a) against or on board a ship flying the
33883: sellaisella aluksella, joka purjehtii rikoksen- flag of the State at the time the offence is
33884: tekohetkellä kyseisen valtion lipun alla; tai committed; or
33885: b) rikos on tehty kyseisen valtion alueella, (b) in the territory of that State, including
33886: sen aluemeri mukaan lukien; tai its territorial sea; or
33887: c) rikoksentekijä on kyseisen valtion kan- (c) by a national of that State.
33888: HE 106/1998 vp 13
33889:
33890: salainen.
33891: 2. Sopimuspuoli voi ulottaa lainkäyttöval- 2. A State Party may also establish its ju-
33892: tansa koskemaan sellaisia rikoksia myös risdiction over any such offence when:
33893: kun:
33894: a) rikoksentekijällä ei ole minkään valtion (a) it is committed by a stateless person
33895: kansalaisuutta, mutta hän asuu vakinaisesti whose habitual residence is in that State; or
33896: kyseisessä valtiossa; tai
33897: b) rikoksen yhteydessä kyseisen valtion (b) during its commission a national of
33898: kansalainen joutuu sieppauksen tai uhkauk- that State is seized, threatened, injured or
33899: sen kohteeksi, loukkaantuu tai saa surmansa; killed; or
33900: tai
33901: c) rikoksen avulla pyritään pakottamaan (c) it is committed in an attempt to compel
33902: kyseinen valtio tekemään tai jättämään teke- that State to do or abstain from doing any
33903: mättä jotakin. act.
33904: 3. Sopimuspuolen, joka on ulottanut lain- 3. Any State Party which has established
33905: käyttövaltansa rikoksiin 2 kappaleen mukai- jurisdiction mentioned in paragraph 2 shall
33906: sesti, tulee ilmoittaa asiasta Kansainvälisen notify the Secretary-General of the Intema-
33907: Merenkulkujärjestön pääsihteerille (jäljempä- tional Maritime Organization (hereinafter
33908: nä "pääsihteeri"). Jos sopimuspuoli myö- referred to as "the Secretary-General"). If
33909: hemmin kumoaa tämän lainkäyttövaltansa, such State Party subsequently rescinds that
33910: sen tulee ilmoittaa asiasta pääsihteerille. jurisdiction, it shall notify the Secretary-Ge-
33911: neral.
33912: 4. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy tarpeelli- 4. Bach State Party shall take such measu-
33913: siin toimenpiteisiin ulottaakseen lainkäyttö- res as may be necessary to establish its ju-
33914: valtansa 3 artiklassa esitettyihin rikoksiin risdiction over the offences set forth in arti-
33915: tapauksissa, jolloin rikoksesta epäilty oleske- cle 3 in cases where the alleged offender is
33916: lee sen alueella eikä kyseinen valtio luovuta present in its territory and it does not extra-
33917: häntä millekään niistä sopimuspuolista, jotka dite him to any of the States Parties which
33918: ovat ulottaneet rikokseen lainkäyttövaltansa have established their jurisdiction in accor-
33919: tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaisesti. dance with paragraphs 1 and 2 of this article.
33920: 5. Tämä yleissopimus ei estä rikosoikeu- 5. This Convention does not exclude any
33921: dellisen lainkäyttövallan käyttämistä kansal- criminal jurisdiction exercised in accordance
33922: lisen oikeuden mukaisesti. with national law.
33923: 7 artikla Article 7
33924: 1. Jokaisen sopimuspuolen, jonka alueella 1. Upon being satisfied that the circums-
33925: rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty oleske- tances so warrant, any State Party in the
33926: lee, tulee vakuututtuaan olosuhteiden siihen territory of which the offender or the alleged
33927: oikeuttavan ja omaa lainsäädäntöään noudat- offender is present shall, in accordance with
33928: taen ottaa tämä säilöön tai muilla toimenpi- its law, take him into custody or take other
33929: teillä varmistaa henkilön läsnäolo niin kauan measures to ensure his presence for such
33930: kuin on tarpeen rikosoikeudenkäynnin tai time as is necessary to enable any criminal
33931: rikoksentekijän luovuttamista koskevien toi- or extradition proceedings to be instituted.
33932: menpiteiden alkuun saattamiseksi.
33933: 2. Kyseisen valtion on välittömästi suori- 2. Such State shall immediately make a
33934: tettava esitutkinta asiassa oman lainsäädän- preliminary inquiry into the facts, in accor-
33935: tönsä mukaisesti. dance with its own legislation.
33936: 3. Henkilöllä, johon 1 kappaleen tarkoitta- 3. Any person regarding whom the measu-
33937: mat toimenpiteet kohdistuvat, on oikeus: res referred to in paragraph 1 are being ta-
33938: ken shall be entitled to:
33939: a) ottaa välittömästi yhteys sen valtion (a) communicate without delay with the
33940: lähimpään asianomaiseen edustajaan, jonka nearest appropriate representative of the Sta-
33941: kansalainen hän on tai jolla on muutoin oi- te of which he is a national or which is ot-
33942: keus olla yhteydessä henkilöön, tai jos hen- herwise entitled to establish such com-
33943: kilöllä ei ole minkään valtion kansalaisuutta munication or, if he is a stateless person, the
33944: valtioon, jonka alueella hän vakinaisesti State in the territory of which he has his
33945: 14 HE 106/1998 vp
33946:
33947: asuu; ja habitual residence;
33948: b) ottaa vastaan kyseisen valtion edustaja. (b) be visited by a representative of that
33949: State.
33950: 4. Edellä 3 kappaleessa tarkoitettuja oi- 4. The rights referred to in paragraph 3
33951: keuksia käytetään sen valtion lakien ja mää- shall be exercised in conformity with the
33952: räysten mukaisesti, jonka alueella rikoksen- laws and regulations of the State in the terri-
33953: tekijä tai rikoksesta epäilty oleskelee, sillä tory of which the offender or the alleged
33954: ehdolla, että kyseisten lakien ja määräysten offender is present, subject to the proviso
33955: avulla 3 kappaleen nojalla myönnettyjen oi- that the said laws and regulations must ena-
33956: keuksien tavoitteet toteutuvat täydellisesti. ble full effect to be given to the purposes
33957: for which the rights accorded under para-
33958: graph 3 are intended.
33959: 5. Kun sopimuspuoli on tämän artiklan 5. When a State Party, pursuant to this
33960: mukaisesti ottanut säilöön henkilön, sen tu- article, has taken a person into custody, it
33961: lee välittömästi ilmoittaa säilöönotosta ja shall immediately notify the States which
33962: siihen oikeuttavista perusteista niille valtioil- have established jurisdiction in accordance
33963: le, jotka ovat ulottaneet lainkäyttövaltansa with article 6, paragraph 1 and, if it consi-
33964: rikokseen 6 artiklan 1 kappaleen mukaisesti ders it advisabie, any olher interested States,
33965: ja jos se pitää sitä asianmukaisena, muille of the fact that such person is in custody
33966: valtioille, joita asia koskee. Valtion, joka and of the circumstances which warrant his
33967: suorittaa tämän artiklan 2 kappaleessa tar- detention. The State which makes the preli-
33968: koitetun esitutkinnan, tulee viipymättä il- minary inquiry contemplated in paragraph 2
33969: moittaa mainituille valtioille tutkinnan tulok- of this article shall promptly report its fin-
33970: sista ja siitä, aikooko se käyttää lainkäyttö- dings to the said States and shall indicate
33971: valtaansa. whether it intends to exercise jurisdiction.
33972: 8 artikla Article 8
33973: 1. Sopimuspuolen ("lippuvaltio") aluksen 1. The master of a ship of a State Party
33974: kapteeni voi luovuttaa jonkun toisen sopi- (the "flag State") may deliver to the authori-
33975: muspuolen ("vastaanottajavaltio") viranomai- ties of any other State Party (the "receiving
33976: sille sellaisen henkilön, jonka hän kohtuulli- State") any person who he has reasonable
33977: silla perusteilla uskoo syyllistyneen johonkin grounds to believe has committed one of the
33978: 3 artiklassa esitetyistä rikoksista. offences set forth in article 3.
33979: 2. Lippuvaltio takaa, että sen aluksen pääl- 2. The flag State shall ensure that the mas-
33980: likkö on velvollinen heti kun se on käytän- ter of its ship is obliged, whenever practica-
33981: nössä mahdollista ja mahdollisuuksien mu- ble, and if possible before entering the terri-
33982: kaan ennen kuin alus saapuu valtaanottaja- torial sea of the receiving State carrying on
33983: valtion aluemerelle mukanaan henkilö, jonka board any person whom the master intends
33984: kapteeni aikoo luovuttaa 1 kappaleen mukai- to deliver in accordance with paragraph 1, to
33985: sesti, ilmoittamaan vastaanottajavaltion vi- give notification to the authorities of the
33986: ranomaisille aikomuksestaan luovuttaa kysei- receiving State of his intention to deliver
33987: nen henkilö sekä luovutuksen syistä. such person and the reasons therefor.
33988: 3. Vastaanottajavaltio hyväksyy luovutuk- 3. The receiving State shall accept the de-
33989: sen ja toimii 7 artiklan mukaisesti, paitsi jos livery, except where it has grounds to consi-
33990: sillä on syytä katsoa, että yleissopimusta ei der that the Convention is not applicable to
33991: voida soveltaa tekoihin, joiden perusteella the acts giving rise to the delivery, and shall
33992: henkilö luovutettaisiin. Luovutettavan vas- proceed in accordance with the provisions of
33993: taanottamisesta kieltäytymiseen liitetään lau- article 7. Any refusal to accept a delivery
33994: sunto kieltäytymisen syistä. shall be accompanied by a statement of the
33995: reasons for refusal.
33996: 4. Lippuvaltio takaa, että sen aluksen pääl- 4. The flag State shall ensure that the mas-
33997: likkö on velvollinen antamaan vastaanottaja- ter of its ship is obliged to furnish the aut-
33998: valtion viranomaisille hallussaan olevat horities of the receiving State with the evi-
33999: epäiltyyn rikokseen liittyvät todisteet. dence in the master's possession which per-
34000: tains to the alleged offence.
34001: 5. Vastaanottajavaltio, joka on hyväksynyt 5. A receiving State which has accepted
34002: HE 106/1998 vp 15
34003:
34004: henkilön luovutuksen 3 kappaleen mukaises- the delivery of a person in accordance with
34005: ti, voi puolestaan pyytää lippuvaltiota hy- paragraph 3 may, in tum, request the flag
34006: väksymään kyseisen henkilön luovutuksen. State to accept delivery of that person. The
34007: Lippuvaltio harkitsee pyyntöä ja jos se suos- flag State shall consider any such request,
34008: tuu pyyntöön, se toimii 7 artiklan mukaises- and if it accedes to the request it shall pro-
34009: ti. Jos lippuvaltio torjuu pyynnön, sen tulee ceed in accordance with article 7. If the flag
34010: toimittaa vastaanottajavaltiolle lausunto kiel- State declines a request, it shall fumish the
34011: täytymisen syistä. receiving State with a statement of the rea-
34012: sons therefor.
34013: 9 artikla Article 9
34014: Mikään tässä yleissopimuksessa ei vaikuta Nothing in this Convention shall affect in
34015: millään tavalla kansainvälisen oikeuden any way the rules of intemational law per-
34016: sääntöjen mukaiseen valtioiden toimivaltaan taining to the competence of States to exer-
34017: harjoittaa tutkinta- ja toimeenpanovaltaa cise investigative or enforcement jurisdiction
34018: aluksissa, jotka eivät purjehdi niiden lipun on board ships not flying their flag.
34019: alla.
34020: 10 artikla Article 10
34021: 1. Sopimuspuolen, jonka alueelta rikoksen- 1. The State Party in the territory of which
34022: tekijä tai rikoksesta epäilty tavataan, tulee the offender or the alleged offender is found
34023: sellaisissa tapauksissa, joita 6 artikla koskee, shall, in cases to which article 6 applies, if it
34024: jos se ei luovuta henkilöä, poikkeuksetta ja does not extradite him, be obliged, without
34025: siitä riippumatta tehtiinkö rikos sen alueella, exception whatsoever and whether or not the
34026: jättää asia viipymättä asianomaisille viran- offence was committed in its territory, to
34027: omaisilleen syytteestä päättämistä varten submit the case without delay to its compe-
34028: kyseisen valtion lainsäädännön menettelyta- tent authorities for the purpose of prosecuti-
34029: poja noudattaen. Nämä viranomaiset ratkai- on, through proceedings in accordance with
34030: sevat asian kyseisen valtion lainsäädännön the laws of that State. Those authorities shall
34031: nojalla samalla tavalla kuin minkä tahansa take their decision in the same manner as in
34032: muun vakavanlaatuisen rikosasian. the case of any other offence of a grave na-
34033: ture under the law of that State.
34034: 2. Henkilölle, joka on joutunut oikeuteen 2. Any person regarding whom procee-
34035: jonkin 3 artiklassa mainitun rikoksen takia, dings are being carried out in connection
34036: taataan kaikissa oikeuskäsittelyn vaiheissa with any of the offences set forth in article 3
34037: oikeudenmukainen kohtelu, mukaan lukien shall be guaranteed fair treatment at all sta-
34038: kaikki ne oikeudet ja takuut, joista määrä- ges of the proceedings, including enjoyment
34039: tään sen valtion lainsäädännön nojalla, jonka of all the rights and guarantees provided for
34040: alueella henkilö on. such proceedings by the law of the State in
34041: the territory of which he is present.
34042: 11 artikla Article 11
34043: 1. Tämän yleissopimuksen 3 artiklassa 1. The offences set forth in article 3 shall
34044: mainittujen rikosten katsotaan kaikissa sopi- be deemed to be included as extraditable
34045: muspuolten kesken tehdyissä luovuttamisso- offences in any extradition treaty existing
34046: pimuksissa kuuluvan sellaisiin rikoksiin, joi- between any of the States Parties. States
34047: den johdosta luovutetaan. Osapuolet sitoutu- Parties undertake to include such offences as
34048: vat kaikissa niiden välillä tehtävissä luovut- extraditable offences in every extradition
34049: tamissopimuksissa lukemaan tällaiset rikok- treaty to be concluded between them.
34050: set niihin rikoksiin, joiden johdosta luovute-
34051: taan.
34052: 2. Jos sopimuspuoli, joka asettaa luovutta- 2. If a State Party which makes extradition
34053: misen ehdoksi valtioiden välisen sopimuk- conditional on the existence of a treaty re-
34054: sen, saa luovutuspyynnön sellaiselta toiselta ceives a request for extradition from another
34055: sopimuspuolelta, jonka kanssa sillä ei ole State Party with which it has no extradition
34056: luovutussopimusta, luovutuspyynnön saanut treaty, the requested State Party may, at it's
34057: 16 HE 106/1998 vp
34058:
34059: valtio voi harkintansa mukaan pitää tätä option, consider this Convention as a legal
34060: yleissopimusta luovuttamisen laillisena pe- basis for extradition in respect of the offen-
34061: rusteena 3 artiklassa mainittuihin rikoksiin ces set forth in article 3. Extradition shall be
34062: nähden. Luovuttamisen osalta noudatetaan subject to the other conditions provided by
34063: luovutuspyynnön saaneen valtion lainsäädän- the law of the requested State Party.
34064: nön edellyttämiä muita ehtoja.
34065: 3. Sopimuspuolet, jotka eivät aseta luovut- 3. States Parties which do not make extra-
34066: tamisen ehdoksi valtioiden välistä sopimusta, dition conditional on the existence of a trea-
34067: pitävät 3 artiklassa mainittuja rikoksia sellai- ty shall recognize the offences set forth in
34068: sina, joiden johdosta rikoksentekijä luovute- article 3 as extraditable offences between
34069: taan osapuolten välillä luovutuspyynnön saa- themselves, subject to the conditions provi-
34070: neen valtion lainsäädännön ehtojen mukai- ded by the law of the requested State.
34071: sesti.
34072: 4. Edellä 3 artiklassa mainitut rikokset 4. If necessary, the offences set forth in
34073: katsotaan tarvittaessa sopimuspuolten välisis- article 3 shall be treated, for the purposes of
34074: sä luovutustapauksissa tehdyiksi sekä teko- extradition between States Parties, as if they
34075: paikalla että !uovutuspyynnön esittäneen val- had been committed not only in the place in
34076: tion lainkäyttövaltaan kuuluvalla paikalla. which they occurred but aiso in a place wit-
34077: hin the jurisdiction of the State Party reques-
34078: ting extradition.
34079: 5. Sopimuspuolen, joka vastaanottaa 5. A State Party which receives more than
34080: useampia luovutuspyyntöjä sellaisilta valti- one request for extradition from States
34081: oilta, jotka ovat ulottaneet lainkäyttövaltansa which have established jurisdiction in ac-
34082: rikokseen tämän yleissopimuksen 7 artiklan cordance with article 7 and which decides
34083: mukaisesti ja joka päättää olla syyttämättä, not to prosecute shall, in selecting the State
34084: tulee valitessaan valtiota, johon rikoksenteki- to which the offender or alleged offender is
34085: jä tai rikoksesta epäilty luovutetaan, kiinnit- to be extradited, P.ay due regard to the inter-
34086: tää asianmukaista huomiota sen sopimuspuo- ests and responstbilities of the State Party
34087: len etuihin ja velvollisuuksien, jonka lipun whose flag the ship was flying at the time of
34088: alla alus purjehti rikoksentekohetkellä. the commission of the offence.
34089: 6. Harkitessaan tämän yleissopimuksen 6. In considering a request for the extradi-
34090: mukaista rikoksesta epäillyn luovutuspyyn- tion of an alleged offender pursuant to this
34091: töä luovutuspyynnön vastaanottaneen valtion Convention, the requested State shall pay
34092: tulee kiinnittää asianmukaista huomiota sii- due regard to whether his rights as set forth
34093: hen, voidaanko henkilölle tämän yleissopi- in article 7, paragraph 3, can be effected in
34094: muksen 7 artiklan 3 kappaleen nojalla the requesting State.
34095: myönnetyt oikeudet panna täytäntöön luovu-
34096: tuspyynnön esittäneessä valtiossa.
34097: 7. Kaikkien sellaisten luovutussopimusten 7. With respect to the offences as defined
34098: ja -järjestelyjen määräyksiä, jotka koskevat in this Convention, the provisions of all ext-
34099: tässä yleissopimuksessa määriteltyjä rikoksia radition treaties and arrangements applicable
34100: ja joita sovelletaan sopimuspuolten välillä, between States Parties are modified as bet-
34101: muutetaan näiden sopimuspuolten välillä ween States Parties to the extent that they
34102: sikäli kuin ne ovat ristiriidassa tämän yleis- are incompatible with this Convention.
34103: sopimuksen kanssa.
34104: 12 artikla Article 12
34105: 1. Sopimuspuolet antavat toisilleen mah- 1. State Parties shall afford one another
34106: dollisimman laajaa oikeusapua 3 artiklassa the greatest measure of assistance in connec-
34107: mainituista rikoksista johtuvien oikeuden- tion with criminal proceedings brought in
34108: käyntien yhteydessä, mukaan luettuna apu respect of the offences set forth in article 3,
34109: oikeudenkäynnissä tarvittavan todistusaineis- including assistance in obtaining evidence at
34110: ton hankkimisessa. their disposal necessary for the proceedings.
34111: 2. Sopimuspuolet hoitavat 1 kaP.paleesta 2. States Parties shall carry out their obli-
34112: johtuvat velvollisuutensa niiden vähllä mah- gations under paragraph 1 in conformity
34113: dollisesti tehtyjen keskinäistä avunautoa kos- with any treaties on mutual assistance that
34114: HE 106/1998 vp 17
34115:
34116: kevien sopimusten mukaisesti. Mikäli tällai- may exist between them. In the absence of
34117: sia sopimuksia ei ole tehty, sopimuspuolet such treaties, States Parties shall afford each
34118: auttavat toisiaan sisäisen lainsäädäntönsä other assistance in accordance with their
34119: nojalla. national law.
34120: 13 artikla Article 13
34121: 1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä 3 1. States Parties shall co-operate in the
34122: artiklassa mainittujen rikosten ehkäisemisek- prevention of the offences set forth in article
34123: si, erityisesti: 3, particularly by:
34124: a) ryhtymällä kaikkiin mahdollisiin toi- (a) taking all practicable measures to pre-
34125: menpiteisiin estääkseen niiden omalla alueel- vent preparations in their respective territo-
34126: la ja sen ulkopuolella tapahtuvien rikosten ries for the commission of those offences
34127: valmistelemisen niiden omalla alueella; ja within or outside their territories;
34128: b) vaihtamalla tietoja oman sisäisen lain- (b) exchanging information in accordance
34129: säädäntönsä mukaisesti ja koordinoimaila 3 with their national law, and co-ordinating
34130: artiklassa tarkoitettujen rikosten ehkäisemi- administrative and other measures taken as
34131: seksi tarpeellisia hallinnollisia ja muita toi- appropriate to prevent the commission of
34132: menpiteitä. offences set forth in article 3.
34133: 2. Kun aluksen kulku jonkin 3 artiklassa 2. When, due to the commission of an of-
34134: mainitun rikoksen takia viivästyy tai keskey- fence set forth in article 3, the passage of a
34135: tyy, sen sopimuspuolen, jonka alueella alus ship has been delayed or interrupted, any
34136: tai matkustajat tai miehistö ovat, tulee käyt- State Party in whose territory the ship or
34137: tää kaikkia mahdollisia keinoja, jotta alus, passengers or crew are present shall be
34138: sen matkustajat, miehistö tai lasti eivät jou- bound to exercise all possible efforts to
34139: tuisi kohtuuttomasti odottamaan. avoid a ship, its passengers, crew or cargo
34140: being unduly detamed or delayed.
34141: 14 artikla Article 14
34142: Sopimuspuolen, jolla on syytä olettaa jon- Any State Party having reason to believe
34143: kin 3 artiklassa mainituista rikoksista tapah- that an offence set forth in article 3 will be
34144: tuvan, tulee sisäisen lainsäädäntönsä mukai- committed shall, in accordance with its na-
34145: sesti toimittaa mahdollisimman nopeasti tional law, furnish as promptly as possible
34146: kaikki hallussaan olevat asiaan liittyvät tie- any relevant information in its possession to
34147: dot niille valtioille, joiden se katsoo ulotta- those States which it believes would be the
34148: neen lainkäyttövaltansa rikokseen tämän States having established jurisdiction in ac-
34149: yleissopimuksen 6 artiklan mukaisesti. cordance with article 6.
34150: 15 artikla Article 15
34151: 1. Jokaisen sopimuspuolen tulee sisäisen 1. Bach State Party shall, in accordance
34152: lainsäädäntönsä mukaisesti toimittaa pääsih- with its national law, provide to the Secreta-
34153: teerille mahdollisimman nopeasti kaikki hal- ry-General, as promptly as possible, any re-
34154: lussaan olevat asiaan liittyvät tiedot, jotka levant information in its possession concer-
34155: koskevat: ning:
34156: a) rikokseen liittyneitä olosuhteita; (a) the circumstances of the offence;
34157: b) 13 artiklan 2 kappaleen nojalla suoritet- (b) the action taken pursuant to article 13,
34158: tuja toimenpiteitä; ja paragraph 2;
34159: c) rikoksentekijään tai rikoksesta epäiltyyn (c) the measures taken in relation to the
34160: kohdistuneita toimenpiteitä, ja erityisesti offender or the alleged offender and, in par-
34161: kaikkien luovutus- ja muiden oikeudellisten ticular, the results of any extradition procee-
34162: toimenpiteiden tuloksia. dings or other legal proceedings.
34163: 2. Sopimuspuolen, jonka alueella rikokses- 2. The State Party where the alleged offen-
34164: ta epäiltyä syytetään, tulee sisäisen lainsää- der is prosecuted shall, in accordance with
34165: däntönsä mukaisesti ilmoittaa oikeudenkäyn- its national law, communicate the final out-
34166: nin lopputuloksesta pääsihteerille. come of the proceedings to the Secretary-
34167: General.
34168: 3. Pääsihteeri ilmoittaa 1 ja 2 kappaleen 3. The information transmitted in accor-
34169:
34170:
34171: 380249V
34172: 18 HE 106/1998 vp
34173:
34174: mukaisesti toimitetut tiedot kaikille sopimus- dance with paragraphs 1 and 2 shall be com-
34175: puolille, Kansainvälisen merenkulkujärjestön municated by the Secretary-General to all
34176: (jäljempänä "järjestö") jäsenille, muille asi- States Parties, to Members of the Intema-
34177: anosaisille valtioille ja sopiviksi katsotuille tional Maritime Organization (hereinafter
34178: kansainvälisille hallitusten välisille järjestöil- referred to as "the organization"), to the ot-
34179: le. her States concemed, and to the appropriate
34180: intemational intergovemmental organiza-
34181: tions.
34182: 16 artikla Article 16
34183: 1. Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai 1. Any dispute between two or more Sta-
34184: soveltamista koskeva kahden tai useamman tes Parties conceming the interpretation or
34185: sopimuspuolen välinen riita, jota ei voida application of this Convention which cannot
34186: kohtuullisessa ajassa ratkaista neuvotteluteit- be settled through negotiation within a rea-
34187: se, tulee alistaa välimiesmenettelyyn, jos sonable time shall, at the request of one of
34188: jokin sopimuspuoli sitä pyytää. Elleivät osa- them, be submitted to arbitration. If, within ·
34189: puolet ole päässeet sopimukseen kuuden six months from the date of the request for
34190: kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä kos- arbitration, the parties are unable to agree on
34191: kevan pyynnön tekemisestä, mikä tahansa the organization of the arbitration any one of
34192: osapuolista voi saattaa riidan Kansainvälisen those parties may refer the dispute to the
34193: tuomioistuimen ratkaistavaksi esittämällä Intemational Court of Justice by request in
34194: tuomioistuimen perussäännön mukaisen ha- conformity with the Statute of the Court.
34195: kemuksen.
34196: 2. Jokainen valtio voi tämän yleissopimuk- 2. Bach State may at the time of signature
34197: sen allekirjoittamisen, ratifioimisen tai hy- or ratification, acceptance or approval of this
34198: väksymisen tai siihen liittymisen yhteydessä Convention or accession thereto, declare that
34199: ilmoittaa, ettei se katso jonkin tai kaikkien it does not consider itself bound by any or
34200: yllä olevan 1 kappaleen määräysten sitovan all of the provisions of paragraph 1. The
34201: itseään. Muita sopimuspuolia nämä mää- other States Parties shall not be bound by
34202: räykset eivät sido sellaisen sopimuspuolen those provisions with respect to any State
34203: osalta, joka on tehnyt mainitun varauman. Party which has made such a reservation.
34204: 3. Jokainen sopimuspuoli, joka on tehnyt 2 3. Any State which has made a reservation
34205: kappaleen mukaisen varauman, voi milloin in accordance with paragraph 2 may, at any
34206: tahansa peruuttaa tämän varauman ilmoitta- time, withdraw that reservation by notificati-
34207: malla asiasta pääsihteerille. on to the Secretary-General.
34208: 17 artikla Article 17
34209: 1. Tämä yleissopimus on avoinna allekir- 1. This Convention shall be open for sig-
34210: joittamista varten Roomassa 10 päivänä nature at Rome on 10 March 1988 by States
34211: maaliskuuta 1988 niille valtioille, jotka osal- participating in the Intemational Conference
34212: listuivat merenkulun turvallisuuteen kohdis- on the Suppression of Unlawful Acts against
34213: tuvien laittomien tekojen ehkäisemistä kos- the Safety of Maritime Navigation and at the
34214: kevaan kansainväliseen konferenssiin ja jär- Headquarters of the Organization by all Sta-
34215: jestön päämajassa kaikille valtioille 14 päi- tes from 14 March 1988 to 9 March 1989. It
34216: västä maaliskuuta 1988 maaliskuun 9 päi- shall thereafter remain open for accession.
34217: vään 1989. Sen jälkeen se on avoinna liitty-
34218: mistä varten.
34219: 2. Valtiot voivat ilmaista suostumuksensa 2. States may express their consent to be
34220: noudattaa tätä yleissopimusta: bound by this Convention by:
34221: a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimis- (a) signature without reservation as to rati-
34222: tai hyväksymisvaraumia; fication, acceptance or approval; or
34223: b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai (b) signature subject to ratification, accep-
34224: hyväksymisvaraumin ja sen jälkeen ratifioi- tance or approval, followed by ratification,
34225: malla tai hyväksymällä sen; tai acceptance or approval; or
34226: c) liittymällä siihen. (c) accession.
34227: 3. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liitty- 3. Ratification, acceptance, approval or
34228: HE 106/1998 vp 19
34229:
34230: minen tapahtuu tallettamalla tätä tarkoittava accession shall be effected by the deposit of
34231: asiakirja pääsihteerin huostaan. an instrument to that effect with the Secreta-
34232: ry-General.
34233: 18 artikla Article 18
34234: 1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yh- 1. This Convention shall enter into force
34235: deksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun ninety days following the date on which fif-
34236: viisitoista valtiota on joko allekirjoittanut teen States have either signed it without re-
34237: sen ilman ratifioimis- tai hyväksymisva- servation as to ratification, acceptance or
34238: raumia tai tallettanut sitä koskevan ratifioi- approval, or have deposited an instrument of
34239: mis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan. ratification, acceptance, approval or accessi-
34240: on in respect thereof.
34241: 2. Valtion osalta, joka tallettaa tätä yleis- 2. For a State which deposits an instru-
34242: sopimusta koskevan ratifioimis-, hyväksy- ment of ratification, acceptance, approval or
34243: ruis- tai liittymiskirjan sen jälkeen, kun sopi- accession in respect of this Convention after
34244: muksen voimaantuloon tarvittavat ehdot on the conditions for entry into force thereof
34245: täytetty, ratifioiminen, hyväksyminen tai have been met, the ratification, acceptance,
34246: liittyminen tulevat voimaan yhdeksänkym- approval or accession shall take effect ninety
34247: menen päivän kuluttua tallettamisesta. days after the date of such deposit.
34248: 19 artikla Article 19
34249: 1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleis- 1. This Convention may be denounced by
34250: sopimuksen milloin tahansa yhden vuoden any State Party at any time after the expiry
34251: kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus on of one year from the date on which this
34252: tullut voimaan. Convention enters into force for that State.
34253: 2. Irtisanominen tapahtuu tallettamalla ir- 2. Denunciation shall be effected by the
34254: tisanomiskirja pääsihteerin huostaan. deposit of an instrument of denunciation
34255: with the Secretary-General.
34256: 3. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuo- 3. A denunciation shall take effect one
34257: den tai irtisanomiskirjassa mahdollisesti year, or such longer period as may be speci-
34258: määrätyn pitemmän ajanjakson kuluttua siitä fied in the instrument of denunciation, after
34259: päivästä, jona pääsihteeri on sen vastaanotta- the receipt of the instrument of denunciation
34260: nut. by the Secretary-General.
34261:
34262: 20 artikla Article 20
34263: 1. Järjestö voi kutsua koolle konferenssin 1. A conference for the purpose of re-
34264: tarkistamaan tai muuttamaan tätä yleissopi- vising or amending this Convention may be
34265: musta. convened by the Organization.
34266: 2. Pääsihteeri kutsuu tämän yleissopimuk- 2. The Secretary-General shall convene a
34267: sen sopimuspuolten konferenssin koolle tar- conference of the States Parties to this Con-
34268: kistamaan tai muuttamaan yleissopimusta, vention for revising or amending the Con-
34269: jos yksi kolmasosa sopimuspuolista tai kym- vention, at the request of one third of the
34270: menen sopimuspuolta esittää asiaa koskevan States Parties, or ten States Parties, whiche-
34271: pyynnön, sen mukaan kumpi lukumäärä on ver is the higher figure.
34272: suurempi. 3. Any instrument of ratification, acceptan-
34273: 3. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymis- ce, approval or accession deposited after the
34274: kirjojen, jotka on talletettu tämän yleissopi- date of entry into force of an amendment to
34275: muksen muutoksen voimaantulon jälkeen, this Convention shall be deemed to apply to
34276: katsotaan koskevan muutettua yleissopimus- the Convention as amended.
34277: ta.
34278: 21 artikla Article 21
34279: 1. Tämäyleissopimus talletetaan pääsihtee- 1. This Convention shall be deposited with
34280: rin huostaan. the Secretary-General.
34281: 2. Pääsihteeri: 2. The Secretary-General shall:
34282: 20 HE 106/1998 vp
34283:
34284: a) ilmoittaa kaikille tämän yleissopimuk- (a) inform all States which have signed
34285: sen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille this Convention or acceded thereto, and all
34286: valtioille sekä kaikille järjestön jäsenille: Members of the Organization, of:
34287: i) jokaisesta uudesta allekirjoituksesta tai (i) each new signature or deposit of an
34288: ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan instrument of ratification, acceptance, appro-
34289: tallettamiseta sekä sen päivämäärästä; val or accession together with the date there-
34290: of·
34291: ii) tämän yleissopimuksen voimaantulopäi- (ii) the date of the entry into force of this
34292: västä; Convention;
34293: iii) tätä yleissopimusta koskevan ir- (iii) the deposit of any instrument of de-
34294: tisanomiskirjan tallettamisesta ja sen vas- nunciation of this Convention together with
34295: taanottamispäivästä sekä irtisanomisen voi- the date on which it is received and the date
34296: maantulopätvästä; ja on which the denunciation takes effect;
34297: iv) tämän yleissopimuksen nojalla tehdyn (iv) the receipt of any declaration or noti-
34298: selvityksen tai ilmoituksen vastaanottamises- fication made under this Convention;
34299: ta;
34300: b) toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset (b) transmit certified true capies of this
34301: tästä yleissopimuksesta kaikille tämän yleis- Convention to all States which have signed
34302: sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liit- this Convention or acceded thereto.
34303: tyneille valtioille.
34304: 3. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan 3. As soon as this Convention enters into
34305: tallettaja toimittaa yhden oikeaksi todistetun force, a certified true copy thereof shall be
34306: kappaleen Yhdistyneiden Kansakuntien pää- transmitted by the Depositary to the Secreta-
34307: sihteerille rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi ry-General of the United Nations for regi-
34308: Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 stration and publication in accordance with
34309: artiklan mukaisesti. Article 102 of the Charter of the United Na-
34310: tions.
34311: 22 artikla Article 22
34312: Tämä yleissopimus on tehty yhtenä arabi- This Convention is established in a single
34313: an-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- original in the Arabic, Chinese, .English,
34314: ja venäjänkielisenä kappaleena ja kaikki French, Russian and Spanish languages,
34315: tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. each text being equally authentic.
34316: TÄMÄN VAKUUDEKSI ovat allekirjoit- IN WITNESS WHEREOF the undersigned
34317: tajat hallitustensa tähän tarkoitukseen asian- being duly authorized by their respective
34318: mukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet Governments for that purpose have signed
34319: tämän yleissopimuksen. this Convention.
34320: TEHTY Roomassa 10 päivänä maaliskuuta DONE AT ROME this tenth day of March
34321: 1988. one thousand nine hundred and eighty-eight.
34322: HE 107/1998 vp
34323:
34324:
34325:
34326:
34327: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaa-
34328: ren 21 luvun, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 lu-
34329: vun 8 ja 9 §:n sekä käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
34330:
34331: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
34332: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräi- Esitys mahdollistaisi riita-asian oikeuden-
34333: tä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- käyntikuluvaatimuksen alentamisen kahdessa
34334: via oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. tapauksessa. Tuomioistuin voisi alentaa täyt-
34335: Oikeudenkäyntikulut ovat useista syistä tä kulukorvausvelvollisuutta ensinnäkin sil-
34336: voimakkaasti nousseet. Tämä on puolestaan loin, jos asia on ollut oikeudellisesti niin
34337: johtanut siihen, että oikeudenkäynnistä ai- epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut pe-
34338: heutuu usein niin suuri taloudellinen riski, rusteltu aihe. Toiseksi kuluvaatimusta voitai-
34339: että siihen ei uskalleta ryhtyä. siin alentaa, jos kulujen tuomitseminen täy-
34340: Oikeudenkäyntikulujen kasvuun ovat oi- simääräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oi-
34341: keudenkäymiskaaren säännösten ohella vai- keudenkäyntiin johtaneisiin seikkoihin, asi-
34342: kuttaneet useat osatekijät, joihin ei erikseen anosaisten asemaan ja asian merkitykseen
34343: oteta kantaa tässä esityksessä. Oikeuden- nähden.
34344: käymiskaaressa säännellään ensisijaisesti Esityksen mukaan tuomioistuin arvioisi
34345: kulujen jakamista asianosaisten kesken. Sen viran puolesta selvässä ja riidattomassa asi-
34346: vuoksi ehdotus ei suoraan muuta asianasai- assa tuomittavien oikeudenkäyntikulujen
34347: sille oikeudenkäynnistä aiheutuvia kokonais- määrän. Näissä niin sanotuissa summaarisis-
34348: kuluja. Uudistus kuitenkin tasaa kuluriskiä sa asioissa kysymys ei ole riidasta vaan pe-
34349: asianosaisten kesken. Ehdotuksella pyritään rinnästä eli siitä, että velkoja tarvitsee täy-
34350: myös välilliseen vaikutukseen siten, että se täntöönpanokelpoisen tuomion saatavansa
34351: estäisi ylisuurien asiamiespalkkioiden lasku- perimiseksi. Oikeudelliset perintätoimet joh-
34352: tosta ja ohjaisi niitä alenevaan suuntaan. tuvat useimmiten velallisen maksukyvyttö-
34353: Voimassa olevan lain perusperiaate, että myydestä. Tuomittavien oikeudenkäyntikulu-
34354: voittanut asianosainen saa täyden korvauk- jen määrän yhtenäistämiseksi näissä asioissa
34355: sen oikeudenkäyntikuluistaan, säilyisi ennal- koko maassa ehdotetaan, että oikeusministe-
34356: laan. Tätä koskeva muutos olisi kuluvastuun riö antaisi määräykset tuomittavien oikeu-
34357: perussäännöksen selkiyttäminen siten, että denkäyntikulujen määrien perusteista.
34358: laissa nimenomaisesti ilmaistaisiin hävinneen Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
34359: osapuolen olevan velvollinen korvaamaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on
34360: vain vastapuolen t~eellisista toimenpiteistä hyväksytty ja vahvistettu.
34361: aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut
34362:
34363:
34364:
34365:
34366: 380259G
34367: 2 HE 10711998 vp
34368:
34369: SISÄLLYSLUETTELO
34370:
34371: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
34372: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
34373: 1. Johdanto ..................................................... 3
34374: 1.1. Oikeudenkäyntikuluista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
34375: 1.2. Kulusääntelyn merkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
34376: 1.3. Uudistustarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
34377: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
34378: 2.1. Ny_ky~~.e~. l<~:~nsäädäntö ja oikeuskäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
34379: Lrunsaadanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
34380: Oikeuskäytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
34381: 2.2. Muissa laeissa olevat oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat
34382: erityissäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
34383: 2.3. M;1;1ita a~iaan vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
34384: 2.4. Rnta-astat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
34385: 3. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus eräissä muissa maissa . . . . . . . . . . . . 10
34386: 3.1. Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
34387: 3.2. Norja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
34388: 3.3. Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
34389: 3.4. Saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
34390: 3.5. Itävalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
34391: 3.6. Iso-Britannia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
34392: 4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
34393: 4.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
34394: 4.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
34395: 5. Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
34396: 6. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
34397: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 16
34398: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
34399: 1.1. Oikeudenkäymiskaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
34400: 1.2. L~..?.i~euden~ynnistä rikosasioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
34401: 1.3. KaraJaotkeuslakt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
34402: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
34403: LAKIEHDOTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
34404: 1. Laki oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
34405: 2. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta 26
34406: 3. Laki käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
34407: LIITE ......................................................... 28
34408: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
34409: HE 10711998 vp 3
34410:
34411:
34412:
34413:
34414: YLEISPERUSTELUT
34415: 1. Johdanto ta on myös maksettava arvonlisävero. Yh-
34416: teiskunta on monimutkaistunut Säännöksiä
34417: 1.1. Oikeudenkäyntikuluista on paljon ja ne ovat usein vaikeasti tulkitta-
34418: via. On entistä enemmän tarvetta kääntyä
34419: Jokaisen perusoikeus on saada oikeuksiaan oikeudellisissa asioissa asiantuntijan puo-
34420: ja velvollisuuksiaan koskeva riita-asia asian- leen. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
34421: mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä kuuluu, että oikeudenkäynnin asianosainen
34422: käsiteltäväksi riippumattomassa lainkäyttö- on selvillä oikeuksistaan ja on oikeuden-
34423: elimessä, tuomioistuimessa. Oikeusturvan käynnissä mahdollisimman tasa-arvoisessa
34424: toteutuminen käytännössä edellyttää, että asemassa vastapuolensa kanssa. Tämän ta-
34425: oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa ja halpaa. voitteen saavuttaminen edellyttää usein, että
34426: Yleisellä tasolla nämä tavoitteet ovat osaksi molemmilla osapuolilla on lainoppinut asia-
34427: keskenään ristiriitaiset. Mitä perusteelli- mies. Oikeudellisesti monimutkaisessa asi-
34428: semmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi oikeu- assa asiantuntija-apu on välttämätön.
34429: denkäynti muodostuu, sitä suuremmaksi kas- Oikeudenkäyntiasiamiehelle hänen tarjo-
34430: vaa vaara käsittelyn viipymisestä. Laajaa ja amastaan oikeudellisesta avusta suoritettava
34431: kattavaa oikeusturvaa korostava menettely korvaus perustuu asianosaisen ja hänen asia-
34432: on usein yksinkertaista menettelyä kalliimpi. miehensä väliseen sopimukseen. Oikeuden-
34433: Sen vuoksi oikeudenkäyntikuluja ja niiden käynnin asianosaisen ja hänen asiamiehensä
34434: säätelytarvetta arvioitaessa on otettava huo- välisestä toimeksiantosuhteesta ei ole laissa
34435: mioon kulloinkin oikeudenkäynnin kohteena erillisiä säännöksiä. Tehtävästä suoritettava
34436: oleva asia ja sen merkitys asianosaisille. palkkio määräytyy yleisten sopimusoikeudel-
34437: Riita-asian oikeudenkäyntikulut koostuvat listen periaatteiden mukaan. Pääsääntö on,
34438: oikeudenkäynnin asianasaisille aiheuttamista että asiamiehellä on oikeus kohtuulliseen
34439: kuluista, jotka yhdessä muodostavat koko- palkkioon sekä korvaukseen kuluistaan. Suo-
34440: naiskustannukset. Oikeudenkäyntikulut jää- men Asianajajaliittoon kuuluvia, ammatik-
34441: vät pääsääntöisesti osapuolten itsensä mak- seen oikeudellista apua antavia lakimiehiä
34442: settaviksi. Kysymys siitä, tulisiko jonkun eli asianajajia velvoittavat Suomen Asianaja-
34443: ulkopuolisen tahon, lähinnä valtion, entistä jaliiton vahvistamat asianajopalkkioiden
34444: enemmän osallistua oikeudenkäyntien asian- määräytymisperusteiden yleiset ohjeet ja hy-
34445: asaisille aiheuttamiin kustannuksiin, edellyt- vää asianajajatapaa koskevat ohjeet.
34446: täisi arvokeskustelua oikeusturvan hinnasta Kulujen kokonaismäärään vaikuttaa olen-
34447: yhteiskunnalle. naisesti se, kuinka perusteellista työtä asian-
34448: Asianosainen on lähtökohtaisesti itse vas- osainen asiamieheltään edellyttää. Tarjolla
34449: tuussa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Oi- olevien oikeudellisten palvelujen hinnat
34450: keudenkäyntikulut koostuvat valtiolle suori- vaihtelevat. Viime kädessä asianosainen itse
34451: tettavista oikeudenkäyntimaksuista sekä asi- päättää siitä kuinka paljon hän voi tai haluaa
34452: anosaiskuluista, joista tavallisesti merkittä- oikeudenkäyntiinsä panostaa. Luonnollisesti
34453: vin on oikeudenkäyntiasiamiehelle tai - myös asianosaisen varallisuusasema vaikut-
34454: avustajalle maksettava palkkio. Kuluja ovat taa tähän päätöksentekoon. Jos asianosainen
34455: esimerkiksi todistajille maksettavat korvauk- uskoo voittavansa juttunsa, hän saattaa ottaa
34456: set. Myös asianosaisen itsensä suorittama kulujenkin osalta suurempia riskejä kuin
34457: työ ja hänelle aiheutuvat muutkin kuin oi- epävarmassa tilanteessa.
34458: keudenkäynnin vaatimien suorien kustannuk- Asianosaiselle, joka ei kykene vaikeuksitta
34459: sien aiheuttamat menetykset luetaan käsit- kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsit-
34460: teellisesti oikeudenkäyntikuluihin. telyn vaatimia menoja, voidaan tietyin edel-
34461: Käytännössä suurin osa oikeudenkäyntiku- lytyksin myöntää maksuton oikeudenkäynti
34462: luista ovat asianajajien ja muiden avustajien ja määrätä oikeudenkäyntiavustaja (laki
34463: toimenpiteistään veloittamat palkkiot. Oikeu- maksuttomasta oikeudenkäynnistä, 87/1973).
34464: denkäyntiasiamiehen tai -avustajan palveluis- Tällöin asian käsittelyn vaatimat menot sekä
34465: 4 HE 107/1998 vp
34466:
34467: avustajan palkkio ja kulut korvataan valtion puolensa oikeudenkäyntikulut Pääsääntönä
34468: varoista. Jos asianosainen kohtuudella kyke- on ollut, että hävinnyt osapuoli on velvolli-
34469: nee osaksi vastaamaan asian käsittelyn vaati- nen korvaamaan voittaneen osapuolen oikeu-
34470: mista menoista, tuomioistuimen on maksut- denkäyntikulut Voittanut osapuoli voi siis
34471: toman oikeudenkäynnin myöntäessään sa- saada korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan,
34472: malla määrättävä, kuinka paljon hän voi mutta samalla hävinneen osapuolen kannet-
34473: enintään joutua korvaamaan valtiolle sen tavaksi jäävät sekä omat että vastapuolen
34474: varoista maksetuista menoista. Vähävaraisel- kulut.
34475: le henkilölle voidaan myöntää korvauksetta Lähtökohtaisesti on l'idetty epäoikeuden-
34476: tai osakorvausta vastaan yleistä oikeusapua, mukaisena sitä, että votttaneelle osapuolelle
34477: joka kustannetaan valtion varoista (laki ylei- aiheutuu kustannuksia oikeutettuun vaati-
34478: sestä oikeusavusta, 10411998). Oikeusapua mukseen pääsemisessä. Toisaalta hävinneen
34479: voidaan määrätä antamaan myös yksityinen osapuolen oikeusturva edellyttää, että tuomi-
34480: avustaja, jolle suoritetaan valtion varoista oistuin tarkistaa vaadittujen oikeudenkäynti-
34481: kohtuullinen korvaus tarpeellisista toimenpi- kulujen määrää ainakin jossain määrin. Kor-
34482: teistä ja kuluista. vausvelvollisuus ei voi olla rajaton eikä joh-
34483: Eräiden oikeudenkäynnistä aiheutuvien taa kohtuuttomuuteen.
34484: kulujen kattamiseksi voidaan ottaa vapaaeh- Jos kulukorvausvastuu on kovin ankara ja
34485: toinen oikeusturvavakuutus, joka kuuluu korvattavat markkamäärät suuria, uhkana voi
34486: osana tai on mahdollista liittää koti-, kiin- olla prosessikynnyksen nousu etenkin silloin,
34487: teistö-, auto-, vene-, yritys- ja maatilavakuu- kun riidan kohteen taloudellinen arvo on
34488: tuksiin. Lisäksi se voi olla saatavana itsenäi- pienehkö. Oikeudenkäyntikulujen määrän ja
34489: senä vakuutuksena sekä erilaisina ryhmäva- niistä aiheutuvan riskin tulee olla järkevässä
34490: kuutuksina. Vakuutussopimuksessa määritel- suhteessa itse pääasiaan. Jos osapuolten ta-
34491: lään se, millaisia riita-, rikos- ja hake- loudellinen asema on hyvin erilainen, vai-
34492: musasioista aiheutuvia oikeudenkäyntikuluja kuttaa myös riidan taloudellinen merkitys ja
34493: vakuutuksesta korvataan sekä mikä on va- kuluriski asianosaisiin eri tavalla.
34494: kuutetun omavastuu ja korvattavien oi-
34495: keudenkäyntikulujen määrä. Kotivakuutuk- 1.2. Kulusääntelyn merldtys
34496: siin liittyvissä oikeusturvavakuutuksissa va-
34497: kuutusmäärä on yleisimmin 50 000 markkaa. Jokaisen oikeusturva edellyttää, että hänel-
34498: Eri vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot poik- lä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus turvau-
34499: keavat toisistaan ja yhdelläkin vakuutusyh- tua tuomtoistuimeen oikeuksiensa toteuttami-
34500: tiöllä voi olla tuotevalikoimassaan erilaisia seksi. Jos oikeudenkäynnistä aiheutuvat
34501: oikeusturvavakuutuksia. kustannukset ja niihin liittyvät riskit ovat
34502: Maksuton oikeudenkäynti ja yleinen oi- liian suuret, voi tämä johtaa siihen, että oi-
34503: keusapu korvaavat ainoastaan asianosaisen keudenkäyntiin ei uskalleta ryhtyä. Jos kyn-
34504: omia oikeudenkäyntikuluja. Oikeusturvava- nys oikeudenkäyntiin on liian korkea, aineel-
34505: kuutuksesta korvataan maksettavaksi tuomi- lisen oikeuden toteutuminen vaarantuu. To-
34506: tut vastapuolen oikeudenkäyntikulut samoin dellinen mahdollisuus oikeudenkäyntiin vah-
34507: ehdoin kuin vakuutetun omatkin asianajoku- vistaa siten aineellisen oikeuden toteutumis-
34508: lut vain silloin, kun vakuutettua on avusta- ta.
34509: nut oikeudenkäynnissä kuluttaja-asiamies tai Joidenkin asiaryhmien luonteen vuoksi on
34510: hänen alaisensa ja vakuutetun asian hoitami- nähty taryeelliseksi kehittää tuomioistuimen
34511: nen on ollut lain soveltamisen ja kuluttajien ulkopuolisia riidan ratkaisumekanismeja.
34512: yleisen edun kannalta tärkeää tai vakuutetun Muun muassa kulutushyödykkeitä koskevis-
34513: vastapuoli on pääosin jättänyt noudattamatta sa riidoissa kuluttajalla on käytettävissään
34514: asiassa annettua kuluttajavalituslautakunnan, ratkaisusuosituksia antava kuluttajavalitus-
34515: vakuutuslautakunnan tai muun vastaavan lautakunta. Vapaaehtoisia vakuutuksia kos-
34516: elimen päätöstä, joka asian keskeisiltä osilta kevia vakuutusriitoja käsittelee myös vakuu-
34517: on vakuutetulle myönteinen. tuslautakunta. Lautakuntien toiminnan pää-
34518: Oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa sääde- määränä on tarjota nopea, halpa ja yksinker-
34519: tään vastapuolen oikeudenkäyntikulujen kor- tainen riitojen käsittelytapa vaihtoehtona tuo-
34520: vaamisesta. Luvussa säädetään siitä, millai- mioistuinkäsittelylle. Lautakuntien käsittely
34521: sissa tilanteissa ja millä edellytyksillä asian- on aina kirjallista eikä suullisen todistelun
34522: osainen on velvollinen korvaamaan vasta- arviointi ole mahdollista.
34523: HE 107/1998 vp 5
34524:
34525: Kummankin mainitun lautakunnan toimin- kysymykseksi siitä, riippuuko kansalaisten
34526: ta-ajatus perustuu siihen, että asianosaiset yhdenvertaisuus lain edessä käytännössä oi-
34527: eivät tarvitsisi oikeudellista apua lautakun- keudenkäyntikuluista, ja katsottu, että keski-
34528: nan käsittelemissä asioissa. Lautakunnat ei- tuloiset ovat nykyisin väliinputoajia.
34529: vät yleensä suositakaan korvausta lainopilli- Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos julkaisi
34530: sen asiamiehen kuluista, käyttämisestä, lau- elokuussa 1997 vuonna 1995 tuomittuja oi-
34531: takunnan puoleen kääntymisestä tai sinne keudenkäyntikuluja koskevan tutkimuksen
34532: vastaamisesta aiheutuneista kuluista. "Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyyn eden-
34533: Taloudellisesti tai muutoin merkitykseltään neissä riita-asioissa" (147/97). Tutkimuksen
34534: vähäisiä asioita ei yleensä ole tarkoituksen- mukaan hävinnyt osapuoli tuomitaan lähes
34535: mukaista saattaa tuomioistuimeen. Tähän aina korvaamaan voittaneen osapuolen kulut,
34536: tavoitteeseen pyrkiminen ei kuitenkaan saa jos niitä on vaadittu. Vaikka vuoden 1993
34537: johtaa samalla oikeudenkäyntikynnyksen oikeudenkäyntikulu-uudistuksessa lähdettiin
34538: kohoamiseen siten, että asianosaiset joutuvat siitä, että asianosaiset osavoittotapauksessa
34539: luopumaan oikeuksiensa ajamisesta tai niistä kärsivät itse kulunsa, käytännössä lähes kol-
34540: kiinni pitämisestä. Tuomioistuinten perusteh- messa neljäsosassa osavoitoista jompi kumpi
34541: tävä on oikeudellisesti tai muutoin epäselvi- asiaosainen veivoitetaan korvaamaan toisen
34542: en riitatilanteiden ratkaiseminen ja lähtökoh- kulut kokonaan tai osittain. Tutkimuksen
34543: tana tulee olla, että tarpeettomat oikeuden- mukaan vuonna 1995 tuomitut kulukorvauk-
34544: käynnit estetään muulla tavoin kuin anka- set olivat yli kaksinkertaiset ja kuluvaati-
34545: ralla kuluvastuulla. mukset samanaikaisesti noin kolmanneksen
34546: Tarkoituksenmukaista olisi, että osapuolet suuremmat kuin vuonna 1993. Kesäkuussa
34547: pyrkisivät ensin sopimaan riitansa, jos se on 1994 arvonlisävero (22 %) ulotettiin myös
34548: mahdollista. Myös tuomioistuimen on pyrit- asianajopalveluihin. Näin ollen muutos on
34549: tävä saamaan asianosaiset sopimaan riita- ollut voimakkain nimenomaan tuomitoissa
34550: asia, jossa sovinto on sallittu (oikeuden- kulukorvauksissa. Pääkäsittelyyn edenneissä
34551: käymiskaaren 5 luvun 26 §). Sovinnon tulisi riita-asioissa 18 %:ssa tuomittu kulukorvaus
34552: kuitenkin olla aineellisen oikeuden mukainen oli vaatimuksen kohteena ollutta intressiä
34553: eikä ketään saisi pakottaa sovintoon, joka suurempi. Molempien osapuolten yhteiset
34554: johtaa oikeutetuista vaatimuksista tai oikeuk- keskimääräiset kokonaiskulut (mediaani)
34555: sista luopumiseen. Tuomioistuimessa aikaan- olivat 59 % keskimääräisestä pääomasta.
34556: saadun sovinnon eräänä etuna on usein myös Tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän
34557: oikeudenkäyntikulujen rajoittuminen. Tämä kasvuun ovat vaikuttaneet useat osatekijät.
34558: ei kuitenkaan saa olla pääasiallinen peruste Ennen vuonna 1993 voimaan tullutta kulu-
34559: sovinnalle silloinkaan kun riidan kohteen korvausuudistusta tuomioistuimet monissa
34560: arvo on markkamääräisesti pieni. tapauksissa tuomitsivat kuluja vaadittua vä-
34561: hemmän. Arvonlisäveron ohella asianosais-
34562: 1.3. Uudistustanre ten katettavaksi jääviä kustannuksia ovat
34563: lisänneet esimerkiksi oikeusturvavakuutusta
34564: Yleisen käsityksen mukaan riita-asioiden koskeneet muutokset ja kasvaneet asianajo-
34565: oikeudenkäynnit aiheuttavat nykyisin asian- kulut Myös riita-asioiden menettelysäännös-
34566: asaisille niin paljon kustannuksia, että taval- ten muutosten voidaan arvioida osaltaan li-
34567: lisen kansalrusen on vaikea ryhtyä oikeuk- sänneen oikeudenkäyntikuluja sen vuoksi,
34568: siensa toteutumisen kannalta välttämättö- että oikeudenkäynti on käytännössä muodos-
34569: mään oikeudenkäyntiin ilman kohtuuttomia tunut hyvin etupainotteiseksi eikä valmiste-
34570: taloudellisia riskejä. Tämä käsitys on esitetty lun ja pääkäsittelyn erottuminen ole toteutu-
34571: useissa eduskunnan puhemiehen oikeusmi- nut suunnitellulla tavalla.
34572: nisterille toimittamissa kansanedustajien kir- Oikeudenkäyntikulujen kasvusta aiheutunut
34573: jallisissa kysymyksissä. Julkisessa keskuste- ongelma antaa aiheen arvioida kaikkia niitä
34574: lussa sekä syksyllä 1997 järjestetyssä laajas- tekijöitä, jotka vaikuttavat oikeudenkäyntiku-
34575: sa asiantuntijaseminaarissa on käsitelty oi- lujen määrään. Oikeudenkäymiskaaren 21
34576: keusturvaa ja oikeudenkäyntikuluja uudiste- luvun uudistamistarve on kuitenkin niin kii-
34577: tussa riitaprosessissa. Tuomareiden ja asian- reellinen, että luvun eräiden säännösten
34578: ajajien keskuudessa järjestetyissä tilaisuuk- muuttaminen on toteutettava erillisenä.
34579: sissa on painotettu samaa ongelmaa. Useis-
34580: sa puheenvuoroissa ongelma on pelkistetty
34581: 6 HE 107/1998 vp
34582:
34583: 2. Nykytila käynnin perusrakenteiden muutos, johon to-
34584: tuttautuminen on vieläkin osittain kesken.
34585: 2.1. Nykyinen lainsäädäntö ja Hävinneen asianosaisen täydestä korvaus-
34586: oikeuskäytäntö velvollisuudesta on säädetty eräitä poikkeuk-
34587: sia. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n
34588: Lainsäädäntö mukaan asianosaiset saavat pitää oikeuden-
34589: käyntikulunsa vahinkonaan esimerkiksi, mi-
34590: Nykyiset oikeudenkäyntikulujen korvaa- käli asia koskee oikeussuhdetta, josta lain
34591: mista koskevat oikeudenkäymiskaaren 21 mukaan ei voida määrätä muutoin kuin tuo-
34592: luvun säännökset tulivat voimaan 1 päivänä mioistuimen ratkaisulla, jollei ole erityistä
34593: joulukuuta 1993. Oikeudenkäymiskaaren 21 syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan
34594: luvun pääsäännön mukaan hävinnyt asian- osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeuden-
34595: osainen on velvollinen korvaamaan vasta- käyntikulut
34596: puolen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Lain 21 luvun 8 §:ään on otettu nimen-
34597: Sääntelyllä pyrittiin sekä käyttäytymistä oh- omainen säännös korvattavista kuluista. Sen
34598: jaavaan että korjaavaan vaikutukseen. Ohjaa- mukaan oikeudenkäyntikulujen korvauksen
34599: vana vaikutuksella tarkoitettiin toisaalta sitä, tulee täysin vastata oikeudenkäynnin valmis-
34600: että henkilö, joka on velvollinen suorituk- telua ja asian tuomioistuimessa ajamisesta
34601: seen, täyttäisi velvoitteensa vapaaehtoisesti sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta ai-
34602: ja toisaalta sitä, että perusteettornia kanteita heutuneita kustannuksia edellyttäen, että ne
34603: ei nostettaisi. Korjaavalla vaikutuksella tar- kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia
34604: koitettiin puolestaan sitä, että henkilö, joka asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Kor-
34605: oikeuksiinsa päästäkseen nostaa kanteen, vausta tulee suorittaa myös asianosaiselle
34606: saisi korvauksen kuluistaan, samoin kuin oikeudenkäynnin johdosta aiheutuneesta
34607: myös se, jota vastaan nostetaan kanne perus- työstä ja ajanhukasta.
34608: teettomasti. Lisäksi katsottiin, että asianosai- Kuluvaatimusten esittämistä ja käsittelyä
34609: nen, jolla on oikeutettu vaatimus, mutta joka koskevat säännökset on laadittu sellaisiksi,
34610: ei saa vapaaehtoista suoritusta, kääntyisi to- että ne niveltyvät riita-asioiden alioikeus-
34611: dennäköisimmin tuomioistuimen puoleen menettelyyn. Korvausta oikeudenkäyntiku-
34612: silloin kun hän tietäisi saavansa täyden kor- luistaan haluavan asianosaisen tulee ennen
34613: vauksen oikeudenkäyntikuluistaan (HE käsittelyn päättymistä esittää siitä vaatimuk-
34614: 19111993 vp). sensa ja samalla ilmoittaa, mistä kustannuk-
34615: Jo ennen vuonna 1993 voimaan tullutta set koostuvat. Luvun 14 §:n mukaan päätös
34616: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muutosta oikeudenkäyntikuluista on annettava samalla,
34617: laki lähti siitä, että oikeudenkäyntikulut kor- kun tuomioistuin ratkaisee asian.
34618: vattiin kokonaan. Periaate oli laissa ilmaistu
34619: seuraavasti: "Joka asian häviää, korvatkoon Oikeuskäytäntö
34620: vastapuolelleosa kaikki, mitä tämän on täy-
34621: tynyt siihen kuluttaa. Jos asian havaitaan Oikeuskäytäntö oikeudenkäyntikulujen
34622: olleen niin sekavan ja epätietoisen, että oi- korvausvelvollisuuden osalta on muodostu-
34623: keudenkäyntiin on ollut perusteellista aihet- nut epäyhtenäiseksi esimerkiksi oikeuden-
34624: ta, kärsiköön kukin itse kulunsa. - - -". Asi- käymiskaaren 21 luvun 8 §:n säännöksen
34625: anosaiset jättivät käytännössä vastapuolen tulkinnassa. Käräjäoikeudet ovat useimmiten
34626: kuluvaatimuksen tavallisesti "oikeuden har- tuominneet oikeudenkäyntikulut maksetta-
34627: kintaan" tai "paljoksuivat" vaatimusta. Sään- viksi vaaditun määräisinä, jos vastapuoli ei
34628: nös johti liialliseen niin sanottuun kulujen ole riitauttanut vaadittujen oikeudenkäynti-
34629: kuittaamiseen eli siihen, että asianosaiset kulujen määrää, mutta myös erilaisia koh-
34630: asian laatuun nähden määrättiin pitämään tuusratkaisuja on tehty.
34631: kulunsa vahinkonaan. Käytännössä kuluvaa- Hovioikeuksien oikeuskäytännössä on ko-
34632: timusta myös yleisesti alennettiin tuomitse- rostettu oikeudenkäyntikulujen korvausvel-
34633: malla vastapuolen korvattavaksi tuomioistui- vollisuuden pääsääntöä, jonka mukaan oi-
34634: men kohtuulliseksi harkitsema määrä. keudenkäyntikulujen korvauksen määrää har-
34635: Oikeudenkäymiskaaren 21luku uudistettiin kittaessa voittaneella osapuolella on oikeus
34636: samanaikaisesti alioikeuksien riita-asioiden saada täysi korvaus kuluistaan. Vaikka Hel-
34637: oikeudenkäyntimenettelyn uudistuksen yh- singin hovioikeuden ratkaisussa vastapuoli
34638: teydessä. Kysymyksessä oli suuri oikeuden- oli paljoksunut asianajolaskun määrää, hän
34639: HE 107/1998 vp 7
34640:
34641: oli velvollinen korvaamaan sen mukaiset män vuoksi hovioikeus palautti oikeuden-
34642: oikeudenkäyntikulut, kun laskusta ilmeneviä käyntikuluja koskevan asian käräjäoikeuteen.
34643: toimenpiteitä ei ollut väitetty aiheettomiksi Näin ollen oikeudenkäyntikuluja koskevasta
34644: eikä laskun loppusummaa voitu pitää koh- asiasta syntyi uusi pääasiariita.
34645: tuuttomana. Oikeudenkäyntikulut oli tämän
34646: vuoksi tuomittava täysimääräisinä (HelHO 2.2. Muissa laeissa olevat
34647: 1995:7). oikeudenkäyntikulujen koiVaamista
34648: Päätöksessään 1997:26 korkein oikeus on koskevat erityissäännökset
34649: lausunut muun muassa: "jos vaatimusta ei
34650: ole myönnetty, tuomioistuimen on viran Huoneenvuokra-asioissa ja isyysasioissa on
34651: puolesta otettava kantaa vaatimuksen lain- erityissäännöksiä kulujen korvaamisesta. Oi-
34652: mukaisuuteen ja harkittava, onko vaatimuk- keudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa
34653: sen perusteena ollut toimenpide ollut tarpeel- annetun lain (650/1973) 36 §:n mukaan asi-
34654: linen ja siitä vaadittu palkkio kohtuullinen." anosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntiku-
34655: Tämä tulkinta lähestyy aikaisemman lain luistaan huoneenvuokra-asioissa asunto-oi-
34656: mukaista oikeuskäytäntöä. Korkein oikeus keudessa. Asianosainen voidaan kuitenkin
34657: on samassa päätöksessä lisäksi katsonut, että velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuul-
34658: avustajan ja asiamiehen palkkio on määrättä- liset oikeudenkäyntikulut osaksi tai koko-
34659: vä huomioon ottaen asian vaikeus ja laajuus naan, milloin siihen on painavia syitä. !syys-
34660: sekä suoritetun työn määrä ja laatu. lain (70011975) 32 §:n mukaan isyyden vah-
34661: Lapsen huoltoa ja tapaamtsoikeutta koske- vistamista koskevissa asioissa asianosaiset
34662: vissa asioissa oikeudenkäyntikulujen osalta vastaavat itse oikeudenkäynnin heille aiheut-
34663: on usein noudatettu oikeudenkäymiskaaren tamista kustannuksista. Asianosainen voi-
34664: 21 luvun 2 §:n säännöstä, jonka mukaan daan kuitenkin velvoittaa korvaamaan vasta-
34665: ilman erityistä syytä asianosaisten on pidet- puolen oikeudenkäyntikulut, jos tähän on
34666: tävä heille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut erittäin painavia syitä ja kulujen korvaamista
34667: vahinkonaan. Korkein oikeus on kuitenkin voidaan pitää asianosaisten taloudellisiin
34668: katsonut (KKO 1997:64), että oikeuden- oloihin nähden kohtuullisena.
34669: käymiskaaren 21 luvun 2 §:n säännöstä ei Hakemusasioiden käsittelystä yleisessä ali-
34670: voida soveltaa lapsen huoltoa ja tapaamisoi- oikeudessa annetun lain (30711986) 20 §:n
34671: keutta koskeviin asioihin, koska lapsen huol- nojalla riita-asioiden kulusäännöksiä sovelle-
34672: losta ja tapaamisoikeudesta voidaan määrätä, taan soveltuvin osin myös hakemusasioissa.
34673: paitsi tuomioistuimen ratkaisulla, vanhempi- Oikeudenkäyntikuluista rikosasioissa sää-
34674: en tekemällä sosiaalilautakunnan vahvista- detään oikeudenkäynnistä rikosasioissa anne-
34675: malla sopimuksella. Lapsen huoltoa ja tapaa- tun lain (689/1997) 9 luvussa, jonka 8 §:n 1
34676: misoikeutta koskeva asia ei siten koskenut momentin mukaan asianomistajan yksin aja-
34677: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mu- massa rikosasiassa sovelletaan oikeuden-
34678: kaista oikeussuhdetta. käyntikulujen osalta, mitä riita-asioista sää-
34679: Tulkinnanvarainen on myös Finlex-tieto- detään. Virallisen syyttäjän syytteeseen yhty-
34680: järjestelmään otettu ratkaisu, jossa kantajat neen asianomistajan velvollisuudesta korvata
34681: olivat peruuttaneet pääasiaa koskevan vaati- oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeudestaan
34682: muksen kirjallisessa valmistelussa ja jossa korvaukseen sellaisista kuluista on 8 §:n 2
34683: asianosaiset puolin ja toisin olivat riitaotta- momentin mukaan soveltuvin osin voimassa,
34684: neet vastapuolen oikeudenkäyntikuluvaati- mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 12
34685: muksen (HelHO 1997:4). Käräjäoikeus oli §:ssä säädetään väliintulijasta. Virallisen
34686: ratkaissut oikeudenkäyntikuluvaatimukset syyttäjän syytteeseen yhtyneen asianomista-
34687: määräten, että asianosaiset saavat pitää ku- jan edustajan, asiamiehen tai avustajan vei-
34688: lunsa vahinkonaan. Hovioikeus katsoi, että voittamisesta korvaamaan kulut yhteisvas-
34689: kysymys velvollisuudesta korvata vastapuo- tuullisesti asianomistajan kanssa sovelletaan
34690: len oikeudenkäyntikulut oli muodostunut soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren
34691: asiassa riitaiseksi. Riitainen asia oli oikeu- 21 luvun 6 §:ssä säädetään. Lain 9 luvun 9
34692: denkäymiskaaren 5 luvun säännösten mu- §:ssä on lisäksi viittaussäännös, jonka mu-
34693: kaan käsiteltävä suullisessa valmistelussa ja kaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n
34694: sen jälkeen toimitettavassa pääkäsittelyssä 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2 mo-
34695: eikä oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaati- mentissa sekä 15 ja 16 §:ssä säädetty on
34696: musta ollut asetettu laissa eri asemaan. Tä- soveltuvin osin voimassa myös rikosasioissa.
34697: 8 HE 10711998 vp
34698:
34699: Pykälässä luetelluissa lainkohdissa säädetään saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan kos-
34700: muun muassa oikeudenkäyntikuluja koske- keva asia käsiteltäväksi tuomioistuimessa.
34701: van päätöksen antamisesta ja siitä, mitä tuo- Oikeudenkäyntikulusäännökset eivät saa
34702: mioistuimen on otettava huomioon korvaus- muodostaa estettä näiden oikeuksien toteutu-
34703: velvollisuutta ratkaistessaan. Lain 9 luvun miselle.
34704: 11 §:n mukaan jos virallisen syyttäjän aja- Euroopan unionin komission tiedonannossa
34705: man rikosasian yhteydessä käsitellään asian- (98/C 33/03) neuvostolle ja Euroopan parla-
34706: omistajan kannetta asianosaista vastaan, jolle mentille "Kohti päätösten saamisen ja täy-
34707: ei ole vaadittu rangaistusta tai muuta rikos- täntöönpanon tehostumista Euroopan
34708: oikeudellista seuraamusta, tai muu kuin asi- unionissa" on kiinnitetty huomiota kulujen
34709: anomistaja esittää yksityisoikeudellisia vaati- vaikutukseen oikeudenhoidon tehokkuudes-
34710: muksia syytettyä vastaan, on näiltä osin ai- sa. Tiedonannon mukaan päätösten liikku-
34711: heutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta vuuden helpottaminen jäsenvaltiosta toiseen
34712: noudatettava riita-asioista voimassa olevia täytäntöönpanoa varten ei riitä takaamaan,
34713: säännöksiä. että kansalaiset voivat täysimääräisesti käyt-
34714: Yleisissä hallintotuomioistuimissa sovellet- tää niille Euroopan unionin alueella kuuluvia
34715: tavan hallintolainkäyttölain (58611996) oikeuksia. Tämän vuoksi on pyrittävä mah-
34716: 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen dollistamaan kokonaisvaltaisesti asioiden
34717: korvaamaan toisen asianosaisen oikeuden- saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi
34718: käyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityi- nopeasti, tehokkaasti ja myös vähin kustan-
34719: sesti asiassa annettu ratkaisu huomioon otta- nuksin.
34720: en on kohtuutonta, että tämä joutuu pitä- Myös hallitusmuodon 16 §:n 1 momenttiin
34721: mään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. on otettu nimenomainen säännös yksilön
34722: Mitä säädetään asianosaisesta, voidaan so- oikeudesta omasta aloitteestaan saada häntä
34723: veltaa myös päätöksen tehneeseen hallintovi- koskeva asia lain mukaan toimivaltaisen vi-
34724: ranomaiseen. Harkittaessa julkisen asianosai- ranomaisen ratkaistavaksi ja hänen oikeuksi-
34725: sen korvausvelvollisuutta on otettava erityi- aan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuo-
34726: sesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheu- miOistuimen tai muun riippumattoman lain-
34727: tunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asi- käyttöelimen käsiteltäväksi. Säännös vastaa
34728: anosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julki- kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
34729: sen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14
34730: yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmei- artiklan 1 kappaleen ja Euroopan ihmisoi-
34731: sen perusteetonta vaatimusta. keussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen peri-
34732: aatetta oikeudesta oikeudenmukruseen oikeu-
34733: 2.3. Muita asiaan vaikuttavia seikkoja denkäyntiin.
34734: Oikeudenkäyntikulujen sääntelyyn vaikut- 2.4. Riita-asiat
34735: tavat välillisesti myös Yhdistyneiden Kansa-
34736: kuntien yleiskokouksen 16 päivänä joulu- Tuomioistuimiin saapuneiden riita-asioiden
34737: kuuta 1966 hyväksymä kansalaisoikeuksia ja määrä on vuosina 1988-1996 vaihdellut
34738: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen varsin paljon. Oikeusministeriön tilastotieto-
34739: yleissopimuksen (SopS 811976) 14 artiklan 1 jen mukaan koko maan saapuneiden asioiden
34740: kappaleeseen sisältyvä oikeudenmukaisen määrät ilman asunto-oikeusasioita vaihtelivat
34741: oikeudenkäynnin (fair trial) periaate. Vastaa- tällä aikavälillä seuraavasti:
34742: va vaikutus oikeudenkäyntikuluihin on myös
34743: Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja pe- Vuosi Saapuneet Saapuneet maksamis-
34744: rusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleisso- riita-asiat määräykset ja lainhaut
34745: pimuksen (SopS 1911990), jäljempänä Eu- (OK 5:2) 1988-1993 sekä sum-
34746: roopan ihmisoikeussopimus, 6 artiklan 1 maariset asiat 1994-
34747: kappaleella. Sen mukaan jokaisella on oi- 1996 (OK 5:3)
34748: keus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmu-
34749: kaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin lailli- 1988 24 249 141 040
34750: sesti perustetussa riippumattomassa ja puolu- 1989 25 675 153 148
34751: eettomassa tuomioistuimessa silloin, kun 1990 33 118 205 632
34752: päätetään hänen oikeuksistaan ja velvolli- 1991 49 475 295 065
34753: suuksistaan. Jokaisella on siis oltava oikeus 1992 60 553 298 071
34754: HE 107/1998 vp 9
34755:
34756: 1993 56 012 268 450 vakiolomakkeelle ja siihen liitettiin usein
34757: 1994 15 567 208 233 vain velan osoittava lasku. Maksamismää-
34758: 1995 12 405 159 628 räysmenettelyssä ja lainhakumenettelyssä
34759: 1996 11 576 140 510 harkittiin kohtuulliset oikeudenkäyntikulut
34760: viran puolesta. Maksamismääräysmenettelys-
34761: Riita-asioiksi luettiin ennen alioikeusuudis- sä oikeudenkäyntikulujen keskiarvo vuonna
34762: tuksen voimaantuloa 1 päivänä joulukuuta 1989 oli vuoden 1994 arvoon suhteutettuna
34763: 1993 haastehakemuksella vireille tulleet Helsingissä 887 markkaa. Lainhakuasiassa
34764: siviiliasiat Maksamismääräysmenettelyssä hakijalle määrättiin korvaus tarpeellisista
34765: (maksamismääräyslaki, 319/1954) puolestaan kuluista. Niiden määrä harkittiin viran puo-
34766: käsiteltiin tiettyä rahamäärää koskevat saa- lesta. Koko 1990-luvun vakiintunut tuomit-
34767: miset ja hakemuksen perusteeksi riitti taval- tujen kulujen määrä oli Helsingin maistraa-
34768: lisesti lasku. Lainhakumenettelyssä (ulosot- tissa 1 000 markkaa, johon lisättiin leimave-
34769: tolaki, 37/1895, jonka 2 luvun otsake oli ro. Nykyisten summaaristen asioiden oikeu-
34770: muutettu kuuluvaksi "Lainhausta" lailla denkäyntikulujen keskiarvo on noussut mak-
34771: 389/1973) voitiin hakea ulosotonhaltijan luo- samismääräysmenettelyn kulutasoon nähden
34772: na raha- tai tavarasaamista, joka perustui kaksinkertaiseksi.
34773: velkakirjaan tai muuhun kirjalliseen saamis- Oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen
34774: todisteeseen. Usealle velalliselle ei voitu yhteydessä kumottiin sekä maksamismää-
34775: pyytää yhteistä maksamismääräystä, joka räyslaki että ulosottolain lainhakumenettelyä
34776: taas oli mahdollista lainhaussa. Lainhakujen koskeva luku.
34777: osuus summaarisia asioita osoittavan taulu- Eduskunnan lakivaliokunta totesi hallituk-
34778: kon asiamääristä oli noin 10 %. sen esityksen johdosta antamassaan mietin-
34779: Vuosiin 1991-1993 ajoittunut riita-asioi- nössä, että hallituksen esityksessä ei ollut
34780: den määrän kasvu lienee osaltaan edellisen lainkaan käsitelty oikeudenkäyntikuluja kos-
34781: vuosikymmenen vaihteen taloudellisen kevien säännösten soveltuvuutta tai sovelta-
34782: laman seurausta. Kehitys on tältä osin sa- mista uuteen summaariseen menettelyyn.
34783: mansuuntainen sekä riita-asioiden että mak- Edelleen mainittiin, että valiokunnan saaman
34784: samismääräysmenettelyyn ja lainhakumenet- selvityksen mukaan tämä johtui siitä, että
34785: telyyn saapuneiden asioiden määrän osalta. summaarinen menettely oli normaalia riita-
34786: Maksamismääräyshakemuksista noin 113 asiain menettelyä, johon sovelletaan oikeu-
34787: raukesi. Syynä tähän olivat vapaaehtoiset denkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä
34788: maksut ja se, että hakemus raukesi, jos haki- (LaVM 22/1993).
34789: ja ei saanut annettua sitä tiedoksi velalliselle. Lakivaliokunta kiinnitti huomiota myös
34790: Vuonna 1990 alkaneen riita-asioiden mää- siihen, että käytännössä summaariset asiat
34791: rän kasvun syynä saattoi olla osaltaan se, hoidetaan elektronisen tietojensiirtojärjestel-
34792: että eri syistä riidattomien saatavien perin- män avulla. Järjestelmää voitiin käyttää täy-
34793: nässä ilmeisesti turvauduttiin entistä enem- sipainoisesti hyväksi, jos kantajan esittämät
34794: män riita-asian haastehakemuksen käyttöön. vaatimukset ja asiassa annettu ratkaisu vas-
34795: Maksamismääräysmenettely raukesi, jos ha- taavat täysin toisiaan.
34796: kemusta ei saatu annettua tiedoksi vastaajal- Olisi voitu odottaa, että vaaditut oikeuden-
34797: le. Riita-asioissa ja lainhakuasioissa sen si- käyntikulut näissä asioissa olisivat alentu-
34798: jaan oli mahdollisuus niin sanottuun pakoi- neet. Summaarisissa asioissa kysymys ei ole
34799: lutiedoksiantoon, jolloin tiedoksianto voitiin oikeudellisesta riidasta, vaan useimmiten
34800: toimittaa muun muassa samassa taloudessa selvän ja riidattoman saatavan täytäntöön-
34801: asuvalle tai liikkeenharjoittajan palvelukses- panokelpoisuuden vahvistamisesta. Velkoja-
34802: sa olevalle. Jollei heitäkään tavoitettu, tie- taholla näitä asioita hoitavat käytännössä
34803: doksiannan saattoi toimittaa jättämällä asia- lähinnä perimistoimistojen perintäsihtee~t.
34804: kirjat poliisiviranomaiselle ja antamalla tästä Käräjäoikeuksissa nämä asiat on delegmtu
34805: tieto velallisen osoitteeseen. Osaltaan kehi- pääasiassa kansliahenkilökunnan ratkaista-
34806: tykseen saattoivat vaikuttaa myös haasteha- viksi.
34807: kemuksella vireille pannussa asiassa tuomi- Oikeusministeriön suorittamien selvitysten
34808: tut suuremmat kulut ja se, että haastehake- mukaan oikeudenkäyntikulut summaarisissa
34809: mus voitiin kohdistaa useaan velalliseen sa- asioissa ovat kuitenkin kasvaneet. Näiden
34810: malla kertaa. velkomusasioiden täytäntöönpanokelpoisuu-
34811: Maksamismääräyshakemus tehtiin yleensä den vahvistamisen tarve johtuu useimmiten
34812:
34813:
34814: 380259G
34815: 10 HE 10711998 vp
34816:
34817: siitä, että velallinen ei kykene suorittamaan kendenkäynnin valmisteluun luetaan myös
34818: erääntynyttä velottua määrää eikä myöskään asianosaisten käymät sovintoneuvottelut
34819: saamaan aikaan sopimusta uudesta maksuai- Ruotsissa käsiteltiin arvoltaan vähäiset dis-
34820: kataulusta. Joissakin tapauksissa kysymys positiiviset riita-asiat vuodesta 1974 vuoden
34821: voi olla myös maksuhaluttomuudesta. Mak- 1987 loppuun voimassa olleen erityislain
34822: sukyvyttömyystilanteessa pelkästä saatavan (Lag om rättegången i mindre tvistemål)
34823: vahvistamisen tarpeesta johtuvat korkeat oi- mukaan. Lain tarkoituksena oli parantaa oi-
34824: keudenkäyntikulut ovat kohtuuttomat. keussuojaa arvoltaan pienissä riita-asioissa
34825: Edellä oleva taulukko osoittaa, että saapu- alentamalla oikeudenkäyntikuluja ja yksin-
34826: neiden riita-asioiden määrä on laskenut jyr- kertaistamalla oikeudenkäyntimenettelyä.
34827: kästi alioikeusuudistuksen voimaan tulon Laki kumottiin vuoden 1988 alusta lukien,
34828: jälkeen eli heti vuonna 1994. Määrä on las- jolloin säännökset oikeudenkäyntikulujen
34829: kenut alle puoleen vuoteen 1988 verrattuna. korvaamisesta arvoltaan vähäisissä riita-asi-
34830: Viime aikaisen voimakkaan alenemisen syitä oissa siirrettiin oikeudenkäymiskaaren 18
34831: ja sen kohdentumista eri asiaryhmiin ei ole luvun 8 a §:ään. Vuoden 1992 alusta lukien
34832: luotettavasti selvitetty. Voidaan kuitenkin kantajan oikeutta saada oikeudenkäyntikulut
34833: olettaa, että vähentyminen on painottunut korvatuksi niissä riita-asioissa, jotka olisi
34834: taloudelliselta merkitykseltään pienempiin voitu käsitellä summaarisessa menettelyssä,
34835: riitoihin. Alle 10 000 markan etuutta koske- on rajoitettu siihen määrään, jonka hän olisi
34836: vat haastehakemukset ovat selvästi vähenty- saanut summaarisessa menettelyssä (18 lu-
34837: neet. vun 3 a §). Tämä tulee kysymykseen silloin,
34838: Myös saapuneiden summaaristen asioiden kun kantaja on nostanut kanteen tuomioistui-
34839: määrä on vähentynyt vuodesta 1993. Vähen- messa, vaikka hän olisi voinut yhtä hyvin
34840: tyminen näyttää kuitenkin tasaantuvan lähel- hakea tavallista virka-apua tai maksamis-
34841: le vuoden 1988 tasoa. määräystä kruununvoudilta, joka on Ruotsis-
34842: sa säännöllinen perintätapa. Palkkion
34843: enimmäismäärä on asetuksella (1996:939)
34844: 3. Oikeudenkäyntikulujen säädetty 315 kruunuksi maksamismääräys- ja
34845: korvausvelvollisuus eräissä muissa 345 kruunuksi virka-apuasioissa. Yhden tuo-
34846: maissa marin kokoonpanossa varsinaisasioinakin
34847: käsiteltävissä velkomusasioissa korvattavan
34848: 3.1. Ruotsi palkkion määrä on rajoitettu oikeusapupalve-
34849: luna annettavan yhden neuvontatilaisuuden
34850: Ruotsissa olivat vuoteen 1948 saakka voi- arvoon kutakin oikeusastetta kohti (18 luvun
34851: massa pääosiltaan samat vuoden 1734 lain 8 a §).
34852: oikeudenkäymiskaareen perustuneet ku- Oikeudenkäyntikulut voidaan jättää asian-
34853: lusäännökset, jotka Suomessa säilyivät riita- osaisten itsensä vahingoksi silloin, kun riita
34854: asioiden alioikeusmenettelyn uudistamiseen koskee oikeussuhdetta, josta lain mukaan ei
34855: joulukuuhun 1993 saakka. Ruotsin uuteen voida määrätä muutoin kuin tuomiolla (18
34856: oikeudenkäymiskaareen (rättegångsbalken) luvun 2 §). Tällaisia asioita ovat muun
34857: sisältyvät uudet aikaisempaa yksityiskohtai- muassa avioeroasiat Kulut voidaan kuitata
34858: semmat kulusäännökset, jotka puolestaan myös silloin, kun hävinnyt asianosainen ei
34859: olivat mallina Suomen kulusäännöksiä uu- ennen oikeudenkäyntiä ole tiennyt eikä hä-
34860: distettaessa vuonna 1993. Riita-asioita kos- nen ole pitänytkään tietää jostakin jutun lop-
34861: kevat kulusäännökset ovat Ruotsin oikeuden- putulokseen vaikuttavasta seikasta (18 luvun
34862: käymiskaaren 18 luvussa. 3 §). Ratkaisevaa on vain tietoisuus to-
34863: Riita-asioissa hävinneen asianosaisen tulee siseikasta eikä jutun oikeudellisella epäsel-
34864: pääsääntöisesti korvata vastapuolelleen tä- vyydellä ole merkitystä. Jos voittanut asian-
34865: män oikeudenkäyntikulut (18 luvun 1 §). osainen on aloittanut aiheetta oikeudenkäyn-
34866: Oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee nin, kulut voidaan kuitata taikka hänet voi-
34867: täysin vastata oikeudenkäynnistä aiheutunei- daan velvoittaa korvaamaan myös hävinneen
34868: ta tarpeellisia kuluja. Korvattavia kuluja ovat asianosaisen oikeudenkäyntikulut.
34869: oikeudenkäynnin valmistelusta ja kanteen
34870: ajamisesta aiheutuneet kulut, asiamiehen ja 3.2. Norja
34871: avustajan palkkio sekä asianosaisen omasta
34872: työstä ja ajanhukasta aiheutuneet kulut. Oi- Riita-asioissa oikeudenkäyntikulujen kor-
34873: HE 107/1998 vp 11
34874:
34875: vaamista koskevat säännökset sijaitsevat tuun tulokseen.
34876: Norjassa riita-asiain oikeudenkäyntilain 13
34877: luvussa. Lisäksi eräissä erityislaeissa on 3.4. Saksa
34878: säännöksiä oikeudenkäyntikulujen korvaami-
34879: sesta. Riita-asioissa oikeudenkäyntikulujen kor-
34880: Riita-asioissa pääsääntö on, että hävinnyt vaamista koskevat säännökset on sijoitettu
34881: asianosainen korvaa voittaneen oikeuden- siviiliprosessilakiin (Zivilprozessordnung).
34882: käyntikulut (172 §). Asianosaiset voidaan Oikeudenkäyntikuluista on määräyksiä myös
34883: määrätä vastaamaan omista kuluistaan, jos muissa laeissa.
34884: asia on ollut niin epäselvä, että hävinneellä Saksassa pääsääntönä on, että jutun hävin-
34885: asianosaisella on ollut perusteltu aihe oikeu- nyt asianosainen on velvollinen korvaamaan
34886: denkäyntiin. Epäselvyys voi olla tosiasiallis- voittajapuolen ne oikeudenkäyntikulut, jotka
34887: ta tai oikeudellista. Mikäli kysymys on oi- ovat olleet tarpeellisia jutun ajamiseksi tai
34888: keudellisesta epäselvyydestä, edellytyksenä puolustautumiseksi (91 §).
34889: on, että tuomioistuimen ratkaisu perustuu Jos osapuolet ovat ilmoittaneet joko suulli-
34890: kyseiseen seikkaan. Kulut voidaan määrätä sessa käsittelyssä tai jättämässään kirjelmäs-
34891: kuitattaviksi myös, jos asian ratkaisu on riip- sä tai tuomioistuimen kanslian pöytäkirjaan
34892: punut seikasta, josta hävinnyt asianosainen tehdyin merkinnöin, että pääasiaa koskeva
34893: on saanut tiedon vasta pääkäsittelyssä taikka oikeusriita on selvitetty tai sovittu, ratkaisee
34894: jos oikeudenkäynti on johtunut voittaneen tuomioistuin jutun siihen astiset kohtuulliset
34895: asianosaisen menettelystä. oikeudenkäyntikulut ottamalla huomioon
34896: jutun asia- ja riitatilan (91 a §). Päätös voi-
34897: 3.3. Tanska daan antaa pitämättä suullista käsittelyä.
34898: Saksassa oikeudenkäyntikulut on taksoitet-
34899: Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta riita- tu. Hävinnyt osapuoli on velvollinen korvaa-
34900: asioissa säädetään oikeudenkäyntilain 30 maan vastapuolelle sekä suorittamaan omalle
34901: luvussa (retsplejeloven). asiamiehelleen ainoastaan niin paljon kuin
34902: Riita-asioissa pääsääntönä on, että hävin- oikeudenkäyntikuluista annetuissa säännök-
34903: nyt asianosainen on velvollinen korvaamaan sissä määrätään. Siviiliprosessin tuomiois-
34904: vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jolleivät tuin- ja asianajokulujen määrät on säädetty
34905: asianosaiset ole sopineet toisin tai tuomiois- laeissa (Gerichtenkostengesetz ja Bundesge-
34906: tuin erityisten olosuhteiden vuoksi katso buhrenordnung). Säädöksissä on ensin mää-
34907: kohtuulliseksi poiketa tästä säännöstä ritelty abstraktia yksikköä (Gebuhre) käyttä-
34908: (312 §). Lain perusteluissa mainitaan esi- en, kuinka monen yksikön arvoinen kukin
34909: merkkeinä kulujen kuittaamiseen oikeutta- oikeustoimi on. Yksikön rahallisen arvon
34910: vista erityisistä olosuhteista tilanteet, joissa määrittelee toinen taulukko, jossa ratkaise-
34911: riita on JOhtunut epäselvästä sopimuksesta, vaa on jutun arvo (Streitwert). Arvo puoles-
34912: mistä molemmat asianosaiset ovat vastuussa, taan määritellään riidan kohteena olevan asi-
34913: tai joissa voittaja on aiheettomasti ryhtynyt an taloudellisen arvon mukaan. Kaikissa ju-
34914: oikeudenkäyntiin. Käytännössä kuluja kuita- tuissa taloudellinen arvo ei ole selkeästi
34915: taan epäselvissä ja erityisen vaikeissa asiois- määriteltävissä. Tämän vuoksi säädöksissä
34916: sa, joissa molemmilla asianosaisilla on kat- on määritelty jutun arvon laskeminen muulla
34917: sottu olleen perusteltu aihe oikeudenkäyn- perusteella. Esimerkiksi avioerojutuissa las-
34918: tiin. Myös oikeudellinen epäselvyys on hy- kentaperusteena käytetään puolisoiden yh-
34919: väksytty kuittausperusteeksi. teenlaskettua nettotuloa viimeiseltä kolmelta
34920: Tuomioistuimella on laaja harkintavalta kuukaudelta ja huoneenvuokra-asioissa
34921: korvattaviin kuluihin ja niiden määriin näh- vuokran määrää yhdeltä vuodelta.
34922: den. Avustajan palkkiona on korvattava so-
34923: piva määrä. Tuomioistuin vahvistaa palkkion 3.5. Itävalta
34924: yleensä asianajajaliiton taksojen mukaisesti,
34925: mutta ottaa huomioon myös suoritetun työn. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske-
34926: Muut tuomioistuimen tarpeellisiksi katsomat vat säännökset on kirjattu Itävallan siviili-
34927: kulut pyritään tuomitsemaan todellisten mää- prosessilain 40-55 §:iin.
34928: rien mukaisesti. Kuluja ei saa lukea tarpeet- Lain 40 §:n mukaan lähtökohtana on, että
34929: tomiksi yksistään sen vuoksi, ettei kuluja jokainen vastaa itse omista oikeudenkäynti-
34930: aiheuttanut toimenpide ole johtanut tarkoitet- kuluistaan. Oikeudenkäynnin kokonaan hä-
34931: 12 HE 107/1998 vp
34932:
34933: vinnyt on velvollinen korvaamaan vastapuo- jos ne ovat kohtuuttoman suuria tai ovat
34934: lelle kaiken sen, mitä tämä on oikeuden- syntyneet kohtuuttomasta menettelystä. Esi-
34935: käyntiin joutunut kuluttamaan ja mikä on merkiksi kuluja, jotka ovat syntyneet yliva-
34936: ollut tarkoituksenmukaista oikeuden saavut- rovaisuudesta, virheestä tai huolimattomuu-
34937: tamiseksi tai puolustautumiseksi (41 §). desta, ei hyväksytä.
34938: Voittaneelle maksettavaksi määrättävien tar-
34939: peellisten oikeudenkäyntikulujen määrä rat- 4. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
34940: kaistaan oikeuden harkinnan mukaan. ehdotukset
34941: 3.6. Iso-Britannia 4.1. Tavoitteet
34942: Oikeudenkäyntikuluilla tarkoitetaan Iso- Tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä
34943: Britanniassa sitä rahasummaa, jonka tuomi- on kasvanut oikeudenkäymiskaaren 21luvun
34944: oistuin voi harkintansa mukaan määrätä asi- vuoden 1993 muutoksen jälkeen huomatta-
34945: anosaisen suorittamaan vastapuolelle kor- vasti. Tuon uudistuksen ohella asianajopal-
34946: vaukseksi tälle jutun hoitamisesta aiheutu- veluiden siirtyminen arvonlisäveron piiriin,
34947: neista kuluista. Tällaisia kuluja voivat olla oikeusturvavakuutusehtojen muuttuminen ja
34948: esimerkiksi asianajajalle maksettavat palkki- uusien riita-asioiden oikeudenkäyntimenette-
34949: ot sekä asiantuntijoiden palkkiot. Tuomitut lyä koskevien säännösten soveltaminen ovat
34950: oikeudenkäyntikulut kattavat harvoin niitä yhdessä johtaneet siihen, että oikeudenkäyn-
34951: kuluja, jotka voittanut asianosainen on vel- nin hävinneelle osapuolelle voi muodostua
34952: vollinen maksamaan oikeudenkäyntiasiamie- liian raskas kuluvastuu, vaikka oikeuden-
34953: helleen. käynnin aloittamiseen olisi ollut hyväksyttä-
34954: The County Court -tuomioistuimissa, jois- vä peruste. Täyden korvauksen periaate voi
34955: sa käsitellään vähäisiä siviiliasioita ensim- johtaa entistä useammin hävinneen osapuo-
34956: mäisenä oikeusasteena, oikeudenkäyntiku- len kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen.
34957: luista päättävän tuomarin ratkaisu perustuu Tämä on puolestaan johtamassa siihen, että
34958: viiden luokan yksityiskohtaiseen jakoon oi- vähänkään epäselvässä asiassa henkilö ei
34959: keudenkäyntikuluista. Jako on tehty tuomion halua kannetta nostaa, koska oikeudenkäyn-
34960: suuruuden mukaan siinä tapauksessa, että nin aiheuttamat taloudelliset menetykset voi-
34961: kantaja voittaa, tai vaatimuksen mukaan sii- sivat olla niin suuria, ettei riskiä kannata
34962: nä tapauksessa, että hän häviää jutun. Myön- ottaa. Kuluriskin kasvaminen on siis nosta-
34963: netyissä jutuissa ja jutuissa, joissa vastaajalla nut prosessikynnystä.
34964: ei ole puolustusasianajajaa, asianajajien palk- Pääsäännön tulee edelleen olla, että oikeu-
34965: kioiden korvaaminen ei ole sallittua, minkä denkäynnin hävinnyt osapuoli on velvollinen
34966: vuoksi oikeuden on vahvistettava, missä pie- korvaamaan voittaneen oikeudenkäyntikulut
34967: nissä jutuissa hyväksytään asianajajien käyt- Hävinneen kuluvastuu helpottaa jutussa oi-
34968: tö ja missä ei. keassa olevan mahdollisuuksia kääntyä tuo-
34969: The Magistrates' Court -nimisissä tuomi- mioistuimen puoleen. Velkoja tietää, että
34970: oistuimissa, joissa käsitellään elatusapu- ja hän voi tarvittaessa periä saatavansa velalli-
34971: ottolapsiasioita, voidaan määrätä oikeuden- selta, joka on laiminlyönyt suorituksensa,
34972: mukaiset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut tämän kustannuksella. Toisaalta perusteetto-
34973: The Magistrates' Court Act 1980:n mukaan. rnia kanteita ei kannata nostaa ja toisaalta
34974: Ylioikeudessa (The High Court), jossa kä- velalliset pyrkivät vapaehtoisesti täyttämään
34975: sitellään ensimmäisenä oikeusasteena suuret velvoitteensa. Kuluvastuu on omiaan estä-
34976: siviiliasiat, jutun voittanut on oikeutettu saa- mään oikeudenkäyntiä pitkittäviä, vääriä ja
34977: maan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. perusteettornia väitteitä.
34978: Vuonna 1986 annetun korkeimman oikeuden Kuitenkin toimivaan ja oikeudenmukaiseen
34979: sääntöjen (Rules of Supreme Court) 62 oikeusjärjestelmään kuuluu myös se, että
34980: kohdan mukaan oikeudenkäyntikuluihin oi- kansalaisille ei koidu kohtuutonta riskiä sii-
34981: keutetulla osapuolella on oikeus saada takai- tä, että hän kääntyy asiassaan tuomioistui-
34982: sin kohtuullinen määrä oikeudenkäyntikuluja men puoleen. Siks1 täydestä ja ankarasta hä-
34983: suhteessa kaikkiin niihin kuluihin, jotka hä- vinneen kuluvastuusta ei voida pitää kiinni
34984: nen on kohtuuden mukaan täytynyt käyttää kaavamaisesti. Nykyiset kulusäännökset ovat
34985: jutun hoitamiseen. On myös mahdollista osoittautuneet liian jäykiksi ja tulkinnanva-
34986: vaatia kaikkien kulujen korvaamista paitsi raisiksi. Niitä on ollut vaikea soveltaa siten,
34987: HE 107/1998 vp 13
34988:
34989: että oikeudenkäyntikulut tuomittaisiin yksit- merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden il-
34990: täistapauksissa kohtuullisuusperiaatteen mu- meisen kohtuutonta. Yksittäistapauksellista
34991: kaisina. kohtuusharkintaa tulee kohtuuttomuuksien
34992: Uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on välttämiseksi voida käyttää esimerkiksi tilan-
34993: alentaa perusteliosta syystä käynnistyneen teessa, jossa julkisyhteisö voittaa jutun kan-
34994: oikeudenkäynnin osallisen kuluriskiä. Tuo- salaista vastaan, jolla on ollut perusteltu syy
34995: mioistuimen harkintavaltaa kohtuullistaa tai oikeudenkäyntiin.
34996: muuten alentaa vaadittujen oikeudenkäynti- Summaaristyyppisissä, selvissä ja riidatto-
34997: kulujen määrää tulee selventää ja lisätä. rnissa velkomusasioissa velallinen häviää
34998: Vaikka hävinneen osapuolen tulee jatkos- juttunsa ilman, että hän ylipäätään vastaa
34999: sakin pääsääntöisesti korvata voittaneen osa- kantajana esiintyvän velkojan haastehake-
35000: puolen tarpeelliset oikeudenkäyntikulut, tu- mukseen. Tuomioistuimen puoleen käänny_-
35001: lee voittajalle tuomittavien oikeudenkäynti- tään näissä asioissa usein vain sen vuoksi,
35002: kulujen määrä olla aina kohtuullinen. Myös että velkoja saa tätä kautta täytäntöön-
35003: voimassa olevassa laissa on omaksuttu täy- panoperusteen. Kulujen tulisi olla kohtuulli-
35004: den mutta kohtuullisen korvauksen periaate. set, vaikka passiivisena esiintyvä velallinen
35005: Kysymys on kuitenkin ollut tulkinnanvarai- ei vastustaisikaan tuomittavien oikeuden-
35006: nen ja oikeuskäytännössä on esiintynyt epä- käyntikulujen määrää. Siksi on tarkoituksen-
35007: yhtenäisyyttä. Uudistuksen tavoitteena on mukaista, että tuomioistuin voi näissä ta-
35008: säätää selvästi laissa, että täyden korvauksen pauksissa arvioida tuomittavien oikeuden-
35009: kuluvastuu tarkoittaa vain tarpeellisia ja koh- käyntikulujen määrän viran puolesta.
35010: tuullisia kustannuksia. Jos tuomioistuin ha-
35011: vaitsee, että laadultaan tavanomaisessa yksit- 4.2. Keskeiset ehdotukset
35012: täisessä asiassa esitetään selvästi yleistä ta-
35013: soa korkeampi kuluvaatimus, tulee tuomiois- Voimassa olevan oikeudenkäymiskaaren
35014: tuimen ryhtyä oma-aloitteisesti selvittele- 21 luvun 1 §:ssä oleva perusperiaate, että
35015: mään kysymystä. voittanut asianosainen saa täyden korvauk-
35016: Vaikka oikeudenkäyntikuluvaatimus on sen oikeudenkäyntikuluistaan, säilyisi ennal-
35017: sellainen seikka, josta asianosaiset voivat laan. Tätä koskevia säännöksiä selkiytettäi-
35018: sopia, ei täydellinen dispositiivisuus sovellu siin kuitenkin siten, että laissa nimenomai-
35019: kaikkiin tilanteisiin. Asianosainen saattaa sesti ilmaistaisiin hävinneen osapuolen ole-
35020: antamansa toimeksiannon perusteella edellyt- van velvollinen korvaamaan vastapuolen
35021: tää asiamieheltään toimenpiteitä, joista syn- tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet koh-
35022: tyy tarpeettomia tai liian korkeita kustannuk- tuulliset kulut.
35023: sia. Vaikka hän on toimeksiantosopimuksen Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen tulisi olla
35024: perusteella velvollinen itse maksamaan täl- yksilöity ja siinä tulisi eritellä kulut ja asia-
35025: laiset kulut, ei ole kohtuullista, että ne siirty- miehen palkkio. Jos asiamiehen toimenpitei-
35026: vät vastapuolen maksettaviksi oikeudenkäyn- tä ja niistä laskutettuja määriä ei olisi riittä-
35027: tikuluikst. Tavoitteena on myös, että oikeu- västi yksilöity, tuomioistuimen tulisi vaatia
35028: dellisesti epäselvissä tapauksissa molemmat riittävää yksilöintiä. Kulut ja palkkio tulisi
35029: asianosaiset jakaisivat kuluriskiä. Oikeudelli- erotella myös tuomiossa.
35030: nen ratkaisutoiminta perustuu viimekädessä Esitys mahdollistaisi riita-asian määrältään
35031: tuomioistuimen oikeudelliseen harkintaval- sinänsä 21 luvun 1 §:n mukaan kohtuuden
35032: taan. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa ei ole rajoissa pysyvän oikeudenkäyntikuluvaati-
35033: oikein, että se, jonka tappioksi hankala tul- muksen alentamisen kahdessa tapauksessa.
35034: kintatilanne lopulta kääntyy, kantaa aina oi- Tuomioistuin voisi alentaa täyttä kulukor-
35035: keudenkäynnistä täyden vastuun kulujenkin vausvelvollisuutta ensinnäkin silloin, jos asia
35036: muodossa. on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että
35037: Yksittäistapauksessa tuomioistuin voiSI oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu aih~.
35038: alentaa hävinneen asianosaisen kulukorvaus- Alentaminen edellyttäisi sitä koskevaa vaati-
35039: ta, jos hävinneen täysi kuluvastuu johtaisi musta ja yksilöityjä perusteluja. Toiseksi
35040: ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Tämä olisi kuluvaatimusta voitaisiin alentaa, jos kulu-
35041: mahdollista, jos asianosaisen veivoittaminen jen tuomitseminen täysimääräisenä olisi il-
35042: korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntiku- meisen kohtuutonta. Tämän alentamisen tuo-
35043: lut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johta- mioistuin voisi tehdä viran puolesta. Kum-
35044: neet seikat, asianosaisten asema ja asian mallekin alentamisille on laissa asetettu tiu-
35045: 14 HE 107/1998 vp
35046:
35047: kat edellytykset ja säännökset on tarkoitettu kin verran lisääntyvät.
35048: sovellettaviksi poikkeustilanteissa. Ehdotettu uudistus ei lisäisi valtion menoja
35049: Esityksen mukaan tuomioistuin arvioisi eikä sillä ole organisatorisia vaikutuksia.
35050: viran puolesta selvässä ja riidattomassa asi-
35051: assa tuomittavien oikeudenkäyntikulujen 6. Asian valmistelu
35052: määrän. Näissä niin sanotuissa summaarisis-
35053: sa asioissa tuomittavien oikeudenkäyntikulu- Nykyistä oikeudenkäyntikulusääntelyä
35054: jen määrän yhtenäistämiseksi koko maassa edeltää pitkä historiallinen kehitys. Sen pää-
35055: ehdotetaan, että oikeusministeriö antaisi piirteet ja kuluvastuuseen liittyvät perusperi-
35056: määräyksiä tuomittavien oikeudenkäyntiku- aatteet on esitetty oikeudenkäymiskaaren 21
35057: lujen määrien perusteista. Määrät tulisi suh- luvun kokonaisuudistusta koskeneen halli-
35058: teuttaa tarpeellisen työn määrään, saatavan tuksen esityksen yleisperustelujen tavoitteis-
35059: suuruuteen ja välttämättömiin kuluihin. sa (HE 19111993 vp).
35060: Eduskunnan lakivaliokunta edellytti mie-
35061: 5. Esityksen taloudelliset ja tinnössään (LaVM 2211993), että nykyisen
35062: organisatoriset vaikutukset lainsäädännön toimivuutta on alusta alkaen
35063: seurattava tarkoin. Etenkin tuli seurata sitä,
35064: Ehdotetut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun aiheutuuko uudistuksesta sellaisia käytännön
35065: muutokset eivät suoraan vähennä asianosai- epäkohtia, joita ei ehdotusta valmisteltaessa
35066: sille oikeudenkäynnistä aiheutuvia kokonais- ole osattu ottaa huomioon. Lakivaliokunta
35067: kuluja, mutta ne tasaisivat kuluriskiä asian- edellytti, että tarvittaessa on ryhdyttävä toi-
35068: osaisten kesken. Hävinneen asianosaisen oi- menpiteisiin virheellisen käytännön ja lain-
35069: keudenkäyntikuluvastuu ei muodostuisi kaa- säännösten mahdollisten epäkohtien korjaa-
35070: vamaisesti niin raskaaksi kuin se tällä het- miseksi.
35071: kellä on. Voittanut osapuoli joutuisi entistä Oikeudenkäyntikulusäännösten toimivuutta
35072: useammin itse kantamaan osan kuluvastuus- on seurattu Oikeuspoliittisessa tutkimuslai-
35073: ta. toksessa. Seurannan tuloksena on havaittu,
35074: Kuluvastuun tasaamisella ei olisi suoranai- että sekä vaadittujen että maksettaviksi tuo-
35075: sia vaikutuksia päämiehen ja asiamiehen mittujen oikeudenkäyntikulukorvausten mää-
35076: välisessä suhteessa, sillä oikeudenkäymiskaa- rät ovat uuden lain voimassa ollessa kasva-
35077: ren 21 luku sääntelee ainoastaan vastapuolel- neet. Kuluriskin kasvun on arveltu estävän
35078: le maksettavia oikeudenkäyntikuluja. Ehdo- oikeudenkäyntien vireilletuloa.
35079: tetuilla säännöksillä voi silti olla välillistä Oikeusministeriö asetti 10 päivänä syys-
35080: vaikutusta oikeudenkäyntikulujen kokonais- kuuta 1997 toimikunnan, jonka tehtäväksi
35081: määrään siten, että asiamiesten palkkiolasku- annettiin 1) valmistella hallituksen esityksen
35082: tus alenee. muotoon laadittu ehdotus oikeudenkäymis-
35083: V elkomusta tai häätöä koskevassa asiassa, kaaren 21 luvun oikeudenkäyntikulujen kor-
35084: joka ratkaistaan oikeudenkäymiskaaren 5 vaamista koskevien säännösten tarkistami-
35085: luvun 13 tai 14 §:n nojalla valmistelua jatka- seksi sekä 2) selvittää, mitkä eri tekijät vai-
35086: matta yksipuolisella tuomiolla, tuomioistuin kuttavat oikeudenkäyntikulujen määrään, ja
35087: arvioisi viran puolesta oikeudenkäyntikulu- ehdottaa lainsäädännöllisiä tai muita keinoja,
35088: jen määrän noudattaen oikeusministeriön joilla voidaan alentaa oikeudenkäynnistä asi-
35089: antamaa määräystä. Näissä asioissa tuomitta- anosaisille aiheutuvia kustannuksia.
35090: vien oikeudenkäyntikulujen määrä alenisi. Oikeudenkäyntikulutoimikunta jätti väli-
35091: Oikeusministeriön määräyksissä on huoleh- mietintönsä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun
35092: dittava siitä, että velkojataho kuitenkin saa eräiden säännösten muuttamiseksi oikeusmi-
35093: asiallisen korvauksen oikeudellisen perinnän nisteriölle 20 päivänä helmikuuta 1998. Toi-
35094: kuluista. mikunnan mietinnössä ehdotettiin 21 luvun
35095: Kun riski asian häviämisestä aiheutuneiden täyden korvauksen perusperiaatteen selkeyt-
35096: oikeudenkäntikulujen korvausvelvollisuuden tämistä siten, että laissa nimenomaisesti il-
35097: osalta pienenisi ehdotetuilla oikeuden- maistaisi hävinneen osapuolen olevan vel-
35098: käymiskaaren 21 luvun säännöksillä, asian- vollinen korvaamaan kaikki vastapuolen tar-
35099: osaiset saattavat uskaltaa kääntyä tuomiois- peellisista toimenpiteistä aiheutuneet koh-
35100: tuimen puoleen aikaisempaa useammin. Tä- tuulliset oikeudenkäyntikulut Toimikunta
35101: mä voi merkitä sitä, että tuomioistuimissa ehdotti myös lakiin otettavaksi oikeuden-
35102: nyt alhaisella tasolla olevan juttumäärät jon- käyntikulujen alentamismahdollisuuden kah-
35103: HE 107/1998 vp 15
35104:
35105: dessa tapauksessa. Maksettavaksi tuomittu- jossa kuultiin yhteensä 16 asiantuntijaa sekä
35106: jen kulujen alentaminen olisi mahdollista viranomaisen ja yhteisön edustajaa. Ehdo-
35107: silloin, kun asia on ollut oikeudellisesti niin tuksesta on myös toimitettu kirjallisia lau-
35108: epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut pe- suntoja. Kuultavat ja annetut lausunnot ovat
35109: rusteltu aihe. Toiseksi kuluvaatimusta voitai- pääosin olleet hyvin myönteisiä ja asian kii-
35110: siin alentaa, jos kulujen tuomitseminen täys- reellisyyttä on korostettu. Eräät ovat kuiten-
35111: määräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oi- kin pitäneet muutosehdotuksia riittämättö-
35112: keudenkäyntiin johtaneisiin seikkoihin, asi- minä ja liian yleispiirteisinä.
35113: anosaisten asemaan ja asianmerkitykseen Hallituksen esitys on laadittu oikeuden-
35114: nähden. Niin sanotuissa summaarisissa asi- käyntitoimikunnan välimietinnön pohjalta.
35115: oissa tuomioistuin voisi viran puolesta arvi- Esitys on tehty oikeusministeriössä virkatyö-
35116: oida tuomittavien oikeudenkäyntikulujen nä. Jatkovalmistelussa esitystä ja sen perus-
35117: määrän. teluja on tarkistettu eräiltä osin kuulemisti-
35118: Toimikunnan ehdotuksesta järjestettiin 17 laisuudessa ja lausunnoissa ehdotetuilla ta-
35119: päivänä huhtikuuta 1998 kuulemistilaisuus, voilla.
35120: 16 HE 107/1998 vp
35121:
35122: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
35123: 1. Lakiehdotusten perustelut toimenpiteillä tarkoitettaisiin sellaisia toi-
35124: menpiteitä, jotka ovat olleet aiheellisia kan-
35125: 1.1. Oikeudenkäymiskaari teen ajamiseen tai siihen vastaamiseen.
35126: Oikeudenkäynnin alettua tuomioistuimen
35127: 1 §. Luvun 1 § sisältäisi oikeudenkäynti- on tehokkaasti ohjattava sen etenemistä.
35128: kulujen korvausvelvollisuuden pääsäännön, Säännöstä sovellettaessa olisi tapauskohtai-
35129: jonka mukaan hävinnyt asianosainen on vel- sesti harkittava, ovatko suoritetut toimenpi-
35130: vollinen korvaamaan vastapuolensa kaikki teet olleet oikeudenkäynnin kannalta aiheel-
35131: oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa lisia. Säännöksen mukaisessa toimenpiteen
35132: toisin säädetä. Ehdotetuna pykälällä ei muu- tarpeellisuuden arvioinnissa on lähdettävä
35133: tettaisi voimassa olevaa pääsääntöä, jonka kysymyksestä, onko toimenpiteen suorittami-
35134: mukaan voittanut osapuoli on oikeutettu saa- sen ajankohtana ollut objektiivisesti arvioi-
35135: maan täyden korvauksen oikeudenkäyntiku- den perusteltu syy pitää sitä aiheellisena.
35136: luistaan. Ehdotettu säännös kuitenkin täs- Eräänä lähtökohtana tulee olla kulloisenkin
35137: mentää täyden korvauksen periaatetta. Oi- asian laatu ja tarpeellisten toimenpiteiden
35138: keudenkäyntikulujen täyden korvausvelvolli- vaatima työn määrä. Vaikuttavia voivat olla
35139: suuden periaatetta korostettaisiin sillä, että se myös asian vaikeus sekä riidanalaisen etuu-
35140: sisällytettäisiin heti luvun ensimmäiseen py- den arvo ja muu merkitys. Esimerkiksi yli-
35141: kälään. pitkien kirjoitusten laatimista ja siihen käy-
35142: Oikeuskäytännössä täyden korvauksen pe- tettyä aikaa ei voitaisi hyväksyä vastapuolen
35143: riaatteen sisältö on osoittautunut ainakin jos- korvattavaksi tulevaksi tarpeelliseksi toimen-
35144: sain määrin tulkinnanvaraiseksi ja epäselväk- piteeksi.
35145: si. Täysimääräinen kulujen korvaaminen ei Ehdotetun 1 §:n mukaan tarpeellisen toi-
35146: tarkoita sitä, että hävinnyt asianosainen vei- menpiteen suorittamisesta johtuvien kulujen
35147: voitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikuluina ja palkkioiden tulisi olla kohtuullisia. Jos
35148: kustannukset, jotka ovat aiheutuneet oikeu- asiamiehen palkkio perustuu tuntiveloituk-
35149: denkäynnin kannalta tarpeettomista toimen- seen, palkkioveloituksen tulisi sekä tunnilta
35150: piteistä tai sinänsä tarpeellisista toimenpiteis- veloitettavan markkamäärän että toimenpi-
35151: tä aiheutuneista, mutta kohtuuttoman suuris- teen vaatiman tuntimäärän osalta vastata kul-
35152: ta kustannuksista. loisenkin toimenpiteen vaatimaa työn laatua
35153: Kysymys oikeudenkäyntikuluista on pää- ja määrää. Esimerkiksi asiamiehen laskutta-
35154: sääntöisesti dispositiivinen. Tämä niin sanot- man oikeudellisesti vaikean haastehakemuk-
35155: tu määräämisperiaate tarkoittaa sitä, että sen laatimiseen käytetyn ajan kohtuullinen
35156: asianosaisten on toisaalta vaadittava kulukor- tuntiveloitus on kokonaan eri suuruusluok-
35157: vausta, ja toisaalta sitä, että tuomioistuin on kaa kuin saman asiamiehen vaikkapa käsitte-
35158: sidottu vastapuolen myöntämiseen. Oikeu- ly- tai neuvotteluajankohdista sopimiseen
35159: denkäyntikuluvaatimuksen tulisi olla yksilöi- käyttämän ajan velmtus.
35160: ty ja siinä tulisi erottaa kulut ja asiamiehen Asiamiehen kulujen ja palkkion osalta tar-
35161: palkkio sekä eritellä, mistä ne koostuvat. peellisten toimenpiteiden ja kohtuullisten
35162: Asianosaisen yksilöity suhtautuminen vasta- oikeudenkäyntikulujen arvioinnin tulee suh-
35163: puolen oikeudenkäyntikululaskuun tulee sel- teutua kulloisenkin yksittäisen asian erityis-
35164: vittää tuomarin aktiivisella kyselyoikeuden piirteisiin, mutta yleensä myös asian vai-
35165: käytöllä. Esimerkiksi esitetyn oikeudenkäyn- keuteen, asiamiehen suorittaman työn mää-
35166: tikulujen määrän paljoksumista tai jättämistä rään ja laatuun sekä samanlaisissa asioissa
35167: oikeuden harkintaan ei voida pitää riittävänä. yleensä käytettyyn laskutukseen.
35168: Vastapuoli tulee velvoittaa antamaan täsmäl- Asianosainen on itse velvollinen maksa-
35169: linen lausuma esitetyistä oikeudenkäyntiku- maan kuulustuttamalleen todistajalle tai
35170: luvaatimuksista. asiantuntijalle korvauksen. Tuomioistuin
35171: Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu- vahvistaa pyynnöstä todistajalle maksettavan
35172: den periaate määriteltäisiin velvollisuudella korvauksen tuomiossa. Todistajan tai asian-
35173: korvata kaikki vastapuolen tarpeellisista toi- tuntijan nimennyt voi omista syistään hyväk-
35174: menpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeuden- syä selvästi ylisuuren ja :perustelemattoman
35175: käyntikulut Sanalla kaikki korostetaan täy- korvausvaatimuksen. Hävmneelle asianosai-
35176: den korvauksen periaatetta. Tarpeellisilla selle tämä ei ole sellaisenaan korvattava
35177: HE 107/1998 vp 17
35178:
35179: kohtuullinen oikeudenkäyntikulu, vaikka voimassa olevan lain sanamuoto on tarkoi-
35180: todistajan kuuleminen sinänsä olisi ollut tar- tuksellinen viittaus niin sanottuihin muoto-
35181: peellista. amiskanteisiin. Korkein oikeus on katsonut,
35182: Yleensä on helppoa todeta, kuka on että oikeudenkäymiskaaren nykyinen 2 § ei
35183: 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla jutun häviäjä ja sovellu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta
35184: kuka on hänen vastapuolensa. Esimerkiksi eikä lapsen elatusta koskeviin asioihin (KKO
35185: kun kanne hyväksytään - eli tuomioistuin 1997:64). Lapsen huollosta, tapaamisoikeu-
35186: katsoo kantajan vastaajaan kohdistamien desta ja lapsen elatuksesta voidaan sopia ja
35187: vaatimusten olevan oikeutettuja - vastaaja sopimus voidaan panna täytäntöön niin kuin
35188: häviää jutun ja hänen on pääsäännön mu- lainvoimainen tuomio (laki lapsen huollosta
35189: kaan korvattava oikeudenkäyntikulut kanta- ja tapaamisoikeudesta, 36111983, 7 ja 8 §,
35190: jalle. Eräissä asioissa saattaa oikeudenkäyn- laki lapsen elatuksesta, 70411975, 7 ja 8 §).
35191: tiin kuitenkin osallistua sellaisiakin osapuo- Säännöksen ehdotetuna uudella ilmaisulla
35192: lia, joita ei voida pitää asianosaisten vasta- - asia, jossa sovinto ei ole sallittu - on oi-
35193: puolina ja siksi he eivät ole velvollisia kor- keudellisessa keskustelussa vakiintuneesti
35194: vaamaan jutun voittaneen oikeudenkäyntiku- tarkoitettu niin sanottuja indispositiivisia
35195: luja. Tällaisia voivat olla sellaiset lain tai asioita eli asioita, joissa laillisen oikeus-
35196: tuomioistuimen päätöksen perusteella oikeu- seuraamuksen aikaansaaminen vaatii viran-
35197: denkäyntiin kuultaviksi kutsutut, joita ei voi- omaisen myötävaikutusta. Jos oikeusseuraa-
35198: da pitää sen paremmin asianosaisten myötä- musta, kuten juridista isyyttä taikka lapsen
35199: puolina kuin vastapuolinakaan. Samoin huoltoa, tapaamisoikeutta tai elatusapua, ei
35200: eräissä erityislaatuisissa oikeudenkäynneissä voida saada pätevästi aikaan pelkästään asi-
35201: oikeudenkäyntiin kutsutaan vastaajiksi sel- anosaisten välisellä sopimuksella, asia on
35202: laisiakin henkilöitä, joita ei voida katsoa indispositiivinen. Lain uudella sanamuodolla
35203: oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu- selvennettäisiin sitä, että kaikissa asioissa,
35204: den kannalta jutun voittajiksi tai häviäjiksi, joissa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset
35205: oli jutun lopputulos mikä tahansa. Tällaisia pääsäännön mukaan vastaisivat kuluistaan
35206: asianosaisasetelmia esiintyy esimerkiksi itse.
35207: ulosottovalitusasioissa ja ulosottolain nojalla Säännöksessä ehdotetaan, että asianosaiset
35208: ajetuissa täytäntöönpanoriitakanteissa. Näissä vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, ellei
35209: asioissa vastaajaksi haastettua ei voida pitää ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista
35210: häviäjänä, ellei hän osallistu oikeudenkäyn- korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuo-
35211: tiin siten, että oikeudenkäyntikulut kasvavat. lensa oikeudenkäyntikuluja. Lain sanamuo-
35212: 2 §. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan muu- toa ei poikkeustilanteen osalta ehdoteta muu-
35213: tettavaksi siten, että asianosaiset vastaisivat tettavaksi. Hallituksen esityksessä (HE
35214: itse oikeudenkäyntikuluistaan asiassa, jossa 19111993) on todettu, että esimerkiksi sil-
35215: sovinto ei ole sallittu, jollei ole erityistä syy- loin, kun asianosaiset ovat eri mieltä jutun
35216: tä määrätä asianosaista korvaamaan osaksi lopputuloksesta eli kysymys on riitainen, voi
35217: tai kokonaan vastapuolen kuluja. indispositiivisissa asioissa olla erityisestä
35218: Pykälään ehdotettava uusi sanonta "vastaa- syystä perusteltua, että asianosainen veivoi-
35219: vat itse oikeudenkäyntikuluistaan" tarkoittai- tetaan osaksi tai kokonaan korvaamaan toi-
35220: si vain lakitekstin kielellistä nykyaikaista- sen oikeudenkäyntikulut
35221: mista. Se korvaisi ilmaisun "asianosaiset Jos asianosaiset ovat yhtä mieltä jutun lop-
35222: saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinko- putuloksesta, voi usein olla sattumanvaraista,
35223: naan", joka on kielellisesti vanhahtava. kumpi asianosaisista on saattanut asian vi-
35224: Ehdotetuna 2 §:n muutoksella pyritään reille. Jos kantajan vaatimusta ei tällaisissa
35225: poistamaan tulkintaongelmia, jotka ovat ai- tapauksissa vastusteta eikä pääasia siten tule
35226: heutuneet voimassa olevan 2 §:n ilmaisusta: riitaiseksi, on kohtuullista, että asianosaiset
35227: "Jos asia koskee oikeussuhdetta, josta lain saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinko-
35228: mukaan ei voida määrätä muutoin kuin tuo- naan eikä vastaajaa velvoiteta korvaamaan
35229: mioistuimen ratkaisulla, asianosaiset saavat kantajan kuluja yksinomaan sillä perusteella,
35230: pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, että asiassa annetaan kantajan pyynnön mu-
35231: 11
35232: jOllei--- • kainen ratkaisu.
35233: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että lain Jos asianosaiset ovat eri mieltä jutun lop-
35234: nykyisellä ilmaisulla tarkoitetaan lähinnä putuloksesta eli kysymys on riitainen, voi
35235: indispositiivisia asioita, mutta todettu, että olla perusteltua, että asianosainen velvoite-
35236:
35237:
35238: 380259G
35239: 18 HE 107/1998 vp
35240:
35241: taan osaksi tai kokonaan korvaamaan vasta- jolla on välitön merkitys asianosaisen vaati-
35242: puolen oikeudenkäyntikulut Kantajan oikeu- mukselle. Tällä pyrittiin edistämään sovinto-
35243: denkäyntikulut ovat yleensä suuremmat kuin neuvottelujen käymistä.
35244: vastaajan oikeudenkäyntikulut ja kulujen ero Oikeudenkäymiskaaren 21 luku uudistettin
35245: voi tapauskohtaisesti olla suuri. Puheena alioikeuksien riita-asioiden oikeudenkäynti-
35246: olevissa asioissa saattaa esiintyä myös oi- menettelyn uudistuksen yhteydessä. Yksi
35247: keudenkäynnin väärinkäyttöä. Tuomioistui- uudistuksen uutuuksista oli lakiin kirjattu
35248: men vahvistama lapsen tapaamisoikeus voi- tavoite ensisijaisesti ratkaista riita-asia sovin-
35249: daan esimerkiksi viivytystarkoituksessa saat- nolla. Koska sovintoon pyrkiminen oli en-
35250: taa uudelleen vireille tuomioistuimessa vaik- nestään tuntematon osa oikeudenkäynti-
35251: kapa täytäntöönpanoa koskevana riita-asiana. menettelyä, oli perusteltua ottaa oikeuden-
35252: 8 §. Pykälän 1 momenttiin tulisi korvatta- käymiskaaren 21 lukuun määräys sovinto-
35253: vien oikeudenkäyntikulujen määritelmä. neuvottelun kuulumisesta oikeudenkäynnin
35254: Täysimääräisen kulujen korvauksen periaate valmisteluun. Sovintoneuvottelun asema oi-
35255: siirrettäisiin oikeudenkäyntikuluja koskevaan keudenkäynnin valmistelutoimena muiden
35256: perussäännökseen eli luvun 1 §:ään. vastaavanlaisten valmistelutoimien joukossa
35257: Ehdotettu lakisystemaattinen muutos on on nykyään vakiintunut. Näin ollen ei ole
35258: tarpeen erityisesti sen vuoksi, että voimassa enää tarkoituksenmukaista mainita sitä erik-
35259: oleva 8 §:n säännös on aiheuttanut monia seen oikeudenkäynnin valmisteluun kuuluva-
35260: tulkintavaikeuksia. Tulkinnanvaraista on ol- na toimenpiteenä. Lisäksi nykyinen sovinto-
35261: lut jopa se, missä määrin tuomioistuimella neuvottelua koskeva säännös on ilmaisultaan
35262: on oikeus tai velvollisuus tutkia, ovatko vas- suppea ja tämän vuoksi tulkinnanvarainen.
35263: tapuolen vaatimat asiamiehen palkkiosta ai- Säännös ehdotetaan poistettavaksi.
35264: heutuneet oikeudenkäyntikulut olleet koh- Oikeudenkäynnin vireilletulon jälkeen tuo-
35265: tuullisia. mioistuimen velvollisuutena on selvittää,
35266: Oikeudenkäyntikuluina korvattaisiin oikeu- onko asiassa edellytyksiä sovinnalle (5 lu-
35267: denkäynnin valmistelusta ja asian tuomiois- vun 19 §). Tuomioistuimen on nimenomai-
35268: tuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai sesti pyrittävä saamaan asianosaiset sopi-
35269: avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannuk- maan asia ja harkintansa mukaan sovinnon
35270: set. Korvattavat oikeudenkäyntikulut määri- edistämiseksi esitettävä asianasaisille ehdo-
35271: teltäisiin siten samoin käsittein kuin aiem- tuksia sovinnolliseksi ratkaisuksi (5 luvun
35272: minkin. 26 §). Oikeudenkäynnin aikana käydyt asi-
35273: Pykälän ilmaisu valmistelu tarkoittaa kaik- anosaisten sovintoneuvottelut kuuluvat asian
35274: kia oikeudenkäyntiä edeltäviä toimenpiteitä. valmisteluun ja tällaisia sovintoneuvotteluja
35275: Se on siten käsitteellisesti laajempi kuin oi- tulee pitää valmisteluun luettavina toimenpi-
35276: keudenkäymiskaaren 5 luvussa säännelty teinä ilman nimenomaista säännöstäkin.
35277: riita-asian valmistelu, joka tarkoittaa tuomi- Riidat tulisi mahdollisuuksien mukaan so-
35278: oistuimessa jutun vireille tulon jälkeen suori- pia ilman oikeudenkäyntiä. Jos oikeuden-
35279: tettavaa riita-asian pääkäsittelyä edeltävää käynnin vireilletuloa edeltäviä sovintoneu-
35280: kirjallista ja suullista valmistelua. votteluja ei luettaisi oikeudenkäynnin val-
35281: Hallituksen esityksen (HE 19111993) mu- misteluun, voisi seurauksena olla suorastaan
35282: kaan: "Oikeudenkäynnin valmistelusta ja sovintoneuvottelujen karttaminen. Nykyisen
35283: asian tuomioistuimessa ajamisesta aiheutuvia lain ilmaisu -sellaisen riitakysymyksen sopi-
35284: kustannuksia ovat esimerkiksi ta_q>eellisten miseksi pidetty neuvottelu, jolla on välitön
35285: asiakirjojen hankkimisesta, todistajten ja oi- merkitys asianosaisen vaatimukselle- voi-
35286: keudenkäymiskaaren 17 luvussa tarkoitettu- daan tulkita esimerkiksi siten, että se tarkoit-
35287: jen asiantuntijoiden palkkioista sekä oikeu- taisi vain sellaista vaatimuksen perusteena
35288: denkäyntimaksuista aiheutuneet kustannuk- olevaa tosiseikkaa, joka on riidanalainen.
35289: set. Lisäksi kustannuksia voi aiheutua eri- Oikeudenkäynnin valmisteluun tulisi lukea
35290: laisten todisteiden hankkimisesta, tarkastuk- myös asianosaisen toimeksiannosta suoritettu
35291: sista, katselmuksista ja vahingon selvittämi- yleinen sovintoneuvottelu, joka vakavasti
35292: sestä". tähtää riidan sopimiseen tuomioistuimen ul-
35293: Nykyiseen lakiin otettiin nimenomainen kopuolella. Sovintoneuvottelujen sisällyttä-
35294: säännös, jonka mukaan oikeudenkäynnin mistä kuluvastuuseen on tarkoitus varovasti
35295: valmisteluun luetaan myös sellaisen riita- laajentaa. Kun ensisijaisena tavoitteena on
35296: kysymyksen sopimiseksi pidetty neuvottelu, pidettävä sitä, että asianosaiset sopivat riitan-
35297: HE 107/1998 vp 19
35298:
35299: sa ilman oikeudenkäyntiä, on tärkeätä, että että kuluvastuu aina kokonaan jää riidan lo-
35300: oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat pulliselle häviäjälle. Myös oikeusjärjestel-
35301: säännökset edistävät tuon tavoitteen toteutu- män ja -varmuuden kannalta on suotavaa,
35302: mista. että ankara kuluvastuu ei estä sitä, että kor-
35303: Korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin luet- kein oikeus voi mahdollisimman laaja-alai-
35304: taisiin lisäksi oikeudenkäynnin asianosaiselle sesti harkita vaikeita oikeuskysymyksiä ja
35305: aiheuttama työ ja menetys. Asianosaiselle antaa niistä ennakkoratkaisuja.
35306: aiheotetun työn osalta sääntely vastaisi voi- Pykälän ilmaisulla perusteltu syy oikeu-
35307: massa olevaa 8 §:ää. Sen sijaan nykyisen denkäyntiin korostettaisiin sitä, että säännös
35308: lain vanhahtava käsite ajanhukka korvattai- on tarkoitettu poikkeukseksi. Säännöstä tulisi
35309: siin ilmaisulla menetys. ensisijaisesti soveltaa siten, että hävinneen
35310: Asianosaiselle itselleen suoritettavan oi- asianosaisen vastapuolelle maksettavia kulu-
35311: keudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla ja alennettaisiin. Säännöksen soveltamisessa
35312: poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oi- tulisi ottaa huomioon myös tuomioistuimen
35313: keudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen tuomion pääasiaratkaisun perustelut. Myös
35314: valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomai- tuomion lopputuloksen muutokset ja niiden
35315: sesta vaivannäöstä. perustelut ylemmissä oikeusasteissa voisivat
35316: Oikeudenkäynti vaatii asianosaiselta aina samalla olla perusteita myös lopullisen hä-
35317: aikaa. Jos hän on siinä läsnä itse, voitaisiin viäjän oikeudenkäyntikulujen korvausvelvol-
35318: aina puhua ajanhukasta. Jo pelkkä mielen- lisuudelle. Pykälän soveltaminen tulee perus-
35319: kiinnosta johtuva osallistummen oikeuden- taa oikeudenkäynnin kohteena olevaan riita-
35320: käyntiin voi olla käsitteellisesti oikeuden- asian kokonaisarviointiin. Kuluvastuun alen-
35321: käynnistä johtuvaa ajanhukkaa, mutta ei ole tamiselle riittävän oikeudellisen epäselvyy-
35322: hyväksyttävää, että oikeudenkäyntikulujen den kynnyksen tulee olla suhteellisen kor-
35323: korvausvelvollisuus ulottuisi tähän. kea. Säännöstä ei saa soveltaa niin laajasti,
35324: Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä että se johtaa pääsäännön eli hävinneen asi-
35325: korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, anosaisen täysimääräisen kuluvastuun vesit-
35326: joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tymiseen. Alentamista ei tämän pykälän no-
35327: tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sel- jalla tule perustaa kohtuusharkintaan.
35328: laisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättö- Perusteltu syy oikeudenkäyntiin votst
35329: miä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, esiintyä tilanteessa, jossa oikeuskysymys on
35330: jotka jonkun muun suorittamina olisivat objektiivisesti arvioiden vaikea ja jossa rat-
35331: myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kaisun lopputulos ei ole etukäteen ennustet-
35332: kulueriä. tavissa. Asianosaisella ei voida katsoa olleen
35333: Asianosaisen työstä voi aiheutua myös pal- perusteltua syytä oikeudenkäyntiin, jos hän
35334: kan menetystä. Oikeudenkäyntiin suoraan ei ole pystynyt esittämään hyviä perusteita
35335: liittyvä menetys olisi oikeudenkäyntimenet- kanteen tai sen kiistämisen tueksi. Jos asia ei
35336: telystä asianosaiselle henkilökohtaisesti ai- ole kiireellinen, perusteltua syytä oikeuden-
35337: heutuva kustannus tai muu rahallinen tappio. käyntiin ei yleensä ole ennen kuin oikeudel-
35338: Tällainen olisi esimerkiksi työansion mene- lisista riitakysymyksistä ja asianosaisten nä-
35339: tys sen vuoksi, että tuomioistuin on velvoit- kemyksistä on käyty keskusteluja heidän
35340: tanut asianosaisen osallistumaan oikeuden- välillään.
35341: käyntiin henkilökohtaisesti. Oikeudellisesta epäselvyydestä olisi kysy-
35342: 8 a §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi mys esimerkiksi silloin, kun kirjoitetussa
35343: säännös, jonka mukaan asianosaiset vastaisi- laissa on aukko, ennakkoratkaisua ei ole ei-
35344: vat itse oikeudenkäyntikuluistaan osaksi tai kä ole selvää kuinka riitaan liittyvä oikeus-
35345: kokonaan, jos oikeudenkäyntiin ryhtymiseen kysymys tulisi ratkaista. Samoin on asianlai-
35346: on ollut perusteltu syy sen vuoksi, että asia ta jos laki on tulkinnanvarainen eikä lain
35347: on oikeudellisesti epäselvä. Tällaisessa tilan- esitöistäkään riittävän selvästi käy ilmi lain-
35348: teessa tuomioistuimella olisi mahdollisuus säätäjän tarkoitusta. Asia voi olla oikeudelli-
35349: määrätä asianosaiset itse osaksi tai kokonaan sesti epäselvä myös sen takia, että riidanalai-
35350: vastaamaan kuluistaan. Asianosaisten oi- sesta oikeuskysymyksestä on vastakkaisia tai
35351: keusturvan ja oikeusjärjestelmän käytettä- erilaisia ratkaisuja taikka sen takia, että oi-
35352: vyyden kannalta on tärkeää, että oikeudelli- keuskirjallisuudesta ei löydy riittävän selvää
35353: sesti mutkikkaassa tilanteessa on mahdolli- yhdensuuntaista tulkinta-aineistoa.
35354: suus kääntyä tuomioistuimen puoleen ilman, Oikeudellinen epäselvyys viittaa vain jut-
35355: 20 HE 10711998 vp
35356:
35357: tuun liittyvään oikeuskysymyksen ratkaise- seikoista kuin itse jutun oikeudellisesta sisäl-
35358: misen vaikeuteen. Oikeudenkäynnissä myös löstä. Tämän pykälän edellytyksiä tarkastel-
35359: näyttö- eli tosiasiakysymyksen ratkaisu voi taessa olisi kiinnitettävä huomiota myös itse
35360: olla vaikea. Jutun näytöllinen epäselvyys ei riita-asian sisältöön.
35361: oikeuttaisi tuomioistuinta määräämään asian- Oikeudenkäyntiin johtaneilla seikoilla tar-
35362: osaisia vastaamaan kuluistaan itse. Toisaalta koitetaan esimerkiksi sitä, että oikeuden-
35363: näyttö- ja oikeuskysymyksen tarkka erottelu käynnin sittemmin voittaneellakin osapuolel-
35364: voi eräissä tapauksissa olla käytännössä han- la on jo ennen oikeudenkäyntiä vastapuo-
35365: kalaa tai suorastaan mahdotonta. Tuomiois- leensa nähden asianmukainen myötävaiku-
35366: tuimen on tällöin harkittava, onko pääsyy tusvelvollisuus asian selvittämisessä. Oikeu-
35367: ratkaisun tekemisen vaikeuteen oikeudellinen denkäynnissä lopulta voittajaksi selvinneen
35368: vai muu el'äselvyys. Luonnollisesti myös osapuolen tulisi jo oikeudenkäyntiä edeltä-
35369: silloin kun JUtussa sekä oikeus- että näyttö- vissä neuvotteluissa tai kirjeenvaihdossa riit-
35370: kysymys on kovin epäselvä, pykälän sovel- tävällä tavalla informoida vastapuolta asiaan
35371: tamisedelletykset ovat käsillä. liittyvistä seikoista ja näytöstä. Mikäli sit-
35372: Asianosaisen olisi vaadittava tässä pykäläs- temmin voittanut osapuoli esimerkiksi kiel-
35373: sä säänneltyä oikeudenkäyntikulujen alenta- täytyy kokonaan vastaamasta vastapuolen
35374: mista. Asianosaisen tulee myös esittää yksi- vaatimus- tai tiedustelukirjeisiin, on vasta-
35375: löidyt perusteet, joilla alentamista vaaditaan. puolella saattanut olla aihetta nostaa oikeu-
35376: Pelkkää vaatimusta kulujen alentamisesta denkäynti jo asian selvittämiseksi. Asiassa
35377: riidan oikeudellisen epäselvyyden perusteella voitaisiin myös tarkastella sitä, onko jutussa
35378: ei tule hyväksyä, vaan vaatimuksen esittäjän riittävällä tavalla pyritty Sovinnolliseen rat-
35379: tulee ilmoittaa perusteensa ja myös alenta- kaisuun.
35380: misvaatimuksensa määrä ja sen suhde koko- Myös asian riitaisuutta tai tulkinnanvarai-
35381: naiskuluihinsa. Tuomioistuimen velvollisuu- suutta tulisi tarkastella pohdittaessa oikeu-
35382: tena olisi aktiivisella prosessinjohdolla sel- denkäyntiin johtaneita seikkoja. Oikeuden-
35383: vittää myös oikeudenkäyntikuluvaatimuksen käyntiin johtaneilla seikoilla tarkoitettaisiin
35384: alentamista. myös sitä, onko hävinneenä osapuolella ollut
35385: 8 b §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi riittävän perusteltu syy oikeudenkäyntiin.
35386: säännös oikeudenkäyntikulujen alentamisesta Perusteltuna syynä oikeudenkäyntiin voitai-
35387: silloin, jos täyden kulukorvauksen periaat- siin pitää tässä yhteydessä sitä, että hävin-
35388: teen soveltaminenjohtaisi ilmeiseen kohtuut- neen asianosaisen esittämät seikat tai näyttö
35389: tomuuteen. Säännöksen soveltaminen tulisi ovat riittävällä tavalla puoltaneet hänen kan-
35390: kysymykseen poikkeustapauksissa ja se edel- taansa ja sen vuoksi voitaisiin katsoa, että
35391: lyttäisi säännöksen sisältämien edellytysten oikeudenkäyntiin johtaneet seikat puoltavat
35392: täyttymistä kokonaisuutena arvioiden. Ilmei- mxös kuluvaatimuksen kohtuulhstamista.
35393: sen kohtuuttomuuden kokonaisarvioinnissa Oikeudenkäyntiin johtaneet seikat olisi laa-
35394: tulee J?Unnita kaikkia laissa mainittuja edel- jempi käsite kuin 8 a §:ssä tarkoitettu perus-
35395: lytyksiä. Mikään niistä ei sinällään voi yksin teltu syy oikeudenkäyntiin.
35396: synnyttää säännöksen tarkoittamaa kohtuut- Oikeudenkäynti voi esimerkiksi aiheutua
35397: tomuutta. myös siitä, että viranomainen osoittaa asian-
35398: Asianosaisen on luonnollisesti ensin itse osaisen ajamaan kannetta tai muutoin valvo-
35399: esitettävä yksilöity vaatimus oikeudenkäynti- maan etuaan oikeudenkäynnissä. Elinkeinon-
35400: kulujensa korvaamisesta. Tuomioistuin voisi harjoittajan ja kuluttajan välisiä kuluttaja-
35401: vasta sen jälkeen arvioida vaatimuksen alen- kauppaan liittyviä riita-asioita käsitellään
35402: tamista viran puolesta. Toisaalta vaikka hä- vapaaehtoisessa suosituksia antavassa eli-
35403: vinnyt asianosainen olisi myöntänyt vaati- messä, kuluttajavalituslautakunnassa. Se on
35404: muksen, se ei estäisi kohtuullistamista. Ky- perustettu joustavaksi oikeudenkäynnille
35405: symys tulee joka tapauksessa ottaa erikseen vaihtoehtoiseksi riitojen ratkaisuelimeksi.
35406: käsiteltäväksi ja tuomioistuimen tulee pro- Sen ratkaisusuositus ei ole täytäntöön-
35407: sessinjohdollisin keinoin saada asianosaisilta panokelpoinen. Jos elinkeinonharjoittaja ei
35408: lausumat asiaan liittyvistä kysymyksistä. tyydy lautakunnan ratkaisusuositukseen,
35409: Tässä J?Ykälässä tarkoitettu kohtuullistamis- vaan vie asian tuomioistuinkäsittelyyn, ei
35410: mahdollisuus eroaisi 8 a §:ssä tarkoitetusta kuluttajan kohtuullisten oikeudenkäyntikulu-
35411: alentamisesta periaatteellisesti siinä, että nyt jen alentamiseen olisi lähtökohtaisesti perus-
35412: olisi kyse enemmän asianosaisiin liittyvistä teita, jos tuomioistuimen ratkaisu on suosi-
35413: HE 107/1998 vp 21
35414:
35415: tuksen mukainen. Jos taas elinkeinonharjoit- si terveyteen tai muihin henkilöön liittyvissä
35416: taja ei noudata ratkaisusuositusta, kuluttajan kysymyksissä asian merkitys voi olla olen-
35417: oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuu- naisesti suurempi vahinkoa kärsineelle asian-
35418: den kohtuullistaminen saattaa olla mahdollis- osaiselle kuin hänen vastapuolelleen.
35419: ta kuluttajan hävitessä tuomioistuimessa, Pykälässä tarkoitettu kohtuullistaminen
35420: koska kuluttajalla on täytäntöönpanokelpoi- tulee viime kädessä perustua tuomioistuimen
35421: sen ratkaisun saamiseksi ollut perusteltu syy kokonaisarvioon, jossa on otettava huomioon
35422: saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. kaikki pykälässä mainitut kriteerit. Edelly-
35423: Molemmissa tapauksissa tuomioistuimen tysten täyttyessä tuomioistuimen tulee alen-
35424: ratkaisujen tulisi perustua samaan oikeuden- taa maksettavaksi tuomittavien oikeuden-
35425: käyntiaineistoon kuin mitä oli esitetty lauta- käyntikulujen määrää.
35426: kunnassa. Kohtuullistamiskysymyksen arvi- 8 c §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi rii-
35427: oinnissa on lisäksi otettava huomioon muut dattomien velkomus- ja häätöasioiden oikeu-
35428: säännöksessä tarkoitetut seikat. denkäyntikuluja koskeva erityissäännös. Niin
35429: Toisena kohtuullistamisarviointiin vaikutta- sanotussa summaarisessa menettelyssä käsi-
35430: vana seikkana pykälässä mainitaan asian- tellään käytännössä tietyn määräistä velko-
35431: osaisten asema. Tällä tarkoitetaan erityisesti musta koskevat asiat, joissa kantaja ilmoit-
35432: sitä, että asianosaisten aseman tulee olla oi- taa, ettei asia ole hänen käsityksensä mukaan
35433: keudenkäynnissä tai sen ulkopuolella olen- riitainen. Tärkeä muutos olisi, että ehdotuk-
35434: naisesti erilainen. Tyypillisesti erilainen asi- sen mukaan tuomioistuin viran puolesta voi-
35435: anosaisasema olisi sellaisessa riita-asian oi- si arvioida tarpeellisista toimenpiteistä aiheu-
35436: keudenkäynnissä, jossa asianosaisena on toi- tuvien kulujen määrän ja alentaa riidattorni-
35437: saalta esimerkiksi valtio tai muu julkisyhtei- en velkomus- ja häätöasioiden oikeuden-
35438: sö ja toisaalta vastapuolena yksityinen kan- käyntikuluja.
35439: salainen. Asianosaisten aseman arvioinnissa Ehdotetun pykälän mukaan tuomioistuin
35440: on otettava huomioon myös asianosaisten ottaisi oikeudenkäyntikuluja määrätessään
35441: erilaiset edellytykset käydä oikeutta tietyssä huomioon haastehakemuksen edellyttämän
35442: asiassa ja siitä johtuvat erilaiset oikeuden- tarpeellisen työn määrän, saatavan suuruu-
35443: käyntikulut Esimerkiksi työsopimuksen ir- den ja välttämättömät kulut. Työn määrään
35444: tisanomista koskevassa riidassa työnantajalla saattaa vaikuttaa esimerkiksi hankala koron-
35445: on joskus sekä taloudellisesti että tosiasialli- laskentatilanne ja useiden velallisten erilai-
35446: sesti paremmat edellytykset oikeudenkäyn- nen vastuu. Joissakin tapauksissa haasteha-
35447: tiin kuin irtisanotulla työntekijällä. kemuksen oikeellisuuden tarkastaminen voi
35448: Asianosaisten asemaan liittyvänä osatekijä- edellyttää oikeudellista asiantuntemusta. Saa-
35449: nä saattavat olla myös erilruset varallisuus- tavan suuruuden huomioon ottamista oikeu-
35450: olot. Asianosaisten asema on kuitenkin aina denkäyntikuluratkaisussa voidaan pitää risti-
35451: kytkettävä oikeudenkäyntiin johtaneisiin riitaisena asiana. Usein voidaan sanoa, että
35452: seikkoihin ja asian merkitykseen. Kokonais- haastehakemuksen laatimistyö on sama saa-
35453: arviointiin on suhteutettava myös oikeuden- tavan suuruudesta riippumatta. Velkojan on
35454: käyntikulujen määrä. Vaikka riita koskisi kuitenkin suhteutettava saatavan perimisestä
35455: asuntoluottoa, jossa kantajana olisi esimer- ja haastehakemuksen laatimisesta hänelle
35456: kiksi elinkeinonharjoittaja ja vastaajana yksi- aiheutuvat kustannukset saatavan määrään,
35457: tyishenkilö, edellyttäisi oikeudenkäyntikulu- varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa ky-
35458: jen kohtuullistaminen myös oikeudenkäyn- seessä on suuruudeltaan pienempi saatava.
35459: tiin johtaneiden syiden ja asian merkityksen Olisi esimerkiksi kohtuutonta, jos riidatto-
35460: arviointia. Kulukorvauksen alentaminen ei man saatavan täytäntöönpanokelpoiseksi to-
35461: siten olisi mahdollista pelkästään asianosais- teaminen tuomiolla kasvattaisi velallisen vel-
35462: ten erilaisen aseman perusteella. kataakkaa moninkertaiseksi. Saatavan suu-
35463: Kohtuullistamista arvioitaessa tulisi ottaa ruus ei kuitenkaan ole ainoa huomioon otet-
35464: huomioon pääasian merkitys asianosaisille. tava seikka oikeudenkäyntikuluvaatimusta
35465: Samoin kohtuusharkinnassa voitaisiin punni- ratkaistaessa, mutta yksi niistä.
35466: ta oikeudenkäyntikulujen määrää suhteessa Säännöksen pääasiallinen soveltamisala
35467: riidan kohteeseen. Taloudellisen merkityksen rajoittuisi 5 luvun 3 §:n mukaisiin velko-
35468: ohella merkityksen arvioinnissa on otettava mus- ja häätöasioihin, jotka kantaja katsoo
35469: huomioon myös ratkaisun erilainen arvo eri riidattomiksi. Pykälässä käytetty ilmaisu
35470: asianosaisten kannalta katsottuna. Esimerkik- "velkomusta koskevassa asiassa" vastaa
35471: 22 HE 107/1998 vp
35472:
35473: asiallisesti 5 luvun 3 §:n 1 kohdassa käytet- jen korvausvaatimuksessa velvoitettaisiin
35474: tyä ilmaisua "asia, joka koskee tietyn mää- erittelemään oikeudenkäyntikulujen määräja
35475: räistä saamista". Tämä määritelmä taas vas- niiden perusteet. Erittely olisi tarvittaessa
35476: taa entisen maksamismääräysmenettelyn ja tehtävä sekä kulujen että palkkioiden osalta.
35477: lainhakumenettelyn soveltamisalaa koskevaa Säännöksellä olisi tarkoitus ohjata asiamie-
35478: säännöstä. Velkomusasiasanan käyttämisellä hiä yksilöimään oikeudenkäyntikululaskut
35479: ei ole tarkoitus laajentaa tai kaventaa 5 lu- nykyistä kulu- ja palkkiojaottelua tarkem-
35480: vun 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sovelta- min. Oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee
35481: misalaa. Sananvalinnalla on vain pyritty yksilöidä siten, että vastapuoli voi täsmälli-
35482: muotoilemaan säännös kielellisesti yksinker- sesti esittää käsityksensä vaadittujen oikeu-
35483: taiseksi ja helposti ymmärrettäväksi. denkäyntikulujen perusteena olevista vasta-
35484: Ehdotettu säännös soveltuisi myös tilantee- puolen toimista ja niiden tarpeellisuudesta.
35485: seen, jossa kantaja katsoo velkomus- tai hää- Tuomioistuin voi ottaa perusteellisesti kantaa
35486: töasian riitaiseksi ja laatii 5 luvun 2 §:n mu- vain yksilöityyn laskuun.
35487: kaisen haastehakemuksen, johon ei kuiten- Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täyden-
35488: kaan anneta pyydettyä vastausta ja joka sen nettäväksi ensinnäkin siten, että pykälään
35489: vuoksi ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla lisättäisiin velvollisuus eritellä korvattavat
35490: valmistelua jatkamatta. Oikeudenkäyntikulu- kulut ja palkkiot oikeudenkäyntikuluja kos-
35491: jen määrä tulee tällöin arvioitavaksi haaste- kevassa ratkaisussa. Jos oikeudenkäyntikulu-
35492: hakemuksessa ilmoitettujen siihen astisten vaatimusta vaaditaan alennettavaksi, tulee
35493: oikeudenkäyntikuluvaatimusten pohjalta. myös tämä vaatimus yksilöidä. Tuomiossa
35494: Ellei kuluja ole vaadittu, niitä ei myöskään tulee olla selkeä vastaus siihen, miltä osin ja
35495: tuomita. millä perusteella alentamisvaatimus on mah-
35496: Vaikka tuomioistuin käyttäisi asiassa oi- dollisesti hyväksytty.
35497: keudenkäyntikulujen osalta niitä alentaessaan Ratkaisussa tulee erottua myös arvon-
35498: harkintavaltaansa, olisi ratkaisu sekä pääasi- lisäveron osuus. Jos voittanut osapuoli saa
35499: an että oikeudenkäyntikulujen osalta vastaa- vähentää arvonlisäveron omassa verotukses-
35500: jaa vastaan luonteeltaan yksipuolinen tuo- saan, ei hävinnyttä tule velvoittaa oikeuden-
35501: mio. Vastaajan muutoksenhakukeinona olisi käyntikuluvaatimuksena suorittamaan arvon-
35502: oikeudenkäyntikulujenkin osalta takaisin- lisäveron osaa. Muutoin vastapuoli saa ar-
35503: saanti yksipuoliseen tuomioon. Sen sijaan vonlisäveron osuutta vastaavan ylimääräisen
35504: oikeudenkäyntikuluratkaisu, siltä osin kuin hyödyn.
35505: vaatimusta alennetaan, on kantajaa vastaan Pykälän 2 momentissa on säännelty tilan-
35506: luonteeltaan tuomio, josta tyytymätön kanta- ne, joissa asianosaiset ovat asian valmiste-
35507: ja voi valittaa hovioikeuteen. lussa sopineet pääasian siten, että oikeuden-
35508: Olisi tärkeää, että summaaristen asioiden käyntikuluvaatimukset ovat jääneet sovinnon
35509: oikeudenkäyntikulujen määrä eri tuomiois- ulkopuolelle. Lähtökohta on, että sovintoti-
35510: tuimissa samankaltaisissa asioissa olisi mah- lanteissa tulisi samalla sopia myös oikeuden-
35511: dollisimman yhdenmukainen. Sen vuoksi käyntikuluista. Näin ei kuitenkaan aina ta-
35512: ehdotetaan, että oikeusministeriö antaisi pahdu. Säännös voi tulla sovellettavaksi sil-
35513: määräyksiä summaaristen asioiden oikeuden- loin, kun pääasiaa koskeva riita on ratkaistu
35514: käyntikulujen perusteista. Näissä määräyk- valmistelussa, pääasiaa koskeva riita on jä-
35515: sissä tulee osoittaa, mitä toimenpiteitä oikeu- tetty tutkimatta tai se on jäänyt sillensä ja
35516: dellisessa perinnässä yleensä pidetään siten ratkaisematta jää riitainen oikeudenkäyntiku-
35517: tarpeellisina, että ne ovat korvattavia oikeu- luvaatimus.
35518: denkäyntikuluja. Määräyksissä tulee ottaa Säännös poistaisi tulkintaongelman tilan-
35519: huomioon myös perintätoiminnan yleiskulut teessa, jossa pääasia sovitaan, mutta rii-
35520: ja kohtuullinen palkkio tehtävästä. Tässä tautettu kysymys oikeudenkäyntikuluista jää
35521: yhteydessä tulee harkita myös oikeuden- tuomioistuimen ratkaistavaksi. Voimassa
35522: käyntimaksun kohtuullista määrää ja sen oleva laki on mahdollistanut tulkinnan, että
35523: mahdollista porrastamista velotun pääoman tällä tavalla riitaiseksi jäänyttä oikeuden-
35524: mukaan. Jos kuluvaatimus on ministeriön käyntikulukysymystä ei voitaisi ratkaista
35525: vahvistamien ohjeiden mukainen, sitä ei ole valmistelussa ilman erillistä pääkäsittelyä
35526: tarpeen vaatimuksessa eritellä. (HelHO 1997:4 ja edellä jakso 2.1.). Koska
35527: 14 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan kantajan ja vastaajan on esitettävä kantansa
35528: muutettavaksi siten, että oikeudenkäyntikulu- kaikkiin asiassa esitettyihin vaatimuksiin jo
35529: HE 107/1998 vp 23
35530:
35531: valmisteluvaiheessa, myös siihen asti muo- 15 §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Ny-
35532: dostuneihin oikeudenkäyntikuluvaatimuksiin, kyisen 15 §:n säännöksen mukaan tuomiois-
35533: on tarkoituksenmukaista, että tuomioistuin tuimen on oikeudenkäyntikulujen korvaus-
35534: voisi sovintotilanteessa ratkaista riitaiseksi velvollisuutta ratkaistessaan otettava viran
35535: jääneen liitännäisen oikeudenkäyntikysymyk- puolesta huomioon 1-10, 12 ja 13 §:n sään-
35536: sen ilman, että liitännäiskysymyksestä tulee nökset, jollei asianosaisen vaatimuksesta tai
35537: erillinen pääkäsittelyyn johtava pääasia. myöntämisestä muuta johdu. Säännös on
35538: Vaikka tällaiseenkin tulkintaan olisi mahdol- aiheuttanut tulkintaongelman, voiko tuomi-
35539: lista päätyä jo nyt, edellyttää oikeuskäytän- oistuin viran puolesta soveltaa viitatoissa
35540: nön yhtenäisyys kuitenkin asiantilan täsmen- säännöksissä olevia aineellisia oikeuden-
35541: tävää sääntelyä. käyntikuluja koskevia sääntöjä.
35542: Koska oikeudenkäyntikuluvaatimus on Nyt ehdotetuissa säännöksissä on erikseen
35543: pääasiaan nähden liitännäinen, siitä ei tulisi mainittu ne 21 luvun tilanteet, joissa tuo-
35544: muodostua erillistä riitaista pääasiaa. Tämän mioistuin voi viran puolesta harkita tuomit-
35545: vuoksi ratkaisu oikeudenkäyntikuluista voi- tavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Se
35546: taisiin ehdotuksen mukaan tehdä sen jälkeen, voisi tulla kysymykseen vain 8 b §:n ilmei-
35547: kun pääasiaa koskeva riita olisi ratkaistu sen kohtuuttomuuden sekä 8 c §:n tilantees-
35548: joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelus- sa. Tämän muutoksen jälkeen nykyisen
35549: sa, ellei olisi erityistä syytä siirtää asiaa kä- säännöksen asiasisällöksi jäisi vain, että tuo-
35550: siteltäväksi pääkäsittelyssä. Tällainen erityi- mioistuin soveltaa lakia viran puolesta, joka
35551: nen syy voisi olla asianosaisten välinen riita on muutenkin selvää.
35552: oikeudenkäyntikulujen perusteista, minkä
35553: vuoksi asianosaiset haluaisivat esittää näyt- 1.2. Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa
35554: töä kantansa tueksi. Todistajien kuulemiseksi
35555: asia olisi tällöin poikkeuksellisesti siirrettävä 8 §. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa anne-
35556: pääkäsittelyyn. tun lain 9 luvussa säädetään oikeudenkäynti-
35557: Harkittaessaan oikeudenkäyntikulujen kor- kuluista rikosasioissa. Luvun 8 §:n 2 mo-
35558: vausvelvollisuutta tilanteessa, jossa pääasia mentissa säädetään asianomistajan velvolli-
35559: on ratkaistu sovinnolla, tuomioistuimen on suudesta korvata vastaajan oikeudenkäynti-
35560: verrattava kanteessa esitettyjä vaatimuksia kulut sekä vastaajan velvollisuudesta korvata
35561: sovinnon sisältöön. Mikäli sopimuksen sisäl- asianomistajan oikeudenkäyntikulut, silloin
35562: tö pääosin vastaa kanteessa esitettyjä vaati- kun asianomistaja on yhtynyt virallisen syyt-
35563: muksia, voidaan vastapuoli katsoa velvolli- täjän syytteeseen. Myös asianomistajan
35564: seksi korvaamaan kantajan oikeudenkäynti- edustajan, asiamiehen tai avustajan veivoitta-
35565: kulut (KKO 1997:77). misesta korvaamaan vastaajan kulut yhteis-
35566: Pykälän 2 momentin kieliasua muutetaan vastuullisesti asianomistajan kanssa sääde-
35567: siten, että tuomioistuimen oikeudenkäyntiku- tään pykälän 2 momentissa.
35568: luja koskevasta ratkaisusta käytetään termin Nykyisen lain mukaan virallisen syyttäjän
35569: päätös sijasta siinä yleisempää termiä ratkai- syytteeseen yhtyneen asianomistajan velvol-
35570: su. Riita-asiassa pääasian ratkaisun nimike lisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ja
35571: on tuomio, kun taas muun ratkaisun nimike hänen oikeudestaan korvaukseen sellaisista
35572: on päätös (24 luvun 1 §). Sen lisäksi yksi- kuluista on 8 §:n 2 momentin mukaan sovel-
35573: puolisen tuomion nimike on aina yksipuoli- tuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymis-
35574: nen tuomio. Yleensä oikeudenkäyntikuluja kaaren 21 luvun 12 §:ssä säädetään väliintu-
35575: koskeva ratkaisu annetaan osana pääasiaa lijasta. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun
35576: koskevaa tuomiota. Tällöin ei ole tarkoituk- 12 §:n mukaan väliintulijan velvollisuudesta
35577: senmukaista nimetä oikeudenkäyntikulurat- korvata oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeu-
35578: kaisua tuomiossa erikseen. Mikäli poikkeuk- destaan korvaukseen sellaisista kuluista on
35579: sellisesti oikeudenkäyntikuluista annetaan vastaavasti voimassa mitä oikeudenkäymis-
35580: ratkaisu pääasiasta erikseen, esimerkiksi pää- kaaren 21 luvussa säädetään asianosaisesta.
35581: asian sovinnon tai sillensä jättämisen yh- Välintulija vastaa kuitenkin ainoastaan oman
35582: teydessä, ratkaisun nimike on päätös. Edel- puhevallan käyttämisestä aiheutuneista eri-
35583: leen on myös mahdollista, että oikeuden- tyisistä kuluista.
35584: käyntikuluista annettava ratkaisu, joko pää- Kuten edellä on esitetty, sovelletaan asian-
35585: asian yhteydessä tai erikseen, on luonteel- omistajan ja rikosasian vastaajan oikeuden-
35586: taan yksipuolinen tuomio. käyntikulujen korvausvelvollisuutta ratkaista-
35587: 24 HE 10711998 vp
35588:
35589: essa mit?.. asianosaisista on oikeudenkäymis- voisi kirjallisesti määrätä kansliahenkilökun-
35590: kaaren 21 luvussa säädetty. Asianomistajaa taan kuuluvan, joka on vannonut tuomarin-
35591: on kuitenkin suojeltu tilanteessa, jossa hän valaa vastaavan valan tai antanut vastaavan
35592: yhtyy virallisen syyttäjän syytteeseen siten, vakuutuksen sekä saanut tehtävään tarvitta-
35593: ettei hän voi joutua vastaamaan muista kuin van koulutuksen ja jolla on tehtävän hoita-
35594: oman puhevaltansa käyttämisestä vastaajalle miseen riittävä taito, oikeudenkäymiskaaren
35595: aiheutuneista erityisistä kuluista, esimerkiksi 5 luvun 3 §:n mukaisissa asioissa antamaan
35596: vahingonkorvausvaatimukseen vastaamisesta ratkaisuja oikeudenkäyntikulujen osalta sekä
35597: aiheutuneista kuluista. Asianomistajan tulee tuomioita silloin, kun vastaaja on myöntänyt
35598: korvata syytetylle vain ne lisäkustannukset, kanteen.
35599: jotka ovat aiheutuneet hänen omista toimen- Pykälään ehdotettu muutos johtuu nyt eh-
35600: piteistään oikeudenkäynnissä (HE 82/1995 dotetusta uudesta oikeudenkäymiskaaren 21
35601: vp). luvun 8 c §:stä, jota sovellettaisiin pääasial-
35602: Edellä kuvatun säännöksen sisällön selvit- lisesti oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n
35603: tämiseksi on seurattava viittausten ketjua. mukaisiin velkomus- ja häätöasioihin. Näissä
35604: Lain 9 luvun 8 §:n 2 momentissa viitataan asioissa annettava ratkaisu on luonteeltaan
35605: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 12 §:ään kantajaa vastaan tuomio siltä osin kuin vaa-
35606: jossa viitataan 21 lukuun. Lisäksi 8 §:n 2 dittua oikeudenkäyntikulujen määrää alenne-
35607: momentissa säädetään epäsuorasti vastaajan taan. Oikeudenkäyntikulujen määrän alenta-
35608: velvollisuudesta korvata asianomistajan oi- minen perustuisi oikeusministeriön antamaan
35609: keudenkäyntikulut siten, että lainkohdassa määräykseen summaaristen asioiden oikeu-
35610: ainoastaan puhutaan asianomistajan oikeu- denkäyntikulujen perusteista. Summaarisissa
35611: desta korvaukseen. Lainkohdassa käytetty asioissa tuomittavista oikeudenkäyntikulujen
35612: ilmaisu on aiheuttanut väärinkäsityksiä. määristä annetaan selkeät ohjeet. Tuomiois-
35613: Lainkohta ehdotetaan muutettavaksi siten, tuimet ohjaavat ja kouluttavat niitä käsittele-
35614: että viittaus oikeudenkäymiskaaren 21 luvun vää henkilökuntaa. Näin ollen tehtäviin riit-
35615: 12 §:ään poistetaan ja asianomistajan oikeu- tävän taidon omaavalle voidaan antaa mää-
35616: denkäyntikulukorvausvastuusta säädettäisiin räys, joka ulottuu myös tällaisten kulurat-
35617: lainkohdissa nimenomaisesti. Lisäksi lain- kaisujen tekemiseen.
35618: kohtaan ehdotetaan sisällytettäväksi maininta Pykälän 1 momenttia on aikaisemmin
35619: vastaajan korvausvelvollisuudesta. muutettu lailla 1326/1994, jolloin kohdat 6
35620: Asiallisesti lainkohdan sisältöä ei muutet- ja 8 kumottiin. Momentti ehdotetaan nyt
35621: taisi. kirjoitettavaksi kokonaan uudelleen.
35622: 9 §. Koska oikeudenkäymiskaaren 21 lu-
35623: vun 15 § ehdotetaan kumottavaksi, 9 luvun 2. Voimaantulo
35624: 9 §:n viittaus kyseiseen lainkohtaan ehdote-
35625: taan poistettavaksi. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdol-
35626: lisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväk-
35627: 1.3. Käräjäoikeuslaki sytty ja vahvistettu.
35628: 19 §. Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdo- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
35629: tetaan muutettavaksi siten, että laamanni kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
35630: tukset
35631: HE 107/1998 vp 25
35632:
35633: 1.
35634: Laki
35635: oikeudenkäymiskaaren 21 luvun muuttamisesta
35636: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35637: kumotaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 15 §, sellaisena kuin se on laissa 101311993,
35638: muutetaan 1 ja 2 §, 8 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat
35639: mainitussa laissa 101311993, sekä
35640: lisätään lukuun uusi 8 a-8 c § seuraavasti:
35641: 21 luku seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys
35642: olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen koh-
35643: Oikeudenkäyntikuluista tuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta
35644: alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomit-
35645: 1§ tavien oikeudenkäyntikulujen määrää.
35646: Asianosainen, joka häviää asian, on velvol-
35647: linen korvaamaan kaikki vastapuolensa tar- 8c§
35648: peellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuul- Velkomusta tai häätöä koskevassa asiassa,
35649: liset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla lais- joka ratkaistaan 5 luvun 13 tai 14 §:n nojalla
35650: sa toisin säädetä. valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuo-
35651: miolla, tuomioistuimen tulee viran puolesta
35652: 2§ arvioida vastapuolen maksettavaksi tuomitta-
35653: Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asian- vien oikeudenkäyntikulujen määrä ottaen
35654: osaiset vastaavat itse oikeudenkäyn- huomioon haastehakemuksen edellyttämä
35655: tikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoit- tarpeellisen työn määrä, saatavan suuruus ja
35656: taa asianosaista korvaamaan osaksi tai koko- välttämättömät kulut.
35657: naan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut Oikeusministeriö antaa tarkempia mää-
35658: räyksiä tämän pykälän mukaan tuomittavien
35659: 8§ oikeudenkäyntikulujen määrien perusteista.
35660: Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat
35661: oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuo- 14 §
35662: mioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske-
35663: avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannuk- va vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn
35664: set. Korvausta suoritetaan myös oikeuden- päättymistä. Vaatimuksessa on eriteltävä oi-
35665: käynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä keudenkäyntikulujen määrä ja niiden perus-
35666: ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä teet.
35667: menetyksestä. Ratkaisu oikeudenkäyntikuluista on an-
35668: nettava samalla kun tuomioistuin ratkaisee
35669: asian. Ratkaisussa on ilmoitettava erikseen
35670: 8a§ korvattavat kulut ja palkkiot. Jos pääasia rat-
35671: Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epä- kaistaan valmistelussa, voidaan samalla an-
35672: selvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut taa ratkaisu oikeudenkäyntikuluista sil-
35673: perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomiois- loinkin, kun ne ovat jääneet riitaisiksi, jollei
35674: tuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kulujen määrän selvittämisen katsota vaati-
35675: kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntiku- van pääkäsittelyä suullisen todistelun vas-
35676: luista. taanottamiseksi.
35677: 8b§
35678: Jos asianosaisen veivoittaminen kor-
35679: vaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut Tämä laki tulee voimaan päivänä
35680: huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet kuuta .
35681:
35682:
35683:
35684:
35685: 380259G
35686: 26 HE 10711998 vp
35687:
35688:
35689:
35690: 2.
35691: Laki
35692: oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta
35693: Eduskunnan P.äätöksen mukaisesti
35694: muutetaan Oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain
35695: (689/1997) 9 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 § seuraavasti:
35696:
35697:
35698: 9luku ta korvaamaan kulut yhteisvastuullisesti
35699: asianomistajan kanssa sovelletaan soveltuvin
35700: Oikeudenkäyntikuluista osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6
35701: §:ssä säädetään.
35702: 8§
35703: Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen 9 §
35704: asianomistajan velvollisuudesta korvata vas- Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8
35705: taajan oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeu- §:n 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 § 2
35706: destaan saada vastaajalta korvaus sellaisista momentissa sekä 16 §:ssä säädetään riita-
35707: kuluista on soveltuvin osin voimassa mitä asioiden osalta, on soveltuvilta kohdin voi-
35708: oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa säädetään. massa myös rikosasioissa.
35709: Asianomistajan on kuitenkin vastattava aino-
35710: astaan puhevallan käyttämisestä aiheutuneis-
35711: ta erityisistä kuluista. Virallisen syyttäjän
35712: syytteeseen yhtyneen asianomistajan edusta- Tämä laki tulee voimaan päivänä
35713: jan, asiamiehen tai avustajan velvoittamises- kuuta
35714: HE 107/1998 vp 27
35715:
35716: 3.
35717: Laki
35718: käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
35719: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35720: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (58111993) 19 §:n 1 mo-
35721: mentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 132611994, seuraavasti:
35722:
35723: 19 § c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä
35724: Laamanni voi kirjallisesti määrätä kans- sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteen-
35725: liahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vanno- sa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista;
35726: nut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta- 4) kirjaamaan holhouksen;
35727: nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut teh- 5) ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 mo-
35728: tävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on mentin nojalla avioerohakemuksen, kun
35729: tehtävän hoitamiseen riittävä taito: kummallakin puolisalia on kotipaikka Suo-
35730: 1) ratkaisemaan lainhuutoasioita; messa; sekä
35731: 2) ratkaisemaan kiinnitysasioita; 6) rekisteröimään avioehtosopimuksia.
35732: 3) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n
35733: mukaisissa asioissa:
35734: a) antamaan yksipuolisia tuomioita;
35735: b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 lu-
35736: vun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyn- Tämä laki tulee voimaan päivänä
35737: tikulujen osalta sekä tuomioita silloin, kun kuuta
35738: vastaaja on myöntänyt kanteen; sekä
35739:
35740:
35741: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
35742:
35743: Tasavallan Presidentti
35744:
35745:
35746:
35747: MARTTI AHTISAARI
35748:
35749:
35750:
35751:
35752: Oikeusministeri Jussi Järventaus
35753: 28 HE 10711998 vp
35754:
35755: Liite
35756: 1.
35757: Laki
35758: oikeudenkäymiskaaren 21luvun muuttamisesta
35759: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35760: kumotaan oikeudenkäymiskaaren 21luvun 15 §, sellaisena kuin se on laissa 101311993,
35761: muutetaan 1 §ja 2 §, 8 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat
35762: mainitussa laissa 1013/1993, sekä
35763: Iisätäiin lukuun uusi 8 a-8 c § seuraavasti:
35764: Voimassa oleva laki Ehdotus
35765: 21luku
35766: Oikeudenkäyntikuluista
35767: 1§ 1§
35768: Asianosainen, joka häviää asian, on velvol- Asianosainen, joka häviää asian, on velvol-
35769: linen korvaamaan vastapuolensa oikeuden- linen korvaamaan kaikki vastapuolensa tar-
35770: käyntikulut, jollei muuta ole säädetty. peellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuul-
35771: liset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla lais-
35772: sa toisin säiidetä.
35773:
35774: 2§ 2§
35775: Jos asia koskee oikeussuhdetta, josta lain Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asian-
35776: mukaan ei voida määrätä muutoin kuin tuo- osaiset vastaavat itse oikeudenkäyn-
35777: mioistuimen ratkaisulla, asianosaiset saavat tikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoit-
35778: pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, taa asianosaista korvaamaan osaksi tai koko-
35779: jollei ole erityistä syytä velvoittaa asian- naan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut
35780: osaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vas-
35781: tapuolensa oikeudenkäyntikulut
35782:
35783: 8§ 8§
35784: Oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oi-
35785: täysimääräisesti vastata oikeudenkäynnin keudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomi-
35786: valmistelusta ja asian tuomioistuimessa aja- oistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai
35787: misesta sekä asiamiehen tai avustajan palk- avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannuk-
35788: kiosta aiheutuneita kustannuksia, mikäli ne set. Korvausta suoritetaan myös oikeuden-
35789: kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia käynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä
35790: asianosaisen oikeuden valvomiseksi. Kor- ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä
35791: vausta tulee suorittaa myös oikeudenkäynnin menetyksestä.
35792: asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja ajanhu-
35793: kasta. Oikeudenkäynnin valmisteluun luetaan
35794: myös sellaisen riitakysymyksen sopimiseksi
35795: pidetty neuvottelu, jolla on välitön merkitys
35796: asianosaisen vaatimukselle.
35797: HE 107/1998 vp 29
35798:
35799: Voimassa oleva laki Ehdotus
35800:
35801: 8a§
35802: Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epä-
35803: selvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut
35804: perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomiois-
35805: tuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai
35806: kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntiku-
35807: luista
35808:
35809: 8b §
35810: Jos asianosaisen veivoittaminen kor-
35811: vaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut
35812: huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet
35813: seikat, asianosaisten asemaja asian merkitys
35814: olisi kokonaisuutena a1Vioiden ilmeisen koh-
35815: tuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta
35816: alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomit-
35817: tavien oikeudenkäyntikulujen mäiirää.
35818:
35819: 8c §
35820: V elkomusta tai häätää koskevassa asiassa,
35821: joka ratkaistaan 5 luvun 13 tai 14 §:n nojalla
35822: valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuo-
35823: miolla, tuomioistuimen tulee viran puolesta
35824: a1Vioida vastapuolen maksettavaksi tuomitta-
35825: vien oikeudenkäyntikulujen määrä ottaen
35826: huomioon haastehakemuksen edellyttämä
35827: tarpeellisen työn määrä, saatavan suuruus ja
35828: välttämättömät kulut.
35829: Oikeusministeriö antaa tarkempia mää-
35830: räyksiä tämän pykälän mukaan tuomittavien
35831: oikeudenkäyntikulujen määrien perusteista.
35832:
35833: 14 § 14 §
35834: Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske- Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koske-
35835: va vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn va vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn
35836: päättymistä. Lisäksi on ilmoitettava, mistä päättymistä. V aatimuksessa · on eriteltävä
35837: kustannukset koostuvat. oikeudenkäyntikulujen määrä ja niiden pe-
35838: Päätös oikeudenkäyntikuluista on annetta- rusteet.
35839: va samalla, kun tuomioistuin ratkaisee asian. Ratkaisu oikeudenkäyntikuluista on an-
35840: nettava samalla kun tuomioistuin ratkaisee
35841: asian. Ratkaisussa on ilmoitettava erikseen
35842: kmvattavat kulut ja palkkiot. Jos pääasia
35843: ratkaistaan valmistelussa, voidaan samalla
35844: antaa ratkaisu oikeudenkäyntikuluista sil-
35845: loinkin, kun ne ovat jääneet riitaisiksi, jollei
35846: kulujen määrän selvittämisen katsota vaati-
35847: van pääkäsittelyä suullisen todistelun vas-
35848: taanottamiseksi.
35849: 30 HE 107/1998 vp
35850:
35851: Voimassa oleva laki Ehdotus
35852:
35853:
35854: 15 § 15 §
35855: Jos oikeudenkäyntikulujen korvaamista on (Kumotaan)
35856: vaadittu, tuomioistuimen on korvausvelvolli-
35857: suutta ratkaistessaan otettava huomioon
35858: 1-10, 12 ja 13 §:n säännökset, jollei asian-
35859: osaisen vaatimuksesta tai myöntämisestä
35860: muuta johdu.
35861:
35862: Tämä laki tulee voimaan päivänä
35863: kuuta
35864:
35865:
35866:
35867:
35868: 2.
35869: Laki
35870: oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 8 ja 9 §:n muuttamisesta
35871: Eduskunnan P.äätöksen mukaisesti
35872: muutetaan Oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain
35873: (689/1997) 9 luvun 8 §:n 2 momentti ja 9 § seuraavasti:
35874: Voimassa oleva laki Ehdotus
35875: 9luku
35876: Oikeudenkäyntikuluista
35877: 8§ 8§
35878: Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen Virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyneen
35879: asianomistajan velvollisuudesta korvata oi- asianomistajan velvollisuudesta korvata vas-
35880: keudenkäyntikulut ja hänen oikeudestaan taajan oikeudenkäyntikulut ja hänen oikeu-
35881: korvaukseen sellaisista kuluista on soveltu- destaan saada vastaajalta korvaus sellaisista
35882: vin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaa- kuluista on soveltuvin osin voimassa mitä
35883: ren 21 luvun 12 §:ssä säädetään väliintuli- oikeudenkäymiskaaren 211uvussa säädetään.
35884: jasta Virallisen syyttäjän syytteeseen yhty- Asianomistajan on kuitenkin vastattava aino-
35885: neen asianomistajan edustajan, asiamiehen astaan puhevallan käyttämisestä aiheutuneis-
35886: tai avustajan veivoittamisesta korvaamaan ta erityisistä kuluista Virallisen syyttäjän
35887: kulut yhteisvastuullisesti asianomistajan syytteeseen yhtyneen asianomistajan edusta-
35888: kanssa sovelletaan soveltuvin osin, mitä oi- jan, asiamiehen tai avustajan veivoittamises-
35889: keudenkäymiskaaren 211uvun 6 §:ssä sääde- ta korvaamaan kulut yhtetsvastuullisesti asi-
35890: tään. anomistajan kanssa sovelletaan soveltuvin
35891: osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6
35892: §:ssä säädetään.
35893: HE 107/1998 vp 31
35894:
35895: Voimassa oleva laki Ehdotus
35896:
35897:
35898: 9§ 9§
35899: Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 Mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8
35900: §:n 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2 §:n 2 momentissa, 12 ja 13 §:ssä, 14 §:n 2
35901: momentissa sekä 15 ja 16 §:ssä säädetään momentissa sekä 16 §:ssä säädetään riita--
35902: riita-asioiden osalta, on soveltuvilta kohdin asioiden osalta, on soveltuvilta kohdin voi-
35903: voimassa myös rikosasioissa. massa myös rikosasioissa.
35904: Tämä laki tulee voimaan päivänä
35905: kuuta
35906:
35907:
35908:
35909: 3. Laki
35910: käräjäoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
35911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
35912: muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 19 §:n 1 mo-
35913: mentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1326/1994, seuraavasti:
35914: Voimassa oleva laki Ehdotus
35915: 19 § 19 §
35916: Laamanni voi kirjallisesti määrätä kans- Laamanni voi kirjallisesti määrätä kans-
35917: liahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vanno- liahenkilökuntaan kuuluvan, joka on vanno-
35918: nut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta- nut tuomarinvalaa vastaavan valan tai anta-
35919: nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut teh- nut vastaavan vakuutuksen sekä saanut teh-
35920: tävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on tävään tarvittavan koulutuksen ja jolla on
35921: tehtävän hoitamiseen riittävä taito: tehtävän hoitamiseen riittävä taito:
35922: 1) ratkaisemaan lainhuutoasioita; 1) ratkaisemaan lainhuutoasioita;
35923: 2) ratkaisemaan kiinnitysasioita; 2) ratkaisemaan kiinnitysasioita;
35924: 3) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n 3) oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n
35925: mukaisissa asioissa: mukaisissa asioissa:
35926: a) antamaan yksipuolisia tuomioita; a) antamaan yksipuolisia tuomioita;
35927: b) antamaan tuomioita silloin, kun vastaaja b) antamaan oikeudenkäymiskaaren 21 lu-
35928: on myöntänyt kanteen; sekä vun 8 c §:n nojalla ratkaisuja oikeudenkäyn-
35929: c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä tikulujen osalta sekä tuomioita silloin, kun
35930: sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteen- vastaqja on myöntänyt kanteen; sekä
35931: sa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista; c) tekemään päätöksiä asian jättämisestä
35932: 4) kirjaamaan holhouksen; sillensä, kun kantaja on peruuttanut kanteen-
35933: 5) ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 mo- sa eikä vastaaja vaadi asian ratkaisemista;
35934: mentin nojalla avioerohakemuksen, kun 4) kirjaamaan holhouksen;
35935: kummallakin puolisaHa on kotipaikka Suo- 5) ratkaisemaan avioliittolain 25 §:n 1 mo-
35936: messa; mentin nojalla avioerohakemuksen, kun
35937: 7) rekisteröimään avioehtosopimuksia; se- kummallakin puolisalia on kotipaikka Suo-
35938: kä messa; sekä
35939: 6) rekisteröimään avioehtosopimuksia.
35940:
35941:
35942: Tämä laki tulee voimaan päivänä
35943: kuuta
35944: HE 108/1998 vp
35945:
35946:
35947:
35948:
35949: Hallituksen esitys laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain
35950: 6 § :n 2 momentin kumoamisesta
35951:
35952:
35953: ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
35954: Esityksessä ehdotetaan, että valtion eläke- lakkaa.
35955: rahastosta annetun lain 6 §:n 2 momentti ku- Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen
35956: motaan, jolloin valtion velvollisuus maksaa vuodelle 1999, ja ehdotettu laki on tarkoi-
35957: korkoa valtion eläkerahaston valtion keskus- tettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammi-
35958: kirjanpidossa olevan yhdystilin varoille kuuta 1999.
35959:
35960:
35961:
35962: PERUSTELUT
35963: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset kin siirtää vain rajoitetusti. Vuonna 1997
35964: siirrettiin rahastosta talousarvioon 6 miljar-
35965: Valtion eläkerahasto on vuonna 1990 pe- dia markkaa. Se osuus rahaston varoista, JOta
35966: rustettu valtion talousarvion ulkopuolinen ei edellä sanotuin tavoin siirretä talousarvi-
35967: rahasto, jota Valtiokonttori hoitaa. Eläkera- oon, rahastoidaan.
35968: haston avulla valtio varautuu tulevien eläk- Kun eläkerahastolle tulee kuukausittain
35969: keiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri maksuja tai muita tuloja, ne tilitetään valtion
35970: vuosien eläkemenoja. Valtion eläkevastuu keskuskirjanpidossa olevalle yhdystilille.
35971: vuonna 1997 oli noin 268 miljardia mark- Ennen kuin rahat käytetään joko siirtoon ta-
35972: kaa, josta eläkerahasto kattoi 15,9 miljardia lousarvioon tai sijoitetaan, ne odottavat
35973: markkaa. Tarkoituksena on, että rahastoa yleensä melko lyhyen ajan yhdystilillä sanot-
35974: kartutetaan rahastointitavoitteen mukaisesti tujen toimenpiteiden suorittamista. Eläkera-
35975: vuoteen 2010 saakka ja puretaan sen jälkeen haston yhdystilillä olevat varat ovat valtion
35976: tasaamaan huippuvuosien eläkerasitusta. kassavaroja. Valtion eläkerahastosta annetun
35977: Valtion eläkerahasto saa varansa valtion lain 6 §:n 2 momentin mukaan valtio mak-
35978: eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien työnanta- saa rahaston valtion keskuskirjanpidossa ole-
35979: jien ja työntekijöiden eläkemaksuista, eräistä van yhdystilin varoille korkoa, joka on yhtä
35980: muista maksuista sekä rahaston varoille saa- suuri kuin valtion kassan sijoittamisesta saa-
35981: tavista tuotoista. Rahaston tulot vuonna 1997 tava keskikorko.
35982: olivat runsaat 6,8 miljardia markkaa. Valtion Valtion velvollisuus maksaa korkoa valtion
35983: eläkerahaston varoja ei ole toistaiseksi käy- yhdystilillä oleville rahaston varoille on ollut
35984: tetty eläkkeiden maksamiseen, vaan kaikki olemassa rahaston perustamisesta lähtien.
35985: valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat Parina ensimmäisenä vuonna korolla oli elä-
35986: eläkkeet maksetaan valtion talousarvioon kerahaston kannalta merkitystä, koska suuri
35987: varatuista määrärahoista. Valtion eläkerahas- osa rahaston varoista oli valtion kassavaroi-
35988: tosta annetun lain (137211989) 5 §:n mukaan na. Nyttemmin merkitys on vähentynyt, kos-
35989: valtion talousarviosta suoritettavien eläke- ka pääosa rahaston vuotuisista tuloista siir-
35990: menojen katteeksi voidaan rahastosta siirtää retään eläkemenojen katteeksi talousarvioon
35991: talousarvioon määrä, joka vastaa enintään ja loput sijoitetaan rahaston omin toimenpi-
35992: kolmea neljäsosaa valtion vuotuisista eläke- tein. Siirto- ja sijoitustoimenpiteet pyritään
35993: menoista. Työntekijöiden eläkemaksuista käytännössä suonttamaan viivytyksettä heti
35994: kertyviä varoja voidaan lain mukaan kuiten- kun eläkerahastolle tulevia maksuja on tullut
35995:
35996:
35997: 380258F
35998: 2 HE 108/1998 vp
35999:
36000: yhdystilille. Toimenpiteiden ajankohta ei ole 2. Esityksen vaikutukset
36001: kuitenkaan aina valtion kassahallinnon pää-
36002: tettävissä, vaan se riippuu eläkerahaston toi- Rahaston koko tulokertymän arvioidaan
36003: menpiteistä, jolloin kassahallinto ei kaikissa tänä vuonna olevan noin 7,8 miljardia mark-
36004: tapauksissa voi vaikuttaa syntyvän koron- kaa. Yhdystilin koron osuus tästä on enin-
36005: maksuvelvollisuuden määrään. Kaiken kaik- tään 30 miljoonaa markkaa. Yhdystilin ko-
36006: kiaan yhdystilikoron merkitys eläkerahastolle ron poistumisella ei rahaston koko talouden
36007: rahaston koko talous huomioon ottaen on kannalta ole olennaista merkitystä.
36008: vähäinen.
36009: Valtiolla on useita talousarvion ulkopuoli- 3. Asian valmistelu
36010: sia rahastoja, joiden varallisuutta on valtion
36011: kassassa yhdystileillä. Valtion eläkerahasto Asia on valmisteltu virkatyönä valtiova-
36012: on Valtion asuntorahastoa lukuun ottamatta rainministeriössä.
36013: ainoa, jonka yhdystilillä oleville varoille val-
36014: tio on velvollinen suorittamaan korkoa. Me- 4. Voimaantulo
36015: nettely ei siten ole rahastojen kesken yhden-
36016: mukainen. Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
36017: Edellä esitetyn perusteella ja valtion ta- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
36018: lousarvion ulkopuolisten rahastojen yhdysti- si sen yhteydessä.
36019: lejä koskevan menettelyn yhdenmukaistami- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
36020: seksi ehdotetaan, että valtion eläkerahastosta vänä tammikuuta 1999.
36021: annetun lain 6 §:n 2 momentti kumotaan,
36022: jolloin valtion velvollisuus suorittaa korkoa Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
36023: eläkerahaston valtion keskuskirjanpidossa kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
36024: olevan yhdystilin varoille lakkaa. tus:
36025:
36026:
36027:
36028:
36029: Laki
36030: valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta
36031: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36032: 1§ 2§
36033: Tällä lailla kumotaan valtion eläkerahas- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
36034: tosta 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun kuuta 1999.
36035: lain (137211989) 6 §:n 2 momentti, sellaise-
36036: na kuin se on laissa 1154/97.
36037:
36038:
36039: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
36040:
36041: Tasavallan Presidentti
36042:
36043:
36044:
36045: MARTII AHTISAARI
36046:
36047:
36048: Ministeri Jouko Skinnari
36049: HE 108/1998 vp 3
36050:
36051: Liite
36052:
36053:
36054:
36055: Laki
36056: valtion eläkerahastosta annetun lain 6 §:n 2 momentin kumoamisesta
36057:
36058: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36059: Voimassa oleva laki Ehdotus
36060: 6 §
36061: Rahaston valtion keskuskirjanpidossa ole- (2 mom. kumotaan)
36062: van yhdystilin varoille valtio maksaa korkoa,
36063: joka on yhtä suuri kuin valtion kassan sijoit-
36064: tamisesta saatava keskikorko. Y hdystilillä
36065: oleville varoille maksettavan koron määrää
36066: valtiokonttori ja korko tuloutetaan rahastolle
36067: vuosittain jälkikäteen helmikuun loppuun
36068: mennessä.
36069: HE 109/1998 vp
36070:
36071:
36072:
36073:
36074: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille
36075: yrittiijille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n
36076: muuttamisesta
36077:
36078: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
36079: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vai- kuussa voimaan tulleen arvonlisäverolain
36080: keavammaisille yrittäjille myönnettävistä mukaan verotonta, vapautettaisiin siten ar-
36081: veronhuojennuksista annettua lakia siten, vonlisäverovelvollisuudesta siirtymäkauden
36082: että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin vuo- järjestelynä myös vuonna 1999.
36083: della. Sellaiset vaikeavammaiset yrittäjät, Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
36084: joiden toiminta olisi ollut vuoden 1994 kesä- den 1999 alusta.
36085:
36086:
36087: PERUSTELUT
36088: 1. Nykytila joittamaa toimintaa koskeva oikeus. Yh-
36089: teisön oikeuden mukaan Suomella ei siten
36090: Vuoden 1994 kesäkuussa voimaan tulleen ole oikeutta val'auttaa verosta muiden
36091: arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan vai- vammaisten yrittäjien harjoittamaa toimintaa.
36092: keavammaisten yrittäjien toiminta oli tietyin Arvonlisäverolakia muutettiin arvonlisäve-
36093: edellytyksin vapautettu verosta. Verovapaus rodirektiivin ja liittymissopimuksen mää-
36094: koski sellaisia vaikeavammaisia yrittäjiä, räyksiä vastaavaksi vuoden 1995 alusta sää-
36095: joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vä- tämällä tietyin edellytyksin verottomaksi
36096: hintään 70 prosenttia. vain sokeiden henkilöiden harjoittama liike-
36097: Suomen liittyminen Euroopan unionin jä- toiminta (1486/1994). Muiden vaikeavam-
36098: seneksi vuoden 1995 alussa edellytti arvon- maisten yrittäjien harjoittama toiminta muut-
36099: lisäverolain muuttamista vastaamaan Euroo- tui yleisten sääntöjen mukaan verolliseksi.
36100: pan yhteisön arvonlisäverolainsäädäntöä. Vaikeavammaisten henkilöiden yritystoi-
36101: Yhteisön arvonlisäverotusta koskevat sään- minnan jatkuvuuden varmistamiseksi säädet-
36102: nökset sisältyvät jäsenvaltioiden liikevaihto- tiin vuonna 1995 laki vaikeavammaisille
36103: verolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuk-
36104: yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmu- sista (139311995). Lain nojalla vapautettiin
36105: kainen määräytymisperuste annettuun neu- verosta kaikki sellaiset vaikeavammaiset
36106: voston kuudenteen direktiiviin 77/388/ETY, yrittäjät, joiden toiminta olisi ollut vuoden
36107: jäljempänä kuudes arvonlisäverodirektiivi. 1994 kesäkuussa voimaan tulleen arvon-
36108: Kuudennen arvonlisäverodirektiivin mu- lisäverolain mukaan verotonta. Lakia sovel-
36109: kaan vaikeavammaisten yrittäjien toiminta lettiin aluksi vuosina 1995 ja 1996. Lain
36110: on yleisten säännösten mukaisesti verollista. voimassaoloa on tämän jälkeen jatkettu kak-
36111: Direktiivin 28 artiklan 3 kohdan b alakoh- si kertaa vuosiksi 1997 ja 1998.
36112: dan ja F liitteen 7 kohdan perusteella jäsen- Lain tarkoituksena oli P.aitsi mahdollistaa
36113: valtioilla on kuitenkin oikeus siirtymäkaute- vaikeavammaisten yrittäjien sopeutuminen
36114: na jatkaa sokeiden harjoittaman toiminnan verovelvollisuuteen myös antaa viranomai-
36115: verovapautta, jollei vapautus johda olennai- sille aikaa selvittää, miltä osin arvonlisäve-
36116: seen kilpailun vääristymiseen. Suomen liitty- rovelvollisuudesta aiheutuva kustannuslisä
36117: misestä Euroopan unioniin tehdyssä sopi- edellyttää vaikeavammaisten yrittäjyyttä tu-
36118: muksessa, jäljempänä liittymissopimus, Suo- kevia toimenpiteitä.
36119: melle on myönnetty vastaava sokeiden har-
36120:
36121:
36122: 3802560
36123: 2 HE 109/1998 vp
36124:
36125: 2. EhdtJtettu muutos eivätkä tukia koskevat uudistukset ole to-
36126: teutettavissa vuoden 1999 alusta.
36127: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti maalis- Koska vaikeavammaisten henkilöiden har-
36128: kuussa 1996 työryhmän, jonka tehtävänä oli joittaman yritystoiminnan edellytysten tur-
36129: muun muassa selvittää vaihtoehtoisia tapoja vaamisesta ei ole vielä tehty pysyviä ratkai-
36130: turvata vaikeavammaisten henkilöiden yri- suja, ehdotetaan, että vaikeavammaisille yrit-
36131: tysten toimintaedellytykset tukijärjestelmien täjille myönnettävistä veronhuojennuksista
36132: kautta. Työryhmän laatima selvitys valmistui annettua lakia sovellettaisiin siirtymäkauden
36133: helmikuussa 1997. Työryhmä ehdotti, että järjestelynä myös vuonna 1999. Lain 3 §:n 2
36134: vaikeavammaisten yrittäjien arvonlisäveron- momenttia muutettaisiin vastaavasti.
36135: huojennuksesta luovutaan vuoden 1998 alus-
36136: ta edellyttäen, että valtiovarainministeriössä 3. Esityksen vaikutukset
36137: selvitettävänä ollut vähäisen toiminnan ve-
36138: rollisuuden alarajaan liitettävä asteittainen Suomessa on noin 1 000 vaikeavammaista
36139: veronhuojennus pienyrityksille toteutuu. Jos yrittäjää, joiden toiminta olisi ilman määrä-
36140: tämä uudistus jää toteuttamatta, työryhmä aikaista veronhuojennusta muuttunut vuoden
36141: ehdotti vammaisten yrittäjyyden edistä- 1995 alusta arvonlisäverolliseksi. Näiden
36142: mishankkeen käynnistämistä. Hanke tulisi yrittäjien liiketoiminnan vapauttaminen ve-
36143: saattaa päätökseen vuoden 1997 lokakuun rosta myös vuonna 1999 pienentää arvon-
36144: loppuun mennessä kauppa- ja teollisuusmi- lisäveron tuottoa vähäisessä määrin.
36145: nisteriön johtamassa työryhmässä. Selvityk-
36146: sen tarkoituksena olis1 yhteistyössä kauppa- 4. Asian valmistelu
36147: ja teollisuus-, työ-, sosiaali- ja terveys- ja
36148: valtiovarainministeriön, kansaneläkelaitoksen Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
36149: ja järjestöjen kanssa selvittää, miten vam- rainministeriössä. Esitys liittyy sosiaali- ja
36150: mruset henkilöt otetaan huomioon kauppa- ja terveysministeriössä toteutettuun vammaisiin
36151: teollisuusministeriön ja työvoimahallmnon henkilöihin kohdistuvien vero-, tulonsiirto-
36152: eri yritystukimuodoissa sekä kansaneläkelai- ja maksupoliittisten toimenpiteiden koko-
36153: toksen eri tukimuodoissa ja miten vammais- naisuutta koskevaan selvitykseen (Vammais-
36154: ten henkilöiden yrittäjyyttä voitaisiin parhai- työryhmä '96:n muistio 1997:6).
36155: ten tukea. Lisäksi työryhmä ehdotti tiedotus-
36156: kampanjan suunnittelua ja toteuttamista 5. Voimaantulo
36157: vammaisten tukimahdollisuuksista yrittäjinä.
36158: Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
36159: kesällä 1997, että verovelvollisuuden alara- vänä tammikuuta 1999.
36160: jaan liittyvää asteittaista veronhuojennusta ei
36161: toteuteta. Vammaisten yrittäjyyden edistä- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
36162: mishankkeeseen liittyvien mahdollisten tu- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
36163: kijärjestelyjen selvitystyö on vielä kesken, tus:
36164: HE 109/1998 vp 3
36165:
36166: Laki
36167: vaikeavarnmaisille yrittiijille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n
36168: muuttamisesta
36169: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36170: muutetaan vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista 8 päivänä jou-
36171: lukuuta 1995 annetun lain (1393/1995) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa
36172: 1029/1997, seuraavasti:
36173: 3§
36174: - - - -- - - - - - - - - - Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
36175: Tätä lakia sovelletaan, kun tavara on toi- 199 .
36176: mitettu tai palvelu on suoritettu taikka tavara
36177: tai palvelu on otettu omaan käyttöön vuosi-
36178: na 1995-1999.
36179:
36180:
36181:
36182: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
36183:
36184: Tasavallan Presidentti
36185:
36186:
36187:
36188: MARTII AHTISAARI
36189:
36190:
36191:
36192: Ministeri Jouko Skinnari
36193: 4 HE 109/1998 vp
36194:
36195: Liite
36196:
36197: Laki
36198: vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n
36199: muuttamisesta
36200: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
36201: muutetaan vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista 8 päivänä jou-
36202: lukuuta 1995 annetun lain (1393/1995) 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa
36203: 1029/1997, seuraavasti:
36204: Voimassa oleva laki Ehdotus
36205: 3§
36206: Tätä lakia sovelletaan, kun tavara on toi- Tätä lakia sovelletaan, kun tavara on toi-
36207: mitettu tai palvelu on suoritettu, taikka tava- mitettu tai palvelu on suoritettu taikka tavara
36208: ra tai palvelu on otettu omaan käyttöön vuo- tai palvelu on otettu omaan käyttöön vuosina
36209: sina 1995-1998. 1995-1999.
36210: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
36211: 199.
36212: HE 110/1998 vp
36213:
36214:
36215:
36216:
36217: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodos-
36218: tamislain, kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b §:n ja kiinteän omaisuu-
36219: den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 49 a §:n
36220: muuttamisesta
36221:
36222:
36223:
36224:
36225: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
36226:
36227:
36228: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiin- asemakaava, joka korvaisi nykyiset asema-,
36229: teistönmuodostamislain ja kiinteis- rakennus- ja rantakaavat Tämän vuoksi eh-
36230: törekisterilain säännöksiä rakennuslainsää- dotetaan muutettavaksi myös kiinteän omai-
36231: dännön uudistamisen johdosta. Muutokset suuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
36232: koskisivat kiinteistönmuodostamista ja kiin- annettua lakia.
36233: teistörekisterinpitoa asemakaava-alueella,
36234: kun erikseen säädettävällä maankäyttö- ja Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voi-
36235: rakennuslailla yksityiskohtaisessa kaavoituk- maan samanaikaisesti uuden maankäyttö- ja
36236: sessa otettaisiin käyttöön yksi kaavamuoto, rakennuslain kanssa.
36237:
36238:
36239:
36240:
36241: PERUSTELUT
36242:
36243:
36244: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset siten, että kiinteistöinsinöörit suorittavat ny-
36245: kyisellä asemakaava-alueella tontinmit-
36246: 1.1. Kiinteistönmuodostamislaki taukset ja yleisten alueiden mittaukset sekä
36247: asemakaavan mukaiset rasitetoimitukset ja
36248: maanmittauslaitoksen virkamiehet muut toi-
36249: Yleistä. Voimassa oleva kiinteistönmuo- mitukset, kuten esimerkiksi lohkomiset ny-
36250: dostamislaki (554/1995) on tarkoitettu kiin- kyisillä rakennuskaava- ja rantakaava-alueil-
36251: teistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden muo- la.
36252: dostamista, kiinteistöjaotuksen muuttamista, Kiinteistönmuodostamislakiin sisältyvät eri
36253: rekisteriyksiköiden ulottuvuuden määrittä- toimituslajeja koskevat säännökset kuten
36254: mistä ja vahvistamista sekä kiinteistöjaotuk- muun muassa lohkomisesta sekä tontinmit-
36255: seen liittyvien epäselvyyksien selvittämistä tauksesta ja yleisen alueen mittauksesta sekä
36256: koskevaksi yleislaiksi. tontin ja yleisen alueen merkitsemisestä kiin-
36257: Kiinteistönmuodostamisessa viranomaisten teistöksi kiinteistörekisteriin. Nykyisin kiin-
36258: toimivallan ja käytettävissä olevan toimitus- teistönmuodostaminen asemakaava-alueella
36259: lajin kannalta on merkitystä sillä, sijaitseeka tapahtuu kaksivaiheisena käsittäen erikseen
36260: muodostettava kiinteistö asema-, rakennus- mittaus- ja rekisteröintitoimenpiteet.
36261: tai rantakaava-alueella. Kiinteistötoimituksia Kun rakennuslain uudistamiseen liittyen
36262: suorittavat osaksi maanmittauslaitoksen vir- ehdotetaan erikseen säädettäväksi uusi maan-
36263: kamiehet ja osaksi kuntien kiinteistöinsinöö- käyttö- ja rakennuslaki, jonka mukainen ase-
36264: rit Pääpiirteissään toiminta on jakautunut makaava korvaisi nykyiset asema-, raken-
36265:
36266:
36267: 380260H
36268: 2 HE 110/1998 vp
36269:
36270: nus- ja rantakaavat, on tarpeen muuttaa kyisellään. Osittamisrajoitusten ala kuitenkin
36271: myös kiinteistönmuodostamislain säännök- laajenisi jonkin verran, kun osittamisrajoitus
36272: siä. Siirryttäessä yksityiskohtaisessa kaavoi- ehdotetaan koskevaksi myös maankäyttö- ja
36273: tuksessa käyttämään yhtä kaavamuotoa, ase- rakennuslain mukaista suunnittelutarvealuet-
36274: makaavaa, ei ole perusteltua ylläpitää kol- ta.
36275: mea erilaista toimituslajia uuden maankäyt- Ehdotuksen mukaan asemakaavan sitovan
36276: tö- ja rakennuslain mukaisella asemakaava- tonttijaon alueella ei saisi ilman kunnan
36277: alueella. suostumusta suorittaa korttelialueena kiin-
36278: Kun maankäyttö- ja rakennuslainsäädän- teistötoimitusta niin, että alueelle muodostui-
36279: nössä siirryttäisiin yhteen yksityiskohtaiseen si uusi asemakaavan mukaan muodostetta-
36280: kaavamuotoon, on tarkoituksenmukaista, että vaksi tarkoitetusta rajasta poikkeava raja.
36281: myös kiinteistönmuodostaminen tapahtuisi Kiinteistönmuodostus olisi muutoinkin kiel-
36282: asemakaava-alueella pääsääntöisesti lohko- letty siten, että asemakaavan toteuttaminen
36283: maHa sen sijaan, että sanotulla alueella kiin- vaikeutuisi.
36284: teistönmuodostaminen tapahtuisi edelleen Ehdotuksen mukaan yleisten alueiden
36285: lohkomalla, tontinmittauksella ja yleisen alu- muodostaminen tapahtuisi yksityiskohtaisen
36286: een mittauksella sekä tontin ja yleisen alu- kaavan alueella samoilla kiinteistötoimituk-
36287: een rekisteröimisellä. Tämän vuoksi on tar- silla kuin muukin kiinteistönmuodostaminen.
36288: peen muuttaa ja täydentää kiinteistönmuo- Kunta saisi yleiset alueet omistukseensa suo-
36289: dostamislaissa olevta lohkomista koskevia raan kiinteistötoimitusmenettelyn perusteella.
36290: säännöksiä asemakaava-alueita koskevilla Korvausmenettelystä säädettäisiin edelleen
36291: säännöksillä. Esityksessä on lähtökohtana, uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa.
36292: että myös asemakaava-alueella kiinteistön- Yleisiä alueita koskevat kiinnityssäännökset
36293: muodostaminen tapahtuisi yksivaiheisella ja panttioikeuden haltijan oikeudet korvauk-
36294: toimituksella, yleensä lohkomisella. Asema- siin säilyisivät nykyisellään. Yleisten aluei-
36295: kaava-alueella lohkomisen ohella muina toi- den haltuunotto olisi mahdollista ilman eril-
36296: mitustyyppeinä tulisivat kysymykseen myös listä menettelyä, kun kiinteistötoimitus on
36297: halkominen ja lunastustoimitus kuten nykyi- pantu vireille.
36298: sellä rakennuskaava-alueella. 2 §. Pykälän voimassa olevaan 3 kohtaan
36299: Nykyisin rakennuslaissa (370/ 1958) olevat sisältyy tonttia koskeva määritelmä, koska
36300: tontinosan lunastamista koskevat säännökset sitä koskevat säännökset eroavat eräiltä osin
36301: ehdotetaan otettavaksi kiinteistön- muista voimassa olevan kiinteistönmuodos-
36302: muodostamislakiin. Lohkomisen yhteydessä tamislain mukaan muodostettavia kiinteistöjä
36303: voitaisiin suorittaa tontinosan lunastus, mikä koskevista säännöksistä. Tonttia koskeva
36304: vastaisi menettelyä nykyisellä rakennuskaa- määritelmä on edelleen tarpeen säilyttää lais-
36305: va-alueella. sa, kun yksityiskohtaisessa kaavoituksessa
36306: Ehdotuksen mukaan asemakaava-alueella siirrytään käyttämään yhtä kaavamuotoa,
36307: lohkomistoimitus olisi mahdollista saada asemakaavaa. Säädettäväksi ehdotetun uuden
36308: vireille, vaikka hakija ei omistaisikaan koko maankäyttö- ja rakennuslain säännökset huo-
36309: tonttijaon mukaista tonttia tai kiinnitykset mioon ottaen ehdotetaan tontti määriteltä-
36310: eivät olisi järjestettyjä. väksi siten, että sillä tarkoitetaan sitovan
36311: Voimassa olevien kiinteistönmuodostamis- tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteis-
36312: lain säännösten mukaan asemakaava-alueella töä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekis-
36313: kiinnitykset käsittelee kiinteistörekisterin teriin.
36314: pitäjä. Kun asemakaava-alueella ehdotuksen 3 §. Kun ehdotetun maankäyttö- ja raken-
36315: mukaan siirryttäisiin yksivaiheiseen toimi- nuslain mukaisesti yksityiskohtaisessa kaa-
36316: tukseen, ehdotetaan myös kiinnitysten käsit- voituksessa siirrytään yhteen kaavamuotoon,
36317: tely suoritettavaksi kiinteistötoimituksen yh- asemakaavaan, on sillä vaikutusta myös sii-
36318: teydessä kuten nykyisin tehdään loh- hen, miten määritellään valtion ja kunnan
36319: komistoimitusten yhteydessä. Mikäli kiinni- viranomaisten välinen alueellinen toimivalta
36320: tys- ja omistusasiat eivät olisi asemakaava- kiinteistönmuodostamisessa.Tämän toimival-
36321: alueella suoritettavassa lohkomistoimitukses- lan määrittelyssä keskeinen asema on ollut
36322: sa selviä, keskeytettäisiin toimitus siksi, kun- asemakaava -käsitteellä. Voimassa olevan
36323: nes kaikki tarvittavat seikat ovat selvillä. kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaan tonteista
36324: Osittamisrajoitukset asemakaava-alueella ja yleisistä alueista kiinteistörekisteriä pitää
36325: ehdotetaan säilytettäviksi pääpiirteissään ny- kunnan kiinteistöinsinööri. Asemakaava -
36326: HE 110/1998 vp 3
36327:
36328: käsite tulee kuitenkin laajenemaan ehdotetun väksi maanmittauslaitoksen maanmit-
36329: maankäyttö- ja rakennuslain mukaan siten, taustoimistot Edellä mainitut säännökset
36330: että se käsittäisi lisäksi myös nykyiset raken- ehdotetaan lisättäväksi kysymyksessä ole-
36331: nus- ja rantakaava-alueet vaan pykälään uutena 2 momenttina.
36332: Muuttuvassa tilanteessa valtion ja kunnan 5 §. Voimassa olevassa pykälässä sää-
36333: viranomaisten välistä toimivaltaa on tarpeen detään valtion maanmittausviranomaisten ja
36334: tarkistaa kiinteistönmuodostamisen osalta kuntien kiinteistönmuodostamisviranomais-
36335: siten, että kiinteistörekisterin pitovastuuseen ten alueellisesta ja asiallisesta toimivallan
36336: liitetään myös velvollisuus huolehtia kiin- jaosta. Edellä 3 §:n kohdalla esitettyihin pe-
36337: teistönmuodostamistoiminnasta. Tämä on rusteluihin viitaten on 5 §:n säännöksiä tar-
36338: tarpeen sen vuoksi, että kiinteistön- peen muuttaa siten, että niissä säädetään ky-
36339: muodostaruistoiminta on oleellinen kiinteis- symyksessä olevien viranomaisten asiallises-
36340: törekisterin pitämiseen vaikuttava tekijä. ta toimivallasta.
36341: Tarkoitus on, että valtion ja kunnan viran- Pykälän 1 momentissa on yleissäännös
36342: omaisten alueellinen toimivalta ei uudella siitä, ketkä voivat olla toimitusinsinöörinä
36343: asemakaava-alueella muutu nykyiseen ver- kiinteistötoimituksissa. Tältä osin ei ole tar-
36344: rattuna ilman kunnan tekemää päätöstä, jolla koitus muuttaa nykyistä tilannetta. Pykälän 1
36345: kunta ottaisi huolehtiakseen kiinteis- momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tutkintojen
36346: törekisterinpidosta ja kiinteistönmuodostami- suorittamista koskevien sääntöjen muutok-
36347: sesta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kiin- sista johtuvat luonteeltaan tekniset tarkis-
36348: teistötoimitusten ja muiden lain 3 §:n 1 mo- tukset.
36349: mentissa mainittujen toimenpiteiden suoritta- Sen sijaan maanmittauslaitoksen ja kunnan
36350: misesta huolehtivat maanmittauslaitoksen palveluksessa olevien insinöörien ja tekni-
36351: maanmittaustoimistot ja että asemakaava- koiden asiallinen toimivalta ehdotetaan yh-
36352: alueella suoritettavista kiinteistötoimituksista denmukaistettavaksi pykälän 2 ja 3 momen-
36353: ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta tissa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että
36354: huolehtii kuitenkin se viranomainen, joka kunnan palveluksessa olevan insinöörin ja
36355: kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti toimii teknikon asiallinen toimivalta laajenisi.
36356: kiinteistörekisterin pitäjänä asianomaisella Pykälän 4 momenttiin sisältyisi säännös sii-
36357: alueella sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:n tä, milloin toimitusinsinöörin olisi oltava
36358: kohdalla tarkemmin ehdotetaan. diplomi-insinööri. Ehdotus vastaa tältä osin
36359: Lisäksi on tarpeen säätää kiinteistön- voimassa olevaa säännöstä.
36360: muodostaruisviranomaisten alueellisesta toi- 5 a §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin
36361: mivallasta sellaisten käytännössä esiintyvien mahdollisuus siihen, että kunnan palveluk-
36362: tapausten varalta, että toimitus koskisi sekä sessa oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai
36363: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain mu- teknikko voitaisiin oman kuntansa alueella
36364: kaista asemakaava-aluetta että sen ulkopuo- määrätä toimitusinsinööriksi kunnan suostu-
36365: lella olevaa aluetta, sillä muutoin olisi epä- muksella asemakaava-alueen ulkopuolella
36366: selvää, kenen toimivaltaan kiinteistön- suoritettavaan toimitukseen. Ehdotettu sään-
36367: muodostaminen kuuluu. Tämänkaltaisia ti- nös vastaa voimassa olevan 5 §:n 4 momen-
36368: lanteita tulee käytännössä esille lähinnä ny- tin säännöstä. Vastaavasti pykälän 2 momen-
36369: kyisellä rakennuskaava-alueella. Tällöin tissa säädettäisiin mahdollisuus siihen, että
36370: useimmiten toimitusalueesta suurin osa si- maanmittauslaitoksen palveluksessa vir-
36371: jaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Silloin kasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tar-
36372: toimituksessa joudutaan lähes poikkeuksetta koitettu toimitusinsinööri voitaisiin maanmit-
36373: tekemään myös sellaisia toimenpiteitä, kuten taustoimiston suostumuksella määrätä toimi-
36374: esimerkiksi kulkuyhteyksien järjestämisiä, tusinsinööriksi asemakaava-alueella suoritet-
36375: jotka eivät rajoitu vain toimituksen kohteena tavaan toimitukseen. Ehdotetut säännökset
36376: olevan kiinteistön alueeseen, vaan ulottuvat ovat tarpeellisia sen vuoksi, että näin voi-
36377: laajalle alueelle kaava-alueen ulkopuolella. daan toimitusinsinööriä määrättäessä ottaa
36378: Jollei toimivaltakysymystä olisi selkeästi huomioon toimituksien erikoislaatuisuus,
36379: ratkaistu säädöstasolla, heikentäisi se kiin- kiinteistönmuodostamisviranomaisten poik-
36380: teistöjärjestelmän luotettavuutta ja vaikeut- keuksellinen työtilanne ja mahdolliset jää-
36381: taisi kiinteistörekisterin ylläpitoa. Näissä ta- viystilanteet.
36382: pauksissa ehdotetaan toimivattaisiksi kiin- 14 § Pykälän 1 momenttiin on tarpeen
36383: teistönmuodostamisviranomaisiksi säädettä- tehdä luonteeltaan tekninen muutos, jossa
36384: 4 HE 110/1998 vp
36385:
36386: mainittua sana korvataan sanalla tarkoitettua. räalan tai emäkiinteistön omistaja tai osa-
36387: Ehdotuksen mukaan 5 §:n 3 momentissa omistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai
36388: tarkoitettua toimitusta haetaan asianomaisen kiinteistöön. Säännöstä on tarpeen muuttaa
36389: kunnan kiinteistörekisterin pitäjältä. siten, että siinä säädettäisiin IIJyös tontin
36390: 20 §. Voimassa olevassa pykälässä on osalta lohkomisen hakemisesta ja vireille-
36391: määritelmänomaisesti sanottu lohkomisen tulosta. Erikseen säädettäväksi ehdotetun
36392: tarkoitus ja sisältö sekä määritelty yhteisloh- maankäyttö- ja rakennuslain mukaan raken-
36393: komisen käsite. nuslupahakemukseen olisi liitettävä selvitys
36394: Voimassa olevaan pykälään verrattuna loh- siitä, että hakija hallitsee kiinteistöä. Tämän
36395: komistoimituksen soveltamisalaa laajennet- vuoksi, kun esityksen mukaan myös tontti
36396: taisiin siten, että lohkomisen kohteena voisi tulisi muodostettavaksi lohkomalla, ehdote-
36397: olla myös tontti ja yleinen alue asemakaava- taan pykälän 1 momenttiin lisättäväksi sään-
36398: alueella. Tämän vuoksi pykälää ehdotetaan nös, Jonka mukaan myös sitovan tonttijaon
36399: muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden
36400: tonttia ja yleistä aluetta koskevat poikkeuk- haltija, jos tontille saadaan kyseisen oikeu-
36401: set. Näin ollen myös tontti ja yleinen alue den perusteella rakentaa oikeuden haltijalle
36402: muodostettaisiin ehdotuksen mukaan pää- kuuluvia rakennuksia, saa hakea lohkomista.
36403: sääntöisesti lohkomalla. Pykälän 1 momentin Tällaisen hakemuksen perusteella lohkomi-
36404: mukaan rekisteriyksiköstä voitaisiin rajail- nen voitaisiin suorittaa silloin, kun hakija
36405: taan määrätty alue (määräala) muodostaa eri hallitsee koko tonttia.
36406: kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan Pykälän 2 momentissa säädetään loh-
36407: kiinteistöön lohkomalla. Myös sitovan tontti- komisen vireilletulosta hakemuksetta. Rajo-
36408: jaon mukainen tontti muodostettaisiin siis jen määrittämisen sekä kiinteistöön ja mää-
36409: lohkomaHa tai muulla kiinteistön- räalaan kohdistuvien pantti- ja muiden oi-
36410: muodostamistoimituksella. Samalla ehdote- keuksien selvittämiseksi on tärkeää, että luo-
36411: tun säännöksen mukaan tonttia muodostetta- vutetuista määräaloista muodostetaan viipy-
36412: essa voitaisiin toimitusmiesten päätöksellä mättä itsenäisiä kiinteistöjä. Tämän vuoksi
36413: poiketa vähäisessä määrin tonttijaosta siten on edelleen tarpeen, että lohkomistoimitus
36414: kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Pykä- tulee yleensä vueille ilman hakemusta sil-
36415: län 2 momentin nojalla lohkomaHa muodos- loin, kun määräalaan on myönnetty lainhuu-
36416: tettava tontti tai yleinen alue voisi käsittää to. Säännöstä on kuitenkin tarpeen muuttaa,
36417: myös kokonaisia kiinteistöjä. koska esityksen mukaan myös asemakaava-
36418: Pykälän 3 momentti vastaa voimassa ole- alueen sitovan tonttijaon alueella kiinteis-
36419: vaa 3 momenttia. tönmuodostaminen tapahtuisi lohkomalla.
36420: 21 §. Voimassa olevassa pykälän 2 mo- Tästä syystä ehdotetaan, että jos omistaja on
36421: mentissa säädetään kantakiinteistön ja lohko- luovuttanut toiselle määräalan kiinteistös-
36422: kiinteistön määräämisestä. Tontin osalta vas- tään, lohkomistoimitus tulee vireille, kun
36423: taava säännös on voimassa olevassa 226 kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan
36424: §:ssä, joka jäljempänä ehdotetaan kumotta- saannon lainhuudosta on saapunut sille kiin-
36425: vaksi, koska esityksen mukaan ei enää sää- teistörekisteriviranomaiselle, jonka tehtävänä
36426: dettäisi erillisinä toimenpiteinä tontinmit- on huolehtia asianomaisen alueen kiinteis-
36427: tauksesta ja tontin rekisteröimisestä. Tämän törekisterin pitämisestä. Jos asianomainen
36428: vuoksi pykälän 2 momentissa olevaa sään- määräala ei kokonaan sijaitse sitovan tontti-
36429: nöstä on tarpeen täydentää siten, että siinä jaon alueella, määräytyisi viranomaisten vä-
36430: otetaan huomioon myös ne tilanteet, jolloin linen alueellinen toimivalta edellä 3 §:ään
36431: kiinteistön omistajalle muodostetaan useita ehdotetun uuden 2 momentin mukaisesti.
36432: kiinteistöjä. Tällöin ehdotuksen mukaan kan- Jo voimassa olevan 22 §:n 2 momentin
36433: takiinteistöksi määrätään hänen ilmoittaman- mukaan lohkomisen aloittamista voidaan
36434: sa kiinteistö. Säännös vastaa tältä osin jäl- lykätä tai aloitettu lohkomistoimitus on kes-
36435: jempänä kumottavaksi ehdotetun 226 §:n 1 keytettävä, jos määräalan omistaja esittää
36436: momentin viimeistä virkettä. selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole tar-
36437: 22 §. Voimassa olevaan pykälään sisäl- koitus muodostaa yksinomaan kyseisestä
36438: tyvät säännökset siitä, kenellä on oikeus ha- määräalasta tai keskeyttämiseen on muu pe-
36439: kea lohkomista. Pykälässä on otettu huomi- rusteltu syy. Tämä säännös antaa mahdolli-
36440: oon maakaareen (540/1995) sisältyvät sään- suuden muun mussa siihen, että jos alueesta
36441: nökset. Nykyisin lohkomista saa hakea mää- on tarkoitus muodostaa tontti, johon kuulu-
36442: HE 110/1998 vp 5
36443:
36444: via alueita joudutaan hankkimaan myö- 221 §:n 3 momenttia.
36445: hemmin, toimituksen aloittamista voidaan 29 §. Voimassa olevassa pykälässä sääde-
36446: lykätä. Lykkäämiseen voisi olla tarvetta tään kiinnitysten laajenemisperiaate. Tämä
36447: muustakin perustellusta syystä. Tätä koskeva tarkoittaa sitä, että sellainen emäkiinteistön
36448: täsmennys ehdotetaan tehtäväksi myös 2 kiinnitys, joka rasittaa jotakin lohkokiinteis-
36449: momentin säännökseen. töön sisältyvää määräalaa tai jotakin sellaista
36450: 22 a §. Yleiset alueet on tarkoitettu kun- määräalaa, joka Iohkomalla siirretään kiin-
36451: nan omistukseen, joten kunnalla on tarve teistöön, kohdistuu lohkomisen jälkeen kan-
36452: saada yksilöidyksi ja rekisteriin merkityksi takiinteistön ohella koko lohkokiinteistöön
36453: yleiseen alueeseen kuuluva alue. Jos alue ei tai määräalasta ja saajakiinteistöstä muodos-
36454: ole vielä kunnan omistuksessa, myös alueen tettuun kiinteistöön, jollei kiinteistö ole ko-
36455: omistajana on tarvetta saada yksilöidyksi se konaan vapautunut vastaamasta kyseisestä
36456: alue, joka hänen omistamastaan alueesta kiinnityksestä.
36457: kuuluu yleiseen alueeseen. Tämän vuoksi Pykälän säännöksiä on tarpeen täydentää
36458: ehdotetaan, että yleisen alueen lohkominen sen vuoksi, että myös tontti muodostettaisiin
36459: suoritetaan kunnan tai alueen omistajan tai kiinteistöksi lohkomalla. Pykälän 1 moment-
36460: osaomistajan hakemuksesta. tia ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että ne
36461: Kiinteistöjärjestelmän selvyyden var- määräalaan tai saajakiinteistöön kohdistuvat
36462: mistamiseksi on perusteltua, että kiinteistöre- kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä tai mää-
36463: kisterin pitäjä voi tarvittaessa hakemuksetta- räalaa ja saajakiinteistöä ei ole vapautettu,
36464: kin määrätä yleistä aluetta koskevan lohko- laajenevat koskemaan muodostettavaa kiin-
36465: misen suoritettavaksi. Tätä koskeva säännös teistöä. Lisäksi pykälään ehdotetaan otetta-
36466: ehdotetaan otettavaksi pykälän 2 moment- vaksi uutena 3 momenttina säännös, jonka
36467: tiin. mukaan jos tonttiin tai yleiseen alueeseen
36468: 22 b §. Käytännössä on tavallista, että sisältyy yhteistä aluetta, lohkomisessa ei ote-
36469: kunnalla on ennestään eri tarkoituksia varten ta huomioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdis-
36470: yleisiä alueita kuten esimerkiksi katualueita, tuvat yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja
36471: toreja ja virkistysalueita. Kiinteis- jos tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut
36472: töjärjestelmän selvyyden vuoksi ehdotetaan yhteistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen
36473: lakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan alue yhteisen alueen osalta vastaamasta osa-
36474: yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen osa kaskiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä.
36475: voidaan lohkomisessa siirtää ennestään ole- Tältä osin ehdotus vastaa kumottavaksi eh-
36476: vaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen. dotettujen 223 §:n 2 momentin ja 224 §:n 2
36477: 23 a §. Pykälässä säädettäisiin yleisen alu- momentin säännöksiä.
36478: een lohkomisen edellytyksistä. Säännös vas- 32 ja 33 §. Näissä voimassa olevissa py-
36479: taa soveltuvin osin kumottavaksi ehdotettua kälissä säädetään osittamisrajoituksista ny-
36480: 227 §:ää. Ehdotuksessa on otettu huomioon kyisillä asema-, rakennus- ja rantakaava-alu-
36481: myös erikseen ehdotetun maankäyttö- ja ra- eilla. Kun on tarkoitus siirtyä yksityis-
36482: kennuslain 107 §:n säännös oikeuksien rau- kohtaisessa kaavoituksessa yhteen kaava-
36483: keamisesta. muotoon, asemakaavaan, ehdotetaan asema-
36484: 24 §. Voimassa olevassa pykälän 2 mo- kaavaa-aluetta koskevista osittamisrajoituk-
36485: mentissa säädetään yhteislohkomisen edelly- sista säädettäväksi 32 §:ssä siten, että sito-
36486: tyksistä, jotka koskevat määräaloihin kohdis- van tonttijaon alueella lohkominen voidaan
36487: tuvia kiinnityksiä. Säännöstä on tarpeen täy- suorittaa vain tonttijaon mukaisen tontin
36488: dentää tontin lohkomiseen liittyvillä sään- muodostamiseksi, jollei kunta erityisestä
36489: nöksillä ottaen huomioon rasitusten yhtenäi- syystä anna lohkomiseen suostumustaan, ja
36490: syyttä toteuttavat säännökset kiinnitysten että muutoin asemakaava-alueella ei lohko-
36491: laajenemisperiaatteen pohjalta. Tämän vuok- mista saa suorittaa niin, että se vaikeuttaa
36492: si ehdotetaan, että sitovan tonttijaon mukai- sanotun kaavan toteuttamista. Ehdotettu
36493: nen tontti voidaan lohkoa myös silloin, kun säännös vastaisi sisällöltään voimassa olevia
36494: tontin eri osiin kohdistuvien panttioikeuksien 32 ja 33 §:n säännöksiä. Nykyinen 33 § eh-
36495: ja erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on dotetaan siten tarpeettomana kumottavaksi.
36496: tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestykses- 34 §. Voimassa olevaan pykälään sisäl-
36497: sä kiinnitykset ja muut kirjatut oikeudet tyvät säännökset muiden kuin yksityiskoh-
36498: kohdistuvat tonttiin. Tältä osin säännös vas- taisten kaavojen alueita koskevista osittamis-
36499: taa soveltuvin osin kumottavaksi ehdotetun rajoituksista. Pykälän säännöksiä on tarpeen
36500: 6 HE 110/1998 vp
36501:
36502: muuttaa niissä nykyisin olevien käsitteiden päistä rakennusta koskeva rakennuslupa tai
36503: ja viittaussäännösten osalta vastaamaa uuden JOS kunta antaa suostumuksensa loh-
36504: säädettäväksi ehdotetun maankäyttö- ja ra- komiseen. Osittamisrajoituksen alueellinen
36505: kennuslain säännöksiä. soveltamisalue laajenisi, koska suunnittelu-
36506: Pykälän 1 momentti ehdotetaan edellä sa- tarvealue olisi voimassa olevassa säännök-
36507: notun vuoksi muutettavaksi siten, että oi- sessä mainittua taaja-asutusaluetta laajempi
36508: keusvaikutuksisessa yleiskaavassa virkistys- alue. Muutoin ehdotetut osittamisrajoitukset
36509: tai suojelualueeksi osoitetulla alueella raken- vastaisivat voimassa olevia osittamisrajoituk-
36510: nuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei saa sia.
36511: muodostaa lohkomalla, jos se huomattavasti 35 ja 36 §. Voimassa olevat pykälät sisäl-
36512: vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa osoi- tävät säännökset osittamisrajoituksista, jotka
36513: tettuun tarkoitukseen. 35 §:ssä koskevat rakennuspaikaksi tarkoite-
36514: Pykälän voimassa olevassa 2 momentissa tun määräalan lohkomista alueella, jolla on
36515: säädetään kaavojen ulkopuolisia alueita kos- voimassa rakennuskielto nykyisen asema- ja
36516: kevista osittamisrajoituksista. Näillä alueilla rakennuskaavan laatimista varten, sekä 36
36517: ei ole edelleenkään tarkoituksenmukaista §:ssä rantavyöhykettä ja aluetta, jolle ran-
36518: rajoittaa muiden kuin rakennuspaikkoina takaavan laatiminen on voimassa olevan ra-
36519: käytettäväksi tarkoitettujen alueiden kiinteis- kennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen. Näis-
36520: töksi muodostamista. Ehdotuksen mukaan sä pykälissä olevia osittamisrajoitussäännök-
36521: alueen kelpoisuuden rakennuspaikkana sään- siä on tarpeen muuttaa vastaamaan ehdote-
36522: telisi ehdotettu uusi maankäyttö- ja raken- tun maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä.
36523: nuslaki ja sen nojalla annettavat säännökset Edellä sanotun vuoksi 35 §:ään ehdotetaan
36524: ja määräykset. Näiden säännösten ja mää- otettavaksi osittamisrajoitukset, jotka kos-
36525: räysten huomioon ottamiseksi lohottaessa kisivat rakennuspaikaksi tarkoitetun kiinteis-
36526: rakennuspaikkana käytettäväksi tarkoitettuja tön muodostamtsta alueella, jolla on voi-
36527: kiinteistöjä ehdotetaan pykälän 2 momenttia massa rakennuskielto uuden maankäyttö- ja
36528: muutettavaksi siten, että alueella, jolla ei ole rakennuslain mukaisen asemakaavan laati-
36529: asemakaavaa, taikka jota ei ole oikeus- mista varten.
36530: vaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu vir- Edellä mainitulla rakennuskieltoalueena
36531: kistys- tai suojelutarkoituksiin, rakennuspai- saadaan ehdotuksen mukaan rakennuspai-
36532: kaksi tarkoitetun kiinteistön saa muodostaa kaksi tarkoitettu määräala lohkoa eri kiin-
36533: lohkomalla, jos muodostettava kiinteistö teistöksi vain, jos määräalaa varten on toimi-
36534: täyttää ehdotetussa maankäyttö- ja raken- tusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen
36535: nuslaissa sekä sen nojalla annetuissa sään- kestäessä saadaan muuta kuin tilapäistä ra-
36536: nöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle kennusta koskeva rakennuslupa tai poikkeus
36537: asetetut vaatimukset. rakentaa rakennuskiellon estämättä taikka jos
36538: Pykälän voimassa olevassa 3 momentissa kunta antaa suostumuksensa kiinteistön muo-
36539: säädetään nykyistä taaja-asutusaluetta koske- dostamiseen.
36540: vasta osittamisrajoituksesta. Tätä momenttia Koska ehdotetun maankäyttö- ja rakennus-
36541: ehdotetaan muutettavaksi siten, että taaja- lain mukainen asemakaava voisi koskea
36542: asutusalueen sijasta osittamisrajoitus koskisi myös ranta-alueita, ehdotetaan 35 §:n 3 mo-
36543: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain mu- mentti tarpeettomana poistettavaksi.
36544: kaista suunnittelutarvealuetta. Muutos on Pykälän 2 momentti vastaa voimassa ole-
36545: tarpeen koska ehdotettuun maankäyttö- ja vaa 2 momenttia.
36546: rakennuslakiin ei enää sisälly käsitettä taaja- Koska ehdotettuun maankäyttö- ja raken-
36547: asutusalue. Tämä muutos merkitsi osittamis- nuslakiin ei tulisi enää sisältymään nykyistä
36548: rajoitusten käyttöalan osittaista laajentamista rakennuslain 123 a §:ää vastaavaa säännöstä,
36549: nykyiseen verrattuna, mutta tälläkin alueella ehdotetaan 36 §:ssä säädettäväksi osittamis-
36550: osittamisrajoitus koskisi vain rakennuspai- rajoituksesta ehdotetun maankäyttö- ja ra-
36551: kaksi tarkoitetun kiinteistön muodostamista. kennuslain 72 §:n mukaisella ranta-alueella.
36552: Tämän vuoksi ehdotetaan, että suunnittelu- Tarkoitus on, että osittamisrajoituksista voi-
36553: tarvealueella saa rakennuspaikaksi tarkoite- daan poiketa niissä tapauksissa, joissa ehdo-
36554: tun määräalan muodostaa lohkomaila eri tetun maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3
36555: kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten on momentin mukaan ei rajoiteta rakentamista
36556: toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimi- ranta-alueella.
36557: tuksen kestäessä saadaan muuta kuin tila- 37 a §. Käytännössä on mahdollista, että
36558: HE 110/1998 vp 7
36559:
36560: sitovan tonttijaon mukaisen tontin alueeseen tuksen mukaan sillä, jonka osalla rakennuk-
36561: tai yleiseen alueeseen sisältyy myös koko- sineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos
36562: nainen kiinteistö, minkä vuoksi siihen on tontin tai rakennuspaikan osat ovat saman-
36563: tarpeen soveltaa, mitä edellä on ehdotettu arvoiset, lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi
36564: säädettäväksi määräalasta. Tätä koskeva on vaatinut lunastamista.
36565: säännös ehdotetaan lisättäväksi lakiin uutena Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset
36566: 37 a §:nä. kunnan oikeudesta ja velvollisuudesta lunas-
36567: 6 luku. Tontinmittaus ja yleisen alueen taa tontinosa. Nämä säännökset olisivat si-
36568: mittaus. Tähän lukuun sisältyvät lain 42-46 sällöltään asiallisesti vastaavat kuin nykyisin
36569: §. Nämä pykälät koskevat tontinmittausta ja säädetään rakennuslaissa.
36570: yleisen alueen mittausta. Koska esityksen Kunnan oikeudesta tontinosan lunas-
36571: mukaan tontin ja yleisen alueen muodosta- tamiseen säädettäisiin lakiin lisättäväksi
36572: minen suoritettaisiin lohkomistoimituksella, ehdotetussa uudessa 62 a §:ssä. Sen mu-
36573: jota koskevat säännökset olisivat 4 luvussa, kaan, jollei sitovan tonttijaon mukaisen ton-
36574: ehdotetaan 6 luku kokonaisuudessaan ku- tin osan omistaja ole pannut vireille vaati-
36575: mottavaksi. musta tontin muun osan lunastamisesta vuo-
36576: 57 §.Pykälän 2 momentissa säädetään yk- den kuluessa asemakaavan, jossa on määrät-
36577: sityiskohtaisten kaavojen alueilla suoritetta- ty sitova tonttijako, tai erillisen tonttijaon
36578: van tilusvaihdon edellytyksistä. Tätä sään- voimaantulosta, kunnalla on oikeus lunastaa
36579: nöstä on tarpeen tarkistaa siinä olevien kä- tonttiin kuuluvat osat. Jos tontinosan omis-
36580: sitteiden osalta vastaamaan ehdotetun maan- taja kuitenkin on pannut lunastus-
36581: käyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Viimeksi vaatimuksensa vireille ennen kuntaa tai 60
36582: mainitun lain mukaisella asemakaava-alueel- päivän kuluessa siitä, kun kunnan vaatimus
36583: la suoritettavan tilusvaihdon edellytyksenä on annettu hänelle tiedoksi, kunnalla on lu-
36584: olisi ehdotuksen mukaan, että se edistää nastusoikeus vain, jos hänen tai muun ton-
36585: tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennus- tinosan omistajan vaatimus ei johda tontin
36586: paikkojen ja muiden kaavan mukaisten alu- joutumiseen yhdelle omistajalle.
36587: eiden toteuttamista. Kunnan velvollisuudesta tontinosan lunas-
36588: 58 §. Pykälän 3 momenttiin sisältyy sään- tamiseen säädettäisiin lakiin lisättäväksi eh-
36589: nös sen tapauksen varalta, että tilusvaihtoon dotetussa uudessa 62 b §:ssä. Sen mukaan,
36590: on painavia syitä, vaikka asianomaisten kiin- milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin
36591: teistöjen omistajat eivät pääse asiasta sopi- osan omistaja sen johdosta, ettei sitova tont-
36592: mukseen. Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi tijako sopeudu vallitseviin omistusoik-
36593: käsitteitä koskevat tarkistukset muuttamatta eusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä
36594: asiallisesti säännöksen sisältöä. Ehdotuksen tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maa-
36595: mukaan ilman omistajien sopimusta saadaan taan, on kunta velvollinen Junastamaan sel-
36596: tilusvaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan laisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen
36597: soveltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi asemakaavan, jossa on määräys sitovasta
36598: muodostamista varten vain, jos vaihdettavat tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaan-
36599: alueet on asemakaavassa osoitettu samaan tulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole
36600: käyttötarkoitukseen. käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoi-
36601: 62, 62 a ja 62 b §. Voimassa oleva 62 § keuttaan.
36602: sisältää säännökset rakennuspaikan osan lu- Lisäksi 62 b §:n 2 momenttiin ehdotetaan
36603: nastamisesta rakennuskaava- ja rantakaava- otettavaksi kunnan lunastusvelvollisuutta
36604: alueella. Esityksessä ehdotetaan myös ton- rajoittava säännös. Ehdotus vastaa asiasisäl-
36605: tinosan lunastamisesta säädettäväksi kiinteis- löltään voimassa olevan rakennuslain 58 §:n
36606: tönmuodostamislaissa. 2 momentin säännöstä.
36607: Tämän mukaisesti ehdotetaan lain 62 §:ään 64, 69 ja 78 §. Näissä pykälissä olevia
36608: otettavaksi säännökset siitä, että tontin tai säännöksiä on tarpeen muuttaa niissä olevien
36609: asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan käsitteiden osalta vastaamaan ehdotetun maankäyttö-
36610: muodostamiseksi tontin tai rakennuspaikan ja rakennuslain säännöksiä. Näistä 64 ja 69
36611: osan omistajalla on oikeus lunastaa toiseen §:n asiallinen sisältö säilyisi nykyisellään.
36612: tonttiin kuuluvaa aluetta. Sen sijaan 78 §:n 3 momentissa olevan sään-
36613: Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle nöksen alaan tulisi ehdotuksen kuulumaan
36614: kuuluvaa tontin tai asemakaavan mukaisen myös ranta-aluetta koskeva asemakaava-alue.
36615: rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus ehdo- 113, 114 ja 117 §. Näissä pykälissä ovat
36616: 8 HE 110/1998 vp
36617:
36618: säännökset rakennusmaan järjestelyn suorit- ei enää käytettäisi ehdotetussa maankäyttö-
36619: tamisen asiallisista edellytyksistä, rakennus- ja rakennuslaissa, johon edelleen sisältyisivät
36620: maan järjestelyn hakemtsesta ja kiinteistön säännökset katualueen ilmaisluovutusvelvol-
36621: tai määräalan rajaamisesta järjestely- ja lu- lisuudesta kunnalle.
36622: nastustoimenpiteiden ulkopuolelle. Näihin 129 §. Pykälään sisältyvät yksityis-
36623: säännöksiin on tarpeen tehdä tarkistukset kohtaiset teknisluonteiset säännökset siitä,
36624: niissä olevien käsitteiden osalta vastaamaan miten järjestelysuunnitelman vahvistamisen
36625: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain sään- jälkeen kiinteistöjen muodostaminen jär-
36626: nöksiä. Samalla myös säännösten asiallinen jestelyalueella suoritetaan. Pykälän 1 mom-
36627: soveltamisalaa laajenisi käsittämään myös enttia on tarpeen muuttaa siten, että siitä
36628: ranta-aluetta koskevan asemakaavan alueen, poistetaan maininnat tontinmittauksesta ja
36629: joka voisi siten olla rakennusmaan järjeste- yleisen alueen mittauksesta, koska esityksen
36630: lyn kohteena. mukaan tontti ja yleinen alue muodostettai-
36631: 118 §. Voimassa olevassa pykälässä sää- siin lohkomalla. Tästä samasta syystä myös
36632: detään asemakaava-alueella suoritettavassa pykälän 3 momentti ehdotetaan kumottavak-
36633: rakennusmaan järjestelyssä kunnalle pääl- si.
36634: täpäin erotettavista alueista. Pykälää on tar- 132 §. Pykälän voimassa olevan 3 momen-
36635: peen muuttaa siten, että siinä viitataan ehdo- tin mukaan alueella, jolla on voimassa ase-
36636: tetun maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:ssä ma- tai rakennuskaava, ei saa muodostaa
36637: mainittuihin alueisiin, jotka ehdotuksen mu- yhteistä aluetta. Säännöksen tarkoituksena
36638: kaan erotettaisiin kunnalle päältäpäin raken- on ollut, että ne kiinteistöjen yhteiset alu-
36639: nusmaan järjestelyssä asemakaava-alueella. eelliset tarpeet, jotka kyseisillä kaava-alueilla
36640: Säännös tulisi sovellettavaksi myös ranta- voivat tulla kysymykseen, on otettu huomi-
36641: alueita koskevalla ranta-asemakaava-alueella. oon kiinteistönmuodostamislain 154 ja 155
36642: 120 §. Pykälään sisältyvät säännökset niis- §:ssä rasitteita koskevissa säännöksissä. Tä-
36643: tä periaatteista, jotka on otettava huomioon mä periaate on edelleen kiinteistöjärjestel-
36644: suunniteltaessa järjestelyalueen jakamista män selvyyden turvaamiseksi tarpeellista
36645: osakkaiden kesken. Pykälän 1 momenttiin säilyttää. Sen vuoksi pykälän 3 momenttia
36646: on tarpeen tehdä siinä olevia käsitteitä kos- ehdotetaan muutettavaksi kaavan nimen
36647: kevat tarkistukset, mutta asialliselta sisällöl- osalta, mikä samalla merkitsee, että säännök-
36648: tään säännös säilyisi nykyisellään. Ehdotuk- sen soveltamisala laajenisi koskemaan myös
36649: sen mukaan alueet jaetaan osakkaille siten, ranta-alueita koskevaa ranta-asemakaavaa.
36650: että kukin osakas saa alueensa ensisijaisesti 141 §. Pykälän voimassa olevassa 2 mo-
36651: omistamistaan alueista ja että jako helpottaa mentissa on säännös kunnan velvollisuudesta
36652: tonttijaon laatimista tai tarkoituksenmukais- lunastaa yhteisen alueen jaossa sellaisia yk-
36653: ten rakennuspaikkojen muodostamista. Jos sityiskohtaisen kaavan alueella olevia tiluk-
36654: alueella on jo sitova tonttijako, ei aluetta sia, jotka kunta voisi nykyisen rakennuslain
36655: ehdotuksen mukaan ilman erityistä syytä saa nojalla lunastaa ilman erityistä lunastuslu-
36656: jakaa siten, että osakkaalle annettavan alueen paa. Pykälän 2 momenttia on tarpeen muut-
36657: raja poikkeaa kaavan mukaisen tontin rajas- taa kaavan nimen ja lain nimen osalta vas-
36658: ta. taamaan ehdotetun maankäyttö- ja rakennus-
36659: 122 §. Voimassa olevaan pykälään sisäl- lain säännöksiä. Säännöksen asiallista sisäl-
36660: tyvät säännökset siitä, milloin voidaan antaa töä ei ole tarkoitus muuttaa. Ehdotuksen mu-
36661: eri osakkaille sellaisia osia tontiksi tai ra- kaan sellainen 1 momentissa tarkoitettu yh-
36662: kennuspaikaksi soveltuvasta alueesta, että teinen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema-
36663: nämä yhdessä muodostavat kaavatontin tai kaava-alueella ja joka kunnalla olisi maan-
36664: kaavan mukaisen rakennuspaikan. Pykälässä käyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunas-
36665: olevia käsitteitä ja viittaussäännöksiä on tar- taa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa
36666: peen muuttaa vastaamaan ehdotetun maan- määrätä kunnan lunastettavaksi.
36667: käyttö- ja rakennuslain säännöksiä. 150 a §. Yleinen alue on tarkoitettu
36668: 123 §. Voimassa olevaan rakennuslakiin yleiseen käyttöön eikä alueen käyttö siten
36669: sisältyvät säännökset katualueen ja ra- perustu alueen omistukseen. Jos tällaiseen
36670: kennuskaavatien alueen ilmaisluovutusvel- alueeseen liittyisi osuus yhteiseen alueeseen
36671: vollisuudesta kunnalle. Pykälän 1 momenttia tai erityiseen etuuteen, syntyisi sekaannusta
36672: on tarpeen muuttaa siten, että siitä poistetaan siitä, kenellä olisi oikeus käyttää osuuden
36673: maininta rakennuskaavatiestä, jota käsitettä omistajalle kuuluvia oikeuksia. Tämän vuok-
36674: HE 110/1998 vp 9
36675:
36676: si kumottavaksi ehdotetun 45 §:n 3 momen- tin mukaan asemakaava- ja rakennuskaava-
36677: tissa olevaa säännöstä asiallisesti vastaava alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momen-
36678: säännös on edelleen tarpeellinen. Tätä kos- tin 1-3 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite sekä
36679: keva säännös ehdotetaan otettavaksi lakiin 5 kohdassa tarkoitettu autojen pitämistä var-
36680: uutena 150 a §:nä. Ehdotuksen mukaan ylei- ten tarpeellinen rasite ilman rasitetuo rekiste-
36681: sellä alueella ei ole osuutta yhteisiin aluei- riyksikön omistajan suostumusta, jos rasite
36682: siin eikä erityisiin etuuksiin. on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tär-
36683: 154 §. Kulkuyhteyksien järjestäminen on keä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa
36684: nimenomaisesti säännelty yksityisistä teistä rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen en-
36685: annetussa laissa (35811962). Myös voimassa nestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle.
36686: olevassa kiinteistönmuodostamislaissa on Tätä säännöstä on tarpeen muuttaa yksityis-
36687: lähtökohtana, että kulkuyhteyden järjestämi- kohtaisen kaavan nimen osalta. Samalla
36688: nen tapahtuisi yksityisistä teistä annetun lain myös säännöksen soveltamisala laajenisi
36689: mukaisesti. Nykyisin poikkeuksena ovat ase- koskemaan myös ranta-alueen ranta-asema-
36690: makaava- ja rakennuskaava-alueet, joille kaavaa.
36691: kulkuyhteyksien järjestäminen rasitteen avul- 157 §. Pykälän voimassa olevassa 1 mo-
36692: la on mahdollista. Tätä koskeva säännös on mentissa on säännös siitä, mitä rasitteen pe-
36693: nykyisin kysymyksessä olevan pykälän 1 rustamisessa on otettava huomioon asema-
36694: momentin 9 kohdassa. Myös tätä lainkohtaa tai rakennuskaava-alueella. Säännöksen mu-
36695: on tarpeen muuttaa yksityiskohtaisen kaavan kaan rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa
36696: nimen osalta. Samalla säännöksen sovelta- asemakaavan tai rakennuskaavan toteutta-
36697: misalaa ehdotetaan myös laajennettavaksi mista. Säännöstä on tarpeen muuttaa yksi-
36698: siten, että se käsittäisi myös ranta-aluetta tyiskohtaisen kaavan nimen osalta. Samalla
36699: koskevan ranta-asemakaava-alueen ja mah- säännöksen soveltamisala laajenisi nykyises-
36700: dollisuudet kulkuyhteyden perustamiseen tä käsittämään myös ranta-aluetta koskevan
36701: rasitteena lisääntyisivät nykyiseen verrattuna. asemakaavan.
36702: Ehdotuksen mukaan kiinteistön hyväksi voi- 160 §. Voimassa olevassa pykälässä sää-
36703: daan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle detään rasitteen siirtämisestä rasitetuo kiin-
36704: pysyvänä rasitteena oikeus kulkuyhteyttä teistön alueella sekä rasiteoikeuden muusta
36705: varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-- muuttamisesta. Säännöksen mukaan edelly-
36706: alueella. tyksenä on muun muassa, ettei toimenpide
36707: 154 a §. Erikseen säädettäväksi ehdotetun vaikeuta asemakaavan tai rakennuskaavan
36708: maankäyttö- ja rakennuslain 75 §:ssä ja 91 toteuttamista. Tähän liittyen säännöstä on
36709: §:n 2 momentissa säädettäisiin yhteiskäyt- tarpeen muuttaa yksityiskohtaisen kaavan
36710: töalueista ja yleisistä alueista. Näiden aluei- nimen osalta. Samalla säännöksen asiallinen
36711: den toteuttaminen kuuluu kiinteis- soveltamisala tulisi käsittämään myös ranta-
36712: tönmuodostamislain soveltamisalaan. Nämä aluetta koskevan ranta-asemakaavan.
36713: alueet ehdotetaan toteutettavaksi perus- 165 §. Pykälän voimassa olevan 2 momen-
36714: tamalla rasite ranta-asemakaava-alueella ole- tin mukaan asemakaava-alueen tonttijakoalu-
36715: van kiinteistön hyväksi toisen rekisteriyksi- eena voidaan käsitellä yksityisistä teistä an-
36716: kön alueelle. Tätä koskevaa säännös ehdote- netun lain mukaisen oikeuden poistaminen,
36717: taan lisättäväksi lakiin uutena 154 a §:nä. siirtäminen ja muuttaminen rasitetoimituk-
36718: 155 §. Voimassa olevassa pykälässä mai- sessa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi
36719: nitut rasitteet, joita tarkoitetaan 154 §:n 1 siten, että säännöksen soveltamisalaa laajen-
36720: momentin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sano- nettaisiin käsittämään ehdotetun maankäyttö-
36721: tun momentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite ja rakennuslain mukainen asemakaava-alue
36722: autojen pitämistä varten tarvittavan alueen kokonaisuudessaan. Tällöin säännöksen
36723: käyttämiseen voidaan perustaa nykyisin ase- alaan kuuluisi myös ranta-aluetta koskevan
36724: ma- ja rakennuskaava-alueella kuntaa varten. asemakaavan alue.
36725: Pykälää on tarpeen muuttaa yksityiskohtai- 168 §. Pykälän voimassa olevassa 4 mo-
36726: sen kaavan nimen osalta maankäyttö- ja ra- mentissa säädetään siitä, milloin toimitukses-
36727: kennuslain säännöksiä vastaavaksi, mikä ta on tiedotettava kunnalle, vaikka kunta ei
36728: samalla merkitsee säännöksen soveltamisalan ole toimituksessa asianosainen. Säännökses-
36729: laajenemista myös ranta-alueita koskevalle sä käytettyjä käsitteitä on tarpeen muuttaa
36730: ranta-asemakaava-alueelle. vastaamaan ehdotetun maankäyttö- ja raken-
36731: 156 §.Pykälän voimassa olevan 2 momen- nuslain säännöksiä. Samalla kunnalle tiedot-
36732:
36733:
36734: 380260H
36735: 10 HE 110/1998 vp
36736:
36737: tamista laajennettaisiin niihinkin toimituk- siten, että kyseiset toimituskustannukset
36738: siin, jotka säädetään kiinteistöinsinöörin maksetaan, sen mukaan kuin asetuksella tar-
36739: toimitettaviksi, poistamalla tätä koskeva ra- kemmin säädetään, valtion varoista, jos kiin-
36740: joitus säännöksestä. Näin kunnalle tiedot- teistörekisterin pitäjänä on maanmittaustoi-
36741: tamista koskevat säännökset olisivat yhden- misto, tai kunnan varoista, jos kiinteistöre-
36742: mukaiset riippumatta siitä, kuka on toimituk- kisterin pitäjänä on kunnan viranomainen,
36743: sessa toimitusinsinöörinä. osaksi tai kokonaan siltä osin kuin toimituk-
36744: Ehdotuksen mukaan toimituksesta, joka sen suorittaminen on ollut yleisen edun vaa-
36745: suoritetaan suunnittelutarvealueella, oikeus- tima. Tästä asiasta päättäisivät toimitusmie-
36746: vaikutuksisen yleiskaavan tai asemakaavan het Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, jota
36747: alueella taikka alueella, jolla on voimassa tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimitus-
36748: rakennuskielto asemakaavan laatimista var- kustannukset maksettaisiin kokonaan valtion
36749: ten, lähetetään asianomaiselle kunnalle kut- tai kunnan varoista kuten nykyisinkin.
36750: sukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole 18 luku. Tontin ja yleisen alueen merkitse-
36751: toimituksessa asianosaisena. minen kiinteistöksi kiinteistörekisteriin. Tä-
36752: 185 §. Pykälän voimassa olevassa 1 mo- hän lukuun sisältyvät lain 219-230 §. Näis-
36753: mentissa säädetään rekisteriyksikön ulottu- sä voimassa olevissa pykälissä säädetään
36754: vuuden määrittämisestä ja maastoon merkit- tontin ja yleisen alueen merkitseruisestä kiin-
36755: semisestä. Näiden toimenpiteiden tarkoituk- teistöksi kiinteistörekisteriin. Koska esityk-
36756: sena on, että myöhemmin voidaan todeta, sen mukaan tontin ja yleisen alueen muodos-
36757: mikä on kunkin toimituksen tuloksena muo- taminen tapahtuisi yksivaiheisena toimitus-
36758: dostunut kiinteistöjaotus. Säännöstä ehdote- menettelynä, yleensä lohkomistoimituksena,
36759: taan muutettavaksi siten, että rajan maastoon tulevat kyseiset pykälät tarpeettomiksi. Tar-
36760: merkitsemistä koskevat säännökset yksityis- koitus on, että tarvittavat säännökset otetaan
36761: kohtaisen kaavan alueella yhdenmukaiste- lain lohkomista koskevaan 4 lukuun. Tämän
36762: taan. Tarkoitus on, että poikkearuisperusteet vuoksi 18 luku kokonaisuudessaan ehdote-
36763: olisivat yhdenmukaiset. Ehdotuksen mukaan taan kumottavaksi.
36764: rajan paikka voitaisiin jättää maastoon mer- 282 a §. Voimassa olevassa pykälässä sää-
36765: kitsemättä asemakaava-alueella, lukuun ot- detään nykyisen rakennuslain 123 g §:ssä
36766: tamatta maankäyttö- ja rakennuslain 10 lu- tarkoitetusta rantakaavatoimituksesta. Ehdo-
36767: vussa tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, tetun uuden maankäyttö- ja rakennuslain
36768: sekä erityisestä syystä muuallakin, jos mer- vuoksi säännös tulee tarpeettomaksi. Tämän
36769: kitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen vuoksi _pykälä ehdotetaan kumottavaksi.
36770: selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiin- 283 §. Kiinteistöjärjestelmän luotettavuus
36771: teistön omistaja merkitsemistä vaadi. Jollei vaatii, että sellainen 212 §:n 2 momentissa
36772: vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamer- tarkoitettu toimitus, jonka suorittamisella
36773: kein osoittaa, merkitään se yksinomaan kar- voidaan poistaa kiinteistörekisterissä tai kiin-
36774: talle. teistöjaotuksessa oleva puutteellisuus tai kor-
36775: 209 §. Voimassa olevassa pykälässä on jata kiinteistöjärjestelmässä oleva virheelli-
36776: säännökset toimituskustannusten jakamisesta syys tai muutoin edistää kiinteis-
36777: asianosaisten kesken. Pykälän 2 momenttia töjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä,
36778: on tarpeen muuttaa siten että yleisen alueen voidaan panna vireille myös viranomaisen
36779: mittauksen sijasta säännöksessä on kysymys aloitteesta. Tätä koskeva säännös on voimas-
36780: yleisen alueen muodostamista koskevasta sa olevassa pykälässä, jota ehdotetaan muu-
36781: kiinteistötoimituksesta, jonka toimituskustan- tettavaksi siten, että kysymyksessä oleva
36782: nukset ehdotuksen mukaan maksaisi kunta. viranomainen on kiinteistörekisterin pitäjä
36783: 212 §. Pykälän voimassa olevassa 2 mo- kaikissa tapauksissa.
36784: mentissa säädetään toimituskustannusten 285 §. Pykälän 2 momenttia on tarpeen
36785: maksamisesta valtion tai kunnan varoista muuttaa siirryttäessä yksivaiheiseen toimitus-
36786: sellaisesta toimituksesta, jonka suorit- menettelyyn myös tontin ja yleisen alueen
36787: tamisella voidaan poistaa kiinteistörekisteris- muodostamisessa siten, että säännöksestä
36788: sä tai kiinteistöjaotuksessa oleva puut- poistetaan maininta tontin ja yleisen alueen
36789: teellisuus tai korjata kiinteistöjärjestelmässä kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevasta
36790: oleva virheellisyys taikka muutoin edistää muutoksenhausta. Samalla säännöstä täyden-
36791: kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja sel- nettäisiin viittauksena 277 §:n 2 momentissa
36792: vyyttä. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi tarkoitettuun vähäisen virheen oikaisua kos-
36793: HE 110/1998 vp 11
36794:
36795: kevaan kiinteistörekisterin pitäjän päätök- nen kunta, joka ennen tämän lain voimaan-
36796: seen, johon ehdotuksen mukaan haettaisiin tuloa on vastannut kiinteistörekisterin pitä-
36797: muutosta valittamalla maaoikeudelta. misestä, vastaa siitä tämän lain voimaan tul-
36798: 285 aja 288 a §.Edellä 18 luvun kohdalla tua edelleen ilman eri päätöstä niillä asema-
36799: esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotetaan kaava-alueilla, joilla ennen ehdotetun kiin-
36800: näistä pykälistä poistettavaksi viittaus 224 teistönmuodostamislain muuttamisesta anne-
36801: §:n 1 ja 3 momenttiin, jotka sisältyvät ko- tun lain voimaantuloa sovellettiin tontin ja
36802: mottavaksi ehdotettuun 18 lukuun. yleisen alueen mittaamista ja rekisteröintiä
36803: 293 §. Erikseen säädettäväksi ehdotetun koskevia säännöksiä.
36804: maankäyttö- ja rakennuslain ja nyt kiinteis- Edelleen kunnalla olisi oikeus valita, ot-
36805: tönmuodostamislakiin ehdotettujen sään- taako se hoitaakseen kiinteistörekisterin yl-
36806: nösten perusteella ei ole enää tarpeellista läpitämisen asemakaava-alueella lukuun
36807: pysyttää voimassa nykyistä 293 §:ssä säädet- ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain 10
36808: tyä poikkeussäännöstä, koska asemakaava- luvussa tarkoitettua ranta-asemakaava-
36809: alueen määritelmän alueellinen ulottuvuus aluetta. Viimeksi mainitulla ranta-asema-
36810: muuttuisi ja kiinteistönmuodostamisvi- kaava-alueella sekä muilla alueilla kiinteis-
36811: ranomaisten alueellinen toimivalta tulisi törekisterin pitämisestä huolehtiminen olisi
36812: määriteltäväksi uudelleen. Tämän vuoksi maanmittauslaitoksen maanmittaustoimisto-
36813: ehdotetaan pykälän säännös vanhentuneena jen tehtävänä. Edellytyksenä sille, että kunta
36814: kumottavaksi. voi ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin
36815: Voimaantulo- ja siirtymäsäännös. Lain pitämisen, olisi, että kunnan palveluksessa
36816: voimaantuloon valmistautumista varten on on kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa
36817: tarpeen varata riittävästi aikaa sen jälkeen laissa (557/1995) tarkoitettu kiinteistöin-
36818: kun laki on hyväksytty. Tarkoitus on, että sinööri. Kunnan kiinteistörekisterin yl-
36819: laki määrättäisiin tulemaan voimaan aikai- läpitovastuu voisi koskea nykyisten asema-
36820: sintaan noin vuoden kuluttua sen hyväk- kaava-alueiden lisäksi myös nykyisiä raken-
36821: symisestä ja vahvistamisesta lukien samanai- nuskaava-alueita tai vain osaa niistä, mutta
36822: kaisesti maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. kuitenkin aina yhtä kaava-aluetta koko-
36823: Lakiin ehdotetaan otettavaksi siir- naisuudessaan.
36824: tymäsäännös sen ratkaisemiseksi, mitä lakia Ehdotetun lain muutoksen jälkeen kunnan
36825: sovelletaan lain voimaan tullessa vireillä ole- huolehtiessa kiinteistörekisterin pitämisestä
36826: viin nykyisin kaksivaiheisiin toimituksiin, rekisterinpitovastuu käsittää pääsääntöisesti
36827: jotka tulevat muuttumaan yksivaiheisiksi. nykyisen asemakaava-alueen ja nykyisen
36828: rakennuskaava-alueen eli ehdotetun uuden
36829: maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ase-
36830: 1.2. Kiinteistörekisterilaki makaava-alueen, lukuun ottamatta mainitun
36831: lain 10 luvussa tarkoitettua ranta-asemakaa-
36832: Yleistä. Voimassa olevan kiinteistörekiste- va-aluetta.
36833: rilain (392/1985) 5 §:ssä säädetään ne viran- 5 §. Voimassa olevassa pykälässä sääde-
36834: omaiset, jotka pitävät kiinteistörekisteriä. tään kiinteistörekisteriä pitävästä viranomai-
36835: Rakennuslainsäädännön uudistamisen ja sesta. Pykälää on tarpeen muuttaa, kun maankäyttö-
36836: kiinteistönmuodostamislain edellä esitettyjen ja rakennuslainsäädännössä siirrytään yk-
36837: muutostarpeiden vuoksi on tarpeen muuttaa sityiskohtaisessa kaavoituksessa yhteen kaa-
36838: myös kiinteistörekisterin pitäjää koskevia vamuotoon, asemakaavaan. Samalla tehtäi-
36839: säännöksiä. Lähtökohtana on, että kiinteis- siin mahdolliseksi kunnalle valita, tahtooko
36840: tönmuodostamisen ja kiinteistörekisterinpi- se huolehtia kiinteistörekisterin pitämisestä
36841: don tulisi kuulua saman viranomaisen hoi- asemakaava-alueella vai tahtooko se luopua
36842: dettavaksi. Tavoitteena on saada aikaan yh- siitä, jolloin kiinteistörekisterin pitämisestä
36843: tenäinen kiinteistörekisteri, mutta kiinteistö- huolehtisi maanmittauslaitoksen asianomai-
36844: rekisterin ylläpito voisi tapahtua hajautetusti. nen maanmittaustoimisto kunnan asemakaa-
36845: Ehdotuksen lähtökohtana on, että kiinteis- va-alueellakin.
36846: törekisterin pitovastuu jatkuu ilman eri toi- Ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain 10
36847: menpiteitä niiden alueiden osalta, joilla luvun mukainen ranta-alueita koskeva ranta-
36848: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot asemakaava-alue ehdotetaan pidettäväksi
36849: ja kunnat ehdotetun lain voimaan tullessa maanmittauslaitoksen maanmittaustoimis-
36850: toimivat kiinteistörekisterin pitäjinä. Sellai- tojen vastuulla kiinteistörekisterin pitämisen
36851: 12 HE 110/1998 vp
36852:
36853: ja siten myös kiinteistönmuodostamisen mukaan kunta laatiessaan uuden 1 momen-
36854: osalta, koska näillä alueilla suoritettavat toi- tissa tarkoitetun asemakaavan alueelle, jolla
36855: mitukset ovat alueelliselta ulottuvuudeltaan kunta kaavan voimaan tultua olisi samalla
36856: laajempia kuin muilla asemakaava-alueilla kiinteistörekisterin pitäjä, kunta voi kuiten-
36857: suoritettavat toimitukset. Maankäyttö- ja ra- kin päättää, ettei se ota huolehtiakseen kiin-
36858: kennuslain 10 luvun mukaisilla ranta-asema- teistörekisterin pitämistä kyseisellä alueella,
36859: kaava-alueilla tehtävissä toimituksissa joudu- jolloin vastuu kiinteistörekisterin pitämisestä
36860: taan lisäksi lähes poikkeuksetta tekemään säilyisi maanmittauslaitoksen asianomaisella
36861: sellaisia toimenpiteitä, jotka ulottuvat kysy- maanmittaustoimistolla. Kunta olisi kuiten-
36862: myksessä olevan ranta-asemakaava-alueen kin ehdotuksen mukaan velvollinen huolehti-
36863: ulkopuolelle, jolloin kiinteistörekisterin yl- maan kiinteistörekisterin pitämisestä sellai-
36864: läpito voisi helposti vaarantua. sella uudella asemakaava-alueella, joka ra-
36865: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin pää- joittuu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jon-
36866: sääntö siitä, miten kiinteistörekisterin pitämi- ka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteis-
36867: nen maassa järjestetään. Ehdotuksen mukaan törekisterin pitämisestä.
36868: kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat Pykälän 3 momentissa säädettäisiin mah-
36869: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot dollisuus kunnalle luopua kiinteistörekisterin
36870: sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- pitämisestä. Säännös on tarpeen sen vuoksi,
36871: kushallinto määrää. Tältä osin ehdotus on että se antaisi mahdollisuuden kunnille har-
36872: voimassa olevan pykälän mukainen. Ase- kita, mistä tehtävistä kunta tahtoo ottaa
36873: makaava-alueella, lukuun ottamatta ehdote- huolehtiakseen. Ehdotuksen mukaan kunta,
36874: tun maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa joka huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä
36875: tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, kiin- 1 momentissa tarkoitetulla asemakaava-alu-
36876: teistörekisteriä pitäisi ehdotuksen mukaan eella, voi päätöksellään luopua kiinteis-
36877: kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri. Tältä- törekisterin pitämisestä siten, että velvol-
36878: kin osin ehdotus vastaa voimassa olevaa lisuus huolehtia kiinteistörekisterin pitämi-
36879: säännöstä, koska jäljempänä siir- sestä sanotulla alueella siirtyisi maanmittaus-
36880: tymäsäännöksen kohdalla ehdotetaan, että laitoksen asianomaiselle maanmittaustoimis-
36881: sellainen kunta, joka ennen tämän lain voi- tolle.
36882: maantuloa on vastannut kiinteistörekisterin Momentissa säädettäisiin kunnalle kuiten-
36883: pitämisestä, vastaa siitä tämän lain voimaan kin mahdollisuus ottaa myös uudelleen huo-
36884: tultua edelleen. Tämä tarkoittaa käytännössä lehtiakseen kiinteistörekisterin pitäminen 1
36885: sitä, että ilman kunnan erillistä päätöstä kun- momentissa tarkoitetulla asemakaava-alue-
36886: ta huolehtii lain voimaan tultuakio kiinteis- ella, vaikka kunta olisi jo aikaisemmin luo-
36887: törekisterin pitämisestä vain voimassa olevan punut kiinteistörekisterin pitämisestä sanotul-
36888: rakennuslain mukaisella asemakaava-alueel- la alueella. Tähän rekisterinpitovastuun uu-
36889: la, jollei kunta erikseen päätä ottaa huoleh- delleen ottamiseen kunnalla tulisi olla erityi-
36890: tiakseen kiinteistörekisterin pitämisestä myös nen syy. Säännös on tarpeen, jotta kunta
36891: nykyisellä rakennuskaava-alueella, joka si- voisi erityisen tarpeen vaatiessa ottaa tehtä-
36892: sältyy ehdotetun maankäyttö-ja rakennuslain väkseen kiinteistörekisterin pitämisen maini-
36893: mukaisen asemakaavan alueeseen. Näin ol- tulla asemakaava-alueella.
36894: len kunnan harkintavaltaan jäisi, päättääkö Pykälän 4 momentissa säädettäisiin se
36895: kunta ottaa pykälän 1 momentin mukaisesti ajankohta, josta vastuu kiinteistörekisterin
36896: huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämises- pitämisestä alkaisi. Säännös on tarpeen, jotta
36897: tä myös nykyisillä rakennuskaava-alueilla. varataan riittävä aika viranomaisille valmis-
36898: Pykälän 1 momenttiin sisältyisi voimassa tautua kiinteistörekisterin pitovastuun siir-
36899: olevaa säännöstä vastaavasti säännös siitä, tymisen vaatimiin käytännön järjestelyihin.
36900: että jos kunnassa on useita kiinteistöinsinöö- Kiinteistörekisterin pitäminen on tekninen
36901: rejä, kunnan tulee määrätä kenen heistä on järjestelmä, joka vaatii huomattavia inves-
36902: toimittava kiinteistörekisterin pitäjänä. tointeja muun muassa automaattisen tietojen
36903: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kun- käsittelyn laitteisiin ja ohjelmistoihin. Näi-
36904: nalle mahdollisuus myös olla ryhtymättä den laitteiden yleinen taloudellinen poistoai-
36905: kiinteistörekisterin pitäjäksi sellaisella uudel- ka on noin viisi vuotta. Kiinteistörekisterin
36906: la asemakaava-alueella, jolla ennen kaavan pitovastuussa tapahtuvat muutokset voivat
36907: laatimista kiinteistörekisterin pitämisestä aiheuttaa myös henkilöstömuutoksia, joita ei
36908: huolehti maanmittaustoimisto. Ehdotuksen voida suorittaa kovin lyhyessä ajassa. Tämän
36909: HE 110/1998 vp 13
36910:
36911: vuoksi ehdotetaan, että kunnan velvollisuus ehdotetun kiinteistönmuodostamislain muut-
36912: pitää kiinteistörekisteriä ja vastaavasti myös tamisesta annetun lain voimaantuloa sovel-
36913: maanmittauslaitoksen asianomaisten maan- lettiin tontin ja yleisen alueen mittaamista ja
36914: mittaustoimistojen vastuu alkaisi viidennen rekisteröintiä koskevia säännöksiä.
36915: kalenterivuoden alusta sen kalenterivuoden Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 3 mo-
36916: jälkeen, jona kunnan päätös ottaa 1 tai 3 mentissa säädettäisiin kunnalle mahdollisuus
36917: momentissa tarkoitetulla asemakaava-alue- ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitä-
36918: ella huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitä- minen nykyisillä rakennuskaava-alueilla siir-
36919: minen on tehty. Kun säädettäisiin viiden tymävaiheen alussa jo aikaisemmasta ajan-
36920: vuoden siirtymäaika, on todennäköistä, ettei kohdasta lukien kuin edellä 5 §:n kohdalla
36921: kiinteistörekisterin pitovastuusta luopuvalle on esitetty.
36922: osapuolelle aiheutuisi vastuun siirtymisestä Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään,
36923: ylimääräisiä kustannuksia. kunta voisi ehdotuksen mukaan ensimmäisen
36924: Koska kiinteistörekisteriä pitävien viran- kerran viimeistään vuoden kuluttua ehdote-
36925: omaisten olosuhteet voivat kuitenkin olla tun lain voimaantulosta päättää, että se ottaa
36926: erilaisia, on tarkoituksenmukaista, että kiin- huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen
36927: teistörekisterin pitovastuun siirtymissä on sellaisella asemakaava-alueella tai osalla sel-
36928: myös joustavuutta. Tämän vuoksi ehdote- laista asemakaava-aluetta, jolla ennen ehdo-
36929: taan, että edellä mainitusta laissa säädettä- tetun maankäyttö- ja rakennuslain voimaan-
36930: västä viiden vuoden siirtymäajasta voitaisiin tuloa oli voimassa rakennuskaava. Tässä eh-
36931: poiketa asianomaisen kunnan ja maanmit- dotetussa 3 momentissa tarkoitettuun kunnan
36932: taustoimiston kesken tehtävällä sopimuksel- päätökseen perustuva kunnan velvollisuus
36933: la. pitää kiinteistörekisteriä alkaisi ehdotuksen
36934: 14 b §. Nykyisin kiinteistörekisterin pitä- mukaan vuoden kuluttua siitä päivästä luki-
36935: jän päätöksestä, joka annetaan kiinteistöre- en, jona kyseinen päätös on tehty, jollei kun-
36936: kisterilain nojalla, valitetaan hallintolainkäyt- ta maanmittauslaitoksen asianomaisen maan-
36937: tölain (586/1996) mukaisesti lääninoik- mittaustoimiston kanssa toisin sovi. Voi-
36938: euteen. Viitaten aikaisemmin edellä kiinteis- maantulo-ja siirtymäsäännökseen ei ole kat-
36939: tönmuodostamislain 285 §:n kohdalla esitet- sottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää kiin-
36940: tyihin perusteluihin on lainkäytön yhtenäi- teistörekisterin pitovastuun muut-
36941: syyden vuoksi perusteltua, että toisiinsa lä- tamismahdollisuutta tässä ehdotetussa mo-
36942: heisesti liittyviä oikeudenaloja koskevat asiat mentissa tarkoitetussa viittä vuotta
36943: ratkaistaisiin saman tuomioistuimen toimes- lyhyemmässä ajassa niissä tapauksissa, joissa
36944: ta. Tämän vuoksi ehdotetaan myös kiinteis- kunta luopuisi kiinteistörekisterin pitovas-
36945: törekisterilaissa säädettäväksi muutoksenha- tuusta.
36946: kutuomioistuimeksi maaoikeus silloin, kun Jos kunnat tämän ehdotetun 3 momentin
36947: valitetaan kiinteistörekisterin pitäjän päätök- säännöksen nojalla laajemmassa määrin ot-
36948: sestä. Tätä koskeva säännös lisättäisiin pykä- taisivat huolehtiakseen kiinteistörekisterin
36949: lään uutena 1 momenttina, jolloin nykyinen pitämisestä, aiheutuisi siitä maanmittauslai-
36950: 1 momentti siirtyisi 2 momentiksi. toksen maanmittaustoimistoille kustannuksia
36951: Voimaatulo- ja siirtymäsäännös. Laki on suoritettujen investointien käydessä tarpeet-
36952: tarkoitettu tulevaksi voimaan samanaikaisesti tomiksi. Lisäksi se aiheuttaisi tarpeen suorit-
36953: ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain sekä taa henkilöstöjärjestelyjä maanmittaustoimis-
36954: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta toissa.
36955: annetun lain kanssa. Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 4 mo-
36956: Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 2 mo- menttiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jon-
36957: mentissa säädettäisiin kiinteistörekisterin ka mukaan ennen ehdotetun lain voimaantu-
36958: pitovastuun jatkumisesta ilman eri toimenpi- loa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon
36959: teitä niillä asemakaava-alueilla, joilla kunta edellyttämiin toimenpiteisiin. Säännös on
36960: jo ehdotetun lain voimaan tullessa huolehtii tarpeen, jotta ennen lain voimaantuloa voi-
36961: kiinteistörekisterin pitämisestä. Ehdotuksen daan tarpeen vaatiessa suorittaa kiinteistöre-
36962: mukaan sellainen kunta, joka ennen tämän kisterin pitovastuun järjestämistä koskevat
36963: lain voimaantuloa on vastannut kiinteis- toimenpiteet.
36964: törekisterin pitämisestä, vastaa siitä tämän
36965: lain voimaan tultua edelleen ilman eri pää-
36966: töstä niillä asemakaava-alueilla, joilla ennen
36967: 14 HE 110/1998 vp
36968:
36969: 1.3. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten maanmittauslaitoksen virkamiehet uuteen
36970: oikeuksien lunastuksesta asemakaava-alueeseen luettavilla nykyisillä
36971: rakennuskaava- ja rantakaava-alueilla, jollei
36972: Lakiin ehdotetaan tehtäväksi esitykseen kunta päätä lain voimaan tultua ottaa hoi-
36973: sisältyvästä kiinteistönmuodostamislain muu- taakseen kiinteistörekisterin pitämistä myös
36974: tosehdotuksesta johtuvat, lähinnä teknisluon- uuteen asemakaava-alueeseen luettavalla ny-
36975: teiset muutokset. kyisellä rakennuskaava-alueella. Kuntien
36976: 49 a §. Voimassa olevan pykälän 1 mo- kiinteistöinsinöörit toimisivat ilman eri toi-
36977: mentissa olevan säännöksen mukaan lunasta- menpiteitä ehdotetun lain voimaan tultua
36978: jan suostumuksella lunastettu alue voidaan kiinteistörekisterin pitäjinä uuteen asemakaa-
36979: liittää hänen ennestään omistamaansa saa- va-alueeseen luettavilla nykyisillä asemakaa-
36980: maa tarkoitusta palvelevaan pakkolunas- va-alueilla. Ehdotetun lain voimaan tultua
36981: tusyksikköön. Eri kuntiin kuuluvia alueita ei kunta, jonka palveluksessa on kunnan kiin-
36982: saa sisällyttää nykyisen säännöksen mukaan teistöinsinöönstä annetussa laissa tarkoitettu
36983: samaan pakkolunastusyksikköön. Kiinteis- kiinteistöinsinööri, voisi ottaa hoitaakseen
36984: törekisterilain 2 §: ssä säädetään kiinteistöt, kiinteistörekisterin pitämisen ja siten myös
36985: jotka merkitään kiinteistörekisteriin kiinteis- kiinteistönmuodostamisen kunnan koko uu-
36986: töinä. Niitä ovat muun muassa valtion omis- della asemakaava-alueella lukuun ottamatta
36987: tamalle alueelle luonnonsuojelulain maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa tar-
36988: (1 09611996) tai sitä aikaisemman lainsäädän- koitettua ranta-aluetta koskevan ranta-asema-
36989: nön mukaisesti perustetut suojelualueet sekä kaavan aluetta, jolla kiinteistörekisterin pitä-
36990: lunastuksen perusteella erotetut alueet lu- misestä ja kiinteistönmuodostuksesta huoleh-
36991: kuun ottamatta yleisiä teitä. Kiinteistön- tisivat edelleenkin maanmittauslaitoksen
36992: muodostamislain 17 luvussa säädetään kiin- maanmittaustoimistot.
36993: teistöjen yhdistämisen edellytykset. Lain- Ehdotettujen lakien voimaan tultua lisään-
36994: käytön yhtenäisyyden vuoksi on tarpeen, että tyisivät kuntien käytettävissä olevat vaih-
36995: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien toehdot järjestää kiinteistörekisterin pitämi-
36996: lunastuksesta annetussa laissa tarkoitetun nen ja kiinteistönmuodostamistehtävien hoi-
36997: liittämisen edellytyksinä otettaisiin huomi- taminen kunnan asemakaava-alueella. Kunta
36998: oon edellä mainittujen lakien säännökset. voisi itse päättää, ottaako se huolehtiakseen
36999: Tämän vuoksi ehdotetaan säännöstä muutet- mainituista tehtävistä kyseisellä asemakaava-
37000: tavaksi siten, että lunastajan suostumuksella alueella vai hoidetaanko ne maanmittaus-
37001: lunastettu alue voidaan liittää hänen ennes- laitoksen maanmittaustoimistojen toimesta.
37002: tään omistamaansa saamaa tarkoitusta palve- Kun asemakaava-alueella esityksen mu-
37003: levaan kiinteistöön, mikäli luoastettavasta kaan siirryttäisiin yksivaiheiseen kiinteistön-
37004: alueesta muodostettavan kiinteistön ja ennes- muodostamistoimitukseen, pääsääntöisesti
37005: tään olevan kiinteistön kiinteistönmuodosta- lohkomiseen, edistäisi se osaltaan toimitus-
37006: mislaissa säädetyt yhdistämisen edellytykset menettelyn tehokkuutta, minkä arvioidaan
37007: ovat olemassa. Eri kuntiin kuuluvia alueita välillisesti alentavan jossakin määrin myös
37008: ei saisi sisällyttää ehdotuksen mukaan sa- toimituskustannuksia.
37009: maan rekisteriyksikköön.
37010: 3. Asian valmistelu
37011: 2. Esityksen vaikutukset
37012: Esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja
37013: Esityksellä muutettaisiin kiinteistön- metsätalousministeriössä. Valmistelutyöhön
37014: muodostamislain säännöksiä siten, että erik- ovat osallistuneet myös ympäris-
37015: seen säädettäväksi ehdotetun maankäyttö- ja töministeriön, maanmittauslaitoksen, Suo-
37016: rakennuslain mukaisella asemakaava-alueella men Kuntaliiton sekä Maanmittausin-
37017: kiinteistönmuodostaminen tapahtuisi pää- sinöörien Liiton ja kiinteistöinsinöörien
37018: sääntöisesti lohkomistoimituksella. edustajat.
37019: Esityksellä ei sinänsä olisi välittömiä or- Esitystä valmisteltaessa siitä on pyydetty
37020: ganisaatioita koskevia vaikutuksia, vaan eh- ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä maa-
37021: dotettujen lakien voimaan tultua kiinteistöre- oikeuksien lausunnot. Lisäksi lausunnot on
37022: kisterin pitämisestä ja kiinteistön- pyydetty muun muassa Suomen Kun-
37023: muodostamisesta huolehtisivat edelleen taliitolta, eräiltä korkeakouluilta ja etujärjes-
37024: HE 110/1998 vp 15
37025:
37026: töiltä. Suurin osa lausunnonantajista kannatti sisältyneitä säännöksiä tontinosan lunastami-
37027: esitysluonnoksen päälinjoja ja yleensä huo- sesta maalaiskunnan asemakaava-alueella
37028: mautukset koskivat ehdotuksen yksityiskoh- että rakennuspaikan osan lunastamista raken-
37029: tia. nuskaava- ja rantakaava-alueella. Halli-
37030: Lausunnoissa esitetyt huomautukset on tuksen esityksessä kiinteistönmuodostamista
37031: pyritty ottamaan huomioon mahdollisuuksien koskevan lainsäädännön uudistamisesta
37032: mukaan esitystä valmisteltaessa. (HE 22711994 vp.) todettiin tämä asiantila.
37033: Näin ollen kiinteistönmuodostamislakia sää-
37034: dettäessä katsottiin, että rakennuspaikan osan
37035: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seik- lunastamista koskevat säännökset voitiin sää-
37036: koja tää tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.
37037: Vastaavasti myös asemakaava-alueella ta-
37038: Esitysluonnoksen valmistelussa on otettu pahtuvan tontinosan lunastamista koskevat
37039: huomioon rakennuslakitoimikunnan ehdotus voimassa olevat rakennuslain säännökset on
37040: uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi. Sa- säädetty tavallisessa lainsäätämis-
37041: nottuun ehdotukseen sisältyy muun muassa järjestyksessä. Siten on katsottu, että lunas-
37042: ehdotus siitä, että yksityiskohtaisen kaavan taminen rantakaavan toteuttamiseksi siltä
37043: nimenä tulisi olemaan asemakaava, joka kor- osin kuin kysymys on rantakaavaan soveltu-
37044: vaisi nykyiset asema- rakennus- ja rantakaa- van rakennuspaikan muodostamisesta, mikäli
37045: vat. omistusoikeutta rakennuspaikkaan ei saada
37046: samalle omistajalle vapaaehtoisin luovutuk-
37047: 5. Voimaantulo sin tai tilusvaihdoin, on yleisen tarpeen vaa-
37048: tima.
37049: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan sa- Voimassa olevan kiinteistönmuodostaruis-
37050: manaikaisesti erikseen säädettäväksi ehdote- lain 62 ja 200 §:n mukaan omaisuudesta,
37051: tun maankäyttö- ja rakennuslain kanssa. joka kiinteistötoimituksessa lunastetaan tai
37052: josta muutoin suoritetaan korvaus, makse-
37053: taan täysi korvaus, joka arvioidaan kauppa-
37054: 6. Säätäruisjärjestys arvon perusteella (kauppa-arvomenetelmä).
37055: Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan
37056: Lakiehdotukseen kiinteistönmuodostaruis- täyttä menetystä, korvattava omaisuus arvi-
37057: lain muuttamisesta sisältyvässä 62 §:ssä sää- oidaan tuottoarvon mukaan (tuottoarvo-
37058: dettäisiin tontin ja asemakaavaan soveltuvan menetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustan-
37059: rakennuspaikan muodostamiseksi tontin tai nusten perusteella (kustannusarvomenetel-
37060: tontin osan omistajalle oikeus lunastaa toi- mä). Korvausperusteet ovat siten samat kuin
37061: seen tonttiin kuuluvaa aluetta. Lakiehdotuk- lunastettaessa omaisuutta kiinteän omaisuu-
37062: sen 62 a ja 62 b §:ssä säädettäisiin kunnan den ja erityisten oikeuksien lunastuksesta
37063: oikeudesta ja velvollisuudesta lunastaa sito- annetun lain mukaan.
37064: van tonttijaon mukaisen tontin osa. Hallitus- Edellä sanotun perusteella tontin ja raken-
37065: muodon 12 §:n 2 momentin mukaan omai- nuspaikan osan lunastamista koskevat la-
37066: suuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpee- kiehdotuksen 62, 62 a ja 62 b §:n sään-
37067: seen täyttä korvausta vastaan säädetään lail- nökset eivät ole ristiriidassa hallitusmuodon
37068: la. Tontin ja rakennuspaikan osan lunastami- 12 §:n 1 momentissa säädetyn omaisuuden
37069: nen asemakaava-alueella liittyvät kaavan turvan ja 12 §:n 2 momentissa säädetyn lu-
37070: toteuttamiseen. Rakennuspaikan osan lunas- nastamisen yleisten edellytysten kanssa. Tä-
37071: tamisesta oli säädetty kaavoitusalueiden ja- män vuoksi laki kiinteistönmuodostamislain
37072: kolain (10111960) 34 §:ssä. Nykyisin vastaa- muuttamisesta ehdotetaan säädettäväksi ta-
37073: vat säännökset sisältyvät kiinteistönmuodos- vallisen lain säätäruisestä voimassa olevassa
37074: tamislain voimassa olevaan 62 §:ään. Kaa- järjestyksessä.
37075: voitusalueiden jakolaki sekä siihen tehdyt Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
37076: muutokset on käsitelty tavallisessa lainsäätä- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
37077: misjärjestyksessä. Tämä koski sekä lakiin tukset
37078: 16 HE 110/1998 vp
37079:
37080: 1.
37081: Laki
37082: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
37083:
37084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37085: kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995)
37086: 33 §, 6 luku, 129 § 3 momentti, 18 luku sekä 282 aja 293 §,
37087: sellaisina kuin niistä ovat 18 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 282 a §
37088: laissa 1188/1996,
37089: muutetaan 2 §:n 3 kohta, 5, 14 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n
37090: 2 momentti, 29 §:n 1 momentti, 32 §, 34 §:n 1-3 momentti, 35 ja 36 §,57 §:n 2 momentti,
37091: 58 §:n 3 momentti, 62 ja 64 §, 69 §:n 1 momentti, 78 §:n 3 momentti, 113 ja 114 §, 117 §:n
37092: 1 momentti, 118 §, 120 §:n 1 momentti, 122 §, 123 §:n 1 momentti, 129 §:n 1 momentti,
37093: 132 §:n 3 momentti, 141 §:n 2 momentti, 154 §:n 1 momentin 9 kohta, 155 §, 156 §:n 2
37094: momentti, 157 §:n 1 momentti, 160 ja 165 §, 168 §:n 4 momentti, 185 §:n 1 momentti, 209
37095: §:n 2 momentti, 212 §:n 2 momentti, 283 §, 285 §:n 2 momentti sekä 285 a ja 288 a §,
37096: sellaisina kuin niistä ovat 5 ja 36 §osaksi mainitussa laissa 1188/1996, 21 §:n 2 momentti,
37097: 22 §:n 2 momentti, 156 §:n 2 momentti, 285 §:n 2 momentti sekä 285 a ja 288 a § laissa
37098: 273/1998, 20 §osaksi mainitussa laissa 273/1998, 35 §osaksi laissa 1106/1996 sekä 64 §ja
37099: 212 §:n 2 momentti mainitussa laissa 1188/1996, sekä
37100: lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 5 a, 22 a, 22 b ja 23 a §, 29 §:ään uusi 3 mo-
37101: mentti, lain 4 lukuun uusi 37 a § sekä lakiin uusi 62 a, 62 b, 150 a ja 154 a § seuraavasti:
37102:
37103: 2§ laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva
37104: Tässä laissa tarkoitetaan: teknillisen korkeakoulun maanmit-
37105: tausosastolla tehtävään soveltuvan tutkinnon
37106: 3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti suorittanut diplomi-insinööri ja ammat-
37107: muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitok-
37108: tonttina kiinteistörekisteriin; sessa tehtävään soveltuvan tutkinnon suorit-
37109: tanut insinööri tai teknikko sekä kunnan
37110: kiinteistöinsinööri ja kuntaan virkasuhteessa
37111: 3§ oleva edellä tarkoitetun tutkinnon suorittanut
37112: insinööri tai teknikko.
37113: Kiinteistötoimitusten ja muiden 1 momen- Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva
37114: tissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittami- insinööri tai teknikko voi olla toimitusin-
37115: sesta huolehtivat maanmittauslaitoksen sinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa
37116: maanmittaustoimistot Asemakaava-alueella tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoimi-
37117: suoritettavista kiinteistötoimituksista ja mui- tuksessa, erillisen alueen tilaksi muodosta-
37118: den toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii misessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja tilak-
37119: kuitenkin se viranomainen, joka kiinteistöre- si muodostamisessa, yhteisen alueen muo-
37120: kisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistö- dostamisessa ja yksityisistä teistä annetun
37121: rekisterin pitäjänä asianomaisella alueella lain (358/ 1962) mukaisissa tietoimituksissa.
37122: sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:ssä tarkem- Jos kunta kiinteistörekisterilain 5 §:n mu-
37123: min säädetään. Jos kiinteistötoimitus koskee kaisesti huolehtii kiinteistörekisterin pitämi-
37124: sekä asemakaava-aluetta että sen ulkopuo- sestä asemakaava-alueella, sanotulla alueella
37125: lella olevaa aluetta, toimituksen suorittami- suoritettavassa lohkomisessa, vapaaehtoises-
37126: sesta huolehtii kuitenkin maanmittaustoimis- sa tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoi-
37127: to. mituksessa, erillisen alueen tilaksi muodos-
37128: tamisessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja ti-
37129: 5 § laksi muodostamisessa ja yksityisistä teistä
37130: Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- annetun lain mukaisissa tietoimituksissa
37131: HE 110/1998 vp 17
37132:
37133: toimitusinsinöörinä on kunnan palveluksessa sittää myös kokonaisia kiinteistöjä (yhteis-
37134: oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknik- lohkominen).
37135: ko. Kiinteistöinsinööri on toimitusin- Luovutettu yhteinen alue muodostetaan
37136: sinöörinä myös pakollisessa tilusvaihdossa, kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan
37137: lohkomisen yhteydessä suoritettavassa 62 kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta
37138: §:ssä tarkoitetussa toimituksessa ja rajan- tai sen osasta voidaan Iohkomalla muodostaa
37139: käynnin lisäksi myös muussa kiinteistönmää- koskitila.
37140: rityksessä.
37141: Jos 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimi- 21 §
37142: tuksen yhteydessä on tarpeen suorittaa muu-
37143: ta kuin kiinteistönmääritystä tai rasitetta kos- Lohkomisessa on todettava, mikä muodos-
37144: keva taikka 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu tetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kan-
37145: toimenpide, on toimitusinsinöörinä oltava takiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka
37146: diplomi-insinööri. on muodostettu lainhuuto- ja kiin-
37147: nitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön
37148: 5a§ omistajalle. Lohkomisessa on todettava, min-
37149: Kunnan palveluksessa oleva kiinteistöin- kä määräalan tai määräalojen alueesta loh-
37150: sinööri, insinööri tai teknikko voidaan oman kokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoite-
37151: kuntansa alueella määrätä toimitusin- tut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin.
37152: sinööriksi kunnan suostumuksella 5 §:n 3 Jos edellä tarkoitetulle kiinteistönomistajalle
37153: momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella on muodostettu useita kiinteistöjä, kantakiin-
37154: suoritettavaan toimitukseen. teistöksi määrätään hänen ilmoittamansa
37155: Maanmittauslaitoksen palveluksessa vir- kiinteistö.
37156: kasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tar-
37157: koitettu toimitusinsinööri voidaan maanmit-
37158: taustoimiston suostumuksella määrätä toimi-
37159: tusinsinööriksi 5 §:n 3 momentin mukaiseen 22 §
37160: toimitukseen. Lohkomista saa hakea määräalan tai emä-
37161: kiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on
37162: 14 § lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä
37163: Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan
37164: siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella erityisen oikeuden haltija, jos tontille saa-
37165: toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee. daan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden
37166: Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua toi- haltijalle kuuluvia rakennuksia.
37167: mitusta haetaan kuitenkin asianomaisen kun- Jos omistaja on luovuttanut toiselle määrä-
37168: nan kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen alan kiinteistöstään, lohkoruistoimitus tulee
37169: vireilletulosta hakemuksetta säädetään erik- vireille, kun kirjaaruisviranomaisen ilmoitus
37170: seen jäljempänä. määräalan saannon lainhuudosta on saapu-
37171: Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvi- nut sille kiinteistörekisteriviranomaiselle,
37172: tyksestä säädetään tarkemmin asetuksella. jonka tehtävänä on huolehtia alueen kiinteis-
37173: törekisterin pitämisestä. Lohkomisen aloitta-
37174: 20 § mista voidaan lykätä tai aloitettu toimitus on
37175: Rekisteriyksiköstä voidaan rajailtaan mää- keskeytettävä, jos määräalan omistaja esit-
37176: rätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteis- tää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole
37177: töksi taikka siirtää ennestään olevaan kiin- tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä
37178: teistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mu- määräalasta tai jos lykkäämiseen tai kes-
37179: kainen tontti muodostetaan Iohkomalla tai keyttämiseen on muu perusteltu syy.
37180: muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella.
37181: Tonttia muodostettaessa voidaan toimitus-
37182: miesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vä- 22 a §
37183: häisessä määrin siten kuin asetuksella tar- Yleisen alueen lohkominen suoritetaan
37184: kemmin säädetään. kunnan tai alueen omistajan tai osaomistajan
37185: Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi hakemuksesta.
37186: käsittää määräaloja myös useasta kiinteistös- Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa
37187: tä taikka yhteisestä alueesta. Lohkomalla hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta kos-
37188: muodostettava tontti tai yleinen alue voi kä- kevan lohkomisen suoritettavaksi.
37189:
37190:
37191: 380260H
37192: 18 HE 110/1998 vp
37193:
37194: 22 b § 34 §
37195: Yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa vir-
37196: osa voidaan lohkomisessa siirtää ennestään kistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueella
37197: olevaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen. rakennuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei
37198: saa muodostaa lohkomalla, jos se huomat-
37199: 23 a § tavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavas-
37200: Yleisen alueen lohkomisen edellytyksenä sa osoitettuun tarkoitukseen.
37201: on, että kunnalla on lainhuuto lohottavaan Alueella, jolla ei ole asemakaavaa taikka
37202: alueeseen tai alue tulee kunnan omistukseen jota ei ole oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa
37203: maankäyttö- ja rakennuslain ( 1 ) 94 §:n osoitettu virkistys- tai suojelutarkoituksiin,
37204: nojalla ja että kiinteistöt, joista yleinen alue rakennuspaikaksi tarkoitetun kiinteistön saa
37205: muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai muodostaa lohkomalla, jos muodostettava
37206: alue vapautuu niistä 29 §:n 3 momentin tai kiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennus-
37207: maankäyttö-ja rakennuslain 107 §:n nojalla. laissa sekä sen nojalla annetuissa säännök-
37208: sissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asete-
37209: tut vaatimukset.
37210: 24 § Suunnittelutarvealueella saa rakennuspai-
37211: kaksi tarkoitetun määräalan muodostaa loh-
37212: Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös komaila eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa
37213: silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vas- varten on toimitusta aloitettaessa voimassa
37214: taamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, rakennuslupa tai toimituksen kestäessä saa-
37215: että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin daan muuta kuin tilapäistä rakennusta koske-
37216: 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. Sitovan va rakennuslupa tai jos kunta antaa suostu-
37217: tonttijaon mukainen tontti voidaan lohkoa muksensa kiinteistön muodostamiseen.
37218: myös silloin, kun tontin eri osiin kohdistuvi-
37219: en panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien
37220: haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, 35 §
37221: missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja Alueella, jolla on voimassa rakennuskielto
37222: muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin. asemakaavan laatimista varten, saadaan ra-
37223: kennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa
37224: eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten
37225: 29 § on toimitusta aloitettaessa voimassa raken-
37226: Ne määräalaan tai saajakiinteistöön koh- nuslupa tai toimituksen kestäessä saadaan
37227: distuvat kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva
37228: tai määräalaa ja saajakiinteistöä ei ole va- rakennuslupa tai maankäyttö-ja rakennuslain
37229: pautettu, laajenevat koskemaan muodostetta- 171 §:ssä tarkoitettu poikkeus rakentaa ra-
37230: vaa kiinteistöä. kennuskiellon estämättä taikka jos kunta an-
37231: taa suostumuksensa kiinteistön muodostami-
37232: Jos tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy seen.
37233: yhteistä aluetta, lohkomisessa ei oteta huo- Edellä 1 momentissa tarkoitetulla raken-
37234: mioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdistuvat nuskieltoalueena saadaan määräalan lohko-
37235: yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja jos maila siirtää ennestään olevaan kiinteistöön
37236: tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut yh- sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoi-
37237: teistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen alue tettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos
37238: yhteisen alueen osalta vastaamasta yhteisen lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaa-
37239: alueen osakaskiinteistöihin kohdistuvista van laatimista.
37240: kiinnityksistä.
37241: 32 § 36 §
37242: Sitovan tonttijaon alueella lohkominen Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu-
37243: voidaan suorittaa vain tonttijaon mukaisen kaisella ranta-alueella ei rakennuspaikaksi
37244: tontin muodostamiseksi, jollei kunta erityi- tarkoitettua määräalaa saa lohkoa ennen ase-
37245: sestä syystä anna lohkomiseen suos- makaavan tai sellaisen oikeusvaikutuksisen
37246: tumustaan. Muutoin asemakaava-alueella ei yleiskaavan voimaantuloa, jossa rakentamis-
37247: lohkomista saa suorittaa niin, että se vaik- mahdollisuudesta on erityisesti määrätty. Jos
37248: euttaa sanotun kaavan toteuttamista. lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä,
37249: HE 110/1998 vp 19
37250:
37251: sijaitseeka määräala ranta-alueella, on toimi- jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on
37252: tusinsinöörin siirrettävä asia alueellisen ym- suurin arvo. Jos osat ovat samanarvoiset,
37253: päristökeskuksen ratkaistavaksi. Rakennus- lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaa-
37254: paikaksi tarkoitettu määräala saadaan kuiten- tinut lunastamista.
37255: kin lohkoa, jos:
37256: 1) on ilmeistä, ettei määräalan rakentami- 62 a §
37257: nen vaikeuta asemakaavan laatimista; Jollei sitovan tonttijaon mukaisen tontin
37258: 2) kunta on perustellusta syystä antanut osan omistaja ole pannut vireille vaatimusta
37259: suostumuksensa lohkomiseen; tai tontin muun osan lunastamisesta vuoden ku-
37260: 3) eri kiinteistöksi muodostettavaa määrä- luessa sellaisen asemakaavan voimaantulos-
37261: alaa varten tai, milloin kysymys on määrä- ta, jossa on määrätty sitova tonttijako, tai
37262: alan siirtämisestä ennestään olevaan kiinteis- erillisen tonttijaon voimaantulosta, kunnalla
37263: töön, määräalasta ja saajakiinteistöstä muo- on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat. Jos
37264: dostettavaa kiinteistöä varten on toimitusta tontinosan omistaja kuitenkin on pannut lu-
37265: aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestä- nastusvaatimuksensa vireille ennen kuntaa
37266: essä saadaan maankäyttö- ja rakennuslain tai 60 päivän kuluessa siitä, kun kunnan
37267: 171 §:n mukainen poikkeus tai muuta kuin vaatimus on annettu hänelle tiedoksi, kun-
37268: tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa nalla on lunastusoikeus vain, jos hänen tai
37269: taikka rakennus on jo rakennettu tällaisen muun tontinosan omistajan vaatimus ei joh-
37270: luvan perusteella. da tontin joutumiseen yhdelle omistajalle.
37271:
37272: 37 a § 62 b §
37273: Mitä edellä tässä luvussa säädetään mää- Milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin
37274: räalasta, koskee soveltuvin osin lohottavaan osan omistaja sen johdosta, ettei sitova
37275: tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyvää tonttijako sopeudu vallitseviin omistusoi-
37276: kiinteistöä. keusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä
37277: tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maa-
37278: 57§ taan, on kunta velvollinen lunastamaan sel-
37279: laisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen
37280: Asemakaava-alueella suoritettavan tilus- asemakaavan, jossa on määräys sitovasta
37281: vaihdon edellytyksenä on, että se edistää tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaan-
37282: tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennus- tulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole
37283: paikkojen muodostamista tai muiden kaavan käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoi-
37284: mukaisten aluevarausten toteuttamista. keuttaan.
37285: Kunta vapautuu lunastusvelvollisuudesta,
37286: 58§ jos sitova tonttijako on muutettu vallitseviin
37287: omistusoikeusoloihin soveltuvaksi eikä lu-
37288: Ilman omistajien sopimusta saadaan tilus- nastusvelvollisuutta koskevaa asiaa ole vielä
37289: vaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan so- lainvoimaisesti ratkaistu.
37290: veltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi muo-
37291: dostamista varten vain, jos vaihdettavat alu- 64 §
37292: eet on asemakaavassa osoitettu samaan käyt- Jos tilussijoitus voidaan korjata tai asema-
37293: tötarkoitukseen. kaavaan soveltuva tontti tai rakennuspaikka
37294: muodostaa tilusvaihdolla, on 60--62 §:ssä
37295: tarkoitetun alueen lunastamisen sijasta suori-
37296: tettava tilusvaihto. Tällainen tilusvaihto saa-
37297: 62 § daan suorittaa omistajien suostumuksetta,
37298: Tontin tai asemakaavaan soveltuvan ra- vaikka 58 §:n 2 momentissa säädettyjä edel-
37299: kennuspaikan muodostamiseksi tontin tai lytyksiä ei olisi olemassa. Lunastamisen
37300: rakennuspaikan osan omistajalla on oikeus edellytyksenä on lisäksi, ettei se aiheuta
37301: lunastaa toiselle kuuluvaa tonttiin tai ra- haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle,
37302: kennuspaikkaan sisältyvää aluetta. vaikeuta asemakaavaan sopeutuvien kiinteis-
37303: Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle töjen muodostamista eikä 60 ja 61 §:ssä tar-
37304: kuuluvaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan koitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään
37305: rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, asianosaiselle huomattavaa haittaa.
37306: 20 HE 110/1998 vp
37307:
37308: 69 § siin siltä osin kuin ne eivät ole ennestään
37309: Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituk- kunnan omistuksessa.
37310: senmukainen kokonaisuus. Asema-kaavan
37311: mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsä- 120 §
37312: talousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ot- Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin
37313: taa uusjakoon. osakas saa alueensa ensisijaisesti omista-
37314: mistaan alueista ja että jako helpottaa tontti-
37315: jaon laatimista taikka tonttien tai kaavaan
37316: 78 § soveltuvien rakennuspaikkojen muodosta-
37317: mista. Jos alueella on sitova tonttijako, ei
37318: Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa tai aluetta ilman erityistä syytä saa jakaa siten,
37319: asemakaavassa yleistä tarvetta varten osoitet- että osakkaalle annettavan alueen raja poik-
37320: tu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, keaa tonttijaosta.
37321: valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yh-
37322: teisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpei-
37323: siin alue on osoitettu.
37324: 122 §
37325: Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momen-
37326: 113§ tissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein
37327: Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoi-
37328: jos sillä voidaan edistää asemakaavassa eri tetulla tavalla, saadaan asemakaavan mukai-
37329: käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi seksi tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltu-
37330: muodostamista tai tasata rakennusoikeuden vasta alueesta antaa osia usealle vähäisen
37331: ilmeisen epätasaista jakautumista alueella, osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä
37332: jolle sanottu kaava on ensi kerran vahvistet- kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lu-
37333: tu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen edellyt- nastamista vaativia osakkaita on useita, etu-
37334: tää, että siihen on tarvetta alueelle välittö- oikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukai-
37335: mästi odotettavissa olevan rakentamisen nen osuus on suurin.
37336: vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista
37337: suorittaa vain, jos asianomaiseen asemakaa- osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta,
37338: vaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaa- kunta saa lunastaa koko alueen.
37339: van toteuttamiseksi voidaan suorittaa raken- Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimi-
37340: nusmaan järjestely. tuksessa lunastaa asemakaavassa sen tarpei-
37341: siin osoitetun maankäyttö- ja rakennuslain
37342: 114§ 96 §:n mukaisen yleisen alueen tai yleisen
37343: Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta rakennuksen tontin sikäli kuin aluetta ei ole
37344: tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mu-
37345: omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin kaisesti.
37346: alueelle laadittu asemakaava on tullut lain-
37347: voimaiseksi. 123 §
37348: Katualueen määrä, joka kunnalla on oikeus
37349: saada maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
37350: 117§ korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä
37351: Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteis- siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa
37352: tön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rin-
37353: tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden ase- nastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan
37354: makaavaan soveltuvan tontin tai rakennus- alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kun-
37355: paikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä nan omistamat alueet.
37356: tai lunastaa.
37357: 129 §
37358: 118 § Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu,
37359: Rakennusmaan järjestelyssä kunnalle ero- muodostetaan kunkin osakkaan ja muun
37360: tetaan päältäpäin maankäyttö- ja rakennus- asianosaisen saarnat alueet yhdeksi tai
37361: lain 83 §:ssä mainitut yleiset alueet, jotka useammaksi kiinteistöksi.
37362: asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpei-
37363: HE 110/1998 vp 21
37364:
37365: 132 § huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyk-
37366: sikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan
37367: Asemakaava-alueella ei saa muodostaa rasiteoikeuden haltijalle.
37368: yhteistä aluetta.
37369: 141 §
37370: 157 §
37371: Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhtei- Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa
37372: nen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema- asemakaavan toteuttamista. Rasite on muu-
37373: kaava-alueella ja joka kunnalla olisi maan- toinkin perustettava siten, että sen tarkoitus
37374: käyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunas- saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja
37375: taa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheu-
37376: määrätä kunnan lunastettavaksi. du ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä ke-
37377: nellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa
37378: kuin on välttämätöntä.
37379: 150 a §
37380: Yleisellä alueella ei ole osuutta yhteisiin
37381: alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 160 §
37382: Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite
37383: voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetuo
37384: 154 § rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia ra-
37385: Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toi- sitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä
37386: sen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasit- taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikai-
37387: teena oikeus: semmin annettuja määräyksiä, jos asianosai-
37388: set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta
37389: 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan aluee- asemakaavan toteuttamista. Tällainen toi-
37390: seen asemakaava-alueella. menpide voidaan suorittaa ilman asianosais-
37391: ten sopimustakin, jos rasitteesta olosuhteiden
37392: muuttumisen johdosta aiheutuva haitta voi-
37393: 154 a § daan poistaa tai sitä vähentää eikä toimenpi-
37394: Ranta-asemakaava-alueella olevan kiinteis- teestä aiheudu oikeutetulle kiinteistölle huo-
37395: tön hyväksi perustetaan toisen rekisteriyk- mattavaa haittaa.
37396: sikön alueelle rasitteena oikeus maankäyttö-
37397: ja rakennuslain 75 §:ssä tarkoitetun yhteis- 165 §
37398: käyttöalueen käyttämiseen niitä kiinteistöjä Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oi-
37399: varten, joiden käyttöön alue on kaavassa tar- keuden perustaminen, siirtäminen tai pois-
37400: koitettu. Sama koskee maankäyttö- ja raken- taminen taikka muu rasitetta tai oikeutta
37401: nuslain 91 §:n 2 momentin mukaisia alueita. koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa
37402: tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.
37403: 155 § Asemakaava-alueella suoritettavassa rasite-
37404: Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momen- toimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3
37405: tin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun mo- momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä
37406: mentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia
37407: pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämi- vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siir-
37408: seen voidaan asemakaava-alueella perustaa tämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta.
37409: myös kuntaa varten. Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasi-
37410: tetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3
37411: 156 § momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä an-
37412: netun lain mukaista oikeutta koskeva asia
37413: Asemakaava-alueella saadaan perustaa 154 vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 mo-
37414: §:n 1 momentin 1-3 ja 9 kohdassa tarkoi- mentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta
37415: tettu rasite sekä 5 kohdassa tarkoitettu auto- toimenpiteestä.
37416: jen pitämistä varten tarpeellinen rasite ilman
37417: rasitetuo rekisteriyksikön omistajan suos- 168 §
37418: tumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteis-
37419: tölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu Toimituksesta, joka suoritetaan suunnitte-
37420: 22 HE 110/1998 vp
37421:
37422: lutarvealueella, maankäyttö- ja rakennuslain toimitusmiehet Kuitenkin sellaisesta tOimt-
37423: 72 §:n mukaisella ranta-alueella, oikeusvai- tuksesta, jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutu-
37424: kutuksisen yleiskaavan tai asemakaavan alu- vat toimituskustannukset maksetaan koko-
37425: eella taikka alueella, jolla on voimassa ra- naan valtion tai kunnan varoista.
37426: kennuskielto asemakaavan laatimista varten,
37427: lähetetään asianomaiselle kunnalle kutsukirje
37428: siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole toimi- 283 §
37429: tuksessa asianosaisena. Määräyksen sellaisen toimituksen suoritta-
37430: miseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momen-
37431: 185 § tissa, kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa ha-
37432: Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti kemuksetta.
37433: määrättävä ja merkittävä pysyvästi maas-
37434: toon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää 285 §
37435: maastoon merkitsemättä asemakaava-alueel-
37436: la, lukuun ottamatta maankäyttö- ja raken- Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen
37437: nuslain 10 luvussa tarkoitettua ranta-asema- yhdistämistä ja 277 §:n 2 momentissa tarkoi-
37438: kaava-aluetta, sekä erityisistä syistä muualla- tettua virheen oikaisua koskevaan päätök-
37439: kin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiin- seen haetaan muutosta valittamalla maaoi-
37440: teistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muo- keudelta. Määräaika valituksen tekemiseen
37441: dostettavan kiinteistön omistaja merkitsemis- on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
37442: tä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voi- Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä
37443: daan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei muutoksenhakemisesta lopetettuun toimi-
37444: vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamer- tukseen säädetään.
37445: kein osoittaa, merkitään se yksinomaan kar-
37446: talle.
37447: 285 a §
37448: Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä
37449: koskevassa asiassa on hakija ja muu henkilö,
37450: 209 § jonka oikeutta asia välittömästi koskee.
37451: Panttioikeuden haltija on asianosainen sil-
37452: Yleisen alueen muodostamista koskevan loin, kun kiinnityksestä vapauttaminen teh-
37453: kiinteistötoimituksen toimituskustannukset dään panttioikeuden haltijan suostumuksetta.
37454: maksaa kunta.
37455: 288 a §
37456: Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu
37457: 212 § kiinnitysvastuusta vapauttaminen suoritetaan
37458: asianomaisen lohkokiinteistön tai tontin
37459: Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapaut-
37460: sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, taminen 28 ~:n 2 momentissa ja 134 §:n 2
37461: jonka suorittamisella voidaan poistaa kiin- momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suori-
37462: teistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa tetaan ilman omistajan pyyntöä.
37463: oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistö- Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja
37464: järjestelmässä oleva virheellisyys taikka 2 momentissa tai 134 §:n 2 momentissa tar-
37465: muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotet- koitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä
37466: tavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentis-
37467: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- sa säädetään kiinnityksen kohteeksi jäävien
37468: tion varoista, jos kiinteistörekisterin pitäjänä kiinteistöjen omistajien ja näihin kiinteistöi-
37469: on maanmittaustoimisto, tai kunnan varoista, hin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityis-
37470: jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kunnan ten oikeuksien haltijoiden suostumuksesta.
37471: viranomainen, osaksi tai kokonaan siltä osin
37472: kuin toimituksen suorittaminen on ollut ylei- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37473: sen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät kuuta
37474: HE 110/1998 vp 23
37475:
37476: Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa
37477: olleen lain aikana vireille tullut tontinmittaus olleita säännöksiä ja niiden nojalla annettuja
37478: tai yleisen alueen mittaus on lopetettu ennen määräyksiä.
37479: tämän lain voimaantuloa, sovelletaan niiden
37480:
37481:
37482:
37483:
37484: 2.
37485: Laki
37486: kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b §:n muuttamisesta
37487:
37488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37489: muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (39211985) 5 §, sel-
37490: laisena kuin se on laissa 55911995, sekä
37491: lisätään 14 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 27411998, uusi 1 momentti, jolloin nykyi-
37492: nen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
37493:
37494: 5 § tyy viidennen kalenterivuoden alusta sen
37495: Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat kalenterivuoden jälkeen, jona kunta on teh-
37496: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot nyt 1 tai 3 momentissa tarkoitetun päätök-
37497: sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- sen, jollei kunta maanmittauslaitoksen asian-
37498: kushallinto määrää. Asemakaava-alueella, omaisen maanmittaustoimiston kanssa toisin
37499: lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennus- sovi.
37500: lain ( 1 ) 10 luvussa tarkoitettua ranta-ase-
37501: makaava-aluetta, kiinteistörekisteriä pitää 14 b §
37502: kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri, jos Tässä laissa tai sen nojalla annetuissa
37503: kunta päättää ottaa huolehtiakseen kiinteis- säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterin
37504: törekisterin pidosta. Jos kunnassa on useita pitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin
37505: kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä säädetä, haetaan muutosta valittamalla maa-
37506: kenen heistä on toimittava kiinteis- oikeudelta noudattaen muutoin soveltuvin
37507: törekisterin pitäjänä. osin mitä hallintolainkäyttölaissa (58611996)
37508: Kunta, joka toimii ennestään kiinteistöre- säädetään.
37509: kisterin pitäjänä, voi päättää, ettei se ota
37510: huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämises-
37511: tä sellaisen 1 momentissa tarkoitetun asema-
37512: kaavan osalta alueella, jolla ei ennestään ole Tämä laki tulee voimaan päivänä
37513: asemakaavaa, jollei uusi asemakaava-alue kuuta .
37514: rajoitu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jon- Sellainen kunta, joka ennen tämän lain
37515: ka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteis- voimaantuloa on vastannut kiinteis-
37516: törekisterin pitämisestä. törekisterin pitämisestä, vastaa siitä tämän
37517: Kunta, joka huolehtii kiinteistörekisterin lain voimaan tultua edelleen ilman eri pää-
37518: pitämisestä, voi päätöksellään siitä luopua. töstä niillä asemakaava-alueilla, joilla ennen
37519: Jos kunta on päätöksellään aikaisemmin luo- kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
37520: punut kiinteistörekisterin pitämisestä, se voi annetun lain ( 1 ) voimaantuloa sovel-
37521: vain erityisestä syystä uudelleen ottaa huo- lettiin tontin ja yleisen alueen mittaamista ja
37522: lehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen. rekisteröintiä koskevia säännöksiä. Jos täl-
37523: Vastuu kiinteistörekisterin pitämisestä siir- lainen kunta laatii alueelleen maankäyttö- ja
37524: 24 HE 110/1998 vp
37525:
37526: rakennuslain mukaisen ensimmäisen asema- ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaan-
37527: kaavan lain voimaantulon jälkeen, kunnan tuloa oli voimassa rakennuskaava. Tässä
37528: tulee huolehtia kiinteistörekisterin pitämises- momentissa tarkoitettuun kunnan päätökseen
37529: tä tällaisella asemakaava-alueella, JOllei kun- perustuva kunnan velvollisuus pitää kiinteis-
37530: ta 5 §:n 2 momentin mukaisesti toisin päätä. törekisteriä alkaa vuoden kuluttua siitä päi-
37531: Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään, västä lukien, jona kyseinen päätös on tehty,
37532: kunta voi ensimmäisen kerran viimeistään jollei kunta maanmittauslaitoksen asianomai-
37533: vuoden tämän lain voimaantulosta päättää, sen maanmittaustoimiston kanssa toisin sovi.
37534: että se ottaa huolehtiakseen kiinteistörekiste- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
37535: rin pitämisen sellaisella asemakaava-alueella ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
37536: tai osalla sellaista asemakaava-aluetta, jolla toimenpiteisiin.
37537: HE 110/1998 vp 25
37538:
37539:
37540: 3.
37541:
37542:
37543: Laki
37544: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 49 a §:n
37545: muuttamisesta
37546: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37547: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta
37548: 1977 annetun lain (603/1977) 49 a §, sellaisena kuin se on laissa 55611995, seuraavasti:
37549:
37550:
37551: 49 a § tettavasta alueesta muodotettavan kiinteistön
37552: Tämän lain mukaan omistusoikeudella lu- ja ennestään olevan kiinteistön kiinteistön-
37553: nastettu alue muodostetaan yhdeksi tai muodostamislaissa säädetyt yhdistämisen
37554: useammaksi lunastusyksiköksi siten, että eri edellytykset ovat olemassa. Eri kuntiin kuu-
37555: käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet luvia alueita ei saa sisällyttää samaan rekis-
37556: muodostetaan eri yksiköiksi. Lunastusyk- teri y ksikköön.
37557: siköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunas- Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain
37558: tuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin nojalla, voidaan lunastettu alue Junastajan
37559: tarkoituksenmukaista eikä kiinteis- pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi
37560: töjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan kuin lunastusyksiköksi.
37561: suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää
37562: hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
37563: tusta palvelevaan kiinteistöön, mikäli lunas- kuuta
37564:
37565:
37566:
37567: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
37568:
37569:
37570: Tasavallan Presidentti
37571:
37572:
37573:
37574:
37575: MARTTI AHTISAARI
37576:
37577:
37578:
37579:
37580: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37581:
37582:
37583:
37584:
37585: 380260H
37586: 26 HE 110/1998 vp
37587:
37588:
37589:
37590: Liite
37591: 1.
37592: Laki
37593: kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta
37594:
37595: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
37596: kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995)
37597: 33 §, 6 luku, 129 § 3 momentti, 18 luku sekä 282 aja 293 §,
37598: sellaisina kuin niistä ovat 18 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 282 a §
37599: laissa 1188/1996,
37600: muutetaan 2 §:n 3 kohta, 5, 14 ja 20 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n
37601: 2 momentti, 29 §:n 1 momentti, 32 §, 34 §:n 1-3 momentti, 35 ja 36 §,57 §:n 2 momentti,
37602: 58 §:n 3 momentti, 62 ja 64 §, 69 §:n 1 momentti, 78 §:n 3 momentti, 113 ja 114 §, 117 §:n
37603: 1 momentti, 118 §, 120 §:n 1 momentti, 122 §, 123 §:n 1 momentti, 129 §:n 1 momentti,
37604: 132 §:n 3 momentti, 141 §:n 2 momentti, 154 §:n 1 momentin 9 kohta, 155 §, 156 §:n 2
37605: momentti, 157 §:n 1 momentti, 160 ja 165 §, 168 §:n 4 momentti, 185 §:n 1 momentti, 209
37606: §:n 2 momentti, 212 §:n 2 momentti, 283 §, 285 §:n 2 momentti sekä 285 a ja 288 a §,
37607: sellaisina kuin niistä ovat 5 ja 36 § osaksi mainitussa laissa 1188/1996, 21 §:n 2 momentti,
37608: 22 §:n 2 momentti, 156 §:n 2 momentti, 285 §:n 2 momentti sekä 285 aja 288 a § laissa
37609: 27311998, 20 §osaksi mainitussa laissa 27311998, 35 §osaksi laissa 1106/1996 sekä 64 §ja
37610: 212 §:n 2 momentti mainitussa laissa 118811996, sekä
37611: lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 5 a, 22 a, 22 b ja 23 a §, 29 §:ään uusi 3 mo-
37612: mentti, lain 4 lukuun uusi 37 a § sekä lakiin uusi 62 a, 62 b, 150 a ja 154 a § seuraavasti:
37613:
37614:
37615: Voimassa oleva laki Ehdotus
37616:
37617:
37618: 2§
37619: Tässä laissa tarkoitetaan:
37620:
37621: 3) tontilla tonttijaon mukaisesti muodos- 3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti
37622: tettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty
37623: kiinteistörekisteriin; tonttina kiinteistörekisteriin;
37624:
37625: 3§
37626: Kiinteistötoimitusten ja muiden 1 m om en-
37627: tissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittami-
37628: sesta huolehtivat maanmittauslaitoksen
37629: maanm ittaustoim istot. Asemakaava-alueella
37630: suoritettavista kiinteistötoimituksista ja mui-
37631: den toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii
37632: kuitenkin se viranomainen, joka kiinteistöre-
37633: kisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistö-
37634: rekisterin pitäjänä asianomaisella alueella
37635: sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:ssä tarkem-
37636: min säädetään. Jos kiinteistötoimitus koskee
37637: HE 110/1998 vp 27
37638:
37639: Voimassa oleva laki Ehdotus
37640:
37641: sekä asemakaava-aluetta että sen ulkopuo-
37642: lella olevaa aluetta, toimituksen suorittam i-
37643: sesta huolehtii kuitenkin maanmittaustoimis-
37644: to.
37645:
37646:
37647: 5 § 5§
37648: Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus- Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittaus-
37649: laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva laitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva
37650: maanmittauksen koulutusohjelman mukaisen, teknillisen korkeakoulun maanmit-
37651: tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut tausosastolla tehtävään soveltuvan tutkinnon
37652: diplomi-insinööri ja teknillisten oppilaitosten suorittanut diplomi-insinööri ja ammat-
37653: tai ammattikorkeakoulujen maanmittaustek- tikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitok-
37654: niikan opintosuunnalla tutkinnon suorittanut sessa tehtävään soveltuvan tutkinnon suorit-
37655: insinööri tai teknikko. tanut insinööri tai teknikko sekä kunnan
37656: kiinteistöinsinööri ja kuntaan virkasuhteessa
37657: oleva edellä tarkoitetun tutkinnon suorittanut
37658: insinööri tai teknikko.
37659: Edellä 1 momentissa mainittu insinööri tai Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva
37660: teknikko voi olla toimitusinsinöörinä loh- insinööri tai teknikko voi olla toimitusin-
37661: komisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, sinöörinä lohkom isessa, vapaaehtoisessa
37662: erillisen alueen tilaksi muodostamisessa, tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoim i-
37663: yhteisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muo- tuksessa, erillisen alueen tilaksi muodosta-
37664: dostamisessa, yhteisen alueen muodos- misessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja tilak-
37665: tamisessa, yhteisen alueen muodostamisessa si muodostamisessa, yhteisen alueen muo-
37666: yksityisistä teistä annetun lain (358/ 1962) dostamisessa ja yksityisistä teistä annetun
37667: mukaisissa tietoimituksissa, rasitetoimituk- lain (35811962) mukaisissa tietoimituksissa.
37668: sessa sekä rajankäynnissä. Jos lohkomisen,
37669: erillisen alueen tilaksi muodostamisen tai
37670: vapaaehtoisen tilusvaihdon yhteydessä on
37671: tarpeen suorittaa muuta kuin kiinteistön-
37672: määritystä tai rasitetta koskeva taikka 156
37673: §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpide, on
37674: toimitusinsinöörinä oltava diplomi-insinööri.
37675: Kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa Jos kunta kiinteistörekisterilain 5 §:n mu-
37676: laissa (55711995) tarkoitettu kiinteistöin- kaisesti huolehtii kiinteistörekisterin pitämi-
37677: sinööri toimii toimitusinsinöörinä tontinmit- sestä asemakaava-alueella, sanotulla alueella
37678: tauksessa, yleisen alueen mittauksessa, tont- suoritettavassa lohkomisessa, vapaaehtoises-
37679: tia tai yleistä aluetta koskevassa kiinteistön- sa tilusvaihdossa, rajankäynnissä, rasitetoi-
37680: määrityksessä, tilusvaihdossa ja rasitetoimi- m ituksessa, erillisen alueen tilaksi m uodos-
37681: tuksessa sekä asemakaava-alueella kuntaa tamisessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja ti-
37682: varten perostettavaa tai perustettua rasitetta laksi muodostamisessa ja yksityisistä teistä
37683: koskevassa rasitetoimituksessa. Edellä 1 mo- annetun lain mukaisissa tietoimituksissa
37684: mentissa tarkoitettu kunnan palveluksessa toimitusinsinöörinä on kunnan palveluksessa
37685: virkasuhteessa oleva insinööri tai teknikko, oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknik-
37686: jonka kunta on määrännyt suorittamaan kiin- ko. Kiinteistäinsinööri on toim itusin-
37687: teistötoimituksia, voi myös olla toimitusin- sinöörinä myös pakollisessa tilusvaihdossa,
37688: sinöörinä tontinmittauksessa, yleisen alueen lohkom isen yhteydessä suoritettavassa 62
37689: mittauksessa sekä tonttia ja yleistä aluetta §:ssä tarkoitetussa toimituksessa ja rajan-
37690: koskevassa rajankäynnissä, vapaaehtoisessa käynnin lisäksi myös muussa kiinteistönmää-
37691: tilusvaihdossa ja rasitetoimituksessa. rityksessä.
37692: Edellä 3 momentissa mainittujen toimitus- Jos 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimi-
37693: ten lisäksi kiinteistöinsinööri voi kunnan tuksen yhteydessä on tarpeen suorittaa muu-
37694: 28 HE 110/1998 vp
37695:
37696: Voimassa oleva laki Ehdotus
37697:
37698: suostumuksella olla toimitusinsinöörinä loh- ta kuin kiinteistönmääritystä tai rasitetta kos-
37699: komisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, keva taikka 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu
37700: kiinteistönmäärityksessä ja rasitetoimitukses- toimenpide, on toimitusinsinöörinä oltava
37701: sa sen kunnan alueella, jonka palveluksessa dip Iom i-insinööri.
37702: hän on. Vastaavasti voi 3 momentissa tar-
37703: koitettu insinööri ja teknikko olla toimi-
37704: tusinsinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa
37705: tilusvaihdossa, rasitetoimituksessa ja rajan-
37706: käynnissä.
37707:
37708: 5a§
37709: Kunnan palveluksessa oleva kiinteistöin-
37710: sinööri, insinööri tai teknikko voidaan oman
37711: kuntansa alueella määrätä toimitusin-
37712: sinööriksi kunnan suostumuksella 5 §:n 3
37713: momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella
37714: suoritettavaan toimitukseen.
37715: Maanmittauslaitoksen palveluksessa vir-
37716: kasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tar-
37717: koitettu toimitusinsinööri voidaan maanmit-
37718: taustoimiston suostumuksella määrätä toimi-
37719: tusinsinööriksi 5 §:n 3 momentin mukaiseen
37720: toimitukseen.
37721:
37722: 14 § 14 §
37723: Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti
37724: siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella
37725: toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee. toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee.
37726: Edellä 5 §:n 3 momentissa mainittua toimi- Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua toi-
37727: tusta haetaan kuitenkin asianomaisen kunnan mitusta haetaan kuitenkin asianomaisen kun-
37728: kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen nan kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen
37729: vireilletulosta hakemuksetta säädetään erik- vireilletulosta hakemuksetta säädetään erik-
37730: seen jäljempänä. seen jäljempänä.
37731: Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvi- Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvi-
37732: tyksestä säädetään tarkemmin asetuksella. tyksestä säädetään tarkemmin asetuksella.
37733:
37734: 20 § 20 §
37735: Kiinteistöstä, joka ei ole tontti tai yleinen R ekisteriyksiköstä voidaan rajailtaan mää-
37736: alue, ja yhteisestä alueesta voidaan rajailtaan rätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteis-
37737: määrätty alue (määräala) muodostaa eri ti- töksi taikka siirtää ennestään olevaan kiin-
37738: laksi taikka siirtää ennestään olevaan kiin- teistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mu-
37739: teistöön lohkomalla. K umotun asemakaavan kainen tontti muodostetaan Iohkomalla tai
37740: alueella voidaan tontista tai yleisestä aluees- muulla kiinteistönm uodostam istoim ituksella.
37741: ta erottaa määräala tilaksi lohkomalla. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitus-
37742: miesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vä-
37743: häisessä määrin siten kuin asetuksella tar-
37744: kemmin säädetään.
37745: Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi
37746: käsittää määräaloja myös useasta kiinteistös- käsittää määräaloja myös useasta kiinteistös-
37747: tä taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkomi- tä taikka yhteisestä alueesta. Lohkomalla
37748: HE 110/1998 vp 29
37749:
37750: Voimassa oleva laki Ehdotus
37751:
37752: nen). Erityisestä syystä voidaan Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi kä-
37753: muodostaa muukin kiinteistö kuin tila. sittää myös kokonaisia kiinteistöjä (yhteis-
37754: lohkominen).
37755: Luovutettu yhteinen alue muodostetaan Luovutettu yhteinen alue muodostetaan
37756: kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan
37757: kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta
37758: tai sen osasta voidaan Iohkomalla muodostaa tai sen osasta voidaan Iohkomalla muodostaa
37759: koskitila. koskitila.
37760:
37761:
37762: 21 §
37763: Lohkomisessa on todettava, mikä muodos- Lohkomisessa on todettava, mikä muodos-
37764: tetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kan- tetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kan-
37765: takiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka takiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka
37766: on muodostettu lainhuuto- ja kiin- on muodostettu lainhuuto- ja kiin-
37767: nitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön nitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön
37768: omistajalle. Lohkomisessa on todettava, min- omistajalle. Lohkomisessa on todettava, min-
37769: kä määräalan tai määräalojen alueesta loh- kä määräalan tai määräalojen alueesta loh-
37770: kokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoite- kokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoite-
37771: tut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin. tut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin.
37772: Jos edellä tarkoitetulle kiinteistönomistajalle
37773: on muodostettu useita kiinteistöjä, kantakiin-
37774: teistöksi määrätään hänen ilmoittamansa
37775: kiinteistö.
37776:
37777:
37778: 22 § 22 §
37779: Lohkomista saa hakea määräalan tai emä- Lohkomista saa hakea määräalan tai emä-
37780: kiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on kiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on
37781: lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön. lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä
37782: sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan
37783: erityisen oikeuden haltija, jos tontille saa-
37784: daan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden
37785: haltijalle kuuluvia rakennuksia.
37786: Jos omistaja on luovuttanut toiselle määrä- Jos omistaja on luovuttanut toiselle määrä-
37787: alan kiinteistöstään eikä määräala ole ase- alan kiinteistöstään, lohkomistoimitus tulee
37788: makaavan mukaan tontiksi tai yleiseksi alue- vireille, kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus
37789: eksi m uodostettavalla alueella, lohkomis- määräalan saannon lainhuudosta on saapu-
37790: toimitus tulee vireille, kun kirjaamisvi- nut sille k iinteistörek isteriviranom aiselle,
37791: ranomaisen ilmoitus määräalan saannon jonka tehtävänä on huolehtia alueen kiinteis-
37792: lainhuudosta on saapunut siihen maanmit- törekisterin pitämisestä. Lohkomisen aloitta-
37793: taustoimistoon, jonka alueella määräala si- mista voidaan lykätä tai aloitettu toimitus on
37794: jaitsee. Lohkomisen aloittamista voidaan keskeytettävä, jos määräalan omistaja esit-
37795: lykätä tai aloitettu toimitus on keskeytettävä, tää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole
37796: jos määräalan omistaja esittää selvitystä sii- tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä
37797: tä, ettei lohkokiinteistöä ole tarkoitus muo- määräalasta tai jos lykkäämiseen tai keskeyt-
37798: dostaa yksinomaan kyseisestä määräalasta tai tämiseen on muu perusteltu syy.
37799: jos keskeyttämiseen on muu perusteltu syy.
37800: 30 HE 110/1998 vp
37801:
37802: Voimassa oleva laki Ehdotus
37803:
37804: 22 a §
37805: Yleisen alueen lohkominen suoritetaan
37806: kunnan tai alueen omistajan tai osaomistajan
37807: hakem uksesta.
37808: Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa
37809: hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta kos-
37810: kevan lohkom isen suoritettavaksi.
37811:
37812:
37813: 22 b §
37814: Yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen
37815: osa voidaan lohkomisessa siirtää ennestään
37816: olevaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen.
37817:
37818: 23 a §
37819: Yleisen alueen lohkomisen edellytyksenä
37820: on, että kunnalla on lainhuuto lohottavaan
37821: alueeseen tai alue tulee kunnan omistukseen
37822: maankäyttö- ja rakennuslain ( 1 ) 94 §:n
37823: nojalla ja että kiinteistöt, joista yleinen alue
37824: muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai
37825: alue vapautuu niistä 29 §:n 3 momentin tai
37826: maankäyttö- ja rakennuslain 107 §:n nojal-
37827: la.
37828:
37829:
37830: 24 §
37831: Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös
37832: silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vas- silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vas-
37833: taamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, taamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten,
37834: että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin
37835: 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. Sitovan
37836: tonttijaon mukainen tontti voidaan lohkoa
37837: myös silloin, kun tontin eri osiin kohdis-
37838: tuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuk-
37839: sien haltijoiden kesken on tehty sopimus sii-
37840: tä, missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja
37841: muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin.
37842:
37843:
37844:
37845: 29 § 29 §
37846: Y hteislohkomisessa ne määräalaan tai saa- Ne määräalaan tai saajakiinteistöön koh-
37847: jakiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, joista distuvat kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä
37848: lohkokiinteistöä ei ole vapautettu, laajenevat tai määräalaa ja saajakiinteistöä ei ole va-
37849: koskemaan muodostettavaa kiinteistöä. pautettu, laajenevat koskemaan muodostetta-
37850: vaa kiinteistöä.
37851: Jos tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy
37852: yhteistä aluetta, lohkomisessa ei oteta huo-
37853: mioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdistuvat
37854: yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja jos
37855: HE 110/1998 vp 31
37856:
37857: Voimassa oleva laki Ehdotus
37858:
37859: tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut yh-
37860: teistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen alue
37861: yhteisen alueen osalta vastaamasta yhteisen
37862: alueen osakaskiinteistöihin kohdistuvista
37863: k iinnityksistä.
37864:
37865:
37866: 32 § 32 §
37867: Asemakaava-alueella ei saa ilman kunnan Sitovan tonttijaon alueella lohkominen
37868: suostumusta suorittaa lohkomista niin, että voidaan suorittaa vain tonttijaon mukaisen
37869: alueelle muodostuu uusi asemakaavan tai tontin muodostamiseksi, jollei kunta erityi-
37870: tonttijaon mukaan muodostettavaksi tarkoi- sestä syystä anna lohkom iseen suos-
37871: tetusta rajasta poikkeava raja. tumustaan. Muutoin asemakaava-alueella ei
37872: lohkomista saa suorittaa niin, että se vaik-
37873: euttaa sanotun kaavan toteuttamista.
37874:
37875:
37876:
37877: 33 § 33 §
37878: Rakennuskaava- tai rantakaava-alueelia ei (kumotaan)
37879: lohkomista saa suorittaa niin, että se vai-k-
37880: euttaa sanotun kaavan toteuttamista.
37881:
37882:
37883: 34 § 34 §
37884: V ahvistetussa yleiskaavassa virkistys- tai Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa vir-
37885: suojelualueeksi osoitetulla alueella rakennus- kistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueell~
37886: paikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei saa muo- rakennuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä e1
37887: dostaa lohkomalla, jos se huomattavasti vai- saa muodostaa lohkomalla, jos se huomat-
37888: keuttaa alueen käyttämistä kaavassa osoitet- tavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavas-
37889: tuun tarkoitukseen. sa osoitettuun tarkoitukseen.
37890: Alueella, jolla ei ole asema-, rakennus- tai Alueella, jolla ei ole asemakaavaa taikka
37891: rantakaavaa, taikka jota ei ole vahvistetussa jota ei ole oikeusvaikutuksisessa yleis-
37892: yleiskaavassa osoitettu virkistys- tai suoje- kaavassa osoitettu virkistys- tai suojelutar-
37893: lutarkoituksiin, rakennuspaikaksi tarkoitetun koituksiin, rakennuspaikaksi tarkoitetun kiin-
37894: kiinteistön saa muodostaa lohkomalla, jos teistön saa muodostaa lohkomalla, jos muo-
37895: muodostettava kiinteistö täyttää rakennus- dostettava kiinteistö täyttää maankäyttö- ja
37896: laissa (370/1958) sekä sen nojalla annetuis- rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa
37897: sa säännöksissä ja määräyksissä rakennus- säännöksissä ja määräyksissä rakennuspai-
37898: paikalle asetetut vaatimukset. kalle asetetut vaatimukset.
37899: Taaja-asutusalueella saa rakennuspaikaksi Suunnittelutarvealueella saa rakennuspai-
37900: tarkoitetun määräalan muodostaa lohkomaila kaksi tarkoitetun määräalan muodostaa loh-
37901: eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten komaila eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa
37902: on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toi- varten on toimitusta aloitettaessa voimassa
37903: mituksen kestäessä saadaan rakennuslain 5 rakennuslupa tai toimituksen kestäessä saa-
37904: §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa taikka jos daan muuta kuin tilapäistä rakennusta kos-
37905: kunta antaa suostumuksensa lohkomiseen. keva rakennuslupa tai jos kunta antaa suos-
37906: tumuksensa kiinteistön muodostamiseen.
37907: 32 HE 110/1998 vp
37908:
37909: Voimassa oleva laki Ehdotus
37910:
37911: 35 § 35_§
37912: Alueella, jolla on voimassa rakennuskielto Alueella, jolla on votmassa rakennuskielto
37913: asema- tai rakennuskaavan laatimista varten, asemakaavan laatimista varten, saadaan ra-
37914: saadaan rakennuspaikaksi tarkoitettu määrä- kennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa
37915: ala lohkoa eri kiinteistöksi vain, jos määrä- eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten
37916: alaa varten on toimitusta aloitettaessa voi- on toimitusta aloitettaessa voimassa raken-
37917: massa tai toimituksen kestäessä saadaan nuslupa tai toimituksen kestäessä saadaan
37918: muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva
37919: rakennuslupa tai rakennuslain 132 §:ssä tar- rakennuslupa taimaankäyttö-ja rakennuslain
37920: koitettu lupa rakentaa rakennuskiellon estä- 171 §:ssä tarkoitettu poikkeus rakentaa
37921: mättä taikka jos kunta antaa suostumuksensa rakennuskiellon estämättä taikka jos kunta
37922: kiinteistön muodostamiseen. antaa suostumuksensa kiinteistön muodosta-
37923: miseen.
37924: Edellä 1 momentissa tarkoitetulla raken- Edellä 1 momentissa tarkoitetulla raken-
37925: nuskieltoalueena saadaan määräalan lohko- nuskieltoalueena saadaan määräalan lohko-
37926: maHa siirtää ennestään olevaan kiinteistöön maHa siirtää ennestään olevaan kiinteistöön
37927: sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoi- sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoi-
37928: tettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos tettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos
37929: lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaa- lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaa-
37930: van laatimista. van laatimista.
37931: Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vas-
37932: taavasti rakennuslain 6 a §:n 1 momentissa
37933: tarkoitettua rantavyöhykettä. Jos lohkomises-
37934: sa syntyy epätietoisuutta siitä, onko alue
37935: sanottua rantavyöhykettä, toimitusinsinöörin
37936: on siirrettävä asia alueellisen ympäristökes-
37937: kuksen tai rakennusasetuksella säädetyissä
37938: kunnissaympäristöministeriön ratkaistavaksi.
37939: Rantavyöhykkeellä saadaan määräala Iohko-
37940: malla siirtää ennestään olevaan kiinteistöön
37941: ja muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoitettu
37942: määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos loh-
37943: kominen ei huomattavasti vaikeuta rakennus-
37944: lain 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaa-
37945: van laatimista.
37946:
37947: 36 § 36 §
37948: Alueella, jolle rantakaavan laatiminen on Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mu-
37949: rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, ei kaisella ranta-alueella ei rakennuspaikaksi
37950: rakennuspaikaksi tarkoitettua määräalaa saa tarkoitettua määräalaa saa lohkoa ennen ase-
37951: lohkoa ennen rantakaavan vahvistamista. Jos makaavan tai sellaisen oikeusvaikutuksisen
37952: lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, yleiskaavan voimaantuloa, jossa rakentamis-
37953: onko alueelle laadittava rantakaava, tai jos mahdollisuudesta on erityisesti määrätty. Jos
37954: toimitusinsinööri pitää rantakaavan laatimista lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä,
37955: tarpeellisena, on toimitusinsinöörin siir- sijaitseeka määräala ranta-alueella, on toimi-
37956: rettävä asia ympäristöministeriön tai alue- tusinsinöörin siirrettävä asia alueellisen ym-
37957: ellisen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi päristökeskuksen ratkaistavaksi. Rakennus-
37958: siinä järjestyksessä kuin rakennuslain 123 b paikaksi tarkoitettu määräala saadaan kuiten-
37959: §:n 3 momentissa säädetään. Rakennuspai- kin lohkoa, jos:
37960: kaksi tarkoitettu määräala saadaan kuitenkin
37961: lohkoa, jos:
37962: 1) on ilmeistä, ettei määräalan rakentami- 1) on ilmeistä, ettei määräalan rakentami-
37963: nen vaikeuta rantakaavan laatimista; nen vaikeuta asemakaavan laatimista;
37964: HE 110/1998 vp 33
37965:
37966: Voimassa oleva laki Ehdotus
37967:
37968: 2) kunta on perustellusta syystä antanut 2) kunta on perustellusta syystä antanut
37969: suostumuksensa lohkomiseen; suostumuksensa lohkomiseen; tai
37970: 3) eri kiinteistöksi muodostettavaa määrä- 3) eri kiinteistöksi muodostettavaa määrä-
37971: alaa varten tai, milloin kysymys on määrä- alaa varten tai, milloin kysymys on määrä-
37972: alan siirtämisestä ennestään olevaan kiin- alan siirtämisestä ennestään olevaan kiinteis-
37973: teistöön, määräalasta ja saajakiinteistöstä töön, määräalasta ja saajakiinteistöstä muo-
37974: muodostettavaa kiinteistöä varten on toimi- dostettavaa kiinteistöä varten on toimitusta
37975: tusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestä-
37976: kestäessä saadaan rakennuslain 5 §:n 2 mo- essä saadaan maankäyttö- ja rakennuslain
37977: mentissa tarkoitettu poikkeuslupa tai muuta 171 §:n mukainen poikkeus tai muuta kuin
37978: kuin tilapäistä rakennusta koskeva rakennus- tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa
37979: lupa taikka rakennus on jo rakennettu tällai- taikka rakennus on jo rakennettu tällaisen
37980: sen luvan perusteella; luvan perusteella.
37981: 4) rakennuslain 132 §:n nojalla on myön-
37982: netty poikkeus saman lain 123 a §:n 1 mo-
37983: mentin säiinnöksestä; tai
37984: 5) muodostettavan kiinteistöä käytetään
37985: rakennuslain 123 b §:n 2 momentissa tar-
37986: koitetun rakennuksen rakennuspaikkana.
37987:
37988:
37989:
37990:
37991: 37 a §
37992: Mitä edellä tässä luvussa söiidetään maa-
37993: räalasta, koskee soveltuvin osin lohottavaan
37994: tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyväii
37995: kiinteistöä.
37996:
37997:
37998: 6luku (6 luku kumotaan)
37999: Tominmittaus ja yleisen alueen mittaus
38000: (42-46 §)
38001:
38002:
38003: 57§
38004: Asemakaava-alueella suoritettavan tilus- Asemakaava-alueella suoritettavan tilus-
38005: vaihdon edellytyksenä on, että se edistää vaihdon edellytyksenä on, että se edistää
38006: tonttijaon laatimista tai rekisteritonttien muo- tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennus-
38007: dostamista taikka kaavan mukaisten alueva- paikkojen muodostamista tai muiden kaavan
38008: rausten toteuttamista. R ak ennuskanva- tai mukaisten aluevarausten toteuttamista.
38009: rantakaava-alueella suoritettavan tilusvaih-
38010: don edellytyksenä on, että se edistää tarkoi-
38011: tuksenmukaisten rakennuspaikkojen muo-
38012: dostamista tai kaavan mukaisten alueva-
38013: rausten toteuttamista.
38014:
38015:
38016:
38017:
38018: 380260H
38019: 34 HE 110/1998 vp
38020:
38021: Voimassa oleva laki Ehdotus
38022:
38023: 58§
38024: Ilman omistajien sopimusta saadaan tilus- Ilman omistajien sopimusta saadaan tilus-
38025: vaihto suorittaa kaavatontin taikka raken- vaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan
38026: nus- tai rantakaavaan sopeutuvan rakennus- soveltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi
38027: paikan kiinteistöksi muodostamista varten muodostamista varten vain, jos vaihdettavat
38028: vain, jos vaihdettavat alueet on kaavassa alueet on asemakaavassa osoitettu samaan
38029: osoitettu samaan käyttötarkoitukseen. käyttötarkoitukseen.
38030:
38031:
38032: 62 § 62 §
38033: Rakennuskaavaan tai rantakaavaan soveltu- Tontin tai asemakaavaan soveltuvan ra-
38034: van rakennuspaikan muodostamiseksi kennuspaikan muodostamiseksi tontin tai
38035: kiinteistön omistajana on oikeus lunastaa rakennuspaikan osan omistajana on oikeus
38036: toiseen rekisteriyksikköön kuuluvaa aluetta. lunastaa toiselle kuuluvaa tonttiin tai ra-
38037: kennuspaikkaan sisältyvää aluetta.
38038: Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle
38039: kuuluvaa rakennuspaikan aluetta, on etuoi- kuuluvaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan
38040: keus sillä, jonka osalla rakennuksineen ja rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä,
38041: laitteineen on suurin arvo. Jos rakennuspai- jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on
38042: kan osat ovat samanarvoiset, lunastusoikeus suurin arvo. Jos osat ovat samanarvoiset,
38043: on sillä, joka ensiksi on vaatinut lunastamis- lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaa-
38044: ta. tinut lunastamista.
38045:
38046: 62 a §
38047: Jollei sitovan tonttijaon mukaisen tontin
38048: osan omistaja ole pannut vireille vaatimusta
38049: tontin muun osan lunastamisesta vuoden ku-
38050: luessa sellaisen asemakaavan voimaantulos-
38051: ta, jossa on määrätty sitova tonttijako, tai
38052: erillisen tonttijaon voimaantulosta, kunnalla
38053: on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat. Jos
38054: tontinosan omistaja kuitenkin on pannut lu-
38055: nastusvaatimuksensa vireille ennen kuntaa
38056: tai 60 päivän kuluessa siitä, kun kunnan
38057: vaatimus on annettu hänelle tiedoksi, kun-
38058: nalla on lunastusoikeus vain, jos hänen tai
38059: muun tontinosan omistajan vaatimus ei joh-
38060: da tontin joutumiseen yhdelle omistajalle.
38061:
38062:
38063: 62 b §
38064: Milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin
38065: osan omistaja sen johdosta, ettei sitova tont-
38066: tijako sopeudu vallitseviin om istusoi-
38067: keusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä
38068: tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maa-
38069: taan, on kunta velvollinen lunastamaan sel-
38070: laisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen
38071: asemakaavan, jossa on määräys sitovasta
38072: tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaan-
38073: HE 110/1998 vp 35
38074:
38075: Voimassa oleva laki Ehdotus
38076:
38077: tulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole
38078: käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoik-
38079: euttaan.
38080: Kunta vapautuu lunastusvelvollisuudesta,
38081: jos sitova tonttijako on muutettu vallitseviin
38082: omistusoikeusoloihin soveltuvaksi eikä lu-
38083: nastusvelvollisuutta koskevaa asiaa ole vielä
38084: lainvoimaisesti ratkaistu.
38085:
38086: 64 § 64 §
38087: Jos tilussijoitus voidaan korjata tai kaa- Jos tilussijoitus voidaan korjata tai ase-
38088: vaan soveltuva rakennuspaikka muodostaa makaavaan soveltuva tontti tai rakennuspaik-
38089: tilusvaihdolla, on 60-62 §:ssä tarkoitetun ka muodostaa tilusvaihdolla, on 60--62
38090: alueen lunastamisen sijasta suoritettava tilus- §:ssä tarkoitetun alueen lunastamisen sijasta
38091: vaihto. Tällainen tilusvaihto saadaan suorit- suoritettava tilusvaihto. Tällainen tilusvaihto
38092: taa omistajien suostumuksetta, vaikka 58 saadaan suorittaa omistajien suostumuksetta,
38093: §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä ei vaikka 58 §:n 2 momentissa säädettyjä edel-
38094: olisi olemassa. Lunastamisen edellytyksenä lytyksiä ei olisi olemassa. Lunastamisen
38095: on lisäksi, ettei se aiheuta haittaa kiinteistö- edellytyksenä on lisäksi, ettei se aiheuta
38096: järjestelmän selvyydelle, vaikeuta asema-, haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle,
38097: rakennus- tai rantakaavaan sopeutuvien kiin- vaikeuta asemakaavaan sopeutuvien kiinteis-
38098: teistöjen muodostamista tai 60 ja 61 §:ssä töjen muodostamista eikä 60 ja 61 §:ssä tar-
38099: tarkoitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään koitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään
38100: asianosaiselle huomattavaa haittaa. asianosaiselle huomattavaa haittaa.
38101:
38102: 69 § 69 §
38103: Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituk- Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituk-
38104: senmukainen kokonaisuus. Asemakaava- senmukainen kokonaisuus. Asemakaavan
38105: aluetta taikka rakennus- tai rantakaavan mu- mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsä-
38106: kaista muuta aluetta kuin maa- tai metsäta- talousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ot-
38107: lousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ottaa taa uusjakoon.
38108: uusjakoon.
38109:
38110: 78 §
38111: Vahvistetussa yleis-, asema- tai raken- Oikeusvaikutuksisessa yleiskaavassa tai
38112: nuskaavassa yleistä tarvetta varten osoitettu asemakaavassa yleistä tarvetta varten osoi-
38113: alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, valti- tettu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan,
38114: on, seurakunnan tai muun sellaisen yhteisön valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yh-
38115: omistamaan kiinteistöön, jonka tarpeisiin teisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpei-
38116: alue on osoitettu. siin alue on osoitettu.
38117:
38118: 113 § 113 §
38119: Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa,
38120: jos sillä voidaan edistää asema- tai raken- jos sillä voidaan edistää asemakaavassa eri
38121: nuskaavassa eri käyttöön osoitettujen aluei- käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi
38122: den kiinteistöiksi muodostamista tai tasata muodostamista tai tasata rakennusoikeuden
38123: rakennusoikeuden ilmeisen epätasaista jakau- ilmeisen epätasaista jakautumista alueella,
38124: tumista alueella, jolle sanottu kaava on ensi jolle sanottu kaava on ensi kerran vah-
38125: 36 HE 110/1998 vp
38126:
38127: Voimassa oleva laki Ehdotus
38128:
38129: kerran vahvistettu. Lisäksi järjestelyn suorit- vistettu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen
38130: taminen edellyttää, että siihen on tarvetta edellyttää, että siihen on tarvetta alueelle
38131: alueelle välittömästi odotettavissa olevan välittömästi odotettavissa olevan rakentami-
38132: rakentamisen vuoksi. Rakennusmaan järjes- sen vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan
38133: tely saadaan suorittaa vain, jos asianomai- suorittaa vain, jos asianomaiseen asemakaa-
38134: seen rakennus- tai asemakaavaan on otettu vaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaa-
38135: kaavamääräys siitä, että kaavan toteuttami- van toteuttamiseksi voidaan suorittaa raken-
38136: seksi voidaan suorittaa rakennusmaan järjes- nusmaan järjestely.
38137: tely.
38138: 114§ 114§
38139: Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta
38140: tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen
38141: omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin
38142: alueelle laadittu asema- tai rakennuskaava alueelle laadittu asemakaava on tullut lain-
38143: on tullut lainvoimaiseksi. voimaiseksi.
38144:
38145:
38146:
38147: 117§ 117§
38148: Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteis- Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteis-
38149: tön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan
38150: tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden ase- tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden ase-
38151: ma- tai rakennuskaavaan soveltuvan tontin makaavaan soveltuvan tontin tai rakennus-
38152: tai rakennuspaikan, ei ilman erityistä syytä paikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä
38153: saa järjestellä tai lunastaa. tai lunastaa.
38154:
38155:
38156: 118 § 118§
38157: Jos rakennusmaan järjestely suoritetaan Rakennusmaan järjestelyssä kunnalle ero-
38158: asemakaava-alueella, kunnalle erotetaan tetaan päältäpäin maankäyttö- ja rakennus-
38159: päältäpäin rakennuslain 36 §:n 1 momentin lain 83 §:ssä mainitut yleiset alueet, jotka
38160: 2-8 kohdassa mainitut kunnan tarpeisiin asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpei-
38161: kaavassa osoitetut alueet siltä osin kuin ne siin siltä osin kuin ne eivät ole ennestään
38162: eivät ole ennestään kunnan omistuksessa. kunnan omistuksessa.
38163: Sama koskee rakennuskaava-alueella raken-
38164: nuslain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettuja
38165: liikenneväyliä ja muita yleisiä alueita.
38166:
38167: 120§ 120 §
38168: Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin
38169: osakas saa alueensa ensisijaisesti omista- osakas saa alueensa ensisijaisesti omista-
38170: mistaan alueista ja että jako helpottaa tontti- mistaan alueista ja että jako helpottaa tontti-
38171: jaon laatimista tai tarkoituksenmukaisten jaon laatimista taikka tonttien tai kaavaan
38172: rakennuspaikkojen muodostamista. Jos alu- soveltuvien rakennuspaikkojen muodostamis-
38173: eelle on hyväksytty tonttijako, ei aluetta il- ta. Jos alueella on sitova tonttijako, ei aluet-
38174: man erityistä syytä saa jakaa siten, että osak- ta ilman erityistä syytä saa jakaa siten, että
38175: kaalle annettavan alueen raja poikkeaa kaa- osakkaalle annettavan alueen raja poikkeaa
38176: vatontin rajasta. tonttijaosta.
38177: HE 110/1998 vp 37
38178:
38179: Voimassa oleva laki Ehdotus
38180:
38181:
38182:
38183:
38184: 122 § 122 §
38185: Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momen- Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momen-
38186: tissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein tissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein
38187: saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoi- saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoi-
38188: tetulla tavalla, saadaan rakennuspaikaksi tai tetulla tavalla, saadaan asemakaavan mukai-
38189: tontiksi soveltuvasta alueesta antaa osia us- seksi tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltu-
38190: ealle vähäisen osuuden omistavalle osakkaal- vasta alueesta antaa osia usealle vähäisen
38191: le, jollei näistä kukaan halua lunastaa koko osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä
38192: aluetta. Jos lunastamista vaativia osakkaita kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lu-
38193: on useita, etuoikeus on sillä, jonka jakope- nastamista vaativia osakkaita on useita, etu-
38194: rusteen mukainen osuus on suurin. oikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukai-
38195: nen osuus on suurin.
38196: Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista
38197: osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta,
38198: kunta saa lunastaa koko alueen. kunta saa lunastaa koko alueen.
38199: Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimi- Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimi-
38200: tuksessa lunastaa kaavassa sen tarpeisiin tuksessa lunastaa asemakaavassa sen tarpei-
38201: osoitetun rakennuslain 50 ja 111 §:ssä tar- siin osoitetun maankäyttö- ja rakennuslain
38202: koitetun alueen sikäli kuin aluetta ei ole ero- 96 §:n mukaisen yleisen alueen tai yleisen
38203: tettava kunnalle tämän lain 118 §:n mukai- rakennuksen tontin sikäli kuin aluetta ei ole
38204: sesti. erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mu-
38205: kaisesti.
38206:
38207: 123 § 123 §
38208: Katualueen tai rakennuskaavatien alueen Katualueen määrä, joka kunnalla on oikeus
38209: määrä, joka kunnalla on oikeus saada raken- saada maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
38210: nuslain mukaan korvauksetta, määrätään korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä
38211: noudattaen, mitä siitä sanotussa laissa sääde- siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa
38212: tään. Laskelmaa tehtäessä koko järjestelyalue tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rin-
38213: kuitenkin rinnastetaan yhdelle maanomis- nastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan
38214: tajalle kuuluvaan alueeseen ja laskelmasta alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kun-
38215: jätetään pois kunnan omistamat alueet. nan omistamat alueet.
38216:
38217:
38218: 129 § 129 §
38219: Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu,
38220: muodostetaan kunkin osakkaan ja muun muodostetaan kunkin osakkaan ja muun
38221: asianosaisen saarnat alueet yhdeksi tai us- asianosaisen saarnat alueet yhdeksi tai
38222: eammaksi kiinteistöksi. Jos alueella on suo- useammaksi kiinteistöksi.
38223: ritettu tontinmittaus tai yleisen alueen mit-
38224: taus, mitatut tontit ja yleiset alueet merki-
38225: tään tontteina tai yleisinä alueina kiinteistö-
38226: rekisteriin, mikäli merkitsemisen edellytyk-
38227: set ovat olemassa. Muutoin kiinteistöjen alu-
38228: eet muodostetaan tiloiksi.
38229: 38 HE 110/1998 vp
38230:
38231: Voimassa oleva laki Ehdotus
38232:
38233: Edellä 118 §:ssä tarkoitettujen alueiden (3 mom. kumotaan)
38234: erottaminen kunnalle toimitetaan asema-
38235: kaava-alueella järjestelyn yhteydessä suori-
38236: tettavalla yleisen alueen mittauksella. Jollei
38237: yleisen alueen mittausta ole suoritettu tai jos
38238: kysymys on rakennuskaava-alueesta, alueet
38239: erotetaan kunnalle muodostamalla ne 1 mo-
38240: m entin mukaisesti tiloiksi.
38241:
38242: 132 §
38243: Alueella, jolla on voimassa asema- tai ra- Asemakaava-alueella ei saa muodostaa
38244: kennuskaava, ei saa muodostaa yhteistä yhteistä aluetta.
38245: aluetta.
38246: 141 §
38247: Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhtei- Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhtei-
38248: nen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema-, nen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema-
38249: rakennus- tai rantakaavan alueella ja joka kaava-alueella ja joka kunnalla olisi maan-
38250: kunnalla olisi rakennuslain nojalla oikeus käyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunas-
38251: lunastaa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa taa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa
38252: määrätä kunnan lunastettavaksi. määrätä kunnan lunastettavaksi.
38253:
38254:
38255: 150 a §
38256: Yleisellä alueella ei ole osuutta yhteisiin
38257: alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.
38258:
38259: 154 §
38260: Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toi-
38261: sen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasit-
38262: teena oikeus:
38263: 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan aluee- 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan aluee-
38264: seen rakennuskaava- tai asemakaava- seen asemakaava-alueella.
38265: alueella, ei kuitenkaan katualueella, liiken-
38266: neväylän alueella eikä rakennuskaavatien
38267: alueella.
38268:
38269:
38270: 154 a §
38271: Ranta-asemakaava-alueella olevan kiinteis-
38272: tön hyväksi perustetaan toisen rekisteriyk-
38273: sikön alueelle rasitteena oikeus maankäyttö-
38274: ja rakennuslain 75 §:ssä tarkoitetun yhteis-
38275: käyttöalueen käyttämiseen niitä kiinteistöjä
38276: varten, joiden käyttöön alue on kaavassa tar-
38277: koitettu. Sama koskee maankäyttö-ja raken-
38278: nuslain 91 §:n 2 momentin mukaisia alueita.
38279: HE 110/1998 vp 39
38280:
38281: Voimassa oleva laki Ehdotus
38282:
38283:
38284: 155 § 155 §
38285: Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momen- Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momen-
38286: tin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun mo- tin 1-4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun mo-
38287: mentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen mentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen
38288: pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämi- pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämi-
38289: seen voidaan asemakaava- ja rakennus- seen voidaan asemakaava-alueella perustaa
38290: kaava-alueella perustaa myös kuntaa varten. myös kuntaa varten.
38291:
38292: 156 §
38293: Asemakaava- ja rakennuskaava-alueella Asemakaava-alueella saadaan perustaa 154
38294: saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1-3 §:n 1 momentin 1-3 ja 9 kohdassa tarkoi-
38295: ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite sekä 5 koh- tettu rasite sekä 5 kohdassa tarkoitettu auto-
38296: dassa tarkoitettu autojen pitämistä varten jen pitämistä varten tarpeellinen rasite ilman
38297: tarpeellinen rasite ilman rasitetuo rekiste- rasitetuo rekisteriyksikön omistajan suos-
38298: riyksikön omistajan suostumusta, jos rasite tumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteis-
38299: on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tär- tölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu
38300: keä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyk-
38301: rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen sikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan
38302: ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden hal- rasiteoikeuden haltijalle.
38303: tijalle.
38304:
38305:
38306: 157 § 157 §
38307: Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa
38308: asemakaavan tai rakennuskaavan toteutta- asemakaavan toteuttamista. Rasite on muu-
38309: mista. Rasite on muutoinkin perustettava toinkin perustettava siten, että sen tarkoitus
38310: siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdol- saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja
38311: lisimman edullisesti ja että rasitteesta tai sen että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheu-
38312: käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle tarpee- du ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä ke-
38313: tonta haittaa eikä kenellekään suurempaa nellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa
38314: vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä. kuin on välttämätöntä.
38315:
38316:
38317: 160 § 160 §
38318: Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite
38319: voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetuo voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetuo
38320: rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia ra- rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia ra-
38321: sitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä sitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä
38322: taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikai- taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikai-
38323: semmin annettuja määräyksiä, jos asianosai- semmin annettuja määräyksiä, jos asianosai-
38324: set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta set siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta
38325: asemakaavan tai rakennuskaavan toteutta- asemakaavan toteuttamista. Tällainen toi-
38326: mista. Tällainen toimenpide voidaan suorit- menpide voidaan suorittaa ilman asianosais-
38327: taa ilman asianosaisten sopimustakin, jos ten sopimustakin, jos rasitteesta olosuhteiden
38328: rasitteesta olosuhteiden muuttumisen johdos- muuttumisen johdosta aiheutuva haitta voi-
38329: ta aiheutuva haitta voidaan poistaa tai sitä daan poistaa tai sitä vähentää eikä toirueopi-
38330: vähentää eikä toimenpiteestä aiheudu oikeu- teestä aiheudu oikeutetulle kiinteistölle huo-
38331: tetulle kiinteistölle huomattavaa haittaa. mattavaa haittaa.
38332: 40 HE 110/1998 vp
38333:
38334: Voimassa oleva laki Ehdotus
38335:
38336:
38337:
38338:
38339: 165 § 165 §
38340: Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oi- Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oi-
38341: keuden perustaminen, siirtäminen tai pois- keuden perustaminen, siirtäminen tai pois-
38342: taminen taikka muu rasitetta tai oikeutta taminen taikka muu rasitetta tai oikeutta
38343: koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa
38344: tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.
38345: Asemakaava-alueen tonttijakoalueena suo- Asemakaava-alueella suoritettavassa rasite-
38346: ritettavassa rasitetoimituksessa saadaan käsi- toimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3
38347: tellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu, yksi- momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä
38348: tyisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia
38349: koskeva asia vain, jos kysymys on tällaisen vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siir-
38350: oikeuden siirtämisestä, muuttamisesta tai tämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta.
38351: poistamisesta. Muulla kuin edellä tarkoitetul- Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasi-
38352: la alueella rasitetoimituksessa saadaan käsi- tetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3
38353: tellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksi- momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä an-
38354: tyisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta netun lain mukaista oikeutta koskeva asia
38355: koskeva asia vain, jos samalla on kysymys vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 mo-
38356: 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua rasitetta mentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta
38357: koskevasta toimenpiteestä. toimenpiteestä.
38358:
38359: 168 §
38360: Toimituksesta, joka suoritetaan taaja-asu- Toimituksesta, joka suoritetaan suunnit-
38361: tukseen käytetyllä alueella, yleiskaava-, ase- telutarvealueella, maankäyttö- ja rakennus-
38362: makaava-, rakennuskaava- tai rantakaava- lain 72 §:n mukaisella ranta-alueella, oi-
38363: alueelia taikka alueella, jolla on voimassa ra- keusvaikutuksisen yleiskaavan tai asemakaa-
38364: kennuskielto asema- tai rakennuskaavan laa- van alueella taikka alueella, jolla on voimas-
38365: timista varten tai jolle rantakaavan laatimi- sa rakennuskielto asemakaavan laatimista
38366: nen on rakennuslain 123 a §:n mukaan tar- varten, lähetetään asianomaiselle kunnalle
38367: peen, lähetetään asianomaiselle kunnalle kut- kutsukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta
38368: sukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole ole toimituksessa asianosaisena.
38369: toimituksessa asianosaisena. Tässä tarkoitet-
38370: tua kutsukirjettä ei lähetetä kunnalle kuiten-
38371: kaan niissä toimituksissa, jotka 5 §:n 3 mo-
38372: mentissa on säädetty kiinteistöinsinöörin toi-
38373: mitettavaksi.
38374:
38375:
38376: 185 § 185 §
38377: Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti
38378: määrättävä ja merkittävä pysyvästi maas- määrättävä ja merkittävä pysyvästi maas-
38379: toon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää toon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää
38380: maastoon merkitsemättä asemakaava- tai maastoon merkitsemättä asemakaava-alueel-
38381: rakennuskaava-alueella sekä erityisistä syistä la, lukuun ottamatta maankäyttö- ja raken-
38382: muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen nuslain JO luvussa tarkoitettua ranta-asema-
38383: kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä kaava-aluetta, sekä erityisistä syistä muualla-
38384: muodostettavan kiinteistön omistaja merkit- kin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiin-
38385: semistä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja teistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muo-
38386: voidaan jättää merkitsemättä maastoon. Jol- dostettavan kiinteistön omistaja merkitsemis-
38387: HE 110/1998 vp 41
38388:
38389: Voimassa oleva laki Ehdotus
38390:
38391: lei vedessä olevaa rajaa voida sopivasti raja- tä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voi-
38392: merkein osoittaa, merkitään se yksinomaan daan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei
38393: kartalle. vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamer-
38394: kein osoittaa, merkitään se yksinomaan kar-
38395: talle.
38396:
38397:
38398: 209 §
38399: Yleisen alueen mittauksen toimituskustan- Yleisen alueen muodostamista koskevan
38400: nukset maksaa kunta. kiinteistötoimituksen toimituskustannukset
38401: maksaa kunta.
38402: 212 §
38403: Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk- Toimituskustannukset kiinteistönmäärityk-
38404: sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, sestä ja muusta sellaisesta toimituksesta,
38405: jonka suorittamisella voidaan poistaa kiin- jonka suorittamisella voidaan poistaa kiin-
38406: teistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa teistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa
38407: oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistö- oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistö-
38408: järjestelmässä oleva virheellisyys taikka järjestelmässä oleva virheellisyys taikka
38409: muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotet- muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotet-
38410: tavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan tavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan
38411: kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val- kuin asetuksella tarkemmin säädetään, val-
38412: tion varoista osaksi tai kokonaan siltä osin tion varoista, jos kiinteistörekisterin pitäjänä
38413: kuin toimituksen suorittaminen on ollut ylei- on maanmittaustoimisto, tai kunnan varoista,
38414: sen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kunnan
38415: toimitusmiehet Jos edellä tarkoitettu toimi- viranomainen, osaksi tai kokonaan siltä osin
38416: tus koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan kuin toimituksen suorittaminen on ollut ylei-
38417: kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää, että sen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät
38418: toimituskustannukset maksetaan kunnan va- toimitusmiehet Kuitenkin sellaisesta toimi-
38419: roista. Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, tuksesta, jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutu-
38420: jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimi- vat toimituskustannukset maksetaan koko-
38421: tuskustannukset maksetaan kokonaan valti- naan valtion tai kunnan varoista.
38422: on tai kunnan varoista.
38423:
38424:
38425: 18 luku ( 18 luku kumotaan)
38426: Tontin ja yleisen alueen merkitseminen
38427: kiinteistöksi kiinteistörekisteriin
38428: (219-230 §)
38429:
38430: 282 a § 282 a §
38431: Rakennuslain 123 g §:ssä tarkoitettuun (kumotaan)
38432: rantakaavatoimitukseen sovelletaan tämän
38433: lain säännöksiä, jollei rakennuslain säännök-
38434: sistä muuta johdu. Jos rantakaavassa ei ole
38435: määrätty yhteiskäyttöoikeuden sisältöä eikä
38436:
38437:
38438:
38439: 380260H
38440: 42 HE 110/1998 vp
38441:
38442: Voimassa oleva laki Ehdotus
38443:
38444: sitä, millä tavoin maanomistaja saa käyttää
38445: yhteiskäyttöaluetta niin yksityiskohtaisesti
38446: kuin alueen tulevan käytön kannalta ja kor-
38447: vausten määräämiseksi on tarpeen, on tämä
38448: tehtävä rantakaavatoim ituksessa.
38449:
38450:
38451: 283 § 283 §
38452: Määräyksen sellaisen toimituksen suoritta- Määräyksen sellaisen toimituksen suoritta-
38453: miseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momen- miseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momen-
38454: tissa, maanmittaustoimisto voi antaa hake- tissa, kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa ha-
38455: muksetta. Jos toimitus koskee tonttia tai yl- kemuksetta.
38456: eistä aluetta, kunnan kiinteistörekisterin pi-
38457: täjä voi antaa hakemuksetta toimitusmää-
38458: räyksen edellä tarkoitettuun toimitukseen.
38459:
38460:
38461: 285 §
38462: Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen
38463: yhdistämistä sekä tontin tai yleisen alueen yhdistämistä ja 227 §:n 2 momentissa tarkoi-
38464: kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevaan tettuun virheen oikaisemista koskevaan pää-
38465: päätökseen haetaan muutosta valittamalla tökseen haetaan muutosta valittamalla maa-
38466: maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemi- oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen
38467: seen on 30 päivää päätöksen tiedok- on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
38468: sisaannista. Muutoin muutoksenhakuun so- Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä
38469: velletaan, mitä muutoksenhakemisesta lope- muutoksenhakemisesta lopetettuun toimituk-
38470: tettuun toimitukseen säädetään. seen säädetään.
38471:
38472: 285 a § 285 a §
38473: Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä
38474: taikka tontin tai yleisen alueen kiinteis- koskevassa asiassa on hakija ja muu henkilö,
38475: törekisteriin merkitsemistä koskevassa asias- jonka oikeutta asia välittömästi koskee.
38476: sa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta Panttioikeuden haltija on asianosainen sil-
38477: asia välittömästi koskee. Panttioikeuden hal- loin, kun kiinnityksestä vapauttaminen teh-
38478: tija on asianosainen silloin, kun kiin- dään panttioikeuden haltijan suostumuksetta.
38479: nityksestä vapauttaminen tehdään panttioi-
38480: keuden haltijan suostumuksetta, jollei 224
38481: §:n 3 momentista muuta johdu.
38482:
38483:
38484: 288 a § 288 a §
38485: Edellä 28 §:n 1 momentissa sekä 224 §:n Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu
38486: 1 momentissa tarkoitettu kiinnitysvastuusta kiinnitysvastuusta vapauttaminen suoritetaan
38487: vapauttaminen suoritetaan asianomaisen loh- asianomaisen lohkokiinteistön tai tontin
38488: kokiinteistön tai tontin omistajan pyynnöstä. omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapaut-
38489: Kiinnityksestä vapauttaminen 28 §:n 2 mo- taminen 28 ~:n 2 momentissa ja 134 ~:n 2
38490: mentissa ja 134 §:n 2 momentissa tarkoite- momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suori-
38491: tuissa tapauksissa suoritetaan ilman omista- tetaan ilman omistajan pyyntöä.
38492: jan pyyntöä.
38493: Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja 2
38494: 2 momentissa, 134 §:n 2 momentissa tai 224 momentissa tai 134 §:n 2 momentissa
38495: HE 110/1998 vp 43
38496:
38497: Voimassa oleva laki Ehdotus
38498:
38499: §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä
38500: sovelletaan, mitä maakaaren 18 luvun 6 §:n maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentis-
38501: 2 ja 3 momentissa säädetään kiinnityksen sa säädetään kiinnityksen kohteeksi jäävien
38502: kohteeksi jäävien kiinteistöjen omistajien ja kiinteistöjen omistajien ja näihin kiinteis-
38503: näihin kiinteistöihin kohdistuvien panttioi- töihin kohdistuvien panttioikeuksien ja
38504: keuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden erityisten oikeuksien haltijoiden suos-
38505: suostumuksesta. tumuksesta.
38506:
38507: 293 § 293 §
38508: Poiketen siitä, mitä tässä laissa säädetään (kumotaan)
38509: kiinteistöjen muodostamisesta asemakaava-
38510: alueella, ei sellaisella asemakaava-alueella,
38511: jota tarkoitetaan kaavoitusalueiden jakolain
38512: muuttamisesta 8 päivänä maaliskuuta 1991
38513: annetun lain (502191) voimaantulosäännök-
38514: sessä ja jonka osalta kunnanvaltuusto ei en-
38515: nen tämän lain voimaantuloa ole tehnyt sa-
38516: notussa voimaantulosäännöksessä tarkoitet-
38517: tua päätöstä, tapahtuvassa kiinteistön muo-
38518: dostamisessa kuitenkaan sovelleta tontin ja
38519: yleisen alueen muodostamista koskevia sään-
38520: nöksiä. Tällaisella asemakaava-alueella ei
38521: myöskään sovelleta 5 §:n 3 momentin toi-
38522: mitusinsinööriä koskevia säännöksiä. Kun-
38523: nanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että tä-
38524: män lain tontin ja yleisen alueen muodosta-
38525: mista koskevia säännöksiä sovelletaan myös
38526: edellä tarkoitetuilla asemakaava-alueilla, jol-
38527: loin myös 5 §:n 3 momentin toimitusin-
38528: sinööriä koskevat säännökset tulevat sovel-
38529: lettaviksi.
38530:
38531:
38532:
38533:
38534: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38535: kuuta
38536: Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa
38537: olleen lain aikana vireille tullut tontinmittaus
38538: tai yleisen alueen mittaus on lopetettu ennen
38539: tämän lain voimaantuloa, sovelletaan niiden
38540: osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa
38541: olleita säännöksiä ja niiden nojalla annettuja
38542: määräyksiä.
38543: 44 HE 110/1998 vp
38544:
38545: Liite
38546:
38547:
38548: 2.
38549: Laki
38550: kiinteistörekisterilain 5 ja 14 b § :n muuttamisesta
38551: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38552: muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) 5 §, sel-
38553: laisena kuin se on laissa 559/1995, sekä
38554: lisätään 14 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 274/1998, uusi 1 momentti, jolloin nykyi-
38555: nen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
38556:
38557: Voimassa oleva laki Ehdotus
38558:
38559:
38560: 5§ 5§
38561: Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat Kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtivat
38562: maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistot
38563: sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes- sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen kes-
38564: kushallinto määrää. Tonteista ja yleisistä kushallinto määrää. Asemakaava-alueella,
38565: alueista kiinteistörekisteriä pitää kuitenkin lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennus-
38566: rakennuslautakunnan valvonnan alaisena lain ( 1 ) JO luvussa tarkoitettua ranta-ase-
38567: kiinteistöinsinööri. Jos kunnassa on useita makaava-aluetta, kiinteistörekisteriä pitää
38568: kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri, jos
38569: kenen heistä on toimittava kiinteis- kunta päättää ottaa huolehtiakseen kiinteis-
38570: törekisterin pitäjänä. törekisterin pidosta. Jos kunnassa on useita
38571: kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä
38572: kenen heistä on toimittava kiinteis-
38573: törekisterin pitäjänä.
38574: Kunta, joka toimii ennestään kiinteistöre-
38575: kisterin pitäjänä, voi päättää, ettei se ota
38576: huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitäm ises-
38577: tä sellaisen 1 momentissa tarkoitetun asema-
38578: kaavan osalta alueella, jolla ei ennestään ole
38579: asemakaavaa, jollei uusi asemakaava-alue
38580: rajoitu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jon-
38581: ka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteis-
38582: törekisterin pitämisestä.
38583: Kunta, joka huolehtii kiinteistörekisterin
38584: pitämisestä, voi päätöksellään siitä luopua.
38585: Jos kunta on päätöksellään aikaisemmin luo-
38586: punut kiinteistörekisterin pitämisestä, se voi
38587: vain erityisestä syystä uudelleen ottaa huo-
38588: lehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen.
38589: V astuu kiinteistörekisterin pitämisestä siir-
38590: tyy viidennen kalenterivuoden alusta sen
38591: kalenterivuoden jälkeen, jona kunta on teh-
38592: nyt 1 tai 3 momentissa tarkoitetun päätök-
38593: sen, jollei kunta maanmittauslaitoksen asian-
38594: omaisen maanmittaustoimiston kanssa toisin
38595: sovi.
38596: HE 110/1998 vp 45
38597:
38598: Voimassa oleva laki Ehdotus
38599:
38600: 14 §
38601: Tässä laissa tai sen nojalla annetuissa
38602: säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterin
38603: pitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin
38604: säädetä, haetaan muutosta valittamalla maa-
38605: oikeudelta noudattaen muutoin soveltuvin
38606: osin mitä hallinto lainkäyttölaissa (5861 1996)
38607: säädetään.
38608:
38609: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38610: kuuta
38611: Sellainen kunta, joka ennen tämän lain
38612: voimaantuloa on vastannut kiinteis-
38613: törekisterin pitämisestä, vastaa siitä tämän
38614: lain voimaan tultua edelleen ilman eri pää-
38615: töstä niillä asemakaava-alueilla, joilla ennen
38616: kiinteistönm uodostamislain muuttamisesta
38617: annetun lain ( 1 ) voimaantuloa sovel-
38618: lettiin tontin ja yleisen alueen mittaamista ja
38619: rekisteröintiä koskevia säännöksiä. Jos täl-
38620: lainen kunta laatii alueelleen maankäyttö-ja
38621: rakennuslain mukaisen ensimmäisen asema-
38622: kaavaan lain voimaantulon jälkeen, kunnan
38623: tulee huolehtia kiinteistörekisterin pitäm ises-
38624: tä tällaisella asemakaava-alueella, jollei kun-
38625: ta 5 §:n 2 momentin mukaisesti toisin päätä.
38626: Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään,
38627: kunta voi ensimmäisen kerran viimeistään
38628: vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta
38629: päättää, että se ottaa huolehtiakseen kiinteis-
38630: törekisterin pitämisen sellaisella asemakaa-
38631: va-alueella tai osalla sellaista asemakaava-
38632: aluetta, jolla ennenmaankäyttö-ja rakennus-
38633: lain voimaantuloa oli voimassa rakennus-
38634: kaava. Tässä momentissa tarkoitettuun kun-
38635: nan päätökseen perustuva kunnan velvolli-
38636: suus pitää kiinteistörekisteriä alkaa vuoden
38637: kuluttua siitä päivästä lukien, jona kyseinen
38638: päätös on tehty, jollei kunta maanmittauslai-
38639: toksen asianomaisen maanmittaustoimiston
38640: kanssa toisin sovi.
38641: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
38642: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
38643: toimenpiteisiin.
38644: 46 HE 110/1998 vp
38645:
38646:
38647: Liite
38648:
38649:
38650: 3.
38651: Laki
38652: kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 49 a §:n
38653: muuttamisesta
38654:
38655: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38656: muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta
38657: 1977 annetun lain (603/1977) 49 a §, sellaisena kuin se on laissa 556/1995, seuraavasti:
38658:
38659: Voimassa oleva laki Ehdotus
38660:
38661:
38662: 49 a § 49 a §
38663: Tämän lain mukaan omistusoikeudella lu- Tämän lain mukaan omistusoikeudella lu-
38664: nastettu alue muodostetaan yhdeksi tai nastettu alue muodostetaan yhdeksi tai
38665: useammaksi lunastusyksiköksi siten, että eri useammaksi lunastusyksiköksi stten, että eri
38666: käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet käyttötarkoitusta varten lunastetut alueet
38667: muodostetaan eri yksiköiksi. Lunastusyk- muodostetaan eri yksiköiksi. Lunastusyk-
38668: siköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunas- siköt voidaan muodostaa toisinkin, jos lunas-
38669: tuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin tuksen hakija sitä pyytää tai se on muutoin
38670: tarkoituksenmukaista eikä kiinteis- tarkoituksenmukaista eikä kiinteis-
38671: töjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan töjärjestelmän selkeys vaarannu. Lunastajan
38672: suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää suostumuksella lunastettu alue voidaan liittää
38673: hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoi- hänen ennestään omistamaansa samaa tarkoi-
38674: tusta palvelevaan pakkolunastusyksikköön. tusta palvelevaan kiinteistöön, mikäli lunas-
38675: Eri kuntiin kuuluvia alueita ei saa sisällyttää tettavasta alueesta m uodotettavan kiinteistön
38676: samaan pakkolunastusyksikköön. ja ennestään olevan kiinteistön kiinteistön-
38677: muodostamislaissa säädetyt yhdistämisen
38678: edellytykset ovat olemassa. Eri kuntiin kuu-
38679: luvia alueita ei saa sisällyttää samaan rekis-
38680: teriyksikköön.
38681: Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain Jos lunastaminen tapahtuu rakennuslain
38682: nojalla, voidaan lunastettu alue lunastajan nojalla, voidaan lunastettu alue lunastajan
38683: pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi pyynnöstä muodostaa muuksi kiinteistöksi
38684: kuin lunastusyksiköksi. Milloin lunastuksen kmn lunastusyksiköksi.
38685: kohteena olevalla alueella on suoritettu ton-
38686: tinmittaus tai yleisen alueen mittaus, merki-
38687: tään lunastettu alue kuitenkin tonttina tai
38688: yleisenä alueena kiinteistörekisteriin, jos
38689: merkitsemisen edellytykset ovat olemassa,
38690: noudattaen, mitä siitä kiinteistönmuodos-
38691: tamislaissa säädetään.
38692:
38693: Tämä laki tulee voimaan päivänä
38694: kuuta
38695: HE 11111998 vp
38696:
38697:
38698:
38699:
38700: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kalastuslain 88 §:n
38701: muuttamisesta
38702:
38703:
38704: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
38705: Esityksessä ehdotetaan kalenterivuodelta Esitys liittyy vuoden 1999 valtion talous-
38706: perittävää kalastuksenhoitomaksua korotetta- arvioesitykseen.
38707: vaksi 80 markasta 90 markkaan ja seitsemän
38708: vuorokauden kalastusjaksolta perittävää ka- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
38709: lastuksenhoitomaksua korotettavaksi 20 mar- maan vuoden 1999 alusta.
38710: kasta 25 markkaan.
38711:
38712:
38713:
38714:
38715: PERUSTELUT
38716: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset kana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden
38717: henkilöiden keskimääräisen lukumäärän pe-
38718: Kalastuslain (28611982) 88 §:n mukaan rusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi.
38719: jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoittavan Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä se
38720: henkilön tulee suorittaa valtiolle kalastuksen- määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on
38721: hoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksun suu- kertynyt sitä vuotta edeltävänä vuonna, jota
38722: ruus on 80 markkaa kalenterivuodelta tai 20 varten talousarvio on laadittu.
38723: markkaa seitsemän vuorokauden kalastusjak- Kalastuksenhoitomaksuja on viime vuosina
38724: solta. Kalastuksenhoitomaksua ei peritä hen- maksettu seuraavasti:
38725: kilöltä, joka harjoittaa ainoastaan onkimista
38726: tai pilkkimistä. Maksusta on lisäksi va- vuosi: kappaletta markkaa:
38727: pautettu alle 18-vuotiaat sekä 65 vuotta täyt-
38728: täneet kalastusta harjoittavat henkilöt. 1995 514 072 39 925 410
38729: Kalastuslain 91 §:n mukaan kalastuksen- 1996 512 441 39 926 409
38730: hoitomaksuina kertyneet varat käytetään ka- 1997 391 611 29 750 097
38731: lavesien omistajille kalavesien käytöstä mak- 1998* 135 640 10 663 650
38732: settaviin korvauksiin sekä kalastusaluetoi-
38733: minnan ja kalastusalan järjestöjen toiminnas- * 30.4.1998 mennessä maksetut
38734: ta, kalatalouden edistämisestä ja valtiolle Vuonna 1997 vastaava luku oli 10 644 830 markkaa.
38735: maksun kannasta aiheutuvien menojen mak-
38736: samiseen. Lain 91 a §:n mukaan kalastuk- Vuosien 1995-1997 lukuihin sisältyvät
38737: senhoitomaksuina kertyvistä varoista makse- myös Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa
38738: taan myös kalastuksenhoitomaksurekisterin kalastusta harjoittavilta perityt vuoden 1951
38739: pitämisestä aiheutuvat kustannukset. kalastuslain (503/1951) mukaiset 30 markan
38740: Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talous- suuruiset kalastuksenhoitomaksut, joita esi-
38741: arvioon on vuosittain otettava kalatalouden merkiksi vuonna 1997 kertyi 18 740 perhe-
38742: valtakunnalliseen ja alueelliseen edistämi- kunnalta yhteensä 562 207 markkaa.
38743: seen määräraha, joka vastaa ainakin sitä Kalastuksenhoitomaksutulot vähenivät
38744: määrää, mikä kolmen edellisen vuoden ai- vuonna 1997 noin 10 miljoonalla markalla
38745: eli noin 25 %. Alenemisen tärkeimpänä syy-
38746:
38747: 380257E
38748: 2 HE 111/1998 vp
38749:
38750: nä näyttäisi olevan se, että 65 vuotta täyttä- tarkistaa, jotta tilannetta kalatalouden edistä-
38751: neet henkilöt on vuoden 1997 alusta lukien miseen käytettävissä olevien varojen osalta
38752: vapautettu kalastuksenhoitomaksun suoritta- saataisiin korjattua.
38753: misesta. Lisäksi maksukertymään vaikutti
38754: vähentävästi se, että mato-onkimisen lisäksi 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
38755: myös muu onkiminen ja pilkkiminen tuli
38756: kaikille maksuttomaksi. Samaan suuntaan on Esityksessä ehdotetaan vuotuista kalastuk-
38757: vaikuttanut myös se, että tilapäisesti ka- senhOitomaksua korotettavaksi 10 markalla
38758: lastavat ovat voineet maksaa 80 markan kalastuksen harjoittajaa kohti ja seitsemän
38759: vuosimaksun sijasta 25 markan viikko- vuorokauden kalastusjaksolta perittävää
38760: maksun. Toisaalta maksaminen on vaikeu- maksua korotettavaksi viidellä markalla. Ko-
38761: tunut sen vuoksi, että pankkien ja postin toi- rotusten arvioidaan lisäävän momentille
38762: mipisteiden Iakkautusten myötä kalastuksen- 12.30.37 (Kalastuksenhoitomaksut) kertyviä
38763: hoitomaksujenkin maksupisteet ovat vastaa- kalastuksenhoitomaksuja noin 3,9 mil-
38764: vasti vähentyneet. joonalla markalla, jolloin kalastuksenhoito-
38765: Maksun suorittamista on osin pyritty hel- maksuista kertyvät tulot olisivat vuoteen
38766: pottamaan 20 päivänä toukokuuta 1998 voi- 2002 asti yhteensä noin 34,8 miljoonaa
38767: maan tulleella kalastusasetuksen (1116/1982) markkaa vuodessa. Kalastuksenhoitomaksu-
38768: 52 §:n muutoksella. Muutetun 52 §:n mu- rekisterin pidon ja muun maksujen suoritta-
38769: kaan kalastuksenhoitomaksut ja viehekalas- misen helpottamisen arvioidaan myös lisää-
38770: tusmaksut saadaan nykyisin suorittaa myös vän maksaneiden määrää. Lisäyksen suu-
38771: maa- ja metsätalousministeriön sekä työvoi- ruutta ei kuitenkaan voida yksityiskohtai-
38772: ma- ja elinkeinokeskuksen hyväksymille semmin arvioida.
38773: asiamiehille. Momentilta 30.41.45 (Kalatalouden edistä-
38774: Vuoden 1998 alusta on kalastuslakia siinä minen) kalavesien omistajille kalavesien
38775: säädettyine 80 markan kalastuksenhoito- käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalas-
38776: maksuineen sovellettu myös Enontekiön, tusaluetoiminnan ja kalastusalan järjestöjen
38777: Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla harjoitet- toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä
38778: tuun kalastukseen. Kalastuksenhoitomaksuja valtiolle maksun kannasta ja kalastuksenhoi-
38779: arvioidaan mainittujen kuntien osalta kerty- tomaksurekisterin ylläpidosta aiheutuvien
38780: vän vuosittain vajaat 0,5 miljoonaa markkaa. menojen maksamiseen olisi kolmen vuoden
38781: Päättäessään hyväksyä lakialoitteen 4/1995 aikana keskimäärin kertyviä kalastuksenhoi-
38782: vp, joka sisälsi säännökset viehekalastusoi- tomaksuja vastaavasti varattava vuodelle
38783: keudesta, onkimisen ja pilkkimisen maksut- 1999 yhteensä 42 501 000 markkaa, vuodel-
38784: tomuudesta sekä 65 vuotta täyttäneiden va- le 2000 yhteensä 38 685 000 markkaa, vuo-
38785: pauttamisen kalastuksenhoitomaksujen mak- delle 2001 yhteensä 34 750 000 markkaa ja
38786: samisesta, eduskunta on samalla lausunut vuodelle 2002 yhteensä 34 800 000 mark-
38787: (EK 20/1996 vp), että kalastuksenhoitomak- kaa.
38788: sun kertymän voidaan arvioida vähentyvän
38789: kaikkien onkijoiden, pilkkijöiden sekä 65 3. Asian valmistelu
38790: vuotta täyttäneiden kalastuksen harjoittajien
38791: vapautuessa kalastuksenhoitomaksun suorit- Esitys on valmisteltu maa- ja metsäta-
38792: tamisesta. Tämän vuoksi eduskunta on edel- lousministeriössä virkatyönä. Valmistelussa
38793: lyttänyt, että kalastuslakia tarkistetaan siten, on otettu huomioon eduskunnan kirjelmässä
38794: etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalou- EK 20/1996 vp esitetty kalastuksenhoito-
38795: den edistämiseen osoitetut varat vähene. maksuja koskeva lausuma sekä ehdotus val-
38796: Maa- ja metsätalousministeriö on kalastus- tion vuoden 1999 talousarvioksi.
38797: lain 88 §:n 3 momentin mukaan velvollinen
38798: perimään kalastuksenhoitomaksut elinkustan- 4. Voimaantulo
38799: nusindeksin nousua vastaavasti korotettuna.
38800: Tarkistuksia ei ole toistaiseksi ollut tarpeen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
38801: tehdä elinkustannusindeksin vakauden vuok- vänä tammikuuta 1999.
38802: si. Tämän sekä kalastuksenhoitomaksukerty- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
38803: män vuonna 1997 alkaneen alenemisen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
38804: vuoksi on kalastuksenhoitomaksua tarpeen tus:
38805: HE 111/1998 vp 3
38806:
38807:
38808:
38809: Laki
38810: kalastuslain 88 §:n muuttamisesta
38811:
38812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38813: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 88 §:n 1 momentti,
38814: sellaisena kuin se on laissa 104511996, seuraavasti:
38815: 88 § tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai
38816: Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoitta- siima on onkijankädessä tai käden ulottuvil-
38817: van henkilön tulee suorittaa valtiolle kalas- la eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai
38818: tuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pide-
38819: on 90 markkaa kalenterivuodelta tai 25 tään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pys-
38820: markkaa kultakin enintään seitsemän vuoro- tysuunnassa liikuteltavalla pitkillä, siimaa
38821: kauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoito- kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastuk-
38822: maksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuoti- seen soveltumatonta vapaa käyttäen.
38823: aalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henki-
38824: löltä, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimis-
38825: tä. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
38826: jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalas- mikuuta 1999.
38827:
38828:
38829: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
38830:
38831: Tasavallan Presidentti
38832:
38833:
38834:
38835:
38836: MARTTI AHTISAARI
38837:
38838:
38839:
38840:
38841: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38842: 4 HE 111/1998 vp
38843:
38844:
38845: Laki
38846: kalastuslain 88 §:n muuttamisesta
38847: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
38848: muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain (286/1982) 88 §:n 1 momentti,
38849: sellaisena kuin se on laissa 1045/1996, seuraavasti:
38850: Voimassa oleva laki Ehdotus
38851: 88 § 88 §
38852: Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoitta- Jokaisen kalan tai ravun pyyntiä harjoitta-
38853: van henkilön tulee suorittaa valtiolle kalas- van henkilön tulee suorittaa valtiolle kalas-
38854: tuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu tuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu
38855: on 80 markkaa kalenterivuodelta tai 20 on 90 markkaa kalenterivuodelta tai 25
38856: markkaa kultakin enintään seitsemän vuoro- markkaa kultakin enintään seitsemän vuoro-
38857: kauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoito- kauden kalastusjaksolta. Kalastuksenhoito-
38858: maksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuoti- maksua ei kuitenkaan peritä alle 18-vuoti-
38859: aalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henki- aalta eikä 65 vuotta täyttäneeltä eikä henki-
38860: löltä, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimis- löltä, joka harjoittaa onkimista tai pilkkimis-
38861: tä. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta, tä. Onkimisena pidetään sellaista kalastusta,
38862: jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalas- jota harjoitetaan vavalla ilman heittokalas-
38863: tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai tukseen soveltuvaa kelaa ja jossa vapa tai
38864: siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvil- siima on onkijankädessä tai käden ulottuvil-
38865: la eikä vieheenä ole piikki, uistin, perho tai la eikä vieheenä ole piikki, uistin, perho tai
38866: muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pide- muu keinotekoinen laite. Pilkkimisenä pide-
38867: tään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pys- tään kalastusta siimaan kiinnitetyllä pys-
38868: tysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa tysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa
38869: kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastuk- kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastuk-
38870: seen soveltumatonta vapaa käyttäen. seen soveltumatonta vapaa käyttäen.
38871:
38872: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
38873: mikuuta 1999.
38874: HE 112/1998 vp
38875:
38876:
38877:
38878:
38879: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henki-
38880: löliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta
38881:
38882: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
38883: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Iu- määrättäisiin edelleenkin paikallisessa ajo-
38884: vanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annet- vuorojärjestyksessä, mutta vapaavuorojen
38885: tua lakia. Lain muutoksella selvennettäisiin ajo-oikeuden rajoitukset poistettaisiin.
38886: joukkoliikenneluvan ja taksiluvan nojalla Lisäksi säädettäisiin niistä toimivaltaisista
38887: harjoitettavan tilausliikenteen työnjakoa. viranomaisista, jotka on mainittu kansainvä-
38888: Harjoitettaessa tilausliikennettä joukkoliiken- listä liikennettä ja kabotaasiliikennettä kos-
38889: neluvan nojalla ajoja ei saisi ottaa tak- kevissa, uudistetuissa Euroopan yhteisön
38890: siasemilta. Lisäksi oikeutta tilausliikenteen asetuksissa.
38891: harjoittamiseen voitaisiin rajoittaa joukkolii- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
38892: kennelupaan otettavilla ehdoilla. Jos tilaus- maan 11 päivänä joulukuuta 1998. Neuvos-
38893: liikennettä harjoitettaisiin lupaehtojen vastai- ton kabotaasiasetuksen toimivaltaisia viran-
38894: sesti, lupaviranomainen voisi liikennelupaa omaisia koskeva säännös ehdotetaan kuiten-
38895: peruottamatta kieltää Iuvanhaltijalta tilauslii- kin tulevaksi voimaan 11 päivänä kesäkuuta
38896: kenteen harjoittamisen. 1999.
38897: Taksiluvan haltijan ajovelvollisuudesta
38898:
38899:
38900:
38901: PERUSTELUT
38902: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset liikennettä harjoittavista on ryhtynyt harjoit-
38903: tamaan tilausliikennettä tavalla, joka on ai-
38904: 1.1. Taksiluvan ja joukkoliikenneluvan kaisemmin ollut tyypillistä vain takseille.
38905: työnjako Liikennettä on harjoitettu pienoisbussilla,
38906: johon on asennettu taksamittari. Kaupunki-
38907: Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä alueilla ja taajamissa asiakkaita on odotettu
38908: annetun lain (343/1991, jäljempänä henkilö- hotellien ja ravintoloiden läheisyydessä, jos-
38909: liikennelaki) mukaan sekä taksiluvan että kus myös taksiasemilla. Maaseudulla tilauk-
38910: joukkoliikenneluvan haltijalla on oikeus har- sia on otettu vastaan lähinnä puhelimitse.
38911: joittaa tilausliikennettä. Tilausliikenteellä Osalla joukkoliikenneluvan haitijoista on
38912: tarkoitetaan henkilöliikennelain 2 §:n 5 koh- myös taksilupa. Jotkut heistä ovat ottaneet
38913: dan mukaan luvanvaraista henkilöliikennettä, vastaan taksitilauksia ja ajaneet kyydit Iinja-
38914: jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan autolla varsinkin silloin, kun taksiluvan no-
38915: määräämällä tavalla, sekä muuta luvanva- jalla liikenteessä oleva auto on ollut varattu-
38916: raista henkilöliikennettä, joka ei ole linjalii- na.
38917: kennettä eikä ostoliikennettä. Seurauksena on ollut tilanne, jossa taksin
38918: Henkilöliikennelakia vuonna 1994 uudis- kysyntä on osittain tyydytetty joukkoliiken-
38919: tettaessa Iinja-autolla harjoitettava tilauslii- neluvan nojalla harjoitetulla liikenteellä. Tä-
38920: kenne vapautettiin tarveharkinnasta, kun taas mä on sekoittanut taksien ja Iinja-autojen
38921: taksilupia myönnettäessä kysyntä ja tarjonta perinteistä työnjakoa. Se on myös omiaan
38922: on edelleenkin otettava huomioon lupaa vaikeuttamaan taksiliikenteen tarveharkintai-
38923: myönnettäessä. sen lupajärjestelmän soveltamista.
38924: Vähitellen osa joukkoliikenneluvan nojalla Ongelman ratkaisemiseksi ehdotetaan hen-
38925:
38926:
38927: 380254B
38928: 2 HE 112/1998 vp
38929:
38930: kilöliikennelain 6 a §:n 2 momenttia muutet- Tyypillistä on, että yksittäiset asiakkaat eivät
38931: tavaksi niin, että harjoitettaessa tilausliiken- tilaa autoa, vaan tilauksesta huolehtii matko-
38932: nettä joukkoliikenneluvan nojalla kiellettäi- ja yhdistävä keskus. Yleensä linja-autoilla
38933: siin ajojen ottaminen taksiasemilta. Muutoin harjoitettu kutsuliikenne on linja- tai osto-
38934: työnjako voidaan parhaiten määritellä jouk- liikennettä.
38935: koliikenneluvan ehdoissa. Lupaehdoissa Taksiradiotilauskeskukset voivat kieltäytyä
38936: työnjakoa voitaisiin selostaa riittävän yksi- välittämästä tilauksia linja-autoille ilman
38937: tyiskohtaisesti ja käyttää esimerkkejä. asiaa koskevaa säännöstä. Toisaalta on mah-
38938: Tarkempaa työnjakoa määriteltäessä olleei- dollista erikseen sopia tilausten välityksestä
38939: lista olisi, mikä taho tekee tilauksen. Jos myös linja-autoille järjestettäessä kutsujouk-
38940: tilaajana on kunta, järjestö, matkanjärjestäjä, koliikennettä.
38941: työnantaja, liikenneyhtiö tai muu yhteisö, Säännöksen soveltamisalaa ehdotetaan ra-
38942: olettama olisi, että ajot ovat sallittuja. Täl- jattavaksi niin, että uusia lupaehtoja voitai-
38943: laisten tahojen ollessa tilaajana on tyypillis- siin sisällyttää liikennelupaan vai silloin, kun
38944: tä, että palvelua käyttävät muut kuin kysees- liikennettä harjoitetaan enintään 16 matkus-
38945: sä oleva taho itse. Palvelun tilaa kunta asu- tajapaikan pienoisbussilla. Tämä on perustel-
38946: kasryhmälleen, työnantaja työntekijöilleen tua, koska käytännössä työnjako-ongelmia ei
38947: tai asiakkailleen, järjestö jäsenilleen, mat- ole ilmennyt isompien linja-autojen ja taksi-
38948: kanjärjestäjä tai liikenneyhtiö asiakkailleen en välillä.
38949: jne. Tällaisen tilaajatahon ajot perustuvat Uusien lupaehtojen yksinomaisena tarkoi-
38950: usein määräajan tai toistaiseksi voimassa tuksena voisi olla työnjaon selventäminen
38951: olevaan sopimukseen. taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilauslii-
38952: Tilaajana voisi olla myös yksityinen taho, kenteeseen nähden. Tämän rajauksen tarkoi-
38953: siis kuka tahansa, edellyttäen että palvelua tuksena on pitää lupajärjestelmä edelleenkin
38954: käyttäisi ryhmä. Ryhmänä voitaisiin pitää selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena.
38955: viittä henkilöä. Pienemmänkin ryhmän kul- Liikenneministeriö voisi tarvittaessa ja käy-
38956: jettaminen voisi olla sallittua, jos tällainen tännön yhtenäistämiseksi antaa lääninhalli-
38957: yksityinen taho jostain perustellusta syystä tuksille suosituksia lupaehtojen sisällöstä.
38958: tarvitsee ison auton. Tällaisia syitä voisivat Lain 10 §:ään lisättäisiin 6 a §:n 2 mo-
38959: erityisesti olla matkatavaroiden runsaus ja menttia täydentävä säännös lupaehdoista.
38960: matkustajien käyttämien pyörätuolien vaati- Lupaviranomaisella on lain 20 §:n 1 mo-
38961: ma tila. Sallittuja olisivat myös sellaiset il- mentin nojalla oikeus peruuttaa joukkolii-
38962: man tilausta tehdyt kuljetukset, jotka jouk- kennelupa, jos liikennettä ei harjoiteta luvan
38963: koliikenneluvan haltija suorittaa matkanjär- mukaisesti. Uuden lupaehdon lisäämisen
38964: jestäjän ominaisuudessa. jälkeen säännös mahdollistaisi joukkoliiken-
38965: Joukkoliikenneluvan haltija saisi ottaa ti- neluvan peruuttamisen rikkomustilanteessa.
38966: lauksia vastaan toimistossaan, kotonaan, ajo- Luvan peruuttaminen saattaisi kuitenkin olla
38967: neuvossa ja kaikkialla muuallakin tak- osassa tapauksia liian ankara seuraamus. Sen
38968: siasemia lukuunottamatta. Toiminta perustui- vuoksi ehdotetaan, että lain 21 §:n 1 mo-
38969: si tilauksiin, mistä johtuu, että ajoja ei saisi menttia muutettaisiin niin, että joukkoliiken-
38970: mennä minnekään odottelemaan. Asiakkaat neluvan myöntävä viranomainen voisi lii-
38971: saisi ottaa ajoneuvoon tilauksen tai sopimuk- kennelupaa peruuttamatta kieltää joukkolii-
38972: sen mukaisista paikoista. kenneluvan haltijaa harjoittamasta tilauslii-
38973: J aukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavalla kennettä määräajaksi tai toistaiseksi myös
38974: tilausliikenteellä ei saisi tyydyttää edes taksi- siinä tapauksessa, että liikennettä on harjoi-
38975: kysynnän huippuja. Siten joukkoliikennelu- tettu lupaehtojen vastaisesti.
38976: van haltija e1 saisi suurempia toimintava- Lain voimaantulosäännöksessä annettaisiin
38977: pauksia, vaikka taksit eivät kykenisikään joukkoliikenneluvan myöntävälle viranomai-
38978: tyydyttämään kaikkea kysyntää. Tällaiset selle oikeus lisätä voimassa oleviin lupiin 6
38979: ongelmat olisi ratkaistava taksilupia tai ajo- a §:n 2 momentin mukaisia rajoittavia ehto-
38980: vuoroja lisäämällä. ja.
38981: Lupaehdoilla ei rajoitettaisi kutsujoukkolii-
38982: kenteen tai muiden vastaavien matkojen yh- 1.2. Taksien ajovuorojäijestys
38983: distämiseen perustuvien liikennejärjestelyjen
38984: toteutusta eikä kehittämistä. Yleensä kut- Taksiluvan haltijan ajovelvollisuudesta
38985: suohjattu liikenne perustuu sopimuksiin. säädetään 13 §:n 2 ja 3 momentissa. Luvan-
38986: HE 112/1998 vp 3
38987:
38988: haltija on velvollinen pyydettäessä suoritta- sissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset.
38989: maan luvan mukaisen ajon, jollei ole voitta- Voimassa olevan lain mukaan liikenneminis-
38990: mattomia esteitä tai muita päteviä syitä. Ase- teriö on toimivaltainen viranomainen lukuun
38991: mapaikan poliisi voi kuitenkin vahvistaa ottamatta tarkastustehtäviä ja vähäisiä avus-
38992: ajovuorojärJestyksen, jolla luvanhaltijoiden tavia tehtäviä. EY :n kansainvälistä henkilö-
38993: oikeutta ja velvollisuutta olla ajossa aJovuo- liikennettä koskevassa muutosasetuksessa
38994: rojen ulkopuolella on rajoitettu siten, että otetaan käyttöön yhteisön liikennelupa, jon-
38995: ainoastaan ennalta tilattujen ajojen suoritta- ka jäljennöstä on pidettävä autossa mukana
38996: minen on sallittu. harjoitettaessa kansainvälistä linja-autolii-
38997: Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutetta- kennettä Euroopan talousalueella. Tämän
38998: vaksi niin, että taksiluvan haltija voisi halu- luvan myöntäminen ja peruuttaminen ehdo-
38999: tessaan olla ajossa myös silloin, kun siihen tetaan annettavaksi hakijan kotipaikan lää-
39000: ei ajovuorojärJestyksen mukaan ole velvolli- ninhallituksen tehtäväksi.
39001: suutta. Ajovelvollisuus olisi edelleenkin vain Lain 10 §:n 4 momentin mukaan liiken-
39002: ajovuorojen aikana. neluvat Euroopan talousalueella harjoitetta-
39003: Muutoksella lisättäisiin taksiluvan haltijoi- vaan säännölliseen kansainväliseen henkilö-
39004: den toimintavapautta. Sillä poistettaisiin yksi liikenteeseen linja-autoilla ovat voimassa
39005: elinkeinoa koskevista kilpailun rajoituksista. enintään viisi vuotta. Säännös ehdotetaan
39006: Muutos olisi myös omiaan parantamaan tak- tarpeettomana kumottavaksi. Kansainvälisen
39007: sin saantia erityisesti vilkkaimman kysynnän liikenteen ja kabotaasiliikenteen lupien voi-
39008: aikana, koska reagoiminen kysynnän lisään- massaolosta on säädetty neuvoston asetuk-
39009: tymiseen voisi tapahtua joustavasti. Tarjon- sissa.
39010: nan lisääntyminen saattaisi johtaa hintakil-
39011: pailuun. 2. Esityksen vaikutukset
39012: Ajovuorojärjestyksen vahvistamisella var-
39013: mistettaisiin edelleenkin taksin saatavuus Taksiluvan ja joukkoliikenneluvan työnja-
39014: myös silloin, kun kysyntä on alhainen. Ajo- koa selkiyttävällä muutoksella on joukkolii-
39015: vuorojärjestyksen noudattamista on mahdol- kenneluvan haltijoiden tuloja alentava vaiku-
39016: lista valvoa taksiradiotilauskeskusten kerää- tus. Vastaavasti taksiluvan haltijoiden tulot
39017: mien tietojen perusteella. lisääntyisivät. Tulojen aleneminen kohdistui-
39018: si erityisesti pieniin joukkoliikenneyrityksiin
39019: 1.3. Kansainvälisestä henkilöliikenteestä ja ja niihin yrittäjiin, jotka harjoittavat liiken-
39020: kabotaasiliikenteestä annetuissa nettä sekä taksiluvan että joukkoliikennelu-
39021: neuvoston asetuksissa tarlmitetut van nojalla. Keskisuuriin ja erityisesti suu-
39022: toimivaltaiset viranomaiset riin bussiyrityksiin muutoksella ei todennä-
39023: köisesti ole taloudellisia vaikutuksia. Muu-
39024: Neuvoston asetus (EY) N:o 11198 yhteisis- tosten arvioidaan olevan markkamääriltään
39025: tä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä kokonaisuutena hyvin vähäisiä, mutta verrat-
39026: henkilöliikennettä linja-autoilla annetun neu- tain harvalukuisten, taksinomaiseen liiken-
39027: voston asetuksen (ETY) N:o 684/92 muuta- teenhoitoon erikoistuneiden joukkoliikenne-
39028: misesta Gäljempänä EY:n kansainvälistä luvan haltijoiden kohdalla hyvinkin tuntuvia.
39029: henkilöliikennettä koskeva muutosasetus) ja Taksiluvan haltijoiden ajo-oikeuden rajoi-
39030: neuvoston asetus (EY) N:o 12/98 edellytyk- tusten poistaminen voi aiheuttaa muutoksia
39031: sistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat luvanhaltijoiden väliseen tulonjakoon. Vai-
39032: liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansal- kutukset ilmenevät todennäköisesti selvim-
39033: lista maanteiden henkilöliikennettä jäsenval- min suurimmissa kaupungeissa ja jäävät lä-
39034: tioissa Gäljempänä EY :n kahotaasiasetus) hes olemattomiksi maaseudulla. Muutos voi
39035: tulivat voimaan 8 päivänä tammikuuta 1998. lisätä hintakilpailua, mikä olisi myönteistä
39036: Ensin mainittua aletaan kuitenkin soveltaa asiakkaiden kannalta sekä myös omiaan te-
39037: 11 päivästä joulukuuta 1998 lukien lukuun hostamaan toimintaa. Lisäksi kilpailun li-
39038: ottamatta uutta yhteisön liikennelupaa kos- sääntyminen antaisi yllykkeen palvelun ke-
39039: kevaa artiklaa, jota ryhdytään soveltamaan hittämiseen.
39040: 11 päivästä kesäkuuta 1999 lukien. Myös Yhteisöluvan myöntämistä ja peruuttamista
39041: EY:n kabotaasiasetusta ruvetaan soveltamaan koskeva toimivalta lisäisi lääninhallitusten
39042: viimeksi mainitusta päivämäärästä lukien. tehtäviä. Suurin työpanos ajoituisi vuoden
39043: Lain 7 a §:ssä määriteltäisiin EY:n asetuk- 1999 alkupuoliskolle, jolloin kaikille linja-
39044: 4 HE 112/1998 vp
39045:
39046: autolla kmsainvälistä liikennettä Euroopan 4. Voimaantulo
39047: talousalueella harjoittaville yrityksille on
39048: myönnettävä yhteisölupa ja sen jäljennökset. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 11 päi-
39049: Lääninhallitukset ovat arvioineet, että uusi vänä joulukuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 mo-
39050: tehtävä' voidaan hoitaa henkilöresursseja li- mentti on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voi-
39051: säämättä. maan vasta 11 päivänä kesäkuuta 1999. Voi-
39052: maantulon tarkka ajankohta johtuu EY:n
39053: 3. Asian valmistelu asetuksista. Niissä on määrätty, milloin ase-
39054: tuksia pitää ruveta soveltamaan. Yksinkertai-
39055: Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä suuden vuoksi muille muutoksille ehdotetaan
39056: virkatyönä. Lausunnot on hankittu lääninhal- samaa, näistä kahdesta aikaisempaa voi-
39057: lituksilta, kilpailuvirastolta, Suomen kuntalii- maantulon ajankohtaa.
39058: tolta, Kansaneläkelaitokselta sekä alan etu-
39059: järjestöiltä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
39060: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
39061: tus:
39062: HE 112/1998 vp 5
39063:
39064:
39065:
39066:
39067: Laki
39068: luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta
39069: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39070: kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun
39071: lain (343/1991) 10 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 662/1994 ja
39072: muutetaan 6 a §:n 2 momentti, 7 a §, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1
39073: momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa laissa 662/1994, seuraavasti:
39074:
39075: 6a § tiklan 4 kohdan mukaisia viranomaisia, joilta
39076: liikenteenharjoittajat saavat kulje-
39077: LiikennelupajäJjestelmä tusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäk-
39078: si lääninhallitukset. Hakijan kotipaikan lää-
39079: ninhallitus on toimivaltainen myöntämään
39080: Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikennelu-
39081: tilaus- ja ostoliikennettä Iinja-autolla koko van samoin kuin peruuttamaan sen ja otta-
39082: maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. maan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mu-
39083: Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kui- kaisesti. Asetuksen 4, 14 ja 15 artiklassa
39084: tenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liiken- tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- ja val-
39085: nettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istu- vontaviranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja
39086: mapaikkoja matkustajille enintään 16, tilaus- lepoaikojen noudattamista koskeviita osin
39087: liikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan li- myös työsuojeluviranomaiset
39088: säksi rajoittaa sellaisilla liikennelupaan otet- Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvalti-
39089: tavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa oista olevat liikenteenharjoittajat voivat har-
39090: taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilauslii- joittaa kansallista maanteiden henkilöliiken-
39091: kenteeseen nähden. nettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston
39092: asetuksessa (EY) N:o 12/98 tarkoitettu toi-
39093: mivaltainen viranomainen on Suomessa lii-
39094: kenneministeriö. Asetuksen 5 ja 6 artikloissa
39095: tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi.
39096: 7a§ Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan
39097: pois 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vää-
39098: Linja-autolla harioitettavasta rennetyn asiakirjan.
39099: kansainvälisestä {iikenteestä ja
39100: kabotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston
39101: asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset
39102: viranomaiset 10 §
39103: Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kan- Liikenneluvan myöntäminen
39104: sainvälistä henkilöliikennettä Iinja-autolla
39105: annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o Joukkoliikennelupa on voimassa kymme-
39106: 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna nen vuotta. Siinä on vahvistettava liikentees-
39107: neuvoston astuksella (EY) N:o 11/98, tarkoi- sä käytettävien Iinja-autojen enimmäismäärä
39108: tettu toimivaltainen viranomainen on Suo- sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan
39109: messa liikenneministeriö, joka myös ottaa voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 mo-
39110: vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut il- mentin mukaisia tilausliikenteen harjoitta-
39111: moitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdis- mista rajoittavia ehtoja.
39112: sa tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 ar-
39113: 6 HE 112/1998 vp
39114:
39115: 13 § määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti,
39116: voi joukkoliikenneluvan myöntävä viran-
39117: Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa omainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta,
39118: liikennettä kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistai-
39119: seksi harjoittamasta tilausliikennettä.
39120:
39121: Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksi-
39122: luvan haltijoiden tai heidän enemmistöään Tämä laki tulee voimaan päivänä joulu-
39123: edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajo- kuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti tulee
39124: vuorojärjestyksen, jota on noudatettava ti- kuitenkin voimaan 11 päivänä kesäkuuta
39125: lausliikennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija 1999.
39126: voi pitää autonsa ajossa myös silloin, kun Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomai-
39127: siihen ei ajovuorojärjestyksen mukaan ole nen voi rajoittaa oikeutta harjoittaa tilauslii-
39128: velvollisuutta. kennettä ennen tämän lain voimaantuloa
39129: myönnetyn joukkoliikenneluvan nojalla lii-
39130: kennelupaan sisällytettävillä ehdoilla, jos se
39131: 21 § on tarpeen työnjaon selventämiseksi taksilu-
39132: van nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen
39133: Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavan nähden ja liikennettä harjoitetaan linja-autol-
39134: liikenteen kieltäminen ja rajoittaminen la, jossa on istumapaikkoja matkustajille
39135: enintään 16.
39136: Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenne- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
39137: luvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
39138: lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai teisiin.
39139:
39140:
39141: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
39142:
39143: Tasavallan Presidentti
39144:
39145:
39146:
39147:
39148: MARTTI AHTISAARI
39149:
39150:
39151:
39152:
39153: Liikenneministeri Matti Aura
39154: HE 112/1998 vp 7
39155:
39156: Liite
39157:
39158:
39159: Laki
39160: luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta
39161: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
39162: kumotaan luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun
39163: lain (343/1991) 10 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 662/1994 ja
39164: muutetaan 6 a §:n 2 momentti, 7 a §, 10 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momentti ja 21 §:n 1
39165: momentti, sellaisina kuin ne ovat mainitussa laissa 662/1994, seuraavasti:
39166: Voimassa oleva laki Ehdotus
39167:
39168: 6a § 6a§
39169: Liikennelupajärjestelmä Liikennelupajärjestelmä
39170:
39171: Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan
39172: tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko tilaus- ja ostoliikennettä linja-autolla koko
39173: maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
39174: Tilausliikennettä harjoitettaessa ei saa kui-
39175: tenkaan ottaa ajoja taksiasemilta. Jos liiken-
39176: nettä harjoitetaan linja-autolla, jossa on istu-
39177: mapaikkoja matkustajille enintään 16, tilaus-
39178: liikenteen harjoittamisen oikeutta voidaan
39179: lisäksi rajoittaa sellaisilla liikenelupaan otet-
39180: tavilla ehdoilla, jotka selventävät työnjakoa
39181: taksiluvan nojalla harjoitettavaan tilauslii-
39182: kenteeseen nähden.
39183:
39184: 7a§ 7a§
39185: Linja-autolla harioitettavasta Linja-autolla harioitettavasta
39186: kansainvälisestä flikenteestä ja kansainvälisestä {iikenteestä ja
39187: kahotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston kahotaasiliikenteestä annetuissa neuvoston
39188: asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset asetuksissa tarkoitetut toimivaltaiset
39189: viranomaiset viranomaiset
39190: Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kan- Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kan-
39191: sainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla sainvälistä henkilöliikennettä linja-autolla
39192: annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o
39193: 684/92, tarkoitettu lupaviranomainen on 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna
39194: Suomessa liikenneministeriö, joka myös ot- neuvoston astuksella (EY) N:o 11/98, tarkoi-
39195: taa vastaan 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tettu toimivaltainen viranomainen on Suo-
39196: ilmoitukset ja antaa 13 artiklan 1 kohdassa- messa liikenneministeriö, joka myös ottaa
39197: tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 artiklan vastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut il-
39198: 5 kohdan mukaisia toimivaltaisia viranomai- moitukset ja antaa 13 artiklan 1 ja 3 kohdis-
39199: sia, joilta liikenteenharjoittajat saavat kulje- sa tarkoitetut todistukset. Asetuksen 11 ar-
39200: tusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäk- tiklan 4 kohdan mukaisia viranomaisia, joilta
39201: si lääninhallitukset. Asetuksen 14 ja 15 ar- liikenteenharjoittajat saavat kulje-
39202: tiklassa tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- tusasiakirjoja, ovat liikenneministeriön lisäk-
39203: 8 HE 112/1998 vp
39204:
39205: Voimassa oleva laki Ehdotus
39206:
39207: viranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja lepoai- si lääninhallitukset. Hakijan kotipaikan lää-
39208: kojen noudattamista koskeviita osin myös ninhallitus on toimivaltainen myöntämään
39209: työsuojeluviranomaiset 3 a artiklassa tarkoitetun yhteisön liikennelu-
39210: van samoin kuin peruuttamaan sen ja otta-
39211: maan sen pois 16 artiklan 1 ja 3 kohdan mu-
39212: kaisesti. Asetuksen 4, 14 ja 15 artiklassa
39213: tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastus- ja val-
39214: vontaviranomaisia ovat poliisi sekä ajo- ja
39215: lepoaikojen noudattamista koskeviita osin
39216: myös työsuojeluviranomaiset
39217: Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvalti- Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvalti-
39218: oista olevat liikenteenharjoittajat voivat har- oista olevat liikenteenharjoittajat voivat har-
39219: joittaa kansallista maanteiden henkilöliiken- joittaa kansallista maanteiden henkilöliiken-
39220: nettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston nettä jäsenvaltioissa, annetussa neuvoston
39221: asetuksessa (ETY) N:o 2454/92 tarkoitettu asetuksessa (EY) N:o 12198 tarkoitettu toi-
39222: toimivaltainen viranomainen Suomessa on mivaltainen viranomainen on Suomessa lii-
39223: liikenneministeriö. Asetuksen 6 artiklassa kenneministeriö. Asetuksen 5 ja 6 artikloissa
39224: tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi. tarkoitettu tarkastusviranomainen on poliisi.
39225: Poliisi on myös toimivaltainen ottamaan pois
39226: 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun väärenne-
39227: tyn asiakirjan.
39228: 10 § 10 §
39229: Liikenneluvan myöntäminen Liikenneluvan myöntäminen
39230: Joukkoliikennelupa on voimassa kymme- Joukkoliikennelupa on voimassa kymme-
39231: nen vuotta. Siinä on vahvistettava liikentees- nen vuotta. Siinä on vahvistettava liikentees-
39232: sä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä sä käytettävien linja-autojen enimmäismäärä
39233: sekä valvontapaikka. sekä valvontapaikka. Joukkoliikennelupaan
39234: voidaan tarvittaessa sisällyttää 6 a §:n 2 mo-
39235: mentin mukaisia tilausliikenteen harjoitta-
39236: mista rajoittavia ehtoja
39237:
39238: Liikenneluvat Euroopan talousalueella har- (kumotaan)
39239: joitettavaan säännölliseen kansainväliseen
39240: henkilöliikenteeseen linja-autoilla ovat voi-
39241: massa enintään viisi vuotta.
39242: 13§ 13 §
39243: Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa Luvanhaltijan velvollisuus harjoittaa
39244: liikennettä liikennettä
39245:
39246:
39247: Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksi- Asemapaikan poliisi voi tarvittaessa taksi-
39248: luvan haltijoiden tai heidän enemmistöään luvan haltijoiden tai heidän enemmistöään
39249: edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajo- edustavan yhteisön esityksestä vahvistaa ajo-
39250: vuorojärjestyksen, jota on noudatettava ti- vuorojärjestyksen, jota on noudatettava ti-
39251: lauslhkennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija lausliikennettä harjoitettaessa. Luvanhaltija
39252: voi suorittaa häneltä ennalta tilatun ajon voi pitää autonsa ajossa myös silloin, kun
39253: HE 112/1998 vp 9
39254:
39255: Voimassa oleva laki Ehdotus
39256:
39257: myös silloin, kun siihen ei ajovuorojärjes- siihen ei ajovuorojärjestyksen mukaan ole
39258: tyksen mukaan ole velvollisuutta. velvollisuutta.
39259: 21 § 21 §
39260: Joukkoliikenneluvan nojalla hfujoitettavan Joukkoliikenneluvan nojalla harjoitettavan
39261: liikenteen kieltäminen ja rajOittaminen liikenteen kieltäminen ja rajoittaminen
39262: Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenne- Jos liikennettä harjoitetaan joukkoliikenne-
39263: luvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän luvan tai linjaliikenneluvan nojalla tämän
39264: lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai lain tai sen nojalla annettujen säädösten tai
39265: määräysten vastaisesti, voi joukkoliikennelu- määräysten taikka lupaehtojen vastaisesti,
39266: van myöntävä viranomainen, vaikka liiken- voi joukkoliikenneluvan myöntävä viran-
39267: nelupaa ei peruuteta, kieltää luvanhaltijaa omainen, vaikka liikennelupaa ei peruuteta,
39268: määräajaksi tai toistaiseksi harjoittamasta kieltää luvanhaltijaa määräajaksi tai toistai-
39269: tilaus liikennettä. seksi harjoittamasta tilausliikennettä.
39270:
39271: Tämä laki tulee voimaan päivänäjoulu-
39272: kuuta 1998. Lain 7 a §:n 2 momentti tulee
39273: kuitenkin voimaan 11 päivänä kesäkuuta
39274: 1999.
39275: Joukkoliikenneluvan myöntävä viranomai-
39276: nen voi rajoittaa oikeutta harjoittaa tilauslii-
39277: kennettä ennen tämän lain voimaantuloa
39278: myönnetyn joukkoliikenneluvan nojalla lii-
39279: kennelupaan sisällytettävillä ehdoilla, jos se
39280: on tarpeen työnjaon selventämiseksi taksilu-
39281: van nojalla harjoitettavaan tilausliikenteeseen
39282: nähden ja liikennettä harjoitetaan linja-au-
39283: tolla, jossa on istumapaikkoja matkustajille
39284: enintään 16.
39285: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
39286: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
39287: teisiin.
39288:
39289:
39290:
39291:
39292: 3802548
39293: HE 113/1998 vp
39294:
39295:
39296:
39297:
39298: Hallituksen esitys Eduskunnalle ajoneuvojen katsastusten ja
39299: rekisteröintien jä:Ijestämistä koskevan lainsäädännön uudistami-
39300: seksi
39301:
39302: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
39303: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lait sopimuspohjaisesti hankkimalla toimintaan
39304: ajoneuvojen katsastusluvista ja ajoneuvojen tarvittavia palveluita niiden tuottajilta (sopi-
39305: rekisteröintitoiminnasta. musrekisteröijä). Tarkoitus on, että sopimus-
39306: Ajoneuvojen katsastustehtävät hoidettaisiin rekisteröijät hoitaisivat nykyisin katsastus- ja
39307: edelleen toimiluvan nojalla. Katsastustoimin- rekisteröintitehtävien toimiluvan nojalla hoi-
39308: nasta vastaaviita ja katsastuksia suorittavilta dettavat rekisteröintitehtävät ja niin sanotun
39309: henkilöiitä edellytettäisiin nykyisen perus- suorarekisteröinnin. Lisäksi Ajoneuvohallin-
39310: koulutuksen lisäksi lisäkoulutusta, josta otet- tokeskus voisi itse hoitaa osan rekisteröinti-
39311: taisiin keskeisimmät säännökset lakiin. tehtävistä.
39312: Toimiluvan haltija olisi voimassa olevan Ehdotettu laki sisältäisi keskeiset säännök-
39313: lain mukaisesti velvollinen katsastamaan set rekisteröintitoiminnan järjestämisestä ja
39314: kaikkien ajoneuvoluokkien ajoneuvoja. Lu- sopimusrekisteröijien rekisteröintitoiminnas-
39315: vanhaltija voisi kuitenkin saada oikeuden sa noudatettavasta menettelystä. Sopimusre-
39316: perustaa sivutoimipisteitä, joissa katsastettai- kisteröijälle asetettaisiin yleiset edellytykset.
39317: siin vain kevyitä ajoneuvoja. Sivutoimipiste Myös yksityisen sopimusrekisteröijän olisi
39318: voisi toimia sellaisella seudulla, jossa ei ole rekisteröintitehtävissä noudatettava hallinto-
39319: varsinaista katsastustoimipaikkaa. Katsastus- toiminnan keskeisiä säännöksiä. Ajo-
39320: toiminnan laadun varmistamiseksi toimilu- neuvohallintokeskuksen olisi järjestettävä
39321: van haltijan yleisiin edellytyksiin ja valvon- rekisteröintitehtävien hoitaminen siten, että
39322: taan liittyviä säännöksiä sekä katsastustoi- rekisteröintipalvelujen vaivaton saatavuus
39323: minnassa havaittujen puutteiden johdosta to- turvataan koko maassa.
39324: teutettavia toimenpiteitä koskevia säännöksiä Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset
39325: tarkistettaisiin. tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain,
39326: Ajoneuvojen rekisteröintitoiminnan harjoit- tieliikennelain 84 §:n sekä ajoneuvohallinto-
39327: tamisen sääntely erotettaisiin katsastustehtä- keskuksesta annetun lain muuttamisesta.
39328: vien sääntelystä ja säädettäisiin kokonaan Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
39329: uusi laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnas- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
39330: ta. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi nykyi- väksi sen yhteydessä.
39331: seen tapaan rekisteröintitoiminnasta, mutta Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
39332: järjestäisi rekisteröintitehtävät hoidettavaksi voimaan 1 päivästä maaliskuuta 1999.
39333:
39334:
39335:
39336:
39337: 380255C
39338: 2 HE 113/1998 vp
39339:
39340: SISÄLLYSLUETTELO
39341:
39342:
39343: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1
39344: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
39345: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
39346: 1.1. LaiJ?S~~däntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
39347: Yle1sta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
39348: Katsastustoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
39349: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
39350: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
39351: Katsastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
39352: Rekisteröintitoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
39353: 1.3. Nykytilan ~rv~ointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
39354: Katsastustoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
39355: Rekisteröintitoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
39356: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
39357: 2.1. Tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
39358: 2.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
39359: Katsastustehtävien toimilupia koskevat muutosehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . 11
39360: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
39361: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
39362: 3.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
39363: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
39364: 3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
39365: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
39366: 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
39367: Eduskunnan lausuma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
39368: Valmisteluelimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
39369: 4.2. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
39370: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
39371: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
39372: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
39373: 1.1. Laki ajoneuvojen katsastusluvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
39374: 1.2. Laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
39375: 1.3. Tieliikennelaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
39376: 1.4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
39377: 1.5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
39378: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
39379: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
39380: LAKIEHDOTUKSET
39381: 1. Laki ajoneuvojen katsastusluvista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
39382: 2. Laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
39383: HE 113/1998 vp 3
39384:
39385: 3. Laki tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
39386: 4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 41
39387: 5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 42
39388: LIITE
39389: Rinnakkaistekstit
39390: 3. Laki tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
39391: 4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 45
39392: 5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 46
39393: 4 HE 113/1998 vp
39394:
39395:
39396:
39397:
39398: YLEISPERUSTELUT
39399: 1. Nykytila kauppaan liittyvissä asioissa. Ajoneuvorekis-
39400: teri on julkinen rekisteri, jonka tietoja voivat
39401: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö eräin rajoituksin käyttää kaikki, jotka tarvit-
39402: sevat tietoja asialliseen tarkoitukseen.
39403: Yleistä
39404: Katsastustoiminnan järjestäminen
39405: Moottorikäyttöiset ajoneuvot ja niiden pe-
39406: rävaunut on tieliikennelain (267/1981) 84 Ajoneuvojen katsastukset käynnistettiin
39407: §:n mukaan katsastettava ja ilmoitettava re- Suomessa vuonna 1922. Liikenneministeriön
39408: kisteröitäviksi, jos ajoneuvoa käytetään lii- valvonnassa aikaisemmin sporttelijärjestel-
39409: kenteessä. Ajoneuvojen katsastuksista sääde- mänä harjoitettu ajoneuvojen katsastustoi-
39410: tään yksityiskohtaisesti ajoneuvojen katsas- minta liitettiin vuonna 1968 osaksi Autore-
39411: tuksesta annetussa asetuksessa (1702/1992), kisterikeskusta ja sen kenttäorganisaatiota.
39412: jäljempänä katsastusasetus. Ajoneuvojen re- Vuonna 1993 Autorekisterikeskus muutettiin
39413: kisteröinneistä säädetään ajoneuvojen rekis- valtion liikelaitokseksi, jonka tuli Autorekis-
39414: teröinnistä annetussa asetuksessa terikeskuksesta annetun lain (988/1992) mu-
39415: (1598/1995), jäljempänä rekisteröintiasetus. kaan tuottaa muun ohessa ajoneuvojen kat-
39416: Ajoneuvon katsastuksen ja rekisteröinnin sastus- ja rekisteröintipalveluja.
39417: päätavoitteena on liikenneturvallisuuden Ajoneuvojen katsastustehtävien toimiluvis-
39418: edistäminen. Katsastuksessa ajoneuvo tar- ta annetun lain (137111993), jäljempänä en-
39419: kastetaan sen toteamiseksi, että ajoneuvo ja simmäinen toimilupalaki, nojalla ajoneuvo-
39420: sen varusteet ovat säännösten mukaisessa jen katsastustoiminta avattiin rajoitetusti kil-
39421: kunnossa, että ajoneuvo on liikenteessä tur- pailulle vuoden 1994 alusta. Yksityiset kat-
39422: vallinen ja että siitä ei aiheudu tarpeettomia sastustoimipaikat saivat aloittaa katsastustoi-
39423: ympäristöhaittoja. Lisäksi katsastuksessa minnan saatuaan toimintaan luvan liikenne-
39424: tarkastetaan, ettei ajoneuvon mahdollista ministeriöitä. Liikelaitoksena toimineen Au-
39425: ajoneuvokohtaista veroa tai maksua ole lai- torekisterikeskuksen toimipaikat eivät tuol-
39426: minlyöty ja että liikennevakuuttamisvelvolli- loin tarvinneet toimilupaa. Ne harjoittivat
39427: suuden alaisen ajoneuvon liikennevakuutus- katsastustoimintaa suoraan Autorekisterikes-
39428: maksu on suoritettu. Katsastusasetuksen mu- kuksesta annetun lain nojalla ja niihin sovel-
39429: kaan yksityiskäyttöön tarkoitetut ajoneuvot lettiin ensimmäistä toimilupalakia vain rajoi-
39430: on katsastettava ensimmäisen kerran kol- tetusti.
39431: mantena ja toisen kerran viidentenä ajoneu- Vuoden 1994 ajan Autorekisterikeskuksen
39432: von käyttöönottoa seuraavana vuonna sekä katsastustoiminnalle annettiin sopeutumisai-
39433: tämän jälkeen vuosittain. Kuorma- ja linja- kaa kilpailutilanteeseen siten, että toimilupa
39434: autot katsastetaan vuosittain. oli mahdollista myöntää vain sellaiseen kun-
39435: Rekisteröinnissä selvitetään ja merkitään taan, josta oli vähintään 30 kilometriä lä-
39436: ajoneuvorekisteriin ajoneuvon omistajaa ja himpään Autorekisterikeskuksen vakinaiseen
39437: haltijaa koskevat tiedot, ajoneuvon yksilöi- katsastustoimipaikkaan. Tämän jälkeen ei
39438: miseksi tarvittavat tiedot sekä ajoneuvon tällainen kilpailun rajoittaminen katsastus-
39439: tekniset tiedot. Lisäksi rekisteröinnissä selvi- toiminnassa ole ollut mahdollista.
39440: tetään, että ajoneuvosta on suoritettu vaadit- Säädetyt luotettavuus-, asiantuntevuus-,
39441: tavat verot ja julkiset maksut ja että ajoneu- vakavaraisuus- ja riippumattomuusvaatimuk-
39442: vo on säännösten mukainen, mistä on esitet- set täyttävälle oli ensimmäisen toimilupalain
39443: tävä asiakirjaselvitys. Ajoneuvolie annetaan mukaan myönnettävä lupa katsastustoimin-
39444: rekisteröinnin yhteydessä rekisteritunnus, nan harjoittamiseen. Toimiluvan hakijan oli
39445: -kilvet ja -ote. Ajoneuvorekisteriin ja muihin kyettävä varmistamaan toimintansa riittävän
39446: tieliikenteen tietojärjestelmän rekistereihin korkea laatu ja asiakkaiden yhdenvertainen
39447: talletettuja tietoja käytetään hyväksi liiken- kohtelu sekä huolehdittava asianmukaisesta
39448: nevalvontaan, liikennevakuutuksiin, ajoneu- tietosuojasta. Ajoneuvojen katsastustehtävien
39449: voja koskevaan verotukseen ja ajoneuvo- toimilupa myönnettiin joko henkilö-, linja-,
39450: HE 113/1998 vp 5
39451:
39452: paketti- ja kuorma-autojen sekä niiden perä- toinkin Suomen Autokatsastus Oy:n toimi-
39453: vaunujen vuosikatsastuksiin, pakokaasutar- paikkoihin sovelletaan toimilupalain sään-
39454: kastuksiin ja muihin ajoneuvon kuntoa kos- nöksiä sellaisinaan lukuun ottamatta katsas-
39455: keviin tarkastuksiin tai kaikkiin katsastuksiin tustoiminnan jatkuvuuden kannalta tarpeelli-
39456: mainittuine tarkastuksineen tyyppikatsastusta seksi katsottuja siirtymäsäännöksiä.
39457: ja EY-tyyppihyväksyntää lukuun ottamatta. Toimilupalaki on lähes samansisältöinen
39458: Toimiluvan haltijan oli suoritettava toimi- kuin ensimmäisen toimilupalaki. Merkittävin
39459: luvassa tarkoitettujen ajoneuvojen katsastuk- ero on se, että toimilupalailla järjestettiin
39460: set tasapuolisesti riippumatta ajoneuvon mer- myös ajoneuvojen rekisteröinnit hoidettavik-
39461: kistä, mallista, käyttöönottoajankohdasta ja si osittain katsastus- ja rekisteröintitehtävien
39462: muista vastaavista seikoista. Katsastuksesta toimiluvan nojalla. Toimilupia voidaan edel-
39463: perittävät maksut eivät myöskään saaneet leen myöntää kahdenlaisia, mutta lupien kat-
39464: olla riippuvaisia näistä seikoista. Luvanhalti- tavuus määritellään laissa uudella tavalla.
39465: jan oli lisäksi järjestettävä toimintansa siten, Lupa voidaan myöntää joko kaikkia ajoneu-
39466: etteivät mitkään muut seikat kuin ajoneuvon voja koskeviin vuosikatsastuksiin tai kaikkia
39467: kuntoon ja muuhun säännösten mukaisuu- ajoneuvoja koskeviin rekisteröinteihin ja
39468: teen liittyvät seikat voineet vaikuttaa katsas- kaikkiin katsastuslajeihin tyyppikatsastustaja
39469: tuksen lopputulokseen. EY -tyyppihyväksyntää lukuun ottamatta.
39470: Samanaikaisesti katsastustoiminnan kilpai- Toimilupalailla vahvistettiin toimiluvan
39471: lun avaamisen kanssa erotettiin Autorekiste- Voimassaoloajan enimmäispituudeksi viisi
39472: rikeskuksen viranomaistehtäviä hoitamaan vuotta. Lupaa ei voi myöntää lainkaan viras-
39473: perustettu ajoneuvohallinnon yksikkö Auto- tolle, laitokselle tai oppilaitokselle, joka on
39474: rekisterikeskuksesta erilliseksi liikenneminis- valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitä-
39475: teriön alaisuudessa toimivaksi virastoksi, mä, koska tällainen virasto ja laitos saattaa
39476: ajoneuvohallinnoksi. Ajoneuvohallinnon teh- olla taloudellisesti edullisemmassa kilpai-
39477: täväksi tuli muun ohessa katsastustoiminnan luasemassa kuin yksityinen yrittäjä. Luotet-
39478: valvonta. Viraston oli ennen katsastustoi- tavuuden arviointiperusteita tarkistettiin uu-
39479: minnan aloittamista tarkastettava toimiluvan della lailla.
39480: haltijan toimitilojen ja muiden katsastustoi- Toimilupalaissa säädetään katsastustoimin-
39481: mintaan liittyvien olosuhteiden asianmukai- nasta vastaavan henkilön pätevyysvaatimuk-
39482: suus. sista. Lain 5 §:n mukaan katsastustoiminnas-
39483: Katsastustoimintaan kuuluvissa hyväksy- ta vastaavan henkilön tulee olla vähintään
39484: mis-, hylkäämis- ja kieltopäätöksissä on kat- teknillisen oppilaitoksen autotekniikan opin-
39485: sottu olevan kyse julkisen vallan käytöstä, tolinjan tai vastaavan soveltuvan teknikko-
39486: minkä vuoksi toimiluvan haltijan katsas- tason tutkinnon suorittanut. Häneltä edellyte-
39487: tusasiassa tekemään päätökseen oli mahdol- tään perehtyneisyyttä ajoneuvoja sekä niiden
39488: lista hakea muutosta hallinto-oikeudellisin katsastuksia ja rekisteröintejä koskeviin
39489: muutoksenhakukeinoin tekemällä oi- säännöksiin. Hänellä on lisäksi oltava riittä-
39490: kaisuvaatimus ajoneuvohallinnolle. Lisäksi vä käytännön kokemus katsastus- tai muista
39491: katsastuksia suorittavaan henkilöön sovellet- teknisistä tarkastustehtävistä.
39492: tiin hallintomenettelylain (59811982) esteelli- Toimilupalain 11 §:ssä säädetään katsas-
39493: syyssäännöksiä. tuksia suorittavien henkilöiden pätevyysvaa-
39494: Nykyisin ajoneuvojen katsastusten suorit- timuksista, joista ei ensimmäisen toimilupa-
39495: taminen on järjestetty hoidettavaksi ajoneu- lain voimassaoloaikana ollut lainkaan sään-
39496: vojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi- nöksiä. Vaatimukset vastaavat muutoin kat-
39497: miluvista annetun lain (159311995), jäljem- sastustoiminnasta vastaavalle henkilölle sää-
39498: pänä toimilupalaki, nojalla. Laki tuli voi- dettyjä vaatimuksia paitsi, että katsastuksia
39499: maan vuoden 1996 alusta, jolloin liikelaitok- suorittavalta henkilöltä ei edellytetä pereh-
39500: sena toimineen Autorekisterikeskuksen kat- tyneisyyttä rekisteröintejä koskeviin sää~
39501: sastustoiminta yhtiöitettiin Suomen Autokat- nöksiin eikä samanlaista kokemusta kmn
39502: sastus Oy-nimiseksi valtion omistamaksi yh- toiminnasta vastaavalta henkilöltä. Katsas-
39503: tiöksi ja ajoneuvohallinnon tehtävät siirret- tustoimialalla työskentelee noin 800 vaki-
39504: tiin uudelle virastolle ajoneuvohallintokes- tuista katsastajaa.
39505: kukselle. Toimilupalaki edellyttää, että myös Osia katsastukseen liittyvistä tarkastuksista
39506: Suomen Autokatsastus Oy:n suorittamat kat- voidaan toimilupalain 2 §:n 3 momentin val-
39507: sastukset hoidetaan toimiluvan nojalla. Muu- tuutuksin suorittaa autokotjaamoilla ja muil-
39508: 6 HE 113/1998 vp
39509:
39510: la tarkastuspaikoilla. Katsastusasetuksen 46 teli rekistereiden pitämistä koskevat periaat-
39511: b §:ssä säädetään pakokaasupäästöjen, pai- teellisesti merkittävät asiat. Autorekisterikes-
39512: neilmajarrujen ja vetokytkimien tarkastuksia kus toimi kuitenkin edelleen yksin varsinai-
39513: suorittavista autokorjaamoista ja muista tar- sena rekisteröintiasioiden hoitajana suoritta-
39514: kastuspaikoista. Niiden suorittaman tarkas- en muun ohessa rekisteri-ilmoitusten vas-
39515: tuksen oikeellisuuden toteamiseksi katsastuk- taanottoa, tietojen tallettamista ajoneuvore-
39516: sen yhteydessä voidaan tehdä uusi tarkastus, kisteriin, rekisteriotteiden ja -kilpien luovut-
39517: jolloin katsastustoimipaikan suorittama tar- tamisia sekä tietojen luovuttamista ja muita
39518: kastus on ratkaiseva. Edellytyksenä tarkas- tietopalvelutehtäviä.
39519: tustoiminnan harjoittamiselle korjaamassa tai Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen yh-
39520: vastaavassa paikassa on, että tarkastuksen teydessä jouduttiin ratkaisemaan kysymys
39521: suorittajalla on käytettävissään riittävä tar- siitä, missä ajoneuvojen rekisteröintiasioita
39522: kastuslaitteisto ja asiantunteva henkilöstö hoidetaan. Vuoden 1996 alusta Autorekiste-
39523: asianomaisia tarkastustoimenpiteitä varten. rikeskuksen keskustoimiston hoitamat viran-
39524: Paineilmajarrujen tarkastusten suorittajalla omaisluonteiset tehtävät, jotka liittyivät tie-
39525: tulee olla liikennetarvikkeiden asennuksiin ja liikenteen tietojärjestelmän ylläpitämiseen ja
39526: korjauksiin edellytettävä lupa. Pako- kehittämiseen, ajoneuvojen ja ajokorttien
39527: kaasupäästöjen ja vetokytkimien tarkastusten rekisteröintiin sekä ajoneuvoverotukseen,
39528: suorittajan on puolestaan ennen toimintansa siirrettiin ajoneuvohallintokeskukselle valtion
39529: aloittamista ilmoitettava aiotusta toiminnasta viranomaistoiminnoiksi. Hallituksen esityk-
39530: ajoneuvohallintokeskukselle. Tarkastuksen sessä Autorekisterikeskuksen muuttamista
39531: suorittajan oikeus tarkastusten suorittamiseen osakeyhtiöksi koskevaksi lainsäädännöksi
39532: voidaan peruuttaa, jos mittauksia ei suoriteta (HE 59/1995 vp) siirtoa perusteltiin kilpai-
39533: asianmukaisesti tai mittalaitteiden huolto ja luneutraliteettisyillä sekä sillä, että rekiste-
39534: mittatarkkuuden tarkastus on laiminlyöty. röinti- ja verotustehtävät eivät viranomais-
39535: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on luonteisuutensa vuoksi sopineet hoidettaviksi
39536: valvoa tarkastuksia suorittavia korjaamoita ja liikelaitos- tai yhtiömuodossa.
39537: muita tarkastuspaikkoja. Autorekisterikeskuksen katsastustoimipaik-
39538: kojen suorittamat rekisteröintitehtävät - re-
39539: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen kisteri-ilmoitusten vastaanotto, ilmoitusten
39540: tietojen merkitseminen ajoneuvorekisteriin
39541: Ajoneuvojen rekisteröinnit aloitettiin sa- sekä rekisteriotteiden ja -kilpien luovuttami-
39542: mana vuonna kuin katsastukset eli vuonna nen - siirrettiin vuoden 1996 alusta hoidetta-
39543: 1922. Ajoneuvojen rekisteröinti siirrettiin vaksi katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi-
39544: vuonna 1966 lääninhallituksista samana miluvan nojalla. Toimilupalailla saatettiin
39545: vuonna perustetun Autorekisterikeskuksen yksityiset katsastustoimipaikat ajoneuvojen
39546: tehtäväksi. Ajoneuvorekisterin ajantasaisuu- rekisteröintien osalta tasavertaiseen asemaan
39547: den ja asiakaspalvelun parantamiseksi siir- Suomen Autokatsastus Oy:n katsastustoimi-
39548: rettiin rekisteri-ilmoitusten vastaanotto vuon- paikkojen kanssa, kun kaikille katsastustoi-
39549: na 1989 poliisilta posti- ja katsastustoimipai- mipaikoille annettiin oikeus hakea toimilu-
39550: koille. Katsastustoimipaikat oikeutettiin hoi- paa myös rekisteröintitehtävien suorittami-
39551: tamaan rekisteröintitapahtumat suorakäyttöi- seen.
39552: sesti, jolloin asiakas sai yhdellä käynnillä Toimilupalain 7 §:n mukaan ajoneuvojen
39553: rekisteriotteen ja tarvittaessa rekisterikilvet. rekisteröintitehtävien suorittamisoikeuden
39554: Vuonna 1991luotiin edelleen käytössä oleva saa sellainen katsastustoimipaikka, joka hoi-
39555: suorarekisteröintijärjestelmä, jonka mukaan taa kaikkia katsastuslajeja koskevia katsas-
39556: autoliikkeet, vakuutusyhtiöt ja rahoitusyhtiöt tuksia. Rekisteröintejä suorittavalle yrityksil-
39557: oikeutettiin merkitsemään ajoneuvoja rajoite- le ei ole asetettu omia, erityisiä vaatimuksia,
39558: tusti ajoneuvorekisteriin. Postitoimipaikkojen koska kyse on yhdistetystä luvasta, jonka
39559: ja suorarekisteröijien kautta asioitaessa rekis- nojalla suoritetaan sekä katsastuksia että re-
39560: teriote lähetettiin Autorekisterikeskuksesta kisteröintejä.
39561: asiakkaalle postitse. Toimiluvan nojalla ajoneuvojen rekiste-
39562: Vuonna 1994, jolloin katsastustoiminnan röintejä hoitavan yrityksen rekisteröintejä
39563: kilpailu aloitettiin, ajoneuvohallinnosta tuli suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimuk-
39564: tieliikenteen tietojärjestelmän ja siten myös sista säädetään liikenneministeriön päätök-
39565: ajoneuvorekisterin pitäjä. Uusi virasto käsit- sellä. Ajoneuvohallintokeskus on antanut
39566: HE 113/1998 vp 7
39567:
39568: toiminnassa tarvittavaa koulutusta ja valvo- 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen
39569: nut, että rekisteröinnit suoritetaan asianmu- lainsäädäntö
39570: kaisesti. Myös toimiluvan haltijat ovat anta-
39571: neet koulutusta. Katsastustoiminta
39572: Ajoneuvon suorarekisteröinnistä ja siihen
39573: oikeuttavasta luvasta säädetään rekisteröin- Vuonna 1996 annettiin neuvoston direk-
39574: tiasetuksen 8 luvussa. Suorarekisteröinnillä tiivi 96/96/EY moottoriajoneuvojen ja niiden
39575: tarkoitetaan suorarekisteröintiluvan saaneen perävaunujen katsastusta koskevan jäsenval-
39576: yrityksen oman tietojärjestelmänsä avulla tioiden lainsäädännön lähentämisestä, jäl-
39577: suorittamaa ajoneuvon rekisteritietojen mer- jempänä katsastusdirektiivi, jolla kumottiin
39578: kitsemistä ajoneuvorekisteriin. Suorarekiste- aikaisempi ajoneuvojen katsastusta koskeva
39579: röinti voidaan suorittaa vain sellaisesta ajo- direktiivi muutoksineen. Jäsenvaltioiden oli
39580: neuvosta, jonka suorarekisteröintiluvan halti- saatettava direktiivi voimaan viimeistään 9
39581: ja omistaa tai jonka rekisteröintiin luvanhal- päivänä maaliskuuta 1998. Suomen katsas-
39582: tija on saanut toimeksiannon. Ajoneuvohal- tusjärjestelmä vastasi jo aikaisemmin pää-
39583: lintokeskus voi myöntää luvan suorarekiste- osin direktiivin vaatimuksia.
39584: röintien suorittamiseen autoliikkeelle, vakuu- Katsastusdirektiivin mukaan henkilöauton
39585: tusyhtiölle, katsastuksen suorittajalle ja ra- ensimmäinen katsastus on suoritettava vii-
39586: hoitusyhtiölle, joka on riittävän luotettava, meistän neljän vuoden kuluttua käyttöönot-
39587: jolla on käytettävissään toiminnan mahdol- topäivästä ja tämän jälkeen auto on katsas-
39588: listava tietojärjestelmä ja jolla muuten harki- tettava vähintään joka toinen vuosi. Takseil-
39589: taan olevan edellytykset tehdä asianmukai- le, linja-autoille, kuorma-autoille ja yli 3,5
39590: sesti rekisteri-ilmoitukset suorarekisteröinti- tonnia painaville perävaunuille on säädetty
39591: menettelyssä. Autoliikkeeltä edellytetään vuotuinen katsastus.
39592: lisäksi, että sillä on voimassa liikkeen kaikki Katsastusdirektiivissä säädetään katsastuk-
39593: myyntivarastossa olevat ajoneuvot kattava sen suorittajasta, katsastusvelvollisuuden
39594: ryhmäliikennevakuutus. Suorarekisteröintilu- alaisista ajoneuvoista, katsastusten toistumis-
39595: pa on voimassa jatkuvasti, mutta se voidaan tiheydestä, katsastuksessa tarkastettavista
39596: peruuttaa väärinkäytösten vuoksi tai jos lu- kohteista, katsastuksesta annettavasta todis-
39597: vanhaltija ei enää täytä luvan myöntämisen tuksesta ja katsastusta koskevista poikkeuk-
39598: edellytyksiä tai muusta painavasta syystä. sista.
39599: Rekisteröintiasetuksen 27 §:ssä on yksilöity Katsastusdirektiivin 2 artiklan mukaan kat-
39600: se, millaisia rekisteröintejä erilaiset luvan- sastuksen voi suorittaa valtio tai muu jul-
39601: haltijat - autoliike, vakuutusyhtiö, rahoi- kisyhteisö taikka yksityinen elin tai laitos.
39602: tusyhtiö ja katsastuksen suorittaja - voivat Yksityisen elimen tai laitoksen tulee olla
39603: suorittaa. valtion nimeämä tai asettama ja valtion suo-
39604: Ajoneuvon rekisteri-ilmoitus on jätettävä rassa valvonnassa. Katsastusten suorittami-
39605: ajoneuvohallintokeskukseen tai toimiluvan nen voidaan direktiivin mukaan antaa myös
39606: saaneeseen katsastustoimipaikkaan. Rekiste- sellaiselle, joka suorittaa ajoneuvojen kor-
39607: röintiasetuksen 21 §:n mukaan rekisteri-il- jauksia. Tällöin on kuitenkin erityisesti huo-
39608: moitus voidaan lisäksi jättää postitoimipaik- lehdittava siitä, että katsastusten puolueetto-
39609: kaan edellyttäen, että ajoneuvohallintokeskus muus ja korkea laatu säilyvät. Jäsenvaltioi-
39610: on sopinut postilaitoksen kanssa ilmoitusten den on liikenteessä tunnustettava toisessa
39611: vastaanotosta. Postitoimipaikat toimivat vain jäsenvaltiossa siellä rekisteröidylle ajoneu-
39612: ilmoitusten vastaanottajina. Niillä ei ole oi- volle suoritettu katsastus.
39613: keutta suorittaa muita rekisteröintitehtäviä. Komissio on tehnyt ehdotuksen neuvoston
39614: Ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain direktiiviksi yhteisön teillä liikennöivien
39615: (159211995) mukaan viraston tehtävänä on hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastuksista
39616: muun ohessa vastata ajoneuvojen rekiste- (KOM(1998) 117 lopull; 98/0097 (SYN)).
39617: röinneistä. Rekisteröintiasetuksen 21 §:n mu- Ehdotuksen tavoitteena on tehostaa yhteisön
39618: kaan ajoneuvohallintokeskuksen on lisäksi maantieliikenteen turvallisuutta ja ympäris-
39619: itse hoidettava osa rekisteröinneistä. Erityi- tönsuojelua. Ehdotuksen mukaan vuosittaisia
39620: sesti silloin, kun tehtäviä suoritettaessa jou- katsastuksia täydennetään tarkastamaila
39621: dutaan käyttämään oikeudellista harkintaa edustava otos teillä liikennöivistä hyötyajo-
39622: tavanomaista enemmän, rekisteröintitehtävä neuvoista. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei
39623: kuuluu ajoneuvohallintokeskukselle. ajoneuvo ole ehdotuksen liitteessä esitettyjen
39624: 8 HE 113/1998 vp
39625:
39626: vaatimusten mukainen, ajoneuvo voitaisiin moita tai vain katsastuksiin erikoistuneita
39627: määrätä katsastettavaksi kiinteässä katsastus- toimi paikkoja.
39628: toimipaikassa. Jos ajoneuvon katsotaan aihe- A lankomaissa valtiollinen elin, joka aikai-
39629: uttava ihmisille vakavaa vaaraa, ajoneuvon semmin suoritti kaikenlaisia katsastuksia,
39630: käyttö yleisellä tiellä voitaisiin välittömästi hoitaa nykyisin vain taksien ja linja-autojen
39631: kieltää. katsastukset. Muita katsastuksia suorittavat
39632: Lähes kaikissa autoistuneissa maissa ajo- valtuutetut, yksityiset katsastustoimipaikat,
39633: neuvot katsastetaan säännöllisesti. Useim- jotka voivat olla ko~aamoita tai erikoistu-
39634: missa Euroopan unionin jäsenmaissa on kat- neita vain katsastuksim. Katsastustoimipaik-
39635: sastusjärjestelmä, joka vastaa täysin tai aina- kojen valvontaan on viime aikoina panostet-
39636: kin osittain unionin vähimmäisvaatimuksia. tu entistä enemmän. Katsastajalta edellyte-
39637: Tanskassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portuga- tään peruskoulutusta tai sitä vastaavaa työ-
39638: lissa ei kuitenkaan ennen vuotta 1998 ole kokemusta. Varsinaisen katsastajan koulu-
39639: ollut kevyiden ajoneuvojen katsastuspakkoa. tuksen, joka on jaettu neljään tasoon, järjes-
39640: Myöskään Norjassa ei ole ollut kevyiden tää autoteollisuus yhdessä opetustoiminnasta
39641: ajoneuvojen katsastuspakkoa. vastaavan ministeriön kanssa.
39642: Euroopan unionin alueella katsastajille Belgiassa kevyet ajoneuvot katsastetaan
39643: järjestetään pääsääntöisesti peruskoulutuksen ensimmäisen kerran neljän vuoden kuluttua
39644: lisäksi alalletulo-, jatko- ja täydennyskoulu- ja tämän jälkeen vuosittain. Taksit ja linja-
39645: tusta. Koulutukseen sisältyy useimmiten työ- autot katsastetaan kuuden kuukauden välein.
39646: harjoittelua sekä jonkinlainen tutkinto. Yh- Maassa on yh'deksän yksityistä katsastusyh-
39647: teisön lainsäädännössä ei ole säännöksiä kat- tiötä, jotka toimivat tietyillä alueilla ilman
39648: sastajien koulutuksesta. kilpailua. Yhtiöillä on yhteinen kattojärjestö
39649: Ruotsissa henkilöautot on pitänyt katsastaa (GOCA). Teknisen peruskoulutuksen lisäksi
39650: ensimmäisen kerran kahden vuoden kuluttua GOCA järjestää katsastajille peruskursseja ja
39651: ja sen jälkeen neljän vuoden kuluttua käyt- jatkokursseja. Koulutukseen sisältyy myös
39652: töönotosta sekä tämän jälkeen vuosittain. käytännön harjoittelua.
39653: Vuoden 1998 alusta uudet henkilöautot on Isossa Britanniassa valtion viranomainen
39654: katsastettava harvemmin kuin aikaisemmin. (The Vehicle Inspectorate) vastaa osasta sel-
39655: Ensimmäinen katsastus on suoritettava kol- laisia katsastuksia, jotka on suoritettava vuo-
39656: men vuoden kuluttua käyttöönotosta ja tä- sittain, sekä valvoo noin 17 000 valtuutetun,
39657: män jälkeen kahden vuoden kuluttua ja sit- kevyiden ajoneuvojen katsastuksia suoritta-
39658: ten vuosittain. Ruotsissa katsastustoiminnan van korjaamon toimintaa. Lontoossa ja eräis-
39659: hoitaa valtioenemmistöinen osakeyhtiö Ab sä muissa suurimmissa kaupungeissa poliisi
39660: Svensk Bilprovning, nykyisin Bilprovningen. katsastaa taksit. Vaatimuksena yksityisen
39661: Katsastuksessa hylättyjen henkilö- ja paketti- katsastustoiminnan aloittamiselle on osallis-
39662: autojen jälkitarkastukset voi hyväksyttää val- tuminen katsastustoimintaa valvovan viran-
39663: tuutetuilla korjaamoilla. Vuonna 1997 Ab omaisen järjestämälle kurssille ja kurssin
39664: Svensk Bilprovning suoritti 4,2 miljoonaa läpäisy. Varsinaista jatkokoulutusta ei ole
39665: katsastusta. Hylättyjen osuus katsastuksista järjestetty, mutta valvonnan perusteella ja
39666: oli 34 prosenttia. Jälkitarkastukseen men- muutenkin tarpeen vaatiessa järjestetään kat-
39667: neistä aJoneovoista hylättiin vielä noin seit- sastajille täydentävää koulutusta.
39668: semän prosenttia. Katsastajilta edellytetään Saksassa katsastuksia suorittavat osittain
39669: teknikkotason peruskoulutusta. Lisäkoulutuk- seitsemän alueellista yhdistystä (TUV), jotka
39670: sena edellytetään kuusi viikkoa kestävää tekevät kaikenlaisia tarkastuksia ydinvoima-
39671: kurssia, käytännön harjoittelua ja täydennys- loista leikkikaluihin, osittain yksityinen yhtiö
39672: koulutusta. (DEKRA), jolla on myös kuljettajantutkin-
39673: Norja joutuu Euroopan talousalueeseen toihin sekä autokoulujen valvontaan ja kou-
39674: liittyneenä maana soveltamaan katsastusdi- lutukseen liittyviä tehtäviä, sekä osaksi yksi-
39675: rektiiviä. Tielaitoksen alainen elin (Biltil- tyiset katsastusmiehet, jotka oy.at yleensä
39676: synet) suorittaa katsastukset. Vuoden 1998 aikaisemmin työskennelleet TUV:ssä tai
39677: alusta Biltilsynet sai uuden tehtävän valvoa DEKRAssa.
39678: vaituotettuja katsastustoimipaikkoja, jotka Espanjassa on kuntien velvollisuutena jär-
39679: saavat oikeuden suorittaa kevyiden ajonevo- jestää ajoneuvojen katsastus sopivalla taval-
39680: jen katsastukset kilpailutilanteessa. Valtuute- la. Italiassa valtiollinen elin vastaa kaikista
39681: tut katsastustoimipaikat voivat olla korjaa- katsastuksista.
39682: HE 113/1998 vp 9
39683:
39684: Rekisteröintitoiminta Vuoden 1997 lopussa maassamme oli toi-
39685: minnassa kaikkiaan 186 katsastustoimipaik-
39686: Vuonna 1968 Wienissä tehdyn tieliiken- kaa. Niistä yksityisiä oli 37 ja Suomen Au-
39687: nettä koskevan yleissopimuksen (SopS tokatsastus Oy:n toimipaikkoja oli 149. Suo-
39688: 30/86) 35 artiklan mukaan moottoriajoneu- men Autokatsastus Oy:n toimipaikkaverkos-
39689: von ja siihen kytketyn muun kuin kevyen to kattaa koko maan. Myös yksityiset katsas-
39690: perävaunun tulee olla jonkun sopimuspuolen tusasemat ovat sijoittuneet maamme eri
39691: tai sen osan rekisteröimä. Ajoneuvon kuljet- osiin.
39692: tajalla tulee olla mukanaan todistus rekiste- Osa Suomen Autokatsastus Oy:n toimipai-
39693: röinnistä. Sopimus määrittelee tiedot, jotka koista on niin sanottuja matkapaikkakuntia,
39694: todistuksesta tulee vähintään ilmetä. jotka toimivat sivutoimipaikan tapaan. Kai-
39695: Euroopan yhteisössä on valmisteilla direk- killa tällaisilla toimipaikoilla ei ole vielä
39696: tiivi moottoriajoneuvojen ja niiden perä- toimilupaa, mutta ne ovat voineet jatkaa toi-
39697: vaunujen rekisteröintiasiakirjoista. Komissi- mintaansa toimilupalain siirtymäsäännöksen
39698: on direktiiviehdotus (KOM(97) 248 lopull; nojalla. Näillä toimipaikoilla ei ole yleensä
39699: 97/0150 (SYN)) sisältää vähimmäisvaati- mahdollista katsastaa raskasta ajoneuvoka-
39700: mukset rekisteröintiasiakirjasta. Neuvosto on lustoa, mihin toimilupalaki velvoittaa. Vaa-
39701: marraskuussa 1997 hyväksynyt yhteisen kan- rana on täten, että näiden toimipaikkojen toi-
39702: nan ehdotuksesta. Direktiivi annettaneen minta tulee lähiaikoina loppumaan.
39703: vuoden 1998 aikana. Yhteisen kannan mu- Vuonna 1997 Suomessa aloitettiin runsaat
39704: kaan uusi rekisteröintiasiakirja otettaisiin 1,8 miljoonaa vuosikatsastusta, joista hylät-
39705: käyttöön viiden vuoden kuluttua direktiivin tiin 21,4 prosenttia. Muita katsastuksia suori-
39706: voimaantulosta. Jäsenvaltion on tunnustetta- tettiin yhteensä noin 84 500. Suomen Auto-
39707: va toisen jäsenvaltion antama rekisteröintito- katsastus Oy:n markkinaosuus vuosikatsas-
39708: distus kansainvälisessä liikenteessä ja rekis- tuksista oli 77 prosenttia.
39709: teröitäessä toisessa jäsenvaltiossa aikaisem- Ajoneuvohallintokeskus on valvonut kat-
39710: min rekisteröity ajoneuvo. sastustoimintaa ensisijaisesti tilastollisin me-
39711: Ruotsissa ja Norjassa ajoneuvojen rekiste- netelmin. Lisäksi virasto on suorittanut val-
39712: röintitehtävät on organis01tu sikäläisen tielai- vontatarkastuksia ja tarkastuskäyntejä. Vuo-
39713: toksen alaisuuteen. Saksassa liittovaltion sien 1997 ja 1998 aikana valvontaa on lisät-
39714: keskusrekisterin ohella osavaltiot pitävät ku- ty. Tarkastuksia on tehty erityisesti sellaisille
39715: kin ajoneuvorekisteriä. Englannissa rekiste- paikkakunnille, joilla on ollut kilpailua, sekä
39716: röinneistä vastaa valtion rekisteröintiyksikkö. katsastustoimipaikoille, joilla katsastettujen
39717: ajoneuvojen hylkäysprosentit ovat poiken-
39718: 1.3. Nykytilan arviointi neet merkittävästi maan keskiarvosta.
39719: Ajoneuvohallintokeskuksen valvontatarkas-
39720: Katsastustoiminta tuksissa on todettu, että katsastustoimipaik-
39721: kojen toimitilat ja laitteet ovat pääosin kun-
39722: Katsastuspalvelujen saatavuus on katsas- nossa. Katsastukset on yleensä hoidettu hy-
39723: tustoiminnan kilpailun avaamisen myötä pa- vin. Katsastuksia suorittavien henkilöiden
39724: rantunut merkittävästi. Katsastustoimipaik- ammattitaidossa on kuitenkin todettu puut-
39725: kojen lukumäärä on lisääntynyt ja toimipaik- teita. Nopeasti uudistuvien ja muuttuvien
39726: kojen sijainti asiakkaiden kannalta parantu- säännösten seuranta ja tietojen ajantasaista-
39727: nut. Toimipaikkojen aukioloaikojen pidennys minen sekä uuden henkilökunnan koulutta-
39728: ja mahdollisuus katsastaa ajoneuvo ilman minen ja työhönohjaaminen jäävät kiireeseen
39729: ajanvaraosta ovat myös parantaneet katsas- vedoten joskus asianmukaisesti tekemättä.
39730: tuspalveluita. Katsastustoimintaan liittyvistä yksittäisistä
39731: Vuonna 1995 aloitti 26 uutta katsastustoi- puutteellisuuksista ajoneuvohallintokeskus
39732: mipaikkaa toimintansa. Vuonna 1996 aloit- on antanut useita suullisia ja kirjallisia kor-
39733: tavia toimipaikkoja oli 20 ja vuonna 1997 jauskehotuksia ja kirjallisia huomautuksia.
39734: niitä oli 17. Yksityisten toimipaikkojen li- Yhteiskunnan kannalta olennaista on, että
39735: säksi myös Suomen Autokatsastus Oy on teknisten vikojen osuus onnettomuuksien
39736: lisännyt toimipaikkojensa määrää. Vuoden ensisijaisena aiheuttajana ei ole katsastustoi-
39737: 1997 aikana jouduttiin peruuttamaan kahden minnan kilpailun avaamisen jälkeen muuttu-
39738: katsastustoimipaikan t01miluvat ja kaksi toi- nut.
39739: mipaikkaa lopetti toimintansa muutoin.
39740:
39741:
39742: 380255C
39743: 10 HE 113/1998 vp
39744:
39745: Rekisteröintitoiminta täyttämiseksi asioitava katsastustoimipaikal-
39746: la, ajoneuvohallintokeskuksessa tai postitoi-
39747: Kilpailutilanteesta johtuva katsastustoimi- mipaikassa. Tällainen useissa paikoissa asi-
39748: paikkojen määrän kasvu on parantanut myös ointi heikentää myös ajoneuvorekisterin
39749: rekisteröintipalvelujen saatavuutta. Ajoneu- ajantasaisuutta.
39750: vohallintokeskuksen lisäksi ajoneuvojen re-
39751: kisteröintitehtäviä hoitivat vuoden 1997 lo-
39752: pussa 153 katsastustoimipaikkaa, 273 auto- 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
39753: liikettä ja 4 rahoitusyhtiötä. Lisäksi 593 _pos- ehdotukset
39754: titoimipaikkaa otti vastaan rekisteri-ilmOituk-
39755: sia. Rekisteröintejä suorittavista katsastustoi- 2.1. Tavoitteet ja keinot niiden
39756: mipaikoista 32 oli yksityisiä. saavuttamiseksi
39757: Vuonna 1997 suoritettiin yhteensä runsaat
39758: 1,5 miljoonaa rekisteröintiä, joista 164 500 Katsastustoimintaa koskevien ehdotusten
39759: oli ajoneuvojen ensirekisteröintejä. Ensire- tavoitteena on varmistaa katsastusten asian-
39760: kisteröintien määrä on viime vuosina lisään- mukainen suorittaminen sekä katsastuspalve-
39761: tynyt. Katsastustoimipaikkojen osuus kaikis- lujen saatavuuden turvaaminen koko maassa.
39762: ta rekisteröinneistä oli 60 prosenttia. Ajo- Katsastustoiminnassa on havaittu puutteita,
39763: neuvorekisterissä oli vuoden 1997 lopussa jotka ovat osittain johtuneet katsastuksia
39764: noin 3,3 miljoonaa ajoneuvoa. suorittavien henkilöiden ammattitaidon puut-
39765: Rekisteröintitoiminnan laatu on ajoneuvo- teista ja alan kiristyneestä kilpailusta. Ajo-
39766: hallintokeskuksen valvonnasta saatujen ko- neuvohallintokeskus on katsastustoimipaik-
39767: kemusten mukaan pystytty pitämään korkea- kojen valvontaa lisäämällä pyrkinyt pitä-
39768: na. Rekisteröintimenettelyn yhtenäisyys on mään katsastusten tasoa yllä. Valvonnalla ei
39769: pyritty turvaamaan ajoneuvohallintokeskuk- kuitenkaan voida korvata ammattitaidossa
39770: sen antamilla ohjeilla, koulutustilaisuuksilla havaittuja puutteita. Katsastustoiminnasta
39771: ja valvonnalla. vastaavien ja katsastuksia suorittavien henki-
39772: Autorekisterikeskuksen yhtiöittämisen yh- löiden ammattitaitoa katsastusten suorittami-
39773: teydessä katsastustoiminnan ja rekisteröinti- seen voidaan parantaa vaatimalla heiltä teh-
39774: toiminnan harjoittajista päädyttiin säätämään tävien edellyttämää, jatkuvaa koulutusta.
39775: samalla lailla, vaikka toiminnot eroavatkin Katsastuspalvelujen alueellisen saatavuu-
39776: merkittävästi toisistaan. Lisäksi suorarekiste- den varmistamiseksi voitaisiin luopua ras-
39777: röintiluvasta säädetään rekisteröintiasetuk- kaan ajoneuvokaluston katsastusvelvollisuu-
39778: sessa. Katsastustoiminta on täysin vapaa kil- desta, jolloin toimilupa voitaisiin myöntää
39779: pailulle, kun taas rekisteröintitoiminnassa vain henkilöautojen ja muiden kevyiden ajo-
39780: kilpaillaan lähinnä jakelukanavien kesken. neuvojen katsastuksiin. Tällä saatettaisiin
39781: Katsastustoiminnassa jokainen luvanhaltija heikentää raskaan ajoneuvokaluston katsas-
39782: vastaa itse toiminnastaan, mutta rekisteröin- tuspalvelujen saatavuutta. Sallimalla sivutoi-
39783: titoiminnan vastuuta on lailla sälytetty myös mipaikkojen perustaminen voitaisiin turvata
39784: ajoneuvohallintokeskukselle, joka on lisäksi kohtuulliset katsastuspalvelut kevyelle kalus-
39785: ajoneuvorekisterin pitäjä. Toimilupalaki ei tolle koko maassa, myös syrjäisimmillä seu-
39786: sellaisenaan sovellu rekisteröintitoimintaan, duilla.
39787: koska sille asetetut vaatimukset eroavat kat- Rekisteröintitoimintaa koskevien ehdotus-
39788: sastustoiminnalle asetetuista vaatimuksista. ten tavoitteena on parantaa rekisteröintipal-
39789: Säätämistä rekisteröintitoiminnan harjoitta- velujen saatavuutta ja ajoneuvorekisterin
39790: jista eri säädöksissä ja säädöstasolla ei ajantasaisuutta sekä yhtenäistää sääntely,
39791: myöskään voi pitää perusteltuna. jolla rekisteröintien hoitaminen järjestetään.
39792: Ajoneuvon rekisteröintivelvollisuus syntyy Koko maan kattavien rekisteröintipalvelujen
39793: erilaisissa tilanteissa, kuten ajoneuvon kau- ylläpitämiseksi ei määrällisesti tarvita lisää
39794: pan yhteydessä, rahoituksen järjestelyssä, rekisteröintitehtäviä suorittavia toimipaikko-
39795: vakuutuksen ottamisen tai vaihdon yhteydes- ja. Pikemminkin kyse on siitä, että rekiste-
39796: sä ja ajoneuvon käytön lopettamisen yh- röintiasiat tulisi ainakin osittain hoitaa muis-
39797: teydessä. Asiakas ei useinkaan voi hoitaa sa paikoissa kuin niitä nykyisin hoidetaan.
39798: ajoneuvon rekisteröintiä samalla hoitaessaan Toimilupalain säätämisen yhteydessä luovut-
39799: rekisteröinnin aiheuttamaa toimenpidettä, tiin ajatuksesta hoitaa rekisteröintitehtävät
39800: vaan hänen on rekisteröintivelvollisuutensa kokonaisuudessaan viranomaistoimintoina,
39801: HE 113/1998 vp 11
39802:
39803: joten tehtäviä on vaikea ajatella jatkossakaan keusturvajärjestelyistä. Hallituksen esitykses-
39804: hoidettavaksi yksin viranomaisten voimin. sä uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE
39805: Ehdotuksen valmistelun yhteydessä on 111998 vp) on 124 §:n yksityiskohtaisissa
39806: pohdittu mahdollisuuksia järjestää rekiste- perusteluissa selostettu tarkemmin periaattei-
39807: röintitehtävät hoidettaviksi erillisen rekiste- ta, joiden mukaan julkisia hallintotehtäviä on
39808: röintitehtävien toimiluvan nojalla tai vaih- katsottu voitavan antaa muulle kuin viran-
39809: toehtoisesti antaa tehtävät kokonaisuudes- omaiselle. Myös mainitun pykälän mukaan
39810: saan ajoneuvohallintokeskuksen vastuulle muita kuin merkittävää julkisen vallan käyt-
39811: siten, että virasto voisi hoitaa rekisteröinti- töä sisältäviä julkisia hallintotehtäviä voitai-
39812: tehtävät hankkimalla niiden suorittajiksi pal- siin lailla tai sen nojalla antaa muulle kuin
39813: veluja yksityisiltä ja julkisilta palvelujen viranomaiselle, jos se on tarpeen tehtävien
39814: tuottajilta. Valtioneuvoston vuonna 1989 tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä
39815: tekemän periaatepäätöksen mukaan tarpeet- vaaranneta perusoikeuksia, oikeusturvaa tai
39816: tomat ja vähämerkitykselliset lupajärjestel- muita hyvän hallinnon vaatimuksia.
39817: mät tulee purkaa. Luville on etsittävä hallin- Rekisteröintitehtävät eivät sisällä minkään-
39818: nollisesti kevyempiä vaihtoehtoja. Rekiste- laisten pakkokeinojen käyttöä. Ajoneuvon
39819: röintitehtävien hoitamisella toimiluvan nojal- rekisteröinti ei myöskään luo omistusoikeut-
39820: la ei saavuteta toiminnan valvonnan, laadun ta. Vaikka rekisteröintitehtävissä on osittain
39821: tai oikeellisuuden osalta sellaista lisäarvoa, kyse julkisen vallan käytöstä, ei ole esteitä
39822: että lupajärjestelmä olisi perusteltua säilyt- sille, että rekisteröintitehtäviä annetaan la-
39823: tää. Ajoneuvohallintokeskukselle nykyisinkin kiin perustuvan sopimuksen nojalla yksityi-
39824: säädetty vastuu rekisteröintitehtävistä ja ajo- sille, kunhan säännöksin huolehditaan riittä-
39825: neuvorekisteristä korostuisi, mikäli se voisi västä oikeusturvasta tehtäviä suoritettaessa.
39826: hoitaa rekisteröintitehtävät sopimaila niiden
39827: hoidosta sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat
39828: toimintaan kykeneviä ja joiden hoitamana 2.2. Keskeiset ehdotukset
39829: rekisteröintipalveluja tarvitseva asiakas voisi
39830: yhdessä rekisteröintitapahtuman aiheuttaman Katsastustehtävien toimilupia koskevat muu-
39831: toiminnan kanssa hoitaa myös ajoneuvon tosehdotukset
39832: rekisteröinnin.
39833: Rekisteröintitehtävien on katsottu sisältä- Ehdotetun rekisteröintitehtävien uudelleen
39834: vän sekä viranomaisluonteisia että tuotannol- järjestämisen vuoksi katsastustehtävien toi-
39835: lisia tehtäviä. Rekisteri-ilmoitusten tarkasta- miluvista ehdotetaan säädettäväksi kokonaan
39836: minen rekisteröinnin edellytysten toteami- uusi laki, joka rakentuu nykyisen toimilupa-
39837: seksi ja tietojen tallettaminen ajoneuvorekis- lain pohjalle.
39838: teriin sekä syöttövirheiden korjaus ovat mer- Katsastustehtävien toimiluvan myöntämi-
39839: kittävimpiä rekisteröintiin liittyviä viran- nen siirrettäisiin liikenneministeriöstä Ajo-
39840: omaisluonteisiksi katsottuja tehtäviä. Viran- neuvohallintokeskukseen, jonka panos ny-
39841: omaisluoteisuudesta huolimatta rekisteröinti- kyisessäkin luvan myöntämisprosessissa on
39842: tehtäviä on uskottu toimilupalailla ja rajoite- tärkeä.
39843: tummin rekisteröintiasetuksella yksityisten Ehdotettu laki sisältäisi toimilupalain ta-
39844: hoidettaviksi. paan säännökset toimiluvan myöntämisen
39845: Virkamieshallintoperiaatteeseen nojautuen yleisistä edellytyksistä. Luotettavuuden arvi-
39846: on katsottu, että julkisia hallintotehtäviä voi- ointia koskevia säännöksiä tiukennettaisiin ja
39847: vat hoitaa vain viranomaiset. Virkamieshal- keskeisimmäksi arviointiperusteeksi tulisi
39848: lintoperiaate ei kuitenkaan ole ehdoton este katsastustoiminnassa mukana olevien henki-
39849: uskoa julkista valtaa viranomaisorganisaation löiden sopivuus katsastustoiminnan harjoitta-
39850: ulkopuolelle. Yleisenä rajauksena on pidetty jaksi ja katsastusten suorittajaksi. Käytännön
39851: sitä, että poikkeukset virkamieshallintoperi- katsastustoiminnassa esiin tulleiden tulkinta-
39852: aatteesta eivät saa horjuttaa pääsääntöä. Voi- vaikeuksien vuoksi toimiluvan hakijan riip-
39853: makeinojen käyttö rajaa myös mahdollisuuk- pumattomuuden arviointia koskevia sään-
39854: sia uskoa julkista valtaa yksityisille. Julkis- nöksiä tarkistettaisiin ja selvennettäisiin.
39855: ten hallintotehtävien uskominen viranomais- Katsastuspalvelujen tarjonnan turvaamisek-
39856: organisaation ulkopuolelle edellyttää, että si haja-asutusalueilla ehdotetaan toimiluvan
39857: tehtävien antamisesta säädetään lailla ja li- haltijalle annettavaksi oikeus perustaa sivu-
39858: säksi sitä, että huolehditaan riittävistä oi- toimipisteitä sellaisille seuduille, joilla ei ole
39859: 12 HE 113/1998 vp
39860:
39861: varsinaista katsastustoimipaikkaa. Tällaisessa 3. Esityksen vaikutukset
39862: katsastustoimipaikassa katsastettaisiin vain
39863: kevyitä ajoneuvoja. 3.1. Taloudelliset vaikutukset
39864: Katsastustoiminnan laadun turvaamiseksi
39865: ehdotetaan nykyisinkin vaaditun teknikko- Ehdotuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia
39866: tason tutkinnon lisäksi, että katsastustoimin- valtiontalouteen. Katsastustehtävien toimilu-
39867: nasta vastaavan ja katsastuksia suorittavan van myöntämiseen liittyviä tehtäviä on lii-
39868: henkilön on hankittava lisäkoulutuksena teh- kenneministeriössä hoitanut yksi henkilö
39869: täviensä edellyttämä katsastajan tutkinto ja osapäiväisesti.
39870: tehtäviensä laajuutta vastaava erikoiskoulu- Ehdotuksen mukaan Ajoneuvohallintokes-
39871: tus. Ammattitaidon säilyttäminen turvattai- kukselle tulisi lisätehtäviä, joista säädettäi-
39872: siin täydennyskoulutuksella. Lisäkoulutuksen siin lailla ja sen nojalla ministeriön päätök-
39873: antajia koskevat keskeisimmät säännökset sellä. Ajoneuvohalhntokeskuksen uusia teh-
39874: otettaisiin lakiin. Muuten lisäkoulutuksesta täviä olisivat katsastustehtävien toimilupien
39875: ja sen antajista säädettäisiin liikenneministe- myöntäminen, sellaisten yhteisöjen hyväksy-
39876: riön päätöksellä. mmen, jotka antavat katsastustoiminnassa
39877: Katsastustoiminnan valvontaa koskevia edellytettävää koulutusta, koulutusta antavi-
39878: säännöksiä tarkistettaisiin. Lupaviranomai- en yhteisöjen ja koulutukseen liittyvien ko-
39879: selle annettaisiin oikeus kieltää luvanhaltijaa keiden valvonta, tarvittaessa koulutuksen
39880: väliaikaisesti suorittamasta katsastuksia, jos antaminen rajoitetusti, katsastajantutkintojen
39881: katsastustoiminnassa havaittaisiin vakavia vastaanottaminen, rekisteröintitehtäviä kos-
39882: puutteita tai väärinkäytöksiä. keviin sopimuksiin liittyvät tehtävät sekä
39883: sopimusrekisteröijien valvonta. Ajoneuvo-
39884: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen hallintokeskus on nettobudjetoitu virasto,
39885: jonka menot katetaan maksullisen toiminnan
39886: Ajoneuvojen rekisteröintitehtävät eli rekis- tuloilla. Ajoneuvohallintokeskuksen uusissa
39887: teri-ilmoitusten vastaanotto, rekisterikilpien tehtävissä olisi pääosin kyse julkisoikeudelli-
39888: ja -otteiden luovuttaminen, rekisteröintitieto- sista suoritteista, joiden kustannukset katet-
39889: jen merkitseminen ajoneuvorekisteriin sekä taisiin suoritteista perittävillä, omakustan-
39890: muut niihin liittyvät tehtävät hoidettaisiin nusarvon mukaisilla maksuilla. Liikennemi-
39891: ehdotetun lain mukaan sopimuksen nojalla. nisteriö päättäisi suoritteista perittävät kiinte-
39892: Laki koskisi lähinnä katsastus- ja rekiste- ät maksut ja suoritteet tai suoriteryhmät,
39893: röintitehtävien toimiluvan ja suorarekiste- joista peritään Ajoneuvohallintokeskuksen
39894: röintiluvan nojalla nykyisin hoidettavia re- määrittelemät omakustannusarvon mukaiset
39895: kisteröintejä sekä postitoimipaikkojen rekis- maksut.
39896: teri-ilmoitusten vastaanottoa. Ajoneuvohal- Liikenneministeriön päätöksen mukaan
39897: lintokeskus voisi jatkossakin hoitaa osan ajoneuvohallintokeskus perii katsastustoimi-
39898: rekisteröintitehtävistä. Muiden viranomaisten paikoilta valvonnasta ja ajoneuvorekisterin
39899: rekisteröintitehtävistä voitaisiin säätää myös käytöstä kiinteänä maksuna kolme markkaa
39900: erikseen. kultakin edellisen kuukauden aikana suonte-
39901: Ajoneuvohallintokeskus tekisi rekisteröin- tulta katsastukselta. Vuonna 1997 näistä
39902: titehtävien hoitamisesta sopimuksia yksityis- maksuista kertyi ajoneuvohallintokeskukselle
39903: ten tai julkisten palvelun tuottajien kanssa. tuloja yhteensä 6,7 miljoonaa markkaa. Eh-
39904: Sopimuksessa sovittaisiin, missä laajuudessa dotuksen mukaiset katsastustoimintaan liitty-
39905: ja millä ehdoilla sopimusrekisteröijä hoitaisi vät lisätehtävät aiheuttaisivat Ajoneuvohal-
39906: rekisteröintitehtäviä. Vaikka vastuu rekiste- lintokeskukselle vuositasolla kustannuksia
39907: röintitoiminnasta olisi Ajoneuvohallintokes- arviolta 350 000 markkaa. Kustannukset on
39908: kuksella, keskeisimmät säännökset sopimus- tarkoitus kattaa pääosin mainitusta kiinteästä
39909: rekisteröijän yleisistä edellytyksistä otettai- valvontamaksusta. Lisäksi katsastustehtävien
39910: siin lakiin. Rekisteröintitoiminnan asianmu- toimiluvan ja koulutusoikeuden myöntämi-
39911: kaisen hoitamisen varmistamiseksi rekiste- sestä perittäisiin erilliset maksut, koska suo-
39912: röintitoiminnassa olisi noudatettava hyvää ritteissa on kyse asianomaisen hakemuksesta
39913: hallintotapaa ja sopimusrekisteröijän rekiste- johtuvasta päätöksestä. Ajoneuvohallintokes-
39914: röintiä koskevasta päätöksestä voisi hakea kuksen mahdollisesti järjestämistä koulutus-
39915: oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. tilaisuuksista perittäisiin maksut liiketa-
39916: loudellisin perustein.
39917: HE 113/1998 vp 13
39918:
39919: Liikenneministeriön päätöksen mukaan siitä, miten toimipaikan koulutus järjestettäi-
39920: ajoneuvohallintokeskus perii rekisteröin- siin, olisiko toimipaikan koko henkilöstöllä
39921: tisuoritteista omakustannusarvon mukaiset katsastusoikeus kaikenlaisiin katsastuksiin ja
39922: maksut. Nykyisin ajoneuvon rekisteröinti- miten usein toimipaikan henkilöstö vaihtuu.
39923: maksu on asiakkaalle 40 markkaa ja suora- Koulutuskustannukset olisivat keskimääräistä
39924: rekisteröintimaksu 35 markkaa. Vuonna suuremmat henkilön tullessa alalle.
39925: 1997 rekisteröintitoiminnasta kertyi ajoneu- Henkilöt voisivat hakeutua itsenäisesti kat-
39926: vohallintokeskukselle tuloja kaikkiaan 71,6 sastustoimialan koulutukseen, mutta on ole-
39927: miljoonaa markkaa, joka oli 45 prosenttia tettavaa, että vaadittavan koulutuksen kus-
39928: viraston kokonaistuloista. Rekisterömtisuorit- tantaisivat nykyiseen tapaan katsastustoimi-
39929: teista nykyisin perittäviä maksuja ei ole eh- paikat Katsastustoimialalta saatujen tietojen
39930: dotuksen vuoksi tarkoitus muuttaa. Sopimus- mukaan suunnitellun koulutuksen laajuus
39931: järjestelmä saattaisi kuitenkin antaa mahdol- vastaa alalla nykyisinkin käytössä olevan
39932: lisuuden maksujen alentamiseen. koulutuksen laajuutta, joten on oletettavaa,
39933: Katsastusalan koulutukseen liittyvät tehtä- että katsastuksen hinnat eivät vaadittavan
39934: vät ja rekisteröintitehtävien uudelleenjärjes- koulutuksen vuoksi tulisi nykyisestä juuri-
39935: täminen lisäisivät ensimmäisen vuoden ruka- kaan muuttumaan.
39936: na Ajoneuvohallintokeskuksen kertaluontei- Rekisteröintitehtävien uudelleen järjestämi-
39937: sia menoja. Nämä menot, arviolta 150 000 sestä ei aiheutuisi toiminnan harjoittajille
39938: markkaa, katettaisiin Ajoneuvohallintokes- merkittäviä kustannuksia nykyiseen toimilu-
39939: kuksen maksullisen toiminnan ylijäämällä, paan verrattuna. On kuitenkin oletettavaa,
39940: joten tehtävien suorittamiseen ei tarvitsisi että rekisteröintejä suorittavien tahojen osuu-
39941: varata valtion talousarviossa erityistä määrä- det rekisteröintitehtävissä tulevat asiakkaan
39942: rahaa. Vuodelle 1998 ajoneuvohallintokes- valinnan vuoksi muuttumaan, vaikka SOJ,>i-
39943: kukselle asetettu julkisoikeudellisen toimin- musrekisteröijät olisivatkin pääosin samoJa,
39944: nan ylijäämätavoite on 4,6 miljoonaa mark- jotka nykyisinkin hoitavat rekisteröintitehtä-
39945: kaa. viä.
39946: Ehdotuksen mukaan katsastustoiminnasta
39947: vastaavalta ja katsastuksia suorittavalta hen- 3.2. Organisaatio- ja
39948: kilöltä edellytetään lisäkoulutuksena henki- henkilöstövaikutukset
39949: lön tehtäviä vastaava katsastajantutkinto sekä
39950: erityiskoulutusta ja täydennyskoulutusta. Ehdotus ei sisällä uusien viranomaisorga-
39951: Koulutuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä nisaatioiden perustamista. Uutena toimieli-
39952: säädettäisiin ministeriön päätöksellä. Koulu- menä Ajoneuvohallintokeskuksen yhteyteen
39953: tuksen järjestäjä vastaisi koulutuksen kustan- perustettaisiin neuvoa-antava koulutustoimi-
39954: nuksista ja perisi yleisen hintatason mukaiset kunta, jonka asettamisesta säädettäisiin ase-
39955: korvaukset koulutettavilta. Uudelta alalle tuksella.
39956: tulevalta henkilöltä edellytettävään katsasta- Katsastustehtävien toimilupien myöntämi-
39957: jan tutkintoon on tarkoitus sisällyttää lä- nen, katsastusalalla toimivien koulutukseen
39958: hiopetuksena noin viikon mittainen yleisjak- liittyvät tehtävät ja rekisteröintitoiminnasta
39959: so sekä viikon mittainen jakso kevyen ajo- sopiminen lisäävät Ajoneuvohallintokeskuk-
39960: neuvokaluston katsastuksia varten. Ainakin sen tehtäviä erityisesti lain tullessa voimaan
39961: osalla katsastustoimipaikan henkilöistä tulisi ja saattavat edellyttää lisätyövoiman hankin-
39962: olla katsastajan tutkinto myös raskaan ajo- taa.
39963: neuvokaluston katsastuksiin. Lähiopetuksen On oletettavaa, että ainakin alkuvaiheessa
39964: koulutusjakso olisi tätä tutkintoa varten katsastajien koulutusta järjestäisivät katsas-
39965: myös noin viikon mittainen. Erityiskatsas- tustoimialalla toimivat yhteisöt. Vaikka kou-
39966: tuksiin edellytettäisiin erikoiskoulutusta. lutettavien määrä vuositasolla tulee olemaan
39967: Suunniteltujen koulutustilaisuuksien hinta on melko pieni, on toivottavaa, että myös varsi-
39968: kaupallisilla koulutusor~anisaatioilla noin naiset koulutusorganisaatiot tulevat jatkossa
39969: 300-1 000 markkaa pätvältä. On arvioitu, mukaan koulutuksen järjestämiseen.
39970: että varsinaisesta koulutuksesta aiheutuvat
39971: kustannukset yhtä henkilöä kohden olisivat 3.3. Vaikutukset eri kansalaisryhmien
39972: vuositasolla keskimäärin 3 000 markkaa. asemaan
39973: Kustannukset vaihtelisivat huomattavasti
39974: riippuen useista seikoista kuten esimerkiksi Katsastustehtäviin liittyvillä ehdotuksilla
39975: 14 HE 113/1998 vp
39976:
39977: pyritään turvaamaan katsastuspalvelujen saa- ryhmässä (katsastustehtävien toimilupatyö-
39978: tavuus koko maassa. Katsastustoiminnassa ryhmä), jonka tehtävänä oli jatkaa ajoneuvo-
39979: mukana olevien koulutukseen ja katsastus- hallintokeskuksen asettaman työryhmän työ-
39980: toiminnan valvontaan liittyvillä ehdotuksilla tä valmistelemalla ehdotukset katsastajilta
39981: varmistetaan katsastustoiminnan laadun py- edellytettävästä koulutuksesta. Lisäksi työ-
39982: syminen korkealla, millä on vaikutusta ylei- ryhmän tuli selvittää toimilupalakiin tarvitta-
39983: seen liikenneturvallisuuteen. via muita kuin koulutusta koskevia muutok-
39984: Rekisteröintitoimintaa koskevalla lailla sia ja tehdä niistä ehdotukset. Tämän selvi-
39985: yhtenäistettäisiin rekisteröintejä suorittavien tystyön yhteydessä tuli käydä läpi toimilu-
39986: sääntely. Rekisteröintitehtävien uudel- van myöntäjää, raskaan kaluston katsastus-
39987: leenorganisoinnin yhteydessä Ajoneuvohal- velvollisuutta, toimiluvan haltijan riippumat-
39988: lintokeskus huolehtisi siitä, että rekisteröinti- tomuutta, korjaamoiden roolia katsastustoi-
39989: palveluja olisi saatavana koko maassa. Teh- minnassa ja katsastustoimipaikan tilojen si-
39990: tävät voitaisiin lisäksi järjestää siten, että jaintia koskevia asioita. Ajoneuvojen rekiste-
39991: asiakas saisi rekisteröinnin yhteydessä rekis- röintitoiminnan järjestämistä hoidettavaksi
39992: teriotteen heti mukaansa muistakin rekiste- jatkossa joko toimiluvan tai mahdollisesti
39993: röintitehtäviä hoitavista toimipaikoista kuin sopimuksen nojalla tuli myös selvittää ja
39994: katsastustoimi paikoista. tehdä selvitysten edellyttämät muutosehdo-
39995: tukset Työryhmässä oli liikenneministeriön,
39996: 4. Asian valmistelu aj oneuvohallintokeskuksen, Yksityisten Kat-
39997: sastustoimipaikkojen Liitto ry:n, Suomen
39998: 4.1. Valmisteluvaiheet ja aineisto Autokatsastus Oy:n, Autoalan Keskusliitto
39999: ry:n ja Autotuojat ry:n edustajat sekä Suo-
40000: Eduskunnan lausuma men Kuorma-autoliitto ry:n, Linja-autoliitto
40001: ry:n, Autoliitto ry:n ja Suomen Taksiliitto
40002: Vastauksessaan hallituksen esitykseen Au- ry:n yhteinen edustaja. Työryhmät järjestivät
40003: torekisterikeskuksen muuttamista osakeyh- työnsä aikana kolme kuulemistilaisuutta ajo-
40004: tiöksi koskevaksi lainsääsäädännöksi (EV neuvojen katsastus- ja rekisteröintialojen
40005: 134/1995 vp) eduskunta edellytti, että Auto- sidosryhmille.
40006: rekisterikeskuksen yhtiöittämisen jälkeen Lakiehdotusten lisäksi katsastustehtävien
40007: varmistetaan riittävä ja liikenneturvallisuu- toimilupatyöryhmä valmisteli ehdotukset
40008: den takaava katsastustoiminnan palvelutaso tarvittavista muutoksista asetuksiin ja liiken-
40009: ja kuljettajantutkintojen järjestämisen val- neministeriön päätöksiin. Työryhmän raportti
40010: vonta valtakunnan eri osissa. Lisäksi edus- on julkaistu liikenneministeriön jul-
40011: kunta edellytti, että katsastuksia suorittavan kaisusarjassa (4/98). Suomen Autokatsastus
40012: henkilöstön tarkoituksenmukaiset pätevyys- Oy jätti eriävän mielipiteensä työryhmän
40013: vaatimukset pikaisesti selvitetään Ja että lä- raporttiin. Yhtiö katsoi muun muassa, että
40014: hitulevaisuudessa asianomaiselta henkilöltä rekisteröintitoiminnan sopimusjärjestelmä ei
40015: vaaditaan ammattitaidon takaava erityinen tuo käytännössä juuri mitään uutta nykyiseen
40016: katsastustutkinto. toimi- ja suorarekisteröintilupiin perustuvaan
40017: järjestelmään verrattuna, joten uudistuksen
40018: Valmisteluelimet tarpeellisuus on kyseenalainen. Sopimusjär-
40019: jestelmä on yhtiön mukaan rakennettu myös
40020: Eduskunnan lausuman vuoksi liikennemi- liian avoimeksi.
40021: nisteriö pyysi ajoneuvohallintokeskusta sel-
40022: vittämään katsastajilta edellytettävää koulu- 4.2. Lausunnot
40023: tusta. Virasto asetti tehtävään työryhmän,
40024: jossa ajoneuvohallintokeskuksen lisäksi oli- Katsastustehtävien toimilupatyöryhmän
40025: vat edustettuina Opetushallitus, Ammat- raportista pyydettiin lausunnot oikeusminis-
40026: tienedistämislaitos, Suomen Autokatsastus teriöltä, opetusministeriöltä, valtiovarainmi-
40027: Oy ja yksityinen katsastustoimiala. Toimilu- nisteriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja
40028: palain mahdollisia muita muutostarpeita sel- terveysministeriö Itä, aj oneuvohallintokeskuk-
40029: viteltiin alustavasti liikenneministeriön hel- selta, Kilpailuvirastolta, Opetushallitukselta
40030: mikuussa 1997 järjestämässä seminaarissa. kuluttaja-asiamieheltä, tietosuoj avaltuutetul-
40031: Lakiehdotuksia on valmisteltu liikennemi- ta, Liikenneturvalta, Liikennevakuutuskes-
40032: nisteriön huhtikuussa 1997 asettamassa työ- kukselta, Yksityisten Katsastustoimipaikko-
40033: HE 113/1998 vp 15
40034:
40035: jen Liitto ry:ltä, Suomen Autokatsastus Oy: täydennetty. Esimerkiksi sopimusrekisteröi-
40036: Itä, useilta ajoneuvo- ja liikennealan etujär- jän yleisiä edellytyksiä on täydennetty ja
40037: jestöiltä sekä eräiltä muilta esitykseen liitty- lakiin ehdotetaan pykälää, jossa säädettäisiin
40038: viltä sidosryhmiltä. Lausunnonantajien keskeisimmät asiat, joista rekisteröintitoi-
40039: enemmistö suhtautui myönteisesti työryhmän mintaa koskevassa sopimuksessa olisi sovit-
40040: esittämiin perusratkaisuihin. Katsastustoi- tava. Myös ajoneuvojen katsastustehtävien
40041: miala on kuitenkin katsonut, ettei rekiste- toimilupia koskevaa lakiehdotusta on muu-
40042: röintitehtäviä tulisi järjestää hoidettavaksi tettu saatujen lausuntojen pohjalta.
40043: sopimuksin. Monissa lausunnoissa esitettiin
40044: useita yksittäisiä huomautuksia lakiehdotus- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
40045: ten ja niiden perusteluiden sisällöstä. seikkoja
40046: Hallituksen esitys perustuu katsastustehtä-
40047: vien toimilupatyöryhmän ehdotuksiin. Lau- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
40048: sunnoissa esitetyt lakiehdotusten yksityis- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
40049: kohtia koskevat huomautukset on pyritty väksi sen yhteydessä. Ehdotusten mukaan
40050: ottamaan huomioon esitystä valmistelta- liikenneministeriön alaiselle Ajoneuvohallin-
40051: essa. Erityisesti ajoneuvojen rekisteröinti- tokeskukselle tulisi uusia tehtäviä, joiden
40052: toiminnan järjestämistä koskevaa lakiehdo- taloudellisia vaikutuksia on käsitelty koh-
40053: tusta perusteluineen on lausuntojen pohjalta dassa 3.1.
40054:
40055:
40056:
40057: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
40058: 1. Lakiehdotusten perustelut jonkinlaisena muunnelmana. Tällaisena
40059: muunnelmana on esitetty korjausten suoritta-
40060: 1.1. Laki ajoneuvojen katsastusluvista mista koskevaa ilmoitusoikeutta. Katsastus-
40061: toimipaikka määrittelisi korjattavat viat ja
40062: 1 §. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Toi- puutteet katsastuksen yhteydessä. Suoritettu-
40063: milupalain tarkoitusta ja soveltamisalaa kos- aan mainitut korjaukset korjaamo ilmoittaisi
40064: kevasta 1 §:stä ehdotetaan poistettavaksi ajo- asiasta esimerkiksi Ajoneuvohallintokeskuk-
40065: neuvojen rekisteröintejä koskevat maininnat. seen. Ajoneuvoa ei tarvitsisi enää tuoda kat-
40066: Lain tarkoituksiin ehdotetaan lisättäväksi sastustoimipaikalle jälkitarkastukseen.
40067: katsastuspalvelujen saatavuuden edistäminen, Jälkitarkastusoikeutta koskeva asia oli lii-
40068: koska lakiehdotukseen sisältyy säännöksiä, kennevaliokunnan mietinnön (LiVM 5/1995
40069: joilla pyritään _parantamaan ja turvaamaan vp) mukaan esillä myös eduskunnan liiken-
40070: katsastuspalveluJen saatavuutta. nevaliokunnassa käsiteltäessä hallituksen
40071: Ehdotetuna lailla annettaisiin keskeisimmät esitystä, joka sisälsi ehdotuksen toimilupa-
40072: säännökset myös katsastustoiminnassa edel- laiksi. Valiokunta ei esittänyt jälkitarkastus-
40073: lytettävän koulutuksen järjestämisestä, minkä oikeuden antamista autokorjaamoille.
40074: vuoksi toimilupalain soveltamista koskevaan Vuosikatsastuksen jälkitarkastus- tai ilmoi-
40075: 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi mainin- tusoikeuden antamisella autokorjaamaille
40076: ta lain soveltamisesta myös niihin, jotka an- olisi sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuk-
40077: tavat katsastustoiminnassa edellytettävää sia. Jos korjaamailla olisi jälkitarkastus- tai
40078: koulutusta. ilmoitusoikeus, se merkitsisi helpotusta ja
40079: 2 §. Toimiluvan alaiset tehtävät. Toimilu- joustavuutta asiakkaille. Erityisesti ammat-
40080: palain 2 §:n 1 momentin säännöksestä ehdo- tiliikenteen harjoittajat ovat kokeneet jälki-
40081: tetaan poistettavaksi rekisteröintejä koskeva tarkastuksen suorittamisen katsastustoimipai-
40082: maininta. Muutoin ehdotettu pykälä vastaa kalla taloudellisesti rasittavaksi.
40083: asiallisesti toimilupalain vastaavaa pykälää. Tämä esitys ei sisällä ehdotusta jälkitar-
40084: Ehdotetun 3 momentin sisältöä pohditta- kastus- tai ilmoitusoikeuden antamisesta kor-
40085: essa selvitettiin autokorjaamaiden roolia kat- jaamoille. Katsastuspalvelujen saatavuus on
40086: sastustoiminnassa yleisesti ja erityisesti sitä, kilpailun avaamisen myötä parantunut, joten
40087: voitaisiinko autokorjaamaille antaa vuosikat- jälkitarkastukseen hakeutuminen katsastus-
40088: sastusten jälkitarkastusoikeus sellaisenaan tai toimipaikalle on aikaisempaa vaivattomam-
40089: 16 HE 113/1998 vp
40090:
40091: paa. Lisäksi jälkitarkastuksessa ratkaistaan sopimattomuus katsastustoiminnan harjoit-
40092: katsastuksen lopputulos. Kun ajoneuvo mää- tajaksi tai katsastuksen suorittajaksi. Sään-
40093: rätään jälkitarkastukseen, ajoneuvossa on nöksessä tarkoitetuista henkilöistä kukaan ei
40094: liikenneturvallisuuteen tai ympäristöön vai- saisi olla ilmeisen sopimaton. Jos heistä joku
40095: kuttava vika. Tällöin on tärkeätä varmistaa, olisi ilmeisen sopimaton katsastustoimintaan,
40096: että vika on korjattu ja korjaus suoritettu luvanhakijaa tai -haltijaa ei voitaisi pitää
40097: asianmukaisesti. Vuonna 1997 katsastuk- luotettavana. Ilmeistä sopimattomuutta osoit-
40098: seen tulleista ajoneuvoista 21,4 prosenttia taisi esimerkiksi se, että henkilö on aikai-
40099: määrättiin jälkitarkastukseen. Siihen tulleista semmalla toiminnallaan aiheuttanut toimilu-
40100: ajoneuvoista hylättiin vielä 6,9 prosenttia. van peruuttamisen. Henkilöillä ei saisi olla
40101: Jälkitarkastus on siten keskeinen osa katsas- ainakaan 1 ja 2 kohdassa lueteltuja rangais-
40102: tusta, jossa täydellisen riippumattomuuden tuksia, mutta myös muita rangaistuksia ja
40103: vaatimus on toiminnan lähtökohtana. Korjaa- tekoja tulisi ottaa huomioon arviointia tehtä-
40104: moiden jälkitarkastus- tai ilmoitusoikeus ei essä.
40105: olisi sopusoinnussa riippumattomuusvaati- Ehdotetun pykälän 1 kohdassa mainituista
40106: muksen kanssa, koska korjaamo hyväksyisi teoista seuranneet rangaistukset sisältyvät
40107: oman työnsä laadun ja mahdollisesti myös osittain voimassa olevan lain 4 §:n 2 mo-
40108: tarpeellisuuden. Katsastukseen kuuluvien menttiin. Rangaistuksiin lisättäisiin kirjanpi-
40109: tehtävien siirtäminen korjaamoille ei olisi toa ja varainhallintaa koskevien säännösten
40110: sopusoinnussa myöskään katsastajilta ny- rikkomisesta seuranneet rangaistukset. Jo ny-
40111: kyisinkin edellytettävän ja tämän ehdotuksen kyisin toimilupalain 17 §:n 2 momentin mu-
40112: mukaan lisättävän koulutusvaatimuksen kaan toimiluvan haltijan kirjanpitoa, varain-
40113: kanssa. hallintaa ja hallintoa edellytetään hoidettavan
40114: Jos autokorjaamoilla olisi jälkitarkastus- asianmukaisesti.
40115: tai ilmoitusoikeus, toimintaa harjoittavat kor- Tieliikennelain 75 §:ssä tarkoitetuista ri-
40116: jaamot olisi määriteltävä laissa ja niille olisi koksista seuranneita rangaistuksia ja liiken-
40117: järjestettävä jonkinlainen hyväksymismenet- ne- tai ajoneuvoturvallisuutta koskevien
40118: tely. Tämä olisi vastoin yleistä pyrkimystä säännösten rikkomisia ei enää asetettaisi eri-
40119: lupamenettelyjen karsimiseen. Ltsäksi kor- tyiseen asemaan, koska useat muutkin ran-
40120: jaamoille olisi järjestettävä katsastukseen gaistavat teot ovat sopimattomia katsastus-
40121: kuuluvan toiminnan laadun ja puolueetto- toiminnassa mukana olevalle henkilölle.
40122: muuden valvonta, mikä lisäisi valvonnan Muutoin ehdotettu 2 kohta vastaa toimilupa-
40123: kustannuksia. Valvottavia korjaamoja saat- lain 4 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtaa. Kaikki
40124: taisi tulla runsaasti. viiden viimeisen vuoden aikana säännökses-
40125: 3 §. Toimiluvan myöntämisen edellytyk- sä tarkoitettujen henkilöiden vankeusran~ais
40126: set. Ehdotettu säännös vastaa toimilupa- tukset johtaisivat siihen, että hakijaa et pi-
40127: lain 3 §:ää. dettäisi luotettavana. Kolmen viimeisen vuo-
40128: 4 §. Hakijan luotettavuuden aJViointi. Hen- den aikana tuomittujen sakkorangaistusten
40129: kilöt, joilta edellytettäisiin säännöksessä tar- osalta arvioitaisiin, onko rangaistuksen pe-
40130: koitetulla tavalla nuhteettomuutta, olisivat rustana oleva teko sopimaton katsastustoi-
40131: asiallisesti samat kuin nykyisin kuitenkin minnassa mukana olevalle henkilölle. Teot,
40132: niin, että kaikkien yhtiömiesten ja myös jotka olisivat omiaan heikentämään luotta-
40133: muiden kuin nykyisessä säännöksessä mai- musta katsastustoimintaan ja vaarantaisivat
40134: nittujen määräävässä asemassa olevien olisi katsastuksen oikeellisuuden, osoittaisivat
40135: oltava nuhteettomia. Muutoksella korostet- sopimattomuutta. Tällaisia tekoja olisivat
40136: taisiin luotettavuuden tärkeyttä toimiluvan esimerkiksi petos, väärennösrikokset ja aina-
40137: myöntämisen edellytyksenä. Kaikkien, jotka kin osa rikoslain 30 luvussa mainituista elin-
40138: voivat yrityksessä vaikuttaa katsastustoimin- keinorikoksista. Myös törkeä piittaamatto-
40139: nan lopputulokseen, tulisi olla nuhteettomia. muus tieliikenteen turvallisuuden vuoksi an-
40140: Luotettavuuden arviointiperusteiden il- netuista säännöksistä osoittaisi henkilön so-
40141: maisua ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja pimattomuutta. Arviointia suoritettaessa voi-
40142: perusteita osittain muutettaviksi. Toimilupa- taisiin myös toistuvat teot ottaa huomioon.
40143: lain 4 §:n 2 momentin mukaan luvanhakija Syyt, jotka voisivat johtaa toimiluvan
40144: ei saa olla ilmeisen sopimaton katsastuksen epäämiseen, voisivat johtaa 21 §:n nojalla
40145: suorittajaksi. Ehdotuksen mukaan keskeinen myös luvan peruuttamiseen.
40146: luotettavuuden arviointiperuste olisi henkilön 5 §. Hakijan asiantuntemus. Hakija kat-
40147: HE 113/1998 vp 17
40148:
40149: sottaisiin asiantuntevaksi kuten nykyisinkin, vojen vahinkotarkastustoiminta aiheuttaisi
40150: jos katsastustoiminnasta vastaava henkilö edelleen kiellettyä riippuvuutta.
40151: olisi ammattitaitoinen. Ehdotuksen mukaan Nykyistä toimilupalakia tulkittaessa on
40152: katsastustoiminnasta vastaavan henkilön olisi jouduttu pohtimaan, mitä laissa mainitulla
40153: hankittava nykyisin vaadittavan peruskoulu- vakuutustoiminnalla tarkoitetaan. Tarkoite-
40154: tuksen lisäksi lisäkoulutusta. Katsastustoi- taanko sillä vakuutushakemuksia vastaanot-
40155: minnasta vastaavalta henkilöltä edellytettäi- tavana asiamiehenä toimimista vai liikenne-
40156: siin toimiluvan laajuutta vastaavaa vuosikat- vahingossa vaurioituneen ajoneuvon tarkas-
40157: sastuskoulutusta ja erikoiskoulutusta sekä tamista vai molempia? Lain tulkinnassa on
40158: täydennyskoulutusta. Katsastustoiminnasta oltu tiukkoja, mutta samalla on pohdittu,
40159: vastaavien henkilöiden koulutus olisi samaa onko perusteltua kieltää kaikki ritppuvuus
40160: koulutusta, jota vaadittaisiin katsastuksia kaikesta vakuutustoiminnasta. Toimiluvan
40161: suorittavilta henkilöiltä. Ehdotetun 10 §:n haltijat haluaisivat toimia vakuutusasiamiehi-
40162: mukaan katsastuksia suorittavalta henkilöltä nä voidakseen palvella asiakkaitaan hyvin
40163: edellytettäisiin hänen katsastustehtäviään ajoneuvoa rekisteröitäessä. Katsastuksia suo-
40164: vastaavaa lisäkoulutusta. Perustelut ja suun- nttavilla henkilöillä on puolestaan ammatti-
40165: nitellun koulutuksen pääsisältö kuvataan 10 taitoa toimia myös ajoneuvojen vahinkotar-
40166: §:n perusteluiden yhteydessä. kastajina ja päinvastoin. Rekisteröintitoimin-
40167: Peruskoulutuksen vähimmäisvaatimuksena nan yhden luukun periaate edellyttäisi, että
40168: oleva teknikkokoulutus on poistumassa asiakas voisi hoitaa esimerkiksi omistajan-
40169: nuorten koulutuksen rakenteesta vuonna vaihdokseen liittyvät toimenpiteet samassa
40170: 1999. Nykyisestä teknikkokoulutuksen tar- paikassa. Liikennevakuutuksen ja vapaaeh-
40171: jonnasta osa muuttuu ammattikorkeakoulu- toisen autovakuutuksen hoitaminen on jo
40172: tutkintoon johtavaksi, jolloin tutkintonimik- sallittua suorarekisteröintejä hoitavissa auto-
40173: keenä on insinööri, AMK. Insinööritutkintoa liikkeissä. Rekisteröintejä suorittavien taho-
40174: kehitetään osittain nykyistä enemmän käy- jen tasapuolinen kohtelu edellyttää vakuu-
40175: täntöön painottuvaksi. Osa mainitusta tek- tusasiamiehenä toimimisen sallimista myös
40176: nikkokoulutuksen tarjonnasta siirtyy toisen katsastustoimi paikoilla.
40177: asteen koulutukseksi. Toisen asteen tutkinto- Ehdotusta valmisteltaessa on katsottu, ettei
40178: ja koskevat, opistoasteen poistumisesta joh- katsastustoimipaikan voitaisi jatkossakaan
40179: tuvat ratkaisut tehdään vuoden 1998 aikana. sallia suorittavan vakuutustoimintaan liitty-
40180: Koska katsastajilta edellytettävän perus- viä ajoneuvojen vahinkotarkastuksia eikä
40181: koulutuksen osalta on tapahtumassa muutok- olevan niiden suorittajista riippuvaisia vaa-
40182: sia, joiden sisältö on vielä kehittymässä, ei rantamatta katsastuksen puolueettomuutta,
40183: tässä vaiheessa ole mahdollista tehdä ehdo- sillä vahinkotarkastuksia suorittava, edustaen
40184: tusta katsastajilta vaadittavan peruskoulutuk- vahingonkorvauksesta vastuussa olevaa va-
40185: sen tason muuttamiseksi. Lisäksi teknikkoja kuutusyhtiötä, tarkastaa kolarissa vaurioitu-
40186: valmistuu vielä vuoden 2001 loppuun asti. neen ajoneuvon sekä mahdollisesti määritte-
40187: 6 §. Hakijan riippumattomuuden arviointi. lee korjausmenetelmät ja kustannukset. Täl-
40188: Katsastus on lakisääteistä toimintaa, jossa lainen ajoneuvo saatettaisiin äärimmäisessä
40189: toiminnan harjoittajan riippumattomuutta tapauksessa katsastaa samassa katsastustoi-
40190: muusta autoalan toiminnasta on pidetty tär- mtpaikassa, missä sen vahinkotarkastus on
40191: keänä. Ensimmäistä katsastustehtävien toi- suoritettu. Muunlaisen vakuutustoiminnan ei
40192: milupalakia säädettäessä lakia koskevassa katsottaisi aiheuttavan vahin~ollista riippu-
40193: hallituksen esityksessä (HE 180/1993 vp) vuutta, joten toimiluvan haltijat voisivat eh-
40194: todettiin, että toiminta on järjestettävä siten, dotuksen mukaan toimia esimerkiksi vakuu-
40195: ettei voi syntyä edes ajateltavissa olevaa tusasiamiehinä.
40196: vaaraa siitä, että muut seikat kuin ajoneuvon Ehdotettu 2 momentti vastaa toimilupalain
40197: kunto ja määräystenmukaisuus otetaan huo- 6 §:n 2 momenttia. Säännöstä tulisi tulkita
40198: mioon katsastuksen lopputuloksesta päätettä- siten, ettei se estä toimiluvan haltijaa liitty-
40199: essä. mästä tavalliseksi jäseneksi autoalan yhteen-
40200: Nykyiseen toimilupalain 6 §:ään verrattuna liittymään. Toimiluvan haltijan mukanaolo
40201: ehdotetaan vakuutustoimintaa koskeva riip- autoalan järjestötoiminnassa edesauttaa kat-
40202: pumattomuusvaatimus poistettavaksi kuiten- sastustoiminnassa tarvittavan ammattitaidon
40203: kin niin, että pykälän 1 momentin 2 kohdan ylläpitämistä. Yhteenliittymän säännöt ja
40204: mukaan vakuutustoimintaan liittyvä ajoneu- toiminta eivät kuitenkaan saisi sisältää riip-
40205:
40206:
40207: 380255C
40208: 18 HE 113/1998 vp
40209:
40210: puvuutta aiheuttavia ehtoja. tävien toimilupiin liittyväksi lainsäädännöksi
40211: Nykykäytännön mukaisesti ehdotetaan 3 edellytettiin.
40212: momenttiin selvyyden vuoksi säännöstä, jon- Toimiluvan myöntäväksi viranomaiseksi
40213: ka mukaan katsastustoimipaikan tilojen ja ehdotetaan Ajoneuvohallintokeskusta, joka
40214: laitteiden vuokralle antaminen ja ottaminen jo nykyisin keskeisesti tekee lupakäsittelyssä
40215: olisi sallittua 1 ja 2 momentissa mainittua tarvittavia selvityksiä ja valvoo luvan saa-
40216: toimintaa harjOittaville tai harjoittavilta. neita.
40217: Säännöstä tulkittaessa vuokrasuhteen ehtojen 10 §. Katsastuksia suorittavan henkilön
40218: olisi kuitenkin oltava tavanomaisia. Muutoin pätevyysvaatimukset. Katsastuksia suoritta-
40219: olisi kyse 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vilta henkilöiitä edellytettäisiin nykyisenkal-
40220: säännösten kiertämisestä. taisen peruskoulutuksen lisäksi henkilön kat-
40221: 7 §. Toimiluvan laajuus. Rekisteröintejä sastustehtävien laajuutta vastaavaa lisäkoulu-
40222: koskevan maininnan poistamista lukuun ot- tusta täydennyskoulutuksineen.
40223: tamatta ehdotettu säännös vastaa asiallisesti Laissa säädettäisiin lisäkoulutuksen perus-
40224: toimilupalain 7 §:ää. Katsastuslajeihin perus- rakenne: vuosikatsastuskoulutus, erikmskou-
40225: tuen toimilupia olisi kahdenlaisia. Toisen lutus ja täydennyskoulutus. Koulutuksen tar-
40226: nojalla suoritettaisiin kaikkia katsastuksia ja kemmasta sisällöstä ja tutkinnoista sekä käy-
40227: toisen nojalla vain vuosikatsastuksia. Katsas- tännön kokemuksesta säädettäisiin 27 §:n 3
40228: tustoimipaikan olisi jatkossakin katsastettava momentin nojalla asianomaisen ministeriön,
40229: kaikkien ajoneuvoluokkien ajoneuvoja. jäljempänä ministeriö, päätöksellä.
40230: Ehdotusta valmisteltaessa on pohdittu, tuli- Teknikkotason koulutus on käytännön kat-
40231: siko tässä vaiheessa luopua raskaan ajoneu- sastustyössä osoittautunut hyväksi peruskou-
40232: vokaluston katsastusvelvollisuudesta ja sallia lutukseksi. Tämän lisäksi on kuitenkin jou-
40233: perustettavaksi yksistään kevyiden ajoneuvo- duttu antamaan lisäkoulutusta. Nykyisin va-
40234: jen katsastukseen erikoistuneita katsastustoi- paaehtoinen katsastustoiminnan lisäkoulutus
40235: mipaikkoja. Esitys ei sisällä tällaista ehdo- toteutetaan pääosin yritysten sisäisenä koulu-
40236: tusta, koska nykyinen järjestelmä on käytän- tuksena. Koulutus on jakaantunut peruskou-
40237: nössä osoittautunut toimivaksi. Katsastuspal- lutukseen, erikoiskoulutukseen ja täydennys-
40238: velujen saatavuus ja palvelut muutoinkin koulutukseen. Osittain koulutusta on hoidet-
40239: ovat parantuneet. Alalle on syntynyt toivo- tu tutustumalla toisen katsastusaseman toi-
40240: tulla tavalla kilpailua, mutta samalla on säi- mintaan tai työskentelemällä siellä työhar-
40241: lytetty kohtuullinen kynnys, joka estää har- joittelussa. Ajoneuvohallintokeskus on jär-
40242: kitsemattoman alalle tulon. Nykyinen järjes- jestänyt lähinnä yksityisiä katsastustoimi-
40243: telmä tukee kuorma- ja linja-autojen katsas- paikkoja varten ajankohtaisiin asioihin kes-
40244: tuspalvelujen saatavuutta. kittyviä koulutustilaisuuksia.
40245: 8 §. Toimiluvan hakeminen. Toimiluvan Ajoneuvojen tekniset vaatimukset kehitty-
40246: hakemista koskevaan säännökseen ehdote- vät ja muuttuvat jatkuvasti, joten katsastus-
40247: taan nykyiseen 8 §:ään verrattuna vain vä- toiminnan asianmukainen hoitaminen edel-
40248: häisiä täsmennyksiä. Luvanhakijalta ei lupaa lyttää muuttuvien säännösten jatkuvaa opis-
40249: hakiessaan tarvitsisi olla yksityiskohtaisesti kelua. Erityisesti yksityisten toimilupien li-
40250: selvillä, missä katsastustoimintaa ryhdytään sääntyessä nykyinen vaatimus peruskoulu-
40251: harjoittamaan. Riittäisi kun hakija ilmoittaisi tuksesta ja käytännön kokemuksesta eivät
40252: kunnan, jossa toimintaa on tarkoitus harjoit- varmista riittävässä määrin sitä, että katsas-
40253: taa. Lupaa haettaessa ei nykyisinkään ole tustoiminnasta vastaavilla ja katsastuksia
40254: vaadittu tarkkaa selvitystä toimipaikasta, suorittavilla henkilöillä on tarvittava ja myös
40255: koska toimitilojen lopullinen hankinta tulee ajantasalla oleva ammattitaito. Yleinen
40256: yleensä kyseeseen vasta, kun toimiluvan saa- ammatillinen koulutus ei ota riittävässä mää-
40257: minen on varmistunut. rin huomioon katsastajan työssä edellytettä-
40258: 9 §. Toimiluvan myöntäminen. Valtionhal- viä vaatimuksia, joihin myös katsastustoi-
40259: linnossa on ollut yleisenä pyrkimyksenä siir- miala voisi tarvittavassa määrin vaikuttaa.
40260: tää lupatoimivalta ministeriötasolta virastoi- Ministeriön päätöksellä säädettäisiin vuosi-
40261: hin. Katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi- katsastuskoulutuksesta, joka toimisi alalletu-
40262: miluvan myöntää liikenneministeriö. Minis- lokoulutuksena, sekä erikoiskoulutuksesta ja
40263: teriössä on vuodesta 1994 lähtien luotu lupa- täydennyskoulutuksesta. Vuosikatsastuskou-
40264: menettelylle toimintaperiaatteet, mitä halli- lutus jakaantuisi kaikilta katsastajilta edelly-
40265: tuksen esityksessä ajoneuvojen katsastusteh- tettävään yleisjaksoon sekä kevyen ja ras-
40266: HE 113/1998 vp 19
40267:
40268: kaan ajoneuvokaluston koulutusjaksoihin. Ehdotetun 1 momentin mukaan tilojen tu-
40269: Koulutuksessa voisi suorittaa kevyen ja ras- lee edelleen muodostaa kokonaisuus. Jos
40270: kaan ajoneuvokaluston katsastajantutkinnot, toimitilat sijaitsevat erillään toisistaan, nii-
40271: jotka oikeuttaisivat asianomaisten vuosikat- den olisi katsastustoimipaikan yhtenäisyyden
40272: sastusten suorittamiseen, jollei katsastus vuoksi oltava mahdollisimman lähellä toisi-
40273: edellyttäisi erikoiskoulutusta. aan, niin lähellä, että katsastustoiminnasta
40274: Erikoiskoulutusta annettaisiin neljällä eri vastaava henkilö voisi osallistua katsastustoi-
40275: aiheisiin erikoistuneella erillisellä jaksolla, minnan valvontaan toimipaikan kaikissa ti-
40276: jotka oikeuttaisivat asianomaisten katsastus- loissa. Katsastustoiminnasta vastaaminen
40277: ten ja hyväksyntöjen suorittamiseen. Esimer- edellyttää muun ohessa, että vastaava henki-
40278: kiksi yksi jaksoista erikoistuisi vaarallisten lö ratkaisee asian tulkintatilanteissa.
40279: aineiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneu- Säännöstä tulkittaessa pyrittäisiin noudatta-
40280: vojen hyväksyntöjen ja katsastusten suoritta- maan nykykäytäntöä. Mainitut toimitilat voi-
40281: miseen. sivat olla enintään 10 kilometrin etäisyydellä
40282: Ammattitaidon ylläpitämiseksi tulisi kat- toisistaan ja ajomatka paikasta toiseen saisi
40283: sastustoiminnasta vastaavien ja katsastuksia kestää enintään 15 minuuttia. Tämä tarkoit-
40284: suorittavien henkilöiden osallistua vuosittain taisi sitä, että asutuskeskuksissa etäisyys toi-
40285: täydennyskoulukseen. Täydennyskoulutus mitilasta toiseen olisi tosiasiallisesti vähem-
40286: voisi olla lähiopetusta tai voitaisiin edellyt- män kuin 10 kilometriä.
40287: tää pelkästään kertauskokeen läpäisyä. Eri- Liikenneministeriön päätöksen mukaan
40288: koiskoulutuksen saaneiden katsastuksia suo- katsastustoimipaikan välittömässä läheisyy-
40289: rittavien henkilöiden olisi täydennyskoulu- dessä tulee olla ajoneuvojen koeajoon sovel-
40290: tuksena osallistuttava viiden vuoden välein tuva koeajorata. Asian merkittävyyden vuok-
40291: erikoiskoulutuksen kertauskokeeseen säilyt- si myös koeajoradasta ehdotetaan säädettä-
40292: tääkseen hankkimansa oikeuden asian- väksi lailla. Katsastuksen asianmukaiseksi
40293: omaisten erityisosaamista vaativien katsas- suorittamiseksi koeajoradan tulisi olla aivan
40294: tus- ja hyväksyntätoimenpiteiden suorittami- toimipaikan vieressä. Koska raskaan ajoneu-
40295: seen. vokaluston katsastuksessa nykyisin käytössä
40296: 11 §. Toimipaikan tilat. Toimilupalaissa ei olevien lyhyiden koeajoratojen merkitys on
40297: ole säännöksiä katsastustoimipaikan tiloista. vähäinen, koeajorata vaadittaisiin vain ke-
40298: Niistä on säädetty valtuutuksen nojalla lii- vyille ajoneuvoille. Lain 27 §:ään ehdotetun
40299: kenneministeriön päätöksessä, jonka pää- valtuutuksen nojalla ministeriö voisi tarvitta-
40300: asiallista sisältöä ehdotetaan asian merkittä- essa antaa tarkempia säännöksiä koeajora-
40301: vyyden vuoksi otettavaksi lakiin. Tilojen dasta.
40302: asianmukaisuus tarkoittaisi muun ohessa si- 12 §. Toiminnan aloittaminen. Säännös
40303: tä, että yksittäinen ajoneuvo olisi yleensä vastaa asiallisesti toimilupalain 10 §:ää.
40304: voitava katsastaa lämmitetyissä sisätiloissa. Maininnat toimipaikan tilojen pysyvyydestä
40305: Voimassa olevan lain mukaan toimilupa ja rekisteröinneistä poistettaisiin tarpeettomi-
40306: myönnetään toimipaikkakohtaisesti. Toimi- na. Ehdotettu laki ei sallisi liikuteltavien
40307: paikassa tulee olla katsastustoiminnasta vas- katsastusasemien perustamista. Katsastuksen
40308: taava henkilö. Katsastustoimipaikan on siten asianmukaiseksi hoitamiseksi toimipaikalla
40309: muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, jossa tulisi olla kiinteät tilat ja niihin sijoitetut
40310: toimipaikan tilat ovat lähellä toisiaan. Vaati- laitteet. Toimipaikalla tulisi myös olla väli-
40311: musta ei ole käytännössä voitu eikä ole ollut tön yhteys tieliikenteen tietojärjestelmään.
40312: tarvetta ulottaa niin pitkälle, että kaikkien Katsastustiloissa on kaikissa olosuhteissa
40313: tilojen olisi sijaittava samassa kiinteistössä. voitava turvata asianmukainen tietosuoja.
40314: Eräissä tapauksissa raskaan ajoneuvokalus- 13 §. Tasapuolisuus. Katsastusta koskevat
40315: ton - ajoneuvon käytössä ja rekisteröinnissä kolme ensimmäistä momenttia vastaavat
40316: sallittu kokonaismassa on yli 3,5 tonnia - asiallisesti toimilupalain 12 §:n vastaavia
40317: katsastustilat ovat olleet erillään varsinaises- momentteja. Ehdotusta valmisteltaessa on
40318: ta toimipaikasta. Usein nämä erillään olevat pohdittu, miten tasapuolisuusvaatimusta ja 6
40319: tilat on vuokrattu autokorjaamoilta tai vas- §:ssä säädettyä riippumattomuusvaatimusta
40320: taavilta, mikä on ollut taloudellisesti tarkoi- tulisi soveltaa katsastustoimipaikkojen mark-
40321: tuksenmukaista. Käytännössä on jouduttu kinoinnissa. Katsastustoimipaikan ja esimer-
40322: tulkitsemaan, miten lähellä toisiaan tilojen kiksi autoliikkeen yhteismainonnan ei ole
40323: tulee sijaita. todettu olevan näiden säännösten vastaista,
40324: 20 HE 113/1998 vp
40325:
40326: jos mainostettavia hyödykkeitä tai niiden turvata harvaan asuttujen alueiden ja saaris-
40327: ehtoja ei ole kytketty toisiinsa esimerkiksi toseutujen kevyen ajoneuvokaluston katsas-
40328: yhteisillä hinnoilla tai muutoin siten, että tuspalvelut, jotka muutoin ovat uhattuina
40329: tasapuolisuus tai riippumattomuus vaarantui- tällaisilla seuduilla. Suomen Autokatsastus
40330: si. Tasapuolisuusvaatimuksen ei ole myös- Oy:llä on toiminnassa sellaisia katsastustoi-
40331: kään katsottu estävän sitä, että katsastustoi- mipaikkoja, joissa ei voida katsastaa raskaita
40332: mipaikka kohdentaa markkinointiaan tietyn- ajoneuvoJa, koska niissä ei ole näiden ajo-
40333: laisten ajoneuvojen omistajiin, kunhan ajo- neuvojen katsastukseen tarvittavia tiloja etkä
40334: neuvojen vastaanotto katsastukseen ja kat- niitä ole sinne taloudellisesti tarkoituksen-
40335: sastuksen suorittaminen tapahtuu tasapuoli- mukaista rakentaa. Pelkästään kevyttä ajo-
40336: sesti. neuvokalustoa katsastavat toimipaikat ovat
40337: Toimilupalain 12 §:n 4 momenttia täyden- toistaiseksi voineet jatkaa toimintaansa toi-
40338: nettäisiin koulutusta antavia koskevalla li- milupalain siirtymäsäännöksen nojalla. Näi-
40339: säyksellä. Katsastustoiminnassa edellytettä- den toimipaikkojen lupahakemukset on kui-
40340: vää koulutusta ja keskeisintä koulutusmateri- tenkin hylättävä, jolloin katsastustoiminta
40341: aalia tulisi olla myös ruotsiksi, minkä vuoksi seudulla loppuu kokonaan, jollei lailla anne-
40342: kielilain (148/1922) soveltamista koskevaan ta ehdotetuna tavalla mahdollisuuksia toi-
40343: säännökseen ehdotetaan lisättäväksi koulu- minnan jatkamiseen.
40344: tusoikeuden haltijat. Ehdotettua säännöstä tulkittaessa katsottai-
40345: 14 §. Esteellisyys. Rekisteröintejä suoritta- siin, ettei vain kevyttä ajoneuvokalustoa kat-
40346: vaa henkilöä koskevan maininnan poistamis- sastavaa sivutoimipistettä voisi perustaa
40347: ta lukuun ottamatta ehdotettu säännös vastaa 40-50 kilometriä lähemmäksi varsinaista
40348: toimilupalain 13 §:ää. Koulutusoikeuden katsastustoimi paikkaa, jonka on toimilupansa
40349: haltijalle ei asetettaisi esteellisyysvaatimusta, mukaan tarjottava kaikille ajoneuvoille kat-
40350: koska esteellisyyssäännöksiä ankarasti tulki- sastuspalveluita. Seudun katsastuspalvelujen
40351: ten katsastustoimintaa harjoittava yhteisö ei puutteellisuutta arvioitaessa olisi etäisyyden
40352: voisi itse toimia henkilöstönsä koulutuksen lisäksi otettava huomioon seudun tyypilliset
40353: antajana eikä kokeiden vastaanottajana. Kou- asiointimatkat ja katsastusvelvollisuuden
40354: lutuksen ja kokeiden asianmukaisuus hoidet- alainen ajoneuvokanta.
40355: taisiin valvonnalla. Oikeus sivutoimipisteeseen olisi peruutet-
40356: 15 §. Sivutoimipiste. Toimiluvan laajuutta tava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun
40357: koskevan 7 §:n mukaan luvanhaltija on vel- seudulla on aloittanut toimintansa varsinai-
40358: vollinen katsastamaan kaikki ajoneuvot mu- nen, täyden palvelun katsastustoimipaikka.
40359: kaan lukien raskaat ajoneuvot Pykälään eh- Säännöksen tarkoituksena olisi varata toimi-
40360: dotetaan otettavaksi säännös, jonka mukaan luvan haltijalle kohtuullinen aika sivutoimi-
40361: toimiluvan haltijat voisivat poikkeustapauk- pisteen toiminnan lopettamiseen, kuten esi-
40362: sessa perustaa yhden tai useampia sivutoi- merkiksi vuokrasuhteen katkaisemiseen. Eh-
40363: mipisteitä sellaisille seuduille, joilla ei olisi dotettu aika ei kuitenkaan olisi niin pitkä,
40364: katsastuspalveluita kaikille ajoneuvoille. että se kohtuuttomasti rasittaisi uuden kat-
40365: Sivutoimipisteen perustamisoikeus olisi sastustoimipaikan toimintaa. Pykälän mu-
40366: sidottu varsinaisen katsastustoimipaikan eli kaan olisi mahdollista perustaa kilpailevia
40367: päätoimiJ?aikan toimilupaan. Sivutoimipis- sivutoimipisteitä samalle seudulle.
40368: teessä satsi katsastaa vain kevyitä ajoneuvo- 16 §. Toimiluvan uusiminen. Joitakin en-
40369: ja. Jos toimipisteessä olisi mahdollista kat- simmäisiä katsastustehtävien toimilupia on
40370: sastaa myös raskaita ajoneuvoja, sille voisi jo uusittu. Toimiluvan haltijat ovat toivo-
40371: hakea ja tulisi myös myöntää varsinainen neet, että luvan uusimiseen liittyvää byrokra-
40372: toimilupa. Sivutoimipisteen toiminta hoidet- tiaa vähennettäisiin. Luvan uusimista koske-
40373: taisiin päätoimipaikalta. Sivutoimipisteellä ja vassa hakemuksessa tulisi esittää soveltuvin
40374: päätoimipaikalla voisi olla yhteinen katsas- osin luvan myöntämisen yhteydessä esitettä-
40375: tustoiminnasta vastaava henkilö ja muutoin- vät asiakirjat.
40376: kin yhteinen henkilökunta. Sivutoimipisteen Luvanhaltija on valvontaa koskevan sään-
40377: yhteydet tieliikenteen tietojärjestelmään voi- nöksen mukaan velvollinen ilmoittamaan
40378: taisiin yleensä hoitaa päätoimipaikalta. Tästä toimintaansa koskevista merkittävistä muu-
40379: päättäisi 12 §:n nojalla viime kädessä Ajo- toksista valvontaviranomaiselle, jolla on val-
40380: neuvohallintokeskus. vontaa suorittaessaan oikeus saada luvanhal-
40381: Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on tijalta muitakin tietoja. Mikäli Ajoneuvohal-
40382: HE 113/1998 vp 21
40383:
40384: lintokeskus olisi mainittujen tietojen antami- saatio voisi itse saada oikeuden koulutuksen
40385: sen yhteydessä saanut hiljattain haltuunsa antamiseen. Katsastustehtävien toimilupa ja
40386: lupamenettelyssä tarvittavia asiakirjoja, niitä koulutusoikeus olisivat kuitenkin enllisiä
40387: ei tarvitsisi toimittaa virastoon enää luvan lupia. Vaatimukset yksittäisiä täydennys-
40388: uusimisen yhteydessä. koulutustilaisuuksia järjestävälle yhteisölle
40389: Luvan uusimisesta päätettäessä olisi selvi- voisivat olla vähäisempiä kuin muille koulu-
40390: tettävä ja arvioitava, onko katsastustoimintaa tuksen antajille, kunhan suunniteltu koulu-
40391: hoidettu asianmukaisesti. Valvonnassa kerty- tusohjelma vastaisi asetettavia vaatimuksia.
40392: neiden tietojen lisäksi selvitys voisi sisältää Jotta varmistettaisiin koulutuksen saata-
40393: samanlaiset toimenpiteet kuin nykyisin suo- vuus, myös Ajoneuvohallintokeskus voisi 4
40394: ritetaan uusille luvanhaitijoille toimilupalain momentin mukaan tarvittaessa antaa erikois-
40395: 10 §:n mukaan. ja täydennyskoulutusta.
40396: Katsastuspalvelujen kohtuullinen saatavuus 19 §. Koulutukseen liittyvät kokeet. Kun-
40397: ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen kin koulutusjakson päätteeksi on tarkoitus
40398: edellyttävät, että katsastustoiminta ei välillä pääsääntöisesti järjestää koe ja antaa hyväk-
40399: keskeydy. Toimilupaa uusittaessa on kuiten- sytysti suoritetusta kokeesta todistus.
40400: kin mahdollista, että lupahakemukset ruuh- Pykälän mukaan kokeet järjestäisi koulu-
40401: kaantuvat, jolloin hakemusta ei ehditä rat- tuksen antaja lukuun ottamatta katsastajan-
40402: kaista toivotussa ajassa. Jotta tällöin vältet- tutkintojen loppukokeita, joiden järjestämi-
40403: täisiin toiminnan keskeytyminen, luvanhalti- nen säädettäisiin ministeriön päätöksellä
40404: jalla olisi 3 momentin mukaan oikeus kat- Ajoneuvohallintokeskuksen tehtäväksi. Ko-
40405: sastustoiminnan jatkamiseen lupakauden keen järjestäjän olisi annettava todistus hy-
40406: päättyessä, jos hakemus luvan uusimiseksi väksytystä kokeesta. Koska Ajoneuvohallin-
40407: on tehty ehdotetussa määräajassa. tokeskus järjestäisi katsastajantutkinnon lop-
40408: 17 §. Katsastustoiminnan päättyminen. pukokeet, se antaisi myös todistuksen tutkin-
40409: Katsastustoiminnan päättyessä, toimiluvan noista.
40410: Voimassaoloajan kuluessa umpeen, peruutet- Kokeiden luotettavan ja muutoin asianmu-
40411: taessa toimilupa määräajaksi tai kokonaan kaisen järjestämisen turvaamisesta säädettäi-
40412: taikka toimintaa keskeytettäessä viranomai- siin ministeriön päätöksessä.
40413: sen päätöksin tai ilman sitä Ajoneuvohallin- 20 §. Valvonta. Toimilupalain 15 §:n sään-
40414: tokeskus voisi velvoittaa, että toimipaikan nöksen mukaisesti Ajoneuvohallintokeskus
40415: katsastukseen liittyvät asiakirjat ja lomakkeet valvoisi edelleen lain noudattamista. Val-
40416: on toimitettava viraston haltuun. Asiakirjo- vonnan piiriin kuuluisivat esityksen mukaan
40417: jen ja lomakkeiden toimittamisella estettäi- myös koulutuksen antajat.
40418: siin niiden asiaton käyttö. Asiakirjoja saatet- Nykyisen lain 15 §:n 2 momentti ehdote-
40419: taisiin tarvita myös selvitettäessä jälkeenpäin taan jaettavaksi kahdeksi momentiksi. Val-
40420: katsastusten oikeellisuutta. Kyse olisi katsas- vontaan kuuluvaa tietojenantovelvollisuutta
40421: tukseen välittömästi liittyvistä asiakirjoista koskevaa säännöstä täsmennettäisiin määrit-
40422: kuten katsastuskirjoista ja tarkastuskorteista. telemällä tärkeimmät tiedot, jotka valvonnan
40423: Säännös koskisi sekä suoritettujen katsastus- yhteydessä olisi annettava Ajoneuvohallinto-
40424: ten asiakirjoja että tyhjiä lomakkeita. Se ei keskukselle. Tällaisia tietoja katsastustoimin-
40425: koskisi luvanhaltijan kirjanpitoon liittyviä taa harjoittavien osalta olisivat esimerkiksi
40426: asiakirjoja. tilinpäätösasiakirjat, vuokrasopimukset, hen-
40427: 18 §. Koulutuksen antaja. Pykälään ehdo- kilökuntaluettelo sekä katsastuksen suonte-
40428: tetaan otettavaksi keskeisimmät säännökset tiedot ja tarkastuskortit sekä koulutuksen
40429: katsastustoiminnassa edellytettävän koulu- antajien osalta tiedot koulutusta antavien
40430: tuksen antajasta sekä säännökset koulutusoi- henkilöiden ammattitaidosta ja annetusta
40431: keuden peruuttamisesta. Ministeriö antaisi koulutuksesta. Vaadittavien tietojen tulisi
40432: tarkemmat säännökset koulutusoikeuden olla tarpeellisia valvontaan.
40433: myöntämisen edellytyksistä. Tarkoituksena 21 §. Toimenpiteet puutteiden johdosta.
40434: on, että vuosikatsastuskoulutusta ja erikois- Pykälä vastaisi osittain toimilupalain 17
40435: koulutusta antaisivat sellaiset yhteisöt, joilla §:ää. Säännöksistä poistettaisiin rekisteröin-
40436: olisi muun ohessa riittävä ja ammattitaitoi- tiä koskevat maininnat. Pykälän 1 momentin
40437: nen opetushenkilöstö, koulutukseen soveltu- 2 kohdasta poistettaisiin maininta määräajan
40438: vat toimitilat sekä opetuksessa tarvittava vä- varaamisesta korjauksen tekemiselle, koska
40439: lineistä. Myös katsastuksia suorittava organi- säännöstä saatetaan tulkita siten, että luvan-
40440: 22 HE 113/1998 vp
40441:
40442: haltijalle olisi kaikissa tilanteissa varattava toimilupa voitaisiin peruuttaa tai antaa lu-
40443: määräaika poistaa toimiluvan saannin ylei- vanhaltijalle huomautus tai kirjallinen varoi-
40444: sissä edellytyksissä olevia puutteita. Käytän- tus, jos katsastuksessa on laiminlyöty ajo-
40445: nössä luvanhaltijalle olisi jatkossakin varat- neuvojen verotuksen valvontavelvollisuuksia
40446: tava mahdollisuus poistaa vähäisimmät puut- tai muita erikseen säädettyjä velvollisuuksia.
40447: teet. Esimerkiksi silloin, kun luvanhaltijan Esimerkiksi autoverolain (148211994) 79 §:n
40448: palveluksessa oleva, katsastuksia suorittava mukaan katsastuksen toimittajan on ilmoitet-
40449: henkilö olisi syyllistynyt 4 §:ssä tarkoitet- tava tulliviranomaisille tai ajoneuvohallinto-
40450: tuun tekoon, luvanhaltijalle pitäisi varata keskukselle, jos rekisterissä tai käytössä ha-
40451: aikaa tällaisen puutteen poistamiseen esimer- vaitaan olevan ajoneuvo, josta ilmeisesti ei
40452: kiksi kyseisen henkilön työsuhteen päättämi- ole maksettu veroa, tai jonka rakennetta,
40453: sellä. Mikäli luvanhaltijan yleisiä edellytyk- käyttötarkoitusta tai omistusta on muutettu
40454: siä koskeva puute olisi vakava, kuten esi- siten, että ajoneuvosta voitaisiin joutua suo-
40455: merkiksi syyllistyminen laajaan veronkier- rittamaan vero. Ajoneuvoveroasetuksen
40456: toon, ei määräaikaa puutteiden korjaamiselle (324/1997) 7 §:n mukaan katsastuksen suo-
40457: kuitenkaan tarvitsisi antaa, vaan lupa voitai- rittaja on velvollinen vuosikatsastuksessa
40458: siin peruuttaa välittömästi. tarkastamaan, että ajoneuvovero on asianmu-
40459: Pykälän 2 momentin 1 kohtaa tarkistettai- kaisesti suoritettu.
40460: siin toimilupalakiin verrattuna siten, että toi- Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännös-
40461: milupaa ei voisi peruuttaa sen vuoksi, että tä, jonka mukaan Ajoneuvohallintokeskus
40462: katsastuksessa on hyväksytty yksi ajoneuvo, voisi nopeasti keskeyttää toimiluvan haltijan
40463: joka ei ilmeisen selvästi ole ollut säännösten katsastustoiminnan, mikäli toiminnassa ha-
40464: mukainen. Nykyisinkin on tosiasiallisesti vaittaisiin olennaisia puutteita. Samalla voi-
40465: katsottu, ettei yhden ajoneuvon vuoksi toi- taisiin katkaista yhteydet tieliikenteen tieto-
40466: milupaa voida peruuttaa, jos toiminta muu- järjestelmään, jos on pelättävissä, että järjes-
40467: toin on moitteetonta. Kohdan muuttamisella telmää käytetään väärin. Puutteellisuuksista
40468: ei siten ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä. ei tuolloin vielä tarvitsi olla riidatonta näyt-
40469: Lisäksi pykälän 2 momentin 2 kohtaa täs- töä, kunhan ne olisivat ilmeisiä. Katsastuk-
40470: mennettäisiin toimilupalakiin verrattuna si- sessa on kysymys liikenneturvallisuuteen
40471: ten, että vuosikatsastuksessa hylättyjen ajo- liittyvästä julkisen vallan käytöstä, jossa li-
40472: neuvojen suhteellinen osuus ei saisi perus- säksi tarkastetaan, että ajoneuvosta on suori-
40473: teettomasti poiketa merkittävästi valtakun- tettu ajoneuvokohtaiset verot. Tehtävän yh-
40474: nallisesta tasosta. Vuonna 1997 aloitetoista teiskunnallisen merkityksen vuoksi on tär-
40475: katsastuksista hylkäysten osuus oli 21,4 pro- keää, että katsastustoiminta voidaan keskeyt-
40476: senttia. Alin hylkäysprosentti oli 8,4 ja ylin tää nopeasti ilmeisten väärinkäytösten ja
40477: 34,8. Hyväksyttäviä syitä poikkeamisiin val- puutteellisen toiminnan estämiseksi, vaikka
40478: takunnan keskiarvosta ovat katsastukseen toimiluvan mahdollista peruuttamista koske-
40479: tulevien autojen malli- ja ikärakenne sekä vaa asiaa ei olisi vielä lopullisesti selvitetty
40480: vähäiset katsastusmäärät Liikenneministeriö ja ratkaistu. Koska katsastustoiminnan väli-
40481: on asettanut vuodelle 1998 ajoneuvohallinto- aikaisessa kieltämisessä olisi elinkeinonhar-
40482: keskukselle tulostavoitteeksi, että katsastus- joittajan kannalta kyse ankarasta toimenpi-
40483: toimipaikkojen hylkäysprosentit poikkeaisi- teestä, asia olisi selvitettävä ja ratkaistava
40484: vat enintään kolme prosenttiyksikköä alle tai lopullisesti mahdollisimman nopeasti. Väliai-
40485: seitsemän prosenttiyksikköä yli koko maan kainen kielto olisi voimassa siihen asti, kun
40486: edellisen vuoden keskiarvosta. Tulostavoit- asia olisi lopullisesti ratkaistu. Väliaikaisen
40487: teena annetut rajat toimisivat ohjeina katsas- kiellon noudattamista voitaisiin 22 §:n 2
40488: tustoimipaikan hyväksyttävistä rajoista. momentin nojalla tehostaa uhkasakolla.
40489: Katsastuksen yhteydessä on erityislainsää- 22 §. Pakkokeinot. Pakkokeinoja koskevaa
40490: dännön nojalla suoritettava ajoneuvojen ve- toimilupalain 16 §:n säännöstä ehdotetaan
40491: rotukseen liittyvää valvontaa. Verotuksen täydennettäväksi. Katsastustoiminnassa ei
40492: valvonnan on nykyisinkin katsottu mahdol- ole käytössä sellaisia koneita, joiden käyttä-
40493: listavan toimenpiteisiin ryhtymisen, jos kat- minen tulisi pakkokeinoin estää. Sen sijaan
40494: sastustoimipaikka on laiminlyönyt verotuk- toimipaikan tilat tai osa niistä saattavat olla
40495: seen liittyvät velvoitteensa. Selvyyden vuok- sellaisia, ettei niissä voi suorittaa katsastuk-
40496: si pykälän 2 momentin 3 kohdaksi ehdote- sia asianmukaisesti. Tällöin tilan käyttö voi-
40497: taan otettavaksi uusi kohta, jonka mukaan taisiin estää sakon uhalla.
40498: HE 113/1998 vp 23
40499:
40500: Jos Ajoneuvohallintokeskus 17 §:n nojalla netulla lailla (56311998). Rikosoikeudellisen
40501: veivoittaisi toimiluvan haltijan toimittamaan järjestelmän selkeyden vuoksi on pidetty
40502: toiminnan päättyessä katsastusta koskevat tärkeänä, että erityisesti kaikki vankeusran-
40503: asiakirjat ja lomakkeet Ajoneuvohallintokes- gaistusseuraamukset tuomittaisiin rikoslaissa
40504: kukselle, asetettua velvoitetta voitaisiin te- olevien säännösten nojalla. Ehdotuksen mu-
40505: hostaa uhkasakolla. Katsastustoiminta voi kaan ilman toimilupaa harjoitetusta katsas-
40506: päättyä esimerkiksi toimiluvan peruuttamisen tustoiminnasta enimmäisrangaistus nousisi
40507: vuoksi, jolloin luvanhaltija saattaa olla halu- kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen.
40508: ton minkäänlaiseen yhteistyöhön lupavi- Katsastuksessa on kyse julkisen vallan käy-
40509: ranomaisen kanssa. Tällöin voitaisiin käyttää töstä, joten rangaistusuhan tulee olla riittä-
40510: sakon uhkaa katsastusta koskevien asiakir- vän korkea.
40511: jojen saamiseksi asianmukaisesti Ajoneuvo- Pykälän 3 momentin mukaan katsastuksia
40512: hallintokeskuksen haltuun. suorittava henkilö olisi rikoslain virkamiehiä
40513: 23 §. Henkilörekisteritiedot. Ehdotuksen koskevien säännösten alainen. Nykyisinkin
40514: mukaan lupa- ja valvontaviranomaisena toi- tällaisen henkilön on katsottu toimivan vir-
40515: mivan Ajoneuvohallintokeskuksen tiedon- kavastuulla, joten säännös olisi selventävä.
40516: saantioikeutta täsmennettäisiin siten, että Pykälän 4 momentti sisältäisi viittaus-
40517: virastolla olisi oikeus saada tietoja rikosre- säännöksen rikoslakiin.
40518: kisteristä ja ajokorttirekisteristä myös val- 26 §. Oikaisun hakeminen. Oikaisua olisi
40519: vontaa varten. Valvonnassa ei ole kyse lu- mahdollista hakea toimiluvan haltijan pää-
40520: van myöntämisestä eikä yleensä myöskään töksen lisäksi koulutuksenantajan päätökses-
40521: luvan peruuttamisesta. Tietoja rikosrekiste- tä.
40522: ristä ja ajokorttirekisteristä tarvitaan, jotta 27 §. Tarkemmat säännökset ja ohjeet.
40523: voitaisiin selvittää, täyttääkö luvanhaltija Yksityiskohtaisia säännöksiä lain täytäntöön-
40524: jatkuvasti hänelle asetetut luotettavuusvaa- panosta annettaisiin tarvittaessa asetuksella.
40525: timukset Liikenneministeriö tietojen saantiin Tarkoitus on, että Ajoneuvohallintokeskuk-
40526: oikeutettuna poistettaisiin tarpeettomana. sen yhteydessä toimisi katsastustoiminnassa
40527: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi rikosta mukana olevien ammattitaito- ja koulu-
40528: koskevan tiedon luovuttamisoikeus toimilu- tusasioihin paneutuva neuvoa-antava koulu-
40529: van haltijalle. Ajoneuvohallintokeskuksen tustoimikunta, jonka asettamisesta otettaisiin
40530: olisi perusteltava mahdolliset 21 §:ssä tar- valtuutusäännös 1 momenttiin. Asetuksella
40531: koitetut toimenpiteet kuten toimiluvan pe- on tarkoitus säätää, että toimikunnassa olisi
40532: ruuttaminen. Päätöksen perusteena oleva edustajia Ajoneuvohallintokeskuksen lisäksi
40533: rikosrekisterin tai ajokorttirekisterin rikosta katsastusalan työnantajista, työntekijöistä ja
40534: koskeva tieto olisi tällöin voitava ilmoittaa kouluttajista sekä auto- ja korjaamoalalta.
40535: toimiluvan haltijalle. Toimikunnan yksityiskohtaisista tehtävistä
40536: 24 §. Salassapitovelvollisuus. Salassapito- säädettäisiin 3 momentin mukaan ministeri-
40537: velvollisuutta koskevaan toimilupalain ön päätöksellä.
40538: 19 §:n säännökseen ehdotetaan vähäisiä tar- Toimilupalain 21 §:n 2 momentin valtuu-
40539: kistuksia. Säännöksessä viitattaisiin tussäännöstä ehdotetaan täydennettäväksi
40540: 23 §:ään, jossa säädettäisiin oikeudesta saada koulutusta koskevien säännösten antamisval-
40541: tietoja rikosrekisteristä ja ajokorttirekisteris- tuuksilla, koska lakiin tulisivat vain keskei-
40542: tä. simmät koulutusta koskevat säännökset. Li-
40543: 25 §. Rangaistussäännökset. Pykälän ran- säksi ministeriö voisi antaa säännöksiä myös
40544: gaistussäännöksistä poistettaisiin rekisteröin- koeajoradasta, katsastusten suorittamisesta
40545: titehtäviin liittyvien tekojen rangaistavuus. toimipaikan ulkopuolella sekä katsastusta
40546: Ilman toimilupaa harjoitetun katsastustoi- koskevien asiakirjojen säilyttämisestä. Koska
40547: minnan osalta ehdotetaan luovuttavaksi Ajoneuvohallintokeskus olisi katsastustehtä-
40548: omasta rikosnimikkeestä. Ilman asianmu- vien toimilupien osalta keskeinen hallintovi-
40549: kaista toimilupaa harjoitetusta ajoneuvojen ranomainen, se voisi antaa 4 momentin no-
40550: katsastuksista tuomittaisiin rikoslain jalla ohjeita lain ja sen nojalla annettujen
40551: (3911889) virkavallan anastusta koskevan säännösten soveltamisesta.
40552: säännöksen mukaan. Virkavallan anastusta 28 §. V oimaantulo. Pykälän 1 momenttiin
40553: koskeva rikosnimike on uusi. Sitä koskeva otettaisiin tavanomainen voimaantulosään-
40554: rikoslain 16 luvun 9 § tulee voimaan vuo- nös.
40555: den 1999 alusta rikoslain muuttamisesta an- Lailla kumottaisiin toimilupalaki. Lain voi-
40556: 24 HE 113/1998 vp
40557:
40558: maantul0- ja siirtymäsäännösten 5 momentti minkä vuoksi kansalaisilla on oikeus odot-
40559: kumottaisiin kuitenkin 1 päivästä tammikuu- taa, että rekisteröintipalveluja on saatavana
40560: ta 2000. Ehdotetun 15 §:n yksityiskohtaisis- riittävästi koko maassa.
40561: sa perusteluissa on kerrottu Suomen Auto- Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri,
40562: katsastus Oy:n katsastustoimipaikoista, joille jonka tietoja voivat eräin rajoituksin käyttää
40563: ei ole voitu toimilupalain säännösten mu- niin viranomaiset kuin yksityiset henkilöt ja
40564: kaan myöntää toimilupaa. Ehdotetun 2 mo- yhteisöt. Jotta rekisteri voi palvella käyttä-
40565: mentin mukaan nämä toimipaikat voisivat jiään hyvin, sen tietojen tulee olla ajan tasal-
40566: siis jatkaa toimintaansa vuoden 1999 lop- la ja muutoinkin virheettömiä.
40567: puun asti. Jos ehdotettu laki tulee voimaan 2 §. Rekisteröintitoiminta. Pykälässä mää-
40568: maaliskuussa vuonna 1999, yhtiölle ja lupa- riteltäisiin rekisteröintitoiminta. Sillä tarkoi-
40569: viranomaiselle jäisi 10 kuukautta aikaa jär- tettaisiin rekisteri-ilmoitusten vastaanottoa,
40570: jestää toimilupaa vailla olevien katsastustoi- rekisteri-ilmoituksissa ilmoitettujen tietojen
40571: mipaikkojen toiminta hoidettavaksi sivutoi- merkitsemistä ajoneuvorekisteriin, rekisteri-
40572: mipisteenä, muutettavaksi ehdotetun lain kilpien ja -otteen luovuttamista sekä muita
40573: mukaiseksi toimipaikaksi tai lakkaamaan. näihin liittyviä tehtäviä.
40574: 29 §. Siirtymäsäännökset. Siirtymäsään- Ehdotetuna lailla säädettäisiin ainoastaan
40575: nökset ehdotetaan olettaen, että laki tulisi rekisteri-ilmoituksiin perustuvien tietojen
40576: voimaan 1 päivästä maaliskuuta 1999. merkitsemisestä ajoneuvorekisteriin. Rekiste-
40577: Lailla ei puututtaisi nykyisten toimiluvan röintitoiminnalla ei siten tarkoitettaisi tieto-
40578: haltijoiden katsastusten ja rekisteröintien jen tallettamista ajoneuvorekisteriin tieliiken-
40579: suorittamisoikeuteen luvan voimassaoloaika- teen tietojärjestelmästä annetun lain 9 §:n
40580: na koulutukseen liittyviä säännöksiä lukuun nojalla. Tällaisia tietoja ovat valmistajien ja
40581: ottamatta. Jos luvanhaltija kuitenkin tekisi maahantuojien tietojärjestelmistä talletettavat
40582: Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa sopimuk- ennakkoilmoitustiedot, väestötietojärjestel-
40583: sen rekisteröintien hoitamisesta sopimuksen mästä talletettavat tiedot, katsastuksen suo-
40584: nojalla, toimilupa lakkaisi 4 momentin mu- rittajien tallettamat katsastusta koskevat tie-
40585: kaan olemasta voimassa rekisteröintien osal- dot sekä liikennevakuutuskeskuksen, liiken-
40586: ta sopimuksen tullessa voimaan. nevakuutusyhtiöiden ja poliisin järjestelmistä
40587: Katsastustoiminnasta vastaavat ja katsas- talletettavat tiedot.
40588: tuksia suorittavat henkilöt olisivat 6 ja 7 mo- Säännöksessä mainitulla rekisterikilpien
40589: mentin mukaan päteviä ja ammattitaitoisia luovuttamisella tarkoitettaisiin myös siirto-
40590: hoitamaan katsastukseen liittyviä tehtäviä ja koenumerokilpien luovuttamista.
40591: siinä laajuudessa kuin he ovat ehdotetun lain 3 §. Rekisteröintitoiminnan järjestäminen.
40592: voimaantuloa edeltävän kahden viimeisen Pykälän 1 momentin mukaan Ajoneuvohal-
40593: vuoden aikana hoitaneet kyseisiä tehtäviä lintokeskus järjestäisi rekisteröintitoiminnan
40594: vähintään kuusi kuukautta. Lain voimaan hankkimalla toimintaan tarvittavia palveluita
40595: tullessa katsastukseen liittyviä tehtäviä hoita- niiden tuottajilta, alihankkijoilta. Palvelun
40596: vat henkilöt olisivat lisäksi päteviä ja am- tuottajaa, jonka kanssa Ajoneuvohallintokes-
40597: mattitaitoisia hoitamiinsa katsastustehtäviin, kus tekisi sopimuksen ajoneuvojen rekiste-
40598: jos he olisivat hoitaneet niitä 1 päivästä mar- röintitoiminnan hoitamisesta, kutsuttaisiin
40599: raskuuta 1998. sopimusrekisteröijäksi. Sopimus olisi luon-
40600: teeltaan hallintosopimus. Palveluja hankitta-
40601: 1.2. Laki ajoneuvojen essa olisi sovellettava julkisia hankintoja
40602: rekisteröintitoiminnasta koskevia säännöksiä.
40603: Palvelujen tuottaja voisi olla sekä julkinen
40604: 1 §. Lain tavoite. Lakiehdotuksen 1 §:stä että yksityinen organisaatio. Julkisella palve-
40605: ilmenevät lain tavoitteet. Lailla pyrittäisiin lun tuottajana tarkoitettaisiin virastoa tai lai-
40606: edistämään ajoneuvojen rekisteröintipalvelu- tosta. Palvelut olisi tarkoitus ostaa niiltä,
40607: jen saatavuutta ja ajoneuvorekistenn ajan- jotka osallistuvat sellaisiin toimenpiteisiin,
40608: tasaisuutta järjestämällä ajoneuvojen rekiste- jotka edellyttävät rekisteri-ilmoituksen teke-
40609: röintiin liittyvät tehtävät hoidettavaksi uudel- mistä. Näin edistettäisiin yhden luukun peri-
40610: la tavalla. aatetta rekisteröintiasioita hoidettaessa. Re-
40611: Liikenteessä käytettävän ajoneuvon ilmoit- kisteröintitoimintaa koskevia sopimuksia on
40612: taminen rekisteröitäväksi on lakisääteinen, suunniteltu tehtävän muiden muassa katsas-
40613: tieliikennelain 84 §:ään perustuva velvoite, tustoimintaa harjoittavien yritysten, autoliik-
40614: HE 113/1998 vp 25
40615:
40616: keiden sekä vakuutus- ja rahoitusyhtiöiden sa tehtyä sopimusta, mutta antaisi mahdolli-
40617: kanssa. Niillä on jo nykyisin mahdollisuus suuden sopimuksen tekemiseen, jos kyseistä
40618: suorittaa rekisteröintejä toimilupalain tai re- viranomaista koskevat säännökset antaisivat
40619: kisteröintiasetuksen nojalla. Sopimusjärjes- tähän mahdollisuuden. Muiden viranomais-
40620: telmä ei siten lähtökohtaisesti toisi merkit- ten kuin Ajoneuvohallintokeskuksen oikeu-
40621: täviä uusia tahoja rekisteröintitoimintaan, desta suorittaa rekisteröintejä voitaisiin li-
40622: mutta antaisi Ajoneuvohallintokeskukselle säksi säätää erikseen. Nykyisin esimerkiksi
40623: toimilupaa suuremman harkintavallan rekis- rekisteröintiasetuksen 48 § sisältää säännök-
40624: teröintejä suorittavia tahoja valittaessa. sen tullilaitoksen oikeudesta luovuttaa siirto-
40625: Lakiin ei ehdoteta säännöstä, jossa määri- kilpiä.
40626: teltäisiin tahot, joiden kanssa rekisteröintitoi- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin rekis-
40627: mintaa koskeva sopimus voitaisiin solmia. teröintipalvelujen saatavuuden turvaamisesta.
40628: Tehtävien luonne ja sopimusrekisteröijälle Ajoneuvohallintokeskus velvoitettaisiin jär-
40629: asetettavat vaatimukset rajaavat tehtäviin jestämään rekisteröintitoiminta palvelujen
40630: soveltuvien joukkoa. Lisäksi esimerkiksi saatavuuden turvaamiseksi siten, että palve-
40631: haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen lujen alueellinen saatavuus varmistetaan ko-
40632: saattaa edellyttää sopimuksen tekemistä sel- ko maassa. Säännöksessä mainitulla sääde-
40633: laistenkin tahojen kanssa, jotka eivät millään tyllä ajalla tarkoitettaisiin rekisteröintiasetuk-
40634: tavalla toimi ajoneuvo- tru liikennealalla. sen 22 §:ssä säädettyä seitsemän päivän ai-
40635: Katsastustoimipaikat ovat hoitaneet rekis- kaa, jonka kuluessa rekisteri-ilmoitus on teh-
40636: teröintitehtäviä kauan, joten niiden tietämys tävä rekisteriin merkittävän muutoksen ta-
40637: rekisteröintiasioissa on hyvä. Ehdotetuna pahtumisesta. Erityisesti haja-asutusalueide.n
40638: lailla mahdollistetaan ajoneuvojen rekiste- rekisteröintipalvelujen saatavuuden turvaaml-
40639: röinnit katsastustoimipaikoilla jatkossakin seksi sopimusrekisteröijäksi voitaisiin valita
40640: nykyisessä laajuudessa. myös palvelun tuottaja, jolla ei ole mitään
40641: Autoliikkeet sekä vakuutus- ja rahoitusyh- tekemistä rekisteriin merkittävän tiedon
40642: tiöt voivat nykyisin suorittaa ajoneuvojen muuttumisen kanssa. Rekisteri-ilmoitusten
40643: suorarekisteröintejä rekisteröintiasetuksessa vastaanottamisesta voitaisiin tehdä sopimus
40644: määritellyissä tapauksissa. Ehdotetun lain esimerkiksi postilaitoksen kanssa.
40645: mukaan on mahdollista, että mainitut liik- 4 §. Sopimusrekisteröijän yleiset edelly-
40646: keet ja yhtiöt harjoittaisivat rekisteröintitoi- tykset. Sopimusrekisteröijän tulisi täyttää
40647: mintaa tulevaisuudessakin vähintään nykyi- säännöksessä luetellut yleiset edellytykset,
40648: sessä laajuudessa. Esimerkiksi rahoitusyhtiön joilla pyritään turvaamaan ajoneuvorekisterin
40649: rekisteröintioikeus mahdollistaisi rahoituksen virheettömyys ja ajantasaisuus. Sopimusre-
40650: päätyttyä tietyin edellytyksin sopimusrekiste- kisteröijän tulisi olla luotettava, asiantunteva
40651: röijän toimesta tapahtuvan rekisteröinnin ja vakavarainen. Ajoneuvohallintokeskus
40652: ajoneuvon osamaksulla ostaneen henkilön joutuisi ennen sopimuksen tekemistä selvit-
40653: nimiin. Tällöin henkilön ei itse tarvitsisi tämään, että palvelun tarjoaja täyttäisi edel-
40654: huolehtia rekisteröinnistä, vaan rahoitusyhtiö lytykset ja seuraamaan, että edellytykset
40655: hoitaisi sen asiakkaansa puolesta. Tällainen täyttyisivät koko sopimuskauden.
40656: menettely parantaisi myös ajoneuvorekisterin Luotettavuutta koskevasta edellytyksestä
40657: ajantasaisuutta. säädettäisiin tarkemmin 5 §:ssä. Sopimusre-
40658: Ajoneuvohallintokeskus hoitaisi rekiste- kisteröijän asiantuntevuudella tarkoitettaisiin
40659: röintitoimintaa tarvittaessa itse vain vähäi- sopimusrekisteröijän rekisteröintitoiminnasta
40660: sessä määrin. Tällaisia tilanteita olisivat lä- vastaavien ja tehtäviä käytännössä haitavien
40661: hinnä rekisteröintiasetuksen 21 §:n nojalla henkilöiden kykyä ja ammattitaitoa hoitaa
40662: tällä hetkellä ajoneuvohallintokeskuksen yk- rekisteröintitehtäviä. Tehtäviin ei ole ole-
40663: sinomaiseen toimivaltaan kuuluvien liitteel- massa tiettyä koulutusta, jota tulisi vaatia.
40664: listen rekisteri-ilmoitusten käsittely, sopi- Vaadittava erityisammattitaito voitaisiin
40665: musrekisteröijien pelkästään vastaanottamien hankkia käytännön harjoittelulla ja erityis-
40666: rekisteri-ilmoitusten käsittely ja viraston koulutuksella. Rekisteröintitehtäviä koske-
40667: oman asiakaspalvelupisteen vastaanottamien vassa sopimuksessa olisi 6 §:n mukaan so-
40668: rekisteri-ilmoitusten käsittely. vittava menettelyistä, joilla turvataan rekiste-
40669: Viranomaisen suorittama rekisteröintitoi- röintitehtäviä haitavien henkilöiden ammatti-
40670: minta ei ehdotetun 1 momentin mukaan taito.
40671: edellyttäisi Ajoneuvohallintokeskuksen kans- Vakavaraisuutta koskevalla vaatimuksena
40672:
40673:
40674: 380255C
40675: 26 HE 113/1998 vp
40676:
40677: tarkoitettaisiin sopimusrekisteröijän kykyä vassa sopimuksessa olisi vähintään sovittava.
40678: vastata asianmukaisesti velvoitteistaan. Vaatimus koskisi vain keskeisimpiä asioita,
40679: Asianmukaisilla tietoliikenneyhteyksillä on joilla varmistettaisiin sopimusrekisteröijän
40680: keskeinen merkitys rekisteröintitehtävissä, rekisteröintitehtävien asianmukainen hoita-
40681: minkä vuoksi asiasta ehdotetaan säännöstä 2 minen. Sopimuksen muun sisällön osalta
40682: momenttiin. Jotta tietoliikenneyhteyksiä voi- tarkoituksena on, että Ajoneuvohallintokes-
40683: taisiin pitää riittävinä, niiden tulisi mahdol- kus neuvottelee sopimuksen rakenteesta ja
40684: listaa rekisteri-ilmoituksessa annettujen tieto- yleisistä, kaikkia tai tiettyjä sopimusrekiste-
40685: jen merkitseminen reaaliaikaisesti ajoneuvo- röijäryhmiä koskevista sopimusehdoista eri
40686: rekisteriin. Tämä parantaisi ajoneuvorekiste- tahojen kanssa. Sopimus sisältäisi myös kun-
40687: rin aj antasaisuutta. Tietoliikennejärjestelmän kin sopimusrekisteröijän kanssa erikseen
40688: tulisi myös kokonaisuudessaan täyttää re- sovittavia ehtoja.
40689: kisterinpidon edellyttämät tietosuojan vaati- Ehdotetun 3 §:n mukaan Ajoneuvohallin-
40690: mukset, mistä tulisi sopia rekisteröintitehtä- tokeskus järjestäisi rekisteröintitoiminnan
40691: vien hoitamista koskevassa sopimuksessa. ostamalla palveluja niiden tuottajilta. Rekis-
40692: 5 §. Sopimusrekisteröijän sekä rekisteröin- teröintitoimintaa koskevassa sopimuksessa
40693: tejä suorittavan henkilön luotettavuuden ar- olisi 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan
40694: viointi. Säännöksessä lueteltaisiin ne, joiden sovittava, missä laajuudessa sopimusrekiste-
40695: osalta luotettavuutta arvioitaisiin. Määrää- röijä hoitaa rekisteröintitoimintaa. Sopimuk-
40696: vässä asemassa olevana voitaisiin säännök- sessa tehtävät voitaisiin rajata koskemaan
40697: sessä lueteltujen henkilöiden lisäksi pitää ainoastaan tietyt edellytykset täyttävät rekis-
40698: esimerkiksi yrityksessä merkittävää äänival- teri-ilmoitukset tai ainoastaan tietyt rekiste-
40699: taa käyttävää osakkeenomistajaa. röintitapahtumat. Rajoittavaksi tekijäksi voi-
40700: Jos joku säännöksessä mainituista olisi taisiin ottaa esimerkiksi rahoitusyhtiöiden ja
40701: ilmeisen sopimaton rekisteröintitoiminnan autoliikkeiden kohdalla vaatimus, jonka mu-
40702: harjoittajaksi tai rekisteröintejä suorittavaksi kaan autoliikkeen tai rahoitusyhtiön pitää
40703: henkilöksi, ei myöskään sopimusrekisteröijää olla ajoneuvon uusi tai entinen omistaja taik-
40704: voitaisi pitää luotettavana. Ilmeistä sopimat- ka muutoin sopijapuoli ajoneuvoa koskevas-
40705: tomuutta osoittaisi esimerkiksi se, että hen- sa sopimuksessa. Vakuutusyhtiöiden rekiste-
40706: kilö olisi aikaisemmalla toiminnallaan aihe- röintioikeus voitaisiin lisäksi rajata ainoas-
40707: uttanut rekisteröintitoimintaa koskevan sopi- taan niiden omien asiakkaiden liikenneva-
40708: muksen irtisanomisen tai purkamisen taikka kuutussopimuksen tekemiseen liittyviin ta-
40709: häneen olisi kohdistettu muita seuraamuksia pahtumiin. Sopimuksella voitaisiin rajoittaa
40710: rekisteröinti- tai katsastustehtävissä ilmen- rekisteröintitoiminta myös siten, että sopi-
40711: neiden vakavien puutteellisuuksien johdosta. musrekisteröijän ei olisi mahdollista luovut-
40712: Säännös eroaisi ajoneuvojen katsastuslu- taa rekisteriotetta ja -kilpiä.
40713: vista ehdotetun lain vastaavasta säännöksestä Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdassa so-
40714: erityisesti siten, että säännös ei sisältäisi vittaviksi edellytettävillä seikoilla on keskei-
40715: luetteloa rangaistavista teoista, joista johtu- nen merkitys rekisteröintitehtävien hoitami-
40716: vat tuomiot johtaisivat luotettavuuden me- sen laatuun. Ajoneuvohallintokeskuksen ja
40717: nettämiseen. Koska Ajoneuvohallintokeskus palvelun tuottajan tulisi 2 kohdan mukaan
40718: vastaisi ajoneuvojen rekisteröintitoiminnan sopia keinoista, joilla turvataan rekisteröintiä
40719: järjestämisestä, virastolla tulisi olla laaja suorittavien henkilöiden riittävä ammattitaito
40720: harkintavalta ja vastuu sopimuskumppanin koko sopimuskauden ajan. Tietosuoja-asiois-
40721: luotettavuuden arvioinnissa. Luotettavana ei ta tulisi 3 kohdan mukaan sopia siten, että
40722: lähtökohtaisesti voisi kuitenkaan pitää palve- täytettäisiin tietosuojalainsäädännön edellyt-
40723: lun tuottajaa, jonka toiminnassa mukana ole- tämät tietosuojan vaatimukset, jolloin tulisi
40724: vista, säännöksessä luetelluista henkilöistä ottaa huomioon ainakin huolellisuusvelvoite,
40725: joku olisi syyllistynyt vakavaan ajoneuvojen hyvä rekisteritapa ja tietojen suojaamisvel-
40726: rekisteröintiä, katsastusta, verotusta, kirjanpi- voite.
40727: toa tai varainhallintaa koskevien säännösten Ehdotetun 10 §:n mukaan Ajoneuvohallin-
40728: rikkomiseen. Luotettavuus arvioitaisiin kui- tokeskuksen olisi valvottava sopimusrekiste-
40729: tenkin aina tapauskohtaisesti. röijän rekisteröintitoimintaa. Sopimuksessa
40730: 6 §. Rekisteröintitoimintaa koskeva sopi- sovittaisiin 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mu-
40731: mus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kaan yksityiskohtaisesti valvonnan sisällöstä
40732: asioista, joista rekisteröintitoimintaa koske- ja keinoista, joita valvonnassa voitaisiin
40733: HE 113/1998 vp 27
40734:
40735: käyttää. Tällöin tulisi sopia esimerkiksi siitä, röintitoiminnan luonteesta johtuen hallinto-
40736: mitä tietoja sopimusrekisteröijän olisi val- menettelylain esteellisyyttä koskevia sään-
40737: vonnan suorittamiseksi annettava Ajoneuvo- nöksiä ei kuitenkaan voitaisi sellaisinaan
40738: hallintokeskukselle. Mainitun kohdan mu- soveltaa autoliikkeissä eikä rahoitus- ja va-
40739: kaan tulisi sopia myös muista keinoista, joil- kuutusyhtiöissä rekisteröintejä suorittaviin
40740: la varmistettaisiin tehtävien asianmukainen henkilöihin. Säännösten soveltaminen sellai-
40741: hoitaminen. sinaan estäisi näitä liikkeitä ja yhtiöitä suo-
40742: Sopimuksen päättymisestä tulisi pykälän 1 rittamasta rekisteröintejä juuri silloin, kun
40743: momentin 5 kohdan mukaan sopia. Sopimus niiden palveluja erityisesti tarvitaan. Tämän
40744: voisi päättyä ilman erityisiä toimenpiteitä vuoksi lakiin ehdotetaan säännöstä, jonka
40745: sopimuskauden lopussa tai sopimusosapuo- mukaan sopimusrekisteröijän rekisterömtejä
40746: len sopimusrikkomuksen johdosta. Sopimus- suorittavaan henkilöön ei sovellettaisi hallin-
40747: rekisteröijän yleisten edellytysten puuttumi- tomenettelylain 10 §:n 1 momentin 4 kohtaa.
40748: sen tulisi johtaa sopimuksen päätymiseen. Jos mainittua kohtaa sovellettaisiin, ajoneu-
40749: Mikäli rekisteröintitoiminnassa havaittaisiin von rekisteröinti olisi kiellettyä tapauksissa,
40750: puutteita tai suoranaisia väärinkäytöksiä, joissa rekisteröintejä suorittava henkilö on
40751: näiden varalle tulisi sopimuksesta ilmetä palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan
40752: toimenpiteet. Esimerkiksi väärinkäytösten liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosai-
40753: tulisi johtaa sopimuksen päättymiseen. seen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on
40754: Ajoneuvohallintokeskus maksaisi sopimus- odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
40755: rekisteröijälle sopimuksen mukaisen kor- Siten sopimusrekisteröijänä toimiva autoliike
40756: vauksen. Sopimuksessa voitaisiin sopia tai rahoitus- tai vakuutusyhtiö ei ilman es-
40757: myös korvauksen suorittamistavasta. teellisyyssäännösten soveltamista koskevaa
40758: 7 §. Rekisteröinnistä perittävä maksu. So- poikkeussäännöstä voisi rekisteröidä ajoneu-
40759: pimusrekisteröijä perisi hoitamastaan rekiste- voja omistukseensa tai tehdä rekisteri-ilmoi-
40760: röintitoiminnasta maksut Ajoneuvohallinto- tuksia omistuksessaan olevista ajoneuvoista,
40761: keskukselle ja tilittäisi ne sopimuksessa so- koska rekisteröintejä suorittava henkilö olisi
40762: vitulla tavalla. Sopimusrekisteröijä ei voisi palvelussuhteessa asianosaisena olevaan liik-
40763: periä asiakkaalta vahvistettujen maksujen keeseen tai yhtiöön. Tasapuolisuuden vuoksi
40764: lisäksi palvelumaksua tai muuta vastaavaa poikkeaminen mainitusta hallintomenettely-
40765: maksua. Maksujen suuruus määrättäisiin val- lain säännöksestä sallittaisiin muillekin sopi-
40766: tion maksuperustelain (15011992) mukaises- musrekisteröijille kuin vain autoliikkeille ja
40767: ti. Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista rahoitus- tai vakuutusyhtiöille.
40768: annetun liikenneministeriön päätöksen Ehdotetun 2 momentin vaatimus tarkoittai-
40769: (160511995) 2 §:n mukaan ajoneuvojen re- si tällä hetkellä velvollisuutta soveltaa yleis-
40770: kisteröintisuoritteista peritään omakustan- ten asiakirjain julkisuudesta annetun lain
40771: nusarvon mukaiset maksut. säännöksiä. Viranomaistoiminnan julkisuutta
40772: 8 §. Hyvä hallintotapa Rekisteröintitoi- koskevia säännöksiä ollaan kuitenkin uudis-
40773: mintaan kuuluvia tehtäviä on pidetty osittain tamassa. Hallitus on antanut eduskunnalle
40774: viranomaistehtävän luonteisma tehtävinä. esityksen laiksi viranomaisten toiminnan
40775: Rekisteröinnissä tehtävä päätös sisältää jul- julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE
40776: kisen vallan käyttöä ja on siten hallintopää- 3011998 vp). Jos eduskunta hyväksyy halli-
40777: töksen luonteinen. Tämän vuoksi rekiste- tuksen esitykseen sisältyvän lain viranomais-
40778: röintitoiminnassa tulisi noudattaa yleisiä hal- ten toiminnan julkisuudesta, sopimusrekiste-
40779: linto-oikeudellisia periaatteita. Hallinto- röijän rekisteröintitoiminnassa tulisivat so-
40780: menettelylain, yleisten asiakirjain julkisuu- vellettaviksi uuden lain säännökset.
40781: desta annetun lain (8311951) ja tiedoksian- Pykälän 3 momentin mukaan rekisteröinti-
40782: nosta hallintoasioissa annetun lain toiminnassa olisi lisäksi soveltuvin osin nou-
40783: (232/1966) noudattaminen takaisivat menet- datettava, mitä tiedoksiannosta hallinto-
40784: telyn määrämuotoisuuden ja parantaisi asiak- asioissa annetussa laissa säädetään. Lain 8
40785: kaiden oikeusturvaa. Ilman erityistä säännös- §:n mukaan päätös on lähetettävä asianomai-
40786: tä yksityisen sopimusrekisteröijän ei tarvitsi- selle tiedoksi postitse saantitodistusmenette-
40787: si soveltaa mainittuja säädöksiä. lyä käyttäen, jos päätöksen tiedoksi saami-
40788: Ehdotetun 1 momentin mukaan sopimusre- sesta alkaa kulua joku asianomaisen oikeu-
40789: kisteröijän olisi rekisteröintitoiminnassaan teen vaikuttava määräaika. Koska rekiste-
40790: noudatettava hallintomenettelylakia. Rekiste- riotteen voidaan joissain tapauksissa katsoa
40791: 28 HE 113/1998 vp
40792:
40793: olevan valituskelpoinen päätös, jonka tie- muksista sovittaisiin tarkemmin sopimukses-
40794: doksisaamisesta alkaa kulua 30 päivän mää- sa.
40795: räaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle, rekis- 11 §. Henkilörekisteritiedot. Ehdotetun
40796: teriote tulisi ilman poikkeussäännöstä lähet- säännöksen nojalla Ajoneuvohallintokeskuk-
40797: tää asianomaiselle postitse saantitodistuksin. sella olisi oikeus saada tietoonsa sopimusre-
40798: Menettelyn monimutkaisuuden vuoksi tulisi kisteröijän sekä rekisteröintejä suorittavan
40799: sopimusrekisteröijälle ja Ajoneuvohallinto- henkilön rikosrekisteri- tai ajokorttirekisteri-
40800: keskukselle antaa oikeus lähettää rekisteriot- tiedot Näiden tietojen saanti olisi tarpeen
40801: teet tavallisina kirjelähetyksinä. Säännöksen selvitettäessä 4 ja 5 §:ssä asetettavaksi ehdo-
40802: sisältö ei toisi muutosta nykyiseen käytän- tetun luotettavuusedellytyksen täyttymistä.
40803: töön, joka perustuu rekisteröintiasetuksen 60 Pykälässä annettaisiin Ajoneuvohallinto-
40804: §:ään. Sen mukaan Ajoneuvohallintokeskus keskukselle oikeus sopimuksen purkamisen
40805: ja katsastuksen suorittaja saavat lähettää re- yhteydessä luovuttaa rikosta koskeva tieto
40806: kisteriotteen tavallisena kirjelähetyksenä. sopimusrekisteröijälle, koska Ajoneuvohal-
40807: 9 §. Kielilain säännökset. Sopimusrekiste- lintokeskuksen olisi perusteltava rikoksesta
40808: röijän olisi rekisteröintitoiminnassaan nouda- johtuva sopimuksen purkaminen sopimusre-
40809: tettava kielilain säännöksiä soveltuvin osin. kisteröij älle.
40810: Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että suo- 12 §. Salassapitovelvollisuus. Sopimusre-
40811: men- ja ruotsinkielisen väestön palvelu hen- kisteröijän yleisenä edellytyksenä olisi 4 §:n
40812: kilön omalla kielellä olisi järjestettävä lain mukaan luotettavuus, joka määriteltäisiin
40813: edellyttämällä tavalla. yksityiskohtaisesti 5 §:ssä. Jos sopimusre-
40814: 10 §. Valvonta. Ajoneuvohallintokeskuk- kisteröijän luotettavuudessa ilmenisi puuttei-
40815: selle asetettaisiin ehdotetussa säännöksessä ta ja asiasta olisi huomautettava sopimusre-
40816: sopimusrekisteröijän toimintaa koskeva ylei- kisteröijää, Ajoneuvohallintokeskuksen olisi
40817: nen valvontavelvollisuus. Lisäksi Ajoneuvo- perusteltava päätöksensä vedoten esimerkiksi
40818: hallintokeskukselle annettaisiin oikeus tar- yrityksen työntekijän rikosrekisteri- tai ajo-
40819: kastusten tekemiseen ja tietojen saantiin. korttirekisteritietoihin. Tällöin henkilön
40820: Muutoin valvonnasta sovittaisiin 6 §:n mu- työnantaja saattaisi saada tietoonsa työnteki-
40821: kaan tarkemmin Ajoneuvohallintokeskuksen jää koskevan rikostiedon. Tämän vuoksi la-
40822: ja sopimusrekisteröijän välisessä sopimuk- kiin olisi tarpeen ottaa erillinen sopimusre-
40823: sessa. Valvonnalla pyrittäisiin selvittämään kisteröijää ja tämän työntekijää koskeva sa-
40824: erityisesti rekisteröintien asianmukaisuus ja lassapitosäännös. Pykälä vastaisi sisällöltään
40825: sopimusrekisteröijälle asetettujen yleisten ajoneuvojen katsastusluvista ehdotetun lain
40826: edellytysten jatkuva täyttyminen. Vaivanta- 24 §:ää.
40827: tehtävät eivät pääsääntöisesti edellyttäisi re- 13 §. Virka-apu. Jos sopimusrekisteröijä
40828: kisteröintitoimipisteissä käyntiä. Rekisteröin- estäisi Ajoneuvohallintokeskuksen valvonta-
40829: tien asianmukaisuuden valvonta voitaisiin toimenpiteen, valvonnan toteuttamiseksi voi-
40830: suorittaa nykyiseen tapaan Ajoneuvohallinto- taisiin pyytää virka-apua poliisilta.
40831: keskuksessa. Katsastuksen suorittajien rekis- 14 §. Oikaisun hakeminen. Sopimusrekis-
40832: teröintitoimintaa valvotaan nykyisin pisto- teröijän rekisteröintiasiassa tekemään päätök-
40833: koeluonteisesti tarkastamalla, että rekisteri- seen olisi mahdollista hakea oikaisua Ajo-
40834: ilmoitus on oikein täytetty, että tarvittavat neuvohallintokeskukselta. Koska rekisteröin-
40835: asiakirjat ovat ilmoituksen liitteinä ja että titoimintaan kuuluu viranomaisluonteisia
40836: rekisteri-ilmoituksessa olevat tiedot on päivi- tehtävä, hallinto-oikeudellisen muutoksenha-
40837: tetty asianmukaisesti ajoneuvorekisteriin. kutien järjestäminen on perusteltua.
40838: Rekisteröintiasetuksen 63 §:n mukaan kat- 15 §. Rangaistussäännökset. Pykälän 1
40839: sastuksen suorittajan on lähetettävä rekiste- momentissa säädettäisiin rangaistavaksi
40840: röintitehtävien suorittamisessa kertyneet säännöksen vastainen rekisteröintitoiminta.
40841: asiakirjat tehtävän tultua suoritetuksi ajoneu- Rangaistavaa olisi rekisteröintitoiminnan
40842: vohallintokeskukselle. Asetuksella sopimus- harjoittaminen ilman Ajoneuvohallintokes-
40843: rekisteröijälle on tarkoitus säätää samanlai- kuksen kanssa tehtyä soptmusta tai säädettyä
40844: nen asiakirjojen toimittamisvelvollisuus, mi- oikeutta sekä sellaisen rekisteröintitoiminnan
40845: kä helpottaa valvonnan suorittamista. harjoittaminen, johon tehty sopimus ei anna
40846: Valvonnassa esille tulleiden puutteiden oikeutta. Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa
40847: johdosta Ajoneuvohallintokeskuksella olisi tehdyn sopimuksen lisäksi rekisteröintitehtä-
40848: oikeus irtisanoa tai purkaa sopimus. Seuraa- viä voisivat 3 §:n mukaan suorittaa Ajoneu-
40849: HE 113/1998 vp 29
40850:
40851: vohallintokeskus itse sekä muutkin viran- kautettaisiin, joten sitä koskevat pykälät ku-
40852: omaiset, mikäli tästä säädettäisiin erikseen. mottaisiin tarpeettomina.
40853: Sopimuksella voitaisiin rajata sopimusrekis-· 18 §. Siirtymäsäännökset. Lain siirty-
40854: teröijän toiminta ainoastaan tietyt edellytyk- mäsäännöksistä ehdotetaan omaa pykälää.
40855: set täyttäviin rekisteröinteihin tai vain tiettyi- Siirtymäsäännökset ehdotetaan olettaen, että
40856: hin rekisteröintitapahtumiin, jolloin rekiste- laki tulisi voimaan 1 päivästä maaliskuuta
40857: röintitoiminnan harjoittaminen vastoin sovit- 1999.
40858: tua olisi myös rangaistavaa. Pykälän 1 momentin nojalla voimassa ole-
40859: Pykälän 1 momentti vastaisi ajoneuvojen vat suorarekisteröintiluvat, jotka on myön-
40860: katsastusluvista ehdotetun lain 25 §:n 1 mo- netty toistaiseksi voimassa oleviksi, olisivat
40861: menttia. Rangaistus tuomittaisiin rikoslain voimassa sellaisinaan 1 päivään tammikuuta
40862: virkavallan anastusta koskevan säännöksen 2002. Pykälän 3 momentin mukaan lupa
40863: mukaan. Rekisteröintitoiminnassa on katsas- lakkaisi kuitenkin olemasta voimassa, jos
40864: tuksen tapaan osittain kyse julkisen vallan luvanhaltija tekee ennen mainittua ajankoh-
40865: käytöstä, joten rangaistuksen Iuvattarnasta taa Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa sopi-
40866: rekisteröintitoiminnan harjoittamisesta tulisi muksen rekisteröintitehtävien hoitamisesta.
40867: olla riittävän korkea. Rangaistus olisi sakko Pykälän 1 momentin mukaan suorarekiste-
40868: tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. röintiluvan nojalla toimintaansa jatkavien
40869: Rikosoikeudellisessa virkavastuussa olevat suorarekisteröijien toimintaan sovellettaisiin
40870: on yksilöity rikoslain 2 luvun 12 §:ssä. Py- 17 §:n 3 momentilla kumotun luvun sään-
40871: kälän 1 momentin 3 kohdassa säädetään, että nöksiä. Pykälän 2 momentin mukaan heihin
40872: virkamiehellä tarkoitetaan henkilöä, joka sovellettaisiin myös ehdotetun lain voimaan
40873: lain, asetuksen tai niiden nojalla annetun tullessa voimassa olleita tieliikenteen tieto-
40874: määräyksen perusteella muussa kuin pykälän järjestelmästä annetun lain säännöksiä. Suo-
40875: 1 kohdassa tarkoitetussa yhteisössä käyttää rarekisteröintiluvan haltijalta edellytettäisiin
40876: julkista valtaa, sekä henkilöä, joka mainitulla siirtymäaikana omistajan tai haltijan toimek-
40877: perusteella muuten kuin yhteisössä käyttää siautoa tietojen tallettamiseksi ajoneuvore-
40878: julkista valtaa. Koska ajoneuvojen rekiste- kisteriin ja omistajan tai haltijan suostumusta
40879: röintitoimintaa voidaan osittain pitää julkisen tietojen saamiseksi ajoneuvorekisteristä.
40880: vallan käyttönä, otettaisiin 2 momenttiin sel-
40881: keä säännös, jonka mukaan rekisteröintejä
40882: suorittavaa henkilöä pidettäisiin rikoslain 2 1.3. Tieliikennelaki
40883: luvun 12 §:n mukaisena virkamiehenä.
40884: Pykälän 3 momentissa viitattaisiin salassa- 84 §. Ajoneuvon hyväksyminen liikentee-
40885: pitovelvollisuuden osalta rikoslain rangais- seen ja rekisteröinti. Pykälässä ovat keskei-
40886: tussäännökseen. simmät säännökset ajoneuvojen katsastus- ja
40887: 16 §. Tarkemmat säännökset ja ohjeet. rekisteröintivelvollisuuksista sekä tietojen
40888: Lain täytäntöönpanosta annettaisiin tar- toimittamisesta ajoneuvorekisteriin.
40889: kemmat säännökset rekisteröintiasetuksessa. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muutos-
40890: Ministeriö voisi antaa tarkempia säännök- ta, jonka mukaan rekisteritiedot muutoksi-
40891: siä ja ohjeita säännöksessä mamituista sei- neen olisi toimitettava ajoneuvorekisteriin.
40892: koista. Säännöksiä ja ohjeita annettaisiin, Maininta rekisterinpitäjästä sekä katsastus- ja
40893: mikäli siihen ilmenisi tarvetta. rekisteröintitoimiluvan haitijoista poistettai-
40894: 17 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momenttiin siin. Asetuksessa säädettäisiin tarkemmin,
40895: otettaisiin tavanomainen voimaantulosään- minne rekisteritiedot olisi toimitettava. Li-
40896: nös. säksi mainitusta momentista ehdotetaan pois-
40897: Pykälän 2 momentissa annettaisiin oikeus tettavaksi toimeksiantaa koskeva viimeinen
40898: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin virke, koska toimeksiannolla ei suorarekiste-
40899: toimenpiteisiin ennen lain voimaantuloa. röintiluvista luovuttaessa olisi enää nykyistä
40900: Tällaisena toimenpiteenä voitaisiin pitää esi- merkitystä.
40901: merkiksi sopimusneuvottelujen käynnistä- Pykälän 3 momentin säätämisvaltuuksia
40902: mistä rekisteröintipalveluja tarjoavien kans- ehdotetaan täydennettäväksi selkeällä valtuu-
40903: sa. tussäännöksellä, jonka mukaan ajoneuvojen
40904: Pykälän 3 momentilla kumottaisiin rekiste- katsastuksista ja rekisteröinneistä säädetään
40905: röintiasetuksen suorarekisteröintiä koskeva 8 asetuksella. Ajoneuvojen rekisteröintitoi-
40906: luku. Suorarekisteröinti järjestelmänä lak- mintaa koskeva lakiehdotus sisältää säännök-
40907: 30 HE 113/1998 vp
40908:
40909: sen tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun kohdaksi otettaisiin maininta näistä tehtävis-
40910: lain noudattamisesta. Tässä momentissa ei tä. Ehdotusten vuoksi virastolle aikaisemmin
40911: enää tarvittaisi tiedoksiantaa koskevaa val- · säädettyjen tehtävien numerointi muuttuisi.
40912: tuutusta, joten se poistettaisiin.
40913: Katsastus- ja rekisteröintiasetukset on osit-
40914: tain annettu muutettavaksi ehdotetun 84 §:n 1.5. Laki tieliikenteen tietojärjestelmästä
40915: nojalla. Nämä asetukset jäisivät ehdotetun
40916: siirtymäsäännöksen mukaan edelleen voi- Tieliikenteen tietojärjestelmästä annettuun
40917: maan kunnes niistä toisin säädettäisiin. Re- lakiin ehdotetaan muutoksia, jotka johtuvat
40918: kisteröintiasetuksen 8 luku kuitenkin kumot- ehdotetusta ajoneuvojen rekisteröintitoimin-
40919: taisiin ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta taa koskevasta laista.
40920: säädettäväksi ehdotetuna lailla. 9 §. Oikeus tietojen saantiin ja tallettami-
40921: seen. Lain 9 §:n 4 momentissa säädetään
40922: suorarekisteröintiluvan saaneiden oikeudesta
40923: 1.4. Laki ajoneuvohallintokeskuksesta siirtää tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla
40924: tieliikenteen tietojärjestelmään. Säännös eh-
40925: Suomen kielen lautakunta on 25 päivänä dotetaan kumottavaksi tarpeettomana, koska
40926: syyskuuta 1995 antanut suosituksen (Kieli- suorarekisteröintiluvasta luovuttaisiin.
40927: kello 111995), jonka mukaan valtion kes- Pykälän 5 momentissa säädetään katsas-
40928: kushallinnon virastojen nimet kirjoitetaan tuksen suorittajan oikeudesta siirtää tieliiken-
40929: isolla alkukirjaimella. Lain nimike ehdote- teen tietojärjestelmään katsastusta ja rekiste-
40930: taan muutettavaksi siten, että ajoneuvohal- röintiä koskevia tietoja. Muutosehdotuksen
40931: lintokeskuksen nimi kirjoitettaisiin isolla mukaan katsastuksen suorittajat voisivat siir-
40932: alkukirjaimella. Ehdotetuista voimaantulo-ja tää tietojärjestelmään vain katsastusta koske-
40933: siirtymäsäännöksistä 3 momentti liittyy Ajo- via tietoja. Sopimusrekisteröijälle annettai-
40934: neuvohallintokeskuksen nimen kirjoittamis- siin oikeus siirtää tietojärjestelmään rekiste-
40935: tapaan. Mitä ajoneuvohallintokeskuksesta on röintejä koskevia tietoja. Tietojen tallentami-
40936: muualla säädetty, koskisi Ajoneuvohallinto- seen suorakäyttöisesti tulisi olla Ajoneuvo-
40937: keskusta. hallintokeskuksen lupa kuten nykyisinkin.
40938: 1 §. Tarkoitus. Valtioneuvostosta annetun 12 §. Tietojen luovutus ajoneuvorekisteris-
40939: lain (7811992) 1 §:n mukaan ministeriöiden tä Lopetettuaan rekisteröintitehtävien hoita-
40940: toimialasta säädetään asetuksella. Valtioneu- misen katsastusten suorittaja saisi ajoneuvo-
40941: voston ohjesäännön (152211995) 22 §:n mu- rekisteristä 1 momentin 4 kohdan mukaan
40942: kaan ajoneuvohallintokeskus kuuluu liiken- tietoja vain katsastustehtävien suorittami-
40943: neministeriön toimialaan, joten maininta mi- seen. Sopimusrekisteröijille annettaisiin oi-
40944: nisteriöstä ehdotetaan poistettavaksi pykäläs- keus saada tietoja rekisteröintitehtävien suo-
40945: tä tarpeettomana. rittamiseen. Mainitun momentin 7 kohdasta
40946: 2 §. Tehtävät. Pykälän 1 momentissa ole- ehdotetaan poistettavaksi omistajan suostu-
40947: vaa ajoneuvohallintokeskuksen tehtäväluette- musta koskeva viimeinen lause, koska suo-
40948: loa ehdotetaan täydennettäväksi ajoneuvojen rarekisteröintilupien nojalla suoritettavista
40949: rekisteröinnin järjestämiseen, katsastushenki- rekisteröinneistä luovuttaisiin.
40950: löstön lisäkoulutukseen ja vaarallisten ainei- 13 §. Tietojen luovutus ajokorttirekisteris-
40951: den kuljetukseen liittyvillä tehtävillä. Mo- tä Pykälän 2 momentin 6 kohta ehdotetaan
40952: mentin 2 kohdassa säädettäisiin rekisteröin- kumottavaksi. Ajoneuvojen katsastusluvista
40953: tiin liittyvistä tehtävistä, jolloin ajokorttien ehdotetun lain 9 §:n mukaan katsastusluvat
40954: rekisteröintiä koskeva tehtäväkokonaisuus myöntää Ajoneuvohallintokeskus. Sillä on
40955: siirtyisi omaksi 3 kohdakseen. Uudeksi 7 LTJ-lain 10 §:n mukaan oikeus käyttää tieto-
40956: kohdaksi ehdotetaan katsastushenkilöstön järjestelmää ja sen osarekistereitä, joten ku-
40957: lisäkoulutukseen liittyviä tehtäviä, joista sää- mottavaksi ehdotettu kohta on tarpeeton.
40958: dettäisiin yksityiskohtaisesti ajoneuvojen 14 §. Tietojen luovutus ajoneuvoverotusre-
40959: katsastusluvista ehdotetuna lailla. kisteristä. Rekisteröintitehtäviä suorittavat
40960: Ajoneuvohallintokeskus on vaarallisten joutuvat tehtävissään tarkastamaan ajoneuvo-
40961: aineiden kuljetuksesta annetun lain verotusrekisteristä, että ajoneuvosta on suo-
40962: (719/1994) 6 §:n mukaan toimivaltainen vi- ritettu ajoneuvokohtaiset verot. Heille annet-
40963: ranomainen vaarallisten aineiden kuljetuk- taisiin uudella 6 kohdalla oikeus saada tieto-
40964: seen liittyvissä asioissa, joten uudeksi 10 ja kyseisestä rekisteristä rekisteröintitehtävi-
40965: HE 113/1998 vp 31
40966:
40967: en hoitamiseksi. kisterilain 23 §:ään. Ehdotetuna viittauksella
40968: 15 §. Tietojen luovutus autokiinnitysrekis- tarkoitettaisiin edelleen voimassa olevan
40969: teristä Pykälän 1 momentissa säädetään oi- henkilörekisterilain 23 §:ää. Kielellisen muo-
40970: keudesta tietojen saantiin autokiinnitysrekis- toilonsa vuoksi säännös sopisi viittaukseksi
40971: teristä. Sopimusrekisteröijä tarvitsee tehtä- myös mahdolliseen uuteen lakiin.
40972: vissään autokiinnitystä koskevia tietoja, jo-
40973: ten hänelle annettaisiin 2 momenttiin ehdote-
40974: tolla muutoksella oikeus saada tehtävissään 2. Tarkemmat säännökset
40975: tarvitsemiaan tietoja myös teknisen käyt-
40976: töyhteyden avulla. Ajoneuvojen katsastusluvista ehdotetun
40977: Kiinteistötietojärjestelmästä voidaan oi- lain nojalla annettaisiin liikenneministeriön
40978: keusministeriön päätöksellä luovuttaa tietoja päätös, jolla on tarkoitus säätää yksityis-
40979: teknisen käyttöyhteyden avulla esimerkiksi kohtaisesti katsastustoimipaikan katsastus-
40980: luoton myöntämistä varten. Myös autokiin- laitteista, katsastustoiminnan laadunvarmis-
40981: nitysrekisterin tietojen luovuttamisen osalta tuksesta, tietosuojasta, katsastusta koskevien
40982: on ilmennyt tarvetta vastaavanlaiseen järjes- tietojen toimittamisesta ajoneuvorekisteriin,
40983: telyyn. Tekninen käyttöyhteys, jolla laissa katsastustoimipaikalla säilytettävistä tiedoista
40984: tarkoitetaan suoraa käyttöyhteyttä, mahdol- ja toimipaikan ulkopuolella suoritettavista
40985: listaisi autokiinnitysrekisterin reaaliaikaisten katsastuksista. Ajoneuvojen katsastushenki-
40986: tietojen käyttämisen jo luoton myöntämistä löstön lisäkoulutuksesta valmisteltaisiin eril-
40987: suunniteltaessa. Ajoneuvohallintokeskus voi- linen liikenneministeriön päätös.
40988: si käyttöoikeutta antaessaan määritellä lain Ehdotetun ajoneuvojen rekisteröintitoimin-
40989: 11 §:n mukaisesti tarkoituksenmukaisen ja nan uudelleenorganisoinnin vuoksi olisi re-
40990: tietosuojaseikat huomioon ottavan tavan tie- kisteröintiasetusta, katsastusasetusta, vaaral-
40991: tojen luovutukselle. listen aineiden kuljetuksesta tiellä annettua
40992: 16 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän tie- asetusta (63211996) ja liikennevakuu-
40993: tojen luovuttamisen kieltäminen eräissä ta- tusasetusta (324/1959) muutettava vähäisiltä
40994: pauksissa Sopimusrekisteröijille ehdotetaan osin. Rekisteröintitoiminnan järjestämisestä
40995: annettavaksi samanlainen tietojensaantioi- ei ole suunniteltu annettavaksi tässä vaihees-
40996: keus tieliikenteen tietojärjestelmästä kuin ny- sa muita säännöksiä.
40997: kyisin on katsastuksen suorittajilla siinä ta-
40998: pauksessa, että henkilö on 1 momentin no-
40999: jalla kieltänyt osoitetietojensa luovuttamisen 3. Voimaantulo
41000: puhelimitse tai että häntä koskevien tietojen
41001: luovutus on 2 momentissa tarkoitetulla Ajo- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä-
41002: neuvohallintokeskuksen päätöksellä kielletty. nä maaliskuuta 1999. Lakeihin ehdotettujen
41003: Parhaillaan ollaan valmistelemassa henki- siirtymäsäännösten vuoksi lait on mahdollis-
41004: lörekisterilain (471/1987) uudistamista. Hal- ta saattaa voimaan lyhyessä ajassa.
41005: lituksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi
41006: siihen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998) on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
41007: annettu eduskunnalle heinäkuussa 1998, kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
41008: minkä vuosi pykälän 1 momentista ehdote- tukset
41009: taan poistettavaksi suora viittaus henkilöre-
41010: 32 HE 113/1998 vp
41011:
41012: 1.
41013: Laki
41014: ajoneuvojen katsastusluvista
41015: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41016: 1§ Toimiluvan hakijan tulee olla Euroopan
41017: talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen
41018: Lain tarkoitus ja soveltamisala tai yhteisö, jonka kotipaikka, keskushallinto
41019: tai päätoimipaikka on Euroopan talousalueel-
41020: Tämän lain tarkoituksena on ajoneuvojen la.
41021: katsastustoiminnan avulla edistää liikenne-
41022: turvallisuutta ja vähentää ajoneuvojen aihe- 4§
41023: uttamia ympäristöhaittoja sekä edistää kat-
41024: sastuspalvelujen saatavuutta. Hakijan luotettavuuden arviointi
41025: Tätä lakia sovelletaan niihin, jotka hakevat
41026: toimilupaa ja harjoittavat sen nojalla ajoneu- Toimiluvan hakijaa voidaan pitää luotetta-
41027: vojen katsastusta, sekä niihin, jotka antavat vana, jos hakija, toiminnasta vastaava tai
41028: katsastustoiminnassa edellytettävää lisäkou- katsastuksia suorittava henkilö, yhtiömuo-
41029: lutusta. dossa toimivan hakijan hallituksen tai hallin-
41030: toneuvoston jäsen tai varajäsen, toimitusjoh-
41031: 2§ taja, yhtiömies tai muussa määräävässä ase-
41032: massa oleva ei ole toiminnallaan osoittanut
41033: Toimiluvan alaiset tehtävät olevansa ilmeisen sopimaton katsastustoi-
41034: minnan harjoittajaksi ja katsastuksia suoritta-
41035: Ajoneuvojen katsastuksia saa suorittaa vaksi henkilöksi. Kukaan edellä mainituista
41036: vain se, jolle on myönnetty tässä laissa tar- ei saa olla tuomittu ainakaan:
41037: koitettu toimilupa. 1) vakavasta ajoneuvojen katsastusta, re-
41038: Ajoneuvojen tyyppikatsastuksiin ja EY- kisteröintiä tai verotusta taikka kirjanpitoa
41039: tyyppihyväksyntöihm ei voida myöntää toi- tai varainhallintaa koskevien säännösten rik-
41040: milupaa. komisesta rangaistukseen, ellei Ajoneuvohal-
41041: Asetuksella voidaan säätää, että katsastus- lintokeskus toisin harkitse; eikä
41042: tehtävien vähäisiä osia voi suorittaa myös 2) viiden viimeisen vuoden aikana van-
41043: muu kuin se, jolle toimilupa on myönnetty. keusrangaistukseen, tai kolmen viimeisen
41044: vuoden aikana sakkorangaistukseen rikok-
41045: 3§ sesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hen-
41046: kilön olevan ilmeisen sopimaton harjoitta-
41047: Toimiluvan myöntämisen edellytykset maan katsastustoimintaa tai suorittamaan
41048: katsastuksia.
41049: Toimilupa tulee myöntää hakijalle, joka on
41050: luotettava, asiantunteva, vakavarainen ja 5§
41051: riippumaton. Hakijan on kyettävä myös var-
41052: mistamaan toiminnan riittävän korkea laatu Hakijan asiantuntemus
41053: ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä
41054: huolehtimaan asianmukaisesta tietosuojasta. Toimiluvan hakija katsotaan asiantunte-
41055: Toimilupaa ei myönnetä, jos hakemuksesta vaksi, jos katsastustoimipaikkaa varten on
41056: tai olosuhteista muuten käy ilmi, että hake- ilmoitettu pätevä katsastustoiminnasta vas-
41057: mukseen liittyvät järjestelyt on tehty toimi- taava henkilö.
41058: luvan edellytyksistä annettujen säännösten Pätevyyden osoituksena katsastustoimin-
41059: kiertämiseksi. nasta vastaavalta henkilöltä edellytetään pe-
41060: Toimilupaa ei myönnetä virastolle, laitok- ruskoulutuksena vähintään teknillisen oppi-
41061: selle eikä oppilaitokselle, joka on valtion, laitoksen autotekniikan opintolinjan tai vas-
41062: kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämä. taavan soveltuvan teknikkotason tutkinnon
41063: HE 113/1998 vp 33
41064:
41065: suorittamista. Lisäkoulutuksena edellytetään 3) selvitys siitä, miten hakija varmistaa
41066: toimiluvan laajuutta vastaavaa vuosikatsas- toimintansa riittävän korkean laadun ja
41067: tuskoulutusta (katsastajantutkinto) ja erikois- asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun;
41068: koulutusta sekä niihin liittyvää käytännön 4) ilmoitus katsastustoiminnasta vastaavas-
41069: kokemusta ja ammattitaidon säilyttämiseksi ta henkilöstä;
41070: tarkoitettua, määräajoin toistuvaa täydennys- 5) selvitys siitä, miten hakijan on tarkoitus
41071: koulutusta. toteuttaa yhteydet tieliikenteen tietojärjestel-
41072: mään ja miten hakija tulee huolehtimaan
41073: 6 § asianmukaisesta tietosuojasta;
41074: 6) selvitys siitä, miten toimitilat, laitteet
41075: Hakijan riippumattomuuden arviointi sekä henkilöstö ja muut 4 §:ssä tarkoitetut
41076: henkilöt täyttävät hakemuksen mukaisen toi-
41077: Toimiluvan hakijaa voidaan pitää riippu- minnan vaatimukset; sekä
41078: mattomana, jos hakija tai hänen palvelukses- 7) Ajoneuvohallintokeskuksen mahdolli-
41079: saan oleva ei harjoita tai ole kaupallisesti, sesti edellyttämä muu selvitys.
41080: taloudellisesti tai muuten riippuvuussuhtees-
41081: sa siihen, joka harjoittaa: 9§
41082: 1) ajoneuvojen tai niiden osien tai varus-
41083: teiden valmistusta, maahantuontia, kauppaa, Toimiluvan myöntäminen
41084: suunnittelua, markkinointia, korjausta tai
41085: huoltoa; Ajoneuvohallintokeskus myöntää toimilu-
41086: 2) vakuutustoimintaan liittyvää ajoneuvo- van enintään viiden vuoden määräajaksi ha-
41087: jen vahinkotarkastustoimintaa; tai kijalle, joka täyttää 3-6 §:ssä säädetyt edel-
41088: 3) luvanvaraista liikennettä. lytykset ja esittää 8 §:ssä mainitut selvityk-
41089: Toimiluvan hakija ei saa myöskään olla set. Toimiluvan myöntämistä koskevassa
41090: riippuvuussuhteessa 1 momentissa tarkoitet- päätöksessä voidaan asettaa ehtoja, joilla
41091: tua toimintaa harjoittavien muodostamaan toimilupa myönnetään. Toimilupa myönne-
41092: järjestöön. tään katsastustoimipaikkakohtaisena.
41093: Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuna
41094: riippuvuussuhteella ei pidetä luvanvaraiseen 10 §
41095: tOimintaan tarvittavien tilojen ja laitteiden
41096: vuokrausta mainituissa momenteissa tarkoi- Katsastuksia suorittavan henkilön
41097: tettua toimintaa harjoittavalta tai harjoitta- pätevyysvaatimukset
41098: valle.
41099: Katsastuksia suorittavalta henkilöltä edel-
41100: 7 § lytetään peruskoulutuksena vähintään teknil-
41101: lisen oppilaitoksen autotekniikan opintolin-
41102: Toimiluvan laajuus jan tai vastaavan soveltuvan teknikkotason
41103: tutkinnon suorittamista. Lisäkoulutuksena
41104: Toimilupa myönnetään hakemuksen perus- edellytetään henkilön katsastustehtäviä vas-
41105: teella katsastuslajin mukaan seuraavasti ra- taavaa vuosikatsastuskoulutusta (katsastajan-
41106: joitettuna: tutkinto) ja erikoiskoulutusta sekä niihin liit-
41107: 1) vuosikatsastukset; tai tyvää käytännön kokemusta ja ammattitaidon
41108: 2) kaikki katsastuslajit tyyppikatsastusta ja säilyttämiseksi tarkoitettua, määräajoin tois-
41109: EY -tyyppihyväksyntää lukuun ottamatta. tuvaa täydennyskoulutusta.
41110: 8§ 11§
41111:
41112: Toimiluvan hakeminen Toimipaikan tilat
41113: Toimilupahakemukseen on liitettävä: Toimipaikan tilojen tulee olla sellaiset, että
41114: 1) yhtiömuodossa toimivalta hakijalta katsastukset voidaan suorittaa niissä asian-
41115: kaupparekisteriote ja selvitys omistussuhteis- mukaisesti säästä riippumatta. Erillään olevi-
41116: ta; en kevyen ja raskaan ajoneuvokaluston kat-
41117: 2) ilmoitus kunnasta, jossa toimintaa ryh- sastukseen käytettävien tilojen tulee sijaita
41118: dytään harjoittamaan; toistensa läheisyydessä siten, että katsastus-
41119:
41120:
41121: 380255C
41122: 34 HE 113/1998 vp
41123:
41124: toiminnasta vastaavalla henkilöllä on tosi- 14 §
41125: asiallinen mahdollisuus vastata toimipaikan
41126: katsastus toiminnasta. Esteellisyys
41127: Toimitilojen välittömässä läheisyydessä
41128: tulee olla kevyen ajoneuvokaluston koeajoon Katsastuksia suorittavaan henkilöön sovel-
41129: soveltuva, muulta liikenteeltä suljettu koe- letaan toimiluvan alaisissa tehtävissä, mitä
41130: ajorata. hallintomenettelylain (59811982) 10 ja 11
41131: §:ssä säädetään virkamiehen esteellisyydestä.
41132: 12 §
41133: 15 §
41134: Toiminnan aloittaminen
41135: Sivutoimipiste
41136: Toimiluvan mukainen katsastustoiminta
41137: voidaan aloittaa sen jälkeen, kun Ajoneuvo- Ajoneuvohallintokeskus voi antaa toimilu-
41138: hallintokeskus on: van haltijalle poikkeustapauksessa oikeuden
41139: 1) todennut toimiluvan haltijan toimitilat perustaa katsastustoimipaikalta hoidettavan
41140: 11 §:n mukaisiksi ja katsastustoimintaan sivutoimipisteen, jos seudun katsastuspalve-
41141: soveltuviksi; lujen tarjonta muutoin jää puutteelliseksi.
41142: 2) hyväksynyt toimiluvan haltijan katsas- Sivutoimipisteessä katsastetaan vain ajoneu-
41143: tuslaitteet luvan mukaiseen toimintaan sovel- voja, joiden kokonaismassa on enintään 3,5
41144: tuviksi; tonnia. Muutoin sivutoimipistettä koskevat
41145: 3) todennut toimiluvan haltijan yhteydet soveltuvin osin katsastustoimipaikkaa koske-
41146: tieliikenteen tietojärjestelmään asianmukai- vat säännökset.
41147: siksi; Katsastuspalvelujen tarjonnan puutteelli-
41148: 4) todennut toimiluvan haltijan henkilöstön suutta arvioitaessa on otettava huomioon
41149: pätevyyden luvan mukaisiin tehtäviin; ja ainakin suunnitellun sivutoimipisteen etäi-
41150: 5) todennut toimintaan liittyvien olosuhtei- syys 7 §:n mukaisesta katsastustoimipaikasta
41151: den muutenkin vastaavan luvan mukaisen sekä seudun tyypilliset asiointimatkat ja kat-
41152: toiminnan edellyttämiä vaatimuksia. sastusvelvollisuuden alainen ajoneuvokanta.
41153: Jollei toimiluvan mukaista katsastustoimin- Ajoneuvohallintokeskuksen on peruutetta-
41154: taa ole aloitettu kuuden kuukauden kuluessa va toimiluvan haltijan oikeus sivutoimipis-
41155: toimiluvan myöntämisestä, toimilupa rauke- teeseen päättymään kuuden kuukauden ku-
41156: aa. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä luttua siitä, kun 7 §:n mukainen katsastustoi-
41157: syystä pidentää määräaikaa. mipaikka on aloittanut seudulla toimintansa.
41158: 16 §
41159: 13§
41160: Toimiluvan uusiminen
41161: T asapuolisuus
41162: Toimiluvan uusimista koskevaan hake-
41163: Toimiluvan haltijalla on velvollisuus vas- mukseen on soveltuvin osin liitettävä 8 §:ssä
41164: taanottaa ja suorittaa jokaisen sitä haluavan tarkoitetut asiakirjat.
41165: asiakkaan ajoneuvon katsastus säännösten ja Hakemusta ratkaistessa on luvan myöntä-
41166: toimilupansa mukaisesti. misen edellytysten lisäksi otettava huomi-
41167: Toimiluvan haltijan on järjestettävä toi- oon, onko katsastustoimintaa harjoitettu lu-
41168: mintansa siten, etteivät muut seikat kuin ajo- van mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti.
41169: neuvon kuntoon ja muuhun määräystenmu- Ajoneuvohallintokeskus voi ennen hakemuk-
41170: kaisuuteen liittyvä arviointi voi vaikuttaa sen ratkaisemista suorittaa 12 §:ssä tarkoite-
41171: katsastuksen lopputulokseen. tut, toiminnan aloittamiseen liittyvät toimen-
41172: Ajoneuvojen katsastukset on suoritettava piteet, jos se katsoo niiden suorittamisen
41173: ajoneuvon merkistä, mallista, käyttöönotto- tarpeelliseksi.
41174: ajankohdasta ja muista vastaavista seikoista Jos luvan uusimista koskeva hakemus on
41175: riippumatta. pantu vireille viimeistään kolme kuukautta
41176: Toimiluvan ja koulutusoikeuden haltijoi- ennen toimiluvan viimeistä voimassaolopäi-
41177: den on toiminnassaan soveltuvin osin nouda- vää, uusittavan luvan nojalla saa harjoittaa
41178: tettava kielilain (148/1922) säännöksiä. katsastustoimintaa siihen saakka, kun asia on
41179: HE 113/1998 vp 35
41180:
41181: ratkaistu. säädetään ministeriön päätöksellä.
41182: 17§ 20 §
41183: Katsastustoiminnan päättyminen Valvonta
41184: Katsastustoimipaikan toiminnan keskey- Tämän lain ja sen nojalla annettujen sään-
41185: tyessä tai päättyessä toimiluvan haltijan on nösten noudattamista valvoo Ajoneuvohal-
41186: toimitettava katsastuksen suorittamiseen vä- lintokeskus.
41187: littömästi liittyvät asiakirjat ja lomakkeet Toimiluvan haltijan on pyynnöstä annetta-
41188: Ajoneuvohallintokeskukselle sen pyynnöstä. va Ajoneuvohallintokeskukselle tämän lain
41189: ja sen nojalla annettujen säännösten noudat-
41190: 18 § tamisen valvontaa varten sekä luvanhaltijalle
41191: asetettujen yleisten edellytysten ja katsastus-
41192: Koulutuksen antaja tehtävien hoitamisen laadun selvittämiseksi
41193: tarvittavat tiedot mukaan lukien tarvittavat
41194: Katsastustoiminnasta vastaavien ja katsas- tiedot luvanhaltijan kirjanpidosta, varainhal-
41195: tuksia suorittavien henkilöiden koulutusta linnasta, hallinnosta, tilojen ja laitteiden
41196: antavat Ajoneuvohallintokeskuksen hyväk- vuokrauksesta sekä katsastuksia suorittavista
41197: symät yhteisöt. Koulutusoikeus annetaan henkilöistä ja harjoitetusta katsastustoimin-
41198: määräajaksi hakijalle, jolla katsotaan olevan nasta. Koulutusoikeuden haltijan on pyyn-
41199: edellytykset koulutuksen antamiseen ja jolla nöstä annettava Ajoneuvohallintokeskukselle
41200: on Ajoneuvohallintokeskuksen hyväksymä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-
41201: koulutustoiminnasta vastaavan henkilö. Kou- ten noudattamisen valvontaa varten sekä
41202: lutusoikeutta koskevassa päätöksessä voi- koulutusoikeuden haltijan edellytysten ja
41203: daan asettaa ehtoja, joilla koulutusoikeus koulutuksen laadun selvittämiseksi tarvitta-
41204: myönnetään. vat tiedot mukaan lukien tiedot koulutusta
41205: Ajoneuvohallintokeskus voi peruuttaa oi- antavista henkilöistä ja annetusta koulutuk-
41206: keuden koulutuksen antamiseen määräajaksi sesta.
41207: tai kokonaan, jos: Toimiluvan ja koulutusoikeuden haltijan
41208: a) yhteisöllä ei ole enää edellytyksiä kou- on viipymättä ilmoitettava toiminnasta vas-
41209: lutuksen antamiseen; taavien henkilöiden vaihdoksista sekä muista
41210: b) koulutuksesta annettuja säännöksiä tai toimintaa koskevista merkittävistä muutok-
41211: koulutusoikeuden antamisen yhteydessä ase- sista Ajoneuvohallintokeskukselle. Toimilu-
41212: tettuja ehtoja ei ole noudatettu; tai van haltijan on ilmoitettava lisäksi omistus-
41213: c) koulutusta ei muutoin ole hoidettu suhteissaan tapahtuneista muutoksista.
41214: asianmukaisesti. Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus
41215: Ajoneuvohallintokeskus voi antaa yhteisöl- tehdä tämän lain ja sen nojalla annettujen
41216: le oikeuden yksittäisen täydennyskoulutusti- säännösten noudattamisen valvomiseksi tar-
41217: laisuuden järjestämiseen. Tällaisen tilaisuu- vittavia tarkastuksia paikoissa, joissa harjoi-
41218: den järjestäjää koskee soveltuvin osin, mitä tetaan toimiluvan alaista toimintaa. Toimilu-
41219: tässä laissa säädetään koulutusoikeuden ha- van haltija on velvollinen järjestämään olo-
41220: kijasta ja koulutusoikeuden myöntämisestä. suhteet sellaisiksi, että tarkastus voidaan teh-
41221: Ajoneuvohallintokeskus voi tarvittaessa dä.
41222: antaa erikois- ja täydennyskoulutusta. Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua
41223: tämän lain tai sen nojalla annettujen sään-
41224: 19 § nösten noudattamisen valvomiseksi.
41225: Koulutukseen liittyvät kokeet 21 §
41226: Katsastajantutkinnon loppukokeita lukuun Toimenpiteet puutteiden johdosta
41227: ottamatta koulutuksen antaja järjestää asian-
41228: omaisen ministeriön, jäljempänä ministeriö, Ajoneuvohallintokeskuksen on peruutetta-
41229: säätämät kokeet. Kokeen järjestäjä antaa to- va toimilupa määräajaksi tai kokonaan, jos:
41230: distuksen hyväksytysti suoritetusta kokeesta. 1) toimiluvan haltija ei ylläpidä katsastus-
41231: Kokeiden sisällöstä ja niiden valvonnasta toimipaikalla säännöllistä ajoneuvojen kat-
41232: 36 HE 113/1998 vp
41233:
41234: sastustoimintaa tai lopettaa kyseisen toimin- 22 §
41235: nan·
41236: 2) toimiluvan haltija ei enää täytä toimilu- Pakkokeinot
41237: van saannin edellytyksiä;
41238: 3) toimiluvan haltija on asetettu konkurs- Jos tarkastuksessa tai muuten havaitaan,
41239: siin; tai ettei katsastustoiminnassa käytettävä tila tai
41240: 4) toimiluvan haltija tai määräävässä ase- laite täytä tässä laissa tai sen nojalla anne-
41241: massa oleva luvanhaltijan edustaja on mää- tuissa säännöksissä asetettuja oleellisia vaati-
41242: rätty liiketoimintakieltoon. muksia, Ajoneuvohallintokeskus voi joko
41243: Ajoneuvohallintokeskus voi peruuttaa toi- kieltää tilan tai laitteen käytön tai rajoittaa
41244: miluvan tai antaa luvanhaltijalle huomautuk- sen käyttöä.
41245: sen tai kirjallisen varoituksen, jos: Ajoneuvohallintokeskus voi asettaa 17
41246: 1) katsastuksessa on hyväksytty liikentees- §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja lomakkei-
41247: sä käytettäviksi ajoneuvoja, jotka eivät il- den toimittamisvelvollisuuden, 20 §:n 2 mo-
41248: meisen selvästi ole olleet säännösten mukai- mentissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden,
41249: sia; huomautus ja kirjallinen varoitus voi- 21 §:n 3 momentissa tarkoitetun kiellon ja
41250: daan kuitenkin antaa, jos on hyväksytty yk- tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun
41251: sikin ajoneuvo, joka ei ole ollut säännösten kiellon tai rajoituksen noudattamisen tehos-
41252: mukainen; teeksi uhkasakon. Uhkasakosta on voimassa,
41253: 2) katsastuksessa ensimmäisellä kerralla mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
41254: hylättyjen ajoneuvojen suhteellinen osuus Sitä, joka ei noudata tämän lain nojalla mää-
41255: perusteettomasti poikkeaa merkittävästi ylei- rättyä, uhkasakolla tehostettua velvollisuutta,
41256: sestä valtakunnallisesta tasosta; kieltoa tai rajoitusta, ei voida tuomita ran-
41257: 3) katsastuksessa on laiminlyöty ajoneuvo- gaistukseen samasta teosta.
41258: jen verotukseen liittyvää valvontaa tai muu-
41259: toin jätetty suorittamatta tehtävä, joka on 23 §
41260: erikseen säädetty suoritettavaksi katsastuksen
41261: yhteydessä; Henkilörekisteritiedot
41262: 4) toiminnassa on rikottu 13 §:ssä säädet-
41263: tyä tasapuolisuusvaatimusta tai muuta tässä Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus
41264: laissa säädettyä vaatimusta; saada tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja
41265: 5) luvan haltija rikkoo toimiluvalle minis- ajokorttirekisteristä toimiluvan myöntämistä
41266: teriön päätöksessä säädettyjä tai lupaehdois- ja peruuttamista koskevien asioiden käsitte-
41267: sa asetettuja vaatimuksia; tai lyä sekä valvontaa varten. Tieto rikoksesta
41268: 6) toimiluvan haltijan kirjanpito, varain- voidaan 21 §:ssä tarkoitettujen toimenpitei-
41269: hallinta tai hallinto eivät täytä toiminnalta den yhteydessä luovuttaa toimiluvan halti-
41270: vaadittavia edellytyksiä. jalle.
41271: Jos on ilmeistä, että katsastustoiminnassa 24§
41272: on olennaisia puutteita tai väärinkäytöksiä,
41273: Ajoneuvohallintokeskus voi väliaikaisesti Salassapitovelvollisuus
41274: kieltää luvanhaltijan katsastustoiminnan har-
41275: joittamisen sekä tarvittaessa estää tieliiken- Toimiluvan haltija tai tämän palvelukses-
41276: teen tietojärjestelmän tietojen käytön ja tie- saan oleva ei saa ilmaista sivulliselle tie-
41277: tojen tallettamisen tietojärjestelmään. Väliai- toonsa tullutta 4 §:ssä tarkoitetun henkilön
41278: kainen kielto sekä käytön ja tallettamisen rikosta koskevaa tietoa, joka on saatu 23 §:n
41279: estäminen ovat voimassa, kunnes toimiluvan nojalla rikosrekisteristä tai ajokorttirekiste-
41280: peruuttamista koskeva asia on lopullisesti ristä.
41281: ratkaistu 1 tai 2 momentin nojalla. Asia on
41282: ratkaistava ensi tilassa. 25 §
41283: Toimiluvan peruuttamista, katsastustoimin-
41284: nan väliaikaista kieltoa sekä tieliikenteen Rangaistussäännökset
41285: tietojärjestelmän tietojen käytön ja tietojen
41286: tallettamisen estämistä koskevia päätöksiä on Joka harjoittaa ajoneuvojen katsastuksia
41287: noudatettava päätöksestä tehdystä valitukses- ilman asianmukaista toimilupaa, on tuomitta-
41288: ta huolimatta. va virkavallan anastuksesta siten kuin rikos-
41289: lain (39/1889) 16 luvun 9 §:ssä säädetään.
41290: HE 113/1998 vp 37
41291:
41292: Joka laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla Ajoneuvohallintokeskus voi antaa ohjeita
41293: annetuissa säännöksissä säädetyn ilmOituk- tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös-
41294: sen tekemisen tai tietojenantovelvollisuuden ten soveltamisesta.
41295: taikka estää tai haittaa 20 §:n 4 momentissa
41296: mainitun tarkastuksen tekemistä, on tuomit- 28 §
41297: tava ajoneuvojen katsastusluvista annettujen
41298: säännösten rikkomisesta sakkoon. Voimaantulo
41299: Ajoneuvojen katsastuksia suorittavaa hen-
41300: kilöä pidetään rikoslain 2 luvun 12 §:n mu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
41301: kaisena virkamiehenä. kuuta 199.
41302: Rangaistus 24 §:ssä säädetyn salassapito- Tällä lailla kumotaan ajoneuvojen katsas-
41303: velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikos- tus- ja rekisteröintitehtävien toimiiovista 18
41304: lain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko päivänä joulukuuta 1995 annettu laki
41305: ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mu- (159311995). Lain 22 §:n 5 momentti kumo-
41306: kaan. taan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2000.
41307: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
41308: 26 § ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
41309: toimenpiteisiin.
41310: Oikaisun hakeminen
41311: 29 §
41312: Toimiluvan haltijan katsastusasiassa sekä
41313: koulutuksen antajan koulutusasiassa teke- Siirtymäsäännökset
41314: mään päätökseen saa vaatia oikaisua Ajo-
41315: neuvohallintokeskukselta, jollei muualla lais- 1. Tällä lailla kumotun lain nojalla annetut
41316: sa tai asetuksessa toisin säädetä. Oikaisuvaa- säännökset jäävät edelleen voimaan kunnes
41317: timus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätök- niistä toisin säädetään tai päätetään.
41318: sen tiedoksisaannista. Päätökseen on liitettä- 2. Ennen tämän lain vOimaantuloa myön-
41319: vä oikaisuvaatimusosoitus. netyt katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi-
41320: miluvat ovat sellaisinaan voimassa luvassa
41321: 27 § määrätyn ajan. Luvan nojalla katsastuksia
41322: suorittaviin toimiluvan haitijoihin sovelle-
41323: Tarkemmat säännökset ja ohjeet taan tätä lakia ja rekisteröintejä suorittaviin
41324: tällä lailla kumottua lakia ja sen nojalla an-
41325: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- nettuja säännöksiä.
41326: töönpanosta annetaan asetuksella. Asetuksel- 3. Katsastus- ja rekisteröioritehtävien toi-
41327: la säädetään lisäksi Ajoneuvohallintokeskuk- miluvan nojalla rekisteröintejä suorittavien
41328: sen apuna toimivan koulutustoimikunnan oikeudet tietojen saantiin tieliikenteen tieto-
41329: asettamisesta. järjestelmästä ja tietojen tallentamiseen tieto-
41330: Ministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä järjestelmään määräytyvät tämän lain voi-
41331: toimiluvan myöntämisen yleisistä edellytyk- maan tullessa voimassa olleiden tieliikenteen
41332: sistä, katsastuksessa käytettävistä toimitilois- tietojärjestelmästä annetun lain (819/1989)
41333: ta, tarkastuslaitteista ja koeajoradasta, katsas- säännösten mukaisesti.
41334: tusten suorittamisesta toimipaikan ulkopuo- 4. Jos katsastus- ja rekisteröintitehtävien
41335: lella, katsastustoiminnan laatuvaatimuksista toimiluvan haltija tekee Ajoneuvohallinto-
41336: ja laadunvarmistuksesta, katsastustietojen keskuksen kanssa ajoneuvojen rekisteröinti-
41337: merkitsemisestä ajoneuvorekisteriin, katsas- toiminnasta annetun lain ( 1 ) 3 §:ssä tar-
41338: tusta koskevien asiakirjojen säilyttämisestä koitetun sopimuksen rekisteröintien hoitami-
41339: sekä yhteistyöstä viranomaisten kanssa. sesta, hänen toimilupaosa lakkaa rekisteröin-
41340: Ministeriö antaa tarkempia säännöksiä tien osalta olemasta voimassa, kun sopimus
41341: koulutusoikeuden myöntämisestä, koulutuk- tulee voimaan.
41342: sen kestosta, tarkemmasta rakenteesta ja si- 5. Toimilupa, joka on myönnetty 3 §:n 3
41343: sällöstä, koulutukseen liittyvästä käytännön momentissa tarkoitetulle virastolle, laitoksel-
41344: kokemuksesta, kokeista, tutkinnoista ja val- le tai oppilaitokselle, voidaan uudistaa sen
41345: vonnasta, koulutuksesta annettavista todis- estämättä, mitä mainitussa momentissa sää-
41346: tuksista, koulutustoimikunnan tehtävistä sekä detään.
41347: muista koulutukseen liittyvistä asioista. 6. Henkilön katsotaan täyttävän tämän lain
41348: 38 HE 113/1998 vp
41349:
41350: voimaan tullessa katsastustoiminnasta vas- henkilönä.
41351: taavalle henkilölle 5 §:ssä ja tämän lain no- 7. Henkilön katsotaan täyttävän tämän lain
41352: jalla säädetyt pätevyysvaatimukset, jos hän voimaan tullessa katsastuksia suorittavalle
41353: osallistuu säädettyyn täydennyskoulutukseen henkilölle 10 §:ssä ja tämän lain nojalla sää-
41354: ja on toiminut: detyt ammattitaitovaatimukset, jos hän osal-
41355: a) lain voimaantuloa edeltävän kahden vii- listuu säädettyyn täydennyskoulutukseen ja
41356: meisen vuoden aikana toimiluvan laajuutta on toiminut:
41357: vastaavassa katsastustoimipaikassa katsastus- a) lain voimaantuloa edeltävän kahden vii-
41358: toiminnasta vastaavana henkilönä vähintään meisen vuoden aikana katsastustehtäviensä
41359: kuusi kuukautta; tai laajuutta vastaavissa katsastustehtävissä vä-
41360: b) 1 päivästä marraskuuta 1998 alkaen ja hintään kuusi kuukautta; tai
41361: tämän lain voimaan tullessa edelleen toimii b) 1 päivästä marraskuuta 1998 alkaen ja
41362: toimiluvan laajuutta vastaavassa katsastustoi- tämän lain voimaan tullessa edelleen toimii
41363: mipaikassa katsastustoiminnasta vastaavana katsastustehtäviensä laajuutta vastaavissa
41364: katsastustehtävissä.
41365:
41366:
41367:
41368:
41369: 2.
41370: Laki
41371: ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta
41372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41373:
41374: 1§ jilta (sopimusrekisteröijå) ja hoitamalla teh-
41375: täviä tarvittaessa itse. Muiden viranomaisten
41376: Lain tavoite rekisteröintitoiminnasta voidaan säätää erik-
41377: seen.
41378: Tämän lain tavoitteena on edistää ajoneu- Rekisteröintitoiminta on järjestettävä siten,
41379: vojen rekisteröintipalvelujen saatavuutta ja että ajoneuvo on mahdollista ilman kohtuu-
41380: ajoneuvorekisterin ajantasaisuutta. tonta vaivaa ilmoittaa rekisteriin säädetyssä
41381: ajassa koko maassa.
41382: 2§ 4§
41383:
41384: Rekisteröintitoiminta Sopimusrekisteröiiän yleiset edellytykset
41385: Tässä laissa tarkoitetaan rekisteröintitoi- Sopimusrekisteröijän yleiset edellytykset
41386: minnalla ajoneuvon rekisteri-ilmoituksen ovat luotettavuus, asiantuntevuus ja vakava-
41387: vastaanottoa, rekisteri-ilmoituksessa ilmoite- raisuus. Sopimusrekisteröijän on kyettävä
41388: tun tiedon merkitsemistä ajoneuvorekisteriin, myös varmistamaan toiminnan riittävän kor-
41389: rekisterikilpien ja -otteen luovuttamista sekä kea laatu ja asiakkaiden yhdenvertainen koh-
41390: muita näihm liittyviä tehtäviä. telu sekä huolehtimaan asianmukaisesta tie-
41391: tosuojasta.
41392: 3§ Sopimusrekisteröijällä tulee olla rekiste-
41393: röintitehtävien hoitamisen kannalta riittävät
41394: Rekisteröintitoiminnan järjestäminen tietoliikenneyhteydet ja muutoinkin riittävän
41395: korkea tietojärjestelmän taso.
41396: Ajoneuvohallintokeskus järjestää ajoneu- Rekisteröintitoimintaa koskeva sopimus
41397: vojen rekisteröintitoiminnan hankkimalla voidaan tehdä vain sellaisen yhteisön tai lai-
41398: toimintaan tarvittavia palveluja niiden tuotta- toksen kanssa, jonka kotipaikka, keskushal-
41399: HE 113/1998 vp 39
41400:
41401: !into tai päätoimipaikka on Euroopan talous- 8§
41402: alueella.
41403: Hyvä hallintotapa
41404: 5§ Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin-
41405: nassa on noudatettava, mitä hallintomenette-
41406: Sopimusrekisteröijän sekä rekisteröintejä lylaissa (598/1982) säädetään. Sopimusrekis-
41407: suorittavan henkilön luotettavuuden anJiointi teröijän palveluksessa olevaan rekisteröintejä
41408: suorittavaan henkilöön ei kuitenkaan sovelle-
41409: Palvelun tuottajaa voidaan pitää luotettava- ta hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin
41410: na, jos rekisteröintejä suorittava henkilö, 4 kohtaa.
41411: sopimusrekisteröijä tai sen hallituksen tai Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin-
41412: hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen, toimi- nassa on asiakirjojen julkisuudesta voimas-
41413: tusjohtaja, yhtiömies taikka muussa määrää- sa, mitä viranomaisten asiakirjojen julkisuu-
41414: vässä asemassa oleva ei ole toiminnallaan desta säädetään.
41415: osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton re- Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin-
41416: kisteröintitoiminnan harjoittajaksi tai rekiste- nassa on soveltuvin osin noudatettava, mitä
41417: röintejä suorittavaksi henkilöksi. tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa
41418: laissa (232/1966) säädetään. Sopimusrekiste-
41419: röijä ja Ajoneuvohallintokeskus voivat lähet-
41420: 6§ tää ajoneuvon rekisteriotteen tavallisena kir-
41421: jelähetyksenä.
41422: Rekisteröintitoimintaa koskeva sopimus
41423: 9§
41424: Rekisteröintitoimintaa koskevassa sopi-
41425: muksessa on sovittava ainakin: Kielilain säännökset
41426: 1) sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin-
41427: nan laajuudesta; Sopimusrekisteröijän on toiminnassaan
41428: 2) rekisteröintitehtäviä suorittavien henki- soveltuvin osin noudatettava kielilain
41429: löiden riittävän ammattitaidon turvaavista (14811922) säännöksiä.
41430: menettelyistä;
41431: 3) rekisteröintitehtävissä edellytettävän
41432: tietosuojan osoittamisesta; 10 §
41433: 4) rekisteröintitehtävien valvonnasta ja
41434: muista keinoista, joilla Ajoneuvohallintokes- Valvonta
41435: kus voi varmistua tehtävien asianmukaisesta
41436: hoitamisesta; Ajoneuvohallintokeskus valvoo sopimusre-
41437: 5) sopimuksen irtisanomisesta tai purkami- kisteröijän rekisteröintitoimintaa. Valvontaa
41438: sesta yleensä ja erityisesti silloin, kun sopi- varten Ajoneuvohallintokeskuksella on oi-
41439: musrekisteröijä ei enää täytä 4 ja 5 §:ssä keus tehdä tarkastuksia sopimusrekisteröijän
41440: tarkoitettuja sopimusrekisteröijän yleisiä toimitiloissa ja saada tietoja rekisteröintitoi-
41441: edellytyksiä; sekä mintaan liittyvistä asiakirjoista.
41442: 6) Ajoneuvohallintokeskuksen sopimusre-
41443: kisteröijälle maksamasta korvauksesta ja
41444: muista ehdoista, joilla sopimusrekisteröijä 11§
41445: hoitaa rekisteröintitoimintaa.
41446: Henkilörekisteritiedot
41447: 7§ Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus
41448: saada tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja
41449: Rekisteröinnistä perittävä maksu ajokorttirekisteristä sopimusrekisteröijälle ja
41450: rekisteröintejä suorittavalle henkilölle asetet-
41451: Sopimusrekisteröijän rekisteröintitoimin- tujen luotettavuusvaatimusten selvittämiseksi
41452: nasta peritään Ajoneuvohallintokeskukselle ja valvontaa varten. Tieto rikoksesta voidaan
41453: maksut, jotka määrätään siten kuin valtion sopimuksen purkamisen perusteena luovuttaa
41454: maksuperustelaissa (15011992) säädetään. sopimusrekisteröijälle.
41455: 40 HE 113/1998 vp
41456:
41457: 12 § 16 §
41458: Salassapitovelvollisuus Tarkemmat säännökset ja ohjeet
41459: Sopimusrekisteröijä tai tämän palvelukses- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
41460: sa oleva ei saa ilmaista sivulliselle tietoonsa töönJ?anosta annetaan asetuksella.
41461: tullutta, 5 §:ssä tarkoitetun henkilön rikosta Asianomainen ministeriö voi antaa tarkem-
41462: koskevaa tietoa, joka on saatu 11 §:n nojalla pia säännöksiä ja ohjeita eri sopimusrekis-
41463: rikosrekisteristä tai ajokorttirekisteristä. teröijien rekisteröintipalvelujen laajuudesta,
41464: sopimusrekisteröijän yleisistä edellytyksistä,
41465: rekisteröintejä suorittavan henkilön päte-
41466: 13 § vyysvaatimuksista sekä muista rekisteröinti-
41467: toiminnan järjestämisen yksityiskohdista.
41468: Virlw-apu
41469: 17 §
41470: Poliisi on velvollinen antamaan virka-apua
41471: tämän lain ja sen nojalla annettujen säännös- Voimaantulo
41472: ten noudattamisen valvomiseksi.
41473: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
41474: ta 199 .
41475: 14 § Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
41476: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41477: Oikaisun hakeminen toimenpiteisiin.
41478: Tällä lailla kumotaan ajoneuvojen rekiste-
41479: Sopimusrekisteröijän rekisteröintiä koske- röinnistä 18 päivänä joulukuuta 1995 anne-
41480: vaan päätökseen saa vaatia oikaisua Ajoneu- tun asetuksen (1598/1995) 8 luku.
41481: vohallintokeskukselta. Oikaisuvaatimus on
41482: tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedok-
41483: sisaannista. Päätökseen on liitettävä oi- 18 §
41484: kaisuvaatimusosoitus.
41485: Siirtymäsäännökset
41486: 15 §
41487: Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt
41488: Rangaistussäännökset suorarekisteröintiluvat ovat sellaisinaan voi-
41489: massa 1 päivään tammikuuta 2002, jollei
41490: Joka harjoittaa ajoneuvojen rekisteröinti- jäljempänä toisin säädetä. Luvanhaltijaan ja
41491: toimintaa ilman Ajoneuvohallintokeskuksen suorarekisteröinteihin sovelletaan 17 §:n 3
41492: kanssa tehtyä sopimusta tai tässä laissa tai momentilla kumotun luvun säännöksiä.
41493: sen nojalla säädettyä oikeutta taikka suorit- Suorarekisteröintiluvan haltijan oikeudet
41494: taa rekisteröintitoimenpiteitä, joihin mainittu tietojen saantiin tieliikenteen tietojärjestel-
41495: sopimus ei anna oikeutta, on tuomittava vir- mästä ja tietojen tallentamiseen tietojärjestel-
41496: kavallan anastuksesta siten kuin rikoslain mään määräytyvät tämän lain voimaan tul-
41497: (39/1889) 16 luvun 9 §:ssä säädetään. lessa voimassa olleiden tieliikenteen tietojär-
41498: Rekisteröintejä suorittavaa henkilöä pide- jestelmästä annetun lain (819/1989) säännös-
41499: tään rikoslain 2 luvan 12 §:n mukaisena vir- ten mukaisesti.
41500: kamiehenä. Jos suorarekisteröintiluvan haltija tekee
41501: Rangaistus 12 §:ssä säädetyn salassapito- Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa tämän
41502: velvollisuuden rikkomisesta tuomitaan nkos- lain 3 §:ssä tarkoitetun sopimuksen rekiste-
41503: lain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko röintitehtävien hoitamisesta, hänen lupansa
41504: ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mu- lakkaa olemasta voimassa, kun sopimus tu-
41505: kaan. lee voimaan.
41506: HE 113/1998 vp 41
41507:
41508: 3.
41509: Laki
41510: tieliikennelain 84 §:n muuttamisesta
41511: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41512: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 84 §, sellaisena
41513: kuin se on laeissa 818/1989, 989/1992 ja 1594/1995, seuraavasti:
41514: 84 § tuksella säädetään myös ajoneuvojen rekiste-
41515: röinnistä maasta vientiä ja autokiinnitystä
41516: Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja varten, ajoneuvojen käyttämisestä liikentees-
41517: rekisteröinti sä koenumero- ja siirtokilvin sekä muualla
41518: rekisteröidyn ajoneuvon käyttämisestä Suo-
41519: Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen messa.
41520: kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneu-
41521: von käyttö liikenteessä on kielletty, jollei Tämä laki tulee voimaan päivänä
41522: sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoi- kuuta 199 .
41523: tettu rekisteröitäväksi. Asetuksella voidaan Ennen tämän lain voimaantuloa 84 §:n
41524: säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröinti- nojalla annetut säännökset jäävät edelleen
41525: vel vollisuudesta. voimaan kunnes niistä toisin säädetään lu-
41526: Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä kuun ottamatta ajoneuvojen rekisteröinnistä
41527: omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta- 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuk-
41528: maan rekisteritiedot ja niissä tat>ahtuneet sen (1598/1995) 8 lukua, josta säädetään
41529: muutokset ajoneuvorekisteriin stten kuin erikseen.
41530: asetuksella säädetään, jollei muutos koske Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan
41531: rekisteristä paistettua aJoneuvoa. ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41532: AjoneuvoJen katsastuksesta ja rekisteröin- toimenpiteisiin.
41533: nistä säädetään tarkemmin asetuksella. Ase-
41534:
41535:
41536:
41537:
41538: 4.
41539: Laki
41540: ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta
41541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41542: muutetaan ajoneuvohallintokeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
41543: (1592/1995) nimike sekä 1 ja 2 § seuraavasti:
41544:
41545: Laki
41546: Ajoneuvohallintokeskuksesta
41547: 1§ 2§
41548:
41549: Tarkoitus Tehtävät
41550: Ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on:
41551: on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliiken- 1) pitää tieliikenteen tietojärjestelmää ja
41552: teen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen hoitaa siihen liittyviä tehtäviä;
41553: aiheuttamia ympäristöhaittoja. 2) vastata ajoneuvojen rekisteröintitoimin-
41554:
41555:
41556: 380255C
41557: 42 HE 113/1998 vp
41558:
41559: nasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä 13) hoitaa eräitä tieliikenteen verotusasioi-
41560: tehtäviä; ta; sekä
41561: 3) vastata ajokorttien rekisteröinnistä; 14) edistää liikenneturvallisuuden paranta-
41562: 4) vastata autokoulujen valvonnasta ja kul- miseen ja tieliikenteen aiheuttamien ympä-
41563: jettajantutkintotoiminnasta; ristöhaittojen vähentämiseen tähtäävää tutki-
41564: 5) hoitaa ajoneuvojen tyyppikatsastusta ja mustoimintaa.
41565: EY -tyyppihyväksyntää koskevat asiat; Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on
41566: 6) hoitaa ajoneuvojen katsastuslupiin liit- huolehtia myös niistä muista toimialaansa
41567: tyviä tehtäviä; liittyvistä viranomaistehtävistä, jotka sille
41568: 7) hoitaa ajoneuvojen katsastushenkilöstön erikseen säädetään, sekä suorittaa ne toimek-
41569: lisäkoulutukseen ja kokeisiin liittyviä tehtä- siannot, jotka asianomainen ministeriö sille
41570: viä; antaa.
41571: 8) hoitaa ajoneuvojen katsastukseen liitty-
41572: viä muita tehtäviä; Tämä laki tulee voimaan päivänä
41573: 9) hoitaa liikennetarvikkeiden kauppaan kuuta 199 .
41574: sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyviä Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan
41575: lupa- ja valvontatehtäviä; ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41576: 10) hoitaa vaarallisten aineiden kuljetuk- toimenpiteisiin.
41577: seen liittyviä tehtäviä; Mitä muualla säädetään Autorekisterikes-
41578: 11) hoitaa autokiinnitystä koskevat asiat; kuksen ajoneuvohallinnon yksiköstä, ajoneu-
41579: 12) ratkaista sille erikseen säädetyt lupa-, vohallinnosta tai ajoneuvohallintokeskukses-
41580: poikkeuslupa- ja oikaisuvaatimusasiat; ta, koskee tämän lain tultua voimaan Ajo-
41581: neuvohallintokeskusta.
41582:
41583:
41584:
41585:
41586: 5.
41587: Laki
41588: tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
41589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41590: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain
41591: (819/1989) 9 §:n 4 momentti ja 13 §:n 2 momentin 6 kohta,
41592: sellaisina kuin ne ovat laissa 1595/1995,
41593: muutetaan 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 ja 5 kohta, 15 §:n
41594: 2 momentti sekä 16 §,
41595: sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 kohta,
41596: 15 §:n 2 momentti ja 16 § viimeksi mainitussa laissa sekä 14 §:n 5 kohta laissa 627/1997,
41597: sekä
41598: lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa
41599: 1595/1995, uusi 6 kohta seuraavasti:
41600: 9 § hallintokeskus määrää. Ajoneuvohallintokes-
41601: kus voi sallia tietojen tallettamisen suora-
41602: Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen käyttöisesti.
41603: -------------- 12§
41604: Katsastuksen suorittaja ja ajoneuvojen re-
41605: kisteröintitoiminnasta annetun lain ( 1 ) 3 Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä
41606: §:ssä mainittu sopimusrekisteröijä voivat
41607: siirtää teknisen käyttöyhteyden avulla tielii- Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa:
41608: kenteen tietojärjestelmään asianomaista teh- - - - - - - - - - - - - - -
41609: tävää koskevia tietoja siten kuin Ajoneuvo- 4) katsastuksen suorittajalle ja sopimusre-
41610: HE 113/1998 vp 43
41611:
41612: kisteröijälle tietoja asianomaisen tehtävän 16 §
41613: hoitamista varten;
41614: Tieliikenteen tietojärjestelmän tietojen luo-
41615: 7) ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella vuttamisen kieltäminen eräissä tapauksissa
41616: kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvokaup-
41617: paa harjoittavalle yritykselle ajoneuvokaupan Henkilön oikeudesta kieltää henkilötieto-
41618: ja -huollon yhteydessä muita tietoja kuin jensa käsittely suoramainontaa, puhelin-
41619: henkilötietoja; myyntiä ja muuta suoramarkkinointia, mark-
41620: kina- ja mielipidetutkimusta sekä henkilö-
41621: matrikkelia ja sukututkimusta varten sääde-
41622: 14 § tään erikseen. Sen lisäksi henkilöllä on oi-
41623: keus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen
41624: Tietojen luovutus puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, lii-
41625: ajoneuvoverotusrekisteristä kennevakuutuskeskuksen, liikennevakuu-
41626: tusyhtiön, katsastuksen suorittajan tai sopi-
41627: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- musrekisteröijän käyttöön.
41628: vuttaa: Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä
41629: itsensä tai perheensä terveyden tai turvalli-
41630: 4) ulosottoviranomaisille ulosottotehtävien suuden tulevan uhatuksi, Ajoneuvohallinto-
41631: hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; keskus voi kirjallisesta pyynnöstä päättää,
41632: 5) verohallinnon viranomaisille tietoja ve- ettei häntä koskevia henkilötietoja saa luo-
41633: rotustehtäviä ja verojen perintään liittyviä vuttaa tieliikenteen tietojärjestelmästä muille
41634: asioita varten; sekä kuin viranomaisille, liikennevakuutuskeskuk-
41635: 6) tietoja sopimusrekisteröijälle sopimuk- selle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen
41636: sen mukaan kuuluvien rekisteröintitehtävien suorittajalle, sopimusrekisteröijälle ja kuljet-
41637: hoitamista varten. tajantutkinnon vastaanottajalle. Tämä päätös
41638: voi ensimmäisen kerran olla voimassa enin-
41639: 15 § tään kaksi vuotta. Rajoituksen voimassaoloa
41640: voidaan jatkaa yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
41641: Tietojen luovutus autokiinnitysrekisteristä
41642:
41643: Autokiinnitysrekisteristä ei saa luovuttaa Tämä laki tulee voimaan päivänä
41644: tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla lu- kuuta 199 .
41645: kuun ottamatta sopimusrekisteröijän sopi- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
41646: muksenmukaisissa rekisteröintitehtävissä ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41647: rahoituslaitoksen luoton myöntämistä varten toimenpiteisiin.
41648: tarvitsemia tietoja.
41649:
41650:
41651: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
41652:
41653: Tasavallan Presidentti
41654:
41655:
41656:
41657: MARTTI AHTISAARI
41658:
41659:
41660:
41661:
41662: Liikenneministeri Matti A ura
41663: 44 HE 113/1998 vp
41664:
41665: Liite
41666:
41667:
41668: 3.
41669: Laki
41670: tieliikennelain 84 § :n muuttamisesta
41671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41672: muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 84 §, sellaisena
41673: kuin se on laeissa 818/1989, 98911992 ja 1594/1995, seuraavasti:
41674: Voimassa oleva laki Ehdotus
41675:
41676: 84 § 84 §
41677: Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja Ajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen ja
41678: rekisteröinti rekisteröinti
41679: Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen
41680: kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneu- kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneu-
41681: von käyttö liikenteessä on kielletty, jollei von käyttö liikenteessä on kielletty, jollei
41682: sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoi- sitä ole katsastettu ja asianmukaisesti ilmoi-
41683: tettu rekisteröitäväksi. Asetuksella voidaan tettu rekisteröitäväksi. Asetuksella voidaan
41684: säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröin- säätää poikkeuksia katsastus- ja rekisteröinti-
41685: tivelvollisuudesta. velvollisuudesta.
41686: Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä Ajoneuvon maahantuoja ja valmistaja sekä
41687: omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta- omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoitta-
41688: maan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet maan rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet
41689: muutokset ajoneuvorekisterin pitäjälle tai muutokset ajoneuvorekisteriin siten kuin
41690: katsastus-ja rekisteröintitoimiluvan haltijalle asetuksella säädetään, jollei muutos koske
41691: siten kuin asetuksella säädetään, jollei muu- rekisteristä poistettua ajoneuvoa.
41692: tos koske rekisteristä poistettua ajoneuvoa.
41693: Omistajan tai haltijan toimeksiannosta vel-
41694: vollisuus ilmoituksen tekemiseen siirtyy tie-
41695: liikenteen tietojäJjestelmästä annetun lain 9
41696: §:n 3 momentissa tarkoitetulle yritykselle.
41697: Asetuksella säädetään ajoneuvojen rekiste- Ajoneuvojen katsastuksesta ja rekisteröin-
41698: röintiin liittyvien päätösten ja muiden asia- nistä säädetään tarkemmin asetuksella. Ase-
41699: kirjojen tiedoksiannosta Asetuksella sääde- tuksella säädetään myös ajoneuvojen rekiste-
41700: tään myös ajoneuvojen rekisteröinnistä röinnistä maasta vientiä ja autokiinnitystä
41701: maasta vientiä tai autokiinnitystä varten, ajo- varten, ajoneuvojen käyttämisestä liikentees-
41702: neuvojen käyttämisestä liikenteessä koenu- sä koenumero- Ja siirtokilvin sekä muualla
41703: mero- tai siirtokilvin sekä muualla rekiste- rekisteröidyn ajoneuvon käyttämisestä Suo-
41704: röidyn ajoneuvon käyttämisestä Suomessa. messa.
41705: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41706: kuuta 199 .
41707: Ennen tämän lain voimaantuloa 84 §:n
41708: nojalla annetut säännökset jäävät edelleen
41709: voimaan kunnes niistä toisin säädetään lu-
41710: kuun ottamatta ajoneuvojen rekisteröinnistä
41711: 18 päivänäjoulukuuta 1995 annetun asetuk-
41712: HE 113/1998 vp 45
41713:
41714: Voimassa oleva laki Ehdotus
41715:
41716: sen (1598/1995) 8 lukua, josta säädetään
41717: erikseen.
41718: Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan
41719: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41720: toimenpiteisiin.
41721:
41722:
41723:
41724:
41725: 4.
41726: Laki
41727: ajoneuvohallintokeskuksesta annetun lain muuttamisesta
41728: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41729: muutetaan ajoneuvohallintokeskuksesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
41730: (1592/1995) nimike sekä 1 ja 2 § seuraavasti:
41731: Voimassa oleva laki Ehdotus
41732:
41733: Laki Laki
41734: ajoneuvohallintokeskuksesta Ajoneuvohallintokeskuksesta
41735: 1§ 1§
41736: Tarkoitus Tarkoitus
41737: Ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena Ajoneuvohallintokeskuksen tarkoituksena
41738: on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliiken- on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliiken-
41739: teen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen teen tietopalvelua sekä vähentää ajoneuvojen
41740: aiheuttamia ympäristöhaittoja. Ajoneuvohal- aiheuttamia ympäristöhaittoja.
41741: lintokeskus on liikenneministeriön alainen.
41742: 2§ 2§
41743:
41744: Tehtävät Tehtävät
41745: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on:
41746: 1) pitää tieliikenteen tietojärjestelmää ja 1) pitää tieliikenteen tietojärjestelmää ja
41747: hoitaa siihen liittyviä tehtäviä; hoitaa siihen liittyviä tehtäviä;
41748: 2) vastata ajoneuvojen ja ajokorttien rekis- 2) vastata ajoneuvojen rekisteröintitoimin-
41749: teröinnistä; nasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä
41750: tehtäviä;
41751: 3) vastata ajokorttien rekisteröinnistä;
41752:
41753: 3) vastata autokoulujen valvonnasta ja hoi- 4) vastata autokoulujen valvonnasta ja kul-
41754: taa kuljettajantutkintOihin liittyviä tehtäviä; jettajantutkintotoiminnasta,·
41755: 4) hoitaa ajoneuvojen tyyppikatsastusta ja 5) hoitaa ajoneuvojen tyyppikatsastusta ja
41756: EY-tyyppihyväksymistä koskevat asiat; EY -tyyppihyväksyntää koskevat asiat;
41757: 46 HE 113/1998 vp
41758:
41759: Voimassa oleva laki Ehdotus
41760:
41761: 5) hoitaa ajoneuvojen katsastustehtävien 6) hoitaa ajoneuvojen katsastuslupiin liit-
41762: toimilupiin liittyviä valvontatehtäviä ja muita tyviä tehtäviä;
41763: tehtäviä;
41764: 7) hoitaa ajoneuvojen katsastushenkilöstön
41765: lisäkoulutukseen ja kokeisiin liittyviä tehtä-
41766: 6) hoitaa ajoneuvojen katsastukseen liitty- viä;
41767: viä muita tehtäviä;
41768: 7) hoitaa liikennetarvikkeiden kauppaan 8) hoitaa ajoneuvojen katsastukseen liitty-
41769: sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyviä viä muita tehtäviä;
41770: lupa- ja valvontatehtäviä; 9) hoitaa liikennetarvikkeiden kauppaan
41771: sekä asennus- ja korjaustoimintaan liittyviä
41772: lupa- ja valvontatehtäviä;
41773: 8) hoitaa autokiinnitystä koskevat asiat; 10) hoitaa vaarallisten aineiden kuljetuk-
41774: 9) ratkaista sille erikseen säädetyt lupa-, seen liittyviä tehtäviä;
41775: poikkeuslupa-ja oikaisuvaatimusasiat; 11) hoitaa autokiinnitystä koskevat asiat;
41776: 10) hoitaa eräitä tieliikenteen vero- 12) ratkaista sille erikseen säädetyt lupa-,
41777: tusasioita; sekä poikkeuslupa- ja oikaisuvaatimusasiat;
41778: 11) edistää liikenneturvallisuuden paran- 13) hoitaa eräitä tieliikenteen verotusasioi-
41779: tamiseen ja tieliikenteen aiheuttamien ym- ta; sekä
41780: päristöhaittojen vähentämiseen tähtäävää 14) edistää liikenneturvallisuuden paranta-
41781: tutkimustoimintaa. miseen ja tieliikenteen aiheuttamien ympä-
41782: Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on ristöhaittojen vähentämiseen tähtäävää tutki-
41783: huolehtia myös niistä muista toimialaansa mustoimintaa.
41784: liittyvistä viranomaistehtävistä, jotka sille Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on
41785: erikseen säädetään tai määrätään, sekä suo- huolehtia myös niistä muista toimialaansa
41786: rittaa ne toimeksiannot, jotka liikenneminis- liittyvistä viranomaistehtävistä, jotka sille
41787: teriö sille antaa. erikseen säädetään, sekä suorittaa ne toimek-
41788: siannot, jotka asianomainen ministeriö sille
41789: antaa.
41790: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41791: kuuta 199 .
41792: Ennen tämä lain voimaantuloa voidaan
41793: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41794: toimenpiteisiin.
41795: Mitä muualla säädetään A utorekisterikes-
41796: kuksen ajoneuvohallinnon yksiköstä, ajoneu-
41797: vohallinnosta tai ajoneuvohallintokeskukses-
41798: ta, koskee tämän lain tultua voimaan Ajo-
41799: neuvohallintokeskusta
41800: HE 113/1998 vp 47
41801:
41802: 5.
41803: Laki
41804: tieliikenteen tietojäljestelmästä annetun lain muuttamisesta
41805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
41806: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain
41807: (819/1989) 9 §:n 4 momentti ja 13 §:n 2 momentin 6 kohta,
41808: sellaisina kuin ne ovat laissa 159511995,
41809: muutetaan 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 ja 5 kohta, 15 §:n
41810: 2 momentti sekä 16 §,
41811: sellaisina kuin ne ovat, 9 §:n 5 momentti, 12 §:n 1 momentin 4 ja 7 kohta, 14 §:n 4 kohta,
41812: 15 §:n 2 momentti ja 16 § viimeksi mainitussa laissa sekä 14 §:n 5 kohta laissa 62711997,
41813: sekä
41814: lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa ja mainitussa laissa
41815: 159511995, uusi 6 kohta seuraavasti:
41816: Voimassa oleva laki Ehdotus
41817: 9 §
41818: Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen
41819:
41820: Tieliikenteen tietojärjestelmään voidaan (kumotaan)
41821: ajoneuvohallintokeskuksen luvalla siirtää
41822: teknisen käyttöyhteyden avulla kaupparekis-
41823: teriin merkittyjen, ajoneuvojen kauppaa, ra-
41824: hoitusta tai katsastustoimintaa hatjoittajien
41825: yritysten sekä vakuutusyhtiöiden tietojärjes-
41826: telmistä ajoneuvon omistajan tai haltijan toi-
41827: meksiannon perusteella ajoneuvon rekisteri-
41828: ilmoituksen tiedot.
41829: Katsastuksen suorittaja voi siirtää teknisen Katsastuksen suorittaja ja ajoneuvojen re-
41830: käyttöyhteyden avulla tieliikenteen tietojär- kisteröintitoiminnasta annetun lain ( 1 ) 3
41831: jestelmään ajoneuvon katsastusta ja rekiste- §:ssä mainittu sopimusrekisteröijä voivat
41832: röintiä koskevia tietoja siten kuin ajoneuvo- siirtää teknisen käyttöyhteyden avulla tielii-
41833: hallintokeskus määrää. Ajoneuvohallintokes- kenteen tietojärjestelmään asianomaista teh-
41834: kus voi hakemuksesta sallia tietojen talletta- tävää koskevia tietoja siten kuin Ajoneuvo-
41835: misen suorakäyttöisesti. hallintokeskus määrää. Ajoneuvohallintokes-
41836: kus voi sallia tietojen tallettamisen suora-
41837: käyttöisesti.
41838:
41839: 12 §
41840: Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä
41841: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa:
41842: 4) katsastuksen suorittajalle tietoja katsas- 4) katsastuksen suorittajalle ja sopimusre-
41843: tus- ja rekisteröintitehtävien hoitamista var- kisteröijälle tietoja asianomaisen tehtävän
41844: ten; hoitamista varten;
41845: 48 HE 113/1998 vp
41846:
41847: Voimassa oleva laki Ehdotus
41848:
41849: 7) ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella 7) ajoneuvon rekisteritunnuksen perusteella
41850: kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvokaup- kaupparekisteriin merkitylle ajoneuvokaup-
41851: paa harjoittavatie yritykselle ajoneuvokaupan paa harjoittavalle yritykselle ajoneuvokaupan
41852: Ja -huollon yhteydessä muita tietoja kuin Ja -huollon yhteydessä muita tietoja kuin
41853: henkilötietoja sekä 9 §:n 4 mukaisen luvan henkilötietoj a;
41854: saaneelle yritykselle näiden tietojen lisäksi
41855: omistajan tai haltijan suostumuksella tämän
41856: henkilötiedot;
41857:
41858:
41859: 13§
41860: Tietojen luovutus ajokorltirekisteristä
41861:
41862: Ajokorltirekisteristä saa kuitenkin luovut- Ajokorltirekisteristä saa kuitenkin luovut-
41863: taa: taa:
41864: 6) ajoneuvojen katsastus- ja rekisteröinti- (kumotaan)
41865: tehtävien toimiluvista annetussa laissa
41866: (1593195) tarkoitetulle toimilupaviranomai-
41867: selle tietoja ajoneuvojen katsastus- ja rekis-
41868: teröintitehtävien toimiluvan myöntämistä ja
41869: peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä
41870: varlen;
41871:
41872:
41873: 14 §
41874: Tietojen luovutus ajoneuvoverotusrekisteristä
41875: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo-
41876: vuttaa: vuttaa:
41877: 4) ulosottoviranomaisille ulosottotehtävien 4) ulosottoviranomaisille ulosottotehtävien
41878: hoitamiseksi tarpeellisia tietoja; sekä hoitamiseksi tarpeellisia tietoja;
41879: 5) verohallinnon viranomaisille tietoja ve- 5) verohallinnon viranomaisille tietoja ve-
41880: rotustehtäviä ja verojen perintään liittyviä rotustehtäviä ja verojen perintään liittyviä
41881: asioita varten. asioita varten; sekä
41882: 6) tietoja sopimusrekisteröijälle sopimuk-
41883: sen mukaan kuuluvien rekisteröintitehtävien
41884: hoitamista varlen.
41885:
41886: 15 §
41887: Tietojen luovutus autokiinnitysrekisteristä
41888:
41889: Autokiinnitysrekisteristä ei saa luovuttaa Autokiinnitysrekisteristä ei saa luovuttaa
41890: tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla. tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla lu-
41891: HE 113/1998 vp 49
41892:
41893: Voimassa oleva laki Ehdotus
41894:
41895: kuun ottamatta sopimusrekisteröijän sopi-
41896: muksenmukaisissa rekisteröintitehtävissä ja
41897: rahoituslaitoksen luoton myöntämistä varten
41898: tarvitsemia tietoja.
41899:
41900: 16 § 16 §
41901: Tieliikenteen tietojäljestelmän tietojen Tieliikenteen tietojäljestelmän tietojen
41902: luovuttamisen kieltäminen eräissä luovuttamisen kieltäminen eräissä
41903: tapauksissa tapauksissa
41904: Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilöre- Henkilön oikeudesta kieltää henkilötieto-
41905: kisterilain 23 §:ssä säädetään, oikeus kieltää jensa käsittely suoramainontaa, puhelin-
41906: osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse myyntiäja muuta suoramarkkinointia, mark-
41907: muuhun kuin viranomaisen, liikennevakuu- kina- ja mielipidetutkimusta sekä henkilö-
41908: tuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön tai matrikkelia ja sukututkimusta varten sääde-
41909: katsastuksen suorittajan käyttöön. tään erikseen. Sen lisäksi henkilöllä on oi-
41910: keus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen
41911: puhelimitse muuhun kuin viranomaisen, lii-
41912: kennevakuutuskeskuksen, liikennevakuu-
41913: tusyhtiön, katsastuksen suorittajan tai sopi-
41914: musrekisteröijän käyttöön.
41915: Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä
41916: itsensä tai perheensä terveyden tai turvalli- itsensä tai perheensä terveyden tai turvalli-
41917: suuden tulevan uhatuksi, ajoneuvohallinto- suuden tulevan uhatuksi, Ajoneuvohallinto-
41918: keskus voi kirjallisesta pyynnöstä päättää, keskus voi kirjallisesta pyynnöstä päättää,
41919: ettei häntä koskevia henkilötietoja saa luo- ettei häntä koskevia henkilötietoja saa luo-
41920: vuttaa tieliikenteen tietojärjestelmästä muille vuttaa tieliikenteen tietojärjestelmästä muille
41921: kuin viranomaisille, liikennevakuutuskeskuk- kuin viranomaisille, liikennevakuutuskeskuk-
41922: selle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen selle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen
41923: Suorittajalie sekä kuljettajantutkinnon vas- suorittajalle, sopimusrekisteröijälle ja kuljet-
41924: taanottajalle. Tämä päätös voi ensimmäisen tajantutkinnon vastaanottajalle. Tämä päätös
41925: kerran olla voimassa enintään kaksi vuotta. voi ensimmäisen kerran olla voimassa enin-
41926: Rajoituksen voimassaoloa voidaan jatkaa tään kaksi vuotta. Rajoituksen voimassaoloa
41927: yhdeksi vuodeksi kerrallaan. voidaan jatkaa yhdeksi vuodeksi kerrallaan.
41928: Tämä laki tulee voimaan päivänä
41929: kuuta 199 .
41930: Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
41931: ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
41932: toimenpiteisiin.
41933:
41934:
41935:
41936:
41937: 380255C
41938: HE 114/1998 vp
41939:
41940:
41941:
41942:
41943: Hallituksen esitys Eduskunnalle hallinto-oikeuslaiksi ja siihen
41944: liittyväksi lainsäädännöksi
41945:
41946:
41947:
41948:
41949: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
41950:
41951: Esityksessä ehdotetaan, että hallinto-oi- distämällä vesiylioikeus ja Vaasan lääninoi-
41952: keuslailla perustettaisiin kahdeksan alueellis- keus. Tältä osin esitys liittyy ympäristölain-
41953: ta hallinto-oikeutta. Hallinto-oikeudet sijait- säädännön uudistamista koskevaan hallituk-
41954: sisivat Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Hä- sen esitykseen. Vaasan hallinto-oikeudessa
41955: meenlinnassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Ou- vesi- ja ympäristönsuojeluasioiden käsitte-
41956: lussaja Rovaniemellä. Lisäksi Jyväskylässä, lyyn osallistuisi hallinto-oikeuden lakimies-
41957: Mikkelissä ja Joensuussa olisi hallinto-oi- jäsenten lisäksi asiantuntijajäseniä, joilla on
41958: keuden pysyvä istuntopaikka. Hallinto-oi- tekniikan ja luonnontieteiden erityisasiantun-
41959: keuksien tuomiopiireistä säädettäisiin tar- temusta. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta
41960: kemmin valtioneuvoston päätöksellä. Tarkoi- annettuun lakiin tehtäisiin vastaava korkeim-
41961: tuksena on, että hallinto-oikeuksien tuo- man hallinto-oikeuden sivutoimisia asiantun-
41962: miopiirit pohjautuisivat maakuntajakoon tijajäseniä koskeva muutos.
41963: niin, että kukin tuomiopiiri muodostuisi yh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
41964: destä tai useammasta maakunnasta. Hallinto- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
41965: oikeuslaki olisi organisaatiolaki, jolla ku- si sen yhteydessä.
41966: mottaisiin nykyinen lääninoikeuslaki. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
41967: Vaasan hallinto-oikeus perustettaisiin yh- voimaan marraskuun alusta 1999.
41968:
41969:
41970:
41971:
41972: 380267Q
41973: 2 HE 114/1998 vp
41974:
41975:
41976: SISÄLLYSLUETTELO
41977:
41978: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
41979: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
41980: 1. Johdanto ...................................................... 4
41981: 2. Nykytil!l ·.. :...: ........ : . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
41982: 2.1. Lamsaadannon kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
41983: Yleiset hallintotuomioistuimet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
41984: Vesiylioikeus ............................................... 7
41985: M~u h~.~li_ntolain~äyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
41986: 2.2. Asiamaan en kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
41987: Lääninoikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
41988: Vesiylioikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
41989: 2.3. Virkarakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
41990: 2.4. Uudet asiaryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
41991: Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
41992: Uudetmaankäyttö-ja rakennusasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
41993: Holhousasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
41994: Ulkomaalaisasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
41995: 2.5. Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
41996: Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
41997: Ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
41998: Norja ja Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
41999: Saksa ................................................... 17
42000: Ranska .................................................. 18
42001: 2.6. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
42002: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
42003: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
42004: 3.2. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
42005: Hallinto-oikeuksien lukumäärä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
42006: Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
42007: Vesi- ja ympäristönsuojeluasiat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
42008: 3.3. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
42009: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
42010: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
42011: 6. Riippuvuus muista esityksistä ja kansainvälisistä velvoitteista . . . . . . . . . . . . . . . . 25
42012:
42013: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
42014: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
42015: 1.1. Hallinto-oikeuslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
42016: 1 luku. Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
42017: 2 luku. Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
42018: 3 luku. Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
42019: 4 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
42020: 5 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
42021: HE 114/1998 vp 3
42022:
42023: 1.2. Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
42024: 1.3. Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
42025: 1.4. Hallintolainkäyttölaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
42026: 1.5. Hallintomenettelylaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42027: 1.6. Kuntalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42028: 1.7. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42029: 1.8. Laki asiakirjain lähettämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42030: 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42031: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42032: 4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
42033: LAKIEHDOTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
42034: l. Hallinto-oikeuslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
42035: 2. Laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 43
42036: 3. Laki Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . 44
42037: 4. Laki hallintolainkäyttölain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
42038: 5. Laki hallintomenettelylain 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
42039: 6. Laki kuntalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
42040: 7. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . 47
42041: 8. Laki asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 48
42042: LIITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
42043: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
42044: Hallinto-oikeusasetus (luonnos) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
42045: 4 HE 114/1998 vp
42046:
42047: YLEISPERUSTELUT
42048: 1. Johdanto tai ylemmälle viranomaiselle. Oikaisumenet-
42049: tely ei ole hallintolainkäyttöä vaan hallinto-
42050: Hallintolainkäytössä on tavallisesti kyse menettelyä, jonka menettelymuodot eivät
42051: muutoksenhausta hallintoasiassa annettuun vastaa hallintolainkäytön vaatimuksia. Oi-
42052: viranomaisen päätökseen, jolla hallintovi- kaisumenettely soveltuu lähinnä selvien vir-
42053: ranomainen on ratkaissut jonkun oikeuteen, heiden korjaamiseen, mutta se ei poista tar-
42054: etuun tai velvollisuuteen vaikuttavan asian. vetta valitusmahdollisuuden järjestämiseen.
42055: Hallintopäätöksen tekeminen on julkisen Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin ja sen
42056: vallan käyttämistä, johon voi liittyä erilais- taustalla olleen ihmisoikeuksien ja perusva-
42057: ten yksityisten ja julkisten intressien yhteen- pauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopi-
42058: sovittamista asianomaisen materiaalisen lain- muksen (SopS 19/1990) eli Euroopan ihmis-
42059: säädännön puitteissa. Hallintolainkäytön kes- oikeussopimuksen 6 artiklan mukaan jokai-
42060: keisenä tavoitteena on muun lainkäytön ta- sella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvol-
42061: voin oikeusturvan antaminen. Toisin kuin lisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen
42062: muulla lainkäytöllä hallintolainkäytöllä on tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
42063: merkitystä myös hallinnon lainmukaisuuden käsiteltäväksi. Tämä korostaa tuomioistuin-
42064: jälkikontrollikeinona. ten merkitystä hallintolainkäytössä. Hallinto-
42065: Hallintomenettelyssä ratkaistaan vuosittain tuomioistuimet täyttävät nämä vaatimukset
42066: useita miljoonia asioita. Paljon hallintopää- lainkäytön riippumattomuudesta hallinnosta
42067: töksiä tehdään esimerkiksi verotuksen ja so- ja täytäntöönpanosta, mutta Suomessa oikeus
42068: siaaliturvan alalla. Hallintopäätöksiä tekevät saada hallintopäätös tuomioistuimen käsitel-
42069: useat valtion viranomaiset sekä kunnalliset täväksi on toteutettu myös monissa Euroo-
42070: viranomaiset. Muutoksenhakua hallintopää- pan ihmisoikeussopimuksen soveltamisalan
42071: töksistä on rajoitettu varsin vähän, joten pe- ulkopuolelle j äävissä asioissa.
42072: riaatteessa hallintotuomioistuimiin ja muihin Hallintolainkäyttölain mukaan lääninoikeu-
42073: muutoksenhakuelimiin voisi saapua asioita den on järjestettävä suullinen käsittely, jos
42074: nykyistä enemmän. Hallintotuomioistuinjär- se on tarpeen asian selvittämiseksi. Läänin-
42075: jestelmän kehittäminen edellyttää, että tämä oikeuden on pääsäännön mukaan toimitetta-
42076: lähtökohta otetaan huomioon. va suullinen käsittely myös, jos yksityinen
42077: Hallintotuomioistuintenjärjestelmä on kak- asianosainen pyytää sitä. Nämä säännökset
42078: siportainen. Yleisinä alueellisina hallinto- täyttävät Euroopan ihmisoikeussopimuksen
42079: tuomioistuimina toimivat lääninoikeudet vaatimukset oikeudenmukaisesta oikeuden-
42080: Lääninoikeuden päätöksestä voidaan valittaa käynnistä. Käytännössä säännökset ovat
42081: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tätä kehi- merkinneet sitä, että lääninoikeuksissa järjes-
42082: tyslinjaa on vahvistanut joulukuun alusta tetään nykyisin aikaisempaa enemmän suul-
42083: 1996 voimaan tullut hallintolainkäyttölaki lisia käsittelyjä.
42084: (586/1996), jonka mukaan valtioneuvoston Hallintolainkäytössä edellytetään laajan
42085: alaisen viranomaisen päätöksestä valitetaan kotimaisen lainsäädännön ja oikeuskäytän-
42086: lääninoikeuteen. Valtioneuvoston ja ministe- nön tuntemisen ohella myös Euroopan yh-
42087: riön päätöksestä valitetaan korkeimpaan hal- teisöjen oikeuden tuntemusta. Euroopan yh-
42088: linto-oikeuteen. Myös eräiden valtioneuvos- teisöjen lainsäädäntö kohdistuu pääosin hal-
42089: ton alaisten viranomaisten päätöksistä valite- linnolliseen päätöksentekoon. Vaikka Eu-
42090: taan erityislakien nojalla suoraan korkeim- roopan integraatiossa on peruslähtökohtana
42091: paan hallinto-oikeuteen. Hallintolainkäyttö la- kansallisen hallinnon institutionaalinen ja
42092: ki on tuonut lääninoikeuksiin uusia asiaryh- menettelyllinen autonomia, yhteisön oikeu-
42093: miä. den tehokas toteutuminen voi joissakin tilan-
42094: Hallintomenettelyn ja hallintotuomioistuin- teissa vaikuttaa myös muutoksenhaun järjes-
42095: ten kehittäminen liittyvät toisiinsa sillä ta- tämiseen.
42096: voin, että hallintotuomioistuimiin saapuu Julkisen hallinnon rakenteet ja ohjausjär-
42097: eräissä asiaryhmissä, erityisesti vero- ja kun- jestelmät ovat viime vuosina voimakkaasti
42098: nallisasioissa, valituksia oikaisumenettelyssä uudistuneet. Valtionhallinnossa on luovuttu
42099: tehdyistä päätöksistä. Oikaisussa voi olla keskusvirastoista. Keskusvirastoille kuulu-
42100: kyse hallintoviranomaisen oma-aloitteisesta neita tehtäviä on siirretty ministeriöihin ja
42101: oikaisusta tai oikaisuvaatimuksesta samalle aluehallintoon. Eräät keskusvirastoista on
42102: HE 114/1998 vp 5
42103:
42104: korvattu uusilla kehittämis- ja tutkimusyksi- rikosasiat Hallintoviranomaisen päätökseen
42105: köillä, joille on voitu jättää myös joitakin haettiin muutosta ylemmältä hallintovi-
42106: hallintoasioita. Valtion aluehallinnossa on ranomaiselta, joten muutoksenhaku liittyi
42107: vähennetty läänejä yhdestätoista viiteen sekä hallinnon hierarkkiseen rakenteeseen. Se oli
42108: perustettu viisitoista työvoima- ja elinkeino- keino, jonka avulla ylemmät hallintovi-
42109: keskusta ja kolmetoista alueellista ympäris- ranomaiset voivat valvoa alempien hallinto-
42110: tökeskusta. Valtion viranomaisten toimintoja viranomaisten ratkaisutoiminnan lainmukai-
42111: on siirretty myös valtion liikelaitoksille ja suutta.
42112: yksityistetty esimerkiksi siirtämällä osa toi- Vuodesta 1809 alkaen ylimpänä hallintovi-
42113: minnasta yksityisen osakeyhtiön harjoitta- ranomaisena ja korkeimpana tuomioistuime-
42114: maksi. na Suomessa toimi hallituskonselji, sittem-
42115: Hallintolainkäytön menettelyssä tapahtu- min senaatti, jonka talousosastolla oli ylei-
42116: neet uudistukset, erityisesti suulliset käsitte- nen toimivalta hallinto- ja hallitusasioissa.
42117: lyt, asettavat uusia vaatimuksia myös hallin- Senaatin oikeusosasto käsitteli asioita, jotka
42118: totuomioistuinten organisaatiolle. Hallinto- olivat Ruotsin aikana kuuluneet korkeimmal-
42119: lainkäytön näkökulmasta on tärkeää kehittää le oikeudelle. Hallinnon sisäinen muutoksen-
42120: hallintoasioiden m uutoksenhakuj ärj estelmää haku oli edelleen sidottu hallinnon hierarkki-
42121: itsenäisesti näiden asioiden omien vaatimus- seen rakenteeseen.
42122: ten pohjalta. Samalla on kuitenkin otettava Vähitellen alettiin vaatia, että hallinto-oi-
42123: huomioon ne hallinnossa tapahtuvat muutok- keudelliset valitukset tulisi ratkaista ainakin
42124: set, joilla voi olla merkitystä muutoksenha- ylimmässä asteessa riippumattomassa hallin-
42125: kuasioiden määrään, laatuun tai alueelliseen totuomioistuimessa. Tämä uudistus toteutet-
42126: jakaantumiseen. tiin vuonna 1918, jolloin perustettiin korkein
42127: hallinto-oikeus hoitamaan niitä ylimmän as-
42128: teen lainkäyttötehtäviä, joita oli aikaisemmin
42129: 2. Nykytila hoidettu senaatin talousosastossa. Samaan
42130: aikaan perustettiin korkein oikeus, jolle siir-
42131: 2.1. Lainsäädännön kehitys rettiin senaatin oikeusosastolle kuuluneet
42132: tehtävät.
42133: Yleiset hallintotuomioistuimet Perussäännös tuomioistuinjärjestelmästä on
42134: hallitusmuodon 2 §:n 4 momentissa, jonka
42135: Lainkäytön ja hallinnon organisatorinen mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumatto-
42136: eriytyminen toisistaan liittyi Ruotsi-Suomes- mat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusastees-
42137: sa aluksi lähinnä yleisten lainkäyttöasioiden sa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.
42138: ja hallintoasioiden väliseen erotteluun. Sen Lisäksi hallitusmuodon V luvussa on sään-
42139: sijaan hallinnollisen lainkäytön ja muun hal- nöksiä tuomioistuimista. Näissä säännöksissä
42140: lintotoiminnan välillä ei tehty yhtä selvää mainitaan ylimpien tuomioistuinten ohella
42141: erottelua. Jo 1600-luvulla perustettiin kuiten- yleiset yli- ja alioikeudet, joista hallitusmuo-
42142: kin myös ensimmäinen hallintotuomioistuin, don 55 §:n mukaan säädetään lailla.
42143: kun kamarioikeus irrotettiin valtiontalouden Välittömästi korkeimman hallinto-oikeuden
42144: valvojana toimineesta kamarikollegiosta kä- perustamisen jälkeen alettiin valmistella
42145: sittelemään tiettyjä lainkäyttöasioita. alemmanasteisen hallintolainkäytön kehittä-
42146: Lääneissä yleisinä hallintoviranomaisina mistä niin, että tavoitteena oli riippumatto-
42147: toimivat 1600-luvun puolivälistä lähtien lää- man lainkäyttöorganisaation muodostaminen
42148: ninhallitukset, joiden johdossa oli maaherra. myös korkeinta hallinto-oikeutta edeltävään
42149: Lääninhallitukset muodostuivat myös ylei- asteeseen. Vuonna 1936 valmistuneessa lain-
42150: siksi hallintolainkäyttöviranomaisiksi. Vali- valmistelukunnan mietinnössä alemmanastei-
42151: tusten käsittelyä alettiin vähitellen pitää hal- sesta hallintolainkäytöstä (lainvalmistelukun-
42152: linnosta erillisenä hallintolainkäyttönä, vaik- nan julkaisu 5/1936) pidettiin periaatteelli-
42153: ka lääninhallituksia pidettiinkin hallintovi- sesti parhaana ratkaisuna erillisten alem-
42154: ranomaisina. manasteisten hallintotuomioistuinten muo-
42155: Hovioikeuksien perustaminen ei johtanut dostamista, mutta muun muassa kustannus-
42156: siihen, että kaikki lainkäyttöasiat olisivat näkökohtien vuoksi mietinnössä päädyttiin
42157: keskittyneet yksinomaan yleisiin tuomiois- kuitenkin ehdottamaan hallintoviranomaisten
42158: tuimiin. Hovioikeuksien käsiteltäviksi kuu- organisaation ja menettelyn kehittämistä
42159: luivat lähinnä yksityisten väliset riidat sekä lainkäyttöasioissa.
42160: 6 HE 114/1998 vp
42161:
42162: Ylintä oikeusastetta edeltävässä hallinto- Lääninoikeuslakia uudistettiin vuonna
42163: lainkäytössä säilyi edelleen hallinnon sisäi- 1989 hallintolainkäyttökomitean valmistelun
42164: nen muutoksenhakujärjestelmä. Alempien pohjalta. Uudistus toteutettiin irrottamalla
42165: viranomaisten päätöksistä valitettiin ylem- lääninoikeudet hallinnollisesti lääninhallituk-
42166: mille hallintoviranomaisille. Käytännössä sista ja muodostamaila ne itsenäisiksi tuo-
42167: valitukset ohjautuivat pääasiassa lääninhalli- mioistuimiksi. Samalla nämä tuomioistuimet
42168: tuksiin, joihin muodostettiin vuonna 1955 siirrettiin sisäasiainministeriön hallinnonalal-
42169: kollegiset lääninoikeudet käyttämään läänin- ta oikeusministeriön hallinnonalalle. Ah-
42170: hallitusten lainkäyttövaltaa. Kollegion pu- venanmaan lääninhallituksen yhteydessä toi-
42171: heenjohtajana toimi maaherra, joten läänin- minut lääninoikeus muodostettiin vuonna
42172: oikeudet eivät tuolloin olleet hallinnosta riip- 1994 Ahvenanmaan käräjäoikeuden yh-
42173: pumattomia tuomioistuimia. teydessä toimivaksi Ahvenanmaan hallinto-
42174: Lääninoikeuksien asemaa kehitettiin itse- tuomioistuimeksi. Lääninoikeuksien muodos-
42175: näisemmäksi osittaisuudistuksilla. Vuonna tuminen organisatorisesti itsenäisiksi tuo-
42176: 1974 annettiin lääninoikeuslaki (1021/1974), mioistuimiksi merkitsi siirtymistä selkeästi
42177: jonka mukaan lääninoikeuden puheenjohtaja- kaksiasteiseen hallintotuomioistuinjärjestel-
42178: na ei enää toiminut maaherra vaan läänin- mään.
42179: neuvos. Lääninoikeuden puheenjohtaja ja Veroasioiden muutoksenhakujärjestelmää
42180: lääninoikeuden jäsenet hoitivat yleensä lää- uudistettiin vuonna 1994 niin, että verohal-
42181: ninhallituksessa vain lääninoikeuden toimin- linnon sisäistä oikaisujärjestelmää kehitettiin
42182: taan liittyviä tehtäviä, vaikka he olivatkin ja varsinaista muutoksenhakua edeltää nyt
42183: lääninhallituksen virkamiehiä. Lääninoikeuk- oikaisuvaatimusmenettely. Lisäksi kaikissa
42184: sien irrottamista lääninhallituksista ei tuol- veroasioissa otettiin käyttöön valituslupajär-
42185: loin pidetty mahdollisena, koska eräistä lää- jestelmä muutoksenhaussa lääninoikeuden
42186: ninoikeuksista olisi muodostunut varsin pie- päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
42187: niä virastoyksiköitä. Lisäksi katsottiin, että Samassa yhteydessä liikevaihtovero-oikeus
42188: uudistus tulisi kytkeä yleiseen väliportaan- lakkautettiin ja sen käsiteltäviksi kuuluneet
42189: hallinnon uudistamiseen. asiat siirrettiin Uudenmaan lääninoikeuteen.
42190: Lääninoikeuksien kehittämistä organisato- Myös uudessa kuntalaissa (365/1995), joka
42191: risesti itsenäisiksi hallintotuomioistuimiksi tuli voimaan vuonna 1995, otettiin oi-
42192: selvitettiin hallinnon oikeusturvakomiteassa, kaisuvaatimusmenettely käyttöön varsinaista
42193: jonka mietinnössä (komiteanmietintö muutoksenhakua edeltävänä vaiheena.
42194: 1981 :64) pidettiin hallintolainkäytön kehittä- Lääninoikeuksien asema hallintolainkäytön
42195: misen kannalta tärkeänä viedä päätökseen järjestelmässä on vahvistunut vuonna 1996,
42196: lääninoikeuksien tuomioistuimiksi muodosta- kun valitustieksi muutoksenhaussa valtioneu-
42197: minen. Mietinnössä todettiin kuitenkin, että voston alaiseen organisaatioon kuuluvan vi-
42198: tämä oli tarkoituksenmukaisimmin toteutet- ranomaisen päätöksestä on tullut hallinto-
42199: tavissa väliportaanhallinnon uudistamisen lainkäyttölain mukaan lääninoikeus. Käytän-
42200: yhteydessä. nössä muutoksenhaku ohjautui kuitenkin
42201: Tämän jälkeen selvitettiin lääninoikeuksien laajasti lääninoikeuksiin jo ennen uuden lain
42202: toimintaedellytysten kehittämistä hallinto- voimaantuloa, sillä lääninoikeuksien käsitel-
42203: lainkäyttökomiteassa, jonka mietinnössä (ko- täviksi kuuluivat sekä kunnallisvalitukset
42204: miteanmietintö 1985 :48) ehdotettiin läänin- että eri lakien nojalla myös hallintovalitukset
42205: oikeuksien muodostamista alueellisiksi ylei- useissa asiaryhmissä. Hallintolainkäyttölaki
42206: siksi hallintotuomioistuimiksi. Komiteassa ja siihen liittyvät muiden lakien muutokset
42207: selvitettiin mahdollisuutta muodostaa läänin- ovat kuitenkin tuoneet lääninoikeuksiin uu-
42208: oikeuksista organisatorisesti itsenäisiä yleisiä sia asiaryhmiä.
42209: alueellisia hallintotuomioistuimia, joita olisi Lääninoikeuslakia muutettiin 1 päivänä
42210: ollut joko yhtä monta tai vähemmän kuin syyskuuta 1996 niin, että lääninoikeuksille
42211: läänejä. Tämän arvioitiin kuitenkin vaativan muodostettiin yhteisiä tuomiopiirejä. Yhtei-
42212: lisähenkilöstöä. Yhtenä vaihtoehtona selvi- sen tuomiopiirin alueella asioita voidaan teh-
42213: tettiin lääninoikeuksien muodostamista riip- tävien asianmukaisen ja joutuisanhoitamisen
42214: pumattomiksi tuomioistuimiksi säilyttäen ne turvaamiseksi siirtää toisen lääninoikeuden
42215: lääninhallitusten yhteydessä. Komitean eh- käsiteltäviksi. Uudistus ei koskenut Uuden-
42216: dotus perustui viimeksi mainittuun vaihtoeh- maan lääninoikeutta eikä Ahvenanmaan hal-
42217: toon. lintotuomioistuinta. Yhteisiä tuomiopiirejä
42218: HE 114/1998 vp 7
42219:
42220: muodostettiin neljä. Tuolloin voimassa ol- tusasiat sekä eräät valitus- ja kalastusasiat
42221: leen läänijaon mukaiset Turun ja Porin lääni Valitusasioina vesioikeudet käsittelevät vali-
42222: sekä Vaasan lääni muodostivat Länsi-Suo- tukset vesilain mukaisista kunnan ympäris-
42223: men tuomiopiirin, Hämeen lääni ja Keski- tönsuojeluviranomaisen päätöksistä sekä oji-
42224: Suomen lääni Sisä-Suomen tuomiopiirin, tustoimituksia koskevat valitukset. Valtaosa
42225: Kymen lääni, Mikkelin lääni, Kuopion lääni vesirikosasioista on siirtynyt rikoslain
42226: ja Pohjois-Karjalan lääni Itä-Suomen tuo- (39/1889) kokonaisuudistuksen vuonna 1995
42227: miopiirin sekä Oulun lääni ja Lapin lääni annetuilla laeilla (578-721 /1995) toteutetun
42228: Pohjois-Suomen tuomiopiirin. toisen vaiheen yhteydessä vesioikeuksilta
42229: Uuden läänijaon tullessa voimaan 1 päivä- yleisiin alioikeuksiin.
42230: nä syyskuuta 1997 lääninoikeuslakia muutet- Muutoksenhakuasteeksi muodostui vesiyli-
42231: tiin niin, että lääninoikeuksien tuomiopiirija- oikeus, joka toimi aluksi Vaasan hovioikeu-
42232: ko irrotettiin läänijaosta. Lääninoikeuksien den jaostona. Vesiylioikeuden kokoon-
42233: tuomiopiirien ja yhteisten tuomiopiirien alu- panoon kuului alunperin vesiylituomari, kak-
42234: eet säilytettiin entisinä, joten ne perustuvat si hovioikeudenneuvosta sekä kaksi insinöö-
42235: ennen nykyistä läänijakoa voimassa ollee- rineuvosta. Esittelijöinä toimivat hovioikeu-
42236: seen läänijakoon. den viskaalit. Vesiylioikeuden lainoppineet
42237: Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen jäsenet ja esittelijät osallistuivat alkuvuosina
42238: Hallitusmuodoksi (HE 111998 vp) ehdote- myös hovioikeuden muuhun työskentelyyn.
42239: taan lain 98 §:ään säännöstä tuomioistuinlai- Vesiylioikeudesta muodostettiin itsenäinen
42240: toksen rakenteesta. Esityksen mukaan 98 §:n ylioikeus kaikkia vesiasioita varten vuonna
42241: 2 momentissa säädettäisiin, että yleisiä hal- 1987. Vesiylioikeuden toimivaltaan kuuluu
42242: lintotuomioistuimia ovat korkein hallinto- tutkia valitukset vesioikeuksien päätöksistä.
42243: oikeus ja alueelliset hallinto-oikeudet. Uu- Muutoksenhakuun sovelletaan hallintolain-
42244: distuksen on tarkoitus tulla voimaan maalis- käyttölain tai oikeudenkäymiskaaren sään-
42245: kuun alusta vuonna 2000. nöksiä asian laadun mukaan. Vesiylioikeu-
42246: dessa noudatetaan, jollei vesilaissa toisin
42247: Vesiylioikeus säädetä, hakemus-, valitus- ja virka-apuasian
42248: käsittelyssä hallintolainkäyttö lakia ja riita- ja
42249: Vuoden 1902 vesioikeuslain (3111902) rikosasian käsittelyssä oikeudenkäymiskaa-
42250: mukainen lupapäätöksenteko kuului läänin- ren säännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren sään-
42251: hallituksille. Oikeusasiat ratkaistiin yleisissä nösten osalta kysymykseen tulevat menette-
42252: alioikeuksissa. Lääninhallituksen käsittelyssä lyä hovioikeuksissa koskevat säännökset.
42253: ilmenneiden ongelmien takia perustettiin Käsitellessään muutoksenhakemusta, joka
42254: vuonna 1934 kiireellisiä asioita varten vesis- koskee hakemus-, valitus- tai virka-apuasiaa,
42255: tötoimikunta, joka muistutti kokoonpanal- vesioikeuden on toimittava asianosaisen
42256: taan myöhempiä vesioikeuksia. Vesistötoi- pyynnöstä suullinen käsittely siten kuin lää-
42257: mikunnan toimivaltaan kuuluivat keskeiset ninoikeuden osalta säädetään hallintolain-
42258: rakentamis- ja säännöstelyasiat sekä muut käyttölain 38 §:ssä.
42259: vastaavat asiat jätevesiä koskevan päätöksen- Vesiy Ii oikeuden päätökseen sellaisessa
42260: teon jäädessä lääninhallituksille. Vesistötoi- asiassa, jonka vesioikeus on käsitellyt ensi
42261: mikunnalle siirrettiin myöhemmin erikseen asteen muutoksenhakutuomioistuimena, ei
42262: väliaikaisia lupa-asioita. saa valittamalla hakea muutosta. Tämä asia-
42263: Varsinaiset vesituomioistuimet aloittivat ryhmä muodostuu muun ohella ojitustoimi-
42264: toimintansa vuonna 1962 vesilain tuksia koskevista valituksista sekä valituksis-
42265: (264/1961) voimaantulon myötä. Helsingissä ta, jotka koskevat kunnallisen ympäristön-
42266: sijaitsevan Länsi-Suomen vesioikeuden, Ou- suojeluviranomaisen päätöksiä.
42267: lussa sijaitsevan Pohjois-Suomen vesioikeu- Muutoksenhaku vesiylioikeuden hakemus-
42268: den ja Kuopiossa sijaitsevan Itä-Suomen tai virka-apuasiassa antamaan päätökseen
42269: vesioikeuden ohella päätösvaltaa vesioikeu- edellyttää valitusluvan saamista korkeimmal-
42270: dellisissa hankkeissa kuului kunnalliselle ta hallinto-oikeudelta. Vastaavasti vesiylioi-
42271: vesilautakunnalle, myöhemmin ympäristön- keuden riita- ja rikosasiassa annettuun pää-
42272: suojelulautakunnalle ja ympäristönsuojeluvi- tökseen valitusluvan myöntää korkein oi-
42273: ranomaiselle. keus. Vesilain 17 luvun 4 §:n mukaan vali-
42274: Vesioikeuksien käsiteltäviksi säädettiin tuslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos asi-
42275: hakemus-, riita-, rikos-, virka-apu- ja alis- an saattamiseen muutoksenhakutuomioistui-
42276: 8 HE 114/1998 vp
42277:
42278: men käsiteltäväksi on painava syy, niin kuin tenäistetyn ympäristölupakäsittelyn vuoksi
42279: asian erityinen merkittävyys tai ratkaisun vesiylioikeus ei voi enää toimia muutoksen-
42280: tärkeys lain muissa samanlaisissa tapauksissa hakuasteena vain vesilain soveltamista kos-
42281: soveltamisen tai oikeuskäytännön yhtenäi- kevissa asioissa, vaan sen käsiteltäväksi kuu-
42282: syyden kannalta, taikka jos siihen on erityis- luisivat valitukset myös ympäristönsuojelu-
42283: tä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oi- lain mukaisista päätöksistä. Tämä merkitsee,
42284: keudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka että uusi muutoksenhakuaste käsittelisi vali-
42285: perusteella ratkaisu olisi purettava tai pois- tukset myös kuntien ympäristönsuojeluvi-
42286: tettava. ranomaisten päätöksistä sekä alueellisten
42287: Vesiylituomarilta ja lainoppineilta vesiyli- ympäristökeskusten päätöksistä. Näistä asia-
42288: oikeudenneuvoksilta, joita on yhteensä kym- ryhmistä ensiksi mainitut valitukset kuuluvat
42289: menen, edellytetään kelpoisuutta tuomarin nyt käsiteltäviksi alueellisesti toimivaltaisissa
42290: virkaan sekä kokemusta tuomarin tehtävistä. lääninoikeuksissa ja viimeksi mainitut vali-
42291: Erityisesti on otettava huomioon asianomai- tukset puolestaan ensimmäisenä ja ainoana
42292: sen perehtyneisyys vesilainsäädännön sovel- asteena korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
42293: tamisalaan kuuluviin tehtäviin. Tekniikan Vesilain mukaiset riita- ja rikosasiat siirtyisi-
42294: alan vesiylioikeudenneuvoksilta, joita on vät käsiteltäviksi vesituomioistuinten sijasta
42295: kuusi, edellytetään virkaan sopivaa diplomi- yleisissä tuomioistuimissa. Riita-asioista osa
42296: insinöörin tutkintoa ja kokemusta vesilain muunnettaisiin lisäksi uuden järjestelmän
42297: alaan kuuluvissa tehtävissä. Luonnontalou- mukaisiksi hakemusasioiksi.
42298: den alan vesiylioikeudenneuvoksilta, joita on Koska vesiylioikeutta ei ole tarkoitus ke-
42299: vuoden 1992 lopulta alkaen ollut kaksi, hittää enää erityistuomioistuimena vaan osa-
42300: edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa na hallintotuomioistuinjärjestelmää, säännök-
42301: biologisissa aineissa sekä riittävää pereh- set uuden ympäristönsuojelulainsäädännön
42302: tyneisyyttä vesien luonnontalouteen ja kala- vaatimasta tuomioistuinorganisaatiosta sisäl-
42303: talouteen. Lisäksi heillä tulee olla kokemusta tyisivät hallinto-oikeus lakiin. Ympäristön-
42304: vesilain alaan kuuluvissa tehtävissä. suojelulakia koskevassa hallituksen esityk-
42305: Vesiylituomarilla ja vesiylioikeudenneu- sessä ei olisi säännöksiä muutoksenhakuas-
42306: voksilla on tuomareille säädetty virassa- teen organisaatiosta eikä sen jäsenten kelpoi-
42307: pysymisoikeus. Vastaavaa virassapysymisoi- suudesta. Siinä ei olisi myöskään säännöksiä
42308: keutta ei ole vesiylioikeudessa esittelijöinä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tarvitta-
42309: toimivilla vesiasiainsihteereillä. vista sivutoimisista asiantuntijaj äsenistä,
42310: Vesiylioikeus toimii kolmeen jaostoon ja- joista nyt säädetään vesilaissa.
42311: kautuneena. Vesiylioikeus on tuomionvoipa,
42312: kun läsnä on vesiylioikeuden työjärjestykses- Muu hallintolainkäyttö
42313: sä tarkemmin määritelty määrä jäseniä, kui-
42314: tenkin puheenjohtajan lisäksi vähintään kak- Hallintolainkäyttöä kuuluu myös muille
42315: si. Vesiylioikeudessa on viime vuosina käy- viranomaisille kuin lääninoikeuksille ja vesi-
42316: tetty eniten nelijäsenistä kokoonpanoa, johon tuomioistuimille. Seuraavassa kuvataan lyhy-
42317: kuuluu kaksi lainoppinutta vesiylioikeuden- esti vakuutusoikeutta, joka toimii erityis-
42318: neuvosta ja näiden lisäksi joko kaksi teknii- tuomioistuimena useissa sosiaaliturva-asiois-
42319: kan alan vesiylioikeudenneuvosta taikka yksi sa, sekä eräitä keskeisiä lautakuntatyyppisiä
42320: tekniikan ja yksi luonnontalouden alan ve- hallintolainkäyttöelimiä. Esitykseen ei sisälly
42321: siy lioikeudenneuvos. näitä toimielimiä koskevia ehdotuksia.
42322: Ympäristö lainsäädäntöä on tarkoitus uudis- Sosiaalivakuutus-ja sosiaaliavustusasioissa
42323: taa säätämällä uusi ympäristönsuojelulaki. valitusjärjestelmä on pääasiassa kaksiportai-
42324: Ympäristönsuojelulakiin sisällytettäisiin nen. Ensimmäisenä valitusviranomaisena
42325: myös vesien pilaantumista koskeva sääntely, toimii muutoksenhakuasioita käsittelevä lau-
42326: joten vesilaissa säädettäisiin tämän jälkeen takunta, jonka päätöksestä voidaan valittaa
42327: pääosin erilaisista vesitaloushankkeista (vesi- vakuutusoikeuteen. Eräissä asioissa vakuu-
42328: lain 2-9 luvun mukaiset hankkeet). tusoikeus toimii ensimmäisenä ja ainoana
42329: Uudistus vaikuttaa sekä nykyisten vesioi- valitusasteena. Vakuutusoikeuteen saapuu
42330: keuksien että vesiylioikeuden asemaan. Tar- nykyisin vuosittain noin 12 000 asiaa. Suu-
42331: koituksena on, että vesioikeuksista muodos- rimpina asiaryhminä vakuutusoikeudessa
42332: tettaisiin kolme uutta valtion ympäristölupa- ovat ansioeläkeasiat ja työttömyysturva-asiat
42333: viranomaista (ympäristölupavirastot). Yh- Muita suuria asiaryhmiä ovat kansanelä-
42334: HE 114/1998 vp 9
42335:
42336: keasiat, sotilasvamma-asiat ja työtapaturma- tanut toimikunnan selvittämään asiaa.
42337: asiat. Vakuutusoikeus on organisatorisesti Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan
42338: korkeimman oikeuden alainen, vaikka va- valitetaan lähinnä maaseutuelinkeinoja kos-
42339: kuutusoikeudessa ja sen alaiseen muutoksen- kevista työvoima- ja elinkeinokeskusten pää-
42340: hakujärjestelmään kuuluvissa lautakunnissa töksistä sekä riistanhoitopiirien, kalastusalu-
42341: käsiteltävät asiat ovat nykyisin suurelta osin eiden, Metsähallituksen ja metsäkeskusten
42342: selkeästi hallintolainkäyttöasioita. Vakuutus- päätöksistä. Suurimmat asiaryhmät koskevat
42343: oikeus on yleensä ylin muutoksenhakuaste, maaseutuelinkeinojen tukea ja tuotannon
42344: mutta eräissä tapaturmavakuutusasioissa va- rajoittamisjärjestelyjä. Vuonna 1997 lauta-
42345: kuutusoikeuden päätöksestä voidaan valittaa kunta ratkaisi 390 asiaa. Valituslautakunnan
42346: korkeimpaan oikeuteen. päätöksestä voidaan useimmissa tapauksissa
42347: Vakuutusoikeuden alaiseen muutoksenha- valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos
42348: kujärjestelmään kuuluvat sosiaalivakuutus- korkein hallinto-oikeus myöntää valituslu-
42349: lautakunnat ja tarkastuslautakunta sekä elä- van. Eräissä asioissa korkeimpaan hallinto-
42350: kelautakunta, valtion eläkelautakunta, kun- oikeuteen voidaan valittaa ilman valituslu-
42351: tien eläkelautakunta, tapaturmalautakunta, paa.
42352: työttömyysturvalautakunta ja opintotuen Patentti- ja rekisterihallituksen valituslauta-
42353: muutoksenhakulautakunta. Näissä lautakun- kunta ratkaisee valitukset patentti- ja rekiste-
42354: nissa käsitellään vuosittain yhteensä noin rihallituksen päätöksistä, jotka koskevat
42355: 35 000 asiaa. kaupparekisteriin tai yhdistysrekisteriin teh-
42356: Hallintotuomioistuintoimikunta(Alueelliset dyn ilmoituksen rekisteröinnin epäämistä tai
42357: hallinto-oikeudet. Komiteanmietintö 1997:4) patenttia, mallia, integroitua piirimallia, hyö-
42358: ehdotti, että valmistellaan uudistus, jossa va- dyllisyysmallia tai tavaramerkkiä. Lauta-
42359: kuutusoikeudesta ja sen alaisista muutoksen- kunta ratkaisee vuosittain noin 200-250
42360: hakulautakunnista siirretään yleisiin alueelli- valitusta. Valitukset koskevat tavallisesti jo-
42361: siin hallinto-tuomioistuimiin lapsilisää, las- ko patenttia tai tavaramerkkiä. Muita vali-
42362: ten kotihoidon tukea, äitiysavustusta, soti- tuksia saapuu vain vähän. Valituslautakun-
42363: lasavustusta, yleistä asumistukea, lapsen hoi- nan päätöksestä voidaan valittaa korkeim-
42364: totukea ja vammaistukea koskevat asiat. Li- paan hallinto-oikeuteen.
42365: säksi toimikunta ehdotti, että selvitetään, Virkamieslautakunta ei ole varsinainen
42366: miltä osin ja millä tavoin sosiaalivakuutus- muutoksenhakulautakunta vaan oikaisuvaati-
42367: ja sosiaaliavustusasioiden muutoksenhaku- muksia käsittelevä elin. Se toimii valtiova-
42368: järjestelmää voitaisiin lähentää muuhun hal- rainministeriön yhteydessä. Lautakunta rat-
42369: lintolainkäytön järjestelmään. kaisee oikaisuvaatimukset päätöksistä, jotka
42370: Kauppa- ja teollisuusministeriön yh- koskevat valtion muun viranomaisen kuin
42371: teydessä toimivan kilpailuneuvoston toimi- valtioneuvoston yleisistunnon päätöstä lo-
42372: valtaan kuuluu käsitellä ja ratkaista kilpai- mauttaa tai irtisanoa virkamies, antaa virka-
42373: lunrajoituksista annetun lain (480/1992) ja miehelle varoitus, purkaa virkasuhde, muut-
42374: julkisista hankinnoista annetun lain taa virkasuhde osa-aikaiseksi tai pidättää
42375: (1505/1992) mukaan sille kuuluvat asiat. virkamies virantoimituksesta. Lautakuntaan
42376: Kilpailuneuvostossa käsiteltävät asiat tulevat saapuu tavallisesti vuosittain noin 100 oi-
42377: vireille yleensä esityksestä tai hakemuksesta. kaisuvaatimusta. Virkamieslautakunnan pää-
42378: Kilpailuneuvosto ratkaisi vuonna 1997 yh- töksiin haetaan muutosta valittamalla kor-
42379: teensä 41 asiaa. Kilpailuneuvoston päätök- keimpaan hallinto-oikeuteen.
42380: sestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto- Kutsunta-asiain keskuslautakuntaan valite-
42381: oikeuteen. Kilpailunrajoituksista annetun lain taan pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan ja
42382: muutos (303/1998) tulee voimaan Jokakuun kutsuotalautakunnan päätöksistä, jotka kos-
42383: alusta 1998, minkä jälkeen kilpailuneuvosto kevat asevelvollisuuslain (452/1950), siviili-
42384: käsittelee eräät asiat muutoksenhakuina kil- palveluslain (1723/1991) tai Jehovan todista-
42385: pailuviraston päätöksiin. Eduskunta on käsi- jien vapauttamisesta asevelvollisuuden suo-
42386: tellessään lainmuutoksen perusteena ollutta rittamisesta eräissä tapauksissa annetun lain
42387: hallituksen esitystä (HE 243/1997 vp) anta- (645/1985) soveltamista. Suurin osa valituk-
42388: nut lausuman, jonka mukaan kilpailu- sista koskee lykkäystä varusmiespalvelukses-
42389: neuvosto tulisi muuttaa varsinaiseksi tuo- ta tai kertausharjoituksista. Lautakunta rat-
42390: mioistuimeksi tai sen tehtävät tulisi siirtää kaisee nykyisin vuosittain 40-50 asiaa.
42391: tuomioistuimelle. Oikeusministeriö on aset- Lautakunnan päätöksistä ei saa valittaa.
42392:
42393:
42394: 380267Q
42395: 10 HE 114/1998 vp
42396:
42397: Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydes- teen.
42398: sä toimiva valtion tilintarkastuslautakunta Suuntauksena on ollut muutoksenhaun oh-
42399: ratkaisee valitukset keskuskauppakamarin jaaminen hallintoviranomaisten ja lautakun-
42400: tilintarkastuslautakunnan päätöksistä. Lisäksi tatyyppisten erityiselinten asemesta yleisiin
42401: lautakunta antaa tilintarkastuslain (936/1994) hallintotuomioistuimiin. Turvapaikkalauta-
42402: nojalla ohjeita ja lausuntoja tilintarkastuslain kunta ja tullilautakunta lakkautettiin vuoden
42403: ja -asetuksen (1379/1994) soveltamisesta. 1998 alusta ja muutoksenhaku näille lauta-
42404: Lautakunta ratkaisee vuosittain 20---40 vali- kunnille kuuluneissa valitusasioissa ohjattiin
42405: tusta. Valitukset koskevat lähinnä KHT- ja Uudenmaan lääninoikeuteen. Hallinto-
42406: HTM-tutkintoihin osallistumista tai näiden tuomioistuintoimikunta ehdotti myös maa-
42407: tutkintojen arvostelua. Lautakunnan päätök- seutuelinkeinojen valituslautakunnan ja vir-
42408: sestä voidaan valittaa korkeimpaan hallinto- kamieslautakunnan lakkauttamista ja niissä
42409: oikeuteen, jos asiassa on kyse siitä, että ti- käsiteltävien asioiden ohjaamista kaikkiin
42410: lintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön hy- alueellisiin hallintotuomioistuimiin. Lisäksi
42411: väksyminen on peruutettu taikka hakemus toimikunta ehdotti, että valtion tilintarkastus-
42412: tilintarkastajaksi tai tilintarkastusyhteisöksi lautakunnassa käsiteltävät valitusasiat siirre-
42413: hyväksymisestä on hylätty. tään alueellisiin hallintotuomioistuimiin ja
42414: Valtion elokuvalautakunta toimii elokuva- että arvonlisäverovalitukset, jotka on nykyi-
42415: tarkastamon yhteydessä. Lautakunta käsitte- sin keskitetty Uudenmaan lääninoikeuteen,
42416: lee ensimmäisenä valitusasteena valitukset hajautetaan kaikkiin alueellisiin hallinto-
42417: elokuvien ja video- ja muiden kuvaohjelmi- tuomioistuimiin.
42418: en hyväksymisestä esitettäväksi tai levitettä- Seuraavasta kaaviosta ilmenevät päälinjat
42419: väksi sekä niiden katselulle asetettavista ikä- muutoksenhaussa yleisiin hallintotuomiois-
42420: rajoista. Lautakunnassa käsitellään vuosittain tuimiin ja hallintolainkäytön erityistuomiois-
42421: noin 20 valitusta. Lautakunnan päätöksistä tuimiin.
42422: voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeu-
42423:
42424:
42425:
42426: [;]~ KHO
42427: 1 1
42428: KKO
42429:
42430: i t t
42431: t LO
42432: 1 1
42433: VYO
42434: 1 1
42435: VakO
42436:
42437: i t t t
42438: valtion viran- kuntien viran- vesi- lauta-
42439: omaiset omaiset oikeudet kunnat
42440:
42441:
42442:
42443:
42444: 2.2. Asiamäärien kehitys lääninoikeuksiin saapui keskimäärin noin
42445: 47 000 asiaa vuodessa. Viimeksi mainittuna
42446: Lääninoikeudet ajanjaksona asioiden määrä oli suurimmil-
42447: laan vuonna 1972, jolloin asioita saapui
42448: Lääninoikeuksiin saapui vuosina 54 219, ja pienimmillään vuonna 1976, jol-
42449: 1960-1969 keskimäärin 48 700 asiaa vuo- loin lääninoikeuksiin saapui 37 454 asiaa.
42450: dessa. Vuosittaiset vaihtelut olivat kuitenkin Seuraavalla vuosikymmenellä
42451: suuria. Suuret vuosikohtaiset vaihtelut jat- ( 1980-1989) asioita saapui vuosittain kes-
42452: kuivat myös vuosina 1970-1979, jolloin kimäärin 38 000. Saapuneiden asioiden mää-
42453: HE 114/1998 vp 11
42454:
42455: rä oli tällä ajanjaksolla suurimmillaan vuon- Oulun LO 423 32,9
42456: na 1981, jolloin lääninoikeuksiin saapui Pohjois-Karja-
42457: 53 502 asiaa, ja pienimmillään vuonna 1988, lan LO 219 25,3
42458: jolloin lääninoikeuksiin saapuneita asioita oli Turun ja Porin LO 1263 49,4
42459: 28 917. Uudenmaan LO 3502 49,0
42460: Saapuneiden ja ratkaistujen asioiden mää- Vaasan LO 495 35,3
42461: rät ovat 1990-luvulla vaihdelleet seuraavasti.
42462: Lääninoikeuksiin saapuneita asioita tar-
42463: Vuosi Saapuneet Ratkaistut kasteltaessa voidaan epäilyksettä todeta, että
42464: juttujen juridinen laatu on monipuolistunut.
42465: 1990 29 226 29 884 Sosiaalietuuksia koskevat ratkaisut vaativat
42466: 1991 27 398 28 523 muutoksenhakuasteelta pyrkimystä yhden-
42467: 1992 26 183 28 247 mukaisiin ratkaisulinjoihin, koska lääninoi-
42468: 1993 32 159 29 603 keus on useissa asiaryhmissä ainoa muutok-
42469: 1994 25 437 30 042 senhakuaste. Erilaiset maankäyttöratkaisut
42470: 1995 19 852 28 561 edellyttävät kaavoitusjärjestelmän ja ympä-
42471: 1996 19 380 21 522 ristön käyttöä sääntelevän lainsäädännön
42472: 1997 19 939 20 190 hallintaa ja yhteensovittamista. Ympäristön-
42473: käyttöä koskevaa lainsäädäntöä on myös
42474: Merkittävin selitystekijä lääninoikeuksissa voimakkaasti uudistettu 1990-luvulla. Viime
42475: käsiteltävien valitusten määrän vähentymi- vuosina lääninoikeuksien jutturakennetta
42476: selle liittyy verotusjärjestelmään. Verotuksen ovat muovanneet voimakkaasti erityismuu-
42477: oikaisujärjestelmän kehittäminen 1990-luvul- toksenhakuelinten lakkauttamiset sekä hallin-
42478: la ja samanaikaisesti tapahtuneet verolain- tolainkäyttölain myötä uudistunut muutok-
42479: säädännön materiaaliset muutokset, jotka senhaku. Lääninoikeuksiin muutoksenhakua
42480: ovat vaikuttaneet erityisesti palkansaajavero- on ohjattu myös lukuisissa erillisissä lainsää-
42481: velvollisten muutoksenhakutarpeeseen, sekä däntömuutoksissa.
42482: tämän vuosikymmenen yleinen taloudellinen
42483: tilanne ovat vähentäneet verovalitusten suh- Lääninoikeuksiin vuonna 1997 saapuneet
42484: teellista ja absoluuttista määrää merkittäväs- kunnallisasiat, sosiaali- ja terveydenhuolto-
42485: ti. Vuonna 1990 verovalitukset muodostivat asiat (taulukossa sosiaaliasia) sekä erilaiset
42486: kaikissa lääninoikeuksissa noin 70 prosenttia rakennus- ja maankäyttöasiat (taulukossa
42487: saapuneista asioista. Vuonna 1997 verovali- maankäyttöasia) suhteellisina osuuksina (%)
42488: tusten suhteellinen osuus saapuneista asioista asianomaiseen lääninoikeuteen saapuneista
42489: oli enää noin 40 prosenttia. Lääninoikeuksit- kaikista asioista
42490: tain verovalitusten suhteellinen määrä vaih-
42491: telee melko runsaasti johtuen jo siitä, että
42492: Uudenmaan lääninoikeudessa käsitellään Läänin- Kunnal- Sosiaali- Maankäyt-
42493: kaikki arvonlisäverotusta koskevat valituk- oikeus lisasia asia töasia
42494: set.
42495: Lääninoikeuksiin vuonna 1997 saapuneet Hämeen LO 8,7 33,4 9,1
42496: verovalitukset sekä suhteellinen osuus asian- Keski-Suo-
42497: omaiseen lääninoikeuteen mainittuna vuonna men LO 10,5 38,4 17,0
42498: saapuneista asioista ilmenevät seuraavasta Kuopion LO 6,7 59,6 5,6
42499: taulukosta. Kymen LO 10,2 37,3 16,1
42500: Lapin LO 10,2 35,6 7,0
42501: Mikkelin LO 7,2 36,3 25,0
42502: Lääninoikeus Määrä Suhteellinen Oulun LO 11,6 38,1 4,4
42503: osuus(%) Pohjois-Kar-
42504: jalan LO 6,0 33,0 29,8
42505: Hämeen LO 799 37,1 Turun ja
42506: Keski-Suomen LO 262 26,5 Porin LO 7,1 25,1 11,8
42507: Kuopion LO 294 23,3 Uuden
42508: Kymen LO 219 29,3 maan LO 6,1 20,0 3,9
42509: Lapin LO 277 35,3 Vaasan LO 7,5 40,4 7,7
42510: Mikkelin LO 211 27,1
42511: 12 HE 114/1998 vp
42512:
42513: Vuonna 1997 kunnallisasioita saapui lää- saapui Kymen lääninoikeuteen (747 asiaa eli
42514: ninoikeuksiin kaikkiaan yhteensä 1 522 eli 3,8 prosenttia). Mikkelin lääninoikeuteen
42515: kaikista saapuneista asioista 7,6 prosenttia. saapui 780 asiaa ja Lapin lääninoikeuteen
42516: Maankäyttöasioita saapui vastaavasti 1 810 784 asiaa. Pohjois-Karjalan lääninoikeuteen,
42517: eli 9,1 prosenttia kaikista saapuneista. Maan- joka sai asioita käsiteltäväkseen Kuopion
42518: käyttöasioiden suhteellisen osuuden normaa- lääninoikeudesta, saapui 867 asiaa. Keski-
42519: lia suurempaan vaihteluun vaikutti se, että Suomen lääninoikeuteen, jonka yksi läänin-
42520: kahteen pieneen lääninoikeuteen saapui run- oikeudentuomari työskenteli Hämeen läänin-
42521: saasti jätehuoltoa koskevia valituksia. oikeudessa ja jolle toisaalta siirrettiin Hä-
42522: Sosiaaliasioita saapui lääninoikeuksiin meen lääninoikeudessa vireille tulleita asioi-
42523: vuonna 1997 yhteensä 6 109 eli 30,6 pro- ta, saapui kaikkiaan 988 asiaa. Viimeksi
42524: senttia kaikista saapuneista. Vielä vuonna mainittu asiamäärä merkitsee noin viittä pro-
42525: 1990 sosiaaliasioiden osuus oli lääninoi- senttia kaikista saapuneista asioista.
42526: keuksien käsittelemistä asiamääristä varsin Viiden pienimmän lääninoikeuden keski-
42527: pieni, hiukan yli 10 prosenttia. näinen järjestys on vaihdellut viime vuosien
42528: Lääninoikeuksien juttumäärän kehitystä ei kuluessa. Saapuneiden asiamäärien suhteel-
42529: voida selittää yhteiskunnallisia taustatekijöitä listen osuuksien kehitys on kuitenkin ollut
42530: lukuun ottamatta samoilla tekijöillä kuin jut- lähes muuttumatonta. Viiden pienimmmän
42531: tumäärien alentumista yleisissä tuomioistui- lääninoikeuden juttumäärät vastaavat kukin
42532: missa. Kuten edellä olevat luvut osoittavat, noin 4-5 prosentin osuutta kaikista saapu-
42533: yhteiskunnalliset taustatekijät ovat merkin- neista asioista.
42534: neet lääninoikeuksissa eräänlaista juttumääri- Lääninoikeuksiin saapuvien asioiden mää-
42535: en tasapainottumista. Kun taloudellisen toi- rän muutos eri asiaryhmissä liittyy materiaa-
42536: minnan taantuminen on vähentänyt asioita lisessa lainsäädännössä ja hallintomenettelys-
42537: niissä asiaryhmissä, joissa muutoksenhaku sä tapahtuneisiin muutoksiin sekä yleisiin
42538: liittyy toiminnan tuloksellisuuteen tai har- yhteiskunnallisiin kehitystekijöihin. Joissakin
42539: joittamisedellytyksiin, taantuma on vastaa- asiaryhmissä oikaisumenettely on vähentänyt
42540: vasti lisännyt asioita niissä asiaryhmissä, lääninoikeuksiin saapuvien valitusten määrää
42541: joissa muutoksenhakuintressi liittyy yhteis- erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa pää-
42542: kunnan tarjoaman henkilökohtaisen tai per- tös on selvästi virheellinen.
42543: hekohtaisen toimeentulon turvaamiseen tai Lääninoikeuksista saapuvien asioiden
42544: yksilölle tarjottavan palvelun saatavuuteen osuus kaikista korkeimpaan hallinto-oikeu-
42545: tai riittävyyteen. Hallintolainkäytön asiaryh- teen saapuvista asioista on kasvanut viime
42546: missä oikeudenkäyntikulujen korvaamista vuosina. Vuonna 1997 korkeimpaan hallinto-
42547: koskevilla säännöksillä ei ole ollut merkittä- oikeuteen saapui lääninoikeuksista 2 299
42548: vää vaikutusta valitusten määrään. asiaa. Niiden osuus oli noin 60 prosenttia
42549: Vuonna 1997 saapuneista asioista 35,8 kaikista korkeimpaan hallinto-oikeuteen saa-
42550: prosenttia saapui Uudenmaan lääninoikeu- puneista asioista. Viisi vuotta aikaisemmin
42551: teen. Toiseksi suurimman juttuosuuden sai eli vuonna 1992 korkeimpaan hallinto-oikeu-
42552: Turun ja Porin lääninoikeus, jonne saapui teen saapuneista asioista noin 37 prosenttia
42553: 12,8 prosenttia asioista. Kolmanneksi suurin saapui lääninoikeuksista.
42554: lääninoikeus saapuneiden asioiden määrällä
42555: mitattuna oli Hämeen lääninoikeus, jonka
42556: osuus oli 10,8 prosenttia. Mainitun kolmen Vesiylioikeus
42557: tuomioistuimen yhteinen osuus saapuneista
42558: asioista oli siten lähes 60 prosenttia. Hallin- Seuraavasta taulukosta ilmenevät vesiylioi-
42559: tolainkäyttölain voimaantulon jälkeen ja keudessa vuosina 1991-1997 vireille tulleet
42560: eräiden asiaryhmien keskittyessä muutoinkin asiat vesiylioikeuden diaarijärjestelmän mu-
42561: Uudenmaan lääninoikeuden ratkaistavaksi, kaisesti kirjattuina eli kirjattuina asiakohtai-
42562: Uudenmaan lääninoikeuden osuus kaikista sesti. Koska lääninoikeuksissa noudatetaan
42563: asioista on kasvanut entisestään. Samalla on toista kirjaamistapaa (kukin valituskirjelmä
42564: siten kasvanut myös kolmen suurimman lää- saa oman diaarinumeron), vesiylioikeudessa
42565: ninoikeuden osuus. vireille tulleista asioista on laskettu valitus-
42566: Vuonna 1997, jolloin yhteiset tuomiopiirit kirjelmien määrä. Viimeksi mainittu luku
42567: antoivat lääninoikeuksille mahdollisuuden osoittaa siten samalla, kuinka moneksi asiak-
42568: tasatajajakaa juttumääränsä, vähiten asioita si vesiylioikeudessa vireille tulleet asiat olisi
42569: HE 114/1998 vp 13
42570:
42571: vastaavana ajankohtana kirjattu lääninoi- Vuonna I997 vesiylioikeuden keskimää-
42572: keuksissa. Taulukosta ilmenevät myös asian- räinen käsittelyaika oli noin viisi kuukautta.
42573: osaisten määrät vesiylioikeudessa mainittuna Käsittelyajat ovat 1990-luvun kuluessa lyhen-
42574: aikana vireille tulleissa jutuissa. tyneet. Esimerkiksi vuonna I993 käsittely-
42575: aika oli hiukan yli seitsemän kuukautta.
42576: Vuosi Vireille Valituskir- Asian-
42577: jat (kpl) osaiset
42578: 199I 286 822 I869
42579: I992 277 57I 2077
42580: I993 273 529 2053
42581: I994 228 366 I273
42582: I995 I85 378 I746
42583: I996 I98 365 I257 Asiaryhmittäin vesiylioikeuden vuosina
42584: I997 I67 254 920 I992-1997 antamat ratkaisut jakautuvat
42585: seuraavasti:
42586:
42587:
42588:
42589: Vuosi I992 I993 I994 I995 I996 I997
42590:
42591:
42592: Hakemus- 93 203 I96 I55 I82 130
42593: asiat
42594: Riita-asiat I7 7 I4 9 6 6
42595: Rikos-asiat 3 4 I
42596: Valitus- 39 27 I5 20 I5 II
42597: asiat
42598: Virka- 36 28 22 24 I5 28
42599: apuasiat
42600: Kalastus-
42601: asiat
42602: Kantelut 3 5 2 2
42603:
42604: Yhteensä 286 27I 257 2IO 220 I76
42605:
42606: Edellä olevan taulukon asiaryhmistä ei jalla 14 7 valitusta kuntien ympäristönsuoje-
42607: uuteen ympäristönsuojelulain ja vesilain mu- luviranomaisten päätöksistä. Korkeimmassa
42608: kaiseen muutoksenhakujärjestelmään saapui- hallinto-oikeudessa ratkaistiin mainittuna
42609: si enää valituksia riita-asioiksi jäävistä asi- vuonna I9 valitusta alueellisten ympäristö-
42610: oista eikä rikosasioista. Toisaalta uuteen keskusten ym päristöl upapäätöksistä.
42611: muutoksenhakuasteeseen saapuisi valituksia Vesiylioikeuden valtakunnallinen toimival-
42612: kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten pää- ta on mahdollistanut oikeuskäytännön yh-
42613: töksistä, joista nyt valitetaan lääninoikeu- denmukaistamisen, mitä osoittaa myös se,
42614: teen, sekä alueellisten ympäristökeskusten ettei korkein hallinto-oikeus viime vuosina
42615: päätöksistä, joista valitetaan korkeimpaan ole juurikaan myöntänyt valituslupia vesilain
42616: hallinto-oikeuteen. mukaisissa asioissa. Esimerkiksi vuonna
42617: Vuonna I997 lääninoikeuksissa ratkaistiin 1996 korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui
42618: ympäristölupamenettely lain (735/I99I) no- 79 valituslupa-asiaa ja seuraavana vuonna 77
42619: 14 HE 114/1998 vp
42620:
42621: valituslupa-asiaa. Vuonna 1996 valituslupa oon, että muutoksenhakua on tarkoitus ohja-
42622: myönnettiin yhteensä 10 asiassa ja vuonna ta näihin tuomioistuimiin myös muissa uu-
42623: 1997 yhteensä 8 asiassa. Vesiylioikeuden sissa asiaryhmissä. Keskeisiä näistä asiaryh-
42624: ratkaisua muutettiin kumpanakin vuonna mistä ovat uudet maankäyttö- ja raken-
42625: kolmessa asiassa. nusasiat, holhousasiat ja ulkomaalaisasiat.
42626: 2.3. Virkamkenne Uudet maankäyttö- ja rakennusasiat
42627: Lääninoikeuksissa on vuonna 1998 yhteen- Rakennuslakitoimikunnan mietinnössä
42628: sä 403 virkaa, joista 121 on tuomarin virko- (Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Komi-
42629: ja. Virkoihin sisältyy 11 ylituomarin, 110 teanmietintö 1997:36) ehdotettiin, että muu-
42630: lääninoikeudentuomarin ja 135 lääninoikeu- toksenhaku rakennus- ja poikkeuslupapää-
42631: densihteerin virkaa. Toimistohenkilöstöön töksistä sekä rakennusjärjestyksen, asema-
42632: kuuluvia virkoja on 147. Henkilöstön virka- kaavan ja yleiskaavan hyväksymistä koske-
42633: rakenne on eri lääninoikeuksissa erilainen. vista päätöksistä ohjataan hallinto-
42634: Tuomareiden, esittelijöiden ja toimistohenki- tuomioistuimiin.
42635: löstön virat jakautuvat vuonna 1998 eri lää- Hallituksen esityksessä maankäyttö- ja ra-
42636: ninoikeuksissa ja vesiylioikeudessa seuraa- kennuslaiksi (HE 101/1998 vp) ehdotetaan
42637: vasti. edellä mainitun valmistelutyön pohjalta, että
42638: alueellisiin hallintotuomioistuimiin valitettai-
42639: Tuomio- Tuomarit Esitteli- Toimisto- siin aikaisempaan tapaan erilaisista rakenta-
42640: istuin jät henkilö- misen luvanvaraisuutta tai rakennusvalvontaa
42641: kunta koskevista päätöksistä. Alueellisiin hallinto-
42642: tuomioistuimiin valitettaisiin myös poikkeus-
42643: Hämeen LO 13 15 16 lupapäätöksistä, joista muutoksenhaku on
42644: Keski-Suo- tapahtunut hallinnon sisäisesti, sekä kunnan
42645: men LO 6 5 7 päätöksistä hyväksyä rakennusjärjestys. Kaa-
42646: Kuopion LO 7 5 9 vavalituksista alueellisen tuomioistuimen
42647: Kymen LO 6 6 7 käsiteltäväksi kuuluisivat valitukset asema-
42648: Lapin LO 6 6 5 kaavasta, joka korvaisi kaikki kolme nykyis-
42649: Mikkelin LO 5 4 6 tä yksityiskohtaista kaavamuotoa, sekä yleis-
42650: Oulun LO 9 11 11 kaavasta. Myös viimeksi mainituilta osin
42651: Pohjois-Kar- hallinnon sisäinen muutoksenhaku poistettai-
42652: jalan LO 5 4 5 siin.
42653: Turun ja Po- Valmistelutyön kuluessa on arvioitu, että
42654: rin LO 16 19 20 kaavavalituksia tulisi vireille alueellisissa
42655: Uuden- hallintotuomioistuimissa vuosittain noin 300.
42656: maan LO 37 49 50 Myös poikkeuslupavalitusten määräksi arvi-
42657: Vaasan LO 11 11 11 oidaan noin 300. Lisäksi uudesta päätöstyy-
42658: pistä, suunnittelutarvealueen määräämisestä,
42659: Vesiyli- arvioidaan saapuvan noin 120 valitusta. Nä-
42660: oikeus 18 15 12 mä arviot perustuvat pääosin nykyisestä ra-
42661: kennuslaista (370/1958) saatuihin kokemuk-
42662: siin. Kun lisäksi otetaan huomioon, että uu-
42663: 2.4. Undet asiaryhmät distuksessa laajennetaan muutoksenhakuoi-
42664: keutta, keskitetään päätösvaltaa kuntiin sekä
42665: Yleistä tehdään lukuisia lainsäädäntöuudistuksia,
42666: valitusten määrä saattaa muodostua lain voi-
42667: Tässä esityksessä tarkoitetut organisaa- maantuloa seuraavina vuosina edellä arvioi-
42668: tiomuutokset eivät välittömästi vaikuta muu- tua suuremmaksi.
42669: toksenhaun ohjautumiseen uusissa asiaryh-
42670: missä. Vesi- ja ympäristönsuojeluasioiden Holhousasiat
42671: osalta esitys liittyy ympäristölainsäädännön
42672: uudistamista koskevaan hallituksen esityk- Oikeusministeriön asettaman holhoustyö-
42673: seen. Alueellisten hallinto-tuomioistuinten ryhmän ehdotuksen (Työryhmän ehdotus
42674: kehittämisessä on kuitenkin otettava huomi- 18.11.1997) mukaan tuomioistuin tai maist-
42675: HE 114/1998 vp 15
42676:
42677: raatti voisi määrätä henkilölle edunvalvojan. perheenyhdistämistä tai Euroopan talousalu-
42678: Oikeustoimikelpoisuuden rajoittamisesta voi- een valtion kansalaisen oleskelulupapäätöstä.
42679: si päättää vain tuomioistuin. Uudistukseen Lisäksi sisäasiainministeriössä on laadittu
42680: liittyisi holhoustoimen hallinnon siirtäminen muutosehdotus, jonka mukaan muutoksenha-
42681: kunnilta valtiolle. Ehdotuksen mukaan kun- kuoikeus laajenisi koskemaan kaikkia Suo-
42682: nissa toimivat holhouslautakunnat, joita on messa tehtäviä lupapäätöksiä. Muutoksen-
42683: noin 450, lakkautettaisiin. Paikallisiksi hol- haut ohjattaisiin ensi asteessa alueellisiin
42684: housviranomaisiksi tulisivat maistraatit, joita hallintotuomioistuimiin.
42685: on 37. Ahvenanmaalla tehtävä siirtyisi kui-
42686: tenkin lääninhallitukselle. Valtio olisi velvol- 2.5. Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden
42687: linen järjestämään holhoustoimessa tarvitta- lainsäädäntö
42688: via edunvalvontapalvduja. Tästä tehtävästä
42689: vastaisivat maistraatit toimialueillaan siten, Yleistä
42690: että kunnilla säilyisi näiden palvelujen tuot-
42691: tamisvastuu. Hallintoviranomaisten toiminnan lainmu-
42692: Holhoustyöryhmän ehdotuksen mukaan kaisuuden valvonta on eri maissa järjestetty
42693: holhousviranomaisen päätökseen haettaisiin organisatorisesti eri tavoin. Länsi-Euroopas-
42694: muutosta valittamalla lääninoikeuteen hallin- sa selvästi yleisin on järjestelmä, jossa hal-
42695: tolainkäyttölain mukaisesti. Pääosa muutok- lintolainkäyttöasioita varten on erilliset hal-
42696: senhausta kohdistuisi maistraatin päätöksiin lintotuomioistuimet Euroopan unioninjäsen-
42697: erilaisissa lupa-asioissa. Voidaan arvioida, maista on hallintolainkäyttöä varten perustet-
42698: että valituksia tehtäisiin vuosittain enintään tu erilliset alueelliset hallintotuomioistuimet
42699: noin 300. Lisäksi muutoksenhaku lääninoi- Suomen ja Ruotsin lisäksi Itävallassa, Bel-
42700: keuteen voisi koskea yleisen edunvalvonta- giassa, Saksassa, Ranskassa, Kreikassa, Ita-
42701: palvelun tuottamisesta maksettavia korvauk- liassa, Luxemburgissa ja Portugalissa.
42702: sia. Toisena perusmallina on järjestelmä, jossa
42703: hallintolainkäyttö kuuluu samoille tuomiois-
42704: Ulkomaalaisasiat tuimille kuin riita- ja rikosasioiden käsittely.
42705: Niissäkin maissa, joissa ei ole hallinto-
42706: Hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispo- tuomioistuimia, on yleensä lautakuntatyyppi-
42707: liittisen ohjelman mukaan muutoksenhakuoi- siä tai muita erityisiä hallintolainkäyttövi-
42708: keus laajennetaan vaiheittain pääsääntöisesti ranomaisia, joissa asia käsitellään ennen
42709: kaikkiin ulkomaalaisviraston toimialaan kuu- kuin se saatetaan yleiseen tuomioistuimeen.
42710: luviin ulkomaalaisasioihin. Lisäksi maahan- Hollannissa siirryttiin vuonna 1994 järjestel-
42711: muutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta on mään, jossa hallintolainkäytöstä huolehtivat
42712: ehdottanut, että lääninoikeus toimisi en- osittain yleisiin alueellisiin tuomioistuimiin
42713: simmäisenä valitusasteena myös eräissä sel- kuuluvat erilliset hallintolainkäyttöjaostot,
42714: laisissa asioissa, joissa nykyisin valitetaan mutta hallintolainkäytön järjestelmään kuu-
42715: suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen luu myös useita erikoistuomioistuimia.
42716: (Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutu-
42717: minen. Komiteanmietintö 1997:5). Ruotsi
42718: Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan 15
42719: päivänä elokuuta 1998. Lainmuutoksen jäl- Ruotsissa on kolmiasteinen yleisten hallin-
42720: keen Ulkomaalaisviraston tekemistä päätök- totuomioistuinten järjestelmä. Perussäännös
42721: sistä kansalaisuusasioissa haetaan muutosta tuomioistuinlaitoksesta on hallitusmuodon
42722: lääninoikeudelta siten kuin hallintolainkäyt- (regeringsformen) 11 luvun 1 §:ssä, jossa
42723: tölaissa säädetään. Valitus on kuitenkin mainitaan vain ylimmät tuomioistuimet ja
42724: mahdollinen vain laillisuusperusteella. jonka mukaan muista tuomioistuimista sää-
42725: Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen detään lailla.
42726: esitys laiksi maahanmuuttajien kotoottami- Jokaisessa 24 läänissä on lääninoikeus
42727: sesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (länsrätt). Lääninoikeuden päätöksestä voi-
42728: (HE 66/1998 vp) sekä hallituksen esitys daan valittaa kamarioikeuteen (kammarrätt),
42729: laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE joita on neljä. Ylimpänä hallintotuomioistui-
42730: 50/1998 vp ). Viimeksi mainitussa esitykses- mena on regeringsrätten, joka toimii lähinnä
42731: sä muutoksenhakuoikeutta on ehdotettu laa- ennakkopäätöstuomioistuimena. Regerings-
42732: jennettavaksi oleskelulupiin, jotka koskevat rätteniin on saapunut vuosittain noin
42733: 16 HE 114/1998 vp
42734:
42735: 6 000-7 000 asiaa. Lääninoikeuksiin on hallintotuomioistuinten välistä yhteistyötä.
42736: saapunut vuosittain noin 120 000-150 000 Tällöin oli mahdollista harkita samalla tasol-
42737: asiaa ja kamarioikeuksiin noin 30 000 asiaa. la toimivien tuomioistuinten yhdistämistä.
42738: Hallintolainkäytössä toimii erityistuomiois- Komitean toimeksiantaa muutettiin kuitenkin
42739: tuimena patenttioikeus. vuonna 1998 niin, että toimeksiannosta pois-
42740: Regeringsrätteniin voidaan yleensä valittaa tettiin tuomioistuinlaitoksen ulkoiseen or-
42741: vain, jos regeringsrätten myöntää valituslu- ganisaatioon liittyvät kysymykset, ja toimek-
42742: van. Valituslupa voidaan myöntää prejudi- sianto rajattiin koskemaan vain tuomioistuin-
42743: kaattiperusteella tai silloin, kun valitusluvan ten sisäisen toiminnan järjestämistä (kom-
42744: myöntämiseen on muu erityinen syy. Tällai- mittedirektiv 1998:22). Komitea on antanut
42745: nen muu erityinen syy voi olla esimerkiksi loppumietintönsä kesäkuussa 1998 (Domaren
42746: se, että kamarioikeuden päätös ilmeisesti och Beredningsorganisationen - utbildning
42747: perustuu olennaiseen erehdykseen. och arbetsfördelning. SOU 1998:88).
42748: Nykyisin myös muutoksenhaussa lääninoi- Hallintotuomioistuinten asemaa hallinto-
42749: keudesta kamarioikeuteen tarvitaan useissa lainkäytössä vahvistaa uudistus, jossa hallin-
42750: asioissa valituslupa. Kamarioikeuden valitus- tolakiin (förvaltningslagen, SFS 1986:223)
42751: lupajärjestelmä otettiin vuoden 1994 loka- sisällytetään yleissäännös oikeudesta valittaa
42752: kuussa käyttöön eräissä asiaryhmissä, muun yleiseen hallintotuomioistuimeen. Lainmuu-
42753: muassa opintotukiasioissa. Järjestelmä on tos tulee voimaan lokakuun alusta 1998. Va-
42754: laajentunut uusiin asiaryhmiin. Se koskee litus tehdään yleensä ensin lääninoikeuteen,
42755: esimerkiksi yleistä sosiaalivakuutusta ja sosi- jonka päätöksestä voidaan valittaa kamarioi-
42756: aalipalveluja. Kamarioikeus voi myöntää keuteen, jos kamarioikeus myöntää valituslu-
42757: valitusluvan, jos asiassa on tarpeen saada van. Uusi yleissäännös merkitsee käytännös-
42758: ylemmän tuomioistuimen ratkaisu oikeus- sä sitä, että valitukset ohjautuvat ylem-
42759: käytännön ohjaamisen vuoksi, jos asiassa män hallintoviranomaisen asemesta hallinto-
42760: ilmenee aihetta lääninoikeuden päätöksen tuomioistuimiin silloin, kun muutoksenhaus-
42761: muuttamiseen tai jos valituksen tutkimiseen ta ei ole erityissäännöstä.
42762: on muita erityisiä syitä. Ympäristökaari (miljöbalken, SFS
42763: Asiat, joissa voidaan valittaa hallinto- 1998:808) hyväksyttiin valtiopäivillä kesällä
42764: tuomioistuimeen, on nykyisin nimenomai- 1998 ja laki tulee voimaan erillisen voi-
42765: sesti mainittu asianomaisissa laeissa. Muissa maanpanolain (SFS 1998:811) mukaisesti
42766: asioissa asianosaisella on katsottu olevan vuoden 1999 alusta. Ympäristökaareen koo-
42767: oikeus valittaa ylemmälle hallintoviranomai- taan Ruotsissa keskeiset ympäristö- ja luon-
42768: selle, vaikka tästä ei olisi nimenomaista nonvarojen käyttöä koskevat lait, kuten ym-
42769: säännöstä. Muutoksenhakusäännösten täy- päristönsuojelulaki (miljöskyddslagen), luon-
42770: dennykseksi säädettiin vuonna 1988 laki nonsuojelulaki (naturvårdslagen), vesilaki
42771: rättsprövning-nimisestä oikeuskeinosta (la- (vattenlagen), kemikaalilaki (lagen om ke-
42772: gen om rättsprövning av vissa förvaltnings- miska produkter), terveydensuojelulaki (häl-
42773: beslut, SFS 1988:205). Rättsprövning-hake- soskyddslagen) sekä yhdeksän muuta lakia.
42774: mus tehdään valtioneuvoston päätöksestä Ruotsissa vesilaki on säädellyt, toisin kuin
42775: regeringsrätteniin ja muun hallintoviranomai- Suomessa, lähinnä vesirakentamista ja sen
42776: sen päätöksestä kamarioikeuteen. luvanvaraisuutta. Vesien pilaamista koskevat
42777: Viime vuosina suuntauksena on ollut hal- kysymykset ovat sen sijaan kuuluneet ympä-
42778: lintolainkäytön ohjaaminen entistä enemmän ristönsuojelulain (miljöskyddslagen) alaan.
42779: hallintotuomioistuimiin. Suuntauksena on Vesistörakentamisen lupaviranomaisina ovat
42780: myös ollut lääninoikeuksien toimivallan laa- olleet kuusi vesioikeutta, jotka ovat toi-
42781: jentaminen niin, että ensimmäisenä tuo- mineet alioikeuden yhteydessä. Vesioikeus-
42782: mioistuinasteena toimii entistä useammissa käsittelyä on voinut edeltää hallituksen lupa-
42783: asiaryhmissä lääninoikeus eikä kamarioi- harkinta, joka on koskenut suuria ja merkit-
42784: keus. täviä vesistörakentamishankkeita. Vesioi-
42785: Vuonna 1995 asetettiin komitea selvittä- keuksien toimivaltaan on kuulunut ratkaista
42786: mään tuomioistuinlaitoksen rakenteeseen ja myös korvauskysymyksiä. Ympäristön pi-
42787: organisaatioon liittyviä kysymyksiä (ko- laantumista merkitseviin hankkeisiin luvan
42788: mittedirektiv 1995:102 ja 1997:50). Komi- on myöntänyt joko hallitus, erityinen lupa-
42789: tean tehtävänä oli selvittää myös mahdolli- lautakunta (koncessionsnämnden får mil-
42790: suuksia vahvistaa yleisten tuomioistuinten ja jöskydd) tai valtion aluehallintovi-
42791: HE 114/1998 vp 17
42792:
42793: ranomaisena lääninhallitus. muutoksenhakuasioita. Eräissä ympäristöasi-
42794: Uuden ympäristökaaren voimaantulon oissa, kuten suojelualueiden perustamispää-
42795: myötä lupalautakunta lakkautetaan ja sen töksissä, muutoksenhakutie ohjautuu hallin-
42796: tilalle perustetaan alueelliset ympäristöoikeu- non sisäisesti hallitukselle.
42797: det kuuden käräjäoikeuden yhteyteen (miljö- Ympäristöylioikeus on tuomionvoipa neli-
42798: domstol). Ympäristöoikeudet käsittelevät jäsenisenä, jolloin jäsenistä kolmen tulee
42799: lain 20 luvun mukaisesti ensi asteena mer- olla lainoppineita. Ympäristöylioikeuteen
42800: kittävät ympäristön pilaantumista tarkoittavat kuuluu muutoin ympäristöneuvoksia, joilla
42801: lupahankkeet, nykyiset vesiasiat sekä erilai- on sama kelpoisuusvaatimus kuin ympäristö-
42802: sia korvausasioita. Korvausasiat koskisivat oikeuden ympäristöneuvoksilla. Valituslupa-
42803: lähinnä luonnonsuojelulain, vesilain ja ym- asian ratkaisemiseen osallistuu kolme lain-
42804: päristövahinkolain (miljöskadelagen) mukai- oppinutta tuomaria tai kaksi lainoppinutta
42805: sia korvauksia. Käsittelyssä sovellettaisiin tuomaria ja yksi ympäristöneuvos.
42806: menettelysäännöksinä ympäristökaarta ja
42807: toissijaisesti oikeudenkäymiskaarta (rätte- Norja ja Tanska
42808: gångsbalken). Vesiasioissa noudatetaan li-
42809: säksi erityisiä vesioikeudellisia menette- Norjassa ja Tanskassa on lähtökohtana,
42810: lysäännöksiä, joista säädetään erillisessä lais- että valtion ja kunnan viranomaisten päätök-
42811: sa (SFS 1998:812). set voidaan saattaa yleisten tuomioistuinten
42812: Alueellisiin ympäristöoikeuksiin valitetaan tutkittaviksi. Yksityisellä on oikeus saattaa
42813: valtion lupaviranomaisten päätöksistä. Kun- hallintopäätös yleisen tuomioistuimen rat-
42814: nallisten lupaviranomaisten päätöksistä vali- kaistavaksi. Hallintoasioiden muutoksen-
42815: tetaan ensin lääninhallitukseen ja vasta sen haussa on kuitenkin käytössä myös hallin-
42816: jälkeen ympäristöoikeuteen. Muutoksenhaku- non sisäisiä muutoksenhakukeinoja. Hallin-
42817: asioissa ympäristöoikeus soveltaa hallinto- topäätöksestä voidaan valittaa saman hallin-
42818: lainkäyttölain (förvaltningsprocesslag) me- nonalan ylemmälle hallintoviranomaiselle tai
42819: nettelysäännöksiä. Alueellisten ympäristöoi- erityiseen muutoksenhakulautakuntaan.
42820: keuksien toimivaltaan eivät kuulu rikosasiat Yleisten tuomioistuinten järjestelmä on
42821: eivätkä omistusoikeutta koskevat riidat. Norjassa kolmiasteinen ja Tanskassa kak-
42822: Ympäristöoikeuteen kuuluu lainoppineen siasteinen. Mahdollisuutta saattaa hallinto-
42823: puheenjohtajan lisäksi yksi ympäristöneuvos asia yleiseen tuomioistuimeen on joissakin
42824: (miljöråd) sekä kaksi asiantuntijajäsentä. tapauksissa rajoitettu nimenomaisilla sään-
42825: Ympäristöoikeuteen voi kuulua lisäksi toinen nöksillä. Rajoitukset voivat koskea tiettyjä
42826: lainopppinut tuomari ja toinen ympäristö- hallintopäätöksiä tai sitä, että tuomioistuin
42827: neuvos. Ympäristöneuvoksen kelpoisuusvaa- voi tutkia vain päätöksen lainmukaisuuden.
42828: timuksena on tekninen tai luonnontieteelli- Norjassa asia voidaan yleensä saattaa ylei-
42829: nen (naturvetenskaplig) koulutus sekä koke- seen tuomioistuimeen vasta sen jälkeen kun
42830: musta ympäristöasioista. Lupa-asioissa tuo- asiassa on ensin käytetty hallinnon sisäisiä
42831: mionvoivaan kokoonpanoon kuuluu puheen- muutoksenhakukeinoja. Tanskassa tätä ei
42832: johtaja, yksi ympäristöneuvos ja kaksi asian- yleensä edellytetä. Käytännössä hallinto-
42833: tuntijajäsentä. Asiantuntijajäsenistä toisella asioita ei kovin usein viedä yleiseen tuomio-
42834: tulee olla kokemusta luonnonsuojelusta ja istuimeen.
42835: toisella asian laadun mukaan joko teollisesta
42836: tai kunnallisesta toiminnasta. Saksa
42837: Ympäristöoikeuden päätöksestä valitetaan
42838: ympäristöylioikeuteen (miljööverdomstol), Saksassa on hallintotuomioistuinten järjes-
42839: joka muodostetaan nykyisestä Svean hovioi- telmä, johon kuuluvat yleiset hallintotuomi-
42840: keuden yhteydessä toimivasta vesiylioikeu- oistuimet sekä erikoistuomioistuimina vero-
42841: desta. Ympäristöylioikeus jää edelleen hovi- tuomioistuimet ja sosiaalituomioistuimet.
42842: oikeuden yhteyteen. Muutoksenhaku edellyt- Yleisten hallintotuomioistuinten organisaatio
42843: tää valitusluvan myöntämistä. Samoin vali- on kolmiasteinen (Verwaltungsgerichte,
42844: tuslupaa edellyttää muutoksenhaku ympäris- Oberverwaltungsgerichte ja Bundesverwal-
42845: töylioikeuden päätöksestä korkeimpaan oi- tungsgericht). Myös sosiaalituomioistuinten
42846: keuteen. Korkeimpaan oikeuteen ei saa va- organisaatiossa on kolme oikeusastetta (So-
42847: littaa niistä ympäristöylioikeuden päätöksis- zialgerichte, Landessozialgerichte ja Bundes-
42848: tä, jotka koskevat vesioikeuden käsittelemiä sozialgericht). Verotuomioistuinten organi-
42849:
42850:
42851: 380267Q
42852: 18 HE 114/1998 vp
42853:
42854: saatio on kaksiasteinen (Finanzgerichte ja Conseil d'Etat. Toimiessaan kolmantena oi-
42855: Bundesfinanzhof). keusasteena se tutkii vain oikeuskysymyksiä,
42856: Menettelyssä yleisissä hallintotuomioistui- mutta ei näyttökysymyksiä. Muutoksenhaun
42857: missa sovelletaan hallintoprosessilakia (Ver- edellytyksenä on tällöin, että Conseil d'Etat
42858: waltungsgerichtsordnung). Sosiaalituomiois- myöntää valitusluvan.
42859: tuimissa noudatetaan niitä koskevaa sosiaali- Joissakin asioissa Conseil d'Etat toimii
42860: prosessilakia (Sozialgerichtsgesetz) ja vero- toisena oikeusasteena, jolloin Tribunal ad-
42861: tuomioistuimissa vastaavasti omaa prosessi- ministratif -tuomioistuimen päätöksestä vali-
42862: lakia (Finanzgerichtsordnung). tetaan suoraan ylimpään tuomioistuimeen.
42863: Edellytyksenä muutoksenhaussa ylimpään Tällöin muutoksenhaku voi koskea muutakin
42864: hallintotuomioistuimeen on, että päätöksen kuin oikeuskysymystä. Eräissä asioissa Con-
42865: antanut tuomioistuin myöntää muutoksenha- seil d'Etat toimii ensimmäisenä oikeusastee-
42866: kuluvan. Lupa voidaan myöntää, jos asialla na.
42867: on periaatteellista merkitystä, jos ratkaisu Yleensä asianosaisella on oikeus ennen
42868: poikkeaa ylimmän oikeusasteen antamasta valittamista ensi asteen hallintotuomioistui-
42869: ratkaisusta tai jos menettelyvirhe on vaikut- meen vaatia oikaisua joko päätöksen teh-
42870: tanut ratkaisuun. Jos asian käsittelyssä on neeltä viranomaiselta tai ylemmältä hallinto-
42871: tapahtunut olennainen menettelyvirhe, muu- viranomaiselta. Oikaisun vaatiminen ei kui-
42872: tosta voidaan hakea ilman muutoksenhakulu- tenkaan tavallisesti ole valituksen tekemisen
42873: paa. Ylin hallintotuomioistuin ei yleensä edellytyksenä.
42874: arvioi tosiasiakysymyksiä vaan ratkaisee Yleisten hallintotuomioistuinten ohella on
42875: vain oikeuskysymyksiä. eräitä erityisiä tuomioistuimeen rinnastetta-
42876: Muutoksenhakua ensi asteen hallintotuomi- via hallinto lainkäyttöviranomaisia esimerkik-
42877: oistuimesta Oberverwaltungsgerichtiin ei si sosiaaliasioissa, kurinpitoasioissa, asevel-
42878: yleensä ole rajoitettu. Joissakin laeissa on vollisuusasioissa ja turvapaikka-asioissa.
42879: kuitenkin rajoitettu muutoksenhakua ensi Eräiden erityisten hallintolainkäyttöelinten
42880: asteen hallintotuomioistuimen päätöksestä päätöksistä voidaan valittaa oikeuskysymyk-
42881: siten, että muutoksenhakuun tarvitaan lupa. sen osalta ylimpään oikeusasteeseen.
42882: Lupa voidaan myöntää lähinnä silloin, kun
42883: asia on periaatteellisesti merkittävä tai kun
42884: asiassa on tapahtunut olennainen menettely- 2.6. Nykytilan aJViointi
42885: virhe.
42886: Saksassa on säädetty, että jokainen julkis- Nykyinen lääninoikeuksien ja vesituomio-
42887: oikeudellinen riita-asia voidaan saattaa ylei- istuinten järjestelmä vastaa aikaisemmin voi-
42888: sen hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi, massa olleen lainsäädännön ja hallinnon vaa-
42889: ellei toimivaltaa ole erikseen annettu muulle timuksia. Kun arvioidaan nykyistä tilannetta,
42890: tuomioistuimelle. Poikkeuksena tästä ovat on otettava huomioon muutokset, joita on
42891: esimerkiksi kirkolliset asiat ja eräät sellaiset tapahtunut muun muassa valtionhallinnon
42892: valtiosääntöoikeudelliset asiat, joita ei voida aluejaoissa, hallintolainkäytön menettelyssä
42893: viedä myöskään valtiosääntötuomioistui- ja hallinto-oikeudellisessa materiaalisessa
42894: meen. Poikkeukset mahdollisuudesta saattaa lainsäädännössä. Lisäksi hallintotuomiois-
42895: hallintoasia tuomioistuimen käsiteltäväksi tuimiin on ohjautunut ja ohjautuu jatkuvasti
42896: ovat hyvin harvinaisia. lisää uusia asiaryhmiä, jotka asettavat uusia
42897: vaatimuksia organisaatiolle. Menettelyn tuli-
42898: Ranska si olla mahdollisimman yhdenmukaista sekä
42899: eri asiaryhmien kesken että alueellisesti
42900: Ranskassa on kolmiasteinen hallinto- maan eri osissa.
42901: tuomioistuinten järjestelmä. Ensi asteena Lääninoikeuksien nykyiset tuomiopiir~t
42902: ovat tribunal administratif -tuomioistuimet, perustuvat siihen lääninhallitusten tOl-
42903: joita on 33. Niillä on yleinen toimivalta kä- mialuejakoon, joka oli voimassa, kun läänin-
42904: sitellä ensimmäisenä oikeusasteena ne hal- oikeudet vuonna 1989 irrotettiin lääninhalli-
42905: linto-oikeudelliset valitusasiat, joista ei ole tuksista ja muodostettiin organisatorisesti
42906: toisin säädetty. Toisena oikeusasteena ovat itsenäisiksi hallintotuomioistuimiksi. Lääni-
42907: Cour administratif d'appel -tuomioistuimet, jaon uudistamisen yhteydessä lääninoikeuk-
42908: joita on viisi. Niiden toimivalta perustuu sien tuomiopiirit irrotettiin läänijaosta, mutta
42909: aina erityissäännöksiin. Ylin oikeusaste on lääninoikeuksien aluejako säilytettiin entise-
42910: HE 114/1998 vp 19
42911:
42912: nä. Tästä taustasta johtuu, että lääninoikeuk- tukisi osaltaan myös vahvan ja monipuolisen
42913: sien tuomiopiirit ovat hyvin eri kokoisia. oikeudellisen asiantuntemuksen hankkimista
42914: Nykyisten tuomiopiirien muodostamisessa ja säilyttämistä kaikissa asiaryhmissä, sillä
42915: ei ole otettu huomioon lääninoikeuksiin saa- käytännössä monipuolinen asiantuntemus
42916: puvien asioiden alueellista jakaantumista voidaan turvata helpommin riittävän suurissa
42917: eikä asioiden määrässä ja laadussa tapahtu- kuin hyvin pienissä tuomioistuinyksiköissä.
42918: neita muutoksia. Hallintolainkäytön kannalta Asiantuntemuksen hankkimisen ja säilyttä-
42919: on tärkeää arvioida hallintotuomioistuinten misen kannalta on tärkeää, että hallinto-
42920: tuomiopiirijakoa nimenomaan näihin tuo- tuomioistuimeen saapuu vuosittain riittävän
42921: mioistuimiin nykyisin saapuvien ja niihin paljon asioita jokaisessa asiaryhmässä. Suu-
42922: odotettavissa olevien asiaryhmien ja asia- ressa yksikössä on myös mahdollista, että
42923: määrien kannalta. jaostot ainakin osittain erikoistuvat eri asia-
42924: Alueellisiin hallintotuomioistuimiin saapu- ryhmiin. Tällaista mahdollisuutta ei nykyisin
42925: vien asioiden määrä on monissa asiaryhmis- ole kaikissa lääninoikeuksissa.
42926: sä alentunut, mutta samalla saapuvat asiat Myös vesiylioikeuteen saapuvien asioiden
42927: ovat vaikeutuneet. Selvät virheet voidaan määrä on 1990-luvun kuluessa pienentynyt.
42928: nykyisin monissa tapauksissa korjata jo en- Käsittelyajat eri asiaryhmissä ovat pysyneet
42929: nen valitusvaihetta hallintomenettelyssä. Li- asioiden laatuun nähden lyhyinä. Vesiylioi-
42930: säksi alueellisiin hallintotuomioistuimiin on keudessa on pystytty kehittämään tarkoituk-
42931: jatkuvasti ohjattu uusia asiaryhmiä ja näin senmukaisia työmenetelmiä ja käytetty hy-
42932: tulee ilmeisesti tapahtumaan myös tulevai- väksi erilaisia kokoonpanovaihtoehtoja, jois-
42933: suudessa. Nämä muutokset edellyttävät alu- sa on yhdistetty juridista, teknistä ja luon-
42934: eellisilta hallinto-oikeuksilta entistä moni- nontaloudellista tuntemusta. Vesiylioikeuden
42935: puolisempaa asiantuntemusta. Lisäksi alueel- toimintaan kuuluvat luonnollisena osana
42936: listen hallinto-oikeuksien ratkaisuilta odote- myös tarkastukset ja katselmukset sekä suul-
42937: taan valtakunnallista yhdenmukaisuutta. liset käsittelyt.
42938: Lääninoikeudet ovat tähän saakka toimi- Ympäristönsuojelulainsäädännön ja siihen
42939: neet hyvin, vaikka ne ovatkin olleet työmää- liittyvän vesilainsäädännön uudistus vaikut-
42940: rältään ja henkilöstövoimavaroiltaan hyvin taa vesiylioikeuden asemaan muutoksenha-
42941: eri kokoisia. Hallintolainkäytön alueellisesti kujärjestelmässä. Yhtenäistetty pilaamislupa-
42942: tasapainoisen kehittämisen kannalta on kui- käsittely edellyttää yhtenäistettyä käsittelyä
42943: tenkin tarpeen pyrkiä muodostamaan kaikista myös muutoksenhakuasteessa, joten erityis-
42944: alueellisista hallintotuomioistuimista asia- tuomioistuinta ei voida säilyttää ainoastaan
42945: määriltään ja voimavaroiltaan tarkoituksen- vesiasioiden käsittelyä varten.
42946: mukaisen kokoisia tuomioistuinyksiköitä.
42947: Tämä muodostaisi pohjan hallintotuomiois-
42948: tuinten toiminnan järjestämiselle niin, että 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
42949: vähäiset vaihtelut henkilöstössä tai saapuvien ehdotukset
42950: asioiden määrissä eivät vaikuttaisi tuomiois-
42951: tuinten toimintaan ja asioiden käsittelyaikoi- 3.1. Tavoitteet
42952: hin.
42953: Lääninoikeudet eivät ole käytännössä ko- Esityksen tarkoituksena on vahvistaa hal-
42954: vin laajasti käyttäneet yhteisiä tuomiopiire- lintolainkäytön järjestelmää muodostamaila
42955: jään työmäärän tasaamiseen. Eniten mahdol- nykyisten lääninoikeuksien pohjalta uudet
42956: lisuutta asioiden siirtämiseen on käytetty alueelliset hallinto-oikeudet. Tavoitteena on,
42957: Sisä-Suomen yhteisessä tuomiopiirissä, jossa että hallinto lainkäyttöasiat jakaantuvat niihin
42958: työmäärän tasaaminen toteutettiin niin, että mahdollisimman tasapuolisesti ja että kaikis-
42959: Keski-Suomen lääninoikeuden yksi lääninoi- sa alueellisissa hallintotuomioistuimissa on
42960: keudentuomarin virka on vuonna 1997 ollut riittäviin voimavaroihin perustuva asiantun-
42961: Hämeen lääninoikeuden käytössä. Lisäksi temus eri asiaryhmissä.
42962: Keski-Suomen lääninoikeuden käsiteltäväksi Alueellisten hallintotuomioistuinten toimi-
42963: siirrettiin 118 asiaa Hämeen lääninoikeudes- valta on yleinen, joten niissä käsitellään mo-
42964: ta. Muissa yhteisissä tuomiopiireissä ei asi- nenlaisia asioita. Hallinto-oikeuksilla tulee
42965: oita ole merkittävässä määrin siirretty toi- olla edellytykset ottaa vastaan myös lisää
42966: seen lääninoikeuteen. uusia asiaryhmiä. Valitusten ohjaaminen laa-
42967: Riittävän suuri saapuvien asioiden määrä jasti yleisiin hallintotuomioistuimiin vähen-
42968: 20 HE 114/1998 vp
42969:
42970: tää perusteettornia eroavuuksia asioiden kä- tuomioistuinyksiköiksi. Pienet yksiköt voivat
42971: sittelyssä eri asiaryhmien välillä. Laaja-alais- olla toiminnallisesti helposti haavoittuvia
42972: ten yleisten hallintotuomioistuinten järjestel- silloin, kun henkilöstössä tai saapuvien asi-
42973: mä on selkeä sekä yksityisten asianosaisten oiden määrässä tapahtuu yllättäviä muutok-
42974: että hallintopäätöksiä tekevien viranomaisten sia. Toisaalta suuressa yksikössä tuomiois-
42975: kannalta. tuimen sisäinen hallinto saattaa muodostua
42976: Asiantuntemuksen ja asioiden nopean kä- raskaaksi ja vaatia suhteettoman suuren osan
42977: sittelyn turvaaminen kaikissa asiaryhmissä henkilöstön työpanoksesta.
42978: alueellisesti yhdenvertaisella tavalla edellyt- Hallinto-oikeuksien lukumäärään ja tuo-
42979: tää, että kaikissa hallinto-oikeuksissa on riit- mioistuinyksiköiden sijaintiin vaikuttaa se,
42980: tävästi henkilöstöä. Tavoitteena on muodos- millä tavalla saapuvat asiat alueellisesti ja-
42981: taa hallinto-oikeuksista alueellisesti, asia- kaantuvat. Asianosaisten kannalta on tärke-
42982: määriltään sekä henkilöstöitään mahdollisim- ää, että maantieteellinen etäisyys alueelliseen
42983: man tasapainoiset ja keskenään yhdenvertai- hallintotuomioistuimeen ei muodostu tar-
42984: set tuomioistuinyksiköt niin, että muutoksen- peettoman suureksi. Läheisyysperiaatteella
42985: haku eri asiaryhmissä voidaan hajauttaa on merkitystä erityisesti silloin, kun asiassa
42986: kaikkiin hallinto-oikeuksiin ja ettei asioiden on tarpeen järjestää suullinen käsittely. Tä-
42987: käsittelyssä ole eri hallinto-oikeuksien välillä mä näkökohta voidaan ottaa huomioon
42988: olennaisia eroavuuksia. usealla tavalla. Yhtenä mahdollisuutena on,
42989: Hallintolainkäytön järjestelmän kehittämi- että hallinto-oikeuksilla on useilla paikka-
42990: sessä on otettava huomioon, että suullisia kunnilla toimivia jaostoja. Toisena vaihtoeh-
42991: käsittelyjä tullaan järjestämään hallinto- tona on istuntojen järjestäminen useilla paik-
42992: tuomioistuimissa entistä enemmän. Yksityis- kakunnilla siten, että hallinto-oikeus järjestää
42993: ten asianosaisten kannalta on tärkeää, että tarvittaessa suulliseen käsittelyn istuntopaik-
42994: suulliset käsittelyt järjestetään mahdolli- kakunnalla.
42995: simman lähellä asianosaisia. Lisäksi suulliset Jos hallinto-oikeuksilla olisi eri paikkakun-
42996: käsittelyt asettavat uusia vaatimuksia hallin- nilla toimivia jaostoja, tämä asettaisi tuo-
42997: totuomioistuinten johtamiselle. mioistuimen johtamiselle ja sen hallinnon
42998: Nykyisin lääninoikeuksissa ei ole asiaruuh- järjestämiselle lisävaatimuksia. Kun kyseessä
42999: kia ja käsittelyajat ovat lyhyitä. Tarkoitukse- olisi yksi tuomioistuin, joka toimisi jaostoi-
43000: na on turvata jatkossakin kaikkien hallinto- hin jakaantuneena, olisi tuomioistuimen
43001: oikeuksien tehokas ja joustava toiminta päällikön tehtävänä vahvistaa perusteet, joil-
43002: myös tilanteissa, joissa niiden henkilöstössä la asiat jaetaan jaostoille. Läheisyysperiaat-
43003: tai niihin saapuvien asioiden määrässä tapah- teella voisi olla merkitystä joissakin asiaryh-
43004: tuu nopeita muutoksia. missä, esimerkiksi sosiaaliasioissa, enemmän
43005: Vesi- ja ympäristönsuojeluasioissa on ta- kuin muissa asiaryhmissä. Joidenkin asiaryh-
43006: voitteena muodostaa uuden ympäristönsuo- mien käsittely voisi olla syytä asiantunte-
43007: jelulainsäädännön mukaisten muutoksenha- muksen turvaamiseksi keskittää yhteen toi-
43008: kuasioiden käsittelyyn soveltuva hallinto- mipaikkaan. Nämä erilaiset näkökohdat olisi
43009: tuomioistuinjärjestelmä. Tämä edellyttää or- mahdollista ottaa huomioon vahvistettaessa
43010: ganisatoristen muutosten lisäksi erityisesti perusteita asioiden jakamiselle jaostojen kes-
43011: sitä, että vesi- ja ympäristönsuojeluasioita ken.
43012: käsittelevän hallintotuomioistuimen asiantun- Käytännössä tuomioistuimen henkilökuntaa
43013: tijajäsenten kelpoisuuspohjaa laajennetaan ei voitaisi siirtää jaostolta toiselle, vaikka
43014: vastaamaan lupakäsittelyssä esille tulevia järkevä toiminta voisi sitä edellyttäää. Koska
43015: kysymyksiä. yhdellä paikkakunnalla toimivan monijaos-
43016: toisen tuomioistuimen malli sellaisenaan ei
43017: olisi toimiva siinä tapauksessa, että jaostot
43018: 3.2. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sijaitsisivat eri paikkakunnilla, olisi ratkais-
43019: tava, missä määrin näillä jaostoilla olisi it-
43020: Hallinto-oikeuksien lukumäärä senäistä päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa.
43021: Jos näistä jaostoista muodostettaisiin hal-
43022: Hallinto-oikeuksien toiminnan joustavuu- linnollisesti melko itsenäisiä ja tulosvastuul-
43023: den ja tehokkuuden kannalta on tärkeää, et- lisia yksiköitä, samoja kysymyksiä olisi
43024: teivät ne muodostu hallinnollisesti tai toi- useissa tapauksissa käsiteltävä hallinto-oi-
43025: minnallisesti liian pieniksi tai liian suuriksi keudessa kahdella hallinnollisella tasolla.
43026: HE 114/1998 vp 21
43027:
43028: Joka tapauksessa tuomioistuimen sisäisten niiden alueellista jakautumista. Tuomiopiiri-
43029: käytännön asioiden ja henkilöstöhallinnon en määräämisessä on tärkeää huolehtia myös
43030: hoitaminen olisi hankalaa. Vaikka nykyisten siitä, että ne ovat maantieteellisten etäisyyk-
43031: pienten lääninoikeuksien säilyttäminen toi- sien ja liikenneyhteyksien kannalta mielek-
43032: sella paikkakunnalla toimivina jaostoina olisi käitä kokonaisuuksia.
43033: niiden nykyisen henkilöstön kannalta selkeä Uuteen läänijakoon perustuva tuomiopiiri-
43034: ratkaisu, voisi uuden asiantuntevan henkilös- jako merkitsisi sitä, että lääninoikeudet olisi-
43035: tön hankkiminen tällaiseen sivutoimipistee- vat asiamääriltään vielä enemmän erilaisia
43036: seen muodostua tulevaisuudessa ongelmaksi. kuin nykyisin. Lisäksi on otettava huomi-
43037: Hajaantuminen usealle paikkakunnalle voisi oon, että painopiste lääninoikeuksiin saapu-
43038: vaikeuttaa myös yhtenäisten menettelytapo- vissa asioissa on selvästi muissa kuin läänin-
43039: jen ja yhdenmukaisen ratkaisukäytännön tur- hallitusten päätöksiä koskevissa valituksissa.
43040: vaamista lainkäytössä. Tästäkään syystä lääninhallitusten toi-
43041: Hallinnollisesti ja toiminnallisesti selkeäm- mialuejako ei muodosta hallintotuomiois-
43042: pää ja yksinkertaisempaa olisi, että hallinto- tuinten tuomiopiirijaolle soveltuvaa pohjaa.
43043: oikeudet eivät olisi hajaantuneet eri paikka- Uudistuksessa on otettava huomioon, että
43044: kunnilla toimiviin jaostoihin, mutta hallinto- maakuntajakolain (1159/1997) 1 §:n mukaan
43045: oikeus voisi tarvittaessa järjestää istuntoja valtion aluehallintoviranomaisten toimialuei-
43046: eri paikkakunnilla. Tällä tavoin voitaisiin den tulee, jollei erityisestä syystä muuta joh-
43047: huolehtia siitä, ettei hallinto-oikeuden suulli- du, perustua maakuntajakoon niin, että toi-
43048: seen käsittelyyn osallistumisesta aiheudu mialue muodostuu yhdestä tai useammasta
43049: asianasaisille kohtuuttomasti vaivaa tai kus- maakunnasta. Maakuntien lukumäärästä, ni-
43050: tannuksia. Vastaavaa menettelyä on jo käy- mistä ja alueista säädetään maakunnista an-
43051: tetty hovioikeuksissa. netussa valtioneuvoston päätöksessä
43052: Käytännössä osa lääninoikeuksista toimii (147/1998). Maakuntajaossa maa on jaettu
43053: yhteistyössä käräjäoikeuksien kanssa esimer- itsehallinnollisen Ahvenanmaan maakunnan
43054: kiksi siten, että nämä tuomioistuimet käyttä- lisäksi 19 maakuntaan.
43055: vät yhteisiä istuntosaleja. Tällaista käytän- Lisäksi hallinto-oikeuksien tuomiopiirejä
43056: nön yhteistyötä voidaan edelleen kehittää. muodostettaessa on syytä ottaa huomioon
43057: Yhteistyöhön voi olla tarvetta esimerkiksi niiden viranomaisten aluejaot, joiden päätök-
43058: niissä tilanteissa, joissa hallinto-oikeus jär- sistä valitetaan hallinto-oikeuksiin. Näitä
43059: jestää istuntoja toisella paikkakunnalla. ovat erityisesti verovirastojen, työvoima- ja
43060: Asianosaisten oikeusturvan kannalta on elinkeinokeskusten sekä ympäristökeskusten
43061: tärkeää kehittää hallintotuomioistuinten jär- aluejaot, joiden pohjana on maakuntajako.
43062: jestelmää hallintolainkäytössä ratkaistavien Nämä aluejaot poikkeavat kuitenkin toisis-
43063: asioiden omien vaatimusten pohjalta. Alueel- taan, joten hallinto-oikeuksien tuomiopiirejä
43064: lisiin hallintotuomioistuimiin saapuvien hal- ei ole mahdollista yhdenmukaistaa ainakaan
43065: lintolainkäyttöasioiden määrä ja niiden alu- kaikkien näiden viranomaisten toimialueiden
43066: eellinen jakautuminen mahdollistaa seitse- kanssa.
43067: män tai kahdeksan itsenäisen hallinto-oikeu- Verovirastojen virka-alueet pohjautuvat
43068: den muodostamisen. vanhaan läänijakoon, mutta alueellisia vero-
43069: Kun otetaan huomioon Lapin eri- virastojaon yhdistetty ja niiden aluejakoa on
43070: tyisolosuhteet, on perusteltua muodostaa lisäksi tarkistettu maakuntien rajojen mukai-
43071: kahdeksan itsenäistä hallinto-oikeutta. Lapis- sesti. Tarkoituksena on, että vuoden 1999
43072: sa toimivan hallinto-oikeuden säilyttämistä alusta lähtien alueverovirastoja on kahdek-
43073: erillisenä hallintotuomioistuimena puoltavat san. Ne ovat Uudenmaan, Lounais-Suomen,
43074: pitkät maantieteelliset välimatkat ja se, että Kaakkois-Suomen, Savo-Karjalan, Sisä-Suo-
43075: Lapista alueelliseen hallintotuomioistuimeen men ja Länsi-Suomen verovirastot, Oulun ja
43076: saapuu myös erityisiä asiaryhmiä, kuten Kainuun verovirasto sekä Lapin verovirasto.
43077: luontaiselinkeinoihin liittyviä asioita. Kun arvioidaan verovirastojen aluejaon mer-
43078: kitystä hallintotuomioistuinten tuomiopiirien
43079: Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodostamisessa, on otettava huomioon, että
43080: veroasioiden suhteellinen osuus kaikista lää-
43081: Hallinto-oikeuksien tuomiopiirien muodos- ninoikeuksiin saapuneista asioista on melko
43082: tamisessa on pidettävä lähtökohtana näihin suuri. Veroasioiden suhteellinen osuus vaih-
43083: hallintotuomioistuimiin saapuvia asioita ja teli vuonna 1997 Kuopion lääninoikeuden
43084: 22 HE 114/1998 vp
43085:
43086: 23,3 prosentista Turun ja Porin lääninoikeu- asioissa on kyse lupaviranomaisen tekemästä
43087: den 49,4 prosenttiin. lupapäätöksestä tai valvontaviranomaisessa
43088: Veroviraston virka-alueen kuuluminen use- tehdystä muusta hallintopäätöksestä. Lupavi-
43089: an lääninoikeuden tuomiopiiriin ei ilmeisesti ranomaisena eivät enää toimisi vesioikeudet.
43090: ole käytännössä aiheuttanut suuria ongelmia. Niiden sijaan on tarkoitus perustaa valtion
43091: V eroviraston ratkaisuihin samantyyppisissä uudeksi alueviranomaiseksi kolme ympäris-
43092: asioissa on tosin saattanut tulla eri lääninoi- tölupavirastoa. Lisäksi valtion aluevi-
43093: keuksista erilaisia ratkaisuja. Ratkaisujen ranomaisina toimisivat nykyiset alueelliset
43094: yhdenmukaisuudella on ilmeisesti enemmän ympäristökeskukset Kunnissa päätöstoimi-
43095: merkitystä arvonlisäverotuksessa kuin tulo- valta kuuluisi kunnan ympäristönsuojeluvi-
43096: verotuksessa, mutta arvonlisäverotusta kos- ranomaiselle. Lupaviranomaiset ratkaisisivat
43097: kevat verovalitukset on nykyisin keskitetty edelleen eräiltä osin myös korvauskysymyk-
43098: Uudenmaan lääninoikeuteen. Useiden hallin- siä.
43099: totuomioistuinten tuomiopiireissä toimivassa Muutoksenhakutuomioistuimen toimivalta
43100: verovirastossa on lisäksi kiinnitettävä erityis- muuttuisi uudistuksen johdosta hallinto-
43101: tä huomiota siihen, että valitusosoituksessa tuomioistuimen toimivaltaa vastaavaksi. So-
43102: mainitaan valitusviranomaisena oikea hallin- veltamiskäytäntöjen jatkuvuuden turvaami-
43103: totuomioistuin. seksi muutoksenhaku ympäristönsuojelu-
43104: Syyskuun alussa 1997 perustettiin 15 työ- asioissa ohjattaisiin yhteen hallintotuomiois-
43105: voima- ja elinkeinokeskusta, joiden aluejako tuimeen. Muutoksenhakutuomioistuimena
43106: perustuu maakuntajakoon. Työvoima-asioi- toimisi Vaasan hallinto-oikeus, joka muo-
43107: den muutoksenhakujärjestelmää on uudistet- dostettaisiin yhdistämällä Vaasan lääninoi-
43108: tu poistamalla valituskieltoja, joten työvoi- keus ja vesiylioikeus.
43109: ma-asioissa voidaan joissakin tapauksissa Vaasan hallinto-oikeus ratkaisisi lääninoi-
43110: valittaa alueelliseen hallintotuomioistuimeen. keuden toimivaltaan aikaisemmin kuulunei-
43111: Työvoima- ja elinkeinokeskusten päätöksistä den asioiden lisäksi myös uuden ympäristön-
43112: saapuisi kuitenkin merkittävässä määrin vali- suojelulainsäädännön ja siihen liittyvän vesi-
43113: tuksia hallinto-oikeuksiin vasta, kun maaseu- lain muutoksen mukaiset asiat. Ympäristön-
43114: tuelinkeinojen valituslautakunta lakkautettai- suojelu- ja vesiasioissa tuomioistuimen toi-
43115: siin hallintotuomioistuintoimikunnan ehdo- mivalta olisi valtakunnallinen. Vaasan hal-
43116: tuksen mukaisesti. linto-oikeudessa ratkaistaisiin erityisessä
43117: Alueellisten ympäristökeskusten aluejako asiantuntijakokoonpanossa ne valitukset, jot-
43118: perustuu suurelta osin vanhaan läänijakoon ka koskevat vesi- tai ympäristönsuojelulain-
43119: ja nykyiseen maakuntajakoon. Hallintolain- säädännön mukaista kunnan, alueellisen ym-
43120: käyttölain ja erillisten uudistusten vaikutuk- päristökeskuksen tai ympäristölupaviraston
43121: sesta johtuen hallinto-oikeuksiin tulee saapu- päätöstä. Näistä asiaryhmistä ovat kuntien
43122: roaan entistä enemmän valituksia alueellisten ympäristönsuojeluviranomaisten tekemät ym-
43123: ympäristökeskusten päätöksistä. päristölupapäätökset aikaisemmin kuuluneet
43124: Ehdotuksen mukaan alueellisten hallinto- lääninoikeuksien käsiteltäviksi. Lisäksi Vaa-
43125: oikeuksien tuomiopiirit pohjautuisivat maa- san hallinto-oikeus ratkaisisi ensimmäisenä
43126: kuntajakoon. Maakuntajako on luonteva läh- muutoksenhakuasteena valitukset ojitustoimi-
43127: tökohta, koska se on pohjana muissakin vii- tusten päätöksistä, joissa vesiylioikeus toimii
43128: me aikoina toteutetuissa aluejaoissa. Maa- nyt toisena muutoksenhakuasteena vesioi-
43129: kuntajaon pohjana puolestaan on kuntajako. keuden jälkeen.
43130: Hallinto-oikeuksien kannalta yhteys kuntaja- Vesiylioikeuden asiantuntijajäsenten nykyi-
43131: koon on tärkeä, sillä hallinto-oikeuksiin tu- sissä kelpoisuusehdoissa otetaan huomioon
43132: lee runsaasti valituksia kuntien viranomais- vain tekninen ja luonnontaloudellinen koulu-
43133: ten päätöksistä. tus ja kokemus. Uuden lainsäädännön mu-
43134: kaisten asioiden käsittelyssä tarvitaan myös
43135: Vesi- ja ympäristönsuojeluasiat sellaisia asiantuntijajäseniä, joilla on koulu-
43136: tusta ja kokemusta muun ohella jätehuol-
43137: Ympäristölainsäädännön uudistuksessa on toon, meluntorjuntaan tai muuhun ympäris-
43138: tarkoitus siirtyä järjestelmään, jossa rikos- ja tönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä.
43139: riita-asiat käsitellään vesilainsäädännön eri- Yhtenäistetty pilaamissääntely vaikuttaisi
43140: tyistuomioistuinten sijasta yleisissä alioi- myös korkeimman hallinto-oikeuden ase-
43141: keuksissa. Hallintolainkäytössä ratkaistavissa maan. Vesilain mukainen valituslupajärjes-
43142: HE 114/1998 vp 23
43143:
43144: telmä on tarkoitus ehdottaa kumottavaksi oikeuksiin jonkin verran nykyistä enemmän
43145: ympäristönsuojelulainsäädännön uudistamista asioita. Vaasan hallinto-oikeuteen saapuvien
43146: koskevassa hallituksen esityksessä. Korkeim- asioiden määrässä on lisäksi otettu huomi-
43147: paan hallinto-oikeuteen valitettaisiin tällöin oon vesilain ja ympäristönsuojelulain mukai-
43148: yhdistetyn pilaamissääntelyn piiriin kuulu- set asiat, joita olisi vuosittain arviolta noin
43149: vista asioista toisena muutoksenhakuasteena 800.
43150: ilman valitusrajoituksia. Tämä olisi otettava
43151: huomioon korkeimman hallinto-oikeuden
43152: sivutoimisten asiantuntijajäsenten kelpoisuut- väestöpohja saapuvat asiat
43153: ta koskevissa säännöksissä.
43154: 3.3. Keskeiset ehdotukset Helsinki 1 344 060 7 000
43155: Turku 682 100 3 000
43156: Esityksessä ehdotetaan, että nykyisistä Hämeen-
43157: lääninoikeuksista muodostetaan kahdeksan linna 866 900 3 000
43158: hallinto-oikeutta. Ne sijaitsisivat Helsingissä, Vaasa 445 500 2 000
43159: Turussa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kouvo- Kouvola 527 169 2 000
43160: lassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Kuopio 603 900 3 000
43161: Hallinto-oikeuksilla olisi myös toisella paik- Oulu 452 800 1 500
43162: kakunnalla sijaitsevia pysyviä istuntopaikko- Rovaniemi 199 200 800
43163: ja, mutta niillä ei olisi eri paikkakunnilla
43164: toimivia jaostoja.
43165: Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että ve- 4. Esityksen vaikutukset
43166: siylioikeus yhdistetään Vaasan hallinto-oi-
43167: keuteen. Tältä osin esitys liittyy hallituksen Uudistus merkitsisi muutoksia erityisesti
43168: esitykseen ympäristölainsäädännön uudista- hallintolainkäytön organisaatioon. Esitys ei
43169: misesta. Vesi- ja ympäristönsuojeluasioiden vaikuttaisi olennaisesti siihen, millä tavoin
43170: käsittelyyn osallistuisi hallinto-oikeuden la- kansalaiset asioivat alueellisissa hallinto-
43171: kimiesjäsenten lisäksi päätoimisia asiantunti- tuomioistuimissa. Esityksessä ehdotetut
43172: jajäseniä, joilla olisi tekniikan ja luonnontie- muutokset parantavat kuitenkin alueellisten
43173: teiden erityisasiantuntemusta. Vastaava sivu- hallintotuomioistuinten mahdollisuuksia an-
43174: toimisten asiantuntijajäsenten kelpoisuutta taa oikeusturvaa vaihtelevissa työtilanteissa.
43175: koskeva muutos tehtäisiin Korkeimmasta Lääninoikeuksien ja vesiylioikeuden ny-
43176: hallinto-oikeudesta annettuun lakiin kyiset virat lakkautettaisiin ja vastaavasti
43177: (74/1918). perustettaisiin uudet virat hallinto-oikeuksiin.
43178: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi Tämä esitys ei vaikuttaisi olennaisesti hallin-
43179: hallinto-oikeuslaki, joka kumoaisi nykyisen totuomioistuinten henkilökunnan kokonais-
43180: lääninoikeuslain. Hallinto-oikeuslaissa sää- määrään, mutta alueellisten hallintotuomiois-
43181: dettäisiin lähinnä alueellisten hallinto-oi- tuinten virat jaettaisiin uudelleen näiden tuo-
43182: keuksien lukumäärästä ja tehtävistä, hallinto- mioistuinten kesken. Esitys merkitsisi erityi-
43183: oikeuden jäsenistä ja esittelijäistä sekä tuo- sesti Keski-Suomen, Mikkelin ja Pohjois-
43184: mioistuimen kokoonpanosta. Hallinto-oi- Karjalan lääninoikeuksissa henkilökunnan
43185: keuksien tuomiopiireistä määrättäisiin valtio- siirtymistä työskentelemään toiselle paikka-
43186: neuvoston yleisistunnon päätöksellä. Tarkoi- kunnalle. Hallinto-oikeuksien tulevaan hen-
43187: tuksena on, että hallinto-oikeuksien tuo- kilöstötarpeeseen vaikuttaa saapuvien asioi-
43188: miopiirit perustuisivat maakuntajakoon. den ja suullisten käsittelyjen määrän kehitys
43189: Seuraavasta taulukosta ilmenee hallinto- hallinto-oikeuksissa.
43190: oikeuksien tuomiopiirien väestöpohja arvioi- Lääninoikeuksien toiminnasta aiheutuvat
43191: tuna maakuntien väestön vuoden 1998 alussa kustannukset ovat nykyisin noin 100 miljoo-
43192: lasketun määrän perusteella. Lisäksi taulu- naa markkaa. Esityksessä ehdotetut muutok-
43193: kosta ilmenee, millä tavoin hallinto-oikeuk- set eivät olennaisesti muuta alueellisten hal-
43194: siin vuosittain saapuvat asiat jakaantuisivat lintotuomioistuinten kustannustasoa.
43195: tuomiopiirien kesken niiden väestöpohjan Uuden ym päristönsuoj ei ulainsäädännön
43196: perusteella arvioituna. Laskentaperusteissa soveltamista koskevien asioiden ratkaisemi-
43197: on otettu huomioon, että uudet rakennusasiat sessa tarvittavista uusista asiantuntijajäsenis-
43198: ja muut uudet asiaryhmät tuovat hallinto- tä Vaasan hallinto-oikeudessa ja uusista si-
43199: 24 HE 114/1998 vp
43200:
43201: vutoimisista asiantuntijajäsenistä korkeim- to-oikeuksilla voisi olla jaosto kaikilla niillä
43202: massa hallinto-oikeudessa aiheutuisi kuiten- paikkakunnilla, joilla nykyisin toimii läänin-
43203: kin lisäkustannuksia vuosittain arviolta 2 oikeus.
43204: miljoonaa markkaa. Hallintotuomioistuintoimikunta katsoi, että
43205: muutoksenhaku valmisteilla olevan ympäris-
43206: tönsuojelulain ja vesilain mukaisissa asioissa
43207: 5. Asian valmistelu tulisi järjestää ympäristömuutoksenhakutyö-
43208: ryhmän ehdotuksen mukaisesti eli ohjata
43209: Ympäristöministeriön asettaman ympans- Kuopiossa ja Vaasassa sijaitseviin hallinto-
43210: tölupatoimikunnan ja oikeusministeriön aset- tuomioistuimiin.
43211: taman ympäristöoikeustoimikunnan mietin- Hallintotuomioistuintoimikunnan mietin-
43212: nöissä (komiteanmietinnöt 1996:11 ja nöstä saatiin lausunnot muun muassa muilta
43213: 1996: 12) ehdotettiin uuden ympäristönsuoje- ministeriöiltä, korkeimmalta hallinto-oikeu-
43214: lulain säätämistä ympäristönsuojelulainsää- delta, vesituomioistuimilta, lääninoikeuksilta
43215: dännön yhtenäistämiseksi. Laki sisältäisi yh- ja vakuutusoikeudelta. Lausunnot saatiin
43216: tenäiset säännökset maaperän, ilman ja vesi- myös useilta muutoksenhakulautakunnilta
43217: en suojelusta. Ympäristönsuojelulakiin sisäl- sekä muilta viranomaisilta ja järjestöiltä.
43218: lytettäisiin vesien pilaantumista koskeva ve- Lausuntaj a saatiin yhteensä 107. Niistä on
43219: silain 10 luvun mukainen sääntely. Toimi- laadittu tiivistelmä oikeusministeriössä.
43220: kuntien ehdotuksen mukaan vesioikeudet Toimikunnan mietinnöstä saaduissa lau-
43221: lakkautettaisiin ja niiden sijaan perustettai- sunnoissa suhtauduttiin yleensä myönteisesti
43222: siin kolme ympäristöasiain lupalautakuntaa, ehdotukseen lääninoikeuksien muuttamisesta
43223: joista säädettäisiin erillisellä lailla. Lupa- hallinto-oikeuksiksi, joilla olisi nykyisiä lää-
43224: lautakunnat ratkaisisivat vesilain 2-9 luvun ninoikeuksien tuomiopiirejä laajemmat tuo-
43225: mukaisten vesitalousasioiden lisäksi merkit- miopiirit Erilaisia käsityksiä esitettiin hallin-
43226: tävät ja laajavaikutukselliset ympäristölupa- to-oikeuksien lukumäärästä ja niiden tuo-
43227: asiat sekä pääosan vesien pilaantumisesta miopiirien määräytymisestä sekä siitä, voi-
43228: aiheutuvista korvausvaatimuksista. Muut vatko hallinto-oikeudet toimia useilla paik-
43229: ympäristöluvat käsiteltäisiin alueellisissa ym- kakunnilla. Useat lääninoikeudet pitivät tär-
43230: päristökeskuksissa ja kunnan ympäristön- keänä, että hallinto-oikeuksilla olisi jaostoja
43231: suojeluviranomaisissa. Ympäristönsuojelu- kaikilla nykyisillä lääninoikeuspaikkakunnil-
43232: lain ja siihen liittyvän vesilain muutoksen la ja että eri paikkakunnilla toimivat jaostot
43233: mukaisista päätöksistä valitettaisiin muodos- olisivat mahdollisimman itsenäisiä.
43234: tettavalle ympäristöasioihin erikoistuneelle Ympäristöasioiden muutoksenhausta esitet-
43235: tuomioistuimelle. tiin useita erilaisia käsityksiä. Joissakin lau-
43236: Ympäristöasioiden muutoksenhakua on sunnoissa kannatettiin muutoksenhaun kes-
43237: tämän jälkeen selvitetty oikeusministeriön kittämistä vesi- ja ympäristöasioissa yhteen
43238: asettamassa ympäristömuutoksenhakutyöryh- erityistuomioistuimeen tai yhteen alueelli-
43239: mässä, jonka enemmistö päätyi ehdottamaan seen hallintotuomioistuimeen. Muutamat
43240: vesiylioikeuden henkilökunnan sijoittamista lausunnonantajista kannattivat toimikunnan
43241: Vaasassa ja Kuopiossa sijaitseviin hallinto- ehdotusta näiden asioiden ohjaamisesta kah-
43242: tuomioistuinyksiköihin. Lisäksi uudet asia- teen hallinto-oikeuteen. Lausunnoissa kanna-
43243: ryhmät edellyttivät työryhmän mielestä sitä, tettiin myös vesi- ja ympäristöasioiden oh-
43244: että tuomioistuimeen tulisi sijoittaa luonnon- jaamista useampaan kuin kahteen, vähintään
43245: talouden ja tekniikan alan asiantuntijajäsen- kolmeen hallinto-oikeuteen sekä niiden ha-
43246: ten lisäksi asiantuntijajäseniä ympäristön- jauttamista kaikkiin hallinto-oikeuksiin.
43247: suojelun alalta. Oikeusministeriö asetti 1 päivänä joulu-
43248: Hallinto-oikeuksien muodostamista on val- kuuta 1997 valmistelua jatkamaan työryh-
43249: misteltu hallintotuomioistuintoimikunnassa, män, jonka mietintö valmistui huhtikuun lo-
43250: joka ehdotti, että perustettaisiin viisi hallin- pussa 1998 (Ehdotus hallinto-oikeuslaiksi.
43251: to-oikeutta (komiteanmietintö 1997:4). Hal- Hallintotuomioistuintyöryhmän ehdotus. Oi-
43252: linto-oikeuksien tuomiopiireistä määrättäisiin keusministeriö. Toukokuu 1998). Valmiste-
43253: valtioneuvoston päätöksellä. Ehdotuksessa lussa oli työryhmän toimeksiannon mukai-
43254: oli lähtökohtana, että hallinto-oikeuksien sesti yhtenä lähtökohtana, että hallinto-oi-
43255: tuomiopiirit noudattaisivat lääninoikeuksien keuksilla ei ole eri paikkakunnilla toimivia
43256: nykyisiä yhteisiä tuomiopiirejä ja että hallin- jaostoja.
43257: HE 114/1998 vp 25
43258:
43259: Työryhmä ehdotti, että nykyisistä lää- ympäristöministeriön ja oikeusministeriön
43260: ninoikeuksista muodostetaan kahdeksan hal- yhdessä asettamassa työryhmässä (HEL Y-
43261: linto-oikeutta, jotka sijaitsevat Helsingissä, työryhmä). Ympäristölainsäädännön uudis-
43262: Turussa, Vaasassa, Hämeenlinnassa, Kouvo- tamista koskeva hallituksen esitys on tarkoi-
43263: lassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. tus antaa eduskunnalle syksyllä 1998 ja esi-
43264: Lisäksi hallinto-oikeuden pysyvä istunto- tykseen sisältyvät lait ovat tarkoitetut tule-
43265: paikka olisi Jyväskylässä, Mikkelissä ja maan voimaan viimeistään marraskuun alus-
43266: Joensuussa. Vaasan hallinto-oikeus muodos- ta 1999. Hallituksen esitykseen on tarkoitus
43267: tettaisiin yhdistämällä Vaasan lääninoikeus sisällyttää ehdotus ympäristölupavirastojen
43268: ja vesiylioikeus. Mietinnöstä saatiin 44 lau- perustamisesta ja vesioikeuksien lakkautta-
43269: suntoa, joista on laadittu tiivistelmä oi- misesta. Tarkoituksena on, että ympäristön-
43270: keusministeriössä. suojelulainsäädännön uudistus, johon liittyy
43271: Kahdeksan hallinto-oikeuden muodosta- hallinnon ja muutoksenhakujärjestelmän uu-
43272: mista kannatettiin useimmissa lausunnoissa. distus, toteutetaan yhtä aikaa hallinto-
43273: Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnossa tuomioistuinjärjestelmän uudistamisen kans-
43274: katsottiin, että hallinto-oikeuksia tulisi olla sa.
43275: ehdotettua vähemmän, sillä kahdeksan hal- Ympäristölainsäädännön uudistamista kos-
43276: linto-oikeuden ylläpitäminen on hallinnolli- kevaan hallituksen esitykseen sisältyisi ehdo-
43277: sesti raskasta. Mikkelin, Keski-Suomen ja tus ympäristönsuojelulaiksi. Uudessa laissa
43278: Pohjois-Karjalan lääninoikeudet eivät kan- säädettäisiin ympäristönsuojelua koskevista
43279: nattaneet ehdotusta. Kriittisiä olivat myös yleisistä periaatteista, velvollisuuksista ja
43280: Suomen Erityistuomarit r.y. ja Suomen Asi- kielloista, yleisistä määräyksistä ja ohjeista,
43281: anajajaliitto r.y. sekä Etelä-Savon maakunta- ympäristöluvista, ilmoitusmenettelystä, eräis-
43282: liitto, Keski-Suomen liitto, Pohjois-Karjalan tä korvauksista, ympäristönsuojelun valvon-
43283: liitto ja Joensuun kaupunki. nasta ja seurannasta sekä muutoksenhausta.
43284: Eniten erilaisia, keskenään vastakkaisia kä- Muutoksenhakujärjestelmän uudistuksen osa-
43285: sityksiä esitettiin ympäristöasioiden muutok- na on tarkoitus kumota nykyinen vesilain
43286: senhausta. Useimmissa lausunnoissa kanna- mukainen muutoksenhakulupajärjestelmä.
43287: tettiin ympäristönsuojeluasioiden käsittelyä Vesilain mukaisesti riita- ja rikosasioiksi
43288: yleisissä hallintotuomioistuimissa eikä eri- jäävät asiaryhmät siirtyisivät käsiteltäviksi
43289: koistuomioistuimessa. Monissa näistä lau- yleisissä alioikeuksissa. Lisäksi eräät riita-
43290: sunnoista kannatettiin kuitenkin ympäristö- asiaryhmät muunnettaisiin hakemusasioiksi.
43291: asioiden hajauttamista useaan hallinto-oikeu- Virka-apuasiat muunnettaisiin hallinnollisiksi
43292: teen. Toisaalta muutamat lausunnonantajista pakkokeinoasioiksi.
43293: kannattivat yhden ympäristöasioiden erikois- Ympäristönsuojelulainsäädännön uudista-
43294: tuomioistuimen perustamista. mista koskevaan hallituksen esitykseen ei
43295: Useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ole tarkoitus sisällyttää muutoksenhaku-
43296: hallintotuomioistuinten nykyisen henkilöstön tuomioistuinta koskevia organisatorisia sään-
43297: aseman turvaamiseen uudistuksessa. nöksiä. Tältä osin sääntely ehdotetaan to-
43298: teutettavaksihallintotuomioistuinjärjestelmän
43299: 6. Riippuvuus muista esityksistä ja uudistamisen yhteydessä. Koska hallinto-
43300: kansainvälisistä velvoitteista tuomioistuinjärjestelmän uudistaminen liittyy
43301: näiltä osin ympäristönsuojelulainsäädännön
43302: Esitys liittyy Vaasan hallinto-oikeuden uudistamista koskevaan hallituksen esityk-
43303: perustamisen osalta ympäristön pilaantumi- seen, esitykset tulisi käsitellä tältä osin yh-
43304: sen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäis- dessä.
43305: tämiseksi annettuun neuvoston direktiiviin Hallinto-oikeuksien muodostaminen edel-
43306: 96/61/EY eli niin sanottuun IPPC-direktii- lyttää valtion talousarviossa eriteitävien tuo-
43307: viin. Direktiivi on pantava kansallisesti täy- marinvirkojen perustamista hallinto-oikeuk-
43308: täntöön viimeistään marraskuun alussa 1999. siin, joten esitys liittyy valtion vuoden 1999
43309: Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistusta talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsi-
43310: on valmisteltu toimikuntavaiheen jälkeen teltäväksi sen yhteydessä.
43311:
43312:
43313:
43314:
43315: 380267Q
43316: 26 HE 114/1998 vp
43317:
43318:
43319:
43320:
43321: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
43322: 1. Lakiehdotusten perustelut käsittelyä hovioikeudessa koskevien saan-
43323: nösten sekä niihin liittyvien lakien muutta-
43324: 1.1. Hallinto-oikeuslaki misesta (HE 33/1997 vp) todennut, että eräät
43325: hovioikeudet ovat ryhtyneet toimittamaan
43326: 1 luku. Yleiset säännökset pääkäsittelyjä myös muilla paikkakunnilla
43327: kuin hovioikeuden kotikaupungissa. Va-
43328: 1 §. Hallinto-oikeudet. Pykälän 1 momen- liokunta pitää tätä myönteisenä uudistuksena
43329: tissa lueteltaisiin yleiset alueelliset hallinto- muun muassa oikeudenkäynnin kustannusten
43330: tuomioistuimet, joita olisi kahdeksan. Ne kannalta. Valiokunnan mukaan on välttämä-
43331: olisivat toimialaltaan yleisiä hallintotuomi- töntä, että kaikki hovioikeudet ryhtyvät tar-
43332: oistuimia samoin kuin nykyiset lääninoikeu- peellisessa määrin pitämään hovioikeuskärä-
43333: det ja korkein hallinto-oikeus. Hallinto-oi- jiä kotipaikkakuntiensa ulkopuolella (La VM
43334: keudet toimisivat hallinto-oikeudellisissa 1911997 vp).
43335: asioissa ensimmäisenä muutoksenhakuastee- Pykälän 3 momentissa viitattaisiin siihen,
43336: na hallintolainkäyttö lain 7 § :n 2 momentin että Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta
43337: mukaisesti, joten niihin valitettaisiin valtio- säädetään Ahvenanmaan hallintotuomioistui-
43338: neuvoston ja ministeriön alaisen valtion vi- mesta annetussa laissa (54 7/1994). Mo-
43339: ranomaisen päätöksestä, jollei muutoksen- mentti vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 1
43340: hausta ole tästä poikkeavaa säännöstä. Hal- § :n 2 momenttia. Ahvenanmaan hallinto-
43341: linto-oikeuksiin valitettaisiin myös kuntien tuomioistuin toimii Ahvenanmaan käräjäoi-
43342: viranomaisten päätöksistä kuntalain mukai- keuden yhteydessä. Ahvenanmaan hallinto-
43343: sesti. tuomioistuin on toimialaltaan yleinen niin
43344: Ehdotuksen mukaan perustettaisiin Helsin- kuin hallinto-oikeudet, mutta maakuntalailla
43345: gin, Turun, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvo- Ahvenanmaan hallinto-oikeudelle on annettu
43346: lan, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen hallin- lainkäyttötehtäviä myös eräissä maakunnan
43347: to-oikeudet. Hallinto-oikeuksien tuomiopiiri- toimivallan piiriin kuuluvissa hallintoasiois-
43348: jako poikkeaisi läänijaosta, joten nämä alu- sa. Hallinto-oikeuslakia sovellettaisiin Ah-
43349: eelliset hallintotuomioistuimet eivät enää venanmaan hallintotuomioistuimessa siltä
43350: olisi nimeltään lääninoikeuksia vaan hallin- osin kuin Ahvenanmaan hallintotuomioistui-
43351: to-oikeuksia. Hallinto-oikeuksien nimestä mesta annetussa laissa ei ole erikseen sään-
43352: ilmenisi myös niiden sijaintipaikkakunta. nöksiä.
43353: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pysy- 2 §. Tuomiopiirit. Hallinto-oikeuksien tuo-
43354: vistä istuntopaikoista. Ehdotuksen mukaan miopiirijaosta säädettäisiin valtioneuvoston
43355: Jyväskylässä, Mikkelissä ja Joensuussa olisi päätöksellä niin kuin myös hovioikeuksien
43356: hallinto-oikeuden pysyvä istuntopaikka. Py- tuomiopiireistä. Valtioneuvoston päätöksellä
43357: syvät istuntopaikkakunnat olisivat tarpeen tarkoitettaisiin valtioneuvoston yleisistunnon
43358: erityisesti maantieteellisesti laajoissa tuo- päätöstä, koska kyseessä olisi valtioneuvos-
43359: miopiireissä. Näillä istuntopaikkakunnilla ei tosta annetun lain (78/1922) 5 §:ssä tarkoi-
43360: olisi hallinto-oikeuden kansliaa eikä henkilö- tettu normipäätös.
43361: kuntaa, mutta hallinto-oikeus järjestäisi näil- Tarkoituksena on, että hallinto-oikeuksien
43362: lä paikkakunnilla suullisia käsittelyjä. Estettä tuomiopiirien pohjana olisi kuntajakoon pe-
43363: ei kuitenkaan olisi sille, että hallinto-oikeus rustuva maakuntajako. Jokainen tuomiopiiri
43364: voisi järjestää suullisia käsittelyjä ja katsel- muodostuisi yhden tai useamman maakun-
43365: muksia tarvittaessa myös muilla paikkakun- nan alueesta. Hallinto-oikeuksien tuomiopii-
43366: nilla. rien muodostamisessa olisi otettu huomioon
43367: Eduskunnan lakivaliokunta on käsitelles- myös nykyiset lääninoikeuksien tuomiopiirit,
43368: sään hallituksen esitystä oikeudenkäymiskaa- mutta uudet tuomiopiirit poikkeaisivat jon-
43369: ren muutoksenhakua hovioikeuteen ja asian kin verran lääninoikeuksien tuomiopiireistä,
43370: HE 114/1998 vp 27
43371:
43372: eivätkä kaikilta osin vastaisi myöskään lää- tuinten toimivallasta. Myös muussa laissa
43373: ninoikeuksien nykyisiä yhteisiä tuomiopiire- voi olla säännöksiä hallinto-oikeuden toimi-
43374: jä. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit muodos- vallasta. Pykälässä ei enää mainittaisi asetus-
43375: taisivat pohjan siile, että alueellisiin hallinto- ta, koska tuomioistuinten toimivallasta tulisi
43376: tuomioistuimiin saapuvat asiat jakautuisivat säätää laissa. Jos aikaisemmin annettuun ase-
43377: näihin tuomioistuimiin alueellisesti nykyistä tukseen sisältyy säännöksiä lääninoikeuden
43378: tasaisemmin. toimivallasta, näitä säännöksiä voidaan hal-
43379: Tarkoituksena on, että Helsingin hallinto- linto-oikeuslain voimaantulosäännöksen pe-
43380: oikeuden tuomiopiiriin kuuluisivat Uusimaa rusteella soveltaa hallinto-oikeuteen.
43381: ja Itä-Uusimaa. Ehdotettu tuomiopiiri vastai-
43382: si pääosin nykyistä Uudenmaan lääninoikeu- 2 luku. Henkilöstö
43383: den tuomiopiiriä.
43384: Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin 4 §. Hallinto-oikeuden jäsenet. Nykyisin
43385: kuuluisivat Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja lääninoikeuden puheenjohtajana on lääninoi-
43386: Päijät-Häme. Päijät-Häme kuuluu nykyisin keuslain 4 §:n 1 momentin mukaan yli-
43387: pääosin Hämeen lääninoikeuden sekä osit- tuomari. Muina jäseninä on lääninoikeuden-
43388: tain Mikkelin lääninoikeuden ja Uudenmaan tuomareita. Asioiden valmistelua ja esittelyä
43389: lääninoikeuden tuomiopiireihin. Kouvolan varten on saman pykälän 4 momentin mu-
43390: hallinto-oikeuden tuomiopiiri olisi selvästi kaan lääninoikeudensihteereitä.
43391: nykyistä Kymen lääninoikeuden tuomiopiiriä Lääninoikeuden muuttuminen hallinto-oi-
43392: laajempi. keudeksi ei edellytä ylituomarin virkanimik-
43393: Turun hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuu- keen muuttamista, joten siihen ei ehdoteta
43394: luisivat Varsinais-Suomi ja Satakunta. Se tältä osin muutosta. Pykälän 1 momentin
43395: vastaisi vähäisiä maakuntien rajoista aiheutu- mukaan hallinto-oikeudessa olisi hallinto-
43396: via poikkeuksia lukuun ottamatta nykyistä oikeuden ylituomari.
43397: Turun ja Porin lääninoikeuden tuomiopiiriä. Tuomioistuimen nimen muuttuminen lää-
43398: Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuo- ninoikeudesta hallinto-oikeudeksi edellyttää
43399: miopiiriin kuuluisivat Kanta-Häme, Pirkan- sen sijaan tuomareiden ja esittelijäiden vir-
43400: maa ja Keski-Suomi. Se vastaisi pääosin kanimikkeiden muutosta, joten pykälän 1
43401: nykyisiä Hämeen lääninoikeuden ja Keski- momentin mukaan hallinto-oikeudessa olisi
43402: Suomen lääninoikeuden tuomiopiirejä. Päi- muina jäseninä hallinto-oikeustuomareita.
43403: jät-Häme kuuluisi kuitenkin Kouvolan hal- Samassa momentissa viitattaisiin siihen,
43404: linto-oikeuden tuomiopiiriin. että eräissä asiaryhmissä asioiden käsittelyyn
43405: Vaasan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin osallistuisi asiantuntijajäseniä. Vastaava
43406: kuuluisivat Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja säännös on nykyisin lääninoikeuslain 4 § :n 3
43407: Keski-Pohjanmaa. Tuomiopiiri vastaisi ny- momentissa. Näistä asiantuntijajäsenistä sää-
43408: kyistä Vaasan lääninoikeuden tuomiopiiriä. dettäisiin tarkemmin 7 ja 8 §:ssä.
43409: Kuopion hallinto-oikeuden tuomiopiirin Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi-
43410: kuuluisivat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Poh- keudessa voisi olla työtilanteen niin vaaties-
43411: jois-Karjala. Se vastaisi vähäisiä maakuntien sa myös määräajaksi nimitettyjä ylimääräisiä
43412: rajoista aiheutuvia tarkistuksia lukuun otta- hallinto-oikeustuomareita. Vastaava säännös
43413: matta nykyisiä Kuopion, Mikkelin ja Poh- on nykyisin lääninoikeuslain 4 § :n 2 mo-
43414: jois-Karjalan lääninoikeuden tuomiopiirejä. mentissa.
43415: Oulun hallinto-oikeuden tuomiopiiri muo- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hallin-
43416: dostuisi Pohjois-Pohjanmaasta ja Kainuusta. to-oikeuden ylituomarin velvollisuudesta
43417: Se vastaisi nykyistä Oulun lääninoikeuden johtaa hallinto-oikeutta ja vastata sen tulok-
43418: tuomiopiiriä. sellisuudesta. Vastaava säännös on nykyisin
43419: Rovaniemen hallinto-oikeuden tuomiopii- lääninoikeuslain 8 §:n 1 momentissa.
43420: riin kuuluisi Lappi. Se vastaisi nykyistä La- 5 §.Jäsenten kelpoisuus. Pykälässä säädet-
43421: pin lääninoikeuden tuomiopiiriä. täisiin hallinto-oikeuden ylituomarin, hallin-
43422: 3 §. Hallinto-oikeuden toimivalta. Ehdotet- to-oikeustuomarin ja ylimääräisen hallinto-
43423: tu säännös vastaisi keskeiseltä sisällöltään oikeustuomarin kelpoisuudesta.
43424: nykyistä lääninoikeuslain 2 §:ää. Siinä lue- Lääninoikeuden ylituomarin ja lääninoi-
43425: teltaisiin pääasialliset oikeuskeinot ja viitat- keudentuomarin tulee lääninoikeuslain 5 §:n
43426: taisiin hallintolainkäyttölakiin, jossa sääde- 1 momentin mukaan olla oikeustieteen kan-
43427: tään yleisesti alueellisten hallintotuomiois- didaatin tutkinnon suorittaneita. Lisäksi hei!-
43428: 28 HE 114/1998 vp
43429:
43430: tä vaaditaan, että he aikaisemmalla toimin- että tuomareiden nimittämisestä säädettäisiin
43431: nallaan ovat osoittaneet sellaista taitoa ja erillinen laki, johon koottaisiin säännökset
43432: kykyä, jota viran menestyksellinen hoitami- tuomareiden kelpoisuusvaatimuksista ja tuo-
43433: nen edellyttää. Ylimääräiseltä lääninoikeu- mareiden nimittämismenettelystä. Tuomarei-
43434: dentuomariita vaaditaan lääninoikeuslain 5 den nimittämistä koskevaan lakiin sisältyisi-
43435: §:n 2 momentin mukaan sama kelpoisuus vät sekä kaikilta tuomareilta vaadittavat ylei-
43436: kuin vakinaiselta lääninoikeudentuomarilta. set kelpoisuusvaatimukset että kunkin tuo-
43437: Vesiylituomarin ja lainoppineen vesiylioi- marin viran erityiset kelpoisuusvaatimukset
43438: keudenneuvoksen pätevyydestä on vesilain Tuomaritoimikunnan ehdotuksen mukaan
43439: 15 luvun 15 § :n mukaan voimassa, mitä sa- tuomareiden nimittämistä koskevassa laissa
43440: man luvun 3 §:ssä säädetään Vesioikeus- säädettäisiin, että tuomariksi voidaan nimit-
43441: tuomarista. Luvun 3 §:n mukaan vesioikeus- tää oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suo-
43442: tuomarina tulee olla kelpoisuus tuomarinvir- rittanut oikeamielinen Suomen kansalainen,
43443: kaan ja kokemusta tuomarin tehtävistä. joka on aikaisemmalla toiminnallaan osoitta-
43444: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hal- nut sellaista taitoa, kykyä ja perehtyneisyyt-
43445: linto-oikeuden ylituomariita sekä muulta tä, jota viran menestyksellinen hoitaminen
43446: kuin 2 momentissa tarkoitetulta hallinto-oi- edellyttää. Erityistä asiantuntemusta edellyt-
43447: keustuomariita ja ylimääräiseltä hallinto-oi- tävään tuomarin virkaan voidaan toimikun-
43448: keustuomariita edellytettävästä tutkinnosta. nan ehdotuksen mukaan säätää vaatimuksek-
43449: Tältä osin momentti vastaisi nykyistä läänin- si oikeustieteen kandidaatin tutkinnon ase-
43450: oikeuslain 5 §:n säännöstä. mesta muukin ylempi korkeakoulututkinto.
43451: Hallituksen esityksessä uudeksi Suomen Lääninoikeudentuomarin erityisenä kel-
43452: Hallitusmuodoksi ehdotetaan hallitusmuodon poisuusvaatimuksena olisi kokemus tuo-
43453: 125 §:n 2 momenttiin nykyisen hallitusmuo- mioistuimen toiminnasta tai hallintotoimin-
43454: don 86 §:ää vastaavaa säännöstä, jonka mu- nasta.
43455: kaan julkisten virkojen yleiset nimitysperus- Tuomareiden kelpoisuusvaatimuksia kos-
43456: teet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalais- kevaa sääntelyä voidaan arvioida lähemmin
43457: kunto. Hallitusmuodon nimitysperusteisiin tuomaritoimikunnan ehdotusten jatkovalmis-
43458: viittaava vaatimus sellaisesta taidosta ja ky- telussa. Hallinto-oikeuslain säännöksiä voi-
43459: vystä, jota viran menestyksellinen hoitami- daan tarvittaessa muuttaa siinä vaiheessa kun
43460: nen edellyttää, ei vastaa valtioneuvoston 6 tuomareiden kelpoisuusvaatimukset kootaan
43461: päivänä helmikuuta 1997 tekemää periaate- yhtenäiseksi säännöstöksi tuomaritoimikun-
43462: päätöstä valtion ylimpien virkamiesten valin- nan ehdotusten pohjalta.
43463: taperusteiden ja -menettelyn uudistamisesta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vesi-
43464: Tuomioistuinlaitoksen virat on kuitenkin lain ja ympäristönsuojelulain mukaisten asi-
43465: niiden erityisluonteesta johtuen rajattu peri- oiden käsittelyyn osallistuvien muiden kuin
43466: aatepäätöksen ulkopuolelle. lainoppineiden hallinto-oikeustuomareiden
43467: Ehdotuksen mukaan momenttiin ei sisältyi- kelpoisuudesta. Näitä jäseniä olisi vain Vaa-
43468: si säännöstä siitä, että tuomarin tulee olla san hallinto-oikeudessa. Nykyisin vesiylioi-
43469: aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut sel- keudessa on lainoppineiden vesiylioikeu-
43470: laista taitoa ja kykyä, jota viran menestyk- denneuvosten lisäksi tekniikan ja luonnon-
43471: sellinen hoitaminen edellyttää. Tällainen talouden asiantuntemusta edustavia ve-
43472: yleisluontoinen säännös ei olisi tarpeen, kos- siy lioikeudenneuvoksia vesilain 15 luvun 14
43473: ka yleisistä nimitysperusteista säädetään hal- §:n 2 momentin mukaisesti. Heidän pätevyy-
43474: litusmuodossa. destään on vesilain 15 luvun 15 §:n mukaan
43475: Sen sijaan momentissa säädettäisiin, että voimassa, mitä vesioikeusinsinöörin tai vesi-
43476: hallinto-oikeuden y lituomarin, hallinto-oi- oikeuslimnologin pätevyydestä säädetään
43477: keustuomarin ja ylimääräisen hallinto-oi- vesilain 15 luvun 3 §:ssä, jossa nämä vaati-
43478: keustuomarin on oltava perehtyneitä julki- mukset määritellään yksityiskohtaisesti.
43479: seen hallintoon tai lainkäyttöön. Julkisella Heiltä edellytetään tutkinnon lisäksi, että
43480: hallinnolla tarkoitettaisiin tällöin valtionhal- heillä on kokemusta vesilain alaan kuuluvis-
43481: linnon lisäksi esimerkiksi kuntien hallintoa. ta tehtävistä.
43482: Tuomareiden kelpoisuusvaatimuksia on Muulta kuin lainoppineelta hallinto-oikeus-
43483: selvitetty tuomaritoimikunnassa (Tuomarei- tuomariita edellytettävää soveltuvaa korkea-
43484: den asema ja nimittäminen. Komitean- koulututkintoa ei ehdotuksen 2 momentissa
43485: mietintö 1998: 1). Mietinnössä ehdotetaan, enää määriteltäisi yksityiskohtaisesti. Tutkin-
43486: HE 114/1998 vp 29
43487:
43488: non tulisi kuitenkin olla tekniikan tai luon- nykyisin.
43489: nontieteiden alalta. Nämä kattaisivat myös Viittaus oikeushallintoasioita käsittelevään
43490: tarvittavan ympäristönsuojelun asiantunte- ministeriöön vastaisi vuoden I996 alussa
43491: muksen. Vastaavaa kelpoisuusvaatimusta voimaan tulleita lainmuutoksia, joiden mu-
43492: tullaan käyttämään myös Ruotsissa. kaan ministeriöiden toimialoista ei enää sää-
43493: Tutkinnon lisäksi muulta kuin lainoppi- detä lailla. Ministeriöiden toimialamuutosten
43494: neelta hallinto-oikeustuomariita edellytettäi- ja toimialasäännösten valmistelusta on an-
43495: siin, että hän on perehtynyt sovellettavan nettu ohje 29 päivänä joulukuuta I995 val-
43496: lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. tioneuvoston periaatepäätöksellä. Ministeriön
43497: Säännöksen piiriin voisi kuulua myös muul- toimialoista säädetään ohjeen mukaan valtio-
43498: la tavoin kuin hallinnossa tai lainkäytössä neuvoston ohjesäännössä.
43499: hankittu perehtyminen vesi- ja ympäristön- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yli-
43500: suojelulainsäädäntöön. määräisen hallinto-oikeustuomarin nimittä-
43501: 6 §.Jäsenten nimittäminen. Pykälässä sää- misestä. Ehdotuksen mukaan ylimääräisen
43502: dettäisiin hallinto-oikeuden ylituomarin, hal- hallinto-oikeustuomarin nimittäisi korkein
43503: linto-oikeustuomarin ja ylimääräisen hallin- hallinto-oikeus asianomaisen hallinto-oikeu-
43504: to-oikeustuomarin nimittämisestä. Ylituoma- den tekemän esityksen pohjalta. Säännös
43505: rin ja hallinto-oikeustuomarin nimittämis- poikkeaisi nykyisestä lääninoikeuslain 6 §:n
43506: menettelyyn ei tässä vaiheessa ehdoteta 3 momentista, jonka mukaan ylimääräisen
43507: asiallista muutosta nykyisistä säännöksistä. lääninoikeudentuomarin nimittää tasavallan
43508: Tuomaritoimikunta on mietinnössään eh- presidentti. Ehdotettu muutos joustavoittaisi
43509: dottanut, että tuomareiden nimittämisessä menettelyä.
43510: luovuttaisiin virkaehdotusten tekemisestä. 7 §. A siantuntijajäsenet. Pykälän I mo-
43511: Nimittäminen tapahtuisi perustellun esityk- mentissa säädettäisiin siitä, millaisissa asia-
43512: sen pohjalta. Toimikunnassa on ollut erilai- ryhmissä asian käsittelyyn osallistuu laki-
43513: sia käsityksiä siitä, minkä toimielimen tulisi miesjäsenten ohella sivutoimisia asiantuntija-
43514: valmistella nimitys ja tehdä nimitysehdotus. jäseniä. Säännös vastaisi nykyistä lääninoi-
43515: Jäsenten nimittämistä koskeva hallinto-oi- keuslain II § :ää.
43516: keuslain säännös voitaisiin kumota, kun tuo- Säännöksessä mainittujen asioiden ratkai-
43517: mareiden nimittämisestä säädettäisiin erilli- semisessa tarvitaan oikeudellisen asiantunte-
43518: nen laki tuomaritoimikunnan ehdotusten muksen lisäksi muutakin erityisasiantunte-
43519: pohjalta. musta. Esityksen mukaan asiantuntijajäsenet
43520: Pykälän I momentin mukaan tasavallan osallistuisivat asioiden käsittelyyn hallinto-
43521: presidentti nimittäisi hallinto-oikeuden yli- oikeudessa samoissa asiaryhmissä kuin ny-
43522: tuomarin korkeimman hallinto-oikeuden esi- kyisin lääninoikeudessa.
43523: tyksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Nykyisin lääninoikeuksissa on asiantuntija-
43524: Säännös vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 6 jäseniä lähinnä lasten huostaanottoa koske-
43525: §:n I momenttia ja vastaavia yleisiä tuo- vissa asioissa ja mielenterveysasioissa.
43526: mioistuimia koskevia säännöksiä, esimerkik- Asiantuntijajäseniä on myös eräissä kehitys-
43527: si hovioikeuslain (56/1994) 4 §:ää. Vesiyli- vammaisten erityishuoltoon, päihdehuoltoon
43528: oikeustuomarin nimittää tasavallan presi- ja tartuntatauteihin liittyvissä tahdosta riip-
43529: dentti nykyisin korkeimman oikeuden esi- pumattomia toimia koskevissa asioissa, mut-
43530: tyksestä vesilain I5 luvun I7 § :n I momen- ta näiden asioiden määrä on käytännössä
43531: tin mukaisesti. vähäinen.
43532: Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi- Nykyisin asiantuntijajäsen osallistuu asian
43533: keustuomarin nimittäisi tasavallan president- käsittelyyn yhden lakimiesjäsenen sijasta.
43534: ti. Säännöksestä näkyisi selvemmin kuin Erityisasiantuntemus ei vähennä oikeudelli-
43535: nykyisestä lääninoikeuslain 6 §:n 2 momen- sen asiantuntemuksen tarvetta, joten ehdo-
43536: tista, että asianomainen hallinto-oikeus liit- tuksen mukaan asiantuntijajäsenet osallistui-
43537: täisi hakemuksiin lausuntonsa toimittaessaan sivat asioiden käsittelyyn lakimiesjäsenten
43538: hakemukset oikeushallintoasioita käsittele- lisäksi.
43539: vaan ministeriöön. Valtioneuvoston oh- Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi-
43540: jesäännön (1522/1995) I6 §:n perusteella nä- keus voisi päättää muusta toimenpiteestä
43541: mä asiat käsitellään oikeusministeriössä. Oi- kuin lopullisesta pääasiaratkaisusta I mo-
43542: keusministeriö hankkisi asiasta korkeimman mentissa mainituissakin asiaryhmissä ilman
43543: hallinto-oikeuden lausunnon samoin kuin asiantuntijajäsentä niin kuin nykyisinkin.
43544: 30 HE 114/1998 vp
43545:
43546: 8 §. Asiantuntijajäsenten kelpoisuus ja muutettaisiin vastaamaan uusia hallinto-oi-
43547: määrääminen. Pykälässä säädettäisiin 7 §:ssä keuksia. Esittelijöiden virkanimikkeet eri
43548: tarkoitettujen asiantuntijajäsenten kelpoisuu- tuomioistuimissa eivät ole yhdenmukaisia.
43549: desta ja määräämisestä. Hovioikeuksien esittelijät ovat asessoreja ja
43550: Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin ny- viskaaleja. Korkeimmassa oikeudessa esitte-
43551: kyistä lääninoikeuslain 11 a §:n 1 moment- lijöiden virkanimikkeinä ovat esittelijäneu-
43552: tia. Valtioneuvosto määräisi asiantuntija- vos sekä nuorempi ja vanhempi oikeussih-
43553: jäsenet. He olisivat sivutoimisia niin kuin teeri. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa
43554: nykyisinkin. Heidän toimikautensa olisi kui- esittelijät ovat esittelijäneuvoksia sekä nuo-
43555: tenkin nykyisen kolmen vuoden sijasta neljä rempia ja vanhempia hallintosihteerejä. Eh-
43556: vuotta. Muutos vähentäisi toimikausien vaih- dotus hallinto-oikeuksien esittelijöiden vir-
43557: tumiseen liittyviä järjestelyjä hallinnossa ja kanimikkeeksi pohjautuisi yleisissä hallinto-
43558: hallinto-oikeuksissa. Käytännössä asiantunti- tuomioistuimissa nykyisin käytössä olevaan
43559: jat valitaan usein uudelleen asiantuntija- malliin.
43560: jäseniksi, joten muutos ei merkittävästi vai- Esittelijän virkanimikkeenä olisi hallinto-
43561: kuttaisi asiantuntijajäsenten toimintaan. oikeussihteeri. Koska nimike olisi muotoiltu
43562: Momentissa ei enää säädettäisi siitä, että tällä tavoin, se viittaisi hallinto-oikeuteen
43563: jos asiantuntijajäsen on estynyt tai esteelli- lähinnä oikeudenalana. Jos esittelijän vir-
43564: nen eikä varajäsentä ole saatavissa, kutsuu kanimikkeenä olisi hallinto-oikeudensihteeri,
43565: lääninoikeus pätevän henkilön hänen sijaan- se viittaisi hallinto-oikeuteen tuomioistuime-
43566: sa. Varajäseniä tulisi määrätä riittävästi, jol- na ja saattaisi antaa virheellisen kuvan hen-
43567: loin tällaiseen järjestelyyn ei käytännössä ole kilön työtehtävistä hallinto-oikeudessa.
43568: tarvetta. Lisäksi pykälässä mainittaisiin esittelijöinä
43569: Pykälän 2 momentti, jossa luetellaan notaarit, jotka nykyisinkin voivat toimia esit-
43570: asiantuntijajäsenen kelpoisuusvaatimukset eri telijöinä yksinkertaisissa asioissa lääninoi-
43571: asiaryhmissä, vastaisi nykyistä lääninoikeus- keuslain 15 §:n mukaisesti. Säännös selkeyt-
43572: lain 11 a §:n 2 momenttia. Säännökseen teh- täisi notaareiden asemaa hallinto-oikeuden
43573: täisiin sanonnallisia tarkistuksia. esittelij öinä.
43574: 9 §. Tuomarinvala ja -vakuutus. Pykälä Lääninoikeudensihteerin nimittämisestä
43575: vastaisi nykyisiä vastaavia säännöksiä lää- säädetään nykyisin lääninoikeuslain 6 §:n 4
43576: ninoikeuslain 7 § :ssä ja vesilain 15 luvun 16 momentissa, jonka mukaan lääninoikeuden-
43577: §:ssä, joissa säädetään tuomarinvalasta ja sihteerin nimittää lääninoikeus. Vesiasiain-
43578: tuomarinvakuutuksesta. Säännökseen tehtäi- sihteerin nimittää vesilain 15 luvun 19 §:n 3
43579: siin sanonnallisia tarkistuksia. momentin mukaan korkein oikeus. Ehdotuk-
43580: 10 §. Esittelijä!. Pykälässä säädettäisiin sen mukaan hallinto-oikeussihteerin nimittä-
43581: hallinto-oikeuden esittelijöistä ja heidän vir- misestä ei enää säädettäisi laissa. Laissa ei
43582: kanimikkeistään sekä heidän kelpoisuusvaa- nykyisin säädetä myöskään hovioikeuden
43583: timuksistaan. esittelijöiden nimittämisestä. Tarkoituksena
43584: Lääninoikeuden esittelijöistä ja heidän vir- on säätää hallinto-oikeussihteerin nimittämi-
43585: kanimikkeistään säädetään nykyisin lääninoi- sestä hallinto-oikeusasetuksessa.
43586: keuslain 4 §:n 4 momentissa, jonka mukaan 11 §. Sijaisjäsenet. Pykälän 1 momentissa
43587: lääninoikeudessa on asioiden valmistelua ja säädettäisiin, että hallinto-oikeussihteeri voi-
43588: esittelyä varten lääninoikeudensihteereitä. taisiin määrätä toimimaan hallinto-oikeuden
43589: Lääninoikeudensihteereiden kelpoisuusvaati- sijaisjäsenenä silloin, kun hallinto-oikeuden
43590: muksista säädetään lääninoikeuslain 5 §:n 3 jäsen on satunnaisesti estyneenä hoitamasta
43591: momentissa. virkatehtäviään tai vuosilomalla. Jäsenenä
43592: Vesiylioikeuden esittelijöitä ovat vesilain toimimisen edellytyksenä olisi, että hallinto-
43593: 15 luvun 20 § :n mukaan vesiasiainsihteerit oikeussihteerillä olisi hallinto-oikeustuoma-
43594: Vesiasiainsihteerin kelpoisuudesta säädetään rin virkaan vaadittava kelpoisuus. Tällä tar-
43595: vesiasetuksen (282/1962) 20 §:ssä. Ve- koitettaisiin lähinnä 5 §:n 1 momentista il-
43596: siasiainsihteeriltä edellytetään virkaan sovel- menevää vaatimusta perehtyneisyydestä jul-
43597: tuvaa korkeakoulututkintoa ja hyvää pereh- kiseen hallintoon tai lainkäyttöön. Momentti
43598: tyneisyyttä virkaan kuuluviin tehtäviin. vastaisi pääosin nykyistä lääninoikeuslain 10
43599: Ehdotuksen mukaan hallinto-oikeuslain §:n 3 momenttia, mutta nykyisessä lainsää-
43600: säännökset vastaisivat pääosin nykyisiä sään- dännössä ei käytetä sijaisjäsenen nimikettä.
43601: nöksiä, mutta esittelijöiden virkanimike Sijaisjäsenen nimike kuvaisi hallinto-oikeus-
43602: HE 114/1998 vp 31
43603:
43604: sihteerin asemaa varsinaisen jäsenen sijaise- mi-, neli-, viisi- tai kuusijäsenisenä sen mu-
43605: na. kaan kuin 20 c §:ssä säädetään. Ehdotettu
43606: Hallinto-oikeussihteeri voisi toimia 1 mo- säännös vastaisi keskeiseltä sisällöltään ve-
43607: mentissa tarkoitetulla tavalla sijaisjäsenenä siasetuksen 20 c §:n 2 momentin 3 kohdan
43608: myös asioissa, joissa päätetään pääasiarat- säännöstä nelijäsenisestä kokoonpanosta.
43609: kaisusta 7 §:ssä mainituissa asiaryhmissä. Vaikka vesilaissa ja -asetuksessa on lähtö-
43610: Tällöin päätöksentekoon osallistuisi laki- kohtana kolmijäseninen kokoonpano, käy-
43611: miesjäsenten lisäksi asiantuntijajäsen. Nykyi- tännössä vesiylioikeudessa ratkaistaan asiat
43612: sin lääninoikeudensihteeri ei voi toimia jä- nykyisin useimmiten nelijäsenisessä kokoon-
43613: senenä näissä asioissa, mutta lääninoikeuden panossa.
43614: kokoonpano on hallinto-oikeuslaissa ehdotet- Tarvittaessa voitaisiin säätää nelijäsenistä
43615: tua kokoonpanoa suppeampi, sillä sivutoimi- kokoonpanoa laajemmasta päätösvaltaisesta
43616: nen asiantuntijajäsen toimii lääninoikeudessa kokoonpanosta vesi- ja ympäristönsuojelu-
43617: jäsenenä yhden lakimiesjäsenen sijasta. Ko- asioissa. Vahvennetusta istunnosta voitaisiin
43618: koonpanon laajeneminen niin, että asiantun- määrätä Vaasan hallinto-oikeuden työjärjes-
43619: tijajäsen osallistuu päätöksentekoon laki- tyksessä.
43620: miesjäsenten lisäksi, loisi edellytykset sille, Pykälän 3 momentin mukaan yksi jäsen
43621: että yhtenä lakimiesjäsenenä voisi näissäkin voisi päättää asian käsittelyn raukeamisesta,
43622: asioissa toimia hallinto-oikeussihteeri. jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö-
43623: Momentissa säädettäisiin myös siitä, että asiassa esitetyt vaatimukset on kokonaan pe-
43624: hallinto-oikeussihteeri voisi osallistua jäsen- ruutettu, sekä päättää, että asiassa toimite-
43625: määräyksen päätyttyäkin niiden asioiden kä- taan suullinen käsittely tai katselmus. Hän
43626: sittelyyn, joita hän on käsitellyt jäsenenä voisi myös tehdä suullisen käsittelyn tai kat-
43627: toimiessaan. Tämä säännös turvaisi sen, että selmuksen toimittamiseen liittyvät ratkaisut
43628: hän voisi hoitaa loppuun saakka asiat, joiden sekä päättää myös muista asian valmisteluun
43629: käsittely on kesken jäsenmääräyksen päätty- liittyvistä toimenpiteistä. Suullisen käsittelyn
43630: essä. Lääninoikeuslaissa ei ole vastaavaa tai katselmuksen järjestämiseen liittyy esi-
43631: säännöstä. Hovioikeuslain 7 §:ään lisättiin merkiksi päätöksenteko siitä, missä ja mil-
43632: vastaava säännös hovioikeusmenettelyä kos- loin suullinen käsittely järjestetään, sekä sii-
43633: kevan uudistuksen yhteydessä. tä, kenet kutsutaan suulliseen käsittelyyn.
43634: Pykälän 2 momentin mukaan hallinto-oi- Asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä,
43635: keussihteerillä olisi tuomarin virassa- esimerkiksi lisäselvityksen hankkimisesta,
43636: pysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii yksi jäsen voisi päättää muissakin kuin suul-
43637: hallinto-oikeuden jäsenenä. Säännös vastaisi lisen käsittelyn tai katselmuksen järjestämi-
43638: nykyistä lääninoikeuslain 10 a § :ää. seen liittyvissä tilanteissa.
43639: Säännös turvaisi mahdollisimman jousta-
43640: 3 luku. Asioiden käsittely hallinto- van käsittelyn hallinto-oikeudessa silloin,
43641: oikeudessa kun kyse on muusta kuin varsinaisesta asia-
43642: ratkaisusta. Yksi jäsen ei voisi päättää, että
43643: 12 §. Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus. asiassa ei järjestetä suullista käsittelyä. Sään-
43644: Pykälässä säädettäisiin hallinto-oikeuden nöksen estämättä hallinto-oikeus voisi päät-
43645: päätösvaltaisesta kokoonpanosta. tää myös peruskokoonpanossa suullisen kä-
43646: Pykälän 1 momentin mukaan hallinto-oi- sittelyn tai katselmuksen järjestämisestä.
43647: keus olisi päätösvaltainen kolmijäsenisenä, Lääninoikeuslaissa ei ole vastaavaa sään-
43648: jollei laissa erikseen toisin säädetä. Säännös nöstä. Hovioikeuden yhden jäsenen toimival-
43649: vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 9 § :ää. lasta on sisällöltään ehdotusta vastaava sään-
43650: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin päätös- nös oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 2
43651: valtaisesta kokoonpanosta vesi- ja ympäris- momentissa.
43652: tönsuojeluasioissa. Momentti koskisi käytän- 13 §. Jaostot. Pykälässä viitattaisiin siihen,
43653: nössä vain Vaasan hallinto-oikeutta. Nykyi- että hallinto-oikeuden työjärjestyksessä voi-
43654: sin vesiylioikeus on vesilain 15 luvun 14 §:n daan määrätä hallinto-oikeuden työskentele-
43655: 2 momentin mukaan päätösvaltainen, kun misestä jaostoihin jakaantuneena. Pykälä
43656: läsnä on puheenjohtaja sekä asetuksessa sää- vastaisi keskeiseltä sisällöltään nykyistä lää-
43657: detty määrä vesiylioikeudenneuvoksia, vä- ninoikeuslain 10 §:n 1 momenttia. Vesiylioi-
43658: hintään kaksi. Vesiasetuksen 20 b §:n mu- keuden jakaantumisesta jaostoihin säädetään
43659: kaan vesiylioikeus on päätösvaltainen koi- nykyisin vesilain 15 luvun 14 § :n 4 momen-
43660: 32 HE 114/1998 vp
43661:
43662: tissa. Jaostoja olisi työskentelyn järjestämi- on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, jollei
43663: sen vuoksi tarpeen käyttää suurimmissa hal- laissa ole säädetty erityisten asioiden osalta
43664: linto-oikeuksissa. suurempaa jäsenmäärää. Vastaavasti kor-
43665: Jaostoja muodostettaessa on syytä välttää keimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 8
43666: viiden tuomarin jaostoa pienempiä jaostoja, §:n mukaan korkein hallinto-oikeus on tuo-
43667: koska liian pienet yksiköt ovat joustamatto- mionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten
43668: mia. Jaoston puheenjohtaja vastaisi osaltaan asiain ratkaisemista varten ole laissa erik-
43669: jaoston toiminnasta ja sen tuottavuudesta. seen säädetty suurempaa tai pienempää jä-
43670: 14 §. Täysistunto. Pykälässä säädettäisiin senmäärää. Korkeimman hallinto-oikeuden
43671: hallinto-oikeuden täysistunnon kokoonpanos- työjärjestyksessä on määrätty, milloin asia
43672: ta. Pykälän 1 momentin mukaan täysistun- voidaan määrätä tai siirtää ratkaistavaksi
43673: non puheenjohtajana olisi hallinto-oikeuden koko jaoston istunnoissa. Säännösten on kat-
43674: ylituomari. Muina jäseninä olisivat hallinto- sottu mahdollistavan sen, että jaoston pää-
43675: oikeustuomarit sekä ylimääräiset hallinto-oi- tösvaltaiseen kokoonpanoon kuuluu enem-
43676: keustuomarit Momentissa olisi selkeyden män kuin kolme jäsentä, joten käytännössä
43677: vuoksi säännös siitä, että niissä asiaryh- joissakin lääninoikeuksissa on järjestetty
43678: missä, joissa asian käsittelyyn osallistuu 7 j aostotäysistuntoj a.
43679: §:n mukaan asiantuntijajäsen, tämä osallis- Ehdotetussa vahvennetussa istunnossa voi-
43680: tuisi myös asian käsittelyyn täysistunnossa. taisiin käsitellä lainkäyttöasioita 16 §:n mu-
43681: Nykyisin täysistunto on lainkäyttöasiassa kaisesti. Säännös mahdollistaisi jaostotäysis-
43682: päätösvaltainen, jos läsnä on lääninoikeus- tunnot niissä hallinto-oikeuksissa, joissa on
43683: lain 26 §:n 2 momentin mukaisesti vähin- useita jaostoja. Kaikissa hallinto-oikeuksissa
43684: tään kaksi kolmasosaa lääninoikeuden jä- tällaiseen kokoonpanoon ei olisi tarvetta.
43685: senistä. Muissa asioissa täysistunto on lää- Vaasan hallinto-oikeudessa voitaisiin vah-
43686: ninoikeusasetuksen 1 §:n 2 momentin mu- vennettua istuntoa koskevaa säännöstä sovel-
43687: kaan päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään taa myös niissä tilanteissa, joissa olisi moni-
43688: puolet lääninoikeuden jäsenistä. Läsnä tulee puolisen ympäristöasiantuntemuksen turvaa-
43689: kuitenkin olla vähintään kolme jäsentä. miseksi tarpeen käyttää 12 §:n 2 momentissa
43690: Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan säädettyä kokoonpanoa laajempaa päätösval-
43691: hallinto-oikeuden täysistunto olisi kaikissa taista kokoonpanoa. Erilaisista vesiasioiden
43692: asioissa päätösvaltainen, jos paikalla olisi käsittelyn kokoonpanoista säädetään nykyi-
43693: vähintään puolet virassa olevista jäsenistä. sin vesiasetuksen 20 a - 20 c § :ssä. Ehdo-
43694: Tältä osin säännös vastaisi hovioikeuslain 9 tuksen mukaan näistä erityiskokoonpanoista
43695: § :n 3 momenttia. Täysistunto ei voisi pie- voitaisiin määrätä lähemmin Vaasan hallin-
43696: nimmissäkään hallinto-oikeuksissa olla pää- to-oikeuden työjärjestyksessä.
43697: tösvaltainen hallinto-oikeudelle 12 §:ssä sää- 16 §. Lainkäyttöasian käsittely täysistun-
43698: dettyä päätösvaltaista kokoonpanoa pie- nossa tai vahvennetussa istunnossa. Pykälän
43699: nemmässä kokoonpanossa. Tästä ei ole tar- 1 momentin mukaan ylituomari voisi lain-
43700: peen sisällyttää lakiin nimenomaista sään- käytön yhdenmukaisuuden turvaamiseksi
43701: nöstä. siirtää lainkäyttöasian täysistunnon käsiteltä-
43702: 15 §. V ahvennettu istunto. Pykälässä sää- väksi. Tästä säädettäisiin tarkemmin hallin-
43703: dettäisiin siitä, että hallinto-oikeudessa voisi to-oikeusasetuksessa. Pykälä vastaisi tältä
43704: olla vahvennettu istunto, jonka kokoon- osin nykyistä lääninoikeuslain 26 §:n 1 mo-
43705: panosta määrättäisiin tarkemmin työjärjes- menttia.
43706: tyksessä. Vahvennetun istunnon päätösval- Pykälän 2 momentti koskisi lainkäyttöasi-
43707: taiseen kokoonpanoon tulisi kuitenkin kuu- an siirtämistä vahvennetun istunnon käsitel-
43708: lua vähintään viisi jäsentä, joten työjärjes- täväksi. Asian siirtämisestä päättäisi yli-
43709: tyksessä ei voitaisi määrätä vahvennetun tuomari tai jaoston puheenjohtaja. Siirtämi-
43710: istunnon päätösvaltaista jäsenmäärää tätä sestä määrättäisiin tarkemmin työjärjestyk-
43711: pienemmäksi, mutta se voitaisiin määrätä sessä.
43712: viittä jäsentä suuremmaksi. 17 §. Muun asian käsittely täysistunnossa.
43713: Nykyisessä lääninoikeuslaissa ei ole vas- Pykälän mukaan muun asian käsittelystä
43714: taavaa säännöstä, mutta lääninoikeuslain 10 täysistunnossa säädettäisiin asetuksella niin
43715: §:n 2 momentin mukaan jaostossa on pu- kuin nykyisinkin. Tarkoituksena on, että hal-
43716: heenjohtajan lisäksi vähintään kaksi jäsentä. linto-oikeusasetuksessa säädettäisiin eräiden
43717: Lääninoikeuslain 9 §:n mukaan lääninoikeus hallinto-oikeuden hallintoa koskevien asioi-
43718: HE 114/1998 vp 33
43719:
43720: den käsitteleruisestä täysistunnossa. Näitä Pykälä vastaisi sisällöltään nykyistä lääninoi-
43721: olisivat esimerkiksi hallinto-oikeussihteerin keuslain 29 § :ää.
43722: nimittämistä koskevat asiat. 21 §. Tietojen ja virka-avun antaminen.
43723: 18 §. Esittely. Pykälän 1 momentin mu- Pykälässä säädettäisiin viranomaisten velvol-
43724: kaan lainkäyttöasiat ratkaistaisiin esittelystä. lisuudesta antaa tietoja ja virka-apua hallin-
43725: Tämä vastaisi nykyistä käytäntöä, vaikka to-oikeudelle.
43726: asiasta ei ole nimenomaista säännöstä. Pykä- Pykälän 1 momentti vastaisi sisällöltään
43727: lässä tarkoitettaisiin pääasiaratkaisuja. Sen nykyistä lääninoikeuslain 31 §:ää. Säännöstä
43728: sijaan lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetuis- täsmennettäisiin kuitenkin niin, että se kos-
43729: ta välitoimista yksi jäsen voisi päättää ilman kisi vain käsittelyssä tarvittavia tietoja. Li-
43730: esittelyä. säksi momentissa olisi selkeyden vuoksi
43731: Pykälän 2 momentin mukaan asian voisi maininta siitä, että tietojen antamiseen on
43732: esitellä hallinto-oikeustuomari, hallinto-oi- velvollisuus salassapitosäännösten estämättä.
43733: keussihteeri tai notaari. Vesi- ja ympäristön- Hallintotuomioistuimella on hallintolain-
43734: suojeluasioissa voisi myös muu kuin lainop- käyttölain 33 §:n mukaan velvollisuus huo-
43735: pinut jäsen toimia esittelijänä. Sivutoiminen lehtia siitä, että asia tulee selvitetyksi. Useis-
43736: asiantuntijajäsen ei voisi esitellä asiaa. Mo- sa tapauksissa tämä merkitsee lähinnä pro-
43737: mentti vastaisi nykyistä lääninoikeuslain 15 sessin johtamista niin, että asianosaiset voi-
43738: §:n 1 momenttia. vat esittää aineistonsa. Jos tämä aineisto ei
43739: Nykyisen lääninoikeuslain 15 § :n 1 mo- tuo riittävää selvitystä tosiseikoista, tuo-
43740: mentin mukaan notaari voidaan määrätä esit- mioistuin osoittaa asianosaiselle, mitä li-
43741: telemään yksinkertaisia asioita. Ehdotetussa säselvitystä asiassa tulee esittää. Tarvittaessa
43742: säännöksessä ei olisi vastaavaa rajausta, tuomioistuin voi hankkia viran puolesta li-
43743: mutta olisi selvää, että notaari voisi esitellä säselvitystä siinä laajuudessa kuin käsittelyn
43744: vain asioita, joissa hänellä käytännössä on tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja asian
43745: riittävä pätevyys. laatu sitä vaativat. Lisäselvitysaineistosta
43746: Ehdotetussa pykälässä ei olisi nykyistä perittävät maksut voivat vaikeuttaa asian
43747: lääninoikeuslain 15 §:n 2 momenttia vastaa- selvittämistä hallinto-oikeudessa.
43748: vaa säännöstä siitä, millaista selvitystä esitte- Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 § :n
43749: lijä voisi hankkia asiaa esittelemättä. Sään- 3 momentti mahdollistaa sen, että maksulli-
43750: nökset selvityksen hankkimisesta esittelijän siin suoritteisiin kuuluva suorite annetaan oi-
43751: toimesta on tarkoitus sisällyttää hallinto-oi- keudenhoitoon liittyvänä maksutta tuomiois-
43752: keusasetukseen siltä osin kuin ne ovat tar- tuimelle.
43753: peen. 22 §. Käsittelyn julkisuus. Pykälässä sää-
43754: 19 §. Esteetön kokoonpano. Pykälässä sää- dettäisiin käsittelyn julkisuudesta. Säännös
43755: dettäisiin siitä, että korkein hallinto-oikeus vastaisi keskeiseltä sisällöltään nykyistä lää-
43756: voisi määrätä esteellisen hallinto-oikeuden ninoikeuslain 20 §:ää. Pykälässä ei kuiten-
43757: jäsenen tilalle lainoppineen jäsenen toisesta kaan enää nimenomaisesti mainittaisi veroja
43758: hallinto-oikeudesta, jos hallinto-oikeudessa ja julkisia maksuja. Viittaus salassapitosään-
43759: ei muuten olisi mahdollista muodostaa estee- nöksiin olisi niidenkin osalta riittävä.
43760: töntä kokoonpanoa. 23 §. Tarkemmat säännökset ja määräyk-
43761: Ehdotettu säännös noudattaisi oikeuden- set. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tar-
43762: käyruiskaaren 13 luvun 4 §:stä ilmeneviä kempien säännösten antamisesta asetuksella.
43763: periaatteita. Oikeudenkäymiskaaren säännök- Vastaava säännös on nykyisin lääninoikeus-
43764: sessä mainitaan kuitenkin vain yleiset tuo- lain 32 §:ssä.
43765: mioistuimet. Nykyisessä lääninoikeuslaissa Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työs-
43766: tai muissa hallintotuomioistuimia koskevissa kentelyn järjestämistä koskevien määräysten
43767: säädöksissä ei ole vastaavaa säännöstä. Eh- antamisesta hallinto-oikeuden työjärjestyk-
43768: dotetussa säännöksessä tarkoitetut tilanteet sessä. Työjärjestyksestä säädetään lääninoi-
43769: ovat käytännössä harvinaisia. keusasetuksen 21 §:ssä. Työjärjestyksen vah-
43770: vistaa nykyisin lääninoikeusasetuksen 10 § :n
43771: 4 luku. Erinäiset säännökset mukaan lääninoikeuden täysistunto. Ehdo-
43772: tuksen mukaan menettely olisi nykyistä jous-
43773: 20 §. Virkasyyte. Pykälässä säädettäisiin, tavampi, sillä työjärjestyksen vahvistaisi hal-
43774: että hallinto-oikeuden jäsentä ja esittelijää linto-oikeuden ylituomari täysistuntoa kuul-
43775: syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. tuaan.
43776:
43777:
43778: 380267Q
43779: 34 HE 114/1998 vp
43780:
43781: 5 luku. Voimaantulo-ja tehneellä viranomaisella ei ole valitusoikeut-
43782: siirtymäsäännökset ta. Päätöksen tehneen hallintoviranomaisen
43783: edustaja kutsutaan kuitenkin lääninoikeuden
43784: 24 §. Voimaantulo. Pykälän 1 momentissa tai korkeimman hallinto-oikeuden suulliseen
43785: olisi säännös lain voimaantuloajankohdasta. käsittelyyn hallintolainkäyttölain 43 §:n pe-
43786: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan marras- rusteella. Kirjallisessakin menettelyssä vali-
43787: kuun alusta 1999. tusviranomaisen on hallintolainkäyttölain 36
43788: Pykälän 2 momentin mukaan lailla kumot- §:n mukaisesti hankittava lausunto päätöksen
43789: taisiin lääninoikeuslaki sekä vesilain 15 lu- tehneeltä hallintoviranomaiselta, jollei se ole
43790: vun säännökset vesiylioikeudesta. Vesilain tarpeetonta. Oikeudenkäyntikulujen korvaa-
43791: 15 luvun 22 § on kumottu jo aikaisemmin. mista koskevien säännösten soveltamisessa
43792: Lääninoikeuslain 11 §:n 2 momentissa on päätöksen tehnyt viranomainen voidaan rin-
43793: nykyisin säännös siitä, että lisäjäsenten osal- nastaa asianosaiseen hallintolainkäyttölain 74
43794: listumisesta asian käsittelyyn ja ratkaisemi- §:n mukaisesti.
43795: seen säädetään verotuslain (482/1958) 30 Lääninhallitukset toimivat yleisenä hallin-
43796: §:ssä. Verotuslain 30 §:ssä tarkoitetut lisä- toviranomaisena lääninhallituslain (22/1997)
43797: jäsenet ovat osallistuneet pinta-alaperustei- 2 §:n 1 momentin mukaisesti. Lääninhalli-
43798: seen metsäverotukseen liittyneiden metsän tuksen puhevallan käyttämisestä tuomioistui-
43799: veroluokitusvalitusten käsittelyyn. Pinta-ala- messa säädetään nykyisin lääninhallitusase-
43800: perusteisesta metsäverotuksesta on kuitenkin tuksen (120/1997) 11 §:ssä. Sen mukaan
43801: siirrytty todellisen puunmyyntitulon verotuk- lääninhallitus määrää asiamiehen käyttämään
43802: seen vuonna 1993. Tuloverolain (1535/1992) valtion puhevaltaa silloin, kun lääninhalli-
43803: 140 §:ssä säädetystä siirtymäkaudesta huoli- tuksen on valvottava valtion etua ja oikeutta
43804: matta uusia veroluokituksia ei tuloverolain tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa
43805: voimaan tultua ole enää toimitettu. Lisäksi taikka jossakin toimituksessa. Lisäksi siinä
43806: verotuslaki on kumottu verotusmenettelystä säädetään, että kun valtion edun ja oikeuden
43807: annetulla lailla (1558/1995), jossa ei enää valvominen kuuluu muulle viranomaiselle,
43808: ole säännöksiä veroluokituksesta eikä lisä- lääninhallitus määrää asiamiehen asianomai-
43809: jäsenistä. Koska verotuslain 30 § ei enää ole sen viranomaisen pyynnöstä.
43810: voimassa eikä hallintotuomioistuimissa ole Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä,
43811: enää veroluokitusvalituksia, ei hallinto-oi- että muussa laissa tai asetuksessa oleva mai-
43812: keuslakiin ole tarpeen sisällyttää lisäjäseniä ninta lääninoikeudesta tarkoittaa tämän lain
43813: koskevaa viittaussäännöstä. tultua voimaan hallinto-oikeutta. Poikkeuk-
43814: Lääninoikeuslain 13 §:ssä säädetään nykyi- sellisesti laissa voi olla viittaus nimeltä mai-
43815: sin valtion puhevallan käyttämisestä läänin- nittuun lääninoikeuteen. Tällöin viittaus tar-
43816: oikeudessa. Valtion puhevaltaa käyttää se koittaisi sitä hallinto-oikeutta, jonka tuo-
43817: viranomainen, jonka toimialaan käsiteltävä miopiiriin mainitun lääninoikeuden tuo-
43818: asia kuuluu. Jos tällaista viranomaista ei ole miopiiri pääosin siirtyy. Esimerkiksi ulko-
43819: tai julkisen edun valvonta kuuluu lääninhal- maalaislain (378/1991) 57 §:ssä oleva mai-
43820: litukselle, valtion puhevaltaa käyttää läänin- ninta Uudenmaan lääninoikeudesta tarkoittai-
43821: hallituksen määräämä lääninasiamies. Lää- si hallinto-oikeuslain tultua voimaan Helsin-
43822: ninhallituksen määräämä asiamies on toimi- gin hallinto-oikeutta.
43823: valtainen kaikissa lääninhallituksen alueella Pykälän 4 momentissa säädettäisiin siitä,
43824: toimivissa lääninoikeuksissa. Hallinto-oi- että lain täytäntöönpanoa varten tarpeellisiin
43825: keuslakiin ei ehdoteta vastaavaa säännöstä toimiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voi-
43826: lääninasiamiehen toimivallasta, koska viran- maantuloa.
43827: omaisen valitusoikeudesta ja lääninhallituk- 25 §. Vireillä olevien asioiden käsittely.
43828: sen määräämän asiamiehen puhevallasta sää- Pykälässä olisi säännös lääninoikeudessa ja
43829: detään nykyisin muissa säädöksissä. vesiylioikeudessa vireillä olevien asioiden
43830: Viranomaisen valitusoikeudesta säädetään siirtämisestä hallinto-oikeuksiin. Vesi- ja
43831: hallintolainkäyttölain 6 §:ssä. Viranomaisella ympäristönsuojeluasioiden siirtymisestä on
43832: on valitusoikeus lähinnä silloin, kun laissa tarkoitus säätää erikseen ympäristönsuojelu-
43833: on erikseen niin säädetty tai kun valitusoi- lainsäädännön voimaanpanosta annettavassa
43834: keus on tarpeen viranomaisen valvottavana laissa. Hallinto-oikeuslain siirtymäsäännök-
43835: olevan julkisen edun vuoksi. Lähtökohtana sessä on näiden asioiden osalta tarpeen vain
43836: hallintolainkäyttölaissa on, että päätöksen viitata erilliseen lakiin.
43837: HE 114/1998 vp 35
43838:
43839: Muut lääninoikeudessa vireillä olevat asiat miehen irtisanomisesta.
43840: siirrettäisiin käsiteltäviksi siihen hallinto-oi- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sivu-
43841: keuteen, jonka tuomiopiiriin lääninoikeuden toimisten asiantuntijajäsenten ja heidän vara-
43842: tuomiopiiri pääosin siirtyy. Tällöin ei vireillä jäsentensä oikeudesta jatkaa tehtävässään
43843: olevien asioiden siirtymisessä otettaisi huo- hallinto-oikeudessa toimikautensa loppuun
43844: mioon esimerkiksi sitä, että Päijät-Häme tu- saakka.
43845: lisi kuulumaan Kouvolan hallinto-oikeuden
43846: tuomiopiiriin. Päijät-Hämeessä sijaitsevien 1.2. Laki Kmkeimmasta hallinto-
43847: viranomaisten päätöksistä tehdyt valitukset oikeudesta
43848: siirrettäisiin Hämeen lääninoikeudesta Hä-
43849: meenlinnan hallinto-oikeuteen samalla tavoin 2 a §. Pykälä olisi uusi. Siinä säädettäisiin
43850: kuin muutkin Hämeen lääninoikeudessa vi- korkeimman hallinto-oikeuden sivutoimisista
43851: reillä olevat valitukset. asiantuntijajäsenistä.
43852: 26 §. Virkojen täyttäminen. Pykälässä sää- Pykälän 1 momentissa olisi perussäännös
43853: dettäisiin lääninoikeuksien ylituomareiden ja siitä, että vesilain ja ympäristönsuojelulain
43854: lääninoikeudentuomareiden sekä vesiylioi- mukaisten asioiden käsittelyyn osallistuu
43855: keuden vesiylituomarin ja vesiylioikeuden- lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoi-
43856: neuvosten nimittämisestä uusiin hallinto-oi- mista asiantuntijajäsentä. Nykyisin vesiasioi-
43857: keuksiin perustettaviin virkoihin. den käsittelyyn osallistuu kaksi sivutoimista
43858: Pykälän 1 momentin mukaan Uudenmaan, yli-insinöörineuvosta. Tästä erityiskokoon-
43859: Turun ja Porin, Oulun ja Lapin lääninoikeu- panosta säädetään vesilain 17 luvun 10
43860: den ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit §:ssä, joka ehdotetaan kumottavaksi tämän
43861: sekä Vaasan lääninoikeuden lääninoikeuden- lain voimaantulosäännöksessä. Tarkempia
43862: tuomarit nimitetään hallinto-oikeuksiin vas- määräyksiä asiantuntijajäsenistä voitaisiin
43863: taaviin virkoihin ilman ilmoittautumismenet- antaa korkeimman hallinto-oikeuden työjär-
43864: telyä. jestyksessä.
43865: Pykälän 2 momentti koskisi muiden kuin 1 Pykälän 2 momentissa säädettäisiin näiden
43866: momentissa mainittujen lääninoikeuksien sivutoimisten jäsenten nimittämisestä. Hei-
43867: ylituomareita ja lääninoikeudentuomareita, dän toimikautensa olisi neljä vuotta ja heidät
43868: jotka siirtyisivät uusiin virkoihin ilmoittautu- nimittäisi tasavallan presidentti. Pykälä vas-
43869: musmenettelyn kautta. He voisivat ilmoittau- taisi keskeiseltä sisällöltään nykyistä sään-
43870: tua vastaaviin virkoihin niihin hallinto-oi- nöstä vesilain 17 luvun 10 §:ssä. Siinä sää-
43871: keuksiin, joiden virkoja ei täytetä 1 momen- dettäisiin kuitenkin myös sivutoimisen jäse-
43872: tissa tarkoitetulla tavalla. nen nimittämisestä tällaisen jäsenen paikan
43873: Pykälän 3 momentissä säädettäisiin ve- vapautuessa kesken toimikauden.
43874: siylioikeuden vesiylituomarin ja vesiylioi- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin vesi-
43875: keudenneuvosten nimittämisestä Vaasan hal- lain ja ympäristönsuojelulain mukaisten asi-
43876: linto-oikeuden virkoihin. Vesiylioikeuden oiden käsittelyyn osallistuvien sivutoimisten
43877: ylituomaria koskisi vastaava ilmoittautumis- asiantuntijajäsenten kelpoisuudesta. Heidän
43878: menettely kuin 2 momentissa tarkoitettuja kelpoisuusvaatimuksensa vastaisivat näiden
43879: ylituomareita. Vesiylioikeudenneuvokset ni- asiaryhmien käsittelyyn hallinto-oikeudessa
43880: mitettäisiin Vaasan hallinto-oikeuden hallin- osallistuvien hallinto-oikeustuomareiden kel-
43881: to-oikeustuomarin virkoihin ilman ilmoittau- poisuusvaatimuksia, joista säädetään hallin-
43882: tumismenettelyä. to-oikeuslain 5 § :n 2 momentissa. Momen-
43883: 27 §. Muut henkilökuntajäljestelyt. Pykä- tissa olisi siten otettu huomioon se, että ym-
43884: län 1 momentissa säädettäisiin muun henki- päristönsuojelu- ja vesiasioiden ratkaisemi-
43885: lökunnan kuin tuomareiden siirtymisestä uu- sessa tarvittaisiin nykyistä monipuolisempaa
43886: siin virkoihin. Oikeusministeriö päättäisi erityisasiantuntemusta.
43887: muun henkilökunnan virkojen siirtymisestä Pykälän 4 momentissa viitattaisiin siihen,
43888: ja heidän sijoittumisestaan hallinto-oi- että sivutoimisia asiantuntijajäseniä osallis-
43889: keuksiin. Viran siirtämiseen ei tarvittaisi vir- tuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa myös
43890: kamiehen suostumusta, paitsi milloin virka patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta ja integ-
43891: siirrettäisiin toiselle paikkakunnalle. Jos vir- roitua piirimallia koskevien asioiden käsitte-
43892: kamies ei siirry työskentelemään tällä paik- lyyn. Heistä säädetään lähemmin patentti- ja
43893: kakunnalla, sovellettaisiin valtion virkamies- rekisterihallituksen valitusasioiden käsittelys-
43894: lain (750/1994) 27 §:n säännöksiä virka- tä annetun lain (576/1992) 9 §:ssä.
43895: 36 HE 114/1998 vp
43896:
43897: 1.3. Laki Ahvenanmaan paikka" selkeyden vuoksi sanannaksi "pää-
43898: hallintotuomioistuimesta toimipaikka". Tämä . ehdotus ei muuttaisi
43899: säännöksen sisältöä nykyisestä.
43900: 2 §. Lain suhde muihin säännöksiin. Pykä- Nykyisen säännöksen perusteella muutok-
43901: län 1 momentin viittaus lääninoikeuslakiin senhaku valtakunnallisten viranomaisten pää-
43902: muutettaisiin viittaukseksi hallinto-oikeusla- töksistä keskittyy pääasiassa Uudenmaan
43903: kiin. Vastaavasti maininta lääninoikeudesta lääninoikeuteen, koska nämä viranomaiset
43904: muutettaisiin maininnaksi hallinto-oikeudes- sijaitsevat pääosin Uudellamaalla. Säännöstä
43905: ta. ehdotetaan muutettavaksi niin, että valitetta-
43906: 3 §. Hallinnollinen päällikkö. Pykälän 2 essa valtakunnallisen viranomaisen päätök-
43907: momentin viittaukset lääninoikeuslakiin ja sestä toimivaltainen hallinto-oikeus ei enää
43908: lääninoikeusasetukseen muutettaisiin viit- määräytyisi päätöksen tehneen viranomaisen
43909: tauksiksi hallinto-oikeuslakiin ja hallinto-oi- toimipaikan sijainnin perusteella.
43910: keusasetukseen. Vastaavasti maininta läänin- Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2
43911: oikeuden ylituomaristamuutettaisiin mainin- momentti, jonka mukaan muutoksenhaussa
43912: naksi hallinto-oikeuden ylituomarista. valtakunnallisen viranomaisen päätöksestä
43913: 4 §. Hallintotuomari. Voimassa olevassa 1 toimivaltainen olisi se hallinto-oikeus, jonka
43914: momentissa viitataan lääninoikeuslain 8 §:n tuomiopiiriin päätös olennaisimmin liittyy
43915: 2 momenttiin, jonka mukaan lääninoikeuden sen vuoksi, että tässä tuomiopiirissä sijaitsee
43916: ylituomarin on valvottava oikeusperiaattei- pääosa päätöksessä tarkoitetusta alueesta tai
43917: den soveltamista ja laintulkinnan yhdenmu- kiinteistöstä taikka sen henkilön kotikunta
43918: kaisuutta lääninoikeuden ratkaisuissa. Lää- tai sen yhteisön kotipaikka, johon päätös
43919: ninoikeuslain säännöstä vastaava säännös on pääosin liittyy. Viranomainen olisi tätä sään-
43920: tarkoitus sisällyttää hallinto-oikeusasetuk- nöstä sovellettaessa valtakunnallinen, jos
43921: seen. Ehdotuksen mukaan momentissa ei viranomaisen toimialue käsittää koko maan
43922: olisi enää viittaussäännöstä, vaan siinä todet- Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.
43923: taisiin, että oikeusperiaatteiden soveltamisen Toimivaltainen hallinto-oikeus ilmenisi
43924: ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta valvoo päätöksen tehneen viranomaisen antamasta
43925: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa hal- valitusosoituksesta. Valittajan kotikunnan
43926: lintotuomari. Sisällöltään tämä vastaisi aikai- muuttumisella asian käsittelyn aikana ei olisi
43927: sempaa sääntelyä. yleensä merkitystä muutoksenhaun kannalta,
43928: Pykälän 2 momentissa muutettaisiin mai- vaan ratkaiseva olisi päätöksentekoajankoh-
43929: ninta Iääninoikeudentuomarista maininnaksi dan tilanne, koska tämä on viimeinen niistä
43930: hallinto-oikeustuomarista. ajankohdista, jotka päätöksen tehnyt viran-
43931: 7 §. Ahvenanmaan maakuntahallituksen omainen voi ottaa huomioon valitusosoitusta
43932: lausunto. Viittaus lääninoikeuslakiin muutet- antaessaan.
43933: taisiin viittaukseksi hallinto-oikeuslakiin. Jos viranomainen jättäisi erehdyksessä an-
43934: tamatta valitusosoituksen tai valitusosoituk-
43935: sessa olisi virhe, sovellettaisiin hallintolain-
43936: 1.4. Hallintolainkäyttölaki käyttölain 30 §:ää, jossa säädetään virheelli-
43937: sen valitusosoituksen vaikutuksesta. Jos vali'-
43938: 7 §. Valitus valtion hallintoviranomaisen tus olisi puutteellisen tai virheellisen vali-
43939: päätöksestä. Pykälän 2 momentissa oleva tusosoituksen vuoksi pantu vireille väärässä
43940: viittaus lääninoikeuteen muutettaisiin koske- viranomaisessa, valitusta ei tämän vuoksi
43941: maan hallinto-oikeutta. Säännöksessä mainit- jätettäisi tutkimatta. Viranomaisen olisi täl-
43942: tujen viranomaisten päätöksistä valitettaisiin löin siirrettävä valituskirjelmä oikealle vali-
43943: hallinto-oikeuteen. tusviranomaiselle. Virheellisenä olisi kuiten-
43944: 9 §. Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä. kin hallintolainkäyttölain 12 §:n 2 momentin
43945: Viittaus lääninoikeuteen muutettaisiin koske- kannalta syytä pitää vain valitusosoitusta,
43946: maan hallinto-oikeutta. Pykälän mukaan hal- jossa toimivaltaista hallinto-oikeutta ei ole
43947: linto-oikeuden päätöksestä valitettaisiin kor- lainkaan mainittu tai jossa mainittua hallin-
43948: keimpaan hallinto-oikeuteen. to-oikeutta ei hallintolainkäyttölain 12 §:n 2
43949: 12 §. Toimivaltainen hallinto-oikeus. Viit- momentin mukaan selvästi voida pitää toimi-
43950: taukset lääninoikeuteen muutettaisiin viit- valtaisena.
43951: tauksiksi hallinto-oikeuteen. Lisäksi pykälän Ehdotettu muutos merkitsisi sitä, että muu-
43952: 1 momentissa muutettaisiin sanonta "toimi- toksenhaku valtakunnallisten viranomaisten
43953: HE 114/1998 vp 37
43954:
43955: päätöksistä ei enää hallintolainkäyttölain pe- tettaisiin vanhentuneena maininta liikevaih-
43956: rusteella keskittyisi vaan hajaantuisi kaikkiin tovero-oikeudesta.
43957: hallinto-oikeuksiin. Tämä tasaisi työtilannet-
43958: ta hallinto-oikeuksien kesken ja olisi myön- 2. Tarkemmat säännökset ja
43959: teistä myös asianosaisten kannalta erityisesti määräykset
43960: silloin, kun asiassa toimitetaan suullinen kä-
43961: sittely. Tämän jälkeenkin jäisi vielä asiaryh- Ehdotetun hallinto-oikeuslain 21 §:n 1 mo-
43962: miä, joissa valitukset muiden lakien perus- mentin nojalla annettaisiin hallinto-oi-
43963: teella ohjautuisivat Helsingin hallinto-oikeu- keusasetus (luonnos liitteenä). Asetuksessa
43964: teen. olisi tarkempia säännöksiä hallinto-oikeuden
43965: Pykälän 3 momentti vastaisi sisällöltään henkilöstöstä ja asioiden käsittelystä hallin-
43966: nykyistä 2 momenttia. to-oikeudessa.
43967: 38 §. Suullinen käsittely asianosaisen Hallinto-oikeuksien työskentelyn järjestä-
43968: pyynnöstä. Pykälän 1 momentissa oleva viit- misestä määrättäisiin hallinto-oikeuslain 21
43969: taus lääninoikeuteen muutettaisiin koske- §:n 2 momentin nojalla lähemmin hallinto-
43970: maan hallinto-oikeutta. oikeuksien työjärjestyksissä.
43971: 48 §.Kuuleminen virka-aputeitse. Pykälän Ehdotuksen vuoksi olisi asianmukaista
43972: 1 momentissa oleva viittaus lääninoikeuteen muuttaa myös valtioneuvoston ohjesäännön
43973: muutettaisiin koskemaan hallinto-oikeutta. (1522/1995) 16 § :n 2 momenttia siten, että
43974: 69 §. Hallintoriita-asia Pykälässä olevat maininta lääninoikeudesta muutettaisiin mai-
43975: viittaukset lääninoikeuteen muutettaisiin kos- ninnaksi hallinto-oikeudesta. Samalla mo-
43976: kemaan hallinto-oikeutta. mentista poistettaisiin maininnat vesiylioi-
43977: 70 §. Toimivaltainen hallinto-oikeus hal- keudesta ja vesioikeudesta.
43978: lintoriita-asiassa Pykälässä olevat viittaukset
43979: lääninoikeuteen muutettaisiin koskemaan 3. Voimaantulo
43980: hallinto-oikeutta.
43981: Ehdotetut lait muuttaisivat hallintolainkäy-
43982: 1.5. Hallintomenettelylaki tön organisaatiota. Lääninoikeuksien ja ve-
43983: siylioikeuden nykyinen henkilöstö siirtyisi
43984: 19 §. Katselmus ja suullinen todistelu. Py- työskentelemään uusissa alueellisissa hallin-
43985: kälän 2 momentissa oleva maininta lääninoi- to-oikeuksissa. Kolmella nykyisellä lääninoi-
43986: keudesta muutettaisiin maininnaksi hallinto- keuspaikkakunnalla työskentelevälle läänin-
43987: oikeudesta. oikeuden henkilökunnalle uudistus merkitsisi
43988: siirtymistä työskentelemään toiselle paikka-
43989: 1.6. Kuntalaki kunnalle. Tämän vuoksi tarvitaan riittävä
43990: aika lakien voimaantuloon valmistautumista
43991: Lain 56 §:n 2 momentissa, 90 §:n 1 mo- varten.
43992: mentissa ja 97 §:n 1 momentissa olevat mai- Vaasan hallinto-oikeuden perustamisen
43993: ninnat lääninoikeudesta muutettaisiin mai- osalta esitys liittyy Euroopan unionin neu-
43994: ninnoiksi hallinto-oikeudesta. voston direktiiviin, joka on pantava kansalli-
43995: sesti täytäntöön viimeistään marraskuun
43996: 1.7. Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta alussa 1999. Vaasan hallinto-oikeutta koske-
43997: vien ehdotusten irrottaminen muiden hallin-
43998: 1 §. Maininta lääninoikeudesta muutettai- to-oikeuksien muodostamisesta ja näiden uu-
43999: siin mainionaksi hallinto-oikeudesta. Lisäksi distusten toteuttaminen erilaisessa aikatau-
44000: pykälästä ehdotetaan poistettavaksi mainin- lussa merkitsisi kahden erilaisen yleisten
44001: nat vesiylioikeudesta, vesioikeudesta, liike- alueellisten hallintotuomioistuinten järjestel-
44002: vaihtovero-oikeudesta ja virkaylioikeudesta. män rinnakkaista voimassaoloa. Tällöin jär-
44003: Liikevaihtovero-oikeus on lakkautettu vuon- jestelmä ei olisi selkeä.
44004: na 1994 ja virkaylioikeus vuonna 1988. Näiden syiden vuoksi ehdotetaan, että lait
44005: tulisivat voimaan marraskuussa 1999.
44006: 1.8. Laki asiakitjain lähettämisestä
44007: 4. Säätäruisjärjestys
44008: 5 §. Pykälän 1 momentissa oleva maininta
44009: lääninoikeudesta muutettaisiin mainionaksi Hallitusmuodon 91 §:n mukaan tuomareil-
44010: hallinto-oikeudesta. Lisäksi momentista pois- la on vahvempi virassapysymisoikeus kuin
44011: 38 HE 114/1998 vp
44012:
44013: muilla virkamiehillä. Hallitusmuodossa sää- si, että arvioitaessa virkojen sopivuutta siir-
44014: dettyyn tuomarin virassapysymisoikeuteen rettäville tuomareille tulevat ensi sijassa ky-
44015: kuuluu, ettei tuomaria voida irtisanoa. Tuo- seeseen tuomarin virat. Valiokunta esitti
44016: maria ei voida myöskään ilman hänen suos- myös harkittavaksi, että lailla säädettäisiin
44017: tumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto siitä, mitkä liikevaihtovero-oikeuden tuoma-
44018: aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjär- rit siirretään toiseen tuomarin virkaan.
44019: jestämisestä. Tuomioistuinlaitoksen uudes- Koska ehdotuksessa on kyse tuomioistuin-
44020: taanjärjestämisen yhteydessä tuomari voi- laitoksen uudestaanjärjestämisestä, esitys
44021: daan siirtää toiseen virkaan. Liikevaihtovero- voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämis-
44022: oikeuden lakkauttamiseen liittyneessä perus- järjestyksessä.
44023: tuslakivaliokunnan lausunnossa hallituksen
44024: esityksestä verotuksen muutoksenhakujärjes- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
44025: telmän uudistamista koskevaksi lainsää- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
44026: dännöksi (Pe VL 3/1994 vp) valiokunta tote- tukset:
44027:
44028:
44029:
44030:
44031: 1.
44032: Hallinto-oikeuslaki
44033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44034:
44035: 3 §
44036: 1 luku
44037: Hallinto-oikeuden toimivalta
44038: Yleiset säännökset
44039: Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne
44040: 1§ hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-
44041: asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluvik-
44042: Hallinto-oikeudet si sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa
44043: (586/1996) tai muussa laissa.
44044: Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia
44045: ovat Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Vaa- 2 luku
44046: san, Kouvolan, Kuopion, Oulun ja Rovanie-
44047: men hallinto-oikeudet. Henkilöstö
44048: Hämeenlinnan hallinto-oikeudella on li-
44049: säksi pysyvä istuntopaikka Jyväskylässä sekä 4 §
44050: Kuopion hallinto-oikeudella Mikkelissä ja
44051: Joensuussa. Hallinto-oikeuden jäsenet
44052: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta
44053: säädetään erikseen. Hallinto-oikeudessa on hallinto-oikeuden
44054: ylituomari sekä muina jäseninä hallinto-oi-
44055: keustuomareita. Jäljempänä 7 §:ssä mainittu-
44056: 2 § jen asioiden käsittelyyn osallistuu asiantunti-
44057: jajäseniä.
44058: Tuomiopiirit Ratkaisemattomien asioiden lukumäärän
44059: vuoksi tai muusta erityisestä syystä voi hal-
44060: Hallinto-oikeuksien tuomiopiireistä sääde- linto-oikeudessa olla jäseninä myös määrä-
44061: tään valtioneuvoston päätöksellä. ajaksi nimitettyjä ylimääräisiä hallinto-oi-
44062: HE 114/1998 vp 39
44063:
44064: keustuomareita. tai yhteydenpidon rajoittamista koskevassa
44065: Hallinto-oikeutta johtaa ja sen tulokselli- asiassa;
44066: suudesta vastaa hallinto-oikeuden ylituomari. 2) kehitysvammaisten erityishuollosta an-
44067: netussa laissa ( 519/1977) tarkoitetussa vas-
44068: 5§ toin tahtoa tapahtuvaa erityishuollon anta-
44069: mista tai jatkamista koskevassa asiassa;
44070: Jäsenten kelpoisuus 3) asiassa, jossa on kysymys mielenter-
44071: veyslaissa ( 1116/1990) tarkoitetusta henkilön
44072: Hallinto-oikeuden ylituomarin sekä muun määräämisestä hoitoon tai hoidon jatkami-
44073: kuin 2 momentissa tarkoitetun hallinto-oi- sesta hänen tahdostaan riippumatta;
44074: keustuomarin ja ylimääräisen hallinto-oi- 4) asiassa, jossa on kysymys päätöksestä,
44075: keustuomarin on oltava oikeustieteen kandi- jolla henkilö on päihdehuoltolain (41/1986)
44076: daatin tutkinnon suorittaneita sekä perehty- 11 tai 12 §:n mukaisesti määrätty hoitoon
44077: neitä julkiseen hallintoon tai lainkäyttöön. tahdostaan riippumatta, sekä mainitun lain
44078: Vesilain (264/1961) ja ympäristönsuojelu- 13 §:ssä tarkoitetussa asiassa; sekä
44079: lain (/) mukaisten asioiden käsittelyyn osal- 5) tartuntatautilaissa (583/1986) tarkoite-
44080: listuvan hallinto-oikeuden muun kuin lainop- tuissa asioissa.
44081: pineen jäsenen kelpoisuusvaatimuksena on Muusta toimenpiteestä kuin lopullisesta
44082: soveltuva ylempi korkeakoulututkinto teknii- pääasiaratkaisusta hallinto-oikeus voi 1 mo-
44083: kan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi hä- mentissa tarkoitetuissa asioissa kuitenkin
44084: neltä edellytetään, että hän on perehtynyt päättää ilman asiantuntijajäsentä.
44085: sovellettavan lainsäädännön alaan kuuluviin
44086: tehtäviin. 8 §
44087: 6 § Asiantuntijajäsenten kelpoisuus ja
44088: m äärääm inen
44089: Jäsenten nimittäminen
44090: Valtioneuvosto määrää hallinto-oikeuteen
44091: Tasavallan presidentti nimittää hallinto-oi- 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asioita var-
44092: keuden ylituomarin korkeimman hallinto-oi- ten riittävän määrän sivutoimisia asiantunti-
44093: keuden esityksestä virkaa haettavaksi julista- jajäseniä ja näille varajäseniä neljän vuoden
44094: matta. toimikaudeksi kerrallaan. Jäsenen tai vara-
44095: Tasavallan presidentti nimittää hallinto-oi- jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikau-
44096: keustuomarin. Virkaa haetaan hallinto-oikeu- den määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toi-
44097: delta tämän julistettua sen haettavaksi. Hal- mikaudeksi. Jäsenen ja varajäsenen oikeu-
44098: linto-oikeus toimittaa hakemukset lausuntoi- desta pysyä tehtävässään on muutoin voi-
44099: neen oikeushallintoasioita käsittelevään mi- massa, mitä tuomarin viran haitijoista sääde-
44100: nisteriöön, joka hankkii asiasta korkeimman tään.
44101: hallinto-oikeuden lausunnon. Asiantuntijan ja varajäsenen tulee olla:
44102: Korkein hallinto-oikeus nimittää ylimääräi- 1) 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoite-
44103: sen hallinto-oikeustuomarin hallinto-oi- tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylem-
44104: keuden esityksestä. Hänellä on hallitusmuo- män korkeakoulututkinnon suorittaneita, las-
44105: dossa tuomareille säädetty virassapysymisoi- tensuojeluun perehtyneitä henkilöitä;
44106: keus sinä määräaikana, joksi hänet on nimi- 2) 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoite-
44107: tetty. tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylem-
44108: män korkeakoulututkinnon suorittaneita, ke-
44109: 7§ hitysvammaisten erityishuoltoon perehtyneitä
44110: henkilöitä;
44111: Asiantuntijajäsenet 3) 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoite-
44112: tuissa asioissa psykiatriaan perehtyneitä lail-
44113: Lainoppineiden jäsenten lisäksi osallistuu listettuj a lääkäreitä;
44114: hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja rat- 4) 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoite-
44115: kaisemiseen asiantuntijajäsen: tuissa asioissa tehtävään soveltuvan ylem-
44116: 1) lastensuojelulaissa (683/1983) tarkoite- män korkeakoulututkinnon suorittaneita,
44117: tussa lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon päihdehuoltoon perehtyneitä henkilöitä;
44118: sijoittamista, huostassapitämisen lakkaamista 5) 7 § :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoite-
44119: 40 HE 114/1998 vp
44120:
44121: tuissa asioissa tartuntatauteihin perehtyneitä tä.
44122: eriko is lääkäreitä. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaista
44123: asiaa käsitellessään hallinto-oikeus on pää-
44124: 9 § tösvaltainen nelijäsenisenä, jollei laissa erik-
44125: seen säädetä suurempaa jäsenmäärää. Näiden
44126: Tuomarinvala ja -vakuutus asioiden käsittelyssä kokoonpanoon kuuluu
44127: vähintään kaksi lainoppiuutta jäsentä, joista
44128: Hallinto-oikeuden jäsenen ja asiantuntija- yksi toimii puheenjohtajana.
44129: jäsenen on vannottava tuomarinvala tai an- Jos valitus tai muussa hallintolainkäyttö-
44130: nettava tuomarinvakuutus hallinto-oikeudes- asiassa esitetyt vaatimukset on peruutettu
44131: sa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 1 luvun kokonaan, yksi jäsen voi tehdä siitä johtuvan
44132: 6 aja 7 §:ssä säädetään, jollei hän ole teh- ratkaisun. Yksi jäsen voi päättää, että asiassa
44133: nyt sitä aikaisemmin. toimitetaan suullinen käsittely tai katselmus,
44134: ja tehdä niiden toimittamiseen liittyvät rat-
44135: 10 § kaisut sekä päättää myös muista asian val-
44136: misteluun liittyvistä toimenpiteistä.
44137: Esittelijät
44138: Hallinto-oikeuden esittelijäitä ovat hallin- 13§
44139: to-oikeussihteerit ja notaarit. Kelpoisuusvaa-
44140: timuksena hallinto-oikeussihteerin virkaan Jaostot
44141: on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja no-
44142: taarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulu- Hallinto-oikeus voi toimia jaostoihin ja-
44143: tutkinto. kaantuneena siten kuin hallinto-oikeuden
44144: työjärjestyksessä määrätään.
44145: 11 §
44146: Sijaisjäsenet 14 §
44147: Hallinto-oikeuden lainoppineen jäsenen ol- Täysistunto
44148: lessa satunnaisesti estyneenä hoitamasta vir-
44149: katehtäviään tai vuosilomalla voi hallinto- Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistu-
44150: oikeuden ylituomari määrätä sellaisen hallin- vat hallinto-oikeuden ylituomari puheenjoh-
44151: to-oikeussihteerin, jolla on hallinto-oikeus- tajana sekä hallinto-oikeustuomarit ja yli-
44152: tuomarin virkaan vaadittava kelpoisuus, toi- määräiset hallinto-oikeustuomarit Kun lain-
44153: mimaan hallinto-oikeuden sijaisjäsenenä. käyttöasian käsittelyyn lain mukaan osallis-
44154: Sijaisjäsenenä toimimista koskevan mää- tuu asiantuntijajäsen, tämä osallistuu vastaa-
44155: räyksen lakattua hänet voidaan määrätä edel- vasti myös asian käsittelyyn täysistunnossa.
44156: leen osallistumaan jäsenenä niiden asioiden Täysistunto on päätösvaltainen, kun läsnä
44157: käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsitte- on vähintään puolet hallinto-oikeuden yli-
44158: lyyn hän on jäsenenä osallistunut. tuomarin ja hallinto-oikeustuomarin virassa
44159: Hallinto-oikeussihteerillä on hallitusmuo- olevista jäsenistä.
44160: dossa tuomarille säädetty virassapysymisoi-
44161: keus sinä aikana, jona hän toimii 1 momen-
44162: tissa tarkoitetulla tavalla jäsenenä. 15 §
44163:
44164: 3 luku V ahvennettu istunto
44165: Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa Hallinto-oikeudessa voi olla vahvennettu
44166: istunto, joka on päätösvaltainen vähintään
44167: 12 § viisijäsenisenä. Kun lainkäyttöasian käsitte-
44168: lyyn lain mukaan osallistuu asiantuntijajä-
44169: Hallinto-oikeuden päätösvaltaisuus sen, tämä osallistuu vastaavasti myös asian
44170: käsittelyyn vahvennetussa istunnossa.
44171: Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kolmi- Vahvennetun istunnon kokoonpanosta
44172: jäsenisenä, jollei laissa erikseen toisin sääde- määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
44173: HE 114/1998 vp 41
44174:
44175: 16 § 21 §
44176: Lainkäyttöasian käsittely täysistunnossa tai Tietojen ja virka-avun antaminen
44177: vahvennetussa istunnossa
44178: Valtion ja kuntien sekä muun julkisyh-
44179: Hallinto-oikeuden ylituomari voi siirtää teisön viranomaiset ovat pyynnöstä velvolli-
44180: lainkäyttöasian lainkäytön yhdenmukaisuu- set antamaan salassapitosäännösten estämättä
44181: den turvaamiseksi täysistunnon käsiteltäväksi asian käsittelyssä tarvittavia tietoja ja muuta
44182: siten kuin asetuksella säädetään. virka-apua hallinto-oikeudelle.
44183: Hallinto-oikeuden ylituomari tai jaoston
44184: puheenjohtaja voi siirtää lainkäyttöasian 22 §
44185: lainkäytön yhdenmubisuuden turvaamiseksi
44186: tai muusta perustellusta syystä vahvennetun Käsittelyn julkisuus
44187: istunnon käsiteltäväksi siten kuin työjärjes-
44188: tyksessä määrätään. Käsittely on toimitettava suljetuin ovin
44189: asioissa, joissa on säädetty salassapitovelvol-
44190: lisuus. Hallinto-oikeus voi määrätä asian
44191: 17 § käsiteltäväksi suljetuin ovin, milloin julki-
44192: sesta käsittelystä koituisi asianosaiselle eri-
44193: Muun asian käsittely täysistunnossa tyistä haittaa.
44194: Suullisessa käsittelyssä on muutoin nouda-
44195: Muiden asioiden käsittelystä täysistunnossa tettava oikeudenkäynnin julkisuudesta anne-
44196: säädetään asetuksella. tun lain (945/1984) säännöksiä.
44197: 23 §
44198: 18 §
44199: Tarkemmat säännökset ja määräykset
44200: Esittely
44201: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
44202: Lainkäyttöasiat ratkaistaan esittelystä. töönpanosta annetaan asetuksella.
44203: Asian esittelee hallinto-oikeustuomari, hal- Työskentelyn järjestämisestä hallinto-oi-
44204: linto-oikeussihteeri tai notaari. keudessa määrätään tarkemmin hallinto-oi-
44205: keuden työjärjestyksessä, jonka hallinto-oi-
44206: keuden ylituomari täysistuntoa kuultuaan
44207: 19 § vahvistaa.
44208: Esteetön kokoonpano
44209: 5 luku
44210: Jos hallinto-oikeudessa ei ole esteetöntä
44211: kokoonpanoa, korkein hallinto-oikeus voi Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
44212: hallinto-oikeuden esityksestä määrätä esteei-
44213: lisen jäsenen tilalle lainoppineen jäsenen 24 §
44214: toisesta hallinto-oikeudesta.
44215: Voimaantulo
44216: 4 luku Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44217: raskuuta 1999.
44218: Erinäiset säännökset Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuu-
44219: ta 1974 annettu lääninoikeuslaki
44220: (102111974) sekä 19 päivänä toukokuuta
44221: 20 § 1961 annetun vesilain (264/1961) 15 luvun
44222: 14 §:n edellä oleva väliotsikko sekä 14, 14
44223: Virkasyyte a, 15-19, 19 a, 20, 21 ja 23 §, sellaisina
44224: kuin ne ovat, lääninoikeuslaki siihen myö-
44225: Hallinto-oikeuden jäsentä ja esittelijää syy- hemmin tehtyine muutoksineen sekä vesilain
44226: tetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 15 luvun 14 § laeissa 467/1987 ja
44227:
44228:
44229: 380267Q
44230: 42 HE 114/1998 vp
44231:
44232: 1015/1993, 14 a, 15-19, 19 a, 20 ja 21 § hallinto-oikeuden esityksestä. Tällöin hallin-
44233: mainitussa laissa 467/1987 ja 23 § laissa to-oikeuden ylituomarin virkoihin voivat il-
44234: 590/1996. moittautua kaikki muiden kuin 1 momentis-
44235: Mitä muussa laissa tai asetuksessa sääde- sa mainittujen lääninoikeuksien ylituomarit
44236: tään lääninoikeudesta, koskee tämän lain ja hallinto-oikeustuomarin virkoihin voivat
44237: tultua voimaan hallinto-oikeutta. Mitä muus- ilmoittautua kaikki näiden lääninoikeuksien
44238: sa laissa tai asetuksessa säädetään nimeltä ylituomarit ja lääninoikeudentuomarit Vir-
44239: mainitusta lääninoikeudesta, koskee tämän kaa täytettäessä annetaan etusija tuomarille,
44240: lain tultua voimaan sitä hallinto-oikeutta, jonka nykyinen virka on jossakin hallinto-
44241: jonka tuomiopiiriin mainitun lääninoikeuden oikeuden tuomiopiiriin osittain tai kokonaan
44242: tuomiopiiri pääosin siirtyy. siirtyvistä lääninoikeuksista. Jos tuomarin
44243: Tämän lain täytäntöönpanoa varten tar- virka on lääninoikeudessa, jonka tuomiopiiri
44244: peellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo siirtyy osittain useaan hallinto-oikeuteen,
44245: ennen lain voimaantuloa. oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö
44246: kuulee tuomarin viran haltijaa siitä, mihin
44247: 25 § virkaan hän ilmoittautuu ensisijaisesti.
44248: Vesiylioikeuden vesiylituomari voi ilmoit-
44249: Vireillä olevien asioiden käsittely tautua 2 momentissa tarkoitetulla tavalla
44250: Vaasan hallinto-oikeuden ylituomarin ja hal-
44251: Tämän lain voimaan tullessa vesiylioikeu- linto-oikeustuomarin virkaan. Tasavallan
44252: dessa vireillä olevien asioiden ja lääninoi- presidentti nimittää vesiylioikeudenneuvok-
44253: keudessa vireillä olevien eräiden ympäristö- set Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeus-
44254: asioiden käsittelystä säädetään ympäristön- tuomarin virkoihin.
44255: suojelulainsäädännön voimaanpanosta anne-
44256: tussa laissa (/). Muut tämän lain voimaan
44257: tullessa lääninoikeudessa vireillä olevat asiat 27 §
44258: käsitellään siinä hallinto-oikeudessa, jonka
44259: tuomiopiiriin asianomaisen lääninoikeuden Muut henkilökuntajärjestelyt
44260: tuomiopiiri pääosin siirtyy.
44261: Muu kuin 26 § :ssä tarkoitettu lääninoi-
44262: 26 § keuksien ja vesiylioikeuden henkilökunta
44263: siirtyy ja vastaavat virat siirretään tämän lain
44264: Virkojen täyttäminen voimaan tullessa asianomaisiin hallinto-oi-
44265: keuksiin. Virkojen siirtämiseen ei tarvita
44266: Tasavallan presidentti nimittää Uuden- virkamiehen suostumusta, paitsi milloin ne
44267: maan, Turun ja Porin, Oulun ja Lapin lää- siirretään paikkakunnalta toiselle. Oikeushal-
44268: ninoikeuden ylituomarit ja lääninoikeuden- lintoasioita käsittelevä ministeriö päättää vir-
44269: tuomarit sekä Vaasan lääninoikeuden lää- kojen siirtämisestä ja henkilöstön sijoittami-
44270: ninoikeudentuomarit vastaaviin virkoihin sesta hallinto-oikeuksiin.
44271: niistä muodostettaviin hallinto-oikeuksiin. Lääninoikeuksiin määrätyt sivutoimiset
44272: Tasavallan presidentti nimittää muut hal- asiantuntijajäsenet ja heidän varajäsenensä
44273: linto-oikeuden jäsenet ensimmäistä kertaa jatkavat toimikautensa loppuun hallinto-oi-
44274: virkoja haettavaksi julistamatta korkeimman keudessa vastaavissa tehtävissä.
44275: HE 114/1998 vp 43
44276:
44277:
44278:
44279:
44280: 2.
44281: Laki
44282: Korl<.eimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain muuttamisesta
44283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44284: lisätään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettuun lakiin
44285: (7 4/1918) uusi 2 a § seuraavasti:
44286:
44287:
44288: 2 a § man hallinto-oikeuden kokoonpanoon pa-
44289: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa osallis- tenttia, hyödyllisyys-mallioikeutta tai integ-
44290: tuu vesilain (264/1961) ja ympäristönsuoje- roidun piirin piirimallia koskevissa asioissa
44291: lulain (/) mukaisten asioiden käsittelyyn säädetään erikseen.
44292: lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoi-
44293: mista jäsentä (asiantuntijaneuvos). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44294: Sivutoimiset jäsenet nimittää tasavallan raskuuta 1999.
44295: presidentti neljäksi vuodeksi kerrallaan. Si- Tällä lailla kumotaan 19 päivänä touko-
44296: vutoimisen jäsenen paikan vapautuessa kes- kuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 17
44297: ken toimikauden nimitetään uusi sivutoimi- luvun 10 §, sellaisena kuin se on laissa
44298: nen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi sa- 467/1987.
44299: massa järjestyksessä. Tämän lain voimaan tullessa korkeimman
44300: Sivutoimisen jäsenen kelpoisuusvaatimuk- hallinto-oikeuden y Ii- insinöörineuvoksen
44301: sena on soveltuva ylempi korkeakoulututkin- virkoihin vesilain nojalla nimitettyinä olevat
44302: to tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Li- sivutoimiset jäsenet jatkavat toimikautensa
44303: säksi häneltä edellytetään, että hän on pereh- loppuun vastaavissa tehtävissä.
44304: tynyt sovellettavan lainsäädännön alaan kuu- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
44305: luviin tehtäviin. lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
44306: Muiden Sivutoimisten asiantuntijajäsenten teisiin.
44307: nimittämisestä ja osallistumisesta korkeim-
44308: 44 HE 114/1998 vp
44309:
44310:
44311:
44312:
44313: 3.
44314: Laki
44315: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
44316:
44317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44318: m uutetacm Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain
44319: (547/1994) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti sekä 4 ja 7 §seuraavasti:
44320:
44321:
44322: 2 § hallintotuomarin virka. Hallintotuomari val-
44323: voo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja lain-
44324: Lain suhde muihin säännöksiin tulkinnan yhdenmukaisuutta hallinto-
44325: tuomioistuimen ratkaisuissa.
44326: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen Hallintotuomariin sovelletaan, mitä hallin-
44327: sovelletaan, mitä hallinto-oikeuslaissa (/) tai to-oikeustuomarista säädetään.
44328: muussa laissa tai asetuksessa säädetään hal-
44329: linto-oikeudesta.
44330:
44331: 7§
44332: 3 §
44333: A hvencmmacm maakuntahallituksen lausunto
44334: Hallinnollinen päällikkö
44335: Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on
44336: hankittava lausunto ennen hallintotuomarin
44337: Laamanni hoitaa ne hallinnolliset tehtävät, nimittämistä ja varajäsenten määräämistä.
44338: jotka hallinto-oikeuslain ja sen nojalla anne- Samoin on meneteltävä määrättäessä hallin-
44339: tun asetuksen (/) mukaan kuuluvat hallinto- to-oikeuslain 7 §:ssä tarkoitettuja asiantunti-
44340: oikeuden ylituomarille. jajäseniä Ahvenanmaan hallintotuomioistui-
44341: meen.
44342: 4§
44343: Hallintotuomari Tämä laki tulee voimaan päivänä 1 päivä-
44344: nä marraskuuta 1999.
44345: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on
44346: HE 114/1998 vp 45
44347:
44348:
44349:
44350:
44351: 4.
44352: Laki
44353: hallintolainkäyttölain muuttamisesta
44354:
44355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44356: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2
44357: momentti, 9 ja 12 §, 38 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 momentti sekä 69 ja 70 § seuraavasti:
44358:
44359: 7 § tai sen yhteisön kotipaikka, johon päätös
44360: pääosin liittyy.
44361: Valitus valtion hallintoviranomaisen Jos asiassa ei ole toimivaltaista hallinto-
44362: päätöksestä oikeutta 1 ja 2 momentin perusteella, valitus
44363: tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
44364: Valtioneuvoston alaisen viranomaisen pää- 38 §
44365: töksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen.
44366: Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä
44367: 9§ Hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen
44368: käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää
44369: Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä sitä. Sama koskee korkeinta hallinto-oikeutta
44370: sen käsitellessä valitusta hallintoviranomai-
44371: Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa sen päätöksestä. Asianosaisen pyytämä suul-
44372: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. linen käsittely voidaan jättää toimittamatta,
44373: jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään
44374: heti tai jos suullinen käsittely on asian laa-
44375: 12 § dun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar-
44376: peeton.
44377: Toimivaltainen hallinto-oikeus
44378: Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle,
44379: jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen 48 §
44380: toimialue, jonka päätöksestä valitetaan. Jollei
44381: tätä perustetta voida käyttää, valitus tehdään Kuuleminen virka-aputeitse
44382: sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä
44383: päätöksen tehneen viranomaisen päätoimi- Valitusviranomainen voi erityisestä syystä
44384: paikka sijaitsee tai, jollei tätäkään perustetta päättää, että todistajan tai asianosaisen 39
44385: voida käyttää, sille hallinto-oikeudelle, jonka §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittaa se
44386: tuomiopiirissä päätös on tehty. hallinto-oikeus tai käräjäoikeus, jossa häntä
44387: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa sääde- voidaan soveliaimmin kuulla.
44388: tään, sellaisen viranomaisen päätöksestä,
44389: jonka toimialueena on koko maa, valitus
44390: tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuo- 69 §
44391: miopiiriin päätös olennaisimmin liittyy sen
44392: vuoksi, että tässä tuomiopiirissä sijaitsee Hallintoriita-asia
44393: pääosa päätöksessä tarkoitetusta alueesta tai
44394: kiinteistöstä taikka sen henkilön kotikunta Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai
44395: 46 HE 114/1998 vp
44396:
44397: muuta julkisoiiceudellisesta oikeussuhteesta kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oi-
44398: aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koske- keushenkilöön, asian käsittelee se hallinto-
44399: van riidan, johon haetaan viranomaisen rat- oikeus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oi-
44400: kaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse keushenkilön puhevaltaa käyttävän viran-
44401: (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus. omaisen tai toimielimen toimipaikka sijait-
44402: Hakemus, jolla hallinto-riita pannaan vi- see.
44403: reille, on toimitettava hallinto-oikeudelle. Yksityisen henkilön valtioon kohdistama
44404: Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpi- vaatimus saadaan käsitellä myös siinä hallin-
44405: de, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perus- to-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hen-
44406: teet. kilön kotipaikka.
44407: Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan
44408: kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, ole toimi-
44409: 70 § valtaista hallinto-oikeutta, asia käsitellään
44410: Helsingin hallinto-oikeudessa.
44411: Toimivaltainen hallinto-oikeus
44412: hallintoriita-asiassa
44413: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44414: Hallintoriita-asia käsitellään siinä hallinto- raskuuta 1999.
44415: oikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asian- Lain 12 §:ää ei sovelleta valitukseen, joka
44416: osaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on tehdään ennen tämän lain voimaantuloa an-
44417: kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, netusta päätöksestä.
44418:
44419:
44420:
44421:
44422: 5.
44423: Laki
44424: hallintomenettelylain 19 §:n muuttamisesta
44425:
44426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44427: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettelylain (598/1982) 19 §:n 2 mo-
44428: mentti seuraavasti:
44429: 19 § kuulemisen toimittaa kuitenkin asianomainen
44430: tuomioistuin. Asianasaisille on varattava
44431: Katselmus ja suullinen todistelu tilaisuus olla läsnä kuultaessa todistajaa tai
44432: asianosaista, ja heillä on oikeus esittää todis-
44433: tajalle kysymyksiä sekä lausua käsityksensä
44434: Erityisestä syystä hallintomenettelyssä voi- todistajankertomuksen johdosta.
44435: daan kuulla todistajaa valan nojalla ja asian-
44436: osaista totuusvakuutuksen nojalla. Kuulemi-
44437: sen toimittaa se hallinto-oikeus, jossa kuule-
44438: minen voi tapahtua soveliaimmin. Tuomiois- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44439: tuimen käsiteltävässä oikeushallintoasiassa raskuuta 1999.
44440: HE 114/1998 vp 47
44441:
44442: 6.
44443: Laki
44444: kuntalain muuttamisesta
44445:
44446: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44447: muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 56 §:n 2 momentti,
44448: 90 §:n 1 momentti ja 97 §:n 1 momentti seuraavasti:
44449:
44450: 56§ kaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätök-
44451: seen haetaan muutosta kunnallisvalituksella
44452: Valtuuston päätösten laillisuuden valvonta hallinto-oikeudelta.
44453:
44454: Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kun-
44455: nanhallituksen on saatettava hallinto-oikeu- 97 §
44456: den ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle
44457: laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa rat- Jatkovalitus
44458: kaista asiaa ennen kuin valitusaika päätök-
44459: sestä on kulunut. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan
44460: korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Päätökses-
44461: 90 § tä on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan,
44462: kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien il-
44463: K unnallisvalitus moitustaululla.
44464: Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 mo-
44465: mentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44466: sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oi- raskuuta 1999.
44467:
44468:
44469:
44470:
44471: 7.
44472: Laki
44473: oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
44474:
44475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44476: muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain
44477: (945/1984) 1 § seuraavasti:
44478: 1§ sa, hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, kä-
44479: räjäoikeudessa, maaoikeudessa, vakuutusoi-
44480: S oveltam isala keudessa, työtuomioistuimessa, mark-
44481: kinatuomioistuimessa ja sotaoikeudessa.
44482: Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julki-
44483: suutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44484: oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudes- raskuuta 1999.
44485: 48 HE 114/1998 vp
44486:
44487:
44488:
44489: 8.
44490: Laki
44491: asiakhjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
44492:
44493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44494: muutetaan asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetun lain (74/1954) 5
44495: §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 952/1993, seuraavasti:
44496:
44497: 5 § kuin valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-
44498: Mitä tässä laissa säädetään valtion hallin- tusneuvostoon ja kunnallisiin hallintovi-
44499: toviranomaisesta, sovelletaan myös tasaval- ranomaisiin.
44500: lan hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeu-
44501: teen, hallinto-oikeuteen ja vakuutusoikeuteen
44502: sekä, haettaessa muutosta vakuutusoikeuden Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44503: päätökseen, korkeimpaan oikeuteen, samoin raskuuta 1999.
44504:
44505:
44506:
44507: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
44508:
44509:
44510: Tasavallan Presidentti
44511:
44512:
44513:
44514:
44515: MARTTI AHTISAARI
44516:
44517:
44518:
44519:
44520: Oikeusministeri Jussi Järventaus
44521: HE 114/1998 vp 49
44522:
44523: Liite 1
44524:
44525: 3.
44526: Laki
44527: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
44528: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44529: muutetaan Ahvenanmaan hallintotuomioistuimesta 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain
44530: (547/1994) 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentti sekä 4 ja 7 §seuraavasti:
44531: Voimassa oleva laki Ehdotus
44532: 2§ 2§
44533: Lain suhde muihin säännöksiin Lain suhde muihin säännöksiin
44534: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen
44535: sovelletaan, mitä lääninoikeuslaissa sovelletaan, mitä hallinto-oikeuslaissa ( 1 )
44536: (1021/74) tai muussa laissa tai asetuksessa tai muussa laissa tai asetuksessa säädetään
44537: säädetään lääninoikeudesta. hallinto-oikeudesta.
44538:
44539: 3 §
44540: Hallinnollinen päällikkö
44541:
44542: Laamanni hoitaa ne hallinnolliset tehtävät, Laamanni hoitaa ne hallinnolliset tehtävät,
44543: jotka lääninoikeuslain ja lääninoikeusasetuk- jotka hallinto-oikeuslain ja sen nojalla anne-
44544: sen (522/89) mukaan kuuluvat lääninoikeu- tun asetuksen ( 1 ) mukaan kuuluvat hallin-
44545: den ylituomarille. to-oikeuden ylituomarille.
44546: 4§ 4§
44547: Hallintotuomari Hallintotuomari
44548: Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa on
44549: hallintotuomarin virka. Hallintotuomari hoi- hallintotuomarin virka. Hallintotuomari val-
44550: taa lääninoikeuslain 8 §:n 2 momentissa sää- voo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja lain-
44551: detyt tehtävät. tulkinnan yhdenmukaisuutta hallintotuomio-
44552: istuimen ratkaisuissa.
44553: Hallintotuomariin sovelletaan, mitä Iää- Hallintotuomariin sovelletaan, mitä hallin-
44554: ninoikeudentuomarista säädetään. to-oikeustuomarista säädetään.
44555:
44556: 7 § 7 §
44557:
44558: Ahvenanmaan maakuntahallituksen lausunto Ahvenanmaan maakuntahallituksen lausunto
44559: Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on Ahvenanmaan maakuntahallitukselta on
44560: hankittava lausunto ennen hallintotuomarin hankittava lausunto ennen hallintotuomarin
44561: nimittämistä ja varajäsenten määräämistä. nimittämistä ja varajäsenten määräämistä.
44562: Samoin menetellään määrättäessä lääninoi- Samoin on meneteltävä määrättäessä hallin-
44563: keuslain 11 § :ssä tarkoitettuja asiantuntija- to-oikeuslain 7 §:ssä tarkoitettuja asiantunti-
44564:
44565:
44566: 380267Q
44567: 50 HE 114/1998 vp
44568:
44569: Voimassa oleva laki Ehdotus
44570:
44571: jäseniä Ahvenanmaan hallintotuomioistui- jajäseniä Ahvenanmaan hallintotuomioistui-
44572: meen. meen.
44573: Tämä laki tulee voimaan päivänä 1 päivä-
44574: nä marraskuuta 1999.
44575:
44576:
44577:
44578:
44579: 4.
44580: Laki
44581: hallintolainkäyttölain muuttamisesta
44582:
44583: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44584: muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2
44585: momentti, 9 ja 12 §, 38 §:n 1 momentti, 48 §:n 1 momentti sekä 69 ja 70 § seuraavasti:
44586: Voimassa oleva laki Ehdotus
44587: 7§
44588: Valitus valtion hallintoviranomaisen
44589: päätöksestä
44590:
44591: Valtioneuvoston alaisen viranomaisen pää- Valtioneuvoston alaisen viranomaisen pää-
44592: töksestä saa valittaa lääninoikeuteen. töksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen.
44593:
44594: 9 § 9§
44595: Valitus lääninoikeuden päätöksestä Valitus hallinto-oikeuden päätöksestä
44596: Lääninoikeuden päätöksestä saa valittaa Hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa
44597: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
44598: 12 § 12 §
44599:
44600: Toimivaltainen lääninoikeus Toimivaltainen hallinto-oikeus
44601: Valitus tehdään sille lääninoikeudelle, jon- Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle,
44602: ka tuomiopiirissä on sen viranomaisen toimi- jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen
44603: alue, jonka päätöksestä valitetaan. Jollei tätä toimialue, jonka päätöksestä valitetaan. Jollei
44604: perustetta voida käyttää, valitus tehdään sille tätä perustetta voida käyttää, valitus tehdään
44605: lääninoikeudelle, jonka tuomiopiirissä pää- sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä
44606: töksen tehneen viranomaisen toimipaikka päätöksen tehneen viranomaisen päätoimi-
44607: sijaitsee tai, jollei tätäkään perustetta voida paikka sijaitsee tai, jollei tätäkään perustetta
44608: käyttää, sille lääninoikeudelle, jonka tuo- voida käyttää, sille hallinto-oikeudelle, jonka
44609: miopiirissä päätös on tehty. tuomiopiirissä päätös on tehty.
44610: Poiketen siitä, mitä 1 momentissa sääde-
44611: HE 114/1998 vp 51
44612:
44613: Voimassa oleva laki Ehdotus
44614:
44615: tään, sellaisen viranomaisen päätöksestä,
44616: jonka toimialueena on koko maa, valitus
44617: tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuo-
44618: miopiiriin päätös olennaisimmin liittyy sen
44619: vuoksi, että tässä tuomiopiirissä sijaitsee
44620: pääosa päätöksessä tarkoitetusta alueesta tai
44621: kiinteistöstä taikka sen henkilön kotikunta
44622: tai sen yhteisön kotipaikka, johon päätös
44623: pääosin liittyy.
44624: Jos asiassa ei ole toimivaltaista lääninoi- Jos asiassa ei ole toimivaltaista hallinto-
44625: keutta 1 momentin perusteella, valitus teh- oikeutta 1 ja 2 momentin perusteella, valitus
44626: dään Uudenmaan lääninoikeudelle. tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
44627: 38 § 38 §
44628: Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä Suullinen käsittely asianosaisen pyynnöstä
44629: Lääninoikeuden on toimitettava suullinen Hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen
44630: käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää
44631: sitä. Sama koskee korkeinta hallinto-oikeutta sitä. Sama koskee korkeinta hallinto-oikeutta
44632: sen käsitellessä valitusta hallintoviranomai- sen käsitellessä valitusta hallintoviranomai-
44633: sen päätöksestä. Asianosaisen pyytämä suul- sen päätöksestä. Asianosaisen pyytämä suul-
44634: linen käsittely voidaan jättää toimittamatta, linen käsittely voidaan jättää toimittamatta,
44635: jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään
44636: heti tai jos suullinen käsittely on asian laa- heti tai jos suullinen käsittely on asian laa-
44637: dun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar- dun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar-
44638: peeton. peeton.
44639:
44640: 48 § 48 §
44641:
44642: Kuuleminen virka-aputeitse Kuuleminen virka-aputeitse
44643: Valitusviranomainen voi erityisestä syystä Valitusviranomainen voi erityisestä syystä
44644: päättää, että todistajan tai asianosaisen 39 päättää, että todistajan tai asianosaisen 39
44645: §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittaa se §:ssä tarkoitetun kuulemisen toimittaa se
44646: lääninoikeus tai käräjäoikeus, jossa häntä hallinto-oikeus tai käräjäoikeus, jossa häntä
44647: voidaan soveliaimmin kuulla. voidaan soveliaimmin kuulla.
44648:
44649: 69 § 69 §
44650: H aliintoriita-asia Hallintoriita-asia
44651: Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai Julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta tai
44652: muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta muuta julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta
44653: aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koske- aiheutuvaa velvollisuutta tai oikeutta koske-
44654: van riidan, johon haetaan viranomaisen rat- van riidan, johon haetaan viranomaisen rat-
44655: kaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse kaisua muuten kuin muutoksenhakuteitse
44656: (hallintoriita-asia), käsittelee lääninoikeus. (hallintoriita-asia), käsittelee hallinto-oikeus.
44657: Hakemus, jolla hallintoriita-asia pannaan Hakemus, jolla hallinto-riita pannaan vi-
44658: vireille, on toimitettava lääninoikeudelle. reille, on toimitettava hallinto-oikeudelle.
44659: Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpi- Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpi-
44660: 52 HE 114/1998 vp
44661:
44662: Voimassa oleva laki Ehdotus
44663:
44664: de, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perus- de, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perus-
44665: teet. teet.
44666: 70 § 70 §
44667: Toimivaltainen lääninoikeus Toimivaltainen hallinto-oikeus
44668: hallintoriita-asiassa hallintoriita-asiassa
44669: Hallintoriita-asia käsitellään siinä lääninoi- Hallintoriita-asia käsitellään siinä hallinto-
44670: keudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asian- oikeudessa, jonka tuomiopiirissä sillä asian-
44671: osaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on osaisella, johon tehty vaatimus kohdistuu, on
44672: kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon, kotipaikka. Jos vaatimus kohdistuu valtioon,
44673: kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oi- kuntaan tai muuhun julkisoikeudelliseen oi-
44674: keushenkilöön, asian käsittelee se lääninoi- keushenkilöön, asian käsittelee se hallinto-
44675: keus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oi- oikeus, jonka tuomiopiirissä tällaisen oi-
44676: keushenkilön puhevaltaa käyttävän viran- keushenkilön puhevaltaa käyttävän viran-
44677: omaisen tai toimielimen toimipaikka sijait- omaisen tai toimielimen toimipaikka sijait-
44678: see. see.
44679: Yksityisen henkilön valtioon kohdistama Yksityisen henkilön valtioon kohdistama
44680: vaatimus saadaan käsitellä myös siinä lää- vaatimus saadaan käsitellä myös siinä hallin-
44681: ninoikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hen- to-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä on hen-
44682: kilön kotipaikka. kilön kotipaikka.
44683: Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan Jos hallintoriita-asiassa ei, sen mukaan
44684: kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, ole toimi- kuin 1 ja 2 momentissa säädetään, ole toimi-
44685: valtaista lääninoikeutta, asia käsitellään Uu- valtaista hallinto-oikeutta, asia käsitellään
44686: denmaan lääninoikeudessa. Helsingin hallinto-oikeudessa.
44687: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44688: raskuuta 1999.
44689: Lain 12 §:ää ei sovelleta valitukseen, joka
44690: tehdään ennen tämän lain voimaantuloa an-
44691: netusta päätöksestä.
44692:
44693:
44694:
44695:
44696: 5.
44697: Laki
44698: hallintomenettelylain 19 §:n muuttamisesta
44699:
44700: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44701: muutetaan 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettelylain (598/1982) 19 §:n 2 mo-
44702: mentti seuraavasti:
44703: Voimassa oleva laki Ehdotus
44704: 19 §
44705:
44706: Katselmus ja suullinen todistelu
44707:
44708: Erityisestä syystä hallintomenettelyssä voi- Erityisestä syystä hallintomenettelyssä voi-
44709: HE 114/1998 vp 53
44710:
44711: Voimassa oleva laki Ehdotus
44712:
44713: daan kuulla todistajaa valallisesti ja asian- daan kuulla todistajaa valan nojalla ja asian-
44714: osaista totuusvakuutuksen nojalla. Kuulemi- osaista totuusvakuutuksen nojalla. Kuulemi-
44715: sen toimittaa se lääninoikeus, jossa kuulemi- sen toimittaa se hallinto-oikeus, jossa kuule-
44716: nen voi tapahtua soveliaimmin. Tuomioistui- minen voi tapahtua soveliaimmin. Tuomiois-
44717: men käsiteltävässä oikeushallintoasiassa kuu- tuimen käsiteltävässä oikeushallintoasiassa
44718: lemisen toimittaa kuitenkin asianomainen kuulemisen toimittaa kuitenkin asianomainen
44719: tuomioistuin. Asianasaisille on varattava tuomioistuin. Asianosaisilie on varattava
44720: tilaisuus olla läsnä kuultaessa todistajaa tai tilaisuus olla läsnä kuultaessa todistajaa tai
44721: asianosaista, ja heillä on oikeus esittää todis- asianosaista, ja heillä on oikeus esittää todis-
44722: tajalle kysymyksiä sekä lausua käsityksensä tajalle kysymyksiä sekä lausua käsityksensä
44723: todistajan kertomuksen johdosta. todistajan kertomuksen johdosta.
44724:
44725: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44726: raskuuta 1999.
44727:
44728:
44729:
44730:
44731: 6.
44732: Laki
44733: kuntalain muuttamisesta
44734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44735: muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 56 §:n 2 momentti,
44736: 90 §:n 1 momentti ja 97 §:n 1 momentti seuraavasti:
44737: Voimassa oleva laki Ehdotus
44738: 56 §
44739: Valtuuston päätösten laillisuuden valvonta
44740:
44741: Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kun- Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kun-
44742: nanhallituksen on saatettava lääninoikeuden nanhallituksen on saatettava hallinto-oikeu-
44743: ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle lailli- den ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle
44744: sia esteitä. Lääninoikeus ei saa ratkaista asi- laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa rat-
44745: aa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kaista asiaa ennen kuin valitusaika päätök-
44746: kulunut. sestä on kulunut.
44747:
44748: 90 § 90 §
44749: K unnallisvalitus K unnallisvalitus
44750: Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 mo- Valtuuston ja kuntayhtymän 81 §:n 1 mo-
44751: mentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen mentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen
44752: sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oi- sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan
44753: kaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätök- oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan pää-
44754: 54 HE 114/1998 vp
44755:
44756: Voimassa oleva laki Ehdotus
44757:
44758: seen haetaan muutosta kunnallisvalituksella tökseen haetaan muutosta kunnallisvalituk-
44759: lääninoikeudelta. sella hallinto-oikeudelta.
44760:
44761: 97 § 97 §
44762: Jatkovalitus Jatkovalitus
44763: Lääninoikeuden päätöksestä valitetaan kor- Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan
44764: keimmalle hallinto-oikeudelle. Päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Päätökses-
44765: on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan, tä on viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan,
44766: kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien il- kuntayhtymän tai asianomaisten kuntien il-
44767: moitustaululla. moitustaululla.
44768:
44769: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44770: raskuuta 1999.
44771:
44772:
44773:
44774:
44775: 7.
44776: Laki
44777: oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
44778:
44779: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44780: muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain
44781: (945/1984) 1 § seuraavasti:
44782: Voimassa oleva laki Ehdotus
44783: § 1§
44784: S oveltam isala Soveltamisala
44785: Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julki- Tämä laki koskee oikeudenkäynnin julki-
44786: suutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa suutta valtakunnanoikeudessa, korkeimmassa
44787: oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudes- oikeudessa, korkeimmassa hallinto-oikeudes-
44788: sa, hovioikeudessa, yleisessä alioikeudessa, sa, hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, kä-
44789: maaoikeudessa, vesiylioikeudessa, vesioikeu- rqjäoikeudessa, maaoikeudessa, vakuutusoi-
44790: dessa, liikevaihtovero-oikeudessa, vakuutus- keudessa, työtuomioistuimessa, mark-
44791: oikeudessa, työtuomioistuimessa, mark- kinatuomioistuimessa ja sotaoikeudessa.
44792: kinatuomioistuimessa, virkaylioikeudessa,
44793: lääninoikeudessa ja sotaoikeudessa.
44794: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44795: raskuuta 1999.
44796: HE 114/1998 vp 55
44797:
44798:
44799:
44800:
44801: 8.
44802: Laki
44803: asiakirjain lähettämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta
44804:
44805: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
44806: muutetaan asiakirjain lähettämisestä 26 päivänä helmikuuta 1954 annetun lain (7 4/1954) 5
44807: § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 952/1993, seuraavasti:
44808: Voimassa oleva laki Ehdotus
44809: 5§ 5§
44810: Mitä tässä laissa säädetään valtion hallin- Mitä tässä laissa säädetään valtion hallin-
44811: toviranomaisesta, sovelletaan myös tasaval- toviranomaisesta, sovelletaan myös tasaval-
44812: lan hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeu- lan hallitukseen, korkeimpaan hallinto-oikeu-
44813: teen, lääninoikeuteen, liikevaihtovero-oikeu- teen, hallinto-oikeuteen ja vakuutusoikeuteen
44814: teen ja vakuutusoikeuteen sekä, haettaessa sekä, haettaessa muutosta vakuutusoikeuden
44815: muutosta vakuutusoikeuden päätökseen, kor- päätökseen, korkeimpaan oikeuteen, samoin
44816: keimpaan oikeuteen, samoin kuin valtionta- kuin valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-
44817: louden tarkastusviraston tarkastusneuvostoon tusneuvostoon ja kunnallisiin hallintovi-
44818: ja kunnallisiin hallintoviranomaisiin. ranomaisiin.
44819:
44820: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä mar-
44821: raskuuta 1999.
44822: 56 HE 114/1998 vp
44823:
44824: Liite 2
44825: Luonnos
44826:
44827: Hallinto-oikeusasetus
44828: Oikeusministerin esittelystä säädetään päivänä kuuta 19 annetun hallinto-oikeuslain (/)
44829: 23 § :n nojalla:
44830:
44831: Henkilöstö mitä edellä säädetään palvelussuhteen väliai-
44832: kaisesta järjestelystä. ·
44833: 1§
44834: Hallinto-oikeuden ylituomarin ollessa es-
44835: tyneenä hänen tehtäviään hoitaa virassa van- Asioiden käsittely hallinto-oikeudessa
44836: hin virantoimituksessa olevista hallinto-oi-
44837: keustuomareista. 7§
44838: Jos asian ratkaisulla saattaa olla periaat-
44839: 2§ teellista merkitystä lain soveltamisen kannal-
44840: Hallinto-oikeudessa voi hallinto-oikeuslain ta tai jos ratkaisu tulisi poikkeamaan aikai-
44841: 4 ja 10 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi olla semmasta käytännöstä, hallinto-oikeuden
44842: muita virkoja ja työsopimussuhteista henki- ylituomari voi määrätä, että asia on käsitel-
44843: lökuntaa. tävä täysistunnossa.
44844: Asiaa, jossa on toimitettava suullinen kä-
44845: sittely, ei saa ilman erityisiä syitä siirtää
44846: 3 § täysistunnon ratkaistavaksi.
44847: Hallinto-oikeussihteerin nimittää täysistun-
44848: to. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa
44849: hallinto-oikeuden ylituomari. 8§
44850: Hallinto-oikeuden täysistunnossa ratkais-
44851: taan hallintoasiat, jotka koskevat hallinto-
44852: 4§ oikeusssihteerin nimittämistä sekä verojen ja
44853: Hallinto-oikeuden ylituomari voi ottaa vir- maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun
44854: kavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tä- lain 10 §:n 4 momentissa tarkoitettua mää-
44855: män yli menevältä ajalta virkavapauden räystä käsitellä ja ratkaista ulosoton kieltä-
44856: myöntää korkein hallinto-oikeus. mistä ja keskeyttämistä koskevia hakemuk-
44857: sia.
44858: 5§ 9§
44859: Hallinto-oikeuden ylituomari myöntää vir- Hallinto-oikeudessa on johtoryhmä hallin-
44860: kavapauden hallinto-oikeustuomarille yhtä- to-oikeuden ylituomarin apuna hallinto-oi-
44861: jaksoisesti enintään vuodeksi. Vuotta pidem- keuden toiminnan johtamisessa ja kehittämi-
44862: män virkavapauden myöntää korkein hallin- sessä.
44863: to-oikeus. Ylimääräiselle hallinto-oikeus- Johtoryhmään kuuluvat hallinto-oikeuden
44864: tuomarille myönnetään virkavapautta samas- ylituomari puheenjohtajana sekä hallinto-
44865: sa järjestyksessä kuin vastaavan vakinaisen päällikkönä toimiva virkamies, jos sellainen
44866: viran haltijalle. on määrätty. Johtoryhmään kuuluu myös
44867: Hallinto-oikeuden ylituomari myöntää vir- muuta hallinto-oikeuden henkilöstöä sen mu-
44868: kavapauden muille virkamiehille. kaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Työ-
44869: Viran hoitamisesta virkavapauden aikana järjestyksessä määrätään myös näiden henki-
44870: päättää sama viranomainen, joka on myöntä- löiden valitsemisesta ja toimikaudesta.
44871: nyt virkavapauden. Johtoryhmässä käsitellään:
44872: 1) esitys hallinto-oikeuden työjärjestyksek-
44873: si ·
44874: 6§ 2) esitys hallinto-oikeuden tulostavoitteik-
44875: Avoinna olevan viran tai tehtävän hoidosta si·
44876: päättämisestä on soveltuvin osin voimassa, '3) hallinto-oikeuden tulostavoitteiden to-
44877: HE 114/1998 vp 57
44878:
44879: teuttamisen seuranta; hallinto-oikeuden toiminnasta tiedottamisesta
44880: 4) esitys hallinto-oikeuden talousarvioksi; viranomaisille ja julkisuuteen; sekä
44881: 5) henkilöstön koulutussuunnitelma; 4) esittelee täysistunnossa ja hallinto-oi-
44882: 6) työjärjestyksessä määrätyt muut asiat; keuden ylituomarille hallinto-oikeuden hal-
44883: sekä lintoa koskevat asiat, jollei ylituomari mää-
44884: 7) muut hallinto-oikeuden ylituomarin rää toisin.
44885: määräämät asiat.
44886:
44887: 13§
44888: 10 § Esittelijä voi vaatia hallinto-oikeuden puo-
44889: Hallinto-oikeuden ylituomarin johtaessa lesta vastineita ja selityksiä, asian aikai-
44890: hallinto-oikeuden toimintaa hän muun ohes- semmin ratkaisseen viranomaisen asiakirja-
44891: sa: vihkon ja lausunnon sekä muuta vastaavaa
44892: 1) huolehtii hallinto-oikeuden toimintaky- asian ratkaisemisessa tarvittavaa selvitystä.
44893: vystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoit- Esittelijä voi myös asettaa vastineen tai seli-
44894: teiden toteutumisesta; tyksen antamiselle määräajan. Avustava vir-
44895: 2) valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen kamies, jolla on riittävä pätevyys, voidaan
44896: ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hallinto- määrätä suorittamaan näitä toimenpiteitä
44897: oikeuden ratkaisuissa; esittelijän sijasta.
44898: 3) asettaa hallinto-oikeuden tulostavoitteet;
44899: 4) antaa lausunnon korkeimmalle hallinto-
44900: oikeudelle hallinto-oikeustuomarin nimi- Erinäiset säännökset
44901: tysasiassa; sekä
44902: 5) antaa lausunnon hallinto-oikeustuomarin 14 §
44903: virkavapaushakemuksesta ja tekee tarvitta- Hallinto-oikeuden päätöksen sisältävän
44904: van esityksen viran hoitamisesta silloin, kun toimituskirjan taltion allekirjoittavat ne, jot-
44905: päätösvalta kuuluu korkeimmalle hallinto- ka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen.
44906: oikeudelle. Jos asian esittelijänä on toiminut muu kuin
44907: Hallinto-oikeuden ylituomari voi määrätä hallinto-oikeuden jäsen, varmentaa taltion
44908: jonkun hallinto-oikeustuomareista tai muista esittelijä. Jos päätöksestä on äänestetty tai
44909: hallinto-oikeuden virkamiehistä toimimaan esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteen,
44910: hallintopäällikkönä. äänestyslausunto ja eriävä mielipide merki-
44911: tään taltioon.
44912: Suullisessa käsittelyssä tehty muu kuin
44913: 11 § asian käsittelyn !opettava päätös voidaan
44914: Hallinto-oikeuden ylituomari ratkaisee ne sisällyttää suullisen käsittelyn pöytäkirjaan.
44915: hallinto-oikeuden hallintoasiat, joita ei ole Tältä osin ei laadita erillistä taltiota.
44916: säädetty tai määrätty täysistunnon ratkaista- Milloin asiasta ei laadita taltiota, äänestys-
44917: vaksi. lausunto ja eriävä mielipide merkitään erilli-
44918: Hallinto-oikeuden ylituomari voi siirtää seen pöytäkirjaan.
44919: ratkaistavakseen kuuluvan hallintoasian rat-
44920: kaistavaksi täysistunnossa.
44921: Hallinto-oikeuden ylituomari voi siirtää 15 §
44922: ratkaistavakseen kuuluvan asian tai asiaryh- Toimituskirjan allekirjoittaa esittelijä. Esit-
44923: män hallintopäällikkönä toimivan virkamie- telijä vastaa siitä, että toimituskirja on pää-
44924: hen ratkaistavaksi. Siirtää ei kuitenkaan saa töksen mukainen.
44925: 10 § :ssä mainittua asiaa. Muissa kuin lainkäyttöasioissa annettavat
44926: toimituskirjat allekirjoittaa istunnon puheen-
44927: johtaja tai asian ratkaissut virkamies ja, mil-
44928: 12 § loin asia on ratkaistu esittelystä, varmentaa
44929: Hallintopäällikkö: esittelijä.
44930: 1) ratkaisee hallinto-oikeuden ylituomarin
44931: hänelle siirtämät asiat; 16 §
44932: 2) johtaa ja valvoo hallinto-oikeuden toi- Hallinto-oikeuslain 7 § :ssä tarkoitettujen
44933: mistotöiden suorittamista; asiantuntijajäsenten palkkioiden perusteet
44934: 3) huolehtii sisäisestä tiedottamisesta ja vahvistaa oikeusministeriö.
44935:
44936:
44937: 380267Q
44938: 58 HE 114/1998 vp
44939:
44940: 17 § 18 §
44941: Hallinto-oikeuden on toimitettava työjär- Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä mar-
44942: jestyksensä tiedoksi oikeusministeriölle ja raskuuta 1999.
44943: korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
44944: HE 115/1998 vp
44945:
44946:
44947:
44948:
44949: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen kor-
44950: vaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta
44951:
44952:
44953:
44954: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
44955: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- laajuutta koskevan epäselvyyden poistami-
44956: roista annettuun lakiin perustuvaa korvaus- seksi lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös
44957: järjestelmää ehdotetaan laajennettavaksi si- Valtiokonttorin oikeudesta saada tuomiois-
44958: ten, että rikoksen johdosta surmansa saaneel- tuimelta käyttöönsä asian selvittämiseksi ja
44959: le erityisen läheisellä henkilöllä olisi eräissä ratkaisemiseksi tarpeelliset oikeudenkäyn-
44960: tapauksissa oikeus korvaukseen kärsimyk- tiasiakirjat silloinkin, kun ne on ovat salas-
44961: sestä, joka hänelle on aiheutunut läheisen sapidettäviä. Lisäksi ehdotetaan nimenomai-
44962: menettämisestä. Ehdotus liittyy vahingonkor- sesti säädettäväksi, että Valtiokonttori ei ole
44963: vauslain muuttamista koskevaan hallituksen sidottu tuomioistuimen korvausasiassa anta-
44964: esitykseen, joka on annettu Eduskunnalle sa- maan ratkaisuun valtion varoista suoritetta-
44965: manaikaisesti tämän esityksen kanssa. vaa korvausta myöntäessään.
44966: Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
44967: ulkopuolella rikoksella aiheotetusta henkilö- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
44968: vahingosta voitaisiin harkinnan mukaan suo- si sen yhteydessä.
44969: rittaa korvausta valtion varoista, vaikka oles- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan sa-
44970: kelu ulkomailla ei ole johtunut työstä, opis- manaikaisesti vahingonkorvauslain muutta-
44971: kelusta tai muusta niihin verrattavasta syys- mista koskevassa hallituksen esityksessä eh-
44972: tä. dotettujen muutosten kanssa.
44973: Korvausviranomaisen tiedonsaantioikeuden
44974:
44975:
44976:
44977:
44978: 380270T
44979: 2 HE 115/1998 vp
44980:
44981:
44982:
44983: SISÄLLYSLUE'ITELO
44984: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
44985: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
44986: l.Nykytila ja ehdotetut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
44987: 1.1. Korvattavat vahingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
44988: 1.~:. Y. ~ing.?nkorvaustuomion merkitys valtion varoista suoritettavaa korvausta
44989: maarattaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
44990: 1.3. Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella aiheutetun vahingon korvaaminen . . . . 4
44991: 1.4. Valtiokonttorin tiedonsaantioikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
44992: 2. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
44993: 2.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
44994: 2.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
44995: 3. Valmisteluvaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
44996: 3.1. Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
44997: 3.2. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
44998: 3.3. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
44999: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
45000: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
45001: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
45002: 2. Talkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
45003: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
45004: LAKIEHDOTUS ................................................ 10
45005: LIITE ....................................................... 12
45006: HE 115/1998 vp 3
45007:
45008: YLEISPERUSTELUT
45009: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset ehdotettu uusi korvausmuoto sisällytettäisiin
45010: rikosvahinkojen korvausjärjestelmään. Muus-
45011: 1.1. Korvattavat vahingot sa tapauksessa korvaukseen oikeutettu jäisi
45012: yleensä kokonaan ilman korvausta, jos kor-
45013: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion vausvelvollinen osoittautuu varattomaksi.
45014: varoista annetun lain (93511973, jäljempänä Vahingonkorvauslakiin lisättäväksi ehdo-
45015: rikosvahinkolaki) mukaan rikoksen kohteek- tettu korvausmuoto on Suomen vahingon-
45016: si joutuneella on oikeus saada valtion varois- korvausoikeudessa uusi, minkä vuoksi valti-
45017: ta korvaus hänelle rikoksella aiheotetusta va- on varoista vuotuisesti maksettavien kor-
45018: hingosta. Rikosvahinkojen korvausjärjestel- vausten määrää tai niiden keskimääräistä
45019: mä on luonteeltaan toissijainen, joten kor- suuruutta on vaikea arvioida. Valtiontalou-
45020: vausta maksetaan rikosvahinkolain nojalla den kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että
45021: valtion varoista vain siltä osin kuin vahin- ehdotettujen muutosten taloudelliset vaiku-
45022: gon kärsinyt ei saa sitä muualta. tukset voidaan kohtuullisella tarkkuudella
45023: Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan arvioida ennen muutosten toteuttamista. Ri-
45024: rikosvahinkolain mukaan korvaus sairaanhoi- kosvahinkolain nojalla valtion varoista mak-
45025: tokustannuksista ja muista vahingosta aiheu- settujen korvausten määrät ovat viime vuosi-
45026: tuneista kuluista, kivusta ja särystä sekä na tuntuvasti nousseet, eikä korvausjärjestel-
45027: viasta ja muusta pysyvästä haitasta. Lisäksi mästä aiheutuvia kustannuksia ole tällä het-
45028: valtion varoista korvataan tulojen ja elatuk- kellä valtiontaloudellisesti mahdollista mer-
45029: sen vähentyminen sekä henkilövahingon yh- kittävästi nostaa korvattavien vahinkojen
45030: teydessä vahingoittuneet tavanomaiset käyt- piiriä laajentamalla. Tästä syystä ehdotetaan,
45031: töesineet, silmälasit ja hammasproteesit. Jos että surmansa saaneen läheiselle aiheutu-
45032: henkilövahinko on aiheutettu vapauteen koh- neesta kärsimyksestä myönnettävälle kor-
45033: distuneella rikoksella tai siveellisyysrikoksel- vaukselle säädettäisiin yläraja. Rikosvahin-
45034: la, uhrille suoritetaan korvausta myös rikok- kolaissa säädetään nykyisinkin valtion va-
45035: sella aiheotetusta kärsimyksestä. Rikoksella roista suoritettavien korvausten enimmäis-
45036: aiheotetusta esinevahingosta ei yleensä suo- määristä muun muassa henkilö- ja esineva-
45037: riteta korvausta valtion varoista. hingoissa.
45038: Eduskunnalle on samanaikaisesti tämän Uuden korvausmuodon valtion varoista
45039: esityksen kanssa annettu hallituksen esitys korvattavaksi enimmäismääräksi ehdotetaan
45040: laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta 20 000 markkaa. Enimmäismäärää korotet-
45041: (HE 116/1998 vp). Esityksessä ehdotetaan tatsnn kolmivuotiskausittain rahanarvon
45042: vahingonkorvauslakiin (4121197 4) otettavale- muutosta vastaavasti. Uudistuksesta saatujen
45043: si säännös, jonka nojalla surmansa saaneen käytännön kokemusten perusteella voitaisiin
45044: läheisellä olisi eräissä tapauksissa oikeus myöhemmin harkita, onko tätä suurempaan
45045: saada korvaus kuolemantapauksesta aiheu- enimmäismäärän korotukseen valtionta-
45046: tuneesta kärsimyksestä. Korvaus voitaisiin loudellisia edellytyksiä.
45047: tuomita maksettavaksi henkilölle, joka on
45048: ollut surmansa saaneelle erityisen läheinen. 1.2. Vahingonkorvaustuomion merkitys
45049: Lisäksi edellytetään, että kuolema on aiheu- valtion varoista suoritettavaa korvausta
45050: tettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuu- määrättäessä
45051: desta ja että korvauksen tuomitsemista on
45052: kaikki olosuhteet huomioon ottaen pidettävä Rikosvahinkolaissa ei ole nimenomaista
45053: kohtuullisena. säännöstä siitä, mikä merkitys tuomioistui-
45054: Surmansa saaneen läheisellä, jolle tuomit- men rikosasiassa antamalle tuomiolle on an-
45055: taisiin maksettavaksi korvaus kuolemanta- nettava rikosvahinkolain nojalla myönnettä-
45056: pauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä, ei vää korvausta harkittaessa. V akiintuneesti on
45057: yleensä olisi mahdollisuutta saada korvausta kuitenkin katsottu, että korvauksen myöntä-
45058: vakuutuksesta tai muusta ensisijaisesta kor- vä viranomainen on tällöin sidoksissa tuo-
45059: vausjärjestelmästä. Rikosvahinkojen kor- mioistuimen ratkaisuun teon rikosoikeudelli-
45060: vausjärjestelmän kehittämiseksi ja korvauk- sessa arvioinnissa, mutta ei korvausta mää-
45061: seen oikeutetun läheisen aseman parantami- rätessään.
45062: seksi ehdotetaan, että vahingonkorvauslakiin Korvauksen hakijat ovat eräissä tapauksis-
45063: 4 HE 115/1998 vp
45064:
45065: sa olettaneet, että tuomioistuinkäsittelyssä aatteena on, että kukin sopimusvaltio on vel-
45066: tuomittu korvaus suoritetaan aina samansuu- vollinen korvaamaan omalla alueellaan teh-
45067: ruisena valtion varoista, jos korvauksen dyllä rikoksella aiheotettuja vahinkoja. Suo-
45068: myöntämiselle rikosvahinkolaissa asetetut messa pysyvästi asuva voi siten yleensä saa-
45069: edellytykset täyttyvät. Tällaisten väärinkäsi- da korvauksen toisessa sopimusvaltiossa teh-
45070: tysten välttämiseksi on perusteltua säätää ni- dyllä rikoksella kärsimästään henkilövahin-
45071: menomaisesti siitä, mikä merkitys tuomiois- gosta kyseisen valtion korvausjärjestelmästä.
45072: tuimen korvausratkaisulle on annettava valti- Kaikki Euroopan valtiot eivät kuitenkaan ole
45073: on varoista maksettavaa korvausta määrät- liittY.neet yleissopimukseen.
45074: täessä. Myös eduskunnan apulaisoi- Rikosvahinkolain nojalla korvataan yleis-
45075: keusasiamies on tehnyt oikeusministeriölle sopimuksen perusperiaatteen mukaisesti
45076: tämän sisältöisen aloitteen lokakuussa 1995. yleensä vain Suomessa tehdyllä rikoksella
45077: Rikosvahinkolakiin ehdotetaan otettavaksi aiheotettuja vahinkoja. Ulkomailla tehdyllä
45078: säännös, joka vahvistaisi nykyisen käytän- rikoksella aiheutettu henkilövahinko voidaan
45079: nön. Korvausviranomainen olisi jatkossakin korvata valtion varoista, jos vahingon kärsi-
45080: sidoksissa tuomioistuimen ratkaisuun ainoas- nyt asuu pysyvästi Suomessa. Lisäksi edelly-
45081: taan siltä osin kuin kysymys on rikosasian tetään, että hänen oleskelunsa ulkomailla on
45082: rikosoikeudellisesta arvioinnista. Vallitsevan johtunut työstä, opiskelusta tai muusta näi-
45083: käytännön säilyttäminen on perusteltua paitsi hin verrattavasta syystä. Tavanomaisen lo-
45084: korvausjärjestelmän luonteen vuoksi myös mamatkan aikana kärsittyä vahinkoa ei kor-
45085: rikosvahinkolakiin perustuvan korvauskäy- vata rikosvahinkolain nojalla valtion varoista
45086: tännön yhtenäisyyden kannalta. Rikoksen lähinnä siitä syystä, että niitä varten voidaan
45087: uhreilla tulee lähtökohtaisesti olla oikeus kohtuudella edellyttää varauduttavan esimer-
45088: saada valtion varoista samansuuruinen kor- kiksi matkustajavakuutuksella.
45089: vaus samanlaisesta vahingosta siitä riippu- Rikosvahinkolain soveltamisalaa koskevat
45090: matta, minkä suuruiseksi vahinko on tuo- säännökset ovat niin tiukat, että korvausta ei
45091: mioistuimen ratkaisussa arvioitu. Korvausvi- ole suoritettu esimerkiksi Itämerellä liiken-
45092: ranomaisen itsenäisen harkintavallan säilyt- nöivässä matkustaja-aluksessa tehdyllä ri-
45093: täminen on lisäksi tarpeellista sen vuoksi, koksella aiheotetusta vahingosta, kun alus on
45094: että syytetyn kokonaisuudessaan oikeiksi rikoksen tekohetkellä sijainnut Suomen alue-
45095: myöntämiä korvausvaatimuksia ei tuomiois- vesien ulkopuolella, vaikka vahingolla on
45096: tuinmenettelyssä yleensä tutkita, vaikka esi- muuten ollut kaikki liittymäkohdat Suomeen.
45097: tetty korvausvaatimus on esimerkiksi selvästi Rikosvahinkolain soveltamisalaa ehdote-
45098: liian suuri. On periaatteessa tärkeää, että taan laajennettavaksi siten, että korvausta
45099: korvausviranomainen voi tällöinkin suorittaa voitaisiin korvausviranomaisen harkinnan
45100: valtion varoista todellisuudessa aiheutetun mukaan suorittaa ulkomailla tehdyllä rikok-
45101: vahingon määrää vastaavan korvauksen. sella aiheotetusta henkilövahingosta, vaikka
45102: Käytännössä korvausviranomaisen itsenäi- vahingon kärsineen oleskelu ulkomailla ei
45103: sen harkintavallan merkitys tulee esille lä- ole johtunut työstä, opiskelusta tai niihin
45104: hinnä silloin, kun valtion varoista suoritetaan finnastettavasta syystä. Korvausviranomai-
45105: korvauksia kivusta ja särystä, viasta ja nen voisi tapauskohtaisen harkinnan perus-
45106: muusta pysyvästä haitasta tai kärsimyksestä. teella arvioida, onko täyden tai osittaisen
45107: Koska tällaisten aineettomien vahinkojen korvauksen suorittamista valtion varoista
45108: suuruutta ei voida objektiivisesti rahassa mi- pidettävä yksittäistapauksessa perusteltuna,
45109: tata, korvausviranomainen voi perustellusti vaikka vahinko on aiheutettu Suomen ulko-
45110: arvioida korvattavan vahingon suuruuden puolella tehdyllä rikoksella. Lakiehdotukses-
45111: tuomioistuimen ratkaisusta poikkeavasti. sa on mainittu seikkoja, jotka tulisi ottaa
45112: huomioon korvauksen myöntämisen edelly-
45113: 1.3. Suomen ulkopuolella tehdyllä tyksiä harkittaessa. Yksi huomioon otettavis-
45114: rikoksella aiheotetun vahingon ta seikoista olisi se, miten läheinen yhteys
45115: korvaaminen tapauksena on Suomeen.
45116: Suomi on vuonna 1990 liittynyt väkivalta- 1.4. V aitiokonttorin tiedonsaantioikeus
45117: rikosten uhreille suoritettavia korvauksia
45118: koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen Rikosvahinkokorvausta haetaan Val-
45119: (SopS 8/1991). Yleissopimuksen perusperi- tiokanttorilta kirjallisesti. Jos asiaa on käsi-
45120: HE 115/1998 vp 5
45121:
45122: telty tuomioistuimessa, hakemukseen on lii- ta annetun asetuksen (774/1993) 7 a §:n
45123: tettävä tuomioistuinkäsittelyssä syntyneet 2 momentin 8 kohdan mukaan peritä mak-
45124: asiakirjat. Käytännössä on kuitenkin taval- sua. Valtiokonttorin harkittavaksi jäisi ny-
45125: lista, että hakemus toimitetaan Valtiokontto- kyiseen tapaan se, kehottaako se puutteelli-
45126: rilie ilman asianmukaisia liitteitä. Puutteel- sen hakemuksen toimittanutta hakijaa täy-
45127: listen hakemusten käsittelyä nopeuttaakseen dentämään hakemustaan vai pyytääkö se
45128: Valtiokonttori pyytää usein tuomiois- puuttuvat asiakirjat suoraan toiselta viran-
45129: tuinasiakirjat suoraan tuomioistuimelta sen omaiselta. Hakijan edun mukaista on aina
45130: sijaan, että kehottaisi hakijaa täydentämään huolehtia siitä, että kaikki tarvittava asiakir-
45131: hakemustaan. jaselvitys liitetään hakemukseen, sillä hake-
45132: Voimassa olevan lain nojalla on epäselvää, muksen täydentäminen hidastaa hakemuksen
45133: voiko tuomioistuin toimittaa salassapidettä- käsittelyä riippumatta siitä, mistä täy-
45134: viksi määräämiään asiakirjoja Valtiokontto- dennystä pyydetään.
45135: rille, joka ei ole ollut oikeudenkäynnissä
45136: asianosaisena. Eräissä tuomioistuimissa sa-
45137: laisten asiakirjojen luovuttamista Valtiokont- 2. Esityksen vaikutukset
45138: torilie on pidetty mahdollisena, mutta toiset
45139: tuomioistuimet ovat tulkinneet yleisten asia- 2.1. Taloudelliset vaikutukset
45140: kirjainjulkisuudesta annettua lakia (8311951)
45141: siten, että salassa pidettäväksi määrätyn asia- Surmansa saaneen läheiselle kärsimyksestä
45142: kirjan luovuttaminen ei ole mahdollista il- maksettava korvaus
45143: man asianosaisen nimenomaista suostumus-
45144: ta. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että Esityksessä ehdotetaan, että surmansa saa-
45145: Valtiokonttori ei ole edes pyytänyt salassapi- neen läheiselle kärsimyksestä vahingonkor-
45146: dettäviksi määrättyjä asiakirjoja tuomioistui- vauslakiin ehdotetun korvaussäännöksen no-
45147: melta, vaan on kehottanut hakijaa täydentä- jalla tuomittavat korvaukset otettaisiin rikos-
45148: mään hakemustaan. Tällaisten hakemusten vahinkojen korvausjärjestelmän piiriin. Muu-
45149: käsittely on täydennysmenettelystä aiheutu- toksen taloudellisia vaikutuksia on vaikea
45150: neen ajanhukan vuoksi usein ollut hitaampaa arvioida, koska sekä korvaukseen oikeutettu-
45151: kuin sellaisten hakemusten, joihin ei liity jen läheisten piiri että tuomittavien korvaus-
45152: salassapidettävää aineistoa. ten taso jäävät vahingonkorvauslain muu-
45153: Vallitsevan tilanteen selkeyttämiseksi ri- tosehdotuksen mukaan oikeuskäytännön va-
45154: kosvahinkolaissa ehdotetaan säädettäväksi raan. Vaikutusten arvioimista kuitenkin hel-
45155: Valtiokonttorin oikeudesta pyynnöstä saada pottaa huomattavasti, jos valtion varoista
45156: tuomioistuimelta vireillä olevan korvausasian suoritettavalle korvaukselle säädetään mark-
45157: selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat kamääräinen yläraja.
45158: asiakirjat siitä riippumatta, onko ne määrätty Suomessa tehdään vuosittain 150-180
45159: salassapidettäviksi. Muutos voisi tehostaa henkirikosta tai muuta sellaista tekoa, jonka
45160: korvaushakemusten käsittelyä sellaisissa asi- nojalla surmansa saaneen läheisellä saattaisi
45161: oissa, joissa oikeudenkäynnissä syntyneet olla oikeus korvaukseen kärsimyksestä. Tuo-
45162: asiakirjat ovat salassapidettäviä. Salaisten mioistuimen kohtuusharkinnan perusteella
45163: asiakirjojen toimittaminen Valtiokonttorilie korvauksia voidaan varovasti arvioida tuo-
45164: ei vaarantaisi arkaluontoisten tietojen salassa mittavan vuosittain 20-25 tapauksessa. Ta-
45165: pysymistä, koska Valtiokonttorin virkamie- vallisesti korvauksia todennäköisesti tuomit-
45166: het ovat joka tapauksessa vaitiolovelvollisia taisiin kussakin tapauksessa yhdelle tai kor-
45167: rikosvahinkohakemuksia käsitellessään tie- keintaan kahdelle läheiselle, joten korvauk-
45168: toonsa tulleiden asioiden osalta. seen olisi vuosittain oikeus enintään 40 hen-
45169: Ehdotus ei merkitse muutosta siihen lähtö- kilöllä. Läheisellä olisi vain poikkeukselli-
45170: kohtaan, että hakija on velvollinen liittämään sesti oikeus saada korvausta kärsimyksestään
45171: hakemukseensa tuomioistuinkäsittelyä koske- vakuutuksesta tai muusta ensisijaisesta kor-
45172: vat asiakirjat ja muun Valtiokonttorin edel- vausjärjestelmästä. Jos oletetaan valtion va-
45173: lyttämän selvityksen. Oikeudenkäyntiasiakir- roista suoritettavien korvausten olevan kes-
45174: jasta, joka tarvitaan rikosvahinkoasian käsit- kimäärin 10 000-20 000 markkaa, korvaus-
45175: telemiseksi Valtiokonttorissa, ei eräistä tuo- ten vuotuinen kokonaismäärä olisi esitettyjen
45176: mioistuinten ja eräiden oikeushallintovi- perusteiden mukaan laskettuna 0,4-0,8 mil-
45177: ranomaisten suoritteista perittävistä maksuis- joonan markan luokkaa. Jos valtion varoista
45178: 6 HE 115/1998 vp
45179:
45180: suoritettavalle korvaukselle ei säädettäisi on annettava valtion varoista maksettavaa
45181: ylärajaa, rikosvahinkojen korvausjärjestel- korvausta määrättäessä.
45182: mästä valtiolle aiheutuvat kustannukset nou-
45183: sisivat uudistuksen myötä huomattavasti tätä 3.3. Asian valmistelu
45184: enemmän.
45185: Ehdotetut muutokset pohjautuvat Val-
45186: Rikosvahinkolain soveltamisalan laajenta- tiokonttorin tiedonsaantioikeutta koskevaa
45187: minen ehdotusta lukuun ottamatta oikeusministeri-
45188: ön 28 päivänä helmikuuta 1995 asettamassa
45189: Ehdotuksen mukaan rikosvahinkolain so- työryhmässä tehtyyn valmisteluun. Työryh-
45190: veltamisalaa laajennettaisiin siten, että val- mässä, jonka tehtävänä oli laatia tarpeelliset
45191: tion varoista voitaisiin korvata eräitä ulko- säädösehdotukset rikosvahinkolain sovelta-
45192: mailla tehdyllä rikoksella aiheutettuja vahin- misessa havaittujen epäkohtien poistamisek-
45193: koja, joista nykyisin ei suoriteta korvausta. si, olivat edustettuina Valtiokonttori, Suo-
45194: Käytännössä korvausjärjestelmän piiriin tuli- men Asianajajaliitto, Suomen Mielenterveys-
45195: si yksittäisiä vahinkoja, joilla on hyvin lä- seura, useiden järjestöjen yhdessä ylläpitämä
45196: heinen yhteys Suomeen. Tapausten vähäisen Rikosuhripäivystys sekä Unioni, Naisasialiit-
45197: lukumäärän vuoksi uudistuksella ei ilmeises- to Suomessa ry:n alainen Raiskaus-
45198: ti olisi merkittävää valtiontaloudellista vai- kriisikeskus Tukinainen. Työryhmä antoi
45199: kutusta. hallituksen esityksen muotoon laaditun mie-
45200: tintönsä huhtikuussa 1996.
45201: 2.2. Henkilöstövaikutukset Mietinnöstä saatiin lausunnot valtiovarain-
45202: ministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, sosiaali-
45203: Esityksessä ehdotettu rikosvahinkolain so- ja terveysministeriöltä, vakuutusoikeudelta,
45204: veltamisalan laajennus tulee lisäämään kor- Valtiokonttorilta, Suomen Asianajajaliitolta,
45205: vaushakemusten määrää muutamilla kym- Suomen Lakimiesliitolta, Suomen V akuu-
45206: menillä hakemuksilla vuosittain. Hakemus- tusyhtiöiden Keskusliitolta, Kuluttajien va-
45207: ten määrän kasvusta aiheutuva vähäinen työ- kuutustoimistolta, Suomen Mielenterveys-
45208: määrän lisäys voidaan hoitaa korvausasioita seuralta sekä Suomen Punaiselta Ristiltä.
45209: käsittelevää henkilöstöä lisäämättä. Ehdotet- V altaosa lausunnonantajista kannatti työryh-
45210: tujen muutosten toteuttaminen ei todennä- män ehdotuksia. Oikeusministeriössä on laa-
45211: köisesti myöskään pidennä korvaushakemus- dittu tiivistelmä annetuista lausunnoista.
45212: ten keskimääräisiä käsittelyaikoja. Esitys on viimeistelty oikeusministeriössä
45213: virkatyönä mietinnöstä annettujen lausunto-
45214: 3. Valmisteluvaiheet jen pohjalta.
45215: 3.1. Pääministeri Paavo Lipposen 4. Muita esitykseen vaikuttavia
45216: hallitusohjelma seikkoja
45217: Pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjel- Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen
45218: massa on hallituksen tavoitteeksi kirjattu korvausjärjestelmän laajentamista kärsimyk-
45219: rikoksen uhrien aseman parantaminen. sestä suoritettavaan korvaukseen, johon sur-
45220: mansa saaneen läheisellä eräissä tapauksissa
45221: 3.2. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen olisi oikeus. Läheisen kärsimyksen korvatta-
45222: esitys vuoden edellytyksistä säädettäisiin vahingon-
45223: korvauslaissa, jonka muuttamista koskeva
45224: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies esitti hallituksen esitys (HE 116/1998 vp) on an-
45225: oikeusministeriölle osoitetussa kirjeessä lo- nettu Eduskunnalle tämän esityksen kanssa
45226: kakuussa 1995 rikosvahinkolakia tarkistetta- samanaikaisesti.
45227: vaksi siten, että laista kävisi nimenomaisesti Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
45228: ilmi, mikä merkitys tuomioistuimen vahin- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
45229: gonkorvausasiassa tekemälle ratkaisulle si sen yhteydessä.
45230: HE 115/1998 vp 7
45231:
45232:
45233:
45234: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45235:
45236: 1. Lakiehdotuksen perustelut Jos ulkomailla rikoksella aiheutettu henki-
45237: lövahinko on vakava, korvauksen suoritta-
45238: Lain nimike. Lain nimike ehdotetaan va- minen valtion varoista Suomessa pysyvästi
45239: kiintuneen käytännön mukaisesti muutetta- asuvalle saattaisi rikosvahinkojärjestelmälle
45240: vaksi rikosvahinkolaiksi. asetetut tavoitteet huomioon ottaen olla pe-
45241: 2 a §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi rusteltua, vaikka rikoksella ei olisi läheistä
45242: uusi 2 momentti, jonka mukaan rikosvahin- yhteyttä Suomeen eikä kysymys olisi perhe-
45243: kolakia voitaisiin korvausviranomaisen har- väkivaltaan liittyvästä rikoksesta. Korvauk-
45244: kinnan mukaan yksittäistapauksessa soveltaa sen maksaminen saattaisi tulla kysymykseen
45245: ulkomailla tehdyllä rikoksella aiheutettuun esimerkiksi silloin, kun vahingon kärsinyt
45246: henkilövahinkoon silloinkin, kun korvausta joutuu rikoksella aiheotettujen vammojen va-
45247: ei voida suorittaa 1 momentin pääsäännön kavuuden vuoksi jäämään ulkomaille pitkä-
45248: nojalla. Koska korvauksen suorittaminen aikaiseen sairaalahoitoon, eikä hänellä ole
45249: olisi harkinnanvaraista, valtion varoista voi- mahdollisuutta saada muualta varoja hoito-
45250: taisiin täyden korvauksen sijasta suorittaa kustannusten maksamiseen.
45251: osittainen korvaus. Rikosvahinkolain nojalla valtion varoista
45252: Säännöksessä mainittaisiin nimenomaisesti maksettava korvaus on luonteeltaan toissi-
45253: seikkoja, jotka korvausviranomaisen tulee jainen: korvausta ei makseta siltä osin kuin
45254: erityisesti ottaa huomioon korvauksen myön- vahingon kärsinyt voi sitä saada muualta.
45255: tämistä harkitessaan. Tällaisia seikkoja olisi- Tämän periaatteen mukaisesti voidaan yleen-
45256: vat rikoksen läheinen yhteys Suomeen, ri- sä edellyttää, että ulkomailla vahingon kärsi-
45257: koksen tekijän ja rikoksen kohteena olleen nyt pyrkii ensisijaisesti saamaan korvausta
45258: henkilön välisen suhteen läheisyys, vahingon sen valtion rikosvahinkojen korvausjärjestel-
45259: laatu sekä vahingon kärsineen mahdollisuus mästä, jossa rikos on tehty tai johon tapaus
45260: saada korvausta muualta. muusta syystä läheisimmin liittyy. Tämä on
45261: Arvioitaessa rikoksen yhteyttä Suomeen lähtökohtana myös väkivaltarikosten uhreille
45262: merkitystä olisi erityisesti sillä, miten lä- suoritettavia korvauksia koskevassa euroop-
45263: heinen maantieteellinen yhteys rikoksella on palaisessa yleissopimuksessa. Korvausvi-
45264: Suomeen. Esimerkiksi Itämerellä tapahtu- ranomaisen tulisikin korvauksen myöntämi-
45265: neen, suomalaisesta satamasta alkaneen ja sen edellytyksiä harkitessaan ottaa huomi-
45266: sinne päättyneen laivaristeilyn aikana aluk- oon, minkälaiset mahdollisuudet korvauksen
45267: sella tehdyllä rikoksella voitaisiin yleensä hakijalla on saada korvausta toisen valti-
45268: olettaa olevan läheinen yhteys Suomeen, on rikosvahinkojen korvausjärjestelmästä,
45269: vaikka alus olisi rikoksen tekohetkellä sijain- muusta ulkomaisesta korvausjärjestelmästä
45270: nut Suomen aluevesirajan ulkopuolella. tai vakuutuksesta. Rikoksentekijäitä tulevalla
45271: Maantieteellisen läheisyyden ohella merki- vahingonkorvauksella olisi kuitenkin myös
45272: tystä saattaisi olla myös muilla Suomeen ulkomailla aiheotetun vahingon korvattavuu-
45273: liittyvillä seikoilla, kuten sillä, että rikoksen den osalta merkitystä rikosvahinkolain 3 §:n
45274: kohteeksi joutunut henkilö on osallistunut 3 momentista ilmenevän periaatteen mukai-
45275: Suomesta järjestetylle matkalle suomalais- sesti vain siltä osin kuin sitä todellisuudessa
45276: ryhmän jäsenenä. on suoritettu.
45277: Eräissä tapauksissa korvauksen maksami- Pykälän nykyinen 2 momentti, joka koskee
45278: nen valtion varoista olisi perusteltua rikok- korvauksen epäämistä tai sen maksamisen
45279: sen tekijän ja rikoksen kohteena olleen hen- lopettamista vahingon kärsineen muuttaessa
45280: kilön välisen suhteen läheisyyden vuoksi. ulkomaille, siirtyisi uudeksi 3 momentiksi.
45281: Tällä perusteella korvaus voisi tulla suoritet- Samalla säännöstä tarkistettaisiin ottamalla
45282: tavaksi erityisesti perheväkivallalla aiheute- siihen viittaus 1 momentin lisäksi uuteen
45283: tuista henkilövahingoista, joita korvattaessa 2 momenttiin. Myös 2 momentin nojalla
45284: ei yleensä olisi kohtuullista antaa ratkaisevaa myönnetty korvaus voitaisiin siten evätä tai
45285: merkitystä sille, onko väkivaltaa tehty Suo- sen maksaminen lopettaa, jos vahingon kär-
45286: messa vai ulkomailla. sinyt muuttaa rikoksen tekemisen jälkeen
45287: 8 HE 115/1998 vp
45288:
45289: pysyvästi ulkomaille. aiheutunut. Tämä perustuu siihen, että Val-
45290: 6 a §. Pykälän nojalla rikoksen vuoksi sur- tiokonttorin vakiintuneesti noudattama an-
45291: mansa saaneen läheisellä olisi eräissä ta- sionmenetyksen laskentatapa saattaa yksit-
45292: pauksissa oikeus saada valtion varoista kor- täistapauksessa poiketa tavasta, jolla tuomi-
45293: vaus kuolemantapauksen aiheuttamasta kär- oistuin on vahingonkorvauslain nojalla kor-
45294: simyksestä. Pykälän 1 momentissa viitattai- vattavan ansionmenetyksen arvioinut.
45295: siin vahingonkorvauslain 4 a §:ään, jossa 16 §. Pykälän 3 momentissa ehdotetaan
45296: säädettäisiin korvauksen myöntämisen edel- säädettäväksi, että Valtiokanttorilla olisi
45297: lytyksistä. Kärsimyksestä suoritettava kor- asiakirjojen salassapitoa koskevien säännös-
45298: vaus ei vaikuttaisi läheisen oikeuteen saada ten tai määräysten estämättä oikeus saada
45299: korvausta henkilövahingosta eikä kärsimyk- käyttöönsä tuomioistuimen hallussa olevat
45300: sestä suoritettavaa korvausta otettaisi huo- asiakirjat, jotka tarvitaan Valtiokonttorin
45301: mioon laskettaessa 7 §:ssä säädettyä henkilö- käsiteltävänä olevan rikosvahinkoasian sel-
45302: vahingosta suoritettavan korvauksen enim- vittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Valtiokantto-
45303: mäismäärää. rilla ei kuitenkaan jatkossakaan olisi velvol-
45304: Pykälän 2 momentin nojalla kärsimyksestä lisuutta pyytää asiakirjoja tuomioistuimelta,
45305: läheiselle valtion varoista suoritettavan kor- vaan pääsääntönä olisi, että korvauksen ha-
45306: vauksen enimmäismäärä olisi 20 000 mark- kijaa kehotetaan itse täydentämään hakemus-
45307: kaa. Korvaukseen oikeutettu voisi tietenkin taan.
45308: periä rikosvahinkolain nojalla suoritetun kor- 27 a §. Pykälässä säädetään rikosvahinko-
45309: vauksen ylittävän osuuden suoraan korvaus- lain nojalla korvattavia vahinkoja koskevien
45310: velvolliselta. markkamääräisten ylärajojen tarkistamisesta.
45311: 14 §. Pykälän 1 momentin mukaan rikos- Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi viittaus
45312: vahinkolakiin perustuvan korvauksen myön- 6 a §:n 2 momenttiin, jossa säädettäisiin sur-
45313: tää ja suorittaa Valtiokonttori. Momentissa mansa saaneen läheiselle aiheutuneesta kär-
45314: ehdotetaan nimenomaisesti todettavaksi, että simyksestä suoritettavan korvauksen enim-
45315: Valtiokonttori ei ole korvausta myöntäessään mäismäärästä. Yläraja tarkistettaisiin kolmi-
45316: sidoksissa tuomioistuimen korvausasiassa vuotiskausittain asetuksella rahanarvon muu-
45317: mahdollisesti antamaan ratkaisuun. Val- tosta vastaavasti, kuten muutkin rikosvahin-
45318: tiokonttori ei sen sijaan voisi puuttua tuo- kolaissa säädetyt enimmäiskorvaukset.
45319: mioistuimessa tapahtuneeseen asian rikosoi- V oimaantulosäännös. Voimaantulosään-
45320: keudelliseen arviointiin eli kysymykseen nöksen 2 momenttiin otetun siirtymäsään-
45321: siitä, onko syytteessä tarkoitettua tekoa pi- nöksen nojalla ehdotettuja säännöksiä sovel-
45322: dettävä rikoksena ja minkä rikoksen tunnus- letaan vain sellaisen vahingon korvaamiseen,
45323: merkistön teonkuvaus mahdollisesti täyttää. joka on aiheutettu lain voimaantulon jälkeen
45324: Ehdotettu säännös vahvistaisi vallitsevan tehdyllä rikoksella. Rikoksentekohetki on
45325: käytännön. sovellettavan lain valinnan kannalta ratkaise-
45326: Valtiokonttori voisi arvioida sekä korvaus- vaa.
45327: vastuun yleiset edellytykset että korvattavan Voimaantulosäännöksen 3 momentin siir-
45328: vahingon suuruuden tuomioistuimen ratkai- tymäsäännöksessä säädettäisiin siitä, milloin
45329: susta poikkeavasti. Vallitsevan käytännön rikosvahinkolaissa säädettyjä enimmäiskor-
45330: perusteella voidaan kuitenkin todeta, että vauksia seuraavan kerran tarkistetaan. Jos
45331: Valtiokonttori noudattaa tuomioistuimen rat- tarkistaruisajankohdasta ei nimenomaisesti
45332: kaisua pääsääntöisesti myös korvausvastuun säädettäisi, lain 7 ja 10 §:ssä säädetyt enim-
45333: yleisten edellytysten arvioinnissa. Esimerkik- mäiskorvaukset tarkistettaisiin seuraavan
45334: si rikollisen teon ja aiheutuneen vahingon kerran vuoden 2000 alusta, 5 §:n 1 momen-
45335: syy-yhteyttä ei yleensä arvioida tuomioistui- tissa ja 5 a §:ssä säädetyt enimmäiskorvauk-
45336: men ratkaisusta poikkeavana tavalla. Tuomi- set vuoden 2001 alusta sekä ehdotettu
45337: oistuimen tuomiosta poikkeavaa ratkaisua ei 6 a §:n 2 momentissa tarkoitettu enimmäis-
45338: asian luonteen vuoksi yleensä voitaisikaan määrä kolmen vuoden kuluttua ehdotetun
45339: tältä osin pitää asianmukaisena. Eri asia on, lain voimaantulosta. Tarkoituksenmukaista
45340: että korvausviranomainen voi erityisesti an- on, että kaikki rikosvahinkolaissa säädetyt,
45341: sionmenetyksen perusteella suoritettavan kolmivuotiskausittain tarkistettavat markka-
45342: korvauksen suuruutta harkitessaan päätyä määrät tarkistetaan samanaikaisesti. Tarkis-
45343: ratkaisuun, jonka mukaan rikosvahinkolain tusajankohdaksi ehdotetaan vuoden 2000
45344: nojalla korvattavaa vahinkoa ei lainkaan ole alkua, jolloin lain 7 ja 10 §:ssä säädetyt
45345: HE 115/1998 vp 9
45346:
45347: enimmäiskorvaukset olisi voimassa olevan 3. Voimaantulo
45348: lain nojalla joka tapauksessa tarkistettava.
45349: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan saman-
45350: 2. Tarkemmat säännökset aikaisesti hallituksen esityksessä (HE
45351: 116/1998 vp) ehdotetun vahingonkorvauslain
45352: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion muuttamista koskevan lain kanssa. Lakia ei
45353: varoista annetun asetuksen (198/1974) voida ehdotetussa muodossaan saattaa voi-
45354: 10 §:ää on tarkoitus muuttaa siten, että Val- maan ennen vahingonkorvauslain muut-
45355: tiokonttorin olisi pääsääntöisesti pyydettävä tamista koskevaa lakia, koska nyt ehdotetus-
45356: lausunto oikeusministeriön asettamaita rikos- sa laissa viitataan vahingonkorvauslakiin
45357: vahinkolautakunnalta hakemuksesta, joka lisättäväksi ehdotettuun säännökseen.
45358: on tehty rikosvahinkolakiin lisättäväksi eh-
45359: dotetun 2 a §:n 2 momentin tai 6 a §:n no- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
45360: jalla. Samalla asetuksen nimike muutettaisiin kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
45361: rikosvahinkoasetukseksi. tus:
45362:
45363:
45364:
45365:
45366: 380270T
45367: 10 HE 115/1998 vp
45368:
45369:
45370:
45371:
45372: Laki
45373: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta
45374: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45375: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 an-
45376: netun lain (935/1973) nimike, 2 a §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 27 a §,
45377: sellaisina kuin niistä ovat 2 a §:n 2 momentti laissa 6311984, 14 §:n 1 momentti laissa
45378: 13311987 ja 27 a § laissa 19411997, sekä
45379: lisätään 2 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 6311984, uusi 2 momentti, jolloin
45380: muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 916/1985 ja
45381: mainitussa laissa 13311987, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
45382:
45383: Rikosvahinkolaki 14 §
45384: Korvauksen myöntää ja suorittaa val-
45385: 2a§ tiokonttori. Korvausta myöntäessään val-
45386: tiokonttori ei ole sidoksissa tuomiois-
45387: Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella tuimen korvausasiassa antamaan ratkaisuun.
45388: aiheutetusta henkilövahingosta voidaan har-
45389: kinnan mukaan suorittaa korvausta muissa-
45390: kin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
45391: sissa, jos korvauksen suorittamista on pidet- 16 §
45392: tävä perusteltuna ottaen erityisesti huomioon
45393: rikoksen läheinen yhteys Suomeen, rikoksen Valtiokanttorilla on salassapitosäännösten
45394: tekijän ja rikoksen kohteena olleen henkilön ja -määräysten estämättä oikeus pyynnöstä
45395: välisen suhteen läheisyys, vahingon laatu saada tuomioistuimelta sen hallussa olevat
45396: sekä vahingon kärsineen mahdollisuus saada korvausasian selvittämiseksi ja ratkaisemi-
45397: korvausta muualta. seksi tarvittavat asiakirjat.
45398: Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi
45399: ulkomaille sen jälkeen, kun 1 tai 2 momen-
45400: tissa tarkoitettu rikos on tehty, voidaan kor- 27 a §
45401: vaus evätä tai sen maksaminen lopettaa. Edellä 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ss.l,
45402: 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja 10 §:ssä
45403: 6a§ mainitut rahamäärät tarkistetaan asetuksella
45404: Surmansa saaneen läheiselle suoritetaan kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta
45405: korvaus kuolemantapauksen aiheuttamas- vastaavasti.
45406: ta kärsimyksestä vahingonkorvauslain
45407: (412/1974) 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
45408: lytyksin. kuuta 199.
45409: Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeu- Lain 2 a §:n 2 momenttia ja 6 a §:ää ei
45410: tetulle suoritettava korvaus ei saa olla sovelleta ennen lain voimaantuloa tehdyllä
45411: 20 000 markkaa suurempi. rikoksella aiheutetun vahingon korvaamiseen.
45412: HE 115/1998 vp 11
45413:
45414: Lain 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ssä, nojalla annettavalla asetuksella vuoden 2000
45415: 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja 10 §:ssä alusta ja sen jälkeen kolmivuotiskausittain.
45416: mainitut rahamäärät tarkistetaan 27 a §:n
45417:
45418:
45419: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
45420:
45421: Tasavallan Presidentti
45422:
45423:
45424:
45425:
45426: MARTTI AIITISAARI
45427:
45428:
45429:
45430:
45431: Oikeusministeri Jussi Järventaus
45432: 12 HE 115/1998 vp
45433:
45434: Liite
45435:
45436:
45437: Laki
45438: rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta
45439:
45440: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
45441: muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 an-
45442: netun lain (935/1973) nimike, 2 a §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentti ja 27 a §, sellaisina
45443: kuin niistä ovat 2 a §:n 2 momentti laissa 63/1984, 14 §:n 1 momentti laissa 133/1987 ja
45444: 27 a § laissa 19411997, sekä
45445: lisätään 2 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 63/1984, uusi 2 momentti, jolloin
45446: muutettu 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, 16 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 916/1985 ja
45447: mainitussa laissa 133/1987, uusi 3 momentti ja lakiin uusi 6 a § seuraavasti:
45448:
45449:
45450: Voimassa oleva laki Ehdotus
45451:
45452: Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion Rikosvahinkolaki
45453: varoista annetun lain muuttamisesta
45454: 2a §
45455: Suomen ulkopuolella tehdyllä rikoksella
45456: aiheutetusta henkilövahingosta voidaan har-
45457: kinnan mukaan suorittaa korvausta muissa-
45458: kin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauk-
45459: sissa, jos kmvauksen suorittamista on pidet-
45460: tävä perusteltuna ottaen erityisesti huomioon
45461: rikoksen läheinen yhteys Suomeen, rikoksen
45462: tekijän ja rikoksen kohteena olleen henkilön
45463: välisen suhteen läheisyys, vahingon laatu
45464: sekä vahingon kärsineen mahdollisuus saada
45465: kmvausta muualta.
45466: Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi Jos vahingon kärsinyt muuttaa pysyvästi
45467: ulkomaille sen jälkeen, kun 1 momentissa ulkomaille sen jälkeen, kun 1 tai 2 momen-
45468: tarkoitettu rikos on tehty, voidaan korvaus tissa tarkoitettu rikos on tehty, voidaan kor-
45469: evätä tai sen maksaminen lopettaa. vaus evätä tai sen maksaminen lopettaa.
45470: 6a§
45471: Sunnansa saaneen läheiselle suoritetaan
45472: korvaus kuolemantapauksen aiheuttamau-
45473: ta kärsimyksestä vahingonkorvauslain
45474: (41211974) 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edel-
45475: lytyksin.
45476: Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeu-
45477: tetulle suoritettava korvaus ei saa olla
45478: 20 000 markkaa suurempi.
45479: 14 § 14 §
45480: Korvauksen myöntää ja suorittaa val- Korvauksen myöntää ja suorittaa val-
45481: tiokonttori. tiokonttori. Korvausta myöntäessään val-
45482: HE 115/1998 vp 13
45483:
45484: Voimassa oleva laki Ehdotus
45485:
45486: tiokonttori ei ole sidoksissa tuomioistuimen
45487: kmvausasiassa antamaan ratkaisuun.
45488:
45489: 16 §
45490:
45491: V altiokonttorilla on salassapitosäännösten
45492: ja -määräysten estämättä oikeus pyynnöstä
45493: saada tuomioistuimelta sen hallussa olevat
45494: korvausasian selvittämiseksi ja ratkaisemi-
45495: seksi tarvittavat asiakiljat.
45496: 27 a § 27 a §
45497: Edellä 5 §:n 1 momentissa sekä 5 a, 7 ja Edellä 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ssä,
45498: 10 §:ssä mainitut markkamäärät tarkistetaan 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja 10 §:ssä
45499: asetuksella kolmivuotiskausittain rahanarvon mainitut rahamäärät tarkistetaan asetuksella
45500: muutosta vastaavasti. kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta
45501: vastaavasti.
45502:
45503: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
45504: 199.
45505: Lain 2 a §:n 2 momenttia ja 6 a §:ää ei
45506: sovelleta ennen lain voimaantuloa tehdyllä
45507: rikoksella aiheutetun vahingon korvamni-
45508: seen.
45509: Lain 5 §:n 1 momentissa, 5 a §:ssä,
45510: 6 a §:n 2 momentissa sekä 7 ja JO §:ssä
45511: mainitut rahamäärät tarkistetaan 27 a §:n no-
45512: jalla annettavalla asetuksella vuoden 2000
45513: alusta ja sen jälkeen kolmivuotiskausittain.
45514: HE 116/1998 vp
45515:
45516:
45517:
45518:
45519: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vahingonkorvauslain
45520: muuttamisesta
45521:
45522:
45523:
45524:
45525: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
45526:
45527:
45528: Esityksessä ehdotetaan vahingonkorvausla- tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta
45529: kiin otettavaksi säännös, jonka nojalla sur- aiheotetun kuoleman yhteydessä ja yksin-
45530: mansa saaneen läheisellä olisi tietyin edelly- omaan henkilölle, jolla voidaan katsoa ol-
45531: tyksin oikeus saada vahingosta vastuussa leen erityisen läheinen suhde surmansa saa-
45532: olevalta korvaus kuolemantapauksesta aiheu- neeseen. Lisäksi edellytettäisiin, että kor-
45533: tuneesta kärsimyksestä. Korvauksen tuomit- vauksen tuomitsemista voidaan olosuhteet
45534: seminen voisi tulla kysymykseen ainoastaan huomioon ottaen pitää kohtuullisena.
45535:
45536:
45537:
45538:
45539: 380271U
45540: 2 HE 116/1998 vp
45541:
45542:
45543:
45544:
45545: SISÄLLYSLUETTELO
45546:
45547: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
45548: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
45549: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
45550: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
45551: 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
45552: 1.3. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
45553: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
45554: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
45555: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
45556: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
45557: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
45558: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
45559: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
45560: LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
45561: HE 116/1998 vp 3
45562:
45563:
45564: YLEISPERUSTELUT
45565:
45566: 1. Nykytila vaan teon luonne riittää korvauksen perus-
45567: teeksi. Vahinkoa kärsineen oikeuteen saada
45568: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö korvaus kärsimyksestä vahingonkorvauslain
45569: 5 luvun 6 §:n nojalla ei myöskään vaikuta
45570: Korvaus henkilövahingosta se, onko hänelle samalla rikoksella aiheutet-
45571: tu henkilövahingoksi luokiteltavaa vahinkoa.
45572: Ruumiinvamman ja muun henkilövahingon Korvaukseen oikeuttavina vapauteen, kun-
45573: korvaamisesta säädetään vahingonkorvaus- niaan tai kotirauhaan kohdistuvina rikoksina
45574: lain (412/1974) 5 luvun 2 §:ssä. Pykälässä on oikeuskäytännössä pidetty muun muassa
45575: tarkoitettuna muuna henkilövahinkona on siveellisyysrikoksia, julkista herjaosta ja yk-
45576: lain esitöiden mukaan pidettävä muun muas- sityiselämän loukkaamista. Myös pankki-
45577: sa psyykkisen tilan häiriintymistä (HE ryöstö on katsottu sellaiseksi vapauteen koh-
45578: 187/1973 vp, s. 24). Käytännössä psyykki- distuvaksi rikokseksi, jolla aiheotetusta kär-
45579: sessä terveydentilassa ilmenevän vahingon simyksestä pankkitoimihenkilöllä oli oikeus
45580: korvattavuus edellyttää, että vahinko on lää- korvaukseen vahingonkorvauslain 5 luvun
45581: ketieteellisin keinoin toteennäytettävissä. 6 §:n nojalla (KKO 1994:27). Pykälässä tar-
45582: Surun tai pelon tunteet taikka niitä vastaavat koitettuna muuna sen kaltaisena rikoksena
45583: normaaliin elämään kuuluvat epämiellyttävät on oikeuskäytännössä pidetty ainakin syrjin-
45584: tunnetilat eivät ole vahingonkorvauslain no- tää (KKO 1981 II 33) ja salassapitovelvolli-
45585: jalla korvattavia henkilövahinkoja. suuden rikkomista (KKO 1985 II 57).
45586: Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla
45587: henkilövahingon kärsineelle korvataan ku- Korvaus mielenterveyden häiriöstä
45588: lujen ja kustannusten lisäksi kipu ja särky
45589: sekä vika tai muu pysyvä haitta. Kipu on Vahinkoa kärsineen psyykkisessä tilassa
45590: vakiintuneesti katsottu äkilliseksi ja särky pi- ilmenevät häiriöt ovat voineet tulla korvatta-
45591: tempiaikaiseksi epämiellyttävyyden tun- viksi joko henkilövahinkona vahingonkor-
45592: teeksi. Vialla ja muulla pysyvällä haitalla vauslain 5 luvun 2 §:n nojalla tai kärsimyk-
45593: tarkoitetaan vammautumista, joka rajoittaa senä luvun 6 §:n perusteella.
45594: vahinkoa kärsineen mahdollisuuksia toimin- Henkilövahinkona korvattavaa mielenter-
45595: nallisesti täysipainoiseen elämään. Lisäksi veyden häiriintymistä on oikeuskäytännössä
45596: oikeuskäytännössä on vakiintunut erityiseksi vaihtelevasti nimitetty järkytykseksi, henki-
45597: aineettoman vahingon muodoksi kosmeetti- sen tilan häiriintymiseksi tai kipuun ja sär-
45598: nen haitta, jollaiseksi yleensä luokitellaan kyyn verrattavaksi kärsimykseksi. Käsitteitä
45599: vahinkoa kärsineen ulkonäköön rumentavasti ei ole aina käytetty yhdenmukaisesti, vaan
45600: vaikuttavat seikat, kuten arvet. Henkilöva- valittu ilmaisu on saattanut riippua esimer-
45601: hingosta tuomittavan korvauksen suuruutta kiksi siitä, mistä vahingosta korvausta on
45602: määriteltäessä tuomioistuimissa on yleisesti vaadittu. Korvauksen tuomitseminen on
45603: käytetty ohjeena valtioneuvoston asettaman yleensä edellyttänyt, että psyykkisen tilan
45604: liikennevahinkolautakunnan antamia normeja häiriintymisestä on esitetty lääketieteellistä
45605: ja ohjeita. näyttöä.
45606: Korvaus kärsimyksestä Vahingon välittömyys korvattavuuden edel-
45607: lytyksenä
45608: Vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla
45609: rikoksen uhrilla on oikeus korvaukseen kär- Vahingonkorvauslakiin perustuva kor-
45610: simyksestä, joka on aiheutettu vapauteen, vausvelvollisuus koskee loukatulle itselleen
45611: kunniaan tai kotirauhaan kohdistuneella taik- aiheotettua vahinkoa. Tällaista vahinkoa ni-
45612: ka muulla sen kaltaisella rikoksella. Kor- mitetään oikeustieteessä ja -käytännössä vä-
45613: vauksen tarkoituksena on hyvittää kärsimys- littömäksi vahingoksi. Kolmannelle henki-
45614: tä, jota uhrin henkilöön kohdistuneen louk- lölle aiheutunutta eli niin sanottua välillistä
45615: kauksen voidaan olettaa aiheuttaneen. Kärsi- vahinkoa ei vakiintuneen tulkinnan mukaan
45616: myksen aiheutumisesta ei edellytetä näyttöä, korvata, ellei siihen nimenomaisesti laissa
45617: 4 HE 116/1998 vp
45618:
45619: velvoiteta. kärsimyksestä.
45620: Vahingonkorvauslaissa on kaksi säännöstä, Korvausvaatimus on yleensä hylätty sil-
45621: jotka koskevat välillisen vahingon korvaa- loin, kun henkilö, jonka psyykkinen tila on
45622: mista. Lain 5 luvun 3 §:n nojalla korvataan häiriintynyt, ei itse ole ollut osallisena va-
45623: surmansa saaneen hautauskulut ja muut hau- hinkotapahtumassa. Korvausta ei tuomittu
45624: taamiseen liittyvät kustannukset kohtuulli- suoritettavaksi esimerkiksi kärsimyksestä,
45625: seen määrään. Surmansa saaneen elatuksen joka oli aiheutunut lapselle hänen äitinsä
45626: varassa olleella henkilöllä on saman luvun 4 saatua henkirikoksen seurauksena surmansa
45627: §:n nojalla oikeus korvaukseen elatuksen (KKO 1977 II 104). Vastaavasti äidillä ei
45628: menetyksestä. Muista vahingoista korvaus katsottu olevan vahingonkorvauslain nojalla
45629: voidaan tuomita maksettavaksi ainoastaan, oikeutta korvaukseen järkytyksestä, joka
45630: jos vahinkoa voidaan pitää teon välittömänä häntä oli kohdannut hänen saatuaan tietää
45631: seurauksena. lapsensa raa'asta surmaamisesta (KKO
45632: Ruumiinvammana ilmenevä henkilövahin- 1991:146). Lapsen menettämisestä aiheu-
45633: ko on yleensä välitöntä vahinkoa, sillä se tunutta mielenterveyden häiriönä ilmennyttä
45634: voi vain poikkeuksellisesti aiheutua muulle henkilövahinkoa ei pidetty korvattavana va-
45635: kuin teolla välittömästi loukatulle itselleen. hinkona, vaikka korvausta vaatinut uhrin isä
45636: Sen sijaan psyykkistä häiriötä, joka lääketie- oli ollut läsnä nostettaessa kaivantoon huk-
45637: teellisen näytön perusteella on luokiteltavissa kunutta lasta vedestä (KKO 1984 II 122).
45638: henkilövahingoksi, saattaa aiheutua muille- Myös ratkaisuissa KKO 1993:50 ja KKO
45639: kin henkilöille. Esimerkiksi vakavassa lii- 1993:92 vaatimukset surmansa saaneen lä-
45640: kenneonnettomuudessa mukana olleen mie- heisille aiheutuneen kärsimyksen korvaami-
45641: lenterveys voi järkkyä tai hänelle voi aiheu- sesta hylättiin.
45642: tua muita psyykkisiä vammoja, vaikka hän Ennakkopäätöksissä läheisten esittämät
45643: ei olisi kärsinyt ruumiinvammaa. Myös lä- korvausvaatimukset on hylätty lakiin perus-
45644: heisen ihmisen kuolemasta tai vakavasta tumattomina, koska vahingonkorvauslakiin
45645: loukkaantumisesta saattaa tavanomaisen su- perustuvan korvausjärjestelmän on katsottu
45646: run ja kaipauksen tunteen ohella seurata koskevan ainoastaan välittömän vahingon
45647: psyykkisiä häiriötiloja, vaikka läheiset eivät korvaamista. Merkitystä ei ole ollut sillä,
45648: olisi olleet osallisina vahinkotapahtumassa. minkälaisella teolla läheisten kärsimyksen
45649: Oikeuskäytännössä vahingonkorvauslain syynä oleva välitön vahinko on aiheutettu.
45650: 5 luvun 2 §:n nojalla korvattavana välittö- Myöskään tekijän tahallisuudella tai huoli-
45651: mänä vahinkona on pidetty vahinkoa, joka mattomuuden asteella ei ole ollut vaikutusta
45652: on aiheutunut hengen tai terveyden vaaraan kolmansien kärsimien vahinkojen korvatta-
45653: joutumisesta taikka välittömästä altistumises- vuutta harkittaessa.
45654: ta tällaiselle vaaralle. Muun muassa ryös- Ennakkopäätöksessä KKO 1983 II 8 an-
45655: töyrityksen kohteeksi joutuneelle henkilölle, nettiin välittömän ja välillisen vahingon väli-
45656: jonka uni oli uhkaavan tilanteen seurauksena sessä erottelussa merkitystä sekä teon seu-
45657: muuttunut levottomaksi, tuomittiin korvaus rausten objektiiviselle ennalta-arvattavuudel-
45658: henkisen tilan häiriintymisestä (KKO 1980 le että sille, miten tekijä itse on mieltänyt
45659: II 98). Myös pitkäaikaisen koulukiusaamisen tekonsa tarkoituksen ja sen seuraukset. Ta-
45660: vuoksi henkiseen pelkotilaan joutuneella po- pauksessa mies oli surmannut lapsensa siinä
45661: jalla oli oikeus korvaukseen henkisen tilan tarkoituksessa, että lapsen äidille aih~utuisi
45662: häiriintymisen perusteella (KKO 1982 II 6). kärsimystä lapsen menettämisestä. Aidille
45663: Jalankulkijalla, joka joutui konkreettiseen aiheutettu kärsimys rinnastettiin ratkaisussa
45664: hengenvaaraan alkoholin vaikutuksen alaise- välittömästi aiheutuneeseen, vahingonkor-
45665: na olleen kuljettajan menetettyä autonsa hal- vauslain 5 luvun 2 §:n nojalla korvattavaan
45666: linnan, katsottiin niin ikään olevan oikeus henkilövahinkoon, ja korvaus kärsimyksestä
45667: korvaukseen psyykkisen tilan häiriintymises- tuomittiin maksettavaksi.
45668: tä (KKO 1998:67). Viimeksi mainitussa ta-
45669: pauksessa, jossa esitetyn selvityksen perus- 1.2. Ulkomaiden lainsäädäntö
45670: teella psyykkiseen vammaan kuuluivat olen-
45671: naisena osana ääni- ja näköhavainnot jalan- Ruotsi
45672: kulkijan kahden lapsen joutumisesta auton
45673: yliajamiksi, vahinkoa kärsineellä oli oikeus Ruotsin vahingonkorvauslaki (skadestånds-
45674: korvaukseen kipuun ja särkyyn verrattavasta lagen, 1972:207) perustuu yhteispohjoismai-
45675: HE 116/1998 vp 5
45676:
45677: seen valmisteluun. Lain säännökset aineetto- kalle välittömästi onnettomuuden jälkeen ja
45678: man vahingon korvaamisesta vastaavat sisäl- isä ennen kuin pojan ruumis oli kuljetettu
45679: löltään pääpiirteissään Suomen vahingonkor- pois onnettomuuspaikalta.
45680: vauslain 5 luvun 2 ja 6 §:ää. Ennakkopäätösten perusteella voitaneen
45681: Henkilövahinkojen korvattavuudesta sää- yleisesti arvioida, että tahallisen teon tai sii-
45682: detään Ruotsin vahingonkorvauslain 5 luvun hen rinnastettavan törkeän huolimattoman
45683: 1 §:ssä. Pykälän nojalla korvattavaa vahin- teon seurauksena surmansa saaneen läheisillä
45684: koa on muun muassa mielenterveyden häi- voi kohtuussyistä olla oikeus korvaukseen
45685: riönä ilmenevä henkilövahinko. Oikeuskäy- psyykkisestä häiriöstä, joka kuolemasta on
45686: tännössä vahinkoa kärsineellä on katsottu aiheutunut. Yleensä välillinen vahinko jää
45687: olevan oikeus korvaukseen silloin, kun hä- kuitenkin edelleen vahingonkorvauslakiin
45688: nen psyykkisen tilansa häiriintyminen on perustuvan korvausvelvollisuuden ulkopuo-
45689: johtunut läsnäolosta läheisen henkilön kuole- lelle.
45690: maan johtaneessa tilanteessa (NJA 1971, s. Oikeuskäytännössä korvaukseen oikeutet-
45691: 78). Erikseen ei ole ratkaistu kysymystä sii- tuna läheisenä henkilönä on pidetty uhrin
45692: tä, voiko muulle kuin uhrin läheiselle henki- vanhempia ja samassa taloudessa asunutta
45693: lölle syntyä psyykkisen häiriön perusteella sisarta, uhrin avopuolisaa ja avopuolison
45694: oikeus korvaukseen kuvatun kaltaisessa ti- lasta. Keskeistä korvaukseen oikeutettujen
45695: lanteessa. piirin määrittelyssä ei ole ollut sukulaisuus-
45696: Ruotsin vahingonkorvauslain on vakiin- suhde vaan se, miten läheinen suhde uhrilla
45697: tuneesti katsottu koskevan ainoastaan välit- on tosiasiallisesti ollut korvausta vaatinee-
45698: tömän vahingon korvaamista. Merkittävä seen henkilöön.
45699: poikkeus tähän pääsääntöön tehtiin kuitenkin Rikoksella aiheutetun kärsimyksen korvaa-
45700: vuonna 1993 kahdessa Ruotsin korkeimman misesta säädetään Ruotsin vahingonkorvaus-
45701: oikeuden (Högsta domstolen, jäljempänä lain 1 luvun 3 §:ssä. Pykälässä mainitaan
45702: HD) ennakkopäätöksessä (NJA 1993, s. 41 I korvaukseen oikeuttavina tekoina henkilö-
45703: ja II). Molemmissa tapauksissa oli kysymys kohtaista vapautta tai rauhaa loukkaavat ri-
45704: alaikäisten lasten poikkeuksellisen raa'asta kokset, posti- tai puhelinsalaisuuden rikko-
45705: surmaamisesta. Surmansa saaneiden lasten minen, kirjeen tai muun viestin luvaton
45706: lähiomaisten psyykkinen terveydentila oli avaaminen, salakuuntelu, syrjintä sekä kun-
45707: häiriintynyt heidän saatuaan kuulla surmista. nianloukkaus tai siihen verrattava rikollinen
45708: HD hyväksyi läheisten korvausvaatimukset teko. Oikeuskäytännössä on pykälän nojalla
45709: todeten, että surmansa saaneen läheisille ai- tuomittu korvaus muun muassa pahoinpite-
45710: heutuvia psyykkisiä häiriöitä voidaan pitää lyrikoksella aiheotetusta kärsimyksestä. Lain
45711: tahallisen surmaamisen tyypillisenä ja lä- 1 luvun 3 § koskee yksinomaan rikoksen
45712: heisenä seurauksena. HD katsoi kohtuulli- kohteeksi joutuneen henkilön oikeutta kor-
45713: suussyiden edellyttävän vahinkojen korvaa- vaukseen, eikä sen nojalla voida tuomita
45714: mista, vaikka läheisille aiheutuneen välilliset korvausta esimerkiksi uhrin läheisille rikok-
45715: vahingot eivät pääperiaatteen mukaan kuulu sella aiheotetusta kärsimyksestä.
45716: vahingonkorvauslain nojalla korvattaviin va- Ruotsissa asetettiin vuonna 1988 komitea
45717: hinkoihin. Korvaus tuomittiin molemmissa valmistelemaan ehdotusta aineettoman va-
45718: tapauksissa lain 5 luvun 1 §:n nojalla rinnas- hingon korvaamista koskevan lainsäädännön
45719: tamaila läheisten kärsimä psyykkinen vahin- uudistamiseksi. Henkilövahinkoon liittyvän
45720: ko lainkohdassa tarkoitettuun kipuun ja sär- aineettoman vahingon korvaamista koskeva
45721: kyyn. loppumietintö (SOU 1995:33) luovutettiin
45722: Ennakkopäätöksessään NJA 1996, s. 377 maaliskuussa 1995.
45723: HD tuomitsi surmansa saaneen li-vuotiaan Komitea ehdottaa muun muassa, että hen-
45724: pojan vanhemmille ja sisarelle maksettavaksi kilövahingon korvaamista koskevaan Ruot-
45725: korvauksen psyykkisestä vahingosta, vaikka sin vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:ään
45726: pojan kuolemaa ei ollut aiheutettu tahallises- lisättäisiin nimenomainen säännös surmansa
45727: ti vaan törkeästä huolimattomuudesta. Poika saaneen läheiselle aiheutuneen psyykkisen
45728: oli jalkakäytävällä leikkiessään joutunut al- häiriön korvattavuudesta. Henkilövahingoksi
45729: koholin vaikutuksen alaisena olleen henkilön katsottava mielenterveyden häiriö, jonka lä-
45730: kuljettaman auton yliajamaksi ja kuollut vä- heiselle voidaan osoittaa aiheutuneen, olisi
45731: littömästi. Hänen sisarensa oli ollut paikalla ehdotetun säännöksen nojalla korvattavaa
45732: onnettomuuden sattuessa, äiti oli tullut pai- vahinkoa riippumatta siitä, perustuuko kor-
45733: 6 HE 116/1998 vp
45734:
45735: vausvelvollisuus tahallisuuteen, huolimatto- tyistä huomiota rikoksen laatuun ja kestoon
45736: muuteen vai tuottamuksesta riippumattamaan sekä siihen, onko rikos toteutettu uhrille eri-
45737: ankaraan vastuuseen. tyisen kivuliaalla tai loukkaavana tavalla.
45738: Läheisen oikeudesta korvaukseen vakavan Korvauksen määrää harkittaessa on lisäksi
45739: loukkaantumisen yhteydessä ei ehdoteta merkitystä sillä, onko teko perustunut tekijän
45740: erikseen säädettäväksi. Tämä ei kuitenkaan ja uhrin välisen erityissuhteen, kuten suku-
45741: komitean mukaan estäisi tuomitsemasta yk- laisuus- tai luottamussuhteen, väärinkäyttä-
45742: sittäistapauksissa korvausta läheiselle aiheu- miseen.
45743: tuneesta vahingosta myös vakavan loukkaan- Norjan vahingonkorvausoikeudessa välil-
45744: tumisen yhteydessä. listä vahinkoa ei yleensä korvata, ellei siihen
45745: nimenomaisesti laissa velvoiteta. Lain nojal-
45746: Norja la välillinen vahinko tulee korvattavaksi ai-
45747: noastaan kuolemantapauksen yhteydessä.
45748: Norjassa sopimussuhteen ulkopuolista kor- Toisen tahallisesta tai tuottamuksellisesta
45749: vausvastuuta koskevan lain (lov om ska- surmaamisesta vastuussa oleva on velvolli-
45750: deerstatning, 13 juni. Nr. 26. 1969) 3 luvun nen korvaamaan kohtuulliset hautauskulut
45751: 2 §:ssä säädetään aineettoman vahingon kor- sekä surmansa saaneen elätettävänä olleen
45752: vaamisesta. Säännöksen nojalla tuomitaan henkilön elatuksen menetyksen.
45753: korvaus (menerstatning) lääketieteellisesti Eräissä tapauksissa surmansa saaneen lä-
45754: osoitettavissa olevasta vahingosta riippumat- heisellä on oikeus hyvitykseen kuolemanta-
45755: ta siitä, onko vahinko ilmennyt ruumiinvam- pauksesta aiheutuneesta surusta ja menetyk-
45756: mana vai mielenterveyden häiriönä. Oikeutta sen tunteesta. Jos nimittäin lain 3 luvun
45757: korvaukseen ei ole, jos vahinko on vähäinen 5 §:n nojalla oppreisning-korvaukseen oi-
45758: tai lyhytaikainen. keutettu on teon seurauksena saanut surman-
45759: Norjan vahingonkorvauslain 3 luvun sa, lainkohdassa tarkoitettu korvaus voidaan
45760: 5 §:ssä säädetään tahallisella tai törkeän tuomita maksettavaksi hänen läheisilleen.
45761: huolimattomaHa teolla aiheutetun kärsimyk- Oikeus korvaukseen on uhrin avio- tai avo-
45762: sen korvaamisesta (oppreisning). Oikeus puolisolla, lapsilla ja vanhemmilla. Oikeus-
45763: korvaukseen ei edellytä, että vahingon syn- käytännössä oppreisning-korvaus on tuomit-
45764: tyminen olisi lääketieteellisesti osoitettavis- tu maksettavaksi muun muassa tärkeällä
45765: sa. Pykälän nojalla voi tulla korvattavaksi huolimattomuudella aiheutetun hoitovirheen
45766: myös sellainen vähäinen tai lyhytaikainen johdosta surmansa saaneen potilaan puolisol-
45767: aineeton vahinko, josta vahinkoa kärsineellä le. Edellytyksenä korvauksen tuomitsemisel-
45768: ei lain 3 luvun 2 §:n nojalla ole oikeutta le on, että läheisen kuolema on aiheutettu
45769: korvaukseen. tahallisella tai törkeän huolimattomaHa teol-
45770: Oppreisning-korvaus voidaan tuomita hy- la.
45771: vitykseksi millä tahansa henkilökohtaista
45772: koskemattomuutta loukkaavana tahallisella Tanska
45773: tai törkeän huolimattomaHa teolla aiheutetus-
45774: ta kärsimyksestä. Korvaukseen on aina oi- Tanskassa sopimussuhteen ulkopuolista
45775: keus henkilöllä, joka on joutunut lain 3 lu- korvausvastuuta sääntelevässä laissa (erstat-
45776: vun 3 §:ssä tarkoitettujen rikosten kohteeksi. ningsansvarslov, nr. 228 af 23. maj 1984)
45777: Pykälässä viitataan rikoslain säännöksiin, käytetään taloudellisesta vahingosta suoritet-
45778: jotka koskevat muun muassa siveellisyysri- tavasta korvauksesta nimitystä erstatning ja
45779: koksia, väärää ilmiantaa sekä henkilökoh- aineettomasta vahingosta maksettavasta hy-
45780: taista vapautta tai rauhaa loukkaavia rikok- vityksestä nimitystä godtgrj)relse.
45781: sia. Kunniaa tai yksityiselämää loukkaavana Lain 1 §:n nojalla korvattavaa aineetonta
45782: teolla aiheutetun kärsimyksen korvattavuu- vahinkoa ovat kipu ja särky sekä pysyvä
45783: desta säädetään erikseen lain 3 luvun haitta. Vapauteen, kotirauhaan, kunniaan tai
45784: 6 §:ssä. henkilökohtaiseen koskemattomuuteen koh-
45785: Kärsimyksestä tuomittavan oppreisning- distuneen rikoksen uhrilla on lain 26 §:n no-
45786: korvauksen määrä on tuomioistuimen va- jalla lisäksi oikeus korvaukseen rikoksella
45787: paassa harkinnassa. Tuomittaessa hyvitystä aiheutetusta kärsimyksestä (godtgrj)relse for
45788: lain 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla rikoksella tort).
45789: aiheutetusta kärsimyksestä on kuitenkin sa- Tanskan vahingonkorvauslaissa säädetään
45790: man luvun 5 §:n mukaan kiinnitettävä eri- myös niistä perusteista, joiden nojalla aineet-
45791: HE 116/1998 vp 7
45792:
45793: tomasta vahingosta tuomittavan korvauksen käsitettä on kuitenkin Saksassa tulkittu mel-
45794: suuruus on määrättävä. Säännöksiä sovelle- ko laajasti. Välittömäksi vahingoksi on oi-
45795: taan aineettoman vahingon korvaamiseen keuskäytännössä katsottu muun muassa fyy-
45796: lukuun ottamatta rikoksen uhrille lain 26 §:n sisen vahingon vaaralle altistumisesta aiheu-
45797: nojalla kärsimyksestä tuomittavaa korvausta, tunut psyykkinen häiriö. Eräissä tapauksissa
45798: jonka suuruuden tuomioistuin voi aina va- korvaus on tuomittu myös surmansa saaneen
45799: paasti harkita. Esimerkiksi kivusta ja särystä henkilön läheiselle, jonka mielenterveys on
45800: tuomittavan korvauksen suuruus määräytyy häiriintynyt hänen saatuaan tiedon kuole-
45801: lain 3 §:n 1 momentin nojalla lähtökohtai- mantapauksesta. Kuolemantapauksen yh-
45802: sesti sen perusteella, miten monta päivää teydessä muulle kuin surmansa saaneen lä-
45803: vahinkoa kärsinyt on ennen tilansa vakiintu- heiselle aiheutunut psyykkinen vahinko on
45804: mista ollut sairaana. sen sijaan säännönmukaisesti luokiteltu kor-
45805: Korvausta on lain nojalla suoritettava sekä vattavien vahinkojen piirin ulkopuolelle jää-
45806: ruumiinvammasta että vahinkoa kärsineen väksi välilliseksi vahingoksi.
45807: mielenterveydessä ilmenevästä vahingosta.
45808: Yksinomaan psyykkisenä häiriönä ilmen- Englanti
45809: neestä henkilövahingosta on kuitenkin oi-
45810: keuskäytännössä tuomittu korvausta hyvin Englannin oikeuden mukaan vahingonkor-
45811: rajoitetusti. Korvauksen tuomitsemisen edel- vaus käsittää täyden korvauksen aiheutetusta
45812: lytyksenä on yleensä ollut, että psyykkistä vahingosta riippumatta vahingon lajista tai
45813: vahinkoa kärsinyt on itse välittömästi altistu- määrästä. Oikeuskäytännössä vakiintuneita
45814: nut tai ollut vaarassa altistua ruumiilliselle henkilövahinkojen korvausmuotoja ovat en-
45815: vahingolle. Tällä perusteella korvausta on nen korvauksen tuomitsemista aiheutuneista
45816: myönnetty muun muassa vakavassa liikenne- kustannuksista määrättävä erityinen korvaus
45817: onnettomuudessa mukana olleelle henkilölle. (special damages) ja yleinen vahingonkor-
45818: Sen sijaan onnettomuuspaikalle saapuneella vaus (general damages), johon sisältyy muun
45819: tai tahallisen rikoksen seurauksena läheisen muassa hyvitys aineettomasta vahingosta.
45820: ihmisen menettäneellä henkilöllä ei ole kat- Korvattavaa aineetonta vahinkoa on kipu,
45821: sottu olevan oikeutta korvaukseen. särky ja mielenterveyden häiriintyminen
45822: (pain and suffering) sekä elämänilon ja har-
45823: Saksa rastusmahdollisuuksien väheneminen (loss of
45824: amenities).
45825: Saksassa sopimussuhteen ulkopuolisen va- Henkilöllä, jonka psyykkinen tila on häi-
45826: hingonkorvausvastuun osalta on siviililaki- riintynyt, on oikeus pain and suffering -kor-
45827: kirjan (Biirgerliches Gesetzbuch) säännösten vaukseen, vaikka häntä ei olisi teolla välittö-
45828: mukaan lähtökohtana, että vahinkoa kärsi- mästi loukattu. Vahingon korvattavuuden
45829: neellä on oikeus korvaukseen ainoastaan edellytykseksi on kuitenkin oikeuskäytän-
45830: rahassa mitattavissa olevasta vahingosta. Ai- nössä asetettu, että teolla ja siitä aiheutuneel-
45831: neettomasta vahingosta voidaan tuomita kor- la psyykkisellä vahingolla on läheinen yh-
45832: vausta vain laissa erikseen säännellyissä ti- teys. Riittävän läheisen yhteyden on yleensä
45833: lanteissa. katsottu olevan olemassa silloin, kun kor-
45834: Silloin kun aineeton vahinko kuuluu kor- vausta vaativa on itse ollut osallisena lähei-
45835: vattavien vahinkojen piiriin, korvaus kattaa sen henkilön kuolemaan johtaneessa onnetto-
45836: hyvityksen sekä ruumiinvammasta että mie- muudessa tai tullut välittömästi onnettomuu-
45837: lenterveydessä ilmenneestä henkilövahingos- den jälkeen tapahtumapaikalle. Korvaus on
45838: ta (Körperverletzung). Aineettarnasta vahin- lisäksi myönnetty muun muassa järkytykses-
45839: gosta tuomittavaan korvaukseen (Schmer- tä, joka välittömästi onnettomuuden jälkeen
45840: zensgeld) voi sisältyä kivun, säryn ja haitan sairaalassa onnettomuuden uhrin nähneelle
45841: ohella hyvitystä muun muassa elämänilon läheiselle on aiheutunut.
45842: menetyksestä sekä harrastusmahdollisuuksien Surmansa saaneen lapsen vanhemmilla ja
45843: vähenemisestä. Myös rikoksen uhrille aiheu- surmansa saaneen leskellä on oikeus saada
45844: tuneesta kärsimyksestä voidaan tuomita hy- hyvitystä läheisen menettämisestä aiheutu-
45845: vitykseksi Schmerzensgeld-tyyppistä kor- neesta kärsimyksestä (bereavement dama-
45846: vausta. ges). Korvauksen suuruus on sama
45847: Ainoastaan välitöntä vahinkoa kärsineellä (7 500 puntaa) yksittäistapausten erityispiir-
45848: on oikeus korvaukseen. Välittömän vahingon teistä riippumatta.
45849: 8 HE 116/1998 vp
45850:
45851: 1.3. Nykytilan arviointi mantuottamuksen yhteydessä. Luonteeltaan
45852: korvaus olisi hyvitystä läheisen ihmisen yl-
45853: Henkilövahingon kärsineellä on vahingon- lättävästä menetyksestä aiheutuvasta, lähinnä
45854: korvauslain nojalla oikeus korvaukseen kär- suruun ja menetyksen tunteeseen rinnastu-
45855: simästään vahingosta. Vakiintuneen oikeus- vasta kärsimyksestä. Tällaista kärsimystä ei
45856: käytännön mukaan muulle kuin välittömästi sinänsä ole mahdollista rahallisesti hyvittää,
45857: loukatulle henkilölle aiheutunut niin sanottu mutta surutyötään tekevä voisi käyttää tuo-
45858: välillinen vahinko ei yleensä kuulu korvatta- mittavan korvauksen kriisitilanteesta selviä-
45859: viin vahinkoihin. miseen liittyvien kustannusten kattamiseen.
45860: Omaksuttu käytäntö on eräissä yksittäista- Kärsimyksen korvaaminen ehdotetun pykä-
45861: pauksissa johtanut ratkaisuihin, joita yleisen län nojalla ei edellyttäisi lääketieteellisesti
45862: oikeustajun mukaan on ollut vaikea hyväk- osoitettavaa mielenterveyden järkkymistä.
45863: syä. Erityisesti mielenterveyden häiriöön Ehdotus ei toisaalta estäisi läheistä vaatimas-
45864: perustuvien korvausvaatimusten osalta va- ta korvausta henkilövahingosta vahingonkor-
45865: hingon välittömyyden perusteella määriteltä- vauslain 5 luvun 2 §:n nojalla, jos hänelle
45866: vä korvattavien vahinkojen piiri on joissakin on aiheutunut lääketieteellisesti näytettävissä
45867: tilanteissa koettu liian rajatuksi. Kohtuutto- olevaa psyykkisen tilan häiriintymistä. Aina-
45868: mana on pidetty muun muassa sitä, että raa'- kin toistaiseksi tällaisesta vahingosta on to-
45869: alla väkivaltarikoksella surmatun lapsen äi- sin tuomittu maksettavaksi korvausta varsin
45870: dillä ei ole katsottu olevan oikeutta korvauk- rajoitetusti. Korvauksen tuomitseminen jää
45871: seen lapsen menettämisestä aiheutuneesta tällöin oikeuskäytännön varaan.
45872: j ärkyty kses tä. Ehdotettu korvausmuoto on Suomen va-
45873: Surmansa saaneen läheisen kärsimys on hingonkorvausoikeudessa uusi, minkä vuoksi
45874: pääsääntöisesti tyypillinen ja läheinen seu- uudistuksessa ehdotetaan edettäväksi varo-
45875: raus teosta. Myöskään tekijän näkökulmasta vasti. Korvausta voitaisiin ylipäänsä tuomita
45876: läheisten kärsimystä ei yleensä voida pitää maksettavaksi ainoastaan surmansa saaneelle
45877: teon yllätyksellisenä tai odottamattomana erityisen läheisille henkilöille ja yksinomaan
45878: seurauksena. Ainakin silloin, kun kuolema silloin, kun tahallisesti tai törkeän huolimat-
45879: on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huoli- tomaHa teolla välittömästi loukattu on teon
45880: mattomuudesta, tekijän on yleensä täytynyt seurauksena saanut surmansa. Tällaisissakin
45881: jo tekohetkellä käsittää, että surmansa saa- tapauksissa korvaus tuomittaisiin aina tuo-
45882: neen henkilön läheisille aiheutuu kärsimystä mioistuimen kohtuusharkinnan mukaan. Esi-
45883: läheisen menettämisestä. Tällaisessa tilan- merkiksi vakavasta loukkaantumisesta lähei-
45884: teessa surmansa saaneelle erityisen läheisellä sille aiheutuva kärsimys ei olisi ehdotetun
45885: henkilöllä tulisi olla oikeus saada hyvitystä pykälän nojalla korvattavaa vahinkoa. V aka-
45886: hänelle aiheutuneesta kärsimyksestä, jos kor- vasti loukkaantuneen läheisen oikeutta kor-
45887: vauksen tuomitsemista voidaan yksittäista- vaukseen sellaisesta psyykkisestä häiriöstä,
45888: paukseen liittyvät olosuhteet huomioon otta- joka voidaan katsoa henkilövahingoksi, olisi
45889: en pitää kohtuullisena. arvioitava vahingonkorvauslain 5 luvun
45890: 2 §:n nojalla.
45891: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
45892: ehdotukset 3. Esityksen vaikutukset
45893: Esityksen tavoitteena on selventää vallit- Esityksellä ei ole suoranaisia julkista-
45894: sevaa oikeustilaa ja parantaa surmansa saa- loudellisia vaikutuksia.
45895: neen lähiomaisten ja muiden läheisten kor- Esityksen mukaan tahallisen tai törkeän
45896: vausoikeudellista asemaa. V ahingonkorvaus- huolimattoman teon seurauksena surmansa
45897: lain 5 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 saaneelle erityisen läheisillä henkilöillä olisi
45898: a §, jonka nojalla toisen kuoleman aiheutta- eräissä tapauksissa oikeus korvaukseen kuo-
45899: nut olisi tuomioistuimen kohtuusharkinnan lemantapauksen aiheuttamasta kärsimykses-
45900: mukaan velvollinen suorittamaan korvausta tä. Tilastotietojen mukaan alioikeuksissa an-
45901: surmansa saaneelle erityisen läheiselle hen- netaan vuosittain 110-140 tuomiota henki-
45902: kilölle aiheutuneesta kärsimyksestä. Kor- rikoksista. Kuolemantuottamuksesta anne-
45903: vauksen tuomitseminen voisi tulla kysymyk- tuista tuomioista vuosittain noin 40 on liitty-
45904: seen tahallisen tai törkeän huolimattoman nyt joko törkeään rattijuopumukseen tai tör-
45905: teon, kuten murhan, tapon tai törkeän kuole- keään liikenteen vaarantamiseen. Näiden
45906: HE 116/1998 vp 9
45907:
45908: tietojen perusteella voidaan arvioida, että korvausoikeudelliseen asemaan ja aineetto-
45909: Suomessa tehdään vuosittain noin 150-180 man edun korvaamiseen liittyviä oikeudelli-
45910: uuden korvauksen piiriin kuuluvaa rikosta. sia kysymyksiä. Työryhmä luovutti mietin-
45911: Yleensä surmansa saaneen jälkeen ei kuiten- tönsä 7 päivänä marraskuuta 1995. Mietin-
45912: kaan jäisi korvaukseen oikeutettua läheistä. töön sisältyi tässä esityksessä ehdotetun lain-
45913: Osa ehdotetun pykälän nojalla tuomittavis- muutoksen lisäksi ehdotus elatuksen mene-
45914: ta korvaoksista kanavoitoisi vakuutusjärjes- tyksen korvattavuutta koskevan sääntelyn
45915: telmän kautta vakuutusyhtiöiden ja viime kä- tarkistamiseksi.
45916: dessä vakuutuksenottajien kustannettavaksi. Mietintö on ollut lausuntokierroksella ja
45917: Käytännössä vakuutusyhtiön korvausvelvol- lausunnoista on laadittu oikeusministeriössä
45918: lisuus voisi perustua joko pakolliseen liiken- tiivistelmä. Lausunnon antoivat valtiovarain-
45919: nevakuutukseen tai vahingon aiheuttajan ot- ministeriö, hovioikeudet, vakuutusoikeus,
45920: tamaan vastuuvakuutukseen. Pakollisesta lii- Valtiokonttori, liikennevahinkolautakunta,
45921: kennevakuutuksesta suoritettaisiin korvauk- Turun yliopisto, Suomen Asianajajaliitto,
45922: sia silloin, kun korvattava kärsimys johtuu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
45923: tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta SAK, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Va-
45924: aiheotetusta liikennekuolemasta. Vahingon kuutusyhtiöiden Keskusliitto, Liikenneva-
45925: aiheuttajan vastuuvakuutuksen perusteella kuutuskeskus, Potilasvakuutusyhdistys, Ku-
45926: korvaus voisi tulla suoritettavaksi, jos vahin- luttajien vakuutustoimisto, Rikosuhripäivys-
45927: ko on aiheutettu törkeästä huolimatto- tys ja Suomen Mielenterveysseura. Korkein
45928: muudesta. Vakuutussopimuslain (543/1994) oikeus lähetti oikeusministeriölle muistion,
45929: 30 §:n 4 momentin mukaan vakuutuksenan- jonka pohjalta asiasta oli keskusteltu kor-
45930: taja on tosin tällöin velvollinen suorittamaan keimman oikeuden täysistunnossa.
45931: korvauksen vain siltä osin kuin sitä ei saada Lausunnoissa työryhmän ehdotuksia pidet-
45932: perityksi vakuutetulta. Ehdotettu muutos ei tiin yleisesti kannatettavina ja yleistä oikeus-
45933: todennäköisesti lisäisi vakuutusyhtiöiden tajua vastaavina. Eräät lausunnonantajat kat-
45934: maksettaviksi tulevien vahingonkorvausten soivat, että ehdotuksista saattaa aiheutua tul-
45935: yhteismäärää niin merkittävästi, että sillä kintaongelmia, joita ei kuitenkaan täysin
45936: olisi mainittavaa vaikutusta vakuutusmaksu- voitane välttää. Useissa lausunnoissa koros-
45937: jen tasoon. tettiin, että läheisen oikeus korvaukseen tuli-
45938: Koska valtaosa läheisen kuolemasta aiheu- si rajata vain erittäin läheisiin henkilöihin.
45939: tuneen kärsimyksen johdosta tuomittavista Eräissä lausunnoissa ehdotusta pidettiin peri-
45940: korvaoksista ilmeisesti jäisi vakuutusjärjes- aatteellisesti ongelmallisena. Esitettiin myös,
45941: telmän ulkopuolelle, surmansa saaneen lä- että vahingonkorvauslain 5 luvun säännökset
45942: heiset eivät käytännössä saisi korvauksia, jos tulisi ottaa kokonaisarvioinnin kohteeksi yk-
45943: korvausvelvollinen osoittautuu varattomaksi. sittäisen muutoksen asemesta.
45944: Korvaukseen oikeutettujen läheisten aseman Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä
45945: parantamiseksi eduskunnalle on tämän esi- virkatyönä työryhmän mietinnön ja siitä an-
45946: tyksen kanssa samanaikaisesti annettu halli- nettujen lausuntojen pohjalta.
45947: tuksen esitys laiksi rikosvahinkojen korvaa-
45948: misesta valtion varoista annetun lain muut- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
45949: tamisesta (HE 115/1998 vp). Mainitussa esi- seikkoja
45950: tyksessä uusi korvausmuoto ehdotetaan otet-
45951: tavaksi valtion varoista kustannetun rikosva- Eduskunnalle on samanaikaisesti tämän
45952: hinkojen korvausjärjestelmän piiriin. esityksen kanssa annettu hallituksen esitys
45953: laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion
45954: 4. Asian valmistelu varoista annetun lain muuttamisesta (HE
45955: 115/1998 vp). Esityksessä ehdotetaan, että
45956: Oikeusministeriö asetti 25 päivänä tammi- tässä esityksessä ehdotettu uusi korvaus otet-
45957: kuuta 1995 työryhmän selvittämään vahin- taisiin rikosvahinkojen korvausjärjestelmän
45958: koa kärsineen henkilön omaisten vahingon- piiriin.
45959:
45960:
45961:
45962:
45963: 380271U
45964: 10 HE 116/1998 vp
45965:
45966:
45967: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
45968: 1. Lakiehdotuksen perustelut surmaaminen tulee rangaistavaksi tappona ri-
45969: koslain 21 luvun 1 §:n, murhana luvun
45970: 5 luku. Korvattava vahinko 2 §:n, surmana luvun 3 §:n tai lapsensurma-
45971: na luvun 4 §:n perusteella. Törkeästä huoli-
45972: 4 a §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mattomuudesta aiheutettu kuolema voi tulla
45973: surmansa saaneelle erityisen läheisen henki- rangaistavaksi joko mainitun luvun 8 §:n no-
45974: lön oikeudesta korvaukseen kuolemanta- jalla kuolemantuottamuksena tai luvun 9 §:n
45975: pauksesta aiheutuneesta kärsimyksestä. Kor- nojalla tärkeänä kuolemantuottamuksena.
45976: vausta voitaisiin tuomita erityisen läheisen Törkeän kuolemantuottamuksen tunnusmer-
45977: henkilön menettämisestä aiheutuvasta surun kistöön kuuluu, että kuolema on aiheutettu
45978: ja menetyksen tunteeseen verrattavasta kärsi- tärkeällä huolimattomuudella, joten myös
45979: myksestä siinä määrin kuin harkitaan koh- surmansa saaneen läheiselle aiheutuneen kär-
45980: tuulliseksi. simyksen korvaaminen voisi tällöin tulla ky-
45981: Läheisen kuolema aiheuttaa aina surua, symykseen. Huolimattomuus, jota rikosoi-
45982: jota ei sinänsä ole mahdollista rahallisesti keudellisin perustein on pidettävä tärkeänä,
45983: hyvittää. Tunteen voimakkuus ja sen vaiku- lienee yleensä katsottava tärkeäksi myös
45984: tus surevan jokapäiväiseen elämään ovat vahingonkorvausoikeudellisessa tuottamusar-
45985: hyvin yksilöllisiä. Kärsimyksestä suoritetta- vostelussa.
45986: van korvauksen keskeisenä tarkoituksena Rikoksentekijää ei voida tuomita törkeästä
45987: olisi helpottaa surutyön tekemistä ja auttaa kuolemantuottamuksesta, vaikka hän olisi ai-
45988: surevaa selviytymään läheisen äkillisestä heuttanut kuoleman törkeästä huolimatto-
45989: menettämisestä johtuvasta elämäntilanteen muudesta, jos rikos ei kokonaisuutena arvos-
45990: yllättävästä muutoksesta. Korvauksella lähei- tellen ole törkeä. Tällaisella rikoksen koko-
45991: nen voisi esimerkiksi kattaa asiantuntija- naisarvioinnilla ei olisi merkitystä tekijän
45992: avusta aiheutuvia kustannuksia sekä rahoit- korvausvastuuta arvioitaessa, vaan ratkaise-
45993: taa ansiotyöstä pidettävää ylimääräistä va- vaa olisi se, onko kuoleman aiheuttanutta
45994: paa-aikaa. huolimattomuutta pidettävä tärkeänä. Myös-
45995: Ehdotetun 1 momentin nojalla oikeus kor- kään rikosoikeudellisella syyntakeisuudella
45996: vaukseen voisi olla henkilöllä, joka on ollut ei olisi vaikutusta siviilioikeudellisen kor-
45997: surmansa saaneelle erityisen läheinen. Eri- vausvastuun syntymiseen. Nuoren iän tai
45998: tyistä näyttöä suhteen läheisyydestä ei yleen- mielentilansa vuoksi syyntakeeton henkilö
45999: sä tarvittane. Surmansa saaneen vanhemmat, voidaan nykyisinkin velvoittaa korvaamaan
46000: lapset ja aviopuoliso mainittaisiin henkilöi- aiheuttamansa vahinko, vaikka häntä ei voi-
46001: nä, joita tavallisesti voitaisiin pitää surmansa da tuomita teostaan rangaistukseen.
46002: saaneelle erityisen läheisinä. Näihin verratta- Korvausta vaativalta ei edellytettäisi eri-
46003: via henkilöitä voisivat olla ainakin surmansa tyistä selvitystä siitä, että kärsimystä on ai-
46004: saaneen kanssa samassa taloudessa elänyt heutunut. Surun ja menetyksen tunteeseen
46005: avopuoliso sekä kasvattilapsi ja -vanhemmat. verrattavissa olevaa kärsimystä voidaan läh-
46006: Oletus suhteen erityisestä läheisyydestä tökohtaisesti olettaa aiheutuneen, kun 1 mo-
46007: voitaisiin kumota näyttämällä toteen seikko- mentissa korvauksen tuomitsemiselle asetetut
46008: ja, joiden perusteella suhdetta ei avio- tai edellytykset täyttyvät.
46009: sukulaisuussuhteesta taikka muusta läheises- Jos korvausta vaativa osoittaa, että hänelle
46010: tä siteestä huolimatta voida pitää erityisen on aiheutunut läheisen menetyksestä henki-
46011: läheisenä. Esimerkiksi aviopuolisoiden eril- lövahingoksi katsottava seuraus, hänellä voi
46012: lään asuminen välien rikkoontumisen vuoksi olla oikeus korvaukseen vahingonkorvaus-
46013: tai se, että lapsuudenkodistaan pois muutta- lain 5 luvun 2 §:n nojalla, jos edellytykset
46014: nut henkilö ei ole pitänyt yhteyttä surmansa korvauksen tuomitsemiselle kyseisen pykä-
46015: saaneeseen vanhempaansa, riittäisi yleensä län nojalla muutoin täyttyvät. Oikeuskäytän-
46016: kumoamaan 1 momentin säännökseen perus- nössä ratkaistavaksi jää, onko surmatun lä-
46017: tuvan läheisyysolettaman. heiselle tällöin enää kohtuullista tuomita
46018: Korvausvelvollisuus voisi syntyä siitä, että maksettavaksi korvausta ehdotetun uuden
46019: toisen kuolema aiheutetaan tahallisesti tai pykälän nojalla.
46020: törkeästä huolimattomuudesta. Tahallinen Korvauksen tuomitseminen perustuisi aina
46021: HE 116/1998 vp 11
46022:
46023: tuomioistuimen kohtuusharkintaan. Silloin Kaikkia kohtuusharkinnassa huomioon
46024: kun kuolema on aiheutettu tahallisesti tai otettavia seikkoja ei tapausten moninaisuu-
46025: törkeästä huolimattomuudesta ja korvausta den vuoksi voida ennakoida. Sen vuoksi py-
46026: vaativaa on pidettävä surmansa saaneelle kälässä säädettäisiin, että korvauksen tuomit-
46027: erityisen läheisenä, tuomioistuimen olisi har- semista harkittaessa on otettava huomioon
46028: kittava, voidaanko korvauksen tuomitsemista surmansa saaneen ja korvausta vaativan suh-
46029: pitää kohtuullisena käsiteltävänä olevassa teen läheisyyden sekä teon laadun ohella
46030: yksittäistapauksessa. Kohtuusharkinta koskisi "muut olosuhteet". Esimerkiksi läheisen läs-
46031: sekä korvausvelvollisuuden syntymistä että näolo surmaamishetkellä tai surmaamisen
46032: tuomittavan korvauksen määrää. Koh- tapahtuminen surmansa saaneen ja korvausta
46033: tuusharkinnan ohjaamiseksi ehdotetussa vaativan yhteisessä kodissa voisi tulla yksit-
46034: 1 momentissa mainitaan seikkoja, joiden täistapauksessa otettavaksi huomioon kor-
46035: yleisen elämänkokemuksen mukaan voidaan vauksen tuomitsemista harkittaessa.
46036: arvioida vaikuttavan korvattavan kärsimyk- Korvaukseen oikeutetulle läheiselle tuomit-
46037: sen syntymiseen ja sen määrään. tavan korvauksen suuruus olisi aina määrät-
46038: Keskeisenä kohtuusharkinnassa huomioon tävä tapauskohtaisesti. Keskeisimpänä kor-
46039: otettavana seikkana voidaan pitää korvausta vauksen suuruuteen vaikuttavana tekijänä
46040: vaativan ja surmansa saaneen henkilön väli- olisi luonnollisesti se, kuinka suuren kärsi-
46041: sen suhteen läheisyyttä. Mitä läheisemmän myksen korvaukseen oikeutetulle läheiselle
46042: henkilön kuolemasta on kysymys, sitä suu- voidaan arvioida aiheutuneen. Vaikka lähei-
46043: remman kärsimyksen menetys aiheuttaa. Lä- sen menettämisestä aiheutuvan surun ja me-
46044: heisen kärsimystä korvattaessa surmansa netyksen tunteen voimakkuus ja sen vaikutus
46045: saaneen ja korvausta vaativan välisen suh- on hyvin yksilöllistä, kärsimyksen suuruutta
46046: teen läheisyydellä olisi siis merkitystä kah- arvioitaessa tällaisille yksilöllisille eroille ei
46047: dessa suhteessa. Korvaus voisi ensinnäkin tulisi antaa ratkaisevaa merkitystä. Olennais-
46048: ylipäänsä tulla suoritettavaksi vain silloin, ta olisi se, miten suurta kärsimystä korvausta
46049: kun suhteen voidaan arvioida olleen erittäin vaativan asemassa olevalle henkilölle voi-
46050: läheinen. Toisaalta suhteen läheisyydellä daan yleensä arvioida läheisen menettämi-
46051: olisi merkitystä tuomioistuimen harkitessa sestä aiheutuvan. Koska tuomioistuimen
46052: sitä, voidaanko korvauksen tuomitsemista kohtuusharkinta ulottuisi myös korvauksen
46053: pitää yksittäistapauksessa kohtuullisena. määrän mittaamiseen, surmansa saaneen ja
46054: Kohtuusharkinnassa merkitystä voisi olla korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys,
46055: muun muassa sillä, onko korvausta vaativa teon erityispiirteet ja muut olosuhteet tulisi
46056: asunut surmansa saaneen kanssa tämän kuo- ottaa huomioon myös korvauksen suuruutta
46057: lemaan saakka samassa taloudessa. Kohtuut- määrättäessä. Korvauksen kohtuullista mark-
46058: tomana tuskin voitaisiin pitää esimerkiksi kamäärää harkittaessa huomioon voitaisiin
46059: sitä, että surmansa saaneen vanhempansa muun ohella ottaa samasta vahinkotapahtu-
46060: luota pysyvästi pois muuttaneelle aikuiselle masta aiheutuva korvausvastuu surmansa
46061: ei yleensä tuomittaisi maksettavaksi rahallis- saaneen puolisolle ja lapsille tarpeellisen ela-
46062: ta korvausta kärsimyksestä, jonka hänen tuksen menetyksestä sekä käsiteltävänä ole-
46063: vanhempansa väkivaltainen kuolema on hä- vaan tapaukseen välittömästi liittymättömiä
46064: nelle aiheuttanut. Jos vanhemman ja lapsen seikkoja, kuten korvausvelvollisen varalli-
46065: suhde on ollut hyvin kiinteä, arvio voi olla suusolot
46066: kuitenkin toinen. Ehdotetun pykälän tarkoituksena on mah-
46067: Kuoleman aiheuttaneen teon laadulla on dollistaa läheisen menettämisestä aiheutu-
46068: normaalisti vaikutusta siihen, miten tuskal- neen kärsimyksen hyvittäminen surmansa
46069: lisena läheiset henkilöt menetyksen kokevat. saaneelle erityisen läheiselle henkilölle. Kor-
46070: Tekotapa on voinut olla poikkeuksellisen vauksen suuruuden määrääminen jää tuomio-
46071: raaka ja uhrin ihmisarvoa alentava. Surmattu istuimen harkintaan, eikä korvauksille ehdo-
46072: on esimerkiksi välittömästi ennen kuole- teta asetettavaksi mitään rahamääräistä tasoa.
46073: maansa saattanut joutua pitkäaikaisen väki- Eräänä vertailukohtana voitaneen pitää va-
46074: vallan kohteeksi. Koska tietoisuus tällaisista hingonkorvauslain 5 luvun 2 ja 6 §:n noja~la
46075: teon erityispiirteistä lisää läheisten tuntemaa vastaavantyyppisestä kärsimyksestä tuomit-
46076: kärsimystä, tuomioistuimen on otettava teon tavia korvauksia. Ehdotetun pykälän nojalla
46077: laatu huomioon korvauksen tuomitsemista ja tuomittavan korvauksen määrän ei kuiten-
46078: sen määrää harkitessaan. kaan tulisi ylittää kivusta ja särystä vakiin-
46079: 12 HE 116/1998 vp
46080:
46081: tuneesti maksettujen korvausten enimmms- Pykälän 2 momentissa selvennettäisiin eh-
46082: määriä, jotka viimeaikoina ovat olleet noin dotuksen suhdetta henkilövahingon korvaa-
46083: 100 000 markkaa. mista koskevaan vahingonkorvauslain 5 lu-
46084: Jos korvaukseen oikeutettuja on useita, vun 2 §:ään. Kuolemantapauksesta saattaa
46085: korvaus tuomittaisiin kullekin korvaukseen aiheutua läheiselle paitsi ehdotetun 1 mo-
46086: oikeutetulle erikseen tuomioistuimen koh- mentin nojalla hyvitettävää surua ja kaipaus-
46087: tuulliseksi harkitseman suuruisena. Tuomit- ta, josta ei edellytetä näyttöä, myös sellaisia
46088: tavien korvausten määrää harkitessaan tuo- lääketieteellisesti osoitettavissa olevia psyyk-
46089: mioistuin voisi ottaa huomioon myös kor- kisiä häiriöitä, joita voidaan pitää vahingon-
46090: vaukseen oikeutettujen henkilöiden lukumää- korvauslain 5 luvun 2 §:n nojalla korvatta-
46091: rän. vana henkilövahinkona. Nimenomaisella
46092: Ehdotetun pykälän nojalla tuomittavaan säännöksellä on tarkoitus varmistaa, että eh-
46093: korvaukseen sovellettaisiin vahingonkorvaus- dotettu 1 momentti ei vaikuta surmansa saa-
46094: lain yleisiä säännöksiä korvausvelvollisuu- neen läheisen oikeuteen vaatia korvausta
46095: desta ja korvauksen määrästä siltä osin kuin henkilövahingosta silloin, kun tällaisen va-
46096: ehdotetusta pykälästä ei muuta johdu. Tuo- hingon korvaamiselle asetetut edellytykset
46097: mittavan korvauksen määrää voitaisiin muun täyttyvät. Vahingonkorvauslain 5 luvun
46098: muassa sovitella vahingonkorvauslain 6 lu- 2 §:ää koskevan oikeuskäytännön tulevasta
46099: vun 1 §:n nojalla, jos surmansa saanut on kehityksestä riippuu, millaisissa tapauksissa
46100: itse myötävaikuttanut tapahtumien kulkuun henkilövahingoksi katsottavan psyykkisen
46101: esimerkiksi käyttäytymällä hyökkäävästi te- häiriön kärsineellä on oikeus korvaukseen.
46102: kijää kohtaan. Myös työnantajan ja julkisyh-
46103: teisön korvausvastuuta koskevat vahingon-
46104: korvauslain 3 luvun säännökset tulisivat so- 2. Voimaantulo
46105: vellettaviksi ehdotettuun pykälään perustu-
46106: vaa korvausta tuomittaessa. Työnantaja olisi Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mah-
46107: siten vastuussa vahingosta silloin, kun kuo- dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
46108: lema on johtunut työnantajan palveluksessa väksytty ja vahvistettu. Ehdotettu lainmuutos
46109: olleen työntekijän työssään tekemästä vir- liittyy rikosvahinkojen korvaamisesta valtion
46110: heestä tai laiminlyönnistä. Kysymys työnan- varoista annetun lain (935/1973) muuttamis-
46111: tajan oikeudesta vaatia suorittamansa vahin- ta koskevaan ehdotukseen, ja tarkoitus on,
46112: gonkorvaus takaisin vahingon aiheuttaneelta että ehdotetut muutokset tulisivat voimaan
46113: työntekijäitä ratkaistaisiin vahingonkorvaus- samanaikaisesti.
46114: lain 4 luvun säännösten nojalla. Sen sijaan Lakia sovellettaisiin sen voimaantulon
46115: tekijän korvausvelvollisuuden sovittelu va- jälkeen tehdyllä teolla tai laiminlyönnillä
46116: hingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momen- aiheutettujen vahinkojen korvaamiseen. Va-
46117: tin yleisen sovittelusäännöksen nojalla ei hingon ilmenemishetkellä ei olisi merkitystä.
46118: yleensä tulisi kysymykseen, koska tuomiois-
46119: tuin ottaisi sovittelun edellytyksiin liittyvät Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46120: seikat huomioon ehdotetun pykälän nojalla kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
46121: tapahtuvassa kokonaisharkinnassa. tus:
46122: HE 116/1998 vp 13
46123:
46124:
46125:
46126: Laki
46127: vahingonkorvauslain muuttamisesta
46128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46129: lisätään 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun vahingonkorvauslain (412/1974) 5 lukuun
46130: uusi 4 a § seuraavasti:
46131: 5 luku ottamalla huomioon surmansa saaneen ja
46132: korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys,
46133: Korvattava vahinko teon laatu sekä muut olosuhteet.
46134: Mitä 1 momentissa säädetään, ei rajoita
46135: 4a§ läheisen oikeutta korvaukseen henkilövahin-
46136: Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja gosta tämän luvun 2 §:n nojalla.
46137: aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastet-
46138: tavana surmansa saaneelle erityisen läheisel- Tämä laki tulee voimaan päivänä
46139: lä henkilöllä on oikeus saada korvaus kuo- kuuta 199 .
46140: lemantapauksen aiheuttamasta kärsimykses- Tätä lakia ei sovelleta sellaisen vahingon
46141: tä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai korvaamiseen, joka on aiheutettu ennen lain
46142: törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen voimaantuloa tehdyllä teolla.
46143: tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi
46144:
46145:
46146: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
46147:
46148: Tasavallan Presidentti
46149:
46150:
46151:
46152: MARTTI AHTISAARI
46153:
46154:
46155:
46156:
46157: Oikeusministeri Jussi Järventaus
46158: j
46159: j
46160: j
46161: j
46162: j
46163: j
46164: j
46165: j
46166: j
46167: j
46168: j
46169: j
46170: j
46171: j
46172: j
46173: j
46174: j
46175: j
46176: j
46177: j
46178: HE 117/1998 vp
46179:
46180:
46181:
46182:
46183: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun
46184: 3 ja 5 § :n muuttamisesta
46185:
46186:
46187:
46188: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46189: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pe- voisi suorittaa perilliselle kuuluvan lakiosan
46190: rintökaaren lakiosaa koskevia säännöksiä tai lakiosasta puuttuvan määrän rahana,
46191: siten, että perittävän jäämistöön lisättäisiin vaikka oikeudesta rahasuoritukseen ei ole
46192: lakiosia laskettaessa ainoastaan sellaiset pe- testamentissa nimenomaista mainintaa. La-
46193: rittävän eläessään antamat lahjoitukset, jotka kiosavaatimuksen esittämistä koskevaa sään-
46194: on annettu perilliselle ennakkoperintönä tai nöstä muutettaisiin samalla siten, että vaati-
46195: jotka ovat tarkoituksensa puolesta rinnastet- mus voitaisiin eräissä tapauksissa tehdä
46196: tavissa testamenttiin. Lahjoitusta ei enää voi- myös ilmoittamalla siitä virallisessa lehdes-
46197: taisi lisätä jäämistöön yksinomaan sillä pe- sä.
46198: rusteella, että lahjoituksella on ilmeisesti Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
46199: tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeu- mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on
46200: tettuun perilliseen nähden. hyväksytty ja vahvistettu.
46201: Lisäksi ehdotetaan, että testamentin saaja
46202:
46203:
46204:
46205:
46206: PERUSTELUT
46207: 1. Nykytila rintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, pe-
46208: rittävän sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin
46209: 1.1. Lainsäädäntö ehdoin antama lahja, että se on tarkoituksen-
46210: sa puolesta rinnastettavissa testamenttiin.
46211: Perittävän rintaperillisellä sekä ottolapsella Pesän varoihin on myös, jollei ole erityistä
46212: ja tämän jälkeläisellä on perintökaaren vastasyytä, lisättävä niin sanottu suosiolahja
46213: (4011965) 7 luvun mukaan oikeus lakiosaan eli lahja, jonka perittävä on antanut jälkeläi-
46214: perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet la- selleen tai ottolapselleen taikka tämän jälke-
46215: kiosaan oikeutetulle perilliselle lakimääräi- läiselle tahi näiden puolisolle ja jolla on il-
46216: sen perimysjärjestyksen mukaan tulevan pe- meisesti tarkoitettu suosia sen saajaa la-
46217: rintöosan arvosta. kiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi.
46218: Perintökaaren 7 luvussa on säännöksiä, Se, jolle perittävä on antanut edellä maini-
46219: joilla pyritään siihen, ettei lakiosaoikeuden tun lahjan, voi joutua saamansa lahjan arvol-
46220: arvoa voitaisi perittävän toimenpitein vähen- la vastuuseen lakiosan täyttämisestä. Vastuu
46221: tää. Perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momen- syntyy perintökaaren 7 luvun 8 §:n mukaan
46222: tissa säädetään lakiosaoikeuden suojasta pe- siinä tapauksessa, ettei perillinen voi saada
46223: rittävän antamia lahjoituksia vastaan. Sen lakiosaansa perittävän jäämistöstä. Perillisen
46224: mukaan on pesän varoihin lakiosaa lasketta- on vaadittava lakiosan täydennystä kanteella
46225: essa lisättävä perittävän antama ennakkope- vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut
46226:
46227:
46228: 380272V
46229: 2 HE 11711998 vp
46230:
46231: tiedon perittävän kuolemasta ja lahjoituksen kiosaan oikeutettuun perilliseen nähden. La-
46232: määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan kiosaoikeus olisi sitä vastoin edelleen suo-
46233: lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen jattu ennakkoperintöjä sekä sellaisia perittä-
46234: vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. vän lahjoituksia vastaan, jotka ovat tarkoi-
46235: Perillisen lakiosaa suojataan myös perittä- tukseltaan rinnastettavissa testamenttiin.
46236: vän tekemää testamenttia vastaan. Testa- Suosiolahjaa koskevan säännöksen poista-
46237: mentti on perintökaaren 7 luvun 5 §:n mu- mista on pidettävä aiheellisena, sillä se ra-
46238: kaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä joittaa nykyoloissa liiallisella tavalla henki-
46239: saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa lön vapautta lahjoittaa omaisuuttaan elinai-
46240: hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta kanaan. Suosiolahjan lisäämistä koskeva
46241: omaisuudesta. Testamentin tekijä voi kuiten- säännös voi johtaa siihen, että lahjoitus, jolla
46242: kin määrätä, että testamentin saajalla on oi- ei ole mitään yhteyttä lahjoittajan kuolemaan
46243: keus suorittaa lakiosa tai siitä puuttuva mää- ja jonka lahjoittaja on antanut ehkä vuosi-
46244: rä rahana. Tällainen testamentti on pätevä, kymmeniä ennen kuolemaansa, tulee merkit-
46245: jos rahasuoritus tehdään viimeistään perilli- täväksi lakiosia laskettaessa. Tästä voi olla
46246: sen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa. seurauksena lakiosan suuruuden kasvaminen
46247: Perintökaaren 7 luvun 5 §:ssä on säännök- siten, että perittävän testamenttia, jolla hän
46248: set myös siitä, millä tavoin perillisen on ve- on ilmaissut viimeisen tahtonsa, ei voida
46249: dottava lakiosaansa loukkaavan testamentin toteuttaa. Lakiosasäännöstöllä ei nykyisin
46250: tehottomuuteen. Vetoaminen suoritetaan si- ole sellaista merkitystä perillisten elämän
46251: ten, että perillinen ilmoittaa lakiosaa koske- perusedellytysten turvaajana, että perittävän
46252: van vaatimuksensa testamentin saajalle joko mahdollisuuksia määrätä omaisuudestaan
46253: haastemiehen välityksellä tai muutoin todis- olisi aihetta näin pitkälle menevästi rajoittaa.
46254: tettavasti. Ilmoitus on tehtävä kuuden kuu- Suosiolahjaa koskeva säännös asettaa
46255: kauden kuluessa siitä, kun testamentti on myös perittävän jälkeläiset, ottolapset, otto-
46256: annettu tiedoksi perilliselle. lasten jälkeläiset ja edellä mainittujen puo-
46257: lisot lahjan saajina muita huonompaan ase-
46258: 1.2. Lainsäädäntö muissa pohjoismaissa maan. Ei ole johdonmukaista, että näille teh-
46259: ty lahjoitus vaikuttaa lakiosiin sellaisissakin
46260: Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ei ole oloissa, joissa perittävä voi lahjoittaa omai-
46261: säännöksiä, joiden nojalla suosiolahjan kal- suuttaan muille henkilöille täysin vapaasti.
46262: tainen lahjoitus voitaisiin ottaa huomioon Suosiolahjan huomioon ottaminen on myös
46263: lakiosaa laskettaessa. Norjan ja Tanskan oi- omiaan vaikeuttamaan elinkeino-omaisuuden
46264: keuden mukaan lakiosaoikeutta ei suojata siirtämistä tapauksissa, joissa elinkeinon jat-
46265: sellaisia lahjoituksia vastaan, jotka perittävä kajaksi tulee luopuvaan elinkeinon harjoitta-
46266: on tehnyt eläessään. Ruotsin perintökaaren jaan edellä mainitussa sukulaisuus- tai lan-
46267: mukaan lakiosaa laskettaessa otetaan huomi- koussuhteessa oleva henkilö. Elinkeinon jat-
46268: oon perittävän antama ennakkoperintö ja kaja joutuu tällöin varautumaan siihen, että
46269: sellainen lahja, joka on tarkoituksensa puo- häneen kohdistetaan ehkä vuosikymmeniä
46270: lesta rinnastettavissa testamenttiin. myöhemmin lakiosan täydennysvaatimus.
46271: Norjan, Ruotsin ja Tanskan lakien mukaan Tällaisen riskin asettamista elinkeinon jatka-
46272: testamentin saaja ei voi suorittaa lakiosia jalle ei voida pitää perusteltuna, kun otetaan
46273: rahana. Näissä maissa ei sen vuoksi ole voi- huomioon, ettei vastaavaa riskiä ole olemas-
46274: nut syntyä kysymystä siitä, voidaanko la- sa silloin, kun omaisuus lahjoitetaan muulle
46275: kiosat suorittaa rahana silloin, kun testamen- henkilölle.
46276: tissa ei ole asiasta nimenomaista ehtoa. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutetta-
46277: vaksi perintökaaren 7 luvun 5 §:ää. Pykälän
46278: 2. Ehdotetut muutokset 2 momenttiin ehdotetun muutoksen mukaan
46279: testamentin saaja voisi suorittaa lakiosaan
46280: Esityksessä ehdotetaan perintökaaren 7 lu- oikeutetulle perilliselle lakiosaa vastaavan tai
46281: vun 3 §:ää muutettavaksi siten, että perittä- siitä puuttuvan määrän rahana siinäkin ta-
46282: vän antamaa lahjoitusta ei enää lisättäisi jää- pauksessa, ettei testamenttiin ole otettu tätä
46283: mistöön yksin omaan sen vuoksi, että lahjoi- koskevaa ehtoa.
46284: tuksella on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen Nykyinen sääntely, jossa edellytetään, että
46285: saajana olevaa perittävän jälkeläistä, ottolas- oikeudesta rahasuoritukseen tulee olla testa-
46286: ta, tämän jälkeläistä tai näiden puolisoa la- mentissa ehto, on eräissä tapauksissa tarpeet-
46287: HE 117/1998 vp 3
46288:
46289: tomasti estänyt testamentin tekijän tarkoituk- joituksia arvioidaan lakiosaa laskettaessa
46290: sen toteuttamisen. Näin on saattanut käydä samalla tavoin riippumatta siitä, kenelle lah-
46291: esimerkiksi siitä syystä, ettei ehdon mainit- joitukset on annettu. Muutos tulee eräissä
46292: semisen taJ)?eellisuutta ole tiedetty testa- tapauksissa helpottamaan muun muassa elin-
46293: menttia laadittaessa. Ehto on saatettu jättää keino-omaisuuden siirtämistä elinkeinon jat-
46294: ottamatta testamenttiin myös sen vuoksi, että kajalle perittävän eläessä. Tällainen luovutus
46295: testamentin tekijällä ei testamenttia laaties- ei vaikuta lakiosan laskemiseen luovuttajan
46296: saan ollut aihetta olettaa testamentin tulevan kuoltua, ellei luovutusta ole tehty sellaisissa
46297: loukkaamaan lakiosaa. olosuhteissa tai sellaisin ehdoin, että se on
46298: Ehdotetuna muutoksella on käytännöllistä tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testa-
46299: merkitystä erityisesti silloin, kun testamentil- menttiin.
46300: la on määrätty taloudellisesta kokonaisuu- Perintökaaren 7 luvun 5 §:ään ehdotettu
46301: desta, esimerkiksi liikeyrityksestä tai maata- muutos johtaa siihen, että testamentti voi-
46302: louskiinteistöstä, joka on elinkeinon kannalta daan nykyistä jossakin määrin useammassa
46303: tarkoituksenmukaista säilyttää jakamattoma- tapauksessa panna täytäntöön sisältönsä mu-
46304: na. Muutos johtaisi siihen, että testamentin kaisena, jos testamentin saaja suorittaa la-
46305: saaja voisi pitää saamansa kokonaisuuden kiosasta puuttuvan määrän rahana. La-
46306: suorittamalla lakiosasta puuttuvan määrän kiosavaatimuksen esittämistapaan ehdotettu
46307: rahana, vaikka oikeudesta rahasuoritukseen muutos parantaa lakiosaoikeuden pysyvyyttä
46308: ei testamentissa nimenomaisesti mainita. tapauksissa, joissa testamentin saajaa ei on-
46309: Testamentin tekijä voisi kuitenkin luonnolli- nistuta tavoittamaan.
46310: sesti testamentissaan määrätä, ettei testamen- Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuk-
46311: tin saajalla ole oikeutta rahasuoritukseen. sia eikä vaikutuksia valtion tai muiden jul-
46312: Esityksessä ehdotetaan vielä täydennettä- kisyhteisöjen talouteen.
46313: väksi 7 luvun 5 §:n 3 momenttia siltä osin
46314: kuin se koskee lakiosavaatimuksen ilmoitta-
46315: mistapaa. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta 4. Asian valmistelu
46316: ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle
46317: sen vuoksi, että hänen voidaan asiassa ii- Esitys on valmisteltu virkatyönä oikeusmi-
46318: menneiden seikkojen perusteella olettaa vält- nisteriössä. Luonnoksesta hallituksen esityk-
46319: televän vaatimuksen tiedoksiantaa tai jos seksi pyydettiin lausunnot 14 viranomaiselta
46320: hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosavaa- ja järjestöltä, jotka edustavat muun muassa
46321: timus voitaisiin tehdä ilmoittamalla siitä vaa- yritys- ja elinkeinotoimintaa, oikeustieteellis-
46322: timuksen tekemiselle säädetyn ajan kuluessa tä tutkimusta sekä asianajo- ja oikeusaputoi-
46323: julkaistavassa virallisessa lehdessä. Se, että mintaa. Ehdotettuja muutoksia pidettiin lau-
46324: perilliselle annetaan mahdollisuus tehdä la- sunnoissa perusteltuina ja tarpeellisina.
46325: kiosavaatimus tällä tavoin, on perusteltua
46326: erityisesti sen vuoksi, että lakiosavaatimus
46327: on tehtävä lyhyessä, kuuden kuukauden 5. Voimaantulo
46328: määräajassa.
46329: Viimeksi mainitun muutoksen seurauksena Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah-
46330: 5 §:n nykyisen 3 momentin kaksi viimeistä dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
46331: virkettä siirtyisivät pykälän 4 momentiksi. väksytty ja vahvistettu.
46332: 3. Esityksen vaikutukset Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46333: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
46334: Ehdotettu muutos 7 luvun 3 §:ään johtaa tus.
46335: siihen, että perittävän eläessään tekemiä lah-
46336: 4 HE 117/1998 vp
46337:
46338: Laki
46339: perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta
46340: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46341: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965) 7 luvun 3 §:n 3
46342: momentti ja 5 §:n 2 ja 3 momentti, viimeksi mainittu momentti sellaisena kuin se on laissa
46343: 700/1990, sekä
46344: lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 700/1990, uusi 4 momentti
46345: seuraavasti:
46346: 7 luku muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaa-
46347: timuksensa testamentin saajalle haastemie-
46348: Lakiosasta hen välityksellä tai muutoin todistettavasti
46349: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa-
46350: 3§ mentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momen-
46351: tissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle.
46352: Pesän varoihin on lisättävä perittävän anta- Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saa-
46353: ma ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vas- tu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuok-
46354: tasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai si, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmen-
46355: sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, neiden seikkojen perusteella välttelevän vaa-
46356: että se on tarkoituksensa puolesta rinnastet- timuksen tiedoksiantaa tai että hänen osoit-
46357: tavissa testamenttiin. Omaisuuden arvo on teensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaa-
46358: määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä timus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä
46359: sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaarois- edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa
46360: ta muuta johdu. virallisessa lehdessä.
46361: Perillinen ei voi vedota testamentin tehot-
46362: 5§ tomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua
46363: luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumi-
46364: Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde- sesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1
46365: tään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos §:n 2 momentissa.
46366: testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeute-
46367: tulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan Tämä laki tulee voimaan päivänä
46368: tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen kuuta .
46369: määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä Jos perittävä on kuollut ennen tämän lain
46370: rahasuoritusta ole testamentissa kielletty. voimaantuloa, on sovellettava aikaisempia
46371: Perillisen on vedottava testamentin tehotto- säännöksiä.
46372:
46373:
46374: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
46375:
46376: Tasavallan Presidentti
46377:
46378:
46379:
46380: MARTTI AHTISAARI
46381:
46382:
46383:
46384:
46385: Oikeusministeri Jussi JäJventaus
46386: HE 117/1998 vp 5
46387:
46388:
46389:
46390:
46391: Liite
46392:
46393: Laki
46394: perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta
46395: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
46396: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965) 7 luvun 3 §:n 3
46397: momentti ja 5 §:n 2 ja 3 momentti, viimeksi mainittu momentti sellaisena kuin se on laissa
46398: 70011990, sekä
46399: lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 700/1990, uusi 4 momentti
46400: seuraavasti:
46401: Voimassa oleva laki Ehdotus
46402: 7 luku
46403: Lakiosasta
46404: 3§
46405: Pesän varoibio on lisättävä perittävän anta- Pesän varoibio on lisättävä perittävän anta-
46406: ma ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vas- ma ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vas-
46407: tasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai tasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai
46408: sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja,
46409: että se on tarkoituksensa puolesta rinnastet- että se on tarkoituksensa puolesta rinnastet-
46410: tavissa testamenttiin, niin myös hänen jälke- tavissa testamenttiin. Omaisuuden arvo on
46411: läiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jäl- määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä
46412: keläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaarois-
46413: sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu ta muuta johdu.
46414: suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun peril-
46415: lisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on mää-
46416: rättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä
46417: vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista
46418: muuta johdu.
46419: 5§
46420: Sen estämättä, mitä 1 momentissa on sa- Sen estämättä, mitä 1 momentissa sääde-
46421: nottu, on testamentti, jolla perittävä on mää- tään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos
46422: rännyt jäämistönsä tai jotakin siihen kuulu- testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeute-
46423: vaa jollekin sillä ehdolla, että testamentin tulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan
46424: saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilli- tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen
46425: selle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä
46426: puuttuvan määrän rahana, pätevä siinä ta- rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
46427: pauksessa, että suoritus tapahtuu viimeistään Perillisen on vedottava testamentin tehotto-
46428: perillisen määräämän kohtuullisen ajan ku- muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaa-
46429: luessa. timuksensa testamentin saajalle haastemie-
46430: Perillisen on vedottava testamentin tehotto- hen välityksellä tai muutoin todistettavasti
46431: muuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaa- kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa-
46432: timuksensa testamentin saajalle haastemie- mentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momen-
46433: 6 HE 117/1998 vp
46434:
46435: Voimassa oleva laki Ehdotus
46436:
46437: hen välityksellä tai muutoin todistettavasti tissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle.
46438: kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testa- Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saa-
46439: mentti on annettu 14 luvun 4 § :n 1 momen- tu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuok-
46440: tissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. si, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmen-
46441: Perillinen ei voi vedota testamentin tehotto- neiden seikkojen perusteella välttelevän vaa-
46442: muuteen, jos hän on perittävän kuoltua luo- timuksen tiedoksiantaa tai että hänen osoit-
46443: punut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta teensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaa-
46444: perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n timus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä
46445: 2 momentissa. edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa
46446: virallisessa lehdessä.
46447: Perillinen ei voi vedota testamentin tehot-
46448: tomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua
46449: luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumi-
46450: sesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1
46451: §:n 2 momentissa.
46452: Tämä laki tulee voimaan päivänä
46453: kuuta .
46454: Jos perittävä on kuollut ennen tämän lain
46455: voimaantuloa, on sovellettava aikaisempia
46456: säännöksiä.
46457: HE 118/1998 vp
46458:
46459:
46460:
46461:
46462: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion asuntorahaston va-
46463: rainhankintavaltuuksista vuonna 1999
46464:
46465: Valtion asuntorahastosta annetun lain 2 §:n tuuksien rajoissa ja valtioneuvoston määrää-
46466: 2 ja 3 momentin mukaan, sellaisena kuin ne missä puitteissa päätökset rahaston toimintaa
46467: ovat muutettuina 28 päivänä maaliskuuta varten otettavista lainoista ja niiden ehdoista,
46468: 1996 annetussa laissa (208/96), voidaan val- arvopaperistamisesta ja siihen liittyvästä lisä-
46469: tion asuntorahastolle ottaa lainaa tai arvopa- koron maksamisesta ja saatavien vaihtami-
46470: peristaa asunto- ja aravalainasaatavia edus- sesta sekä arvopapereiden ostamisesta ja li-
46471: kunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä sävakuusjärjestelyistä.
46472: myöntämien lainanotto- ja arvopaperistamis- Valtion asuntorahastosta annetun lain 4 §:n
46473: valtuuksien rajoissa sen mukaan kuin valtio- 3 momentin mukaan sellaisena kuin se on
46474: neuvosto määrää. muutettuna 17 päivänäjoulukuuta 1993, val-
46475: Jotta valtion asuntorahasto voisi myöntää tiovarainministeriön ja valtiokonttorin teh-
46476: vuonna 1999 uusia aravalainoja valtion ta- tävänä on varainhankinnan ja siihen liitty-
46477: lousarviossa osoitetun yhteensä 3 900 mil- vien toimenpiteiden käytännön toteutus.
46478: joonan markan suuruisen myöntämisvaltuu- Valtion asuntorahaston varainhankinnan
46479: den mukaisesti ja maksaa kaikki sen makset- toteuttamisedellytyksiä parantaa mahdol-
46480: taviksi valtion talousarviossa määrätyt asu- lisuus koron- ja valuutanvaihtosopimusten
46481: misen rahoitustukeen liittyvät korkotuet ja käyttämiseen. Tällaisten sopimusten tekemi-
46482: avustukset, arviolta yhteensä 1 200 miljoo- nen voi olla tarpeen erityisesti valtion ja
46483: naa markkaa, sille pitäisi antaa valtion asun- asuntorahaston kannalta tarkoituksenmukai-
46484: torahastosta annetun lain edellyttämät val- simman arvopaperistamisrakenteen toteutta-
46485: tuudet varainhankintaan. Rahaston nettova- miseksi. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
46486: rainhankintatarve on rahaston omat tulot tekeminen voi olla edellytyksenä esimerkiksi
46487: huomioon ottaen arvioitu yhteensä 3 300 arvopaperistamisen yhteydessä otettavan ul-
46488: miljoonaksi markaksi. Varainhankinta on komaisen lainan luottoluokituksen korotta-
46489: tarkoitus toteuttaa asunto- ja aravalainoja miseksi. Käytännössä tämä voi merkitä sitä,
46490: arvopaperistamaila tai lainanotolla. että valtio voisi ottaa valuuttariskin markan
46491: Ottaen huomioon varainhankinnan käytän- ja arvopaperistamisessa käytettävän ulko-
46492: nön järjestelyissä tarvittava mahdollisuus maan valuutan välillä. Valuuttariskiitä suo-
46493: joustavuuteen samoin kuin maksuvalmiudes- jautumiseksi voitaisiin tehdä myös muita
46494: sa vuoden aikana esiintyvien vaihteluiden suojautumissopimuksia. Koron- ja valuuta~
46495: tasaamistarve rahastolla olisi lisäksi oikeus vaihtosopimuksilla voitaisiin myös mahdolh-
46496: ottaa lyhytaikaista lainaa siten, että sitä olisi sesti parantaa asuntorahaston varainhallinnan
46497: kerralla enintään 1 500 miljoonaa markkaa korkorakenteen kustannustehokkuutta. Tä-
46498: ja vuoden 1999 lopussa enintään 500 mil- män vuoksi esitetään, että edellä mainitun-
46499: joonaa markkaa. laisten sopimusten tekeminen sallittaisiin
46500: Tarkoituksena on, että eduskunta antaisi valtioneuvoston määräämissä rajoissa myös
46501: valtion asuntorahastosta annetussa laissa asuntorahaston varainhallinnassa. Vuonna
46502: edellytetyt valtuudet rahaston varainhankin- 1999 tehtävien koron- ja valuutanvaihtosopi-
46503: taan sekä määräisi valtuuksien enimmäis- musten sekä muiden suojautumissopimusten
46504: määrät. pääomamäärien yhteenlasketuksi enimmäis-
46505: Valtion asuntorahastosta annetun lain 4 §:n määräksi esitetään 4 000 miljoonaa markkaa.
46506: 1 momentin 1 kohdan mukaan, sellaisena Tämän lisäksi olisi tarpeen sallia välivaihee-
46507: kuin se on muutettuna 17 päivänä joulukuu- na käytettävät koron- ja valuutanvaihtosopi-
46508: ta 1993 (1194/93), asuntorahaston johtokun- mukset sekä muut suojautumissopimukset,
46509: nan tehtävänä on tehdä 2 §:n 2-4 momen- jotka ehkä ovat tarpeen arvopaperistamisra-
46510: tissa tarkoitettujen eduskunnan antamien vai- kenteen toteuttamisessa.
46511:
46512:
46513: 380262K
46514: 2 HE 118/1998 vp
46515:
46516: Valtion asuntorahastosta annetun lain että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu-
46517: 2 §:ään 17 päivänäjoulukuuta 1993 annetul- voston määräämissä puitteissa otta-
46518: la lailla lisätyn 4 momentin mukaan valtion maan vuonna 1999 valtion asuntora-
46519: asuntorahastolla on oikeus eduskunnan erik- hastolle lyhytaikaista lainaa valtion
46520: seen myöntämien valtuuksien rajoissa sen asuntorahastosta annetun lain 2 §:n 2
46521: mukaan kuin valtioneuvosto määrää ostaa momentin mukaisesti siten, että lyhyt-
46522: takaisin liikkeelle laskemiaan tai arvopape- aikaista lainaa saa olla kerralla enin-
46523: ristamisen yhteydessä käytettävän erityisyh- tään 1 500 000 000 markkaa ja vuo-
46524: teisön liikkeelle laskemia arvopapereita sekä den 1999 lopussa enintään
46525: sitoutua lisävakuusjärjestelyyn arvopaperis- 500 000 000 markkaa ja että val-
46526: tettujen asunto- ja aravalainojen maksamisen tiokonttorin tehtävänä on ottaa lyhytai-
46527: vakuudeksi. kaiset lainat ja päättää niiden tarkem-
46528: Valtion vuoden 1999 talousarvioesityksen mista ehdoista
46529: mukaan valtion asuntorahastolle tulisi saada että Eduskunta oikeuttaisi val-
46530: vuonna 1999 arvopaperistettujen lainojen tioneuvoston määräämissä puitteissa
46531: maksamisen vakuudeksi 165 miljoonan mar- tekemään vuonna 1999 valtion asunto-
46532: kan suuruinen valtuus ostaa arvopapereita tai rahaston varainhankintaan ja -hallin-
46533: sitoutua lisävakuusjärjestelyyn. taan liittyviä koron- ja valuutanvaih-
46534: Valtion asuntorahastolla tulisi lisäksi olla tosopimuksia tai muita suojautumisso-
46535: valtuus siltä osin, kuin arvopaperistamista pimuksia pääomamäärältään yhteensä
46536: varten perustetulle erityisyhteisölle siirretty- enintään 4 000 000 000 markan suu-
46537: jen lainojen lyhennyksinä kertyneitä varoja ruisten vastuiden osalta lisättynä mää-
46538: otetaan asuntorahaston käyttöön, siirtää rällä, joka aiheutuu sopimuksista, joita
46539: asuntorahaston myöntämiä lamoja arvopape- tarvitaan välivaiheena päämäärän ol-
46540: ristettuun, erityisyhteisölle siirrettyyn laina- lessa arvopaperistamisrakenteen toteut-
46541: pakettiin. Näin olisi meneteltävä, jotta eri- tamisessa ja että valtiovarainministeri-
46542: tyisyhteisölle siirretyn lainapaketin arvo ei ön tai valtiokonttorin tehtävänä on
46543: vähenisi asuntorahaston käyttöön tulevien päättää sopimusten tarkemmista eh-
46544: lyhennysten määrällä. doista ja tehdä sopimukset
46545: että Eduskunta antaisi valtioneuvos-
46546: Edellä lausutun perusteella ehdotetaan, ton määräämillä ehdoilla arvopaperis-
46547: tettujen lainojen maksamisen vakuu-
46548: että Eduskunta oikeuttaisi valtioneu- deksi enintään 165 000 000 markan
46549: voston määräämissä puitteissa hankki- suuruisen valtuuden vuonna 1999 os-
46550: maan vuonna 1999 varoja valtion taa arvopaperistamisen yhteydessä liik-
46551: asuntorahastolle valtion asuntorahas- keeseen laskettavia arvopapereita tai
46552: tosta annetun lain 2 §:n 2 ja 3 mo- sitoutua lisävakuusjibjestelyyn, ja
46553: mentissa tarkoitetulla tavalla arvopape- että Eduskunta antaisi valtion asun-
46554: ristamaila tai lainanotolla yhteensä torahastolle valtuuden täydentää arvo-
46555: enintään 3 300 000 000 markan net- paperistamista varten perustetulle eri-
46556: tomäärään asti ja että valtiovarainmi- tyisyhteisölle siirrettyä lainapakettia
46557: nisteriön tai valtiokonttorin tehtävänä siltä osin, kuin lainapakettiin kuu-
46558: on hankkia varoja ja päättää varain- luvien lainojen lyhennyksiä on otettu
46559: hankinnan tarkemmista ehdoista asuntorahaston käyttöön.
46560: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
46561: Tasavallan Presidentti
46562:
46563:
46564:
46565: MARTTI AHTISAARI
46566:
46567:
46568: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
46569: HE 119/1998 vp
46570:
46571:
46572:
46573:
46574: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen
46575: rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 1999
46576:
46577: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46578: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
46579: Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikai- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
46580: sesta muuttamisesta vuonna 1999. Kansan- si sen yhteydessä.
46581: eläkelaitoksen rahoituksen turvaamiseksi Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
46582: Kansaneläkelaitokselle tilitettäisiin vuonna den 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin Kan-
46583: 1999 arvonlisäveron tuotosta 2 400 miljoo- saneläkelaitokselle vuodelta 1999 tilitettä-
46584: naa markkaa. vään arvonlisäveroon.
46585:
46586:
46587: YLEISPERUSTELUT
46588: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Lisäksi vuoden 1999 valtion talousarvioeh-
46589: dotuksen mukaan syksyllä 1998 annettaisiin
46590: Kansaneläkevakuutuksen ja sairausvakuu- kansaneläke- ja sairausvakuutuslakien muut-
46591: tuksen rahoitukseen osallistuvat vakuutetut, tamista koskeva hallituksen esitys. Esityksen
46592: työnantajat ja valtio. Lakimääräisten osuuk- mukaan Kansaneläkelaitoksen maksuval-
46593: sien lisäksi valtio osallistuu rahoitukseen miutta koskevia säännöksiä muutettaisiin
46594: siltä osin kuin muut tuotot eivät kata kustan- siten, että lyhytaikainen rahoitusvalmiude!J-
46595: nuksia. Vuosina 1997 ja 1998 valtio on jou- turvaaminen on nykyistä joustavampaa salli-
46596: tunut suorittamaan tätä niin sanottua ta- malla muun muassa rahastojen välinen varo-
46597: kuusuoritusta. Takuusuorituksen tarpeeseen jen siirto ja tarkistamaila rahastojen vä-
46598: ja määrään on vaikuttanut se, että Kansan- himmäismäärän määrittely.
46599: eläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta Koska Kansaneläkelaitoksen tulot eivät
46600: muuttamisesta vuosina 1995, 1996, 1997 ja riitä kattamaan menoja, sen rahastojen va-
46601: 1998 annettujen lakien (11 08/1994, raintarve on katettava muulla tavoin.
46602: 1244/1995, 845/1996 ja 1028/1997) perus- Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaa-
46603: teella Kansaneläkelaitokselle tulootettiin ar- miseksi ehdotetaan, että vuonna 1999 kerty-
46604: vonlisäveron tuotosta kunakin vuonna 2 400 västä arvonlisäveron tuotosta tilitetään vuo-
46605: miljoonaa markkaa. den 1998 tapaan Kansaneläkelaitokselle
46606: Kansaneläkelaitoksen rahoitukseen liittyy 2 400 miljoonaa markkaa. Muilta osin va-
46607: kaksi hallituksen esitystä vuonna 1999 perit- jaus katetaan valtion takuusuorituksen kaut-
46608: täviä sosiaaliturvamaksuja ja kansaneläkelai- ta.
46609: toksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännök- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan sää-
46610: si. Maksuja alennetaan siten, että vakuutetun dettäväksi laki Kansaneläkelaitoksen rahoi-
46611: sairausvakuutusmaksun yli 80 000 äyrin ylit- tuksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna
46612: tävältä tulon osalta maksettava korotus pois- 1999.
46613: tuu, eläketulosta maksettava sairausvakuu-
46614: tusmaksun korotus alenee 2,40 penniin äyril-
46615: tä ja kirkkotyönantajan sosiaaliturvamaksut 2. Taloudelliset vaikutukset
46616: laskevat kuntien maksujen tasolle. Nämä
46617: muutokset alentavat Kansaneläkelaitoksen Kansaneläkelaitokselle vuonna 1999 ar-
46618: vakuutusmaksutuottoja vuositasolla noin vonlisäveron tuotosta tulootettava 2 400 mil-
46619: 750 miljoonaa markkaa. joonaa markkaa vähentää vastaavalla mää-
46620:
46621:
46622: 380263L
46623: 2 HE 119/1998 vp
46624:
46625: rällä valtion takuusuoritusta ja valtiolle ker- ja terveysministeriötä, Verohallitusta ja Kan-
46626: tyvää arvonlisäveron tuottoa. saneläkelaitosta.
46627: 4. Muita esitykseen vaikuttavia seik-
46628: 3. Asian valmistelu koja
46629: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 ta-
46630: rainministeriössä ja siitä on kuultu sosiaali- lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsitel-
46631: täväksi sen yhteydessä.
46632:
46633: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
46634: 1. Lakiehdotuksen perustelut vamaksusta ja oma-aloitteisesti suoritettaviin
46635: ennakonpidätyksiin sisältyvästä vakuutetun
46636: 1 §. Arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n sairausvakuutusmaksusta. Verontilityslain
46637: 1 momentin mukaan arvonlisäveroa suorite- 3 §:n 4 momentin mukaan valtiovarainmi-
46638: taan valtiolle tavaroiden ja palvelujen Suo- nisteriö määrää maksuajankohdan. Arvon-
46639: messa tapahtuvasta myynnistä ja maahan- lisävero-osuuden kuukausierien tilitysjärjes-
46640: tuonnista. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen telmä säilyisi asiallisesti samansisältöisenä
46641: turvaamiseksi vuonna 1999 ehdotetaan ar- kuin vuonna 1998 sovellettavan väliaikaisen
46642: vonlisäverolain 1 §:n 1 momentin säännök- lain (102811997) 3 §:ssä säädetty tilitys-
46643: sestä poiketen Kansaneläkelaitokselle tilitet- menettely.
46644: täväksi osa vuoden 1999 arvonlisäveron tuo- 4 §.Tilitysten tekemiseen ja maksatukseen
46645: tosta. liittyvistä hallinnollisista toimenpiteistä huo-
46646: Kansaneläkelaitokselle tilitettävää arvon- lehtisi verohallitus tai sen määräämä vero-
46647: lisävero-osuutta rajoitettaisiin sekä ajallisesti virasto.
46648: että määrällisesti. Säännösehdotuksen mu- 5 §. Pykälään sisältyy säännös lain täytän-
46649: kaan vuonna 1999 Kansaneläkelaitokselle töönpanoa koskevasta yleisestä asetuksenan-
46650: tilitetään arvonlisäveron tuotosta 2 400 mil- tovaltuudesta.
46651: joonaa markkaa. 6 §. Pykälään sisältyisi voimaantulosään-
46652: 2 §. Kansaneläkelaitokselle kuuluvaa ar- nös.
46653: vonlisävero-osuutta tilitettäisiin kalenterikuu-
46654: kausittain. Kunakin kalenterikuukautena tili- 2. Voimaantulo
46655: tettäisiin 1112 siitä määrästä, joka ehdotuk-
46656: sen 1 §:n mukaan olisi vuonna 1999 tilitettä- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 pru-
46657: vä Kansaneläkelaitokselle. vänä tammikuuta 1999. Lakia sovellettaisiin
46658: 3 §. Kuukausierät maksettaisiin Kansanelä- Kansaneläkelaitokselle vuodelta 1999 tilitet-
46659: kelaitokselle verontilityslain (532/1998) tävään arvonlisäveroon.
46660: 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna Kansanelä-
46661: kelaitokselle tilitettävien määrien maksuajan- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
46662: kohtana. Kansaneläkelaitokselle tilitettävät kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
46663: määrät koostuvat työantajan sosiaalitur- tus:
46664:
46665:
46666: Laki
46667: Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 1999
46668:
46669: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
46670: 1§ 1999 Kansaneläkelaitokselle arvonlisäveron
46671: Sen estämättä, mitä arvonlisäverolain tuotosta 2 400 miljoonaa markkaa sen mu-
46672: (1501/1993) 1 §:n 1 momentissa säädetään kaan kuin tässä laissa säädetään.
46673: arvonlisäveron saajasta, tilitetään vuonna
46674: HE 119/1998 vp 3
46675:
46676: 2 § misestä ja siihen liittyvästä maksatuksesta
46677: Kansaneläkelaitoksen osuus arvonlisäve- huolehtii verohallitus tai sen määräämä ve-
46678: rosta tilitetään kalenterikuukausittain. Kuna- rovirasto.
46679: kin kalenterikuukautena tilitetään 1/12 1 §:n
46680: mukaisesta määrästä. 5§
46681: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
46682: 3 § töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
46683: Kuukausierät maksetaan verontilityslain
46684: (532/1998) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna 6§
46685: Kansaneläkelaitokselle tilitettävien määrien Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
46686: maksuajankohtana. ta 199.
46687: Lakia sovelletaan Kansaneläkelaitokselle
46688: 4§ vuodelta 1999 tilitettävään arvonlisäveroon.
46689: Tässä laissa tarkoitettujen tilitysten teke-
46690:
46691:
46692: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
46693:
46694: Tasavallan Presidentti
46695:
46696:
46697:
46698: MARTTI AHTISAARI
46699:
46700:
46701:
46702: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
46703: HE 120/1998 vp
46704:
46705:
46706:
46707:
46708: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikenteen tietojär-
46709: jestelmästä annetun lain muuttamisesta
46710:
46711: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
46712: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tie- säännöksiä koskeva hallitusmuodon muutos
46713: liikenteen tietojärjestelmästä annettua lakia. ja tehtäisiin muita vähäisiä muutoksia.
46714: Laki saatettaisiin vastaamaan yksilöiden suo- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan
46715: jelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja
46716: tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua vahvistamisen jälkeen. Se on kuitenkin tar-
46717: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktii- koitettu tulemaan voimaan aikaisintaan sa-
46718: viä 95/46/EY. Lisäksi otettaisiin huomioon manaikaisesti eduskunnan käsiteltävänä ole-
46719: vuonna 1995 voimaan tullut perusoikeus- van henkilötietolain kanssa.
46720:
46721:
46722: YLEISPERUSTELUT
46723: 1. Nykytila ja keskeiset ehdotukset tilanteet, joissa tietoja voidaan luovuttaa tie-
46724: liikenteen tietojärjestelmän osarekistereistä.
46725: Tieliikenteen tietojärjestelmästä annettu L TJ-laki on erityislaki, joka syrjäyttää yleis-
46726: laki (819/1989), jäljempänä LTJ-laki, on tul- lakien säännökset. Yleislakeja, lähinnä hen-
46727: lut voimaan lokakuussa 1989. Voimaantulon kilörekisterilakia (4 71/1987), sovelletaan
46728: jälkeen lakia on muutettu joitakin kertoja lä- kuitenkin täydentävästi L TJ-lain rinnalla sil-
46729: hinnä organisaatiomuutosten vuoksi. Viimei- tä osin kuin L TJ-laissa ei asiasta toisin sää-
46730: set suurehkot muutokset tulivat voimaan detä.
46731: vuoden 1996 alusta. Tuolloin lakia uudistet- Lokakuussa 1995 yksilöiden suojelusta
46732: tiin siten, että siinä otettiin osittain huomi- henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen
46733: oon hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin vaa- vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan
46734: timus säätää henkilötietojen suojasta lailla. parlamentin ja neuvoston direktiivi
46735: Tieliikenteen tietojärjestelmää pidetään 95146/EY, jäljempänä tietosuojadirektiivi, on
46736: liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja tielii- henkilötietojen käsittelyn sääntelyn yleisperi-
46737: kenteen tietopalvelua varten. Tietojärjestel- aatteet asettava direktiivi. Sen tavoitteena on
46738: mä on tieliikenteeseen liittyvien rekisterei- turvata yksilöiden perusoikeudet ja -va-
46739: den kokonaisuus. Järjestelmän osarekistereitä paudet, erityisesti oikeus yksityisyyteen hen-
46740: ovat ajoneuvorekisteri, ajokorttirekisteri, ajo- kilötietojen käsittelyssä, sekä henkilötietojen
46741: neuvoverotusrekisteri ja autokiinnitysrekiste- vapaa liikkuminen Euroopan unionin jäsen-
46742: ri. Yksityiskohtaiset säännökset tieliikenteen valtioiden välillä. Jäsenvaltio ei saa estää
46743: tietojärjestelmän osarekistereistä ovat ajo- henkilötietojen siirtämistä toiseen jäsenvalti-
46744: neuvojen rekisteröinnistä annetussa asetuk- oon yksityisyyden suojaan liittyvistä syistä.
46745: sessa (1598/1995), ajokorttiasetuksessa Lähtökohtana tietosuojadirektiivissä on hen-
46746: (845/1990) ja vaarallisten aineiden kuljettaji- kilötietojen käsittely laajassa merkityksessä
46747: en ajoluvasta annetussa asetuksessa siten, että käsittely sisältää myös tietojen
46748: (724/1991). luovuttamisen.
46749: Tieliikenteen tietojärjestelmästä on lähtö- Tietosuojadirektiivin pohjana on Euroopan
46750: kohtaisesti jokaisella oikeus saada tietoja. neuvoston vuonna 1981 hyväksymä yleisso-
46751: Tätä julkisuusperiaatetta on rajoitettu L TJ- pimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen
46752: laissa siten, että laissa säädetään lähinnä tie- automaattisessa tietojen käsittelyssä (SopS
46753: tosuoja- ja tietoturvasyistä tyhjentävästi ne 36/1992), joten L TJ-laki vastaa jo varsin
46754:
46755:
46756: 380268R
46757: 2 HE 120/1998 vp
46758:
46759: hyvin tietosuojadirektiivin vaatimuksia. Kes- valtiovarainministeriön vero-osastolta, puo-
46760: keisimmin laki eroaa tietosuoj adirektiivin lustusministeriöltä, sosiaali- ja terveysminis-
46761: vaatimuksista sen vuoksi, että laissa viita- teriöltä, tietosuojavaltuutetulta, ajoneuvohal-
46762: taan eräiltä osin henkilörekisterilakiin. Sen lintokeskukselta, tullilaitokselta, rajavartio-
46763: uudistamiseksi on eduskunnalle annettu hal- laitokselta, Liikennevakuutuskeskukselta,
46764: lituksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi Väestörekisterikeskukselta, Liikenneturvalta
46765: siihen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998 vp ). sekä useilta liikenne- ja autoalan etujärjes-
46766: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen töiltä. Lausunnoissa on pääosin tuettu ehdo-
46767: laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta tettuja muutoksia. Lakiehdotuksen jatkoval-
46768: ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp ). mistelussa on pyritty ottamaan huomioon
46769: Ehdotuksen mukaan yleisten asiakirjojen lausunnoissa tehdyt muutosehdotukset Li-
46770: julkisuudesta annettu laki (83/1951) kumot- säksi jatkovalmistelussa on saatu asiantunti-
46771: taisiin ja annettaisiin laki viranomaisten toi- jakommentteja oikeusministeriöltä.
46772: minnan julkisuudesta. Lakia sovellettaisiin
46773: luovutettaessa tietoja viranomaisten rekiste- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
46774: reistä. seikkoja
46775: Tässä esityksessä ehdotetaan, että L TJ-lais-
46776: sa viitattaisiin eduskunnan käsiteltävänä ole- 4.1. Riippuvuus muista esityksistä
46777: vaan henkilötietolakiin. Lisäksi lakiin otet-
46778: taisiin väliaikaista ajokorttitiedostoa sekä Hallituksen esitys henkilötietolaiksi ja
46779: ulkomailla annettujen ajokorttien ja vaaral- eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on annettu
46780: listen aineiden kuljettajien ajolupien merkit- eduskunnalle heinäkuussa 1998. Esityksellä
46781: semistä rekisteriin koskevat säännökset sekä saatetaan voimassa oleva henkilötietojen ke-
46782: tehtäisiin eräitä lähinnä tietojärjestelmän tie- räämistä, tallentamista, käyttöä ja luovutta-
46783: t?ja ja tietojen luovutusta koskevia muutok- mista koskeva yleislainsäädäntö vastaamaan
46784: sia. tietosuojadirektiiviä. Esitykseen sisältyvät
46785: lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mah-
46786: 2. Esityksen vaikutukset dollisimman pian sen jälkeen, kun ne on
46787: hyväksytty ja vahvistettu.
46788: Esityksellä ei ole mainittavia taloudellisia, Tieliikenteen tietojärjestelmään sovelletaan
46789: organisatorisia eikä henkilöstöön liittyviä yleislakina henkiärekisterilakia ja jatkossa
46790: vaikutuksia. sen korvaavaa eduskunnan käsiteltävänä ole-
46791: Tietosuojadirektiivin mukaisesti ehdotuk- vaa henkilötietolakia siltä osin kuin asiasta
46792: sella toteutettaisiin henkilötietojen vapaa ei ole säädetty LTJ-laissa. Lisäksi tavoittee-
46793: liikkuvuus Euroopan unionin jäsenvaltioiden na on, että LTJ-lain tulkinnassa noudatetaan
46794: ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valti- soveltuvin osin yleislain tulkintaa.
46795: oiden välillä. L TJ-laissa viitataan useissa kohdin henki-
46796: lörekisterilakiin. Ehdotuksen mukaan L TJ-
46797: 3. Asian valmistelu laissa viitattaisiin eduskunnan käsiteltävänä
46798: olevaan henkilötietolakiin. Säännöksissä ei
46799: Esitys on valmisteltu liikenneministeriössä mainittaisi asianomaisia pykäliä. Tarkoitus
46800: virkatyönä yhdessä tieliikenteen tietojärjes- on, että L TJ-lain muutokset eivät tulisi voi-
46801: telmää pitävän ajoneuvohallintokeskuksen maan ennen henkilötietolakia.
46802: kanssa. Erillistä työryhmää ei katsottu tar-
46803: peelliseksi asettaa. Valmistelumenettelystä 4.2. Riippuvuus kansainvälisistä
46804: pyydettiin lausunnot oikeusministeriöltä, si- sopimuksista ja velvoitteista
46805: säasiainministeriöltä, valtiovarainministeri-
46806: öltä, puolustusministeriöltä, tietosuojavaltuu- Esityksellä pantaisiin täytäntöön tietosuoja-
46807: tetulta ja keskeisimmiltä tieliikenteen tieto- direktiivi L TJ-lain osalta. Direktiivi on saa-
46808: järjestelmän tietoja käyttäviltä tahoilta. Sa- tettava kansallisesti voimaan viimeistään 24
46809: malla pyydettiin lausunnot lain muutostar- päivänä lokakuuta 1998. Esitys vastaa myös
46810: peista. Lausunnoissa menettelyä ei vastustet- yksilöiden suojelusta henkilötietojen auto-
46811: tu. Ehdotuksessa on pyritty ottamaan huomi- maattisessa tietojen käsittelyssä tehtyä Eu-
46812: oon esitetyt muutostarpeet roopan neuvoston yleissopimusta, johon
46813: Lakiluonnoksesta on pyydetty lausunnot Suomi on sitoutunut vuonna 1992.
46814: oikeusministeriöltä, sisäasiainministeriöltä,
46815: HE 120/1998 vp 3
46816:
46817:
46818: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
46819: 1. Lakiehdotuksen perustelut vä lailla, pykälään ehdotetaan lisättäväksi
46820: uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin väliai-
46821: 6 §. Ajokorttirekisterin tiedot. Pykälän I, 2 kaisesta ajokorttitiedostosta. Momentti vas-
46822: ja 4 kohtaan ei ehdoteta sisällöllisiä muu- taisi ajokorttiasetuksen 49 §:ää. Väliaikai-
46823: toksia. sen ajokorttitiedoston tarve johtuu kaksivai-
46824: Hallitusmuodon 8 §:n I momentin mukaan heisesta ajokortista. Tiedostoa käytetään ly-
46825: henkilötietojen suojasta on säädettävä lailla. hytaikaista ajokorttia seuraavan ajokortin
46826: Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun valmistukseen. Ajokorttiasetuksen 49 § ku-
46827: lain (7I9/I994) I2 §:n I momentissa tarkoi- mottaisiin ehdotetun lain voimaantulosään-
46828: tetut vaarallisten aineiden kuljettamiseen nöksellä.
46829: oikeuttavat ajoluvat merkitään ajokorttirekis- 9 §. Oikeus tietojen saantiin ja tallettami-
46830: teriin. Ajoluvasta ja ajoluparekisteristä sää- seen. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muu-
46831: detään vaarallisten aineiden kuljettajien ajo- tettavaksi siten, että suorakäyttöisesti tieto-
46832: luvasta annetussa asetuksessa. Nykyisin ajo- järjestelmään talletettavia tietoja olisivat
46833: luvasta merkitään rekisteriin ajoluvan nume- myös vaarallisten aineiden kuljettamiseen
46834: ro ja voimassaoloaika sekä, mihin vaarallis- oikeuttavaa ajolupaa koskevat tiedot.
46835: ten aineiden luokkiin kuuluvia aineita taikka I 0 §. Tieliikenteen tietojärjestelmän käyt-
46836: mitä aineryhmiä tai ainetta ajolupa oikeuttaa tö. Ajoneuvohallintokeskuksen oikeudesta
46837: kuljettamaan. Pykälän 3 kohtaa ehdotetaan käyttää tietojärjestelmää ja sen osarekisterei-
46838: täydennettäväksi siten, että täytettäisiin halli- tä koskevaa I momenttia ehdotetaan täsmen-
46839: tusmuodossa säädetty vaatimus laintasoisesta nettäväksi hallitusmuodon 8 §:n I momen-
46840: sääntelystä. Pykälään tulisivat perusteet vaa- tissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi. Vi-
46841: rallisten aineiden kuljettajien ajolupatietojen raston rekisterin käyttö ei voisi enää perus-
46842: merkitsemisestä ajokorttirekisteriin. Rekiste- tua yksistään asetukseen. Muutos vastaisi
46843: riin merkittävistä tiedoista säädettäisiin edel- eduskunnan käsiteltävänä olevan henkilötie-
46844: leen tarkemmin asetuksessa. Rekisterin tie- tolain 8 §:n I momentin 4 kohtaa.
46845: tosisältöä ei ole tarkoitus nykyisestä laajen- II §. Tietojen luovutus tieliikenteen tieto-
46846: taa. järjestelmästä. Pykälässä säädetään yleisistä
46847: Tieliikennelain (267/I98I) 68 § :ssä sääde- periaatteista, jotka koskevat tietojen luovu-
46848: tyn opetusluvan ja harjoitusluvan tallettami- tusta tieliikenteen tietojärjestelmästä. Pykä-
46849: sesta ajokorttirekisteriin säädetään ajokort- län 2 momentin viimeisen virkkeen mukaan
46850: tiasetuksen 48 §:ssä. Asiasta ehdotetaan ote- tietojen massaluovutuksien tulee täyttää eräät
46851: tavaksi laintasoinen säännös lisäämällä pykä- henkilörekisterilaissa säädetyt massaluovu-
46852: lään uusi 5 kohta. tusta koskevat edellytykset. Mainittu viittaus
46853: Pykälään ehdotetaan otettavaksi uusi 2 massaluovutusta koskevine käsitteineen eh-
46854: momentti ulkomailla annetun ajokortin halti- dotetaan poistettavaksi 2 momentista.
46855: jan tietojen merkitsemisestä ajokorttirekiste- Tietosuojadirektiivissä ei käytetä massa-
46856: riin. Nykyisin asiasta säädetään ajokorttiase- luovutuksen käsitettä, eikä sitä ole ehdotettu
46857: tuksen 48 § :n 3 momentissa. Maininta tut- myöskään eduskunnan käsiteltävänä olevaan
46858: kanpaljastinrikkomuksesta korvattaisiin kui- henkilötietolakiin, joten käsitteestä voidaan
46859: tenkin viittauksena liikennevalvontaa vai- luopua myös nyt ehdotetussa laissa. Käsit-
46860: keuttavien laitteiden kieltämisestä annettuun teestä luopumisesta L TJ-laissa ei aiheudu oi-
46861: lakiin (546/I998) ja siinä säädettyyn paljas- keustilan muutoksia. Tietosuojadirektiivin
46862: tinlaiterikkomukseen. Ulkomailla annetun mukaisia henkilötietojen suojaa ja viran-
46863: ajokortin haltijasta rekisteriin talletettavat omaisten asiakirjojen julkisuutta koskevien
46864: tiedot määriteltäisiin viittaamalla kotimaisia lakien periaatteita noudatettaisiin luovutetta-
46865: ajokortteja koskeviin säännöksiin. Koska essa tietoja myös tieliikenteen tietojärjestel-
46866: ulkomailla annetun ajokortin haltijan osalta mästä siltä osin kuin periaatteista ei LTJ-
46867: rekisteriin ei talletettaisi yhtä kattavia tietoja laissa toisin säädetä. Näin tulisi otetuksi
46868: kuin Suomessa myönnettyjen ajokorttien huomioon myös tietosuojadirektiivissä an-
46869: osalta, merkittävistä tiedoista säädettäisiin nettu velvoite, jonka mukaan henkilötietoja
46870: tarkemmin asetuksella. ei saa myöhemminkään käyttää niiden ni-
46871: Koska henkilötietojen suojasta on säädettä- menomaisten ja laillisten tarkoitusten vastai-
46872: 4 HE 120/1998 vp
46873:
46874: sesti, joita varten tiedot on kerätty. ehdotetaan poistettavaksi viittaus henkilöre-
46875: Pykälän 2 momentin säännös estää tietojen kisterilaissa säädettyihin luovutusedellytyk-
46876: luovuttamisen, jos sen voidaan perustellusta siin. Tämä viittaus korvattaisiin viittauksena
46877: syystä epäillä vaarantavan valtion turvalli- henkilötietolaissa oleviin edellytyksiin.
46878: suutta. Säännöstä sovellettaessa on muun Eduskunnan käsiteltävänä olevan henkilötie-
46879: ohessa otettava huomioon puolustusvoimien tolain henkilötietojen käsittelyn yleiset peri-
46880: tarpeet. Esimerkiksi puolustusvoimien ajo- aatteet sisältyvät lain 2 lukuun ja käsittelyn
46881: neuvojen omistaja-, haltija- ja käyttötarkoi- yleiset edellytykset 8 §:ään. Lisäksi henkilö-
46882: tustietojen luovuttaminen ulkomaille ei olisi tietojen käsittelystä tutkimusta ja tilastointia
46883: mahdollista. varten säädettäisiin lain 14 ja 15 §:ssä. Tar-
46884: 12 §. Tietojen luovutus ajoneuvorekisteris- koitus on, että L TJ-lain 12 §:n 1 momentin
46885: tä. Pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti 6 ja 8 kohdan mukaisten luovutusten on täy-
46886: tietojen luovutuksesta ajoneuvorekisteristä. tettävä henkilötietojen käsittelylle säädettävät
46887: Pykälä täyttää tietosuojadirektiivin 7 artik- tietosuojadirektiivin mukaiset yleiset edelly-
46888: lassa säädetyt vaatimukset henkilötietojen tykset.
46889: käsittelylle. Voimassa olevan 2 momentin henkilötieto-
46890: Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentissa sää- jen luovutusta koskeva rajoitus, jossa viita-
46891: detyn velvoitteen täyttämiseksi LTJ-lain 1 taan henkilörekisterilain mukaiseen oikeu-
46892: momentin 2 kohtaa muutettaisiin. Viran- teen tallettaa luovutettavat tiedot henkilöre-
46893: omaisen tehtävän, johon se käyttää tietoja, kisteriin, ehdotetaan korvattavaksi saman-
46894: olisi perustuttava lakiin. sisältöisenä viittauksena eduskunnan käsitel-
46895: Tietosuojadirektiivin 1 artiklan mukaan tävänä olevaan henkilötietolakiin.
46896: jäsenvaltiot eivät saa rajoittaa tai kieltää Pykälän 3 momentin viittaus henkilörekis-
46897: henkilötietojen vapaata liikkuvuutta jäsen- terilain 23 §:ään (markkinointikielto) ehdote-
46898: valtioiden välillä syistä, jotka johtuvat yksi- taan korvattavaksi viittauksena henkilötie-
46899: lön perusoikeuksien ja -vapauksien toteutta- tolakiin. Tietosuojadirektiivin 14 artiklan b
46900: misesta tai hänen oikeudestaan yksityisyy- kohdassajäsenvaltiolle asetetaan velvollisuus
46901: teen. Tämä periaate tietojen vapaasta liikku- turvata rekisteröidylle oikeus kieltää henki-
46902: vuudesta jäsenvaltioiden sisällä on lausuttu lötietojensa käsittely suoramarkkinointitar-
46903: myös direktiivin johdanto-osassa. Voimassa koituksiin. Tämän mukaisesti eduskunnan
46904: olevan lain 12 §:n 1 momentin 5 kohdan käsiteltävänä olevan henkilötietolain 30 §:ssä
46905: mukaan ajoneuvorekisteristä saadaan luovut- lähdetään siitä, että kieltomahdollisuus ei
46906: taa tietoja Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tans- nykyiseen verrattuna käsitä enää osoitepalve-
46907: kan ajoneuvojen rekisteröintiviranomaisille. lua. Näin ollen myös markkinointikiellon
46908: Laajentuva kansainvälinen yhteistyö esimer- tehneiden nimi- ja osoitetietojen luovuttami-
46909: kiksi anastettujen ajoneuvojen löytämiseksi nen olisi mahdollista rekisteröityjen omaksi
46910: ja jäsenvaltioiden kansalaisten vapaan liikku- eduksi tapahtuvien niin sanottujen takaisin-
46911: misen mahdollistaminen edellyttävät alussa kutsukirjeiden lähettämiseksi. Näissä tilan-
46912: mainittujen syiden lisäksi, että säännökseen teissa on kyse ajoneuvossa mahdollisesti
46913: tehtäisiin muutos, jonka nojalla tietojen luo- olevan ajoneuvon valmistajan tai maahan-
46914: vuttaminen ajoneuvorekisteristä tehtäisiin tuojan tiedossa olevan teknisen vian korjaa-
46915: mahdolliseksi kaikille Euroopan unionin jä- miseksi tapahtuvasta kutsusta. Nämä viat,
46916: senvaltioiden ja Euroopan talousalueesta teh- jotka voivat pahimmillaan vaikuttaa liiken-
46917: tyyn sopimukseen liittyneiden valtioiden neturvallisuuteen, tutkii ja korjaa valmistaja
46918: ajoneuvorekisteriviranomaisille. Luovutetta- tai maahantuoja ilman eri maksua. Näin ol-
46919: vien tietojen käyttötarpeen tulisi edelleenkin len tällaisen tarkastuskutsun saaminen olisi
46920: liittyä ajoneuvojen rekisteröintitehtävien suo- myös ajoneuvon omistajan tai haltijan edun
46921: rittamiseen. mukaista. Ajoneuvon muuttuneista huolto-
46922: Voimassa olevan 1 momentin 6 kohdan ohjeista ilmoittaminen ajoneuvon kulloiselle-
46923: viittaus henkilörekisterilaissa säädettyjen kin omistajalle tai haltijalla on verrattavissa
46924: luovutusedellytysten huomioon ottamisesta takaisinkutsukirjeiden lähettämiseen. Rekis-
46925: ehdotetaan poistettavaksi. Kohdassa on kyse teriä pitävä ajoneuvohallintokeskus ta-
46926: tietojen luovutuksesta asiakasrekisterin osoi- vanomaisen huolellisuusvelvoitteen mukai-
46927: tetietojen päivittämiseen. Tietoja luovutetta- sesti huolehtisi siitä, ettei edellä mainituissa
46928: essa olisi edelleen sovellettava 11 § :n yleisiä tilanteissa kiellon tehneille rekisteröidyille
46929: periaatteita. Voimassa olevasta 8 kohdasta toimitettaisi tässä yhteydessä markkinointiin
46930: HE 120/1998 vp 5
46931:
46932: viittaavaa materiaalia. sa, joissa asiasta ei ole erityislaissa säädetty.
46933: 12 a §. Henkilötunnuksen luovutus qjoneu- Käytännössä kumottavaksi ehdotetulla pykä-
46934: vorekisteristä. Tietosuojadirektiivin 8 artik- lällä ei myöskään ole ollut merkitystä. Pykä-
46935: lan 7 kohdan mukaan jäsenvaltion on määri- län voimassaoloaikana, vuodesta 1996 ei ole
46936: teltävä olosuhteet, joiden vallitessa henkilö- ollut yhtään tilannetta, jossa pykälässä tar-
46937: tunnusta voidaan käsitellä. koitettu poikkeuslupa olisi ollut tarpeen.
46938: Pykälän 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi 13 §. Tietojen luovutus qjokorttirekisteris-
46939: siten, että henkilötunnus voitaisiin luovuttaa tä. Poliisin tehtävien suorittamisesta puolus-
46940: myös 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoi- tusvoimissa annetun lain (125111995) 1
46941: tettujen valtioiden rekisteriviranomaisille. § :ssä säädetään puolustusvoimien tehtäväksi
46942: Tietosuojadirektiivin 1 artiklan mukaan jä- tiettyjen rikosten tutkinnan ja muiden polii-
46943: senvaltiot eivät voi rajoittaa henkilötietojen sitehtävien suorittaminen. Poliisitehtäviä
46944: vapaata liikkuvuutta yksilön perusoikeuksiin puolustusvoimissa hoitavat pääesikunnan
46945: liittyvillä syillä. tutkintaosaston virkamiehet ja puolustusvoi-
46946: Eduskunnan käsiteltävänä olevan henkilö- mien sotilaslakimiehet, joilla on tarve saada
46947: tietolain periaatteita noudattaen ehdotetaan mainittujen tehtävien hoitamiseksi tietoja
46948: pykälän 2 kohtaa muutettavaksi siten, että ajokorttirekisteristä. Tämän vuoksi ehdote-
46949: siitä poistetaan viittaus henkilörekisterilakiin taan, että mainittuja tehtäviä haitaville virka-
46950: ja otetaan sen sijasta maininta henkilön yk- miehille annetaan samanlainen oikeus tieto-
46951: siselitteisen yksilöinuin tärkeydestä. Lisäksi jen saantiin kuin poliisilla on näissä tehtä-
46952: kohtaan lisättäisiin viittaus henkilötietolain vissä.
46953: periaatteisiin. Tällä tarkoitetaan tilanteita, Hallituksen esitystä tieliikenteen tietojär-
46954: joissa rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöi- jestelmästä annetun lain muuttamisesta käsi-
46955: minen on välttämätöntä laissa säädetyn teh- tellessään eduskunnan liikennevaliokunta on
46956: tävän suorittamiseksi, rekisteröidyn tai rekis- kannanottonaan (LiVM 5/1997 vp) todennut,
46957: terinpitäjän oikeuksien tai velvollisuuksien että henkilörekisterilain kokonaisuudistuksen
46958: toteuttamiseksi taikka historiallista tai tie- yhteydessä tulee selvittää viranomaisten
46959: teellistä tutkimusta varten. mahdollisuus saada tietoja laissa tai sen no-
46960: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 jalla annetun tehtävän hoitamiseksi. Lausu-
46961: kohta, jossa eduskunnan käsiteltävänä olevan malla lienee tarkoitettu tietojen luovuttamista
46962: henkilötietolain mukaisesti tehtäisiin mah- ajokorttirekisteristä ja nimenomaan luovutta-
46963: dolliseksi henkilötunnuksen luovutus osoite- mista poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisil-
46964: tietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten le. Voimassa olevassa 13 §:n 1 momentissa
46965: postilähetysten välttämiseksi suoritettavaa säädetään ajokorttirekisteriin merkityn henki-
46966: tietojenkäsittelyä varten, jos henkilötunnus lön rikosta koskevat tiedot ja eräitä ajokortti-
46967: jo on luovutuksensaajan käytettävissä. Tämä toimenpiteitä koskevat tiedot salaisiksi. Py-
46968: on ollut mahdollista jo nykyisen pykälän kälän 2 momentin 1 kohdassa säädetään po-
46969: perusteella. Kohdan lisääminen on kuitenkin liisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten oikeu-
46970: tarpeen 2 kohtaan ehdotetun tiukennuksen desta saada tietoja salassapitosäännösten es-
46971: vuoksi. tämättä. Tietojen käyttöoikeus on rajattu ajo-
46972: 12 b §. Tietosuojalautakunnan poikkeuslu- oikeuteen ja liikennelupiin liittyvien asioiden
46973: pa Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Pykälän käsittelyyn sekä henkilötietojen tarkistami-
46974: mukaan tietosuojalautakunnalla on oikeus seen. Samoin momentin 2-8 kohdassa tie-
46975: antaa poikkeuslupa henkilötietojen luovutuk- tojen käyttötarkoitus on rajattu näissä koh-
46976: seen ajoneuvorekisteristä sekä henkilötun- dissa säädettyjen viranomaisten ajokorttire-
46977: nuksen käyttämiseen hakuperusteena ja tun- kisterin tarkoitusta vastaaviin tehtäviin.
46978: nuksen luovuttamiseen. Pykälän 1 momentissa on lausuttu poik-
46979: Perusoikeusuudistuksen ja tietosuojadirek- keus asiakirjajulkisuutta koskevasta pääsään-
46980: tiivin vuoksi tietosuojalautakunnan rooli on nöstä. Pykälän 2 momentin 1-10 kohdassa
46981: muuttumassa. Lautakunnan lupatoimivaltaa säädetään puolestaan tätä salassapitosäännös-
46982: joudutaan kaventamaan, jolloin henkilörekis- tä koskevasta poikkeuksesta. Yleisten lain-
46983: terilain mukaisten poikkeuslupien antaminen säädäntöperiaatteiden mukaan poikkeussään-
46984: ei olisi enää mahdollista. Henkilörekisteri- nösten on oltava yksilöityjä ja tarkkarajaisia.
46985: lain tapaan eduskunnan käsiteltävänä olevaa Myös eduskunnan hallintovaliokunta on ol-
46986: henkilötietolakia, myös sen poikkeuslupaa lut tätä mieltä käsitellessään hallituksen esi-
46987: koskevia säännöksiä, sovellettaisiin tilanteis- tystä laiksi poliisin tehtävien suorittamisesta
46988: 6 HE 120/1998 vp
46989:
46990: puolustusvoimissa (HaVM 3/1995 vp ). Va- 14 §. Tietojen luovutus qjoneuvoverotusre-
46991: liokunta on katsonut välttämättömäksi, että kisteristä. Pykälän 1 kohdassa oleva massa-
46992: tietojen saantia eräiden viranomaisten rekis- luovutuksen käsite ehdotetaan poistettavaksi.
46993: tereistä koskevaa 6 §:ää täsmennetään siten, Säännöksessä olevalla maininnalla hyväksy-
46994: että jokaisesta eri rekisteriä koskevasta sään- tystä käyttötarkoituksesta tarkoitetaan tie-
46995: nöksestä tulee käydä ilmi se, mihin tarkoi- tosuojadirektiivin mukaisesti sitä, että käyt-
46996: tukseen pääesikunta voi kyseisiä tietoja saa- tötarkoituksen tulee olla yhteensopiva tämän
46997: da. Tämän mukaisesti laki vahvistettiin. Ti- osarekisterin käyttötarkoituksen kanssa.
46998: lanne poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomais- Hallitusmuodon 8 § :n 1 momentissa sää-
46999: ten kohdalla ei poikenne edellä mainitusta. detyn velvoitteen vuoksi 3 kohtaa muutet-
47000: Näin ollen avoin luovutussäännös ei liene taisiin. Katsastuksen suorittajan tehtävien,
47001: perusteltu. Edellä mainitun johdosta ehdote- joiden hoitamista varten tietoja annettaisiin,
47002: taan 13 §:n 2 momentin sisältö säilytettäväk- olisi perustuttava lakiin.
47003: si ennallaan lukuun ottamatta edellä ja jäl- 18 §. Rangaistusseuraamukset. Pykälän 2
47004: jempänä mainittuja muutoksia. momentissa henkilörekisteririkkomusten ran-
47005: Voimassa olevan 2 momentin 9 kohtaan gaistusta koskeva viittaus henkilörekisterilain
47006: ehdotetaan lisättäväksi luovutustarkoituksiksi 44 §:ään ehdotetaan korvattavaksi viittauk-
47007: historiallinen tutkimus ja liikenneturvalli- sena eduskunnan käsiteltävänä olevaan hen-
47008: suustutkimus. Henkilötietojen käsittely mai- kilötietolakiin, jonka 48 § sisältää lain ran-
47009: nittuihin tarkoituksiin on mahdollista tie- gaistussäännökset
47010: tosuojadirektiivin 7 artiklan f alakohdan mu-
47011: kaan. Myös eduskunnan käsiteltävänä ole- 2. Voimaantulo
47012: vassa henkilötietolaissa historialliseen ja tie-
47013: teelliseen tutkimukseen tapahtuva henkilö- Tietosuojadirektiivi on sen 32 artiklan mu-
47014: tietojen käsittely on rinnastettu toisiinsa. Lii- kaan saatettava voimaan kolmen vuoden ku-
47015: kenneturvallisuustutkimus voi olla tieteellistä luttua direktiivin hyväksymisestä. Ottaen
47016: tutkimusta edeltävää tutkimusta tai itsenäistä huomioon direktiivin hyväksymisajan direk-
47017: tutkimusta, joka ei täytä tieteellisen tutki- tiivi on saatettava voimaan viimeistään 24
47018: muksen kriteerejä. Ehdotettu lisäys on tar- päivänä lokakuuta 1998.
47019: peen, koska nykyisen lain mukaan ajokortti- Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mah-
47020: rekisteristä ei ole voitu luovuttaa tietoja esi- dollisimman pian sen hyväksymisen ja vah-
47021: merkiksi liikenneturvallisuusviranomaisille ja vistamisen jälkeen. Se voisi kuitenkin tulla
47022: muille liikenneturvallisuudesta huolehtiville voimaan aikaisintaan samaan aikaan kuin
47023: liikenneturvallisuustyötä varten, jos tieteelli- eduskunnan käsiteltävänä oleva henkilötie-
47024: sen tutkimuksen edellytykset eivät ole täyt- tolaki.
47025: tyneet. Ilmeinen tarve siihen on kuitenkin
47026: olemassa. Tämän mukaisesti 2 momentin 9 3. Säätämisjärjestys
47027: kohtaan ehdotetaan lisättäväksi tätä koskeva
47028: maininta. Lisäksi kohdan viittaus henkilöre- Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukaan
47029: kisterilakiin ehdotetaan korvattavaksi viit- henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin
47030: tauksena henkilötietolakiin. lailla. Nykyisin asetuksin säädettävästä ja
47031: Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutetta- ajokorttirekisteriin kuuluvasta vaarallisten
47032: vaksi siten, että myös puolustusvoimat voisi aineiden kuljettamiseen oikeuttavasta ajolu-
47033: muiden viranomaisten tavoin saada rekiste- parekisteristä ja väliaikaisesta ajokorttitie-
47034: ristä tietoja teknisellä käyttöyhteydellä. Puo- dostosta säädettäisiin ehdotuksen mukaan
47035: lustusvoimat saa käyttää rekisterin tietoja lailla. Lisäksi tarkistettaisiin eräitä muita
47036: puolustusvoimien ajokorttiasioiden käsittelyä säännöksiä vastaamaan mainitun hallitus-
47037: varten. Tähän asti tietojen luovutus on ta- muodon säännöksen vaatimuksia. Ehdotettu
47038: pahtunut konekielisenä siirtona. Puolustus- laki vastaa perustuslaeissa säädettyjä vaati-
47039: voimat on kehittämässä rekistereitään. Tässä muksia, minkä vuoksi laki voidaan säätää
47040: yhteydessä on ilmennyt tarve saada tietoja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
47041: myös suorakäyttöisesti eli teknisellä käyt-
47042: töyhteydellä. Säännöksen muutos ei muuta Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
47043: luovutettavien tietojen tietosisältöä, eikä kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
47044: muutos heikentäisi henkilön yksityisyyden tus:
47045: suojaa.
47046: HE 120/1998 vp 7
47047:
47048:
47049:
47050:
47051: Laki
47052: tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
47053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47054: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta I989 annetun lain
47055: (8I9/I989) I2 b §, sellaisena kuin se on laissa I595/1995,
47056: muutetaan 6 §, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n I momentti, II §:n 2 momentti, I2 §:n I mo-
47057: mentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti, I2 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta ja 4 mo-
47058: mentti, I4 §:n I ja 3 kohta sekä I8 §:n 2 momentti,
47059: sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi mainitussa laissa I595/I995, 9 § :n 3 momentti, I 0 § :n
47060: I momentti, II §:n 2 momentti, I2 §:n I momentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti,
47061: I2 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta, I4 §:n I ja 3 kohta sekä I8 §:n 2 momentti viimeksi -
47062: mainitussa laissa ja I3 §:n 4 momentti laissa 627/I997, sekä
47063: lisätään 13 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa I595/1995, uusi 1 a
47064: kohta seuraavasti:
47065: 6§ Ulkomailla annetun ajokortin haltijaa kos-
47066: kevat tiedot talletetaan ajokorttirekisteriin,
47067: Ajokorttirekisterin tiedot jos hänet on Suomessa tuomittu tieliikenne-
47068: lain 75 §:n I momentissa mainitusta rikok-
47069: Ajokorttirekisteriin, johon merkitään ajo- sesta tai muusta moottorikäyttöistä ajoneu-
47070: korttiluvan hakijat ja ajo-oikeuden haltijat voa kuljetettaessa tehdystä tieliikennelaissa
47071: sekä ajo-oikeutta vailla olevat liikennerikok- rangaistavaksi säädetystä rikoksesta taikka
47072: siin syyllistyneiksi epäillyt ja syyllistyneet liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden
47073: henkilöt, talletetaan siten kuin asetuksella kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n
47074: tarkemmin säädetään ajokorttiluvan hakijasta 1 kohdassa tarkoitetusta paljastinlaiterikko-
47075: ja ajo-oikeuden haltijasta sekä ajo-oikeutta muksesta. Rekisteriin talletetaan soveltuvin
47076: vailla olevasta: osin 1 momentissa ja 4 §:n 1 momentissa
47077: I) ajokorttiluokat, joita vastaavin merkin- tarkoitetut tiedot siten kuin asetuksella tar-
47078: näin ajokorttilupa on myönnetty, ajo-oikeut- kemmin säädetään.
47079: ta koskevat erityisehdot ja erityisluvat sekä Ajokortin valmistaja ylläpitää ajoneuvohal-
47080: vastaavat puolustusvoimien ajokorttia koske- lintokeskuksen toimeksiannosta ja valvon-
47081: vat tiedot; nassa osana ajokorttirekisteriä ajo-oikeuden
47082: 2) moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetetta- haltijan valokuvan ja nimikirjoituksen käsit-
47083: essa tehdyiksi epäiltyjä ja tehtyjä liikenneri- tävää tiedostaa (väliaikainen ajokorttitiedos-
47084: koksia, niistä seuranneita rangaistuksia ja to). Valmistaja hävittää valokuvan ja nimi-
47085: muita seuraamuksia koskevat tiedot sekä kirjoituksen viimeistään kolmen vuoden ku-
47086: tieliikennelain (267/1981) nojalla tapah- luttua ajokortin tilauksesta.
47087: tunutta ajokieltoon määräämistä, ajokortti-
47088: luvan peruuttamista, ajo-oikeuden rau-
47089: keamista ja varoituksen antamista sekä nii- 9§
47090: den perustana olevaa tekoa tai epäiltyä tekoa
47091: koskevat tiedot; Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen
47092: 3) henkilöauton ammattiajoluvan, lii-
47093: kenneopettajaluvan ja vaarallisten aineiden
47094: kuljettamiseen oikeuttavan ajoluvan myöntä- Kuljettajantutkintojen vastaanottaja voi
47095: mistä ja peruuttamista koskevat tiedot; tallettaa suorakäyttöisesti tieliikenteen tieto-
47096: 4) autokoulujen valvontaa ja tutkimusta järjestelmään kuljettajaopetusta ja kuljetta-
47097: varten kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkin- jantutkintoa sekä ajokorttia ja vaarallisten
47098: toa koskevat tiedot; sekä aineiden kuljettamiseen oikeuttavaa ajolupaa
47099: 5) opetusluvan ja harjoitusluvan myöntä- koskevia tietoja.
47100: mistä koskevat tiedot.
47101: 8 HE 120/1998 vp
47102:
47103: 10 § Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa
47104: tietoja myös liikenneturvallisuuteen, liiken-
47105: Tieliikenteen tietojärjestelmän käyttö ne- tai autovakuutuksiin, liikenteeseen, lii-
47106: kennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneu-
47107: Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää tielii- voihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa
47108: kenteen tietojärjestelmää ja sen osarekiste- mainittua tarkoitusta varten. Ajoneuvon
47109: reitä sille lain mukaan kuuluvien tai sen no- omistajan ja haltijan henkilötietoja saa kui-
47110: jalla määrättyjen tehtävien tai velvoitteiden tenkin luovuttaa vain, jos luovutuksen saa-
47111: hoitamisessa. jalla on henkilötietolain mukaan oikeus käsi-
47112: tellä näitä tietoja.
47113: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa
47114: 11 § tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen,
47115: suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muu-
47116: Tietojen luovutus tieliikenteen hun suoramarkkinointiin sekä osoitepalve-
47117: tietojärjestelmästä luun. Luonnollisen henkilön tietojen luovu-
47118: tus on sallittua ainoastaan, jos toiminta, jo-
47119: hon tietoja pyydetään luovutettavaksi, liittyy
47120: Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutetta- liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, liiken-
47121: van tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitet- ne- ja autovakuutuksiin, liikennetarvikkei-
47122: tuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luo- siin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajoneu-
47123: vuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustel- vokauppaan. Luonnollisesta henkilöstä voi-
47124: lusta syystä epäillä vaarantavan rekisteröidyn daan muussa kuin automaattiseen tietojenkä-
47125: yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oi- sittelyyn soveltuvassa muodossa luovuttaa
47126: keuksiaan taikka valtion turvallisuutta. vain nimi- ja osoitetietoja. Tämä rajoitus ei
47127: kuitenkaan koske tietojen luovuttamista kat-
47128: sastuksen suorittajalle katsastukseen liittyvi-
47129: 12 § en palvelutehtävien hoitamista varten. Luon-
47130: nollisen henkilön tietoja ei saa luovuttaa, jos
47131: Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä rekisteröity on henkilötietolain nojalla kieltä-
47132: nyt tietojen käsittelyn tai jos luovutuksen
47133: Ajo neuvorekisteristä voidaan luovuttaa: saajalla ei ole mainitun lain mukaan muutoin
47134: oikeutta käsitellä luovutettavia tietoja.
47135: 2) viranomaiselle lain mukaan kuuluvien
47136: tai sen nojalla määrättyjen tehtävien tai vel-
47137: voitteiden hoitamiseksi tarpeellisia tietoja;
47138: 5) Euroopan unionin jäsenvaltion tai Eu- 12 a §
47139: roopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen
47140: liittyneen valtion ajoneuvojen rekisterivi- Henkilötunnuksen luovutus
47141: ranomaisille tietoja ajoneuvojen rekisteröin- ajoneuvorekisteristä
47142: titehtävien suorittamiseksi kyseisissä valti-
47143: oissa; Ilman rekisteröidyn suostumusta saa hen-
47144: 6) tietoja ajoneuvon rekisteritunnuksen kilötunnusta käyttää tietojen luovutuksen
47145: taikka omistajan tai haltijan nimen tai liike- perusteena tai henkilötunnuksen luovuttaa
47146: ja yhteisötunnuksen perusteella ajoneuvojen ajoneuvorekisteristä vain:
47147: kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autova- 1) 12 §:n 1 momentin 2-5 ja 8 kohdassa
47148: kuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka tarkoitetuissa tapauksissa;
47149: muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa har- 2) kun henkilön yksiselitteinen yksilöimi-
47150: joittavan yrityksen asiakasrekisterin osoite- nen on tärkeätä ja henkilötietolaissa henkilö-
47151: tietojen päivittämistä varten; tunnuksen käsittelylle säädetyt vaatimukset
47152: muutoinkin täyttyvät; taikka
47153: 8) tietoja tilastointia tai tieteellistä tutki- 3) osoitetietojen päivittämiseksi tai monin-
47154: musta varten, jos henkilötietolaissa ( 1 ) kertaisten postilähetysten välttämiseksi suo-
47155: tietojen käsittelylle näihin tarkoituksiin sää- ritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henki-
47156: detyt edellytykset täyttyvät; sekä lötunnus jo on luovutuksensaajan käytettä-
47157: vissä.
47158: HE 120/1998 vp 9
47159:
47160: 13 § 1) rekisteritunnuksen perusteella yksittäisiä
47161: tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten hen-
47162: Tietojen luovutus ajokorttirekisteristä kilötunnusta lukuun ottamatta;
47163:
47164: 3) tietoja katsastuksen suorittajalle lain
47165: Ajokorttirekisteristä saa kuitenkin luovut- mukaan kuuluvien tai sen nojalla määrätty-
47166: taa: jen tehtävien tai velvoitteiden hoitamista
47167: varten;
47168: 1a) poliisin tehtäviä puolustusvoimissa
47169: suorittaville virkamiehille tietoja henkilötie-
47170: tojen tarkistamista varten;
47171:
47172: 9) ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa 18 §
47173: tietoja historiallista tai tieteellistä tutkimusta,
47174: tilastointia tai liikenneturvallisuustutkimusta Rangaistusseuraamukset
47175: varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antami-
47176: nen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi sa-
47177: lassapitovelvollisuus on säädetty, ja jos hen- Rangaistus tässä laissa mainittuihin rekis-
47178: kilötietolaissa tietojen käsittelylle näihin tar- tereihin kohdistuvasta tietomurrosta sääde-
47179: koituksiin säädetyt edellytykset täyttyvät; tään rikoslain 38 luvun 8 §:ssä ja tällaiseen
47180: sekä rekisteriin kohdistuvasta henkilörekisteriri-
47181: koksesta mainitun luvun 9 §:ssä sekä henki-
47182: Ajokorttirekisterin tietoja ei saa luovuttaa lörekisteririkkomuksesta henkilötietolaissa.
47183: teknisen käyttöyhteyden avulla 2 momentin
47184: 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
47185:
47186: 14 §
47187: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47188: Tietojen luovutus kuuta 199 .
47189: ajoneuvoverotusrekisteristä Tällä lailla kumotaan 7 päivänä syyskuuta
47190: 1990 annetun ajokorttiasetuksen (845/1990)
47191: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo- 49 §, sellaisena kuin se on asetuksessa
47192: vuttaa: 1256/1994.
47193:
47194:
47195:
47196: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
47197:
47198:
47199: Tasavallan Presidentti
47200:
47201:
47202:
47203: MARTTI AHTISAARI
47204:
47205:
47206:
47207:
47208: Liikenneministeri Matti A ura
47209:
47210:
47211:
47212:
47213: 380268R
47214: 10 HE 120/1998 vp
47215:
47216:
47217:
47218: Liite
47219:
47220:
47221:
47222:
47223: Laki
47224: tieliikenteen tietojäljestelmästä annetun lain muuttamisesta
47225: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
47226: kumotaan tieliikenteen tietojärjestelmästä 15 päivänä syyskuuta 1989 annetun lain
47227: (819/1989) 12 b §, sellaisena kuin se on laissa 1595/1995,
47228: muutetaan 6 §, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n 1 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 mo-
47229: mentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 12 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta ja 4 mo-
47230: mentti, 14 §:n 1 ja 3 kohta sekä 18 §:n 2 momentti,
47231: sellaisina kuin niistä ovat 6 §osaksi mainitussa laissa 1595/1995, 9 §:n 3 momentti, 10 §:n
47232: 1 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentin 2, 5, 6 ja 8 kohta sekä 2 ja 3 momentti,
47233: 12 a §, 13 §:n 2 momentin 9 kohta, 14 §:n 1 ja 3 kohta sekä 18 §:n 2 momentti viimeksi-
47234: mainitussa laissa ja 13 §:n 4 momentti laissa 627/1997, sekä
47235: lisätään 13 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1595/1995, uusi 1 a
47236: kohta seuraavasti:
47237:
47238: Voimassa oleva laki Ehdotus
47239: 6§
47240: Ajokorttirekisterin tiedot
47241: Ajokorttirekisteriin, johon merkitään ajo-
47242: korttiluvan hakijat ja ajo-oikeuden haltijat
47243: sekä ajo-oikeutta vailla olevat liikenneri-
47244: koksiin syyllistyneiksi epäillyt ja syyllisty-
47245: neet henkilöt, talletetaan siten kuin asetuk-
47246: sella tarkemmin säädetään ajokorttiluvan
47247: hakijasta ja ajo-oikeuden haltijasta sekä ajo-
47248: oikeutta vailla olevasta:
47249: 1) ajokorttiluokat, joita vastaavin merkin-
47250: näin ajokorttilupa on myönnetty, ajo-oikeut-
47251: ta koskevat erityisehdot ja erityisluvat sekä
47252: vastaavat puolustusvoimien ajokorttia kos-
47253: kevat tiedot;
47254: 2) moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetetta- 2) moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetett.l-
47255: essa tehdyiksi epäiltyjä ja tehtyjä liikenneri- essa tehdyiksi epäiltyjä ja tehtyjä liikenneri-
47256: koksia, niistä seuranneita rangaistuksia ja koksia, niistä seuranneita rangaistuksia ja
47257: muita seuraamuksia koskevat tiedot sekä muita seuraamuksia koskevat tiedot sekä
47258: tieliikennelain nojalla tapahtunutta ajokiel- tieliikennelain (26711981) nojalla tapah-
47259: toon määräämistä, ajokorttiluvan peruutta- tunutta ajokieltoon määräämistä, ajokortti-
47260: mista, ajo-oikeuden raukeamista ja varoituk- luvan peruuttamista, ajo-oikeuden rau-
47261: sen antamista sekä niiden perustana olevaa keamista ja varoituksen antamista sekä nii-
47262: tekoa tai epäiltyä tekoa koskevat tiedot; den perustana olevaa tekoa tai epäiltyä tekoa
47263: koskevat tiedot;
47264: 3) henkilöauton ammattiajoluvan ja lii- 3) henkilöauton ammattiajoluvan, lii-
47265: HE 120/1998 vp II
47266:
47267: Voimassa oleva laki Ehdotus
47268:
47269:
47270: kenneopettajaluvan myöntämistä ja peruut- kenneopettajaluvan ja vaarallisten aineiden
47271: tamista koskevat tiedot; sekä kuljettamiseen oikeuttavan ajoluvan myöntä-
47272: mistä ja peruuttamista koskevat tiedot;
47273: 4) autokoulujen valvontaa ja tutkimusta 4) autokoulujen valvontaa ja tutkimusta
47274: varten kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkin- varten kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkin-
47275: toa koskevat tiedot. toa koskevat tiedot; sekä
47276: 5) opetusluvan ja harjoitusluvan myöntä-
47277: mistä koskevat tiedot.
47278: Ulkomailla annetun ajokortin haltijaa kos-
47279: kevat tiedot talletetaan ajokorttirekisteriin,
47280: jos hänet on Suomessa tuomittu tieliikenne-
47281: lain 75 §:n 1 momentissa mainitusta rikok-
47282: sesta tai muusta moottorikäyttöisiä ajoneu-
47283: voa kuljetettaessa tehdystä tieliikennelaissa
47284: rangaistavaksi säätietystä rikoksesta taikka
47285: liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden
47286: kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n
47287: 1 kohdassa tarkoitetusta paljastinlaiterikko-
47288: muksesta. Rekisteriin talletetaan soveltuvin
47289: osin 1 momentissa ja 4 §:n 1 momentissa
47290: tarkoitetut tiedot siten kuin asetuksella tar-
47291: kemmin säädetään.
47292: Ajokortin valmistajaylläpitää qjoneuvohal-
47293: lintokeskuksen toimeksiannosta ja valvon-
47294: nassa osana ajokorttirekisteriä qjo-oikeuden
47295: haltijan valokuvan ja nimikirjoituksen käsit-
47296: tävää tiedostaa (väliaikainen ajokorttitiedos-
47297: to). Valmistaja hävittää valokuvan ja nimi-
47298: kirjoituksen viimeistään kolmen vuoden ku-
47299: luttua ajokortin tilauksesta.
47300: 9§
47301: Oikeus tietojen saantiin ja tallettamiseen
47302:
47303: Kuljettajantutkintojen vastaanottaja voi Kuljettajantutkintojen vastaanottaja voi
47304: tallettaa suorakäyttöisesti tieliikenteen tieto- tallettaa suorakäyttöisesti tieliikenteen tieto-
47305: järjestelmään kuljettajaopetusta ja -tutkintoa järjestelmään kuljettajaopetusta ja kuljetta-
47306: sekä ajokorttia koskevia tietoja. jantutkintoa sekä ajokorttiaja vaarallisten ai-
47307: neiden kuljettamiseen oikeuttavaa qjolupaa
47308: koskevia tietoja.
47309:
47310: 10§
47311: Tieliikenteen tietojärjestelmän käyttö
47312: Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää tielii- Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää tielii-
47313: kenteen tietojärjestelmää ja sen osarekiste- kenteen tietojärjestelmää ja sen osarekiste-
47314: reitä sille lain tai asetuksen mukaan kuulu- reitä sille lain mukaan kuuluvien tai sen no-
47315: vien tehtävien hoitamisessa. jalla määrättyjen tehtävien tai velvoitteiden
47316: 12 HE 120/1998 vp
47317:
47318: Voimassa oleva laki Ehdotus
47319:
47320:
47321: hoitamisessa.
47322:
47323:
47324: 11§
47325: Tietojen luovutus tieliikenteen tietojärfestelmästä
47326:
47327: Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutet- Tieliikenteen tietojärjestelmästä luovutetta-
47328: tavan tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitet- van tiedon tulee olla tarpeellinen ilmoitet-
47329: tuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luo- tuun käyttötarkoitukseen. Tietoa ei saa luo-
47330: vuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustel- vuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustel-
47331: lusta syytä epäillä vaarantavan rekisteröidyn lusta syystä epäillä vaarantavan rekisteröidyn
47332: yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oi- yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oi-
47333: keuksiaan taikka valtion turvallisuutta. Hen- keuksiaan taikka valtion turvallisuutta.
47334: kilötietojen massaluovutuksen edellytyksenä
47335: on lisäksi, että henkilörekisterilain (471/87)
47336: 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt
47337: edellytykset täyttyvät.
47338:
47339: 12 §
47340: Tietojen luovutus ajoneuvorekisteristä
47341: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa:
47342: 2) viranomaiselle lain tai asetuksen mu- 2) viranomaiselle lain mukaan kuuluvien
47343: kaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tar- tai sen nojalla määrättyjen tehtävien tai vel-
47344: peellisia tietoja; voitteiden hoitamiseksi tarpeellisia tietoja;
47345: 5) Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan 5) Euroopan unionin jäsenvaltion tai Eu-
47346: ajoneuvojen rekisteröintiviranomaisille tieto- roopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen
47347: ja ajoneuvojen rekisteröintitehtävien suorit- liittyneen valtion ajoneuvojen rekisterivi-
47348: tamiseksi mainituissa maissa; ranomaisille tietoja ajoneuvojen rekisteröin-
47349: titehtävien suorittamiseksi kyseisissä valti-
47350: oissa;
47351: 6) tietoja ajoneuvon rekisteritunnuksen 6) tietoja ajoneuvon rekisteritunnuksen
47352: taikka omistajan tai haltijan nimen tai liike- taikka omistajan tai haltijan nimen tai liike-
47353: ja yhteisötunnuksen perusteella ajoneuvojen ja yhteisötunnuksen perusteella ajoneuvojen
47354: kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autova- kauppaa tai rahoitusta, liikenne- tai autov'l-
47355: kuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka kuutustoimintaa, katsastustoimintaa taikka
47356: muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa har- muuta ajoneuvoihin liittyvää toimintaa har-
47357: joittavan yrityksen asiakasrekisterin osoite- joittavan yrityksen asiakasrekisterin osoite-
47358: tietojen päivittämiseen edellyttäen, että luo- tietojen päivittämistä varten;
47359: vutus täyttää henkilörekisterilain 19 §:n 1
47360: momentin 3 kohdassa ja 20 §:ssä säädetyt
47361: edellytykset,·
47362: 8) tietoja tilastointia tai tieteellistä tutki- 8) tietoja tilastointia tai tieteellistä tutki-
47363: musta varten, jos henkilörekisterilain 19 §:n musta varten, jos henkilötietolaissa ( 1 )
47364: HE 120/1998 vp 13
47365:
47366: Voimassa oleva laki Ehdotus
47367:
47368:
47369: 1 momentin 3 kohdassa säädetyt edellytykset tietojen käsittelylle näihin tarkoituksiin sää-
47370: täyttyvät; sekä detyt edellytykset täyttyvät; sekä
47371: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa
47372: tietoja myös liikenneturvallisuuteen, liiken- tietoja myös liikenneturvallisuuteen, liiken-
47373: ne- tai autovakuutuksiin, liikenteeseen, lii- ne- tai autovakuutuksiin, liikenteeseen, lii-
47374: kennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneu- kennetarvikkeisiin, katsastukseen tai ajoneu-
47375: voihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa voihin liittyvää muuta kuin 1 momentissa
47376: mainittua tarkoitusta varten. Ajoneuvon mainittua tarkoitusta varten. Ajoneuvon
47377: omistajan ja haltijan henkilötietoja saa kui- omistajan ja haltijan henkilötietoja saa kui-
47378: tenkin luovuttaa vain, jos luovutuksen saa- tenkin luovuttaa vain, jos luovutuksen saa-
47379: jalla on henkilörekisterilain mukaan oikeus jalla on henkilötietolain mukaan oikeus käsi-
47380: tallettaa luovutettavat tiedot henkilörekiste- tellä näitä tietoja.
47381: rnn.
47382: Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa Ajoneuvorekisteristä voidaan luovuttaa
47383: tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen, tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen,
47384: suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muu- suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muu-
47385: hun suoramarkkinointiin sekä osoitepalve- hun suoramarkkinointiin sekä osoitepalve-
47386: luun. Luonnollisen henkilön tietojen luovu- luun. Luonnollisen henkilön tietojen luovu-
47387: tus on sallittua ainoastaan, jos toiminta, jo- tus on sallittua ainoastaan, jos toiminta, jo-
47388: hon tietoja pyydetään luovutettavaksi, liittyy hon tietoja pyydetään Iuovutettavaksi, liittyy
47389: liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, lii- liikenneturvallisuuteen, liikenteeseen, liiken-
47390: kenne- ja autovakuutuksiin, liikennetarvik- ne- ja autovakuutuksiin, liikennetarvikkei-
47391: keisiin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajo- siin, katsastukseen, ajoneuvoihin tai ajoneu-
47392: neuvokauppaan. Luonnollisesta henkilöstä vokauppaan. Luonnollisesta henkilöstä voi-
47393: voidaan muussa kuin automaattiseen tieto- daan muussa kuin automaattiseen tietojenkä-
47394: jenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa luo- sittelyyn soveltuvassa muodossa luovuttaa
47395: vuttaa vain nimi- ja osoitetietoja. Tämä ra- vain nimi- ja osoitetietoja. Tämä rajoitus ei
47396: joitus ei kuitenkaan koske tietojen luovutta- kuitenkaan koske tietojen luovuttamista kat-
47397: mista katsastuksen suorittajalle katsastukseen sastuksen suorittajalle katsastukseen liittyvi-
47398: liittyvien palvelutehtävien hoitamista varten. en palvelutehtävien hoitamista varten. Luon-
47399: Luonnollisen henkilön tietoja ei saa luovut- nollisen henkilön tietoja ei saa luovuttaa, jos
47400: taa, jos rekisteröity on kieltänyt tietojen luo- rekisteröity on henkilötietolain nojalla kieltä-
47401: vuttamisen henkilörekisterilain 23 §:n nojalla nyt tietojen käsittelyn tai jos Iuovutuksen
47402: tai jos luovutuksen saajalla ei ole henkilöre- saajalla ei ole mainitun lain mukaan muutoin
47403: kisterilain mukaan oikeutta tallettaa luovu- oikeutta käsitellä luovutettavia tietoja.
47404: tettavia tietoja henkilörekisteriin.
47405:
47406:
47407:
47408: 12 a 12 a §
47409:
47410: Henkilötunnuksen luovuttam inen Henkilötunnuksen luovutus
47411: egoneuvorekisteristä ajoneuvorekisteristä
47412:
47413: Ilman rekisteröidyn suostumusta saa hen-
47414: kilötunnusta käyttää tietojen luovutuksen
47415: perusteena tai henkilötunnuksen luovuttaa
47416: ajoneuvorekisteristä vain:
47417:
47418: 1) 12 §:n 1 momentin 2-4 ja 8 kohdassa 1) 12 §:n 1 momentin 2-5 ja 8 kohdassa
47419: 14 HE 120/1998 vp
47420:
47421: Voimassa oleva laki Ehdotus
47422:
47423:
47424: tarkoitetuissa tapauksissa; taikka tarkoitetuissa tapauksissa;
47425: 2) kun henkilön luotettava yksilöinti sekä 2) kun henkilön yksiselitteinen yksilöimi-
47426: tietojen käyttötarkoitus sitä edellyttävät ja nen on tärkeätä ja henkilötietolaissa henkilö-
47427: tietojen pyytäjällä on tai voi olla se henkilö- tunnuksen käsittelylle säädetyt vaatimukset
47428: rekisterilain tai muun lain perusteella hallus- muutoinkin täyttyvät; taikka
47429: saan. 3) osoitetietojen päivittäm iseksi tai monin-
47430: kertaisten postilähetysten välttämiseksi suo-
47431: ritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henki-
47432: lötunnus jo on luovutuksensaajan käytettä-
47433: vissä.
47434:
47435: 12 b § 12 b §
47436: Tietosuojalautakunnan poikkeuslupa
47437:
47438: Tietosuojalautakunta voi erityisestä syystä (kumotaan)
47439: antaa poikkeusluvan henkilötietojen luovu-
47440: tukseen 12 §:n 2 momentista poiketen ajo-
47441: neuvorekisteristä, vaikka tietojen pyytäjällä
47442: ei ole henkilörekisterilain mukaan oikeutta
47443: tallettaa luovuteltavia tietoja henkilörekiste-
47444: riin, sekä henkilötunnuksen käyttämiseen ha-
47445: kuperusteena tai luovutukseen, vaikka 12 a
47446: §:ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Edel-
47447: lytyksenä on lisäksi, että rekisteröidyn yksi-
47448: tyisyyden, hänen etujensa ja oikeuksiensa
47449: sekä valtion turvallisuuden vaarantum inen
47450: voidaan estää.
47451: 13§
47452: Tietojen luovutus egokorttirekisteristä
47453:
47454:
47455: Ajokorttirekisteristä saa kuitenkin luovut-
47456: taa:
47457: 1a) poliisin tehtäviä puolustusvoimissa
47458: suorittaville virkamiehille tietoja henkilötie-
47459: tojen tarkistamista varten;
47460: 9) ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa 9) ajoneuvohallintokeskuksen valvonnassa
47461: tietoja tieteellistä tutkimusta tai tilastointia tietoja historiallista tai tieteellistä tutkimusta,
47462: varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antami- tilastointia tai liikenneturvallisuustutkimusta
47463: nen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi sa- varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antami-
47464: lassapitovelvollisuus on säädetty, ja jos hen- nen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi sa-
47465: kilörekisterilain 19 § :n 1 momentin 3 koh- lassapitovelvollisuus on säädetty, ja jos hen-
47466: dassa säädetyt edellytykset täyttyvät; sekä kilötietolaissa tietojen käsittelylle näihin tar-
47467: koituksiin säädetyt edellytykset täyttyvät; sekä
47468: HE 120/1998 vp 15
47469:
47470: Voimassa oleva laki Ehdotus
47471:
47472:
47473: Ajokorttirekisterin tietoja ei saa luovuttaa
47474: Ajokorttirekisterin tietoja ei saa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla 2 momentin
47475: teknisen käyttöyhteyden avulla 2 momentin 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
47476: 8 tai 9 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.
47477:
47478: 14 §
47479: Tietojen luovutus ajoneuvoverotusrekisteristä
47480: Ajoneuvoverotusrekisteristä voidaan luo-
47481: vuttaa:
47482: 1) rekisteritunnuksen perusteella yksittäisiä 1) rekisteritunnuksen perusteella yksittäisiä
47483: tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten muu- tietoja hyväksyttävää tarkoitusta varten hen-
47484: ten kuin massaluovutuksena henkilötunnusta kilötunnusta lukuun ottamatta;
47485: lukuun ottamatta;
47486: 3) tietoja katsastuksen suorittajalle lain tai 3) tietoja katsastuksen suorittajalle lain
47487: asetuksen mukaan kuuluvien tehtävien hoi- mukaan kuuluvien tai sen nojalla määrätty-
47488: tamista varten; jen tehtävien tai velvoitteiden hoitamista
47489: varten;
47490:
47491: 18 §
47492: Rangaistusseuraamukset
47493:
47494: Rangaistus tässä laissa mainittuihin rekis- Rangaistus tässä laissa mainittuihin rekis-
47495: tereihin kohdistuvasta tietomurrosta sääde- tereihin kohdistuvasta tietomurrosta sääde-
47496: tään rikoslain 38 luvun 8 §:ssä ja tällaiseen tään rikoslain 38 luvun 8 §:ssä ja tällaiseen
47497: rekisteriin kohdistuvasta henkilörekisteriri- rekisteriin kohdistuvasta henkilörekisteriri-
47498: koksesta mainitun luvun 9 §:ssä sekä henki- koksesta mainitun luvun 9 §:ssä sekä henki-
47499: lörekisteririkkomuksesta henkilörekisterilain lörekisteririkkomuksesta henkilötietolaissa.
47500: 44 §:ssä.
47501: Tämä laki tulee voimaan päivänä
47502: kuuta 199 .
47503: Tällä lailla kumotaan 7 päivänä syyskuuta
47504: 1990 annetun ajokorttiasetuksen (84511990)
47505: 49 §, sellaisena kuin se on asetuksessa
47506: 1256/1994.
47507: HE 12111998 vp
47508:
47509:
47510:
47511:
47512: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta
47513: työelämässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
47514:
47515: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
47516:
47517: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki olisi oikeus käsitellä työntekijän terveyden-
47518: yksityisyyden suojasta työelämässä. Lailla tilaa koskevia tietoja sikäli kuin se olisi
47519: täydennettäisiin henkilötietojen käsittelystä tarpeen laista taikka työ- tai virkaehtosopi-
47520: erikseen säädettävän henkilötietolain sään- muksesta johtuvien työnantajan tai työnteki-
47521: nöksiä. Esityksen tarkoituksena on työelä- jän oikeuksien tai velvollisuuksien toteutta-
47522: män osalta toteuttaa yksilöiden suojelusta miseksi. Geneettinen tutkimus työhön otetta-
47523: henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen essa tai työsuhteen kestäessä olisi esityksen
47524: vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan mukaan kiellettyä, ellei siihen olisi ter-
47525: parlamentin ja neuvoston direktiivi, jäljem- veydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa.
47526: pänä tietosuojadirektiivi, ottaen huomioon Työterveyshuoltolaissa ehdotetaan säädettä-
47527: myös vuonna 1995 voimaan tullut hallitus- väksi luvan myöntämisen edellytyksistä.
47528: muodon perusoikeussäännöksiä koskeva uu- Ehdotetun lain noudattamista valvoisivat
47529: distus, jonka mukaan henkilötietojen suojas- työsuojeluviranomaiset yhdessä tietosuoja-
47530: ta säädetään tarkemmin lailla. valtuutetun kanssa. Lain säännösten noudat-
47531: Ehdotettu laki koskisi kaikkia palvelus- tamatta jättäminen tahallisesti tai törkeästä
47532: suhteita. Lain mukaan työnantaja saisi käsi- huolimattomuudesta olisi rangaistavaa.
47533: tellä vain työntekijän työsuhteen kannalta Lisäksi yhteistoiminnasta yrityksissä an-
47534: tarpeellisia henkilötietoja eikä tästä tarpeelli- nettua lakia ja yhteistoiminnasta valtion vi-
47535: suusvaatimuksesta voitaisi poiketa työnteki- rastoissa ja laitoksissa annettua lakia ehdote-
47536: jän suostumuksellakaan. Työntekijää koske- taan muutettavaksi siten, että henkilötietojen
47537: via henkilötietoja olisi ensisijaisesti kerättävä kerääminen myös palvelussuhteen aikana
47538: vain työntekijäitä itseltään. Muulta kuin sekä henkilöstöön kohdistuvan teknisen val-
47539: työntekijäitä itseltään kerätystä tiedosta työn- vonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät
47540: antajan olisi annettava tieto työntekijälle ja tulisivat yhteistoimintamenettelyn piiriin.
47541: työntekijän henkilötietoja voisivat käsitellä Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
47542: vain ne henkilöt, joiden tehtävien hoitami- voimaan tietosuojadirektiivin kansalliselle
47543: nen sitä edellyttää. Työntekijää testattaessa toteuttamiselle asetettuna määräaikana eli
47544: työnantajan olisi pyrittävä käyttämään viimeistään 24 päivänä lokakuuta 1998.
47545: luotettavia testausmenetelmiä. Työnantajana
47546:
47547:
47548: YLEISPERUSTELUT
47549:
47550: 1. Nykytila maattisessa tietojenkäsittelyssä (SopS
47551: 36/1992; tietosuojasopimus), Taloudellisen
47552: 1.1. Yleistä kehityksen ja yhteistyön järjestön (OECD)
47553: hyväksymät periaatteet yksityisyyden suojaa-
47554: Henkilötietojen suojaamisen merkitys on misesta ja henkilötietojen siirtämisestä maas-
47555: tietoteknisen kehityksen myötä nopeasti kas- ta toiseen (198 1) ja yksilöiden suojelusta
47556: vanut. Euroopan neuvoston yleissopimus henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen
47557: yksilöiden suojelusta henkilötietojen auto- vapaasta liikkuvuudesta annettu Euroopan
47558:
47559:
47560: 380266P
47561: 2 HE 121/1998 vp
47562:
47563: parlamentin ja neuvoston direktiivi semmassa asemassa verrattuna työelämän
47564: 95/46/EY, jäljempänä tietosuojadirektiivi, tilanteisiin, olisi työnhakijan ja -tekijän yksi-
47565: kuvaavat kansainvälisiä pyrkimyksiä sään- tyisyyden suoja turvattava lisäksi erityissään-
47566: nellä tätä ongelma-aluetta yleisellä tasolla. telyllä. Henkilötietolaissa ei olisi tarkoituk-
47567: Erityisesti työelämän näkökulmasta asiaa on senmukaista myöskään säätää kaikista niistä
47568: ohjeellisesti käsitelty Euroopan neuvoston edellytyksistä, joiden mukaisesti työnantajien
47569: suosituksessa R (89)2 työsuhteeseen liittyvi- lisääntyneet tietotarpeet yksittäisissä työelä-
47570: en henkilötietojen suojaamisesta (1989) ja män tilanteissa tulisi ottaa huomioon.
47571: viimeksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Henkilötietolakiin tulisi sisältymään joita-
47572: työntekijöiden henkilötietojen suojaamista kin nimenomaisesti työelämän piiriin kuulu-
47573: koskevassa ohjeistossa (1996). Lisäksi Eu- via säännöksiä. Lain nojalla henkilötietojen
47574: roopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolää- käsittely olisi sallittua, jos rekisteröidyn ja
47575: ketiedettä koskeva yleissopimus, jonka Suo- rekisterinpitäjän välillä olisi palvelussuhteen
47576: mi on allekirjoittanut vuonna 1997, sisältää perusteella asiallinen yhteys tai konsernissa
47577: määräyksiä geneettisestä testauksesta. tai muussa taloudellisessa yhteenliittymässä
47578: käsiteltävät tiedot koskisivat työntekijöitä ja
47579: 1.2. Lainsäädäntö ja käytäntö näitä tietoja käsiteltäisiin kyseisen yhteenliit-
47580: tymän sisällä. Yhteysvaatimuksen toteutues-
47581: Hallitusmuodon 8 §:n (969/1995) mukaan sa työntekijöiden henkilötietojen luovuttami-
47582: jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha nen olisi lakiehdotuksen mukaan mahdollis-
47583: on turvattu. Säännöksen mukaan lisäksi hen- ta, jos luovuttaminen kuuluisi tavanomaisena
47584: kilötietojen suojasta säädetään tarkemmin osana yrityksen muuhun toimintaan eikä
47585: lailla. Henkilötietojen suoja perustuu nykyi- luovutuksen tarkoitus olisi yhteensopimaton
47586: sin lähinnä vuonna 1988 voimaan tulleeseen henkilötietolaissa määriteltyjen käyttötarkoi-
47587: henkilörekisterilakiin (471/1987), joka on tusten kanssa. Lisäksi rekisteröidyn työnteki-
47588: henkilötietojen käsittelyä koskeva yleislaki jän voitaisiin olettaa tietävän tällaisesta luo-
47589: ja joka näin ollen on sovellettavissa myös vuttamisesta. Jos rekisterinpitäjänä oleva
47590: työelämässä. Lain sisältö ja sen luonne työnantaja käsittelisi yhteysvaatimusta edel-
47591: yleislakina on tehnyt lain soveltamisen yk- lyttäviä työntekijän henkilötietoja muulla
47592: sittäisiin työelämän tilanteisiin kuitenkin perusteella, olisi siitä ilmoitettava tietosuoja-
47593: ongelmalliseksi. Osittain tästä syystä laki on valtuutetulle. Konsernin, taloudellisen yh-
47594: jäänyt vähemmän tunnetuksi työpaikoilla. teenliittymän ja kuntayhtymän osalta henki-
47595: Oikeusministeriössä on valmisteltu halli- lötietojen luovuttamiseen soveltuisivat hen-
47596: tuksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi sii- kilötietolain yleiset edellytykset.
47597: hen liittyviksi laeiksi (HE 96/1998 vp ), jolla Ehdotetun henkilötietolain mukaiset henki-
47598: korvattaisiin nykyinen henkilörekisterilaki. lötietojen käsittelyn edellytykset tulisivat
47599: Kyseinen esitys perustuu paljolti nykyiseen olemaan monilta osin hyvin yleisiä huomi-
47600: henkilörekisterilakiin ja ehdotettava henkilö- oon ottaen ne tarpeet, joita toisaalta työnte-
47601: tietolaki tulisi säilymään henkilötietojen kä- kijän yksityisyyden suojaaminen sekä toi-
47602: sittelyä koskevana yleislakina. Työelämän saalta työelämän tarpeet edellyttävät. Paitsi
47603: kannalta lainuudistus ei siten toisi merkittä- työntekijöitä koskevien henkilötietojen tar-
47604: viä muutoksia nykytilaan nähden. Työnanta- peellisuusvaatimuksella myös niitä käsittele-
47605: jaa velvoittavat periaatteet hyvän rekisterita- vän henkilöpiirin rajaamisella varmistettai-
47606: van noudattamiseksi sekä henkilötietojen siin työntekijöiden yksityisyyden suojan riit-
47607: käsittelyä koskevat menettelysäännöt tulisi- tävä taso myös henkilötietolaissa tarkoite-
47608: vat olemaan pitkälti henkilörekisterilain kal- tuissa työyhteisöissä. Toisaalta työnantajalle
47609: taiset. Henkilötietolain ja henkilörekisterilain henkilötietolaissa ehdotetut edellytykset poi-
47610: välillä olisi kuitenkin painotuseroja. Lisäksi keta rekisterinpitäjän informointivelvollisuu-
47611: aikaisempaa lainsäädäntöä olisi tarkistettu desta vaatisivat tarkentamista työelämän
47612: tietosuojadirektiivin ja perusoikeusuudistuk- osalta.
47613: sen edellyttämällä tavalla. Henkilötietolakiin tultaisiin sisällyttämään
47614: Ehdotetun henkilötietolain tarkoituksena tietosuojadirektiivin edellyttämällä tavalla
47615: olisi parantaa yksityisen henkilön asemaa ja säännökset ammattiliiton jäsenyystiedon kä-
47616: vaikuttamismahdollisuuksia. Kun kuitenkin sittelyn edellytyksistä. Työntekijöiden am-
47617: yleislaissa säänneltävät rekisteröity ja rekis- mattiliittoon kuuluminen olisi henkilötietola-
47618: terinpitäjä toimisivat yleensä tasavertai- kiehdotuksen mukaan arkaluonteista tietoa,
47619: HE 12111998 vp 3
47620:
47621: jonka käsittely olisi kielletty. Tästä kiellosta valtion virkamieslain (750/1994) 11 §:ssä ja
47622: voitaisiin kuitenkin poiketa, jos käsittely oli- kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdetur-
47623: si tarpeen rekisterinpitäjänä toimivan työn- vasta annetun lain (484/1996) 2 § :ssä. Suku-
47624: antajan erityisten oikeuksien ja velvoitteiden puoleen perustuvasta syrjinnästä säädetään
47625: noudattamiseksi työoikeuden alalla. Tämän lisäksi naisten ja miesten välisestä tasa-ar-
47626: poikkeussäännön nojalla työnantajana olisi vosta annetussa laissa (609/1986). Rikos-
47627: mahdollisuus käyttää ammatillista järjestäy- laissa (39/1889)) työsyrjintä on lisäksi kri-
47628: tymistä koskevaa tietoa esimerkiksi luotta- minalisoitu (RL 47:3).
47629: musmies- ja työsuojeluvaltuutettuja koske- Syrjintäsuojaa koskevat velvoitteet tulevat
47630: vissa valintatilanteissa. Koska kuitenkin esiin etenkin työnhakuun tai uralla etenemi-
47631: työnantajaa sitovat työlainsäädännön sekä seen liittyvissä valintatilanteissa, joissa työn-
47632: työ- ja virkaehtosopimusten mukaisesti useat hakijan tai -tekijän tulee voida tietää, mitä
47633: muutkin velvoitteet, edellyttäisi niiden to- tietoja hänestä kerätään, miten hän saa niistä
47634: teuttaminen myös muiden arkaluonteisena tiedon ja miten hän voi niihin reagoida. Vas-
47635: pidettävien tietojen hankkimista työntekijöil- tauksia näihin kysymyksiin taikka esimerkik-
47636: tä. si teknisessä valvonnassa käytettäviin mene-
47637: Henkilötietolaissa olisi tietosuojadirektiivin telmiin, työhönottotestausten tasovaatimuk-
47638: mukaisesti tarkoitus säätää henkilötunnuksen siin tai tietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen
47639: käsittelystä virka-, työ- ja muissa palvelus- työpaikalla taikka niiden siirtämiseen toiselle
47640: suhteissa sekä henkilöluottotiedon luovutta- työnantajalle, ei kuitenkaan ole saatavissa
47641: misesta työnantajalle tietyissä tilanteissa. nykyisestä lainsäädännöstä työelämän tarpei-
47642: Lisäksi henkilötietolaissa säädettäisiin henki- ta vastaavasti.
47643: lötietojen siirtämisestä Euroopan unionin Työntekijän terveyden suojaamisesta sää-
47644: (EU) jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan ta- detään työerveyshuoltolaissa (743/1978).
47645: lousalueen (ETA) ulkopuolelle. Henkilötie- Laissa ei ole säännöksiä työntekijään koh-
47646: tojen siirtäminen olisi mahdollista ainoas- distuvasta geneettisestä tutkimuksesta eikä
47647: taan, jos vastaanoitavassa maassa olisi riittä- ihmiseen kohdistuvasta geneettisestä tutki-
47648: vä tietosuojan taso. Siirtäminen voisi hen- muksesta ole säädetty muussakaan lainsää-
47649: kilötietolain mukaisesti tarkoittaa henkilötie- dännössä.
47650: tojen siirtämistä esimerkiksi konsernin tai
47651: muun taloudellisen yhteenliittymän EU:n 1.3. Euroopan yhteisön lainsäädäntö
47652: jäsenvaltioiden alueen tai ETAn ulkopuolella
47653: sijaitsevaan yhteiseen rekisteriin. Tietojen Tietosuojadirektiivin tavoitteisiin kuuluu
47654: siirtämistä koskevalla rajoituksella olisi tar- turvata yksilöiden perusoikeudet ja -va-
47655: koitus turvata tietosuojadirektiivin edellyttä- paudet, erityisesti oikeus yksityisyyteen hen-
47656: mä taso myös vastaanoitavassa valtiossa. kilötietoja käsiteltäessä. Koska direktiivi liit-
47657: Poikkeuksellisesti siirto voitaisiin kuitenkin tyy sisämarkkinoiden kehittämiseen, on sen
47658: sallia esimerkiksi silloin, kun työntekijän tarkoituksena jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen
47659: edun vuoksi olisi tarpeen tehdä työnantajan harmonisoinnilla turvata henkilötietojen va-
47660: ja sivullisen välillä sopimus ulkomailla työs- paa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Jäsen-
47661: kentelevän työntekijän vakuutuksista tai ter- valtio ei saa estää henkilötietojen siirtämistä
47662: veyspalveluista. toiseen jäsenvaltioon yksityisyyden suojaan
47663: Voimassa olevassa työlainsäädännössämme liittyvistä syistä. Jäsenvaltion tulee lisäksi
47664: ei ole yksityisyyden suojaa koskevaa omaa valvoa, että henkilötietoja käsitellään valtios-
47665: erityislakia työntekijöiden henkilötietojen sa direktiivin edellyttämällä tavalla ja että
47666: käsittelystä. Työsopimuslain (320/1970) henkilötietoja vastaanottavassa kolmannessa
47667: 17 §:n 3 ja 4 momentin syrjintäsuojaa kos- maassa on toteutettu riittävä tietosuojan taso.
47668: kevista säännöksistä, joiden mukaan työnan-
47669: tajan tulee kohdella työntekijöitä ja työnha- Tietosuojadirektiiviä sovelletaan sekä auto-
47670: kijoita tasapuolisesti niin, ettei ketään perus- maattisesti että manuaalisesti käsiteltäviin
47671: teettomasti aseteta toisiin nähden eri ase- henkilötietoihin. Soveltamisalan ulkopuolelle
47672: maan syntyperän, uskonnon, iän, poliittisen jää yhteisöoikeuden ulkopuolelle jäävä hen-
47673: tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun kilötietojen käsittely, kuten ulko- ja turvalli-
47674: näihin verrattavan syyn vuoksi, voidaan joh- suuspolitiikkaan ja oikeudelliseen yhteistyö-
47675: taa myös tietosuojaa koskevia velvoitteita. hön sekä poliisi- ja pakolaisasioihin ja valti-
47676: Vastaavanlaisesta syrjintäsuojasta säädetään on turvallisuuteen liittyvä henkilötietojen
47677: 4 HE 121/1998 vp
47678:
47679: käsittely. Direktiiviä ei myöskään sovelleta ohjeita työntekijöiden henkilötietojen suojaa-
47680: yksinomaan henkilökohtaista tarkoitusta var- misesta ja siten edistää työntekijöiden yksi-
47681: ten tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. tyisyyden ja ihmisarvon kunnioitusta.
47682: Direktiiviin sisältyy johdanto-osan ja lop- Ohjeistossa on johdanto-, tarkoitus- ja
47683: pusäännösten lisäksi seuraavat luvut: Yleiset määritelmäosan lisäksi määritelty ohjeiston
47684: säännökset (I), Yleiset säännöt henkilötieto- soveltamisala, jonka mukaan ohjeistoa so-
47685: jen käsittelyn laillisuudesta (II), Oikeuskei- velletaan sekä julkisella että yksityisellä sek-
47686: not, vastuu ja sanktiot (III), Henkilötietojen torilla tapahtuvaan manuaaliseen ja auto-
47687: siirto kolmansiin maihin (IV), Käytän- maattiseen työntekijöiden henkilötietojen
47688: nesäännöt (V), Valvontaviranomainen ja tie- käsittelyyn. Näitä tilanteita silmällä pitäen
47689: totyösuojaryhmä (VI) sekä Yhteisön täytän- ohjeisto sisältää kaikessa henkilötietojen kä-
47690: töönpanotoimenpiteet (VII). Direktiivi on sittelyssä noudatettavat yleiset periaatteet
47691: toteutettava kansallisesti viimeistään 24 päi- sekä lisäksi ohjeet henkilötietojen käsittelyl-
47692: vänä lokakuuta 1998. le. Yksilöllisten oikeuksien lisäksi työnteki-
47693: Komissiossa on parhaillaan valmisteltava- jöiden yksityisyyden suoja on ohjeistossa
47694: na työelämän tietosuojan osalta tietosuoja- turvattu myös kollektiivisten oikeuksien
47695: direktiiviä mahdollisesti täydentävän säänte- avulla. Ohjeiston sisältämät periaatteet on
47696: lyn tarvetta koskeva tiedonanto. ulotettu myös työnvälitystoimistojen käsitte-
47697: lemiin työntekijän henkilötietoihin.
47698: 1.4. Lainsäädäntö EU :n jäsenvaltioissa Ohjeiston tulkitsemiseksi ja soveltamiseksi
47699: ohjeistoon sisältyy myös selitysosa, jossa on
47700: EU :n jäsenvaltioissa ollaan toteuttamassa lisäksi otettu huomioon asiaan kuuluvat kan-
47701: yleistä tietosuojadirektiiviä säädettynä mää- sainväliset työnormit
47702: räaikana eli 24 päivänä lokakuuta 1998,
47703: minkä jälkeen komission tehtävänä on seura- 1.6. Euroopan neuvoston työelämää
47704: ta direktiivin täytäntöönpanoa säännöllisesti koskeva suositus
47705: direktiivin 33 artiklan mukaisesti. Myös
47706: ET Aan kuuluvat maat tulevat tekemään ky- Euroopan neuvoston työsuhteen hoitami-
47707: seisen direktiivin edellyttämät muutokset seksi käytettävien henkilötietojen suojaamis-
47708: omaan tietosuojalainsäädäntöönsä. Eräissä ta koskevan suosituksen R(89) 2 tarkoituk-
47709: EU:n jäsenvaltioissa on annettu yksittäisiä sena on yhtenäistää jäsenmaissa noudatetta-
47710: säännöksiä työelämän osalta, vaikkakaan via tietojenkäsittelymenettelyjä julkisella ja
47711: missään jäsenvaltiossa ei ole säädetty erillis- yksityisellä sektorilla siten, että niissä ote-
47712: lakia henkilötietojen käsittelystä työelämäs- taan huomioon työntekijöiden perusoikeuksi-
47713: sä. Ranskassa on säädetty valintamenettelys- en, erityisesti yksityisyyden suojan, toteutu-
47714: tä työhönotossa ja kameravalvonnan käyt- minen. Tavoitteen saavuttamiseksi suosituk-
47715: töönotosta. Saksassa on toteutettu toimiala- seen kirjatut periaatteet tulisi ottaa huomi-
47716: kohtaista sääntelyä sekä säädetty henkilöstön oon sovellettaessa kansallista tietosuojalain-
47717: teknisen valvonnan käyttöönoton menette- säädäntöä tai muuta henkilötietojen käyttöön
47718: lyistä. Tanskassa vuorostaan on säädetty vaikuttavaa kansallista lainsäädäntöä työelä-
47719: varsin kattavasti terveydentilaa koskevien mässä.
47720: tietojen käytöstä työelämässä. Lisäksi esi- Suositus sisältää periaatteet henkilötietojen
47721: merkiksi Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdis- keräämiseen ja käyttöön työsuhteessa sekä
47722: tyneessä Kuningaskunnassa on annettu me- julkisella että yksityisellä sektorilla. Tietojen
47723: nettelytapaohjeita tietosuojasäännösten nou- keräämisen ja niiden sisäisen käytön lisäksi
47724: dattamiseksi. suositus sisältää muun muassa tietojen luo-
47725: vuttamiseen ja tarkastusoikeutta ja virheen
47726: 1.5. Kansainvälisen työjätjestön ohjeisto oikaisua koskevia periaatteita.
47727: ILOn työntekijöiden henkilötietojen suo- 1.7. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien
47728: jaamista koskeva ohjeisto hyväksyttiin jär- ja biolääketieteen yleissopimus
47729: jestön asiantuntijakokouksessa vuonna 1996.
47730: Vaikka ohjeisto ei ole jäsenvaltioita sitova, Euroopan neuvosto on hyväksynyt ihmis-
47731: on se tarkoitettu perustaksi suunniteltaessa ja oikeuksia ja biolääketiedettä koskevan yleis-
47732: kehitettäessä tietosuojasäännöksiä työelämän sopimuksen syksyllä 1996. Suomi allekirjoit-
47733: osalta. Ohjeiston tarkoituksena on antaa ti sopimuksen 4 päivänä huhtikuuta 1997.
47734: HE 121/1998 vp 5
47735:
47736: Sopimuksen tarkoituksena on suojata kaikki- muksesta säädettäisiin työterveyshuoltolais-
47737: en ihmisten ihmisarvoa ja yksilöllisyyttä sa.
47738: sekä taata kaikille ilman syrjintää heidän
47739: integriteettinsä (yksilöllisen arvonsa) ja mui- 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
47740: den oikeuksiensa ja perusvapauksiensa kun- ehdotukset
47741: nioitus biologian ja lääketieteen soveltami-
47742: sessa. Sopimukseen kirjattuja periaatteita Esityksen pääasiallisena tavoitteena on
47743: ovat ihmisen ensisijaisuus, ammatilliset stan- ehdotettuun henkilötietolakiin liittyen, mutta
47744: dardit, terveydenhuoltopalvelujen yhdenver- samalla huomioon ottaen työelämän erityis-
47745: tainen saatavuus, suostumus lääketieteellisiin tarpeet, turvata mahdollisimman hyvä yksi-
47746: toimenpiteisiin, yksityisyyden suoja ja oi- tyisyyden suoja työnhakijoille ja -tekijöille.
47747: keus itseään koskeviin tietoihin. Työnantajan henkilöstöhallinnollisista tar-
47748: Sopimuksen mukaan ennustavia geenites- peista ja työturvallisuusvelvoitteista johtuu,
47749: tejä voidaan suorittaa vain terveydellisessä että vaikka kerättävien henkilötietojen mää-
47750: tarkoituksessa tai terveyteen liittyvää tieteel- rää pyrittäisiinkin vähentämään, on työnan-
47751: listä tutkimusta varten. tajalla kuitenkin oltava varsin tarkkojakin
47752: Suomi valmistelee parhaillaan sopimuksen tietoja henkilöstöstään. Lakiehdotuksella py-
47753: voimaansaattamista. Sopimuksen voimaan- ritään siihen, että tietojen käsittely olisi
47754: saattaminen edellyttää terveydenhuollon lain- mahdollisimman luottamuksellista ja että
47755: säädännön tarkistamista. Sosiaali- ja terveys- vain työn kannalta tarpeellisia tietoja kerät-
47756: ministeriö viimeistelee hallituksen esitystä täisiin. Tietojen käyttötarkoitukseen sidotun
47757: lääketieteellistä tutkimusta koskevaksi laiksi, säilytysajan lisäksi on olennaista turvata tie-
47758: jossa tultaisiin säätämään ihmiseen kohdistu- tojen saatavuus myös tilanteissa, joissa tieto-
47759: vasta lääketieteellisestä tutkimuksesta. ja tarvitaan todisteeksi entisestä työsuhteesta.
47760: Esityksen tavoitteena on myös vähentää epä-
47761: 1.8. Nykytilan aJViointi luotettavien testausten käyttämistä ja lähtö-
47762: kohtaisesti kieltää geenitutkimuksen käyttä-
47763: Viime vuosina työelämän tietosuojaongel- minen.
47764: mat ovat entisestään korostuneet tietojenkä- Tietojärjestelmien kehittymisen ansiosta
47765: sittelymenetelmien kehittymisen vuoksi. Eri- työnantajilla on käytössään erilaisia valvon-
47766: tyisesti tietojen keräämisen kapasiteetti sekä tajärjestelmiä työprosessien organisointia
47767: tietojen siirtämisen nopeus ovat huomatta- taikka asiakaspalvelua ja omaisuuden suoje-
47768: vasti lisääntyneet. lemista varten. Mahdollisuus työntekijöiden
47769: Uudet lääketieteen menetelmät ovat lisäksi ja työprosessien valvontaan erilaisten teknis-
47770: mahdollistaneet entistä täsmällisempien en- ten laitteiden avulla lisää riskiä käyttää saa-
47771: nusteiden laatimisen työntekijöiden tervey- tua tietoa epäasianmukaisella tavalla. La-
47772: den kehittymisestä. Henkilöstön tehokkuus kiehdotusten tarkoituksena on suojata työn-
47773: ja siihen liittyen myös hyvä terveydentila tekijöiden oikeuksia myös valvonnan osalta
47774: ovat muodostuneet yhä tärkeämmäksi kilpai- ja lisätä henkilötietojen käsittelyn avoimuut-
47775: lukykytekijöiksi työntekijöitä valittaessa. ta saattamalla käsittely yhteistoimintamenet-
47776: Tämän vuoksi erilaisten suorituskykyä tai telyn piiriin.
47777: henkilökohtaisia ominaisuuksia mittaavien
47778: testien käyttö on yleistynyt. Yksityisyyden 3. Esityksen vaikutukset
47779: suojaaminen ja sen varmistaminen, etteivät
47780: yksilön henkilökohtaisia ominaisuuksia tai 3.1. Taloudelliset vaikutukset
47781: terveyttä koskevat tiedot muodostu käytän-
47782: nössä syrjintäperusteiksi, on näissä oloissa Esityksen toteuttaminen merkitsisi työnan-
47783: entistäkin tärkeämpää. Henkilötietolakiin oli- tajalle tietojenkäsittelyn tasoa ja turvajärjes-
47784: si tarkoitus sisällyttää yleiset henkilötietojen telyjä koskevia vaatimuksia, joilla ei voida
47785: keräämiseen ja muuhun käsittelyyn liittyvät kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä kus-
47786: säännökset. Kyseisen yleislain säännöksiä ei tannusvaikutuksia.
47787: kuitenkaan voitaisi pitää työelämän kannalta Geneettisiä tutkimuksia koskevasta lupa-
47788: riittävinä eikä kaikin osin tarkoituksenmu- menettelystä arvioidaan alkuvaiheessa ai-
47789: kaisilla. Edellä esitetyistä syistä ehdotetaan heutuvan noin 200 000 markan vuosittaiset
47790: säädettäväksi työelämää koskeva erityislaki kustannukset.
47791: yksityisyyden suojasta. Geneettisestä tutki-
47792: 6 HE 12111998 vp
47793:
47794: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset riö, tietosuojavaltuutetun toimisto ja kes-
47795: keisimmät työmarkkinajärjestöt. Lisäksi asi-
47796: Ehdotuksella ei ole merkittävää vaikutusta aa on käsitelty merimiesasiain neuvottelu-
47797: työsuojeluviranomaisten nykyisiin tehtäviin. kunnassa.
47798: Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuojelua
47799: koskevien säännösten ja määräysten noudat- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
47800: tamista ja niiden rikkomisen yhteydessä val- seikkoja
47801: vonnan kohteena voi nykyäänkin olla myös
47802: työntekijöiden yksityisyyden piiriin kuuluvia Lakiehdotusten valmistelussa on otettu
47803: asioita. Lakiehdotuksesta ja siihen sisällytet- huomioon samanaikaisesti oikeusministeriön
47804: tävistä tietosuojan erityistuntemusta edellyt- valmisteleroa hallituksen esitys henkilötieto-
47805: tävistä säännöksistä kuitenkin seuraisi, että laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
47806: työsuojeluviranomaisten valvontakäytäntö (HE 96/1998 vp) sekä vuonna 1995 toteutet-
47807: työntekijöiden tietosuojaan liittyvissä kysy- tu perusoikeusuudistus.
47808: myksissä tapahtuisi aikaisemmasta poiketen Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on halli-
47809: yhteistyössä tietosuojavaltuutetun kanssa. tuksen esitys laiksi viranomaisten toiminnan
47810: Geneettisen tutkimuksen lupaviranomaisena julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE
47811: toimisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. 30/1998 vp ), jäljempänä julkisuuslainsäädän-
47812: tö. Nyt käsiteltävien lakiehdotusten sisältö
47813: 4. Asian valmistelu on muotoutunut pitkälti ILOn työntekijöiden
47814: henkilötietojen suojaamista koskevan
47815: Työministeriö asetti 17 päivänä heinäkuuta ohjeiston (1996) sekä Euroopan neuvos-
47816: 1997 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmis- ton työsuhteeseen liittyvien henkilötietojen
47817: tella hallituksen esityksen muotoon ehdotus suojaamista koskevan suosituksen R (89) 2
47818: työelämän tietosuojaa koskevaksi laiksi. Esi- periaatteiden mukaisesti.
47819: tys on valmisteltu tässä työryhmässä, jossa Valmistelussa on otettu huomioon myös
47820: työministeriön lisäksi ovat olleet edustettuina Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja bio-
47821: oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministe- lääketieteen yleissopimus.
47822: HE 121/1998 vp 7
47823:
47824: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
47825: 1. Lakiehdotusten perustelut sa erityislainsäädännössä, kuten esimerkiksi
47826: nimikirjalaissa (1 01 0/1989). Luovutettaessa
47827: 1.1. Laki yksityisyyden suojasta tietoja viranomaisen henkilörekisteristä on
47828: työelämässä otettava huomioon niissä säädetyt julkisuus-
47829: periaate ja salassapitosäännökset Työvoima-
47830: 1 §. Lain tarkoitus. Lain tarkoituksena on palvelujen henkilörekistereistä on lisäksi voi-
47831: toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yk- massa, mitä niistä säädetään työvoimapalve-
47832: sityisyyden suojaa koskevia perusoikeuksia lulaissa (1 005/1993 ).
47833: sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan ke- Pykälän 3 momentin mukaan työntekijällä
47834: hittämistä ja noudattamista käsiteltäessä tarkoitettaisiin tätä lakia sovellettaessa myös
47835: työnhakijoiden tai -tekijöiden henkilötietoja työnhakijaa. Lain säännökset koskisivat si-
47836: työelämässä. Yksityisyyden suojaan kuuluu ten työnhakijaa samalla tavoin kuin työnte-
47837: yksityiselämän suoja, josta säädetään halli- kijää, jollei erikseen nimenomaisesti ole toi-
47838: tusmuodon 8 § :n 1 momentissa. Yksityisyy- sin säädetty. Työnhakijana tarkoitettaisiin
47839: den suoja muodostuu yksityiselämän suojan tässä laissa henkilöä, joka on hakenut avoin-
47840: lisäksi muistakin henkilötietojen käsittelyssä na olevaa työpaikkaa tai johon työnantaja
47841: merkityksellisistä perusoikeuksista, kuten muutoin suoraan tai välillisesti on ottanut
47842: henkilön itsemääräämisoikeudesta, jonka yhteyttä mahdollisen työhön ottamisen tar-
47843: mukaan yksilöllä on oikeus tietää ja päättää koituksessa sen jälkeen, kun henkilö on tar-
47844: itseään koskevien henkilötietojen käytöstä. joutunut työhön.
47845: Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto liittyy 3 §. Tarpeellisuusvaatimus. Säännösehdo-
47846: hallitusmuodon 5 §:ssä säädettyyn yhdenver- tuksen mukaan työnantaja saisi käsitellä vain
47847: taiseen kohteluun ja syrjintäsuojaan. Sään- työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia
47848: nösehdotuksilla toteutettaisiin osaltaan halli- henkilötietoja eikä tästä tarpeellisuusvaati-
47849: tusmuodon 8 § :n 1 momenttiin sisältyvää muksesta voitaisi poiketa edes työntekijän
47850: toimeksiantoa, jonka mukaan henkilötietojen suostumuksella. Työntekijän suostumus ei
47851: suojasta on säädettävä laiiia. voisi syrjäyttää tarpeellisuusvaatimusta, kos-
47852: 2 §. Soveltamisala. Lakia sovellettaisiin ka suostumukselle ei työntekijän alisteisesta
47853: kaikentyyppisiin työsuhteisiin. Näin ollen asemasta johtuen voitaisi antaa täysin vapaa-
47854: lain piiriin tulisivat työsopimuslain, meri- seen tahdonmuodostukseen perustuvaa mer-
47855: mieslain ( 423/1978), kotitaloustyöntekijäin kitystä.
47856: työsuhteesta annetun lain (951/1977) ja op- Työelämässä esiintyvät tilanteet ovat hyvin
47857: pisopimuskoulutuksesta annetun lain monimuotoisia. Kerättävien tietojen määrä ja
47858: (1605/1992) mukaiset työsuhteet Ehdotettu laatu vaihtelevat työalan ja työtehtävien mu-
47859: laki koskisi samalla tavoin myös kaikentyyp- kaan. Työelämässä työnantajana on tarve
47860: pisiä muita palvelussuhteita, joten lakia so- kerätä ja rekisteröidä tietoja toimintansa jär-
47861: vellettaisiin myös virkasuhteissa ja niihin jestämiseksi. Työnantajan tarve kerätä tietoja
47862: verrattavissa palvelussuhteissa. Näin laki voi myös johtua esimerkiksi viranomaisista,
47863: tulisi koskemaan valtion, kunnan, seurakun- asiakkaista, työympäristöstä, henkilöstöhal-
47864: nan sekä itsenäisten julkisoikeudellisten lai- linnosta ja organisaation kehittämisestä. La-
47865: tosten, kuten Suomen Pankin ja kansanelä- kiehdotus mahdollistaisi tietojen keräämisen
47866: kelaitoksen, palveluksessa olevia. ja tallettamisen esimerkiksi edellä mainituis-
47867: Vaikka ehdotettu työelämän erityissääntely sa tapauksissa.
47868: on ensisijainen henkilötietolakiin nähden, on Jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus mää-
47869: työelämän tilanteissa oleellisen tärkeää, että rätä itse omien henkilötietojensa käytöstä ja
47870: henkilötietolakia sovelletaan täydentävästi luovuttamisesta. Kuitenkin työtä hakiessaan
47871: tässä ehdotetun lain kanssa. ja työssä ollessaan työntekijä joutuu luovut-
47872: Lakiehdotuksessa käytetään henkilötietojen tamaan henkilötietojaan työnantajan käyt-
47873: käsittelyyn liittyvää käsitteistöä merkitys- töön. Tässä lakiehdotuksessa pyrittäisiin so-
47874: sisällöltään samana kuin henkilötietolaissa. vittamaan yhteen työnantajan tarve saada
47875: Viranomaisten henkilörekistereissä olevien käyttöönsä työntekijöiden henkilötietoja ja
47876: tietojen käsittelystä on lisäksi voimassa, mitä työntekijöiden tarve suojata omia henkilötie-
47877: siitä säädetään yleisten asiakirjain julkisuu- tojaan.
47878: desta annetussa laissa (83/1951) sekä muus- Työnantajan olisi voitava perustella kerät-
47879: 8 HE 12111998 vp
47880:
47881: tävien henkilötietojen tarpeellisuus työsuh- sen vastauksen antaminen ei tällöin sa1s1
47882: teen kannalta. Työsuhteen kannalta tarpeelli- johtaa työntekijän kannalta kielteisiin seuraa-
47883: sia tietoja olisivat esimerkiksi työtehtävien muksiin.
47884: suorittamisen, työolosuhteiden, työ- ja virka- Tarpeellisuusvaatimusta sovellettaisiin
47885: ehtosopimusten sekä lainsäädännön edellyt- myös työnantajan testaamalla keräämään
47886: tämät tiedot. tietoon. Työnantajan suorittaman testaamisen
47887: Käytännössä on mahdotonta luetella tar- olisi oltava työsuhteen kannalta siten tarpeel-
47888: peellisia henkilötietoja tyhjentävästi. Tar- lista, että sillä saataisiin työsuhteeseen liitty-
47889: peellisuusarviointi olisikin suoritettava aina vää merkityksellistä tietoa.
47890: kussakin tapauksessa erikseen. Tarpeellisuus- Tarpeellisuusvaatimuksella on liittymä
47891: vaatimuksen liittäminen työsuhteen kannalta myös työnhakijoiden ja työntekijöiden syr-
47892: tarvittaviin tietoihin merkitsisi kuitenkin jintäsuojaan. Syrjintäsuojan perussäännös on
47893: suhteellisen väljää arviointiperustetta. Työn- työsopimuslain 17 § :ssä, jonka mukaan
47894: antaja määrittelisi tarpeellisuusvaatimuksen työnantajan on kohdeltava työnhakijoita ja
47895: kerätessään ja tallettaessaan työntekijän hen- työntekijöitä tasapuolisesti niin, ettei ketään
47896: kilötietoja. Työnantaja vastaisi myös siitä, perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri
47897: että henkilötietojen tarpeellisuus arvioidaan asemaan syntyperän, uskonnon, iän, poliitti-
47898: lainkohdassa säädetyllä tavalla. Työnantajan sen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka
47899: suorittamalle arvioinoille olisi tarpeellisuutta muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
47900: harkittaessa annettava huomattava merkitys. 4 §. Työntekijän henkilötietojen käsittely.
47901: Työhönottotilanteessa sovellettaisiin samaa Henkilötietolakia vastaavasti tietojen kerää-
47902: tarpeellisuusvaatimusta kuin edellä on esitet- misellä työelämässä tarkoitetaan sellaista
47903: ty. Työnantajan oikeutta kerätä työnhakijan järjestelmällistä toimintaa, jonka tarkoitukse-
47904: henkilötietoja tulisi kuitenkin tarkastella lä- na on automaattisen tietojenkäsittelyn tai
47905: hinnä siitä työtehtävästä lähtien, johon työn- manuaalisen käsittelyn avulla muodostaa
47906: hakijaksi ilmoittautunut haluaa. Tietojen tu- työnhakijoista tai -tekijöistä henkilörekisteri
47907: lisi olla tarpeellisia arvioitaessa hakijan päte- tai sen osa. Ehdotuksen 1 momentin mukaan
47908: vyyttä ja soveltuvuutta kyseiseen tehtävään. henkilötiedot olisi ensi sijassa kerättävä
47909: Lisäksi hakijoilta voitaisiin kysyä työnanta- työntekijäitä itseltään. Tällä tavoin työntekijä
47910: jan velvoitteiden toteuttamiseen liittyviä tek- saisi parhaiten selville, mitä tietoja hänestä
47911: nisiä tietoja, joita ei sinänsä tarvittaisi valin- kerätään. Samalla työntekijällä olisi mahdol-
47912: tapäätöstä tehtäessä. Työnhakutilanne voisi lisuus varmistua siitä, etteivät häntä koske-
47913: olla myös sellainen, jossa henkilö hakee vat henkilötiedot ole asiattomia, virheellisiä
47914: useampaan työtehtävään tai jossa työnantaja tai vanhentuneita.
47915: voisi käyttää keräämiään tietoja myöhemmin Säännösehdotuksen mukaan työnantajan
47916: tarvittavia uusia työntekijöitä valittaessa. kerätessä henkilötietoja muulta kuin työnte-
47917: Tällöin olisi kuitenkin syytä varmistua siitä, kijäitä tai -hakijalta itseltään työnantajan
47918: että työnhakija tietäisi häneltä kerättävien olisi asian laatu huomioon ottaen pyrittävä
47919: tietojen käyttötarkoituksen. hankkimaan tämän suostumus. Sään-
47920: Työntekijä voisi jättää vastaamatta sellai- nösehdotuksen tarkoituksena on myös edis-
47921: seen kysymykseen, joka ei ole työsuhteen tää tietojenkäsittelyn avoimuutta työelämäs-
47922: kannalta tarpeellinen. Työntekijä voisi pyy- sä, minkä vuoksi työnantajan olisi pääsään-
47923: tää työnantajalta selvityksen kysymyksen töisesti tiedotettava tietojen keräämisestä.
47924: tarpeellisuudesta työsuhteen kannalta jo työ- Ehdotuksen 2 momentin mukaan työnanta-
47925: hönottotilanteessa. Tällä tavoin menetellen jana ei olisi tiedottamisvelvollisuutta, jos se
47926: voitaisiin välttää jälkikäteen syntyviä erimie- olosuhteista johtuen olisi mahdotonta, ilmei-
47927: lisyyksiä. Käytännössä työnhakija on kuiten- sen tarpeetonta taikka asian tarkoituksen
47928: kin yleensä sellaisessa asemassa, että jättä- kannalta vahingollista. Tällaisia tilanteita
47929: mällä vastaamatta työnantajan esittämiin ky- saattaisi liittyä esimerkiksi asiakaspalvelu-
47930: symyksiin hän voi vaarantaa mahdollisuu- kyselyihin, jos olisi ilmeistä, että tietojen
47931: tensa työpaikan saamiseen. Tarpeellisuusvaa- antaminen selvästi heikentäisi kyselytulosten
47932: timuksen toteutuminen mahdollistaisi joka luotettavuutta. Henkilötietolakiehdotuksen
47933: tapauksessa sen, että työnhakija voisi antaa mukaisesta työnantajan tiedottamisvelvolli-
47934: puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen suudesta voitaisiin lisäksi poiketa lain 24 §:n
47935: kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannal- 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla
47936: ta tarpeellinen. Puutteellisen tai epätäydelli- tavalla. Työnantajalla ei toisin sanoen olisi
47937: HE 121/1998 vp 9
47938:
47939: tiedottamisvelvollisuutta, jos rekisteröity on henkilötietojärjestelmien käyttöönotosta. Sa-
47940: jo saanut pykälän 1 momentissa tarkoitetut moin testausmenetelmistä ja niiden käyt-
47941: tiedot. Henkilötietolakiehdotuksen mukaan töönotosta työnhakutilanteessa tai työsuhteen
47942: henkilötietoja kerättäessä rekisterinpitäjän aikana tulisi neuvotella työnantajan ja henki-
47943: olisi huolehdittava siitä, että rekisteröity voi löstön edustajien kesken. Yhteistoiminta-
47944: saada tiedon rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa menettelyllä ei kuitenkaan voitaisi korvata
47945: tämän edustajasta, henkilötietojen käsittelyn lakiehdotuksessa säädettyä tarpeellisuusvaa-
47946: tarkoituksesta sekä siitä, mihin tietoja sään- timusta tai työntekijän erikseen antamaa
47947: nönmukaisesti luovutetaan samoin kuin ne suostumusta.
47948: tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn oi- 5 §. Työntekijän testaaminen. Pykälän 1
47949: keuksien käyttämiseksi asianomaisessa hen- momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että
47950: kilötietojen käsittelyssä. Tiedot olisi annetta- työnantajan olisi työntekijää testattaessa py-
47951: va henkilötietoja kerättäessä ja talletettaessa rittävä käyttämään luotettavia testaus-
47952: tai, jos tiedot hankitaan muualta kuin rekis- menetelmiä ja muutoinkin pyrittävä varmis-
47953: teröidyltä itseltään ja tietoja olisi tarkoitus tumaan testauksella saatujen tietojen virheet-
47954: luovuttaa, viimeistään silloin, kun tietoja tömyydestä.
47955: ensi kerran luovutetaan. Työnantaja voisi Vaikka henkilötietolakia voitaisiin soveltaa
47956: henkilötietolakiehdotuksen 24 §:n 2 momen- myös testaamisen avulla saatuihin henkilö-
47957: tin nojalla poiketa tiedottamisvelvollisuudes- tietoihin, ehdotetaan tässä lakiehdotuksessa
47958: ta myös silloin, kun poikkeaminen olisi vält- työelämän tarpeita silmällä pitäen täsmen-
47959: tämätöntä valtion turvallisuuden tai yleisen nettäväksi testien teettäjien ja testattavien
47960: turvallisuuden vuoksi taikka rikoksen eh- oikeuksia ja velvollisuuksia. Ehdotuksen
47961: käisemiseksi tai selvittämiseksi taikka vero- tarkoituksena on osaltaan edistää työntekijöi-
47962: tukseen tai julkiseen talouteen liittyvän val- den ja -hakijoiden tasapuolista kohtelua ja
47963: vontatehtävän vuoksi. syrjintäsuojaa ja siten työmarkkinoilla ja
47964: Säännösehdotuksen 3 momentin mukaan ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtu-
47965: työntekijän henkilötietoja voisivat käsitellä vaa syrjintää koskevan ILOn yleissopimuk-
47966: ainoastaan ne henkilöt, joiden tehtävien hoi- sen (n:o 111 ), joka koskee työmarkkinoilla
47967: taminen sitä edellyttää. Yksityisyyden suojan ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapah-
47968: sekä siihen liittyvien muiden perusoikeuksi- tuvan syrjintää (SopS 63/1970), periaatteita.
47969: en huomioon ottaminen työelämässä edel- Henkilötietojen keräämiseen on käytettä-
47970: lyttää, että palvelussuhteen hoitamiseksi ke- vissä monenlaisia testimenetelmiä ja niitä
47971: rättävien henkilötietojen käsittelijäpiiri olisi suorittavia yrityksiä ja laitoksia. Työnteki-
47972: rajoitettu. Ehdotuksen mukaan henkilötieto- jöille tehtävissä terveystarkastuksissa saa-
47973: jen käsittelyyn olisivat oikeutettuja ainoas- daan tietoa normaalin lääkärintarkastuksen
47974: taan ne henkilöt, joka tarvitsevat tiettyjä ohella erilaisten testien, kuten alkoholi-,
47975: työntekijää koskevia tietoja tehtäviensä hoi- huume- tai veritartuntatautitestien avulla.
47976: tamiseksi. Säännösehdotuksen piiriin kuului- Terveydentilatietojen lisäksi työnantajat pitä-
47977: sivat myös työnantajan toimeksiannosta hen- vät tärkeänä saada tietoa esimerkiksi henki-
47978: kilötietoja käsittelevät, kuten henkilöstöpal- lön persoonallisuudesta, asenteista, sitoutu-
47979: velu- ja konsulttiyritykset Työnhakijan ja misesta työhön taikka elämäntilanteesta. Nii-
47980: -tekijän terveydentilatietojen käsittelijäistä den selvittämiseksi työnantajien käytettävissä
47981: säädettäisiin erikseen lain 6 §:ssä. on suuri joukko erilaisia ja eri tasoisia henkilöatviointi-
47982: Säännösehdotuksen 4 momenttiin on sisäl- ja soveltuvuustestejä. Vaikka testaus-
47983: lytetty informatorinen maininta siitä, että menetelmien tarkoituksena onkin saada mah-
47984: henkilötietojen keräämisestä työhön otettaes- dollisimman puolueeton ja asiantunteva ar-
47985: sa ja työsuhteen aikana säädettäisiin yhteis- vio testattavista henkilöistä, on kaikille tes-
47986: toimintalainsäädännössä. Yhteistoimintalain- tausmenetelmille myös yhteistä, että ne
47987: säädännön mukaisesti työnantajan olisi toi- puuttuvat aina jossain määrin testattavan
47988: mittava yhdessä henkilöstön edustajien kans- työnhakijan tai työntekijän yksityisyyteen.
47989: sa henkilötietojen suojaamisen ja työnteki- Joillekin testeille, kuten huumausainetes-
47990: jöiden yksityisyyden varmistamiseksi. teille, on kansainvälisin ohjein luotu yhtei-
47991: Yhteistoimintalainsäädäntöön otettavaksi sesti hyväksytyt kriteerit niiden luotettavuu-
47992: ehdotetun uuden sääntelyn mukaisesti työn- den toteamiseksi. Käytettävissä on kuitenkin
47993: antajan tulisi neuvotella yhteistoiminta- myös sellaisia työntekijän ominaisuuksia tai
47994: menettelyssä esimerkiksi päättäessään uusien toimintatapoja mittaavia testejä, joiden luo-
47995:
47996:
47997: 380266P
47998: 10 HE 12111998 vp
47999:
48000: tettavuuteen liL:tyy huomattava maara epä- lehdittava riittävistä suojatoimenpiteistä yk-
48001: varmuustekijöitä. Koska testaamisella saatuja sityisyyden suojaamiseksi. Nyt ehdotetta-
48002: tietoja käytetään yksittäistä työntekijää kos- valla säännöksellä mahdollistettaisiin työn-
48003: kevaan päätöksentekoon, olisi työnantajan hakijan tai -tekijän terveydentilaa koskevien
48004: säännösehdotuksen mukaan pyrittävä huoleh- tietojen käsittely lakiehdotuksen mukaisin
48005: timaan siitä, että saadut testitulokset olisivat edellytyksin.
48006: virheettömiä. Tämän varmistamiseksi työn- Säännösehdotuksen 1 momentin mukaan
48007: antajan olisi pyrittävä käyttämään ainoastaan työnantajana olisi oikeus käsitellä työnteki-
48008: luotettavina pidettyjä testejä. Testien käyttä- jän terveydentilaa koskevia tietoja, jos se
48009: minen ei saisi olla itsetarkoitus, vaan testien olisi tarpeen laista taikka työ- tai virkaeh-
48010: tarpeellisuus tulisi harkita lakiehdotuksen tosopimuksesta johtuvien työnantajan tai
48011: 3 §:n mukaisesti. Luotettava testaaminen työntekijän oikeuksien tai velvollisuuksien
48012: lisää sitä, että työnhakijoita arvioidaan oikei- toteuttamiseksi. Erityisen tarpeellisia ter-
48013: den tietojen perusteella, ja asettaa siten tes- veydentilatiedot ovat työnantajan velvolli-
48014: tattavat keskenään mahdollisimman tasaver- suudeksi säädettyjen työkykyä yllä pitävien
48015: taiseen asemaan. toimenpiteiden yhteydessä. Säännöksellä ei
48016: Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan olisi tarkoitus puuttua työnantajan työter-
48017: tai tämän osoittaman testaajan olisi työnha- veys-tai työsuojeluvaatimusten täyttämiseksi
48018: kijan tai -tekijän pyynnöstä annettava hänel- tarvitsemiin terveydentilatietoihin, joista on
48019: le maksutta henkilö- tai soveltuvuusarvioin- säädetty työturvallisuus- ja työterveyden-
48020: nissa tehty lausunto. Jos lausunto olisi an- huoltolainsäädännössä. Lisäksi on erikseen
48021: nettu suullisesti, olisi testatulle työnhakijalle säädetty työterveydenhuoltohenkilöstön oi-
48022: tai -tekijälle annettava lausunnon sisällöstä keudesta luovuttaa terveydentilatietoja työn-
48023: selvitys. Selvityksen tulisi olla testatun työn- antajalle.
48024: hakijan tai -tekijän ymmärrettävissä ja siitä Työsopimuslaissa säädetään työntekijän oi-
48025: tulisi käydä ilmi ainakin testaamisen tarkoi- keudesta sairausajan palkkaan työsopimus-
48026: tus ja tulos sekä päätöksentekoon vaikutta- lain 28 §:n sairauspoissaoloa koskevassa
48027: neet arvioinnit. säännöksessä sekä työsuhteen päättämisen
48028: Pykälän 3 momentin mukaan geneettinen osalta 37 §:ssä sairaudesta irtisanomisperus-
48029: tutkimus työhön otettaessa ja työsuhteen teena ja 43 § :ssä työkyvyttömyydestä purku-
48030: aikana olisi kielletty, ellei siihen ole eri- perusteena. Työ- ja virkaehtosopimuksin on
48031: tyistä, työterveyshuolto laissa säädettyä lupaa. sovittu työnantajan velvollisuus sairausajan
48032: Ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskeva palkan maksamiseen laajemmaksi kuin la-
48033: yleissopimus rajoittaa geenitestien käyttöä. kisääteinen velvollisuus. Sairausajan palkan-
48034: Sopimuksen 12 artiklan mukaan ennustavia maksuvelvollisuuden osalta työ- ja virkaeh-
48035: geenitestejä voidaan tehdä vain terveydelli- tosopimuksia on käytännössä tulkittu siten,
48036: sessä tarkoituksessa tai terveyteen liittyvää että työnantajana on oikeus vaatia näissä
48037: tieteellistä tutkimusta varten. tilanteissa työntekijäitä lääkärintodistus, jos-
48038: 6 §. Tiedot työntekijän terveydentilasta. sa on lääketieteellinen taudinmääritys eli
48039: Pykälässä säädetään tilanteista, joissa työnte- diagnoositieto. Säännösehdotuksella ei muu-
48040: kijän terveydentilatilaa koskevien tietojen tettaisi nykyistä käytäntöä.
48041: käsittely olisi sallittua. Tässä pykälässä eh- Säännösehdotuksessa ehdotetaan lisäksi,
48042: dotettu sääntely merkitsisi poikkeusta hen- että terveydentilatiedot olisi hankittava työn-
48043: kilötietolakiehdotuksen 11 §:n 4 kohdassa tekijäitä itseltään tai hänen nimenomaisella
48044: tarkoitettuja terveydentilatietoja koskevaan suostumuksella kolmannelta. Suostumuksesta
48045: käsittelykieltoon. Sen mukaan sellaisten hen- huolimatta työnantajaa sitoisi lakiehdotuksm
48046: kilötietojen käsittely olisi kielletty, jotka 3 §:ssä tarkoitettu tarpeellisuusvaatimus.
48047: koskevat henkilön terveydentilaa, sairautta Pykälän 2 momentin mukaan työntekijää
48048: tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja koskevia terveydentilatietoja voisivat käsitel-
48049: hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toi- lä ainoastaan ne henkilöt, jotka tekevät mai-
48050: menpiteitä. Tästä käsittelykiellosta voidaan nittujen tietojen perusteella työsuhdetta kos-
48051: tietosuojadirektiivin 8 artiklan 2 kohdan no- kevia päätöksiä taikka valmistelevat tai toi-
48052: jalla kuitenkin poiketa, jos käsittely on tar- meenpanevat niitä. Kyseisiä henkilöitä olisi-
48053: peen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja vat esimerkiksi palkanlaskenta- ja työsuh-
48054: velvoitteiden noudattamiseksi. Tällöin on deasioita käsittelevät henkilöt.
48055: kuitenkin kansallisessa lainsäädännössä huo- Säännösehdotuksen 3 momentti edellyttäi-
48056: HE 121/1998 vp II
48057:
48058: si, että työntekijän terveydentilatietoja säi- asioita käsiteltäessä tulisi henkilöstön kans-
48059: lytettäisiin erillään muista työnantajan kerää- sa käydä yhteistoimintamenettely käyttöön
48060: mistä henkilötiedoista. Tämän vuoksi henki- otettavan teknisen valvonnan tarkoituksesta,
48061: lötietolakiehdotuksen 7 luvun mukaiset suo- käyttöönotosta ja menetelmistä. Myös tekni-
48062: jatoimet olisi otettava erityisesti huomioon sen valvontamenetelmän oleelliset muutokset
48063: terveydentilatietoja käsiteltäessä. Terveyden- olisi uusien valvontamenetelmien käyt-
48064: tilatiedot tulisi tallettaa ja säilyttää lukitussa töönoton tavoin käsiteltävä yhteistoiminta-
48065: tai muussa vastaavassa tietojen luottamuk- menettelyssä. Valvontamenetelmiä olisi kä-
48066: sellisuuden turvaavassa tilassa. Tietojen tuli- siteltävä henkilöstön kanssa, jos valvonnan
48067: si olla lisäksi erillään muista työntekijää tarkoituksiin edes joltakin osin olisi tarkoi-
48068: koskevista henkilötiedoista. Terveydentilatie- tettu kuulumaan henkilöstön teknistä valvon-
48069: tojen säilytysaika voisi lakiehdotuksen mu- taa.
48070: kaan olla enintään henkilötietojen käyttötar- 8 §. Valvonta. Lain noudattamista valvoi-
48071: koituksen pituinen. sivat työsuojeluviranomaiset yhdessä tie-
48072: 7 §. Tekninen valvonta työpaikalla. La- tosuojavaltuutetun kanssa. Työsuojeluvi-
48073: kiehdotuksen 7 §:n 1 momentissa on viit- ranomaisten tehtävistä säädetään työsuojelun
48074: taussäännös siitä, että teknisen valvonnan valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojelu-
48075: tarkoitus, käyttöönotto työpaikalla samoin asioissa annetussa laissa (131/1973). Tie-
48076: kuin tällaisessa valvonnassa käytettävät me- tosuojavaltuutetun valvontatehtävistä sääde-
48077: netelmät kuuluisivat yhteistoiminnasta yri- tään nykyisin henkilörekisterilaissa. Niistä
48078: tyksissä annetun lain 6 § :ssä säädettyihin olisi tarkoitus säätää henkilötietolain
48079: yhteistoiminnassa käsiteltäviin asioihin. 37-39 §:ssä.
48080: Vastaavista yhteistoimintamenettelyn piiriin Työsuojeluviranomaiset valvovat työsuoje-
48081: kuuluvista asioista ehdotetaan säädettäväksi lua koskevien säännösten ja määräysten nou-
48082: myös yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja dattamista työpaikoilla. Työsuojeluvi-
48083: laitoksissa annetun lain 7 §:ssä. ranomaisella on oikeus saada nähtäväkseen
48084: Säännösehdotuksen tarkoituksena on pyr- sekä saada jäljennöksiä niistä asiakirjoista ja
48085: kiä yhteensovittamaan teknisen valvonnan luetteloista, joita työnantajan on pidettävä ja
48086: avulla työnantajalle saatavissa olevia etuja säilytettävä työsuojelua koskevien säännös-
48087: sekä työntekijöiden yksityisyyden suojaan ten ja määräysten mukaan, sekä oikeus saada
48088: liittyviä näkökohtia. Tällainen yhteensovitta- valvontaa varten tarpeellisia tietoja työnanta-
48089: minen mahdollistettaisiin sisällyttämällä tek- jalta sekä suullisesti että kirjallisesti. Tie-
48090: nisen valvonnan tarkoitusta, käyttöönottoa ja tosuojavaltuutetulla on oikeus saada rekiste-
48091: menetelmiä koskevat kysymykset yhteistoi- rinpitäjältä henkilötietojen käsittelyn lainmu-
48092: mintamenettelyn piiriin. Teknisellä valvon- kaisuuden valvontaa varten tarpeelliset tiedot
48093: nalla tarkoitettaisiin esimerkiksi kameraval- sekä oikeus tarkastaa henkilörekistereitä.
48094: vontaa, kulunvalvontaa, tietojenkäsittelyn Tietosuojavaltuutetulla, joka on henkilötieto-
48095: kirjautumisjärjestelmiä sekä puhelin- ja säh- jen käsittelyn yleisvalvontaviranomainen, ei
48096: köpostiviestinnän teknisiä järjestelyjä. ole vastaavaa valvontaorganisaatiota kuin
48097: Lakiehdotuksen 7 §:n 2 momenttiin on työsuojeluviranomaisilla. Työsuojeluvi-
48098: otettu säännös niiden yritysten osalta, jotka ranomaisten suorittaman valvonnan avulla
48099: eivät kuulu yhteistoimintalainsäädännön pii- päästäisiin tietosuojan toteutumisen valvon-
48100: riin. Vähimmäisvaatimuksena näissä ta- nassa tehokkaasti hyödyntämään jo olemassa
48101: pauksissa olisi, että työntekijöille selvitetään olevaa valvontaorganisaatiota. Sen vuoksi on
48102: ennakolta, millaista valvontaa on tarkoitus tarpeellista, että molemmat viranomaiset voi-
48103: järjestää ja mitä teknisiä menetelmiä siinä sivat valvoa yksityisyyden suojan toteutu-
48104: käytetään. Luonnollista on, että tällaisessa mista työelämässä.
48105: valvonnassa kertyvään aineistoon sovellettai- Työsuojeluviranomaiset ja tietosuojaval-
48106: siin niitä lakisääteisiä velvoitteita, jotka tuutettu ovat itsenäisiä ja toisistaan riippu-
48107: yleensäkin koskevat työntekijän henkilötieto- mattomia valvontatehtävässään. Niiden itse-
48108: ja. näisestä asemasta huolimatta olisi tarkoituk-
48109: Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä anne- senmukaista, että viranomaiset toimisivat
48110: tun lain 6 §:n muuttamisesta sekä laissa yh- yhteistyössä sekä pyrkisivät lain yhtenäiseen
48111: teistoiminnasta valtion virastoissa ja laitok- soveltamiseen. Ne voisivat tarvittaessa saada
48112: sissa annetun lain 7 § :n muuttamisesta sää- toisiltaan asiantuntija- ja selvitysapua esi-
48113: dettäisiin, että teknistä valvontaa koskevia merkiksi tarkastusten yhteydessä. Viran-
48114: 12 HE 12111998 vp
48115:
48116: omaisten olisi järjestettävä yhteistyönsä sillä luvat asiat. Säännösehdotukseh perustelut
48117: tavoin, että asian vireille saattaneen yksilön sisältyvät edellä yksityisyyden suojaa työelä-
48118: tai yhteisön oikeusturva sekä asian joutuisa mässä koskevan lakiehdotuksen 4 ja 7 §:ään.
48119: käsittely tulee parhaalla mahdollisella tavalla
48120: varmistetuksi. 1.4. Työterveyshuoltolaki
48121: 9 §. Rangaistussäännös. Säännösehdotuk-
48122: sen mukaan lain 3 §:n, 4 §:n 2 tai 3 momen- 2 §. Työterveyshuollon toteuttaminen ja
48123: tin, 5 §:n 2 tai 3 momentin, 6 §:n tai 7 §:n 2 sisältö. Työterveyshuoltolakia ehdotetaan
48124: momentin rikkominen tahallisesti tai törkeäs- muutettavaksi siten, että lain 2 §:ään lisättäi-
48125: tä huolimattomuudesta olisi rangaistava sa- siin 3 momentti, jonka mukaan yksityisyy-
48126: kolla. Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisen den suojasta työelämässä annetun lain ( 1 )
48127: rangaistavuus sen sijaan perustuisi vain yh- 5 § :ssä tarkoitetun luvan geneettiseen tutki-
48128: teistoimintalainsäädännössä oleviin rangais- mukseen myöntäisi terveydenhuollon oikeus-
48129: tussäännöksiin. Syrjintäkiellon rikkomisen turvakeskus. Lupa voitaisiin myöntää vain,
48130: rangaistavuudesta säädetään vuorostaan ri- jos tutkimuksen suorittaminen olisi erityises-
48131: koslain 47 luvun 3 §:ssä. ti perusteltua työolosuhteista työntekijälle
48132: Henkilötietojen käsittelyn rangaistavuudes- aiheutuvan terveydellisen vaaran torjumisek-
48133: ta eräissä tapauksissa säädettäisiin myös si ja työntekijä olisi antanut siihen nimen-
48134: henkilötietolaissa. Henkilötietolain mukai- omaisen suostumuksensa. Jos vaaraa aiheut-
48135: sesti työnantajan tai tämän toimeksiannosta tava tekijä voidaan poistaa työstä tai työym-
48136: työntekijän henkilötietoja käsittelevän olisi, päristöstä työhygienisten tai muiden vastaa-
48137: edistääkseen hyvää tietojenkäsittelytapaa, vien menetelmien avulla, ei edellytyksiä lu-
48138: huolehdittava työntekijän yksityisyyden suo- van myöntämiselle olisi. Suostumuksen tulee
48139: jaamisesta tämän henkilötietoja käsiteltäessä. perustua työntekijän tietoiseen ja itsenäiseen
48140: Henkilötietolaissa olisi säännelty toimeksian- päätökseen. Lisäksi edellytettäisiin, ettei pe-
48141: non saaneen velvollisuudesta huolehtia re- rinnöllisen sairasturuisherkkyyden selvittämi-
48142: kisterinpitäjän tavoin tarvittavista suojatoi- seksi ole käytettävissä muita vaihtoehtoisia
48143: mista sekä suojaamisesta annettujen säännös- keinoja. Geneettisellä tutkimuksella tarkoite-
48144: ten rikkomisesta aiheutuvasta sakkorangais- taan tässä yhteydessä työntekijän perimän
48145: tuksesta. Työntekijän henkilötietoja käsittele- ja/tai kromosomien tutkimusta.
48146: vän vaitiolovelvollisuudesta säädettäisiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
48147: henkilötietolain 32 §:n 3 momentissa. Ran- myöntämällä luvalla suoritettavaa geneettistä
48148: gaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tutkimusta käytettäisiin terveydellisessä tar-
48149: sekä muiden henkilötietoja koskevien mää- koituksessa tavoitteena työntekijän terveyden
48150: räysten rikkomisesta määräytyisi henkilötie- suojelu. Lupamenettelyn tarkoituksena olisi
48151: tolain 47 §:n rangaistussäännön mukaisesti. arvioida testauksen luotettavuutta ja merkit-
48152: 10 §. Voimaan tulo. Laki ehdotetaan tule- tävyyttä työtehtävien ja vallitsevien työolo-
48153: vaksi voimaan samanaikaisesti henkilötieto- suhteiden kannalta sen hetkisen tiedon pe-
48154: lain kanssa kuitenkin niin, että laki olisi voi- rusteella.
48155: massa viimeistään 24 päivänä lokakuuta Luvanvaraisuus koskisi myös muussa yh-
48156: 1998, jolloin tietosuojadirektiivi on viimeis- teydessä geneettisellä tutkimuksella saatujen
48157: tään kansallisesti lainsäädännössä toteutetta- tietojen käyttöä. Lupamenettelystä säädettäi-
48158: va. siin tarkemmin asetuksella.
48159: Geneettisen testauksen tulosten osalta
48160: 1.2. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä työnantajan oikeus saada lausunto ehdote-
48161: taan rajattavaksi koskemaan vain tietoa työP-
48162: 6 §. Y hteistoim intam enettelyn piiriin kuu- tekijän sopivuudesta kyseiseen työhön. Muil-
48163: luvat asiat. Säännösehdotuksen perustelut ta osin geneettisen testauksen tulokset jäisi-
48164: sisältyvät edellä yksityisyyden suojaa työelä- vät työntekijän yksityisyyden suojaamiseksi
48165: mässä koskevan lakiehdotuksen 4 ja 7 §:ään. vain työntekijän itsensä ja työterveyshuollon
48166: tietoon.
48167:
48168: 1.3. Laki yhteistoiminnasta valtion 2. Voimaantulo
48169: virnstoissa ja laitoksissa
48170: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan saman-
48171: 7 §. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuu- aikaisesti henkilötietolain kanssa kuiten-
48172: HE 12111998 vp 13
48173:
48174: kin niin, että lait olisivat voimassa viimeis- distus voisi esityksen mukaan perustua kuten
48175: tään 24 päivänä lokakuuta 1998, jolloin tie- nykyisinkin työ- tai virkaehtosopimusten
48176: tosuojadirektiivi on viimeistään kansallisesti määräyksiin. Samassa yhteydessä olisi myös
48177: lainsäädännössä toteutettava. selvitettävä yksityisyyden suojaa työelämäs-
48178: sä koskevan lakiehdotuksen 7 §:ssä säännel-
48179: 3. Säätämisjärjestys lyn henkilöstön teknisin laittein tapahtuvan
48180: valvonnan suhde hallitusmuodon perusoi-
48181: Hallitusmuodon 8 §:n 1 momentin mukaan keussäännöksiin. Tämän vuoksi hallituksen
48182: henkilötietojen suojasta on säädettävä lailla. käsityksen mukaan säätämisjärjestyksestä
48183: Tämä hallituksen esitys on terveydentilatie- olisi hankittava myös perustuslakivaliokun-
48184: tojen säännöstämistason suhteen siltä osin nan lausunto.
48185: tulkinnanvarainen, että työnantajan oikeus
48186: sairausajan palkanmaksun yhteydessä vaatia Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48187: työntekijäitälääketieteellisen taudinmäärityk- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
48188: sen eli diagnoositiedon sisältävä lääkärinto- tukset
48189: 14 HE 12111998 vp
48190:
48191: 1.
48192: Laki
48193: yksityisyyden suojasta työelämässä
48194:
48195: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48196:
48197: 1§ muulta kuin työntekijäitä itseltään, työnteki-
48198: jäitä on asian laatu huomioon ottaen pyrittä-
48199: Lain tarkoitus vä hankkimaan suostumus tietojen keräämi-
48200: seen.
48201: Tämän lain tarkoituksena on toteuttaa yk- Muulta kuin työntekijäitä itseltään kerätys-
48202: sityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden tä tiedosta työnantajan on annettava tieto
48203: suojaa turvaavia perusoikeuksia sekä edistää työntekijälle, jollei tämä ole mahdotonta, il-
48204: hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja meisen tarpeetonta tai asian tarkoituksen
48205: noudattamista käsiteltäessä henkilötietoja kannalta vahingollista tai jollei henkilötieto-
48206: työelämässä. lain 24 §:n 2 momentin 1 tai 2 kohdasta
48207: muuta johdu.
48208: 2 § Työntekijän henkilötietoja voivat käsitellä
48209: vain ne henkilöt, joiden tehtävien hoitami-
48210: Soveltamisala nen sitä edellyttää.
48211: Henkilötietojen kerääminen työhön otetta-
48212: Työsuhteessa sekä virkasuhteessa tai siihen essa ja työsuhteen aikana kuuluu yhteistoi-
48213: verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelus- mintamenettelyn piiriin siten kuin siitä yh-
48214: suhteessa on noudatettava, mitä tässä laissa teistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa
48215: säädetään. Henkilötietojen käsittelyyn sovel- (725/1978) ja yhteistoiminnasta valtion vi-
48216: letaan lisäksi henkilötietolakia ( 1 ), jollei rastoissa ja laitoksissa annetussa laissa
48217: tässä laissa toisin säädetä. (651/1988) säädetään.
48218: Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä,
48219: sovelletaan myös virkamieheen, viranhalti- 5§
48220: jaan tai niihin verrattavassa julkisoikeudelli-
48221: sessa palvelussuhteessa olevaan. Työntekijän testaaminen
48222: Työntekijällä tarkoitetaan tässä laissa myös
48223: työnhakijaa ja työsuhteella myös muuta pal- Työntekijää testattaessa työnantajan on
48224: velussuhdetta. pyrittävä käyttämään luotettavia testaus-
48225: menetelmiä ja muutoinkin varmistumaan
48226: 3 § testauksella saatavien tietojen virheettömyy-
48227: destä.
48228: Tarpeellisuusvaatimus Työnantajana tai tämän osoittamalla tes-
48229: taajana on työntekijän pyynnöstä velvolli-
48230: Työnantaja saa käsitellä vain työntekijän suus antaa työntekijälle maksutta henkilö- tai
48231: työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötieto- soveltuvuusarvioinnissa annettu lausunto. Jos
48232: ja. lausunto on annettu suullisena, työntekijän
48233: Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poike- tulee saada selvitys lausunnon sisällöstä.
48234: ta työntekijän suostumuksella. Geneettistä tutkimusta työhön otettaessa
48235: tai työsuhteen aikana ei saa tehdä, ellei sii-
48236: hen ole erityistä lupaa, josta säädetään työ-
48237: 4§ terveyshuoltolaissa (743/1978).
48238:
48239: Työntekijän henkilötietojen käsittely 6§
48240: Työnantajan on kerättävä työntekijää kos- Tiedot työntekijän terveydentilasta
48241: kevia henkilötietoja ensi sijassa työntekijäitä
48242: itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja Työnantajana on oikeus käsitellä työnteki-
48243: HE 12111998 vp 15
48244:
48245: Jan terveydentilaa koskevia tietoja sikäli kohdistuvan teknisen valvonnan tarkoituk-
48246: kuin se on tarpeen laista taikka työ- tai vir- sesta, käyttöönotosta ja siinä käytettävistä
48247: kaehtosopimuksesta johtuvien työnantajan tai menetelmistä työnantajan on tiedotettava
48248: työntekijän oikeuksien tai velvollisuuksien henkilöstölle.
48249: toteuttamiseksi. Tiedot on kerättävä työnte-
48250: kijäitä itseltään tai hänen nimenomaisella 8 §
48251: suostumuksellaan kolmannelta.
48252: Työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja Valvonta
48253: saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka tieto-
48254: jen perusteella tekevät työsuhdetta koskevia Tämän lain noudattamista valvovat työ-
48255: päätöksiä taikka valmistelevat tai panevat suojeluviranomaiset yhdessä tietosuojaval-
48256: toimeen niitä. tuutetun kanssa.
48257: Työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot
48258: on säilytettävä erillään muista työnantajan 9§
48259: keräämistä henkilötiedoista. Tietoja voidaan
48260: säilyttää vain niiden käyttötarkoituksen edel- Rangaistussäännös
48261: lyttämän ajan.
48262: Joka tahallisesti tai törkeästä huolimatto-
48263: muudesta jättää noudattamatta, mitä 3 §:ssä,
48264: 7 § 4 §:n 2 tai 3 momentissa, 5 §:n 2 tai 3 mo-
48265: mentissa, 6 §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa
48266: Tekninen valvonta työpaikalla säädetään, on tuomittava, jollei muualla lais-
48267: sa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, yk-
48268: Henkilöstöön kohdistuvan teknisen valvon- sityisyyden suojasta työelämässä annetun
48269: nan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettä- lain rikkomisesta sakkoon.
48270: vät menetelmät kuuluvat yhteistoiminta-
48271: menettelyn piiriin siten kuin siitä yhteis- 10 §
48272: toiminnasta yrityksissä annetussa laissa ja
48273: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai- Voimaantulo
48274: toksissa annetussa laissa säädetään.
48275: Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön Tämä laki tulee voimaan päivänä
48276: piiriin kuuluvissa yrityksissä henkilöstöön kuuta 199 .
48277: 16 HE 12111998 vp
48278:
48279: 2.
48280: Laki
48281: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muuttamisesta
48282:
48283: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48284: muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain
48285: (725/1978) 6 §:n 8 kohta sekä
48286: lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 724/1988, 51/1993, 906/1996 ja
48287: 723/1997, uusi 8 a kohta seuraavasti:
48288:
48289: 6 § työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana
48290: kerättävät ja työhöntulijalle annettavat tiedot
48291: Y hteistoim intam enettelyn piiriin kuuluvat sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt;
48292: asiat 8 a) henkilöstöön kohdistuvan teknisen
48293: valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä
48294: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat käytettävät menetelmät;
48295: asiat ovat:
48296: 8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
48297: 199 .
48298: HE 121/1998 vp I7
48299:
48300: 3.
48301: Laki
48302: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta
48303:
48304:
48305: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48306: muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa I päivänä heinäkuuta I988
48307: annetun lain (651/I988) 7 §:n II kohta sekä
48308: lisätään 7 § :ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa II 02/I990 ja 448/1997, uusi II a
48309: kohta seuraavasti:
48310:
48311: 7§ tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt;
48312: II a) henkilöstöön kohdistuvan teknisen
48313: Y hteistoim intam enettelyn piiriin kuuluvat valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä
48314: asiat käytettävät menetelmät;
48315: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:
48316: Tämä laki tulee voimaan päivänä
48317: II) valtion palvelukseen tulon yhteydessä kuuta I99 .
48318: ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja pal-
48319: velukseen tulevalle annettavat tiedot sekä
48320:
48321:
48322:
48323:
48324: 380266P
48325: 18 HE 12111998 vp
48326:
48327: 4. Laki
48328: työtenreyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta
48329: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48330: lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/1978) 2 §:ään, sel-
48331: laisena kuin se on osaksi laissa 608/1991, uusi 3 momentti seuraavasti:
48332: 2 § veydellisen vaaran torjumiseksi ja työntekijä
48333: on antanut siihen nimenomaisen suostumuk-
48334: Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö sensa. Luvanvaraisuus koskee myös muussa
48335: yhteydessä geneettisellä tutkimuksella saatu-
48336: jen tietojen käyttöä. Lupamenettelystä sääde-
48337: Yksityisyyden suojasta työelämässä anne- tään tarkemmin asetuksella. Geneettisen tut-
48338: tun lain ( 1 ) 5 §:ssä tarkoitetun luvan ge- kimuksen tuloksista työnantajana on oikeus
48339: neettiseen tutkimukseen myöntää terveyden- saada lausunto vain työntekijän sopivuudesta
48340: huollon oikeusturvakeskus. Lupa voidaan työhön.
48341: myöntää vain, jos tutkimuksen suorittaminen
48342: on erityisestä syystä perusteltua työ- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
48343: olosuhteista työntekijälle aiheutuvan ter- 199.
48344:
48345:
48346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
48347:
48348: Tasavallan Presidentti
48349:
48350:
48351:
48352: MARTTI AHTISAARI
48353:
48354:
48355:
48356:
48357: Työministeri Liisa Jaakonsaari
48358: HE 121/1998 vp 19
48359:
48360: Liite
48361: 2.
48362: Laki
48363: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 6 §:n muuttamisesta
48364:
48365: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48366: muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978 annetun lain
48367: (725/1978) 6 §:n 8 kohta sekä
48368: lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 724/1988, 5111993, 906/1996 ja
48369: 723/1997, uusi 8 a kohta seuraavasti:
48370:
48371: Voimassa oleva laki Ehdotus
48372:
48373: 6 §
48374: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat
48375: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat ovat:
48376: 8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät, 8) työhönoton periaatteet, sen menetelmät,
48377: työhönoton yhteydessä kerättävät ja työhön- työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana
48378: tulijalle annettavat tiedot sekä työhön pereh- kerättävät ja työhöntulijalle annettavat tiedot
48379: dyttämisen järjestelyt; sekä työhön perehdyttämisen järjestelyt;
48380: 8 a) henkilöstöön kohdistuvan teknisen
48381: valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä
48382: käytettävät menetelmät;
48383:
48384: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
48385: 199.
48386: 20 HE 121/1998 vp
48387:
48388: 3.
48389: Laki
48390: yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 7 §:n muuttamisesta
48391: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48392: muutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1 päivänä heinäkuuta 1988
48393: annetun lain (651/1988) 7 §:n 11 kohta sekä
48394: lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1102/1990 ja 448/1997, uusi 11 a
48395: kohta seuraavasti:
48396:
48397: Voimassa oleva laki Ehdotus
48398:
48399: 7 §
48400: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat
48401: Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat:
48402: 11) valtion palvelukseen tulon yhteydessä 11) valtion palvelukseen tulon yhteydessä
48403: kerättävät ja palvelukseen tulevalle annetta- ja palvelussuhteen aikana kerättävät ja pal-
48404: vat tiedot sekä tehtäviin perehdyttämisen velukseen tulevalle annettavat tiedot sekä
48405: järjestelyt; tehtäviin perehdyttämisen järjestelyt;
48406: 11 a) henkiiästään kohdistuvan teknisen
48407: valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä
48408: käytettävät menetelmät,·
48409:
48410:
48411: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
48412: 199.
48413: HE 121/1998 vp 21
48414:
48415: 4. Laki
48416: työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta
48417:
48418: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48419: lisätään 29 päivänä syyskuuta 1978 annetun työterveyshuoltolain (743/1978) 2 §:ään, sel-
48420: laisena kuin se on osaksi laissa 608/1991, uusi 3 momentti seuraavasti:
48421:
48422: Voimassa oleva laki Ehdotus
48423:
48424: 2§
48425: Työterveyshuollon toteuttaminen ja sisältö
48426:
48427: Yksityisyyden suojasta työelämässä anne-
48428: tun lain ( 1 ) 5 §:ssä tarkoitetun luvan ge-
48429: neettiseen tutkimukseen myöntää ter-
48430: veydenhuollon oikeusturvakeskus. Lupa voi-
48431: daan myöntää vain, jos tutkimuksen suorit-
48432: taminen on erityisestä syystä perusteltua työ-
48433: olosuhteissa työntekijälle aiheutuvan ter-
48434: veydellisen vaaran tmjumiseksi ja työntekijä
48435: on antanut siihen nimenomaisen suostumuk-
48436: sensa. Luvanvaraisuus koskee myös muussa
48437: yhteydessä geneettisellä tutkimuksella saatu-
48438: jen tietojen käyttöä. Lupamenettelystä sää-
48439: detään tarkemmin asetuksella. Geneettisen
48440: tutkimuksen tuloksista työnantqjalla on oi-
48441: keus saada lausunto vain työntekijän sopi-
48442: vuudesta työhön.
48443: Tämä laki tulee voimaan päivänä
48444: kuuta 199.
48445: j
48446: j
48447: j
48448: j
48449: j
48450: j
48451: j
48452: j
48453: j
48454: j
48455: j
48456: j
48457: j
48458: j
48459: j
48460: j
48461: j
48462: j
48463: j
48464: j
48465: HE 122/1998 vp
48466:
48467:
48468:
48469:
48470: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion asuntorahastos-
48471: ta annetun lain muuttamisesta
48472:
48473: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
48474: Esityksessä ehdotetaan, että Valtion asun- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
48475: torahaston valtion keskuskirjanpidossa ole- arvioesitykseen.
48476: van yhdystilin varoille ei maksettaisi enää Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
48477: korkoa. päivänä tammikuuta 1999.
48478:
48479:
48480:
48481: PERUSTELUT
48482: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Muutosta sovellettaisiin jo vuodelta 1998
48483: yhdystilillä oleville varoille kertyneeseen
48484: Valtion asuntorahasto toimii valtion ta- korkoon, koska koron maksuun ei talousar-
48485: lousarvion ulkopuolella, mutta osana valtion vioesityksessä ehdoteta myönnettäväksi mää-
48486: kassataloutta. Valtion asuntorahastosta anne- rärahaa.
48487: tun lain (1144/1989) mukaan rahasto saa Valtion asuntorahastosta annetun lain 7 §:n
48488: varansa myönnettyjen aravalainojen lyhen- 1 momentin 5 kohdan mukaan valtion ta-
48489: nyksistä ja koroista ja muista tuloista, siirto- lousarvion käsittelyn yhteydessä on päätettä-
48490: na valtion talousarviosta sekä lainanotolla ja vä valtion asuntorahaston valtion keskuskir-
48491: arvopaperistamalla. Rahaston kassavarat si- janpidossa olevan yhdystilin varoille makset-
48492: joitetaan osana valtion kassaa. tavasta korosta. Valtion asuntorahastosta
48493: Vuoden 1996 ensimmäiseen lisätalousarvi- annetun lain 2 §:n 5 momentin kumoami-
48494: oon liittyen valtion asuntorahastosta annet- seen liittyen ehdotetaan lain 7 §:n 1 mo-
48495: tuun lakiin lisättiin uusi 2 §:n 5 momentti menttia muutettavaksi siten, että sen 5 kohta
48496: (208/1996), jonka mukaan Valtion asuntora- poistettaisiin.
48497: haston valtion keskuskirjapidossa olevalle
48498: yhdystilille ryhdyttiin 1 päivästä huhtikuuta 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
48499: 1996 maksamaan vuotuista korkoa valtion
48500: sijoituksista keskimäärin saatavan tuoton pe- Valtion asuntorahastolle on tuloutettu vuo-
48501: rusteella. Koron peruste määrätään tarkem- sina 1997-1998 korkoja yhdystilillä oleville
48502: min valtion talousarviossa. Korko tuloute- varoille yhteensä 182,4 miljoonaa markkaa
48503: taan rahastoon vuosittain jälkikäteen helmi- eli noin 90 miljoonaa markkaa vuodessa.
48504: kuun loppuun mennessä. Vuosina 1997 ja Koron suuruus johtuu siitä, että yhdystilin
48505: 1998 yhdystilillä oleville varoille on makset- saldo on ollut asuntolainojen ennenaikaisten
48506: tu korkoa, joka vastaa yhdystilin varojen takaisinmaksujen vuoksi ennakoitua suurem-
48507: väliaikaisesta sijoittamisesta valtiolle saata- pi. Tulevina vuosina Valtion asuntorahastot-
48508: vaa tuottoa. ta esityksen vuoksi saamatta jääväksi korok-
48509: Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses- si arvioidaan noin 45-50 miljoonaa markkaa
48510: sä ehdotetaan, että Valtion asuntorahaston vuodessa.
48511: keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoil-
48512: le maksettavasta korosta luovutaan. 3. Asian valmistelu
48513: Valtion asuntorahastosta annetun lain 2 §:n
48514: 5 momentti esitetään kumottavaksi valtion Esitys on valmisteltu virkatyönä ympäris-
48515: vuoden 1999 talousarvioesitykseen liittyen. töministeriössä. Asian valmistelussa on kuul-
48516:
48517:
48518: 380269S
48519: 2 HE 122/1998 vp
48520:
48521: tu Valtion asuntorahastoa ja Valtiokonttoria. 5. Voimaantulo
48522: Esitys ei ole ollut tarkistettavana oikeus-
48523: ministeriön lainvalmisteluosaston tarkastus- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi-
48524: toimistossa. vänä tammikuuta 1999.
48525: 4. Muita esitykseen vaikuttavia
48526: seikkoja Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48527: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
48528: Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- tus:
48529: arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
48530: si sen yhteydessä.
48531:
48532:
48533:
48534:
48535: Laki
48536: valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta
48537: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48538: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1989 valtion asuntorahastosta annetun lain (1144/1989)
48539: 2 § :n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 208/1996, ja
48540: muutetaan 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 208/1996, seuraavasti:
48541: 7§ 3) vahvistettava asuntorahastolle otettavien
48542: Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lainojen, arvopaperistettavien lainojen, astet-
48543: on: tavien arvopapereiden ja lisävakuuksien
48544: 1) vahvistettava niiden lainojen enim- enimmäismäärät; sekä
48545: mäismäärä, jotka myönnetään tai joihin 4) päätettävä mahdollisesta siirrosta asun-
48546: maksetaan korkotukea asuntorahaston 2 torahastoon tai rahastosta valtion talousarvi-
48547: §:ssä tarkoitetuista valtion talousarvion ul- oon.
48548: kopuolisista varoista oman asunnon hankin-
48549: taan myönnettävien lainojen korkotuesta an-
48550: netun lain (639/1982) mukaisia lainoja lu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
48551: kuun ottamatta; kuuta .
48552: 2) vahvistettava niiden asuntolainoihin liit- Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain
48553: tyvien valtiontakausten enimmäismäärä, jois- voimaantuloa valtion asuntorahaston valtion
48554: ta aiheutuvat korvaukset maksetaan asunto- keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoil-
48555: rahaston 2 §:ssä tarkoitetuista valtion talous- le kertyneisiin ennen lain voimaantuloa tu-
48556: arvion ulkopuolisista varoista; louttamattomiin korkoihin.
48557:
48558:
48559: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
48560:
48561: Tasavallan Presidentti
48562:
48563:
48564:
48565: MARTTI AHTISAARI
48566:
48567:
48568:
48569: Ministeri Sinikka Mönkäre
48570: HE 122/1998 vp 3
48571:
48572: Liite
48573:
48574:
48575:
48576: Laki
48577: valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta
48578:
48579: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48580: kumotaan 15 päivänä joulukuuta 1989 valtion asuntorahastosta annetun lain (1144/1989)
48581: 2 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 208/1996, ja
48582: muutetaan 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 208/1996, seuraavasti:
48583: Voimassa oleva laki Ehdotus
48584: 2§
48585: V aitio maksaa vuotuista korkoa asuntora- (kumotaan)
48586: haston valtion keskuskiljanpidossa olevan
48587: yhdystilin varoille valtion sijoituksista kes-
48588: kimäärin saatavan tuoton perusteella siten
48589: kuin valtion talousarviossa tarkemmin mää-
48590: rätään. Korkoa ei kuitenkaan makseta talous-
48591: arviossa asuntorahastoon siirretylle määrä-
48592: rahalle. Korko tuloutetaan rahastoon vuosit-
48593: tain jälkikäteen helmikuun loppuun mennes-
48594: sä.
48595:
48596: 7 § 7§
48597: Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä
48598: on: on:
48599: 1) vahvistettava niiden lainojen enim- 1) vahvistettava niiden lainojen enim-
48600: mäismäärä, jotka myönnetään tai joihin mäismäärä, jotka myönnetään tai joihin
48601: maksetaan korkotukea asuntorahaston 2 maksetaan korkotukea asuntorahaston 2
48602: §:ssä tarkoitetuista valtion talousarvion ul- § :ssä tarkoitetuista valtion talousarvion ul-
48603: kopuolisista varoista oman asunnon hankin- kopuolisista varoista oman asunnon hankin-
48604: taan myönnettävien lainojen korkotuesta an- taan myönnettävien lainojen korkotuesta an-
48605: netun lain (639/82) mukaisia lainoja lukuun netun lain (63911982) mukaisia lainoja lu-
48606: ottamatta; kuun ottamatta;
48607: 2) vahvistettava niiden asuntolainoihin liit- 2) vahvistettava niiden asuntolainoihin liit-
48608: tyvien valtiontakausten enimmäismäärä, jois- tyvien valtiontakausten enimmäismäärä, jois-
48609: ta aiheutuvat korvaukset maksetaan asunto- ta aiheutuvat korvaukset maksetaan asunto-
48610: rahaston 2 §:ssä tarkoitetuista valtion talous- rahaston 2 §:ssä tarkoitetuista valtion talous-
48611: arvion ulkopuolisista varoista; arvion ulkopuolisista varoista;
48612: 3) vahvistettava asuntorahastolle otettavien 3) vahvistettava asuntorahastolle otettavien
48613: lainojen, arvopaperistettavien lainojen, ostet- lainojen, arvopaperistettavien lainojen, ostet-
48614: tavien arvopapereiden ja lisävakuuksien tavien arvopapereiden ja Iisävakuuksien
48615: enimmäismäärä; enimmäismäärä; sekä
48616: 4) päätettävä mahdollisesta siirrosta asun- 4) päätettävä mahdollisesta siirrosta asun-
48617: torahastoon tai rahastosta valtion talousarvi- torahastoon tai rahastosta valtion talousarvi-
48618: oon; sekä oon.
48619: 5) päätettävä asuntorahaston valtion kes-
48620: kuskiljanpidossa olevan yhdystilin varoille
48621: maksettavasta korosta.
48622: 4 HE 122/1998 vp
48623:
48624: Voimassa oleva laki Ehdotus
48625:
48626: Tämä laki tulee voimaan päivänä
48627: kuuta .
48628: Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain
48629: voimaantuloa valtion asuntorahaston valtion
48630: keskuskiljanpidossa olevan yhdystilin va-
48631: roille kertyneisiin ennen lain voimaantuloa
48632: tulouttamattomiin korkoihin.
48633: HE 123/1998 vp
48634:
48635:
48636:
48637:
48638: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi kuntien valtionosuus-
48639: lain 27 §:n muuttamisesta, kadun ja eräiden yleisten alueiden
48640: kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n kumoamisesta,
48641: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun
48642: lain kumoamisesta sekä kunnan talouden vakauttamisesta ja kun-
48643: taselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta
48644:
48645:
48646: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
48647:
48648: Esityksessä ehdotetaan kuntien valtion- teensä noin 45 miljoonaa markkaa.
48649: osuuslain muuttamista holhoustoimen teh- Vähennykset ehdotetaan teknisesti toteutet-
48650: tävien siirtyessä valtiolle. Yleisestä valtion- taviksi lisäämällä kuntien valtionosuuslakiin
48651: osuudesta vähennettäisiin tehtävien siirron niitä koskeva uusi säännös.
48652: perusteella vuonna 1999 noin 13 miljoonaa Lisäksi ehdotetaan, että kunnan talouden
48653: markkaa ja vuonna 2000 lisäksi noin 31 mil- vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä anne-
48654: joonaa markkaa. tun lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin kol-
48655: Samoin ehdotetaan, että kadun ja eräiden mella vuodella. Lain soveltamisala rajataan
48656: yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi- koskemaan vain sen soveltamisalan piirissä
48657: dosta annetun lain valtionosuutta koskeva nyt olevaa kuntaa.
48658: 14a § sekä laki valtionavustuksesta eliokei- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
48659: nojen edistämiseen kunnissa kumottaisiin. arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
48660: Sen johdosta, että nämä tehtävät valtion- si sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoi-
48661: osuustehtävinä lakkaisivat, yleistä valtion- tetut tulemaan voimaan vuoden 1999 alusta.
48662: osuutta vähennettäisiin vuonna 1999 yh-
48663:
48664:
48665:
48666:
48667: 380291R
48668: 2 HE 123/1998 vp
48669:
48670:
48671:
48672:
48673: PERUSTELUT
48674:
48675: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset päätösten perusteella ole saatavissa tietoa.
48676: Näihin kohdistuvaa osuutta yleisestä valtion-
48677: 1.1. Yleisen valtionosuuden muutos osuudesta ei siten voida laskennallisesti
48678: vuoden 1999 ja 2000 alusta määrittää.
48679: Yleisen valtionosuuden markkamääräinen
48680: Hallituksen esityksessä holhouslainsäädän- lähtötaso vuodelle 1997 on vahvistettu kun-
48681: nön uudistamiseksi ehdotetaan holhoustoi- tien valtionosuuslain 27 §:ssä. Jos näitä val-
48682: men tehtävien järjestämisvastuun siirtämistä tionosuuteen oikeuttavia tehtäviä muutetaan
48683: kunnilta valtiolle. Holhouslain perusteella ei tai poistetaan, voidaan muutos ottaa huomi-
48684: kunnille ole suoritettu valtionosuutta. oon suoraan lain perusteella yleisen valtion-
48685: Kuntien valtionosuuksien vahvistamispe- osuuden suuruutta määrättäessä.
48686: rusteista säädetään valtionosuuslain Valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden
48687: (1147/1996) 2 luvussa. Yleisen valtionosuu- muutosten huomioon ottaminen kuntien val-
48688: den myöntämisen perusteena olevan keski- tionosuuslain perusteella kuitenkin edellyt-
48689: määräisen markkamäärän vahvistamisessa tää, että tehtävissä tapahtuu muutoksia ja
48690: otetaan huomioon muiden tekijöiden ohella että muutosten määrä voidaan todentaa ja
48691: valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun tehtävien hoitoon kohdistuneet valtionosuu-
48692: arvioidut muutokset. Muissa kuin valtion- det riittävällä tarkkuudella laskennallisesti
48693: osuustehtävissä tapahtuvat muutokset ja nii- määrittää.
48694: den huomioon ottaminen eivät perustu kun- Jäljempänä esitetään niin sanottuihin pie-
48695: tien valtionosuuslakiin. Tämän vuoksi val- niin valtionosuustehtäviin liittyen, että kadun
48696: tionosuuksien vähennyksistä, jotka johtuvat ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja
48697: kuntien ja valtion rahoitusaseman muutoksen puhtaanapidosta annetun lain 14a §
48698: huomioon ottamisesta, kuten holhouslain ( 420/ 1993) sekä valtionavustuksesta elinkei-
48699: uudistamisen kohdalla on kysymys, tulee nojen edistämiseen kunnissa annettu laki
48700: säätää lailla. (1280/1988) kumottaisiin. Kun kunnossa- ja
48701: Kunnat saavat eräiden niin sanottujen puhtaanapidon osalta muutos liittyy vain
48702: pienten valtionosuustehtävien hoitamisen valtionosuuden maksamiseen eikä kumman-
48703: perusteella valtionosuutta, joka sisältyy ylei- kaan tehtävämuutoksen laskennallinen vä-
48704: seen valtionosuuteen. Yleisen valtionosuu- hentäminen yleisestä valtionosuudesta yk-
48705: den perusosa koostuu nimensä mukaisesti siselitteisesti ole mahdollista, tulisi myös
48706: osin kohdentumattomasta valtion avusta tämä muutos toteuttaa teknisesti kuntien val-
48707: kunnille, osin korvauksesta mainittujen teh- tionosuuslakia muuttamalla. Muutoksia ei
48708: tävien hoitamiseen. Näiden tehtävien hoita- ole tarkoituksenmukaista eritellä, joten ne on
48709: misesta kunnille aiheutuvia kustannuksia on laskettu yhteen 27 §:ään lisättävässä 3 mo-
48710: selvitetty viimeksi vuonna 1988. Kuntien mentissa.
48711: valtionosuuslain mukaan yleisen valtion-
48712: osuuden suuruus ei ole suoraan riipppuvai- 1.2. Kadun ja eräiden yleisten alueiden
48713: nen näiden tehtävien hoitamisesta aiheutuvi- kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun
48714: en kustannusten muutoksista, eikä niiden lain 14a §:n sekä valtionavustuksesta
48715: perusteella suoriteta myöskään lain 6 §:n elinkeinojen edistämiseen kunnissa
48716: mukaista rahoitussuhteen muutosten tarkas- annetun lain kumoaminen
48717: telua neljän vuoden välein, kuten muiden
48718: valtionosuustehtävien kohdalla. Tämä johtuu Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnos-
48719: muun muassa siitä, että suurin osa niin sa- sa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n
48720: notuista pienistä valtionosuustehtävistä on mukaan kunnille suoritetaan laissa mainittu-
48721: sellaisia, ettei niiden menoista kuntien tilin- jen tehtävien hoitamisesta valtionosuutta si-
48722: HE 123/1998 vp 3
48723:
48724: ten kuin kuntien valtionosuuslaissa on sää- rosta valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Ka-
48725: detty. Kun kuntien mahdollisuutta parantaa dun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja
48726: muun muassa näiden tehtävien hoitamiseen puhtaanapidosta annetun lain valtionosuutta
48727: tarvittavaa rahoitusta on lisätty muun muassa koskevan 14a §:n sekä valtionavustuksesta
48728: kiinteistöveroa koskevin muutoksin, ehdote- elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun
48729: taan, että lainkohta kumottaisiin, jolloin se lain kumoaminen vähentävät yleistä val-
48730: valtionosuustehtäväkokonaisuutena lakkaisi. tionosuutta vuodesta 1999 yhteensä 45 mil-
48731: Kunnat saavat elinkeinojen edistämisen pe- joonaa markkaa.
48732: rusteella valtionosuutta, joka sisältyy ylei- Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun-
48733: seen valtionosuu teen. Lain ja sitä edeltäneen, taselvityksestä annetun lain voimassaolon
48734: valtionavustuksesta kuntien elinkei- jatkamiseksi tehdyllä esityksellä ei ole ta-
48735: noasiamiesten palkkaukseen annetun lain loudellisia vaikutuksia eikä talousarvioon
48736: (15911975) säätämisen tarkoituksena oli ai- sisältyvän määrärahan mitoituksessa ole va-
48737: kanaan herättää kunnat kiinnittämään huo- rauduttu uusien kuntien mukaan ottamiseen
48738: miota alueensa elinkeinotoiminnan edistämi- korkotuen piiriin vuonna 1999 eikä vakau-
48739: seen. Kyseessä on toiminta, josta lain säätä- tuslainojen myöntämiseen.
48740: misajankohdan jälkeen on kuitenkin muo-
48741: dostunut osa kuntien normaali toimintaa, joka 3. Asian valmistelu
48742: on kunnan omassa intressissä ja jonka laa-
48743: juuden tulisi myös jatkossa olla kuntien it- Esitys on valmisteltu virkatyönä sisäasiain-
48744: sensä harkinnassa. Tämän vuoksi ehdotetaan, ministeriössä ja valmistelun yhteydessä on
48745: että valtionavustuksesta elinkeinojen edistä- kuultu valtiovarainministeriön, opetusminis-
48746: miseen kunnissa annettu laki tarpeettomana teriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, sosi-
48747: kumottaisiin. aali- ja terveysministeriön sekä ympäristö-
48748: ministeriön ja Suomen Kuntaliiton edustajia.
48749: 1.3. Kunnan talouden vakauttamisesta ja
48750: kuntaselvityksestä annetun lain voi- 4. Muita esitykseen vaikuttavia
48751: massaoloajan jatkaminen seikkoja
48752: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
48753: taselvityksestä annettua lakia (658/1994) on arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
48754: sovellettu vain yhteen kuntaan. Tämä johtuu si sen yhteydessä. Esitys liittyy myös halli-
48755: siitä, että kunnat ovat viime vuosina kyen- tuksen esitykseen holhouslainsäädännön uu-
48756: neet sopeuttamaan talouttaan muutoksiin distamiseksi (HE 11998 vp). Jos mainittuun
48757: paremmin kuin lain säätämisen yhteydessä esitykseen tehdään velvoitteiden jakoon koh-
48758: vuonna 1994 arvioitiin. distuvia muutoksia, tulee tätä esitystä muut-
48759: Nykyisen lain voimassaoloaikana, ennen taa vastaavasti.
48760: vuoden 1998 päättymistä, lain soveltamispii-
48761: riin ei ole odotettavissa uusia kuntia. 5. Voimaantulo
48762: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun-
48763: taselvityksestä annetun lain voimassaoloai- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivä-
48764: kaa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuo- nä tammikuuta 1999.
48765: della, jolloin 1 päivänä tammikuuta 1997
48766: voimaan tulleen kuntien valtionosuuslain 6. Säätämisjärjestys
48767: siirtymäsäännösten vaikutus päättyy. Lain
48768: soveltamisala rajataan koskemaan vain sen Kunnan talouden vakauttamisesta ja kun-
48769: soveltamisalan piirissä nyt olevaa kuntaa. taselvityksestä annettu laki, jonka voimassa-
48770: oloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella
48771: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset vuodella, on säädetty valtiopäiväjärjestyksen
48772: 67 §:ssä määrätyllä tavalla. Tämän vuoksi
48773: Holhoustoimen tehtävien siirtämiseen pe- ehdotus lain voimassaolaajan jatkamisesta
48774: rustuen kuntien yleisen valtionosuuden mää- käsiteltäneen samassa järjestyksessä.
48775: rä vähenee vuoden 1999 alusta noin 13 mil-
48776: joonaa markkaa ja vuoden 2000 alusta lisäk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
48777: si noin 31 miljoonaa markkaa. Vähennys on kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
48778: mitoitettu siten, että se vastaa tehtävän siir- tukset
48779: 4 HE 123/1998 vp
48780:
48781:
48782:
48783:
48784: 1.
48785: Laki
48786: kuntien valtionosuuslain 27 §:n muuttamisesta
48787: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48788: lisätään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996)
48789: 27 §:ään sellaisena kuin se on osaksi muutettuna laissa 1102/1997, uusi 3 ja 4 momentti, jol-
48790: loin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
48791: 27 § yleisen valtionosuuden keskimääräisestä
48792: markkamäärästä vähennetään vuoden 2000
48793: Yleisen valtionosuuden perusteena oleva alusta 4,50 markkaa.
48794: m ark kam äärä
48795:
48796:
48797: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
48798: yleisen valtionosuuden keskimääräisestä kuuta 1999.
48799: markkamäärästä vähennetään vuoden 1999 Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
48800: alusta 8,60 markkaa. t~ytäntöönpanon edellyttämiin toimenpitei-
48801: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä snn.
48802:
48803:
48804:
48805:
48806: 2.
48807: Laki
48808: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n
48809: kumoamisesta
48810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48811:
48812: 1§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
48813: Tällä lailla kumotaan kadun ja eräiden mikuuta 1999.
48814: yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapi-
48815: dosta 31 päivänä elokuuta 1978 annetun lain
48816: (66911978) 14a §, sellaisena kuin se on
48817: laissa 420/1993.
48818: HE 123/1998 vp 5
48819:
48820: 3.
48821: Laki
48822: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun lain kumoamisesta
48823: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48824: 1§ siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
48825: Tällä lailla kumotaan valtionavustuksesta
48826: elinkeinojen edistämiseen kunnissa 29 päivä- Tämä laki tulee voimaa 1 päivänä tammi-
48827: nä joulukuuta 1988 annettu laki (1280/1988) kuuta 1999.
48828:
48829:
48830:
48831:
48832: 4.
48833: Laki
48834: kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta
48835: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
48836: tavalla,
48837: muutetaan kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä 15 päivänä heinäkuuta
48838: 1994 annetun lain (65811994) 19 §, sellaisena kuin se on laissa 110311997, seuraavasti:
48839: 19 § taan 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeenkin,
48840: kunnes kunta on maksanut takaisin 5 ja 7
48841: Voimaantulo ja soveltaminen §:n mukaan määräytyvät valtion korkotuki-
48842: ja vakautuslainasaatavat tai kuntaselvitys on
48843: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- päättynyt.
48844: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
48845: lukuuta 2001. lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
48846: Tätä lakia sovelletaan kuntaan, jolle on teisiin.
48847: myönnetty korkotukea tai vakautuslainaa
48848: taikka jossa on päätetty käynnistää kun- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
48849: taselvitys ennen 1 päivää tammikuuta 1999. mikuuta 1999.
48850: Lain säännöksiä sovelletaan tällaiseen kun-
48851:
48852:
48853: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
48854:
48855: Tasavallan Presidentti
48856:
48857:
48858:
48859: MARTTI AHTISAARI
48860:
48861:
48862:
48863:
48864: Ministeri Jouni Backman
48865: 6 HE 123/1998 vp
48866:
48867: Liite
48868:
48869: 1.
48870: Laki
48871: kuntien valtionosuuslain 27 §:n muuttamisesta
48872:
48873: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
48874: lisätään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996)
48875: 27 §:ään sellaisena kuin se on osaksi muutettuna laissa 1102/1997, uusi 3 ja 4 momentti,
48876: jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
48877: Voimassa oleva laki Ehdotus
48878:
48879: 27 §
48880:
48881: Yleisen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä
48882:
48883:
48884: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä
48885: yleisen valtionosuuden keskimääräisestä
48886: markkamäärästä vähennetään vuoden 1999
48887: alusta 8,60 markkaa.
48888: Kunnalle 3 §:n perusteella määräytyvästä
48889: yleisen valtionosuuden keskimääräisestä
48890: markkamäärästä vähennetään vuoden 2000
48891: alusta 4,50 markkaa.
48892:
48893:
48894: Tämä laki tulee voimaan päivänä tammi-
48895: kuuta 1999.
48896: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
48897: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
48898: piteisiin.
48899:
48900:
48901: 2.
48902: Laki
48903: kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 14a §:n
48904: kumoamisesta
48905:
48906: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48907: Voimassa oleva laki Ehdotus
48908:
48909: 14 a §
48910: Kunnille myönnetään katujen kunnossapi- (Kumotaan)
48911: toon valtionosuutta siten kuin kuntien val-
48912: tionosuuslaissa (688!92) säädetään.
48913:
48914: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
48915: kuuta 1999.
48916: HE 123/1998 vp 7
48917:
48918:
48919:
48920:
48921: 3.
48922: Laki
48923: valtionavustuksesta elinkeinojen edistämiseen kunnissa annetun lain kumoamisesta
48924:
48925: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
48926:
48927: Voimassa oleva laki Ehdotus
48928:
48929:
48930: 1§
48931: Kunnan tulee huolehtia alueen elinkeinojen (Kumotaan)
48932: edistäm istoim intaan kuuluvista tehtävistä.
48933: Näitä tehtäviä vaarten kunnassa tulee olla
48934: elinkeinoasiamiehen virka tai näiden tehtävi-
48935: en hoitaminen tulee järjestää muulla tavoin.
48936:
48937: 2§
48938: Kunnille myönnetään 1 §:ssä tarkoitettujen (Kumotaan)
48939: tehtävien hoitamiseen valtionosuutta siten
48940: kuin kuntien valtionosuuslaissa (688!92) sää-
48941: detään.
48942:
48943: 3§
48944: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- (Kumotaan)
48945: kuuta 1989 ja sillä kumotaan valtionavustuk-
48946: sesta kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauk-
48947: seen annetutu laki (157175) siihen m yöhem-
48948: min tehtyine muutoksineen.
48949: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
48950: mikuuta 1999.
48951: 8 HE 123/1998 vp
48952:
48953: 4.
48954: Laki
48955: kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä annetun lain 19 §:n muuttamisesta
48956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
48957: tavalla,
48958: muutetaan kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä 15 päivänä heinäkuuta
48959: 1994 annetun lain (65811994) 19 §, sellaisena kuin se on laissa 1103/1997, seuraavasti:
48960: Voimassa oleva laki Ehdotus
48961:
48962: 19 § 19 §
48963: Voimaantulo ja soveltaminen Voimaantulo ja soveltaminen
48964: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
48965: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou-
48966: lukuuta 1998. lukuuta 2001.
48967: Kuntaan, jolle on myönnetty korkotukea Tätä lakia sovelletaan kuntaan, jolle on
48968: tai vakautuslainaa taikka jossa on päätetty mxönnetty korkotukea tai vakautuslainaa
48969: käynnistää kuntaselvitys, sovelletaan tämän tatkka jossa on päätetty käynnistää kun-
48970: lain säännöksiä 31 päivän joulukuuta 1998 taselvitys ennen 1 päivää tammikuuta 1999.
48971: jälkeenkin, kunnes kunta on maksanut takai- Lain säännöksiä sovelletaan tällaiseen kun-
48972: sin 5 ja 7 §:n mukaan määräytyvät valtion taan 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeenkin,
48973: korkotuki- ja vakautuslainasaatavat tai kun- kunnes kunta on maksanut takaisin 5 ja 7
48974: taselvitys on päättynyt. §:n mukaan määräytyvät valtion korkotuki-
48975: ja vakautuslainasaatavat tai kuntaselvitys on
48976: päättynyt.
48977: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
48978: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
48979: teisiin. teisiin.
48980: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
48981: mikuuta 1999.
48982: HE 124/1998 vp
48983:
48984:
48985:
48986:
48987: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja virvoitus-
48988: juomaverosta annetun lain muuttamisesta
48989:
48990:
48991: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
48992: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ma- lähinnä sivutoimisiaja osa-aikaisia.
48993: keis- ja virvoitusjuomaverosta annettua lakia Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
48994: siten, että makeisveron kantamisesta luovut- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
48995: taisiin. Virvoitusjuomaveron osalta lakia si sen yhteydessä.
48996: muutettaisiin siten, että lakia ei perusveron Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1
48997: osalta sovellettaisi pientuottajiin, jotka ovat päivänä tammikuuta 1999.
48998:
48999:
49000: PERUSTELUT
49001: 1. Nykytila 1.2. Makeisvero ED-tilanteessa
49002: 1.1. Yleistä Yhdenmukaistettaessa valmisteverotosta
49003: koskevaa lainsäädäntöä Suomen valmistau-
49004: Makeisista valtiolle suoritettavasta verosta tuessa jäsenyyteen EU:ssa kansallisen ma-
49005: säädetään nykyisessä muodossaan makeis- ja keisveron kantamista päätettiin jatkaa val-
49006: virvoitusjuomaverosta annetussa laissa tiontaloudellisista syistä. Koska vero ei kuu-
49007: (147411994), joka tuli voimaan vuoden 1995 lu yhdenmukaistettuihin valmisteveroihin,
49008: alusta. Veron määrä on 3,50 markkaa kilolta veronkanto- ja valvontajärjestelmänä ei voi-
49009: makeisia. V eron kohteena ovat Suomessa da käyttää Euroopan yhteisön (EY) valmiste-
49010: kulutettavat makeiset. verojärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että siirto:
49011: Makeisista on valtiontaloudellisten syiden ja Suomen ja toisen jäsenvaltion välillä e1
49012: vuoksi kannettu valmisteveroa vuodesta varusteta yhteisön valmisteverojärjestelmään
49013: 1926. Valmisteverolainsäädäntö uudistettiin kuuluvalla saateasiakirjalla, vaan tuotteet
49014: vuonna 1994 Suomen Euroopan unionin siirretään verovalvontaan tuojan ilmoituksen
49015: (EU) jäsenyyden vuoksi. Tässä yhteydessä perusteella. V almisteverotuslain ( 1469/1994)
49016: silloin voimassa olleet virvoitusjuomaverosta tuotteiden siirtämistä koskevia säännöksiä
49017: annettu laki (87011979) ja makeisverosta an- sovelletaan ainoastaan tuotaessa yhteisön ul-
49018: nettu laki (86711979) yhdistettiin yhdeksi kopuolisia tuotteita rajatulli toimipaikasta val-
49019: laiksi, koska verottamista koskevat lakien tuutetun varastonpitäjän verottomaan varas-
49020: menettelytapasäännökset olivat varsin sa- toon tai verottomien varastojen välillä Suo-
49021: manlaiset. Makeisveron määrä on säilynyt messa.
49022: ennallaan vuodesta 1987. Kauppa ja makeisteollisuus pitävät makeis-
49023: Makeisia myydään Suomessa vuosittain ten harmaatuontia makeisverotuksesta joh-
49024: noin 3,5 miljardin markan arvosta. Myynnin tuvana ongelmana. Verottomasti maahantuo-
49025: kokonaismäärä on noin 64 miljoonaa kiloa, tujen makeisten katsotaan aiheuttavan kilpai-
49026: josta kotimaisen tuotannon osuus on noin 31 lun vääristymiä, koska niitä myydään edul-
49027: miljoonaa kiloa eli noin 48 prosenttia. Kaa- lisemmin kuin verollisia makeisia. Viran-
49028: kaota, makeisia ja suklaata valmistaa maas- omaiset eivät kuitenkaan ole todenneet ma-
49029: samme noin 50 yritystä, ja vuoden 1996 tie- keisveron kiertämisestä aiheutuneen merkit-
49030: tojen mukaan toimiala työllistää noin 2 600 täviä ongelmia. Tutkitut rikokset ovat yleen-
49031: henkilöä. sä olleet vähäisiä ja niiden vaikutukset
49032:
49033:
49034: 380283H
49035: 2 HE 124/1998 vp
49036:
49037: markkinoilla paikallisia. Myös makeisveron taanotetut tuotteet ovat epäedullisemmassa
49038: tuotto on hieman noussut, eli suurimittaista asemassa kotimaasta tehtyyn hankintaan ver-
49039: salakuljetettujen makeisten myyntiä ei voida rattuna. Kirjelmässä todetaan myös, että on
49040: katsoa esiintyvän. suhteetonta soveltaa samanlaisia säännöksiä
49041: vähäisten kansallisten valmisteverojen kanta-
49042: 1.3. Makeisveron yhteisöoikeudelliset miseen kuin tuottoisiin yhdenmukaistettuihin
49043: näkökohdat valmisteveroihin.
49044: Vastauksessaan komission epäviralliseen
49045: Ksylitolimakeisten verovapaus huomautukseen Suomi katsoo, että veron
49046: kantojärjestelmä on mahdollisimman yksin-
49047: Makeisverosta on kansanterveydellisistä kertainen eli pelkkä veron maksaminen riit-
49048: syistä vapautettu ksylitolilla makeutetut ma- tää. Se, joka tuo tuotteita toisesta jäsenval-
49049: keiset, joiden on todettu estävän hampaiden tiosta, ei joudu syrjivän veron kohteeksi. Li-
49050: reikiintymistä. EY :n perustamissopimuksen säksi Suomi korostaa, että koska valmisteve-
49051: 95 artiklassa kielletään jäsenvaltioita mää- ron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä jär-
49052: räämästä muiden jäsenvaltioiden tuotteille jestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussa-
49053: korkeampia veroja kuin samantaisille koti- pidosta, liikkumisesta ja valvonnasta annetun
49054: maisille tuotteille. Euroopan komissio on lä- neuvoston direktiivin 92/12/ETY, jäljempänä
49055: hettänyt Suomelle 24 päivänä huhtikuuta jäljestelmädirektiivi, 3 artiklan 3 kohdan
49056: 1997 virallisen huomautuksen, jossa katso- mukaan sallitaan kansalliset valmisteverot,
49057: taan, että Suomi on rikkonut mainitussa ar- on vero myös voitava jäsenvaltiossa periä
49058: tiklassa määrätyt velvoitteet pitäessään voi- sen parhaaksi katsomalla tavalla. Jos pelkkä
49059: massa ksylitolimakeisten verovapauden suh- kansallisen veron periminen katsottaisiin
49060: teessa muihin tavallista sokeria sisältämättö- kielletyksi rajamuodollisuudeksi, olisi maini-
49061: miin, muilla sokerialkoholeilla kuin ksylito- tun kohdan ja EY :n perustamissopimuksen
49062: lilla, kuten sorbitolilla, makeutettuihin ja 95 artiklan välillä selvä ristiriita.
49063: muista jäsenvaltioista peräisin oleviin makei-
49064: siin.
49065: Suomi on kesäkuussa 1997 toimittanut ko- 1.4. Virvoitusjuomaveron periminen pien-
49066: missiolle vastauksensa, jossa katsotaan, ettei tuottajilla
49067: kyse ole tuontituotteita syrjivästä verosta.
49068: Ksylitolimakeisten verovapaus on myönnetty Makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun
49069: makeisten sisältämien makeutusaineiden pe- lain perusteella suoritetaan valtiolle myös
49070: rusteella, ei sen sijaan makeisten alkuperän virvottusjuomaveroa. Virvoitusjuomaveron
49071: perusteella. Näin tuontimakeiset saavat sa- kohteena ovat limonadit, kivennäisvedet, sel-
49072: man veroedun kuin kotimaiset tuotteet, jos laisenaan nautittavat mehut, mehujen valmis-
49073: ne täyttävät laissa säädetyt verottomuuden tamiseen käytettävät tiivisteet sekä ne mie-
49074: edellytykset. Suomessa myydään sekä koti- dot alkoholipitoiset juomat, joista ei kanneta
49075: maassa että ulkomailla valmistettuja ksylito- alkoholijuomaveroa, kuten miedot siiderit.
49076: limakeisia. Toisaalta makeisveroa kannetaan Virvoitusjuomaveron perusveroa peritään
49077: merkittävästä määrästä kotimaisia sokeritto- 0,27 markkaa litralta, ja tiivistemehuista ve-
49078: mia makeisia, jotka on makeutettu muulla roa kannetaan laimennussuhteen perusteella.
49079: kuin ksylitolilla. Jos komissio ei pidä Suo- Eniten kulutetuista juomaryhmistä, joita ovat
49080: men viralliseen huomautukseen antamaa vas- lähinnä limonadit ja kivennäisvedet, kanne-
49081: tausta riittävänä, se voi jatkaa rikkomusme- taan lisäksi pakkauksen laadun perusteella
49082: nettelyä ja antaa EY:n perustamissopimuk- määräytyvää ympäristöperusteista lisäveroa.
49083: sen 169 artiklassa tarkoitetun perustellun Virvoitusjuomaveroa maksaa noin 50 pien-
49084: lausunnon. Lausuntoa ei toistaiseksi ole an- tä mehujen valmistajaa. Mehujen pienimuo-
49085: nettu. toista valmistustoimintaa harjoitetaan lähinnä
49086: maatalouden sivuelinkeinona esimerkiksi
49087: V eron kantojärjestelmä marjojen viljelyn ohessa. Myös viinitilat, pi-
49088: topalveluyritykset, hillojen kotivalmistajat ja
49089: Suomi on myös saanut komissiolta makeis- muut vastaavat valmistavat satunnaisesti me-
49090: ja virvoitusjuomaveron kantojärjestelmää huja myyntiin. Näiden valmistusmäärät vaih-
49091: koskevan epävirallisen huomautuksen. Siinä televat muutamasta sadasta muutamaan kym-
49092: katsotaan, että toisesta jäsenvaltiosta vas- meneen tuhanteen litraan vuodessa. Tyypilli-
49093: HE 124/1998 vp 3
49094:
49095: sesti virvoitusjuomaveron määrä sivutoimi- 2.2. Virvoitusjuomavero
49096: silla valmistajilla vaihtelee muutamasta sa-
49097: dasta markasta muutamaan tuhanteen mark- Velvollisuudesta suorittaa virvoitusjuoma-
49098: kaan vuodessa. Virvoitusjuomaveroa pien- veron perusveroa ehdotetaan vapautettaviksi
49099: valmistajat suorittavat yhteensä noin pientuottajat,joiden virvoitusjuomaverolaissa
49100: 100 000 markkaa vuodessa. Varsinaisen val- tarkoitettujen virvoitusjuomien tuotanto on
49101: mistuksen lisäksi esimerkiksi kahviloissa ja enintään 50 000 litraa kalenterivuodessa.
49102: toreilla mehuja myös puristetaan lähinnä stt- Määrällä tarkoitettaisiin valmista, laimennet-
49103: rushedelmistä ja myydään välittömästi nau- tua juomaa. Määrä laskettaisiin virvoitusjuo-
49104: tittaviksi. Käytännössä osasta pienvalmistus- masta saatavan juomamäärän perusteella sa-
49105: ta ei makseta valmisteveroa, eivätkä useat malla tavalla, kuin voimassa olevan lain
49106: pienvalmistajat edes mieliä, että heidän toi- 3 §:ssä säädetään verotettavan virvoitusjuo-
49107: mintansa on veronalaista. man määrästä. Jos valmistajan tuotanto ka-
49108: Valmisteverotuslain 72 §:n mukaan val- lenterivuoden aikana ylittää 50 000 litraa,
49109: misteveron alaiset tuotteet, joista veroa ei vero perittäisiin koko määrästä.
49110: ole suoritettu, on valmistettava, jalostettava Ehdotuksen tarkoituksena olisi välttää ny-
49111: ja varastohava verottomassa varastossa. Tä- kyinen tilanne, jossa sekä verottajan että ve-
49112: män vuoksi myös virvoitusjuomaveron alais- rovelvollisen kustannukset ja hallinnollisen
49113: ten juomien pienienkin valmistajien tulee re- työn määrä ovat kohtuuttoman suuret perityn
49114: kisteröityä valtuutetuiksi varastonpitäjiksi, veron määrään nähden. Ehdotettava 50 000
49115: joihin sovelletaan verovelvollisryhmistä ras- litran vuosituotannon raja riittäisi rajaamaan
49116: kainta hallinnollista menettelyä. Mehuja val- perusveron ulkopuolelle suuren osan hedel-
49117: mistetaan usein vain muutaman kesäkuukau- mä-, marja- ja kasvismehujen erityisesti
49118: den aikana, mutta veroilmoitus tulee tehdä maatalouden sivuelinkeinona harjoitettavasta
49119: kuukausittain. Verovelvollisuudesta johtuvat pienvalmistuksesta. Hallinnollisen työn ja
49120: kustannukset ja velvoitteet, kuten säännösten verokertymän epäsuhta koskee juuri näitä
49121: tunteminen, velvollisuus jättää veroilmoitus pientuottajia. Ehdotus vaikuttaisi myöntei-
49122: säännöllisesti, valtuutetun varastonpitäjän lu- sesti sivuelinkeinona tai satunnaisesti mehuja
49123: van hankkimisesta ja muutoksista aiheutuvat valmistavien asemaan. Toiminnan aloittamis-
49124: kustannukset ja muut vastaavat, ovat suuria kynnys madaltuisi, verovelvollisuudesta koi-
49125: verrattuna toiminnan pienimuotoisuuteen ja tuva työ pienvalmistajalle poistuisi ja toi-
49126: satunnaisuuteen. Toisaalta pienimuotoisesta minnan kustannukset laskisivat virvoitus-
49127: virvoitusjuomaveron alaisten juomien val- juomaveron jäädessä pois. Valmisteverov~
49128: mistuksesta aiheutuu myös tullilaitokselle ranomaiset voisivat tältä osin kohdentaa VOI-
49129: suuri hallinnollinen rasite veron tuottoon mavarojaan verotuoton kannalta merkittä-
49130: nähden. vämpiin kohteisiin.
49131: Verovelvollisuudesta ehdotuksen mukaan
49132: vapautuvan valmistajan olisi kuitenkin vaa-
49133: 2. Ehdotetut muutokset dittaessa esitettävä tulliviranomaiselle luotet-
49134: tava selvitys tuotannon määrästä. Jotta vero-
49135: 2.1. Makeisvero vapautta ei kierrettäisi hajottamalla tuotanto
49136: usealle valmistajalle, olisi valmistajan vaa-
49137: Edellä esitettyjen kansallisesta valmisteve- dittaessa esitettävä selvitys myös toiminnan
49138: rosta Suomen makeismarkkinoille aiheutuvi- oikeudellisesta ja taloudellista itsenäisyydes-
49139: en ongelmien vuoksi makeisverosta ehdote- tä saman toimialan valmistajiin nähden.
49140: taan luovuttavaksi. Makeisverosta luovutta- Toisessa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevassa
49141: essa komissiolla ei myöskään enää olisi tar- pienyrityksessä tuotetulle virvoitusjuomalle
49142: vetta jatkaa ksylitolimakeisten verovapauden myönnettäisiin vastaava verovapaus. Sa~a
49143: rikkomusmenettelyä, joskaan tämän verova- koskee EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotuJa
49144: pauden yhteisöoikeuden vastaisuutta ei ole virvoitusjuomia. Maahantuojan on näissä ta-
49145: EY:n oikeudessa todettu. Makeis- ja virvoi- pauksissa pystyttävä osoittamaan, että vir-
49146: tusjuomaverosta annetun lain nimike muutet- voitusjuoman on tuottanut sellainen valmis-
49147: taisiin laiksi virvoitusjuomaverosta. Laista taja, joka Suomen säännösten mukaan on
49148: poistettaisiin maininnat makeisverosta ja sii- rajattu virvoitusjuomaveron perusveron so-
49149: hen liittyvistä määritelmistä. veltamisalan ulkopuolelle.
49150: Myös EY:n yhdenmukaistetussa valmiste-
49151: 4 HE 124/1998 vp
49152:
49153: verotusjärjestelmässä tunnetaan vastaavanlai- heuttamasta makeisten arvon noususta peri-
49154: sia pientuottajille myönnettyjä verohelpotuk- tään myös arvonlisäveroa, jonka osalta vero-
49155: sia. Järjestelmädirektiivin 29 artiklan 1 koh- tuotot laskisivat noin 30 miljoonaa markkaa.
49156: dan noJalla jäsenvaltiot voivat vapauttaa pie- Makeisveron ja arvonlisäveron osalta vero-
49157: net viinintuottajat eräistä valmisteverotuksen tuottoja menetettäisiin noin 190 miljoonaa
49158: hallinnollisiin menettelyihin liittyvistä vel- markkaa vuodessa.
49159: voitteista. Lisäksi alkoholin ja alkoholijuo- Makeisveron poistamisen johdosta sekä
49160: mien valmisteverojen rakenteiden yhdenmu- makeisten myynnin että kotimaan valmistuk-
49161: kaistamisesta annetussa neuvoston direktii- sen arvioidaan jonkin verran lisääntyvän.
49162: vissä 92/83/ETY mahdollistetaan alennettu- Makeisveron ja siitä johtuvan arvonlisäveron
49163: jen valmisteverokantojen soveltaminen pien- osuus makeisten myynnin arvosta on nyt
49164: panimoissa tuotettuun olueen (4 artikla) ja noin 5 prosenttia. Kaupan arvion mukaan
49165: pientislaamoissa tuotettuun alkoholiin (22 ar- makeisten vähittäismyyntihinnat laskisivat
49166: tikla). Veronalennusten osalta kyse on kui- veron poiston johdosta kuitenkin noin 7 pro-
49167: tenkin jo selkeästi pienvalmistuksen talou- senttia. Kauppa ja makeisteollisuus arvioivat,
49168: dellisesta tukemisesta eikä hallinnollisen että kulutettujen makeisten määrä kasvaa
49169: työn välttämisestä, sillä olut ja alkoholi val- noin 3-5 prosenttia. Harmaatuonnin arvioi-
49170: mistetaan joka tapauksessa verovalvonnassa. daan hieman vähenevän. Nousevan kysyn-
49171: Ehdotettu verovelvollisuuden rajoitus kos- nän arvioidaan myös hieman lisäävän ma-
49172: kisi ainoastaan perusveroa, ei virvoitusjuo- keistuotannon työllisyyttä. Makeisalan piris-
49173: maveron ympäristöperusteista lisäveroa. Jos tymisen johdosta makeisveron poistamisen
49174: valmistajat valmistavat lisäveron alaisia vir- valtiontaloudellinen kokonaiskustannus jää-
49175: voitusjuomia tai niitä tuodaan maahan, olisi nee jonkin verran varsinaista verotuottojen
49176: niistä edelleen suoritettava lisävero. Tällä menetystä pienemmäksi. Lopputulos riippuu
49177: varmistettaisiin se, että muutos ei ympäristö- paitsi kysynnän muutoksista myös alan hin-
49178: tavoitteiden vastaisesti kannustaisi kertakäyt- noittelu- ja hankintapäätöksistä, esimerkiksi
49179: töisten juomapäällysten käytön lisäämiseen tuonnin osuudesta. Jos hinta- ja määrämuu-
49180: niissä juomaryhmissä, joista suuren kulutuk- tokset toteutuvat kaupan ja makeisteollisuu-
49181: sen takia suoritetaan lisäveroa. den arvioiden mukaisina, lisääntyneestä
49182: myynnistä aiheutuva arvonlisäverokertymän
49183: kasvu olisi noin 20 miljoonaa markkaa, jol-
49184: 3. Esityksen vaikutukset loin makeisveron poistamisen kokonaiskus-
49185: tannus valtiontaloudelle olisi noin 170 mil-
49186: 3.1. Taloudelliset vaikutukset joonaa markkaa vuosittain.
49187: Virvoitusjuomaveron perusveroa kannettiin
49188: Makeisverosta ei enää kertyisi valtiolle ve- vuonna 1997 noin 165 miljoonaa markkaa.
49189: rotuloja. Makeisveron tuotto vuosina 1990 ja Ehdotetun pientuottajien verovapautuksen
49190: 1995-1998 käy ilmi taulukosta 1. johdosta virvoitusjuomaverosta kertyvä vero-
49191: tulo pienenisi kotimaisten tuottajien osalta
49192: Taulukko 1 noin 100 000 markkaa. Niiltä maahantuojil-
49193: ta, joiden vuosittaisen tuonnin määrä on ol-
49194: Vuosi Makeisveron tuotto lut alle 50 000 litraa vuodessa, virvoitusjuo-
49195: (milj. mk.) maveron perusveroa kertyi vuonna 1997
49196: noin 225 000 markkaa. Tietoa siitä, kuinka
49197: 1990 154 suuri osa tästä tuonnista täyttäisi ehdotetun
49198: 1995 152 verovapauden edellytykset, ei ole saatavilla.
49199: 1996 155 Määrän arvioidaan kuitenkin olevan vähäi-
49200: 1997 157 nen.
49201: 1998 (arvio) 160 Virvoitusjuomaveron perusveron poistami-
49202: nen pienvalmistajilta vaikuttaisi myönteisesti
49203: Makeisvero on luonteeltaan pienehkö val- verovelvollisten eli lähinnä mehuja sivuelin-
49204: mistevero, jonka tuotto on viime vuosina py- keinona tai satunnaisesti valmistavien ase-
49205: synyt suhteellisen vakiona. Vuonna 1997 sen maan. Toiminnan aloittamiskynnys madal-
49206: tuotto oli 157 miljoonaa markkaa eli 0,6 tuisi, verovelvollisuudesta koituva työ pois-
49207: prosenttia valmisteverotuloista ja 0,1 pro- tuisi ja toiminnan kustannukset laskisivat
49208: senttia kaikista verotuloista. Makeisveron ai- virvoitusjuomaveron jäädessä pois.
49209: HE 124/1998 vp 5
49210:
49211: Ehdotuksen kilpailullisten vaikutusten kat- siirtämisen verotuoton kannalta merkittäväm-
49212: sotaan jäävän hyvin vähäisiksi. Virvoitusjuo- piin kohteisiin. Toisaalta piiritullikamarien
49213: mien pientuottajien tuotantomäärät ja -sarjat, tehtäväksi jäisi pienten valmistajien ja maa-
49214: tuotteet ja myyntikanavat eivät kilpaile teol- hantuojien osalta verottomuuden edellytysten
49215: listen tuottajien kanssa. Ehdotuksessa tarkoi- valvonta.
49216: tetuttujen verovelvollisten tuotteet ovat
49217: yleensä pienen kysynnän erikoistuotteita, 3.3. Muut vaikutukset
49218: joista osa myydään suoraan kuluttajille myy-
49219: jäisissä, maatilamatkailun ohessa ja muissa Makeisten kulutus lisääntyisi etenkin niitä
49220: vastaavissa myyntikanavissa. Näiden pien- pienillä taskurahoilla ostavien lasten ja nuor-
49221: valmistajien vuosituotannon määrä valmiina, ten keskuudessa, ja hintaero hampaille hai-
49222: laimennettuna mehuna on noin 0,4 miljoo- tattorniin makeisiin kasvaisi. Hammas-
49223: naa litraa, josta yhden tuottajan osuus on sairauksien aiheuttajana erityisesti toistu villa,
49224: keskimäärin 7 400 litraa ja veron osuus päivän mittaan nautituilla sokeripitoisilla
49225: 2 000 markkaa vuodessa. Ehdotettu 50 000 makeisilla on keskeinen merkitys. Makeisten
49226: litran verottoman vuosituotannon yläraja toistuva käyttö näyttää väestötutkimusten
49227: vastaisi 13 500 markan valmisteveroa. Val- perusteella jatkuvasti yleistyvän. Makeisve-
49228: misteveron perusveron alaisia virvoitusjuo- ron poistaminen voi vahvistaa alkanutta
49229: mia kulutettiin Suomessa vuonna 1997 yh- väestön hampaiden kunnon huonontumista.
49230: teensä noin 610 miljoonaa litraa, josta ehdo-
49231: tettu verovapaus koskisi noin 0,06 prosent- 4. Asian valmistelu
49232: tia.
49233: Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
49234: rainministeriössä yhteistyössä Tullihallituk-
49235: 3.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset sen kanssa. Valmistelun aikana on kuultu
49236: seuraavia tahoja: maa- ja metsätalousminis-
49237: Tullilaitoksen tarvitsemiin voimavaroihin teriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaa-
49238: makeisveron poistamisella ei olisi pidemmäl- li- ja terveysministeriö, Päivittäistavarakaup-
49239: lä tähtäimellä vaikutusta. Vuonna 1997 ma- pa ry, Elintarviketeollisuusliitto ry sekä
49240: keisverovelvollisia oli 256, kun taas eri val- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän luon-
49241: misteveroja säännöllisesti maksamaan vel- nontuotealan ja ruoka-Suomi -teemaryhmät.
49242: vollisia oli kaikkiaan noin 1 200. Vaikka
49243: makeisveron osuus valmisteverojen tuotosta 5. Muita esitykseen vaikuttavia seik-
49244: jää pieneksi, verovelvollisten määrä on suu- koja
49245: ri. Makeisveron osuus valmisteverotuksen
49246: toimittamisen kustannuksista on noin 11 Esitys liittyy vuoden 1999 talousarvioesi-
49247: prosenttia. Makeisveron poistamisen yhtey- tykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen
49248: dessä tullilaitoksen työmäärä lisääntyisi het- yhteydessä.
49249: kellisesti esimerkiksi lupien peruuttamisen ja
49250: vakuuksien vapauttamisen johdosta. Tämän 6. Voimaantulo
49251: jälkeen valmisteverotuksen henkilöstövoima-
49252: varoja voitaisiin siirtää muihin, verotuottojen Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
49253: kannalta merkittävämpiin tehtäviin. vänä tammikuuta 1999.
49254: Tullilaitoksen kannalta ehdotettu pientuot-
49255: tajien virvoitusjuomaveron kannon lopetta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
49256: minen mahdollistaisi pienimpiin virvoitus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
49257: juomaverovelvollisiin käytetyn työpanoksen tus:
49258: 6 HE 124/1998 vp
49259:
49260:
49261:
49262:
49263: Laki
49264: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta
49265:
49266:
49267: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49268: kumotaan makeis- ja virvoitusjuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain
49269: (1474/1994) liitteenä oleva makeisverotaulukko sekä
49270: muutetaan lain nimike, 1 ja 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5 § sekä 6 §:n 2 momentti,
49271: sellaisena kuin niistä on 5 § osaksi laissa 240/1998, seuraavasti:
49272:
49273:
49274: Laki
49275: virvoitusjuomaverosta
49276:
49277: 1§ 5§
49278: Virvoitusjuomista on suoritettava valtiolle Verottornia ovat:
49279: virvoitusjuomaveroa sen mukaan kuin tässä 1) virvoitusjuomat, jotka käytetään lääke-
49280: laissa säädetään. laissa (39511987) tarkoitettujen lääkkeiden
49281: Virvoitusjuomaverona kannetaan perusve- valmistukseen;
49282: roa ja lisäveroa. 2) virvoitusjuomat, jotka käytetään ma-
49283: Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta perusve- keisten tai virvoitusjuomien valmistukseen;
49284: roon, jos virvoitusjuoman on tuottanut oi- 3) virvoitusjuomat, jotka käytetään alkoho-
49285: keudellisesti ja taloudellisesti muista saman li- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa
49286: toimialan valmistajista riippumaton valmista- (1471/1994) tarkoitettujen alkoholijuomien
49287: ja, jonka kalenterivuoden aikana tuottamien valmistukseen;
49288: virvoitusjuomien määrä on niistä saatavan 4) virvoitusjuomat, jotka valtuutettu varas-
49289: juomamäärän perusteella enintään 50 000 lit- tonpitäjä toimittaa muualla Euroopan yhtei-
49290: raa. Valmistajan riippumattomuudesta ja ka- sön alueella kuin Suomessa kulutettaviksi.
49291: lenteri vuosittaisen tuotannon määrästä on Jos varastonpitäjä ei voi jälkikäteen tehtä-
49292: vaadittaessa esitettävä tulliviranomaiselle vässä tarkastuksessa esittää 1 momentin
49293: luotettava selvitys. 4 kohdassa tarkoitetusta verottomasta toimi-
49294: tuksesta luotettavaa selvitystä, tuotteista on
49295: suoritettava valmistevero sen mukaan kuin
49296: 2 § tässä laissa säädetään.
49297: Tässä laissa vi1Voitusjuomilla tarkoitetaan Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
49298: lain liitteenä olevassa virvoitusjuomaverotau- verottomuudesta on soveltuvin osin voimas-
49299: lukossa tarkoitettuja tuotteita. sa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1, 3-6
49300: ja 10 kohdassa säädetään.
49301: 3§ 6§
49302: Virvoitusjuomaveron perusveroa on suori-
49303: tettava lain liitteenä olevan verotaulukon Valmisteverotuslain säännöksiä veronalais-
49304: mukaisesti. ten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan vir-
49305: voitusjuomiin vain siltä osin, kuin säännök-
49306: set koskevat Euroopan yhteisön ulkopuolelta
49307: tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuutetun
49308: HE 124/1998 vp 7
49309:
49310: varastonpitäjän verottomaan varastoon tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
49311: tuotteiden siirtämistä Suomessa verottomien kuuta 1999.
49312: varastojen välillä.
49313:
49314:
49315:
49316: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
49317:
49318: Tasavallan Presidentti
49319:
49320:
49321:
49322: MARTTI AHTISAARI
49323:
49324:
49325:
49326:
49327: Ministeri Jouko Skinnari
49328: 8 HE 124/1998 vp
49329:
49330:
49331: Liite
49332:
49333:
49334: Laki
49335: makeis- ja vhvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta
49336:
49337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49338: kumotaan makeis- ja virvoitusjuomaverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain
49339: (1474/1994) liitteenä oleva makeisverotaulukko sekä
49340: muutetaan lain nimike, 1 ja 2 §, 3 §:n 1 momentti, 5 § sekä 6 §:n 2 momentti,
49341: sellaisena kuin niistä on 5 § osaksi laissa 240/1998, seuraavasti:
49342:
49343: Voimassa oleva laki Ehdotus
49344:
49345: Laki Laki
49346: makeis- ja virvoitusjuomaverosta virvoitusjuomaverosta
49347: 1§ 1§
49348: Makeisista ja virvoitusjuomista on suori- Virvoitusjuomista on suoritettava valtiolle
49349: tettava valtiolle makeis- ja virvoitusjuoma- virvoitusjuomaveroa sen mukaan kuin tässä
49350: veroa sen mukaan kuin tässä laissa sääde- laissa säädetään.
49351: tään.
49352: Virvoitusjuomaverona kannetaan perusve- Virvoitusjuomaverona kannetaan perusve-
49353: roa ja lisäveroa. roa ja lisäveroa.
49354: Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta perusve-
49355: roon, jos viJVoitusjuoman on tuottanut oi-
49356: keudellisesti ja taloudellisesti muista saman
49357: toimialan valmistajista riippumaton valmista-
49358: ja, jonka kalenterivuoden aikana tuottamien
49359: viJVoitusjuomien määrä on niistä saatavan
49360: juomamäärän perusteella enintään 50 000 lit-
49361: raa. Valmistajan riippumattomuudesta ja ka-
49362: lenterivuosittaisen tuotannon määrästä on
49363: vaadittaessa esitettävä tulliviranomaiselle
49364: luotettava selvitys.
49365: 2§ 2 §
49366: Tässä laissa tarkoitetaan: Tässä laissa virvoitusjuomilla tarkoitetaan
49367: 1) makeisilla lain liitteenä olevassa ma- lain liitteenä olevassa viJVoitusjuomaverotau-
49368: keisverotaulukossa tarkoitettuja tuotteita; lukossa tarkoitettuja tuotteita.
49369: 2) lakritsivalmisteella makeista, joka sisäl-
49370: tää lakritsiuutetta ja vehnäjauhoja sekä so-
49371: keria tai muita makeutusaineita, ja makeista,
49372: joka sisältää vähintään 50 painoprosenttia
49373: lakritsivalmisteita;
49374: 3) arabikumivalmisteella makeista, joka
49375: sisältää vähintään 40 painoprosenttia arabi-
49376: kumia;
49377: 4) viJVoitusjuomilla lain liitteenä olevassa
49378: virvoitusjuomaverotaulukossa tarkoitettuja
49379: HE 124/1998 vp 9
49380:
49381: Voimassa oleva laki Ehdotus
49382:
49383: tuotteita.
49384: 3§ 3§
49385: M akeisveroaja virvoitusjuomaveron perus- Virvoitusjuomaveron perusveroa on suori-
49386: veroa on suoritettava lain liitteenä olevan tettava lain liitteenä olevan verotaulukon
49387: verotaulukon mukaisesti. mukaisesti.
49388:
49389: 5 § 5§
49390: Verottomia ovat: Verottomia ovat:
49391: 1) makeiset, jotka käytetään tässä laissa 1) vitvoitusjuomat, jotka käytetään lääke-
49392: tarkoitettujen makeisten valmistukseen; laissa (39511987) tarkoitettujen lääkkeiden
49393: 2) lääkelaissa (39511987) tarkoitetut lääk- valmistukseen;
49394: keet; 2) virvoitusjuomat, jotka käytetään ma-
49395: 3) virvoitusjuomat, jotka käytetään tässä keisten tai virvoitusjuomien valmistukseen;
49396: laissa tarkoitettujen makeisten ja virvoitus- 3) virvoitusjuomat, jotka käytetään alkoho-
49397: juomien valmistukseen; sekä li- ja alkoholijuomaverosta annetussa laissa
49398: 3 a) virvoitusjuomat, jotka käytetään alko- ( 147111994) tarkoitettujen alkoholijuomien
49399: holi- ja alkoholijuomaverosta annetussa lais- valmistukseen;
49400: sa (1471/1994) tarkoitettujen alkoholi- 4) virvoitusjuomat, jotka valtuutettu varas-
49401: juomien valmistukseen; tonpitäjä toimittaa muualla Euroopan yhtei-
49402: 4) makeiset ja virvoitusjuomat, jotka val- sön alueella kuin Suomessa kulutettaviksi.
49403: tuutettu varastonpitäjä toimittaa muualle yh- Jos varastonpitäjä ei voi jälkikäteen tehtä-
49404: teisön alueelle kuin Suomessa kulutettaviksi; vässä tarkastuksessa esittää 1 momentin
49405: sekä 4 kohdassa tarkoitetusta verottomasta toimi-
49406: 5) makeiset, jotka on makeutettu koi- tuksesta luotettavaa selvitystä, tuotteista on
49407: vusokerilla siten, että sen osuus tuotteen ma- suoritettava valmistevero sen mukaan kuin
49408: keuttajista on vähintään 50 prosenttia edel- tässä laissa säädetään.
49409: lyttäen lisäksi, että tuotteessa ei ole käytetty Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
49410: sakkaroosia, glukoosia, tärkkelyssiirapia, verottomuudesta on soveltuvin osin voimas-
49411: hedelmäsokeria eikä muita helposti käymis- sa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1, 3-6
49412: kelpoisia bakteeriaineenvaihduntaan soveltu- ja 10 kohdassa säädetään.
49413: via makeuttajia eikä sitruunahappoa tai mui-
49414: ta hampaiden kemiallista liukenemista aihe-
49415: uttavia vastaavia happoja
49416: Mikäli varastonpitäjä ei voi jälkikäteen
49417: tehtävässä tarkastuksessa esittää 1 momentin
49418: 4 kohdassa tarkoitetusta verottomasta toimi-
49419: tuksesta luotettavaa selvitystä, tuotteista on
49420: suoritettava valmistevero sen mukaan kuin
49421: tässä laissa säädetään.
49422: Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään,
49423: verottomuudesta on soveltuvin osin voimas-
49424: sa, mitä valmisteverotuslain 16 §:n 1, 3-6
49425: ja 10 kohdissa säädetään.
49426: 6§
49427: V almisteverotuslain säännöksiä veron Valmisteverotuslain säännöksiä veronalais-
49428: alaisten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan ten tuotteiden siirtämisestä sovelletaan vir-
49429: makeisiin ja virvoitusjuomiin vain siltä osin, voitusjuomiin vain siltä osin, kuin säännök-
49430: kuin säännökset koskevat yhteisön ulkopuo- set koskevat Euroopan yhteisön ulkopuolelta
49431: lelta tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuu- tuotavien tuotteiden siirtämistä valtuutetun
49432:
49433:
49434: 380283H
49435: 10 HE 124/1998 vp
49436:
49437: Voimassa oleva laki Ehdotus
49438:
49439: tetun varastonpitäjän verottomaan varastoon varastonpitäjän verottomaan varastoon tai
49440: tai tuotteiden siirtämistä Suomessa verotto- tuotteiden siirtämistä Suomessa verottomien
49441: mien varastojen välillä. varastojen välillä.
49442:
49443: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
49444: mikuuta 1999.
49445:
49446: Liite
49447: Voimassa oleva laki
49448: MAKEISVEROTA ULUKKO
49449:
49450: Tulli- Tuore Tuore- Veron määrä
49451: tariffin ryhmä
49452: nimike
49453:
49454: 1704:stä Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet
49455: (myös valkosuklaa):
49456: - lakritsi- ja arabikumivalmisteet 1 3,50 mk/kg
49457: - karamellit, rakeet, toffeet, pastillit, purukumit ja
49458: muut tähän nimikkeeseen kuuluvat valmisteet (ei
49459: kuitenkaan fondant, tahnat, tahtaat ja niiden kal-
49460: taiset välivalmisteet) 2 3,50 mk/kg
49461:
49462: 1806:sta Suklaa ja muut kaakaota sisältävät ravintovalmis-
49463: teet:
49464: -suklaa ja kaakaota sisältävät makeiset 3 3,50 mk/kg
49465:
49466: 2106:stä Muualle kuulumattomat ravintovalmisteet:
49467: - karamellit, toffeet, pastillit, purukumit ja niihin
49468: rinnastettavat makeiset; kuvioiksi, palasiksi tai tan-
49469: goiksi muodostettu marmelaati 4 3,50 mk/kg
49470: - arabikumivalmisteet 5 3,50 mk/kg
49471:
49472: Ehdotus
49473: (makeisverotaulukko kumotaan)
49474: HE 125/1998 vp
49475:
49476:
49477:
49478:
49479: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kehitysalueelle tehtävi-
49480: en investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta
49481:
49482: ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
49483: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kehi- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
49484: tysalueelle tehtävien investointien korotetuis- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
49485: ta poistoista annettu lakia. Pienet ja keski- si sen yhteydessä.
49486: suuret yritykset voisivat tehdä verotuksessa Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
49487: korotetut poistot myös vuosina 1999 ja 2000 den 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim-
49488: tekemiensä investointien hankintamenoista. mäisen kerran verovuodelta 1999 toimitetta-
49489: Kolmena ensimmäisenä verovuonna poiston vassa verotuksessa. Euroopan yhteisöjen val-
49490: enimmäismäärä olisi säännönmukainen pois- tiontukisäännöksistä johtuvia rajoituksia so-
49491: to korotettuna 50 prosentilla. Lakiin ehdote- vellettaisiin kuitenkin jo verovuodelta 1998
49492: taan lisäksi otettavaksi Euroopan yhteisöjen toimitettavassa verotuksessa.
49493: valtiontukisäännöksistä johtuvat rajoitukset.
49494:
49495:
49496:
49497: PERUSTELUT
49498: 1. Nykytila Kehitysalueelle tehtyjen investointien ko-
49499: rotetuista poistoista annettua lakia muutettiin
49500: Kehitysalueelle tehtävien investointien ko- vuoden 1998 alussa siten, että veronhuojen-
49501: rotetuista poistoista annetun lain nukseen ovat oikeutettuja vain kehitysalueel-
49502: (126211993) mukaan kehitysalueelle peruste- la toimivat pienet ja keskisuuret yritykset.
49503: tun tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen Pienenä tai keskisuurena yrityksenä pidetään
49504: käyttöomaisuuden hankintameno saadaan vä- yritystä, jonka palveluksessa on vähemmän
49505: hentää verotuksessa säännönmukaisia poisto- kuin 250 henkilöä ja jonka liikevaihto on
49506: ja suuremmin poistoin. Uuden tuotantolai- enintään 120 miljoonaa markkaa tai taseen
49507: toksen ja matkailuyrityksen lisäksi veron- loppusumma on enintään 60 miljoonaa
49508: huojennus koskee myös tuotantolaitoksen ja markkaa. Lisäksi tulee täyttyä laissa säädetyt
49509: matkailuyrityksen merkittävää uudistamista yrityksen riippumattomuutta ja pienistä tai
49510: ja laajentamista. Korotettu poisto voidaan keskisuurista yrityksistä muodostettuja ryh-
49511: tehdä omaisuuden käyttöönottovuonna ja mittymiä koskevat ehdot.
49512: kahtena sitä seuraavana vuonna. Näinä vuo- Kun hallituksen esitys laiksi kehitysalueel-
49513: sina vähennettävän poiston enimmäismäärä le tehtävien investointien korotetuista pois-
49514: on elinkeinotulon verottamisesta annetussa toista annetun lain muuttamisesta (HE
49515: laissa (360/1968) säädetyn poiston enim- 12011997 vp) annettiin eduskunnalle, veron-
49516: mäismäärä korotettuna 50 prosentilla. Lakia huojennuksen jatkamisesta tehtiin Euroopan
49517: sovelletaan investointeihin, jotka tapahtuvat yhteisön perustamissopimuksen (EY :n perus-
49518: alueiden kehittämisestä annetun lain tamissopimus) 93 artiklan 3 kohdan mukai-
49519: (1135/1993) nojalla annetussa valtioneuvos- nen ilmoitus komissiolle. Hallituksen esityk-
49520: ton päätöksessä määritellyllä kehitysalueen sen perusteluissa arvioitiin, että ehdotettu
49521: ensimmäisellä tai toisella tukialueelia (val- veronhuojennus olisi ilmeisesti hyväksyttä-
49522: tioneuvoston päätös kehitysalueesta, sen tu- vissä Euroopan yhteisön (EY) valtiontuki-
49523: kialueista ja rakennemuutosalueesta, säännösten nojalla. Kannanotto perustui sii-
49524: 137511997). hen, että kehitysalueiden veronhuojennukses-
49525:
49526:
49527: 380284J
49528: 2 HE 125/1998 vp
49529:
49530: ta oli jo aikaisemmin tehty ilmoitus EFfAn investoinneista. Irtaimen käyttöomaisuuden
49531: valvontaviranomaiselle ja lisäksi asianmu- enimmäispoisto olisi tällöin kolmena ensim-
49532: kaiset vuosi-ilmoitukset komissiolle. Kum- mäisenä vuonna 25 prosentin sijasta 37,5
49533: pikaan näistä tahoista ei ollut missään vai- prosenttia ja tuotantorakennuksen poisto 7
49534: heessa tehnyt huomautuksia tuen suhteen. prosentin sijaan 10,5 prosenttia. Pienen ja
49535: Lain soveltamisaikaa jatkettaessa tuen saaji- keskisuuren yrityksen määritelmä säilyisi en-
49536: en piiriä vielä rajoitettiin koskemaan vain nallaan, sillä myönnettävän tuen määrää ei
49537: pieniä ja keskisuuria yrityksiä. ole tarkoitus lisätä.
49538: Korotettujen poistojen jatkamista koskevan EY :n valtiontukia koskevien säännösten
49539: lain hyväksymisen jälkeen kävi ilmi, että ko- johdosta lain soveltamisalaa ehdotetaan ra-
49540: missio ei mahdollisesti tule pitämään tukea joitettavaksi siten, että tukea ei myönnettäisi
49541: kaikilta osin yhteismarkkinoille soveltuvana. toimialoille, joille annettavat tuet ovat EY :n
49542: Komissio katsoo 7 päivänä elokuuta 1998 perustamissopimuksen mukaan kiellettyjä tai
49543: lähettämässään kirjeessä, että järjestelmä on joihin liittyy erityisiä rajoituksia (herkät
49544: sellaisenaan EY :n perustamissopimuksen 92 alat). Tällaisia ovat alat, joihin sovelletaan
49545: artiklan vastainen. Komission mukaan lain Euroopan unionin piirissä määritettyä omaa
49546: muutos on tarpeen, jotta valtion tukien kan- erityistä politiikkaa tai joiden osalta on vah-
49547: nalta niin kutsutut herkät toimialat voitaisiin vistettu noudatettavaksi erityistä valvontaa.
49548: sulkea tukijärjestelmän soveltamisalan ulko- Ensiksi mainittuja aloja ovat lähinnä maata-
49549: puolelle. Muiden kuin herkkien alojen osalta lous, kalastus ja liikenne sekä teräksen ja
49550: komissio on päättänyt olla vastustamatta jär- eräiden terästuotteiden valmistus. Jälkimmäi-
49551: jestelmän soveltamista. Komissio on päättä- seen ryhmään kuuluvat alat, joiden osalta
49552: nyt aloittaa EY:n perustamissopimuksen 93 komissio on katsonut olevan syytä alan her-
49553: artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tutkinta- kän markkinatilanteen tai muun vastaavan
49554: menettelyn Suomea vastaan herkkien alojen syyn vuoksi noudattaa tavanomaista yksityis-
49555: osalta. Tutkintamenettelyä on selvitetty lä- kohtaisempaa valvontaa. Tällaisia aloja ovat
49556: hemmin alajaksossa 5.2. Komissio on lisäksi lähinnä moottoriajoneuvojen ja niiden osien
49557: kehottanut Suomen viranomaisia ilmoitta- sekä synteettisten kuitujen valmistus.
49558: maan tuensaajayrityksille viipymättä valvon- Koska verolakia sovelletaan sellaisenaan
49559: tamenettelyn aloittamisesta sekä siitä, että ne kaikissa lain piiriin kuuluvissa tapauksissa,
49560: voivat joutua maksamaan laittomasti saa- herkkiin aloihm liittyviä kieltoja ja rajoituk-
49561: mansa tuen takaisin. sia ei voida ottaa huomioon yksittäisiä in-
49562: Komissiolle 7 päivänä syyskuuta 1998 toi- vestointeja arvioitaessa, vaan toimialat olisi
49563: mitetussa Suomen vastauksessa todetaan, suljettava kokonaisuudessaan veronhuojen-
49564: että kehitysalueelle tehtävien investointien nuksen ulkopuolelle. Tästä syystä ehdotetaan
49565: korotettuja poistoja koskevaa järjestelmää säädettäväksi, että verotukea ei myönnettäisi
49566: aiotaan jatkaa siten, että järjestelmä koskisi investointeihin, jotka kohdistuvat maatalous-
49567: myös vuosina 1999 ja 2000 tehtäviä inves- tuotteiden, teräksen ja teräsputkien, autojen
49568: tointeja. Valtion tuen kannalta herkät alat on ja auton osien tai tekokuitujen valmistuk-
49569: tässä yhteydessä tarkoitus sulkea pois tuen seen. Mainituilla toimialoilla tarkoitettaisiin
49570: piiristä. Vastauksessa ilmoitetaan edelleen, Tilastokeskuksen toimialaluokitus 1995:ssä
49571: että tarkoituksena on esittää rajoitusten sää- määritettyjä kyseisiä toimialoja. Tilastokes-
49572: tämistä takautuvasti koskemaan myös vuon- kuksen vahvistama toimialaluokitus perustuu
49573: na 1998 tehtyjä investointeja. Lisäksi tode- EY:n toimialaluokitusstandardiin (NACE
49574: taan, että Suomen viranomaiset tulevat il- Rev. 1). Veronhuojennuksen ulkopuolelle
49575: moittamaan tuensaajayrityksille tehokkaasti jäävien toimialojen määrittäminen tapahtuisi
49576: mahdollisesta tuen takaisinperinnästä ja lain- tällöin siten, että
49577: muutoksesta. - maataloustuotteiden valmistuksella tar-
49578: koitettaisiin toimialaluokituksen kohdassa
49579: 2. Ehdotetut muutokset DA tarkoitettua elintarvikkeiden, juomien ja
49580: tupakan valmistusta,
49581: Kehitysalueelle tehtävien investointien - teräksen ja teräsputkien valmistuksella
49582: edistämiseksi veronhuojennusta ehdotetaan tarkoitettaisiin toimialaluokituksen kohdissa
49583: jatkettavaksi siten, että pienet ja keskisuuret 271 ja 272 tarkoitettua teräksen ja teräsput-
49584: yritykset saisivat tehdä korotetut poistot kien valmistusta,
49585: myös verovuosina 1999 ja 2000 tekemistään - autojen ja auton osien valmistuksella
49586: HE 125/1998 vp 3
49587:
49588: tarkoitettaisiin toimialaluokituksen kohdissa osuus 18 miljoonaa markkaa ja seurakuntien
49589: 341-343 tarkoitettua auton, auton korien se- osuus vajaat miljoona markkaa. Vuonna
49590: kä autonosien ja -moottorien valmistusta ja 2000 veron tuoton väheneminen olisi vastaa-
49591: - tekokuitujen valmistuksella tarkoitettai- vasti 61 miljoonaa markkaa. Etupainoisten
49592: siin toimialaluokituksen kohdassa 247 tar- poistojen vähentäminen verotuksessa aiheut-
49593: koitettua tekokuitujen valmistusta. taa vastaavasti poistojen pienenemisen myö-
49594: Herkkien alojen soikemiseksi pois tuen hempinä vuosina. Ehdotuksen johdosta yri-
49595: piiristä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi la- tysten verotuksen lykkääntymisestä korko-
49596: kiin sisältyvää tuotantolaitoksen määritelmää hyötynä saama etu on arviolta 40 miljoonaa
49597: siten, että tuotantolaitoksena ei enää pidettäi- markkaa. Verotuen vaikuttavuutta aluepoliit-
49598: si lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi- tisena ohjauskeinona on vaikea arvioida.
49599: tettua kauppapuutarhaa, taimitarhaa, turkis-
49600: tarhaa, kalastustoimintaa eikä kalanviljelylai- 4. Asian valmistelu
49601: tosta.
49602: Valtiontuen kannalta herkkiä toimialoja Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
49603: koskevat rajoitukset ehdotetaan säädettäväksi rainministeriössä. Esityksestä on pyydetty
49604: takautuviksi siten, että rajoituksia sovellettai- lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä,
49605: siin jo vuonna 1998 tehtäviin investointei- sisäasiainministeriöitä ja verohallitukselta.
49606: hin. Kuten edellä on esitetty, komissio on Lausunnoissa esitetyt kannanotot on mahdol-
49607: katsonut, että Suomessa voimassa oleva ve- lisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä
49608: ronhuojennus on herkkien alojen osalta EY:n laadittaessa.
49609: perustaruissopimuksen vastainen. Nykyisessä
49610: tilanteessa voidaan myös katsoa, ettei lain 5. Muita esitykseen vaikuttavia seik-
49611: tarkoitus kehitysalueella tapahtuvien inves- koja
49612: tointien edistämisestä herkillä aloilla toimivi-
49613: en yritysten osalta enää toteudu. Jos lakia ei 5.1. Riippuvuus muista esityksistä
49614: muuteta, yritykset saattavat joutua maksa-
49615: maan laittomasti saamansa tuen korkoineen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
49616: takaisin. Yrityksille tullaan hallituksen esi- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
49617: tyksen antamisen jälkeen ilmoittamaan vero- si sen yhteydessä.
49618: hallituksen tiedotteella ehdotetusta lain muu-
49619: toksesta ja siitä, että jos lakia ei muuteta, ne 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuk-
49620: saattavat joutua maksamaan tuen takaisin. sista
49621: Euroopan unionin nykyinen alue- ja raken-
49622: nepolitiikan ohjelmakausi päättyy vuoden EY:n valtiontukea koskevat säännökset pe-
49623: 1999 lopussa. Parhaillaan käydään Agenda rustuvat EY:n perustaruissopimuksen 92-94
49624: 2000 -ehdotuksen perusteella jäsenmaiden artiklaan. Lisäksi on eräiden alojen tukia
49625: välisiä neuvotteluja uuden ohjelmakauden koskevia erityissäännöksiä. Perustamissopi-
49626: 2000-2006 alue- ja rakennepolitiikan sisäl- muksen 92 artiklan mukaan valtiontuki, joka
49627: löstä. Jos tukialuemäärittelyä muutetaan Eu- voi vääristää kilpailua suosimalla jotakin yri-
49628: roopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tystä tai tuotannonalaa, on yhteisöoikeuden
49629: uudistamisen johdosta, muutokset tulevat vastainen. Tukitoimen käsitteeseen voi sisäl-
49630: lain 1 §:n 2 momentin viittaussäännöksen tyä myös yrityksille myönnettävä veronhuo-
49631: johdosta koskemaan sellaisenaan myös ve- jennus.
49632: ronhuojennuksen alueellista sovellettavuutta. Investointien korotettuja poistoja koskeva
49633: ohjelma on EY :n perustaruissopimuksen 92
49634: 3. Esityksen vaikutukset artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, sillä
49635: se suosii määrätyillä alueilla sijaitsevia yri-
49636: Ehdotuksen arvioidaan lisäävän vuonna tyksiä. Kyseinen tuki on investointitukea pk-
49637: 1999 veronhuojennukseen oikeutettujen yri- yritysten valtiontukia koskevien yhteisön
49638: tysten poistoja 160 miljoonalla markalla. suuntaviivojen mukaisessa merkityksessä
49639: Poistojen lisääntyminen merkitsisi veron tuo- (EYVL C 213, 23.7.1996). Kuten aikaisem-
49640: ton alenemista noin 45 miljoonalla markalla min on mainittu, komissio on katsonut, että
49641: vuodelta 1999 toimitettavassa verotuksessa. voimassa oleva kehitysalueiden veronhuojen-
49642: Valtion osuus veron tuoton vähenemisestä nustukijärjestelmä noudattaa yhteisöjen val-
49643: olisi noin 26 miljoonaa markkaa, kuntien tiontukia koskevia suuntaviivoja eikä komis-
49644: 4 HE 125/1998 vp
49645:
49646: sio ole vastustanut järjestelmää muiden kuin (The Code of Conduct Group), jonka työ on
49647: herkkien alojen osalta. Viimeksi mainittujen käynnistynyt 8 päivänä toukokuuta 1998.
49648: alojen osalta komissio on käynnistänyt Suo- Ensi vaiheessa jäsenvaltiot ilmoittavat ko-
49649: mea vastaan tutkintamenettelyn. Menettelyyn missiolle niistä verotustoimenpiteistään, jot-
49650: liittyen komissio julkaisee Euroopan yh- ka saattavat kuulua haitallisen verokilpailun
49651: teisöjen virallisessa lehdessä ilmoituksen piiriin. Jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet
49652: tutkimusten käynnistämisestä. Jäsenvaltiolle, pidättymään uusien, haitallisten toimenpitei-
49653: edunsaajayrityksille ja muille, joita asia kos- den käyttöönotosta sekä tarkistamaan tarvit-
49654: kee, varataan tällöin tilaisuus esittää mielipi- taessa nykyistä lainsäädäntöään. Näitä toi-
49655: teensä asiasta. Jos komissio tämän jälkeen menpiteitä arvioidaan Code of Conduct -seu-
49656: katsoo, että tukitoimi on laiton, sillä on oi- rantaryhmässä niin sanotun tarkistusmenette-
49657: keus velvoittaa jäsenvaltio perimään takaisin lyn avulla, johon liittyy asiaankuuluvien tie-
49658: virheellisesti, ilman komission lopullista hy- tojen antaminen ja haitallisten toimenpitei-
49659: väksyntää myönnetty tuki. Jos komission den arviointi. Komissio on puolestaan sitou-
49660: päätöstä ei noudateta, komissio tai toinen tunut julkistamaan suuntaviivat valtiontuki-
49661: jäsenvaltio voi viedä asian ilman lisätoimen- säännösten soveltamiselle yritysten välittö-
49662: piteitä suoraan yhteisön tuomioistuimeen. mään verotukseen ja sitoutunut valvomaan
49663: Ehdotuksen mukaan herkillä aloilla tehtä- kyseisten tukisäännösten soveltamista.
49664: vät investoinnit eivät enää olisi veronhuojen- Yritysverotuksen Code of Conduct koskee
49665: nuksen piirissä. Rajoitukset ehdotetaan kos- kaikilla toimialoilla toimivia yrityksiä. Ehdo-
49666: keaan myös vuonna 1998 tehtyjä investoin- tettu verotuki tullaan ilmoittamaan edellä
49667: teja. Veronhuojennuksen voitaneen tällöin mainitulle seurantaryhmälle.
49668: katsoa olevan perustamissopimuksen valtion- Haitallisen verokilpailun estäminen on ol-
49669: tukisäännösten mukainen. Ehdotettu tuki il- lut esillä myös Taloudellisen kehityksen ja
49670: moitetaan EY:n perustamissopimuksen yhteistyön järjestön (OECD) piirissä.
49671: 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle OECD:njäsenvaltiot ovat huhtikuussa 1998
49672: hallituksen esityksen antamisen yhteydessä. sitoutuneet pidättymään uusista, haitallisista
49673: Tukea ei tulisi saattaa voimaan ennen ko- verokilpailutoimista sekä poistamaan määrä-
49674: mission lopullista päätöstä tuen soveltuvuu- ajassa vanhat, haitalliset toimet. Haitallista
49675: desta yhteismarkkinoille. verokilpailua koskeva tarkastelu alkaa
49676: Verotukien hyväksyttävyyttä arvioidaan OECD:n piirissä syksyllä 1998.
49677: Euroopan unionin piirissä nykyisin koroste-
49678: tusti myös verokilpailun näkökulmasta. Ve-
49679: rokilpailua koskevat kysymykset ovat olleet 6. Voimaantulo
49680: keskeisesti esillä jäsenmaiden valtiovarain-
49681: ministereistä koostuvassa ECOFIN-neuvos- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
49682: tossa. ECOFIN-neuvosto on antanut asiasta vänä tammikuuta 1999. Sitä sovellettaisiin
49683: joulukuussa 1997 päätöslauselman, jossa jä- ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 toi-
49684: senvaltiot ovat hyväksyneet menettelysään- mitettavassa verotuksessa. Valtion tukien
49685: nöt (Code of Conduct) haitallisen verokilpai- kannalta herkkiä toimialoja koskevia rajoi-
49686: lun estämiseksi. Tavoitteena on vähentää yh- tuksia sovellettaisiin kuitenkin jo verovuo-
49687: teisön alueella esiintyviä vääristymiä, estää delta 1998 toimitettavassa verotuksessa.
49688: huomattavia verotulojen menetyksiä sekä
49689: suunnata verotuksen rakenne työllisyyttä Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
49690: suosivampaan suuntaan. Menettelysääntöjen kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
49691: toimeenpanoa varten on perustettu työryhmä tus:
49692: HE 125/1998 vp 5
49693:
49694: Laki
49695: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain
49696: muuttamisesta
49697: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49698: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu-
49699: kuuta 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 mo-
49700: mentti,
49701: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 3211998, seuraavas-
49702: ti:
49703: 2 § 1) laitosta, joka teollisesti valmistaa tai ja-
49704: lostaa tuotteita;
49705: V eronhuojennukseen oikeuttavat 2) turvetuotantolaitosta, joka muodostaa
49706: investoinnit maataloudesta erillisen liikkeen; ja
49707: ~~ työliikettä, j~ka pääasiallisesti valmistaa
49708: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan tru Jalostaa tuotteita.
49709: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie-
49710: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero-
49711: vuosien 1998-2000 aikana tekee siinä tar- 8§
49712: koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden
49713: hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar- Voimaantulo
49714: koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero-
49715: vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yritys.
49716: Lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos yrityksen Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2004
49717: toimialana on maataloustuotteiden jalostus toimitettavissa verotuksissa.
49718: taikka teräksen tai teräsputkien, autojen tai
49719: auton osien tai tekokuitujen valmistus.
49720: Tämä laki tulee voimaan päivänä
49721: kuuta 199 .
49722: 3 § Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
49723: rovuodelta 1999 toimitettavassa verotukses-
49724: Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen sa.
49725: määritelmä Lain 2 §:n 2 momentissa säädettyä toimi-
49726: alarajoitusta ja 3 §:n 1 momentin muutosta
49727: Tässä laissa tuotantolaitoksella tarkoite- sovelletaan kuitenkin jo verovuodelta 1998
49728: taan: toimitettavassa verotuksessa.
49729:
49730:
49731: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
49732:
49733: Tasavallan Presidentti
49734:
49735:
49736:
49737: MARTTI AHTISAARI
49738:
49739:
49740:
49741: Ministeri Jouko Skinnari
49742: 6 HE 125/1998 vp
49743:
49744: Liite
49745:
49746:
49747:
49748:
49749: Laki
49750: kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain
49751: muuttamisesta
49752:
49753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
49754: muutetaan kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista 17 päivänä joulu-
49755: kuuta 1993 annetun lain (1262/1993) 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 8 §:n 2 mo-
49756: mentti,
49757: sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 2 momentti ja 8 §:n 2 momentti laissa 32/1998, seuraavas-
49758: ti:
49759: Voimassa oleva laki Ehdotus
49760: 2 §
49761: V eronhuojennukseen oikeuttavat
49762: investoinnit
49763:
49764: Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan
49765: myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie- myös elinkeinotoimintaa harjoittavaan pie-
49766: neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero- neen tai keskisuureen yritykseen, joka vero-
49767: vuoden 1998 aikana perustaa 1 momentissa vuosien 1998-2000 aikana tekee siinä tar-
49768: säädetyllä tavalla uuden tuotantolaitoksen tai koitetun investoinnin. Käyttöomaisuuden
49769: matkailuyrityksen taikka laajentaa kehi- hankintamenosta saadaan tehdä 5 §:ssä tar-
49770: tysalueella olevaa tuotantolaitostaan tai mat- koitettu korotettu poisto, jos yritys on vero-
49771: kailuyritystään taikka uudistaa niiden ko- vuoden päättyessä pieni tai keskisuuri yritys.
49772: neistoa, laitteita tai kalustoa. Käyttöomaisuu- Lakia ei kuitenkaan sovelleta, jos yrityksen
49773: den hankintamenosta saadaan tehdä korotettu toimialana on maataloustuotteiden jalostus
49774: poisto, jos yritys on verovuoden päättyessä taikka teräksen tai ter&putkien, autojen tai
49775: on pieni tai keskisuuri yritys. auton osien tai tekokuitujen valmistus.
49776: 3§ 3 §
49777: Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen Tuotantolaitoksen ja matkailuyrityksen
49778: määritelmä määritelmä
49779: Tässä laissa tuotantolaitoksella tarkoite- Tässä laissa tuotantolaitoksella tarkoite-
49780: taan: taan:
49781: 1) laitosta, joka teollisesti valmistaa tai ja- 1) laitosta, joka teollisesti valmistaa tai ja-
49782: lostaa tuotteita; lostaa tuotteita;
49783: 2) kauppapuutarhaa, taimitarhaa, turkistar- 2) turvetuotantolaitosta, joka muodostaa
49784: haa, kalastustoimintaa, kalanviljelylaitosta ja maataloudesta erillisen liikkeen; ja
49785: turvetuotantolaitosta, jos ne muodostavat
49786: maataloudesta erillisen liikkeen; sekä
49787: 3) työliikettä, joka pääasiallisesti valmistaa 3) työliikettä, joka pääasiallisesti valmistaa
49788: tai jalostaa tuotteita. tai jalostaa tuotteita.
49789: HE 125/1998 vp 7
49790:
49791: Voimassa oleva laki Ehdotus
49792:
49793: 8§
49794: Voimaantulo
49795:
49796: Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2001 Lakia sovelletaan verovuosilta 1994-2004
49797: toimitettavissa verotuksissa. toimitettavissa verotuksissa.
49798: Tämä laki tulee voimaan päivänä
49799: kuuta 199.
49800: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran ve-
49801: rovuodelta 1999 toimitettavassa verotukses-
49802: sa
49803: Lain 2 §:n 2 momentissa säädettyä toimi-
49804: alarajoitusta ja 3 §:n 1 momentin muutosta
49805: sovelletaan kuitenkin jo verovuodelta 1998
49806: toimitettavassa verotuksessa
49807: HE 126/1998 vp
49808:
49809:
49810:
49811:
49812: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merenkulun veron-
49813: huojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta
49814:
49815: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
49816: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi me- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
49817: renkulun veronhuojennuksista annettua lakia arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
49818: siten, että myös vuosina 1999 ja 2000 tilat- si sen yhteydessä.
49819: tujen alusten perusteella saataisiin tehdä jää- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
49820: maksuluokkavähennys. Vähennyksen enim- den 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin ensim-
49821: mäismäärä olisi kolme prosenttia aluksen mäisen kerran verovuodelta 1999 toimitetta-
49822: hankintamenosta. Vähennys saataisiin tehdä vassa verotuksessa.
49823: aluksen käyttöönottovuonna ja sitä seuraa-
49824: vana verovuonna.
49825:
49826:
49827: PERUSTELUT
49828: 1. Merenkulkuelinkeinon nykyinen merimiesten eläkkeisiin maksamalla kolman-
49829: tukijärjestelmä neksen eläkemenoista. Merimiesten verotusta
49830: lievennetään puolestaan erityisellä merityö-
49831: Merenkulkuelinkeinoa tuetaan nykyisin tulovähennyksellä. Valtiovarainministeriön,
49832: yritysverotuksessa myöntämällä merenkulun liikenneministeriön ja Merenkulkulaitoksen
49833: veronhuojennuksista annetun lain (433/1981) vuonna 1998 merenkulkuelinkeinon verotuk-
49834: mukainen jäämaksuluokkavähennys. Veron- sesta ja tukitoimenpiteistä tekemän selvityk-
49835: huojennuksen tarkoituksena on tukea jäissä sen mukaan edellä mainittujen tukien suu-
49836: kulkuun soveltuvien alusten hankkimista. ruus jäämaksuluokkavähennys mukaan luki-
49837: Jäävahvistetut alukset ovat tavallisia kauppa- en oli vuonna 1996 yhteensä 463 miljoonaa
49838: aluksia kalliimpia aluksen rungon lujuuden markkaa. Summa on 87 prosenttia varusta-
49839: ja isomman konetehon vuoksi. Vähennyksen mojen yhteenlasketosta tuloksesta ennen va-
49840: enimmäismäärä vuosittain on kolme prosent- rauksia ja veroja. Valtion vuoden 1999 ta-
49841: tia aluksen hankintamenosta, ja se saadaan lousarvioesityksessä tuen on arvioitu nouse-
49842: tehdä aluksen käyttöönottovuodelta sekä sitä van runsaaseen 510 miljoonaan markkaan.
49843: seuraavalta verovuodelta. Lakia sovelletaan Laskelmassa ei ole otettu huomioon esimer-
49844: Suomesta tai ulkomailta vuosina kiksi Suomen Vientiluotto Oy:n alushankin-
49845: 1994-1998 tilattaviin, nettovetoisuudeltaan toja varten myöntämiin lainoihin sisältyvää
49846: vähintään 19 rekisteritonnin aluksiin, jotka korkotukea eikä sellaisia välillisiä tukimuo-
49847: rakennetaan I A tai sitä korkeampaan jää- toja kuten väylä- ja luotsausmaksujen alihin-
49848: maksuluokkaan. noittelua ja telakkateollisuuden tukea.
49849: Verotuksen kautta myönnettävän tuen li- Edellä esitetyn lisäksi varustamot saavat
49850: säksi merenkulkuelinkeinoa tuetaan julkisin merkittävää verotukea myös yritysverotuksen
49851: varoin useilla muilla tavoilla. Suorana bud- poistojärjestelmän kautta. Aluksen hankinta-
49852: jettitukena varustamot saavat muun muassa meno poistetaan verotuksessa irtaimen käyt-
49853: miehistön verojen ja työnantajan sosiaalitur- töomaisuuden menojäännöspoistojärjestel-
49854: vamaksujen perusteella määräytyvää ulko- män mukaisesti, vuodesta 1999 alkaen 25
49855: maanliikenteen kauppa-alusluettelotukea ja prosentin vuotoisin poistoin. Valtion talou-
49856: lastialusten hankintojen tukemiseksi myön- dellisen tutkimuskeskuksen selvitysten mu-
49857: nettävää korkotukea. Lisäksi valtio osallistuu kaan laivan keskimääräinen taloudellinen
49858:
49859:
49860: 380285K
49861: 2 HE 126/1998 vp
49862:
49863: käyttöaika on 20 vuotta, jolloin taloudellista tilatuista ja jo silloin käyttöön otetoista aluk-
49864: käyttöikää vastaavaksi vuotuiseksi poistoksi sista. Valtion osuus tästä määrästä olisi va-
49865: muodostuu 5 prosenttia (tasapoisto ). V ero- jaat 3 miljoonaa markkaa ja kuntien ja seu-
49866: tuksen ylipoistot eivät tuloudu sellaisenaan rakuntien osuus yhteensä noin 2 miljoonaa
49867: myöskään aluksia luovutettaessa, sillä aluk- markkaa.
49868: sen luovutushinta vähennetään meno-
49869: jäännöksestä. 4. Asian valmistelu
49870: Edellä mainitusta merenkulkuelinkeinon
49871: tukia koskevasta selvityksestä käy ilmi, että Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
49872: myös muissa maissa varostarnoita tuetaan rainministeriössä. Esityksestä on pyydetty
49873: monin tavoin. V erotuksen kautta annettavia lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä,
49874: tukimuotoja ovat lähinnä erilaiset varausten liikenneministeriöitä ja verohallitukselta.
49875: ja poistojen kautta annettavat huojennukset Lausunnoissa esitetyt kannanotot on mahdol-
49876: sekä normaalia lievempi yhtiöverotus. lisuuksien mukaan otettu huomioon esitystä
49877: laadittaessa.
49878: 2. Ehdotetut muutokset
49879: 5. Muita esitykseen vaikuttavia
49880: Suomalaisten varustamojen kilpailukyvyn seikkoja
49881: säilyttämiseksi niitä ehdotetaan edelleen
49882: tuettavaksi myöntämällä verotuksessa jää- 5.1. Riippuvuus muista esityksistä
49883: maksuluokkavähennys. Merenkulun veron-
49884: huojennuksista annettua lakia ehdotetaan tä- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
49885: män vuoksi muutettavaksi siten, että jäämak- arvioesitykseen ja on tarkoitetttu käsiteltä-
49886: suluokkavähennys saataisiin tehdä vuosilta väksi sen yhteydessä.
49887: 1999 ja 2000 toimitettavissa verotuksissa.
49888: V eronhuojennuksen myöntämisen edellytyk- 5.2. Riippuvuus kansainvälisistä
49889: set ja vähennyksen suuruus säilyisivät ennal- sopimuksista
49890: laan.
49891: Euroopan yhteisöjen valtiontukea koskevat
49892: 3. Esityksen vaikutukset säännökset perustuvat Euroopan yhteisön
49893: perustamissopimuksen 92-94 artiklaan. Li-
49894: Ehdotettu jäämaksuluokkavähennys on säksi on eräiden alojen tukia koskevia eri-
49895: ylimääräinen, lopullinen veronhuojennus, tyissäännöksiä. Perustamissopimuksen 92 ar-
49896: joka vähennetään verotuksessa aluksen han- tiklan mukaan valtiontuki, joka voi vääristää
49897: kintamenon lisäksi. Voidaan olettaa, että kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuo-
49898: kaikki vähennykseen oikeutetut varustamot tannonalaa, on yhteisöoikeuden vastainen.
49899: käyttävät sen hyväkseen. Vähennyksen vero- Tukitoimen käsitteeseen voi sisältyä myös
49900: tuottovaikutuksen arvioiminen on vaikeaa, yrityksille myönnettävä veronhuojennus.
49901: sillä sen suuruus riippuu vuosina 1999 ja Jäämaksuluokkavähennyksen hyväksyttä-
49902: 2000 tilattavien jäävahvisteisten alusten han- vyyttä valtion tukena arvioidaan erityisesti
49903: kinnoista. Jos oletetaan, että vuosina 1999 ja komission meriliikenteen tukia koskevien
49904: 2000 tehtävien alustilausten perusteella suuntaviivojen (97/C 205/05) perusteella.
49905: myönnettävät jäämaksuluokkavähennykset Voimassa olevasta jäämaksuluokkavähen-
49906: vastaavat vuosina 1994-1997 toteutuneiden nyksestä on aikoinaan tehty asianmukainen
49907: jäämaksuluokkavähennysten keskimääräistä ilmoitus komissiolle eikä komissiolla ole
49908: tasoa, ehdotettu j äämaksuluokkavähennyksen ollut huomauttamista tuen suhteen. Jäämak-
49909: jatkaminen aiheuttaisi vajaan 17 miljoonan suluokkavähennystä on perusteltu tukena,
49910: markan verotuoton alentomisen vähennyksen jonka tarkoituksena on korvata niitä lisäkus-
49911: myöntämisvuosina. Valtion osuus verotuesta tannuksia, joita Suomen oloissa välttämättö-
49912: olisi tällöin vuosittain vajaat 10 miljoonaa mien jäävahvistettujen alusten hankinnasta
49913: markkaa ja kuntien ja seurakuntien osuus aiheutuu. Luultavaa on, että komissio tulee
49914: yhteensä runsaat 7 miljoonaa markkaa. Vai- hyväksymään ehdotetun verotuen jatkami-
49915: kutuksen verovuodelta kertyviin 1999 vero- sen. Ehdotettu tuki ilmoitetaan perustamisso-
49916: tuloihin arvioidaan kuitenkin jäävän noin 5 pimuksen 93 artiklan 3 kohdan mukaisesti
49917: miljoonaksi markaksi, sillä verovuonna 1999 komissiolle hallituksen esityksen antamisen
49918: vähennys myönnetään vain tuona vuonna yhteydessä. Tukea ei tulisi saattaa voimaan
49919: HE 126/1998 vp 3
49920:
49921: ennen komission lopullista päätöstä tuen so- tojen antaminen ja haitallisten toimenpitei-
49922: veltuvuudesta yhteismarkkinoille. den arviointi. Komissio on puolestaan sitou-
49923: Verotukien hyväksyttävyyttä arvioidaan tunut julkistamaan suuntaviivat valtiontuki-
49924: Euroopan unionin piirissä nykyisin koroste- säännösten soveltamiselle yritysten välittö-
49925: tusti myös verokilpailun näkökulmasta. Ve- mään verotukseen ja sitoutunut valvomaan
49926: rokilpailua koskevat kysymykset ovat olleet kyseisten tukisäännösten soveltamista.
49927: keskeisesti esillä jäsenmaiden valtiovarain- Yritysverotuksen Code of Conduct koskee
49928: ministereistä koostuvassa ECOFIN-neuvos- kaikilla toimialoilla toimivia yrityksiä. Eh-
49929: tossa. ECOFIN-neuvosto on antanut asiasta dotettu verotuki tullaan ilmoittamaan edellä
49930: joulukuussa 1997 päätöslauselman, jossa jä- mainitulle seurantaryhmälle.
49931: senvaltiot ovat hyväksyneet menettelysään- Haitallisen verokilpailun estäminen on o.l-
49932: nöt (Code of Conduct) haitallisen verokilpai- lut esillä myös Taloudellisen kehityksen Ja
49933: lun estämiseksi. Tavoitteena on vähentää yh- yhteistyön järjestön (OECD) piirissä.
49934: teisön alueella esiintyviä vääristymiä, estää OECD:n jäsenvaltiot ovat huhtikuussa 1998
49935: huomattavia verotulojen menetyksiä sekä sitoutuneet pidättymään uusista, haitallisista
49936: suunnata verotuksen rakenne työllisyyttä verokilpailutoimista sekä poistamaan määrä-
49937: suosivampaan suuntaan. Menettelysääntöjen ajassa vanhat, haitalliset toimet. Haitallista
49938: toimeenpanoa varten on perustettu työryhmä verokilpailua koskeva tarkastelu alkaa
49939: (The Code of Conduct Group), jonka työ on OECD:n piirissä syksyllä 1998.
49940: käynnistynyt 8 päivänä toukokuuta 1998.
49941: Ensi vaiheessa jäsenvaltiot ilmoittavat ko- 6. Voimaantulo
49942: missiolle niistä verotustoimenpiteistään, jot-
49943: ka saattavat kuulua haitallisen verokilpailun Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
49944: piiriin. Jäsenvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet vänä tammikuuta 1999. Sitä sovellettaisiin
49945: pidättymään uusien, haitallisten toimenpitei- ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 toi-
49946: den käyttöönotosta sekä tarkistamaan tarvit- mitettavassa verotuksessa.
49947: taessa nykyistä lainsäädäntöään. Näitä toi-
49948: menpiteitä arvioidaan Code of Conduct -seu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
49949: rantaryhmässä niin sanotun tarkistusmenette- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
49950: lyn avulla, johon liittyy asiaankuuluvien tie- tus:
49951:
49952:
49953:
49954: Laki
49955: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta
49956: Eduskunnan päätöksen mukaisesti .
49957: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lam
49958: (433/1981) 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1258/1996,
49959: seuraavasti:
49960: 6 § edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen-
49961: Verovelvollisella, joka vuosina tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve-
49962: 1981-1993 tilaa Suomesta 1 A tai sitä kor- rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja
49963: keampaan jäämaksuluokkaan rakennettavan, sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa
49964: nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteri- verotuksessa molempina vuosina määrä, joka
49965: tonnin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta.
49966: jona alus on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä
49967: seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve-
49968: rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan 14 §
49969: tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
49970: kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta
49971: aluksen hankintamenosta (jäämaksuluokka- 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa.
49972: vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo-
49973: 1994-2000 tilaa Suomesta tai ulkomailta silta 1996-2004 toimitettavissa verotuksissa
49974: 4 HE 126/1998 vp
49975:
49976: ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia Tämä laki tulee voimaan patvana
49977: säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta- kuuta 199 . Lakia sovelletaan ensimmäisen
49978: vissa verotuksissa. kerran vuodelta 1999 toimitettavassa vero-
49979: tuksessa.
49980:
49981:
49982:
49983: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
49984:
49985:
49986: Tasavallan Presidentti
49987:
49988:
49989:
49990: MARTTI AHTISAARI
49991:
49992:
49993:
49994:
49995: Ministeri Jouko Skinnari
49996: HE 126/1998 vp 5
49997:
49998: Liite
49999:
50000: Laki
50001: merenkulun veronhuojennuksista annetun lain 6 ja 14 §:n muuttamisesta
50002: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
50003: muutetaan merenkulun veronhuojennuksista 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetun lain
50004: (43311981) 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 125811996,
50005: seuraavasti:
50006: Voimassa oleva laki Ehdotus
50007: 6§ 6§
50008: Verovelvollisella, joka vuosina Verovelvollisella, joka vuosina
50009: 1981-1993 tilaa Suomesta I A tai sitä kor- 1981-1993 tilaa Suomesta I A tai sitä kor-
50010: keampaan jäämaksuluokkaan rakennettavan, keampaan jäämaksuluokkaan rakennettavan,
50011: nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteri- nettovetoisuudeltaan vähintään 19 rekisteri-
50012: tonnin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta, tonnin aluksen, on oikeus siltä verovuodelta,
50013: jona alus on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä jona alus on otettu käyttöön, ja kolmelta sitä
50014: seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve- seuraavalta verovuodelta toimitettavissa ve-
50015: rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan rotuksissa vähentää laivanvarustustoiminnan
50016: tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi tulosta muiden sallittujen vähennysten lisäksi
50017: kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia kunakin vuonna määrä, joka on 3 prosenttia
50018: aluksen hankintamenosta (jäiimaksuluokka- aluksen hankintamenosta (jäiimaksuluokka-
50019: vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina vähennys). Verovelvollisella, joka vuosina
50020: 1994-1998 tilaa Suomesta tai ulkomailta 1994-2000 tilaa Suomesta tai ulkomailta
50021: edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen- edellä tarkoitetun aluksen, on oikeus vähen-
50022: tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve- tää laivanvarustustoiminnan tulosta siltä ve-
50023: rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja rovuodelta, jona alus on otettu käyttöön, ja
50024: sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa sitä seuraavalta verovuodelta toimitettavassa
50025: verotuksessa molempina vuosina määrä, joka verotuksessa molempina vuosina määrä, joka
50026: on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta. on 3 prosenttia aluksen hankintamenosta.
50027:
50028: 14 § 14 §
50029: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
50030: kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta kuuta 1981. Sitä sovelletaan vuosilta
50031: 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa. 1981-1995 toimitettavissa verotuksissa.
50032: Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo- Lain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin myös vuo-
50033: silta 1996-1998 toimitettavissa verotuksissa silta 1996-2004 toimitettavissa verotuksissa
50034: ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia ja 7-11 §:n alushankintavarausta koskevia
50035: säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta- säännöksiä vuosilta 1996-1998 toimitetta-
50036: vissa verotuksissa. vissa verotuksissa.
50037:
50038:
50039: Tämä laki tulee voimaan pazvana
50040: kuuta 199. Lakia sovelletaan ensimmäisen
50041: kerran vuodelta 1999 toimiteltavassa vero-
50042: tuksessa
50043: HE 127/1998 vp
50044:
50045:
50046:
50047:
50048: Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi arvo-osuusjäljestel-
50049: mästä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttami-
50050: sesta
50051:
50052:
50053: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50054: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvo- markkaa.
50055: osuusjärjestelmästä annettua lakia siten, että Arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia
50056: siinä otettaisiin huomioon arvopaperikeskus- ehdotetaan lisäksi täsmennettäväksi lisää-
50057: ten välisten kansainvälisten yhteyksien pe- mällä rahoitustarkastuksen tiedonsaantikeino-
50058: rustaminen ja näiden yhteyksien kautta arvo- ja hallintarekisteröidyistä arvo-osuuksista.
50059: osuusjärjestelmään Iiitettävien arvopaperien Arvo-osuustileistä annettua lakia ehdote-
50060: käsittely Suomessa. Samalla tarkennettaisiin taan muutettavaksi siten, että Suomen Pank-
50061: ulkomaisten arvopaperien liittämistä arvo- ki ja ulkomainen keskuspankki voi toimia
50062: osuusjärjestelmään koskevaa sääntelyä. omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana Euroopan
50063: Lisäksi arvo-osuusjärjestelmästä annetussa keskuspankkijärjestelmän vakuudenhallinnan
50064: laissa ehdotetaan säädettäväksi niistä toimen- tarpeiden mukaisesti.
50065: piteistä, jotka ovat käytännössä tarpeen Arvopaperimarkkinalakia sekä kaupan-
50066: muunnettaessa arvo-osuusjärjestelmään liitet- käynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineil-
50067: tyjä markkamääräisiä joukkovelkakirjalaino- lä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
50068: ja ja niihin rinnastettavia velallisen si- niin, että arvopaperipörssin, selvitysyhteisön
50069: toumuksia euromääräisiksi. Muuntomenette- ja optioyhteisön toiminnassa siirtymisestä
50070: lystä määrättäisiin tarkemmin arvopaperikes- euroon säädettäisiin laissa.
50071: kuksen säännöissä, jotka asianomainen mi- Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan sil-
50072: nisteriö vahvistaa. Muunnettavien lainojen ja loin, kun talous- ja rahaliiton kolmas vaihe
50073: sitoumusten määrä on noin 210 miljardia alkaa.
50074:
50075:
50076:
50077:
50078: 380279D
50079: 2 HE 127/1998 vp
50080:
50081:
50082:
50083:
50084: SISÄLLYSLUETTELO
50085:
50086: Sivu
50087: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
50088: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
50089: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
50090: 1.1. Siirtyminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen . . . . . . . . . . . . . . . . 4
50091: Yleistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
50092: Neuvoston asetukset siirtymisestä euroon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
50093: EMU-projektin siirtymäsuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
50094: Valtionvelan eurostrategia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
50095: 1.2. Valtionvelan tekninen muuttamissuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
50096: Valtionvelka muutetaan euroihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
50097: Sovelletaan bottom up -menetelmää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
50098: 1.3. Arvopaperikaupan selvitysjärjestelmät ja niiden kansainväliset yhteydet . . . . . 7
50099: Arvo-osuusjärjestelmän toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
50100: Siirtyminen euromääriin kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa . . . . . . . . . . 7
50101: Maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskeva direktiivi (98/26/EY) . . . . . . . . . . . . . 8
50102: Euroopan keskuspankkijärjestelmässä asetettavat vaatimukset
50103: selvitysjärjestelmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
50104: Euroopan kansallisten arvopaperikeskusten yhdistys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
50105: Keskuspankkien välinen kirjeenvaihtajajärjestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
50106: Pysäytysjärjestelmään perustuvien arvopaperikeskusten keskeiset piirteet . . . . . 11
50107: 1.4. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
50108: Joukkolainan nimellisarvon muuntaminen euromääräiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 12
50109: Arvopaperikeskusten kansainvälisten yhteyksien toteuttaminen Suomessa . . . . 12
50110: Hallintarekisteröintiin liittyvät epäkohdat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
50111: Viranomaisten välinen tietojen vaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
50112: 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
50113: 2.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
50114: 2.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
50115: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
50116: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
50117: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
50118: Euroasetusten oikeudellisesta asemasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
50119: Komission tulkintakannanotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
50120: Koronlaskentaperusteen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
50121: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 18
50122: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
50123: 1.1. Laki arvo-osuusjärjestelmästä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
50124: 1.2. Laki arvo-osuustileistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
50125: 1.3. Arvopaperimarkkinalaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
50126: 1.4. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä . . . . . . . . . . . . . . . 23
50127: HE 127/1998 vp 3
50128:
50129: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
50130: 3. Säätäruisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24
50131:
50132: LAKIEHDOTUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
50133: 1. Laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
50134: 2. Laki arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
50135: 3. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
50136: 4. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain
50137: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
50138: LIITE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
50139: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
50140: 4 HE 127/1998 vp
50141:
50142:
50143:
50144:
50145: YLEISPERUSTELUT
50146:
50147:
50148:
50149: 1. Nykytila mintaansa EMU:n toisen vaiheen alussa.
50150: ERI ei tee kansallisia keskuspankkeja sitovia
50151: rahapoliittisia päätöksiä. ERI:lla on kuiten-
50152: 1.1. Siirtyminen talous- ja rahaliiton kin keskeinen asema euroalueeseen siirty-
50153: kolmanteen vaiheeseen mistä koskevassa valmistelutyössä ja erityi-
50154: sesti valmistauduttaessa Euroopan keskus-
50155: Yleistä pankin (EKP) ja Euroopan keskuspankkijär-
50156: jestelmän (EKPJ) perustamiseen.
50157: Maastrichtissa sovittiin helmikuussa 1992 Madridissa joulukuussa 1995 pidetyssä
50158: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kokouksessa Eurooppa-neuvosto vahvisti,
50159: (perustam issopim us) muuttamisesta Euroo- että EMU:n kolmas vaihe alkaa vuoden
50160: pan unionia koskevalla sopimuksella 1999 alusta.
50161: (unionisopimus), joka tuli voimaan 1 päivä- Valtioneuvosto antoi 24 päivänä helmikuu-
50162: nä marraskuuta 1993. Unionisopimuksella li- ta 1998 tiedonannon eduskunnalle Suomen
50163: sättiin perustamissopimukseen muun muassa osallistumisesta euroalueeseen. Eduskunta on
50164: talous- ja rahaliittoa (EMU, engl. Economic 17 päivänä huhtikuuta 1998 äänestänyt suu-
50165: and M onetary Union) koskevat artiklat. ren valiokunnan mietinnön pohjalta hallituk-
50166: Unionisopimukseen kuuluu lisäksi erillisiä sen tiedonannosta ja päättänyt, että Suomi
50167: pöytäkirjoja, joihin sisältyvät muun muassa osallistuu euroalueeseen. Valtion tai hallitus-
50168: Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Eu- ten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva
50169: roopan keskuspankin perussääntö (perus- neuvosto päätti 2 päivänä toukokuuta 1998
50170: sääntö) sekä Euroopan rahapoliittisen insti- määräenemmistöllä talous- ja valtiovarainmi-
50171: tuutin (ERI) perussääntö. Perustamissopi- nistereiden kokoonpanossa kokoontuvan
50172: mukseen sisältyvistä artikloista osaa sovelle- neuvoston suosituksista, ja ottaen huomioon
50173: taan heti ratifioinnin tapahduttua, osaa komission ja ERI:n lähentymisraportit sekä
50174: EMU:n toisen vaiheen aikana ja loppuja Euroopan parlamentin lausunnon siitä, mitkä
50175: EMU:n kolmannen vaiheen aikana. jäsenvaltiot ottavat yhteisen valuutan käyt-
50176: EMU :n toinen vaihe alkoi vuoden 1994 töön vuoden 1999 alusta ja mitkä jäsenvalti-
50177: alusta ilman Euroopan yhteisöjen toimielin- ot jäävät valtioiksi, joita koskee poikkeus.
50178: ten nimenomaista päätöstä. Toimet, joihin
50179: jäsenvaltion on tullut ryhtyä ennen EMU:n Neuvoston asetukset siirtymisestä euroon
50180: toisen vaiheen alkamista, liittyvät pääomien
50181: vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten EMU:n kolmas vaihe alkaa vuoden 1999
50182: poistamiseen ja monivuotisten, EMU:n to- alusta, jolloin kiinnitetään peruuttamattomas-
50183: teuttamiseksi tarvittavien talouspoliittisten ti euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden
50184: ohjelmien hyväksymiseen. EMU:n · toisen kansallisten valuuttojen kahdenväliset kurssit
50185: vaiheen aikana jäsenvaltioiden on kiellettävä ja kunkin valuutan kurssi suhteessa euroon.
50186: julkisen sektorin keskuspankkirahoitus, py- Euron käyttöön ottamisesta säädetään tietyis-
50187: rittävä välttämään liiallista julkisen talouden tä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä sään-
50188: alijäämiä sekä ryhdyttävä toimiin, joilla tur- nöksistä annetussa neuvoston asetuksessa
50189: vataan jäsenvaltion keskuspankin itsenäi- (EY) N:o 1103/97. Asetus tuli voimaan
50190: syys. 20 päivänä kesäkuuta 1997. Lisäksi siitä
50191: EMU:n toinen vaihe on siirtymävaihe, jon- säädetään euron käyttöönotosta annetussa
50192: ka aikana toteutettava talouspoliittinen yh- neuvoston asetuksessa (EY) N:o 974/98,
50193: teistyö luo edellytykset osallistua EMU:n jäljempänä euroasetus. Asetus tulee voimaan
50194: kolmanteen vaiheeseen sisältyvään yhteisen vuoden 1999 alusta. Tuolloin eurosta tulee
50195: rahan alueeseen (euroalue). ERI aloitti toi- itsenäinen valuutta. Kansallisista rahayksi-
50196: HE 127/1998 vp 5
50197:
50198: köistä tulee euron alayksikköjä. Neuvoston neistä kysymyksistä on ratkaistu ja lukuisia
50199: asetuksissa määrätään oikeudellisesti täytän- yksityiskohtia tarkennettu. Mitään olennaisia
50200: töönpanokelpoinen vastaavuus euroyksikkö- asioita ei ole muutettu, joten siirty-
50201: jen ja kansallisten rahayksikköjen kesken. mäsuunnitelmaan perustuva eri tahoilla suo-
50202: Kansallisen rahayksikön määräiset setelit ja ritettu valmistautuminen on voinut jatkua
50203: metallirahat säilyttävät asemansa laillisina muutoksitta. Tämä siirtymäsuunnitelma on
50204: maksuvälineinä kunkin asianomaisen jäsen- laadittu entiseen tapaan EMU-projektin työ-
50205: valtion alueella siihen saakka, kun euromää- ryhmissä siten, että eri osapuolten esittämät
50206: räiset setelit on otettu käyttöön. Vuoden näkökohdat on otettu mahdollisimman pit-
50207: 1999 alusta euroyksikkö on laillinen maksu- kälti huomioon.
50208: väline tilirahana. Euroyksikkö otetaan käyt- EMU-projektin lainsäädäntöryhmä julkisti
50209: töön heti alkuvaiheessa ainakin EKPJ:n ra- kesäkuussa 1997 selvityksen kansallisen
50210: hapolitiikassa ja uusissa valtionlainoissa. lainsäädännön muutoksista, jotka ovat tar-
50211: Viimeistään vuoden 2001 lopussa emo- peen yhteiseen rahaan siirryttäessä. Tarvitta-
50212: määräisiä seteleitä ryhdytään laskemaan liik- vat esitykset valmistellaan asianomaisissa
50213: keeseen ja EKPJ ryhtyy vaihtamaan kansal- ministeriöissä.
50214: lisia seteleitä niitä vastaan. Viimeistään kuu-
50215: si kuukautta myöhemmin kansalliset rahayk- Valtionvelan eurostrategia
50216: siköt on korvattu kokonaan euromääräisillä
50217: maksuvälineillä kaikissa euroalueeseen osal- Valtiovarainministeriö asetti 23 päivänä
50218: listuvissa jäsenvaltioissa ja siirtyminen yh- syyskuuta 1996 EMU ja valtionvelka -työ-
50219: teiseen rahaan on viety päätökseen. Kansal- ryhmän selvittämään talous- ja rahaliiton
50220: liset setelit ja metallirahat menettävät ase- kolmannen vaiheen vaikutuksia valtion lai-
50221: mansa laillisina maksuvälineinä, ja euroalu- nanottoon sekä velanhoitoon. Työryhmä ja
50222: eella vain eurosetelit ja -metallirahat ovat sen asettamat asiantuntijatyöryhmät ovat laa-
50223: laillisia maksuvälineitä. Tämän jälkeen kan- tineet ehdotuksensa yhteisen valuutan käyt-
50224: sallisia seteleitä ja metallirahoja voidaan vie- töönottoon valmistautumiseksi valtion lai-
50225: lä vaihtaa kansallisissa keskuspankeissa. nanotossa ja velanhallinnassa. Työryhmät
50226: ovat käsitelleet valtionvelan redenominaati-
50227: EMU-projektin siirtymäsuunnitelma oon, valtion lainanottostrategiaan ja markka-
50228: markkinoiden infrastruktuuriin, valtionvelan
50229: Valtiovarainministeriö asetti 17 päivänä riskienhallintaan, valtion lainanoton oikeu-
50230: huhtikuuta 1996 EMU-projektin, jonka teh- dellisiin kysymyksiin sekä tietojärjestelmiin
50231: tävänä on laatia Suomelle yhteiseen valuut- liittyviä kysymyksiä.
50232: taan siirtymistä koskeva suunnitelma. Suun- EMU ja valtionvelka -työryhmä on koon-
50233: nitelmassa yksilöidään ja aikataulutelaan yh- nut yhteen asiantuntijatyöryhmien esittämät
50234: teisen valuutan käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet valtionvelan eurostrategiaksi.
50235: keskeiset lainsäädäntö- ja muut muutostar- Valtiovarainministeriö on julkistanut 19 päi-
50236: peet. Projektin tehtävänä on lisäksi koor- vänä joulukuuta 1997 lyhennelmän EMU ja
50237: dinoida kansallista yhteiseen valuuttaan siir- valtionvelka -työryhmän muistiosta.
50238: tymistä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Työryhmä katsoo, että markkamääräiset
50239: Projektin tarkoituksena on varmistaa kaik- arvo-osuusmuotoiset valtion sarjaobligaatiot
50240: kien yhteiskunnan osapuolten siirtyminen ja valtion velkasitoumukset tulee muuttaa
50241: yhteiseen rahaan päätetyssä aikataulussa. euromääräisiksi tammikuun 1 ja 3 päivän
50242: Projekti huolehtii siitä, että lainsäädäntö voi- 1999 välisenä aikana yhdellä kertaa. Muutta-
50243: daan saada vastaamaan yhteisen valuutan misessa sovelletaan niin kutsuttua bottom up
50244: asettamia vaatimuksia. Projekti on luonteel- -menetelmää, jolloin arvo-osuustilien arvo-
50245: taan koordinoiva. Lainsäädäntö- ja muiden osuuslajikohtaiset niroellisarvot muutetaan
50246: muutosten käytännön toteutus on eri hallin- euromääräisiksi. Pyöristys tehdään lä-
50247: nonalojen ja sektoreiden vastuulla. himpään eurosenttiin normaalilla pyöristys-
50248: EMU-projektin laatima kansallinen siirty- säännöllä. Tämä johtaa käytännössä siihen,
50249: mäsuunnitelma julkaistiin ensimmäisen ker- että emissioiden yksikkökoko on yksi sentti
50250: ran huhtikuussa 1997. Siirtymäsuunnitelman muuttamisen jälkeen. Seuraavaksi lasketaan
50251: päivitetty versio julkaistiin 18 päivänä joulu- kaikki arvo-osuustilit yhteensä arvo-osuusla-
50252: kuuta 1997. Päivitetyssä siirtymäsuunnitel- jeittain. Näin saatu summa on kyseisen arvo-
50253: massa pääosa keväällä 1997 avoimeksi jää- osuuslajin liikkeessä oleva kanta. Poikkeama
50254: 6 HE 127/1998 vp
50255:
50256: eli pyöristyserot säilytysten yhteissumman ja lee informoida hyvissä ajoin etukäteen muu-
50257: emittoidun kokonaismäärän välillä voidaan toksesta.
50258: korjata siten, että valtio muuttaa liikkeessä Suomen Pankin shekkitilijärjestelmä on
50259: olevaa arvo-osuuskantaa vastaavasti. Poik- avoinna syksystä 1998 alkaen kello
50260: keamat ovat käytännössä hyvin pieniä suu- 8.00-17.00 välisenä aikana ja 4 päivästä
50261: ruusluokaltaan. Tämän niin sanotun laajan tammikuuta 1999 kello 8.00-19.00 välisenä
50262: redenominaation toteuttaminen edellyttää aikana. Aukioloaika 31 päivänä joulukuuta
50263: työryhmän mukaan selventävää kansallista 1998 ja 4 päivänä tammikuuta 1999 on so-
50264: lainsäädäntöä. vittava erikseen, jos sitä halutaan pidentää.
50265: Työryhmä pitää strategisesti tärkeänä Vuodenvaihteen yli toteutettavat kaupat
50266: markkamarkkinoiden kehittämistä mahdolli- maksetaan euromääräisinä arvopaperikeskuk-
50267: simman lähelle eurooppalaista tasoa jo en- sen järjestelmässä. Taattuun nettoselvityk-
50268: nen yhteisen valuutan käyttöönottoa. Tämä seen ei saa kirjata kauppoja toteutettavaksi
50269: tarkoittaa erityisesti viitelainojen jälkimark- vuodenvaihteen yli. Taatusta nettoselvityk-
50270: kinakaupan kasvattamista, toimivien repo- sestä on luovuttu kauppojen selvityksessä
50271: markkinoiden luomista sekä markkinakäy- 1 päivänä keskuuta 1998.
50272: täntöjen harmonisoimista tulevien eurostan-
50273: dardien mukaisiksi. Sovelletaan bottom up -menetelmää
50274: Työryhmä katsoo myös, että valtion liik-
50275: keeseen laskeman lainakannan suppeasta re- Relevantteja muuttamisvaihtoehtoja on
50276: denominaatiosta (markkojen muuttaminen käytännössä vain kaksi: bottom up -menette-
50277: euroiksi) olisi tarpeen säätää yleisluontaisesti ly tai top down -menettely. Näistä kahdesta
50278: myös kansallisesti. Työryhmä katsoo, että suositellaan yleisesti käytettäväksi bottom up
50279: sen esittämät toimenpiteet tulee pääosiltaan -menettelyä.
50280: toteuttaa vuoden 1998 aikana. EMU ja valtionvelka -työryhmä katsoi,
50281: että muuttamisessa tulisi soveltaa bottom
50282: 1.2. Vaitioovelan tekninen up -menetelmää. Samoin kansalliset selvitys-
50283: muuttamissuunnitelma keskukset, muun muassa arvopaperikeskus,
50284: sekä kansainväliset selvityskeskukset, kuten
50285: Valtionvelka muutetaan euroihin Euroclear, aikovat käyttää bottom up -mene-
50286: telmää. Lisäksi Euroopan unionin (EU)
50287: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeri- muissa jäsenvaltioissa aiotaan pääsääntöisesti
50288: valiokunta teki 28 päivänä lokakuuta 1997 käyttää bottom up -menetelmää ja pyöristys-
50289: periaatepäätöksen markkamääräisen valtion- tä lähimpään eurosenttiin.
50290: velan muuntamisesta euromääräiseksi vuo- B ottom up -menetelmässä euromääräiseksi
50291: den 1999 alusta. Päätös koskee markkamää- muuttaminen tapahtuu arvo-osuustililähtöi-
50292: räisiä arvo-osuusmuotoisia valtion sarjaobli- sesti eli muuttaminen aloitetaan yksittäisistä
50293: gaatioita ja valtion velkasitoumuksia. Kysei- säilytyksistä. Muuttaminen tehdään kunkin
50294: nen päätös on EMU ja valtionvelka -työryh- tilin osalta arvo-osuuslajeittain. Lainan
50295: män antaman suosituksen mukainen. Päätös markkamäärä muunnetaan muuntokertoimel-
50296: on luonteeltaan informatiivinen ja lähinnä la euromääräiseksi ja pyöristys tehdään ylös-
50297: poliittisesti valtiota velvoittava. tai alaspäin lähimpään eurosenttiin ja täsmäl-
50298: Suomen Arvopaperikeskus Oy (arvopaperi- leen yksikköjen keskiväliin jäävä määrä pyö-
50299: keskus) on aloittanut valmistelut Suomen ristetään ylöspäin. Yhdelle arvo-osuustilille
50300: valtion arvo-osuusmuotoisten sarjaobligaati- voi syntyä maksimissaan noin puolen euro-
50301: oiden ja velkasitoumusten muuttamiseksi sentin pyöristystappio arvo-osuuslajia koh-
50302: euromääräisiksi. Lisäksi arvopaperikeskus den. Seuraavaksi lasketaan arvo-osuustilit
50303: lähtee siitä oletuksesta, että pankkien sijoi- yhteensä arvo-osuuslajeittain. Näin saatu
50304: tustodistuksetkin muutetaan euromääräisiksi. summa on kyseisen arvo-osuuslajin liikkees-
50305: Tavoitteena on, että kauppojen selvitykset ja sä oleva kanta.
50306: erääntymismaksut suoritetaan pelkästään eu- Kun bottom up -menetelmällä lasketut ar-
50307: romääräisinä 4 päivästä tammikuuta 1999. vo-osuustilien niroellisarvot lasketaan yhteen
50308: Muuttaminen euromääräiseksi tehdään arvo-osuuslajikohtaisesti, kyseinen summa
50309: tammikuun 1 ja 3 päivän 1999 välisenä ai- poikkeaa käytännössä vähän kunkin arvo-
50310: kana, minkä jälkeen kaupat näillä arvopape- osuuslajin liikkeessä olevasta kannasta.
50311: reilla tehdään euromääräisinä. Sijoittajia tu- Poikkeama eli pyöristyserot säilytysten yh-
50312: HE 127/1998 vp 7
50313:
50314: teissumman ja emittoidun kokonaismäärän kakirjojen lisäksi julkisen kaupankäynnin
50315: välillä voidaan korjata siten, että valtiokont- kohteena olevia yksityisten liikkeeseenlaski-
50316: tori muuntaa liikkeessä olevaa arvo-osuus- joiden ja kuntien liikkeeseen laskemia velka-
50317: kantaansa vastaavasti. Kannan muutos voi- kirjoja. Vuoden 1998 elokuussa velkakirja--
50318: daan toteuttaa tasausemissioilla eli lisä- arvopapereiden liikkeeseenlaskijoita oli kaik-
50319: emissioilla arvopaperikeskuksessa, jos kanta kiaan 20 ja osakkeiden liikkeeseenlaskijoita
50320: on euromuunnon jälkeen pienempi kuin säi- 129.
50321: lytykset. Jos kanta on muunnon jälkeen suu- Vuoden 1998 elokuun lopussa arvo-osuus-
50322: rempi kuin säilytykset, kannan muutos voi- järjestelmässä olevien oman ja vieraan pää-
50323: daan toteuttaa kuoletuksella. oman ehtoisten arvopapereiden määrä oli
50324: Pyöristys lähimpään eurosenttiin johtaa yhteensä noin 908 miljardia markkaa, josta
50325: käytännössä siihen, että emissioiden yksik- osakkeiden markkina-arvo oli 544 miljardia
50326: kökoko on yksi sentti muuttamisen jälkeen. markkaa, valtion velkasitoumusten ja sijoi-
50327: Sen seurauksena arvo-osuuksien kappale- tustodistusten nimellisarvo 122 miljardia
50328: määrä kasvaa huomattavasti, sillä joukkovel- markkaa sekä joukkovelkakirjalainojen ni-
50329: kakirjan yksikkökoko on nykyisin miljoona mellisarvo 197 miljardia markkaa.
50330: markkaa. Arvo-osuusjärjestelmässä selvitettiin vuo-
50331: Euromuunto ja bottom up -menettely edel- den kahdeksan ensimmäisen kuukauden ai-
50332: lyttävät, että niroellisarvot on muutettava ko- kana keskimäärin noin 89 500 osakekauppaa
50333: konaisluvuista desimaaliluvuiksi, koska ni- kuukaudessa. Velkakirjakaupan lukumäärä
50334: mellisarvot ovat muutoksen jälkeen eu- on selvästi alhaisempi, mutta volyymi huo-
50335: rosenttien tarkkuudella. Lisäksi järjestelmien mattavasti suurempi. Osakkeilla käydyn kau-
50336: tietokenttien pituuden riittävyys on tarkistet- pan keskimääräinen arvo oli noin 500 000
50337: tava, koska arvo-osuuksien kappalemäärä markkaa, kun vastaavasti selvitettyjen velka-
50338: kasvaa huomattavasti. Edelleen maksut on kirjakauppojen keskimääräinen arvo oli noin
50339: kyettävä suorittamaan euromääräisinä 4 päi- 60 miljoonaa markkaa.
50340: västä tammikuuta 1999, koska arvopaperi- Arvo-osuustilejä oli vuoden 1998 elokuus-
50341: keskus siirtyy tällöin käyttämään euroa mak- sa noin 778 000. Arvo-osuusrekisterinpitäjiä
50342: suliikenteessä. oli kaikkiaan II. Arvopaperikeskuksella oli
50343: B ottom up -menetelmä ja pyöristys lähim- yhteensä noin 50 000 tiliasiakas ta. V altaosa
50344: pään eurosenttiin turvaavat sijoittajien ase- tileistä oli muiden arvo-osuusrekisterin pitä-
50345: man, koska sijoittajan hallussa olevien jien hallussa, joita olivat Aktia Säästöpankki
50346: muunnettavien arvopaperien nimellisarvo py- Oyj, Helsingin Arvo-osuuskeskus Oy, Merita
50347: syy lähes muuttumattomana pyöristyserojen Pankki Oy, Osuuspankkien Keskuspank~i
50348: jäädessä hyvin pieniksi. Oyj, Oy Samlink Ab, Leonia Pankki OyJ,
50349: Euroasetus ja komission tulkinta asetukses- Skandinaviska Enskilda Banken, Suomen
50350: ta johtavat siihen, että bottom up -menettely Pankki, SveQska Handelsbanken, Val-
50351: ei aivan sellaisenaan ole toteutettavissa, vaan tiokonttori ja Alandsbanken Ab.
50352: kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä muu- Vuoden I997 aikana arvo-osuusjärjestel-
50353: toksia, jos euromuunto tehdään yksittäisten mässä toteutettiin 26 uutta arvopapereiden
50354: arvo-osuustilien arvo-osuuslajikohtaisten ni- liikkeeseenlaskua. Osinkoja maksettiin vas-
50355: mellisarvojen pohjalta (bottom up -menette- taavan vuoden aikana 7,4 miljardia markkaa
50356: ly) ja pyöristys tehdään lähimpään eurosent- kaikkiaan 90 osakesarjalle. Vuoden 1998
50357: tiin ja emissioiden yksikkökoko on yksi kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana
50358: sentti. toteutettiin 24 uutta arvopapereiden liikkee-
50359: seenlaskua ja osinkoja oli ehditty maksaa
50360: 1.3. Arvopaperikaupan selvitysjätjestelmät noin II ,36 miljardia markkaa.
50361: ja niiden kansainväliset yhteydet
50362: Siirtyminen euromääriin kaupankäynnissä ja
50363: Arvo-osuusjärjestelmän toiminta selvitystoiminnassa
50364:
50365: Arvopaperikauppojen kirjaaminen ja selvi- Yhteinen valuutta tarjoaa mahdollisuuden
50366: tys tapahtuu pääosin keskitetysti arvopaperi- laajentaa ja syventää euroalueen arvopaperi-
50367: keskuksen arvo-osuusjärjestelmässä. J ärjes- markkinoita sekä lisätä niiden likvidisyyttä
50368: telmään on liitetty pörssiosakkeiden, valtion ja läpinäkyvyyttä. Kansallisessa rahayksikös-
50369: viitelainojen ja keskeisten rahamarkkinavel- sä toimivan markkinan oletetaan menettävän
50370: 8 HE 127/1998 vp
50371:
50372: kaupankäyntiä sellaisille markkinoille, jotka sainvälisen kilpailukyvyn vaatimusten täyttä-
50373: jo ovat siirtyneet euroon. Käytännössä tämä miseksi RM-järjestelmässä on tarkoitus siir-
50374: ohjaa euroalueen kansallisia markkinoita tyä euromääriin heti talous- ja rahaliiton kol-
50375: ottamaan euron käyttöön mahdollisimman mannen vaiheen alussa.
50376: nopeasti. Myös HEX Oy:n kaupankäynnissä siirry-
50377: Vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien tään käyttämään euroa talous- ja rahaliiton
50378: kaupankäynnissä merkittävät suureet ovat kolmannen vaiheen alussa. Samanaikaisesti
50379: markkinahinta (tuottoprosentti) ja hankittava arvopaperikeskuksessa muutetaan euromää-
50380: määrä (pääoma). Kauppaerän pääoma on räiseksi oman pääoman ehtoisten arvo-
50381: yhteydessä velkakirjan nimellisarvoon. osuuksien kaupankäynnin selvitysjärjestelmä
50382: Kauppaselvitystä ei siten voida muuttaa eu- ja käsittelyjärjestelmä (OM-järjestelmä).
50383: romääräiseksi, ellei samalla muuteta joukko- Maksuliikenteessä siirrytään euroihin siitäkin
50384: lainan nimellisarvoa. syystä, että Suomen Pankin sekkitilijärjes-
50385: Madridissa vuoden 1995 joulukuussa ko- telmässä ryhdytään käyttämään yksinomaan
50386: koontuneessa Eurooppa-neuvoston huippu- euroa 1 päivästä tammikuuta 1999.
50387: kokouksessa sovittim, että euroalueeseen Osakekaupan selvityksen perusyksikkö on
50388: osallistuvat jäsenvaltiot laskevat liikkeeseen osakkeiden kappalemäärä eikä niiden pää-
50389: kaupankäynnin kohteena olevan uuden vel- oma. Siksi osakkeen nimellisarvon markka-
50390: kansa euroyksiköissä heti vuoden 1999 alus- määräisyys ei vaikuta välittömästi kauppa-
50391: ta. Yhteisen raha- ja valuuttapolitiikan har- selvitykseen. Oikeusministeriö on valmis-
50392: joittaminen johtaa siihen, että euroalueen interbank- tellut hallituksen esitystä, jonka mukaan osa-
50393: ja valuuttamarkkinat ryhtyvät käyttämään kepääoman muuttamista euromääräiseksi
50394: euroa heti talous- ja rahaliiton kolmannen helpotettaisiin lainsäädännöllä. Samalla teh-
50395: vaiheen alusta. Koska Suomen valtion velan- täisiin mahdolliseksi osakkeen niroellisarvos-
50396: hoidossa pyritään mahdollisimman suureen ta luopuminen. Tämä helpottaisi erityisesti
50397: yhdenmukaisuuteen eri lainojen välillä, niiden kansainvälisesti toimivien yhtiöiden
50398: Madridissa tehty päätös vaikuttaa käytännös- siirtymistä euron käyttöön, joiden osakkeet
50399: sä myös liikkeessä oleviin markkamääräisiin on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi.
50400: sarjaobligaatiolainoihin. Vastaavaa ratkaisua tutkitaan ainakin Sak-
50401: Useimmat jäsenmaat ovat ilmoittaneet sassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomais-
50402: muuntavansa vanhan, kotimaan valuutan sa. NimellisarvoUoman osakkeen liikkee-
50403: määräisen velkansa tai osan siitä euromää- seenlasku on jo mahdollista Belgiassa ja Lu-
50404: räiseksi liittyessään EMU:n kolmanteen vai- xemburgissa. Oikeusministeriössä valmistel-
50405: heeseen. Tämän mukaisesti hallituksen ta- tavana hallituksen esityksellä vahvistettaisiin
50406: louspoliittinen ministerivaliokunta on 28 suomalaisten arvopaperimarkkinoiden ja liik-
50407: päivänä lokakuuta 1997 päättänyt periaat- keeseenlaskijoiden toimintaympäristön kil-
50408: teesta, jonka mukaan valtion markkamääräi- pailukykyä euroalueella.
50409: set ja arvo-osuusmuotoiset sarjaobligaa-
50410: tiolainat ja lyhyet velkasitoumukset muute- Maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskeva di-
50411: taan euromääräiseksi vuoden 1999 alusta. rektiivi (98/26/EY)
50412: Valtioneuvosto on lisäksi tehnyt 17 päivänä
50413: syyskuuta 1998 asiaa koskevan periaatepää- EU:n talous- ja valtiovarainministerien
50414: töksen. Muunnettavien lainojen määrä oli ECOFIN-neuvosto ja komissio saavuttivat
50415: vuoden 1998 elokuun lopussa 210 miljardia 13 päivänä lokakuuta 1997 yhteisen kannan
50416: markkaa. selvityksen lopullisuutta maksujärjestelmissä
50417: Valtion arvo-osuusmuotoisilla sarjaobligaa- ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä koske-
50418: tioilla, valtion velkasitoumuksilla, pankkien vasta direktiiviehdotuksesta. Direktiivi kos-
50419: ja Suomen Pankin sijoitustodistuksilla sekä kisi ensisijaisesti nettootuksen lopullisuuden
50420: muilla rahamarkkinoiden sijoituskohteilla varmistamista ja selvitysjärjestelmissä käy-
50421: tehdyt kaupat selvitetään arvopaperikeskuk- tettävien vakuuksien pätevyyttä. Direktiivi
50422: sen vieraan pääoman ehtoisten arvo-osuuk- sisältäisi lisäksi vakuuksia koskevan lainva-
50423: sien keskitetyssä käsittelyjärjestelmässä eli lintasäännön, jonka mukaan arvopapereita tai
50424: RM-järjestelmässä. Selvityksen maksuliiken- niihin kohdistuvia oikeuksia voitaisiin antaa
50425: ne selvitysosapuolten ja arvopaperikeskuksen vakuudeksi rekisterijärjestelmään sovelletta-
50426: välillä toteutetaan Suomen Pankin sekkitili- vien sääntöjen mukaisesti, vaikka arvopape-
50427: järjestelmässä. Valtion, EKP:n ja kan- rit sijaitsisivat muussa valtiossa kuin rekiste-
50428: HE 127/1998 vp 9
50429:
50430: ri. Direktiivin johdantolauseiden mukaan sinomaan T ARGET -järjestelmässä (engl.
50431: lainvalintasääntöä sovellettaisiin vain, jos Trans-European A utomated R eal-tim e Gross
50432: arvopaperin sijaintimaan lainsäädäntö sallii Settlement Express Transfer System) ja sii-
50433: arvopapereihin kohdistuvan rekisterinpidon hen liittyvissä kansallisissa maksujen brut-
50434: muussa valtiossa. Johdantolauseiden mukaan toselvitysjärjestelmissä.
50435: olisi lisäksi suotavaa, että jäsenvaltiot pyrki- ERI:n neuvosto on julkaissut tammikuussa
50436: vät luomaan riittävät yhteydet kaikkien di- 1998 vähimmäisvaatimukset, joilla euroop-
50437: rektiivin soveltamisalaan kuuluvien arvopa- palaisia selvitysjärjestelmiä voidaan käyttää
50438: perien selvitysjärjestelmien välille arvopape- keskuspankkijärjestelmän luotto-operaatioi-
50439: reilla suoritettavien toimien mahdollisimman den toteuttamisessa (engl. Standards for the
50440: suuren avoimuuden ja oikeusvarmuuden li- use of EU Securities Settlement Systems in
50441: säämiseksi. ESCB Credit Operations). Arviointiperustei-
50442: ta on yhteensä yhdeksän. Selvitysjärjestel-
50443: Euroopan keskuspankkijärjestelmässä asetet- millä ja niiden välisillä yhteyksillä on ensin-
50444: tavat vaatimukset selvitysjärjestelmille näkin oltava pätevä oikeudellinen perusta,
50445: jossa maksujen ja arvopaperien siirtojen pe-
50446: EKPJ:ssä annetaan keskuspankkiluottoa ruuttamattomuus on varmistettu. Oikeudellis-
50447: vain korkeatasoisia arvopaperivakuuksia vas- ten puitteiden on niin ikään taattava, että
50448: taan. EKP laskee itse liikkeeseen velkasitou- keskuspankkien tileillä pidettäviin arvopape-
50449: muksia. Rahapoliittiset välineet kytkeytyvät reihin kohdistuvat oikeudet on riittävästi
50450: siten tiiviisti arvopaperimarkkinoihin ja ar- suojattu kussakin järjestelmässä. Toiseksi,
50451: vopaperien käsittelyjärjestelmiin. EKP val- keskuspankkijärjestelmän luotto-operaatioita
50452: mistelee vakuuksien käsittelyä varten ratkai- selvitettäessä toimitus maksua vastaan
50453: sua, joka perustuisi rahapoliittisissa operaati- -periaatteen mukaisesti järjestelmässä on
50454: oissa sovellettaviin periaatteisiin. Niiden mu- käytettävä keskuspankkirahaa.
50455: kaan EKP käyttäisi olemassa olevia kansalli- Selvitysjärjestelmäitä edellytetään kolman-
50456: sia arvopaperijärjestelmiä (hajauttamisen pe- neksi suoraa ja ainutlaatuista yhteyttä arvo-
50457: riaate) ja puuttuisi vain niihin toimintoihin, paperien liikkeeseenlaskijaan tai ainakin suo-
50458: joita yksityiset osapuolet eivät pysty tai ha- raa linkkiä sellaiseen laitokseen, jolla tämä
50459: lua hoitaa riittävästi (markkinaehtoisuuden yhteys on. Näin keskuspankit pyrkivät hallit-
50460: periaate). Rahapoliittisiin operaatioihin liitty- semaan omaisuuden hallintaketjuista johtuvia
50461: vä selvitystoiminta voitaisiin uskoa kansalli- säilytysriskejä. Neljännen vaatimuksen mu-
50462: sille arvopaperikeskuksille, kuten arvopape- kaan vain viranomaisten riittävästi valvomat
50463: rikeskukselle Suomessa, jos keskukset täyt- ja sääntelemät selvitysjärjestelmät voidaan
50464: tävät EKP:n asettamat vähimmäisvaatimuk- hyväksyä EKPJ:n operaatioiden toteuttami-
50465: set. sessa. Selvitysjärjestelmän ylläpitäjien on
50466: EKP vaatii keskuspankkitoimiin käytettä- viidenneksi annettava keskuspankeille tietoa
50467: viltä selvitysjärjestelmiltä nopeutta, tehok- järjestelmän mahdollisista riskeistä. Tähän
50468: kuutta ja luotettavuutta. Selvitysjärjestelmien liittyy myös velvollisuus julkaista järjestel-
50469: tulee sallia se, että keskuspankkioperaatiois- män pääsy- ja eroaruisvaatimukset
50470: sa voidaan käyttää mahdollisimman laajaa Selvitysjärjestelmissä on kuudenneksi otet-
50471: vakuuskelpoisten arvopaperien joukkoa. Tar- tava käyttöön asianmukaiset riskienhallinta-
50472: koitus on, että markkinaoperaatioihin osallis- menetelmät, joilla hallitaan osapuolten suori-
50473: tuvat yksityiset tahot voivat vaikeuksitta an- tuskyvyttömyystilanteita. Seitsemäs vaatimus
50474: taa kotimaiselta keskuspankilta saamansa on, että järjestelmän on taattava keskuspank-
50475: luoton vakuudeksi missä tahansa euroalueel- kioperaatioiden lopullisuus ja peruuttamatto-
50476: la säilytettäviä arvopapereita. Samoin mah- muus päivän sisäisesti. Järjestelmiä on kehi-
50477: dollisimman monen hyväksyttävän mark- tettävä siten, että tapahtumat voidaan selvit-
50478: kinaosapuolen on voitava osallistua operaati- tää viimeistään vuonna 2002 toimitus mak-
50479: oihin selvitysjärjestelmien kautta. Selvitys- sua vastaan -periaatteella. Kahdeksanneksi
50480: toiminnan on taattava se, että keskuspank- selvitysjärjestelmissä on noudatettava kes-
50481: kiluottoa ei voida nostaa ennen kuin sen kuspankkien välisen T ARGET-maksujärjes-
50482: vakuudeksi annettavat arvopaperit on siirret- telmän aukioloaikoja. Viimeinen arviointipe-
50483: ty ehdottomasti ja peruuttamattomasti kes- ruste koskee tietojärjestelmien toiminnallista
50484: kuspankille. Rahapolitiikkaan liittyvän selvi- luotettavuutta ja varajärjestelmien toimivuut-
50485: tystoiminnan maksuliikenne hoidettaisiin yk- ta.
50486:
50487:
50488: 3802790
50489: 10 HE 127/1998 vp
50490:
50491: EKPJ käyttää vain selvitysjärjestelmiä, arvopaperit on keskuksissa pysäytetty tai
50492: jotka täyttävät sen asettamat vähimmäisvaa- muutettu aineettomiksi, jotta niitä voidaan
50493: timukset. ERI ja kansalliset keskuspankit käsitellä tilikirjauksina. Lisäksi malli edellyt-
50494: arvioivat kevään 1998 aikana eurooppalaisia tää, että arvopapereita voidaan käsitellä jär-
50495: selvitysjärjestelmiä, kuten arvopaperikeskus- jestelmissä lajiesineinä. Järjestelmäyhteyden
50496: ta. Näiden arvioiden perusteella laaditaan päätarkoitus on tehdä mahdolliseksi se, että
50497: vuoden loppupuolella EKPJ:n luotto-operaa- sijoittajat voivat käyttää kotimaista arvopa-
50498: tioissa käytettävien selvitysjärjestelmien luet- perikeskustaan verkkoon kuuluvissa valtiois-
50499: telo. sa säilytettävien arvopapereidensa hallin-
50500: nointiin. Arvopaperikeskukset pyrkivät selvi-
50501: Euroopan kansallisten arvopaperikeskusten tyksen lopullisuutta maksujärjestelmissä ja
50502: yhdistys arvopapereiden selvitysjärjestelmissä koske-
50503: van direktiiviehdotuksen mukaisesti siihen,
50504: EU:n jäsenvaltioiden kansalliset arvopape- että ulkomaisten arvopaperien käsittelyssä
50505: rikeskukset perustivat toukokuussa 1997 yh- voitaisiin noudattaa kotimaisten osapuolten
50506: distyksen (engl. European Central Securities ja sijoittajien kannalta mahdollisimman pit-
50507: Depositories Association, ECSDA ), jonka kälti samoja menettelytapoja kuin kotimais-
50508: tarkoitus on muun muassa edistää keskusten ten arvopaperien käsittelyssä.
50509: toiminnallisia yhteyksiä. Yhdistys perustet-
50510: tiin ERI:n aloitteesta valmistelemaan ennen Keskuspankkien välinen kirjeenvaihtajajär-
50511: muuta EKPJ:n rahapolitiikassa vaadittavien jestelmä
50512: vakuuksien käsittelyä euroalueella. Rahapoli-
50513: tiikassa käytettävien arvopapereiden käsitte- EKP ja kansalliset keskuspankit ovat va-
50514: lystä huolehtii muutamissa EU:n jäsenvalti- rautuneet siihen, ettei kaikkien euroaluee-
50515: oissa keskuspankki. Tästä syystä myös kes- seen osallistuvien jäsenvaltioiden arvopaperi-
50516: kuspankit ovat voineet seurata ja osallistua keskuksilla ole toimivaa ja vaatimukset täyt-
50517: yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksessä on tävää keskinäistä yhteyttä vielä vuoden 1999
50518: laadittu arvopaperikeskusten välistä vakuuk- alussa. Jos hyväksyttävää järjestelmäyhteyttä
50519: sien käsittelymenetelmää koskeva kuvaus, ei ole, keskuspankit mahdollistavat ulkomai-
50520: joka toimitettiin ERI: lle heinäkuussa 1997. sen vakuusmateriaalin käytön keskinäisellä
50521: Suunnitelman mukaan arvopaperikeskusten kirjeenvaihtajajärjestelmällään (engl. Corres-
50522: välinen yhteistyö perustuisi kahdenvälisesti pondent Central Sanking Model CCBM).
50523: perustettaviin järjestelmäyhteyksiin. Kukin Kirjeenvaihtajajärjestelmän puitteissa kan-
50524: arvopaperikeskus (arvopaperin liikkeeseen- salliset keskuspankit tarjoavat toisilleen va-
50525: laskumaan arvopaperikeskus) avaisi muille kuusmateriaalin säilytyspalveluita. Luotto-
50526: arvopaperikeskuksille (sijoittajan kotivaltion operaation vakuudeksi toimitettava arvopa-
50527: arvopaperikeskus) arvopaperitilin omassa peri otetaan säilytykseen siinä jäsenvaltiossa,
50528: järjestelmässään kotimaisten arvopaperien missä se on alun perin laskettu liikkeeseen.
50529: käsittelyä varten. Näillä tileillä säilytettäisiin Kukin keskuspankki avaa vakuuksien säily-
50530: muiden arvopaperikeskusten osapuolten ja tystä varten toisille keskuspankeille arvopa-
50531: niiden asiakkaiden omistuksia liikkeeseenlas- peritilit kansallisessa arvopaperikeskuksessa.
50532: kumaan arvopaperikeskuksessa. Tili avattai- Järjestelmässä ei sovelleta aitoa toimitus
50533: siin sijoittajan kotivaltion arvopaperikeskuk- maksua vastaan -periaatetta, vaan vakuus
50534: sen nimissä, eikä liikkeeseenlaskumaan ar- toimitetaan arvo-osuussiirtona säilyttäjänä
50535: vopaperikeskuksen järjestelmistä kävisi ilmi, toimivalle keskuspankille ja luotan myöntä-
50536: miten omistukset jakautuvat. Vain sijoittajan vä keskuspankki toteuttaa rahasiirron omassa
50537: kotivaltion arvopaperikeskus pitäisi kirjaa maksujärjestelmässään. Keskuspankit var-
50538: osapuoltensa osuuksista. Tässä kirjanpidossa mistavat keskinäisellä yhteydenpidollaan,
50539: noudatettaisiin yksinomaan sijoittajan koti- että luottoa ei myönnetä ennen kuin vakuus-
50540: valtion arvopaperikeskuksen lakia. Kauppa materiaali on ehdottomasti ja peruuttamatto-
50541: tai muu tapahtuma aiheuttaisi kirjauksia ar- masti siirretty säilyttäjänä toimivalle keskus-
50542: vopaperin liikkeeseenlaskumaassa vain siinä pankille.
50543: tapauksessa, että kaupan osapuolet toimisivat Kirjeenvaihtajajärjestelmää voidaan käyttää
50544: eri valtioissa. kaikkien EKPJ:n luotto-operaatioihin liittyvi-
50545: Arvopaperikeskusten välisen järjestelmäyh- en jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden
50546: teyden toiminnan yleinen edellytys on, että vakuushallintaan. Sen avulla ei voi toteuttaa
50547: HE 127/1998 vp 11
50548:
50549: markkinaosapuolten muita kansainvälisiä sisältää useimmiten sekä osapuolen omat
50550: arvopaperitransaktioita. Arvopapereiden mai- että sen asiakkaiden säilytykset. Keskusten
50551: denvälisessä käytössä markkinaosapuolet toimintaa koskevissa laeissa säädetään ta-
50552: voivat toiminnallisten ja oikeudellisten syi- vanomaisesti siitä, että talletuksen yhteydes-
50553: den takia joutua noudattamaan eri jäsenvalti- sä tallettajan oikeus muuttuu määrättyyn ar-
50554: oissa hieman toisistaan poikkeavia käytäntö- vopaperitodisteeseen kohdistuvasta omistus-
50555: jä. oikeudesta kappalemääräiseksi osuusoikeu-
50556: deksi, joka kohdistuu yhteissäilytyksessä
50557: Pysäytysjärjestelmään perustuvien arvopape- olevaan arvopaperimäärään (engl. co-ow-
50558: rikeskusten keskeiset piirteet nership, securities entitlement, securities in-
50559: terest, saks. M iteigentum nach B ruchteilen ).
50560: Selvityksen lopullisuutta maksujärjestel- Tähän oikeuteen sisältyy mahdollisuus saada
50561: missä ja arvopapereiden selvitysjärjestelmis- osuuden mukainen määrä arvopapereita ero-
50562: sä koskevan direktiiviehdotuksen mukainen tetuksi yhteissäilytyksestä.
50563: yhteistoiminta kansallisten selvitysjärjestel- Kappalemääräisen osuusoikeuden tarkoitus
50564: mien välillä edellyttää Suomessa yhteyksien on suojata sijoittajaa keskuksen osapuolen
50565: perustamista järjestelmiin, joissa arvopaperi- konkurssissa. Sitä pidetään esineoikeutena
50566: todisteet on vedetty pois liikkeestä ja py- (engl. propriety right), joka erotetaan selvästi
50567: säytetty arvopaperikeskukseen. Arvopaperien osapuoleen kohdistuvasta velvoiteoikeudelli-
50568: pysäytysjärjestelmää käytetään Länsi-Euroo- sesta saaruisoikeudesta (engl. mere contrac-
50569: pan valtioista esimerkiksi Alankomaissa, tual claim ). Etuoikeudeton saaminen vaaran-
50570: Belgiassa, Italiassa, Itävallassa, Saksassa ja tuu osapuolen maksukyvyttömyystilanteessa.
50571: Sveitsissä. Arvopaperien käsittely perustuu Tästä syystä omaisuudenhoito pyritään jär-
50572: pysäytysjärjestelmään myös Yhdysvalloissa. jestämään kaikkialla siten, etteivät säily-
50573: Näissä valtioissa pankit ja muut osapuolet tysasiakkaat joudu kantamaan arvopaperikes-
50574: tallettavat säilytyksessään olevia arvopape- kuksen osapuoleen liittyvää luottoriskiä. Py-
50575: reita yhteiseen arvopaperikeskukseen. Kes- säytysjärjestelmään sovellettavissa laeissa
50576: kuksessa saman arvopaperilajin talletukset suojataan erityisesti asiakkaiden puolesta
50577: yhdistetään yhdeksi kokonaissäilytykseksi, hallittavaa omaisuusmäärää, johon kappale-
50578: jossa arvopaperien alkuperää ei erotella. Esi- määräiset osuusoikeudet kohdistuvat. Laissa
50579: merkiksi Belgian arvopaperien käsittelyjär- saatetaan esimerkiksi määrätä, että omaisuu-
50580: jestelmää koskevassa laissa todetaan, että desta on muodostettava erityinen selvityspe-
50581: yhteissäilytykseen talletettuja arvopapereita sä, johon osapuolen muut konkurssivelkojat
50582: voidaan ryhtyä käsittelemään keskuksessa eivät pääse puuttumaan. Arvopaperit jaetaan
50583: lajiesineinä, vaikka ne muutoin olisivatkin konkurssissa yhteissäilytyksestä osuusoi-
50584: numeroituja. keuksien haitijoille oikeuksien suhteessa.
50585: Yksittäiset arvopaperitodisteet saatetaan Esimerkiksi Alankomaissa on lisäksi säädet-
50586: arvopaperikeskuksessa korvata osittain tai ty, että keskuksen osapuolen konkurssissa
50587: jopa kokonaan yhdellä, suuresta arvopaperi- pesä saa suorituksen vasta sen jälkeen, kun
50588: määrästä annettavalla todistuksena. Tämä asiakkaiden vaatimukset on täytetty. Näillä-
50589: kokonaistodistus koskee asianomaisesta ar- kään määräyksillä ei luonnollisesti voida
50590: vopaperilajista kulloinkin säilytyksessä ole- estää kavalluksia tai omaisuutta koskevan
50591: vaa määrää ja se saattaa sisältää esimerkiksi kirjanpidon väärentämistä.
50592: liikkeeseenlaskun ehdot (engl. jumbo certifi- Pysäytysjärjestelmässä arvopaperikeskus
50593: cate, global note). Eräiden valtioiden lain- on alun perin perustettu talletuslaitokseksi
50594: säädäntö edellyttää kirjallisen todistuksen palvelemaan lähinnä asiakasomaisuutta hal-
50595: olemassaoloa, vaikka omistuksia ja oikeuk- linnaivia pankkeja. Arvopaperikeskuksilla ei
50596: sia käsiteltäisiinkin yksinomaan arvopaperi- välttämättä ole lainkaan lakisääteistä tai so-
50597: keskuksen tilijärjestelmässä. pimukseen perustuvaa suhdetta liikkeeseen-
50598: Pysäytettyjen arvopapereiden hallinta- ja laskijoihin. Liikkeeseenlaskija ei periaattees-
50599: omistussuhteet ilmaistaan arvopaperikeskuk- sa voi vaikuttaa siihen, ryhdytäänkö sen ar-
50600: sen kirjanpidossa ja sen perusteella alakir- vopapereita tallettamaan arvopaperikeskuk-
50601: janpidoissa, joita pitävät keskuksen osapuo- seen vai ei. Arvopaperikeskukset hallinnoi-
50602: let. Arvopaperikeskus pitää arvopaperitilejä vat arvopapereita suhteessa liikkeeseenlaski-
50603: kunkin keskuksen osapuolen osuudesta yh- jaan ja keräävät hallussaan olevien maksu-
50604: teisesti säilytettäviin arvopapereihin. Osuus lippujen avulla sijoittajille toimitettavia, ar-
50605: 12 HE 127/1998 vp
50606:
50607: vopapereihin perustuvia suorituksia. Ta- ylöspäin. Näin arvo-osuustilille syntyy kai-
50608: vanomaisesti keskukset siirtävät osapuolten- kissa tapauksissa enintään puolen sentin lai-
50609: sa kautta sijoittajille myös osakkeisiin liit- nakohtainen pyöristystappio. Jotta lainoilla
50610: tyvän äänioikeuden niissä maissa, joiden laki käytävä kauppa voisi jatkua kitkattomasti ja
50611: sallii äänestämisen hallintarekisteröidyillä jotta muunnon yhteydessä ei syntyisi tarvetta
50612: osakkeilla ja haltijaosakkeilla. siirrellä pieniä eriä lainamäärien tasaamisek-
50613: si, laina jaetaan sentin määräisiin yksiköihin.
50614: 1.4. Nykytilan arviointi Yhtenäisen käytännön varmistamiseksi
50615: muuotamenettelystä on syytä säätää laissa.
50616: Joukkolainan nimellisarvon muuntaminen
50617: euromääräiseksi Arvopaperikeskusten kansainvälisten yh-
50618: teyksien toteuttaminen Suomessa
50619: Nykyisin näyttää todennäköiseltä, että
50620: useissa euroalueeseen osallistuvissa EU:n jä- Arvopaperien käsittelyyn tarvittavat kan-
50621: senvaltioissa joukkovelkakirjalainojen nimel- sainväliset yhteydet perustetaan yleisesti
50622: lisarvot muutetaan euroiksi niin sanotulla kansallisten ja kansainvälisten arvopaperi-
50623: bottom up -menetelmällä, jossa muunnetaan keskusten välille. Kansainvälisiä yhteyksiä
50624: erikseen jokaisen arvopaperien säilytystilin toisiin arvopaperikeskuksiin on länsieuroop-
50625: sisältämä määrä kutakin arvopaperilajia. Sa- palaisista arvopaperikeskuksista ainakin Sak-
50626: malla muutetaan arvopaperilajin yksikköko- san, Ranskan, Alankomaiden, Belgian, Lu-
50627: ko yhdeksi eurosentiksi. Näin säilytystilin xemburgin, Italian, Itävallan ja Tanskan ar-
50628: arvo muuttuu mahdollisimman vähän muun- vopaperikeskuksilla. Arvo-osuusjärjestelmäs-
50629: non yhteydessä tehtävissä pyöristyksissä. tä ei ole ollut tällaisia yhteyksiä lähinnä sik-
50630: Menetelmää suositellaan komission asiantun- si, että Suomessa ei ennen vuotta 1997 ollut
50631: tijaryhmän niin sanotussa Giovanniui-rapor- arvopaperikeskusta, joka olisi voinut käyttää
50632: tissa (Communicationfrom the Commission, omia järjestelmiään yhteyden rakentamiseen.
50633: The lmpact of the lntroduction of the Euro Suomalaiset markkinaosapuolet ovat lisäksi
50634: on Capital Markets, 111338/97-EN-2), jo- pitäneet kansainväliseen arvopaperien hallin-
50635: ka julkaistiin kesällä 1997. Jaukkolainat nointiin liittyviä tehtäviä lähinnä omana lii-
50636: muunnetaan tällä menetelmällä ilmeisesti ketoimintanaan, jonka kanssa arvopaperi-
50637: ainakin Saksassa, Belgiassa, Irlannissa, Lu- keskuksen kansainvälinen toiminta kilpailisi.
50638: xemburgissa, Espanjassa ja Portugalissa. Arvopaperikeskuksen omistajat pyrkivät kui-
50639: Suomen arvopaperimarkkinoiden kansain- tenkin nykyisin siihen, että arvopaperikes-
50640: välisen kilpailukyvyn ja suomalaisiin jouk- kuksesta kehitetään aidosti samanarvoinen
50641: kolainoihin kohdistuvan kansainvälisen ky- arvopaperikeskus muissa EU:n jäsenvältiois-
50642: synnän ylläpitämiseksi Suomessa ei ole syy- sa toimivien keskusten kanssa.
50643: tä omaksua kansainvälisestä käytännöstä Kansainvälinen yhteistoiminta ja siihen
50644: poikkeavia muuntomenetelmiä. Selvitysjär- liittyvä kirjaus- ja selvitystoiminta kuuluu
50645: jestelmien tehokkaan toiminnan varmistami- arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain
50646: seksi muunnoissa ei voida käyttää rinnak- (826/1991) 16 §:n mukaan arvopaperikes-
50647: kain useita tapoja. Valtion markkamääräinen kuksen lakisääteisiin tehtäviin ja velvolli-
50648: ja arvo-osuusmuotoinen velka pyritään suuksiin. Säännöstä ei ole rajoitettu yhteis-
50649: muuotamaan edellä kuvatulla bottom up toimintaan EU:n tai Euroopan talousaluee-
50650: -menetelmällä. seen kuuluvien valtioiden arvopaperikeskus-
50651: Suomessa muunnon kohteeksi tulevia ar- ten kanssa. Säännös on tarkoitettu yleiseksi,
50652: vo-osuuksia käsitellään arvopaperikeskuksen periaatteessa koko maailman kattavaksi,
50653: RM-järjestelmässä. Arvo-osuusjärjestelmässä vaikka käytännössä ensi vaiheessa suurin
50654: valtion lainoja varten suunniteltu muunta- tarve on perustaa yhteyksiä euroalueeseen
50655: menetelmä voidaan toteuttaa siten, että jouk- liittyvien EU:n jäsenvaltioiden arvopaperi-
50656: kolainat muunnetaan arvo-osuustileittäin ja keskusten välille.
50657: -lajeittain. Lainan markkamäärä arvo-osuus- Arvopaperikeskusta koskevan lainmuutok-
50658: tilillä muunnetaan muuntokertoimen avulla sen (1 07311996) siirtymäsäännöksen 7 mo-
50659: euromääräiseksi. Muunnettu määrä pyöriste- mentin mukaan arvopaperikeskuksen on tul-
50660: tään ylös- tai alaspäin lähimpään senttiin. lut perustaa valmius kansainvälisessä yhteis-
50661: Täsmälleen yksikköjen keskiväliin jäävä työssä tarvittavien tilien ja luetteloiden pitä-
50662: määrä pyöristetään euroasetusten mukaisesti miseksi arvopaperikeskuksessa. Yhteistyön
50663: HE 127/1998 vp 13
50664:
50665: perusteista on lain mukaisesti määrätty arvo- leillä säilytettävän omaisuuden jaosta pidet-
50666: paperikeskuksen säännöissä, jotka valtiova- täisiin kirjaa ulkomaisessa arvopaperikeskuk-
50667: rainministeriö on vahvistanut 19 päivänä sessa paikallisen lainsäädännön mukaan. Jär-
50668: joulukuuta 1997. jestelyä tukisi selvityksen lopullisuutta mak-
50669: ERI:n valmistelutyössä kansallisilla arvo- sujärjestelmissä ja arvopapereiden selvitys-
50670: paperikeskuksilla ja niiden välisillä yhteyk- järjestelmissä koskevan direktiiviehdotuksen
50671: sillä on keskeinen asema EKPJ:n avomark- erityinen lainvalintasääntö. Suomessa ei ole
50672: kinaoperaatioiden kannalta. Tästä syystä erikseen säädetty yhteisesti säilytettävään
50673: EKP asettaa selvitysjärjestelmille erityisiä arvopaperimäärään kohdistuvista oikeuksista
50674: vähimmäisvaatimuksia. Yksi näistä liittyy samalla tavalla kuin muissa Länsi-Euroopan
50675: säilytysriskien välttämiseen. Vain arvopape- valtioissa.
50676: rikeskuksilla on vaatimusten mukainen suora Vastavuoroiseen, arvopaperikeskusten väli-
50677: ja ainutlaatuinen yhteys liikkeeseenlaskijaan. seen yhteistyösuhteeseen kuuluu se, että
50678: Arvopaperien käsittelyssä kannustetaan yh- Suomessa voitaisiin käsitellä ulkomaisessa
50679: teyksien perustamista kansallisten arvopape- arvopaperikeskuksessa säilytettäviä arvopa-
50680: rikeskusten välillä. pereita tai oikeuksia niihin. Arvo-osuusjär-
50681: Selvityksen lopullisuutta maksujärjestel- jestelmästä annetun lain 4 luvun säännösten
50682: missä ja arvopapereiden selvitysjärjestelmis- mukaan arvo-osuuden liikkeeseenlasku edel-
50683: sä koskevan direktiivin johdantolauseiden lyttää poikkeuksetta liikkeeseenlaskijan toi-
50684: mukaan on suotavaa, että jäsenvaltiot pyrki- menpiteitä. Lain 15 §:n 2 momentin mukaan
50685: vät luomaan riittävät yhteydet arvopaperien liikkeeseenlaskijan on myös sitouduttava
50686: selvitysjärjestelmien välille arvopapereilla noudattamaan arvopaperikeskuksen sääntöjä.
50687: suoritettavien toimien mahdollisimman suu- Edellä kuvatuissa pysäytysjärjestelmissä ar-
50688: ren avoimuuden ja oikeusvarmuuden lisää- vopaperikeskukset eivät solmi virallisia suh-
50689: miseksi. Näin myös EU:n lainsäädännön teita liikkeeseenlaskijoihin, ja tästä syystä
50690: tasolla kannustetaan perustamaan arvopaperi- suomalainen arvopaperikeskus ei myöskään
50691: keskusten välisiä yhteyksiä. voi odottaa saavansa eurooppalaisten liikkee-
50692: Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esi- seenlaskijoiden sitoumuksia arvo-osuuksien
50693: tyksen laiksi arvopaperimarkkinalain muut- liikkeeseenlaskuun.
50694: tamisesta sekä muuksi arvopaperikaupan Jos ulkomaisia arvopapereita ei voitaisi
50695: selvitystoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi käsitellä Suomen arvo-osuusjärjestelmässä
50696: (209/1997 vp), joka koskee arvopaperi- arvo-osuuksiin sovellettavien sääntöjen mu-
50697: kaupan selvitystoiminnan sääntelyä. Esityk- kaan, ei arvopaperikeskusten kansainvälisistä
50698: sen eduskuntakäsittelyn yhteydessä sivuttiin yhteyksistä saataisi täyttä hyötyä Suomen
50699: muun muassa selvitystoiminnan kansainväli- arvopaperimarkkinoiden kannalta. Arvopape-
50700: siä yhteyksiä. Eduskunta täydensi arvopape- rikeskusten välisten yhteyksien on tarkoitus
50701: rimarkkinalain 4 a luvun 9 §:n 2 momentin hyödyttää suomalaisia markkinaosapuolia ja
50702: säännöstä talousvaliokunnan mietinnön sijoittajia, jotka voisivat käyttää ulkomaisia
50703: (TaVM 111998 vp) mukaisesti selvitysyh- arvopaperituotteita samoilla periaatteilla ja
50704: teisön kansainvälisten yhteyksien varmista- järjestelmillä kuin kotimaisia sijoituksia. Yh-
50705: miseksi. teys lisäisi myös kilpailua kansainvälisiin
50706: Arvopaperikeskus toimii arvo-osuusjärjes- arvopapereihin liittyvien palvelujen tarjon-
50707: telmästä annetun lain 16 §:n mukaisesti Suo- nassa, kun nykyistä useammat markkinaosa-
50708: men kansallisena arvopaperikeskuksena yh- puolet voisivat ryhtyä tarjoamaan ulkomai-
50709: teistoiminnassa ulkomaisten arvopaperikes- siin arvopapereihin liittyviä palveluja asiak-
50710: kusten kanssa. Suomen osuus eurooppalais- kailleen.
50711: ten arvopaperikeskusten verkossa sekä
50712: EKPJ:n vakuushallinnassa on tarkoitus to- Hallintarekisteröintiin liittyvät epäkohdat
50713: teuttaa arvopaperikeskuksen ja arvo-osuus-
50714: järjestelmän kautta. Ulkomaisten arvopaperi- Useat viranomaiset ovat toistuvasti julki-
50715: keskusten hallinnoitavana olevat omistukset suudessa esittäneet epäilyjä siitä, että arvo-
50716: Suomessa kirjattaisiin arvo-osuusjärjestel- osuusjärjestelmästä annetun lain 28 §:ssä
50717: mästä annetun lain 16 §:n ja arvo-osuusti- tarkoitettu arvo-osuuksien hallintarekisteröin-
50718: leistä annetun lain (827/1991) 5 a §:n mu- ti mahdollistaa väärinkäytöksiä, kuten veron-
50719: kaisesti arvopaperikeskuksessa avattaville kiertoa, rahanpesua ja sisäpiirintiedon vää-
50720: omaisuudenhoitotileille. Omaisuudenhoitoti- rinkäyttöä. Epäilyjä selvitettäessä on ilmen-
50721: 14 HE 127/1998 vp
50722:
50723: nyt, että näyttö epäilyjen todenperäisyydestä liittyvistä väärinkäytöksistä voivat osaltaan
50724: on toistaiseksi vähäistä, mutta epäilyt ovat heikentää luottamusta Suomen arvopaperi-
50725: osaltaan heikentäneet viranomaisten luotta- markkinoihin. Viranomaistoiminnan uskotta-
50726: musta arvopaperimarkkinoiden moitteetto- vuus vaikuttaa keskeisesti Suomen arvopa-
50727: maan toimintaan. Näytön saaminen epäilyis- perimarkkinoiden kansainväliseen kiinnosta-
50728: tä ei ole useinkaan mahdollista nykyisillä vuuteen. Viranomaisten arvopaperimark-
50729: valvontavaltuuksilla, koska valvontavi- kinoita kohtaan tunteman luottamuksen vah-
50730: ranomaisten kansainvälinen yhteistyö on vistaminen edellyttää valvontaviranomaisten
50731: vähäistä ja koska arvopaperien omistusta ja tiedonsaannin lisäämistä suoraan arvo-osuus-
50732: hallinnointia on usein ketjutettu moniportai- järjestelmästä.
50733: sesti. Tämä vaikeuttaa viranomaisvalvontaa.
50734: Ongelmat koskevat sekä EU:n että Ta- Viranomaisten välinen tietojen vaihto
50735: loudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön
50736: (OECD) jäsenvaltioita ja kärjistyvät niin sa- Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ratkai-
50737: nottujen verokeidasvaltioiden kohdalla. sussaan 8 päivänä toukokuuta 1998 (T
50738: Arvo-osuuksien hallintarekisteröinti tuli 826/ 1998) katsonut, että rahoitustarkastuk-
50739: Suomessa mahdolliseksi ulkomaisille sijoit- sella ei ole rahoitustarkastuslain (503/1993)
50740: tajille arvo-osuusjärjestelmän käyttöönoton 19 §:n nojalla oikeutta luovuttaa valvonnassa
50741: yhteydessä 4 päivänä toukokuuta 1992. Suo- saatuja tietoja veroviranomaisille, vaikka
50742: malaiset luonnolliset ja oikeushenkilöt eivät verotusmenettelystä annetun lain
50743: saa hallintarekisteröidä arvopaperiomistus- (1558/1995) 20 §:ssä onkin tällainen tiedon-
50744: taan. Ulkomaalaisomistuksen vapauttamisen saantioikeus verohallinnolle annettu. KHO:n
50745: jälkeen hallintarekisteröinnin merkitys on mukaan rahoitustarkastuslain 19 § tulee so-
50746: jatkuvasti kasvanut. Suomessa osakkeita on vellettavaksi verotusmenettelystä annetun
50747: hallintarekisteröity lähes 300 miljardin mar- lain 20 §:n sijasta.
50748: kan arvosta, mikä vastaa noin puolta pörs- KHO on ratkaisussaan ottanut huomioon
50749: siosakkeiden yhteenlasketusta markkina-ar- luottolaitosten liiketoiminnan aloittamiseen
50750: vosta. Muita arvo-osuuksia on hallintarekis- ja harjoittamiseen liittyvien lakien, asetusten
50751: teröity noin 60 miljardin markan arvosta. ja hallinnollisten määräysten yhteensovitta-
50752: Pörssiosakkeiden ulkomaalaisomistus on misesta annetun ensimmäisen neuvoston di-
50753: Suomessa poikkeuksellisen suurta Eu- rektiivin 771780/ETY, jäljempänä ensimmäi-
50754: roopassa. nen pankkidirektiivi säännökset valvontavi-
50755: Osakkeiden hallintarekisteröinti on kan- ranomaisen salassapitovelvollisuudesta. Di-
50756: sainvälisesti yleinen tapa ulkomaisen arvo- rektiivin mukainen salassapitovelvollisuus ei
50757: paperiomistuksen käsittelemiseksi. Hallinta- estä rahoitusmarkkinoita valvovien viran-
50758: rekisteröintiin rinnastettava käytäntö on hal- omaisten keskinäistä tietojen vaihtoa (12 art.
50759: tijaosakkeet, joita on liikkeessä useissa EU:n 5 kohta). Tällainen viranomainen on Suo-
50760: jäsenvaltioissa. Hallintarekisteröinti tai halti- messa rahoitustarkastuksen ohella myös
50761: jaosakkeet on vallitseva käytäntö kymmenes- muun muassa keskusrikospoliisissa oleva ra-
50762: sä EU:n 15 jäsenvaltiosta. Rahoitusmark- hanpesun selvittelykeskus.
50763: kinoiden kansainvälistyessä hallintarekiste- Rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituk-
50764: röinnin on arvioitu edelleen yleistyvän. siin käyttämisen estämisestä annetun neuvos-
50765: Suomen arvopaperimarkkinoita koskevan ton direktiivin 91/308/ETY, jäljempänä ra-
50766: lainsäädännön tavoitteena on vahvistaa luot- hanpesudirektiivi, perusteella rahoitustarkas-
50767: tamusta markkinoiden toimintaan. Lainsää- tuksella on velvollisuus ilmoittaa keskusri-
50768: dännön valmistelussa on pyritty seuraamaan kospoliisissa olevalle rahanpesun selvittely-
50769: EU:ssa omaksuttua lähestymistapaa. Lainsää- keskukselle selville saamansa tiedot, jotka
50770: dännön harmonisoinnin rinnalla on kilpai- voivat olla todisteena rahanpesusta (10 art.).
50771: lusyistä pyritty vähentämään merkittäviä Tämä velvollisuus on pantu Suomessa täy-
50772: kansallisia erityispiirteitä arvopaperi- täntöön rahanpesun estämisestä ja selvittämi-
50773: markkinoiden sääntelyssä. Arvo-osuuksien sestä annetun lain (68/1998) 5 §:n 2 mo-
50774: hallintarekisteröintiä koskevia säännöksiä ei mentissa. Ensimmäinen pankkidirektiivi ei
50775: ole harmonisoitu, vaan kysymyksessä on aseta estettä rahoitustarkastuksen ja rahan-
50776: arvopaperimarkkinoiden rakenteeseen käy- pesun selvittelykeskuksen väliselle tietojen
50777: tännössä kuuluva ulkomaisten sijoittajien vaihdolle. Rahanpesudirektiivi asettaa rahoi-
50778: toimintatapa. Epäilyt hallintarekisteröintiin tustarkastukselle velvollisuuden ilmoittaa
50779: HE 127/1998 vp 15
50780:
50781: rahanpesun selvittelykeskukselle tiedot, jotka teistä, jotka ovat käytännössä tarpeen muun-
50782: voivat olla todisteena rahanpesusta. Näistä nettaessa arvo-osuusjärjestelmään liitettyjä
50783: syistä KHO:n edellä mainittu ratkaisu ei vai- markkamääräisiä joukkovelkakirjalainoja ja
50784: kuta rahoitustarkastuksen ja rahanpesun sel- niihin rinnastettavia velallisen sitoumuksia
50785: vittelykeskuksen väliseen tietojenvaihtoon. euromääräisiksi.
50786: Rahanpesudirektiivin mukaan rahanpesun Lisäksi Suomen Pankin ja ulkomaisen kes-
50787: selvittelykeskukselle toimitettuja tietoja saa kuspankin toiminta omaisuudenhoitotilin
50788: käyttää vain rahanpesun vastustamiseksi tilinhaltijana pyritään mahdollistamaan Eu-
50789: (6 art. 3 kohta). Jäsenvaltiolle annettua oi- roopan keskuspankkijärjestelmän vakuuden-
50790: keutta säätää, että tällaisia tietoja saa käyttää hallinnan tarpeiden mukaisesti.
50791: myös muihin tarkoituksiin, ei ole Suomessa Euron käyttöönotto arvopaperipörssin ja
50792: käytetty. Käytännössä on pidetty mahdollise- optioyhteisön toiminnassa pyritään myös
50793: na, että säätämällä mahdolliseksi rahan- ottamaan huomioon.
50794: pesun vastustamiseksi viranomaiselle saatu- Rahoitustarkastuksen tiedonsaantia suoraan
50795: jen tietojen luovuttaminen esimerkiksi vero- arvo-osuusjärjestelmästä ja hallintarekiste-
50796: viranomaisille aiheuttaisi muista maista ra- röinnin hoitajan velvollisuutta ilmoittaa tie-
50797: hanpesun torjumiseksi saatavien tietojen vä- toja rahoitustarkastukselle ehdotetaan lisättä-
50798: henemisen tai saattaisi jopa estää tietojen väksi.
50799: saannin. Koska KHO:n edellä mainittu rat-
50800: kaisu on syrjäyttänyt verohallinnon oikeuden 2.2. Keskeiset ehdotukset
50801: saada verotusta varten rahoitustarkastukselta
50802: sen valvottavia koskevia tietoja, verohallin- Arvo-osuusjärjestelmää koskevia säännök-
50803: non mahdollisuudet saada tietoa rahoitus- siä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulko-
50804: markkinoita valvovilta viranomaisilta tai maisten arvopaperien tai niihin kohdistuvien
50805: suoraan arvo-osuusjärjestelmästä tulisi selvit- oikeuksien käsittely voisi tapahtua hanka-
50806: tää erikseen. luuksitta arvo-osuusjärjestelmässä. Länsieu-
50807: Selvitys on aloitettu valtiovarainministe- rooppalaisten arvopaperikeskusten välisiä
50808: riössä. Viranomaisten tiedonsaannin tehosta- yhteistoimintasuhteita vastaisi parhaiten rat-
50809: miseksi ja tehokkaan viranomaisvalvonnan kaisu, jossa ulkomaisessa arvopaperikeskuk-
50810: varmistamiseksi on tarpeen kehittää arvo- sessa säilytettävään arvopaperimäärään koh-
50811: osuusjärjestelmän rakennetta niin, että arvo- distuva oikeus voitaisiin liittää arvo-osuus-
50812: osuusrekisterien tietotekniset järjestelmät järjestelmään sellaisenaan. Arvo-osuudet
50813: yhdenmukaistuvat Tämä voidaan saavuttaa liitettäisiin arvo-osuusjärjestelmään arvopa-
50814: tarkoituksenmukaisimmin keskittämällä ar- perikeskusten välisen sopimuksen perusteel-
50815: vo-osuusrekisterit arvopaperikeskukseen. la. Arvo-osuudella ei olisi liikkeeseenlaski-
50816: jaa, koska useimmissa ulkomaisissa järjes-
50817: 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeiset telmissä käsitehäviä oikeuksia ei ole laskettu
50818: ehdotukset liikkeeseen arvopaperien tapaan. Arvo-
50819: osuuksia voitaisiin siirtää ja pantata Suomes-
50820: 2.1. Tavoitteet sa arvo-osuusjärjestelmästä annettujen sään-
50821: nösten mukaisesti ilman, että nämä toimen-
50822: Esityksellä pyritään lisäämään Suomen piteet aiheuttaisivat muutosta ulkomaisen
50823: arvopaperimarkkinoiden keskeisiä rakenteita arvopaperikeskuksen kirjanpitoon. Arvo-
50824: ylläpitävien osapuolten, kuten arvopaperikes- osuuteen sisältyvä oikeus voitaisiin toteuttaa
50825: kuksen, arvopaperipörssin ja optioyhteisön arvopaperikeskuksen kautta sellaisena kuin
50826: edellytyksiä sopeutua euron käyttöönottoon ulkomaisen arvopaperikeskuksen järjestel-
50827: arvopaperimarkkinoilla. mään sovellettava oikeus määrää. Pääasiassa
50828: Esityksessä pyritään helpottamaan arvopa- arvo-osuus sisältäisi siten ulkomaisessa arvo-
50829: perikeskusten välisten kansainvälisten yh- paperikeskuksessa säilytettävään arvopaperi-
50830: teyksien perustamista ja näiden yhteyksien määrään kohdistuvan osuusoikeuden erot-
50831: kautta arvo-osuusjärjestelmään liitettävien tamis-, jako-, hallinnointi- ja muine mahdol-
50832: arvopaperien käsittelyä Suomessa ja ennen lisine oikeuksineen. Arvo-osuuksia käsitel-
50833: muuta arvopaperikeskuksen toiminnassa. täisiin ulkomaisen arvopaperin tai oikeuden
50834: Samalla säädetään aikaisempaa tarkemmin omalla yksilöintitunnuksella. Tämä yksinker-
50835: ulkomaisten arvopaperien liittämisestä arvo- taistaisi ja tehostaisi yhteistoimintaa. Ehdo-
50836: osuusjärjestelmään, kuten niistä toimenpi- tuksen mukaan liikkeeseenlaskutilin sisältöä
50837: 16 HE 127/1998 vp
50838:
50839: koskevissa määräyksissä otettaisiin huomi- hin. Muut vaikutukset sijoittajien toimintaan
50840: oon ulkomaisten arvo-osuuksien erityinen ovat käytännössä vähäiset. Tämä käy ilmi
50841: luonne. valtioneuvoston 17 päivänä syyskuuta 1998
50842: Joukkolainojen nimellisarvon muunta- tekemästä periaatepäätöksestä, jonka mukaan
50843: menettelystä ehdotetaan säädettäväksi euro- esimerkiksi koronlaskentaperusteen muutok-
50844: asetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. sesta johtuvat menetykset ja hyödyt ovat
50845: Liikkeeseenlaskijan mahdollisuuksia muun- lainapääomaan suhteutettuina vähäisiä.
50846: taa velkansa euromääräiseksi rajoittavat käy-
50847: tännössä arvo-osuusjärjestelmän tekniset 4. Asian valmistelu
50848: puitteet. Vaikka mainitussa asetuksessa luo-
50849: daankin Iiikkeeseenlaskijalie muunto-oikeus, Valtiovarainministeriö asetti 4 päivänä jou-
50850: asetus ei pakota kansallisia arvopaperien lukuuta 1997 virkamiestyöryhmän, jonka
50851: käsittelyjärjestelmiä toteuttamaan muuntoon tehtävänä on tehdä tarpeelliset ehdotukset
50852: liittyviä toimenpiteitä. Tästä syystä ehdote- arvo-osuusjärjestelmää koskevan lainsäädän-
50853: taan, että laissa säädettäisiin muuntojen kä- nön kehittämiseksi. Ehdotuksissa oli toimek-
50854: sittelystä arvo-osuusjärjestelmässä. Ehdotuk- siannon mukaan otettava huomioon Euroo-
50855: sen mukaan muuntomenetelmästä määrättäi- pan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen
50856: siin tarkemmin arvopaperikeskuksen sään- toteutumisen, yhteisen rahan käyttöönoton
50857: nöissä. Lisäksi ehdotuksessa luotaisiin puit- sekä kansainvälisen kehityksen vaikutus ar-
50858: teet niin sanotun bottom up -muunto- vo-osuusjärjestelmään liitettyjä arvopapereita
50859: menetelmän käytölle arvo-osuusjärjestelmäs- ja erityisesti velkakirjoja koskevaan lainsää-
50860: sä. däntöön, arvo-osuuksien kirjaaruisjärjestel-
50861: Kaupankäynti ja selvitys voidaan käytän- män oikeudelliseen rakenteeseen sekä arvo-
50862: nössä muuttaa euromääräiseksi pitkälti vain paperikeskuksen asemaan. Työryhmä koos-
50863: muuttamalla HEX Oy:n ja arvopaperikes- tuu valtiovarainministeriön, oikeusministeri-
50864: kuksen järjestelmiä ja itsesääntelyä. Osittain ön, Suomen Pankin, valtiokonttorin ja rahoi-
50865: muutoksen sanelee myös Suomen Pankin tustarkastuksen edustajista. Lisäksi työryh-
50866: sekkitilijärjestelmän toiminnan muuttaminen mässä on ollut pysyvä asiantuntija arvopa-
50867: euromääräiseksi ja järjestelmän liittäminen perikeskuksesta.
50868: osaksi T ARGET -järjestelmää. Markkinoiden Työryhmän työn ensi vaiheessa päätettiin
50869: toimintaa koskevien muutosten oikeudellis- valmistella joukkolainojen euromuuntaja ja
50870: ten puitteiden varmistamiseksi siirtymisestä markkinoiden siirtymistä euron käyttöön
50871: ehdotetaan kuitenkin säädettäväksi laissa helpottavat säännökset sekä arvopaperikes-
50872: euroasetuksen mukaisesti. kuksen kansainvälistä yhteistoimintaa koske-
50873: Omaisuudenhoitotiliä koskevaan säänte- vat tarkennukset lakiin. Työryhmä valmisteli
50874: lyyn ehdotetaan tehtäväksi muutamia tilin- luonnoksen näitä säännöksiä koskevaksi hal-
50875: haltijaksi hyväksyttäviä yhteisöjä koskevia lituksen esitykseksi. Luonnoksesta pidettiin
50876: tarkennuksia. Arvo-osuuksien hallintarekiste- 11 päivänä maaliskuuta 1998 kuulemistilai-
50877: röintiä kohtaan tunnetun luottamuksen vah- suus, johon pyydettiin edustajia viranomais-
50878: vistamiseksi ehdotetaan, että rahoitustarkas- ten lisäksi eräistä elinkeinoelämän etujärjes-
50879: tuksen tiedonsaantia suoraan arvo-osuusjär- töistä sekä valtion viitelainojen päämark-
50880: jestelmästä ja hallintarekisteröinnin hoitajan kinatakaajina toimivista luottolaitoksista ja
50881: velvollisuutta ilmoittaa tietoja rahoitustarkas- sijoituspalveluyrityksistä.
50882: tukselle lisätään. Luonnoksesta on saatu lausunto oikeusmi-
50883: nisteriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä,
50884: 3. Esityksen vaikutukset Suomen Pankilta, rahoitustarkastukselta, kil-
50885: pailuvirastolta, valtiokonttorilta, Arvopaperi-
50886: Esityksellä helpotetaan siirtymistä yhteisen välittäjien yhdistykseltä, Hex Oy:ltä, Helsin-
50887: valuutan käyttöönottoon ja edistetään Suo- gin Arvo-osuuskeskus Oy:ltä, Osuuspankki-
50888: men arvopaperimarkkinoiden kansainvälisiä en Keskusliitolta, Suomen Arvopaperikeskus
50889: yhteyksiä. Esitys parantaa valtion velanoton Oy:ltä, Suomen Pankkiyhdistykseltä, Suo-
50890: käytännön toimenpiteiden toteuttamista euro- men Vakuutusyhtiöiden Keskusliitolta, Sääs-
50891: alueella. Kokonaistaloudelliset vaikutukset töpankkiliitolta sekä Teollisuuden ja Työn-
50892: ovat siten myönteiset. Sijoittajan kannalta on antajain Keskusliitolta. Lausuntoa eivät anta-
50893: eduksi, että markkinoiden toimintatapaa lä- neet kauppa- ja teollisuusministeriö, Keskus-
50894: hennetään suuriin eurooppalaisiin markkinoi- kauppakamari ja Kuntarahoitus Oy.
50895: HE 127/1998 vp 17
50896:
50897: Useat lausunnonantajat totesivat esityksen Asetuksessa ei määritellä tarkasti, millaiset
50898: lisäävän kilpailua. Luonnosta on kuulemis- toimenpiteet jäsenvaltioille sallitaan poik-
50899: ja lausuntomenettelyn jälkeen täydennetty keusten toteuttamisessa. Niiden muoto ja
50900: arvo-osuuksien hallintarekisteröintiin liitty- laatu ratkaistaan siten kansallisesti, vaikka
50901: vällä muutosehdotuksella. itse asetusta ei muunnetakaan kansalliseksi
50902: oikeudeksi.
50903: 5. Muita esitykseen vaikuttavia Komission tehtäviin kuuluu perustamisso-
50904: seikkoja pimuksen mukaan muiden muassa valvoa,
50905: että perustamissopimusta ja sen perusteella
50906: Euroasetusten oikeudellisesta asemasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudate-
50907: taan. Siten komissio tulkitsee ensisijaisesti
50908: Euron käyttöön ottamista koskevat säädök- unionin lainsäädännössä asetettuja vaatimuk-
50909: set ovat normityypiltään asetuksia. Perusta- sia. Komission toinen pääosasto (DGII, ta-
50910: missopimuksen 189 artiklan mukaan asetuk- lous- ja rahoitusasiat) on julkaissut vuoden
50911: set pätevät yleisesti, ne ovat kaikilta osiltaan 1997 syys- ja marraskuussa muistiot, joissa
50912: veivoittavia ja niitä sovelletaan sellaisinaan esitetään euroasetuksia koskevia tulkintakan-
50913: kaikissa jäsenvaltioissa. Asetukset ovat välit- nanottoja. Näiden muistioiden sisältöä ei ole
50914: tömästi sovellettavia eikä niitä muunneta hyväksytty virallisesti komissiossa, mutta
50915: Suomen sisäiseksi oikeudeksi. Asetuksilla on niiden voidaan katsoa antavan johtoa asetus-
50916: siis välittömiä oikeusvaikutuksia jäsenvalti- ten tulkinnassa.
50917: oissa. Suomen hallintoviranomaisten ja tuo- Komission muistioissa todetaan, että euro-
50918: mioistuinten tulee soveltaa niitä, ja ne saat- asetuksen 8 artiklan 4 kohta luo jäsenvaltiol-
50919: tavat luoda oikeuksia ja velvollisuuksia le oikeuden ryhtyä tarvittaviin toimenpitei-
50920: myös yksityisille oikeushenkilöille. Asetuk- siin kansallisen rahayksikön määräisen ja
50921: set ovat myös ensisijaisia kansalliseen oikeu- kansallisen lain mukaan tehdyn velkansa
50922: teen nähden. Asetusten ja kansallisten nor- muuntamiseksi euromääriin. Muunto perus-
50923: mien ristiriitatilanteessa Suomen tuomiois- tuu velallisen yksipuoliseen tahdonil-
50924: tuinten ja hallintoviranomaisten on annettava maisuun, johon ei tarvita velkojien suostu-
50925: asetuksille etusija kansalliseen normistoon musta. Muut joukkolainojen ja rahamark-
50926: nähden. kinavelkakirjojen julkiset ja yksityiset liik-
50927: keeseenlaskijat saavat vastaavan yksipuoli-
50928: Komission tulkintakannanotot sen muunto-oikeuden, kun jäsenvaltio on
50929: muuntanut ainakin osan omasta velastaan.
50930: Euroasetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat Muunto-oikeus koskee ainoastaan liikkees-
50931: sallia euron täysimittaisen käytön heti ta- sä olevan joukkolainakannan kansallisen ra-
50932: lous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta, hayksikön muuttamista euroksi muuntokurs-
50933: mutta pääsääntöisesti euron käyttöön ei voi- sin avulla. Tätä laajemmat muutokset velan
50934: da pakottaa. Asetuksen 8 artiklan 4 kohdan ehtoihin, kuten velkakirjan nimellisarvon
50935: mukaan euroalueeseen osallistuvat jäsenval- pyöristäminen lähimpään euroon tai velan
50936: tiot voivat kuitenkin poiketa euron käytön jakaminen senttimääräisiin yksiköihin ja
50937: vapaaehtoisuudesta ja toteuttaa tarvittavia mahdolliset muut harmonisointitoimenpiteet,
50938: toimenpiteitä myös silloin, kun jäsenvaltion kuten koronlaskentaperusteen määrittäminen
50939: kansallisessa valuutassa liikkeeseen laskettu- uudelleen, jäävät komission muistioiden mu-
50940: jen velka-arvopapereiden niroellisarvoja kaan kansallisen lainsäädännön varaan. Asia
50941: muutetaan euromääräisiksi. Yksityiset liik- todetaan myös asetuksen johdantolauseissa.
50942: keeseenlaskijat saavat muuntaa kansallisen Jäsenvaltioilla säilyy asetuksesta huolimat-
50943: rahayksikön määräisen velkansa vasta sen ta kansallinen toimivalta säätää mahdollisuu-
50944: jälkeen, kun se valtio, jonka rahayksiköstä desta tai jopa velvollisuudesta muuttaa velan
50945: on kyse, on muuntanut oman velkansa. pienimmän kaupankäynti- tai säilytyserän
50946: Mainitun artiklakohdan mukaan jäsenvalti- nimellisarvoa. Mahdollisuus tai velvollisuus
50947: ot voivat lisäksi toteuttaa kansallisia toimen- syntyy sen lain perusteella, jota velan ehto-
50948: piteitä silloin, kun järjestäytyneet arvopape- jen mukaan on sovellettava liikkeeseenlaski-
50949: rimarkkinat eli arvopaperipörssit ja selvitys- jan ja velkojan väliseen suhteeseen. Sama
50950: järjestelmät muuttavat toimintansa lasken- koskee muunnon jälkeen mahdollisesti to-
50951: tayksikön kansallisesta rahayksiköstä euro- teutettavaa pyöristystä. Komission jul-
50952: yksikköön. kaisemien muistioiden mukaan muunnossa
50953:
50954:
50955: 380279D
50956: 18 HE 127/1998 vp
50957:
50958: syntyvää ja mahdollisesti päättymätöntä de- ilmeisesti tarpeelliseksi muuttaa myös koron-
50959: simaalilukua ei välttämättä edellytetä pyöris- laskentaperustetta. Liikkeeseenlaskija voi
50960: tettäväksi lähimpään senttimäärään. Komis- omalla päätöksellään muunnon yhteydessä
50961: sio katsoo, että muunnettu luku on pyöristet- tai sen jälkeen ryhtyä soveltamaan uutta ta-
50962: tävä vain silloin, kun määrä maksetaan tai paa laskea joukkovelkakirjaan liittyvien suo-
50963: tilitetään. Velkasopimuksesta tai siihen so- ritusten määrää tai joukkovelkakirjan arvoa.
50964: vellettavasta kansallisesta laista puolestaan Tällöin on kuitenkin edellytettävä, että uusi
50965: riippuu, toteutetaanko pyöristys jokaisessa tapa vastaa EKPJ:ssä hyväksyttyä koronlas-
50966: velkaosuudessa erikseen vai pyöristetäänkö kentamenetelmää tai euroalueella muuten
50967: kunkin sijoittajan hallussa oleva velkamäärä laajasti käytössä olevaa laskentatapaa. Liik-
50968: yhdellä kertaa. keeseenlaskija voi tehdä päätöksen sijoittajia
50969: ja markkinaosapuolia sitovasti, vaikka siitä
50970: Koronlaskentaperusteen muutos ei olisi määrättykään velan ehdoissa, ja liit-
50971: tää velan ehtoihin uuden koronlaskentaehdon
50972: Valtion liikkeeseen laskemissa velkakir- tai muuttaa vanhaa ehtoa. Tätä laskentakaa-
50973: joissa ei ole erikseen sovittu koronlaskenta- vaa on käytettävä aina kun velkakirjan arvoa
50974: perusteesta, vaan se on perustunut markkina- määritellään tai velasta maksetaan muita
50975: käytäntöön. Siinä yhteydessä, jossa velkakir- kuin kiinteitä suorituksia, jollei muusta me-
50976: jat muunnetaan euromääräisiksi, tulee netelmästä tai hinnasta nimenomaisesti sovi-
50977: ta toisin.
50978:
50979: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
50980: 1. Lakiehdotusten perustelut A G, Alankomaiden N ederlands C entraallns-
50981: tituut voor Giraal Effectenverkeer B. V., Itä-
50982: 1.1. Laki arvo-osuusjäijestelmästä vallan Österreichische K ontrollbank A G ja
50983: Ruotsin V ärdepapperscentralen V PC A B
50984: 26 b §. Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit toimivat erityislainsäädännön perusteella.
50985: ja ulkomaiset arvopaperit. Pykälää ehdote- Yhteistoiminta ei kuitenkaan luonnollisesti
50986: taan muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin edellyttäisi, että laitoksella pitäisi olla koti-
50987: huomioon arvopaperikeskusten välisten yh- maassaan lakisääteinen monopoliasema. Ul-
50988: teyksien perustaminen ja näiden yhteyksien komaisten laitosten luettelo lain 16 §:ssä
50989: kautta arvo-osuusjärjestelmään siirrettävien kattaa siten myös esimerkiksi laitokset, jotka
50990: ulkomaisten oikeuksien käsittely Suomessa. huolehtivat selvityksestä eivätkä säilytä ar-
50991: Samalla tarkennettaisiin ulkomaisten arvopa- vopapereita. Kansainvälisiä arvopaperikes-
50992: perien liittämistä arvo-osuusjärjestelmään kuksia ovat esimerkiksi Euroclear Opera-
50993: koskevaa sääntelyä. tions Centre Belgiassa, Cedel Bank Luxem-
50994: Pykälän voimassa oleva 1 momentti ehdo- burgissa ja lntersettle Sveitsissä. Näiden li-
50995: tetaan rajattavaksi vain yksityisen osakeyhti- säksi yhteyksiä voitaisiin perustaa myös esi-
50996: ön arvopapereihin samalla kun ulkomaisia merkiksi ulkomaisiin keskuspankkeihin, jot-
50997: arvopapereita koskevat säännökset sisällytet- ka huolehtivat kotimassaan rahamarkkinoi-
50998: täisim 2 ja 3 momenttiin. den arvopapereita koskevasta arvo-osuusre-
50999: Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi kisterin pidosta, ja EKP:iin, jos se pitää pe-
51000: 2 momentti, joka koskisi arvo-osuuksien ruskirjanpidon omista arvopapereistaan. Tär-
51001: liittämistä arvo-osuusjärjestelmään arvopape- keä edellytys yhteistoiminnan toteuttamiselle
51002: rikeskusten välisen järjestelmäyhteyksiä kos- on se, että arvopapereita tai niitä koskevia
51003: kevan sopimuksen perusteella. Ensinnäkin omistustietoja voidaan käsitellä laitosten vä-
51004: edellytettäisiin, että sopimuksen toisen osa- lillä tilikirjauksina.
51005: puolen on oltava lain 16 §:ssä tarkoitettu Ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa tai
51006: ulkomainen laitos. Näitä ovat kansalliset ja muussa laitoksessa käsiteltävä arvopaperi tai
51007: kansainväliset arvo-osuusrekisterit, arvopa- muu oikeus liitettäisiin arvo-osuusjärjestel-
51008: perien selvitys- ja talletuslaitokset sekä arvo- mään arvopaperikeskuksen päätöksellä. Ar-
51009: paperikeskukset Useimmat kansallisista ar- vopaperikeskukselle avattaisiin yksi tai
51010: vopaperikeskuksista, kuten Ranskan S ico- useampia arvopaperitilejä ulkomaisessa jär-
51011: vam SA, Saksan Deutsche Börse Clearing jestelmässä arvo-osuustilin haltijoiden omis-
51012: HE 127/1998 vp 19
51013:
51014: tuksia varten. Arvopaperikeskuksen tilit oli- Arvo-osuuteen sisältyvä oikeus voitaisiin
51015: sivat useimmiten yhteissäilytys- eli omnibus- toteuttaa arvopaperikeskuksen kautta ulko-
51016: tilejä, joille kirjattaisiin Suomessa käsiteltä- maisen lain mukaisesti. Pääasiassa arvo-
51017: vät arvopaperit ja osuudet. Niiden jakautu- osuus sisältäisi siten ulkomaisessa arvopape-
51018: minen suomalaisten arvo-osuustilin haltijoi- rikeskuksessa säilytettävään arvopaperimää-
51019: den kesken ei kävisi ilmi ulkomaisen laitok- rään kohdistuvan osuusoikeuden erottamis-,
51020: sen kirjanpidossa. Arvopaperikeskuksen tilit jako-, hallinnointi- ja muine mahdollisine
51021: olisivat luonteeltaan asiakasvarojen arvopa- oikeuksineen. Arvo-osuuden omistaja ei voi-
51022: peritilejä eikä niillä olevia arvopapereita si esittää vaatimuksia suoraan ulkomaista
51023: luettaisi arvopaperikeskuksen varoihin. Tältä arvopaperikeskusta tai liikkeeseenlaskijaa
51024: osin tilit vastaisivat arvo-osuustileistä anne- kohtaan arvo-osuuksien perusteella. Järjestel-
51025: tun lain 5 a §:n mukaisia omaisuudenhoitoti- mäyhteyden kautta arvo-osuuden omistaja
51026: lejä arvo-osuusjärjestelmässä. voisi kuitenkin halutessaan hakeutua suoraan
51027: Yhteistyösopimuksissa määritellään yleen- yhteyteen ulkomaisen järjestelmän kanssa
51028: sä, mitkä liikkeeseenlaskumaan arvopaperi- siirtämällä omistuksensa hallinnainoin ulko-
51029: keskuksessa käsiteltävät arvopaperilajit voi- maiseen järjestelmään ja ryhtymällä sen
51030: vat tulla käsiteltäviksi sijoittajan maan arvo- asiakkaaksi.
51031: paperikeskuksessa järjestelmäyhteyden kaut- Arvo-osuuden liittämiseen ja käsittelyyn ei
51032: ta. Yhteyden avaamisen jälkeen näihin arvo- sovellettaisi liikkeeseenlaskijaa koskevia ar-
51033: paperilajeihin kuuluvat arvo-osuudet tulee vo-osuusjärjestelmästä ja arvo-osuustileistä
51034: voida liittää arvo-osuusjärjestelmään tehok- annetun lain säännöksiä. Näin liikkeeseen-
51035: kaasti ja joustavasti. Liittäminen tulee toden- laskusta ei laadittaisi arvo-osuusjärjestelmäs-
51036: näköisesti ajankohtaiseksi siten, että Suo- tä annetun lain 15 §:n 2 momentin mukaista
51037: messa toimiva osapuoli ostaa liikkeeseentas- liikkeeseenlaskijasopimusta. Ulkomaisen
51038: kumaasta arvopapereita ja haluaa, että ne arvopaperin liikkeeseenlaskijaa ei voitaisi
51039: siirretään käsiteltäväksi arvo-osuusjärjestel- sitoa arvo-osuusjärjestelmää koskevilla sään-
51040: mässä. Tieto uudesta arvo-osuuslajista saat- nöillä. Siten arvo-osuuteen ei myöskään so-
51041: taa tulla arvopaperikeskukselle vasta silloin, vellettaisi liikkeeseenlaskijan ja sijoittajan
51042: kun liikkeeseenlaskumaan arvopaperikeskus välistä suhdetta koskevia väite- ja mak-
51043: siirtää oikeuksia arvopaperikeskuksen tilille susuojasäännöksiä sellaisinaan. Alkuperäisen
51044: ulkomaisessa järjestelmässä. Liittämismenet- arvopaperin liikkeeseenlaskijan maksusuoja
51045: telyssä tarpeellinen joustavuus voidaan var- määräytyisi ulkomaisen lainsäädännön mu-
51046: mistaa sillä, että menettelystä määrätään tar- kaan. Tarkoitus on, että ulkomainen arvopa-
51047: kemmin arvopaperikeskuksen säännöissä. perikeskus suorittaisi liikkeeseenlaskijalta
51048: Arvopaperikeskuksen voimassa olevassa it- saamansa maksun arvopaperitiHo tietojen
51049: sesääntelyssä annetaan tarkempia määräyksiä perusteella kotimaiselle arvopaperikeskuksel-
51050: suomalaisten arvopaperien liittämisestä arvo- le. Arvopaperikeskus puolestaan jakaisi suo-
51051: osuusjärjestelmään. Vastaavat määräykset rituksen arvo-osuuksien haitijoille arvo-
51052: olisi tarpeen mukaan annettava ulkomaisista osuusjärjestelmässä noudatettavien periaattei-
51053: arvopapereista tai oikeuksista. den mukaisesti. Arvo-osuuden haltija ei voi-
51054: Kun järjestelmäyhteys perustettaisiin ulko- si vaatia suoritusta suoraan arvoi?aperin liik-
51055: mailla yleisen pysäytysjärjestelmän kanssa, keeseenlaskijalta. Jos maksun tOimittaminen
51056: muodostettaisiin arvo-osuudeksi ulkomaisen on annettu arvo-osuustileistä annetun lain
51057: lain mukainen osuusoikeus. Pohjoismaisten 29 §:n 3 momentin mukaisesti arvo-osuusre-
51058: järjestelmien oikeudelliset puitteet vastaavat kisterin pitäjän tehtäväksi, sovelletaan rekis-
51059: monessa suhteessa suomalaisen arvo-osuus- terinpitäjän vastuuseen lain 30 §:n 1 mo-
51060: järjestelmän sääntelyä. Kotimaiselle arvopa- mentin 4 kohdan mukaista vastuusäännöstä.
51061: perikeskukselle voitaisiin avata toisessa poh- Alkuperäistä arvopaperia koskevat täydelli-
51062: joismaisessa arvopaperikeskuksessa yksi tai set tiedot säilytettäisiin ulkomaisessa järjes-
51063: useampi hallintatili (ruots. förvaltarkonto ). telmässä. Liikkeeseenlaskutilillä tai arvo-
51064: Järjestelmien samankaltaisuuden takia arvo- osuuslajiluettelossa ei esitettäisi samoja tie-
51065: osuuksien jako voitaisiin tarvittaessa järjes- toja kuin suomalaisista arvo-osuuksista. Si-
51066: tää vastaamaan täsmälleen toisen pohjois- joittaja ei siten voisi arvioida arvo-osuuden
51067: maisen keskuksen noudattamaa jakoa siten, taloudellista sisältöä pelkästään liikkeeseen-
51068: että kutakin arvo-osuutta vastaisi arvo-osuus laskutilin tietojen perusteella. Sijoittaja ei
51069: toisessa arvopaperikeskuksessa. myöskään voisi suojautua vetoamalla suoma-
51070: 20 HE 127/1998 vp
51071:
51072: laisen liikkeeseenlaskutilin tietoihin, jos al- mään liitettävät arvopaperit voitaisiin peri-
51073: kuperäisen arvopaperin liikkeeseenlaskija voi aatteessa mitätöidä samalla tavalla kuin suo-
51074: ulkomaisen lain mukaan murtaa sijoittajien malaiset arvopaperitodisteet Tämä saattaa
51075: väitesuojan. Väitesuojan kannalta sitova tieto kuitenkin osoittautua mahdottomaksi liikkee-
51076: arvopaperiin sisältyvistä oikeuksista määräy- seenlaskijaan sovellettavan ulkomaisen lain
51077: tyisi arvopaperiin sovellettavan ulkomaisen kannalta. Ulkomainen arvo-osuus voitaisiin
51078: oikeuden mukaan. siksi liittää arvo-osuusjärjestelmään siitä
51079: Pykälässä ei varsinaisesti säädettäisi arvo- huolimatta, että siitä on annettu asiakirjato-
51080: paperikeskusten välisten tapahtumien selvi- diste, jota säilytetään esimerkiksi ulkomai-
51081: tyksestä. Voidaan olettaa, että arvopaperikes- sessa arvopaperikeskuksessa. Liikkee-
51082: kusten välisissä järjestelmäyhteyksissä to- seenlasku ei myöskään edellyttäisi sitä, että
51083: teutetaan aluksi arvopapereita koskevia ta- arvopaperikeskuksella olisi oltava pykälän
51084: pahtumia ilman niihin liittyvää maksuliiken- 2 momentissa tarkoitettu suora järjestel-
51085: nettä. Keskukset pyrkivät kuitenkin kehittä- mäyhteys sen ulkomaisen laitoksen kanssa,
51086: mään yhteyksiään lähitulevaisuudessa siten, jossa alkuP.eräisiä arvopapereita säilytetään
51087: että tapahtumat voitaisiin selvittää maksua tai jossa liikkeeseenlaskua hallinnoidaan en-
51088: vastaan myös keskusten välillä. sisijaisesti. Momentin mukainen liikkeeseen-
51089: Momentissa määrättäisiin, että arvopaperi- lasku voitaisiin toteuttaa periaatteessa myös
51090: keskuksen nimiin eroteltujen ulkomaisten siten, että ulkomaisen arvopaperikeskuksen
51091: arvopaperien tai oikeuksien määrän on vas- paikallinen osapuoli hallinnai arvopapereita
51092: tattava jatkuvasti määrää, joka on liitetty sopimuksen perusteella ulkomaisessa järjes-
51093: arvo-osuusjärjestelmään. Tämä säännös on telmässä Suomessa toimivan osapuolen ja
51094: tarpeen sen estämiseksi, ettei samasta oikeu- suomalaisten arvo-osuuksien haltijoiden lu-
51095: desta ole liikkeessä samanaikaisesti useita kuun. Esimerkiksi Ruotsin arvo-osuusjärjes-
51096: arvo-osuuksia ja tilikirjauksia. Ulkomaiset telmässä on laskettu liikkeeseen Yhdysval-
51097: arvopaperit tai oikeudet olisi siirrettävä lo- loissa rekisteröityjen yhtiöiden osakkeita tätä
51098: pullisesti arvopaperikeskuksen yhteissäilytys- vastaavalla tavalla. Järjestelyssä olisi luon-
51099: tilille ennen kuin arvopaperikeskus voisi nollisesti varmistettava, että arvo-osuuksia
51100: jakaa siirretyn määrän suomalaisille arvo- vastaavat arvopaperitodisteet poistetaan liik-
51101: osuustilin haltijoille. Ehdotuksen mukaan keestä ja pysäytetään niiden säilytyspaikkaan
51102: arvo-osuudet voitaisiin liittää arvo-osuusjär- arvo-osuuksien liikkeeseenlaskua varten.
51103: jestelmään arvo-osuusjärjestelmästä annetun Laissa edellytettäisiin jatkossakin, että ar-
51104: lain 2 §:n estämättä. Näin alkuperäistä arvo- vopaperikeskus varmistuu arvo-osuuksien
51105: paperitodistetta voitaisiin säilyttää ulkomai- liittämisen ja käsittelyn luotettavuudesta ja
51106: sessa laitoksessa siitä huolimatta, että arvo- tarkoituksenmukaisuudesta arvo-osuusjärjes-
51107: paperikeskus liittää vastaavan arvo-osuuden telmän ja sijoittajan suojan kannalta. Tämän
51108: arvo-osuusjärjestelmään. mukaisesti ulkomaisen arvopaperin luonne ja
51109: Ulkomaisten arvo-osuuksien liittäminen käyttäytyminen arvo-osuusjärjestelmässä se-
51110: arvo-osuusjärjestelmään ei sellaisenaan sisäl- kä liikkeeseenlaskusta arvopaperikeskukselle
51111: täisi arvopaperimarkkinalain mukaista arvo- mahdollisesti aiheutuvat vastuut on selvitet-
51112: paperin liikkeeseenlaskua, markkinoimista tävä tarkasti ennen kuin arvo-osuuksien liik-
51113: tai tarjoamista yleisölle. Pelkästä liittämistoi- keeseenlasku voidaan hyväksyä.
51114: menpiteestä ei siten aiheutuisi erityistä tie- 26 c §. Joukkolainan muuntaminen eurok-
51115: donantovelvollisuutta. si. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykä-
51116: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ulko- lä, joka koskisi arvo-osuusmuotoisten jouk-
51117: maisen liikkeeseenlaskijan mahdollisuudesta kovelkakirjalainojen ja niihin rionastettavien
51118: liittää ulkomaan lain mukaisia arvopaperei- velallisen sitoumusten muuntaa euromääräi-
51119: taan tai niihin perustuvia oikeuksia arvo- siksi. Pykälä perustuu euroasetuksen 8 artik-
51120: osuusjärjestelmään. Ehdotus perustuu voi- lan 4 kohtaan. Pykälässä ei säädettäisi liik-
51121: massa olevaan sääntelyyn. Liikkeeseenlas- keeseenlaskijan muunta-oikeudesta tai siitä,
51122: kusta olisi sovittava tavanomaisesti arvopa- että muunnon kohteena voivat ensin olla
51123: perikeskuksen kanssa. Liikkeeseenlaskija vain Suomen valtion liikkeeseen laskemat
51124: saattaa hakea lupaa laskea arvo-osuuksia lainat. Näistä kysymyksistä säädetään suorin
51125: liikkeeseen esimerkiksi silloin, kun se aikoo oikeusvaikutuksin euroasetuksessa. Pykälä
51126: hakeutua pörssilistalle Suomessa. koskisi sen sijaan kansalliseen toimivaltaan
51127: Momentin perusteella arvo-osuusjärjestel- kuuluvia kysymyksiä, kuten muunnon käy-
51128: HE 127/1998 vp 21
51129:
51130: tännön toteuttamista arvo-osuusjärjestelmäs- joiltakin osin erilaisia ratkaisuja kutakin jär-
51131: sä sekä edellä kuvattua bottom up -menetel- jestelmää varten.
51132: mää. Muunnon jälkeen arvo-osuustileillä olevien
51133: Arvo-osuusmuotoiset joukkolainat ja raha- määrien yhteissumma ei vastaa suoraan mää-
51134: markkinavelkakirjat muunnetaan arvopaperi- rää, joka saadaan muuntamalla liikkeeseen-
51135: keskuksen ylläpitämissä keskustietojärjestel- laskutilin kokonaismäärä euromääräiseksi,
51136: missä ja arvo-osuusrekistereissä. Käytännös- koska yksittäisillä tileillä määrät pyöristetään
51137: sä tietojärjestelmissä ei voida varautua usei- senttiin. Ero jää kuitenkin pieneksi, vaikka
51138: siin erilaisiin muuntomenetelmiin. Tästä arvo-osuuslajia olisi suhteellisen monella ar-
51139: syystä pykälän 1 momentissa ehdotetaan, vo-osuustilillä. Järjestelmän perusteisiin kuu-
51140: että liikkeeseenlaskijan olisi haettava muun- luu se, että arvo-osuustileillä on joka tilan-
51141: toa arvopaperikeskukselta samaan tapaan teessa yhteensä tarkalleen sama määrä arvo-
51142: kuin arvo-osuuden liikkeeseenlaskua. Näin osuuksia kuin arvo-osuuslajin liikkeeseenlas-
51143: voitaisiin varmistaa se, että muunto voidaan kutilillä. Tästä syystä liikkeeseenlaskutilin
51144: toteuttaa teknisesti liikkeeseenlaskijan ja ar- määräksi on voitava muuttaa muunnon jäl-
51145: vopaperikeskuksen hyväksymällä tavalla. Sa- keen arvo-osuustileillä olevien määrien yh-
51146: malla arvopaperikeskuksen olisi määrättävä teissumma. Jos koko lainan kanta muunne-
51147: lainalle koko arvo-osuusjärjestelmää koskeva taan euromääräiseksi, lainan yksilöintitunnus
51148: yhteinen muuntoajankohta. Jotta koko liik- voidaan säilyttää samana.
51149: keeseen lasketun määrän muunto toteutettai- Pykälän 3 momentissa säädettäisiin liik-
51150: siin yhtäaikaisesti ja järjestyneesti, ehdote- keeseenlaskijan mahdollisuudesta vapaaeh-
51151: taan, että arvo-osuusrekisterin pitäjien ja nii- toisesti tarjoutua Junastamaan pienintä selvi-
51152: den asiamiesten on suoritettava muunto ar- tettävää kauppaerää pienemmät muunnetut
51153: vopaperikeskuksen sääntöjen ja päätöksen lainaerät arvo-osuustilin haltijoilta. Ehdotuk-
51154: mukaisesti. sen mukaan liikkeeseenlaskijan olisi kuvatta-
51155: Arvopaperikeskuksen tehtäviin kuuluu an- va tarjouksessaan lunastushinnan määrittely,
51156: taa määräyksiä erilaisista arvo-osuusjärjestel- sijoittajien lunastuspyyntöjen vastaanotto,
51157: män toiminnoista ja huolehtia arvo-osuusjär- lunastuksen ajankohta sekä muut lunastuksen
51158: jestelmän luotettavan toiminnan ja kehittämi- kannalta olennaiset tiedot. Kuvaus olisi si-
51159: sen edellyttämistä toimenpiteistä. Arvopape- sällytettävä muuntohakemukseen. Tarjous
51160: rikeskukselle soveltuisi myös arvo-osuusjär- olisi käytännössä julkistettava esimerkiksi
51161: jestelmässä noudatettavan muuntomenettelyn sanomalehdessä ja toteutettava arvopaperi-
51162: tarkempi määrittely. Pykälän 2 momentin keskuksen kanssa yhteistyössä.
51163: mukaan menettelystä olisi määrättävä arvo- Mainitussa euroasetuksen artiklassa ei tar-
51164: paperikeskuksen säännöissä. Säännöissä voi- kemmin rajoiteta niitä toimenpiteitä, joita
51165: taisiin samalla antaa liikkeeseenlaskijoille jäsenvaltio voi toteuttaa laskentayksikön
51166: mahdollisuus muuntaa velkansa edellä kuva- muuttamiseksi. Toimenpiteet ovat siten jä-
51167: tulla bottom up -menetelmällä. Arvo-osuus- senvaltion kansallisessa harkinnassa. Artik-
51168: järjestelmässä menetelmään kuuluisi tilillä lassa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti tarkoi-
51169: olevan lainasaldon muuntaminen sen sijasta, tettu toimenpiteitä, jotka toteutuvat ilman
51170: että kukin lainayksikkö muunnetaan erik- julkisen vallan myötävaikutusta. Tämä joh-
51171: seen. Liikkeeseenlaskijan pyynnöstä laina tuu siitä, että 8 artiklan 4 kohta on artiklan 5
51172: voitaisiin niin ikään jakaa yhden sentin mää- kohdasta jobdettavan vastakohtaispäätelmän
51173: räisiin yksiköihin, vaikka tästä ei olisikaan mukaan poikkeus periaatteesta, jonka mu-
51174: sovittu lainan ehdoissa. Arvopaperikeskuk- kaan jäsenvaltiot eivät voi pakottaa yksityi-
51175: sen sääntöihin otettavat määräykset olisivat siä osapuolia yhteisen rahan käyttöön, eikä
51176: luonteeltaan teknisiä eikä niillä voitaisi puut- käyttöä toisaalta voida estää. Itsesääntelyyn,
51177: tua velkasuhteen ehtoihin lukuun ottamatta jonka sitovuus perustuu sopimuksiin, ei voi-
51178: mahdollisuutta nimellisarvon muuttamiseen. da sen vapaaehtoisen muuttamisen lisäksi
51179: Jos lainan ehtoihin on otettu muuntoa kos- puuttua muutoin kuin julkisen vallan myötä-
51180: kevia ehtoja, näitä ei muutettaisi ehdotetta- vaikutuksella. Valtiolla ja keskuspankilla on
51181: valla säännöksellä. Säännöksessä ei edelly- kuitenkin erityinen tarve varmistaa, että val-
51182: tettäisi, että muunnot toteutettaisiin koko tion velanhoidon ja rahapoliittisten toimenpi-
51183: arvo-osuusjärjestelmässä samalla tavalla. Ar- teiden toteuttamisen kannalta ratkaisevan
51184: vopaperikeskuksen OM- ja RM-järjestelmien tärkeissä järjestelmissä siirrytään käyttämään
51185: tekniset erot saattavat antaa aiheen tehdä euroa asianmukaisessa järjestyksessä. Tästä
51186: 22 HE 127/1998 vp
51187:
51188: syystä pykälän 4 momentissa säädettäisiin, kansalliset arvopaperikeskukset, kuten Suo-
51189: että asianomaiselle ministeriölle annettaisiin messa arvopaperikeskus. Euroopan ulkopuo-
51190: valtuus määrätä arvopaperikeskuksen sään- lella käytetään muitakin yksilöiviä tunnuksia
51191: nöt muutettavaksi, jos yhteisen rahan käyt- ja tunnusjärjestelmiä kuin ISIN-järjestelmää.
51192: töön ottaminen sitä edellyttää. Määräyksen Esimerkiksi Yhdysvaltojen numerointijärjes-
51193: laiminlyöntiin puututtaisiin lain noudattami- telmästä käytetään lyhennettä CUSIP.
51194: sen valvonnan yhteydessä 6 §:n perusteella. Arvo-osuuden tunnuksella tarkoitetaan py-
51195: Vastaava lisäys ehdotetaan tehtäväksi selvi- kälässä arvopaperin kotimaassa käytettävää
51196: tysyhteisöä koskevaan sääntelyyn. ISIN-tunnusta tai muuta yksilöivää tunnusta.
51197: 27 §. Liikkeeseenlaskutili. Arvopaperikes- Arvopaperin kotimaisen tunnuksen käyttö
51198: kuksella ei olisi samanlaista suoraa ja ensisi- helpottaa tapahtumien käsittelyä ja arvopa-
51199: jaista suhdetta järjestelmäyhteyden perusteel- pereita koskevien tietojen välitystä arvopape-
51200: la liitettävän ulkomaisen arvo-osuuden liik- rikeskusten välillä. Usein tapahtumasta väli-
51201: keeseenlaskijaan kuin kotimaisissa arvo- tettäisiin määrätietojen lisäksi ensin vain
51202: osuuksissa. Pääsääntöisesti ulkomaisista ar- ISIN-tunnus. Arvopaperin tiedot täydennet-
51203: vo-osuuksista on liikkeessä todistuksia tai täisiin tunnuksen avulla arvo-osuusjärjestel-
51204: oikeuksia, joita käsitellään liikkeeseenlaski- mään ja liikkeeseenlaskutilille vasta jälkeen-
51205: jan kotimaan järjestelmissä. Näillä järjestel- päin. Liikkeeseenlaskutilillä olisi myös il-
51206: millä saattaa olla sopimussuhde liikkeeseen- moitettava, mistä arvopaperia koskevat tie-
51207: laskijaan arvopaperien käsittelystä tai sitten dot ovat saatavissa. Arvopaperia koskevilla
51208: ulkomainen arvopaperikeskus hallitsee arvo- tiedoilla tarkoitetaan esimerkiksi kansallises-
51209: paperitodisteita, joiden avulla sijoittajien ta- sa numerointikeskuksessa säilytettäviä arvo-
51210: loudelliset ja hallinnointioikeudet voidaan paperin perustietoja.
51211: toteuttaa. 28 §. Hallintarekisteröinti. Pykälän 3 mo-
51212: Kotimaisista arvo-osuuksista poiketen ar- menttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että
51213: vopaperikeskuksen välisten järjestelmäyh- hallintarekisteröinnin hoitajan ilmoitusvel-
51214: teyksien perusteella liitettävillä arvo-osuuk- vollisuutta rahoitustarkastukselle lisätään.
51215: silla ei olisi varsinaista liikkeeseenlaskijaa. Voimassa olevan lain mukaan hallintarekis-
51216: Liikkeeseenlaskutilin haltijaksi merkittävään teröinnin hoitaja on pyynnöstä velvollinen
51217: osapuoleen ei siksi tule soveltaa liikkeeseen- ilmoittamaan rahoitustarkastukselle arvo-
51218: laskijaa koskevia määräyksiä. Tilin tietoihin osuuksien todellisen omistajan nimen, jos se
51219: olisi kuitenkin joka tapauksessa merkittävä on tiedossa, ja sen, kuinka monta arvo-
51220: tieto alkuperäisen arvopaperin liikkeeseen- osuutta omistajana on. Ehdotettavan muu-
51221: laskijasta sekä siitä arvopaperikeskuksesta toksen mukaan silloin kun arvo-osuuksien
51222: tai muusta laitoksesta, jossa arvopaperia säi- todellisen omistajan nimi ei ole tiedossa,
51223: lytetään tai sitä koskeva ensimmäinen kir- hallintarekisteröinnin hoitaja on velvollinen
51224: jaus on tehty. ilmoittamaan vastaavat tiedot omistajan puo-
51225: Arvo-osuuden yksilöintitunnuksena voitai- lesta toimivasta asiamiehestä. Lisäksi ehdo-
51226: siin käyttää arvopaperin kotimaista tunnusta. tetaan, että hallintarekisteröinnin hoitaja on
51227: Euroopassa käytetään yleisesti kansainväli- velvollinen toimittamaan rahoitustarkastuk-
51228: seen ISO 6166 standardiin perustuvia ISIN- selle arvo-osuuksien todellisen omistajan
51229: tunnuksia (engl. Intemational S ecurities puolesta toimivan asiamiehen antaman kir-
51230: Identification Numbering System). Standar- jallisen vakuutuksen siitä, ettei arvo-osuuksi-
51231: din mukaan kussakin maassa toimii nume- en todellinen omistaja ole suomalainen hen-
51232: rointikeskus, joka jakaa arvopapereille yksi- kilö.
51233: löivät tunnukset. Numerointikeskus pitää Pykälän uuden 4 momentin mukaan rahoi-
51234: yllä arvopaperin perustietoja. Arvopaperilajit tustarkastus voi antaa tarkemman määräyk-
51235: erotetaan ISIN-tunnuksella toisistaan kau- sen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuksien to-
51236: pankäynnissä ja kaupan selvityksessä. Tun- dellisesta omistajasta tai arvo-osuuksien to-
51237: nus helpottaa myös arvopaperia koskevien dellisen omistajan puolesta toimivasta asia-
51238: tietojen siirtoa maasta toiseen. Tunnuksen miehestä sekä näiden tunnistamiseksi tar-
51239: avulla voidaan välittää tietoja arvopaperi- peellisista yhteystiedoista on ilmoitettava.
51240: kaupoista ja erilaisista arvopapereita koske-
51241: vista tapahtumista nopeasti ja tehokkaasti eri 1.2. Laki arvo-osuustileistä
51242: maissa toimivien osapuolten välillä.
51243: Useimmiten numerointikeskuksina toimivat 5 a §. Omaisuudenhoitotiliä koskevan py-
51244: HE 127/1998 vp 23
51245:
51246: kälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi osuusjärjestelmästä annetun lain 26 c §:.n
51247: siten, että tilinhaltijana voisi toimia myös 4 momentissa oikeutta määrätä arvopapen-
51248: Suomen Pankki tai ulkomainen keskuspank- keskuksen sääntöjä muutettavaksi, ehdote-
51249: ki Euroopan keskuspankkijärjestelmän va- taan ministeriölle annettavaksi pykälän
51250: kuudenhallinnan tarpeiden mukaisesti. Sa- 2 momentissa vastaava, selvitysyhteisön
51251: malla säädettäisiin, että tili voitaisiin avata sääntöihin kohdistuva valtuus.
51252: myös Suomen valtiolle ja arvo-osuusjärjes-
51253: telmästä annetun lain 16 §: ssä tarkoitetulle 1.4. Laki kaupankäynnistä vakioiduilla
51254: ulkomaiselle laitokselle. Näin omaisuuden- optioilla ja tenniineillä
51255: hoitotiliä koskeva sääntely saatettaisiin vas-
51256: taamaan arvopaperikeskusten kansainvälistä 5 luku. Erinäiset säännökset
51257: yhteistyötä koskevaa sääntelyä.
51258: 8 a §. Euran käyttöönotto optioyhteisön
51259: 1.3. Arvopaperimarkkinalaki toiminnassa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi
51260: uusi pykälä, jossa optioyhteisön toimintaa
51261: 10 luku. Erinäisiä säännöksiä säänneltäisiin vastaavalla tavalla kuin arvo-
51262: paperimarkkinalakiin ehdotetussa 10 luvun
51263: Euran käyttöönotto julkisessa kaupankäyn- uudessa 1 a §:ssä.
51264: nissä ja selvitystoiminnassa
51265: 2. Voimaantulo
51266: 1 a §. Lukuun ehdotetaan 1 a §:n edelle
51267: lisättäväksi uusi väliotsikko. Joukkolainaosuuksien ja niihin rionastetta-
51268: Euroasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaan vien arvo-osuuksien muuntaminen euroiksi
51269: jäsenvaltio voi toteuttaa tarpeellisia toimen- voi tapahtua vasta talous- ja rahaliiton ko~
51270: piteitä, jotta järjestäytyneiden arvopaperi- ja mannen vaiheen alkamisen jälkeen. Rahot-
51271: muiden rahoitusvälineiden markkinoiden tusmarkkinoilla ja itsesääntelyssä on kuiten-
51272: sekä selvitysjärjestelmien toimintojen lasken- kin toteutettava valmistelevat toimenpiteet
51273: tayksikkö voidaan muuttaa kansallisesta ra- hyvissä ajoin ennen vuoden 1999 alkua.
51274: hayksiköstä euroyksiköksi. Tämän mukaises- Vastaavasti arvopaperikeskusten välisiä jär-
51275: ti ehdotetaan, että markkinoiden ja selvitys- jestelmäyhteyksiä on voitava valmistella ja
51276: järjestelmien siirtymisestä euroon säädettäi- perustaa jo ennen talous- ja rahaliiton alkua.
51277: siin laissa. Tästä syystä lakien olisi tultava voimaa.n
51278: Arvopaperimarkkinalainsäädännössä edel- 1 päivänä tammikuuta 1999. Ennen VOi-
51279: lytetään, että markkinoiden rakenteeseen maantuloa voitaisiin kuitenkin ryhtyä lain
51280: kuuluvia peruspalveluja tarjoavat yhteisöt, täytäntöönpanoon edellyttämiin toimenpitei-
51281: kuten arvopaperipörssit, optioyhteisöt, selvi- siin, kuten muuttaa ja vahvistaa itsesääntelyä
51282: tysyhteisöt ja arvopaperikeskus laativat toi- sekä laatia ja hyväksyä joukkolainojen
51283: mintaansa koskevat säännöt. Palveluja käyt- muuntoa koskevia hakemuksia.
51284: tävien tahojen on puolestaan säännönmukai- Perustamissopimuksen 109 f artiklan
51285: sesti sitouduttava noudattamaan itsesäänte- 6 kohdan mukaan jäsenvaltioiden viran-
51286: lyä. Siirtyminen euroon kaupankäynnissä ja omaisten on kuultava EKP:a suunnitelmista
51287: selvityksessä voitaisiin pykälän 1 momentin lainsäädännöksi instituutin toimivaltaan kuu-
51288: mukaan toteuttaa pitkälti itsesääntelyä muut- luvissa asioissa. Tämän perusteella on annet-
51289: tamalla. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden tu neuvoston päätös 93/717/EY jäsenvaltioi-
51290: markkinoilla on tarkoitus siirtyä käyttämään den viranomaisten velvollisuudesta kuulla
51291: euroa välittömästi talous- ja rahaliiton kol- EKP:a suunnitelmista lainsäädännöksi. Pää-
51292: mannen vaiheen alussa. Kertakaikkista siir- töksen 1 artiklan mukaan sellaisiin lainsää-
51293: tymistä on suositeltu monissa kansainvälisis- däntösuunnitelmiin, joista instituuttia on eri-
51294: sä julkisten ja yksityisten osapuolten yhteis- tyisesti kuultava, kuuluvat muun muassa
51295: työryhmien raporteissa. Markkinoiden käyt- raha-asiat, kuten ecun asema ja maksuväli-
51296: tämät järjestelmät on tarkoitus muuttaa euro- neet, sekä selvitys- ja maksujärjestelmät,
51297: määräisiksi 31 päivän joulukuuta 1998 ja erityisesti rajat ylittävien toimien osalta.
51298: 4 päivän tammikuuta 1999 välisen vii- EKP:a ei kuitenkaan tarvitse kuulla silloin,
51299: konlopun aikana. kun lainsäädännön tarkoitus on saattaa EY:n
51300: Samoista syistä, joiden perusteella asian- direktiivien säännöksiä kansallisesti voi-
51301: omaiselle ministeriölle ehdotetaan arvo- maan. EKP:n on puolestaan välittömästi il-
51302: 24 HE 127/1998 vp
51303:
51304: moitettava lausuntoa pyytävälle viranomai- lenkannalta epäedullinen. Samoin on hyväk-
51305: selle, kuuluvatko lainsäädäntösuunnitelmaan sytty merkitykseltään vähäinen ja kohtuulli-
51306: sisältyvät säännökset instituutin toimialaan nen taannehtiva puuttuminen sopimussuhtei-
51307: vai eivät. Päätöksen 3 artiklan mukaan siin tavallisella lailla (PeVL 27/1996 vp).
51308: EKP:a on kuultava sopivassa vaiheessa, jotta Velkakirjan nimellisarvon jakaminen mer-
51309: instituutin kannanotto voidaan ottaa huomi- kitsee epäilemättä muutosta vallitsevaan so-
51310: oon ennen päätöksen asiasisällöstä päättä- pimussuhteeseen, jos jakamismahdollisuutta
51311: mistä. Jäsenvaltioiden viranomaiset voivat ei ole otettu huomioon velan ehdoissa. Jaka-
51312: kuitenkin 4 artiklan mukaan tarvittaessa misen avulla toteutettava muunto aiheuttaa
51313: asettaa vähintään kuukauden pituisen määrä- kuitenkin sijoittajan ja liikkeeseenlaskijan
51314: ajan kannanoton antamiselle. kannalta pienimmän mahdollisen eron alku-
51315: Esitys ei suoranaisesti koske EY:n lainsää- peräisen markkamäärän ja muunnetun euro-
51316: dännön kansallista voimaansaattamista, joten määrän välillä. Lainaosuuden nimellisarvo
51317: esityksestä on kuultava EKP:a. EKP:n kan- vaikuttaa kaupankäyntiin ja selvitykseen.
51318: nanotot voidaan ottaa huomioon tarpeellises- Näin lainaosuuden nimellisarvolla on merki-
51319: sa määrin viimeistään eduskuntakäsittelyn tystä myös joukkolainalla käytävän kaupan
51320: aikana. tehokkuuden, lainaan kohdistuvan kysynnän
51321: ja lopulta myös lainan likviditeetin ja hin-
51322: 3. Säätäruisjärjestys nanmuodostuksen kannalta. Mitä helpompi
51323: lainaa on käsitellä kotimaisilla ja kansainvä-
51324: Euroasetusten suorasta sovellettavuudesta lisillä markkinoilla, sitä paremman tuoton si-
51325: huolimatta kansallisessa lainsäädännössä voi- joittaja voi saada lainaosuudestaan. Likvidi-
51326: daan ratkaista useita muuntomenettelyyn teettiin vaikuttaa myös kansainvälinen ver-
51327: liittyviä kysymyksiä. Jotta sekä valtion että tailukelpoisuus. Jos suomalaisia lainaosuuk-
51328: yksityisten liikkeeseenlaskijoiden olisi mah- sia jouduttaisiin käsittelemään muunnon jäl-
51329: dollista muuntaa arvo-osuusjärjestelmässä keen kansainvälisestä käytännöstä poik-
51330: käsiteltävä velkansa euromääräiseksi selkei- keavasti epätasaisina desimaalilukuina, saat-
51331: den periaatteiden ja kansainvälisten esikuvi- taisi niihin kohdistuva koti- ja ulkomainen
51332: en mukaisesti, ehdotetaan kansallisessa lain- kiinnostus vähentyä käsittelyn vaikeuden
51333: säädännössä käytettävän hyväksi asetusten takia samalla, kun euromääräiset markkinat
51334: sallimat mahdollisuudet. muualla Euroopassa tarjoaisivat runsaasti
51335: Hallitusmuodon omaisuudensuojasäännök- helpommin käsitehäviä sijoitusvaihtoehtoja.
51336: sen tulkinnassa noudatetaan pääsääntöä, jon- Tämä saattaisi vaikuttaa epäedullisesti sijoit-
51337: ka mukaan voimassa oleviin sopimussuhtei- tajien hallussa olevan lainamäärän mark-
51338: siin ei voida puuttua tavallisessa lainsäätä- kinahintaan.
51339: misjärjestyksessä toisen sopimuspuolen va- Nykyisten arvo-osuusmuotoisten lainojen
51340: hingoksi. Uusi laki ei saa muuttaa tai järkyt- muuntaminen ei sanottavasti vaikuttaisi pien-
51341: tää sitä ennen voimassa olleen lain pohjalta sijoittajan asemaan. Arvo-osuusjärjestelmäs-
51342: syntyneitä oikeussuhteita. Tätä oikeusperiaa- sä käsitellään nykyisin ainoastaan joukkovel-
51343: tetta ei ole kuitenkaan katsottu voitavan tul- kakirjoja, joiden nimellisarvon on oltava vä-
51344: kita niin ahtaasti, ettei se sallisi tavallisen hintään miljoona markkaa. Arvo-osuusjärjes-
51345: lain säätämisjärjestyksessä taannehtivillakin telmässä liikkeeseen laskettujen rahamark-
51346: säännöksillä selventää ja täydentää voimassa kinavelkakirjojen nimellisarvo on yleensä
51347: olevia oikeussuhteita, ellei sitten aineelliseen 100 000 markkaa, mutta niillä käydään
51348: oikeuteen tuoda mitään olennaisesti uutta. kauppaa lähes yksinomaan ammattimaisten
51349: Perustuslakivaliokunnanlausuntokäytännössä osapuolten välillä. Muunto toteutettaisiin
51350: pääsääntöön on hyväksytty poikkeuksia esi- tietojärjestelmässä eikä arvopaperiasiakirjoja
51351: merkiksi sopimusten kohtuullistamista kos- tarvitsisi muuttaa. Vieraan pääoman ehtois-
51352: kevan lainsäädännön (Pe VL 3/1982 vp ), yri- ten arvo-osuuksien muuntaminen ehdotetta-
51353: tyssaneerausta ja yksityishenkilöiden velka- valla tavalla euromääräisiksi aiheuttaisi käy-
51354: järjestelyä koskevan lainsäädännön (Pe VL tännössä vain vähäisiä muutoksia voimassa
51355: 23/1992 vp) sekä saatavien keskinäistä etu- oleviin sopimussuhteisiin, ja näiden muutos-
51356: oikeutta koskevan lainsäädännön (Pe VL ten voidaan olettaa parantavan sijoittajan ja
51357: 20/1992 vp)yhteydessä. Lisäksi sopimussuh- liikkeeseenlaskijan asemaa markkinoilla.
51358: teen vahvempi osapuoli on voitu velvoittaa Muutoksella tavoitellaan käytännön taanneh-
51359: taannehtivaan muutokseen, joka on osapuo- tivat vaikutukset huomattavasti ylittäviä,
51360: HE 127/1998 vp 25
51361:
51362: merkittäviä etuja valtion ja muiden liikkee- kyseeseen tulevat menetykset ja hyödyt lai-
51363: seenlaskijoiden, sijoittajien ja markkinoiden napääomaan suhteutettuna ovat vähäisiä.
51364: toiminnan kannalta. Edellä esitetyn perusteella lakiehdotukset
51365: Koronlaskentaperusteen muutos ei vaikuta voitaisiin hallituksen käsityksen mukaan kä-
51366: sijoittajalle vuosittain maksettavaan kuponki- sitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
51367: korkoon. Muutoksesta aiheutuu sen sijaan Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että sää-
51368: vaikutuksia sarjaobligaatioiden ja vel- tämisjärjestyksestä hankittaisiin perustuslaki-
51369: kasitoumusten kauppahintoihin jälkimark- valiokunnan lausunto.
51370: kinoilla siten, että sijoittaja myydessään jon-
51371: kin verran häviää ja ostaja vastaavasti hyö- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
51372: tyy. Tehtyjen laskelmien perusteella kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
51373: tukset
51374:
51375:
51376:
51377:
51378: 1.
51379: Laki
51380: arvo-osuusjfujestelmästä annetun lain muuttamisesta
51381:
51382: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51383: muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (82611991)
51384: 26 b § ja 28 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 26 b § laissa 1073/1996 ja 28 §:n
51385: 3 momentti laissa 1386/1995, sekä
51386: lisätään lakiin uusi 26 c §, 27 §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 1386/1995 ja
51387: 1073/1996, uusi 3 momentti ja 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1386/1995 ja
51388: laissa 324/1998, uusi 4 momentti seuraavasti:
51389: 26 b § vo-osuuksia koskevat arvopaperit tai oikeu-
51390: det on kirjattava ulkomaisessa järjestelmässä
51391: Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja arvopaperikeskuksen ja ulkomaisen laitoksen
51392: ulkomaiset arvopaperit välisen sopimuksen perusteella arvopaperi-
51393: keskuksen tilille tai erotettava muulla tavalla
51394: Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ar- arvo-osuuksien omistajia varten. Liitettyjen
51395: vopaperikeskuksen säännöissä voidaan mää- arvo-osuuksien yhteismäärän on vastattava
51396: rätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityi- ulkomaisessa laitoksessa erotettujen arvopa-
51397: sen osakeyhtiön arvopaperi voidaan liittää perien tai oikeuksien yhteismäärää. Arvo-
51398: arvo-osuusjärjestelmään. Liittämismenette- osuudet voidaan liittää arvo-osuusjärjestel-
51399: lyssä on noudatettava tämän luvun ja osa- mään tämän lain ja arvo-osuustileistä anne-
51400: keyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menette- tun lain liikkeeseenlaskijaa koskevien sään-
51401: lystä on määrättävä tarkemmin arvopaperi- nösten estämättä. Liittämismenettelystä on
51402: keskuksen säännöissä. määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä.
51403: Kansainvälisten yhteyksien toteuttamiseksi Arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä hy-
51404: arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä liittää väksyä liikkeeseenlaskijan hakemuksesta ul-
51405: arvo-osuusjärjestelmään 16 §:ssä tarkoitetus- komaisen arvopaperin tai siihen kohdistuvan
51406: sa ulkomaisessa laitoksessa säilytettävän ul- tai perustuvan oikeuden liittämisen arvo-
51407: komaisen arvopaperin taikka siihen kohdis- osuusjärjestelmään. Jos liitettävästä arvo-
51408: tuvan tai perustuvan, ulkomaisessa järjestel- osuudesta on annettu oikeutta osoittava to-
51409: mässä käsiteltävän oikeuden. Liitettäviä ar- diste eikä todistetta mitätöidä liittämisen yh-
51410:
51411:
51412: 3802790
51413: 26 HE 127/1998 vp
51414:
51415: teydessä, on arvopaperikeskuksen varmistut- ajankohta ja muut sijoittajan kannalta olen-
51416: tava siitä, ettei todiste joudu liikkeeseen sa- naiset tiedot. Kuvaus tarjousmenettelystä on
51417: manaikaisesti arvo-osuuden kanssa. Sama sisällytettävä muuntoa koskevaan, arvopape-
51418: koskee ulkomaiseen arvopaperiin kohdistu- rikeskukselle 1 momentin mukaisesti tehtä-
51419: vaa tai siihen perustuvaa oikeutta, joka lii- vään hakemukseen.
51420: tetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen ulko- Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan-
51421: maisen arvopaperin liittämistä arvo-osuusjär- kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa-
51422: jestelmään on arvopaperikeskuksen voitava tia vahvistamissaan säännöissä olevien mää-
51423: varmistua siitä, että liittäminen ja arvo- räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä-
51424: osuuksien käsittely voi tapahtua arvo-osuus- väksi siten, että euron käyttöönotosta arvo-
51425: järjestelmän luotettavaa ja tarkoituksenmu- paperikeskuksen toiminnassa voidaan var-
51426: kaista toimintaa ja sijoittajan suojaa vaaran- mistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunne-
51427: tamatta. Liittämismenettelystä on määrättävä tun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovi-
51428: arvopaperikeskuksen säännöissä. en kansainvälisten velvoitteiden kannalta
51429: riittävällä tavalla.
51430: 26 c §
51431: 27 §
51432: Joukkolainan muuntaminen euroksi
51433: Liikkeeseenlaskutili
51434: Arvopaperikeskus voi liikkeeseenlaskijan
51435: hakemuksesta hyväksyä sen, että arvo-osuus-
51436: järjestelmään liitetty joukkolaina tai siihen Edellä 26 b §:n 2 momentissa tarkoitetusta
51437: rinnastettava velallisen sitoumus muunnetaan arvo-osuudesta on liikkeeseenlaskutilille
51438: markasta tai muusta kansallisesta rahayksi- merkittävä arvo-osuusjärjestelmään liitettävä
51439: köstä euroyksiköksi euron käyttöönotosta lukumäärä, arvo-osuuden ulkomainen yksi-
51440: annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o löintitunnus sekä tieto arvo-osuuden sisältä-
51441: 97 4/98 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. män oikeuden tyypistä, tieto siitä 16 §:ssä
51442: Muunnon hyväksymistä koskevassa arvopa- tarkoitetusta ulkomaisesta laitoksesta, jossa
51443: perikeskuksen päätöksessä on määrättävä arvo-osuutta koskevaa arvopaperia tai siihen
51444: muunnon ajankohta. Arvo-osuusrekisterin kohdistuvaa tai perustuvaa oikeutta säilyte-
51445: pitäjän on suoritettava muuntoon kuuluvat tään, tieto siitä, mistä arvopaperia koskevat
51446: toimenpiteet muunnon ajankohtana arvopa- perustiedot ovat saatavissa, sekä tieto arvo-
51447: perikeskuksen sääntöjen ja muuntoa koske- paperin liikkeeseenlaskijasta.
51448: van päätöksen mukaisesti.
51449: Muuntomenettelystä on määrättävä arvo- 28 §
51450: paperikeskuksen säännöissä. Samalla voi-
51451: daan määrätä, että erikseen määrätyissä ar- H allintarek isteröinti
51452: vo-osuuslajeissa muunnetaan kerrallaan lajin
51453: koko määrä arvo-osuustilillä ja että muun-
51454: non yhteydessä arvo-osuuslajin määrä jae- Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä
51455: taan yhden sentin määräisiin yksiköihin, jos velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk-
51456: jakamista pyydetään muuntoa koskevassa selle arvo-osuuksien todellisen omistajan
51457: hakemuksessa. Muunto voidaan toteuttaa nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka
51458: näiden määräysten mukaisesti sen estämättä, monta arvo-osuutta omistajana on. Jollei
51459: ettei velan ehdoissa ole sovittu muunnosta. arvo-osuuksien todellisen omistajan nimi ole
51460: Jos tässä pykälässä tarkoitetun muunnon tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitaja on
51461: kohteena olevan joukkolainan määrä arvo- velvollinen ilmoittamaan vastaavat tiedot
51462: osuustilillä ei vastaa arvo-osuuden kaupan- omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä
51463: käynnissä yleisesti käytettävää määrää, liik- sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen
51464: keeseenlaskija voi tarjautua Junastamaan siitä, ettei arvo-osuuksien todellinen omistaja
51465: arvo-osuuden omistajalta pienimmän selvi- ole suomalainen henkilö. Edellä 4 §:n
51466: tystoiminnassa yleisesti käytettävän määrän 1 momentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta
51467: lähinnä alittavan osan. Liikkeeseenlaskijan nämä tiedot on pyynnöstä annettava myös
51468: tarjouksessa on esitettävä, miten lunastushin- liikkeeseenlaskijalle.
51469: ta määrätään, miten omistajan lunastus- Rahoitustarkastus voi antaa tarkemman
51470: pyyntö otetaan huomioon sekä lunastuksen määräyksen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuk-
51471: HE 127/1998 vp 27
51472:
51473: sien todellisesta omistajasta tai arvo-osuuksi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
51474: en todellisen omistajan puolesta toimivasta kuuta 199 .
51475: asiamiehestä sekä näiden tunnistamiseksi Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51476: tarpeellisista yhteystiedoista on ilmoitettava. sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51477: teisiin.
51478:
51479:
51480:
51481: 2.
51482: Laki
51483: arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta
51484:
51485: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51486: muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (82711991) 5 a §:n
51487: 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 107411996, seuraavasti:
51488: 5a§ dolle asetettavat vaatimukset. Arvo-osuusjär-
51489: jestelmästä annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun
51490: Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toi- ulkomaisen laitoksen hallitsemalle omaisuu-
51491: mia arvo-osuusrekisterin pitäjä, Suomen val- denhoitotilille saadaan 1 momentin estämättä
51492: tio, Suomen Pankki, ulkomainen keskus- kirjata myös Suomen kansalaisen tai suoma-
51493: pankki tai arvopaperimarkkinalain 1 luvun laisen yhteisön tai säätiön omistamat arvo-
51494: 4 §:ssä tarkoitettu arvopaperinvälittäjä. Ar- osuusjärjestelmästä annetun lain 4 §:n 2 mo-
51495: vopaperikeskus voi hyväksyä tilinhaltijaksi mentissa tarkoitetut arvo-osuudet.
51496: myös arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain
51497: 16 §:ssä tarkoitetun ulkomaisen laitoksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
51498: taikka sellaisen muun ulkomaisen yhteisön, kuuta 199 .
51499: joka on riittävän julkisen valvonnan alainen Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51500: ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51501: hallinto täyttävät tehtävän Iuotettavalie hoi- teisiin.
51502:
51503:
51504:
51505: 3.
51506: Laki
51507: arvopaperimarkkinalain muuttamisesta
51508:
51509: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51510: lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 10 lu-
51511: kuun uusi 1 a § ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
51512: 10 luku sen toiminnassa siirrytään käyttämään euroa
51513: päätöksessä ilmoitettuna ajankohtana euron
51514: Erinäisiä säännöksiä käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen
51515: (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mukai-
51516: Euran käyttöönotto julkisessa sesti. Euron käyttöönotosta julkisessa kal!-
51517: kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa pankäynnissä tai selvitystoiminnassa VOI-
51518: daan määrätä asianomaisissa, tässä laissa tar-
51519: 1a§ koitetuissa säännöissä.
51520: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan-
51521: Arvopaperipörssi ja selvitysyhteisö sekä kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa-
51522: 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun muun julkisen tia vahvistaruissaan säännöissä olevien mää-
51523: kaupankäynnin järjestäjä voi päättää, että räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä-
51524: 28 HE 127/1998 vp
51525:
51526: väksi siten, että euron käyttöönotosta julki- Tämä laki tulee voimaan päivänä
51527: sessa kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa kuuta 199 .
51528: voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51529: kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistami- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51530: seksi tai sitovien kansainvälisten velvoittei- teisiin.
51531: den kannalta riittävällä tavalla.
51532:
51533:
51534:
51535:
51536: 4.
51537: Laki
51538: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja tenniineillä annetun lain muuttamisesta
51539:
51540: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51541: lisätään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988
51542: annetun lain (772/1988) 5 lukuun uusi 8 a § seuraavasti:
51543: 5 luku Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan-
51544: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa-
51545: Erinäiset säännökset tia optioyhteisön säännöissä olevien mää-
51546: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä-
51547: 8a§ väksi siten, että euron käyttöönotosta optio-
51548: yhteisön toiminnassa voidaan varmistua joh-
51549: Euran käyttöönotto optioyhteisön dannaismarkkinoita kohtaan tunnetun luotta-
51550: toiminnassa muksen vahvistamiseksi tai sitovien kansain-
51551: välisten velvoitteiden kannalta riittävällä
51552: Optioyhteisö voi päättää, että sen toimin- tavalla.
51553: nassa siirrytään käyttämään euroa päätökses-
51554: sä ilmoitettuna ajankohtana euron käyt-
51555: töönotosta annetun neuvoston asetuksen Tämä laki tulee voimaan päivänä
51556: (EY) N:o 974/98 8 artiklan 4 kohdan mu- kuuta 199 .
51557: kaisesti. Euran käyttöönotosta optioyhteisön Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51558: toiminnassa voidaan määrätä optioyhteisön sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51559: säännöissä. teisiin.
51560:
51561:
51562: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
51563:
51564: Tasavallan Presidentti
51565:
51566:
51567:
51568:
51569: MARTTI AHTISAARI
51570:
51571:
51572:
51573:
51574: Ministeri Jouko Skinnari
51575: HE 127/1998 vp 29
51576:
51577: Liite
51578:
51579:
51580:
51581:
51582: 1.
51583: Laki
51584: arvo-osuusjäljestelmästä annetun lain muuttamisesta
51585:
51586: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51587: muutetaan arvo-osuusjärjestelmästä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (82611991)
51588: 26 b § ja 28 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 26 b § laissa 1073/1996 ja 28 §:n
51589: 3 momentti laissa 1386/1995, sekä
51590: lisätään lakiin uusi 26 c §, 27 §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 138611995 ja
51591: 1073/1996, uusi 3 momentti ja 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1386/1995 ja
51592: laissa 324/1998, uusi 4 momentti seuraavasti:
51593: Voimassa oleva laki Ehdotus
51594:
51595: 26 b § 26 b §
51596: Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja Yksityisen osakeyhtiön arvopaperit ja
51597: ulkomaiset arvopaperit ulkomaiset arvopaperit
51598:
51599: Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ar- Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, ar-
51600: vopaperikeskuksen säännöissä voidaan mää- vopaperikeskuksen säännöissä voidaan mää-
51601: rätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityi- rätä, että osakeyhtiölaissa tarkoitettu yksityi-
51602: sen osakeyhtiön arvopaperi ja ulkomainen sen osakeyhtiön arvopaperi voidaan liittää
51603: arvopaperi voidaan liittää arvo-osuusjärjes- arvo-osuusjärjestelmään. Liittämismenette-
51604: telmään. Liittämismenettelyssä on noudatet- lyssä on noudatettava tämän luvun ja osa-
51605: tava soveltuvin osin tämän luvun ja osa- keyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menette-
51606: keyhtiölain 3 a luvun säännöksiä. Menette- lystä on määrättävä tarkemmin arvopaperi-
51607: lystä on määrättävä tarkemmin arvopaperi- keskuksen säännöissä.
51608: keskuksen säännöissä. Ennen ulkomaisen ar- Kansainvälisten yhteyksien toteuttamiseksi
51609: vopaperin liittämistä arvo-osuusjärjestelmään arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä liittää
51610: on arvopaperikeskuksen voitava varmistua arvo-osuusjärjestelmään 16 §:ssä tarkoitetus-
51611: siitä, että liittäminen ja arvo-osuuksien käsit- sa ulkomaisessa laitoksessa säilytettävän ul-
51612: tely voi tapahtua arvo-osuusjärjestelmän luo- komaisen arvopaperin taikka siihen kohdis-
51613: tettavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa ja tuvan tai perustuvan, ulkomaisessa järjestel-
51614: sijoittajan suojaa vaarantamatta. mässä käsiteltävän oikeuden. Liitettäviä ar-
51615: vo-osuuksia koskevat arvopaperit tai oikeu-
51616: det on kirjattava ulkomaisessa järjestelmässä
51617: arvopaperikeskuksen ja ulkomaisen laitoksen
51618: välisen sopimuksen perusteella arvopaperi-
51619: keskuksen tilille tai erotettava muulla tavalla
51620: arvo-osuuksien omistajia varten. Liitettyjen
51621: arvo-osuuksien yhteismäärän on vastattava
51622: ulkomaisessa laitoksessa erotettujen arvopa-
51623: perien tai oikeuksien yhteismäärää. Arvo-
51624: osuudet voidaan liittää arvo-osuusjärjestel-
51625: mään tämän lain ja arvo-osuustileistä anne-
51626: tun lain liikkeeseenlaskijaa koskevien sään-
51627: nösten estämättä. Liittämismenettelystä on
51628: määrättävä arvopaperikeskuksen säännöissä.
51629: 30 HE 127/1998 vp
51630:
51631: Voimassa oleva laki Ehdotus
51632:
51633: Arvopaperikeskus voi 2 §:n estämättä hy-
51634: väksyä liikkeeseenlaskijan hakem uksesta ul-
51635: komaisen arvopaperin tai siihen kohdistuvan
51636: tai perustuvan oikeuden liittämisen arvo-
51637: osuusjärjestelmään. Jos liitettävästä arvo-
51638: osuudesta on annettu oikeutta osoittava to-
51639: diste eikä todistetta mitätöidä liittämisen yh-
51640: teydessä, on arvopaperikeskuksen varmistut-
51641: tava siitä, ettei todiste joudu liikkeeseen sa-
51642: manaikaisesti arvo-osuuden kanssa. Sama
51643: koskee ulkomaiseen arvopaperiin kohdistu-
51644: vaa tai siihen perustuvaa oikeutta, joka lii-
51645: tetään arvo-osuusjärjestelmään. Ennen ulko-
51646: maisen arvopaperin liittämistä arvo-osuusjär-
51647: jestelmään on arvopaperikeskuksen voitava
51648: varmistua siitä, että liittäminen ja arvo-
51649: osuuksien käsittely voi tapahtua arvo-osuus-
51650: järjestelmän luotettavaa ja tarkoituksenmu-
51651: kaista toimintaa ja sijoittajan suojaa vaaran-
51652: tamatta. Liittämismenettelystä on määrättävä
51653: arvopaperikeskuksen säännöissä.
51654:
51655: 26 c §
51656:
51657: Joukkolainan muuntaminen euroksi
51658:
51659: Arvopaperikeskus voi liikkeeseenlaskijan
51660: hakemuksesta hyväksyä sen, että arvo-osuus-
51661: järjestelmään liitetty joukkolaina tai siihen
51662: rinnastettava velallisen sitoumusmuunnetaan
51663: markasta tai muusta kansallisesta rahayksi-
51664: köstä euroyksiköksi euron käyttöönotosta
51665: annetun neuvoston asetuksen (EY) N :o
51666: 974198 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
51667: Muunnon hyväksymistä koskevassa arvopa-
51668: perikeskuksen päätöksessä on määrättävä
51669: muunnon ajankohta. A rvo-osuusrekisterin
51670: pitäjän on suoritettava muuntoon kuuluvat
51671: toimenpiteet muunnon ajankohtana arvopa-
51672: perikeskuksen sääntöjen ja muuntaa koske-
51673: van päätöksen mukaisesti.
51674: Muuntomenettelystä on määrättävä arvo-
51675: paperikeskuksen säännöissä. Samalla voi-
51676: daan määrätä, että erikseen määrätyissä ar-
51677: vo-osuuslajeissa muunnetaan kerrallaan lajin
51678: koko määrä arvo-osuustilillä ja että muun-
51679: non yhteydessä arvo-osuuslajin määrä jae-
51680: taan yhden sentin määräisiin yksiköihin, jos
51681: jakamista pyydetään muuntaa koskevassa
51682: hak em uksessa. M uunto voidaan toteuttaa
51683: näiden määräysten mukaisesti sen estämättä,
51684: ettei velan ehdoissa ole sovittu muunnosta.
51685: Jos tässä pykälässä tarkoitetun muunnon
51686: HE 127/1998 vp 31
51687:
51688: Voimassa oleva laki Ehdotus
51689:
51690: kohteena olevan joukkolainan maara arvo-
51691: osuustilillä ei vastaa arvo-osuuden kaupan-
51692: käynnissä yleisesti käytettävää määrää, liik-
51693: keeseenlaskija voi tarjautua lunastamaan
51694: arvo-osuuden omistajalta pienimmän selvi-
51695: tystoiminnassa yleisesti käytettävän määrän
51696: lähinnä aUttavan osan. Liikkeeseenlaskijan
51697: tarjouksessa on esitettävä, miten lunastushin-
51698: ta määrätään, miten omistajan lunastus-
51699: pyyntö otetaan huomioon sekä lunastuksen
51700: ajankohta ja muut sijoittajan kannalta olen-
51701: naiset tiedot. Kuvaus tarjousmenettelystä on
51702: sisällytettävä muuntaa koskevaan, arvopape-
51703: rikeskukselle 1 momentin mukaisesti tehtä-
51704: vään hakemukseen.
51705: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan-
51706: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa-
51707: tia vahvistamissaan säännöissä olevien mää-
51708: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä-
51709: väksi siten, että euron käyttöönotosta arvo-
51710: paperikeskuksen toiminnassa voidaan var-
51711: mistua arvopaperimarkkinoita kohtaan tunne-
51712: tun luottamuksen vahvistamiseksi tai sitovi-
51713: en kansainvälisten velvoitteiden kannalta
51714: riittävällä tavalla.
51715:
51716:
51717: 27 §
51718: Liikkeeseenlaskutili
51719:
51720:
51721: Edellä 26 b §:n 2 momentissa tarkoitetusta
51722: arvo-osuudesta on liikkeeseenlaskutilille
51723: merkittävä arvo-osuusjärjestelmään liitettävä
51724: lukumäärä, arvo-osuuden ulkomainen yksi-
51725: löintitunnus sekä tieto arvo-osuuden sisältä-
51726: män oikeuden tyypistä, tieto siitä 16 §:ssä
51727: tarkoitetusta ulkomaisesta laitoksesta, jossa
51728: arvo-osuutta koskevaa arvopaperia tai siihen
51729: kohdistuvaa tai perustuvaa oikeutta säilyte-
51730: tään, tieto siitä, mistä arvopaperia koskevat
51731: perustiedot ovat saatavissa sekä tieto
51732: arvopaperin liikkeeseenlaskijasta.
51733:
51734: 28 §
51735:
51736: H allintarek isteröinti
51737:
51738:
51739: Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä Hallintarekisteröinnin hoitaja on pyynnöstä
51740: velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk- velvollinen ilmoittamaan rahoitustarkastuk-
51741: selle arvo-osuuksien todellisen omistajan selle arvo-osuuksien todellisen omistajan
51742: 32 HE 127/1998 vp
51743:
51744: Voimassa oleva laki Ehdotus
51745:
51746: nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka nimen, jos se on tiedossa, ja sen, kuinka
51747: monta arvo-osuutta omistajana on. Edellä monta arvo-osuutta omistajana on. Jollei
51748: 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta arvo-osuu- arvo-osuuksien todellisen omistajan nimi ole
51749: desta nämä tiedot on pyynnöstä annettava tiedossa, hallintarekisteröinnin hoitaja on
51750: myös liikkeeseenlaskijalle. velvollinen ilmoittamaan vastaavat tiedot
51751: omistajan puolesta toimivasta asiamiehestä
51752: sekä tämän antaman kirjallisen vakuutuksen
51753: siitä, ettei arvo-osuuksien todellinen omistaja
51754: ole suomalainen henkilö. Edellä 4 §:n 1 mo-
51755: mentissa tarkoitetusta arvo-osuudesta nämä
51756: tiedot on pyynnöstä annettava myös liikkee-
51757: seenlaskijalle.
51758: Rahoitustarkastus voi antaa tarkemman
51759: määräyksen tavasta, jolla tiedot arvo-osuuk-
51760: sien todellisesta omistajasta tai arvo-osuuksi-
51761: en todellisen omistajan puolesta toimivasta
51762: asiamiehestä sekä näiden tunnistam iseksi
51763: tarpeellisista yhteystiedoista on ilmoitettava.
51764:
51765: Tämä laki tulee voimaan päivänä
51766: kuuta 199 .
51767: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51768: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51769: teisiin.
51770: HE 127/1998 vp 33
51771:
51772: 2.
51773: Laki
51774: arvo-osuustileistä annetun lain 5 a §:n muuttamisesta
51775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51776: muutetaan arvo-osuustileistä 17 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (827/1991) 5 a §:n
51777: 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1074/1996, seuraavasti:
51778: Voimassa oleva laki Ehdotus
51779: 5a §
51780: Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toi- Omaisuudenhoitotilin tilinhaltijana voi toi-
51781: mia arvo-osuusrekisterin pitäjä tai arvopape- mia arvo-osuusrekisterin pitäjä, Suomen val-
51782: rimarkkinalain 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettu tio, Suomen Pankki, ulkomainen keskus-
51783: arvopaperinvälittäjä. Arvopaperikeskus voi pankki tai arvopaperimarkkinalain 1 luvun
51784: hyväksyä tilinhaltijaksi myös ulkomaisen 4 §:ssä tarkoitettu arvopaperinvälittäjä. Ar-
51785: arvopaperikeskuksen taikka sellaisen muun vopaperikeskus voi hyväksyä tilinhaltijaksi
51786: ulkomaisen yhteisön, joka on riittävän julki- myös arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain
51787: sen valvonnan alainen ja jonka taloudelliset 16 §:ssä tarkoitetun ulkomaisen laitoksen
51788: toimintaedellytykset ja hallinto täyttävät teh- taikka sellaisen muun ulkomaisen yhteisön,
51789: tävän Iuotettavalie hoidolle asetettavat vaati- joka on riittävän julkisen valvonnan alainen
51790: mukset. Ulkomaisen arvopaperikeskuksen ja jonka taloudelliset toimintaedellytykset ja
51791: hallitsemalle omaisuudenhoitotilille saadaan hallinto täyttävät tehtävän Iuotettavalie hoi-
51792: 1 momentin estämättä kirjata myös Suomen dolle asetettavat vaatimukset. A rvo-osuusjär-
51793: kansalaisen tai suomalaisen yhteisön tai sää- jestelmästä annetun lain 16 §:ssä tarkoitetun
51794: tiön omistamat arvo-osuusjärjestelmästä an- ulkomaisen laitoksen hallitsemalle omaisuu-
51795: netun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut denhoitotilille saadaan 1 momentin estämättä
51796: arvo-osuudet. kirjata myös Suomen kansalaisen tai suoma-
51797: laisen yhteisön tai säätiön omistamat arvo-
51798: osuusjärjestelmästä annetun lain 4 §:n 2 mo-
51799: mentissa tarkoitetut arvo-osuudet.
51800: Tämä laki tulee voimaan päivänä
51801: kuuta 199 .
51802: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51803: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51804: teisiin.
51805:
51806:
51807:
51808:
51809: 3802790
51810: 34 HE 127/1998 vp
51811:
51812: 3.
51813: Laki
51814: arvopaperimaJi{kinalain muuttamisesta
51815:
51816: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51817: lisätään 26 päivänä toukokuuta 1989 annetun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 10 lu-
51818: kuun uusi 1 a § ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
51819: Voimassa oleva laki Ehdotus
51820:
51821: 10 luku
51822: Erinäisiä säännöksiä
51823:
51824: Euran käyttöönotto julkisessa
51825: kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa
51826:
51827: 1a §
51828: Arvopaperipörssi ja selvitysyhteisö sekä
51829: 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun muun julkisen
51830: kaupankäynnin järjestäjä voi päättää, että sen
51831: toiminnassa siirrytään käyttämään euroa pää-
51832: töksessä ilmoitettuna ajankohtana euron
51833: käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen
51834: (EY) N:o 974198 8 artiklan 4 kohdan mukai-
51835: sesti. Euran käyttöönotosta julkisessa kau-
51836: pankäynnissä tai selvitystoiminnassa voidaan
51837: määrätä asianomaisissa, tässä laissa tarkoite-
51838: tuissa säännöissä.
51839: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan-
51840: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa-
51841: tia vahvistamissaan säännöissä olevien mää-
51842: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä-
51843: väksi siten, että euron käyttöönotosta julki-
51844: sessa kaupankäynnissä ja selvitystoiminnassa
51845: voidaan varmistua arvopaperimarkkinoita
51846: kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistami-
51847: seksi tai sitovien kansainvälisten velvoittei-
51848: den kannalta riittävällä tavalla.
51849:
51850: Tämä laki tulee voimaan päivänä
51851: kuuta 199 .
51852: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51853: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51854: teisiin.
51855: HE 127/1998 vp 35
51856:
51857: 4.
51858: Laki
51859: kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja tenniineillä annetun lain muuttamisesta
51860: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
51861: lisätään kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26 päivänä elokuuta 1988
51862: annetun lain (772/1988) 5 lukuun uusi 8 a § seuraavasti:
51863: Voimassa oleva laki Ehdotus
51864:
51865: 5 luku
51866: Erinäiset säännökset
51867: 8a §
51868: Euran käyttöönotto optioyhteisön
51869: toiminnassa
51870:
51871: Optioyhteisö voi päättää, että sen toimin-
51872: nassa siirrytään käyttämään euroa päätökses-
51873: sä ilmoitettuna ajankohtana euron käyt-
51874: töönotosta annetun neuvoston asetuksen
51875: (EY) N:o 974198 8 artiklan 4 kohdan mukai-
51876: sesti. Euran käyttöönotosta optioyhteisön
51877: toiminnassa voidaan määrätä optioyhteisön
51878: säännöissä.
51879: Asianomainen ministeriö voi Suomen Pan-
51880: kin tai rahoitustarkastuksen esityksestä vaa-
51881: tia optioyhteisön säännöissä olevien mää-
51882: räysten sisältöä muutettavaksi ja täydennettä-
51883: väksi siten, että euron käyttöönotosta optio-
51884: yhteisön toiminnassa voidaan varmistua joh-
51885: dannaismarkkinoita kohtaan tunnetun luotta-
51886: muksen vahvistamiseksi tai sitovien kansain-
51887: välisten velvoitteiden kannalta riittävällä ta-
51888: valla.
51889: Tämä laki tulee voimaan päivänä
51890: kuuta 199 .
51891: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
51892: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
51893: teisiin.
51894: j
51895: j
51896: j
51897: j
51898: j
51899: j
51900: j
51901: j
51902: j
51903: j
51904: j
51905: j
51906: j
51907: j
51908: j
51909: j
51910: j
51911: j
51912: HE 128/1998 vp
51913:
51914:
51915:
51916:
51917: Hallituksen esitys Eduskunnalle valtioneuvoston lainanotto-
51918: valtuuksista vuonna 1999 ja valtion mmkkamääräisen anro-osuus-
51919: muotoisen velkakannan muuttamisesta euromääräiseksi 1.1.1999
51920: alkaen
51921:
51922: V aitioneuvoston lainanottovaltuudet takaisinostoihin ja vaihtoihin tulisi siis va-
51923: vuonna 1999 rautua yhteensä enintään 65 000 miljoonalla
51924: markalla. Näillä velkakannan hoitoon liitty-
51925: Hallituksen esityksessä valtion talousar- villä toimenpiteillä on tarkoitus valmistautua
51926: vioksi vuodelle 1999 on arvioitu, että netto- euroalueen myötä mahdollisesti tuleviin vel-
51927: lainanottoa ei tarvita. Noudatettavan netto- kakannan rakenteen muutostarpeisiin. Edellä
51928: budjetointiperiaatteen mukaisesti valtionve- kuvatut velanhoidolliset toimenpiteet saatta-
51929: lan nettokuoletuksina on menoksi merkitty vat näin ollen edellyttää pitkäaikaisten val-
51930: 276 miljoonaa markkaa.Valtion yli 12 kuu- tiolainojen ottamista yhteensä enintään
51931: kauden pituisen markkamääräisen velan sekä 65 000 miljoonalla markalla. Nettolainanot-
51932: euromääräisiksi muunnettujen yli 12 kuu- totarvetta ne eivät aiheuta.
51933: kauden pituisten lainojen kuoletusten on ar- Edellä selostetun perusteella tulisi vuonna
51934: vioitu vuonna 1999 olevan noin 11 746 mil- 1999 varautua pitkäaikaisten valtiolainojen
51935: joonaa markkaa ja ulkomaan valuutan osalta yhteensä enintään 93 500 miljoonan
51936: määräisen yli 12 kuukauden pituisen velan markan bruttolainanottoon.
51937: kuoletusten noin 16 638 miljoonaa markkaa Lyhytaikaiset lainat muodostavat joustavan
51938: eli yhteensä noin 28 384 miljoonaa markkaa. erän valtion lainanotossa. Laina-ajaltaan
51939: Tällä perusteella valtion vuoden 1999 brut- enintään 12 kuukauden pituisen talousarvion
51940: tolainanoton vähimmäismäärä on 28 108 katteeksi otetun velan määrän arvioidaan
51941: miljoonaa markkaa. vuoden 1998 päättyessä olevan noin 20 000
51942: Kuoletusten hoidon lisäksi on tarkoituk- miljoonaa markkaa. Velanhoidon joustavan
51943: senmukaista varautua velanhoidollisina toi- toteuttamisen vuoksi ja ottaen huomioon
51944: menpiteinä ostamaan takaisin vanhoja jouk- euroalueeseen ja kansainvälisiin rahoitus-
51945: kovelkakirjoja ja vaihtamaan niitä rahoitus- markkinoihin liittyvät epävarmuudet lyhyt-
51946: markkinoille paremmin soveltuviksi velka- aikaisen velkakannan määrän pitäisi voida
51947: kirjoiksi. Lainaehtojen perusteella on mah- olla vuonna 1999 enintään 50 000 miljoo-
51948: dollista irtisanoa ennenaikaisesti takaisin naa markkaa.
51949: maksettavaksi vanhoja ulkomaisia lainoja Lisäksi voidaan valtion maksuvalmiuden
51950: runsaat 2 500 miljoonaa markkaa. Näiden ja turvaamiseksi sekä valtion maksuliikkeen
51951: muiden vanhojen ulkomaan valuutan mää- kausiluonteisten menohuippujen ja valtion
51952: räisten lainojen takaisin ostamiseen tulisi kassasijoitusten tarkoituksenmukaisen h~ido~
51953: varautua yhteensä enintään 15 000 mil- edellyttämän rahoitustarpeen kattamiseksi
51954: joonalla markalla. Olisi myös syytä varautua edelleen tarvita laina-ajaltaan enintään 12
51955: ostamaan takaisin vanhoja sarjaobligaatioita, kuukauden pituista markka- tai valuutt~m~
51956: joiden laina-aika vuoden 1999 aikana jää räistä lyhytaikaista luottoa. Tilapäisesti voi-
51957: lyhyemmäksi kuin 12 kuukautta, tai vaihta- daan tarvita myös erittäin lyhytaikaista, tili-
51958: maan niitä uusiksi pitkäaikaisiksi tai lyhytai- tuoton kaltaista rahoitusta maksuvalmiuden
51959: kaisiksi !ainoiksi yhteensä noin 20 000 mil- päivävaihteluiden tasoittamiseen.
51960: joonalla markalla. Lisäksi tulisi varautua Pääomamarkkinat ja niillä tapahtuvat muu-
51961: vaihtamaan muita vanhoja lainoja uusiksi tokset edellyttävät nopeata päätöksentekoa,
51962: !ainoiksi ja kuluvalle vuodelle suunnitellun minkä vuoksi valtioneuvostolle tulisi nouda-
51963: sarjaobligaatiolainan vaihdon mahdolliseen tetun käytännön mukaisesti antaa mahdolli-
51964: siirtymiseen vuodelle 1999 yhteensä noin 30 suus siirtää määräämissään rajoissa lai-
51965: 000 miljoonalla markalla. Velanhoidollisiin nanotosta päättäminen asianomaisen ministe-
51966:
51967:
51968: 380280E*
51969: 2 HE 128/1998 vp
51970:
51971: riön tai valtiokonttorin tehtäväksi. varmistaminen ja valtion kilpailuedun tur-
51972: Tarkoituksena on edelleen jatkaa koron- ja vaaminen edellyttää mahdollisimman likvi-
51973: valuutanvaihtosopimusten (swap) käyttämistä din euromääräisen lainakannan muodosta-
51974: valtiotainoissa sekä varautua myös muiden mista heti talous- ja rahaliiton kolmannen
51975: suojautumissopimusten tekemiseen. Swap- vaiheen alkamisesta lukien. Näistä syistä
51976: ja muiden suoJautumissopimusten tekeminen johtuen valtion etujen mukaista olisi muuttaa
51977: voi olla perusteltua valtionvelan korkoriskien valtion markkamääräinen arvo-osuusmuotoi-
51978: ja valuuttakurssiriskien hallitsemiseksi tai nen velkakanta euromääräiseksi 1.1.1999
51979: kustannusten alentamiseksi. Sopimusten alkaen. Tämä merkitsisi ennen 1.1.1999 liik-
51980: määrään vaikuttavat toisaalta euromarkkinoi- keeseen laskettujen arvo-osuusmuotoisten
51981: den tarjoamat uudet suojausmahdollisuudet valtion sarjaobligaatiolainojen ja laina-ajal-
51982: ja toisaalta valtion noudattamat tiukat ris- taan enintään 12 kuukauden pituisten valtion
51983: kienhallintaperiaatteet Tehtävien koron- ja velkasitoumusten muuttamista euromääräi-
51984: valuutanvaihto- ja muiden suojautumissopi- siksi 1.1.1999 alkaen. Tällä hetkellä valtion
51985: musten määräksi esitetään yhteensä enintään 265 000 miljoonan markan suuruisesta
51986: 60 000 miljoonan markan lainapääomaa pää- markkamääräisesta velasta arvo-osuusmuo-
51987: töksentekoajankohtien valuuttakurssien mu- toisten sarjaobligaatiolainojen osuus on
51988: kaan laskettuna. Swap- ja muiden suojautu- 188 000 miljoonaa markkaaja lyhytaikaisten
51989: missopimusten hyväksikäyttö edellyttää niin valtion velkasitomusten kanta on 23 000
51990: nopeata päätöksentekoa, että myös tältä osin miljoonaa markkaa. Muuttamisesta valtiolle
51991: valtioneuvostolle tulisi noudatetun käytän- aiheutuvat lähinnä lainojen liikkeeseentas-
51992: nön mukaan antaa mahdollisuus jättää sopi- kuihin ja pyöristyseroihin liittyvät suoranai-
51993: muksista päättäminen asianomaisen ministe- set taloudelliset vaikutukset on arvioitu vä-
51994: riön tai valtiokonttorin tehtäväksi. häisiksi. Valtion velkakannan muuttaminen
51995: Lainanoton joustavan toteuttamisen edelly- euromääräiseksi edellyttää muutoksia myös
51996: tyksenä on, että lainamarkkinoita on mah- kansallisiin arvopapereiden käsittelyjärjestel-
51997: dollista hyödyntää nopeasti ja oikea-aikai- miin ja niitä koskeviin säädöksiin, minkä
51998: sesti vaihtelevissa markkinatilanteissa. Tä- vuokst hallitus antaa lähiaikoina eduskunnal-
51999: män vuoksi ja ottaen huomioon, että aivan le erikseen esityksen laiksi arvo-osuusjärjes-
52000: vuoden alkuun kohdistuvat lainaoperaatiot telmästä annetun lain muuttamisesta ja
52001: saattavat edellyttää pitkälle menevää valmis- muuksi euron käyttöönottoa arvopaperimark-
52002: telutyötä jo edellisen vuoden lopulla, olisi kinoilla koskevaksi lainsäädännöksi.
52003: tarkoituksenmukaista, että valtioneuvoston Valtioneuvoston tulisi voida päättää val-
52004: vuoden 1999 lainanottovaltuuksia voitaisiin tion markkamääräisen arvo-osuusmuotoisen
52005: käyttää jo vuonna 1998, kuitenkin siten, että velkakannan muuttamisesta euromääräiseksi
52006: lainojen nosto tapahtuisi vuonna 1999. 1.1.1999 alkaen ja siirtää määräämissään
52007: rajoissa muuttamisesta päättäminen asian-
52008: Valtion markkamääräisen arvo- omaisen ministeriön tai valtiokonttorin teh-
52009: osuusmuotoisen velkakannan täväksi.
52010: muuttaminen euromääräiseksi 1.1.1999
52011: alkaen Edellä lausutun perusteella ehdotetaan,
52012: Euroopan unionin talous- ja rahaliiton kol- että Eduskunta oikeuttaisi valtio-
52013: manteen vaiheeseen osallistuvana jäsenval- neuvoston tämän määräämillä eh-
52014: tiona Suomen valtio laskee liikkeeseen uudet doilla vuoden 1999 loppuun men-
52015: lainat euromääräisinä 1.1.1999 alkaen. Eu- nessä ottamaan valtiolainojen kuo-
52016: roopan unionin neuvoston tietyistä euron letuksia ja velanhoidollisia toi-
52017: käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä menpiteitä varten uusia lainoja siten,
52018: antaman asetuksen ja euron käyttöönotosta että laina-ajaltaan yli 12 kuukauden
52019: antaman asetuksen (EY, N:ot 1103/97 ja pituisten uusien valtiolainojen brut-
52020: 974/98) nojalla osallistuva jäsenvaltio voi tomäärä on yhteensä enintään
52021: toteuttaa tOimenpiteitä, joilla kansallisen va- 93 500 000 000 markkaa ja siten,
52022: luuttayksikön määräisen velkakannan yksik- että lainoja otettaessa laina-ajaltaan
52023: kö muutetaan euroyksiköksi 1.1.1999 alkaen. enintään 12 kuukauden pituisten
52024: Vuoden 1999 alusta syntyväliä euroalueel- lainojen muodostaman lyhytaikaisen
52025: la Suomen valtiolainojen kaupankäynnin velan määrä saa olla enintään
52026: HE 128/1998 vp 3
52027:
52028: 50 000 000 000 markkaa ja että val- tanvaihto- tai muita suojautumis-
52029: tioneuvosto voi määräämissään ra- sopimuksia pääomamäärältään yh-
52030: joissa antaa lainanotosta päättämisen teensä enintään 60 000 000 000
52031: asianomaisen ministeriön tai val- markan lainojen osalta, ja
52032: tiokonttorin tehtäväksi, että Eduskunta oikeuttaisi valtio-
52033: että Eduskunta oikeuttaisi valtio- neuvoston käyttämään vuoden 1999
52034: neuvoston tai sen määräämissä ra- lainanottovaltuuksia vuonna 1998,
52035: joissa asianomaisen ministeriön tai kuitenkin siten, että lainojen nosto
52036: valtiokonttorin edellä tarkoitetun tapahtuisi vuonna 1999, sekä
52037: lisäksi käyttämään valtion maksuval- että Eduskunta oikeuttaisi valtio-
52038: miuden turvaamiseksi sekä valtion neuvoston päättämään markkamää-
52039: kausiluonteisten menohuippujen ja räisistä arvo-osuusmuotoisista valti-
52040: valtion kassasijoitusten tarkoituksen- on sarjaobligaatiolainoista ja laillll:-
52041: mukaisen hoidon edellyttämän rahoi- ajaltaan enintään 12 kuukauden pl-
52042: tustarpeen kattamiseksi laina-ajaltaan tuisista valtion velkasitoumuksista
52043: enintään 12 kuukauden pituista luot- koostuvan velkakannan yksikön
52044: toa harkintansa mukaan, muuttamisesta euroyksiköksi
52045: että Eduskunta oikeuttaisi valtio- 1.1.1999 alkaen ja että valtioneuvos-
52046: neuvoston tai sen määräämissä ra- to voi määräämissään rajoissa antaa
52047: joissa asianomaisen ministeriön tai muuttamisesta päättämisen asian-
52048: valtiokonttorin tekemään val- omaisen ministeriön tai valtiokontto-
52049: tiolainoihin liittyviä koron- ja valuu- rin tehtäväksi.
52050: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
52051:
52052: Tasavallan Presidentti
52053:
52054:
52055:
52056: MARTTI AIITISAARI
52057:
52058:
52059:
52060:
52061: Ministeri Jouko Skinnari
52062: HE 129/1998 vp
52063:
52064:
52065:
52066:
52067: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain, tulove-
52068: rolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen,
52069: verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n ja verontilityslain 12 §:n
52070: muuttamisesta
52071:
52072: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
52073:
52074: Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia, tulo- nousisi yhdellä prosenttiyksiköllä.
52075: verolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain Elinkeinotoimintaan tai maatalouteen liit-
52076: voimaantulosäännöstä, verontilityslakia ja tyvä takausvelan korko ehdotetaan vähen-
52077: verotusmenettelystä annettua lakia muutetta- nyskelpoiseksi.
52078: vaksi. Henkivakuutuksen määritelmä ehdotetaan
52079: Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi lisättäväksi lakiin.
52080: siten, että asunnon ja työpaikan välisten Luonnollisen henkilön saama vähäinen
52081: matkojen verovähennysoikeuden enimmäis- valuuttakurssivoitto ehdotetaan 3 000 mark-
52082: määrää korotetaan 3 000 markalla. Matka- kaan saakka verovapaaksi.
52083: kustannusten 3 000 markan omavastuuosuut- Taloudellisen yhdistyksen muuttuminen
52084: ta ehdotetaan pienennettäväksi työttämäitä osuuskunnaksi ei katkaisisi omistusajan las-
52085: työnhakijalta 270 markalla jokaiselta täydel- kentaa myyntivoittoverotuksessa, vaan
52086: tä työttömyyskuukaudelta. Omavastuuosuus osuuskunnan osuudet katsottaisiin hankituik-
52087: olisi kuitenkin vähintään 540 markkaa. si silloin, kun verovelvollinen on hankkinut
52088: Työnantaja voisi korvata verovapaasti toissi- osuutensa taloudellisessa yhdistyksessä.
52089: jaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtu- Huippu-urheilijoille maksettava valmennus-
52090: vat matkustamis- ja majoittumiskustannuk- ja harjoitteluapuraha ehdotetaan pysyvästi
52091: set. Jos työnantaja ei ole niitä korvannut, ve- vero vapaaksi.
52092: rovelvollinen voisi vähentää tällaisista mat- Palkan verovapautta koskevan niin sanotun
52093: koista aiheutuneet matkustaruiskustannukset kuuden kuukauden säännön siirtymäaikaa
52094: ja välttämättömät majoittumiskustannukset ehdotetaan jatkettavaksi vielä vuodella.
52095: tulonhankkimismenoina. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan
52096: Seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta vuoden 1999 alusta. Esitys liittyy valtion
52097: ehdotetaan aleunettavaksi yhdellä prosentti- vuoden 1999 talousarvioesitykseen ja on
52098: yksiköllä siten, että valtion osuus vastaavasti tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
52099:
52100:
52101: YLEISPERUSTELUT
52102:
52103: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset kuluvähennyksen, on arviolta noin 20 000.
52104: Kaiken kaikkiaan matkakuluvähennys myön-
52105: 1.1. Matkakustannukset netään vajaalle 700 000 verovelvolliselle.
52106: Matkakuluvähennys nousee korkeaksi ta-
52107: Asunnon ja työpaikan välisiä matkakustan- vallisesti niillä, jotka käyttävät omaa autoa
52108: nuksia voi vuodelta 1998 toimitettavassa työmatkoilla. Esimerkiksi Valtion Rautatei-
52109: verotuksessa vähentää enintään 20 000 den vuosilippu Helsingistä Tampereelle tai
52110: markkaa siltä osin kuin ne ylittävät 3 000 Turkuun maksaa 17 160 markkaa. Kun oma
52111: markan suuruisen omavastuuosuuden. Ylära- auto hyväksytään halvimmaksi kulkuneuvok-
52112: jaa korotettiin tämän vuoden alusta 4 000 si, matkakuluvähennyksen yläraja ylittyy
52113: markalla. Kuluvana vuonna niitä, jotka saa- päivittäisen edestakaisen työmatkan ollessa
52114: vat verotuksessa enimmäismääräisen matka- pidempi kuin 83 kilometriä.
52115:
52116:
52117: 38028!F
52118: 2 HE 129/1998 vp
52119:
52120: Hallituksessa on pohdittu keinoja työvoi- tekee esimerkiksi työtä keskimäärin kolmena
52121: man liikkuvuuden parantamiseksi. Yhtenä päivänä viikossa kotipaikkakunnallaan ja
52122: keinona on matkakuluvähennyksen laajenta- lisäksi työskentelee saman työnantajan pää-
52123: minen. Ylärajan korotuksella voitaisiin osal- konttorissa kahtena päivänä viikossa eri
52124: taan kannustaa ihmisiä hakeutumaan entistä paikkakunnalla, työnantaja ei oikeuskäytän-
52125: kauempaa työhön. Tämän vuoksi ylärajaa nön mukaan voi verovapaasti korvata matka-
52126: ehdotetaan korotettavaksi 3 000 markalla. eikä majoittumiskustannuksia verovelvollisen
52127: Työllisyyden kannalta myös matkakuluvä- kotipaikalta toiselle varsinaiselle työpaikalle
52128: hennyksen omavastuuosuudella on merkitys- (KHO 1991 T 3970 ja 1995 T 1408)
52129: tä. Matkakuluvähennyksen 3 000 markan Useampia varsinaisia työpaikkoja on yksi-
52130: suuruinen omavastuuosuus voi vaikuttaa tyisen sektorin lisäksi entistä useammin
52131: työttömän halukkuuteen vastaanottaa työtä. myös julkishallinnossa, jossa on yhdistetty
52132: Samansuuruisista kuukausittaisista matkakus- organisaatioita.
52133: tannuksista vain osan vuotta työssä oleva voi Edellä olevan vuoksi esityksessä ehdote-
52134: saada työkuukautta kohti pienemmän vähen- taan, että työnantaja voisi korvata verova-
52135: nyksen kuin koko vuoden työssä käynyt. paasti matkustamis- ja majoituskustannukset
52136: Alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi eh- toissijaiselle työpaikalle, mutta ei maksaa
52137: dotetaan asunnon ja työpaikan välisten mat- päivärahaa. Jos työnantaja ei korvaisi näitä
52138: kakustannusten 3 000 markan suuruiseen kustannuksia, verovelvollinen voisi vähentää
52139: omavastuuosuutta koskevaan säännökseen ne verotuksessaan.
52140: muutosta. Muutos koskisi tilanteita, joissa
52141: henkilö on osan verovuotta työttömänä. Esi- 1.3. Valtion ja seurakuntien osuus yhteisö-
52142: tyksessä ehdotetaan, että matkakuluvähen- veron tuotosta
52143: nyksen omavastuuosuutta pienennettäisiin
52144: 270 markalla jokaiselta täydeltä työttömyys- Yhteisöt maksavat yhteisöveroa 28 pro-
52145: kuukaudelta. Vähäisten matkakustannusten senttia tulostaan. Yhteisövero jaetaan valti-
52146: sulkemiseksi järjestelyn ulkopuolelle oma- on, kuntien ja seurakuntien kesken siten, että
52147: vastuu olisi ehdotuksen mukaan aina vähin- valtion osuus on 57 prosenttia, kuntien
52148: tään kahta kuukautta vastaava määrä eli 540 osuus 40 prosenttia ja seurakuntien osuus 3
52149: markkaa. Täysi työttömyyskuukausi lasket- prosenttia.
52150: taisiin työvoimahallinnossa sovellettavin pe- Seuraavasta taulukosta käy selville yh-
52151: rustein eli työttömyysaikaan luettaisiin ne teisöveron tuoton kehitys.
52152: päivät, joilta työtön on saanut työttömyys-
52153: päivärahaa, työmarkkinatukea tai muuta vas- Vuosi Yhteisö- Tilitetty Tilitetty Tilitetty
52154: veron valtiolle kunnille seura-
52155: taavanlaista tukea. Tällä tavoin vähennyksen tuotto kunnille
52156: monimutkaistuminen olisi hallittavissa sekä milj. mk milj. mk milj. mk milj. mk
52157: verohallinnossa että tiedot ilmoittavissa kan-
52158: saneläkelaitoksessa, työttömyyskassoissa ja 1993 1 166 602 525 39
52159: työvoimaviranomaisissa. 1994 2 302 1 193 1 032 77
52160: 1995 10 337 5 359 4 631 347
52161: 1.2. Kaksi varsinaista työpaikkaa ja 1996 16 185 8 391 7 251 543
52162: matkakulut 1997 24 528 12 667 11 037 824
52163:
52164: Yhden työnantajan palveluksessa olevalla Vaikka yhteisöveron tuotto on voimak-
52165: henkilöllä on yleensä yksi varsinainen työ- kaasti kasvanut, valtion velka on samanai-
52166: paikka. Työnantaja ei voi verovapaasti kor- kaisesti lisääntynyt tuntuvasti. Myös eräiden
52167: vata asunnon ja mainitun varsinaisen työpai- kuntien rahoitustilanne on huonontunut. Sitä
52168: kan välisiä matkakuluja, vaan matkakulut vastoin seurakuntien rahoitusasema ei ole
52169: ovat verotuksessa vain rajoitetusti vähennys- yleensä huonontunut vaan parantunut tuntu-
52170: kelpoisia. Viime vuosina tilanne on alkanut vasti viime vuosina. Tämän vuoksi ehdote-
52171: muuttua muun muassa elinkeinoelämän kan- taan, että yhteisöveron tuotosta kolmannes
52172: sainvälistymisen ja työsuhteiden monimuo- eli yhtä prosenttiyksikköä vastaava määrä
52173: toisuuden vuoksi. Siksi työntekijällä voi seurakuntien osuudesta siirrettäisiin seura-
52174: myös saman työnantajan palveluksessa olla kunnilta valtiolle. Samalla seurakuntien
52175: useampia varsmaisia työpaikkoja, ja ne voi- työntekijöiden palkkojen perusteella makset-
52176: vat sijaita jopa eri valtioissa. Jos henkilö tava työnantajan sosiaaliturvamaksu
52177: HE 129/1998 vp 3
52178:
52179: ( 10,80 %) ehdotetaan erikseen esiteitäväliä ka on saanut siitä toimeentulonsa.
52180: muutoksella aleunettavaksi kuntien vastaa- Saadakseen vähentää korkoja, takaaja on
52181: van maksun (4,75 %) tasolle. Näilläjärjeste- saattanut menetellä niin, että hän on siirtänyt
52182: lyillä pyritään varmistamaan, että kehitysyh- velan omiin nimiinsä päävelallisen tultua
52183: teistyömäärärahoja voidaan nostaa ja kunnil- maksukyvyttömäksi. Takaaja on voinut
52184: le maksettavia harkinnanvaraisia rahoi- myös ottaa velkaa maksaakseen takaamansa
52185: tusavustuksia voidaan korottaa. velan. Korkojen vähentäminen on näissä
52186: Ehdotuksen mukaan valtio saisi yhteisöve- tilanteissa kuitenkin usein evätty siitä syystä,
52187: ron tuotosta 58 prosenttia ja seurakuntien että takaajan kannalta arvioitaessa velan
52188: osuus olisi 2 prosenttia. käyttötarkoitus ei ole oikeuttanut korkovä-
52189: hennykseen.
52190: 1.4. Takausvelan korkojen vähentäminen Vuosikymmenen alun laman seurausilmiöi-
52191: hin kuuluu myös takausvelallisten määrän
52192: Verovelvollisella on tuloverolain tuntuva kasvu. Kohtuussyistä olisi siten pe-
52193: (1535/1992) 58 §:n mukaan oikeus laissa rusteltua, että takaaja voisi nykyistä laajem-
52194: mainituin rajoituksin vähentää pääomatulois- min saada vähentää tosiasiallisesti maksa-
52195: taan velkojensa korot. Tulonhankkimisvelan, maosa velan korot. Vähennysoikeuden ei tu-
52196: asuntovelan ja valtion takaaman opintovelan lisi kuitenkaan olla rajoittamaton, sillä oi-
52197: korot ovat vähennyskelpoisia. Säännöksen keus vähentää muita kuin omia korkomenoja
52198: sanamuodon mukaan verovelvollinen saa vä- on vastoin tuloverotuksessa yleensä nouda-
52199: hentää vain omien velkojensa korot. Takaa- tettuja edellä kuvattuja periaatteita. Tämän
52200: jan ja muun vakuuden asettajan oikeudesta vuoksi esityksessä ehdotetaan, että takaaja
52201: vähentää korkoja, jotka hän on sitoumuksen- voisi vähentää elinkeinotoimintaan tai maa-
52202: sa perusteella joutunut suorittamaan, ei ole talouteen liittyvän velan korot, jotka ovat
52203: erikseen säädetty. kertyneet siitä alkaen, kuin päävelallinen on
52204: Oikeuskäytännön mukaan takaaja ei saa todettu maksukyvyttömäksi. Näin rajoitettu-
52205: vähentää korkoja, jotka hän on sitoumuksen- na säännös tulisi kattamaan ne takaustilan-
52206: sa perusteella joutunut maksamaan, jollei teet, joissa takaajan vastattaviksi tulleet velat
52207: velan poikkeustapauksessa voida katsoa ovat yleensä olleet suurimmat.
52208: muodostuneen hänen omaksi velakseen. Lisäksi ehdotetaan kohtuussyistä, että al-
52209: Poikkeuksena on tapaus, jossa isä oli oma- kuperäinen velallinen saisi vähentää takaa-
52210: velkaisena takaajana tosiasiassa vastuussa jalle maksamaansa hyvitykseen sisältyvän
52211: maksukyvyttämän tyttärensä velasta ja sai velan korkoa vastaavan osuuden korkoa kos-
52212: vähentää maksamaosa korot (KHO 1970 kevien säännösten mukaisesti.
52213: II 540). Lisäksi poikkeuksena on tapaus,
52214: jossa verovelvollinen, joka oli perheineen
52215: omistanut osake-enemmistön sittemmin kon- 1.5. Valuuttakurssivoitto
52216: kurssiin menneessä yhtiössä ja saanut siitä
52217: elantonsa, sai vähentää takaajana maksa- Tuloverolain 29 §:n laajan tulokäsitteen
52218: miensa yhtiön velkojen korot ansiotoiminnan mukaan kaikki verovelvollisen rahana tai
52219: korkoina (KHO 1985 II 576). rahanarvoisena etuutena saarnat tulot ovat
52220: Päävelallinen, joka on maksanut takaajalle veronalaisia, ellei niitä ole säädetty verova-
52221: tämän suorittamia lyhennyksiä ja korkoja paiksi. Näin ollen myös kurssivoitot ovat
52222: vastaavan suorituksen eli takautumisvelan, ei veronalaisia. Ne ovat tuloverolain 32 §:n
52223: oikeuskäytännössä ole saanut vähentää osaa- mukaan pääomatuloa.
52224: kaan siitä korkona (KHO 1993 T 5215). Oikeuskäytännössä (esimerkiksi KHO
52225: Verotuskäytännössä on tiukasti pitäydytty 1993 B 515) on katsottu, että vain realisoitu-
52226: vaatimuksessa, että vain omasta velasta mak- nut kurssivoitto on veronalaista tuloa. Rat-
52227: setut korot ovat vähennyskelpoisia. Takaajan kaiseva ajankohta on se, jolloin valuutta
52228: maksamia korkoja on hyväksytty vähennyk- muutetaan Suomen markoiksi. Pelkkä kurs-
52229: seksi vain, jos takaus on annettu olosuhteis- simuutos ei realisoi tuloa, vaan vaaditaan
52230: sa, jotka liittyvät läheisesti verovelvollisen kurssimuutoksen lopullisuutta eli sitä, että
52231: omaan tulonhankintaan. Tyypillisesti ehtojen valuutta muutetaan Suomen markoiksi.
52232: on katsottu täyttyvän tapauksissa, joissa ta- Eurosta tulee euroalueen valtioiden yhtei-
52233: kaajana on ollut yhtiössä päätoimisesti työs- nen valuutta vuoden 1999 alusta. Suomen
52234: kennellyt osakeyhtiön enemmistöosakas, jo- markan ja muiden euroalueen maiden kan-
52235: 4 HE 129/1998 vp
52236:
52237: sallisten valuuttojen kurssit kiinnitetään eu- kuun 10 päivästä 1998.
52238: roon peruuttamattomasti kiinteällä muunto- Taloudellisen yhdistyksen muuttaminen ta-
52239: kertoimella. Tämän jälkeen euroalueen kan- sejatkuvuutta noudattaen osuuskunnaksi on
52240: sallisten rahayksiköiden välillä ei ole enää rinnastettavissa tuloverolain 24 §:n 1 mo-
52241: kurssiriskiä. Kiinnittämishetkellä olevat mentin 6 kohdassa tarkoitettuihin muihin
52242: kurssierot jäävät pysyviksi, koska kurssit ei- toimintamuodon muutoksiin. Siksi olisi
52243: vät voi enää muuttua. Euron käyttöönotto ei luontevaa, että myös osuuden hankinta-ajan-
52244: vaikuta euroalueen ulkopuolisista valuutoista kohdaksi voidaan katsoa taloudellisen yhdis-
52245: syntyviin kurssieroihin. tyksen osuuden hankinta-ajankohta. Tämän
52246: Verotuskäytännössä omaksutun kannan mahdollistava säännös ehdotetaan lisättäväk-
52247: mukaan kurssivoitto realisoituu silloin, kun si tuloverolain 24 §:n 4 momenttiin. Vastaa-
52248: verovelvollinen muuntaa valuuttatilinsä tai va muutos on tänä vuonna tehty tuloverola-
52249: valuuttansa siirtymäkauden aikana Suomen kiin sitä tilannetta silmällä pitäen, että
52250: rahaksi eli markoiksi tai euroiksi. Viimeiset- osuuskunta muutetaan osakeyhtiöksi
52251: kin kurssierot realisoituvat silloin, kun pan- (475/1998).
52252: kit muuntavat kaikki euroalueen valuutan-
52253: määräiset tilit euromääräisiksi. Kun muunto
52254: tapahtuu vuoden vaihteessa 2001-2002, on 1. 7. Huippu-urheilijoille maksettava
52255: verovelvollisen ilmoitettava kurssivoitto vii- valmennus- ja hrujoitteluapuraha
52256: meistään vuoden 2002 veroilmoituksessa.
52257: Useilla kotitalooksilla on joko käteisva- Tuloverolain 82 §:n 1 momentin 4 kohdan
52258: luuttaa tai valuuttatilejä. Tähän saakka ei mukaan veronalaista tuloa ei ole liikuntalain
52259: käytännössä pieniä kurssivoittoja ole juuri- (984/1979) 21 §:n nojalla valtion varoista
52260: kaan ilmoitettu veroilmoituksella. Verovel- opetusministeriön nimeämälle huippu-urhei-
52261: volliset eivät ole ilmeisesti mieltäneet kurssi- lijalle maksettava valmennus- ja harjoittelu-
52262: voittoa veronalaiseksi tuloksi. Tarkoituksen- apuraha. Apuraha on myönnetty 30: lle olym-
52263: mukaista onkin jatkaa nykyistä käytäntöä si- piakisoihin valmentautuvalle mitaliehdok-
52264: ten, että säädetään verovapaaksi luonnollis- kaalle. Opetusministeriö nimeää apurahaa
52265: ten henkilöiden ja kuolinpesien vähäiset saavat urheilijat. Apurahan suuruus on ollut
52266: muut kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvät 60 000 markkaa vuodessa. Säännöksen so-
52267: kurssivoitot Tämän mukaisesti ehdotetaan, veltamisaika päättyy vuoden 1998 lopussa.
52268: että näiden valuuttakurssivoittojen yhteis- Apurahajärjestelmää on tarkoitus kehittää si-
52269: määrä olisi verovapaata enintään 3 000 ten, että se koskisi olympiaurheilun ohella
52270: markkaan asti vuodessa. myös muita huippu-urheilulajeja sekä para-
52271: lympiaurheilua. Koska huippu-urheilijoiden
52272: 1.6. Omaisuuden hankinta-ajankohta apurahajärjestelmä on osoittautunut toimi-
52273: luovutusvoittoverotuksessa vaksi, ehdotetaan, että järj~stelmä vakinaiste-
52274: taan.
52275: Tuloverolain 24 §:n 4 momentissa sääde-
52276: tään verovelvollisen toimintamuodon muu- 1.8. Muita muutoksia
52277: toksessa saamien osakkeiden ja osuuksien
52278: hankinta-ajankohdasta. Verovelvollisen ai- Tuloverolaissa ei ole henkivakuutuksen
52279: kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön määritelmää. Verotuksessa henkivakuutukse-
52280: osakkeet tai osuudet katsotaan hankituiksi na on pidetty kuolemanvaravakuutusta ja
52281: silloin, kun verovelvollinen on hankkinut en- säästöhenkivakuutusta eli elämänvaravakuu-
52282: nen muodonmuutosta osuutensa toimineessa tusta. Henkivakuutukset ovat joko riskiva-
52283: yhtiössä tai kuolinpesässä. Säännös soveltuu kuutuksia tai riski- ja säästövakuutuksen yh-
52284: vain siinä lueteltuihin muodonmuutostilan- distelmiä. Riskivakuutuksen perusteella mak-
52285: teisiin. Sitä vastoin säännös ei nykymuodos- setaan korvausta kuolemantapauksessa va-
52286: saan soveltuisi, jos taloudellinen yhdistys kuutetun omaisille tai muille edunsaajille.
52287: muutetaan osuuskunnaksi. Siten esimerkiksi Säästöhenkivakuutuksesta säästösumma
52288: Helsingin Puhelinyhdistyksen muuttuminen maksetaan vakuutussopimuksessa sovittuna
52289: osuuskunnaksi katkaisisi ilman eri sääntelyä aikana edunsaajalle. Koska vakuutuksen kä-
52290: omistusajan, joka laskettaisiin siitä ajankoh- site on meillä ollut pitkään vakiintunut, ve-
52291: dasta, jolloin muodonmuutos on merkitty rotuksessakaan ei ole viime aikoihin asti
52292: kaupparekisteriin eli tässä tapauksessa kesä- esiintynyt suurempia ongelmia. Suomen jä-
52293: HE 129/1998 vp 5
52294:
52295: senyys Euroopan unionissa on kuitenkin joka työllistettäessä on oikeutettu työmark-
52296: muuttanut tilannetta tältä osin. kinatukeen. Yhdistelmätuki muodostuu työn-
52297: Euroopan unionin vakuutuksia koskevassa, antajalle maksettavasta työmarkkinatuesta ja
52298: henkivakuutusliikkeen ensivakuutusliikkeen työllistämistuesta. Myös kotitalous voi saada
52299: aloittamista ja harjoittamista koskevien la- yhdistelmätukea.
52300: kien, asetusten ja hallinnollisten määräysten Yhdistelmätukea voidaan maksaa työnan-
52301: yhteensovittamisesta annetussa neuvoston tajalle maksupäivistä riippuen keskimäärin
52302: ensimmäisessä direktiivissä (79/267/ETY) on enintään 5 117 markkaa kuukaudessa, josta
52303: henkivakuutus määritelty kattamaan huomat- verovapaan työllistämistuen osuus on keski-
52304: tavan laajan joukon sellaisiakin sijoituskoh- määrin 2 537 markkaa ja työmarkkinatuen
52305: teita, joihin ei sisälly lainkaan riskiä. Meillä osuus 2 580 markkaa. Jotta työnantajalle
52306: puolestaan vakuutukseen on aina sisällyttävä maksettava työllistämistuki ja työmarkkina-
52307: sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemä tuki olisivat samassa asemassa, ehdotetaan,
52308: riskiosuus. Jotta riskiä sisältämättömiä sopi- että myös kotitaloudelle maksettava työ-
52309: muksia ei pidettäisi verotuksessa henkiva- markkinatuki olisi verovapaata tuloa vero-
52310: kuutuksina, tulisi verotuksen henkivakuutus- vuosilta 1998 ja 1999.
52311: käsitteen noudattaa Euroopan unionin direk- Tuloverolain 77 §:n 1 momentin mukaan
52312: tiivin vakuutusluokkia. Vakuutusluokista vähintään kuusi kuukautta kestävästä yhtä-
52313: säädetään sosiaali- ja terveysministeriön an- jaksoisesta ulkomaantyöskentelystä saatu
52314: tamassa päätöksessä suomalaisten vakuu- palkka on kokonaan verovapaata tuloa edel-
52315: tusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten sekä lyttäen, että verosopimuksen mukaan työs-
52316: Suomessa toimivien ulkomaisten vakuu- kentelyvaltio voi verottaa. Nykyisen muo-
52317: tusyhtiöiden vakuutusluokista (858/1995). tonsa tämä niin sanottu kuuden kuukauden
52318: Tämän vuoksi ehdotetaan tuloverolain sääntö sai vuoden 1998 alusta voimaan tul-
52319: 34 §:ään otettavaksi asiasta erityinen sään- leella lailla 1024/1997. Mainitulla lailla
52320: nös. Muutos on mahdollinen ED-säännösten muutettiin vuosina 1996 ja 1997 sovelletta-
52321: estämättä, sillä verotuksessa jäsenmaat voi- vana ollutta lakia, jonka mukaan 60 prosent-
52322: vat soveltaa erilaisia vakuutuskäsitteitä. tia ulkomaantyöskentelystä saadusta palkasta
52323: Samaan vakuutussopimukseen voi sisältyä oli veronalaista tuloa. Ennen vuotta 1996
52324: erilaisia vakuutuksia. Vakuutussopimus voi voimassa olleen kuuden kuukauden säännön
52325: käsittää esimerkiksi yhdistetyn henki- ja elä- mukaan ulkomaantyöskentelystä saatu palk-
52326: kevakuutuksen. Näissä tapauksissa on vero- ka oli niin ikään kokonaan verovapaata tu-
52327: tuksen kannalta tärkeää, että maksut kohdis- loa. Nykyisen säännöksen voimaantulomää-
52328: tetaan erikseen vähennyskelvottomiin henki- räyksen mukaan ennen vuotta 1996 voimas-
52329: vakuutusmaksuihin ja vähennyskelpoisiin sa ollutta kuuden kuukauden sääntöä sovel-
52330: eläkevakuutuksen maksuihin. Eräät ulkomai- letaan edelleen vuosilta 1996-1998 toimi-
52331: set Suomen markkinoille tulleet vakuutusyh- tettavissa verotuksissa, jos ulkomaantyösken-
52332: tiöt ovat kuitenkin kieltäytyneet erittelystä ja tely on alkanut ennen vuotta 1996. Tällä
52333: väittäneet henkivakuutusta maksuttomaksi, määräyksellä pyrittiin lieventämään säännön
52334: mikä on vakuutustoiminnan luonne huomi- muutoksesta johtuvia vaikutuksia.
52335: oon ottaen mahdottomuus. Koska on siten Edellytykset säännön muutoksesta johtu-
52336: ollut epäselvää, miten tällaisen yhdistelmä- vien vaikutusten lieventämiseksi ovat edel-
52337: vakuutuksen vakuutusmaksut kohdistetaan leen olemassa. Tämän vuoksi ehdotetaan,
52338: eri vakuutuksille, asiasta ehdotetaan lisättä- että kuuden kuukauden sääntöä, sellaisena
52339: väksi säännös tuloverolain 34 §:ään. Sen kuin se oli ennen vuotta 1996, sovelletaan
52340: mukaan maksujen jako suoritettaisiin vakuu- edelleen vuosilta 1996-1999 toimitettavissa
52341: tusmatemaattisin perustein. verotuksissa vuonna 1995 tai sitä aikaisem-
52342: Kotitaloudelle maksettava työllistäm istuki min alkaneesta ulkomaantyöskentelystä saa-
52343: on verovapaata tuloa vuoteen 1999 saakka. tuun palkkaan. Lisäksi ehdotetaan nykyisen
52344: Vuoden 1998 alusta otettiin työvoimapoliitti- kuuden kuukauden säännön mukaisesti, että
52345: sen uudistuksen yhteydessä käyttöön uusi tämä koskisi myös ulkomaantyöskentelyä
52346: tukimuoto, niin sanottu yhdistelmätuki, jota sellaisessa valtiossa, jonka kanssa voimassa
52347: voidaan myöntää työnantajalle, joka tekee olevaan kaksinkertaisen verotuksen välttämi-
52348: työ- tai oppisopimuksen sellaisen työnhaki- seksi tehtyyn sopimukseen sisältyvän nimen-
52349: jan kanssa, jolle on maksettu työttömyyspäi- omaisen määräyksen mukaan työskentelyval-
52350: värahaa tai työmarkkinatukea 500 päivältä ja tio ei saa verottaa rakennus-, asennus- tai
52351: 6 HE 129/1998 vp
52352:
52353: kokoonpanotoimintaan liittyvästä työstä saa- maaran ja yritysluottojen nykyisen korko-
52354: tavasta palkasta. Tämä poikkeussäännös kos- tason perusteella voidaan arvioida, että ta-
52355: kisi vuosina 1996-1999 alkanutta ulko- kaajan vuosittain maksamien korkojen määrä
52356: maantyöskentelyä. Poikkeussäännös koskee jäisi keskimäärin alle 10 000 markkaan.
52357: erityisesti rakennustoimintaa Venäjällä. Elinkeinotoimintaan ja maatalouteen kohdis-
52358: tuvien takausvelkojen korkojen määrän arvi-
52359: 2. Taloudelliset ja muut vaikutukset oidaan olevan noin 100 miljoona markkaa.
52360: Toimenpide vähentäisi verotuottoja noin
52361: Matkakuluvähennyksen ylärajan korottami- 25-35 miljoona markkaa, josta valtion
52362: nen nykyisestä 20 000 markasta 3 000 mar- osuus olisi kolme neljäsosaa.
52363: kalla vähentäisi verotuottoja noin 20 miljoo- Verovelvolliset eivät tähän saakka ole
52364: nalla markalla, josta valtion osuus olisi 10 ja yleensä ilmoittaneet pieniä valuuttakurssi-
52365: kuntien 9 miljoonaa sekä kansaneläkelaitok- voittoja verotuksessa. Siten ehdotetuna
52366: sen sekä seurakuntien yhteensä miljoona 3 000 markan valuuttakurssivoiton verova-
52367: markkaa. Ylärajan korottaminen saattaa ai- paudella ei olisi sanottavaa taloudellista mer-
52368: heuttaa sen, että verovelvolliset kulkevat kitystä nykytilaan verrattuna.
52369: entistä kauempaa työhön omalla autolla, mi- Omaisuuden hankinta-ajankohdan muutta-
52370: kä lisää osaltaan ympäristön kuormitusta. minen ehdotetuna tavalla merkitsee käytän-
52371: Asunnon ja työpaikan välisten matkakus- nössä, että niillä verovelvollisilla, jotka ovat
52372: tannusten omavastuun alentaminen esitykses- hankkineet puhelinyhdistyksen osuutensa yli
52373: sä ehdotetuna tavalla lisäisi matkakuluvä- kymmenen vuotta ennen kuin myyvät yhdis-
52374: hennyksen määrää noin 110 miljoonalla tyksen toimintaa jatkamaan perustetun
52375: markalla. Vähennyksen saajien lukumäärä osuuskunnan osuustodistuksen tai osakeyhti-
52376: kasvaisi arviolta 22 000 henkilöllä. Toimen- ön osakkeet, omaisuuden hankintahinnaksi
52377: piteen verotuottoja alentava vaikutus olisi katsotaan puolet myyntihinnasta. Silloin vero
52378: noin 40 miljoonaa markkaa, josta valtion myyntihinnasta on 14 prosenttia. Muutoksen
52379: osuus olisi 15, kuntien 22 ja kansaneläkelai- vaikutukset riippuvat toisaalta omaisuuden
52380: toksen 2 miljoonaa sekä seurakuntien mil- kurssikehityksestä ja toisaalta siitä, kuinka
52381: joona markkaa. moni verovelvollinen myy tällaista omai-
52382: Matka- ja majoituskustannusten korvausten suutta. Näitä seikkoja on vaikea arvioida.
52383: verovapaus toissijaiseen työpaikkaan vähen- Huippu-urheilijoille maksettavan valmen-
52384: tää periaatteessa verotuloja. Näitä korvauksia nus- ja harjoitteluapurahan vakinaistamisella
52385: on tähän saakka luettu tuloksi ainoastaan ja laajentamisella koskemaan muitakin kuin
52386: yksittäistapauksissa. Siten ehdotuksella arvi- olympiaurheilijoita ei ole sanottavaa talou-
52387: oidaan olevan vain vähäinen taloudellinen dellista merkitystä verotulojen määrään.
52388: merkitys verotuloihin. Palkan verovapautta koskevan niin sanotun
52389: Yhteisöveron tuoton jakamisen valtion ja kuuden kuukauden säännön siirtymäkauden
52390: seurakuntien kesken uudella tavoin arvioi- jatkaminen liittyy erityisesti Venäjän projek-
52391: daan lisäävän valtion verotuloja noin 250 tivientiin ja siihen, että Suomen ja Venäjän
52392: miljoonalla markalla. Vastaavalla määrällä välinen uusi verosopimus ei ole vielä voi-
52393: seurakuntien osuus pienenisi. massa. Siirtymäajan jatkamisella ei siten ole
52394: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mu- merkittäviä verotuloja vähentäviä vaikutuk-
52395: kaan vuosittain toistakymmentätuhatta takaa- sia.
52396: jaa tai muuta vakuudenasettajaa joutuu mak- Esitykseen liittyvillä muilla ehdotuksilla ei
52397: samaan toisen yritysvelasta antamaansa ta- ole merkittävää taloudellista merkitystä ve-
52398: kausta. Kun kaikki takaukset otetaan huomi- rotuloihin.
52399: oon, keskimääräinen velka on suuruudeltaan
52400: 124 000 markkaa. Yritysveloista maksettavat 3. Asian valmistelu
52401: takaukset ovat suurempia kuin muista velois-
52402: ta. Tosin koko takausvelka ei tule aina yh- Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiova-
52403: den takaajan maksettavaksi. Tämän raha- rainministeriössä.
52404: HE 129/1998 vp 7
52405:
52406: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
52407:
52408:
52409: 1. Lakiehdotusten perustelut kivakuutusluokkiin 1 a, 1 c, 2 ja 3 sen mu-
52410: kaan kuin Suomen vakuutuslainsäädännössä
52411: 1.1. Tuloverolaki ja sen nojalla säädetään. Sosiaali- ja terveys-
52412: ministeriö on päätöksessään määritellyt va-
52413: 24 §. Toimintamuodon muutokset. Pykälän kuutussopimukset, jotka kuuluvat kyseisiin
52414: 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös luokkiin. Koska päätös koskee myös muun
52415: taloudellisen yhdistyksen osuuden tilalle saa- muassa eläkevakuutuksia, ehdotettu viittaus-
52416: tavan osuuskunnan osuuden hankinta-ajan- säännös ei kuitenkaan koskisi henkivakuu-
52417: kohdasta tilanteissa, joissa taloudellinen yh- tusluokkaan 1 b kuuluvia vakuutuksia.
52418: distys muutetaan osuuskunnaksi 1 momentin Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan muutos-
52419: 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Osuus kat- ta, jonka mukaan useita vakuutuksia käsittä-
52420: sottaisiin hankituksi silloin, kun verovelvol- vän vakuutuksen vakuutusmaksut kohdiste-
52421: linen on hankkinut osuuden taloudelliseen taan eri vakuutuksille yleisesti sovellettavin
52422: yhdistykseen. vakuutusmatemaattisin perustein. Jos vakuu-
52423: 31 §. Luonnollisia vähennyksiä koskevat tusmaksuja ei ole kohdistettu eri vakuutuk-
52424: erityiset säännökset. Pykälään ehdotetaan sille vakuutuskirjassa, tiedon vakuutusmak-
52425: lisättäväksi uusi 6 momentti, jonka nojalla sujen jaosta saa käytännössä vakuutusyhtiös-
52426: verovelvollinen voisi vähentää toissijaiselle tä. Nämä perusteet vahvistaa viime kädessä
52427: työpaikalle tehdyistä matkoista aiheutuneet sosiaali- ja terveysministeriö. Jako voitaisiin
52428: matkakustannukset ja kohtuulliset majoittu- katsoa vakuutusmatemaattisesti oikein teh-
52429: miskustannukset siltä osin kuin työnantaja ei dyksi, jos kunkin vakuutuksen maksu vastai-
52430: ole niitä korvannut. Toissijainen työpaikka si sillä katettavaa vakuutusturvaa. Käytän-
52431: määriteltäisiin jäljempänä 71 §:ssä. Matka- nössä henkivakuutusturvan sisältävissä elä-
52432: kustannukset vähennettäisiin luonnollisena kevakuutuksissa kuolemanvaraturvan osuus
52433: vähennyksenä matkasta aiheutuneiden todel- vaihtelee parista prosentista yli kymmeneen
52434: listen kustannusten suuruisena. Jos matka on prosenttiin vakuutuksen kestosta sekä vakuu-
52435: tehty verovelvollisen omalla autolla, vähen- tetun iästä ja sukupuolesta riippuen.
52436: nyksen määränä pidettäisiin verohallituksen 53 §. Eräät verovapaat pääomatulot. Pykä-
52437: 93 §:n 2 momentin nojalla vahvistamaa län 1 momentin 8 kohtaan ehdotetaan otetta-
52438: määrää. Kohtuullisilla majoittumiskustan- vaksi säännös, jonka mukaan luonnolliselle
52439: nuksilla tarkoitetaan esimerkiksi hotellihuo- henkilölle tai kuolinpesälle olisivat muuhun
52440: neen hintaa, mutta ei useamman huoneen kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvät va-
52441: huoneiston vuokraa jollei sitä pidetä esimer- luuttakurssivoitot verovapaita 3 000 mark-
52442: kiksi edustustehtävien vuoksi välttämättömä- kaan saakka. Tulonhankkimistoimintaan liit-
52443: nä. Asunnon ja työpaikan välisiä matkoja tyvät voitot olisivat kuten tähänkin saakka
52444: koskevia säännöksiä sovellettaisiin niihin veronalaista pääomatuloa. Niin ikään tulove-
52445: matkoihin, jotka tehdään toissijaisen työpai- rolain mukaan verotettavalle yhteisölle va-
52446: kalla olevan majoituspaikan ja toissijaisen luuttakurssivoitot olisivat edelleen veron-
52447: työpaikan välillä. alaista tuloa.
52448: 33 §. Koron veronalaisuus. Pykälän 1 mo- 58 a §. Takausvelan koron vähennyskel-
52449: menttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, poisuus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
52450: jonka mukaan korkoon rinnastettavana hyvi- pykälä, jossa säädetään takaajan ja muun
52451: tyksenä pidetään myös takaajan tai muun vakuuden asettajan oikeudesta vähentää ve-
52452: vakuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta lan korkoja.
52453: saamaa hyvitystä siltä osin kuin hän on vä- Takaajalla olisi säännöksen mukaan oikeus
52454: hentänyt vastaavan määrän 58 a §:n nojalla. vähentää sitoumuksensa perusteella maksa-
52455: 34 §. Henkivakuutuskorvausten veronalai- maosa velan korot, jotka ovat kertyneet siitä
52456: suus. Henkivakuutuksen määritelmä ehdote- alkaen, kun päävelallinen olisi todettu mak-
52457: taan lisättäväksi pykälän 1 momenttiin. Hen- sukyvyttömäksi. Edellytyksenä olisi, että
52458: kivakuutuksena pidettäisiin vakuutussopi- päävelallinen olisi esimerkiksi ulosotossa
52459: musta, jossa on sovittu vakuutetusta ja edun- todettu varattomaksi. Säännös estäisi korko-
52460: saajasta ja joka kuuluu EU:n vakuutuksia vähennyksen saamiseen tähtäävät järjestelyt
52461: koskevassa direktiivissä tarkoitettuihin hen- sellaisissa tapauksissa, joissa päävelallinen
52462: 8 HE 129/1998 vp
52463:
52464: olisi maksukykyinen. Myös korkovähennyk- velvollisen työnantajan tai tämän kanssa sa-
52465: sen myöntäminen kahteen kertaan vältettäi- maan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vaki-
52466: siin. Aikaisemmalta ajalta korot on saatettu tuiseksi toimipaikaksi, joka sijaitsee toisella
52467: velallisen ja velkojan välisellä sopimuksella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin
52468: lisätä pääomaan, ja velallinen on voinut saa- työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinai-
52469: da ne vähennykseksi verotuksessaan. nen työpaikka. Kun verovelvollisella on kak-
52470: Henkilöllä, joka on asettanut omaisuutensa si tai useampia varsinaisia työpaikkoja, ko-
52471: vakuudeksi toisen velasta, olisi sama oikeus konaisarviointi ratkaisisi sen, mitä työpaik-
52472: korkojen vähentämiseen kuin takaajana. Si- kaa on pidettävä ensisijaisena ja mitä toissi-
52473: ten esimerkiksi pantiksi annetun omaisuuden jaisena työpaikkana. Ensisijaisena pidettäi-
52474: omistajana olisi myös oikeus vähentää pan- siin käytännössä sitä työpaikkaa, jossa vero-
52475: tin realisoinnin yhteydessä suoritetusta mää- velvollinen pääasiallisesti työskentelee ja
52476: rästä osuus, joka vastaa velasta maksettavaa jonka läheisyydessä on hänen vakituinen
52477: korkoa. asuntonsa. Tavallisimmin samaan intressipii-
52478: Takaajan ja muun vakuuden asettajan vä- riin kuuluisivat konsernin muodostavat yri-
52479: hennysoikeus koskisi vain niitä korkoja, jot- tykset, mutta myös esimerkiksi kunnat voisi-
52480: ka alkuperäisenä velallisella kohdistuivat vat muodostaa laissa tarkoitetun intressipii-
52481: elinkeinotoimintaan tai maatalouteen. Takaa- rin. Asialla saattaa olla käytännön merkitys-
52482: ja ei siten saisi vähentää niitä korkoja, jotka tä, sillä useampi kuin yksi kunta voi käyttää
52483: alkuperäisenä velallisella kohdistuivat esi- saman työntekijän palveluksia. Tällöin kah-
52484: merkiksi asunnon hankkimiseen tai sellai- den työpaikan ongelmat voivat nousta esille.
52485: seen sijoitustoimintaan, jota ei voida pitää 82 §. Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkin-
52486: elinkeinotoimintana vaan niin sanottuna to. Or.etusministeriön nimeämälle huippu-
52487: tulonhankkimistoimintana. urheihjoille myönnettävä valmennus- ja har-
52488: Takaajalle myönnettävään vähennykseen joitteluapuraha ehdotetaan säädettäväksi py-
52489: sovellettaisiin korkomenoja koskevia henki- syvällä säännöksellä verovapaaksi.
52490: löverotuksessa yleisesti sovellettavia sään- 93 §. Asunnon ja työpaikan väliset matka-
52491: nöksiä. Siten esimerkiksi alijäämähyvityksen kustannukset. Matkakustannusten enimmäis-
52492: enimmäismäärä olisi 8 000 markkaa. määrää ehdotetaan korotettavaksi 20 000
52493: Jos alkuperäinen velallinen maksaa takaa- markasta 3 000 markalla 23 000 markkaan.
52494: jalle tai muulle vakuuden asettajalle hyvityk- Siten enimmäismääräisen vähennyksen saisi
52495: sen, hän saisi vähentää hyvitykseen sisälty- silloin, kun asunnon ja työpaikan väliset
52496: vän koron osuuden korkoa koskevien sään- matkakustannukset olisivat vähintään 26 000
52497: nösten mukaisesti. Esimerkiksi jos valtio on markkaa.
52498: maksanut valtion takaaman opintolainan, Alueellisen liikkuvuuden tukemista varten
52499: alkuperäinen velallinen saisi vähentää takaa- ehdotetaan asunnon ja työpaikan välisten
52500: jalle maksamaansa suoritukseen sisältyvän matkakustannusten omavastuuosuutta koske-
52501: koron opintolainan korkona. vaan säännökseen muutosta. Muutos koskisi
52502: 71 §. V erovapaat matkakustannusten kor- tilanteita, joissa henkilö on osan verovuotta
52503: vaukset. Lainkohdassa ehdotetaan, että ve- kokonaan tai osittain työttömänä.
52504: ronalaista tuloa ei olisi matkustamiskustan- Nykyistä 3 000 markan suuruista omavas-
52505: nusten eikä kohtuullisten majoittumiskustan- tuuta ehdotetaan alennettavaksi 270 markalla
52506: nusten korvaus matkasta, jonka työntekijä jokaiselta kuukaudelta, jonka ajan verovel-
52507: työtehtäviensä hoitamiseksi tekee toissijai- vollinen on ollut työttömänä ja saanut sen
52508: seen työpaikkaansa. Toissijaiselle työpaikalle perusteella työttömyysturvaa.
52509: tehdystä matkasta voitaisiin korvata matkus- Työttömyyskuukaudet määriteltäisiin hen-
52510: tamiskustannukset ja kohtuulliset majoittu- kilölle maksettujen, laissa lueteltujen työttö-
52511: miskustannukset. Kohtuullisina majoittumis- myyspäiväraha- ja työmarkkinatukipäivien
52512: kustannusten korvauksena voitaisiin maksaa perusteella. Työttömyyskassa ja kansanelä-
52513: esimerkiksi hotellihuoneen hinta tai työtehtä- kelaitos ilmoittaisivat verohallinnolle henki-
52514: vistä riippuen tarpeelliseksi katsottavan lölle maksettavien etuuksien markkamäärän
52515: asunnon vuokra. Päivärahaa ei voitaisi vero- ja niistä suoritettujen ennakonpidätysten li-
52516: vapaasti maksaa. Työnantajalta saatu matka- säksi täysien korvauspäivien määrät. Ilmoi-
52517: kustannusten korvaus varsinaiseen työpaik- tusvelvollisuuden laajentaminen edellyttää
52518: kaan olisi edelleen veronalaista palkkaa. muutosta verotusmenettelystä annettuun
52519: Toissijainen työpaikka määriteltäisiin vero- (1558/1995) lakiin. Maksetut korvauspäivät
52520: HE 129/1998 vp 9
52521:
52522: muutettaisiin samalla tavoin kuin työvoima- 143 §. Eräät siirtymäsäännökset. Lainkoh-
52523: hallinnossa kuukausiksi jakamalla niiden taan ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka
52524: määrä kuukauteen sisältyvien työpäivien mukaan luonnolliselle henkilölle työnantaja-
52525: keskiarvolla eli luvulla 21 ja puoli. na maksettava työmarkkinatuki olisi verova-
52526: Työtön olisi oikeutettu omavastuun alenta- paata tuloa verovuosina 1998 ja 1999. Vero-
52527: miseen myös siltä ajalta, kun hän työskente- vapaus ei koskisi elinkeinotoimintaa, maata-
52528: lee osa-aikaisesti, satunnaisesti, sivutoimi- loutta eikä metsätaloutta varten saatua työ-
52529: sesti tai hänen työaikaansa on lyhennetty. markkinatukea.
52530: Näiltä ajoilta maksettu, työttömyysturvalain
52531: 5 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyyspäi-
52532: väraha tai työmarkkinatuki muunnettaisiin 1.2. Laki tuloverolain 77 §:n muuttamises-
52533: täysiksi korvauspäiviksi. ta annetun lain voimaantulosäännök-
52534: Samoin perustein omavastuuta alennettai- sen muuttamisesta
52535: siin siltä ajalta, jolloin työtön osallistuu työ-
52536: voimapoliittisiin toimenpiteisiin. Omavas- Palkkatulon verovapautta koskevan niin
52537: tuun alentamiseen ei kuitenkaan luonnolli- sanotun kuuden kuukauden säännön siirty-
52538: sesti oikeuttaisi aika, jolloin henkilö on mäaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vielä vuo-
52539: työnantajalle maksettavalla työllistämistuella della.
52540: taikka työmarkkinatuella työllistetty normaa-
52541: liin palkkatyöhön tai aika, jolloin tuki on
52542: myönnetty yritystoiminnan ajaksi. Siten työt- 1.3. Laki verotusmenettelystä
52543: tömyysaikaan rinnastettavia jaksoja olisivat
52544: osallistuminen työvoimapoliittiseen aikuis- 16 §. Meno- ja vähennystietoja koskeva
52545: koulutukseen koulutustuella tai työmark- sivullisen yleinen tiedonantovelvollisuus.
52546: kinatuella sekä osallistuminen työharjoitte- Lainkohdassa ehdotetaan, että työttömyys-
52547: luun työllisyyslaissa (275/1987) ja työlli- kassa, kansaneläkelaitos ja työvoimavi-
52548: syysasetuksen (1363/1997) 9 luvussa tarkoi- ranomainen ilmoittaisi verohallinnolle niiden
52549: tetulla työharjoittelutuella tai työmarkkina- päivien lukumäärän, joilta työttömälle tai
52550: tuella. Samoin työttömän osallistuminen muulle tuloverolain 93 §:n 2 momentissa
52551: omaehtoiseen koulutukseen pitkäaikaistyöttö- tarkoitetulle henkilölle on maksettu työttö-
52552: män omaehtoisen opiskelun tukemisesta an- myyspäivärahaa tai muuta lainkohdassa tar-
52553: netussa laissa (709/1997) tai työttömien koitettua korvausta. Ilmoitus tehdään vuosit-
52554: omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetus- tain. Verohallinto laskee näiden tietojen pe-
52555: sa laissa (1402/ 1997) tarkoitetuilla etuoksilla rusteella matkakustannusten omavastuuosuu-
52556: rinnastettaisiin tältä osin työttömyysaikaan. den.
52557: Omavastuuta alennettaisiin ainoastaan sil-
52558: loin, kun henkilölle on tosiasiallisesti mak-
52559: settu edellä mainittuja etuuksia. Siten ajan- 1.4. Verontilityslaki
52560: jaksoa, jolta etuus on evätty esimerkiksi
52561: omavastuuajan, tarveharkinnan tai korvauk- 12 §. V eronsaajaryhmien jako-osuudet.
52562: settoman määräajan johdosta, ei otettaisi Lainkohdassa ehdotetaan, että valtion jako-
52563: huomioon. Myöskään vuorotteluvapaa-aika osuus olisi 58 prosenttia ja seurakuntien 2
52564: ja työllisyysasetuksen 10 luvussa tarkoitettu prosenttia yhteisöverosta. Muutoksesta joh-
52565: osa-aikalisäaika eivät oikeuttaisi omavastuun tuu, että osittain verovapaiden yhteisöjen
52566: alentamiseen. verosta kuntien osuus nousisi 95,2381 pro-
52567: 124 §. V eron määräytyminen ja jakautu- senttiin ja seurakuntien osuus pienenisi
52568: minen veronsaajien kesken. Valtion ja seura- 4,7619 prosenttiin.
52569: kuntien yhteisövero-osuuden muutos ehdote-
52570: taan toteutettavaksi verontilityslakiin
52571: (532/1998) tehtävällä muutoksella. Seura- 2. Voimaantulo
52572: kuntien osuuden alentaminen vaikuttaa myös
52573: tuloverolaissa mainittuihin prosentteihin si- Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden
52574: ten, että valtion osuus Ahvenanmaan maa- 1999 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäi-
52575: kunnasta saadusta tulosta kasvaa 16,24 pro- sen kerran vuodelta 1999 toimitettavassa
52576: senttiin ja osittain verovapaiden yhteisöjen verotuksessa. Lain 24 §:n 4 momenttia,
52577: tuloveroprosentti pienenee 11,76 prosenttiin. 31 §:n 6 momenttia, 71 §:n 1 momenttiaja
52578:
52579:
52580: 380281F
52581: 10 HE 129/1998 vp
52582:
52583: 143 §:n 7 momenttia ehdotetaan sovelletta- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
52584: vaksi kuitenkin jo verovuodesta 1998 alka- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
52585: en. tukset
52586:
52587:
52588: 1.
52589: Laki
52590: tuloverolain muuttamisesta
52591: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52592: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 24 §:n 4 mo-
52593: mentti, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 ja 4 momentti, 53 §:n 1 momentin 7 kohta, 71 §:n
52594: 1 momentti, 82 §:n 1 momentin 4 kohta, 93 §:n 1 momentti, 124 §:n 2 ja 3 momentti sekä
52595: 143 §:n 7 momentti,
52596: sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 4 momentti ja 143 §:n 7 momentti laissa 475/1998,
52597: 53 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 1465/1994, 82 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 352/1995,
52598: 93 §:n 1 momentti laissa 1263/1997 ja 124 §:n 2 ja 3 momentti laissa 533/1998, sekä
52599: lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1383/1997, uusi 6 momentti, 53 §:n
52600: 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1465/1994, uusi 8 kohta, lakiin
52601: uusi 58 a §ja 93 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1263/1997, uusi 4 mo-
52602: mentti seuraavasti:
52603: 24 § miskustannukset ja kohtuulliset majoittumis-
52604: kustannukset tulon hankkimisesta aiheutunei-
52605: T oim intam uodon muutokset na menoina siltä osin kuin työnantaja ei ole
52606: niitä korvannut. Jos matka tehdään muuta
52607: kuin julkista kulkuneuvoa käyttäen, vähen-
52608: Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoi- nys lasketaan sen mukaan kuin 93 §:n 2 mo-
52609: tetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuo- mentissa säädetään. Asunnon ja työpaikan
52610: don muutoksessa saadut verovelvollisen ai- välisiä matkakustannuksia koskevia vähen-
52611: kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön nyskelpoisuuden rajoituksia sovelletaan näi-
52612: osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun hin matkoihin vain siltä osin kuin on kysy-
52613: verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- mys toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi
52614: nen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja
52615: tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta toissijaisen työpaikan välisistä matkoista.
52616: osakeyhtiöksi tai taloudellinen yhdistys
52617: osuuskunnaksi 1 momentin 6 kohdassa tar- 33 §
52618: koitetulla tavalla verovelvollisen aikaisem-
52619: paa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön Koron veronalaisuus
52620: osakkeet tai uuden osuuskunnan osuudet
52621: katsotaan hankituiksi silloin, kun verovelvol- Korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys
52622: linen on hankkinut osuutensa ennen muo- sijoitetulle pääomalle on veronalaista pää-
52623: donmuutosta toimineessa osuuskunnassa tai omatuloa. Korkoon rinnastettavana hyvityk-
52624: taloudellisessa yhdistyksessä. senä pidetään myös takaajan tai muun va-
52625: kuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta
52626: 31 § saamaa sellaista korkoa vastaavaa hyvitystä,
52627: jonka takaaja tai muu hyvityksen saaja on
52628: Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset vähentänyt verotuksessa. Talletukselle ja
52629: säännökset joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta
52630: suoritettavan lähdeveron perimisestä sääde-
52631: tään erikseen korkotulon lähdeverosta anne-
52632: Verovelvollisella on oikeus vähentää tussa laissa (1341/90).
52633: 71 §:ssä tarkoitetulle toissijaiselle työpaikal-
52634: le tehdyistä matkoista aiheutuneet matkusta-
52635: HE 129/1998 vp 11
52636:
52637: 34 § Jos alkuperäinen velallinen on vastuunsa
52638: perusteella maksanut takaajalle tai muulle
52639: Henkivakuutuskorvausten veronalaisuus vakuuden asettajalle hyvityksen, hänellä on
52640: oikeus korkoa koskevien säännösten mukaan
52641: Henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutus- vähentää siihen sisältyvä velan korkoa vas-
52642: suoritus on veronalaista pääomatuloa ja taava osuus.
52643: muun henkilövakuutuksen nojalla saatu va-
52644: kuutussuoritus veronalaista ansiotuloa siten 71 §
52645: kuin jäljempänä säädetään. Henkivakuutuk-
52646: sena pidetään vain sellaista vakuutussopi- V erovapaat matkakustannusten korvaukset
52647: musta, jossa on sovittu vakuutetusta ja edun-
52648: saajasta ja joka kuuluu henkivakuutusluok- Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työ-
52649: kiin 1 a, 1 c, 2 ja 3 sen mukaan kuin vakuu- matkasta saatu matkustaruiskustannusten
52650: tuslainsäädännössä tai sen nojalla säädetään. korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoit-
52651: Henkivakuutussuorituksena pidetään säästö- tumiskorvaus. Veronalaista tuloa ei ole
52652: summan lisäksi myös vakuutusmaksujen pa- myöskään matkustaruiskustannusten eikä
52653: lautuksena tai takaisinostolla saatua määrää kohtuullisten majoittumiskustannusten kor-
52654: samoin kuin muutosarvoa eli sitä arvoa, joka vaus matkasta, jonka työntekijä työtehtävien-
52655: on luettu vakuutuksenottajan hyväksi muu- sä hoitamiseksi muutoin kuin 72 §:n 1 mo-
52656: tettaessa vakuutusta muunlaiseksi vakuutuk- mentissa tarkoitetulla tavalla tekee toissijai-
52657: seksi. seen työpaikkaansa, jona pidetään sellaista
52658: työnantajan tai tämän kanssa samaan intres-
52659: Jos vakuutussopimus sisältää useita vakuu- sipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimi-
52660: tuksia, verotuksessa vakuutusmaksu jaetaan paikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnal-
52661: eri vakuutuksille vakuutusmatemaattisin pe- la tai toisessa valtiossa kuin työntekijän en-
52662: rustein. sisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.
52663:
52664: 53§
52665: 82 §
52666: Eräät verovapaat pääomatulot
52667: Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto
52668: Veronalaista tuloa ei ole:
52669: Veronalaista tuloa ei ole:
52670: 7) yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama
52671: osinko siten kuin elinkeinotulon verottami- 4) liikuntalain (98411979) 21 §:n nojalla
52672: sesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa sää- valtion varoista opetusministeriön nimeämäl-
52673: detään; le huippu-urheilijalle maksettava valmennus-
52674: 8) luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesäl- ja harjoitteluapuraha.
52675: le muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan
52676: liittyvien valuuttakurssivoittojen yhteismäärä
52677: enintään 3 000 markkaan asti vuodessa. 93 §
52678: 58 a § Asunnon ja työpaikan väliset
52679: matkakustannukset
52680: Takausvelan koron vähennyskelpoisuus
52681: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina me-
52682: Takaajalla tai muun vakuuden asettajana noina pidetään myös matkakustannuksia
52683: on oikeus vähentää sitoumuksensa perusteel- asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman
52684: la suorittamansa velan tai sen suorittamista kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan
52685: varten ottamansa velan korot, jotka ovat ker- laskettuina. Näitä matkakustannuksia voi-
52686: tyneet siitä alkaen, kun velallinen on todettu daan kuitenkin vähentää enintään 23 000
52687: maksukyvyttömäksi. Nämä korot ovat kui- markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät
52688: tenkin vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäi- verovuonna 3 000 markan (omavastuu-
52689: sellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vä- osuus).
52690: hentämiseen elinkeinotoimintaan tai maata-
52691: louteen kohdistuvina korkoina. Jos verovelvollinen on verovuoden aikana
52692: 12 HE 129/1998 vp
52693:
52694: saanut työttömyysturvalain (60211984) mu- Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun
52695: kaista työttömyyspäivärahaa, työmark- osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja
52696: kinatuesta annetun lain (154211993) mukais- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saa-
52697: ta työmarkkinatukea, työvoimapoliittisesta dun tulon tuloveroprosentti on 11,76. Näiden
52698: aikuiskoulutuksesta annetun lain (7 63/ 1990) yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan ja
52699: mukaista koulutustukea, työllisyyslain seurakunnan kesken säädetään verontilitys-
52700: (275/1987) ja sen nojalla annetuissa sään- laissa.
52701: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pit-
52702: käaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun
52703: tukemisesta annetun lain (709/1997) mukais- 143 §
52704: ta etuutta tai työttömien omaehtoisen opiske-
52705: lun tukemisesta annetussa laissa (1402/1997) Eräät siirtymäsäännökset
52706: tarkoitettua koulutuspäivärahaa, hänen oma-
52707: vastuuosuuttaan pienennetään 270 markalla
52708: jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa ve-
52709: Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 540 rotuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnolli-
52710: markkaa. Täyteen korvauskuukauteen katso- sen henkilön muussa kuin elinkeinotoimin-
52711: taan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava nassa, maataloudessa tai metsätaloudessa
52712: määrä. saama työllisyysasetuksessa (1363/1997)
52713: tarkoitettu työllistämistuki eikä työmarkkina-
52714: 124 § tuesta annetun lain (1354/1997) 2 a luvussa
52715: tarkoitettu työnantajalle maksettava työmark-
52716: V eron määräytyminen kinatuki.
52717:
52718: Pääomatulojen tuloveroprosentti on 28.
52719: Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti
52720: on niin ikään 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
52721: sien veron jakautumisesta eri veronsaajien kuuta 199 .
52722: kesken säädetään verontilityslaissa Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
52723: (53211998). Yhteisön ja yhteisetuuden Ah- delta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
52724: venanmaan maakunnasta saadusta tulosta Lain 24 §:n 4 momenttia, 31 §:n 6 mo-
52725: suoritetaan kuitenkin verovuosilta menttia, 71 §:n 1 momenttia ja 143 §:n
52726: 2001-2003 veroa valtiolle 16,24 prosenttia. 7 momenttia sovelletaan kuitenkin verovuo-
52727: desta 1998 alkaen.
52728: HE 129/1998 vp 13
52729:
52730:
52731:
52732: 2.
52733: Laki
52734: tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamis·esta
52735: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52736: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (153511992) 77 §:n 1 mo-
52737: mentin voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1024/1997, seuraa-
52738: vasti:
52739: valtion välillä voimassa olevan kaksinkertai-
52740: Lain 77 §:n 1 momenttia sovelletaan palk- sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi-
52741: kaan, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta muksen nimenomaisen määräyksen mukaan
52742: 1998 tai sen jälkeen. Vuoden 1995 aikana työskentelyvaltio ei saa verottaa palkasta,
52743: voimassa ollutta lakia sovelletaan kuitenkin joka saadaan rakennus-, asennus- tai ko-
52744: vuosilta 1996-1999 toimitettavissa verotuk- koonpanotoimintaan liittyvästä työstä.
52745: sissa, jos ulkomaantyöskentely
52746: 1) on alkanut ennen vuotta 1996; taikka
52747: 2) alkaa tai on alkanut ennen vuotta 2000
52748: ja liittyy rakennus-, asennus- tai kokoonpa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
52749: notoimintaan sekä Suomen ja työskentely- kuuta 199 .
52750:
52751:
52752:
52753:
52754: 3.
52755: Laki
52756: verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta
52757: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52758: lisätään verotusmenettelystä 18 päivänäjoulukuuta 1995 annetun lain (155811995)16 §:ään,
52759: sellaisena kuin se on osittain laeissa 1122/1996 ja 112711996, uusi 7 momentti seuraavasti:
52760: 16 § hallinnolle tuloverolain 93 §:n 4 momentissa
52761: tarkoitettu verovuoden korvauspäivien luku-
52762: Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen määrä.
52763: yleinen tiedonantovelvollisuus
52764:
52765:
52766: Työttömyyskassan, kansaneläkelaitoksen ja Tämä laki tulee voimaan päivänä
52767: työvoimaviranomaisen on ilmoitettava vero- kuuta 199 .
52768: 14 HE 129/1998 vp
52769:
52770:
52771: 4.
52772: Laki
52773: verontilityslain 12 §:n muuttamisesta
52774: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52775: muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 12 §:n 1 ja
52776: 6 momentti seuraavasti:
52777: 12 § tien yhteisövero on 0,08 prosenttia seura-
52778: kuntien yhteisöverosta.
52779: V eronsaajaryhmien jako-osuudet
52780: Kunnille ja seurakunnille tuleviin yh-
52781: Verovuosina 1999 ja 2000 sovellettava teisöveroihin lisätään tuloverolain 21 ja
52782: valtion jako-osuus on 58 prosenttia ja kun- 22 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen verot siten,
52783: tien jako-osuus 40 prosenttia yhteisöverosta. että kuntien osuus on 95,2381 prosenttia ja
52784: Verovuodesta 1999 seurakuntien jako-osuus seurakuntien osuus 4,7619 prosenttia.
52785: on 2 prosenttia yhteisöverosta. Evankelis-
52786: luterilaisten seurakuntien yhteisövero on Tämä laki tulee voimaan päivänä
52787: 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakun- kuuta 199 .
52788:
52789:
52790: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
52791:
52792: Tasavallan Presidentti
52793:
52794:
52795:
52796: MARTTI AHTISAARI
52797:
52798:
52799:
52800:
52801: Ministeri Jouko Skinnari
52802: HE 129/1998 vp 15
52803:
52804: Liite
52805:
52806: 1.
52807: Laki
52808: tuloverolain muuttamisesta
52809:
52810: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
52811: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 24 §:n 4 mo-
52812: mentti, 33 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 ja 4 momentti, 53 §:n 1 momentin 7 kohta, 71 §:n
52813: 1 momentti, 82 §:n 1 momentin 4 kohta, 93 §:n 1 momentti, 124 §:n 2 ja 3 momentti sekä
52814: 143 §:n 7 momentti,
52815: sellaisina kuin niistä ovat 24 §:n 4 momentti ja 143 §:n 7 momentti laissa 47511998,
52816: 53 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 146511994, 82 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 35211995,
52817: 93 §:n 1 momentti laissa 1263/1997 ja 124 §:n 2 ja 3 momentti laissa 533/1998, sekä
52818: lisätään 31 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1383/1997, uusi 6 momentti, 53 §:n
52819: 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1465/1994, uusi 8 kohta, lakiin
52820: uusi 58 a §ja 93 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1263/1997, uusi 4 mo-
52821: mentti seuraavasti:
52822: Voimassa oleva laki Ehdotus
52823:
52824: 24 §
52825: Toimintamuodon muutokset
52826:
52827:
52828: Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoi- Edellä 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoi-
52829: tetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuo- tetuissa tapauksissa katsotaan toimintamuo-
52830: don muutoksessa saadut verovelvollisen ai- don muutoksessa saadut verovelvollisen ai-
52831: kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön kaisempaa osuutta vastaavat uuden yhtiön
52832: osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun osakkeet tai osuudet hankituiksi silloin, kun
52833: verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- verovelvollinen on hankkinut osuutensa en-
52834: nen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä nen muodonmuutosta toimineessa yhtiössä
52835: tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta tai kuolinpesässä. Muutettaessa osuuskunta
52836: osakeyhtiöksi 1 momentin 6 kohdassa tar- osakeyhtiöksi tai taloudellinen yhdistys
52837: koitetulla tavalla verovelvollisen aikaisem- osuuskunnaksi 1 momentin 6 kohdassa tar-
52838: paa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön koitetulla tavalla verovelvollisen aikaisem-
52839: osakkeet katsotaan hankituiksi silloin, kun paa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön
52840: verovelvollinen on hankkinut osuutensa en- osakkeet tai uuden osuuskunnan osuudet
52841: nen muodonmuutosta toimineessa osuuskun- katsotaan hankituiksi silloin, kun verovelvol-
52842: nassa. linen on hankkinut osuutensa ennen muo-
52843: donmuutosta toimineessa osuuskunnassa tai
52844: taloudellisessa yhdistyksessä.
52845:
52846:
52847: 31 §
52848: Luonnollisia vähennyksiä koskevat erityiset
52849: säännökset
52850:
52851:
52852: V erovelvollisella on oikeus vähentää
52853: 71 §:ssä tarkoitetulle toissijaiselle työpaikal-
52854: 16 HE 129/1998 vp
52855:
52856: Voimassa oleva laki Ehdotus
52857:
52858: Ie tehdyistä matkoista aiheutuneet matkusta-
52859: m iskustannukset ja kohtuulliset majoittum is-
52860: kustannukset tulon hankkimisesta aiheutunei-
52861: na menoina siltä osin kuin työnantaja ei ole
52862: niitä korvannut. Jos matka tehdään muuta
52863: kuin julkista kulkuneuvoa käyttäen, vähen-
52864: nys lasketaan sen mukaan kuin 93 §:n 2 mo-
52865: mentissa säädetään. Asunnon ja työpaikan
52866: välisiä matkakustannuksia koskevia vähen-
52867: nyskelpoisuuden rajoituksia sovelletaan näi-
52868: hin matkoihin vain siltä osin kuin on kysy-
52869: mys toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi
52870: tarpeellisen erillisen m ajoittum ispaikan ja
52871: toissijaisen työpaikan välisistä matkoista.
52872:
52873: 33 § 33 §
52874: Koron veronalaisuus Koron veronalaisuus
52875:
52876: Korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys Korko ja muu siihen rinnastettava hyvitys
52877: sijoitetulle pääomalle on veronalaista pää- sijoitetulle pääomalle on veronalaista pää-
52878: omatuloa. Talletukselle ja joukkovelkakirja- omatuloa. Korkoon rinnastettavana hyvityk-
52879: lainalle maksetusta korosta suoritettavan läh- senä pidetään myös takaajan tai muun va-
52880: deveron perimisestä säädetään erikseen kor- kuuden asettajan alkuperäiseltä velalliselta
52881: kotulon lähdeverosta annetussa laissa saamaa sellaista korkoa vastaavaa hyvitystä,
52882: (134111990). jonka takaaja tai muu hyvityksen saaja on
52883: vähentänyt verotuksessa. Talletukselle ja
52884: joukkovelkakirjalainalle maksetusta korosta
52885: suoritettavan lähdeveron perimisestä sääde-
52886: tään erikseen korkotulon lähdeverosta anne-
52887: tussa laissa (1341/90).
52888:
52889:
52890: 34 § 34 §
52891: Henkivakuutuskorvausten veronalaisuus H enk iv ak uutusk orv austen veronalaisuus
52892:
52893: Henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutus- Henkivakuutuksen nojalla saatu vakuutus-
52894: suoritus on veronalaista pääomatuloa ja suoritus on veronalaista pääomatuloa ja
52895: muun henkilövakuutuksen nojalla saatu va- muun henkilövakuutuksen nojalla saatu va-
52896: kuutussuoritus veronalaista ansiotuloa siten kuutussuoritus veronalaista ansiotuloa siten
52897: kuin jäljempänä säädetään. kuin jäljempänä säädetään. Henkivakuutuk-
52898: sena pidetään vain sellaista vakuutussopi-
52899: m usta, jossa on sovittu vakuutetusta ja edun-
52900: saajasta ja joka kuuluu henkivakuutusluok-
52901: kiin 1 a, 1 c, 2 ja 3 sen mukaan kuin vakuu-
52902: tuslainsäädännössä tai sen nojalla säädetään.
52903: Henkivakuutussuorituksena pidetään säästö-
52904: summan lisäksi myös vakuutusmaksujen pa-
52905: lautuksena tai takaisinostolla saatua määrää
52906: samoin kuin muutosarvoa eli sitä arvoa, joka
52907: on luettu vakuutuksenottajan hyväksi muu-
52908: HE 129/1998 vp 17
52909:
52910: Voimassa oleva laki Ehdotus
52911:
52912: tettaessa vakuutusta m uunlaiseksi vakuutuk-
52913: seksi.
52914:
52915: Henkivakuutussuorituksena pidetään sääs- Jos vakuutussopimus sisältää useita vakuu-
52916: tösumman lisäksi myös vakuutusmaksujen tuksia, verotuksessa vakuutusmaksu jaetaan
52917: palautuksena tai takaisinostolla saatua mää- eri vakuutuksille vakuutusmatemaattisin pe-
52918: rää samoin kuin muutosarvoa eli sitä arvoa, rustein.
52919: joka on luettu vakuutuksenottajan hyväksi
52920: muutettaessa vakuutusta muunlaiseksi va-
52921: kuutukseksi.
52922: 53§
52923: Eräät verovapaat pääomatulot
52924:
52925: Veronalaista tuloa ei ole:
52926: 7) yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama 7) yhteisön ulkomaiselta yhteisöitä saama
52927: osinko siten kuin elinkeinotulon verottami- osinko siten kuin elinkeinotulon verottami-
52928: sesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa sää- sesta annetun lain 6 §:n 2 momentissa sää-
52929: detään. detään;
52930: 8) luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesäl-
52931: le muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan
52932: liittyvien valuuttakurssivoittojen yhteismäärä
52933: enintään 3 000 markkaan asti vuodessa.
52934: 58 a §
52935:
52936: Takausvelan koron vähennyskelpoisuus
52937: Takaajalla tai muun vakuuden asettajalla
52938: on oikeus vähentää sitoumuksensa perusteel-
52939: la suorittamansa velan tai sen suorittamista
52940: varten ottamansa velan korot, jotka ovat ker-
52941: tyneet siitä alkaen, kun velallinen on todettu
52942: maksukyvyttömäksi. Nämä korot ovat kui-
52943: tenkin vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäi-
52944: sellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vä-
52945: hentämiseen elinkeinotoimintaan tai maata-
52946: louteen kohdistuvina korkoina.
52947: Jos alkuperäinen velallinen on vastuunsa
52948: perusteella maksanut takaajalle tai muulle
52949: vakuuden asettajalle hyvityksen, hänellä on
52950: oikeus korkoa koskevien säännösten mukaan
52951: vähentää siihen sisältyvä velan korkoa vas-
52952: taava osuus.
52953:
52954: 71 § 71 §
52955:
52956: V erovapaat matkakustannusten korvaukset V erovapaat matkakustannusten korvaukset
52957:
52958: Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työ- Veronalaista tuloa ei ole työnantajalta työ-
52959: matkasta saatu matkustaruiskustannusten matkasta saatu matkustaruiskustannusten
52960:
52961:
52962: 380281F
52963: 18 HE 129/1998 vp
52964:
52965: Voimassa oleva laki Ehdotus
52966:
52967: korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoit- korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoit-
52968: tumiskorvaus. tumiskorvaus. V eronalaista tuloa ei ole
52969: myöskään matkustamiskustannusten eikä
52970: kohtuullisten majoittumiskustannusten kor-
52971: vaus matkasta, jonka työntekijä työtehtävien-
52972: sä hoitamiseksi muutoin kuin 72 §:n 1 mo-
52973: mentissa tarkoitetulla tavalla tekee toissijai-
52974: seen työpaikkaansa, jona pidetään sellaista
52975: työnantajan tai tämän kanssa samaan intres-
52976: sipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimi-
52977: paikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnal-
52978: la tai toisessa valtiossa kuin työntekijän en-
52979: sisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.
52980:
52981:
52982: 82 §
52983: Stipendi, apuraha ja tunnustuspalkinto
52984:
52985: Veronalaista tuloa ei ole:
52986: 4) liikuntalain (984/1979) 21 §:n nojalla 4) liikuntalain (984/1979) 21 §:n nojalla
52987: valtion varoista opetusministeriön nimeämäl- valtion varoista opetusministeriön nimeämäl-
52988: le huippu-urheilijalle maksettava valmennus- le huippu-urheilijalle maksettava valmennus-
52989: ja harjoitteluapuraha. ja harjoitteluapuraha.
52990:
52991: 93 § 93 §
52992: Asunnon ja työpaikan väliset Asunnon ja työpaikan väliset
52993: matkakustannukset m atkak ustannuks et
52994:
52995: Ansiotulon hankkimisesta johtuneina me- Ansiotulon hankkimisesta johtuneina me-
52996: noina pidetään myös matkakustannuksia noina pidetään myös matkakustannuksia
52997: asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman
52998: kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan
52999: laskettuina. Näitä matkakustannuksia voi- laskettuina. Näitä matkakustannuksia voi-
53000: daan kuitenkin vähentää enintään 20 000 daan kuitenkin vähentää enintään 23 000
53001: markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät markkaa ja vain siltä osin, kuin ne ylittävät
53002: verovuonna 3 000 markkaa. verovuonna 3 000 markan (omavastuu-
53003: osuus).
53004:
53005: Jos verovelvollinen on verovuoden aikana
53006: saanut työttömyysturvalain (602/1984) mu-
53007: kaista työttöm yyspäivärahaa, työmarkkina-
53008: tuesta annetun lain (15421199 3) mukaista
53009: työmarkkinatukea, työvoimapoliittisesta ai-
53010: kuiskoulutuksesta annetun lain (763!1990)
53011: mukaista koulutustukea, työllisyyslain
53012: (275!1987) ja sen nojalla annetuissa sään-
53013: nöksissä tarkoitettua työharjoittelutukea, pit-
53014: käaikaistyöttöm ien omaehtoisen opiskelun
53015: tukemisesta annetun lain (709/1997) m ukais-
53016: HE 129/1998 vp 19
53017:
53018: Voimassa oleva laki Ehdotus
53019:
53020: ta etuuttatai työttömien omaehtoisen opiske-
53021: lun tukemisesta annetussa laissa (140211997)
53022: tarkoitettua koulutuspäivärahaa, hänen oma-
53023: vastuuosuuttaan pienennetään 270 markalla
53024: jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta.
53025: Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 540
53026: markkaa. Täyteen korvauskuukauteen katso-
53027: taan kuuluvan 21,5 korvauspäivää vastaava
53028: määrä.
53029: 124 §
53030: V eron määräytyminen
53031:
53032:
53033: Pääomatulojen tuloveroprosentti on 28. Pääomatulojen tuloveroprosentti on 28.
53034: Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti
53035: on niin ikään 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuk- on niin ikään 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuk-
53036: sien veron jakautumisesta eri veronsaajien sien veron jakautumisesta eri veronsaajien
53037: kesken säädetään verontilityslaissa kesken säädetään verontilityslaissa
53038: (532/1998). Yhteisön ja yhteisetuuden Ahve- (53211998). Yhteisön ja yhteisetuuden Ahve-
53039: nanmaan maakunnasta saadusta tulosta suo- nanmaan maakunnasta saadusta tulosta suo-
53040: ritetaan kuitenkin verovuosilta 2001-2003 ritetaan kuitenkin verovuosilta 2001-2003
53041: veroa valtiolle 15,96 prosenttia. veroa valtiolle 16,24 prosenttia.
53042: Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun
53043: osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja osittain verovapaan yhteisön, tiekunnnan ja
53044: yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saa- yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saa-
53045: dun tulon tuloveroprosentti on 12,04. Näiden dun tulon tuloveroprosentti on 11 ,76. Näide.n
53046: yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan ja yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan Ja
53047: seurakunnan kesken säädetään verontilitys- seurakunnan kesken säädetään verontilitys-
53048: laissa. laissa.
53049:
53050: 143 §
53051: Eräät siirtymäsäännökset
53052:
53053:
53054: Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa vero- Vuosilta 1998 ja 1999 toimitettavissa vero-
53055: tuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnolli- tuksissa veronalaista tuloa ei ole luonnolli-
53056: sen henkilön muussa kuin elinkeinotoimin- sen henkilön muussa kuin elinkeinotoimin-
53057: nassa, maataloudessa tai metsätaloudessa nassa, maataloudessa tai metsätaloudessa
53058: saama työllisyysasetuksen ( 1363/ 1997) tar- saama työllisyysasetuksessa ( 1363/ 1997) tar-
53059: koitettu työllistämistuki. koitettu työllistämistuki eikä työmarkkina-
53060: tuesta annetun lain ( 135411997) 2 a luvussa
53061: tarkoitettu työnantajalle maksettava työmark-
53062: kinatuki.
53063:
53064:
53065:
53066: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53067: kuuta 199 .
53068: Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-
53069: 20 HE 129/1998 vp
53070:
53071: Voimassa oleva laki Ehdotus
53072:
53073: delta 1999 toimitettavassa verotuksessa.
53074: Lain 24 §:n 4 momenttia, 31 §:n 6 mo-
53075: menttia, 71 §:n 1 momenttia ja 143 §:n
53076: 7 momenttia sovelletaan kuitenkin verovuo-
53077: desta 1998 alkaen.
53078:
53079:
53080:
53081: 2.
53082: Laki
53083: tuloverolain 77 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
53084: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53085: muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 77 §:n 1 mo-
53086: mentin voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1024/1997, seuraa-
53087: vasti:
53088: Voimassa oleva laki Ehdotus
53089:
53090:
53091: Lakia sovelletaan palkkaan, joka saadaan Lain 77 §:n 1 momenttia sovelletaan palk-
53092: lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. kaan, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta
53093: Vuoden 1995 aikana voimassa ollutta lakia 1998 tai sen jälkeen. Vuoden 1995 aikana
53094: sovelletaan kuitenkin vuosilta 1996-1998 voimassa ollutta lakia sovelletaan kuitenkin
53095: toimitettavissa verotuksissa, jos ulkomaan- vuosilta 199~ 1999 toimitettavissa verotuk-
53096: työskentely sissa, jos ulkomaantyöskentely
53097: 1) on alkanut ennen vuotta 1996; taikka 1) on alkanut ennen vuotta 1996; taikka
53098: 2) alkaa tai on alkanut ennen vuotta 1999 2) alkaa tai on alkanut ennen vuotta 2000
53099: ja liittyy rakennus-, asennus- tai kokoonpa- ja liittyy rakennus-, asennus- tai kokoonpa-
53100: notoimintaan sekä Suomen ja työskentely- notoimintaan sekä Suomen ja työskentely-
53101: valtion välillä voimassa olevan kaksinkertai- valtion välillä voimassa olevan kaksinkertai-
53102: sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi- sen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopi-
53103: muksen nimenomaisen määräyksen mukaan muksen nimenomaisen määräyksen mukaan
53104: työskentelyvaltio ei saa verottaa palkasta, työskentelyvaltio ei saa verottaa palkasta,
53105: joka saadaan rakennus-, asennus- tai ko- joka saadaan rakennus-, asennus- tai ko-
53106: koonpanotoimintaan liittyvästä työstä. koonpanotoimintaan liittyvästä työstä.
53107:
53108: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-
53109: ta 199 .
53110: HE 129/1998 vp 21
53111:
53112: 3.
53113: Laki
53114: verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta
53115: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53116: lisätään verotusmenettelystä 18 päivänäjoulukuuta 1995 annetun lain (1558/1995)16 §:ään,
53117: sellaisena kuin se on osittain laeissa 1122/1996 ja 1127/1996, uusi 7 momentti seuraavasti:
53118: Voimassa oleva laki Ehdotus
53119:
53120: 16 §
53121: Meno- ja vähennystietoja koskeva sivullisen
53122: yleinen tiedonantovelvollisuus
53123:
53124: Työttöm yyskassan, kansaneläkelaitoksen ja
53125: työvoimaviranomaisen on ilmoitettava vero-
53126: hallinnolle tuloverolain 93 §:n 4 momentissa
53127: tarkoitettu verovuoden korvauspäivien luku-
53128: määrä.
53129:
53130:
53131: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53132: kuuta 199 .
53133:
53134:
53135: 4.
53136: Laki
53137: verontilityslain 12 §:n muuttamisesta
53138: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53139: muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1998 annetun verontilityslain (532/1998) 12 §:n 1 ja
53140: 6 momentti seuraavasti:
53141: Voimassa oleva laki Ehdotus
53142:
53143: 12 § 12 §
53144: Veronsaajaryhmien jako-osuudet V eronsaajaryhmien jako-osuudet
53145:
53146: Verovuosina 1999 ja 2000 sovellettava Verovuosina 1999 ja 2000 sovellettava
53147: valtion jako-osuus on 57 prosenttia, kuntien valtion jako-osuus on 58 prosenttia ja kun-
53148: jako-osuus 40 prosenttia ja seurakuntien ja- tien jako-osuus 40 prosenttia yhteisöverosta.
53149: ko-osuus 3 prosenttia yhteisöverosta. Evan- Verovuodesta 1999 seurakuntien jako-osuus
53150: kelis-luterilaisten seurakuntien yhteisövero on 2 prosenttia yhteisöverosta. Evankelis-
53151: on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seura- luterilaisten seurakuntien yhteisövero on
53152: kuntien yhteisövero on 0,08 prosenttia seura- 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakun-
53153: kuntien yhteisöverosta. tien yhteisövero on 0,08 prosenttia seurakun-
53154: tien yhteisöverosta.
53155: Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisö- Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisö-
53156: veroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä veroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä
53157: 22 HE 129/1998 vp
53158:
53159: Voimassa oleva laki Ehdotus
53160:
53161: tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että
53162: kuntien osuus on 93,0233 prosenttia ja seu- kuntien osuus on 95,2381 prosenttia ja seu-
53163: rakuntien osuus 6,9767 prosenttia. rakuntien osuus 4, 7619 prosenttia.
53164:
53165: Tämä laki tulee voimaan päivänä
53166: kuuta 199 .
53167: HE 130/1998 vp
53168:
53169:
53170:
53171:
53172: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion kiinteistölai-
53173: toksesta
53174: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
53175: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki nen lisää kiinteistölaitoksen mahdollisuuksia
53176: Valtion kiinteistölaitoksesta. Nykyisin valti- vastata paremmin julkisen hallinnon ajalli-
53177: on virastona toimivasta valtion kiinteistölai- siin ja toiminnallisiin toimitilatarpeisiin.
53178: toksesta muodostettaisiin samanniminen val- Ehdotetussa laissa annetaan kiinteistölai-
53179: tion liikelaitoksista annetun lain mukainen toksen toiminnan erityispiirteistä johtuvat
53180: valtion liikelaitos. Valtion kiinteistölaitoksen valtion liikelaitoksista annettua lakia täyden-
53181: organisatorinen asema muuttuisi valtion lii- tävät säännökset. Kiinteistölaitokselle ehdo-
53182: kelaitoksista annetussa laissa tarkoitetulla tetaan annettavaksi oikeus ottaa pitkäaikaista
53183: tavalla siten, että se olisi valtion talousarvi- lainaa valtion liikelaitoksista annetussa laissa
53184: on ulkopuolinen laitos. tarkoitetulla tavalla. Lakiin ehdotetaan otet-
53185: Esityksen tavoitteena on muuttaa nykyisen tavaksi säännös, jonka mukaan kiinteistölai-
53186: valtion kiinteistölaitoksen hallinnollinen ase- toksen hallintaan voidaan siirtää erityistä
53187: ma vastaamaan paremmin sen asemaa ja omaisuutta, jolle ei aseteta tuottovaatimusta.
53188: toimintaa maksullisia palveluja tuottavanaja Liikelaitoksena kiinteistölaitos jatkaisi ny-
53189: kilpailuolosuhteissa liiketaloudellisin periaat- kyisen valtion kiinteistölaitoksen toimintaa.
53190: tein toimivana ensi sijassa valtion virastoille Sen nykyinen henkilöstö siirtyisi uuden lii-
53191: ja laitoksille toimitiloja tarjoavana laitokse- kelaitoksen palvelukseen.
53192: na. Liikelaitosmuoto antaa mahdollisuuden Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
53193: tehostaa laitoksen toimintaa ja näin parantaa arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
53194: kilpailukykyä saliiessaan lainanoton ja sijoi- väksi sen yhteydessä.
53195: tusmenojen maksamisen tulorahoituksella. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
53196: Erityisesti rakennusinvestointien nopeutumi- den 1999 alusta.
53197:
53198:
53199:
53200:
53201: 380297Y
53202: 2 HE 130/1998 vp
53203:
53204:
53205: SISÄLLYSLUETTELO
53206:
53207: Sivu
53208: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1
53209: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
53210: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
53211:
53212: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
53213: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
53214: Valtion kiinteistövarallisuuden hoitaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
53215: Kiinteistölaitoksen tehtävät ja toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
53216: Valtion kiinteistölaitoksen organisaatio ja henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
53217: 2.2. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
53218: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53219: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53220: 3.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53221: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53222: 4.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53223: 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
53224: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
53225:
53226: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja ................... ............. 8
53227:
53228: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
53229: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
53230:
53231: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
53232:
53233: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
53234:
53235: 4. Säätämisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
53236:
53237: LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
53238: HE 130/1998 vp 3
53239:
53240:
53241: YLEISPERUSTELUT
53242:
53243: 1. Johdanto kuuluvia kiinteistöyksikköjä on yhteensä 15.
53244: Kiinteistölaitoksen hallinnassa on noin puo-
53245: Valtion kiinteistölaitoksen tehtävänä on let valtion kiinteistövarallisuudesta. Muut
53246: valtion toimitiloista ja rakennusmaasta koos- kiinteistöyksiköt ovat tasavallan presidentin
53247: tuvan kiinteistövarallisuuden hallinta sekä kanslia, eduskunnan kanslia, valtioneuvoston
53248: toimitilapalvelujen tarjoaminen lähinnä val- kanslia (valtioneuvoston väestösuojan osal-
53249: tionhallinnon organisaatioille. Kiinteistölai- ta), ulkoasiainministeriö, vankeinhoitolaitos,
53250: tos tilaa tarvitsemansa kiinteistönhoito-, kor- rajavartiolaitos, puolustusministeriö, opetu~
53251: jaus- ja rakentamispalvelut näitä palveluita ministeriö (eräiden kulttuuritoiminnan en-
53252: tarjoaviita yrityksiltä. tyiskohteiden osalta), museovirasto, Suomen-
53253: Kiinteistölaitoksen palvelut kohdistuvat linnan hoitokunta, metsäntutkimuslaitos, tie-
53254: pääasiallisesti valtion budjettitalouden piiris- laitos, merenkulkulaitos ja Ratahallintokes-
53255: sä oleviin valtion virastoihin ja laitoksiin, kus. Suurin näistä muista kiinteistöyksiköistä
53256: joilta tulee 90 prosenttia kaikista vuokra- on puolustusministeriö. Kiinteistölaitosta
53257: tuotoista ja 95 prosenttia toimitilavuokra- lukuun ottamatta kiinteistöyksiköt hallitsevat
53258: tuotoista. Merkittävimmän asiakasryhmän asianomaisen tehtäväalueen toimintaan käyt-
53259: muodostavat yliopistot, joiden maksamat töominaisuuksiltaan kiinteästi liittyvää toimi-
53260: vuokrat ovat noin 43 prosenttia valtion bud- tila- ja kiinteistökantaa, joka on kokonaisuu-
53261: jettitalouden sisäisistä toimitilavuokrista. dessaan suunniteltu valtion omaan pitkäai-
53262: Valtion virastoilla ja laitoksilla ei ole velvol- kaiseen ja yksilöityyn käyttöön. Mui~en
53263: lisuutta käyttää kiinteistölaitoksen palveluja. kiinteistöyksikköjen hallinnassa olevan kun-
53264: Kiinteistölaitoksen toimialalla onkin useita teistön käyttötarpeen lakatessa se siirret~än
53265: kilpailevia suuria yksityisiä organisaatioita. yleensä kiinteistölaitoksen hallintaan. Katk-
53266: Kiinteistölaitos vuokraa ulkopuolisille tahoil- kien kiinteistöyksiköiden yhteenlaskettu ra-
53267: le sellaisia kiinteistöjä, joilla ei ole valtion kennusten pinta-ala on noin 10 miljoonaa
53268: sisäistä käyttöä. bruttoneliömetriä.
53269: Kiinteistövarallisuuden omistaminen on Valtion rakennus- ja kiinteistöhallintoa
53270: yksityisoikeudellista toimintaa. Kiinteistölai- koskevat asiat valmistelee valtiovarainminis-
53271: toksella ei ole viranomaistoimintaa eikä var- teriön budjettiosasto. Valtion kiinteistövaral-
53272: sinaisia viranomaistehtäviä. Kiinteistölaitos lisuuden tarkoituksenmukaisen ja tuottavan
53273: on kuitenkin valtiovarainministeriön asian- käytön yleisestä ohjaamisesta ja yhteensovit-
53274: tuntijaorganisaatio valtion kiinteistövaralli- tamisesta huolehtivat valtiovarainministeriö
53275: suuden hoitamisessa. sekä kiinteistölaitos. Valtiovarainministeriön
53276: Kiinteistölaitos on selvästi suurin toimiti- yhteydessä toimiva valtion kiinteistöasiain-
53277: loja omistava organisaatio Suomessa. Valti- neuvottelukunta käsittelee valtion kiinteistö-
53278: on kiinteistövarallisuuden haitijoina on 14 hallinnossa noudatettavia yleisiä toimintata-
53279: muuta valtion kiinteistöyksikköä, jotka hal- poja ja periaatteita, suuria maankäyttöasioita
53280: litsevat toimintansa erityisluonteen johdosta sekä merkittäviä kiinteistövarallisuuden
53281: siihen tarvitsemiaan toimitiloja ja kiinteistö- omistusjärjestelyjä ja investointeja.
53282: jä. Laki oikeudesta luovuttaa valtion maa-
53283: omaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia
53284: 2. Nykytila (687/1978) sisältää toimivaltasäännökset val-
53285: tion maaomaisuuden luovutuksissa. Lain
53286: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö nojalla annettu samanmmmen asetus
53287: (69311978) sisältää markkamääräiset luovu-
53288: Valtion kiinteistövarallisuuden hoitaminen tusrajat. Alle 10 miljoonan markan omaisuu-
53289: den luovuttamisesta päättää ministeriö, jonka
53290: Valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta hallinnonalaan omaisuus kuuluu, jollei mi-
53291: annetun asetuksen (159/1995) mukaan valti- nisteriö ole siirtänyt päätösvaltaa virastolle
53292: on kiinteistövarallisuuden hallinta kuuluu tai laitokselle. Myös liikelaitos voi päättää
53293: niille virastoille ja laitoksille, jotka valtio- alle 10 miljoonan markan luovutukses_ta.
53294: neuvosto on määrännyt toimimaan kiinteis- Luovutuksesta päättää valtioneuvosto, JOS
53295: töyksikköinä. Näitä budjettitalouden piiriin omaisuuden arvo on 10 - 30 miljoonaa
53296: 4 HE 130/1998 vp
53297:
53298: markkaa. Yli 30 miljoonan markan luovu- Kiinteistölaitos omistaa osakkeita 150 asun-
53299: tuksesta päättää eduskunta. to-osakeyhtiössä ja 160 kiinteistöosakeyh-
53300: tiössä.
53301: Kiinteistölaitoksen tehtävät ja toiminta Kiinteistökannasta tasearvon mukaan las-
53302: kien 88 prosenttia on kiinteistölaitoksen py-
53303: Rakennushallinto lakkautettiin 1 päivänä syvää omaisuutta. Se jakaantuu seuraaviin
53304: toukokuuta 1995, jolloin sen tarjoamat kiin- ryhmiin:
53305: teistöjen ylläpidon ja rakentamisen palvelu- - toimistokiinteistöt (33 % tasearvosta)
53306: tehtävät yhtiöitettiin (Engel kiinteistöpalvelu- - opetus- ja koulutuskiinteistöt (42 %
53307: yhtymä Oy). Lailla valtion kiinteistölaitok- tasearvosta)
53308: sesta (30/1995) valtiovarainministeriön hal- - tutkimuskiinteistöt (8 % tasearvosta)
53309: linnonalalle perustettiin virastomuotoinen - muut kiinteistöt ( 4 % tasearvosta) ja
53310: valtion kiinteistölaitos valtion kiinteistöva- - rakennusmaa ( 1 % tasearvosta).
53311: rallisuuden käytön ja tuoton turvaamiseksi ja Vapautuneita tai muista syistä valtiolle
53312: tehostamiseksi. Kiinteistölaitos on hallinnas- tarpeettomia myytäväksi tarkoitettuja kiin-
53313: saan olevan kiinteistö- ja toimitilakannan pe- teistöjä on yhteensä 12 prosenttia kiinteistö-
53314: rusteella suurin valtion kiinteistöyksiköistä. kannan tasearvosta. Näitä kiinteistöjä ei ole
53315: Sen hallinnassa olevat toimitilat on tarkoitet- tarkoitus siirtää perustettavan liikelaitoksen
53316: tu käytettäviksi koko valtionhallinnon tarpei- hallintaan, vaan ne on tarkoitus luovuttaa
53317: siin toisin kuin muiden kiinteistöyksiköiden. apporttina perustettavaan yhtiöön, jonka
53318: Kiinteistölaitoksen tehtävänä on huolehtia kaikki osakkeet valtio omistaa.
53319: hallinnassaan olevan kiinteistövarallisuuden Kiinteistöjen käyttötoiminnan tulot ja me-
53320: käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä not sekä organisaation toimintamenot budje-
53321: kiinteistövarallisuuden hankkimisesta ja luo- toidaan talousarviossa kohtaan Valtion kiin-
53322: vuttamisesta sekä alan asiantuntijatehtävistä. teistölaitoksen tulot. Investoinnit budjetoi-
53323: Kiinteistölaitos suorittaa lisäksi sille erikseen daan pääosin kiinteistölaitosta koskevaan
53324: säädetyt ja määrätyt muut tehtävät. Kiinteis- lukuun, erikseen talonrakennukset, peruspa-
53325: tölaitoksen pääasiallinen tehtävä on hallin- rannukset sekä kiinteistöjen ja huoneisto-
53326: nassaan olevien toimitilojen vuokraaminen osakkeiden hankkiminen. Kiinteistölaitoksen
53327: ensisijaisesti valtion virastojen ja laitosten hallinnassa olevaan omaisuuteen kohdistuvia
53328: käyttöön. investointimäärärahoja on budjetoitu myös
53329: Kiinteistölaitos on tulosjohdettu, inves- talousarvion muihin pääluokkiin. Lisäksi osa
53330: tointeja lukuun ottamatta nettobudjetoitu val- kiinteistölaitoksen investoinneista on rahoi-
53331: tion virasto, joka noudattaa toiminnassaan tettu vaihtokaupoilla. Vaihtokaupoilla rahoi-
53332: liiketaloudellisia periaatteita. Kiinteistölaitos tettujen investointien määrä on ollut vuosi-
53333: rahoittaa investointeja lukuun ottamatta toi- tasolla keskimäärin 50 miljoonaa markkaa.
53334: mintansa perimillään vuokratuloilla. Liikelaitoksen investointien määrää mitoitet-
53335: Kiinteistölaitoksen toiminta-ajatuksena on taessa on otettu huomioon vaihtokaupoilla
53336: valtioyhteisön osana omistajuusasioita hoita- tapahtunut investointien rahoitus.
53337: vana virastona hankkia yhteiskuntavastuulli- Kiinteistölaitoksen liikevaihto vuonna
53338: sesti pääomalle markkinaperusteinen tuotto 1997 oli 1,883 miljardia markkaa. Käyttö-
53339: ja siten turvata omaisuuden arvo. kate oli 1,183 miljardia markkaa ja tilikau-
53340: Kiinteistölaitoksen hallinnassa on noin den voitto 577 miljoonaa markkaa. Sijoite-
53341: 4,2 miljoonaa neliömetriä vuokrattavaa toi- tun pääoman tuotto oli 2,7 prosenttia. Suun-
53342: mitilaa sekä noin 18 000 hehtaaria maa- ja nitelman mukaiset poistot olivat 606 miljoo-
53343: vesialueita. Kiinteistölaitoksen hallinnassa naa markkaa. Koko rakennuskannan käyttö-
53344: olevat tilat ovat vuokrajärjestelmän piirissä aste oli vuoden 1997 lopussa 94 prosenttia
53345: lukuun ottamatta henkilöstöravintoloita, jot- ja pysyväksi tarkoitetun omaisuuden osalta
53346: ka toimivat kiinteistölaitoksen hallinnassa 98 prosenttia.
53347: olevissa tiloissa ja käyttävät kiinteistölaitok-
53348: sen omistamia laitteita mutta jotka eivät Valtion kiinteistölaitoksen organisaatio ja
53349: maksa vuokraa eivätkä käyttökorvauksia. henkilöstö
53350: Kiinteistölaitoksen tase on noin 21 mil-
53351: jardia markkaa. Siitä kiinteistöjen osuus on Kiinteistölaitos jakaantuu kolmeen toi-
53352: noin 18 miljardia markkaa ja kiinteistöosak- mialaan sekä tukiyksiköihin. Toimialat ovat
53353: keiden osuus noin 2 miljardia markkaa. alue-, kiinteistö- ja rakentamistoimiala. Kiin-
53354: HE 130/1998 vp 5
53355:
53356: teistöjen käyttötoimintaa varten aluetoi- vissa sopimustilanteissa, koska investointien
53357: mialalla on seitsemän kiinteistöaluetta: Uu- käsittelyprosessi on hidas ottaen huomioon
53358: denmaan, Lounais-Suomen, Hämeen, Kaak- budjettikäsittelyn ja muut käsittelyvaiheet
53359: kois-Suomen, Keski-Suomen, Itä-Suomen ja Valtion toimitilatarpeet muuttuvat valtionhal-
53360: Pohjois-Suomen kiinteistöalueet Kiinteis- linnon toiminnallisten ja organisatoristen
53361: töistä tasearvon mukaan 48 prosenttia ja muutosten johdosta. Muutokset edellyttävät,
53362: vuokrattavasta pinta-alasta 35 prosenttia si- että muuttuneisiin tarpeisiin voidaan reagoi-
53363: jaitsee Uudenmaan kiinteistöalueella. da nopeasti peruslähtökohdiltaan kilpailijoi-
53364: Kiinteistölaitoksen palveluksessa olevan hin rionastettavasta asemasta.
53365: henkilöstön määrä on vuoden lopun tilanteen Kiinteistölaitokselta edellytetään kykyä
53366: mukaan ollut seuraava: kehittää palvelujaan kysynnän mukaan jous-
53367: tavasti sekä tehdä investointeja. Lisäksi toi-
53368: 1995 1996 1997 minta ja talous on voitava mukauttaa kysyn-
53369: nän määrällisiin muutoksiin. Nykyinen pe-
53370: Vakinaiset 174 175 174 rusteiltaan virastomuotoinen, vuokraustoi-
53371: Määräaikaiset 59 46 41 minnan osalta nettobudjetoitu ohjaus- ja ta-
53372: Yhteensä 233 221 215 lousmalli ei anna tähän riittävästi mahdolli-
53373: suuksia.
53374: Vuonna 1998 kiinteistölaitoksessa tehdään Kiinteistölaitoksen toimintaa on kehitetty
53375: talousarvion mukaan 207 henkilötyövuotta. hallinnon yleisten kehittämisperiaatteiden
53376: Runsas puolet henkilöstöstä toimii aluetoi- mukaisesti. Vuokraustoiminta on muutettu
53377: mialalla. Kiinteistölaitoksen koko henkilöstö maksulliseksi ja markkinaehtoisesti toimi-
53378: on virkasuhteessa. vaksi lukuun ottamatta henkilöstöravintoloi-
53379: ta. Investointitoiminnan siirtäminen valtion
53380: 2.2. Nykytilan arviointi talousarviorahoituksesta liikelaitoksen tulora-
53381: hoituksella ja pitkäaikaisella vieraalla pää-
53382: Kiinteistölaitoksen merkittävimmät kilpai- omalla rahoitettavaksi parantaisi merkittäväs-
53383: lijat toimitilatarjonnassa ovat pankki- ja va- ti kiinteistölaitoksen toimintaedellytyksiä ja
53384: kuutussektorilla. Lisäksi rakennettavien toi- saattaisi laitoksen yhdenvertaiseen asemaan
53385: mitilojen tarjonnassa kilpailijoita ovat eräät kilpailijoiden kanssa.
53386: rakennusliikkeet, jotka hankkivat itse rahoi- Maksoilisten palvelujen tuottamiseen so-
53387: tuksen rakennuskohteilleen. Kiinteistölaitok- veltuvat periaatteessa sekä liikelaitos- että
53388: sen asiakkaat ovat lisänneet vuokrasopimus- yhtiömuoto. Valtionhallinnon toimitilatarpei-
53389: ten kilpailuttamista. Myös kiinteistölaitoksen den asianmukainen tyydyttäminen on hallin-
53390: kilpailijat ovat lisänneet aktiivisuuttaan kiin- non toimivuuden kannalta tärkeätä. Tämän
53391: teistölaitoksen asiakaskunnan suuntaan. vuoksi nykytilanteessa liikelaitosmuoto on
53392: Kiinteistölaitoksen yhtiömuotoiset kilpaili- siihen liittyvästä poliittisesta ohjauksesta
53393: jat toimivat täysin liiketaloudellisin perus- johtuen yhtiömuotoa parempi organisatori-
53394: tein. Kiinteistölaitoksen nettobudjetoitu vi- nen ratkaisu. Tätä puoltaa myös se, että esi-
53395: rastomalli rajoittaa kiinteistölaitoksen toi- tyksen mukaan kiinteistölaitoksen hallintaan
53396: mintaa, jossa pääomakustannuksilla on huo- voidaan siirtää myös erityistä omaisuutta,
53397: mattava merkitys, koska budjettilainsäädäntö jolle ei aseteta tuottotavoitetta. Lisäksi kiin-
53398: kieltää sijoitusmenojen nettobudjetoinnin teistölaitoksen tehtäviin kuuluu huolehtimi-
53399: eikä investointien rahoittaminen tulorahoi- nen kriisiajan valmiustiloista ja muista eri-
53400: tuksella tai lainanotolla ole mahdollista. Val- tyistiloista.
53401: tion budjettitalouteen kuuluvan virastomuo- Valtion kiinteistölaitoksen nykyinen toi-
53402: don ja siitä johtovien rajoitusten johdosta minta soveltuu hyvin harjoitettavaksi valtion
53403: vuokrasuhde ei ole toiminnallisesti täysin liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987),
53404: aito eikä kilpailijoiden toimintaan verratta- jäljempänä yleislaki, tarkoitetussa liikelaitos-
53405: vissa. Valtion budjettitalouden ulkopuolella muodossa. Kiinteistölaitoksen nykyinen or-
53406: toimivassa liikelaitosmuodossa ei näitä on- ganisaatio ja toimintatapa vastaavat jo sinän-
53407: gelmia ole. sä useita yleislain asettamia edellytyksiä.
53408: Kiinteistölaitoksen toiminnallinen valmius Liikelaitosmuodossa kiinteistölaitosta voi-
53409: ja toimintakyky ei ole kilpailijoihin nähden daan edelleen kehittää siten, että se on toi-
53410: riittävä merkittäviä toimitilamuutoksia, pe- minnallisesti ja taloudellisesti alan muiden
53411: rusparantamista tai uudisrakentamista vaati- organisaatioiden ja yritysten kanssa samassa
53412: 6 HE 130/1998 vp
53413:
53414: asemassa. nan suostumuksen rajoissa ottaa lainaa sekä
53415: tehdä investointeja koskevia päätöksiä. Lii-
53416: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset kelaitoksella olisi oma kassatalous.
53417: ehdotukset Keskeinen esityksen aiheuttama muutos
53418: kiinteistölaitoksen nykyiseen toimintaan ver-
53419: 3.1. Tavoitteet rattuna olisi siihen kohdistuva ulkoisen oh-
53420: jauksen selkeytyminen ja taloudellisen ja
53421: Kiinteistölaitoksen muuttaminen valtion tulosvastuun korostuminen. Tämä koskisi
53422: liikelaitokseksi on osa valtion budjettitalou- myös investointitoimintaa, mikä on toteutet-
53423: den ja eräiden valtionyhtiöiden kiinteistö- tu tähän saakka valtion talousarvioon sisälly-
53424: omistuksen uudelleenjärjestelyä. Esityksen tetyillä määrärahoilla.
53425: tavoitteena on muuttaa kiinteistölaitoksen Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloista on
53426: organisatorinen asema sekä taloudellinen ja tarkoitus alkaa periä vuokraa ja käyttökor-
53427: toiminnallinen ohjaus paremmin vastaamaan vauksia 1 päivästä tammikuuta 2000. Vuo-
53428: toimitilojen vuokraustoiminnan asettamia delta 1999 vuokraa ja käyttökorvauksia ei
53429: vaatimuksia. Uudistuksen tavoitteena on jär- peritä. Tämä otetaan huomioon vuoden 1999
53430: jestää virastomuotoa paremmat mahdollisuu- tulostavoitteessa.
53431: det mukautua kysynnän määrällisiin ja laa- Valtion kiinteistövarallisuuden hallinnosta
53432: dullisiin muutoksiin, kehittää toimitilapalve- annettu asetus ei enää koskisi liikelaitosmuo-
53433: luja sekä turvata valtion tehokas omistajaoh- toista Valtion kiinteistölaitosta.
53434: jaus.
53435: Eduskunta ja valtioneuvosto voivat vuosit- 4. Esityksen vaikutukset
53436: tain vaikuttaa Valtion kiinteistölaitoksen pal-
53437: velu- ja muihin toimintatavoitteisiin sekä 4.1. Taloudelliset vaikutukset
53438: talouteen ja näin päättää sen toiminnan
53439: suuntaamisesta ensi sijassa valtion virastojen Kiinteistölaitoksen siirtyessä yleislain mu-
53440: ja laitosten tarpeisiin. kaiseksi valtion liikelaitokseksi valtioneuvos-
53441: Lähtökohtana Valtion kiinteistölaitoksen to päättää valtion talousarvioon sisältyvän
53442: toiminnassa olisi valtionhallinnon toimintaa valtuutuksen nojalla laitoksen hallintaan siir-
53443: koskeva erityisasiantuntemus. Se voisi kui- rettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä,
53444: tenkin lisäksi toimitilamarkkinoilla tarjota mikä osa omaisuudesta merkitään laitoksen
53445: liiketaloudellisin ja markkinaehtoisin periaat- peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi
53446: tein tähän asiantuntemukseensa nojaavia pal- tai lainaehdoin annetuksi. Siirtyminen tapah-
53447: veluja myös valtionhallinnon ulkopuolisille tuu Valtion kiinteistölaitokselle määriteltä-
53448: toimitilojen tarvitsijoille. vän aloittavan taseen avulla. Yleistavoitteena
53449: aloittavaa tasetta määriteltäessä pidetään
53450: 3.2. Keskeiset ehdotukset mahdollisimman tasapainoisen ratkaisun ai-
53451: kaansaamista valtiontalouden, toimialan,
53452: Esityksessä ehdotetaan, että valtion kiin- liikelaitoksen ja pääasiallisen asiakasryhmän
53453: teistölaitoksesta muodostetaan valtiovarain- kannalta.
53454: ministeriön hallinnonalalle yleislaissa tarkoi- Valtion kiinteistölaitoksen hallintaan on
53455: tettu valtion liikelaitos, joka olisi nimeltään tarkoitus siirtää kiinteistölaitoksen hallinnas-
53456: Valtion kiinteistölaitos. sa oleva käyttö- ja vaihto-omaisuus. Kiin-
53457: Valtion kiinteistölaitoksen toimiala, tehtä- teistölaitoksen käyttöomaisuus muodostuu
53458: vät ja toiminta valtioon ja muuhun julkiseen kiinteistöistä, huoneisto-osakkeista sekä kiin-
53459: sekä yksityiseen sektoriin nähden säilyisivät teistöillä olevasta irtaimistosta. Vaihto-omai-
53460: nykyisen kaltaisina. Ehdotukseen tai muihin suus käsittää kiinteistöillä olevat poltto-
53461: säädöksiin ei sisälly säännöksiä Valtion kiin- ainevarastot Arvio liikelaitokselle sitrrettä-
53462: teistölaitoksen yksinoikeudesta tai eri- vän omaisuuden arvosta on noin 19 miljar-
53463: tyisasemasta valtion toimitilapalvelujen tuot- dia markkaa, josta rakennusten ja rakennei-
53464: tajana. Kiinteistölaitos toimisi näin ollen mien osuus on noin 13,7 miljardia markkaa,
53465: edelleen toimialansa luonteen mukaisessa maa- ja vesialueiden osuus noin 2,8 miljar-
53466: kilpailutilanteessa muiden toimitilapalveluja dia markkaa, osakkeiden osuus noin 1,9 mil-
53467: tuottavien organisaatioiden kanssa. jardia markkaa ja loput noin 0,6 miljardia
53468: Valtion kiinteistölaitoksen talous irrotettai- markkaa keskeneräisten töiden, koneiden ja
53469: siin valtion talousarviosta. Se voisi eduskun- kalusteiden sekä vaihto-omaisuuden osuutta.
53470: HE 130/1998 vp 7
53471:
53472: Kiinteistölaitoksen käyttöomaisuus 1 päivänä Valtion kiinteistölaitoksen toiminnan kehittä-
53473: kesäkuuta 1998 jakautui käyttötarkoituksen miselle. Laskelmat osoittavat myös, että V al-
53474: mukaan seuraaviin ryhmiin: tion kiinteistölaitoksella on taloudelliset
53475: edellytykset toimia liiketaloudellisesti ter-
53476: Tasearvo Käyttö- veellä pohjalla.
53477: milj. mk yksiköiden Yleislain mukaisesti valtion talousarvion
53478: lukumäärä lukuperusteluissa esitetään eduskunnan hy-
53479: kpl väksyttäväksi Valtion kiinteistölaitoksen pal-
53480: - toimistokiinteistöt 6 592
53481: velu- ja muut toimintatavoitteet Samalla
53482: 265
53483: - opetus- ja koulutus- annetaan eduskunnalle tiedoksi valtioneuvos-
53484: kiinteistöt 8 377 168 ton Valtion kiinteistölaitokselle alustavasti
53485: - tutkimuskiinteistöt 1 552 58 asettama taloudellinen tulostavoite ja tulou-
53486: - muut kiinteistöt 817 129 tustavoite.
53487: - rakennusmaa 234 26 Vuonna 1999 valtiolle aiheutuisi tuloja
53488: Valtion kiinteistölaitoksen valtiokoottorille
53489: Valtion kiinteistölaitokselle siirtyisi oikeus maksamista eläkemaksuista, muista keskite-
53490: vuokra- ja muiden lyhytaikaisten saamisten tyistä suorituksista sekä valtion pitkäaikaisen
53491: perimiseen sekä velvollisuus osto- ja muiden lainan koroista.
53492: lyhytaikaisten velkojen maksamiseen mu- Vuonna 1999 valtiolle aiheutuisi menoja
53493: kaan lukien lomapalkkavelka. valtiokonttorin maksamista kiinteistölaitok-
53494: Viraston taseessa oleva pitkäaikainen velka sen henkilöstön eläkkeistä.
53495: merkitään liikelaitoksen aloittavassa taseessa Uudistus parantaa Valtion kiinteistölaitok-
53496: lainaehdoin annetuksi pääomaksi. sen mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan
53497: Käyttöomaisuus arvostetaan käypään ar- entistä paremmin. Uudistuksella ei ole vai-
53498: voon, jonka arvioidaan olevan joulukuun lo- kutuksia liikelaitoksen vuokratasoon. Liike-
53499: pussa 1998 noin 19 miljardia markkaa. Val- laitosmuoto mahdollistaa virastomuotoa
53500: tion kiinteistölaitokselle siirtyvien vuokra- ja joustavammat toimintatavat, mitkä osaltaan
53501: muiden saamisten arvioidaan olevan noin 20 tehostavat laitoksen toimintaa. Uudistus saat-
53502: miljoonaa markkaa ja lyhytaikaisten velko- taa Valtion kiinteistölaitoksen samaan ase-
53503: jen 60 miljoonaa markkaa. Aloittavan taseen maan kilpailijoittensa kanssa.
53504: peruspääomaksi merkittäisiin 4 miljardia
53505: markkaa. Muuksi omaksi pääomaksi merki- 4.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset
53506: tään noin 10,4 miljardia markkaa ja valtion
53507: lainaehdoin antamaksi vieraaksi pääomaksi Kiinteistölaitoksen hallinnon järjestäminen
53508: 3,86 miljardia markkaa ja muuksi vieraaksi perustuu yleislain ja annettavan asetuksen
53509: pääomaksi 710 miljoonaa markkaa. säännöksiin. Liikelaitoksen toiminnan yksi-
53510: Esityksen tavoitteena on saattaa Valtion tyiskohtaisesta organisoinoista päättää perus-
53511: kiinteistölaitoksen toimintaedellytykset vas- tettava liikelaitos.
53512: taamaan alan muiden yritysten toimintaa ja Virastona toimivan kiinteistölaitoksen vir-
53513: taloutta sekä sitä kautta parantamaan Valtion kasuhteessa oleva henkilöstö siirtyy perustet-
53514: kiinteistölaitoksen palvelu- ja kilpailukykyä. tavan liikelaitoksen palvelukseen työsopi-
53515: Uudistuksesta johtuva ohjausjärjestelmän mussuhteeseen. Järjestely ei vaikuta henki-
53516: muutos ja osittainen hallintomenettelyjen löstön määrään.
53517: keveneminen luovat edellytyksiä tuottavuu- Henkilöstön asemaa vahvistettaisiin yleis-
53518: den lisääntymiselle ja toiminnalliselle jousta- lain mukaisesti siten, että henkilöstöllä olisi
53519: vuudelle. Konkreettisia taloudellisia vaiku- aina edustus kiinteistölaitoksen hallituksessa.
53520: tuksia aiheutuu omasta kassataloudesta (kor- Kiinteistölaitos päättäisi, sovelletaanko siinä
53521: kokulut ja -tuotot), tuottovaatimuksesta, yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja lai-
53522: käyttöpääoman korkorasituksesta, investoin- toksissa annetun lain (651/1988) sijasta yh-
53523: tien rahoitustavan muutoksesta sekä siirty- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia
53524: mävaiheen taloudellisista järjestelyistä aloit- (725/1978).
53525: tavassa taseessa (lainojen lyhennykset ja ko- Liikelaitosuudistus vahvistaisi liikelaitok-
53526: rot) sekä vuonna 1999 tapahtuvasta virasto- sen liikkeenjohdollisia mahdollisuuksia
53527: kauteen kohdistuvien saamisten ja velkojen myös tarjoamalla nykyistä paremmat mah-
53528: erotuksesta. dollisuudet joustavaan ja kilpailukyiseen
53529: Aloittava tase luo riittävät edellytykset henkilöstöpolitiikkaan. Tätä tukee liikelai-
53530: 8 HE 130/1998 vp
53531:
53532: toksen oikeus itse hyväksyä työehtosopi- taan markkinatilanteen mukaan mahdol-
53533: muksensa ja päättää henkilöstöpolitiikastaan lisimman tehokkaasti pääoman tuoton paran-
53534: ja -hallinnostaan. tamiseksi ja pääoman vapauttamiseksi omis-
53535: tajalle eli valtiolle. Yhtiö on tarkoitus perus-
53536: 5. Asian valmistelu taa mahdollisimman nopeasti.
53537: Valtiovarainministeriö asetti 15 päivänä
53538: Talouspoliittinen ministerivaliokunta on 31 huhtikuuta 1998 Valtion kiinteistölaitoksen
53539: päivänä maaliskuuta 1998 käsitellyt valtion liikelaitostamistyöryhmän, jonka tehtävänä
53540: kiinteistöomistusstrategiaa ja yleisiä toimin- oli tehdä tarpeelliset ehdotukset valtion kiin-
53541: taperiaatteita. Ministenvaliokunnan hyväksy- teistölaitoksen liikelaitostamiseksi. Valtiova-
53542: män kannanoton mukaan tavoitteena on val- rainministeriön edustajien lisäksi työryh-
53543: tion omistajaohjauksen aktivoiminen ja yh- mässä ovat olleet kiinteistölaitoksen edusta-
53544: denmukaistaminen. Valtion kiinteistöomai- jat ja henkilöstön edustaja.
53545: suuden hallintajärjestelmän tulisi olla aiem- Työryhmän työskentelyn jälkeen kiinteistö-
53546: paa selkeämpi ja tehokkaampi. Nykyisten laitoksen liikelaitostamista koskevaa selvi-
53547: kiinteistöyksikköjen lukumäärää tulisi supis- tystyötä on jatkettu virkatyönä valtiovarain-
53548: taa ja koordinointia parantaa. Myytävän ministeriössä.
53549: kiinteistöomaisuuden hallinta tulisi keskittää Esitys perustuu valtiovarainministeriön
53550: perustettavaan valtion omistamaan osakeyh- asettaman työryhmän yksimieliseen ehdotuk-
53551: tiöön. seen sekä asian jatkovalmisteluun.
53552: Yhtiöön on tarkoitus siirtää valtion kiin-
53553: teistölaitoksen ja muiden valtion kiinteis- 6. Muita esitykseen vaikuttavia
53554: töyksiköiden sekä eräiden valtionyhtiöiden, seikkoja
53555: kuten Alko-Yhtiöt Oy:n, Omaisuudenhoi-
53556: toyhtiö Arsenal Oy:n ja Suomen Posti Yh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
53557: tymä Oy:n perustoimintojen kannalta tarpee- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
53558: tonta kiinteistöomaisuutta. Yhtiön tehtävänä si sen yhteydessä.
53559: olisi hallita, kehittää ja realisoida omaisuut-
53560: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
53561: 1. Lakiehdotuksen perustelut tölaitoksen tärkeimpänä tehtävänä on huo-
53562: lehtia tämän kiinteistövarallisuuden tarkoi-
53563: 1 §. Hallinnollinen asema. Kiinteistölaitos tuksenmukaisesta ja tuottavasta käytöstä se-
53564: kuuluisi valtiovarainministeriön hallin- kä sen arvon säilyttämisestä. Kiinteistöpää-
53565: nonalaan kuten sen edeltäjänä toiminut vi- oma tuottaa sitä paremmin, mitä korkeampi
53566: rastomuotoinen valtion kiinteistölaitos. sen käyttöaste on. Tämän saavuttaminen
53567: Valtion kiinteistölaitokseen sovellettaisiin edellyttää, että rakennuskanta pidetään ky-
53568: yleislakia. Yleislaki edellyttää kunkin sen synnän mukaisena eli toimivana, laadukkaa-
53569: piiriin siirrettävän laitoksen osalta lisäksi na ja teknisesti kunnossa.
53570: laitoskohtaisen lain säätämistä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kan-
53571: 2 §. Toimiala ja tehtävät. Kiinteistölaitok- nanoton mukaisesti yliopistojen ja tutkimus-
53572: sen toimiala ehdotetaan säilytettäväksi pääo- laitosten toimitilapalvelujen kehittämiseen
53573: sin nykyisen virastomuotoisen valtion kiin- kiinnitetään erityistä huomiota.
53574: teistölaitoksen toimialaa vastaavana. Kiin- 3 §.Palvelu- ja toimintatavoitteet. Kiin-
53575: teistölaitos huolehtisi lähinnä valtion virasto- teistölaitoksella ei ole yleisöön kohdistuvia
53576: jen ja laitosten käyttöön tarkoitetusta valtion palvelutehtäviä. Tässä suhteessa tehtävät
53577: kiinteistövarallisuudesta ja tarjoaisi toimitila- poikkeavat useimmista muista valtion liike-
53578: palveluja valtion eri organisaatioille. laitoksista. Kiinteistölaitoksen palvelutehtä-
53579: Kiinteistölaitoksen pääasiallisia asiakkaita vät ovat pääosin valtionhallinnon sisäisiä
53580: olisivat valtion virastot ja laitokset. Ne voi- valtion virastoihin ja laitoksiin kohdistuvia
53581: sivat vuokrata tiloja myös kiinteistölaitoksen palveluita. Lisäksi sillä voisi olla erikseen
53582: kilpailijoilta. määriteltyjä toimialaansa kuuluvia valtion-
53583: Kiinteistölaitoksen hallinnassa olevaan hallinnon asiantuntijatehtäviä.
53584: kiinteistövarallisuuteen on sitoutunut huo- Kiinteistölaitoksen toimintatavoitteena on
53585: mattavia kansallisia pääoma-arvoja. Kiinteis- huolehtia vastuulleen annetuista kiinteistöistä
53586: HE 130/1998 vp 9
53587:
53588: ja kohtuullisin markkinaperusteisin ehdoin 6 §. Ministeriön ratkaistava! asiat. Pykä-
53589: tarjota toimitiloja ensisijaisesti valtion viras- lässä on säännös niistä asioista, jotka asian-
53590: toille ja laitoksille. Päämääränä on hallita omainen ministeriö yleislain toimivallan jär-
53591: kiinteistöjä pitkäjänteisesti pyrkien pääoman jestelyä koskevan 26 §:n nojalla voisi rat-
53592: tehokkaaseen käyttöön ja tuottavuuteen sekä kaista. Tämän pykälän nojalla valtiovarain-
53593: kiinteistöjen arvon säilymiseen ja vuokra- ministeriö päättäisi kiinteistölaitoksen palve-
53594: laisuskollisuuteen. Toimitilatarjonnassa ote·· lutavoitteista ja muista toimintatavoitteista
53595: taan huomioon sekä liiketaloudelliset tavoit- eduskunnan hyväksymissä rajoissa. Tarkoi-
53596: teet että asiakkaiden tarpeet siten, että raken- tuksena on, että valtiovarainministeriö voisi
53597: nuskanta ylläpidetään kilpailukykyisesti ky- tarvittaessa täsmentää kiinteistölaitokselle
53598: syntää vastaavana. asetettuja tavoitteita. Valtiovarainministeriö
53599: Kiinteistölaitoksen toiminnassa tulisi ottaa päättäisi myös kiinteistölaitoksen taloudelli-
53600: huomioon palvelujen alueellisesti kattava sesta tulostavoitteesta ja tuloutustavoitteesta.
53601: tarjonta sekä valtion virastojen ja laitosten Ministeriö tekee nämä päätökset liikelaitok-
53602: erityistarpeet. Kiinteistölaitoksen tulisi va- sen tulos- ja rahoitussuunnitelman käsittelyn
53603: rautua tehtäviensä hoitamiseen myös poik- yhteydessä ja tarvittaessa myös muulloin.
53604: keusoloissa ja poikkeusolojen erityistarpei- 7 §. Salassapitovelvollisuus. Valtion kiin-
53605: siin. teistölaitoksen asiakkaina on nykyisin viran-
53606: 4 §. Lainanotto. Yleislain 8 §:n 1 momen- omaisia, joiden toimintaan liittyy tur-
53607: tin mukaan liikelaitos saa ottaa toimitusluot- vallisuus- ja maanpuolustuskysymyksiä ja
53608: toa sekä lainaa, jonka takaisinmaksuaika on joilla on turvallisuusrakennelmia ja -raken-
53609: alle vuoden. Liikelaitos saa saman pykälän 2 nuksia. Kaikilla virastoilla ja laitoksilla on
53610: momentin mukaan ottaa pitkäaikaista lainaa, lisäksi niiden toimialasta riippuen eri tasoisia
53611: jos laitoskohtaisessa laissa sille on annettu turvallisuusjärjestelmiä ja turvallisuuslait-
53612: tähän oikeus. Pykälässä on ehdotettu säädet- teistoja. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin
53613: täväksi kiinteistölaitokselle tämä oikeus. otettavaksi säännös, joka koskee kiinteistö-
53614: Yleislain 8 §:n 2 momentissa säädetyllä pit- laitoksen henkilöstön salassapitovelvollisuut-
53615: käaikaisella lainalla tarkoitetaan lainaa, jon- ta. Salassapitovelvollisuus ehdotetaan rajoi-
53616: ka takaisinmaksuaika on vähintään yhden tettavaksi valtakunnan turvallisuuden, maan-
53617: vuoden pituinen. puolustuksen edun tai rikosten ehkäisemisen
53618: Kiinteistölaitoksen kannalta on välttämä- takia salassa pidettävään tietoon. Vastaavan-
53619: töntä saada ottaa pitkäaikaista lainaa. Tarkoi- sisältöinen rajaus on otettu muun muassa
53620: tuksena on, että rakennusinvestoinnit siir- hallituksen esitykseen laiksi viranomaisten
53621: tyisivät valtion talousarviorahoituksesta kiin- toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi
53622: teistölaitoksen tulorahoituksella ja pitkäaikai- laeiksi (HE 30/1998 vp).
53623: sella vieraalla pääomalla rahoitettaviksi. Lai- 8 §. Tarkemmat säännökset. Pykälässä to-
53624: nanotto tapahtuisi yleislain mukaisesti valtio- detaan hallitusmuodon 28 §:stä johtuva toi-
53625: neuvoston asettamien rajojen ja ehtojen puit- mivalta antaa tarvittaessa lain täytäntöön-
53626: teissa. panosta säännöksiä asetuksella.
53627: 5 §.Erityinen omaisuus. Pykälä koskee 10 §. Siirtymäsäännökset. Ehdotetussalais-
53628: sellaista valtion kiinteää ja irtainta omaisuut- sa tarkoitettu kiinteistölaitos jatkaisi 1 mo-
53629: ta, jolle historiallisen luonteensa tai erityisen mentin mukaisesti virastomuotoisen valtion
53630: käyttötarkoituksensa vuoksi ei voida asettaa kiinteistölaitoksen toimintaa. Siirtymähetkel-
53631: taloudellisia tavoitteita. Tällaisten kiinteistö- lä voimassa olevat vuokra-, toimeksianto- ja
53632: jen vuokrilla ja muilla tuloilla katetaan aino- muut sitoumukset säilyisivät ennallaan ja
53633: astaan toiminnan juoksevat kulut (hoito ja kiinteistölaitos vastaisi velvoitteista edelleen.
53634: kunnossapito). Investoinnit rahoitetaan bud- Perustettavalla liikelaitoksena toimivalla
53635: jettiin otettavana erillisenä määrärahalla. kiinteistölaitoksella ei ole viranomaistehtä-
53636: Liikelaitoksen taloudellisen tulostavoitteen ja viä. Tämän vuoksi vakiintuneen periaatteen
53637: tuloutuksen perusteena on liikelaitokseen mukaisesti ehdotetaan, että kiinteistölaitok-
53638: pantu peruspääoma. Kun kysymyksessä ole- sen virat lakkaavat ja henkilöstö siirtyy lii-
53639: va omaisuus siirretään liikelaitokselle muun kelaitoksen palvelukseen työsopimussuhtei-
53640: pääoman ehdoin eikä sitä eikä sen arvonko- siin tehtäviin.
53641: rotusta saa siirtää peruspääomaan, ei tällai- Liikelaitoksen palveluksessa henkilöstön
53642: selle omaisuudelle voida asettaa tuloutusta- oikeusasema määräytyy yleisen työlainsää-
53643: voitteita. dännön ja liikelaitoksessa sovellettavan työ-
53644:
53645:
53646: 380297Y
53647: 10 HE 130/1998 vp
53648:
53649: ehtosopimuksen mukaisesti. luovuttaessa omaisuutta edelleen tytäryhtiöl-
53650: Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot leen olisi vastaavasti esitettävä selvitys siitä,
53651: kuten vuosilomat säilyvät siirtymävaiheessa että kysymys on kiinteistölaitoksen hallin-
53652: entisellään. Jatkossa palvelussuhteen ehdot taan ensimmäisen luovutuksen tapahtuessa
53653: määräytyvät liikelaitosta sitovan työehtosopi- kuuluneen omaisuuden edelleenluovutukses-
53654: muksen mukaisesti. ta.
53655: Liikelaitoksen henkilöstön eläkeoikeus pe- Perustettava kiinteistölaitos hoitaa toimin-
53656: rustuu valtion eläkelakiin (280/1966). taan ennen 1 päivää tammikuuta 1999 koh-
53657: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin va- distuvat virastomuotoiselle valtion kiinteis-
53658: rainsiirtoverovapaudesta luovutettaessa kiin- tölaitokselle tilivirastona kuuluvat tehtävät.
53659: teistölaitoksen hallinnassa olevia kiinteistöjä
53660: ja arvopapereita yleisperustelujen jaksossa 5 2. Tarkemmat säännökset
53661: tarkoitetulle perustettavalle yhtiölle apport-
53662: tiomaisuutena ja yhtiön luovuttaessa omai- Ehdotetun lain 8 §:n nojalla annettaisiin
53663: suutta edelleen tytäryhtiölleen. Vastaavaa asetus Valtion kiinteistölaitoksesta. Asetuk-
53664: menettelyä on aiemmin noudatettu Valtion- sessa annettaisiin tarkemmat säännökset lä-
53665: rautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi an- hin~ä liikelaitoksen toimitusjohtajasta sekä
53666: netussa laissa (20/1995), jonka 3 §:llä va- halhtuksen kokoonpanosta, yleislain lisäksi
53667: pautettiin kiinteistön ja arvopaperin luovu- tulevista tehtävistä ja päätösvallasta.
53668: tuksesta suoritettavasta leimaverosta luovu-
53669: tukset, joissa Valtionrautateiden toimintaa 3. Voimaantulo
53670: jatkamaan perustettava osakeyhtiö tai sen
53671: tytäryhtiö luovutti omaisuutta edelleen kon- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
53672: sernin sisällä. vänä tammikuuta 1999. Samasta ajankohdas-
53673: Koska apporttiluovutus perustettavaan yh- ta ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva
53674: tiöön on tarkoitus tehdä mahdollisuuksien laki valtion kiinteistölaitoksesta.
53675: mukaan jo lain tultua hyväksytyksi loppu- Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin
53676: vuonna 1998 eli ennen kuin kiinteistölaitos voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.
53677: muuttuisi liikelaitokseksi lain tullessa voi-
53678: maan vuoden 1999 alusta, verovapaus olisi 4. Säätämisjärjestys
53679: tältä osin takautuva. Näistä luovutuksista ei
53680: olisi suoritettava veroa, jos luovutus tapah- Ehdotuksen mukainen laki voidaan säätää
53681: tuu joulukuun 1 päivän 1998 jälkeen vuoden tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Liike-
53682: 1999 loppuun mennessä. Edelleenluovutuk- laitosuudistuksen edellyttämät yleislain sää-
53683: sen tytäryhtiölle olisi tapahduttava kahden tämisen aikaan voimassa olleesta hallitus-
53684: vuoden kuluessa lain voimaantulosta. muodosta poikenneet säännökset sisältyvät
53685: Haettaessa saannon perusteella lainhuutoa yleislakiin, joka on säädetty valtiopäiväjär-
53686: olisi kirjaaruisviranomaiselle esitettävä selvi- Jestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla. Edellä
53687: tys verovapauden edellytysten täyttymisestä tarkoitetut säännökset on sittemmin sisälly-
53688: eli siitä, että luovutuksensaajana on sään- tetty 1 päivänä maaliskuuta 1992 voimaan
53689: nöksessä tarkoitettu kiinteistöliiketoimintaa tulleeseen hallitusmuodon VI luvun muutok-
53690: harjoittava yhtiö ja että kiinteistö on luovu- seen (1077/1991).
53691: tushetkellä ollut kiinteistölaitoksen hallin-
53692: nassa. Vastaava selvitys on tarvittaessa esi- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53693: tettävä osakkeiden luovutuksesta veron suo- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
53694: rittamista valvovalle verovirastolle. Yhtiön tus:
53695: HE 130/1998 vp 11
53696:
53697:
53698: Laki
53699: Valtion kiinteistölaitoksesta
53700:
53701: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53702: 1§ sen arvonkorotusrahastoa ei saa siirtää pe-
53703: ruspääomaan.
53704: Hallinnollinen asema
53705: 6§
53706: Valtion kiinteistölaitos on asianomaisen
53707: ministeriön hallinnonalalla toimiva valtion Ministeriön ratkaistava! asiat
53708: liikelaitos.
53709: Kiinteistölaitokseen sovelletaan valtion Valtion liikelaitoksista annetun lain 11 §:n
53710: liikelaitoksista annettua lakia (627/1987), 1 momentin 1, 2 ja 7 kohdassa ja 2 momen-
53711: jollei tässä laissa toisin säädetä. tissa tarkoitetut asiat ratkaisee asianomainen
53712: ministeriö.
53713: 2§
53714: 7§
53715: Toimiala ja tehtävät
53716: Salassapitovelvollisuus
53717: Kiinteistölaitoksen tehtävänä on tuottaa
53718: toimitilapalveluja ensi sijassa valtion viras- Kiinteistölaitoksen henkiiästään kuuluva ei
53719: toille ja laitoksille sekä huolehtia hallinnas- saa palvelussuhteen aikana eikä sen jälkeen
53720: saan olevasta kiinteistövarallisuudesta siten, ilmaista tietoa, joka valtakunnan turval-
53721: että sen arvo säilyy sekä että se pysyy kun- lisuuden, maanpuolustuksen edun tai rikos-
53722: nossa ja on kysynnän sekä yleisten laatuvaa- ten ehkäisemisen takia on salassa pidettävä.
53723: timusten mukainen.
53724: 8§
53725: 3§
53726: Tarkemmat säännökset
53727: Palvelu- ja toimintatavoitteet
53728: Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
53729: Kiinteistölaitoksen tulee huolehtia sen toi- töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
53730: mialaan kuuluvien palvelujen tarkoituksen-
53731: mukaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä otta- 9§
53732: en erityisesti huomioon valtionhallinnon tar-
53733: peet. Voimaantulo
53734:
53735: 4§ Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53736: kuuta 1999.
53737: Lainanotto Tällä lailla kumotaan valtion kiinteistölai-
53738: toksesta 13 päivänä tammikuuta 1995 annet-
53739: Kiinteistölaitos saa ottaa toimintaansa var- tu laki (30/1995).
53740: ten valtion liikelaitoksista annetun lain 8 §:n Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpane-
53741: 2 momentissa tarkoitettua lainaa. miseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaan-
53742: tuloa.
53743: 5§
53744: 10§
53745: Erityinen omaisuus
53746: Siirtymäsäännökset
53747: Kiinteistölaitoksen hallintaan voidaan ta-
53748: lousarvion käsittelyn yhteydessä siirtää kiin- Kiinteistölaitos jatkaa virastomuotoisen
53749: teää ja irtainta omaisuutta muun pääoman valtion kiinteistölaitoksen toimintaa, ja tälle
53750: ehdoin. Tällainen omaisuus ei ole voiton kuuluvat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät tä-
53751: tuloutuksen perusteena. Tätä omaisuutta tai män lain mukaiselle kiinteistölaitokselle.
53752: 12 HE 130/1998 vp
53753:
53754: Valtion kiinteistölaitoksen virat lakkaavat hallitsemaan perustettavalle valtion koko-
53755: tämän lain tullessa voimaan. Henkilöstö siir- naan omistamalle yhtiölle sen osakkeita vas-
53756: tyy tässä laissa tarkoitetun kiinteistölaitoksen taan. Veroa ei ole myöskään suoritettava tä-
53757: palvelukseen työsopimussuhteisiin tehtäviin. män osakeyhtiön luovuttaessa omaisuutta
53758: Varainsiirtoveroa ei ole suoritettava luovu- edelleen kokonaan omistamalleen tytäryh-
53759: tettaessa joulukuun 1 päivän 1998 ja joulu- tiölle kahden vuoden kuluessa tämän lain
53760: kuun 31 päivän 1999 välisenä aikana viras- voimaantulosta.
53761: tomuotoisen valtion kiinteistölaitoksen tai Kiinteistölaitos hoitaa toimintaan ennen 1
53762: sen toimintaa tämän lain mukaan jatkavan päivää tammikuuta 1999 kohdistuvat viras-
53763: kiinteistölaitoksen hallinnassa olevia kiin- tomuotoiselle valtion kiinteistölaitokselle
53764: teistöjä ja arvopapereita niitä omistamaan ja tilivirastona kuuluvat tehtävät.
53765:
53766:
53767: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
53768:
53769: Tasavallan Presidentti
53770:
53771:
53772:
53773:
53774: MARTTI AHTISAARI
53775:
53776:
53777:
53778:
53779: Ministeri Jouko Skinnari
53780: HE 131/1998 vp
53781:
53782:
53783:
53784:
53785: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien kulttuuritoi-
53786: minnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
53787: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
53788:
53789:
53790: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
53791:
53792: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kun- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
53793: tien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliai- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
53794: kaisesta muuttamisesta annettua lakia siten, si sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tule-
53795: että veikkauksen ja raha-arpajaisten voittova- maan voimaan vuoden 1999 alusta.
53796: rojen käyttö lain mukaisiin valtionosuoksiin
53797: ja -avustuksiin olisi mahdollista myös
53798: vuonna 1999.
53799:
53800:
53801:
53802: PERUSTELUT
53803:
53804: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2. Asian valmistelu
53805: Kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi-
53806: (728/1992) on väliaikaisesti muutettu siten, nisteriössä.
53807: että lain mukaisiin valtionosuoksiin ja -avus-
53808: tuksiin on voitu käyttää veikkauksen ja raha- 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset
53809: arpajaisten voittovaroja vuosina
53810: 1993-1998. Tällöin veikkauksen ja raha-ar- Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses-
53811: pajaisten voittovarojen käyttöä tieteen, tai- sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja
53812: teen, urheilun sekä liikunta- ja nuorisokasva- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
53813: tustyön tukemiseen on voitu vastaavasti su- seen, selvitysosassa osoitettu 35 635 000
53814: pistaa. markan määräraha käytettäväksi kuntien
53815: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- kulttuuritoiminnan valtionosuoksiin ja -avus-
53816: tavat sen, että kuntien kulttuuritoiminnasta tuksiin. Tällöin on talousarvion momentin
53817: annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja 29.91.33, Valtionosuus ja -avustus kuntien
53818: -avustusten maksamiseen joudutaan edelleen kulttuuritoimintaan, määrärahaa voitu vähen-
53819: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-ar- tää vastaavalla summalla.
53820: pajaisten voittovaroja.
53821: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 4. Voimaantulo
53822: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
53823: (1681/1992) voimaantulosäännöstä ehdote- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
53824: taan muutettavaksi siten, että lain mukai- vänä tammikuuta 1999.
53825: siin valtionosuoksiin ja -avustuksiin voidaan
53826: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53827: tovaroja myös vuonna 1999. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
53828: tus:
53829:
53830:
53831:
53832: 380292S
53833: HE 13111998 vp 2
53834:
53835:
53836:
53837:
53838: Laki
53839: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
53840: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
53841: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53842: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päi-
53843: vänä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on
53844: 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (1011/1997), seuraavasti:
53845: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53846: kuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 1999.
53847: lukuuta 1999.
53848:
53849:
53850:
53851: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
53852:
53853: Tasavallan Presidentti
53854:
53855:
53856:
53857: MARTTI AHTISAARI
53858:
53859:
53860:
53861:
53862: Ministeri Suvi-Anne Siimes
53863: HE 131/1998 vp 3
53864:
53865: Liite
53866:
53867:
53868:
53869:
53870: Laki
53871: kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
53872: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
53873:
53874: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53875: muutetaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 30 päivä-
53876: nä joulukuuta 1992 annetun lain (1681/1992) voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 21
53877: päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (101111997), seuraavasti:
53878:
53879: Voimassa oleva laki Ehdotus
53880: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
53881: mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1993 ja on voimassa 31 päivään
53882: joulukuuta 1998. joulukuuta 1999.
53883: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
53884: mikuuta 1999.
53885: HE 132/1998 vp
53886:
53887:
53888:
53889:
53890: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä kirjailijoille ja
53891: kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain
53892: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
53893: muuttamisesta
53894:
53895:
53896: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
53897:
53898: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi noihin olisi mahdollista myös vuonna 1999.
53899: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritetta- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talosar-
53900: vista apurahoista ja avustuksista annettua vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
53901: lakia siten, että veikkauksen ja raha-arpajais- sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan
53902: ten voittovarojen käyttö lain mukaisiin me- voimaan vuoden 1999 alusta.
53903:
53904:
53905:
53906: PERUSTELUT
53907:
53908: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2. Asian valmistelu
53909: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- Esitys on valmisteltu virkatyönä opetus-
53910: tavista apurahoista ja avustuksista annettua ministeriössä.
53911: lakia (236/1961) on väliaikaisesti muutettu
53912: siten, että lain mukaisiin menoihin on voitu 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset
53913: käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
53914: tovaroja vuosina 1994--1998. Tällöin veik- Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses-
53915: kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja
53916: käyttöä tieteen, muun taiteen, urheilun sekä raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
53917: liikunta- ja nuorisokasvatustyön tukemiseen seen, selvitysosassa osoitettu 49 280 000
53918: on voitu vastaavasti supistaa. markan määräraha käytettäväksi taiteilija-
53919: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aiheut- apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien
53920: tavat sen, että lain mukaisten kirjailijoiden ja apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin on ta-
53921: kääntäjien apurahojen ja avustusten maksa- lousarvion momentin 29.90.51, Apurahat
53922: miseen joudutaan edelleen pääosin käyttä- taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille, mää-
53923: mään veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto- rärahaa voitu vähentää vastaavalla summalla.
53924: varoja.
53925: Eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritet- 4. Voimaantulo
53926: tavista apurahoista ja avustuksista annetun
53927: lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
53928: lain (1067/1993) voimaantulosäännöstä eh- vänä tammikuuta 1999.
53929: dotetaan muutettavaksi siten, että lain mu-
53930: kaisiin menoihin voidaan käyttää veikkauk- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
53931: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja myös kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
53932: vuonna 1999. tus:
53933:
53934:
53935:
53936:
53937: 380293T
53938: 2 HE 132/1998 vp
53939:
53940:
53941:
53942:
53943: Laki
53944: eräistä kiljailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain
53945: väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
53946: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
53947: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53948: muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista anne-
53949: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1067/1993)
53950: voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa
53951: (1013/1997), seuraavasti:
53952: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
53953: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään kuuta 1999.
53954: joulukuuta 1999.
53955:
53956:
53957:
53958:
53959: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
53960:
53961: Tasavallan Presidentti
53962:
53963:
53964:
53965: MARTTI AHTISAARI
53966:
53967:
53968:
53969:
53970: Ministeri Suvi-Anne Siimes
53971: HE 132/1998 vp 3
53972:
53973: Liite
53974:
53975:
53976:
53977:
53978: Laki
53979: eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun
53980: lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain
53981: voimaantulosäännöksen muuttamisesta
53982:
53983: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
53984: muutetaan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista anne-
53985: tun lain väliaikaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain ( 106711993)
53986: voimaantulosäännös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa
53987: (1 013/1997), seuraavasti:
53988:
53989:
53990: Voimassa oleva laki Ehdotus
53991: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
53992: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään
53993: joulukuuta 1998. joulukuuta 1999.
53994: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
53995: mikuuta 1999.
53996: HE 133/1998 vp
53997:
53998:
53999:
54000:
54001: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi taiteilijaprofessorin
54002: viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta
54003: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamises-
54004: ta
54005:
54006:
54007: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54008:
54009: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tai- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
54010: teilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
54011: apurahoista annetun lain väliaikaisesta muut- si sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tule-
54012: tamisesta annettua lakia siten, että veik- maan voimaan vuoden 1999 alusta.
54013: kauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen
54014: käyttö lain mukaisiin menoihin olisi mahdol-
54015: lista myös vuonna 1999.
54016:
54017:
54018:
54019: PERUSTELUT
54020: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2. Asian valmistelu
54021: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai- Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusmi-
54022: teilija-apurahoista annettua lakia (734/1969) nisteriössä.
54023: on väliaikaisesti muutettu siten, että lain mu-
54024: kaisiin menoihin on voitu käyttää veikkauk- 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset
54025: sen ja raha-arpajaisten voittovaroja vuosina
54026: 1994--1998. Tällöin veikkauksen ja raha-ar- Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses-
54027: pajaisten voittovarojen käyttöä tieteen, muun sä on momentin 29.90.52, Veikkauksen ja
54028: taiteen, urheilun sekä liikunta- ja nuorisokas- raha-arpajaisten voittovarat taiteen tukemi-
54029: vatustyön tukemiseen on voitu vastaavasti seen, selvitysosassa osoitettu 49 280 000
54030: supistaa. markan määräraha käytettäväksi taiteilija-
54031: Valtiontalouden säästötoimenpiteet aihe- apurahoihin sekä kirjailijoiden ja kääntäjien
54032: uttavat sen, että lain mukaisten taiteilija-apu- apurahoihin ja avustuksiin. Tällöin on ta-
54033: rahojen maksamiseen joudutaan edelleen lousarvion momentin 29.90.51, Apurahat
54034: pääosin käyttämään veikkauksen ja raha-ar- taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille, mää-
54035: pajaisten voittovaroja. rärahaa voitu vähentää vastaavalla summalla.
54036: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion tai-
54037: teilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta 4. Voimaantulo
54038: muuttamisesta annetun lain (1066/1993) voi-
54039: maantulosäännöstä ehdotetaan muutettavak- Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
54040: si siten, että lain mukaisiin menoihin voi- vänä tammikuuta 1999.
54041: daan käyttää veikkauksen ja raha-arpajaisten
54042: voittovaroja myös vuonna 1999. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
54043: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
54044: tus:
54045:
54046:
54047:
54048: 380299A
54049: 2 HE 133/1998 vp
54050:
54051:
54052:
54053:
54054: Laki
54055: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta
54056: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
54057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54058: muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliai-
54059: kaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1066/1993) voimaantu-
54060: losäännös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (1012/1997),
54061: seuraavasti:
54062: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
54063: kuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään jou- kuuta 1999.
54064: lukuuta 1999.
54065:
54066:
54067:
54068:
54069: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
54070:
54071: Tasavallan Presidentti
54072:
54073:
54074:
54075: MARTTI AHTISAARI
54076:
54077:
54078:
54079:
54080: Ministeri Suvi-Anne Siimes
54081: HE 133/1998 vp 3
54082:
54083: Liite
54084:
54085:
54086:
54087:
54088: Laki
54089: taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliaikaisesta
54090: muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
54091: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54092: muutetaan taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain väliai-
54093: kaisesta muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1066/93) voimaantulosään-
54094: nös, sellaisena kuin se on 21 päivänä marraskuuta 1997 annetussa laissa (1012/1997), seuraa-
54095: vasti:
54096: Voimassa oleva laki Ehdotus
54097: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
54098: mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään mikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään
54099: joulukuuta 1998. joulukuuta 1999.
54100: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
54101: mikuuta 1999.
54102: HE 134/1998 vp
54103:
54104:
54105:
54106:
54107: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi näkövammaisten kir-
54108: jastosta annetun lain muuttamisesta
54109:
54110:
54111: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54112: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nä- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
54113: kövammaisten kirjastosta annettua lakia si- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
54114: ten, että raha-automaattivaroja voidaan käyt- väksi sen yhteydessä.
54115: tää näkövammaisten kirjastolle vuokratta- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
54116: vaksi tarkoitettujen toimitilojen perusta- den 1999 alusta.
54117: miskustannuksiin.
54118:
54119:
54120:
54121:
54122: PERUSTELUT
54123:
54124:
54125: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset tuksessa, ei Raha-automaattiyhdistyksen
54126: tuottojen käyttäminen sen toimitilakustan-
54127: Näkövammaisten kirjastosta annettu laki nuksiin ole voimassa olevan lainsäädännön
54128: (63811996) on tullut voimaan 1 päivänä mukaan mahdollista. Tämän vuoksi ehdote-
54129: syyskuuta 1996. Näkövammaisten kirjasto taan näkövammaisten kirjastosta annettuun
54130: on opetusministeriön alainen suomen- ja lakiin lisättäväksi säännös, joka mahdollis-
54131: ruotsinkielisenä toimiva kirjasto, jonka me- taisi Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaro-
54132: not suoritetaan valtion talousarviossa olevis- jen käytön kirjastolle vuokrattaviksi tarkoi-
54133: ta yleisistä budjettimäärärahoista. tettujen toimitilojen perustamiskustannuksiin.
54134: Suunnitteilla olevan näkövammaisten pal-
54135: velukeskuksen yhteyteen on tarkoitus hank- 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
54136: kia uudet tilat myös näkövammaisten kirjas-
54137: tolle. Raha-automaattiasetuksen (67611967) Valtion vuoden 1999 talousarvioesitykses-
54138: 29 §:n 1 momentin mukaan yleishyödyllisen sä on näkövammaisten kirjastolle osoitettu
54139: yhteisön tai säätiön tulee toimia jollakin momentilla 29.91.22 (Näkövammaisten kir-
54140: säännöksessä mainituista toimialoista, jotta jaston toimintamenot) 25 747 000 markkaa.
54141: sille voidaan myöntää avustuksia Raha-au- Momentin päätösosan mukaan vuoden 1999
54142: tomaattiyhdistyksen tuotosta. Tällaisia toi- aikana saa tehdä sellaisia Näkövammaisten
54143: mialoja ovat muun muassa aistiviallisten kirjaston toimitiloja lisääviä vuokrasopi-
54144: huoltaminen ja invalidihuollon tukeminen. muksia, joista aiheutuu menoja vasta vuoden
54145: Asetuksen 29 §:n 2 momentin mukaan avus- 1999 jälkeen siten, että tilojen lisäys on
54146: tusta ei kuitenkaan saa myöntää menoihin, enintään 1 200 neliömetriä. Talousarvioesi-
54147: joiden suorittaminen kuuluu valtiolle, kun- tyksen luvun 33.92 (Raha-automaattiyhdis-
54148: nalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle. Kos- tyksen tuoton käyttö) momentin 33.92.50
54149: ka näkövammaisten kirjasto on valtion omis- (Avustukset yhteisöille ja säätiöille tervey-
54150:
54151:
54152: 380294U
54153: 2 HE 134/1998 vp
54154:
54155: den ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämi- 3. Asian valmistelu
54156: seen) päätösosan mukaan momentin määrä-
54157: rahaa saisi käyttää avustuksen maksamiseen Esitys on valmisteltu opetusministeriössä
54158: Näkövammaisten kirjaston käyttöön tarkoi- yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön
54159: tettujen toimitilojen perustamiskustannuksiin. kanssa.
54160: Momentin selvitysosan mukaan Raha-auto-
54161: maattiyhdistyksen tuottoa saisi käyttää pal- 4. Voimaantulo
54162: velukeskushankkeeseen 40 miljoonaa mark-
54163: kaa. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
54164: Kirjaston uusien tilojen neliövuokran ar- vänä tammikuuta 1999.
54165: vioidaan olevan nykyistä neliövuokraa alem- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
54166: pi. Tilojen lisääntymisen vuoksi vuokrame- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
54167: nojen arvioidaan kuitenkin hieman kasvavan. tus:
54168:
54169:
54170:
54171:
54172: Laki
54173: näkövammaisten kiljastosta annetun lain muuttamisesta
54174: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54175: lisätään näkövammaisten kirjastosta 23 päivänä elokuuta 1996 annettuun lakiin (638/1996)
54176: uusi 5 a § seuraavasti:
54177: 5a§ mukaisesti valtion talousarvioon vuosittain
54178: Näkövammaisten kirjastolle vuokrattavaksi otettavaa määrärahaa.
54179: tarkoitettujen toimitilojen perustamiskustan-
54180: nuksiin voidaan käyttää raha-automaat- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
54181: tiasetuksen (676/1967) 29 §:n 1 momentin mikuuta 1999.
54182:
54183:
54184: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
54185:
54186: Tasavallan Presidentti
54187:
54188:
54189:
54190: MARTTI AHTISAARI
54191:
54192:
54193:
54194:
54195: Ministeri Suvi-Anne Siimes
54196: HE 134/1998 vp 3
54197:
54198: Liite
54199:
54200: Laki
54201: näkövammaisten kirjastosta annetun lain muuttamisesta
54202:
54203:
54204: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54205: lisätään näkövammaisten kirjastosta 23 päivänä elokuuta 1996 annettuun lakiin (638/1996)
54206: uusi 5 a § seuraavasti:
54207:
54208: Voimassa oleva laki Ehdotus
54209: 5a§
54210: Näkövammaisten kirjastolle vuokrattavaksi
54211: tarkoitettujen toimitilojen perustamiskustan-
54212: nuksiin voidaan käyttää raha-automaat-
54213: tiasetuksen (67611967) 29 §:n 1 momentin
54214: mukaisesti valtion talousaJVioon vuosittain
54215: otettavaa määrärahaa.
54216: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
54217: mikuuta 1999.
54218: HE 135/1998 vp
54219:
54220:
54221:
54222:
54223: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalou-
54224: den rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 §:n muut-
54225: tamisesta
54226:
54227:
54228: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54229:
54230:
54231: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maa- muutettaviksi. Maatilatalouden kehittämis-
54232: ja metsätalouden rakennepoliittisista toimen- rahaston varoja voitaisiin lisäksi eräissä ta-
54233: piteistä annetun lain 31 §: ää siten, että lain pauksissa käyttää hankerahoitukseen.
54234: soveltamisalaan kuuluvia tukia myönnettäes- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
54235: sä voitaisiin käyttää valtion talousarviosta arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
54236: annetun lain mukaista valtuusmenettelyä. si sen yhteydessä.
54237: Lisäksi esityksessä ehdotetaan Euroopan Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
54238: yhteisön rakennerahastojen rahoitusosuuden maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
54239: tuloutusta koskevia säännöksiä eräiltä osin se on hyväksytty ja vahvistettu.
54240:
54241:
54242: PERUSTELUT
54243:
54244: 1. Nykytila EMOTR:n tukiosastosta ja kansallinen osuus
54245: valtion talousarvion määrärahasta. Muiden
54246: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö rakennetoimenpiteiden yhteisöosuus rahoite-
54247: taan pääosin EMOTR:n ohjausosastosta.
54248: Suomen Iiityttyä Euroopan unianiin (EU) Kansallinen osuus rahoitetaan osaksi valtion
54249: on maa- ja metsätalouden rakennepoliittisia talousarvion määrärahasta ja maatilojen tukia
54250: toimenpiteitä voitu rahoittaa osaksi Euroo- koskeviita osin pääasiassa maatilatalouden
54251: pan yhteisön (EY) rakennerahastojen varoin. kehittämisrahaston varoista.
54252: Lisäksi Euroopan maatalouden tuki- ja oh- Lain 31 §:n 2 momentin mukaan varat
54253: jausrahasto (EMOTR) osallistuu niin sanot- tuloutetaan pääsääntöisesti valtion talousarvi-
54254: tujen liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen. on kautta valtiovarastoon. Maatilatalouden
54255: Näitä ovat maatalouden ympäristötuki, met- kehittämisrahastoon varat tuloutetaan, kun
54256: sityksen tukeminen ja maatalouden var- kysymys on ohjausosastosta valtionlainojen
54257: haiseläketuki. Rakennerahastoista rahoitetta- korkoetuuteen ja avustuksiin saatavasta ra-
54258: via toimenpiteitä ovat maatilojen toi- hoitusosuudesta. Jos kysymys on luonnon-
54259: mintaedellytyksiin liittyvät tuet ja maaseu- haittakorvauksesta tai kauppa- ja teollisuus-
54260: dun kehittämiseen tarkoitetut tuet. ministeriön hallinnonalalla myönnettävistä
54261: Tukien myöntöperusteista säädetään asian- avustuksista, varat tuloutetaan kuitenkin ta-
54262: omaisissa EY:n asetuksissa. Tukijärjestel- lousarvioon. Momentin mukaan tuloutukses-
54263: mien kansallisesta hallintomenettelystä sää- ta vastaa Valtiokonttori, kun kysymys on tu-
54264: detään maa- ja metsätalouden rakennepoliit- kiosastosta saatavista varoista. Maa- ja met-
54265: tisista toimenpiteistä annetussa laissa sätalousministeriön tietopalvelukeskus taas
54266: (1303/1994), jonka 31 §:ssä säädetään tukien tulouttaa ohjausosastosta saatavat varat. Käy-
54267: rahoitusmenettelystä. Pääsääntöisesti liitän- tännössä EMOTR:sta saatavien varojen tu-
54268: näistoimenpiteiden yhteisöosuus rahoitetaan loutuksesta kuitenkin on vastannut kaikilta
54269:
54270:
54271: 380296X
54272: 2 HE 135/1998 vp
54273:
54274: osin tietopalvelukeskus. jäsenvaltion toimivaltainen elin on todista-
54275: Lain 31 §.n 3 momentin mukaan tuki nut, että vähintään puolet ensimmäisestä en-
54276: myönnetään pääsääntöisesti valtion talousar- nakosta on käytetty ja että toiminta edistyy
54277: viossa osoitetusta määrärahasta. Suurimman tyydyttävällä nopeudella ja asetettujen ta-
54278: ryhmän muodostavat liitännäistoi- voitteiden mukaisesti. Maksusitoumuksen
54279: menpiteisiin ja luonnonhaittakorvauksiin loppusumman suorittamisen edellytyksenä
54280: myönnettävät tuet sekä tavoiteohjelmien to- on, että jäsenvaltion asianomainen elin esit-
54281: teuttamiseksi myönnettävät kehittämishanke- tää Euroopan yhteisöjen komissiolle maksu-
54282: tuet. Momentin mukaan maatilatalouden ke- pyynnön määräajassa ja liittää maksupyyn-
54283: hittämisrahaston varoista myönnetään tuki, töön säädetyt toimintakertomukset ja todis-
54284: joka perustuu lain 4-7, 9-11, 17, 24 tai tuksen maksupyynnön ja kertomuksen oi-
54285: 25 §:ään. Korkotuki sekä kauppa- ja teolli- keellisuudesta. Jäsenvaltion on lisäksi huo-
54286: suusministeriön hallinnonalalla tuki myönne- lehdittava siitä, että edunsaajat saavat enna-
54287: tään kuitenkin talousarvion määrärahasta. kot ja maksut mahdollisimman lyhyen ajan
54288: Lain 31 §:n 5 momentin mukaan tuki pyri- kuluessa ja, jos edunsaajien hakemukset
54289: tään maksamaan lopulliselle tuen saajalle täyttävät edellytykset maksun suorittamisek-
54290: sitä mukaa, kuin EY maksaa rahoitusosuut- si, pääsääntöisesti kolmen kuukauden ku-
54291: taan. Rahoitusosuuksien saamisessa käyte- luessa siitä, kun jäsenvaltio on ottanut vas-
54292: tään hyväksi mahdollisuutta saada EY:ltä taan määrärahat.
54293: ennakkorahoitusta. Tukea voidaan maksaa Mainitussa artiklassa edunsaajilla tarkoite-
54294: vasta sen jälkeen, kun EY on hyväksynyt taan niitä jäsenvaltion toimijoita, jotka käyt-
54295: tukijärjestelmän tai ohjelman ja asian- tävät EY:n tukiosuuden. Nämä voivat olla
54296: omainen viranomainen on tehnyt päätöksen valtion alueellisia viranomaisia, jotka myön-
54297: tuen myöntämisestä. Valtion osuus tuesta tävät ja maksavat tuen yksittäisille hankkeen
54298: maksetaan yhtä aikaa EY:n osuuden kanssa. toteuttajille tai tukijärjestelmän mukaisille
54299: Asetuksen (ETY) N:o 2052/88 soveltami- tuensaajille. Edunsaajana voi tulla kysymyk-
54300: sesta rakennerahastojen toiminnan yhteen- seen myös julkishallinnon ulkopuolinen toi-
54301: sovittamisen osalta toisaalta keskenään ja mija, joka vastaa EY:n osuuden maksatok-
54302: toisaalta Euroopan investointipankin toimin- sista hankkeiden toteuttajille. Suomessa
54303: nan ja muiden rahoitusvälineiden kanssa an- EY:n tukiosuuden käytöstä ei hyväksyttyjen
54304: netun asetuksen (ETY) N:o 4253/88 muutta- ohjelmien mukaan maa- ja metsätalousminis-
54305: misesta annetussa neuvoston asetuksessa teriön hallinnonalalla voi vastata julkishallin-
54306: (ETY) N:o 2082/93 säädetään muun muassa non ulkopuolinen taho, vaan tukiosuuden
54307: EY:n tukiosuuden maksamisen hakemisesta maksamisesta vastaa aina valtion viranomai-
54308: ja maksuista. nen.
54309: Asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan Suomessa tuen maksaminen edellyttää aina
54310: rahoitustuki maksetaan EY :n talousarvioon viranomaisen hallintopäätöstä, jolla tuki en-
54311: sisältyvien maksusitoumusten mukaisesti sin myönnetään riippumatta siitä, onko ky-
54312: jäsenvaltion hakemuksesta jäsenvaltion mää- symys tukijärjestelmiin kuuluvista tuista, ku-
54313: räämälle toimivaltaiselle elimelle. EY :n tu- ten luonnonhaittakorvauksista, vai yksittäis-
54314: kiosuus maksetaan pääsääntöisesti viimeis- ten hankkeiden tukemisesta. Tukipäätös kos-
54315: tään kahden kuukauden kuluessa asetetut kee sekä EY:n osuutta että kansallista osuut-
54316: edellytykset täyttävän hakemuksen vastaan- ta tuesta. Tukijärjestelmiin kuuluvaa tukea ei
54317: ottamisesta. Rahoitustuki voidaan suorittaa makseta yksityisille viljelijöille kansallisesti
54318: joko ennakkona tai todellisiin menoihin liit- ennakkona. Luonnonhaittakorvausten osalta
54319: tyvinä lopullisina maksuina. Kaksi vuotta tai tämä johtuu tuen melko nopeasta maksami-
54320: kauemmin kestävien toimenpiteiden osalta sesta päätöksen tekemisen jälkeen. Maati-
54321: maksut liittyvät vuosittaisia eriä koskevien lojen investointitoissa taas maatilojen oma
54322: maksusitoumusten suorittamiseen. tulorahoitus yleensä kestää investointituen
54323: Artiklan 2-5 kohdan mukaan kustakin maksun sitä mukaa, kun investointia on to-
54324: maksusitoumuksesta voidaan maksaa ennak- teutettu. Sen sijaan tavoite 5 b ja tavoite 6 -
54325: kona enintään 50 prosenttia maksusitoumuk- ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien mu-
54326: sen määrästä. Toinen ennakko, joka laske- kaisesti tuetaan myös sellaisia hankkeita, joi-
54327: taan siten, että kahden ennakon yhteenlas- den toteutuminen edellyttää kansallista en-
54328: kettu määrä on enintään 80 prosenttia mak- nakkomaksua, koska hanketyössä hankkeen
54329: susitoumuksesta, maksetaan sen jälkeen, kun toteuttajien omarahoitusosuuteen liittyvät
54330: HE 135/1998 vp 3
54331:
54332: suoritukset painottuvat yleensä hankkeen tuspäätösten tekeminen ja päätösten perus-
54333: toteuttamisen loppuvaiheeseen. teella suoritettavat maksatukset ovat ajalli-
54334: sesti eriytyneet. Samansuuntainen vaikutus
54335: 1.2. Nykytilan arviointi on mahdollisuudella myöntää tukea sel-
54336: laiseen hankkeeseen, joka toteutetaan
54337: EMOTR:n tukiosastosta on voitu hakea osittain vasta seuraavan vuoden aikana. Me-
54338: tukiosuuksien korvaamista varsin säännöl- nettely kuitenkin on tarkoituksenmukainen
54339: lisesti, eikä osuuksien maksatuksessa kuten varsinkin hankkeissa, jotka alkavat kesken
54340: ei tuen myöntö- ja maksatus- vuotta.
54341: menettelyssäkään ole ollut mainittavasti on- Vaitio saa vuosittain EY: Itä vuotuisen
54342: gelmia. Sen sijaan tavoiteohjelmiin sisältyvät maksusitoumuksen perusteella ennakon.
54343: EMOTR:n ohjausosastosta osittain rahoitet- Vaikka hallinnolle ensimmäiset tukikustan-
54344: tavat hankkeet ovat ohjelmakehyksessä taka- nukset syntyvätkin hanketta varten tuensaa-
54345: painotteisia. Tämän seurauksena osarahoitus- jille edellä selostetuin tavoin suoritetuista tu-
54346: kelpoisten kustannusten ja EY:n tukiosuuden kien ennakkomaksuista, seuraavat kustan-
54347: maksatusten ajallinen yhteensovittaminen nukset syntyvät vasta sen jälkeen, kun tuen
54348: kansallisten säädösten mukaisesti on aiheut- saajat ovat toteuttaneet saamaansa ennakkoa
54349: tanut vaikeuksia. Osittain vaikeudet johtuvat vastaavan osuuden hankkeesta. EY:ltä seu-
54350: myös kansallisen tukiosuuden riittämättö- raavaa tukiosuuden ennakkoa voidaan hakea
54351: myydestä. vasta sen jälkeen, kun hallinnolle aiheutu-
54352: Suomea koskevassa rakennerahastojen ra- neet lopulliset kustannukset ovat vähintään
54353: hoituskehyksessä EY on vahvistanut EY:n puolet valtion saamasta ensimmäisestä enna-
54354: maksusitoumukset EY osallistuu mak- kosta.
54355: susitoumusten mukaisesti tavoiteohjelmiin Tavoiteohjelmat uhkaavat jäädä osittain to-
54356: sisältyvien eri toimintalinjoihin kuuluvien teutumatta myös sen vuoksi, että julkisen ra-
54357: tukijärjestelmien tai hankkeiden tukikustan- hoituksen osuus on määrärahojen supistusten
54358: nuksiin. Ohjelmien hyväksymisen yh- takia vaarassa jäädä toteutumatta ohjelmien
54359: teydessä on haettu ensimmäisiä EY:n osuuk- mukaisesti. Tällöin ei myöskään saavuteta
54360: sien maksujen ennakkoja. Lisäksi monivuoti- niitä myönteisiä vaikutuksia, joihin kyseisen
54361: sissa tukijärjestelmissä ja ohjelmissa kunkin alueen elinkelpoisena säilyttämisessä on oh-
54362: vuoden ensimmäisten erien maksuennakkoja jelmien avulla pyritty. Julkiseksi rahoituk-
54363: on haettu. Ennakkoja seuraavien maksuerien seksi hyväksyttyjen rahoituslähteiden määrää
54364: perusteena on ollut niin paljon menoja, että tulisi siten laajentaa.
54365: EY on maksanut vuosien 1995 ja 1996 mak-
54366: susitoumuksiin perustuvat EY:n rahoi- 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
54367: tusosuudet kokonaisuudessaan. Seuraavien ehdotukset
54368: vuosien ennakkojen edestä ei kuitenkaan ole
54369: syntynyt riittävästi kustannuksia. Tämä joh- Esityksen tavoitteena on joustavoittaa tuen
54370: tuu hankkeisiin liittyvien tukihakemusten myöntämistä niin, että rahoituskehyksen mu-
54371: painottumisesta etupäässä ohjelmakauden kaiset EY:n rahoitusosuudet voidaan rahasto-
54372: loppupuolelle sekä ohjelmakauden alkupuo- kautena hyödyntää täysimääräisesti. Olennai-
54373: len hankkeiden hitaasta käynnistymisestä, sen tärkeää tässä suhteessa on mahdollistaa
54374: mikä viivästyttää myönnettyjen tukien mak- tukipäätösten tekeminen vuoden 1999 lop-
54375: suja. puun mennessä koko tukikehyksen mukai-
54376: Hankkeiden toteuttamiseen ei yleensä ryh- sesta määrästä, jolloin varat tulevat sidotuik-
54377: dytä, ennen kuin tuen myöntämisestä on vi- si. Tukikelpoisten kustannusten perusteella
54378: ranomaisen päätös. Hankkeen toteuttaville voidaan hakea EY:n osuuden maksamista
54379: tuensaajille voidaan maksaa ennakkona enin- vielä puoli vuotta toiminnan tosiasiallisesta
54380: tään 50 prosenttia kunkin vuoden tu- lakkaamisesta. Näin ollen EY:n osuutta voi-
54381: kiosuudesta. Seuraava erä voidaan maksaa daan hakea niiden sidottujen varojen perus-
54382: kuitenkin vasta sen jälkeen, kun tuensaajat teella, joiden perusteella syntyy kustannuksia
54383: ovat toteuttaneet ennakkoa vastaavan osuu- vielä vuonna 2001.
54384: den hankkeesta ja kustannuksia on muuten- Koska tavoiteohjelmien toteutumista hait-
54385: kin syntynyt koko toisen maksatuserän edes- taa myös kansallisten tukiosuuksien riittä-
54386: tä. mättömyys, tavoitteena on lisäksi mahdollis-
54387: Edellä esitetyn vuoksi hankkeiden rahoi- taa maatilatalouden kehittämisrahaston varo-
54388: 4 HE 135/1998 vp
54389:
54390: jen käyttö tarvittaessa hankkeisiin, joiden Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat lisäksi
54391: avulla edistetään maaseudun toimintaedelly- maatilatalouden kehittämisrahaston varojen
54392: tysten säilymistä maatilatalouden kehittämis- käytön tuen kansalliseen osuuteen
54393: rahastosta annetun lain (657/1966) 3 §:n 1 hankkeiden tukemisessa silloin, kun tavoite-
54394: momentin mukaisesti. ohjelmien toteuttaminen muutoin vaarantuisi.
54395: Edellä esitetyn vuoksi maa- ja metsätalouden
54396: rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun 3. Esityksen vaikutukset
54397: lain 31 §:n 2 momenttia ehdotetaan
54398: muutettavaksi siten, että lain 26 §:ssä tar- 3.1. Taloudelliset vaikutukset
54399: koitetun ohjelmaperusteisen tuen EY:n osuus
54400: tulootettaisiin pääsääntöisesti valtion talous- Rakennerahastojen alkuperäisessä tukike-
54401: arvion kautta valtiovarastoon, mutta se voi- hyksessä Suomen osuudeksi EMOTR:n oh-
54402: taisiin tulouttaa myös maatilatalouden kehit- jausosaston tukivaroista vuosiksi 1995-1999
54403: tämisrahastoon, jos tuki on myönnetty rahas- on hyväksytty yhteensä 3 444 miljoonaa
54404: ton varoista. Edellä sanottu ei kuitenkaan markkaa. Siitä luonnonhaittakorvausten
54405: koskisi metsätaloustoimenpiteitä, uusjakoja osuus on 2 216 miljoonaa markkaa. Loppu-
54406: eikä vesihuoltotoimenpiteitä, jotka tulootet- rahoituksesta on 380 miljoonaa markkaa
54407: taisiin aina valtiovarastoon. Vastaavasti 31 osoitettu maa- ja metsätalousministeriön hal-
54408: §:n 3 momenttia muutettaisiin niin, että 26 linnonalalla toteutettaviin tavoite 5 b -ohje-
54409: §:ssä tarkoitettu tuki maksettaisiin pääsään- lman toimintalinjan 2 mukaisiin toimenpi-
54410: töisesti talousarvion määrärahasta. Kun tuen teisiin ja tekniseen tukeen sekä 226 miljoo-
54411: myöntäminen ei enää edellyttäisi, että mää- naa markkaa vastaaviin tavoite 6 -ohjelmaan
54412: räraha jo on talousarviossa, voitaisiin maa- sisältyviin toimenpidekokonaisuuden 3.10
54413: seudun kehittämistoimenpiteiden tukemisessa mukaisiin hankkeisiin ja tekniseen tukeen.
54414: hankerahoituksessa käyttää hyväksi valtion Hankkeiden perusteella on myönnetty ja
54415: talousarviosta annetun lain ( 423/ 1988) 10 maksettu julkisista varoista tukea vuosina
54416: §:n 1 momentin mukaista valtuusmenettelyä. 1995-1997 seuraavasti:
54417:
54418: Vuosi Tukea Tukea Kansalli- EY:n EY:ltä
54419: myönnetty maksettu nen osuus osuus veloitettu
54420: milj.mk milj.mk tuesta osuus
54421: milj.mk tuesta
54422: milj.mk
54423: 1995 46,74 29,81 19,62 29,27 28,77
54424: 1996 196,88 103,95 61,61 42,34 37,93
54425: 1997 394,71 173,48 99,74 73,87 109,28
54426: Yhteensä 637,71 307,48 180,97 126,16 175,98
54427: Julkinen tuki on jakautunut ohjelmittain
54428: vuosina 1995-1997 seuraavasti:
54429: Ohjelma Tukea Tukea Kansallinen EY:n EY:ltä
54430: myönnetty maksettu osuus osuus veloitettu
54431: milj.mk milj.mk tuesta osuus
54432: milj.mk tuesta
54433: milj.mk
54434: Tavoite 5 b 413,82 200,37 125,91 74,44 96,76
54435: Tavoite 6 193,79 97,56 51,06 46,50 54,37
54436: LEADER II 26,4 9,56 4,00 5,20 21,68
54437: INTERREG II 3,6 0,02 0,00 0,02 3,17
54438: Kunnat ja kuntayhtymät ovat osallistuneet yhteensä noin 13,4 miljoonaa markkaa.
54439: ohjelmien toteuttamiseen maksamalla tukea Talousarvion valtuusmenettelyn käyttämi-
54440: HE 135/1998 vp 5
54441:
54442: nen ei lisäisi valtion menoja talousarvion 4. Asian valmistelu
54443: määrärahasta kysymyksessä olevaan tarkoi-
54444: tukseen, mutta se myöhentäisi niitä rahasto- Esitys on valmisteltu maa- ja metsäta-
54445: kauden jälkeisille vuosille 2000 ja 2001. lousministeriössä virkatyönä.
54446: Myöhennys koskisi noin 200 miljoonan mar- Esityksestä on kuultu sisäasianministe-
54447: kan tuen maksatus ta vuosina 2000 ja 2001. riötä.
54448: Maatilatalouden kehittämisrahastossa oli
54449: vuoden 1997 lopussa varoja yhteensä 8,2 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikko-
54450: miljardia markkaa, josta noin 4,9 miljardia ja
54451: markkaa oli rahastosta myönnettyjä lainoja.
54452: Vuonna 1997 rahastoon tuloutettiin EY:n tu- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 ta-
54453: kiosuutena varoja yhteensä 51,2 miljoonaa lousarvioesitykseen ja on tarkoitettu kä-
54454: markkaa. Vastaavasti osarahoitteista tukea siteltäväksi sen yhteydessä.
54455: myönnettiin yhteensä 70,5 miljoonaa mark- Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu
54456: kaa, josta EY:n tukiosuus oli noin 27,4 mil- hallituksen esitys maaseutuelinkeinojen
54457: joonaa markkaa. Kysymyksessä olevat tuet rahoituslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
54458: kuuluvat kaikki niin sanottuihin tavoite 5 a - laeiksi (HE 6011998 vp). Esityksessä
54459: toimenpiteisiin, jotka tavoite 6 -ohjelman ehdotetaan maa- ja metsätalouden raken-
54460: ulkopuolella eivät ole ohjelmaperusteisia. nepoliittisista toimenpiteistä annettu laki
54461: Kansallisia hanketukia, jotka ovat samanta- kumottavaksi. Maaseutuelinkeinojen ra-
54462: paisia kuin tavoiteohjelmien hanketuet, hoituslaki, jolla maa- ja metsätalouden
54463: myönnettiin vuonna 1997 yhteensä 25,0 mil- rakennepoliittisista toimenpiteistä annet-
54464: joonaa markkaa. tu laki kumottaisiin, ei kuitenkaan voi
54465: tulla voimaan ennen kuin Euroopan yh-
54466: 3.2. Ympäristövaikutukset teisöjen komissio on hyväksynyt eh-
54467: dotetut tukijärjestelmät. Siinä tapaukses-
54468: Varsinkin hankkeet, jotka liittyvät niin sa- sa, että maaseutuelinkeinojen rahoitusla-
54469: notun LEADER II -yhteisöaloitteen toteut- kia ei voitaisi saattaa voimaan vuoden
54470: tamiseen tavoite 5 b ja tavoite 6 -alueilla, 1999 alusta, EY:n osarahoittamaa tukea
54471: ovat lupaavalla tavalla alkaneet elävöittää myönnettäisiin ja maksettaisiin vielä
54472: sellaisia pienehköjä kyläyhteisöjä, joissa on vuonna 1999 maa- ja metsätalouden ra-
54473: ollut vaikea muuten luoda tavoitteellista toi- kennepoliittisista toimenpiteistä annetun
54474: mintaa alueen asuttuna säilymisen turvaami- lain nojalla, minkä vuoksi valtuusmenet-
54475: seksi. telyn mahdollistamisesta ja maatilatalou-
54476: Samoin itse tavoiteohjelmien perusteella on den kehittämisrahaston varojen käyttämi-
54477: luotu verkostoja, joiden päämääränä on hel- sestä olisi säädettävä muuttamalla mai-
54478: pottaa yritystoiminnan käynnisymistä alueel- nuttua lakia.
54479: la. Hankkeiden toteuttamisen hidastuminen Vastaavansisältöinen muutos ehdote-
54480: aiheuttaa verkostojen jäsenten yrityskohtaista taan tehtäväksi eduskunnan käsiteltävänä
54481: hankkeiden ja investointien viivästymistä, olevan maaseutuelinkeinojen rahoitusla-
54482: mikä taas vaikuttaa osaltaan alueen väestön kia koskevan ehdotuksen 23 §:n 1 mo-
54483: työllisyyteen ja toimeentulomahdollisuuksiin menttiin.
54484: ja sitä kautta yhteisön säilymiseen elinkel-
54485: poisena. 6. Voimaantulo
54486:
54487: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan
54488: 3.3. Organisaatio- ja henkilöstövaiku- mahdollisimman pian sen hyväksymisen
54489: tukset ja vahvistamisen jälkeen.
54490: Esityksellä ei ole organisatorisia tai henki- Edellä esitetyn perusteella annetaan
54491: löstövaikutuksia. Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava
54492: lakiehdotus:
54493: 6 HE 135/1998 vp
54494:
54495: Laki
54496: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 §:n muuttamisesta
54497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54498: muutetaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä
54499: joulukuuta 1994 annetun lain (1303/1994) 31 ~:n 2, 3 ja 5 momentti seuraavasti:
54500: 31 § tu tuki myönnetään kuitenkin maatilatalou-
54501: den kehittämisrahaston varoista. Erityisestä
54502: Tuen rahoitus syystä lain 26 §:ssä tarkoitettu tuki voidaan
54503: myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston
54504: V arat tuloutetaan pääsääntöisesti valtion ta- varoista lukuun ottamatta tukea, josta sääde-
54505: lousarvion kautta valtiovarastoon. Varat, jot- tään 27 §:n 2 momentissa.
54506: ka muuten tulisi tulouttaa talousarvion kautta
54507: valtiovarastoon, voidaan tulouttaa maatilata- Maksettaessa tukea lopulliselle tuensaajalle
54508: louden kehittämisrahastoon, jos ne saadaan tulee käyttää hyväksi Euroopan yhteisön en-
54509: sellaisen 26 §:n mukaisen tuen perusteella, nakkorahoitusta toimenpiteissä, joissa se on
54510: joka on myönnetty maatilatalouden kehittä- mahdollista ja joissa valtion tai muun jul-
54511: misrahaston varoista. Maatilatalouden kehit- kisen yhteisön talousarviomenettely tai ti-
54512: tämisrahastoon varat tuloutetaan lisäksi sil- linpito- tai muu rahoitusjärjestelmä ei aseta
54513: loin, kun ne saadaan ohjausosastosta valtion- sille estettä. Tukea maksettaessa tulee ottaa
54514: lainojen korkoetuuteen tai muihin avustuk- huomioon Euroopan yhteisön tukiosuuden
54515: siin kuin 13 §:ssä tarkoitettuun luon- maksun perusteet. Tukea voidaan maksaa
54516: nonhaittakorvaukseen tai kauppa- ja teolli- vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisö on
54517: suusministeriön hallinnonalalla myönnettä- hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman ja
54518: viin 19 §:n mukaisiin tukiin. Maa- ja met- asianomainen viranomainen on tehnyt pää-
54519: sätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa töksen tuen myöntämisestä. Sekä Euroopan
54520: varojen tulouttamisen. yhteisön että valtion osuus tuesta maksetaan
54521: Tässä laissa tarkoitettu tuki maksetaan valti- lopulliselle tueusaajalla samalla kertaa.
54522: on talousarviossa osoitetusta määrärahasta.
54523: Lain 4-7, 9-11 sekä 17 §:ssä tarkoitettu
54524: muu tuki kuin korkotuki ja 19 §:ssä tarkoi-
54525: tettu maataloushallinnon myöntämä tuki sa- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
54526: moin kuin 24 ja 25 §:ssä tarkoitet- 1998.
54527:
54528:
54529: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
54530:
54531: Tasavallan Presidentti
54532:
54533:
54534:
54535: MARTTI AHTISAARI
54536:
54537:
54538:
54539:
54540: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
54541: HE 135/1998 vp 7
54542:
54543: Liite
54544:
54545:
54546:
54547: Laki
54548: maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 §:n muuttamisesta
54549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54550: muutetaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta
54551: 1994 annetun lain (130311994) 31 §:n 2, 3 ja 5 momentti seuraavasti:
54552:
54553: Voimassa oleva laki Ehdotus
54554:
54555: 31 §
54556: Tuen rahoitus
54557:
54558:
54559: Varat tulootetaan pääsääntöisesti valtion ta- Varat tulootetaan pääsääntöisesti valtion ta-
54560: lousarvion kautta valtiovarastoon. Maatila- lousarvion kautta valtiovarastoon. V arat, jot-
54561: talouden kehittämisrahastoon varat tuloute- ka muuten tulisi tulouttaa talousarvion kautta
54562: taan, kun kysymys on ohjausosastosta valti- valtiovarastoon, voidaan tulouttaa maatilata-
54563: onlainojen korkoetuuteen tai muihin kuin 13 louden kehittämisrahastoon, jos ne saadaan
54564: §:n mukaisiin tarkoituksiin tai kauppa- ja sellaisen 26 §:n mukaisen tuen perusteella,
54565: teollisuusministeriön hallinnonalalla myön- joka on myönnetty maatilatalouden kehittä-
54566: nettäviin avustuksiin saatavasta rahoitukses- m israhaston varoista. Maatilatalouden kehit-
54567: ta. Valtiokonttori tuloottaa tukiosastosta saa- tämisrahastoon varat tulootetaan lisäksi sil-
54568: tavat varat sekä maa- ja metsätalousministe- loin, kun ne saadaan ohjausosastosta valtion-
54569: riön tietopalvelukeskus ohjausosastosta saa- lainojen korkoetuuteen tai muihin avustuk-
54570: tavat varat välittömästi varat valtiokoottorilta siin kuin 13 §:ssä tarkoitettuun luon-
54571: saatuaan. nonhaittakorvaukseen tai kauppa- ja teolli-
54572: suusministeriön hallinnonalalla myönnettä-
54573: viin 19 §:n mukaisiin tukiin. Maa- ja met-
54574: sätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa
54575: varojen tulouttam isen.
54576: Tässä laissa tarkoitettu tuki myönnetään ky- Tässä laissa tarkoitettu tuki maksetaan valti-
54577: seiseen tarkoitukseen valtion talousarviossa on talousarviossa osoitetusta määrärahasta.
54578: osoitetusta määrärahasta. Lain 4--7, 9-11 Lain 4--7, 9-11 sekä 17 §:ssä tarkoitettu
54579: sekä 17 §:ssä tarkoitettu muu tuki kuin kor- muu tuki kuin korkotuki ja 19 §:ssä tarkoi-
54580: kotuki ja 19 §:ssä tarkoitettu maataloushal- tettu maataloushallinnon myöntämä tuki sa-
54581: linnon myöntämä tuki samoin kuin 24 ja 25 moin kuin 24 ja 25 §:ssä tarkoitetttu tuki-
54582: §:ssä tarkoitettu tuki myönnetään kuitenkin myönnetään kuitenkin maatilatalouden kehit-
54583: maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. tämisrahaston varoista. Erityisestä syystä lain
54584: 26 §:ssä tarkoitettu tuki voidaan myöntää
54585: maatilatalouden k ehittäm israhaston varoista
54586: lukuun ottamatta tukea, josta säädetään 27
54587: §:n 2 momentissa.
54588:
54589: Tuki pyritään maksamaan lopulliselle tuen M aksettaessa tukea lopulliselle tuensaajalle
54590: saajalle Euroopan yhteisöitä saatavan osuu- tulee käyttää hyväksi Euroopan yhteisön en-
54591: den osalta sen mukaisesti ja sillä perusteella, nakkorahoitusta toimenpiteissä, joissa se on
54592: kuin yhteisön rahoitusosuuden maksu tapah- mahdollista ja joissa valtion tai muun jul-
54593: tuu käytettäessä hyväksi mahdollisuutta saa- kisen yhteisön talousarviomenettely tai ti-
54594: da yhteisöitä ennakkorahoitusta. Tukea voi- linpito- tai muu rahoitusjärjestelmä ei aseta
54595: daan maksaa vasta sen jälkeen, kun yhteisö sille estettä. Tukea maksettaessa tulee ottaa
54596: 8 HE 135/1998 vp
54597:
54598: Voimassa oleva laki Ehdotus
54599:
54600: on hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman huomioon Euroopan yhteisön tukiosuuden
54601: ja asianomainen viranomainen on tehnyt maksun perusteet. Tukea voidaan maksaa
54602: päätöksen tuen myöntämisestä. Valtion vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisö on
54603: osuus tuesta maksetaan samassa järjestykses- hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman ja
54604: sä. asianomainen viranomainen on tehnyt pää-
54605: töksen tuen myöntämisestä. Sekä Euroopan
54606: yhteisön että valtion osuus tuesta maksetaan
54607: lopulliselle tuensaajalla samalla kertaa.
54608:
54609:
54610:
54611: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
54612: 1998.
54613: HE 136/1998 vp
54614:
54615:
54616:
54617:
54618: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain
54619: 28 § :n muuttamisesta
54620:
54621:
54622: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54623:
54624:
54625: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maa- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
54626: seutuelinkeinolain 28 §:ää siten, että vuo- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
54627: desta 1999 alkaen myönnettäville uusille väksi sen yhteydessä.
54628: korkotukilainoille maksettavan korkotuen Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
54629: osuus lainan vuotuisesta korosta alennettai- maan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun
54630: siin viidestä prosenttiyksiköstä neljään pro- se on hyväksytty ja vahvistettu.
54631: senttiyksikköön. Lisäksi 28 §:ään ehdotetaan
54632: tehtäväksi eräitä teknisluonteisia muutoksia.
54633:
54634:
54635:
54636:
54637: PERUSTELUT
54638:
54639: 1. Nykytila set voivat myöntää lainoja, joiden osalta val-
54640: tio maksaa luottolaitoksille korkotukea (kor-
54641: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö kotukilainat). Korkotukilaina voidaan myön-
54642: tää myös ulkomaan valuutan määräisenä.
54643: Maaseutuelinkeinolaki (129511990) tuli Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä
54644: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Sen korko saa olla enintään sen koron suuruinen,
54645: nojalla voidaan tukea maatilojen investointe- jota luottolaitos kulloinkin soveltaa saman-
54646: ja, maanhankintaa, asuntojen rakentamista, laisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin.
54647: maatiloilla toimivia pienyrityksiä ja maa- Kokonaiskorko voi sisältää myös korkotuki-
54648: seudun kehittämistä. Lisäksi sen nojalla voi- lainojen myöntämisestä ja hoitamisesta ai-
54649: daan tukea velkaisia maatiloja sekä suorittaa heutuvat ylimääräiset kustannukset. Maa- ja
54650: maanjärjestelytoimenpiteitä. Osaan tukikoh- metsätalousministeriöllä on kuitenkin oikeus
54651: teista voidaan myöntää vain avustusta. Maa- olla hyväksymättä lainaa korkotukilainaksi,
54652: tiloille myönnettävä investointituki voi olla jos lainan kokonaiskorko poikkeaa edellä
54653: joko avustusta tai lainamuotoista tukea. selostetusta korosta.
54654: Maanhankintaan ja asuntojen rakentamiseen Pykälän 3 momentissa säädetään korko-
54655: voidaan myöntää vain lainamuotoista tukea. tuen määrästä. Alun perin korkotuen määrä
54656: Laina voi olla maatilatalouden kehittämisra- oli puolet lainansaajalta perittävästä korosta.
54657: haston varoista myönnetty valtionlaina tai Sopeutettaessa tukilainsäädäntöä Euroopan
54658: luottolaitoksen myöntämä laina, jolle makse- yhteisön (EY) lainsäädäntöön oli tarpeen
54659: taan korkotukea. luoda järjestelmä, jolla voitiin etukäteen las-
54660: Korkotukilainoista ja korkotuesta sääde- kea koko laina-ajalta maksettava korkotuki
54661: tään maaseutuelinkeinolain 28 §:ssä, jota on kokonaistuen määrän ja tukitason selvittämi-
54662: muutettu laeilla 80511993 ja 1304/1994. Py- seksi. Koska kiinteäkorkoisia lainoja ei juu-
54663: kälän 1 ja 2 momentin mukaan luottolaitok- rikaan enää myönnetty, prosentuaalisen
54664:
54665:
54666: 380295V
54667: 2 HE 136/1998 vp
54668:
54669: osuuden laskeminen vaihtuvasta korosta ko- jalta.
54670: ko laina-ajalta olisi ollut työlästä ja lainau- Valtion talousarviossa päätetään vuotui-
54671: saajan kannalta tuen keston suhteen vaikeasti nen myöntövaltuus, jonka rajoissa lainoja
54672: ennakoitavaa. Siksi sopeutuksessa vuonna saa myöntää.
54673: 1994 päädyttiin tuen kiinteään prosenttiyk-
54674: sikkömäärään sekä valtionlainoihin että kor- 1.2. Nykytilan arviointi
54675: kotukilainoihin liittyvän tuen osalta. Maa-
54676: seutuelinkeinolakia muutettaessa maatalou- Suomen liittyminen Euroopan unianiin
54677: den uusien normaaliehtoisten luottojen kes- merkitsi maataloudelle huomattavaa muutos-
54678: kikorko oli lähes 10 prosenttia. Jotta korko- ta, koska tuottajahinnat alenivat merkittäväs-
54679: tuen taso ei olisi laskenut, korkotuen mää- ti ilman että tuotantokustannukset olisivat
54680: räksi säädettiin viisi prosenttiyksikköä, joka vastaavalla tavalla alentuneet. Vaikka osa
54681: vastasi tuolloin voimassa ollutta korkotuen menetyksistä onkin voitu korvata tukijärjes-
54682: prosentuaalista osuutta kokonaiskorosta. telmillä, tilakohtaisesti tuloissa on merkittä-
54683: Voimassa olevan 28 §:n 3 momentin mu- viä eroja verrattaessa liittymistä edeltäneitä
54684: kaan valtion maksama korkotuki on edelleen ja sen jälkeisiä maatalouden tuloja. Korko-
54685: viisi prosenttiyksikköä lainasta perittävästä tason aleneminen liittymisen jälkeen on
54686: vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- myös osaltaan helpottanut sellaisten viljeli-
54687: kin maksettava lainasta vähintään asetuksella jöiden taloudellista tilannetta, jotka ovat vii-
54688: säädettävää korkoa. Maaseutuelinkeinoase- meisten 10 vuoden aikana lainavaroin toteut-
54689: tukseen (248/1991) asetuksella 94/1996 lisä- taneet suurehkoja investointeja.
54690: tyn 45 b §:n mukaan lainansaaja on velvol- Vuosina 1995-1998 korkotukilainalla in-
54691: linen maksamaan valtionlainasta ja korkotu- vestoineet tilat ovat lisäksi saaneet suurem-
54692: kilainasta vähintään kahden prosentin vuo- man korkotukihyödyn kuin vastaavalla taval-
54693: tuista korkoa. la sitä ennen investoineet tilat. Toisaalta
54694: Lain 28 §:n 3 momentissa säädetään lisäk- odotettavissa oleva tulokehitys viime vuosi-
54695: si tuettaviin kustannuksiin myönnettävästä na investoineilla tiloilla on ollut heikompi
54696: korkotuen enimmäismäärästä, joka voi yh- kuin sitä aikaisemmin investoineilla. Sen
54697: teensä koko laina-aikana nousta enintään vuoksi on ollut perusteltua säilyttää viiden
54698: asetuksella säädettävään määrään hankkeen prosenttiyksikön korkotukitaso korkotason
54699: kokonaiskustannuksista. Maaseutuelinkei- yleisestä laskusta huolimatta.
54700: noasetuksen 15 a-15 c, 16, 17 aja 21 §:n Maatalouden rakenteen parantamista on
54701: mukaan tuen enimmäismäärät vaihtelevat myös tarpeen jatkuvasti edistää. Samalla on
54702: tukikohteittain 15 prosentista 75 prosenttiin. huolehdittava siitä, että tuotantoa jatkavien
54703: Edellä mainitun lainkohdan mukaan kor- tilojen tuotantoedellytykset säilyvät ja tuo-
54704: kotukea ei makseta ulkomaan valuutan mää- tantovälineet pysyvät asianmukaisessa kun-
54705: räisestä luotosta valuuttakurssien muutoksen nossa. Ne mahdollisuudet, jotka liittymis-
54706: aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Sen sopimus ja asianomaiset EY:n valtiontuki-
54707: sijaan korkotukea maksetaan myös yritys- säädökset antavat siirtymäaikana tai kuluva-
54708: saneerausta tai yksityishenkilön velkajärjes- na rahastokautena, on tarpeen hyödyntää
54709: telyä koskevan hakemuksen vireillä ollessa. maatilatalouden toimintaedellytysten turvaa-
54710: Jos yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön miseksi. Investointeja ja muuta rakennekehi-
54711: velkajärjestelyssä on alennettu velan jäljellä tystä on sen vuoksi vielä lähivuosina tarkoi-
54712: olevaan laina-aikaan kohdistuvaa korkoa, tus tukea merkittävästi. Toisaalta avustuksi-
54713: korkotuen määrä lasketaan saneeraus- tai na myönnettävää tukea ei voida maatilata-
54714: maksuohjelman vahvistamisen jälkeenkin louden kehittämisrahaston tulevaa toimintaa
54715: velkakirjaehtojen mukaisesti ilman koron vaarantamatta lisätä eikä edes säilyttää ny-
54716: alennuksen vaikutusta. Korkotuki maksetaan kyisellä tasolla. Lainamuotoisen tuen osuutta
54717: valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite- investointien tukemisessa joudutaan lisää-
54718: tuista varoista. mään avustusten kustannuksella.
54719: Lain 28 §n 4 momentin mukaan asetuksel- Varojen käytön painopisteen siirtyessä
54720: la säädetään korkotukilainojen ehtojen muut- avustuksista valtionlainoihin lyhyellä aikavä-
54721: tamista koskevasta menettelystä. Pykälän 5 lillä aikaisempaa harvempi kohde voidaan
54722: momentin mukaan korkotuki voidaan ase- rahoittaa rahastosta, koska valtionlainan pää-
54723: tuksella tarkemmin säädettävin perustein oma sitoo avustusta suuremman määrän ra-
54724: osaksi tai kokonaan periä takaisin lainansaa- haston varoja, vaikka lainaan liittyvä tuki
54725: HE 136/1998 vp 3
54726:
54727: jäisikin pienemmäksi. Tämän vuoksi tuettu- Korkotuen alentaminen mahdollistaisi ny-
54728: jen investointien määrän säilyttämiseksi ny- kyistä suuremman korkotukilainamä~
54729: kyisellä tasolla korkotukilainojen määrää on ränmyöntämisen vuosittain ilman, että valti-
54730: tarpeen lisätä. Valtion nykyinen taloudelli- on menot lisääntyisivät.
54731: nen tilanne ei kuitenkaan salli valtion me- Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että maa-
54732: nojen määrällistä lisäämistä. Siksi uusiin lai- seutuelinkeinolain 28 §:n 3 momenttia täs-
54733: noihin liittyvän korkotuen määrää on tarpeen mennettäisiin tuen enimmäismäärän las-
54734: alentaa. kemisen osalta, että korkotuki säilyisi ennal-
54735: laan myös yrityssaneeraukseen ja että yksi-
54736: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset tyishenkilön velkajärjestelyyn rinnastettavas-
54737: ehdotukset sa järjestelyssä, momentin järjestystä muu-
54738: tettaisiin momentin selkeyttämiseksi. Pykä-
54739: Esityksen tavoitteena on turvata rakenne- län 4 ja 5 momentti ehdotetaan yhdistettä-
54740: kehityksen jatkuminen ja tuen säilyttäminen väksi, jolloin momenttijako vähenisi ja py-
54741: sellaiselle tasolla, joka kannustaa viljelijöitä kälän rakenne paranisi.
54742: kehittämään maatilaansa. Toisaalta tavoittee- Alennettua korkotukea sovellettaisiin nii-
54743: na on rajoittaa valtion menojen kasvua ja hin lainoihin, joita koskeva tukipäätös on
54744: pitkällä aikavälillä alentaa menoja sitä mu- tehty vuonna 1999 tai sen jälkeen.
54745: kaa kuin korkotukilainakannassa lisääntyy
54746: niiden lainojen osuus, joihin on myönnetty 3. Esityksen vaikutukset
54747: nykyistä alempi korkotuki. Tuotantoon ja
54748: tuotantomahdollisuuksiin liittyvä tuki mu- 3.1. Taloudelliset vaikutukset
54749: kaan lukien maatilojen kokonaistukitaso ei
54750: olennaisesti heikkenisi, vaikka korkotason Vaikutukset valtion talouteen
54751: alenemisen takia korkotukitasoa alennet-
54752: taisiinkin. Tämän vuoksi esityksessä ehdote- Maaseutuelinkeinolain mukaisia korkotuki-
54753: taan, että maaseutuelinkeinolain nojalla lainoja oli vuoden 1997 lopussa yhteensä 2,3
54754: myönnettävien korkotukilainojen korkotuki miljardia markkaa. Näistä 1,5 miljardissa
54755: olisi viiden sijasta neljä prosenttiyksikköä markassa korkotuen osuus oli puolet koko-
54756: niissä lainoissa, joita koskeva tukipäätös teh- naiskorosta ja 0,8 miljardissa markassa viisi
54757: dään vuonna 1999 tai sen jälkeen. prosentti yksikköä kokonaiskorosta. Uusien
54758: Normaaliehtoisten maatalouden lainojen korkotukilainojen myöntövaltuus on vuosina
54759: keskikorko vuoden 1998 ensimmäisellä vuo- 1991-1997 vaihdellut 400 miljoonasta mar-
54760: sineljänneksellä oli 6,7 prosenttia. Kun lai- kasta 945 miljoonaan markkaan.
54761: nansaajan on joka tapauksessa maksettava Maaseutuelinkeinolain mukaisia korkotuki-
54762: vähintään kahden prosentin korkoa, neljän lainoja on vuosina 1991-1997 myönnetty
54763: prosenttiyksikön tuki mahdollistaa useim- ja niille maksettu korkotukea seuraavasti:
54764: missa tapauksissa enimmäisprosenttiyksikkö-
54765: määrän käytön.
54766:
54767: Vuosi Koko Uudet Maksettu Uusien lainojen
54768: lainakanta lainat korkotuki osuus korko-
54769: milj.mk milj.mk milj.mk tuesta
54770: milj.mk
54771: 1991 490,5 788,2 5,7 5,7
54772: 1992 1 069,9 732,2 55,6 18,6
54773: 1993 1 631,9 659,7 84,3 16,8
54774: 1994 2 009,5 667,3 91,0 15,3
54775: 1995 2 004,7 100,7
54776: 1996 2 009,2 400,0 81,5 8,6
54777: 1997 2 338,4 926,0 26,2 15,8
54778: 4 HE 136/1998 vp
54779:
54780: Tuen kohteena olevat korot olivat kor- muutoksia siihen, miten tuettu investoin-
54781: keimmillaan vuonna 1992, jolloin maata- titoiminta nykyisin vaikuttaa ympäristöön.
54782: louteen myönnettyjen luottojen keskikorko Ensisijaisiksi vaikutuksiksi arvioidaan maa-
54783: oli noin 12 prosenttia. Korkotaso on kui- seudun rakennuskannan säilyminen ja maa-
54784: tenkin laskenut niin, että maatalouden luot- seudun asuttuna pysymisen edistäminen sekä
54785: tojen keskikorko vuonna 1997 oli 7,4 pro- sellaisten tuotantoratkaisujen edistäminen,
54786: senttia. joilla erityisesti on vaikutusta ympäristön
54787: Uusien lainojen korkotukimenot ovat tilan säilymiseen tai paranemiseen.
54788: yleensä suurimmillaan myöntövuotta seu-
54789: raavana vuonna. Myöntövuoden korkotuki-
54790: menot kokonaisuudessaan uusien lainojen 3.3. Organisaatio- ja henkilöstö-
54791: osalta vuonna 1997 olivat noin 15,8 miljoo- vaikutukset
54792: naa markkaa. Vuoden 1996 lainojen osuu-
54793: deksi vuoden 1997 menoista arvioidaan noin Esityksellä ei ole organisatorisia tai hen-
54794: 16,4 miljoonaa markkaa. Vuonna 1999 kilöstövaikutuksia.
54795: myönnettävien lainojen osuudeksi vuoden
54796: 2000 korkotukimenoista arvioidaan noin 32
54797: miljoonaa markkaa. Yhden prosenttiyksikön 4. Asian valmistelu
54798: alentaminen korkotuessa mahdollistaisi noin
54799: 50-100 miljoonan markan korkotukilainaval- Hyväksyessään hallituksen esityksen maa-
54800: tuuden lisäyksen ilman, että koko alennuk- talouden kansallista erityistukea koskevaksi
54801: sen vaikutus käytettäisiin myöntövaltuuden lainsäädännöksi (HE 22111996 vp), johon
54802: lisäämiseen. sisältyi myös ehdotus maaseutuelinkeinolain
54803: muuttamisesta, eduskunta sisällytti vastauk-
54804: Vaikutukset viljelijöiden talouteen seensa lausuman, jossa se edellyttää, että
54805: investointitukea myönnettäessä valtioneuvos-
54806: Esitys ei nykyisellä korkotasolla heiken- to varmistaa tukivarojen riittävyyden huoleh-
54807: täisi olennaisesti viljelijöiden asemaa. Maa- timalla tukivarojen mahdollisimman tarkoi-
54808: talouden uusien normaaliehtoisten luottojen tuksenmukaisesta käytöstä. Lausuman mu-
54809: keskikorko oli 1 päivän heinäkuuta 1997 ja kaan korkotukilainojen osuutta voidaan lisätä
54810: 30 päivän kesäkuuta 1998 välisenä aikana rahoituksessa.
54811: 6,7 prosenttia. Korkotukilainojen keskikorko Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalous-
54812: vastaavana aikana on ollut noin 6,3 prosent- ministeriössä virkatyönä.
54813: tia ja sitä edeltäneenä ajanjaksona noin 6,6 Esityksestä ovat antaneet lausuntonsa Maa-
54814: prosenttia. ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
54815: Korkotuen laskeminen ei nykyisellä korko- r.y ja Svenska lantbruksproducenternas cent-
54816: tasolla lisäisi olennaisesti viljelijöiden korko- ralförbund f.r. - SLC, Merita Pankki Oy ja
54817: menoja, edellyttäen että korkotukilainan kor- Osuuspankkikeskus. Kumpikin tuottajajärjes-
54818: ko ei merkittävästi poikkea tavanomaisin eh- tö ja Merita Pankki Oy ovat vastustaneet
54819: doin myönnettävästä pankkilainasta. Vähim- esitystä. Osuuspankkikeskus on korostanut
54820: mäiskorkosäännös joka tapauksessa rajoittaa yksiselitteisen soveltamissäännöksen tärkeyt-
54821: mahdollisuutta käyttää korkotukea. Neljän tä vireillä olevien hakemusten osalta.
54822: prosenttiyksikön korkotukimäärällä ko-
54823: konaiskorkoa ei olisi edullista sopia huomat-
54824: tavasti kuutta prosenttia korkeammaksi, sillä 5. Muita esitykseen vaikuttavia
54825: viljelijä itse ei hyötyisi siitä. seikkoja
54826: Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
54827: 3.2. Ympäristövaikutukset arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
54828: si sen yhteydessä.
54829: Esityksen kiireellisyyden vuoksi val- Eduskunnan käsiteltäväksi on annettu hal-
54830: tioneuvoston periaatepäätöksen mukaista lituksen esitys maaseutuelinkeinojen rahoi-
54831: arviota ympäristövaikutuksista ei ole tehty. tuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
54832: Koska esityksen kokonaisuudessa ei odoteta (HE 60/1998 vp). Esityksessä ehdotetaan
54833: vähentävän investointitoimintaa maatiloilla, maaseutuelinkeinolaki kumottavaksi. Maa-
54834: ei esityksen arvioida aiheuttavan juurikaan seutuelinkeinojen rahoituslaki, jolla maaseu-
54835: HE 136/1998 vp 5
54836:
54837: tuelinkeinolaki kumottaisiin, ei kuitenkaan 6. Voimaantulo
54838: voi tulla voimaan ennen kuin Euroopan yh-
54839: teisöjen komissio on hyväksynyt ehdotetut Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mah-
54840: tukijärjestelmät Siinä tapauksessa, että maa- dollisimman pian sen hyväksymisen ja vah-
54841: seutuelinkeinojen rahoituslakia ei voitaisi vistamisen jälkeen. Tällöin viljelijät voisivat-
54842: saattaa voimaan vuoden 1999 alusta, korko- niissä luottolaitosten kanssa käydyissä neu-
54843: tukilainoitus jatkuisi maaseutuelinkeinolain votteluissa, jotka koskevat vuonna 1999
54844: nojalla vielä vuonna 1999, minkä vuoksi myönnettävää tukea ja lainaa, ottaa huomi-
54845: korkotuen alentamisesta olisi säädettävä oon korkotuen nykyistä alemman prosent-
54846: muuttamalla maaseutuelinkeinolakia. tiyksikkömäärän.
54847: Lisäksi vastaava muutos korkotuen alen-
54848: tamisesta ehdotetaan tehtäväksi maaseu- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
54849: tuelinkeinojen rahoituslakia koskevan ehdo- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
54850: tuksen 29 ~:n 2 momenttiin. tus:
54851: 6 HE 136/1998 vp
54852:
54853: Laki
54854: maaseutuelinkeinolain 28 §:n muuttamisesta
54855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54856: kumotaan 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 28 §:n 5
54857: momentti ja
54858: muutetaan 28 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 28 §:n 3 momentti laissa
54859: 1304/1994 ja 4 momentti laissa 805/1993, seuraavasti:
54860: 28 § valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite-
54861: tuista varoista.
54862: K arkatukilainat Korkotuen muuntamisesta avustukseksi,
54863: korkotukilainojen ehtojen muuttamista kos-
54864: kevasta menettelystä ja perusteista, joiden
54865: Valtion maksaman korkotuen suuruus on nojalla korkotuki voidaan periä osaksi tai
54866: neljä prosenttiyksikköä lainasta perittävästä kokonaan takaisin lainansaajalta, säädetään
54867: vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- tarkemmin asetuksella.
54868: kin maksettava lainasta korkoa, jonka vä-
54869: himmäismäärästä säädetään asetuksella. Lai- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
54870: na-aikana maksettavan korkotuen kokonais- 1998.
54871: määrä ei saa ylittää asetuksella säädettävää Tätä lakia sovelletaan korkotukilainoihin,
54872: määrää lainoitettavan hankkeen tai kohteen joita koskeva tukipäätös tehdään vuonna
54873: tukikelpoisista kustannuksista. Korkotukea 1999 tai sen jälkeen. Yrityssaneeraukseen tai
54874: maksetaan myös yrityssaneerausta ja yksi- yksityishenkilön velkajärjestelyyn rinnastet-
54875: tyishenkilön velkajärjestelyä koskevan hake- tavassa menettelyssä hyväksytyn lainansaa-
54876: muksen vireillä ollessa. Yrityssaneerauksessa jan koron alentamiseen sovelletaan kuitenkin
54877: tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä vah- tämän lain 28 §:n 3 momenttia.
54878: vistettu taikka niihin rinnastettavassa järjes- Jos korkotukilaina on myönnetty tai kor-
54879: telyssä hyväksytty lainansaajan maksaman kotukilainaa koskeva tukipäätös on tehty en-
54880: koron alentaminen ei vaikuta korkotuen nen vuotta 1999, noudatetaan korkotukilai-
54881: määrään. Korkotukea ei makseta niiden lisä- nan koron, korkotuen ja muiden ehtojen
54882: kustannusten osalta, jotka aiheutuvat ulko- osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa
54883: maan valuutan määräisen luoton valuutta- olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopi-
54884: kurssien muutoksesta. Korkotuki maksetaan musehtoja.
54885:
54886:
54887: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
54888:
54889: Tasavallan Presidentti
54890:
54891:
54892: MARTTI AHTISAARI
54893:
54894:
54895:
54896:
54897: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
54898: HE 136/1998 vp 7
54899:
54900: Liite
54901:
54902:
54903:
54904:
54905: Laki
54906: maaseutuelinkeinolain 28 §:n muuttamisesta
54907:
54908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
54909: kumotaan 28 päivänäjoulukuuta 1990 annetun maaseutuelinkeinolain (1295/1990) 28 §:n 5
54910: momentti ja
54911: muutetaan 28 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 28 §:n 3 momentti laissa
54912: 1304/1994 ja 4 momentti laissa 805/1993, seuraavasti:
54913: Voimassa oleva laki Ehdotus
54914:
54915: 28 §
54916: Korkotukilainat
54917:
54918:
54919: Valtion maksaman korkotuen suuruus on Valtion maksaman korkotuen suuruus on
54920: viisi prosenttiyksikköä lainasta perittävästä neljä prosenttiyksikköä lainasta perittävästä
54921: vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten- vuotuisesta korosta. Lainansaajan on kuiten-
54922: kin maksettava lainasta vähintään asetuksella kin maksettava lainasta korkoa, jonka vä-
54923: säädettävää korkoa. Korkotuen määrä voi himmäismäärästä säädetään asetuksella. Lai-
54924: yhteensä koko laina-aikana nousta enintään na-aikana maksettavan korkotuen kokonais-
54925: asetuksella säädettävään määrään hankkeen määrä ei saa ylittää asetuksella säädettävää
54926: tai tuettavan kohteen koko määrästä. Korko- määrää lainoitettavan hankkeen tai kohteen
54927: tukea ei makseta ulkomaan valuutan määräi- tukikelpoisista kustannuksista. Korkotukea
54928: sestä Iuotosta valuuttakurssien muutoksen maksetaan myös yrityssaneerausta ja yksi-
54929: aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Sen tyishenkilön velkajärjestelyä koskevan hake-
54930: sijaan korkotukea maksetaan myös yritys- muksen vireillä ollessa. Y rityssaneerauksessa
54931: saneerausta tai yksityishenkilön velkajärjes- tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä vah-
54932: telyä koskevan hakemuksen vireillä ollessa. vistettu taikka niihin rinnastettavassa järjes-
54933: Jos yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön telyssä hyväksytty lainansaajan maksaman
54934: velkajärjestelyssä on alennettu velan jäljellä koron alentaminen ei vaikuta korkotuen
54935: olevaan laina-aikaan kohdistuvaa korkoa, määrään. Korkotukea ei makseta niiden lisä-
54936: korkotuen määrä lasketaan saneeraus- tai kustannusten osalta, jotka aiheutuvat ulko-
54937: maksuohjelman vahvistamisen jälkeenkin maan valuutan määräisen luoton valuutta-
54938: velkakirjaehtojen mukaisesti ilman koron kurssien muutoksesta. Korkotuki maksetaan
54939: alennuksen vaikutusta. Korkotuki maksetaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite-
54940: valtion talousarviossa tarkoitukseen osoite- toista varoista.
54941: toista varoista.
54942: Menettelystä korkotukilainojen luottoeh- Korkotuen muuntamisesta avustukseksi,
54943: tojen muuttamiseksi säädetään tarkemmin korkotukilainojen ehtojen muuttamista kos-
54944: asetuksella. kevasta menettelystä ja perusteista, joiden
54945: nojalla korkotuki voidaan periä osaksi tai
54946: kokonaan takaisin lainansaajalta, säädetään
54947: tarkemmin asetuksella.
54948: Korkotuki voidaan periä osaksi tai koko- (5 mom. kumotaan)
54949: naan takaisin lainansaajalta asetuksessa tar-
54950: kemmin säädettävin perustein.
54951: 8 HE 136/1998 vp
54952:
54953: Voimassa oleva laki Ehdotus
54954:
54955: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
54956: 1998.
54957: Tätä lakia sovelletaan korkotukilainoihin,
54958: joita koskeva tukipäätös tehdään vuonna
54959: 1999 tai sen jälkeen. Y rityssaneeraukseen tai
54960: yksityishenkilön velkajärjestelyyn rinnastet-
54961: tavassa menettelyssä hyväksytyn lainansaa-
54962: jan koron alentamiseen sovelletaan kuitenkin
54963: tämän lain 28 §:n 3 momenttia.
54964: Jos korkotukilaina on myönnetty tai kor-
54965: kotukilainaa koskeva tukipäätös on tehty en-
54966: nen vuotta 1999, noudatetaan korkotukilai-
54967: nan koron, korkotuen ja muiden ehtojen
54968: osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa
54969: olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopi-
54970: musehtoja.
54971: HE 137/1998 vp
54972:
54973:
54974:
54975:
54976: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi RASKONEen muutta-
54977: misesta osakeyhtiöksi
54978:
54979:
54980:
54981:
54982: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
54983:
54984: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kauppa sekä tähän sopiva liiketoiminta.
54985: RASKONEen muuttamisesta osakeyhtiöksi. RASKONEen palveluksessa oleva henki-
54986: Lailla valtioneuvosto oikeutettaisiin luovut- löstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen.
54987: tamaan nykyisin valtion liikelaitoksena toi- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
54988: mivan RASKONEen liiketoiminta ja hallin- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
54989: nassa olevaa omaisuutta sekä muuta valtion väksi sen yhteydessä
54990: omaisuutta perustettavalle osakeyhtiölle, jon- Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi-
54991: ka toimialana olisivat ajoneuvojen ja työko- maan vuoden 1999 alusta.
54992: neiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja
54993:
54994:
54995:
54996:
54997: 380276A
54998: 2 HE 137/1998 vp
54999:
55000:
55001: SISÅLLYSL UETTELO
55002:
55003: Sivu
55004: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ........................... .
55005: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55006: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55007:
55008: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55009: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55010: 2.2. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55011: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55012: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55013: 3.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55014: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55015: 4.1. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55016: Osakeyhtiön perustaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55017: Omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55018: Vaikutukset valtiontalouteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55019: Verovaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55020: Vaikutukset osakeyhtiöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55021: Vaikutukset asiakkaille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55022: 4.2. Henkilöstövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55023: 4.3. Ympäristövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55024: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
55025:
55026: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
55027:
55028: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
55029: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
55030:
55031: 2. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
55032:
55033: LAKIEHDOTUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
55034: HE 137/1998 vp 3
55035:
55036: YLEISPERUSTELUT
55037:
55038: 1. Johdanto kunnossapito. Palveluja tarjotaan kaikille yh-
55039: teisöille ja urakoitsijoille, jotka tarvitsevat
55040: Valtioneuvosto teki 24 päivänä maalis- omien päätoimintojensa tueksi ajoneuvo- ja
55041: kuuta 1994 valtion budjettitalouteen kuu- työkonekaluston kunnossapidon palveluita.
55042: luvien virastojen ja laitosten korjaamotoi- Asiantuntijuutta pääliiketoiminnassa kehite-
55043: minnan järjestämistä koskevan suunnittelu- tään määrätietoisesti päämääränä mahdolli-
55044: päätöksen (931/00/1994). Päätöksen mukaan simman suuren lisäarvon tuottaminen asiak-
55045: valtion korjaamotoiminta saatetaan kilpailun kaalle liiketaloudellisesti kannattavasti.
55046: piiriin siten, että valtion virastot ja laitokset Toimintojen kannattavuutta parannetaan
55047: luopuvat omasta korjaamotoiminnastaan ja toimintoja rationalisoimalla, keskittymällä
55048: siirtyvät käyttämään ostopalveluita. Virastoi- pääliiketoimintaan ja resurssien käyttöastetta
55049: hin ja laitoksiin mahdollisesti jäävien huolto- parantamalla. Tilikaudella valmistaudutaan
55050: pisteiden ei tule myydä oman laitoksensa tulevaan organisaatiomuutokseen."
55051: ulkopuolelle valtion korjaamolaitoksen toi- Kilpailulait määrittelevät valtion virastojen
55052: mialaan kuuluvia palveluja. Valtion talousar- ja laitosten kaluston korjaamisesta sen, ettei-
55053: viosta ei enää rahoiteta korjaamoinvestointe- vät nämä voi suosia valtion omistamaa kor-
55054: ja lukuun ottamatta puolustusvoimien vari- jaamoa, vaan palvelut on ostettava kilpailun
55055: koita. perusteella. Tästä syystä RASKONEen kil-
55056: Päätöksen mukaan korjaamotoiminnasta pailuetu perustuu yksinomaan sen tarjoamien
55057: luopuvien yhteisöjen korjaamoista perustet- palvelujen kilpailukykyyn.
55058: tiin liikenneministeriön hallinnonalalla toi- RASKONE on tuloverolain (1535/1992)
55059: miva liikelaitos, RASKONE, jonka päätoi- 21 §:ssä tarkoitettu osittain verovapaa yhtei-
55060: mialana on raskaan ajoneuvo- ja työkoneka- sö, joka ei ole tuloverovelvollinen.
55061: luston korjaus- ja huoltotoiminta. Korjaamo-
55062: verkko käsittää 13 korjaamoa toimialueen 2.2. Nykytilan arviointi
55063: kattaessa koko maan. RASKONE aloitti toi-
55064: mintansa 1 päivänä heinäkuuta 1994 ja kulu- RASKONEen toimintaajohtavat valtioneu-
55065: nut tilikausi oli liikelaitoksen neljäs. voston määräämä hallitus ja valtioneuvoston
55066: RASKONEella ei ole yhteiskunnallisia nimittämä toimitusjohtaja. Korjaamo toimii
55067: tehtäviä ja RASKONE toimii vapaassa kil- eduskunnan asettamien keskeisten palvelu-
55068: pailutilanteessa korjaamomarkkinoilla. Val- ja toimintatavoitteiden sekä valtioneuvoston
55069: tion kilpailutilanteessa harjoittamaa liiketoi- asettamien tulostavoitteiden mukaisesti liike-
55070: mintaa tulisi hoitaa yksityisten yritysten taloudellisia periaatteita noudattaen.
55071: edellytyksin ja tämän vuoksi osakeyhtiö- Tilivuoden 1997 liikevaihto oli 89,3 mil-
55072: muoto on liikelaitosmuotoa tarkoituksenmu- joonaa markkaa. Tulos oli noin 1,6 miljoo-
55073: kaisempi. naa markkaa. Sijoitetun pääoman tuotto oli
55074: 3,6 prosenttia.
55075: 2. Nykytila Liikevaihto suurimmalta asiakkaalta, tielai-
55076: tokselta, oli 55,3 miljoonaa markkaa, missä
55077: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö on kasvua edellisestä tilikaudesta 1,8 pro-
55078: senttia. Aikaisempina tilikausina tapahtunut
55079: RASKONE on valtion liikelaitoksista an- voimakas tielaitokselta saadun liikevaihdon
55080: netun lain (627/1987) mukainen valtion lii- pudotus pysähtyi siis vuonna 1997. Tielai-
55081: kelaitos, joka toimii liikenneministeriön hal- toksen ulkopuolelta tuleva liikevaihto oli
55082: linnonalalla. RASKONE rahoittaa toimintan- 34,0 miljoonaa markkaa. Tielaitoksen ulko-
55083: sa omilla tuloillaan. Liikelaitoksen nimi puolisen myynnin osuus oli jo noin 40 pro-
55084: RASKONE määriteltiin Valtion Korjaamon senttia. Vuonna 1996 RASKONEen tilivuo-
55085: nimen muuttamisesta nimeksi RASKONE den liikevaihto oli 77,6 miljoonaa markkaa.
55086: annetulla lailla (204/1995). Tulos oli 2,1 miljoonaa markkaa tappiolli-
55087: RASKONEen palvelutavoitteet vuodelle nen.
55088: 1998 ovat eduskunnan vuoden 1998 talous- RASKONEen tunnettavuus lisääntyi vuo-
55089: arviossa hyväksymässä muodossa: "Rasko- den 1997 aikana edelleen merkittävästi. Ti-
55090: neen pääliiketoiminta on raskaan ajoneuvo- likauden aikana on solmittu yhteistyösopi-
55091: ja työkonekaluston sekä niiden lisälaitteiden muksia työkone-, ajoneuvo-, lisälaite- ja
55092: 4 HE 137/1998 vp
55093:
55094: päällirakennevalmistajien sekä maahan- 4. Esityksen vaikutukset
55095: tuojien kanssa.
55096: RASKONEen palveluksessa oli vuonna 4.1. Taloudelliset vaikutukset
55097: 1997 keskimäärin 239 henkilöä. Laitoksessa
55098: ei ole virkasuhteessa olevia henkilöitä. Osakeyhtiön perustaminen
55099: Osakeyhtiö on tarkoitus perustaa heti lain
55100: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset hyväksymisen jälkeen aluksi pienellä osake-
55101: ehdotukset pääomalla yhtiön muodostamisen vaatimien
55102: valmistelevien toimien vuoksi. On tärkeää,
55103: 3.1. Tavoitteet että osakeyhtiön hallinnon perustamistoimet
55104: voidaan toteuttaa riittävän ajoissa.
55105: Yleinen malli liiketoiminnan harjoittami- RASKONEen liiketoiminta ja hallinnassa
55106: selle kilpailuilla markkinoilla on osakeyhtiö. oleva omaisuus pääosin ja velat siirrettäisiin
55107: Osakeyhtiömuoto takaa tasapuoliset toi- perustettavalle osakeyhtiölle. Osa liikelaitok-
55108: mintaedellytykset kilpailuilla markkinoilla sen kiinteistöomaisuudesta jäisi valtion
55109: toimivalle korjaamolle. Näin säilytetään omistukseen. Osakepääoman arvoa vastaava
55110: RASKONEen toiminnan korkea eri- omaisuus luovutettaisiin apporttina osakkeita
55111: kaisasiantuntemus vaativaan raskaan kalus- vastaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
55112: ton ja työkoneiden korjaamiseen. Pääomarakenne on tarkoitus muodostaa
55113: sellaiseksi, että se olisi toiminnan aloitusvai-
55114: heessa riittävän vahva ja että se mahdollis-
55115: 3.2. Keskeiset ehdotukset taisi yhtiön kannattavan toiminnan ottaen
55116: kuitenkin huomioon alan kilpailutilanne.
55117: RASKONE on liikelaitos, jonka muodosta- Valtio saisi tuottoja osakeyhtiöön sijoitta-
55118: misella valtion korjaamotoiminta on avattu mastaan pääomasta osinkoina.
55119: kilpailulle. RASKONEen organisaatio on nyt
55120: saatu vastaamaan hyvin toimivan yrityksen Omaisuus
55121: organisaatiota, mistä syystä kehittämisen
55122: jatkaminen on mahdollista. RASKONEen Seuraavat luvut perustuvat RASKONEen
55123: toiminta on tehostunut liikelaitoskautena tilinpäätökseen 31 päivänä joulukuuta 1997.
55124: niin, että se kykenee toimimaan osakeyhtiö- RASKONEen taseomaisuus on tasearvol-
55125: nä kannattavasti kilpailuilla markkinoilla. taan noin 76 miljoonaa markkaa. Käyttö-
55126: Tällä perusteella ehdotetaan, että RASKO- omaisuutta ja muita pitkäaikaisia sijoituksia
55127: NEesta muodostetaan osakeyhtiö. Valtio on yhteensä noin 60 miljoonaa markkaa,
55128: merkitsisi perustettavan osakeyhtiön koko josta rakennusten arvo noin 43 miljoonaa
55129: osakekannan. Osakeyhtiön omistuspohjan markkaa ja maa-alueiden arvo 10 miljoonaa
55130: laajentaminen on mahdollista myöhemmin. markkaa. Vaihto- ja rahoitusomaisuutta on
55131: Mahdollinen omistuspohjan laajentaminen noin 16 miljoonaa markkaa.
55132: voisi tapahtua esimerkiksi siten, että myös Oma pääoma on 55 miljoonaa markkaa,
55133: henkilöstö ja johto tulisivat omistajiksi yh- josta peruspääomaa on 15 miljoonaa mark-
55134: tiöön. Raskaskonekorjaamoalalla on mahdol- kaa. Vierasta pääomaa on 21 miljoonaa
55135: lista tehdä myös alan kilpailukykyä ja kehi- markkaa, josta 4 miljoonaa markkaa on pit-
55136: tystä sekä toimintaedellytyksiä tukevia omis- käaikaista ja 17 miljoonaa markkaa lyhytai-
55137: tus- ja toimialajärjestelyjä. Nämä voivat kaista velkaa.
55138: osaltaan tukea myös koko alan tuotantoedel- Kiinteistöistä siirretään osakeyhtiölle käy-
55139: lytyksiä Suomessa. pään hintaan vain liiketoiminnan harjoitta-
55140: Osakeyhtiön toimialana olisi ajoneuvojen misen kannalta tärkeimmät. Osa kiinteistöis-
55141: ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, tä siirretään valtion kiinteistölaitokselle. Yk-
55142: huolto ja kauppa sekä tähän sopiva liiketoi- si tontinosa siirrettäisiin tielaitokselta perus-
55143: minta Suomessa ja ulkomailla. Osakeyhtiö tettavalle yhtiölle.
55144: jatkaisi RASKONEen liiketoimintaa ja se Osakeyhtiön aloittava tase olisi noin 45
55145: aloittasi toimintansa 1 päivänä tammikuuta miljoonaa markkaa. Käyttöomaisuutta ja
55146: 1999, jolloin RASKONE valtion liikelaitok- muita pitkäaikaisia sijoituksia olisi 22 mil-
55147: sena lopettaisi toimintansa. joonaa markkaa, josta rakennusten sekä
55148: maa-alueiden arvo olisi 16,5 miljoonaa
55149: HE 137/1998 vp 5
55150:
55151: markkaa. Vaihto- ja rahoitusomaisuus olisi tuksesta, työttömyys-, tapaturma- ja vahin-
55152: 23 miljoonaa markkaa. kovakuutusmaksuista, henkilöstösivukuluista
55153: Osakeyhtiön oma pääoma olisi 15 miljoo- ja eräistä muista kuluista.
55154: naa markkaa, josta 6 miljoonaa markkaa Toisaalta muun muassa eläkekustannukset
55155: olisi osakepääomaa. Vieras pääoma olisi 30 alenevat, koska ne pitkällä aikavälillä mää-
55156: miljoonaa markkaa, josta noin 7 miljoonaa räytyvät samoin perustein kuin yksityisellä
55157: markkaa olisi pitkäaikaista ja 23 miljoonaa sektorilla.
55158: markkaa lyhytaikaista velkaa. Taseen oma-
55159: varaisuus olisi 33 prosenttia. Vaikutukset asiakkaille
55160: Vaikutukset valtiontalouteen Liikelaitostaminen on tuonut pääasiakkaille
55161: merkittävää kustannussäästöä. Kaluston kor-
55162: Ennen RASKONEen perustamista tiepii- jaamollaoloaika on lyhentynyt toiminnan
55163: rien keskuskorjaamaiden laskutus tielaitok- tehostumisen myötä.
55164: sen sisällä oli 120 miljoonaa markkaa. RAS- RASKONEen toiminta-ajatuksena on tukea
55165: KONEen liikelaitostamisen jälkeen tielaitok- kilpailukykyisesti asiakkaidensa liiketoimin-
55166: sen laskutus on pudonnut ja oli vuonna 1997 taa toimimalla asiakkaan raskaan ajoneuvo-
55167: noin 55 miljoonaa markkaa. Tämä merkitsee ja työkonekaluston kunnossapidosta vastaa-
55168: kymmenien miljoonien markkojen vuosittai- vana asiantuntijaorganisaationa. RASKO-
55169: sia säästöjä valtion korjaamotoiminnassa. NEen toimintojen kehittämistä jatketaan osa-
55170: RASKONEen yhtiöittämisellä voidaan edel- keyhtiössä saman toiminta-ajatuksen pohjal-
55171: leen tehostaa korjaamotoimintaa ja saavuttaa ta.
55172: näin lisäsäästöjä.
55173: Yhtiöittämisen yhteydessä valtion eläke- 4.2. Henkilöstövaikutukset
55174: vastuut tulevat pienenemään. Lisäksi osa-
55175: keyhtiön mahdollisesta myynnistä valtio tu- RASKONEen palveluksessa oli liikelaitos-
55176: lee saamaan myyntituloja. ta perustettaessa runsaat 300 henkilöä. Yri-
55177: Tuloksestaan osakeyhtiö jakaisi osinkoa ja tyksen työntekijämäärä on sopeutettu saata-
55178: se maksaisi veroa. Odotettavissa ei ole, että vissa olevaan kysyntään ja se oli vuoden
55179: valtio sijoittaisi jatkossa pääomaa yhtiöön. 1998 alussa noin 233 henkilöä. Yhtiöittämi-
55180: Valtio vastaa tapaturmakorvausten maksami- nen sinänsä ei vaikuta henkilöstön määrään.
55181: sesta niiden tapaturmien osalta, jotka ovat Henkilöstön asemaan sovelletaan, mitä val-
55182: peräisin RASKONEen liikelaitosajalta. tioneuvoston periaatepäätöksessä (VM
55183: 29/01/98, henkilöstön aseman järjestäminen
55184: Verovaikutukset valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteis-
55185: sa) on määrätty.
55186: RASKONEen omistamien kiinteistöjen Tarkoituksena on, että RASKONEen hen-
55187: luovutuksesta toimintaa jatkavalle osakeyh- kilöstö siirtyy osakeyhtiön palvelukseen
55188: tiölle olisi suoritettava varainsiirtoveroa ta- siinä sovellettavin työehdoin. Siirtyvän hen-
55189: searvojen perusteella laskettuna runsaat 2 kilöstön keskeisistä palvelussuhteen ehdoista
55190: miljoonaa markkaa. Yhtiön vapauttaminen on tehty sopimus RASKONEen ja henkilös-
55191: siirtyvästä omaisuudesta maksettavasta ve- tön välillä.
55192: rosta merkitsee vastaavan määräistä verotu- Periaatteena on, että perustettavaa osa-
55193: lojen menetystä. keyhtiötä ei saa rasittaa kilpailijoita kor-
55194: keammilla henkilöstökustannuksilla. Henki-
55195: Vaikutukset osakeyhtiöön löstöetujen kapitalisoiduksi kustannukseksi
55196: on arvioitu yhteensä 18 miljoonaa markkaa.
55197: Tehtyjen laskelmien mukaan perustettaval- Rahoitus pyritään rakentamaan osakeyhtiön
55198: la yhtiöllä on edellytykset kannattavaan lii- aloittavaan taseeseen siten, ettei sillä ole
55199: ketoimintaan. budjettivaikutusta valtiolle.
55200: Liikelaitoksen muuttaminen osakeyhtiöksi
55201: muuttaa kustannusrakenteita siten, että yh- 4.3. Ympäristövaikutukset
55202: tiölle tulee eräitä lisäkustannuksia, mutta ne
55203: määräytyvät samoin perustein kuin kilpaili- RASKONEen yhtiöittämisellä ei ole ympä-
55204: joiden ja muiden osakeyhtiöiden. Tällaisia ristöv aikutuksia.
55205: lisäkustannuksia syntyy lähinnä valtionvero-
55206: 6 HE 137/1998 vp
55207:
55208: 5. Asian valmistelu Liikenneministeriö tulee tarkastelemaan
55209: hallinnonalansa korjaamotoimint~a koko-
55210: Liikenneministeriö asetti 3 päivänä marras- naisuutena ottaen huomioon koko alan ke-
55211: kuuta 1995 projektiryhmän, jonka tehtävänä hittämistarpeet lähitulevaisuudessa.
55212: oli valmistella valtion liikelaitoksena toimi-
55213: van RASKONEen yhtiöittäminen. Tuolloin
55214: yhtiöittämistä ei vielä toteutettu. 6. Muita esitykseen vaikuttavia
55215: Vuoden 1998 talousarviossa todetaan, että seikkoja
55216: RASKONEen yhtiöittämistä valmistellaan
55217: edelleen. Liikenneministeriö on valmistellut Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
55218: yhtiöittämistä uudelleen vuoden 1998 alus- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
55219: ta. Asianosaisia on kuultu työn aikana. väksi sen yhteydessä.
55220:
55221:
55222:
55223:
55224: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
55225:
55226: 1. Lakiehdotuksen perustelut taan. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yh-
55227: tiön liikelaitoksesta siirtyvien valtion laino-
55228: 1 §. Hallitusmuodon 74 §:n (107711991) jen vakuudettomuudesta.
55229: mukaan valtion kiinteää omaisuutta voidaan 3 §. Liikelaitos on tilikauden loppuun osit-
55230: luovuttaa eduskunnan suostumuksella tai sen tain verovapaa yhteisö, mutta perustettava
55231: mukaan kuin lailla säädetään. Ehdotettu py- osakeyhtiö tulisi 1 päivänä tammikuuta 1999
55232: kälä sisältää valtioneuvostolle annetun val- muiden osakeyhtiöiden tapaan verotettavak-
55233: tuuden luovuttaa RASKONEen sekä tielai- si. Osakeyhtiö jatkaisi RASKONEen harjoit-
55234: toksen hallinnassa olevaa omaisuutta ja tamaa toimintaa siten kuin tuloverolaissa ja
55235: immateriaalisia oikeuksia sekä liiketoiminta arvonlisäverolaissa (150111993) on tarkoitet-
55236: perustettavalle osakeyhtiölle, joka jatkaisi tu. Omaisuuden siirrosta apporttina ei osa-
55237: RASKONEen toimintaa, sekä merkitä kaikki keyhtiö maksaisi varainsiirtoveroa.
55238: osakeyhtiön osakkeet. Liiketoiminta käsit- Tuloverotuksessa vähennyskelpoisena han-
55239: täisi ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesi- kintamenona pidetään niitä arvoja, joista
55240: kaluston korjauksen, huollon ja kaupan sekä omaisuus on luovutettu osakeyhtiölle.
55241: tähän sopivan liiketoiminnan Suomessa ja 4 §. Sen jälkeen kun RASKONE on lak-
55242: ulkomailla. kautettu ja sen omaisuus siirretty osakeyh-
55243: RASKONEen omaisuudesta luovutettaisiin tiölle, osakeyhtiö vastaisi RASKONEen toi-
55244: vuoden 1998 lopussa olevat varat ja velat. minta-aikanaan antamista ja tekemistä vel-
55245: 2 §. Valtioneuvosto määräisi osakeyhtiölle ka-, hankinta-, toimitus-, yhteistyö- ja muista
55246: luovutettavan omaisuuden ja sen arvon sekä vastaavista sopimuksista ja sitoumuksista,
55247: ehdot, joilla luovutus tapahtuu. Samoin val- jotka koskevat osakeyhtiölle luovutettavaa
55248: tioneuvosto määräisi omaisuuden luovutta- omaisuutta ja liiketoimintaa. Valtiolle jäisi
55249: mista ja osakeyhtiön muodostamista koske- toissijainen vastuu RASKONEen ottamista
55250: vista muista järjestelyistä. Osakeyhtiölle siir- veloista.
55251: rettävän omaisuuden arvo olisi noin 45 mil- Jos RASKONEen sopijapuolet eivät hy-
55252: joonaa markkaa. Omaisuuden ja liiketoimin- väksyisi sopimuskumppanin vaihtamista,
55253: nan siirto tapahtuisi 1 päivänä tammikuuta korvaisi yhtiö valtiolle sen, mitä valtio RAS-
55254: 1999. KONEen sitoumusten johdosta mahdollisesti
55255: Valtion lainanotosta ja valtiontakauksesta joutuisi korvaamaan.
55256: annetun lain (44911988) 4 §:n 1 momentin 5 §.Pykälän 1 momentti sisältää säännök-
55257: mukaan valtion lainavakuus, jollei laissa ole set RASKONEen työsopimussuhteisen hen-
55258: toisin säädetty tai eduskunta määrärahaa kilöstön siirtymisestä osakeyhtiön palveluk-
55259: myöntäessään ole toisin päättänyt, voidaan seen. RASKONEessa ei ole virkasuhteisia
55260: myöntää ainoastaan turvaavaa vakuutta vas- henkilöitä.
55261: HE 137/1998 vp 7
55262:
55263: Työsopimussuhteisen henkilön siirtyminen 2 §:ää. Valtioneuvosto tekee syksyllä 1998
55264: edellyttää kultakin henkilöltä suostumusta päätöksen osakeyhtiön perustamisesta, yh-
55265: työnantajan vaihtumiseen. Määräajaksi otetut tiölle luovutettavasta omaisuudesta ja
55266: henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi tälle mahdollisesti myönnettävistä lainoista.
55267: heidät on palvelukseen otettu. 7 §. Pykälä määrittelee, miten RASKO-
55268: Palvelussuhteen ehtoihin osakeyhtiön työ- NEen viimeinen tilinpäätös ja tilintarkastus
55269: sopimussuhteisessa tehtävässä sovellettaisiin on tehtävä.
55270: osakeyhtiön työehtosopimusta.
55271: RASKONEen toiminnan aikana kertynei- 2. Voimaantulo
55272: den osakeyhtiöön siirtyvien henkilöiden ta-
55273: paturmakorvausten suorittamisesta vastaa Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan päi-
55274: valtio 1 päivästä tammikuuta 1999. vänä tammikuuta 1999.
55275: 6 §. Pykälään otettaisiin tarpeelliset sään-
55276: nökset lain voimaantulosta ja toimenpiteistä, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55277: joihin valtioneuvosto voi ryhtyä ennen sitä. kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
55278: Valmistelevat toimenpiteet koskisivat 1 ja tus:
55279:
55280:
55281:
55282:
55283: Laki
55284: RASKONEen muuttamisesta osakeyhtiöksi
55285:
55286: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55287: 1§ 3§
55288: Valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Osakeyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan
55289: liikenneministeriön hallinnonalaan kuuluvan varainsiirtoveroa tässä laissa tarkoitettua
55290: RASKONEen sekä tielaitoksen hallinnassa omaisuutta koskevasta luovutuksesta.
55291: olevaa omaisuutta, immateriaalisia oikeuksia Tulo- ja varallisuusverotuksessa sekä ar-
55292: ja liiketoimintaa RASKONEen toimintaa jat- vonlisäverotuksessa osakeyhtiön katsotaan
55293: kamaan perustettavalle osakeyhtiölle, jonka sellaisenaan jatkavan RASKONEen harjoit-
55294: toimialana on ajoneuvojen ja työkoneiden tamaa liiketoimintaa.
55295: sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa,
55296: sekä tähän sopiva liiketoiminta Suomessa ja 4§
55297: ulkomailla. Osakeyhtiö vastaa niistä velka-, hankinta-
55298: Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaes- ja toimitussopimuksista sekä muista niiden
55299: sa kaikki sen osakkeet. kaltaisista sitoumuksista, joihin RASKONE
55300: on toiminta-aikanaan sitoutunut ja jotka kos-
55301: 2§ kevat osakeyhtiölle luovutettua omaisuutta ja
55302: Valtioneuvosto määrää luovutettavan liiketoimintaa.
55303: omaisuuden ja sen arvon sekä ehdot, joilla Valtion toissijainen vastuu RASKONEen
55304: luovutus tapahtuu. Valtioneuvosto määrää ottamista lainoista jää voimaan.
55305: myös muista omaisuuden luovuttamiseen ja
55306: osakeyhtiön muodostamiseen liittyvistä jär- 5§
55307: jestelyistä. RASKONEen palveluksessa tämän lain
55308: Valtioneuvosto määrää, mikä osa omaisuu- voimaan tullessa oleva henkilöstö siirtyy
55309: desta pannaan osakeyhtiöön osakkeita vas- suostumuksensa mukaisesti osakeyhtiön pal-
55310: taan. velukseen aikaisempaa vastaavaan tehtävään.
55311: Valtion laina yhtiölle voi olla vakuudeton Määräajaksi RASKONEen palvelukseen ote-
55312: enintään siihen pääomamäärään saakka, joka tut henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi
55313: on valtion laina RASKONEen omaisuudesta heidät on palvelukseen otettu, jos määräaika
55314: luovutusajankohtana. ei ole päättynyt tämän lain voimaan tullessa.
55315: 8 HE 137/1998 vp
55316:
55317: Palvelussuhteiden ehtoihin siinä osakeyh- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
55318: tiön työsopimussuhteisessa tehtävässä, johon ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
55319: asianomainen on 1 momentin nojalla siirty- toimenpiteisiin. Valtioneuvosto voi tehdä 1
55320: nyt, sovelletaan, mitä yhtiön tekemässä työ- ja 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä ennen
55321: ehtosopimuksessa sovitaan tai mitä laissa lain voimaantuloa.
55322: säädetään tai sen nojalla säädetään tai mää-
55323: rätään.
55324: 7§
55325: 6§ RASKONEen viimeisen toimintakauden
55326: Tämä laki tulee voimaan päivänä tilintarkastukseen ja tilinpäätökseen so-
55327: kuuta. velletaan, mitä valtion liikelaitoksista anne-
55328: Tällä lailla kumotaan: tussa laissa (627/1987) tai sen nojalla sää-
55329: 1) Valtion Korjaamosta 27 päivänä tou- detään tai määrätään. Osakeyhtiö hoitaa näil-
55330: kokuuta 1994 annettu laki (385/1994); sekä tä osin liikelaitoksen tehtävät.
55331: 2) Valtion Korjaamon nimen muuttami-
55332: sesta nimeksi RASKONE 17 päivänä helmi-
55333: kuuta 1995 annettu laki (204/1995).
55334:
55335:
55336: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
55337:
55338: Tasavallan Presidentti
55339:
55340:
55341:
55342:
55343: MARTTI AHTISAARI
55344:
55345:
55346:
55347:
55348: Liikenneministeri Matti Aura
55349: HE 138/1998 vp
55350:
55351:
55352:
55353:
55354: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuljetusten alueellises-
55355: ta tukemisesta annetun lain kumoamisesta
55356:
55357:
55358: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55359: Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi kulje- nojalla maksettaisiin kuljetustukea kuljetuk-
55360: tusten alueellisesta tukemisesta annettu laki. siin, jotka tapahtuvat ennen 1 päivää tammi-
55361: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo- kuuta 1999.
55362: den 1999 alusta siten, että kuruottavan lain
55363:
55364:
55365:
55366:
55367: PERUSTELUT
55368: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset puoliskon 473 yritykseen. Lisäksi vuoden
55369: 1997 alusta supistettiin tuen kohteena olevia
55370: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annet- alueita ja tuoteluetteloa.
55371: tu laki (954/1981) tuli voimaan 1 päivänä Yritystukipolitiikan tavoitteena on pitkän
55372: tammikuuta 1982. Lain voimaantulosäännök- aikavälin kehityksen tukeminen. Kuljetus-
55373: sen mukaan lakia sovelletaan kuljetuksiin, tuessa on kysymys toimintatukityyppisestä
55374: jotka tapahtuvat vuosien 1982-1999 aikana. tukimuodosta, joka kohdistuu kunkin vuoden
55375: · aikana tapahtuneeseen toimintaan.
55376: Kuljetustukea maksetaan syrjäisille ja har- Kuljetusten alueellisesta tukemisesta annet-
55377: vaanasutuille alueille sijoittuneille pienille ja tu laki ehdotetaan kumottavaksi valtiontalou-
55378: keskisuurille yrityksille. Tukea haetaan den säästötoimenpiteiden vuoksi.
55379: myöntävältä viranomaiselta kultakin puoli- Tarkoituksena on lisäksi, että saaristokulje-
55380: vuotiskaudelta erikseen kahden kuukauden tusten tukemisesta annettu valtioneuvoston
55381: kuluessa puolivuotis-kauden päättymisestä. päätös (31111982) kumottaisiin siten, että
55382: Kuljetusten alueelliseen tukemiseen on lain päätöksen nojalla ei enää myönnettäisi kulje-
55383: voimassa ollessa valtion talousarviossa vuo- tustukea kuljetuksiin, jotka tapahtuvat 1 päi-
55384: sittain osoitettu arviomääräraha, joka vuonna vänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.
55385: 1997 oli 24 miljoonaa markkaa ja kuluvana
55386: vuonna 16,3 miljoonaa markkaa. Kuljetustu- 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset
55387: kea myönnettiin vuoden 1997 ensimmäiseltä
55388: vuosipuoliskolta 243 yritykselle ja toiselta Kuljetustuen loppumisella on vaikutuksia
55389: vuosipuoliskolta 224 yritykselle. valtion menoja vähentävästi. Kustannussääs-
55390: Lain soveltamisalaa on supistettu sen voi- tö valtiolle muodostuu tukea varten varatun
55391: massaoloaikana. Muutoslailla, joka tuli voi- arviomäärärahan poistumisesta valtion ta-
55392: maan heinäkuussa 1995, tuensaajayritykset lousarviosta sekä tuen hallinnoimiseen liitty-
55393: rajattiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. vien kulujen vähentymisestä.
55394: Tämä muutos vähensi tuensaajayrityksiä Kuljetustuen loppumisen arvioidaan vähen-
55395: vuoden 1995 ensimmäisen vuosipuoliskon tävän valtion menoja vuonna 1999 noin 8
55396: 815 yrityksestä saman vuoden toisen vuosi- miljoonaa markkaa.
55397:
55398:
55399: 380287M
55400: 2 HE 138/1998 vp
55401:
55402: 3. Asian valmistelu Kumottavaa lakia sovelletaan kuitenkin
55403: edelleen sen nojalla myönnettyihin tukiin
55404: Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuus- sekä ennen tämän lain voimaantuloa tapahtu-
55405: ministeriössä virkatyönä. neisiin kuljetuksiin.
55406: 4. Voimaantulo Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55407: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
55408: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- tus:
55409: vänä tammikuuta 1999.
55410:
55411:
55412:
55413: Laki
55414: kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain kumoamisesta
55415:
55416: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55417: 1§ 2 §
55418: Tällä lailla kumotaan kuljetusten alueelli- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
55419: sesta tukemisesta 18 päivänä joulukuuta kuuta 1999.
55420: 1981 annettu laki (954/1981) siihen myö- Kumottua lakia sovelletaan kuitenkin edel-
55421: hemmin tehtyine muutoksineen. leen sen nojalla myönnettyihin tukiin ja en-
55422: nen tämän lain voimaantuloa tapahtuneisiin
55423: kuljetuksiin.
55424:
55425:
55426: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
55427:
55428: Tasavallan Presidentti
55429:
55430:
55431:
55432:
55433: MARTTI AHTISAARI
55434:
55435:
55436:
55437:
55438: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
55439: HE 139/1998 vp
55440:
55441:
55442:
55443:
55444: Hallituksen esitys laeiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alus-
55445: luottojen korontasausyhtiöstä annetun lain 4 §:n 3 momentin ku-
55446: moamisesta sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen koron-
55447: tasauksesta annetun lain 3 § :n muuttamisesta
55448:
55449:
55450: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55451:
55452: Esityksessä ehdotetaan, että valtion julki- tuettujen vienti- ja alusluottojen koron-
55453: sesti tuettujen vienti- ja alusluottojen koron- tasauksesta annettuun lakiin lisättäisiin
55454: tasausjärjestelmään liittyvä korko- ja valuut- säännös siitä, että kauppa- ja teollisuusmi-
55455: tariskien hallintatehtävä siirrettäisiin Fide nisteriö voisi määräämillään ehdoilla antaa
55456: Oy:ltä Valtiokonttorille. Tämä edellyttää, korko- ja valuuttariskien hallintatehtävän
55457: että julkisesti tuettujen vienti- ja alusluotto- Valtiokonttorille.
55458: jen korontasausyhtiöstä annetusta laista ku- Esitys edellyttää valtion vuoden 1999 ta-
55459: mottaisiin säännös, jonka mukaan edellä lousarvioesityksen muuttamista ja se tulisi
55460: mainittu yhtiö voi tehdä kauppa- ja teolli- käsitellä talousarvioesityksen yhteydessä.
55461: suusministeriön luvalla korko- ja valuuttaris- Lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan
55462: kien suojaukseen tarvittavia toimenpiteitä. voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen,
55463: Lisäksi uudistus edellyttää, että julkisesti kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
55464:
55465:
55466:
55467: PERUSTELUT
55468: 1. Nykytila korko on muuttumaton korontasausluotan
55469: juoksuaikana ja tietyin edellytyksin koron-
55470: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen tasaustarjouksen voimassa ollessa. Koron-
55471: korontasausyhtiöstä annetun lain tasaus tapahtuu kiinteän CIRR-koron ja ly-
55472: (1136/1996) 4 §:n 3 momentin mukaan val- hytaikaisen vaihtuvan markkinakoron välillä.
55473: tion korontasausyhtiö, Fide Oy, voi tehdä Kun edellä mainittu vaihtuva korko ylittää
55474: kauppa- ja teollisuusministeriön luvalla kor- kiinteän CIRR-koron, maksaa valtio erotuk-
55475: ko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavia sen luotto- tai rahoituslaitokselle (korkotuki)
55476: toimenpiteitä. Fide Oy:n tekemien koron- ja kun kiinteä CIRR-korko ylittää vaihtuvan
55477: tasaussopimusten määrä on ollut kansainvä- koron, tilittää luotto- tai rahoituslaitos ero-
55478: lisillä rahoitusmarkkinoilla vallitsevan alhai- tuksen valtiolle (korkohyvitys).
55479: nen ja vakaan korkotason johdosta toistai- Korontasaussopimuksiin liittyvä korkoriski
55480: seksi niin vähäinen, ettei korko- ja valuutta- tulee edellä kuvattujen vastakkaisten kassa-
55481: riskien suojaustoimenpiteitä ole vielä tehty. virtojen korkoperusteiden epäsuhteesta. Ris-
55482: Fide Oy hallinnoi valtion julkisesti tuettu- kin suuruuteen vaikuttaa muun muassa kor-
55483: jen vientiluottojen korontasausjärjestelmää. ko- ja valuuttakurssimuutosten todennäköi-
55484: Fide Oy tekee korontasaussopimukset järjes- nen vaihteluväli, korontasaussopimusten ni-
55485: telmään liittyneiden luotto- ja rahoituslaitos- mellismäärä sekä niiden voimassaoloaika
55486: ten kanssa. OECD-ehtoisissa vientiluotoissa riskin kasvaessa maturiteetin pidentyessä.
55487: käytetään pitkäaikaisia markkinakorkoja Valuuttariski aiheutuu kurssimuutoksista
55488: myötäileviä niin sanottuja CIRR-korkoja johtuen vaihteluina valuuttamääräisten mak-
55489: (Commercial Interest Reference Rate), jotka sujen markkavasta-arvoissa. Tarkasteltaessa
55490: noteerataan OECD:ssä kuukausittain. CIRR- korontasausjärjestelmää valtion muusta kor-
55491:
55492:
55493: 380298Z
55494: 2 HE 139/1998 vp
55495:
55496: kosidonnaisesta toiminnasta erikseen, toteu- sopimusten suojausta koskevat päätökset ja
55497: tuu korkoriski ennakoidusta poikkeavina toimenpiteet voitaisiin tehdä Valtiokonttoris-
55498: korkotuen/-hyvityksen maksuina. Korkoris- sa, jolloin Fide Oy:n tekemät korontasausso-
55499: kin lisäksi valtio on altis valuuttariskille, pimukset voitaisiin kytkeä osaksi laajempaa
55500: kun korkotuki ja -hyvitys tapahtuu muussa valtion riskinhallintaa.
55501: kuin kotimaisessa valuutassa. Tällä hetkellä Korontasaussopimukset ovat valtiontalou-
55502: merkittävin osa Fide Oy:n korontasaustar- den velan ulkopuolella olevia sopimuksia,
55503: jouksista on sidottu Yhdysvaltain dollariin. mutta niiden kassavirrat altistavat valtiota
55504: Euron käyttöönoton myötä valuuttariski korko- ja valuuttariskeille. Tästä syystä ko-
55505: poistuu EMU-valuuttojen osalta. Mikäli suu- rontasaussopimusten kassavirrat olisi liitettä-
55506: rin osa korontasaussopimuksista myös euron vä Valtiokonttorin riskienhallinnan järjestel-
55507: käyttöönoton jälkeen tehdään Yhdysvaltain miin. Korontasaussopimuksia suojattaessa
55508: dollareissa, valuuttariski on edelleen olemas- noudatettaisiin samoja periaatteita kuin valti-
55509: sa. Siten korkomuutokset heijastuvat myös on muuhun riskienhallintaan. Yksittäisiä
55510: valuuttapositioon etenkin, jos korkoriskiitä ei korontasaussopimuksia vottatsnn suojata
55511: olla suojauduttu. johdannaisinstrumenteilla. Vaitiokonttori
55512: Julkisesti tuettujen alusluottojen koron- voisi suojautua korkoriskiitä tekemällä ko-
55513: tasaus on lisätty valtion korontasausjärjestel- ronvaihtosopimuksia, joissa valtio maksaa
55514: män piiriin vuoden 1998 alusta. OECD-eh- kiinteää korkoa ja saa vaihtuvaa korkoa.
55515: toisten laivaluottojen korontasaukseen liitty- Julkisesti tuettujen luottojen korontasaus-
55516: vät riskit ovat samanlaiset kuin OECD-ehtoi- sopimusten suojausta koskevien päätösten ja
55517: sissa vientiluotoissa. Laivaluotoissa käyte- toimenpiteiden siirtäminen Valtiokonttorilie
55518: tään kuitenkin toistaiseksi CIRR-koron sijas- edellyttää sekä julkisesti tuettujen vienti- ja
55519: ta 8 %:n kiinteää korkoa valuutasta riippu- alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun
55520: matta. lain että julkisesti tuettujen vienti- ja alus-
55521: luottojen korontasauksesta annetun lain
55522: 2. Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muuttamista siten, että muutokset mahdollis-
55523: muutokset taisivat Valtiokonttorin toimimisen Fide
55524: Oy:n sijaan valtion korontasausjärjestelmässä
55525: Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti riskienhallinnan yhtenä keskeisenä osapuole-
55526: vuonna 1997 työryhmän selvittämään valtion na.
55527: julkisesti tuettujen luottojen korontasausjär-
55528: jestelmään liittyvien korko- ja valuuttariski- 3. Lainmuutokset
55529: en suojaamista. Työryhmässä oli edustajat
55530: valtiovarainministeriöstä, Suomen Vienti- 3.1. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja
55531: luotto Oy:stä, Fide Oy:stä, Valtiokonttorista alusluottojen korontasausyhtiöstä
55532: ja kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Työ- annetun lain 4 §:n 3 momentin
55533: ryhmän tavoitteena oli selvittää julkisesti kumoamisesta
55534: tuettujen OECD-ehtoisten luottojen koron-
55535: tasaussopimuksiin liittyvää suojaustarvetta, - Ehdotetaan kumottavaksi julkisesti tuettu-
55536: muotoja ja siihen liittyviä kustannuksia. jen vienti- ja alusluottojen korontasausyh-
55537: Työryhmä esitti kauppa- ja teollisuusmi- tiöstä annetun lain 4 §:n 3 momentti, jonka
55538: nisteriölle 28 päivänä helmikuuta 1998 luo- mukaan valtion korontasausyhtiö (Fide Oy)
55539: vutetussa loppuraportissa, että OECD-ehtoi- voi tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön
55540: siin vienti- ja alusluottoihin liittyvää korko- luvalla korko- ja valuuttariskien suojaukseen
55541: ja valuuttariskiä olisi tarkoituksenmukaista tarvittavia toimenpiteitä.
55542: tarkastella laajemmassa yhteydessä valtion
55543: riskinhallinnan kannalta ja hyödyntää ole- 3.2. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja
55544: massa olevia riskinhallintajärjestelmiä ja alusluottojen korontasauksesta annetun
55545: asiantuntemusta. Valtiokonttori toimii jo täl- lain 3 §:n muuttamisesta
55546: lä hetkellä korontasausjärjestelmässä korko-
55547: tuen osalta siihen liittyvän rahaliikenteen Ehdotetaan, että julkisesti tuettujen vienti-
55548: hoitajana. Koska Vaitiokonttorin tehtäviin ja alusluottojen korontasauksesta annetun
55549: kuuluu valtion lainojen riskienhallinta val- lain (1137/1996) 3 §:ään lisätään uusi 3 mo-
55550: tiovarainministeriön yleisohjeiden mukaises- mentti, jonka mukaan kauppa- ja teollisuus-
55551: ti, julkisesti tuettujen luottojen korontasaus- ministeriö voisi määräämillään ehdoilla an-
55552: HE 139/1998 vp 3
55553:
55554: taa korko- ja valuuttariskien hallintatehtävän jausajankohtana, sen määrää ei voi etukäteen
55555: Valtiokonttorille. Kauppa- ja teollisuusminis- arvioida. Korontasaussopimuksen suojaamat-
55556: teriön valtuutuksessa määriteltäisiin tar- ~a jättäminen voi lyhyellä tähtäyksellä olla
55557: kemmin suojaustoimenpiteiden yleiset edel- Jopa edullisempaa kuin sen suojaaminen,
55558: ly!ykset •. kuten esimerkiksi tulisiko suojaus- sillä vaihtuvat (Libor) korot ovat korko-
55559: tmmenpiteet tehdä transaktio- vai valuutta- käyrän muodon vuoksi usein luoton alkuvai-
55560: pos!tiokohtaisesti, suojattavien korontasaus- heessa alle CIRR-koron. Pitkällä tähtäyksellä
55561: sopimusten mahdollinen ruinimikoko koron- epävarmuus vaihtuvien korkojen kehitykses-
55562: tasaussopimusten purkamiseen liittyvät ehdot tä voi kuitenkin aiheuttaa huomattavia tappi-
55563: ja edellytykset. oita. valtiolle, jos korontasaussopimuksia ei
55564: suoJata. Tätä kustannuserää on kuitenkin
55565: mahdoton arvioida etukäteen, koska siihen
55566: 4. Esityksen vaikutukset vaikuttaa useampia tekijöitä, joita ei pysty
55567: 4.1. Organisatoriset vaikutukset ennakoimaan. Näitä ovat muun muassa vaih-
55568: tuvien (Libor) korkojen kehitys, korkotuki-
55569: Valt!on julkisesti tuettujen vienti- ja alus- luottojen määrä ja valuuttajakauma. Esi-
55570: luottoJe!l korontas~usjärjestel.mään liittyvien merkkinä voidaan todeta, että 100 miljoonan
55571: korko- Ja valuuttariskien hallmtatehtävä siir- markan suojaamattomalle luottokannalle
55572: rettäisiin Fide Oy:ltä Valtiokonttorille. Ko- maksettava korkotuki nousee miljoona mark-
55573: rontasaussopimusten määrän ei ainakaan ny- kaa vuodessa ja miljardin markan luottokan-
55574: kyisel~~. ~~rko~asolla ar':ioida ~asvavan kap-
55575: nalle maksettava korkotuki 10 miljoonaa
55576: p~lemaaraisesti suureksi vuositasolla, joten markkaa vuodessa, jos vaihtuvat (Libor) ko-
55577: Fide Oy:n korontasaussopimuksiin liittyvä rot. nouse':'at yhde~ prosenttiyksikön. Kor-
55578: riskienhallinta voitaisiin hoitaa osana Val- koJen laskiessa valtiOlle tulee vastaava hyö-
55579: tiok<?nttorin nykyi~tä toimintaa j~ hyödyntää ty.
55580: V~ltwkonttorm asiantuntemusta Ja voimava- Suojaavilla sopimuksilla on transaktiokus-
55581: roJa. tannuksia, jotka eivät ole merkittäviä. Suo-
55582: jaavan transaktion vastapuoli kattaa kulunsa
55583: myynti- ja ostohinnan erotuksena. Tämä
55584: 4.2. Taloudelliset vaikutukset vaihtelee valuutasta riippuen tavallisesti noin
55585: 0,03-0,06 %:n välillä. Koska suojaavilla
55586: Korontasaussopimusten korko- ja valuutta- sopimuksilla ei kuitenkaan ole tarkoitus käy-
55587: riskien hallintatehtävän siirtäminen Val- dä aktiivisesti kauppaa, voidaan arvioida,
55588: tiokonttorilie ei aiheuta merkittäviä lisäkus~ että kustannus on puolet edellä mainitusta
55589: tannuksia, koska suojaavien sopimusten hal- erotuksesta. Siten esimerkiksi 100 miljoonan
55590: linnointi tapahtuisi nykyisillä resursseilla. ~arkan kannan suojaaminen maksaisi teo-
55591: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen nassa 15 000-30 000 markkaa vuodessa ja
55592: k?rontasauksesta annetun lain 1 §:n nojalla vastaavasti miljardin markan kannan suojaa-
55593: Flde .oy:llä on valtuus tehdä luotto- ja rahoi- minen 150 000-300 000 markkaa vuodes-
55594: tuslaitosten kanssa julkisesti tuettuja vienti- sa. Koska edellä mainitut kustannukset riip-
55595: ja al.usluottoja koskevia korontasaussopi- puvat suojaustransaktioiden volyymista, voi-
55596: muksia vuosma 1997-1999 enintään 20 daan kustannuksia vähentää merkittävästi
55597: milj~din markan pääol!lasta. Fide Oy:n te- netottamalla riskejä valtion kokonaisriskipo-
55598: kemien korontasaussopimusten yhteismäärä sition puitteissa.
55599: on noin 5 miljoonaa markkaa. Suojaussopimukset altistavat valtion myös
55600: Esitys edellyttää valtion vuoden 1999 ta- luottoriskille, eli riskille, että sopimuksen
55601: lousarvioesityksen muuttamista siten että vastapuoli ei pysty suoriutumaan maksuvel-
55602: momentille 32.70.45 (Korkotuki julkisesti yoitteistaaJ?. Kasvava riski kuvastaa hyötyä,
55603: tuetuille vientiluotoille) ehdotettua määrära- Jonka valtio saa suojaustransaktiosta. Käy-
55604: haa voitaisiin käyttää myös Valtiokonttorilie tännössä tämä riski on kuitenkin suhteellisen
55605: korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- pie!li, koska valtio noudattaa vastapuolien
55606: ja valuuttariskien suojaamiseksi tarvittavien yahnnassa konservatiivista linjaa ja seuraa
55607: toimenpiteiden ja kustannusten maksami- Jatkuvasti. transaktioiden markkina-arvojen ja
55608: seen. ':astapuohen luottokelpoisuuden sekä limiit-
55609: Koska korkotuki/-hyvitys on riippuvainen tlen käyttöasteiden kehittymistä. Jos suojaus-
55610: markkinakorkojen tasosta luoton suo- transaktioiden käyttö laajenee, luottoriskit
55611: 4 HE 139/1998 vp
55612:
55613: voivat kuitenkin kasvaa merkittäväksi riskik- lausunnot valtiovarainministeriöltä, ulkoasi-
55614: si. ainministeriöltä, V altiokonttorilta, Valtionta-
55615: Ottaen huomioon, että tällä hetkellä valit- kuukeskukselta, Fide Oy:ltä sekä Suomen
55616: sevasta kansainvälisestä korkotilanteesta joh- Vientiluotto Oy:ltä. Saatujen lausuntojen
55617: tuen OECD-ehtoisten luottojen kysyntä on mukaan lausunnonantajat pitivät esitystä
55618: varsin vähäistä, valtiolle ei todennäköisesti yleisesti tarpeellisena ja kiireellisenä. Lau-
55619: aiheudu korko- ja valuuttariskien suojaustoi- sunnonantajien tekemät huomautukset on
55620: menpiteistä kustannuksia vuonna 1999. pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan
55621: huomioon esityksessä.
55622: 5. Asian valmistelu
55623: 6. Voimaantulo
55624: Esitys pohjautuu valtion julkisesti tuettujen
55625: luottojen korontasausjärjestelmään liittyvien Lainmuutokset ehdotetaan tuleviksi voi-
55626: korko- ja valuuttariskien suojaamista selvit- maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun
55627: täneen työryhmän 28 päivänä helmikuuta ne on hyväksytty ja vahvistettu.
55628: 1998 päivättyyn raporttiin ja se on valmis- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
55629: teltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministe- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
55630: riössä. Työryhmän esityksestä on pyydetty tukset
55631: HE 139/1998 vp 5
55632:
55633: 1.
55634: Laki
55635: julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain 4 §:n 3
55636: momentin kumoamisesta
55637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55638: 1§ 2§
55639: Tällä lailla kumotaan julkisesti tuettujen Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
55640: vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä 199.
55641: 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain
55642: (1136/1996) 4 §:n 3 momentti.
55643: 6 HE 139/1998 vp
55644:
55645: 2.
55646: Laki
55647: julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain 3 § :n
55648: muuttamisesta
55649:
55650: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
55651: lisätään julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996
55652: annetun lain (1137/1996) 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1119/1997, uusi 3 momentti
55653: seuraavasti:
55654:
55655: 3§ sopimuksista johtuvat korko- ja valuuttaris-
55656: kien suojaukseen tarvittavat toimenpiteet.
55657: Kauppa- ja teollisuusministeriö voi mää-
55658: räämillään ehdoilla antaa Valtiokonttorin Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
55659: tehtäväksi tehdä ja hallinnaida korontasaus- 199.
55660:
55661:
55662:
55663: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
55664:
55665: Tasavallan Presidentti
55666:
55667:
55668:
55669:
55670: MARTTI AHTISAARI
55671:
55672:
55673:
55674:
55675: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
55676: HE 140/1998 vp
55677:
55678:
55679:
55680:
55681: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kuluttajavirastosta
55682:
55683:
55684: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
55685: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kuluttajaviraston määrärahojen puitteissa
55686: Kuluttajavirastosta. maksaa avustamansa kuluttajan omat tai hä-
55687: Kuluttajavirasto ehdotetaan perustettavaksi nen maksettavaksi tuomitut oikeudenkäynti-
55688: siirtämällä virastoon samasta ajankohdasta kulut osittain tai kokonaan tapauksissa, jol-
55689: lukien lakkaotettavien nykyisen kuluttajavi- loin se on lain soveltamisen tai kuluttajien
55690: raston ja kuluttaja-asiamiehen toimiston yleisen edun kannalta tärkeää tai jos elinkei-
55691: tehtävät ja henkilöstö. Uuden viraston tehtä- nonharjoittaja ei noudata kuluttajavalitus-
55692: vänä on kuluttajien taloudellisen, terveydelli- lautakunnan päätöstä.
55693: sen ja oikeudellisen aseman turvaaminen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
55694: sekä kuluttajapolitiikan toteuttaminen. arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
55695: Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kulut- si sen yhteydessä.
55696: taja-asiamiehenä. Uutena keinona ehdote- Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
55697: taan, että kuluttaja-asiamies voisi päättää den 1999 alusta.
55698:
55699:
55700:
55701:
55702: 380290Q
55703: 2 HE 140/1998 vp
55704:
55705:
55706: SISÄLLYSLUETTELO
55707:
55708:
55709: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1
55710: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55711: 1. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55712: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55713: Yleistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55714: Kuluttajavirasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
55715: Kuluttaja-asiamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55716: Kuluttajatutkimuskeskus ja kuluttajavalituslautakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
55717: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55718: Eräät pohjoismaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
55719: Eräiden pohjoismaiden kuluttajahallintojen yhteneväisyydet ja eroavaisuudet . . 6
55720: Euroopan unionin kuluttajapolitiikka Suomen kuluttajahallinnon kannalta . . . . 6
55721: 1.3. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
55722: 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
55723: 2.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
55724: 2. 2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
55725: 3. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
55726: 4. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
55727: 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 9
55728: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 10
55729: 1. Lakiehdotuksen perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
55730: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
55731: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
55732: LAKIEHDOTUS
55733: Laki Kuluttajavirastosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
55734: HE 140/1998 vp 3
55735:
55736: YLEISPERUSTELUT
55737: 1. Nykytila lain (38/1978) 6 ja 7 luvussa ja kioski- ja
55738: siihen verrattavasta kaupasta sekä automaat-
55739: 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö tikaupasta annetussa asetuksessa (436/1969).
55740: Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on oi-
55741: Yleistä keus antaa kuluttajavirastolle selvitys-, ko-
55742: keilu-, seuranta- ja suunnittelutoimeksianto-
55743: Valtioneuvoston ohjesäännön (152211995) ja. Ministeriö voi samalla määrätä myös toi-
55744: mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön toi- meksiannon toteuttamistavasta ja aikataulus-
55745: mialaan kuuluvat kuluttaja- ja elintarvike- ta. Kuluttajavirasto toimii kuluttajatutkimus-
55746: kysymykset, mikäli ne eivät kuulu muun keskuksen, kuluttaja-asiamiehen toimiston,
55747: ministeriön toimialaan. Kauppa- ja teolli- kuluttajavalituslautakunnan sekä elintarvike-
55748: suusministeriö johtaa kuluttajapolitiikkaa ja viraston tilivirastona sekä hoitaa kuluttajatut-
55749: kuluttajahallintoa. Ministeriön yhteydessä kimuskeskuksen ja elintarvikeviraston eräitä
55750: toimii kuluttaja-asian neuvottelukunta. Ku- virastopalveluja.
55751: luttaja-asioita koskevat keskeisimmät tavoit- Elinkeinonharjoittaja on kuluttajavirastosta
55752: teet ja niiden pohjalta laaditut toimenpide- annetun lain 4 §:n mukaan velvollinen anta-
55753: ehdotukset on esitetty neuvottelukunnassa maan kuluttajavirastolle tietoja, joita virasto
55754: valmistellussakuluttajapoliittisessa ohjelmas- tarvitsee kuluttajakysymysten hoitamiseen
55755: sa vuosille 1997-1999. Oikeusministeriö liittyviä hyödykkeiden hintoja koskevia sel-
55756: vastaa merkittävästä osasta kuluttajalainsää- vityksiä ja vertailuja varten. Virasto voi
55757: däntöä. Kauppa- ja teollisuusministeriö huo- määrätä tiedot annettaviksi myös tietojen
55758: lehtii tuoteturvallisuuslainsäädännön sekä keräämisestä huolehtivalle lääninhallituksel-
55759: yleensä yksittäisiin tuotteisiin kohdistuvan le. Tietojen julkaisemisesta ja salassapidosta
55760: lainsäädännön kehittämisestä. säädetään lain 5 §:ssä.
55761: Kuluttajahallinto uudistettiin vuonna 1990. Kuluttajavirastosta annetun asetuksen
55762: Tuolloin lakkautetun elinkeinohallituksen (27711990) 3 §:n mukaan kuluttajaviraston
55763: tilalle perustettiin keskushallintotasolla ku- alaisena piirihallintoviranomaisena on lää-
55764: luttajavirasto, kuluttajatutkimuskeskus ja ninhallitus. Asetuksessa on tarkemmin sää-
55765: elintarvikevirasto. Itsenäisinä virastoina jat- detty kuluttajaviraston tehtävistä, organisaa-
55766: koivat vuonna 1978 toimintansa aloittaneet tiosta ja hallinnosta.
55767: kuluttaja-asiamiehen toimisto ja kuluttajava- Kuluttajavirastolla on valtioneuvoston
55768: lituslautakunta. enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan ni-
55769: meämä johtokunta. Kuluttajaviraston päällik-
55770: Kuluttajavirasto könä on ylijohtaja. Ylijohtaja vastaa siitä,
55771: että virastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan
55772: Kuluttajavirastosta annetun lain (110/1990) tehokkaasti ja taloudellisesti sekä noudattaen
55773: 1 §:n mukaan kuluttajaviraston tehtävänä on kauppa- ja teollisuusministeriön määrittele-
55774: huolehtia tuoteturvallisuuslaissa (91411986) miä kuluttajapoliittisia periaatteita. Lisäksi
55775: tarkoitetusta valvonnasta siten kuin siitä on virastossa on virkasuhteista ja työsopimus-
55776: erikseen säädetty sekä tehdä kuluttaja- suhteessa olevaa henkilöstöä. Viraston hen-
55777: kysymysten hoitamiseen liittyviä hyödykkei- kilöstökehys on 70 henkilöä, joista 63 on
55778: den hintoja koskevia selvityksiä ja vertailuja, virkasuhteessa ja 7 työsopimussuhteista.
55779: huolehtia kuluttajavalistuksesta, kuluttaja- Kuluttajavalistuksen toteuttamiseksi kulut-
55780: neuvonnan ohjauksesta sekä muista sellaisis- tajavirasto tekee ja teettää selvityksiä ja ver-
55781: ta kuluttajakysymyksistä, jotka eivät kuulu tailuja kulutushyödykkeiden hinnoista, laa-
55782: muiden kuluttajaviranomaisten tehtäviin. dusta, turvallisuudesta ja ympäristövaikutuk-
55783: Virasto suorittaa lisäksi muut tehtävät, sista sekä kuluttajien taloudelliseen ja oikeu-
55784: jotka säädetään tai määrätään sen suori- delliseen asemaan liittyvistä ajankohtaisista
55785: tettaviksi. Tehtävistä säädetään muun muas- aiheista. Informaation tuottaminen liittyy
55786: sa laissa valmismatkaliikkeistä annetussa kiinteänä osana kaikkeen kuluttajaviraston
55787: laissa (108011994), kulutushyödykkeen hin- toimintaan ja aineiston tuottamisessa hyö-
55788: nan ilmoittamisesta markkinoinnissa anne- dynnetään myös muiden kuluttajaviran-
55789: tussa asetuksessa (911989), kuluttajansuoja- omaisten työtä.
55790: 4 HE 140/1998 vp
55791:
55792: Kuluttajavalistusta tehdään ja jaetaan eri- tamistarpeista.
55793: laisin viestinnällisin keinoin. Yksi päätuot- Kuluttaja-asiamiehestä annetun asetuksen
55794: teista on Kuluttaja-lehti, jossa julkaistaan (67/1993) 1 §:n mukaan kuluttaja-asiamie-
55795: muun muassa kansainvälisenä yhteistyönä hen tulee erityisesti valvoa markkinoinnin ja
55796: tehtyjä vertailevia tuotetestejä. Kuluttajain- sopimusehtojen lainmukaisuutta sellaisilla
55797: formaatiolla tuetaan myös kunnallisen kulut- aloilla, joilla kuluttajien kannalta sopimaton-
55798: tajaneuvonnan toteuttamista ja koulujen ku- ta markkinointia tai kohtuuttomien sopi-
55799: luttajakasvatusta. musehtojen käyttöä voidaan olettaa ylei-
55800: Kuluttajaviraston yhteydessä toimii valmis- simmin esiintyvän, sekä aloilla, joilla mark-
55801: matka-asiain neuvottelukunta ja standardoi- kinoinnilla ja sopimusehtojen käytöllä on
55802: misasioiden kuluttajaneuvottelukunta. kuluttajien kannalta erityistä merkitystä.
55803: Asetuksen 10 §:n mukaan kuluttaja-asia-
55804: Kuluttaja-asiamies miehen tulee tiedottaa kuluttajansuojalain si-
55805: sällöstä ja soveltamiskäytännöstä. Tiedotta-
55806: Kuluttaja-asiamiehestä annetun lain misvelvollisuutta hoidetaan muun muassa
55807: (40/1978) 1 §:n mukaan kuluttajansuojalais- puhelinpäivystyksellä ja elinkeinoelämälle
55808: sa tarkoitettujen markkinoinnin ja sopi- suunnatulla Kuluttajansuoja-lehdellä.
55809: musehtojen sääntelyn noudattamisen valvon- Kuluttaja-asiamiehen toimisto ~m päällik-
55810: taa ja kuluttajien oikeusaseman turvaamista kövirasto. Tasavallan presidentti nimittää
55811: varten on kuluttaja-asiamiehen virka. Kulut- kuluttaja-asiamiehen valtioneuvoston esityk-
55812: taja-asiamiehen päätehtävänä on valvoa sestä. Toimiston henkilöstöön kuuluu johtaja
55813: markkinoinnin ja sopimusehtojen lainmu- toimistopäällikkönä, esittelijäitä ja avustavaa
55814: kaisuutta kuluttajan kannalta. Lisäksi kulut- henkilöstöä. Toimiston kokonaishenkilöstö-
55815: taja-asiamiehen valvontatehtävistä säädetään määrä on 23.
55816: luottolaitostoiminnasta annetussa laissa Kuluttaja-asiamiehen toimiston toiminta
55817: (1607/1993) ja arvopaperimarkkinalaissa perustuu kuluttaja-asiamiehen käsiteltäväksi
55818: (495/1989). saatettujen asioiden ratkaisemisen lisäksi
55819: Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajaa projektityöskentelyyn kahden vuoden vä-
55820: yksittäisen asian hoitamisessa, jos se on lain lein vaihtuvilla painopistealueilla. Näillä alu-
55821: soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan- eilla kuluttaja-asiamies pyrkii ennalta eh-
55822: nalta tärkeää. Kuluttaja-asiamies voi myös käisemään kuluttajan oikeussuojaongelmia
55823: siinä laajuudessa kuin se on muiden tehtävi- vaikuttamalla lainsäädäntöön sekä laatimalla
55824: en hoitamisen kannalta mahdollista avustaa markkinointiohjeita ja neuvottelemalla ala-
55825: kuluttajaa, jos elinkeinonharjoittaja ei nouda- kohtaisia sopimusehtoja. Esimerkkinä paino-
55826: ta kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuo- pistealueista voidaan mainita välttämättö-
55827: situsta. myyspalvelut julkisia palveluja yhtiöitettäes-
55828: Kuluttaja-asiamiehen tehtävät ovat ensisi- sä ja saatettaessa kilpailun piiriin.
55829: jaisesti lainvalvontatehtäviä. Toimintamuo-
55830: toiDa ovat neuvottelumenettely elinkeinon- Kuluttajatutkimuskeskus ja kuluttajavalitus-
55831: harjoittajien kanssa, lainvastaisen menettelyn lautakunta
55832: kieltäminen ja kiellon tehosteeksi asetettava
55833: uhkasakko sekä markkinatuomioistuimelta Kuluttajatutkimuskeskuksesta annetun lain
55834: haettava kielto. Menettelytapasäännökset (112/1990) mukaan kulutukseen, kulutuksen
55835: ovat kuluttaja-asiamiehestä annetun lain vaikutuksiin, kulutushyödykkeiden hintaan ja
55836: 6-8 §:ssä. Lain 9 §:n mukaan elinkeinon- laatuun sekä kuluttajan asemaan liittyvää
55837: harjoittaja on velvollinen antamaan kulutta- tutkimus- ja selvitystoimintaa varten kauppa-
55838: ja-asiamiehelle markkinointia ja sopimuseh- ja teollisuusministeriön alaisena toimii kulut-
55839: toja koskevia tarpeellisia tietoja. tajatutkimuskeskus. Ministeriö voi antaa tut-
55840: Kuluttaja-asiamiehen toiminnan riippumat- kimuskeskukselle toimeksiantoja. Kuluttaja-
55841: tomuus on toteutettu siten, että kuluttaja- tutkimuskeskus suorittaa toimialaansa kuulu-
55842: asiamiehen valvontatehtäviä voidaan ohjata vaa tutkimusta myös toimeksiannosta.
55843: vain säädöksillä. Kuluttaja-asiamies antaa Kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain
55844: vuosittain toiminnastaan kertomuksen valtio- (42/1978) mukaan lautakunta antaa ratkai-
55845: neuvostolle. Kertomuksessa tulee olla selos- susuosituksia elinkeinonharjoittajien ja ku-
55846: tus havainnoista kuluttajansuojaa koskevan luttajien välisiin erimielisyyksiin sekä asun-
55847: lainsäädännön noudattamisesta ja sen uudis- non kauppaa, asunnon ostotarjousta tai asun-
55848: HE 140/1998 vp 5
55849:
55850: nosta tehtyä käsirahasopimusta koskeviin tajakasvatukseen liittyviä tehtäviä sekä käsit-
55851: yksittäisiin riita-asioihin, jotka kuluttajat tai telee kuluttajien elinkeinonharjoittajien suo-
55852: asunnon myyjänä tai tarjoajana olevat yksi- rituksista tekemiä valituksia pyrkien niissä
55853: tyishenkilöt saattavat lautakunnan käsiteltä- neuvotteluratkaisuun.
55854: viksi. Lisäksi lautakunta antaa lausuntoja Norjan kuluttaja-asiamies (Forbrukerombu-
55855: tuomioistuimille niiden käsitellessä lautakun- det) valvoo yhdessä lähinnä Suomen mark-
55856: nan toimivallan piiriin kuuluvia asioita. Lau- kinatuomioistuinta tehtäviltään vastaavan
55857: takunnan päätös ei ole täytäntöönpanokel- markkinaneuvoston (Markedsrådet) kanssa
55858: poinen eikä sillä ole tuomion oikeusvaiku- markkinointi- ja sopimusehtolain toteutumis-
55859: tuksia. ta käytännössä. Kuluttajariitojen ratkaisu-
55860: lautakunta (Forbrukertvistutvalget), joka toi-
55861: 1.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen mii markkinaneuvoston osastona, käsittelee
55862: lainsäädäntö tavaroiden virheitä koskevia riitoja. Lauta-
55863: kunnan päätökset ovat täytäntöön-
55864: Eräät pohjoismaat panokelpoisia, jolleivät asian osapuolet vie
55865: asiaa tuomioistuimeen määräajassa päätök-
55866: Ruotsissa kuluttaja-asioiden johto kuuluu sen tiedoksisaannista. Palveluiden riita-asi-
55867: sisäasianministeriölle (Inrikesdepartementet). oita varten Norjassa on vapaaehtoisia ala-
55868: Kuluttajaviraston (Konsumentverket) tehtä- kohtaisia lautakuntia. Valtion kulutustutki-
55869: vänä on huolehtia yleisistä kuluttajapoliitti- muslaitos (Statens institutt for Forbruks-
55870: sista toiminnoista, joista päättää parlamentti. forskning, SIFO) tekee tuotetestauksia ja
55871: Kuluttajaviraston pääjohtaja on samalla ku- kulutustavaroiden laatututkimuksia aina elin-
55872: luttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamiehelle kuu- tarvikkeista kodinkoneisiin sekä harjoittaa
55873: luvat tehtävät määräytyvät markkinointilain, taloustieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä
55874: sopimusehtolain ja tuoteturvallisuuslain pe- kuluttajatutkimusta.
55875: rusteella. Kuluttajavirastolla on lisäksi tehtä- Tanskassa yleiset kuluttaja-asiat kuuluvat
55876: viä muun muassa kulutusluottolain, kulutta- elinkeinoministeriölle (Erhversministeriet) ja
55877: javakuutuslain ja velkajärjestelylain perus- kuluttajalainsäädäntö merkittäväitä osaltaan
55878: teella. Virastossa on kuluttaja-asiamiehen oikeusministeriölle. Kuluttajahallitus (Forbu-
55879: sihteeristö, jonka päällikkö toimii kuluttaja- gerstyrelsen) toimii koordinoivana elimenä
55880: asiamiehen sijaisena. Muissa kuluttajaviras- kuluttaja-asioissa sekä antaa ministeriön,
55881: tolle kuuluvissa tehtävissä pääjohtajalla on valtion kotitalousneuvoston, kuluttajavalitus-
55882: eri sijainen. lautakunnan ja kuluttaja-asiamiehen käyttöön
55883: Ruotsissa ei toimi erityistä kuluttajatutki- oikeudellisen sihteeristön. Kuluttajahallituk-
55884: muslaitosta. Kuluttajavirasto tekee laborato- sella on myös tuoteturvallisuuden lainval-
55885: riossaan tuotetestausta sekä teettää tarvitta- vontatehtäviä. Kuluttajahallituksen tutkimus-
55886: vaa selvitystyötä muun muassa kotitalouksi- toiminta keskittyy pääosin tuotetutkimuksiin.
55887: en asemasta ja kuluttajien tilanteesta mark- Tanskassa ei toimi erityistä valtion kulutta-
55888: kinoilla. Yleinen kuluttajavalituslautakunta jatutkimuslaitosta. Kuluttajahallituksen yh-
55889: (Allmänna reklamationsnämnden) antaa so- teydessä toimivan valtion kotitalousneuvos-
55890: pijapuolille ratkaisusuosituksia sellaisissa ton (Statens Husholdningsråd) pääasiallisena
55891: ostajan ja myyjän välisissä tavaroita ja pal- tehtävänä on tuottaa aineistoa kotitalouksien
55892: veluksia tai muita hyödykkeitä koskevissa kuluttajavalistukselle.
55893: riita-asioissa, joita yksityiset kuluttajat tuo- Tanskan kuluttaja-asiamiehen (Forbruge-
55894: vat lautakunnan ratkaistavaksi ja joissa on rombudsmanden) ensisijaisena tehtävänä on
55895: kysymys elinkeinonharjoittajan ammatinhar- valvoa markkinointilain ja vastaavien sään-
55896: joittamiseen liittyvästä suorituksesta. nösten ja määräysten noudattamista yksityi-
55897: Norjassa kuluttaja-asioiden ylin johto kuu- sessä ja julkisessa toiminnassa. Kuluttaja-
55898: luu lapsi- ja perheministeriölle (Bame- og asiamies toimii kuluttajahallituksen yh-
55899: famieliedepartementet). Keskeinen kuluttaja- teydessä. Kuluttajavalituslautakunta (Forbru-
55900: organisaatio on valtion varoista rahoitettu gerklagenaevnet), joka myös toimii kulutta-
55901: kuluttajaneuvosto (Forbrukerrådet), joka lue- jahallituksen yhteydessä, käsittelee tavaroi-
55902: taan usein kuluttajajärjestöihin. Kuluttaja- hin tai työ- ja palvelusuorituksiin liittyviä
55903: neuvosto harjoittaa kuluttajavalistusta, jul- oikeudellisia ongelmia kuluttajaio ja elinkei-
55904: kaisee omaa lehteä sekä välittää muutoinkin nonharjoittajien välillä. Lautakunnan päätök-
55905: hyödykeinformaatiota ja hoitaa myös kulut- set eivät ole täytäntöönpanokelpoisia. Tans-
55906: 6 HE 140/1998 vp
55907:
55908: kassa on myös alakohtaisia valituslautakun- teisölainsäädäntöä valmistellessaan.
55909: tia. Vuonna 1993 lisättiin perustamissopimuk-
55910: sen 3 artiklaan uusi s kohta, jonka mukaan
55911: Eräiden pohjoismaiden kuluttajahallintojen yhteisö myötävaikuttaa kuluttajansuojan to-
55912: yhteneväisyydet ja eroavaisuudet teuttamiseen. Samalla perustamissopimuk-
55913: seen liitettiin kuluttajansuojaa koskeva uusi
55914: Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomes- 129 a artikla. Amsterdamin sopimuksessa
55915: sa on tehtäviltään lähes samanlainen kulutta- vuonna 1997 muutettiin 129 a artiklaa siten,
55916: ja-asiamiesjärjestelmä. Ratkaisuvallan osalta että siinä mainitaan erityisesti ne alueet, joil-
55917: kuluttaja-asiamies on kaikissa maissa itsenäi- la yhteisö edistää kuluttajien etua korkean
55918: nen. Ruotsissa kuluttaja-asiamies on samal- kuluttajansuojan saavuttamiseksi. Näitä ovat
55919: la kuluttajaviraston pääjohtaja. Ruotsissa ja kuluttajien terveys, turvallisuus ja taloudelli-
55920: Tanskassa asiamiehen sihteeristö on osa ku- set edut sekä kuluttajien oikeus tiedonsaan-
55921: luttajavirastoa. Suomessa ja Norjassa kulut- tiin ja koulutukseen sekä oikeus järjestäytyä
55922: taja-asiamiehellä on oma toimisto. etujensa valvomiseksi. Artiklassa todetaan
55923: Mainituissa pohjoismaissa kuluttajaviran- edelleen, että korkean kuluttajansuojan vaati-
55924: omaiset osallistuvat tuoteturvallisuusvalvon- mukset on otettava huomioon myös muita
55925: taan ja siihen liittyvään markkinavalvontaan. kuin varsinaisia kuluttajansuojaa koskevia
55926: Virastoilla on myös maasta riippuen tehtäviä yhteisön toimenpiteitä valmisteltaessa ja to-
55927: muun muassa kulutusluottojen valvonnassa teutettaessa. Amsterdamin sopimus tulee
55928: ja matkatoimistojen valvonnassa. voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat sen
55929: Kuluttajavalistus on mainituissa pohjois- ratifi oineet.
55930: maissa kuluttajaviranomaisten tehtävänä. Euroopan unionin (EU) kuluttajapolitiikan
55931: Ruotsin, Suomen ja Tanskan kuluttajaviras- tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenval-
55932: tot julkaisevat kuluttajille suunnattua lehteä tioiden kuluttajapolitiikkaa. Kehittyneen ku-
55933: sekä tuottavat erilaista kuluttajainformaa- luttajansuojalainsäädännön omaavilla EU:n
55934: tiota. Norjassa valistustehtävää hoitaa valtion jäsenvaltioilla on mahdollisuus ylläpitää ja
55935: rahoituksella toimiva kuluttajaneuvosto. kehittää omiin perinteisiin, lähtökohtiin ja
55936: Norjan kuluttajaneuvostolla on lääneissä olosuhteisiin pohjautuvaa kansallista lainsää-
55937: sijaitsevat aluetoimistot Suomen kuluttajavi- däntöä niissä kysymyksissä, joissa tästä ei
55938: rastolla on piirihallintoviranomaisena lää- ole haittaa yhteistyölle. Niin ikään on mah-
55939: ninhallitukset. Suomessa ja Ruotsissa kulut- dollista harjoittaa kuluttajapolitiikankin alu-
55940: tajaneuvonnasta huolehtivat myös kuntien eella muuta sellaista kansainvälistä yhteis-
55941: kuluttajaneuvojat. työtä, joka edistää EU :n piirissä tapahtuvaa
55942: Norjassa ja Suomessa on itsenäiset yhteis- yhteistyötä. On tärkeää, että yhteisötasolla
55943: kunnallista kuluttajatutkimusta tekevät valti- tehdään kaikki voitava sellaisten ongelmien
55944: on tutkimuslaitokset. Norjan tutkimuslaitok- ratkaisemiseksi, joita ihmiset kokevat joka-
55945: sessa sekä Ruotsin ja Tanskan kuluttajaviras- päiväisessä elämässään mutta joita ei voida
55946: tojen laboratorioissa suoritetaan myös hyö- ratkaista yksinomaan kansallisin toimenpi-
55947: dykkeiden testausta. tein.
55948: Yhteisön kuluttajapoliittiseen yhteistyöhön
55949: Euroopan unionin kuluttajapolitiikka Suo- ja kuluttajansuojasäädösten valmisteluun
55950: men kuluttajahallinnon kannalta osallistuminen on erityisesti kauppa- ja teol-
55951: lisuusministeriön ja oikeusministeriön tehtä-
55952: Euroopan yhteisön perustamissopimukseen vänä. Kuluttajaviranomaisilla on merkittävä
55953: (Rooman sopimus) ei sen alkuperäisessä tehtävä yhteisölainsäädännön mukaisen kan-
55954: muodossaan sisältynyt mainintaa kuluttajan- sallisen lainsäädännön valvonnassa, kuten
55955: suojasta. markkinavalvonnassa, jäsenvaltioiden val-
55956: Ensimmäinen kuluttajapoliittinen ohjelma vontaviranomaisten välisessä yhteistyössä
55957: annettiin 1970-luvulla. Myös ensimmäiset sekä tiedonvaihdossa yhteisön toimielimien
55958: kuluttajansuojaan liittyvät yhteisösäädökset ja jäsenvaltioiden kesken.
55959: ovat tuolta ajalta. Vuonna 1987 perustamis-
55960: sopimukseen liitetyssä 100 a artiklassa mai- 1.3. Nykytilan arviointi
55961: nitaan korkean kuluttajansuojan taso tavoit-
55962: teena, johon on komission pyrittävä sisä- Kuluttajahallinnon 1 päivänä kesäkuuta
55963: markkinoiden toteuttamiseen tähtäävää yh- 1990 v01maan tullutta kokonaisuudistusta
55964: HE 140/1998 vp 7
55965:
55966: toteutettaessa valtion talousarvioon kirjattiin, ovat pitäneet euroon siirtymisen yhteydessä
55967: että kuluttajahallinnon toimivuutta seurataan tarpeellisena kuluttajien luottamuksen säilyt-
55968: ja selvitetään sekä saatujen kokemusten pe- tämiseksi. Eurosta annettavan informaation
55969: rusteella suoritetaan tarkistuksia, mikäli täl- ja hintavertailujen avulla voidaan kuluttajille
55970: laisiin on aihetta. Vuonna 1992 tehdyn selvi- antaa tietoa siirtymävaiheen vaikutuksista
55971: tyksen pohjalta virastojen yhteistoimintaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten -
55972: hallintoasioissa kehitettiin. hintoihin.
55973: Kokemukset nykyisestä kuluttajahallinnos- Valtionhallinnon yleiset tehostamistarpeet
55974: ta ovat olleet voittopuoleisesti myönteisiä. edellyttävät myös kuluttajahallinnon eri toi-
55975: Kullakin viranomaisella on toisistaan erottu- menpiteiden yhteensovittamista. Hallinnossa
55976: vat lakisääteiset tehtäväkokonaisuudet Ha- tulee kehittää rakenteita ja tekijöitä, jotka
55977: jautettu kuluttajahallinnon organisaatio edel- yhteensovittavat eri lohkojen tarpeita ja ta-
55978: lyttäisi hyvin toimiakseen kuluttajapolitiik- voitteita sekä edistävät kokonaisuuden etua.
55979: kaa toteuttavilta virastoilta ja laitoksilta ta- Hallintokoneiston tulee toimia joustavasti ja
55980: voitteiden määrittelyn ja valittavien toimen- taloudellisesti sekä tuloksellisesti.
55981: piteiden tarkoituksenmukaista ja tuloshakuis- Julkishallinnon kehittämisen yhtenä lähtö-
55982: ta koordinointia. Käytännössä kukin viran- kohtana on asiakasläheisyys. Viranomaisten
55983: omainen on paljolti keskittynyt omaan toi- tulee toimia niin, että niiden palveluja käyt-
55984: minta-alueeseensa ja raja-alueen toiminto on tävät kansalaiset mahdollisimman vaivatto-
55985: voinut jäädä kokonaan sivuun. Toiminnan masti voivat asioida viranomaisten kanssa.
55986: tavoitteiden ja painopisteiden muuttuessa on Kuluttajien keskuudessa vallitsee epätietoi-
55987: myös ollut vaikeaa toimia siten, että jousta- suutta siitä, kuka yleisiä kuluttaja-asioita
55988: vasti siirrettäisiin taloudellisia ja henkilö- hoitaa.
55989: resursseja virastojen kesken. ED:n kuluttajapolitiikan merkitys on kas-
55990: Kuluttajaviraston yhdessä läänihallitusten vanut viime vuosina. Kuluttajapolitiikan ja
55991: kanssa tekemät hintavertailut samoin kuin kuluttajahallinnon painopiste tulee kuitenkin
55992: hyödykkeiden laatuvertailut lisäävät mark- olemaan kansalliset olosuhteemme. Mu-
55993: kinoiden ja niiden toimivuuden läpinäky- kanaolo ED:n sisämarkkinoilla merkitsee
55994: vyyttä. Hinta- ja laatuvertailujen julkaisemi- samalla, että monet kuluttajia koskevat pää-
55995: nen parantaa kuluttajien mahdollisuuksia tökset tehdään ED:ssa. Tyypillinen tämän-
55996: tehdä taloutensa ja tarpeidensa kannalta par- kaltainen kysymys on elintarvikkeiden tur-
55997: haita hyödykevalintoja. Kuluttajalla on mah- vallisuus. Kuluttajapolitiikan kannalta on
55998: dollisuus valita, millaisia hyödykkeitä hän myös tärkeää, että varaudutaan tuleviin muu-
55999: haluaa ostaa, millaisella palvelulla ja mitä toksiin. Tällainen muutos ED-maiden yksit-
56000: hän haluaa niistä maksaa. Hintavertailujen täisille kuluttajiiie on yhteisen valuutan
56001: tarkoituksenmukaisuutta tuskin voidaan aina- käyttöönotto. Kuluttajahallinnon on kyettävä
56002: kaan kuluttajanäkökulmasta asettaa kyseen- suoriutumaan myös tällaisista, usein hyvin-
56003: alaiseksi. Eräänä osoituksena tästä on hinta- kin monimutkaisista ja usealla hallinnonalal-
56004: vertailusivujen suuri kävijämäärä kuluttajavi- la vaikuttavista asioista.
56005: raston lnternet-palvelimella.
56006: Kuluttajaviraston hintavertailut liittyvät 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
56007: aloihin, joiden hintoja kuluttajien on itse ehdotukset
56008: vaikea ja työlästä verrata. Vertailuihin liite-
56009: tään usein hyödykkeiden valintoja ja osta- 2.1. Tavoitteet
56010: mista helpottavia tietoja sekä testattujen hyö-
56011: dykkeiden laatutietoja. Hintavertailuja teh- Valtioneuvoston 16 päivänä huhtikuuta
56012: dään myös uusista tuotteista tai alueellisesti 1998 tekemän hallintopoliittisen periaatepää-
56013: kiinnostavista aiheista. Vertailujen aiheet ja töksen mukaan tavoitteena on hallinnon te-
56014: keräyskohteet vaihtelevat eikä päällekkäi- hokkuuden, toimivuuden ja palvelualttiuden
56015: syyttä esimerkiksi tilastokeskuksen tietojen- lisääminen. Ministeriöiden alaisen kes-
56016: keruun kanssa juurikaan esiinny. kushallinnon toiminnallista päällekkäisyyttä
56017: Suomen ED-jäsenyyden toteutuessa voitiin sekä työnjaon selkiytymättömyyttä pyritään
56018: suoritetun ED-hintaseurannan avulla näyttää poistamaan.
56019: arvioidun hintojen alennusten siirtyminen Kuluttajahallinnon ja kuluttajapolitiikan
56020: vähittäishintoihin. Vastaavanlaista hin- tulee voida vastata nopeasti toimintaympäris-
56021: taseurantaa eurooppalaiset kuluttajajärjestöt tön muutosten tuomiin haasteisiin. Tavoit-
56022: 8 HE 140/1998 vp
56023:
56024: teena on luoda tehtävien edellyttämä, selvä- nössä samat kuin nykyisten kuluttajaviraston
56025: piirteinen ja joustava keskushallinto kulutta- ja kuluttaja-asiamiehen toimiston. Kuluttaja-
56026: ja-asioihin. viraston ylijohtaja toimii ehdotuksen mukaan
56027: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen kuluttaja-asiamiehenä.
56028: toimiston yhdistämisen sekä uuden kuluttaja- Koska kuluttaja-asiamies olisi edelleen
56029: viraston ja muun kuluttajahallinnon yhteis- kuluttajia koskevien sopimus- ja mark-
56030: toiminnan tehostamisen tavoitteena on kinointiehtojen valvoja ja tekisi näitä asioita
56031: - selkeyttää tehtäviä sekä saada jousta- koskevat päätökset asiamiehen ominaisuu-
56032: vamman toiminnan kautta syntymään syner- dessa, nykyisessä kuluttaja-asiamiehestä an-
56033: giaetuja samankaltaisten asioiden hoitami- netussa laissa olevat menettelytapasäännök-
56034: sessa, set tulee ottaa lakiin Kuluttajavirastosta. Ku-
56035: - saada kuluttajien ja sidosryhmien asi- luttaja-asiamiehen lainsäädännön valvonta-
56036: ointi nykyistä helpommaksi, tehtävät säilyvät nykyisinä. Uutena keinona
56037: - saada kuluttajahallinnosta selkeämpi ja kuluttaja-asiamiehelle ehdotetaan mahdolli-
56038: lisätä sen tunnettavuutta sekä suutta maksaa Kuluttajaviraston toiminta-
56039: - tehostaa kuluttaja-asioiden hoitoa ja menoista avustamansa kuluttajan maksetta-
56040: saada toiminta taloudellisemmaksi. vaksi mahdollisesti tuomittavat oikeuden-
56041: Yksi viranomaistoimintoja hoitava kulutta- käyntikulut
56042: javiranomainen pystyy nykyistä paremmin
56043: suuntaamaan voimavarojaan kulloinkin tar- 3. Esityksen vaikutukset
56044: vittaviin valvonta- tai valistustehtäviin, kos-
56045: ka viraston sisäiset järjestelyt voidaan hoitaa Esityksellä ei ole henkilöstöön kohdistuvia
56046: joustavasti. Kehittämistavoitteena voidaan eikä varsinaisesti valtiontaloudellisia vaiku-
56047: nähdä myös henkilöstön mahdollisen sekto- tuksia. Kuluttajavirasto muodostetaan siirtä-
56048: roituneisuuden vähentämisen. Ammattitai- mällä nykyiset kuluttajaviraston ja kuluttaja-
56049: toinen ja laajan katsantokannan omaava hen- asiamiehen toimiston virat ja työsuhteiset
56050: kilöstö kykenee seuraamaan ja analysoimaan tehtävät sekä niitä hoitava henkilöstö perus-
56051: kuluttajia koskevia yhteiskunnan muutoksia. tettavaan uuteen virastoon. Kun tehtävät säi-
56052: Tällaista ammattitaitoa voidaan yleensä lyvät ennallaan, uuden viraston menot ovat
56053: isommassa yksikössä paremmin kehittää an- samat kuin nykyisten kuluttaja-asiamiehen
56054: tamalla henkilöstölle mahdollisuus urakier- toimiston ja kuluttajaviraston menot yhteen-
56055: toon viraston sisällä. sä paitsi, että Kuluttajaviraston maksullisen
56056: Tavoitteena on myös saattaa Kuluttajavi- toiminnan osalta siirrytään nettobudjetoin-
56057: raston tiedonkeruuvaltuudet valtioneuvoston tiin. Nettobudjetoitavaa toimintaa ovat Ku-
56058: 5 päivänä helmikuuta 1998 tekemän periaa- luttaja-lehden julkaisutoiminta, Kuluttajavi-
56059: tepäätöksen mukaisiksi rajaamaHa viraston raston julkisoikeudelliset ja muut suoritteet
56060: tietojensaanti niihin tietoryhmiin, jotka ovat sekä EU:lta saatava rahoitustuki testaustoi-
56061: välttämättömiä hintoja koskevan kuluttajava- mintaa ja tuotevahinkorekisterin tietojenke-
56062: listuksen hoitamiseksi. ruujärjestelmää varten. Nettobudjetointiin
56063: Nyt ehdotettava kuluttajahallinnon toi- siirtyminen lisää viraston kustannustietoutta
56064: mielinten kokoaminen parantaa myös edel- sekä tuo pitkäjännitteisyyttä valistusaineiston
56065: lytyksiä hoitaa yhteisölainsäädännön mukai- kehittämiseen.
56066: sen kansallisen lainsäädännön valvontaa, Pitemmällä aikavälillä viraston suurempi
56067: jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten välistä koko mahdollistaa tehokkaamman toimin-
56068: yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa yhteisön toi- nan ja sitä kautta parempien tulosten
56069: mielimien ja jäsenvaltioiden kesken. saavuttamisen entisillä resursseilla. Tehtä-
56070: viä voidaan myös paremmin koordinoida
56071: 2.2. Keskeiset ehdotukset ja tätä kautta saavuttaa tehokkuusetuja.
56072: Ehdotetusta kuluttajan oikeudenkäyntikulu-
56073: Perustettava Kuluttajavirasto ehdotetaan jen korvaamisesta kuluttaja-asiamies voi
56074: muodostettavaksi yhdistämällä nykyiset ku- päättää Kuluttajaviraston määrärahojen puit-
56075: luttajavirasto ja kuluttaja-asiamiehen toimis- teissa.
56076: to. Uuden viraston tehtävänä on kuluttajien Kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille asi-
56077: taloudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen ointi yhdessä viranomaisessa ja sitä kautta
56078: aseman turvaaminen sekä kuluttajapolitiikan näiden viranomaisten saavutettavuus on ny-
56079: toteuttaminen. Viraston tehtävät ovat käytän- kyistä helpompaa.
56080: HE 140/1998 vp 9
56081: 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuus-
56082: ministeriössä. Valmistelun yhteydessä on
56083: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kuultu oikeusministeriötä sekä yhdistettäviä
56084: kuluttajahallintotyöryhmä ehdotti 6 päivänä virastoja ja näiden henkilöstön edustajia.
56085: maaliskuuta 1996 valmistuneessa mietinnös-
56086: sään (Kauppa- ja teollisuusministeriön työ- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
56087: ryhmä- ja toimikuntaraportteja 511996), että seikkoja
56088: kuluttajavirasto, kuluttaja-asiamiehen toimis-
56089: to ja kuluttajatutkimuskeskus koottaisiin yh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
56090: deksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Pe- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
56091: rustettavan uuden viraston ylijohtajana toi- si sen yhteydessä.
56092: misi kuluttaja-asiamies. Eduskunnan käsiteltävänä oleva hallituksen
56093: Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa kos- esitys laiksi saatavien perinnästä ja laeiksi
56094: keteltiin enimmältään kahta asiakokonaisuut- eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
56095: ta: kuluttaja-asiamiehen asemaa ja kuluttaja- (HE 19911996 vp) sisältää ehdotuksen laiksi
56096: tutkimuskeskuksen asemaa. Tutkimuksen kuluttaja-asiamiehestä annetun lain muutta-
56097: itsenäisyyttä ja riippumattomuutta viran- misesta. Jos tämä organisaatiota koskeva
56098: omaistoiminnoista korostettiin. Kuluttajahal- esitys hyväksytään aikaisemmin kuin esitys
56099: linnon selkeyttämistä kannatettiin ja kulutta- laiksi saatavien perinnästä ja laeiksi eräiden
56100: ja-asiamiehen päätöksenteon riippumatto- siihen liittyvien lakien muuttamisesta, on sii-
56101: muuden turvaamista pidettiin tärkeänä. Pal- hen sisältyvä lakiehdotus kuluttaja-asiamie-
56102: kansaajien keskusjärjestöt korostivat nykyis- hestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta tar-
56103: ten virastojen henkilöstön aseman turvaamis- peeton. Myös esitykseen sisältyvän saatavien
56104: ta ja yhteistyötä henkilöstön kanssa jatkoval- perintää koskevan lakiehdotuksen 12 ja
56105: mistelussa. 14 §:n sanamuotoa on tarkistettava.
56106: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimek- Oikeusministeriössä on valmisteltavana
56107: siannosta suoritetussa kuluttajatutkimuskes- hallituksen esitys takausta ja vierasvelka-
56108: kuksen arvioinnissa (Kauppa- ja teollisuus- panttausta koskevaksi lainsäädännöksi. Esi-
56109: ministeriön julkaisuja 4/1997) selvitysmies tykseen sisältyisi myös kuluttaja-asiamiehen
56110: ei puoltanut kuluttajatutkimuskeskuksen ase- toimivaltaa koskeva muutosehdotus. Halli-
56111: man järjestämistä kuluttajahallintotyöryhmän tuksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
56112: esittämällä tavalla. syksyllä ja näin ollen on mahdollista, että
56113: Valtion vuoden 1998 talousarvioesitykses- esitys on eduskunnan käsiteltävänä samanai-
56114: sä kauppa- ja teollisuusministeriön pää- kaisesti tämän esityksen kanssa. Jos tämä
56115: luokassa todetaan, että "kuluttajahallinnon esitys hyväksytään aikaisemmin kuin halli-
56116: organisoinnin uudistusta valmistellaan siten, tuksen esitys takausta ja vierasvelka-
56117: että uudistus voidaan toteuttaa viimeistään panttausta koskevaksi lainsäädännöksi, olisi
56118: 1.1.1999" sekä että "kuluttajatutkimuskes- siihen tehtävä vastaavat muutokset kuin hal-
56119: kuksen toimintaa kehitetään suoritetun arvi- lituksen esitykseen laiksi saatavien perinnäs-
56120: oinnin tulosten mukaisesti". tä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien
56121: muuttamisesta.
56122:
56123:
56124:
56125:
56126: 380290Q
56127: 10 HE 140/1998 vp
56128:
56129:
56130: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
56131:
56132: 1. Lakiehdotuksen perustelut kaan viraston ohjaus ja valvonta kuuluu val-
56133: tioneuvoston ohjesäännössä säädettävälle
56134: 1 §. Tehtävät. Pykälän 1 momentissa sää- ministeriölle, joka nykyisin on kauppa- ja
56135: detään Kuluttajaviraston toimialasta. Kulut- teollisuusministeriö. Ministeriö voi nykyi-
56136: tajapolitiikan toteuttamisen lisäksi Kuluttaja- seen tapaan antaa Kuluttajavirastolie toimek-
56137: viraston tehtävänä on kuluttajan taloudelli- siantoja.
56138: sen, terveydellisen ja oikeudellisen aseman Pykälän 2 momentissa säädetään, ettei Ku-
56139: turvaaminen. Kuluttajaviraston ylijohtaja toi- luttajavirastoa ohjaavan ministeriön valta
56140: mii kuluttaja-asiamiehenä. ulotu Kuluttajavirastolie tai kuluttaja-asia-
56141: Kuluttajavirasto muodostetaan yhdistämäl- miehelle kuuluviin lainsäädännön valvonta-
56142: lä nykyisen kuluttajaviraston ja kuluttaja- tehtäviin eikä kuluttajan avustamistehtäviin.
56143: asiamiehen toimiston henkilöstö ja tehtävät. Säännös on luonteeltaan selkeyttävä ja sillä
56144: Nykyisen kuluttajaviraston ja kuluttaja-asia- korostetaan kuluttaja-asiamiehen ja Kulutta-
56145: miehen tehtävät sinänsä säilyvät ennallaan. javiraston päätöksenteon riippumattomuutta
56146: Kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja heille kuuluvissa lainsäädännön valvontateh-
56147: oikeudellisen aseman turvaamiseksi Kulutta- tävissä ohjaavasta ministeriöstä.
56148: javirasto huolehtii muun muassa tuoteturval- 3 §. Johtokunta. Pykälän mukaan Kulutta-
56149: lisuuslaissa tarkoitetusta valvonnasta ja val- javirastolla on johtokunta. Vastaava säännös
56150: mismatkaliikkeistä annetussa laissa sille sää- on nykyisen kuluttajavirastosta annetun lain
56151: detyistä tehtävistä sekä nykyisen kuluttaja- 2 §:ssä.
56152: asiamiehen toimiston tavoin avustaa kulut- 4 §. Tietojenantamisvelvollisuus Pykälän
56153: taja-asiamiestä lainsäädännön valvontateh- mukaan elinkeinonharjoittaja on velvollinen
56154: tävissä. Kuluttajavirasto myös tekee tai teet- antamaan Kuluttajavirastolie kulutustavaroi-
56155: tää kuluttajakysymyksiin liittyviä selvityksiä den ja kuluttajapalvelusten vähittäismyynti-
56156: ja vertailuja, huolehtii kuluttajavalistuksesta, hintoja koskevia tietoja kuluttajakysymyksiin
56157: kuluttajaneuvonnan ohjauksesta sekä muista liittyviä selvityksiä ja vertailuja varten sekä
56158: sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä. kuluttaja-asiamiehelle tietoja kuluttaja-asia-
56159: Kuluttajaviraston tekemät ja teettämät selvi- miehelle kuuluvan lainsäädännön valvonta-
56160: tykset ja vertailut liittyvät pääosin kuluttaja- tehtäviä varten.
56161: valistusaineiston tuottamiseen ja koskevat Kuluttaja-asiamiehen osalta tietojensaanti-
56162: kulutushyödykkeiden hintoja ja laatua sekä valtuus on nykyisen kuluttaja-asiamiehestä
56163: ympäristövaikutuksia ja muita kuluttajien annetun lain 9 §:ssä. Ehdotuksessa on mark-
56164: kannalta tärkeitä aiheita. Kuluttajavirasto kinointia ja sopimusehtoa kokevien tarpeel-
56165: tekee myös aloitteita ja esityksiä kuluttajan- listen tietojen sijasta viitattu kuluttaja-asia-
56166: suojan ja kuluttajapolitiikan kehittämiseksi. miehen valvontatehtäviin. Näin ollen kulut-
56167: Ehdotettu kuluttajansuojaa koskevan kehi- taja-asiamiehelle tulee antaa tietoja niistä
56168: tyksen seuraaminen sekä sitä koskevien tietoryhmistä, jotka ovat välttämättömiä val-
56169: aloitteiden ja esitysten tekeminen soveltuu vontatehtävien hoitamiseksi. Nämä valvonta-
56170: Kuluttajaviraston toimialaan. tehtävät määräytyvät erityislainsäädännön
56171: Kun Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii perusteella.
56172: kuluttaja-asiamiehenä, hänen tehtävänsä liit- Ehdotuksen mukaan Kuluttajaviraston tie-
56173: tyvät nimenomaan lainvalvontaan ja 9 §:ssä tojensaanti rajataan valtioneuvoston 5 päi-
56174: säädettävään kuluttajan avustamiseen tuomi- vänä helmikuuta 1998 tekemän periaatepää-
56175: oistuimessa. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvis- töksen mukaisesti koskemaan vain kulutusta-
56176: ta tehtävistä säädetään kuluttajansuojalaissa varoiden ja kuluttajapalvelusten vähittäis-
56177: sekä muun muassa luottolaitostoiminnasta myyntihintoja. Lisäksi selvityksen tekemisen
56178: annetussa laissa ja arvopaperimarkkinalaissa. tulee liittyä kuluttajakysymyksiin, mikä käy-
56179: Valvontatehtävien toteuttamiseksi kuluttaja- tännössä on lähinnä kuluttajainformaation
56180: asiamies voi nykyiseen tapaan antaa mark- tuottamista. Hintavertailujen laadun varmis-
56181: kinointia koskevia ohjeita sekä neuvotella tamiseksi kuluttajavirasto, lääninhallitukset
56182: järjestöjen kanssa vakiosopimusehtoja. ja tilastokeskus kehittävät nykyisin yhteis-
56183: 2 §. Hallinnollinen asema Pykälän mu- työssä hintavertailujen laatua ja vertailujen
56184: HE 140/1998 vp 11
56185:
56186: julkaisemista. tyksensä muiden tekemistä vaatimuksista ja
56187: Kuluttajavirasto voi nykyiseen tapaan mää- asiassa olevista sellaisista selvityksistä, jotka
56188: rätä tiedot annettavaksi lääninhallitukselle. voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Asia saa-
56189: Käytännössä lääninhallitukset tietojen kerää- daan ratkaista asianosaista kuulematta muun
56190: misen lisäksi käsittelevät hintatiedot alusta- muassa, jos kuuleminen vaarantaa päätöksen
56191: vasti sekä tiedottavat paikallisten vertailujen tarkoituksen toteutumisen tai jos asian rat-
56192: tulokset. kaisemista ei voida lykätä.
56193: Ehdotettu tietojensaanti ei rajoita muualla 7 §. Lausunnon pyytäminen. Pykälässä
56194: lainsäädännössä olevia Kuluttajaviraston säädetään kuluttaja-asiamiehen velvollisuu-
56195: muita tehtäviä koskevia tiedonsaantioikeuk- desta pyytää rahoitustarkastukselta lausunto
56196: sia. Elinkeinonharjoittaja on velvollinen an- ennen 6 §:ssä tarkoitettuun toimenpiteeseen
56197: tamaan Kuluttajavirastolie tietoja muun ryhtymistä tai asian saattamista mark-
56198: muassa tuoteturvallisuuslain ja valmismatka- kinatuomioistuimeen. Vastaava säännös on
56199: liikkeistä annetun lain perusteella. nykyisin kuluttaja-asiamiehestä annetun lain
56200: Tietojen julkaiseminen ja salassapito mää- 8 §:n 2 momentissa.
56201: räytyvät yleisten asiakirjain julkisuudesta 8 §. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvalta
56202: annetun lain (8311951) ja eräitä poikkeuksia Pykälän 1 momentin mukaan kuluttaja-asia-
56203: yleisten asiakirjain julkisuudesta sisältävän mies on esteeilinen ylijohtajana ratkaisemaan
56204: asetuksen (650/1951) perusteella. Kuluttaja- asian, joka koskee Kuluttajaviraston toimi-
56205: viraston elinkeinonharjoittajilta saarnat vähit- valtaan kuuluvien tuoteturvallisuuslaissa ja
56206: täishintatiedot ovat kaikkien saatavissa ja valmismatkaliikkeistä annetussa laissa sää-
56207: siten julkisia kuten myös niistä laadittavat dettyjen pakkokeinojen käyttämistä, silloin
56208: vertailutiedot kun samaa elinkeinonharjoittajaa koskeva
56209: 5 §. Kuluttqja-asiamiehen neuvotteluvel- asia on toisen lain nojalla kuluttaja-asiamie-
56210: vollisuus. Pykälässä säädetään kuluttaja-asia- hellä vireillä tai hän on kuluttaja-asia-
56211: miehen nimenomaisesta neuvotteluvelvoit- miehenä puuttunut saman elinkeinonharjoit-
56212: teesta ennen pakkotoimiin ryhtymistä tai tajan toimintaan. Ratkaisuvaltaa tällaisissa ti-
56213: asian saattamista tuomioistuimen käsiteltä- lanteissa käyttää kauppa- ja teollisuusminis-
56214: väksi. Vastaava säännös on nykyisin kulutta- teriön määräämä ylijohtajan sijainen.
56215: ja-asiamiehestä annetun lain 6 §:ssä. Momentin mukaan kuluttaja-asiamies olisi
56216: 6 §. Kuluttaja-asiamiehen antama kielto. esteeilinen ratkaisemaan pakkokeinojen käyt-
56217: Pykälä sisältää säännökset kuluttaja-asiamie- töä koskevan asian myös, jos hän on kulut-
56218: hen antaman kiellon ja väliaikaisen kiellon taja-asiamiehenä jo puuttunut saman elinkei-
56219: yleisistä edellytyksistä ja menettelytavoista. nonharjoittajan toimintaan. Esteellisyyteen
56220: Vastaavat säännökset ovat nykyisin kulutta- johtavalla puuttumisella tarkoitetaan sään-
56221: ja-asiamiehestä annetun lain 7 §:ssä ja uh- nöksessä sellaista lähiaikoina tapahtunutta
56222: kasakon asettamisen osalta 10 §:ssä. kuluttaja-asiamiehen kannanottoa, jolla saat-
56223: Säännökset kuluttaja-asiamiehen oikeudes- taa olla vaikutusta myös esillä olevan asian
56224: ta näiden pakkokeinojen käyttöön olisivat arviointiin ja jonka johdosta ei voida pitää
56225: erityislaissa. Markkinointitoimien tai sopi- asianmukaisena, että kuluttaja-asiamies käyt-
56226: musehtojen osalta säännökset ovat kulutta- täisi uuden viraston päällikölle kuuluvia uu-
56227: jansuojalaissa. Hallituksen esityksessä laiksi sia toimivaltuuksiaan samaa elinkeinonhar-
56228: saatavien perinnästä ja laeiksi eräiden siihen joittajaa kohtaan.
56229: liittyvien lakien muuttamisesta ehdotetaan, Pykälän 2 momentin mukaan kuluttaja-
56230: että kuluttaja-asiamies voisi väliaikaisesti tai asiamies voi siirtää ratkaisuvaltaa alaiselleen
56231: kiireellisissä tapauksissa kieltää jatkamasta virkamiehelle asioissa, joissa ratkaisukäytän-
56232: mainitun lain vastaista kuluttajasaatavaa kos- tö on vakiintunut. Säännös vastaa nykyisen
56233: kevaa perintämenettelyä. kuluttaja-asiamiehestä annetun lain 11 a §:ää
56234: Ehdotus ei sisällä nykyisen 8 §:n 1 mo- ja kuluttaja-asiamiehestä annetun asetuksen
56235: mentin mukaista erityistä säännöstä varata 9 §:n 1 momenttia.
56236: elinkeinonharjoittajalle tilaisuus tulla kuul- Kuluttaja-asiamies voi myös määrätä
56237: luksi ennen väliaikaisen kiellon antamista tai alaisensa virkamiehen käyttämään puheval-
56238: asian saattamista tuomioistuimen käsiteltä- taa markkinatuomioistuimessa. Nykyisen
56239: väksi. Hallintomenettelylain (59811982) lain 3 §:n mukaan kuluttaja-asiamies voi
56240: 15 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian määrätä tähän tehtävään ainoastaan sijaise-
56241: ratkaisemista varattava tilaisuus antaa seli- naan toimivan toimistopäällikön. Asioiden
56242: 12 HE 140/1998 vp
56243:
56244: joustavan hoidon kannalta on perusteltua, Muutoin kuluttaja-asiamiehen ja kuluttaja-
56245: että tehtävään voidaan määrätä muukin käsi- viraston suoritteiden maksullisuus määräytyy
56246: teltävänä olevaan asiaan perehtynyt virka- valtion maksuperustelain (150/1992) mu-
56247: mies. kaan. Kuluttaja-asiamiehestä annetun lain
56248: Kuluttaja-asiamies voi luonnollisesti ottaa 12 §:n mukaan kuluttaja-asiamiehen asia- ja
56249: ratkaistavakseen asian, jonka hän on dele- toimituskirjat annetaan maksuitta. Kun ku-
56250: goinut, joko peruuttamaHa siirtämänsä rat- luttaja-asiamiehen antamat asia- ja toimitus-
56251: kaisuvallan tai päättämällä ratkaisuvaltaa kirjat liittyvät lainsäädännön valvontatehtä-
56252: antaessaan pidätysoikeudesta. viin, toimituskirjat voidaan antaa maksutta
56253: 9 §. Kuluttajan avustam,inen. Pykälän samoin kuin esimerkiksi kuluttajaviraston
56254: 1 momentin mukaan kuluttaja-asiamies voi nykyiset kieltopäätökset tuoteturvallisuuden
56255: säännöksessä mainituissa tapauksissa avustaa valvontaa koskevissa asioissa. Tarkemmin
56256: tai määrätä alaisensa virkamiehen avusta- maksuista säädettäisiin ministeriön päätök-
56257: maan kuluttajaa yksittäisen asian hoitamises- sessä. Kuluttajaviraston poikkeuslupapäätök-
56258: sa. Säännös vastaa nykyisen kuluttaja-asia- set sekä valmismatkaliikkeen rekisteröintiä
56259: miehestä annetun lain 2 §:ää. ja vakuuden valvontamaksua ja kosmeettisen
56260: Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että valmisteen valmistajan, valmistuuajan tai
56261: kuluttaja-asiamies voi päättää Kuluttajaviras- maahantuojan rekisteröintiä koskevat päätök-
56262: ton määrärahojen puitteissa maksaa avusta- set olisivat nykyiseen tapaan maksullisia.
56263: maosa kuluttajan maksettavaksi tuomitut 10 §.Muutoksenhaku. Pykälässä säädetään
56264: vastapuolen oikeudenkäyntikulut osittain tai muutoksenhakukielto kuluttaja-asiamiehen
56265: kokonaan tapauksissa, jolloin se on lain so- päätökseen asiassa, joka kuuluu mark-
56266: veltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan- kinatuomioistuimen toimivaltaan tai joka
56267: nalta tärkeää tai jos elinkeinonharjoittaja ei koskee 9 §:ssä tarkoitettua kuluttajan avusta-
56268: noudata kuluttajavalituslautakunnan päätöstä. mista. Vastaava säännös on kuluttaja-asia-
56269: Pykälän 3 momentin mukaan kuluttaja-asia- miehestä annetun asetuksen 11 §:ssä. Muu-
56270: mies voi samoilla perusteilla päättää myös toin sekä kuluttaja-asiamiehen että Kuluttaja-
56271: päämiehenä olevan kuluttajan omien oikeu- viraston päätöksiin haettaisiin muutosta siinä
56272: denkäyntikulujen maksamisesta. Päätös mak- järjestyksessä, kuin hallintolainkäyttölaissa
56273: samisesta tulee tehdä samanaikaisesti, kun (5 86/1996) tai muussa laissa säädetään.
56274: kuluttaja-asiamies päättää kuluttajan avusta- 11 §. Hallintopalvelut. Kuluttajavirasto
56275: misesta oikeudenkäynnissä. hoitaisi nykyiseen tapaan kuluttajavali-
56276: Ehdotettu muutos johtuu siitä, että vasta- tuslautakunnan, kuluttajatutkimuskeskuksen
56277: puolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvel- ja elintarvikeviraston hallintopalvelut Val-
56278: vollisuudessa tapahtunut muutos, arvon- tion talousarviosta annetun asetuksen
56279: lisäveron käyttöönottaminen ja oikeusturva- (1243/1992) mukaan valtiovarainministeriö
56280: vakuutusten ehtomuutokset ovat johtaneet määrää asianomaisen ministeriön esityksestä,
56281: siihen, että yksityinen kuluttaja joutuu mo- mitkä virastot ja laitokset toimivat tasavallan
56282: nissa tapauksissa ottamaan suuren taloudelli- presidentin kanslian sekä ministeriöiden li-
56283: sen riskin viedessään asiansa tuomioistuimen säksi tilivirastoina. Kuluttajavirasto on mää-
56284: ratkaistavaksi eikä kaikilla kuluttajilla ole rätty edellä mainittujen virastojen ja laitok-
56285: tällaiseen taloudellista mahdollisuutta. Kun sen tilivirastoksi. Hallintopalveluiden hoi-
56286: kuluttajan avustamistilanteessa on aina kysy- dosta ei ehdoteta nykyisen kaltaisia yksityis-
56287: myksessä merkittävästä ennakkotapauksesta, kohtaisia säännöksiä, vaan asianomaiset vi-
56288: voidaan olettaa, etteivät kuluttaja-asiamiehen rastot sopisivat palveluista tai, jos he
56289: avustamistehtävät merkittävästi lisäänny. eivät pääse sopimukseen, ministeriö määräisi
56290: Pykälän 3 momentin mukaan kuluttaja- asiasta. Hallintopalveluiden hoitamisesta ai-
56291: asiamiehen avustaessa kuluttajaa ja kulutta- heutuvat menot ovat Kuluttajaviraston ta-
56292: jan vastapuolena olevan elinkeinonharjoit- lousarviossa ja tarkoituksena on, että palve-
56293: tajan hävitessä asian oikeudenkäynnissä, tä- luja tuotetaan nykyisessä laajuudessa.
56294: män elinkeinonharjoittajan tulee korvata val- 12 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän mu-
56295: tiolle kuluttajan avustamisesta aiheutuneet kaan tarkemmat säännökset lain täytäntöön-
56296: kohtuulliset kustannukset säännöksessä mää- panosta annetaan asetuksella Kuluttajaviras-
56297: riteltyjen perusteiden mukaan. Vastaava tosta. Asetus sisältäisi säännöksiä muun
56298: säännös on nykyisin kuluttaja-asiamiehestä muassa viraston tehtävistä, organisaatiosta,
56299: annetun lain 12 §:n 2 momentissa. henkilöstöstä ja lääninhallituksen asemasta.
56300: HE 140/1998 vp 13
56301:
56302: 13 §. Voimaantulo. Tarkoituksena on saat- si. Siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suos-
56303: taa laki voimaan valtion talousarvioesityksen tumusta.
56304: mukaisesti mahdollisuuksien mukaan vuoden
56305: 1999 alusta. Lailla kumotaan nykyiset kulut- 2. Tarkemmat säännökset
56306: taja-asiamiehestä annettu laki ja kuluttajavi-
56307: rastosta annettu laki. Milloin muualla laissa Tarkemmat säännökset muun muassa Ku-
56308: on viitattu kuluttaja-asiamiehestä annettuun luttajaviraston tehtävistä, organisaatiosta,
56309: lakiin, sovelletaan ehdotettua lakia. henkilöstöstä ja lääninhallituksen asemasta
56310: 14 §. Siirtymäsäännökset. Ehdotuksen mu- annetaan asetuksella.
56311: kaan kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamie-
56312: hen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä 3. Voimaantulo
56313: ja virat siirretään lain voimaan tullessa Ku-
56314: luttajavirastoon. Kuluttaja-asiamiehen virka Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden
56315: muutetaan Kuluttajaviraston ylijohtajan vi- 1999 alusta.
56316: raksi. Nykyisen kuluttajaviraston ylijohtajan
56317: virka siirretään ja virkaan nimitetty henkilö, Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
56318: joka nykyisin on virasta virkavapaalla, siir- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
56319: tyy kauppa- ja teollisuusministeriöön. Sa- tus:
56320: malla vuan nimi muutetaan kehitysjohtajak-
56321: 14 HE 140/1998 vp
56322:
56323: Laki
56324: Kuluttajavirastosta
56325:
56326: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
56327: 1§ säädetään asetuksella.
56328: Tehtävät 4 §
56329:
56330: Kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja Tietojenantamisvelvollisuus
56331: oikeudellisen aseman turvaamista sekä ku-
56332: luttajapolitiikan toteuttamista varten on Ku- Elinkeinonharjoittaja on velvollinen anta-
56333: luttajavirasto, jossa on kuluttaja-asiamies. maan Kuluttajavirastolle kulutustavaroiden ja
56334: Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja- kuluttajapalvelusten vähittäismyyntihintoja
56335: asiamiehenä. koskevia tietoja 1 §:n 2 momentissa tarkoi-
56336: Kuluttajavirasto edistää ja toteuttaa kulut- tettuja selvityksiä ja vertailuja varten sekä
56337: tajavalistusta ja -kasvatusta, ohjaa kunnallis- kuluttaja-asiamiehelle tietoja 1 §:n 2 mo-
56338: ta kuluttajaneuvontaa, tekee kuluttaja- mentissa tarkoitettuja valvontatehtäviä var-
56339: kysymyksiin liittyviä selvityksiä ja vertailuja ten. Kuluttajavirasto voi määrätä tiedot an-
56340: sekä esityksiä ja aloitteita kuluttajansuojan ja nettavaksi myös lääninhallituksille.
56341: kuluttajapolitiikan kehittämiseksi samoin Kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies voi-
56342: kuin suorittaa muut sille säädetyt tai määrä- vat asettaa tietojenantovelvollisuuden tehos-
56343: tyt tehtävät. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvis- teeksi uhkasakon.
56344: ta lainsäädännön valvontatehtävistä on li-
56345: säksi voimassa, mitä niistä erikseen sääde- 5§
56346: tään.
56347: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus
56348: on erityisesti toimittava aloilla, joilla on ku-
56349: luttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai Havaitessaan elinkeinonharjoittajan ryhty-
56350: joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän neen lainvastaiseen toimenpiteeseen, kulut-
56351: ongelmia kuluttajien asemassa. taja-asiamiehen on pyrittävä saamaan elin-
56352: keinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan
56353: 2§ siitä. Tarvittaessa kuluttaja-asiamiehen on
56354: ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin
56355: Hallinnollinen asema tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltä-
56356: väksi.
56357: Kuluttajaviraston ohjaus ja valvonta
56358: kuuluu valtioneuvoston ohjesäännössä 6§
56359: (1522/1995) säädettävälle ministeriölle, joka
56360: voi myös antaa Kuluttajavirastolle toimek-
56361: siantoja viraston toimialaan kuuluvissa Kuluttaja-asiamiehen antama kielto
56362: asioissa.
56363: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske Milloin kuluttaja-asiamiehellä on oikeus
56364: Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen muun lain nojalla kieltää lainvastainen me-
56365: toimintaa lainvalvontaviranomaisena eikä nettely, kielto määrätään tai annetaan väliai-
56366: kuluttaja-asiamiehen toimintaa 9 §:ssä tar- kaisena siten kuin tässä pykälässä säädetään.
56367: koitetuissa avustusasioissa. Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon
56368: asiassa, joka ei ole lain soveltamisen
56369: 3§ kannalta tai muuten merkitykseltään huomat-
56370: tava. Kielto raukeaa, jos se, jota kieltomää-
56371: Johtokunta räys koskee, ilmoittaa annetussa vähintään
56372: kahdeksan päivän määräajassa päätöksen
56373: Kuluttajavirastolla on johtokunta, jonka tiedoksisaannista kirjallisesti tai Kuluttajavi-
56374: tehtävistä, kokoonpanosta ja asettamisesta rastossa suullisesti vastustavansa kiellon
56375: HE 140/1998 vp 15
56376:
56377: määräämistä. 9 §
56378: Kuluttaja-asiamies voi antaa kiellon väliai-
56379: kaisena, jos 1 momentissa tarkoitettu menet- Kuluttajan avustaminen
56380: tely on asian laajuuden tai menettelyn nope-
56381: an vaikutuksen johdosta tai muusta erityises- Kuluttaja-asiamies voi avustaa tai määrätä
56382: tä syystä tarpeen estää kiireellisesti. Kulutta- alaisensa virkamiehen avustamaan kuluttajaa
56383: ja-asiamiehen on saatettava väliaikaista kiel- yksittäisen asian hoitamisessa, jos se on lain
56384: toa koskeva määräyksensä kolmen päivän soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan-
56385: kuluessa sen antamisesta markkinatuomiois- nalta tärkeää tai jos elinkeinonharjoittaja ei
56386: tuimen käsiteltäväksi uhalla, että kielto muu- noudata kuluttajavalituslautakunnan päätöstä.
56387: ten raukeaa. Kuluttaja-asiamies voi päättää, että 1 mo-
56388: Kuluttaja-asiamies voi asettaa kiellon te- mentissa tarkoitetuissa tapauksissa kulutta-
56389: hosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitse- jalle itselleen aiheutuvat tai hänen korvatta-
56390: misesta maksettavaksi päättää mark- vakseen tuomittavat vastapuolen oikeuden-
56391: kinatuomioistuin. käyntikulut maksetaan osittain tai kokonaan
56392: Kuluttajaviraston toimintamenoista.
56393: 7§ Jos kuluttajan vastapuolena oleva elinkei-
56394: nonharjoittaja 1 momentissa tarkoitetussa ta-
56395: Lausunnon pyytäminen pauksessa häviää asian oikeudenkäynnissä,
56396: hän on velvollinen korvaamaan valtiolle ku-
56397: Ennen kuin kuluttaja-asiamies maaraa luttajan avustamisesta aiheutuneet kohtuulli-
56398: 6 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa sen set kustannukset samojen perusteiden mu-
56399: väliaikaisena taikka saattaa asian mark- kaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaami-
56400: kinatuomioistuimen käsiteltäväksi, hänen sesta asianosaisten kesken säädetään.
56401: on pyydettävä rahoitustarkastuksen lau-
56402: sunto, jos asia koskee luottolaitostoimin- 10§
56403: nasta annetussa laissa (1607/1993) tarkoi-
56404: tettua luottolaitosta tai arvopaperimark- Muutoksenhaku
56405: kinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopa-
56406: perin markkinointia. Kuluttaja-asiamiehen päätökseen asiassa,
56407: joka kuuluu markkinatuomioistuimen toimi-
56408: 8§ valtaan tai joka koskee 9 §:ssä tarkoitettua
56409: kuluttajan avustamista, ei saa hakea muutos-
56410: Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvalta ta. Muutoksenhausta on muuten voimassa,
56411: mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai
56412: Kuluttaja-asiamies ei saa viraston ylijohta- muussa laissa säädetään.
56413: jana ratkaista asiaa, joka koskee tuoteturval-
56414: lisuuslaissa (914/1986) tai valmismatkaliik- 11§
56415: keistä annetussa laissa (1 080/1994) säädetty-
56416: jen pakkokeinojen käyttämistä, jos samaa Hallintopalvelut
56417: elinkeinonharjoittajaa koskeva kuluttaja-asia-
56418: miehen toimivaltaan kuuluva asia on saman- Kuluttajavirasto voi hoitaa elintarvikeviras-
56419: aikaisesti vireillä tai jos hän on kuluttaja- ton, kuluttajatutkimuskeskuksen ja kuluttaja-
56420: asiamiehenä jo puuttunut saman elinkeinon- valituslautakunnan hallintopalvelut siten
56421: harjoittajan toimintaan. Ministeriö määrää kuin asianomaisten viranomaisten ja laitok-
56422: ylijohtajan sijaisen, joka käyttää ratkaisuval- sen kesken sovitaan tai asianomainen minis-
56423: taa kuluttaja-asiamiehen ollessa edellä tar- teriö määrää.
56424: koitetulla tavalla esteellinen.
56425: Kuluttaja-asiamies voi siirtää ratkaisuval- 12 §
56426: taa alaiselleen virkamiehelle asioissa, joissa
56427: lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut, sekä Tarkemmat säännökset
56428: määrätä alaisensa virkamiehen käyttämään
56429: puolestaan puhevaltaa markkinatuomioistui- Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
56430: messa. töönpanosta annetaan asetuksella.
56431: 16 HE 140/1998 vp
56432:
56433: 13 § 14 §
56434: Voimaantulo Siirtymäsäännökset
56435: Tämä laki tulee voimaan päivänä Tämän lain voimaan tullessa kuluttajavi-
56436: kuuta 19. raston ja kuluttaja-asiamiehen toimiston hen-
56437: Tällä lailla kumotaan: kilöstö siirtyy ja virat siirretään Kuluttajavi-
56438: 1) kuluttaja-asiamiehestä 20 patvana rastoon. Sen estämättä, mitä valtion virka-
56439: tammikuuta 1978 annettu laki (40/1978) sii- mieslaissa (750/1994) säädetään, kuluttaja-
56440: hen myöhemmin tehtyine muutoksineen; ja asiamiehen virka siirretään Kuluttajaviras-
56441: 2) kuluttajavirastosta 9 päivänä helmikuuta toon ja viran nimi muutetaan ylijohtajaksi
56442: 1990 annettu laki (110/1990). sekä kuluttajaviraston ylijohtajan virka siir-
56443: Jos muualla lainsäädännössä viitataan ku- retään kauppa- ja teollisuusministeriöön ja
56444: luttaja-asiamiehestä annettuun lakiin, sovel- viran nimi muutetaan kehitysjohtajaksi. Sa-
56445: letaan tämän lain voimaan tultua, mitä tässä malla kuluttajaviraston ylijohtajan virkaan
56446: laissa säädetään. nimitetty henkilö siirtyy kauppa- ja teolli-
56447: suusministeriöön. Viran siirtämiseen ei tarvi-
56448: ta virkamiehen suostumusta.
56449: Ennen tämän lain voimaantuloa voi-
56450: daan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat
56451: tarpeen Kuluttajaviraston toiminnan aloit-
56452: tamiseksi.
56453:
56454:
56455: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
56456:
56457: Tasavallan Presidentti
56458:
56459:
56460:
56461: MARTTI AHTISAARI
56462:
56463:
56464:
56465:
56466: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
56467: HE 14111998 vp
56468:
56469:
56470:
56471:
56472: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelaissa sää-
56473: dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin
56474: annetun lain 1 a § :n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi
56475: Iaeiksi
56476:
56477: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
56478:
56479: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kan- Tapaturman tai liikennevahingon perusteel-
56480: saneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja la kuntootusajalta maksettavat korvaukset
56481: avustusten sitomisesta elinkustannuksiin an- ehdotetaan otettaviksi huomioon kansanelä-
56482: nettua lakia, kansaneläkelain muuttamisesta kettä, perhe-eläkelain mukaista leskeneläket-
56483: annetun lain voimaantulosäännöstä, kansan- tä ja eläkkeensaajien asumistukea määrättä-
56484: eläkelakia, eläkkeensaajien asumistukilakia, essä. Lisäksi ehdotetaan, että leskeneläkettä
56485: perhe-eläkelakia, lapsen hoitotuesta annettua ja eläkkeensaajien asumistukea määrättäessä
56486: lakia ja vammaistukilakia. otetaan tulona huomioon lasten kotihoidon
56487: Vuonna 1999 tehtäisiin indeksitarkistus tuki sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-
56488: myös eläkkeensaajien hoitotukeen, lapsen tuksesta annetun lain mukainen koulutustuki.
56489: hoitotukeen sekä vammaistukeen. Indeksitar- Lapsen hoitotukeen ja lapseneläkkeeseen
56490: kistuksia tehtäessä ei kuitenkaan otettaisi ehdotetaan maksettavan tuen vähimmäismää-
56491: huomioon vuoden 1994 lokakuusta vuoden rää, joka olisi tämän vuoden kansaneläkein-
56492: 1997 lokakuuhun tapahtunutta kustannus- deksin tasossa 31 markkaa kuukaudessa.
56493: nousua. Kansaneläkkeen pohjaosan alentami- Vammaistuen maksamisen perusteena oleva
56494: nen ehdotetaan aiennettavaksi helmikuun Suomessa asumista koskeva aikavaatimus
56495: 1999 alusta tammikuun alkuun 1999, jolloin ehdotetaan poistettavaksi silloin, kun ulko-
56496: kansaneläkkeen alennus voisi toteutua sa- mailla vammautunut lapsi on 16 vuotta täyt-
56497: manaikaisesti uusien ennakonpidätysperus- täessään saanut Suomessa lapsen hoitotukea.
56498: teiden voimaantulon kanssa. Pohjaosaa eh- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
56499: dotetaan alennettavaksi kuitenkin vain 17,3 arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
56500: prosenttia vuonna 1999. si sen yhteydessä.
56501: Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan
56502: voimaan vuoden 1999 alusta.
56503:
56504:
56505:
56506:
56507: 3802820
56508: 2 HE 14111998 vp
56509:
56510: YLEISPERUSTELUT
56511:
56512: 1. Nykytila
56513: Eräiden etuuksien huomioon ottaminen
56514: Indeksitarkistukset
56515: Kansaneläkelain 26 §:ssä säädetään, mitkä
56516: Vuoden 1996 alusta voimaan tulleen kan- eläke- tai vastaavat etuudet otetaan huomi-
56517: saneläkeuudistuksen yhteydessä päätettiin, oon kansaneläkettä määrättäessä. Tapaturma-
56518: että kansaneläkelain (347/1956) 30 a §:ssä vakuutuslain (608/1948) mukaisista etuuksis-
56519: tarkoitettuun eläkkeensaajien hoitotukeen, ta huomioon otetaan tapaturmaeläke, perhe-
56520: lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969) eläke, elinkorko ja huoltoeläke. Liikenneva-
56521: mukaiseen hoitotukeen ja vammaistukilain kuutusta koskevien lakien mukaisista kor-
56522: (124/1988) mukaiseen vammaistukeen ei vauksista otetaan huomioon työkyvyttö-
56523: tehdä indeksikorotuksia vuosina 1996, 1997 myyseläke ja perhe-eläke sekä ansionmene-
56524: ja 1998. Tästä säädetään kansaneläkelaissa tyksen korvaus. Ansionmenetyksen korvaus
56525: säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomi- otetaan kuitenkin huomioon vasta vuoden
56526: sesta elinkustannuksiin annetun lain kuluttua vahingon sattumisesta.
56527: (348/1956) 1 a §:ssä. Jos henkilö on kuntoutuksessa tapaturman
56528: tai liikennevahingon vuoksi, hänelle makse-
56529: Pohjaosan alentaminen taan kuntoutusajalta korvausta tapaturmava-
56530: kuutuslain perusteella korvattavasta kuntou-
56531: Vuoden 1996 alusta kansaneläke on ollut tuksesta annetun lain (62511991) tai liiken-
56532: kokonaisuudessaan eläkevähenteinen, kun nevakuutuslain perusteella korvattavasta
56533: uusissa myönnettävissä kansaneläkkeissä kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) pe-
56534: muu eläketulo on vaikuttanut myös pohja- rusteella. Mainittujen lakien perusteella hen-
56535: osan määrään. Saman vuoden alusta pienen- kilö voi saada ansionmenetyksen korvausta,
56536: nettiin 60 markalla kuukaudessa sellaisten tapaturmaeläkettä, elinkorkoa tai työkyvyttö-
56537: henkilöiden maksussa olevan kansaneläk- myyseläkettä. Etuudet maksetaan kuntou-
56538: keen pohjaosan määrää, joilla ei muun elä- tusajalta haitta-asteesta riippumatta aina täy-
56539: ketulon vuoksi olisi enää ollut oikeutta kan- simääräisinä. Kuntoutusajalta maksettavia
56540: saneläkkeeseen. Tällaisten kansaneläkkeiden täysimääräisiä etuuksia ei ole kansaneläke-
56541: alentamista jatkettiin vuosina 1997 ja 1998 lain 26 §:ssä säädetty otettaviksi huomioon
56542: siten, että eläkettä alennettiin 20 prosentilla kansaneläkettä määrättäessä, vaikka vastaa-
56543: vuoden 1996 pohjaosan määrästä. Alenta- vat etuudet muulta kuin kuntoutusajalta
56544: mista jatketaan edelleen 20 prosentilla vuo- maksettuina vaikuttavat kansaneläkkeen
56545: sittain. Kansaneläke poistuu kokonaan vuo- määrään. Mainittuja kuntoutuksen ajalta
56546: den 2001 alussa niiltä henkilöiltä, joilla ei maksettavia etuuksia ei oteta huomioon
56547: työeläkkeen tai muun eläketulon vuoksi ole myöskään perhe-eläkelain (38/1969) mukais-
56548: enää oikeutta kansaneläkkeeseen. ta leskeneläkkeen täydennysmäärää tai eläk-
56549: Kansaneläkelain muuttamisesta annetun keensaajien asumistukilain (59111978) mu-
56550: lain (1491/1995) voimaantulosäännöksen kaista asumistukea määrättäessä.
56551: mukaan kansaneläkkeen pohjaosan alentami- Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
56552: nen säädettiin tehtäväksi aina vuoden ensim- annetun lain (763/1990) mukainen koulutus-
56553: mäisenä päivänä. Koska uudet ennakonpidä- tuki on säädetty eläkkeensaajien asumistuki-
56554: tysperusteet tulivat voimaan helmikuun alus- laissa ja perhe-eläkelaissa etuoikeutetuksi
56555: ta, kansaneläkkeiden alentaminen ja uusista tuloksi toisin kun asumistukilain (408/197 5)
56556: veroperusteista johtuvat muutokset eläkkeen mukaisessa yleisessä asumistuessa. Työ-
56557: määrään olisivat toteutuneet peräkkäisinä markkinatuesta annetun lain (154211993)
56558: kuukausina. Tämän estämiseksi edellä mai- mukainen työmarkkinatuki, jolla myös tue-
56559: nittua voimaantulosäännöstä muutettiin vuo- taan työttömän opiskelua, on tuloa kummas-
56560: den 1997 alusta voimaan tulleella lailla sakin asumistuessa.
56561: (979/1996) siten, että kansaneläkkeen pohja- Lasten kotihoidon tuesta annetun lain
56562: osan alentaminen on toteutettu helmikuun (79711992) mukaista kotihoidon tukea ei
56563: alusta eli samanaikaisesti uusien ennakonpi- oteta vuositulona huomioon eläkkeensaajien
56564: dätysperusteiden voimaantulon kanssa. asumistukea määrättäessä. Eläkkeensaajien
56565: HE 141/1998 vp 3
56566:
56567: asumistukilain 6 §:n 2 momentin 10 kohdas- vuotta. Jos sairaus on alkanut tai vamma on
56568: sa viitataan lasten kotihoidon tuesta annet- syntynyt lapsen asuessa ulkomailla, lapselle
56569: tuun lakiin, joka on kumottu lasten kotihoi- ei voida myöntää välittömästi hoitotuen
56570: don ja yksityisen hoidon tuesta annetulla päätyttyä vammaistukea, koska kansaneläke-
56571: lailla (1128/1996). Mainitun lain mukaan laissa säädetty asumisaikavaatimus ei täyty.
56572: lasten kotihoidon tuki on edelleen etuoikeu-
56573: tettua tuloa eläkkeensaajien asumistukea 2. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
56574: määrättäessä. Sen sijaan lasten yksityisen ehdotukset
56575: hoidon tuki on tulkittu hoitajan työtuloksi.
56576: Asumistukilain mukaista yleistä asumistukea Kansaneläkeindeksin määräytymiseen sekä
56577: myönnettäessä sekä lasten kotihoidon tuki kansaneläkkeen entisen pohjaosan alentami-
56578: että yksityisen hoidon tuki luetaan tuloksi. seen ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus
56579: Rinnakkaisissa tukijärjestelmissä on siten mahdollistaa uusien ennakonpidätysperustei-
56580: lasten kotihoidon tuen osalta erilainen tulo- den voimaantulo vuoden 1999 alusta. Halli-
56581: käsite. Myös perhe-eläkelain 15 b §:n 3 mo- tus on marraskuussa 1997 tehtyyn tulopoliit-
56582: mentin 10 kohdan mukaan lasten kotihoidon tiseen sopimukseen liittyen päättänyt enna-
56583: tuki on etuoikeutettua tuloa vastaavasti kuin konpidätysperusteiden voimaantulon aienta-
56584: eläkkeensaajien asumistukilain mukaan. misesta vuoden 1999 helmikuun alusta tam-
56585: mikuun alkuun. Tämän vuoksi vuotta 1999
56586: Etuuden vähimmäismäärä koskevat hallituksen esitykset veroperusteista
56587: ja sosiaaliturvamaksuista on hyväksytty
56588: Maksettavan etuuden vähimmäismäärää eduskunnassa jo kevätistuntokauden aikana.
56589: koskevat säännökset puuttuvat lapsen hoito- Vammaistukeen ja hoitotukiin, joilla kor-
56590: tuesta annetun lain mukaisen lapsen hoito- vataan vamman tai sairauden vuoksi aiheu-
56591: tuen ja perhe-eläkelain mukaisen lapseneläk- tuvia erityiskustannuksia, on myös tarkoi-
56592: keen osalta, koska lapsen hoitotukea ja lap- tuksenmukaista tehdä vuoden 1999 alusta
56593: seneläkkeen perusmäärää ei yhteensoviteta niiden tasoa korottava tarkistus. Siten vuon-
56594: minkään suomalaisen etuuden kanssa. Kan- na 1999 tehtäisiin elinkustannusten nousua
56595: sainvälisten säännösten perusteella voi ulko- vastaava indeksitarkistus kansaneläkkeen
56596: mailta maksettava vastaava etuus kuitenkin lisäksi myös kansaneläkelain mukaiseen
56597: vähentää Suomesta maksettavaa etuutta, joka eläkkeensaajien hoitotukeen, lapsen hoito-
56598: voi siitä syystä jäädä hallinnollisiin kustan- tuesta annetun lain mukaiseen hoitotukeen
56599: nuksiin nähden kohtuuttoman pieneksi. sekä vammaistukilain mukaiseen vammaistu-
56600: keen. Näitä etuuksia tarkistettaisiin siten,
56601: Vammaistuen asumisaikavaatimus että vuoden 1994 lokakuusta vuoden 1997
56602: lokakuuhun tapahtunutta kustannusnousua ei
56603: Myönnettäessä vammaistukilain mukaista oteta huomioon.
56604: vammaistukea sovelletaan kansaneläkelain Jotta indeksitarkistukset ehdittäisiin ottaa
56605: 23 §:n asumisaikaa koskevia säännöksiä. huomioon vuoden 1999 alussa voimaan tule-
56606: Oikeus vammaistukeen on Suomessa asuval- vissa uusissa veron ennakonpidätysperusteis-
56607: la Suomen kansalaisella, joka on 16 vuotta sa, indeksitarkistusten perusteena olevaa
56608: täytettyään asunut täällä vähintään kolmen ajankohtaa on tarkoitus aientaa erikseen an-
56609: vuoden ajan. Jos henkilö ei ole Suomen kan- nettavalla valtioneuvoston päätöksellä. Vuo-
56610: salainen, hänen on 16 vuotta täytettyään vä- desta 1999 kansaneläkeindeksi laskettaisiin
56611: littömästi ennen etuuden alkamista oltava edellisen vuoden elinkustannusindeksin hei-
56612: asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään nä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen pistelu-
56613: viisi vuotta, jotta hänellä olisi oikeus etuu- vun perusteella. Kansaneläkeindeksin lasku-
56614: teen. Edellä mainittuja aikarajoja ei kuiten- tapaa muuttamalla myös vuoden 1999 indek-
56615: kaan sovelleta, jos hakija on tullut työkyvyt- sitarkistus vastaa koko vuoden elinkustan-
56616: tömäksi Suomessa asuessaan ja ennen kuin nusindeksin muutosta.
56617: on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on Kansaneläkkeen entistä pohjaosaa saavia
56618: täyttänyt 16 vuotta. koskeva kansaneläkkeen alentaminen on
56619: Ulkomailta muuttavalla lapsella on ilman vuosina 1997 ja 1998 toteutettu samaan ai-
56620: asumisvaatimusta oikeus lapsen hoitotuesta kaan kun uudet ennakonpidätysperusteet tuli-
56621: annetun lain mukaiseen hoitotukeen. Hoito- vat voimaan. Vuonna 1999 enoakanpidätys-
56622: tuen maksaminen lakkaa lapsen täyttäessä 16 perusteiden voimaantuloa aiennetaan helmi-
56623: 4 HE 141/1998 vp
56624:
56625: kuun alusta tammikuun alkuun. Jotta mak- na huomioon mainittua hoitolisää määrättä-
56626: settaviin kansaneläkkeisiin ei jouduttaisi te- essä.
56627: kemään kahta peräkkäisinä kuukausina to- Perhe-eläkelain mukaista leskeneläkkeen
56628: teutettavaa tarkistusta, pelkkää kansaneläk- täydennysmäärää määrättäessä edellä vuosi-
56629: keen pohjaosaa vuonna 1996 saaneiden kan- tuloiksi ehdotetuista etuuksista työvoimapo-
56630: saneläkkeen alentaminen ehdotetaan aiennet- liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
56631: tavaksi vuoden 1999 tammikuun alkuun. mukainen koulutustuki sekä lasten kotihoi-
56632: Jotta tästä eläkkeensaajille aiheutuva tulon- don ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain
56633: menetys voitaisiin korvata, ehdotetaan, että mukaiset tuet ehdotetaan rinnastettaviksi työ-
56634: vuoden 1999 alusta kansaneläkkeen pohja- tuloksi. Työtuloksi rinnastettavista etuuksista
56635: osaa alennettaisiin vain 17,3 prosenttia. otetaan perhe-eläkelain 30 §:n mukaan tuloi-
56636: Muutokset toteutettaisiin muuttamalla kan- na huomioon vain 60 prosenttia, jos edunjät-
56637: saneläkelain muuttamisesta annetun lain voi- täjä on kuollut 1 päivänä heinäkuuta 1990
56638: maantulosäännöstä. Vuosina 2000-2002 to- tai sen jälkeen.
56639: teutettavat kansaneläkkeen alennukset tehtäi- Lapsen hoitotuesta annettuun lakiin ehdo-
56640: siin vastaavasti vuoden alussa. Kansan- tetaan otettavaksi säännös pienimmästä mak-
56641: eläkkeen pohjaosa poistuisi kokonaan vuo- settavasta lapsen hoitotuesta. Vastaava mak-
56642: den 2002 alussa, jolloin pohjaosaa alennet- settavan etuuden vähimmäismäärää koskeva
56643: taisiin 2, 7 prosenttia. säännös ehdotetaan otettavaksi perhe-eläke-
56644: Kuntoutuksen ajalta maksettava ansion- lain 28 §:ään, jossa säädetään lapseneläk-
56645: menetyksen korvaus, tapaturmaeläke, elin- keen perusmäärän ja täydennysmäärän suu-
56646: korko ja työkyvyttömyyseläke ehdotetaan ruudesta. Näin vältyttäisiin etuuksien kan-
56647: ylikompensaation estämiseksi otettaviksi sainvälisissä yhdistämistapauksissa kohtuut-
56648: huomioon kansaneläkettä määrättäessä sil- toman pienien etuuserien maksamiselta. Vä-
56649: loin, kun mainittuja etuuksia maksetaan ta- himmäismääräksi ehdotetaan vuoden 1998
56650: paturmavakuutuslain perusteella korvattavas- kansaneläkeindeksin tasossa 31 markkaa
56651: ta kuntoutuksesta annetun lain tai liikenne- kuukaudessa.
56652: vakuutuslain perusteella korvattavasta kun- V ammaistukilakiin ehdotetaan otettavaksi
56653: toutuksesta annetun lain perusteella. Maini- nykyisin sovellettavaa kansaneläkelain
56654: tut kuntoutuksen ajalta maksettavat etuudet 23 §:ää vastaava säännös etuuden perusteena
56655: ehdotetaan otettaviksi vuosituloina huomi- olevasta vähimmäisasumisajasta Suomessa.
56656: oon myös eläkkeensaajien asumistukilain Lievennyksenä kansaneläkelain mukaiseen
56657: mukaista asumistukea sekä perhe-eläkelain asumisvaatimukseen ehdotetaan säädettäväk-
56658: mukaista leskeneläkkeen täydennysmäärää si, että lapselle voitaisiin asumisajasta riip-
56659: määrättäessä. pumatta myöntää vammaistuki silloin, kun
56660: Eläkkeensaajien asumistukilaissa ja perhe- hän 16 vuotta täyttäessään on saanut lapsen
56661: eläkelaissa huomioon otettavaksi vuositulok- hoitotuesta annetun lain mukaista hoitotukea.
56662: si ehdotetaan lisäksi työvoimapoliittisesta
56663: aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen 3. Esityksen taloudelliset vaikutukset
56664: koulutustuki, jotta säännökset olisivat yhden-
56665: mukaiset yleistä asumistukea koskevan vas- Vuonna 1999 toteutettavan eläkkeensaajien
56666: taavan säännöksen kanssa ja turvaisivat työt- hoitotuen, lapsen hoitotuen ja vammaistuen
56667: tömien tasapuolisen kohtelun heidän olles- indeksitarkistuksen kustannusvaikutus olisi
56668: saan koulutuksessa. yhteensä noin 20 miljoonaa markkaa, mikä
56669: Tulokäsitteiden yhdenmukaistamiseksi eh- vastaisi 1,3 prosentin kansaneläkeindeksin
56670: dotetaan lisäksi muutettavaksi eläkkeensaaji- nousua vuonna 1999.
56671: en asumistukilakia sekä perhe-eläkelakia Kansaneläkkeen entisen pohjaosan alenta-
56672: siten, että lasten kotihoidon tuki otettaisiin misen aientaminen helmikuun alusta tammi-
56673: vuositulona huomioon eläkkeensaajien asu- kuun alkuun pienentäisi kansaneläkevakuu-
56674: mistukea ja leskeneläkettä määrättäessä. tuksen menoja noin 30 miljoonalla markalla
56675: Eläkkeensaajien asumistuen uusi tulokäsite vuonna 1999. Pohjaosan alentamisen pienen-
56676: olisi yhdenmukainen asumistukilain mukai- täminen 20 prosentista 17,3 prosenttiin
56677: sen yleisen asumistuen tulokäsitteen kanssa. vuonna 1999 lisäisi vuosina 1999-2001
56678: Perhe-eläkelaissa lasten kotihoidon tuen hoi- kansaneläkevakuutuksen menoja yhteensä
56679: tolisä säilyisi kuitenkin edelleen etuoikeutet- noin 100 miljoonalla markalla, mistä vuoden
56680: tuna tulona, koska leskeneläke otetaan tulo- 1999 osuus olisi noin 50 miljoonaa markkaa.
56681: HE 14111998 vp 5
56682:
56683: Kuntootuksen ajalta maksettavien korvaus- vanha etuus lakkaisi kuntoutuksen ajaksi.
56684: ten, lasten kotihoidon tuen sekä aikuiskoulu- Tapaturman tai liikennevahingon vuoksi
56685: tuksesta annetun lain mukaisen koulutustuen uusia kuntootusjaksoja alkaa arviolta noin
56686: huomioon ottaminen tuloina pienentäisi kan- 1 000 vuodessa. Tasapainotilanteessa vi-
56687: saneläkelaitoksen etuusmenoja yhteensä ar- reillä olevia kuntootustapauksia on keski-
56688: violta 12 miljoonalla markalla vuonna 1999. määrin runsaat 2 000.
56689: Tasapainotilanteessa kahdesta kolmeen vuo- Kansaneläkkeen entinen pohjaosa alenisi
56690: den kuluttua säästövaikutus olisi enimmil- vuonna 1999 11 markkaa kuukaudessa en-
56691: lään yhteensä noin 50 miljoonaa markkaa. nakoitua vähemmän, kun alennusprosentti
56692: Muiden ehdotettujen muutosten vaikutuk- pienenisi 20 prosentista 17,3 prosenttiin.
56693: set valtion talouteen olisivat vähäiset. Lap- Kansaneläkkeen entisen pohjaosan saajia on
56694: sen hoitotuen tai lapseneläkkeen määrää pie- noin 380 000.
56695: nennettäisiin ulkomailta saatavan vastaavan
56696: tuen vuoksi vain muutamassa tapauksessa 4. Asian valmistelu
56697: vuodessa. Asumisaikavaatimuksen sovelta-
56698: matta jättäminen vammaistuessa koskisi vain Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali-
56699: muutamaa lasta vuosittain, joten sen kustan- ja terveysministeriössä yhdessä Kansaneläke-
56700: nuksia korottava vaikutus olisi vähäinen. laitoksen kanssa.
56701: Tuensaajakohtaisesti suurin vaikutus
56702: olisi kuntoutuskorvausten huomioon ottami- 5. Muita esitykseen vaikuttavia
56703: sella. Tällöin yleensä haettu kansaneläke, seikkoja
56704: leskeneläkkeen täydennysmäärä tai eläkkeen-
56705: saajien asumistuki jäisi kuntootuskorvauksen Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
56706: vuoksi kokonaan myöntämättä tai myönnetty arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
56707: väksi sen yhteydessä.
56708:
56709:
56710:
56711: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
56712:
56713:
56714: 1. Lakiehdotusten perustelut eläkkeen alentaminen tehtäisiin vuonna 1999
56715: tammikuun alusta ja myös seuraavina vuo-
56716: 1.1. Laki kansaneläkelaissa säädettyjen sina tammikuun alusta. Pohjaosaa alennettai-
56717: eläkkeiden ja avustusten sitomisesta siin 17,3 prosenttia vuonna 1999, 20 pro-
56718: elinkustannuksiin senttia vuosina 2000 ja 2001 sekä 2, 7 pro-
56719: senttia vuonna 2002.
56720: 1 a §. Pykä1ään lisättäisiin uusi 2 mo- Voimaantulosäännös. Voimaantulosään-
56721: mentti, joka koskisi eläkkeensaajien hoitotu- nöksen 2 momentissa säädettäisiin laissa
56722: keen, lapsen hoitotukeen ja vammaistukeen säädettyjen markkamäärien indeksitaso. In-
56723: vuoden 1999 alusta ja sen jälkeen tehtäviä deksitaso vastaisi aikaisempaa indeksitasoa
56724: indeksitarkistuksia. Vuoden 1994 lokakuusta eli sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, joka
56725: vuoden 1997 lokakuuhun tapahtunutta elin- oli voimassa vuoden 1981 maaliskuussa.
56726: kustannusten nousua ei otettaisi huomioon
56727: indeksitarkistuksissa. Vuoden 1999 alusta 1.3. Kansaneläkelaki
56728: etuuksien prosenttimääräinen indeksitarkistus
56729: olisi samansuuruinen kuin muissakin kansan- 26 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan li-
56730: eläkeindeksiin sidotuissa etuuksissa. sättäväksi uusi 3 a kohta, jossa säädettäisiin
56731: tapaturman ja liikennevahingon johdosta
56732: 1.2. Laki kansaneläkelain muuttamisesta annettavan kuntootuksen ajalta maksettavien
56733: korvausten lukemisesta tuloksi kansaneläket-
56734: Kansaneläkelain muuttamisesta annetun tä määrättäessä. Tuloksi luettaisiin tapatur-
56735: lain voimaantulosäännöksen 2 momenttia man ja liikennevahingon perusteella kuntoo-
56736: ehdotetaan muutettavaksi siten, että kansan- tuksen ajalta maksettava ansionmenetyksen
56737: 6 HE 141/1998 vp
56738:
56739: korvaus, tapaturmaeläke, elinkorko sekä työ- Voimaantulosäännöksen 3 momentissa sää-
56740: kyvyttömyyseläke. Muutos koskisi myös nii- dettäisiin lasten kotihoidon tuen ja työvoi-
56741: tä tapauksia, joissa kuntoutus alkaa kansan- mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun
56742: eläkettä saadessa. Sen sijaan tuloksi ei edel- lain mukaisen etuuden lukemisesta tuloksi.
56743: leenkään luettaisi työeläkelakien mukaista Jos henkilö saa eläkkeensaajien asumistukea
56744: kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta, kun- ehdotetun lain tullessa voimaan, luettaisiin
56745: toutusrahalain (61111991) mukaista kuntou- edellä mainitut etuudet tuloksi, kun asumis-
56746: tusrahaa, omaisen kuntoutusrahaa, harkin- tuki muusta syystä tarkistetaan eläkkeensaa-
56747: nanvaraista kuntoutusavustusta, työhallinnon jien asumistukilain 8 §:n perusteella lain-
56748: kuntoutusetuuksia eikä erityishoitorahaa, muutoksen tultua voimaan.
56749: joka korvaa lapsen vanhemman ansion-
56750: menetystä lapsen kuntoutuksen ajalta. 1.5. Perhe-eläkelaki
56751: Voimaantulosäännös. Voimaantulosään-
56752: nöksen 2 momentissa säädettäisiin ehdote- 15 b §. Pykälän 3 momentin johdantokap-
56753: tussa 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tar- paleeseen ehdotetaan lisättäväksi vuositulo-
56754: koitettujen kuntoutusetuuksien lukemisesta jen ulkopuolelle jäävistä tuloista käytetty
56755: tuloksi kansaneläkettä määrättäessä. Tuloksi etuoikeutettujen tulojen käsite.
56756: luettaisiin sellainen kuntoutusajan ansion- Pykälän 3 momentin 9 kohtaa ehdote-
56757: menetyksen korvaus, tapaturmaeläke, elin- taan muutettavaksi kuntootusajan etuoksien
56758: korko ja työkyvyttömyyseläke, joka alkaa 1 sekä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-
56759: päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen. ta annetun lain mukaisen koulutuksen tulok-
56760: silukemisen osalta vastaavasti kuin eläk-
56761: 1.4. Eläkkeensaajien asumistukilaki keensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin
56762: 5 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi.
56763: 6 §. Pykälän 2 momentin johdantokappa- Pykälän 3 momentin 10 kohtaa muutettai-
56764: leeseen ehdotetaan lisättäväksi vuositulojen siin lasten kotihoidon tuen osalta samoin
56765: ulkopuolelle jäävistä tuloista käytetty etuoi- perustein kuin eläkkeensaajien asumistuki-
56766: keutettujen tulojen käsite. lain 6 §:n 2 momentin 10 kohdassa ehdote-
56767: Pykälän 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan taan säädettäväksi. Lasten kotihoidon tuen
56768: muutettavaksi kuntootusajan etuuksien tulok- hoitolisää ei kuitenkaan luettaisi tuloksi Ies-
56769: silukemisen osalta vastaavasti kuin kansan- keneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä,
56770: eläkelain 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa koska leskeneläke otetaan tulona huomioon
56771: ehdotetaan säädettäväksi. Eläkkeensaajien hoitolisää määrättäessä.
56772: asumistukea määrättäessä tuloksi luettaisiin Pykälän 3 momentin 12 kohtaan ehdote-
56773: kuitenkin myös kuntoutuksen ajalta makset- taan lisättäväksi viittaus 2-5, 7-9 ja 11
56774: tava päiväraha. Lisäksi 5 kohtaa ehdotetaan kohtaan. Kohdissa mainittuja etuoikeutetuik-
56775: muutettavaksi siten, että työvoimapoliittises- si tuloiksi tarkoitettuja ulkomailta maksetta-
56776: ta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan via vastaavia etuuksia ei luettaisi tuloksi Ies-
56777: maksettavat etuudet luettaisiin tuloksi. keneläkkeen täydennysmäärää määrättäessä.
56778: Pykälän 2 momentin 10 kohtaa ehdotetaan Säännös vastaisi soveltuvin osin eläk-
56779: muutettavaksi siten, että lasten kotihoidon ja keensaajien asumistukilain 6 §:n 2 momentin
56780: yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukai- 12 kohdan vastaavaa säännöstä.
56781: nen kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki 28 §. Pykälään lisättäisiin uusi 4 moment-
56782: laskettaisiin kaikilta osiltaan tueusaajan tu- ti, jossa säädettäisiin pienimmän maksetta-
56783: loksi myös eläkkeensaajien asumistuessa. van lapseneläkkeen markkamäärästä. Lap-
56784: Tukien kunnallisten lisien lukeminen tuloksi seneläkkeenä maksetaan perusmäärä, jonka
56785: olisi vastaavanlainen. suuruus vuonna 1998 on 268 markkaa kuu-
56786: Pykälän 2 momentin 12 kohtaa ehdotetaan kaudessa. Lisäksi voidaan maksaa täyden-
56787: muutettavaksi siten, että siinä käytetään etu- nysmäärää enintään 359 markkaa kuukau-
56788: oikeutettujen tulojen käsitettä. dessa. Maksettava lapseneläke voi olla pe-
56789: V oimaantulosäännös. Voimaantulosään- rusmäärää pienempi sosiaaliturvajärjestelmi-
56790: nöksen 2 momentissa säädettäisiin, että en soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin
56791: 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetut palkattuihin työntekijöihin ja heidän per-
56792: kuntootusetuudet luettaisiin tuloksi, jos ne heenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen
56793: alkavat 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen (ETY) N:o 1408/1971, jäljempänä sosiaali-
56794: jälkeen. turva-asetus, mukaan määräytyvissä lap-
56795: HE 141/1998 vp 7
56796:
56797: seneläkkeissä. Näitä tilanteita varten säädet- Jos henkilö saa leskeneläkkeen täydennys-
56798: täisiin pienimmän maksettavan lapseneläk- määrää lain tullessa voimaan, luettaisiin
56799: keen määrä, joka olisi 31 markkaa kuukau- edellä mainitut etuudet tuloksi, kun täyden-
56800: dessa vuoden 1998 kansaneläkeindeksin ta- nysmäärää muusta syystä tarkistetaan perhe-
56801: sossa. eläkelain 17 §:n perusteella lainmuutoksen
56802: 30 §. Pykälän 1 momentin 5 kohtaa ehdo- tultua voimaan.
56803: tetaan muutettavaksi siten, että lain 15 b §:n Voimaantulosäännöksen 5 momentissa sää-
56804: 3 momentin 9 kohdassa mainittu tapaturman dettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien
56805: tai liikennevahingon perusteella kuntoutuk- indeksitaso. Indeksitaso vastaisi aikaisempaa
56806: sen ajalta maksettava päiväraha tai ansion- indeksitasoa eli sitä kansaneläkeindeksin pis-
56807: menetyksen korvaus luettaisiin tuloksi, mutta telukua, joka oli voimassa vuoden 1981
56808: niitä ei rinnastettaisi työtuloon. Siten ne maaliskuussa.
56809: luettaisiin kokonaan tuloksi leskeneläkkeen
56810: täydennysmäärää määrättäessä silloin, kun 1.6. Laki lapsen hoitotuesta
56811: henkilö on jäänyt leskeksi 1 päivänä heinä-
56812: kuuta 1990 tai sen jälkeen. 2 a §. Pykälään lisättäisiin uusi 2 mo-
56813: Pykälän 1 momentin 6 kohtaa muutettai- mentti, jossa säädettäisiin pienimmän mak-
56814: siin siten, että työvoimapoliittisesta aikuis- settavan lapsen hoitotuen määrä. Hoitotuen
56815: koulutuksesta annetun lain mukainen koulu- määrä on 414 markkaa kuukaudessa vuonna
56816: tustuki ja muu ansioiden menetystä korvaava 1998. Hoitotukea voidaan maksaa korotettu-
56817: koulutusajalta maksettava etuus, esimerkiksi na 967 markkaa tai erityishoitotukena 1 796
56818: ammattikoulutusraha ja aikuiskoulutuslisä, markkaa kuukaudessa. Hoitotuesta voidaan
56819: rinnastettaisiin työtuloon. 2 a §:n 1 momentin perusteella vähentää
56820: Vastaavasti ehdotetaan 1 momentin 7 koh- toisen valtion maksama vastaava etuus, jol-
56821: dassa työtuloon rinnastettaviksi lasten koti- loin maksettavaksi voi tulla erittäin pieni
56822: hoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun määrä. Näitä tilanteita varten säädettäisiin
56823: lain mukainen lasten kotihoidon tuen hoito- pienimmän maksettavan lapsen hoitotuen
56824: raha ja osittainen hoitoraha, yksityisen hoi- määrä, jonka suuruus olisi 31 markkaa kuu-
56825: don tuen hoitoraha ja hoitolisä sekä kunnal- kaudessa vuoden 1998 kansaneläkeindeksin
56826: liset tuet. Näin ollen 6 ja 7 kohdassa maini- tasossa.
56827: tuista etuuksista luettaisiin tuloksi lesken Voimaantulosäiinnös. Voimaantulosään-
56828: eläkkeen täydennysmäärää määrättäessä vain nöksen 2 momentissa säädettäisiin, että
56829: 60 prosenttia silloin, kun henkilö on jäänyt lapsen hoitotuen pienintä maksettavaa
56830: leskeksi 1 päivänä heinäkuuta 1990 tai sen määrää sovelletaan, kun lapsen hoitotuki
56831: jälkeen. muusta syystä tarkistetaan seuraavan kerran.
56832: V oimaantulosäiinnös. Voimaantulosään- Voimaantulosäännöksen 3 momentissa sää-
56833: nöksen 2 momentissa säädettäisiin, että lain dettäisiin laissa säädettyjen markkamäärien
56834: 15 b §:n 3 momentin 9 kohdassa tarkoitetut indeksitaso. Indeksitaso vastaisi aikaisempaa
56835: tapatormaan tai liikennevahinkoon perustu- indeksitasoa eli sitä kansaneläkeindeksin pis-
56836: vat kuntoutuksen ajalta maksettavat korvauk- telukua, joka oli voimassa vuoden 1986 tam-
56837: set luettaisiin tuloksi, jos ne alkavat 1 päivä- mikuussa.
56838: nä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.
56839: Voimaantulosäännöksen 3 momentissa sää- 1.7. Vammaistukilaki
56840: dettäisiin, että lain 28 §:n 4 momentissa sää-
56841: dettäväksi ehdotettua lapseneläkkeen pienin- 2 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi
56842: tä maksettavaa määrää sovelletaan ennen 2 a §,jonka 1 momentissa säädettäisiin ajas-
56843: lain voimaantuloa myönnettyihin lapseneläk- ta, joka hakijan on asuttava Suomessa, en-
56844: keisiin, kun lapseneläke tarkistetaan seuraa- nen kuin hänelle voidaan myöntää vammais-
56845: van kerran muusta syystä lain voimaantulon tuki.
56846: jälkeen. Sosiaaliturva-asetuksen mukaan tar- Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poik-
56847: kistaminen on tehtävä kerran 12 kuukaudes- keus 1 momentin asumisaikavaatimuksesta.
56848: sa. Kuten nykyisinkin olisi oikeus varnmaistu-
56849: Voimaantulosäännöksen 4 momentissa sää- keen ilman asumisvaatimusta, jos sairaus on
56850: dettäisiin lasten kotihoidon tuen ja työvoi- alkanut tai vamma on syntynyt hakijan
56851: mapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asuessa Suomessa ja ennen kuin viisi vuotta
56852: lain mukaisen etuuden lukemisesta tuloksi. on kulunut 16 vuoden iän täyttämisestä. Py-
56853: 8 HE 14111998 vp
56854:
56855: kälän 1 ja 2 momentti vastaavat näiltä osin Pykälän 2 momentin mukaan jokaiselle
56856: kansaneläkelain 23 §:ää, jota nykyisin sovel- turvataan lailla oikeus perustoimentulon tur-
56857: letaan vammaistukeen vammaistukilain 8 §:n vaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttö-
56858: perusteella. Jotta ulkomailta muuttaneen lap- myyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen
56859: sen vammaisetuuteen ei syntyisi asumisaika- syntymän ja huoltajan menetyksen perusteel-
56860: vaatimuksen vuoksi katkosta, ehdotetaan la.
56861: lisäksi, että 16 vuotta täyttäessään lapsen Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi indeksi-
56862: hoitotukea saanut lapsi olisi oikeutettu vam- tarkistus eduskunnan päätöksellä vuosina
56863: maistukeen ilman asumisaikavaatimusta, 1996-1998 indeksitarkistuksen ulkopuolelle
56864: vaikka sairaus tai vamma on syntynyt lapsen jääneisiin etuuksiin, eläkkeensaajien hoitotu-
56865: asuessa ulkomailla. keen, lapsen hoitotukeen ja vammaistukeen.
56866: 8 §. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi Ehdotus merkitsisi nykyiseen tilanteeseen
56867: viittaus kansaneläkelain 23 §:ään, koska asi- verrattuna parannusta mainittuja etuoksia
56868: asta säädettäisiin ehdotetussa 2 a §:ssä. saavien asemaan.
56869: Ehdotettujen muutosten aiheuttamat hei-
56870: 2. Tarkemmat säännökset kennykset tuensaajien asemaan jäisivät vä-
56871: häisiksi. Merkittävin vaikutus olisi kuntoo-
56872: Viimeistään lokakuussa 1998 tullaan anta- tuskorvausten ehdotetuna huomioon ottami-
56873: maan valtioneuvoston päätös, jolla aienne- sella kansaneläkettä, leskeneläkkeen täyden-
56874: taan kansaneläkeindeksin nykyistä laskenta- nysmäärää ja eläkkeensaajien asumistukea
56875: ajankohtaa. Kansaneläkeindeksi laskettaisiin määrättäessä. Mitä suurempi kuntoutuskor-
56876: lokakuun elinkustannusindeksin sijasta hei- vaus olisi, sitä enemmän se vaikuttaisi hae-
56877: nä-, elo- ja syyskuun keskimääräisen elin- tun etuuden määrään. Haettu etuus tultaisiin
56878: kustannusindeksin perusteella. kokonaan eväämään, jos korvauksen määrä
56879: olisi huomattava. Kuntoutuskorvaus pienen-
56880: 3. Voimaantulo täisi esimerkiksi kansaneläkettä vastaavasti
56881: kuin samansuuruinen työeläketulo. Tarkoi-
56882: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden tuksena olisi eri tulonsaajaryhmien saattami-
56883: 1999 alusta. Vuoden 1999 ennakonpidätyk- nen mahdollisimman yhdenvertaiseen ase-
56884: sessä käytettävien eläketietojen laskennassa maan. Menettelyllä ei vaarannettaisi pienitu-
56885: tullaan tarvittaessa käyttämään arviotietoa loisimpien, pientä kuntoutuskorvausta saavi-
56886: vuodelle 1999 vahvistettavasta kansanelä- en perustoimeentulon turvaa. Esitys voidaan
56887: keindeksistä. siten käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjes-
56888: tyksessä.
56889: 4. Säätämisjärjestys
56890: Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
56891: Hallitusmuodon 15 a §:ssä säädetään kaik- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
56892: kia koskevasta perustoimeentulon turvasta. tukset
56893: HE 14111998 vp 9
56894:
56895: 1.
56896: Laki
56897: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun
56898: lain 1 a §:n muuttamisesta
56899:
56900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56901: lisätään kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustan-
56902: nuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain (348/1956) 1 a §:ään, sellaisena kuin se on
56903: laissa 1496/1995, uusi 2 momentti seuraavasti:
56904:
56905:
56906: 1a § Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
56907: mikuuta 1999.
56908: Elinkustannusten muutosta laskettaessa ei Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
56909: oteta huomioon 1 momentissa tarkoitetuissa lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
56910: etuoksissa vuoden 1994 lokakuusta vuoden teisiin.
56911: 1997 lokakuuhun tapahtunutta elinkustan-
56912: nusten nousua.
56913:
56914:
56915:
56916:
56917: 2.
56918:
56919: Laki
56920: kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
56921: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56922: muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
56923: (149111995) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 980/1996, seu-
56924: raavasti:
56925:
56926: vosto voi alentaa edellä mainittua vähennys-
56927: Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut tä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla arvioidun
56928: pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan kokonaiseläkkeen nettomäärä pienenisi sen
56929: tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos vuoksi, että työntekijäin eläkelain 9 §:n ja
56930: eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan kansaneläkkeiden ja avustusten sitomisesta
56931: täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1 elinkustannuksiin annetun lain perusteella
56932: päivästä tammikuuta 1996 tai siitä ajankoh- määrätyt indeksikorotukset yhteensä jäävät
56933: dasta, josta lisäosa lakkaa. Tätä eläkkeen pienemmiksi kuin tässä momentissa tarkoi-
56934: määrää pienennetään 20 prosenttia 1 päiväs- tetun kansaneläkkeen vuotuinen vä-
56935: tä helmikuuta 1997 ja 1 päivästä helmikuuta hennyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto
56936: 1998. Eläkettä pienennetään edelleen 17,3 voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti-
56937: prosenttia 1 päivästä tammikuuta 1999, 20 määrä lasketaan vuosien 1997 ja 1998 hel-
56938: prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2000 ja 1 mikuun alussa sekä sen jälkeen kunkin
56939: päivästä tammikuuta 2001 sekä 2,7 prosent- vuoden alussa edellä sanotusta 2 316 mar-
56940: tia 1 päivästä tammikuuta 2002. Valtioneu- kasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden
56941:
56942:
56943: 380282G
56944: 10 HE 141/1998 vp
56945:
56946: indeksisidonnaisuus. Edellä mainitulla taval- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
56947: la menetellään myös, kun ennen tämän lain mikuuta 1999.
56948: voimaantuloa alkanutta määräajaksi myön- Tässä laissa säädetyt markkamäärät vas-
56949: nettyä eläkettä jatketaan tai työttömyyseläke taavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua,
56950: muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
56951: työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muute- maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
56952: taan vanhuuseläkkeeksi. Pohjaosan muutta- ruus on laskettu.
56953: misesta tämän voimaantulosäännöksen mu- Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
56954: kaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
56955: annetaan kirjallinen päätös vain pyynnöstä. teisiin.
56956:
56957:
56958:
56959:
56960: 3.
56961:
56962: Laki
56963: kansaneläkelain 26 § :n muuttamisesta
56964:
56965: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56966: lisätään 8 pätvänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 26 §:n 1 moment-
56967: tiin, sellaisena kuin se on laeissa 986/1988, 149111995 ja 97911996, uusi 3 a kohta seuraa-
56968: vasti:
56969:
56970:
56971: 26 §
56972: Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huo- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
56973: mioon henkilön jatkuvasti saama: mikuuta 1999.
56974: Lakia sovelletaan niissä tapauksissa, joissa
56975: 3 a) tapaturmavakuutuslain perusteella kor- 26 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettu
56976: vattavasta kuntoutuksesta annetun lain etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai
56977: (62511991) mukainen tapaturmaeläke ja elin- sen jälkeen.
56978: korko sekä liikennevakuutuslain perusteella Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
56979: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
56980: (626/1991) mukainen ansionmenetyksen kor- teisiin.
56981: vaus ja työkyvyttömyyseläke;
56982: HE 141/1998 vp 11
56983:
56984:
56985: 4.
56986:
56987: Laki
56988: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
56989:
56990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
56991: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (59111978)
56992: 6 §:n 2 momentin johdantokappale sekä 5, 10 ja 12 kohta,
56993: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 112/1982, 5 kohta laissa
56994: 148811995, 10 kohta laissa 98511994 ja 12 kohta laissa 98111996, seuraavasti:
56995:
56996:
56997: 6 § etuoikeutetuiksi tuloiksi säädettyjä etuoksia
56998: vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia.
56999: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeu-
57000: tetut tulot):
57001: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57002: 5) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai mikuuta 1999.
57003: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai Tämän lain 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa
57004: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella
57005: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja
57006: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön liikennevakuutuslain perusteella korvattavas-
57007: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- ta kuntoutuksesta annetun lain mukainen
57008: kea ja tapaturmavakuutuslain perusteella etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti,
57009: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999
57010: (62511991) mukaista päivärahaa, tapaturma- tai sen jälkeen.
57011: eläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutus- Jos henkilö saa asumistukea tämän lain
57012: lain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksi-
57013: annetun lain (626/1991) mukaista ansion- tyisen hoidon tuesta annetun lain
57014: menetyksen korvausta ja työkyvyttömyyselä- (112811996) mukainen lasten kotihoidon tuki
57015: kettä; ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
57016: annetun lain (763/1990) mukainen etuus ote-
57017: 10) sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitet- taan tulona huomioon, kun asumistuki muus-
57018: tuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen ta syystä tarkistetaan 8 §:n perusteella tämän
57019: perustuvaa hoitopalkkiota; lain tultua voimaan.
57020: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57021: 12) 2, 3, 4, 4 a ja 5-11 kohdassa lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57022: teisiin.
57023: 12 HE 141/1998 vp
57024:
57025:
57026:
57027: 5.
57028:
57029: Laki
57030: perhe-eläkelain muuttamisesta
57031:
57032:
57033: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57034: muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (3811969) 15 b §:n 3 mo-
57035: mentin johdantokappale, 9, 10 ja 12 kohta sekä 30 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta,
57036: sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 3 momentin johdantokappale ja 9 kohta laissa 1489/1995,
57037: 10 kohta laissa 982/1994 ja 12 kohta laissa 982/1996, 30 §:n 1 momentin 4 kohta laissa
57038: 104/1990 ja 5 kohta laissa 1550/1993, sekä
57039: lisätään 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 104/1990 ja laissa 947/1992, uusi
57040: 4 momentti, sekä 30 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 104/1990 ja
57041: 155011993 sekä laissa 98211996, uusi 6 ja 7 kohta seuraavasti:
57042: 15 b § nysmäärää ei makseta, jos niiden yhteismää-
57043: rä olisi pienempi kuin 15 markkaa kuukau-
57044: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoi- dessa.
57045: keutetut tulot):
57046: 30 §
57047: 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai Leskeneläkkeen täydennysmäärä maaray-
57048: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai tyy 15 b, 15 d ja 15 f §:n mukaan. Eläk-
57049: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- keensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuo-
57050: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 situloa määrättäessä huomioon vain 60 pro-
57051: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön senttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä
57052: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- se osa liike- ja ammattitulosta tai maatila-
57053: kea ja tapaturmavakuutuslain perusteella taloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta
57054: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuulli-
57055: (625/1991) mukaista päivärahaa, tapaturma- sena korvauksena edellä tarkoitetussa an-
57056: eläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutus- siotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtulok-
57057: lain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta si katsotaan myös
57058: annetun lain (626/1991) mukaista ansion-
57059: menetyksen korvausta ja työkyvyttömyyselä- 4) työmarkkinatuesta annetun lain
57060: kettä; (154211993) mukainen työmarkkinatuki;
57061: 10) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon 5) työkyvyttömyyden perusteella makset-
57062: tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista tava päiväraha tai tähän rinnastettava vuo-
57063: lasten kotihoidon tuen hoitolisää; delta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava
57064: muu ansionmenetyksen korvaus kuin tapa-
57065: 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja kor- turmavakuutuslain perusteella korvattavasta
57066: vausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä kuntoutuksesta annetun lain mukainen päi-
57067: sopimuksista niin johtuu, sekä 2-5, 7-9 ja väraha kuin liikennevakuutuslain perusteella
57068: 11 kohdassa etuoikeutetuiksi tuloiksi säädet- korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain
57069: tyjä etuoksia vastaavia ulkomailta maksetta- mukainen ansionmenetyksen korvaus;
57070: via etuuksia. 6) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-
57071: ta annetun lain (763/1990) mukainen etuus
57072: sekä muu ansioiden menetystä korvaava
57073: 28 § koulutusajalta maksettava etuus; sekä
57074: 7) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
57075: Lapseneläkkeen perusmäärää ja täyden- tuesta annetun lain mukainen kotihoidon
57076: HE 141/1998 vp 13
57077:
57078: tuen hoitoraha ja osittainen hoitoraha, yksi- Jos henkilö saa leskeneläkkeen täyden-
57079: tyisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä se- nysmäärää tämän lain tullessa voimaan, las-
57080: kä kunnalliset lisät. ten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
57081: annetun lain mukainen lasten kotihoidon
57082: tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk-
57083: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- sesta annetun lain mukainen etuus otetaan
57084: mikuuta 1999. tulona huomioon, kun täydennysmäärää
57085: Tämän lain 15 b §:n 3 momentin 9 koh- muusta syystä tarkistetaan perhe-eläkelain
57086: dassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain pe- 17 §:n perusteella tämän lain tultua voi-
57087: rusteella korvattavasta kuntoutuksesta anne- maan.
57088: tun lain ja liikennevakuutuslain perusteella Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
57089: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka
57090: mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaan vuoden 1981 maaliskuussa makset-
57091: mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tam- tavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
57092: mikuuta 1999 tai sen jälkeen. laskettu.
57093: Jos lapsi saa eläkettä tämän lain tullessa Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57094: voimaan, 28 §:n 4 momenttia sovelletaan, lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57095: kun eläke muusta syystä tarkistetaan seu- teisiin.
57096: raavan kerran lain tultua voimaan.
57097:
57098:
57099:
57100:
57101: 6.
57102:
57103: Laki
57104: lapsen hoitotuesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta
57105:
57106: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57107: lisätään lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (44411969) 2 a §:ään,
57108: sellaisena kuin se on laissa 55011993, uusi 2 momentti seuraavasti:
57109:
57110: 2a§ tullessa voimaan, 2 a §:n 2 momenttia sovel-
57111: letaan, kun hoitotuki muusta syystä tarkiste-
57112: Hoitotukea ei makseta, jos sen määrä olisi taan seuraavan kerran lain tultua voimaan.
57113: pienempi kuin 22 markkaa kuukaudessa. Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
57114: kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka
57115: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- mukaan vuoden 1986 tammikuussa makset-
57116: mikuuta 1999. tavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
57117: Jos lapsi saa hoitotukea tämän lain laskettu.
57118: 14 HE 141/1998 vp
57119:
57120:
57121:
57122:
57123: 7.
57124: Laki
57125: varnmaistukilain muuttamisesta
57126:
57127: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57128: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 8 §, sellaisena
57129: kuin se on laissa 98511996, sekä
57130: lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
57131:
57132: 2a§ tai jos hän on 16 vuotta täyttäessään saanut
57133: Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella lapsen hoitotuesta annetun lain (444/1969)
57134: on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16 mukaista hoitotukea.
57135: vuotta täytettyään asunut Suomessa vähin-
57136: tään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei 8§
57137: ole Suomen kansalainen, on oikeus vam- Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudate-
57138: maistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään taan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansanelä-
57139: välittömästi ennen etuuden alkamista asunut kelain 1 d, 35-39, 39 b, 40, 42, 43,
57140: Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi 44-46, 67, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4
57141: vuotta. momentissa sekä 80-83, 83 a, 84-86, 88
57142: Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa sää- ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädet-
57143: detyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaa- tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises-
57144: timuksen estämättä oikeus vammaistukeen, ta elinkustannuksiin annetussa laissa
57145: jos hänen sairautensa on alkanut tai hänen (348/1956) säädetään.
57146: vammansa on syntynyt hänen asuessaan
57147: Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57148: vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta, mikuuta 1999.
57149:
57150:
57151: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
57152:
57153: Tasavallan Presidentti
57154:
57155:
57156:
57157: MARTTI AHTISAARI
57158:
57159:
57160:
57161:
57162: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
57163: HE 141/1998 vp 15
57164:
57165: Liite
57166:
57167:
57168: 2.
57169:
57170:
57171: Laki
57172: kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
57173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57174: muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain
57175: (149111995) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 98011996, seu-
57176: raavasti:
57177:
57178:
57179: Voimassa oleva laki Ehdotus
57180:
57181:
57182: Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut
57183: pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan pohjaosa ja lisäosa maksetaan lain voimaan
57184: tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos tullessa voimassa olleen lain mukaisena. Jos
57185: eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan
57186: täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1 täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1
57187: päivästä tammikuuta 1996 taikka siitä ajan- päivästä tammikuuta 1996 tai siitä ajankoh-
57188: kohdasta alkaen, josta lisäosa lakkaa. Tätä dasta, josta lisäosa lakkaa. Tätä eläkkeen
57189: eläkkeen määrää pienennetään 1 päivästä määrää pienennetään 20 prosenttia 1 päi-
57190: helmikuuta 1997 lukien ja sen jälkeen kun- västä helmikuuta 1997 ja 1 päivästä hel-
57191: kin vuoden helmikuun alusta 20 prosenttia. mikuuta 1998. Eläkettä pienennetään edel-
57192: Valtioneuvosto voi alentaa edellä mainittua leen 17,3 prosenttia 1 päivästä tammikuuta
57193: vähennystä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla 1999, 20 prosenttia 1 päivästä tammikuuta
57194: arvioidun kokonaiseläkkeen nettomäärä pie- 2000 ja 1 päivästä tammikuuta 2001 sekä
57195: nenisi sen vuoksi, että työntekijäin eläkelain 2,7 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2002.
57196: 9 §:n ja kansaneläkkeiden ja avustusten sito- V aitioneuvosto voi alentaa edellä mainittua
57197: misesta elinkustannuksiin annetun lain pe- vähennystä sellaisilla eläkkeensaajilla, joilla
57198: rusteella määrätyt indeksikorotukset yhteensä arvioidun kokonaiseläkkeen nettomäärä pie-
57199: jäävät pienemmiksi kuin tässä momentissa nenisi sen vuoksi, että työntekijäin eläkelain
57200: tarkoitetun kansaneläkkeen vuotuisen vähen- 9 §:n ja kansaneläkkeiden ja avustusten si-
57201: nyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto tomisesta elinkustannuksiin annetun lain pe-
57202: voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti- rusteella määrätyt indeksikorotukset yhteensä
57203: määrä lasketaan kunkin vuoden helmikuun jäävät pienemmiksi kuin tässä momentissa
57204: alussa edellä sanotusta 2 316 markasta otta- tarkoitetun kansaneläkkeen vuotuinen vä-
57205: en huomioon kansaneläkkeiden indeksisidon- hennyksen määrä. Vastaavasti valtioneuvosto
57206: naisuus. Edellä mainitulla tavalla menetel- voi korottaa kyseistä vähennystä. Prosentti-
57207: lään myös, kun ennen tämän lain voimaantu- määrä lasketaan vuosien 1997 ja 1998 hel-
57208: loa alkanutta määräajaksi myönnettyä eläket- mikuun alussa sekä sen jälkeen kunkin
57209: tä jatketaan tai työttömyyseläke muutetaan vuoden alussa edellä sanotusta 2 316 mar-
57210: työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- kasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden
57211: tai työkyvyttömyyseläke muutetaan van- indeksisidonnaisuus. Edellä mainitulla taval-
57212: huuseläkkeeksi. Pohjaosan muuttamisesta la menetellään myös, kun ennen tämän lain
57213: tämän voimaantulosäännöksen mukaiseksi 1 voimaantuloa alkanutta määräajaksi myön-
57214: 16 HE 141/1998 vp
57215:
57216: Voimassa oleva laki Ehdotus
57217:
57218: päivästä tammikuuta 1996 alkaen annetaan nettyä eläkettä jatketaan tai työttömyyseläke
57219: kirjallinen päätös vain pyynnöstä. muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka
57220: työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muute-
57221: taan vanhuuseläkkeeksi. Pohjaosan muutta-
57222: misesta tämän voimaantulosäännöksen mu-
57223: kaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen
57224: annetaan kirjallinen päätös vain pyynnöstä.
57225:
57226: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57227: mikuuta 1999.
57228: Tässä laissa säädetyt markkamäärät vas-
57229: taavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua,
57230: jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa
57231: maksettavina olevien kansaneläkkeiden suu-
57232: rnus on laskettu.
57233: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57234: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57235: teisiin.
57236:
57237:
57238:
57239: 4.
57240:
57241: Laki
57242: eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:n muuttamisesta
57243: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57244: muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978)
57245: 6 §:n 2 momentm johdantokappale sekä 5, 10 ja 12 kohta,
57246: sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 112/1982, 5 kohta laissa
57247: 1488/1995, 10 kohta laissa 985/1994 ja 12 kohta laissa 981/1996, seuraavasti:
57248:
57249:
57250: Voimassa oleva laki Ehdotus
57251:
57252: 6§
57253: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoi-
57254: keutetut tulot):
57255:
57256: 5) työ- ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai 5) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai
57257: parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai
57258: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu-
57259: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4
57260: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön
57261: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustu- tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustu-
57262: kea eikä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- kea ja tapatunnavakuutuslain pernsteella
57263: HE 14111998 vp 17
57264:
57265: Voimassa oleva laki Ehdotus
57266:
57267: tuksesta annetun lain (763/90) nojalla mak- kmvattavasta kuntoutuksesta annetun lain
57268: settavaa etuutta; (62511991) mukaista päivärahaa, tapaturma-
57269: eläkettäja elinkorkoa sekä liikennevakuutus-
57270: lain perusteella kmvattavasta kuntoutuksesta
57271: annetun lain (626/1991) mukaista ansion-
57272: menetyksen korvausta ja työkyvyttöm yyselä-
57273: kettä;
57274:
57275: 10) lasten kotihoidon tuesta annetun lain 10) sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitet-
57276: (797/92) mukaista lasten kotihoidon tukea, tuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen
57277: osittaista kotihoidon tukea tai sosiaalihuolto- perustuvaa hoitopalkkiota;
57278: lain 27 b §:ssä tarkoitettuun omaishoitoa
57279: koskevaan sopimukseen perustuvaa hoito-
57280: palkkiota;
57281:
57282: 12) 2, 3, 4, 4 a eikä 5-11 kohdassa tar- 12) 2, 3, 4, 4 aja 5-11 kohdassa etuoi-
57283: koitettua etuutta vastaavaa ulkomailta mak- keutetuiksi tuloiksi säätiettyjä etuuksia vas-
57284: settavaa etuutta. taavia ulkomailta maksettavia etuuksia.
57285:
57286: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57287: mikuuta 1999.
57288: Tämän lain 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa
57289: tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella
57290: korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja
57291: liikennevakuutuslain perusteella korvattavas-
57292: ta kuntoutuksesta annetun lain mukainen
57293: etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti,
57294: jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999
57295: tai sen jälkeen.
57296: Jos henkilö saa asumistukea tämän lain
57297: tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksi-
57298: tyisen hoidon tuesta annetun lain
57299: ( 112811996) mukainen lasten kotihoidon tuki
57300: ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta
57301: annetun lain (76311990) mukainen etuus ote-
57302: taan tulona huomioon, kun asumistuki muus-
57303: ta syystä tarkistetaan 8 §:n perusteella tämän
57304: lain tultua voimaan.
57305: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57306: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57307: teisiin.
57308:
57309:
57310:
57311:
57312: 380282G
57313: 18 HE 141/1998 vp
57314:
57315:
57316:
57317: 5.
57318: Laki
57319: perhe-eläkelain muuttamisesta
57320:
57321: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57322: muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 15 b §:n 3 mo-
57323: mentin johdantokappale, 9, 10 ja 12 kohta sekä 30 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohta,
57324: sellaisina kuin ne ovat, 15 b §:n 3 momentin johdantokappale ja 9 kohta laissa 1489/1995,
57325: 10 kohta laissa 982/1994 ja 12 kohta laissa 982/1996, 30 §:n 1 momentin 4 kohta laissa
57326: 104/1990 ja 5 kohta laissa 1550/1993, sekä
57327: lisätään 28 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 104/1990 ja laissa 947/1992, uusi
57328: 4 momentti, sekä 30 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 104/1990 ja
57329: 1550/1993 sekä laissa 982/1996, uusi 6 ja 7 kohta seuraavasti:
57330:
57331: Voimassa oleva laki Ehdotus
57332:
57333: 15 b §
57334: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta: Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoi-
57335: keutetut tulot):
57336:
57337: 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai 9) työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai
57338: parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai parantamiseksi annettavan kuntootuksen tai
57339: koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu- koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lu-
57340: kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 kuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4
57341: momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön
57342: tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu- tai eläkeohjesäännön mukaista kuntootustu-
57343: kea eikä työvoimapoliittisesta aikuiskoulu- kea ja tapaturmavakuutuslain perusteella
57344: tuksesta annetun lain (763/90) nojalla mak- kmvattavasta kuntoutuksesta annetun lain
57345: settavaa etuutta; (62511991) mukaista päivärahaa, tapaturma-
57346: eläkettäja elinkorkoa sekä liikennevakuutus-
57347: lain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta
57348: annetun lain (62611991) mukaista ansion-
57349: menetyksen korvausta ja työkyvyttömyyselä-
57350: kettä;
57351: 10) lasten kotihoidon tuesta annetun lain 10) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
57352: (797/92) mukaista lasten kotihoidon tukea tuesta annetun lain (1 12811996) mukaista
57353: eikä osittaista kotihoidon tukea; lasten kotihoidon tuen hoitolisää;
57354:
57355: 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja kor- 12) ulkomailta maksettavaa eläkettä ja kor-
57356: vausta, mikäli Suomea sitovista kansainväli- vausta, jos Suomea sitovista kansainvälisistä
57357: sistä sopimuksista niin johtuu. sopimuksista niin johtuu, sekä 2-5, 7-9 ja
57358: 11 kohdassa etuoikeutetuiksi tuloiksi säädet-
57359: tyjä etuuksia vastaavia ulkomailta maksetta-
57360: via etuuksia.
57361: HE 141/1998 vp 19
57362:
57363: Voimassa oleva laki Ehdotus
57364:
57365:
57366:
57367:
57368: 28 §
57369: Lapseneläkkeen perusmäärää ja täydennys-
57370: määrää ei makseta, jos niiden yhteismäärä
57371: olisi pienempi kuin 15 markkaa kuukaudes-
57372: sa.
57373:
57374: 30 § 30 §
57375: Leskeneläkkeen täydennysmäärä maaray- Leskeneläkkeen täydennysmäärä maaray-
57376: tyy 15 b, 15 d, ja 15 f §:n mukaan. Eläk- tyy 15 b, 15 d ja 15 f §:n mukaan. Eläk-
57377: keensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuo- keensaajan työtulosta otetaan kuitenkin vuo-
57378: situloa määrättäessä huomioon vain 60 pro- situloa määrättäessä huomioon vain 60 pro-
57379: senttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä senttia. Työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä
57380: se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilata- se osa liike- ja ammattitulosta tai maatila-
57381: loudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saa- taloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta
57382: dusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuulli-
57383: korvauksena edellä tarkoitetussa ansiotoi- sena korvauksena edellä tarkoitetussa an-
57384: minnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi kat- siotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtulok-
57385: sotaan myös si katsotaan myös
57386:
57387: 4) työmarkkinatuesta annetun lain 4) työmarkkinatuesta annetun lain
57388: (1542/93) mukainen työmarkkinatuki; sekä (154211993) mukainen työmarkkinatuki;
57389: 5) työkyvyttömyyden perusteella makset- 5) työkyvyttömyyden perusteella makset-
57390: tava päiväraha tai tähän rinnastettava vuo- tava päiväraha tai tähän rinnastettava vuo-
57391: delta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava delta tai sitä lyhyemmältä ajalta maksettava
57392: ansionmenetyksen korvaus. muu ansionmenetyksen korvaus kuin tapa-
57393: turmavakuutuslain perusteella kmvattavasta
57394: kuntoutuksesta annetun lain mukainen päivä-
57395: raha tai liikennevakuutuslain perusteella kor-
57396: vattavasta kuntoutuksesta annetun lain mu-
57397: kainen ansionmenetyksen kmvaus;
57398: 6) työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-
57399: ta annetun lain (763/1990) mukainen etuus
57400: sekä muu ansioiden menetystä kotvaava
57401: koulutusqjalta maksettava etuus; sekä
57402: 7) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
57403: tuesta annetun lain mukainen kotihoidon
57404: tuen hoitoraha ja osittainen hoitoraha, yksi-
57405: tyisen hoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä se-
57406: kä kunnalliset lisät.
57407:
57408: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57409: mikuuta 1999.
57410: Tämän lain 15 b §:n 3 momentin 9 koh-
57411: dassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain pe-
57412: rusteella kotvattavasta kuntoutuksesta anne-
57413: 20 HE 14111998 vp
57414:
57415: Voimassa oleva laki Ehdotus
57416:
57417: tun lain ja liikennevakuutuslain perusteella
57418: kmvattavasta kuntoutuksesta annetun lain
57419: mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain
57420: mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tam-
57421: mikuuta 1999 tai sen jälkeen.
57422: Jos lapsi saa eläkettä tämän lain tullessa
57423: voimaan, 28 §:n 4 momenttia sovelle-
57424: taan, kun eläke muusta syystä tarkistetaan
57425: seuraavan kerran lain tultua voimaan.
57426: Jos henkilö saa leskeneläkkeen täyden-
57427: nysmäärää tämän lain tullessa voimaan, las-
57428: ten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
57429: annetun lain mukainen lasten kotihoidon
57430: tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuk-
57431: sesta annetun lain mukainen etuus otetaan
57432: tulona huomioon, kun täydennysmäärää
57433: muusta syystä tarkistetaan perhe-eläkelain
57434: 17 §:n perusteella tämän lain tultua voi-
57435: maan.
57436: Tässä laissa säädetty markkamäärä vastaa
57437: kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka
57438: mukaan vuoden 1981 maaliskuussa makset-
57439: tavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on
57440: laskettu.
57441: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
57442: lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57443: teisiin.
57444:
57445:
57446:
57447: 7.
57448: Laki
57449: vammaistukilain muuttamisesta
57450:
57451:
57452: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57453: muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 8 §, sellaisena
57454: kuin se on laissa 985/1996, sekä
57455: lisätään lakiin uusi 2 a § seuraavasti:
57456:
57457: Voimassa oleva laki Ehdotus
57458: 2a§
57459: Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella
57460: on oikeus vammaistukeen, jos hän on 16
57461: vuotta täytettyään asunut Suomessa vähin-
57462: tään kolmen vuoden ajan. Henkilöllä, joka ei
57463: ole Suomen kansalainen, on oikeus vam-
57464: maistukeen, jos hän on 16 vuotta täytettyään
57465: välittömästi ennen etuuden alkamista asunut
57466: HE 141/1998 vp 21
57467:
57468: Voimassa oleva laki Ehdotus
57469:
57470: Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi
57471: vuotta.
57472: Henkilöllä on kuitenkin 1 momentissa sää-
57473: detyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaa-
57474: timuksen estämättä oikeus vammaistukeen,
57475: jos hänen sairautensa on alkanut tai hänen
57476: vammansa on syntynyt hänen asuessaan
57477: Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi
57478: vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta,
57479: tai jos hän on 16 vuotta täyttäessään saanut
57480: lapsen hoitotuesta annetun lain (44411969)
57481: mukaista hoitotukea
57482: 8§ 8§
57483: Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudate- Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudate-
57484: taan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansanelä- taan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansanelä-
57485: kelain 1 d, 23, 35-39, 39 b, 40, 42, 43, kelain 1 d, 35-39, 39 b, 40, 42, 43,
57486: 44-46, 67, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 44-46, 67, 69 ja 75 §:ssä, 79 §:n 1 ja 4
57487: momentissa sekä 80-83, 83 a, 84-86, 88 momentissa sekä 80-83, 83 a, 84-86, 88
57488: ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädet- ja 88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädet-
57489: tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta tyjen eläkkeiden ja avustusten sitomises-
57490: elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) ta elinkustannuksiin annetussa laissa
57491: säädetään. (348/1956) säädetään.
57492: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57493: mikuuta 1999.
57494: HE 142/1998 vp
57495:
57496:
57497:
57498:
57499: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin elä-
57500: kemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon
57501: ottamisesta eräissä päivärahoissa
57502:
57503:
57504:
57505:
57506: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
57507:
57508:
57509:
57510: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki etuudesta työntekijäin eläke- ja työttömyys-
57511: työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan vakuutusmaksua vastaava osuus. Vähennyk-
57512: työttömyysvakuutusmaksun huomioon otta- sen määräksi ehdotetaan viisi prosenttia
57513: misesta eräissä päivärahoissa. vuonna 1999.
57514: Esityksessä ehdotetaan, että niissä päivä- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
57515: rahaetuuksissa, jotka lasketaan henkilön pal- arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä-
57516: kan perusteella, vähennetään aikaisempien väksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu
57517: vuosien tapaan työtulosta tai maksettavasta tulemaan voimaan vuoden 1999 alusta.
57518:
57519:
57520:
57521:
57522: 380286L
57523: 2 HE 142/1998 vp
57524:
57525:
57526:
57527:
57528: PERUSTELUT
57529:
57530:
57531:
57532: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Sosiaali- ja terveysministeriö antaisi tarkem-
57533: mat säännökset vähennyksen tekemisestä
57534: Työntekijäin eläkelain 12 b §:n mukaista kunkin etuuslajin osalta.
57535: työntekijäin eläkemaksua on peritty palkan-
57536: saajilta vuodesta 1993. Samasta vuodesta on 2. Esityksen vaikutukset
57537: peritty myös palkansaajan työttömyysvakuu-
57538: tusmaksua. Maksujen yhteismäärä on 6,05 2.1. Valtiontaloudelliset vaikutukset
57539: prosenttia palkasta vuonna 1998. Mainittuja
57540: maksuja peritään palkansaajilta myös vuonna Työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajan
57541: 1999, jolloin maksujen laskennallinen yh- työttömyysvakuutusmaksua vastaavan 5 pro-
57542: teismäärä on 6,05 prosenttia palkasta. sentin huomioon ottaminen päivärahojen
57543: Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha perusteena olevissa työtoloissa arvioidaan
57544: määräytyy verotuksessa todettujen tai erik- vähentävän sairaus- ja vanhempainpäiväraha-
57545: seen arvioitavien työtulojen perusteella. menoja sekä kuntoutusrahamenoja yhteensä
57546: Kuntootusraha määräytyy samalla tavalla noin 220 miljoonaa markkaa kokonais-
57547: kuin sairausvakuutuslain mukainen päivära- menotasossa. Vastaavasti työttömyyspäivära-
57548: ha. Vastaavanlainen työtuloihin perustuva hamenot olisivat arviolta noin 320 miljoonaa
57549: laskentamalli on myös työttömyyspäivära- markkaa pienemmät. Mikäli vuonna 1999
57550: hoissa. Myös tapaturmavakuutuslain maksuun tulevissa uusissa päivärahoissa ei
57551: (608/1948) mukainen vuosityöansio määräy- tehtäisi esitettyä vähennystä, valtion menot
57552: tyy työtulojen perusteella. Näissä ja kaikissa kasvaisivat 240 miljoonalla markalla. Saira-
57553: muissa sellaisissa tapauksissa, joissa päivä- usvakuutuksen osalta menonlisäys vaikuttaa
57554: rahaetuus määräytyy bruttotyöansion perus- täysimääräisenä valtion menoja lisäävästi.
57555: teella, työntekijäin eläkemaksun ja palkan- Työttömyysturvan osalta valtion osuus an-
57556: saajan työttömyysvakuutusmaksun vaikutus siopäivärahamenoista on noin puolet.
57557: on otettava huomioon, muutoin sosiaaliva-
57558: kuutusetuuden korvaustaso jää vinoutuneeksi 2.2. Vaikutukset edunsaajiin
57559: palkasta saatavaan tuloon nähden. Mainittu-
57560: jen maksujen perusteella päivärahan perus- Ehdotettu 5 prosentin vähennys on saman
57561: teena olevaa työtuloa vähennetään 5 pro- suuruinen kuin vuonna 1998 tehty vähennys.
57562: senttia vuonna 1998. Edunsaajien asemassa ei tapahdu muutosta
57563: Tarkoituksenmukaista on, että työstä saa vuoteen 1998 verrattuna.
57564: paremman toimeentulon kuin sosiaaliturvas- Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun huo-
57565: ta. Sen vuoksi ehdotetaan, että vuonna 1999 mioon ottaminen 5 prosentin suuruisena päi-
57566: työtulosta tehtävä vähennys vastaisi suuruu- värahaperusteissa merkitsee käytännössä sitä,
57567: deltaan palkansaajilta perittäviä maksuja si- että ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
57568: ten, että kuitenkaan maksussa olevat etuudet alenisi 3 000-11 000 markan kuukausitu-
57569: eivät tämän maksun johdosta alenisi. Sen loilla 4-9,80 markalla ja 11 000-30 000
57570: vuoksi ehdotetaan, että päivärahan perustee- markan kuukausituloilla noin 6-14 mark-
57571: na olevista työtuloista tai vaihtoehtoisesti kaa.
57572: etuuden määrästä vähennettäisiin työnteki- Sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan
57573: jäin eläkemaksun ja palkansaajan työttö- ja kuntootusrahan osalta vaikutus on enim-
57574: myysvakuutusmaksun osuutena 5 prosenttia millään noin 14 markkaa päivältä yli
57575: ennen päivärahaetuuden vahvistamista. Vä- 100 000 markan vuosituloilla. Alle 80 000
57576: hennys tehtäisiin verotuksessa todetuista tai markkaa vuodessa ansaitsevilla vaikutus on
57577: arvioiduista työtuloista. Vähennyksenä 5 alle 10 markkaa päivältä.
57578: prosenttia tehtäisiin vuonna 1999 aikavien
57579: päivärahojen perusteena olevista työtuloista.
57580: HE 142/1998 vp 3
57581:
57582: 3. Asian valmistelu voimassa olevasta sosiaalilainsäädännöstä si-
57583: nänsä riippumaton. Säännöksen tarkoitukse-
57584: Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveys- na ei siten ole ollut turvata tavallisella lailla
57585: ministeriössä virkatyönä. Esityksen valmis- määriteltyjä yksittäisiä etuuksia tai tällaisten
57586: telun yhteydessä on kuultu Kansaneläkelai- etuuksien tasoa sellaisenaan. Perustoimeen-
57587: tosta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjär- tulon turvan riittävyyttä arvioitaessa on hal-
57588: jestö SAK ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö lituksen esityksen perustelujen mukaan mer-
57589: STTK ry:tä, Akava ry:tä, Palvelutyönantajat kitystä sillä, onko henkilöllä lakisääteiset
57590: ry:tä sekä Teollisuuden ja Työnantajien kes- turvajärjestelmät ja hänen tilanteensa, kuten
57591: kusliittoa. esimerkiksi perhesuhteensa muutoin, ko-
57592: konaisuutena arvioiden toimeentulon edelly-
57593: tykset huolimatta siitä, että hänen normaalit
57594: 4. Muita esitykseen vaikuttavia toimeentulomahdollisuutensa ovat säännök-
57595: seikkoja sessä tarkoitetun syyn vuoksi heikentyneet.
57596: Hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin vaa-
57597: Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous- timuksia eivät siten vastaisi sellaiset lain-
57598: arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltä- säädännölliset muutokset, jotka merkitsisivät
57599: väksi sen yhteydessä. olennaisella tavalla puuttumista edellä tar-
57600: koitetuin tavoin suojattuun perustoimeentu-
57601: lon turvaan.
57602: 5. Voimaantulo Palkansaajien erityismaksujen huomioon
57603: ottamista työtuloperusteisissa päiväraha-
57604: Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi- etuuksissa perustuslakivaliokunta on pitänyt
57605: vänä tammikuuta 1999. valtiosäännön kannalta ongelmattomana.
57606: Edellä olevan mukaisesti hallituksen esi-
57607: tykseen ei voida katsoa sisältyvän sellaisia
57608: 6. Säätämisjärjestys ehdotuksia, jotka heikentäisivät hallitus-
57609: muodon 15 a §:n 2 momentissa tarkoitettua
57610: Säätämisjärjestyksen kannalta keskeinen perustoimeentulon turvaa. Tämän vuoksi
57611: on hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentti. Tä- lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa
57612: tä säännöstä koskevissa hallituksen esityksen lainsäätäruisjärjestyksessä.
57613: yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan,
57614: että perustoimeentulon turvan käsite on Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
57615: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
57616: tus:
57617:
57618:
57619:
57620:
57621: Laki
57622: työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta
57623: eräissä päivärahoissa
57624:
57625:
57626:
57627: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57628: 1§ huomioon henkilön työ- tai virkasuhteessa
57629: Jos laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston saadut työtulot, näistä työtuloista tai makset-
57630: päätöksessä säädetään, että päivärahan tai tavasta etuudesta on vuonna 1999 vähennet-
57631: sitä vastaavan etuuden määrässä on otettava tävä viisi prosenttia.
57632: 4 HE 142/1998 vp
57633:
57634: 2§ 3 §
57635: Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
57636: töönpanosta antaa asianomainen ministeriö. mikuuta 1999.
57637:
57638:
57639:
57640:
57641: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
57642:
57643: Tasavallan Presidentti
57644:
57645:
57646:
57647:
57648: MARTTI AHTISAARI
57649:
57650:
57651:
57652:
57653: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
57654: HE 143/1998 vp
57655:
57656:
57657:
57658:
57659: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaisvaltuute-
57660: tusta annetun lain muuttamisesta
57661:
57662:
57663: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
57664:
57665: Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja viranomaisten ja järjestöjen yhteistoiminnan
57666: terveysministeriön yhteydessä oleva ulko- edistäminen.
57667: maalaisvaltuutetun virka siirretään työminis-
57668: teriön yhteyteen. Ulkomaalaisvaltuutetun Esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan
57669: keskeiset tehtävät ovat ulkomaalaisten ase- 1.3.1999. Esitys liittyy valtion vuoden 1999
57670: man turvaaminen sekä ulkomaalaisten, tulo- ja menoarvioesitykseen.
57671:
57672:
57673:
57674:
57675: YLEISPERUSTELUT
57676:
57677: 1. Johdanto nonalalle kuuluvat enää maahanmuuttajien
57678: osalta ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelut
57679: Maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ha- samalla tavoin kuin muiden maassa asuvien
57680: janaista hallintoa on pyritty kehittämään osalta. Erityistä roolia maahanmuuttoasioi-
57681: Suomessa ns. kahden pilarin mallilla, jossa den tai ulkomaalaishallinnon viranomaisena
57682: sisäasiainministeriö huolehtii lupahallinnosta ministeriöllä ei ole toisin kuin työministe-
57683: ja valvonnasta sekä työministeriö maahan- riöllä. Siirto ei vaikuttaisi ulkomaalaisvaltuu-
57684: muuttajien vastaanotosta ja kotoutumisesta. tetun itsenäiseen asemaan.
57685: Vuonna 1997 työministeriöön perustettiin
57686: maahanmuutto-osasto, johon keskitettiin ai-
57687: kaisemmin sosiaali- ja terveysministeriölle 2. Nykytila ja ehdotetut muutokset
57688: kuuluneet pakolais- ja paluumuuttoasiat jo
57689: aikaisemmin työministeriölle kuuluneiden Sosiaali- ja terveysministeriö perustettiin
57690: siirtolaisuuteen, ulkosuomalaisiin ja paluu- vuonna 1984 ulkomaalaiskuraattorin virka.
57691: muuttoon sekä yleensä työvoiman kansain- Se muutettiin vuonna 1991 samaan aikaan
57692: väliseen liikkuvuuteen liittyvien tehtävien ulkomaalaislain uudistuksen (378/1991)
57693: kanssa. kanssa ministeriön yhteydessä olevaksi ulko-
57694: Hallinnon kehittämisen kannalta olisi pe- maalaisvaltuutetun viraksi.
57695: rusteltua, että sosiaali- ja terveysministeriön Ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain
57696: yhteydessä toimivan ulkomaalaisvaltuutetun (44611991) 1 §:n mukaan virka on ulkomaa-
57697: virka siirrettäisiin työministeriön yhteyteen. laisten aseman turvaamista sekä ulkomaa-
57698: Valtuutetun toimialaan kuuluu maahanmuut- laisten, viranomaisten ja järjestöjen yhteis-
57699: tajien oikeusturvasta huolehtimisen lisäksi toiminnan edistämistä varten. Lain 2 §:n
57700: tehtäviä, joilla on merkitystä edistettäessä mukaan valtuutetun tehtävänä on
57701: heidän kotoutumistaan sekä osallistumistaan 1) suorittaa ulkomaalaisvaltuutetulle ulko-
57702: ja vaikuttamistaan suomalaiseen yhteiskun- maalaislaissa säädetyt tehtävät;
57703: taan. Sosiaali- ja terveysministeriön hallin- 2) aloittein, neuvoin ja ohjein edistää ul-
57704:
57705:
57706: 380289P
57707: 2 HE 143/1998 vp
57708:
57709: komaalaisten aseman turvaamista yhteistyös- töksessä hallituksen maahanmuutto- ja pako-
57710: sä muiden viranomaisten ja järjestöjen kans- laispoliittiseksi ohjelmaksi lähtökohtana on,
57711: sa· että hallintoa kehitetään kahden ministeriön
57712: 3) antaa yleistä tietoa ulkomaalaisten ase- eli sisäasiainministeriön ja työministeriön
57713: masta ja ulkomaalaisia koskevasta lainsää- toimialoilla. Maaliskuun 1997 alussa työmi-
57714: dännöstä sekä osaltaan tuottaa ulkomaalaisil- nisteriöön perustettiin uusi maahanmuutto-
57715: le tarkoitettua tiedotusaineistoa; sekä osasto. Sosiaali- ja terveysministeriölle kuu-
57716: 4) seurata ulkomaalaisten oloja ja asemaa luneet pakolais- ja paluumuuttoasiat yhdis-
57717: yhteiskuntaelämän eri aloilla. tettiin työministeriölle jo kuuluneiden maa-
57718: Lain 3 §:n mukaan ulkomaalaisvaltuutettu hanmuuttoon liittyvien asioiden kanssa.
57719: voi avustaa ulkomaalaista tämän oikeuksien Valtioneuvoston ohjesäännön (152211995,
57720: turvaamisessa sekä tarvittaessa hankkia tälle muut. 221/1997) 25 §:n mukaan työministe-
57721: oikeusapua. Lisäksi havaitessaan ulkomaalai- riön toimialaan kuuluvat pakolaisuus, mikäli
57722: seen kohdistuvaa syrjintää valtuutetun on tämä ei kuulu muun ministeriön toimialaan,
57723: neuvoin ja ohjein pyrittävä siihen, ettei syr- siirtolaisuus, turvapaikanhakijoiden vastaan-
57724: jintää jatketa tai uusita (4 §). otto sekä maahanmuuttajien yhteiskuntaan
57725: Hallitus totesi esityksensä (HE 169/1990 sijoittumista edistävät toimenpiteet samoin
57726: vp.) yleisperusteluissa: "Hallinnon yleisten kuin työlupa, mikäli asia ei kuulu ulkoasi-
57727: periaatteiden mukaisesti jokainen viranomai- ainministeriön toimialaan.
57728: nen huolehtii toimivaltansa puitteissa tehtä- Työministeriöllä on nyt periaatepäätöksen
57729: vistään niin ulkomaalaisten kuin Suomen nojalla uutena asiana ensisijainen vastuu yh-
57730: kansalaistenkin osalta. Tästä huolimatta käy- teistyössä opetusministeriön kanssa rasismin
57731: tännössä voi esiintyä tilanteita, jolloin mi- vastaisen toiminnan ja hyvien etnisten suh-
57732: kään viranomainen ei hoida ulkomaalaisia teiden edistämisen koordinoinnissa. Eri yh-
57733: koskevia asioita." Edelleen todettiin, että teyksissä on esitetty ulkomaalaisvaltuutetun
57734: "edellä mainituista syistä ulkomaalainen toimenkuvan laajentamista yleensä etniseen
57735: saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän tarvit- syrjintään ja nimikkeen muuttamista esimer-
57736: see ulkomaalaisvaltuutetun apua. Myös kiksi syrjintä- tai vähemmistövaltuutetuksi.
57737: muilla viranomaisilla on tarve neuvotella Hallinnon kehittämisen näkökulmasta olisi
57738: sellaisen tahon kanssa, jolla on tietoa ja ko- luontevaa siirtää ulkomaalaisvaltuutetun vir-
57739: kemusta nimenomaan ulkomaalaisten käy- ka työministeriön yhteyteen. Valtuutetun
57740: tännön elämässä kohtaamista vaikeuksista." neuvonta ei ole luonteeltaan sosiaali- ja ter-
57741: Kun ulkomaalaisvaltuutetun virka perustet- veyskysymyksiin liittyvää vaan liittyy laa-
57742: tiin, Suomessa oli alle 30 000 ulkomaalaista. jemmm Suomessa asuvien maahanmuuttajien
57743: Nyt maassa on yli 80 000 ulkomaalaista. tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriön
57744: Valtuutetun toiminta on periaatteessa säily- hallinnonalalle ei kuulu 1.3.1997 jälkeen
57745: nyt samanlaisena, joskin lisääntyvän ulko- valtioneuvoston työnjaossa erityisesti maa-
57746: maalaisväestön ongelmat ovat saaneet uusia- hanmuutto- ja pakolaisasioihin liittyviä teh-
57747: kin piirteitä. Ensimmäinen tärkeä kysymys täviä toisin kuin työministeriölle. Perustetta,
57748: on yleensä olekelulupahakemuksen tai turva- joka oli olemassa ulkomaalaiskuraattorin ja -
57749: paikkahakemuksen käsittely, sen jälkeen per- valtuutetun virkoja perustettaessa, ei enää
57750: heenyhdistäminen ja viimein kansalaisuuden näin ollen ole. Tällöin hallituksen esityksissä
57751: saaminen. Ulkomaalaisvaltuutetun toimisto (HE186/981 vp. ja HE 169/1991 vp.) katsot-
57752: on avustanut myös lukuisissa sosiaalisissa tiin, että virka soveltuisi tehtäviensä puolesta
57753: ongelmissa ja asioimisessa eri viranomaisten sosiaali- ja terveysministeriöön.
57754: kanssa. Suoranaista oikeusapua tuomioistui-
57755: missa on annettu varsin rajoitetusti, sillä ul-
57756: komaalaiset on ohjattu näihin kysymyksiin 3. Esityksen vaikutukset
57757: erikoistuneiden lakimiesten asiakkaiksi.
57758: Tärkeän osan ulkomaalaisvaltuutetun työs- Uudistuksen tarkoituksena on järkevöittää
57759: tä on muodostanut asiantuntijana toimimi- ja keskittää ulkomaalais- ja maahanmuutto-
57760: nen, sillä tiedotusvälineet kääntyvät varsin asioiden hallintoa. Myös kansalaisten kan-
57761: usein hänen puoleensa. Niin ikään erilaisia nalta tämä merkitsisi organisaation yksinker-
57762: luentoja ja seminaareja on runsaasti sekä taistumista entisestä hajanaisuudesta.
57763: kotimaassa että ulkomailla. Ulkomaalaisvaltuutetun asema ei muuttui-
57764: Valtioneuvoston 16.10.1997 periaatepää- si, vaan hän toimisi edelleen itsenäisenä vi-
57765: HE 143/1998 vp 3
57766:
57767: ranomaisena toimialaansa kuuluvissa asiois- linnon julkaisu nro 193) muun muassa, että
57768: sa. Valtuutetun on mahdollista puuttua myös valtuutetun toimi tulee hallinnollisesti sijoit-
57769: kysymyksiin, jotka nousevat esille työminis- taa työministeriön yhteyteen.
57770: teriön tai muun sen hallinnonalan viranomai- Työministeriö asetti 24.4.1998 työryhmän
57771: sen toiminnan johdosta. sosiaali- ja terveysministeriön ja työministe-
57772: Työministeriön hallinnonalan momentille riön hallinnonalan edustajista valmistele-
57773: 34.01.21 tulisi 1.3.1999 lukien ottaa lisäyk- maan ulkomaalaisvaltuutetun toimialan laa-
57774: senä huomioon 1 022 000 markkaa ulko- jentamiseksi kattamaan syrjimättömyyden
57775: maalaisvaltuutetun toimiston kolmen henki- periaatteen toteutumisen valvonnan ja edistä-
57776: lön palkkaus- ja muiden menojen siirtona misen kaikkien etnisten vähemmistöjen osal-
57777: sosiaali- ja terveysministeriön momentilta ta sekä siirtämiseksi sosiaali- ja terveysmi-
57778: 33.01.21. nisteriön hallinnonalalta työministeriön hal-
57779: Ulkomaalaisvaltuutettu ja hänen toimiston- linnonalan yhteyteen.
57780: sa henkilöstö siirrettäisiin virkoineen sosiaa- Tässä vaiheessa ei kuitenkaan esitetä ulko-
57781: li- ja terveysministeriön hallinnonalalta työ- maalaisvaltuutetun toimialan laajentamista
57782: ministeriön hallinnonalalle. Henkilöstön ase- nykyisestä, sillä muutoksen vaikutusten sel-
57783: maan ei esitetä muutoksia. vittäminen on kesken. Myös maahanmuutta-
57784: jia ja etnisiä vähemmistöjä tulisi kuulla heitä
57785: 4. Asian valmistelu koskevasta olennaisesta uudistuksesta ennen
57786: esityksen tekemistä. Tarkoitus on antaa asi-
57787: Esityksen pohjana on valtioneuvoston asta lakiesitys mahdollisimman pian.
57788: 16.10.1997 tekemä periaatepäätös sekä maa-
57789: hanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikun-
57790: nan mietintö "Hallittu maahanmuutto ja ko- 5. Voimaantulo
57791: toutuminen" (1997:5), jotka edellyttävät mi-
57792: nisteriöiltä etnisiin ryhmiin kohdistuvan ra- Esitys on tarkoitettu tulemaan voimaan
57793: sistisen syrjinnän ja väkivallan seurantajär- 1.3.1999. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin
57794: jestelmän luomista. Järjestelmää koskevan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
57795: ehdotuksen laatinut työryhmä totesi (Työhal- toimenpiteisiin.
57796:
57797:
57798:
57799:
57800: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
57801:
57802: 1 §. Säännöksen 1 momenttia ehdotetaan 1.3.1999, jolloin ulkomaalaisvaltuutetun vir--
57803: muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveys- ka ja ulkomaalaisvaltuutetun toimiston muut
57804: ministeriön sijasta ulkomaalaisvaltuutetun virat siirtyisivät työministeriön yhteyteen.
57805: virka olisi asianomaisen ministeriön yh- Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä
57806: teydessä. Valtioneuvoston ohjesääntöä (1522 sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57807: /1995) tulee muuttaa siten, että ohjesäännös- teisiin.
57808: sä todetaan ulkomaalaisvaltuutetun ja ulko-
57809: maalaisvaltuutetun toimiston kuuluvan työ-
57810: ministeriön toimialalle. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
57811: kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
57812: Voimaantulo tus:
57813: Lain muutos ehdotetaan tulemaan voimaan
57814: 4 HE 143/1998 vp
57815:
57816:
57817:
57818:
57819: Laki
57820: ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta
57821:
57822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57823: muutetaan ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain (446/1991) 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
57824:
57825: 1§
57826: Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä Tämän lain voimaantullessa siirtyvät ulko-
57827: ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen maalaisvaltuutetun virka ja ulkomaalaisval-
57828: yhteistoiminnan edistämistä varten on asian- tuutetun toimiston muut virat työministeriön
57829: omaisen ministeriön yhteydessä ulkomaalais- viroiksi.
57830: valtuutetun virka. Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan
57831: ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
57832: toimenpiteisiin.
57833: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maalis-
57834: kuuta 1999.
57835:
57836:
57837: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
57838:
57839: Tasavallan Presidentti
57840:
57841:
57842:
57843:
57844: MARTTI AHTISAARI
57845:
57846:
57847:
57848:
57849: Työministeri Liisa Jaakonsaari
57850: HE 143/1998 vp 5
57851:
57852:
57853: Liite
57854:
57855:
57856:
57857:
57858: Laki
57859: ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain muuttamisesta
57860:
57861: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
57862: muutetaan ulkomaalaisvaltuutetusta annetun lain (446/1991) 1 §:n 1 momentti seuraavasti:
57863:
57864: Voimassa oleva laki Ehdotus
57865:
57866: 1§ 1§
57867: Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä Ulkomaalaisen aseman turvaamista sekä
57868: ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen ulkomaalaisten, viranomaisten ja järjestöjen
57869: yhteistoiminnan edistämistä varten on sosi- yhteistoiminnan edistämistä varten on asian-
57870: aali- ja tetveysministeriön yhteydessä ulko- omaisen ministeriön yhteydessä ulkomaalais-
57871: maalaisvaltuutetun virka. valtuutetun virka.
57872:
57873:
57874: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maa-
57875: liskuuta 1999.
57876: Tämän lain voimaantullessa siirtyvät ulko-
57877: maalaisvaltuutetun virka ja ulkomaalaisval-
57878: tuutetun toimiston muut virat työministeriön
57879: viroiksi.
57880: Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä
57881: sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
57882: teisiin.
57883: HE 144/1998 vp
57884:
57885:
57886:
57887:
57888: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työllisyyslain muutta-
57889: misesta
57890:
57891:
57892: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
57893:
57894: Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työl- masti maksettuja avustuksia ja tukia takaisin
57895: lisyyslakia. Työharjoittelussa olevan, työllis- perittäessä sovellettavasta korosta ja viiväs-
57896: tämistukea saavan turvaa tapaturman ja tyskorosta.
57897: ammattitaudin varalta ehdotetaan parannetta- Esitys liittyy valtion vuoden 1999 talous-
57898: vaksi. Muutoksen jälkeen turva olisi sama arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväk-
57899: kuin työmarkkinatuella työharjoittelussa ole- si sen yhteydessä.
57900: villa. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
57901: säännös työllisyysmäärärahoista perusteet- den 1999 alusta.
57902:
57903:
57904:
57905:
57906: PERUSTELUT
57907: 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset keutettuja ovat työttömät työnhakijat, jotka
57908: eivät täytä työttömyysturvalain (602/1984)
57909: Työllisyyslain (275/1987) 13 §:n mukaan mukaista työssäoloehtoa tai jotka ovat saa-
57910: työllisyysmäärärahoista voidaan valtion ta- neet työttömyyspäivärahaa enimmäisajan.
57911: lousarvion perustelujen mukaisesti myöntää Työmarkkinatuki maksetaan tällaiselle hen-
57912: määrärahoja muun muassa työttömälle mak- kilölle työmarkkinatuesta annetun lain 2 lu-
57913: settaviin korvauksiin erikseen laissa tai ase- vun mukaisesti myös muun muassa työhar-
57914: tuksessa säädetyllä tavalla taikka valtioneu- joittelun ajalta. Työllisyysasetuksen 45 §:n 2
57915: voston tai työministeriön päätöksen mukai- momentin mukaan työllistämistuki työhar-
57916: sesti. Työllisyyslakiin ei sisälly säännöstä joitteluun voidaan myöntää henkilölle, joka
57917: henkilölle itselleen myönnettävän työllistä- työttömänä ollessaan on oikeutettu työttö-
57918: mistuen tarkoituksesta eikä myöntämisedel- myysturvalain mukaiseen ansioon suhteutet-
57919: lytyksistä, vaan eri tukimuodoista säädetään tuun päivärahaan tai peruspäivärahaan.
57920: työllisyysasetuksessa ( 1363/1997). Asetuk- Luonteeltaan ja tavoitteiltaan työharjoittelu
57921: sen 8 luvussa säädetään työllistämistuesta on samanlaista riippumatta siitä, kummasta
57922: yrittäjäksi ryhtyvälle, 9 luvussa työllistämis- mainituista etuusjärjestelmistä henkilön toi-
57923: tuesta työharjoitteluun ja 10 luvussa työllis- meentulo työharjoittelun aikana turvataan.
57924: tämistuesta osa-aikatyöhön (osa-aikalisä). Tämän vuoksi eräitä keskeisiä harjoittelijan
57925: Ehdotuksen mukaan työllisyyslain 17 §:ään oikeusasemaa ja hänen suojaansa koskevia
57926: otettaisiin yleissäännös työllistämistuen mak- säännöksiä on tarpeen yhtenäistää.
57927: samisesta työttömälle hänen työllistymistään Työllisyyslain 17 §:ään ehdotetaan 2 mo-
57928: edistäviin toimenpiteisiin. Tukimuodoista, mentiksi työmarkkinatuesta annetun lain
57929: tuen myöntämisen tarkemmista edellytyksis- 6 §:n 2 momenttia vastaavaa nimenomaista
57930: tä, tuen määrästä ja kestosta sekä menette- säännöstä, jonka mukaan työharjoittelija ei
57931: lytavoista säädettäisiin edelleen asetuksella. ole työsopimussuhteessa työharjoittelun jär-
57932: Työmarkkinatuesta annetun lain jestäjään eikä työvoimatoimistoon. Pykälän
57933: (154211993) mukaan työmarkkinatukeen oi- 3 momentiksi ehdotetaan mainintaa työhar-
57934:
57935:
57936: 380288N
57937: 2 HE 144/1998 vp
57938:
57939: joittelun järjestäjän vastuusta harjoittelijan kolaissa (633/1982), jonka 1 §:n 2 momentin
57940: työturvallisuudesta. Työturvallisuuslain 1 kohdan mukaan lakia ei voida soveltaa jul-
57941: (29911958) 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mu- kisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan vel-
57942: kaan työharjoittelu työllistämistuella kuuluu kasuhteeseen. Yksittäisiä julkisoikeudellisia
57943: kyseisen lain soveltamisalaan. Työmark- avustuksia, tukia ja maksuja koskeviin sää-
57944: kinatukea saavien osalta vastaava säännös on döksiin on sisällytetty säännöksiä viivästys-
57945: työmarkkinatuesta annetun lain 6 §:n 3 mo- korosta tai vastaavanlaisista seuraamuksista.
57946: mentissa. Työllisyysasetuksen 14 §:ssä säädetään
57947: Työllistämistuella työharjoitteluun osallis- investointiavustusten takaisinperinnästä.
57948: tuva on oikeutettu harjoittelussa saadusta Mainitun säännöksen 3 momentin mukaan
57949: tapaturmasta korvaukseen ryhmätapaturma- takaisin maksettavalle määrälle on maksetta-
57950: vakuutuksesta, jonka työministeriö on työlli- va investointiavustuksen maksupäivästä vuo-
57951: syysasetuksen 49 §:n mukaan velvollinen tuista korkoa korkolain 3 §:n 2 momentissa
57952: järjestämään. Työmarkkinatuella työharjoit- tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä
57953: teluun osallistuvan vakuutusturvasta sääde- kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei palautetta-
57954: tään työmarkkinatuesta annetun lain 9 §:ssä. vaa määrää suoriteta viimeistään takaisinpe-
57955: Sen mukaan työharjoittelussa sattuneesta rintäpäätöksessä määrättynä takaisinmaksu-
57956: tapaturmasta tai siinä saadusta ammatti- päivänä, viivästyneelle määrälle on makset-
57957: taudista suoritetaan työmarkkinatuen saajalle tava korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoi-
57958: korvaus valtion varoista samojen perusteiden tetun korkokannan mukaista vuotuista vii-
57959: mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa västyskorkoa takaisinmaksupäi västä.
57960: (60811948) säädetään. Korvausta maksetaan Työllisyysasetuksen 64 §:ssä (425/1998)
57961: siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oi- säädetään työllistämistuen takaisinperinnästä.
57962: keutta vähintään saman suuruiseen korvauk- Mainitun säännöksen 2 momentin mukaan
57963: seen muun lain perusteella. Ryhmätapatur- takaisin maksettavalle määrälle on maksetta-
57964: mavakuutus on soveltamisalaltaan suppeam- va tuen maksupäivästä vuotuista korkoa kor-
57965: pi kuin tapaturmavakuutuslakiin perustuva kolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun kor-
57966: korvausvelvollisuus, eikä siitä korvata lain- kokannan mukaan lisättynä kolmella pro-
57967: kaan esimerkiksi mahdollista ammattitautia. senttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää
57968: Lisäksi ryhmätapaturmavakuutuksen kor- suoriteta viimeistään takaisinperintäpäätök-
57969: vaustaso on selvästi alempi kuin tapaturma- sessä määrättynä takaisinmaksupäivänä, vii-
57970: vakuutuslain mukainen korvaustaso. Työhar- västyneelle määrälle on maksettava korko-
57971: joittelijan vakuutusturva eri tukimuodoissa lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korko-
57972: ehdotetaan yhtenäistettäväksi ottamalla työl- kannan mukaista vuotuista viivästyskorkoa
57973: lisyyslain 17 § :n 4 momenttiin työllistämis- takaisinmaksupäivästä.
57974: tuella työharjoittelussa olevan vakuutustur- Koska julkisoikeudellisten saamisten ta-
57975: vaa koskeva työmarkkinatuesta annetun lain kaisinperintään liittyvistä seuraamuksista on
57976: 9 §:n 1 ja 3 momenttia vastaava säännös. yksityisoikeudellisten saatavien viivästys-
57977: Työmarkkinatuesta annetun lain 9 §:n 2 seuraamusten tavoin perusteltua säätää lailla,
57978: momentin mukaan tapaturmasta tai ammatti- ehdotuksen mukaan työllisyysasetuksen kor-
57979: taudista maksettavaa korvausta koskevat asi- koa ja viivästyskorkoa koskevat säännökset
57980: at käsittelee valtiokonttori. Valtiokonttorin siirrettäisiin työllisyyslakiin. Ehdotuksen
57981: päätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea mukaan työllisyyslakiin otettaisiin voimassa
57982: valittamalla muutosta samalla tavoin kuin olevan työllisyysasetuksen säännösten sisäl-
57983: tapaturmavakuutusasioissa muutoinkin tapa- töinen säännös työllisyysmäärärahoista pe-
57984: turmalautakunnalta, vakuutusoikeudelta ja rusteettomasti maksettuJen valtionapujen ja
57985: korkeimmalta oikeudelta. Työllistämistuella tukien takaisinperinnässä sovellettavasta ko-
57986: työharjoittelussa olevan korvausasian käsitte- rosta ja viivästyskorosta. Työllisyyslakiin
57987: ly järjestettäisiin yhdenmukaisesti työmark- ehdotetaan uutta 24 a §:ää, jonka sisältö vas-
57988: kinatuen kanssa säätämällä siitä työllisyys- taisi työllisyysasetuksen 14 §:n 3 momenttia
57989: lain 25 §:ssä, joka koskee viranomaisten ja 64 §:n 2 momenttia. Takaisinperinnästä,
57990: tehtäviä. sen perusteista ja menettelytavoista säädet-
57991: Lainsäädännöstä puuttuvat julkisoikeudelli- täisim edelleen asetuksella.
57992: sia saamisia koskevat yleiset korko- ja vii- Ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta
57993: västyskorkosäännökset. Yksityisoikeudellis- työllisyyslain nojalla annettuihin alemmanas-
57994: ten saatavien viivästyskorosta säädetään kor- teisiin säännöksiin, erityisesti työllisyysase-
57995: HE 144/1998 vp 3
57996:
57997: tukseen. Tapaturmakorvauksia koskevat keista vakuutusmaksuista. Kokonaisuutena
57998: muutokset edellyttävät asetuksen 49 §:n ja ehdotetusta muutoksesta aiheutuisi valtiolle
57999: asiaa koskevan työministeriön ohjeen muut- vähäinen säästö.
58000: tamista. Koron perimistä koskevien säännös-
58001: ten siirtyessä lakiin asetuksen 14 §:n 3 mo- 3. Asian valmistelu
58002: mentti ja 64 §:n 2 momentti kumottaisiin.
58003: Esitys on valmisteltu työministeriössä vir-
58004: 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset katyönä. Esityksen valmistelun Y.hteydessä
58005: on kuultu keskeisten työmarkkinaJärjestöjen,
58006: Korvaukset tapatunnista ja ammattitaudeis- Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien
58007: ta maksettaisiin työharjoittelussa olleelle val- edustajia.
58008: tion vuoden 1999 talousarvioesityksen mu-
58009: kaan työllistämistukiin varatuista määrära- 4. Voimaantulo
58010: hoista, joten esityksestä ei aiheudu lisämää-
58011: rärahan tarvetta. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päi-
58012: Valtion varoista maksettava korvaus olisi vänä tammikuuta 1999.
58013: laajempi ja korvauksen taso olisi korkeampi
58014: kmn ryhmätapaturmavakuutuksessa. Vastaa- Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
58015: vasti valtiolle ei aiheutuisi enää menoja ryh- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo-
58016: mätapaturmavakuutuksen suhteellisen kor- tus:
58017: 4 HE 144/1998 vp
58018:
58019:
58020:
58021:
58022: Laki
58023: työllisyyslain muuttamisesta
58024:
58025:
58026: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
58027: lisätään 13 päivänä maaliskuuta 1987 annettuun työllisyyslakiin (275/1987) siitä lailla
58028: 1355/1997 kumotun 17 §:n tilalle uusi 17 §,lakiin uusi 24 a §ja 25 §:ään uusi 3 momentti
58029: seuraavasti:
58030: 17 § jestää työharjoittelussa oleville ryhmävastuu-
58031: vakuutuksen.
58032: Työttämälie maksettavat kmvaukset
58033: 24 a §
58034: Työttömälle voidaan hänen omaehtoisen
58035: työllistymisensä edistämiseksi ja toimeentu- Korko ja viivästyskorko
58036: lonsa turvaamiseksi myöntää työllistämistu-
58037: kea. Tukea voidaan myöntää valtion talous- Työllisyysmäärärahoista osoitetulle tai
58038: arvion rajoissa työttömälle työharjoitteluun myönnetylle takaisin maksettavalle valtion-
58039: työpaikalla, yritystoiminnan käynnistämiseen avolle tai tuelle on maksettava valtionavun
58040: ja vakiinnuttamiseen, osa-aikaisten työnteko- tai tuen maksupäivästä vuotuista korkoa kor-
58041: mahdollisuuksien lisäämiseen sekä muihin kolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tar-
58042: työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. koitetun korkokannan mukaan lisättynä kol-
58043: Tuen myöntämisen edellytyksistä, tuen mää- mella prosenttiyksiköllä. Jollei palaotettavaa
58044: rästä ja kestosta ja tukea koskevan asian kä- määrää suoriteta viimeistään takaisinperintä-
58045: sittelystä säädetään asetuksella. päätöksessä määrättynä takaisinmaksupäi vä-
58046: Tämän lain mukaiseen työharjoitteluun nä, viivästyneelle määrälle on maksettava
58047: osallistuva ei ole työsopimuslain (3 20/1970) korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun
58048: 1 §:ssä tarkoitetussa työsopimussuhteessa korkokannan mukaista vuotuista viivästys-
58049: työharjoittelun järjestäjään eikä työvoimatoi- korkoa takaisinmaksupäivästä.
58050: mistoon.
58051: Vastuusta työharjoitteluun osallistuvan työ-
58052: turvallisuudesta säädetään erikseen. 25 §
58053: Työharjoittelussa sattuneesta tapaturmasta
58054: tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan V iranomaisten tehtävät
58055: työllistämistuen saajalle korvaus valtion va-
58056: roista samojen perusteiden mukaan kuin ta-
58057: paturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään Asian, joka koskee korvauksen suoritta-
58058: työtapaturmasta siltä osin kuin vahingoittu- mista valtion varoista 17 §:n 4 momentin
58059: neella ei ole oikeutta vähintään saman suu- nojalla, käsittelee ensimmäisenä asteena val-
58060: ruiseen korvaukseen muun lain nojalla. tiokonttori.
58061: Työllisyysasioita käsittelevä ministeriö jär-
58062: HE 144/1998 vp 5
58063:
58064: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-
58065: kuuta 1999. teisiin.
58066: Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
58067:
58068:
58069: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
58070:
58071: Tasavallan Presidentti
58072:
58073:
58074:
58075: MARTTI AHTISAARI
58076:
58077:
58078:
58079:
58080: Työministeri Liisa Jaakonsaari
58081: HE 145/1998 vp
58082:
58083:
58084:
58085:
58086: Hallituksen esitys Eduskunnalle kokoontumislaiksi ja eräiksi
58087: siihen liittyviksi laeiksi
58088:
58089:
58090:
58091: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
58092: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi eri- kousvälineitä suoraan lain nojalla.
58093: laisia yleisölle avoimia tilaisuuksia koskeva Yleisötilaisuudella tarkoitetaan ehdotuk-
58094: kokoontumislaki. Lailla turvattaisiin hallitus- sessa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kil-
58095: muodossa säädetyn kokoontumisvapauden pailuja, näytöksiä ja muita näihin rinnastet-
58096: käyttämistä sekä ohjattaisiin tilaisuuksien tavia tilaisuuksia. Yleisötilaisuudet vas-
58097: järjestämistä tarpeellisilla järjestysluontoisilla taisivat pääosin nykyisen julkisista huviti-
58098: säännöksillä. laisuuksista annetun lain soveltamisalaan
58099: Ehdotettuun lakiin koottaisiin nykyinen kuuluvia tilaisuuksia. Huvitilaisuuksien lu-
58100: yleisiä kokouksia ja julkisia huvitilaisuuksia vanvaraisuudesta ehdotetaan luovuttavaksi
58101: koskeva lainsäädäntö. Laissa yhdenmukais- kokonaan. Yleisötilaisuudet jakautuisivat
58102: tettaisiin näiden tilaisuuksien sääntely siten, ilmoituksenvaraisiin ja vapaasti järjestettä-
58103: ettei tilaisuuden tarkoitus vaikuttaisi tarpeet- viin tilaisuuksiin. Viimeksi mainitut olisivat
58104: tomasti sen järjestämisen ehtoihin. Tilaisuu- tilaisuuksia, jotka eivät edellytä toimenpitei-
58105: det jaettaisiin kuitenkin edelleen kahteen tä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
58106: ryhmään, yleisiin kokouksiin ja yleisötilai- seksi tai sivullisille ja ympäristölle aiheutu-
58107: suuksiin, joita säänneltäisiin tietyissä kysy- van haitan estämiseksi taikka erityisiä lii-
58108: myksissä eri tavoin. kennejärjestelyjä. Poliisi voisi antaa tar-
58109: Yleisillä kokooksilla tarkoitetaan ehdotuk- peellisia ohjeita ja määräyksiä järjestäjälle il-
58110: sessa mielenosoituksia tai muita kokoontu- moituksen yhteydessä sekä eräissä poikkeuk-
58111: misvapauden käyttämiseksi järjestettyjä ylei- sellisissa tilanteissa kieltää ennalta tilaisuu-
58112: sölle avoimia tilaisuuksia. Oikeus osallistua den järjestämisen laissa säädetyin perustein,
58113: yleiseen kokoukseen kuuluisi kaikille kuten jos muut toimenpiteet eivät olisi riittäviä.
58114: nykyisinkin. Ulkomaalaisten, vajaavaltaisten Nykyisiä järjestyksenpitoa koskevia sään-
58115: sekä erilaisten yhteisöjen järjestämisoikeutta nöksiä täsmennettäisiin erityisesti poliisin
58116: ehdotetaan laajennettavaksi. Ulkona yleisellä toimivaltuuksien osalta. Järjestysmiehiä kos-
58117: paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta keva sääntely siirrettäisiin erilliseen järjes-
58118: tulisi edelleen ilmoittaa ennalta poliisille. tyksenvalvojista annettavaan lakiin. Tältä
58119: Kokoustarkoitukseen soveltuvalla yleisellä osin esitys liittyy hallituksen esitykseen
58120: paikalla saisi järjestää kokouksen ilman laiksi järjestyksenvalvojista sekä eräiksi sii-
58121: omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa. hen liittyviksi laeiksi.
58122: Omistajana tai haltijalla olisi kuitenkin tie- Kokoontumislaki ja siihen liittyvät lait
58123: tyin edellytyksin oikeus rajoittaa alueen ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin kol-
58124: käyttöä kokoustarkoitukseen. Lisäksi laissa men kuukauden kuluttua niiden hyväksymi-
58125: määriteltäisiin tyhjentävästi ne perusteet, sestä ja vahvistamisesta. Tarkoitus on myös,
58126: joiden nojalla poliisi voisi osoittaa ulkona että lait tulisivat voimaan samanaikaisesti
58127: yleisellä paikalla järjestettävän kokouksen järjestyksenvalvojista annettavan lain ja sii-
58128: siirrettäväksi toiseen paikkaan. Ehdotuksessa hen liittyvien lakien kanssa.
58129: turvattaisiin oikeus käyttää tavanomaisia ko-
58130:
58131:
58132:
58133:
58134: 380305G
58135: 2 HE 145/1998 vp
58136:
58137:
58138:
58139:
58140: SISÄLLYSLUETTELO
58141:
58142: Sivu
58143: ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1
58144: SISÄLLYSLUETTELO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
58145: YLEISPERUSTELUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
58146: 1. Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
58147: 2. Nykytila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
58148: 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
58149: Hallitusmuoto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
58150: Laki yleisistä kokouksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
58151: Julkisia huvitilaisuuksia koskeva lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
58152: Muu kokoontumiseen liittyvä lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
58153: 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen lainsäädäntö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
58154: Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
58155: Kokoontumisen sääntely eräissä muissa maissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
58156: 2.3. Nykytilan arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
58157: 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
58158: 3.1. Tavoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
58159: 3.2. Keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
58160: Kokouslain ja huvilainsäädännön kokoaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
58161: Yleiset kokoukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
58162: Yleisötilaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
58163: Järjestyksenpito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
58164: Muut keskeiset ehdotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
58165: 4. Esityksen vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
58166: 4.1. Vaikutukset yksilöiden asemaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
58167: 4.2. Taloudelliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
58168: 4.3. Hallinnolliset vaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
58169: 4.4. Ympäristövaikutukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
58170: 5. Asian valmistelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
58171: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
58172: 5.2. Lausunnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
58173: 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
58174: 6.1. Riippuvuus muista esityksistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
58175: 6.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista . . . . . . . . . . . . . . . . 17
58176: 6.3. Ahvenanmaan maakuntaa koskeva lainsäädäntö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
58177: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ................................ 18
58178: 1. Lakiehdotusten perustelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
58179: 1.1. Kokoontumislaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
58180: 1 luku. Yleiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
58181: HE 145/1998 vp 3
58182:
58183: 2 luku. Yleiset kokoukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
58184: 3 luku. Yleisötilaisuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
58185: 4 luku. Järjestyksenpito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
58186: 5 luku. Seuraamukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
58187: 6 luku. Erinäiset säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
58188: 7 luku. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
58189: 1.2. Poliisilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
58190: 1.3. Uskonnonvapauslaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
58191: 2. Tarkemmat säännökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
58192: 3. Voimaantulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
58193: 4. Säätäruisjärjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
58194: LAKIEHDOTUKSET .............................................. 41
58195: 1. Kokoontumislaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
58196: 2. Laki poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
58197: 3. Laki uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47
58198: LIITE ......................................................... 48
58199: Rinnakkaistekstit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
58200: 2. Laki poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48
58201: 3. Laki uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
58202: 4 HE 145/1998 vp
58203:
58204:
58205: YLEISPERUSTELUT
58206: 1. Johdanto Lisäksi ehdotuksella pyritään purkamaan
58207: tilaisuuksien järjestämiselle asetettuja tar-
58208: Erilaisista yleisölle avoimista tilaisuuksista peettomia rajoituksia. Ehdotetut järjestys-
58209: säädetään nykyisin yleisistä kokouksista an- luonteiset säännökset perustuisivat siihen,
58210: netussa laissa ja julkisia huvitilaisuuksia että ne ovat välttämättömiä järjestyksen ja
58211: koskevassa lainsäädännössä. turvallisuuden, osanottajien ja sivullisten
58212: Vuonna 1907 yleisistä kokouksista annetun oikeuksien tai ympäristön kannalta.
58213: lain vanhentuneisuuteen on kiinnitetty huo- Nykyisin järjestysmiehiä koskevat sään-
58214: miota useassa yhteydessä. Erityisesti mie- nökset sisältyvät pääosin julkisista huvitilai-
58215: lenosoitusten kannalta lain säännökset ovat suuksista annettuun lakiin. Kokoontumis-
58216: käytännössä osoittautuneet riittämättömiksi lainsäädännön uudistuksen yhteydessä sään-
58217: ja epätäsmällisiksi. Eduskunnan oikeusasia- nökset siirrettäisiin erilliseen järjestyksen-
58218: mies on ratkaisukäytännössään joutunut tois- valvojista annettavaan lakiin sisäasiainminis-
58219: tuvasti ottamaan kantaa lain aukollisuudesta teriössä valmistellun hallituksen esityksen
58220: aiheutuviin epäselvyyksiin. Oikeusasiamies mukaisesti.
58221: esittikin jo vuonna 1971 valtioneuvostolle
58222: lainsäädännön täsmentämistä. Sääntelyn van- 2. Nykytila
58223: hentuneisuuteen kiinnitettiin huomiota myös
58224: hallituksen esityksessä perustuslakien perus- 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö
58225: oikeussäännösten muuttamisesta (HE
58226: 309/1993 vp). Hallitusmuoto
58227: Julkisten huvitilaisuuksien järjestäminen
58228: on edelleen varsin laajasti luvanvaraista. Kokoontumisvapaus on turvattu perusoi-
58229: Tarpeettoman lupahallinnon purkamisen li- keutena vuonna 1995 uudistetuissa hallitus-
58230: säksi huvitilaisuuksien sääntelyä tulisi muodon perusoikeussäännöksissä
58231: muiltakin osin ajanmukaistaa. Nykyinen (969/1995). Hallitusmuodon 10 a §:n 1 mo-
58232: yleisiä kokouksia ja julkisia huvitilaisuuksia mentissa säädetään, että jokaisella on oikeus
58233: koskeva lainsäädäntö sisältää myös tarpee- lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja
58234: tonta päällekkäisyyttä ja epäyhdenmukai- mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Py-
58235: suutta. kälän 3 momentin mukaan tarkempia
58236: Hallituksen esityksessä ehdotetaan kokoon- säännöksiä kokoontumisvapauden käyttämi-
58237: tumista koskeva lainsäädäntö koottavaksi uu- sestä annetaan lailla.
58238: teen kokoontumislakiin. Uudella lailla tur- Hallitusmuodon säännös ei rajoitu pelkäs-
58239: vattaisiin hallitusmuodossa säädetyn kokoon- tään Suomen kansalaisiin, kuten aikaisem-
58240: tumisvapauden käyttämistä sekä ohjattaisiin min, vaan perusoikeutena turvattu kokoon-
58241: tilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla jär- tumisvapaus ulottuu nyt kaikkiin Suomen
58242: jestysluontoisilla säännöksillä. Lakiehdotuk- oikeudenkäyttöpiirissä oleviin henkilöihin
58243: sen tavoitteena on turvata kokoontumisva- kansalaisuudesta riippumatta. Säännöksessä
58244: pauden tosiasiallinen toteutuminen ja säätää kielletään nimenomaisesti kokoontumista
58245: täsmällisesti ja kattavasti tilaisuuksien järjes- koskevan ennakkoluvan vaatiminen, mutta
58246: täjien, osanottajien ja poliisin oikeudet ja säännös ei estä antamasta kokoontumisva-
58247: velvollisuudet nykyisten epäselvyyksien pautta koskevia järjestysluontoisia säännök-
58248: poistamiseksi. siä. Kokoontumisvapauden tarkemmalta
58249: Ehdotuksessa yhdenmukaistettaisiin erilais- sääntelyltä edellytetään kuitenkin lain-
58250: ten yleisölle avoimien tilaisuuksien sääntely tasaisuutta. Uudessa hallitusmuodon sään-
58251: siten, ettei tilaisuuden tarkoitus vaikuttaisi nöksessä mainitaan erikseen mielenosoituk-
58252: tarpeettomasti sen järjestämisen ehtoihin. set, sillä mielenosoitusoikeus ei liity kaikissa
58253: Tilaisuudet jaettaisiin kuitenkin edelleen tilanteissa pelkästään kokoontumisvapauden
58254: kahteen ryhmään, yleisiin kokouksiin ja ylei- käyttämiseen. Mielenosoituksissa on usein
58255: sötilaisuuksiin, joita säänneltäisiin tietyissä kyse myös sananvapauden käytöstä. Sään-
58256: kysymyksissä eri tavoin. Tämä on välttämä- nöksessä ei ole rajattu perustuslain suojaa
58257: töntä niiden erilaisten perusoikeuskytkentö- nauttivien kokousten piiriä esimerkiksi käsi-
58258: jen vuoksi. teltävien asioiden pohjalta. Säännöksen kat-
58259: HE 145/1998 vp 5
58260:
58261: sotaan turvaavan yleisten kokousten ja mie- telemattomuuden piiriin luettavat mie-
58262: lenosoitusten lisäksi myös yksityisiä ko- lenosoituksen kaltaiset tilaisuudet, joiden
58263: kouksia. tarkoitus on lainvastainen tai joissa käyte-
58264: Kokoukset ja mielenosoitukset muodosta- tään olennaisesti lainvastaisia menettelytapo-
58265: vat perustuslaissa turvatuo kokoontumisva- ja, eivät ole kokouslaissa tarkoitettuja yleisiä
58266: pauden ydinalueen. Muiden tilaisuuksien yh- kokouksia (esim. ns. Koijärvi-tapaus KKO
58267: teys kokoontumisvapauteen on löyhempi. 1983 II 159 ja Porkkasalo-tapaus, eduskun-
58268: Julkiset huvitilaisuudet ovat luonteeltaan nan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta
58269: usein elinkeinotoimintaa, joten niiden järjes- 1993, s. 81). Lain 10 §:n nojalla lakia sovel-
58270: täminen kuuluu pikemminkin hallitusmuo- letaan myös erilaisiin kulkueisiin, sekä mie-
58271: don ammatin ja elinkeinon harjoittamisen lenosoituskulkueisiin että muussakin tarkoi-
58272: vapautta koskevan 15 §:n 1 momentin pii- tuksessa järjestettyihin kulkueisiin. Lain ul-
58273: riin. Taiteen esittämiseen liittyvissä julkisis- kopuolelle jäävät muun muassa uskonnollis-
58274: sa huvitilaisuuksissa on puolestaan pääosin ten yhdyskuntien hartaustilaisuudet (15 §).
58275: kyse hallitusmuodon 10 §:ssä turvatuo sa- Uskonnonvapauslain (267/1922) 3 §:n nojal-
58276: nanvapauden käyttämisestä. Uskonnolliset la kokouslakia sovelletaan kuitenkin sellai-
58277: tilaisuudet nauttivat perustuslain turvaa eri- siin julkista uskonnonharjoittamista koske-
58278: tyisesti uskonnonvapautta koskevan hallitus- viin tilaisuuksiin, joita järjestävät uskonnolli-
58279: muodon 9 §:n pohjalta. siin yhdyskuntiin kuulumattomat henkilöt.
58280: Oikeus osallistua yleiseen kokoukseen
58281: Laki yleisistä kokouksista kuuluu kaikille (1 §). Osallisturuisoikeus
58282: koskee siis kaikkia ihmisiä vajaavaltaisuu-
58283: Kokoontumisvapauden punm kuuluvia desta, kansalaisuudesta, kotipaikasta tai
58284: yleisiä kokouksia ja mielenosoituksia sään- muista ominaisuuksista riippumatta. Järjes-
58285: nellään yleisistä kokouksista 20 päivänä hel- täruisoikeus on rajattu täysivaltaisiin Suomen
58286: mikuuta 1907 annetulla lailla (6/1907, jäl- kansalaisiin sekä täysivaltaisiin ulkomaalai-
58287: jempänä kokouslaki). Kokouslaki pohjautuu siin, joilla on kotipaikka Suomessa. Myös
58288: 20 päivänä elokuuta 1906 annettuun perus- Suomessa rekisteröidyllä yhdistyksellä on
58289: tuslaintasoiseen lakiin lausunto-, kokoontu- oikeus järjestää yleinen kokous (2 §). Osal-
58290: mis- ja yhdistymisvapaudesta. Lain taustalla listumis- ja järjestämisoikeutta laajennettiin
58291: olivat ennen kaikkea ensimmäisen sorto- ulkomaalaisiin ihmisoikeuksien ja perusva-
58292: kauden aikana hallinnollisessa järjestyksessä pauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopi-
58293: toteutetut kokoontumisvapauden pitkälle me- muksen (SopS 19/1990) ratifioinnin yh-
58294: nevät rajoitukset. Kokouslaki on säilynyt teydessä (laki yleisistä kokouksista annetun
58295: lähes kokonaisuudessaan alkuperäisessä lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta, 1332/1989).
58296: muodossaan. Ulkona yleisellä paikalla järjestettävistä
58297: Laki ei sisällä varsinaista yleisen kokouk- kokouksista täytyy pääsääntöisesti ilmoittaa
58298: sen määritelmää. Kokouslaki on alunperin ennakolta kirjallisesti tai suullisesti poliisille.
58299: tarkoitettu sovellettavaksi lähinnä sellaisiin Käytännössä ilmoitus tehdään siihen varatui-
58300: yleisölle avoimiin kokouksiin, joissa keskus- Ja erityisellä lomakkeella tai puhelimitse.
58301: tellaan ja tehdään päätöksiä. Lain piiriin Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuusi tuntia
58302: kuuluvat sekä ulkona että sisätiloissa järjes- ennen kokouksen alkua, mutta myöhemmin-
58303: tettävät yleiset kokoukset. Lain sovelta- kin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä,
58304: misalan ulkopuolelle jäävät yksityiset ko- jos poliisi ei katso siitä olevan haittaa (3 §).
58305: koukset (1 §:n 2 mom.). Vakiintuneen tul- Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on sää-
58306: kinnan mukaan lakia sovelletaan myös mie- detty rangaistavaksi (12 §).
58307: lenosoituksiin, vaikkei siitä olekaan laissa Kokouslaissa ei ole tarkempia säännöksiä
58308: nimenomaisesti säädetty (ks. eduskunnan kokouspaikasta. Lähtökohtaisesti kokouksen
58309: oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1971 järjestäminen edellyttää aina lupaa kokous-
58310: s. 23). Käytännössä suuri osa yleisistä ko- paikan omistajalta tai haltijalta, joka voi siis
58311: kouksista onkin juuri mielenosoituksia. Yk- rajoittaa paikan käyttöä kokoustarkoitukseen.
58312: sittäisten henkilöiden mielenosoitusten on Käytännössä omistajan tai haltijan suostu-
58313: katsottu jäävän lain soveltamisalan ulkopuo- musta ei useinkaan erikseen hankita, jos on
58314: lelle (ks. eduskunnan oikeusasiamiehen ker- kyse ulkona yleisessä käytössä olevasta alu-
58315: tomus vuodelta 1990 s. 71 ja vuodelta 1992 eesta. Tällaisten alueiden omistajalla tai hal-
58316: s. 125). Myöskään niin sanotun kansalaistot- tijalla ei yleensä ole syytä evätä suostumus-
58317: 6 HE 145/1998 vp
58318:
58319: taan kokouksen järjestämiseltä. Yleisten alu- taan saakka. Lain mukaan puheenjohtajalla
58320: eiden käyttö kokoustarkoituksiin ei ole kui- on myös eräissä tilanteissa velvollisuus ha-
58321: tenkaan käytännössä ollut täysin ongelma- jottaa kokous. Käytännössä melko suuri osa
58322: tonta. Poliisin oikeudesta antaa kokouspaik- yleisistä kokouksista, lähinnä mielenosoituk-
58323: kaa koskevia määräyksiä on esiintynyt epä- set, järjestetään ilman puheenjohtajaa. Mah-
58324: selvyyttä, johon ylimmät laillisuusvalvojat, dollisuudesta asettaa kokoukseen järjestys-
58325: erityisesti eduskunnan oikeusasiamies, ovat miehiä säädetään erikseen yleisten kokousten
58326: ratkaisuissaan joutuneet ottamaan kantaa. järjestysmiehistä annetulla asetuksella
58327: Näissä tilanteissa poliisi on määräyksillään (190/1933). Yleiseen kokoukseen ei saa tulla
58328: rajoittanut kokouspaikaksi valitun yleisen aseellisena (6 §). Ainoastaan rauhanomaiset
58329: alueen käyttöä tai siirtänyt kokouksen koko- kokoukset nauttivat kokoontumisvapaudelle
58330: naan toiseen paikkaan. annettua turvaa.
58331: Tapauksissa on usein ollut kyse tilanteesta, Kokouslaissa ei ole yleistä säännöstä polii-
58332: jossa samalla alueella on järjestetty samanai- sin määräysvallasta kokouksissa. Käytän-
58333: kaisesti jokin muu tilaisuus, kuten val- nössä poliisin antamat määräykset koskevat
58334: tiovierailuun liittyvä tapahtuma (eduskunnan yleensä kokouspaikkaa, kulkueen reittiä, ko-
58335: oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1971 kousvälineiden käyttöä tai kokousta varten
58336: s. 23), kaupungin järjestämä virallinen juhla- asetettavia järjestysmiehiä. Päällystöön kuu-
58337: vastaanotto (eduskunnan oikeusasiamiehen luvalla poliisilla on oikeus hajottaa kokous,
58338: kertomus vuodelta 1982 s. 73), asevelvollis- jos poliisilta kielletään pääsy kokoukseen,
58339: ten kutsuntatilaisuus (eduskunnan oi- jos poliisin yleisen järjestyksen ja turval-
58340: keusasiamiehen kertomus vuodelta 1983 lisuuden ylläpitämiseksi antamia määräyksiä
58341: s. 115 ja s. 119) tai uskonnollisen yhdys- ei noudateta ulkona yleisellä paikalla järjes-
58342: kunnan valtakunnallinen kokous (valtioneu- tettävässä kokouksessa, jos puheenjohtaja tai
58343: voston oikeuskanslerin kertomus vuodelta järjestäjä laiminlyö järjestyksenpitovelvolli-
58344: 1990 s. 121). Yleisten alueiden käyttöä kos- suutensa tai heidän määräystään kokouksen
58345: kevat rajoitukset ovat saattaneet kohdistua hajottamisesta ei noudateta taikka jos ko-
58346: myös ulkovallan edustuston tai eduskuntata- kouksen järjestäjä ei ole oikeutettu järjestä-
58347: lon lähialueisiin (eduskunnan oikeusasiamie- mään yleistä kokousta (9 §). Käytännössä
58348: hen kertomus vuodelta 1990 s. 71 ja yleisen kokouksen hajottaminen on hyvin
58349: vuodelta 1992 s. 125). harvinaista. Poliisi ohjaa kokousten järjes-
58350: Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisuis- tämistä ensisijaisesti ohjein ja määräyksin.
58351: saan todennut, ettei laissa säädetyn ko- Yleiset kokoukset sujuvat pääsääntöisesti
58352: kousilmoituksen tekeminen sinänsä perusta ilman merkittäviä järjestyksenpitoon liittyviä
58353: kokouksen järjestäjälle oikeutta varata ko- ongelmia.
58354: kouspaikaksi ilmoitettua paikkaa ainoastaan Mielenosoitukset ovat olleet yleensä kes-
58355: kokouksen käyttöön. Alueen omistaja voi toltaan melko lyhyitä ja kertaluonteisia. Vii-
58356: omistusoikeutensa nojalla antaa määräyksiä me vuosina on kuitenkin järjestetty myös
58357: ja rajoituksia alueen käytöstä. Myös poliisi jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia mielen-
58358: voi antaa tarpeellisia määräyksiä yleisen jär- osoituksia erityisesti eräiden liikeyritysten
58359: jestyksen ja turvallisuuden varalta sekä polii- läheisyydessä. Poliisi on eräissä tapauksissa
58360: silam ( 493/ 1995) nojalla eristää alueen tai määrännyt kokouksen siirrettäväksi toiseen
58361: rajoittaa sen käyttöä yleisen järjestyksen ja paikkaan.
58362: turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sekä oi-
58363: keusasiamies että oikeuskansleri ovat kuiten- Julkisia huvitilaisuuksia koskeva lainsäädän-
58364: kin painottaneet, että kokouspaikkaa koske- tö
58365: vista poliisin määräyksistä tulisi antaa ennal-
58366: ta tieto kokouksen järjestäjälle (eduskunnan Keskeisimmät julkisia huvitilaisuuksia kos-
58367: oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 1971 kevat säännökset sisältyvät julkisista huviti-
58368: s. 36 ja valtioneuvoston oikeuskanslerin ker- laisuuksista annettuun lakiin (492/1968, jäl-
58369: tomus vuodelta 1990 s. 123). jempänä huvilaki) ja asetukseen (68711968,
58370: Kokouslaki sääntelee myös järjestyksenpi- jäljempänä huviasetus). Lisäksi huvitilai-
58371: toa yleisissä kokouksissa. Järjestyksenpito suuksia säännellään seuraavissa, sisällöltään
58372: kokouksissa kuuluu lain mukaan ensisi- pääosin jo varsin vanhentuneissa asetuksissa:
58373: jaisesti puheenjohtajalle (7 §). Järjestäjä vas- asetus sisältävä poikkeussäännöksiä erään-
58374: taa järjestyksestä vain puheenjohtajan valin- laatuisista huvitilaisuuksista (570/ 1943), ase-
58375: HE 145/1998 vp 7
58376:
58377: tus luvan hankkimisesta eräiden huvitusten tenkin huviasetuksen 1 §:ssä säädetty ilmoi-
58378: järjestämiseen ja peliautomaattien pitämiseen tuksenvaraisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi
58379: ( 400/ 1937), asetus elokuvanäytännöistä teatterinäytännöt, muut kuin kevyen musii-
58380: (809/1978) ja asetus kokoontumishuoneis- kin konsertit, näyttelyt, mainostilaisuudet
58381: toista ja kokoontumisalueista (238/1978). sekä eräät urheilutilaisuudet Huviasetukseen
58382: Julkisia huvitilaisuuksia ovat lain 2 §:n sisältyvä luettelo ilmoituksenvaraisista tilai-
58383: mukaan julkiset juhlat, konsertit, näytännöt, suuksista on tyhjentävä. Käytännössä ilmoi-
58384: näyttelyt, näytökset, iltamat, kilpailut ja tuksenvaraiset huvitilaisuudet ovat yleisem-
58385: muut niihin rinnastettavat yleisölle avoimet piä kuin luvanvaraiset tilaisuudet. Eräät tilai-
58386: tilaisuudet riippumatta siitä, peritäänkö tilai- suudet, kuten viranomaisten järjestämät vi-
58387: suudessa pääsymaksua vai ei. Niiden järjes- ralliset tilaisuudet, voidaan järjestää huvilain
58388: täminen muussa tarkoituksessa kuin huvituk- 3 §:n nojalla ilman luvan hakemista tai il-
58389: sen tai viihteen järjestämiseksi tilaisuuden moituksen tekemistä.
58390: osanottajille ei sulje niitä lain ulkopuolelle Lupaa huvitilaisuuden järjestämiseen on
58391: (2 §:n 2 mom.). Tämän säännöksen tarkoi- haettava kirjallisesti järjestäruispaikan polii-
58392: tuksena oli alunperin estää huvitilaisuuksien silta viimeistään kolme päivää ennen ti-
58393: määrittely verotuksellisista syistä yleisiksi laisuuden järjestämistä. Myöhemminkin teh-
58394: kokouksiksi. ty hakemus voidaan käsitellä (huviasetus
58395: Nykyisin järjestetään aiempaa runsaammin 4 §). Ilmoitusta koskevat pääosin samat
58396: erilaisia sekamuotoisia tilaisuuksia, joiden säännökset kuin lupahakemusta. Ilmoitus
58397: oikeudellista luonnetta voi olla hankala mää- voidaan tehdä myös suullisesti (huviasetus
58398: ritellä. Esimerkiksi viihteellisiä aineksia si- 9 §).
58399: sältyy huvitilaisuuksien ohella yhä useam- Poliisi voi antaa lupapäätöksessä valvon-
58400: min myös yleisiin kokouksiin. Lisäksi kau- nan tai järjestyksen ja turvallisuuden kannal-
58401: pallisuus on muodostunut yhä keskeisem- ta tarpeellisia määräyksiä tilaisuuden järjes-
58402: mäksi piirteeksi muissakin kuin puhtaasti tämisestä (huvilaki 17 §, huviasetus 8 §).
58403: markkinointitarkoituksessa järjestetyissä ti- Käytännössä poliisin antamat määräykset
58404: laisuuksissa. Käytännössä on esiintynyt on- koskevat lähinnä tilaisuuden lopettamisaikaa,
58405: gelmia myös yksityistilaisuuksien ja huvilain järjestysmiesten asettamista, järjestämispai-
58406: piiriin kuuluvien julkisten huvitilaisuuksien kan eristämistä muulta käytöltä, rakennei-
58407: välisessä rajanvedossa (esim. KKO 1983 II mien turvallisuutta, äänenvahvistimien käyt-
58408: 64 ja KKO 1984 II 2). Asiaa on pyritty sel- töä, muun lainsäädännön edellyttämien il-
58409: ventämään säätämällä laissa perusteet, joilla moitusten tekemistä tai lupien hakemista
58410: eräisiin suljettuihinkin tilaisuuksiin sovelle- sekä alueen omistajan luvan hakemista. Po-
58411: taan huvilakia (2 §:n 3 mom.). Myös sellai- liisi voi myös määrätä järjestäjän ottamaan
58412: seen majoitus- ja ravitsemisliikkeessä järjes- vastuuvakuutuksen mahdollisen korvausvel-
58413: tettyyn huvitilaisuuteen, jonka ei katsota vollisuutensa varalta (huviasetus 6 §). Järjes-
58414: kuuluvan majoitus- ja ravitsemisliikkeen täjän korvausvastuuseen liittyvät kysymykset
58415: tavanomaiseen toimintaan, sovelletaan julki- ovatkin olleet keskeisesti esillä huvitilai-
58416: sia huvitilaisuuksia koskevaa lainsäädäntöä suuksia koskevassa oikeuskäytännössä (esim.
58417: (asetus majoitus- ja ravitsemisliikkeistä KKO 1975 II 30, KKO 1975 II 64, KKO
58418: 727/1991, 9 §). 1981 II 84, KKO 1982 II 123 ja KKO
58419: Julkisen huvitilaisuuden saa järjestää täy- 1989: 129). Huvitilaisuuksien järjestämiselle
58420: sivaltainen henkilö, rekisteröity yhdistys tai on säädetty eräitä kirkollisia juhlapäiviä,
58421: muu oikeustoimikelpoinen yhteisö. Oikeu- sunnuntaiaamupäiviä ja tilaisuuden lopetta-
58422: desta osallistua huvitilaisuuteen ei ole eri- misaikaa koskevia rajoituksia (huvilaki 5 §
58423: tyistä sääntelyä. Käytännössä sisäänpääsyä ja huviasetus 15 §). Poliisi voi myöntää ha-
58424: huvitilaisuuksiin voidaan rajoittaa hyväksyt- kemuksesta poikkeuslupia näihin ajallisiin
58425: tävillä perusteilla, esimerkiksi ikärajoja aset- rajoituksiin, ja käytännössä tämä onkin muo-
58426: tamalla. dostunut melko yleiseksi menettelyksi.
58427: Huvitilaisuuden järjestäminen edellyttää Sekä luvan- että ilmoituksenvaraisen huvi-
58428: pääsääntöisesti poliisin lupaa (1 §). Luvan- tilaisuuden järjestäminen voidaan kieltää, jos
58429: varaisia ovat esimerkiksi tanssit, useimmat tilaisuus loukkaa lakia tai hyviä tapoja taik-
58430: elokuvanäytännöt, erilaiset juhlat, kevyen ka jos on syytä epäillä, ettei järjestystä voida
58431: musiikin konsertit ja moottoriurheilukilpai- ylläpitää. Se voidaan kieltää myös, jos se on
58432: lut Lukuisa joukko huvitilaisuuksia on kui- tarpeen järjestäruispaikan sopimattomuuden
58433: 8 HE 145/1998 vp
58434:
58435: tai muun pätevän syyn vuoksi (huvilaki 13 § tävät elintarvikkeiden myynti tai tarjoilu
58436: ja huviasetus 7 §). Huvitilaisuuden järjestä- suurissa yleisötilaisuuksissa (terveydensuoje-
58437: jän on aina hankittava paikan omistajan tai lulaki 763/1994, 37 §), erityisen häiritsevää
58438: haltijan suostumus. Sen puuttuessa tilaisuu- melua aiheuttavan tilapäisen tapahtuman jär-
58439: den järjestäminen on kiellettävä (esim. KHO jestäminen (meluntorjuntalaki 382/1987,
58440: 1982 A II 99). Tilaisuuden kieltäminen on 13-16 §) sekä ilotulitusnäytöksen järjestä-
58441: käytännössä melko harvinaista. Poliisi ohjaa minen (räjähdeasetus 473/1993, 81 §).
58442: tilaisuuksien järjestämistä ensisijaisesti anta- Erityislainsäädännössä asetetaan tilaisuuk-
58443: malla järjestäjälle ohjeita ja määräyksiä lu- sien järjestäjille myös muita kuin lupaan tai
58444: pa- tai ilmoitusmenettelyn yhteydessä. ilmoitukseen liittyviä velvollisuuksia. Esi-
58445: Huvilaissa ja -asetuksessa säännellään merkiksi jätelain (107211993) 20 §:ssä sää-
58446: myös järjestyksenpitoa. Tilaisuuden järjestä- detään huvi- tai muun sellaisen tilaisuuden
58447: jä voi asettaa tilaisuutta varten järjestys- järjestäjän velvollisuudesta puhdistaa ti-
58448: miehiä, joiden oikeuksista ja velvollisuuk- laisuuden seurauksena roskaantunut alue.
58449: sista säädetään huvilain 10-12 §:ssä. Lain Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan eri-
58450: 12 §:ssä säädetään myös tilaisuuden keskeyt- laisten kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuk-
58451: tämiseen ja lopettamtseen liittyvistä järjestä- sien pääsymaksut ovat pääsääntöisesti arvon-
58452: jän, poliisin ja järjestysmiehen velvollisuuk- lisäveron alaisia. Julkisesti esitettävät eloku-
58453: sista ja oikeuksista. Eräiden vaarallisten esi- vat on tarkastettava elokuvien tarkastuksesta
58454: neiden ja aineiden samoin kuin päihdyttävi- annetun lain (299/1965) 1 §:n mukaan.
58455: en aineiden hallussapito huvitilaisuudessa on Poliisilakiin (49311995) sisältyy useita ko-
58456: pääsääntöisesti kielletty (huvilaki 8 ja 9 §). koontumiseen liittyviä säännöksiä poliisin
58457: Huvilakiin sisältyy myös rangaistussäännös, toimivaltuuksista. Kokouspaikan valinnan
58458: jota tarkistettiin rikoslain uudistamisen yh- kannalta keskeinen säännös on lain 18 §,
58459: teydessä poistamalla säännökseen sisältynyt jonka nojalla poliisi voi tietyissä tilanteissa
58460: vankeusuhka (588/1998). eristää, sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetyn
58461: paikan tai alueen taikka kieltää tai rajoittaa
58462: Muu kokoontumiseen liittyvä lainsäädäntö siellä liikkumista. Lain 26 §:ssä säädetyn
58463: poliisin yleisen käskyvallan nojalla poliisilla
58464: Hallitusmuodon sekä yleisiä kokouksia ja on oikeus antaa yleisissä kokouksissa ja hu-
58465: julkisia huvitilaisuuksia koskevan lainsää- vitilaisuuksissa jokaista veivoittavia tarpeel-
58466: dännön ohella kokoontumista säännellään lisia käskyjä. Väkijoukon hajottamista kos-
58467: lukuisissa muissa säädöksissä. Seuraavassa kevan 19 §:n mukaan poliisin oikeus hajot-
58468: tarkastellaan eräitä keskeisimpiä säännöksiä. taa yleinen kokous määräytyy kokouslain
58469: Useiden tilaisuuksien järjestäminen edel- 9 §:n nojalla.
58470: lyttää kokouslaissa ja huvilainsäädännössä Rikoslain (39/1889) 11 luvun 9 §:ssä sää-
58471: mainittujen ilmoitusten ja luvan lisäksi myös detään rangaistavaksi syrjintä julkisia ti-
58472: muiden ilmoitusten tekemistä tai lupien ha- laisuuksia ja yleisiä kokouksia järjestettäes-
58473: kemista. Järjestäjälie voidaan antaa tässä sä. Rikoslain 14 lukuun sisältyvillä ran-
58474: yhteydessä myös tilaisuuden järjestämiseen gaistussäännöksillä suojataan kokoontumis-
58475: liittyviä määräyksiä. Viranomaiselta haetta- vapautta. Luvun 5 §:n mukaan rangaistaan
58476: vaa lupaa edellyttävät esimerkiksi moottori- poliittisten toimintavapauksien loukkaamise-
58477: kilpailujen järjestäminen yleisellä tiellä (tie- lla mielipiteen ilmaisemisen estäminen ko-
58478: liikenneasetus 182/1982, 51 §), lentonäytök- kouksessa tai kokoukseen osallistumisen es-
58479: set ja -kilpailut (ilmailulaki 281/1995, 63 §), täminen. Lisäksi 6 §: ssä säädetään rangais-
58480: alkoholijuomien anniskelu (alkoholilaki tavaksi kokouksen järjestämisen oikeudeton
58481: 1143/1994, 21 §), rahankeräykset, lukuun ot- estäminen. Edellä mainitut rikoslain sään-
58482: tamatta rahankeräystä yleisessä kokouksessa nökset ovat vuodelta 1995 (578/1995). Ko-
58483: (rahankeräyslaki 590/1980, 3 §) sekä arpa- kouksen häiritseminen voidaan rangaista il-
58484: jaiset (arpajaislaki 491/1965, 1 §) ja bingo- kivaltana rikoslain 17 luvun 13 §:n
58485: pelit (bingoasetus 623/1980, 1 §). Ulkona (563/ 1998) mukaan. Rikoslakiin sisältyy
58486: Järjestettäviä tilaisuuksia varten pystytettävät myös rangaistussäännökset mellakasta, väki-
58487: suuret rakennelmat edellyttävät rakennusvi- valtaisesta mellakasta, väkivaltaisen mella-
58488: ranomaisten toimenpidelupaa (rakennusase- kan johtamisesta sekä uskonnonharjoituksen
58489: tus 266/1959, 50 ja 121 §). estäruisestä (563/ 1998).
58490: Viranomaiselle tehtävää ilmoitusta edellyt- Kokoontumisvapautta voidaan rajoittaa
58491: HE 145/1998 vp 9
58492:
58493: valmiuslaissa (1080/1991) säänneltyjen poik- mista lakiin. Rajoitusten on lisäksi oltava
58494: keusolojen aikana tai puolustustilalain välttämättömiä demokraattisessa yhteiskun-
58495: (1083/1991) mukaisen puolustustilan aikana. nassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden
58496: Myös tartuntataudin leviämisen estämiseksi vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden es-
58497: voidaan väkeä kokoavien tilaisuuksien jär- tämiseksi, terveyden tai moraalin suojaami-
58498: jestämistä rajoittaa (tartuntatautilaki seksi tai muiden henkilöiden oikeuksien tai
58499: 583/1986, 14 §;laki helposti leviävien eläin- vapauksien turvaamiseksi. Lisäksi artiklassa
58500: tautien vastustamisesta 488/1960, 5 ja 9 §). todetaan nimenomaisesti, ettei se estä laillis-
58501: Sotilaiden osallistumista puoluepoliittisiin ten rajoitusten asettamista asevoimiin, polii-
58502: tilaisuuksiin on rajoitettu rikoslain 45 luvun siin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden
58503: 26 §:ssä ja asevelvollisuuslain (452/1950) heidän käyttäessään tätä oikeutta. Sopimuk-
58504: 50 a §:ssä. Näistä rajoituksista on kuitenkin sen valvonta tuomioistuinmenettelyineen on
58505: tarkoitus luopua uudistettaessa sotilasrikok- konkretisoinut sopimuksen suojaamien oi-
58506: sia koskevat säännökset (Sotilasrikokset. Ri- keuksien sisältöä tavalla, joka nykyisen käy-
58507: koslakiprojektin ehdotus 1998. Oikeus- tännön valossa asettaa sopimuksen osapuolil-
58508: ministeriö). le eräiltä osin pitemmälle meneviä velvoit-
58509: Kokoontumista säännellään myös sisällöl- teita kuin muut kokoontumisvapauden kan-
58510: tään varsin vanhentuneessa asetuksessa, joka nalta keskeiset ihmisoikeussopimukset. Sopi-
58511: sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön muksen 11 artiklan tulkintakäytännön mu-
58512: (219/1928). Kunnalliset järjestyssäännöt si- kaan valtiolla on katsottu olevan positiivinen
58513: sälsivät aikaisemmin kokoontumista koske- velvoite suojella kokoontumisvapauden käyt-
58514: via määräyksiä, esimerkiksi määräyksiä kul- töä ulkopuoliselta häirinnältä, esimerkiksi
58515: kueiden järjestämisestä ja äänenvahvistimien vastamielenosoitukselta (Euroopan ihmisoi-
58516: käytön luvanvaraisuudesta. Suomen Kunta- keustuomioistuime)?. päätös 21.6.1988 A 139,
58517: liitto vahvisti 2 päivänä helmikuuta 1995 tapaus Plattform "A rzte fur das Leben ").
58518: uuden mallin kuunailisiksi järjestyssäännöik- Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouk-
58519: si, johon ei enää ole otettu edellä mainittuja sen hyväksymän kansalaisoikeuksia ja poliit-
58520: määräyksiä. Tätä ennen oli kuitenkin jo oi- tisia oikeuksia koskevan kansainvälisen
58521: keuskäytännössä vahvistettu kokoontumisva- yleissopimuksen (SopS 8/1976) 21 artiklan
58522: pautta turvaava tulkinta, jonka mukaan ää- mukaan sopimusvaltiot tunnustavat oikeuden
58523: nenvahvistimen käyttöä koskeva lupa voi- kokoontua rauhanomaisesti. Artiklaan sisäl-
58524: daan evätä vain, jos on perusteltua aihetta tyvä rajoituslauseke on jonkin verran yleis-
58525: epäillä äänenvahvistimen käytön vaarantavan piirteisempi kuin Euroopan ihmisoikeussopi-
58526: yleistä järjestystä ja turvallisuutta (KHO muksessa. Lausekkeen mukaan kokoontu-
58527: 1982 A II 6). misvapauden rajoitusten tulee perustua lakiin
58528: sekä olla välttämättömiä demokraattisessa
58529: 2.2. Kansainvälinen kehitys ja ulkomainen yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turval-
58530: lainsäädäntö lisuuden tahi yleisen järjestyksen ("ordre
58531: public") takia taikka terveydenhoidon tai
58532: Suomen kansainväliset sopimusvelvoitteet moraalin tai muiden oikeuksien ja vapauksi-
58533: en suojelemiseksi.
58534: Useat Suomea velvoittavat kansainväliset Lapsen oikeuksia koskevan yleissopi-
58535: sopimukset sääntelevät kokoontumista. Näis- muksen (SopS 60/1991) 15 artiklassa tun-
58536: tä keskeisimpiä ovat eräät kansainväliset nustetaan lapsen oikeus rauhanomaiseen ko-
58537: ihmisoikeussopimukset, jotka turvaavat rau- koontumiseen. Artiklassa on samansisältöi-
58538: hanomaisen kokoontumisvapauden. Ne eivät nen rajoituslauseke kuin kansalaisoikeuksia
58539: määrittele tarkemmin kokoontumisvapauden ja poliittisia koskevassa yleissopimuksessa.
58540: piiriin kuuluvia tilaisuuksia. Kokoontumisvapauden käytöllä on kytken-
58541: Vuonna 1990 ratifioitu yleissopimus ih- töjä myös diplomaattisia suhteita ja konsuli-
58542: misoikeuksien ja perusvapauksien suojaami- suhteita koskeviin Wienin yleissopimuksiin
58543: seksi (SopS 1911990), jäljempänä Euroopan (SopS 4/1970 ja SopS 50/1980). Näiden so-
58544: ihmisoikeussopimus, turvaa 11 artiklassaan pimusten mukaan vastaanottajavaltion on
58545: jokaiselle rauhanomaisen kokoontumisvapau- estettävä toisen sopimusvaltion edustuston
58546: den. Artiklaan sisältyy ihmisoikeussopimuk- rauhan häiritseminen tai sen arvovallan va-
58547: sille tavanomainen lauseke, joka edellyttää hingoittaminen. Käytännössä ulkovaltojen
58548: kokoontumisvapauden rajoitusten perustu- edustustojen edessä järjestetään usein sellai-
58549:
58550:
58551: 3803050
58552: 10 HE 145/1998 vp
58553:
58554: sia mielenosoituksia, jotka kohdistuvat jol- Viimeksi mainituissa maissa on yleisistä
58555: lain tavoin kyseiseen valtioon. Laillisesti kokouksista oma lakinsa, kun taas huvitilai-
58556: järjestetyn mielenosoituksen ei kuitenkaan suuksia koskeva sääntely on hajautunut usei-
58557: voida katsoa häiritsevän edustuston rauhaa siin eri säädöksiin tai niitä säännellään osa-
58558: tai vahingoittavan sen arvovaltaa siten, että valtiotasolla. Ranskassa yleisiä kokouksia
58559: mielenosoituksen sallimisesta seuraisi sopi- koskeva sääntely on vanhaa (Loi sur Ies
58560: musrikkomus. Kokoontumisen kannalta kes- reunions publiques 30.6.1881 ja Decret-loi
58561: keisiä säännöksiä sisältyy myös kansainväli- 23.10.1935). Saksan ja Itävallan yleisiä ko-
58562: siä konferensseja ja erityisedustustoja koske- kouksia koskevat lait (Versammlungsgesetz)
58563: vista erioikeuksista ja vapauksista annettuun ovat molemmat peräisin vuodelta 1953 ja
58564: lakiin (SopS 37/1973), jonka 4 §:n mukaan sisällöllisesti ne vastaavatkin toisiaan varsin
58565: kansainvälisten konferenssien järjestämisalu- pitkälle. Isossa-Britanniassa yleisiä kokouk-
58566: eille pääsyä ilman lupaa sekä liikkumista sia koskevat säännökset on vastikään uudis-
58567: konferenssitilojen välittömässä läheisyydessä tettu (Public Order Act 1986 ja Criminal
58568: voidaan tarvittaessa rajoittaa. Justice and Publie Order Act 1994). Säänte-
58569: Erilaisten urheilutilaisuuksien järjestämistä ly on luonteeltaan hyvin yksityiskohtaista ja
58570: koskee eurooppalainen yleissopimus katsoji- se painottuu vahvasti valvontaan ja rangais-
58571: en väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymi- tussäännöksiin.
58572: sestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalka- Yleisten kokousten järjestämisestä ulkona
58573: pallo-otteluissa (SopS 9/1987). Sopimukses- on eri maissa pääsääntöisesti ilmoitettava
58574: sa säännellään toimenpiteitä yleisöväkivallan poliisille ennakolta. Huvitilaisuuksien järjes-
58575: ehkäisemiseksi. Sopimuksen 3 artiklan 4 täminen edellyttää puolestaan useimmissa
58576: kohdan mukaan mahdollisina toimenpiteinä maissa lupaa. Tilaisuuksien järjestäjien ja
58577: voivat tulla kyseeseen muun muassa päihty- osanottajien oikeuksia säännellään melko
58578: neiden henkilöiden pääsyn kieltäminen tilai- yleispiirteisesti. Myös järjestyksenpitoa kos-
58579: suuteen, alkoholijuomien hallussapidon ja keva sääntely on suppeaa. Se sisältää yleen-
58580: myynnin kielto tai väkivallanteoissa toden- sä vain keskeiset säännökset poliisin toimi-
58581: näköisesti käytettävien välineiden hallussa- valtuuksista, kuten poliisin oikeudesta kiel-
58582: pidon kielto. tää, keskeyttää tai päättää tilaisuus. Seuraa-
58583: vassa tarkastellaan lähemmin kokoontumisen
58584: Kokoontumisen sääntely eräissä muissa sääntelyä muissa pohjoismaissa.
58585: maissa Ruotsissa uudistettiin kokoontumista kos-
58586: keva lainsäädäntö vuonna 1993 annetulla uu-
58587: Esityksen valmistelun yhteydessä on selvi- della järjestyslailla (Ordningslag 1993: 1617).
58588: tetty kokoontumisen sääntelyä erityisesti Aikaisemmin kokoontumisen sääntely jakau-
58589: muissa pohjoismaissa sekä Ranskassa, Sak- tui yleisiä kokouksia koskevaan lakiin (lag
58590: sassa, Itävallassa ja Isossa-Britanniassa. Ko- om allmänna sammankomster 1956:618) ja
58591: koontumista koskeva lainsäädäntö on näissä julkisia tilaisuuksia sääntelevään yleiseen
58592: maissa pääsääntöisesti verrattain iäkästä. Uu- järjestysasetukseen (allmän ordningsstadga
58593: dehkoa sääntelyä asiasta on ainoastaan Nor- 1956:617). Uusi järjestyslaki sisältää ko-
58594: jassa (1995), Ruotsissa (1993) ja Isossa-Bri- koontumista koskevan sääntelyn lisäksi
58595: tanniassa ( 1986 ja 1994). myös muita yleiseen järjestykseen ja turval-
58596: Eri maissa omaksutut sääntelyratkaisut lisuuteen liittyviä säännöksiä. Uudistuksessa
58597: poikkeavat toisistaan jonkin verran. Kaikissa ei juurikaan muutettu sääntelyn sisällöllisiä
58598: tarkastelluissa maissa yleisten kokousten ratkaisuja. Laissa jaetaan tilaisuudet edelleen
58599: kaltaiset kokoontumisvapauden ydinsisältöön kahteen eri ryhmään, yleisiin kokouksiin ja
58600: kuuluvat tilaisuudet muodostavat kuitenkin julkisiin tilaisuuksiin. Yleisiä kokouksia ovat
58601: oman erityisesti suojatun ryhmänsä. Poh- kokousten ja mielenosoitusten lisäksi myös
58602: joismaissa yleisten kokousten ja huviti- uskonnonharjoitusta tai taiteen esittämistä
58603: laisuuksien sääntely sisältyy pääosin samaan varten järjestetyt tilaisuudet. Julkiset tilai-
58604: säädökseen, vaikkakin tilaisuuksia säännel- suudet vastaavat pääosin Suomessa julkisina
58605: Jään sisällöllisesti hieman eri tavoin. Sitä huvitilaisuuksina säänneltyjen tilaisuuksien
58606: vastoin Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja ryhmää.
58607: Isossa-Britanniassa yleisiä kokouksia ja jul- Tilaisuuksien järjestämistä koskeva luvan-
58608: kisia huvitilaisuuksia säännellään erillisissä varaisuus ja ilmoitusvelvollisuus ulottuu
58609: säädöksissä. Ruotsissa poikkeuksellisen laajalle. Järjes-
58610: HE 145/1998 vp 11
58611:
58612: tyslain säännökset luvanvaraisuudesta ja il- tämisestä muualla maassa vuonna 1871 an-
58613: moitusvelvollisuudesta ovat hyvin yksityis- netussa laissa.
58614: kohtaiset ja moniportaiset. Pääsääntönä on,
58615: ettei yleisiä kokouksia ja julkisia tilaisuuksia 2.3. Nykytilan arviointi
58616: saa järjestää yleisellä paikalla ilman poliisin
58617: lupaa. Huomattavan laajaan luvanvaraisuu- Vuonna 1907 annetun kokouslain saan-
58618: teen on kuitenkin säädetty eräitä lievennyk- nökset ovat osittain vanhentuneita eivätkä ne
58619: siä, muun muassa taiteen esittämiseen liitty- vastaa enää nykyisiä tarpeita. Laki tarkoitet-
58620: vien tilaisuuksien osalta. Sellaiset tilaisuudet, tiin alunperin lähinnä kokousten kaltaisia
58621: jotka eivät ole luvanvaraisia, edellyttävät tilaisuuksia varten, joten sen soveltaminen
58622: yleensä ennakkoilmoitusta poliisille. mielenosoituksiin on ongelmallista. Laissa ei
58623: Norjassa kokoontumisen sääntely perustuu säännellä lainkaan eräitä mielenosoitusten
58624: uuteen poliisilakiin vuodelta 1995 (Lov om kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten ko-
58625: politiet 4.8.1995 nr. 53) ja kunnallisiin polii- kouspaikkaa tai kokousvälineiden käyttöä.
58626: sijärjestyksiin (kommunala politivedtekter). Useissa yhteyksissä onkin kiinnitetty huomi-
58627: Kunnallisten poliisijärjestysten voimaantulo ota juuri mielenosoituksia koskevan säänte-
58628: edellyttää oikeusministeriön vahvistusta. Uu- lyn puutteellisuuteen. Myös järjestyksenpitoa
58629: si poliisilaki ei juurikaan muuttanut aikai- koskevat säännökset ovat paikoin ylimalkai-
58630: sempaa käytäntöä tilaisuuksien järjestämi- sia ja puutteellisia, mikä on käytännössä ai-
58631: sessä. Uudessa laissa on kuitenkin säädetty heuttanut epäselvyyttä sekä järjestäjien että
58632: aikaisempaa täsmällisemmin poliisin val- poliisien oikeuksista ja velvollisuuksista ja
58633: tuuksista tilaisuuksissa. johtanut siten tarpeettorniin ristiriitoihin.
58634: Uuden poliisilain mukaan yleisellä paikalla Säännökset poliisin oikeudesta hajottaa ylei-
58635: järjestettävästä mielenosoituksesta, kulkuees- nen kokous ovat liian avoimet ottaen huo-
58636: ta, kokouksesta tai muusta vastaavasta ti- mioon toimenpiteen merkityksen perusoi-
58637: laisuudesta on ilmoitettava poliisille hyvissä keuden toteutumisen kannalta. Käytännössä
58638: ajoin etukäteen. Laki jättää edelleen mahdol- valtaosa nykyisin järjestettävistä kokouksista
58639: lisuuden antaa kunnallisissa poliisijärjestyk- on rauhallisia ja ongelmattomia, mutta jär-
58640: sissä keskeisiäkin kokoontumista koskevia jestyksenpitoa koskevien säännösten täsmen-
58641: säännöksiä. Kunnallisissa poliisijärjestyksis- täminen on silti tarpeen. Lain soveltamisesta
58642: sä voidaan esimerkiksi määrätä myös sisäti- niin sanottuihin yhden hengen mielenosoi-
58643: loissa järjestettävät tilaisuudet ilmoituksen- tuksiin on myös esiintynyt epäselvyyttä.
58644: varaisiksi, jos tilaisuuden laatu tai sen aihe- Kokouslain soveltaminen erilaisiin kulku-
58645: uttama häiriö edellyttää todennäköisesti po- eisiin, siis muihinkin kuin kokoontumisva-
58646: liisivalvontaa rauhan ja järjestyksen tai lii- pauden käyttämiseksi järjestettyihin kulkuei-
58647: kennejärjestelyjen vuoksi. Lisäksi kunnalli- siin, on epäjohdonmukaista. Selvää on, että
58648: sissa poliisijärjestyksissä voidaan määrätä mielenosoituskulkueet kuuluvat lain piiriin,
58649: yleisellä paikalla järjestettävät huvitilaisuu- mutta muidenkin kulkueiden, kuten paraa-
58650: det luvanvaraisiksi, jos ne laajuutensa vuoksi tien, promootiokulkueiden tai mainoskulku-
58651: edellyttävät huomattavia liikennejärjestelyjä eiden, sääntely ei luontevasti sovi tähän yh-
58652: tai järjestyksenvalvontaa. teyteen.
58653: Myös Tanskassa kokoontumista säännel- Alaikäisillä ja muilla vajaavaltaisilla ei ole
58654: lään oikeusministeriön vahvistamissa kun- nykyisin oikeutta järjestää yleisiä kokouksia.
58655: nallisissa poliisijärjestyksissä, jotka eivät saa Sääntelyä on pidettävä tältä osin tarpeetto-
58656: ilman erityistä syytä poiketa oikeusministe- man tiukkana eikä se ole yhdenmukainen
58657: riön antamasta mallipoliisijärjestyksestä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen
58658: (Normalpolitivedtregt 1968 nr 203). Mallin periaatteiden kanssa. Myöskään ulkomaalais-
58659: mukaan kulkueista ja yleisellä paikalla jär- ten järjestäruisoikeuden rajoittaminen ainoas-
58660: jestettävistä kokouksista on ilmoitettava po- taan niihin, joilla on kotipaikka Suomessa, ei
58661: liisille etukäteen. Huvitilaisuuksien järjestä- vastaa nykyisiä käsityksiä perus- ja ihmisoi-
58662: minen edellyttää lupaa. Eräät poliisin keskei- keuksien suojaamasta henkilöpiiristä.
58663: set toimivaltuudet, kuten oikeus keskeyttää Uskonnollisia tilaisuuksia koskeva sääntely
58664: ja päättää yleinen kokous, säännellään viime ei ole nykyisin riittävän neutraalia ihmisten
58665: vuosisadalta peräisin olevissa laeissa, Köö- yhdenvertaisuuden kannalta. Tilaisuuteen
58666: penhaminan poliisin järjestämisestä vuonna kulloinkin sovellettavan lain valintaan vai-
58667: 1863 annetussa laissa ja poliisitoimen järjes- kuttaa ensinnäkin se, onko järjestäjä uskon-
58668: 12 HE 145/1998 vp
58669:
58670: nollinen yhdyskunta vai muu taho, sekä ti- set ovat vaikeasti perusteltavissa, sillä esi-
58671: laisuuden tarkoitus eli onko kyse uskonnol- merkiksi ravintoloiden aukioloa ei ole enää
58672: lisesta tilaisuudesta vai esimerkiksi mie- vastaavalla tavalla rajoitettu.
58673: lenosoituksesta. Ulkona yleisellä paikalla Poliisin määräysvalta huvitilaisuuksissa on
58674: järjestettäviä tilaisuuksia, jotka edellyttävät säännelty huvilainsäädännössä liian avoimes-
58675: yleensä samankaltaisia järjestelyjä, ei ole ti. Esimerkiksi perusteet, joilla tilaisuuden
58676: perusteltua erotella tältä pohjalta. järjestäminen voidaan kokonaan kieltää, ei-
58677: Kokouslain sääntelyssä painottuvat tilai- vät ole riittävän täsmälliset. Hyvien tapojen
58678: suuksien järjestämisen valvontaan liittyvät vastaisuus, kieltoperusteena on sisällöltään
58679: tavoitteet. Lain rangaistussäännökset ovat epämääräinen. Myös huvilainsäädännön ran-
58680: paikoin liian laajat, esimerkiksi ilmoitusvel- gaistussäännökset ovat nykyisellään avoimet.
58681: vollisuuden laiminlyönnin rangaistavuuden Järjestysmiehiä koskeva sääntely huvilain-
58682: osalta. Sitä vastoin laki on riittämätön ko- säädännön yhteydessä ei ole tarkoituksenmu-
58683: koontumisvapauden tosiasiallisen toteutumi- kaista, sillä säännökset ovat luonteeltaan
58684: sen ja positiivisten edistämisvelvoitteiden yleissäännöksiä, joita sovelletaan muihinkin
58685: kannalta. kuin huvitilaisuuksien järjestysmiehiin.
58686: Myös julkisia huvitilaisuuksia koskeva Nykyistä yleisten kokousten ja julkisten
58687: sääntely on vanhentunutta. Erityisesti huvitilaisuuksien erillistä sääntelyä ei voida
58688: alemmanasteisiin säädöksiin sisältyy lukuisia pitää enää tarkoituksenmukaisena. Kokous-
58689: säännöksiä, joilla ei ole enää käytännön laki ja huvilaki sisältävät useissa kohdin tar-
58690: merkitystä. Lisäksi huviasetuksessa on sel- peetonta päällekkäisyyttä, ja ne muodostavat
58691: laisia yksilön oikeuksien kannalta keskeisiä järjestäjien, osanottajien ja viranomaisten
58692: säännöksiä, jotka tulisi nykyisin noudatetta- kannalta vaikeasti hallittavan kokonaisuuden.
58693: vien sääntelyperiaatteiden mukaan antaa lail-
58694: la.
58695: Huvitilaisuuksien järjestäminen on tarpeet- 3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset
58696: toman laajasti luvanvaraista. Kokoontumisen ehdotukset
58697: tarkoituksen sinänsä ei tulisi vaikuttaa rat-
58698: kaisevasti sääntelyn sisältöön. Tilaisuuden 3.1. Tavoitteet
58699: järjestämiselle asetettavien rajoitusten tulisi
58700: perustua siitä mahdollisesti aiheutuvaan häi- Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on turvata
58701: riöön, vahinkoon tai muihin näihin rinnastet- hallitusmuodossa säädetyn kokoontumisva-
58702: taviin syihin, eikä yksinomaan tilaisuuden pauden käyttämistä ja luoda edellytykset sen
58703: tarkoitukseen. Eräiden ohjelmaltaan erityyp- mahdollisimman täysimääräiselle käytännön
58704: pisten huvitilaisuuksien erilainen kohtelu toteutumiselle. Ehdotuksen tavoitteena on
58705: luvanvaraisuuden ja ilmoitusvelvollisuuden myös ohjata yleisten kokousten ja julkisten
58706: suhteen ei myöskään vastaa nykyisiä käsi- huvitilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla
58707: tyksiä. Lisäksi huvitilaisuuksien laajasta lu- järjestysluontoisilla säännöksillä, jotta ti-
58708: vanvaraisuudesta aiheutuu tarpeetonta hal- laisuudet sujuisivat rauhanomaisesti, ihmis-
58709: linnollista työtä poliisille. Huvilaki poikkeaa ten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän
58710: tältä osin niistä hallinnon kehittämistä kos- oikeuksiaan loukkaamatta sekä ympäristöä
58711: kevista yleisistä tavoitteista, joilla pyritään vahingoittamatta.
58712: tarpeettomien lupien poistamiseen. Myös Nykyisin melko hajanainen kokoontumista
58713: ilmoitusvelvollisuus ulottuu nykyisin liian koskeva sääntely pyritään kokoamaan tarkoi-
58714: laajasti sellaisiin tilaisuuksiin, joiden järjes- tuksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Samalla
58715: tämistä poliisilla ei ole erityistä tarvetta oh- erityyppisten yleisölle avoimien tilaisuuksien
58716: jata. sääntely yhdenmukaistetaan siten, ettei tilai-
58717: Huvilainsäädännön asettamat, huvitilai- suuden tarkoitus vaikuta tarpeettomasti sen
58718: suuksien järjestämistä koskevat ajalliset ra- järjestämisehtoihin. Tavoitteena on myös
58719: joitukset eivät ole kaikilta osin yhdenmukai- ajanmukaistaa paikoin vanhentunut yleisten
58720: sia nykyisin vallitsevien käsitysten ja uskon- kokousten ja julkisten huvitilaisuuksien
58721: nollisen yhdenvertaisuuden näkökulman sääntely nykyisiä käsityksiä vastaavaksi.
58722: kanssa. Rajoitukset ovat lisäksi johtaneet Ehdotuksen erityisenä tavoitteena on sel-
58723: epätarkoituksenmukaisen laajaan poikkeuslu- keyttää yleisten kokousten ja julkisten huvi-
58724: pamenettelyyn. Erityisesti kirkollisia juhla- tilaisuuksien järjestäjien ja osanottajien sekä
58725: päiviä ja sunnuntaipäiviä koskevat rajoituk- vastaavasti poliisin oikeuksia ja velvolli-
58726: HE 145/1998 vp 13
58727:
58728: suuksia nykyistä täsmällisemmillä sään- moituksella ne voitaisiin saattaa lain tarjoa-
58729: nöksillä, jotta vältyttäisiin käytännössä man suojan piiriin. Uskonnolliset tilaisuudet
58730: esiintyneiltä ristiriitoja aiheuttaviita tilanteil- kuuluisivat lain soveltamisalaan lukuun otta-
58731: ta. Toisaalta ehdotuksella pyritään purka- matta uskonnollisten yhdyskuntien ta-
58732: maan tarpeetonta valvontaa ja sääntelyä. vanomaiseen toimintaan liittyviä tilaisuuksia
58733: Lähtökohtana on, ettei yleisten kokousten ja kuten jumalanpalveluksia.
58734: julkisten huvitilaisuuksien järjestämistä ra- Ehdotuksella vahvistettaisiin kokoontu-
58735: joitettaisi turhilla järjestysluontoisilla sään- misvapauden tosiasiallista toteutumista sää-
58736: nöksillä ja luvilla. Rajoitusten tulisi perustua tämällä valtiolle erityinen edistämis- ja tur-
58737: siihen, että ne ovat välttämättömiä järjestyk- vaamisvelvollisuus sekä laajentamalla eräitä
58738: sen ja turvallisuuden, osanottajien ja sivullis- järjestäjän ja osanottajien oikeuksia. Oikeus
58739: ten oikeuksien tai ympäristön kannalta. osallistua yleiseen kokoukseen kuuluisi kai-
58740: kille kuten nykyisinkin. Ulkomaalaisten, va-
58741: jaavaltaisten sekä erilaisten yhteisöjen jär-
58742: 3.2. Keskeiset ehdotukset jestämisoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi.
58743: Ulkona yleisellä paikalla järjestettävistä
58744: Kokouslain ja huvilainsäädännön kokoami- yleisistä kokouksista tulisi edelleen ilmoittaa
58745: nen ennalta poliisille vähintään kuusi tuntia en-
58746: nen kokouksen alkamista. Ennakkoilmoitus
58747: Nykyinen yleisiä kokouksia ja julkisia hu- on tarpeen, jotta järjestäjä ja poliisi voivat
58748: vitilaisuuksia koskeva lainsäädäntö ehdote- sopia tarvittavista järjestelyistä ja jotta polii-
58749: taan sisällytettäväksi uuteen kokoontumisla- si voi ryhtyä omalta osaltaan tilaisuuden
58750: kiin. Yleisten kokousten ja julkisten huviti- edellyttämiin toimenpiteisiin.
58751: laisuuksien sääntely erillisissä säädöksissä ei Ulkona kokoustarkoitukseen soveltuvassa
58752: ole enää tarkoituksenmukaista. Säädösten yleisessä paikassa, kuten torilla, aukiolla tai
58753: yhdistämisellä karsittaisiin nykyisiä turhia katualueella, saisi järjestää kokouksen ilman
58754: päällekkäisyyksiä sekä koottaisiin keskeiset omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa.
58755: säännökset tilaisuuksien järjestäjien ja Ehdotus vahvistaisi jo käytännössä noudate-
58756: osanottajien tarpeita entistä paremmin vas- tun menettelyn, sillä tällaisen alueen omista-
58757: taavaksi kokonaisuudeksi. jan tai haltijan suostumusta ei nykyisinkään
58758: Ehdotuksella yhdenmukaistettaisiin erilais- yleensä erikseen hankita. Omistajan ja halti-
58759: ten yleisölle avoimien tilaisuuksien sääntely jan oikeuksien turvaamiseksi ehdotetaan, että
58760: niin laajasti kuin se on mahdollista. Ti- heillä olisi tietyin edellytyksin oikeus rajoit-
58761: laisuudet jaettaisiin kuitenkin edelleen kah- taa alueen käyttöä kokoustarkoitukseen. Jär-
58762: teen ryhmään, yleisiin kokouksiin ja yleisöti- jestäjän ja poliisin välillä käytännössä esiin-
58763: laisuuksiin, joita säänneltäisiin tietyissä ky- tyneiden ristiriitojen poistamiseksi ehdote-
58764: symyksissä eri tavoin. Tämä on välttämätön- taan poliisin määräysvaltaa kokouspaikan
58765: tä niiden erilaisten perusoikeuskytkentöjen valinnassa täsmennettäväksi siten, että laissa
58766: vuoksi. määriteltäisiin tyhjentävästi ne perusteet,
58767: joiden nojalla poliisi voisi osoittaa kokouk-
58768: Yleiset kokoukset sen siirrettäväksi toiseen paikkaan. Poliisin
58769: tulisi tällaisissa tilanteissa neuvotella asiasta
58770: Yleiset kokoukset ovat ehdotuksen mukaan ensin kokouksen yhteyshenkilön kanssa.
58771: mielenosoituksia tai muita kokoontumisva- Ulkona järjestettävissä kokouksissa on
58772: pauden käyttämiseksi järjestettyjä yleisölle usein välttämätöntä käyttää eräitä kokouksen
58773: avoimia tilaisuuksia. Niiden sääntelyssä otet- kulkuun olennaisesti liittyviä apuvälineitä,
58774: taisiin erityisesti huomioon mielenosoituk- kuten julisteita, tunnuksia ja äänenvahvisti-
58775: siin liittyvät erityispiirteet, joiden osalta ny- mia. Näiden välineiden käyttöoikeudella on
58776: kyinen kokouslaki on osoittautunut puutteel- keskeinen merkitys kokoontumisvapauden
58777: liseksi. Niin sanottuihin yhden hengen mie- tosiasiallisen toteutumisen kannalta. Ehdo-
58778: lenosoituksiin liittyvät käytännön epäselvyy- tuksessa turvattaisiin oikeus tavanomaisten
58779: det ehdotetaan korjattaviksi nimenomaisilla kokousvälineiden käyttöön suoraan lain no-
58780: säännöksillä, joiden mukaan tällaiset mie- jalla. Järjestäjän tulisi kuitenkin huolehtia,
58781: lenosoitukset eivät lähtökohtaisesti kuulu etteivät kokousvälineet aiheuta vaaraa tai
58782: lain soveltamisalaan, mutta niiden järjestä- kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille
58783: mistä koskevalla vapaaehtoisella ennakkoil- tai ympäristölle.
58784: 14 HE 145/1998 vp
58785:
58786: Yleisötilaisuudet ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi sisätiloissa
58787: vakituisesti järjestettävät elokuva-, teatteri-
58788: Yleisötilaisuudella tarkoitetaan ehdotuk- ja oopperanäytökset tai näyttelyt sekä sellai-
58789: sessa yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kil- set konsertit, joissa ei tarvita järjestyksenval-
58790: pailuja, näytöksiä ja muita näihin rinnastet- vojia. Tällaiset tilaisuudet on perusteltua jät-
58791: tavia tilaisuuksia. Yleisötilaisuudet vas- tää ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle, sillä
58792: taisivat pääosin nykyisen huvilain sovelta- poliisilla ei ole tarvetta ohjata niiden järjes-
58793: misalaan kuuluvia tilaisuuksia. Niiden piiriin tämistä.
58794: kuuluisivat muun muassa erilaiset juhlat, Poliisi voisi edelleen edellyttää yleisötilai-
58795: tanssit, teatteri- ja elokuvanäytökset, konser- suuksien järjestäjiltä riittävän vastuuvakuu-
58796: tit, näyttelyt, mainostapahtumat ja urheiluti- tuksen asettamista mahdollisen korvausvel-
58797: laisuudet vollisuuden varalle. Nykyiseen huvilainsää-
58798: Julkisten huvitilaisuuksien luvanvaraisuu- däntöön sisältyvistä huvitilaisuuksien järjes-
58799: desta ehdotetaan luovuttavaksi kokonaan. tämistä koskevista ajallisista rajoituksista
58800: Ehdotus rakentuu siten pelkästään ilmoitus- ehdotetaan luovuttavaksi, sillä ne eivät vas-
58801: menettelyn varaan. Luvanvaraisuuden säilyt- taa enää nykyisiä käsityksiä. Tarvittaessa po-
58802: täminen nykyistä rajoitetummassakaan muo- liisi voisi yksittäistapauksessa antaa asiasta
58803: dossa ei ole tarpeen yleisötilaisuuksien jär- määräyksiä järjestäjälle.
58804: jestämisen ohjaamisen kannalta, sillä poliisi
58805: voisi antaa järjestäjälle tarpeellisia ohjeita ja Järjestyksenpito
58806: määräyksiä myös ilmoituksen yhteydessä.
58807: Lisäksi eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa Ehdotuksessa täsmennetään nykyisiä jär-
58808: poliisi voisi kieltää ennalta tilaisuuden jär- jestyksenpitoa koskevia säännöksiä. Säänte-
58809: jestämisen laissa säädetyin perustein, jos lyn lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu
58810: muut toimenpiteet eivät olisi riittäviä. järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä lain
58811: Lupamenettelyn säilyttäminen supistettuna- noudattamisesta tilaisuudessa on järjestäjällä
58812: kin edellyttäisi ilmeisesti rinnallaan ilmoitus- ja puheenjohtajalla. Yleisen kokouksen ja
58813: menettelyä nykyiseen tapaan. Muussa ta- yleisötilaisuuden järjestäjä voisi asettaa
58814: pauksessa järjestelmä merkitsisi nykyisen myös järjestyksenvalvojia, joita koskeva
58815: luvanvaraisuuden laajenemista. Riittävän sääntely siirrettäisiin huvilainsäädännöstä
58816: täsmällistä rajanvetoa luvanvaraisten ja il- erilliseen järjestyksenvalvojista annettavaan
58817: moituksenvaraisten tilaisuuksien välillä ei lakiin.
58818: kuitenkaan voitane tehdä muutoin kuin tyh- Kokoontumislaki olisi poliisin toimintaa
58819: jentävien luetteloiden avulla kuten nykyisin. yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa
58820: Tätä ei voida pitää tyydyttävänä sääntelyrat- sääntelevä erityislaki suhteessa poliisilakiin.
58821: kaisuna. Lisäksi on huomattava, että useiden Eräät poliisin toimivaltuudet säänneltäisiin
58822: järjestyksen ja turvallisuuden tai ympäristön kokoontumislaissa tyhjentävästi, mutta muil-
58823: kannalta haitallisten tai vaarallisten tilaisuuk- ta osin poliisilaissa ja muissa laeissa polii-
58824: sien järjestäminen edellyttää nykyisen huvi- sille säädetyt valtuudet koskisivat luonnolli-
58825: luvan ohella myös muiden lupien hakemista sesti myös yleisiä kokouksia ja yleisöti-
58826: tai ilmoitusten tekemistä. Ehdotuksella ei laisuuksia. Poliisin tehtävänä olisi ehdotuk-
58827: puututtaisi näihin lupa- ja ilmoitusjärjestel- sen mukaan turvata kokoontumisvapauden
58828: miin. käyttämistä. Poliisin tulisikin käyttää val-
58829: Ehdotuksen mukaan yleisötilaisuudet ja- tuuksiaan yleisissä kokouksissa tämän peri-
58830: kautuisivat ilmoituksenvaraisiin ja vapaasti aatteen mukaisesti. Yleisötilaisuuksissa po-
58831: järjestettäviin tilaisuuksiin. Yleisötilaisuuden liisin valtuudet olisivat jonkin verran laa-
58832: järjestämisestä tulisi ilmoittaa poliisille vä- jemmat kuin yleisissä kokouksissa, joita kos-
58833: hintään kolme vuorokautta ennen tilaisuuden keviin rajoituksiin on niiden perusoikeus-
58834: alkamista. Ilmoitusta ei tarvitsisi tehdä sel- kytkennän vuoksi suhtauduttava erityisen
58835: laisista tilaisuuksista, jotka osanottajien vä- tiukasti.
58836: häisen määrän, tilaisuuden luonteen tai jär- Kokoontumislaissa säänneltäisiin poliisin
58837: jestämispaikan vuoksi eivät edellytä toi- oikeus antaa määräyksiä yleisten kokousten
58838: menpiteitä järjestyksen ja turvallisuuden yl- ja yleisötilaisuuksien järjestämisestä. Laissa
58839: läpitämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle säädettäisiin tyhjentävästi myös velvollisuu-
58840: aiheutuvan haitan estämiseksi taikka erityisiä desta ja oikeudesta keskeyttää tai lopettaa
58841: liikennejärjestelyjä. Ilmoitusvelvollisuuden tilaisuus. Nykyisiä säännöksiä täsmennettäi-
58842: HE 145/1998 vp 15
58843:
58844: siin ja paikoin tiukennettaisiin. Järjestäjän ja kokouksia koskevia uusia oikeuksia, jotka
58845: puheenjohtajan velvollisuus sekä poliisin turvaavat kokoontumisvapauden tosiasiallista
58846: oikeus keskeyttää tai lopettaa yleinen kokous toteutumista. Säännösehdotukset kokous-
58847: perustuisi kokouksesta aiheutuvan välittö- paikasta ja kokousvälineiden käyttöoikeu-
58848: män vaaran torjumiseen. Poliisilla olisi li- desta ovat näistä keskeisimmät. Myös yksit-
58849: säksi keskeyttämis- ja lopettamisoikeus täisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista
58850: myös olennaisesti lainvastaisen toiminnan varten järjestetyt mielenosoitukset saisivat
58851: perusteella. Yleisötilaisuuksissa järjestäjän nykyistä paremman suojan.
58852: velvollisuudet ja poliisin oikeudet olisivat Ulkomaalaisten oikeusasema yhdenmu-
58853: tältä osin yleisiin kokouksiin verrattuna laa- kaistettaisiin Suomen kansalaisten kokoon-
58854: jemmat. tumisvapautta vastaavaksi. Yleisten kokous-
58855: Ampuma-aseiden, teräaseiden ja muiden ten järjestäruisoikeuteen ei enää vaikuttaisi
58856: vastaavien vaarallisten esineiden ja aineiden järjestäjän kansalaisuus. Ehdotuksella p~
58857: hallussapito olisi edelleen kiellettyä yleisissä rannettaisiin myös vajaavaltaisten ot-
58858: kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Järjestyk- keusasemaa laajentamalla heidän järjestäruis-
58859: sen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi järjestä- oikeuttaan siten, että 15 vuotta täyttäneet
58860: jä ja poliisi voisivat kieltää myös r.äihdyttä- vajaavaltaiset saisivat pääsääntöisesti järjes-
58861: vien aineiden hallussapidon. Tllaisuuden tää yleisen kokouksen.
58862: päätyttyä järjestäjän olisi huolehdittava tilai- Huvitilaisuuksien luvanvaraisuudesta luo-
58863: suudessa käytettyjen kokousvälineiden ja puminen ja yleisötilaisuuksien ilmoitusvel-
58864: rakenneimien poistamisesta viivytyksettä. vollisuuden rajaaminen siten, että järjestyk-
58865: sen ja turvallisuuden kannalta ongelmatto-
58866: Muut keskeiset ehdotukset mat tilaisuudet voidaan järjestää ilman en-
58867: nakkoilmoitusta, vähentäisivät tilaisuuksien
58868: Ehdotuksessa uudistettaisiin nykyiset järjestäjien tarvetta asioida viranomaisten
58869: yleisiä kokouksia ja huvitilaisuuksia koske- kanssa. Jotta lupamenettelyn poistaminen ei
58870: vat rangaistussäännökset rajoittamalla ran- johtaisi järjestäjän oikeusturvan heikkenemi-
58871: gaistavuuden alaa. Kokoontumislakiin otet- seen, laissa säädettäisiin nimenomaisesti po-
58872: taisiin uusi rikosnimike, kokoontumisrikko- liisin päätöksiä koskevasta valitusmahdolli-
58873: mus, jonka seuraamuksena olisi sakko. suudesta.
58874: Muutoksenhakumahdollisuudesta ehdote-
58875: taan nimenomaista säännöstä, jossa todet- 4.2. Taloudelliset vaikutukset
58876: taisiin kokoontumislain nojalla tehtyjen po-
58877: liisin päätösten valituskelpoisuus. Tämä on Ehdotuksella ei ole merkittäviä taloudelli-
58878: tarpeen järjestäjien oikeusturvan suojaami- sia vaikutuksia. Huvitilaisuuksista tehtyjen
58879: seksi luovuttaessa nykyisestä lupamenette- lupien ja ilmoitusten vuosittainen määrä on
58880: lystä. Valitukset ohjattaisiin alueelliseen hal- tasaisesti vähentynyt. Huvilupapäätöksistä
58881: lintotuomioistuimeen nykyisten hallinto- valtiolle vuosittain kertyvä tulo on määräl-
58882: lainkäytön periaatteiden mukaisesti. tään nykyisin varsin vähäinen. Lupien ja
58883: Kokoontumislain säätäminen edellyttää ilmoitusten hallinnollisesta käsittelystä ai-
58884: eräitä teknisluonteisia tarkistuksia muussa heutuu valtiolle kustannuksia, joiden tarkka
58885: lainsäädännössä. Tämän perusteella ehdote- arviointi ei ole mahdollista. Ehdotus lupa-
58886: taan poliisilain 18 §:n ja 19 §:n sekä us- menettelystä luopumiseksi poistaisi huvilu-
58887: konnonvapauslain 3 §:n muuttamista. papäätökset kokonaan ja samalla niistä saa-
58888: tavat tulot valtiolle. Yleisötilaisuuksien il-
58889: 4. Esityksen vaikutukset moitusvelvollisuuden rajoittaminen ehdote-
58890: tuna tavalla vähentäisi poliisille tehtyjen il-
58891: 4.1. Vaikutukset yksilöiden asemaan moitusten määrää sekä niiden käsittelystä
58892: aiheutuvia hallintokustannuksia. Ilmoituksen
58893: Useat ehdotuksen yksityiskohdat selkeyt- perusteella annettujen, yleisötilaisuuden jär-
58894: täisivät nykyisin epätäsmällisesti ja puutteel- jestämisessä noudatettavia poliisin määräyk-
58895: lisesti säänneltyjä yksilön oikeuksia ja vel- siä koskevien päätösten maksullisuudesta
58896: vollisuuksia sekä parantaisivat siten yksilön päätettäisiin erikseen poliisin suoritteiden
58897: asemaa yleisten kokousten ja yleisöti- maksullisuudesta annetussa sisäasiainminis-
58898: laisuuksien järjestämisessä ja niihin osallis- teriön päätöksessä (1252/ 1996).
58899: tumisessa. Ehdotukseen sisältyy myös yleisiä Yleisiä kokouksia koskevien ilmoitusten
58900: 16 HE 145/1998 vp
58901:
58902: vuosittainen määrä on hyvin vähäinen ver- kimus mielenosoituksista. Tutkimuksen tu-
58903: rattuna huvitilaisuuksiin eivätkä niistä aiheu- lokset on julkaistu oikeusministeriön lainsää-
58904: tuvan hallinnollisen työn kustannukset ole däntöosaston julkaisusarjassa (oikeusministe-
58905: merkittäviä. Ehdotuksen toteutuminen ei riön lainsäädäntöosaston julkaisut 10/1973 ja
58906: muuttaisi nykyistä tilannetta tältä osin. 19/1974).
58907: Oikeusministeriön asettaman työryhmän
58908: 4.3. Hallinnolliset vaikutukset ehdotus kokoontumislaiksi valmistui vuonna
58909: 1975 (oikeusministeriön lainsäädäntöosaston
58910: Huvitilaisuuksien luvanvaraisuus poistettai- julkaisu 6/1975). Ehdotus pohjautui kes-
58911: siin. Ehdotuksen mukaan osa yleisöti- keisiltä osiltaan voimassa olevan lain peri-
58912: laisuuksista edellyttäisi ilmoitusta ja osa voi- aatteisiin. Yleisen kokouksen järjestäminen
58913: taisiin järjestää vapaasti. Tämä muuttaisi ulkona edellytti ehdotuksen mukaan ennak-
58914: hallinnollisia menettelyjä tilaisuuksien jär- koilmoitusta. Ehdotuksessa laajennettiin
58915: jestämisessä. Poliisin ei enää tarvitsisi tehdä yleisten kokousten osallistumis- ja järjestä-
58916: erityistä päätöstä yleisötilaisuuden järjestä- misoikeutta, säänneltiin kokouspaikkaa ja
58917: mistä koskevan ilmoituksen johdosta, ellei kokousvälineiden käyttöä sekä täsmennettiin
58918: se katsoisi tarpeelliseksi antaa tilaisuuden järjestysmiesten ja poliisin oikeuksia. Ehdo-
58919: järjestämistä koskevia kirjallisia määräyksiä tuksesta järjestettiin lausuntokierros, jonka
58920: tai kieltää sen järjestämisen kokonaan. Lu- tuloksista laadittiin tiivistelmä (oikeusminis-
58921: vanvaraisuuden poistamisen ja ilmoitusvel- teriön lainsäädäntöosaston julkaisu 1/1976).
58922: vollisuuden rajoittamisen johdosta ehdotus Valtaosa lausunnonantajista suhtautui ehdo-
58923: vähentäisi poliisin hallinnollista työtä. tukseen kokonaisuutena myönteisesti. Eri-
58924: Muutoksenhaku yleisten kokousten ja ylei- mielisyyttä aiheutti lähinnä ulkomaalaisten ja
58925: sötilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä po- vajaavaltaisten oikeus järjestää kokouksia
58926: liisin päätöksistä ohjautuisi ehdotuksen mu- sekä kokouspaikkaa koskevat säännösehdo-
58927: kaan alueelliseen hallintotuomioistuimeen. tukset. Lausuntojen pohjalta valmisteltiin
58928: Poliisin päätökset tulisivat myös nykyistä luonnos laiksi yleisistä kokouksista, mutta se
58929: laajemmin muutoksenhaun piiriin. Tämä voi ei kuitenkaan johtanut lainsäädäntötoimiin.
58930: yksittäistapauksissa merkitä, että aiemmin Euroopan ihmisoikeussopimuksen ratifi-
58931: suullisesti annetut määräykset annettaisiin oinnin yhteydessä kokouslakia uudistettiin
58932: kirjallisesti. Yleisten kokousten kokouspaik- vuonna 1989 poistamalla ulkomaalaisten
58933: kaa koskevia määräyksiä antaessaan poliisin osallisturuisrajoitukset ja laajentamalla hei-
58934: olisi ensin neuvoteltava kokouksen yhteys- dän oikeuttaan järjestää yleisiä kokouksia.
58935: henkilön kanssa. Sisäasiainministeriössä vuonna 1991 käyn-
58936: nistetyn poliisin lupahankkeen yhteydessä
58937: 4.4. Ympäristövaikutukset valmisteltiin myös julkisia huvitilaisuuksia
58938: koskevan lainsäädännön uudistamista. Ta-
58939: Ehdotuksessa on otettu huomioon ti- voitteena oli purkaa huvitilaisuuksien järjes-
58940: laisuuksien järjestämisestä ympäristölle mah- tämiseen liittyvää turhaa lupahallintoa ja
58941: dollisesti aiheutuvat haitat, ja ehdotuksen ajanmukaistaa huvitilaisuuksien sääntelyä
58942: eräissä yksityiskohdissa, muun muassa polii- yleisemminkin. Valmistelun yhteydessä nou-
58943: sin määräysvallan sääntelyssä, on pyritty si esiin kysymys yleisiä kokouksia ja julkisia
58944: niiden rajoittamiseen tai estämiseen. Lisäksi huvitilaisuuksia koskevan lainsäädännön yh-
58945: tilaisuuden järjestäjälle säädettäisiin laissa distämisestä. Sääntelyn yhdistäminen arvioi-
58946: velvollisuus huolehtia kokousvälineiden ja tiin tarkoituksenmukaiseksi, sillä nykyisten
58947: tilaisuudessa käytettyjen rakenneimien pois- säädösten katsottiin sisältävän tarpeetonta
58948: tamisesta tilaisuuden päätyttyä. päällekkäisyyttä ja epäyhdenmukaisuutta.
58949: Huvitilaisuuksia koskevan lainsäädännön
58950: 5. Asian valmistelu uudistusta valmistellut poliisin lupahankkeen
58951: 1 projektiryhmä luovutti vuoden 1993 lopul-
58952: 5.1. Valmisteluvaiheet ja -aineisto la Sisäasiainministeriölie muistionsa (Ko-
58953: koontumislain perusteista 16.12.1993). Työ-
58954: Oikeusministeriössä käynnistettiin yleisiä ryhmä ehdotti yleisiä kokouksia ja julkisia
58955: kokouksia koskevan lainsäädännön valmiste- huvitilaisuuksia koskevan sääntelyn yhdis-
58956: lu vuonna 1973. Hanketta edelsi oikeusmi- tämistä.
58957: nisteriön vuosina 1970 ja 1971 teettämä tut- Oikeusministeriö asetti 11 päivänä
58958: HE 145/1998 vp 17
58959:
58960: toukokuuta 1994 työryhmän, jonka tehtävänä muuttamista koskevasta ehdotuksesta sekä
58961: oli laatia ehdotus kokoontumista ja mie- opetusministeriöltä uskonnonvapauslain
58962: lenosoituksia koskevan lainsäädännön uudis- muuttamista koskevasta ehdotuksesta.
58963: tamiseksi. Työryhmän oli lisäksi selvitettävä,
58964: onko perusteltua kytkeä julkisia huvitilai- 6. Muita esitykseen vaikuttavia seikko-
58965: suuksia koskevan lainsäädännön uudistami- ja
58966: nen kokoontumista ja mielenosoituksia kos-
58967: kevan lainsäädännön uudistamiseen, sekä 6.1. Riippuvuus muista esityksistä
58968: tehdä tarvittaessa myös sitä koskevat ehdo-
58969: tukset. Kokoontumislakiin ei otettaisi nykyiseen
58970: Työryhmän mietintö valmistui toukokuus- huvilainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä
58971: sa 1995 (oikeusministeriön lainvalmiste- järjestysmiehistä. Asiasta säädettäisiin eril-
58972: luosaston julkaisu 4/1995). Työryhmä ehdot- lisessä järjestyksenvalvojista annettavassa
58973: ti selvityksensä pohjalta uuden, yleisiä ko- laissa, jota koskeva hallituksen esitys anne-
58974: kouksia ja yleisötilaisuuksia koskevan ko- taan eduskunnalle siten, että laki voisi tulla
58975: koontumislain säätämistä. voimaan samanaikaisesti kokoontumislain
58976: kanssa.
58977: 5.2. Lausunnot
58978: 6.2. Riippuvuus kansainvälisistä sopimuk-
58979: Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausun- sista ja velvoitteista
58980: to 42 viranomaiselta ja järjestöltä. Lausunto
58981: saatiin yhteensä 34 lausunnonantajalta. Lau- Kokoontumisvapauden sääntelyn kannalta
58982: sunnoista on laadittu oikeusministeriössä keskeisiä ovat eräät kansainväliset ih-
58983: tiivistelmä. misoikeussopimukset. Niiden sisältöä on
58984: Työryhmän ehdotus sai lausunnonantajilta selostettu tarkemmin edellä alajaksossa 2.2.
58985: laajan kannatuksen. Lausunnonantajat pitivät Euroopan ihmisoikeussopimus, kansalais-
58986: uudistusta t~eellisena sekä kokouslain ja oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva
58987: julkisia huvitilaisuuksia koskevan lainsää- kansainvälinen yleissopimus ja yleissopimus
58988: dännön yhdistämistä tarkoituksenmukaisena. lapsen oikeuksista turvaavat rauhanomaisen
58989: Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdis- kokoontumisvapauden. Sopimukset eivät
58990: tuivat lähinnä lakiehdotuksen yksityiskohtiin. määrittele tarkemmin kokoontumisvapauden
58991: Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota erityi- piiriin kuuluvia tilaisuuksia. Kokoontumisla-
58992: sesti yleisiä kokouspaikkoja ja kokouspaikan kiehdotuksessa säännellyistä tilaisuuksista
58993: rajoittamista koskeviin säännöksiin sekä ainoastaan yleiset kokoukset kuuluvat ko-
58994: yleisötilaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden koontumisvapauden ydinalueeseen. Sopi-
58995: sääntelyyn. mukset jättävät valtioille tietyn harkintamar-
58996: Lausunnonantajat kannattivat lähes poik- ginaalin kokoontumisvapauden sääntelyssä,
58997: keuksetta yleisen kokouksen järjestä- mutta edellyttävät kokoontumisvapauden
58998: ruisoikeuden laajentamista ehdotetuna taval- rajoitusten perustumista lakiin. Lisäksi nii-
58999: la. Lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti den on oltava välttämättömiä demokraatti-
59000: myös yleisiä kokouspaikkoja koskevaan eh- sessa yhteiskunnassa sopimuksissa lueteltu-
59001: dotukseen. Vain yksi lausunnonantaja arvioi jen tarkoitusten saavuttamiseksi. Ehdotukses-
59002: ehdotusta varauksellisesti. Eräät lausun- sa on otettu nämä velvoitteet huomioon.
59003: nonantajat pitivät yleisötilaisuuksien ilmoi- Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen
59004: tusvelvollisuuden määrittelyä epätäsmällise- periaatteiden mukaisesti yleisten kokousten
59005: nä. Muutamissa lausunnoissa katsottiin tar- järjestäruisoikeus ehdotetaan laajennettavaksi
59006: peelliseksi ilmoitusvelvollisuuden säilyttä- rajoitetusti myös alaikäisiin kokoontumisla-
59007: minen laajempana kuin työryhmän ehdotuk- kiehdotuksen 5 §:ssä.
59008: sessa. Ihmisoikeussopimusten määräysten tulkinta
59009: Hallituksen esitys on valmisteltu oikeus- määräytyy viime kädessä kansainvälisten
59010: ministeriön työryhmän mietinnön ja siitä valvontaelinten ratkaisutoiminnassa. Euroo-
59011: saatujen lausuntojen pohjalta virkatyönä oi- pan ihmisoikeustuomioistuimen tulkinta-
59012: keusministeriössä. Esitysehdotuksesta on käytäntö asettaa sopimusvaltiolle positiivisen
59013: pyydetty viimeistelyvaiheessa lausunto sisä- velvoitteen suojella kokoontumisvapauden
59014: asiainministeriöitä erityisesti yleisötilaisuuk- käyttöä ulkopuoliselta häirinnältä, esimer-
59015: sia koskevista säännöksistä ja poliisilain kiksi vastamielenosoitukselta. Tämä on otet-
59016:
59017:
59018: 3803050
59019: 18 HE 145/1998 vp
59020:
59021: tu huomioon kokoontumislakiehdotuksen 4, 6.3. Ahvenanmaan maakuntaa koskeva
59022: 10 ja 19 §:ssä. lainsäädäntö
59023: Diplomaattisia suhteita ja konsulisuhteita
59024: koskevien Wienin yleissopimusten määräyk- Ahvenanmaan itsehallintolain ( 1144/1991)
59025: set ulkovaltojen edustustojen suojelemisesta 18 ja 27 §:n mukaan lainsäädäntövalta maa-
59026: eivät aseta erityisiä vaatimuksia rauhanomai- kunnan ja valtakunnan välillä jakautuu siten,
59027: sen kokoontumisvapauden käytölle esimer- että maakunnalle kuuluvat pääsääntöisesti
59028: kiksi edustustojen läheisyydessä. Sitä vastoin yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevat
59029: kansainvälisiä konferensseja ja erityisedus- asiat ja valtakunnalle kokoontumisvapauden
59030: tustoja koskevista erioikeuksista ja vapauk- käyttämistä koskevat asiat. Tämän perusteel-
59031: sista annettu laki edellyttää mahdollisuutta la maakunnassa on julkisista huvitilaisuuk-
59032: rajoittaa kansainvälisten konferenssien järjes- sista nykyisin voimassa oma maakuntalaki
59033: tämisalueiden käyttöä kokoustarkoituksiin. (landskapslag om offentliga nöjestillställnin-
59034: Tämä on otettu huomioon kokouspaikkaa gar 2811969) ja yleisistä kokouksista valta-
59035: koskevassa kokoontumislakiehdotuksen kunnan laki (laki yleisistä kokouksista
59036: 10 §:ssä. Lakiehdotuksen 23 §:n säännös 6/1907).
59037: kielletyistä esineistä ja aineista vastaa kat- Ehdotettu kokoontumislaki olisi voimassa
59038: sojien väkivaltaa ja epäsopivaa käyttäytymis- Ahvenanmaan maakunnassa ainoastaan ylei-
59039: tä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalkapal- siä kokouksia koskeviita osiltaan. Yleisöti-
59040: lo-otteluissa koskevan eurooppalaisen yleis- laisuuksien sääntely perustuisi edelleen maa-
59041: sopimuksen vaatimuksia. kunnan omaan lainsäädäntöön.
59042:
59043:
59044:
59045:
59046: YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
59047: 1. Lakiehdotusten perustelut kuuluvia yksityisiä kokouksia säännellään
59048: pääosin yhteisölainsäädännössä, kuten yhdis-
59049: 1.1. Kokoontumislaki tyslaissa (503/1989) ja osakeyhtiölaissa
59050: (734/1978). Hallitusmuodossa turvatun ko-
59051: 1 luku. Yleiset säännökset koontumisvapauden yhteys kokoontumislain
59052: sääntelemiin yleisötilaisuuksiin on sitä vas-
59053: 1 §. Lain tarkoitus. Kokoontumislailla on toin löyhempi. Näiden tilaisuuksien ei katso-
59054: kaksi pääasiallista tarkoitusta. Tarkoituksena ta kuuluvan kokoontumisvapauden ydinalu-
59055: on turvata hallitusmuodossa säädetyn ko- eeseen.
59056: koontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata Kokoontumislaissa annettaisiin tarpeellisia
59057: yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien jär- järjestysluontoisia säännöksiä yleisten ko-
59058: jestämistä tarpeellisilla järjestysluontoisilla kousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä
59059: säännöksillä. varten. Laki pyrkii sääntelemään nykyistä
59060: Hallitusmuodon 10 a §:n 1 momentissa täsmällisemmin järjestyksenpitoa yleisötilai-
59061: säädetään, että jokaisella on oikeus lupaa suuksissa sekä erityisesti yleisissä kokouk-
59062: hankkimatta järjestää kokouksia ja mielen- sissa, joiden osalta nykyinen lainsäädäntö on
59063: osoituksia sekä osallistua niihin. Pykälän 3 käytännössä osoittautunut puutteelliseksi.
59064: momentin mukaan tarkempia säännöksiä Sääntelyn lähtökohtana on kuitenkin, ettei
59065: kokoontumisvapauden käyttämisestä anne- yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien jär-
59066: taan lailla. Kokoontumislaki sääntelisi halli- jestämistä tarpeettomasti rajoiteta järjestys-
59067: tusmuodossa säädetyn kokoontumisvapauden luontoisilla säännöksillä. Kokoontumislaki
59068: käyttämistä siltä osin kuin on kyse yleisistä sisältäisi lähinnä sellaisia järjestysluontoisia
59069: kokouksista. Kokoontumisvapauden piiriin säännöksiä, joita voidaan pitää välttämättä-
59070: HE 145/1998 vp 19
59071:
59072: minä järjestyksen ja turvallisuuden, osanot- keistä olisi ihmisten kokoontuminen yhteen
59073: tajien ja sivullisten oikeuksien tai ympäris- tilapäisesti yhteisessä tarkoituksessa. Vain
59074: tön kannalta. tällaisten tilaisuuksien osalta on nähtävissä
59075: 2 §. Soveltamisala. Kokoontumislakia so- erityisiä sääntelytarpeita.
59076: vellettaisiin nykyisen kokouslain piiriin kuu- Niin sanotut yhden hengen mielenosoituk-
59077: luviin yleisiin kokouksiin sekä yleisöti- set ovat käytännössä aiheuttaneet epäsel-
59078: laisuuksiin, joita nykyisin säännellään pää- vyyttä kokouslain soveltamisalasta. Tämän
59079: osin julkisina huvitilaisuuksina huvilaissa. vuoksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan
59080: Erilaiset yleisölle avoimet tilaisuudet jaettai- otettavaksi nimenomainen säännös, jonka
59081: siin siis edelleen kahteen ryhmään, yleisiin nojalla yhden tai muutaman henkilön mieli-
59082: kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin. Lähtökoh- piteen ilmaisemista varten järjestettyihin
59083: tana on, ettei tilaisuuden luonne sinänsä mielenosoituksiin ei sovellettaisi kokoontu-
59084: vaikuttaisi tarpeettomasti sääntelyn sisältöön, mislakia. Ehdotus vastaa käytännössä omak-
59085: esimerkiksi tilaisuuden järjestämistä rajoitta- suttua tulkintaa nykyisen kokouslain sovel-
59086: en. Tilaisuuksien erilainen suhde perusoikeu- tamisalasta (ks. eduskunnan oikeusasiamie-
59087: tena turvattuun kokoontumisvapauteen edel- hen kertomus vuodelta 1990 s. 71 ja
59088: lyttää kuitenkin niiden erillistä sääntelyä. vuodelta 1992 s. 125). Koska ko-
59089: Yleisellä kokouksella tarkoitetaan mie- koontumislaissa säädettäisiin yleisten ko-
59090: lenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden kousten järjestäjälle ja osanottajille tiettyjä
59091: käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta, johon oikeuksia, esimerkiksi kokouspaikan osalta,
59092: muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat ei olisi perusteltua jättää yksittäisten henki-
59093: osallistua tai jota he voivat seurata. Kyse voi löiden mielenilmauksia kokonaan lain ulko-
59094: olla sekä sisätiloissa että ulkona järjestettä- puolelle. Sen vuoksi 7 §:n 2 momentissa
59095: västä yleisölle avoimesta kokouksesta. Ko- ehdotetaan, että myös tällaisesta mielenosoi-
59096: koontumisvapauden sisältö hallitusmuodossa tuksesta voitaisiin haluttaessa tehdä ilmoitus
59097: turvattuna perusoikeutena sekä kansainväli- poliisille, jolloin siihen sovellettaisiin yleisiä
59098: sissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena kokouksia koskevia kokoontumislain sään-
59099: voidaan katsoa vakiintuneeksi. Ehdotettu nöksiä lain 5 §:ää lukuun ottamatta.
59100: määritelmä vastaa painotuksiltaan nykytilan- Kokoontumislain tarkoittamat yleiset ko-
59101: netta siinäkin mielessä, että suurin osa käy- koukset ovat aina yleisölle avoimia ti-
59102: tännössä järjestettävistä yleisistä kokouksista laisuuksia. Yleiseen kokoukseen voidaan
59103: on nimenomaan mielenosoituksia eikä niin- ennalta nimenomaisesti kutsua osanottajia,
59104: kään kokousten kaltaisia tilaisuuksia, joihin mutta se ei vaikuta tilaisuuden luonteeseen,
59105: kokoonnutaan keskustelemaan ja mahdolli- jos se ei estä myös muita kuin kutsun saa-
59106: sesti tekemään yhteisiä päätöksiä. Viimeksi neita osallistumasta kokoukseen tai seuraa-
59107: mainittuja tilaisuuksia ovat esimerkiksi useat masta sitä. Yleiseen kokoukseen osallistumi-
59108: vaalitilaisuudet sekä erilaiset valistustarkoi- nen voi kuitenkin olla maksullista.
59109: tuksessa järjestetyt tilaisuudet. Yleisötilaisuudella tarkoitetaan 3 momen-
59110: Yleisiä kokouksia olisivat myös kokoon- tin mukaan yleisölle avoimia huvitilaisuuk-
59111: tumisvapauden käyttämiseksi järjestetyt kul- sia, näytöksiä, kilpailuja ja muita niihin rin-
59112: kueet, kuten vappumarssit ja muut mielen- nastettavia tilaisuuksia, joita ei ole pidettävä
59113: osoituskulkueet. Muut kulkueet olisivat ylei- yleisinä kokouksina. Yleisötilaisuus on käsit-
59114: sötilaisuuksia. Yleisten kokousten piiriin teenä jo osittain käytössä voimassa olevassa
59115: kuuluisivat myös eräät uskonnolliset ti- erityislainsäädännössä, esimerkiksi ter-
59116: laisuudet, joita käsitellään tarkemmin pykä- veydensuojelulaissa ja löytötavaralaissa
59117: län 4 momentin perusteluissa. (778/1988). Se kuvaa yleiskäsitteenä katta-
59118: Mielenosoitusten ja muiden yleisten ko- vammin kyseessä olevaa tilaisuusryhmää
59119: kousten muodot saattavat vaihdella paljonkin kuin nykyisen huvilain käyttämä käsite "jul-
59120: asian, paikan ja tilanteen mukaan. Mie- kinen huvi tilaisuus". Yleisötilaisuuksia olisi-
59121: lenosoituksessa kokoontumisen tarkoituksena vat muun muassa erilaiset juhlat, tanssit ja
59122: voidaan kuitenkin pitää julkista mieliJ?iteiden taiteen esittämiseen liittyvät näytökset kuten
59123: ilmaisua tai vaatimusten esittämistä JOStakin teatteri-, ooppera-, baletti-, sirkus- ja eloku-
59124: asiasta joko halutulle kohderyhmälle tai en- vanäytökset sekä konsertit ja näyttelyt. Ko-
59125: nalta määräämättömälle yleisölle. Harkittaes- koontumislakia sovellettaisiin myös sellaisiin
59126: sa kokoontumislain soveltuvuutta erilaisiin ravintoloissa järjestettäviin yleisöti-
59127: mielenosoitusten kaltaisiin tilaisuuksiin kes- laisuuksiin, jotka eivät kuulu ravintolan ta-
59128: 20 HE 145/1998 vp
59129:
59130: vanomaiseen toimintaan (asetus majoitus- ja tilaisuudet kuuluisivat kokoontumislain so-
59131: ravitsemisliikkeistä 9 §). Muut kuin taiteen veltamisalaan. Tällaisia olisivat esimerkiksi
59132: esittämistä koskevat näytökset ja näyttelyt kuntien järjestämät kulttuuritapahtumat Näi-
59133: kuuluisivat myös yleisötilaisuuksien ryh- den tilaisuuksien osalta ei ole perusteltua
59134: mään. Tällaisia olisivat esimerkiksi erilaiset kohdella julkisyhteisöjä lainsäädännössä eri
59135: kaupalliset tilaisuudet kuten messut ja mai- tavoin kuin muita vastaavien tilaisuuksien
59136: nostapahtumat, eläinten tai esineiden esittely järjestäjiä.
59137: arvostelua tai myyntiä varten sekä ilmaitu- Myös uskonnollisten yhdyskuntien perin-
59138: ja urheilunäytökset Yleisötilaisuuksia olisi- teiset, julkista uskonnon harjoittamista var-
59139: vat myös erilaiset kilpailut ja joukkueottelut ten järjestämät tilaisuudet jäisivät 4 momen-
59140: sekä huvipuisto- ja tivolitapahtumat Lisäksi tin mukaan myös lain soveltamisalan ulko-
59141: muussa kuin kokoontumisvapauden käyttä- puolelle. Uskonnollisella yhdyskunnalla tar-
59142: mistarkoituksessa järjestetyt kulkueet, kuten koitetaan tässä uskonnonvapauslain 2 §:n
59143: juhla- ja mainoskulkueet, kuuluisivat yleisö- mukaan määräytyviä yhteisöjä, siis evanke-
59144: tilaisuuksien ryhmään. lis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirk-
59145: Nykyisin julkisten huvitilaisuuksien ja yk- kokuntaa sekä muita uskonnonvapauslain 2
59146: sityistilaisuuksien välinen rajanveto on käy- luvun mukaisesti rekisteröityjä uskonnollisia
59147: tännössä aiheuttanut ongelmta järjestäjien ja yhdyskuntia. Kokoontumislakia ei sovellet-
59148: poliisin välillä. Huvilain 2 §:n 3 momentin taist uskonnollisen yhdyskunnan tavanomai-
59149: nojalla laki koskee myös tilaisuuksia, joihin seen, uskonnolliseen toimintaan kuuluviin
59150: pääsy edellyttää kutsua tai määrätyn yh- tilaisuuksiin kuten jumalanpalveluksiin, mes-
59151: teisön jäsenyyttä, jos tilaisuus on pääsymak- suihin, vespereihin, ristisaattoihin ja muihin
59152: sullinen tai se on osa elinkeinotoimintaa näihin rinnastettaviin tilaisuuksiin, joita
59153: taikka, jos tilaisuutta ei voida pitää kotikut- yleensä säännellään yhdyskunnan sisäisissä
59154: suina osanottajien lukumäärän, tilaisuuden normeissa. Sitä vastoin muut uskonnollisten
59155: laadun tai muiden olosuhteiden perusteella. yhdyskuntien järjestämät tilaisuudet kuuluisi-
59156: Vastaava säännös ehdotetaan otettavaksi ko- vat kokoontumislain soveltamisalaan ehdote-
59157: koontumislakiin. Jos tilaisuuteen osallistu- tun uskonnonvapauslain 3 §:n ja kokoontu-
59158: minen edellyttäisi kutsua tai määrätyn yhtei- mislain säännösten mukaisesti. Tällaisia ti-
59159: sön jäsenyyttä, siihen sovellettaisiin kokoon- laisuuksia olisivat esimerkiksi ulkona tilapäi-
59160: tumislain säännöksiä, jollei tilaisuutta sissä teltoissa järjestettävät uskonnolliset
59161: osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tapahtumat, joihin sovellettaisiin yleisiä ko-
59162: tai muiden erityisten syiden perusteella voi- kouksia koskevia kokoontumislain säännök-
59163: taisi pitää luonteeltaan yksityisenä. Asiaan siä. Ne nauttisivat siten perustuslaissa turva-
59164: vaikuttavia muita erityisiä syitä voisivat olla tun uskonnonvapauden ohella myös kokoon-
59165: esimerkiksi tilaisuuden järjestäminen osana tumisvapauden suojaa. Uskonnollisten yh-
59166: elinkeinotoimintaa tai tilaisuuden pääsymak- dyskuntien järjestämiä yleisötilaisuuksia
59167: sullisuus. Ehdotus vastaisi nykyisessä oi- säänne Itäisiin yleisötilaisuuksia koskevien
59168: keuskäytännössä hahmotettua linjaa (esim. kokoontumislain säännösten mukaisesti.
59169: KKO 1983 II 64 ja KKO 1984 II 2). Ehdotus poikkeaisi uskonnollisten ti-
59170: Eräät tilaisuudet suljettaisiin kokonaan lain laisuuksien osalta jossain määrin nykyisestä
59171: soveltamisalan ulkopuolelle. Pykälän 4 mo- tilanteesta, sillä nykyistä kokouslakia ja hu-
59172: mentin mukaan lakia ei sovellettaisi jul- vilakia ei sovelleta lainkaan uskonnollisten
59173: kisyhteisöjen järjestämiin virallisiin ti- yhdyskuntien tai niiden jäsenten järjestämiin
59174: laisuuksiin. Tällaisia tilaisuuksia olisivat esi- hartaustilaisuuksiin. Sitä vastoin nykyisen
59175: merkiksi puolustusvoimien paraatit, it- uskonnonvapauslain 3 §:n mukaan uskonnol-
59176: senäisyyspäiväjuhlat, kuntien v1ralliset vuo- liseen yhdyskuntaan kuulumattomien henki-
59177: sijuhlat, valtion järjestämät hautajaiset sekä löiden järjestämiin julkista uskonnonharjoi-
59178: yliopistojen promootiojuhlallisuudet ja luku- tusta koskeviin tilaisuuksiin sovelletaan ko-
59179: vuoden avajaiset kulkueineen. Myös nykyi- kouslakia. Ehdotuksen tarkoituksena on saat-
59180: sen huvilain 3 §:n 2 momentissa säädetään taa uskonnollisten tilaisuuksien järjestäjät
59181: vastaavia soveltamisalan rajoituksia. Viralli- mahdollisimman yhdenvertaiseen asemaan
59182: set tilaisuudet voidaan järjestää viranomais- sekä toisiinsa että yleisten kokousten ja
59183: ten välisenä yhteistyönä eikä niihin ole tar- mielenosoitusten järjestäjiin nähden.
59184: peen ulottaa kokoontumislain sääntelyä. Sitä Kokoontumislain lähtökohtana on, että
59185: vastoin muut julkisyhteisöjen järjestämät erilaiset yleisölle avoimet tilaisuudet kuulu-
59186: HE 145/1998 vp 21
59187:
59188: vat jompaankumpaan tässä laissa säännel- järjestäjä huolehtii tarpeellisista toimenpi-
59189: tyyn tilaisuusryhmään, yleisiin kokouksiin teistä huomattavien ympäristöhaittojen estä-
59190: tai yleisötilaisuuksiin, lukuun ottamatta 4 miseksi. Tässä tarkoitetut haitat voivat olla
59191: momentissa mainittuja tilaisuuksia. Nykyisin pysyviä tai ohimeneviä. Järjestäjän tulisi
59192: tilaisuudet muodostuvat yhä enenevässä huolehtia mahdollisuuksien mukaan myös
59193: määrin useista eri aineksista siten, että ne tilaisuudesta aiheutuvien vähäisempien hait-
59194: voivat sisältää samanaikaisesti niin kaupalli- tojen rajoittamisesta. Vähäisenä haittana voi-
59195: sia, viihteellisiä, taiteellisia, poliittisia kuin daan pitää esimerkiksi nurmikon tilapäistä
59196: valistuksellisiakin piirteitä. Esimerkiksi tallaantumista.
59197: yleisten kokousten ohjelmaan saattaa sisältyä Pykälän 2 momentissa säädettäisiin syrjin-
59198: yleisötilaisuuksille tyypillisiä, luonteeltaan täktellosta, jota on noudatettava yleisiä ko-
59199: viihteellisiä ohjelmanumeroita, vaikka ti- kouksia ja yleisötilaisuuksia järjestettäessä.
59200: laisuuden pääasiallinen tarkoitus liittyy ko- Säännös vastaisi pääosin hallitusmuodon
59201: koontumisvapauden käyttämiseen. Tällaisten 5 §:n 2 momenttia ja rikoslain 11 luvun
59202: sekamuotoisten tilaisuuksien määrittely rat- 9 §:ää, joka on syrjintää koskeva yleinen
59203: kaistaisiin tilaisuuden pääasiallisen tarkoi- rangaistussäännös. Ehdotettu kiellettyjen syr-
59204: tuksen perusteella. jintäperusteiden luettelo ei kuitenkaan ole
59205: 3 §. Tilaisuuden järjestämisen yleiset peri- samalla tavoin kattava kuin rikoslain sään-
59206: aatteet. Pykälässä säänneltäisiin ne yleiset nöksessä, sillä kokoontumislain säännökses-
59207: periaatteet, joita on noudatettava yleisen ko- sä on pyritty ottamaan huomioon lähinnä
59208: kouksen ja yleisötilaisuuden järjestämisessä. yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien jär-
59209: Pykälän 1 momentin mukaan tilaisuus olisi jestämisen kannalta keskeiset syrjintä~rus
59210: ensinnäkin järjestettävä rauhanomaisesti. Ko- teet. Rangaistus syrjinnästä määräytyisi ri-
59211: koontumisvapautta sääntelevät ih- koslain 11 luvun 9 §:n nojalla. Käytännössä
59212: misoikeussopimukset edellyttävät myös ko- syrjintää voi esiintyä tilanteissa, joissa ilman
59213: koontumisen rauhanomaisuutta. Vaatimus hyväksyttävää syytä estetään henkilöä osal-
59214: rauhanomaisuudesta on perusteltua ulottaa listumasta yleiseen kokoukseen tai yleisöti-
59215: yleisötilaisuuksiinkin, vaikka ne eivät suora- laisuuteen taikka kieltäydytään solmimasta
59216: naisesti kuulukaan ihmisoikeussopimusten tilaisuuden järjestäjän kanssa sopimusta jär-
59217: piiriin. Kokoontumislaki turvaisi amoastaan jestäruispaikan käytöstä (esim. eduskun-
59218: rauhanomaisen kokoontumisen. Väkivaltai- nan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta
59219: nen tai tahallista vahinkoa ihmisille tai 1969 s. 65).
59220: omaisuudelle aiheuttava toiminta arvioitai- Säännösehdotuksen mukaan ihmisten eri-
59221: siin yleisen lainsäädännön pohjalta. lainen kohtelu edellyttäisi hyväksyttävää
59222: Toiseksi tilaisuus on järjestettävä osanotta- syytä. Tällainen syy saattaa pohjautua oi-
59223: jien tai sivullisten turvallisuutta vaaranta- keusjärjestykseen. Esimerkiksi elokuva-
59224: matta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. näytäntöön pääsyä voidaan rajoittaa eloku-
59225: Tämä periaate edellyttää muun muassa, että van luonteen perusteella tiettyä ikärajaa nuo-
59226: järjestäjä huolehtii tarpeellisista turvallisuus- remmilta. Erilaisia hyväksyttäviä ikärajoja
59227: toimenpiteistä tilaisuuksissa, joissa on tarjol- voidaan asettaa myös pääsylle muihin ylei-
59228: la vahingonvaara, sekä ottaa huomioon si- sötilaisuuksiin. Uskonnollisten yhdyskuntien
59229: vullisten oikeudet pyrkien rajoittamaan tilai- järjestämät tilaisuudet voivat olla tarkoitettu-
59230: suudesta ulkopuolisille aiheutuvan haitan ja vain kyseisen uskonnon omaksuneille.
59231: mahdollisimman vähäiseksi. Haitta voi olla Mielenosoitukseen osallistuminen esimerkik-
59232: häiriötä tai konkreettista vahinkoa. Sivullis- si iskulausekylttejä kantaen voi olla rajattu
59233: ten oikeuksiin kuuluu myös hallitusmuodon vain tietyn mielipiteen kannattajiin, jolloin
59234: 8 §:ssä ja rikoslain 24 luvun säännöksillä mielenosoitukseen osallistuvat vastakkaisen
59235: turvattu kotirauha, jota ei saa tilaisuutta jär- mielipiteen kannattajat muodostaisivat vasta-
59236: jestettäessä loukata. Kotirauhan loukkaami- mielenosoituksen.
59237: sena ei kuitenkaan voida pitää tilaisuudesta 4 §. Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus.
59238: aiheutuvaa tilapäistä ja kohtuullista häiriötä. Pykälässä säädettäisiin valtion velvollisuu-
59239: Kolmanneksi järjestäjän on huolehdittava desta turvata ja edistää kokoontumisvapau-
59240: siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomat- den käyttämistä. Säännös liittyy lakiehdo-
59241: tavaa haittaa ympäristölle. Ympäristöllä tar- tuksen yleisiin tavoitteisiin ja 1 §:ssä määri-
59242: koitetaan sekä rakennettua että luonnonva- teltyyn lain tarkoitukseen turvata kokoon-
59243: raista ympäristöä. Periaate edellyttää, että tumisvapauden käyttämistä. Samansuuntai-
59244: 22 HE 145/1998 vp
59245:
59246: nen saannös sisältyy myös hallitusmuodon rustuvat rajoitukset luonnollisten henkilöiden
59247: 16 a §:ään, joka koskee julkisen vallan vel- lisäksi myös yhteisöiltä. Siten myös ulko-
59248: vollisuutta turvata perusoikeuksien ja ih- maiset yhteisöt voisivat järjestää yleisen ko-
59249: misoikeuksien toteutuminen. kouksen Suomessa.
59250: Säännösehdotuksen mukaan valtion tulisi Yleisen kokouksen järjestämisoikeus eh-
59251: turvata oikeus kokoontua ilman ulkopuolista dotetaan laajennettavaksi rajoitetusti myös
59252: häiriötä ja luoda edellytyksiä yleisten ko- vajaavaltaisiin. Holhouslain (34/1898) 16 §:n
59253: kousten järjestämiselle. Kokoontumisva- mukaan vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat
59254: pauden käytännön toteutuminen edellyttää alaikäiset sekä tuomioistuimen päätöksellä
59255: usein valtion aktiivisia toimenpiteitä. Myös holhottaviksi julistetut henkilöt. Ehdotuksen
59256: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artik- mukaan yleisen kokouksen järjestämisoikeus
59257: lan soveltamiskäytännössä on Euroopan ih- olisi sekä 15 vuotta täyttäneillä alaikäisillä
59258: misoikeustuomioistuin vahvistanut valtion että holhottaviksi julistetuilla 15 vuotta täyt-
59259: velvollisuuden aktiivisin toimenpitein turvata täneillä henkilöillä. Muu vajaavaltainen saisi
59260: kokoontumisvapauden käyttämistä ulkopuo- järjestää yleisen kokouksen yhdessä täysival-
59261: lisilta loukkauksilta. Kyse oli tehokkaan suo- taisen henkilön kanssa. Tämä koskisi käy-
59262: jan antamisesta mielenosoittajille vastamie- tännössä alle 15-vuotiaita lapsia.
59263: lenosoittajia vastaan (Euroopan ihmisoikeus- Järjestämiseen oikeutetuilta vajaavaltaisilta
59264: tuomioistuimen tuomio 21.6.1988 A 139, edellytettäisiin kuitenkin kykenevyyttä vasta-
59265: tapaus Plattform "Ä rzte fiir das Leben "). ta järjestäjälle kuuluvista velvoitteista. Käy-
59266: Kokoontumislain 19 §:ssä säädettäisiin polii- tännössä vajaavaltaisen kykenevyyden arvi-
59267: sin tehtäväksi turvata kokoontumisvapauden oisi poliisi saatuaan järjestäjän ilmoituksen
59268: käyttämistä. Edellytysten luominen yleisten kokouksesta. Poliisi voisi kieltää yleisen ko-
59269: kokousten järjestämiselle tarkoittaisi käytän- kouksen järjestämisen vain, jos järjestäjän
59270: nössä esimerkiksi valtion velvollisuutta antaa kykenemättömyys vastata järjestäjälle lain
59271: omistuksessaan tai hallinnassaan olevia alu- mukaan kuuluvista velvoitteista olisi ilmeis-
59272: eita yleisten kokousten järjestämiseen ko- tä. Arvioinnin tulisi olla tapauskohtaista ja
59273: koontumislain 9 §:n nojalla. siinä tulisi ottaa huomioon järjestettävän ko-
59274: kouksen luonne, esimerkiksi arvioitu osanot-
59275: tajamäärä ja tilaisuuden edellyttämien järjes-
59276: 2 luku. Yleiset kokoukset telyjen laajuus. Jos olisi perusteltua aihetta
59277: epäillä järjestäjän olevan kykenemätön vas-
59278: 5 §. Yleisen kokouksen järjestämisoikeus. taamaan velvoitteistaan, poliisi voisi tilan-
59279: Yleisen kokouksen saisi ehdotuksen mukaan teen arvioimiseksi edellyttää järjestäjän hen-
59280: järjestää täysivaltainen henkilö, yhteisö ja kilökohtaista käyntiä ennakkoilmoituksen
59281: säätiö. Nykyisen kokouslain 2 §:n mukaan yhteydessä poliism toimipisteessä lakiehdo-
59282: yleisen kokouksen saa järjestää täysivaltai- tuksen 20 §: ssä säädetyn määräysvaltansa
59283: nen Suomen kansalainen, täysivaltainen ul- nojalla. Eräänä ilmeisen kykenemättömyy-
59284: komaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa, den perusteena voisi käytännössä olla mieli-
59285: tai Suomessa rekisteröity yhdistys. sairaus, jonka vuoksi henkilö on julistettu
59286: Ehdotus laajentaisi nykyistä, Euroopan holhottavaksi. Tulkinnallisena lähtökohtana
59287: neuvostoon liityttäessä tarkistettua järjestä- olisi kuitenkin 15 vuotta täyttäneen vajaaval-
59288: misoikeutta myös sellaisiin ulkomaalaisiin, taisen oikeus järjestää yleinen kokous. Polii-
59289: joilla ei ole kotipaikkaa Suomessa, sekä re- sin kieltomahdollisuuden tarkoituksena on
59290: kisteröityjen yhdtstysten lisäksi myös muihin lähinnä suojata vajaavaltaista vastuulta, jon-
59291: yksityisoikeudellisiin ja julkisoikeudellisiin ka täyttämiseen hänellä ei olisi edellytyksiä.
59292: yhteisöihin ja säätiöihin. Järjestäjänä voisi Järjestämisoikeuden laajentaminen alaikäi-
59293: olla avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osa- siin vastaa lapsen oikeuksia koskevan yleis-
59294: keyhtiö ja osuuskunta tai julkisoikeudellinen sopimuksen asettamia velvoitteita. Sopi-
59295: yhteisö, kuten valtio, kunta, seurakunta ja muksen 15 artiklan mukaan sopimusvaltiot
59296: ylioppilaskunta. Oikeustoimikelpoisuutta tunnustavat lapsen oikeuden rauhanomaiseen
59297: vailla olevan yhteisön, kuten rekisteröimättö- kokoontumisvapauteen. Artiklan 2 kohdan
59298: män yhdistyksen, järjestäessä yleisen ko- mukaan kokoontumisvapauden käyttämiselle
59299: kouksen olisi järjestäjän vastuu viime kädes- ei saa asettaa muita rajoituksia kuin sellaisia,
59300: sä yhteisön puolesta toimivilla henkilöillä. jotka ovat säädettyjen lakien mukaisia ja
59301: Ehdotuksessa poistettaisiin kotipaikkaan pe- jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa
59302: HE 145/1998 vp 23
59303:
59304: yhteiskunnassa kansalliselle ja yleiselle tur- lisuuslain 50 a §:n mukaan lupa on kuiten-
59305: vallisuudelle, yleiselle järjestykselle (ordre kin aina myönnettävä, jos osallistuminen voi
59306: public), väestön terveyden tai moraalin suo- tapahtua asevelvollisen vapaa-aikana ja hait-
59307: jelemiselle tai muiden ihmisten vapauksien taamaHa hänen palvelustehtäviensä suoritta-
59308: tai oikeuksien suojelemiselle. Mikään edellä mista. Sotilaiden osallistumisoikeutta koske-
59309: mainituista rajoituslausekkeen kohdista ei vista rajoituksista on kuitenkin tarkoitus luo-
59310: perustele alaikäisten sulkemista kokonaan pua (Sotilasrikokset. Rikoslakiprojektin eh-
59311: järjestämisoikeuden ulkopuolelle. Järjestä- dotus 1998. Oikeusministeriö). Tämän vuok-
59312: misoikeuden laajentamista alaikäisiin puoltaa si kokoontumislakiin ei ole perusteltua ottaa
59313: sekin, että yhdistyslain 7 §:n mukaan 15 sotilaita koskevia erityissäännöksiä.
59314: vuotta täyttäneet voivat perustaa rekiste- 7 §. Ilmoitusvelvollisuus. Yleisen kokouk-
59315: röidyn yhdistyksen, joka puolestaan voi jär- sen järjestäjän olisi tehtävä ulkona yleisellä
59316: jestää kokouksen. On myös huomattava, että paikalla järjestettävästä kokouksesta ilmoitus
59317: rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja on 15 kokouspaikan poliisille. Ilmoitusvelvollisuus
59318: vuotta. Se, missä määrin alaikäinen tarvitsee ei koskisi sisätiloissa järjestettäviä yleisiä
59319: huoltajansa tai holhoojansa myötävaikutusta kokouksia. Ehdotus vastaisi tältä osin ny-
59320: järjestääkseen kokouksen, määräytyy lapsen kyistä kokouslakia. Yleisellä paikalla tarkoi-
59321: huoltoa ja holhousta koskevien lainsäännös- tetaan tässä kaikkia sellaisia alueita, jotka on
59322: ten mukaan. Laajennettaessa järjestä- tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai jotka
59323: misoikeus alaikäisiin ei ole perusteltua evätä tosiasiallisesti ovat yleisesti käytössä. Yleisiä
59324: sitä muiltakaan vajaavaltaisilta, joilla on esi- paikkoja olisivat esimerkiksi torit, aukiot,
59325: merkiksi oikeus äänestää valtiollisissa ja katualueet sekä muut yleiset alueet, riippu-
59326: kunnallisissa vaaleissa. matta siitä, onko alue yksityisessä vai julkis-
59327: Lain lähtökohtana on, että yleisellä ko- yhteisön omistuksessa. Myös erilaisilla
59328: kouksella on aina järjestäjä. Kokouksella voi yleisessä käytössä olevilla katetuilla alueilla,
59329: olla useampikin järjestäjä, jolloin nämä ovat kuten katetuilla toreilla, aukioilla tai kulku-
59330: yhteisesti vastuussa järjestäjälle kuuluvista käytävillä järjestettävät yleiset kokoukset
59331: tehtävistä ja velvollisuuksista. kuuluisivat ilmoitusvelvollisuuden piiriin.
59332: 6 §. Osallistumisoikeus yleiseen kokouk- Poliisin tehtävänä olisi lakiehdotuksen
59333: seen. Pykälän mukaan jokaisella olisi oikeus 19 §:n mukaan turvata kokoontumisvapau-
59334: osallistua yleiseen kokoukseen. Osallistumis- den käyttämistä. Tämän vuoksi on tärkeää,
59335: oikeus sisältää oikeuden olla tilaisuudessa että poliisi saa ennalta tiedon ulkona järjes-
59336: läsnä sekä pitää puheita, lausua mielipiteitä tettävistä kokouksista. Ilmoitusvelvollisuu-
59337: tai muulla tavoin ilmaista ajatuksia. Osallis- den tarkoituksena on luoda edellytykset jär-
59338: tumisoikeus koskisi kaikkia ihmisiä vajaa- jestäjän ja poliisin yhteistyölle sekä turvata
59339: valtaisuudesta, kansalaisuudesta, kotipaikasta poliisin mahdollisuudet omalta osaltaan huo-
59340: tai muista ominaisuuksista riippumatta. lehtia kokousten häiriöttömästä kulusta. Ul-
59341: Säännös ei estäisi asettamasta pääsymaksua kona yleisellä paikalla järjestettävät kokouk-
59342: yleiselle kokoukselle. Säännösehdotus ei set saattavat edellyttää esimerkiksi erityisiä
59343: merkitsisi muutosta nykytilaan, sillä Euroo- liikennejärjestelyjä tai muita poliisin toimen-
59344: pan ihmisoikeussopimukseen liittymisen yh- piteitä ennakolta tai kokouksen aikana.
59345: teydessä kokouslaista poistettiin osallistumis- Ilmoituksen tekisi yleisen kokouksen jär-
59346: oikeutta koskevat rajoitukset. jestäjä tai tämän edustaja. Kokouksesta il-
59347: Sotilaiden oikeutta osallistua puoluepoliit- moitettaisiin kirjallisesti tai suullisesti, esi-
59348: tisessa tarkoituksessa järjestettyihin kokouk- merkiksi puhelimitse. Kirjallisia ilmoituksia
59349: siin ja muihin tilaisuuksiin on nykyisin ra- varten poliisilla olisi erityinen lomake. Jos
59350: joitettu rikoslain 45 luvun 26 §:ssä. Sotilaat on perusteltua aihetta epäillä vajaavaltaisen
59351: saavat osallistua yleisiin kokouksiin pitämäl- järjestäjän olevan kykenemätön vastaamaan
59352: lä alustuksia tai esitelmiä tai lausumalla mie- velvoitteistaan, poliisi voisi tilanteen arvi-
59353: lipiteitä puoluepoliittisista asioista ainoastaan oimiseksi edellyttää järjestäjän henkilökoh-
59354: esimiehen luvalla. Rikoslain 45 luvun 1 §:n taista käyntiä poliisin toimipisteessä lakieh-
59355: mukaan tämä koskee puolustusvoimien soti- dotuksen 20 §:n nojalla.
59356: lasviroissa palvelevia, asevelvollisuutta ja Kokouksen järjestämisestä ilmoitettaisiin
59357: naisten vapaaehtoista asepalvelusta suoritta- kokouspaikan poliisille. Tämä tarkoittaisi
59358: via henkilöitä sekä puolustusvoimissa soti- käytännössä sitä paikallispoliisia, jonka toi-
59359: lasvirkaan koulutettavia oppilaita. Asevelvol- mialueella kokous pääosin järjestetään. Jos
59360: 24 HE 145/1998 vp
59361:
59362: kokouspaikan poliisin toimipisteen päivystys muun muassa 10 §:n 1 momentissa säädet-
59363: olisi suljettu, ilmoitus voitaisiin tehdä polii- tävän eri järjestäjien välisen etusijajärjestyk-
59364: sipiirin muuhun päivystävään toimipistee- sen määräytymisen kannalta sekä saman py-
59365: seen tai poliisin yhteistoiminta-alueella päi- kälän 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen polii-
59366: vystävään poliisipiiriin. sin toimenpiteiden vuoksi. Ilmoituksessa
59367: Ilmoittamiselle säädetty määräaika, vähin- tulisi olla tieto kokouksessa käytettävistä
59368: tään kuusi tuntia ennen kokouksen alkua, rakennelmista ja muista erityisvälineistä.
59369: vastaa nykyistä sääntelyä. Määräajan tarkoi- Näitä olisivat esimerkiksi suuret telineet tai
59370: tuksena ei ole estää kokoontumisvapauden lavasteet sekä kulkueessa käytettävät kulku-
59371: käyttämistä, vaan varata poliisille riittävästi neuvot. Lakiehdotuksen 11 §:n nojalla ko-
59372: aikaa valmistautua laissa säädettyjen ko- kouksessa käytettäviä tavanomaisia kokous-
59373: koukseen liittyvien tehtäviensä hoitamiseen. välineitä, kuten lippuja, tunnuksia, julisteita
59374: Tämän vuoksi on katsottu perustelluksi eh- tai äänenvahvistimia ei ilmoituksessa tarvit-
59375: dottaa säädettäväksi, että myöhemminkin sisi mainita.
59376: tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä Pykälän 2 momentin mukaan järjestäjän
59377: edellyttäen, ettei kokouksen järjestämisestä olisi lisäksi nimettävä ilmoituksessa kokouk-
59378: aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjes- sen yhteyshenkilö, jonka tulisi olla poliisin
59379: tykselle. tavmtettavissa kokouksen järjestämistä kos-
59380: Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitus voi- kevissa asioissa. Erityisen yhteyshenkilön
59381: taisiin tehdä myös sellaisesta ulkona yleisel- nimeäminen on osoittautunut käytännössä
59382: lä paikalla järjestettävästä mielenosoitukses- tarpeelliseksi kokouksen järjestämistä kos-
59383: ta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten kevia mahdollisia neuvotteluja sekä poliisin
59384: henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. ennalta antamien ohjeiden ja määräysten
59385: Tilaisuuteen sovellettaisiin tällöin kokoon- vastaanottamista varten.
59386: tumislain säännöksiä järjestämisoikeutta kos- 9 §. Yleiset kokouspaikat. Pykälässä sää-
59387: kevaa 5 §:ää lukuun ottamatta. Tällaiset, esi- dettäisiin oikeus järjestää yleinen kokous
59388: merkiksi yhden hengen mielenosoitukset ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueelia
59389: ulkona yleisellä paikalla eivät lakiehdotuk- tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen
59390: sen 2 §:n 2 momentin nojalla lähtökoh- soveltuvassa yleisessä paikassa ilman omis-
59391: taisesti kuulu kokoontumislain sovelta- tajan tai haltijan lupaa. Omistajana tai hal-
59392: misalaan, sillä eräiden kokoontumislain tijalla olisi kuitenkin mahdollisuus tietyin,
59393: säännösten, lähinnä järjestämisoikeutta ja il- laissa säädetyin perustein rajoittaa alueen
59394: moitusvelvollisuutta koskevien säännösten, käyttämistä kokoustarkoitukseen.
59395: ulottaminen näihin tilaisuuksiin ei olisi koh- Säännös merkitsisi periaatteellista muutos-
59396: tuullista. Toisaalta ei ole perusteltua sulkea ta nykyiseen tilanteeseen, jonka mukaan ko-
59397: tällaisia mielenosoituksia kokonaan kokoon- kouksen järjestäminen edellyttää lähtökoh-
59398: tumislain tarjoaman turvan ulkopuolelle ai- taisesti ama alueen omistajan tai haltijan
59399: noastaan tilaisuuden osanottajamäärän pe- lupaa. Käytännössä omistajan tai haltijan
59400: rusteella. Esimerkiksi kokouspaikkaa koske- suostumusta ei useinkaan erikseen hanktta,
59401: villa kokoontumislain säännöksillä on kes- jos on kyse yleisessä käytössä olevasta alu-
59402: keinen merkitys myös pienissä mielenosoi- eesta. Tällaisten alueiden omistajilla tai hal-
59403: tuksissa. Tämän vuoksi mielenosoituksen tijoilla ei yleensä ole syytä evätä suostumus-
59404: järjestäjä voisi halutessaan ilmoituksen te- taan kokouksen järjestämiselle. Ehdotus ei
59405: kemällä saada tilaisuudelle kokoontumislais- siten toisi tosiasiallisesti suurta muutosta ny-
59406: sa säädetyn suojan. kyiseen tilanteeseen. Eräissä tilanteissa sään-
59407: 8 §. Ilmoituksen sisältö. Pykälässä säädet- nös voisi kuitenkin turvata kokoontumisva-
59408: täisiin ne vähimmäistiedot, jotka järjestäjän pauden toteutumista tehokkaammin kuin ny-
59409: tulisi aina ilmoituksessa antaa. Säännöksessä kyinen käytäntö.
59410: määritellyt tiedot ovat välttämättömiä, jotta Ehdotuksessa tarkoitetut yleiset kokous-
59411: poliisi kykenisi arvioimaan tilaisuuden edel- paikat olisivat yleisessä käytössä olevia alu-
59412: lyttämien järjestelyjen tarpeen. Kokouksen eita, joihin jokaisella on jo muutenkin vapaa
59413: tarkoituksen ilmoittaminen on tarpeen sen pääsy sekä oikeus liikkua ja oleskella siellä.
59414: vuoksi, että poliisi voisi arvioida, onko ky- Pelkästään kaavoitukseen merkitty käyttö-
59415: seessä kokoontumislaissa tarkoitettu yleinen tarkoitus ei olisi ratkaiseva, vaikka sillä voi-
59416: kokous vai yleisötilaisuus. Kokouspaikkaa sikin olla merkitystä asian arvioimisessa.
59417: tai kulkueen reittiä koskeva tieto on tarpeen Viime kädessä asian ratkaisisi alueen tosi-
59418: HE 145/1998 vp 25
59419:
59420: asiallinen käyttö. Selvää on, että esimerkiksi yleisiin kokouksiin. Valtion ja kuntien oi-
59421: sotilasalueet yleisöltä kokonaan suljettuina keutta rajoittaa alueidensa käyttöä kokous-
59422: alueina tai rajavyöhykealueet sekä satama- tarkoituksiin tuleekin arvioida tiukemmin
59423: alueiden ja lentoasemien rajoitetun oleskelun kuin yksityisten maanomistajien kohdalla.
59424: osat eivät kuuluisi pykälässä tarkoitettuihin Yleisen kokouksen järjestämiseen ulkona
59425: alueisiin. Pykälään sisältyvä luettelo on esi- muualla kuin yleisellä paikalla tarvittaisiin
59426: merkinomainen. Siinä mainittujen alueiden nykyiseen tapaan aina omistajan tai haltijan
59427: lisäksi voisivat tulla kyseeseen muut lupa, kuten myös sisätiloissa järjestettäviin
59428: yleisessä käytössä olevat kokoustarkoituk- kokouksiin. Tätä selvää periaatetta ei ole tar-
59429: seen soveltuvat paikat, kuten puistot ja muut peen todeta laissa nimenomaisesti.
59430: virkistysalueet, julkisten rakennusten portaat 10 §. Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset.
59431: tai katetut kulkuväylät Hautausmaat sekä Pykälässä säänneltäisiin poliisin toimivalta
59432: luonnonsuojelu- ja muinaismuistoalueet on antaa kokouspaikan valintaa koskevia mää-
59433: katsottava pääsääntöisesti kokoustarkoituk- räyksiä. Kokouspaikalla tai kulkueen reitillä
59434: seen soveltumattomiksi. Arvioitaessa sitä, on usein huomattava merkitys esimerkiksi
59435: onko kyse pykälässä tarkoitetusta yleisestä mielenosoitusta järjestettäessä. Tämän vuok-
59436: kokouspaikasta, olisi lähtökohtana ylipäänsä si on perusteltua, että poliisin oikeus ra-
59437: pidettävä paikan soveltuvuutta kokoustarkoi- joittaa yleisten alueiden käyttöä kokoustar-
59438: tukseen. koituksiin säännellään laissa mahdol-
59439: Omistajan ja haltijan oikeuksien suojaami- lisimman täsmällisesti.
59440: seksi pykälässä ehdotetaan omistajalle tai Pykälän säännökset koskisivat ainoastaan
59441: haltijalle mahdollisuutta rajoittaa tällaisen ulkona olevien yleisten alueiden käyttöä ko-
59442: paikan käyttämistä kokoustarkoitukseen, jos koustarkoitukseen, sillä kyse olisi ilmoitus-
59443: kokouksen järjestämisestä on odotettavissa velvollisuuden piiriin kuuluvista, ulkona
59444: kohtuutonta haittaa omistajalle, haltijalle tai yleisellä paikalla järjestettävistä kokouksista.
59445: ympäristölle. Omistaja tai haltija voisi aset- Sisätiloissa järjestettäviä yleisiä kokouksia
59446: taa paikan käyttöä koskevia ehtoja tai kieltää pykälässä ehdotetut säännökset eivät koskisi.
59447: paikan käytön kokonaan. Rajoitusmahdolli- Käytännössä esiintyneet on~elmatilanteet
59448: suus on tarpeen tiettyjä erityistilanteita var- ovat liittyneet nimenomaan yleisten alueiden
59449: ten, vaikka poliisilla olisikin lain 10 §:ssä käyttöön ja poliisin antamiin kokouspaikan
59450: säädetyillä edellytyksillä oikeus määrätä ko- valintaa rajoittaviin määräyksiin (esim. edus-
59451: kous siirrettäväksi toiseen paikkaan. Omis- kunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta
59452: tajan ja haltijan rajoitusmahdollisuus edellyt- 1971 s. 23, vuodelta 1983 s. 115 ja s. 119
59453: täisi objektiivista perustetta. Pykälässä tar- sekä vuodelta 1990 s. 71; valtioneuvoston
59454: koitettu kohtuuton haitta rajoitus- tai oikeuskanslerin kertomus vuodelta 1990
59455: kieltoperusteena voisi käytännössä olla esi- s. 121). Pykälässä ehdotettujen säännösten
59456: merkiksi omaisuudelle tai ympäristölle ai- tarkoituksena on selventää nykykäytäntöä.
59457: heutuva huomattava vahinko. Rajoittamis- Sisätiloissa järjestettävien yleisten kokousten
59458: perusteena voisi olla myös kokouksesta ai- kokouspaikasta sovitaan paikan omistajan tai
59459: heutuva kohtuuton häiriö omistajan tai halti- haltijan kanssa. Poliisi voisi antaa määräyk-
59460: jan suunnittelemalle paikan erityiselle käy- siä sisätiloissa järjestettävän kokouksen ko-
59461: tölle. Rajoittamisperusteena ei kuitenkaan kouspaikasta lakiehdotuksen 20 §:n nojalla.
59462: voisi olla esimerkiksi alueen tavanomaisen Poliisin toimivalta antaa ulkona yleisellä
59463: käytön tilapäinen ja vähäinen häiriintyminen, paikalla olevaa kokouspaikkaa ja kulkueen
59464: kuten jalankulun häiriintyminen aukiolla ko- reittiä koskevia määräyksiä säädettäisiin tyh-
59465: kouksen aikana. jentävästi tässä pykälässä. Näiden säännösten
59466: Lain 4 §:ssä säädettäisiin valtion velvol- soveltaminen olisi ensisijaista suhteessa la-
59467: lisuudesta edistää kokoontumisvapauden kiehdotuksen 20 §:ään, joka olisi poliisin
59468: käyttämistä luomalla edellytyksiä yleisten määräysvaltaa koskeva yleinen säännös.
59469: kokousten järjestämiselle. Tämä säännös ja Säännökset olisivat myös erityissäännöksiä
59470: jo aikaisemmin mainittu hallitusmuodon suhteessa poliisilain 18 §:n 1 momenttiin,
59471: 16 a §, jossa säädetään julkisen vallan vel- jonka mukaan poliisilla on oikeus eristää,
59472: vollisuudesta turvata perusoikeuksien toteu- sulkea tai tyhjentää yleisesti käytetty paikka
59473: tuminen, muodostavat perustan valtion ja tai alue taikka kieltää tai rajoittaa liikkumis-
59474: kuntien suhtautumiselle niiden omistuksessa ta, jos se on tarpeen muun muassa yleisen
59475: tai hallinnassa olevilla alueilla järjestettäviin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
59476:
59477:
59478: 380305G
59479: 26 HE 145/1998 vp
59480:
59481: tai vaaran joutuneen omaisuuden suojaami- kokouskäyttöön. Lakiehdotuksen 9 §:ssä sää-
59482: seksi. Poliisi noudattaisi yleisten kokousten dettäisiin paikan omistajan tai haltijan mah-
59483: osalta kokoontumislain 10 §:ää ehdotetun dollisuudesta rajoittaa paikan käyttöä. Lisäk-
59484: poliisilain 18 §:n viittaussäännöksen nojalla. si 10 §:n 2 ja 3 momentissa säädettäisiin po-
59485: Sellaisia tilanteita varten, joissa ilmoitetaan liisin oikeudesta rajoittaa tietyin perustein
59486: järjestettäväksi samanaikaisesti useita yleisiä kokouspaikan tai kulkueen reitin valintaa.
59487: kokouksia samassa kokouspaikassa, eikä nii- Pykälän 2 momentin mukaan poliisi voisi
59488: den samanaikainen järjestäminen olisi mah- osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen,
59489: dollista, ehdotetaan 1 momentissa säädettä- kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan
59490: väksi ne perusteet, joilla etuoikeus kokous- paikkaan, jos sen järjestäminen ilmoitetussa
59491: paikkaan määräytyisi. Käytännössä tällaiset paikassa vaarantaisi ihmisten - joko osan-
59492: tilanteet voisivat koskea esimerkiksi mie- ottajien tai sivullisten - turvallisuutta, ai-
59493: lenosoitusta ja sen vastamielenosoitusta. Eri- heuttaisi huomattavaa haittaa ympäristölle tai
59494: tyinen säännös tilanteiden ratkaisemiseksi on vahinkoa omaisuudelle tai häiritsisi kohtuut-
59495: tarpeen sekä kokoontumisvapauden turvaa- tomasti sivullisia, liikennettä taikka val-
59496: misen kannalta että lakiehdotuksen 9 §:ssä tiovierailuun tai julkisyhteisön järjestämään
59497: säädetyn yleisten alueiden käyttöoikeuden kansainväliseen kokoukseen kuuluvaa tai
59498: kannalta. suojelun tarpeeltaan niihin rinnastettavaa
59499: Etusija kokouksen järjestämiseen olisi pää- tilaisuutta. Säännöksessä tarkoitettu huomat-
59500: sääntöisesti kokousilmoituksen ensimmäise- tava haitta ympäristölle voisi olla esimer-
59501: nä tehneellä järjestäjällä. Poliisin tulisi täl- kiksi puistoalueelia järjestettävästä suuresta
59502: löin osoittaa muut kokoukset siirrettäviksi kokouksesta aiheutuva nurmikon merkittävä
59503: toiseen ajankohtaan tai toiseen, kokouksen vaurioituminen. Häiriötä sivullisille voisi
59504: tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. puolestaan aiheutua kohtuuttomasta koti-
59505: Ensisijaisesti tulisi kuitenkin arvioida, olisi- rauhan, työnteon tai elinkeinon harjoittami-
59506: ko kokousten samanaikainen järjestäminen sen häiritsemisestä. Edellytyksenä kuitenkin
59507: mahdollista ja vasta toissijaisesti osoittaa on, että häiriön voidaan katsoa objektiivisin
59508: muut kuin etusijan saanut kokous siirrettä- perustein ylittävän kohtuuden rajat. Kohtuut-
59509: viksi toiseen ajankohtaan tai paikkaan. tamuuden arviointiin vaikuttaisi muun muas-
59510: Ilmoitukseen perustuva etusija väistyisi ko- sa häiriön jatkuvuus tai säännöllisyys. Koh-
59511: kouspaikan perinteisen käytön tai käytöstä tuuttomana häiriönä liikenteelle voitaisiin
59512: tehdyn sopimuksen perusteella. Jos kokous- pitää esimerkiksi kokouksen järjestämistä
59513: paikalla on järjestetty tiettynä ajankohtana, jalkakäytävällä jonkin liikkeen edessä siten,
59514: esimerkiksi vappuna, perinteisesti tietty ylei- että jalankulku ja liikkeessä asiointi estyy.
59515: nen kokous, olisi tällaisen kokouksen järjes- Säännöksessä viimeksi mainituissa tilanteissa
59516: täjällä etuoikeus kokouspaikkaan. Laissa tar- poliisin rajoitusmahdollisuus on tarpeen tilai-
59517: koitettu perinne voisi muodostua jo muuta- suuksien vaatimien turvajärjestelyjen vuoksi,
59518: mankin kokouskerran jälkeen. Säännöksellä jotka saattavat edellyttää esimerkiksi yleisen
59519: estettäisiin kokouspaikan varaaminen kiusan- paikan sulkemista yleisöltä tai sen käytön ra-
59520: teon tarkoituksessa muuhun kuin säännök- joittamista. Valtiovierailujen yhteydessä tar-
59521: sessä tarkoitettuun perinteiseen käyttöön. ve varmistaa vierailijan ja hänen seurueensa
59522: Lisäksi ilmoitukseen perustuva etusija väis- turvallisuus ja loukkaamattomuus on erityi-
59523: tyisi kokouspaikan käytöstä omistajan tai sen suuri. Tällaisia tilaisuuksia ovat myös
59524: haltijan kanssa tehdyn sopimuksen perusteel- julkisyhteisöjen, esimerkiksi valtion, järjes-
59525: la. Laissa ei säädettäisi yleisen kokouksen ja tämät kansainväliset kokoukset kuten Poh-
59526: yleisötilaisuuden välisestä kollisiotilanteesta, joismaiden neuvoston ja ministerineuvoston
59527: mutta selvää on, että omistajan tai haltijan tai Euroopan unionin neuvoston kokoukset
59528: kanssa tehty sopimus alueen käytöstä yleisö- Suomessa. Ehdotettu säännös on yhdenmu-
59529: tilaisuuden järjestämiseen saisi etusijan suh- kainen kansainvälisiä konferensseja ja eri-
59530: teessa samassa paikassa järjestettäväksi il- tyisedustustoja koskevista erioikeuksista ja
59531: moitettuun yleiseen kokoukseen. vapauksista annetun lain kanssa. Kyseisen
59532: Ilmoituksen tekeminen yleisen kokouksen lain 4 §:n 2 momentin nojalla viranomaiset
59533: järjestämisestä tietyssä yleisessä paikassa ei voivat tarpeen mukaan rajoittaa asianmukais-
59534: sellaisenaan perusta kokouksen järjestäjälle ta lupaa vailla olevien henkilöiden ja kulku-
59535: tai sen osanottajille oikeutta ottaa paikka neuvojen pääsyä alueelle, jossa kansainväli-
59536: haltuunsa ja pitää sitä varattuna yksinomaan sen konferenssin tilat sijaitsevat, sekä liikku-
59537: HE 145/1998 vp 27
59538:
59539: mista konferenssitilojen välittömässä lähei- on usein välttämätöntä. Kokousvälineiden
59540: syydessä. Suojelun tarpeeltaan valtiovierai- käytössä on esiintynyt ongelmallisia tilantei-
59541: luun tai kansainväliseen kokoukseen rinnas- ta, sillä nykyisessä kokouslaissa ei ole asias-
59542: tettavana muulla tilaisuudelle tarkoitetaan ta säännöksiä (esim. KHO 1974 A II 3 ja
59543: esimerkiksi tilaisuuksia, jotka arvokkaan KHO 1982 A II 6).
59544: luonteensa vuoksi edellyttävät erityistä suo- Asian selventämiseksi ehdotetaan säännös-
59545: jaa. tä, jonka mukaan yleisessä kokouksessa saisi
59546: Luettelossa ei mainita nimenomaisesti vie- käyttää julisteita, tunnuksia, äänenvahvisti-
59547: raan valtion edustustoa. Käytännössä edus- mia ja muita tavanomaisia kokousvälineitä
59548: tuston ulkopuolella järjestettävä mielenosoi- sekä tilapäisiä rakennelmia. Tilapäisillä ra-
59549: tus voitaisiin siirtää toiseen paikkaan, jos se kennelmilla tarkoitetaan esimerkiksi puhuja-
59550: häiritsisi kohtuuttomasti sivullisia tai lii- korokkeita. Pykäläehdotuksen luettelo on
59551: kennettä. Säännösehdotuksessa on otettu esimerkinomainen, sillä ennalta on vaikea
59552: huomioon diplomaattisia suhteita ja konsu- määritellä tyhjentävästi, millaisia välineitä
59553: lisuhteita koskevien Wienin yleissopimusten kulloinkin käytetään. Tavanomaisia kokous-
59554: asettamat velvoitteet ryhtyä toimenpiteisiin välineitä olisivat luettelossa mainittujen li-
59555: sen estämiseksi, että edustuston rauhaa häiri- säksi esimerkiksi liput, kyltit ja banderollit.
59556: tään tai sen arvovaltaa vahingoitetaan. Lail- On huomattava, että esimerkiksi mielenosoi-
59557: lisen mielenosoituksen järjestäminen edus- tuksissa tavanomaisesti käytettävillä välineil-
59558: tuston ulkopuolella yleisellä katualueelia ei lä on kokoontumisvapauden ohella kiinteä
59559: merkitse sellaista tekoa, jolla edustuston ar- yhteys myös sananvapauteen.
59560: vovaltaa vahingoitettaisiin. Nykyinen käy- Suoraan lain nojalla käytettävien välinei-
59561: täntö on muodostunut tässä suhteessa aikai- den tulisi kuulua tavanomaiseen kokouksen
59562: sempaa väljemmäksi (esim. eduskunnan oi- kulkuun. Esimerkiksi poikkeuksellisten tai
59563: keusasiamiehen kertomus vuodelta 1990 suurten rakenneimien sekä vaaraa aiheuttavi-
59564: s. 77). Edustuston oma alue nauttii luonnol- en telineiden tai lavasteiden käyttö edellyt-
59565: lisesti loukkaamattomuutta. täisi edelleen viranomaisten hyväksyntää
59566: Edellä selvitetyt rajoitusperusteet kos- siten kuin siitä rakennuslainsäädännössä
59567: kisivat kaikkia ulkona yleisellä paikalla jär- erikseen säädetään.
59568: jestettäviä yleisiä kokouksia, siis myös kul- Kokousvälineitä käytettäessä ja rakennel-
59569: kuemuotoisia kokouksia. Kulkueita varten mia pystytettäessä järjestäjän tulisi sään-
59570: säädettäisiin kuitenkin 3 momentissa lisäksi nösehdotuksen mukaan huolehtia siitä, et-
59571: erityinen rajoitusperuste, joka olisi 2 mo- teivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta hait-
59572: mentissa säädettyjä perusteita joustavampi. taa osanottajille, sivullisille tai ympäristölle.
59573: Ehdotuksen mukaan poliisi voisi määrätä Myös lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentissa
59574: kulkueen reittiä muutettavaksi liikenteen su- säädetyt tilaisuuden järjestämisen yleiset pe-
59575: juvuuden sitä vaatiessa, sillä liikkuva kulkue riaatteet edellyttävät näiden seikkojen huo-
59576: häiritsee liikennettä yleensä enemmän kuin mioon ottamista. Sivullisten olisi kuitenkin
59577: paikallaan pysyvä kokous. Kulkueen tarkoi- siedettävä kokouksesta aiheutuvaa ta-
59578: tusta ei saisi kuitenkaan reitin muutoksella vanomaista häiriötä. Niin ikään on selvää,
59579: vaarantaa. ettei kaikkien kokouksesta aiheutuvien vä-
59580: Poliisin rajoittaessa kokouspaikan käyttöä häisten ympäristöhaittojen estäminen ole
59581: edellä mainituin perustein poliisin tulisi aina mahdollista. Poliisi voisi lakiehdotuksen
59582: ehdotetun pykälän mukaan neuvotella ensin 20 §:n nojalla antaa ohjeita ja määräyksiä
59583: kokouksen yhteyshenkilön kanssa, jotta kokousvälineiden käytöstä ottaen kuitenkin
59584: myös kokouksen järjestäjän kanta otettaisiin huomioon, mitä 11 §:ssä säädetään niiden
59585: asiassa huomioon. Sen varalle, ettei yhteys- käyttöoikeudesta ja käytössä noudatettavista
59586: henkilö olisi tavoitettavissa, säädettäisiin 4 periaatteista.
59587: momentissa poliisin oikeudesta ryhtyä toi-
59588: menpiteisiin ilman neuvottelua yhteyshenki- 3 luku. Yleisötilaisuudet
59589: lön kanssa.
59590: 11 §. K okousvälineet. Kokoontumisva- 12 §. Yleisötilaisuuden järjestämisoikeus.
59591: pauden tosiasiallinen toteutuminen edellyttää Yleisötilaisuuksien järjestäruisoikeus ehdote-
59592: mahdollisuutta käyttää tavanomaisia ko- taan säädettäväksi samalla tavoin kuin la-
59593: kousvälineitä. Esimerkiksi ulkona järjestet- kiehdotuksen 5 §:ssä yleisten kokousten
59594: tävissä kokouksissa äänenvahvistimen käyttö osalta lukuun ottamatta vajaavaltaisten jär-
59595: 28 HE 145/1998 vp
59596:
59597: jestämisoikeutta. Se olisi yleisötilaisuuksien desta. Ehdotus merkitsisi muutosta nykyi-
59598: osalta rajoitetumpi kuin yleisissä kokouksis- seen sääntelyyn, jonka mukaan osa julkisista
59599: sa. Vajaavaltainen saisi järjestää yleisöti- huvitilaisuuksista on luvanvaraisia ja osa
59600: laisuuden ainoastaan yhdessä täysivaltaisen ilmoituksenvaraisia. Huvitilaisuuksien lu-
59601: henkilön kanssa. vanvaraisuudesta ehdotetaan luovuttavaksi
59602: Käytännössä vajaavaltaiset järjestävät mel- kokonaan. Lakiehdotuksen mukaan yleisöti-
59603: ko usein yleisötilaisuuksia, kuten erilaisia laisuuksien järjestäminen olisi joko ilmoi-
59604: näytöksiä, myyjäisiä, juhlia tai muita vas- tuksenvaraista tai vapaata. Ehdotus vastaa
59605: taavanlaisia tapahtumia. Järjestäjinä toimivat yleistä pyrkimystä hallinnon turhien lupajär-
59606: kuitenkin muodollisesti vajaavaltaisten ohel- jestelmien purkamiseen. Ehdotus olisi myös
59607: la tai sijasta yleensä vanhemmat tai opetta- järjestäjän kannalta selvempi verrattuna mo-
59608: jat. V astuukysymysten kannalta järjestä- niportaisiin sääntelyvaihtoehtoihin, joissa eri
59609: misoikeuden kytkeminen mukana oleviin tilaisuuksien täsmällinen määrittely tarkoi-
59610: täysivaltaisiin on perusteltua. Yleisöti- tuksenmukaisella tavalla olisi hankalaa ja
59611: laisuuksien järjestämiseen liittyy useammin järjestäjän olisi vaikeaa arvioida, edellyttää-
59612: esimerkiksi taloudellista vastuuta kuin yleis- kö tilaisuuden järjestäminen lupaa, ilmoitus-
59613: ten kokousten järjestämiseen eivätkä 15 ta vai ei kumpaakaan.
59614: vuotta täyttäneetkään vajaavaltaiset hallitse On huomattava, että useiden järjestyksen
59615: vielä täysimääräisesti tulojaan ja varallisuut- ja turvallisuuden tai ympäristön kannalta
59616: taan. vaarallisten tai haitallisten yleisötilaisuuksien
59617: 13 §.Omistajan tai haltijan suostumus. Py- tai ohjelmien järjestäminen edellyttää nY.-
59618: kälässä ehdotetaan säädettäväksi järjestäjän kyisen huviluvan lisäksi eräiden muiden 11-
59619: velvollisuudesta hankkia järjestämispaikan moitusten tekemistä tai lupien hakemista.
59620: omistajan tai haltijan suostumus paikan käyt- Viranomaiset voivat antaa näiden ilmoitusten
59621: tämiseen tilaisuutta varten. Säännös koskee perusteella tai lupapäätöksessään määräyksiä
59622: sekä ulkona että sisätiloissa olevia järjestä- tilaisuuden järjestämisestä. Ehdotus ei vai-
59623: mispaikkoja. Suostumuksen hankkimis- kuttaisi tällaisiin erityislainsäädäntöön sisäl-
59624: menettelystä ei ehdoteta erityisiä säännöksiä, tyviin lupa- tai ilmoitusmenettelyihin.
59625: sillä kyse on sopimuksenvaraisesta asiasta. Pykälän 1 momentin mukaan yleisöti-
59626: Säännöksen tarkoitus laissa on pelkästään laisuuden järjestäjän tulisi tehdä tilaisuudesta
59627: informatiivinen, sillä yleisötilaisuuden jär- kirjallinen ilmoitus järjestämispaikan polii-
59628: jestäjällä olisi tämä velvollisuus ilman ni- sille vähintään kolme vuorokautta ennen ti-
59629: menomaista säännöstäkin. Omistajan tai hal- laisuuden alkua. Ilmoitus tulisi aina tehdä
59630: tijan suostumuksen hankkimista on tarpeen kirjallisesti. Kirjallinen ilmoitus on menette-
59631: erityisesti korostaa, jottei asiasta syntyisi lyllisesti suullista selkeämpi erityisesti niiden
59632: sekaannusta lakiehdotuksen 9 §:ssä säädet- tilanteiden kannalta, joissa poliisi päättää
59633: tyyn yleisiä kokouksia koskevaan yleisten kieltää tilaisuuden järjestämisen tai antaa
59634: alueiden käyttöoikeuteen nähden. määräyksiä tilaisuuden järjestämisestä ja jär-
59635: Lisäksi pykälän 2 momentiksi ehdotetaan jestäjä tahtoo valittaa poliisin päätöksestä.
59636: säännöstä, jossa viitattaisiin tekijänoikeusla- Myös yleisötilaisuuden järjestämiseen usein
59637: kiin (404/1961) perustuvaan velvollisuuteen liittyvien muun lainsäädännön edellyttämien
59638: hankkia tekijänoikeudenhaltijan suostumus toimenpiteiden kannalta kirjallinen ilmoitus
59639: teoksen esittämiseen tilaisuudessa. Säännök- on tarkoituksenmukainen.
59640: sen tarkoituksena olisi muistuttaa järjestäjää Määräaika ilmoituksen tekemiselle vastaa
59641: tekijänoikeuslakiin perustuvista taiteellisten nykyistä sääntelyä, kuten myös ehdotus po-
59642: teosten esittämiseen liittyvistä velvoitteista, liisin mahdollisuudesta hyväksyä määräajan
59643: kuten tekijänoikeuskorvausten suorittamises- päättymisen jälkeenkin tehty ilmoitus, jos
59644: ta esitettäessä musiikkia yleisötilaisuuksissa. tilaisuuden järjestämisestä ei aiheudu haittaa
59645: Tämä on tarpeen sen vuoksi, että tekijänoi- yleiselle järjestykselle eikä määräajan lai-
59646: keuksien valvonta huvitilaisuuksissa on käy- minlyönti vaikeuta kohtuuttomasti poliisille
59647: tännössä perustunut nykyiseen lupa- ja il- lain mukaan kuuluvien tehtävien täyttämistä.
59648: moitusmenettelyyn, jota nyt ehdotetaan mer- Usean poliisipiirin alueella järjestettävästä
59649: kittävästi rajattavaksi lakiehdotuksen yleisötilaisuudesta, kuten erilaisista moottori-
59650: 14 §:ssä. kilpailuista, tehtäisiin ilmoitus siihen paikal-
59651: 14 §.Ilmoitus. Pykälässä säädettäisiin ylei- lispoliisin poliisipiiriin, jonka alueella mer-
59652: sötilaisuuden järjestäjän ilmoitusvelvollisuu- kittävin osa tilaisuudesta järjestetään.
59653: HE 145/1998 vp 29
59654:
59655: Ilmoitus voisi koskea myös useita tai tois- paikan käyttöön sekä muun lainsäädännön
59656: tuvia saman järjestäjän samassa paikassa edellyttämät tilaisuuden järjestämiseen liitty-
59657: järjestämiä keskenään samanlaisia yleisötilai- vät ilmoitukset, luvat tai toimenpiteet.
59658: suuksia, kuten musiikki- ja tanssitilaisuuksia, 15 §. Yleisötilaisuuden kieltäminen. Poliisi
59659: erilaisia näytöksiä tai huvipuistotapahtumia. voisi kieltää yleisötilaisuuden järjestämisen
59660: Pykälän 2 momentissa säädettätsiin poik- ennakolta tietyillä laissa tyhjentävästi sääde-
59661: keus yleisötilaisuuksia koskevaan ilmoitus- tyillä perusteilla. Kieltomahdollisuus on tar-
59662: velvollisuuteen. Järjestäjän ei tarvitsisi tehdä peen luovuttaessa kokonaan nykyisestä lupa-
59663: ilmoitusta sellaisesta y leisötilaisuudesta, joka järjestelmästä. Poliisin tulisi kmtenkin ensi-
59664: osanottajien vähäisen määrän, tilaisuuden sijaisesti ohjata yleisötilaisuuksien järjestä-
59665: luonteen tai järjestämispaikan vuoksi ei edel- mistä antamalla järjestäjälle ohjeita ja mää-
59666: lyttäisi toimenpiteitä järjestyksen ja turvalli- räyksiä lakiehdotuksen 20 §:n mukaisesti.
59667: suuden ylläpitämiseksi tai sivullisille ja ym- Jos nämä toimenpiteet eivät olisi riittäviä ja
59668: päristölle aiheutuvan haitan estämiseksi jos olisi ilmeistä, että tietyt laissa säädetyt
59669: taikka erityisiä liikennejärjestelyjä. Kyse perusteet täyttyisivät, poliisi voisi kieltää
59670: voisi olla sekä sisätiloissa että ulkona järjes- tilaisuuden järjestämisen kokonaan. Myös
59671: tettävistä tilaisuuksista. Säännösehdotuksessa nykyisessä käytännössä poliisin antamat oh-
59672: tarkoitetut toimenpiteet ja järjestelyt voivat jeet ja määräykset ovat ensisijaisia ja järjes-
59673: olla sekä järjestäjän että poliisin suorittamia. tämisen kieltäminen vasta toissijainen keino.
59674: Toimenpiteet järjestyksen ja turvallisuuden Pykäläehdotukseen sisältyy neljä kieltope-
59675: ylläpitämiseksi voisivat koskea esimerkiksi rustetta. Poliisi voisi ensinnäkin kieltää ylei-
59676: poliisin hyväksymien järjestyksenvalvojien sötilaisuuden järjestämisen, jos olisi ilmeistä,
59677: asettamista, tilaisuuden ohjelmanumeroihin että tilaisuuden järjestäminen olisi lainvas-
59678: liittyviä turvallisuustoimenpiteitä tai järjes- taista tai sen järjestämisessä rikottaisiin olen-
59679: tämispaikan rajaamista muulta käytöltä. Toi- naisesti tätä lakia tai sen nojalla annettuja
59680: menpiteet sivullisille tai ympäristölle aiheu- määräyksiä. Tilaisuuden järjestäminen olisi
59681: tuvan haitan estämiseksi voisivat puolestaan lainvastaista, jos siinä olisi kyse rangaista-
59682: koskea sivullisten kotirauhan turvaamista tai van teon tekemisestä tai muuten lainvas-
59683: omaisuuden vahingoittumisen estämistä taik- taisesta toiminnasta (esim. KHO 1976 A II
59684: ka varautumista suureen yleisömäärään riit- 48). Tilaisuuden järjestäminen ilman järjes-
59685: tävillä puhtaanapitojärjestelyillä. Erityiset lii- tämispaikan omistajan tai haltijan suostu-
59686: kennejärjestelyt voisivat koskea muun muas- musta olisi myös lainvastaista (esim. KHO
59687: sa paikoitusalueiden varaamista osanottajien 1982 A II 99). Lisäksi tilaisuus voitaisiin
59688: käyttöön tai liikenteen ohjaamista normaa- kieltää, jos olisi ilmeistä, että sen järjestämi-
59689: leista liikenneväylistä poikkeavana tavalla. sessä rikottaisiin olennaisesti poliisin anta-
59690: Ilmoitusvelvollisuuden rajoittamisen tar- mia määräyksiä. Merkitykseltään vähäinen
59691: koituksena on karsia turhia järjestäjän vel- säännösten tai määräysten noudattamatta
59692: vollisuuksia ja siten helpottaa järjestyksen ja jättäminen ei muodostaisi säännösehdotuk-
59693: turvallisuuden kannalta ongelmattomien ylei- sessa tarkoitettua perustetta järjestämiskiel-
59694: sötilaisuuksien järjestämistä. Ilmoitusvelvol- lolle. Poliisin määräyksien olennaisena rik-
59695: lisuuden ulkopuolelle jäisivät esimerkiksi komisena voitaisiin pitää esimerkiksi sitä,
59696: sisätiloissa vakituisesti järjestettävät näytte- että järjestäjä jättäisi ottamatta lakiehdotuk-
59697: lyt, elokuva-, teatteri- ja oopperanäytökset sen 16 §:n noJalla edellytetyn vastuuvakuu-
59698: sekä sellaiset konsertit, joihin ei ole tarpeen tuksen tai kun järjestäjä ei asettaisi järjestyk-
59699: asettaa järjestyksenvalvojia. Viranomaisilla senvalvojia poliisin määräyksen mukaisesti.
59700: ei ole tarvetta erityisesti ohjata tällaisten ti- Toinen kieltoperuste olisi se, ettei järjes-
59701: laisuuksien järjestämistä. tystä ja turvallisuutta ilmeisesti voitaisi yllä-
59702: Pykälän 3 momentin mukaan yleisöti- pitää. Tällainen tilanne olisi kyseessä esi-
59703: laisuutta koskevan ilmoituksen tulisi sisältää merkiksi silloin, kun järjestäjän valitsemalla
59704: samat tiedot kuin lakiehdotuksen 8 §:ssä järjestämispaikalla ei voitaisi erityisillä toi-
59705: säädettäisiin yleisiä kokouksia koskevasta il- menpiteilläkään taata yleisön turvallisuutta.
59706: moituksesta. Tämän lisäksi poliisi voisi vaa- Kolmas kieltoperuste olisi terveydelle tai
59707: tia tarvittaessa selvityksiä myös muista ylei- omaisuudelle ilmeisesti aiheutuva vaara tai
59708: sötilaisuuden järjestämiseen liittyvistä sei- vahinko ja neljäs kieltoperuste olisi sivulli-
59709: koista. Tällaisia olisivat esimerkiksi järjestä- sille tai ympäristölle aiheutuva huomattava
59710: mispaikan omistajan tai haltijan suostumus haitta. Nykyisen huvilainsäädännön mukaan
59711: 30 HE 145/1998 vp
59712:
59713: huvitilaisuuden järjestäminen voidaan kieltää 4 luku. Jäijestyksenpito
59714: myös hyvien tapojen vastaisena. Tällaista
59715: kieltoperustetta ei voida pitää enää perustel- 17 §. Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset
59716: tuna sen sisällöllisen epämääräisyyden vuok- velvollisuudet. Pykälässä säädettäisiin ylei-
59717: si. sen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestä-
59718: Yleisötilaisuuden kieltäminen olisi poik- jän yleisistä velvollisuuksista. Järjestäjän
59719: keuksellinen menettely. Ensisijaisesti poliisi velvollisuutena olisi huolehtia järjestyksestä
59720: antaisi järjestäjälle ohjeita ja määräyksiä ti- ja turvallisuudesta sekä lain noudattamisesta.
59721: laisuuden järjestämisestä ja vasta viimekä- Vastaavat velvollisuudet kuuluisivat myös
59722: tisenä keinona olisi järjestämisen kieltä- yleisen kokouksen puheenjohtajalle, jos sel-
59723: minen kokonaan. Poliisi tekisi kieltopäätök- lainen valitaan.
59724: sen kirjallisesti ja siitä voitaisiin valittaa la- Säännöksellä korostettaisiin järjestäjän en-
59725: kiehdotuksen 28 §:n nojalla. Kieltopäätöstä sisijaista vastuuta järjestyksenpidosta ti-
59726: olisi noudatettava muutoksenhausta huoli- laisuudessa. Järjestäjän tulisi ryhtyä enna-
59727: matta, jollei valitusviranomainen toisin kolta järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi-
59728: määräisi. tämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Järjes-
59729: 16 §. Vastuuvakuutus. Nykyisen huviase- täjä voisi esimerkiksi tarvittaessa asettaa jär-
59730: tuksen 6 §:ssä säädetään poliisin oikeudesta jestyksenvalvojia. Turvallisuuden kannalta
59731: asettaa tiettyjen huvitilaisuuksien järjestämi- ongelmallisissa tilaisuuksissa, kuten tila-
59732: selle ehdoksi järjestäjän ottama asianmukai- päisissä tiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa
59733: nen vastuuvakuutus. Säännös vastaavanlai- tai moottoriurheilutapahtumissa, järjestäjän
59734: sesta poliisin määräyksestä on tarpeen säilyt- tulisi ryhtyä tarvittaviin paloturvallisuutta ja
59735: tää edelleen sellaisten yleisötilaisuuksien pelastustoimintaa koskeviin toimenpiteisiin.
59736: osalta, joista voi aiheutua henkilö- tai omai- Järjestäjän ja puheenjohtajan olisi myös kiel-
59737: suusvahinkoja. Oikeuskäytännössä on esiin- lettävä tilaisuudessa teot, jotka olisivat il-
59738: tynyt lukuisia erilaisten urheilu-, ravi- ja meisesti rangaistavia, sekä kehotukset niihin.
59739: moottorikilpailujen järjestäjiä koskevia va- Järjestäjän ja puheenjohtajan tulisi tarvittaes-
59740: hingonkorvaustapauksia (esim. KKO 1975 II sa välittää osanottajien tietoon poliisin anta-
59741: 30, KKO 1975 II 64, KKO 1981 II 84, mat näitä koskevat ohjeet ja määräykset.
59742: KKO 1982 II 123 ja KKO 1989:129). Lakiehdotukseen ei sisälly tarkempia sään-
59743: Järjestäjäitä vaadittava vakuus olisi muo- nöksiä yleiselle kokoukselle valittavasta pu-
59744: doltaan vastuuvakuutus kuten nykyisinkin. heenjohtajasta. Ehdotuksen mukaan puheen-
59745: Vakuutus on sekä järjestäjän että poliisin johtajan valitseminen ei olisi pakollista ku-
59746: kannalta selkein ja helpoimmin arvioitavissa ten nykyisen kokouslain 7 §:n mukaan. Huo-
59747: oleva vakuus. Sisäasiainministeriö voisi an- mattava osa nykyisin järjestettävistä yleisistä
59748: taa lain 29 §:n 2 momentin nojalla tarkem- kokouksista on mielenosoituksia, joissa pu-
59749: pia määräyksiä vakuutuksen vähim- heenjohtaja ei ole välttämätön. Puheenjohta-
59750: mäisehdoista. jan valinta tulisi kyseeseen lähinnä sellaisis-
59751: Nykyisen huviasetuksen 6 §:n mukaan sa yleisissä kokouksissa, joiden tarkoitukse-
59752: vastuuvakuutuksen ottamista voidaan edel- na on keskustella ja tehdä päätöksiä. Jos pu-
59753: lyttää järjestettäessä sellaisia näytöksiä, no- heenjohtaja valittaisiin, vastaisi hän tässä
59754: peuskilpailuja tai kilpailuun verrattavia näy- pykälässä tai lakiehdotuksen 21 §:n 1 mo-
59755: tösajaja taikka muita huvitilaisuuksia, joissa mentissa säädetyistä velvollisuuksista järjes-
59756: katsojille, toimihenkilöille tai ulkopuolisille täjän ohella. Järjestäjän ja puheenjohtajan
59757: voi aiheutua henkilöön tai omaisuuteen koh- velvollisuuksien olennainen laiminlyönti ran-
59758: distuvaa vahingonvaaraa. Lento- ja lasku- gaistaisiin kokoontumisrikkomuksena la-
59759: varjohyppynäytösten sekä -kilpailujen, eri- kiehdotuksen 26 §:n mukaisesti.
59760: laisten moottorikilpailujen ja näytösajojen tai 18 §. Järjestyksenvalvojat. Yleisen ko-
59761: ravi- ja ratsastuskilpailujen järjestäminen kouksen tai yleisötilaisuuden järjestäjä voisi
59762: edellyttää nykyisin aina vastuuvakuutuksen asettaa tilaisuutta varten järjestyksenvalvojia.
59763: ottamista. Tarkoituksena ei ole muuttaa ny- Järjestyksenvalvojien kelpoisuusvaatimuksis-
59764: kyistä käytäntöä tässä suhteessa, vaikkei eh- ta, valtuuksista ja velvollisuuksista säädet-
59765: dotukseen sisällykään vastaavaa sääntelyä. täisiin erikseen järjestyksenvalvojista annet-
59766: Vastuuvakuutuksen asettaruisehto olisi käyt- tavassa laissa. Järjestyksenvalvojan oikeu-
59767: töalaltaan melko rajoitettu eikä sillä tulisi desta keskeyttää yleinen kokous tai yleisöti-
59768: tarpeettomasti rasittaa järjestäjää. laisuus taikka määrätä se päättymään säädet-
59769: HE 145/1998 vp 31
59770:
59771: täisiin kuitenkin tyhjentävästi kokoontumis- Ia on merkitystä käytännön tulkintaohjeena
59772: laissa. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että poliisin toiminnalle yleisissä kokouksissa.
59773: kyse olisi kokoontumisvapauden kannalta Poliisin tulisi ottaa turvaamisvelvollisuutensa
59774: keskeisestä toimenpiteestä, jota koskevat huomioon esimerkiksi antaessaan lakiehdo-
59775: säännökset ovat myös kokoontumislain kes- tuksen 10 tai 20 §:n nojalla ohjeita ja
59776: keisintä sisältöä. määräyksiä kokouksen järjestämisestä sekä
59777: Nykyisin järjestysmiehiä koskeva sääntely käyttäessään 21 §:n 2 momentissa säädetty~
59778: on hajautunut useisiin eri säädöksiin. Sään- oikeuttaan keskeyttää yleinen kokous tat
59779: telyn pääosa sisältyy huvilain 10--12 §:ään. määrätä se päättymään.
59780: Sisäasiainministeriön asettama työryhmä eh- Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin poliisin
59781: dotti mietinnössään (Ehdotus laiksi järjes- velvollisuudesta valvoa, että järjestäjä ja pu-
59782: tyksenvalvojista. Sisäasiainministeriön polii- heenjohtaja täyttävät kokoontumislain mu-
59783: siosaston julkaisu 10/1995) erillisen järjes- kaiset velvollisuutensa, sekä ryhtyä tarvitta-
59784: tykseilvalvojista annettavan lain säätämistä. essa toimenpiteisiin järjestyksen ja turval-
59785: Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus lisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouk-
59786: antaa eduskunnan käsiteltäväksi siten, että sessa ja yleisötilaisuudessa. Säännös koros-
59787: laki voisi tulla voimaan samanaikaisesti ko- taisi järjestäjän ja puheenjohtajan ensisijaista
59788: koontumislain kanssa. vastuuta tilaisuudesta. Ilman nimenomaista
59789: Järjestyksenvalvojalie kuuluisi eräitä yksi- säännöstäkin on selvää, että momentissa
59790: lön perusoikeuksien kannalta keskeisiä toi- mainittujen seikkojen lisäksi poliisin tehtä-
59791: mivaltuuksia, joita järjestäjällä tai puheen- vänä on valvoa lain noudattamista tilaisuuk-
59792: johtajalla ei olisi. Tämä perustuu erityiseen, sissa. Yleisötilaisuuksien järjestämisessä
59793: järjestyksenvalvojista annettavassa laissa käytettyjen poliisin palvelujen vastikkeel-
59794: säädettävään järjestyksenvalvojien hyväksy- lisuus määräytyisi poliisin suoritteiden mak-
59795: mismenettelyyn, jossa poliisi arvioi ehdote- sullisuudesta annetun sisäasiainministeriön
59796: tun henkilön sopivuuden järjestyksenvalvo- päätöksen mukaisesti.
59797: jan tehtävään. Jos järjestäjä tai puheenjohtaja Poliisilla on poliisilain 1 §:n perusteella
59798: haluaisi kohdistaa tiettyjä toimia esimerkiksi velvollisuus ylläpitää yleistä järjestystä ja
59799: yleisötilaisuuden tai yleisen kokouksen häi- turvallisuutta. Kokoontumislaki olisi kuiten-
59800: ritsijöihin, hänen olisi käännyttävä järjestyk- kin poliisin toimintaa yleisissä kokouksissa
59801: senvalvojan tai poliisin puoleen. Järjestyk- ja yleisötilaisuuksissa sääntelevä erityislaki
59802: senvalvojana olisi toimivaltuuksiensa käytös- suhteessa poliisilakiin. Informatiivisuuden
59803: sä itsenäinen harkintavalta suhteessa järjestä- vuoksi onkin perusteltua, että kokoontumis-
59804: jään tai puheenjohtajaan. Järjestyksenvalvo- lakiin sisältyy yleissäännös poliisin tehtävis-
59805: jien asettaminen ei kuitenkaan siirtäisi jär- tä yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksis-
59806: jestäjäitä tai puheenjohtajalta vastuuta ti- sa. Yleissäännöksen lisäksi kokoontumislaki
59807: laisuuden järjestyksenpidosta ja turvallisuu- sisältäisi nykyistä yksityiskohtaisemmat
59808: desta. säännökset poliisin oikeuksista yleisissä ko-
59809: Järjestyksenvalvojien asettaminen olisi läh- kouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Nämä sään-
59810: tökohtaisesti vapaaehtoista, mutta poliisi voi- nökset olisivat luonteeltaan tyhjentäviä, mut-
59811: si lakiehdotuksen 20 §:n nojalla antaa ta muilta osin poliisilaissa ja muissa laeissa
59812: yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden jär- poliisille säädetyt valtuudet koskisivat myös
59813: jestäjää sitovia määräyksiä järjestyksenval- yleisiä kokouksia ja yleisötilaisuuksia.
59814: vojista. Poliisin määräykset voisivat koskea Kokoontumislaissa säänneltyihin toimenpi-
59815: asettamisvelvollisuuden lisäksi muun muassa teisiin ryhtyessään poliisin tulee luonnol-
59816: järjestyksenvalvojien lukumäärää. lisesti noudattaa poliisilain 2 §:n säännöksiä
59817: 19 §.Poliisin tehtävät. Pykälän 1 moment- poliisin toiminnan yleisistä periaatteista, joi-
59818: ti sisältäisi yleisen säännöksen poliisin vel- den mukaan poliisin toimenpiteet on suori-
59819: vollisuudesta turvata kokoontumisvapauden tettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai
59820: käyttämistä. Säännöksellä on yhteys 4 §:ään haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suo-
59821: sisältyvään valtion turvaamis- ja edistämis- rittamiseksi. Poliisin tulee pyrkiä ylläpitä-
59822: velvollisuuteen. Poliisin toiminta on keskei- mään yleistä järjestystä ja turvallisuutta en-
59823: sellä sijalla kokoontumisvapauden tosiasial- sisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin
59824: lisen toteutumisen kannalta, minkä vuoksi eikä poliisi saa puuttua kenenkään oikeuk-
59825: poliisin turvaamisvelvollisuuden nimen- siin enempää kuin poliisin tehtävän suorit-
59826: omainen sääntely on perusteltua. Periaatteel- tamiseksi on tarpeen.
59827: 32 HE 145/1998 vp
59828:
59829: Pykälän 2 momentin saannös poliisi- ja oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen.
59830: pelastusviranomaisen vapaasta pääsystä ylei- Pykälässä määriteltäisiin tyhjentävästi ne
59831: siin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin vastaa perusteet, joiden nojalla poliisi voi antaa
59832: pääosin nykyistä kokouslain 8 §:ää ja hu- määräyksiä yleisten kokousten ja yleisötilai-
59833: viasetuksen 16 §:ää. Vapaa pääsy sisältää suuksien järjestämisestä. Luettelo vastaisi
59834: sekä oikeuden olla tilaisuudessa läsnä että pääpiirteiltään poliisin nykyisin antamien
59835: oikeuden maksuttomaan sisäänpääsyyn, jos yleisiä kokouksia ja julkisia huvitilaisuuksia
59836: tilaisuuteen on pääsymaksu. Säännösehdo- koskevien määräysten alaa. Poliisi voisi py-
59837: tuksessa vapaa pääsy on rajattu virkatehtä- kälän perusteella antaa määräyksiä muun
59838: vää suorittavaan poliisiin, kun nykyisen hu- muassa järjestyksenvalvojien asettamisesta.
59839: viasetuksen 16 §:n 1 momentin mukaan tie- Asettamisvelvollisuuden lisäksi määräykset
59840: tyillä poliisihallinnon ylemmillä virkamiehil- voisivat koskea järjestyksenvalvojien luku-
59841: lä on virka-alueellaan aina vapaa pääsy jul- määrää sekä järjestyksenvalvojiksi hyväksyt-
59842: kisiin huvitilaisuuksiin. Pelastusviranomais- täviä henkilöitä. Poliisi voisi antaa määräyk-
59843: ten vapaa pääsy on tarpeen tilaisuuden tur- siä myös tilaisuuden järjestämisajasta. Ne
59844: vallisuusjärjestelyjen varmistamiseksi. voisivat koskea esimerkiksi tilaisuuden päät-
59845: 20 §. Poliisin antamat ohjeet ja määräyk- tymisaikaa sekä eräissä r.oikkeuksellisissa
59846: set. Pykälä sisältäisi yleisen säännöksen po- yksittäistapauksissa myös tilaisuuden ajoittu-
59847: liisin oikeudesta antaa yksittäistapauksessa mista kirkollisiin juhlapäiviin. Nykyiseen
59848: ohjeita ja määräyksiä yleisen kokouksen tai huvilainsäädäntöön sisältyvät yleiset ajalliset
59849: yleisötilaisuuden järjestämisestä joko enna- rajoitukset poistettaisiin. Niin ikään voitai-
59850: kolta tai tilaisuuden aikana. Säännösehdotuk- siin pykälän nojalla antaa määräyksiä yleisö-
59851: sessa painottuu suositusluonteisten ohjeiden tilaisuuden järjestämispaikasta. Ne voisivat
59852: ensisijaisuus sitoviin määräyksiin nähden. sisältää alueellisia rajoituksia, ehdon alueen
59853: Nykyisessä kokouslaissa ei ole vastaavaa eristämisestä muulta käytöitä tai kiellon
59854: säännöstä. Sitä vastoin huvilain 17 §:ssä sää- käyttää järjestäjän valitsemaa paikkaa yleisö-
59855: detään poliisin oikeudesta asettaa lupaa tilaisuuden järjestämiseen. Poliisi voisi antaa
59856: myöntäessään tilaisuuden järjestämistä kos- määräyksiä myös äänenvahvistimien käytös-
59857: kevia ehtoja, jotka ovat tarpeen valvontaa tä ja tilaisuudessa tarvittavista tilapäisistä
59858: varten tai järjestyksen ja turvallisuuden yl- rakennelmista ottaen kuitenkin huomioon
59859: läpitämiseksi. Poliisilain 26 §:ään sisältyy lakiehdotuksen 11 §:n säännökset.
59860: yleinen säännös poliisin käskyvallasta, jonka Pykälä olisi luonteeltaan yleissäännös. Ko-
59861: mukaan poliisilla on poliisilaissa tai muussa koontumislaissa olisi lisäksi poliisin mää-
59862: laissa säädettyä toimivaltaa käyttäessään oi- räysvaltaa koskevia erityissäännöksiä, joiden
59863: keus yksittäistapauksessa antaa jokaista vei- soveltaminen olisi ensisijaista suhteessa tä-
59864: voittavia tarpeellisia käskyjä ja kieltoja. hän pykälään. Yleisötilaisuuksien järjestä-
59865: Näillä tarkoitetaan lähinnä tapahtumahetkellä mispaikasta poliisi voisi antaa määräyksiä
59866: eikä ennakolta annettuja määräyksiä. tämän pykälän nojalla, mutta ulkona yleisel-
59867: Pykälän tarkoituksena on määritellä polii- lä paikalla järjestettävien Y.leisten kokousten
59868: sin määräysvallan rajat yleisten kokousten ja kokouspaikan osalta pohisin määräysvalta
59869: yleisötilaisuuksien järjestämisessä. Yleisten määräytyisi lakiehdotuksen 10 §:n mukaan.
59870: kokousten osalta rajojen määrittelyllä lain Lain 16 §:ssä säädettäisiin riittävän vastuu-
59871: tasolla on erityisen suuri merkitys kokoon- vakuutuksen asettamista koskevasta mää-
59872: tumisvapauden kannalta. Antaessaan sitovia räyksestä yleisötilaisuutta järjestettäessä ja
59873: määräyksiä poliisin olisi otettava erityisesti 23 §:n 3 momentissa päihdyttävien aineiden
59874: huomioon lakiehdotuksen 19 §:n 1 momen- hallussapidon kiellosta yleisessä kokouksessa
59875: tissa poliisille asetettu velvollisuus turvata tai yleisötilaisuudessa.
59876: kokoontumisvapauden käyttämistä. Poliisin Pykälän nojalla tilaisuuden järjestämistä
59877: määräysvalta yleisissä kokouksissa on siten varten annetut ohjeet ja määräykset kohdis-
59878: ulottuvuudeltaan rajatumpi kuin yleisöti- tuisivat lähinnä tilaisuuden järjestäjään ja
59879: laisuuksissa. puheenjohtajaan, joiden tulisi huolehtia nii-
59880: Pykälän lähtökohtana on, ettei yleisten ko- den täytäntöönpanosta. Tilaisuuden aikana
59881: kousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä poliisi voisi antaa ohjeita ja määräyksiä
59882: tulisi tarpeettomasti rajoittaa määräyksillä, myös osanottajille sekä sivullisille poliisilain
59883: jotka eivät ole välttämättömiä. Lisäksi mää- 26 §:ssä säädetyn yleisen käskyvaltansa no-
59884: räyksillä asetettujen rajoitusten tulisi olla jalla.
59885: HE 145/1998 vp 33
59886:
59887: Tilaisuuden järjestämistä varten annetut sötilaisuuksien osalta.
59888: ennakolliset määräykset tulisi tarvittaessa Pykälän 1 momentin mukaan puheenjohta-
59889: antaa kirjallisesti. Pykälän nojalla annetut jan tai järjestäjän tulisi keskeyttää tai päättää
59890: määräykset olisivat muutoksenhakukelpoisia kokous, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu
59891: lakiehdotuksen 28 §:n mukaan, joten kirjal- välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle,
59892: linen päätös on tarpeen tältäkin kannalta. omaisuudelle tai ympäristölle. Keskeyttämis-
59893: Lakiehdotuksen 29 §:n 2 momentin nojalla tai päättäruisvelvollisuuden laiminlyönti
59894: sisäasiainministeriö voisi ohjata poliisin toi- olennaisella tavalla olisi rangaistava teko la-
59895: mintaa antamalla tarvittaessa tarkempia kiehdotuksen 26 §:n mukaan. Turvallisuuden
59896: säännöksiä ja ohjeita 20 §:n nojalla annetta- vaarantuessa puheenjohtajalla ja järjestäjällä
59897: vista yleisötilaisuuksien järjestämistä koske- olisi ensisijainen vastuu kokouksen keskeyt-
59898: vista poliisin määräyksistä ja ohjeista. Näin tämisestä tai päättäruisestä poliisiin nähden.
59899: varmistettaisiin yhdenmukainen käytäntö Tämä on perusteltua, sillä lakiehdotuksen
59900: maan eri osissa. 17 §:n nojalla vastuu järjestyksen ja turval-
59901: 21 §. Yleisen kokouksen keskeyttäminen lisuuden säilymisestä kuuluu ensisijaisesti
59902: ja päättäminen. Oikeudesta keskeyttää ylei- heille.
59903: nen kokous tai määrätä se päättymään sää- Pykälän 2 momentissa säädettävät poliisin
59904: dettäisiin tyhjentävästi kokoontumislaissa. keskeyttämis- ja päättäruisoikeuden perusteet
59905: Poliisilain 19 §:n 1 momentissa säädetty edellyttäisivät aina, että muut toimenpiteet
59906: poliisin oikeus määrätä väkijoukko hajaan- eivät ole osoittautuneet riittäviksi. Tämä ko-
59907: tumaan tai siirtymään, jos kokoontuminen rostaa poliisin antamien ohjeiden ja mää-
59908: vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta räysten ensisijaisuutta kokouksen keskeyttä-
59909: taikka on esteenä liikenteelle, koskee vain miseen tai päättämiseen nähden. Ehdotuksen
59910: satunnaisia väenkokouksia, jotka ovat muo- mukaan päällystöön kuuluva poliisi voisi
59911: dostuneet ilman kokoontumistarkoitusta ja keskeyttää tai päättää kokouksen, jos ko-
59912: järjestäjää. Poliisilain 19 §:n 3 momentissa kouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaa-
59913: ja järjestyksenvalvojista annettavassa laissa raa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle
59914: viitattaisiin kokoontumislain säännöksiin tai ympäristölle. Lisäksi poliisilla olisi oi-
59915: kokouksen keskeyttämisen ja päättämisen keus kokouksen keskeyttämiseen tai päättä-
59916: osalta. miseen silloin, kun kokousta järjestettäessä
59917: Ehdotuksen mukaan yleisen kokouk- muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaises-
59918: sen keskeyttämis- tai päättäruisoikeus olisi ti. Viimeksi mainittu peruste tarkoittaa esi-
59919: joko kokouksen puheenjohtajalla tai järjestä- merkiksi tilanteita, joissa kokouksen tarkoi-
59920: jällä taikka päällystöön kuuluvalla ~oliisilla. tuksena on rikokseen ryhtyminen tai kokous-
59921: Kokouksen järjestyksenvalvojalla ei olisi it- ta järjestettäessä rikotaan olennaisesti ko-
59922: senäistä oikeutta kokouksen keskeyttämiseen koontumislain tai muiden lakien säännöksiä
59923: tai päättämiseen. Päällystöön kuuluvalla po- tai niiden nojalla annettuja määräyksiä. Esi-
59924: liisilla tarkoitetaan poliisiasetuksen merkiksi kokousilmoituksen puutteellisuus
59925: (1112/1995) 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tai poliisin antamien määräysten vähäinen
59926: määriteltyjä poliiseja. rikkominen ei merkitsisi olennaista lainvas-
59927: Kokouksen keskeyttämis- ja päättäruispe- taisuutta eikä sellaisenaan oikeuttaisi poliisia
59928: rusteet on määritelty mahdollisimman sup- keskeyttämään tai päättämään kokousta.
59929: peasti ottaen huomioon toimenpiteen kes- Olennaisesti lainvastaisena toimintana voi-
59930: keisen merkityksen kokoontumisvapauden daan pitää esimerkiksi sitä, että järjestäjä
59931: käytölle. Puheenjohtajan ja järjestäjän oi- rikkoo lakiehdotuksen 9 §:ään perustuvaa
59932: keuksien ja toisaalta poliisin valtuuksien pe- kokouspaikan omistajan tai haltijan antamaa
59933: rusteet poikkeavat jossain määrin toisistaan. kieltoa tai 10 §:n nojalla annettua kokous-
59934: PuheenJohtajalla ja järjestäjällä on aina oi- paikkaa koskevaa poliisin määräystä.
59935: keus peruuttaa, keskeyttää tai päättää yleinen Poliisin valinta kokouksen keskeyttämisen
59936: kokous. Pykälässä säädettäisiin ainoastaan ja päättämisen välillä määräytyisi tapaus-
59937: heidän velvollisuudestaan keskeyttää tai kohtaisesti. Jos järjestys ja turvallisuus voi-
59938: päättää kokous tietyissä tilanteissa sekä vas- taisiin palauttaa kokouksen väliaikaisella
59939: taavasti poliisin oikeudesta keskeyttää tai keskeytyksellä, ei sen päättäminen kokonaan
59940: päättää kokous tietyillä perusteilla. Poliisilla olisi perusteltua. Tässäkin kohden poliisin
59941: ei olisi oikeutta estää laillisen yleisen ko- tulisi noudattaa toiminnassaan yleistä periaa-
59942: kouksen järjestämistä ennakolta, kuten ylei- tetta kokoontumisvapauden käyttämisen tur-
59943:
59944:
59945: 3803050
59946: 34 HE 145/1998 vp
59947:
59948: vaamisesta. turvallisuutta vaarantamatta. Tähän liittyen
59949: 22 §. Yleisötilaisuuden estäminen, kes- ehdotetaan, että yleisessä kokouksessa tai
59950: keyttäminen ja päättäminen. Myös yleisöti- yleisötilaisuudessa taikka niiden välittömässä
59951: laisuuden estämisestä, keskeyttämisestä ja läheisyydessä ei saisi pitää hallussa sellaisia
59952: päättämisestä säädettäisiin tyhjentävästi ko- esineitä tai aineita, joita on perusteltua ai-
59953: koontumislaissa, joten poliisilain 19 §:n 3 hetta epäillä voitavan käyttää henkeen tai
59954: momenttiin ja järjestyksenvalvojista annet- terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen.
59955: tavaan lakiin sisältyisi ainoastaan viittaus Vastaava säännös sisältyy myös nykyisen
59956: kokoontumislakiin tältä osin. kokouslain 6 §:ään ja huvilain 8 §:n 1 mo-
59957: Yleisötilaisuuden järjestäjällä olisi aina menttiin. Kiellettyjä olisivat ampuma-asei-
59958: oikeus peruuttaa, keskeyttää tai päättää ylei- den, räjähdysaineiden ja teräaseiden lisäksi
59959: sötilaisuus. Pykälän 1 momentin mukaan myös muut vastaavat esineet ja aineet, kuten
59960: järjestäjällä olisi tähän velvollisuus lakieh- erilaiset lyömäaseet. Kielto ulottuisi myös
59961: dotuksen 15 §:ssä mainituilla perusteilla, sellaisiin asejäljitelmiin, joita voidaan käyt-
59962: joiden nojalla poliisi voi ennakolta kieltää tää tehokkaaseen uhkailuun.
59963: tilaisuuden järjestämisen. Nämä perusteet Nykyisin teräaselain (108/1977) 3 ja
59964: ovat jossain määrin laajemmat kuin 21 §:ssä 4 §:ään sisältyy kielto teräaseen hallussapi-
59965: määritellyt yleisen kokouksen puheenjohta- dosta yleisellä paikalla, yleisessä kokoukses-
59966: jan ja järjestäjän keskeyttämis- ja päättä- sa taikka muussa julkisessa tilaisuudessa
59967: misvelvollisuuden perusteet. Tämä johtuu ilman hyväksyttävää syytä. Ampuma-aselain
59968: siitä, ettei yleisötilaisuuden järjestämisoi- (111998) 106 §:n mukaan ampuma-asetta saa
59969: keutta voida pitää samalla tavoin kokoon- kantaa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin
59970: tumisvapauden ydinalueeseen kuuluvana yleisöllä on pääsy, vain silloin, kun siihen
59971: kuin yleisen kokouksen järjestämisoikeutta. on hyväksyttävä syy. Räjähdysvaarallisista
59972: Yleisötilaisuuden järjestäjän velvollisuuden aineista annetussa laissa (263/ 1953) hallussa-
59973: laiminlyönti säädettäisiin rangaistavaksi la- pitoa yleisellä paikalla tai yleisölle avoi-
59974: kiehdotuksen 26 §:ssä, jonka mukaan ran- messa tilaisuudessa ei ole kielletty. Koska
59975: gaistavuus edellyttää olennaista lai- nykyinen sääntely on tältä osin aukollista,
59976: minlyöntiä. kokoontumislakiin on tarpeen ottaa asiasta
59977: Poliisilla ja järjestyksenvalvojana olisi oi- erityinen kieltosäännös.
59978: keus estää, keskeyttää tai päättää yleisötilai- Pykälän 2 momentin mukaan hallussapi-
59979: suus samoilla perusteilla kuin järjestäjällä on tokielto ei koskisi viran tai tehtävän vuoksi
59980: siihen velvollisuus, siis lakiehdotuksen tarpeellista tai virkapukuun kuuluvaa aseis-
59981: 15 §:ssä säädetyillä perusteilla. Poliisin ja tusta eikä tilaisuuden ohjelmassa tai urhei-
59982: järjestyksenvalvojan oikeus edellyttäisi kui- lukilpailuissa tarvittavia esineitä ja aineita.
59983: tenkin, että muut toimenpiteet eivät ole Tämä poikkeus on tarpeen muun muassa
59984: osoittautuneet riittäviksi. Säännöksessä po- poliisin aseistuksen vuoksi. Lisäksi erilaisis-
59985: liisille ehdotetut oikeudet koskevat niin pääl- sa urheilukilpailuissa, kuten ampuma- ja
59986: lystöön, alipäällystöön kuin miehistöönkin miekkailukilpailuissa, tai muiden tilaisuuk-
59987: kuuluvia poliiseja. Järjestyksenvalvoja käyt- sien ohjelmassa voitaisiin käyttää esineitä tai
59988: täisi valtuuksiaan itsenäisesti suhteessa jär- aineita, jotka olisivat ilman erityistä poik-
59989: jestäjään. keussäännöstä 1 momentin nojalla kielletty-
59990: Yleisötilaisuuksissa saattaa olla tarpeen jä.
59991: estää, keskeyttää tai päättää myös niihin si- Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädet-
59992: sältyvä ohjelmanumero tai muu tapahtuma täväksi järjestäjälle ja poliisille mahdollisuus
59993: samoista syistä kuin itse tilaisuus. Tämän tarvittaessa kieltää päihdyttävien aineiden
59994: vuoksi pykälän 2 momentissa ehdotetaan, hallussapito yleisessä kokouksessa tai ylei-
59995: että 1 momentissa säädetyt järjestäjän vel- sötilaisuudessa järjestyksen ja turvallisuuden
59996: vollisuudet sekä järjestyksenvalvojan ja po- ylläpitämiseksi. Päihdyttävillä aineilla tarkoi-
59997: liisin oikeudet koskevat myös yleisöti- tetaan päihdehuoltolain ( 4111986) 2 §:n mu-
59998: laisuuksiin kuuluvia ohjelmanumeroita tai kaan alkoholijuomia ja muita päihtymistar-
59999: muita tapahtumia. koituksessa käytettäviä aineita. Huumausai-
60000: 23 §. Kielletyt esineet ja aineet. Yleinen neiden hallussapito on aina kiellettyä huu-
60001: kokous ja yleisötilaisuus on lakiehdotuksen mausainelain (1289/1993) 3 §:n ja rikoslain
60002: 3 §:n 1 momentin mukaan järjestettävä rau- 50 luvun 1 §:n (1304/1993) rangaistussään-
60003: hanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten nöksen mukaisesti.
60004: HE 145/1998 vp 35
60005:
60006: Nykyisen huvilain 9 §:n mukaan päihdyt- hin, jotka tulisi avata tarkastusta varten esi-
60007: tävien aineiden hallussapito on kielletty hu- merkiksi sisäänpääsyn yhteydessä. Tilaisuu-
60008: vitilaisuudessa tai sen läheisyydessä. Ko- den järjestäjällä ei olisi tarkastusoikeutta, jo-
60009: kouslakiin ei tällaista kieltoa sisälly. Myös- ten Järjestäjän tulisi asettaa järjestyksenval-
60010: kään alkoholilaissa ei yleisesti kielletä alko- vojia suorittamaan tarkastus. Ehdotetl_l.ssa
60011: holijuomien hallussapitoa erilaisissa tilai- säännöksessä viitataan järjestyksenvalvoJISta
60012: suuksissa. Lain 58 §:n 1 momentissa kiel- annettavassa laissa säädettävään tarkastuk-
60013: letään ainoastaan alkoholijuomien nauttimi- seen. Mainitun lain mukaan järjestyksenval-
60014: nen huoneistossa tai muussa paikassa, johon vojana olisi myös oikeus ottaa tarkastukses-
60015: on järjestetty julkinen tilaisuus. Nauttimis- sa löytyneet kielletyt esineet ja aineet pois.
60016: kielto kohdistuu vain osanottajien mukanaan 24 §. Kokousvälineiden ja rakenneimien
60017: tuomiin alkoholijuomiin, ei tilaisuudessa poistaminen. Kokouspaikan ja yleisöti-
60018: anniskeltaviin juomiin. Lain 60 §:n laisuuden järjestämispaikan omistajan ja hal-
60019: (306/1997) mukaan poliisi voi kuitenkin jär- tijan oikeuksien suojaamiseksi ja ympäristön
60020: jestyksen säilyttämiseksi tai palauttamiseksi viihtyisyyden turvaamiseksi ehdotetaan sää-
60021: ottaa tietyin edellytyksin henkilön hallussa dettäväksi järjestäjälle velvollisuus poistaa
60022: olevan alkoholijuoman pois. paikalta kokousvälineet ja tilaisuudessa käy-
60023: Päihdyttävien aineiden hallussapidon kiel- tetyt rakennelmat tilaisuuden päätyttyä ilman
60024: toa ei ole tarkoituksenmukaista ulottaa kaik- aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan
60025: kiin yleisötilaisuuksiin ja yleisiin kokouk- tai haltijan kanssa ole toism sovittu. Myös
60026: siin. Tilaisuuskohtainen kielto asetettaisiin liikenteen sujuvuuden turvaaminen edellyttää
60027: ainoastaan silloin, kun järjestyksen ja turval- usein välineiden ja rakenneimien välitöntä
60028: lisuuden ylläpitäminen sitä edellyttää. Kielto poistamista. Poistamisen tulisikin tapahtua
60029: saattaa käytännössä olla tarpeen esimerkiksi viivytyksettä siten, ettei alueen ta-
60030: suurissa urheilutilaisuuksissa tai konserteis- vanomaiselle käytölle olisi estettä tilaisuuden
60031: sa. Alkoholijuomien hallussapidon kielto päättymisen jälkeen.
60032: sisältyy eräänä mahdollisena toimenpiteenä Säännös on tarpeen erityisesti sellaisten
60033: myös eurooppalaiseen yleissopimukseen kat- yleisten kokousten osalta, jotka järjestetään
60034: sojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäyty- lakiehdotuksen 9 §:n mukaisesti yleisellä
60035: misestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jal- paikalla ilman alueen omistajan tai haltijan
60036: kapallo-otteluissa (3 artikla). lupaa. Tällaisissa tilanteissa järjestäjä ei
60037: Pykälän 1 momenttiin sisältyvän ja 3 mo- yleensä ennalta neuvottelisi omistajan tai
60038: mentin nojalla annettavan kiellon tehokkuus haltijan kanssa tilaisuuden järjestämisestä
60039: edellyttää mahdollisuutta valvoa sen noudat- eikä omistaja tai haltija voisi asettaa järjes-
60040: tamista. Tämän vuoksi pykälän 4 moment- täjälle asiaa koskevia ehtoja. Kokousvä-
60041: tiin ehdotetaan otettavaksi säännös, jonka lineiden, kuten julisteiden, tunnusten, lippu-
60042: nojalla järjestäjä tai poliisi voisi määrätä jen ja muiden vastaavien välineiden, ja ko-
60043: järjestyksenvalvojan tarkastamaan tilaisuu- kouksessa käytettävien tilapäisten rakennel-
60044: den osanottajien mukana olevat tavarat. Ky- mien, kuten puhujakorokkeiden, poistamis-
60045: se olisi tilaisuuskohtaisesta määräyksestä, velvollisuutta koskeva nimenomainen sään-
60046: joka voitaisiin antaa vain silloin, kun järjes- nös on perusteltu myös sen vuoksi, että la-
60047: tyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä kiehdotuksen 11 §:ssä säädettäisiin oikeus
60048: edellyttää. Lisäedellytyksenä tarkastuksen niiden käyttöön suoraan lain nojalla.
60049: määräämiselle olisi tilaisuuden luonne, jonka Laiminlyödessään tämän velvollisuuden
60050: perusteella olisi aihetta epäillä, että osanotta- järjestäjä voisi joutua yleisten vahingonkor-
60051: jilla olisi hallussaan kiellettyjä esineitä tai vausoikeudellisten sääntöjen mukaisesti kor-
60052: aineita. Viittauksena tilaisuuden luonteeseen vaamaan poistamisesta aiheutuneet kulut
60053: tarkoitetaan lähinnä sellaisia suuria joukkoti- paikan omistajalle tai haltijalle.
60054: laisuuksia, kuten suuria urheilutapahtumia Kokouspaikan tai yleisötilaisuuden järjes-
60055: tai konsertteja, joissa on erityisellä huolella tämispaikan roskaantuessa tilaisuuden seu-
60056: varmistuttava järjestyksen ja turvallisuuden rauksena järjestäjä olisi vastuussa roskaan-
60057: säilymisestä. Säännös ei oikeuttaisi pakko- tumisesta jätelain 20 §:n nojalla. Jätelain
60058: keinolaissa (450/1987) säänneltyyn henki- mukaan järjestäjä on velvollinen puhdista-
60059: löön kohdistuvaan etsintään eikä myöskään maan roskaantuneen alueen. Jos järjestäjä
60060: muuhun henkilön tarkastukseen. Käytännös- laiminlyö puhdistamisvelvollisuutensa ja jos
60061: sä tarkastus kohdistuisi osanottajien laukkui- kyse on yksityiskohtaisesti kaavoitetusta tai
60062: 36 HE 145/1998 vp
60063:
60064: yleisesti käytettäväksi tarkoitetusta alueesta, niin sanotun negatiivisen vapauden loukkaa-
60065: on roskaantuneen alueen haltija pääsään- minen eli teko, jossa saadaan toinen vastoin
60066: töisesti velvollinen puhdistamaan alueen. tahtoaan käyttämään poliittisia toimintava-
60067: Jätelain 60 §:ssä säädetään myös puhdista- pauksiaan. Rangaistusuhka on sakko tai
60068: misvelvollisuuden laiminlyönnin rangaista- enintään kaksi vuotta vankeutta.
60069: vuodesta. Toinen kokoontumisvapautta turvaava ri-
60070: koslain rikosnimike, kokouksen estäminen,
60071: tarkoittaa puolestaan tekoa, jossa väkivaltaa
60072: 5 luku. Seuraamukset käyttämällä tai sillä uhkaamalla oikeudetto-
60073: masti estetään yleisiä asioita varten tarkoite-
60074: 25 §. Rikoslain rangaistussäännökset. La- tun kokouksen, kulkueen tai tilaisuuden jär-
60075: kiehdotuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun jestäminen. Teolle säädetty rangaistusuhka
60076: syrjintäkiellon rikkomista ei säädettäisi ran- on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
60077: gaistavaksi ehdotetussa laissa, vaan laissa 26 §. Kokoontumisrikkomus. Nykyisessä
60078: viitattaisiin rikoslain 11 luvun 9 §:n kokouslaissa ja huvilaissa säädettyä rangais-
60079: (578/1995) säännökseen syrjinnän rangaista- tavuuden alaa on tarpeen supistaa. Erityisesti
60080: vuodesta. Rikoslain säännöksen mukaan syr- huvilain 18 §:n rangaistussäännös on ri-
60081: jintää olisi, jos joku julkista tilaisuutta tai kosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen kan-
60082: yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväk- nalta avoin.
60083: syttävää syytä 1) ei palvele jotakuta yleisesti Ehdotettu rangaistussäännös sisältäisi uu-
60084: noudatettavilla ehdoilla, 2) kieltäytyy pääs- den rikosnimikkeen, kokoontumisrikkomuk-
60085: tämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen sen. Kokoontumisrikkomuksena rangaistava
60086: tai poistaa hänet sieltä taikka 3) asettaa jon- teko ei edellyttäisi tahallisuutta, vaan myös
60087: kun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennai- törkeä tuottamus täyttäisi rikkomuksen tun-
60088: sesti huonompaan asemaan rodun, kansalli- nusmerkit. Kokoontumisrikkomukselle sää-
60089: sen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, detty rangaistusuhka olisi sakko, mutta sään-
60090: sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuo- nökseen sisältyisi ankaruusvertailua koskeva
60091: lisen suuntautumisen tai terveydentilan taik- ehto, jonka nojalla teko tuomittaisiin muual-
60092: ka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, la laissa säädetyn ankaramman rangaistus-
60093: poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai säännöksen mukaisesti.
60094: muun näihin rinnastettavan seikan perusteel- Pykälän mukaan kokoontumisrikkomukse-
60095: la. Kiellettyjen syrjintäperusteiden luettelo na rangaistavaa olisi ensinnäkin lakiehdotuk-
60096: on rikoslain säännöksessä jonkin verran yk- sen 7 §:n 1 momentissa tai 14 §:n 1 mo-
60097: sityiskohtaisempi kuin ehdotetussa 3 §:n 2 mentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden
60098: momentissa, joka kuitenkin kattaa koko ran- laiminlyönti edellyttäen kuitenkin, että tilai-
60099: gaistavansyrJinnän alan säännökseen sisälty- suuden järjestämisestä on aiheutunut
60100: vän ilmaisun 11 tai muun henkilöön liittyvän yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle
60101: syyn" perusteella. Tekoon liittyvä rangais- huomattavaa vaaraa. Pelkkä ilmoittamatta
60102: tusuhka on sakko tai enintään kuusi kuu- jättäminen ei sinänsä olisi rangaistavaa.
60103: kautta vankeutta. Säännöksessä tarkoitettua vaaraa saattaisi
60104: Pykälän 2 momentti sisältäisi viittaukset aiheutua, jos esimerkiksi katualueena järjes-
60105: kahteen kokoontumisvapautta turvaavaan ri- tettäisiin mittava mielenosoituskulkue ilman
60106: koslain rangaistussäännökseen, 14 luvun ennakkoilmoitusta ja erityisiä liikennejärjes-
60107: 5 §:n (578/1995) säännökseen poliittisten telyjä. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntinä
60108: toimintavapauksien loukkaamisesta sekä sa- pidettäisiin myös yleisen kokouksen tai ylei-
60109: man luvun 6 §:n (57811995) säännökseen sötilaisuuden järjestämistä vastoin tilaisuu-
60110: kokouksen estämisestä. Poliittisten toiminta- desta tehdyssä ilmoituksessa annettuja tieto-
60111: vapauksien loukkaamisessa on kyse teosta, ja. Tällainen tilanne olisi kyseessä, jos jär-
60112: jossa väkivallalla tai vakavan vaaran toisen jestäjä järjestäisi mielenosoituksen omasta
60113: hyvinvoinnille käsittävällä uhkauksella este- aloitteestaan esimerkiksi toisessa paikassa
60114: tään toista muun muassa ilmaisemasta mieli- kuin mitä hän on ennakolta ilmoittanut.
60115: pidettään yleisistä asioista niitä varten tar- Yleisötilaisuuden järjestäminen vastoin po-
60116: koitetussa kokouksessa tai muussa tilaisuu- liisin 15 §:n nojalla antamaa ennakkokieltoa
60117: dessa tai osallistumasta yleisiä asioita varten olisi rangaistavaa. Myös poliisin 10, 16 tai
60118: järjestettyxn kokoukseen, kulkueeseen tai 20 §:n nojalla antamien määräysten olennai-
60119: muuhun tilaisuuteen. Rangaistavaa on myös nen rikkominen olisi rangaistavaa. Nämä
60120: HE 145/1998 vp 37
60121:
60122: poliisin määräykset koskevat yleisen ko- aseita, räjähdysaineita, teräaseita tai muita
60123: kouksen kokouspaikan rajoituksia, vastuu- vastaavia esineitä tai aineita sekä saman py-
60124: vakuutuksen asettamista yleisötilaisuutta jär- kälän 3 momentin nojalla annettua kieltoa
60125: jestettäessä sekä yleisen kokouksen tai ylei- päihdyttävien aineiden hallussapitoon. Terä-
60126: sötilaisuuden järjestämistä varten 20 §:n no- aseen hallussapito yleisellä paikalla, yleises-
60127: jalla annettuja sitovia määräyksiä. Poliisin sä kokouksessa tai muussa julkisessa tilai-
60128: määräysten rikkomisen tulisi kuitenkin olla suudessa ilman hyväksyttävää perustetta on
60129: olennaista. Määräysten rikkomista voidaan säädetty rangaistavaksi teräaselain 6 ja
60130: {>itää olennaisena esimerkiksi silloin, kun 7 §:ssä. Teräaselain rangaistussäännökset
60131: Järjestäjä järjestää kokouksen tietyllä paikal- sisältävät vankeusuhkan, joten ko-
60132: la vastoin lakiehdotuksen 10 §:n nojalla po- koontumisrikkomusta koskevan säännöksen
60133: liisin antamaa määräystä tai kun järjestäjä ei edellyttämässä ankaruusvertailussa teräase-
60134: noudata poliisin määräystä vastuuvakuutuk- lain rangaistussäännökset ohittaisivat ko-
60135: sen hankkimisesta. Samoin määräysten olen- koontumislain.
60136: naisena rikkomisena voidaan pitää sitä, ettei Kokoontumislaissa ei säädettäisi rangais-
60137: järjestäjä ole huolehtinut järjestyksenvalvoji- tusta yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden
60138: en asettamisesta poliisin määräyksen mukai- häiritsemisestä, kuten nykyisen huvilain
60139: sesti. Rikkomisen olennaisuutta arvioitaessa 19 §:ssä, sillä tilaisuuden häiritseminen voi-
60140: otettaisiin huomioon myös määräyksen rik- taisiin rangaista rikoslain 17 luvun 13 §:n
60141: komisesta aiheutuneet seuraukset tilaisuuden (563/1998) tunnusmerkit täyttävänä ilkivalta-
60142: kulkuun, kuten mahdolliset omaisuus- tai na.
60143: henkilövahingot Säännöksen soveltamisessa 27 §. Menettämisseuraamus. Pykälässä eh-
60144: on otettava huomioon rikoslain 16 luvun dotetaan säännöstä menettämisseuraamukses-
60145: 4 §:n rangaistussäännös niskoittelusta polii- ta niiden esineiden ja aineiden osalta, joiden
60146: sia vastaan, joka koskee muun muassa polii- hallussapito on kielletty lakiehdotuksen
60147: sin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yl- 23 §:n 1 momentissa. Tällaiset esineet ja ai-
60148: läpitämiseksi taikka tehtävän suorittamiseksi neet voitaisiin harkinnan mukaan tuomita
60149: toimivaltansa rajoissa antaman käskyn tai valtiolle menetetyiksi kiellon rikkomisesta
60150: kiellon noudattamatta jättämistä. Rikoslain rangaistaessa. Kyse ei olisi rikoksentekoväli-
60151: rangaistussäännökseen sisältyy vankeusuhka, neistä vaan rikosesineistä, joita ei voi tuo-
60152: minkä vuoksi sen soveltaminen olisi ensisi- mita menetelyksi valtiolle rikoslain 2 luvun
60153: jaista suhteessa kokoontumislakiin. Poliisia 16 §:n nojalla. Tämän vuoksi kokoontumis-
60154: vastaan niskoittelun rangaistavuus edellyttää lakiin on otettava asiasta erityinen säännös.
60155: kuitenkin tahallisuutta toisin kuin ko-
60156: koontumisrikkomus, jossa voi olla kyse ta-
60157: hallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 6 luku. Erinäiset säännökset
60158: tehdystä teosta.
60159: Pykälässä säädettäisiin rangaistavaksi 28 §. Muutoksenhaku. Pykälässä säädettäi-
60160: myös lakiehdotuksen 17 §:ssä, 21 §:n 1 mo- siin muutoksen hakemisesta poliisin kokoon-
60161: mentissa tai 22 §:ssä säädettyjen järjestäjän tumislain säännösten nojalla tekemiin pää-
60162: ja puheenjohtajan velvollisuuksien olennai- töksiin. Poliisin päätöksistä valitettaisiin alu-
60163: nen laiminlyönti. Kyse olisi tilanteista, joissa eelliseen hallintotuomioistuimeen hallinto-
60164: järjestäjä tai puheenjohtaja laiminlyö tahal- lainkäyttölain (586/1996) mukaisesti.
60165: laan tai törkeästä huolimattomuudesta olen- Erityinen säännös poliisin päätöksiä kos-
60166: naisesti velvollisuutensa huolehtia järjestyk- kevasta muutoksenhakuoikeudesta on tar-
60167: sen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain peen, sillä lakiehdotuksessa luovuttaisiin
60168: noudattamisesta tilaisuudessa, keskeyttää tai kokonaan huvitilaisuuksia koskevasta lupa-
60169: päättää yleinen kokous taikka peruuttaa, kes- menettelystä. Siirtyminen lupamenettelystä
60170: keyttää tai päättää yleisötilaisuus tai siihen ilmoitusmenettelyyn saattaisi johtaa asian-
60171: kuuluva ohjelmanumero tai muu tapahtuma. osaisten oikeusturvan heikentymiseen. Hal-
60172: Pykälässä ehdotetaan rangaistavaksi myös lintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mu-
60173: 23 §:ssä säädetyn tai sen nojalla annetun kaan valituskelpoisia päätöksiä ovat toimen-
60174: kiellon rikkominen. Ehdotus koskee 23 §:n 1 piteet, joilla asia on ratkaistu tai jätetty tut-
60175: momentissa säädettyä kieltoa pitää yleisessä kittavaksi ottamatta. Lupapäätöksen yh-
60176: kokouksessa, yleisötilaisuudessa tai niiden teydessä annetut tilaisuuden järjestäruisehdot
60177: välittömässä läheisyydessä hallussa ampuma- ovat selkeästi hallintolainkäyttölain mukaan
60178: 38 HE 145/1998 vp
60179:
60180: valituskelpoisia, kun taas lakiehdotuksen kempia säännöksiä julkisia huvitilaisuuksia
60181: mukaisten poliisin määräysten valituskelpoi- koskevan asetuksen 6 §:ssä. Nykyisenkal-
60182: suus ei olisi samalla tavoin selvää. Poliisi ei taiset kaavamaiset, asetuksessa säädetyt vä-
60183: tekisi erillistä päätöstä esimerkiksi yleisöti- himmäisehdot ovat käytännön kannalta epä-
60184: laisuudesta tehdyn ilmoituksen johdosta, el- tarkoituksenmukaisia, minkä vuoksi asian
60185: lei tilaisuuden järjestämistä kiellettäisi tai sääntely joustavammin ministeriön antamilla
60186: sen järjestämisestä annettaisi kirjallisia mää- säännöksillä tai ohjeilla on perusteltua. Tar-
60187: räyksiä. koituksena ei ole kuitenkaan muuttaa sisäl-
60188: Pykälän 1 momentin nojalla valituskelpoi- löllisesti nykyistä käytäntöä. Sisäasiainminis-
60189: sia olisivat lähinnä lakiehdotuksen 10, 15, teriön norminantovalta ulottuisi ehdotuksen
60190: 16 ja 20 §:n nojalla tehdyt poliisin päätök- mukaan lisäksi 20 §:n nojalla annettaviin
60191: set. Näissä tilanteissa asianosaisella saattaa yleisötilaisuuksien järjestämistä koskeviin
60192: olla muutoksenhakumahdollisuutta edellyttä- ohjeisiin ja määräyksiin. Sisäasiainministeriö
60193: vää oikeussuojan tarvetta. Valitusoikeus voisi antamillaan säännöksillä yhdenmukais-
60194: ulottuisi pääsääntöisesti ennalta, ennen tilai- taa käytäntöä maan eri osissa. Ministeriön
60195: suuden alkua tehtyihin poliisin päätöksiin. säännöksillä ja ohjeilla voitaisiin esimerkiksi
60196: Tällaiset päätökset voisivat koskea esimer- ohjata tarvittaessa yleisötilaisuuksien järjes-
60197: kiksi kokouspaikan siirtoa, yleisötilaisuuden tämistä koskevien ajallisten rajoitusten aset-
60198: järjestämisen ennakkokieltoa, vastuuvakuu- tamista, joista nykyisin säädetään huvilain
60199: tuksen määräämistä tai muita, lakiehdotuk- 5 §:ssä ja huviasetuksen 15 §:ssä.
60200: sen 20 §:n nojalla annettuja määräyksiä. Po-
60201: liisin päätöksen valituskelpoisuus kussakin
60202: yksittäistapauksessa määräytyisi hallintolain- 7 luku. Voimaantulo- ja siirtymäsäännök-
60203: käyttölain ja yleisten hallintolainkäyttöä kos- set
60204: kevien periaatteiden mukaisesti.
60205: Valituksen tekeminen edellyttää kirjallista 30 §. Voimaantulo. Pykäläehdotukseen on
60206: päätöstä. Valituskelpoiset päätökset anne- otettu tavanomainen säännös voimaantulosta.
60207: taankin lähtökohtaisesti kirjallisina. Suulli- Kokoontumislailla kumottaisiin nykyinen
60208: sesti annettu päätös annettaisiin pyydettäessä yleisistä kokouksista annettu laki ja julkisista
60209: kirjallisena. huvitilaisuuksista annettu laki. Samalla ku-
60210: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vel- moutuvat myös huvilain nojalla annetut ase-
60211: vollisuudesta noudattaa lain nojalla tehtyä tukset. Huvitilaisuuksia koskevat niin sano-
60212: päätöstä muutoksenhausta huolimatta, jollei tut omaperäiset asetukset kumottaisiin myö-
60213: valitusviranomainen toisin määrää. Hallinto- hemmin erillisellä asetuksella.
60214: lainkäyttölain 31 §:n 1 momentin mukaan Koska kokoontumislaki muuttaisi eräitä
60215: pääsääntö on, että valitus siirtää päätöksen tilaisuuksien järjestäjien ja poliisin toimin-
60216: täytäntöönpanoa. Saman pykälän 2 mo- nan kannalta keskeisiä säännöksiä, on tar-
60217: mentti sisältää eräitä poikkeuksia tähän pää- peen varata riittävän pitkä aika lain voi-
60218: sääntöön. Selkeyden vuoksi on kuitenkin pe- maantuloon valmistautumista varten. Lain
60219: rusteltua ottaa lainvoimaa vailla olevan pää- täytäntöönpano vaatii poliisin koulutusta ja
60220: töksen täytäntöönpanokelpoisuudesta nimen- tiedottamista. Tämän vuoksi ehdotetaan, että
60221: omainen säännös kokoontumislakiin. laki tulisi voimaan noin kolmen kuukauden
60222: 29 §. Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 kuluttua sen hyväksymisestä ja vahvistami-
60223: momentissa säädettäisiin yleisötilaisuuksia sesta.
60224: koskevasta asetuksenantova1tuudesta. Yleis- 31 §. Siirtymäsäännös. Jotta siirtyminen
60225: ten kokousten osalta lakiin ei ole sisällytetty nykyisestä huvitilaisuuksia koskevasta lupa-
60226: valtuutusta tarkempien säännösten antami- menettelystä yleisötilaisuuksien ilmoitusme-
60227: seen, sillä hallitusmuodon 10 a §:n 3 mo- nettelyyn toteutuisi joustavasti, ehdotetaan
60228: mentin mukaan kokoontumisvapauden käyt- lakiin otettavaksi säännös ennen lain voi-
60229: tämisestä tulee antaa tarkempia säännöksiä maantuloa tehtyjen lupahakemusten käsitte-
60230: lailla. lemisestä kokoontumislain mukaisina ilmoi-
60231: Pykälän 2 momentissa säädettäisiin sisä- tuksina.
60232: asiainministeriön valtuudesta antaa tarkem- Nykyisen huvilain nojalla on yhdellä pää-
60233: pia säännöksiä ja ohjeita 16 §:ssä säädetyn töksellä myönnetty määräaikaisia lupia myös
60234: vastuuvakuutuksen vähimmäisehdoista. Ny- toistuvien huvitilaisuuksien järjestämiseen,
60235: kyisin vastuuvakuutuksesta annetaan tar- yleensä enintään vuoden ajaksi. Tämän
60236: HE 145/1998 vp 39
60237:
60238: vuoksi pykälän 2 momenttiin on otettu lä- mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulu-
60239: hinnä tällaisia lupia varten erityinen siirty- mattomien henkilöiden järjestämään julki-
60240: mäsäännös, jonka mukaan tilaisuudet voi- seen uskonnonharjoitukseen sovelletaan
60241: daan järjestää lupapäätöksessä asetettujen yleisistä kokouksista annettua lakia. Sitä
60242: ehtojen mukaisesti ilman uutta ilmoitusta. vastoin uskonnollisten yhdyskuntien järjes-
60243: Pykälän 3 momentti sisältäisi viittaus- tämät hartaustilaisuudet on nimenomaisesti
60244: säännöksen kumottavaksi ehdotetun huvilain suljettu kokouslain ja huvilain soveltamisen
60245: nojalla tehtyjen järjestysmieheksi hyväksy- ulkopuolelle kokouslain 15 §:ssä ja huvilain
60246: mistä koskevien päätösten voimassa pysymi- 3 §:n 1 momentissa.
60247: sestä. Asiasta säädettäisiin järjestyksenvalvo- Kokoontumislain 2 §:n 4 momentin mu-
60248: jista annettavassa laissa. kaan lakia ei sovellettaisi uskonnollisten yh-
60249: dyskuntien perinteisiin, julkista uskonnon-
60250: harjoitusta varten järjestämiin tilaisuuksiin.
60251: 1.2. Poliisilaki Säännöksen perusteella kokoontumislain so-
60252: veltamisalan ulkopuolelle jäisivät lähinnä
60253: 18 §.Paikan ja alueen eristäminen. Pykälä uskonnollisten yhdyskuntien tavanomaiseen
60254: koskee poliisin oikeutta eristää, sulkea tai toimintaan kuuluvat tilaisuudet kuten juma-
60255: tyhjentää yleisesti käytetty paikka tai alue. lanpalvelukset, messut, vesperit, ristisaatat ja
60256: Poliisi voi pykälän nojalla myös kieltää tai muut näihin rinnastettavat tilaisuudet, joita
60257: rajoittaa liikkumista, jos se on tarpeen muun yleensä säännellään yhdyskuntien sisäisissä
60258: muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden normeissa. Muut uskonnollisten yhdyskun-
60259: ylläpitämiseksi. Kokoontumislain 10 §: ssä tien järjestämät tilaisuudet kuuluisivat ko-
60260: säädettäisiin poliisin määräysvallasta ulkona koontumislain soveltamisalan piiriin samalla
60261: yleisellä paikalla järjestettävän yleisen ko- tavoin kuin uskonnolliseen yhdyskuntaan
60262: kouksen kokouspaikan osalta. Tarkoitus on, kuulumattomien henkilöiden järjestämät ti-
60263: että poliisin valtuudet tältä osin määräytyisi- laisuudet. Tilaisuuksiin sovellettaisiin joko
60264: vät tyhjentävästi kokoontumislain perusteel- yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta koskevia
60265: la. Tämän vuoksi ehdotetaan poliisilakiin kokoontumislain säännöksiä tilaisuuden
60266: otettavaksi viittaussäännös kokoontumislain luonteesta riippuen. Julkista uskonnonharjoi-
60267: 10 §:ään. tusta varten järjestettäviin tilaisuuksiin sovel-
60268: 19 §. Väkijoukon hajottaminen. Pykälän 1 lettaisiin yleisiä kokouksia koskevia sään-
60269: momentissa säädetty poliisin oikeus määrätä nöksiä.
60270: väkijoukko hajaantumaan tai siirtymään, jos Uskonnonvapauslain 3 §:ää ehdotetaan
60271: kokoontuminen vaarantaa yleistä järjestystä tarkistettavaksi näiden periaatteiden mu-
60272: ja turvallisuutta taikka on esteenä liikenteel- kaisesti. Tavoitteena on saattaa uskonnollis-
60273: le, koskee lähinnä satunnaisia väenkokouk- ten tilaisuuksien järjestäjät mahdollisimman
60274: sia, jotka ovat muodostuneet ilman kokoon- yhdenvertaiseen asemaan sekä yhdenmukais-
60275: tumistarkoitusta ja järjestäjää. Poliisin val- taa eräiden uskonnollisten tilaisuuksien ja
60276: tuudet keskeyttää tai päättää yleinen kokous toisaaltayleisten kokousten ja mielenosoitus-
60277: sekä estää, keskeyttää tai päättää yleisöti- ten sääntely.
60278: laisuus määräytyisivät tyhjentävästi kokoon-
60279: tumislain 21 ja 22 §:ssä.
60280: Nykyisessä poliisilain 19 §:n 3 momentis- 2. Tarkemmat säännökset
60281: sa viitataan yleisistä kokouksista annetun
60282: lain 9 §:ään yleisen kokouksen hajottamisen Kokoontumislailla kumottaisiin julkisista
60283: osalta. Viittaussäännöstä ehdotetaan tek- huvitilaisuuksista annettu laki. Samalla ku-
60284: nisesti tarkistettavaksi. Säännökseen ehdo- moutuisivat huvilain nojalla annetut seu-
60285: tetaan lisättäväksi myös viittaus yleisöti- raavat asetukset: asetus julkisista huviti-
60286: laisuuksien estämistä, keskeyttämistä ja laisuuksista, asetus elokuvanäytännöistä ja
60287: päättämistä koskevaan kokoontumislain asetus kokoontumishuoneistoista ja ko-
60288: 22 §:ään. koontumisalueista. Ehdotetun kokoontumis-
60289: lain 29 §:n 1 momentin nojalla annettaisiin
60290: asetus, jolla kumottaisiin seuraavat omape-
60291: 1.3. Uskonnonvapauslaki räiset asetukset: asetus sisältävä poikkeus-
60292: säännöksiä eräänlaatuisista huvitilaisuuksista
60293: 3 §. Nykyisen uskonnonvapauslain 3 §:n ja asetus luvan hankkimisesta eräiden huvi-
60294: 40 HE 145/1998 vp
60295:
60296: tusten järjestämiseen ja peliautomaattien pi- 4. Säätämisjärjestys
60297: tämiseen lukuun ottamatta peliautomaatteja
60298: koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus ku- Ehdotusta laadittaessa on otettu huomioon
60299: mota valmisteltavana olevan arpajaislain- hallitusmuodon perusoikeussäännösten aset-
60300: säädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. tamat vaatimukset kokoontumisvapauden
60301: Asetus tulisi voimaan samanaikaisesti ko- sääntelylle. Hallitusmuodon 10 a §:n 1 mo-
60302: koontumislain kanssa. mentissa turvataan jokaiselle oikeus lupaa
60303: Sisäasiainministeriö antaisi tarvittaessa ko- hankkimatta järjestää kokouksia ja mie-
60304: koontumislain 29 §:n 2 momentissa tarkoi- lenosoituksia sekä osallistua niihin. Ehdote-
60305: tettuja säännöksiä ja ohjeita lain voi- tun kokoontumislain säännökset ovat yhden-
60306: maantulon jälkeen. mukaisia hallitusmuodon kanssa eikä lain
60307: säätämiselle tavallisessa lainsäätämisjärjes-
60308: tyksessä siten ole estettä.
60309: Lakiehdotus vastaa myös hallitusmuodon
60310: 3. Voimaantulo 10 a §:n 3 momenttiin sisältyvää sääntely-
60311: varausta, jonka mukaan tarkempia säännök-
60312: Kokoontumislaki sisältäisi sekä tilaisuuk- siä kokoontumisvapauden käyttämisestä an-
60313: sien järjestäjien että poliisin kannalta kes- netaan lailla. Kokoontumisvapauden ydinsi-
60314: keisiä säännösmuutoksia, joiden täytäntöön- sältöön kuuluvista yleisistä kokouksista sää-
60315: pano edellyttää koulutusta ja tiedotusta. La- dettäisiin tyhjentävästi kokoontumislaissa.
60316: kien voimaantuloon valmistautumiselle tu- Lakiehdotuksessa delegoidaan säädösvaltaa
60317: lisikin varata riittävän pitkä aika. Tämän lakia aiemmalle säädöstasolle ainoastaan
60318: vuoksi ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan yleisötilaisuuksien osalta.
60319: noin kolmen kuukauden kuluttua niiden hy-
60320: väksymisestä ja vahvistamisesta. Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-
60321: Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan saman- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-
60322: aikaisesti järjestyksenvalvojista annettavan tukset
60323: lain ja siihen liittyvien lakien kanssa.
60324: HE 145/1998 vp 41
60325:
60326:
60327:
60328:
60329: 1.
60330: Kokoontumislaki
60331: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
60332: 1 luku 3§
60333: Yleiset säännökset Tilaisuuden järjestämisen yleiset periaatteet
60334: Yleinen kokous ja yleisötilaisuus on jär-
60335: 1§ jestettävä rauhanomaisesti sekä osanottaJien
60336: tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja
60337: Lain tarkoitus heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tällaista
60338: tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava
60339: Tämän lain tarkoituksena on turvata halli- siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomat-
60340: tusmuodossa säädetyn kokoontumisvapauden tavaa haittaa ympäristölle.
60341: käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja Ketään ei saa yleistä kokousta tai yleisöti-
60342: yleisötilaisuuksien Järjestämistä tarpeellisilla laisuutta järjestettäessä asettaa ilman hyväk-
60343: järjestysluontoisilla säännöksillä. syttävää syytä eri asemaan kansallisen tai
60344: etnisen alkuperän, sukupuolen, uskonnon,
60345: vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan,
60346: 2 § vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän
60347: syyn perusteella.
60348: Soveltamisala
60349: Tätä lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin 4§
60350: ja yleisötilaisuuksiin.
60351: Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tässä Turvaamis- ja edistämisvelvollisuus
60352: laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontu-
60353: misvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilai- Valtion on edistettävä kokoontumisva-
60354: suutta, johon muutkin kuin nimenomaisesti pauden käyttämistä turvaamalla oikeus ko-
60355: kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat koontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luo-
60356: seurata. Yleisenä kokouksena ei kuitenkaan malla edellytyksiä yleisten kokousten järjes-
60357: pidetä sellaista mielenosoitusta, joka on tar- tämiselle.
60358: koitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden
60359: mielipiteen ilmaisemista varten.
60360: Yleisötilaisuudella tarkoitetaan tässä laissa 2luku
60361: yleisölle avoimia huvitilaisuuksia, kilpailuja,
60362: näytöksiä ja muita niihin rinnastettavia tilai- Yleiset kokoukset
60363: suuksia, joita ei ole pidettävä yleisinä ko-
60364: kouksina. Jos tilaisuuteen osallistuminen 5§
60365: edellyttää kutsua tai määrätyn yhteisön jä-
60366: senyyttä, sovelletaan siihen tämän lain sään- Yleisen kokouksen järjestämisoikeus
60367: nöksiä yleisötilaisuudesta, jollei tilaisuutta
60368: osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun Yleisen kokouksen saa järjestää täysival-
60369: tai muiden erityisten syiden perusteella voi- tainen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaaval-
60370: da pitää luonteeltaan yksityisenä. tainen, joka on täyttänyt 15 vuotta, saa jär-
60371: Tätä lakia ei sovelleta julkisyhteisöjen jär- jestää yleisen kokouksen, jollei ole ilmeistä,
60372: jestämiin virallisiin tilaisuuksiin eikä uskon- että hän ei kykene vastaamaan järjestäjälle
60373: nollisten yhdyskuntien perinteisiin, julkista lain mukaan kuuluvista velvoitteista. Muu
60374: uskonnonharjoitusta varten järjestämiin tilai- vajaavaltainen saa järjestää yleisen kokouk-
60375: suuksiin. sen yhdessä täysivaltaisen henkilön kanssa.
60376:
60377:
60378:
60379: 3803050
60380: 42 HE 145/1998 vp
60381:
60382: 6§ jan tai haltijan lupaa. Omistaja tai haltija voi
60383: rajoittaa tällaisen paikan käyttämistä ko-
60384: Osallistumisoikeus yleiseen kokoukseen koustarkoitukseen, jos kokouksen järjestä-
60385: misestä on odotettavissa kohtuutonta haittaa
60386: Jokaisella on oikeus osallistua yleiseen omistajalle, haltijalle tai ympäristölle.
60387: kokoukseen.
60388: 10 §
60389: 7 §
60390: Kokouspaikkaa koskevat rajoitukset
60391: Ilmoitusvelvollisuus
60392: Jos samassa paikassa ilmoitetaan järjestet-
60393: Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä pai- täväksi samanaikaisesti useita yleisiä ko-
60394: kalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta kouksia eikä niiden samanaikainen järjestä-
60395: suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokous- minen ole mahdollista, etusija on ko-
60396: paikan poliisille vähintään kuusi tuntia en- kousilmoituksen ensimmäisenä tehneellä jär-
60397: nen kokouksen alkamista. Myöhemminkin jestäjällä, jollei kokouspaikan perinteisestä
60398: tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos tai sopimukseen perustuvasta käytöstä muuta
60399: kokouksen järjestämisestä ei aiheudu koh- johdu. Poliisi voi tällöin osoittaa yhteyshen-
60400: tuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. kilöiden kanssa neuvoteltuaan muut ko-
60401: Ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta koukset siirrettäviksi toiseen ajankohtaan tai
60402: ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mie- toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta
60403: lenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoas- sopivaan paikkaan.
60404: taan yksittäisten henkilöiden mielipiteen il- Jos yleisen kokouksen järjestäminen il-
60405: maisemista varten. Tällöin mielenosoituk- moitetussa paikassa vaarantaa ihmisten tur-
60406: seen sovelletaan tämän lain säännöksiä ylei- vallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa
60407: sestä kokouksesta 5 §:ää lukuun ottamatta. ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häi-
60408: ritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä
60409: 8§ taikka valtiovierailuun tai julkisyhteisön jär-
60410: jestämään kansainväliseen kokoukseen kuu-
60411: Ilmoituksen sisältö luvaa tai suojelun tarpeeltaan niihin rinnas-
60412: tettavaa tilaisuutta, poliisi voi yhteyshenki-
60413: Yleistä kokousta koskevan ilmoituksen lön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen
60414: tulee sisältää seuraavat tiedot: siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituk-
60415: 1) kokouksen järjestäjä; sen kannalta sopivaan paikkaan.
60416: 2) kokouksen tarkoitus; Poliisi voi lisäksi liikenteen sujuvuuden
60417: 3) kokouspaikka tai kulkueen reitti; sitä vaatiessa ja yhteyshenkilön kanssa neu-
60418: 4) kokouksen alkamisaika ja arvioitu päät- voteltuaan määrätä kulkueen reittiä muutet-
60419: tymisaika; tavaksi ottaen kuitenkin huomioon, ettei rei-
60420: 5) järjestäjän asettamat järjestyksenvalvo- tin muutoksella vaaranneta kulkueen tarkoi-
60421: jat; sekä tusta.
60422: 6) kokouksessa käytettävät rakennelmat ja Poliisi voi ryhtyä tässä pykälässä mainit-
60423: muut erityisvälineet. tuihin toimenpiteisiin ilman neuvottelua yh-
60424: Kokouksen järjestäjän on lisäksi nimettävä teyshenkilön kanssa, jos yhteyshenkilö ei ole
60425: ilmoituksessa yhteydenpitoa varten henkilö, tavoitettavissa.
60426: jonka on oltava poliisin tavoitettavissa ko-
60427: kouksen järjestämistä koskevissa asioissa 11§
60428: (yhteyshenkilö).
60429: Kokousvälineet
60430: 9 §
60431: Yleisessä kokouksessa saa käyttää julistei-
60432: Yleiset kokouspaikat ta, tunnuksia, äänenvahvistimia ja muita ta-
60433: vanomaisia kokousvälineitä sekä tilapäisiä
60434: Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona rakennelmia. Järjestäjän on tällöin huoleh-
60435: yleisellä torilla, aukiolla, katualueelia tai dittava siitä, etteivät ne aiheuta vaaraa tai
60436: muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen so- kohtuutonta haittaa osanottajille, sivullisille
60437: veltuvassa yleisessä paikassa ilman omista- tai ympäristölle.
60438: HE 145/1998 vp 43
60439:
60440: 3 luku 15 §
60441: Yleisötilaisuudet Yleisötilaisuuden kieltäminen
60442:
60443: Poliisilla on oikeus kieltää yleisötilaisuu-
60444: 12 § den järjestäminen, jos muut toimenpiteet
60445: eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että:
60446: Yleisötilaisuuden järjestäm isoikeus 1) tilaisuuden järjestäminen on lainvastais-
60447: ta tai sen järjestämisessä rikotaan olen-
60448: Yleisötilaisuuden saa järjestää täysivaltai- naisesti tätä lakia tai sen nojalla annettuja
60449: nen henkilö, yhteisö ja säätiö. Vajaavaltai- määräyksiä;
60450: nen saa järjestää yleisötilaisuuden yhdessä 2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida yl-
60451: täysivaltaisen henkilön kanssa. läpitää;
60452: 3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaa-
60453: raa terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle;
60454: 13 § tai
60455: 4) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa huo-
60456: Omistajan tai haltijan suostumus mattavaa haittaa sivullisille tai ympäristölle.
60457: Yleisötilaisuuden järjestäjän on hankittava 16 §
60458: järjestäruispaikan omistajan tai haltijan suos-
60459: tumus paikan käyttämiseen tilaisuutta varten. V astuuvakuutus
60460: Velvollisuudesta hankkia tekijänoikeuden-
60461: haltijan suostumus tekijänoikeuslain Jos tilaisuuden järjestämisestä voi aiheutua
60462: ( 404/1961) suojaaman teoksen esittämiseen vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle, poliisi
60463: tilaisuudessa säädetään erikseen. voi määrätä yleisötilaisuuden järjestämisen
60464: edellytykseksi, että järjestäjällä on riittävä
60465: vastuuvakuutus mahdollisen korvausvelvol-
60466: lisuutensa varalta.
60467: 14 §
60468: Ilmoitus 4 luku
60469: Järjestäjän on tehtävä yleisötilaisuuden .fårjestyksenpito
60470: järjestämisestä kirjallinen ilmoitus järjestä-
60471: ruispaikan poliisille vähintään kolme vuoro- 17 §
60472: kautta ennen tilaisuuden alkamista. Poliisi
60473: voi hyväksyä myöhemminkin tehdyn ilmoi- Järjestäjän ja puheenjohtajan yleiset velvol-
60474: tuksen, jos tilaisuuden järjestämisestä ei ai- lisuudet
60475: heudu haittaa yleiselle järjestykselle eikä
60476: määräajan laiminlyönti vaikeuta kohtuutto- Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden
60477: masti poliisille lain mukaan kuuluvien teh- järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja
60478: tävien täyttämistä. turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudat-
60479: Ilmoitusta ei tarvitse kuitenkaan tehdä sel- tamisesta tilaisuudessa. Samat velvollisuudet
60480: laisesta yleisötilaisuudesta, joka osanottajien kuuluvat myös yleisen kokouksen puheen-
60481: vähäisen määrän, tilaisuuden luonteen tai johtajalle, jos sellainen valitaan.
60482: järjestäruispaikan vuoksi ei edellytä toimen-
60483: piteitä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpi-
60484: tämiseksi tai sivullisille ja ympäristölle ai- 18 §
60485: heutuvan haitan estämiseksi taikka erityisiä
60486: liikenne järjestelyjä. Järjestyksenvalvojat
60487: Ilmoituksen sisällöstä on voimassa, mitä
60488: 8 §:ssä säädetään yleistä kokousta koskevas- Yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden
60489: ta ilmoituksesta. Poliisi voi vaatia tarvittaes- järjestäjä voi asettaa järjestyksenvalvojia,
60490: sa selvityksiä myös muista yleisötilaisuuden joiden kelpoisuusvaatimuksista, valtuuksista
60491: järjestämiseen liittyvistä seikoista. ja velvollisuuksista säädetään järjestyksen-
60492: 44 HE 145/1998 vp
60493:
60494: valvojista annetussa laissa ( 1 ). Oikeudesta 22 §
60495: keskeyttää yleinen kokous tai yleisötilaisuus
60496: taikka määrätä se päättymään on kuitenkin Y Ie isätilaisuuden estäminen, keskeyttäminen
60497: voimassa, mitä tässä laissa säädetään. ja päättäminen
60498: Yleisötilaisuuden järjestäjän on peruutet-
60499: 19 § tava tai keskeytettävä tilaisuus taikka mää-
60500: rättävä se päättymään 15 §:ssä mainituilla
60501: Poliisin tehtävät perusteilla. Poliisilla ja järjestyksenvalvojana
60502: on vastaavilla perusteilla oikeus estää tai
60503: Poliisin tehtävänä on turvata kokoontu- keskeyttää yleisötilaisuus tai määrätä se
60504: misvapauden käyttämistä. Poliisin tulee päättymään, jos muut toimenpiteet eivät ole
60505: myös valvoa, että järjestäjä ja puheenjohtaja osoittautuneet riittäviksi.
60506: täyttävät tämän lain mukatset velvollisuu- Mitä 1 momentissa säädetään yleisötilai-
60507: tensa, sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin suudesta, koskee vastaavasti tällaiseen tilai-
60508: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi suuteen kuuluvaa ohjelmanumeroa tai muuta
60509: yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa. tapahtumaa.
60510: Poliisilla ja pelastusviranomaisella on vir-
60511: katehtävässään vapaa pääsy yleiseen ko- 23 §
60512: koukseen ja yleisötilaisuuteen.
60513: Kielletyt esineet ja aineet
60514: 20 § Yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuu-
60515: dessa taikka niiden välittömässä läheisyy-
60516: Poliisin antamat ohjeet ja määräykset dessä ei saa pitää hallussa ampuma-asetta,
60517: räjähdysainetta, teräasetta tai muuta sellaista
60518: Poliisi voi tarvittaessa antaa yleisen ko- esinettä tai ainetta, jota on perusteltua aihetta
60519: kouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä epäillä voitavan käyttää henkeen tai ter-
60520: ennakolta tai tilaisuuden aikana ohjeita ja veyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen.
60521: määräyksiä: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vi-
60522: 1) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ran tai tehtävän vuoksi tarpeellista tai virka-
60523: ylläpitämiseksi; pukuun kuuluvaa aseistusta eikä tilaisuuden
60524: 2) terveyden, omaisuuden tai ympäristön ohjelmassa tai urheilukilpailuissa tarvittavia
60525: vahingoittumisen estämiseksi taikka ympä- esineitä tai aineita.
60526: ristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi; Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
60527: 3) sivullisten oikeuksien turvaamiseksi; seksi järjestäjällä ja poliisilla on oikeus kiel-
60528: sekä tää päihdyttävien aineiden hallussapito ylei-
60529: 4) liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. sessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa.
60530: Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
60531: 21 § seksi järjestäjällä ja poliisilla on myös oi-
60532: keus määrätä järjestyksenvalvoja tarkasta-
60533: Yleisen kokouksen keskeyttäminen ja päät- maan tilaisuuteen osallistuvien mukana ole-
60534: täminen vat tavarat, jos tilaisuuden luonteen vuoksi
60535: on perusteltua aihetta epäillä, että tilaisuu-
60536: Yleisen kokouksen puheenjohtajan tai jär- teen osallistuvilla on halfussaan 1 momentis-
60537: jestäjän on keskeytettävä kokous tai määrät- sa tai 3 momentin nojalla kiellettyjä esineitä
60538: tävä se päättymään, jos kokouksen jatkami- tai aineita. Järjestyksenvalvojan tekemästä
60539: sesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten tur- tarkastuksesta säädetään järjestyksenvalvojis-
60540: vallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. ta annetussa laissa.
60541: Päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus
60542: keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se 24 §
60543: päättymään, jolleivät muut toimenpiteet ole
60544: osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tar- Kokousvälineiden ja rakenneimien poista-
60545: koitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleis- minen
60546: tä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan
60547: olennaisesti lainvastaisesti. Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden
60548: HE 145/1998 vp 45
60549:
60550: järjestäjän on huolehdittava siitä, että ko- 6 luku
60551: kousvälineet ja tilaisuudessa käytetyt raken-
60552: nelmat poistetaan tilaisuuden päätyttyä ilman Erinäiset säännökset
60553: aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan
60554: tai haltijan kanssa ole toisin sovittu. 28 §
60555: Muutoksenhaku
60556: 5 luku
60557: Tämän lain nojalla tehtyyn poliisin päätök-
60558: Seuraamukset seen haetaan muutosta siten kuin hallinto-
60559: lainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
60560: 25 § Tämän lain nojalla tehtyä päätöstä on nou-
60561: datettava muutoksenhausta huolimatta, jollei
60562: Rikoslain rangaistussäännökset valitusviranomainen toisin määrää.
60563: Rangaistus syrjinnästä yleistä kokousta tai 29 §
60564: yleisötilaisuutta järjestettäessä säädetään ri-
60565: koslain (39/1889) 11 luvun 9 §:ssä. Tarkemmat säännökset
60566: Rangaistus poliittisten toimintavapauksien
60567: loukkaamisesta säädetään rikoslain 14 luvun Tarkempia säännöksiä yleisötilaisuuksien
60568: 5 §:ssä ja rangaistus kokouksen estämisestä järjestämisestä voidaan antaa asetuksella.
60569: rikoslain 14 luvun 6 §:ssä. Sisäisestä turvallisuudesta vastaava minis-
60570: teriö voi antaa tarkempia säännöksiä ja oh-
60571: jeita 16 §:ssä säädetyn vastuuvakuutuksen
60572: 26 § vähimmäisehdoista sekä 20 §:n nojalla an-
60573: nettavista yleisötilaisuuksien järjestämistä
60574: K okoontum isrikkom us koskevista poliisin määräyksistä ja ohjeista.
60575: Joka tahallaan tai törkeästä huolimatto- 7luku
60576: muudesta
60577: 1) laiminlyö 7 §:n 1 momentissa tai 14 §:n Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
60578: 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuu-
60579: den aiheuttaen huomattavaa vaaraa yleiselle 30 §
60580: järjestykselle ja turvallisuudelle,
60581: 2) järjestää yleisötilaisuuden vastoin polii- Voimaantulo
60582: sin 15 ~:n nojalla antamaa kieltoa,
60583: 3) rikkoo olennaisesti poliisin 10, 16 tai Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
60584: 20 §:n nojalla antamia määräyksiä, 199.
60585: 4) laiminlyö olennaisesti 17 §:ssä, 21 §:n Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin
60586: 1 momentissa tai 22 §:ssä säädetyn järjestä- myöhemmin tehtyine muutoksineen:
60587: jän tai puheenjohtajan velvollisuuden tai 1) yleisistä kokouksista 20 päivänä helmi-
60588: 5) rikkoo 23 §:ssä säädetyn tai sen nojalla kuuta 1907 annettu laki (611907) sekä
60589: annetun kiellon, 2) julkisista huvitilaisuuksista 9 päivänä
60590: on tuomittava, jollei teosta ole muualla elokuuta 1968 annettu laki (492/ 1968).
60591: laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, ko- Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
60592: koontumisrikkomuksesta sakkoon. ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin
60593: toimenpiteisiin.
60594: 27 § 31 §
60595: M enettäm isseuraam us Siirtymäsäännös
60596:
60597: Yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuu- Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyt lu-
60598: dessa vastoin 23 §:n 1 momentissa säädettyä pahakemukset julkisen huvitilaisuuden jär-
60599: kieltoa hallussapidetyt esineet ja aineet voi- jestämiseksi käsitellään tämän lain mukaisi-
60600: daan tuomita valtiolle menetetyiksi. na yleisötilaisuuksia koskevina ilmoituksina.
60601: 46 HE 145/1998 vp
60602:
60603: Yleisötilaisuudet, joiden järjestämiseen on Edellä 30 §:n 2 momentin 2 kohdassa ku-
60604: ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty motun lain nojalla annettuun asetukseen pe-
60605: julkisista huvitilaisuuksista annetussa laissa rustuvan järjestysmieheksi hyväksymisen
60606: tarkoitettu lupa, voidaan järjestää voimassa- pysymisestä voimassa tämän lain voimaan-
60607: olevien lupaehtojen mukaisesti ilman uutta tulon jälkeen säädetään erikseen.
60608: ilmoitusta.
60609:
60610:
60611:
60612:
60613: 2.
60614: Laki
60615: poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
60616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
60617: muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/ 1995) 19 §:n 3 momentti
60618: sekä
60619: lisätään 18 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seu-
60620: raavasti:
60621: 18 § 19 §
60622: Paikan ja alueen eristäminen Väkijoukon hajottaminen
60623:
60624:
60625: Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouk- Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja
60626: sen järjestämispaikkaa koskevia määräyksiä päättämisestä säädetään kokoontumislain
60627: säädetään kokoontumislain ( 1199 ) 21 §:ssä sekä yleisötilaisuuden estämisestä,
60628: 10 §:ssä. keskeyttämisestä ja päättämisestä saman lain
60629: 22 §:ssä.
60630: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
60631: 199.
60632: HE 145/1998 vp 47
60633:
60634:
60635:
60636:
60637: 3.
60638: Laki
60639: uskonnonvapauslain 3 § :n muuttamisesta
60640: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
60641: muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonvapauslain (267/1922) 3 § seu-
60642: raavasti:
60643: 3 §
60644: Julkista uskonnonharjoitusta varten järjes- Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
60645: tettäviin tilaisuuksiin sovelletaan kokoontu- 199.
60646: mislain ( /199 ) säännöksiä yleisestä ko-
60647: kouksesta, jollei tilaisuus kuulu uskonnolli-
60648: sen yhdyskunnan perinteiseen toimintaan.
60649:
60650:
60651:
60652: Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
60653:
60654: Tasavallan Presidentti
60655:
60656:
60657:
60658: MARTTI AHTISAARI
60659:
60660:
60661:
60662:
60663: Oikeusministeri Jussi Järventaus
60664: 48 HE 145/1998 vp
60665:
60666: Liite
60667: 2.
60668: Laki
60669: poliisilain 18 ja 19 §:n muuttamisesta
60670:
60671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
60672: muutetaan 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 19 §:n 3 momentti
60673: sekä
60674: lisätään 18 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seu-
60675: raavasti:
60676:
60677: Voimassa oleva laki Ehdotus
60678:
60679:
60680: 18 §
60681: Paikan ja alueen eristäminen
60682:
60683:
60684: Poliisin oikeudesta antaa yleisen kokouk-
60685: sen järjestämispaikkaa koskevia määräyksiä
60686: säädetään kokoontum islain ( 1199 ) JO §.ssä.
60687:
60688:
60689: 19 §
60690: Väkijoukon hajottaminen
60691:
60692:
60693: Yleisen kokouksen hajottamisesta sääde- Yleisen kokouksen keskeyttämisestä ja
60694: tään yleisistä kokouksista annetun lain päättämisestä säädetään kokoontumislain
60695: 9 §:ssä. 21 §:ssä ja yleisötilaisuuden estämisestä,
60696: keskeyttämisestä ja päättämisestä saman lain
60697: 22 §:ssä.
60698:
60699: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
60700: 199.
60701: HE 145/1998 vp 49
60702:
60703: 3.
60704: Laki
60705: uskonnonvapauslain 3 §:n muuttamisesta
60706:
60707: Eduskunnan päätöksen mukaisesti
60708: muutetaan 10 päivänä marraskuuta 1922 annetun uskonnonvapauslain (267/1922) 3 § seu-
60709: raavasti:
60710:
60711: Voimassa oleva laki Ehdotus
60712: 3§ 3§
60713: Julkisesta uskonnonharjoituksesta, jonka Julkista uskonnonharjoitusta varten järjes-
60714: panevat toimeen mihinkään uskonnolliseen tettäviin tilaisuuksiin sovelletaan kokoontu-
60715: yhdyskuntaan kuulumattomat henkilöt, on mislain ( /199 ) säännöksiä yleisestä ko-
60716: voimassa laki yleisistä kokouksista, ja sovel- kouksesta, jollei tilaisuus kuulu uskonnolli-
60717: letaan uskonnonharjoituksen toimeenpanijoi- sen yhdyskunnan perinteiseen toimintaan.
60718: hin, mitä mainitussa laissa on säädetty ylei-
60719: sen kokouksen puheenjohtajasta.
60720: Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta
60721: 199.
60722:
60723:
60724:
60725:
60726: 3803050
60727:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025